osavuosikatsaus / huhtikuu 2015

Transcription

Osavuosikatsaus
30.04.2015
Kempeleen kunta
Osavuosikatsaus 30.4.2015
2
Kempeleen kunta
Sisällysluettelo
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ALKUVUOTEEN 2015
3
YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS
5
VÄESTÖ
7
TYÖTTÖMYYS
7
HENKILÖSTÖ
8
TULOSLASKELMA
10
TULOSLASKELMAN ANALYSOINTI
10
Toimintatuotot
11
Maanmyyntivoitot
11
Toimintakulut
12
Henkilöstömenot
13
Palvelujen ostot (erikoissairaanhoito)
14
Muut toimintakuluerät
14
Analyysi verotuloista ja valtionosuuksista
14
Vuosikate
14
Poistot
15
Loppuvuoden ennuste
15
RAHOITUSLASKELMA
16
Toiminnan rahavirta
16
Investoinnin rahavirta
17
Lainamäärä 30.4.
17
Loppuvuoden ennuste
17
TASE
18
TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA
20
Tavoitteiden sitovuus
20
Rahamääräisten erien sitovuus
20
KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PROSESSEITTAIN
24
Kunnanjohto
25
Peruspalvelut
31
Ympäristöpalvelut
39
INVESTOINNIT 30.4.2015
43
Maa- ja vesialueet
44
Rakennukset
44
Muut pitkävaikutteiset menot
46
Kunnallistekniikka
47
Tietokoneohjelmistot
48
Koneet ja kalusto
49
3
Kempeleen kunta
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ALKUVUOTEEN 2015
Eduskuntavaalit leimasivat vahvasti vuoden 2015 ensimmäisiä kuukausia, kun puolueet
ehdokkaineen yrittivät kilpaa ujuttaa sanomaansa julkiseen keskusteluun. Valtaa käyttivät lopulta
äänioikeutetut, joista 70,1 % (2011: 70,5 %) kävi vaaliuurnilla. Oulun vaalipiirissä
äänestysaktiivisuus oli 68,1 % (2011: 67,7 %) ja Kempeleessä 73,2 % (2011: 71,9 %). Maan
suurimmaksi puolueeksi nousi Suomen Keskusta 21,1 %:n kannatuksella. Seuraavat sijat
menivät Kansalliselle Kokoomukselle (18,2 %), Perussuomalaisille (17,7 %) ja Suomen
Sosiaalidemokraattiselle Puolueelle (16,5 %).
Eduskuntavaalien tulos vaikuttaa oleellisesti kuntapolitiikan suuntaan lähivuosina. Parhaillaan
käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa määritellään ohjurit tuleville vuosille niin taloudellisesti
kuin toiminnallisestikin. Luvassa on rakenteellisia uudistuksia ja taloudellista vyönkiristystä.
Hyvinvointi -Suomi on tervehdytettävä kroonistuvan taantuman kourista. Se vaatii selkeää visiota
tulevaisuuden suunnasta, johtajuutta, päätöksentekokykyä ja rakenteiden uudistamista.
Odotettavissa on strateginen hallitusohjelma, jonka ydin kiteytyy muutamaan isoon tavoitteeseen
monikymmensivuisen tavoiteluettelon sijaan.
Oulun seudulla on tärkeä rooli koko pohjoisen Suomen ja arktisen alueen kehityksessä.
Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen mahdollistaa osaltaan kansallisen kasvun ja
kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Oulun seudun kunnat ovatkin yhdessä esittäneet
hallitusohjelmaneuvotteluihin
oman
alueensa
näkökulmasta
neljä
keskeistä
tavoitekokonaisuutta. Ensinnäkin ehdotetaan, että suurten kaupunkiseutujen asemaa kasvun ja
työllisyyden vetureina vahvistetaan. Oulun seutua ehdotetaan nuorisotyöllisyyden
kokeilualueeksi.
Toiseksi
korostetaan
koulutuspolitiikan
merkitystä.
Yliopiston,
ammattikorkeakoulun ja arktisen osaamisen vahvistaminen tuottaa kilpailukykyä niin
seudullisesti kuin valtakunnallisestikin. Oulun luonnonvarakeskusta tulee kehittää laaja-alaisesti
ja toisen asteen koulutuksen tarjonnan ja aloituspaikkojen tulee vastata ikärakennetta ja
kysyntää.
Kolmas keskeinen nosto liittyy liikenteen ja logistiikan verkostoihin. Oulun seutu on
liikenteellisesti Pohjoisen Skandinavian solmukohta. Liikennepolitiikan kärkihankkeiksi nostetaan
VT4, Seinäjoki-Oulu -kaksoisraide, Oulun syvempi satamaväylä sekä Oulun lentoaseman roolin
vahvistaminen kansainvälisen lentoliikenteen kauttakulkuasemana. VT4:n perusparannustyön
sisällyttäminen tulevan
hallituskauden
ohjelmaan on
erittäin tärkeää
Zatelliitin
eritasoliittymäjärjestelyjenkin näkökulmasta. Neljäs viesti hallitusneuvottelijoille liittyy
rakenneuudistusten välttämättömyyteen. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita tulee vähentää. Kuntien
ja valtion tehtäväjako on saatava kuntien kannalta kestäväksi. Sote -järjestämisuudistuksessa
erityinen huoli on sen rahoitusmallissa. Ikärakenteen ja sairastavuuden lisäksi siinä on
huomioitava olosuhdetekijät, erityisesti syrjäisyys ja pitkät välimatkat.
Kempeleen kunnanvaltuusto otti helmikuussa kantaa seudun kuntarakenneselvityksen
loppuraporttiin. Selvitysmiehet eivät esittäneet alueelle suurkuntaliitosta, vaan totesivat kuntien
välisen yhteistyön olevan nykyoloissa paras tapa vastata käsillä oleviin haasteisiin. Valtuusto
yhtyi selvitysmiesten näkemykseen. Itsenäinen, päätöksentekokykyinen ja taloudellisesti
tasapainoinen Kempele kykenee parhaiten kehittämään elinvoimaansa ja vastaamaan alueensa
väestön sekä yritysten erilaisiin tarpeisiin.
Valtuuston linjaus on tukeva pohja kunnan kehittämistyölle. Sitä onkin jatkettu laajalla rintamalla.
Toimintoja on perattu läpi, ohjeistuksia päivitetty, prosesseja kuvattu ja toimintatapoja rukattu.
Tämän kaiken tavoitteena on tehostaa prosesseja, toimia läpinäkyvästi ja selkeästi.
Talousarviovuosi 2015 onkin lähtenyt Kempeleessä liikkeelle pääosin arvioidusti. Toiminnalliset
tavoitteet ovat alkaneet toteutua odotetusti eri prosesseissa. Taloudellinen toteuma on
kokonaisuudessaan tasapainossa, vaikkakin sen pitävyyden suhteen on haasteita muun
muassa maanmyynnin, varhaiskasvatuksen, erikoissairaanhoidon ja työllisyyden osalta.
Tulokertymät ovat olleet toistaiseksi hyvät niin toimintatuottojen, verotulojen kuin
valtionosuuksienkin osalta. Lisäksi huomioitavaa on, että Kempele on saanut merkittävää, osin
talousarviossa ennakoimatonta, ulkopuolista rahoitusta useisiin kuluvan vuoden aikana
toteutettaviin hankeselvityksiin ja liikenneinfrakohteisiin. Investointiohjelman suuria yksittäisiä
4
Kempeleen kunta
kohteita, terveyskeskusta ja koulun liikuntasalia, on valmistelu pitkin kevättä ja hankkeiden
toteutus käynnistyy kesän aikana.
Yhteistyö viranhaltijoiden ja luottamusmiesten kanssa on toiminut moitteettomasti. Uudet
puheenjohtajat niin valtuustossa kuin hallituksessakin ovat ottaneet tehtäväalueensa nopeasti
haltuun ja kantaneet niihin sisältyvän vastuun moitteettomasti. Yhteen hiileen puhaltaminen
onkin perusedellytys elinvoimaisen Kempeleen kehittymiselle myös tulevaisuudessa.
Tuomas Lohi
Kunnanjohtaja
5
Kempeleen kunta
YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS
Kansainvälinen talous
Euroopan talousnäkymiä vaimentavat jäsenmaiden heikko kilpailukyky ja korkea julkisen
velkaantumisen taso. Talouskehitys on ollut pitkään heikkoa myös euroalueella, joka on paininut
kaksoistaantumassa ja kärsinyt korkeasta työttömyydestä. Nyt Euroopan talousnäkymät ovat
aikaisempaa myönteisemmät, ja monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden
talouskehitys esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on ollut pirteää. Maailmantalouden kasvun
veturina toimivat tällä hetkellä Yhdysvallat ja sen rinnalla Iso-Britannia.
Euroopan piristynyt kasvu ei kuitenkaan välity juurikaan Suomen bruttokansantuotteeseen, sillä
esimerkiksi Euroopan komission mukaan Suomen talouskasvu ensi vuonna on Euroopan
heikoin. Surkeisiin kasvulukuihin vaikuttavat Venäjän tilanteen ohella erityisesti Suomen viennin
rakenteeseen ja kilpailukykyyn liittyvät ongelmat.
Edellytykset talouskasvun piristymiselle ovat periaatteessa nyt erinomaiset, sillä energian,
erityisesti öljyn, hinta on matalalla, euron ulkoinen arvo on heikentynyt ja EKP:n rahapolitiikka
elvyttävää. Myös korkotason ennakoidaan pysyvän matalana varsin pitkään. Vientisektorilla
toimivien yritysten lisäksi näistä tekijöistä hyötyvät myös kotitaloudet, sillä maltillinen hinta- ja
korkokehitys tukee ostovoimaa ja yksityistä kulutusta. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan
tänä vuonna erittäin vaimeasti, vajaat puoli prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen odotetaan
nousevan noin prosentin.
Talouskasvun piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko.
Työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet, minkä lisäksi alueelliset ja ammatilliset erot
työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa ovat suuret. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä
entisellä, varsin korkealla, tasollaan, vaikka talouskasvun piristymisen odotetaan kääntävän
työttömien määrän vähitellen loivaan laskuun. Työllisyysasteen odotetaan pysyvän
ennusteajanjakson ajan suurin piirtein ennallaan tai paranevan hieman. Lähde: Kuntaliiton
kunnat.net: Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalous.
Taloudellinen tilanne Suomessa
Suomen kansantalouden lähtökohdat uudelle hallituskaudelle ovat erittäin haastavat. Suomen
bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja kokonaisarvonlisäys on reilut 8
prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden 2007 lopussa. Lähivuosien kasvunäkymät
lupaavat parhaimmillaankin vain noin yhden prosentin kasvua. Suomen vientisektori ei tunnu
pääsevän kansainvälisen kasvun imuun, ja kotimarkkinat taas kärsivät vaimeasta
tulokehityksestä ja sopeutustoimista.
Viime vuonna bruttokansantuotteen määrä laski hieman, eli 0,1 prosenttia. Kahtena
