Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Transcription

Kotkamills Oy
Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
Kuva: Pekka Vainio
Kotkamills Oy
14.10.2015
HANKKEESTA VASTAAVA
Kotkamills Oy
Stefan Fors, hankevastaava
Puh. 040 571 3338
[email protected]
YHTEYSVIRANOMAINEN
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Antti Puhalainen, yhteyshenkilö
Puh. 0295 029 272
[email protected]
YVA-KONSULTTI
Linnunmaa Oy
Eeva Punta, projektivastaava
Puh. 0400 298 465
[email protected]
2(123)
Kotkamills Oy
14.10.2015
3(123)
Kotkamills Oy
Ympäristövaikutusten arviointiselotus
Otsikko
Pvm
Kotkamills Oy
14.10.2015
Tilaaja
Työryhmä
Kotkamills Oy
Linnunmaa Oy: Reetta Hurmekoski, Marjo Pusenius,
yhteyshenkilö: Stefan Fors
Eeva Punta, Aleksis Ahvensalmi
Sivuja
Jakelu
123 s.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Liitteet 2 kpl
Kotkamills Oy
Linnunmaa Oy
Kotkamills Oy
14.10.2015
4(123)
YHTEENVETO
Hankkeen ja käsiteltävien vaihtoehtojen kuvaus
Kotkamills Oy on metsäteollisuustuotteita valmistava yhtiö, joka valmistaa Kotkan tehtaissaan laminaattipaperia, impregnoituja tuotteita, aikakausilehtipaperia ja sahatavaraa. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa käsitellään hanketta, jossa paperikoneen 2 tuotantosuunta muutetaan nykyisestä aikakausilehtipaperin valmistuksesta kuluttajapakkauskartonkien valmistamiseen. Samalla koneen tuotantokapasiteettia kasvatetaan huomattavasti. Investointi edellyttää tehtaalla lukuisia muutoksia. Hankkeen myötä tehtaan puuraaka-aineen, kemikaalien ja energian käyttö lisääntyy huomattavasti. Tehtaalle rakennetaan pinta-alaltaan 3 000 m2:n uudisrakennus. Kasvavan jätevesikuormituksen
vuoksi tehtaalla investoidaan jäteveden käsittelyyn.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) käsiteltiin kolmea eri hankevaihtoehtoa:
VE0:
Kotkamills Oy:n tuotantotoiminta pysyy nykyisellään. Aikakausilehtipaperin tuotantokapasiteetti on 170 000 tonnia vuodessa.
VE1:
Paperikone 2 muutetaan kuluttajapakkauskartonkeja valmistavaksi kartonkikoneeksi.
Koneen tuotantokapasiteetti on 400 000 tonnia vuodessa. Kartongintuotantoon käytetään ostettua sellua ja tehtaalla hakkeesta valmistettavaa kuumahierrettä (TMP).
VE2:
Paperikone 2 muutetaan kuluttajapakkauskartonkeja valmistavaksi kartonkikoneeksi.
Koneen tuotantokapasiteetti on 400 000 tonnia vuodessa. Kartongintuotantoon käytetään ostettua sellua ja tehtaalla hakkeesta valmistettavaa kemimekaanista massaa eli kemikuumahierrettä (CTMP).
Arvioinnin toteuttaminen
Painopiste ympäristövaikutusten selvittämisessä asetettiin merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Eri
sidosryhmien ja kansalaisten tärkeiksi kokemista asioista saatiin tietoa kuulemismenettelyllä, ohjausryhmässä ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Tässä hankkeessa erityisen tarkastelun kohteena olivat toiminnan vaikutukset vesistöön, luonnonvarojen kestävään käyttöön, ilmanlaatuun ja ilmastoon sekä lisääntyvän liikenteen aiheuttamat vaikutukset ympäristöön kuten meluun ja ilman epäpuhtauksiin. Tarkasteltavina vaikutusalueina arvioinnissa olivat pääasiassa Kotkansaari, Kotkan edustan merialue ja puunhankintaa tarkasteltaessa Etelä-Suomi.
Vaikutusten arviointi eri hankevaihtoehdoissa tehtiin asiantuntija-arviointina prosessi- ja ympäristöasiantuntijoiden
yhteistyönä. Arvioinnissa hyödynnettiin aineistona muun muassa tehtaan nykyisen toiminnan päästötietoja, ympäristövaikutusten seurantatietoja, ympäristövaikutuksista tehtyjen tutkimusten tuloksia sekä lakisääteisiä ohje- ja rajaarvoja. Arvioinnissa hyödynnettiin myös laskennallisia menetelmiä. Epävarmuutta arvioinnissa aiheutti esimerkiksi
se, että kaikkia prosessiteknisiä valintoja ei oltu vielä tehty.
Kotkamills Oy
14.10.2015
5(123)
Ympäristövaikutukset
Ilmanlaatuun Kotkansaarella vaikuttavat eniten lisääntyvät liikenteen suorat ja epäsuorat päästöt. Raskaan liikenteen
lisääntymisen myötä erityisesti typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöt lisääntyvät. Lisääntyvän raskaan liikenteen vaikutus typenoksidien ja hiukkasten päästöihin Kotkansaarella on huomattava ja niiden vaikutus ilmanlaatuun ja terveyteen arvioitiin olevan paikallisesti merkittävä. Muilta osin merkitys liikenteen lisäyksen aiheuttamiin ilmapäästöihin
arvioitiin olevan vähäisempi.
Tehtaan kokonaispäästöt ilmaan lisääntyvät maakaasun käytön lisääntymisen vuoksi, mutta tällä ei todennäköisesti
ole juurikaan merkitystä ilmanlaadun kannalta. Tehtaan hajupäästöt eivät lisäänny hankkeen vuoksi. Tehtaan fossiiliset hiilidioksidipäästöt lisääntyvät merkittävästi maakaasun käytön lisääntyessä. Koko hankkeen ilmastovaikutus on
Suomen hiilitaseeseen verrattuna vähäinen.
Jäteveden käsittelyyn tehtävän investoinnin johdosta merkittäviä vesistövaikutuksia tai välillisiä vaikutuksia pohjaeläimiin, merenpohjan laatuun tai kalastoon ei ole odotettavissa. Myös häiriötilanteiden todennäköisyys pienenee
uudemman teknologian käytön vuoksi. Toiminnan kuormitus vesistöön tulee säilymään nykyisellä tasolla tai ravinteiden osalta hieman pienenemään nykyiseen verrattuna. Jätevesien johtamiseen liittyviä muutoksia ei tehdä, eikä
jäähdytysvesien määrä muutu.
Lisääntyvän hakkeen käytön edellyttämä puunhankinnan kasvu on kestäviin hakkuumahdollisuuksiin nähden vähäinen. Puuntuotannon kestävyys ei ole esteenä myöskään ostosellun edellyttämälle puunkäytön lisääntymiselle. Arviointimenettelyssä ei tunnistettu sellaisia ympäristövaikutuksia, joilla olisi merkittäviä suoria tai epäsuoria vaikutuksia
hankealueen kasvillisuuteen ja eläimistöön tai lähialueen luontokohteisiin. Vaikutukset maa- ja kallioperään kohdistuvat pääasiassa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Hankkeella ei ole vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen tai
maankäyttöön. Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön ovat vähäisiä.
Ihmisiin kohdistuvia hankkeen kielteisiä vaikutuksia ovat pakokaasupäästöjen ja tiepölyn lisääntymisen lisäksi melun
ja tärinän lisääntyminen Kotkamills Oy:n liikennereittien varrella sekä liikenneturvallisuuden heikkeneminen. Tehdyn meluselvityksen perusteella voidaan sanoa, että hankkeeseen liittyvän liikenteen lisääntymisen vaikutus melutasoihin ei ole erityisen merkittävä. Hankkeen meluvaikutukset liikennöintireitillä voitiin kuitenkin arvioida huomattaviksi, kun otettiin huomioon alueen nykyinen liikenne ja sen tuomat haitat. Tehtaan toiminnan aikaiseen meluun ei
arvioida tulevan muutosta. Hankkeen vaikutus yöaikaiseen liikennemäärään on vähäinen. Nykyään yöaikaiset melutasot ylittävät melutason ohjearvot paikoitellen tehtaan läheisyydessä.
Hankkeen myötä lisääntyvä raskas liikenne ei tuo suurta muutosta liikenteen kokonaismääriin Kotkansaarella. Nykyiseen rekkaliikenteen määrään suhteutettuna rekkaliikenteen kasvu on kuitenkin huomattava. Vaikutus liikenteen
sujuvuuteen voi paikoitellen olla merkittävä. Liikenneturvallisuuden arvioitiin heikkenevän hieman.
Vaihtoehtojen vertailu
Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat ihmisten terveyteen ja asumisviihtyvyyteen sekä liikenteen sujuvuuteen. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä merkittävimmät erot liittyvät kemikaalien käyttöön sekä mahdollisiin onnettomuusja häiriötilanteisiin. Vaihtoehdossa VE1 kemikaaleja käytetään, varastoidaan ja
kuljetetaan vähemmän. Kemikaalien käyttö huomioidaan jätevesipuhdistamon investoinnissa, jolloin normaalitoi-
Kotkamills Oy
14.10.2015
6(123)
minnan aikaisissa vesistövaikutuksissa ei ole suurta eroa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Vaihtoehdossa VE0 häiriöpäästöjen todennäköisyys jätevedenpuhdistamolla on muihin vaihtoehtoihin verrattuna suurempi, sillä merkittävä investointi jätetään toteuttamatta.
Vaihtoehdossa VE2 ympäristöriskit ovat suuremmat johtuen suuremmasta kemikaalien käytöstä vaihtoehtoon VE1
verrattuna. Keskeisimpänä erona on natriumbisulfiitin valmistamiseen, varastointiin ja käyttöön liittyvät ympäristöriskit. Vaihtoehdossa VE2 tarvitaan vähemmän energiaa jauhatukseen, mutta ilmastonäkökulmasta tarkasteltuna ero
on vain muutamia prosentteja kaikista hankkeen tuomista hiilidioksidipäästöistä. Ilmanlaatua, melutasoa ja liikenneturvallisuutta tarkasteltaessa hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 väliset erot ovat pieniä. Puuraaka-aineen hankinta on
kestävällä tasolla molemmissa vaihtoehdoissa.
Vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat molemmat ympäristön kannalta toteutuskelpoisia, mutta VE1 arvioidaan paremmaksi
vaihtoehdoksi kemikaalien käyttöön liittyvien vähäisempien riskien vuoksi.
VE 1 ja VE2 vahvistavat Kotkamills Oy:n kilpailuasemaa ja varmistavat paperintuotannon säilymistä alueella. Vaikutukset yhteiskuntaan ovat molemmissa vaihtoehdoissa hyvin myönteiset. Vaihtoehdon VE2 mukainen kemiallinen
esikäsittely vaikuttaa lopputuotteen laatuun parantavasti, mikä voi olla hyvin tärkeä tekijä lopputuotteen menekin
kannalta. VE2 voidaan arvioida paremmaksi vaihtoehdoksi taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. VE0 voi muutamassa vuodessa osoittautua kilpailukyvyttömäksi vaihtoehdoksi, jolloin tuotantolinja jouduttaisiin sulkemaan. Tällöin olisi todennäköistä, että myös tehtaan toinen paperikone (PK1) jouduttaisiin ajamaan alas ja paperintuotanto
tehdasalueella loppuisi kokonaan.
Kotkamills Oy
14.10.2015
7(123)
SISÄLLYS
1
JOHDANTO ............................................................................................................................................................. 13
2
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ..................................................................................... 14
3
4
5
6
2.1
YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely .................................................................... 14
2.2
Arviointimenettelyn osapuolet ....................................................................................................................... 14
2.3
Arviointimenettelyn sisältö ja aikataulu ........................................................................................................ 14
2.4
Arviointimenettelyyn osallistuminen ............................................................................................................. 16
2.5
Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta ....................................................................................... 17
YRITYSKUVAUS...................................................................................................................................................... 21
3.1
Yleiskuvaus ja sijainti ..................................................................................................................................... 21
3.2
Tuotantotoiminta ............................................................................................................................................22
HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA AIKATAULU ...................................................................................................24
HANKETTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO ......................................................................................................... 25
5.1
Ympäristölupa ................................................................................................................................................. 25
5.2
Päästölupa ....................................................................................................................................................... 25
5.3
Rakennuslupa ................................................................................................................................................. 25
5.4
Turvallisuusselvitys ........................................................................................................................................ 25
HANKEVAIHTOEHDOT......................................................................................................................................... 27
6.1
Hankevaihtoehdot .......................................................................................................................................... 27
6.2
Vaihtoehto VE0: Nykyinen toiminta .............................................................................................................. 27
6.2.1 Prosessikuvaus .......................................................................................................................................... 27
6.2.2 Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit ................................................................................................... 28
6.2.3 Energiantuotanto ja -kulutus ...................................................................................................................29
6.2.4 Liikenne .................................................................................................................................................... 30
6.2.5 Toiminnan ympäristökuormitus .............................................................................................................. 31
6.3
Vaihtoehdot VE1 ja VE2 ................................................................................................................................. 33
6.3.1 Prosessikuvaus .......................................................................................................................................... 33
6.3.2 Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit .................................................................................................... 35
6.3.3 Energiantuotanto ja -kulutus ................................................................................................................... 37
6.3.4 Uudisrakennus ja rakennemuutokset ...................................................................................................... 37
6.3.5 Liikenne .....................................................................................................................................................38
6.3.6 Sähköistys ja automaatio ..........................................................................................................................39
6.3.7 Lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmät ................................................................................................. 40
6.3.8 Jätevesikuormitus ja jäteveden käsittely ................................................................................................ 40
6.3.9 Päästöt ilmaan........................................................................................................................................... 41
6.3.10 Muu ympäristökuormitus ......................................................................................................................... 41
7
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ............................................................................................................42
7.1
Arvioinnin rajaus ja menetelmät ....................................................................................................................42
7.2
Ilmanlaatu ja ilmasto ......................................................................................................................................43
7.2.1 Arvioinnin toteuttaminen .........................................................................................................................43
7.2.2 Nykytila .....................................................................................................................................................46
7.2.3 Tieliikenteen vaikutukset ilmanlaatuun .................................................................................................. 52
Kotkamills Oy
14.10.2015
8(123)
7.2.4 Energiantuotannon vaikutukset ilmanlaatuun ........................................................................................ 54
7.2.5 Muun tuotannon vaikutukset ilmanlaatuun ............................................................................................ 55
7.2.6 Vaikutukset ilmastoon .............................................................................................................................. 56
7.3
Merialueen veden laatu, vesieliöstö ja kalastus ............................................................................................. 57
7.3.1 Arvioinnin toteuttaminen ......................................................................................................................... 57
7.3.2 Nykytilanne ...............................................................................................................................................58
7.3.3 Vesienhoitoa ja -suojelua koskevat suunnitelmat ja ohjelmat ............................................................... 60
7.3.4 Vaikutukset ...............................................................................................................................................62
7.4
Maa- ja kallioperä ...........................................................................................................................................64
7.4.2 Kallio- ja maaperän nykytila ....................................................................................................................64
7.4.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään.............................................................................................................64
7.5
Kasvillisuus, eläimistö ja ekologia..................................................................................................................64
7.5.2 Nykytilanne ............................................................................................................................................... 65
7.5.3 Vaikutukset ...............................................................................................................................................70
7.6
Luonnonvarojen käyttö .................................................................................................................................. 71
7.6.2 Nykytilanne ............................................................................................................................................... 72
7.6.3 Vaikutukset ............................................................................................................................................... 73
7.7
Melun ja tärinän esiintyminen ....................................................................................................................... 75
7.7.2 Nykytilanne ............................................................................................................................................... 76
7.7.3 Vaikutukset melun ja tärinän esiintymiseen ........................................................................................... 76
7.8
Yhdyskuntarakenne, kulttuuriperintö ja maisema........................................................................................ 81
7.8.2 Nykytilanne ............................................................................................................................................... 81
7.8.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ........................................................................ 84
7.8.4 Vaikutukset kulttuuriperintöön .............................................................................................................. 84
7.8.5 Vaikutukset maisemaan............................................................................................................................85
7.9
Tieliikenne ja liikenneturvallisuus .................................................................................................................85
7.9.2 Nykytilanne .............................................................................................................................................. 86
7.9.3 Vaikutukset tieliikennemääriin ................................................................................................................92
7.9.4 Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen ..............................................................92
7.10 Ihmiset ja yhteiskunta ....................................................................................................................................93
7.10.2 Nykytilanne ...............................................................................................................................................94
7.10.3 Asukaskysely .............................................................................................................................................96
7.10.4 Työpaja lähialueen asukkaille ................................................................................................................100
7.10.5 Asukkaiden kannanotto ..........................................................................................................................100
7.10.6 Haastattelut liittyen sosioekonomisiin vaikutuksiin ............................................................................. 101
7.10.7 Vaikutukset terveyteen ja viihtyvyyteen ................................................................................................ 102
7.10.8 Vaikutukset alueen elinkeinoihin, palveluihin ja työllisyyteen............................................................. 103
Kotkamills Oy
14.10.2015
9(123)
7.11 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa ............................................................................................ 103
7.11.1 Arvioinnin toteuttaminen ....................................................................................................................... 103
7.11.2 Kotkan Kantasatama -hanke .................................................................................................................. 104
7.11.3 Kotkan uusi poliisiasema ........................................................................................................................ 106
7.12 Rakentamisen aikaiset vaikutukset .............................................................................................................. 107
7.13 Toiminnan lopettamisen vaikutukset .......................................................................................................... 108
7.14 Riskit ja häiriötilanteet ................................................................................................................................. 108
8 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS ............................................................. 110
9
8.1
Vaihtoehtojen vertailu ja arvio vaikutusten merkittävyydestä ................................................................... 110
8.2
Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden vertailu .........................................................................................113
HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISY, LIEVENTÄMINEN JA SEURANTA ............................................115
9.1
Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen .......................................................................................115
9.2
Tarkkailu ........................................................................................................................................................ 117
LÄHTEET..................................................................................................................................................................... 118
KUVAT
Kuva 1. YVA-menettelyn kulku ......................................................................................................................................... 15
Kuva 2. Kotkamills Oy:n Kotkan tehtaiden sijainti ja vaikutusalueen rajaus ................................................................ 22
Kuva 3. Kotkamills Oy:n tehdasalueen opaskartta ......................................................................................................... 23
Kuva 4. Nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä tehtaalla ............................................................................................ 32
Kuva 5. Kartongintuotannon yksinkertaistettu prosessikaavio...................................................................................... 34
Kuva 6. Uudisrakennuksen sijainti tehdasalueella paperitehdasrakennuksen länsipuolella (Karttapohja: EteläKymenlaakson karttapalvelu 2015) ................................................................................................................................. 38
Kuva 7. Laitosten ja satamien typenoksidipäästöjen kehittyminen Kotkassa vuosina 1987–2014 (Värri 2015) ......... 47
Kuva 8. Typpidioksidipitoisuudet Kotkassa vuonna 2014 verrattuna vuorokausi- ja tuntiohjearvoon (Värri 2015) .. 48
Kuva 9. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna kansalliseen vuorokausiohjearvoon (Värri 2015) 49
Kuva 10. PM10- ja PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvot Kotkansaaren katutason mittausasemalla vuonna 2014
(Värri 2015) ....................................................................................................................................................................... 49
Kuva 11. Kotkansaaren mittausaseman tuuliolot 2014 (Värri 2015). ............................................................................. 52
Kuva 12. Tuuliolot Kotkan Rankissa 2000–2009 (Ilmatieteenlaitos 2010). ................................................................. 52
Kuva 13. Vaihtoehdoista VE0, VE1 ja VE2 aiheutuvat raskaan liikenteen kuljetusten aiheuttamat päästöt ............... 53
Kuva 14. Tehdasalueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden sijoituspaikat ...................................................................... 66
Kuva 15. Lepakkojen ruokailualueena käyttämä tie on osoitettu punaisella nuolella. Uhanalaisille hyönteislajeille
tärkeä paahdeympäristö on täytetty karttaan vihreällä ja osoitettu nuolella. ............................................................... 67
Kuva 16. Puistot Kotkansaarella. Puistolan tervaleppälehto sijaitsee eteläkärjessä Katariinan meripuistossa (Kotkan
kaupunkisuunnittelu 2012). ............................................................................................................................................. 69
Kuva 17. Metsäkeskusalueet (Suomen metsäkeskus 2015)............................................................................................. 72
Kuva 18. Suurin kestävä ainespuun hakkuukertymä puulajeittain (Metla 2015) .......................................................... 73
Kuva 19. Melulaskennassa käytetty tieosuuksien jaottelu Kotkamills Oy:n liikennereitillä (Akukon Oy 2015b) ........ 78
Kuva 20. Päiväaikaiset A-keskiäänitasot L(Aeq,7-22) nykytilanteessa (Akukon Oy 2015b) ........................................ 79
Kuva 21. Päiväaikaiset A-keskiäänitasot L(Aeq,7-22) vuoden 2030 tilanteessa (Akukon Oy 2015b) .......................... 79
Kuva 22. Yöaikaiset A-keskiäänitasot L(Aeq,7-22) nykytilanteessa (Akukon Oy 2015b) ............................................. 80
Kotkamills Oy
14.10.2015
10(123)
Kuva 23. Yöaikaiset A-keskiäänitasot L(Aeq,7-22) vuoden 2030 tilanteessa (Akukon Oy 2015b) .............................. 80
Kuva 24. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Kotkansaarella ja sen
lähiympäristössä ............................................................................................................................................................... 84
Kuva 25. Kotkamills Oy:n liikennereitit Kotkansaarella ja vaikutusalueen rajaus YVA:ssa (Fonecta Kartat) ............. 87
Kuva 26. Keskimääräiset arkivuorokauden laskennalliset liikennemäärät Kotkansaarella (Strafica Oy 2014). ......... 88
Kuva 27. Uusi sisääntuloväylän suunnitelma Kotkansaarelle (Esisuunnittelijat Oy 2004) .......................................... 89
Kuva 28. Loukkaantumiseen johtaneet liikenneonnettomuudet Kotkansaarella 2011−2013 ...................................... 90
Kuva 29. Erityiskohteet kartalla ja suurennos Kotkamills Oy:n liikennereittien lähellä Kotkansaaressa (Karttapohja:
Etelä-Kymenlaakson karttapalvelu 2015) ........................................................................................................................91
Kuva 30. Asukaskyselyn aluerajaus Kotkansaarella ....................................................................................................... 94
Kuva 31. Vastausten jakautuminen kysyttäessä, onko Kotkamills Oy:n nykyisestä toiminnasta on aiheutunut
haitallisia vaikutuksia ....................................................................................................................................................... 96
Kuva 32. Nykyisen toiminnan aiheuttamien haittojen jakautuminen aihealueittain (Kyselyssä avoin vastaus) ........ 97
Kuva 33. Vastauksien jakautuminen kysyttäessä, kuinka vaihtoehdoissa 1 ja 2 lisääntyvä liikenne vaikuttaa eri
tekijöihin ........................................................................................................................................................................... 98
Kuva 34. Vastaajien suhtautuminen hankkeen eri vaihtoehtoihin kokonaisuuksina ................................................... 99
Kuva 35. Liikenteen herkkyystarkastelussa käytetty liikennejärjestely Satamakadulla (Strafica Oy 2014) .............. 105
TAULUKOT
Taulukko 1. Kotkamills Oy:n kartonkikoneinvestoinnin YVA-menettelyn vaiheet ja toteutunut/arvioitu aikataulu ..16
Taulukko 2. Yhteysviranomaisen lausunnossa painottamat asiat ja niiden huomiointi arviointiselostuksessa ..........18
Taulukko 3. Hiertämön, paperikone 2:n ja kartonkikoneen tuotantomäärät sekä ostosellun määrä eri
hankevaihtoehdoissa ........................................................................................................................................................ 27
Taulukko 4. Aikakausilehtipaperin valmistuksessa ja hiertämöllä käytettävät kemikaalit ja niiden kulutus 2014 ..... 28
Taulukko 5. Kotkamills Oy:n energiankulutus käyttökohteittain 2014 ......................................................................... 30
Taulukko 6. Solaris-linjan sähkön- ja lämmönkulutus 2014 .......................................................................................... 30
Taulukko 7. Kotkamills Oy:n maakaasun käyttö kombivoimalaitoksessa ja paperikoneella 2 vuonna 2014............... 30
Taulukko 8. Keskimääräinen tehtaalla käyneiden ajoneuvojen määrä 2014 ................................................................. 31
Taulukko 9. Aikakausilehtipaperin tuotantoon liittyvät, tehtaalle ajavat rekat vuodessa ............................................. 31
Taulukko 10. Kombivoimalaitoksen ja Solaris-linjan päästöt ilmaan vuonna 2014 ..................................................... 32
Taulukko 11. Kotkamills Oy:n käsitellyn jäteveden päivittäinen määrä ja jätevesipäästöt vuoden 2014 keskiarvona 32
Taulukko 12. Arvio kartongintuotannon sähkön- ja lämmöntarpeesta ......................................................................... 37
Taulukko 13. Arvio kartongintuotannon kuormien vuotuisesta määrästä ja lisäys verrattuna nykyiseen tuotantoon 39
Taulukko 14. Keskimääräinen ajoneuvojen määrä tehtaalle 2014, investoinnista aiheutuva raskaan liikenteen lisäys ja
ajoneuvojen kokonaismäärä investoinnin jälkeen .......................................................................................................... 39
Taulukko 15. Jätevesipäästöt eri vaihtoehdoissa tehtaalta puhdistamolle ja puhdistamon jälkeen mereen ............... 40
Taulukko 16. Ympäristövaikutusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat Kotkamills Oy:stä ja Linnunmaa Oy:stä 43
Taulukko 17. Valtioneuvoston päätöksen (480/1996) mukaiset ilman epäpuhtauksien pitoisuuksien ohjearvot alueilla,
joissa asuu tai oleskelee ihmisiä ja joissa ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. ....................................... 44
Taulukko 18. Valtioneuvoston asetuksen (38/2011) mukaisia ilman epäpuhtauksien pitoisuuksien raja-arvoja
ulkoilmassa terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ................................................................................... 44
Taulukko 19. Liikenteen päästöt Kotkassa 2014 (Mäkelä 2015) .................................................................................... 50
Taulukko 20. Vaihtoehdoista VE0, VE1 ja VE2 aiheutuvat raskaan liikenteen kuljetusten aiheuttamat päästöt ....... 53
Kotkamills Oy
14.10.2015
Taulukko
21.
Arvioidut
hankkeen
tuomat
lisäykset
hiilidioksidipäästöihin
sekä
11(123)
kartongintuotannon
kokonaishiilidioksidipäästöt ............................................................................................................................................ 56
Taulukko 22. Raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöt eri hankevaihtoehdoissa ........................................................... 56
Taulukko 23. Hierteen tuotantomäärät sekä ostosellun ja raakapuun tarve hankkeen eri vaihtoehdoissa .................. 71
Taulukko 24. Puunkäytön kestävyys Etelärannikon, Häme-Uusimaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten alueella
vuosina 2011–2020 .......................................................................................................................................................... 74
Taulukko 25. Uudistushakkuiden pinta-ala Etelärannikon, Häme-Uusimaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten
alueilla (Metla 2015). .........................................................................................................................................................75
Taulukko 26. Meluselvityksen laskennassa käytetyt Satamakadun liikennemäärät (kavl = keskimääräinen
arkivuorokausiliikenne), raskaan liikenteen osuudet ja ajonopeudet (Akukon Oy 2015b) ...........................................77
Taulukko 27. Hankkeen vaihtoehtojen vertailu ympäristövaikutusten perusteella ..................................................... 110
LIITTEET
Liite 1. Asukaskyselylomake
Liite 2. Meluselvitys, Akukon Oy 2015
Kotkamills Oy
14.10.2015
Käytetyt lyhenteet
a
Vuosi
BAT
Best Available Technology (Paras käytettävissä oleva tekniikka)
BOD
Biologinen hapenkulutus (Biological Oxygen Demand)
COD
Kemiallinen hapenkulutus (Chemical Oxygen Demand)
CTMP
Kemikuumahierre/kemihierre (Chemithermomechanical Pulp)
kavl
Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne
k-m3
kiintokuutiometriä
PM2,5
Alle Alle 2,5 mikrometrin suuruiset hiukkaset, pienhiukkaset (Particulate Matter)
PM10
Alle 10 mikrometrin suuruiset hiukkaset, ns. hengitettävät hiukkaset
PK
Paperikone
RKY
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
t
Tonni
TMP
Kuumahierre (Thermomechanical Pulp)
TRS
Pelkistyneet rikkiyhdisteet (Total Reduced Sulfur)
VE0
Nollavaihtoehto (nykyinen toiminta)
VE1, VE2
Hankkeen toteutusvaihtoehdot 1 ja 2
VNa
Valtioneuvoston asetus
VNp
Valtioneuvoston päätös
VOC
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Volatile Organic Carbon)
YSL
Ympäristönsuojelulaki
YVA
Ympäristövaikutusten arviointi
12(123)
Kotkamills Oy
14.10.2015
1
13(123)
J OH DA N T O
Kotkamills Oy suunnittelee Kotkan tehtailleen investointia, jossa paperikoneen 2 tuotantosuunta muutetaan nykyisestä aikakausilehtipaperin valmistuksesta kuluttajapakkauskartonkien valmistamiseen. Samalla paperikoneen tuotantokapasiteettia kasvatetaan huomattavasti, 170 000 tonnista 400 000 tonniin vuodessa. Investointi edellyttää
tehtaalla lukuisia muutoksia, jotta konekanta soveltuu kartongin valmistukseen ja kapasiteettia voidaan kasvattaa.
Investoinnin vuoksi tehtaan aiheuttamaan ympäristökuormitukseen tulee muutoksia. Investoinnin tavoitteena on
vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävänä metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Uudet
päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki, joita voidaan käyttää
esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen.
Hankkeeseen liittyy ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-laki, 468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (YVA-asetus,
713/2006) mukaan hanke edellyttää YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa enemmän kuin 200 tonnia päivässä (noin 73 000 tonnia vuodessa). Hankkeeseen sovelletaan YVAasetuksen 6 §:n hankeluettelon kohtia 5 b ja 12.
YVA-menettelyssä tarkastellaan ja vertaillaan kolmea toteutusvaihtoehtoa ja niiden ympäristövaikutuksia. Vaihtoehdot ovat niin sanottu nollavaihtoehto (VE0), vaihtoehto 1 (VE1) ja vaihtoehto 2 (VE2). Nollavaihtoehdon mukaisesti
tuotantotoiminta pysyy ennallaan ja tuotantokapasiteetti on 170 000 tonnia vuodessa. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2
tuotantokapasiteetti on 400 000 tonnia vuodessa. Vaihtoehdossa VE1 kartongintuotantoon käytetään ostettua sellua
ja tehtaalla hakkeesta valmistettavaa kuumahierrettä kuten nykyäänkin. Vaihtoehdossa VE2 hakkeesta valmistetaan
tehtaalla kemikuumahierrettä eli hake esikäsitellään kemiallisesti.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma toimitettiin yhteysviranomaiselle eli Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) kesäkuussa 2015. Varsinainen ympäristövaikutusten arviointi ja sen perusteella tehty arviointiselostus on tehty arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta.
Myös muilla viranomaisilla, asukkailla sekä järjestöillä ja säätiöillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa arviointiin antamalla lausunto tai esittämällä mielipiteensä arviointiohjelmasta. Mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon arviointimenettelyn toteuttamisessa ja arviointiselostuksessa.
Kotkamills Oy
14.10.2015
2
2.1
14(123)
YM PÄ R IST Ö VA IK U TU STE N AR V IO IN TI MEN ETT EL Y
YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely
YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja eri tahojen huomioon ottamista suunnittelussa ja
päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. YVA-laissa on säädetty arviointimenettelystä ja sen osapuolista, asiakirjoista sekä vaiheista.
YVA-laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen
ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin ryhtymistä. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on, että hankkeesta vastaava ja lupia myöntävät viranomaiset ovat ennakkoon selvillä hankkeen
ympäristövaikutuksista.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely. Arvioinnissa ei tehdä päätöstä
