Nro. 1/2015 - Suomen Yrittäjät

Transcription

LAPIN
NUMEROSSA 1/2015
Get Together 2015 Levillä
24.-26.4.2015
Vuoden 2015 tärkeät luvut
ja määräpäivät
Velkajärjestely mahdolliseksi
myös pienyrittäjille
Lakineuvoja vastaa:
määräaikaisen
työntekijän lomauttaminen
• Enontekiön Yrittäjät • Inarin Yrittäjät • Kemijärven Yrittäjät • Kemin Yrittäjät • Keminmaan Yrittäjät • Kittilän Yrittäjät
• Kolarin Yrittäjät • Muonion Yrittäjät • Pelkosenniemen Yrittäjät • Pellon Yrittäjät • Posion Yrittäjät • Ranuan Yrittäjät
• Rovaniemen Yrittäjät • Sallan Yrittäjät • Savukosken Yrittäjät • Simon Yrittäjät • Sodankylän Yrittäjät • Tenonlaakson Yrittäjät
• Tervolan Yrittäjät • Tornion Yrittäjät • Ylitornion Yrittäjät
Laitteet ja
sovellukset
yksityisetsivien
ja muiden
yrittäjien tarpeisiin.
Elisa
Yrityspaketti
16
Elisa
Toimisto 365
50
hinta alk.
€/kk
4
Liittymäpaketti
yrityksille. Alv. 0 %.
50
€/kk
Alv. 0 %
• Puhetta 100 min/kk
• Tekstareita 50 kpl/kk
• Elisa Mobiilidata 4G LTE,
50 Mbit/s
Lumia 830
240
€
tai 10,00 €/kk.
24 kk sop. Alv. 0 %
Tilaa elisa.fi/
yritysverkkokauppa
Tule käymään tai varaa aika
elisa.fi/ajanvaraus
Soita numeroon
0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm
Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.
Elisa myymälä Rovaniemi, yrityspiste, Koskikatu 27
Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117
email: ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi
Elisa Yrityspiste, Kemi. Karjalahdenkatu 7
Jukka-Pekka Sarajärvi 050 436 6619
email: ext-jukka-pekka.sarajarvi@elisa.fi
• Uusimmat Officetyökalut ja tärkeät
dokumentit aina
taskussasi.
PÄÄKIRJOITUS
J
KOHTI UUSIA MARKKINOITA
Kun kotimaan talous tökkii, kansallisen pohdinnan aiheeksi on noussut
suomalaisten pienempien pk-yritysten vientIkelpoisuus. Suomen Yrittäjät
on asettanut tulevien vuosien tavoitteeksi vientiyritysten määrän tuplaantumisen. Vinksahtiko arvio yläkanttiin
kysyy moni.
Kirjoitan tätä pääkirjoitusta Kiinan
eritystalousalueen sydämessä, Guangdongin maakunnassa. Olen kaupungissa, jonka Kiinan johto aikoinaan nimesi yhden kulutustavararyhmän tuotantokeskittymäksi. Tänä päivänä Zhongsnia voi kutsua maailman valoksi sillä
vastaavaa valaisintehtaiden klusteria
ei muualta maapallolta löydy. Enemmistö reilusta kymmenestätuhannesta
valmistajista on yksityisiä pk-vientiyrityksiä. Mutta millaisia vientivalmiuksia
näillä firmoilla on, miten täällä tehdään
vientikauppaa.
Yritykset ovat pieniä tai isoja. Osa pitkälle modernisoituja, osa tehdasrakennuksista rennosti rempallaan. Näennäisestä kaaoksesta huolimatta tehtaista
tulevat tuotteet ovat moitteettomasti pakattuja ja logistiikka toimii niin ihmeelliseltä kuin se ensi katsomalta vaikuttaakin. Yritykset ovat tiiviisti verkostoituneita. Kaikki tuntevat suunnilleen
toisensa. Yritykset kilpailevat keskenään, mutta myös tukevat toisiaan. Todistimme hilpeää yrityskierrosta, jossa
yrityksen omistaja auliisti kuskasi meitä
muutaman kilpailijansa luokse ja odotteli meitä autossa kunnes neuvottelut
kilpailijafirmoissa oli hoidettu. Matti Nykästä mukaellen hän tuntui ajattelevan:
”joskus onnistun,joskus en”.
Kiinalaisten tavassa toimia on paljon
kopsattavaa. Nopeus on valttia. Tarjoukset lähtevät sähköpostilla kun asiakkaan perävalot häipyvät pihasta. Pienet
firmat yhdistävät samalle asiakkaal-
le meneviä toimituksia samaan konttiin. Tärkeintä on että kauppaa tehdään
ja tavara liikkuu. Kiinalaiselle on sama
mistä asiakas tulee. Ulkomaalaisten ostajien kanssa ei turhaan nipoteta. Talo elää tavallaan, ostajat tulevat ajallaan. Englantia osataan tai sitten huonommin, mutta kauppa ei kieliongelmiin kaadu.
Tämä kaikki on rohkaisevaa tietoa
niille lappilaisille yrityksille, jotka miettivät kansainvälisen kaupan käynnin
aloittamista. Kauppa tehdään aina ihmisten, eikä korporaatioiden kesken.
Tässä olemme vahvoja. Olemme mukavia, kelpo ihmisiä, joiden kanssa ulkomaiset yritykset ja ihmiset haluavat
tehdä kauppaa. Inframme on kunnossa ja jos tuotteemme ovat kilpailukykyisiä, esteitä kansainväliselle bisnekselle ei ole.
Lappilaiset matkailuyritykset tekevät hyvää verkostoyhteistyötä keskenään. Vastaavanlainen vientimarkkinoille tähtäävä yhteistyö onnistuu myös
muiden toimialojen yrityksille joskin se
Yrittäjäinfo 1/2015
vaatii treenaamista ja sopivien kumppanien löytymistä. Teollisuus ja niiden
alihankkijat toimivat luontevasti yhdessä - löytyykö Lapista muita sopivia
yhteistyöklustereita?
Haasteena on kohtaanto-ongelma
eli asiakkaiden löytäminen. Vähälle
huomiolle on jäänyt se, että ulkomaille
matkustamisen sijasta potentiaalisten
asiakkaiden kutsuminen yrityskäynneille Suomeen, on tehokasta vienninedistämistä . Erityisesti kun myymme palvelua tai muutoin hankalasti konkretisoituvaa osaamista, yrityskäynti vakuuttaa asiakkaat. Olisi tärkeää, että
Suomeen kohdistuvien yritysvierailujen kustannukset rankattaisiin yhdenvertaiseksi vienninedistämiseksi esimerkiksi messuosallistumisien kanssa.
Talouden alavireessä kaikki keinot on
otettava käyttöön. Toivotan lappilaisille
yrittäjille tsemppiä ja uusiutumiskykyä
- kyllä tästä selvitään! Ja vaikka tunnetusti kovan työpaineen alla yrittäjän jaksaminen on koetuksella, osallistuminen
yrittäjätapahtumiin antaa kuitenkin aina uutta virtaa. Tervetuloa sankoin joukoin aluejärjestömme tapahtumiin!
Paula Aikio-Tallgren
ps. Ensimmäinen Lapin Yrittäjien toimintavuosi on takana ja hienosti on
suksi luistanut. Kiitokset Rovaniemen ja
Kemin toimistojen henkilöstölle Pirkan
johdolla. Onnittelut yhdistymispäätöksen tehneille luottamushenkilöille. Kyllä
tämä oli onnistunut avioliitto!
3
YRITTÄJÄINFO 1/2015
Yhteystiedot
Julkaisija
Lapin Yrittäjät ry
Hallituskatu 26, 96100 Rovaniemi
p. 0400 898 200
Sisällys
Valtakatu 5, 94100 Kemi
p. 0400 984 077
3
Pääkirjoitus: Kohti uusia markkinoita
KANNEN KUVA: Sauli Saarijärvi
5
Lapin Yrittäjien aluesivut
Päätoimittaja
16 Infotiski
Minna Miettunen, p. 0400 984 077
Ulkoasu, taitto ja painopaikka
Tornion Kirjapaino
Teollisuuskatu 8, 95420 Tornio
Sähköiset aineistot
aineisto@tornionkirjapaino.fi
Rakentamisilmoitusten poikkeusmenettely päättynyt
Tekesin startup-rahoitus uudistuu
Ilmoitusmyynti
Lapin Yrittäjät ry
Kerttu Peltoniemi, p. 0400 898 200
Levikki
Lapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja
sidosryhmät, noin 3500 kpl.
Finnveralle oikeus myöntää rahoitusta
suuremmille yrityksille
Uudistuksia Kelan korvauksissa
18 Vuoden 2015 tärkeät päivämäärät
Tekniset tiedot
Sivukoko:
210mm x 297mm (A4)
Painopinta-ala: 170mm x 254mm
(takasivu 175x240)
Värisyvyys:
4
Ilmoitushinnat 2015
Ilmoitus yhdessä numerossa
Takasivu
1 265 €
1/1 sivu (254x170 mm)
1 150 €
1/2 sivu (125x170 mm)
780 €
1/4 sivu (60x170 mm)
440 €
Vuosi-ilmoitussopimus/kaikki
6 numeroa
Takasivu
5 400 €
1/1 sivu
4 900 €
1/2 sivu
3 300 €
1/4 sivu
1 900 €
50x30 mm
260 €
28 Yhdenvertaisuuden ja syrjinnän
sääntely uudistuu
30 Palkkatuen perusteisiin muutoksia
31 Tulevaisuuden kunta
32 Lakineuvoja vastaa
34 Veromuutoksia vuodelle 2015
Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%.
Ilmestymisaikataulu 2015
Lehti ilmestyy
Nro 1
6.2.
Nro 2
10.4.
Nro 3
5.6.
Nro 4
4.9.
Nro 5
23.10.
Nro 6
18.12.
Aineistopäivä
(23.1.)
(27.3.)
(22.5.)
(21.8.)
(9.10.)
(4.12.)
Tykkää meistä Facebookissa:
www.facebook.com/lapinyrittajat
Kannen teksti: Keijo Kroko, Get Together 2015 -tapahtuman virallinen maskotti yhdessä Ranuan Yrittäjien Jari Kelahaaran, Jounin Kaupan Sampo Kaulasen
ja Ranuan Yrittäjien Sauli Saarijärven kanssa.
