Mhy.fi Etelasavo Metsanomistajat 1 2015 Files Assets Common

Transcription

Mhy.fi Etelasavo Metsanomistajat 1 2015 Files Assets Common
Metsänomistajat
Metsänomistajat Etelä-Savon jäsenlehti 1/2015
•
22.1.2015
Petri Pajunen
HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA,
MIKKELI, PERTUNMAA,
PUUMALA, RANTASALMI,
SAVONLINNA, SULKAVA
sivut 4–5
Jäsenyys ja jäsenedut
sivu 8
Teemmekö metsänomistajan
eteen enemmän?
sivut 16–18
Hallituksen jäsenet
esittelyssä
sivu 21
Puun toimitukset Misawan
sahalle käynnistyivät
PEFC/02–21–04
Metsänomistajat
2
Uusi, suuri yhdistys on uskottavampi
yhteistyökumppani puuntoimittajana
Juha-Pekka Hannikainen on
Kiilanmäen tilan kahdeksas
tai yhdeksäs isäntä, laskentatavasta riippuen, sillä talon ensimmäisenä isäntänä
mainitaan manttaaliluettelossa vuodelta 1699 Hannu
Pekanpoika Kosoinen. Kosoisen poika Erik kuitenkin
käytti sukunimenään myös
Hannikaista.
Juha-Pekka Hannikainen on
myös metsänhoitoyhdistys
Etelä-Savon siirtymäkauden hallituksen puheenjohtaja. Neljän metsänhoitoyhdistyksen valtuustot yhdistetään seuraaviin vaaleihin
eli syksyyn 2016 saakka ja
nykyisen hallituksen toimikausi kestää saman vuoden
loppuun saakka.
Juha-Pekka Hannikaisen mukaan Etelä-Savo syntyi hyvin nopealla aikataululla. Vuoden 2013
lopulla ajatus koko maakunnan
kattavasta metsänhoitoyhdistyksestä kaatui, mutta jäi rajatumpana itämään.
- Järvi-Savo ja Metsä-Savo jäivät Haukivuoren kanssa jatkamaan alkuperäisen ajatuksen toteuttamista hieman pienempänä
ja Itä-Savo ryhtyi harkitsemaan
mukaan liittymistä, vaikka jäi
maakuntakokoisen hankkeen ulkopuolelle, kertoo Hannikainen,
joka toimi hallituksen puheenjohtajana Itä-Savossa.
Itä-Savolla koko maakunnan
laajuiseen yhdistykseen liittymisen suurin este oli tuore fuusio
Kerimäen kanssa, mutta EteläSavo houkutti, koska se oli luonteva suunta harkita laajempaa
toiminta-aluetta.
- Suurempaan kokonaisuuteen
liittymisessä vaakakupissa painoi eniten se, että muuttuvassa toimintaympäristössä isompi
yhdistys voi paremmin turvata
palvelut metsänomistajille, sanoo
Juha-Pekka Hannikainen.
Perusasiat eivät
muutu
Puheenjohtajan mukaan yhdistyksen kasvu ei muuta yksittäisen metsänomistajan asemaa
juuri lainkaan. Pieniä muutoksia
metsäasiantuntijoiden toimialueisiin fuusion myötä saattaa tulla,
mutta pääasiassa lähin metsäammattilainen säilyy.
- Isommat muutokset organisaatiossa ovatkin ylöspäin mentäessä, isompi yksikkö pystyy
tarjoamaan laajemman palvelupaletin, tehokkuutta pystytään
lisäämään, kun päällekkäisiä
Juha-Pekka Hannikaisen mukaan metsänhoitoyhdistyksen suuri kilpailuvaltti on jokaisen jäsenen oma metsäasiantuntija. Hallinnon rakenteissa
voidaan tehdä muutoksia, yhdistyksen koko voi muuttua - mutta miltei poikkeuksetta tuttu metsäammattilainen säilyy. Tiimityöskentelyyn siirryttäessä myös sen muut jäsenet tulevat tutuksi ja vuosilomaa tuuraa henkilö, joka on jo ennenkin tavannut.
toimintoja karsitaan, sanoo
Hannikainen ja jatkaa, että voimavaroja voidaan vapauttaa paremman palvelun tarjoamiseen
jäsenistölle.
Juha-Pekka Hannikaisen mukaan Etelä-Savon käynnistymistä
helpottaa sekin, että toimintatavat ovat olleet yhdistyksissä
samansuuntaiset. Palvelun ydinverkon muodostavat alueelliset
tiimit, joissa on metsäasiantuntijoiden lisäksi metsänhoitoesimies
toteuttamassa hoito- ja korjuutöitä. Tiimien töitä ovat toteuttamassa entiseen tapaan tutut
metsurit ja yrittäjät.
Aito jäsenyys
on tavoite
Veroluonteisen metsänhoitomaksun muuttuminen yhdistyksen jäsenmaksuksi on huomattavin kaikkia metsänhoitoyhdistyksiä koskeva muutos vuoden
vaihduttua.
- Metsänhoitomaksu tilitettiin
metsänhoitoyhdistyksille, mutta
yhdistyksissä sitä voitiin käyttää
tarkasti rajattuihin kohteisiin. Jäsenmaksulla tuotetaan kaikille
jäsenille yhteisiä palveluja ja jatkossa on jäsenten käsissä, mitä
palveluja toivotaan ja tarvitaan,
sanoo puheenjohtaja ja jatkaa,
että tätä kautta jäsenkunta voi
vaikuttaa myös jäsenmaksun
Tavoitteena todelliset
hyödyt
Metsänhoitoyhdistyksessä
edunvalvonta ei jää vain etäiseksi termiksi, vaan jäsenen etua
valvotaan käytännön tasolla.
- Yhdistyksellä on käytössään
ajantasainen puun hinta- ja
katkontatieto. Puukaupan kilpailuttamisella saadaan selville
leimikon paras hinta ja tätä
kautta paras tuotto metsäomaisuudelle, sanoo Hannikainen.
Jäsenyyden kautta metsänomistaja on myös mukana ryhmäsertifioinnissa.
Tärkeä osa edunvalvontaa
on uudistuneen metsänomistajaorganisaation maakunnalliset
metsäasiantuntijat, jotka seuraavat muun muassa kaavoitusta ja maankäyttöä. Maa- ja
metsätaloustuottajien keskusliitto vastaa edunvalvonnasta
valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Tiedottaminen
tärkeää
Vaikka metsäomistaminen on muutakin kuin puun myyntiä, uskoo Juha-Pekka Hannikainen, että uusi, suuri metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
on uskottavampi yhteistyökumppani teollisuudelle puun toimittajana.
Metsänomistajat
METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI
Etusivun kuva Petri Pajunen
suuruuteen. Yhdistyksen tehtävät ovat selkeät, mitä jäsenmaksutulolla tuotetaan.
Etelä-Savossa jäsenmaksu on
alhaisempi jo keskimääräistä pienemmällä tilalla ja leikkuri pitää
huolen siitä, että isoilla tiloilla
maksu putoaa reilusti.
- Yhdistyksen liiketoiminnan
painoarvo kasvaa jatkossa, mutta pitää kuitenkin muistaa, että
yhdistys ei tavoittele voittoa,
vaan sitä, että palvelut voidaan
tuottaa oikeaan hintaan jäsenistölle.
Aito jäsenyys tarkoittaa myös
sitä, että kysytään ensin omalta
metsänhoitoyhdistykseltä – tätä
kautta palvelujen laajuutta, laatua ja hintaa pystytään kehittämään kilpailukyisiksi.
Juha-Pekka Hannikaisen mielestä yhteydenpito jäsenkuntaan
nousee yhä tärkeämpään asemaan.
- Kotimetsä alkaa olla kaukana lukumääräisesti jo lähes joka
toisella metsänomistajalla.
Etämetsänomistajan tavoittaminen varsinkin sulkupolvenvaihdosten yhteydessä on haastavaa. Hyviksi on koettu lomaaikaa sijoittuvat tilaisuudet ja
pääkaupunkiseudun metsäillat.
- Tiedottaminen nousee entistä
tärkeämpään asemaan henkilökohtaisten kontaktien rinnalla.
Jäsenlehden ja tiedotteiden rinnalla myös verkkopalvelut saavat entistä suuremman painoarvon, uskoo Hannikainen.
Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Päätoimittaja: Petri Pajunen p. 040 776 6212
Toimituskunta: Tarja Heikkinen, Petra Huupponen, Tiina Salminen
Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2015
Metsänomistajat
3
Metsällä on tulevaisuutta, se ei ole
mikään auringonlaskun ala
Metsänhoitoyhdistys
Etelä-Savon
hallituksen varapuheenjohtaja
Mauri Ruuth sanoo, että
edellinen harjoitus, joka
tehtiin koko maakunnan
kattavan metsänhoitoyhdistyksen perustamiseksi,
vaikutti siihen, että EteläSavo syntyi nopeasti ja
vaivattomasti.
Metsänomistajien liiton
tekemä selvitys oli tuottanut runsaasti taustamateriaalia, joka pystyttiin
käyttämään hyödyksi.
Varapuheenjohtaja mielestä yhdistymiselle oli
nyt tilausta, sillä muuttunut tilanne lakimuutoksen myötä on parempi
ottaa vastaan leveämmillä
hartioilla.
Vankka perusta uuden yhdistyksen syntymiselle oli myös
toimintakulttuurien suhteellisen suuri yhtenevyys. Kokemusta erilaisten toimintamallien yhteensovittamisesta pitkään metsänhoitoyhdistysten
hallinnossa toimineella Mauri
Ruuthilla vuosien varrelta olikin. Järvi-Savon hallituksen
puheenjohtajana
toiminut
Ruuth oli nähnyt yhdistyksen
syntymisen, kun Mikkeli ja
Hirvensalmi liittyivät yhteen
90-luvun lopulla, seuraavaksi
mukaan liittyi Anttola ja viimeisimpänä Suonteen yhdistys
eli Joutsa ja Pertunmaa.
- Jos leikitään ajatuksella,
että metsänhoitoyhdistys EteläSavo olisi syntynyt alueen alkuperäisistä 13 yhdistyksestä
niin yhteensovittaminen olisi
ollut paljon isompi savotta.
Maailma
muuttuu
Muutos on ainoa varma asia.
Metsäsektorilla muutosvauhti
on vain kiihtynyt. Metsää ja
metsähoitoyhdistyksiä koskevat lait ovat muuttuneet, mutta
Mauri Ruuthin mukaan pitää
huomioida myös omistajakunnan rakenteen muuttuminen.
- Tarpeet ovat muuttuneet riippuen muun muassa siitä, mistä
metsää omistetaan, sanoo Mauri
Ruuth ja viittaa etämetsänomistajien kasvavaan joukkoon. Viimeksi mainittu ryhmä esimerkiksi vaatii aivan uutta ajattelua
yhdistyksen viestintään.
Uuden, suuremman yksikön mukanaan tuomat mahdollisuudet varapuheenjohtaja kirjaa kolme pääkohtaan:
hallinnollisia päällekkäisyyksiä
voidaan purkaa, henkilöstön
sijaisjärjestelyt helpottuvat ja
toimihenkilöille tarjoutuu mahdollisuus erikoistua.
- Varsinkin viimeinen kohta
monipuolistaa jäsenkunnalle tarjottavia palveluja, sanoo Mauri
Ruuth.
Miten mhy poikkeaa
muista toimijoista
- Toimintaympäristön muutos painottaa metsänhoitoyhdistyksen liiketoimintaa, mutta
tavoitteena on, että sen pitää
olla metsänomistajalähtöistä ja
hyödyttää yhteistä etua, painottaa Mauri Ruuth.
