Vesistöt - Lempäälä

Transcription

Vesistöt - Lempäälä
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Hyönteiset: täplälampikorento ja kuusamakääpiökoi
Vesistöt
Saavutettavuus:
40. Ahtialanjärvi
Pinta-ala:
Kylä:
Omistaja:
Status:
Metso soveltuvuus:
158,4 ha
Ahtiala
Yhteinen vesialue (osakaskunnat)
Natura 2000 -alue,
Luonnonsuojelualue LSL,
Lintujensuojelu ohjelman kohde,
Arvokas luontokohde
-
Ahtialanjärvi sijaitsee keskustan alueella Valkeakoskentien pohjoispuolella.
Alueen luontosuhteet soveltuvat lintujen tarkkailuun, uimiseen, kalastukseen. Ahtialanjärven itärannalla sijaitsee lintutorni, jonne pääsee Laasonportin alueen ladolta
Lintutornin lisäksi alueen linnustoa on hyvä tarkkailla järven lounaiskulmauksesta, Tredun oppilaitoksen kupeesta tai Valkeakoskentien kevyenliikenteenväylältä. Lounaiskulmaan on suunnitteilla toinen lintutorni. Lokkisaaren
kasvillisuusvyöhykkeellä liikkuminen lintujen pesimäaikaan 1.4.–31.8. on
rauhoitusmääräysten mukaan kielletty.
Kuvaus: Matala, rehevä lintujärvi Lempäälän keskustan läheisyydessä.
Merkittävä lajisto:
Nisäkkäät: saukko
Linnut: järvellä ovat pesineet mm. punajalkaviklo, kalatiira, kaulushaikara,
kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, luhtakana, ruskosuohaukka, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, naurulokki, pikkulokki, pikkutikka, rastaskerttunen,
rytikerttunen. Ravinto- ja levähdysalueena sitä vakituisesti käyttävät mm.
mustakurkku-uikku, harmaasorsa, uivelo lapasotka, mustalintu, kalasääski,
kari- ja suokukko, liro, tylli, suo-, pikku-, kuovi-, iso- ja lapinsirri, jänkäsirriäinen, mustaviklo, punakuiri, pikkukuovi, heinä- ja jänkäkurppa. Alueella
on tavattu myös harvinaisuuksia kuten avosetti, keltajalkaviklo, lampiviklo,
palsasirri, mustajalkatylli, isovesipääsky, jalohaikara, lyhytvarvaskiuru ja sitruunavästäräkki
Kuva 50 Ahtialanjärvi (kuva: Ilona Ogbeide)
Virkistyskäyttö:
Sammakot: viitasammakko
87
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
88
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
41. Iso-Savijärvi
Pinta-ala:
Kylä:
Omistaja:
Status:
Metso soveltuvuus:
51,8 ha
Kelho / Sotavalta / Perälä
Yhteinen vesialue, Yksityinen
Arvokas luontokohde
-
Kuvaus:
Lempäälän ja Valkeakosken rajalla sijaitseva matala eutrofinen (rehevä) järvi,
jossa kasvaa mm. leveä- ja kapealehtistä osmankäämiä sekä iso- ja pikkuvesihernettä, pikkulimaskaa, kilpukkaa, ja runsaasti karvalehteä sekä erilaisia
vesisammalia mm. sorsansammalta. Muutamassa paikassa rannoilla on rämettä, jolla kasvaa tyypillisiä rämekasveja mm. isokarpaloa, suopursua, suokukkaa, juolukkaa ja lakkaa sekä Länsi-Suomessa harvinaista vaiveroa.
Kuva 51 Iso-Savijärvi (kuva: Sami Soininen)
Virkistyskäyttö:
Merkittävä lajisto:
Linnut: luhtahuitti ja mustakurkku-uikku
Sammakot: viitasammakko
Kasvit: hajuheinä (alueen läheisyydessä), kapealehtiosmankäämi ja vaivero
Saavutettavuus:
Sijaitsee Valkeakosken rajalla, itäpuolen rannoilla mökkejä, mikä vaikeuttaa
alueen virkistyskäyttöä.
89
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
90
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
42. Hiivalahti
Pinta-ala:
Kylä:
Omistaja:
Status:
Metso soveltuvuus:
97,7 ha
Luoto
Yhteinen vesialue (osakaskunnat)
Arvokkaaksi luontotyypiksi soveltuva,
Arvokas luontokohde
-
Kuvaus:
Pitkä, kapea, kasvustoltaan näille seuduille tyypillinen rehevöitynyt lahti,
jonka linnusto on laji- ja yksilömäärältään huomattavan runsas.