4
LAPIN YRITTÄJIEN ALUESIVUT
VUONNA 2014 LUOVUTETUT
YRITTÄJÄRISTIT JA ANSIORISTIT
Inari ..................... Niittyvuopio Hans ............................toimitusjohtaja ...........................timantti 50.................26.6.2014
Kemi .................... Matikainen Riku Pekka ....................toimitusjohtaja ...........................pronssi ....................... 19.3.2014
Kemijärvi............. Ahola Ilari .........................................leipomotyöntekijä ......................ansior. pronssi .............4.2.2014
Kemijärvi............. Kiviniemi Maria Katariina ................leipuri ..........................................ansior. kulta .................4.2.2014
Kemijärvi............. Kumpula Marko Tapio .....................leipuri ..........................................ansior. kulta .................4.2.2014
Kemijärvi............. Majava Paula ....................................leipomotyöntekijä ......................ansior. pronssi .............4.2.2014
Kemijärvi............. Uutela Keijo ......................................leipuri ..........................................ansior. hopea ...............4.2.2014
Kemijärvi............. Vaara Elina .......................................leipomotyöntekijä ......................ansior. pronssi .............4.2.2014
Kemijärvi............. Palojärvi Jouni Tapani ......................kuntohoitaja ...............................timantti 30................ 15.11.2014
Kemijärvi............. Palojärvi Riitta-Leena ......................fysioterapeutti ...........................timantti 30................ 15.11.2014
Keminmaa .......... Holappa Ari Juhani ..........................yrittäjä ........................................kulta ..........................28.11.2014
Keminmaa .......... Koivuniemi Veikko Eemil .................rakennusmestari........................kulta ..........................28.11.2014
Keminmaa .......... Saukko Tapio ....................................hallituksen puheenjohtaja .........timantti 30................28.11.2014
Keminmaa .......... Tammelin Annukka ..........................yrittäjä ........................................hopea ........................28.11.2014
Kittilä................... Harju Tapio .......................................maalari, yrittäjä ..........................kulta ..........................22.11.2014
Kittilä................... Kallo Aarno.......................................muurari .......................................kulta ..........................22.11.2014
Kittilä................... Kourujärvi Esa Juhani......................isännöitsijä .................................timantti 30................22.11.2014
Kittilä................... Kourujärvi Pirkko Maija Annikki......kiinteistösihteeri ........................timantti 30................22.11.2014
Kittilä................... Mäkitalo Markku ..............................toimitusjohtaja ...........................timantti 40 ...............22.11.2014
Kittilä................... Vainio Jorma Juhani ........................toimitusjohtaja ...........................timantti 40 ...............22.11.2014
Pello .................... Karppinen Sirkka-Liisa ....................prosessinhoitaja ........................timantti 40 .................31.1.2014
Pello .................... Uimaniemi Jukka Tapani .................kuljetuspäällikkö ........................kulta ............................ 1.11.2014
Ranua .................. Salmela Marian Kristiina .................yrittäjä ........................................pronssi ....................... 15.5.2014
Rovaniemi ........... Naalisvaara Eija ...............................toimitusjohtaja, esh ...................pronssi ....................... 16.5.2014
Rovaniemi ........... Hartikainen Kari Juhani ........................................................................timantti 30................... 6.6.2014
Rovaniemi ........... Harju-Autti Arto ...............................yrityskonsultti, tilintarkastaja ...kulta .......................... 21.11.2014
Rovaniemi ........... Hedemäki Tauno Veli .......................yrittäjä, LKV ................................timantti 30................ 21.11.2014
Rovaniemi ........... Lindholm Matti Olavi .......................yrittäjä ........................................timantti 30................ 21.11.2014
Rovaniemi ........... Mäntykenttä Raija Irmeli .................yrittäjä ........................................kulta .......................... 21.11.2014
Rovaniemi ........... Pietilä Päivi Sisko.............................konttoripäällikkö ........................timantti 30................ 21.11.2014
Rovaniemi ........... Pietilä Vesa Juhani ...........................toimitusjohtaja ...........................timantti 30................ 21.11.2014
Rovaniemi ........... Pitkänen Tenho ................................toimitusjohtaja ...........................kulta .......................... 21.11.2014
Rovaniemi ........... Pyhähuhta Marja-Liisa ....................toimitusjohtaja ...........................hopea ........................ 21.11.2014
Rovaniemi ........... Rantala Vaula Tellervo .....................liikkeenharjoittaja ......................timantti 30................ 21.11.2014
Rovaniemi ........... Riekkinen Rauno Veli .......................toimitusjohtaja ...........................kulta .......................... 21.11.2014
Rovaniemi ........... Törmänen Alli Marketta ..................yrittäjä ........................................timantti 30................ 21.11.2014
Rovaniemi ........... Ylinenpää Tuula Irene ......................toimitusjohtaja ...........................kulta .......................... 21.11.2014
Salla .................... Hautajärvi Heimo Aulis ...................liikkeenharjoittaja ......................kulta ..........................12.12.2014
Salla .................... Kunnari Timo Nestori ......................liikkeenharjoittaja ......................timantti 40 ...............12.12.2014
Salla .................... Tolppanen Veijo Sakari ....................taksiautoilija ...............................timantti 30................12.12.2014
Sodankylä ........... Rintala Antti Matias .........................yrittäjä ........................................hopea ........................ 18.11.2014
Sodankylä ........... Uusitalo Mika Petteri .......................toimitusjohtaja ...........................kulta .......................... 18.11.2014
Sodankylä ........... Vuontisvaara Juho Tapio .................yrittäjä ........................................hopea ........................ 18.11.2014
Tenonlaakso ....... Naapanki Esa Ilmari.........................yrittäjä ........................................hopea .........................24.2.2014
Tenonlaakso ....... Naapanki Kaisa Maarit ....................yrittäjä ........................................timantti 30.................25.2.2014
Tenonlaakso ....... Naapanki Leena Marketta...............yrittäjä ........................................pronssi .......................25.2.2014
Tenonlaakso ....... Naapanki Reino Joonas...................yrittäjä ........................................timantti 30.................25.2.2014
Tenonlaakso ....... Pohjarinne Reijo Kalervo .................asentaja ......................................timantti 30.................. 17.3.2014
Tenonlaakso ....... Naapanki Ari Tapani.........................yrittäjä ........................................kulta ..............................1.4.2014
Tenonlaakso ....... Aurala Ari Jakko ...............................korjaamopäällikkö .....................ansior. hopea .............29.6.2014
Tornio .................. Puoskari Marketta ...........................yrittäjä, toimitusjohtaja .............timantti 40 ..................9.8.2014
Tornio .................. Aikio-Tallgren Paula Päivikki ...........yrittäjä ........................................kulta ......................... 24.10.2014
Tornio .................. Hyykoski Tuula Marjatta..................yrittäjä ........................................hopea ..........................8.11.2014
Tornio .................. Ylimäinen Pertti Juhani ...................yrittäjä ........................................kulta ............................8.11.2014
Utsjoki ................. Tapiola Uula Tapio............................yrittäjä ........................................timantti 30................. 12.2.2014
5
PAIKALLISYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT
INARI
Uudessa Aluejärjestössämme
on 21 paikallisyhdistystä
jokaisesta Lapin kunnasta.
Lapin Yrittäjien
paikallisyhdistykset
esittäytyvät -osiossa
esittelemme jokaisen
paikallisyhdistyksen.
Inarin Yrittäjät
toimii Inarin
kunnassa lähellä Venäjän
rajaa, matkaa
on vain 300
km Murmanskiin. Inarin Yrittäjien hallitukseen kuuluu
6 jäsentä, puheenjohtajana toimii Mauri Leppänoro.
Yrittäjiin kuuluu 180 jäsentä, Inarin Yrittäjät on pinta-alaltaan laajin
alue Lapin Yrittäjissä, mikä tuo haasteita kokousjärjestelyihin ym. toimintaan. Yhdistys tekee yhteistyötä kunnan elinkeinoyhtiö Nordican kanssa,
Nordican hallituksessa istuu Yrittäjien
puheenjohtaja.
Järjestämme kerran vuodessa tapaamisen kunnan elinkeinopäättäjien
kanssa, sekä osallistutaan Inari viikoille ja järjestetään kesämarkkinat.
Kevätkokouksessa tehemme yritysvierailun paikalliseen yritykseen.
Tavoitteemme on mm. yrittäjäystävällisempi ilmapiirin luominen alueelle, yhdistyksen toiminallinen ja taloudellinen kehittäminen, jäsenmäärän lisääminen ja yrittäjyyskasvatuk-
seen panostaminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa.
Tämänhetkinen ongelma on matkailun asiakasmäärien notkahdus ja Venäjän ruplan heikkeneminen.
Inarin Yrittäjät ry
Mauri Leppänoro
puheenjohtaja
Puheejohtaja
Mauri Leppänoro
puhelin 0400 125 062
info@ivalonauto.fi
Sihteeri Anitta Hyttinen
puhelin 040 530 6393
[email protected]
Hallituksessa toimivat lisäksi:
Antti Kasurinen, Hannu Alenius,
Jonne Turunen, Tuula Katajamaa
SODANKYLÄ
Sodankylän
Yrittäjät ry on
43-vuotias paikallisyhdistys,
johon kuuluu
tällä hetkellä 197 jäsenyritystä. Hallituksessa on 8
jäsentä ja puheenjohtaja. Hallituslaiset edustavat
monipuolisesti eri toimialoja: vähittäiskauppaa, ravintola-alaa, matkailu- ja
hyvinvointipalveluja sekä vakuutus- ja
rahoitusalaa. Puheenjohtajana vuonna
2015 jatkaa apteekkari Marjo Rajamäki.
Sodankylä on virkeä Keski-Lapin
kaupan keskus ja palvelumme ovat
asukaslukuun nähden monipuoliset.
Entisestään vahvistunut Sodankylän
varuskunta ja kasvava kaivannaisteollisuus perinteisen matkailutoiminnan
lisäksi tuovat oman lisänsä elinkeinoelämään ja luovat uusia mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille.
6
Paikallisyhdistyksen hallitus päivitti
viime vuonna strategiansa pohtimalla mikä meitä aktiiveja jäseniä innostaa yrittäjyydessä ja järjestötoiminnassa. Asetimmekin itsellemme tavoitteen
aktivoida yhteydenpitoa ja lisätä yhteistyötä sekä kuntapäättäjien että paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa.
Yhteinen etumme – myös kuntalaisten – on se, että yritykset voivat hyvin
ja pystyvät kehittämään toimintaansa.
Tavoitteenamme on saada kuntalaiset
huomaamaan, miten tärkeää on keskittää ostovoimansa omaan kuntaan. Osta Sodankylästä ja käytä sodankyläläisiä palveluita on kattoteemamme kuluvana vuonna.
Sodankylä on hyvä paikka yrittää ja
upea paikka asua!
Sodankylän Yrittäjät ry
Marjo Rajamäki
puheenjohtaja, apteekkari
Puheejohtaja
Marjo Rajamäki
puhelin 040 530 7933
[email protected]
Sihteeri Maria Isola
puhelin 044 098 1011
[email protected]
Hallituksessa toimivat lisäksi:
Anne Lehmusvuo, Eija Vanhala, Jouko
Hietala, Kari Sunnela, Maria Isola, Pirita Pernu-Lehtinen, Teija Holopainen,
Unto Penttinen, Vilppu Pesonen, Marja-Leena Magga
PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT
Enontekiön Yrittäjät ry
Pelkosenniemen Yrittäjät ry
Simon Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Pasi Ikonen
CAPE Lapland Oy
puh. 050 577 2762
[email protected]
puheenjohtaja
Anna-Kaisa Luoma-aho
KT Company
puh. 040 763 3119
[email protected]
puheenjohtaja
Vuokko Isokääntä
Helmin Lounas-Kahvila
puh. 040 745 0138
[email protected].fi
Inarin Yrittäjät ry
Pellon Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Mauri Leppänoro
Ylä-Lapin Kala Ky
puh. 0400 125 062
info@ivalonauto.fi
puheenjohtaja
Mervi Rastas
Lempeän Suvanto Oy
puh. 050 543 6170
[email protected]
Kemin Yrittäjät ry
Posion Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Anu Grönlund
VMP Group/ Temployment Oy
puh. 0400 440834
anu.gronlund@vmp.fi
puheenjohtaja
Timo Posio
Tmi Timo Posio
puh. 050 540 0906
timo.posio@tapiola.fi
Keminmaan Yrittäjät ry
Ranuan Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Ilpo Varonen
Konevaronen Oy
puh. 0400 692 972
[email protected]
www.ranuanyrittajat.fi
Kemijärven Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Juhani Tapio
Consult Tapio
puh. 0400 698 408
[email protected]
Kittilän Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Markku Mäkitalo
Immelmökit
puh. 0400 691 417
markku.makitalo@kittila.fi
Kolarin Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Jarmo Pudas
Jarmo Pudas Ky
puh. 0400 696 543
Muonion Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Helena Varis
Muonion Apteekki
040 840 4048
[email protected]
puheenjohtaja
Jari Kelahaara
Ranuan MäntyLevy Oy
puh. 0400 373 117
ranuan@yrittajat.fi
Rovaniemen Yrittäjät ry
Sodankylän Yrittäjät ry
www.yrittajat.fi/fi-FI/lapinyrittajat/
sodankyla/
puheenjohtaja
Marjo Rajamäki
Sodankylän apteekki
puh.040 530 7933
[email protected]
Tenonlaakson Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Vuokko Mikkola
JPF Palvelut Oy
puh. 040 700 8154
vuokko.mikkola@netikka.fi
Tervolan Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Jorma Vaara
Veljekset Vaara Oy
puh. 040 544 4477
jorma.vaara@veljeksetvaara.fi
www.yrittajat.fi/lappi/rovaniemi
Tornion Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Esa Auer
Lapin Eurova Oy / VMP Group
puh. 0400 188 199
esa.auer@vmp.fi
www.yrittajat.fi/tornio
Sallan Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Tauno Luukinen
Sallan Rautatori Oy
puh. 020 7756 850, 0400 695 367
tauno.luukinen@rautatori.fi
Savukosken Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Maria Keskimaunu
Kahvila ja Pitopalvelu Roosamaria Oy
puh. 040 738 8470
maria.keskimaunu@roosamaria.fi
Ylitornion Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Mirja Heinonen
Systaylor Oy
puh. 0400 711 088
[email protected]
puheenjohtaja
Esa Heinäjärvi
Valinta Heinäjärvi Ky
puh. 016 841 271, 0400 392 423
7
i
v
e
L
5
1
0
2
r
Get Togethe
Suomen Yrittäjät ja Lapin
Yrittäjät järjestävät nuorten
yrittäjien ja opiskelijoiden
valtakunnallisen Get Together
-verkostoitumistapahtuman
Kittilän Levillä 24.-26.4.2015.
Mukana menossa:
Katja Misikangas /Arctic Warriors,
Lapcream
”Jo kehdon laidan yli kurkistaessani
näin kuinka äiti hoiti asikkaitaan.” Katja käyttää leikkisästi itsestään nimitystä
Kansanparantajan perillinen. Hän ei koe
olevansa parantaja, mutta on imenyt
sukunsa perinnetietoa luonnontuotteista jo pienestä pitäen. Katja on luonnontuotealanyrittäjä jo toisessa polvessa ja jatkaa äitinsä työtä Lapin luonnonantimia hyödyntävässä hoitolassa. LapCream on Katjan oma tuotesarja. Hänen visiostaan syntyi myös Arctic
Warriors, joka tähtää Lapin puhtaiden
ja tutkitusti vahvojen yrttien brändäämiseen kansainvälisesti. ”Lappi on kuin
aarrearkku täynnä rikkauksia. Täällä
on potenttiaalia huipputuotteisiin ihan
maailman vientiin asti.”
