2 / 2015 – Tampereen Rakennusmestari

Transcription

2 / 2015 – Tampereen Rakennusmestari
Tampereen
Rakennusmestari
TRY 119 vuotta www.try.fi
Nro 2/2015 Helmikuu 61 vsk.
Messuisäntänä
Jorma Piisinen
lauantaina ja sunnuntaina
osittu
lleen su
Esillä jä
Ammattilaispäivä
perjantaina 13.2.2015
Valtavasti tietoa rakentamisen ja kiinteistöalan
ammattilaisille – myös kiinteistöjen ja pientalojen
korjaushankkeista vastaaville. Tervetuloa päivittämään osaamisesi Asta Rakentaja -messuille!
Perjantain 13.2. ammattilaisseminaarit
» Laadun Rakentajat 2015 -seminaari
13.–15.2.2015
Tampereen Messu- ja
Urheilukeskus
pe–su klo 10–17
Järjestää: RALA ry, RT ry, AMK RKL ry
» Ratkaisut korjausrakentamiseen ja ohjeita
taloyhtiön hallinnoimiseen
Tietoiskuaiheina mm.
» Uudet jätehuoltomääräykset
» Radon
» Kotitalouksien rakentamisilmoitukset
» Rakennuksen eko- ja energiatehokkuus
ja energiatodistukset
» Paloturvallisuuden ja -tekniikan
huomioiminen rakennuksissa
Pääsyliput ovelta
» Aikuiset ....................................... 12 €
» Opiskelijat / Eläkeläiset............... 10 €
uille
mess
Tule tämään
t
päivi si ja
tieto sesi
mi
osaa
Lue lisää netistä: www.asta.fi »
» Kolmen päivän lippu ............... 16 €
Samalla lipulla sisäänpääsy myös
Sisustus 2015 -tapahtumaan
Tilaa uutiskirje
» www.asta.fi/uutiskirje
.com/astarakentaja
Hirsivarasta laseriin
HTH on
houkutteleva
yhteistyökumppani
RakennusmestaRit ja Rakennustekniikan kehitys tampeReella
Tamperelaista rakennus- ja rakentajaperinnettä esittelevä
historiateos Hirsivarasta laseriin piirtää kokonaiskuvan Tampereen
rakentamisesta, rakennusmestareista ja vuosikymmenten aikana
toimineista rakennusliikkeistä. Kirjan on toimittanut FM Matias
Manner Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n
perinnetoimikunnan kokoamasta aineistosta.
RIVITALOT, KERROSTALOT, PARITALOT,
MEILTÄ LÖYTYY RATKAISU.
VALITSE HTH, KUN RAKENNAT JA REMONTOIT –
SE KANNATTAA
HTH antaa sinulle mahdollisuudet
toteuttaa asiakkaittesi keittiöunelmat ja saada lisää toimeksiantoja.
Kohdemyynnissämme sinua palvelee:
Erik Alander
040 8475 273
[email protected]
HTH-Keittiöforum
Juhlatalonkatu 6, TAMPERE,
2
puh 03 2799 279 www.hth-keittio.fi
K
irjan näkökulma on rakennusmestareiden.
Se kertoo tamperelaisesta rakentamisesta
aina kaupungin perustamisvuosista aina
1960-luvulle. Aikarajauksesta ja varsinkin
sen päätepisteestä päättäneet Tampereen rakennusmestariyhdistyksen ”Ukkomestarit”, eli jo eläkkeelle
siirtyneet tamperelaismestarit, perustelivat aikarajauksen selkeästi. 1960-luvun alussa läpi lyönyt elementtitekniikka ja rakennustoiminnan lopullinen teollistuminen muuttivat perinteisen, käsityömäisen ja
pääosaltaan rakennuspaikalla tapahtuneen rakentamisen tehdasvalmisteisten komponenttien kokoamiseksi.
Kirjaan on koottu otteita tamperelaisesta rakennus- ja
rakentajaperinteestä. Sanoilla on selvä merkitysero.
Edellinen viittaa esimerkiksi työmenetelmiin, materiaaleihin ja vanhoihin rakennustapoihin, jälkimmäinen taas tietynlaiseen ”rakentajakulttuuriin” – siis
henkilöihin, heidän työnsä jälkeen ja vaikkapa heidän
luonteidensa ja puheenpartensa sävyihin.
Kirjassa kuvataan niitä maisemia ja olosuhteita, jotka
Tampereen ensimmäiset rakentajat kohtasivat saapuessaan Tammerkosken tienoille heti kaupungin perustamisesta eli vuodesta 1779 lähtien. Kirjassa käydään
myös läpi Tampereen yleisen rakennushistorian kulkuja ja ajan kuluessa perusteellisesti muuttuneita asuinolosuhteita.
Tampereella oli lopulta keskeinen sija suomalaisen
rakentamisen historiassa ja rakennustekniikan kehityksessä. Yksi esimerkki siitä on 1900-luvunalun
rakennusalan mullistanut betonin, ja edelleen rautabetonirakenteiden käyttöönotto. Suomalaisen rautabetonitekniikan historiaa tehtiin Tampereella, kun
rakennusmestari Richard Helander (1870–1941) ryhtyi yhteistyössä alan suomalaisen pioneerin insinööriprofessori Jalmari Castrénin kanssa tuottamaan rautabetonirakenteita ensimmäisenä Suomessa.
Kirja myynnissä yhdistyksen toimistossa jäsenhintaan
3
Pyynikin kesäteatteri 2015
Puheenjohtajan palsta
R
Pyynikin kesäteatteri 2015
SAAKO MAAJUSSI PITÄÄ MORSIAMENSA?
Pyynikin kesäteatterin valloittaa kesällä 2015 Veera
Niemisen esikoisromaaniin pohjautuva AVIOLIITTOSIMULAATTORI. Näytelmän ohjaa Tommi Auvinen, dramatisoi
Tommi Auvinen ja Seija Holma. Teos on hurjaa komediaa
aiheesta saako maa-Jussi pitää morsiamensa. Tarjolla
draamaa, kauhunkierrettä, huumoria ja - rakkautta!
Avioliittosimulaattori oli Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkintoehdokas vuonna 2013. Kirja sai loistavat
arvioinnit ja se on pysynyt kirjastojen varatuimpien
kirjojen listalla jo vuoden. Kirjailija Veera Nieminen
on karjalaissyntyinen monitoiminainen, joka emännöi
hevostilaa Ylöjärvellä ja mikrosiruttaa seudun varsoja.
Puhelias Aino saapuu koeajalle ei niin puheliaan Jussin
kotitilalle, jossa asustaa lisäksi kolme muuta miestä.
Taloon, jossa Jussin äidin kuoleman jälkeen ei ole kahvikuppikaan vaihtanut paikkaansa eikä monista asioista
parane puhua ääneen. Päätä pahkaa rakastuneen Ainon
täytyy yrittää, sillä jos tämä suhde ei toimi, hän uskoo
heittävänsä kaivoon haaveet omasta perheestä, lapsista,
omasta hevosesta, lauantaidekkarin katselemisesta
omalla kotisohvalla, oman miehen kainalossa…
Tommi Auvinen on ohjannut viimeksi Pyynikin kesäteatterille menestysmusikaalin Hopeinen kuu. Seija Holma on
Tampereen Työväen Teatterin dramaturgi, joka tunnetaan
lukuisten menestysteosten tekijänä.
Lipun hinta 40 euroa, sisältää väliaikakahvituksen! Lipputilaukset: [email protected]
4
Avioliittosimulaattori jatkaa Pyynikin kesäteatterin uusien
kotimaisten teosten sarjaa.
Esitys 17.6.2015 kello 18.
Lipunmyynti alkaa 1.10.2014
akentajat ovat kuluneena talvena
saaneet kokea talvirakentamista ehkä hankalammissa olosuhteissa
kuin vuosiin. Sään vaihtelut vuodenvaihteessa,
vesi- ja lumisateet sekä niitä
seuranneet pakkaset, ovat
kyllä laittaneet uravalinnat
taas mietintään.
Pahimmillaan talvi vaikeuttaa rakentamista aiheuttaen varmasti uhkia laatuvirheistä ja vahingoista.
Ne selviävät sitten keväämmällä tai vieläkin myöhemmin. Kaikki ”tahalliset” ja tahattomat
virheet tulevat rakennuksilla ennemmin
tai myöhemmin vastaan ja korjattaviksi.