Merkittävin ero kaikkiin
muihin toimijoihin metsässä
on, että metsänomistaja saa
yhdistyksen kautta apua myös
silloin, kun esimerkiksi kaavoitus uhkaa rajoittaa maankäyttöä tai sähkölinja, tie, kaasuputki halkoo metsää.
- Yhdistys on puolenpitäjä,
joka on huomattava jäsenetu.
Jäsenet
päättävät
Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttuu ja sen myötä
jäsenyys on samankaltaista
kuin muissakin yhdistyksissä.
Yhdistysten valtuustot päättivät jäsenmaksuperusteista
viime vuoden lopussa, myös
jatkossa jäsenet edustajiensa
kautta vaikuttavat jäsenmaksun suuruuteen. Mitalin toisena puolena tietenkin on se,
mitä jäsenmaksutulolla toivotaan tuotettavan.
- Asia, jota ei muisteta vanhan mhy-lain ajalta on, että
silloin metsänhoitoyhdistyksellä oli lakisääteinen velvoite
palvella kaikkia metsänomistajia tasapuolisesti, nyt on lupa
nostaa jäsenet etusijalle.
Mauri Ruuth uskoo, että
valtuuston ja mhy:n valtuustovaalien merkitys kasvaa yhdistyksen koon myötä.
- Yhdistetty valtuusto toimii
vuoden 2016 loppuun, mutta
koskaan ei ole liian aikaista
ryhtyä miettimään, voisinko
asettua ehdolle seuraavissa
metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleissa.
Metsän
mahdollisuudet
Mauri Ruuth mieleen on painunut tapaus, jossa kerrottiin,
kuinka koulusta palaava lapsi
oli innoissaan kertonut, että he
olivat olleet metsässä katsomassa kuinka puunkorjuuta tehdään. Mitä opimme tästä, jos
on nähnyt, mitä töitä metsässä
tehdään voi harkita sitä myös
omana koulutusalanaan ja ammattinaan.
- Toisaalta, jos metsä ympäristönä ja työt metsässä ovat tuttuja, niin kynnys ryhtymisessä
metsänomistajaksi sukupolvenvaihdoksen kautta on matalampi, sanoo Ruuth.
Metsällä on myös tulevaisuutta, se ei ole mikään auringonlaskun ala. Ruuthin mukaan biotalous, jolla tarkoitetaan sellaista
tuotantoa, jossa hyödynnetään
luonnosta saatavia uusiutuvia
materiaaleja, on noussut keskusteluissa vahvasti esiin.
- Toivotaan, että nuoret ottavat kopin muutoksesta koh-
Kun metsänhoitoyhdistyksen koko kasvaa niin päällimmäinen huoli on, että paikallisuus katoaa. Mauri
Ruuth miettii, että oikeastaan juuri mikään ei muutu: tuttu metsäasiantuntija hoitaa yhteydenpitoa edelleen,
toimistot ovat entisillä paikoillaan - vain palvelu monipuolistuu, sillä nyt on käytössä koko ison yhdistyksen
osaaminen.
ti uusiutuvien luonnonvarojen
käytöstä uusiutumattomien sijaan.
Metsällä on myös merkitystä,
sillä maakunnallisesta BKT:sta
metsän osuus on kymmenen –
viisitoista prosenttia.
“ Metsästä lähtevät toiminnot
vaikuttavat hyvin laajasti säteillen työllisyyttä ja hyvinvointia
erittäin laajalle alueelle tehokkaammin kuin monet muut toimialat” kirjoitti Mauri Ruuth
Mhy Järvi-Savon vuoden 2014
viimeisessä jäsenlehdessä.
TERVETULOA METSÄILTOIHIN!
Mhy Etelä-Savo toivottaa alueensa metsänomistajat - jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet tervetulleiksi kevään tupailtoihin!
Illoissa esitellään Mhy Etelä-Savon tarjoamat palvelut metsänomistajille sekä uusi organisaatio.
Asiaa myös kevään puumarkkinoista, uusiutuvasta Kemera-laista, metsänhoitosopimuksesta
sekä SPV-palveluista. Kahvitarjoilu tilaisuuksien alussa. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen
sivujen www.mhy.fi/etelasavo kautta tai p. 015 357 4000.
Helmikuu
17.2. klo 18-20 Mikkeli Hiirolan koulu
18.2. klo 18-20 Hirvensalmi Satulinna
19.2. klo 18-20 Haukivuoren Yhtenäiskoulu
19.2. klo 18-20 Pertunmaa Nuorisotalo
Maaliskuu
3.3. klo 18-20 Puumala Hurissalon Talo
3.3. klo 18-20 Mikkelin Yliopistokeskuksen
auditorio
4.3. klo 18-20 Puumalan valtuustosali
4.3. klo 18-20 Joutsa Sysmän Säästöpankin
kerhotila
4.3. klo 18-20 Kerimäki Louhelan hirvikota
Louhi
9.3. klo 18-20 Juva Kannashovi
10.3. klo 18-20 Juva Punaisen Piipun kievari
11.3. klo 18-20 Rantasalmi Rouhialan Kartano
11.3. klo 18-20 Juva Vuorenmaan koulu
12.3. klo 14-16 Savonranta Rönkkötalo
16.3. klo 18-20 Sulkava valtuustosali
17.3. klo 18-20 Punkaharju Särkilahden koulu
18.3. klo 18-20 Punkaharju Kulennoisten
nuorisoseuran kylätalo
18.3. klo 18-20 Kerimäki Kumpurannan koulu
19.3. klo 18-20 Hirvensalmi valtuustosali
26.3. klo 18-20 Rantasalmi Lomarannan mökit
Huhtikuu
18.4. klo 11-14.00 Pääkaupunkiseudun
metsäpäivä Helsinki, Simonkatu 6
Metsänomistajat
ETELÄ-SAVO
Metsänomistajat
4
Tänä vuonna mhy Etelä-Savon jäsen saa
entistä paremmat ja laajemmat jäsenedut
Mikä meitä metsänomistajia yhdistää?
Metsänomistajia yhdistää
oma metsänomistajien palveluorganisaatio – metsänhoitoyhdistys. Yhdistyksellä on aito
intressi metsänomistajan etujen valvontaan puukaupassa ja
kaikissa metsäasioissa. Yhdistys on metsänomistajien oma
”ammattiliitto”. Edunvalvonta
erottaa metsänhoitoyhdistyksen kaikista muista metsäalan
toimijoista. Yhdistyksen toiminnasta ja palveluista päättävät paikalliset metsänomistajat.
Mhy Etelä-Savon
jäsenedut v. 2015
Maaliskuussa postitettavalla
Metsänomistajat –jäsenkortilla ja henkilökohtaisella jäsennumerolla saat monet edut ja
alennukset
*Henkilökohtainen metsäasiantuntija
*Maksuton puunmyyntisuunnitelma (1/2 pv arvo 280 €)
*Maksuton metsäkäynti (max.
½ pv, arvo 70 €/h)
*Jäsenten metsät ovat PEFCmetsäsertifioinnissa mukana
ilman eri maksu (ei-jäsenten
maksu erikseen liittyen 30 €/v)
*Edunvalvonta kaikissa metsäasioissa (mm. puukauppa,
kaavoitus, lait, verotus, suojeluohjelmat)
*Jäsenlehti 4 numeroa vuodessa
*Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumerot 4 numeroa
vuodessa
*Maksuttomat koulutustilaisuudet ja metsänomistajatapahtumat
Osa jäseneduista on vielä neuvottelussa. Loput mhy Etelä-Savon paikalliset ja muut jäsenedut
tiedotamme maaliskuun jäsenlehdessä. Maaliskuusta alkaen
löydät kaikki jäsenedut myös
osoitteesta www.mhy.fi/etelasavo
ja www.mtk.fi/jasenyys/jasenedut
maksu + 1,50 €/hehtaarimaksu.
Jäsenmaksu on enintään 300 €/
jäsen. Verovähennyksen jälkeen
kustannukseksi jää vain 35 –
210 euroa. Jäsenmaksun hinnan
saat moninkertaisesti takaisin jäseneduissa. Sen voi tuoda jo yksi
kilpailutettu puukauppa tai vaikkapa vakuutusmaksun alennus.
Jäsenmaksulla saatavat hyödyt
ovat moninkertaiset maksuun
nähden. Jäsenmaksut käytetään
jäsenen eli metsänomistajan
eduksi. Puolustamme kannattavaa yksityismetsänomistusta.
Moninkertaisista
perusmaksuista voi saada
vapautuksen
Moninkertaisista perusmaksuista (50 €) voi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat
aviopuolisot/avoparit ja molemmat jäsenyydet ovat mhy
Etelä-Savossa. Vapautusta haetaan kirjallisesti vuoden 2015
loppuun mennessä ja vuodesta
2016 alkaen jäsenmaksu menee
vain yhdellä perusmaksulla. Lo-
Jäsenmaksut v. 2015
Vuonna 2015 mhy Etelä-Savon jäsenmaksu on 50 € perus-
makkeita on saatavissa omalta
metsäasiantuntijaltasi.
ki MTK:n ja mhy:n yhteistyökumppanien jäsenedut.
Yhteisomistajajäsenelle
ja
kannatusjäsenelle henkilöjäsenmaksu on v. 2015 uuden mhy
Etelä-Savon etuna vain 10 €/hlö.
Henkilöjäseneksi voivat liittyä
mm. yhteisomistusten osakkaat
ja metsää omistamattomat perheenjäsenet, jotka ovat tulevia
metsänomistajia. Henkilöjäsenmaksulla saa oman jäsenkortin
ja sitä kautta jäsenlehdet ja kaik-
Entiseen metsänhoitomaksuun
verrattuna esimerkiksi Itä-Savon
alueella jäsenmaksu laskee 19
hehtaaria suuremmilla tiloilla ja
Järvi-Savon ja Metsä-Savon alueilla 27 hehtaaria suuremmilla
tiloilla. Maksu laskee suhteessa
enemmän, mitä suurempi metsätila on kyseessä. Kaikista suurimmilla tiloilla maksu laskee
alle kolmannekseen nykyisestä.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlajit, äänioikeus ja jäsenmaksut
Jäsenlajit
Metsänomistus
Äänioikeus, 1 ääni
Jäsenmaksu
Varsinainen jäsen
Luonnollinen henkilö
kyllä
kyllä
Perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha, max. 300 €
Yhtymä
kyllä
kyllä
Perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha, max. 300 €
Puolisot yhdessä
kyllä
kyllä
Perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha, max. 300 €
Kuolinpesä
kyllä
kyllä
Perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha, max. 300 €
Yhteisö tai yhteisetuus
kyllä
kyllä
Perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha, max. 300 €
Yhteisomistajajäsen
Puolisoista toinen, yksittäinen yhtymän,
kp:n tai yhteismetsän osakas
kyllä
ei
10 €
Kannatusjäsen, yhteisöjäsen tai metsää
omistamaton perheenjäsen
ei
ei
10 €
Kunniajäsen
ei
ei
ei
Jäsenmaksuista
saa – 30 %
vähennyksen
metsäverotuksessa
eli maksettavaa jää
vain 35 – 210 €
Moninkertaisista perusmaksuista (50 €) voi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat puolisot ja molemmat jäsenyydet ovat mhy Etelä-Savossa.
Vapautusta haetaan hallitukselta kirjallisesti. Vuoden 2015 loppuun mennessä tehdyt hakemukset huomioidaan ensimmäisen kerran v. 2016 jäsenmaksun laskutuksessa.