Sampo Kaulanen / Jounin kauppa
Tämä kyläkauppias Kolarin Äkäslompolasta on näyttänyt eteläläisille, kuinka sitä ”somea” oikein käytetään: Jo yli
100 000 tykkäjää Facebookissa kerännyt Jounin Kaupan kauppias voitti The
Some Awards –kisassa palkinnot The
8
Some 2014 sekä Someyllättäjä 2014
–kategoriat. On muuten myös Lapin
Vuoden Nuori Yrittäjä 2014. Omin sanoin: ”Hullu kyläkauppias Ylläkseltä.
Vahvuutena heittäytyminen, luova hulluus ja itsepintainen tyyli löytää tapoja
mitä ei ole ennnen tehty.”
Droppi Veripalvelu Oy &
Syntimittari
Automatisoitu kuivaverianalyysi on aito lappilainen tuote ja sen kehityksestä vastaa keminmaalainen Droppi Veripalvelu Oy. Kuivaverianalyysi kuuluu täydentäviin hoitomuotoihin ja sitä tutkitaan tällä hetkellä suomalaisissa yliopistoissa mm. laskon/senkan
korvaamiseen.
Entä kuinka puhdas(verinen) olet? Kehittäjiltä omin sanoin pilke silmäkulmassa: ”Kun antaa pikkusormen Saatanalle, niin siitä saa sit tuomion ja käskyt kääntymykselle, jonka voi sitten käydä tekemässä vaikka ripittäytymällä
Syntimittarin sivuilla.”
Lentävän Poron Teatteri / Jussi
Jokinen
Lapin nopeimpana hämäläisenä tunnettu Jussi Olavi Jokinen on näyttelijä,
käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Jokinen toimii rovaniemeläisen Lentävän
Poron Teatterin taiteellisena johtajana
ja vastaa teatterin ohjelmistosta. Jussin tunnusmerkkinä voidaan pitää suoria housuja, joista mies ei luovu edes
metsäretkellä saati lenkkipolulla, sekä
rauhallisesta luonteestaan. Ilmeisesti hämäläisenä on hyvä elää Lapissa.
Lue lisää ohjelmasta: www.gettogether.fi ja ilmoittaudu tokkaamme
mukaan!
Lauantain jameista vastaa: The Bilebändi.
9
Kiirunan uuden
keskustan
rakentaminen
– Infotilaisuus
11.3.2015
Kiirunassa pidetään 11. maaliskuuta
informatiotilaisuus tuleville sijoittajille ja urakoitsijoille, jotka olevat kiinostuneita Kiirunan uuden keskustastan
rakentamisesta.
Kiinnostuneet - varatkaa tämän päivämäärä! Lapin Yrittäjät tiedottaa asiasta ja ohjelmasta ennemmän lähepänä tapahtuma-ajankohtaa.
Työssä oppien ammattiin –
pilottihanke etenee
Nuoren, yrittäjän ja koulutusjärjestäjän välinen yhteinen tavoite ammatillisen peruskoulutuksen suorittamisesta
työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen on
työssä oppien ammattiin ydinajatus.
Lapin Yrittäjät ja ammattiopisto Lappia ovat tehneet yhteistyötä työssä oppien ammattiin pilottihankkeen toteuttamiseksi alueella. Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa työssäoppimisen
toteutustapoja. Hankkeessa kehitetään
ja otetaan käyttöön työssäoppimiseen
painottuvia malleja ammatillisen peruskoulutuksen toteuttamisessa.
Pilottihankkeen tavoitteena on, että
viisi valittua opiskelijaa suorittaa yli 40
opintoviikkoa työssäoppimista hankeaikana. Tavoitteena on työssäoppimispaikkojen ”kummiyritysten” lisääminen
ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja
ohjauksen vahvistaminen. Tässä onkin päästy hyvään alkuun yhteistyössä Lapin Yrittäjien kanssa niin, että oppilaitokselle on tullut ihan uusia yrityksiä yhteistyökumppaniksi työssäoppimisen edistämiseksi.
10
Kaikki pilottiopiskelijat (kokki, tarjoilija, leipuri-kondiittori, datanomi ja
lähihoitaja) ovat aloittaneet työssäoppimisen yrityksissä syksyllä 2014. Lapin Yrittäjät on ollut aktiivisesti mukana hankkeessa, mm. hankkeen yhteistyöyritykset on etsitty Lapin Yrittäjien
rekisteristä.
Opiskelija oppilaitoksen
vastuulla
Opiskelija on koko työssä oppimisen
ajan oppilaitoksen kirjoilla ja sen vastuulla, ja oppilaitos varmistaa riittävän
ohjauksen osaamisen varmistamiseksi.
Opiskelijalle opintorahaa
Opiskelijalla on edelleen oikeus opintorahaan ja muihin opintososiaalisiin etuksiin opintotukisäädösten
puitteissa.
Yrittäjälle ei makseta kulukorvausta,
ellei asiasta erikseen sovita.
Kuva: Sami Aalto
100 uutta työpaikkaa -setelien
uusi varauskierros keväällä
Lapin Yrittäjien 100 Uutta työpaikkaa –
kampanjan tavoitteena on tarjota lappilaisnuorille työpaikka alueen pk-yrityksissä. Kampanja on edennyt nyt seuraavaan vaiheeseen, jossa yritykset voivat
varata seteleitä käyttöönsä.
Setelien varaaminen käynnistyy
maanantaina 2.3.2015. Työnantaja
varaa käyttöönsä tukisetelin (enintään 5 kpl/yritys) ilmoittamalla siitä sähköpostitse: minna.miettunen@
yrittajat.fi.
Tukisetelit varataan ja käsitellään hakujärjestyksessä. Lapin Yrittäjät päättää yhdelle yritykselle myönnettävien
setelien määrän hakemusten lukumäärän perusteella. Kampanjassa työpaikan tarjoaville yrityksille on tavoitteena jakaa 100 kpl 400 euron arvoista
tukiseteliä.
Lisätietoja: www.yrittajat.fi/lappi
Raha on hyvä tapa palkita.
Onneksi ei ainoa.
Lisäkoulutukseen kannustaminen ja sen
mahdollistaminen on kauaskantoinen
tapa palkita henkilöstöä.
Koulutus lisää kilpailukykyä.
YAMK-koulutuksessa työntekijästäsi
kuoriutuu yrityksen kehittäjä.
Opinnäytetyönä tehtävän kehittämistehtävän aihe valitaan yhdessä
työnantajan kanssa.
Maksoit tämän jo.
Tutkinto-opiskelu ja opetus on
Suomessa maksutonta.
Työaika on rahaa ja
matkustaminen maksaa.
Tämän vuoksi olemme järjestäneet
niin, että YAMK-ohjelmiin voi osallistua
työssäkäynnin ohessa. Lähiopetusta
on vuoden aikana jonkin verran, mutta
pääasiassa tutkinto tehdään verkko- ja
monimuoto-opintoina.
Ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK)
tekeminen kestää vuodesta kahteen.
Katso tarjontamme:
www.lapinamk.fi/YAMK.
11
UUDET YRITYKSET
Tervetuloa seuraavat uudet jäsenet:
Inari
Sodankylä
Tervola
Extreme Huskies Ky.
Ohjelmapalvelu Joiku-Kotsamo.
Tervolan Luontolomat.
Kemijärvi
Salla
Keminmaa
Nuohouspalvelu Kulojärvi.
Marcuisine Oy, Metsäkonepalvelu Hautajärvi Oy, Salla Holidays & Services Oy,
Tolonen Sirpa Tmi.
Keminmaan Autokeskus/ Finreo Oy,
Southwest Sailing, Taksiautoilija Kai
Juntunen.
Kolari
Kemi
Ylläsloma Oy.
Koulutettu hieroja Miikka Simi, SubFeele Oy, Toimintaterapia Toitiimi, Vanhatalon Puutarha.
Kittilä
Karin Freetime-Service Tmi.
Posio
BEN-tarkastus Oy.
Muonio
Ranua
Arkkitehtitoimisto Jari Hintsala.
Heikki Tönkyrä Tmi, Lapland Dream
Villas.
Enontekiö
Sonsoma Oy.
Ylitornio
Rovaniemi
Kursula Seppo Juhani Tmi, Kuljetusliike M.Enbuske Oy,L. Seipäjärvi, Lakiasiaintoimisto Neuvonen Oy, Maarit PiriDutton Tmi, Mapq Tmi, Napapiirin Autohuolto Oy, PRO-BL Tmi,Protuote Finland Oy, Riofin Oy, R-Kioski Pohjolankatu 13, SYJ-Tilitoimisto Oy, Valokuvaaja
Markus Torvinen.
Hakaila Oy.
Tornio
Arkkitehtitoimisto Jarmo Lokio, Haapalehto Esa Frans, Jyrki K. Lehto Tmi, Kirjaamo Information, Kynsistudio Heidi
Palmgren, VMJ Service Ky.
Aluetoimistot Kemissä ja
Rovaniemellä
Puhelin 0400 898 200
www.yrittajat.fi/lappi
Onko yrityksellesi tulossa
laite- tai kalustohankintoja?
P
Puhel
un
nh
hinta
ta: lankapuh. 0,0835
83 € + 0,0691
00
€/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669
0 1669 €/min
Ota yhteyttä ja kysy lisää Säästöpankki Optian rahoitusyhtiöpalveluista, kohdevakuudellisesta
osamaksu- tai leasingrahoituksesta. Kartoitetaan yhdessä yrityksesi tilanne ja räätälöidään
tarvittaessa sopivat rahoitusratkaisut.
usratkaisut.
12
Torrnio
Rovaniemi
Riitta--Liisa
sa
Moisa
anen
n
Kontttorin
njohtaja
029 041 2731
044
4 554 6440
Pekka Konstenius
Pankinjohtaja
029 041 2741
050 545 3132
Erj
rja
a Ko
oivumies
Ra
aho
oitusneuvoja
029 041 2737
Paula Kraatari
Yritysrahoituspäällikkö
029 041 2747
044 746 2747
Pal
Palvelemme
e Tor
o iossa
orn
ma-to 10.00000-1
16.30, pe 10.00-16.00
Hallitusk
uskat
atu 2, 95400 Tornio,
puh. 029 041 2730
puh
Palvelemme Rovaniemellä
ma-to 10.00-16.30, pe 10.00-16.00
Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi,
puh. 029 041 2740
www.saastopankki.fi/tornio
www.saastopankki.fi/rovaniemi
Lapin Yrittäjien neuvontapalvelut
Lapin Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen maksuttoman puhelinneuvontapalvelun yrityksen lakiasioissa, työsuhdeasioissa, tili- ja veroasioissa sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa antavat jäsenistöstämme kootun neuvontarenkaan asiantuntijayritykset.
Neuvonta on sisällöltään ensineuvontaa, joka tarkoittaa puhelimessa tai tarvittaessa sähköpostitse annettuja vastauksia tai neuvoja selkeisiin kysymyksiin. Puhelinneuvonta ei tarkoita asian laajempaa selvitystä eikä asian hoitamista tarkoittavan, mahdollisesti sovittavan varsinaisen toimeksiantosopimuksen mukaisia toimenpiteitä tai asiakirjojen laatimista.
Neuvontaa pyytävän yrityksen tulee ilmoittaa palvelun tarjoajalle jäsennumeronsa tai muu luotettava selvitys jäsenyydestään sekä kysymyksessä olevaan asiaan liittyvän tiedustelun vastapuoli. Mikäli
neuvontaa tarjoava yritys katsoo olevansa esteellinen, on sillä oikeus kieltäytyä neuvon antamisesta.
Neuvontapalvelu on rahanarvoinen jäsenetu ja sitä kannattaa käyttää. Älä jää yksin yritystoimintaan liittyvän ongelman kanssa – ota rohkeasti yhteyttä!
LAKIASIAINTOIMISTO
V. OLLILA & CO
ASIANAJOTOIMISTOT
Asianajaja on asiakkaidensa asioiden
ASIANAJOTOIMISTO JUNTURA OY
hoitamiseen erikoistunut
Rovaniemi
Suomen asianajajaliittoon
• yrityksen lakiasiat
kuuluva kokenut lakimies.
