Tästä alkaa teksti… - Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Transcription
Tästä alkaa teksti… - Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
MUISTIO 6/2014 9.1.2015 Pois syrjästä –hankkeen kehittämispäivä Paikka: Säkylän kunnanvirasto Os. Rantatie 268, 27800 Säkylä. Aika: ke 17.12.2014 klo 9 – 15.00 Osallistujat Maiju Salonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Marjo Jasu, Rauma Riitta Nieminen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sanna Vähä-Vahe, Säkylä Tiina Ilola, Satakunnan sairaanhoitopiiri Kari Kankaanranta, Säkylä Minna Kahala, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Hei Toroska, Pikassos Oy Henna Kyhä, Satakunnan sairaanhoitopiiri Poissa Teija Kortesalmi, Salo Virpi Valiola, Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivän ohjelma 1. Avaus ja aamukahvi Projektipäällikkö Minna Kahala avasi kehittämispäivän. Kokouksen alussa käytiin läpi Pikassoksen ehdottamia päivämääriä vertaisarviointiin. Henna Kyhä kertoi PPPR-hankkeessa toteutetusta vertaisarvioinnista. PPPR-hankkeen projektisuunnittelija Henna Kyhä esitteli itsensä. Henna Kyhä aloittaa 1.2 hankkeen projektipäällikkönä. Hanketyöntekijät esittäytyivät. 2. Ajankohtaiset terveiset kehittämisosioista Säkylä, Sanna Vähä-Vahe Sanna Vähä-Vahe kertoi Säkylän kehittämisosion ajankohtaiskuulumiset: Säkylässä on käynnistynyt tyttöjen ryhmä ja Huovinrinteessä on aloittanut toinen tyttöjen ryhmä. Sosiaalisen median koulutus on pidetty. 7. luokkalaisten toiminnalliset vanhempainillat järjestetään keväällä 2015. JHL on kutsunut Säkylän hanketyöntekijää esittelemään toiminnallisia vanhempainiltoja tilaisuuteensa. Hanketyöntekijä on menossa myös Seinäjoelle esittelemään hanketta. Lapset puheeksi –koulutukset aloitetaan keväällä 2015. 2(5) SATSHP ”Verkostomainen yhteistyö” Tiina Ilola kertoi ”Verkostomainen yhteistyö” kehittämisosion ajankohtaiset kuulumiset. Huittisiin on sovittu palaveri aiheena koulupudokkaat. Kankaanpäässä on myös koulupudokkaita, jonne palaveri on suunnitteilla. SATSHP:n Nuorisopsykiatrian johtoryhmässä on sovittu, että keskitytään varhaiseen puuttumiseen ja suunnitellaan nuoren ”ympärille” verkosto varhaisen puuttumisen keinoksi. Lasten ja nuorisopsykiatrian –mallin suunnitteluun liittyen ollaan järjestämässä palaveria, millaista mallia lähdetään kuntiin tarjoamaan. Porin kanssa on suunnitteilla yhteistyöpalaveri nuorten asioihin liittyen ja yhteistyön järjestämiseksi. Kasvamme yhdessä –iltoja ollaan järjestämässä Kankaanpäässä ja Luvialla. Pori on osoittanut myös kiinnostusta Kasvamme yhdessä –illan järjestämiseen. Verkostomaisen työtavan koulutuksia ollaan järjestämässä helmi-toukokuussa 2015. Art-koulutus on järjestetty, jossa oli osallistujia Raumalta, Luvialta, Eurajoelta, Porista ja Kokemäeltä. Keskustelu: Hyla-hanketta ja Paina nappia –toimintamallia on esitelty A-studiossa 16.12.20114. Riitta Nieminen kertoi ajankohtaiset kuulumiset: Riitta on kartoittanut ”Rauman mallia”, joka on ollut Raumalla 1 v kokeilussa. Siitä on saatu hyviä kokemuksia. Voisiko sitä mallia kokeilla tässä hankkeessa? Raumalta on otettu varhaiskasvatuksesta yhteyttä ja on mietitty mahdollista yhteistyötä. Rauman kehittämisosion kanssa on tehty yhteistyötä. Selviytymispelit –ryhmää ollaan järjestämässä Eurassa. Rauma, Marjo Jasu Marjo Jasu kertoi Rauman kehittämisosion ajankohtaiset asiat: Raumalla on järjestetty palaveri, johon osallistui mm. yläkoulujen rehtorit, koulupsykologit, nuorisopalvelut ja seurakunta. Palaverissa esiteltiin "Folkhälsan –mallia" sekä "Koulupoissaolo –mallia". Rehtorit olivat kiinnostuneita sekä sitoutuneita ja pitivät yhteisiä palavereja tärkeinä jatkossakin. Hankkeessa suunniteltiin Jopo-luokan perustamista, mutta hankerahoitus ei riitä siihen. Tähän ollaan hakemassa rahoitusta toista kautta. Kasvamme yhdessä -iltoja on järjestetty yläkoululaisille. Iltojen koordinointia mietitään jatkossa, kuka toimii järjestäjänä? Ankkuri–malli otetaan käyttöön 1.4.2015. Hankkeen tarkoitus on järjestää koordinaatiota ehkäisevälle päihdetyölle. Ehkäisevän päihdetyön koordinaation suunnittelu jatkuu. Kris–menetelmää