Merkittävä lajisto:
Kuva 52 Hiivalahti (kuva: Ilona Ogbeide)
Linnut: pikkutikka (alueen läheisyydessä), ruskosuohaukka, kaulushaikara,
harmaahaikara, kalatiira ja nuolihaukka
Virkistyskäyttö:
Sammakot: viitasammakko
Saavutettavuus:
Kaunis ja vehreä Hiivalahti sijaitsee Nurmen länsipuolella ja on asutuksen,
maatilojen ja viljelysmaan ympäröimä. Hiivalahti on myös maisemallisesti
arvokas ja sijaitsee aivan Luodon laidunten (Pirkanmaan perinnemaisemat)
vieressä.
Hiivalahteen pääsee kätevästi Hiivalahdentietä pitkin, joka kulkee rannan
viertä lahden lounaispuolella. Muu osa lahtea onkin asutuksen, viljelys- tai
laidunmaan ympäröimä, eikä kulku maitse lahdelle onnistu.
91
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
92
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
43. Salmuksen alue
Pinta-ala:
Kylä:
Omistaja:
Status:
Metso soveltuvuus:
Merkittävä lajisto:
97,0 ha
Kuivaspää / Maisenranta / Herrala
Valtio, Yksityinen
Natura 2000 -alue,
Arvokas luontokohde
-
Kuvaus:
Salmuksen alue muodostaa useiden luontotyyppien mielenkiintoisen kokonaisuuden kahden järviketjun muodostamalla valuma-alueella. Siellä on vanhoja metsiä, luonnontilaisia rantasoita, puroja ja lehtoja. Järvet ovat karuja ja
kirkasvetisiä sekä osa humusvaikutteisia. Alue on suosittua vaellusmaastoa.
Linnut: kaakkuri, kuikka, kurki, mehiläishaukka, metso, palokärki, pikkusieppo, pohjantikka, pyy, varpuspöllö ja viirupöllö
Hyönteiset: isolampisukeltaja, koisalaji, luumittari, pajuvyömittari, rahkahopeatäplä, rämevarpumittari, rämevihersiipi ja ukkopussikas
Kasvit: metsälehmus ja hajuheinä (alueen läheisyydessä)
lapinsirppisammal, kantokorvasammal, kalliopunossammal ja hiuskoukkusammal
Saavutettavuus:
Lempäälän seudun suurin ja edustavin suo Lempäälän ja Kangasalan rajalla.
Tutkimus- ja opetuskäytössä sekä kunta- että maakuntakohtaisesti merkittävä suojelukohde.
Järvialue on luokiteltu valtakunnallisessa pienvesi-inventoinnissa arvokkaaksi. Koukkurahka on soidensuojeluohjelmaa täydentävä kohde. Suojelun toteutuskeinona on Koukkurahkan alueella luonnonsuojelulaki, muualla metsälaki ja vesilaki.
Tavoitteena on suojella pienvesiluontoa, jolloin rantarakentaminen pyritään
ohjaamaan muualle. Suunnitelmaan perustuva metsätalous on alueella mahdollista. Koukkurahkan suoalueella vesitaloutta muuttavat toimet on kielletty
(esim. ojitukset). Koko alueella on mahdollista metsästää, kalastaa ja marjastaa ja harjoittaa muuta toimintaa, mikä ei uhkaa suojelutavoitteita.
Virkistyskäyttö:
Kuva 53 Salmuksen alue, Koukkurahka (kuva: Sami Soininen)
93
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
94
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
44. Vähä-Kausjärvi – Toussunoja
Pinta-ala:
Kylä:
Omistaja:
Status:
Metso soveltuvuus:
39,1 ha
Hävältilä
Yksityinen
Avainbiotooppi ML soveltuva,
Arvokkaaksi luontotyypiksi soveltuva,
Arvokas luontokohde
Kyllä
Kuvaus:
Erämaa -tyyppisen Vähä-Kausjärven rantametsineen siitä Kyynäröjärveen
laskeva Toussunoja sivukosteikkoineen. Jalopuumetsä. Kolohaapoja.
