Yhdistyksen korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto

Transcription

Yhdistyksen korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto
Metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 4/2015
•
16.9.2015
Pyry Krappe
HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA,
MIKKELI, PERTUNMAA,
PUUMALA, RANTASALMI,
SAVONLINNA, SULKAVA
sivu 3
Puukaupan kilpailuttamisella
lisää tuloja
sivu 9
Reijo Karhinen: Jokainen
metsähehtaari pitäisi olla
aktiivisessa hoidossa
sivu 20
Laamaset aloittavat
urakoinnin jatkuvatoimisella
mätästyskoneella
sivu 28
Metsänomistajamatka
Japaniin
Kutsu metsäpäivään
Helsinkiin
Yhdistyksen korjuupalvelu
on varteenotettava vaihtoehto
PEFC/02–44–10
Metsänomistajat
2
Pääkirjoitus
Kuitupuun käyttö kasvussa - kuka perustaa
uuden sahan tai lisää tukin käyttöä?
Metsäteollisuuden investointeja on menossa merkittävä
määrä, joka on hieno asia. Paperin valmistus on lopetettu
Varkaudessa ja tehtaan muutostyöt ovat käynnissä. Jatkossa
tehtaalla tuotetaan kartonkia.
Tuote tehdään havusellusta ja
jatkossa tarvitaan 1 milj. m³ lisää havukuitupuuta. Puusta 2/3
on mäntyä ja 1/3 kuusta. Varkauteen on tulossa ensi vuonna
myös viilupuulinja. Viilupuun
raaka-aineena käytetään järeitä kuusi- ja koivutukkeja. Viilupuutehdas käyttää 250 000
m³ puuta. Tehdas aloittanee
kesällä 2016.
UPM:n Kymin sellutehtaan
investoinnin myötä vuosituotantokapasiteetti kasvaa 170
000 tonnilla 700 000 tonniin
valkaistua havu- ja koivusellua. Puunkäyttö kasvaa 0,9
milj. m³. Investointia valmistuu vuoden 2015 aikana.
Metsä Groupin Äänekosken
biotuotetehdas on rakenteilla.
Tehdas tulee tuottamaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia
sellua, josta 800 000 tonnia on
havusellua ja 500 000 tonnia
lehtipuusellua. Uusi tehdas lisää
kuitupuun käyttöä Suomessa
noin 4 miljoonalla kuutiometrillä eli noin 10 prosentilla
vuodessa. Biotuotetehdas aloit-
taa toimintansa vuoden 2017
kolmannella neljänneksellä.
Kotkamillsilla on menossa
Kotkansaaren tehdasalueella
investointihanke, jossa paperikoneen tuotantosuunta muutetaan aikakausilehtipaperin
valmistuksesta pakkauskartonkien valmistamiseen ja samalla
tuotantokapasiteettia lisätään.
Tuotanto kasvaisi 140 000 tonnista 400 000 tonniin. Myös
Kotkamillsin sahan kapasiteettia on tarkoitus nostaa huomattavasti.
Kuopion Sorsasaloon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan
ympäristövaikutusten arvioin-
tia on menossa. Finnpulpin
YVA-ohjelma oli lausunnolla heinäkuun loppuun saakka ja nyt tehdään varsinaista
tehtaan vaikutusten arviointia. Toteutuessaan Finnpulpin sellutehtaan tuotanto olisi
1,2 milj. tonnia sellua ja se
käyttäisi 6,7 milj. m³ puuta.
Green Fuel Nordic suunnittelee
bioöljytehtaiden rakentamista
Itä-Suomeen, joista yksi sijaitsisi Savonlinnassa. Raaka-aineen
käyttö olisi 350 000 m³/v. Yksi
biojalostamo toisi 340 kpl uusia työpaikkoja, jotka olisivat
tarpeen.
Kuitupuulle on tulossa lisää
käyttöä. Kuitupuun korjuumäärien kasvaessa kasvavat samalla
tukin korjuumäärät. Mänty- ja
kuusitukin käyttöä olisi varaa
kasvattaa Etelä-Savossa yhteensä 0,65 milj. m³ vuodessa v.
2011 - 2013 toteumaan verrattuna. Tuoreimman valtakunnan
metsien inventoinnin (VMI 11)
mukaan Etelä-Savon metsissä
olisi varaa kasvattaa mäntytukin korjuumääriä keskisuuren
sahan tarpeen verran. Mäntytukin kuljetusmatkat mäntysahoille ovat nykyisin pitkiä.
Itä-Savo sopisi maantieteellisesti parhaiten järeää mäntyä
jalostavan laitoksen sijainniksi.
Petri Pajunen
Puheenjohtajan katsaus
Kiemurat Kemeran ympärillä saavat jatkoa
Uusi Kemera saatiin liki
kymmenen vuoden punnerruksella valmiiksi ja heti
alkumetreillä tukijärjestelmään on tulossa muutoksia.
– Tämän hetken tiedon mukaan hallitusohjelmassa on
15 miljoonan euron kavennus metsätalouden rahoitukseen, sanoo metsänhoitoyhdistyksen hallituksen
puheenjohtaja Juha-Pekka
Hannikainen.
Summa on merkittävä, sillä
uuden Kemeran astuessa voi-
maan arvioitiin sen vuotuiseksi
määrärahatarpeeksi vajaa 70
miljoonaa euroa.
- Kesäkuussa voimaan tulleet
tuet ovat kuitenkin käytössä siihen saakka, kunnes uudet ohjeet
tulevat eli nykyinen tilanne kannattaa käyttää hyödyksi.
Toivottavasti tierahoja
ei leikata
Juha-Pekka
Hannikainen
toivoo, että valtionhallinnossa
ymmärretään metsätieverkon
merkitys.
- Metsäteollisuus sijoittaa
biotuotteisiin ja raaka-ainevir-
rat saattavat kasvaa tulevassa
huomattavasti. Puu ei kulje, jos
metsätieverkko ei ole kunnossa.
Uusien metsäteiden tarve ei
ole merkittävä, mutta olemassa
oleva vaatii perusparannusta ja
niitä määrärahoja ei saa leikata.
Puheenjohtajan mukaan leikkausten kohteeksi sopivat parhaiten
terveyslannoitus ja pienpuutuki.
Lannoitukset ovat sinänsä kannattavia ja tuovat sijoitetun pääoman nopeasti takaisin.
- Jos tuki pienpuun keräämiseen poistuu niin teollisuus
todennäköisesti nostaa kantohintaa puuttuvat eurot.
Leikkauslistojen ulkopuolelle
Hannikainen jättäisi myös taimikonhoidon tuet ja juurikäävän
torjunnan.
Yhdistyksen alku
sujunut ennakoidusti
HETI!
I
TOIM
Uusi ura metsäasiantuntijana?
Yhdistä korkeakoulututkintoosi metsäalan tutkinto:
monimuotokoulutus 2,5–3 vuotta, voit suorittaa työn ohella.
Hae yhteishaussa 8.–22.9.2015, VIELÄ EHDIT!
Lisätietoja: Pasi Pakkala p. 0400 780 029
[email protected]
www.mamk.fi/metsatalous_mm
MAM
K
SUO =
M
PAR A EN
S
Puheenjohtaja on tyytyväinen yhdistyksen jäsenmäärään.
Tämän hetken tiedon mukaan
jäsenmäärä on 75 prosenttia
aikanaan metsänhoitomaksuvelvollisista ja pinta-alassa prosentti
nousee yli 80.
- Tästä voi vetää johtopäätöksen, että yhdistyksen ulkopuolle
on jäänyt pieniä tiloja, joilla ei
ole tarvetta palveluille.
Ennakko-odotukset ovat toteutuneet siinäkin mielessä, että
toimintojen yhtenäistäminen on
vaatinut aikaa. Joillain kulmilla
toteuttaja-mallissa toimiminen
oli arkea, mutta osa on tutustunut siihen vasta vuoden alusta.
Tilanne puumarkkinoilla
haasteellinen
- Kuitupuun hinta on ala-
Metsänomistajat
METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI
Etusivun kuva Pyry Krappe
Kesän alussa saatiin uusi Kemera – tukijärjestelmä. Juha-Pekka Hannikaista ei yhtään yllättänyt, että hakemukset ovat ruuhkautuneet, sillä
tiedettiin, että hakemusten sähköinen käsittely on mahdollista vasta
kuluvan vuoden loppupuolella.
maissa ja energiapuulle ei ole
osoitetta, sanoo Juha-Pekka
Hannikainen. Puheenjohtajalta
ei ymmärtämystä riitä sille, että
Keski-Suomen korkeudella poltetaan kivihiiltä, vaikka kotimaista
energiaa olisi korjattavissa.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa energiapuulle on toimitussopimuksia ja hakkuita tehdään
niiden rajoissa. Viime vuosina
vain totuttiin, siihen, että valinta
korjataanko energia- vai ainespuuta voitiin tehdä metsänhoidollisin perustein.
- Täytyy luottaa, että tilanne
korjaantuu, sillä uusien suurien
puuntarvetta ryhdytään täydentämään etuajassa, miettii Hannikainen ja uskoo, että harvennuspuun kysyntä viriytyy jo vuoden
kuluttua.
Päättäjiä on kuultu
Metsänhoitoyhdistys EteläSavo järjesti elokuun lopussa
kansanedustajatapaamisen, jossa
olivat paikalla alueen hallituspuolueiden edustajat.
- Biotalouden merkityksestä
maakunnalle päättäjät ja yhdistyksen edustajat olivat samaa
mieltä ja tiekysymykseen palatakseni, niin alempaa tieverkkoon on luvassa määrärahoja.
Edustajat saivat kentän terveisinä viestin, että lunastuslaki
kaipaa uudistamista.
- Korvaukset ovat “aataminaikaisella” tasolla, sillä esimerkiksi linjojen alle menneestä
metsästä saadulla korvauksella
ei hanki vastaavaa alaa uutta
metsää.
Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Päätoimittaja: Petri Pajunen p. 040 776 6212
Toimituskunta: Maarit Jordan-Valtonen
Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2015
Metsänomistajat
3
Älä halpuuta puun hintaa omaehtoisesti
Puukaupan kilpailuttamisella lisää tuloja
Puukauppa on metsänomistajan tilipäivä. Puunmyyjä
haluaa
puukaupassaan
tukki- ja kuitupuusta mahdollisimman kovan hinnan
markkinoilta. Se on selvä
asia, sillä uudistushakkuuta
on edeltänyt keskimäärin 70
- 80 vuoden metsän kasvatus kaikkine hoitotöineen ja
harvennuksineen.
Keskimääräisestä männyn uudistushakkuuleimikoista puukauppatuloja saa nykyhinnoilla
12 500 euroa hehtaarilta. Maailmanmarkkinoihin emme voi
vaikuttaa, mutta mitä jokainen
metsänomistaja voi itse tehdä saadakseen mahdollisimman hyvän
tilin puukaupasta? Puukaupan
kilpailuttaminen kaikkien ostajien kesken on helppo tapa ansaita lisätuloja. Puuta ei kannata
halpuuttaa omaehtoisesti unohtamalla tärkeän kilpailutuksen.
Onnistunut puukauppa
lähtee liikkeelle
mhy:n maksuttomalla
puunmyyntisuunnitelmalla
Puunmyyntisuunnitelma on
tuote, jonka perusteella on
helppo pyytää tarjoukset kaikilta ostajilta. Jos metsänomistaja
valitsee mhy:n puukaupan toimeksiantopalvelun, niin tarjousvertailussa huomioidaan hinnan
lisäksi myös katkonta.
Ostajalla ja myyjällä
on erilaiset intressit
puukaupassa
Graafi tukinkatkonta 1:
Ostaja haluaa ostaa puu-
ta mahdollisimman halvalla ja
myyjä myydä mahdollisimman
kovalla hinnalla. Liian usein
tyydytään yhden puunostajan
tekemään ostotarjoukseen ja
unohdetaan puukaupan kilpailuttaminen kaikkien puunostajien kesken. Tämän seurauksena
puumarkkinoilta otettavissa olevia puukauppatuloja jää saamatta. Jos kilpailuttamisen kautta ei
haeta parasta mahdollista hintaa
puulle, niin millä muulla tavalla
hintataso nousisi? Jokainen varmasti haluaa puistaan parhaan
mahdollisen hinnan.
Säännöllisesti
puukauppoja
kilpailuttavien
metsänomistajien
puukaupat menevät
eri ostajille
Altistumalla yhden puunostajan vakioasiakkaaksi kilpailuttaminen helposti unohtuu. Säännöllisesti vuosittain puukauppoja
tekevien ja säännöllisesti puukauppojaan kilpailuttavien metsänomistajien ja yhteisöjen osalla
kilpailutuksen hyödyt on helposti todettavissa - yksikään puunostaja ei tee vuodesta toiseen
erilaisiin leimikoihin aina parasta
tarjousta, vaan leimikoita menee
eri ostajille eri vuosina. Kilpailuttamalla jokaisen puukaupan
ja myymällä puut kauppakohtaisesti kovimman tarjouksen
tehneelle puunostajalle pääsee
parhaimpaan lopputulokseen.
Puunostaja voi liittää tarjoukseen jonkin ”bonuksen”, jolla
vaikeutetaan vertailun tekemistä
ja halutaan viedä huomio pois
keskeisimmästä asiasta eli puun
hinnasta. Bonusten merkitys on
Graafi tukinkatkonta 1:
Tukin katkonnasta johtuvat erot ostajittain €/m3
Mänty päätehakkuu järeys 600 - 700 l/runko
0
-0,5
0
0
Tukin
katkonnasta johtuvat erot ostajittain €/m3
Mänty päätehakkuu järeys 600 - 700 l/runko
0
-0,4
-1
-0,5
-0,4
-1,5
-1
-1,6
-2
-1,5
-1,6
-2,5
-2
Katkonnan vaikutus
päätehakkuussa jopa
1000 euroa hehtaarilta
Puun yksikköhinnan lisäksi
puukaupan lopputulokseen vaikuttaa tukin katkonta eli miten
kukin ostaja katkoo arvokasta
tukkipuuta ja miten suuri osuus
puusta menee halvemmaksi kuitupuuksi. Tukin hinta on 40 €/
m³ suurempi kuin kuidun hinta,
joten on merkitystä mihin pinoon puu katkotaan.
Katkontaan vaikuttavat ostajien erilaiset mitta- ja laatuvaatimukset sekä katkontaohjeet,
joiden mukaan hakkuukoneen
kuljettaja puita pätkii tukeiksi
ja kuiduksi. Kaikkien suurempien ostajien katkontatiedot ovat
mhy:n tietojärjestelmässä, joiden
perusteella voidaan laskea kunkin ostajan osalta kauppaa ja
vertailulaskelmaa tehtäessä sen
vaikutus lopputulokseen.
-3,7
-3,7
-4
Männyn
uudistushakkuussa 600-700 litran keskijäreydessä
ero parhaimman
ja
heikoimman
katkojan
osalla
on
lähes
4
€/m³!
Laskelmassa
Graafi tukinkatkonta 2:
kaikkien
ostajien
Graafi tukinkatkonta
2: osalla on käytetty samaa tukin ja kuidun hintaa eli
erot ovat puhtaasti katkonnasta johtuvia.
Vain metsänhoitoyhdistyksellä on tiedossa
kaikkien ostajien
katkontatiedot
Katkonnan merkitystä aliarvioidaan usein. Ero on jopa 5 €/
m3 puulajista, järeydestä ja hakkuutavasta riippuen. Keskimääräinen kertymä päätehakkuussa
on 250 m³/ha. Tyypillisessä 600
- 700 litran männyn uudistushakkuuleimikoissa katkonnan
vaikutus on jopa 1000 euroa/
ha! Puukaupan toimeksiantopalvelun kokonaiskustannus on
vastaavassa puumäärässä noin
300 euroa, joten toimeksianto
on erittäin hyvä Metsänhoitoyhdistyksellä on suurempien
puunostajien osalta mittava
määrä tukinkatkonta-aineistoa,
jota hyödynnetään puukaupan
toimeksiantopalvelussa tarjousten vertailussa. Laskelmaan on
kerätty viimeisen kahden vuoden aikana korjatut leimikot.
Tiedot on kerätty hakkuukoneiden mittalistoilta ostajittain ja
0
0
N ENÄ
JÄSEm
istat
-102,5
-102,5
var
at
emm
edullis at!
n
hin
-300
-300
-410
-410
-600
-600
-700
-700
-800
-800
Varmista puukaupan tarkka
sisältö metsänhoitoyhdistyksestä.
-615-615
-717,5
-717,5
-900
-900
-1000
-1000
hinta vaihtelee parhaimpien ja
heikoimpien tarjousten välillä
2-5 €/m³. Harvennushakkuissa katkonnalla on myös suuri
vaikutus, koska harvennuksessa poistetaan heikompilaatuisia
runkoja ja niissä laatuvaatimusten erot korostuvat.
äsi!
Puukauppakokemus käytöss
m3/ha
0
-500
-500
puutavaralajeittain keskijäreys
huomioiden. Laskelma tehdään
aina leimikkokohtaisesti, koska
eri puulajien määrät, keskijäreydet ja hakkuutavat vaihtelevat leimikoittain. Puun hintojen vaihteluista tulee eroja lisää
ostajien välillä. Yleensä tukin
-922,5
Varmista hakkuiden
sujuminen suunnitellusti!
PUUNMYYNTISUUNNITELMA
0
-400
-400
Mäntykuidun keskihinta uudistushakkuussa noin 18 €/m³.
Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityiskohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa.
Tukin katkonnasta johtuvat erot ostajittain €/ha
Tukinpäätehakkkuu
katkonnasta johtuvat
erot ostajittain
€/ha
järeys 600-700
l/runko, poistuma
250
Mänty
Mänty päätehakkkuu järeys 600-700
m3/ha l/runko, poistuma 250
-200
18 €/m³
VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA
-2,9
-3,5
-4
-200
Mäntytukin keskihinta uudistushakkuussa noin 58 €/m³.
-2,9
-2,5
-3,5
-3
-100
58 €/m³
-2,5
-3
-2,5
-100
Tukin ja kuidun hintaero 40 e/m³.
Katkonnalla on merkitystä.
vähäinen verrattuna kilpailuttamisen hyötyihin.
-922,5
Euromääräiseen lopputulokseen katkonnalla on vaikusta jopa 1000 €/
ha. Esimerkkilaskelmassa männyn uudistushakkuu, keskijäreys 600-700
litraa/runko, poistuma 250 m³/ha. Kaikkien ostajien osalla on käytetty
samaa tukin ja kuidun hintaa eli erot ovat 100 % katkonnasta johtuvia.
jäsenhinta 0 €
ilman jäsenyyttä 85 €/tunti
Hinta sisältää:
•
•
•
•
•
•
Maastokäynti
Arvio puumäärästä
Hinta-arvio
Työmaakartta
Metsänkäyttöilmoituksen teko
tamistyöt
Jatkotöistä sopiminen, esim. uudis
Tee sopimus oman Metsänhoitoyhdistyksesi kanssa!
Metsänomistajat
metsänhoitoyhdistys
ETELÄ-SAVO
ETELÄ-SAVO
PUUK AUPAN
TOIMEKSIANTO
hinta alk. 0,80 €/m3
Hinta sisältää:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen
taulukko
Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken
Tarjousten vertailu
Ostajan valinta
Hakkuun suunnittelu
Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta
Korjuujäljen valvonta
Puunkorjuun valvontaraportti
Puukaupan päättäminen
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
OTA YHTEYTTÄ p. 015 357 4000 tai [email protected]
Metsänomistajat
4
Puuta riittää ja sitä saa ostamalla
Biotalous, puumarkkinat ja
puun riittävyys ovat puhututtaneet viime viikkojen
aikana.
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen on
perännyt hallitukselta nopeavaikutteisia toimia puun tarjonnan lisäämiseksi. Saman organisaation edunvalvontapäällikkö
Riikka Pakarinen edellyttää (HS
Mielipide 17. 8.), että metsänomistajat aktivoituvat metsien
hyödyntämiseen eivätkä tuet saa
vääristää markkinoita. WWF:n
Jussi Nikula puolestaan kirjoitti
(HS Mielipide 23. 8.), että puuta
on käytettävä viisaasti ja puut on
myyty jo kolmeen kertaan.
Toimivat markkinat ovat tärkein asia markkinataloudessa,
myös metsätaloudessa. Valtio voi
edistää markkinoiden toimivuutta esimerkiksi parantamalla investointiedellytyksiä, lisäämällä
markkinainformaatiota ja purkamalla byrokratiaa. Markkinat huolehtivat myös puuraakaaineen ohjautumisesta oikeaan
käyttöön: jos jollain on varaa
käyttää puuta muuten kuin viisaasti, puu lienee liian halpaa.
Suunnitteilla ja jo tekeillä olevat uudet metsäteollisuuden investoinnit nostavat toteutuessaan
puun käyttöä noin 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.
Tämä ei liene nettolisäys, vaan
heikommin kannattavaa tuotantokapasiteettia tultaneen edelleen
sulkemaan. Metsäbiotalouden
näkymät ovat kuitenkin erittäin
lupaavat. Näyttää siltä, että metsäsektori on avainroolissa, kun
Suomi nostetaan tästäkin suosta.
Metsävaramme mahdollistavat
hyvin ennustetun käytön lisäyksen. Nykyään puuta käytetään
vain noin puolet kasvusta.
Metsänomistajien myyntihalukkuuden rajoja Suomessa ei
ole edes vielä kokeiltu. Puun
kysyntä ei ole siihen koskaan
riittänyt. Viime keväänä TNS
Gallupin tekemän kyselytutkimuksen mukaan metsänomistajat kokivat puun kysynnän lisäämisen tärkeimpänä edellytyksenä
metsätaloudelleen.