aikaisempana vuonna kansantuotteen lasku on ollut noin prosenttiyksikön voimakkaampaa.
Kokonaiskysyntää ovat näinä vuosina leikanneet erityisesti yksityisten investointien ja viennin
supistuminen. Suomen vienti onkin kehittynyt jo pitkään hitaammin kuin maailmankaupan kasvu.
Myös yksityisen kulutuksen määrä on kehittynyt viime vuosina heikosti. Sen sijaan julkinen
kulutus on kasvanut, vaikka kasvuprosentit ovatkin olleet hyvin vaimeita.
Tänä vuonna kansantalouden ei enää ennakoida supistuvan, mutta nopeaa käännettä
parempaan ei ole odotettavissa. Ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja,
sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys oli helmikuussa 0,5
prosenttia matalampi kuin edellisen vuoden helmikuussa. Loppuvuodelle odotetaan kuitenkin
maltillista suhdannekäännettä. Ennustelaitokset ovat varsin yksimielisiä suhdannekäänteen
6
Kempeleen kunta
ajoittumisesta loppuvuodelle ja siitä, että tänä vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa
hieman. Kasvun odotetaan pohjautuvan lähinnä vientikysynnän ja yksityisen kulutuksen
pienehköön lisääntymiseen.
Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan muuttuvan laajapohjaisemmaksi ja piristyvän, vaikka
ennusteiden kasvuprosentit jäävätkin tasoltaan yhä vaatimattomiksi. Lähes kaikki
suhdannelaitokset ennustavat ensi vuodelle noin 1,0–1,5 prosentin kasvua. Lähde: Kuntaliiton
kunnat.net: Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalous.
7
Kempeleen kunta
VÄESTÖ
Vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa Kempeleen kunnan väkiluku oli 16.889 henkilöä. Talousarvio
2015 valmisteltiin 305 asukkaan lisäykselle.
Alkuvuoden 2015 tammi-maaliskuussa väestö on lisääntynyt 9 asukkaalla, joten asukasluku on
ennakkotietojen mukaan 16.898 maaliskuun lopussa. Kolmen ensimmäisen kuukauden
muuttotappio oli 35 henkilöä. Alkuvuoden kehityksen perusteella ennustettuna väestöennuste
jää alle arvioidun. Selityksinä ennakoitua hitaampaan kehitykseen ovat tulomuuton vähäisyys,
lähtömuuton kasvu sekä syntyvyyden lasku.
TYÖTTÖMYYS
Työttömyysaste on ollut koko alkuvuoden 2015 edellisvuosia korkeampi. Tammikuun lopussa
työttömiä oli lähes 17 % työvoimasta. Mukana luvuissa on myös lomautetut.
8
Kempeleen kunta
Nuorten alle 25 – vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan
ajankohtaan nähden 22:lla. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on lisääntynyt 29:llä, sen sijaan
pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt 9:llä.
HENKILÖSTÖ
Henkilöstön määrä
Henkilöstön lukumäärään sisältyy kunnan kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa virkasuhteissa tai
työsuhteissa oleva henkilöstö (vakinaiset, sijaiset ja tilapäiset).
Kokonaishenkilömäärä oli 30.4.2015 yhteensä 1034 henkilöä. Vakinaisessa virka- tai
työsuhteessa 30.4.2015 oli yhteensä 738 henkilöä, sijaisina 185 henkilöä ja tilapäisessä
työsuhteessa 61 henkilöä.
9
Kempeleen kunta
Henkilöstön määrä prosesseittain
Poissaolot
Sairauslomien määrä (kalenteripäivät) on lisääntynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan
verrattuna yhteensä 497 päivää.
Populus-järjestelmän sairauspoissaolohälytykset on otettu käyttöön loppukeväästä 2015.
Kaikki sairauspoissaolot yhteensä, kalenteripäivää / henkilö
10
Kempeleen kunta
Henkilöstömenot
Sijaismäärärahoista on käytetty jo 49 % huhtikuun loppuun mennessä. Sijaismäärärahojen
kasvuun vaikuttaa mm. lisääntyneet sairauslomat ja pidetyt vuosilomat.
Henkilöstön palkat yhteensä 30.4.2015
Lomapalkkavelka
Vuoden 2014 tilinpäätöksessä lomapalkkavelan kasvu edelliseen vuoteen oli merkittävä.
Vuoden 2015 aikana kiinnitetään erityinen huomio siihen, että vuosilomat pidetään oikeaan
aikaan ja pitämättömiä lomapäiviä ei pääse kertymään suuria määriä.
Lomapalkkavelka on vähentynyt huomattavasti 30.4.2015 edellisen vuoden vastaavaan
ajankohtaan verrattuna. Lomapalkkavelan muutokseen vaikuttaa se, että vuosilomia ja
säästövapaita on pidetty alkuvuodesta 2015 suunnitelmallisesti.
TAULUKKO 4. Lomapalkkavelan muutos
Lomapalkkavelka €
Pitämättömät vuosilomat pv
30.4.2014
6 149 697
49 652
11
30.4.2015
5 324 383
34 138
-
muutos
825 314
15 514
Kempeleen kunta
TULOSLASKELMA
TULOSLASKELMAN ANALYSOINTI
Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, kuinka tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta
aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu
kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Lisäksi
tuloslaskelma kuvaa kuinka toimintatuotot riittävät kattamaan lainojen korko- ja muihin
rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin.
Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot:
 Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja
valtionosuuksilla.
 Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu
huomioon verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot ja –kulut.
 Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen.
 Poistoeron muutos kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä, koska kyse on tilikauden
tuloksen järjestelystä.
Raportoinnin osalta on huhtikuussa 2014 toteutettu merkittävä muutos, jossa kirjanpidon ns.
kuukausikatkoja on pidennetty aikaisempaan käytäntöön verrattuna. Osavuosikatsauksen, eli
huhtikuun raportoinnin osalta voidaan todeta, että vertailua edellisen vuoden vastaavaan aikaan
voidaan nyt tehdä. Tavoitteena on myös luoda paremmat edellytykset tuloksen ennustamiselle ja
ennen kaikkia uhkatekijöihin reagoimiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
12
Kempeleen kunta
Toimintatuotot
Kempeleen kunnan toimintatuottojen kokonaismäärä on 3,8 milj. € (37,7 %), lisäys edelliseen
vuoteen verrattuna on 726.000 euroa. Tuotoista merkittävimmin alkuvuoden osalta kasvoivat
maksutuotot (44,5 %). Maksutuottoihin on kirjattu kertakorvauksena maankäyttö ja
kehittämiskorvauksia yhteensä yli 620.000 euroa. Tulet ja avustuksissa kohta työllistämistuki on
toteutunut vain 7,3 % toisaalta muut tuet ja avustukset valtiolta (hankerahaa) on kirjattu 495.000
euroa. Tulolisäyksenä on myös poikkeava kirjaus, koskien opetusryhmien pienentämisrahaa
(kertaluonteinen erä). Vuodelta 2014 siirtynyt raha ja vuoden 2015 aikana saatu uusi avustus on
seurannan helpommin hahmottamiseksi kirjattu kaikki tuloksesi siitä huolimatta, että vastaava
meno kirjaantuu koko vuoden aikana.
Talousarviovertailussa tulee kuitenkin huomioida, että prosessien osalta valtuustoon nähden
sitovat erät ovat muuttuneet edellisestä vuodesta. Lähtökohtaisesti sitovuus määräytyy
bruttoperiaatteen mukaisesti jolloin tulot ja menot ovat omina ryhminä sitovia. Vuoden 2015
osalta ei sovelleta käyttökatteen sitovuusperiaatetta.
Valmistus omaan käyttöön kirjauksia ei ole tehty alkuvuoden osalta.
Toimintatuottojen kehitys on kokonaisuutena muutaman vuoden ajalta ollut negatiivinen.
Maanmyyntivoitot
13
Kempeleen kunta
Maanmyyntituloja arvioidaan saatavan yhteensä talousarviossa esitetyn verran.
Maanmyyntituloista kirjataan käyttötalousosaan maaomaisuuden hallinnan palveluyksikköön
maksettujen tonttien myyntivoitoksi n. 325.724 €.
Tontteja on myyty seuraavasti: Omakotitalotontteja 13 kpl (595.000 €), paritalotontteja 0 kpl,
rivitalotontteja 1 kpl (105.000 €). Lisäksi on myyty 1 kpl yritystontteja (126.000 €).
Allekirjoitettujen
tonttikauppojen myyntihinta on yhteensä 826.000 euroa. Lisäksi on allekirjoitettu yksi yritystontin
kauppakirjan esisopimus jonka kauppahinta on 100.000 €
Maanmyynnin organisointia on muutettu siten että kehitysjohtaja vastaa elinkeino- / yritystonttien
vuokraamisesta ja myynnistä. Ympäristöpalvelut vastaavat muiden maa-alueiden vuokrauksesta
ja myynnistä.
Osavuosikatsauksen jälkeen (toukokuussa) on myyty 3 kpl omakotitalotontteja yht. 120.000 €.
Toimintakulut
Kempeleen kunnan toimintakulut ovat 29,4 milj. euroa (33,8 %). Toimintakulujen vertailu
edelliseen vuoteen on haastavaa koska raportointiaikataulua on muutettu. Tilikauden tuloksen
vertailuun kirjauskauden muutoksella ei ole vaikutusta.
Toimintakulujen suurin menoerä on henkilöstökulut 13,9, milj. euroa (32,6 %) ja toiseksi suurin
menoerä on palvelujen ostot 11,9 milj. euroa (35,5 %). Ylitystä talousarvioon nähden on
avustuksissa jossa toteumaprosentti on 34,4 % ja aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa 33,5 %.
14
Kempeleen kunta
15
Kempeleen kunta
Henkilöstömenot
Tilinpäätöksessä 2014 lomapalkkavelka kasvoi yli miljoonalla eurolla edellisen tilinpäätökseen
nähden. Vuoden 2015 alusta on kiinnitetty erityistä huomiota lomapalkkavelkaan ja siihen miten
esimiehet voivat velkaan vaikuttaa. Lomapalkkavelka kasvoikin alkuvuodesta vielä merkittävästi
mutta huhtikuun lopun tilanteessa lomapalkkavelan kasvu kääntyi ja kasvua tilinpäätökseen
nähden on vain 367.000 €.
Lomapalkkavelka pienenee kun lomia pidetään ja vastaavasti lomapalkkavelka kasvaa kun
lomia ansaitaan. Lomapalkkavelkaa ja ennen kaikkea lomapalkkavelan muutosta seurataan
kirjanpidossa joka kuukausi. Lomapalkkavelka kuvaa henkilöstön pitämättömien lomien,
pitämättömien säästövapaiden ja maksamattomien lomarahojen määrää tarkasteluajankohtana.
Lomapalkkavelan muutoksen seurannassa tulee huomioida, että talous laaditaan
