OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

Yhteisen tarinan rakennusaineet
Käytännönläheinen
Hyvinvoiva
ja huomioiva
Yhteistyöhakuisuus
Tarvelähtöinen
kouluttaja
”Osaava
uudistaja”
Ensimmäinen
valinta kehityskumppaniksi
”Community of
learners”
Asiakaslähtöisyys ja
yksilöllisyys
Asiantunteva
ja vastuullinen
Hyvät
työelämäyhteydet
Ketterä ja
joustava
Alueellinen
vaikuttavuus –
työllisyyden
edistäminen
Laadukas
ammatillinen
koulutus
”Menestystarinoiden tekijä”
Kasvualat
Kansainvälisyys osana
toimintaa
OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA
15.6.2015
Porvoo International College
OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA
SISÄLLYSLUETTELO
1.
JOHDANTO....................................................................................................................................................................4
2.
POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET.................................................................6
3.
2.1.
Opetus- ja koulutusprosessien vaikutusketju......................................................................................................8
2.2.
Pedagogiset päälinjaukset.......................................................................................................................................8
2.3.
Tasa-arvo Point Collegessa ....................................................................................................................................9
2.4.
Kestävä kehitys ..................................................................................................................................................... 10
2.5.
Kansainvälinen toiminta ..................................................................................................................................... 10
2.6.
Hankkeet ja projektit Point Collegessa ............................................................................................................. 11
2.7.
Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta .................................................................................................................. 12
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN................................................................................................................... 14
3.1.
Ammatillinen perustutkinto ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona ................................. 14
3.2.
Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa .......................................................................................... 15
3.3.
Aikuiskoulutus Point Collegessa........................................................................................................................ 16
3.4.
Opetuksen järjestämismuodot ........................................................................................................................... 19
3.5.
Opetuksen tuen yhteiset tietojärjestelmät ........................................................................................................ 21
3.6.
Opiskelijaksi ottaminen, opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen ............................................ 22
4.
TUTKINTOKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE ......................................................... 25
5.
OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN .............................................................................................................. 27
5.1.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ........................................................................................................... 27
5.2.
Ammatillinen erityisopetus ................................................................................................................................. 28
5.3.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ................................................................................................... 29
6.
ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET .......................................................................................................... 31
7.
OPINTOJEN OHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO .......................................................................................... 34
8.
7.1.
Opinto-ohjaus....................................................................................................................................................... 34
7.2.
Opiskelijahuolto ................................................................................................................................................... 34
7.3.
Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö ....................................................................................................................... 35
HENKILÖSTÖN
OSAAMISEN
JA
TYÖHYVINVOINNIN
KEHITTÄMINEN
POINT
COLLEGESSA ...................................................................................................................................................................... 36
9.
ORGANISAATIOTASOINEN ARVIOINTITOIMINTA JA LAATUTYÖ POINT COLLEGESSA ... 38
LIITTEET............................................................................................................................................................................... 39
MUITA TOIMINTAA OHJAAVIA JA TÄYDENTÄVIÄ ASIAKIRJOJA ............................................................. 40
9.6.2015
JOHDANTO
Porvoo International College perustettiin 1.1.2012, jolloin kaksi perinteistä porvoolaista oppilaitosta, Porvoon terveydenhuolto-oppilaitos ja Porvoon kauppaoppilaitos, fuusioituivat ”Point Collegeksi”. Uudelle oppilaitokselle
tehtiin uusi yhteinen strategia. Samalla uudistettiin myös toiminta- ja hallintomalli sekä johtamisjärjestelmä. Point
Collegen strategia painottaa uudistumista edelleen.
Point College on osakeyhtiömuotoinen itsenäinen koulutuksen järjestäjä. Sen omistajia ovat eri Itä-Uudenmaan
kunnat (mm. Porvoo, Sipoo ja Loviisa), yhteisöt, yritykset ja yksityishenkilöt. Oppilaitoksen rehtori toimii myös
osakeyhtiön toimitusjohtajana ja näin ollen esittelijänä hallituksessa. Koulutuksen järjestäjää edustaa juridisesti oppilaitoksessa rehtori ja osakeyhtiön hallitus, johon on yhdistetty johtokuntatoiminnot.
Oppilaitoksemme toimii sekä suomen että ruotsin kielellä. Englannin kieltä saadaan käyttää opetuskielenä opetusja kulttuuriministeriön erityisluvalla. Kolmikielisyys on meille tärkeää. Työelämän yhteistyökumppanimme ovat todenneet kolmikielisyyden alueellamme organisaatioiden tarpeita vastaavaksi.
Pyrimme edistämään yhteistyötä eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden välillä. Tavoitteenamme on
lisätä suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä eri kulttuurien ja kielien välillä. Pyrimme tekemään näkyväksi eri kulttuurien
yhteneväisyyksiä. Haluamme edistää kaikkien opiskelijoiden suomen-, ruotsin- ja englanninkielentaitoa opiskelijan
äidinkielestä riippumatta ja innostaa opiskelijoita oppimaan toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä. Kunnioitamme
eri kulttuurista tulevien kulttuuriperintöä ja haluamme luoda oppilaitoskulttuurin, jossa jokaisen opiskelijan on turvallista opiskella. Emme hyväksy minkäänlaisia äidinkieleen tai kulttuuriin liittyviä loukkauksia.
Opetussuunnitelman yhteinen osa
Koulutuksen järjestäjä laatii ja hyväksyy ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona suoritettavia perustutkintoja varten opetussuunnitelman, joka sisältää kaikille perustutkinnoille yhteisen osan ja tutkintokohtaiset osat.
Opetussuunnitelma noudattaa ammatillisesta koulutuksesta ja aikuiskoulutuksesta annettujen lakien (L 630/1998;
L 631/1998) ja asetusten (A 811/98; 812/98)säädöksiä sekä opetushallituksen määräyksiä ammatillisten tutkintojen
perusteista.
Yhteinen osa sisältää koulutuksen toteuttamistavat, opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon
osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa, opinto-ohjauksen toteuttaminen sekä opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta, erityisopetuksen toteuttaminen sekä arvioinnin yleiset periaatteet.
Yhteinen osa sisältää myös sosiaali- ja terveysalaa koskevat tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ja opiskeluoikeuteen liittyvät asiat.
Porvoo International College –JOHDANTO
4/40
Opetussuunnitelma säätelee ja ohjaa koulutuksen järjestäjän toteuttamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Opetussuunnitelma toimii myös sisäisen ja ulkoisen arvioinnin pohjana ja antaa mahdollisuuden arvioida koulutuksen järjestäjän toteuttaman koulutuksen vaikuttavuutta.
Porvoo International College –JOHDANTO
5/40
POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET
Point Collegen toimintamallin ja johtamisjärjestelmän lähtökohtana on asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio, jota
eri asiantuntijatehtävät tukevat.
Kuva 1: Point Collegen toimintamalli
Point Collegen strategiapohja: visio, arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet
Point College haluaa hallituksen syksyllä 2012 hyväksymässä ohjemassa kehittää koulutusorganisaatiota monin tavoin. Strategia korostaa oppimista ja opetusta, työ- ja oppimisympäristöä, vetovoimaista aikuiskoulutusta, henkilöstön hyvinvointia, hyvää johtamista ja kestävää kehitystä tukevia toimintatapoja. Alla on Point Collegen strategiset päämäärät.
1. Vahvistamme edelleen brändiamme ja imagoamme!
2. Mahdollistamme siirtymävaiheessa toimivan ja viihtyisän OPPIMIS- JA TYÖYMPÄRISTÖN sekä osallistumme aktiivisesti uusien tilojen suunnitteluun.
3. Kehitämme opetuksen sisältöjä ja laatua yhteistyössä elinkeinoelämän ja muiden oppilaitosten kanssa.
Porvoo International College –POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET
6/40
4. Edistämme opiskelukykyä toiminnalliseen ja työelämälähtöiseen OPPIMISEEN ja laadukasta OPETUSTA kolmikielisesti ja kansainvälisesti.
5. Tarjoamme joustavia malleja ja tukea erilaiseen ja yksilölliseen oppimiseen ja osaamisen
kehittymiseen.
Tarjoamme työelämän tarpeisiin koulutuksia ja palvelua, joka parantaa organisaatioiden ja yksilöiden kilpailukykyä.
6. Teemme toimivaa alueellista ja kansainvälistä YHTEISTYÖTÄ omistajien ja julkishallinnon sekä sidosryhmien kanssa.
7. Edistämme (HENKILÖSTÖMME) yhteisöllisyyttä ja osaamisen kehittämisen keinoja.
säämme edelleen avoimuutta, ympäristö- ja kustannustietoisuutta työyhteisössämme.
Tuemme (heitä) muutostilanteissa.
Li-
8. TOIMINTAMALLIMME ja JOHTAMISEMME tukee taloudellisia ja tehokkaita tulevaisuuden ratkaisuja yhteistyössä.
Toimimme KESTÄVÄN KEHITYKSEN mukaisesti ja hallitsemme
toimintamme ympäristövaikutukset.
Kuva 2: Point Collegen visio ja arvot, toiminta-ajatus ja missio.
Tässä opetussuunnitelman yhteisessä osassa ei ole kaikkia toimintaa ohjaavia asiakirjoja, vaan peruslinjauksia siitä,
mitä koulutuksellisia ja opetuksellisia Point College perusperiaatteita noudatetaan. Lukuisissa muissa suunnitelmissa/liitteissä on eri toimintoihin toimintasääntöjä, ohjeita ja toimintatapoja. Ne löytyvät oppilaitoksen intranetissä ja osa myös oppilaitoksen internetsivuilla.