Jos ei kunnolliseen tekemiseen riitä aikaa
eikä rahaa niin korjauksiin sitten kuitenkin
löytyy molempia, ja täytyykin löytyä.
Talvirakentamisen ongelmien ratkaisemiseksi on kyllä olemassa hyviä menetelmiä.
Kalustoa, apua ja neuvoja löytyy ainakin
rakennuskonevuokraamoista.
Laaturakentamisesta voisi kirjoittaa
paljonkin, ”tekijä vastaa laadustaan” ja
”kerralla kuntoon” riittäköön tällä erää.
Laadun Rakentajat 2015 – seminaari
järjestetään Asta-messujen yhteydessä
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 13.2.–15.Katso seminaarikutsu
takakannesta ja tule mukaan!
TRY:n hallituksen kokouksessa keskustelimme alajaostojen toiminnasta ja niiden
kehittämisestä tänä vuonna. Keilaajat ja
golffarit ovat järjestäytyneet, mutta mistä
saadaan Kunto-/Liikuntajaostoon jäseniä
organisoimaan toimintaa
hiihtäjille, kuntoilijoille ja
suunnistajille vain joitakin
mainitakseni. RKL järjestää yhteisiä tapahtumia
jäsenistölle, mutta TRY:n
sisälläkin voitaneen asioita
kehitellä, jos aktiivisuutta
ja halua löytyy.
Otamme mielellämme
tähän lehteen myös julkaistavaksi rakennusaiheisia
kirjoituksia, haastatteluja
ym. kiinnostavaa luettavaa.
Ilmoitukset toiminnan
tukemiseksi ovat myös
tärkeä osa lehden sisältöä
julkaisun jatkuvuuden varmistamiseksi.
Tiedotuskanavana tämä lehti on korvaamaton, toki kotisivut ovat myös tärkeä osa
tiedotustoimintaa.
Tammikuun työmaavierailu tehtiin
Näsilinnaan. Osallistujien määrä oli myönteinen yllätys ja kaikki halukkaat eivät tällä
kertaa mahtuneet mukaan. Museo ja ravintola aukeavat kuitenkin keväällä yleisölle.
Helmikuussa vieraillaan Kalevan uimahallin työmaalla, jossa suoritetaan mittava
ja haasteellinen saneeraus.
Vastaavaa kohdetta ei taida löytyä Suomesta. Ilmoittaudu heti, siten varmistat
osallistumisesi!
Kiinnostavista työmaavierailuista tai tutustumisista alan asioihin otan ehdotuksia
kiitollisuudella vastaan.
Mennään kohti kevättä ja valoisampia
aikoja, rakentajina koitetaan pysyä samalla
puolen pöytää ongelmiemme kanssa.
Risto Sirkkola
5
Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry
SENIORIMESTARIT
Helmikuun Rakentajain iltapäivä
Tutustumiskäynti Tampereen uintikeskuksen, Kalevan uimahallin työmaalle.
Kokoontuminen Lujatalon työmaatoimistolla Joukahaisenkatu 7, keskiviikkona 18.2. kello 14.30
Tutustumiskäynnin isännöi vastaavamestari Pertti Salonen Lujatalo Oy
Mukaan mahtuu vain 25 henkilöä.
Ilmoittautumiset maanantaihin 16. helmikuuta mennessä Aarnille 040 500 7122 tai [email protected]
Tampereen uintikeskus on Tampereen suurin uimahalli ja valmistui vuonna 1979 virkistys-, kunto- ja kilpauintia varten. Uintikeskuksen paikalla oli aikoinaan Pohjois-Hämeen Hippoksen ravirata.
Peruskorjaus on erittäin suuri kattaen talotekniikan uudistamisen, pintasaneerauksen ja tilojen uudelleenjärjestelyä koko rakennuksen alueella. Alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti edennyt remontti pääsi uima-altaiden
tasausbetonien purkuvaiheeseen syksyn 2013 aikana, ja laadun varmistamiseksi jäljelle jääneestä betonista
otettiin niin kutsutut vetokokeet. Vetokokeiden huonojen tulosten perusteella tehdyissä lisäselvityksissä
betonirakenteissa ilmeni harvinainen alkalikiviainesreaktio, joka aiheuttaa lujuuskatoa. Tulosten perusteella
uima-altaiden korjaustoimenpiteet jouduttiin keskeyttämään ja suunnittelemaan uudelleen.
Toimituksesta vastaava: Risto Sirkkola
Toimituksen osoite: Tuomiokirkonkatu 17 A 4,
33100 Tampere, Puhelin 040–500 7122
e-mail: [email protected]
Julkaisija: Tampereen Rakennusmestarit ja
-insinöörit AMK ry
Ilmestyy 8 numeroa vuodessa
ISSN 0787-8389
Ilmoitukset ja artikkelit: Aarni Saviaho
Taitto: Toni Weckroth
Painopaikka: Kopio Niini Finland Oy, Tampere 2015
Maaliskuun lehden postitus keskiviikkona 4.3. klo 10.00 alkaen
Maaliskuun kuukausikokous keskiviikkona 18.3. klo 12.00 alkaen
Kysy edullisia jäsenviikkoja!
[email protected]
Uimahalli avattaneen asiakkaille kesällä 2015.
Tampereen Rakennusmestari
- www.try.fi
Helmikuun kuukausikokous Monitoimitalo 13:ssa Kokoustila Strömmer Satakunnankatu 13 keskiviikkona18.2.2015
klo 12.00 alkaen.
Kokouksen alussa Olli Kivimäki alustaa keskustelun metsästysaiheesta.
KITTIKOLO
Muutossuunnitelman tekemiseksi otettujen poranäytteiden perusteella selvisi, että altaan syvässä päässä
betoni on vaurioitunut noin 15 senttimetrin syvyydeltä (seinän ja pohjan paksuus on yhteensä noin 40 cm)
ja matalassa päässä noin 7 senttimetrin syvyydeltä.
Ison altaan vioittuneet seinät ja pohja korjataan
vesipiikkaamalla vaurioituneet osat pois, ja betonivalu
tullaan uusimaan näiltä osin. Ennakoitua suuremmat
korjaustyöt viivästyttävät uimahallin arvioitua valmistumista ja samalla aukaisuajankohtaa uimareille.
6
Tulevia tapahtumia...
SISÄLLYSLUETTELO
Puheenjohtajan palsta...................................5
Tulevia tapahtumia........................................7
Asuminen ja liikenne yksiin käsiin
talouskasvun tueksi.......................................8
Rakennusala jatkaa
turvallisuuteen satsaamista ja
järjestää taas työturvallisuusviikon................9
Rakentamisen suhdannetilanne ei
helpota vieläkään.........................................10
Rakentaminen Tampereella.........................13
Luottamusmiehen näkövinkkelistä...............14
Rasti – insinöörioppilaitten asuntola............16
Keilat kaatuvat.............................................19
RKL tiedottaa...............................................20
9
10
11
19
20
21
29
30
31
39
40
41
49
50
22.helmi
1.maalis
8.maalis
3.touko
10.touko
17.touko
12.heinä
19.heinä
26.heinä
20.syys
27.syys
4.loka
29.marras
6.joulu
2016
8 21.helmi
9 28.helmi
10 6.maalis
MERKKIPÄIVÄT
Helmikuu
7.2. Eräniitty Seppo
8.2. Riikonen Tapio
9.2. Nyman Seppo
11.2. Selin Toivo
15.2. Riihilahti Pekka
16.2. Kallionen Topi
20.2. Tick Rauno
Maaliskuu
6.3. Pyykkö Tarmo
7.3. Rantala Markku
14.3. Hytönen Risto
21.3. Lensu Pentti
31.3. Sjölund Kirsti
85
70
70
70
70
85
70
65
60
65
85
60
KUNTOJAOS
1.maalis
8.maalis
15.maalis
10.touko
17.touko
24.touko
19.heinä
26.heinä
2.elo
27.syys
4.loka
11.loka
6.joulu
13.joulu
VARATTU
kysy
VARATTU
kysy
kysy
kysy
kysy
kysy
kysy
kysy
kysy
kysy
VARATTU
kysy
28.helmi
6.maalis
13.maalis
kysy
kysy
kysy
Järjestäytymiskokous TRY:n toimistolla
18.2. kello 17.00. Käsitellään jaoston
toimintaa ja tulevaisuutta.