vuosibudjettina. Toteumaa taas seurataan kumulatiivisesti kuukausittain. Talousarvion laadinnan
yhteydessä on lomapalkkavelka suunniteltu siten, että tilikausien välillä lomapalkkavelka pysyy
vakiona. Tällöin muutos on 0 euroa. Koska lomapalkkavelkaa seurataan aktiivisesti, tulee
vastaavasti myös määräaikaisten ja sijaisten palkkamenoja tarkkailla. Neljän kuukauden
toteuma on huolestuttavasti yli talousarvion tasaisen kehityksen. Heikon työllisyystilanteen
vuoksi tukityöllistämisen talousarvion pitävyys on haastavaa. Henkilöstökorvaukset ovat Kelan
työnantajalle maksamat korvaukset sairausajanpalkoista. Talousarvion laadinnan yhteydessä on
erittäin haastavaa arvioida henkilöstökorvausten määrä. Esimiesten lomapalkkavelan
sisäistämiseen tulee kiinnittää erityistä huomioita. Kirjauskäytäntö on uusi ja tästä syystä
aiheuttaa hämmennystä. Taloustietokoulutusta järjestetään ja esimiesinfossa käydään myös läpi
kirjausperiaatteita.
16
Kempeleen kunta
Palvelujen ostot (erikoissairaanhoito)
Euromääräisesti merkittävimmin kasvoivat edellisenä vuonna palvelujen ostot, joihin tänä
vuonna on käytetty 11,9 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon alkuvuoden kehitys on huolestuttava.
Toteuma prosentti on jo 38,3 %.
Muut toimintakuluerät
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -ryhmän toimintakulut olivat 1,6 milj. euroa (33,4 %) ja niiden taso
ennustetaan pysyvän ennallaan.
Toimintakuluissa avustukset -ryhmän toteuma ylittää talousarvion kehityksen. Avustukset ovat
huhtikuun loppuun mennessä 1,7 milj. euroa (34,4 %). Haasteena loppuvuoden osalta on mm.
varhaiskasvatuksen palvelusetelimenot.
Analyysi verotuloista ja valtionosuuksista
Valtionosuudet ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti.
Kunnallis- ja yhteisöveron alkuvuoden kertymä on hyvä. Kuntaliiton loppuvuoden
veroennusteessa ei ole talousarvioon nähden poikkeamaa. Kaikkien verotulojen osalta
ennustetaan, että talousarvio toteutuu täysimääräisenä.
Vuosikate
Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon
verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja –kulut. Huhtikuun vuosikate on 3,3 miljoonaa
euroa. Vuoden 2014 huhtikuun vuosikate oli 1 milj. euroa.
17
Kempeleen kunta
Poistot
Poistot pysyvistä vastaavista olivat 1,8 miljoonaa euroa. Alkuvuoden toteumaprosentti on 32,7
%. Vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Vuoden 2015 investointihankkeet
valmistuvat loppuvuodesta. Uusien investointihankkeiden poistot alkavat kun hanke on otettu ns.
tuotantokäyttöön. Vuoden 2014 talousarvion suunnitelman mukaiset poistot esitetään
tarkistettavaksi uuden poistosuunnitelman mukaisesti.
Loppuvuoden ennuste
Ympäristö- ja elinkeinopalveluiden ennusteet maanmyyntivoiton osalta ei ole tässä vaiheessa
vuotta perusteltua muuttaa.
Peruspalveluiden osalta talousarvion ylityspaineita on erikoissairaanhoidon, varhaiskasvatuksen
palvelusetelin sekä Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden osalta. Työllistämisen osalta
toimintatuotot ennustetaan jäävän alle talousarvion.
Verotulot ovat kehittyneet hyvin ja loppuvuoden ennusteen osalta odotetaan, että talousarvio
toteutuu. Kesän aikana valmistellaan henkilöstösivukulujen taloudellisen tuen talousarvion
tarkastusta koko kunnan tasolle. Lisäksi pysyvien vastaavien poistot oikaistaan vastaamaan
vuoden 2014 lopussa valtuuston hyväksymiä ohjeita.
Tarkka talouden hoito ja talousarvion pitävyys edellyttää, että jokaisen ohjauksen ja päätöksen
yhteydessä viranhaltijat sekä toimielimet pohtivat ennen päätöksentekoa onko talousarviossa
varattu määrärahat päätöksen taloudellisille vaikutuksille. Haasteena vuodelle 2015 voidaan
todeta, että muuttuneet sitovuustasomäärittelyt eivät ole kaikille selvät. Jokaisen tulisi muistaa,
että tuotot ovat omanaan sitova erä ja menot omanaan sitova erä. Kate ei ole enää sitova erä
valtuustoon nähden. Ohjauksia tai varsinkaan päätöksiä ei tulisi tehdä jollei
talousarviovaikutukset ole kirkkaasti kaikille selvillä. Päätösten vaikutukset talousarvioon tulee
myös konkreettisesti päättää talousarviomuutoksia ja muutokset tulee kirjata viralliseen
talousseurantajärjestelmään.
Talouden ymmärtämystä tulee myös lisätä henkilöstön keskuudessa.
18
Kempeleen kunta
RAHOITUSLASKELMA
Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama
rahavirta. Lisäksi rahoituslaskelmaan merkitään lainakannan muutokset.
Toiminnan rahavirta
Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta
rahavaroihin. Tulorahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään maan myyntivoitot, jotka
on kirjattu tuloslaskelmaosaan muihin toimintatuottoihin sekä lisätään mahdolliset satunnaiset
tuotot (alkuvuoden osalta ei ole satunnaisia tuottoja).
19
Kempeleen kunta
Toiminnan rahavirta on + 3 miljoonaa euroa.
Investoinnin rahavirta
Investoinnin rahavirta saadaan, kun investointimenoista vähennetään maan myyntitulot ja
investointikohteisiin saadut valtionosuudet.
Investointimenoja on kertynyt 1,6 miljoonaa euroa. Alkuvuoden osalta on toteutettu
maanhankintaa yhteensä 439.000 eurolla ja liikenneväylien rakentamista yhteensä 346.000
eurolla. Vuoden 2015 suuret hankkeet: terveyskeskuksen uudisrakennus- ja saneeraushanketta
ja kirkonkylän yläasteen liikuntasalin valmistelut ovat käynnissä.
Investointiohjelmaa tuodaan valtuuston käsittelyyn sen jälkeen kun terveyskeskus hankkeen
kokonaishinta ja rahoitusmalli on saatu päätökseen. Kiinteistöleasingin yhteydessä kiinteistön
omistus siirtyy Kuntarahoitukselle ja rakennushankkeen rahoitus on ns. taseen ulkopuolista
rahoitusta. Tältä osin esitetään talousarviolaina valtuuden pienentämistä. Kirkonkylän yläkoulun
liikuntasalin kilpailutuksen tuloksena voidaan todeta, että talousarvio ei riitä kattamaan
kustannuksia. Lisäksi hankkeen aloitus ja laajuus on muuttunut alkuperäisestä suunnitelmasta.
Investointiohjelman määrärahojen tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös muiden
investointikohteiden määrärahan kattavuus.
Lainamäärä 30.4.
Talousarviovuoden aikana ei ole otettu uutta lyhytaikaista tai pitkäaikaista lainaa. Edellisten
tilikausien aikana nostettua lainaa on lyhennetty 1,2 miljoonaa euroa. Lainakanta 30.4.2015 oli
32 milj. euroa ja vastaavalta ajanjaksolta tunnusluku lainaa per asukas oli 1.894 euroa. / asukas.
Talousarviolainaa ei ole otettu myöskään osavuosikatsausraportin laadintahetkenä.
Loppuvuoden ennuste
Erittäin todennäköistä on, että investointimenot eivät toteudu siinä laajuudessa kuin talousarvion
yhteydessä on päätetty. Tämä toki edellyttää, että terveyskeskushankkeen hinta ja
leasingrahoitus-sopimus hyväksytään. Kirkonkylän yläkoulun liikuntasalin hankkeen
kilpailutuksen tuloksena oli hankekokonaisuus joka ylittää 300 - 400 € alkuperäisen talousarvion.
Lisäksi investointiohjelmaa tulee tarkentaa myös tulorahoituksen osalta (hankerahoitusta on
saatu kahteen investointikohteeseen). Kokonaisuudessaan toiminnan ja investoinnin rahavirta
paranee. Ennusteen mukaan mikäli kaikki em. talousarviomuutokset toteutuvat voidaan
lainanottovaltuutta vuodelle 2015 pienentää.
20
Kempeleen kunta
21
Kempeleen kunta
TASE
22
Kempeleen kunta
23
Kempeleen kunta
TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio on
valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. Talousarvion hyväksymisen
yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli
kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Talousarvio on laadittava siten, että
edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan.
Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 65 §:n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset
ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot.
Tavoitteiden sitovuus
Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava.
Toiminnan ja talouden yhteen kytkennän korostamisesta seuraa, että määrärahojen tai
tuloarvioiden muutosten vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin selvitetään. Jos tavoitteet eivät
ole saavutettavissa talouden perusteissa tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston
hyväksyttävä myös tavoitteita koskevat muutokset.
Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita eivät ole sitovia eriä. Prosesseihin on
lisätty suoritetaulukoita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Talousarvioasiakirjaan kirjatut
keskeiset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia.
Rahamääräisten erien sitovuus
Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat.
Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu
varojen käyttämiseen.
Talousarviossa osoitettua sitovaa määrärahaa ei saa ylittää. Jos määräraha osoittautuu
riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten
rahoitustarve katetaan. Toisaalta velvollisuutta käyttää määrärahaa kokonaisuudessaan ei ole
jos asetetut tavoitteet on saavutettu.
KÄYTTÖTALOUSOSA
Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden
edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää käyttötalousosan kokonaisuuksista,
joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan.
Kempeleen kunnan käyttötalousosan rakenne on seuraava (raportointitaso):
1.
Kunnanjohto