on pilotoitu ehkäisevään päihdetyöhön liittyen. Raumalla ei ole olemassa Na-ryhmää, jonka järjestämistä nyt suunnitellaan Raumalle. Na-infoa ollaan jo järjestämässä. Puhutaan huumeista –koulutus järjestetään 28.1 ja päihdekoulutus 5.5. Hanketyöntekijä on tutustunut ”Ruotsin malliin”. Ruotsissa keskitytään enemmän avopalveluhin ja erilaisiin ryhmätoimintoihin. Ruotsissa on käytössä Kannabiksen vieroitusohjelma. Hanketyöntekijä on lähdössä Ruotsiin tutustumaan Ruotsin malleihin. Ruotsissa on pakkohoitolaki lapsille, nuorille ja aikuisille. Projektisihteeri ohjeisti Rauman hanketyöntekijää tekemään selvityksen suunnitellusta Ruotsin matkasta, jotta selvitetään matkakustannusten hyväksyttävyys valtionavustukseen LounaisSuomen aluehallintovirastosta ennen matkan toteutumista. 3(5) SATSHP ”Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen” Maiju Salonen kertoi kehittämisosion ajankohtaiskuulumiset. Lapset puheeksi –koulutukset on käynnissä. Somatiikan puolelle on koottu työryhmä, missä työstetään Lapset puheeksi – toimintamallin viemistä osastolle. Käytännön mallia rakennetaan pala palalta. Potilaille ollaan valmistelemassa esitettä. Asiakaspalautekysely on suunnitteilla. Rakennetaan kehittämispäivä-konsepti ”Miten aikuispsykiatriassa lapsi huomioidaan Satakunnan sairaanhoitopiirissä”. Kehittämispäivät järjestetään 3 päiväisenä, joihin kutsutaan asiantuntijoita. Pääesiintyjäksi pyydetään Tytti Salontausta (kokemusasiantuntijan puheenvuoro). Toisessa päivässä työskentelyä työpajoissa osastojen kesken, joissa työstetään osastoille toimintamalleja. Kolmannessa päivässä esitellään osastojen toimintamallit. Tukikummi–mallin suunnittelu on aloitettu ja yhteistyökuvioita on viritelty mm. Porin kaupungin kanssa sekä joitakin palavereja on sovittu yhdistysten kanssa. Suunnitteilla on oppilaitosten kanssa yhden lukuvuoden mittaisen opintokokonaisuuden järjestäminen, johon yhdistettäisiin Tukikummi –malli. Yhteisvoimin kotona –hankkeen kanssa ollaan toteuttamassa yhteistä toiminnallista päivää lapsille, nuorille ja ikäihmisille 27.2. Winnovasta opiskelijaryhmä hoitaa iltapäivän käytännön järjestelyt. Samanlaista toiminnallista päivää ollaan järjestämässä Kankaanpäässä. Satakunnan maakuntakirjastossa on järjestetty hanke-esittely. Maiju Salonen ja Tiina Ilola ovat olleet esittelemässä hanketta Eurajoella Lasten oikeuksienpäivän tapahtumassa. 3. Muuta ajankohtaista Vanhempainryhmä –koulutuksen järjestämiseksi hankehallinnoija toteuttaa markkinoiden kartoituksen. Vanhempainryhmä –koulutus järjestetään syksyllä 2015. Lakikoulutukseen liittyen järjestetään markkinoiden kartoitus. Suunnitteilla on järjestää koulutus yhteistyössä Yhteisvoimin kotona –hankkeen kanssa. Koulutuksessa on kuitenkin tärkeää ottaa hankkeiden kohderyhmien näkökulmat sisältöön. Lakikoulutus järjestetään keväällä 2015. Projektipäällikkö esitteli hankkeen loppuraportointiohjeet, jotka ovat liitteenä 1. Loppuraportointiohjeet tallennetaan hankkeen kotisivuille. Ulkoisen arvioinnin suunnittelu on vielä kesken. Projektisihteeri esitteli aikajanan, johon kootaan hankkeen toiminta. Hanketyöntekijät toimittavat viimeistään vk ennen seuraavaa kehittämispäivää aikajanaan tallennettavat kehittämisosioiden toimenpiteet ja tapahtumat (kk/vuosi ja lyhyt teksti). Projektisihteeri päivittää jatkossa aikajanaan. Aikajanaa on mahdollisuus hyödyntää loppuarvioinnissa. Keskusteltiin hankepäiväkirjojen yksityisyydestä, saako hankepäiväkirjat olla toisten hanketyöntekijöiden luettavissa. Hankepäiväkirjat lähetetään jatkossa projektipäällikölle ja –sihteerille. Projektisihteeri keskustelee asiasta kehittämistoiminnan päällikkö Mari Niemen kanssa ja selvittää, miten jatkossa toimitaan hankepäiväkirjojen tallentamisen kanssa. Keskusteltiin hankepäiväkirjan merkityksestä itsearvioinnissa. Hanketyöntekijöiltä toivottiin kehittämisehdotuksia, mitä hankepäiväkirjaa voisi kehittää, jotta hankepäiväkirja palvelisi mahdollisimman hyvin arvioinnissa. 