hankkeen toteuttamisesta tai toteutettavasta vaihtoehdosta. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat luvat haetaan erikseen kullekin luvanvaraiselle toiminnalle. Hanketta koskevassa lupapäätöksessä tai siihen rinnastettavassa muussa
päätöksessä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.
2.2
Arviointimenettelyn osapuolet
Kotkamills Oy toimii hankkeesta vastaavana. Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa suunnitellun hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Kotkamills Oy vastaa myös YVA-menettelyn toteuttamisesta. Konsulttina arvioinnin tekemisessä toimii Linnunmaa Oy.
YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Yhteysviranomaisella tarkoitetaan viranomaista, joka huolehtii siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään YVA-lain edellyttämällä tavalla. Yhteysviranomainen vastaa muun muassa tiedottamisesta menettelyn eri vaiheissa sekä lausuntojen ja mielipiteiden keräämisestä. Lisäksi yhteysviranomainen antaa lausunnot sekä arviointiohjelmasta että -selostuksesta, joissa se ottaa kantaa muun muassa arviointimenettelyn riittävyyteen. Yhteysviranomaisen tehtävistä on
säädetty tarkemmin YVA-laissa ja -asetuksessa.
2.3
Arviointimenettelyn sisältö ja aikataulu
YVA-menettelyn kulku on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 1). Arviointimenettely käynnistyi kesäkuussa 2015 kun
Kotkamills Oy toimitti arviointiohjelman Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Arviointiohjelma sisälsi kuvauksen
YVA-menettelyssä käsiteltävistä hankkeen toteuttamisvaihtoehdoista, kuvaukset ympäristön nykytilasta sekä suunnitelman tehtävistä selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. ELY-keskus kuulutti arviointiohjelmasta
15.6.–4.8.2015 ja asetti arviointiohjelman nähtäville. ELY-keskus pyysi kunnilta ja viranomaisilta tarvittavat lausun-
Kotkamills Oy
14.10.2015
15(123)
not sekä varasi kansalaisille mahdollisuuden mielipiteidensä esittämiseen. Kansalaiset saivat jättää arviointiohjelmasta huomautuksia tai muistutuksia kuulutuksessa ilmoitetulla tavalla. ELY-keskus esitti omassa lausunnossaan
yhteenvedon muista annetuista lausunnoista ja mielipiteistä.
Arviointivaiheessa toteutettiin hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi tehdyn arviointiohjelman sekä ELY-keskuksen siitä antaman lausunnon pohjalta. Arviointiselostus koostuu ympäristön nykytilan kuvauksista, ympäristövaikutusten merkittävyyden arvioinneista, hankkeen eri toteutusvaihtoehtojen vertailuista sekä ehdotuksista siitä, miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Valmis arviointiselostus toimitetaan ELY-keskukselle, minkä jälkeen ELY-keskus kuuluttaa arviointiselostuksesta.
ELY-keskus pyytää lausunnot ja mielipiteet arviointiselostuksesta kuten arviointiohjelmastakin. Arviointimenettely
päättyy, kun ELY-keskus toimittaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä sekä muut lausunnot ja
mielipiteet Kotkamills Oy:lle. Arviointimenettely päättyy arviolta joulukuussa 2015. YVA-menettelyn vaiheet ja aikataulu ovat nähtävissä seuraavassa taulukossa (taulukko 1).
Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto toimivat hankkeesta vastaavan ja lupaviranomaisen
aineistona heidän omassa päätöksenteossaan. Lupaviranomainen esittää lupapäätöksessä, miten YVA-arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettu huomioon.
Kuva 1. YVA-menettelyn kulku
Kotkamills Oy
14.10.2015
16(123)
Taulukko 1. Kotkamills Oy:n kartonkikoneinvestoinnin YVA-menettelyn vaiheet ja toteutunut/arvioitu aikataulu
Kuukausi
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Y VA-ohjelma
Arviointiohjelman laatiminen
Arviointiohjelmasta kuuluttaminen
Mielipiteet ja lausunnot
Y leisötilaisuus arviointiohjelmasta
Y hteysviranomaisen lausunto
Y VA-selostus
Arviointiselostuksen laatiminen
Arviointiselostuksesta kuuluttaminen
Mielipiteet ja lausunnot
Y leisötilaisuus arviointiselostuksesta
Y hteysviranomaisen lausunto
2.4
Arviointimenettelyyn osallistuminen
YVA-menettelyyn osallistumisella tarkoitetaan vuorovaikutusta hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen, muiden
viranomaisten sekä niiden ihmisten välillä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. YVA-menettelyn aikaisen vuorovaikutuksen tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman monipuolista aineistoa päätöksenteon tueksi, lisätä
hankkeen avoimuutta ja samalla edesauttaa eri osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytymistä.
Arviointiohjelma oli nähtävillä Kotkan kaupungintalolla kirjaamossa sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Kouvolassa. Lisäksi arviointiohjelma oli saatavissa sähköisesti osoitteessa http://www.ymparisto.fi/kotkamillsYVA.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa koskeva yleisötilaisuus pidettiin 16.6.2015 Kotkamills Oy:n Jugend-talossa
Kotkassa. Yleisötilaisuuteen osallistui 19 hankkeen ulkopuolista henkilöä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen
yleisötilaisuus järjestetään arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana 29.10.2015 klo 18.00 Jugend-talossa Kotkassa,
osoitteessa Gutzeitintie 1.
Ohjausryhmä
Arviointiohjelman laatimisvaiheessa perustettiin erilaisten näkökulmien esilletulon varmistamiseksi YVA-menettelyn
ohjausryhmä. Arvioitavan hankkeen ohjausryhmän jäseniksi kutsuttiin:
-
ELY-keskuksen edustaja
-
Kotkan kaupungin edustajat (2 henkilöä)
-
alueen asukkaiden edustaja
-
Kotkan ympäristöseura ry:n edustaja
-
Meri-Kymen luonto ry:n edustaja
Ohjausryhmä kokoontui YVA-menettelyn aikana 2 kertaa. Ensimmäisessä tapaamisessa ohjausryhmän jäsenille esiteltiin hanketta, kerrottiin YVA-menettelystä ja esiteltiin arviointiohjelman luonnosta. Lisäksi keskusteltiin arviointimenetelmistä. Tapaamisessa esille tulleet ja jälkikäteen toimitetut ohjausryhmän mielipiteet ja kommentit huomioitiin arviointiohjelman laatimisessa. Ohjausryhmän toinen tapaaminen järjestettiin arviointiselostuksen luonnoksen
valmistumisen jälkeen 30.9.2015. Ohjausryhmän kokouksessa käsiteltiin yhteysviranomaisen lausunnossa esittämiä
Kotkamills Oy
14.10.2015
17(123)
lisäyksiä ja painotuksia sekä arviointimenettelyn tuloksia. Tapaamisessa esille tulleet ja jälkikäteen toimitetut ohjausryhmän esitykset ja kommentit huomioitiin arviointiselostuksen lopullista versiota laadittaessa.
2.5
Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta
Arviointiohjelmasta lausuntonsa yhteysviranomaiselle toimitti 12 tahoa:
-
Kotkan kaupunginhallitus
-
Kotkan sosiaali- ja terveyslautakunta
-
Kotkan kaupunkisuunnittelulautakunta
-
Kotkan ympäristökeskus
-
Kymenlaakson liitto
-
Kymenlaakson pelastuslaitos
-
Museovirasto
-
Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi
-
Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso
-
Kotkan ympäristöseura ry
-
Meri-Kymen Luonto ry
Yhteysviranomainen kokosi yhteen hankkeesta annetut lausunnot ja antoi oman lausuntonsa arviointiohjelmasta
27.8.2015. Yhteysviranomaiselle toimitetuissa lausunnoissa ei esitetty merkittäviä puutteita tai lisäyksiä. Lisääntyvän
raskaan liikenteen vaikutukset nähtiin merkittävinä, onnettomuuksiin varautumista pidettiin tärkeänä ja jätevesipäästöjen lisäyksen vaikutuksien arviointia painotettiin. Kokonaisuudessaan hanke nähtiin toimitetuissa lausunnoissa myönteisenä.
Yhteysviranomainen ei esittänyt lausunnossaan arviointiohjelmaan merkittäviä lisäyksiä. Yhteysviranomainen painotti lausunnossaan joitakin asioita, jotka tulisi huomioida arviointien ja arviointiselostuksen teossa. Näistä asioista
on esitetty yhteenveto seuraavassa taulukossa. Yhteysviranomainen piti arvioinnin aluerajausta perusteltuna ja arvioi
YVA-menettelyn suunnitellun aikataulun realistiseksi.
Kotkamills Oy
14.10.2015
18(123)
Taulukko 2. Yhteysviranomaisen lausunnossa painottamat asiat ja niiden huomiointi arviointiselostuksessa
Yhteysviranomaisen lausunto
Huomiointi YVA-selostuksessa
Ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ja vaihtoehtojen vertailumenetelmät
Vaikutusten merkittävyyttä tulee arvioida muutoksen suuruuden, alueellisen laajuuden, vaikutuksen keston, palautuvuuden, kohteiden herkkyyden ja merkittävyyden sekä epävarmuuden perusteella. Arvioinnissa tulee hyödyntää lakisääteisiä
raja-arvoja, normeja ja tietoa alueen nykytilasta.
Hankkeen vaikutusten merkittävyyden arviointia tulisi käsitellä seurantaryhmässä.
Asukkaiden, seurantaryhmän ja toiminnanharjoittajien näkemykset tulisi kirjata YVA-selostukseen.
Vaihtoehtojen erittelevä vertailu tulisi esittää taulukkona, johon kirjataan vaihtoehtojen kielteiset, myönteiset ja neutraalit
vaikutukset.
Johtopäätökset vaikutusten merkittävyydestä ja hankevaihtoehtojen ympäristöllisestä toteutettavuudesta tulee esittää arviointiselostuksessa sanallisesti.
Ympäristön nykytilan kuvaus
-
-
Maakuntakaavoituksen nykytilanteen kuvausta täydennettävä
maininnalla maakuntakaavan Seveso II -direktiivin mukaisesta
konsultointivyöhykkeestä ja Kymenlaakson kauppa- ja merialueen vaihemaakuntakaavasta
Vaikutukset ilmanlaatuun
Myös hankkeen vaikutukset ilmastoon on arvioitava asiantuntija-arviona koko tehtaan ja Suomen valtakunnallisen hiilitaseen näkökulmasta.
Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin
-
-
-
-
-
-
-
Kpl 8 (Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys): Merkittävyyksiä arvioitu usein erilaisin perustein, hyödyntäen lakisääteisiä
raja-arvoja, normeja sekä tietoa alueen nykytilasta.
Merkittävyyden arviointia käsitelty
seurantaryhmässä.
Eri sidosryhmien näkemykset huomioitu ja tärkeät kirjattu selostukseen.
Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyydestä taulukko (kpl
8.1).
Johtopäätökset esitetty sanallisesti
(kpl 8.2).
-
Kpl 7.8 (Yhdyskuntarakenne, kulttuuriperintö ja maisema): Maakuntakaavoituksen kuvaus täydennetty.
-
Kpl 7.2.6. Vaikutukset ilmastoon:
arvioitu maakaasun käytön ja liikenteen osalta.
Veden käyttö- ja jätevesimäärien kasvu aikaisempaan verrattuna selvitettävä (normaalitilanne ja poikkeustilanteet)
Selvitettävä, mitä mahdollisuuksia on vesimäärän vähentämiseen on ja riittääkö nykyisen jätevedenpuhdistamon mitoitus
normaalitilanteissa (pintakuormat, orgaanisen aineen kuormitus, puhdistustasot) ja mahdollisten varoaltaiden tms. ratkaisujen rakentaminen.
ELY-keskuksen tiedon mukaan tehtaalla on viime vuosina ollut
tilanteita, joissa selkeyttimien mitoitus ei ole vesimäärien kasvaessa riittänyt tehokkaaseen kiintoaineen ja lietteen erottumiseen, mistä on aiheutunut muun muassa ravinnepitoisuuksien
nousua poistuvassa jätevedessä. Häiriötilanteiden hallintaa tulee selvittää ja esittää, miten niihin on varauduttu.
Selvitettävä, mitä muutoksia uusien esikäsittely- tai valkaisukemikaalien käyttöönotto aiheuttaa jätevesien puhdistukseen
Prosessien käyttämän veden määrä
sekä syntyvän jäteveden määrä ja
laatu selvitetty (tarkennuksia voi
vielä tulla) (kpl 6.3.8). Hankkeeseen
sisältyy investointi jätevedenpuhdistamoon. Suunnittelun lähtökohtana ollut, ettei puhdistamolta mereen johdettava kuormitus kasva.
Arvioinnissa selvitettiin uudet käyttöönotettavat kemikaalit sekä niiden mahdollinen päätyminen jätevesiin.
Kotkamills Oy
14.10.2015
19(123)
Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen
Luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuvat vaikutukset tulee
arvioida, erityisesti raakapuun käytön lisäys.
Täsmennettävä eri vaihtoehdoissa tarvittavan raakapuun
määrä kiintokuutiometreinä ja suhteutettava tämä tarvittavaan
hakkuupinta-alaan.
Ostosellun määrän muutoksen vaikutus luonnonvarojen hyödyntämiseen voidaan esittää laskemalla sellumäärään tarvittava hakkuupinta-ala, jos kyseessä on Suomesta ostettava selluloosa.
Vaikutuksen merkittävyyttä voidaan arvioida suhteuttamalla
tarvittava pinta-ala ja puumäärä hankinta-alueen suurimpaan
kestävään hakkuumahdollisuuteen ja toteutuneeseen poistumaan.
Vaikutukset melun ja tärinän esiintymiseen
Lisääntyvän liikenteen ja tehtaan muun melun yhteisvaikutuksen arvioinnissa muutosta verrattava nykytilanteeseen.
Muutos yöaikaisiin melutasoihin on tutkittava ja meluntorjunnan mahdollisuuksia selvitettävä, koska jo nykyisin yömelutaso ylittää muutamassa pisteessä melulle annetut ohjearvot.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kulttuuriperintöön ja maisemaan
Hankkeen vaikutuksia arvioitava suhteessa 10.7.2015 hyväksyttyyn Kantasataman asemakaavaan. Vaikutusten arviointia
varten on syytä olla yhteydessä Kotkan kaupungin kaupunkisuunnitteluosastoon. Pelkästään Kotkan verkkosivuilta saatu
tieto voi olla riittämätön antamaan kuvaa hankealueeseen rajautuvan alueen maankäytön muutoksesta ja maankäytön yhteensovittamistarpeista.
Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
lisättävä.
Kerrottava, miten hanke vaikuttaa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen arvojen säilymiseen.
-
-
Kpl 7.6 (Luonnonvarojen käyttö):
Tarvittavan raakapuun määrää täsmennetty. Puuraaka-aineen riittävyyttä tarkasteltu suhteessa kestäviin hakkuumahdollisuuksiin Luonnonvarakeskuksen metsävaratietojen sekä Metsäkeskuksen alueellisten metsäohjelmien pohjalta. Hankinta-alueen toteutunut ja kestävä
uudistushakkuiden pinta-ala selvitetty.
-
Kpl 7.7.3 (Vaikutukset melun ja tärinän esiintymiseen): Hankkeen vaikutus liikenteen ja tehtaan päivä- ja
yöaikaiseen meluun arvioitu.
-
Kpl 7.11: Hankkeiden yhteisvaikutuksia arvioitu. Lisätietoja saatu
kaupunkisuunnitteluosastolta
-
Kpl 7.8: Esitetty suhde alueidenkäyttötavoitteisiin.
-
Kpl 7.8.3: Vaikutukset kulttuuriperintöön arvioitu.
Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen
Liikennemäärien lisäksi vaikutusarvioinnissa on tarkasteltava lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvia vaikutuksia.
Vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon erityiskohteet
kuten koulut, liikuntapaikat ja muut kohteet joihin liikenteen
lisäys voi vaikuttaa.
Onnettomuus- ja häiriötilanteiden vaikutusten arviointi
Tyypillisten häiriötilanteiden osalta esitettävä niiden arvioitu
-
-
kesto ja arvio vaikutuksista ympäristöön.
Onnettomuuksien ja häiriötilanteiden estämiseksi tai seurausten lieventämiseksi esitettävä mahdollisia varautumiskeinoja
ja järjestelmiä.
-
Kpl 7.9.4: Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen
erityiskohteet huomioiden.
Kpl 7.14 Riskit ja häiriötilanteet: Yksityiskohtainen ympäristöriskinarviointi laaditaan ennen ympäristölupahakemuksen jättämistä viranomaiskäsittelyyn, kun tekniset valinnat ovat selvillä.
Hankkeen tuomat keskeiset muutokset ympäristöriskeissä tunnistettu.
Kotkamills Oy
14.10.2015
20(123)
Haitallisten vaikutusten lieventäminen ja seuranta
-
-
Lieventämistoimenpiteet esitettävä arviointiselostuksessa. Lieventämistoimien osalta todettava, mikä taho on toimenpiteen
toteuttaja ja kuinka sitoutunut se on toteuttamaan toimenpiteen.
Pohdittava, sopivatko löydetyt toimenpiteet esimerkiksi ympäristöluvan lupamääräyksiksi.
Esitettävä ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi.
-
-
Kpl 9 (Haitallisten vaikutusten ehkäisy, lieventäminen ja seuranta):
Lieventämistoimenpiteet toteutustahoineen esitetty.
Tehtaan nykyinen tarkkailuohjelma
päivitetään ympäristölupahakemuksen liitteeksi.
Kotkamills Oy
14.10.2015
3
3.1
21(123)
YR ITY SK U VA U S
Yleiskuvaus ja sijainti
Kotkamills Oy on metsäteollisuustuotteita valmistava yhtiö, joka valmistaa Kotkan tehtaissaan laminaattipaperia, impregnoituja tuotteita, aikakausilehtipaperia ja sahatavaraa. Tehtaissa työskentelee yhteensä noin 500 henkilöä. Yhtiön muut tuotantolinjat sijaitsevat Imatralla ja Malesiassa (L.P. Pacific Films Sdn. Bhd.). Yhtiön omistajana on maaliskuusta 2015 lähtien ollut suomalainen pääomasijoittaja MB Rahastot.
Kotkamills Oy:n tehdasalue sijaitsee Kotkan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa Kotkansaaren kaupunginosassa.
Asemakaavassa, joka on vahvistettu 19.10.1995, Kotkamills Oy:n tontti on varattu teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Tehdastontti on laajuudeltaan noin 75 hehtaaria. Kotkamills Oy:n tehtaiden toiminnot sijoittuvat kiinteistöille
nro 285-1-129-22, nro 285-1-129-23, nro 285-1-129-26, nro 285-1-129-27, nro 285-1-129-16 ja nro 285-1-129-7.
Kotkamills Oy:n tehdastontin länsi- ja lounaispuolella on tavanomaista kaupunkiasutusta asuinkerrostalojen korttelialueella. Lähimmät asunnot ovat noin 50 metrin etäisyydellä tehdasalueesta. Hankealueen lähimpiä häiriintyviä
kohteita ovat koulu (700 m), päiväkoti (600 m), vanhustentalo (400 m) sekä virkistysalue Isopuisto (500 m). Tehdasalueen länsipuolella Ruukinkadun varrella sijaitsee Kotkan nykyinen poliisiasema, jonka viereiseen kortteliin on
aloitettu rakentamaan uutta poliisitaloa heinäkuussa 2015. Tehdasalueen luoteispuolella sijaitsee Kotkan Kantasatama, jonka alueelle Kotkan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen kokouksessaan 10.7.2015.
Valituksista johtuen kaava ei vielä ole saanut lainvoimaa. Tehdasalueen itäpuolella on Suomenlahti. Tehdasalue on
suurelta osin meren ympäröimä. Vastarannalla Tiutisensaaressa on asutusta. Tehdastontti tuotantolaitoksineen ja
ympäröivä kaupunki on esitetty kuvassa 2. Kuvaan on merkitty myös ympäristövaikutusten arvioinnissa pääasiassa
tarkasteltava vaikutusalue.
Kotkamills Oy
14.10.2015
22(123)
Kuva 2. Kotkamills Oy:n Kotkan tehtaiden sijainti ja vaikutusalueen rajaus
3.2
Tuotantotoiminta
Kotkamills Oy:n Kotkan tehtaisiin kuuluvia tuotantotoimintoja ovat sellutehdas, kierrätyskuitulaitos, paperikone 1
(PK 1), impregnointitehdas, hiertämö, pastakeittiö, paperikone 2 (PK 2), sahaus ja höyläys sekä kombivoimalaitos.
Lisäksi toimintaan kuuluu raakavesipumppaamo ja jätevedenpuhdistamo. Sellutehtaalla valmistetaan havupuun sahanpurusta valkaisematonta sulfaattisellua. Sellu jalostetaan paperikoneella 1 Absorbex-laminaattipaperiksi. Laminaattipaperin tuotantokapasiteetti on 170 000 tonnia vuodessa. Osa laminaattipaperista jalostetaan edelleen kahdella
impregnointikoneella Imprex-runkopaperiksi ja -pinnoituskalvoksi. Sellun lisäksi paperin raaka-aineena käytetään
kierrätyskuitua, joka valmistetaan kierrätyskuitulinjalla. Tehtaan hiertämö, pastakeittiö ja paperikone 2 muodostavat
Solaris-tuotelinjan, jossa valmistetaan kuumahierrettä (TMP, Thermomechanical Pulp) ja edelleen päällystettyä puupitoista aikakausilehtipaperia. Aikakausilehtipaperin tuotantokapasiteetti on 170 000 tonnia vuodessa. Tehtaan tarvitsemaa lämpö- ja sähköenergiaa tuotetaan omassa kombivoimalaitoksessa, jonka polttoaineena käytetään maakaasua. Myös sellutehtaan soodakattilassa tuotetaan höyryä, jota hyödynnetään prosessihöyrynä ja sähköntuotannossa.
Seuraavassa kuvassa on esitetty eri toimintojen sijainnit tehdasalueella.
Kotkamills Oy
14.10.2015
Kuva 3. Kotkamills Oy:n tehdasalueen opaskartta
23(123)
Kotkamills Oy
14.10.2015
4
24(123)
HAN KK EEN L ÄH TÖ KO HD AT JA A IK AT AU L U
Kotkamills Oy suunnittelee hanketta, jossa paperikone PK 2 muutetaan kuluttajapakkauskartonkeja valmistavaksi
kartonkikoneeksi. Samalla koneen tuotantokapasiteetti nostetaan nykyisestä 170 000 tonnista 400 000 tonniin vuodessa. Kartonkikoneella tuotettavat uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä
suojakerroskartonki. Pakkauskartonkeja voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan
pakkaamiseen sekä kertakäyttöastioihin. Taivekartongin neliöpaino on 150−400 g/m2. Tuotantokapasiteetin kasvun
myötä kartongintuotannon raaka-aineiden ja energian kokonaiskulutus tehtaalla kasvavat. Kartongintuotantoon käytetään tehtaalla edelleen hakkeesta valmistettavaa hierrettä ja ostettua sellua. Hierteen valmistukseen lisätään mahdollisesti kemiallinen esikäsittely.
Investoinnin tavoitteena on vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävänä metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Hankkeeseen liittyvän uuden lisärakennuksen maanrakennustyöt aloitettiin syyskuussa
2015 ja nykyinen paperikone on tarkoitus pysäyttää tammikuussa 2016. Uusi tuotanto pyritään käynnistämään kesäkuussa 2016. Päälaitetoimituksista on tehty sopimukset Valmet Paperikoneet Oy:n ja Bellmer Vaahto Paper
Machinery Oy:n kanssa. Investoinnin kokonaiskustannukset ovat yli 100 miljoonaa euroa.
Ympäristön näkökulmasta hankkeella on monenlaisia vaikutuksia, jotka liittyvät muun muassa lisääntyvän raskaan
liikenteen kuljetusten määrään, ilmapäästöihin ja luonnonvarojen käyttöön. Tuotannon lisääntyvän jätevesikuormituksen vuoksi hankkeeseen liittyy jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostaminen.
Kotkamills Oy
14.10.2015
5
5.1
25(123)
HAN KET TA K OS KE VA PÄ ÄT ÖK SEN TEK O
Ympäristölupa
Kotkamills Oy:n tuotantotoiminnan ympäristölupaa koskevat säädökset sisältyvät ympäristönsuojelulakiin (YSL,
527/2014) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (713/2014). YSL 27 §:n ja liitteen 1 taulukon 1 kohtien 1 a ja b mukaan Kotkamills Oy:n toiminnalla tulee olla ympäristölupa. Kotkamills Oy:llä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 21.9.2012 myöntämä päätös ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta (nro
147/2012/1). Päätös ei ole lainvoimainen, sillä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tehtaan ympäristöluvan kombivoimalaitosta koskevien eräiden lupamääräysten tarkistamisesta on annettu päätös 30.9.2015 (nro 237/2015/1).
Toiminnan olennaisen muuttumisen takia Kotkamills Oy:n ympäristölupaa on tarpeen tarkistaa YSL 29 §:n perusteella. Ympäristölupahakemus toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle loppusyksystä 2015. Ympäristölupa
voidaan myöntää vasta sitten, kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta eli YVA-menettely on päättynyt. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupa tulee myöntää, mikäli toiminnasta ei aiheudu lupamääräykset ja toiminnan sijoittaminen huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa YSL 49:ssä yksilöityä haittaa terveydelle, ympäristölle, maaperälle, pohjavedelle, merelle, luonnonolosuhteille tai lähialueen asukkaille.
5.2
Päästölupa
Kotkamills Oy:llä on Energiaviraston myöntämä kasvihuonekaasujen päästölupa (numero FI-36931104). Luvassa
tarkkailtavat hiilidioksidipäästöt syntyvät poltettaessa maakaasua sekä sellutehtaan soodakattilassa varapolttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyä. Maakaasun käytössä hiilidioksidipäästöjen tarkkailu perustuu polttoaineen toimittajan Gasum Oy:n ilmoittamiin polttoainemääriin, lämpöarvoon ja päästökertoimeen. Hiilidioksidipäästöt lasketaan kuukausittain voimalaitoksen taselaskennan yhteydessä.
Kombivoimalaitoksen toiminnan muutoksista toimitetaan tarvittaessa muutosilmoitus ennakkoon Energiavirastolle.
Ilmoituksen vuoksi Energiavirasto voi muuttaa lupaa. Päästöluvan muutoshakemus toimitetaan sähköisesti Energiaviraston ylläpitämässä päästökaupan sähköisessä asiointijärjestelmässä.
5.3
Rakennuslupa
Ympäristölautakunta on myöntänyt kokouksessaan 3.9.2015 rakennusluvan paperitehtaan laajentamista varten.
Muita rakentamiseen liittyviä lupia ei tarvita.
5.4
Turvallisuusselvitys
Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (855/2012) mukaan Kotkamills
Oy on turvallisuusselvityslaitos, koska tehtaalla varastoidaan suuria määriä vaarallisia kemikaaleja, kuten impregnointihartsia, metanolia ja rikkidioksidia. Kotkamills Oy tarkistaa toiminnan laajuuden uuden valvonta-asetuksen (685/2015) mukaisesti. Hankkeen yhteydessä Kotkamills Oy on yhteydessä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon
Kotkamills Oy
14.10.2015
26(123)
(TUKES). Jos toiminnan laajuus ei muutu, turvallisuusselvitys tarkistetaan ja saatetaan ajan tasalle, mikäli tuotantolaitoksessa tehdään turvallisuuteen oleellisesti vaikuttavia muutoksia. Päivitetty turvallisuusselvitys toimitetaan TUKES:lle. Jos vaaraluokan kemikaalimäärät muuttuvat 10 %:lla tai tehtaalle tulee esimerkiksi uusi prosessi tai turvallisuuteen vaikuttava varojärjestelmä, toiminnanharjoittaja laatii muutosilmoituksen/lupahakemuksen TUKES:lle.
Myös pelastussuunnitelmat päivitetään uudistetun toiminnan osalta.
Kotkamills Oy
14.10.2015
6
27(123)
HAN KE VA IH TO EH DO T
6.1
Hankevaihtoehdot
YVA-lainsäädäntö edellyttää hankkeen toteutusvaihtoehtojen tutkimista YVA-menettelyssä tarpeellisessa määrin. Lisäksi yhden tutkittavista vaihtoehdoista tulee olla hankkeen toteuttamatta jättäminen eli niin sanottu nollavaihtoehto,
ellei se ole erityisestä syystä tarpeeton.
Tässä YVA-selvityksessä käsiteltävät vaihtoehdot ovat VE0, VE1 ja VE2. Vaihtoehto 0 (VE0) tarkoittaa, että aikakausilehtipaperin tuotanto ja muu toiminta säilyvät nykyisellään. Vaihtoehdossa 1 (VE1) paperikone 2 muutetaan kartonkikoneeksi ja kartongintuotantoon käytetään hakkeesta valmistettua mekaanista massaa eli kuumahierrettä
(TMP). Vaihtoehdossa 2 (VE2) hierteen valmistukseen lisätään kemiallinen esikäsittely, jolloin tuotetaan kemimekaanista massaa eli kemikuumahierrettä (Chemithermomechanical Pulp, CTMP). Vaihtoehdon VE2 mukaiselle hierteelle
käytetään tässä yhteydessä nimitystä kemihierre. Kemiallinen esikäsittely tehdään natriumbisulfiitilla, joka valmistetaan tehtaalla. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 hierteen sekä kartongin tuotantokapasiteetit sekä ostettavan sellun määrä lisääntyvät huomattavasti. Sellutehtaan tuotantokapasiteetti (180 000 tonnia vuodessa) sekä paperikoneen 1 laminaattipaperin tuotantokapasiteetti (170 000 tonnia vuodessa) pysyy samana kaikissa vaihtoehdoissa. Toteutusvaihtoehtojen
tunnusluvut on esitelty seuraavassa taulukossa. Hankevaihtoehdot kuvataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa.
Taulukko 3. Hiertämön, paperikone 2:n ja kartonkikoneen tuotantomäärät sekä ostosellun määrä eri hankevaihtoehdoissa
Kuumahierteen
Kemihierteen
tuotanto (TMP)
tuotanto (CTMP)
t/a
t/a
Ostosellu
t/a
Paperin-
Kartongin-
tuotanto
tuotanto
t/a
t/a
VEo
120 000
-
20 000
170 000
-
VE1
200 000
-
120 000
-
400 000
VE2
-
200 000
120 000
-
400 000
6.2
Vaihtoehto VE0: Nykyinen toiminta
Nollavaihtoehdon (VE0) tarkoituksena on toimia vertailuvaihtoehtona muille toteuttamisvaihtoehdoille ja kuvata tilannetta, jossa toiminta jatkuu nykyisellään. Nollavaihtoehdon mukaisesti paperikone 2:n toiminta ja tuotantokapasiteetti (170 000 t/a), raaka-ainemäärät ja kuumahierteen valmistus pysyvät ennallaan eikä muitakaan suunniteltuja
laitemuutoksia ja laajennuksia tehdä.
6.2.1
Prosessikuvaus
Aikakausilehtipaperi valmistetaan Solaris-tuotelinjalla, joka käsittää hiertämön, pastakeittiön ja paperikone 2:n. Paperin valmistukseen käytettävä mekaaninen massa eli kuumahierre valmistetaan kuusihakkeesta hiertämöllä. Hiertämöllä hake pestään, höyrytetään kuumaksi ja jauhetaan paineen ja kuumuuden avulla kuiduiksi. Tämän jälkeen
massa lajitellaan ja valkaistaan peroksidilla ja ditioniitilla.
Kotkamills Oy
14.10.2015
28(123)
Kuumahierre sekoitetaan jauhetun ostosellun kanssa, massaseos lajitellaan ja seokseen lisätään retentioaineet, täyteainetalkki, vaahdonestoaine ja väri. Paperikoneen perälaatikossa massaseos laimennetaan vedellä ja seos levitetään
tasaiseksi kerrokseksi koneen viiraosalle ja johdetaan edelleen puristin- ja haihdutusosalle massan kuivaamiseksi.
Paperin painettavuuden parantamiseksi paperin molemmat puolet päällystetään päällystyspastalla, joka on pastakeittiöllä valmistettu pigmentti—sideaineseos. Valmis konerulla siirretään pituusleikkurille, leikataan valmiiksi rulliksi ja pakataan lähetettäväksi asiakkaille.
6.2.2
Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit
6.2.2.1
Puuraaka-aine
Hierteen valmistuksessa käytetään raaka-aineena kuusihaketta, josta valtaosa syntyy Kotkamills Oy:n omalla sahalla.
Haketta ja purua käytettiin tehtailla vuonna 2014 yhteensä noin 885 000 k-m3 (kiintokuutiota), josta hakkeen osuus
oli noin 195 000 k-m3.
6.2.2.2
Kemikaalit
Aikakausilehtipaperin valmistuksessa ja hiertämöllä käytetyt merkittävimmät kemikaalit ja niiden kulutus vuonna
2014 on koottu seuraavaan taulukkoon (taulukko 4). Lisäksi paperinvalmistuksessa käytetään pienempiä määriä
vaahdonestoainetta, alumiinisulfaattia, paksuntajaa ja retentioainetta. Kemikaalit ja lisäaineet tuodaan tehtaille säiliöautoilla.
Taulukko 4. Aikakausilehtipaperin valmistuksessa ja hiertämöllä käytettävät kemikaalit ja niiden kulutus 2014
Paperinvalmistus
Kaoliini
Kulutus 2014, tonnia
41 860
Täyteainetalkki
4610
Tärkkelys
1800
Pastatärkkelys
1430
Kirkaste
1130
Sb-lateksi
1030
Bentoniitti
380
Hiertämö
Natronlipeä
2640
Vetyperoksidi
1770
Pihkatalkki
1490
Rikkidioksidi
1160
Natriumsilikaatti
880
DTPA
400
Borino
380
Kotkamills Oy
14.10.2015
6.2.2.3
29(123)
Raaka- ja prosessivesi
Tehdasintegraatin käyttämä raakavesi otetaan Kymijoesta noin 6 km:n päästä tehtaalta, Langinkosken pumppausasemalta. Vesi puhdistetaan tehtaan omalla vesilaitoksella mekaanisesti ja kemiallisesti. Vuonna 2014 Kotkamills Oy
käytti raakavettä noin 14,5 miljoonaa kuutiota eli keskimäärin noin 40 000 m3 päivässä. Suurin osa käytetään prosessivetenä ja osa jäähdytysvetenä. Lisäksi Kotkamills Oy käyttää merivettä voimalaitoksen sisäisiin jäähdytystarpeisiin. Vuonna 2014 meriveden kulutus oli noin viisi miljoonaa m3. Solaris-linjan paperintuotannon ominaisvedenkulutus on 15 m3 tuotettua paperitonnia kohden.
Paperikone 2:n tarvitsema puhdas prosessivesi eli käytännössä paperikoneen suihkuvedet valmistetaan pastakeittiön
yhteydessä olevassa kemiallisessa vedenpuhdistuslaitoksessa. Päällystyspastan valmistuksessa käytettävä kemiallisesti puhdistettu vesi valmistetaan voimalaitoksella.
6.2.2.4
Muut raaka-aineet
Kotkamills Oy käyttää aikakausilehtipaperin valmistuksessa myös ostettua, valkaistua sulfaattisellua. Kotkamills Oy
osti sellua vuonna 2014 yhteensä noin 15 000 tonnia.
6.2.3
Energiantuotanto ja -kulutus
Tehdasintegraatin energiantuotanto tapahtuu kombivoimalaitoksessa sekä sellutehtaan soodakattilassa. Kombivoimalaitos on sähköä ja prosessihöyryä tuottava voimalaitos, jonka pääpolttoaine on maakaasu. Varapolttoaineena on
kevyt polttoöljy. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksena sen hyötysuhde on korkea. Kombivoimalaitoksen pääkomponentit ovat kaasuturbiini, kombikattila (=lämmöntalteenottokattila) ja höyryturbiini. Kaasuturbiinin yhteyteen kytketyssä kombikattilassa tuotetaan kaasuturbiinin savukaasujen lämmöllä korkeapainehöyryä höyryturbiinille. Prosessihöyryn lisäksi kombivoimalaitos tuottaa lämpöä sisäiseen lämmitysvesikiertoon ja kaukolämpöä Kotkan kaukolämpöverkkoon. Kaasuturbiinin ja kombikattilan savukaasut johdetaan samaan, 88 metriä korkeaan piippuun.
Kombivoimalaitosta voidaan ajaa kolmella eri ajomallilla. Useimmiten kaasuturbiinia ja kombikattilaa käytetään samaan aikaan, jolloin energiantuotantoa lisätään ja säädetään kombikattilan lisäpoltolla. Yhteenlaskettu polttoaineteho on tällöin 176 MW. Kun höyryntarve on vähäisempi, kombikattilan lisäpolttoa ei käytetä. Kombikattilaa voidaan
ajaa tarvittaessa myös ilman kaasuturbiinia, jolloin hyödynnetään lisäpolttimia.
Sellutehtaan soodakattilassa tuotetaan höyryä, joka johdetaan kombivoimalaitoksen korkeapainehöyryn kanssa yhteiseen höyryturbiiniin. Soodakattilan pääpolttoaine on selluvalmistusprosessissa syntyvä mustalipeä. Soodakattilan
savukaasut johdetaan omaan piippuunsa.
Koko voimalaitoksen sähköntuotantoteho on noin 70 MW, josta kaasuturbiinin osuus on noin 42 MW ja höyryturbiinin 28 MW. Kombikattilan ja soodakattilan yhteenlaskettu maksimituorehöyryteho on noin 190 MW, josta kombikattilalla voidaan tuottaa 105 MW ja soodakattilalla 85 MW.
Kotkamills Oy
14.10.2015
30(123)
Kotkamills Oy:n sähkön- ja lämmönkulutus vuonna 2014 on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 5). Lämmönkulutuksessa ei ole huomioitu sähköntuotantoon kuluvaa lämpöenergiaa (höyryä). Kotkamills Oy tuotti vuonna 2014
sähköenergiaa kaikkiaan 390 800 MWh, josta myytiin 54 7000 MWh (14 %). Sähköverkosta Kotkamills Oy osti sähköä 78 700 MWh, joten vuonna 2014 Kotkamills Oy oli sähköntuotannon suhteen lähes kokonaan omavarainen. Sähköä toimitetaan Kotkamills Oy:lle Kotka-Kyminlinnan 110 kV sähkölinjaa pitkin, joka kulkee Kantasataman alueen
läpi ilmajohtona. Vuonna 2014 Kotkamills Oy myi kaukolämpöä Kotkan kaupungin kaukolämpöverkkoon 34 600
MWh.
Taulukko 5. Kotkamills Oy:n energiankulutus käyttökohteittain 2014
Energia, MWh/a
Kohde
2014
Sähkö
Prosessit ja voimalaitoksen omakäyttö
Myynti
Lämpö
414 800
54 700
Prosessit ja voimalaitoksen omakäyttö
Kaukolämpö
965 200
34 600
Seuraavissa taulukoissa on esitetty aikakausilehtipaperintuotannon eli Solaris-linjan sähkön- ja lämmönkulutus
vuonna 2014 (taulukko 6) sekä maakaasun käyttö kombivoimalaitoksessa ja paperikoneen 2 kuivaimessa (Taulukko
7). Taulukossa 6 esitetty lämmönkulutus kuvastaa kombivoimalaitoksessa tuotettua lämpöä paperikoneelle. Tämän
lisäksi paperikoneelle johdetaan myös hakkeen jauhatuksessa talteen otettua höyryä, joten paperikoneen todellinen
lämmönkulutus on hieman suurempi.
Taulukko 6. Solaris-linjan sähkön- ja lämmönkulutus 2014
Energia
MWh
Sähkö
296 000
Lämpö
200 000
Taulukko 7. Kotkamills Oy:n maakaasun käyttö kombivoimalaitoksessa ja paperikoneella 2 vuonna 2014
Kohde
Kombivoimalaitos
PK2 (kuivain)
6.2.4
1000 m3
MWh
100 400
1 010 000
2 600
25 700
Liikenne
Kotkamills Oy:n ulkoinen liikenne käsittää raaka-aineiden tuonnin tehtaalle sekä valmiiden tuotteiden ja jätteiden
viennin pois tehdasalueelta. Liikenne tehdasalueelle kulkee Kotkansaarella Satamakatua ja valtatie 15:ttä tai vaihtoehtoisesti Kotkantietä pitkin. Liikennöinti tehdasalueelle ajoittuu pääasiassa päiväsaikaan. Arkisin tehdasalueelle
ajaa yhteensä yli 300 ja viikonloppuisin noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa, sisältäen raskaan sekä henkilöautoliikenteen. Vuonna 2014 tehtaan portista ajoi tehdasalueelle noin 7 000 ajoneuvoa kuukaudessa. Keskimääräinen ajoneuvojen määrä vuonna 2014 on esitelty seuraavassa taulukossa (taulukko 8). Tehtaan porttijärjestelmä ei erota raskasta
ja henkilöautoliikennettä, joten luvut sisältävät kaiken tehtaalle tulevan liikenteen. Kotkamills Oy on arvioinut, että
Kotkamills Oy
14.10.2015
31(123)
arkipäivisin tehtaalle tulee keskimäärin noin 200 rekkaa. Yöaikaan rekkoja käy tehtaalla arkipäivisin noin 20 ja viikonloppuisin korkeintaan muutamia rekkoja.
Työntekijöiden ja vierailijoiden autot pysäköidään pääportin vieressä olevalle parkkipaikalle sekä tehdasalueen pysäköintialueelle. Pääportin viereiselle parkkipaikalle pysäköidään henkilöautoja päivittäin noin 150−200 kappaletta.
Lisäksi tehtaalle kulkee juna noin kerran viikossa tuoden sahalle tukkeja.
Taulukko 8. Keskimääräinen tehtaalla käyneiden ajoneuvojen määrä 2014
Tehtaalle portista
Vuodessa
Kuukaudessa
Päivässä
84 200
7 020
230
Seuraavassa taulukossa (taulukko 9) on esitetty aikakausilehtipaperin tuotantoon eli Solaris-linjan raskaan liikenteen
kuljetukset. Suurin osa Solaris-linjan tuotteista lähtee laivoilla satamien kautta asiakkaille. Kuljetus tehtaalta satamaan tapahtuu rekka-autoilla.
Taulukko 9. Aikakausilehtipaperin tuotantoon liittyvät, tehtaalle ajavat rekat vuodessa
Kuormat
Hake/puru
3 400
Ostosellu
310
Pigmentit
1 700
Lateksit
210
Kemikaalit
180
Valmiit tuotteet
5 300
Yhteensä
11 100
Sisäinen liikenne tehdasalueella käsittää trukkiliikenteen, joka muodostuu pääasiassa raaka-ainekuormien purkamisesta ja tuotekuormien lastauksesta. Lisäksi sisäistä liikennettä on kunnossapitoon ja huoltoon liittyvä sisäinen liikenne tehdasalueella.
6.2.5
6.2.5.1
Toiminnan ympäristökuormitus
Päästöt ilmaan
Kotkamills Oy:n tehtaiden merkittävimmät ilmapäästöt ovat sellutehtaan, kombivoimalaitoksen ja impregnointitehtaan savukaasupäästöt sekä sellutehtaan hajukaasupäästöt. Lisäksi hake- ja purukasoilta aiheutuu ajoittain pölyämistä niiden lähialueille. Seuraavassa taulukossa (taulukko 10) on esitetty kombivoimalaitoksen ja Solaris-linjan typenoksidien (NO ja NO2 ilmoitettuna NO2:na), hiilimonoksidin (häkä) ja hiilidioksidin päästöt vuonna 2014. Jatkuvatoimisia ilmapäästömittauksien mukaan kombivoimalan NOx-päästö vaihteli kuukausikeskiarvona välillä 57,1–
70,0 mg/nm3 (15 % happipitoisuudessa), keskiarvon ollessa66,6 mg/nm3. Kaasuturbiinin savukaasut johdetaan kombikattilan kautta kombikattilan 88 metriä korkeaan savupiippuun. Tuotantotoimintaan liittyy lisäksi hiertämöllä hakkeen jauhatuksen yhteydessä puusta vapautuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä.
Kotkamills Oy
14.10.2015
32(123)
Taulukko 10. Kombivoimalaitoksen ja Solaris-linjan päästöt ilmaan vuonna 2014
NOx
(t NO2)
213
2,7
Kombivoimalaitos
Solaris ja PK2 kuivain
CO
(t)
357
*
CO2 (foss)
(t)
200 500
5 100
*ei tiedossa
6.2.5.2
Jätevedet
Jätevesiä syntyy sellun ja paperin valmistuksessa sekä pieniä määriä muilla osastoilla. Nykyisin tehtaan jätevedet
käsitellään aktiivilietelaitoksessa. Osa jätevesistä esikäsitellään anaerobikäsittelyssä ennen aktiivilietelaitokseen johtamista. Kiintoainepitoiset vedet hiertämöltä selkeytetään flotaattorissa ennen anaerobivaiheeseen johtamista. Jätevedet johdetaan käsittelyn jälkeen mereen purkupisteiden kautta. Jätevesien käsittelystä mereen johdettavien jätevesipäästöjen määrä on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 11) Tehdasalueen saniteettivedet johdetaan kaupungin viemäriin. Seuraavassa kuvassa (kuva 4) on esitetty tehtaan jätevesien käsittelyjärjestelmän kaavio.
Taulukko 11. Kotkamills Oy:n käsitellyn jäteveden päivittäinen määrä ja jätevesipäästöt vuoden 2014 keskiarvona
Jätevesimäärä
Kiintoaine
BOD7
COD
Fosfori
Typpi
m3/d
t/d
t/d
t/d
kg/d
kg/d
29 000
1,5
0,7
5,7
15,7
131
Kuva 4. Nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä tehtaalla
Kotkamills Oy
14.10.2015
33(123)
Jäähdytysvedet, joita käytetään tehtailla vuodessa yhteensä noin 8 miljoonaa kuutiometriä, pumpataan jäähdytysvesiputken kautta puhtaina mereen. Hulevedet eli piha-alueiden sadevedet johdetaan käsittelemättöminä mereen. Kemikaalien purkauspaikkojen asfaltoiduille alueille kertyvät sadevedet kerätään ja käsitellään jätevesilaitoksella.
6.2.5.3
Melu ja tärinä
Kotkamills Oy:n toiminnoista aiheutuu melua ympäristöön. Vuonna 2004 tehtaille on suoritettu kattava teollisuusmeluselvitys, johon sisältyi tehtaiden pääasiallisten äänilähteiden mittaukset sekä melumallinnus. Tuolloin merkittävimmiksi melunlähteiksi tunnistettiin puru- ja hakekentän työkoneet ja rekkaliikenne, hiertämön ja höyryverkon varoventtiilit (häiriötilanteet), polttokelpoisen jätteen käsittelyyn liittyvät ajoneuvojen työäänet, prosessipuhdistuksiin
tarvittavat imuautot sekä tukkien käsittely sahalla. Kyseisten melulähteiden meluominaisuudet vaihtelevat ja osa melusta on tasaista, osa jaksottaista.
Vuonna 2011 Kotkamills Oy:n tehtaiden ulkopuolella Kotkansaaressa on suoritettu päivä- ja yöajan ympäristömelumittaukset seitsemässä pisteessä tehtaiden tuntumassa. Mittausten aikana toiminnan oleellisimmiksi melulähteiksi
tunnistettiin muun muassa hakealueen kuljettimet, meesauunin toiminta, jätteenkäsittelyalue sekä pastakeittiön ja
paperitehtaan kattopuhaltimet. Mittausten mukaan melun määrä on kasvanut kahdessa pisteessä ja muualla vähentynyt tai pysynyt samana vuonna 2004 saatuihin tuloksiin verrattuna. Yöajan melun ohjearvo ylittyi kahdessa mittauspisteessä, tulosten epävarmuus huomioiden.