Kunnanjohto

Yleispalvelut
2.
Peruspalvelut

Peruspalvelujohto

Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu

Vapaa-aika

Terveys ja toimintakyky

Sosiaalinen turvallisuus
24
Kempeleen kunta

3.




Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito
Ympäristöpalvelut
Ympäristöpalveluiden johto
Ympäristön kunnossapito
Tilapalvelut
Maankäytön valvonta ja suojelu
Vuoden 2015 talousarviossa on muutettu talousarvion sitovuutta. Talousarvioasiakirjaan on
merkitty sitovat erät bruttoperiaatetta noudattaen. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat
seuraavat:
1.
Kunnanjohto
2.
Peruspalveluiden sosiaali- ja terveyspalvelut
3.
Peruspalveluiden lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ja vapaa-aika
4.
Ympäristöpalvelut.
Peruspalvelut on talousarvion sitovuusnäkökulmasta jaettu kahteen osaan, sosiaali- ja
terveyspalvelut (sisältää peruspalvelujohdon, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus
sekä ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessit) sekä lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu
ja vapaa-aika sisältävät vapaa-ajan alaprosessin. Prosesseja sitoo sekä ulkoiset, että sisäiset
tulot ja menot.
Kunnanhallitusta sitoo bruttoperiaatteen mukaisesti koko kunnan käyttötalousosan toimintatuotot
ja toimintamenot omina erinään. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuustoon
nähden asetetut toiminnalliset tavoitteet sekä tilikauden tulostavoite toteutuu.
Kunnanjohtajaa sitoo kunnanjohdon toimintatuotot ja toimintamenot omanaan bruttoperiaatteen
mukaan. Peruspalvelujohtajaa sitoo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatuotot ja
toimintamenot omanaan. Lisäksi peruspalvelujohtajaa sitoo lasten ja nuorten yhteisöllisen
kasvun toimintatuotot ja toimintamenot omanaan. Teknistä johtajaa sitoo ympäristöpalveluiden
toimintatuotot ja toimintamenot ominaan.
Kunnanjohtaja päättää talousarviomuutoksista kunnanjohdon sisällä. Peruspalvelujohtaja
päättää talousarviomuutoksista sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällä sekä lasten ja nuorten
yhteisöllisen kasvun sisällä. Tekninen johtaja päättää talousarviomuutoksista
ympäristöpalveluiden sisällä. Talousarviomuutoksia ei voida prosessien sisällä tehdä jos ei
muutokselle ole esittää samassa yhteydessä täysi kate. Prosessien talousarviomuutoksilla ei
saa olla minkäänlaista vaikutusta koko kunnan vuosikatteeseen.
Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan projektit ja hankkeet jotka ylittävät talousarviovuoden on
vietävä valtuuston päätettäväksi. Rahoittajan hyväksymän rahoituspäätöksen jälkeen hanke
voidaan käynnistää ja hankkeelle voi syntyä kustannuksia. Vyörytykset eivät ole valtuustoon
nähden sitovia eriä.
TULOSLASKELMAOSA
Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään
määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille.
Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat myös verotulot, valtionosuudet, korkotulot, mutta
rahoitustuotot, korkomenot, muut rahoitusmenot, suunnitelman mukaiset poistot sekä
satunnaiset erät.
25
Kempeleen kunta
RAHOITUSOSA
Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan
vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. Sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja
vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset.
INVESTOINTIOSA
Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai
hankeryhmille, joiden menot kirjanpidossa aktivoidaan tasetileille.
Investoinnit on valtuustoon nähden sitovia maa- ja vesialueiden, rakennusten, muiden
pitkävaikutteisten menojen, kunnallistekniikan, tietokoneohjelmien, osakkeiden ja osuuksien
määrärahojen sekä koneiden ja kaluston osalta hankekohtaisesti. Hankekohtaisesti toteutetaan
sitovuus bruttoperiaatetta noudattaen. Investointiosiossa eritellään tarkemmin valtuustoon
nähden sitovat erät.
Investointikohteittain valtuustoon nähden sitovaa on myös hankkeen koko kustannusarvio,
talousarviovuodelle varattava määräraha sekä hankkeelle asetetut tavoitteet.
TALOUSSUUNNITELMA SITOVUUS
Talousarvion sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelma (vuodet 2016-2017)
Taloussuunnitelma on velvoittava asiakirja. Siitä saa poiketa vain perustellusta syystä.
TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA
Talousarvion toteumasta raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja vastaava tieto
saatetaan valtuustolle tiedoksi kokousaikataulun mukaisesti. Osavuosikatsaus laaditaan 30.4 ja
31.8 kirjanpidon tilanteen mukaan. Konsernitaloudesta raportoidaan 31.8 osavuosikatsauksen
yhteydessä.
VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE 2015
Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan talousjohtajalle valtuuden ottaa 10,5 milj. euroa
tilapäislainaa. Tilapäistä lainaa ei ole käytetty vuoden 2015 aikana.
Sitovuustaso on raportissa merkitty sinisellä värillä. Oranssi väri kuvaa vuoden 2015 toteumaa.
26
Kempeleen kunta
27
Kempeleen kunta
KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PROSESSEITTAIN
28
Kempeleen kunta
29
Kempeleen kunta
30
Kempeleen kunta
Kunnanjohto
Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta
Vuoden 2015 alusta on talousarviorakennetta muutettu tukipalvelukeskuksen purkamisen
myötä. Kunnanjohtoon on tukipalvelukeskuksen toiminnoista siirtynyt talous- ja
henkilöstöhallinto, tietotekniikkapalvelut sekä ateria- ja puhdistuspalvelut. Kunnanjohdon
vertailutietoja vuoden 2014 osalta on muutettu siten, että vertailtavuus voidaan tehdä vuoden
2015 tietoihin.
Toimintatuottojen kertymä 31,8 % ja toimintamenojen kertymä on 33,4 %. Alkuvuoden osalta
voidaan todeta, että tilanne on talousarvion suhteen edelleen haastava.
Kunnanjohto
Kunnanjohdon talousarvion tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Loppuvuosi edellyttää
kuitenkin tiukkaa talouskuria.
Alkuvuoden väestökehitys on ollut ennakoitua vaisumpaa. Työpaikkakehityksessä arvioidaan
31
Kempeleen kunta
tapahtuneen pientä lisäystä kuntaan muuttaneen ja perustettujen uusien yritysten seurauksena.
Sijoitu Kempeleeseen toimintoa ollaan tehostettu ja kuntaa markkinoitu aktiivisesti yritysten
suuntaan. Olemassa olevissa yrityksissä on vierailtu aktiivisesti.
Yritystonttikauppa on hieman piristynyt edellisvuodesta. Tonttikaupat on tehty kahdesta Paiturin
yritystontista ja esikauppakirja yhdestä tontista. Vuokrauspäätöksiä tehty 2 kpl Riihivainiolta.
Varauksia on voimassa 7 kpl yritystonteista (Vihikari, Riihivainio, Paituri). Yritystonttien
myyntitavoite 180.000 euroa tullaan ylittämään.
Viestinnässä suurin ponnistus on ollut nettisivujen uudistaminen. Uudet sivut julkaistaan
kesäkuun alussa. Linnakallio master plan –hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti.
Aloituskokous on pidetty. Kaapo-hanke käynnistyy kesäkuussa Kempeleen kunnan osalta.
Uutena on käynnistynyt Jätehuollon järjestämiseen liittyvä selvityshanke.
Sitovat tavoitteet
Hallittu ja riittävä väestönkasvu
Tavoitetaso 2015
Mittari / arviointikriteeri
Tilanne 30.4.2015
31.12.2015 asukasluku 17 075.
Lisäystä 305 arvioituun
asukaslukuun 31.12.2014
(16 770).
Asukasta/vuosi
Asukasluku 31.12.2014 16.889.
Lisäys tammi-maaliskuussa 2015 +9
asukasta. Alkuvuoden kehityksen
jatkuessa tavoitetta ei tulla
saavuttamaan.
Edellytykset vahvalle yritystoiminnalle
Tavoitetaso 2015
Tilanne 30.4.2015
Työpaikkojen lisäys 100
Työpaikkojen muutos/ vuosi
Ei tilastotietoa. Arvion perusteella
työpaikoissa ei merkittävää muutosta.
Yritysten nettolisäys 30
Uusyrityskeskuksen tilasto
Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen
Tavoitetaso 2015
Tilanne 30.4.2015
Viestintä- ja
markkinointisuunnitelman
mukaiset toimenpiteet on
toteutettu
Toimenpiteet tiedottamisessa
ja markkinoinnissa
Kempeleeseen sijoittuu uusia
yrityksiä
Uudet yritykset, lkm
Nettisivu-uudistus edennyt
suunnitellusti.
Markkinointimateriaalit painettu.
Oulun seudun yhteismarkkinoinnissa
ollaan mukana.
Rakentajamessut ja tonttitempaus.
Greenled Oy
Työpaikkojen kehitys
Nykyiset yritykset laajentavat
toimintaansa
Kunnan myymät yritystontit
Kaupat tehty kahdesta tontista
Uusien yritystoimitilojen k-m2
Muuttotase on positiivinen
Muuttotase
Muuttotappio -35 asukasta
tammi-maaliskuussa.
Tilanne 30.4.2015
Kunnan talous on vahva
Tavoitetaso 2015
32
Kempeleen kunta
Tilikauden tulos 0
Tilikauden tulos
Tilikauden tulos 30.4.2015 on 1,5
milj. euroa. Vuoden 2014 vastaavan
ajankohdan tulos oli
- 634.000 €
Velkamäärä 2.110 € / as
Lainamäärä / asukas
Velkaa / asukas 30.4.2015 oli 1.894
€/as.
Joustava päätöksenteko ja yhteen hiileen puhaltaminen
Tavoitetaso 2015
Johtamisprosessi kuvaus valmis
Päätöksenteko säädösten
mukaista
- Oikaisuvaatimuksia ja
valituksia 0
- Lisälista-asioita 0
Aloitteisiin ja palautteisiin
vastataan viivytyksettä
Itsearvioinnit joka toinen vuosi
Muutoksenhakujen ja
kumottujen päätösten määrä
Tilanne 30.4.2015
Johtamisprosessin nykytilan kuvaus
tehty.
Valtuuston itsearviointi toteutettu.
Valiokunnat ovat arvioineet omaa
toimintaansa.
Muutoksenhakuja 1 kpl, kumottuja
päätöksiä 0
Vastausaika
2 vk -3 kk
Konserniohjeiden valmistelu
käynnistyy Kuntaliiton ohjeistuksen
saavuttua.
Ohjeistus kunnossa
- Konserniohje valmis
- Turvallisuussuunnitelma valmis
Turvallisuussuunnitelman valmistelu
menossa sidosryhmien kanssa
Organisaatiouudistuksen
arviointi
Tehdään syksyllä
Keskeiset toimenpiteet:
Luottamushenkilöiden verkkopalvelun versiovaihdos käyttäjäystävällisempään versioon on
selvitettävänä. Johtamisprosessin nykytila kartoituksesta on informoitu esimiehiä.
Kunnan valmiussuunnitelman yleinen ja strateginen osa on valmistunut ja kunnan turvallisuus
suunnitelmaa työstetään Sisäasianministeriön ohjeistuksen mukaan yhteistyötahojen (poliisin ja
pelastuslaitoksen) kanssa. Turvallisuusseminaari järjestetään syksyllä. Asiantuntijatahojen
lisäksi siihen kutsutaan valtuutetut.
Aktiivisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen
Tavoitetaso 2015
Monipuolisia ja erilaisia
tapahtumia järjestetään eri
sidosryhmien kanssa
- Torialue eläväksi
- Pirilän lavan aktiivinen käyttö
lisääntynyt
- Järjestömarkkinat
Tiedottamista sosiaalisen
median avulla on lisätty
Tilanne 30.4.2015
Tapahtumien lkm
Nuoret ja valtuusto ilta, kylät yhteen
tapahtuma, elokuussa Hyvä Kasvaa
Kempeleessä tapahtuma
Osallistujien palaute
Tiedottaminen lisääntynyt jonkin
verran.
33
Kempeleen kunta
Kunnan vapaaehtoistyötahot on kartoitettu ja järjestörekisteri avataan kunnan uusille kotisivuille.
Järjestöt esittelevät toimintaansa kesäkuussa ilmestyvässä kuntatiedotteessa. ns.
järjestöliitteessä.
Palvelurakenteiden ja tuotantotapojen uudistaminen
Tavoitetaso 2015
Yrityspalvelut toimivat
tehokkaasti ja vaikuttavat uusien
työpaikkojen syntymiseen
Palaute
Tilanne 30.4.2015
Alkuvuonna 60 yrityskäyntiä, joista
noin puolelle jatkotoimenpiteitä.
Huhtikuussa toimitettujen eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus oli Kempeleessä 72, % eli 8
717 kempeleläistä 12 059 äänioikeutetusta käytti äänioikeuttaan. Ennakkoäänestys oli vilkasta
ja 36,5 % äänioikeutetuista käytti ennakkoäänestysmahdollisuutta hyväkseen.
Äänestysaluettain äänestysprosentit olivat: Ylikylä 75,8 %, Kuntakeskus 65,2 % ,Kirkonkylä
72,7 % ja Kokkokangas 76,6 %.
Yleispalvelut
Yleispalveluissa toimivat talous- ja henkilöstöhallinto, tietotekniikkapalvelut sekä ateria- ja
puhdistuspalvelut. Sisäinen valvonta, riskienhallinta sekä hankintatoimi ovat osa yleispalveluiden
toimintaa.
Taloushallinto on alkuvuoden osalta valmistellut tilinpäätöstä. Järjestelmien osalta on toinen
toimintavuosi käynnistynyt. Ostolaskujen osalta laskutusosoitteen muutos sekä
myyntilaskutuksessa E-laskutus on aiheuttanut paljon työtä. Lisäksi alkuvuonna on valmisteltu
palvelukassajärjestelmän uudistusta. Tavoitteena on, että kunnassa on yksin järjestelmä.
Henkilöstöhallinnon osalta on alkuvuodesta valmisteltu tilinpäätöstä ja uuden järjestelmän
kanssa on ollut edelleen haasteita. Työ- ja virkaehtosopimuksen mukainen työaikamuodon
muutosta on valmisteltu. Erityistä huomioita on henkilöstöhallinnon osalta kiinnitetty työaikojen
soveltamisiin sekä vuosilomiin ja lomapalkkavelkaan.
Toukokuussa on käynnistetty talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstöresurssien tarkastelu.
Tietotekniikkapalveluiden sisäinen uudelleenorganisoituminen on käynnistetty kevään aikana
käymällä henkilökohtaiset kehityskeskustelut. Tietotekniikkapalveluiden nykytilankartoitus on
käynnistetty toukokuussa ja ennen juhannusta on tavoitteena, että riskienkartoitus on suoritettu.
Järjestelmä hankintojen suunnittelu ja käyttöönotto työllistävät tietotekniikkaa koko loppuvuoden.
Opetuspalveluiden laitehankintapäätökset on tehty ja tavoitteena on asennusten käynnistäminen
välittömästä kun päätökset ovat lainvoimaiset sekä koululaisten kesälomat ovat alkaneet..
Tietotekniikkapalveluiden osalta on tullut useita suuria hankkeita joita ei ole suunniteltu
talousarvion yhteydessä esim. verkko-operaattori vaihtuu Oulun kaupungin kilpailutuksen myötä.
Tietoturvaan ja tietosuojaan kiinnitetään huomiota mm. tietoturvatyöryhmän avulla. Vuoden 2014
osalta on työstetty ensimmäinen tietoturvapolitiikka.
34
Kempeleen kunta
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden jalkauttamista on toteutettu alkuvuoden
osalta. Lisäksi riskien kartoitustyö on käynnistetty yksiköissä. Hankintatoimen uudelleen
resursointi on otettu
Kempeleen kunta on arvostettu ja vetovoimainen työnantaja
Tavoitetaso 2015
Mittari / ariointikriteeri
Tilanne 30.4.2015
Prosessikuvaukset
Henkilöstön kouluttaminen
Työhyvinvointi-mittaristo
Työhyvinvointikysely tehdään vuoden
2015 aikana.
Henkilöstön kouluttaminen
2015 aikana.
Esimiestaitojen arvosana
paranee.
2015 aikana.
Kehityskeskustelut käydään 100
prosenttisesti