4(5) 4. Nuoren hyvinvointikartta Activity Stonesista Niko Lankinen esitteli nuoren hyvinvointikarttaa, josta on esite liitteenä 2. Esityksestä nousi esille mm. seuraavaa: Hyvinvointikartta mahdollistaa vastausten katsomisen yksilötasolla. Nuoren hyvinvointikartta on pilotoitu Ulvilassa. Hyvinvointikartta on puheeksiottamisen väline. Mahdollistaa vastausten suodattamisen esim. peruskoulussa luokka-asteittain. Kysymyssarjoihin on mahdollista jakaa käyttöoikeudet (esim. terveydenhoitajalle annetaan pelkästään terveyttä koskevaan osioon oikeudet). Nuoren hyvinvointikarttaan sisältyy eri moduuleja (esim. uni, päihteet, masennus…) Nuori saa oman käyttäjätunnuksen, jolla hän itse kirjautuu hyvinvointikartta-kyselyyn. Nuori tekee kyselyn ennen terveystarkastusta, jolloin vastaukset ovat terveydenhoitajan käytettävissä terveystarkastuksessa. Nuori saa kyselyyn vastattuaan palautteen ja ilmoittamaan, jos haluaa keskustella vastauksistaan. Hyvinvointikartta sisältää huolipriorisoinnin. Käytiin läpi hyvinvointikarttaan liittyvät tietoturva-asiat. Palvelun hinnoittelussa yksikköhinta /vastaaja/ on kokonaishinta. Hinta on per vastauskerta. Ainoastaan koulutus maksaa erikseen, jos sellainen halutaan. Raumalla on tehty 3 vuoden sopimus palvelun käytöstä. Raumalla hyvinvointikarttakysely toteutetaan noin 1000 nuorelle/vuosi. 5. Vertaisarviointi, Heli Toroska, Pikassos Oy Heli Toroska alusti vertaisarvioinnista, josta on diaesitys liitteenä 3. Esityksessä tuli esille mm seuraavia asioita: Vertaisarviointi on KIM-konsultatiivista itsearviointia (ks diaesitys). Asiakkaat on otettava mukaan arviointiin (ks diaesitys). Arviointi jatkuu koko hankkeen ajan (ks diaesitys). Prosessin avaaminen ja dokumentointi on arvioinnissa tärkeää. Hyvää käytäntöä voidaan siirtää toiseen kuntaan helpommin, kun prosessi on avattu. Käytiin läpi arvioinnin hyötyjä (ks diaesitys). Keskustelu: Säkylässä on järjestetty nuorten asiakasraati. Raumalla järjestetään vuosittain lasten- ja nuorten asiakasraati. Käytiin läpi hankkeen vertaisarviointiohje ja vertaisarvionnin kyselylomake, jotka ovat muistion liitteinä 4 – 5. Heli Toroska toimittaa vertaisarviointikyselylomakkeen word-versiona. Arvioitava hanke valmistautuu vastaamaan lomakkeessa esitettäviin kysymyksiin. Arviointilomake toimitetaan vertaisarvioinnin jälkeen täytettynä Pikassokseen. Lomakkeen voi täyttää joko sähköisesti tai käsin kirjoitettuna. Arvioija tutustuu arvioitavaan hankkeeseen. Arvioitava hanke toimittaa arvioijalle arviointia varten materiaalia (mm. hankesuunnitelma, tarkennettu toimintasuunnitelma ja muu mahdollinen tärkeä materiaali). Vertaisarviointiin osallistuu Pikassoksesta Matti Mäkelä ja Heli Toroska. Vertaisarviointikeskusteluihin toivotaan osallistuvan hanketyöntekijöiden lisäksi keskeisimmät tahot organisaatioista, mihin hankkeen tulokset tulevat sijoittumaan sekä tukiryhmän jäseniä. 5(5) Sovitut vertaisarviointiparit ovat: Salo - SATSHP Verkostomainen Rauma – Säkylä – SATSHP Ylisukupolvinen Sovittiin seuraavat vertaisarviointien ajankohdat: Rauman vertaisarviointi järjestetään 11.2 klo 13 – 16.00 Raumalla. Hanketyöntekijä ilmoittaa tarkemman paikan Pikassokseen. Säkylän vertaisarviointi järjestetään 4.2 klo 13 – 16.00 Säkylässä. SATSHP Ylisukupolvinen kehittämisosion vertaisarviointi järjestetään 5.2 klo 9 – 12.00. Salon vertaisarviointia ei saatu sovittua, koska hanketyöntekijä on sairaslomalla. Jäljellä olevia vapaita vertaisarviointipäivämääriä ovat 5.2 iltapäivä, 9.2,16.2, 19.2 ja 23.2. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Loppuraportointiohjeet Nuoren hyvinvointikartta –esite, Niko Lankinen, Activity Stones Arviointiasiaa, Heli Toroska, Pikassos Oy Vertaisarviointi –ohjeet Vertaisarviointilomake KANSILEHTI xx KEHITTÄMISOSION LOPPURAPORTTI 1.1.2014-31.10.2016 Pois syrjästä – Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 2014 – 2016 juurruttamis- ja kehittämishanke Tekijä, päiväys ja Kaste-logo SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO vai TAUSTA? (”aluksi”, esipuhe tms. johdattelu hankkeeseen ja kehittämisosioon)/ Taustana kuvataan lähtötilanne toimi-alueella ja tarve Pois syrjästä –hankkeelle niin valtakunnallisella että paikallisella tasolla. 