Puuta ei siis ole myyty moneen kertaan. Sitä ei paikoin
saa myydyksi edes ensimmäistä kertaa. Energiapuuta ei saa
kaupaksi juuri millään. Vastaukset neuvottelukontakteihin
ovat ”palataan asiaan vuonna
2017”. Metsänhoitoyhdistysten
valmiiksi katkottu ja tehtaalle
tuotu puu ei tunnu kiinnostavan metsäteollisuutta ensinkään.
Erityisen haastava tilanne on
Pohjois-Suomessa.
Tuet todellakin vääristävät
markkinoita, ei tosin niin kuin
Pakarinen maalailee. Sen sijaan
teollisuus laskee kuitupuun hintaa tukien suhteessa: vuodessa
ensiharvennuskuitupuun hinta
on laskenut yli 20 prosenttia.
Biotalouden tulevaisuuden
turvaamiseksi koko metsäsektorin ja valtiovallan pitää tehdä töitä. Metsien hoitoa ja sen
kustannustehokkuutta on edelleen lisättävä, samoin metsien
luonnonhoitoa. Metsävaratiedon
hyödyntäminen ja alan digitalisaatio ovat vasta lähtökuopissa.
Puumarkkinoissa ja erityisesti
korjuu- ja kuljetuslogistiikassa
on edelleen paljon kehitettävää.
Tarvitsemme myös yrittäjämäisen metsätalouden edistämistä
ja metsätilojen järkevän sukupolvenvaihdosjärjestelmän.
ja kannattaa seurata muutaman
vuoden tähtäimellä ja päättää
myyntiajankohdasta kulloisenkin
markkinatilanteen pohjalta. Vuodet eivät ole veljeksiä – toisinaan
kysellään vahvemmin kuusi- ja
toisinaan mäntyvaltaisia leimikoita. Puukaupan kilpailutus on
viisasta, sillä harva ostaja pystyy maksamaan parasta hintaa
kaikenlaisista leimikoista. Yksikköhinta ei kuitenkaan ratkaise
kaikkea. Hakkuussa käytettävät
tukkipituudet ja muut kauppakirjan ehdot vaikuttavat lopputulokseen.
Monesti aliarvioidaan katkonnan vaikutus. Tukkipuun ja
kuitupuun hintaero on päätehakkuulla 1:3 ja harvennuksillakin
1:2,5. Siksi korjuuta pitää aina
valvoa, että se toteutuu kauppakirjan ehtojen mukaisesti. Korjuun valvonta vaatii osaamista
ja mittaustietoja. Metsänomistajalla on oikeus vaatia tiedot
katkotuista pölkyistä ja niiden
pituus- ja läpimittajakaumasta
eikä se saa riippua siitä onko
metsänomistaja antanut valtakirjan asioidensa hoitamiseen vai
ei. Jo pelkkä tietoisuus siitä, että
joku valvoo korjuuta ja katkontaa on vahinkoja ennalta ehkäisevää. Vastaavasti epäilys siitä,
että mittaustietoja pantataan,
on omiaan viemään puukaupan
luottamusta. Jos oma osaaminen tai aika ei riitä korjuun
valvontaan kannattaa se palvelu
ehdottomasti ostaa omalta metsänhoitoyhdistykseltä. Jatkossa
kuitupuun jalostuskapasiteetti on
lisääntymässä merkittävästi. Se
tarkoittaa, että katkonnan kanssa on oltava vielä nykyistäkin
valppaampana.
Vaikka metsän kiertoaika on
ihmiselon mittainen, ei metsän
kestä olla passiivisen omistuksen vaiheessa ilman, että tuotot
pienenevät. Vanhuuteen kuuluu
voimien heikkeneminen eikä ennen täysi-ikäisyyttä ole oikeuksia eikä kykyjäkään huolehtia
viisaasta päätöksen teosta. Tä-
män vuoksi metsän tulisi vaihtaa
omistajaa kahdesti tai kolmesti
ihmisen elinkaaren aikana. Aivan kuten sote-ratkaisujen tulee
metsätilojen sukupolvenvaihdosten olla valtiovallan erityissuojelussa. Molemmista on kirjaukset
Sipilän hallituksen ohjelmassa.
Ne pitää myös toteuttaa.
Juha Hakkarainen
metsäjohtaja, MTK
Kuin ihmiselo
Metsän kiertokulku on verrattavissa ihmisen elämään.
Ensin ollaan pari- kolme
vuosikymmentä pelkästään
kuluja aiheuttavan huolenpidon varassa. Jos laiminlyö
oikea-aikaiset hoidot, jäävät
tulevaisuuden tuotot heikoksi. Jos tekee ne ajallaan,
säästää kustannuksista ja
varmistaa hyvän tuoton.
Yhteiskunta panostaa vahvasti lapsiin ja nuoriin terveydenhuollon ja koulutuksen avulla.
Metsänomistajaa kannustetaan
vastaavasti investoimaan kärsivällisesti kaukana tulevaisuudessa odottaviin tuottoihin kemera
-investointituen avulla. Siinä
valtio sijoittaa yhden euron ja
metsänomistaja kaksi tai kolme
euroa kymmenien vuosien päästä
odottaviin tuloihin. Investointi
tulevaan hyödyttää sekä yksilöä
että yhteiskuntaa. Aivan kuten
lasten kasvatuksessa on myös
metsänhoidossa nyrkkisääntöjä.
Taimikon perustaminen muokattuun maahan on kuin hyvin
valmennettu synnytys. Syntymän
jälkeiset neuvolakäynnit on verrattavissa taimikon tarkastuksiin.
Varhaishoito tapahtuu eskariiässä ja taimikonhoito rippikouluiässä. Metsällä on aivan kuten
ihmiselämässä riski sairastua ja
jopa kuolla ennenaikaisesti. Terveydentilasta huolehtiminen ja
vakuutusturva ovat perustarpeita
– niistä ei pidä tinkiä.
Ensiharvennus on kuin ammattitutkinto, jossa pitkäjänteisyys palkitaan ensimmäisten hakkuutulojen muodossa.
Merkittäviä tilipäiviä metsästä
saa vain kolmesti kiertoajassa
- ensiharvennustulojen jälkeen
vielä toisesta harvennuksesta ja
päätehakkuusta. Kannattavuuden kannalta hakkuiden oikeaaikaisuus ja korjuutyön laatu
ovat tärkeitä. Koska tilipäiviä
on harvassa, myös yksikköhinto-
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan
puheenjohtaja, MTK r.y.
Miksei Savonlinnan bioöljytuotanto käynnisty?
Bioöljytehtaan rahoitus
tarvitaan nopeasti, jotta
kuitupuulle saadaan kysyntää ja Etelä-Savon puukauppaan vauhtia. Suomen
talous jatkaa laskukiitoa.
Hallitus tekee hartiavoimin
töitä elvytyksen eteen. Hallitusohjelmaan neuvoteltiin
tavoitteita biotalouden alueelle. Metsästä katsottuna
ne näyttävät hyviltä ja kannatettavilta.
Kymmenen vuoden strategisessa tavoitteessa on todettu, että
Suomi on bio- ja kiertotalouden
sekä cleantechin edelläkävijä.
Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä
tullaan parantamaan vaihtotasetta, lisätään omavaraisuutta,
luodaan kipeästi kaivattuja uusia
työpaikkoja sekä edesautetaan
Suomen ilmastotavoitetta. Tavoitteena on samalla korvata fossiilista tuontienergiaa puhtaalla
ja uusiutuvalla energialla.
Hallituskaudelle on myös määritelty kärkihankkeita. Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että
sen osuus 2020 luvulla nousee
yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen
mm. turpeen. Tämä perustuu
erityisesti bioenergian ja muun
päästöttömän tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisen
biopolttoaineiden ja biokaasun
tuotannon ja teknologian kasvattamisessa.
Savonlinnan Pääskylahden vaneritehtaan viereen on suunnitteilla Green Fuel Nordic Oy:n
bioöljytehdas. Yhtiön investointiohjelma tukee hallitusohjelman
biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen tavoitetta erinomaisesti.
Toteutuessaan jalostamon suora
työllistävä vaikutus on yli 300
henkilöä. Toteutuessaan GFN
laitos tarjoaa paikallisen vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille.
Laitos tulisi olemaan edelläkävijä
toisen sukupolven biopolttonesteiden jalostamisessa.
Etelä- Savon puuvarat ovat
uusimman inventoinnin mukaan
180 miljoonaa kiintokuutiota ja
puuston kasvu 7,5 milj m³/vuosi.
Etelä-Savon hakkuut ovat viime
vuosina olleet 5,5 – 6,8 milj
m³/v eli säästöä on kertynyt jo
pitkään. Tällainen ylituotantotilanne tuo puukauppaan omat
piirteensä. Hakkuissa on alueellisia eroja. Etelä- Savon metsäalueiden lähellä ei ole kuitupuuta
käyttäviä laitoksia. Energiapuun
käyttö on rajallista.
Kaikki palaset näyttävät olevan kohdallaan. Savonlinnan
biojalostamo on kuin kopio
hallitusohjelman tekstistä. Moni
asia puoltaa bioöljyä tuottavan
laitoksen rakentamista. Monilla
bensamittareilla voi tankata jo
uusia biopolttoaineita ja esim.
jopa Fordin konekin tuntuu vielä
pyörivän.
Miksi Savonlinnassa bioöljyrekat eivät liiku? Uusia puunkäyttöpaikkoja on suunnitteilla ja
jopa rakenteilla. Metsäteollisuus
ryn jäsenet ovat suunnitelleet uusia investointeja. Metsäteollisuus
ryn edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarisen mielipidekirjoitus
Helsingin Sanomissa 17.8.2015
kertoo paljon. Pakarisen mukaan
biotalouden työpaikat rakentuvat olemassa olevan teollisuuden
yhteyteen. Puunkäytön kannalta
varmasti järkevää, mutta tarkoittaa, että ulkopuolisia toimijoita
ei hyvällä katsota eikä puukauppaan tarvita varsinkaan sellutehtaista riippumatonta kilpailua.
Savonlinnan, Iisalmen ja Lieksan biojalostamohankkeiden
kimppuun on hyökätty varmasti kaikilla käytettävissä olevilla
Metsäteollisuus ry:n aselajeilla.
Näiden taustavoimien edessä Savonlinnan hanke tarvitsee juuri nyt kaiken mahdollisen tuen
maakunnan politiikoilta ja päättäjiltä. Metsän kannalta katsottuna kaikkia jalostajia tarvitaan
ja eri käyttökohteet tukevat toisiaan. Pienpuuhakkuista kertyvä
energia- ja kuitupuu ohjataan
paikalliseen bioöljylaitokseen,
varsinaisista harvennushakkuista kertyvät puut sellu- ja paperitehtaille sekä harvennus- ja
uudistushakkuiden tukkipuut
lähiseudun laitoksille. Bioöljytehdas voi käyttää myös lähiseudun
mekaanisten jalostuspaikkojen
sivutuotteena tulevaa haketta hyväkseen pienemmillä päästöillä.
Harri Huupponen
asiakkuuspäällikkö
Mhy Etelä-Savo
Metsänomistajat
5
Johtajan palsta
Hyödynnä jäsenyytesi ja tilaa maksuton
metsäkäynti tai puunmyyntisuunnitelma
Mhy Etelä-Savon toimintaa
on takana kahdeksan työntäyteistä kuukautta. Uuden
yhdistyksen palveluprosesseja ja tiimien toimintaa
on hiottu yhteiseen malliin.
Osalla tiimien alueista muutokset ovat olleet merkittäviä entiseen verrattuna.
Alkuvuoden aikana koko
organisaation toimintaa on
kehitetty ripeästi ja määrätietoisesti eteenpäin.
Toiseen toimintavuoteen lähdettäessä mhy Etelä-Savolla
on entistäkin parempi valmius
palvella alueen metsänomistajia
puukaupassa, korjuupalvelussa,
metsänhoidossa, metsäsuunnittelussa, metsäntilan omistusjärjestelyissä, metsätilakaupassa
sekä metsätie- ja ojituspalveluissa. Pystymme tarjoamaan
paikallisesti kaikki metsänomistajan tarvitsemat metsäpalvelut oman palveluorganisaation
kautta. Kaikki palvelut ovat
saatavissa oman metsäasiantuntijasi kautta, joka on vain
puhelinsoiton päässä.
Puukauppaa käydään
kesäkorjuukelpoisista
kohteista – muista
puukaupan
kilpailuttaminen
Lämpö ja Hirvensalmen Energia. Karsitun rangan kysyntä
jatkuu edelleen heikkona. Latvusmassaa ja kokopuuta hankitaan koko mhy:n toimialueelta.
Sovi taimikonhoitotöistä
nyt – Kemeran tukiehdot
heikkenemässä ensi
vuonna
käpä puun hintaakaan nostaisi.
Teollisuus ei harjoita ”hyväntekeväisyyttä” maksamalla puusta
yhtään enempää kuin on pakko
puun liikkeelle saamiseksi.
Korjuupalvelukohteita
mahtuu vielä syksyn
Hyödynnä jäsenetuna maksuton puunmyyntisuunnitelma. korjuuseen – hyödynnä
Puukaupan kilpailuttaminen pienpuutuen
kannattaa aina. Tarjouksia pyy- mahdollisuudet
detään hyvin pienistäkin asioista, joten tarjous kannattaa
pyytää varmasti usein kymmenien tuhansien arvoisesta puukaupastakin. Kilpailu pitää yllä
toimivaa puumarkkinaa, se on
kaikkien metsänomistajien etu.
Kilpailuasetelmaa pyritään murentamaan erilaisilla palvelusopimuksilla ja bonuksilla, mutta
metsänomistajien kannattaa pitää kirkkaana iso kuva – jos ei
olisi kilpailua puusta, niin mi-
Korjuupalveluun mahtuu
kohteita syksyn korjuuseen.
Tulevan talven työohjelmatkin
täyttyvät kovaa vauhtia, joten
kannattaa olla ajoissa liikkeellä.
Pieniläpimittaisissa ensiharvennuksissa kannattaa hyödyntää
korotettu nuoren metsän hoidon tuki eli ns. pienpuutuki.
Tuen määrä on 450 €/ha –
kysy tukiehdot metsäasiantuntijaltasi. Puunkorjuupalvelussa
toimituksia on tällä hetkellä 12
eri puunostajalle. Uusimpana
toimituskohteena parrun osalla
on Partaharjun Puutarhan saha
Pieksämäellä. Osalla toimialuetta kuitupuun kysyntä on ollut
alkuvuodesta niin heikkoa, että
korjuuta on jouduttu rajoittamaan merkittävästi. Tulossa
olevien investointien toivotaan
vauhdittavan puun kysyntää.
Latvusmassaa hankitaan
koko toimialueelta
Mhy Etelä-Savo on solminut
kesän aikana uusia sopimuksia
energiapuun laitostoimituksia
Etelä-Savon Energian Pursialan
laitokselle sekä Stora Enson
Varkauden ja Heinolan laitoksille. Laitostoimitukset koskevat
pääosin latvusmassaa ja kokopuuta. Lisäksi pienempiä toimituskohteita ovat Haukivuoren
Taimikonhoitotyöt lähtivät
liikkeelle kesäkuussa uuden Kemera-lain astuttua voimaan. Rahoitushakemuksia on toimitettu
Metsäkeskukseen valtakunnallisesti noin 20 000 kpl ja heidän
tietojärjestelmät ovat ruuhkautuneet pahasti. Ensimmäisiä
uuden lain mukaisia tukien
maksuja saadaan Metsäkeskuksen mukaan liikkeelle loppuvuodesta alkaen. Ensi vuonna
Kemera-lain ehdot ovat joltakin
osin heikkenemässä niukemman
budjetin vuoksi, joten hankkeita
kannattaa laittaa liikkeelle nyt
syksyn aikana. Näin saa varmistettua hankkeelle nykyisten
tukiehtojen mukaiset tuet. Taimikonhoitoja sopii rajallisesti
syksyn toteutukseen. 30.9.2015
mennessä tilatut hankkeet osallistuvat kolmen metsäpalvelusetelin arvontaan.
Metsätie- ja ojituspalvelut laajenivat
läntiselle alueelle
Metsäsuunnitelma
saatavilla myös
mobiiliversiona
– jäsenille maksutta
Metsäsuunnittelua tehdään
neljän metsäsuunnittelijan voimin. Osalla aluetta suunnitelmien laadintaa mahtuu vielä
loppuvuoden toteutukseen, jolloin uuden suunnitelman saa
talven aikana. Uuden paperisen
metsäsuunnitelman ja karttojen
lisäksi jäsenetuna saat maksutta
mobiilimetsäsuunnitelman. Ensimmäiset metsänomistajat ovat
jo saaneet palvelun käyttöönsä
ja käyttökokemukset ovat olleet
kiitettäviä. Metsäsuunnitelma ja
koko valtakunnan peruskartat
ja kiinteistörajat aina taskussasi.
Metsäkiinteistöillä on
kysyntää
Metsäkiinteistökauppaa on
tehty alkuvuoden aikana hyvällä vauhdilla Etelä-Savossa.
Metsätiloilla on kysyntää. Jos
ajatuksissa on metsäkiinteistön
myynti tai metsätilan omistusjärjestelyt, niin näissä asioissa
palvelevat metsäkiinteistökaupan ammattilaiset Antti Tiihonen, Kimmo Asikainen ja Petra
Huupponen.
Yhteismetsä
perustamisvaiheessa
Reijo Kähärä aloitti elokuun
alusta alkaen työt mhy Etelä-Savossa metsätie- ja ojitusasioiden
erikoisasiantuntijana. Reijolla on
pitkä kokemus tie- ja ojahankkeista, joten hyödyntäkää palvelumme metsäteiden perusparannushankkeissa. Kesäkorjuukelpoisille leimikoille on jatkossa
entistä kovempi kysyntä, joten
ympärivuotisesti liikennöitävään
tiestöön panostaminen kannattaa. Metsäteiden perusparannuksiin on saatavissa tukea 40 % toteutuneista kustannuksista. Kalle
Kaartinen palvelee vastaavissa
asioissa itäisellä alueellamme.
Mhy Etelä-Savo perustaa yhteismetsän syksyn aikana. Perustamisvaiheessa mukaan tulevat
tilat ovat Juvan, Sulkavan, Rantasalmen ja Savonlinnan alueelta.
Jatkossa tiloja otetaan mukaan
yhteismetsään koko yhdistyksen
toimialueelta.
Kun metsäasiat ovat ajankohtaisia, niin kilauta omalle metsäasiantuntijallesi tai toimiston
numeroomme 015 357 4000.
Hyvää syksyä
lukijoille!
lehtemme
Petri Pajunen
YLIVOIMAA
HARVENNUKSEEN
MYYNTI: MIKKO PIHALA puh. 050 500 1092 Länsi-Suomi
AHTI SORMUNEN puh. 0400 346 650 Itä- ja Pohjois-Suomi
Metsänomistajat
6
Kysyimme toimialueemme puunostajilta syksyn
puumarkkinanäkymiä
Syksyn
puumarkkinatilanne?
Millaiset leimikot ja puutavaralajit
ovat kysytyimpiä?
Tämän syksyn korjuisiin ostetaan
koivu- ja mäntyvaltaisia leimikoita,
sekä pääte- että harvennushakkuita.
Hyvälaatuisella mäntytukilla on kysyntää, kuusitukin kysyntä on huonosta sahatavaramarkkinatilanteesta
johtuen heikko. Koivukuitupuu ja –
tukki ovat haluttuja puutavaralajeja
Heikki Alanne
Aluepäällikkö, Harvestia
Vilkkaalle puukauppasyksylle
on hyvät edellytykset. Sahatavaran
hinta- ja kysyntäkehitys on ollut
heikko ja tukin hintaa kohdistuu
selkeä hintapaine. Tästä huolimatta tuotannot pyörivät ja ainakin
Koskitukilla ostotarpeita on normaalisti. Vaneri- ja viiluteollisuutemme näkymät ovat melko vakaat
ja koivutukille on normaali hyvä
kysyntä. Etelä-Savon alueella koivutukkia sisältävät leimikot ja hankintaerät ovat kysytyimpiä. Sopivan
etäisyyden säteellä Hirvensalmesta
ostamme myös harvennusleimikoita,
joista kertyy hyvin 10-15 senttistä havuparrua Kissakosken sahan
tarpeisiin.
Jussi Joensuu
Metsäpäällikkö, Koskitukki
JUVA, Vehmainen (Pakinmaa).
Metsätila 8,95ha. Puuston
määrä n. 450m3. Hyvät kasvavat
kuusentaimikot joissa jonkin
verran hoitotöitä. Hp. 23 000€. Tarj.
11.10. mennessä. Kimmo Asikainen
p. 0400 156 022
JUVA, Paatela. Määräala n. 21,2ha.
Puuston määrä n. 2340m3. Erittäin rehevät, hyväkasvuiset maapohjat. Puustot voimakkaasa asvokasvuvaiheessa. Määräala rajoittuu Salajärven rantaan, ei
kuitenkaan rakennusoikeutta. Taimistot ovat täystiheitä,
pääasiassa varttuneita kuusen taimikoita joissa jonkin
verran hoidon tarvetta. Hp. 89 500 €. Tarj. 11.10. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022
JUVA, Näärinki. Metsätila 31,11ha. Puuston määrä n.
3000m3. Pääasiassa mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Hp 89
000€. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022
JUVA, Hyötyy (Mauru). Kaksi metsätilaa yht.n. 49,50ha.
Kaksi vierekkäistä metsätilaa.jolla puuston määrä n.
2200m3 . Omatoimiselle metsänhoitajalle antoisa palsta.
Hp 90 500€. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022
JUVA, Kuosmala (Siikakoski). Rantametsätila 8,672ha.