Työyksiköiden työaikojen tarkastelu on käynnissä.
Taloushallinnon toimenkuvat on käyty läpi.
Toimistokohtaiset palaverikäytännöt on vakiinnutettu.
Tavoitetaso 2015
Palaute



Tilanne 30.4.2015
Tehty toimenpide
tavoitteeseen nähden.
Työyksiköiden työaikojen tarkastelu on käynnissä.
Taloushallinnon toimenkuvat on käyty läpi.
Toimistokohtaiset palaverikäytännöt on vakiinnutettu.
Palvelut järjestään asiakaskeskeisesti ja laadukkaasti
Tavoitetaso 2015
Oppilasruokakyselyn arvosana
Uusien työmenetelmien
on tasolla hyvä
käyttöönoton seuranta
Selvitys uusista
mahdollisuuksista kuntalaisten
osallistumiseksi palveluiden
suunnitteluun ja palautteen
antamiseen valmistunut
Tilanne 30.4.2015
Asiakastyytyväisyyskyselyä ei ole
vielä toteutettu
Asukas- / asiakas
tyytyväisyysmittauksen
tulokset
Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen
Tavoitetaso 2015
Mittari / arviointikriteeti
Tilanne 30.4.2015
Ateriapalvelut toteutetaan
ravitsemussuositusten
mukaisesti
Käynnistetyt toimenpiteet
Ravitsemussuositukset huomioidaan
ateriapalveluiden suunnittelussa ja
toteuttamisessa
Kouluterveyskysely
Kysely laadittu, tulokset ei vielä
35
Kempeleen kunta
saatavilla.
Palveluiden tehostaminen teknologisilla ja sähköisillä menetelmillä
Tavoitetaso 2015
Laadittu sähköisten palveluiden
käyttöönottosuunnitelma
vuosille 2015 – 2016
Sähköisten palveluiden käyttö
ja toimivuus