2. KEHITTÄMISOSION TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Kehittämisosion päämäärä ja tavoitteet, tavoiteltavat tuotokset, tulokset ja vaikutukset. 3. KEHITTÄMISOSION ETENEMINEN Keskeiset kehittämistehtävät ja eteneminen hankkeen aikana Toteutus (Organisointi ja kuvaus toiminnasta > mitä on tehty ja kenen toimesta). 4. KEHITTÄMISOSION TOIMINTAMUODOT 4.1 Yleinen toiminta Koulutus, seminaarit, tapahtumat Sidosryhmäyhteistyö (esim. järjestöyhteistyö, vapaa-ehtoiset, 3. sektori, asiakaskehittäjät ja seurakunta) Poikkihallinnollinen yhteistyö Verkostoituminen Viestintä ja näkyvyys (esim. sosiaalisen median hyödyntäminen) Arviointi (liitteeksi pilotin vertaisarvioinnin tulokset) 2(4) 4.2 Hanketoiminta 4.2.1 Asiakkaiden osallistamisen ja asiakkaan kohtaamisen toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen Ovatko lapset ja nuoret oppineet tiedostamaan omaa terveyttään ja hyvinvointiaan uhkaavat tekijät, tietävätkö he keinoja kuinka edistää omaa hyvinvointiaan ja ovatko motivoituneita toimimaan näin. Miten on tutkittu ja kehitetty lasten ja nuorten terveydenlukutaitoa tukevia menetelmiä Miten on edistetty lasten ja nuorten perheiden sekä kouluyhteisön vastuunottamista itsestään sekä yhteisönsä jäsenistä ja toimimaan oman hyvinvointinsa puolestapuhujina. Onko lapset ja nuoret otettu mukaan työryhmiin, joissa tehdään heitä koskevia päätöksiä, entä muiden tahojen kanssa tehtävään toimintaan Miten kumppanuuteen perustuvaa vuorovaikutussuhdetta ja toimijoiden välistä yhteistyötä on lähdetty kehittämään 4.2.2 Palvelutarpeen arvioinnin, erityisesti varhaisen avuntarpeen tunnistamisen, toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto Millaisia palvelutarpeen arvioinnin, erityisesti varhaisen avuntarpeen tunnistamisen menetelmiä on otettu käyttöön/onko kehitetty uusia toimintamalleja Miten on pyritty kehittämään lasten ja nuorten ongelmien havaitsemista ja niihin tarttumista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa negatiivisten vaikutusten syvenemisen estämiseksi Miten on pyritty kehittämään perheen haasteiden havaitsemista ja niissä auttamista sekä tukemista ja perheen hyvinvoinnin lisääntymistä Ovatko korjaavien toimenpiteiden ja erikoissairaanhoidon osuudet vähentyneet Onko palvelujen saatavuus parantunut ja onko kynnys madaltunut hoitoon hakeutumisen varhaisessa vaiheessa Onko palvelurakenne selkiytynyt, toimivatko eri sektorit yhdessä Onko perusterveydenhoidon ja koulutoimen osaaminen lisääntynyt Onko ylisukupolvisten vaikeuksien ketjuuntumista perheissä onnistuttu vähentämään/ehkäisemään 4.2.3 Erilaisten kouluongelmien ehkäiseminen Millaisia toimintamalleja ja menetelmiä on otettu käyttöön/kehitetty ”koulupudokkaiden tukemiseen yhdessä mm. kolmannen sektorin sekä kulttuuri- ja liikuntapuolen toimijoiden kanssa Onko luotu verkostomaista tukimallia, jolla voidaan vastata koulujen avunpyyntöihin Onko järjestetty konsultoivien erityislastentarhanopettajien ja erityiskoulujen sekä oppilashuollon yhteistyötapaamisia Ovatko koulukieltäytymiset ja koulusta erottamiset vähentyneet Minkälaisia toimenpiteitä on otettu käyttöön/kehitetty turvaamaan koulunkäynnin katkeamatonta jatkuvuutta Onko erikoissairaanhoidon palvelujen tarve vähentynyt lasten- ja nuorisopsykiatrian osalta 3(4) Onko opettajien mahdollisuus keskittyä enemmän opetukseen lisääntynyt 4.2.4 Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen toimintamallien kehittäminen Millaisia toimintamalleja on otettu käyttöön/kehitetty tarvittavan tuen organisoimiseksi Onko tukikummi-mallia testattu ja onko juurtumista tapahtunut Onko löydetty/otettu käyttöön toimintamalleja, joilla pystytään vahvistamaan lasten ja heidän vanhempiensa ympärillä toimivia verkostoja Millaisin toimenpitein pyritään riskinuoria tunnistamaan Onko somatiikan puolelle otettu käyttöön kirjallinen toimintamalli psykiatrian toimintamallin mukaisesti Onko työntekijöiden motivoituneisuus lasten huomioimiseen kasvanut Onko tukea tarvitseviin perheisiin jalkauduttu Onko opittu käyttämään toisten toimijoiden käytäntöjä ja menetelmiä 4.2.5 Matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen koulu- ja ylisukupolvisten ongelmien tueksi Onko otettu käyttöön