Evottu-nimisen järven rantaa n. 1200m, yleiskaavassa
kolme rantarakennuspaikkaa, yhdellä paikalla valmiina
pieni mökki ja rantasauna. Järeä mäntyvaltainen puusto.
Hp 89000€. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022
Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 €(sis. alv.)
SULKAVA, Rauhaniemi. Metsätila 10,21ha. Lähellä
Saimaan rantaa. Puustoa n. 1440m3. Hyvät kivennäismaapohjat, tie kulkee palstan halki. Hp. 42500 €. Tarj.
11.10. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022
MIKKELI, Rämälä. Talo 108m2, navetta-/latorakennus ja
aitta 0,43ha:n tontilla. Vain noin 14km Mikkelin keskustasta. Mahdollisuus ostaa talon ympäriltä lisämaata
noin 3,3ha, josta pääosa viljeltyä pelota. Talon 4300m2:n
tontilla hp. 57 000€ ja noin 3,3ha lisamaan hp. 13 000€.
Tarjoukset 28.9. klo 9:00 mennessä. Sovi esittely!
Antti Tiihonen 0405131717.
MIKKELI, Moisio. Salosaaressa lähellä Kirkonvarkauden siltaa metsätila 9,135ha. Puustoa n. 1100m3.
ATTU
VAeiRrakennusoikeutta.
Kaavamerkintä M-1,
Hp. 60 000€
Antti Tiihonen 0405131717
MIKKELI, Rämälä. Kaksi metsätilaa yht. 28,618ha.
Kaksi hyväpuustoista metsätilaa hyvällä sijainnilla. Peltoa
TUm3. Hp. 163 000€ Antti
RAn.T3600
noin 1,3ha. Puustoa
VAyht.
Tiihonen 0405131717
HÄMEENLINNA, Sappee. Hyväpuustoinen rantametsätila
2,405ha Kyläjärven rannalla. Hp. 29000€. Antti Tiihonen
0405131717
Syksyn ostomahdollisuutemme ovat hyvät omistajajäsenten
puukauppaan, ostamme kaikkia
puutavaralajeja. Halutuimpia leimikoita ovat sulan maan aikana
korjattavat päätehakkuuleimikot ja
kesäharvennukset.
Jussi Sairanen
Piiripäällikkö, Metsä Group
Mäntypylvään kysyntä jatkuu
tasaisena, pylväitä hankitaan ensi
talven hakkuisiin. Tarvittavat hankintamäärät ovat edellisen hakkuukauden tasolla. Leimikkotyypeistä
mäntyvaltaiset lähinnä kuivan kankaan leimikot ovat meillä kysytyimpiä, koska niistä saa suhteessa
parhaimmin pylväsaihioita.
Marko Heinonen, P. Heinonen Oy
Ostamme mielellämme pystypuuna kaikkia kohteita, jotka ovat
sulan maan aikana korjattavissa
ja kuljetettavissa. Erityisesti kesäharvennukset ovat nyt haluttuja.
Hankintapuussa paras kysyntä on
kuusi- ja mäntykuitupuulla.
Jussi Lemmetty, Aluejohtaja
Etelä-Suomen hankinta-alue
Stora Enso Metsä
UPM ostaa järeitä päätehakkuuleimikoita syksyn korjuisiin. Puukauppa on lähtenyt hyvin käyntiin
ja syksystä arvioidaan tulevan perin-
teinen varsin aktiivinen vuodenaika
Etelä-Savon metsissä. Halutuimpia
lajeja ovat järeät mäntytukit, kuusisorvitukit ja koivuvaneritukit.
Mika Wahlman
Metsäasiakaspäällikkö, UPM
Puita ostetaan normaalisti, vaikkakin sahatavarakaupan osalta tilanne näyttää loppuvuoden osalta
hankalalta. Versowood on sahayhtiö, joten ostamme lähinnä kuusi- ja mäntytukkia, joita saadaan
parhaiten päätehakkuuleimikoista.
Hyvistä mäntyleimikoista haetaan
aktiivisesti myös mäntypylväitä.
Jussi Torpo
Metsäpäällikkö, Versowood
MIKKELI, Haukivuori, (Haukivuoren Harjumaa).
31,91ha:n metsätila Naarajärventien varressa. Hp. 75
3
000€. Puustoa n. 3100m . Hp. 75000€. Tarj. 24.9. klo 12:00
mennessä. Antti Tiihonen 0405131717
MIKKELI, Vanhamäki. 10,740 ha:n metsätila Rahikaisenkyläntien varressa. Puustoa n. 1000 m3. Hp. 52
000€. Puustoa n. 1000m3. Hp. 52000€. Antti Tiihonen
0405131717
MIKKELI, Asila. Sääskijärven rannalla rantametsätila
2,78ha. Puustoa n. 300m3. Soveltuu myös rakennuspaikaksi. Ei rantarakennusoikeutta. Hp. 17000€. Antti
Tiihonen 0405131717
JOUTSA, Mieskonmäki. Kolme metsäkiinteistöä, 7,439ha.
Puustoa n. 500m3. Hp. 28000€. Tarj. 15.10. klo 15:00 mennessä. Antti Tiihonen 0405131717
SAVONLINNA, Savonranta, Leivola. Metsätila 13,347ha.
Rantametsätila, jolla kaavan mukaisia RA-paikkoja
Leivonjärven rannassa. Puustoa n. 1250m3 . Hp. 75 000€
Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353
SAVONLINNA, Kerimäki, Toroppala. Metsätila
14,877ha. Taimikkotila omatoimiselle. Hyvä sijainti.
Hp.30 000€. Tarj. 5.10. mennessä. Petra Huupponen p. 044
7422353
SAVONLINNA, Kerimäki, Anttola. Metsätila 19,90ha.
Nuorta kasvatusmetsää ja taimikkoa. Tila rajoittuu Pieneen Vehkajärveen. Hp. 37 000 €. Tarj. 15.10. mennessä.
Petra Huupponen p. 044 7422353
SAVONLINNA, Savonranta, Paasniemi. Määräala n.
12,5ha. Puusoa n. 1500 m3 Nuorta kasvatusmetsää ja
Pyyveden rantaa, ei RA-oikeutta. Hp. 45900€ Tarj. 30.9.
mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353
Seuraavat Säimenen kylässä myynnissä olevat metsätilat
ja määräalat ovat rajanaapureita:
SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n.
73,3ha. Männikkövaltainen määräala, jolle hyvät
tieyhteydet. Paljon hakkuumahdollisuuksia. Puustoa n.
8700m3. Hp. 289 600€. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353
SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n.
10,6ha. Hyväkasvuiset ja tasaiset maapohjat. Pääosin
varttunutta kasvatusmetsää. Puustoa n. 1750m3. Hp.
57000€. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044
7422353
SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 50
ha. Nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n.
3700m3. Hp. 138 500€. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353
SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 6,0
ha. Pieni puustoinen ja hoidettu määräala. Puustoa n.
610m3. Hp. 18000€. Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353
SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n.
20,10ha. Pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa
n. 2300m3. Hp. 70 900€. Tarj. 30.9. mennessä. Petra
Huupponen p. 044 7422353
__________________________
SAVONLINNA, Kaartilanranta. Määräala n. 34,2ha.
Hyvin hoidettu metsätilan määräala, jolla rehevät ja
tasaiset kivennäismaapohjat. Puustoa yht.noin 2600m3.
Tarj. 12.10. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353
SAVONLINNA, Savonranta. Kaksi hienoa vapaa-ajan
tonttia Saimaan Paasselän rannalla. Lounaaseen
avautuvat kauniit mäntyvaltaiset tontit jotka rajoittuvat
Vemppolantiehen. Vinkula 12:44, 8164m2 hp. 40 000€ ja
Uittola 12:45, 7097m2 hp 50 000€. Myydään tarjousten
perusteella. Petra Huupponen p. 044 7422353
SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 14,3ha.
Pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 1500m3.
Hp. 55 000€. Tarj. 2.10. mennessä. Petra Huupponen p. 044
SAVONLINNA, Kerimäki. Paasniemi 17,512ha.
7422353
Rantametsätila ja asuinrakennus pihapiireineen . V. 1988
valmistuneessa asuinrakennuksessa 6h+k+ph ja sauna.,
SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Metsätila 31,38ha.
2
Monipuolinen tila jolla harvennettavaa, päätehakattavaa yht. 204m . Vanha aitta, navetta ja pihasauna. Puustoa
3.
n. 1700 m Rehevät ja tasaiset maapohjat. Pohjalamja hoidettavaa. Vanha pihapiiri, sähköliittymä ja kaivo.
min rantaa n. 220m. Etuovi.com kohde:b42362. Hp 245
Puustoa n. 4000m3. Hp. 158 000€. Tarj. 8.10. mennessä.
000€/tarjous. Petra Huupponen p. 044 7422353
Petra Huupponen p. 044 7422353
SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala n. 34,2ha.
Hyväkasvuiset ja tasaiset maapohjat. Uudistuskypsää yli
neljännes pinta-alasta. Puustoa n. 3800m3. Hp. 140 000€.
Tarj. 30.9. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353
SAVONLINNA, Kerimäki. 6,923ha. Pieni metsätila Rauvanniemessä, jonka pihapiirissä asuinrakennus, autotalli
sekä varastorakennuksia. Puustoa noin 760 m3.
Etuovi.com kohde b23649 Hp. 85 000 €/tarjous. Petra
Huupponen p. 044 7422353
Mhy Etelä-Savon alueella LKV metsäasiantuntijat:
Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja
p. 0400 156 022, [email protected]
Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Anttolan etelä-osa Mikkelistä ja Kiviapaja Savonlinnasta
Petra Huupponen, LKV
p. 044 742 2353, [email protected]
Toimialue: Savonlinna (poislukien Kiviapaja) ja Rantasalmi
Antti Tiihonen, LKV
p. 040 513 1717,
[email protected]
Toimialue: Mikkeli (Haukivuori ja
Anttolasta pohjois-osa),
Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa.
Minna Canthin katu 11B, 70100 KUOPIO p. 045 341 6990
Metsänomistajat
7
Etelä-Savon puukauppa käynnistyi
Vuoden alkupuoliskolla
vilkkaimmat myyntiviikot ajoittuivat toukokesäkuulle. Kesälomat
hiljensivät sitten markkinat. Tammi-elokuun
myyntimäärät
EteläSavossa olivat yhteensä
noin 2,3 milj. m3. Määrä
oli lähes kymmenen prosenttia alempi kuin viime
vuonna. Myös valtakunnallisesti puukauppa oli
kymmenyksen jäljessä viime vuodesta. Elokuussa kauppa kävi vielä
verkkaisesti, mutta aivan
viime viikkoina myyntimäärät ovat kasvaneet.
Kokonaisuutena teollisuuden
puunkäyttö on ollut suurempaa kuin ostoista kertyvän
puun määrä ja ostajien raakaainevarannot ovat hieman supistuneet. Tämä ei kuitenkaan
sanottavasti ole heijastunut
puumarkkinoille.
Markkinoilta raportoidaan edelleen
hyvin yleisesti havukuidun
ylitarjonnasta. Tilanteeseen
on vaikuttanut osaltaan myös
heikko energiapuun kysyntä.
Tukkipuun markkina on ollut
tasapainoisempi, mutta kysynnältään varsin vaisu.
Puumarkkinat ovat kuitenkin kaksijakoiset. Kesäkorjuukelpoisille kohteille on kysyntää, mutta talvikorjuuleimikoiden myynti on erittäin vaikeaa.
Teollisuuden varannoissa on
merkittäviä määriä edellisiltä
vuosilta siirtyneitä talvikorjuukohteita.
Uusi tuotanto
kohentaa kysyntää
Optimististen arvioiden mukaan kuitupuun kehno kysyntä
voi jäädä lyhytaikaiseksi. Varkauden kartonkitehtaan käynnistyminen lisää jo lähikuukausina havukuidun kysyntää
ja roima parannus saadaan
sitten tuonnempana Metsä
Groupin Äänekosken tehtaan
käynnistyessä. Lisäksi on hyvä
nippu muitakin puun käyttöä
lisääviä suunnitelmia. Myös
energiapuumarkkinoiden heräämistä odotetaan. Itä-Suomen kannalta on positiivista
myös se, että tuontipuun määrät ovat selvässä laskusuunnassa. Tammi-toukokuussa raakapuun tuontimäärät supistuivat
10 % edellisvuodesta.
Tukkikauppa on kuitenkin
metsänomistajille taloudellisesti tärkein asia. Lähikuukaudet näyttävät haasteellisilta.
Valmiin sahatavaran varastot
ovat korkealla ja useat sahat
ovat ilmoittaneet tuotannon
supistuksista syksyä koskien.
Vaikeimmalta näyttää kuusitukin tilanne.
tijan
kuut
kanssa mihin hakkannattaa kohdistaa.
3. Sovi leimikon markkinoinnista ja kilpailutuksesta. Muistathan, että metsänhoitoyhdistyksellä on tietoa
paitsi hinnoista myös eri
ostajien tukinkatkonnasta.
Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma palvelutalo,
joka toimii metsänomistajan
tavoitteista lähtien. Samalla se
tuo turvaa ja vaivattomuutta
koko puukauppaprosessiin.
4.Varmista korjuunvalvonta.
Timo Leskinen
kenttäjohtaja
MTK Metsälinja
5. Sovi samalla myös uudistamistöiden hoidosta.
Kantohinnat Etelä-Savossa 1.8.-31.8.2015
Mänty- Kuusitukki
tukki
Koivu- Mänty- Kuusitukki
kuitu
kuitu
Koivukuitu
Uudistushakkuu
59,0
56,4
47,9
21,9 samassa
18,3 tahdissa
17,7
17,7
Kuvateksti:
Lomakauden jälkeen Etelä-Savossa
puukauppoja
on tehty täsmälleen
kuin viime
vuonna.
Harvennushakkuu
48,6
49,4
38,2
16,2
15,9
15,4
Ensiharvennus
12,1
12,1
13,2
Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta
Vaikka nyt puumarkkinoilla
näyttää hieman harmaalta, on
kuitenkin tosiasia, että puunkäyttö on kokonaisuutena varsin korkealla tasolla. Syksyn
mittaan teollisuus tarvitsee
merkittävän määrän raakaainetta ja kauppoja tehdään.
Etelä-Savossa puukauppa onkin käynnistynyt hieman muuta maata vilkkaammin. Tahti
on nyt sama kuin viime vuonna tähän aikaan.
Metsänhoitoyhdistystä
kannattaa hyödyntää
Onnistuneen
resepti
on
puukaupan
ennallaan:
1. Aloita puukaupan valmistelu yhteydenotolla omaan
metsänhoitoyhdistykseen.
2.
sä
Suunnittele
yhdesoman metsäasiantun-
Lomakauden jälkeen Etelä-Savossa puukauppoja on tehty täsmälleen samassa tahdissa kuin viime vuonna.
a
t
l
o
u
h
ä
Pid
Kantohinnat Etelä-Savossa 1.8.-31.8.2015
i
s
ä
t
s
ö
n
n
i
r
e
p
Mänty- Kuusitukki
tukki
Koivu- Mänty- Kuusitukki
kuitu
kuitu
Koivukuitu
Uudistushakkuu
59,0
56,4
47,9
21,9
18,3
17,7
Harvennushakkuu
48,6
49,4
38,2
16,2
15,9
15,4
12,1
12,1
13,2
Ensiharvennus
Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta
etsäsi
noituksella m
n
la
ri
o
o
b
n
ä
ts
.
Kasvavan me
20 000 € / ha
a
p
jo
a
a
sv
a
k
arvo
K Y S Y L I S Ä Ä M E T S Ä A M M AT T I L A I S E LTA S I .
W W W.ECOL AN.FI
·
P. 0 4 0 0 5 7 8 9 8 8 , H A N N U T U K I A I N E N
Metsänomistajat
8
Mhy Etelä-Savon
jäsenedut 2015
Olemme ainoa metsäalan toimija, joka on samalla myös metsänomistajien
etujärjestö. Tule mukaan, me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Löydät jäsenedut myös netistä www.mhy.fi/etelasavo > oma yhdistyksesi
> metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenedut.
Jäsenmaksu on v. 2015 perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha-maksu, max. 300
€/jäsen. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa.
Jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain 35 – 210 €/
jäsen.
On monta hyvää syytä olla jäsen:
1. Asiantuntemus
Saat kaikki metsäpalvelut oman metsäasiantuntijasi kautta
2. Metsänhoitoyhdistykseen luotetaan
Toimialueemme yksityisten metsänomistajien myymistä puista 70 %
lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailuttaminen ja katkonta-aineisto ovat etuja, joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan
toimija.
3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin
Vaikutamme kaava-, laki- ja ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyttöön. Voimme auttaa myös yksittäisissä
edunvalvonta-asioissa. Mikään muu organisaatio ei tee metsänomistajan
edunvalvontaa.
METSÄNHOITOYHDISTYS
ETELÄ-SAVON
JÄSENYYS KANNATTAA
4. Maksuton metsäkäynti
Jäsenedun arvo 70 €/tunti
5. Maksuton puunmyyntisuunnitelma
Jäsenedun arvo 280 €/ 1/2 päivää.
6. Metsänomistajien koulutus ja neuvonta
Jäsenedun arvo 30 €/tilaisuus
7. Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistajanumerot
Jäsenedun arvo 20 €/vuosi.
8. Maksuton PEFC-metsäsertifiointi
Jäsenedun arvo 30 €/vuosi
9. Valtakunnalliset yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenedut.
Jäsenille alennusta mm. metsä- ja kotivakuutuksesta, rahoituksesta, polttoaineista, energiasta, esim.
LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta
Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä alennusta - 3,19 snt/litra
Neste: Yrityskortilla alennus bensiinistä -2,5 snt/litra ja dieselistä -2,7 snt/
litra
Savotan Puoti: Pokara, Tehoheinäin ja Raivaveitsi jäsenetuhintaan
Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 + Aarteita Suomen luonnosta –kirja
Kaikki valtakunnalliset edut löydät osoitteesta www.mtk.fi/jasenedut
10. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille
Jäsenverkko Repusta www.mtk.fi/reppu
Moninkertaisista perusmaksuista (50 €) voi saada vapautuksen, mikäli
maksajina ovat puolisot ja molemmat jäsenyydet ovat metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa. Vapautusta haetaan hallitukselta kirjallisesti
vuoden 2015 loppuun mennessä ja vuodesta 2016 alkaen jäsenmaksu
peritään vain yhdellä perusmaksulla. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi.
Metsänomistajat
9
Jokainen metsähehtaari pitäisi olla
aktiivisessa hoidossa
Kuvat Kimmo Pajunen
OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen on syntyperäinen juvalainen ja eteläsavolainen metsänomistaja, pankkimiehen ura alkoi myös oman kunnan osuuspankissa. Karhinen pystyy
katsomaan metsän merkitystä niin valtakunnan tasolla kuin paikallisesti. Vastaus siihen, kannattaako metsään sijoittaa oli yksiselitteisen positiivinen. Kuvassa Metsä Rokkaa – tapahtuman juontaja Jaana Pelkonen haastattelee Reijo Karhista.
Reijo Karhinen, eteläsavolainen metsänomistaja,
on huolestunut maamme metsien omistamisen pirstaloitumisesta ja
omistajien ikärakenteen
kehityksestä. Puhuessaan
kesällä Metsä Rokkaa - tapahtumassa OP Ryhmän
pääjohtaja kuvasi tilannetta sanomalla, että kansakunnan kivijalkaan on
vähitellen rakentumassa
aikapommi.
Karhinen näkee metsät hyvin
tärkeänä omaisuuseränä koko
kansakunnan tasolla, mutta
muistuttaa, että jokainen päättää
itse kohdaltaan omaisuutensa –
siis myös metsän – kohtalosta.
- Oikeiden kannustimien aikaan saaminen on tärkeää, sillä
ongelma on ollut pitkään tiedossa ja tähän mennessä on saatu
varsin vähän aikaan, sanoo Karhinen ja painottaa sitä, että metsien oikea omistamisen rakenne
takaa teollisuudelle sen tarvitseman tasaisen raaka-ainevirran.
- Tarvitsemme kannustimia
sukupolvenvaihdoksiin, kuolinpesien purkuihin ja kaikkeen
sellaiseen, mikä aktivoi vailla
hoitoa olevista metsäpalstoista
luopumiseen.
Yhtään metsäkiinteistökauppaa en ole katunut
Reijo Karhinen katsoo metsäomaisuuteen sijoittamisen monesta eri näkökulmasta, perhe on
sijoittanut metsään aktiivisesti
viimeiset viisitoista vuotta.
- Olen samaa mieltä niiden
kanssa, jotka sanovat, että yhtään metsäkiinteistökauppaa ei
ole katunut, mutta tekemättömiä
kyllä.
Heinäkuun alussa Juvalla puhunut Reijo Karhinen pohti sitäkin, kannattaako laittaa rahansa
metsäteollisuuden osakkeisiin vai
ostaa suoraan metsätila?
Metsä tarjoaa vakaata tuottoa
ja suojaa inflaatiota vastaan, osakemarkkinoilla on mahdollisuus
myös lyhyisiin arvonnousuihin.
Kotimainen metsäteollisuus on
kuitenkin uusiutumassa vahvasti
ja siksi Karhinen näkee, että
puunmyyntituloja on luonteva
sijoittaa myös metsäteollisuuden
osakkeisiin tai joukkolainoihin.
Tunneside on tärkeä
Sijoitusomaisuutena metsä sopii pitkäjänteiselle sijoittajalle,
mutta niin sijoittamisen kuin
omistamisen kohdalla ehdoton
edellytys on, että kokee metsän
läheiseksi asiaksi.
Reijo Karhisen oma metsäsuhde syntyi lapsuudenkodissa
Härkälän kylässä Juvalla.