Tehdasalueen toiminnoista ei aiheudu merkittävää tärinää ympäristöön.
6.2.5.4
Jätteet
Kotkamills Oy:n toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely perustuu syntypaikkalajitteluun, jossa syntyneet jätteet lajitellaan hyödynnettäviin, loppusijoitettaviin ja vaarallisiin jätteisiin. Merkittävimmät Solaris-linjan jätteet ovat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt sekä yhdyskuntajätteet. Muut jakeet, kuten paperi ja hylkymateriaali kierrätetään takaisin prosessiin.
6.3
Vaihtoehdot VE1 ja VE2
Vaihtoehdon VE1 mukaisesti hiertämöllä valmistetaan kuumahierrettä (TMP) eli mekaanista massaa ja vaihtoehdon
VE2 mukaisesti kemihierrettä (CTMP) eli kemimekaanista massaa. Hierteiden ominaisuuksissa on eroja. Kemihierre
muistuttaa ominaisuuksiltaan enemmän sellua. Kemihierre on lujuudeltaan ja vaaleudeltaan parempaa sekä puhtaampaa. Kemihierteen jauhatukseen tarvitaan noin 5–10 % vähemmän sähköenergiaa.
6.3.1
Prosessikuvaus
Kotkamills Oy:n paperikoneen 2 nykyinen konekanta uusitaan kartongintuotantoon soveltuvaksi. Kartonkikoneen
muutoksen lisäksi tehdään useita muita merkittäviä muutoksia ja laitehankintoja. Prosessit ja niihin liittyvät muutokset on esitelty seuraavissa kappaleissa. Seuraavassa kuvassa (kuva 5) on esitetty yksinkertaistettu prosessikaavio
kartongin valmistuksesta.
Kotkamills Oy
14.10.2015
34(123)
Kuva 5. Kartongintuotannon yksinkertaistettu prosessikaavio
6.3.1.1
Hierteen valmistus
Hierteen valmistusta lisätään tehtaalla merkittävästi. Molemmissa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 tuotantokapasiteettia
kasvatetaan nykyisestä 120 000 tonnista 200 000 tonniin vuodessa rakentamalla lisää jauhatuskapasiteettia. Hiertämön kuusi nykyistä jauhinta korvataan yhdellä suurella jauhimella, jonka moottorin sähköteho on 24 MW. Hierteen
jauhatusastetta lasketaan, jolloin tuotannon ominaisenergiankulutus pienenee eli energiaa kuluu tuotettua tonnia
kohden vähemmän kuin aikakausilehtipaperin tuotannossa. Valkaisukemikaalien käyttö mekaanisen massan valmistuksessa vähenee.
Kuumahierteen valmistus tapahtuu pääpiirteittäin kuten ennenkin. Kemihierteen valmistamiseksi valmistusprosessiin sisällytetään tällöin kemiallinen esikäsittely, jossa hake käsitellään natriumbisulfiitilla. Kemiallisen käsittelyn
vuoksi puun kuidut eroavat helpommin kuin ilman esikäsittelyä, jolloin jauhatuksen sähköntarve on pienempi. Kemiallisen käsittelyn ansiosta myös lopputuotteen laatu on parempi.
6.3.1.2
Massankäsittely
Massankäsittelyssä mekaaninen massa, ostosellu ja hylkymateriaali käsitellään sopivaksi ennen syöttöä kartonkikoneelle. Massankäsittelyyn sisältyy muun muassa sellupaalien hajotus ja sekoitus veteen, massan puhdistus sekä massojen sekoitus keskenään ja kemikaalien lisäys sen mukaan, millaista kartonkia halutaan valmistaa.
Massankäsittelyosastoon tehdään muutoksia. Massankäsittelyyn rakennetaan nykyisen sellupaalien pulpperointilinjan lisäksi toinen linja.
Kotkamills Oy
14.10.2015
6.3.1.3
35(123)
Pastakeittiö
Pastakeittiössä valmistetaan päällystyspasta, joka pumpataan kartonkikoneen viidelle päällystysasemalle. Hankkeessa pastakeittiön kapasiteettia lisätään ja prosessilaitteita, kuten sekoittimia ja pumppuja, lisätään tarpeen mukaan. Uusia päällystyskemikaaleja otetaan käyttöön.
6.3.1.4
Kartonkikone
Paperikoneesta uusitaan useita laitteistoja, viiran leveyden (5,97 m) säilyessä kuitenkin ennallaan. Kartonkikoneen
höyrynkulutus on nykyistä paperikonetta suurempi, joten höyrylinjoihin tehdään muutoksia. Kartonkikoneen vesisuihkujärjestelmä uusitaan ja vesikiertoihin tehdään muutoksia. Kartonkikoneen märkäpään kemikaalijärjestelmiä
uusitaan. Kartonkikoneeseen rakennetaan uusi puristinosa ja kuivatusosat uusitaan. Kartonkikoneen alle rakennetaan uudet pulpperit. Myös päällystysasema ja muita käsittelyjärjestelmiä uusitaan. Hydrauliikka- ja voitelujärjestelmä uusitaan tarpeen mukaan. Kartonkikoneen loppuosan nykyinen nosturi uusitaan nykyisestä 30 tonnista 50 tonnin kapasiteettiin.
Nykyiset kalanterit, joilla muokataan paperin pintaominaisuuksia, on tarkoitus säilyttää. Myös nykyisiä paperikoneen
ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimia ja kanavia käytetään mahdollisuuksien mukaan kartonkikoneessa.
6.3.1.5
Viimeistely ja pakkaus
Tuotteiden viimeistelyyn hankitaan uusi pituusleikkuri ja kuljettimiin tehdään uudistuksia. Pakkauslinja uudistetaan.
Nykyisen hylsynsahauslinjan lisäksi rakennetaan toinen sahauslinja.
6.3.1.6
Arkitushylyn käsittely
Tehtaalle rakennetaan uusi arkitushylkylinja, jossa asiakkaan paalattuna palauttama, kartongin arkituksessa syntynyt
hylkymateriaali, voidaan käsitellä uudelleen käytettäväksi kuituraaka-aineeksi.
6.3.2
Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit
Valmistusprosessissa puuraaka-aine hyödynnetään tehokkaasti. Prosessissa pyritään tuotettua kartonkitonnia kohti
käytetyn energian, valkaisukemikaalien ja veden minimoimiseen.
6.3.2.1
Raaka-aineet
Kartonkikoneella käytettävät pääraaka-aineet ovat hakkeesta valmistettu kuumahierre (tai kemikuumahierre) ja
koivu- ja mäntysellu. Hake ostetaan ulkopuolelta. Koivusellun osuus on noin 80 % ja mäntysellun 20 %. Raaka-aineiden käyttö lisääntyy tuotantokapasiteetin kasvaessa.
Kotkamills Oy
14.10.2015
6.3.2.2
36(123)
Kemikaalit
Tuotantosuunnan muuttumisen vuoksi käytettäviin kemikaaleihin tulee muutoksia. Kartonkikoneella käytettäviä uusia kemikaaleja ovat hydrofobiliima, gammaliima, hydrofobiliimauksen saostusaine (polyalumiinikloridi) sekä yksi
uusi retentioaine. Täyteaineen (talkki/CaCO3) ja natriumhypokloriitin käyttö sekä limantorjunta-aineiden käyttö lisääntyy oleellisesti paperintuotantoon verrattuna. Uusia kartonginpäällystykseen käytettäviä aineita ovat kalsiumkarbonaatti ja karboksimetyyliselluloosa. Nykyisistä päällystysaineista lateksin käyttö lisääntyy huomattavasti, kun
taas kaoliinin käyttö vähenee huomattavasti. Massanvalkaisussa vetyperoksidin käyttö todennäköisesti lopetetaan ja
ditioniitin kulutus kasvaa.
Vaihtoehdossa VE1 kemikaalien käyttömäärä tulee olemaan samaa luokkaa kuin vaihtoehdossa VE2, ainoastaan lipeän ja rikkidioksidin käyttömäärät ovat pienemmät. Vaihtoehtoon VE0 verrattuna kemikaalien käyttömäärä yhteensä yli kaksinkertaistuu vaihtoehdoissa VE1 ja VE2.
Mikäli tehtaalla aletaan valmistaa kemihierrettä eli massan valmistusprosessiin sisällytetään vaihtoehdon VE2 mukaisesti kemiallinen esikäsittely, tarvitaan valmistusprosessiin natriumbisulfiittia (NaHSO3). Natriumbisulfiitin valmistukseen käytettävien rikkidioksidin ja lipeän käyttömäärät lisääntyvät tehtaalla huomattavasti, sillä natriumbisulfiitti tuotetaan ensisijaisesti itse. Toissijainen vaihtoehto on tuoda natriumbisulfiitti tehtaalle valmiina. Natriumbisulfiitin kulutus on noin 15 kg tonnia kohden. Enimmillään NaHSO3 (100 %) valmistetaan noin 3 000 tonnia vuodessa.
6.3.2.3
Natriumbisulfiitin valmistus
Natriumbisulfiittiliuos valmistetaan tehtaalla vedestä, nestemäisestä rikkidioksidista (SO2) ja lipeästä (NaOH, 50 %
liuos). Vesi ja lipeä sekoitetaan keskenään ja ajetaan SO2-hönkäpesurin läpi natriumbisulfiitin valmistussäiliöön (n.
3 m3). Natriumbisulfiitin valmistussäiliössä on kierrätyslinja, jossa on putkisekoitin. SO2 annostellaan kierrätyspumpun painepuolelle ennen putkisekoitinta. Vettä, lipeää ja rikkidioksidia annostellaan suhdesäädöllä. Tavoitteena on
korkeintaan 20 prosenttinen natriumbisulfiittiliuos. 10–15 % lipeäseos toimii hönkäpesurissa myös mahdollisten
SO2-höyryjen neutraloijana.
Natriumbisulfiitin valmistussäiliöstä liuos pumpataan ylikaadon kautta natriumbisulfiitin varastosäiliöön, jonka koko
on 15 m3. Varastosäiliö sijaitsee pastakeittiöllä. Säiliöiden välissä tapahtuu valmiin liuoksen lopullinen pH-säätö. Liuoksen pH:n tavoitearvo on 10. Varastosäiliöstä liuos annostellaan prosessiin CTMP-laitokselle pääjauhatuksen imeytystorniin.
6.3.2.4
Vedenkulutus
Tehtaan kokonaisvedenkulutus kasvaa tuotannon kasvaessa. Veden ominaiskulutus kuitenkin pienenee eli vettä käytetään tuotettua kartonkitonnia kohden vähemmän kuin nykyisin tuotettua paperitonnia kohden. Veden ominaiskulutukseksi kartongintuotannossa on arvioitu 8–10 m3 tuotettua kartonkitonnia kohden eli 3 200 000 − 4 000 000
kuutiota kartongintuotannon ollessa 400 000 tonnia vuodessa.
Kotkamills Oy
14.10.2015
6.3.3
37(123)
Energiantuotanto ja -kulutus
Tuotannon lisääntymisen vuoksi Kotkamills Oy:n lämmön- ja sähköntarve lisääntyy huomattavasti. Lisälämmöntarve
katetaan nykyisellä voimalaitoskapasiteetilla. Maakaasukombivoimalaa ajetaan pääasiassa maksimiteholla eli kombikattilassa käytetään lisäpolttimia. Lisäsähköntarve katetaan ostamalla sähköä valtakunnan verkosta. Tehtaan ominaisenergiankulutus todennäköisesti pienenee hierteen jauhatusasteen pienenemisen vuoksi. Lisäksi uusi jauhin on
energiatehokkaampi kuin nykyiset. Maakaasua käytetään kombivoimalaitoksen lisäksi kartonkikoneen kuivaimissa.
Soodakattilan energiantuotantoon ja kevyen polttoöljyn käyttöön ei ole tulossa muutoksia. Kaupungille myydään tehtaalta kaukolämpöä kuten ennenkin.
Keskeneräisen prosessisuunnittelun vuoksi sähkön- ja lämmöntarpeen määrät eivät ole vielä täysin tarkentuneet. Arvion mukaan lämpö- ja sähköenergiaa tarvitaan molempia noin kaksinkertainen määrä aikakausilehtipaperin tuotantoon verrattuna. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio tulevasta kartongintuotannon sähkön- ja lämmöntarpeesta.
Kartonkikoneella maakaasun käyttömäärä kuivaimissa todennäköisesti moninkertaistuu.
Taulukko 12. Arvio kartongintuotannon sähkön- ja lämmöntarpeesta
Energia
MWh/a
Sähkö
600 000
Lämpö
400 000
Vaihtoehdossa VE2 kemihierteen tuotantoon tarvittavan jauhatuksen sähköenergian on arvioitu olevan 5–10 % pienempi kuin kuumahierteen tuotannossa. Arviona kuumahierteen jauhatuksen ominaisenergiankulutukselle on 1,1
MWh tuotettua tonnia kohden ja kemihierteen tuotannolle 1,0 MWh tonnia kohden. Hierteen tuotannolla 200 000
tonnia vuodessa tämä tarkoittaa kuumahierteen energiantarpeena 220 000 MWh vuodessa ja kemihierteen tuotannossa 200 000 MWh. Muuten vaihtoehtojen VE1 ja VE2 energiantarve on samaa luokkaa.
6.3.4
Uudisrakennus ja rakennemuutokset
Kartonkikonemuutoksen johdosta rakenteisiin tehdään joitakin muutoksia muun muassa lattian osalta, sillä konetta
laajennetaan alaosastaan. Myös koneen palkkeja ja tolppia vahvistetaan. Perustukset tuetaan kalliopintaan. Lattioita
korjataan ja vahvistetaan tarpeen mukaan.
Paperitehdasrakennukseen rakennetaan kasvavan kapasiteetin vuoksi lisäsiipi, jonka pinta-ala on noin 3 000 m2. Lisäsiipi on noin 3 prosenttia tehdasalueen rakennuskuutiometreistä. Lisäsiipi rakennetaan paperitehtaalta nykyiselle
poliisiasemalle päin. Rakennuksen sijainti on merkitty seuraavaan kuvaan (kuva 6) punaisella rastilla. Rakennukseen
sijoitetaan hylsynkäsittely, selluvarasto ja sellupulpperit sekä käyttölaboratorio. Maanrakennustöihin liittyy louhintatöitä. Uudet rakennusosat perustetaan piha-alueelle maanvaraisin perustuksin irtilouhitun kalliopinnan päälle tehdylle murskearinalle. Rakennusta varten on saatu rakennuslupa kaupungilta 3.9.2015 ja maanrakennustyöt on aloitettu syyskuussa 2015. Rakennus valmistuu tammikuussa 2016. Siirrettävän maamassan määrä on noin 5 000 m3.
Maamassoista otetaan näytteet mahdollisten haitallisten aineiden tunnistamiseksi. Kalliolouhetta voidaan käyttää
maantäyttöihin.
Kotkamills Oy
14.10.2015
38(123)
Kuva 6. Uudisrakennuksen sijainti tehdasalueella paperitehdasrakennuksen länsipuolella (Karttapohja: Etelä-Kymenlaakson karttapalvelu 2015)
6.3.5
Liikenne
Raskaan liikenteen kuljetukset lisääntyvät tuotantokapasiteetin kasvaessa. Eri hankevaihtoehdoilla ei ole vaikutusta
junakuljetusten määrään. Suurin osa valmiista tuotteista viedään laivakuljetuksina Hietasen satamasta Keski-Eurooppaan. Hietasen satamaan tuotteet viedään rekkakuljetuksin.
Tuotekuljetusten lisäksi liikennettä lisää erityisesti hakkeen, ostosellun ja pigmenttien lisätarve. Hakkeen kuljetusmatka tehtaalle on keskimäärin arviolta 300 km, pigmenttien 100 km ja ostosellun 60 km. Lisäksi arkitushylkyä palautetaan asiakkailta takaisin tehtaalle. Liikenne lisääntyy myös rakentamisen aikana. Kuljetus tapahtuu nykyisiä kuljetusreittejä pitkin. Kuljetukset painottuvat arkipäiviin.
Seuraavassa taulukossa (taulukko 13) on esitetty arvio kartongintuotantoon liittyvästä vuotuisesta kuormien määrästä
ja siitä kuinka paljon kuormien määrä lisääntyy nykyiseen verrattuna. Nykyiseen aikakausilehtipaperin tuotantoon
verrattuna rekkojen määrä on lähes kolminkertainen. Taulukossa 14 on esitetty yhdensuuntainen keskimääräinen
ajoneuvojen määrä vuonna 2014 tehtaan portista sisään, sisältäen raskaan ja henkilöautoliikenteen. Taulukossa 14 on
esitetty myös investoinnista aiheutuva raskaiden ajoneuvojen lisäys sekä ajoneuvojen kokonaismäärä investoinnin
jälkeen. Investoinnin jälkeen raskas liikenne lisääntyy kuukaudessa vajaalla 1 800 ajoneuvolla eli keskimäärin noin
60 ajoneuvolla päivässä, mikä tarkoittaa noin 25 % lisäystä tehtaalle ajavien ajoneuvojen määrään. Kun arkiliikenteen
osuudeksi oletetaan päivittäisestä lisäyksestä 75 kuljetusta ja nykyisiä tehtaalle tulevia kuljetuksia oletetaan olevan
arkisin 200, raskaan liikenteen kuljetukset tehtaalle lisääntyvät arkisin noin 38 prosentilla. 75 kuljetusta arkisin tarkoittaa 150 lisäajoa Kotkansaaren liikennereiteillä.
Kotkamills Oy
14.10.2015
39(123)
Ero vaihtoehtojen VE1 ja VE2 liikennemäärissä on vähäinen. Vaihtoehdossa VE2 tehtaalle tuodaan enemmän kemikaaleja, joka tarkoittaa noin 400–500 lisäkuormaa vuodessa eli alle kaksi kuljetusta päivässä.
Taulukko 13. Arvio kartongintuotannon kuormien vuotuisesta määrästä ja lisäys verrattuna nykyiseen tuotantoon
Kartongintuotannon kuormat
Hake/puru
10 400
Kuormien lisäys
nykyiseen tuotantoon verrattuna
7 000
Ostosellu
3 400
3 090
Pigmentit
3 300
1 600
Lateksit
980
770
Muut kemikaalit
260
80
Arkitushylky
600
600
13 300
8 000
32 240
21 140
Valmiit kartonkituotteet
Yhteensä
Taulukko 14. Keskimääräinen ajoneuvojen määrä tehtaalle 2014, investoinnista aiheutuva raskaan liikenteen lisäys
ja ajoneuvojen kokonaismäärä investoinnin jälkeen
KuukauVuodessa
dessa
Päivässä
Tehtaalle portista 2014
84 200
7 020
230
Lisäys investoinnin myötä
21 200
1 770
60
105 400
8 790
290
Ajoneuvot yhteensä
Trukkiliikenne vilkastuu jonkin verran, sillä tuotantokapasiteetin kasvun myötä raaka-ainekuormien purkaminen ja
tuotekuormien lastaus lisääntyy. Muu sisäinen liikenne ei juurikaan lisäänny.
6.3.6
Sähköistys ja automaatio
Nykyistä automaatiojärjestelmän riittävyyttä arvioidaan ja tehdään tämän perusteella tarvittavat muutokset. Sähköistykseen liittyviä muutoksia ovat muun muassa mahdolliset uusien moottoreiden ja taajuusmuuttajien hankinnat. Todennäköisesti tarvitaan myös uusi sähkömuuntaja.
Nykyinen Kotkamills Oy:lle tuleva, ilmassa kulkeva 110 kV:n sähkökaapeli uusitaan tarvittaessa välillä Hietanen—
Kyminlinna. Kaapeliin liittyvä selvitystyö on kesken.
Kotkamills Oy
14.10.2015
6.3.7
40(123)
Lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmät
Valmistusprosessin kapasiteetin kasvun myötä myös prosessin poistoilman määrä kasvaa, joka huomioidaan tehdassalin ilmastoinnissa. Sali-ilmastointia uusitaan tarpeen mukaan muun muassa ilman sisääntulolaitteiston, lämmityksen ja jäähdytyksen osalta.
Paperi-/kartonkikonehallin katolle asennetaan kuusi uutta tuloilmakojetta ja kolme uutta poistopuhallinta. Laitteistot eivät lisää melua verrattuna nykyiseen.
6.3.8
Jätevesikuormitus ja jäteveden käsittely
Suunnittelun lähtökohtana hankkeessa on, että päästöt mereen eivät kasva nykyisestä kummassakaan vaihtoehdossa.
Koko tehtaan nykyiset jätevesipäästöt vesistöön on esitetty edellisessä kappaleessa (taulukko 11). Kartonginvalmistusprosessista syntyy nykyistä enemmän jätevesikuormitusta, joten hankkeeseen liittyy useiden miljoonien eurojen
investointi jätevesien puhdistamiseen ja vesien kierrätyksen tehostamiseen. Seuraavassa taulukossa (taulukko 15) on
esitetty tehtaalta puhdistamolle tuleva jätevesikuormitus eri vaihtoehdoissa sekä arvio päästöstä mereen puhdistuksen jälkeen.
Taulukko 15. Jätevesipäästöt eri vaihtoehdoissa tehtaalta puhdistamolle ja puhdistamon jälkeen mereen
Vaihtoehto
VEo
Tehtaalta
Kemiallinen hapen
kulutus (COD)
t/d
Typpi (tot. N)
kg/d
Fosfori (tot. P)
kg/d
Jätevesivirtaama
m3/d
VE1
Mereen
Tehtaalta
VE2
Mereen
Tehtaalta
Mereen
53
6
66
5
80
4
175
130
210
84
210
71
56
16
68
12
68
10
30 300
33 300
28 200
Vaihtoehdossa 1 tarvitaan nykyisen puhdistamoon lisäkapasiteettia ilmastukseen ja jätevesien selkeytykseen. Vaihtoehtona ilmastuksen lisäkapasiteetille on kuormituksen vähentäminen jo ennen puhdistamoa. Yksi vaihtoehto kuormituksen vähentämiseen on MBBR-reaktori (Moving Bed Biological Reactor). Tässä biofilmiprosessissa vapaasti liikkuvat kantoainekappaleet ovat alustana biofilmille. Reaktorin ilmastimet pitävät tarvittavaa happitasoa yllä ja samalla
pitävät täytekappaleet liikkeessä. Reaktori voidaan rakentaa nykyisen anaerobivaiheen paikalle tai täysin uuteen
paikkaan.
Vaihtoehdossa 2 tarvitaan jätevesikuormitusta leikkaavia investointeja jo ennen puhdistamoa. Erilaisia vaihtoehtoja
kuormituksen leikkaamiseksi tutkitaan. Yksi vaihtoehdoista on MBBR-reaktori. Reaktori sopii hyvin esikäsittelyvaiheeksi väkeville (korkea COD-pitoisuus) jätevesille. Reaktori tasaa aktiivilietelaitokselle menevää orgaanista kuormaa, ja se kestää paremmin jätevedessä olevia puuperäisiä yhdisteitä kuin tavanomainen aktiivilietelaitos. Reaktorin
puhdistustehokkuus on orgaanisille epäpuhtauksille (COD) 60–70 %, mutta tarvittaessa MBBR-reaktori voidaan
Kotkamills Oy
14.10.2015
41(123)
suunnitella myös pienemmälle puhdistusteholle. Muita vaihtoehtoja jätevesikuormituksen pienentämiseksi on jätevesien haihdutus, kemikaaliavusteinen flotaatio ja suodatinrummut. Haihdutuksen avulla voidaan pienentää jäteveden virtaamaa ja konsentroida epäpuhtauksia kiinteämpään muotoon. Haihdutuksen jälkeen orgaaninen konsentraatti voidaan polttaa soodakattilassa. Kemikaaliavusteinen flotaatio sopii tämän tyyppisille vesille, mutta siitä seuraa
suuret määrät vaikeasti käsiteltävää lietettä. Anaerobisen käsittelyn toimivuus tämän kaltaisille vesille on huono, joten sitä vaihtoehtoa ei suositella toteutettavaksi.
Aktiivilietelaitoksen toimintaa voidaan tarvittaessa parantaa lisäämällä automaattisia puhdistetun jäteveden laatumittauksia (COD ja typpi), jotta jäteveden puhdistusprosessia voidaan ohjata paremmin ja pienemmällä viiveellä. Ravinnepäästöjen hallinnan osalta keskeistä on aktiivilietelaitoksen toiminnan ohjaus, jotta ravinteita on riittävästi,
mutta ei liikaa biologisen toiminnan optimoimiseksi. Tavoitteena on ohjata laitosta niin, että puhdistetun jäteveden
liukoisten ravinteiden pitoisuudet ovat puhdistetussa vedessä 2–2,5 mg/l typpeä ja 0,2–0,35 mg/l fosforia.
Kuormituksen kasvu merkitsee myös lietemäärien kasvamista. Etenkin biologisen lietteen määrä tulee kasvamaan.
Lietteenkäsittelyä parannetaan esimerkiksi laajentamalla sitä yhdellä lisäyksiköllä.
6.3.9
Päästöt ilmaan
Kombivoimalaitoksen epäpuhtauksien kokonaispäästömäärät ilmaan kasvavat, sillä maakaasun polttoa lisätään. Tehtaan ominaisenergiankulutus kuitenkin pienenee eli energiaa tarvitaan vähemmän tuotettua kartonkitonnia kohden.
Lisääntyvä liikenne puolestaan vaikuttaa pakokaasupäästöihin ja epäsuoriin hiukkaspäästöihin. Tehtaan kasvihuonekaasupäästöt kasvavat muun muassa lisääntyvän maakaasun käytön ja kuljetusten myötä.
6.3.10
Muu ympäristökuormitus
T ehtaan aiheuttaman melun ja tärinän ei arvioida muuttuvan, mutta lisääntyvällä liikenteellä on vaikutusta melutasoon. Toiminnan aikana syntyvien jätteiden määrään ja laatuun ei tule hankkeen myötä merkittävää muutosta.
Kotkamills Oy
14.10.2015
7
42(123)
YM PÄ R IST Ö VA IK U TU STE N AR V IO IN TI
7.1
Arvioinnin rajaus ja menetelmät
YVA-menettelyssä arvioitiin hankkeen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia. Kotkamills Oy:n muutoshankkeeseen liittyvät arvioitavat vaikutukset kohdistuvat seuraaviin asioihin:
-
Ilmanlaatu
-
Ilmasto
-
Pintavedet
-
Maa- ja kallioperä
-
Kasvillisuus, eläimistö, ekologia
-
Luonnonvarat
-
Melun ja tärinän esiintyminen
-
Tieliikennemäärät ja -turvallisuus
-
Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
-
Kulttuuriympäristö
-
Maisema
-
Ihmiset ja yhteiskunta
Painopiste vaikutusten selvittämisessä asetettiin merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Pääasiassa arvioinnissa keskityttiin toiminnan aikaisiin vaikutuksiin, mutta myös rakentamisen ja toiminnan lopettamisen aikaisia
vaikutuksia tarkasteltiin omina kokonaisuuksinaan. Mahdolliset onnettomuudet ja häiriötilanteet käsiteltiin omana
osionaan. Arvioinnissa selvitettiin myös Kotkamills Oy:n kartonkikonehankkeen sekä lähialueen muiden hankkeiden
yhteisvaikutuksia, erityisesti Kotkan Kantasataman hanke huomioiden. Eri sidosryhmien ja kansalaisten tärkeiksi kokemista asioista saatiin tietoa kuulemismenettelyllä, ohjausryhmässä ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä.
Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana hankkeen merkittävimmiksi ympäristökuormitusta aiheuttaviksi toiminnoiksi ja niiden vaikutuksiksi arvioitiin:
-
raskaan liikenteen lisäys ja siitä aiheutuvat melu- ja pakokaasupäästöt ja vaikutus liikenneturvallisuuteen
-
kemikaalien sekä lisääntyneen vedenkäytön vaikutukset jäteveden puhdistusprosessiin, jätevesipäästöihin
ja vesistön tilaan
-
energiantuotanto ja sen vaikutukset ilmanlaatuun
-
luonnonvarojen lisääntyvä käyttö, erityisesti puuraaka-aineen osalta
Kunkin osion ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen eri hankevaihtoehtojen vaikutukset koottiin yhteen, vertailtiin
keskenään ja tehtiin yhteenveto vaikutusten merkittävyydestä (kappale 8). Arvioinnin yhteydessä koottiin suosituksia
kielteisten vaikutusten ehkäisyyn, lieventämiseen ja seurantaan (kappale 9).
Tarkasteltavana vaikutusalueena arvioinnissa on pääasiassa Kotkansaari (kuva 2). Ilmapäästöjen osalta tarkasteltiin
myös Kotkamills Oy:n tehdastontin vastarannalla sijaitsevaa Tiutisensaaren aluetta. Tehtaan vesistövaikutuksia tarkasteltiin Kotkan edustan merialueella. Luonnonvarojen käyttöön liittyen tarkasteltavana alueena oli Etelä-Suomi.
Hankkeeseen liittyvä tieliikenne (rakentaminen, raaka-aineet ja tuotteet) voi olla erotettavissa Kotkansaarella, mutta
Kotkamills Oy
14.10.2015
43(123)
sen ulkopuolella vaikutus peittyy muun muassa Mussalossa sijaitsevan sataman liikenteeseen. Ilmastovaikutusten
osalta huomioitiin tehtaan lisääntyvä maakaasun käyttö sekä tiekuljetusten aiheuttamat päästöt Etelä-Suomessa.
Ympäristövaikutusten merkittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Ympäristön sietokyvystä saadaan tietoa hyödyntämällä tutkimustietoa ja annettuja ohjearvoja. Hankkeesta aiheutuvien ympäristövaikutusten ennakoimisessa hyödynnettiin pääasiallisena aineistona tehtaan nykyisen
toiminnan päästötietoja, ympäristövaikutusten seurantatietoja sekä ympäristövaikutuksista tehtyjen tutkimusten tuloksia. Arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto on kuvattu tarkemmin kunkin suoritetun arvioinnin yhteydessä. Arvioinnin toteuttamisen kuvauksen yhteydessä on kuvattu myös arviointiin liittyneitä epävarmuuksia.
Ympäristövaikutusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi lisääntyvän
liikenteen aiheuttamien meluvaikutusten arviointia varten teetettiin meluselvitys Akukon Oy:ssä.
Taulukko 16. Ympäristövaikutusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat Kotkamills Oy:stä ja Linnunmaa Oy:stä
Asiantuntija
Nimeke ja yritys
Vastuualueet YVA:ssa
DI Stefan Fors
Projektinjohtaja, Kotkamills Oy
Hankevastaava
Ins. Hannu Wahlberg
Ympäristöpäällikkö, Kotkamills Oy
Prosessi- ja ympäristöasiantuntija
DI Reetta Hurmekoski
Ympäristöasiantuntija, Linnunmaa Oy
Projektin koordinointi, vaikutusarvioinnit
FM Marjo Pusenius
Ympäristö- ja kemikaaliturvallisuus-
Vaikutusarvioinnit
asiantuntija, Linnunmaa Oy
FL Eeva Punta
Prosessi- ja ympäristöasiantuntija,
YVA projektivastaava, vaikutusarvioinnit
Linnunmaa Oy
HTM, MTI (AMK)
Ympäristöjuristi, Linnunmaa Oy
Vaikutusarvioinnit
Aleksis Ahvensalmi
7.2
7.2.1
Ilmanlaatu ja ilmasto
Vaikutukset ilmanlaatuun selvitettiin energiantuotannon, liikenteen sekä muiden kartongintuotantoon liittyvien
päästöjen osalta. Eri hankevaihtoehtojen päästöjen laatua ja määrää verrattiin kaupunki-ilman nykyiseen laatuun
sekä olemassa oleviin raja- ja kynnysarvoihin. Ilmapäästöjen vaikutuksiin vaikuttaa päästömäärän lisäksi päästökorkeus, kaasun tila sekä meteorologiset olosuhteet kuten tuulen suunta ja nopeus. Arviointia varten selvitettiin vallitsevat tuulensuunnat Kotkassa.
Yhdyskuntailman epäpuhtauksille on Suomessa annettu terveys- ja kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi kansalliset ohjearvot sekä EU:n direktiiveihin perustuvat raja- ja kynnysarvot, jotka on esitetty seuraavissa taulukoissa. Ohjeistus perustuu valtioneuvoston päätökseen ilmanlaadun ohjearvoista (VNp 480/1996) ja valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (VNa 38/2011). Hankevaihtoehtojen ilmapäästöjen vaikutusta kasvillisuuteen ja eläimistöön käsitellään tarkemmin kappaleessa 7.5 ja terveyteen ja viihtyvyyteen kappaleessa 7.10.
Kotkamills Oy
14.10.2015
44(123)
Taulukko 17. Valtioneuvoston päätöksen (480/1996) mukaiset ilman epäpuhtauksien pitoisuuksien ohjearvot alueilla, joissa asuu tai oleskelee ihmisiä ja joissa ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille.
Ohjearvo
Aine
Tilastollinen määrittely
(20 °C, 101,3 kPa)
Hiilimonoksidi (CO)
Typpidioksidi (NO2)
Rikkidioksidi (SO2)
Hiukkaset (kokonaisleijuma)
20 mg/m3
tuntiarvo
8 mg/m3
tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo
150 µg/m3
kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste
70 µg/m3
kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo
250 µg/m3
kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste
80 µg/m3
vuoden vuorokausiarvojen 98. prosentti-
120 µg/m3
Hengitettävät hiukkaset (PM10)
Haisevien rikkiyhdisteiden koko-
piste
50
µg/m3
vuosikeskiarvo
70
µg/m3
kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo,
10 µg/m3
naismäärä (TRS)
TRS ilmoitetaan rikkinä
Taulukko 18. Valtioneuvoston asetuksen (38/2011) mukaisia ilman epäpuhtauksien pitoisuuksien raja-arvoja ulkoilmassa terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
Aine
Raja-arvo µg/m3
Keskiarvon
Sallittujen ylitysten
(20 °C, 101,3 kPa)
laskenta-aika
määrä vuodessa
350
1 tunti
24
125
24 tuntia
3
200
1 tunti
18
Rikkidioksidi (SO2)
Typpidioksidi (NO2)
40
Hiilimonoksidi (CO)
Hengitettävät hiukkaset
(PM10)
Pienhiukkaset
10 000
kalenterivuosi
-
8 tuntia
-
2)
24 tuntia
35
40 1)
kalenterivuosi
-
25
kalenterivuosi
-
50
1)
1)
Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa
2)
Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin
jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy.
7.2.1.1
Energiantuotanto
Arvioinnissa selvitettiin, kuinka hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 myötä lisääntyvä energiantarve vaikuttaa ilmapäästöihin. Arvioinnissa oletettiin, että kombivoimalaitoksessa nykyään aikakausilehtipaperin tuotantolinjalle tuotettu
lämpömäärä kaksinkertaistuu ja lisääntyvä sähköntarve ostetaan valtakunnan verkosta. Maakaasun käytön lisääntymisestä aiheutuvat päästöt ilmaan selvitettiin asiantuntija-arvioin. Arvioinnissa huomioitiin kombivoimalaitoksen lisäksi myös muu maakaasun käyttö kartongintuotannossa. Vaikutukset ilmanlaatuun arvioitiin perustuen nykyiseen
tietoon laitoksen ilmapäästöistä ja Kotkansaaren ilmanlaadusta.
Kotkamills Oy
14.10.2015
45(123)
Maakaasun käytössä syntyvien hiilidioksidipäästöjen määrää ja vaikutuksia käsitellään hankkeen ilmastovaikutusten
yhteydessä, sillä savukaasujen sisältämällä hiilidioksidilla ei ole suoraa vaikutusta kaupunki-ilman laatuun. Myös ostosähkön aiheuttamat hiilidioksidipäästöt huomioidaan ilmastovaikutusten yhteydessä.
7.2.1.2
Tieliikenne
Tieliikenteen aiheuttamia ilmapäästöjä arvioitiin käyttämällä VTT:ssä toteutettua Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmää (LIPASTO). LIPASTO-kokonaisuus koostuu inventointiosiosta ja
yksikköpäästöosiosta. Inventointiosio perustuu inventaariomalliin, jolla lasketaan aluekohtaisesti (esimerkiksi kunnittain) vuosittaiset päästömäärät liikennevälineryhmittäin. Inventointiosiot ovat parhaillaan uudistuksen alla, mutta
Kotkan tieliikenteen uusimmat laskentatulokset saatiin pyynnöstä VTT:stä (Mäkelä 2015). Inventointiosion päästölaskenta perustuu eri ajoneuvotyyppien suoritteisiin [km/vuosi] ja ajoneuvojen kulutus- ja päästökertomiin [g/km].
Laskennassa on huomioitu myös käytettävät polttoaineet, väylätyypit (maantiet ja kadut) sekä kylmällä moottorilla
ajamisesta aiheutuvat päästöt.
LIPASTO-järjestelmän yksikköpäästöosioon on koottu tietokanta, jossa on saatavilla liikennevälineiden päästömääriä
kuljetettua massa- tai henkilöyksikköä ja pituusyksikköä kohden. Raskaan liikenteen päästötasot on saatavilla tietokannassa kuljetusvälinekohtaisesti euroluokittain (EURO 1 – EURO 6) sekä vuoden 2011 keskiarvona.
Kotkamills Oy:n raskaan liikenteen aiheuttamat epäpuhtaudet (NOx, CO, SO2, hiukkaset, hiilivedyt) vuodessa arvioitiin LIPASTO-järjestelmän yksikköpäästöosion avulla. Tarkastelu suoritetaan suuntaa antavana tarkasteluna, jossa
lähtötietoina olivat:
-
kuljetusetäisyys
-
väylätyyppi
-
tyypillinen kuljetusväline
-
tavaramäärä
-
kuljetuskerrat vuodessa
Laskenta rajattiin koskemaan Kotkansaarta, jolloin kuljetusmatka on Kotkamills Oy:n pääportilta Kotkansaaren reunalle (Kivisalmen sillalle). Väylätyyppinä laskennassa käytettiin katua, jossa ajoneuvon päästökerroin on suurempi
kuin maantiellä. Laskennassa oletettiin, että kaikki kuljetukset suoritetaan täysperävaunullisilla rekoilla, joiden kapasiteetti on 40 tonnia. Kuljetusten oletettiin saapuvan tehtaalle tyhjinä ja lähtevän täysinä. Laskennassa kuljetuksille
käytettiin eri päästöyhdisteiden keskimääräisiä päästökertoimia ajoneuvokilometriä kohden eli vuoden 2011 keskiarvoa, joka oli ainoa saatavissa oleva keskiarvo päästökertoimille. Kuljetuskertojen määrät saatiin tuotannon arvioitujen
materiaalivirtojen perusteella, jotka on kuvattu kappaleessa 6.3.5. Laskenta suoritettiin suuntaa antavana tarkasteluna kaikille kolmelle hankevaihtoehdolle.
Kotkamills Oy
14.10.2015
7.2.1.3
46(123)
Muu tuotantotoiminta
Energiantuotannon ohella myös muiden kartongintuotantoon liittyvien prosessien ilmapäästöt tunnistettiin ja niiden
vaikutus ilmanlaatuun selvitettiin asiantuntija-arvioin. Hankkeen vaikutukset nykyisiin pölytasoihin arvioitiin asiantuntija-arvioin.
7.2.1.4
Ilmastovaikutukset
Hankkeen ilmastovaikutuksia tarkasteltiin lisääntyvän lämmöntuotannon, sähköntarpeen sekä kuljetusten hiilidioksidipäästöjen osalta, sillä niiden arvioitiin olevan merkittävimpiä tekijöitä ilmastovaikutusten osalta. Tarkastelu tehtiin karkealla tasolla. Muita hankkeeseen liittyviä hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi kemikaalien valmistaminen ja puunhankintaan liittyvät metsätyöt ja puun prosessointi. Ostosellun osuutta ei huomioitu ilmastovaikutuksissa, sillä selluntuotannon ilmastovaikutus voi olla jopa myönteinen, kun huomioidaan selluntuotantoon liittyvä energiantuotanto.
Laskelmissa kartongintuotannon tuotantolinjan lämmön- sekä sähköntarpeena oletettiin kaksinkertaistuvan ja maakaasun käytön kartonkikoneen kuivaimissa oletettiin viisinkertaistuvan. Kuljetusten hiilidioksidipäästöt rajattiin kattamaan raskaan tieliikenteen kuljetukset Etelä-Suomessa, sillä ilmastovaikutus ei ole samalla tavalla paikallinen kuin
muiden pakokaasupäästöjen vaikutus. Laskenta suoritettiin VTT:n LIPASTO-laskentajärjestelmällä pitkälti kuten
Kotkansaarella syntyvien liikennepäästöjen laskenta. Katuosuudeksi määriteltiin 2 km ja muu osuus määriteltiin
maantieosuudeksi. Raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusmatkana käytettiin keskimääräisiä, arvioituja matkoja. Yksinkertaistuksen vuoksi kaikkien tuotekuljetusten oletettiin lähtevän Hietasen satamasta laivakuljetuksina. Palautettavan arkitushylyn osuutta ei sisällytetty tarkasteluun sen suhteellisen pienen osuuden vuoksi.
7.2.1.5
Epävarmuustekijät
Liikenteen vaikutuksia ilmanlaatuun ja ilmastoon arvioitiin muun muassa materiaalivirtojen ja VTT:n LIPASTO-järjestelmän avulla. LIPASTO-järjestelmässä epävarmuutta tuloksiin tuo esimerkiksi se, että katusuorite (ajoneuvokilometriä vuodessa) yksittäisen kunnan osalta on kunnan väkilukuun perustuva osa Suomen koko katusuoritteesta. Raskaan liikenteen päästöjen laskennan tulokset ovat vain suuntaa antavia, sillä laskennassa tehtiin useita oletuksia ja
yksinkertaistuksia, millä voi olla huomattava vaikutus tulosten luotettavuuteen.
Hankkeen kaikkia teknisiä yksityiskohtia ei oltuvielä valittu arvioinnin aikana, mikä osaltaan aiheutti epävarmuutta
vaikutusten arvioinnissa ilmanlaadun sekä ilmaston osalta. Nykyisen energiantuotannon ja kulutuksen osalta huomioitiin vain vuoden 2014 lukemat, vaikka lukemat vaihtelevat jonkin verran vuosittain. Tällä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta tuloksiin, sillä tarkastelu tehtiin joka tapauksessa enemmänkin suuntaa antavana.
7.2.2
7.2.2.1
Nykytila
Ilmanlaadun yhteistarkkailu
Kotkassa ilmanlaatua seurataan yhteistarkkailuna, johon Kotkamills Oy osallistuu. Kotkan ympäristökeskus seuraa
alueen ilmanlaatua kahdella jatkuvatoimisella ilmanlaadun mittausasemalla, Kotkansaarella ja Rauhalassa. Asemilla
Kotkamills Oy
14.10.2015
47(123)
mitataan yhdyskuntailman hengitettävien hiukkasten, typenoksidien (NOx) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuutta. Lisäksi mittausverkkoon kuuluu siirrettävä mittausasema, jolla mitataan hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuutta. Vuonna 2014 siirrettävä mittausasema oli sijoitettu Kotkansaarelle, Kustaankadun ja Kirkkokadun kulmaukseen eli parin korttelin päähän Kotkamills Oy:n tehdasalueesta sekä liikennereitistä.
Mittaustuloksista laaditaan kuukausittain yhteenvetoraportit sekä vuosiraportit.
Kotkan ilmanlaadun vuosiraportin 2014 mukaan ilmanlaatu on Kotkassa keskimäärin hyvä. Merkittävimmin Kotkan
ilmanlaatua kuormittavat alueella toimivat sellu- ja paperitehtaat sekä satamat, jotka päästävät ilmaan huomattavat
määrät typenoksideja ja hiukkasia. Merkittäviä päästöjä aiheuttavat myös tieliikenne sekä sähkön- ja lämmöntuotantolaitokset. Myös puun pienpoltto voi heikentää ilmanlaatua. Voimakkaat pienhiukkasten kaukokulkeumat voivat lisäksi ajoittain heikentää ilmanlaatua huomattavasti.
Kotkan ilmanlaadun vuosiraportin 2014 mukaan mittaustuloksista laskettujen ilmanlaatuindeksien perusteella Kotkan ilmanlaatu oli vuonna 2014 suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Kotkansaarella kattotasolla ilmanlaatu
oli hyvä 86 % ajasta, Rauhalan mittausasemalla 79 % ajasta ja Kotkansaarella katutasossa 58 % ajasta. Heikentyneen
ilmanlaadun tunteja oli enemmän kuin vuonna 2013. Suurimmat ilmanlaatuun vaikuttaneet tekijät olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet maaliskuun katupölyaikana ja pienhiukkasten kaukokulkeuma kesäkuun alussa. Hengitettävien hiukkasten, typpidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet alittivat kuitenkin voimassa olevat kansalliset ohje- ja raja-arvot kaikilla mittausasemilla vuonna 2014.
Vuonna 2014 Kotkan laitosten ja satamien yhteenlaskettu typenoksidien päästö oli 2 034 tonnia, hiukkasten 424 tonnia ja rikkidioksidin 95 tonnia vuonna 2014. Kotkamills Oy:n osuus typenoksideista oli 18 %, hiukkaisista 4,2 % ja
rikkidioksidista 6,3 %. Yhteenlaskettu typenoksidien päästö oli lähes yhtä suuri kuin edellisenä kolmena vuotena
(kuva 7). Suurimmat typenoksidien päästölähteet olivat sellu- ja paperiteollisuus sekä satamat. Kotkamills Oy:n merkittävimmät typenoksidien lähteet olivat kombivoimalaitos (213 tonnia) ja soodakattila (123 tonnia). Kotkan tieliikenteen laskennallinen typenoksidien päästö on noin 12 % Kotkan laitosten, satamien ja tieliikenteen yhteenlasketusta päästöstä. Valtakunnan tasolla typenoksidipäästöistä noin puolet on peräisin liikenteestä.
Kuva 7. Laitosten ja satamien typenoksidipäästöjen kehittyminen Kotkassa vuosina 1987–2014 (Värri 2015)
Vuonna 2014 typpidioksidin vuosikeskiarvo Kotkansaarella katutason (3 m) mittausasemalla 13 μg/m3, alittaen selkeästi vuosiraja-arvon (40 μg/m3). Typpidioksidin pitoisuudet pysyivät myös selvästi tunti- ja vuorokausiohjearvojen
Kotkamills Oy
14.10.2015
48(123)
alapuolella, kuten seuraavasta kuvasta (kuva 8) voidaan nähdä. Korkein vuorokausiohjearvoon (70 μg/m3) verrannollinen pitoisuus oli Kotkansaarella (3 m) 40 μg/m3, Rauhalassa 49 μg/m3 ja Kotkansaarella (13 m) 48 μg/m3. Korkein tuntiohjearvoon (150 μg/m3) verrattava pitoisuus oli Kotkansaarella (3 m) 66 μg/m3, Rauhalassa 82 μg/m3 ja
Kotkansaarella (13 m) 73 μg/m3.
Kuva 8. Typpidioksidipitoisuudet Kotkassa vuonna 2014 verrattuna vuorokausi- ja tuntiohjearvoon (Värri 2015)
Ulkoilman typpidioksidipitoisuuksiin vaikuttavat useat tekijät, kuten laitosten ja dieselajoneuvojen päästömäärien
vaihtelut, otsonipitoisuus sekä sääolot. Mittaustuloksissa voivat näkyä myös mittauspaikkojen ympäristössä tapahtuvat muutokset. Pitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan talvella silloin, kun ulkoilman lämpötilat ovat matalimmillaan, liikenteen ja energiantuotannon päästöt suurimmillaan ja sääolot epäedulliset ilman epäpuhtauksien tehokkaan
laimenemisen ja sekoittumisen kannalta.
Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet alittivat Kotkassa vuorokausiohjearvon (70 μg/m3) (kuva 9). Pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli Kotkansaaren molemmilla mittausasemilla 13 μg/m3, alittaen vuosipitoisuudelle asetetun
raja-arvon (40 µg/m3).
Kotkamills Oy
14.10.2015
49(123)
Kuva 9. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna kansalliseen vuorokausiohjearvoon (Värri 2015)
Pienhiukkasten pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat Kotkansaaren (3 m) mittausasemalla välillä 7−15 μg/m3
(kuva 10). Korkeimmillaan pitoisuudet olivat maaliskuussa, jolloin hiukkaspitoisuuksia nostivat katupölyn lisäksi
myös kaukokulkeumat ja paikalliset päästöt. Pienimmillään pitoisuudet olivat joulukuussa. Pienhiukkasille ei Suomessa ole asetettu vuorokausiohje- tai raja-arvoja, vaan ainoastaan vuosiraja-arvo. Maailman terveysjärjestön (WHO)
suosituksenomainen vuorokausiohjearvo (25 μg/m3), ylittyi Kotkansaarella katutasossa 9 päivänä. Mittaustulosten
mukaan pienten hiukkasten osuus hiukkasista oli huomattavan suuri, keskimäärin 80 %.
Kuva 10. PM10- ja PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvot Kotkansaaren katutason mittausasemalla vuonna 2014
(Värri 2015)
Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä Kotkassa vuonna 2014. TRS-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli Kotkansaarella 1 μgS/m3. TRS:n vuorokausipitoisuudelle on annettu terveydellisin perustein ohjearvo (10 μgS/m3) alittui
kummallakin Kotkan mittausasemalla.
Kotkamills Oy
14.10.2015
50(123)