Tilanne 30.4.2015
Palaute
Ravitsemussuositukset ovat käytössä
Sähköisten palveluiden käyttöönottosuunnitelmaa ei ole laadittu
36
Kempeleen kunta
Peruspalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
37
Kempeleen kunta
Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ja vapaa-aika
38
Kempeleen kunta
Peruspalveluprosessin talousarvion toteutuminen 30.4.2015 kirjanpidon mukaan on
toimintatuotot 33,8 %, toimintakulut 33,3 % ja toimintakate 33,2 %.
Vuoden 2015 talousarviossa on muutettu talousarvion käyttötalousosan sitovuutta edellisestä
vuodesta. Peruspalvelut on talousarvion sitovuusnäkökulmasta jaettu kahteen osaan, sosiaali- ja
terveyspalvelut (peruspalvelujohto, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus,
ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessit) ja lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu sekä
vapaa-aika. Prosesseja sitoo sekä ulkoiset että sisäiset tulot ja menot.
Talousarvion
toteutuminen
30.4.2015
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Sosiaali- ja
terveyspalvelut
%
27,8
35,2
35,9
Lasten ja nuorten
yhteisöllinen kasvu
sekä vapaa-aika
%
40,6
31,2
30,3
Talousarvion tarkasteluajanjaksolla sosiaalisen turvallisuuden alaprosessissa Kelan
työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. Kustannusten
nousu aiheutuu 1.1.2015 lähtien osaksi kuntien vastuulle siirretystä työmarkkinatuen
rahoitusvastuusta. Työllistämispalvelujen kehittämiseen sekä uusien työllistämismallien
valmisteluun on perustettu työryhmä. Lastensuojelukustannukset ovat toteutuneet 30,0 %.
Terveys ja toimintakyvyn alaprosessissa vähennettiin viisi terveyskeskussairaalan
pitkäaikaislaitoshoitopaikkaa. Vuoden 2014 voimaan tullut laki kansalaisen
39
Kempeleen kunta
vapaavalintaoikeudesta on lisännyt asiakkuuksia Kempeleen kunnan terveyskeskuksen
palveluihin. Erikoissairaanhoidon toteuma on korkeampi kuin vastaava ajanjaksona v. 2014.
Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito ala-prosessin toiminta on ollut tavoitteiden mukaista.
Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun alaprosessissa varhaiskasvatuksen
palvelusetelikustannukset ovat ylittymässä. Sopeuttamistoimenpiteenä Honkasen päiväkodin
yhteydessä oleva Metsolan ryhmäperhepäiväkoti tullaan lakkauttamaan.
Opetuksessa opetusryhmien pienentämiseen saatu avustus saatiin 200.000 € ennakoitua
pienempänä. Uusia avustuksia on saatu 118.000 €.
Prosessikuvauksia jatkettiin edelleen.
Peruspalvelujohto
Terveys ja toimintakyky
Terveys ja toimintakyky alaprosessin toimintakate on yhteensä n. 36,5 %. Tulot ovat toteutuneet
n. 38,3 %. Tuloja on kertynyt ennakoitua enemmän terveyskeskussairaalasta, ulkokuntalaisten
hoidoista ja palveluiden myynnistä. Myyntituotot ylittävät TA-varauksen mutta myyntituottoihin
kohdistuu vastaavat ennakoimattomat toimintamenot. Asiakasmaksutuotot ovat toteutuneet
alkuvuodesta ennakoidusti. Menot ovat yhteensä n. 36,6 %.
Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden (”oma toiminta”) toimintakulut ovat n 34,1 %. Menoissa
on mukana henkilöstökuluja, joihin ei ole TA:ssa varausta mutta ko. kuluihin kohdistuu vastaavat
myyntituotot, vrt. kohta myyntituotot. Lisäksi edellisiin vuosiin verrattuna uutena kulukirjauksena
on mukana henkilöstömenojen jaksotetut palkat ja – eläkkeet, joiden menovaikutus on
huhtikuun lopussa n 185 000 €, tähän summaan ei ole TA-varausta.
Erikoissairaanhoidon toteuma on n. 38,2 %. Se ylittää selvästi keskiarvokäytön mutta yleensä
kesän aikana kulut ovat muita kuukausia matalammat joka osittain tasannee vuosikustannusta.
Terveydenhuoltolain mukaan vuoden 2014 alusta lähtein kansalainen on voinut valita oman
terveyskeskuksen yli kuntarajojen. Nettosiirtymä Kempeleen tk:n palveluihin on jatkunut, uusia
valintoja tulee n 15 henkilöä kuukausittain.
Perusterveydenhuollossa tehtävämäärä kasvaa pth/esh:n ja kotiin annettavien palveluiden
hoidonporrastuksen muuttuessa ja näistä aiheutuu omaan toiminnan kustannusten kasvua.
Lääke- ja hoitotarvikkeiden sekä ilmaisvälinejakelun kustannukset ovat kasvussa ja samoin
ennakoimatonta kasvua on ollut puhelin/tele- ja laskutuskustannuksissa (Basware). TA:ssa
40
Kempeleen kunta
varatut määrärahat eivät todennäköisesti näiltä osin riittämään, alaprosessin TA:n sisältä näitä
kasvuja ei voitane kattaa.
Helmikuun alussa terveyskeskussairaalan potilaspaikkoja vähennettiin viisi, vähennys kohdentui
pitkäaikaishoivaan. Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessiin siirrettiin n 130 000 €
määrärahat, tk-sairaalan tuloennustetta ei kuitenkaan alennettu.
Erikoissairaanhoidon kustannusten tarkka ennustaminen ei ole mahdollista. Vuoden 2015 neljän
ensimmäisen kuukauden toteuma on korkeampi kuin alkuvuosi v 2014 ja TA15 varaus
keskimäärä kuukausittain laskettuna. ESH-lähetteiden ja potilaiden määrä ovat nousseet;
päivystys, kardiologia, syöpätaudit, operatiiviset alat sekä nuorisopsykiatria kustannuksiltaan
eniten. Erikoissairaanhoidon määrärahavaraus ei todennäköisesti ole riittävä eikä sitä voida
kattaa alaprosessin sisältä.
Sosiaalinen turvallisuus
Sosiaalisen turvallisuuden alaprosessin toimintakate huhtikuun 2015 lopussa oli 35,5 %.
Toimintatuottojen osalta toteutuma oli 19,6 %. Toteutumasta puuttuu vielä jonkin verran
huhtikuulle kohdistuvia tuloja. Toimintatuottoja tullaan saamaa arvioitua vähemmän
tukityöllistämisessä sekä lastensuojelussa. Huhtikuun lopun tilanteen perusteella toimintatuottoja
saadaan noin 150.000 € arvioitua vähemmän.
Toimintakulujen osalta toteutuma huhtikuun lopussa oli 33,3 %, mutta toteutumasta puuttuu
huhtikuulle kohdistuvia kuluja.
Yleisten sosiaalipalveluiden toteutuma on ajankohtaan nähden 6,4 % liian suuria. Sosiaalityö,
päihdehuolto ja toimeentulotukimenot ovat toteutuneet arvioidusti. Ylitys johtuu Kelalle
maksettavan työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Lakimuutoksen seurauksena
ko.maksuja oli huhtikuun loppuun mennessä maksettu n.170.000 euroa edellisvuoden
vastaavaan ajankohtaan verrattuna eli lähes 43.000 euroa /kuukausi vuoteen 2014 verrattuna.
Ylitysennuste vuoden lopussa on noin 250.000 euroa.
Kunnalle maksettavan palkkatuen arvioidaan lakimuutoksen perusteella jäävän vuoden lopussa
noin 100.000 euroa arvioitua pienemmäksi. Lisäksi tällä hetkellä on tilanne että te-keskus ei
myönnä uusia palkkatukia lainkaan määrärahojen loppumisen takia.
Vammaispalveluissa toimintakulujen toteutuma oli huhtikuun lopussa 35,1 %. Huhtikuun lopun
tilanteen perusteella määrärahat ylittyvät vaikeavammaisille myönnettävien
avustusten(toteutuma 41,5 %) osalta noin 90.000 euroa (omaishoidontuki 30.000 €, avustukset
60.000 €) ja palveluiden ostojen osalta noin 20.000 €. Toimintakeskuksen osalta palveluiden
ostot ylittyvät vuoden lopussa noin 80.000 €. Kempeleen ulkopuolella asuvien
kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta hankitaan ostopalveluina mikä aiheuttaa ylityksen.
Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden ostot ylittyvät vuoden lopussa noin 60.000 €.
Palveluasumiseen on siirtynyt tai siirtymässä uusia henkilöitä pitkäaikaisesta
laitoshoidosta(Esh).
41
Kempeleen kunta
Lastensuojelupalveluissa toimintakulut ovat alkuvuonna toteutuneet arvioidusti.
Toimintakulujen toteutuma oli 30,0 %. Tulojen osalta asiakasmaksuja tullaan saamaan noin
50.000 € arvioitua vähemmän.
Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito
Ikääntyneiden hoiva ja huolenpidon talousarvion toteutuminen on 30.4.2015 kirjanpidon mukaan
tulojen osalta 21,4 % ja menojen osalta 32,5 %. Kokonaistoimintakate on 35,2 %. Tuloissa
näkyy alkuvuoden osalta ainoastaan kahden kuukauden tulot, mutta siihen on kirjautunut
poikkeuksellisesti joulukuun 2014 asiakas- ja palvelumaksut. Kirjautumaton puuttuva kahden
kuukauden tulo (maalis-huhtikuu) on noin 145.000 €.
Asumispalveluissa on ajankohtaan nähden pysytty tavoitteessa, kokonaistoteuma on 31,1 %.
Toimintatuottojen toteuma on 21,6 %, ja siitä puuttuu kahden kuukauden (maalis-huhtikuu)
toimintatuotot. Toimintakulujen toteuma on 29,6 %. Laitoshoidon purkamisen vuoksi vanhusten
tehostetun palveluasumisen ostopalvelun määrä on kasvanut kolmella uudella paikalla, kaksi
sijoitusta on tapahtunut olemassa oleville paikoille. Tilapäishoitoa on ostettu tarpeenmukaisesti
lisää yksityisiltä palveluntuottajilta. Mainittuja uusia kuluja, sekä pitkäaikaishoitoa ja kasvanutta
tilapäishoidon tarvetta, katetaan terveyskeskussairaalasta siirretyllä noin 130.000 €
määrärahasiirrolla. Kesäkuussa aloittavan oman pienen tilapäishoidon yksikön avulla pyritään
tilapäishoidon ostoja vähentämään ja paremmin tukemaan kotihoidon asiakkaiden kotona
asumista oman joustavan tilapäishoidon avulla.
Kotona asumista tukevissa palveluissa alkuvuoden toteuma on 40,3 %. Toimintakulut ovat
35,9 %. Toimintatuotot ovat 21,2 %. Toimintatuloista puuttuu kuitenkin kahden kuukauden
(maalis-huhtikuu) asiakas- ja palvelumaksut. Toimintakuluja nostaa asiakaspalvelujen ostot,
jonka kokonaistoteuma on 45,6 %. Asiakaspalvelujen ostoja nostaa säännöllisen kotihoidon
palvelusetelin käytön tarkoituksenmukaistaminen maaliskuun alusta alkaen. Säännöllistä
kotihoitoa on maaliskuun alusta alkaen ostettu Hovilakodista siellä asuville kotihoidon asiakkaille
ja asiakkaat maksavat saamastaan palvelusta kunnalle säännöllisen kotihoidon maksutaulukon
mukaiset asiakas- ja palvelumaksut. Asiakaspalvelujen ostot muilta -toteuma on 55,2 %. Ostoja
katetaan palvelusetelin käyttöön varatuilla avustusmäärärahoilla. Toimintakuluja nostaa myös
harkinnanvaraisiin palveluihin kuuluvat asiakkaiden kuljetuspalvelut, jossa neljän kuukauden
osalta toteuma on 44,5 %. SHL:n mukaisten kuljetuspalveluiden hakemusten määrää on
kasvattanut vammaispalveluiden kuljetuspalveluissa tapahtuneet tarkennukset. Näiden
muutoksien aiheuttamia määrärahavarauksia ei ollut ennakoitu talousarviossa. Kotihoitoon
osoitettujen tukityöllistettyjen määrän vähentäminen yhdellä on johtanut määräaikaisen
työntekijän palkkaamiseen palvelutalon avustavan keittiötyön sekä kotiin kuljetettavien aterioiden
järjestämiseksi. Määräaikaisiin tehtäviin palkkamäärärahavarausta ei ole. Yhden tukityöllistetyn
vähennys osoittaa kuitenkin sen, että henkilöresurssilisäys on tarpeellinen ja perusteltu vuodelle
2016.
Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu
42
Kempeleen kunta
Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun alaprosessin toimintakatteen käyttöprosentti on huhtikuun
lopussa 30,5 %. Varhaiskasvatuksen toimintakate on 35,5 %. Opetuksen toimintakate on 27,5
%.
Tulojen toteutuma on 40,8 %, josta varhaiskasvatuksen tulot 26,4 % ja opetuksen tulot 66,2 %.
Opetuksen tuloissa valtion avustukset ovat toteutuneet 105,9 %. Nämä avustukset suunnataan
kuitenkin myös vuoden 2016 puolelle. Opetusryhmien pienentämiseen saatu avustus pieneni
noin 200 000 €. Toisaalta saimme uusia avustuksia noin 118 000 €.
Henkilöstökuluissa jaksotettujen palkkojen osalta vuoden 2014 tilinpäätös oli noin 330 000 €.
Kuluvalle vuodelle ei jaksotettuihin palkkoihin ole varattu lainkaan määrärahoja. Lisäksi
opetuksen osalta erilliskorvauksiin (Kuel ja Vael) on varattu tälle talousarviovuodelle 70.000 €
vähemmän kuin edellisen vuoden tilinpäätöksessä toteutui. Tästä huolimatta henkilöstökulujen
toteutuma on koko alaprosessin osalta 31,6 %.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksessa toteumassa on kirjattuna maaliskuun maksutulot. Koko vuoden osalta
maksutulojen on mahdollista alittua noin 100.000€.
Henkilöstökuluissa jaksotettuihin palkkoihin ei ole varattu lainkaan määrärahoja. Toteuma niiden
osalta on 253.529€. Muuten palkkojen osuus jää noin 120.000€ alle määrärahan. Avustuksissa
kotihoidon tuki on toteutunut 1,13 % alle määrärahan, joka on 126 700€. Palvelusetelimenot
ovat ylittyneet 7,47 % eli 100.380€.
Varhaiskasvatuksen menoja pyritään sopeuttamaan tulevan syksyn aikana siten, että Honkasen
päiväkodin yhteydessä oleva Metsolan ryhmäperhepäiväkoti lakkautetaan. Tilat tullaan ottamaan
mahdollisesti ikähoivan käyttöön.
Vapaa-aika
Vapaa-aika –alaprosessin toimintakate on huhtikuun lopussa 26,6 %. Toimintatuotot toteutuivat
40,0 ja toimintakulut 30,3 prosenttisesti.
Henkilöstökulujen toteutuma on 38,5 %. Ylitysuhka johtuu siitä, ettei jaksotettuihin palkkoihin ole
varattu määrärahoja ja liikuntasihteerin henkilöstövaihdoksen takia on palkkaa maksettu
kahdelle henkilölle.
43
Kempeleen kunta
Sitovat tavoitteet
Tavoitetaso 2015
Yhteistyö eri verkostojen kanssa
Yhteistyöverkostojen
määrä
Tapahtumien määrä ja
palaute
Tilanne 30.4.2015
Yhteistyötä on tehty eri
yhteistyöverkostojen kanssa, mm.
seurakunta, kolmas sektori,
TE-toimisto, oppilaitokset.
Nuoriso- ja kulttuuritapahtumat
Tavoitetaso 2015
Palveluista tehdään
prosessikuvaukset
Tehdyt asiakaslähtöiset
prosessikuvaukset
Kehittämishankkeiden
eteneminen
Lapsi- ja nuorisopoliittisen
ohjelman arviointi
Hyvän kasvun strategian
päivittäminen
Perhetyön ja nuorisotyön
kehittämistä jatketaan
Avohoito palvelujen lisääminen
palvelurakenteiden ja
toimintamallien uusiminen
Palveluiden
järjestämissuunnitelman
toteutuminen
Tilanne 30.4.2015
Hyvän kasvun ohjelmaa on esitelty
valtuustoseminaarissa.
Lapsi- ja nuorisopoliittinen
ohjelman toteutuma vuoden 2014
osalta on koottu, mutta kokouksen
siirtymisen takia asiaa ei ole
käsitelty seurantaryhmässä.
Vastaanoton terveydenhoitaja,
50% mt-sairaanhoitaja ja
hammashoitaja; uudet työsuhteet
täytetty.
Ikäihmisten palveluiden rakenteen ja sisällön uudistaminen
Tavoitetaso 2015
Mittari/arviointikriteeri
Tilanne 30.4.2015
93 % asuu kotona
 13–14 % kotihoidon
piirissä
 5-6 % saa omaishoidon
tukea
Eri palveluja saavien määrä ja
osuus 75 vuotta täyttäneistä
Kotona asuu 93,94 % yli
75-vuotiaista.
 säännöllisen kotihoidon
piirissä 10,77 % yli
75-vuotiaista
 omaishoidontukea saa
2,6 % yli 75-vuotiaista