- Isäni teki paljon ajohommia
tilan töiden ohessa ja ensimmäiset muistot hänen apunaan ovat
alle 10-vuotiaana, kertoo Reijo
Karhinen ja jatkaa, että juontovinssin saksia on tullut nuoruusvuosina juoksutettua paljon!
Metsä on Karhisen perheelle
yhteinen juttu, sillä Tuula-vaimo on myös maatilalta kotoisin.
Metsäomaisuutta on kartutettu hyvin tietoisesti, mutta yhtä
tietoisesti hankinnat pyritään
tekemään alle tunnin ajomatkan päästä Pihlajaveden rannalla
sijaitsevalta päätilalta.
- Metsä on myös merkittävä
henkisen hyvinvoinnin lähde ja
vastapaino paineikkaalle päätyölle. Kaikki istutustyöt teemme
perheen voimin, raivauksista niin
paljon kuin aika antaa myöten.
Reijo Karhinen kertoo, että jotain lapsuuden metsäkokemuksista on tarttunut vahvasti mukaan:
korjuuajo hoituu edelleen, perusosaaminen on säilynyt, kunhan
vaan olisi aikaa enemmän.
Varallisuutta
pitää hoitaa
Reijo Karhinen kokosi esityksensä “Vieläkö metsään kannattaa sijoittaa” –teeman ympärille. Kansakunnan kokonaisedun kannalta
metsätaloudella on painava merkitys ja siksi tilojen pirstaloitumiseen
ja metsänomistajien ikärakenteen oikaisemiseen pitää löytää tehokkaampia keinoja.
Reijo Karhisen mukaan metsähoidon tilan iso kuva on hyvä,
mutta totuus on, että jopa neljännesosassa metsistämme ei 30
vuoteen ole tehty mitään. Pankkimies kysyykin, mitä muuta
varallisuuserää hoidamme näin
huonosti?
Metsän osuus kotitalouksien
varallisuudesta on huomattava.
Suomessa on noin 600000 metsänomistajaa, pörssiosakkeita
omistaa 800000 kotitaloutta.
Suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta 7,5 prosenttia on
sijoitettu metsään ja suoriin osakesijoituksiin 5,2.
Metsän arvosta keskustellaan
kuitenkin paljon vähemmän kuin
pörssikursseista. Juvan tilaisuudessa Karhinen totesi, että verrattuna pörssikurssien kehityksen seurantaan käymme todella
vähän mediassa tai muutoinkaan
keskustelua metsätilojen hehtaarihinnoista tai edes kantohinnoista.
Piileekö metsän arvon ymmärtämisessä virike ryhtyä
hoitamaan aktiivisesti metsäomaisuutta? – Itselleni on itsestään selvää, että minulla on
kaiken aikaa hyvä tilannekuva
päässäni metsistämme – kuvion
tarkkuudella.
Yhdistykset kehittyneet
hyvin ajassa
Reijo Karhiselle metsänhoitoyhdistykset ovat tuttuja yhtä
pitkältä ajalta kuin sijoittaminen
metsään.
Karhisen mukaan viime vuosien aikana yhdistykset ovat
ottaneet selkeän tiikerinloikan.
Palvelukyky ja sen myötä asiakaskokemus ovat parantuneet
merkittävästi yhdistysten koon
kasvun myötä.
- On tullut joustavuutta ja
asiakasymmärrystä, kuvaili Karhinen tilanteen Metsä Rokkaa
– esityksessään. Merkittävä parannus useamman yhdistyksen
alueella metsää omistavalle on,
että hän voi saada yhden yhteyshenkilön, joka avustaa koko
metsäomaisuuden hoidossa.
- Näiltä osin metsänhoitoyhdistykset ovat ajaneet palvelussa
kirkkaasti ohi monista muista
metsänomistajan sidosryhmistä,
arvioi Karhinen.
Juhani Krappe
Metsänomistajat
10
Oikea-aikaisella taimikonhoidolla saadaan
ensiharvennuksesta taloudellisesti kannattava
Kuvat Pyry Krappe
Taimikonhoidossa on
kolmen kohdan tavoiteohjelma. Tehdyllä työllä
kohennetaan metsän laatua ja säädellään puulajisuhteita ja taimikon tiheyttä. Taimikon hoitotöissä
korostetaan oikea-aikaisuutta: jos hoitotoimenpide viivästyy, taimikon
kasvu voi elpyä, mutta
menetettyä kasvua ei
saada takaisin.
Taimikon varttuessa nousevat
myös kustannukset.
- Kun työ menee sahaamiseksi
niin silloin tietää, että päivässä
saa puolet vähemmän aikaiseksi,
sanoo Anttola-Puumala tiimin
metsuri Ari Tiimonen ja jatkaa,
että parhaimmillaan taimikonhoito on nopsaa niittämistä.
Työmaan toisen metsäammattilaisen Matti Harmoisen
mukaan paras ajankohta taimikonhoitoon on neljästä viiteen
vuoteen istutuksesta.
Tutkittua tietoa
on tarjolla
Metlan 2011 tekemän Kustannustehokas metsänhoito – seminaarisarjan mukaan taimikonhoidon kustannusten luotettava
ennustaminen on vaikeaa. Muuttujia on runsaasti, sillä metsikön ikä, kasvupaikka ja puulajia
vaikuttavat kustannusten kertymiseen.
Jonkinlaisen kuvan kuitenkin
antaa tutkimus taimikonhoidon
ajoituksen vaikutuksista kustan-
Metsuri Ari Tiimonen näyttää työmaalle poikenneelle Raimo Lappalaisella, millaisen metsän he ovat saaneet esiin. Taaempana yhdistyksen
yrittäjämetsuri Matti Harmoinen.
nuksiin kuusikossa.
Kustannukset nousevat varhaisperkausvaiheessa 10 – 15
prosenttia vuodessa ja myöhemmässä taimikonhoidossa viidestä
kymmeneen prosenttiin vuodessa.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää taimikonhoidon työmääriä
päivässä. Viisivuotiaassa kuusikossa metsuri hoitaa työpäivässä
hehtaarin taimikkoa, viisi vuotta
vanhemmassa taimikossa hehtaari vaatii jo puolitoista työpäivää ja 15-vuotiaassa kaksi.
Tavallista isompi
hoitosavotta
Ari Tiimosella ja Matti Harmoisella on työn alla normaalia
isompi taimikon hoitaminen.
Kahdella palstalla on koko reilu
parikymmentä hehtaaria ja työn
alla on yksi urakan työläimmistä
lohkoista.
- Kuusen taimikko on rehevällä pohjalla pukannut yhdeksässä
vuodessa melkoisen vitikon, tuumaavat miehet ja naureskelevat,
että tiheimmissä paikoissa kahlattiin kaulaa myöten kaadettujen runkojen seassa.
Tällä kertaa viivästyneellä taimikonhoidolla ei ollut pelättyjä
seurauksia. Raivauksessa kaivettiin esiin hyvin säilynyt taimikko,
jolla on nyt tilaa varttua ensiharvennusleimikoksi.
Metsureilla ei ole
töistä pulaa
Yhdistyksen metsureilla ja
metsuriyrittäjillä on hyvä työllisyys. Anttolan Siiskolassa olevalla työmaalla oli paikalla
molempia lajikkeita, sillä Ari
on yhdistyksen palkkalistoilla
ja Matti on metsätalousyrittäjä, joka tekee muitakin kuin
metsurin töitä.
Pientä huolta miehillä on ammattikunnan ikääntymisestä, Ari
suunnittelee hiljalleen eläkkeelle
jäämistä ja samaa ikäpolvea on
muidenkin tiimien alueella.
Juhani Krappe
Oletko koskaan miettinyt,
voiko valinnoilla olla vaikutusta?
Me otimme selvää tästä!
Me valitsemme Etelä-Savolaisen metsäenergian
sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineeksi.
Valintamme avulla työllistetään
200 henkilötyövuotta Etelä-Savossa.
Valinnoilla on vaikutusta!
Lisää tietoa valintojen vaikutuksesta osoitteessa kuumatotuus.fi
Etelä-Savon Energia Oy | Vuorikatu 19 | 50100 Mikkeli | (015) 1951 | ese.fi | ekoteko.fi | facebook.com/esemies
Taimikonhoito on viivästynyt, kun metsuri joutuu sahaamaan ja suuntaamaan jokaisen kaadettavan rungon. Parhaimmillaan palstalla edetään hyvää vauhtia vesakkoa niittäen.
Metsänomistajat
11
Kemera-tukiin leikkauksia ensi vuodelle
– toimi nyt
Maan hallitus on viestinyt
uusista leikkauksista, jotka
koskettavat myös Kemeratukia. Esillä on ollut tukitasojen alentaminen tai
joidenkin työlajien poistuminen kokonaan. Nyt
kannattaa toimia ripeästi
ja laittaa työt vireille vielä
tämän vuoden puolella. Tämän vuoden puolella tehty
rahoitushakemus varmistaa
tämän hetkisten tukien saamisen, vaikka töiden toteutus jäisi ensi vuoteen.
MTK pitää tärkeänä, että taimikon varhaishoidon ja nuoren
metsän hoidon työlajit säilyvät
tuen piirissä. Nuoren metsän
hoidon ja rankojen keräilytuen
kohteiden rajausta voidaan tarkentaa niin, että tuki ohjaisi tekemistä eniten tarvitseville kohteille
ja aidoille energiapuukohteille.
Metsän terveyslannoituksen tuesta voidaan luopua, koska investointi on nopeasti vaikuttava
ja metsänomistajalle kannattava.
Juurikäävän torjunnan tuki on
tärkeä. Hallinnon kustannusten ja
byrokratian vähentämiseksi tuki
tulisi voida myöntää myös toimijoille. Mikäli sopeutustarve ei toteudu terveyslannoituksen ja nmh/
rankatuen leikkausten kautta, voidaan myös juurikäävän torjunnan tukea leikata. Ympäristöllisistä syistä suometsänhoidon tuki
(vesiensuojelutoimenpiteet) sekä
metsäluonnonhoidon ja metsätalouden ympäristötuki tulee säilyttää. Mikäli em. sopeutuskeinojen
kautta ei saada riittävää leikkausta, voidaan suometsänhoidon
tukiprosenttia laskea. Tämä ei
kuitenkaan ole toivottavaa.
Kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus
ennen työn aloittamista. Taimikon varhaishoito, nuoren metsän
hoito ja juurikäävän torjunta
voidaan aloittaa hakemuksen
jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin toimenpiteen toteutus
voidaan aloittaa. Hankkeiden
suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen kokonaiskustan-
nuksiin. Metsänhoitoyhdistyksen
metsäasiantuntijat laativat rahoitushakemuksen.
Uuden Kemera-lain tuet
Kemera-tukea saa nyt yli 0,7
metrin pituiseen taimikkoon
Taimikon varhaishoidon tuki
on 160 €/ha. Taimikon keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä
ja enintään 3 metriä.
Nuoren metsän hoidon tuki on
230 €/ha. Jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnankorkeudelta alle 16 cm hoitotyön
jälkeen.
Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos
hoitotyön yhteydessä poistettuja
runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 450
€/ha, jos hoitotyön yhteydessä
kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta.
Juurikäävän torjunnan tuki on
70 €/ha.
Metsän terveyslannoitukseen
voidaan myöntää tukea 40 %
hankkeen kokonaiskustannuksis-
ta. Lannoitevalmisteen tulee soveltua ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä tukea.
Metsätien perusparannukseen
voidaan myöntää tukea 40 %
ja uuden metsätien tekemiseen
30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin
yhteismetsiä lukuun ottamatta.
Tien tulee olla vähintään 500
metriä pitkä ja tien pitää liittyä
saumattomasti tiestöön, jolla
metsätalouden ympärivuotisen
kuljetukset ovat mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta.
Suometsän hoitoon voidaan
myöntää tukea 70 % hankkeen
kokonaiskustannuksista, jos
kohde on vähintään 5 hehtaaria. 2-5 hehtaarin kohteilla tuen määrä on 40 %. Tuettavan
kohteen ravinteisuudelle on asetettu alarajat. Toteuttamissuunnitelmaan on liitettävä erillinen
selvitys vesiensuojelun kannalta
välttämättömistä toimenpiteistä.
Ympäristötukisopimuksia tehdään ensisijaisesti metsälaissa
säädettyjen erityisen tärkeiden
elinympäristöjen ominaispiitei-
Pyyd
metsäasia ä
ntun
kartoitta tijaasi
ma
ajankoht an
aiset
taimikon
hoitokoh
maksutta teet
(jäsenetu
).
den säilyttämiseksi. Sopimuksella maanomistaja sitoutuu säilyttämään tietyllä alueella metsien
biologista monimuotoisuutta ja
olemaan tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman
metsäkeskuksen suostumusta.
Metsäluonnon hoitohankkeina voidaan rahoittaa esimerkiksi
usean tilan alueelle ulottuvia monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja
kunnostustöitä sekä metsä- ja
suoelinympäristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen estämistä,
monimuotoisuutta edistävää kulotusta ja vieraskasvilajien hävittämistä. Tuella voidaan kattaa
kaikki hankkeesta aiheutuvat
kustannukset.
Uuden Kemera-lain keskeiset tuet taulukkona
Työlaji
Taimikon varhaishoito
Nuoren metsänhoito
Nuoren metsänhoito +
pienpuun korjuu
Työlaji
Tuki
€/ha
160
230
Pinta-ala
ha minimi
1,0
2,0
Kuviokoko
ha minimi
0,5
0,5
450
2,0
0,5
Tuki
% kokonaiskustannuksista
Metsän terveyslannoitus40
Työlaji
Tuki
% kokonaiskustannuksista
Suometsän hoito
(kunnostusojitus)
yli 5 ha hankkeet 70 %
alle 5 ha hankkeet 40 %
Työlaji
Tuki
% kokonaiskustannuksista
Metsätien perusparannus
40
Uuden metsätien tekeminen
30
Poistuma min. kpl/ha
3000
1000
Jäävä runkoluku
max. työn jälkeen kpl/ha
5000
3000
Pienpuun kertymä
m³/ha min.
-
-
Taimikon pituus
min. metriä, työn jälkeen
0,7
3,0
Puuston läpimitta, cm
max. työn jälkeen
16
1000
Minimi
pinta-ala, ha
3000
Minimi
kuviokoko, ha
35
3,0
16
2,0
Minimi
pinta-ala, ha
0,5
Minimi
kuviokoko, ha
2,0
0,5
Metsätien pituus
min metriä
500
500
Metsätalouden kuljetusten
osuus % min
30
50
Taimikonhoitolaskun nettokustannus on pieni Kemera-tuen ja verovähennysten jälkeen
Sovi taimikonhoidoista nyt oman metsäasiantuntijasi kanssa!
Esimerkkilaskelma taimikon varhaishoito
Netto
Arvonlisävero 24 %
Yhteensä
Taimikon varhaishoito laskutushinta, €/ha
350,00
84,00
434,00
Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella Minna Kauppi
-84,00
Kemera-tuki, €/ha
-160,00
Verovähennys metsäverotuksessa, €
-57,00
Maksettavaa jää, €
133,00
(31 % laskun bruttosummasta)
Esimerkkilaskelma taimikonhoito
Netto
Arvonlisävero 24 %
Yhteensä
Taimikonhoito laskutushinta, €/ha
500,00
120,00
620,00
Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -120,00
Kemera-tuki, €/ha -230,00
Verovähennys metsäverotuksessa, € €
-81,00
Maksettavaa jää, €
189,00
(30 % laskun bruttosummasta)
Suunnista lähimpään
metsänhoitoyhdistykseen,
kun taimikkosi on harvennuksen tarpeessa. Me teemme
kaikkia metsänhoitotöitä – maanmuokkauksesta ja
Kysy tarkemmat
tukiehdot
omalta
istutuksesta
hakkuisiin. Hyvin
hoidettu metsä
kasvaa,metsäasiantuntijaltasi!
sitoo
hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon.
Metsänomistajat
ETELÄ-SAVO
Metsänhoitoyhdistys
Metsä-Savo
Väätäisentie
51900Juva
Juva
Etelä-Savo • •Väätäisentie
Tilaa
taimikonhoitotyöt
mhy55• •51900
Etelä-Savosta
ja osallistut
p. 015-357
015 357 4000 • www.mhy.fi/
www.metsa-savo.fi
etelasavo
• metsasavo@mhy.fi
• etalasavo@mhy.fi
samalla kolmen 200 € metsäpalvelusetelin arvontaan.
Kilpailun säännöt
*Kilpailu koskee mhy Etelä-Savon toimialueen metsänomistajia
*Taimikonhoitotyö toteutetaan mhy Etelä-Savon toimesta
*Määrä vähintään 1 hehtaari
varhaishoitoa tai nuoren
metsän hoitoa
*Kilpailuun osallistuvat ajalla
1.6 – 30.9.2015 toteutetut tai
tilatut taimikonhoitokohteet
*Arvonta suoritetaan lokakuussa
2015 ja voittajille ilmoitetaan
henkilökohtaisesti
*Metsäpalvelusetelit ovat käytettävissä kaikkiin mhy EteläSavon palveluihin ja tuotteisiin
Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi
nyt! Metsäkäynti ja taimikonhoitokohteiden kartoitus on
maksuton jäsenpalvelu.
Metsänomistajat
12
TIIMIKIERROS – Mikkeli itä – Haukivuori
Toimialueella tiloilla asuvia metsänomistajia
keskimääräistä runsaammin
Mikkeli itä – Haukivuori
tiimissä yhdistyivät JärviSavon yhdistyksen itäinen
kulma ja uuteen yhdistyksen liittynyt 700 metsänomistajan Haukivuori. Toimihenkilöt uskovat, että
metsänomistajan suuntaan
muutos ei näy kuin toimijan
nimessä; metsäammattilaisten alueet pysyvät pääosin
samoina ja toimistot palvelevat entisissä osoitteissa.
Uutta toimintamallia
sisäänajettu
Mikkelin itäisen alueen toimijoille toteuttajamalli ennätti
tulla tutuksi jo vuoden ajan,
mutta Haukivuorella oli toimittu yhdistymiseen saakka
perinteiseen tapaan; niin, että
sama toimihenkilö vei hankkeen alusta loppuun saakka.
Tiimissä on neljä metsäasiantuntijaa ja hankkeiden toteuttaja. Mikko Piisola ja Ari
Teittinen pitävät työpöytäänsä
Mikkelin toimistossa ja Jenniina Ruttonen ja Jyrki Ukkonen
Haukivuorella. Toteuttajan
asemapaikka on Haukivuorella
ja sillä tontilla toimii metsäesimies Veli Manninen.
Tiimin palveluvarustusta
Mikkelin toimistosta käsin täydentävät korjuuesimies Juha
Kokko ja kiinteistövälitystä ja
tila-arvioita hoitava Antti Tiihonen. Elokuun alussa saatiin
alueelle myös oma erityisasiantuntija Reijo Kähärä metsätieja ojituspalveluihin.
Haukivuoren toimisto
Keskustie 54
51600 Haukivuori
Viitostie rajana
Tiimin toiminta-alue rajautuu
itäisessä Mikkelissä viitostiehen
ja Haukivuorella vuonna 1933
perustetun metsänhoitoyhdistyksen alueeseen. Toimihenkilöiden tontit säilyivät yhdistymisessä muuten entisinä, mutta
Veli Mannisen neuvontavastuut
jaettiin tiimin muille jäsenille
metsänhoito- ja puunkorjuupalvelujen toteutuksen tieltä.
Toimialue on perinteistä havumetsää ja koivikkoa. Pääsääntöisesti metsät ovat hyvin
hoidettuja, mutta jonkin verran löytyy, kuten joka paikassa muuallakin, harvennus- ja
hoitorästejä.
Mikkelin toimisto
Savilahdenkatu 32
50100 Mikkeli
Oman leimansa metsässä
toimimiseen antavat varsinkin
Haukivuoren alueella soiden
– ja rantojensuojeluohjelmat.
Lakimuutos lisännyt
varhaishoitoa
Tilojen keskikoko on 36
hehtaaria, kun keskimääräinen
tilakoko koko yhdistyksen alueella on noin 33.
Metsänomistajia on noin
1600 ja metsäpinta-alaa noin
57 800 hehtaaria. Yhdistyksen metsäpinta-alasta on tiimin
alueella noin 12,5 prosenttia.
Myös
etämetsänomistajien
määrä poikkeaa totutusta, sillä
toimihenkilöiden arvion mukaan heidän osuutensa tiimin
alueella on alle kaksikymmentä prosenttia.
Metsäammattilaiset
ovat
tyytyväisiä elokuussa parantuneista korjuukeleistä. Edellisen
kerran oli samanlainen syksy
vuonna 2003, jolloin voidaan
purkaa jopa talvikorjuisten leimikoiden rästejä.
Kemera-ehtojen muuttuminen ei ole merkittävästi vaikuttanut metsänomistajien käyttäytymiseen, joskin kysyntä
taimikoiden varhaishoidosta
näyttää hiljalleen viriävän.
Metsurit:
Kimmo Kohvakka
Keijo Lampinen
Ari Piironen
Ari Kirjalainen
Metsuriyrittäjät:
Mikkeli itä - Haukivuori tiimin väki on tyytyväinen loppukesän keleihin: jopa talvikohteita on päästy nyt korjaamaan.
Tiimin esittely kulkee vasemmalta oikealle.
Jyrki Ukkonen
metsäasiantuntija, aloittanut
Haukivuoren Mhy:ssä 2007
metsäneuvojana. Harrastuksina
lenkkeily ja pyöräily.
nanjohtajana, vuoden 2015
alusta metsänhoitoesimiehenä.