Porvoo International College –POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET
7/40
2.1.
Opetus- ja koulutusprosessien vaikutusketju
Monialaista ja monikielistä oppilaitosta ja sen koulutusaloja yhdistävät vahvasti oppimis- ja opetusprosessit sekä
niihin liittyvät opetusta tukevat prosessit sekä yhteinen hallinto. Oppilaitoksen tärkeimpiä tehtäviä on yhdistää toimintatapoja sekä yhteisöllisyyttä eli prosesseja tarkoituksenmukaisesti ja soveltuvin osin, jotta syntyisi yhtenevä ja
tehokas toimintakulttuuri. Point Collegen tavoitteena on säilyttää hyvä tuloksellisuus, joka mitattuna vaikuttavuutena on sitä, että nuoret ja aikuiset valmistuvat, työllistyvät ja siirtyvät jouhevasti jatko-opintoihin. Alla on kuvaus
Point Collegen koulutuspalvelujen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä vaikuttavuuden synnystä.
Kuva 4: Point Collegen koulutus- ja opetuspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja laatu (vaikutusketju)
Point Collegessa on toimintamallia tukeva johtamisjärjestelmä. Johtamisjärjestelmä on selitetty hallituksen hyväksymässä toimintasäännössä. Se kertoo eri henkilöiden väliset vastuut, velvoitteet ja toimivaltuudet.
2.2.
Pedagogiset päälinjaukset
Oppilaitoksen oppimis- ja opetuskäsitys perustuu humanistiseen ihmiskäsitykseen, jossa ihmisen ajatellaan olevan
itsenäinen, ajatteleva, vastuuta ottava ja toimiva subjekti. Ihmiset ovat tasavertaisia keskenään, mikä näkyy toimintatavoissa, jotka edistävät innovatiivisuutta työ- ja oppimisyhteisössä. Turhaa hierarkiaa pyritään välttämään, jotta
toiminnasta ei tulisi jäykkää. Henkilökuntaa rohkaistaan rajojen ylityksiin sekä organisaation sisällä että organisaatiosta ulospäin, ja ylityksille luodaan edellytyksiä. Opettaa voidaan yli yksikkörajojen, ja opiskelijat voivat opiskella
sekaryhmissä. Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opiskeluohjelmat, joissa aiemmin hankittu osaaminen huomioidaan. Henkilökohtaisia opiskeluohjelmia päivitetään koulutuksen aikana säännöllisesti.
Point Collegessa suositaan seuraavia 10 oppimisen, osaamisen ja opetuksen laatuvaatimusta:
Porvoo International College –POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET
8/40
1. Arvostamme ja kunnioitamme toistemme osaamista ja kokemuksia elinikäisen oppimisen hengessä.
2. Korostamme ratkaisuja, emme ongelmia.
3. Arvioimme osaamista, emme pelkkää läsnäoloa
4. Käytämme niin monipuolisia ja työelämälähtöisiä menetelmiä, että oppimisesta tulee iloista ja motivoivaa.
5. Korostamme tasapainossa erilaista yksilöä, hyvää yhteisöä ja yhteistyötä.
6. Kunnioitamme monimuotoisuutta ja moninaisia luovia ratkaisuja erilaisissa tilanteissa eri opiskelijoille.
7. Olemme aikuisen malleja opiskelijoillemme ja ammattimaisen opettajuuden malleja työelämälle.
8. Otamme opiskelijat mukaan oppimisen kehittämiseen, emme mieti heidän puolestaan.
9. Keräämme säännöllisesti palautetta ja kehitämme toimintaa sen suuntaisesti.
10. Olemme aktiivisesti kukin omalla laillamme edistämässä muutoksia kohti erinomaisuutta ja palkitsevaa
oppimista ja työtä.
2.3.
Tasa-arvo Point Collegessa
Tasa-arvolain (L 232/2005) mukaan naisille ja miehille on järjestettävä samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opetuksen, tutkimuksen ja oppiaineistojen on tuettava tasa-arvoa. Tasa-arvo on Point
Collegessa läpäisevä periaate, joka koskee sekä asiakkaita ja palvelutoimintaa että henkilöstöä.
Syrjintä kielletään tasa-arvolain lisäksi myös Suomen perustuslaissa (L 731/99). Ketään ei saa syrjiä sukupuolen,
iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön
liittyvän syyn takia.
Yhdenvertaisuuslaissa (L21/04) kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Syrjintää epäilevällä on oikeus saada asiasta viipymättä kirjallinen selvitys. Jos kyseessä on opiskelijavalinta, selvityksessä tuodaan esille valintakriteerit. Opintosuoritusten arviointia koskevassa selvityksessä näkyvät arvioinnin
perusteet. Häirintää epäiltäessä oppilaitos antaa selvityksen, mihin toimiin on ryhdytty häirinnän poistamiseksi.
Tasa-arvosuunnitelman painopistealueita ovat tasa-arvon toteutuminen opiskelijavalinnoissa, opetuksen järjestämisessä, opintosuoritusten arvioinneissa sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäiseminen ja poistaminen. Oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma sisältää selvityksen tasa-arvotilanteesta,
mahdollisista ongelmista, toteutettavaksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet ja arvion aikaisemman suunnitelman
toteuttamisesta ja tuloksista. Suunnitelma päivitetään säännöllisesti tasa-arvokyselyn pohjalta. (liitteenä).
Porvoo International College –POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET
9/40
2.4.
Kestävä kehitys
Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän päästään ottamalla
päätöksenteossa ja toiminnassa huomioon ympäristö, ihminen ja talous tasavertaisesti. Opiskelijaa/tutkinnon suorittajaa ohjataan toimimaan kestävän kehityksen taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen periaatteiden mukaisesti.
Ekologinen kestävyys edellyttää, että toiminnassa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemien
toimivuus. Keskeistä ekologisessa kestävyydessä on ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtyminen. Luonnon ja ympäristön kunnioittaminen ja ympäristön elinkelpoisuuden suojeleminen kuuluvat läpäisyaiheina opetukseen ja oppilaitoksen arkeen.
Sosiaalisen kestävyyden ydin on ihmisarvon kunnioittaminen, joka ilmenee oppilaitoksen arjessa esim. tasa-arvona
ja yhteisöllisyyden korostamisena. Opiskelijat ja tutkinnon suorittajat otetaan mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon tilanteissa, joissa se on mahdollista. Tiedostetaan yksilön asema yhteisön tasavertaisena jäsenenä ja korostetaan yksilön vastuuta teoistaan. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu myös henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen: henkilöstön osaamisen tason ylläpitäminen ja kehittäminen sekä yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan ja sen toimijoiden kanssa.
Taloudellinen kestävyys perustuu voimavarojen järkevään ja harkinnanvaraiseen käyttöön. Oppilaitoksen taloudesta huolehditaan niin, että se on kestävällä pohjalla ja oppilaitos on toiminnoiltaan kustannustehokas. Opiskelijoita/tutkinnonsuorittajia ohjataan järkeviin kulutustottumuksiin ja henkisten ja materiaalisten voimavarojen järkevään ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön.
Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja vaalimista. Oppilaitoksen monikulttuurisessa
ympäristössä se tarkoittaa myös muihin kulttuureihin tutustumista ja niiden kunnioittamista. Myös opiskelijoiden/tutkinnonsuorittajien kansainvälistä vaihtoa tuetaan. Eri kulttuurit huomioidaan oppilaitoksen arjessa esim.
järjestämällä teema- ja perinnepäiviä. Kulttuuriseen kestävyyteen kuuluu myös oppilaitoksen turvallisesta ja terveellisestä työ- ja opiskeluympäristöstä huolehtiminen. (liitteenä oppilaitoksen kestävän kehityksen suunnitelma)
2.5.
Kansainvälinen toiminta
Point Collegella on oma kansainvälisyyssuunnitelma, joka ohjeistaa toimintaa. Kansainvälisyys on yksi oppilaitoksen kivijalka, ja se liittyy vahvasti brändiin ja oppilaitoksen houkuttelevuuteen.
Porvoo International College –POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET
10/40
Kuva 5: Point Collegen kansainvälisen toiminnan ulottuvuudet
Kansainvälinen toiminta on koko oppilaitoksen läpäisevä toiminto, jonka tuloksellisuutta arvioidaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Kansainväliseen toimintaan voivat hakeutua sekä opiskelijat että henkilökuntaan kuuluvat.
2.6.
Hankkeet ja projektit Point Collegessa
Point Collegen hankkeet ja niihin liittyvä projektitoiminta tukevat oppilaitoksen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Projektit kootaan ns. hankesalkkuun, joka yhdistää projektitoiminnan oppilaitoksen strategiatyöhön. Oppilaitos pyrkii varmistamaan oikeat päätökset sekä uusien projektien valinnan että käynnissä olevien projektien suuntaamisen suhteen ja varmistamaan strategiansa toteutumisen. Hanketoimintaan on omat mallit, prosessit ja toimintatavat. Yksittäiset projektit toteutetaan Project Cycle Management (PCM) -mallin mukaisesti (kuva alla). Projektien
tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan kuhunkin projektiin laadittavan arviointisuunnitelman mukaisesti.
Hanketoimintaa ja projekteja arvioidaan myös osana oppilaitoksen kokonaisvaltaista laadunhallintaa ja arviointia.
Porvoo International College –POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET
11/40
Kuva 6: Point Collegen projektinhallinnan prosessimalli
2.7.
Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta
Ryhmäytyminen
Opintojen alkuvaiheessa ryhmäyttämisen tavoitteena on opiskelijoiden tutustuminen toisiinsa, oman paikan löytäminen ryhmässä, sitoutuminen ja kiinnittyminen sekä opintoihin että ryhmään. Tavoitteena on myös poissaolojen
ja keskeyttämisten väheneminen. Opintojen edetessä tavoitteena on vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitojen,
luottamuksen ja yhteistyötaitojen vahvistaminen ja kehittäminen ja siten opintojen keskeyttämisen väheneminen.
Turvallinen toimintaympäristö on oppimisen perusedellytys. Toimivassa ja turvallisessa ryhmässä oppiminen, opettaminen, kasvaminen ja osaaminen ovat mahdollisia kunnioittavassa ja arvostavassa ilmapiirissä.
Tervetulotilaisuuden ja tuote-esittelypäivän/vanhempainillan järjestäminen, tiloihin ja sääntöihin tutustuminen,
ryhmän omien sääntöjen laatiminen, tiedotuskanavien käyttöön opastaminen, erityisesti kansainvälisiin ryhmiin tutustuminen ja nykyisten tutorien ja opiskelijakunnan esittäytyminen edistävät ryhmän jäsenten keskinäistä tuntemista, vuorovaikutusta, luottamusta ja viihtymistä.
Ryhmäytymistä edistetään ja ylläpidetään jatkuvasti koko opintojen ajan. ”Koko oppilaitos ohjaa ja kasvattaa” periaatteen mukaisesti ryhmäyttäminen on oppilaitoksen koko henkilöstön yhteinen tehtävä. Ryhmäytymisprosessissa on mukana myös Porvoon kaupungin nuorisotoimi ja seurakunta.
Porvoo International College –POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET
12/40
Opiskelijakuntatoiminta
Opiskelijakunnan tehtävä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä
kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat osaltaan myös valmistavat
opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.(Laki 630/1998 § 36)
Point Collegessa toimii oma opiskelijakunta, johon opiskelijat valitsevat vuosittain puheenjohtajan ja muut toiminnasta vastaavat henkilöt. Opiskelijakunta kuuntelee opiskelijoita ja viestittää opiskelijoiden ajatuksia ja toivomuksia
oppilaitoksen johdolle. Se huolehtii omien vaalien ja oppilaitoksen eri toimielimiin tarvittavien opiskelijaedustajien
valinnan järjestämisestä, ja sen jäsenillä on oikeus osallistua heille tarjottavaan koulutukseen. Opiskelijakunnan yksi
tärkeimpiä tehtäviä on virkistystoiminnan ylläpitäminen.
Porvoo International College –POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET
13/40
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Koulutuspalveluja tuotetaan oppilaitoksen eri yksiköissä:

liiketalous: ammatillinen peruskoulutus

sosiaali- ja terveysala, ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkinto

aikuiskoulutus: liiketalous, sosiaali- ja terveysala, luonnontieteiden ala, kulttuuriala ja oppisopimuskoulutuksena sekä oppilaitosmuotoisena opetuksena ja muu ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus

oppilaitoksen hallinto- ja tukipalvelut sekä koulutuksen järjestäjän hallinto.
Näissä kaikissa on vastuullinen johtaja tai apulaisrehtori, joka toimii myös yksikön esimiehenä. Point Collegen
järjestämislupa mahdollistaa 420 opiskelijapaikkaa, lisäksi aikuiskoulutuksessa on noin 300 eri koulutusmuotojen
opiskelijaa. Yhteensä oppilaitoksessa on siis noin 750 opiskelijaa, koulutettavaa ja tutkinnon suorittajaa.
3.1.
Ammatillinen perustutkinto ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona
Liiketalouden perustutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta ohjaa Opetushallituksen määräys
59/011/2014. Opiskelija voi suorittaa merkonomin tutkinnon suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Viimeksi mainittu edellyttää aikaisempaa lukion tai toisen ammatillisen tutkinnon suorittamista. Yksilölliset opintopolut rakennetaan siten, että tutkinnon osat on mahdollista suorittaa kolmen opiskeluvuoden aikana. Opiskelijat voivat valita
opintopolkuunsa tietyn määrän tutkinnon osia yli kielirajojen.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta ohjaa Opetushallituksen määräys
79/011/2014. Koulutusta järjestetään sekä ammatillisena peruskoulutuksena että näyttötutkintona. Opetuskieli on
suomi. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat/tutkinnonsuorittajat valitsevat osaamisalan, joka voi olla joko oman oppilaitoksen tai jonkun muun oppilaitoksen tarjonnasta.
Opetussuunnitelmassa ammatilliset tutkinnon osat ja niiden edellyttämät ammattitaitovaatimukset muodostavat
selkeitä kokonaisuuksia. Jokaiseen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon osaan liittyy ammattiosaamisen
näyttö, joka suoritetaan pääsääntöisesti työpaikalla, mutta oppilaitosnäyttökin on liiketalouden perustutkinnossa
mahdollinen. Opiskelija voi valita opintopolkuunsa lukio-opintoja ja suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi
ylioppilastutkinnon.
Porvoo International College –KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
14/40
Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa myös ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomana näyttötutkintona. Näyttötutkintona suoritettavassa tutkinnossa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa työpaikoilla.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 §:n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu
opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää.
3.2.
Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa
Point College on aktiivinen verkostoituja ja tekee yhteistyötä sekä alueen muiden ammatillisten oppilaitosten että
kotimaisten ja kansainvälisten ammatillisten oppilaitosten kanssa erilaisissa sisäisissä ja ulkoisissa kehittämishankkeissa. Alueellinen kehittämistyö liittyy verkko-opintoihin, työssä jaksamiseen ja laadun kehittämiseen. Kansainvälisen kehittämistyö liittyy yrittäjyyteen, keskeyttämisen ehkäisemiseen ja jatko-opintoihin. Ruotsinkielinen liiketalouden koulutus on vahvasti verkostoitunut kattaen koko Suomen ruotsinkielisen alueen.
Arviointi- ja arvioijakoulutuksen järjestämisessä Point College tekee yhteistyötä Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän kanssa. Haaga-Helian Porvoon yksikön kanssa suunnitellaan kursseja, joita Point Collegen opiskelijat voivat
suorittaa ja jotka hyväksiluetaan opiskelijan aloitettua opinnot ko. ammattikorkeakoulussa. Point College on Kaupallisen koulutuksen edistämisliiton jäsen, ja oppilaitoksen johto osallistuu liiton toimintaan muiden koulutuksen
järjestäjien kanssa. Point Collegella on koulutuksen järjestäjän edustaja Helia-säätiön hallituksessa.
Laurea- ammattikorkeakoulun kanssa on aloitettu yhteistyö opiskelijoiden väyläopintojen mahdollistamiseksi.
Point College tekee yhteistyötä alueen lukioiden kanssa ja mahdollistaa opiskelijoilleen yhdistelmätutkinnon suorittamisen. Opiskelija suorittaa merkonomin/lähihoitajan tutkinnon lisäksi ylioppilastutkinnon ja valmistuu sekä
merkonomiksi/lähihoitajaksi että ylioppilaaksi yleensä kolmessa vuodessa. Suomenkielinen yhteistyökumppani yhdistelmätutkintojen järjestämisessä on Linnankosken lukio.
Ruotsinkieliset yhteistyökumppanit yhdistelmätutkintojen järjestämisessä ovat Borgå Gymnasium, Lovisa Gymnasium ja Sibbo Gymnasium. Yhdistelmätutkintoa suorittavat opiskelijat ovat vuosittain yhden 6–8 viikon pituisen
jakson opiskelemassa lukiossa. Oppilaitokset ovat yhdessä suunnitelleet opintojen etenemisen vuositasolla. Tämä
ns. Flexteam mahdollistaa opiskelijoille myös valintoja toisista ammatillisista oppilaitoksista.
Porvoo International College –KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
15/40
3.3.
Aikuiskoulutus Point Collegessa
Point Collegen aikuiskoulutusyksikkö tarjoaa liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Aikuiskoulutuksessa on noin 300 opiskelijaa. Vuosittain aikuiskoulutuksen lyhytkursseille ja seminaareihin osallistuu noin 800
henkilöä. Aikuiskoulutuksella on myös alueellisesti vaikuttavaa projektitoimintaa. Toimintaa ohjaa Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998. 13 § (muutettu L 788/2014).
Aikuiskoulutusta johtaa aikuiskoulutusjohtaja. Aikuiskoulutus toimii tiimiorganisaationa. Point Collegella on oma
oppisopimustoimisto, joka lähtökohtaisesti solmii kaikkien Point Collegessa opiskelevien oppisopimukset.
Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestetty aikuisten tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivaksi, työelämän
tarpeet huomioiden. Aikuisten opinnot johtavat samoihin tutkintoihin kuin nuorten koulutuksessa ja antavat samat
jatko-opintokelpoisuudet. Aikuiskoulutus eroaa nuorten koulutuksesta ennen kaikkea opintojen järjestämistavan ja
pedagogisen lähestymistavan mukaan. Aikuiset opiskelevat usein työn ohella, jolloin työssäoppiminen ja opitun
hyödyntämismahdollisuudet suoraan omaan työhön korostuvat. Opinnot voi sovittaa oman elämänrytmin mukaan,
sillä opiskella voi työaikana, työn ohessa ja omalla ajalla. Joustava monimuoto-opiskelu korostuu aikuiskoulutuksessa, jonka erityispiirteisiin kuuluu myös opiskelun ja tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen. Kaikille
laaditaan oma henkilökohtainen oppimisen polku, jonka kautta pyritään lisäämään osaamista juuri niillä osa-alueilla,
joilla on tarvetta.
Näyttötutkintojen periaatteena on tunnistaa jo olemassa oleva osaaminen ja täydentää osaamista vain tarvittavilta
osin. Aiemmin suoritetut tutkinnon osat tunnustetaan osaksi tutkintoa. Tutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta, jos tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen on jo olemassa.
Aikuiskoulutuksen muodot
Oppilaitoksessa järjestetään aikuiskoulutuksena:

ammatillisia näyttötutkintoja; perus-, ammatti-, erikoisammattitutkinnot

oppisopimuskoulutusta

ammatillista lisäkoulutusta

myyntipalveluina toteutettavia koulutuksia.
Oppisopimuskoulutus on työelämässä tapahtuvaa ammatillista koulutusta. Oppisopimuksella voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Oppisopimuskoulutusta järjestetään sekä
opetussuunnitelmaperusteisena ja näyttötutkintoperusteisena koulutuksena. Muilla oppisopimustoimistoilla on
mahdollisuus ostaa valmistavaa koulutusta ja tutkinnon järjestelyitä niihin tutkintoihin, joihin oppilaitoksella on
järjestämislupa.
Porvoo International College –KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
16/40
Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitetaan:
1) Opetushallituksen valvonnan alaista ammatillista lisäkoulutusta: omaehtoista opiskelua tai työnantajan kustantamaa henkilöstökoulutusta. Näihin voi liittyä myös työssäoppimista.
2) Työvoimakoulutusta joko työhallinnon kokonaan rahoittamana tai työhallinnon yhteishankintana yrityksen
kanssa.
3) Projektin puitteessa tarjottavaa ammatillista koulutusta.
Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot ja tutkintojen perusteet
Ammatillisena näyttötutkintona voi suorittaa perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Jokaiseen tutkintoon on Opetushallituksen määräämät perusteet, joissa on määritetty tutkintonimikkeet, tutkinnon
osien ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi sekä ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon perusteissa
on määritelty myös, miten tutkinto muodostuu tutkinnon pakollisista ja valinnaisista osista.
Näyttötutkintojen järjestämissopimukset ja järjestämissuunnitelmat
Kaikilla tutkinnoilla on Opetushallituksen asettama tutkintotoimikunta jonka kanssa oppilaitos sopii näyttötutkintojen järjestämisestä. Tutkintotoimikunnat myöntävät tutkintoihin järjestämisluvat. Kun lupa on saatu, on oppilaitoksella kyseiseen tutkintoon tutkinnonanto-oikeus. Tutkintotoimikunnat hyväksyvät tutkintosuoritukset (antavat
tutkinnon osien arvosanat) ja allekirjoittavat tutkintotodistukset. Järjestämissopimuksesta liitteineen (järjestämissuunnitelma) käy ilmi, miten oppilaitos käytännössä järjestää kyseistä tutkintoa.
Opiskelijaksi ottaminen
Kaikki tutkintotavoitteiseen koulutukseen pyrkivät käyvät läpi hakeutumisvaiheen, jossa kartoitetaan hakijan edellytykset suorittaa tutkinto ammatillisena näyttötutkintona ja suunnitellaan tutkinnon suorittamista. Opiskelijaksi
ottamisesta vastaa rehtori.
Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen
Tutkinnon suorittamisprosessin voi jakaa kolmeen eri vaiheeseen: henkilökohtaistamiseen, ammattitaidon osoittamiseen ja arviointiin.
Henkilökohtaistaminen
Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittajan ohjauksen, neuvonnan, opetuksen ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Lähtötilanteen
kartoituksen jälkeen hakeutuja ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen tai suoraan tutkinnon suorittamiseen. Henkilökohtaistaminen tehdään kolmessa vaiheessa seuraavasti:
Hakeutumisvaiheessa selvitetään

hakijan lähtötilanne, suoritettava tutkinto tai sen osa, koulutustarpeet ja -toiveet
Porvoo International College –KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
17/40

hakijan aikaisemmin osoittama osaaminen

hakijan aikaisemmin saavuttama osaaminen (tarvittaessa hakija ohjataan suoraan tutkintotilaisuuteen)

ohjauksen ja tukitoimien tarve.
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa

opiskelijalle tarjotaan parhaiten soveltuvia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja -järjestelyjä

opiskelijaa ohjataan joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa

opiskelijaa neuvotaan ja ohjataan myös muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin.
Tutkinnon suoritusvaiheessa