METSÄNOMISTAJA!
Miksi
Miksi sinun
sinun kannattaa
kannattaa
teettää
teettää harvennus
harvennus
Sampo-Rosenlew
Sampo-Rosenlew
harvesterilla?
harvesterilla?
1
HARVENNUKSEN LAATU TEHDÄÄN
OIKEALLA PUUVALINNALLA
Sopivan, ketterän koneen avulla
puuvalinta harvennuksessa voidaan
tehdä parhaiden puiden hyväksi.
2
TERVEET JA EHJÄT PUUT
TUOTTAVAT PAREMMIN
Jäävä puusto säilyy ehjänä
kun harvennuksen työkalut on
mitoitettu puiden mukaan.
3
TÄYSTIHEÄ JA TASAINEN
PUUSTO - TUOTTAVA METSÄ
Ajouraverkosto voidaan tehdä
puun tuottamista edistäväksi ja
urien määrä pitää kohtuullisena.
Metsänomistajat
5
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon
jäsenenä saat:
Loput
jäsenedut
julkaistaan
maaliskuussa
Yhdistyksen jäsenedut:
Valtakunnalliset jäsenedut:
• Henkilökohtainen metsäasiantuntija
• Maksuton puunmyyntisuunnitelma
(1/2 päivän arvo 280 €)
• Maksuton metsäkäynti +
toimenpide-esitys
(max 1/2 pv/v, arvo 70 €/h)
• Maksuton PEFC-sertifiointi
• Maksuttomat koulutustilaisuudet
• Jäsenlehti 4 krt/vuosi
• Maaseudun Tulevaisuuden
mo-numerot 4 krt/vuosi
• Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €.
• LähiTapiola:10 %:n alennuksen
metsä- ja kotivakuutuksesta.
• United Bankers: 30 % alennus
Metsäobligaation merkintäpalkkiosta.
• Savotan Puoti: pokara 34,90 €, tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi 29,90 €
Metsänomistajat
SAVOTAN PUOTI
MTK:n jäsenedut mm.:
• Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle
300-500 € etuseteli tarvikehankintoihin.
• St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä.
Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus
asemittain tai St1-Visa.
• K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus
päästömittauksineen 55 euroa.
• Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %.
• Agrimarket: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 %.
• Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella.
• Grolls työvaatteliike: Björnkläder-työvaatteista -25 % ja muista tuotteista -10 %.
Metsänomistajat
6
Toiminnanjohtajan palsta
Tammikuun alussa Suomen kartalle syntyi
uusi metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Toiminnanjohtajan
esittely
Aiemmin syyskokouksissa valittiin metsänomistajien liiton kokousedustajat, mutta
metsänomistajaorganisaation
uudistuksen vuoksi yhdistys
valitsee nykysin vuosittain
edustajan valtakunnalliseen
metsävaltuuskuntaan. Metsävaltuuskunnan jäsenistä
valitaan 20 jäsentä MTK:n
valtuuskuntaan, joka on järjestön korkein päättävä elin.
Tervehdys uudesta metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta!
Takana on metsätalouden
osalta positiivisten uutisten vuosi. Uusia kuitupuun
käyttöä lisääviä investointeja
on päätetty ja osa on vielä
suunnitteilla. Vuoden vaihde oli myös yhdistystemme
kannalta historiallinen metsänhoitomaksuvelvollisuuden
poistuessa. Jäsenyys muuttuu
jatkossa entistä aidommaksi. Lisäksi metsänomistajien
organisaatiorakenne muuttui,
kun metsänomistajien liittojen toiminta päättyi viime
vuoden lopussa.
Kolmas vuoden vaihteessa
tapahtunut muutos on uuden
metsänhoitoyhdistys EteläSavon syntyminen Suomen
kartalle. Uuden yhdistyksen
valmistelut etenivät ripeästi
syyskuussa valtuustojen tekemien fuusiopäätösten jälkeen.
Yhdistymiseen liittyvät työt
jatkuvat edelleen. Mhy EteläSavo pystyy tarjoamaan metsänomistajilleen kaikki metsäpalvelut metsänviljelystä
puukauppaan ja puunkorjuuseen sekä lisäksi esimerkiksi
metsäteiden rakennukseen,
metsäkiinteistöjen välitykseen
sekä metsäsuunniteluun liittyvät palvelut.
Metsänhoitoyhdistyksen
metsäasiantuntija
metsänomistajan tärkein
yhteyshenkilö
Olen aloittanut työurani mhy
Metsä-Savossa 15.1.2000.
Ensimmäiset kolme vuotta toimin metsäneuvojana
Pohjois-Juvan alueella. Sen
jälkeen toimin pari vuotta
hankintaesimiehenä ja viimeiset 10 vuotta olen toiminut
Metsä-Savon toiminnanjohtajana. Tammikuun alussa
aloitin toiminnanjohtajana
uudessa mhy Etelä-Savossa.
Puukaupasta
yhdistyksen alueelle
Kaikille uuden lehtemme odotetaan 100 miljoonan
lukijoille en ole entuudestaan euron kantorahatuloja
tuttu, joten lyhyt esittely on
paikallaan. Nimeni on Petri
Pajunen ja ikää on kertynyt
39 vuoden verran. Olen kotoisin metsän keskeltä, Juvan kunnan Kaskiin kylältä.
Maatilan työt ja metsätyöt
ovat tulleet tutuksi kotitilalla
jo pienestä pitäen. Turvesuolla työskentelykin tuli tutuksi parina vuotena kesätöissä
koulunkäynnin ja maa- ja
metsätöiden ohessa.
Koulutukseltani olen metsätalousinsinööri (YAMK).
Lisäksi olen käynyt metsätalousinsinöörin (AMK), metsätalousteknikon ja metsätalouden peruslinjan tutkinnot
ja muutamia muita lyhempiä
työn ohessa opiskeltuja tutkintoja.
Harrastan talvisin hiihtoa,
kesäisin lenkkeilyä. Sähly ja
salilla käynti kuuluu myös
harrasteisiin sekä valokuvaus. Luonnossa viihdyn hyvin
vapaa-ajallakin. Myös oman
metsätilan metsänhoitotyöt
Juvalla voinee lukea vapaaajan harrasteisiin. Asun Mikkelissä Rahulan kylällä.
Metsänhoitoyhdistyksestä
minulla on 15 vuoden työkokemus, joka tuli päivälleen täyteen osuvasti 15.1.15.
Tänä vuonna puun kokonaismyyntimääräksi mhy Etelä-Savon alueella arvioidaan
vähintään 2 800 000 m³. Kyseinen puukauppamäärä tuo
metsänomistajille 100 milj.
euron puukauppatulot. Kestävä hakkuusuunnite mahdollistaisi yksityismetsistä
vuosittain yli 3 500 000 m³:n
myyntimäärän, mikäli puulla
olisi kysyntää riittävästi. Kaikelle markkinoille tarjotulle
puulle ei ole löytynyt ostajaa
tänäkään vuonna.
Puunmyyntisuunnitelmien tavoite on 1800 000 m³.
Puukaupan toimeksiantojen
tavoite on 1009 000 m³. Korjuupalvelua tehdään pääosin
nuorissa kasvatusmetsissä
8000 hehtaarin alueella lähes
400 000 m³ verran. Korjuupalvelun avulla saadaan harvennettua vuosittain merkittävä määrä kohteita, joista suuri
osa jäisi muuten hoitamatta.
Korjuupalvelusta
puuta 12 ostajalle
Korjuupalvelua mhy Etelä-Savossa tehdään yli 30
korjuuyrittäjän voimin. Yrittäjämme ovat harvennushakkuiden ammattilaisia.
Korjuupalvelusta puuta välitetään 12 eri ostajalle ja siten
metsänomistajan leimikon
puutavaralajeille haetaan paras mahdollinen käyttökohde
ja sitä kautta hinta. Vuoden alussa uudeksi toimituskohteeksi tuli Misawan saha Mikkelissä. Energiapuun
markkinatilanne on heikko,
koska edellisen lämpimän
talven johdosta varastojen
määrä on kasvanut merkittävästi. Energiapuun korjuumäärä tulee olemaan aiempia
vuosia selkeästi alhaisempi.
Toivottavasti talvi on sopivan
kylmä ja myös energiapuun
tukiratkaisu saadaan sovittua
useammaksi vuodeksi.
Metsänhoitotyöt hoituvat
mhy:n paikallisten
metsurien toimesta
Taimikonhoitojen tavoitemäärä yhdistyksen työnä
on 4300 ha. Metsänviljelyä
yhdistyksen toimittamalla
taimilla tehdään 2400 hehtaarille, josta yhdistyksen
metsurit viljelee 1300 hehtaaria. Metsänhoitotyöt tehdään
lähes kokonaan paikallisten
metsurien työnä. Ensi heinäkuun alusta alkaen tulossa
uusi Kestävän metsätalouden
rahoituslaki. Tiedotamme rahoituslaista maaliskuun lehdessä, kun lain ja asetuksen
sisältö on tarkentunut.
Jäsenille järjestetään
runsaasti koulutusta ja
tapahtumia
Tulevana vuonna järjestetään paljon erilaisia metsänomistajatilaisuuksia metsäpäivien, retkien, työnäytösten ja
kurssien muodossa yhteensä
65 kpl. Laajin tapahtuma on
heinäkuun alussa Juvalla järjestettävä Metsä Rokkaa. Kaikki
tilaisuudet ovat jäsenille maksuttomia.
Monista muutoksista huolimatta yksi asia ei muutu
- tänä vuonnakin kaikki metsäpalvelut lähtevät liikkeelle oman metsäasiantuntijasi
kautta, joka on metsänomistajan tärkein yhteyshenkilö.
Metsäasiantuntijasi on vain
puhelinsoiton päässä.
MTK:n
metsävaltuuskuntaan
valittiin edustaja
ensimmäistä
kertaa yhdistyksen
syyskokouksessa
Osallistu
metsäverokoulutuksiin
ja metsäiltoihin
Mhy Etelä-Savon valtuusto kokoontui ensimmäisen
kerran joulukuussa Savonlinnassa. Valtuusto päätti metsänhoitoyhdistyksen
säännöistä, jäsenmaksuista,
toimintasuunnitelmasta sekä talousarviosta. MTK:n
metsävaltuuskunnan kokousedustajaksi vuodelle 2015
mhy Etelä-Savosta valittiin
Juha-Pekka Hannikainen ja
varaedustajaksi Mauri Ruuth.
Elinvoima
Terveys
Hyvä kasvu
Järjestämme tammi - huhtikuussa kattavan kierroksen
vero- ja metsäiltoja eri puolella toimialuettamme. Muistathan osallistua tilaisuuksiin.
Tilaisuudet ovat jäsenille
maksuttomia.
Hyvää talven jatkoa toivottaen
Petri Pajunen
toiminnanjohtaja
Metsänhoitoyhdistys
Etelä-Savo
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.
• hyvälaatuinen siemenaines
• nykyaikainen kasvatustekniikka
• huolellinen ja osaava hoito
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat
taimet eri istutuskohteisiin.
Uutta tehoa tuhotorjuntaan
antaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin
torjuntaan.
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt.
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain
Taimitapiolta.
www.taimitapio.fi
Metsänomistajat
7
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Mhy Etelä-Savo aloitti toimintansa 1.1.2015. Yhdistyksen toimialueeseen kuuluu entisten mhy Haukivuoren, Itä-Savon, Järvi-Savon
ja Metsä-Savon toimialueet.