Harrastuksina polttopuiden teko, ampumasuunnistus ja seuratoiminta.
hän aikaa ikuisen omakotitaloremontin keskellä, mutta vapaa-aika kuluu koiran kanssa lenkkeillessä ja kotona puuhastellessa.
Veli Manninen
Jenniina Ruttonen
metsäasiantuntija, 1.9.1998.
Metsästys, kalastus, metsästysseuratoiminta.
metsäesimies, aiemmin 26 vuotta Haukivuoren Mhy:n toimin-
metsäasiantuntija, aloittanut
1.3.2014. Harrastuksille jää vä-
Ari Teittinen
Mikko Piisola
metsäasiantuntija, aloittanut
vuoden 2012 alussa. Harrastaa
pyöräilyä ja ATK:ta.
Metsäpalvelu Kallio
Tapio Hänninen
Maanmuokkausyrittäjä:
Kaartinen Henri
Koneyrittäjät:
Antti Kauppinen
W-team Oy
Forest Hänninen
Metsänomistajat
13
TIIMIKIERROS – Puumala – Anttola
Tilojen keskikoko reippaasti suurempi kuin
muualla yhdistyksen alueella
Uuden yhdistyksen myötä
Puumalan tiimin kumppaniksi tuli Anttola Sulkavan
sijaan. Isompia muutoksia
ei tapahtunut tietänyt, ainoastaan metsänhoitoesimies
vaihtui, mutta kiinteistövälitystä ja tila-arvioita hoitava henkilö säilyi samana.
Uudella alueen kokoonpanolla saatiin toimialuetta
järkeistettyä, vaikka ongelmana edelleen on vesien
rikkoma alue.
Toimihenkilöillä saattaa olla vene käytössä muita useammin työmatkoilla.
Lähelle voi olla
pitkä matka
Tiimin toimialue on Puumalan
kunta pois lukien Ryhälä, Partalansaari ja Lieviskä ja entisen
Anttolan kunnan alue. Puumalan
pinta-alasta on vettä yli 35 prosenttia ja Anttolassakin luku on
lähes 30.
Vesistöjen runsaus tietää sitä, että saarimetsiä on paljon ja
sitä, että välimatkat saattavat
venähtää hieman arvioituja pidemmiksi.
Vesistöihin liittyvä erityispiirre
alueella on, että vesistökuljetuksia tehdään myös mantereelta, ei
vain saarista.
muun muassa Puumalassa on
seutukuntia, joissa yli puolet
metsistä omistetaan yhdistyksen rajojen ulkopuolelta.
Asiakastilojen keskikoko on
noin 40 hehtaaria, joka on
seitsemän hehtaaria enemmän
kuin keskimääräinen pinta-ala
yhdistyksen alueella.
Metsänomistajia on noin
1500 ja metsäpinta-alaa noin
60000 hehtaaria.
Anttolan toimisto
Vanhanpappilantie 1
52100 Anttola
Männikkömetsiä ja
rantojen raitaa
Metsällinen erityispiirre on
nimenomaan voimakas mäntyvaltaisuus ja vesistöjen suuri
määrä. Mäntyä on lähes 60
prosenttia puumäärästä, kuusta on 25, koivua 15 ja muuta
lehtipuuta muutama prosentti.
Tiimin alueelta löytyy myös
paljon erilaisia suojelualueita,
jotka pitää huomioida, kun
metsässä toimitaan.
Puumalan toimisto
Keskustie 17
52200 Puumala
kinen, Metsäkonetyö Hannu
Heikkilä, T:mi Tenho Pulkkinen.
Yrittäjämetsurit:
Punkorjuu-urakoitsijat:
Matti Harmoinen,
Pulkkinen.
Juha Ahonen, Forest Hänninen,
Koneyhtymä Karko, Antero Korhonen, Puunkorjuu Roikonen.
Timo
Työsuhteiset metsurit:
Hannu Kaipainen, Asko
Piskonen, Ari Tiimonen, Esa
Tolvanen.
Maanmuokkausurakoitsijat:
Maatalouskoneyhtymä Häk-
Toimisto on auki, kun
joku on paikalla
Tiimin toimistot ovat Anttolassa ja Puumalassa, toimistoilla
ei ole varsinaisia aukioloaikoja,
mutta ovet ovat auki, kun väkeä
on paikalla.
Anttolan toimistosta käsin töitä tekevät metsäesimies
Markku Modig ja metsäasiantuntija Jaakko Salakka. Puumalan toimistossa on tuttu miehitys;
metsäasiantuntijat Antti Piskonen ja Olli Luukkonen. Periaatteessa molemmat toimistot ovat
koko tiimin käytössä, Markku
Modig, joka huolehtii hankkeiden toteuttamisesta, tekee töitä
molemmissa toimistoissa ja Antti
Piskonen asuu aivan toimistojen
puolivälissä, joten työ tehtävä
määrää, missä paperityöt tekee.
Tiimin palvelupalettiin kuuluvat myös tie- ja ojitusasioiden
erityisasiantuntija Reijo Kähärä
Mikkelin toimistossa ja korjuuesimies Juha Kokko. Kiinteistövälitystä ja tila-arvioita hoitavan
Kimmo Asikaisen asemapaikka
on Juvalla.
Etämetsänomistajia
paljon
Ulkopaikkakuntalaisten metsänomistajien osuus on tiimin
alueella suhteellisen korkea,
Vesi on tiimille tuttu elementti, sillä toimialueesta on vesistöjä kolmanneksen verran – joillain toimihenkilöillä saattavat työmatkatkin taittua
kesäaikaan veneellä. Metsäammattilaiset vasemmalta oikealle.
Markku Modig
metsäesimies, aloitti toukokuussa 1984, harrastaa
lento”palloilua”.
Jaakko Salakka
metsäasiantuntija, aloitti joulukuussa 2014, harrastaa lukemista ja liikuntaa.
Antti Piskonen
metsäasiantuntija, aloitti helmikuussa 2011, harrastaa teatteria
ja maanviljelyä.
Olli Luukkonen
metsäasiantuntija, aloitti elokuussa 2011, harrastaa metsästystä, kalastusta ja maanviljelyä.
Metsänomistajat
14
1-5. LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE
Asiakkuuspäällikkö
VESA VÄÄNÄNEN
0400 754 252
MIKKELI ITÄ – HAUKIVUORI
4. HAUKIVUORI
Korjuuesimies
JUHA KOKKO
0400 547 133
Metsäasiantuntija
ARI TEITTINEN
0400 754 256
Metsäasiantuntija
Metsäasiantuntija
JENNIINA RUTTONEN JYRKI UKKONEN
0400 165 984
050 343 5046
1. JOUTSA
Metsäasiantuntija
KARI PAASO
0400 124 950
Metsäasiantuntija
Metsäasiantuntija
MATLEENA TEPPOLA VEIKKO HALMESAARI
0400 124 916
0400 124 951
Metsäesimies
JUSSI RAUTIO
0400 515 988
Metsäasiantuntija
MIKKO PIISOLA
044 720 1720
Metsäesimies
VELI MANNINEN
0500 156 115
2. HIRVENSALMI-PERTUNMAA
Palvelemme sinua koko
toimialueellamme!
Metsäasiantuntija
JARMO MÄKIRANTA
0400 124 952
Metsäasiantuntija
JORMA SANISALO
0400 142 044
Haukivuori
4
1
Juva
6
Joutsa
Metsäesimies
SAMULI KOIVISTO
0400 124 953
3
Metsäasiantuntija
NIINA IKONEN
0400 124 915
2
Hirvensalmi
Mikkeli
3. MIKKELI LÄNSI
Anttola
1.8.15 – 31.1.16
Metsäasiantuntija
HERKKO HÄMÄLÄINEN
050 505 1482
Metsäasiantuntija
TIINA SALMINEN
0400 754 255
Metsäasiantuntija
TAINA KEKKONEN
0440 124 123
Metsäesimies
TAPIO PERKO
0400 754 251
Pertunmaa
5. PUUMALA-ANTTOLA
Metsäasiantuntija
ANTTI PISKONEN
044 742 2351
Metsäasiantuntija
OLLI LUUKKONEN
044 742 2355
Metsäesimies
MARKKU MODIG
0400 183 961
Metsäasiantuntija
JAAKKO SALAKKA
040 146 1120
Metsänomistajat
15
6-10. ITÄINEN ASIAKKUUSALUE
6. JUVA
Metsäasiantuntija
Metsäasiantuntija
HANNU KÄRKKÄINEN JARI PARKKINEN
040 841 7006
040 845 2710
Asiakkuuspäällikkö
HARRI HUUPPONEN
044 555 0481
Metsäasiantuntija
PEKKA HARMOINEN
0400 203 468
Korjuuesimies
ARTO TURTIAINEN
0400 256 492
8. SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI
Metsäasiantuntija
VILLE OINONEN
044 742 2352
Metsäasiantuntija
Metsäasiantuntija
MAIJA-LIISA KETTUNEN OTTO KANKKUNEN
044 555 0490
044 555 0493
Metsäesimies
HANNA REIJONEN
040 359 1256
Metsäasiantuntija
PAULI PÄRNÄNEN
044 555 0491
Metsäesimies
IIRO OJALAINEN
044 555 0486
10. KERIMÄKI-SAVONRANTA
Savonranta
10
Metsäasiantuntija
KATRI MONONEN
044 511 2017
Rantasalmi
8
Metsäasiantuntija
PIIA KIETÄVÄINEN
044 511 2014
Metsäasiantuntija
TAPANI HUTTUNEN
044 511 2015
Metsäasiantuntija
VELI-MATTI SUHONEN
044 555 0495
Metsäesimies
JORMA KORPELA
044 511 2013
Kerimäki
Savonlinna
9
Sulkava
Punkaharju
7
9. SAVONLINNA ITÄ-PUNKAHARJU
5
Puumala
Sähköpostit:
[email protected]
7. SULKAVA
Metsäasiantuntija
AKI KEMPPINEN
0400 726 639
Metsäasiantuntija
TOMI MIETTINEN
040 180 3338
Metsäasiantuntija
Metsäesimies
EIJA KOISTINEN MARKKU KOLEHMAINEN
0400 726 638
044 742 2350
Metsäasiantuntija
AKI PARKKINEN
044 555 0492
Metsäasiantuntija
JARI LOIKKANEN
044 555 0489
Metsäasiantuntija
VESA LAUKKANEN
044 555 0485
Metsäesimies
HEIKKI MONONEN
044 555 0484
Metsänomistajat
16
HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS
Johtaja
PETRI PAJUNEN
040 776 6212
Talouspäällikkö
ANJA LIPSANEN
040 776 6235
Toimistoassistentti
Toimistopäällikkö
MARJUKKA KAKRIAINEN MAARIT JORDAN-VALTONEN
044 555 0482
040 357 5572
METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT
Erityisasiantuntija,
metsäsuunnittelu
TEEMU PYLKKÄNEN
0400 754 254
Erityisasiantuntija,
metsäsuunnittelu
JANI PULKKINEN
040 726 4007
2.7.15 – 1.2.16
Erityisasiantuntija,
metsäsuunnittelu
Erityisasiantuntija,
metsäsuunnittelu
AAPO MANNINEN
044 511 2018
JAAKKO RYYNÄNEN
0400 203 469
TIET JA OJAT, LANNOITUS
Erityisasiantuntija,
tiet ja ojat
Erityisasiantuntija,
tiet ja ojat
KALLE KAARTINEN
alueet 6–10
044 555 0488
REIJO KÄHÄRÄ
alueet 1–5
040 674 3007
Toimistoassistentti
KIRSI HIMANEN
0440 360 084
Toimistoassistentti
TARJA HEIKKINEN
0400 142 906
Toimistoassistentti
MAARIT JORDAN-VALTONEN
044 555 0482
METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, METSÄVEROTUS, METSÄARVIOT
Erityisasiantuntija, LKV
Erityisasiantuntija, LKV
Erityisasiantuntija, LKV
ANTTI TIIHONEN
alueet 1–4
040 513 1717
KIMMO ASIKAINEN
alueet 5–7
0400 156 022
PETRA HUUPPONEN
alueet 8–10
044 742 2353
METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI
Sähköpostit: [email protected]
Anttolan toimisto, Vanhanpappilantie 1, 52100 Anttola
Haukivuoren toimisto, Keskustie 54, 51600 Haukivuori
Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, 52550 Hirvensalmi
Joutsan toimisto, Länsitie 8, 19650 Joutsa
Juvan toimisto, Väätäisentie 5, 51900 Juva
Kerimäen toimisto, Multamäentie 18, 58200 Kerimäki
Mikkelin toimisto, Savilahdenkatu 32, 50100 Mikkeli
Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, 19430 Pertunmaa
Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, 58500 Punkaharju
Puumalan toimisto, Keskustie 17, 52200 Puumala
Rantasalmen toimisto, Kylätie 17, 58900 Rantasalmi
Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A 5, 57130 Savonlinna
Savonrannan toimisto, Monninsaarentie, 58300 Savonranta
Sulkavan toimisto, Tiiterontie 17 A, 58700 Sulkava
Metsälakimies
TUOMO PESÄLÄ
[email protected]
Lakipuhelin päivystää
ma klo 9-16
0600 393 959
Metsäneuvoja
ANNAMARI RAJOO
Simonkatu 6 (PL 510)
00101 Helsinki
040 580 3981
(4,01€ min + pvm/mpm)
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Väätäisentie 5
51900 Juva
015 357 4000
[email protected]
www.mhy.fi/etelasavo
www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo
Metsänomistajat
17
Korjuupalvelun puille on monta osoitetta
Metsänhoitoyhdistyksen
korjuupalvelu on pystykaupan ja hankintakaupan
vaihtoehto. Puukaupan kilpailutuksessa tällä tavalla
saadaan yksi tarjous lisää.
Pienien leimikoiden korjaamiseen se saattaa olla
paras vaihtoehto, sillä korjuupalvelupuut välitetään
ostajalle isoissa erissä. Mhy
Etelä-Savollakin löytyy tusinan verran ostajia korjuupalvelun puille.
Huoleton
hankintakauppa
Korjuupalvelu on hankintakauppa, jossa yhdistys huolehtii korjuusta ja puiden toimittamisesta ostajalle metsänomistajan lukuun.
Yhdistyksen sisällä homma
hoituu niin, että metsäasiantuntija sopii metsänomistajan
kanssa kohteen, suunnittelee
sen ja vie hankkeen tietojärjestelmään. Toteuttaja eli kunkin tiimin metsäesimies ottaa
hankkeen hoitaakseen ja sovit-
taa työn korjuuyrittäjän aikatauluun. Sopimusyrittäjä tekee
työn ja metsäesimies luovuttaa tienvarsipuut ostajalle tai
tekee ajomääräyksen tehtaalle. Korjuuesimies hoitaa puut
kaukokuljetuksena tienvarresta
eteenpäin.
Korjuupalvelussa voi olla myös
kohteita, jotka tehdään kokonaan tai osittain metsurityönä ja uuden metsälain myötä
myös eri-ikäis-rakenteisten
metsien korjuutta on tulossa.
Tekemistä on riittänyt
Antti Kauppinen on yksi Mikkeli itä – Haukivuori tiimin
korjuuyrittäjistä, Antti on keskittynyt korjuuseen ja ketjussa
puut ajaa alihankkija.
- Töitä on kevätseisokin jälkeen
ollut sopivasti, tuumaa Antti.
Kevään hiljainen kausi vain venähti hieman pitkäksi huonojen
kelien takia, mutta yrittäjä arvelee hitaaseen käynnistymiseen
olevan muukin syyn.
- Varmaan systeemien muuttuessa meni vähän aikaa, ennen kuin hommat olivat järjestyksessä. Nyt ei yrittäjällä
ole valittamista, joskin toiveena
Kun tuo Kari saa siirrettyä rallipoluilta opitun vauhdin korjuutyömaalle, niin silloin alkaa metsässä tapahtua,
vitsailee Antti Kauppinen Kari Kemppiselle, joka on autourheilu-urallaan kierrellyt kisoja pitkin Eurooppaa
niin kuskina, kartturina kuin mekaanikkona. Antin leivissä Kari pääsee kokeilemaan, miten koulutuksen
opit istuvat oikeaan työelämään.
on, että työlista olisi mahdollisimman pitkälle ennakkoon
tiedossa.
Metsänhoitoyhdistys
tuttu työympäristö
Antti Kauppinen laskee, että on
tehnyt yhdistysten kanssa yhteistyötä viitisentoista vuotta.
Edellinen diili Haukivuorella oli
2011-12, pidemmän jakson yhdistyksen korjuupalveluleimikoita Antti on puinut kotikonnuilla
Pieksämäen lähellä.
- Nyt pääasiallinen toimialue on
vanha Haukivuori, mutta töitä
tehdään myös Mikkelin puolella.
Antin mukaan korjuupalvelun
haaste ovat vaihtelevat työkohteet. Tämän hetken suuntaus
näyttää olevan, että leimikot
Antti Kauppisen mukaan korjuupalvelukohteet elävät kysynnän mukaan. Nyt leimikot ovat tukkivaltaisempia ja takavuosina saatettiin
korjata pelkkää energiapuuta pitkiä ajanjaksoja.
käyvät tukkivaltaisemmiksi.
- Vähän välillä hirvittää, riittääkö korjuupään koko!
Energiapuukohteiden katoaminen on harmittava asia, sillä niitä
metsissä riittäisi.
Ammattimiehistä
on pulaa
Kauppisen Antin mukaan ammattitaitoinen motokuski ei saa
olla viikkoakaan vapaalla jalalla,
jos tieto tihkuu urakoitsijoiden
korviin. Toinen vaihtoehto on
tarjota paikka kurssitetulle ammatinvaihtajalle, niin kuin Antti
on tehnyt. Kari Kemppinen on
pitkän linjan korjaamotyö ammattilainen, mutta päätti vaihtaa
ammattia ja hakeutua metsäkonekouluun.
METSÄNHOITOYHDISTYS
ETELÄ-SAVON JÄSENYYS
KANNATTAA
Kysy metsäasiantuntijaltasi yhteistyökumppanien paikallisista ja valtakunnallisista rahanarvoisista eduista jäsenelle! Maksuttomat jäsenpalvelut:
PEFC-SERTIFIOIN TI
Vuoden 2015 korjuupalvelun tavoitemäärä 400 000 m³.
Vuonna 2014 toteutunut määrä 449 000 m³.
Korjuupalvelu kohdentuu harvennushakkuisiin ja energiapuun korjuuseen.
Korjuupalvelun työmaiden pinta-ala 8000 ha.
Hankinta- ja toimituskauppatulot metsänomistajille 15 milj.
euroa.
Urakointimaksut korjuu- ja kuljetusyrittäjille 7,5 milj. euroa.
Puuta toimitetaan 12 puunostajalle (sis. energiapuu).
Tehdastoimituskohteita on 17 kpl (sis. energiapuu).
Puunkorjuuketjut 30 kpl.
Puutavara-autoja 2 kpl vakituisessa ajossa.
Vuodesta 2016 alkaen lisäksi kuorma-autohakkureita ja
hakerekkoja hakkeen kuljetukseen metsästä energialaitoksille.
- Metsä on aiemmin tullut tutuksi aivan toisessa tilanteessa,
naurahtaa Kari, jolle autourheilu
on ollut vahva harrastus vuosikymmenet. Miehen mukaan
rallipolulta metsään jouduttiin
vasten tahtoa, nyt sinne mennään vapaaehtoisesti.
Kuskin ja isännän kesken ollaan
useamman kerran käyty keskusteluja, kuinka konemiesten koulutusta pitäisi kehittää.
- Oppimista jää joka tapauksessa
oikeille työmaille. Pitäisi miettiä,
voidaan siitä siirtää jotain koulutusaikana omaksuttavaksi.
Antti Kauppinen heittää, että yksi tapa olisi opettajien kierrättäminen töissä urakoitsijoilla niin
heille muodostuisi kuva siitä,
millaisista tehtävistä koulutettavien on selviydyttävä.
EDUNVALVO
N TA
TSÄMOBIILIME LMA
E
IT
N
SU U N
M E T SÄ K
OMA ME TSÄA SIANTUNTIJA
JÄ SEN
LEH D E
T
OT
envon monipuolisista jäs
Lisätietoa mhy Etelä-Sa
v/etela-savo/mhy-etela-sa
palveluista: ww w.mhy.fi
on-jasenedut-v-2015
TERVETULOA!
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Väätäisentie 5 • 51900 JUVA •
www.mhy.fi/etela-savo
[email protected]
p. 015 357 4000
NEUVONTA
ÄYN TI
PUUNHINTATIED
N TIPU U N MY Y L M A
E
IT
N
N
U
U
S
Metsänomistajat
ETELÄ-SAVO
Metsänomistajat
18
Puuterminaali täydentää toimintaa -
Partaharjun Puutarha myy metsätaimia
ja ostaa pikkutukkeja
Kuvat Pyry Krappe
Partaharjun Puutarhalta uuden taimisukupolven kylvö
tehdään maaliskuun aikana ja metsätaimet valtaavat
kasvihuoneet sitä mukaa,
kun sipulikasvien sesonki
loppuu. Metsätaimet ovat
olleet yrityksen ohjelmassa
yli viisi vuotta ja sauma viljelyn aloittamiseen avautui,
kun leikkoruusuntuotannosta luovuttiin
- Metsätaimien tuottaminen
ei ollut uusi asia, vaan sitä
oli mietitty silloin jo kymmenen vuotta aiemminkin, kertoo toimitusjohtaja
Hanna Suhonen. Partaharjun puutarha on keväästä
2017 metsänhoitoyhdistys
Etelä-Savon suurin taimitoimittaja.
Metsätaimia toimitetaan asiakkaille noin 12 miljoonaa kappaletta vuosittain, valtaosa taimista
on kuusta, männyn osuus noin
25 prosenttia ja koivun neljä.