Ilmoittautumiset: [email protected]
Kenestä Kalakunkku 2015?
Pilkkikisat 2015 Aitolahden Ensilässä
Lauantaina 28.3. alkaen kello 9.00
Osallistumismaksu 5 euroa, sisältää ruokailun.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset
Antti Lehtinen 040 849 3173
7
Asuminen ja liikenne
yksiin käsiin talouskasvun tueksi
A
sunto- ja liikennepolitiikkaa
tulee ohjata yhdensuuntaisesti
ja pitkäjänteisesti. Molempien
lähtökohtana on oltava ensisijaisesti
työmarkkinoiden toimivuuden ja talouskasvun edistäminen. Asuntotarjonnan lisääminen kasvukeskuksissa, oikein kohdistetut panostukset liikenneverkkoon
sekä rakennetun ympäristön hallinnon
tehostaminen ovat Rakennusteollisuuden eväitä hallitusohjelmaan.
Asuntopula ja asumisen kalleus estävät ihmisiä muuttamasta työn perässä
Helsingin seudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Merkittävin syy riittämättömään asuntotuotantoon sekä korkeaan
hinta- ja vuokratasoon on niukka tonttitarjonta.
Tulevan hallituksen on tehtävä kaikki
mikä on sen vaikutusvallassa kaavoituksen nopeuttamiseksi ja asuntorakentamisen lisäämiseksi. Esimerkiksi
aiheettomien valitusten karsiminen sekä
määräaikojen asettaminen kaavaprosesseille ja valitusten käsittelylle pistäisivät
vauhtia rattaisiin.
Asumisen ja liikennehankkeiden
suunnittelussa on kyettävä vastaamaan
muuttuviin tarpeisiin. Liikenneverkkoa
on kehitettävä siten, että se parantaa
elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä
ja tukee talouskasvua tulevaisuudessa.
Toimiva infra pienentää sekä kuljetusten
että työvoiman liikkumisen kustannuksia. Lisäksi infrainvestoinnit tarjoavat
töitä ja lisäävät taloudellista toimeliai-
8
suutta jo lyhyelläkin aikavälillä.
Rakennettu ympäristö vaikuttaa suuresti Suomen kilpailukykyyn sekä ihmisten hyvinvointiin ja toimeentuloon. Sen
osuus kansallisvarallisuudestamme on
peräti kolme neljäsosaa. Siksi rakennuksistamme ja väylistämme on pidettävä
huolta ja niihin kannattaa investoida.
Tällä hetkellä kallisarvoinen kokonaisuus ei ole kenenkään käsissä. Rakennusteollisuus RT ehdottaa rakennetun ympäristön hallinnon kokoamista samaan
ministeriöön.
Yhdyskuntarakentamisen kokonaisvaltainen ohjaus on välttämätöntä, jotta
voidaan sovittaa yhteen maankäytön,
asumisen ja liikenteen vaatimukset.
Myös lupaprosesseja on sujuvoitettava
ja sääntelyä järkeistettävä, jotta yritykset
kykenevät käynnistämään investointeja
ja tarjoamaan työpaikkoja.
Kuluvalta vaalikaudelta nostan onnistuneeksi esimerkiksi harmaan talouden
torjunnan rakennusalalla. Hallitusohjelmaan sisältyneet lainsäädäntömuutokset
on viety määrätietoisesti läpi yhteistyössä
toimialan kanssa. Samanlaista päättäväisyyttä ja rohkeita ratkaisuja tarvitaan nyt
kasvun edellytysten luomiseksi.
Rakennusteollisuus RT julkisti hallitusohjelmatavoitteensa 29. tammikuuta
Asuntomarkkinat-seminaarin vaalipaneelin yhteydessä.
Tarmo Pipatti, toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT
Rakennusala jatkaa
turvallisuuteen satsaamista ja
järjestää taas työturvallisuusviikon
R
akentajat järjestävät koko alaa
koskevan toisen yhteisen työturvallisuusviikon 18. - 22.5.2015.
Viikkoa vietetään tänäkin vuonna
teemalla ”Viisaat kypärät yhteen”.
Turvallisuuteen satsaaminen kannattaa
rakennusyrityksissä. Monissa yrityksissä
on jo saavutettu hyviä tuloksia ja työtapaturmien määrä saatu laskuun. Tämä kävi
selvästi ilmi myös viime keväänä järjestetyn ensimmäisen työturvallisuusviikon
aikana. Hyvää käytäntöä halutaan jatkaa
ja turvallisuusajattelua levittää kaikenkokoisiin yrityksiin.
Keskijohto avainasemassa
Monttumaanantai, tuotetiistai, telinetorstai, seminaarit ja erilaiset tapahtumat tahdittavat turvallisuusviikkoa. Viikon aikana
vieraillaan ristiin eri yritysten työpaikoilla
tekemässä turvallisuushavaintoja. Työmaakierroksille kutsutaan mukaan myös
rakennuttajan edustajia ja suunnittelijoita.
Seminaareissa kuullaan aliurakoitsijoiden,
rakennuttajien ja suunnittelijoiden ääntä.
Tänä vuonna nostetaan esiin yritysten keskijohdon rooli työturvallisuuden
parantamisessa. Samalla halutaan saada
pääurakoitsijat ja aliurakoitsijat yhdessä
miettimään turvallisia toimintatapoja.
Työturvallisuus on kaikkien työmaalla
työskentelevien yhteinen asia ja edellyttää
jokaisen sitoutumista.
Myös yrityksen keskijohdon tulee
mieltää työtapaturmien ja ammattitautien
aiheuttamat taloudelliset menetykset ja
näiden henkilöstölle aiheuttamat kärsimykset. Tapaturmien väheneminen ei
vain lisää työhyvinvointia, vaan parantaa
myös yrityksen taloudellista tulosta. Myös
yhteiskunnalle tapaturmista aiheutuva
kustannus pienenee.
Kahden kerroksen
rakennusyrityksiä
Rakennusalalla on muodostunut selkeä
jako hyvin ja huonosti työturvallisuuttaan
hoitaviin yrityksiin. Rakennusteollisuus
RT seuraa tarkasti omien jäsenyritystensä
työtapaturmia. Kuukausittain tehtävässä
tapaturmakyselyssä jäsenyritysten tapaturmataajuus, eli työtapaturmien määrä
miljoonaa työtuntia kohden, on ollut noin
20. Keskimääräinen tapaturmataajuus
koko rakennusalalla on noin 70.
Rakentamisen turvallisuus ei parane
kuin kaikkien yhteistyöllä. Siitä koko
alan yhteinen turvallisuusviikkokin haluaa
kertoa. Rakennusteollisuus RT:n kaikkien
jäsenliikkeiden tavoitteena on saada kitkettyä työtapaturmat minimiin työmailla
ja tehtaissa vuoteen 2020 mennessä.
Tavoitteena on vähentää tapaturmia 30
prosenttia joka vuosi.
Rakennusalan Viisaat kypärät yhteen
-työturvallisuusviikon järjestää Rakennusteollisuus RT sekä yhteistyökumppanit
Rakennusliitto, Rakli, SKOL, PRO ja
viranomaistahot.
Tarmo Pipatti
9
Rakentamisen
suhdannetilanne ei helpota vieläkään
R
akentamisen alamäki jatkuu
neljättä vuotta. Tänä vuonna rakentamisen määrän ennakoidaan
laskevan yhä prosentilla, kun se viime
vuonna väheni arviolta 3 prosenttia.
Kokonaisuudessaan talonrakennustöitä arvioidaan alkaneen viime vuonna
vain 25,5 miljoonan kuutiometrin edestä.
Tänä vuonna aloitusten odotetaan nousevan 27,5 miljoonaan kuutiometriin, mikä
on edelleen hyvin matala taso. Maa- ja vesirakentaminen supistunee tänä vuonna
viime vuoden tapaan yhden prosentin.
Rakennusteollisuus RT arvioi suhdanteiden välikatsauksessaan, etteivät
rakentamisen näkymät ole kirkastuneet
lokakuun suhdannekatsauksen jälkeen.
Esimerkiksi öljyn hinnan lasku, euron
heikentyminen ja asuntomarkkinoiden
mahdollinen pohjakosketus ovat kuitenkin pieniä merkkejä paremmasta.