Kotkan ilmanlaadun yhteistarkkailun tuloksissa ei ole mukana niin sanottujen pintalähteiden kuten kiinteistöjen lämmityksestä, puun pienpoltosta ja pien- ja keskisuuresta teollisuudesta peräisin olevia päästöjä. Erityisesti hiukkaspäästöissä niiden osuus alueen kokonaispäästöistä voi olla huomattava. (Värri 2015)
Kotkan merkittävimpien päästölähteiden aiheuttamien rikinoksidien, haisevien rikkiyhdisteiden sekä hiukkasten
päästöt vähenivät oleellisesti 1980-luvun loppupuolella. Kokonaispäästöjen väheneminen on tasaantunut 2000-luvulla, eivätkä päästömäärät vähene enää selkeästi. Typenoksidien päästömäärät ovat vaihdelleet muita päästöjä
enemmän. Tämä selittyy lähinnä teollisuuslaitosten markkinatilanteesta johtuneilla tuotantotasomuutoksilla. (Värri
2015)
7.2.2.2
Liikenteen päästöt
Tieliikenteen päästöosuus on Kotkassa pienempi kuin keskimäärin Suomessa. Tieliikenteen pakokaasuista peräisin
olevien hiukkaspäästöjen osuus Kotkan kokonaishiukkaspäästöistä on viime vuosina ollut vajaat 10 % (Värri 2015).
Koko Suomessa osuus on suurempi, noin 17 % (VTT LIPASTO 2012). Kotkan tieliikenteen laskennallinen typenoksidien päästö on noin 290 t eli 12 % Kotkan laitosten, satamien ja tieliikenteen yhteenlasketusta päästöstä. Vuonna 2015
uudistettavan VTT:n LIPASTO-järjestelmän inventointilaskennan mukaiset Kotkan päästöt 2014 on esitetty seuraavassa taulukossa. Järjestelmää esitellään tarkemmin seuraavassa kappaleessa.
Taulukko 19. Liikenteen päästöt Kotkassa 2014 (Mäkelä 2015)
Yhdiste
Päästö,
tonnia/vuosi
Typenoksidit, NOx
304
Hiilimonoksidi (häkä), CO
433
Rikkidioksidi
0,4
Hiilivedyt, HC
51
Hiukkaset
9,5
Hiilidioksidi, CO2
83 300
Pakokaasupäästöjen lisäksi liikenne aiheuttaa ilmaan nousevaa katupölyä, joka aiheutuu hiekoitusmateriaalista, tienpinnasta ja renkaista irtoavasta materiaalista ynnä muusta. Katupöly on etenkin keväinen ongelma. Vaikka liikenteen
suorat hiukkaspäästöt ovat Kotkassa vain pieni osa hiukkasten kokonaispäästöstä, katupöly on merkittävä taajamien
ilmanlaatuun erityisesti kuivina kevätaikoina vaikuttava tekijä (Värri 2015).
Raskaan liikenteen moottorit ovat pitkälti dieselkäyttöisiä. Dieselkäyttöisissä ajoneuvoissa merkittävimpinä ilmanlaatuun vaikuttava tekijöitä ovat typenoksidit ja hiukkaspäästöt. Polttoaineen palaminen synnyttää diesel- sekä bensiinimoottorissa pakokaasuna hiilidioksidin ja vesihöyryn lisäksi terveydelle haitallisia palamattomia tai osittain palamattomia polttoaineosia ja palamisen sivutuotteita kuten typenoksideja. Ajoneuvojen pakokaasupäästöjä on vähennetty 1970-luvuta lähtien, mutta liikenteen osuus monista päästöistä on Suomessa edelleen merkittävä. Hiilimonoksidipäästöistä yli puolet ja hiilivetyja typenoksidipäästöistä noin puolet on peräisin liikenteestä. Suurin osa pakokaasupäästöistä on kaasumaisia, mutta dieselmoottorin pakokaasut sisältävät myös paljon kiinteitä ainesosasia.
Kotkamills Oy
14.10.2015
51(123)
Hiukkasia syntyy, kun polttoaine palaa epätäydellisesti, jolloin jäljelle jää nokea ja sen pinnalle tiivistyy hiilivety-yhdisteitä. Hiilivedyt ovat pääasiassa palamatonta polttoainetta, joka jää pakokaasuihin polttoaineen epätäydellisen palamisen tuloksena. Lisäksi dieselpolttoaineessa epäpuhtautena olevasta rikistä syntyy rikkidioksidia (SO2), joka reagoi
helposti pakokaasujen vesihöyryn kanssa ja tarttuu hiukkasten pinnoille. (Motiva 2015a, Motiva 2015b, VTT LIISA
2012).
Tieliikenteen rikkidioksidipäästöjen osuus on 2 % kokonaispäästöistä Suomessa. Osuus ei ole merkittävä kokonaisrikkidioksidipäästöissä, mutta koska ne vapautuvat ilmaan muiden liikennepäästöjen tavoin lähellä ihmisten hengityskorkeutta, niiden merkitys taajamailman epäpuhtauspitoisuuksissa on paljon suurempi kuin muiden suorien rikkidioksidipäästöjen osuus. (VTT LIISA 2012)
7.2.2.3
Ilmastovaikutukset
Maakaasu on fossiilinen polttoaine, jonka palamisessa syntyy hiilidioksidia. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joka
edistää kasvihuoneilmiötä ja ilmaston lämpenemistä. Hiilidioksidin vaikutus ilmakehässä on pitkäaikainen. Vuonna
2014 Kotkan laitosten ja satamien yhteenlaskettu fossiilinen hiilidioksidipäästö oli 434 000 tonnia, josta Kotkamills
Oy:n osuus oli hieman yli puolet (226 000 tonnia). Suurin fossiilisten hiilidioksidipäästöjen lähde Kotkamills Oy:n
tehtaalla on maakaasukombivoimala (osuus 201 000 tonnia vuonna 2014). Hiilidioksidi johdetaan kombivoimalan
savupiipun kautta muiden savukaasujen mukana ilmakehään. Muita maakaasun poltosta aiheutuvia päästöjä muodostuu Solaris-linjalla, impregnointitehtaalla ja meesauunissa. Myös Kotkamills Oy:n tuotantotoimintaan liittyvä liikenne tuottaa hiilidioksidipäästöjä ja vähäisemmissä määrin myös muita kasvihuonekaasuja kuten metaania. Vuonna
2013 koko Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 63,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia, josta liikenteen osuus oli 12,1
tonnia (19 %) (Tilastokeskus 2015).
7.2.2.4
Tuuliolosuhteet Kotkassa
Seuraavissa kuvissa on esitetty tuulensuuntien ja -nopeuksien jakauma kahdessa eri sijainnissa Kotkassa. Tuulen
suunnalla tarkoitetaan suuntaa, josta tuuli puhaltaa. Kotkan kaupungin vuoden 2014 ilmanlaaturaportissa esitetty
tuulensuuntien ja -nopeuksien jakauma perustuu Kotkansaaren mittausaseman vuoden 2014 tietoihin (Värri 2015).
Kuvasta voidaan nähdä, että vallitsevat tuulensuunnat olivat etelän ja lännen väliltä, josta tuuli lähes puolet (noin 46
%) ajasta. Idän ja pohjoisen puoleisia tuulia esiintyi puolestaan etenkin tammi- ja marraskuussa. Kotkan ilmanlaadun
vuosiraportin 2014 mukaan vallitsevat tuulensuunnat ovat olleet Kotkansaarella samat myös edellisinä vuosina. Kotkansaarta lähimmän Ilmatieteen mittauspisteen eli Rankin tyypilliset tuuliolosuhteet on laskettu vuosilta 2000–2009
(kuva 12). Laskennassa tuulihavainnot on haettu 3 tunnin välein 10 asteen tarkkuudella ja tuulen nopeuden tarkkuudella 1 m/s. Vuosien 2000–2009 keskituulen nopeus oli 5,1 m/s. Tyypillisin tuulen suunta oli havainnoissa lounaasta.
Suomessa yleisesti lounaistuulet (tuulensuuntasektori etelä–länsi) on vallitseva eli enemmistö tuulista puhaltaa näiltä
ilmansuunnilta (Tuuliatlas 2015). Kotkamills Oy:n tehtaan sijaintiin nähden enemmistö tuulista suuntautuu merialueelle ja vastarannan suuntaan Hallaan ja Tiutisensaaren pohjoisosaan.
Kotkamills Oy
14.10.2015
52(123)
Kuva 11. Kotkansaaren mittausaseman tuuliolot 2014 (Värri 2015).
Kuva 12. Tuuliolot Kotkan Rankissa 2000–2009 (Ilmatieteenlaitos 2010).
7.2.3
Tieliikenteen vaikutukset ilmanlaatuun
Investointihankkeen myötä tehtaalle kulkeva raskas liikenne lisääntyy keskimäärin 60 raskaan liikenteen ajoneuvolla
eli 120 ajokerralla. Ilmanlaadun kannalta tällä on vaikutusta pakokaasupäästöihin sekä katujen pölyämiseen. Kotkamills Oy:n raskaan liikenteen aiheuttamat ilmapäästöt vuodessa arvioitiin VTT:n LIPASTO-järjestelmän yksikköpäästöosion avulla. Lasketut liikenteen päästömäärät nykytilanteessa ja hankkeen toteutusvaihtoehdoissa VE1 ja VE2 on
esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 20) ja kuvassa (kuva 13). Vaihtoehtojen VE1 ja VE ero kuljetusten määrässä
Kotkamills Oy
14.10.2015
53(123)
on pieni, joten myös erot päästöissä ovat vähäiset. Koska matka sekä väylätyyppi Kotkansaarella eivät muutu hankkeen myötä ja laskennassa kuljetusten päästökertoimet pidettiin eri vaihtoehdoissa samana, päästömäärä on suoraan
verrannollinen kuljetusten määrään.
Taulukko 20. Vaihtoehdoista VE0, VE1 ja VE2 aiheutuvat raskaan liikenteen kuljetusten aiheuttamat päästöt
Päästökomponentti
Päästö
Päästö
Päästö
Päästölisäys
Päästölisäys
VE0
VE1
VE2
VEo ->VE1
VEo ->VE2
NOx (kg/a)
CO (kg/a)
710
2 080
2 110
1 360
1 390
48
141
143
93
95
SO2 (kg/a)
0,6
1,8
1,8
1,2
1,2
HC (kg/a)
23
68
69
45
46
Hiukkaset (kg/a)
11
32
32
21
21
Kuva 13. Vaihtoehdoista VE0, VE1 ja VE2 aiheutuvat raskaan liikenteen kuljetusten aiheuttamat päästöt
Hankevaihtoehdoista VE1 ja VE2 johtuvien liikenteen lisäyksen suorat päästöt Kotkansaarella ovat hyvin pienet, kun
niitä verrataan Kotkan laitosten ja satamien kokonaispäästömääriin tai Kotkan kokonaisliikenteen päästömääriin.
Pakokaasupäästöt vapautuvat suoraan ilmaan hengityskorkeudessa, joten terveydellisesti ne ovat merkittävämpiä
kuin tuotantolaitosten aiheuttamat ilmapäästöt.
Liikenne Satamakadulla on muutoinkin vilkasta, mutta liikenne on pääasiassa henkilöautoliikennettä. Dieselkäyttöinen rekka aiheuttaa yleisesti ottaen enemmän pakokaasupäästöjä kuin henkilöauto. LIPASTO-järjestelmässä annettujen ajoneuvojen keskimääräisten päästökerrointen mukaan raskas liikenne aiheuttaa enemmän etenkin typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Esimerkiksi täyden täysperävaunuyhdistelmällisen rekan typenoksidi- tai hiukkaspäästö voi
olla samalla matkalla jopa monikymmenkertainen bensiinikäyttöiseen henkilöautoon verrattuna katuajossa. Myös
rikkidioksidipäästöjä syntyy moninkertaisesti enemmän raskaan liikenteen kuljetuksissa henkilöautoihin verrattuna.
Ero hiilivedyissä ja hiilimonoksidissa ei ole niin merkittävä; bensiinikäyttöiset henkilöautot voivat tuottaa hiilimonoksidia katuajossa samalla matkalla hieman enemmän kuin rekat.
Kotkamills Oy
14.10.2015
54(123)
Hiukkaspäästöjä ei ole eritelty LIPASTO-järjestelmässä hengitettäviin ja pienhiukkasiin, joten eroa niiden välillä ei
voida arvioida. Suorien päästöjen lisäksi myös epäsuorat hiukkaspäästöt eli katupöly lisääntyy jonkin verran liikennemäärien kasvaessa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2, mutta määrää ja vaikutusta ilmanlaatuun on vaikea arvioida ilman
laskennallista tarkastelua. Pienhiukkasten määrä Kotkan keskustan kaupunki-ilmassa katutasolla ylitti vuonna 2014
hieman WHO:n terveysperusteisen vuosiohjearvon. Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 voivat vaikuttaa tilanteeseen kielteisesti etenkin kevään katupölyaikana, sillä raskas liikenne nostattaa katupölyä helpommin ja enemmän kuin henkilöautoliikenne. Myös hengitettävien hiukkasten pitoisuudet voivat hieman nousta Kotkansaarella hankkeen vuoksi.
Lisääntyvän raskaan liikenteen vaikutus typenoksidien ja hiukkaspäästöihin Kotkansaarella on huomattava ja niiden
vaikutus ilmanlaatuun arvioidaan olevan paikallisesti merkittävä. Muuten merkitys liikenteen lisäyksen aiheuttamiin
ilmapäästöihin arvioidaan olevan vähäisempi hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2, kun huomioidaan nykyiset liikennemäärät Kotkamills Oy:n Kotkansaaren liikennereiteillä.
VE0 ei aiheuta muutoksia liikenteen aiheuttamiin ilmanlaatuvaikutuksiin.
7.2.4
Energiantuotannon vaikutukset ilmanlaatuun
Maakaasua käytetään kombivoimalaitoksessa sekä kartonkikoneen kuivaimissa. Maakaasun polton ympäristövaikutukset ovat moniin muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna vähäiset, sillä maakaasun poltosta ei synny lainkaan
rikkidioksidi-, hiukkas- tai raskasmetallipäästöjä eikä tuhkaa. Ilmanlaadun kannalta merkittävimmät maakaasun polton päästöt ovat typenoksidi- ja häkäpäästöt, joiden määrää rajoitetaan suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta annetun asetuksen (ns. SUPO-asetus, VNa 936/2014) mukaisilla päästöraja-arvoilla.
Typenoksideista suurin osa on energiantuotantoyksikön sisällä typpimonoksidina (NO), mutta ilmakehässä ne hapettuvat nopeasti typpidioksidiksi (NO2). Kombivoimalaitoksessa typenoksidipäästöihin vaikuttavat useat tekijät, kuten
maakaasun palamisolosuhteet (lämpötila ja happipitoisuus). Maakaasun poltossa vallitseva päästömekanismi typenoksidipäästöjen syntyyn on terminen NOx. Päästön typpi on peräisin palamisilmasta, sillä maakaasun sisältämän
typen määrä on pieni. Suomeen tuotava siperialainen maakaasu sisältää typpeä 0,9 % (Suomen kaasuyhdistys 2014).
Jatkuvatoimisten päästömittauksien mukaan vuonna 2014 kombivoimalan typenoksidipäästön (NO2:na ilmoitettuna) kuukausikeskiarvojen keskiarvo eli vuosikeskiarvo oli 67 mg/nm3 (15 % happipitoisuudessa). Ympäristölupapäätöksen mukaan koko kombivoimalaitoksen (kaasuturbiini ja kombikattila yhteiskäytössä) savukaasujen typenoksidipitoisuuden raja-arvo on tällä hetkellä kuukausikeskiarvona 100 mg/nm3. Raja-arvo koskee myös hankkeen jälkeistä tilannetta. Ympäristövaikutusten kannalta olennaisin savukaasujen typenoksidipitoisuus ei siten voi juurikaan
kasvaa nykyisestä, mutta lisääntyvästä maakaasun käytöstä johtuen kombivoimalaitoksen kokonaispäästömäärä tulee kasvamaan hankkeen myötä. Vuonna 2014 kokonaispäästö oli 213 tonnia.
Kaasun palamisessa hiilimonoksidin syntyyn vaikuttaa erityisesti happipitoisuus sekä palamisilman ja polttoaineen
sekoittuminen. Hiilimonoksidipäästö lisääntyy liian alhaisessa happipitoisuudessa (Suomen kaasuyhdistys 2014).
Jatkuvatoimisten päästömittauksien mukaan vuonna 2014 kombivoimalan hiilimonoksidipäästön kuukausikeskiarvojen keskiarvo oli 103 mg/nm3 (15 % happipitoisuudessa). Hiilimonoksidipitoisuudelle ei ole tällä hetkellä luparajaa
ympäristöluvassa. Vuoden 2016 alussa voimaan astuva, SUPO-asetukseen perustuva kombivoimalaitoksen savukaa-
Kotkamills Oy
14.10.2015
55(123)
sujen tavoitearvo hiilimonoksidipitoisuudelle on 133 mg/nm3 (15 % happipitoisuudessa) kuukausikeskiarvona. Lähtökohtana on, että hiilimonoksidipitoisuus tulee pysymään tavoitearvon alapuolella, eivätkä häkäpitoisuudet voi siten
juurikaan kasvaa nykyisestä tasosta. Kuten typenoksidien osalta, myös vuotuinen hiilimonoksidin kokonaispäästömäärä kasvaa hankkeen ja kombivoimalaitoksen lisääntyvän käytön myötä. Vuonna 2014 päästö oli 357 tonnia.
Kotkamills Oy:n kombivoimalaitoksen savukaasut johdetaan 88 metriä korkeasta savupiipusta ilmakehään, jossa ne
laimenevat tehokkaasti ilmassa ja leviävät laajalle alueelle. Vallitsevat tuulensuunnat ovat Kotkassa tyypillisesti etelän
ja lännen väliltä, joten päästöt todennäköisesti leviävät suurimmaksi osaksi merialueen ja Hallan sekä Tiutisensaaren
pohjoisosan suuntaan.
Kotkan ilmanlaadun yhteistarkkailun raportin (Värri 2015) mukaan Kotkamills Oy:n osuus Kotkan laitosten ja satamien typenoksidipäästöistä vuonna 2014 oli 18 %, josta kombivoimalaitoksen osuus oli yli puolet (58 %). Kotkamills
Oy:n osuus laitosten ja satamien typpidioksidipäästöistä kasvaa hyvin todennäköisesti jatkossa, mikäli muiden päästölähteiden päästömäärät pysyvät samoina. Viime vuosina typenoksidienpäästöt ovat olleet Kotkassa tasaiset ja vuorokausi- ja tuntiohjearvoon verrannolliset typpidioksidipitoisuudet ovat alittuneet Kotkassa selvästi (kuva 8). Maanpinnan typenoksidipitoisuuksiin vaikuttaa kaupungeissa eniten liikenne. Korkeiden piippujen ansiosta teollisuuden
typenoksidipäästöt leviävät ja laimenevat ennen maantason saavuttamista, eikä Kotkamills Oy:n hanke siten todennäköisesti juurikaan vaikuta maanpinnalta mitattaviin pitoisuuksiin. Tilanne on sama myös häkäpitoisuuksien osalta.
Lisäksi häkä reagoi ilmakehässä muuttuen hiilidioksidiksi, vaikuttaen siten enemmän kasvihuonekaasuna kuin ilmanlaatua heikentävänä päästönä. Kotkan ilmanlaadun tarkkailuun ei sisälly häkäpitoisuuksien mittaamista.
Maakaasun käyttö kartonkikoneella todennäköisesti moninkertaistuu, mutta päästömäärät ovat kombivoimalaitokseen verrattuna pienet eikä niillä arvioida olevan merkitystä ilmanlaadun kannalta.
Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 energiantuotannosta aiheutuvat päästömäärät ovat samaa luokkaa. Hankkeen tuomat
päästöt eivät eroa laadultaan nykyisen toiminnan päästöistä.
7.2.5
Muun tuotannon vaikutukset ilmanlaatuun
Mekaanisen massan tuotannossa hiertämöllä muodostuu puun jauhatuksessa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOCpäästöjä. Yhdisteet ovat peräisin puuaineksesta ja ne sisältävät esimerkiksi metanolia ja terpeeniä. Suurin osa VOCpäästöistä vapautuu kuitenkin hakekasoista jo varastoinnin aikana. (Euroopan komissio 2015.) VOC-päästöt voivat
aiheuttaa terveys- ja viihtyvyyshaittoja. Verrattuna vaihtoehtoon VE0, vaihtoehtojen VE1 ja VE2 tuomalla muutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta VOC-päästöihin.
Kaikissa hankevaihtoehdoissa hake kierrätetään hiertämölle hakekentän kautta, mukaan lukien omalta sahalta tuleva
hake. Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 muutoksen ei arvioida vaikuttavan puru- ja hakekentältä aiheutuvaan pölyhaittaan. Hankevaihtoehdoilla ei ole vaikutusta muihin Kotkamills Oy:n tuotantotoiminnasta aiheutuviin, ajoittaisiin
hajuhaittoihin.
Kotkamills Oy
14.10.2015
7.2.6
56(123)
Vaikutukset ilmastoon
Hankkeen myötä maakaasun käyttö kombivoimalaitoksessa lisääntyy. Hiilidioksidin ominaispäästökertoimena maakaasulle on käytetty arvoa 199,2 kgCO2/MWh. Mikäli lämmöntarve koneella kasvaa 200 000 MWh vuodessa ja voimalaitoksen lämmöntuotannon hyötysuhteeksi oletetaan 90 %, tarvitaan maakaasua lisää noin 222 000 MWh verran.
Arvion mukaan kartonkikoneessa maakaasun käyttö viisinkertaistuu, jolloin maakaasua tarvitaan noin 130 000 MWh
vuodessa.
Sähkönkäyttö lisääntyy kartongintuotannossa arviolta 300 000 MWh. Lisäsähkö ostetaan valtakunnan verkosta. Suomessa kulutettavasta sähköstä suurin osa tuotetaan ydinvoimalla, vesivoimalla, biomassalla, kivihiilellä ja maakaasulla ja myös tuontisähkön osuus on merkittävä. Suomen keskimääräinen sähkönhankinnan CO2-päästökerroin laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona on 220 kg CO2/MWh (Motiva 2015c). Käytettäessä laskennassa kyseistä
keskimääräistä kerrointa, ostosähköstä aiheutuu hankkeen vuoksi keskimäärin 66 tuhatta hiilidioksiditonniavuodessa.
Seuraavassa taulukossa (taulukko 21) on esitetty karkeasti arvioidut, hankkeen tuomat lisäykset hiilidioksidipäästöihin sekä maakaasun käytön ja ostosähkön kokonaishiilidioksidipäästöt kartongin tuotantolinjalla. Laskennan mukaan eniten lisää hiilidioksidipäästöjä aiheutuu ostosähköstä, kun laskennassa käytetään keskimääräistä ostosähkön
hiilidioksidipäästökerrointa.
Taulukko 21. Arvioidut hankkeen tuomat lisäykset hiilidioksidipäästöihin sekä kartongintuotannon kokonaishiilidioksidipäästöt
CO2-päästölisäys
CO2-kokonaispäästö
1000 t/a
1000 t/a
Kombivoimala
46
246
Kartonkikone
20
26
Ostosähkö
66
66
Yhteensä
132
337
Lisääntyvän liikenteen lasketut hiilidioksidipäästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Nykytilanteeseen (VE0) verrattuna raskaan liikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt lähes kolminkertaistuvat vaihtoehtojen VE1 ja VE2 myötä,
kuten muidenkin liikenteen päästöjen osalta. Maakaasun ja ostosähkön tuoman hiilidioksidipäästön lisäykseen (132
ooo tonnia) verrattuna liikenteen tuoma muutos hiilidioksidipäästössä (noin 4 500 tonnia) on pieni (noin 3 %). Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välinen ero (100 t/a) on hyvin pieni suhteessa muiden lähteiden päästöihin.
Taulukko 22. Raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöt eri hankevaihtoehdoissa
CO2
1000 t/a
Päästö
Päästö
Päästö
Muutos päästössä
Muutos päästössä
VE0
VE1
VE2
VEo ->VE1
VEo ->VE2
2,7
7,1
7, 2
+ 4,4
+ 4,5
Kotkamills Oy
14.10.2015
57(123)
Vuonna 2014 koko tehtaan fossiilinen hiilidioksidipäästö oli 226 000 tonnia (ilman ostosähköä ja liikennettä). Siihen
suhteutettuna hankkeen tuoma hiilidioksidipäästölisäys 132 000 tonnia (ilman liikennettä) on hyvin merkittävä, noin
58 %. Ostettavan sähkön tuotannon ja liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä ei huomioida tehtaan kasvihuonekaasujen päästöluvassa.
Hankkeen myötä lisääntyvä maakaasun käyttö kombivoimalassa ja kartonkikoneella lisää hiilidioksidipäästöjä arviolta yhteensä 66 000 tonnia, mikä on myös huomattava muutos koko tehtaan fossiiliseen hiilidioksidipäästöön suhteutettuna. Maakaasun käytön lisäyksen myötä tehtaan päästömäärä lisääntyisi noin 29 %.
Hierteen valmistuksessa jauhatuksen sähköenergian kulutus on vaihtoehdossa VE1 noin 20 000 MWh enemmän vuodessa kuin vaihtoehdossa VE2. Hiilidioksidipäästönä ero on noin 4 400 tonnia, kun käytetään keskimääräistä sähköntuotannon hiilidioksidin päästökerrointa. Hiilidioksidipäästöjen ero eri hankevaihtoehdoissa ei ole merkittävä
koko hankkeen tuomiin hiilidioksidipäästöihin verrattuna.
Hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmastoon on pitkäaikainen. Vuonna 2013 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat
63,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia (Tilastokeskus 2015). Kartonkikonehankkeen vaihtoehtojen VE1 ja VE2 tuoma lisäys koko maan kasvihuonekaasupäästöihin on pieni, luokkaa 0,2 %.
7.3
7.3.1
Merialueen veden laatu, vesieliöstö ja kalastus
Vesistön nykytilaa on tarkasteltu ympäristöhallinnon tietokantojen sekä alueella toteutettujen velvoitetarkkailujen
aineistojen perusteella. Arvioinnissa selvitettiin muutosten kohteena olevien prosessien käyttämän veden määrä sekä
syntyvän jäteveden määrä ja laatu. Hankevaihtoehtoihin VE1 ja VE2 sisältyvä investointi jätevedenpuhdistamolle ja
puhdistamolta mereen johdettavan jäteveden määrä ja kuormitus on esitetty hankekuvauksen yhteydessä (kappale
6.3.8). Suunnittelun lähtökohtana on ollut, ettei puhdistamolta mereen johdettava kuormitus kasva. Prosessisuunnittelun keskeneräisyys vaikuttaa jossain määrin arvioinnin luotettavuuteen, sillä toteutukseen voi vielä tulla muutoksia. Tavoite päästöjen pysymisestä ennallaan on mahdollista saavuttaa usealla eri tavalla, mutta prosessiratkaisujen avoimuus aiheuttaa epävarmuutta vaikutusten ja riskien arviointiin. Toisaalta investointi tehdään käyttäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa, joten lähtökohtaisesti investoinnin jälkeen jätevedenpuhdistamon toiminnan riskit
ovat paremmin hallittavissa kuin nykyisin. Arvioinnissa selvitettiin lisäksi uudet käyttöönotettavat kemikaalit sekä
niiden mahdollinen päätyminen jätevesiin normaalitoiminnan aikana. Kuormitusarvioiden perusteella tehtiin päätelmiä jätevesien vaikutuksesta vastaanottavassa vesistössä. Erillistä päästöjen leviämisen mallinnusta ei katsottu tarpeelliseksi, sillä kuormitus tai jätevesivirtaama eivät kasva nykyisestä, eikä jäteveden poistoputken sijainti muutu.
Kotkamills Oy:n tehtaat eivät sijaitse pohjavesialueella (Ympäristöhallinto 2015). Koska hankkeella ei odoteta olevan
rakentamisen, toiminnan tai toiminnan lopettamisen aikana merkittäviä suoria tai välillisiä vaikutuksia pohjaveteen,
ei pohjavesivaikutuksia arvioitu.
Kotkamills Oy
14.10.2015
7.3.2
7.3.2.1
58(123)
Nykytilanne
Veden laatu
Pyhtää–Kotka–Hamina-sisäsaariston merialueet on luokiteltu tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevaksi merialueeksi. Syynä Suomenlahden ulkosaariston ja sisäsaariston heikentyneeseen tilaan on pitkälle edennyt rehevöityminen, jonka seurauksena levätuotanto on kasvanut ja laajat alueet merenpohjaa ovat säännöllisesti hapettomia ja vailla
eliöstöä. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueella on leveä saaristovyöhyke, jonka lukuisat syvänteet ja matalat kynnysalueet estävät pohjanläheisen veden vaihtumista. Lokeroituneilla alueilla myöskään ulkoisen kuormituksen vaikutukset eivät välttämättä ole voimakkaimpia päästölähteen lähellä, vaan tulevat näkyviin geomorfologisten edellytysten mukaisesti. Jokien ravinnekuormituksen ohella syvänteiden happivajeen aiheuttama merialueen sisäinen
kuormitus on vakava ongelma. Lisäksi Suomenlahdella havaitaan sinilevien massakukintoja lähes vuosittain. Kymijoen edustan rannikolla kehitys on rehevyysmittareiden perusteella ollut pääsääntöisesti lievästi parempaan suuntaan
(Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2013a). Merialueen kemiallinen tila on hyvää huonompi eli tavoite hyvästä kemiallisesta tilasta ei ole toteutunut.
Viime vuosina Pyhtää–Kotka–Hamina-merialueen keskimääräinen vedenlaatu on pysytellyt hyvin samalla tasolla.
Jokivesillä on selvä vaikutus erityisesti rannikon läheisiin pintavesikerroksiin. Vaikutus näkyy muun muassa sameuden lisääntymisenä ja alhaisina suolapitoisuuksina. Vedenlaadussa tapahtuu luontaista vaihtelua eri vuosien välillä.
Kotkamills Oy osallistuu Pyhtää–Kotka–Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailuun. Merialueen tarkkailuohjelman mukaan tarkkailuun sisältyy veden fysikaalis–kemiallisen tilan seurantaa, rehevöitymisseurantaa sekä
haitallisten aineiden kertymisseurantaa/sedimenttitutkimusta. Tarkkailun käytännön toteuttamisesta vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. (Mänttäri 2015.)
Kotkan edustan merialueen suurin kuormittaja on hajakuormitus, joka kulkeutuu alueelle Kymijoen virtaamien mukana. Tämän lisäksi merialueelle kohdistuu pistemäistä kuormitusta, jota aiheuttavat lähinnä Kotkan ja Haminan
merialueen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet sekä Kymijoen alaosan pistekuormittajat. Tuulilla, virtauksilla ja
veden korkeuksilla on tärkeä merkitys joki- ja jätevesien leviämiselle ja sekoittumiselle merialueella. Kesäkerrostuneisuuden aikana virtausten suunta noudattelee pitkälle vallitsevan tuulen suuntaa. Loppukesällä lämpötilakerrostuneisuuden purkauduttua pintavirtaus suuntautuu pääsääntöisesti länteen. Talven ja alkukevään jääpeitteisenä aikana
idänpuoleiset virtaukset ovat todennäköisesti vallitsevia. Lämpötilan harppauskerroksen alapuolisen veden liikkuminen alueella on selvästi rajoittuneempaa kuin pintaveden. (Mänttäri 2015.)
Alueelle tuleva kokonaisravinnekuormitus oli vuonna 2014 selvästi edellisvuotta pienempi. Laskenut ravinnekuormitus selittyy pääosin merialueelle laskevien jokien edellisvuotta alhaisemmilla virtaamilla. Selkeästi suurin kiintoaineja ravinnekuormittaja on Kymijoki. Kymijoen vedenlaatu on kuitenkin viime vuosina selvästi parantunut ja sen fosforipitoisuudet ovat nykyään matalampia kuin merialueella, eikä jokivesi enää ole ollut rannikkoa rehevämpää.
Vuonna 2014 Kymijoen mukanaan tuoma ravinnekuormitus oli edellistä vuotta pienempi, mutta osuus alueen kokonaiskuormituksesta oli pysynyt edellisvuosien tasolla. Kymijoen osuus vuonna 2014 oli 84 % fosfori- ja 93 % typpikuormituksen osalta. (Mänttäri 2015.)
Kasvukauden aikana pintaveden happikyllästys oli vuonna 2014 koko merialueella pääsääntöisesti yli 70 %. Osalla
tarkkailupisteistä oli kesän aikana havaittavissa levätuotannon aiheuttamaa hapen ylikyllästystä, jolloin happikyllästys kohosi yli 100 %:n. Talvella alusveden happitilanne oli koko alueella vähintään kohtalainen eikä hapenkyllästys
Kotkamills Oy
14.10.2015
59(123)
laskenut helmikuussa alle 60 %:n. Kesällä alusveden happitilanne oli jonkin verran talvea huonompi ja selvää hapenpuutetta oli havaittavissa muutamilla pisteillä. Täysin hapettomia alueita ei kuitenkaan havaittu. Vähähappisilla alueilla alusveden fosforipitoisuudet ja sameus olivat hieman muuta aluetta korkeampia. (Mänttäri 2015.)
7.3.2.2
Pohjaeläimet ja pohjan laatu
Pohjaeläinyhteisöt
Itämerellä pohjaeläinyhteisöjen runsaus ja myös alueellinen jakautuminen ovat voimakkaasti yhteydessä veden suolaisuuden ja happiolosuhteiden vaihteluihin. Siirryttäessä sisälahdilta ulkosaaristoon muuttuvat myös suolaisuus-,
lämpötila-, rehevyys- ja happiolot. Tarkkailutulosten mukaan muutamaa matalinta näyteasemaa lukuun ottamatta
kaikilla asemilla oli ohuen (2−44 mm) hapellisen pintasedimentin alla enemmän tai vähemmän tummaa tai mustaa
sulfidiliejua tai sulfidiraitoja. Erityisesti syvemmillä näyteasemilla liejussa oli myös selvää rikkivedyn hajua. Vuoden
2012 laajassa pohjaeläintutkimuksessa kaikilla pohjilla oli kuitenkin elämää. Matalalla sisäsaariston alueella lajistoltaan köyhä pohjaeläimistö koostui lähes täysin makean veden surviaissääsken toukista ja harvasukasmadoista valtalajien ollessa alueen rehevyyttä ilmentävät Potamothrix-/Tubifex-harvasukasmato ja Chironomus-surviaissääski. Lajirunsaus oli suurin jokisuistoissa. Ulkosaariston syvillä liejupohjilla pohjaeläinyhteisö koostui puolestaan lähes täysin Marenzelleria-monisukasjalkaisista. Tämä 1990-luvulla Itämerelle levinnyt tulokaslaji oli runsain yli 30 metrin
syvyydessä, jossa suurimmat tiheydet olivat lähes 4000 sukasmatoa neliömetrillä. Vastaavassa laajassa pohjaeläintutkimuksessa vuonna 2007 nämä samat syvät merialueet olivat pohjaeläimistöltään täysin kuolleita tai ainakin erittäin köyhtyneitä johtuen huonosta happitilanteesta. Marenzelleria-laji on tehokas leviämään ja pystyy elämään vähähappisissa olosuhteissa ja hetkellisesti jopa hapettomissakin. Tuoreiden tutkimusten mukaan runsas Marenzelleria-pohjaeläinyhteisö voi pohjasedimentin möyhentämisellään muuttaa pohjan koostumusta ja vaikuttaa näin positiivisesti sen ominaisuuksiin ja myös pohjan happitilanteeseen. Marenzelleria-lajin lisäksi syvillä pohjilla esiintyi pienessä määrin myös muuta lajistoa. (Anttila-Huhtinen 2013.)
Suomenlahden rannikkoalueen luontaiset lajit liejusimpukka (Macoma baltica) ja valkokatka (Monoporeia affinis)
voivat edelleen huonosti tutkimusalueella. Liejusimpukan kanta taantui vähitellen 1980-luvulla ja valkokatkan romahti 1990-luvun puolivälissä. Erityisesti valkokatkan häviäminen on yhteydessä syvien pohjien huonoon happitilanteeseen, joka heikkeni tuolloin oleellisesti eikä ole sen jälkeenkään merkittävästi kohentunut. Vuoden 2012 tutkimuksessa valkokatkaa tavattiin vain kolmella asemalla ja näilläkin yksilömäärät olivat hyvin vähäisiä. Ulkosaariston
syvillä alueilla pohjien tilan voidaan katsoa kehittyneen lievästi parempaan suuntaan 2000-luvulla. Sen sijaan rannikolla muutos ei ole ollut niin selkeä. BBI-indeksin mukaan pohjan ekologinen tila on parantunut Ahvenkoskenlahden
syvännealueella, Kotkan edustalla Sunilanlahdella ja sisäsaaristossa sekä Summan edustalla (alle 10 m). Kuitenkin
monin paikoin matalalla sisäsaariston alueella surviaissääskibiomassat ovat kasvaneet 2000-luvulla ja vaateliaampaa
lajistoa tavattiin harvemmilla alueilla kuin aiemmissa 2000-luvun tutkimuksissa. Kun myös syvien alueiden pohjaeläinbiomassat ovat kasvaneet jyrkästi 2000-luvulla Marenzellerian runsastumisen myöstä, niin tutkimusalueen
pohjaeläimistön kokonaisbiomassa on selvästi suurempi kuin 2000-luvun alussa. (Anttila-Huhtinen 2013.)
Haitalliset aineet sedimentissä
Pyhtää–Kotka–Hamina-merialueen sedimenteistä on yhteistarkkailuun liittyen tehty haitallisten aineiden tutkimuksia vuosina 1994, 2000, 2003 ja 2009. Vuosina 1994–2003 tutkittiin lähinnä pintasedimenttien metalli- ja ravinnepitoisuuksia. Vuonna 2009 tutkittiin metalleja, orgaanisia tinayhdisteitä ja PAH-yhdisteitä. Vuonna 2009 pintasedimenttien elohopea- (Hg), kadmium- (Cd), lyijy- (Pb) ja sinkkipitoisuudet (Zn) olivat hieman pienempiä tai samaa
Kotkamills Oy
14.10.2015
60(123)
tasoa kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2003. Ruoppaus- ja läjityskelpoisuuden raja-arvoihin verrattuna erityisesti elohopea- ja kadmiumpitoisuudet ylittivät tason 1 (taso 1 = mahdollisesti pilaantuneet ruoppausmassat) rajaarvopitoisuudet useilla pisteillä. Orgaanisista tinayhdisteistä pintasedimenttien normalisoidut tributyylitinapitoisuudet (TBT) ylittivät käytännössä tason 1 raja-arvopitoisuudet lähes kaikilla tutkituilla paikoilla. Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet vaihtelivat tarkkailualueella lähinnä sedimentin laadusta johtuen ja pitoisuudet olivat korkeimpia
paljon orgaanista ainesta sisältävissä sedimenteissä. Korkeimmat yksittäiset pitoisuudet määritettiin Kotkan edustan
sedimenteistä. PAH-yhdisteistä vain naftaleenin ja antraseenin pitoisuudet ylittivät normalisoituina muutamilla paikoilla niukasti ruoppausmassojen tason 1 raja-arvopitoisuuden. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011.)
7.3.2.3
Merialueen kalastus ja virkistyskäyttö
Pyhtää–Kotka–Hamina-merialue on ympäristöltään monipuolinen. Alue sisältää jokien suistoalueita, merenlahtia,
sisä- ja ulkosaaristoa sekä meren selkiä. Merialue ja sen saaristo muodostavat tärkeän virkistyskäyttöalueen ja alueella
onkin runsaasti yleisiä uimarantoja, leirintäalueita sekä paljon loma-asutusta. HaminaKotka Satama Oy:n satamat
ovat tärkeitä vientisatamia. Lähisaarten välillä harjoitetaan reittiliikennettä ja huviveneily on alueella yleistä. Merialueella harjoitetaan sekä ammattimaista että kotitarve- ja virkistyskalastusta. (Mänttäri 2015.)
Kotkamills Oy osallistuu Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Tarkkailun käytännön toteuttamisesta vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Tarkkailuohjelmaa tarkistettiin vuoden 2012 alussa ja
se on voimassa vuodet 2012–2016. Vuonna 2013 tarkkailu koostui Kymijoen verkko- ja sähkökoekalastuksista, kalojen käyttökelpoisuustutkimuksista, Kymijoen koeravustuksista, nahkiaissaaliin kirjanpidosta, smolttitutkimuksista
sekä Kymijoen alaosan kalastustiedustelusta. Kalatarkkailu painottuu Kymijoelle sen vaelluskala-arvon vuoksi. Vuoden 2013 käyttökelpoisuustutkimuksen mukaan haukien ja ahventen dioksiini- ja furaanipitoisuudet olivat korkeimmat Kuusankoskella ja Kotkan edustalla. Käyttökelpoisuuden raja-arvo (4 pg/g) ei kuitenkaan ylittynyt millään alueella. (Raunio ja Kirsi 2014.)
Kotkan edustan merialueen vapaa-ajan kalastajien saalislajistossa ahven ja silakka ovat yleensä olleet keskeisimpiä
saalislajeja, mutta muiden lajien osuudet kokonaissaaliista ovat vaihdelleet. Lisäksi siika nousi vuonna 2009 Kotkan
alueella yleisimpien saalislajien joukkoon. Kalastusta ovat haitanneet Pyhtää–Kotka–Hamina-merialueella lähinnä
erilaiset rehevyydestä aiheutuneet haitat. Tarkkailujaksolla 2000–2009 pyydysten likaantuminen ja levähaitat ovat
nousseet jokaisessa tiedustelussa keskeisimmiksi kalastusta haittaaviksi tekijöiksi. Näiden ohella myös muun muassa
kalaston rakenteen muuttuminen särkikalavaltaisemmaksi ja huonot saaliit ovat olleet kalastajien kannalta merkittäviä haittatekijöitä. Myöskään pyyntimuodoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, sillä verkkokalastus on merialueella yhä keskeisin pyyntimuoto. Tämän ohella vapakalastus ongella, pilkillä ja uistimella sekä katiskakalastus
ovat olleet keskeisiä pyyntimuotoja merialueen vapaa-ajan kalastuksessa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011.)
7.3.3
7.3.3.1
Vesienhoitoa ja -suojelua koskevat suunnitelmat ja ohjelmat
Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015
Valtioneuvosto teki 23.11.2006 periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015". Ohjelmassa määritellään toimia, joiden tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila ja estää tilan heikkeneminen. Ohjelma koskee sisävesiä,
rannikkovesiä ja pohjavesiä ja se on otettu huomioon laadittaessa alueellisia vesienhoitosuunnitelmia.
Kotkamills Oy
14.10.2015
61(123)
Tavoitteiden saavuttamiseksi toimitaan kuudella päätavoitealueella. Nämä ovat rehevöitymistä aiheuttavan ravinnekuormituksen vähentäminen, haitallisista aineista aiheutuvien riskien vähentäminen, vesirakentamisen ja vesistöjen
säännöstelyn haittojen vähentäminen, pohjavesien suojelu, vesiluonnon monimuotoisuuden suojelu sekä vesien kunnostus.
Periaatepäätös painottaa erityisesti pyrkimyksiä vähentää rehevöitymistä, joka on sekä sisävesien että Itämeren pahin
ongelma. Tärkein tavoite on rehevöitymistä aiheuttavan ravinnekuormituksen vähentäminen, mikä edellyttää erityisesti maataloudesta tulevan hajakuormituksen vähentämistä.
7.3.3.2
Suomen kansallinen merenhoitosuunnitelma ja ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuosille 2016–2022.
Merenhoidon tavoite Suomessa on Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Ympäristöministeriö on laatinut yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä ja liikenneja viestintäministeriön kanssa Suomen kansallisen merenhoitosuunnitelman, joka kattaa Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen. Merenhoitosuunnitelmaan kuuluu arviointi meren nykytilasta, tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi, seurantaohjelma ja toimenpideohjelma, jossa esitetään meren hyvän tilan saavuttamiseksi tehtäviä toimia eri aloille.
Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi on laadittu vuosille 2016–2022. Merenhoidon
suunnittelu keskittyy merenhoidon järjestämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa määriteltyihin meriympäristön hyvän tilan teemoihin. Näitä ovat rehevöitymisen hillitseminen, vaarallisten ja haitallisten aineiden epäpuhtauksien vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu, haitallisten vieraslajien torjunta, merellisten luonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito, merenpohjiin kohdistuvien ihmisvaikutusten vähentäminen, hydrografisten muutosten estäminen sekä meren ja rantojen roskaantumisen ja vedenalaisen melun vähentäminen.
Toimenpideohjelma on laadittu meriympäristöön kohdistuvien ihmisen aiheuttamien paineiden vähentämiseksi ja
ympäristön tilan parantamiseksi. Ohjelman tavoitteena on, että meriympäristön hyvä tila voidaan ylläpitää tai saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Meren hyvän tilan määritelmät, ympäristötavoitteet sekä alustava arvio meren tilasta
on laadittu ja vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2012. Lisäksi valtioneuvosto päätti merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmasta elokuussa 2014.
7.3.3.3
Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi ja ehdotus Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016–2021
EU:n vesipuitedirektiivi (VPD) on asettanut pintavesien suojelulle yhteiset puitteet. Vesipolitiikan puitedirektiivi
(VPD, 2000/60/EU) on Suomessa pantu toimeen lailla vesienhoidon järjestämisestä (vesienhoitolaki, 1299/2004) ja
siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (1303/2004), vesienhoidon järjestämisestä (vesienhoitoasetus,
1040/2006) ja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006).
Vesienhoidon ympäristötavoit-
teena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä niissä saavutetaan vähintään hyvä eko-
Kotkamills Oy
14.10.2015
62(123)
loginen ja kemiallinen tila. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä ja rajoittaa pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin. Vesienhoidon tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia.
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoaluetta koskevassa toimenpideohjelmassa todetaan, että fosforikuormitusta tulisi vähentää lähes kaikissa ekologiselta tilaltaan alle hyvään tilaan luokitelluista pintavesimuodostumista. Lisäksi
typpikuormituksen vähentäminen on hyvin tarpeellista Suomenlahden kannalta. Rannikkovesimuodostumien osalta
hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää typpikuormituksen vähentämistä 10–40 %. Kotkan sisäsaaristossa
fosforipitoisuuden vähentämistavoite on 6 %, typpipitoisuuden 10 % ja rehevöitymistä indikoivan a-klorofyllipitoisuuden 43 %. Muina tavoitteina Kotkan sisäsaaristossa on mainittu haitallisten aineiden seuranta sekä EU-uimarantojen vesien hygieenisen laadun turvaaminen.
Teollisen toiminnan päästöjen sääntely tapahtuu käytännössä ympäristöluvissa annettavien raja-arvojen sekä toisaalta lupaehtojen noudattamisen valvonnan kautta. Lupaehtojen uusimiseen liittyen ajankohtainen asia on massaja paperiteollisuuden uuden BAT-referenssidokumentin ja samalla lupaehtojen pohjana käytettävien BAT-päätelmien
julkaiseminen vuonna 2014. Jatkossa vesistöalueen päästötasoihin voikin jossain määrin vaikuttaa siirtyminen uusien BAT-raja-arvojen mukaisiin lupamääräyksiin.
Toimenpideohjelmassa esitetyt teollisuuden vesiensuojelun ohjauskeinot ja toimenpiteet ovat seuraavat:

Vahvistetaan tiedonvaihtoa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja varmistetaan BAT-päätelmien hyvä
soveltaminen lupamenettelyssä sekä kannustetaan uusien tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

Tunnistetaan vesiympäristölle haitallisten aineiden päästöt ja huuhtoutumat sekä vähennetään niitä ympäristölupamenettelyn avulla. Tehostetaan haitallisten aineiden tarkkailuja.
Laaditaan ympäristöriskikartoituksia sekä riskienhallintasuunnitelmia onnettomuusja häiriötilanteiden varalle pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille mukaan lukien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi.
7.3.4
7.3.4.1
Vaikutukset
Vaikutukset veden laatuun
Vuonna 2014 Kotkamills Oy:n tehtaiden kuormitus pysyi luparajojen alapuolella vuositasolla tarkasteltuna kaikkien
aineiden osalta. Kuukausitasolla tarkasteltuna luparajat ylittyivät kaksi kertaa, fosforin ja typen osalta kesäkuussa.
Jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkkailua varten on tehtaalle hankittu jatkuvatoimiset fosfori-, typpi- ja CODmittarit. Lisäksi tehtaalla on suunnitelmia jätevedenpuhdistamon prosessin säätöön siten, että nykyisen ympäristöluvan mukaisissa kuormitusrajoissa on mahdollista toimia, mikäli päädytään vaihtoehtoon 0 (nykyisen toiminnan
jatkuminen).
Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 jätevesikuormitus pysyy suunnilleen samana nykytilanteeseen verrattuna, joskin ravinteiden osalta hieman pienenee. Lähtökohtaisesti tullaan pysymään nykyisen ympäristöluvan lupaehtojen mukaisissa
kuormitusrajoissa. Toiminnanharjoittajan tekemän vertailun perusteella ympäristöluvassa annetut jätevesipäästöjen
vuosi- ja kuukausikeskiarvoja koskevat päästöraja-arvot ovat kaikki BAT-päästötasojen mukaisia. Päästöraja-arvot
sisältävät myös mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet.
Kotkamills Oy
14.10.2015
63(123)
Koska jäähdytysveden käyttöön ei tule muutoksia, tehtaan jäähdytysvesivirtaama ja jäähdytysvesien aiheuttama lämpökuorma mereen eivät merkittävästi nouse.
Tehtaan nykyiseen vesistökuormitukseen ei tule tuotantosuunnan muutoksen johdosta merkittävää muutosta, joten
nykyisestä poikkeavia vaikutuksia veden laatuun ei ole odotettavissa missään arvioitavassa vaihtoehdossa.
7.3.4.2
Vaikutukset pohjaeläimiin ja pohjan laatuun
Kummassakaan arvioitavassa hankevaihtoehdossa (VE1, VE2) ei synny haitallisia vaikutuksia pohjaeläimiin tai merenpohjan laatuun nykytilanteeseen (VE0) verrattuna. Toiminnassa ei oteta käyttöön vesiympäristölle vaarallisia tai
haitallisia kemikaaleja, eikä uusissa käyttöönotettavissa kemikaaleissa ole sellaisia, jotka voisivat normaalitoiminnan
aikana päätyä merkittävässä määrin jätevesiin ja edelleen vastaanottavaan vesistöön. Hankkeen rakentamis- ja muutostöihin tehtaalla ei liity merialueen pohjan ruoppausta eikä vesistöön johdettavien jätevesien määrä ja laatu tai
jäähdytysvesien virtaama muutu nykyisestä.
7.3.4.3
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
Kummassakaan arvioitavissa hankevaihtoehdossa (VE1, VE2) ei synny haitallisia vaikutuksia kalastoon tai kalastukseen nykytilanteeseen (VE0) verrattuna. Koska hanke ei lisää rehevöittäviä tai happea kuluttavia päästöjä vesistöön,
ei vaikutuksia kalojen lisääntymiseen tai kalaston rakenteeseen ole odotettavissa. Toiminnassa ei oteta käyttöön sellaisia uusia kemikaaleja, jotka voisivat merkittävässä määrin päätyä jätevesiin ja kertyä eliöstöön. Kalojen käyttökelpoisuuteen ei siis kohdistu vaikutuksia. Hankkeen rakentamis- ja muutostöihin tehtaalla ei liity merialueen pohjan
ruoppausta eikä vesistöön johdettavien jätevesien tai jäähdytysvesien virtaama muutu nykyisestä.
7.3.4.4
Arvio vaikutuksista vesiensuojelua koskevien suunnitelmien ja ohjelmien tavoitteiden toteutumiseen
Vesienhoidon ympäristötavoitteena on estää vesien tilan heikkeneminen ja saavuttaa vesistöissä vähintään hyvä ekologinen ja kemiallinen tila. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä ja rajoittaa pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin. Kotkamills Oy:n kuormitus vesistöön tulee pysymään nykyisellä tasolla kaikissa arvioitavissa vaihtoehdoissa (VE0, VE1, VE2). Päästöt ovat laadultaan nykyisen kaltaisia. Vesiympäristöä pilaavia tai vesiympäristölle haitallisia aineita ei oteta käyttöön. Kotkamills Oy:n tekemän tarkastelun perusteella ympäristöluvassa annetut jätevesipäästöjen päästöraja-arvot ovat BAT-päästötasojen mukaisia. Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 jätevedenpuhdistuksessa otetaan käyttöön uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jolla varmistetaan jätevedenpuhdistuksen toimivuus ja saadaan häiriötilanteiden riskiä pienennettyä.
Suomenlahden rannikkovedet on arvioitu kokonaisuudessaan alueeksi, jolla hyvää ekologista tilaa ei saavuteta vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä tavoitetila arvioidaan saavutettavan vuoteen 2027 mennessä. Itämeressä, etenkin
pääaltaalla ja Suomenlahdessa pohjasedimentin fosforin pidätyskyky on huono ja sisäinen kuormitus ylläpitää rehevöitymistä. Kotkan edustan merialueen suurin kuormittaja on hajakuormitus, joka kulkeutuu alueelle Kymijoen virtaamien mukana. Pistekuormituksen merkitys on vähäisempi. Kotkamills Oy:n hanke ei ole vesiensuojelun tavoitteiden vastainen, sillä se ei vaikuta haitallisesti rannikkovesien tilaan. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetyt teollisuuden vesiensuojelun toimenpiteet, kuten BAT:n mukaiset päästötasot ja haitallisten aineiden tarkkailu, toteutuvat Kotkamills Oy:n toiminnassa jo nykyisellään.
Kotkamills Oy
14.10.2015
7.4
7.4.1
64(123)
Maa- ja kallioperä
Kallio- ja maaperään kohdistuvat vaikutukset arvioitiin tehdasalueen niissä osissa, joissa muutoksia tehdään. Maa- ja
kallioperään kohdistuu tehdasalueella pääasiassa rakentamisen aikaisia vaikutuksia uudisrakennuksen kohdalla, paperitehdashallissa ja jäteveden puhdistamolla. Paperitehtaan välittömään yhteyteen rakennettavan rakennukseen on
saatu rakennuslupa 3.9.2015 eli ennen YVA-menettelyn päättymistä, minkä vuoksi vaikutusten arviointi tehdään uudisrakennuksen osalta vain suppeasti. Verrattuna koko tehdasalueen rakentamisintensiteettiin lisäsiiven osuus on
pieni. Muutokset jätevedenpuhdistamon toiminnassa olivat vaikutusarvioinnin aikana vielä suunnitteluvaiheessa, joten arviointia ei suoritettu siltä osin.
7.4.2
Kallio- ja maaperän nykytila
Kotkamills Oy:n tehdasalueella on ollut teollista toimintaa vuodesta 1872 lähtien, jolloin alueelle on perustettu saha.
Tehdasalue sijaitsee nykyään pääosin 1–5 metriä merenpinnan yläpuolella. Noin puolet alueesta on entistä merenpohjaa, jota on täytetty mineraalimaalla (hiekka ja karkea hiekka) ja muulla täytemateriaalilla (kivihiilituhka, meesa,
kaoliini ja puuaines). Tämän alapuolella maaperä koostuu pääosin siltistä, hiekasta ja kivestä. Luonnontilainen maaperä on kohtalaisesti vettä läpäisevää.
Kotkamills Oy:n tehdasalueella on tutkittu maaperän kuntoa vuosina 2003−2007 ja 2015 (Ramboll Finland Oy 2008
ja 2015). Tutkimusten mukaan tehdasalueella on maa-alueita, joissa on kohonneita pitoisuuksia haitallisia aineita.
Muutamassa paikassa pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (VNa 214/2007) annetun maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien ohjearvot, lähinnä entisen sahan alueella tehdasalueen eteläosassa. Tutkimusten ohella
tehtyjen arvioiden mukaan kyseisien alueiden maa-aineksien puhdistamiseen tai vaihtamiseen ei ole välitöntä tarvetta.
7.4.3
Vaikutukset maa- ja kallioperään
Vaikutukset maa- ja kallioperään rajoittuvat pitkälti rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin lisäsiiven, paperitehdashallin ja jätevedenpuhdistamon yhteydessä. Investointihankkeen rakennustöitä ei tehdä alueilla, joilla on todettu kohonneita haitallisten aineiden pitoisuuksia. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia käsitellään kappaleessa 7.12. Kartongintuotantoon liittyvän normaalitoiminnan aikaisten vaikutuksen hankealueen maa- ja kallioperään arvioidaan olevan
vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 vähäisiä.
7.5
7.5.1
Kasvillisuus, eläimistö ja ekologia
Arvioinnissa selvitettiin Kotkamills Oy:n kartonkikonehankkeen ja siihen liittyvän liikenteen aiheuttamia päästövaikutuksia (melu, pöly, ilmapäästöt) ja niiden leviämistä lähimmille luonnontilaisille alueille, virkistysalueille ja suojel-
Kotkamills Oy
14.10.2015
65(123)
luille alueille arvioitiin asiantuntija-arvioin. Päästöjen leviämistä arvioitiin käyttämällä tuulitietoja sekä alueella tehtyjä melumallinnuksia. Arvioinnissa keskityttiin hankealueen lähiympäristön luontokohteisiin kohdistuviin vaikutuksiin ja niiden merkittävyyden arvioimiseen. Hankkeeseen liittyvä rakentaminen molemmissa arvioitavissa vaihtoehdoissa (VE1 ja VE2) tapahtuu olemassa olevalla tehdasalueella, joka on asfaltoitua ja jolla ei luontoselvitysten perusteella esiinny esimerkiksi lepakoita. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia on käsitelty kappaleessa 7.12.
Arvioinnissa ei toteutettu erillisiä luontoselvityksiä, sillä suunniteltu hanke sijoittuu olemassa olevalle teollisuusalueelle kaupunkiympäristöön ja lähiympäristössä on viime vuosina tehty useita kasvillisuus- ja eliölajiselvityksiä, joita
oli mahdollista hyödyntää vaikutusten arvioinnissa. Kotkamills Oy:n tuulivoimahankkeeseen liittyneen YVA-menettelyn yhteydessä vuonna 2012 selvitettiin kattavasti tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi suunniteltujen alueiden linnusto, uhanalaislajisto, EU:n luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV eliölajit sekä lepakoiden esiintyminen. Lisäksi
alueella tehtiin hyönteis- ja kasvillisuuskartoitus. Kierrätyskuitulinjaan liittyneessä YVA-menettelyssä tehtiin lepakkoja lintukartoitus vuonna 2010. Lisäksi lähialueilla on tehty muutamia selvityksiä, kuten Kotkan Kantasataman
osayleiskaavan selvityksen yhteydessä tehty luontoselvitys ja asemakaavaselvityksen yhteydessä tehdyt hyönteisselvitykset. Kymenlaakson museo on tehnyt 2011 luontoselvityksen Kotkamills Oy:n liikennereitin viereisessä korttelissa.
Arvioitavaan hankkeeseen liittyvän uudisrakennuksen sijoittuminen on esitetty hankevaihtoehtojen kuvauksen yhteydessä (kuva 6). Kierrätyskuitulaitoksen YVA-menettelyn aikaan tehdyssä lepakkoselvityksessä huomioitiin uudisrakennukseen nähden vain tehtaan vastakkaisen puolen alueet kierrätyskuitulaitoksen sijoituspaikan lähiympäristössä. On kuitenkin epätodennäköistä, että lepakoita pesisi hankkeen uudisrakennuksen sijoituspaikan lähellä. Tuulivoimahankkeen YVA-menettelyn aikaan tehdyt luontoselvitykset puolestaan kohdistuivat lähinnä ranta-alueelle.
Tehdasalueelle jää näin ollen alueita, joilta ei ole kartoitettu kasvillisuutta tai uhanalaisia eliölajeja. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että näiltä kartoittamattomilta alueilta löytyisi harvinaisia tai uhanalaisia lajeja, sillä tehdasalue on lähes kokonaan asfaltoitu.
7.5.2
Nykytilanne
Vuonna 2012 selvitettiin tuulivoimaloille suunniteltujen sijoituspaikkojen linnusto, uhanalaislajisto ja EU:n luontodirektiivin IV-liitteen eliölajit Kotkamills Oy:n tuulivoimaloille suunnitelluilla alueilla (kuva 14).
Kotkamills Oy
14.10.2015
66(123)
Kuva 14. Tehdasalueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden sijoituspaikat
7.5.2.1
Kasvillisuus
Kotkamills Oy:n tuulivoimaloille suunnitelluilta alueilta ei löytynyt uhanalaisia tai EU:n luontodirektiivin liitteen IV
mukaisia putkilokasvilajeja, mutta moni alueella esiintyvä putkilokasvilaji on merkittävä uhanalaisen hyönteisen tai
sen toukan ravintokasvi. Alueiden historia ei ole erityisen pitkä, sillä suuri osa alueesta on mereen rakennettua täyttömaata. Alueelle on tullut rahdin mukana paljon erilaisia tulokaskasveja. (Parkko ja Suoknuuti 2012.)
Uhanalaisille hyönteislajeille merkittävimmät alueet Kotkamills Oy:n tehdasalueella sijaitsevat suunniteltujen tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen ulkopuolella. Suunnitelluilla sijoituspaikoilla (lähinnä vain sijoituspaikalla 5, Kuva 14)
kasvaa niukasti ketomarunaa, joka on muun muassa monen uhanalaisen perhoslajin toukkien tärkeä ravintokasvi.
Laji esiintyy muualla tehdasalueella, etenkin radanvarsilla, paikoin runsaina kasvustoina. Kaikilla tuulivoimalle suunnitelluilla sijoituspaikoilla kasvillisuutta on melko pienialaisesti, joten niiden merkitys uhanalaislajistolle on vähäinen. (Parkko ja Suoknuuti 2012.)
Vuonna 2012 Kotkamills Oy:n liikennereitin viereisessä korttelissa (Ruukinkatu 15 ja 13 sekä osin Vuorikatu 2) on
tehty kasvillisuuskartoitus, sillä tontille on suunniteltu uudisrakentamista. Tutkitulta alueelta ei löytynyt harvinaisuuksia eikä erittäin uhanalaisia kasvilajeja. Ainoastaan vuorijalavaa pidetään nykyisen luokituksen (IUCN) mukaan
vaarantuneena. Pääosa havaituista kasveista oli erittäin yleisiä joutomaille levinneitä kasvilajeja. (Ryökkynen 2012)
Kotkamills Oy
14.10.2015
67(123)
Vuonna 2011 Kotkan Kantasataman osayleiskaavan yhteydessä tehtiin luontoselvitys, jonka mukaan Kantasataman
alue on hyvin voimakkaasti rakennettu ja suurelta osin asfaltoitu alue, jolla merkittävien luontoarvojen esiintymisen
todennäköisyys on muutamia alueita lukuun ottamatta vähäinen. Luontoarvot keskittyvät selvästi sorapohjaisille kentille vanhojen junaraiteiden ympärillä, joissa kasvaa paahdealueiden kasvillisuutta. Laiturialueilta kasvillisuutta löytyy erittäin vähän, eikä pienillä soraisilla kohdilla havaittu uhanalaisia tai Kymenlaaksossa harvinaisia putkilokasvilajeja. Joidenkin hallien seinustoilla on hieman laajempia asfaltoimattomia kohtia, joissa kasvaa harvinaisemmista
tulokaskasvilajeista muun muassa kyläneidonkieltä. (Parkko 2011.)
7.5.2.2
Eläimistö ja linnusto
Luontodirektiivin eläinlajit
Kotkamills Oy:n tehdasalueelta ei löytynyt vuoden 2012 kartoituksessa lepakkojen lisäksi muiden luontodirektiivin
liitteen IV (a) eliölajien esiintymiä, eikä niiden esiintyminen alueella ole lepakkoja lukuun ottamatta todennäköistä.
Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Kaikki maassamme tavatut lepakkolajit kuuluvat
EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajilistaan, ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 1096/1996, 49 §). Kesän 2012 lepakkokuunteluissa löytyi yksi lepakkojen
ruokailualue, jossa havaittiin 15.8.2012 useita viiksi- / isoviiksisiippoja ja yksi pohjanlepakko. Alue on tuulilta melko
suojainen nuorten lehtipuiden reunustama pohjois–eteläsuuntainen soratie. Viiksisiipat saalistivat lentäen matalalla
edestakaisin tieuraa seuraten (kuva 15). (Parkko ja Suoknuuti 2012.)
Kuva 15. Lepakkojen ruokailualueena käyttämä tie on osoitettu punaisella nuolella. Uhanalaisille hyönteislajeille
tärkeä paahdeympäristö on täytetty karttaan vihreällä ja osoitettu nuolella.
Kotkamills Oy
14.10.2015
68(123)
Tehdasalueella vuonna 2011 valmistuneen kierrätyskuitulaitoksen sijoituspaikan ympäristössä tehtiin lepakkokartoitus kesällä 2010. Alueella ei havaittu lepakoiden esiintymisiä, niiden päiväpiiloja tai pesimähavaintoja. Lepakot eivät
myöskään kartoituksen perusteella käyttäneet aluetta ruokailupaikkanaan. Tehdasalue on meluisa ja hyvin valaistu
myös yöaikaan, mikä häiritsee valonarkoja lepakoita. (Tuominen ja Laine 2010.)
Linnusto
Kotkamills Oy:n tehdasalueella kesällä 2010 kierrätyskuitulaitoksen suunnitellun rakennusalueen ympäristössä tehdyssä lintukartoituksessa ei tehty uhanalaisten, harvinaisten tai lintudirektiivissä luetteloitujen lintujen esiintymisiä
tai pesintään viittaavia havaintoja. Lintujen esiintymiseen saattoivat vaikuttaa kartoitettavalla alueella melko aktiivinen liikkuminen sekä alueen läheisyyteen lintujen pääsyn estämiseksi tehdasrakennuksiin asennettu lintukarkotin.
(Tuominen ja Laine 2010.) Vuonna 2011 Kotkan Kantasataman osayleiskaavan yhteydessä tehtiin luontoselvitys, jossa
ilmeni, että käyttämättömien raiteiden vieressä soralla pesii tiirayhdyskunta (Parkko 2011). Kotkan kaupunkisuunnittelusta saadun tiedon mukaan vuonna 2014 tehdyn Kotkan Kantasataman perhosselvityksen (Kaitila ja Parkko
2014) yhteydessä todettiin, että radanvarsia on myrkytetty edellisen luontoselvityksen jälkeen, minkä johdosta alueella aiemmin pesiviä tiiroja ei enää tavattu.
Vuoden 2012 maastotöissä suunnitellulla tuulivoima-alueella havaittiin yksi uhanalainen laji (kivitasku) ja kolme silmälläpidettäväksi luokiteltua lajia (naurulokki, rantasipi ja punajalkaviklo). Naurulokit pesivät kahdessa koloniassa,
joista pohjoisempi sijaitsee energiapuukasoilla aivan alueen koillisnurkassa ja eteläisempi pohjoisosan kentän ja puhdistamoaltaan välisellä avoimella kentällä sahanpurukasassa. Kahdessa koloniassa pesi yhteensä noin 200 naurulokkiparia. Kivitaskupareja pesi suunnittelualueella ainakin kolme. Punajalkaviklon pesintä tapahtui todennäköisesti
suunnittelualueen ulkopuolella. (Parkko ja Suoknuuti 2012.)
Hyönteiset
Vuonna 2012 tuulivoiman suunnittelualueelta löytyi kolme silmälläpidettäväksi luokiteltua harvinaista ludelajia,
mutta ei uhanalaisia lajeja. Löytyneet lajit olivat piennarmataralude, kalvaslude ja korentolude ja ne löytyivät tuulivoimalan sijoituspaikan numero kolme ympäristöstä (kuva 14). (Parkko ja Suoknuuti 2012.) Kesällä 2014 Kantasataman alueella tehdyssä hyönteisselvityksessä todettiin alueella esiintyvän marunapeilikääriäisen, joka on erityisesti
suojeltava laji. Se elää ratapiha-alueella kasvavan ketomarunan juuressa toukkana touko-heinäkuussa. (Kaitila ja
Parkko 2014.)
7.5.2.3
Suojelukohteet
Ympäristöministeriö on tehnyt 29.9.2014 päätöksen Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Kaupunkipuisto toimii ekologisena käytävänä lähiseudun kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden välillä. Se koostuu monipuolisesti viheralueiden muodostamasta viherrakenteesta ja vesialueiden muodostamasta sinirakenteesta. Sirpaleisen oloinen kaupunkipuistoalue eheytyy joki- ja merialueiden avulla yhtenäiseksi ja toimivaksi kaupunkitilaksi.
Kaupunkipuiston suojelualueet ja -kohteet (luonnonsuojelulailla tai kaupungin päätöksellä rauhoitetut kohteet) ovat