• työsuhdeasiat
ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KY • omistusjärjestelyt
Jarmo Juntura
Sodankylä
Puhelin 0400 975 775
• työsuhdeasiat
ASIANAJOTOIMISTO
• omistusjärjestelyt
YLISUVANTO OY
Hannu Autonen
Rovaniemi
Puhelin 0400 391 025,
0404 838 660
• työsuhdeasiat
ASIANAJOTOIMISTO
Jouko Ylisuvanto
HAAVIKKO & SALO OY
Puhelin 016 226 2600
Rovaniemi
ASIANAJOTOIMISTO
• työsuhdeasiat
TUULA MÄKINEN OY
•omistusjärjestelyt
Kemi
Jorma Haavikko, Kari Salo
Puhelin 016 725 5000
Tuula Mäkinen
ASIANAJOTOIMISTO
PEKKA HEINO KY
Kemi
• työsuhdeasiat
Pekka Heino
Puhelin 016 256 644
ASIANAJOTOIMISTO
HENRIKSSON & HEIKKILÄ OY
Puhelin 0405 877 369
ASIANAJOTOIMISTO
MARKUS KAIRALA
Rovaniemi
• työsuhdeasiat
Markus Kairala
Puhelin 0407 357 263
Kemi-Tornio
LAKIASIAINTOIMISTOT
LAKIASIAINTOIMISTO LEX LAPPIA
• työsuhdeasiat
Rovaniemi
Mikael Henriksson, Tuomo Heikkilä • yrityksen lakiasiat
Matti Torvinen
Puhelin 0103 208 610
Puhelin 0400 822 872
Rovaniemi
• työsuhdeasiat
Veijo Ollila
Puhelin 0405 511 165
TILITOIMISTOT
KIRJANPITOTYÖ S. KUPILA
Rovaniemi
• työsuhdeasiat
• tili- ja veroasiat
Seija Kupila
Puhelin 0405 148 767
MERI-LAPIN TILITOIMISTO OY
Keminmaa
• työsuhdeasiat
Kimmo Keskitalo
Puhelin 0400 981 272
TILIKONTROLLI KY
Kemi
• työsuhdeasiat
Aulikki Roivainen
Puhelin 0400 893 524
TILITOIMISTO POLOJÄRVI OY
Muonio
Veikko Polojärvi
Puhelin 0400 557 323
ROVANIEMEN TILI- JA VEROTIETO
Rovaniemi
• työsuhdeasiat
Veijo Ollila
Puhelin 0405 511 165
13
Yrittäjien
hyvinvointikiltatoiminnan satoa
viime vuodelta:
Miten kuvailisit Yrittäjien
hyvinvointi –koulutusta?
Tunne itsesi
yrittäjänä.
Tule ja
piristy!
Iloa, tasapainoa
ja ennaltaehkäisyä.
Aikaa
itsellesi,
vertaistukea
yrittäjien
hyvinvointiin.
Sijoitus
yrityksen
menestykseen.
Miksi hakeuduit koulutukseen?
Halusin
verkostoitua
ja tutustua
toisiin
yrittäjiin.
Yksinyrittäjänä
halusin kuulla muiden
kokemuksia ja
ajatuksia.
Ammattiidentiteetin
vahvistaminen
ja hyvinvoinnin
edistäminen.
Yrittäjien hyvinvointikilta tukee pk-yrittäjien hyvinvointia ja arjessa jaksamista.
Yrittäjäkilta on Suomen Yrittäjien ja Suomen Mielenterveysseuran yhteistyössä
kehittämä toimintamalli. Tänä vuonna järjestetään Yrittäjien hyvinvointikoulutus
Rovaniemellä ja Kemissä. Tervetuloa mukaan!
14
Lisää
työkaluja työn
tekemiseen
ja siinä
jaksamiseen.
Uutta energiaa elämään ja
työhön!
Tule mukaan maksuttomaan Yrittäjien hyvinvointikoulutukseen!
Koulutus on maksuton neljän illan kokonaisuus, sisältää tarjoilut.
Aika: 5.5., 12.5., 19.5., ja 26.5. klo 17–20.30
Paikka: Rovaniemi, tarkempi paikka tiedotetaan myöhemmin
Kouluttajat: Balanssi ry Satu Vetri ja Terhi Savilahti
Lisätietoja Yrittäjien hyvinvointikillasta: mielenterveysseura.fi /hyvinvointikilta
Tulossa myös:
18.3. Yrittäjän Iltakoulu,
puhujana Esko Valtaoja –Rovaniemi, Korundi
Huhtikuussa: Vaalipaneeli
20.5. Omistajanvaihdosseminaari
Lue lisää tapahtumistamme:
www.yrittajat.fi/lappi/tapahtumakalenteri
15
I
N F O T
I
S K
I
Yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien pääsy velkajärjestelyyn helpottuu. Yhtiömuotoisia yrityksiä velkajärjestelyn mahdollisuus ei jatkossakaan koske.
Velkaongelmiin joutuneen yrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voidaan järjestellä, jos yritystoiminta on melko pienimuotoista ja perustuu pääasiassa yrittäjän omaan työpanokseen. Velkajärjestelyn edellytyksenä on, että yrittäjä pystyy maksamaan velkojaan ainakin vähän ja että elinkeinotoiminta on riittävän kannattavaa.
Kun laki astuu voimaan, toiminimiyrittäjät ovat vihdoin tasa-arvoisia palkansaajien kanssa. Aiemmin velkajärjestelyssä ei voinut
järjestellä elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja, vaan yrittäjän oli joko lopetettava elinkeinotoiminta velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai
hakeuduttava yrityssaneeraukseen.
Uudistuksen myötä yrittäjän omistusasunnon suoja paranee.
Velkajärjestelyssä omistusasunto on mahdollista tietyin edellytyksin säilyttää toisin kuin yrityssaneerauksessa.
PIXHILL
Rakentamisilmoitusten
poikkeusmenettely
päättynyt
Rakentamisilmoituksen tietoja ei voi
ilmoittaa enää puutteellisesti tammikuulta. Kevennetty menettely oli voimassa heinäkuussa voimaan astuneen
menettelyn alkuvaiheessa.
Urakkailmoituksia ei voi enää antaa
ilman ulkomaisen urakoitsijan yhteystietoja, vuokratyöntekijän työskentelyaikaa koskevia tietoja tai kaikkia pakollisia urakan arvoa koskevia tietoja vuodenvaihteen jälkeen tehdystä työstä.
Työntekijäilmoituksia ei voi enää antaa ilman työnantajan yhteystietoja,
vuokratyön teettäjän tunnistetietoja tai
työntekijän tunnistetietoja vuodenvaihteen jälkeen tehdystä työstä.
Ilmoitukset annetaan joko sähköisellä verkkolomakkeella suomi.fi-palvelussa tai lähettämällä oman ohjelmistosovelluksen tuottama tiedosto ilmoitin.fipalvelun kautta.
Lisätietoja: vero.fi > Tietoa Verohallinnosta > Tiedotteet > Yritys- ja
yhteisöasiakkaat
Tekesin startup-rahoitus uudistuu
Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset
-rahoitus on suunnattu kaikkein lupaavimmille suomalaisille startupeille. Rahoituksella tuetaan yritysten kasvua ja
kansainvälistymistä.
Uudessa mallissa yritys voi saada rahoitusta 500 000 euroa avustuksena
ja 750 000 euroa lainana. Avustuksen
ja lainan yhdistelmänä kokonaisrahoitus on enimmillään 1,25 miljoonaa euroa. Vaatimus yrityksen tutkimus- ja kehityspanostuksesta laskee nykyisestä
15 prosentista 10 prosenttiin ja muuta
julkista tukea koskeneet rajoitteet poistuvat. Tämä tarjoaa entistä enemmän
joustoa yritykselle.
Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta voidaan myöntää vuoden 2015
alusta alle 5-vuotiaille innovatiivisille
yrityksille. Aiemmin rajana on ollut kuusi vuotta.
taa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa laajentuivat vuoden 2015
alussa.
Jatkossa rahoitusta voidaan myöntää innovaatioklusterien toimintaan
ja investointeihin, tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja pk-yritysten
innovaatiotoimintaan.
Rahoitusta myös pkyritysten innovaatioihin
Lisätietoja: www.tekes.fi
Myös Tekesin mahdollisuudet rahoit-
500 000 € avustusta
+ 750 000 € lainaa
16
Uudistuksia Kelan
korvauksissa
”Älä koskaan tee kompromissia
siinä, miten haluat, että
teillä tehdään työtä.”
Työterveyshuollon
enimmäismääriin korotus
Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia enintään vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan.
Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2014 maksettavissa korvauksissa noin 1,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna.
Yrittäjäkohtainen enimmäismäärä nousee vuonna 2015 maksettavissa korvauksissa samoin noin
1,5 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna.
Työajan tapaturmakorvaus sovitellaan
Yrittäjän ja maatalousyrittäjän tapaturmavakuutuslain mukainen vapaaehtoiseen työajan vakuutukseen perustuva päiväraha ja tapaturmaeläke
vähennetään vuoden 2015 alusta alkaen sairauspäivärahasta. Lainmuutoksen tavoite on yhdenmukaistaa säännöksiä eri etuuksissa.
Samalta ajalta ja saman työkyvyttömyyden
perusteella ei voi enää saada korvausta kahdesta lakisääteisestä järjestelmästä. Ennen 1.1.2015
alkaneen työkyvyttömyyden perusteella maksettaviin sairauspäivärahoihin sovelletaan edelleen
vanhoja säännöksiä.
Lisätietoja: Yrittäjäinfo 5/2014
Työssäoloehto
muuttuu
Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat
tänä vuonna 32,80 e/pv.
Yrittäjän työssäoloehto lähenee palkansaajan
työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy,
kun hän on 48 edellisen kuukauden aikana työskennellyt vähintään 15 kuukautta yrittäjänä. Jos
työssäoloehto täyttyy, työnhakija voi hakea ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassasta
tai Kelasta peruspäivärahaa.
Yrittäjien eläkelain YEL:n, maatalousyrittäjien
eläkelain MYEL:n ja työntekijän eläkelain TyEL:n
yhteenlasketun työtulon tulee olla vähintään
1 000 e/kk. Vuonna 2015 tämä tarkoittaa palkkakertoimella kerrottuna 1 027 e/kk eli 12 326
e/v. TyEL-vakuutetulta työltä edellytetään, että se on yrittäjänä tehtyä työtä, ei palkkatyötä.
SUSANNA RANTANEN,
YRITTÄJÄN YTIMESSÄ -BLOGI, YRITTAJAT.FI
LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTAJAT.FI
Finnveralle oikeus
myöntää rahoitusta
suuremmille yrityksille
Finnvera voi vuoden 2015 alusta myöntää rahoitusta koko maassa myös pk-yrityksiä suuremmille yrityksille.
Ennen muutosta Finnvera on voinut myöntää rahoitusta pk-yrityksiä suuremmille yrityksille vain tukialueilla. Tukialueiden ulkopuolella
Finnvera voi myöntää päätöksen mukaan rahoitusta yrityksille, joiden vuotuinen liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Finnvera voi luottojen ja takausten lisäksi merkitä uuden määritelmän mukaisten yritysten joukkovelkakirjalainoja koko maassa.
Taustalla on epäkohta siitä, että pk-määritelmän mukaisille yrityksille on Suomessa tarjolla useita julkisia rahoitusmuotoja, mutta pkmääritelmän ylittävien yritysten osalta julkinen rahoitustarjonta on selvästi vähäisempää.
Esimerkiksi kasvuun tähtäävät yritykset
saattavat pudota nopeasti pk-määritelmän
ulkopuolelle, vaikka ovatkin kansainvälisessä
vertailussa vielä pieniä yrityksiä. Lisäksi pääomasijoittajan omistus saattaa johtaa pienen
yrityksen osalta pk-määritelmän ylittämiseen.
Myös ulkomaille etabloituva yritys saattaa ylittää 250 henkilön rajan nopeasti.
Muutosta sovelletaan 1.1.2015–31.12.2017,
jolloin Finnvera voi myöntää rahoitusta uuden
määritelmän mukaisille pk-yrityksiä suuremmille yrityksille yhteensä enintään 600 miljoonaa euroa.
Lisätietoja: Yrittäjäinfo 6/2014
Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäassitentti, p. 09 2292 2855, anna.lantee@yrittajat.fi
17
Vuoden 2015 tärkeät päivämäärät
Tiedot kannattaa ilmoittaa Verohallintoon ensisijaisesti sähköisesti. Paperi-ilmoittaminenkin on pääosin mahdollista, mutta rajoitetumpaa. EU-yhteenvetoilmoituksen
antamiseen paperilla on haettava erillinen lupa. Paperiselle kausiveroilmoitukselle
on sähköistä ilmoitusta aiempi eräpäivä: sen on oltava perillä Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä. Jos määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, ilmoituksen on oltava perillä seuraavana arkipäivänä. Sähköisestä ilmoittamisesta löydät
tietoja osoitteesta www.vero.fi > Yritys ja yhteisöasiakkaat sekä Asioi verkossa.
Tilinpäätösasiakirjat
TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT
MAKSUVELVOLLINEN
ERÄPÄIVÄ
KENELLE
Verohallinto toimittaa veroilmoitusta
6B käyttävien yhteisöjen tilinpäätöksen liitteineen kaupparekisteriin. Lisätietoa: vero.fi/ Syventävät vero-ohjeet/
Usein kysyttyjä/ Tilinpäätöstietojen
ilmoittaminen
Osakeyhtiöt sekä avoimet yhtiöt ja
kommandiittiyhtiöt, joiden vastuunalaisena yhtiömiehenä on avoin yhtiö,
kommandiittiyhtiö tai osakeyhtiö.
2 kk tilinpäätöksen
vahvistamisesta.
Tilinpäätös laadittava 4 kk:ssa tilikauden
päättymisestä.
Kaupparekisteri
Asiakirjoista on myös annettava pyynnöstä jäljennös 2 viikon ajan tilinpäätöksen vahvistamisesta siihen saakka,
kunnes asiakirjat toimitettu kaupparekisteriin. Jäljennös annettava 2 viikon
kuluessa pyynnöstä.