Apua ja neuvoa taimituotannon alkuvaiheissa haettiin
METLA:lta tiiviillä yhteistyöllä.
Taimituotannon aloituksen teki
mahdolliseksi muutama luottavainen asiakas, jotka uskalsivat
tehdä tilaukset ensimmäisistä
taimieristä muutoksen keskellä.
Tuotannot sopivat hyvin
yhteen
Partaharjun Puutarhan tilat
Jatkossa Partaharjun sahalla voidaan käsitellä omista taimista kasvatettua puuta, ulkona olevalla taimikentällä Ville Kolehmainen ja Hanna
Suhonen. Metsätaimituotannon 12 miljoonasta taimesta valtaosa on kuusta, männyn osuus noin neljännes, koivun osuus on vielä vaatimaton
noin neljä prosenttia.
on suunniteltu vaativien sipulikasvien viljelyyn, leikkoruusujen viljelyn loputtua siirryttiin
liikuteltavien kasvatuspöytien
käyttöön ja samaa järjestelmää
on käytetty myös metsätaimien viljelyssä. Kasvatuspöydillä
taimet voidaan siirtää myös
ulkona olevalle taimikentälle.
Metsätaimet odottavat
jo talvea
- Viime syksynä kasvihuoneita on laajennettu yli hehtaarilla
ja myös ulkona olevaa taimikenttää on kasvatettu.
- Taimien lyhytpäiväkäsittelyt
ovat lopuillaan ja nyt odotellaan taimien karaistumista talvea
varten, kertoo Hanna Suhonen.
Syysistutuksiin taimia pakataan
tarvittaessa kysynnän mukaan.
Sipulikukkien aika on vahvasti tulossa, sillä hyasintit on
tulevalle joululle jo istutettu ja
seuraavana vuorossa on, jo ensi
viikosta alkaen, amaryllis.
Sipulikukkien tuotannon luvut
ovat mittavia. Leikkotulppaania
hyödetään tulevalla talvikaudella
noin 42 miljoonaa kappaletta ja
ruukkunarsissia 1,3 miljoonaa.
Muiden kukkien muscarin ja
muiden kevään sipulikukkien,
amarylliksen ja hyasintin yhteen
yli 1,5 miljoonaa kappaletta.
Puuterminaali laajentaa
yrityksen toimintaa
Varastohallit ovat entisiä kasvihuoneita, jotka on nostettu korkealle kivijalalle. Kuivatus hoidetaan puhaltamalla lattian kautta ilmaa. Klapeja
toimitetaan tällä hetkellä puolustusvoimille ja tukkuasiakkaille Etelä-Suomeen. Varastossa on tällä hetkellä noin 12 000 kuutiometriä puuta.
Kotimainen energia tuli mukaan kuvaan jo vuonna 2005,
kun kiinteän polttoaineen lämpölaitos rakennettiin.
Isompi savotta alkoi kevättalvella 2013, kun puuterminaalin pohjatyöt aloitettiin. Saman
syksyn ja seuraavan kevättalven
aikana valmistui sahan lajittelulinja, itse sahalaitos ja ensimmäinen klapien kuivaushalli.
- Varsinainen parrunveisto
alkoi kesäkuussa 2014 ja kesän aikana rakennettiin toinen
kuivaushuone, kertoo yhtiön
hallituksen puheenjohtaja Erkki Savolainen.
Tänä syksynä valmistuu
kolmas kuivaushuone ja sähköhakkuri, joka tulee lähinnä
energiahakkeen tekoon ja kuivatukseen.
Klapikonetta on rakennettu
vuoden 2014 aikana ja se saa-
Metsänomistajat
19
Toimitusjohtaja Hanna Suhosen oikealla puolella on yhtiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Savolainen ja vasemmalla puolella puuhankinnoista vastaava Ville Kolehmainen. Takana
olevan puuterminaalin tontin pinta-ala on 45 hehtaaria ja vieressä olevan puutarhan puolen tontti on 50 hehtaaria. Investoinnit puuterminaaliin ovat yli yhdeksän miljoonaa euroa.
tiin toimintaan keväällä 2015.
Siinä kehitystyöt jatkuvat vielä
tulevalla talvella.
- Tällä hetkellä kone tekee
valmista noin 200 kuutiometriä vuorokaudessa, mutta tavoitteena on nostaa tuotanto
300 mottiin.
- Suunnitelmissa on tehdä
vielä yksi kuivaushuone ja lisää asfalttikenttää.
Pikkutukille uusi osoite
Saha pyrkii hankkimaan
raaka-aineen 50-70 kilomet-
rin säteeltä.
- Ostamme itse leimikoita,
jotka korjaa sopimusurakoitsija. Lisäksi pikkutukkia ostetaan myös muilta toimijoilta, kertoo puunhankinnasta
vastaava Ville Kolehmainen.
Metsänhoitoyhdistys aloittaa
puuntoimitukset Partaharjun
sahalle syksyn kuluessa.
Saha on puutarhan kolmas
tukijalka sipulikukkien ja metsäpuun taimien rinnalla, mutta
sillä on myös työllistävää vaikutusta niin yrityksen sisällä
kuin ulkopuolella.
Sahalla ja tukinlajittelussa on
vuorossa aina kuusi henkilöä.
Energiapuunmurskauksessa
on toiminut Mursku Oy, joka
on nyt Partaharjun Puutarha
Oy:n tytäryhtiö ja keskittyy
murskauksen ohella puuterminaalin työkoneiden ylläpitoon
ja hallintaan.
Puu käytetään
tarkkaan
Kaikki terminaalin tuleva
puu käytetään tarkkaan. Parrun ohella tukista tulee selluhaketta ja purua sellutehtaille.
- Kuori menee tällä hetkellä
polttoon. Kaikki ”roippeet”
voidaan viime kädessä polttaa
omassa lämpölaitoksessa, joka
onneksi ei ole niin tarkka polttohakkeen/murskeen laadussa,
kertoo Hanna Suhonen.
Juhani Krappe
Kasvun vuosikymmenet
Partaharjun Puutarha syntyi, kun uudet omistajat
vuonna 1977 ostivat konkurssiin menneen taimitarhan.
Tuotanto saatiin käyntiin seuraavan vuoden alussa
ja lajikkeina olivat tomaatti ja kurkku. Kukat tulivat
mukaan seuraavana vuonna – ensimmäisenä joulutähti.
Leikkoruusujen tuottajana puutarha alkoi kasvaa,
mutta pikkuhiljaa rinnalle tulivat sipulikasvit, jotka
valtasivat viljelyalaa yhä enemmän.
Leikkoruusujen markkinatilanne muuttui ja puutarha keskittyi kehittämään sipulikukkien viljelyä.
Perinteisen isossa paakussa n. 50 cm mittaisen koivuntaimen rinnalle on kehitelty koivuntaimi, joka pienemmässä paakussa kasvatettuna mahdollistaa putkella tai jopa istutuskoneella istutuksen. Tätä tainta
käyttäessä koivun istutus sekä taimen alhaisemman hinnan että istutuksen helpottumisen vuoksi on huomattavasti edullisempaa.
Kun ruusujen viljelystä luovuttiin kokonaan, niin
pitkään suunniteltu metsätaimien kasvatus saatiin
alkuun.
Sahan toiminta käynnistyi kesäkuussa 2014.
Metsänomistajat
20
Uusi Bracke jatkuvatoiminen
mätästyskone Etelä-Savoon
Punkaharjulainen yritys
Metsätyöt Laamanen on
hankkinut uuden tietokoneohjatun Bracke mätästyskoneen, vastaavanlaista
ei ole vielä Etelä-Savon alueella. Ville-Pekka ja Pekka
Laamasella on rautainen
ammattitaito ja kokemus
metsänuudistamisesta kahden vuosikymmenen ajalta.
Metsiä muokataan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon
alueella vuosittain n. 2000
hehtaaria ja mätästäen tästä
n. 1500 hehtaaria. Koko yhdistyksen alueella näin ollen
mätästetään metsää 75-80%
Kuvat Maarit Jordan-Valtonen
koko
muokkausmäärästä.
Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset osaavat arvioida,
milloin uudistusalue on niin
rehevä, että se kannattaa mätästää. Tällöin taimet saavat
reilusti etumatkaa kilpailevaan
kasvillisuuteen nähden. Hyviä
istutuskelpoisia mättäitä tehdään vähintään taimikon istutustiheyttä vastaava määrä.
Metsätyöt Laamanen on
tehnyt yhteistyötä 90-luvulta
saakka Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Viimeisen vuosikymmenen aikana on urakoitu
äestystä, energia- ja ainespuunkorjuuta ja jatkossa palveluihin kuuluu työt myös uudella
Bracke mätästyskoneella.
Uusi Bracke tietokoneohjattu mätästyskone odottaa huoltohallin pihassa ajokonetta, kuvassa yrittäjät VillePekka (oik.) ja Pekka Laamanen.
”Tämä Bracke mätästyskone, 8F Logset ajokone sekä
siirtoauto ovat isoja investointeja. Asiakkailta on tullut niin
paljon kysyntää että päätimme laajentaa palveluita ja tulevaisuus metsätalouden osalta
näyttää hyvältä” –Ville-Pekka
kertoo-
Bracken valtavan kokoiset terät, kärkiosat on vaihdettavissa leveämpiin
jolloin voidaan laikuttaa metsämaata paremmin.
Uudella Bracke jatkuvatoimisella mätästyskoneella voidaan
työskennellä monipuolisemmin,
tehokkaammin ja kustannusystävällisemmin kuin aikaisemmilla menetelmillä. Bracke soveltuu kovempiin maaperiin,
mutta sillä on mahdollista työskennellä myös vähän kosteammissa kohteissa, sillä ajokoneeseen on hankittu 900 mm leveät
telat eteen ja taakse. Uudella
Brackella mahdollistuu entistä
isompien alueiden työstäminen
kerralla ja näin saadaan hehtaari kustannuksia pienemmäksi.
Kohteista tulee olla havut korjattu pois, kannot eivät haittaa
mätästämistä koska kone osaa
väistää niitä sivuttaisella heiluriliikkeellä. Metsätyöt Laamanen voi hoitaa myös männyn
siementen kylvön samanaikaisesti, kun laikutetaan maastoa
Brackella. Olemme hankkineet
koneeseen liitettävän kylvökoneen, Pekka kertoo.
”Ville-Pekka toivottaa tervetulleeksi tutustumaan työmaanäytöksiin, niitä on alustavasti
sovittu muutama yhdistyksen
alueelle syksyn aikana.”
Syksylle on jo jonossa useita
isoja työmaakohteita, Laamaset tarttuvat uudella Bracke:lla
hommiin heti kun tilattu ajoko-
ne saapuu ja yhdistelmä rakennetaan huoltohallissa valmiiksi.
Laamasten mukaan talvet ovat
muuttaneet muotoaan ja nykyään voidaan helposti työskennellä metsien maanmuokkauksen parissa pitkälle joulukuuhun ja yleensä työt alkavat
keväällä viimeistään vapulta.
Kannattaa seurata Metsänhoitoyhdistyksen ilmoittelua,
verkkosivuja ja facebookia
joissa kerromme työmaanäytöksistä ja muista ajankohtaisista tapahtumista:
http://www.mhy.fi/etela-savo/
tapahtumat
https://www.facebook.com/
metsanhoitoyhdistysetelasavo
Maarit Jordan-Valtonen
JOPA 15 % ALENNUS METSÄVAKUUTUKSESTA
VIISAS-PALVELU | Hajautettu ja maltillinen varainhoitoratkaisu.
• Kotivakuutuksista 10 % alennus.
KORKO-OMAVARA | Turvallinen ja vakaa.
• Metsävakuutuksesta 10 % alennus. Alennus
metsävakuutuksesta edellyttää asiakkaalta joko
LähiTapiolan koti- tai maatilavakuutusta.
RAHASTO-OMAVARA | Omatoimiselle sijoittamiselle.
VAURAS-PALVELU | Yli 20 000 euron sijoitusvarallisuudelle.
• Korotettu 15 % alennus metsävakuutuksesta on mahdollinen, jos asiakkaalla on vähintään
10 000 euron sijoitus LähiTapiolan säästöhenkivakuutuksessa. Kysy lisää asiantuntijoiltamme.
PRIVATE BANKING | Yli 100 000 euron sijoitusvarallisuudelle.
Kysy lisää LähiTapiolan toimistosta, soittamalla 015 744 3401 tai osoitteesta www.lahitapiola.fi/maatilat.
Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. LähiTapiola-rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy.
LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö toimii LähiTapiola Varainhoidon sidonnaisasiamiehenä.
Metsänomistajat
21
Kulotus ja koivulle
Reipas talkooporukka uhmasi epävakaista säätä kesäkuun alussa ja
sytytti Rahulassa sijaitsevan kulotettavan avohakkuuauke-an tuleen. Kulotus eteni suunnitellusti kokeneen
kulottajan, Pentti Barckin, johdolla.
Matti hoiti ennen varsinaista kulotuspäivää alueen reunoille asianmukaiset kastelujärjestelmät. –Nämä alueet oli helppo
kulottaa, kun ne rajoittuivat suurimmaksi
osaksi teihin ja peltoon. Kaikkeen pitää kuitenkin varautua, kun ollaan tulen
kanssa tekemisissä, Matti muistuttaa. Vuosi sitten metsäasiantuntijan virasta
eläkkeelle jäänyt Pentti on ollut elämänsä aikana monessa kulotuksessa mukana. – Tärkeintä kulotuksessa on huolellisesti suunniteltu kulotettava alue ja
ajankohta, motivoitunut talkooporukka
sekä oikeanlaiset työvälineet.
Matin vinkit kulotuksesta kiinnostuneille ovat yksinkertaiset. –Kulotuksen
suunnittelu kannattaa aloittaa jo hakkuuvaiheessa. Tällöin hakkuukone voi
kasojen sijaan levitellä palavaa latvus- ja
oksamassaa tasaisesti ympäri kulotettavaa
aluetta, mikä tehostaa itse polttovaihetta.
Lisäksi kulottaminen kannattaa tehdä
heti seuraavana kesänä hakkuusta, jottei
alue ehdi heinittyä niin kuin tässä itsellä
vähän kävi. Kulotettava alue koostui kahdesta aukosta, joiden pinta-ala yhteensä oli noin
kaksi hehtaaria. – Tarkoitus oli kulottaa
jo viime kesänä, mutta johonkin se kesä
vain hujahti eikä hommaa ehditty hoitamaan. Silloin aukot eivät olisi olleet niin
pahasti heinittyneitä ja alue olisi palanut
paremmin, kulotusalueen omistaja, Matti Piispa, muistelee. Matin innostus kulotukseen lähti hänen
jälkeläisiltään. –Tyttäreni ehdotti kulottamista ihan kokeilumielessä, ilman sen
suurempia ajatuksia luonnon monimuotoisuuteen tai metsänviljelytyön helpottumiseen liittyen. Kulotuksessa hakkuutähteisiin ja humukseen sitoutuneet ravinteet vapautuvat
ja maan happamuus vähenee. Lisäksi humuskerroksen ohetessa myös maan lämpöolot paranevat. Kulottaminen helpottaa
uusien taimien kasvuunlähtöä, sillä pintakasvillisuuden kilpailu vähenee. –Istuttaminen kulotusalalle on helpompaa, kun
kuntta on ohut ja kivennäismaa löytyy
yhdellä kuokanraapaisulla, Matti toteaa. Kuvat Susanna Leskinen
Kulotuksen paperitöistä ja luvista vastuussa ollut metsäasiantuntija Ari Teittinen
muistuttaa, että vuodessa on kulotettava
tietty osuus yhdistyksen alueen metsäpinta-alasta, jotta täytetään metsäsertifioinnin
kriteerit. – Innostus kulotukseen on lähdettävä kuitenkin metsänomistajasta itsestään,
sen verran erikoista touhua tämä on. Uusien tutkimuksien mukaan kulottaminen voi vähentää alueen punkki- eli puutiaiskantaa ainakin hetkellisesti. Punkit eivät
itsessään liiku pitkiä matkoja, mutta ne
vaihtavat maisemaa isäntäeläinten kyydissä. Tästä syystä kulotetulle alueelle voi tulla
uutta puutiaispopulaatiota nopeastikin. Kuukauden kuluttua kulotuksesta aukolle istutettiin koivun taimet. Alueella
tuoksui edelleen lempeä kulosavun tuoksu. – Kokeiluna tämä oli varsin onnistunut, Matti kiteyttää hymyillen. Susanna Leskinen
Kulotettavan alueen rinteet paloivat erityisen näyttävästi.
METSASAATIO.FI
Kiitos sinulle lahjoittaja!
Jo 20 vuoden ajan tuellasi on vahvistettu
metsäelinkeinon elinvoimaisuutta.
METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA
Isäntä Matti (oik.) tarkastelee keskeneräistä istutustyömaata.
Metsänomistajat
22
Metsäsäätiömaksua on kerätty jo 20 vuotta
Yhteistyötä metsäelinkeinon puolesta
Metsänomistajat ja puunostajat ovat jo 20 vuoden ajan
antaneet puukaupoista vapaaehtoista metsäsäätiömaksua. Varoilla on tehty
pitkäjänteistä työtä oman
toimialan elinvoimaisuuden
hyväksi.
”Metsäsäätiö on erinomainen
osoitus siitä, miten yhteistä intressiä voidaan viedä eteenpäin”,
sanoo Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana toimiva
metsäpäällikkö Jorma Länsitalo
Stora Ensosta. ”Hyvä perinne,
yhteinen arvomaailma ja ymmärrys tulevaisuuden haasteista
ovat saaneet metsäalan toimijat
puhaltamaan yhteen hiileen Metsäsäätiön riveissä jo 20 vuoden
ajan. Säätiön varat kertyvät pienistä puroista, mutta yhdessä
saadaan paljon aikaan.”
Toimialan omaa
rahaa
Viime vuonna metsänomistajat lähtivät mukaan metsäsäätiömaksuun 37000 puukaupassa. Kun puunmyyjä päättää
osallistua, niin myös puunostaja
maksaa saman summan säätiölle. Näistä puukaupoista kertyi
1,9 miljoonaa euroa.
Kerättyjen varojen käytöstä
päättää puunmyyjistä ja ostajista koostuva hallitus. Metsäsäätiön merkitys metsäalan tulevaisuuden puolestapuhujana on
huomattava, sillä se rahoittaa
vuosittain noin 1,5 miljoonalla
eurolla paikallisia, kansallisia ja
kansainvälisiä projekteja.
Säätiön rahoituksesta suurimmat potit saavat puunkäytön ja
puurakentamisen edistäminen
Jyrki Vesa
Yhteistyössä puurakentamisen eteen
Suomalaisen puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön edistäminen niin kotimaassa kuin
kansainvälisesti on aina ollut
Metsäsäätiön ykköstehtävänä.
”Mitä ymmärrettävämpiä ja
läheisempiä hankkeita rahoitetaan, sitä enemmän metsänomistajat ovat mukana”, kertoo
Metsänhoitoyhdistys Lakeuden
toiminnanjohtaja Jussi Parviainen. ”Erityisesti maakunnalliset
keräykset tietyn puurakentamishankkeen hyväksi ovat lisänneet
innostusta niin metsänomistajissa kuin asiaa markkinoivissa toimihenkilöissä.”
Maakunnallisia keräyksiä on
ollut kymmenkunta eri puolilla
Suomea. Hankkeissa eri toimijat tekevät töitä paitsi toimialan
hyväksi niin myös tukeakseen
paikallista elinkeinoelämää ja
työllisyyttä.
Parhaillaan Etelä- ja KeskiPohjanmaalla on käynnissä vuoden kestävä keräys, josta saatavat
varat käytetään puurakentamisen liiketoimintaprofessuurin perustamiseen Vaasan yliopistoon.
Jorma Länsitalo
Maria Niemelä
sekä koululais- ja nuorisotyö.
Lisäksi Metsäsäätiö rahoittaa
viestintää päättäjille ja yhteiskunnan vaikuttajille, PEFCsertifioinnin markkinointia,
metsäelinkeinon sosiaalista ja
taloudellista tutkimusta sekä
viestintää metsäalan sisällä ja
suurelle yleisölle.
Jussi Parviainen
Metsäsäätiö rahoittaa muun
muassa yläkoululaisten valtakunnallista Metsävisaa ja
5-6-luokkalaisten tutustumista
metsäalan töihin Yrityskyläoppimisympäristössä. Tärkeä
ja kouluissa hyvin vastaanotettu on säätiön kuljetusavustus,
joka mahdollistaa noin 8000
koululaisen
osallistumisen
metsäammattilaisten järjestämille metsäpäiville joka vuosi.
Kaikkiaan Metsäsäätiön koululaisyhteistyö kohdistuu noin
50 000 koululaiseen vuosittain.
”Lasten metsäkasvatus on
hyvin tunnettu Metsäsäätiön
toimintamuoto ja metsänomistajat kokevat sen tärkeäksi”,
Parviainen kertoo kokemuksistaan kentällä.
Hankkeen tavoite on lisätä puun
käyttöä kerrostalo- ja julkisessa
rakentamisessa. ”Vaikka hanke
voi kuulostaa abstraktilta, niin
tosiasiassa metsänomistajalla on
harvoin näin selvä mahdollisuus
vaikuttaa puun käytön lisäämiseen valtakunnallisesti”, Parviainen muistuttaa.
Lupa kukoistaa
Lapsille ja nuorille
innostavaa
metsäkasvatusta
”Metsäsäätiön toiminnan
mahdollistavat valtava määrä metsänomistajia, jotka vapaaehtoisesti antavat osansa
yhteiseen pottiin sekä kaikki
keräämistyöhön sitoutuneet
toimihenkilöt. Metsäalalla on
hyvä draivi päällä ja tulevaisuus näyttää hyvältä”, kiittelee
Länsitalo.