Palvelemme noin 14 000 jäsentämme yhdeksän kunnan
alueella 63 toimihenkilön, 60
metsurin ja 75 yrittäjän voimin.
Yhdistyksellä on maakunnassa
14 palvelutoimistoa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenten metsäpinta-ala on 461 000 ha. Yhdistyksestä löytyy monipuolista
ja vahvaa osaamista kaikkien
metsänomistajan tarvitsemien
metsäpalvelujen suunnitteluun ja
toteuttamiseen. Mhy Etelä-Savo
on henkilöstön ja liiketoiminnan määrillä mitaten Suomen
suurin metsänhoitoyhdistys ja jäsenmäärillä/jäsenten pinta-alalla
mitaten toiseksi suurin.
Metsänhoitoyhdistyksellä on
palvelutoimistot
Anttolassa,
Haukivuorella, Hirvensalmella,
Joutsassa, Juvalla, Mikkelissä,
Kerimäellä, Pertunmaalla, Punkaharjulla, Puumalassa, Rantasalmella, Savonlinnassa, Savonrannalla, Sulkavalla ja Helsingissä.
Mhy Etelä-Savo toimii Hirvensalmen, Joutsan (pl. Leivonmäki), Juvan Sulkavan,
Pertunmaan, Puumalan ja Rantasalmen kuntien alueilla sekä
Mikkelin (pl. Ristiina ja Suomenniemi) ja Savonlinnan kaupunkien alueilla.
Tarjoamme metsänomistajille
kokonaisvaltaiset puukaupan,
metsänuudistamisen, metsänhoidon, tienrakennuksen, metsäkiinteistökaupan, metsätilan
sukupolvenvaihdoksiin ja muut
asiantuntijapalvelut. Voit kääntyä puoleemme kaikissa metsällisissä asioissa, jotka lähtevät liikkeelle oman metsäsiantuntijasi
kautta!
Metsänomistajien oma metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on
lähellä ja metsäasiantuntijasi aina puhelinsoiton päässä!
Mhy Etelä‐Savon alue
Mhy Etelä-Savon alue
Rantasalmi
Savonlinna
Juva
Joutsa
(pl. Leivonmäki)
Sulkava
Hirvensalmi
Mikkeli
(pl. Ristiina ja Suomenniemi)
Pertunmaa
Puumala
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Väätäisentie 5, 51900 Juva
p. 015 357 4000
[email protected]
www.mhy.fi/etelasavo
www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo
Tervehdys metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon itäiseltä alueelta!
Metsäalan kosketus lapsuuteni pienviljelijäperheessäni
oli väistämätön. Isä ja muut
suvun miehet olivat metsätöissä. Teräöljyn, pihkaantuneiden
vaatteiden, voipaperiin käärittyjen eväsleipien, Airamkahvin
ja öljyyntyneen purun tuoksut
ovat vahvana mielessä.
Lukion ja armeijan jälkeen
metsurin oppiin ja hommiinkin. 1990 alun lama ajoin
metsurin hakemaan lisäoppia Joensuusta, mutta laman
kourissa kieriskelevä Suomi ei
tarvinnut vuosikausiin metsäväkeä töihin. Nykyistä ”taantuman poikasta” en voi edes
verrata niihin aikoihin, nyt on
töitä ja työpaikkoja tarjolla.
Punkaharjun kanssa Mhy ItäSavoksi 2003.
Tietotekniikkaopintojen
ja atk-työkeikkojen jälkeen
aloitin määräaikaisen työn
1992 keväällä Rantasalmella
hankkeiden toteuttajana. Vein
puuntaimia metsään, ohjasin metsureita, tein tilejä ja
laskuja. Vakituinen homma
Rantasalmella alkoi 1993 ns
aluevastaavana. Tuusmäen,
Kolkontaipaleen, Osikonmäen
ja Hiismäki-Hiltulan metsänomistajat tulivat tutuiksi. Toiminnanjohtajana Rantasalmella aloitin 1998. Rantasalmen
mhy fuusioitui Savonlinnan ja
2009 kävin LKV tutkinnon
ja aloittelin kiinteistövälittäjän hommat toiminnanjohtajan
tehtävien ohessa. 2013 alusta
Mhy Itä-Savoon liittyi Kerimäen ja Savonrannan alueet.
2015 alusta alkaen olen
vastannut Juvan, Sulkavan,
Rantasalmen ja nykyisen Savonlinnan resursseista ja metsäpalveluista. Teen mm. urakointisopimukset, toimin alueeni tiimien toimihenkilöiden
esimiehenä, vastaan osaltani
tiedottamisesta ja markkinoin-
nista. Olen luonnillisesti kiinnostunut siitä, kuinka asiakkaat palvelumme kokevat.
Työn ohessa olen opiskellut
monitavoitteisia metsänhoitomenetelmiä, maisemansuunnittelua, johtamista, metsälakiopintoja, AMK tutkinnon
ym. alaan liittyvää.
Vaimo Petra on töissä samassa työpaikassa ja minulla
on neljä lasta Topi 18 v, Hilla
15 v, Helmi 15 v ja Taimi 3 v.
Harrastan metsänhoitoa, polttopuiden tekoa, kuntosoutua
ja lentopallon seuraamista.
Harri Huupponen
Asiakkuuspäällikkö
Itäinen asiakkuusalue
Tervehdys metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon läntiseltä alueelta!
Olen Vesa Väänänen ja
toimin metsänhoitoyhdistys
Etelä-Savon läntisen alueen
asiakkuuspäällikkönä.
Olen koulutukseltani metsätalousinsinööri. Aiemmassa elämässäni toimin entosen
metsänhoitoyhdistys JärviSavon toiminnanjohtajana.
Toiminnanjohtajana kerkisin
toimia 17 vuotta ja sinä aikana yhdistyksessä toteutettiin
mm. kolme fuusiota. Ennen
toiminnanjohtajuutta työskentelin aluevastaavan metsäneuvojana Mikkelin seudun
metsänhoitoyhdistyksessä.
Työkokemukseni koostuu metsänhoitoyhdistyksen töistä, lukuun ottamatta puolen vuoden
pestiä metsähallituksessa heti
valmistumiseni jälkeen 1992.
Perheeseeni kuuluu vaimo,
kolme tytärtä ja koira. Asumme Mikkelissä, maalla mut-
ta kaupungissa. Harrastuksia
minulla on vähintäänkin riittävästi, ainakin vaimoni niin
välillä minulle kertoo. Tärkeimpänä pitäisin liikuntaan
liittyvien harrasteiden lisäksi
metsästystä. Arvomaailmaani
luonnehtisin melko pitkälle perinteiseksi ja siihen olennaisena
osana kuuluvat isänmaallisuus
ja luonnon kunnioitus.
Metsänhoitoyhdistys EteläSavon läntisen alueen asiakkuuspäällikkönä johdan viittä
tiimiä. Toiminta-alueeni koko
kasvoi fuusion yhteydessä siten, että entinen Haukivuoren
metsänhoitoyhdistys ja Metsä-Savosta Puumalan toimisto
kuuluvat nyt toiminta-alueeseeni. Tehtäväni on vastata
alueen toiminnasta.
Haukivuorella muutosta tulee siten, että toiminnanjohtajana toiminut Veli Manninen
siirtyi Haukivuoren tiimin
töiden toteuttajaksi eli metsänhoitoesimieheksi. Jenniina
Ruttonen ja Jyrki Ukkonen
jatkavat alueella metsäasiantuntijoina. Jenniina tekee myös
metsäsuunnittelua Haukivuoren alueella.
Anttolassa muutoksia tulee
siten, että metsäasiantuntija Pentti Barck jää eläkkeelle. Pentin työn jatkajana on
aloittanut metsätalousinsinööri
Jaakko Salakka. Jaakko tuli
töihin juuri ennen vuodenvaihdetta. Metsäasiantuntijana toiminut Markku Modig jatkaa
tiimipäällikkönä ja toimii samalla tiimin metsänhoitoesimiehenä. Jaakko Salakka saa
siten sekä Pentin että Markun
vanhat toimialueet. Markku
Modig ei kuitenkaan häviä
minnekään. Hänen toimenkuvansa vain muuttuu ja Markun
osaaminen sekä asiantuntemus
ovat edelleen käytettävissä.
Pertunmaalla muutosta tulee siten, että metsäasiantuntija
Samuli Koivisto siirtyy metsänhoitoesimieheksi PertunmaaHirvensalmi tiimiin. Jarmo
Mäkiranta jatkaa omalla ja
Samulin entisellä alueella metsäasiantuntijana. Veikko Halmesaari siirtyy Joutsan tiimiin,
mutta jatkaa pääosin vanhalla
alueellaan. Veikon tavoittaa
edelleen Pertunmaan toimistolta.
Nyt käynnistelemme uuden
yhdistyksen toimintaa. Hommat eivät varmasti lähde liikkeelle kuin elokuvissa, vaan
me kaikki joudumme tekemään paljon työtä sen eteen.
Usko onnistumiseen on vahva.
Tässä fuusiossa liittyvät elinkelpoiset yhdistykset yhteen
ja metsäinen osaaminen on
kaikilla vahva. Pyydämmekin,
Teiltä asiakkailtamme, hivenen
kärsivällisyyttä ja uskoa uuteen. Me tulemme yrittämään
parhaamme, jotta saamme
Teille parhaat palvelut!
Vesa Väänänen
Asiakkuuspäällikkö
Läntinen asiakkuusalue
Metsänomistajat
8
Teemmekö metsänomistajan eteen enemmän?
Mitä te olette saaneet aikaiseksi? Mitä te teette metsänomistajan eteen? Mihin
teitä tarvitaan? Näihin kysymyksiin joutuu vastaamaan toisinaan.
Mitä siis voisi tapahtua metsänomistajille, jos metsänhoitoyhdistyksiä ja MTK:ta ei olisi?
Metsäpalveluita olisi vaikeampi saada tai ainakin ne olisivat
kalliimpia. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja puusta maksettava hinta olisi alhaisempi.
Teollisuutta olisi vähemmän, kun
metsien tuotto olisi heikompi.
Puupohjaista bioenergiaa ei olisi
nykyisessä mittakaavassa. Hirviongelma olisi Ruotsin tasoa, eli
paljon vakavampi. Rajoittavia
kaavoja olisi enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat
tiukemmat. Vapaehtoista metsien
suojelumallia ei olisi, vaan vielä
nykyistäkin enemmän pakkosuojeluohjelmia. Metsälaki ei olisi
metsänomistajalähtöinen vaan
rajoittava ja suojelupainotteinen.
Puutavaranmittauksessa heikomman suoja olisi vajavaisempi. Metsänhoitoon kannustava
tukijärjestelmä saattaisi puuttua
kokonaan eikä metsävähennystä
tai muita verokannusteita olisi
nykyisessä laajuudessa. Kiinteistövero tai metsänomistusmaksu
olisi säädetty aikoja sitten. Yksityisen omaisuuden suoja olisi
heikompi ja maalla asuminen ja
yrittäminen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi. Brysselistäkin olisi vyörynyt suojelupainotteinen metsäsuunnitelmapakko. Biopolttoaineilla olisivat
kahlitsevat kestävyyskriteerit.
Hakkuista vaadittaisiin erilliset
laillisuustodistukset ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti.
jatkossakin. Tämän lisäksi ajamme uudistuksia, joilla tuetaan
biotalouden nousua koko yhteiskunnan kasvun moottoriksi.