”Vaikka yleinen talouskehitys vahvistuisi alkuvuoden aikana, se näkyy
rakentamisessa vasta viipeellä”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami
Pakarinen toteaa.
Asuntotuotanto laahaa tarpeeseen
nähden jäljessä
Vapaarahoitteinen asuntotuotanto oli
viime vuonna yhä sijoittajakysynnän
varassa. Heikko taloustilanne piti kuluttajakysynnän vaimeana jo kolmatta
vuotta peräkkäin, kun taas sijoittajien
mielenkiintoa ylläpitivät vaihtoehtoisten
sijoitusten matalat tuotot.
Viime vuonna vapaarahoitteisia kerrosja rivitaloasuntoaloituksia arvioidaan
käynnistyneen yhteensä 11 200 asuntoa,
joka on 1 600 asuntoa vähemmän kuin
10
vuonna 2013. Vuonna 2015 tuotannon
odotetaan laskevan 10 800 asuntoon.
Omakotitaloja lähti rakenteille ennätyksellisen vähän, alle 6000, eikä tämän yli
päästä tänäkään vuonna.
Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto kasvoi viime vuonna 7 400 asuntoon.
Kasvu syntyi pääasiassa takauslainalla
rahoitettavien asuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen vilkastumisesta.
Viime vuonna aloitettiin arviolta yhteensä 24 500 asunnon rakentaminen.
Tänä vuonna aloituksia ennakoidaan lähtevän käyntiin sama määrä. Se on verraten
vähän, koska asuntotuotantotarve kasvaa
kasvukeskuksissa koko ajan väestönlisäyksen sekä kaupungistumisen myötä. VTT
arvioi vuonna 2012, että mikäli väestönkasvu ja asuntojen poistuma toteutuvat
maksimioletuksilla, vuosittain pitäisi
aloittaa 40 000 asunnon rakentaminen
vuoteen 2030 saakka.
”Työllisyyden ja talouden kasvua ei
pidä vaarantaa alimitoitetulla asuntorakentamisella. Esimerkiksi Pisara-radan
toteuttamisesta on pidettävä ehdottomasti kiinni, jotta siihen kytketty kaavoitusvelvoite ei purkaudu. Valtion ja kuntien
viime syksynä tekemä historiallinen sopimus on merkittävä sekä liikenne- että
asuntopoliittisesti eikä sitä saa vesittää”,
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja
Tarmo Pipatti painottaa.
Rakentamisen tilastointi uudistui
Tilastokeskus uudisti rakennus- ja asuntotuotannon tilastointia vuoden 2014
lopulla. Muutos koskee ennen kaikkea
kuntien ja Väestörekisterikeskuksen
välistä tiedonvaihtoa. Yksittäisten raken-
nuslupien sijasta seurannan kohteena on
jatkossa rakennus ja siihen kohdistuvat
luvat ja rakennusvaiheet. Tietoa kerätään
pysyvän rakennustunnuksen avulla.
Tilastointiuudistus on muuttanut
merkittävästi talonrakennustöiden aloitustietoja, jotka ovat nyt selvästi matalammalla tasolla kuin aiemmin on
ilmoitettu. Muutos koskee takautuvasti
tietoja vuodesta 1995 lähtien. Tilastoin-
tiuudistus aiheuttaa nyt hämmennystä,
mutta muutoksen myötä rakentamisen
tilastojen laatu paranee ja tietojen saanti
nopeutuu siirtymävaiheen jälkeen.
Helmikuun
suhdannekatsauksen aineisto
www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/
Talous-tilastot-ja-suhdanteet/
Suhdannekatsaukset/
Vuores tänään – miten ekokaupunki toimii
Vuores
tänään - miten ekokaupunki toimii
Kansainvälinen foorumi 25.3.2015
Paikka: Tampere-talo
Aika: ke 25.3.2015 klo 9-16, seuraavana päivänä 26.3. järjestetään tutustumiskäynti Vuorekseen
Vuores
tänäänKieli:
–foorumiin
miten
ekokaupunki
toimii
Tervetuloa
kansainväliseen
”Vuores tänään - miten
ekokaupunki toimii”
Esityksiä on sekä suomeksi ja englanniksi. Tilaisuudessa on tulkkaus.
keskiviikkona 25.3. klo 9–16
Tampere-talossa
(Yliopistonkatu 55, Tampere).
https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/9436/lomake.html. Osallistumismaksu 80 €.
Ilmoittautuminen:
Ilmoittautuminen
foorumiin
nyt alkanut: https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/9436/lomake.html
Kansainvälinen
foorumion
25.3.2015
Osallistumismaksu 80 € Ohjelma (muutokset mahdollisia)
Paikka: Tampere-talo
Koko päivän
kestävässä foorumissa
esityksiä Vuoreksen
9:00-9:30 kuullaan
Ilmoittautuminen
ja aamukahvialueen ekotehokkuusratkaisuista ja siitä, miten
Aika: ke 25.3.2015
klo 9-16,
seuraavana
järjestetään
tutustumiskäynti ekotehokkuushankVuorekseen
ne ovat toimineet
käytännössä.
Lisäksi
kuullaanpäivänä
esityksiä26.3.
Tampereen
ystävyyskaupunkien
9:30-9:45
Vuoreksen esittely (Projektijohtaja Pertti Tamminen)
keista. Seuraavana
päivänä
järjestetään
Vuoreksen on
kohteisiin
Kieli: Esityksiä
on sekä
suomeksitutustumiskäynti
ja englanniksi. Tilaisuudessa
tulkkaus.(mm. Vuoreksen koulukeskus &
aurinkoenergiaratkaisut,
Keskuspuisto,
Asuntomessualueen
energiatehokkaat
talot,
jätteiden
putkikeräysasema)
9:45-10:30
Green Vuores, growing on
eco-city principles (Architect
Fred London,
John
https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/9436/lomake.html.
Osallistumismaksu
80 €.
Ilmoittautuminen:
Foorumissa on käytössä tulkkaus suomi-englanti-suomi.
Thompson & partners)
Ohjelma
mahdollisia)
Ohjelmassa
mm.(muutokset10:30-11:00
Asuntomessutalojen kulutusseuranta - Suomen energiatehokkain asuinalue?
• Green Vuores, growing on eco-city principles
(Architect
Fred London,
JohnOy)
Thompson & partners)
(Energianeuvoja
Ilari Rautanen,
Ekokumppanit
9:00-9:30
Ilmoittautuminen
ja aamukahvi
• Vuores Central Park – Processing storm
water using environmental art (Partner Dieter Grau, Atelier Dreiseitl)
11:00-11:20 Vuoreksen
Jätteiden putkikeräys
– kokemuksia kahden vuoden ajalta (Kehityspäällikkö Esa
• Kaavoituksen ekotehokkuustyökalut
suunnittelussa
9:30-9:45
Vuoreksen esittelyNummela,
(Projektijohtaja
Pertti
Tamminen)
Pirkanmaan
jätehuolto)
(projektiasiantuntija
Elina Seppänen, Tampereen
kaupunki)
• Vuores
ja
puurakentaminen
Isokuusesta
Suomen
suurin
nykyaikainen
puukaupunkiympäristö
9:45-10:30
Green
Vuores, growing on eco-city principles (Architect Fred London, John
11:20-11:45
• Millaista ekokaupungissa on asua? Millaista ekokaupungissa on asua? (Toimitusjohtaja Jouni Honkanen, Vuores
Palvelu
oy)
&
Kommenttipuheenvuoro
asukkaalta
Thompson
& partners)
(Toimitusjohtaja Jouni
Honkanen,
Vuores-palvelut) & kommenttipuheenvuoro Vuoreksen asukkaalta
• Suomen energiatehokkain
asuinalue? Lounas
– Asuntomessutalojen energiaseurannan tuloksia
11:45-12:45
10:30-11:00 Asuntomessutalojen kulutusseuranta - Suomen energiatehokkain asuinalue?
