Esite - Rakennustieto | Verkkokauppa

Tutki pintaa syvemmältä
Kerrostalot 1975–2000
Käytännön käsikirja:
Vuosina 1975–2000 maahamme valmistui yli
460 000 kerrostaloasuntoa, joista huomattava osa
on nyt peruskorjausiässä. Kirja antaa yleiskuvan
ajanjakson rakennus- ja LVIS-tekniikasta.
kuntoarvioijille ja kuntotutkimusten tekijöille
Kirjan havainnollinen kuvitus johdattaa pintaa
syvemmälle: rakenteiden ja asennusten yksityiskohtiin. Lisäksi kirjan sähköinen liiteaineisto kokoaa
yhteen tiedot ajankohdan määräyksistä ja ohjeista.
isännöitsijätoimistoille
korjausrakentamisen suunnittelijoille
korjausrakentajille
kiinteistöjen omistajille
rakennusalan opettajille ja opiskelijoille
kuntien rakentamisesta vastaaville viranomaisille
Petri Neuvonen, toim.
ISBN 978-951-682-883-4
120 s., 74 €
Runkotyypit
Runkotyypit ja rakenteet
Kirjahyllyrunko (osaelementtitalo)
Runkotyypit
Kerrostalot voidaan kantavien pystyrakenteiden muodon ja
materiaalin perusteella jaotella erilaisiin runkotyyppeihin.
1970–90-lukujen asuinkerrostaloista ylivoimaisesti suurin
osa kuuluu ryhmään, josta olemme käyttäneet nimitystä kirjahyllyrunko.30 Kantaviin teräsbetoniseiniin perustuvien kirjahyllyrunkojen lisäksi on maahamme rakennettu jonkin verran betonipilari-, puu- ja teräsrunkoisia asuinkerrostaloja.
Puu- ja teräsrunkoisten kerrostalojen rakenteita ei talojen
vähäisen määrän takia käsitellä tarkemmin tässä teoksessa.
Kirjahyllyrunko ja sen muunnelmat
Kirjahyllyrungossa kantavana pystyrakenteena ovat poikittaiset betoniseinät ja päädyt. Rungon jäykistävänä rakenteena toimii porrashuone ja tarvittaessa lisäksi pitkittäinen seinä. Pitkillä julkisivuilla ei yleensä ole kantavaa tehtävää. Puhtaimmillaan runkotyyppi esiintyy lamellitaloissa.
Pistetaloissa päätyihin rinnastettavien kantavien ulkoseinien osuus on suurempi.
Kun runkotyypittelyä täsmennetään ottamalla tarkasteluun lisäksi välipohja ja rungon toteutustapa, aineistosta
erottui kolme perusmuunnelmaa: suurlevyjärjestelmä, osalementtitalo ja BES-elementtitalo. Näistä yleisin ratkaisu
1980–90-luvuilla oli BES-elementtitalo.
Ilmestyy
toukokuussa
Tutustu ja tilaa verkkokaupassa
Kirjahyllyrunko (täyselementti, suurlevyjärjestelmä)
Väliseinät ja välipohjat massiivisia betonielementtejä.
36
www.rakennustietokauppa.fi
RT kirjakaupat
Helsinki, Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366
Kuopio, Kauppakatu 40-42, puh. 0207 476 494
Avoinna ma-pe 9-17
Tuotantoteknisestä näkökulmasta ratkaisun haittapuolia olivat rungon runsas ja epätaloudellinen massojen käyttö sekä LVI- ja sähkövarausten aiheuttamat häiriöt elementtien tuotantotekniikalle.33 1960-luvun alussa alkanut suurlevytalojen rakentaminen loppui 1970-luvun jälkipuoliskolla.34
Kerrostalotuotannon valtavirta siirtyi 1970–80-luvuilla
BES-tekniikan myötä täyselementtituotantoon. Paikallarakentamisella oli kuitenkin edelleen sijansa. Se oli yleistä
paikkakunnilla, joissa esimerkiksi etäisyydet elementtitehtaista olivat suuria ja työvoimakustannukset alhaisia. Paikallarakentaminen on ollut elementtirakentamista yleisempää esimerkiksi Kuopiossa. 1990-luvun lopulla paikallarakentamista yritettiin voimakkaalla markkinoinnilla jälleen
palauttaa kerrostalorakentamisen vakiotuotantoon myös
kasvukeskuksissa.31
Kirjahyllyrunko (täyselementti,
suurlevyjärjestelmä)
Suurlevyjärjestelmän runkoelementit ovat yleensä suuria,
huoneen lattian tai seinän kokoisia teräsbetonilevyjä. Kantavat väliseinät ovat 150 tai 160 mm paksuja betonielementtejä ja välipohjat massiivisia 190 tai 200 mm paksuja välipohjaelementtejä. Välipohjalaattojen leveysmitoitus saattaa tosin noudattaa myös 120 senttimetrin moduulimitoitusta.