Me ajamme sukupolvenvaihdoshuojennuksia ja kannustavampaa verotusta ja kehitämme puumarkkinoita. Meillä on hyvät
yhteistyösuhteet teollisuuteen,
virkamiehiin ja poliitikkoihin.
Emme istu koskaan oppositiossa, vaan pyrimme olemaan
kulloisenkin hallituksen iholla
laadukasta tietoa ja vaihtoehtoja
tarjoten. Toki joskus joudumme
lyömään nyrkkiä pöytään tai
tuomaan moottorisahat Säätytalon portaille. Vahva kentän tuki
ja iso jäsenmäärä ovat monesti se
peräseinä, jota tarvitaan. Tavallisista metsänomistajista koostuu
myös hallinto, jota koulutetaan
ja joka sitoutuu yhteen hiileen
puhaltamaan.
Kaiken edellä kerrotun pitämisessä on paljon puolustettavaa
Metsänhoitoyhdistyksissä on
lähes tuhat toimihenkilöä ja pari
tuhatta metsuria. Metsänomistajien vaaleilla valitsemia valtuutettuja on vajaa 3000 ja hallituksissa istuu noin 500 jäsentä.
Metsävaltuuskunnassa jokaisella
mhy:llä on oma edustaja. Ensi
vuonna se on noin 80 -jäseninen.
MTK:lla on reilu parikymmentä
metsäasioiden parissa työskentelevää toimihenkilöä Helsingissä,
maakunnissa ja Brysselissä. Tämän lisäksi keskusliitossa työskentelee maankäyttö-, ympäristö-, vero-, yrittäjyys-, viestintä-,
hallinto- ja juridiikka-ammattilaisia, joiden osaaminen on metsäedunvalvonnan käytössä.
Tällaisella organisaatiolla tuotetaan palveluita ja ajetaan reilun
300 000 suomalaisen metsätilan
ja niiden omistajien asiaa. Olemalla metsänhoitoyhdistyksen
jäsen jatkossakin, olet painava
osa tätä metsänomistajien edunvalvontaketjua puun juurelta
Brysseliin. Tavallisten metsän-
omistajien joukoista nousemme
monen portaan kautta myös me
luottamusjohtajat. Olemme teidän luottamuksenne varassa.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan
puheenjohtaja, MTK
Petäjävesi
PEFC-metsäsertifiointi yhdistyksen
jäsenyydellä
Metsänomistajat saavat
metsilleen sertifikaatin tulevaisuudessakin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta.
Sertifioinnissa mukana oleva metsänomistaja voi myydä
puunsa PEFC-sertifioituna ja
siten todistaa puunostajalle ja
lopputuotteen käyttäjälle, että
myyty puu on peräisin kestävästi
hoidetusta metsästä.
Metsänhoitoyhdistys järjestää
sertifioinnin jäsenilleen ryhmäsertifiointina yhdessä muiden
toimijoiden kanssa.
Organisointi muuttuu
mutta ei vaadi
metsänomistajalta
toimenpiteitä
Metsänomistajajärjestön uu-
KYLVÄ
HYVÄÄ
distus lakkauttaa Metsänomistajien Liitot, jotka ovat hallinnoineet kaikkien toimijoiden
puolesta sertifiointia. MTK:n
ja metsäteollisuuden perustama
uusi Kestävän Metsätalouden
Yhdistys ry on jatkossa sertifikaatin haltija, kertoo Järvi-Suomen sertifiointiasioista vastaava
aluejohtaja Jukka Hujala.
Hujalan mukaan MTK ja
metsäteollisuus ovat sopineet
toiminnan päälinjoista sekä
kustannusten jaosta ja nyt on
kiire hioa yksityiskohtia, sillä
vuoden vaihde on lähellä. Metsähallitus on jäämässä yhteisestä
toteutuksesta pois, mutta se ei
ainakaan eteläisessä Suomessa
aiheuta ongelmia, sanoo Hujala.
Metsäsertifiointi toteutetaan
v. 2015 edelleen alueellisena
sertifiointina maakuntajaolla. Mukana oleminen ei vaadi
metsänomistajalta erityisiä toimenpiteitä, kun jatkaa mhy:n
jäsenenä.
Sertifiointiryhmään ei ole
pakko kuulua, jos vaatimukset tuntuvat metsänomistajasta
kohtuuttomilta. Mhy:n jäsenkin voi jättäytyä sertifioinnin
ulkopuolelle, mutta silloin
puutakaan ei voi myydä sertifioituna.
Sertifioinnin vaatimukset
uudistuvat 2016
PEFC-sertifioinnin vaatimuksia päivitetään viiden vuoden
välein
toimintaympäristön
muutosten vuoksi. Uusittu
kriteeristö hyväksyttiin kesällä vaatimuksia valmistelleessa
työryhmässä. Jokunen vaatimus
poistettiin ja uusia kriteerejä
tuli neljä. Ne koskevat metsänhoidon laatuvarmistusta,
metsäpalvelujen hankintaa, roskaamista ja muinaismuistojen
säilyttämistä.
Kansainvälisen PEFC-organisaation pitää vielä hyväk-
syä muutosesitykset ja tämä
prosessi vie aikaa pitkälle ensi
vuoteen, toteaa Jukka Hujala.
Tarkoitus on ottaa uudet vaatimukset käyttöön viimeistään
vuoden 2016 alusta. Siihen asti
mennään entisin ehdoin. Metsänomistajalle suoraan uudistus
ei tuo paljon päänvaivaa, mutta
metsäorganisaatioiden toimintaan on tulossa tarkennuksia.
Petri Pajunen
Hyvistä siemenistä kasvaa
TUOTTAVA
METSÄ
Tapion siemenkeskus palvelee Sinua,
kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön
tai taimitarhalle.
SIEMENKESKUS
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Siemenkeskus | Torholantie 33, 12100 Oitti
| puh. 0294 32 6000 | www.tapio.fi
Sertifioinnissa mukana oleva metsänomistaja voi myydä puunsa PEFC-sertifioituna ja siten todistaa puunostajalle ja lopputuotteen käyttäjälle, että myyty puu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Kuvan
sahatavara on lähdössä Japaniin.
Metsänomistajat
9
Metsätilallinen on laskenut – jos raivausta
on tarjolla, niin omalla traktorilla ei kannata
mennä puita ajamaan
Jari Käyhköllä Savonrannan Säimenen kylässä on
varaa valita metsänhoitoyhdistyksistä. Metsänomistajan palstoja on kolmen yhdistyksen alueella.
Kotitila, Issakkala, on kuitenkin metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon alueella
ja Jari itse on mhy:n valtuutettu ja hallituksen
varajäsen.
Isakkala on lypsykarjatila,
mutta yli kaksi kolmannesta tulosta saadaan
metsästä.
- Karjanpito on kannattavaa,
kun pystytään toimimaan pienimuotoisesti vanhoissa tuotantotiloissa, summaa isäntä. Jari
Käyhkö muistelee, että uuden
tuotantorakennuksen tekoa lypsykarjalle harkittiin, mutta lopulta siitä luovuttiin ja tilalle
hankittiin lisää metsää.
Jari tuli isännäksi vuonna
1988, mutta oli ottanut vastuuta
tilan töistä jo 16-vuotiaana isän
kuoleman jälkeen. Isakkalasta
Jari on ollut pois vain maatalouskoulun ja varusmiespalveluksen ajan.
- Metsään on pyritty sijoittamaan, pinta-ala on kaksi ja puolikertaistunut 25 vuoden aikana.
Etäisyyttä palstojen välille kertyy, sillä syrjäisimmälle palstalle
Rääkkylään ja matkaa 72 kilometriä. Metsä tuli Jarin omistukseen, kun Rääkkylän kunta
tarjosi myyntiin muutaman metsäkappaleen talouttaan tasapainottaessaan.
- Kävin katsomassa kohteen
ja jätin tarjouksen, joka hyväksyttiin, kertoo Jari ja jatkaa, että
karjatilallisen on vähän järjestettävä töitään, kun menee Pohjois-
Karjalan puolelle hoitotöihin.
Muutkaan metsät eivät ole yhtenä kuviona, mutta Jarin mukaan eivät mahdottoman monessa palassakaan.
Tili tehdään
hoitotöillä
Jari Käyhkö on pyrkinyt tekemään hoitotyöt pitkälti tilan
omina töinä. Raivaukset istutukset, puunajoon Isakkalassa
on traktorikalusto.
- Jos raivausta on tarjolla, niin
ajohommat eivät kannata, vaikka on oma kalusto, sanoo Jari.
Yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen kanssa on tehty. Suurin
osa taimista tulee yhdistyksen
kautta, puunmyyntisuunnitelmat
on teetetty yhdistyksellä ja osa
muokkauksista.
- Veljellä on traktorikaivuri,
jolla osa maanmuokkauksista on
tehty, mutta vaativille kohteille
otetaan yhdistyksen ammattilainen, jolla on kunnon kalusto.
Iso apu
puukaupoissa
Metsänhoitoyhdistyksen käytännönläheisin edunvalvonta
toteutuu Jari Käyhkön mielestä puukaupan avustamisessa.
Metsänomistaja ei pysty yksin
keräämään kaikkea tietoa, joka yhdistyksellä on käytössään.
Jari arvostaa myös yhdistyksen
puukauppapalvelua, jonka avulla pystyy poimimaan tarjousten
joukosta parhaan katkonnan.
Jäsenyyden
pitää näkyä
Jari Käyhkö pitää metsänhoitoyhdistysten rakennekehitystä
luonnollisena ilmiönä, maitotilallinen on kokenut saman jo
meijeripuolella.
- Keskivertoa isompana met-
Issakkalan tila Säimen kylässä on lypsykarjatila, joka elää metsästä. Jari Käyhkö teki isännyytensä aikana
ratkaisun, että uutta tuotantorakennusta ei tilalle tehdä, vaan panostetaan metsäpinta-alan kasvattamiseen.
Tänään hän on sitä mieltä, että ratkaisu on ollut oikea.
sätilallisena tietenkin pidän hyvänä asiana, että jäsenmaksuun
on laitettu katto. Uskon, että
se tekee joillekin jäsenyydestä
houkuttelevamman, sillä jäsenenä palvelujen hankkiminen on
yksinkertaisempaa, sanoo Jari.
Jari Käyhkön mielestä jäsenyyden pitää kuitenkin näkyä
hinnoittelussa. Jäsenedut ovat
myös asia, johon pitää perehtyä.
Hyvät odotukset
Tällä kertaa traktorin kyydissä on pihapiiristä kertynyttä puuta. Talossa on klapikattila, joten polttopuiden loppuosoite ei ole kaukana. Tilalta
liikenee jonkin verran myyntiin metrisiä halkoja ja kuivaa rankaa. Tilan traktori on mielenkiintoinen tapaus, sillä se on paluumuuttaja, yhden
työuran ruotsalaisella suurtilalla tehtyään.
Savonrannalla on totuttu metsänhoitoyhdistysten fuusioihin,
sillä ensin oma yhdistys liittyi
2004 Kerimäkeen ja viime vuonna Kerimäki liittyi Itä-Savoon.
- Vaikka tahti on ollut tiuha,
niin varmaan vuoden takainen
fuusio on ollut hyvää harjoittelua, sanoo Jari Käyhkö.
Uuden yhdistyksen alkua seurataan mielenkiinnolla, Jarin
mielestä ison yhdistyksen korjuupalvelu on kiinnostava toimija jatkossa.