Merkittävä lajisto:
Nisäkkäät: liito-orava
Linnut: kalasääski, kuikka ja pikkutikka
Sienet: helyhaaskavaajakas
Kuva 54 Vähä-Kausjärvi – Toussunoja (kuva: Sami Soininen)
Virkistyskäyttö:
Kasvit: metsälehmus, humala, lehtokuusama, koiranheisi, imikkä, lehtoorvokki ja haisukurjenpolvi
kantopaanusammal, kantokorvasammal, lepikkolaakasammal, kalliopunossammal ja purokilpijäkälä
Saavutettavuus:
Alueen sivuitse ja sen halki kulkee Birgitan polku. Vähä-Kausjärvellä on
laavu ja kaksi erillistä nuotiopaikkaa. Myös Kyynäröjärven itäpuolella on
laavu ja nuotiopaikka.
95
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
96
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
45. Myllyoja
Pinta-ala:
Kylä:
Omistaja:
Status:
Metso soveltuvuus:
8,0 ha
Lastunen
Yksityinen
Avainbiotooppi ML soveltuva,
Arvokkaaksi luontotyypiksi soveltuva,
Kaavasuojelualue,
Arvokas luontokohde
Kyllä
Kuvaus:
Iso-Kausjärvestä ja Mäyhäjärvestä peltoaukeitten ja pelloiksi 1950-luvulla
kuivatun Tervajärven halki Ahtialanjärveen laskeva ojan alajuoksun Dryopteris expansa-Impatientis-Circaecea -purolehto. Rannan komeat tervalepät
ovat tiaisten ja tikkojen koloamia.
Merkittävä lajisto:
Kuva 55 Myllyoja (kuva: Ilona Ogbeide)
Virkistyskäyttö:
Linnut: palokärki ja pikkutikka
Kasvit: metsä-lehmus, lehtokuusama, velholehti, mustakonnanmarja, lehtoarho, haisukurjenpolvi ja isokäenrieska
Saavutettavuus:
Myllyoja sijaitsee keskustan alueella Ahtialassa ja laskee Ahtialanjärveen.
Osalle ojasta pääsee Ahtialantietä pitkin. Oja kulkee viljelysmaan ja vaikeakulkuisen maaston välissä. Myllyoja laskee Ahtialanjärveen (Natura 2000kohde), jonka vuoksi ojalla on ekologista arvoa. Ojan ympäristössä on hajaasutusta.
97
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
98
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
46. Herralan- ja Kuokkalankoskien sekä Liuhanvuolteen alue
Pinta-ala:
Omistaja:
Status:
Metso soveltuvuus:
60,5 ha
Yhteinen vesialue
Koskiensuojelualue, Kaavasuojelualue,
Arvokas luontokohde
-
Kuokkalankosken ja Herralankosken vesiperhoslajisto on koskivesille tyypillistä, erittäin runsaana esiintyvät mm. täplätorvirysäkäs (Neureclipsis bimaculata), virtalouhekas (Rhyacophila nubila) ja nevanväkäseulakas (Ceratopsyche nevae).
Muita tyypillisiä lajeja ovat mm. hammasjämsikäs (Psychomyija pusilla), isosarvekas (Ceraclea nigronervosa), veikisarvekas (Ceraclea annulicornis) sekä Suomessa
melko harvinaiset vuolleseulakas (Hydropsyche bulgaromanorum) ja jokipalkonen
(Hydroptila sparsa).
Kuvaus:
Herralan- ja Kuokkalankoskien sekä Liuhanvuolteen alue muodostaa noin
3,8 kilometrin mittaisen vesireitin Lempäälään keskustan tuntumassa. Kolmen kosken ja niiden välisten suvanto-osuuksien keskivirtaama on 41 m3/s.
Vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Koskialueet on suojeltu koskiensuojelulailla. Alue on tärkeä lintujen ravintoalue talvella. Alueen hyönteislajisto
on monipuolinen ja edustava.
Merkittävä lajisto:
Nisäkkäät: saukko
Kalat: hauki, ahven, kuha, siika. Alueelle on istutettu mm. toutainta, kirjolohta, harjusta ja taimenta.
Kuva 56 Kuokkalankoski (kuvat: Satu Suuronen)
Virkistyskäyttö:
Linnut: koskikara, kuningaskalastaja, telkkä, tukkasotka, pilkkasiipi, kalatiira,
pikkulokki
Hyönteiset: alueella on tutkittu hyönteislajistoa, etupäässä vesiperhosia. Liuhanvuolteessa esiintyy uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi (VU) arvioitu vesiperhoslaji vuollepalkonen (Hydroptila dampfi), joka tunnetaan vain
muutamasta paikasta Suomessa.
99
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
100