Muut kirjanpitovelvolliset, joilla täyttyy
kaksi seuraavista edellytyksistä:
- liikevaihto väh. 7 300 000 €
- taseen loppusumma väh.
3 650 000 €
- henkilökuntaa keskimäärin 50
6 kk tilikauden
päättymisestä
Kaupparekisteri
Vakuutukset
18
VAKUUTUS
MAKSUVELVOLLINEN
ERÄPÄIVÄ
KENELLE
TyEL-maksut
Työnantaja, jolla
TyEL-työntekijöitä
Sovitun maksukuukauden
/ -kuukausien 20. päivä.
Eläkevakuutusyhtiöt
Tapaturmavakuutusmaksu
Työnantajat, joilla tapaturmavakuutettuja työntekijöitä
Palkkailmoitus 2.2.2015
Vakuutusyhtiöt
Työttömyysvakuutusmaksu
Työnantajat, joilla vakuutettuja
työntekijöitä
Pääsääntöisesti kaksi eräpäivää: 1.1.2015 (työnantajan
työttömyysvakuutusmaksu) ja
1.5.2015 (palkansaajan
työttömyysvakuutusmaksu).
Suurilla työnantajilla
neljä eräpäivää:
1.1., 1.3., 1.5. ja 1.9.2015
Työttömyysvakuutusrahasto
TyEL-vuosi-ilmoitus
Työnantajat
31.1.2015
Eläkevakuutusyhtiöt
Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle
Työnantajat
31.1.2015
Vakuutusyhtiöt
Palkkailmoitus
työttömyysvakuutusrahastolle
Työnantajat
31.1.2015
Työttömyysvakuutusrahasto
Lataa tärkeät määräpäivät
omaan sähköiseen kalenteriisi:
yrittajat.fi/verotjarahat/verot/
yrityksen-maarapaivat-kalenteri
Verot
SUORITUS
MAKSUVELVOLLINEN
ERÄPÄIVÄ
KENELLE
Arvonlisäverot
Arvonlisäverovelvolliset
Kohdekautta seuraavan toisen kk:n 12. päivä.
Verohallinto
Kalenterivuosimenettelyssä olevien alv-velvollisten ja alkutuottajien verokausi kalenterivuosi, tilitys ja ilmoitus kalenterivuotta seuraavan vuoden
helmikuun loppuun mennessä.
Ennakkoverot
Verovelvolliset, joilla ennakonkannon
alaista tuloa
Kuukauden 23. päivä
Verohallinto
Jos oy:n ennakkovero 340–1 700 euroa,
kanto 2 erässä (tilikauden 3. ja 9. kk),
muutoin kuukausittain.
Elinkeinonharjoittajilla ja henkilöyhtiöillä kanto
2–12 erässä ennakon määrän mukaan.
Kausiveroilmoitus
Arvonlisäverovelvolliset, työnantajasuorituksia ja muita ennakonpidätyksen alaisia suorituksia maksavat,
arpajaisverovelvolliset ja vakuutusverovelvolliset.
Kuukauden 12. päivä.
Paperilla 7. päivä
Verohallinto
Muista oma-aloitteisista veroista silloin, kun on ollut maksuvelvollisuuden
synnyttävää toimintaa.
ALV-yhteenvetoilmoitus
Yritykset, jotka myyneet tavaraa tai
palveluja EU-alueelle.
Myyntikuukautta seuraavan kuukauden 20. päivä
Verohallinto
Toisten EU-maiden arvonlisäverot
ALV-erityisjärjestelmän kautta
Yritykset, joilla on ollut sähköisten palveluiden myyntiä muissa EU-maissa
sijaitseville kuluttajille.
Myyntikvartaalia seuraavan kuukauden 20. päivä,
eli 20.4., 20.7. ja 20.10.
Verohallinto
kerää maksut,
ja välittää ne
ao. valtioiden
verohallinnoille
Vuosi-ilmoitus
osingoista
Osinkoa jakaneet osakeyhtiöt
2.2.2015
Verohallinto
Jos ilmoitus annetaan sähköisesti,
voidaan antaa 3.2.2015 mennessä.
Vuosi-ilmoitus
osakaslainoista
Osakeyhtiöt, jotka ovat antaneet osakaslainoja osakkeenomistajilleen.
24.2.2015
Verohallinto
15.2.2015 mennessä.
Verohallinto
Tiedot ilmoitetaan myös veroilmoituksessa 6B-lomakkeella.
Vuosi-ilmoitus
korkotulojen
lähdeveroista
Lähdeveronalaiset
19
Veroilmoitukset
SUORITUS
MAKSUVELVOLLINEN
ERÄPÄIVÄ
KENELLE
Veroilmoitus
Osakeyhtiöt
4 kk kuluessa tilikauden päättymisestä.
Verohallinto
Veroilmoitus
Liikkeen- ja ammatinharjoittajat
Esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan
veroilmoitus palautettava 2.4.2015
tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä
palautuspäivänä joko 7.5. tai 15.5.2015.
Verohallinto
Veroilmoitus
Avoimet ja kommandiittiyhtiöt
(elinkeinoyhtymät)
Esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan
veroilmoitus palautettava 2.4.2015.
Verohallinto
Työnantajan ilmoitukset
SUORITUS
MAKSUVELVOLLINEN
ERÄPÄIVÄ
KENELLE
Työnantajien
vuosi-ilmoitus
Säännölliset ja satunnaiset työnantajat.
2.2.2015
Jos ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeinen
palautuspäivä on 3.2.2015.
Verohallinto
Huom! Työnantajan, jolla on ollut verovuonna yli 15 työntekijää, tulee antaa
vuosi-ilmoitustiedot sähköisesti.
Todistukset palkanmaksusta palkansaajille
15.1. mennessä.
Työnantajasuoritukset
(ennakonpidätykset
ja sotumaksut)
Säännölliset ja
satunnaiset työnantajat
Palkanmaksukuukautta seuraavan kk:n 12. päivä
Verohallinto
Vuosi-ilmoitus
työttömien
korvauspäivistä
Työnantajat
Verohallinto
Vuosi-ilmoitus
työttömyyskassamaksuista ja työmarkkinajärjestön
ay-jäsenmaksuista
Työnantajat
Verohallinto
Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömän työkorvauksen saajalle maksettavasta suorituksesta
*pidätys 13 %, jos saajana yhteisö tai yhtymä.
Muulloin verokortin mukaan, ellei toimiteta 60 %.
Muut ilmoitukset
SUORITUS
MAKSUVELVOLLINEN
ERÄPÄIVÄ
KENELLE
Intrastatilmoitukset
(ulkomaankaupan
tilastointi)
Yritykset, joita Tulli kehottanut antamaan ilmoituksia (vienti tai tuonti yli
500 t €/vuosi)
Seuraavan kuukauden 10. työpäivään mennessä
(käytännössä vaihtelee 12. ja 16. päivän välillä).
Tulli
Rakentamisilmoitukset
Urakkailmoitukset tilatuista yli
15 000 euron arvoisista
rakentamispalveluista
Kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden
5. päivä. Viikonlopulle tai pyhäpäivälle sattuessa
siirtyy seuraavalle arkipäivälle.
Verohallinto
Päätoteuttaja tai sellaisen puuttuessa
tilaaja ilmoittaa työntekijätiedot
yhteisellä työmaalla työskentelevistä
kaikista työntekijöistä.
20
Työeläkevakuutusmaksut
Vuoden 2015 maksut lasketaan vuoden 2013 palkkasumman perusteella.
TYEL-MAKSU
TYEL-maksut
% PALKOISTA
• Summat koskevat 18–67-vuotiaita työntekijöitä tai yrittäjiä.
alle 1 990 500
24,70 %
• Työnantaja pidättää vakuutusmaksun työntekijän palkasta ja
maksaa sekä työnantajan että työntekijän maksun.
1 990 500 € – 31 848 000 €
24,55 %
• Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus on 5,7 prosenttia, ja 53 vuotta täyttäneen osuus 7,2 prosenttia.
yli 31 848 000 €
24,52 %
• Kun palkkasumma on yli 1 990 500 euroa, maksuun vaikuttavat
myös yrityksen omat työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet.
TYEL-ansion alaraja
57,10 €/kk
• Jos työnantajuus on tilapäistä eli työntekijät eivät ole vakinaisia
ja palkkasumma on alle 8 178 euroa kuuden kuukauden aikana,
TYEL-maksu on 24,7 prosenttia palkoista.
• Keskimääräinen työeläkemaksu on 24 prosenttia.
YEL-MAKSU
% PALKOISTA
- alle 53-vuotiaat
23,70 %
- 53 vuotta täyttäneet
25,20 %
Aloittava yrittäjä, 22 %:n alennus
(31.12.2013 jälkeen alkavissa vakuutuksissa)
- alle 53-vuotiaat
Laske sivukulujen
vaikutus
palkkalaskurilla:
yrittajat.fi/palkkalaskuri
18,486 %
19,656 %
Yritystoiminnan ensimmäisen kerran aloittavalle yrittäjälle 25 %:n
alennus 48 kuukauden ajan (mikäli aloittanut ennen 1.1.2014).
- alle 53-vuotiaat
17,775 %
18,900 %
MYEL-MAKSU
% PALKOISTA
Maatalousyrittäjän MYEL-maksu,
jos työtulo on alle 26 281,69 €/v.
TULORAJAT
YEL-työtulon alaraja
7 502,14 €/v
YEL-työtulon yläraja
170 375 €/v
YEL-työtulon vähimmäismäärä
osa-aikaeläkkeen saamiseksi
15 004,29 €/v
Yrittäjällä on oikeus Kelan peruspäivärahaan
12 325,56 €/v
Yrittäjä voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi
12 325,56 €/v
- alle 53-vuotiaat
12,789 %
13,608 %
Maksuprosentti nousee liukuvasti
työtulovälillä 26 281,69 – 41 299,87 €
41 299,87 €/v ylittävän työtulon osalta maksu on
- alle 53-vuotiaat
23,70 %
25,20 %
21
Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut
Sosiaaliturvamaksu 2,08 %
Työtapaturmavakuutus
Ryhmähenkivakuutus
Yksityisen työnantajan (sosiaaliturvamaksu sotu-maksu) eli työnantajan sairausvakuutusmaksu maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa.
Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei
makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista.
Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan.
Tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta ovat vapaat sellaiset pientyönantajat, joiden kalenterivuoden aikana
teettämien työpäivien lukumäärä on
yhteensä enintään 12.
Tapaturmavakuutusyhtiö perii ryhmähenkivakuutusmaksun tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksut
vaihtelevat yhtiöittäin. Keskimäärin
maksu on 0,067 prosenttia.
Työttömyysvakuutus
Työttömyysvakuutusmaksujen neuvonta, perintä ja valvonta on keskitetty Työttömyysvakuutusrahastoon.
Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä.
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT
17– 64-VUOTIAISTA PALKANSAAJISTA
YHTEENSÄ
TYÖNANTAJAN
OSUUS
TYÖNTEKIJÄN/
OSAOMISTAJAN OSUUS
2 025 000 euron palkkasummaan asti
1,45 %
0,80 %
0,65 %
2 025 000 euroa ylittävältä osalta
3,80 %
3,15 %
0,65 %
Osaomistajan palkkasummasta
Ei peritä YEL-vakuuttamisvelvollisilta
1,04 %
0,80 %
0,24 %
Sairausvakuutus
Sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin. Sitä ei pidätetä
erikseen palkasta.
SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU
% PALKASTA
palkansaajat
päivärahamaksu 0,78 % + sairaanhoitomaksu 1,32 %
2,10 %
yrittäjät
päivärahamaksu 0,91 % + sairaanhoitomaksu 1,32 %
2,23 %
etuudensaajat
(eläke- ja etuustulo)
1,49 %
LISÄTIETOJA
www.yrittajat.fi/tyonantajanabc/tyonantajamaksut/tarkeitalukuja
22
Luontoisedut
Asuntoetu ja
sähkön käyttöoikeus
Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot keskuslämmitysasunnoissa.
Alueet Helsinki 1–4 tarkoittavat postinumeroalueita. Kehyskunnilla tarkoitetaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven,
Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin
kuntia.
Asunnon katsotaan kuuluvan siihen
kuntaan tai postinumeroalueeseen, jossa se oli verovuoden ensimmäisenä
päivänä.
Verovelvollisella jo edellisen vuoden
aikana käytössä olleen luontoisetuasunnon raha-arvo voi olla enintään
20 prosenttia korkeampi, kuin sille tuolloin määrätty arvo.
Tarkemmat tiedot asuntoedusta sekä Helsingin postinumeroalueet on kerrottu verkkosivuillamme.
PÄÄKAUPUNKISEUTU (HELSINKI, ESPOO, KAUNIAINEN, VANTAA)
ALUE
EDUN ARVO, EURO/KK
Helsinki 1
268 € + 11,70 € neliömetriltä
Helsinki 2
Helsinki 3, Espoo, Kauniainen
Helsinki 4, Vantaa
Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere,
Turku, kehyskunnat, muu Helsinki
Muu Suomi
Lisätietoja luontoiseduista:
yrittajat.fi >Työnantajan ABC
>Korvaukset >Luontoisedut
Ravintoetu
Puhelinetu
Ravintoedun arvo on 6,20 € ateriaa
kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien
kustannusten ja näiden kustannusten
arvonlisäveron määrä on vähintään
6,20 € ja enintään 10,00 €. Jos tämä
määrä alittaa 6,10 € tai ylittää 10,00 €,
edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.