päätetään aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta

suunnitellaan tutkinnon suorittajan kanssa tutkintosuoritusten järjestelyt

neuvotaan ja ohjataan tutkinnon suorittajaa tutkintosuoritusten suunnittelussa

otetaan huomioon tutkinnon suorittajan erityistarpeet.
Ammattitaidon osoittaminen
Näyttötutkinnot suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti työelämän aidoissa tuotanto- ja palvelutilanteissa eli tutkintotilaisuuksissa. Tutkinto suoritetaan yleensä tutkinnon osa kerrallaan.
Suoritus voi olla tiettynä ajankohtana tapahtuva tai prosessinomainen, pidemmälle aikavälille ajoittuva suoritus.
Ammattitaidon arviointi
Ammatillisissa näyttötutkinnoissa osaamista arvioidaan tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnon suorittajan arviointi perustuu aina tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia menetelmiä, kuten havainnointia, haastatteluja, kyselyjä,
ryhmä- ja itsearviointia.
Ammattitaitoa arvioivat työnantaja-arvioija, työntekijäarvioija ja opetusalan arvioija edustaja (kolmikanta). Myös
tutkinnon suorittaja arvioi omaa osaamistaan. Tutkinnon osan suorittamisen jälkeen käydään arviointikeskustelu,
johon osallistuvat tutkinnon suorittaja ja arvioijat. Kolmikanta esittää tutkintotoimikunnalle arvosanaehdotuksen.
Perustutkinnot arvioidaan asteikolla T1, H2 ja K3 (T1=tyydyttävä, H2 = hyvä, K3=kiitettävä) tai hylätty. Ammattija erikoisammattitutkinnot arvioidaan asteikolla Hyväksytty/Hylätty.
Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arviointiin tyytymätön voi pyytää arvioinnin oikaisua
14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon arviointipäätöksestä. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle.
Porvoo International College –KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
18/40
Muu ammatillinen lisäkoulutus
Oppilaitos järjestää opintoviikkoperusteista ammatillista lisäkoulutusta, lyhytkursseja, seminaareja ja muita työelämää palvelevia tilaisuuksia. Kaikkiin lisäkoulutuksiin laaditaan opintosuunnitelma, josta käy ilmi koulutuksen sisältö, laajuus ja mahdolliset arvioinnin perusteet. Lisäkoulutuksista on mahdollista antaa osallistumistodistus, kun
koulutuksessa vaadittu osaaminen on osoitettu opetussuunnitelmassa vaaditulla tavalla.
3.4.
Opetuksen järjestämismuodot
Lähi-, etä- ja monimuoto- opetus
Opetusta annetaan lähi-, etä- ja monimuoto- opetuksena. Lähiopetus on opetusta oppilaitoksessa tai vastaavassa
ympäristössä opettajan ohjauksessa. Monimuoto-opetus tapahtuu osittain lähiopetuksena ja osittain etäopintoina
verkon kautta. Opinnot voivat olla myös puhtaasti etäopintoja. Suurin osa opinnoista on lähiopetusta yhdistettynä
ammatillisiin tutkinnon osiin kuuluvaan työssäoppimiseen.
Lukuvuosi on jaettu neljään jaksoon. Opiskelijan henkilökohtainen lukujärjestys on Wilmassa. Vuodessa on keskimäärin 40 viikkoa opiskelijan työtä 180 osaamispisteen kokonaisuudesta.
Liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan koulutusaloilla on kullakin omat ala ja tutkintokohtaisetkohtaiset opetussuunnitelmansa, joita noudatetaan opetuksen ja oppimisen toteutuksessa sekä osaamisen arvioinnissa.
Yhteinen opintotarjonta Point Collegen sisällä
Merkonomi- ja lähihoitajakoulutus ovat olleet yhdessä vuoden 2012 alusta. Yhteistä opintotarjontaa kehitetään
edelleen. Alojen välistä synergiaa on helpoin toteuttaa kaikille pakollisissa, valinnaisista ja vapaasti valittavissa opinnoissa. Opiskelijat voivat liiketalouden puolella tehdä valintoja tietyin rajoituksin yli kieliryhmien. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa aikuiset ja nuoret opiskelevat samoissa ryhmissä valitsemassaan osaamisalassa.
Lisäksi vapaasti valittavissa tutkinnon osissa opiskelija voi valita ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkinnon
osia oppilaitoksella tarjottavista muista tutkinnoista. Yhteisiä liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan projekteja voidaan myös tarjota vapaasti valittavina opintoina.
Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ammatillisessa peruskoulutuksessa
Työssäoppiminen on osa ammatillisia opintoja (asetus ammatillisesta koulutuksesta (A811/98, 5§).
Ammatilliset perustutkinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä. Opiskelija oppii työpaikoilla
osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaitovaatimuksista ja saa yleisiä valmiuksia työelämää varten. Oppilaitoksella
Porvoo International College –KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
19/40
on tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat, jotka sisältävät työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta ja palautetta osaamisestaan työssäoppimisessa. Työssäoppimisen tavoitteet perustuvat tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin.
Työssäoppimisen yhteydessä annettaville ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan opiskelijan osaamista. Työssäoppimisjakson lopussa opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisensa näytöllä, jonka arvioivat työpaikkaohjaaja
ja ohjaava opettaja. Opiskelija itsearvioi omaa osaamistaan. Ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan osaaminen kaikista ammatillisten tutkinnon osien arviointikriteerien ja ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Ammattiosaamisen
näyttö on toiminnallinen arviointimenetelmä, ja se suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa. Opiskelija laatii
yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa henkilökohtaisen näyttösuunnitelman.
Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavana toimielimenä toimii Ammattiosaamisen
toimielin. Toimielimen jäsenet edustavat työelämää, opiskelijoita, opettajia ja koulutuksen järjestäjää. Toimielimen
tehtävänä on hyväksyä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat, valvoa ammattiosaamisen näyttötoimintaa, päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.
Oppilaitos solmii yhteistyösopimuksia alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa. Sopimuksilla varmistetaan työssäoppimispaikkojen saanti, koulutetut ohjaajat ja laadukkaat ammattiosaamisen näyttömahdollisuudet. Työpaikalla
tehdään myös opiskelijakohtainen työssäoppimisopimus. Opiskelija ei tavallisesti ole työsopimussuhteessa työnantajaan, joten oppilaitos vastaa lakisääteisistä tapaturma- ja vastuuvakuutuksista.
Porvoo International College –KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
20/40
3.5.
Opetuksen tuen yhteiset tietojärjestelmät
Moodle
Sopimus Pro Web
Office 365
Opiskelijat
Asiakkaat
Webropol
Wilma
www-sivut
Primus
Creamailer
Kurre
Sopimus Pro
Office 2013
Intranet
CRM
Dynasty
Fivaldi
Kuva 7: Tietojärjestelmät Point Collegessa
Point Collegessa on käytössä useita tietojärjestelmiä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Opiskelija- ja koulutushallinnointiin käytetään Starsoft Primus -järjestelmää, aikuiskoulutuksessa lisäksi Microsoft Dynamics CRM- ja Sopimus Pro-järjestelmiä. Opiskelijoilla, huoltajilla ja aikuiskoulutuksessa myös työnantajilla on näihin omat käyttöliittymänsä
Starsoft Wilman ja Sopimus Pro WEBin kautta. Lukujärjestykset suunnitellaan ja laaditaan Kurre-ohjelmalla, joka
on osa Starsoft Primus -järjestelmää. Oppimateriaalien laatimiseen, jakamiseen sekä verkko-opetukseen käytetään
Moodle-oppimisalustaa sekä Microsoft Office 365 –toimisto-ohjelmistoa.
Porvoo International College –KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
21/40
Henkilöstöä palvelevien lomakkeiden ja asiakirjojen jakoon on käytössä oppilaitoksen oma intranet ja kurssipalautteiden keruussa ja asiakaskyselyjen luomisessa Webropol-ohjelmisto. Oppilaitoksen internet-sivut, Creamailer-uutiskirjejärjestelmä ja Microsoft Dynamics CRM -asiakkuuksienhallintajärjestelmä ovat tiedotuksen ja viestinnän työkaluja. Asiakirjojen sähköiseen hallintaan ja arkistointiin ollaan ottamassa käyttöön Dynasty-ohjelmistoa. Kirjanpitoon, palkanlaskentaan, talouden raportointiin, laskutukseen ja ostolaskujen kierrätykseen käytetään Fivaldi-ohjelmistoa. Intranetissä on toimijoille ja käyttäjille määritykset tietojärjestelmien tarkoituksesta ja siitä, kenelle ne on
kohdennettu. Siellä on myös kuvaukset järjestelmien toiminnoista, ylläpitovastuista sekä keinoista, joilla tietojärjestelmiin pääsee.
3.6.
Opiskelijaksi ottaminen, opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen
Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset lähihoitajaksi opiskeleville
Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi ottamisen perusteista säädetään
ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b §:ssä (951/2011). Opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi
hakeutuvan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi
ottamiselle. Opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan
tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin
sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.
Tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011)
määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaalija terveys ja liikunta-alan ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista määrätään Opetushallituksen määräyksessä ” Opiskelijan terveydentilaa
koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa ” (91/011/2014).
Opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot ja mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista tiedotetaan opiskelijoiksi/tutkinnon suorittajiksi hakeutuville ja opiskelijoiden rekrytointitilanteissa.
Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla
Porvoo International College –KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
22/40

sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten
ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus

sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat,
jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen

veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista

päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus.
Opiskeluoikeuden arviointi
Kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka
liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi peruttaa opiskeluoikeuden laissa 951/2011
olevien perusteiden mukaisesti. Opinnoista, joihin tätä sovelletaan, säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 1032/2011 16 §. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on 32 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun
terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa määräämistään tarkastuksista ja
tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.
Opiskelijan/tutkinnon suorittajan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa 32 §:n 2 momentissa tarkoitettua
opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä ennen työssäoppimisjaksoa, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti
alaikäisten parissa työskentelyä. Työsuhteessa olevat opiskelijat/tutkinnon suorittajat toimittavat rikosrekisteriotteen työnantajalle. Ryhmänohjaaja tiedottaa asiasta opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille opintojen alussa. Opiskelija/tutkinnon suorittaja hankkii rikosrekisteriotteen ja näyttää sen sosiaali- ja terveysalan apulaisrehtorille ennen
ko. työssäoppimisen alkua. (Rikosrekisterilaki 770/1993, Laki rikosrekisterilain 6 §:n muuttamisesta 955/2011, Laki
ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 951/2011)
Jos opiskelija/tutkinnon suorittaja kieltäytyy 32 §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu
tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija/tutkinnon suorittaja kieltäytyy 32 a §:n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.
Porvoo International College –KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
23/40
Huumausainetestaus Point Collegen opiskelijoille
Lain (951/2011) 34 a §:n asettamin edellytyksin koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan/tutkinnon suorittajan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että tämä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimassa tai että tällä on huumeriippuvuus. Koulutuksen järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle tehtävään huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä terveydenhuoltolain (1383/2001)19 §:ssä säädetään työntekijän testauksista. Tämä koskee sekä
opetussuunnitelmaperusteista että näyttötutkintoperusteista koulutusta.
Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa sekä kurinpitoasiassa
Opiskelijalle/ tutkinnon suorittajalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän nimeämä monijäseninen toimielin. Se on lakisääteinen, ja siihen kuuluvat koulutuksen järjestäjän edustaja, opiskelijahuollon edustaja, opettajien edustaja, opiskelijoiden edustaja sekä työelämän
edustaja. Opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa koulutuksen järjestäjä nimeää toimielimeen lisäksi opiskelijan työssäoppimispaikan edustajan.
Kun opinnot tai opintoihin kuuluva työssäoppiminen edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja opiskelija/tutkinnon suorittaja on tuomittu rangaistukseen määrätyistä rikoksista.
Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus terveydentilan tai toimintakyvyn perusteella, voi hakea koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskelijan/tutkinnon suorittajan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot
Ennen päätösten tekemistä toimielin varaa opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle tilaisuuden tulla kuulluksi ja hankkii
tarpeellinen selvityksen asiasta. Kurinpitorangaistuksista, opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja opiskelusta pidättämisestä annetaan kirjallinen päätös. Päätöksessä määritellään päätöksen täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta.
Koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee kirjallista varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskelusta pidättämistä, haetaan muutosta hallinto-oikeudelta. Päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta. Muutoksenhakuohje toimitetaan opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle päätöksen mukana.
Porvoo International College –KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN
24/40
TUTKINTOKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE
Opetussuunnitelmat laaditaan valtakunnallisten ammatillisten perustutkintojen määräysten pohjalta.(OPH:n määräys 79/011/2014 (sosiaali-ja terveysala) ja 59/011/2014 (liiketalous). Tutkintokohtainen opetussuunnitelma/
näyttötutkinnon perusteet sisältää tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista sekä tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien (ammatillinen peruskoulutus) osa-alueiden laajuus osaamispisteinä (ammatillinen peruskoulutus) sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet. Lisäksi jokaiseen
ammatilliseen tutkinnon osaan on kuvattu toimintakokonaisuudet ja niiden osat, oppimisen ja osaamisen arviointi,
ammattitaidon osoittamistavat, oppimisympäristöt ja -menetelmät, ohjaukselliset toimenpiteet sekä opintojen ajoittuminen.
Opetussuunnitelman laadintatyöstä vastaavat apulaisrehtorit. Opetussuunnitelmat laaditaan ja päivitetään yhdessä
opetushenkilöstön kanssa yhteisten suunnittelupäivien yhteydessä. Opetussuunnitelmat arkistoidaan ja tallennetaan
oppilaitoksen sisäiseen verkkoon.
Point Collegen opetussuunnitelmat hyväksyy oppilaitoksen hallitus. Tutkinnon osien arviointi- ja näyttösuunnitelmat lomakkeineen hyväksyy ammattiosaamisen toimielin, joka myös valvoo ammattiosaamisen näyttöjen laatua ja
niiden toteutumista ja arvosanojen kehitystä. Se toimii valituselimenä arviointia koskevissa asioissa.
Ammatillisen perustutkinnon rakenne (ammatillinen peruskoulutus) 180 osp
1) Yhteiset tutkinnon osat Tutkinnon osien sisältö ja arviointikriteerit otetaan suoraan liiketalouden perustutkinnon tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon määräyksestä. Tutkinnon osat ovat samoja kaikissa toisen asteen
perustutkinnoissa, yhteensä 35 osp, Tutkinnon osat ovat vuorovaikutus- ja viestintäosaaminen (11 osp), matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osp), yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen(8 osp) sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osp). Tutkinnon osat sisältävät sekä pakollisia että valinnaisia osioita.
2) Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp. Tutkinnon osien alakohtaiset ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sisältyvät opetussuunnitelman tutkintokohtaiseen osaan. Jokaiseen ammatilliseen tutkinnon
osaan on kuvattu ammattitaitovaatimukset, toimintakokonaisuudet ja niiden osat, oppimisympäristöt ja - menetelmät, ammattitaidon osoittamistavat sekä arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit.
3) Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp, ovat tutkinnon osia, jotka voivat olla

ammattitaitoa laajentavia tai syventäviä paikallisia tutkinnon osia

paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia (

yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja, jatko- opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia
opintoja

työkokemuksen kautta hankittuun osaamisen perustuvaa osaamista.
Porvoo International College –TUTKINTOKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE
25/40
Yhdistelmätutkintoa suorittavalla opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa yhteistyölukion tarjoamia kursseja opintojensa aikana 20 kurssia, jotka hyväksiluetaan ammatillisessa perustutkinnossa seuraavasti: 10 osp vapaasti valittavia tutkinnon osia ja yksi 10 osp laajuinen ammatillinen tutkinnon osa.
Porvoo International College –TUTKINTOKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE
26/40
OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN
5.1.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
yläkoulujen oppilaitosinfot
ja oppilaiden
tiedottaminen opinnoista
opiskelijan opintoja
seurataan, ohjataan ja
tuetaan
opiskelijaa ohjataan
valintojen teossa
(YTO valinnaiset)
Opiskelijaryhmän
ryhmäyttäminen ja
opintoihin orientoiminen
tarvittaessa opiskelijalle
laaditaan hojks
opiskelijaa ohjataan
vapaasti valittavien
opintojen valinnoissa
lähtötasotestaukset
ammattitaitovaatimuksiin
ja arviointikriteeristöön
perehdyttäminen
opiskelijan kanssa käydään
hops-keskusteluja
säännöllisesti
opintojen päättyessä
opiskelijaa ohjataan jatkoopinnoista
hops-keskustelut ja
hopsien laatiminen
osaamisen tunnistaminen
ja tunnustaminen
opiskelijan opintoja
seurataan, ohjataan ja
tuetaan
opiskelijoita tuetaan
ammatillisessa kasvussa
Oppilaanohjaajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa/tutkinnon suorittajaa tämän opiskeluvalinnoissa. Opetussuunnitelman ja opiskelijan/tutkinnon suorittajan valintojen perusteella ryhmänohjaaja tekee
opiskelijalle henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Siinä määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen
suorittaminen, suoritustavat mukaan lukien työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt, opintojen ajoitus ja arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien eri oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja huomioidaan, ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Opiskelija/tutkinnon suorittaja ja opettajat tekevät yhteistyössä suunnitelman, jossa otetaan huomioon tämän tausta ja tavoitteet ja jonka toteuttamiseen opiskelija/tutkinnon suorittaja sitoutuu ja motivoituu.
Porvoon seudun toisen asteen oppilaitokset tekevät yhteistyötä, joka mahdollistaa opintojen valitsemisen myös
näistä oppilaitoksista. Yhteistyöstä kerrotaan jo peruskoulun opiskelijoille oppilaanohjaajien ja tutoropiskelijoiden
pitämissä tiedotustilaisuuksissa. Opintojaksojen valinnat tapahtuvat syksyllä HOPSia tehtäessä. Oppilaanohjaajat
tekevät yhteistyötä muiden toisen asteen oppilaitosten oppilaanohjaajien kanssa.
Porvoo International College –OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN
27/40
Maahanmuuttajien ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien ammattitaitovaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin. Maahanmuuttajaopiskelijat/tutkinnon suorittajat pyritään integroimaan muihin opiskelijaryhmiin. Opiskelijoita/tutkinnon suorittajia, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tuetaan etenkin kielten opinnoissa erityisin opetusjärjestelyin. Jos opiskelija/tutkinnon suorittaja ei
ole opiskellut lainkaan toista kotimaista kieltä edellisessä oppilaitoksessa, niin tavoitteena on, että hän saa pienryhmäohjauksessa valmiudet selvitä kyseisellä kielellä työelämän perustilanteissa. Opiskelija/tutkinnon suorittaja voidaan myös ohjata erityisopettajan ohjaukseen.
5.2.
Ammatillinen erityisopetus
Jokaisella opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen, jotta koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu ja kaikilla on mahdollisuus siirtyä työelämään ja sijoittua yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena koulutukseen jälkeen.
Point Collegessa noudatetaan ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia ja periaatteita, joita on esitetty lainsäädännössä ja valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa sekä Point Collegen erityisopetuksen suunnitelmassa.
Point Collegessa erityistä tukea tarvitsevien opetus ja ohjaus järjestetään integroidusti samoissa opetusryhmissä
muiden kanssa tai tarvittaessa pienryhmissä. Ammatilliset erityisopettajat toteuttavat tarvittavat palvelu- ja tukitoimet huomioiden kuitenkin, että erityisopetus kuuluu ops:n perusteiden mukaisesti myös koko opetushenkilöstölle.
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)
Kaikille ammatillista erityisopetusta saaville opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tarve voi selvitä:

opintoihin hakeutumisvaiheessa saatujen tietojen pohjalta

opintojen aloitusvaiheen tietojen ja alkukartoituksen pohjalta

opintojen edetessä.
Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa seurataan ja tukitoimien toteutumista arvioidaan
vähintään kaksi kertaa vuodessa. Arvioinnissa käydään läpi asetettuja tavoitteita, opetusjärjestelyjä ja niiden toteutumista sekä asetetaan uusia tavoitteita. Arviointi ja seuranta kohdistuvat myös palvelu- ja tukitoimien toteutumiseen ja niiden oikean tason arviointiin.
Porvoo International College –OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN
28/40
Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus suunnitellaan siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Opintoja voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten ja tarpeiden mukaan yhdessä tai useammassa tutkinnon osassa. Mukauttamisessa sovitaan yksilölliset oppimisen tavoitteet ja osaamisen osoittamistavat.
5.3.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aiemmin
suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Opiskelijalle voidaan lukea
hyväksi ja korvata tutkinnon pakollisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia opintoja. Osaamisen tunnustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain. Tarvittaessa osaamisen vastaavuus on osoitettava.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnistaminen tehdään opintojen alussa, ennen uuden tutkinnon osan opintojen aloittamista tai opiskelun aikana.(L 630/1998, §30; Oph:n määräys 93/01172014). Opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään kunkin opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä mahdolliset
lisäsuoritukset
Opiskelijan tulee hakea osaamisen tunnustamista ja esittää selvitys osaamisestaan. Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten tutkinnon osien opettajat. Tutkinnon osia voidaan tunnustaa kokonaan tai osittain. Tunnustetun
osaamisen on vastattava suoritettavan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita
ja arviointikriteereitä. Jos arvosanaa osaamisesta ei ole, järjestetään osaamisen arviointi. Myös tunnustetun osaamisen arvosanaa voi korottaa koulutuksen aikana, myöhemmin yksityisopiskelijana.
Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevaa
ennen tutkinnonosan alkamista. Opiskelijan aiemmin muualla suorittamat opinnot tai työssä hankittu osaaminen
tunnustetaan, mikäli näin hankittu osaaminen vastaa suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai
osaamistavoitteita.
. Opiskelijan opintojen tulee edetä niin, että hän ei joudu opiskelemaan useampaan kertaan samoja asioita, samalla
lyhennetään myös opiskeluun käytettävää aikaa. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Opiskelija hakee osaamisen tunnistamista ja tunnustamista opintojen alussa
tai uuden tutkinnon osan/ toimintakokonaisuuden alkaessa.
Osaamisen tunnustamisen suorittaa kyseisen aineen opettaja tai opettajat yhdessä. Aikaisemmin hankitulla osaamisella ei ole aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa erilaisilla menetelmillä (esim-. työtodistukset,
tehtävät, haastattelut, ao. näytöt) Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa tutkinnon osan tavoitteiden
ja ammattitaitovaatimusten vastaavuuden määrittämiseksi.
Hakiessaan aiemmin suorittamiensa opintojen tunnustamista tai hyväksi lukemista opiskelijan tulee käyttää erillistä
tähän tarkoitukseen tehtyä lomaketta. Yksityiskohtaiset tiedot menettelytavoista löytyvät opinto-oppaasta.
Porvoo International College –OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN
29/40
Porvoo International College –OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN
30/40
ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET
Opiskelijan oppimisen ja osaamisen arvioinnin periaatteet ammatillisessa peruskoulutuksessa/ näyttötutkinnossa
Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti
ja riittävän usein koulutuksen aikana. Oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Työssäoppimisessa opiskelijan oppimista arvioi myös työnantajan nimeämä henkilö (L 630/ 1998)

Oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisessa. Oppimisen arviointi ei vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan, joten arvosanoja ei anneta. Oppimisen arviointi dokumentoidaan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Ammatillinen peruskoulutuksessa oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, vaan edistymisestä
annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Samoin arvioidaan myös näyttötutkintoon valmistava koulutus



Oppisopimuskoulutus koostuu työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta ja tietopuolisista opinnoista. Tietopuolisten opintojen oppiminen ja työpaikalla tapahtuva oppiminen arvioidaan suoritettuna
Osaamisen arvioinnissa arvioidaan, hallitseeko opiskelija tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Arvosana-asteikko on kiitettävä K3, hyvä H2, tyydyttävä T1.
Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista tulee arvioida mm. työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa työtilanteissa tai – tehtävissä antamien ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Näyttötutkintoa suorittava tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuuksissa työpaikoilla.
Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on kuvattu jokaisessa tutkinnon osassa suunnitelma osaamisen
ja oppimisen arviointimenetelmistä. Alakohtaisten opetussuunnitelmien liitteinä on suunnitelma työssäoppimisesta sekä ammattiosaamisen näytöistä.
Sekä oppilaitoksessa tapahtuvassa opetuksessa että työssäoppimisjaksoilla opiskelijan arvioinnista vastaa viime kädessä opettaja. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelijan arviointiin osallistuvat tehtävään määritellyt opettajat ja
työpaikkaohjaajat, opiskelija itsearvioi näyttöjen yhteydessä omaa osaamistaan. Tutkintotilaisuudet arvioi kolmikanta, joka tekee arvosanaehdotuksen. Arvosanan antaa tutkintotoimikunta.
Jos opiskelijalla on erityisvaikeuksia opintojen suorittamisessa, voidaan hänen kohdallaan harkita mukautettuja tavoitteita ja niiden edellyttämää arviointia.
Arvioinnin oikaiseminen
Arviointiaineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arviointiaineistoon.
Porvoo International College –ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET
31/40
Arviointiin tyytymättömän opiskelijan on hyvä ensin keskustella arvioinnin suorittaneen opettajan ja/tai työpaikkaohjaajan kanssa ja pyytää tarkennusta ja perusteluita. Jos opiskelija on kuitenkin yhä tyytymätön arviointiin, hän
voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta/työpaikkaohjaajalta tai rehtorilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada
arvioinnin tulokset tietoonsa.
Jos opiskelija on edelleenkin tyytymätön saamaansa arvosanaan, hän voi hakea päätökseen kirjallisesti oikaisua ammattiosaamisen toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin.
Näyttötutkinnon suorittaja tekee oikaisupyynnön tutkintotoimikunnalle 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut
päätöksen arvosanastaan tutkintotoimikunnalta.
Arvosanan uusiminen ja korottaminen
Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen; koulutuksen järjestäjä järjestää mahdollisuuden osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty Samoin koulutuksen järjestäjä järjestää mahdollisuuden arvosanan korottamiseen.
Oppilaitoksella toimii myös Point Studio, jossa erityisopettajat, opinto-ohjaajat ja ao. opintojen opettajat tukevat
opiskelijoita opinnoissa. Opiskelija voi hakeutua itsenäisesti tai hänet ohjataan Point Studioon hakemaan tukea
opintoihinsa.
Tutkintotodistus
Kun opiskelija on suorittanut tutkinnon osiin kuuluvat ammattiosaamisen näytöt ja päättötodistuksen edellyttämät
tutkinnon osat, annetaan hänelle tutkintotodistus suoritetusta tutkinnosta. Tutkintotoimikunta antaa todistuksen
näyttötutkintona suoritetusta tutkinnosta
Tutkintotodistus muodostuu kahdesta todistuksesta: päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta. Lisäksi opiskelija
saa valmistuessaan opintosuoritusotteen, jossa on tarkempi selvitys opinnoista. Opiskelijalle voidaan myös antaa
kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa kuvataan tutkinnon tuottama osaaminen.
Opiskelija voi suorittaa myös vain jonkun tutkinnon osan ja saada todistuksen suorittamistaan osista ja mahdollisista ammattiosaamisen näytöistä. Jos opiskelijan opinnot keskeytyvät ja hän eroaa oppilaitoksesta, hänelle kirjoitetaan erotodistus.
Tutkintotodistuksen allekirjoittaa rehtori sekä apulaisrehtori tai aikuiskoulutusjohtaja. Opintosuoritusotteen allekirjoittaa opinto-ohjaaja ja koulutusohjelmavastaava/ryhmänohjaaja.
Porvoo International College –ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET
32/40
Arvioinnista tiedottaminen