Välipohjalaattojen suurin jänneväli on noin 5,4 metriä, mistä
johtuen kantavia väliseiniä on tiheässä. Liitoksissa noudatettiin yleisesti Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestön
vuonna 1968 julkaisemaa standardia >liite-CD.32
Kirjahyllyrunko (osaelementtitalo)
Väliseinät ja välipohjat paikalla valettuja massiivilaattoja tai
kuorilaattojen ja paikallavalun yhdistelmiä. Julkisivut osittain tai
kokonaan elementtirakenteisia.
Osaelementtitalon kantava runko valettiin pääosin paikalla
suurmuoteilla, mistä johtuen ratkaisu on tunnettu myös nimellä suurmuottitalo. Julkisivut toteutettiin kohteen mukaan
kokonaan tai osittain elementtirakenteisina. Kantavien väliseinien paksuus on 150–160 mm. Päädyissä sandwich-elementin kantavan sisäkuoren paksuus on 150 mm. Välipohjat ovat paikalla valettuja massiivisia teräsbetonilaattoja tai
kuorilaatan ja paikallavalun muodostamia liittorakenteita.
Paikallavalettujen välipohjien jännevälit jäivät 1970–80-luvuilla yleensä alle kuuden metrin, mistä johtuen kantavia väliseiniä on tiheässä. Osaelementtitalo oli 1960-luvun jälkipuoliskolla ja 1970-luvun alkupuoliskolla asuinkerrostalojen
yleisin runkoratkaisu. Helsingissä osaelementtitalojen rakentaminen oli yleistä 1980-luvun alkuun saakka.35
Kirjahyllyrunko (täyselementti, BES)
1970-luvun lopulta lähtien kerrostalotuotannon valtavirta
perustui täyselementtirakenteiseen BES-tekniikkaan (Betonielementtistandardi).36 BES-elementtijärjestelmä oli 1960ja -70-lukujen vaihteessa tehdyn laajan tutkimuksen tulos.
Tutkimus avoimen elementtijärjestelmän kehittämiseksi oli
päättynyt vuonna 1970 ja ensimmäinen BES-koetalo valmistui vuonna 1971.37 Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestö julkaisi BES-järjestelmän rakenteita koskevat suositukset
Kirjahyllyrunko (täyselementti, BES)
Yleisin runkotyyppi vuosina 1975–2000. Väliseinät elementtejä ja
välipohjat esijännitettyjä ontelolaattoja tai U-laattoja (–1983)
vuosina 1972, 1974 ja 1979 >liite-CD.38
BES-elementtitalon välipohjat ovat esijännitettyjä ontelotai U-laattoja (kotelolaattoja), joilla päästään jopa yli 10 metrin jänneväleihin. Tästä johtuen kantavia väliseiniä on pääosin vain huoneistojen välillä. Kantavien väliseinien paksuus on 180 mm. Päädyissä sandwich-elementin kantavan
sisäkuoren paksuus on 150 mm. Taloja on kutsuttu myös nimellä ”pitkälaattatalo” tai ”pitkälankkutalo”.
Betonipilarirunko
BES-tutkimuksen suositteleman kantavat seinät -mallin rinnalla kehiteltiin 1970-luvun alussa betonipilarirunkoista
PLS 80 -järjestelmää.39 PLS 80 -koetalo valmistui vuonna 1975
Mikkeliin, mutta järjestelmä ei levinnyt laajempaan käyttöön.40
Suurin yksittäinen pilarilaatta-tekniikalla toteutettu asuinalue on rakennusliike Arjatsalon rakentama osuus Espoon
Olarin Kuitinmäestä. Ensimmäinen tällä tekniikalla toteutetuista taloista Olarissa valmistui vuonna 1969 ja viimeiset
1980-luvun alussa. Paikalla rakennettujen talojen kantavat
pystyrakenteet ovat teräsbetonipilareita ja välipohjat massiivilaattoja. Sen sijaan porrashuoneen seinät ja myöhemmin
myös huoneistojen väliset seinät ovat teräsbetoniseiniä.
Rankorakenteiset kevyet ulkoseinät on verhottu ulkopuolella tiilimuurauksella.