Metsänomistajat
10
Metsä on ollut Säynätniemen tilan
päätuotantosuuntana jo 1980-luvulta saakka
Säynätniemen tilalla Joutsassa on suunnitteilla sukupolvenvaihdos. Timo Hietalalta isännyys siirtyy pojalle ja Heikki on jo kesällä 2013 aloittanut tulevan sivuelinkeinon harjoittamisen. Piharakennukseen on tehty metalliverstas asesepälle. Metsäsuunnitelma on tilalla ollut pitkään käytössä. Suunnitelmalla on siinäkin mielessä painoarvoa, koska elinkeinoa
harjoitetaan metsissä, jotka ovat olleet suvun omistuksessa 1900-luvun alusta saakka.
Säynätniemen tila Joutsassa on ollut Hietalan suvulla
1900- luvun alusta saakka.
Timo Hietala tuli isännäksi
vuonna 1981 ja seuraava
sukupolvenvaihdos on jo
suunnitteilla ja tilaa on jatkamassa poika Heikki.
Säynätniemi on tuotantosuunnaltaan metsä- ja
kasvinviljelytila, mutta
maatalous on hyvin vaatimattomassa roolissa. Karja
tilalta lähti jo ennen Timon
tuloa isännäksi.
- Tuotantorakennukset
olivat vanhoja ja epäkäytännöllisiä, ja niin karjasta
päätettiin luopua jo vuonna 1975. Tänä päivänä asiaa ajatellen, ratkaisu oli oikeaan osunut, sanoo Timo
Hietala.
Uuden sukupolven myötä
tilalle on syntynyt myös uusi
sivuelinkeino. Vanhalle piharakennukselle on löytynyt käyttöä, kun sinne on rakennettu
verstas asesepäksi Ikaalisissa
kouluttautuneelle Heikille.
Rakennuksessa on nyt Heikin
metallintyöstökoneita, joilla
onnistuvat myös muut kuin
aseisiin liittyvät työt. Heikki
uskoo, että tilan työt ja sivuelinkeino on helppo sovittaa
yhteen.
- Omasta verstaasta on ollut
itsellekin hyötyä, sillä talon
koneet saattavat olla normaalia paremmassa kunnossa, sanoo Timo Hietala.
Säynätniemi on siinä mielessä poikkeava metsätila, että
elinkeinoa harjoitetaan alkuperäisellä pinta-alalla. Lisämaita
ei tilaan ole hankittu.
Metsänhoito omana
työnä
Vaikka tilan pinta-ala on
edellisessä omistajavaihdoksessa pienentynyt, niin runsaan
parin sadan hehtaarin metsä
on päätuotantosuunta. Oma
työpanos keskitetään uudistuksiin ja hoitotöihin.
- Kaikki istutukset tehdään
itse ja suuri osa taimikonhoidoista. Hankintahakkuita ei
ole harkittu, sillä nykysysteemillä niistä on vaikea saada
kannattavia, kertoo Timo Hietala.
Ensiharvennuksia
ja rankahakkuita
metsänhoitoyhdistyksen
korjuupalvelun kautta
Rankahakkuut ja ensihar-
vennukset on teetetty metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta.
- Alueella toimii hyvä korjuuketju, jonka jälki on ensiluokkaista, sanoo Timo ja
jatkaa, että alueen metsäasiantuntija ja yrittäjä tuntevat
metsät ja isännät, joten kanssakäyminen on mutkatonta.
Monta ostajaa
on käynyt
Timo Hietala on tehnyt yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen, mutta myös muiden
toimijoiden kanssa.
- Yhdistyksen kautta ovat
tulleet uudistusalojen taimet
ja osa muokkauksista korjuupalvelutöiden lisäksi. Hietalan
mukaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys ei ole metsätilallisen toimia mitenkään rajoittanut.
- Tilalla ollaan aina etsitty
itselle sopivinta vaihtoehtoa,
sillä ei ole vain yhtä, joka
toimii oikein. Hyvä esimerkki
on yhdistyksen korjuupalvelun
käyttö herkissä kohteissa, tutut
tekijät uskaltaa päästää töihin,
kun tietää, että jälki on hyvää.
Odottavissa
tunnelmissa
Timo Hietala oli mukana
paikallisen metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa aina Suonteen yhdistyksen tuloon saakka.
- Edellinen fuusio Järvi-Savoon oli ainakin selvästi positiivinen asia, sillä palvelut
laajenivat ja päällekkäisyyksiä
saatiin poistettua, sanoo Hietala. Laajeneminen sattui siinä
mielessä hyvään saumaan, että
energiapuulle oli kysyntää ja
sen koneellinen korjuu kasvatti työmääriä. Muistelen, että
luvattiin metsässä ryskyvän ja
niin siinä kävikin.
Uuden, suuren yhdistyksen
kohdalla ollaan odottavissa
tunnelmissa.
- Tilanteen muuttuminen
ei johdu vain yhdistyskentän
rakenteiden muuttumisesta,
vaan myös lakimuutoksesta.
Odottavalla kannalla varmaan
ollaan myös siinä mielessä, kuten joka puolella Suomessa,
kuinka toimintaympäristön
muutos vaikuttaa metsänhoitoyhdistyksien asemaan.
Luonnollista karsintaa
tapahtuu
Timo Hietalan mielestä jäsenmaksujärjestelyt voi houkuttaa isoja pinta-aloja palaamaan jäsenyyteen. Metsänhoitomaksun tiukka sitominen
tilan kokoon saattoi edistää
sitä, että lähdettiin hakemaan
muita vaihtoehtoja.
- Loppupelissä kuitenkin tärkeintä on jäsenmaksua vastaan
saatava vastine, kun jäsenyys
on vapaaehtoinen.
Hietalan veikkaus on, että
monet haluavat ensin katsoa,
kuinka uusi yhdistys toimii,
ennen kuin tekevät ratkaisun
jäsenyytensä jatkosta.
- Luonnollista karsintaa
varmaan tapahtuu, sillä aivan
pienimmillä tiloilla harkitaan
varmaan jäsenyyden tarpeellisuutta, kun se ei ole enää
lakisääteinen.
Paikallinen palvelu
avainasemassa
Timo Hietalan mukaan Joutsan seutu on tavallista haasteellisempi alue toimija, sillä
teollisuuden lisäksi alueella
toimii merkittavän kokoinen
metsäpalveluyrittäjä, jonka
tuotevalikoimassa on samoja
palveluja kuin yhdistyksellä.
- Metsänhoitoyhdistyksen
tärkein asia on lähin kosketuspinta eli alueen metsätoimihenkilö, työntekijät ja yrittäjät. Hallinnon järjestelyillä
ei ole niin suurta merkitystä,
jos ne pystytään hoitamaan
tehokkaasti niin se heijastuu
kaikkien tarjottavien palvelujen hintaan.
Metsänomistajat
11
METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVO
Väätäisentie 5, 51900 Juva • p. 015 357 4000 • [email protected] • www.mhy.fi/etelasavo
HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS
Toiminnanjohtaja
Petri Pajunen
p. 040 776 6212
Talouspäällikkö
Anja Lipsanen
p. 040 776 6235
Toimistopäällikkö
Marjukka Kakriainen
p. 040 357 5572
Palveluneuvoja
Kaija Honkanen
p. 044 555 0497
Palveluneuvoja
Kirsi Himanen
p. 0440 360 084
Palveluneuvoja
Tarja Heikkinen
p. 0400 142 906
Palveluneuvoja
Tuula Astikainen
p. 044 555 0480
Sähköpostit:
[email protected]
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän
METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT
Metsäsuunnittelija
Teemu Pylkkänen
p. 0400 754 254
Metsäsuunnittelija
Tiina Salminen
p. 0400 754 255
TIET JA OJAT, LANNOITUS
Metsätie- ja oja-asiantuntija
Kalle Kaartinen
alueet 6–10
p. 044 555 0488
METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, METSÄVEROTUS, METSÄARVIOT
Metsäasiantuntija, LKV
Antti Tiihonen
alueet 1–4
p. 040 513 1717
Metsäasiantuntija, LKV
Kimmo Asikainen
alueet 5–7
p. 0400 156 022
Metsäasiantuntija, LKV
Petra Huupponen
alueet 8–10
p. 044 742 2353
METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI
Metsälakimies
Tuomo Pesälä
[email protected]
Lakipuhelin päivystää
ma klo 9-16
Puh 0600-393 959
(4,01€ min + pvm/mpm)
Metsäneuvoja
Annamari Rajoo
Simonkatu 6 (PL 510)
00101 Helsinki
p. 040 580 3981
[email protected]
Metsäneuvoja
Kati Häkkinen
Simonkatu 6 (PL 510)
00101 Helsinki
p. 040 720 3160
[email protected]
Metsänomistajat
12
1. JO
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän
1–5. LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE
Hirvensalmi, Joutsa, Mikkeli, Pertunmaa, Puumala
Metsäasiantuntija
Kari Paaso
p. 0400 124 950
Asiakkuuspäällikkö
Vesa Väänänen
p. 0400 754 252
Metsäasiantuntija
Matleena Teppola
p. 0400 124 916
Korjuuesimies
Juha Kokko
p. 0400 547 133
4
6
3
1
2
5
3. MIKKELI LÄNSI
Metsäasiantuntija
Herkko Hämäläinen
p. 050 505 1482
Metsäasiantuntija
Matti Kekkonen
p. 040 560 3445
Metsäasiantuntija
Taina Kekkonen
p. 0440 124 123
Metsänhoitoesimies
Tapio Perko
p. 0400 754 251
Metsäasiantuntija
Ari Teittinen
p. 0400 754 256
Metsäasiantuntija
Jenniina Ruttonen
p. 0400 165 984
Metsänomistajat
13
OUTSA
2. HIRVENSALMI – PERTUNMAA
Metsäasiantuntija
Veikko Halmesaari
p. 0400 124 951
Metsänhoitoesimies
Jussi Rautio
p. 0400 515 988
Metsäasiantuntija
Jarmo Mäkiranta
p. 0400 124 952
Metsäasiantuntija
Jorma Sanisalo
p. 0400 142 044
Metsäasiantuntija
Niina Ikonen
p. 0400 124 915
Metsänhoitoesimies
Samuli Koivisto
p. 0400 124 953
10
8
Sähköpostit:
[email protected]
9
7
5. PUUMALA-ANTTOLA
Metsäasiantuntija
Antti Piskonen
p. 044 742 2351
Metsäasiantuntija
Olli Luukkonen
p. 044 742 2355
Metsänhoitoesimies
Markku Modig
p. 0400 183 961
Metsäasiantuntija
Jaakko Salakka
p. 040 146 1120
4. HAUKIVUORI
Metsäasiantuntija
Jyrki Ukkonen
p. 050 343 5046
Metsäasiantuntija
Mikko Piisola
p. 044 720 1720
Metsänhoitoesimies
Veli Manninen
p. 0500 156 115
Metsänomistajat
14
6. JUVA
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän
6–10. ITÄINEN ASIAKKUUSALUE
Juva, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava
Metsäasiantuntija
Hannu Kärkkäinen
p. 040 841 7006
Asiakkuuspäällikkö
Harri Huupponen
p. 044 555 0481
Korjuuesimies
Arto Turtiainen
p. 0400 256 492
Metsäasiantuntija
Jari Parkkinen
p. 040 845 2710
Metsäasiantuntija
Pekka Harmoinen
p. 0400 203 468
4
6
3
1
2
5
9. SAVONLINNA ITÄ-PUNKAHARJU
Metsäasiantuntija
Aki Parkkinen
p. 044 555 0492
Metsäasiantuntija
Jari Loikkanen
p. 044 555 0489
(Markku Luostarinen
vv 3.11.2014–30.10.2015)
Metsäasiantuntija
Vesa Laukkanen
p. 044 555 0485
Metsänhoitoesimies
Heikki Mononen
p. 044 555 0484
Metsänomistajat
15
7. SULKAVA
Metsäasiantuntija
Ville Oinonen
p. 044 742 2352
Metsänhoitoesimies
Hanna Reijonen
p. 040 359 1256
Metsäasiantuntija
Aki Kemppinen
p. 0400 726 639
Metsäasiantuntija
Eija Koistinen
p. 0400 726 638
Metsäasiantuntija
Tomi Miettinen
p. 040 180 3338
Metsänhoitoesimies
Markku Kolehmainen
p. 044 742 2350
10
8
8. SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI
9
7
Sähköpostit:
[email protected]
Metsäasiantuntija
Maija-Liisa Kettunen
p. 044 555 0490
Metsäasiantuntija
Otto Kankkunen
p. 044 555 0493
Metsäasiantuntija
Pauli Pärnänen
p. 044 555 0491
Metsänhoitoesimies
Iiro Ojalainen
p. 044 555 0486
Metsäasiantuntija
Veli-Matti Suhonen
p. 044 555 0495
Metsänhoitoesimies
Jorma Korpela
p. 044 511 2013
10. KERIMÄKI-SAVONRANTA
Metsäasiantuntija
Katri Mononen
p. 044 511 2017
Metsäasiantuntija
Piia Kietäväinen
p. 044 511 2014
Metsäasiantuntija
Tapani Huttunen
p. 044 511 2015
Metsänomistajat
16
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
on metsänomistajan paras
kumppani tulevaisuudessakin
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon
toimialue on laaja. Parhaan käsityksen siitä saa, kun antaa tietokoneen laskea, kuinka pitkä matka Joutsan Pappisesta on Punkaharjun Hiukkajoelle. Linnuntietä
matkaa on varmaan vähemmän,
mutta autokyydillä yhteen suuntaan kertyy kilometrejä 245 ja
aikaa kuluu kaksi tuntia ja 39
minuuttia.