– Ympärivuorokautisen hoidon ja
hoivan piirissä (tehostettu
palveluasuminen ja tk-laitoshoito)
on 6,06 % yli 75-vuotiaista.
ymp.vrk hoito ja hoiva 7 %
Laitoshoidon
pitkäaikaishoitopaikkoja on
vähennetty 5 paikkaa huhtikuun
2015 loppuun mennessä.
Laitoshoidon purkaminen
Terveyskeskussairaalan
potilaspaikkaluku pieneni viidellä,
nyt 30.
44
Kempeleen kunta
Tavoitetaso 2015
Aloitteiden hyödyntäminen
Uusien työmenetelmien
palvelujen järjestämisessä
käyttöönoton seuranta
Pikkuparlamentin,
seniorineuvoston ja
vammaisneuvoston osallisuuden
lisääminen
Asukas/asiakas-tyytyväisyysmitta
uksien tulokset
Tavoitetaso 2015
Hyvinvointikertomuksen
indikaattoreiden tulosten
huomioiminen palvelujen
järjestämisessä
Käynnistetyt toimenpiteet
Kts hyvinvointikertomuksen
mittarit
Tilanne 30.4.2015
Vastaanotolla aloitettu keskitetty
päivystys, ajanvarausvastaanotto
jatkuu edelleen väestövastuulla.
Pikkuparlamentti on kokoontunut
suunnitelmallisesti. Nuorten
foorumin rinnalle on perustettu
verkostorehtorin koollekutsuma
lasten foorumi.
Tilanne 30.4.2015
Pitkäaikaistyöttömien
terveystarkastuksiin terv.hoitaja.
idikaattorit on huomioitu
opetuksen, nuorisotyön ja
vapaa-ajan yksiköiden
toimintasuunnitelmissa.
Lukiolla järjestetty indikaattoreihin
pureutuva toiminnallinen
hyvinvointitapahtuma opiskelijoita
osallistaen.
Tavoitetaso 2015
Tilanne 30.4.2015
Peruspalveluprosessin sähköisten
palvelujen kehittäminen
Sähköiset palvelut
45
Valmistellaan mm. kotihoidon
mobiilin käyttöönottoa sekä
opetuksen sähköisiä palveluja.
Kempeleen kunta
Ympäristöpalvelut
Ympäristöpalvelut huolehtii Kempeleen kunnan fyysisen ympäristön toimivuudesta ja
turvallisuudesta. Kunnallisteknisten palveluiden, tilapalveluiden ja lakisääteisten
rakennusvalvonnan viranomaispalveluiden tulee toimia kuntalaisten tarpeiden mukaisesti.
Vuodelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen on ollut suunniteltua.
Ympäristöpalveluiden johto
Toiminta on ollut suunniteltua.
Ympäristön kunnossapito
46
Kempeleen kunta
Toiminta on ollut talousarvion mukaista seuraavin tarkennuksin. Muonamiehentien
rakentaminen jää pois talousarviosta ja rahat käytetään Merisaran alueen suunnitteluun ja
katurakentamiseen tonttimyynnin mahdollistamiseksi. Zatelliitin alueen toteutusohjelma vuosille
2015 – 2017 elää ja talousarviota tullaan tarkentamaan tämän johdosta. Zatelliitin alueelle on
myönnetty 305.200 euroa EAKR-rahoitusta Zatelliitintien rakentamiseen vuosille 2015-2016.
Köykkyrin hiihtosiltojen rakentamiseen on myönnetty liikuntapaikka-avustusta 71.000 euroa
vuodelle 2015.
Tilapalvelut
Toiminta on ollut suunniteltua.
Maankäytön valvonta ja suojelu
Maankäytön menot ovat tulostavoitteiden mukaiset.
Maankäytön tulotavoitteet toteutuvat: maanmyyntivoittojen toteutuminen on haasteellista,
maankäytön- ja kehittämiskorvauksien tulot ylittävät tulostavoitteet n. 580.000 €.
Sitovat tavoitteet
Edellytykset vahvalle yritystoiminnalle
Tavoitetaso 2015
Tilanne 30.4.2015
Ollakan yritysalueen sekä
Merisaran logistiikka-alueen
asemakaava tuodaan
hyväksymiskäsittelyyn keväällä.
Taajaman osayleiskaavan ja
poikittaisyhteyden tilaa vaativien
kaupallisten tonttien
asemakaavoitusta (2. vaihe)
jatketaan maakuntakaavan tultua
voimaan
Ollakan ja Merisaran sekä
poikittaisyhteyden 1 vaiheen
yritystonttien kaavoitus lisää
tarjontaa n. 20 ha.
Kaavahankkeiden eteneminen
Merisaran yritysalueen asemakaava
on ollut hyväksymiskäsittelyssä ja
tulee voimaan kesäkuussa. Ollakan
yritysalueen asemakaavan
hyväksymiskäsittely on
loppuvuodesta. Maakuntakaava ei
ole tullut voimaan
Tonttivarannon lisäys, ha
Merisaran ja Zatelliitin (1. vaihe)
asemakaavoitus on lisännyt
yritystontteja n. 11 ha
Tavoitetaso 2015
Tilanne 30.4.2015
Liikenneturvallisuussuunnitelmaa
lähdetään toteuttamaan ja kunnan
Toteutuneet
liikenneturvallisuushankkeet
Liikenneturvallisuuskohteiden
ohjelmointi on käynnistetty.
Turvallinen ja aktivoiva ympäristö
47
Kempeleen kunta
liikenneturvallisuustyö on
aktiivista.
Kevyen liikenteen väylien
kunnossapito on laadukasta.
turvallisuus ja
elinympäristömittarit
Kunnossapidossa kokeiltiin
pääväylien reittipohjaista
talvikunnossapitoa ja kokeilu
osoittautui hyväksi.
Tavoitetaso 2015
Tilanne 30.4.2015
Pidetään yllä vuoropuhelua
kuntalaisten ja/ kunnassa
toimivien
vapaaehtoisjärjestöjen kanssa
Liikuntaseurojen ja
asukasyhdistysten kanssa tehty
yhteistyötä (KIRI, Vihiluoto,
Ketolanperä).
Osallistujien palaute
Tavoitetaso 2015
Valmistuneet
prosessikuvaukset on
viimeistellyt
Prosessikuvausten edistyminen
Käsittelyaika
Rakennuslupien käsittelyaika
alle kolme viikkoa
Prosessikuvaukset on laadittu
pääprosesseista ja työ jatkuu
edelleen
Rakennuslupien käsittelyaika on
tavoitetason mukainen
Kunnan kiinteistöjen
energiatehokkuus paranee
Vuokrattujen tilojen osuus alle 0,5
% kokonaismäärästä.
Kunta osallistuu
vähähiilisyyshankkeeseen ja
selvittää sen myötä mahdollisuuksia
öljyn käytön vähentämiseksi.
Ympäristön kunnossapidon
henkilöstön tehtävänkuvat
ovat selkiintyneet.
Tehtävämuutokset on tehty ja
kunnossapitoinsinöörin rekrytointi
on käynnissä.
Kunnan omien toimitilojen
käyttö on tehostunut
Tilojen käyttöaste
Vuokratilojen osuus tiloista
Tilanne 30.4.2015
Energiatehokkuus
Tavoitetaso 2015
Tilanne 30.4.2015
Asukkaiden ja yhteisöjen
kuuleminen ympäristön
suunnitteluprosesseissa
Asukas/asiakas-tyytyväisyysmittau
ksien tulokset
Katujen
perusparannussuunnittelussa on
järjestetty yleisötilaisuudet.
Tavoitetaso 2015
Liikunnan olosuhteiden
huomiointi kaavoituksessa ja
ympäristön suunnittelussa
Tilanne 30.4.2015
Liikuntasihteerin toimenkuvassa on
huomioitu ympäristöpalveluiden
näkökulma. Ulkoliikuntapaikkojen
kehittämissuunnitelmaa päivitetään
jatkuvasti.
48
Kempeleen kunta
Kevyen liikenteen verkko on
laadukas ja toimiva
Kevyen liikenteen
liikennelaskennat, liikennemäärien
kasvu
Liikenneturvallisuus lisääntyy
Kevyen liikenteen
tavoiteverkkosuunnitelma on
käynnissä.
Pyöräliikennelaskentapisteen
perustaminen on käynnissä.
Liikenneturvallisuuskohteiden
ohjelmointi on käynnissä.
Tavoitetaso 2015
Tilanne 30.4.2015
Sähköinen lupamenettely
otetaan käyttöön
vaihtoehtoisena rak.luvan
hakumenettelylle
Hankkeen eteneminen
Sähköinen lupamenettely on
käytössä vaihtoehtoisena
rakennusluvan hakumenettelynä.
49
Kempeleen kunta
INVESTOINNIT 30.4.2015
50
Kempeleen kunta
51
Kempeleen kunta
Maa- ja vesialueet
Maa-alueet
Maa-alueiden hankinta
Maanmyyntitulot
Omakotitontteja on myyty 13 kpl, kauppahinta yht. n. 595.000€
Paritalotontteja on myyty 0 kpl
Rivitalotontteja on myyty 1 kpl, kauppahinta n. 105.000€
yritystontteja on myyty 1 kpl, kauppahinta n. 126.000€
Allekirjoitettujen tonttikauppojen myyntihinta on yhteensä n. 826.000€
Lisäksi on allekirjoitettu yksi yritystontin kauppakirjan esisopimus, kauppahinta n. 100.000€
Maanmyyntituloja arvioidaan saatavan talousarvion mukaisesti yhteensä n. 2,15 milj € ,josta
kirjataan käyttötalousosaan maaomaisuuden hallinnan palveluyksikköön maksettujen tonttien
myyntivoitoksi n. 1,83 milj. €.
Rakennukset
Tarveselvitykset
Tarveselvityksiin varattuja rahoja on käytetty kiinteistöjen sisäilman tutkimuksiin sekä Ylikylän
liikuntahallin suunnitteluun.
Uudisrakentaminen
Terveyskeskus
Terveyskeskuksen laajennuksen ja peruskorjauksen suunnittelu on jatkunut siten, että työt
voitaisiin aloittaa syksyllä 2015.
52
Kempeleen kunta
Korjausrakentaminen
Kirkonkylän Yläasteen liikuntasali
Liikuntasalin suunnittelu on edennyt suunnitellusti, mutta työmaan aloitus viivästyy hieman.
Liikuntasalin korjaustyö on osoittautunut hankalammaksi ja työt pyritään saamaan loppuun vielä
tämän vuoden aikana. Hankkeen on kilpailutuettu ja hankkeen talousarvio tulee ennusteen
mukaan ylittymään.
Vanhusten palvelutalo
Vanhusten palvelutalon kattoremontti on kilpailutettu ja hankintapäätös on tehty. Työt aloitetaan
heinäkuussa.
Keittiö ja ruokalat
Kirkonkylän yhtenäiskoulu, piha-alue
Piha-alueille tehdään suunnitelmallista muutosta vuosina 2014-2016. Hankkeelle on saatu
liikuntapaikka-avustus. Kesän 2015 työt painottuvat yläpihalle.
53
Kempeleen kunta
Pienet investointihankkeet
1. Saunatilojen muutostyöt neuvotteluhuoneeksi tehdään kesän 2015 aikana.
2. Kemikaaliannostelijoiden, kiinteistöautomaation ja lasisten lämmönsiirtimien kilpailutukset
ja hankintapäätökset on tehty ja asennukset toteutetaan kesän 2015 aikana hallin ollessa
suljettuna.
3. Näyttämörakenne on hankittu ja käytössä. Liikuntasalin ilmanvaihtokone uusitaan koulun
kesäloman aikana.
4. Paloilmoitinkeskus uusittu.
5. Iv-puhdistus kilpailutettu ja työ tehdään kesäkuussa, poistumistievalot uusittu,
kiinteistöautomaatio kilpailutettu ja hankintapäätös tehty, lämmönvaihtimen kilpailutus
kesken.
Muut pitkävaikutteiset menot
VR- asema-alueen kehittäminen
Kempeleen rautatieasema-alueen muutokset tehdään yhdessä liikenneviraston kanssa. Kunta osallistuu
hankkeeseen omalla osuudellaan. Liikennevirasto aloittaa rakennustyöt kesäkuussa.
Kempeleentien liikennevalot
Kempeleentien ja Ollilantie on kunnan ja valtion yhteinen hanke ja se odottaa ELY-keskuksen
rahoituspäätöstä.
Vihiluodon rantarojekti
54
Kempeleen kunta
Kunnallistekniikka
Liikenneväylien rakentaminen
Liikenneväylistä tonttikadut (Miessuontie, Sankarinkurvi, Hovinmetsäntie, Pyydyspolku ja Käpälälauta) on
rakennettu murskepinnalle ja alueet on luovutettu omakotirakentajien käyttöön. Muiden pienten
investointikohteiden suunnittelu on käynnissä (kevyen liikenteen väylät, Vääräojan siirto..).
Muonamiehentien rakentamiseen varattu määräraha on siirretty Merisaran laajennusalueen
katurakentamiseen yritystonttimyyntien johdosta.
Perusparannuskohteista Tarusojantien rakennustyöt on aloitettu. Perusparannuskohteet valmistuvat
elokuun loppuun mennessä.
Zatelliitin alueen liikennejärjestelyt
Zatelliitintien rakentaminen on aloitettu. Zatelliitintielle on myönnetty EAKR-rahoitusta 305.200 euroa.
Eteläsuomentie liittymän rakentamisen aikataulu siirtyy vuodelle 2016.
Liikenneväylien päällystäminen
Päällystysurakka on kilpailutettu ja päällystystyöt aloitetaan kesäkuussa.
Liikenneväylien valaistus
Liikenneväylien valaistussuunnitelmien laadinta on käynnissä.
55
Kempeleen kunta
Liikenneturvallisuus
Liikenneturvallisuuskohteiden suunnittelu on käynnissä ja rakentaminen tapahtuu syyskuun
loppuun mennessä.
Urheilualueet
Köykkyrin siltaurakka on kilpailutettu ja työt käynnistyvät kesäkuun alussa. Työt valmistuvat syyskuun
loppuun mennessä. Hanke on saanut hyväksytyn rahoituspäätöksen 71.000 €.
Puistot ja leikkipaikat
Ilonpilkkeen rakennustyöt on aloitettu ja Röllipuiston suunnittelu on käynnissä.
Pirilän esiintymislava
Pirilän esiintymislava on rakennettu vuonna 2012. Rahoitusosuus maksettu kunnalle vuonna
2015.
Tietokoneohjelmistot
Ohjelmistohankintapäätöksiä on tehty. Sosiaali Effican raportointiominaisuus, TK Effican
päivityksiä, palvelukassajärjestelmän päivitys sekä internet sivuston päivitystä. Lisäksi muita
hankintapäätöksiä on toteutettu joilla ei vielä ei ole ollut kustannusvaikutuksia.
56
Kempeleen kunta
Koneet ja kalusto
Tietokoneet ja laitteet
Esityskaluston hankintapäätös Linnakankaan, Santamäen ja Ketolanperän kouluille on tehty.
Hankintapäätöksestä on tehty oikaisuvaatimus. Lisäksi Kirkonkylän yhtenäiskoululle on tehty
hankintapäätös tietokoneiden uusinnasta. Asennukset toteutetaan kesän 2015 aikana.
Toteutuneet tietokone ja laitekustannukset kohdistuvat pääasiassa langattoman verkon
tukiasemien hankintaan.
Terveyskeskus röntgen projekti 9806
Röntgeniin on hankittu uusi ja ajanmukainen digitaalinen natiiviröntgenkuvauslaitteisto
helmikuussa 2015.
Yläasteen liikuntasalin kalusto projekti 9814
Sarkkirannan pesäpallostadion
Pesäpallostadionin suunnitelmat valmistuvat tammikuussa. Pesäpallostadionin uusi näyttötaulu on tilattu
ja aitojen ja portin rakentaminen on käynnissä.
57
Kempeleen kunta
Koulujen kalustaminen projekti 9816
Ympäristöpalvelut koneet ja kalusto
Latukone on tilattu ja saadaan käyttöön talvikaudelle 2015-2016.
Kempelehallin kalusto
Kevään aikana on hankittu sählykaukalo.
Ketolanperän koulu
58

osavuosikatsaus / huhtikuu 2015

Transcription

Similar documents

KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 12/2015 PALVELUVALIOKUNTA

Kisaorganisaatio - Kempeleen Pyrintö

Uutta ja vanhaa radan itäpuolella, 14.5 km

100-vuotisjuhlaan

Kirkonkylän yhtenäiskoulu

Kempeleen parhaat palat pähkinänkuoressa, 5 km

KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 10/2014 ELINVOIMAVALIOKUNTA

tiedostona - Kempeleen vesihuolto

Fiksu 1_2013 - Kempeleen kunta