”Pitkäaikainen ja systemaattinen koululais- ja nuorisotyö on
ollut Metsäsäätiön loistavimpia
rahoituskohteita. On tärkeää,
jos olemme saaneet annettua
pienenkin ruiskeen metsäalasta
tulevaisuuden osaajille, Länsitalo
iloitsee.
Viime aikoina on kuulunut
useita positiivisia uutisia, kuinka metsäteollisuus taas investoi
kotimaahan. Metsäelinkeinon
kannalta tilanne on lupaava ja
innostava. Toimialalla riittää
mahdollisuuksia.
teksti: Päivi Mäki
Metsätiloilla on kysyntää!
Jos harkitset tilasi myyntiä, kysy metsäarviosta ja
välityksestä alueen LKV metsäasiantuntijoilta.
Rantasalmi
Sulkava
Hirvensalmi
Mikkeli
(pl. Ristiina ja Suomenniemi)
Pertunmaa
Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 €(sis. alv.)
Savonlinna
Savonlinna
Juva
Joutsa
(pl. Leivonmäki)
Antti Tiihonen, LKV
p. 040 513 1717
antti.tiihonen@
metsatilat.fi
Savilahdenkatu 32,
50100 MIKKELI
Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa
Puumala
(Kerimäki, Punkaharju ja
Savonranta)
Petra Huupponen, LKV
p. 044 742 2353
petra.huupponen@
metsatilat.fi
Multamäentie 18
58200 KERIMÄKI
Savonlinna, Rantasalmi
Kimmo Asikainen
LKV, julkinen kaupanvahvistaja
p. 0400 156 022
[email protected]
Väätäisentie 5, 51900 JUVA
Juva, Puumala, Sulkava
Harri Huupponen, julkinen kaupanvahvistaja, p. 044 5550481, [email protected]
Olavinkatu 23 A 5, 57130 SAVONLINNA
Antti Mähönen, AKA, julkinen kaupanvahvistaja, p. 044 977 3767, [email protected]
Minna Canthin katu 11 B, 70100 KUOPIO
Katso myyntikohteet verkkosivuiltamme:
w w w. m e t s a t i l a t . f i / j a r v i s u o m i
Metsävarallisuuden asiantuntija
Minna Canthin katu 11 B, KUOPIO, p. 045 341 6990
K
y
s
yl
i
s
ää l
äh
i
m
m
äs
tä k
o
n
tto
r
i
s
tata
ik
a
ts
ol
i
s
äti
e
to
ja
o
s
o
i
tte
e
s
tao
p
.
fi/
m
e
ts
a
Metsänomistajat
23
Kisälli ja konkari savotalla metsurityön monimuotoisuutta
Saimaan saarissa
Petra Huupponen
Mukaan Etelä-Savon
yhteismetsään – vaivaton
vaihtoehto perintömetsän
omistamiselle
Alun alkaen Säämingin
yhteismetsän työnimellä
liikkeelle lähtenyt hanke
on edennyt perustamissopimuksen allekirjoitusvaiheeseen. Perustamissopimus allekirjoitetaan
syyskuun lopussa, jonka
jälkeen haetaan maanmittauslaitokselta muodostamistoimitusta. Tämän syksyn aikana liittyvät tilat
voidaan vielä liittää yhteismetsään perustamistoimituksessa. Yhteismetsä on
jatkossakin avoin kaikille
halukkaille, joilla on kiinnostusta liittää metsäomaisuutensa yhteismetsä
Etelä-Savon osaksi.
Esa ja Santtu menossa savottatyömaalle saareen Saimaalla.
Metsänhoitoyhdistys EteläSavon palveluksessa on 70
metsuria ja lähes 100 yrittäjää. Vuosittain joukko alalle opiskelevia nuoria saa
kosketuksen käytännön
työhön mhy:n harjoittelujaksolla. Riihimäkeläinen
Santtu Kivijärvi on toisena vuonna peräkkäin varttuneemman metsurin Esa
Kammosen mukana Rantasalmen metsätyömailla.
Santtu Kivijärvi pakkaa veneeseen saaritonttisavotan vermeet
Esa Kammosen ohjeistuksella.
”Taljan käyttöä ei vielä ole koulussa opetettu. Syksyllä meillä on
kurssi erikoispuiden kaadosta”
toteaa kolmatta vuotta Hyvinkäällä Hyriassa metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi opiskeleva
Santtu. Kolmen kuukauden työharjoittelusta metsänhoitoyhdistyksessä on jäljellä vielä vajaa
kuukausi. Rantasalmen metsätyömailla uusia metsurintyöhön
liittyviä asioita on oppinut käytännön kautta Esan johdolla.
Santtu harmittelee, ettei Hyria
jatkossa enää tarjoa vastaavaa
koulutusta nuorille, vaikka ammattimetsureille töitä olisikin
tarjolla. ”Meidän vuosikurssimme on viimeinen, joka valmistuu
metsuri-metsäpalvelujen tuottajiksi Hyriasta” Santtu kertoo.
Armeijan jälkeen hän haluaa
jatkaa metsäalan opintoja Jämsänkoskella.
Metsurityö on
monimuotoista
Tämän päivän ensimmäisenä
työkohteena on tonttisavotta
saaressa. Tonttipuut ovat poikkeuksetta hankalia, koska niitä
säästetään pihapiirissä viimeiseen saakka. Pihapuiden kaadot
ovat ammattilaisen työtä koska
usein lähellä olevat rakennukset
pakottavat puiden kaadon vain
tiettyyn suuntaan. Pienestä virheestä voi sunnuntaimetsurille
tulla iso lasku, joten pihapuiden kaadossa ei kannata säästää
vaan tilata kaatoapuun ammattilainen. Lisäksi tontinomistaja
saa kaatotyöstä ja polttopuiksi
pätkimisestä kotitalousvähennyksen.
Esa Kammonen on toiminut Rantasalmella metsurina
80-luvulta lähtien. Esa laskee
metsänhoitoyhdistyksen etunimen vaihtuneen nyt kolmesti
viimeisen 35 vuoden aikana
yhdistymisten takia. ”Parasta
työssä on itsenäisyys ja luonnossa liikkuminen, säällä kuin
säällä. En kuitenkaan ketään yllytä alalle” Esa tuumaa pilke silmäkulmassa. Vuosien varrella
esim. istutustyö on helpottunut
muokkauksen ansiosta ja sahat sekä muut työvälineet ovat
kehittyneet. Erikoiskohteiden
hakkuut ja taimikonhoitotyöt
työllistävät istutuksen lisäksi.
Metsurityön tulevaisuudesta Esa
miettii miten asiakkaat ovat valmiita maksamaan työstä. Risukoita kyllä riittäisi raivattavaksi
Rantasalmella.
Teksti Petra Huupponen
Mukaan Etelä-Savon
yhteismetsään!
Perustamissopimus allekirjoitetaan syyskuun lopussamukaan ehtii vielä!
Joutsa
Yhteismetsä on ratkaisu päästä mukaan
suurempaan kokonaisuuteen, jolla on edellytyksiä
kannattavampaan metsätalouteen.
Koko tuo kilpailuetua, oli kyse sitten puukaupasta
tai metsänhoidosta. Perustettava Etelä-Savon
Yhteismetsä ei ole sidoksissa yhteen puunostajaan, joten
päätöksenteko pysyy osakkaiden omissa käsissä.
Enonkoski
Rantasalmi
Hirvensalmi
Mikkeli
VOITTAJAN
VÄLINEET!
HUSQVARNA 445/445e TrioBrake
TESTI
Tehokas ja helppokäyttöinen saha
monipuoliseen käyttöön.
VOITTAJA
399/449€
Norm 495/545 €
455e TrioBrake ’Tee itse’
-testivoittaja, maaliskuu 2015
HUSQVARNA 543 XP ® G
Erinomaista suorituskykyä ja ergonomiaa
ammattilaatua arvostavalle.
NYT
NYT
LÄMMIN
KYLMÄN
HINNALLA!
630€
Norm. 70 0 €
HUSQVARNA-teräpaketti
Savonlinna
Juva
Perustamisvaiheessa mukaan
lähtevät metsänomistajat kokoontuivat elokuussa Juvan
Partalassa, jossa käytiin läpi
ohjesäännön runkoa sekä perustamissopimusta. Mhy EteläSavosta Petra Huupponen oli
tehnyt kesän aikana tila-arviot,
joiden hinnoitteluperusteet ovat
samanlaiset ja siten vertailukelpoiset. Esa Lappalainen metsäkeskuksesta oli laskenut tiloille
jakorahaennusteet, josta selvisi
kunkin tilan osuus yhteismetsän
jakamasta vuosittaisesta tuloksesta. Vaikka alkutaival on ottanut aikansa, on mukaan saatu
riittävä määrä metsähehtaareja
ja asiasta kiinnostuneita. Osallistujat kiittelivät mahdollisuutta
saada pienikin perintötila mukaan kokonaisuuteen jota hoidetaan jatkossa suunnitelmallisesti.
Vaivaton perintömetsän omistus
ja siirto seuraavalle sukupolvelle
on monen motiivina liittyä yhteismetsään.
Tilan liittäminen yhteismetsään on tehty kannustavaksi ja
toistaiseksi ei liittämisestä tila-arviolaskun lisäksi tule muita kuluja. Tilan liittämisestä olemassa
olevaan yhteismetsään ei tarvitse
maksaa varainsiirtoveroa eikä
luovutusvoittoveroa. Tilan liittyessä yhteismetsään pidetään
maanmittaustoimitus, jonka toimituskustannukset maksetaan
valtion varoista. Mikäli olet
kiinnostunut osakkuudesta, ota
yhteyttä metsänhoitoyhdistys
Etelä-Savon toimihenkilöihin.
Sulkava
Puumala
Lokakuussa haetaan maanmittauslaitokselta muodostamistoimitusta. Tämän syksyn aikana liittyvät
tilat voidaan vielä liittää yhteismetsään perustamistoimituksessa. Yhteismetsä on jakossakin avoin
kaikille halukkaille, joilla on kiinnotusta liittää metsäomaisuutensa yhteismetsä Etelä-Savon osaksi.
Kysy lisää liittymisprosessista ja tila-arviosta:
Esa Lappalainen, Suomen Metsäkeskus, p. 0400 256 146
Petra Huupponen, Mhy Etelä-Savo, p. 044 742 2353
Alkuperäinen Husqvarna. 2 ketjua ja terälevy.
325, 1,3/1,5 mm, 13”
VAIN
49€
Norm. 69 €
Husqvarnat myy ja huoltaa:
• Joutsan Konehuolto, Joutsa
• JS Motor, Mikkeli
LOCAL
RETAIL ADAPTATION
• Valtra,
Mikkeli
• Juvan Rauta-Maatalous, Juva
• Linnankone, Savonlinna
• Väri & Vapaa-aika Tiusanen, Puumala
Metsänomistajat
24
Metsänhoitoyhdistys
työllistää paljon opiskelijoita
Liity Etelä-Savon
metsänomistajien
Facebook-yhteisöön
Vuosittain Metsänhoitoyhdistyksellä on monesta eri
oppilaitoksesta useita eri
vuosikurssien oppilaita palkallisessa työharjoittelussa,
viimeisen vuoden ammattikorkeakoulu opiskelijoita on
ollut myös kesätöissä. Peruskoululaisia on ollut tutustumassa työelämään TET-jaksoilla monella yhdistyksen
toimistolla sekä maastossa
asiantuntijoiden mukana.
Mhy Etelä-Savon ylläpitämät
yhdistyksen alueen metsänomistajien tiedotuskanavaksi tarkoitetut facebook-sivut löytyvät
osoitteesta www.facebook.com/
Tässä jutussa on koostettu yhteen harjoittelijoiden kokemuksia ja ajatuksia harjoittelujaksoilta sekä ajatuksia tulevaisuuden
näkymistä metsäalalta.
Simo Ikäheimonen suorittamassa
mittaustehtäviä maastossa.
Saimi ja Susanna ohjaa liikennettä metsätapahtumassa Mikkelissä.
Metsäalaa opiskelemaan päätyneistä melko monella on ollut
aikaisempaa kosketusta metsään
ja metsäalaan joko vanhempien
tai harrastuksen kautta. Simo
Ikäheimonen on aina liikkunut
paljon metsässä, hiihtänyt sekä
metsästänyt, joten metsäala oli
luonteva valinta, Simo kertoo.
Tossavaisen Janne puolestaan
kertoo, ettei hänellä ollut aikaisempaa kokemusta metsäalasta.
Metsäala vaikutti kiinnostavalta
ja mielenkiintoiselta, Jannen mukaan kipinä metsäalan opintoja
kohtaan kasvoi eräharrastuksen
myötä.
Harjoittelupaikkana EteläSavon Metsänhoitoyhdistys on
erittäin suosittu. Susanna Leskinen kertoo suorittaneensa kaikki
kolme harjoittelujaksoaan yhdistyksen Mikkelin alueella. Susannalla on laajalti kokemusta
eri metsäalan ammattilaisen työtehtävistä, hän on mm. päässyt
itsenäisesti tekemään tilakäynnin
ja metsäsuunnitelman. Susanna
työstää parasta aikaa opinnäytetyötä metsähoitoyhdistykselle,
aiheena viestinnän kehittäminen.
Loppuvuodesta metsätalousinsinööriksi valmistuva Saimi Ritvanen kertoo että hän on oppinut
koulussa perusasiat ja harjoitteluajan työelämä on opettanut
Me tulemme taas
sinä taimeni pien,
me tulemme,
tulemme taas!
Oy
metsanhoitoyhdistysetelasavo
Klikkaa itsesi sivujen tykkääjäksi ja pysyt ajan tasalla
tuoreista metsäuutisista ja tapahtumistamme.
Agrame
www.agrame.fi
Ab
parhaiten. Kiitosta saa metsänhoitoyhdistyksen työyhteisö. Harjoittelijat otetaan hyvin vastaan,
Saimi kiittää että hän on päässyt
itse tekemään ja näkemään metsäalan ammattilaisen töitä.
Jyri Pylkkänen on harjoittelujaksoillaan istuttanut puuntaimia, tehnyt taimikonhoitotöitä ja toisella harjoittelujaksolla hän on tutustunut mm.
leimikon suunnitteluun ja tehnyt
toimihenkilön kanssa työmaatarkastuksia. Jyrille oli tärkeää
että metsänhoitoyhdistys pystyy
tarjoamaan monipuolisia työtehtäviä, hän kiittelee yhdistystä turvallisena ja toimintaansa
kehittävänä työnantajana. Aaro
Möller kehuu että hyvien tyyppien kanssa on aina mukava
tehdä töitä ja Simo lisää vielä
että yhdistys pitää hyvää huolta
työntekijöistään.
Aaro on juuri aloittanut 3.
vuoden opinnot Mikkelin Ammattikorkeakoulussa, hän valmistuu metsätalousinsinööriksi
2016 loppuvuonna tai keväällä
2017. Hän aikoo tehdä erilaisia
alan töitä jo opiskelun ohessa
minkä vain opinnoiltaan ehtii.
Haastatelluilla opiskelijoilla on
erittäin hyvät fiilikset työllistymisen suhteen heti ammattiin
valmistumisen jälkeen. Positiivisia näkymiä lisää uudet suuret
investoinnit, biotalouden kasvu
ja kehittyminen. Saimi uskoo
että suurten investointien myötä
metsäalalle saadaan uusia työpaikkoja.
Terveisiä metsäalan opinnoista
kiinnostuneille:
Jos koet yhtään olevasi kiinnostunut luonnosta ja siellä
liikkumisesta, löytää tältä alalta varmasti kaltaisiansa ihmisiä
joiden seurassa viihtyy! (Aaro
Möller)
Simo Ikäheimonen suosittelee metsäalaa lämpimästi, koska metsäala on Suomessa suuri
työllistäjä ja alan sisällä on monipuolisesti erilaisia työpaikkoja.
Saimi Ritvanen suosittelee metsäalasta aidosti kiinnostuneille ja
muistuttaa vielä että henkilön
tulee olla ”maastokelpoinen” eli
ei saa hätkähtää pientä sadetta.
Metsäalalla pääsee toteuttamaan itseään monipuolisesti ja
saa työskennellä paljon ihmisten
parissa. (Jyri Pylkkänen)
Aaron sanoin, kaikille voimaa
ja notkeutta alkaneeseen syksyyn!
Maarit Jordan-Valtonen
Ajankohtaista metsäasiaa
nettisivuiltamme
Mhy Etelä-Savon nettisivut
löytyvät osoitteesta www.mhy.
fi/etelasavo Sivuja päivitetään
aktiivisesti, joten täältä löy-
dät mm. tietoa palveluistamme, ajankohtaiset uutiset ja
tapahtumat, toimihenkilöiden
yhteystiedot jne.
Liity sähköisen
uutiskirjeen jakeluun
Käy liittymässä sähköisen
uutiskirjeen jakeluun. Löydät
liittymislomakkeen klikkaa-
malla auki jonkun uutisen
tai tapahtuman sivuiltamme
www.mhy.fi/etelasavo
Metsänomistajat
25
Savonlinnan alueelle uusi toimistoassistentti
Olen Maarit Jordan-Valtonen ja toimin Savonlinnan
alueella toimistoassistenttina. Olen aloittanut työskentelyn Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa 10.8.
ja pääasiassa toimipisteeni
on Savonlinnan toimisto
Olavinkadulla.
Savonlinnan ja Punkaharjun toimistoilta jäävät palveluneuvojat
vapaalle tämän syksyn kuluessa,
joten heidän tehtävänsä siirtyvät
osittain minulle.
Asustelen Kerimäellä Puruveden rannalla. Sydäntä lähellä on
luonto ja eläimet, kotoa löytyy
neljä kissaa. Koulutukseltani
olen markkinointiin suuntautunut Tradenomi. Aikaisempaa
työkokemusta minulla on asiakaspalvelun, markkinoinnin ja
Maarit Jordan-Valtonen
henkilöstöjohtamisen parista.
Metsänhoitoyhdistyksessä vastuullani pääsääntöisesti on puumaksujen välittäminen yhdistyksen itäisellä alueella sekä kaikki
markkinointiin, tapahtumiin ja
tilaisuuksiin liittyvät asiat koko
yhdistyksen alueella. Lisäksi järjestelen tietenkin kaikkia juokse-
via ja ajankohtaisia asioita; voin
todeta että mikään päivä ei ole
samanlainen.
On ollut mahtavaa päästä tutustumaan syvällisesti Metsänhoitoyhdistyksen tarjoamiin palveluihin. Olen saanut olla asiantuntijoiden matkassa kentällä…
siis metsässä ja mukana asiakastapaamisissa. Välimatkoja olemme kulkeneet saariin veneellä
ja autolla mantereella. Kokonaisuuksien hahmottaminen on
tärkeää, näin osaamme jokainen
kertoa entistä paremmin ja laajemmin yhdistyksen tarjoamista
asiantuntijapalveluista.
Maarit Jordan-Valtonen
Vapaa-aikana puuhastelen rakentamisen ja pihahommien parissa,
puutarhan hoitaminen on suurin
intohimoni. Luonnossa liikkuminen sekä kesäisin veneily ovat
erinomaista vastapainoa työlle.
Käyn myös salilla ja jumpissa,
Viiru kissa viihtyy maalla ja ulkoilee isäntäväen valvovien silmien alla.
Viirulle on tärkeää tarkastaa reviirit joka päivä.
talvella kun pakkanen paukkuu
on mukavaa tehdä käsitöitä.
Tervetuloa moikkaamaan minua
ja juttelemaan lisää Metsänhoitoyhdistyksen tarjoamista palveluista, pääsääntöisesti minut tavoittaa Savonlinnan toimistolta.
Monimuotokoulutuksella uuteen ammattiin
Hei!
ammattikorkeakouluopinnoilla,
joista katsotaan tässä uudessa
hhhu
koulutusohjelmassa hyväksi luetuiksi siis jo puolet.
Tällainen opintomuoto soveltuu perheelliselle, jo työelämässä
mukana olleelle aikuiselle, paremmin kuin perinteinen koulutus. Opinnot tapahtuvat suurelta
osin etätyöskentelynä kotoa käsin netin välityksellä. Varsinaista lähiopetusta Mikkelissä on
pääsääntöisesti vain muutamana päivänä kuukaudessa. Toki
käytännön töihin perehdymme
intensiivisillä maastojaksoilla.
Lähiopetuksen vähyyden ja Sanna mittaamassa puuston määrä.
suuren tehtävämäärän vuoksi Olen päässyt seuraamaan met- töitä ja istutin taimia, perehdyin
omatoiminen opiskelu ja asioi- säasiantuntijoiden työskentelyä hieman toimistotöiden saloihin
hin itsekseen perehtyminen on lähietäisyydeltä ja saanut aina ja oikaistiinhan me harjoitteluna
hyvin suuressa roolissa. Olenkin vastaukset kaikkiin kysymyksiin. aikana yksi rajalinjakin.
saanut Etelä-Savon metsänhoi- Siispä suuri kiitos Tapsalle ja
Työyhteisönä metsänhoitoyhtoyhdistyksen metsäasiantunti- Katrille Savonrannan konttorille distys vaikutti iloiselta ja enerjoilta korvaamatonta apua ja kysymystulvaan vastailusta!
giseltä joukolta. Metsäammatohjausta erilaisien tehtävien teOlin myös varsinaisessa työ- tilaiset ottivat uuden tulokkaan
ossa ja metsällisen tiedon haussa. harjoittelussa Metsänhoitoyhdis- joukkoonsa muitta mutkitta.
tyksessä keväällä viisi viikkoa. Se Huipennuksena tässä oli tiimiaika oli erittäin mielenkiintoista. päivä Juvalla, johon me suurella
Monet koulussa opettelemamme joukolla osallistuimme KerimäTaimitapion taimien hyvää kasvua, terasiat muuttuivat konkreettiseksi, ki-Savonranta -tiiminä. Päivän
veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.
kun sai seurata niiden toteutta- anti oli informatiivinen ja se toi
• hyvälaatuinen siemenaines
mista käytännössä! Harjoittelun uutta näkökulmaa metsäammat• nykyaikainen kasvatustekniikka
aikana tein työnjohtoa avustavia tilaisen työsarkaan.