Langinkosken luonnonsuojelualue, rauhoitettu 17.3.1995 (asetus 382/1995)

Kokonkosken jalopuumetsikkö, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen rajauspäätös 28.11.2003

Puistolan tervaleppälehdon suojelupäätös, Kotkan kaupunginhallitus 30.12.1964, § 1614

Lehmäsaaren koillinen rantalehto, lehtojensuojeluohjelma, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätös
30.6.2004, 0400L0010-251
Kotkamills Oy
14.10.2015
69(123)
Näistä Kotkamills Oy:n tehtaita lähinnä on Kotkansaaren eteläisimmässä kärjessä Katariinan Meripuistossa sijaitseva
Puistolan tervaleppälehto, joka edustaa Itäiselle Suomenlahdelle tyypillistä alkuperäistä luontoa. Kotkan kaupungin
verkkosivujen mukaan puistokokonaisuus on luonnonarvoiltaan erittäin monipuolinen, varsinkin kasvillisuuden ja
linnuston osalta. Tervaleppälehto sijaitsee puronotkelmassa, joka muistuttaa ikimetsää. Lajistonsa lisäksi lehdolla on
rikas historia. Alueella sijaitsee Ruotsinsalmen linnoituskokonaisuuteen kuuluvia rakennelmia, kuten ruutikellarin
perustuksia ja tiilikasarmin kivijalka.
Kuva 16. Puistot Kotkansaarella. Puistolan tervaleppälehto sijaitsee eteläkärjessä Katariinan meripuistossa (Kotkan
kaupunkisuunnittelu 2012).
Lähin Natura-alue on Kymijoki (FI0401001) noin 3,5 kilometriä hankealueesta itään.
Kotkamills Oy
14.10.2015
7.5.3
7.5.3.1
70(123)
Vaikutukset
Vaikutukset kasvillisuuteen ja suojelukohteisiin
Kotkamills Oy:n tehdasalueelta ei ole löytynyt uhanalaisia tai EU:n luontodirektiivin liitteen IV mukaisia putkilokasvilajeja, mutta moni alueella esiintyvä putkilokasvilaji on merkittävä uhanalaisen hyönteisen tai sen toukan ravintokasvi. Tällaisia lajeja, kuten ketomaruna, esiintyy etenkin tehdasalueen radanvarsilla paikoin runsaina kasvustoina.
Hankkeen rakennustöihin ei liity muutoksia rata-alueella, eikä kartongintuotantoon siirtyminen aiheuta muutoksia
raideliikenteeseen tehdasalueella. Merkittäviä, suoria kasvillisuuteen kohdistuvia vaikutuksia ei siten ole odotettavissa.
Välillisiä vaikutuksia kasvillisuuteen voi syntyä muun muassa toiminnan ja siihen liittyvän liikenteen aiheuttamien
ilmapäästöjen ja pölyämisen seurauksena. Hankkeen aiheuttamat ilmapäästöt lisääntyvät selvästi nykytilanteeseen
verrattuna erityisesti liikennemäärän kasvamisen sekä energiantuotannon ilmapäästöjen lisääntymisen vuoksi. Päästöt eivät kuitenkaan laadultaan eroa nykyisen toiminnan päästöistä. Energiantuotannon päästöt leviävät ja laimenevat tehokkaasti ilmakehässä. Liikenteen päästöjen vaikutus on paikallisempi. Luontokartoitusten perusteella hankealueella ei ole sellaisia erityisen herkkiä lajeja, joiden esiintymiseen lisääntyvät ilmapäästöt voisivat merkittävästi vaikuttaa. Lisääntyvä katupöly voi jossain määrin vaikeuttaa yhteyttämistä. Kaupungin virkistysalueista suurimmat vaikutukset kohdistuvat Kotkamills Oy:n liikennereitin varrella sijaitsevaan Palotorninvuoren puistoon. Suojelukohteisiin hankkeella ei ole vaikutuksia.
7.5.3.2
Vaikutukset eläimistöön ja ekologiaan
Kotkamills Oy:n tehdasalueelta ei ole löytynyt lepakoiden lisäksi muiden luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölajien
esiintymiä, eikä niiden esiintyminen alueella ole lepakkoja lukuun ottamatta todennäköistä. Nykyisen ilmastusaltaan
pohjoispuolelta löytyi kolme silmälläpidettäväksi luokiteltua harvinaista ludelajia, mutta ei uhanalaisia lajeja. Kantasataman alueella tehdyssä hyönteisselvityksessä todettiin alueella esiintyvän marunapeilikääriäinen, joka on erityisesti suojeltava laji. Koska myös Kotkamills Oy:n tehdasalueella kasvaa marunapeilikääriäisen elinkierrolle tärkeää
putkilokasvia, ketomarunaa, on mahdollista että lajia esiintyy tehdasalueella.
Hankkeen uudisrakentaminen ei sijoitu alueelle, jolla edellä kuvattuja lajeja esiintyy. Jätevedenpuhdistamoinvestointiin liittyy muutoksia puhdistamon rakenteisiin. Nykyiseen ilmastusaltaaseen ei kuitenkaan kosketa, joten vaikutuksia
luteiden esiintymiseen ei ole odotettavissa. Koska ketomarunakasvustot eivät ole tehdasalueella uhattuna, ei vaikutuksia kasvustoilla eläviin hyönteisiin ole odotettavissa. Vaikutuksia ei ole odotettavissa myöskään naurulokkien pesimäalueisiin.
Kasvava liikennemäärä lisää hieman melua kaupunkialueella. Koska kaupunkialueella eläimistö on jossain määrin
tottunut meluun, ei melun vähäisellä lisääntymisellä oleteta olevan merkittävää vaikutusta eläimistöön.
Kotkamills Oy
14.10.2015
7.6
7.6.1
71(123)
Luonnonvarojen käyttö
Hankkeen vaikutukset luonnonvaroihin kohdistuvat ensisijaisesti lisääntyvään raakapuun tarpeeseen. Kasvava raakapuun tarve jakautuu lisääntyvään ostosellun käyttöön sekä lisääntyvään havupuuhakkeen käyttöön. Muita luonnonvaroihin kohdistuvia vaikutuksia toiminnan aikana ovat veden, maakaasun ja kemikaalien käytön lisääntyminen.
Maakaasu tuodaan Suomeen Venäjältä ja on näin ollen tarkasteltavan vaikutusalueen ulkopuolella.
Hankkeen merkittävin vaikutus luonnonvaroihin, hakkuiden lisääntyminen, kohdistuu uusiutuvaan luonnonvaraan.
Uusiutuvan luonnonvaran käytöllä voidaan nähdä myös epäsuoria positiivisia vaikutuksia, mikäli uusiutuvien materiaalien käyttö vähentää uusiutumattomista materiaaleista valmistettavia tuotteita. Seuraavassa taulukossa on esitetty hankkeen kaikkien toteutusvaihtoehtojen tuotannot, ostosellun määrä ja raakapuun tarve.
Taulukko 23. Hierteen tuotantomäärät sekä ostosellun ja raakapuun tarve hankkeen eri vaihtoehdoissa
Kuumahierteen
tuotanto (TMP),
t/a
Kemihierteen
tuotanto
(CTMP), t/a
Ostosellu, t/a
Raakapuun
tarve m3,
hake
Raakapuun
tarve m3, ostosellu
VE0
120 000
-
20 000
VE1
200 000
-
120 000
230 000
440000
VE2
-
200 000
120 000
230 000
440000
Hierteen ja ostosellun valmistukseen tarvittava puuraaka-aine hankitaan noin 300 kilometrin säteiseltä hankintaalueelta. Puunhankinnan kestävyyttä hankinta-alueella on arvioitu metsävaratietojen perusteella. Puuraaka-aineen
riittävyyttä tarkastellaan suhteessa kestäviin hakkuumahdollisuuksiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsävaratietojen sekä Metsäkeskuksen alueellisten metsäohjelmien pohjalta. Arviointi on toteutettu asiantuntija-arviona. Arviointi on rajattu Etelärannikon, Häme-Uusimaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten alueelle (kuva 17). Rajaus edustaa tehtaan raakapuun keskeistä hankinta-aluetta. Arvioinnissa on käytetty Luonnonvarakeskuksen sekä Suomen
metsäkeskuksen julkisia metsävaratietoja.
Kotkamills Oy
14.10.2015
72(123)
Kuva 17. Metsäkeskusalueet (Suomen metsäkeskus 2015)
Puunhankintaa koskevan arvioinnin tekemiseen liittyi useita epävarmuustekijöitä. Arvioinnin toteuttamiseksi hankinta-alue rajattiin metsäkeskusalueittain noin 300 kilometrin hankintasäteellä. Todellinen hankinta-alue ei noudata
metsäkeskusrajoja, mutta arviointia varten oli tarpeen määritellä keskeisin hankinta-alue metsäkeskustasolla. Hankkeen aiheuttama puunkäytön lisäys on siinä mielessä välillistä, että tarvittava hake syntyy sahojen sivutuotteena. Arvioinnissa hakkeen käytön lisäys on laskennallinen runkopuun käytön lisäys erittelemättä puulajeja tai puutavaralajeja. Ostosellu voidaan hankkia eri lähteistä, jolloin esitetty hankinta-alue ei todennäköisesti kuvasta todellista ostosellun hankinnan aiheuttamaa puunkäytön lisäystä. Tehty arviointi siten pikemminkin yliarvioi puunkäytön lisäystä
arviointialueella kuin aliarvioi.
Veden käytön osalta tarkasteltiin Kymijoen haarojen ja lisääntyvän veden käytön virtaamia. Kymijoen itäiseen haaraan kuuluvan Koivukosken, joka haarautuu edelleen Langinkosken- ja Huumanhaaraan, minimivirtaama vuonna
2014 oli 2,1 m3/s (Åkerberg 2015). Kotkamills Oy:n lisääntynyt vedenotto Langinkoskesta vaihtoehdoissa VE1 ja VE2
on korkeintaan noin 68 l/s eli 3 % Koivukosken vuoden 2014 minimivirtaamasta, jolloin sillä ei ole merkittävää vaikutusta joen hydrologiaan.
7.6.2
Nykytilanne
Koko Suomen mittakaavassa teollisuuden puunkäyttö oli vuosina 2011–2013 noin 53 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston vuotuinen kasvu on noin 105,5 miljoonaa kuutiometriä (LUKE 2015).
Suurin kestävä aines- ja energiapuun kertymän runkotilavuus on Luken laskelmien perusteella tällä hetkellä noin 81
miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston runkotilavuuden ennakoidaan kasvavan siten, että kestävän kertymän arvioidaan vuosina 2021–2030 ylittävän 86 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kansallisessa metsästrategiassa asetettu
tavoite 80 miljoonan kuutiometrin runkopuun hakkuista vuonna 2025 on siis puuntuotannollisesti kestävä.
Kotkamills Oy
14.10.2015
73(123)
Etelärannikon (RaE), Häme-Uusimaan (HU) ja Kaakkois-Suomen (KaS) metsäkeskusten alueella puuston runkotilavuus on tällä hetkellä noin 327 miljoonaa kuutiometriä ja vuotuinen kasvu noin 14 miljoonaa kuutiometriä vuodessa
(Metla 2015). Vastaavasti teollisuuden hakkuut vuonna 2014 Etelärannikon, Häme-Uusimaan ja Kaakkois-Suomen
metsäkeskusten alueella oli noin 10 miljoonaa kuutiometriä (Metla 2015).
Suurin kestävä ainespuun kertymän tilavuus on edellä mainittujen kolmen metsäkeskuksen alueella 12,7 miljoonaa
kuutiometriä vuodessa. Vuosina 2021–2030 suurimman kestävän ainespuukertymän tilavuuden arvioidaan kasvavan
13,2 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Suurin kestävä ainespuukertymä metsäkeskuksittain on esitetty seuraavassa
kuvassa.
Kuva 18. Suurin kestävä ainespuun hakkuukertymä puulajeittain (Metla 2015)
7.6.3
Vaikutukset
Hankkeen vaikutukset luonnonvaroihin voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suoria vaikutuksia ovat
puuraaka-aineen käytön lisääntyminen, polttoaineiden sekä kemikaalien ja veden käytön lisääntyminen. Uusiutuvien
luonnonvarojen käyttö voi toisaalta vaikuttaa myös positiivisesti luonnonvarojen käyttöön, jos uusiutuvista materiaaleista valmistetuilla tuotteilla voidaan korvata uusiutumattomien materiaalien käyttöä. Kotkamills Oy:n tehtaalla
valmistettavaksi suunnitellut kartonkituotteet ovat helposti kierrätettäviä, sillä niiden päällystämisessä ei käytetä
muovia. Käytön jälkeen kartonkituotteet korvaavat neitseellistä puuraaka-ainetta laitoksilla, jotka pystyvät hyödyntämään kierrätyskuitua.
7.6.3.1
Vaikutukset puunkäytön kestävyyteen
Ostosellun käyttö lisääntyy 100 000 tonnia vuodessa hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2, mikä tarkoittaa noin 440 000
kuutiometriä kuitupuuta vuodessa. Nollavaihtoehdossa vastaava puunkäytön lisäys jää toteutumatta. Havupuuhak-
Kotkamills Oy
14.10.2015
74(123)
keesta valmistettavan hierteen käyttö lisääntyy hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 noin 230 000 k-m3 vuodessa. Tyypillisesti kuumahierteen tuotannossa puuaineksesta saadaan hyödynnettyä 93–97,5 % ja kemihierteen tapauksessa
90–94 % (Euroopan komissio 2015).
Havupuuhake hankitaan ostohakkeena sahoilta, jossa se syntyy sahauksen sivutuotteena. Sahoilta hankittava hake on
puun toiskertaista käyttöä raakapuun käytön sahalla ollessa puun ensikertaista käyttöä. Puun toiskertainen käyttö
tehostaa materiaalin hyödyntämistä. Puun toiskertaisessa käytössä raakapuu hyödynnetään uudelleen, ja nämä määrät ovat jo aiemmin sisältyneet raakapuun käyttölukuihin. Hake hankitaan Etelä-Suomessa sijaitsevilta sahoilta, jolloin myös puunhankinnan hankinta-alue kohdistuu Etelä-Suomeen. Seuraavassa taulukossa on esitetty puunkäytön
suurin kestävä ja toteutunut hakkuukertymä Etelä-Suomen metsäkeskusten alueella ja hankkeen tuoma puun käytön
lisäys. Ostosellun hankinta-alue voi vaihdella ja ostosellu voidaan ostaa myös ulkomailta. Siten ostosellun aiheuttamaa puunhankinnan lisäystarvetta ei voida suoraan laskea osaksi puunhankinnan lisäystarvetta.
Taulukko 24. Puunkäytön kestävyys Etelärannikon, Häme-Uusimaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten alueella
vuosina 2011–2020
Suurin kestävä aiToteutunut hakHankkeen puunHankkeen
nespuukertymän ti-
kuukertymä,
käytön lisäys,
puunkäytön li-
lavuus,
1000 m3/vuosi
1000 m³, hake
säys, 1000 m³,
1000
m3/vuosi
ostosellu
Etelärannikko
2 207
1 073
-
-
Häme-Uusi-
5 944
4 756
-
-
4 592
4 013
-
-
12 743
9 842
230
440*
maa
KaakkoisSuomi
Yhteensä
*Ostosellun hankinta-alue voi poiketa taulukon hankinta-alueesta
Hakkuukertymän lisäys on koko tarkastellulla hankinta-alueella mahdollista puuntuotannon kestävyyden vaarantumatta. Kestävät hakkuumahdollisuudet keskeisellä puunhankinta-alueella mahdollistavat hankkeen edellyttämän
puunkäytön lisäyksen. Lisääntyvän hakkeen käytön edellyttämä puunhankinnan kasvu on kestäviin hakkuumahdollisuuksiin nähden vähäinen. Puuntuotannon kestävyys ei ole esteenä myöskään ostosellun edellyttämälle puunkäytön
lisääntymiselle. Alueellisissa metsäohjelmissa pyritään tavoittelemaan suurinta kestävää hakkuukertymän tasoa metsien käytössä (Suomen metsäkeskus 2012).
Valtaosa sahoilla käytettävästä tukkipuusta saadaan uudistushakkuilta. Hankinta-alueen toteutunut uudistushakkuiden pinta-ala on ollut noin 26 000 hehtaaria ja suurin kestävä uudistushakkuupinta-ala 35 000 hehtaaria vuodessa
(taulukko 25).
Kotkamills Oy
14.10.2015
75(123)
Taulukko 25. Uudistushakkuiden pinta-ala Etelärannikon, Häme-Uusimaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten
alueilla (Metla 2015).
Etelärannikko
Toteutunut uudistushakkuun pinta-ala,
1000 ha/vuosi
3
Suurin kestävä uudistushakkuun pinta-ala,
1000 ha/vuosi
6
Häme-Uusimaa
12
16
Kaakkois-Suomi
1
13
26
35
Yhteensä
7.6.3.2
Muiden hankkeiden yhteisvaikutus puuntuotannon kestävyyteen
Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan julkistettujen sellutehdassuunnitelmien toteuttaminen lisäisi havukuitupuun käyttöä noin 14 miljoonaa kuutiometriä vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Kestävät hakkuumahdollisuudet
mahdollistavat tiedossa olevien suunnitelmien mukaisen hakkuumäärän lisäyksen.
7.6.3.3
Vaikutukset metsien monimuotoisuuteen
Suomen talousmetsistä yli 90 prosenttia on metsäsertifioinnin piirissä. Puunhankinta sertifioiduista metsistä varmistaa kestävän ja monimuotoisuutta edistävän raaka-ainehankinnan. Sertifioiduista metsistä hankittaessa puu tulee
kestävästi hoidetuista metsistä ja metsien taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöarvot huomioidaan kestävällä tavalla.
Metsäsertifioinnissa on määritelty vaatimukset, joiden täyttymistä arvioi vuosittain ulkopuolinen taho. Sertifikaatti
myönnetään, kun metsänomistajat ja metsätalouden toimijat sitoutuvat sertifiointikriteerien mukaiseen toimintaan,
ja kriteerien vaatimukset täyttyvät arvioinnissa (Suomen Metsäkeskus 2014). Kotkamills Oy:llä on sertifioidut puun
alkuperän PEFC- ja FSC-hallintajärjestelmät ja tehtaalle tuodusta puusta noin 90 prosenttia on sertifioitua puuta.
7.7
7.7.1
Melun ja tärinän esiintyminen
Hankkeen toteutusvaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutukset vallitsevaan melutasoon selvitettiin hyödyntämällä Kantasataman asemakaavan suunnittelun yhteydessä tehtyä ympäristömeluselvitystä (Akukon Oy 2015a) ja sen pohjalta
tehtyä päivitettyä selvitystä (Akukon Oy 2015b). Ensimmäisessä meluselvityksessä huomioitiin Kantasataman toimintaan liittyvän melun lisäksi Kotkamills Oy:n liikenne ja sahatoiminnot. Päivitetyssä laskennassa selvitettiin kartonkikoneinvestoinnin aiheuttaman lisääntyvän liikenteen vaikutus nykytilanteeseen verrattuna. Laskennan tuloksena on esitetty kokonaismelun A-keskiäänitasot melukartoissa nyky- ja ennustetilanteessa.
Aineistona melutasojen selvittämisessä käytettiin myös Kotkamills Oy:n tehdasalueella vuonna 2011 tehtyä melumittausten raporttia (Pöyry Finland Oy 2011). Myös muutos yöaikaisiin melutasoihin selvitettiin. Selvitysten ja mittausten pohjalta arvioitiin VNp:n melun ohjearvojen (993/1992) mahdollista ylittymistä. Mahdollisia meluntorjuntakeinoja on tarkasteltu kappaleessa 9.1 (Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen). Melun vaikutusta terveyteen
ja viihtyisyyteen käsitellään kappaleessa 7.10.
Kotkamills Oy
14.10.2015
76(123)
Kotkamills Oy:n tuotantotoimintaan liittyvä melu aiheutuu teollisuusalueen eri toiminnoista sekä liikenteestä. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan tehtaan melutasoon vaihtoehdoissa VE1 ja VE2, jolloin melutasoon vaikuttaa vain liikenteen lisääntyminen. Raskaan liikenteen kuljetusmäärien ero vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 on niin pieni (noin 2 ajoneuvoa päivässä), että kyseisiä vaihtoehtoja ei vertailtu päivitetyssä meluselvityksessä. Rakentamisen aikana melua aiheuttavat varsinkin louhintatyöt.
Melulaskennan osalta on hyvä huomata, että laskentaan on liittynyt oletusten ja yleistysten tekoa. Myös melumittauksiin liittyy aina epävarmuuksia. Vuoden 2011 melumittauksissa epävarmuudet on huomioitu mittaustuloksissa.
7.7.2
Nykytilanne
Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (VNp 993/1992), jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Ohjearvojen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 dB (klo 7-22) eikä yöohjearvoa 50 dB (klo 22-7). Uusilla alueilla melutason
yöajan ohjearvo on 45 dB. Ekvivalenttitaso (keskiäänitaso) on mittausjakson äänitasojen tehollinen keskiarvo, joka
korostaa suurimpia hetkellisiä äänitasoja (Liikonen 2013).
Viimeisin ympäristömelumittaus Kotkamills Oy:n tehtailla on tehty vuonna 2011 (Pöyry Finland Oy 2011). Melumittaukset suoritettiin tehtaan länsipuolella asuinrakennusten pihoilla ja tehtaan suoja-aidan takana kaupungin puolella
seitsemässä mittauspisteessä. Mittausten mukaan teollisuusmelun päiväajan mittaustulokset eivät ylitä valtioneuvoston ohjearvoja, kun huomioidaan mittausepävarmuus. Kahdessa pisteessä mittaustulos oli ohjearvon tasolla. Yöajan
mittaustulosten mukaan ohjearvo 50 dB ylittyi kahdessa mittauspisteessä ja on kahdessa pisteessä ohjearvon tasolla
mittausepävarmuus huomioiden. Etenkin jätteenkäsittelyalueelta ja paperitehtaan sekä pastakeittiön kattopuhaltimista kantautuva melu erottui merkittäviksi melulähteiksi. Vuonna 2004 suoritettuun meluselvitykseen verrattuna
Kotkamills Oy:n melun määrä on kasvanut kahdessa pisteessä ja muualla vähentynyt tai pysynyt samana. Meluun
liittyviä valituksia on tullut tehtaalle naapurustolta 1−2 kappaletta vuodessa.
Melua aiheuttaa tehdasmelun lisäksi tehtaan toiminaan liittyvä liikenne. Aikakausilehtipaperin tuotantoon liittyviä
raskaan liikenteen kuljetuksia tulee tehtaalle noin 11 100 vuodessa eli esimerkiksi Satamakadulla kulkee 22 200 kuljetusta. Arkiöinä tehtaalle tulee keskimäärin noin 20 rekkaa klo 22–06 välillä ja viikonloppuöinä satunnaisesti muutama rekka.
Tärinä rinnastetaan usein meluun. Tärinä on kiinteissä kappaleissa etenevää värähtelyä. Sille ei ole annettu virallisia
ohje- eikä raja-arvoja. Tehdasalueen tärinästä ei ole mittaustietoa eikä haitoista ole rekisteröityä tietoa.
7.7.3
Vaikutukset melun ja tärinän esiintymiseen
Akukon Oy teki Kotkamills Oy:n kartonkikonehankkeen vaikutusten arviointia varten Kantasatama-alueen meluselvityksestä päivitetyn selvityksen, jossa tarkoituksena oli arvioida hankkeen myötä lisääntyvän liikenteen ja tehtaan
muun melun yhteysvaikutuksia äänitasoihin nykytilanteeseen verrattuna. Liikenteen lisäksi selvityksessä huomioitiin
Kotkamills Oy:n saha- ja tukkikentän toiminta, joka on huomattava melulähde. Selvityksessä tehtiin laskennat tieto-
Kotkamills Oy
14.10.2015
77(123)
koneohjelmalla Datakustik CADNA / A 4.5 käyttäen yleispohjoismaista tieliikenne-, raideliikenne- ja teollisuusmelumallia. Malli on kolmiulotteinen ja koostuu alueen maaston korkeuskäyristä, rakennuksista sekä liikenneväylistä ja
melulähteistä. Melulaskennassa verrattiin keskenään nykytilannetta ja vuoden 2030 tilannetta. Teollisuusmelun on
arvioitu pysyvän hankkeen eri toteutusvaihtoehdoissa samana ja junaliikenteeseen ei ole suunniteltu muutoksia, joten
niiden aiheuttama melu pidettiin selvityksessä ennallaan. Molemmissa tilanteissa oletettiin, että tehtaalla käy yksi
juna päiväsaikaan.
Melulaskennassa käytettiin Strafica Oy:n laatimia liikennemäärätietoja nykytilanteelle ja ennustetilannetta vuodelle
2030. Laskenta suoritettiin sekä päivä- että yöajalle. Laskennassa oletettiin, että Kotkamills Oy:n tehtaalle suuntautuva liikenne lisääntyy arkisin 75 ajoneuvolla, sillä liikenne painottuu arkipäiviin. Päiväajan liikenneosuudeksi laskennassa oletettiin 90 % ajoneuvoista. Ajonopeutena käytettiin koko alueella 40 km/h. Seuraavassa taulukossa on
esitetty laskennassa käytetyt, nykyiset ja vuoden 2030 ennusteen liikennemäärät Satamakadun eri osissa. Satamakadun jaottelu on esitetty taulukon jälkeisessä kuvassa (kuva 19). Kuvassa on Kantasataman kaavoitusalue, jossa oranssinväriset rakennukset ovat suunnitteilla ja turkoosin väriset ovat olemassa olevia asuin- ja toimistorakennuksia. Kotkamills Oy:n investointihankkeeseen liittyvä vaikutus melutasoihin näkyy vertaamalla suoraan nyky- ja ennustetilanteiden tuloksia olemassa ja jäämässä olevien rakennusten luona Satamakadun eteläpuolella. Kotkamills Oy:n sisäänajoportti sijaitsee kuvassa Kantasatamahankkeen vuoksi eri paikassa nykyiseen verrattuna.
Taulukko 26. Meluselvityksen laskennassa käytetyt Satamakadun liikennemäärät (kavl = keskimääräinen arkivuorokausiliikenne), raskaan liikenteen osuudet ja ajonopeudet (Akukon Oy 2015b)
Kotkamills Oy
14.10.2015
78(123)
Kuva 19. Melulaskennassa käytetty tieosuuksien jaottelu Kotkamills Oy:n liikennereitillä (Akukon Oy 2015b)
Seuraavissa kuvissa (kuva 20 − kuva 23) on esitetty laskennan tulokset eli nykyiset päivä- ja yöaikaiset kokonaismelun
A-keskiäänitasot sekä vuoden 2030 ennusteen mukaiset äänitasot. Eri äänitasot on esitetty eri värein. Kuvien perusteella päiväaikainen melutaso on jo nykytilanteessa Satamakadun lähiympäristössä yli melutason ohjearvon 55 dB.
Nykytilanteessa myös yöajan melutaso on ohjearvolla (50 dB) tai sen yli Satamakadulla sijaitsevien talokohteiden
julkisivuilla. Laskennassa ei ole huomioitu kaikkea teollisuusalueelta kantautuvaa melua, joten laskennan tulokset
eivät täysin kuvaa melutasoja esimerkiksi Ruukinkadulla.
Laskennan tulokseksi saatiin, että Kotkamills Oy:n investoinnin aiheuttama liikenteen lisäys vaikuttaa meluun Satamakadun ja Ruukinkadun risteyksen kaakkoisnurkassa (tieosa 2) olevan rakennuksen luona nostaen äänitasoja enintään 2 dB (desibeliä) rakennuksen luoteis- ja koillisjulkisivuilla. Selvityksen mukaan Satamakadun ja Ruukinkadun
risteyksen länsipuolella Kotkamills Oy:n rekkaliikenne sekaantuu muuhun liikenteeseen ja sillä on lähes mitätön vaikutus äänitasoihin, kun huomioidaan Kantasatama-alueeseen liittyvä liikennekasvu vuodelle 2030. Raskaan liikenteen osuus on arvion mukaan Satamakadun ja Laivurinkadun risteyksen jälkeen alle 10 % kokonaisliikennemäärästä
vuonna 2030. Tehdyssä meluselvityksessä todetaan, että melutasot eivät ole herkkiä liikenteen vaihteluille; esimerkiksi 50 % kasvu liikennemäärässä aiheuttaa melutasoon vain 1,8 dB lisäyksen. Akukon Oy:n edustajan mukaan 2
desibelin nousua on pitkän ajanjakson keskiäänitasossa (eli tässä tapauksessa) käytännössä lähes mahdoton huomata.
Kotkamills Oy
14.10.2015
Kuva 20. Päiväaikaiset A-keskiäänitasot L(Aeq,7-22) nykytilanteessa (Akukon Oy 2015b)
Kuva 21. Päiväaikaiset A-keskiäänitasot L(Aeq,7-22) vuoden 2030 tilanteessa (Akukon Oy 2015b)
79(123)
Kotkamills Oy
14.10.2015
Kuva 22. Yöaikaiset A-keskiäänitasot L(Aeq,7-22) nykytilanteessa (Akukon Oy 2015b)
Kuva 23. Yöaikaiset A-keskiäänitasot L(Aeq,7-22) vuoden 2030 tilanteessa (Akukon Oy 2015b)
80(123)
Kotkamills Oy
14.10.2015
81(123)
Vuoden 2030 liikennemääräennusteen ja melulaskennan mukaan Kotkamills Oy:n liikenteen lisäyksellä on suurin
vaikutus melutasoon Ruukinkadun ja Satamakadun risteyksen itäpuolella, sillä liikenteen määrä ei muutu siellä muuten oleellisesti. Kyseisellä alueella ei tällä hetkellä ole asuinrakennuksia. Hankkeen vaikutus yöllä kulkevan rekkaliikenteen määrään ja täten liikenteen aiheuttamaan meluun on vähäinen, sillä rekat ajavat pääasiassa päivällä. Raskas
liikenne voi kuitenkin aiheuttaa erilaisia melupäästöjä kuin henkilöautoliikenne. Asukkaiden kokemia, nykyisiä raskaan liikenteen aiheuttamia meluhaittoja käsitellään tarkemmin kappaleessa 7.10.
Hankkeen vaihtoehdoilla VE1 tai VE2 ei ole arvioitu olevan vaikutusta teollisuustoimintojen melu- tai tärinätasoon.
Liikenteen lisääntyminen voi lisätä tärinän esiintymistä. Vaihtoehdossa VE0 melun ja tärinän esiintymisessä ei tapahdu muutoksia.
7.8
Yhdyskuntarakenne, kulttuuriperintö ja maisema
7.8.1
Tehdasalueen ympäristön yhdyskuntarakenne ja maankäyttö kuvattiin kaavoituksen avulla ja selvitettiin rakentamisaluetta koskevat kaavamääräykset. Lisäksi selvitettiin kaupungin ja muiden mahdollisten tahojen suunnitelmat lähialueiden suhteen. Hankkeen vaihtoehtojen VE1 ja VE2 aiheuttamia vaikutuksia kaavoitukseen tarkasteltiin asiantuntija-arvioin. Lisäksi hankevaihtoehtojen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuvattiin ja arvioitiin.
Hankkeen suhdetta Kotkan alueen kehittämiseen liittyvien strategioiden tavoitteisiin käsitellään kappaleessa 7.10.
Tehdasalue sijaitsee historiallisen Ruotsinsalmen linnoituskaupungin alueella, josta on Museovirastossa tehty vuonna
2007 kaupunkiarkeologinen selvitys (Hakanpää 2007). Kotkamills Oy:n tehdasalue sisältyy nimellä Stora Enson tehtaat valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin (RKY 2009). Inventoinnissa
mainitaan tehdasalueelta tunnistettuja teollisuushistoriallisen muistomerkin luonteisia kohteita ja vaalittavia teollisuusarkkitehtuurin piirteitä, jotka otettiin tarkastelussa huomioon. Lisäksi Kotkansaarella on useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Hankkeen vaikutus valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön
arvojen säilymiseen tehtiin asiantuntija-arviona.
Hankkeen vaihtoehtojen vaikutukset maisemaan selvitettiin asiantuntija-arvioin.
7.8.2
7.8.2.1
Nykytilanne
Kaavoitus ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Kotkamills Oy sijaitsee Kotkan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa Kotkansaaren kaupunginosassa. Asemakaavassa (vahvistettu 19.10.1995) Kotkamills Oy:n tontti on varattu teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Tehdastontti
on laajuudeltaan noin 75 ha.
Kotkan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.7.2015 Kantasataman asemakaavan muutoksen, mutta valituksista johtuen kaava ei vielä ole lainvoimainen. Asemakaavan muutos mahdollistaa Kantasataman käytön kaupalliseen tarkoitukseen sekä asumiskäyttöön. Nykyään Kantasataman alue on suurimmalta osaltaan satama-, varasto- ja liikennealu-
Kotkamills Oy
14.10.2015
82(123)
etta. Koko alue on suuruudeltaan noin 57 ha, josta noin 29 ha on vesialuetta ja 28 ha maa-alueita. Itälaiturin pohjoisosa tehdasalueen vieressä jää edelleen satamakäyttöön. Kaava-alue rajautuu kaakkoisreunastaan Kotkamills Oy:n
tehdasalueeseen.
Kotkansaaren alueella on Kotkan kaupunginvaltuustossa 27.3.1996 hyväksytty osayleiskaava, jota ei ole vahvistettu
ympäristöministeriössä eli se on näin ollen oikeusvaikutukseton. Kaavassa Kotkamills Oy:n tehdasalue on merkitty
TT:ksi eli teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Kotkansaaren yleiskaavatarkastelu on tarkoitus aloittaa Kotkassa tänä vuonna.
Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet ja ne
sovitetaan yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Kymenlaakson
maakuntakaava koostuu neljästä vaihekaavasta: Taajamat ja niiden ympäristöt, Maaseutu ja luonto, Energiamaakuntakaava sekä Kauppa ja merialue. Ensimmäisenä voimaan tulleessa taajamien ja niiden ympäristöjen maakuntakaavassa Kotkamills Oy:n tehdasalue sijaitsee alueella T/s (T = teollisuus- ja varastoalue, /s = alue, jolla on säilytettäviä,
vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita). Kyseisillä rakennuskulttuurikohteilla tarkoitetaan Kotkamills Oy:n tehdasaluetta ja alueella olevia rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kohteita. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson taajamien ja niiden ympäristöjen vaihemaakuntakaavan päätöksillään
28.5.2008 ja 18.1.2010. Maakuntakaavassa tehdasalueen ympäristö on 1,5 km säteellä niin sanotun Seveso II -direktiivin (96/82/EY) mukaista konsultointivyöhykettä, sillä Kotkamills Oy:n tehdas on direktiivin mukaisesti luokiteltu
vaarallisten kemikaalien käytön ja varastoinnin vuoksi suuronnettomuusvaaralliseksi kohteeksi. Direktiivi on huomioitava konsultointivyöhykkeen kaavoituksessa.
Maaseutu ja luonto -vaihekaava käsittää Kymenlaakson maakunnan taajamien ulkopuoliset alueet (ympäristöministeriö vahvistanut 14.12.2010). Kymenlaakson energiamaakuntakaava (vahvistettu 10.4.2014) koskee maakunnan
energiahuoltoa. Kauppaa ja merialuetta koskeva vaihemaakuntakaava on vahvistettu 26.11.2014 ympäristöministeriössä. Kaava mahdollistaa kaupallisten palveluiden merkittävän lisäämisen Kymenlaaksossa. Vaihekaava sisältää yhdeksän keskustatoimintojen aluetta, joille on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä kaupan laadusta
riippumatta. Keskustatoimintojen aluetta on laajennettu Kantasatamassa. Kotkamills Oy:n tehdasalue on säilytetty
ennallaan. Merialuetta käsitellään kaavassa omana kokonaisuutenaan. Kaavassa on esitetty tehdasalueen edustan
merialueilla olevat matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueet sekä Ruotsinsalmen meritaistelualue. Kaavan
tavoite on vaalia Kymenlaakson merialueen luonto- ja kulttuuriperintöä, varmistaa Kymenlaakson merialueen kestävää käyttöä ja samanaikaisesti turvata alueen kestävä taloudellinen kasvu.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne käsittelevät muun muassa seuraavia kokonaisuuksia:

toimiva aluerakenne

eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Kotkamills Oy
14.10.2015
83(123)
Alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteena on muun muassa aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistaminen hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa
olevia rakenteita sekä luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistäminen.
7.8.2.2
Rakennettu kulttuuriympäristö
Kotkamills Oy:n tehtaat kuuluvat Museoviraston laatimaan inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009) nimellä Stora Enson tehtaat. RKY-verkkosivuston mukaan tehtaat ovat
merkittävä osa Kotkan kaupunkikuvaa sekä Kaakkois-Suomen vesistöjen varsille syntynyttä puunjalostusteollisuutta.
Tehdasalueella on rakenteita teollisuuslaitoksen monesta eri vaiheesta. Merkittäviä rakenteita tehdasalueella ovat
muun muassa höyrysahan vanha punatiilinen kone- ja pannuhuone sekä savupiippu. Tehtaan toiminta alkoi 1872
kyseisestä rakennusryhmästä. Alueella on myös eri-ikäisiä sellutehtaan ja paperitehtaan osia 1900-luvun alusta lähtien. Valtakunnallisesti merkittäviä kohteita ovat myös tehdasalueen laidalla olevat vanhempi konttori (ns. Jugendtalo, 1903) ja uudempi konttori (1937) sekä tehdasalueen ulkopuolella kaksi 1872 perustetun sahan norjalaisille työnjohtajille ja ammattimiehille rakennettua luhtikäytävällistä asuinrakennusta, jotka ovat Suomessa ainoat laatuaan.
Tehdasalueen lähiympäristössä olevia RKY-kohteita ovat Kotkan ortodoksinen kirkko ja kirkkopuisto, Kotkan kaupungintalo, Kotkan säästöpankki, Tiutisen asuinalue ja Ruotsinsalmen merilinnoituksen kohteita. Ruotsinsalmen
merilinnoitus, joka on rakennettu 1790–1809, muodostuu lukuisista erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan
kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla.
Kotkamills Oy
14.10.2015
84(123)
Kuva 24. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Kotkansaarella ja sen lähiympäristössä
7.8.3
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön
Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat voimassaolevien kaavojen (maakunta-, yleis- ja asemakaava) ja niiden tavoitteiden mukaisia eivätkä edellytä muutoksia kaavoihin. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta Kantasataman asemakaavamuutokseen. Kotkan kaupunki ja Kotkamills Oy ovat sopineet uusista liikenneja pysäköintijärjestelyistä, jotka
eivät ole yhteydessä kartonkikonehankkeeseen.
Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia. Investointia suunnitellaan
olemassa olevalle teollisuusalueelle, jonka ansiosta alueen nykyisiä rakenteita voidaan hyödyntää kestävän kehityksen
mukaisesti. Investointi tukee muun muassa elinkeinoelämän kilpailukykyä, luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä
sekä valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen säilymistä. VE0 on pääasiassa valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden mukainen, mutta se ei tue kilpailukyvyn kehittämistä.
7.8.4
Vaikutukset kulttuuriperintöön
Hankkeen vaihtoehdoilla VE1 ja VE2 ei ole välittömiä vaikutuksia valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöihin, sillä kohteita ei jouduta purkamaan tai muuten muuttamaan hankkeen vuoksi. Rakentaminen
aikana tehdasalueella voi olla ajoittain esiintyä tärinää, mutta tällä ei arvioida olevan vaikutusta tehtaalla oleviin kohteisiin. Tehdasalueella olevat kulttuurihistorialliset kohteet ovat jatkuvasti tehdastoiminnan ympäröiminä. Hankkeen
Kotkamills Oy
14.10.2015
85(123)
tuoma liikennemäärän lisäys Kotkansaarella on pieni suhteessa nykyisiin kokonaisliikennemääriin eikä aiheuta merkittävää muutosta liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin, kuten ilmapäästöihin tai tärinään, jotka voisivat vahingoittaa
liikennereittien läheisyydessä olevia kulttuurihistoriallisia kohteita.
Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutukset valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen säilymiseen ovat
erittäin vähäiset. Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutuksissa rakennettuihin kulttuuriympäristöihin välillä ei ole
oleellista eroa. Vaihtoehto VE0 ei vaikuta rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
7.8.5
Vaikutukset maisemaan
Hankkeen vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaisesti rakennettava uudisrakennus on pinta-alaltaan noin 3 000 m2. Rakennus sijoitetaan tehdasalueella nykyisen paperitehdashallin yhteyteen (kuva 6). Rakennus on ulkomuodoltaan hyvin samantyylinen kuin viereiset rakennukset. Rakennuksen katto on kahdessa tasossa, joista kumpikaan ei ole korkeampi kuin viereinen paperitehdashalli. Viereinen hiertämörakennus on selkeästi uudisrakennusta korkeampi. Näin
ollen uudisrakennus ei vaikuta kaukomaisemaan ja vaikutus lähimaisemaan on vähäinen.
Hankevaihtoehtoihin VE1 ja VE2 sisältyvät jätevedenpuhdistamolla tehtävät rakenteelliset muutokset selviävät, kun
lopulliset tekniset valinnat puhdistamon suhteen tehdään. Puhdistamorakenteet sijoittuvat kuitenkin nykyisen puhdistamon ympäristöön, joten alustavasti arvioiden merkitys on maisemallisesti vähäinen.
Vaihtoehto VEo ei aiheuta muutoksia maisemassa.
7.9
7.9.1
Tieliikenne ja liikenneturvallisuus
Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutukset nykyiseen tieliikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Kotkansaarella arvioitiin huomioimalla kuljetusmäärät ja -reitit sekä niiden lähiympäristö. Arvioinnissa huomioitiin väylien nykytilanne, tehdyt tiesuunnitelmat, nykyiset liikennemäärät sekä liikenneväylien varsilla sijaitseva asutus, koulut ja muut
erityiskohteet. Kotkamills Oy:n ja Kantasataman hankkeiden yhteisvaikutusta liikenteeseen ja sen aiheuttamiin vaikutuksiin käsitellään kappaleessa 7.11.
Arvio nykyisistä liikennemääristä Kotkansaaren alueella saatiin Strafica Oy:ltä. Tehdasalueen liikennesuoritetta koskevat nykytilannetta kuvaavat tiedot kerättiin tehtaan porttijärjestelmästä. Porttijärjestelmä ei erota raskasta ja henkilöautoliikennettä, joten raskaan liikenteen päivittäiset määränä käytettiin tehtaan antamia arvioita. Muiden hankkeeseen liittyvien ja arvioinnin rajauksen mukaisten teiden liikennemäärät saatiin Liikenneviraston ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen verkkosivuilta. Muita tietoja, kuten liikenneonnettomuustilastot, kerättiin verkkolähteistä. Kotkansaaren liikennejärjestelyihin liittyen oltiin yhteydessä Kotkan kaupunkisuunnitteluosastoon.
Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 myötä lisääntyvän raskaan liikenteen arviot on esitetty kappaleessa 6.3.5. Keskimäärin liikenne lisääntyy molemmissa vaihtoehdoissa arviolta 60 päivittäisellä kuljetuksella eli 120 ajokerralla. Arkisin
liikennöinti on vilkkaampaa kuin viikonloppuisin, joten arkipäivän osuudeksi oletettiin arvioinnissa 75 kuljetusta eli
150 ajokertaa. Suurin osa hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 kuljetuksista on tulevia ostohake- ja ostosellukuormia sekä
Kotkamills Oy
14.10.2015
86(123)
lähteviä tuotekuormia. Vaihtoehdossa VE2 kuljetuksia on hieman enemmän, mutta ero on niin pieni vaihtoehtoon
VE1 nähden, että sillä ei arvioitu olevan merkitystä ympäristövaikutusten kannalta. Hankkeen vaihtoehtojen vaikutusta tehtaalle kulkevien henkilöautojen määrään tai niiden vaikutuksia ei huomioitu arvioinnissa, sillä lisääntymisen
ei arvioida olevan oleellinen nykytilanteeseen nähden ja henkilöautoliikenteen vaikutus ympäristöön ei ole niin merkittävä verrattuna raskaaseen liikenteeseen.
Liikennemäärien arviointiin ja ennusteisiin liittyy epävarmuutta, sillä kokonaisliikennemäärät perustuvat Kotkansaarella vain yhteen mittauspisteeseen ja muuten laskennallisiin arvioihin. Kotkan liikennejärjestelyihin liittyvistä suunnitelmista vain osa oli verkossa vapaasti saatavilla, joten materiaalia pyydettiin Kotkan kaupunkisuunnitteluosastolta
ja teknisistä palveluista. Kaikkea oleellista tietoa ei kuitenkaan välttämättä osattu pyytää.
7.9.2
7.9.2.1
Nykytilanne
Liikennereitit ja liikennemäärät Kotkansaarella
Kaikki ajoneuvoliikenne Kotkansaareen kulkee Hyväntuulentietä (valtatie 15), Merituulentietä ja Kotkantietä. Tärkein
pääväylä Kotkansaarella on Rautatienkatu–Satamakatu, jolta liikenne hajaantuu kampamaisesti ruutukaava-alueelle.
Mussaloon kulkeva liikenne johdetaan Hyväntuulentieltä ramppien välityksellä Merituulentietä länteen.
Kotkamills Oy:n käyttämät raskaan liikenteen reitit Kotkansaarella on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 25). Reitti
kulkee Norskankadulla, Satamakadulla sekä Rautatienkadulla ja Hyväntuulentiellä tai vaihtoehtoisesti Kotkantietä
pitkin Satamakadulta lännen suuntaan. Kotkantietä käyttävät vain kuljetukset, jotka vievät valmiita tuotteita Hietasen
satamaan laivakuljetuksia varten. Kotkamills Oy:n liikennereittien varrella on Kotkansaarella paljon kiinteistöjä,
joista suurin osa on asuinkerrostaloja. Kiinteistöjen sijainnit näkyvät seuraavassa kuvassa (kuva 25). Liikennereitin
varrella on Kotkansaaressa Hyväntuulentien ja Rautatienkadun osuuksilla kolmet liikennevalot.
Kotkamills Oy
14.10.2015
87(123)
Kuva 25. Kotkamills Oy:n liikennereitit Kotkansaarella ja vaikutusalueen rajaus YVA:ssa (Fonecta Kartat)
Liikenneviraston automaattiseen liikennelaskentaan kuuluvan valtatien 15 Kotkansaaren mittauspisteen mukaan keskivuorokausiliikenne vuonna 2014 oli 21 255 ajoneuvoa ja vuoden keskimääräinen arkivuorokausiliikenne 24 086
(liikenne molempiin suuntiin). Raskaiden ajoneuvojen osuus oli keskimäärin 8 % (noin 1 930 ajoneuvoa) ja arkisin
8,8 % (noin 2 120 ajoneuvoa). Keskimääräinen liikennemäärä Merituulentiellä (tie 355) välillä Kotkansaari—Mussalontie on ennusteen mukaan arkisin keskimäärin 11 000 – 12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 1 900 (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2013b). Valtatien 15 mittauspisteen lisäksi Kotkansaarella
ei ole liikennelaskentaa, mutta vähentämällä tien 355 osuus valtatien 15 liikennemäärästä, saadaan Kotkansaarelle
valtatien 15 kautta suuntautuvan ja sieltä poistuvan tieliikenteen määräksi noin 12 000 – 13 000 autoa arkisin, josta
raskasta liikennettä on reilu 200 ajoneuvoa.
Seuraavassa kuvassa (kuva 26) on esitetty Kotkansaaren katujen laskennallisia, keskimääräisen arkivuorokauden liikennemääriä (Strafica Oy 2014). Koska Kotkansaarella ei ole liikennelaskentaa, ennuste nykytilanteen liikennemääristä on tuotettu liikennemallilla. Kotkansaaren ulkopuolella liikenne-ennustetta on sovitettu liikennelaskentatietoihin. Valtatien 15 jälkeen alkava Satamakatu on ennusteen mukaan Kotkansaaren vilkkaiden liikennöityjä katu, jonka
ensimmäisessä korttelissa liikennemäärä on arkisin keskimäärin 9 000 ajoa. Ennen Laivurinkadun risteystä sijaitsevaa tieosuutta Satamakadulla on arkisin 5 800 ajoa, mutta Laivurinkadulle (ja sieltä pois) ohjautuu huomattava määrä
ajoneuvoja. Kyseisestä risteyksestä itää päin Kotkamills Oy:n osuus liikennemääristä on merkittävä. Kotkamills Oy:n
pääportille johtavan tieosuuden (Norskankadun) ajomäärä on arvion mukaan 1 000 − 1 100 ajoneuvoa arkivuorokaudessa.
Kotkamills Oy
14.10.2015
88(123)
Kuva 26. Keskimääräiset arkivuorokauden laskennalliset liikennemäärät Kotkansaarella (Strafica Oy 2014).
Kotkamills Oy:n arvion mukaan tehtaalla käy arkisin noin 200 raskaan liikenteen ajoneuvoa, mikä tarkoittaa arkisin
noin 400 ajoa Kotkansaarella. Arvio Kotkansaaren raskaan liikenteen osuuksista Norskankadulla ja Satamakadulla
on esitetty melulaskennan tulosten yhteydessä (Kappale 7.7, taulukko 26). Tehtaan portin ja Laivurinkadun risteyksen
välillä liikkuu käytännössä arkisin vain Kotkamills Oy:n raskas liikenne eli 400 raskaan liikenteen kuljetusta ja Laivurinkadun risteyksestä länteen päin raskasta liikennettä on arvion mukaan yhteensä noin 650–750 ajoa päivässä.
Strafica Oy:n edustajan mukaan keskusta-alueen raskasta liikennettä on lähinnä huolto- ja jakeluliikenne, jonka määräksi voidaan karkeasti arvioida 3–5 % kaikesta liikenteestä. Yö- ja päiväaikaisten liikennemäärien osuuksista Kotkansaarella ei ole tietoa saatavilla. Yöaikaan rekkoja käy tehtaalla arkisin noin 20 ja viikonloppuisin korkeintaan yksittäisiä rekkoja.
7.9.2.2
Suunnitelmat liikennejärjestelyistä
Kotkassa on vuonna 2008 toteutettu katu- ja liikenneverkkosuunnitelma vuoteen 2030, jonka mukaan liikennesuoritteen ennustetaan kasvavan Kotkassa noin 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mikä lisää kaupungin liikenneverkkoon liittyviä kehityspaineita. Kasvun taustalla on henkilöautojen määrän lisääntyminen. Vuoden 2008 ennusteen osalta on kuitenkin huomioitava, että ennusteessa on huomioitu muun muassa silloiset talousnäkymät Suomessa
ja Venäjällä.
Katu- ja liikenneverkkosuunnitelman myötä on pyritty takaamaan pääväylien liikenteen hyvä sujuvuus ja samalla
edistämään määrätietoisesti jalankulkua, pyöräilyä sekä joukkoliikennettä. Suunnitelman mukaan tärkeimpiä lähivuosien toimenpiteitä liikenneverkon selkeyttämiseksi ja ympäristöhäiriöiden minimoimiseksi Kotkansaaren pääkaduilla on Satamakadun katutilan kehittäminen ja roolin vahvistaminen sisääntulokatuna, jolta liikenne jakaantuu
ruutukaava-alueelle. Suunnitelman mukaan Satamakadun länsipää rakennetaan Hyväntuulenkatuna uuteen paikkaan. Tie- ja katuverkkosuunnitelmassa eri toimenpiteet Kotkassa on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Satamakadun kehittäminen sisääntulokaduksi ja Hyväntuulenkadun rakentaminen on nähty hyvin tarpeellisina, sillä ne on
Kotkamills Oy
14.10.2015
89(123)
luokiteltu ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan. Hyvin kiireelliseksi suunnitelmassa on analysoitu myös toimenpiteet
kevyen liikenteen yhteyden kehittämiseksi muun muassa Satamakadulla ja keskustan liikenteen rauhoittamiseksi.
Vuonna 2004 Kotkansaarelle on tehty sisääntuloväylien yleissuunnitelma (kuva 27), mutta liikennejärjestelyä ei ole
toteutettu. Kuvassa esitetty järjestely niin sanottu henkselit / valo-ohjattu nelihaara -malli, joka on täydennetty Vuorelankulman t-liittymäratkaisulla. Malli ohjaa sisääntuloliikenteen uudelle radanvarren viereen rakennettavalle sisääntulokadulle. Tällöin liikenteen aiheuttamat häiriöt jäävät keskustan muussa katuverkossa pienemmiksi. Ratkaisun ansiosta Satamakadun katutilaa ja kevyen liikenteen olosuhteita olisi mahdollista parantaa.
Kuva 27. Uusi sisääntuloväylän suunnitelma Kotkansaarelle (Esisuunnittelijat Oy 2004)
Toisessa ohjausryhmän tapaamisessa Kotkan kaupungin edustaja toi esille, että Kotkansaarella alkaa tänä
vuonna osayleiskaavatarkastelu. Edustajan mukaan tämän lisäksi tarkastellaan myös Kotkansaaren sisääntulotieratkaisuja, jotka voivat toteutua myös vaiheittain. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella on puolestaan menossa Merituulentien parantamissuunnitelma, jonka yleissuunnitelma valmistuu keväällä 2016.
Kantasatamahankkeen yhteydessä Kotkan kaupunki on tarkastellut tieliikennejärjestelyitä ja teettänyt muun muassa
toimivuustarkastelun Strafica Oy:llä Kantasataman lähialueen liikenteestä. Kantasataman hankkeeseen liittyviä liikennesuunnitelmia tarkastellaan lähemmin kappaleessa 7.11 (Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa).
Sosiaalisten vaikutusten selvittämisen yhteydessä (asukaskyselyssä) useat asukkaat tiedustelivat, miksi Kotkamills
Oy:n liikennöintiä ei voida siirtää Satamakadulta ratapihan toiselle puolelle Tornatorintielle. Tornatorintieltä ei ole
kuitenkaan ole suoraa liikenneyhteyttä valtatielle 15 kuten Satamakadulta.
Kotkamills Oy
14.10.2015
7.9.2.3
90(123)
Liikenneturvallisuus
Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2030 mukaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja helppokäyttöisyyttä on
suunniteltu lisättäväksi uudelleenjärjestelyillä, kuten kadunvarsipysäköinnin vähentämisellä, nopeusrajoitusten laskemisella, tienylitysten turvalliseksi tekemisellä ja päällysteiden parannuksella sekä automaattisella liikennevalvonnalla. Kotkansaarella on alueellinen 40 km/h -rajoitus.
Seuraavassa kuvassa on esitetty Kotkansaarella tapahtuneet liikenneonnettomuudet 2011−2013, jotka ovat johtaneet
loukkaantumiseen. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ollut tapahtunut kyseisenä aikavälinä. Suurin osa liikenneonnettomuuksia on tapahtunut aivan ydinkeskustassa ja Hyväntuulentien sekä Merituulentien tuntumassa.
Tiedot on saatu Maanmittauslaitoksen (MML) ylläpitämältä Paikkatietoikkuna-sivustolta, jonne tiedot on kerätty Tilastokeskukselta. Kyseisten onnettomuuksien lisäksi liikenteessä tapahtuu onnettomuuksia, jotka johtavat aineellisiin
vahinkoihin.
Kuva 28. Loukkaantumiseen johtaneet liikenneonnettomuudet Kotkansaarella 2011−2013
Seuraavaan kuvaan on merkitty Kotkamills Oy:n Kotkansaaren liikennereittien varrella sijaitsevat päiväkodit, koulut,
musiikkiopisto, sairaala, virkistysalueet, sisä- ja ulkotiloissa olevat liikuntapaikat ja -tilat, puistot sekä leikkipuistot.
Kotkamills Oy
14.10.2015
91(123)
Muutaman korttelin säteellä Kotkamills Oy:n liikennereittien varrella sijaitsee useita erityiskohteita, kuten kouluja,
joiden läheisyydessä jalankulku ja pyöräily on vilkasta. Kotkamills Oy:n kuljetusreitin varrella on useita suojateitä
tienylityspaikkoina, joista kaikki eivät ole valo-ohjattuja.
Kuva 29. Erityiskohteet kartalla ja suurennos Kotkamills Oy:n liikennereittien lähellä Kotkansaaressa (Karttapohja:
Etelä-Kymenlaakson karttapalvelu 2015)
Kotkamills Oy
14.10.2015
92(123)
Liikenneturvallisuusasioihin ollaan parhaillaan paneutumassa Kotkassa ja lähialueilla tarkemmin, sillä liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen on käynnistetty Kotkan, Haminan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden, KaakkoisSuomen ELY-keskuksen, Liikenneturvan ja poliisin yhteistyönä. Suunnitelmassa käydään läpi, mitä seudun asukkaiden ja alueen kautta kulkevan liikenteen liikenneturvallisuuden parantamiseksi voidaan tehdä. Keskeisenä lähtökohtana ovat asukkaiden mielipiteet ja kokemukset alueen liikenneturvallisuudesta ja liikkumisen olosuhteista. Suunnitelma valmistuu kesällä 2016. Kyselyssä kysytään myös raskaan liikenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen. (Kotkan kaupunki 2015a)
7.9.3
Vaikutukset tieliikennemääriin
Verrattuna nykyisiin kokonaisliikennemääriin, Kotkamills Oy:n hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 aiheuttama liikenteen lisäys on vähäinen suurimassa osassa Kotkansaarta. Esimerkiksi Satamakadulla Laivurinkadun risteyksen länsipuolella hankkeen tuoma kasvu on nykyisiin kokonaisliikennemääriin verrattuna noin 2–3 % katuosuudesta riippuen.
Raskaan liikenteen määrä kasvaa Satamakadulla kuitenkin noin 20–25 % katuosuudesta riippuen. Rautatienkadulla
ja Hyväntuulentiellä vaikutus on kokonaismääriin nähden pieni, prosentin luokkaa. Raskaan liikenteen osuuksia kyseisillä tieosuuksilla ei ole arvioitu. Kokonaisliikennemäärän lisäys tehtaan läheisyydessä eli Satamakadun ja Laivurinkadun risteyksen itäpuolella on nykytilanteeseen verrattuna merkittävämpi, noin 11–14 % ja raskaan liikenteen
lisäys noin 35–40 % katuosuudesta riippuen. Hankkeen vaikutus yöliikennemääriin on vähäinen.
7.9.4
Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen
Valtaosa Satamakadun ja muun Kotkansaaren liikenteestä on henkilöautoliikennettä. Hankkeesta tuleva lisäys on
raskasta liikennettä, joka aiheuttaa erilaisia vaikutuksia kuin henkilöautot. Rekat ovat huomattavasti suurempia kuin
henkilöautot, joten ne vievät teillä enemmän tilaa. Henkilöautoilla on myös yleisesti paremmat kiihdytys- ja jarrutusominaisuudet kuin rekoilla, jotka ovat tavallisesti hitaampia liikkeissään. Kotkamills Oy:n liikennereitin varrella on
useita liikennevaloja, joissa hidasliikkeisyys voi erityisesti haitata vilkkaan liikenteen sujuvuutta. Hankkeen vaikutus
liikenteen sujuvuuteen Satamakadulla arkisin päiväaikaan arvioidaan paikoitellen merkittäväksi, muualla vaikutus
on vähäisempi.
Kotkamills Oy:n käyttämät liikennöintireitit pysyvät kaikissa hankevaihtoehdoissa samoina kuin nykyään. Liikennöinti tapahtuu kaupungin läpi vilkkailla kaduilla. Liikennereitin lähistöllä on erityiskohteita, kuten kouluja ja paljon
kevyttä liikennettä. Etenkin pienet lapset voivat olla kaduilla arvaamattomia. Kevyen ja autoliikenteen kohtauspaikkoja on useita ja vain osa on valo-ohjattuja. Risteyksistä ongelmallisin on oletettavasti niin sanottu Vuorelankulman
risteys, jossa viisi tietä kohtaavat. Kyseinen risteys on valo-ohjattu, mutta järjestelyiltään jokseenkin epäselvä, minkä
lisäksi yksi hyvin lähellä oleva suojatie ei ole valo-ohjattu. Risteyksessä on paljon kevyen liikenteen kulkijoita. Rekkaliikenteen kasvun vuoksi hankkeella on vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Liikenteen laskennallinen onnettomuusriski kasvaa hieman hankkeen vaihtoehtojen VE1 ja VE2 tuomien liikenteen lisäysten myötä.
Liikenneturvallisuuteen vaikuttaa myös raskaan liikenteen kuljettamat aineet. Kemikaalikuljetusten määrä lisääntyvät hankkeen myötä, mikä lisää hieman hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 riskejä. Liikenne- ja viestintäministeriön
(2015) mukaan vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksia tapahtuu hyvin harvoin, mutta onnettomuuden sattu-
Kotkamills Oy
14.10.2015
93(123)
essa vahingot voivat olla mittavia. Tällöin paikalla ei ole samanlaisia varoalueita kuin varsinaisilla prosessiteollisuuden kemikaalien varastointi- ja käyttöpaikoilla. Vaarallisten aineiden kuljetuksissa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä ja ohjeita.
Liikennemäärien lisääntyminen vaikuttaa suorien ja epäsuorien päästöjen vuoksi ilmanlaatuun ja ilmastoon. Näitä
asioita käsitellään kappaleessa 7.2 (Ilmanlaatu ja ilmasto). Liikennemäärien lisääntyminen vaikuttaa melun, tärinän,
pakokaasupäästöjen ja tiepölyn esiintymiseen, millä on vaikutusta ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen lähialueilla.
Näitä vaikutuksia käsitellään tarkemmin kappaleessa 7.10 (Vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan).
Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 liikennemäärien ero on hyvin pieni, joten vaikutukset ovat käytännössä samat. Hankevaihtoehto VE0 ei aiheuta muutoksia Kotkamills Oy:n liikennemääriin, liikennereitteihin tai liikenteen ympäristövaikutuksiin.
7.10 Ihmiset ja yhteiskunta
7.10.1
Ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa huomioitavia tekijöitä ja niistä mahdollisesti aiheutuvia sosioekonomisia vaikutuksia ovat toiminnan terveysvaikutukset, suora ja epäsuora vaikutus työllisyyteen sekä
vaikutus alueen elinoloihin ja palveluihin. Toiminnan vaikutuksia terveyteen ja viihtyvyyteen tarkasteltiin tunnistamalla toiminnasta aiheutuvat päästöt ja vertaamalla päästöjen laatua ja määrää raja- ja ohjearvoihin sekä nykyisen
teollisen toiminnan päästöihin alueella. Arviointi toteutettiin pohjautuen edeltävissä osioissa esitettyihin, eri hankevaihtoehdoista aiheutuviin vaikutuksiin ilmanlaatuun sekä melun ja tärinän esiintymiseen.
Kotkamills Oy:n nykyisen toiminnan ja investointihankkeen vaikutuksia hankealuetta lähimpänä asuviin asukkaisiin
ja liikennereittien lähialueiden asukkaisiin selvitettiin asukaskyselyn ja työpajan avulla. Asukaskysely lähetettiin aluerajauksen perusteella postitse 1224 kotitalouteen Kotkansaarella viikolla 34. Kyselylomake on liitteenä 1. Kyselyn
aluerajaus on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 30). Asukaskyselyn aluerajaukseen ja kysymyksiin pyydettiin kommentteja ohjausryhmältä. Saatujen kommenttien pohjalta aluerajausta laajennettiin Satamakadun alueella ja kyselyä
muokattiin selkeämmäksi. Asukaskyselyn mukana lähetettiin saatekirje, jossa esiteltiin lyhyesti Kotkamills Oy:n nykyistä toimintaa ja hankkeen vaihtoehdot. Työpaja järjestettiin lähialueen asukkaille 3.9.2015 Kotkamills Oy:n tiloissa. Työpajassa oli erityisesti tavoitteena tiedustella asukkailta piilossa olevia vaikutuksia, joita hanke voisi mahdollisesti vahvistaa tai tuoda tullessaan.
Kotkamills Oy:n Kotkansaaren liikennereitin varrella olevat useat asunto-osakeyhtiöt toimittivat arviointimenettelyn
aikana (28.9.2015) YVA-menettelyn osapuolille sekä Kotkan kaupungille yhteisen kannanoton koskien Kotkamills
Oy:n rekkaliikennettä ja Kotkansaaren liikennejärjestelyjä. Kannanotto huomioitiin ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Hankevaihtoehtojen vaikutusta alueen työllisyyteen, palveluihin ja elinkeinoihin tarkasteltiin tutustumalla Kotkan
alueen kehittämiseen liittyviin selvityksiin ja strategioihin. Sosioekonomisiin vaikutuksiin liittyen haastateltiin Kotkan kaupungin elinkeinoasioiden edustajaa (kaupungin kehitysjohtajaa) sekä paikallisen kehitysyhtiön edustajaa.
Myös asukaskyselyn vastauksissa tuotiin esille työllisyyteen liittyviä näkemyksiä.
Kotkamills Oy
14.10.2015
94(123)
Kuva 30. Asukaskyselyn aluerajaus Kotkansaarella
7.10.2
Nykytilanne
7.10.2.1 Terveys ja viihtyvyys
Aikakausilehtipaperin tuotantoon liittyviä, terveyteen ja viihtyvyyteen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi liikenteen pakokaasupäästöt, tiepöly, melu ja voimalaitoksen ilmapäästöt. Liikenteestä suoraan hengityskorkeudelle purkautuvia pakokaasupäästöjä pidetään kaikkein haitallisimpina ilmansaasteina ihmisten terveydelle ja erityisesti haitallisia ovat pienhiukkaset. Pienhiukkaset ovat halkaisijaltaan alle 2,5 µm (0,0025 mm) ja mitä pienempi
hiukkaskoko, sitä syvemmälle hengityselimiin ne tunkeutuvat. Yleisimpiä hiukkasten aiheuttamia haittoja ovat ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun kutina, nuha ja yskä. Hiukkaset aiheuttavat hyvin todennäköisesti
haitallisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistölle. Erityisen haitallista terveydelle on vuosia kestävä pitkäaikainen altistuminen hiukkasille. (Tilastokeskus 2008, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015.)
Tieliikenteen osuus häkäpäästöjen kokonaispäästöistä on Suomessa noin 70 %. Häkäpäästöjen terveysvaikutukset
johtuvat täysin tieliikenteestä, koska liikenteen päästö tulee suoraan ihmisten hengitysilmaan. Häkä aiheuttaa hapenottokyvyn laskua ja suurina annoksina sydänoireita. Yhdyskuntailman häkä ei ole kuitenkaan ole merkittävä terveydellinen ongelma Suomessa. Häkä muuttuu ilmassa muutaman tunnin kuluessa hiilidioksidiksi (CO2). Hiilivetyja typenoksidipäästöistä noin puolet on peräisin tieliikenteestä. Typenoksideista typpidioksidi (NO2) on haitallisin.
Kotkamills Oy
14.10.2015
95(123)
Sen vaikutukset kohdistuvat lähinnä hengitysteihin. Osalla hiilivedyistä on suoria myrkkyvaikutuksia. Useat hiilivetypäästöistä tavatut orgaaniset yhdisteet kuuluvat syöpää aiheuttavien aineiden eli karsinogeenien ryhmään. (VTT
LIISA 2012)
Melun häiritsevyys on subjektiivinen kokemus. Melu voi vaikuttaa ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen monin tavoin,
kuten vaikeuttaa keskittymistä, muistamista, nukahtamista ja häiritä unta. Melutason ohjearvojen mukaan asumiseen
käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä melutaso ei saa ylittää ulkona päiväaikaan (klo 7–22) A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) ohjearvoa 55 dB eikä yöaikaan ohjearvoa 50 dB.
Melutasot Satamakadun varrella sijaitsevien talojen edustoilla ovat melulaskennan perusteella nykyään yli ohjearvojen. Vuonna 2011 Kotkamills Oy:n tehtaan ulkopuolella suoritettujen ympäristömelumittausten perusteella tehtaan
aiheuttama melu ylittää yöajan ohjearvon lähimmissä asuinrakennuksissa.
Meluun liittyviä valituksia on tullut tehtaalle naapurustolta 1−2 kappaletta vuodessa. Pölystä on tullut yhteydenottoja
naapurustolta 2−4 kertaa vuodessa. Hajuhaittoja esiintyy harvoin.
7.10.2.2 Työllisyys ja elinkeinot
Työttömyys Kotkassa on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan
työttömien työnhakijoiden osuus vuonna 2014 oli Kotkassa keskimäärin 18,3 prosenttia työvoimasta, kun vuonna
2011 osuus oli 14,9 prosenttia (TEM 2015, TEM 2012). Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen heinäkuun 2015 tilaston
mukaan Kotkassa työttömiä oli 21,1 % työvoimasta, Kotka-Hamina seutukunnassa 19,0 % ja koko Kymenlaaksossa
17,0 %.
Kotkan kaupunkistrategian 2013–2016 yhtenä kriittisenä menestystekijänä on toimiva elinkeinopolitiikka. Strategian
mukaisesti kaupunki edesauttaa jo olemassa olevan yritystoiminnan ja työllisyyden säilymistä alueella ja kannustaa
uusien ja innovatiivisten ideoiden ja yritysten syntymiseen mahdollisuuksien mukaan. Muita menestystekijöitä ovat
muun muassa laadukkaat palvelut, tiivis ja toimiva kaupunkirakenne ja strateginen seutuyhteistyö. Kotkan elinkeinostrategiassa 2013–2020 kehittämisteemat keskittyvät muun muassa liikenneyhteyksien täyteen hyödyntämiseen
ja yrittäjyyden ja yritysten toiminnan tukemiseen sekä matkailuun.
Kymenlaakson maakuntaohjelman 2014–2017 mukaan Kymenlaakso on menettänyt paljon elinvoimaisuuttaan
2000–luvulla etenkin globalisaation ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Ohjelman keskeiset läpileikkaavat teemat ovat ympäristö, Itämeri ja meriala sekä kansainvälisyys. Ohjelmassa välttämättöminä toimenpiteinä nähdään muun muassa turvallisen ja toimivan osaamis- ja liiketoimintaympäristön tarjoaminen sekä pohjoista
kasvuvyöhykettä hyödyntävien ja vahvistavien toimialojen sekä niiden rajapintojen kehittäminen, mukaan lukien
luonnonvarojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät teknologiat. Ohjelman mukaan Kaakkois-Suomen vahvan metsäklusterin toimintaedellytyksistä tulee edelleen huolehtia ja uudentyyppistä liiketoimintaa on tärkeää kehittää. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategian 2011–2020 mukaan teollisuudelle ja yrityksille suunnattuja tavoitteita ovat
muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksen tekeminen ja energiatehokkuuden lisäys,
uusiutuvan energian osuuden lisäys energiatuotannossa ja hukkalämmön hyödyntämisen varmistaminen ja jäte- ja
sivuvirtojen hyödyntämisen lisäys.
Kotkamills Oy
14.10.2015
7.10.3
96(123)
Asukaskysely
Lähialueen asukkaille lähetetyssä kyselyssä esitettiin kolme kysymystä, joista ensimmäinen liittyi Kotkamills Oy:n
nykyisen toiminnan ympäristövaikutuksiin ja kaksi muuta kysymystä kartonkikonehankkeen eri vaihtoehtojen mahdollisiin ympäristövaikutuksiin. Lisäksi hanketta sai kommentoida vastauslomakkeeseen vapaamuotoisesti. Kyselyssä ei tiedusteltu muita taustatietoja kuin asunnon sijaintia, jonka sai ilmoittaa halutessaan. Vastauslomakkeita palautettiin yhteensä 231 kappaletta. Vastausprosentti oli 18,9 %, jota ei voida pitää erityisen hyvänä lukemana, mutta
kuitenkin varsin tavanomaisena asukaskyselyssä.
7.10.3.1 Asukaskyselyn tulokset
Asukaskyselyn ensimmäisessä kysymyksessä tiedusteltiin Kotkamills Oy:n nykyisen toiminnan aiheuttamia haitallisista vaikutuksia. Suurin osa (61 %) kysymykseen vastanneista ei ollut kokenut minkäänlaista haittaa nykyisestä toiminnasta (kuva 31). Ensimmäiseen kohtaan liittyneessä avoimessa vastauskohdassa nykyisen toiminnan haitallisista
vaikutuksista esille nousivat avovastauksissa raskaan liikenteen aiheuttama melu, tärinä, pöly ja vaikutus liikenneturvallisuuteen, tehtaalta kantautuva sahanpuru, häiritsevät äänet, hajut ja muut ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät
sekä virkistyskäytön estyminen. Monissa vastauslomakkeissa haittatekijänä mainittiin etenkin melu, niin ajoittaisena
kuin jatkuvana haittana ja erityisen ongelmallisena pidettiin yöajan melua. Useissa vastauksissa melun arveltiin aiheutuvan muun muassa huonokuntoisista tiepäällysteistä sekä tehtaan kanavista tai piipuista. Merkittävänä ongelmakohtana Kotkansaarella pidettiin autoteiden voimakasta ja jatkuvaa kulumista sekä erityisesti Satamakadun huonoa kuntoa, minkä arveltiin olevan syy tärinään. Liikenneturvallisuuden osalta erityisesti kulkureitit, joissa kevyt ja
raskas liikenne kohtaavat, olivat kiinnittäneet vastaajien huomion. Liikenneturvallisuutta vaarantavina tekijöinä nähtiin muun muassa ylinopeus ja huono näkyvyys. Vastauslomakkeessa esitettyjen, haitallisten vaikutusten jakautuminen eri aihealueisiin on esitetty kuvan 32 kuvaajassa. Mikäli vastauslomakkeessa oli lueteltu useita haittoja, kuvaajassa on huomioitu kaikki haitat omissa lohkoissaan.
Kuva 31. Vastausten jakautuminen kysyttäessä, onko Kotkamills Oy:n nykyisestä toiminnasta on aiheutunut haitallisia vaikutuksia
Kotkamills Oy
14.10.2015
97(123)
Kuva 32. Nykyisen toiminnan aiheuttamien haittojen jakautuminen aihealueittain (Kyselyssä avoin vastaus)
Asukaskyselyn toisessa kysymyksessä tiedusteltiin hankkeen toteutusvaihtoehtojen VE1 ja VE2 myötä lisääntyvän liikenteen vaikutuksia ympäristöön. Vaikutuksia tiedusteltiin pölyn, melun ja tärinän, turvallisuuden, elinkeinon harjoittamisen sekä tien kunnon ja kunnossapidon osalta. Tuloksia on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 33). Vaikutus
pölyyn sekä meluun tai tärinään arvioitiin hyvin yhteneväisesti. Yli puolet vastaajista (53 %) uskoi, että lisääntyvän
liikenteen seurauksena syntyvä pöly, melu tai tärinä eivät tule vaikuttamaan heidän asuinympäristöönsä. Vastaajista
37 % arvioi liikenteen lisääntymisen vaikuttavan kielteisesti tai erittäin kielteisesti pölyyn ja 38 % arvioi liikenteen
lisääntymisen vaikuttavan kielteisesti tai erittäin kielteisesti meluun/tärinään. Melu- tai tärinähaitan arvioitiin lisääntyvän hankkeen myötä eniten tai se koettiin suurimmaksi haitaksi, sillä sen osalta erittäin kielteisesti -vastauksia oli
hieman enemmän kuin kielteisesti-vastauksia. Turvallisuuteen liittyen vastaajista puolet uskoi, että lisääntyvän raskaan liikenteen kuljetukset eivät vaikuta turvallisuuteen, mutta 38 % kuitenkin uskoi vaikutuksen olevan kielteinen.
Teiden kuntoon sekä kunnossapitoon suhtauduttiin kaikkein kielteisemmin, sillä 40 % uskoi niihin liittyvien haittavaikutusten lisääntyvän. Suurin osa (61 %) vastaajista puolestaan arvioi, että liikenteen lisääntyminen ei vaikuta elinkeinon harjoittamiseen mitenkään.
Kotkamills Oy
14.10.2015
98(123)
Kuva 33. Vastauksien jakautuminen kysyttäessä, kuinka vaihtoehdoissa 1 ja 2 lisääntyvä liikenne vaikuttaa eri tekijöihin
Kyselyn toiseen kysymykseen liittyneeseen avokohtaan, jossa pyydettiin tarkentamaan kielteiseksi arvioituja vaikutuksia, annettiin 90 vastausta. Vastaajista 64 paikansi liikenteen kielteisten vaikutusten kohdistuvan Satamakadulle.
Avokohdassa etenkin niiden asukkaiden, jotka ilmoittivat asuvansa Satamakadulla ja sen lähistöllä, vastauksissa tuli
voimakkaasti esille, että tehtaan toimintaan liittyvä liikennöinti häiritsee jo nyt monin tavoin useiden asukkaiden
päivittäistä elämää. Ylipäänsä Satamakadun liikenneturvallisuus koettiin huolestuttavana. Avokohtaan vastanneista
melkein puolet arveli teiden kunnon heikkenevän entisestään. Avokohdassa tuotiin esille myös muita hankkeen myötä
lisääntyviä haittoja, kuten liikenteen vilkkaus ja siitä aiheutuvat vaikutukset. Liikenteeseen liittyvistä, jo nyt ongelmallisiksi koetuista asioista tuotiin esille muun muassa huono näkyvyys, esimerkiksi parkkeerattujen autojen ja lumikinosten takia, paikoittainen katujen kapeus ja ahtaus ja vaikea pääsy kadulle pihoista ja autohalleista.
Asukaskyselyn kolmannessa kysymyksessä tiedusteltiin asukkaiden suhtautumista kartonkikonehankkeen eri toteutusvaihtoehtoihin kokonaisuudessaan. Kysymyksen tulokset on esitetty seuraavassa kuvassa. Hankkeen vaihtoehtoihin VE1 ja VE2 suhtautuminen oli pääasiassa myönteistä. Hankevaihtoehtoja kokonaisuutena arvioineista 133 henkilöä (65 %) piti hankkeen vaihtoehtoa VE1 myönteisenä tai erittäin myönteisenä ja 124 henkilöä (60 %) vaihtoehtoa
VE2 myönteisenä tai erittäin myönteisenä. Kaiken kaikkiaan reilusti yli puolet vastaajista (66 %), jotka arvioivat vaihtoehtoa VE0 kokonaisuutena, arvioivat sen olevan huono tai erittäin huono vaihtoehto, mikä osoittaa keskimäärin
Kotkamills Oy
14.10.2015
99(123)
paikallisten myönteisen suhtautumisen muutoksiin ja kiinnostuksen Kotkan teollista kehitystä kohtaan. Vaikka tuotannon kasvattamisen tuomat haitalliset vaikutukset tiedostetaan, nykyisen toiminnan ennallaan pitämistä pidetään
keskimäärin huonompana vaihtoehtona kuin hankkeen vaihtoehtojen VE1 ja VE2 toteuttamista. Runsaat 10 vastaajaa
piti vaihtoehtoja VE1 ja VE2 neutraaleina. Noin 30–40 henkeä ei vastauskohdasta riippuen arvioinut hanketta kokonaisuutena, mikä on ymmärrettävää, sillä Kotkamills Oy ja hanke oli esitelty asukaskyselyn saatekirjeessä melko suppeasti.
Kuva 34. Vastaajien suhtautuminen hankkeen eri vaihtoehtoihin kokonaisuuksina
Asukaskyselyn loppuun varattuun vapaamuotoisen perustelun ja kommentoinnin osioon vastasi 97 henkilöä, joista
43 toi esille vastauksessaan investoinnin Kotkassa olevan positiivinen asia. Varsinkin työllisyys ja odotukset työpaikkojen lisääntymisestä toistuivat vastauksissa. Kaikkiaan 24 vastaajaa mainitsi työllisyysasian. 39 henkilöä eli lähes
puolet avokohtaan vastanneista otti kantaa Kotkansaaren liikennejärjestelyihin ja toivoi niihin muutosta turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden sekä asumisviihtyvyyden paranemiseksi. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi annettiin myös useita ehdotuksia, kuten uudet liikennejärjestelyt, teiden kunnostus, uudet suojatiet, tiukemmat nopeusrajoitukset ja automaattinen liikenteenvalvonta. Kotkamills Oy:n kuljetusreittejä ehdotettiin siirrettäväksi kauemmas
asutuksesta, erityisesti pois Satamakadulta, jossa liikenteen todettiin olevan jo nykyisellään liian runsasta. Useassa
vastauksessa ehdotettiin rekkakuljetusten siirtoa esimerkiksi Tornatorintielle, uudelle tielle ratapihan alueelle tai junakuljetuksiksi.
7.10.3.2 Asukaskyselyn epävarmuustekijät
Asukaskyselyn tuloksiin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Kyselyssä ei tiedustelu taustatietoja eli esimerkiksi vastaajien ikä- tai sukupuolijakaumasta ei ollut tietoa, minkä vuoksi vastaajia ei ollut mahdollista ryhmitellä näiden tietojen
mukaisesti. Vastausprosentti oli alle 20, joten vastaajien edustavuus alueen asukkaista ei välttämättä ole kovin kattava. Hankkeen aiheuttamien vaikutusten kokeminen on subjektiivista ja vaikutusten kokemiseen voivat vaikuttaa
esimerkiksi henkilön asuinpaikka, kokemukset tehtaan nykyisistä vaikutuksista sekä henkilökohtainen arvomaailma.
Kotkamills Oy
14.10.2015
100(123)
Kaikissa vastauslomakkeissa ei ollut vastattu kaikkiin kysymyksiin ja osassa vastauksista en osaa sanoa tai ei vaikutusta -vastausten osuus oli melko suuri, mikä vaikeuttaa luotettavien johtopäätösten tekemistä. Osa vastaajista puolestaan oli rastittanut samaan kohtaan useita vaihtoehtoja (esimerkiksi sekä en osaa sanoa että ei vaikutusta -vaihtoehdot). Myös myönteisesti sekä erittäin myönteisesti -vastaukset herättivät kysymyksiä tuloksia analysoitaessa,
kun tiedusteltiin esimerkiksi pölyn, melun tai tärinän arvioitu vaikutus liikennemäärien lisääntyessä.
7.10.4
Työpaja lähialueen asukkaille
Lähialueen asukkaille suunnattuun työpajaan osallistui noin 30 asukasta. Paikan päälle oli pyydetty myös Kotkan
kaupungin liikenneasioihin perehtynyt asemakaava-arkkitehti, sillä ennen työpajaa palautetuissa asukaskyselyissä
liikenneasiat olivat runsaasti esillä. Tilaisuuden alussa käsiteltiin lyhyesti Kotkamills Oy:n nykyistä toimintaa sekä
suunniteltua hanketta ja sen jälkeen keskityttiin keskustelemaan hankkeen tuomia ja nykyisen toiminnan vaikutuksista.
Keskustelu työpajassa oli aktiivista ja esille tuli paljon samoja asioita kuin asukaskyselyn vastauksissa. Keskustelu
keskittyi pitkälti Kotkansaaren liikenteen aiheuttamiin haitallisiin vaikutuksiin, liikennejärjestelyihin ja liikenneturvallisuuteen. Esille tulivat esimerkiksi liikenteen aiheuttama melu ja erityisesti kolisevien kaivonkansien, tukkirekkojen sekä yöllä ajavien rekkojen osalta. Liikenteen sujuvuuteen ja päästöihin liittyen kommentoitiin Kotkansaaren
useita liikennevaloja, joissa rekatkin joutuvat pysähtymään. Liikenneturvallisuuteen liittyen esille tulleita asioita olivat muun muassa Satamakadulla sijaitsevien risteysten ja ulostuloreittien vaarallisuus ja talvella tilannetta vaikeuttavat lumikinokset. Koululaisten määrän kerrottiin lisääntyvän Kotkansaarella, joka tulisi huomioida turvallisuusasioissa. Tilaisuudessa annettiin useita liikenneturvallisuutta parantavia ehdotuksia Kotkansaarelle, kuten uudet liikennejärjestelyt, katupeilit Satamakadun risteyksissä näkyvyyden parantamiseksi ja automaattinen liikennevalvonta nopeuksien kurissa pitämiseksi.
Muita tilaisuudessa lyhyesti käsiteltyjä asioita olivat hankkeen tuoma muutos kemikaalien käyttöön sekä nykyiset
tehtaalta tulevat melu- ja hajuhaitat. Yleisesti asukkaat pitivät hanketta erittäin hyvänä asiana työllisyyden näkökulmasta. Asukaskyselyyn nähden työpajassa ei tuotu esille mahdollisia uusia tai piilossa olevia vaikutuksia, joita olisi
ollut hyvä huomioida arvioinnissa.
7.10.5
Asukkaiden kannanotto
Kotkamills Oy:n Kotkansaaren liikennereitin läheisyydessä sijaitsevat Asunto Oy:t Vuorela (Vuorelankulma 2), Satamaheikki, (Satamakatu 13), Villa (Satamakatu 2), Ahlqvistintalo (Korkeavuorenkatu 6) ja Merikotka (osakkeenomistajia, Kaivokatu 23, Korkeavuorenkatu 2―4, Kapteeninkatu 24) toimittivat YVA-menettelyn osapuolille sekä Kotkan
kaupungille 28.9.2015 yhteisen kannanoton koskien Kotkansaaren liikennejärjestelyjä ja Kotkamills Oy:n lisääntyvää
rekkaliikennettä. Kannanotossa kuvailtiin Kotkansaaren sisääntuloväylänä toimivan Rautatienkatu−Satamakatureittiä, sen käyttömääriä ja käyttäjiä, sen aiheuttamia nykyisiä haitallisia vaikutuksia tien eri osissa sekä Kotkamills
Oy:n lisääntyvän raskaan liikenteen tuomia vaikutuksia. Myös Kotkansaarelle aiemmin tehtyjä liikennesuunnitelmia
sekä uuteen asemakaavaan liittyvää asutusta ja Kantasataman hanketta kuvattiin lyhyesti. Kannanotossa esitettiin
vilkkaan liikenteen aiheuttamiin ongelmiin liittyvät toiveet:
Kotkamills Oy
14.10.2015
101(123)
”Syntyneet ongelmat on nyt ratkaistava asukkaita kuunnellen sekä pikaisilla parannustoimenpiteillä että laaja-alaisemmilla ratkaisuilla.”
”Yksityisten toimijoiden ja Kotkan kaupungin on toteutettava sellaiset järjestelyt, joilla Kotkansaaren pohjoisreunan katujen turvallisuus ja viihtyisyys palautetaan.”
Ongelmana Kotkansaaren sisääntuloreitillä koettiin muun muassa liian suuret liikennemäärät ja ajonopeudet, kevyen
liikenteen turvattomuus, turvaton kadunvarsipysäköinti sekä hankala liittyminen pihoilta ja kaduilta Satamakadun
liikenteeseen. Raskaan ja vilkkaan liikenteen haitallisina vaikutuksina Rautatienkadun—Satamakadun varrella mainittiin muun muassa asumisviihtyvyyden lasku ja terveyshaitat, sillä kadunvarret ovat pitkälti asumiskäytössä. Erityisen haitallisena koettiin rekkojen aiheuttama melu niiden ajaessa ajourilla sijaitsevien viemärikaivon kansien yli
Satamakadun-Kapteeninkadun risteyksessä. Rekkojen rakenteista johtuvan melun (räminän) mainittiin häiritsevän
asukkaita ympäri vuorokauden. Sekä talojen sekä asukkaiden todettiin kärsivän tärinästä, pölystä, pienhiukkasista ja
rekoista tippuvasta sahanpurusta. Vuorelankulmassa varsinkin raskaiden kuljetusten liikennöinti koettiin ongelmalliseksi, kun liikennevalojen vuoksi rekat joutuvat pysähtymään ja kiihdyttämän aiheuttaen varsinkin talvella turvallisuusriskin ja ylimääräisiä melu- ja pakokaasupäästöjä. Lisäksi huolta aiheuttivat kemikaalikuljetukset ja niihin liittyvät mahdolliset onnettomuudet. Uusia työpaikkoja ja palveluita pidettiin kannanotossa myönteisenä asiana. Liikenteen ruuhkautuminen Kotkansaaren sisääntuloväylillä nähtiin kuitenkin mahdollisena uhkana uusien palveluiden
kannalta.
7.10.6
Haastattelut liittyen sosioekonomisiin vaikutuksiin
Kotkan kaupungin elinkeinoasioiden edustajan mukaan Kotkamills Oy:n toiminta on merkittävä asia aluetalouden
kannalta ja myös maakunnallisesti katsottuna. Edustajan mukaan metsäteollisuuden säilyminen Kymenlaaksossa on
tärkeää ja Kotkamills Oy:n investoinnin vaikutus ei ole pelkästään taloudellinen, vaan sillä on positiivista vaikutusta
myös alueen imagoon. Edustajan mukaan investointi kertoo teollisuuden elinvoimaisuudesta ja kuten alueen strategioissakin tuodaan esille, toiminnan uusiutuminen on tärkeää.
Kaupungin edustaja ei näe Kotkamills Oy:n toiminnasta aiheutuvan haittavaikutuksia tai esteitä kaupunkikehitykselle. Edustaja näki tärkeänä, että Kantasataman hankkeessa kaupungin ja Kotkamills Oy:n väliset asiat on saatu sovittua. Edustaja uskoi, että Kotkamills Oy:n investoinnilla vaikutusta myös myönteistä vaikutusta palvelusektoriin ja
palvelujen tarjontaan. Edustajan mukaan hankkeen myötä lisääntyvä liikenne aiheuttaa lisää kuormitusta lähialueen
asukkaille ja piti tärkeänä liikenteen haittojen minimointia. Muuten tehdas ei edustajan mielestä vaikuta lähistön
asuinalueisiin negatiivisesti. Edustaja piti hyvin oleellisena, että muutoksissa liikenneturvallisuus otetaan huomioon.
Paikallisen kehitysyhtiön (Cursor Oy) edustaja piti investointia hyvin myönteisenä asiana. Edustajan mukaan Kotkamills on tärkeä työllistäjä alueella ja myös hän arvioi hankkeen vaikuttavan kaupungin imagoon positiivisesti. Kehitysyhtiön edustajan mukaan investointi voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja innovaatiota esimerkiksi liikenneratkaisujen osalta. Kotkan seudulta puuttuu vahva pienten ja keskisuurten yritysten sektori, mutta investointi
voi synnyttää yhteistyökuvioiden kautta uusia mahdollisuuksia. Hänen mukaansa seudulla on paljon suunnitteluosaamista. Edustaja piti tärkeänä, että Kotkamills Oy:n ja Kantasataman hankkeet onnistuvat molemmat, joten yhteistyö hankkeiden välillä on oleellista.
Kotkamills Oy
14.10.2015
7.10.7
102(123)
Vaikutukset terveyteen ja viihtyvyyteen
Suurimpaan osaan Satamakatua ja siitä eteenpäin pois tehtaalta hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 tuoma kasvu ei ole
erityisen merkittävä Kotkansaaren kokonaisliikennemäärään verrattuna. Rekkaliikenteen kasvu verrattuna nykyiseen
raskaaseen liikenteeseen on huomattavampi. Rekkaliikenteen aiheuttamat haitat ovat erilaista kuin henkilöautoliikenteen.
Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 liikenteen lisääntymisestä johtuen pakokaasupäästöjen määrä lisääntyy Kotkamills
Oy:n liikennereittien ympäristössä. Todennäköisesti myös epäsuorat hiukkaspäästöt lisääntyvät, sillä teiden pölyäminen etenkin kevätpölyaikaan voi pahentua edelleen liikenteen vilkastuessa. Lisääntyvän liikenteen pakokaasupäästöillä voi olla terveydellisiä vaikutuksia ja erityisesti haitallisia ovat pienhiukkaset.
Kombivoimalaitoksen energiantuotannon lisääntyessä vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 typenoksidien ja häkäpäästöjen kokonaismäärät kasvavat. Päästöt johdetaan 88 metriä korkeasta savupiipusta ilmakehään, jossa ne laimenevat tehokkaasti ilman kanssa ja leviävät laajalle alueelle. Typenoksidien ohje- ja raja-arvot alittuivat viime vuonna mittausten
mukaan Kotkassa ja lisääntyvillä päästöillä ei todennäköisesti ole juurikaan vaikutusta ilmanlaatuun, joten terveydellisten vaikutusten ei arvioida lisääntyvän hankkeen myötä. Terveydelle suurempi riski ovat katutasossa syntyvät pakokaasupäästöt ja tiepöly.
Tehtaan aiheuttaman melun ei arvioida lisääntyvän vaihtoehdoissa VE1 ja VE2, mutta jo nykyään tehtaan aiheuttama
melu ylittää yöajan ohjearvon lähimmissä asuinrakennuksissa vuoden 2011 ympäristömelumittausten perusteella,
mikä voi vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen. Meluntorjunnan mahdollisuuksia on tarkasteltu kappaleessa
9.1.
Meluselvityksen perusteella hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 liikennemäärillä ei ole oleellista vaikutusta melutasoon
(A-keskiäänitasoon) Satamakadun varrella olevien asuinrakennusten edustalla. Melulaskennan perusteella päiväaikainen melutaso on jo nykytilanteessa Satamakadun lähiympäristössä Kantasataman puoleisessa osassa yli melutason ohjearvon 55 dB. Nykytilanteessa yöajan melutaso on ohjearvolla (50 dB) tai sen yli nykytilanteessa Satamakadulla sijaitsevien talokohteiden julkisivuilla. Laskennan osalta on hyvä huomata, että siinä on tehty oletuksia ja yksinkertaistuksia, joten laskennallinen arvo ei kuvaa täysin todellisuutta.
Asukaskyselyssä, työpajassa sekä asukkaiden muun muassa Kotkamills Oy:lle toimittamassa kannanotossa liikenteen
kielteiset vaikutukset erityisesti Satamakadulla ja Vuorelankulman ympäristössä olivat vahvasti esillä. Nykyiset raskaan liikenteen aiheuttamat haitat häiritsevät selvästi monia asukkaita, ja esille tuotujen mielipiteiden mukaan etenkin aivan liikennereittien varrella asuvat asukkaat suhtautuivat hyvin kielteisesti hankkeen tuomaan liikenteen lisäykseen. Asukaskyselyssä hieman yli puolet vastaajista arvioi, että pöly, melu tai tärinä eivät tule lisääntymään liikenteen
vuoksi, mutta useat vastaajat (vajaa 40 %) kuitenkin uskoivat, että liikenteen lisääntyminen vaikuttaa kielteisesti näihin tekijöihin. Suurin osa asukaskyselyyn vastanneista myös uskoi, ettei Kotkamills Oy:n hanke vaikuta liikenneturvallisuuteen. Vajaa 40 % vastaajista arvioi kuitenkin liikenteen lisäyksellä olevan kielteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen asuinympäristössään. Liikenteen aiheuttamiin liittyviin kielteisiin vaikutuksiin liittyviä mahdollisia lieventämis- ja ehkäisytoimenpiteitä on käsitelty kappaleessa 9.1.
Liikenteen lisääntyminen hankkeen myötä voi aiheuttaa hieman lisää tärinästä johtuvia haittoja. Vaihtoehdot VE1 tai
VE2 eivät lisää asuinalueelle kantautuvien hajujen määrää. Hankkeella ei uskota olevan vaikutusta tehdasalueella
Kotkamills Oy
14.10.2015
103(123)
sijaitsevan puru- ja hakekentän aiheuttamaan pölyämisongelmaan. Hanke ei vaikuta sahanpurua tai tukkeja kuljettavien rekkojen määrään, joten niistä aiheutuviin haittoihin ei tule muutoksia toteutusvaihtoehdoissa VE1 ja VE2.
Vaihtoehdossa VE0 ihmisten terveyteen tai viihtyvyyteen vaikuttaviin tekijöihin ei arvioida tulevan muutoksia, sillä
tehtaan toimintaan liittyvät ympäristövaikutukset eivät muutu.
7.10.8
Vaikutukset alueen elinkeinoihin, palveluihin ja työllisyyteen
Hankkeen vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat pääasiassa alueen strategioiden mukaisia, sillä ne tukevat esimerkiksi tuotannon säilymistä alueella, kilpailukyvyn kehittämistä ja energiatehokkuuden sekä jäte- ja sivuvirtojen hyödyntämisen
lisäystä. Maakaasun käytön lisäys ei ole linjassa strategioiden kanssa, sillä niissä painotetaan uusiutuvien ja kestävien
energiamuotojen käyttöä. Nollavaihtoehto ei ole siinä mielessä strategioiden mukainen, että se ei tue kilpailukyvyn
kehittämistä.
Nollavaihtoehdon mukainen paperintuotanto on jalostusasteeltaan matalampi kuin vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaiset pakkauskartonkituotteet. Eroina toteutusvaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä puolestaan on, että vaihtoehdon VE2
mukaisesti valmistetut kartonkituotteet ovat korkeampilaatuisia.
Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 rakentamisen aikana hanke työllistää useita satoja työntekijöitä. Myös hankkeen suunnittelutehtävillä on merkittävä työllistävä vaikutus. Valmistuttuaan hanke takaa työn nykyisille työntekijöille. Pysyviä
lisätyöpaikkoja ei tehtaalle arvioida syntyvän hankkeen myötä. Uudet puuraaka-aineen kuljetustarpeet luovat kuitenkin uusia alihankintatarpeita ja vaikuttavat näin ollen epäsuorasti työllisyyteen erittäin myönteisesti. Nollavaihdon ei
arvioida vaikuttavan työllisyyteen välittömästi, mutta muutaman vuoden sisällä sillä voi olla hyvin merkittävä negatiivinen vaikutus, mikäli tehtaan kilpailukykyä ei pystytä pitämään yllä ilman tuotannon uudistamista.
Hankkeen vaikutuksiin liittyen haastatellut kaupungin ja paikallisen kehitysyhtiön edustaja suhtautuivat hankkeeseen hyvin myönteisesti ja arvioivat sillä olevan merkittävä vaikutus kaupungille ja kaupunkilaisille. Myös asukaskyselyssä ja työpajassa hanketta pidettiin hyvin positiivisena asiana työllisyyden näkökulmasta.
7.11 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
7.11.1
Arvioinnissa tarkasteltiin Kotkamills Oy:n hankkeen eri vaihtoehtojen ja muiden lähialueiden hankkeiden yhteisvaikutuksia ympäristöön. Kotkamills Oy:n hanke ei liity suoraan muihin hankkeisiin, mutta Kotkamills Oy:n tehdasalueen luoteispuolelle Kantasatamaan on suunniteltu mittavaa hanketta ja tehdasalueen lounaispuolelle rakennetaan
parhaillaan Kotkan uutta poliisiasemaa.
Kantasatamahankkeesta on saatu tietoa Kotkan kaupungin verkkosivuja ja lisätietoja on kysytty Kotkan kaupunkisuunnitteluosastolta sekä Kotkan elinkeinoasioiden edustajalta. Epävarmuutta arvioinnissa aiheutti muun muassa
Kantasatamahankkeen avoin aikataulu. Uuteen poliisiasemaan liittyen tietoja kysyttiin hankintaviranomaisena toimivalta Senaatti-kiinteistöiltä, mutta tietoa saatiin melko niukasti.
Kotkamills Oy
14.10.2015
7.11.2
7.11.2.1
104(123)
Kotkan Kantasatama -hanke
Hankkeen lähtökohdat ja yhtymäkohdat Kotkamills Oy:n hankkeeseen
Kotkamills Oy:n luoteispuolella sijaitsevaan Kotkan Kantasatamaan on hyväksytty asemakaavan muutos Kotkan kaupunginvaltuustossa 10.7.2015, mutta valituksesta johtuen kaava ei vielä ole saanut lainvoimaa. Muutoksen tavoitteena
on mahdollistaa Kantasataman kehittäminen. Nykyään suunnittelualue on suurimmalta osaltaan satama-, varasto- ja
liikennealuetta. Koko suunnittelualue on suuruudeltaan noin 57 ha, josta noin 29 ha on vesialuetta ja 28 ha maaalueita. Kaava-alue rajautuu kaakkoisreunastaan Kotkamills Oy:n tehdasalueeseen.
Kokonaisuudessaan suunniteltu Kantasataman muutos on mittava ja tuo tullessaan vaikutuksia myös lähiympäristöön. Lopputilanteen kaupallinen kerrosala on noin 89 500 k-m2 (kerrosneliömetriä), josta outlet-toiminnalle varattua pinta-alaa on 61 000 k-m2. Ensimmäisen vaiheen laajuus on noin 19 500 k-m2. Tavoitteena hankkeessa on, että
ensimmäinen vaihe valmistuisi 2017 ja koko hanke olisi valmis viimeistään vuonna 2025. Muutokset on suunniteltu
toteutettavaksi jatkuvana vaiheittaisena ketjuna, joten rakentamisen aikaiset vaikutukset jakautuvat useammalle vuodelle. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen oli tarkoitus aloittaa syksyllä 2015, mutta valituksen vuoksi hanke voi viivästyä. Rakennustyöt pyritään aloittamaan vuoden sisällä (tilanne elokuussa 2015). Näin ollen on mahdollista, että
rakentaminen ajoittuu osittain samaan aikaan Kotkamills Oy:n hankkeen muutostöiden kanssa.
Kantasatamahankkeen toiminnan aikana vaikutuksia ympäristöön tuo etenkin liikennemäärien lisääntyminen.
Hankkeen yhteyteen on suunniteltu myös kansainvälisen risteilijäliiketoiminnan käynnistämistä, joka toisi mukanaan muun muassa vaikutuksen melutasoon. Kantasataman hankkeella on erittäin huomattava työllistävä vaikutus.
Kantasataman sijainti Kotkamills Oy:n vieressä tuo mukanaan haasteita. Kantasatamaan liittyy kaupallisten palveluiden lisäksi asuntojen rakentamista, mikä tarkoittaisi lisää asuntoja Kotkamills Oy:n tehdasalueen läheisyyteen. Kotkan kaupunki ja Kotkamills Oy ovat tehneet alue- ja rakentamisjärjestelyihin liittyen sopimuksen (Kotkan kaupunki
2015b), jonka mukaan nykyistä Satamakatua jatketaan Kantasatamaan koilliseen satama-alueen reunaan asti ja nykyään Satamakadun päässä oleva Kotkamills Oy:n sisäänajoportti siirretään Satamakadun uuden osan varrelle. Satamakadun uuden osan varrelle sijoitetaan rekkojen jonotuskaista. Satamakadun linjauksen edellyttämänä siirretään
tarvittaessa myös tehtaalle menevää teollisuusraidetta. Kantasataman liikennejärjestelyissä on lisäksi huomioitu
mahdollisuus, että henkilöautoliikenne ja raskas liikenne erotetaan toisistaan eli henkilöautoliikenne ohjataan hyvissä ajoin pois Satamakadulta Kantasataman alueelle.
7.11.2.2
Yhteisvaikutukset
Liikennemäärät ja -turvallisuus
Kantasataman hankkeen myötä henkilöautoliikenteen on arvioitu lisääntyvät runsaasti, mikäli Kantasatamahanke
toteutuu kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi hankesuunnittelun yhteydessä on teetetty liikenneselvitys (Strafica Oy
2014), jossa on selvitetty Kantasataman sisäänajoalueen liikenteen sujuvuutta. Tarkastelun yhteydessä on tehty myös
erillinen herkkyystarkastelu, jossa on huomioitu Kotkamills Oy:n biovoimalahankkeen aiheuttaman raskaan liikenteen lisäys. Biovoimalahanke, joka ei ole tällä hetkellä ajankohtainen, lisäisi tehtaalle ajavaa raskaan ajoneuvoliikenteen määrää 200 ajolla ja henkilöautoliikennettä 160 ajolla (saapuva ja lähtevä liikenne yhteensä).
Kotkamills Oy
14.10.2015
105(123)
Herkkyystarkastelussa liikennejärjestelyvaihtoehtona on käytetty suunnitelmaa (kuva 35), jossa Satamakadulle sijoittuva Laivurinkadun liittymä on 3-haaraliittymä, Laivurinkadun ja Ruukinkadun liittymien välissä on uusi kiertoliittymä ja Ruukinkadun liittymä on 4-haaraliittymä. Satamakatu on oletettu tarkastelussa Hyväntuulentieltä uuteen
kiertoliittymään saakka 2+2-kaistaiseksi.
Kuva 35. Liikenteen herkkyystarkastelussa käytetty liikennejärjestely Satamakadulla (Strafica Oy 2014)
Herkkyystarkastelussa Satamakadun liikenteellistä toimivuutta tarkasteltiin lauantain huipputunnin tilanteessa vuodelle 2030 arvioiduilla liikennemäärillä. Lauantain huipputunti (1 400 ajoa tunnissa, lähtevä ja saapuva yhteensä) on
sekä Kantasataman että Kotkan toriparkin asiointiliikenteen kannalta viikon vilkkain ajankohta. Kotkamills Oy:n tehtaan liikenne painottuu puolestaan selkeästi arkipäiville. Näin ollen kyseisten liikennöintien kuormittuneimmat tilanteet eivät ajoitu päällekkäin.
Herkkyystarkastelun perusteella Kotkamills Oy:n liikenteen lisäyksellä ei ole olennaista vaikutusta liikenteen toimivuuteen, kun alueella tehdään uusia liikennejärjestelyjä. Koska biovoimalan toiminnasta aiheutuva liikenteen lisäys
olisi suurempi kuin kartonkikoneinvestoinnista aiheutuva, kartonkikoneinvestoinnista aiheutuva raskaan liikenteen
kasvulla ei ole merkittävää vaikutusta liikenteen sujuvuuteen herkkyystarkastelun mukaisessa tapauksessa.
Lisääntyvät liikennemäärät vaikuttavat ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen esimerkiksi lisäämällä pakokaasupäästöjä, melua ja tien pölyämistä. Kantasataman toiminnan ja Kotkamills Oy:n toimintaan liittyvän liikennöinnin vilkkaimmat hetket ovat eri viikonpäivinä, mikä jakaa kuormituksen tasaisemmin.
Liikennemäärien lisäys vaikuttaa heikentävästi liikenneturvallisuuteen, mihin voidaan vaikuttaa merkittävästi uusilla
liikennejärjestelyillä. Myös Kotkan kaupungin ja Kotkamills Oy:n alue- ja rakentamisjärjestelyihin liittyvässä sopimuksessa kuvatuilla yksityiskohdilla pyritään parantamaan tehdasalueen lähistön liikenneturvallisuutta.
Melu
Kantasataman asemakaavan suunnitteluun liittyneessä meluselvityksessä (Akukon Oy 2015a) huomioitiin Kantasataman alueelta muodostuvan melun lisäksi Kotkamills Oy:n saha-alueelta sekä liikenteestä aiheutuva melu. Selvityksen lähtökohtana oli vuoden 2030 tilanne, jolloin Kantasataman hanke olisi valmis. Selvityksessä oletettiin, että Kotkamills Oy:n raskaan liikenteen määrä kasvaa Satamakatua pitkin kulkevalla 200 ajolla vuorokaudessa biovoimalan
vuoksi. Kantasataman ja Kotkamills Oy:n hankkeiden tuomien meluvaikutusten tarkastelussa tulokseksi saatiin, että
suurimman vaikutuksen äänitasoihin alueella aiheuttaa risteilylaivojen melu, joka on hallitsevaa muuhun meluun
Kotkamills Oy
14.10.2015
106(123)
verrattuna. Melulaskennan mukaan keskiäänitasot (LAeq) vuoden 2030 tilanteessa nykyisten asuinrakennusten julkisivuilla ylittyvät paikoitellen myös ilman laivojen tuomaa melua. Selvityksessä todetaan, että mahdollisesti tarvittavat
meluntorjuntatoimenpiteet tarvitsevat yksityiskohtaisen suunnittelun alueella. Myöhemmin toteutetun meluselvityksen (Akukon Oy 2015b) laskennan mukaan Satamakadun ja Ruotsinsalmenkadun risteyksen itänurkassa sijaitsevan
asuinrakennuksen luona äänitasot (LAeq) nousevat enintään 3 dB liikennemäärän kasvun takia. Tämä kasvu johtuu
selvityksen mukaan Kantasataman uuteen kaavoitusalueeseen liittyvästä liikenteestä, minkä vuoksi liikennemäärät
kaksinkertaistuvat tulevaisuudessa nykytilanteeseen verrattuna.
Kasvillisuus ja eläimistö
Kantasataman suunnitteluhankkeella on yhteisvaikutuksia myös kasvillisuuteen ja eläimistöön, sillä Kotkan kaupunki
ja Kotkamills Oy ovat sopineet uusista liikennejärjestelyistä Kantasataman alueella. Satamakadun rakentamisen yhteydessä alueella muun muassa vanhan radan reunoilla havaittujen putkilokasvilajien, kuten kyläneidonkieli, ketohopeahanhikki ja uhanalaisille pikkuperhosille tärkeä ravintokasvi ketomaruna, kasvupaikat tuhoutuisivat. Rakentamisella olisi vaikutusta myös erityisesti suojeltavan perhoslajin marunapeilikääriäisen esiintymiseen alueella. Toisaalta
suunnittelualueella on luontoselvityksen (Parkko 2014) mukaan jo käytetty voimakkaita kasvimyrkkyjä radanvarsikasvillisuuden poistamiseksi. Kantasataman alueen ketomarunaympäristöjen tuhoutumisen kompensaationa Katariinan meripuistoon laaditaan Kotkan kaupungin toimesta käyttö- ja hoitosuunnitelma, jossa luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja aivan erityisesti ketomarunaympäristöjen suojelu ja säilyttäminen on keskeisenä teemana.
Hoito- ja käyttösuunnitelman toisena tarkoituksena on lisätä puiston merkitystä uhanalaisen ja harvinaisen lajiston
suojelussa. Näin toimien puistoon syntyy suurelle joukolle uhanalaisia lajeja uusia, potentiaalisia elinympäristöjä,
joihin epäilemättä ajan myötä lajistoa tulee myös leviämään.
Rakentaminen
Kantasatama-alueen rakentamiseen liittyy tyypillisiä rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia, kuten liikennemäärien lisääntyminen ja siitä aiheutuvat vaikutukset, rakennusalueella syntyvä melu ja tärinä, jätteet ja pölyäminen.
Kotkamills Oy:n tehtaan ulkopuolelle arviolta eniten melua aiheuttavat työosuudet tehdasalueella (kuten louhinta)
tehdään kuluvan syksyn aikana, joten merkittävimpiä rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia ei synny samaan aikaan.
Rakentamisen aikaisella liikenteen lisääntymisellä voi olla ajoittain merkittävä vaikutus Kotkansaaren liikenteen sujuvuuteen, liikenneturvallisuuteen ja ilmanlaatuun.
7.11.3
Kotkan uusi poliisiasema
Kotkamills Oy:n tehdasalueen lounaispuolella sijaitsee Kotkan nykyinen poliisiasema, joka aiotaan ottaa pois käytöstä. Poliisiaseman länsipuolella kortteliin rakennetaan parhaillaan Kotkan uutta poliisiasemaa, jossa on tilaa vajaa
6 000 neliömetriä. Uuden poliisiaseman rakentaminen on käynnissä samanaikaisesti Kotkamills Oy:n investointihankkeen muutostöiden kanssa. Poliisiaseman rakentaminen on aloitettu heinäkuussa 2015. Poliisiaseman on määrä
olla valmis lokakuussa 2016.
Poliisiaseman rakentaminen aiheuttaa todennäköisesti samanlaisia vaikutuksia kuin Kotkamills Oy:n uudisrakennuksen rakentaminen, esimerkiksi melua ja maanrakennusvaiheessa pölyämistä. Merkittävimpien vaikutusten, kuten
melun lisääntymisen ajankohtaa ei saatu selvitettyä useista kyselyistä huolimatta, joten arviointia ei voitu suorittaa.
Kotkamills Oy
14.10.2015
107(123)
7.12 Rakentamisen aikaiset vaikutukset
Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 rakentaminen ja muutostyöt tehdasalueella kestävät yhteensä noin 10 kuukautta
(syyskuu 2015–kesäkuu 2016). Merkittävimmät rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat liikenteeseen, melun
ja tärinän esiintymiseen, jätteiden määrään ja työllisyyteen. Rakentamisen aikana tehtävät kaivannot ja perustukset
vaikuttavat myös maa- ja kallioperään. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat tilapäisiä. Meluisimmat työosuudet
suoritetaan syksyn 2015 aikana.
Uudisrakennukseen liittyvien maansiirto- ja maanrakennustöiden aiheuttamia haitallisia vaikutuksia ovat melun ja
tärinän lisääntyminen, jätteet ja pölyäminen, joiden torjuntaan käytetään erilaisia keinoja. Meluvaikutusten, jotka
johtuvat muun muassa louhinnasta ja räjäytyksistä, arvioidaan ulottuvan ajoittain lähimmille asuinrakennuksille,
mikä voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Tarvittaessa viranomaisille tehdään meluntorjuntalain mukainen ilmoitus, sillä
melun yläraja työkohteessa ei saa nousta viranomaisten määräämää tasoa suuremmaksi. Louhintatyössä (poraus,
murskaus, kuljetus ja kuormaus) syntyvä pöly sidotaan esimerkiksi vedellä, ja porauksessa käytetään pölynkeräyslaitteita ja vesihuuhtelua. Tuulisella säällä maanrakennustöistä tulevaa pölyä voi mahdollisesti levitä ympäristöön, millä
voi olla vaikutusta kasvillisuuteen tai vesistöön. Maanrakennustöihin liittyviä louhintatöitä varten määritellään sallitut tärinärajat. Alueelle asennetaan tärinämittauslaitteet, joilla tärinämittauksia seurataan koko louhintatyön ajan.
Uudisrakennukseen liittyvät purku- ja raivausjätteet kuljetetaan viranomaisten hyväksymälle tai osoittamalle kaatopaikalle. Purkujätteet lajitellaan asianmukaisesti. Mahdollisten ongelmajätteiden poiskuljetus ja sijoitus tehdään viranomaisten ohjeen mukaan. Louhetta voidaan käyttää rakennusalueella suoritettaviin maantäyttöihin. Mahdollinen
ylimääräinen louhe läjitetään tehdasalueelle lyhytaikaisesti.
Jäteveden puhdistamon investoinnin vuoksi siirretään maamassoja, mutta määrä tarkentuu vasta lopullisten teknisten valintojen jälkeen. Maamassojen käsittelyllä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia maaperään tai pohjavesiin,
kun käsittely tehdään asianmukaisesti ja ympäristölainsäädännön sekä viranomaisten velvoitteet huomioiden.
Rakentamisen ja koko projektin aikana liikennemäärät lisääntyvät ulkopuolisen henkilöstön osalta. Muutostöiden
aikaan, jolloin paperikone on pysäytetty, koneen tuotantotoimintaan liittyvää tavallista liikennettä ei kuitenkaan ole.
Hankkeen rakennustyöt ajoittuvat alussa vain arkipäiviin. Alkuvaiheen jälkeen myös viikonloppuisin tehdään töitä,
mutta, viikonloppuisin ei ole tarvetta tehdä rakennustöitä ulkona. Tehdassalin sisällä muutostöitä tehdään ympäri
vuorokauden.
Nykyiset prosessilaitteet pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Muutostöissä syntyy kuitenkin muun
muassa betoni-, metalli- ja SER-jätettä. Jätteet käsitellään asianmukaisesti, jolloin niiden vaikutukset ympäristöön
jäävät tehdasalueella pieniksi. Rakennus- ja purkujätteet toimitetaan luvan omaavalle sijoituspaikalle. Loppusijoitusta ei tehdä tehdasalueella.
Rakentamisella on myönteinen vaikutus yhteiskuntaan, sillä rakentamisen aikana hanke työllistää useita satoja työntekijöitä.
Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat samaa luokkaa toteutusvaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Vaihtoehtoon VEo ei sisälly rakentamista tai muutostöitä, joten vaikutuksia ympäristöön ei ole.
Kotkamills Oy
14.10.2015
108(123)
7.13 Toiminnan lopettamisen vaikutukset
Kartongintuotannon toiminta-aika on alustavasti arvioiden muutamia kymmeniä vuosia, mutta tuotantotoimintojen
käyttöikää voidaan pidentää uusimalla laitteistoja tarpeen mukaan. Toiminnan lopettamisen vaikutukset ovat pitkälti
samantyyppisiä kuin rakennusaikaiset, tilapäiset vaikutukset. Toiminnan aikaisiin liikennemääriin tulee selvä muutos, kun raskas liikennöinti loppuu. Purkutöiden vuoksi liikenne lisääntyy tilapäisesti, kun materiaaleja ja purkujätteitä viedään pois tehdasalueelta.
Tuotantotoiminnasta ja energiantuotannosta aiheutuvien päästöjen muodostuminen ja niiden vaikutus ympäristöön
loppuu. Myös luonnonvarojen, kuten puuraaka-aineen käyttö loppuu. Toiminnan lopettamisella on pienentävä vaikutus tehdasalueen ja ympäristön melutasoon, kun tuotantoprosessit pysäytetään. Melupäästöt voivat kasvaa hetkellisesti, mikäli toiminnan lopettamiseen kuuluu esimerkiksi hallirakenteiden purkamista.
Toiminnan lopettamisella on vaikutuksia myös ihmisiin ja yhteiskuntaan. Lopettaminen ei ole seudullisten strategioiden mukaista ja lopettamisen vaikutuksena on merkittävä työttömyyden lisääntyminen.
7.14 Riskit ja häiriötilanteet
Sellutehtaan ja kombivoimalaitoksen ympäristöriskit on kartoitettu nykyisen toiminnan osalta. Riskinarvio on päivitetty vuonna 2014. Sen mukaan merkittävimmät ympäristöriskit ovat keittämön tärpättijärjestelmän vaurioituminen
ja raakatärpätin pääsy viemäriin ja piha-alueelle sekä soodasakkasuodattimen pesun yhteydessä vapautuvan rikkivedyn vapautuminen ympäristöön. Rikkivety aiheuttaa hajuhaittaa tehdasalueella ja sen läheisyydessä. Seuraavaksi
merkittävimmiksi ympäristöriskiksi on tunnistettu kaustistamon lipeäsäiliöiden vuoto piha-alueelle ja sitä kautta vesistöön. Vuotokohteesta riippuen vuoto voi ohjautua sadevesiviemäriin tai puhdistamon viemäriin. Tärpätti ja lipeiden keräilysäiliö sijaitsevat vuotokaukalon (betoni) sisällä. Mahdollisissa vuototilanteissa käytetään kaivojen päälle
laitettavia mattoja, jotka estävät vuodon pääsyn viemäriin.
Aktiivilietelaitoksen toiminta voi häiriintyä monista syistä ja sen seurauksena vesistöön voi päätyä ylimääräisiä päästöjä. Osana nyt suunnitteilla olevaa hanketta investoidaan jäteveden puhdistamon toimintaan sen kapasiteetin nostamiseksi ja häiriöherkkyyden vähentämiseksi.
Paperikone 2:n ympäristöriskinarvio on laadittu maaliskuussa 2015. Sen mukaan merkittävimmät ympäristöriskit
ovat rikkidioksidikaasun hallitsematon pääsy ilmaan laiterikon tai käyttövirheen seurauksena sekä hylkysäiliön ylikaato viemäriin, mikä vaikeuttaa osaltaan jäteveden käsittelyn toimintaa ja lisää siten päästöjä vesistöön. Rikkidioksidipäästö ilmaan aiheuttaa paikallista ilman pilaantumista sekä korroosiota metallipinnoilla. Mikäli rikkidioksidia
päätyy suuria määriä jäteveden mukana puhdistamolle, voi se johtaa aktiivilietteen toiminnan laantumiseen ja sitä
kautta lisääntyviin päästöihin mereen.
Hankkeen keskeiset vaikutukset ympäristöriskeihin liittyvät liikenteen lisääntymiseen, lisääntyvään prosessin jätevesikuormitukseen sekä kemikaalien käytön lisääntymiseen. Ympäristöriskin suuruuteen vaikuttaa riskin todennäköisyys sekä vaikutusten suuruus riskin toteutuessa. Kun tehtaan kemikaalien käyttö ja liikenne lisääntyy, nostaa se näiden riskien todennäköisyyttä. Riskien vaikutusten arvioidaan pienenevän uusissa liikennejärjestelyissä ja kemikaalien käsittelyssä tehtävien muutosten vuoksi.
Kotkamills Oy
14.10.2015
109(123)
Prosessin jätevesikuormitus puhdistamolle kasvaa lisääntyneen tuotannon ja uuden tuotantosuunnan vuoksi. Jäteveden käsittelyyn tulee uusia vaiheita, joiden tehtävänä on puhdistaa jätevettä ennen nykyistä jäteveden puhdistamoa.
Nämä uudet puhdistusvaiheet lisäävät omalta osaltaan uusia riskikohteita, mutta vähentävät merkittävästi jätevesipäästöjen riskin todennäköisyyttä. Hankkeessa investoidaan myös nykyisen jätevedenpuhdistamon puhdistuskapasiteettiin ja toimintavarmuuteen, mikä osaltaan pienentää jätevesipäästöriskin todennäköisyyttä.
Vaihtoehto 2:ssa ympäristöriskit ovat suuremmat suuremmasta kemikaalien käytöstä johtuen verrattuna vaihtoehtoon 1. Keskeisin ero on natriumbisulfiitin valmistamiseen, varastointiin ja käyttöön liittyvät ympäristöriskit. Natriumbisulfiitti hajoaa nopeasti vesiympäristössä, mutta mikäli ainetta pääsee jätevedenkäsittelyyn, tuhoaa se tehokkaasti aktiivilietelaitoksen mikrobeja ja siten aiheuttaisi häiriöpäästöjä vesistöön. Tehtaalla on pitkä kokemus natriumbisulfiitin valmistamiseen käytettyjen kemikaalien, lipeän ja rikkidioksidin käsittelystä, eikä näihin kemikaaleihin liittyviä vakavia vaaratilanteita ole sattunut. Automaattiset hälytysjärjestelmät varmistavat osaltaan, ettei kemikaaleja pääse merkittävässä määrin jätevedenpuhdistamolle.
Yksityiskohtainen riskinarvioinnin laatiminen tehdään ennen ympäristölupahakemuksen jättämistä viranomaiskäsittelyyn, kun tekniset valinnat ovat selvillä.
Kotkamills Oy
14.10.2015
8
110(123)
VA IH TO EH TO J EN V ER TA I L U J A V AI KU TU STE N ME RK IT TÄ VY YS
8.1
Vaihtoehtojen vertailu ja arvio vaikutusten merkittävyydestä
Vaihtoehtojen vertailu tehtiin vaihtoehtojen VE1 tai VE2 sekä nollavaihtoehdon välillä. Vertailun perusteella voitiin
tunnistaa hankkeesta aiheutuvat ympäristövaikutukset verrattuna nykytilanteeseen. Ympäristövaikutuksista arvioitiin myös yhteisvaikutukset alueen muiden toimintojen kanssa. Vertailu perustuu kappaleessa 7 esitettyihin asiantuntijoiden tekemiin arvioihin vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista ja kappaleessa 9 esitettyihin mahdollisuuksiin lieventää tai ehkäistä ympäristöön kohdistuvia haittoja. Vertailussa huomioitiin sekä vaihtoehdon negatiiviset että positiiviset vaikutukset ympäristöön. Vaihtoehtojen merkittävyyden arvioinnissa on huomioitu