Ryhmän ohjaaja tiedottaa opiskelijoille ryhmä- ja yksilökohtaisesti arvioinnista koulutuksen eri
vaiheissa.
Työelämää informoidaan tutkinnon osittain esim. työssäoppimisen ohjaaja- ja arviointikoulutusten yhteydessä sekä tutkintosuoritusten arviointikoulutusten yhteydessä. Lisäksi työssäoppimisen ohjaajat ja arvioijat kutsutaan oppilaitokselle ennen ao. tutkinnon osan työssäoppimista.
Porvoo International College –ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET
33/40
OPINTOJEN OHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO
7.1.
Opinto-ohjaus
Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia opiskeluympäristössään, suunnitella opintonsa ja sitoutua opiskeluun. Opinto-ohjaus käsittää kolme tavoitealuetta: oppimisen ja opiskelun, ammatillisen suuntautumisen sekä henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksen.
Opiskelijaa tuetaan hänen opiskelunsa aikana mahdollisista opiskelu- tai muista syistä johtuvista oppimishäiriöistä
selviämiseksi. Kunkin opettajan tehtävänä on tunnistaa oppimisen esteitä ja ohjata opiskelija oppilaanohjaajan puheille, jonka kanssa päätetään sopivista tukitoimenpiteistä. Opiskelija saa tarvittaessa pienryhmäopetusta (tukiopetusta), ja hänen kehitystään seurataan tiiviisti kahdenkeskeisin neuvotteluin (opinto-ohjaaja, erityisopettaja, opettaja-coach, terveydenhoitaja, kuraattori tai joku muu nimetty henkilö). Kaikki opiskelijan suoritukset kirjataan järjestelmään, ja oppilaanohjaaja käy niitä säännöllisesti läpi opiskelijoiden kanssa.
Opiskelijan työllistymistä ja ohjautumista jatkokoulutukseen pyritään tukemaan opintojen loppuvaiheessa. Oppilaitoksen lähimmät yhteistyökumppanit kuten ammattikorkeakoulut käyvät esittäytymässä opiskelijoille. Viimeisen
vuoden opiskelijat vierailevat mahdollisuuksien mukaan jatkokoulutusmessuilla ja osallistuvat erilaisiin rekrytointitapahtumiin. Oppilaanohjaaja antaa myös yksilöllistä neuvontaa jatkokoulutukseen hakeutuville muun muassa hakuprosesseista.
Työnhakutaitoja opetellaan eri tutkinnon osissa ja opiskelijan hallitessa kyseisen työnhakutaidon. Tästä ovat vastuussa kunkin tutkinnon osan opettajat. Työssäoppiminen on yksi merkittävimmistä työllistämiskeinoista, sillä hyvin monet opiskelijat saavat työpaikan työssäoppimispaikastaan.
7.2.
Opiskelijahuolto
Oppilaitoksessa pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvät asiat.
Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena on, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja ohjeet ja noudattaa niitä. Opiskelija osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä.
Hän osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä.
Opiskelija osaa suunnitella itselleen ergonomisen ja terveellisen työympäristön ja osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään.
Opiskelijahuoltotyöryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja siihen kuuluvat rehtori, apulaisrehtorit, oppilaanohjaajat,
erityisopettajat, terveydenhoitaja ja kuraattori. Tarvittaessa paikalla on myös erityisopettaja. Kriisitilanteiden varalle
on laadittu omat toimintaohjeet. Myös kiusaamiseen ja työrauharikkomuksiin puututaan aktiivisesti.
Porvoo International College –OPINTOJEN OHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO
34/40
Alakohtaiset pedagogisen tuen työryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja tarvittaessa. Alakohtaisiin työryhmiin kuuluvat apulaisrehtoreiden lisäksi opintojenohjaajat, erityisopettajat ja tarvittaessa terveydenhoitaja
ja kuraattori.
Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa kootaan aina tapauskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä, jonka vastuuhenkilö voi olla esim. apulaisrehtori. Opiskelijaa koskevat välttämättömät tiedot kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen. Monialaiseen asiantuntijaryhmään voivat kuulua esim. apulaisrehtori, kuraattori, ryhmänohjaaja sekä opintoohjaaja. Asiantuntijaryhmä voi opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumuksella nimetä myös muita asiantuntijoita
jäseneksi.
7.3.
Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
Kodin ja oppilaitoksen yhteistyöllä tuetaan opiskelijan opiskelun edellytyksiä ja hänen terveyttään, turvallisuuttaan
ja hyvinvointiaan. Yhteistyön lähtökohtana on aikuistuvan nuoren opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuun huomioon ottaminen ja huolenpitäminen tukea tarvitsevasta nuoresta.
Oppilaanohjaajat ovat aktiivisesti yhteydessä opiskelijoiden huoltajiin. Oppilaitoksella järjestetään vanhempainiltoja. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaitoksen
internet-sivuilta huoltajat löytävät tietoa opinnoista, jaksotukset, lukujärjestykset, tapahtumat ja kaikkien opettajien
yhteystiedot. Lisäksi huoltajat pääsevät tutustumaan opiskelijoiden opintoihin ja edistymiseen erilaisten projektien
kautta. Wilma-järjestelmän kautta oppilaanohjaajat, opettajat, opiskelijat ja alaikäisten opiskelijoiden huoltajat voivat käydä verkon kautta tarkistamassa opiskelijan tietoja ja lähettää tarvittaessa viestejä asianosaisille.
Porvoo International College –OPINTOJEN OHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO
35/40
HENKILÖSTÖN OSAAMISEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN POINT COLLEGESSA
Point Collegessa osaaminen ja työhyvinvointi käsitetään sekä yksilö- että yhteisvastuulliseksi toiminnaksi. Jokaisella
työntekijällä ja opiskelijalla on oma vastuu itsensä kehittämisestä ja ammattitaidon ja ammatillisen kasvun uudistumisesta. Johdon ja esimiesten tehtävänä on luoda edellytyksiä ja tukea, jotta tämä kasvu voisi tapahtua. Jatkuva
dialogi henkilöstöltä johtoon päin (bottom up) ja johdolta henkilöstöön päin (top down) pyritään pitämään avoimena ja toimivana usealla eri keinolla. Vuosina 2013–2015 korostuvat muutosorganisaatiossa työyhteisöviestintä ja
ulkoinen viestintä. Intranetin kautta pyritään luomaan yhteistä näkymää ja ymmärrystä yhteisestä työpaikasta ja sen
toimintatavoista.
Opettajien jatko- ja täydennyskoulutusta tehdään yhteistyössä mm. Haaga-Helian kanssa.
Osaamisen kehittäminen on oppilaitokselle kunnia-asia. Ammattiylpeys, ammattitaito ja jatkuva työelämän kehittäminen luovat vaateita henkilöstön jokaisen jäsenen osaamisen systemaattiseen kehittämiseen. Alla on malli Point
Collegen osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Kuva 8: Osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen Point Collegessa
Porvoo International College –HENKILÖSTÖN OSAAMISEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN POINT
COLLEGESSA
36/40
Työhyvinvoinnin kehittäminen tulee olemaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen muutoksissa merkittävää. Se
vaatii jatkuvaa usean eri tahon toimijaa ja rooleja, jotka olisi sisäistettävä tavoitteiden saavuttamiseksi. Onnistunut
työhyvinvoinnin kehittäminen takaa hyvän työskentelyilmapiirin ja lisää keskinäistä arvostusta ja kunnioitusta.
Porvoo International College –HENKILÖSTÖN OSAAMISEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN POINT
COLLEGESSA
37/40
ORGANISAATIOTASOINEN ARVIOINTITOIMINTA JA LAATUTYÖ
POINT COLLEGESSA
Point Collegessa on aloitettu 2013 koko organisaation laatu- ja arviointityö. Oppilaitokselle on rakennettu arviointimalli. Arviointimallissa työkaluna käytetään EFQM-arviointikehystä arviointialueineen (1-9). Opetushallitus velvoittaa kaikki koulutuksen järjestäjät itsearviointiin. Ensimmäinen Opetushallituksen ohjeiden mukainen pakollinen itsearviointi tehtiin vuoden 2015 alussa.
Oppilaitoksessa tehtävää kokonaisvaltaista toiminnan ja tulosten arviointia ja sen tuloksia hyödynnetään tulevan
vuoden toiminnan suunnittelussa. Arvioinnin seurauksena valitaan kehittämisen painopistealueet koko Point Collegen toimintaan.
Kuva 9: Point Collegen toiminnan ja tulosten arviointialueet
Porvoo International College –ORGANISAATIOTASOINEN ARVIOINTITOIMINTA JA LAATUTYÖ POINT COLLEGESSA
38/40
LIITTEET
1. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat
2. Oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma
3. Oppilaitoksen kestävän kehityksen suunnitelma
4. Oppilaitoksen opintojenohjaus- ja opiskelijahuoltosuunnitelma
a. Keskeyttämisen ehkäisy ja poissaolot
b.Erityisen tuen malli ja suunnitelma
b. Koulun ja kodin yhteistyön suunnitelma
c. Kiusaamisen ehkäisy ja varhainen välittäminen suunnitelman
d. Päihdesuunnitelma
5.
Oppilaitoksen erityisopetussuunnitelma
6.
Järjestyssäännöt
7.
Kansainvälisyyssuunnitelma
8.
Oppilaitoksen arviointisuunnitelma, arviointimalli ja itsearvoinnin toteuttamissuunnitelma sekä toiminta- ja
laatukäsikirja
9.
Henkilöstösuunnitelma (sisältää koulutussuunnitelman, työhyvinvointisuunnitelma, toimenkuvien rakenteen,
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman sekä perehdytysmallin)
10. Turva- ja pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma
Porvoo International College –LIITTEET
39/40
MUITA TOIMINTAA OHJAAVIA JA TÄYDENTÄVIÄ ASIAKIRJOJA
Oy Porvoo International College Ab, yhtiöjärjestys
Oy Porvoo International College Ab, hallituksen työjärjestys ja toimintasääntö
Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016, kehittämissuunnitelma, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Näyttötutkinto-opas, Näyttötutkinnon järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön, OPH:n Oppaat ja käsikirjat
2012:11
Arvioinnin opas, Ammatillinen peruskoulutus, Näyttötutkinnot, OPH:n Oppaat ja käsikirjat 2015:2
Ammatillisen perustutkinnon perusteet, Liiketalouden perustutkinto 2014, OPH:n määräys 59/011/2014
Ammatillisen perustutkinnon perusteet, Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2014, ammatillisen perustutkinnon perusteet, OPH:n määräys 79/011/2014
Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet
Näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa
peruskoulutuksessa, OPH:n määräys 93/011/2014
Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset, OPH:n määräys 91/011/2014
Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa peruskoulutuksessa, OPH:n määräys
90/011/2014
Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeiset periaatteet sekä opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteet ammatillisessa peruskoulutuksessa/Opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, OPH:n määräys 101/011/2014
Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista ammatillisessa peruskoulutuksessa, OPH:n määräys 92/011/2014
Porvoo International College –MUITA TOIMINTAA OHJAAVIA JA TÄYDENTÄVIÄ ASIAKIRJOJA
40/40