1990-luvulla toteutettiin jälleen muutamia paikallavalettuja pilarilaattarunkoisia asuinkerrostaloja.41 Jännittämättömän pilarilaataston taloudellisen käyttörajan laskettiin ulottuvan noin 8 metrin jänneväliin saakka (jännitettynä noin
10 m). Paikallavaletun välipohjan ja monikerroksisen elementtipilarin liitosta varten kehitettiin yksinkertainen loveusliitos.42
Betonipilarirunko. Rakennusliike Arjatsalo rakensi 1960-luvun lopulta 1980-luvun alkupuolelle saakka Espoon Olariin betonipilarirunkoisia kerrostaloja. Kantavien pilarien väli oli 3,5–4 metriä. Ulkoseinät olivat kevytrakenteisia tiiliverhoiltuja rankaseiniä.
37
Tutkittua tietoa rakennusten kuntotutkimukseen
ja korjaustarpeiden arviointiin
Kirjasta selviää, millaisia rakenteita ja rakennusmateriaaleja ajanjakson taloissa on käytetty. Näitä tietoja
tarvitaan esimerkiksi arvioitaessa märkätilojen
kuntoa tai suunniteltaessa purkutöitä.
Kirja perustuu laajaan otantatutkimukseen Helsingin
Tampereen, Oulun ja Kuopion rakennuskannasta.
SISÄLLYS:
ESIPUHE
Yläpohja ja vesikatto
JOHDANTO
Kevyet väliseinät
MONIMUOTOISTUVA
ASUNTOTUOTANTO
Märkätilat
- Kylpyhuoneiden rakenteet
ESIMERKKITALOT
Porrashuone
- Portaat
- Hissit
RUNKOTYYPIT JA RAKENTEET
Runkotyypit
- Kirjahyllyrunko ja sen muunnelmat
- Kirjahyllyrunko (täyselementti, suurlevyjärjestelmä)
- Kirjahyllyrunko (osaelementtitalo)
- Kirjahyllyrunko (täyselementti, BES)
- Betonipilarirunko
- Teräskerrostalot
- Puukerrostalot
Ulkoseinät
- Betonisandwich-rakenne
- Eriytetty kuorijulkisivu
- Paikallamuuratut julkisivut
- Puurunkoiset kevytelementit
- Lämmöneristys
- Vanhat yksiköt
Ikkunat
Parvekkeet
Ala- ja välipohjat
- Alapohja
- Välipohjat
- Massiiviset välipohjaelementit
- Paikallavalettu massiivilaatta
- Ontelolaatta
- U-laatta (Nilcon)
- Kuorilaatta + paikallavalu
- Ääneneristys ja pintamateriaalit
LVI-TEKNIIKKA
Lämmitys
- Määräykset ja ohjeet
- Kaukolämpö
- Lämmönjakokeskus
- Menoveden lämpötilan ohjaus
- Patteriverkoston perussäätö
- Lämmönjakoverkoston
järjestelmävaihtoehdot
- Lämpöjohtojen sijoitus, materiaalit,
liitostavat ja eristäminen
- Patterit
Vesi ja viemäri
- Määräykset ja ohjeet
- Kiinteistön vesijohtoverkko
- Vesijohtojen sijoitus rakennuksessa
- Vesijohtojen materiaalit, liitostavat
ja eristäminen
- Veden ja energian säästö
- Kiinteistön jätevesiviemäriverkko
- Jätevesiviemärien sijoitus rakennuksessa
- Jätevesiviemärien materiaalit, liitostavat
ja eristäminen
- Jätevesiviemärien ääneneristys
- Kylpyhuone-elementit
- Sadevesiviemäröinti
RT kirjakaupat
Helsinki, Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366
Kuopio, Kauppakatu 40-42, puh. 0207 476 494
Avoinna ma-pe 9-17
Ilmanvaihto
- Määräykset ja ohjeet
- Koneellinen poistoilmanvaihto
(yhteiskanavajärjestelmä)
- Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto
(huoneistokohtainen)
- Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto
(keskitetty)
- Poistoilmanvaihtokoneet
- Huoneistokohtaiset tulo- ja poistoilmanvaihtokoneet
SÄHKÖASENNUKSET
Määräyksistä standardeihin
Sähköturvallisuus
Sähkön pääjakelujärjestelmät
kerrostaloissa
Asennusreitit, asennustavat ja
johtimien värijärjestelmä
Laitteiden liittäminen sähköverkkoon
Erilaisten tilojen sähköistys
Kirjallisuus
Viitteet
www.rakennustietokauppa.fi