(Energianeuvoja
Ilari Rantanen, Ekokumppanit oy)
Rinnakkaissessiot
12:45-14:00
(Energianeuvoja
IlarikloRautanen,
Oy)
• Pikkukaupungin elämää
luonnon kainalossa
- mitenEkokumppanit
luonnon ja kaupungin
yhdistäminen on onnistunut
(Ympäristöasiantuntija Antonia
Sucksdorff,
Tampereen kaupunki)Ekotehokas rakentaminen
Ekotehokas
yhdyskuntarakenne
11:00-11:20
Jätteiden
putkikeräys
–
kokemuksia
kahden
vuoden
ajalta
(Kehityspäällikkö
• Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua (hankeinsinööri Antti Lakka,
Tampereen Esa
kaupunki)
Pirkanmaan
jätehuolto)
- Ekotehokas
liikenne
Vuoreksessa
- Luukku ja Lantti: Nollaenergiatalo
• Jätteiden putkikeräysNummela,
– kokemuksia
kahden
vuoden
ajalta
(Liikenneinsinööri
Seimelä,
käytännössä (Professori Pekka
(Kehityspäällikkö Esa Nummela,
PirkanmaanTimo
jätehuolto)
11:20-11:45
Millaista
ekokaupungissa
on asua? (Toimitusjohtaja
Honkanen,
Vuores
Tampereen kaupunki)
Heikkinen,
Aalto-yliopisto)
• Luukkuja Lantti-talot:
Nollaenergiatalo
käytännössä
(Professori PekkaJouni
Heikkinen,
Aalto-yliopisto)
Palvelu
oy) & (Arkkitehti
Kommenttipuheenvuoro
asukkaalta
• Tervakukka, Ekotoimiva
puutalo
Matti Kuittinen,
Kombi
Arkkitehdit oy)
- Pikkukaupungin elämää luonnon
- Tervakukka: Ekotoimiva puutalo
• Ekotehokas liikenne Vuoreksessa
(Liikenneinsinööri
Seimelä, Tampereen
kaupunki)
kainalossa
- miten luonnon Timo
ja kaupungin
(Arkkitehti Matti Kuittinen, Kombi
11:45-12:45 Lounas yhdistäminen on onnistunut?
Arkkitehdit oy)
Lisätietoja & tarkempi ohjelma:
(Ympäristöasiantuntija Antonia
www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/kaupunkikonserninhankkeet/eco2-hanke/ajankohtaista_0.html
Rinnakkaissessiot klo 12:45-14:00
Sucksdorff, Tampereen kaupunki)
-
Aurinkoenergia osana Vuores-talon
Foorumin järjestävät yhteistyössä
energiaratkaisua (Hankeinsinööri Antti
Eco-efficient
Urban Development
yhdyskuntarakenne
Ekotehokas rakentaminen
ECO2 –Ekotehokas
Ekotehokas
Tampere- 2020
ja
Vuores-projektit
-
Ekotehokas liikenne Vuoreksessa
(Liikenneinsinööri Timo Seimelä,
Tampereen kaupunki)
-
Luukku ja Lantti: Nollaenergiatalo
käytännössä (Professori Pekka
Heikkinen, Aalto-yliopisto)
-
Pikkukaupungin elämää luonnon
kainalossa - miten luonnon ja kaupungin
yhdistäminen on onnistunut?
(Ympäristöasiantuntija Antonia
-
Tervakukka: Ekotoimiva puutalo
(Arkkitehti Matti Kuittinen, Kombi
Arkkitehdit oy)
Tervetuloa!
11
RAKENTAMINEN TAMPEREELLA
VUOSIVERTAILU 2012 - 2014 JA MUUTOSPROSENTTI 2013/2014
Insinöörioppilastalo Oy
Matti
J. Mäkelä
ins. toimitusjohtaja
Murtokatu 1, 33100 Tampere
Puh. (03) 225 9911, fax (03) 225 9920
GSM 0400 637 402
Myönnetyt
koko rakennustilavuus (m3)
koko kerrosala (m2)
asuntoja (kpl)
Aloitetut
koko rakennustilavuus (m3)
koko kerrosala (m2)
asuntoja (kpl)
Valmistuneet
koko rakennustilavuus (m3)
koko kerrosala (m2)
asuntoja (kpl)
v.2012
v.2013
v.2014
muutos %
1 026 084
235 436
1 723
1 328 781
249 375
1 003
1 151 195
260 296
2 290
-13 %
4%
128 %
1 166 879
247 621
1 595
1 294 728
265 230
1 364
1 397 474
271 001
1 608
8%
2%
18 %
1 543 699
313 566
2 000
1 313 709
293 189
1 707
1 133 055
249 638
1 439
-14 %
-15 %
-16 %
Luvut sisältävät uudet rakennukset ja vanhojen rakennusten laajennukset, mutta eivät
vanhan rakennuskannan korjauksia ja muutoksia, joita on tehty Tampereella runsaasti.
RAKENTAMISEN JATKUVAT VUOSIARVOT
2,5
milj. m3
2,0
1,5
1,0
myönnetyt
www.mkn-u rakoint i. f i
12
aloitetut
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
0,0
2005
0,5
valmistuneet
Valmistuneiden rakennusten määrät ovat laskeneet vuoden takaisesta.
Asuntoja on aloitettu viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten.
Esa Perttunen
Tampereen kaupunki
lupa-arkkitehti
rakennusvalvonta
Myönnettyjen
asuntojen
määrä
on
yli
kaksinkertaistunut
Rak1412.xls
040 800 7997
www.tampere.fi/rakentaminen
vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.
Esa Perttunen
lupa-arkkitehti, Tampereen kaupunki, rakennusvalvonta
13
Luottamusmiehen näkövinkkelistä
R
akentajat ovat hienosti oivaltaneet
talouden huonot ajat ja hakeneet
uusia avauksia toiminnalleen. Perinteisen asunto- ja toimitilarakentamisen
rinnalle on tulossa uusia tapoja hyödyntää
rakentamisen osaamista ja rakentamiseen
liittyvää projektien hallintaa. Uudet
mahdollisuudet nousevat esiin muun
muassa eri ikäryhmille tehtävissä asumismuodoissa ja toisaalta energiatehokkuutta
parantavissa hankkeissa. Samoin täydennysrakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia
uusille toimintakonsepteille.
Tampereella asuntorakentaminen on
jatkunut yllättävän pirteänä. Rakennusluvissa tämä tarkoitti viime vuonna 2
290 asunnon rakennuslupaa. Rakentaminen aloitettiin 1 600 asunnon osalta ja
valmistuneita asuntoja oli 1 400 asuntoa.
Vuodelle 2015 ennustetaan jopa pientä
kasvua. Asuntorakentamisessa näkyy
Tampereen profiili opiskelijakaupunkina
ja siksi pieniä asuntoja on rakennettavissa taloissa varsin paljon.
Viime vuoden lopulla hyväksytyn
vuosien 2015 - 2017 asemakaavaohjelman määrällisenä tavoitteena on kaavoittaa vuosittain 2 000 uutta asuntoa.
Tavoite on määrällisesti korkea, mutta
myös asukasluvun kasvu on viime
vuosina Tampereen asukasluvun kasvu
ollut vilkasta. Ensimmäisten tietojen
mukaan viime vuonna kasvu oli yli 2 000
asukasta. Oleellinen piirre asukasluvun
kasvussa on myös, että Tampere vetää nyt
paremmin kuin kehyskunnat.
Kaavoitusta ohjaa voimakkaasti
täydennysrakentaminen ratikkareitin
varteen. Täydennysrakentamisen tavoitteeksi on asetettu 30 000 - 40 000
k-m2 vuosittainen kaavoittaminen, joka
14
tietysti tulisi pääasiassa aiotun ratikkareitin varrelle. Tämän vuoden tavoitteissa
on muun muassa Hallilan täydennyskaavoitus. Voimakasta maankäytöllistä
tehostamista tehdään Kalevan Prisma
seutuvilla. Kalevanrinteen asemakaava
on hyväksymisvaiheessa ja Hakametsän
yleissuunnitelmaa laaditaan parhaillaan.
Hakametsän jäähallin ympäristön
kehittäminen on toisaalta sidonnainen
Tampereen Kansi ja keskusareenan toteutuksen etenemiseen. Hakametsän
kehittämisessä pitää kyllä huolehtia
alueen liikunnallisen perinteen säilyttämisestä. Alueella on nyt jäähallien lisäksi
Tenniskeskus ja Tampere Areena, joiden
toiminta pitää turvata jatkossakin. Mallihan Hakametsän kehittämisessä voisi
olla asumisen ja lähiliikunnan yhteensovittaminen.