Olen Sanna Hakolahti, tuleva
metsäammattilainen. Halu lähteä metsäalalle heräsi palattuani
takaisin kotiseudulle tänne Savonlinnan reunamaille. Metsän
keskellä kasvaneelle, se on luontainen elinympäristö ja moni tällä
seudulla saakin elantonsa metsästä tavalla tai toisella. Miksen
siis minäkin? Olen aiemmin työskennellyt jo vuosia taimitarhalla,
joten puiden kasvattaminen on
minulle ennestään tuttua. Niiden
kokoluokka vain vaihtui nyt kertaheitolla suuremmaksi…
Opiskelen Mikkelin ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi monimuotototeutuksella. Aloitin opinnot tammikuussa
2015. Koulutusaika opinnoissa
on vain kaksi vuotta, vaikka
yleensä AMK-opinnoissa valmistumiseen vaaditaan vuosia neljä.
Ero koulutusaikojen pituudessa
selittyy jo aiemmin suoritetuilla
Elinvoima
Terveys
Hyvä kasvu
• huolellinen ja osaava hoito
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat
taimet eri istutuskohteisiin.
Uutta tehoa tuhotorjuntaan
antaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin
torjuntaan.
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt.
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain
Taimitapiolta.
Kesän huipentuma oli Mhy:n
organisoima kulotus, jota sain
olla seuraamassa ja hieman järjestämässäkin. Jälkisammutusvuoro oli aika usein allekirjoittaneella... Kokemuksena kulotus
oli mieleenpainuva. Samalla se
oli katoamassa olevan tiedon
ja taidon siirtämistä konkareilta
meille nuoremmille, nykyisille ja
tuleville metsäammattilaisille.
Toivon, että valmistumisen jälkeen (joulukuu 2016) saan koulutustani vastaava työtä. Innostukseni tietää uutta metsäalalta
on vain kasvanut opintojen edetessä. Uskon, että minulla on tarjota hieman erilaista osaamista ja
näkökulmaa metsällisiin asioihin
työ- ja elämänkokemukseni ansiosta. Toivottavasti tapaamme
vielä metsäasioiden tiimoilta tulevaisuudessa!
Syysterveisin Sanna
P.S. Jos kiinnostuit mahdollisuudesta kouluttautua metsäalalle hieman perinteisestä poikkeavalla tavalla, haku tammikuussa
alkaviin Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalousinsinööri
monimuoto-opintoihin on parhaillaan käynnissä.
Sanna Hakolahti
MESSURETKI
HELSINKIIN 6.11.2015
Mukava retki messukeskukseen jossa monta
tapahtumaa samaan aikaan:
ELMA Maaseutumessut, Metsämessut, Kädentaitotapahtuma ja OutlexExpo
PALABUFFET
ALLA AA MU
MENOMATK
NKOM ÄK I
RE
BC
I/A
TT
ABC KU OR
EDULLINEN JÄ
SE
40e/ hlö (50e/ei jäsNHINTA
enet)
Hintaan sisältyy
: Bussimatkat
Kososen turisti
bussilla,
aamupalabuffe
t menomatkalla
ja messulippu
:
.10.2015 mennessä
Ilmoittautuminen 30
tai
t
ma
htu
pa
/ta
www.mhy.fi/etela-savo
[email protected] tai
maarit.jordan-valton
044 555 0482
EDUSTA JA
MUKANA OP:N
SIANTUNTIÄA
TS
ME
KÄ
SE
VOSTA
JOITA ETELÄ-SA
Metsänomistajat
ETELÄ-SAVO
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.
Bussi nro 1:
6.00 Kerimäki
6.30 Savonlinn
a
7.20 Juva
8.30 ABC Kuort
ti
11.00 Messukes
kus
16.00 Kotimatk
a alkaa
n. 21.00 Kerimä
ki
Bussi nro 2:
8.00 Mikkeli
9.30 ABC Ren
komäki
11.15 Messukes
kus
16.15 Kotimatk
a alkaa
n. 19.30 Mikk
eli
Messuretki toteutuu kun osallistujia väh. 30 henkilöä/ bussi
www.taimitapio.fi
Aikataulut
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Väätäisentie 5 • 51900 JUVA • www.mhy.fi/etelasavo
Messumatka
laskutetaan
osallistujilta jälk
ikäteen
Metsänomistajat
26
Metsä Rokkasi heinäkuussa
Metsä Rokkaa -tapahtumassa
vieraili yli 4000 henkilöä. Sää
suosi, sillä hellettä oli lähes 30 C.
MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila
iloitsi siitä, että biotalouden
näkymät ovat erinomaiset. Jos
kaikki kaavaillut metsäteollisuuden lisäinvestoinnit toteutuisivat ja nykyistä kapasiteettia ei
suljeta, nousisi metsien käyttö
Suomessa noin 15 milj. m³ eli yli
20 prosenttia nykyistä enemmän.
Jotta puu saadaan käyttöön,
täytyy tiet saada nykyistä huomattavasti parempaan kuntoon.
Tehtaiden puunkäyttö edellyttää
ympärivuotista puunkorjuuta.
MTK ajaa sukupolvenvaihdoshuojennusta metsätalouteen.
Sukupolvenvaihdosten aikaistamisella metsien käyttö tehostuisi ja sukupolvenvaihdosten
edistäminen olisi puumarkkinoiden toimivuuden kannalta ylivoimaisesti tärkein toimenpide.
Tapahtuman toinen pääpuhuja
oli OP Ryhmän pääjohtaja Reijo
Karhinen.
Metsä Rokkaassa tuotiin esille
metsäalan myönteinen ilmapiiri
ja suunta sekä palvelutarjonta.
Metsäopetuksen osastolla tuotiin metsäalan ammatteja tutuksi. Työnäytösalueilla ja osastoilla
nähtävää oli runsaasti kaikille.
Halusimme myös muistuttaa nykyisiä ja tulevia metsänomistajia,
että metsänhoitoyhdistyksestämme löytyy kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut.
Asian lisäksi oli viihdettä. Rakennusmestari Timo Harjakainen (Aku Hirviniemi) esiintyi
kaksi kertaa päivän aikana. Naurunremakka täytti festarikentän.
Nuorison odotukset täyttyivät
Instagramista muusikon uralle
ponnahtaneen Benjamin Peltosen
konsertoinnissa. Benjamin esiintyi päivän päätteeksi. Suomen
kuuluisin Some-aasi Sumu Sireeni viihtyi aitauksessa metsän sii-
meksessä. Sumulla riitti rapsuttajia ja valokuvaajia. Reippaan
kokoiset porkkanat maistuivat
ja syöttäjiä riitti. Palvelu oli niin
hyvää, että kertaakaan aasin ei
tarvinnut kajauttaa kuuluisaa
”sireenihuutoa”.
Odotukset täyttyivät. Ihmisiä oli selvästi enemmän kuin
aiemmissa Metsä Rokkaa -tapahtumissa. Nuoria oli mukana
paljon. Tapahtuman järjestäminen vaati jälleen paljon työtä,
mutta yleisöltä ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen perusteella se kannatti.
Tapahtuman
pääyhteistyö-
kumppaneita olivat OP-Pohjola,
Ponsse, Juvan kunta ja Suomen
Metsäsäätiö. Metsä Rokkaan
järjestäjät kiittävät kaikkia yhteistyökumppaneitaan, jotka
teitte tapahtuman järjestämisen
mahdolliseksi jälleen. Kiitoksia tapahtuman suunnittelun ja
toteutuksen eteen töitä tehneille henkilöille. Kiitos yleisölle,
tapahtumia tehdään teitä varten. Te yleisönä teitte tapahtumasta jälleen järjestämisen
ja kaiken tekemisen arvoisen!
Lisää tapahtumakuvia löydät nettisivuiltamme osoitteesta www.mhy.fi/
etela-savo/metsarokkaa
Kuvat Kimmo Pajunen
Metsä Rokkaa-tapahtuma keräsi yleisöä 4200 kävijää.
Fanit odottivat Benjaminia yhteiskuviin aidan takana keikan päätteeksi. Odotus palkittiin.
Metsäopetuksen osastolla vilskettä.
MTK:n valtuuskunnan pj
Tommi Lunttila.
Karita Tykkä esitelmöi hyvinvoinnista ja valmisti
raakajälkiruokaherkkuja
mhy:n osastolla.
Alueella oli kaksi puunkorjuutyönäytöstä, Ponssen ja ProSilvan osastolla.
Harjakainen poseerasi Mikkelin Ammattikorkeakoulun
porukan kanssa.
Suomen tunnetuin Someaasi Sumu Sireeni oli vierailemassa Juvalla. Myös
Harjakainen kävi moikkaamassa Sumua.
FinForelian metsätaimet
esittelyssä.
Pääyhteistyökumppanit haastateltiin. Vuorossa Seppo
Alanne Ponsselta.
Valtran traktorit kiinnostivat nuorempaakin yleisöä.
Rakennusmestari Timo Harjakainen hauskuutti yleisöä
pariin otteeseen.
Benjamin esiintyi päivän päätteeksi, joka oli nuorten
odottama artisti.
Festarialueella oli yhteistyökumppaneiden osastoja ja
metsään liittyvää konekalustoa.
Metsäkoulujen osastolla pääsi testaamaan Ponssen, Valmetin ja Deeren simulaattoreita.
Mhy Etelä-Savo haluaa edistää puun käyttöä. Tällä kertaa
Kurkelan Matin käsissä juvalaisesta tammesta syntyi Blenheim lentokone. Kone luovutettiin aktiivisena lennokkiharrastajana tunnetun Apulanta-yhtyeen Toni Wirtaselle.
Konetta luovuttamassa promoottori Vesa Kontiainen, Petri
Pajunen ja Pekka Harmoinen mhy Etelä-Savosta ja Juva
Campingin yrittäjä Jukka Petäjä.
Metsänomistajat
27
Petri Pajunen
Petri Pajunen
Mhy Etelä-Savo järjesti la 8.8.2015 metsäpäivän Hanhimäen tilalla Joutsassa. Professori
Kari Mielikäinen oli kertomassa tapahtumassa metsäalan tulevaisuuden näkymistä. Mielikäinen painotti, että jos ei pysty tai ehdi hoitamaan metsäomaisuuttaan itse, niin on
tärkeää antaa hoitotyöt muiden, esim. metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi, jotta metsän
tuotto ei kärsi.
Hanhimäkipäivän ohjelmassa oli myös hevostyönäytös. Muu ohjelma koostui makkaranpaistosta, kahvittelusta, kisailuista, tuote-esittelyistä sekä ajankohtaisista metsäasioista
keskustellen.
Joutsan flanelssin sb-tytöt olivat koekaniineina vertailtaessa eri hyötyliikuntamuotojen
kuormittavuutta. Taimikonhoito todettiin etenkin jalkoja rasittavaksi. Tunnin työrupeaman jälkeen tytöille ei juuri hiki tullut kovasta kuntopohjasta johtuen. Työnjälkikin kesti
vertailun ammattimiesten kanssa.
Mhy Etelä-Savo järjesti Mikkelissä metsäasioiden ajankohtaiskatsauksen Etelä-Savon
alueen kansanedustajille 31.8.2015. Paikalle kansanedustajista pääsivät Jari Leppä (kesk),
Antti Häkkänen (kok) ja Kaj Turunen (ps). Mhy Etelä-Savosta paikalla oli pj Juha-Pekka
Hannikainen, vpj Mauri Ruuth ja Petri Pajunen sekä MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.
Yhtenä teemana oli lunastuslain uudistamistarpeet.
Mhy Etelä-Savo järjesti Punkaharjulle kaksi naisten metsäretkeä kesäkuussa.
Mhy Etelä-Savo starttasi metsänomistajaviikon tapahtumiin jo hieman ennakkoon ja
järjesti naisten sahapäivän viime lauantaina Kokkolahden kodalla Savonrannalla.
Kurssilla taimikonhoidon todettiin olevan terapeuttista luonnossa olemista. ”Siinä näkee
oman työnsä jäljen samoin kuin mattopyykillä, sillä tehdyn ja tekemättömän alueen
erottaa helposti.”
Petri Pajunen
Saappaat jalkaan ja metsään.
Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain?
Mistä voisi myydä puuta ja miten?
Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa
ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Maksuttoman
metsäkäynnin voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta.
Soita ja sovi metsäkäynnistä oman metsäasiantuntijan kanssa, yhteystiedot löydät lehden
keskiaukeamalta tai www.mhy.fi/etelasavo
Metsänomistajat
ETELÄ-SAVO
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo• Väätäisentie 5 • 51900 JUVA •
[email protected]• www.mhy.fi/etalasavo
Metsänomistajat
28
Metsänomistajamatka Japaniin ke 4.11.2015 - ke 11.11.2015
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo järjestää metsänomistajamatkan Japaniin yhteistyössä Misawan kanssa.
Misawalla on saha Mikkelissä, jonne mm. mhy Etelä-Savo toimittaa kuusitukkia.
Marraskuu parasta aikaa nauttia Japanin väriloistosta. Matkalle mahtuu mukaan enintään 20 metsänomistajaa ja matka vaatii
toteutuakseen vähintään 10 metsänomistajaa. Matka on ainutlaatuinen kokemus, johon on nyt tilaisuus tarjolla. Misawa ei ole
aiemmin järjestänyt vastaavaa mahdollisuutta metsänomistajille. Matkalla on mukana Misawan sahan johtoa.
Matkan kustannusarvio on noin 3500 euroa.
Sitovat ennakkoilmoittautumiset ke 30.9.2015 klo 16.00 mennessä osoitteeseen [email protected]
tai p. 044 555 0482. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Päivä
4.11.2015
5.11.2015
6.11.2015
Lähtöaika
Ke
To
Pe
17:25
Saapuminen
Helsinki-Vantaa (lento Tokioon JL414)
10:10
Tokyo Narita
13:00-14:00
Lounas Takaido
14:00-15:00
Misawa
16:00-17:00
Suomen suurlähestystö
18:00-19:00
Päivällinen Asakusa
10:00-12:00
Asakusa & Sky Tree
12:00-13:00
Lounas Asakusa
13:00-16:00
Akihabara
Bus
16:00
Akihabara
10:00-11:00
La
Bus
13:00
Bus
15:00
9.11.2015
Ma
Nagatoro
Ti
Kusatsu
Lounas Numata
Bus
14:00
Numata
15:00
Cyuzenjiko
Bus
9:00
Chyuzenjiko
10:00
Nikko
16:00
Gunma
Kusatsu
Tochigi
Chyuzenji
Tochigi & Chiba
Narita
Nikko Shrine
12:00-14:00
14:00
Kusatsu
Numata
Misawa Numata tehdas
Bus
Ke
10:00
12:00-14:00
Bus
Saitama & Gunma
Kusatsu
10:00-12:00
Lounas Nikko
Nikko
15:00
15:00-16:00
11.11.2015
Nagatoro
16:00
10:00-12:00
10.11.2015
Omiya
Nagatoro laiva
Kusatsu kuumat lähteet
9:00
Saitama
Omiya
14:00
Su
Bus
Asakusa
Lounas Omiya
Omiya
13:00-15:00
8.11.2015
17:00
Tokyo
Bonsai Museo
12:00-13:00
7.11.2015
Hotelli
Noda
Kikkoman tehdas
Noda
17:00
Metsänomistajat
Narita
11:30
Narita lentokenttä (lento Helsinkiin JL413)
15:00
Helsinki-Vantaa lentokenttä
ETELÄ-SAVO
Tämän voi vain jääkausi hävittää.
Tämän voi vain jääkausi hävittää.
Kutsu Metsäpäivään Helsinkiin
Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen
tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden
toteuttaminen helpottuu.
Hyvä metsätie nostaa tilasi
arvoa.
Kunnossa
oleva
metMetsätien
rakentaminen
on pitkäaikainen
investointi, siksi valtio tukee metsäteiden rakentamista
Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi
sätie
mahdollistaa
ja kunnostamista.
Kysykuljetuksen
lisääpuiden
tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tie- ja ojaHyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie
mahdollistaa
puiden
kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman
hinnan puistasitienvarsilta
ja metsänhoitotöiden
asiantuntijaltamme:
kuljetuksen
kelillä
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon ja tienvarsilta
OP:n järjestämään
toteuttaminen helpottuu.
kuin kelillä. Tällöin saat myös
metsäpäivään Helsinkiin. Tilaisuus järjestetään OP:n Vallilan
Kalle Kaartinen,
p. 044puistasi
555 0488,[email protected]
paremman
hinnan
Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi
valtio tukee
metsäteiden
toimialue:
Juva,
Sulkava,rakentamista
Rantasalmi, Savonlinna, Kerimäki, Savonranta ja Punkaharju
uudistetuissa tiloissa.
metsänhoitotöiden
toteuttamija kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota
töiden kustannuksista tieja ojaReijo Kähärä p. 040 674 3007, [email protected]
asiantuntijaltamme:
nen
helpottuu.
Aika ja paikka:
La 17.10.2015, OP Vallila
toimialue:
Puumala, Anttola, Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, ja Pertunmaa
Teollisuuskatu 1, Helsinki
Kalle Kaartinen, p. 044 555 0488, [email protected]
Metsätien
on
toimialue: Juva, Sulkava, Rantasalmi, Savonlinna, Kerimäki,
Savonranta jarakentaminen
Punkaharju
Klo 13.00 Tervetuloa, kahvitarjoilu
Reijo Kähärä p. 040 674 3007, [email protected] pitkäaikainen investointi, siksi
Metsäpalvelupäällikkötoimialue:
Petri Kortejärvi,
OP Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa,
Puumala, Anttola,
ja Pertunmaa
valtio
tukee metsäteiden raKlo 13.10
Ajankohtaista puukaupassa
kentamista ja ETELÄ-SAVO
kunnostamista.
Johtaja Petri Pajunen, mhy Etelä-Savo
Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja
arviota
töiden
kustannuksista
metsätie
nostaa
tilasi arvoa.
Kunnossa
oleva metsätie
puiden kuljetuksen
Metsäomaisuuden hallintapalvelut MetsänomistajatHyvä
Hyvä
metsätie
nostaa
tilasi
Kunnossa
oleva mahdollistaa
metsätie mahdollistaa
puiden kuljet
Metsänhoitoyhdistys
Etelä-Savo
• Väätäisentie
5 • arvoa.
51900 JUVA
tiejatienvarsilta
oja-asiantuntijaltamme.
tienvarsilta
kelillä kuin
kelillä.
Tällöin
saat
myös
paremman
hinnan
puistasi
ja
metsänhoitotöiden
ETELÄ-SAVO
Asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen,
mhy Etelä-Savo
www.mhy.
fi/etelasavo
•kelillä
etelasavo@mhy.
kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi
ja metsänhoi
toteuttaminen
helpottuu.
Ajankohtaista metsäkiinteistökaupasta
toteuttaminen
helpottuu.
Metsänhoitoyhdistys
Etelä-Savo
•
Väätäisentie
5
•
51900
JUVA
Toimitusjohtaja Antti Mähönen, Järvi-Suomen Metsätilat
www.mhy. fi/etelasavo • etelasavo@mhy.
Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tukee metsäteiden rakentamista
Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tukee metsäteiden rake
Klo 14.15
Tauko
ja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tie- ja ojaja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tie- ja o
Klo 14.30
Metsätilakaupan sukupolvenvaihdoksen rahoitus
asiantuntijaltamme:
asiantuntijaltamme:
Asiakkuusjohtaja Reijo Särkkä, OP
Kalle Kaartinen, p. 044 555 0488, [email protected]
Säästämisen ja sijoittamisen palvelut
KalleJuva,
Kaartinen,
044 555 Savonlinna,
0488, [email protected]
toimialue:
Sulkava, p.
Rantasalmi,
Kerimäki, Savonranta ja Punkaharju
Johtaja Tarja Väisänen, Helsingin OP
toimialue:
Juva,
Sulkava,
Rantasalmi, Savonlinna, Kerimäki, Savonranta ja Punkaharju
Reijo Kähärä
p. 040
674
3007, [email protected]
Metsävakuutus turvaa omaisuuden
ReijoPuumala,
Kähärä Anttola,
p. 040 674
3007,
[email protected]
toimialue:
Mikkeli,
Hirvensalmi,
Joutsa, ja Pertunmaa
Asiantuntija Matti Roms, OP
toimialue: Puumala, Anttola, Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, ja Pertunmaa
Klo 15.30
Buffet tarjoilu ja mahdollisuus asiantuntijakeskusteluihin
Ilmoittautuminen:
9.10.2015 mennessä, [email protected] tai
044 5550482. Ilmoittaudu heti, paikkoja rajallinen määrä
Lisätietoja tapahtuman www.mhy.fi/etela-savo/tapahtuma/paakaupunkiseudunETELÄ-SAVO
ohjelmasta: metsapaiva
Tämän
vain
jääkausi
hävitt
Tämän
voivoi
vain
jääkausi
hävittää.
Metsänomistajat
Metsänomistajat
Metsänomistajat
ETELÄ-SAVO
Metsänomistajat
ETELÄ-SAVO
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA
www.mhy. fi/etelasavo • etelasavo@mhy.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA
www.mhy. fi/etelasavo • etelasavo@mhy.