Vaikutusten ominaisuudet

Ympäristön nykytila ja kehityssuunnat

Kansalaisten, viranomaisten ja sidosryhmien ongelmallisena kokemien ympäristöhaittojen määrä (muun
muassa melu, pakokaasupäästöt)

Luonnon- ja ympäristönsuojeluarvot

Lainsäädäntö

Terveyden ja viihtyisyyden turvaaminen

Ympäristöohjelmien tavoitteiden ja päämäärien mukainen toiminta
Vaikutusten arviointi laadittiin hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksia koskevana yhteenvetotarkasteluna. Yhteenveto
hankkeen kielteisistä, neutraaleista ja myönteisistä ympäristövaikutuksista on esitetty seuraavassa taulukossa. Arvioinnin perusteella hankkeen merkittävimmät kielteiset vaikutukset kohdistuvat riskeihin, asumisviihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen. Hankkeen myönteisimmät vaikutukset liittyvät alueen työllisyyteen ja elinkeinotoimintojen säilymiseen.
Taulukko 27. Hankkeen vaihtoehtojen vertailu ympäristövaikutusten perusteella
Arvioitava vaikutus
Vaihtoehto VE0
Vaihtoehto VE1
Vaihtoehto VE2
Lisääntyvän raskaan liikenteen
vaikutus typenoksidien ja hiukkasten päästöihin Kotkansaarella on
huomattava ja niiden vaikutus ilmanlaatuun arvioidaan olevan
paikallisesti merkittävä. Muilta
osin merkitys liikenteen lisäyksen
aiheuttamiin ilmapäästöihin arvioidaan olevan vähäisempi.
Kuten VE1, ero liikennemäärissä hyvin pieni.
Ilmanlaatu
Ei muutoksia nykyisiin vaikutuksiin.
Pienhiukkaspitoisuudet olivat vuonna
2014 9 päivänä yli
WHO:n suosituksenomaisen vuorokausiohjearvon.
Ilmasto
Energiantuotannon vaikutus
melko vähäinen, sillä hanke ei todennäköisesti juurikaan vaikuta
maanpinnalta mitattaviin epäpuhtauksien pitoisuuksiin.
Tehtaan fossiiliset hiilidioksidipäästöt lisääntyvät merkittävästi
maakaasun käytön lisääntyessä.
Vaikutus ilmastoon vähäinen Suomen hiilitaseeseen verrattuna,
mutta hieman suurempi kuin VE1:ssa.
Kotkamills Oy
14.10.2015
Arvioitava vaikutus
Pintavedet, vesieliöstö ja kalastus
Maa- ja kallioperä
Vaihtoehto VE0
Ei merkittäviä muutoksia nykyisiin vaikutuksiin. Häiriöpäästöjen todennäköisyys suurempi
kuin vaihtoehdoissa
VE1 ja VE2.
Ei muutoksia nykyisiin vaikutuksiin
Luonnonvarat
(puuraaka-aine)
Melu
Tärinä
Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet
Tehtaan aiheuttama
melu ylittää nykyään
yöajan ohjearvon lähimmissä asuinrakennuksissa.
Vaihtoehto VE1
Hankkeen vaikutus ilmastoon vähäinen Suomen hiilitaseeseen verrattuna.
Vesistökuormitukseen ei tule merkittävää muutosta nykyiseen verrattuna. Vaihtoehdon vaikutus on
neutraali tai hieman positiivinen,
sillä jätevedenpuhdistukseen tehdään mittava investointi.
Toiminnan aikaiset vaikutukset
vähäisiä.
Hakkuukertymän lisäys on koko
tarkastellulla hankinta-alueella
mahdollista puuntuotannon kestävyyden vaarantumatta. Kestävät
hakkuumahdollisuudet keskeisellä
puunhankinta-alueella mahdollistavat hankkeen edellyttämän
puunkäytön lisäyksen. Lisääntyvän hakkeen käytön edellyttämä
puunhankinnan kasvu on kestäviin hakkuumahdollisuuksiin nähden vähäinen. Puuntuotannon
kestävyys ei ole esteenä myöskään
ostosellun edellyttämälle puunkäytön lisääntymiselle.
Meluselvityksen mukaan liikenteen lisäyksellä ei ole merkittävää
vaikusta melutasoihin Satamakadulla.
Ei muutoksia tehtaan toiminnan
aikaisiin vaikutuksiin.
Ei muutoksia tehtaan toiminnan
tuomiin vaikutuksiin. Lisääntyvä
liikenne voi vahvistaa vaikutusta.
Ei sellaisia tunnistettuja vaikutuksia, joilla olisi merkittäviä suoria
tai epäsuoria vaikutuksia hankealueen kasvillisuuteen ja eläimistöön tai lähialueen luontokohteisiin (kaupunkipuistot).
111(123)
Vaihtoehto VE2
Vesistökuormitukseen
ei tule merkittävää
muutosta nykyiseen
verrattuna. Vaihtoehdon vaikutus on hieman positiivinen, sillä
jätevedenpuhdistukseen tehdään mittava
investointi.
Kuten VE1.
Kuten VE1.
Kuten VE1.
Kuten VE1.
Kotkamills Oy
14.10.2015
Arvioitava vaikutus
Vaihtoehto VE0
Ei muutoksia nykyisiin vaikutuksiin. Liikennejärjestelyt nykyään Kotkamills Oy:n
liikennereitillä osittain haasteelliset.
Liikennemäärät ja
liikenneturvallisuus
Vaihtoehto VE1
Liikenteen lisääntyminen kokonaismäärään nähden merkittävä
Satamakadun ja Laivurinkadun
risteyksen itäpuolella. Rekkojen
määrän suhteellinen lisäys merkittävä Satamakadulla.
Vaihtoehto VE2
Raskaan liikenteen ominaisuudet
huomioiden vaikutus liikenteen
sujuvuuteen kuljetusreitillä paikoitellen merkittävä.
Laskennallinen henkilövahinkoonnettomuuden riski kasvaa hieman. Laskennallinen kemikaalikuljetusonnettomuuden riski kasvaa hieman.
Teollinen toiminta alueella jatkuu,
ei muutoksia vaikutuksiin.
Kuten VE1.
Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne
Kulttuuriympäristö
Vaikutukset erittäin vähäisiä.
Kuten VE1.
Maisema
Uudisrakennuksella vähäinen,
neutraali vaikutus lähimaisemaan.
Liikenteen lisääntyvällä melulla ja
tärinällä melko merkittävä kielteinen vaikutus. Pakokaasupäästöt
kasvavat, merkittävä kielteinen
vaikutus.
Kuten VE1.
Terveys ja viihtyvyys
Kuten VE1.
Tehtaan ilmapäästöt kasvavat,
lievä kielteinen vaikutus.
Elinkeinot ja palvelut
Rakentaminen
Ei välitöntä vaikutusta alueen elinkeinotoimintoihin tai
työllisyyteen, mutta
muutaman vuoden
kuluessa voi ilmetä
merkittävä kielteinen
vaikutus työllisyyteen, jos tehtaan kilpailukykyä ei saada
pidettyä yllä.
Hajupäästöihin ei tule muutoksia.
Vaikutus elinkeinotoimintojen säilymiseen myönteinen.
Kuten VE1.
Vaikutus työllisyyteen tehtaalla
neutraali.
Vaikutus työllisyyteen hyvin
myönteinen puun alihankintaketjujen kautta.
Merkittävimmät rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat liikenteeseen, melun ja tärinän
esiintymiseen ja jätteiden määrään. Vaikutukset ovat tilapäisiä.
Lisääntyvän melun ja tärinän vaikutukset voivat olla ajoittain merkittäviä.
Hyvin myönteinen vaikutus työllisyyteen.
112(123)
Kuten VE1.
Kotkamills Oy
14.10.2015
Arvioitava vaikutus
Vaihtoehto VE0
Yhteisvaikutukset
Ei muutoksia.
Riskit ja häiriötilanteet
Vaihtoehto VE1
Merkittävimmät Kotkamills Oy:n
ja Kantasataman hankkeen yhteisvaikutukset liittyvät meluun ja liikennemääriin. Vaikutukset voivat
olla merkittäviä terveyden ja viihtyvyyden kannalta. Mikäli rakennus- ja muutostöitä tehdään samaan aikaan, vaikutus voi olla
huomattava liikenteeseen ja sen
aiheuttamiin haittoihin. Merkittävimpiä rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia ei synny samaan aikaan. Yhteisvaikutus työllisyyteen
hyvin myönteinen.
Merkittävimmiksi muutoksiksi
riskeissä tunnistettu kemikaaleihin, jäteveden puhdistukseen ja
liikenteeseen liittyvät riskit.
113(123)
Vaihtoehto VE2
Kuten VE1.
Merkittävimmiksi muutoksiksi riskeissä tunnistettu kemikaaleihin,
jäteveden puhdistukseen ja liikenteeseen
liittyvät riskit.
Kemikaalionnettomuuden riski suurempi kuin
VE1:ssa
8.2 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden vertailu
Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat riskeihin, ihmisten terveyteen ja asumisviihtyvyyteen sekä liikenteen sujuvuuteen.
Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä merkittävimmät erot liittyvät kemikaalien käyttöön sekä mahdollisiin onnettomuusja häiriötilanteisiin. Vaihtoehdossa VE1 kemikaaleja käytetään, varastoidaan ja kuljetetaan vähemmän. Kemikaalien
käyttö huomioidaan jätevesipuhdistamon investoinnissa, jolloin normaalitoiminnan aikaisissa vesistövaikutuksissa
ei ole suurta eroa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Vaihtoehdossa VE0 häiriöpäästöjen todennäköisyys jätevedenpuhdistamolla on isompi, sillä merkittävä investointi jätetään toteuttamatta.
Vaihtoehdossa VE2 ympäristöriskit ovat suuremmat johtuen suuremmasta kemikaalien käytöstä vaihtoehtoon VE1
verrattuna. Keskeisimpänä erona on natriumbisulfiitin valmistamiseen, varastointiin ja käyttöön liittyvät ympäristöriskit.
Vaihtoehdossa VE2 tarvitaan vähemmän energiaa jauhatukseen, mutta ilmastonäkökulmasta tarkasteltuna ero on
vain muutamia prosentteja hiilidioksidipäästöissä. Erot hankkeen vaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutuksissa ilmanlaatuun, melutasoon ja liikenneturvallisuuteen ovat pieniä. Puuraaka-aineen hankinta on kestävällä tasolla molemmissa
vaihtoehdoissa.
Vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat molemmat ympäristön kannalta toteutuskelpoisia, mutta VE1 arvioidaan paremmaksi
vaihtoehdoksi kemikaalien käyttöön liittyvien vähäisempien riskien vuoksi.
Kotkamills Oy
14.10.2015
114(123)
VE 1 ja VE2 vahvistavat Kotkamills Oy:n kilpailuasemaa ja varmistavat paperintuotannon säilymistä alueella. Vaikutukset molemmissa vaihtoehdoissa yhteiskuntaan ovat hyvin myönteiset. Vaihtoehdon VE2 mukainen kemiallinen
esikäsittely vaikuttaa lopputuotteen laatuun parantavasti, mikä voi olla hyvin tärkeä tekijä lopputuotteen menekin
kannalta. VE2 voidaan arvioida paremmaksi vaihtoehdoksi taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Nollavaihtoehto voi muutamassa vuodessa osoittautua kilpailukyvyttömäksi vaihtoehdoksi, jolloin tuotantolinja joudutaan sulkemaan. Tällöin olisi todennäköistä, että myös tehtaan toinen paperikone (PK1) jouduttaisiin ajamaan alas ja paperintuotanto tehdasalueella loppuisi kokonaan.
Kotkamills Oy
14.10.2015
9
115(123)
HAI TA LL IS TEN V A IK UT US TEN EH KÄ ISY , L IE V ENT ÄM I NEN JA SE U RA NTA
9.1
Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen
Tässä kappaleessa on esitetty toimenpiteitä kartonkikonehankkeen tuomien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi
ja lieventämiseksi.
Ilmanlaatu
Tieliikenteen pakokaasupäästömääriin voidaan vaikuttaa modernia ja vähäpäästöisempää kuljetuskalustoa käyttämällä. Optimoidulla kuljetuslogistiikalla voidaan vaikuttaa suoriin sekä epäsuoriin päästöihin, kun rekat ajetaan mahdollisimman täysinä ja rekkoja ei tule tehtaalle yhtä aikaa liian montaa, jolloin muodostuu jonoja. Lisäksi voidaan
tarkastella rautatieliikennettä vaihtoehtoisena kuljetusmuotona. Liikennejärjestelyillä voidaan vaikuttaa pakokaasuja tiepölypäästöihin muun muassa liikennettä sujuvoittamalla. Energiantuotannon päästömääriin voidaan vaikuttaa
parantamalla energiatehokkuutta, valitsemalla energiatehokkaat laitteistot sekä optimoimalla maakaasun palamisolosuhteet kombivoimalaitoksessa. Lieventävien toimenpiteiden toteuttajana on pääasiassa Kotkamills Oy ja kuljetusten osalta myös alihankintaketjut. Kotkan kaupunki voi vaikuttaa paikallisiin ilmanlaadun oloihin liikennejärjestelyiden avulla.
Ilmasto
Hiilidioksidipäästöihin Kotkamills Oy voi vaikuttaa parantamalla tuotannon energiatehokkuutta.
Vesistö
Jätevedenpuhdistamolla toteutettavalla investoinnilla vaikutetaan haitallisiin vaikutuksiin merkittävästi. Investoinnilla varmistetaan BAT:n mukaisten päästötasojen noudattaminen ja minimoidaan häiriöpäästöjen todennäköisyys.
Liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus
Kotkansaaren liikenteen ongelmakohtien kehittäminen uusilla ja toimivilla liikennejärjestelyillä on hyvin tärkeää,
sillä etenkin reitillä Rautatienkatu-Satamakatu liikennejärjestelyt Kotkansaarella ovat jo nykyään haasteelliset. Liikenteen sujuvuuden lisäksi uusissa järjestelyissä tulisi huomioida erityisesti kevyen liikenteen turvallisuus varmistamalla turvalliset reitit esimerkiksi kouluille ja palveluihin. Liikenneturvallisuuden kannalta tärkeitä tekijöitä tieliikenteessä ovat selkeiden reittijärjestelyiden lisäksi esimerkiksi kohtuulliset ajonopeudet, hyvä näkyvyys, turvalliset ja
riittävän monet suojatiet. Erilaisten turvallisuutta parantavien toimenpiteiden avulla voidaan alentaa merkittävästi
katuverkon onnettomuusriskiä, esimerkiksi ajonopeuksiin voidaan vaikuttaa nopeusrajoitusten lisäksi vaikuttamalla
kuskien tietoisuuteen ja asenteisiin. Liikenneturvallisuuden lisäämistä tukee Kotkassa ja lähialueilla käynnistetty liikenneturvallisuussuunnitelman teko. Uusien liikennejärjestelyiden pääasiallisena toteuttavana tahona on Kotkan
kaupunki. Kaupungilla on tarkoitus aloittaa osayleiskaavatarkastelu Kotkansaarella tänä vuonna ja lisäksi Kotkansaaren sisääntulotieratkaisujen tarkastelu. Kuljetusten osalta liikenneturvallisuuteen voivat vaikuttaa kuljetuksia hoitavat alihankintayritykset sekä Kotkamills Oy.
Kotkamills Oy
14.10.2015
116(123)
Melu ja tärinä
Melun- ja tärinäntorjunnan näkökulmasta keskeinen vaikutuskeino on kaavoitus, mutta melun kuormittamien vanhojen asuntoalueiden kaavamuutoksilla on huomattavasti vaikeampaa päästä hiljaiseen ympäristöön kuin uusilla alueilla (Airola 2013). Satamakadulla kaavoituksella voidaan vaikuttaa tieliikenteen siirtämisellä pois asuinrakennusten
välittömästä läheisyydestä. Siirtämisellä voitaisiin vaikuttaa myös muihin liikenteen aiheuttamiin haittoihin.
Liikenteen aiheuttamiin melupäästöihin voidaan tehtaalla vaikuttaa optimoimalla logistiikka. Lisäksi voidaan tarkastella vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja kuten rautatieliikennettä.
Tehdasalueella meluntorjuntavaihtoehtoina voidaan tarkastella esimerkiksi meluvallien tai meluseinän rakentamista
tehtaalta asutuksen suuntaan kantautuvan melun vaimentamiseksi. Yöaikaisen melun vähentämiseksi on oleellista
keskittää ajoittaisesti äänekkäät toiminnot päiväsaikaan mikäli mahdollista ja minimoida yöaikaisten kuljetusten
osuus. Uudet tuloilmakojeet ja puhaltimet tulisi valita huolella ja huoltaa säännöllisesti. Tehdasalueella melun leviämisen lieventämiseksi toimenpiteiden toteuttajana on Kotkamills Oy.
Luonnonvarojen käyttö
Luonnonvarojen käyttöön voidaan vaikuttaa tehokkaalla materiaalien käytöllä. Jätemateriaalit tulee lajitella jatkossakin huolellisesti ja toimittaa hyötykäyttöön.
Maa- ja kallioperä
Maa- ja kallioperään kohdistuvia vaikutuksia voidaan ehkäistä muun muassa kemikaaliturvallisuuden näkökohdat
huomioiden ja välttämällä jätteiden läjittämistä tehdasalueelle.
Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön.
Maisema
Hankkeen vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Lieventämistoimenpiteitä ei arvioida tarvittavan.
Kulttuuriperintö
Hankkeen vaikutukset on arvioitu erittäin vähäisiksi. Lieventämistoimenpiteitä ei arvioida tarvittavan.
Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys
Hankkeen vaikutuksia voidaan pienentää edellä esitetyn mukaisesti minimoimalla ilmanlaatuun, liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, sekä melun ja tärinän esiintymiseen kohdistuvat vaikutukset.
Yhteisvaikutukset
Liikennemäärien lisäys Kotkamills Oy:n sekä Kantasatamahankkeen vuoksi vaikuttaa kielteisesti liikenneturvallisuuteen sekä aiheuttaa viihtyvyys- ja terveyshaittoja, mihin voidaan vaikuttaa merkittävästi uusilla liikennejärjestelyillä.
Myös Kotkan kaupungin ja Kotkamills Oy:n alue- ja rakentamisjärjestelyihin liittyvässä sopimuksessa kuvatuilla yksityiskohdilla pyritään parantamaan tehdasalueen lähistön liikenneturvallisuutta.
Kotkamills Oy
14.10.2015
117(123)
Rakentaminen
Lievennystoimenpiteitä ovat rakentamisen aikana muun muassa pölyämisen estäminen sekä meluavien ja tärinää
aiheuttavien työvaiheiden ajoittaminen päiväsaikaan. Toteuttavana tahona ovat Kotkamills Oy sekä projektin ulkopuoliset urakoitsijat.
Toiminnan lopettaminen
Lievennystoimenpiteitä ovat muun muassa rakenteiden purkamisen aikainen pölyn leviämisen estäminen, meluavien
työvaiheiden ajoittaminen päiväaikaan ja jätteiden asianmukainen lajittelu.
Riskit ja häiriötilanteet
Onnettomuus- ja häiriötilanteita voidaan ehkäistä tai lieventää, kun riskit kartoitetaan säännöllisesti, riskinhallintatoimet toteutetaan suunnitelmien mukaisesti ja varojärjestelmiä ylläpidetään asianmukaisesti. Tehtaan ympäristöriskiarviointi päivitetään hankkeen yhteydessä.
9.2
Tarkkailu
Hankkeen vaikutusten seurannalla varmistetaan, että hankkeen vaikutukset ovat sellaiset kuin niiden arvioitiin olevan, ja tuotetaan tietoa siitä, kuinka ehdotetut ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteet ovat onnistuneet. Tehtaan ympäristötarkkailu suoritetaan pitkälti ympäristöluvan määräysten ja Kotkamills Oy:n tekemän ja viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Nykyinen tarkkailuohjelma päivitetään ympäristölupahakemuksen liitteeksi
YVA-menettelyn aikana tunnistetut ympäristövaikutukset huomioiden.
Nykyisen ympäristöviranomaisten hyväksymän jätevesitarkkailuohjelman mukaan jätevedestä mitataan virtaus, kiintoaine, biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori-, rikki- ja natriumpitoisuus, pH, sähkönjohtokyky, lämpötila sekä raskasmetallipitoisuuksia. Nykyisen ympäristöviranomaisen hyväksymän ilmapäästöjen tarkkailusuunnitelman mukaan kombivoimalaitoksen ja tuotantoprosessin ilmapäästöjä tarkkaillaan typenoksidien, rikkidioksidin,
hiilimonoksidin, hiukkaspäästöjen, hajurikkiyhdisteiden eli pelkistyneiden rikkiyhdisteiden sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta. Tarkkailuiden tulokset raportoidaan ympäristöviranomaisille ELY-keskukseen sekä Kotkan
kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Tuotanto- ja muiden prosessien tilaa sekä toimintaa valvotaan normaalitoiminnan aikana jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla, laboratorioanalyyseillä sekä tehdaskierroksin.
Kotkamills Oy
14.10.2015
118(123)
LÄH TE ET
Airola H. 2013. Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Opas. Saatavissa: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90606/Opas_net.pdf?sequence=2 Viitattu 7.9.2015
Akukon Oy 2015a. Kotkan kantasatama - Ympäristömeluselvitys. Nro 143144-1. Raportti 12.2.2015. Saatavissa:
http://www.kotka.fi/asukkaalle/rakentaminen_ja_kaavoitus/kaavoitus/asemakaavat/kantasataman_alue Viitattu
18.8.2015
Akukon Oy 2015b. Kotkamills - Kantasatama-alueen ympäristömelumeluselvitys. Nro 153046-1. Tutkimusraportti
4.9.2015.
Anttila-Huhtinen, M. 2013. Pohjaeläintutkimukset merialueella Pyhtää–Kotka–Hamina vuosina 2010−2013 ja vertailua aikaisempiin tuloksiin. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 231/2013.
Esisuunnittelijat Oy 2004. Kotkansaaren sisääntuloväylien yleissuunnitelma.
Etelä-Kymenlaakson karttapalvelu 2015. http://karttapalvelu.kotka.fi/ Viitattu 8.10.2015.
Euroopan komissio 2015. Best Available Techniques (BAT) Reference Document for the Production of Pulp, Paper
and Board. Saatavissa: http://eippcb.jrc.ec.europa.eu/reference/BREF/PP_revised_BREF_2015.pdf
Ilmatieteenlaitos 2010. Tuuliolot Kotkan Rankissa 2000–2009.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2013a. Vesien tila arvioitu entistä kattavammin. Missä kunnossa oma mökkijärvesi
on? Tiedotteet 2.10.2013. Saatavissa:
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/vesien-tila-arvioitu-entista-kattavammin-missa-kunnossa-oma-mokkijarvesion-kaakkois-suomen-ely-keskus-#.Vht4m_ntlBc
Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2013b. Liikenne-ennuste 2013. Saatavissa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/7756124/Mt355_Liikenne-ennuste_2013.png/b80d8e58-83de-4122-97d827a27c7b3c1a?t=1425897362000 Viitattu 10.9.2015
Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2015. Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015. Saatavissa:
http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/7941471/tyollisyyskatsaus+7_15.pdf/06bbc32b-8bd4-455a-86b12475ad2b3b09 Viitattu 25.8.2015.
Kaitila ja Parkko 2014. Kotkan Kantasataman perhosselvitys. Luontoselvitys Kotkansiipi. Saatavissa:
http://www.kotka.fi/asukkaalle/rakentaminen_ja_kaavoitus/kaavoitus/asemakaavat/kantasataman_alue Viitattu
9.9.2015.
Kotkan kaupunki 2008. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030.
Kotkan kaupunki 2013. Kotkan elinkeinostrategia 2013–2020.
Kotkan kaupunki 2013. Kotkan kaupunkistrategia 2013–2020.
Kotkan kaupunki 2015a. Tunnetko olosi turvalliseksi Etelä-Kymenlaakson liikenteessä? Saatavissa:
http://www.kotka.fi/asukkaalle/ajankohtaista_kotkassa/101/0/tunnetko_olosi_turvalliseksi_etela-kymenlaakson_liikenteessa_viela_ehdit_osallistua_asukaskyselyyn
Kotkan kaupunki 2015b. Kaupunginhallitus hyväksyi Kantasataman sopimukset. Saatavissa:
http://www.kotka.fi/hallinto_ja_talous/paatostiedotteet/101/1/kaupunginhallitus_hyvaksyi_kantasataman_sopimukset Viitattu 28.7.
Kotkamills Oy
14.10.2015
119(123)
Kotkan kaupunkisuunnittelu 2012. Puistot Kotkansaarella. Saatavissa: http://www.kotka.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/kotka/embeds/kotkawwwstructure/17374_Iso_kartta.jpg
Kymenlaakson liitto 2012. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2011–2020.
Kymenlaakson liitto 2014. Kymenlaakso -ohjelma 2014–2017. Elinvoimaa pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä.
Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2011. Kymijoen alaosan ja merialueen Pyhtää–Kotka–Hamina tila vuosina
2000−2009. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 208/2011. Saatavissa: http://kymijoen.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/2014/06/julk208.pdf
Liikenne- ja viestintäministeriö 2015. Vaarallisten aineiden kuljetus. http://www.lvm.fi/vak
Liikennevirasto 2014. Liikennetilastot 2014, LAM-kirjat. Saatavissa:
http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/lam-kirja/KaakkoisSuomi%20(pdf).pdf Viitattu 4.9.2015
Liikonen, L. 2013. Johdatus ympäristömeluun - Meluntorjunnan perusteet. Meluselvitykset ja niiden teettäminen
sekä laatu. Alueiden käytön koulutuspäivä 4.12.2013, Pohjois-Savon ELY. Uudenmaan ELY-keskus. Saatavissa:
http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/2073102/Liikonen_Johdatus_ymp%C3%A4rist%C3%B6meluun.pdf
Viitattu 7.9.2015
Luonnonvarakeskus 2015. Valtakunnan metsien inventointi: Puuvarat mahdollistavat hakkuiden lisäyksen. Saatavissa: https://www.luke.fi/tiedote/valtakunnan-metsien-inventointi-puuvarat-mahdollistavat-hakkuiden-lisayksen/
Metla 2015. Valtakunnan metsien inventointi – metsävaratilastot. Saatavissa: http://www.metla.fi/metinfo/vmi/
Motiva 2015a. Dieselmoottori. Saatavissa: http://www.motiva.fi/liikenne/henkiloautoilu/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/moottoritekniikka/dieselmoottori Viitattu 24.8.2015.
Motiva 2015b. Liikenteen energiankulutus ja pakokaasupäästöt. Saatavissa: http://www.motiva.fi/liikenne/perustietoa_liikenteesta_ja_ymparistosta/liikenteen_energiankulutus_ja_pakokaasupaastot Viitattu 24.8.2015.
Motiva 2015c. CO2-päästökertoimet. Saatavissa:
http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/co2-laskentaohje_energiankulutuksen_hiilidioksidipaastojen_laskentaan/co2-paastokertoimet
Museovirasto 2007. Kotkansaari–Ruotsinsalmen linnoituskaupunki, Kaupunkiarkeologinen inventointi. Saatavissa: http://www.nba.fi/fi/File/591/kotkansaari-kaupunkiark-inven.pdf
Mäkelä, K. 2015. Sähköposti 19.5.2015 (VTT LIPASTO).
Mänttäri, V. 2015. Pyhtää–Kotka–Hamina –merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2014.
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015. Saatavissa: http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Pyht%C3%A4%C3%A4_Kotka_Hamina-merialueen-raportti_2014.pdf
Parkko, P. 2011. Kotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys 2011. Luontoselvitys Kotkansiipi.
Parkko, P. ja Suoknuuti, M. 2012. Kotkamillsin tuulivoimasuunnitteluun liittyvä luontoselvitys 2012. Luontoselvitys Kotkansiipi.
Pöyry Finland Oy 2011. Kotkan tehtaan melumittaukset 2011. 16ENN0083.10.Q860-001. Raportti 7.6.2011.
Ramboll Finland Oy 2008. The Soil Contamination Assessment, Stora Enso Laminating Papers Oy Ltd. Nro
82119285.
Kotkamills Oy
14.10.2015
120(123)
Ramboll Finland Oy 2015. Soil Investigations, MB Rahastot Oy, Kotka. 1510016959-003. 29.1.2015
Raunio, J. ja Kirsi, J. 2014. Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna 2013. Julkaisu N:o 241/2014. Saatavissa: http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/wp-content/uploads/2014/05/7132013.pdf
Ryökkynen, A. 2012. Kotka, Kotkansaari 285-001-0007-004/5/7 Kasvillisuuskartoitus. Kymenlaakson museo. Saatavissa: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=115150&ttyyppi=pdf&kunta_id=285 Viitattu 9.9.2015
Strafica Oy 2014. Kotkan Kantasataman liikenneselvitys, Toimivuustarkastelu. 20.12.2014. Saatavissa:
http://www.kotka.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/kotka/embeds/kotkawwwstructure/23754_Kantasatama-Liite_6_Liikenneselvityksia_ja_Toimivuustarkastelut_20122014_2_.pdf
Strafica Oy 2014. Kotkansaareen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne 2013 ja 2030.
Suomen kaasuyhdistys 2014. Maakaasun koostumus ja ominaisuudet. Maakaasukäsikirja. Saatavissa: http://kaasuyhdistys.fi/sites/default/files/kuvat/kirja/MaakaasuKasikirja_helmikuu2014.pdf Viitattu 8.9.2015
Suomen metsäkeskus 2012. Metsäohjelmat 2012–2015. Saatavissa: http://www.metsakeskus.fi/julkaisu/metsaohjelmat-2012-2015#.VfKmupcXYXh
Suomen Metsäkeskus 2014. http://www.metsakeskus.fi/metsasertifiointi#.VgTzBiu0cag
Suomen metsäkeskus 2015. Yksityismetsien metsävarat. Saatavissa: http://www.metsakeskus.fi/yksityismetsienmetsavarat#.VfKms5cXYXh
TEM 2012. Työttömät työnhakijat ja osuus työvoimasta kunnittain vuonna 2011. Saatavissa:
https://www.tem.fi/files/31926/1_Tilastotiedote_2012.pdf Viitattu 25.8.2015.
TEM 2015. Työttömät työnhakijat ja osuus työvoimasta kunnittain vuonna 2014. Saatavissa:
https://www.tem.fi/files/41951/1_Tilastotiedote_2015.pdf Viitattu 25.8.2015.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015. Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet/liikenteen-ilmansaasteet Viitattu 25.8.2015.
Tilastokeskus 2008. Ilman pienhiukkaset merkittävä terveysongelma. Saatavissa: http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-05-30_007.html?s=0#2 Viitattu 25.8.2015.
Tilastokeskus 2015. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2013. Saatavissa:
http://www.stat.fi/til/khki/2013/khki_2013_2015-04-15_tie_001_fi.html viitattu 24.9.2015.
Tuominen ja Laine 2010. Laminating Papers oy:n Lepakko- ja lintukartoitus.
Tuuliatlas 2015. Tuulisuus. Saatavissa: http://www.tuuliatlas.fi/tuulisuus/. Viitattu 24.8.
Valtioneuvosto 2008. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.
VTT 2015. Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä (LIPASTO). Saatavissa: http://lipasto.vtt.fi/index.htm Viitattu 24.8.2015.
VTT LIISA 2012. Tieliikenteen pakokaasupäästöt. LIPASTO – Liikenteen päästöt. Saatavissa: http://lipasto.vtt.fi/liisa/index.htm Viitattu 15.9.2015
Värri, E. 2015. Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014, 7.5.2015. Kotkan ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2015.
Kotkamills Oy
14.10.2015
121(123)
Ympäristöhallinto 2015. Pohjavesialueet - Kaakkois-Suomi, Pohjavesialueet kunnittain. Valtion ympäristöhallinnon
yhteinen verkkopalvelu. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet?f=KaakkoisSuomen_ELYkeskus Viitattu 6.5.2015
Åkerberg, A. 2015. Kymijoen alaosan vedenlaadun yhteistarkkailu vuonna 2014. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n
julkaisu no 248/2015.
Vesistövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lisäksi seuraavia ohjelmia ja säädöksiä

Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuosille 2016−2022. Itämeren tila yhdessä paremmaksi

Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015

Vesien tila hyväksi yhdessä: Ehdotus Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016–2021

Vesien tila hyväksi yhdessä: Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016–2021

Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006
Kotkamills Oy
14.10.2015
122(123)
Liite 1: Asukaskysely 13.8.2015
Hyvä vastaanottaja,
tämä kysely on osoitettu Kotkamills Oy:n Kotkansaaren tehdasalueen lähellä ja tehtaan pääliikennöintireittien varrella asuville asukkaille. Kysely on osa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, jossa selvitetään Kotkamills Oy:n nykyisen toiminnan ja investointihankkeen vaikutuksia lähialueen ihmisiin.
Pyydämme teitä täyttämään kysymyslomakkeen ja palauttamaan sen oheisessa palautuskuoressa
31.8.2015 mennessä. Halutessanne voitte merkitä asuntonne / kiinteistönne sijainnin oheiseen karttaan
ja lähettää sen vastauslomakkeen mukana.
Kysymykset
1.
Kotkamills Oy valmistaa Kotkansaaren tehtaissaan laminaattipaperia, aikakausilehtipaperia ja sahatavaraa. Onko nykyisestä Kotkamills Oy:n tuotantotoiminnasta aiheutunut teille haittaa (esim. pöly,
melu, tärinä, alueen virkistyskäytön estyminen, elinkeinon menetys, liikennehaitta tai liikenneturvallisuushaitta, haitat vesistöissä tai vesistön käytössä)?
□ Kyllä
□ Ei
Jos vastasitte kyllä, kuvailkaa kokemaanne haittaa (millainen haitta, sijainti, ajallinen kesto, jne.):
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
2. Investointihankkeen vaihtoehdoissa 1 ja 2 raskaan liikenteen kuljetuksia tulee tehtaalle lisää keskimäärin noin 60 ajoneuvoa vuorokaudessa (liikennöintireitit pysyvät samoina kuin nykyään). Miten
uskotte lisääntyvän liikenteen vaikuttavan asuinympäristöönne seuraavien tekijöiden osalta?
Erittäin
kielteisesti
Kielteisesti
Ei
vaikutusta
Myönteisesti
Erittäin
myönteisesti
En osaa
sanoa
Pöly
□
□
□
□
□
□
Melu tai tärinä
□
□
□
□
□
□
Turvallisuus
□
□
□
□
□
□
Elinkeinon
harjoittaminen
□
□
□
□
□
□
Kotkamills Oy
14.10.2015
□
Tien kunto ja
kunnossapito
□
□
□
123(123)
□
□
Jos valitsitte edeltävään taulukkoon jonkin tekijän osalta vaihtoehdon erittäin kielteisesti tai kielteisesti,
kuvailkaa millaista vaikutusta uskotte kuljetuksilla olevan ja missä? Yksilöikää paikka/paikat, johon vaikutukset kohdistuvat.
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
3. Miten arvioitte kokonaisuutena saatekirjeessä esiteltyjä hankkeen toteutusvaihtoehtoja?
Vaihtoehto 0,
hanketta ei toteuteta
Vaihtoehto 1,
hanke toteutetaan
Vaihtoehto 2,
hanke toteutetaan
Erittäin
huono
Huono
Ei huono
eikä hyvä
Hyvä
Erittäin
hyvä
En osaa
sanoa
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
4. Oletteko kiinnostuneita osallistumaan 3.9.2015 järjestettävään, lähialueen asukkaille suunnattuun
työpajaan, jossa käsitellään investointihankkeen vaikutuksia ympäristöön?
□ Kyllä, montako henkeä___________
□ Ei
Mikäli vastasitte kyllä, mutta ette pääsekään paikan päälle, olkaa hyvä ja ilmoittakaa asiasta osoitteeseen
[email protected] tai numeroon 040 350 3167.
Lopuksi voitte perustella vapaamuotoisesti edellä esittämiänne vastauksia tai tuoda esille muita asioita,
joita haluatte viestittää hankkeen suunnittelijoille ja toteuttajille.
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
Kiitos vastauksistanne!

Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Transcription

Similar documents

JÄLKIASENNUSHISSIT PORRASHUONEISIIN A ja B Tarkennettu

Ympäristömeluselvitys (1365 kt)

YVA-tiivistelma(pdf)

Työpaja - Turun raitiotien yleissuunnittelu 2013-2015

Kotkan Energia – häiriötöntä tuotantoa kunnonvalvonnan

Vuorijärven Mikalta monenlaista apua

kukat Syksyn - Karhulalainen

KoTa kutsukilpailut 17.