Liikunnan harrastamiselle ehkä suurimmat haasteet tulevat Ruotulan
golfkentän suhteen. Seudullisessa rakennemallissaTeiskontien varsi on
esitetty rakennettavaksi vuoteen 2040
mennessä. En ole golfaaja mutta näen
alueen hyvin hoidettuna puistona ja
merkittävänä maisemakokonaisuutena
idästä lähestyttäessä. Olenkin käynyt
neuvotteluja, että golfkenttä voitaisiin
säilyttää. Olen tarjoamassa mallia, jossa
kasvu keskitettäisiin Koilliskeskuksen
lähiympäristöön.
Seudullisen rakennemallin heikkous
tai uhka on, että se ei huomioi kuntarajoja. Yhdyskuntasuunnittelussa ei
toisaalta saisikaan tuijottaa rajoja, mutta
realismia on, että kuntarajat ohjaavat
varsin tiukasti kaavoitusta. Esimerkiksi
Tampereella järkevä suunta olisi kasvaa
Vuoreksesta ja Hervannasta itään- ja
etelään, mutta kuntarajat ovat esteenä.
Kaavoitukseen liittyen pormestari
on asettanut työryhmän selvittämään,
miten yritystonttien kaavoitusta voidaan
nopeuttaa. Olen jaoston puheenjohtajan
ominaisuudessa mukana työryhmässä.
Vaikka työryhmä keskittyy erityisesti
yritystonttien kaavoitukseen, samat periaatteet koskevat asuntokaavoittamista.
Toinen ajankohtainen rakentamiseen
liittyvä asia on pysäköintinormit. Ehdotus on parhaillaan lausunnoilla ja tulee
päätöskäsittelyyn keväällä. Nyt, kun
rakennetaan pieniä asuntoja, kaavojen
pysäköintimääräykset johtavat osittain
kohtuuttomuuksiin. Tilanne muuttuu
toiseksi, kun aletaan rakentaa perheasuntoja, joissa autopaikat ovat tarpeen.
Energiatehokkuutta parantavista
hankkeista Pohjolankatu sai kunniamaininnan PIRA-päivillä. Nyt kiitosta
on saanut Hämeenpuisto 21, johon
rakennettiin mittavat aurinkoenergian
keräyspaneelit katolle. YLE Tampereen
radiossa talousjohtaja Markku Seppälän
mukaan investointi tuottaa itsensä 1012 vuodessa. Markku Seppälän sanomaa
kannattaisi rakentajien kuulla vaikka
Rakentajain kerhon kautta. Vanhojen
kerrostalojen energiatehokkuuden
parantamisessa yhteistyötä pitää hakea
myös Pirkanmaan kiinteistöliitosta.
Tampereen kaupunki on myös hakemassa kohteita, joissa energiatehokkuutta voitaisiin parantaa uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla. Valitut kohteet
olisivat saamassa EU-tukea korjauksiin.
Useimmiten tällaisissa kohteissa tulisi
harkita myös täydennysrakentamista ja
julkisivuremonttia samaan aikaan.
Ikäihmisille suunnatut asumispalvelut
ovat varmasti edelleen kasvava liiketoiminta-alue. Väestö toisaalta ikääntyy
ja toisaalta pystyy asumaan entistä pitempään kodinomaisessa ympäristössä.
Malleja on jo lähes kaikilla rakentajilla.
Ikäihmisille tarjottujen palvelujen kirjo
voi olla laaja ja niiden suunnittelussa
kannattaa käyttää luovaa mielikuvitusta.
Esille on nostettu esimerkiksi eräänlaisia
hybridi malleja, joissa samoissa taloissa
olisi nuoria ja perheitä. Onneksi luovuus
ja uusien ratkaisujen etsiminen sopii
juuri rakentajille.
Matti Höyssä
Tampereen Rakentajain Kerho
VUOSIKOKOUS
Tiistaina 17.2. kello 18.00
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat
Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 16.2. mennessä
[email protected] tai 040 500 7122
15
Rasti – insinöörioppilaitten asuntola
A
jatus Oppilaskodin rakentamiseksi
käynnistyi Tampereen Teknillisen
Opiston Oppilaskunnan kokouksessa 28.2.1920, kun tohtori-insinööri
Yrjö Kauko esitti, että ryhdyttäisiin
harjoittamaan propagandaa oppilaskodin
hyväksi.
Vierähti melkoinen tovi, kunnes
1.11.1937 käynnistettiin koko maata
kattava keräys "omakotirahaston" kartuttamiseksi. Tonttikin katsottiin valmiiksi
Liisan kalliolta, paikasta, missä on nykyisin Kalevan kirkko. Sota ja inflaatio söivät
rahaston varat.
Varsinainen liikkeellelähtö tapahtui
22.11.1952, kun oppilaskunnan vuosijuhlassa nimitettiin Omakotikomitea
ja sen puheenjohtajaksi insinööri Aulis
Thurman. 31.3.1955 perustettiin Insinöörioppilastalo Oy. Yhtiö osti tontit 1 ja
2 korttelista 273 eli alueen, jota rajaavat
Tammelan-, Kaivo- Itsenäisyyden- ja
Murtokadut.
Tontille järjestettiin suunnittelukilpailu, kilpailun palkintolautakuntaan
kuuluivat DI Oiva Rytövuori, vt Sampo
Toni, ins. Pentti Keskinen, ins. Arvo
Mäki, isännöitsijä Unto Syrjä sekä arkkitehdit Olli Pöyry ja Pauli Laaksonen.
Kilpailuun osallistui yli 50 ehdotusta,
joista nimimerkki "Ylen sankia piha" valittiin voittajaksi, tekijöinä Mona ja Lars
Hedman. 31.12.1959 tontille myönnettiin rakennuslupa.
Pääurakoitsijaksi valittiin Noppa
Rakennusliike Oy, lvi-työt sai Lahden
Onninen Oy ja sähköurakan Sähkötyö
Oy, hissit Kone Oy, ilmastointi Suomen
Puhallintehdas Oy ja jäähdyttämöt Kesko
Oy. Rakennustöiden valvojana toimi
16
ins. Raimo Eskelinen, työ valmistui
30.6.1961.
Rastista tuli 10 kerroksin mustanpuhuva "Tammelan kivipyykki", "Musta
helmi", "Happotorni", jonka rakennusala oli runsaat 4000 m2. Alin kerros oli
varattu liiketiloille, Murtokadulta oli
käynti Tammelan kauppahalliin. Kauppahallin toiminta loppui varsin nopeasti,
koska halliin eivät asiakkaat löytäneet.
Tammelankadulta oli käynti kahvilaan
ja talonmiehen ja isännöitsijän asuntoon.
Rastin 10. kerrokseen rakennettiin
asukaskäyttöön sauna oleskelutiloineen
ja keittiöineen.
Rastin julkisivut toteutettiin aivan
uudesta materiaalista eli mineriittilevyistä, kokeilu tuli kalliiksi sekä rakentajalle,
että rakennuttajalle. Levyt jouduttiin
uusimaan heti talon valmistuttua, sekä
kiinnitykset useampaankin kertaan.
Talossa toteutettiin arkkitehdin toiveita,
ovet, ikkunat ja helat olivat taloon varta
vasten suunniteltuja. Vesikatto toteutettiin kuparipellistä, joka syysmyrsky 1976
rullasi katolta.
Lämmitys oli tarkoitus toteuttaa
raskaalla polttoöljyllä, jonka polttimessa oli aikomus polttaa asukkaiden
tuottama palava jäte, joka oli tarkoitus
tiputtaa "roskakuiluissa" pannuhuoneen viereiseen tilaan. Jätteenpoltto oli
jo syntyessään susi, koska roskakuilut
olivat alati tukossa. Kiinteistö liittyi
kaukolämpöön kesällä 1972. Talossa oli
toteutettu vesikiertolattialämmitys, joka
jouduttiin poistamaan käytöstä vuotojen
vuoksi 1973. 1979 Rastiin asennettiin
lämpöpumppu ilmastoinnin lämmöntalteenotto varten . Järjestelmä oli silloisilla
energianhintasuhteilla 3 markan pajatso,
sittemmin hyötysuhde on romahtanut.
Rastissa toteutettiin 1988 mittava
peruskorjaus, jossa huoneista tehtiin yhdenhenkilön huoneita ja ne varustettiin
keitto-, suihku ja wc-paketilla.
Rastissa käynnistyi 1.7.1961 "Majoitushotelli Rasti", tämä kesähotellitoiminta jatkui aina kesään 1987 asti. Keskimäärin kesäisin kesähotelliin majoittui noin
4000 asukasta.