Välittömiä kustannuksia ovat aterian
valmistuksessa käytetyt raaka-aineet
sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä
(sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta
ruokailupaikalle suorittamaa määrää.
Välittöminä kustannuksina ei pidetä
aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.
Palkansaajan työnantajalle ateriasta
suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää
laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.
Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa
kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset.
Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun
arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet
kustannukset..
Käyvän arvon
soveltaminen
Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen
mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota
edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen
käypää arvoa.
Tämän päätöksen mukaisesta edun
raha-arvosta vähennetään työnantajan
palkansaajalta perimä korvaus.
Matkalaskulomake 2015:
yrittajat.fi/tyonantajanabc/
matkalasku_kuluselvityslomake
23
Autoetu
Autoeduksi katsotaan se, että palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa. Autoedun arvo vahvistetaan
rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella.
Perusarvo ja
uushankintahinta
Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen
puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa
uutena hankitun auton ostopäivänä voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla.
Jos aikaisintaan vuonna 2015 ensimmäistä kertaa käyttöön otetun auton ostopäivän yleistä suositushintaa ei
ole tiedossa tai auto on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön ennen vuotta 2015, uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai
tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa
ollutta automallin yleistä suositushin-
taa vähennettynä 3 400 eurolla. Tästä
hinnasta lasketaan taulukossa mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään
lähinnä alempaan 10 euroon.
Sähköauto
Vapaan autoedun perusarvoon lisättävästä käyttökustannusten osuudesta
vähennetään 0,09 euroa kilometriltä tai
135 euroa kuukaudessa, jos auton ainoa
mahdollinen käyttövoima on sähkö.
Lisätietoja autoedusta:
yrittajat.fi>Työnantajan ABC>Korvaukset>Luontoisedut
IKÄRYHMÄ
(KÄYTTÖÖNOTTOVUOSI)
VAPAA AUTOETU
KUUKAUDESSA
AUTON KÄYTTÖETU
A (2013–2015)
1,4 % auton uushankintahinnasta
+ 285 € tai 19 s/km
+ 105 € tai 7 s/km
B (2010–2012)
+ 300 € tai 20 s/km
+ 120 € tai 8 s/km
C (–2009)
+ 315 € tai 21 s/km
+ 135 € tai 9 s/km
ULKOMAILLA SAATU AUTOETU
(ENNEN VUOTTA 2008
KÄYTTÖÖNOTETUT AUTOT)
KUUKAUSIKOHTAINEN
ARVO
AJOPÄIVÄKIRJAN TAI MUUN VEROVELVOLLISEN TAI
VEROVIRANOMAISEN ESITTÄMÄN LUOTETTAVAN
SELVITYKSEN PERUSTEELLA MÄÄRÄYTYVÄ ARVO
euro/kk
perusarvo
+ kilometrikohtainen
arvo euro/km
vapaa autoetu
744
264
0,32
auton käyttöetu
444
264
0,12
LISÄTIETOJA
Luontoiseduista on kerrottu tarkemmin verkkosivuillamme osoitteessa
www.yrittajat.fi/tyonantajanabc/korvaukset/luontoisedut.
www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Ennakkoperintä > Työnantajat > Luontoisedut
24
Päivärahat
Kotimaan päivärahat
PÄIVÄRAHAN ENIMMÄISMÄÄRÄT TYÖMATKAN KESTON MUKAAN
Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.
Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun
hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan
enimmäismäärä on puolet taulukossa
mainituista määristä.
Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta
ja osapäivärahan kysymyksessä ollen
yhtä ilmaista ateriaa.
yli 6 tuntia (osapäiväraha)
18,00 euroa
yli 10 tuntia (kokopäiväraha)
40,00 euroa
Päiväraha kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden:
- vähintään 2 tunnilla
18,00 euroa
- yli 6 tunnilla
40,00 euroa
LISÄTIETOJA
Ulkomaanpäivärahojen määrät voit tarkistaa
osoitteesta www.yrittajat.fi/tyonantajanabc/korvaukset/paivarahat
Ateriakorvaus
Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi
ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä
on 10,00 euroa.
Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 20,00 euroa.
Kilometrikorvaukset
KULKUNEUVO
KORVAUKSEN ENIMMÄISMÄÄRÄ
auto
44 snt/km, jota korotetaan
• 7 snt/km perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä
Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä
työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat oheisessa taulukossa.
Jos palkansaajan omistamassa tai
hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on
työnantajan asiana, korotetaan korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa
henkilöä kohden.
Kustannusten korvaus
auton käyttöedussa
Jos palkansaaja, jolla on auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 12 senttiä
kilometriltä.
• 11 snt/km silloin, kun työn edellyttää asuntovaunun
kuljettamista autoon kiinnitettynä
• 21 snt/km silloin, kun työ edellyttää taukotuvan tai vastaavan
raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä
• 3 snt/km sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista
esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri
• 3 snt/km, jos palkansaaja työtehtäviensä
vuoksi kuljettaa autossa koiraa
• 9 snt/km silloin, kun työ edellyttää liikkumista autolla
metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla
tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta
moottorivene, enintään 50 hv
78 snt/km
moottorivene, yli 50 hv
114 snt/km
moottorikelkka
106 snt/km
mönkijä
100 snt/km
moottoripyörä
33 snt/km
mopo
17 snt/km
muu kulkuneuvo
10 snt/km
25
Arkipyhät
Arkipyhän vaikutukset työaikaan ja niistä maksettavat korvaukset kannattaa
tarkistaa oman toimialan työehtosopimuksesta. Itsenäisyyspäivä on ainoa
lain mukaan palkallinen vapaapäivä, jos
se olisi ollut työntekijän työpäivä.
Työehtosopimuksen mukaisia arkipyhiä koskeva esimerkkimme on kaupan alalta.
PVM
ARKIPYHÄ
LYHENNYS KOKOAIKAISELLE, H
to 1.1.
uudenvuodenpäivä
7,5
ti 6.1.
loppiainen
7,5
pe 3.4.
pitkäperjantai
7,5
ma 6.4.
toinen pääsiäispäivä
7,5
pe 1.5.
vapunpäivä
7,5
to 14.5.
helatorstai
7,5
la 20.6.
juhannuspäivä
7,5
su 6.12.
itsenäisyyspäivä
sunnuntai, ei lyhennä työaikaa
to 24.12.
jouluaatto
7,5
la 26.12.
tapaninpäivä
7,5
pe 1.1.2015
uudenvuodenpäivä
7,5
LISÄTIETOJA
Työnantajan ABC: www.yrittajat.fi/tyonantajanabc/tyoaika/arkipyhat
Äärimmäisyyttä ja seikkailua maailman
pohjoisimmassa yrittäjyystapahtumassa!
Ilmoittaudu nyt.
www.gettogether.fi
VALTAKUNNALLINEN
NUORTEN YRITTÄJIEN
TAPAHTUMA
24.–26.4.2015
LEVI
Yhteistyössä:
26
Käytä SY:n jäsenetuja ja hyödyt!
Laskelma on esimerkki. Jäsenedut ovat tapauskohtaisia. Jäsenetuja tarjoava kumppani vastaa sisällöstä. SY pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin.
Alennukset euroina keskimäärin
Alennus viikonlopun pakettiautovuokrasta
30 €
Europcar
Yrityksen sairauskuluvakuutus
alennus päiväkorvauksen maksusta
600 €
Fennia
Alennus kaskoon
300 €
Fennia
Yritysturva 1-9 henkilön yrityksille
400 €
Fennia
Etu kodin vakuutuksiin
90 €
Fennia
Yrittäjän henkilöturvan lisäosa
300 €
Fennia
Esim. alennus puolen päivän koulutustilaisuudesta
100 €
Suomen Yrittäjät
Fonecta Finder yhteystieto-palvelu
240 €
Fonecta
Talouselämä-lehti Summa-palvelun kautta (12 kk)
74 €
Talentum Media
Valvoja-työkalu
20-400 €
Suomen Tilaajavastuu
Elisa Yrityspooli, alennusta kk-maksuista
2015
vähintään 200 €
Elisa
010-numerointi, 0 € yhdessä
puheratkaisu vakion kanssa
240 €
Elisa
Elisa maksupäätepalvelu
100 €
Elisa
Elisa Toimisto365 pilvipalvelu,
veloituksetta avaus ja 2kk-maksuista
36,50 €
Elisa
Alennus asianajopalveluista
1000 €
Jurinet
Yrittäjälehti
10 €
Suomen Yrittäjät
Verkko+lehti-ilmoitus Yrityspörssissä
150 €
Suomen Yrittäjät
Katso vuoden
2015 kaikki
rahanarvoiset
jäsenedut
www.yrittajat.fi/
jasenedut
€ vuo dessa.
90
8
+3
n
ä
tä
in
h
_
_
vä
_
t
_
ä
_
st
_
etuja, sää
Kun käytät jäsen
+ Tämän lisäksi
saat 10–20 %
alennuksen
risteily- ja
reittimatkoista
Tallink Silja Linen
ja Viking Linen
laivoilla.
+ Saat Suomen
Yrittäjien oikeudellista puhelinneuvontaa esim.
1-2 kertaa,
arvo 200 €.
+ Yrittäjäsanomat
10 kertaa
vuodessa,
arvo n. 90€.
+ Saat jäsenalennusta Teboilin ja Neste Oilin
polttoaineista.
+ Säästä kiinteistön energiakuluissa 5–65 %
Skapat Energian
palveluilla.
+ Yrittäjän ammattikirjallisuutta jäsenhintaan
Suomen Yrittäjien kirjakaupasta,
www.yrittajat.fi/
kirjallisuus
+ Saat myös
15 % alennuksen
Holiday Clubin
kylpylähotellien
ja loma-asuntojen päivän
majoitushinnasta.
+ Restel Hotel
Group tarjoaa
jäsenille huoneet
sopimushinnoin
ja Ravintolamaailmassa
jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen
pääruuan
yhteydessä.
+ Itella arpoo
300 €:n arvoisen kylpylälahjakortin
kaikkien Suomen
Yrittäjien
jäsenten
kesken, jotka
ovat rekisteröityneet Itella
Verkostoon.
+ Tarkista
oman aluejärjestösi
tarjoamat edut
www.yrittajat.fi/
aluejarjestot
www.yrittajat.fi
Suomen Yrittäjät, Atte Rytkönen, lainopillinen asiamies, p. 09 2292 2871, atte.rytkonen@yrittajat.fi
Yhdenvertaisuuden ja
syrjinnän sääntely uudistuu
Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan
tammikuun alusta. Lakimuutosten tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä parantaa syrjityksi tulleiden oikeussuojaa.
Jatkossa yhdenvertaisuuslakia sovelletaan julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan, ei kuitenkaan
yksityiselämään, perhe-elämään ja
uskonnonharjoitukseen.
Velvoite edistää
yhdenvertaisuutta
Velvoite edistää yhdenvertaisuutta laajenee koskemaan viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia sekä työnantajia. Yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden laatuun ja
laajuuteen vaikuttavat toisaalta työpaikan tarpeet ja toisaalta käytettävissä
olevat voimavarat. Toimenpiteiden tulisi kuitenkin olla tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.
Työnantajien, joiden palveluksessa
on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, tulee jatkossa laatia suunnitelma
yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan laatia joko erillisenä suunnitelmana tai se
voidaan sisällyttää muuhun työpaikalla laadittavaan suunnitelmaan, kuten
tasa-arvosuunnitelmaan.
Syrjintäsuoja
yhtäläiseksi
Suoja syrjinnältä on jatkossa yhtäläinen riippumatta siitä, perustuuko syrjintä etniseen alkuperään, ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun
henkilöön liittyvään syyhyn.
Uudistuksen myötä syrjintä on kiellettyä siitä riippumatta, perustuuko
se henkilöä itseään vai jotakuta toista
28
koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
Näin ollen syrjintää voi olla esimerkiksi
työntekijän asettaminen eri asemaan
sen vuoksi, että hänen läheinen ystävänsä on muslimi, tai se, että asiakasta
ei päästetä liikkeeseen sen vuoksi, että
hänen oletetaan olevan ulkomaalainen.
On huomattava, että erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Erilainen kohtelu työsuhteessa ja työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa samoin kuin työhön tai palvelukseen otettaessa on oikeutettua, jos
kohtelu perustuu työtehtävien laatua
ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi.