Seuraaviin metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleihin saakka eli vuoden
2016 loppuun metsänhoitoyhdistys Etelä-Savolle
valittiin siirtymäkaudenhallitus, jossa on edustus
kaikista neljästä metsänhoitoyhdistyksestä.
Hallituksen jäsenet esittelevät
itsensä ja kertovat millaisia ja
kuinka aktiivisia metsänomistajia ovat. Samalla he myös
kertovat luottamushenkilökokemuksestaan metsänhoitoyhdistyksessä.
Millaisin odotuksin
lähdetään eteenpäin?
Hallituksen jäsenet kirjasivat
viestiinsä myös odotuksia tulevasta. Läpi linjan todettiin, että
yhdistyminen turvaa monipuoliset palvelut ja toiveena myös
oli, että koko vaikuttaa uskottavuuteen esimerkiksi, kun neuvotellaan toimitussopimuksista
korjuupalvelupuulle. Lujaa uskoa on myös siihen, että metsänomistajalle on tarjolla laadukas
paketti: tarjolla on erittäin laajaa
ja ammattitaitoista paikallista
osaamista kaikkiin metsäisiin
tarpeisiin.
Arvioon siirrettiin myös kokemuksia omalta työsaralta olen nähnyt työelämässä kolme
yhtiöiden fuusioita ja metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa
samoin kolme ja aina on menty
eteenpäin!
Näitä kysyimme
1. J os katsotaan yhdistyksen tulevaan, minkä rajaat toiminnan
tärkeimmäksi painopistealueeksi lähivuosina?
2. Suomessa harjoitetaan perhemetsätaloutta, kuinka nuoret
saadaan kiinnostumaan metsästä tulevina metsänomistajina
tai metsäammattilaisina?
3. Valtionvalta on huolissaan metsäomaisuuden pirstoutumisen
jatkumisesta, mitä keinoja mhy:llä on edistää metsätilojen
säilymistä tai niiden koon kasvua?
4. Kuinka aktiivinen metsänomistaja voi hyödyntää muutakin
metsän tuottoa kuin puunmyyntiä. Onko metsän moninaiskäytöllä tulevaisuutta ja kuinka metsänomistaja voisi saada
siitä myös tuloa?
moni jäi miettimään, mahtuuko
koulun opetussuunnitelmiin metsätietoa!
Valtiovalta ei saa kovin hyvää
arvosanaa ponnisteluista metsäomistuksen pirstoutumisen loppumiseksi. Aikaa, tahtoa ja ymmärrystä uupuu isossa kylässä,
mutta nähtiin myös toivoa, että
sukupolven vaihdokseen metsätilalla tuli muutoksia.
Metsien moninaiskäytössä
nähtiin paljon mahdollisuuksia,
kaupaksi tarjottiin tulevaisuutta
myös hiljaisuutta – meille niin
luonnollinen asia, mutta sykähdyttävä kokemus maailman metropoleissa asuville.
Minna Ahonen
Bonuskysymykset
Hallituksen jäsenet saivat vastattavakseen myös neljä lisäkysymystä, joista ainakin kahteen
toivottiin vastausta. Aiheet olivat
tuttuja ja yhdistyksen palvelujen
turvaaminen ja monipuolistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä näytti nousevan useamman listalle.
Vastaajat kantavat huolta, että
enää lapset ja nuoret eivät kasva
metsään. Metsästä perinteisessä
mielessä sekä uusien mahdollisuuksien kautta tulisi kertoa ja
Maanviljelijä, viljelen kaaleja, mansikkaa ja asun perheeni kanssa kotitilallani Juvalla
Lautealassa. Kaikki metsät ovat
tilan lähistöllä, joten metsä
muodostaa tärkeän osan tilan
kokonaistoiminnassa. Puutarha-
alan koulutuksen lisäksi halusin
parantaa omaa ammattitaitoa
metsäasioissa ja suoritin metsätalousyrittäjätutkinnon 2014.
Olen toista kautta valtuutettuna metsänhoitoyhdistyksessä.
Ensimmäisenä kautena toimin
Metsä-Savon yhdistyksessä valtuutettuna sekä olin hallituksen
varajäsen. Toinen kausi alkoi
Metsä-Savon hallituksen jäsenenä, mutta nyt yhdistymisen
jälkeen toimin Etelä-Savon hallituksessa.
Millaisin odotuksin lähdetään
eteenpäin?
Uudelta suurelta yhdistykseltä
odotan hyvää palvelua ja tiivistä yhteistyötä metsänomistajien kanssa. Yhdistyksellä on
hyvät, monipuoliset palvelut
metsänomistajille sekä osaava,
ammattitaitoinen henkilökunta.
Alueellisesti toimiva isompi yhdistys tuo näkyvyyttä ja vakautta toimintaan. Yhdistyksellä on
parempi neuvotteluasema esim.
eri organisaatioiden kanssa.
1. Lähivuosien merkittävin
haaste on saada uudesta yhdistyksestä kaikin puolin toimiva
yhdistys sekä toiminnallisesti
että taloudellisesti. Kaikkia metsänhoitopalveluja pitää kehittää
niin, että ne palvelevat hyvin
metsänomistajia ja lujittavat
jäsenten pysymistä yhdistyksen
jäseninä, näin voimme jatkossakin käyttää hyviä metsätalouspalveluja.
Yhdistyksen on oltava hyvin
esillä, tarjoamassa aktiivisesti
omia palveluja kaikille metsänomistajaryhmille, niin maaseu-
dun kuin kaupunkilaismetsänomistajillekin.
2. Suomen perhemetsätalouden ikärakenne on tällä hetkellä
varsin ikääntynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että lähivuosina metsänomistajien ikärakenne nuorenee
paljon. Useimmissa tapauksissa
metsän uudet omistajat ovat
kaupunkilaistuneita sekä myös
nuoria. Uusille tuleville metsänomistajille metsän omistaminen
ja taloudellinen hyödyntäminen
on usein täysin vierasta. Tässä
tilanteessa on tietysti tarjolla
metsänhoitopalveluita täysin
uuteen tilanteeseen joutuneille
metsänomistajille.
Uusia, tulevia metsänomistajia
voidaan kuitenkin tutustuttaa
hyvissä ajoin monin eri tavoin
metsätalouden harjoittamiseen.
Opastavia metsäpäiviä voidaan
järjestää koko perheille sekä
kohdennettuna erityisesti nuorille. Helpointa on mennä mukaan
sellaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, jossa nuoret ovat itse
aktiivisesti mukana. Tällaisia
tapahtumia voi olla esimerkiksi
kolmannen kerran järjestettävä
Metsä-Rokkaa 2015 - tapahtuma.
Yksi tapa tutustuttaa nuoria
metsään voi olla vaikkapa erilaisten metsänhoitotyökurssien
järjestäminen, taimikonhoitoa,
raivaussahan käyttöä, yms.
Näiden hoitotöiden ja metsän
kasvun oppimisen kautta nuori
voi oivaltaa metsätalouden tai
metsäammatin harjoittamisen
omalla kohdallaan.
Vastaavan tyyppisiä koulutuksia uusille metsänomistajille voi
olla esimerkiksi vuoden tai kahden pituinen jaksomuotoinen
metsätalouskoulutus, jossa käydään eri aihe-alueita läpi kuten
suorittamani metsätalousyrittäjätutkinto. Tällainen koulutus
sopii myös helpommin muussa
työssä käyvälle.
4. On kaikkien etu, että suomalaisista metsistä pidetään
huolta sekä metsätalous, että
-moninaiskäyttötarkoituksessa.
Jokainen metsänomistaja haluaa
vaalia omaa metsälöään omalla
tavallaan ja metsänhoitoyhdistykseltä saa aina apua kaikkiin
käyttötarkoituksiin.
Esa Anttonen
Maa-ja metsätalousyrittäjä
Kerimäeltä. Asun kotitilallani,
missä pääosa metsistäni sijaitsee ostomaiden sijaitessa noin
kymmenen kilometrin päässä.
Teemme omana työnä metsänhoitotyöt muokkausta lukuun
ottamatta. Hankintapuuta kertyy vuosittain muutama sata
mottia, josta osa jalostetaan
polttopuuksi myyntiin. Toimeentulo muodostuu metsätuloista ja maataloudesta.
Tulin valituksi reilut kymmenen vuotta sitten Kerimäen metsänhoitoyhdistyksen hallituksen
jäseneksi ja myöhemmin puheenjohtajaksi. Fuusion jälkeen
metsänhoitoyhdistys Itä-Savossa
olin varapuheenjohtajana ja nyt
Etelä-Savon yhdistyksen siirtymäkauden hallituksessa.
Millaisin odotuksin lähdetään
eteenpäin?
Toivon, että uusi yhdistys voi
turvata hyvät ja monipuoliset
palvelut sekä saisi neuvoteltua
kilpailukykyiset toimitussopimukset hankinta- ja korjuupalvelupuulle. Aikaa se varmaan
vie, mutta mitään hyvää ei hetkessä tehdä.
1. Puukaupoistahan tulot tulevat, joten yhdistyksen pitää etsiä
hyviä toimituskohteita metsänomistajien puille. Tässä uskon
metsänhoitoyhdistyksen koolla
olevan merkitystä. Tärkeintä
on, että kaupat kilpailutetaan
joko itse tai yhdistyksen puolesta. Palvelut pitää taata koko
uuden metsänhoitoyhdistyksen
alueella tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti.