Varsinainen opiskelija-asuntotoiminta
käynnistyi 1.9.1961, aluksi opiskelijaasuntoja oli 94 kalustettua kahden opiskelijan asuntoa. Jokaisessa kerroksessa oli
oleskelutila, joissa oli radio ja Tampereen
Televisiokerhon lahjoittamat televisiot.
Käytävän päässä oli suihku-wc-osasto,
lisäksi käytävällä oli kaksi wc:tä.
Rastin seuraava vaihe eli ns. liikesiipi
valmistui kesällä 1964. Tähän osaan
rakennusta tuli liiketiloja Itsenäisyydenkadun puolelle ja kerroksiin hotelliravintolatoimintaa.
Liikesiiven oli tarkoitus tukea opiskelija-asuntotoimintaa tuotoillaan, mutta
toisin kävi. Hotellitoiminta oli vuokrattu
ns. % - vuokralla, Insinöörioppilastalo Oy
ei saanut markkaakaan kalustamastaan
hotellista, ravintolayrittäminenkin oli
yhtä hataralla pohjalla.
Hotellin tehtyä konkurssin, konkurssipesän osti Kalle Kaihari ja perusti
Yhteishotelli Oy:n, jonka osakkaina olivat
Tampereen Saunasäätiö, Pekka Paavola,
Kalle Kaihari ja Sampo Toni. Yhteishotelli Oy osti naapurista konkurssiin
menneen rakennusliikkeen tontin ja
kesken jääneen rakennuksen, joka liitettiin Insinöörioppilastalo Oy:n liikesiipeen
yksikerroksisella välirakennuksella yli
Kaivokadun. Yhteishotelli Oy vuokrasi
Insinöörioppilastalolta liikesiiven hotelli- ja ravintolatilat. Ravintolatilat se
jatkovuokrasi osuusliike Voimalle, joka
pyöritti tamperelaisille tuttua "Tunneliravintolaa" varsin menestyksekkäästi.
Mainittakoon, että liikerakennuksen
pitkäaikainen (10v)vuokrasopimus pohjautui 3 mk/m2 hintaan, kun asuntolassa vuokra oli kaksinkertainen (tilanne
1973).
Liikerakennuksen katutasossa oli
laukku-, kenkä-, pesula- ja konttorikoneliikkeet sekä grilli, joiden vuokratuotto
oli yhtiölle varsin kohtuullinen aina
80-luvun lopulle asti. Tampereen kaupungin liikenneratkaisut johtivat varsin
nopeasti vuokralaisten vaihtumiseen ja
vuokratuottojen puoliintumiseen. Ensin
kaupunki poisti suojatien Itsenäisyydenkadulta (Murtokadun jatke), sitten Itsenäisyydenkadun jalkakäytävällä sallittiin
pyöräily. Käytännössä asiakkaat katosivat
kenkä-, laukku- ja pesulaliikkeistä.
Hämpin -parkin suunnittelun yhteydessä 2005 Insinöörioppilastalo Oy:tä
lähestyttiin, jotta parkkiluolan ajoluiskaa
voitaisiin hyödyntää Itsenäisyydenkadun
jalankulkualituksena. Tämä käynnisti arvioinnin Rastin ja liikesiiven tulevaisuudesta.
Laskelmat osoittivat, ettei radikaali peruskorjaus ollut mahdollinen ko. korttelissa,
käytävä- ja huonekorkeus oli auttamatta
liian rajaavat nykytekniikalle, kuten myös
kantavissa rakenteissa oli merkittäviä
puutteita. Tarkastelu johti 2006 neuvotteluihin kaupungin kanssa kaavoituksen
muuttamiseksi Rastin korttelissa.
Matti J. Mäkelä
17
Keilat kaatuvat…
K
evätkausi -15 on käynnistynyt
keilaajien osalta tavanomaisen
vilkkaana, paitsi että runsaasti
lisätoimintaa on aiheuttanut RKL:n mestaruuskilpailujen sekä niiden yhteydessä
järjestettävän erikoiskilpailun järjestelyihin liittyvät monenmoiset tehtävät.
Tampereen Rakennusmestarikeilaajat
on tälläkin kevätkaudella järjestänyt
harjoitusradan
TAMK:n rakennusalan opiskelijoiden
käyttöön. Kiinnostus lajiamme kohtaan
on ollut kiitettävää ja harjoittelu mahdollisuutta on käytetty seuran harjoitustunnin aikana tiistaisin klo 16.30-17.30.
Alla kevätkauden -15 tulevaa toimintaa.
ph
Harjoitusvuorot tiistaisin klo 16.30-17.30
vk.8
vk.9
vk.10
vk.11
vk.12
vk.13
vk.15
vk.17
vk.19
vk.21
ke.
pe.
su.
ma-su
ma-su
ma-su
ti
ke.
ma-su
ma-su
ma-su
to
la.
ma-su
ma-su
ke.
ti
ke.
la.
la.
su.
ti
la.
su.
18.helmi
20.helmi
22.helmi
16-22.2
16-22.2
23.2-1.3
3.maalis
11.maalis
16-22.3
16-22.3
16-22.3
19.maalis
21.maalis
23-29.3
23-29.3
25.maalis
7.huhti
8.huhti
11.huhti
25.huhti
26.huhti
5.touko
23.touko
24.touko
klo 9.45 Vet. Paikallissarja
klo 17.00 Paikallissarja BI
klo 14.00 Paikallissarja AI
Seuran mestaruus, osa III*
I Karsinta*, yhd.väl. Tre-Hki-Tku
II Karsinta*, yhd.väl. Tre-Hki-Tku
klo 18.00 Kevätkokous + kuukausikokous
klo 9.45 Vet. Paikallissarja
RKL:n mestaruuskilpailut
Seuran mestaruus, osa IV*
I Karsinta*, yhd.väl. Hki-Tre-Tku
klo 11.00 Yhd.välinen Tre - Lahti
klo 11.00 Yhd.välinen Tre - Hki - Tku
RKL:n mestaruuskilpailut
II Karsinta*, yhd.väl. Hki-Tre-Tku
klo 9.45 Vet. Paikallissarja
klo 18.00 Kuukausikokous
klo 9.45 Vet. Paikallissarja
Yhd.välinen Hki - Tre -Tku
klo 14.00 Paikallissarja AI
klo 14.00 Paikallissarja BI
klo 18.00 Kuukausikokous
klo 11.00 Paikallissarja BI
klo 11.00 Paikallissarja AI
VALVONTA
6x6s.
A 8x6s. B 6x6s.
VALVONTA
A 8x6s.
B 6x6s.
Seuran mestaruuskilpailujen finaali (huhti-toukok.)
18
19
Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry
Pientalotyömaan vastaavat työnjohtajat
Pätevyyssinetti
nimen perässä osoittaa, että joko
FISE Oy tai aiemmin henkilöjärjestöjen yhteinen
pätevyydentoteamiselin on myöntänyt ko. henkilölle
pientalotyömaan vastaavan työnjohtajan pätevyyden.
Jokaisessa luvanvaraisessa rakennustyössä tulee olla
rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä vastaava
työnjohtaja, joka on palkattava viimeistään töiden
alkaessa. Vastaavan työnjohtajan eli mestarin tulee
huolehtia, että työmaalla noudatetaan rakentamista
koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Hänen tulee
myös valvoa erityisalojen työnjohtajia ja varmistaa,
että tarpeelliset valvontailmoitukset tehdään, katselmukset ja tarkastukset pidetään ja että rakennustyössä
noudatetaan kaikkia turvatoimia.
Vastaava mestari voi tarjota omakotirakentajille
myös kokonaispaketin. Hän voi avustaa esimerkiksi
kustannuslaskennassa, rakennusluvan hankinnassa ja
materiaalien valinnassa. sekä vastata itse rakentamisesta, esim. työnjohtourakkana.
Rakennusasetuksen mukaisesta pientalon vastaavan työnjohtajan tehtävästä maksettava palkka määräytyy työhön käytetyn ajan perusteella. Useimmiten
työ vastaa noin kahden kuukauden täysipäiväistä
Pientalohankkeen pääsuunnittelijat
Maankäyttö- ja rakennuslain, MRL, mukainen
pääsuunnittelija on pientalohankkeessa rakennushankkeeseen ryhtyvän luottohenkilö ja rakennusalan
asiantuntija, joka yhteistyössä muiden hankkeen
toimijoiden kanssa toteuttaa rakennushankkeen.