Kohtuulliset mukautukset
vammaiselle
Uusien säännösten myötä viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on tarvittaessa kohtuullisia
mukautuksia tekemällä varmistettava
vammaiselle henkilölle muiden kanssa yhdenvertaiset asiointi-, koulutus- ja
työnsaantimahdollisuudet. Myös tarjolla olevia tavaroita ja palveluja tulee saada yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Henkilön vamma on otettava huomioon palvelutilanteessa. Esimerkiksi
esteetön kulkureitti on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan järjestämään sitä tarvitsevalle. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon
vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi
toimijan koko ja taloudellinen asema
sekä toiminnan luonne ja laajuus. Myös
mukautusten arvioidut kustannukset ja
mahdollinen mukautuksia varten saatavissa oleva tuki otetaan huomioon.
Työnantajilla on jo tähänkin asti ollut velvollisuus tehdä kohtuullisia mu-
kautuksia vammaista työntekijää varten. Sen sijaan palveluiden ja tavaroiden tarjoajille, esimerkiksi hotelleille,
ravintoloille ja vähittäiskaupoille velvoite on uusi.
Mikäli vammainen henkilö katsoo
tulleensa syrjityksi työtä hakiessaan
taikka työsuhteessa kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi, on työnantajan annettava tälle kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista.
Hyvitys syrjintäkiellon
rikkomisesta
Uudistuksella laajennettiin myös syrjintää kohdanneen henkilön mahdollisuutta saada hyvitystä siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut
häneen vastatoimia.
Jatkossa hyvitystä voi saada kaikkien laissa mainittujen syrjintäperusteiden perusteella. Hyvityksen tulee olla
oikeudenmukaisessa suhteessa teon
vakavuuteen. Teon vakavuutta arvioidaan ottamalla huomioon rikkomuksen laatu, laajuus ja kesto.
Yhdenvertaisuusasioiden
valvonta jatkossa
Uuden lain myötä vähemmistövaltuutetusta tulee yhdenvertaisuusvaltuutettu. Vähemmistövaltuutettu valvoi aiemmin vain etnisen syrjinnän kiellon noudattamista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu käsittelee asioita laajemmin ja valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista kaikkien syrjintäperusteiden osalta.
Yhdenvertaisuuden toteutumista
työelämää koskevissa yksittäistapauksissa valvovat edelleen työsuojeluviranomaiset. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetulla on työelämän yhdenvertaisuutta koskevia tehtäviä.
PIXHILL
Työnantajien, joiden
palveluksessa
on säännöllisesti
vähintään
30 henkilöä,
tulee jatkossa laatia
yhdenvertaisuussuunnitelma.
Palkkakartoituksen
sisältöä tarkennettu
Uudistus tuo muutoksia myös naisten
ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin eli tasa-arvolakiin.
Sukupuolisyrjinnän kiellosta ja sukupuolten tasa-arvosta säädetään edelleen tasa-arvolaissa. Uudistuksessa tasa-arvolakiin on lisätty säännökset sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta. Uudistuksella pyritään estämään ennen kaikkea sukupuolivähemmistöön
kuuluvien – kuten transsukupuolisten
– kokemaa syrjintää. Tasa-arvolakiin tulee myös velvoite ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta johtuvaa syrjintää.
Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa
koskevia säännöksiä on tarkennettu.
Etenkin palkkakartoituksen sisältö on
määritelty uudistuksessa tarkemmin.
Jos työntekijäryhmien naisten ja miesten palkoissa on selkeitä eroja, on palkkakartoituksessa jatkossa selvitettävä
palkkaerojen syitä ja perusteita. Jos
naisten ja miesten välisille palkkaeroille ei löydy hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin
korjaaviin toimenpiteisiin.
Lakiin on sisällytetty velvollisuus tiedottaa henkilöstölle tasa-arvosuunnitelmasta, ja henkilöstön edustajien
osallistumista suunnitelman tekemi-
seen vahvistetaan. Työpaikan tasa-arvosuunnitelma voidaan jatkossa laatia vähintään joka toinen vuosi. Työnantaja on velvollinen laatimaan tasaarvosuunnitelman, mikäli sen palveluksessa on säännöllisesti vähintään
30 työntekijää.
Tasa-arvolain noudattamista valvoo
jatkossakin tasa-arvovaltuutettu.
LISÄTIETOJA
www.ofm.fi/fi/vahemmistovaltuutettu
29
Suomen Yrittäjät, Atte Rytkönen, lainopillinen asiamies, p. 09 2292 2871, atte.rytkonen@yrittajat.fi
Palkkatuen perusteisiin
muutoksia
Palkkatuki on tuki, jota työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle
työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille tai jos hän ei sijoitu koulutukseen.
Palkkatukea koskevat säädökset uudistuivat 1.1.2015 alkaen. Muutosten tavoitteena on, että työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertainen kohtelu paranee ja päätösten ennakoitavuus lisääntyy. Uudistuksella pyritään myös
nopeuttamaan palkkatukihakemusten
käsittelyä ja maksatusta.
Päiväkohtainen tuki
prosenttiperusteiseksi
Uudistuksen jälkeen palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät tuella palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella, jos tuella palkattavan henkilön tuottavuus tarjotussa työssä on alentunut siksi, että ammatillisessa osaamisessa on puutteita.
Jatkossa tuen määrä on sitä korkeampi ja kesto sitä pidempi, mitä kauemmin henkilö on ollut työtön ennen
palkkatuen myöntämistä. Palkkatuki
voi määräytyä myös tuella palkattavan
henkilön vamman tai sairauden perusteella, jos ne olennaisesti ja pysyväisluonteisesti alentavat tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä.
Määrä ja enimmäiskesto jatkossa
1. Jos tuella palkattava on ollut työtön
alle 12 kuukautta, palkkatukea myönnetään 30 prosenttia palkkauskustannuk-
Työsuhde voi alkaa vasta,
kun TE-toimisto on
myöntänyt palkkatuen.
sista enintään kuuden kuukauden ajan.
2. Jos tuella palkattava on ollut työtön vähintään 12 kuukautta palkkatuen
myöntämistä välittömästi edeltäneiden
14 kuukauden aikana, palkkatukea myönnetään 40 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan.
3. Jos tuella palkattava on ollut työtön vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana, palkkatukea
myönnetään 50 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden
ajan, minkä jälkeen palkkatukea myönnetään 30 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan.
4. Jos tuella palkattavan vamma
tai sairaus alentaa tuottavuutta olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti tarjolla olevassa tehtävässä,
palkkatukea myönnetään 50 prosenttia palkkauskustannuksista enintään
24 kuukaudeksi kerrallaan.
Poikkeukset tuen määrään
ja enimmäiskestoon
Palkkatuki voidaan myöntää alle
30-vuotiaan henkilön palkkaamiseen
vuosina 2015 ja 2016 enintään 10 kuukaudeksi, vaikka tuella palkattava olisi
ollut työtön alle 12 kuukautta.
Lisäksi palkkatukea voidaan myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan, jos tuella palkattava on täyttänyt
60 vuotta ja ollut yhtäjaksoisesti työtön
vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä.
Palkkatuki voidaan myöntää uudestaan ilman tukijaksojen väliin jäävää
työttömyyttä. Palkkatuki voi siten olla
60 vuotta täyttäneelle käytännössä pysyvä, jos hän on ollut vähintään vuoden
yhtäjaksoisesti työttömänä.
Palkkatuen
hakeminen
Palkkatuen myöntämisen ehdot tarkistetaan aina TE-toimistossa. Työnantajan on täytettävä palkkatukihakemus,
vaikka työnhakija esittäisi esimerkiksi palkkatukeen oikeuttavan Duuni- tai
Sanssi-kortin.
Palkkatukea voi hakea sähköisesti TE-hallinnon Palkkatuki-verkkopalvelussa. Palvelussa voi myös seurata
hakemuksen käsittelyvaiheita. Lisäksi
palkkatukea voi hakea siitä TE-toimistosta, jonka toimialueella työpaikka sijaitsee tai jonka työnhakijoita tuella on
tarkoitus palkata. Muista, että työsuhde voi alkaa vasta, kun TE-toimisto on
myöntänyt palkkatuen.
LISÄTIETOJA
http://te-palvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/tukea_rekrytointiin/palkkatuki/
30
Suomen Yrittäjät, Susanna Kallama, elinkeinoasioiden päällikkö, p. 09 2292 2943, susanna.kallama@yrittajat.fi
Tulevaisuuden
kunnan pitää olla
yrittäjäaktiivinen
Suurta kuntauudistusta on tehty jo lähes
kymmenen vuotta – voisi sanoa, että muutos
on kunnissa pysyvä olotila. Eduskunnassa on
parhaillaan käsittelyssä sekä uusi kuntalaki
sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Molemmilla on vaikutusta kuntiin, mutta myös kuntalaisten ja yrittäjien arkeen. Millainen on tulevaisuuden kunta? Mitä kunta tekee?
Mistä yrittäjä ja kuntalainen saa palvelunsa?
Kuntien tulevaisuutta on miettinyt
myös liikenne- ja kuntaministeri Paula
Risikon asettama asiantuntijaryhmä.
Työryhmän tehtäväksi annettiin pohtia,
millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja toiminnoilla tulevaisuuden kunta voisi parhaiten edistää kuntalaisten hyvinvointia ja tukea elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehitystä säilyttäen samalla oman
elinvoimaisuutensa.
Rakenne tehtävän mukaan
Asiantuntijaryhmä päätyi ehdottamaan, että tulevaisuudessa Suomessa voisi olla erilaisia kuntia. Päävaihtoehtona ryhmä esittää kolmea erilais-
ta kuntatyyppiä: metropoli, seutukaupunki ja kunta.
Metropoleja olisi suurimmilla kaupunkiseuduilla. Niissä olisi kaksitasoinen malli, jossa metropoli vastaisi muun
muassa maankäytöstä, kaavoituksesta ja toisen asteen koulutuksesta. Metropolin sisällä olisi useita palvelukuntia,
joiden vastuulla olisi päivähoito, peruskoulu, liikunta ja kulttuuri. Molemmille
valittaisiin vaaleilla valtuusto, mutta verotusoikeus olisi metropolilla.
Seutukaupungit muodostettaisiin
suurehkoista kaupunkiseuduista. Niillä olisi vaativaa erikoissairaanhoitoa
lukuun ottamatta samat tehtävät kuin
metropolilla, mutta yksitasoinen hallin-
Kuntalain 1 § mukaan
kunnan tulee edistää alueensa elinvoimaa.
Toivottavasti tämä tehtävä korostuu
tulevaisuuden kunnissa.
to. Osallisuutta vahvistettaisiin esimerkiksi kunnanosavaltuustoilla.
Kunnat järjestäisivät lähipalveluita
ja ostaisivat muut palvelut seutukaupungeilta, metropoleilta tai yrityksiltä.
Asemakaavoitus olisi kuntien omissa
käsissä, mutta alueelliset yleiskaavat
valmisteltaisiin metropolien tai seutukaupunkien johdolla.
Tärkeintä on elinvoiman
ymmärtäminen
Työryhmä esitys on harkinnan ja ennakkoluulottoman keskustelun arvoinen. Yrittäjien näkökulmasta hallintorakenteella ei kuitenkaan ole valtavaa
merkitystä. Keskeistä on, että yrittäjä
saa kunnalta tarvitsemansa palvelut
sekä päätökset sujuvasti ja joustavasti.
Työryhmän asiantuntijoiden näkemykseen siitä, että paraskaan rakenne ei takaa laadukasta toimintaa, on
helppo yhtyä. Tarvitaan viisaita päättäjiä, vuorovaikutukseen ja oivallukseen
perustuvaa johtamista sekä markkinoiden hyödyntämistä. Tarvitaan yrittäjäystävällisiä kuntia.
31
Suomen Yrittäjät, Arttu Joensuu lakineuvoja, p. 09 229 221, arttu.joensuu@yrittajat.fi
Lakineuvoja vastaa
KYSYMYS
Onko mahdollista lomauttaa tai irtisanoa yrityksessämme määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin vedoten?
VASTAUS
Määräaikaisella työsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka on sidottu
tiettyyn aikaan tai työtehtävän suorittamiseen. Työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi sovittu työsopimus edellyttää aina työsopimuslain mukaista perustetta. Määräaikainen työsopimus
eroaa toistaiseksi voimassa olevasta
työsopimuksesta esimerkiksi irtisanomisoikeuden ja lomauttamisen osalta.
Määräaikainen työsopimus päättyy
ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa.
Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa samoin kuin toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta. Määräaikainen työsuhde voidaan pääsääntöisesti päättää yksipuolisesti kesken sopimuskauden vain purkamalla. Purkaminen voi tapahtua joko sovitun koeajan
perusteella tai työsopimuslain mukaisesta, erittäin painavasta syystä.
Määräaikaiseen työsopimukseen on
mahdollista sisällyttää irtisanomisehto.
Tällöin työsopimus on voimassa määräajan, mutta osapuolet voivat irtisanoa sopimuksen päättymään samoin
kuin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Tällöin puhutaan ns. sekamuotoisesta sopimuksesta.
Mikäli työnantaja ja työntekijä ovat
yksimielisiä, määräaikainenkin työsopimus voidaan sopimalla päättää ennen määräajan loppumista. Tällainen
sopimus työsuhteen päättämisestä on
syytä tehdä kirjallisesti.