menetelmiä riskinuorten tunnistamiseen ja onko tarjolla varhaisen tuen palveluita sekä palveluohjausta Millaisia toimintamuotoja on kehitetty/otettu käyttöön vahvistamaan lasten ja heidän vanhempiensa ympärillä toimivia verkostoja Onko opittu käyttämään toisten hallintokuntien käytäntöjä ja menetelmiä Onko Raumalaisten lasten ja nuorten vakava ja laaja kannabiskäyttö vähentynyt ja onko tietoisuus vanhempien keskuudessa kasvanut Onko vanhempien asenne nuorten päihteidenkäyttöä kohtaan muuttunut vähemmän vähätteleväksi Onko nuorten päihteidenkäyttö vähentynyt Ovatko toimijan yhdenmukaistaneet käytäntöjään 4.2.6 Osaamisen lisääminen ja verkostomaisen yhteistyön kehittäminen Onko henkilöstön osaaminen kasvanut Ovatko valmiudet asiakkaan kohtaamiseen ja ammattilaisten väliseen yhteistyöhön parantuneet Onko yhteistyö lisääntynyt ja toimijoiden kenttä laajentunut perinteisen sosiaalija terveyssektorin ulkopuolelle Millaisia moniammatillisia ja organisaatiorajat ylittäviä verkostoja on syntynyt ja ovatko ne jalkautuneet pysyviksi Onko lasten- ja nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö lisääntynyt 5. TOIMINTAKAUDEN ARVIOINTI Mitä on saatu aikaan – hankkeen tulos ja tuotos prosessikuvaukset, käytännöt, jotka mallinnettu (Viittaus Innokylän hankekuvaukseen) asiakaspalautteet ja niiden yhteenveto 4(4) itse ja vertaisarviointi: mikä onnistunut, mikä jäi kesken, miksi, mikä vaikeuttanut/edistänyt hanketyötä 6. POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Päätelmät ja kehittämistehtävät sekä juurruttaminen. Mitkä hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit ja hyvät käytännöt jäävät hankkeen päättymisen jälkeen pysyväksi toiminnaksi? LÄHTEET LIITTEET pilotissa tuotetut raportit opinnäytteet, opiskelijoiden harjoitustyöt (graduihin riittää linkit) prosessi- tai tehtäväkuvaukset, mahdollinen dia – ym. esitysmateriaali koulutus ym. suunnitelmat tilastoinnit ja asiakasseurannat tiedot lehtiartikkeleista (ei tarvitse lisätä lehtiartikkeleita) Nuoren hyvinvointi kartta on internet -pohjainen työväline nuorelle itselleen, terveydenhoitajalle, lääkärille, opettajalle ja kaikille nuoren kanssa vuorovaikutuksessa oleville. Nuoren tuottamaa kokemuspohjaista tietoa ter veys tark as tuk siin j a opisk eluhuollolle . Huomioi nuoren toiveen häntä koskevissa toimenpiteissä. Mahdollistaa oikea-aikaista ja tavoitteellista yhteistyötä kaikilla tasoilla, alkaen nuoresta itsestään. Reaaliaikainen raportointi yksilö-, ryhmä-, luokka-, koulu- ja kuntatasolla. Hyvinvointikartasto Asiantuntijoiden kehittämä, nuorilla testattu ja tutkittu menetelmä. Nuoren hyvinvointikartta Projektikohtaisesti vapaasti määriteltävät luokittelevat taustamuuttujat. (12-18-vuotiaat) Yksilö- ja ryhmätukitoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja ennakoiva resurssien kohdentaminen. Activity Stones Oy Niko Lankinen 044 760 3544 niko.lankinen (at) activitystones.com http://www.activitystones.com HYVI NVOI NTI KARTAN SI SÄLTÖALUEET Nuoren hyvinvointikartta UNI TUOTTAA TIETOA TUEN TARPEESTA Nuoren hyvinvointikartta on osa kartastoa, joilla yksilö Nuoren hyvinvointikartan lisäksi kartastoon kuuluu tuottaa tietoa omasta hyvinvoinnista häntä itseään sekä Työikäisen hänen kanssaan vuorovaikutuksessa olevia varten. Menetelmät on asiantuntijoiden kehittämiä ja niitä on Menetelmä tukee yläkoulussa ja toisella asteella tutkittu sekä nuorten että työikäisten osalta. Nuoren opiskelevien nuorten tukitoimenpiteiden suunnittelua ja hyvinvointikarttaa seurantaa menetelmä auttaa kohdentamaan tukitoimenpiteitä osana opiskeluhuoltoa. Kun terveystarkastuksia lähtökohta on ja aidosti nuoressa, on maaperä yhteistyölle hedelmällisempi hyvinvointikartta koskevan PÄIHTEET (työterveydenhuolto). tutkimuksen TtT, Terveyden edistämisen suunnittelija Marjatta Pirskainen, Nuorten päihdemittarin kehittäjä ja Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi – kehittäjä mukaan MA S E N N U S nuoren tarvitsemille osa-alueille ja ohjaamaan tukea tarvitsevat nuoret oikeiden palvelujen piiriin. MATERIAALI- JA TIETOTURVAJÄTE: TERVEYSTARKASTUSTEN JA AHDISTUNEISUUS FT, dosentti Raimo