RakMk A2:n mukaan pääsuunnittelijan tehtävänä
on huolehtia suunnitelmien riittävästä laadusta ja
laajuudesta niin, että suunnitelmilla voidaan osoittaa
rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen.
Pääsuunnittelija (yhdessä rakennushankkeeseen
ryhtyvän kanssa):
• huolehtii siitä, että käytettävissä ovat tarvittavat
lähtötiedot ja että ne ovat ristiriidattomat ja ajan
tasalla sekä saattaa ne muiden suunnittelijoiden
tietoon,
• varmistaa, että kaikilla hankkeen suunnittelijoilla
on tieto siitä, mikä osuus vaadittavista suunnitelmista on heidän vastuullaan,
• huolehtii eri alojen suunnittelijoiden yhteistyön
järjestämisestä
• osaltaan huolehtii, että laaditussa aikataulussa on
suunnittelulle varattu riittävästi aikaa,
• huolehtii, että tarvittavat suunnitelmat tehdään
ja että suunnitelmat on todettu yhteensopiviksi ja
ristiriidattomiksi.
20
rakennusmestarin ohjepalkkaa.
Jos vastaava työnjohtaja tekee työn yritystoimeksiantona, palkkioon sisällytetään työnantajan
sotumaksut, loma-, matka- ja ym. yleiskuluja. Tällöin
vastaavan työnjohtajan palkkio nousee arvonlisäveron
kanssa noin kaksinkertaiseksi.
Omakotirakentajan tulee aina tehdä palkkaamansa vastaavan työnjohtajan kanssa kirjallinen sopimus,
jossa yksilöidään tehtävät mahdollisimman tarkasti,
selvitetään vastuunjako työsuojelutoimenpiteet
mukaan lukien ja määritellään sopimuksen kestoaika. On tärkeää sopia kirjallisesti myös vastaavan
työnjohtajan palkkiosta sekä siitä, miten ja koska
se maksetaan.
Pientalotyömaan vastaavan työnjohtajan sopimuslomakkeet ja tehtäväluettelot löytyvät Rakennustieto
Oy:n ylläpitämältä internet sivustolta www.sopimuslomake.net.
Rekisteröityminen palvelun käyttäjäksi on maksutonta. Asiakirjojen käyttäminen on maksullista.
Lomakkeet voi tilata myös puhelimitse 020-747 6400
sopimuslomake RT 80269 / tehtäväluettelo RT 80270
Lisäksi pääsuunnittelija
• osallistuu hankkeen aloituskokoukseen ja osaltaan
huolehtii, että siinä edellytetyt suunnittelua koskevat velvoitteet tulevat suoritetuiksi,
• seuraa korjaus- tai muutostyössä rakenteita
avattaessa tai purettaessa ilmi tulevien seikkojen
vaikutuksia suunnitteluun,
• huolehtii muutossuunnittelun yhteensovittamisesta ja tarvittaessa muutosten edellyttämän
hyväksynnän tai rakennusluvan hakemista, sekä
• huolehtii hänelle rakennusluvassa tai aloituskokouksessa mahdollisesti osoitetusta rakennustyön
valvonnasta.
Pääsuunnittelijan myös osaltaan huolehtii siitä, että
rakennuslupa-asiakirjat, erityissuunnitelmat ja selvitykset on laadittu ja toimitettu rakennusvalvontaviranomaiselle kunnan ohjeiden mukaisesti.
Pääsuunnittelijan huolehtii siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä saa tiedon suunnittelua koskevista
seikoista, joilla on vaikutusta tälle säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi.
TRY:N HALLITUS JA
YHTEYSHENKILÖT:
Risto Sirkkola
Juhana Ermes
Pekka Hulkkonen
Jari Jouppila
Martti Kenkkilä
Olli Kivimäki
Antti Nieminen
Sanna-Kaisa Pylvänäinen
Kalevi Setälä
0400-607 504
040-716 7770
040-867 5732
0400-583 955
0500-423 779
0400-910 244
040-531 1430
044-318 7555
0400-607 880
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Varajäsenet:
Antti Lehtinen
Lasse Lähteenmäki
Petteri Paavonen
Kirsi Visakoivu
040-849 3173
0400-500 507
040-829 6799
040-512 9290
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Toiminnanjohtaja
Aarni Saviaho
040-500 7122 [email protected]
Alajaostojen yhteyshenkilöt:
Taidekerho, Paavo Heliö
040-741 7788
Kuntojaos
Opiskelijat, Sanna-Kaisa Pylvänäinen 044-318 7555
Bygarit, Eero Virtanen
040-867 4993 [email protected]
Rakentajain kerho, Aarni Saviaho
040-500 7122
Rkm-keilaajat, Kauko Lindfors 040-822 8802 [email protected]
Golfkerho, Martti Kenkkilä
0500-423 779 [email protected]
Seniorimestarit, Olli Kivimäki
0400-910 244 [email protected]
Yhdistyksen toimisto
Tuomiokirkonkatu 17 A 4, 33100 Tampere
21
90-luvulta TV:stä tuttu klassikkoperhe
alkuperäismiehityksineen teatterin lavalla
Perhe on koossa taas! Mutta mitä heille kuluu tänä
päivänä, kun lapsista on tullut aikuisia ja vanhemmat
ovat liki eläkeiässä. Isä haluaisi opastaa yhä jälkikasvuaan, mutta uskooko kukaan vieläkään.
Lauantaina 7.2.2015 klo 19.00,
Liput 32 €/kpl (normaalihinta 34 €/kpl)
Sitovat lippuvaraukset 31.12.2014 mennessä.
Samalla myös ääneneristävyys ja asumisviihtyvyys
paranevat merkittävästi.
Tampereen KomediaTeaTTerissa!
Aidosta poltetusta
TERCA-tiilestä rakennat
kestävän, huoltovapaan,
ekologisen ja arvostetun
julkisivun myös
puurunkoiseen taloosi –
kilpailukykyiseen hintaan.
Vuoden 2015 Teatteritarjontaa
"
Ja tottakai me muutetaankin.
Ilman muuta. Sehän on ihan selvä.
Isähän on jotain kämppää jo käyny
kattomassakin. Eks ookin?
Ai mitä kämppää?
Oothan sä käyny.
No kai mä sitten oon käyny.
No niin, onhan se käyny.
"
Tiistaina 16.6.2015 klo 19.00,
Liput 30 €/kpl (normaalihinta 32 €/kpl)
Sitovat lippuvaraukset 15.4.2015 mennessä.
"
Jos haluatte vielä nähdä meidät näissä rooleissa,
yhdestä suusta.
niin se on nyt vihoviimeinen kerta!", huutavat Tuire ja Ilmari
sitovat lippuvaraukset näihin esityksiin:
22
marja-Liisa
Virtanen (Bygarit), puh. 040 8674991 tai [email protected]
Tiili. Luotu ihmiselle.
Kesällä 2015 katetulla ulkoilmanäyttämöllä!
Suomalaisen tv-viihteen kiistaton ykkössarja
Tankki Täyteen siirtyy kesäksi 2015 Komediateatteriin. Sulo ja Emmi Vilénin huoltamo herää
jälleen henkiin, kun Ulla tarjoilee vissyt konstaapeli Reinikaiselle ja Juhana Vilén riemastuttaa vieressä.
Wienerberger Oy Ab | Keijo Laine p. 0400 235 268
www.wienerberger.fi
Kesäteatteriesityksenä on myös TV:stä tuttu, suosittu
23
Laadun Rakentajat 2015 -kiertue
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
Asta Rakentaja 2015 -messut
13.2.2015 klo 13–16 (Tähtien sali)
Seminaarin ohjelma:
• Laatu työmaan menestystekijänä,
• Työkaluja laadun tuottamiseen, RALA ry
• Työmaan johtamisella laatua, caset,
Juha-Matti Junnonen, Aalto-Yliopisto
Anssi Koskenvesa, Mittaviiva Oy
Ilmoittaudu seminaariin:
www.lyyti.fi/reg/laadun _ rakentajat
tai www.asta.fi
Yhteistyössä:
24
Rakentamisen Laatu RALA ry
Rakennusteollisuus RT ry
Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry
Rakennuslehti
25