Määräaikaisen työntekijän
lomauttaminen
Työnantajan oikeutta lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa oleva henkilö on rajoitettu työsopimuslaissa. Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa
työsuhteessa olevan työntekijän vain,
jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi
32
oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.
Syy rajoitettuun lomautusoikeuteen
johtuu määräaikaisen työsuhteen erityispiirteistä. Määräaikaisen työsopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet
täyttämään velvoitteensa loppuun asti. Työnantajalla on näin ollen velvollisuus tarjota työtä ja maksaa palkkaa
koko sopimuskauden.
Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen on siis mahdollista, mikäli sijaisuusperuste täyttyy. Sijaisella tarkoitetaan vakituisen työntekijän korvaajaa samoissa työtehtävissä. Vakituinen työntekijä on myös jollain tavalla pystyttävä yksilöimään.
Lain mukaan edellytys lomautukselle on se, että vakituinen työntekijä olisi mahdollista lomauttaa joko irtisanomisperusteella tai työn tilapäisen
vähentymisen perusteella. Mahdollisuutta lomauttaa vakituisen työntekijän sijainen voidaan perustella työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksella. Määräaikaiseen työsuhteeseen palkattu sijainen ei täten saa parempaa lomautussuojaa kuin se toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa
oleva työntekijä, jonka sijaisena hän on.
Lomauttaminen
työsopimukseen otetun
irtisanomisehdon nojalla
Korkeimman oikeuden ennakkotapauksessa on selvennetty määräaikaisen työntekijän irtisanomisista ja lomauttamista. Määräaikaisissa työsuhteissa olleiden työntekijöiden työsopimuksissa oli ehto, jonka mukaan sopimus oli molemmin puolin irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Kyseistä ehtoa ei pidetty kiellettynä. Työnantajalla ei kuitenkaan ollut tällaistenkaan määräaikaisten sopimusten osalta oikeutta lo-
mauttaa työntekijöitä työn tilapäisen
vähentymisen perusteella.
Vaikka määräaikaiseen työsopimukseen olisikin otettu irtisanomisehto (ns.
sekamuotoinen sopimus), se ei oikeuskäytännön perusteella oikeuta työnantajaa lomauttamaan määräaikaista työntekijää työn vähentyessä ainoastaan tilapäisesti. Sen sijaan määräaikaisen työntekijän lomauttaminen
olisi mahdollista irtisanomista lievempänä keinona, mikäli työn määrä on
olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt
siten, että työnantajalla olisi mahdollisuus irtisanoa työntekijä. Tällöin työsopimuksessa pitää olla mukana myös
irtisanomisehto.
Lomauttamisesta
sopiminen työsuhteen
kestäessä
Työsopimuslain mukaan ”työnantaja ja
työntekijä saavat työsuhteen kestäessä
sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan
toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.” Sopimisoikeutta ei kuitenkaan uloteta määräaikaisen työntekijän ja työnantajan väliseen suhteeseen. Lomauttamisesta sopiminen määräaikaisen
työntekijän kanssa työsuhteen kestäessä ei siis ole mahdollista.
Määräaikaisen työsopimuksen erityispiirteistä johtuen sekä työsopimuksen päättäminen että lomauttaminen
poikkeaa toistaiseksi voimassaolevasta
työsopimuksesta. Tiivistettynä irtisanominen on mahdollista vain, mikäli siitä
on työsopimuksessa sovittu.
Lomauttaminen tulee kyseeseen
vain sijaisuusperusteen täyttyessä.
LISÄTIETOJA
Työsopimuslaki
Korkeimman oikeuden
ennakkotapaus 2006:
Suomen Yrittäjät, Kaisa Salo lakineuvoja, p. 09 229 221, kaisa.salo@yrittajat.fi
Lakineuvoja vastaa
KYSYMYS
Tilasin tuotteen puhelimitse ja maksoin sovitusti,
mutta myyjä ei ole toimittanut tuotetta. Mitä teen seuraavaksi?
VASTAUS
Yleinen periaate on, että sopimukset,
myös puhelimitse tehdyt, sitovat osapuolia ja sopimusvelvoitteet tulee täyttää sopimuksen mukaisesti. Myyjällä on näin ollen velvollisuus toimittaa
myymänsä tuote sovitulla tavalla ja oikeaan aikaan. Mikäli ostaja maksaa tilaamansa tuotteen tai palvelun, mutta
sitä ei toimiteta hänelle sovitun mukaisesti, on kysymys sopimusrikkomuksesta. Tällöin ostajalle syntyy oikeus
vaatia sopimuksen täyttämistä sekä
tietyissä tilanteissa mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta.
Suorituksen viivästyessä ostajalle
voi syntyä myös oikeus purkaa kauppa. Kaupan purku edellyttää olennaista sopimusrikkomusta. Mikäli myyjän
toimitus viivästyy olennaisesti, sillä on
ostajalle olennaista merkitystä ja myyjä on ollut tästä tietoinen, syntyy ostajalle oikeus purkaa kauppa. Lisäksi,
mikäli viivästyksestä aiheutuu ostajalle vahinkoa, voi tämä vaatia vahingonkorvausta myyjältä.
Ennen purkamista ostaja voi asettaa purku-uhkaisen lisäajan, jonka kuluessa myyjän on toimitettava tuote tai
ostaja voi vaatia kaupan purkua. Erillinen lisäaika ei ole edellytyksenä kaupan purkamiselle, mikäli viivästys on
jo valmiiksi olennainen.
Myyjä voi
ehdottaa lisäaikaa
Myyjä voi myös oma-aloitteisesti ilmoittaa, ettei pysty toimittamaan tuotetta
sovittuna aikana ja siten ehdottaa uutta
toimitusaikaa. Tällöin ostaja voi suostua
ehdotukseen, jonka jälkeen tuote tulee
toimittaa sovitun lisäajan puitteissa.
Myyjä voi
oma-aloitteisesti
ilmoittaa, ettei pysty
toimittamaan
tuotetta sovittuna
aikana.
Ostajan ei kuitenkaan lähtökohtaisesti
tarvitse suostua myyjän ehdotukseen
uudesta toimitusajasta, vaan toimitusta voidaan vaatia alkuperäisessä aikataulussa. Mikäli myyjä ei pysty täyttämään alkuperäistä sopimusta, voi ostaja pyytää esimerkiksi hinnanalennusta viivästyksen vuoksi.
Purkuvaatimus tulee tehdä kohtuullisen ajan kuluessa, ja se on aina hyvä
tehdä kirjallisesti. Sopimuksen purkaminen lakkauttaa sopimuksen välittömästi, ja aiemmin tehdyt suoritukset
tulee palauttaa. Näin ollen myyjän on
palautettava ostajan maksama kauppahinta viivytyksettä. Lisäksi ostaja voi
vaatia vahingonkorvausta myyjän viivästyksen vuoksi.
Jos purkuvaatimus on esitetty myyjälle, mutta myyjä ei ole palauttanut
suoritusta, voidaan sitä vaatia myös vapaaehtoisen perinnän kautta. Helpoin
tapa on antaa saatava jonkun ammattimaisen perintätoimiston hoidettavaksi. Tällaisissa tilanteissa yrittäjä voi ottaa myös yhteyttä Suomen Yrittäjien
valtakunnalliseen neuvontapalveluun,
p. 09 229 221.
JÄSENYRITTÄJ
ÄÄ
MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI!
Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun 09 229 221.
Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!
33
Veromuutoksia
vuodelle 2015
Hallitus on sopinut veromuutoksista
vuodelle 2015. Ansiotuloverotukseen
tehdään inflaatiotarkistukset kolmessa
alimmassa tuloluokassa kotimaisen kysynnän, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi. Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta, minkä arvioidaan helpottavan ravintola- ja matkailualan yritysten asemaa.
Pääomatulojen verotus ja perintö- ja
lahjaverotus sen sijaan kiristyvät, kiinteistöverotuksen ala- ja ylärajoja sekä
energia- ja valmisteveroja korotetaan.
Pääministeri Stubbin hallituksen veropolitiikka perustuu pääministeri Kataisen hallituksen veropoliittiseen linjaan. Hallitus toteuttaa talouden tasapainoa vahvistavia veropoliittisia toimenpiteitä, jotka siirtävät edelleen verotuksen painopistettä talouskasvun
kannalta työn verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.
Tulossa on seuraavia muutoksia.
Edustusmenot
Ansiotuloverotus
Yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja
ylärajoja korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä ja vakituisen asuinrakennuksen
ala- ja ylärajoja 0,05 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Kunnat päättävät vuosittaiset kiinteistöveroprosenttinsa laissa säädettyjen ala- ja ylärajojen väliltä.
Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen
alimman tuloluokan rajoihin. Perus- ja
työtulovähennystä korotetaan. Tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan 90 000 euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka.
Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Vuonna 2015 vähennyskelpoista koroista on 65 prosenttia. Asuntolainojen koroista enää
50 prosenttia olisi vähennyskelpoista
vuonna 2018.
Eläketulosta tehtävää kunnallisverotuksen eläketulovähennystä
korotetaan.
Työmatkakustannusten omavastuuosuus nostetaan 750 euroon.
Verotukseen on valmisteltu
lapsivähennys.
Pääomatulojen
verotus
Pääomatulojen verotus kiristyy siten,
että ylemmän verokannan tuloraja alenee 30 000 euroon ja ylempi kanta nousee 33 prosenttiin.
34
Yritysten edustusmenojen 50 prosentin
vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta.
Tuotannollisten
investointien tuplapoistot
Tuotannollisten investointien määräaikaisen korotetun poisto-oikeuden voimassaoloa jatkettiin vielä vuosille 2015
ja 2016.
Perintö- ja lahjaverotus
Perintö- ja lahjaveroasteikkojen kaikkia
rajaveroprosentteja korotetaan yhdellä
prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta.
Aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli
1 000 000 euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutetaan pysyväksi.
Energiaverot, tupakkavero,
ajoneuvovero ja autovero
Energiaverotusta kiristetään korottamalla kotitalouksia koskevan yleisen
sähköveroluokka I:n veroa. Lämmitys-,
voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden
hiilidioksidiveroa korotetaan, samoin
liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan. Turpeen vuoden 2015 veronkorotus peruutetaan. Tupakkaveroa
korotetaan.
Taksien, ei erityisvarustellut taksit, ja
muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennuksia leikataan. Henkilö- ja
pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan niin, että korkeampaa
veroa kannetaan verovuodelta 2016.
Windfall-vero
Voimalaitosveroa eli nk. Windfall-veroa
ei oteta käyttöön.
Kiinteistövero
PIXHILL
Edustusmenojen
50%
vähennyskelpoisuus
palautetaan.
Makeisvero
Aiotusta makeisveron korotuksesta
luovutaan.
Arvonlisäverotus
Yrityksen väliseen metalliromun ja -jätteen myyntiin tulee pakollisena voimaan käännetty verovelvollisuus.
EU-kuluttajille tapahtuvien sähköisten palveluiden myynnin myyntimaasäännös muuttuu. Tähän saakka arvonlisäverot on maksettu myyjän maahan, mutta jatkossa ne määräytyvät kuluttajan sijaintivaltion perusteella. Suomalainen sähköisten palveluiden myyjä
voi ilmoittaa muiden jäsenvaltioiden arvonlisäverot paikallisen alv-rekisteröitymisen sijaan myös Verohallinnon uuden arvonlisäveron erityisjärjestelmän
välityksin 3 kuukauden välein.
Lehtien kierrättäminen Ahvenanmaan kautta tulee kannattamattomaksi. Ahvenanmaan alv-poikkeuksia koskevaa lakia muutetaan siten,
että kerran viikossa tai harvemmin ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden
kuljettamista Manner-Suomeen pidetään jatkossa alv-näkökulmasta kotimaan myyntinä. Aiemmin sitä on pidetty maahantuontina.
www.kunnallisjohto.fi
Suomen Yrittäjien
KUNNALLISJOHDON SEMINAARI
Kuopio 5.–6.5.2015
KUNNALLISJOHDON SEMINAARI on ainutlaatuinen kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Kuopion Musiikkikeskuksessa järjestettävän seminaarin teemana on muutos.
Juha Kostiainen
Tulevaisuuden
kunta
Minna Helle
Työ murroksessa –
mikä muuttuu?
Juhana Vartiainen
Mikä pelastaisi
kuntatalouden?
Juhani Jokinen
Kilpailuneutraliteetin
kuntotesti
Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nyt
www.kunnallisjohto.fi
Yhteistyössä:
PRIIMA-YHTIÖT
TEOLLISUUDEN
RAKENTAJAT
PRIIMAHOIVA
30OY
Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät toimii 400 paikallisyhdistyksen ja 4 500 luottamushenkilön voimin jokaisessa
Suomen kunnassa. Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa 2 020 yrittäjävaltuutettua. Suomen Yrittäjiin kuuluu 115 000 yritystä.
Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI | PL 999, 00101 HELSINKI
puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi | yrittajat.fi

Nro. 1/2015 - Suomen Yrittäjät

Transcription

Similar documents

SUOMEN YRITTÄJIEN PALVELUPAKETTI

Yrittäjäinfo 2/2015

tästä.