Raitalo, RBDItestauksen kehittäjä Tutkitusti tarpeellinen N U O R T E N JA A M MA T T I L A I S T E N K O K E M U K S I A K A R T A S T A Ravitsemusosuuskunta VitaMiinat, ravitsemusterapeutti Hanna Voutilainen, mm. nuorten syömishäiriöihin erikoistunut asiantuntija Osuuskunnan seitsemän muuta ravitsemusterapeuttia R A V I T S E MU S . FYYSINEN AKTIIVISUUS Turun yliopiston syksyllä 2013 julkaiseman OPPILASHUOLLON LOMAKKEIDEN TULOSTUS- JA POSTITUSKULUT Nuoren hyvinvointikarttaa (koulu- ja SÄÄSTYVÄT NUORIA KOSKEVAN TIEDON opiskelijaterveydenhuolto) koskevan tutkimuksen mukaan sekä nuoret että heidän TIEDONKÄSITTELYYN KULUVA TYÖAIKA: kanssaan työtä tekevät ammattilaiset kokevat menetelmän tarpeellisena. KAIKILLE TASOILLE YKSILÖSTÄ YLIMPÄÄN JOHTOON. laaja-alainen erityisopettaja, KM, LTO Leea Jokimies aluerehtori, erityisen tuen koordinaattori, KM Jukka Mielikäinen laaja-alainen erityisopettaja, KM Riitta Qvintus erityisopettaja, KM Arja Kemppainen TUNNE-ELÄMÄ TYÖPANOKSEN KOHDENTUMINEN: TERVEYDENHOITAJIEN JA MUIDEN AMMATTILAISTEN TYÖAIKA KOHDENTUU OIKEA-AIKAISEMMIN JA TEHOKKAAMMIN NIILLE, JOTKA TUKEA ENITEN TARVITSEVAT. Työfysioterapeutti Riku Huhtala, nuorten liikkumiseen ja valmentautumiseen erikoistunut liikunnan asiantuntija K O U L U N K Ä Y N T I JA O P P I MI N E N OSALTA. VALMIIT JA REAALIAIKAISET RAPORTIT FT, dosentti Raimo Raitalo, RBDI-testauksen kehittäjä kuin perinteisissä asiakas-asiantuntija rooleissa. NUOREN HYVINVOINTIKARTAN K U N N A L L E T U O T T A MA T V Ä L I T T Ö M Ä T JA V Ä L I L L I S E T KUSTANNUSSÄÄSTÖT . Erikoistutkija, LT, VTK Juulia Paavonen, nuorten unihäiriötutkimukseen erikoistunut asiantuntija johtava koulupsykologi, PsM, tohtorikoulutettava, Timo Suhola koulupsykologi PsM, KM Reija Hirvonen koulupsykologi PsM, LTO Minna Pylkkänen neljä muuta asiantuntijaa IHMISSUHTEET KORJAAVIEN PALVELUJEN TARPEEN VÄHENEMINEN: PAINOPISTEEN SIIRTYMINEN KORJAAVISTA PALVELUISTA OIKEA-AIKAISEEN YHTEISTYÖHÖN. johtava koulupsykologi, PsM, tohtorikoulutettava, Timo Suhola koulupsykologi PsM, KM Reija Hirvonen koulupsykologi PsM, LTO Minna Pylkkänen neljä muuta asiantuntijaa Lähde: Mervi Vähätalo, Tomi Kallio (2013): Tietojohtaminen hyvinvointialalla - nuorten SEKSUAALITERVEYS JA SEKSUAALISUUS terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen internetpohjaisilla menetelmillä. seksuaalineuvoja, Janette Vene terveydenhoitaja Mari Bryggare terveydenhoitaja Johanna Ylönen terveydenhoitaja Raija GrundströmKalin Sosiaalialan sillanrakentaja Heli Toroska 12.12.14 ja 17.12.14 ARVI-mallit Nina K. Hyttinen Arviointi avuksi projektityöhön. Sininauhaliitto 2006) • - KIM –konsultatiivisen itsearvioinnin malli Kevyt arviointitapa Mukana projektin ulkopuolinen arviointituki Halpa tapa saada arviointiin ulkopuolista näkemystä. Konsultti mukana arviointikeskusteluissa - Ohjaa arviointia, huolehtii systemaattisuudesta - Roolit hyvä määritellä etukäteen Mallit jatkuu • SAM –sisäisen arvioinnin malli - Sisäinen arvioija toteuttaa arvioinnin ja kantaa siitä vastuun - Huolehtii myös siitä, että arviointitieto palautuu kehittämisprosessiin - Löytyykö organisaatiosta osaamista ja aikaa, jos löytyy Sam on hyvä malli. Edistää organisaation oppimista - Voidaan täydentää myös ulkopuolisella konsultaatiolla Mallit jatkuu… • LAM- laajennetun arvioinnin malli - Suuriin hankkeisiin erityisesti. ( Arvioinnin kulut n 5-8 % hankkeen kokonaiskustannuksista) - Ulkoinen arviointi - Arvioidaan sekä itsearviointina, sisäisenä arviointina että ulkoisen arviointina - Hyvä sisäinen arviointi parantaa ulkopuolisen arvioinnin tehoa - Itsearvioinnin ja sisäisen arvioinnin kautta lopussa tehtävään ulkopuoliseen arviointiin - Huom! Ulkopuolinen arviointi voi olla myös vertaisarviointia Asiakkaat arvioimassa uusia käytäntöjä • Esimerkiksi arviointidialogi, jossa sisäpiirissä asiakkaat • Arviointikeskustelu ryhmässä, jossa asiakkaat punnitsevat uuden toimintatavan hyödyt ja haitat ja ehdottavat parannuksia • Erilaisten kyselyjen tuloksia käydään läpi yhdessä asiakkaiden kanssa • Mietittävä aina kuka on sopiva keskusteluttaja ja kysymysten tekijä! Mitä tapahtuu matkalla kohti tavoitteita….? • Millaisen toiminnan kautta tulokset ja vaikutukset ovat syntyneet • Mustan laatikon avaaminen palvelee myös vaikutusten arviointia • Prosessin avaaminen luo kartan jonka perusteella joku muukin voi löytää perille, levittäminen ja juurruttaminen Arvioinnin hyötyjä projektityöhön ( Nina K. Hyttinen. Arviointi avuksi projektityöhön. Sininauhaliitto 2006) 1. Jäsentää hanketta ja auttaa korjaamaan suuntaa -virtaviivaistaa ja jämäköittää 2. Arviointi lisää projektiosaamista - auttaa oppiman ”virheistä ”, tekemään uusia valintoja - dokumentoi hiljaisen tiedon - tieto on siirrettävissä seuraaviin hankkeisiin Arvioinnin hyödyt jatkuu… 3. Lisää projektin uskottavuutta sidosryhmiin päin - läpinäkyvyys, sidosryhmät näkevät hankkeen sisälle - auttaa rahoituksen saamista ja yhteistyökumppaneiden löytymistä - väliarviointitieto lisää luottamusta 4. Auttaa raportin laatimisessa. Arviointitieto on tärkeää tietoa! ( oma kommenttini) Vertaisarvioinnin pääkysymykset, jotka keskustellen läpi: • • • • • • • • • • • • • • • Mitkä ovat kehittämistyön keskeiset tavoitteet? · Onko kehittämistyön tavoitteet saavutettu? · Mitkä ovat tärkeimmät tuotokset ja tulokset? · Mitä odottamattomia tuloksia ilmaantui? · Mitä käytännön hyötyjä eli vaikutuksia tuloksista nousi esiin? · Miten tulokset näkyvät asiakas-/potilastyössä? · Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin näkökulmista · Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? · Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut? · Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? - mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön - mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön · Miten tavoite on toteutunut ryhmän jäsenten arvioinnin keskiarvona. erinomaisesti – hyvin – tyydyttävästi – välttävästi – ei lainkaan Arvioivan pilotin palaute em. keskustelun lisäksi: • Mikä teki pilotissa vaikutuksen • Mihin kiinnittäisin huomiota ja kehittämisvinkit • Mitä opimme Mitä hankaluuksia arviointi voi nostaa esiin: Muutoksen hitaus, muutosvastarinta Hajanainen toimintakenttä, ei hallinnollista eikä toiminnallista integraatiota Yhteistyökulttuurin ohuus, myös suhteessa järjestöihin Palvelujen pirstoutuneisuus organisaatiossa Resurssien niukkuus Toimintakulttuurien erilaisuus pilotin alueella Projektityöntekijän toimipisteen sijainti Työntekijöiden motivoituminen Hanketyöntekijän ajan riittävyys Lyhyt hankeaika Hankesuunnitelma liian laaja Tärkeää ei ole ongelmalista vaan se, miten ongelmat voitetaan OMA HUOMIONI: ikiaikaisia ongelmia!? Miksi? Mitä voidaan tehdä? Mitä vahvuuksia pilottien toiminnassa nousi esiin aikaisemman hankkeen vertaisarvioinneissa ? Innostunut hankehenkilöstö Esimiesten tuki Opiskelijoiden työpanos Asiantuntijatuki, esim. vieraileva luennoitsija Lakimuutos edellyttää muutosta Organisaatiomuutos voi olla edistävä tekijä Informointi ennen hankkeen aloittamista Resurssien niukkuus! Oma huomioni: Hankkeessa pohditaan hankkeen sisäistä logiikkaa, olisiko hyvä miettiä enemmän hankkeen ja perustoiminnan yhteensovittamista Mitä käytännön kokemuksen mukaan arviointiin tarvitaan: • • • • • Avoimuutta Rohkeutta, kehittäminen on kokeilua Eri näkökulmia, myös asiakkaiden Selkeitä tavoitteita, jotka yhdessä avattu Missä saavutettu tavoite tulee näkyväksi, todentaminen • Tavoite-toimenpide-tuotos-tulos ja vaikutus –ketju • Asiakkaiden huomioiminen, mitä on osallisuus? • Hyviä kysymyksiä Otsikko • Asia • Asia • Asia www.pikassos.fi Yhteisvoimin kotona - ja Pois syrjästä hankkeet Vertaisarvioinnin ohje kehittämisosioille Heli Toroska, Matti Mäkelä Pikassos 10.12.2014 KEHITTÄMISOSIOIDEN VERTAISARVIOINNIN OHJE Vertaisarviointi tukee kehittämisosioiden itsearviointia osana hankekokonaisuutta. Vertaisarviointikeskustelut suoritetaan pareittain siten mahdollisimman samankaltaiset kehittämisosiot muodostavat parit. Vertaisarvioinnista saadaan paras hyöty siten, että arvioitavan kehittämisosion hanketyöntekijät, vastuuhenkilöt ja tukiryhmän jäsenet mahdollisuuksien mukaan osallistuvat arviointiin. Vertaisarvioinnin kulku: Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan tässä kahden kehittämisosion välistä arvioivaa vertaiskeskustelua. Arviointiparit ovat vuorollaan arvioijana ja arvioitavana Vertaisarvioinnin koordinoija Pikassos ja projektipäälliköt sopivat kehittämisosioiden kanssa aikatauluista. Arviointikeskustelujen paikan järjestävät keskusteluun osallistuvat kehittämisosiot Arvioitavasta kehittämisosiosta toivotaan paikalla olevan hanketyöntekijöiden lisäksi vastuuhenkilöt ja tukiryhmän jäseniä mikäli osallistuminen on heille mahdollista. Arviointikeskusteluun varataan aikaa 2-3 tuntia kehittämisosiota kohden. Vertaisarviointikeskusteluun valmistautuminen: - tutustu huolella arvioitavan kehittämisosion hankesuunnitelmaan ja muuhun saatavilla olevaan materiaaliin - tutustu hankekokonaisuuden suunnitelmaan - tutustu Innokylään vietyihin toimintamalleihin mikäli niitä on jo tehty - arvioitava kehittämisosio voi lähettää arvioijalle myös muuta tarpeelliseksi katsomaansa aineistoa tutustuttavaksi etukäteen. - molemmat osapuolet tutustuvat heille etukäteen toimitettuun vertaisarviointilomakkeeseen Vertaisarviointikeskustelussa arvioiva kehittämisosio valitsee kirjaajan, joka tekee muistiinpanot vertaisarviointilomakkeelle. Arviointikeskustelun puheenjohtajana toimii Pikassoksen edustaja Pikassoksen edustaja tekee myös muistiinpanoja keskustelun kulusta Vertaisarviointikeskustelun jälkeen arvioija kirjoittaa tarvittaessa muistiinpanonsa puhtaaksi ja toimittaa ne Pikassokselle yhteenvetoraporttia varten. Muistiinpanot toimitetaan myös projektipäällikölle. Vertaisarvioinnin yhteenveto ja tulokset esitellään kehittämisosioiden kehittämispäivässä maalishuhtikuussa. Vertaisarviointiparit ovat Yhteisvoimin kotona hankkeessa: - Keski-Satakunta – Pohjois-Satakunta, PoSa - Satakunnan sairaanhoitopiiri – Akseli - Huittinen – Parainen Pois syrjästä –hankkeessa: - Salo – Satakunnan sairaanhoitopiiri, verkostomainen yhteistyö osio - Satakunnan sairaanhoitopiiri, ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen osio – Rauma ja Säkylä yhdessä Vertaisarvioinnin kysymykset ovat arviointilomakkeessa. Arvioitava kehittämisosio valmistautuu vastaamaan näihin kysymyksiin. Arvioiva kehittämisosio käyttää lomaketta ja esittää kysymykset etukäteen tutustumansa arvioitavan hankkeen materiaalin pohjalta. POIS SYRJÄSTÄ JA YHTEISVOIMIN KOTONA – KEHITTÄMISOSIOT VERTAISARVIOINTI 12.2014–2.2015 ARVIOITAVA KEHITTÄMISOSIO: ARVIOITAVASTA KEHITTÄMISOSIOSTA VERTAISARVIOINTIIN OSALLISTUNEET: ARVIOIVA KEHITTÄMISOSIO: ARVIOIVASTA KEHITTÄMISOSIOSTA VERTAISARVIOINTIIN OSALLISTUNEET: VERTAISARVIOINNIN KYSYMYKSET Kun kirjaatte lomakkeeseen muistiinpanojanne, voitte jatkaa niitä paperin kääntöpuolelle siten, että numeroitte ne kysymyksen mukaisesti. 1 Mitkä ovat kehittämisosionne keskeiset tavoitteet? 2 Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa? 3 Onko joitakin tuloksia jo nähtävissä? 4 Mitä odottamatonta on ilmaantunut? 5 Mitä käytännön hyötyjä tuloksista näyttäisi nousevan esiin? 6 Onko asiakas-/potilastyössä jo nähtävissä joitakin tuloksia? Miten ne voidaan todentaa? 7 Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin näkökulmasta? Miten ne voidaan todentaa? 8 Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? 9 Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut? 10 Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan käytäntöön? ’ 11 Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? 11a Mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 11b Mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 11c Miten kehittämistyön juurtumisen edellytyksiä voisi parantaa? 12 Onko kunnassa tehty päätökset siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? 13 Miten tavoitteet ovat toteutuneet ryhmän jäsenten arvioinnin keskiarvona? erinomaisesti – hyvin – tyydyttävästi – välttävästi – ei lainkaan ARVIOIVAN KEHITTÄMISOSION PALAUTE Raporttiin kirjattavassa palautteessa arvioiva pilotti kirjaa kysymyksiin saatujen vastausten kuvauksen lisäksi. 1 Mikä teki kehittämisosiossa vaikutuksen? 2 Mihin kiinnittäisin huomiota ja mitä kehittämisvinkkejä antaisin? 3 Mitä opimme? LIITE Vertaisarvioinnin ohje, 8.12.2014