Metsänomistajat
2. Nuoret pitää ottaa mukaan
metsätöihin ja luoda uskoa siihen, että sieltä tulee rahaa elämiseen. Vaikka rahan hankkiminen
metsästä on tiukassa, työ on
itsenäistä ja sen sisältöön voi
itse vaikuttaa.
3. Valtiovallan pitäisi luoda
kannustimia metsätalousyrittämiseen ja metsänhoitoyhdistyksen pitäisi olla apuna yrittäjälle.
Mhy:n metsätilojen välitys on
hyvä apu tilakoon kasvattamiseen. Ongelma on tilojen korkea
hinta, kun puut joutuu ostamaan
markkinahintaan maan lisäksi.
4. Metsän moninaiskäytöllä,
kuten marjat, sienet ja riista,
on merkitystä niin meidän kuin
monien muidenkin perhetaloudessa. Metsän hoidolla voidaan
myös edistää maisema-arvoja ja
asumisviihtyvyyttä maaseudulla.
Juha-Pekka Hannikainen
Maaseutuyrittäjä Kiilanmäeltä kahdeksantoista kilometriä
Savonlinnan keskustasta kaakkoon, jossa omat metsät myös
sijaitsevat.
Metsätalous tärkein tulonlähde, joten metsiä myös hoidetaan aktiivisesti ja hoitotyöt
ja hakkuut pyritään tekemään
ajallaan.
Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon valtuustossa olen ollut neljä
vuotta, hallituksessa vuodesta
2009 ja hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2012.
Millaisin odotuksin lähdetään
eteenpäin?
Luottavaisin mielin. Suurempana toimijana pystymme
paremmin vastaamaan toimintaympäristössä
tapahtuviin
muutoksiin. Isona yhdistyksenä
olemme uskottavampi ja vaikuttavampi yhteistyökumppani eri
toimijoille. Toiminta tehostuu
kun päällekkäisiä toimintoja
puretaan.
Alkuun tärkeintä toimintamallien yhtenäistäminen, metsänomistaja tulee saamaan samat
laadukkaat palvelut riippumatta metsän sijainnista toimintaalueella.
1. Uuden organisaation sisäänajo ja toimintatapojen yhtenäistäminen vie aikansa.
Talouden kannalta tärkeimpänä tulee olemaan liiketoiminnan tuottojen vahvistaminen.
Korjuupalvelu, puukaupalliset
palvelut ja metsänhoitopalvelut
ovat tärkeimpiä, mutta myös
muita palveluita on kehitettävä
metsänomistajalähtöisesti.
2. Innostus lähtee kotoa, siihen kasvetaan pienestä pitäen.
Tämän hetkiset teollisuuden
uudet investointisuunnitelmat
ja uudet puuhun perustuvat innovaatiot, jotka luovat uusia
työpaikkoja, luovat uskoa alaan.
17
Metsä ei ole mikään maailmanlopun ala, vaan jälleen kerran
näyttää toimivan Suomen talouden veturina. Sen mukana tulee
monenlaisia uusia mielenkiintoisia työmahdollisuuksia. On
pyrittävä jakamaan tätä tietoa
nuorille.
3. Ikävä kyllä valtiovalta ei
ole omilla päätöksillään millään
tavalla osoittanut huolestuneisuuttaan metsien pirstoutumisesta. Puunmyynnin verotus on
kiristynyt koko ajan ja siihen
on tullut myös progressiivisuutta, mikä osaltaan kannustaa
ennemmin tilojen jakamiseen
sukupolvenvaihdos tilanteissa.
Sukupolvenvaihdoksiin puhtailla
metsätiloilla toivoisi myös maatalouspuolen tapaisia helpotuksia verotuksessa. Aika ajoin esiin
nouseva metsien kiinteistöveropelottelu ei ole kannustavaa,
vaan osaltaan edistää pirstoutumista.
Mhy:n rooli neuvontajärjestönä on edelleen tärkeää. Monet
mo:t ovat vieraantuneet metsästä eikä sillä ole enää niin
suurta merkitystä heidän talouteen. Kun saadaan mo:lle tietoa
oman metsän mahdollisuuksista
ja metsäalalla käynnissä olevasta hyvästä pöhinästä, tarttuu
tästä toivottavasti myös tietoa
perheen nuorelle väelle. Tämän
toivoisi myös edistävän jatkajan
löytymistä ja näin ollen myös
vähentävän tilojen jakamista.
4. Esimerkiksi metsästyspalvelujen tuottaminen ja tarjoaminen voisi olla sellaista eli metsästysmatkailu. Elinkeino vaatii
suhteellisen suuria pinta-aloja
tai rakennettuja riistakohteita.
Muu matkailukäyttö, luontoreitit, maisemakohteet, tuotteistetut luontoelämykset metsässä
voivat olla osana maatilamatkailutoimintaa.
Yhdistyminen vähentää taloushallinnosta päällekkäisiä töitä
ja tuo säästöjä jäsenmaksuissa.
1. - Edunvalvonta puun juurelta Brysseliin
- Metsän käyttörajoitusten
torjunta, asia joka ei näy kentällä, hyödyttää myös teollisuutta
- Valistus/koulutus – uusi metsälaki antaa teollisuudelle liikaa
mahdollisuuksia
* harvennukset vajaapuustoisiksi
* uudistushakkuut järeydeltään liian pieniin puustoihin
* nähtävissä jo metsäfirmojen
omissa metsissä, 10-15 vuoden
kuluttua meillä on pulaa sahauskelpoisesta puusta
• metsien käytön ja hoidon
järkevällä tasolla pitäminen
2. Metsätalouden on oltava
kannattavaa (verotus on korkea). Metsätalouden opetus saatava kouluihin. Nuorille järjestetään suunnattuja metsäpäiviä,
retkiä ja valistusta.
3. Jos sisarusten yhteisomistus ei jostain syystä onnistu,
kannustetaan jotain osakasta
lunastamaan tila kokonaisena
tai liittymään suuremman yhteismetsän osakkaaksi.
4. Turve, sora ja kiviaines voisivat olla helpommin hyödynnettävissä (käytöllä liikaa rajoituksia). Jokamiehen oikeudet vievät
pohjan muilta käyttömuodoilta.
Se on muutettavissa rahaksi vain
muiden palveluiden sivutuotteena, ei laajassa mitassa.
Leila Lehtinen
Pertti Havukainen
Työskentelen Misawan sahalla Mikkelissä vuoronvetäjänä.
Asun Puumalassa ja metsät sijaitsevat Puumalassa.
Metsänomistajana uskoisin
olevani keskimääräistä aktiivisempi, teen itse hoitotyöt sekä
pienemmät hakkuut.
Metsänhoitoyhdistys MetsäSavon hallituksessa olen ollut
neljätoista vuotta, josta kymmenen vuotta puheenjohtajana.
Millaisin odotuksin lähdetään
eteenpäin?
Kovin odotuksin. Yhdistymällä pystymme varmistamaan
laajan palveluvalikoiman. Emme
ole niin haavoittuvaisia, kun jokaiseen toimenkuvaan on useampi tekijä. Suurempi kokonaisuus auttaa puukaupallisessa liiketoiminnassa. Metsänhoitoyhdistys on varmempi työnantaja
ja hallinnon kulut pienenevät.
Maatalousyrittäjä Mikkelin
Ihastjärveltä. Metsät ovat Mikkelissä ja Savonlinnassa
Metsänomistajana uskon olevani melko aktiivinen.
Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon valtuustossa ja hallituksessa
vuodesta olen toiminut vuodesta
2001.
Millaisin odotuksin lähdetään
eteenpäin?
Mhy Etelä-Savossa voi metsänomistajajäsen katsoa toiveikkain ja luottavin mielin tulevaan. Meillä on neljästä vahvasta toimijasta koottu yhdistys,
jossa on osaava ja sitoutunut
henkilöstö. Metsänomistajille on
tarjolla erittäin laajaa ja ammattitaitoista paikallista osaamista
kaikkiin metsäisiin tarpeisiin.
Toivon, että jokainen jäsen tulee
tutuksi oman metsäneuvojansa
kanssa ja hyödyntää aina tarvittaessa hänen ammattitaitoaan.
1. Puukaupan onnistuminen
ratkaisee metsänomistamisen
kannattavuuden. On tärkeää,
että puukaupallisiin palveluihin
löytyy riittävää edunvalvontaa
ja osaamista sekä kustannustehokkaita vaihtoehtoja.
2. Ehkäpä meidän metsänomistajien tulisi enemmän
muistaa korostaa jälkipolville,
kuinka hienosta omaisuudesta
on kyse. Metsä tarjoaa työtä,
taloudellista turvaa sekä upeita vapaa-ajan viettomahdollisuuksia omistajilleen. Metsäalan koulutus ja tutkimus on
kansainvälisestikin arvostettua
ja alan työllisyysnäkymätkään
eivät ole huonot.
3. Mhy:n keinot taitavat
olla lähinnä metsänomistajien neuvonnan ja koulutuksen
lisäämisessä.
4. Metsien monikäyttö on
tulevaisuutta ja mahdollisuudet esim. mahdollisuudet verkostoitua luontomatkailu-yrittäjien ym. kanssa kannattaa
hyödyntää.
Mika Nykänen
katkennut. On tärkeää koulutuksessa kuin tiedotuksessakin
pitää yllä ja tuoda esiin metsän
monia mahdollisuuksia, niin
tutkimuksen kuin teollisuudenkin aloilla. Metsä on suhteellisen varma sijoituskohde, jonka
tuottoon voi omalla työpanoksella vaikuttaa. Tulevaisuuden
biotalous ja kestävien luonnonvarojen käyttö saavat nuoret
arvostamaan tulevaisuudessa
metsäomistusta ja sen monia
mahdollisuuksia. Positiivinen
asenteen luominen metsään lähtee jo pienestä pitäen.
3. Metsänhoitoyhdistyksen
toimihenkilön asiantuntemus
sukupolvenvaihdoksissa
on
tärkeää ohjaamaan omistusta
“aktiivisen metsänomistuksen
suuntaan”. Edunvalvontasaralla
yhdistykset yhdessä voivat vaikuttaa, tutkimusten (esim. Metla) osoittamien toimenpiteiden
kuten verohuojennusten, yhteismetsien ym. aikaansaamiseksi
ja torjua metsätilamaksun ja
kiinteistöveron kaltaiset toimet.
Juha Pasonen
Maa- ja metsätalousyrittäjä.
Asun Mikkelin Haukivuorella
Nykälän kylällä. Metsät sijaitsee tilan ympärillä Kyyveden
pohjoisrannalla.
Jos mittarina pidetään puukauppoja, niin olen ehkä keskimääräistä aktiivisempi metsänomistaja. Joka vuosi on tullut
hankintakauppa tehtyä, pystykauppoja ei aivan yhtä usein.
Aktiivisuutta on osaltaan myös
mielenkiinto olla vaikuttamassa
metsänomistajien edunvalvonnassa.
Metsänhoitoyhdistys Haukivuoren valtuutettuna vuodesta
2001 ja hallituksessa 2005 lähtien ja puheenjohtajana 20092014.
Millaisin odotuksin lähdetään
eteenpäin?
Neljä yhdistystä loivat uuden vahvan palvelutalon, jolla
on hyvät edellytykset olla metsänomistajan paras kumppani
tulevaisuudessa. Oman alueen
metsänomistajille palvelutarjonta vahvistuu muun muassa
asiantuntijapalvelujen myötä.
Jos suhdanteet, sääolot tai
lainsäädäntö eivät aiheuta suurta hämminkiä, niin odotukset
metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon ensimmäiselle toimintavuodelle ovat hyvät.
1. Uuden yhdistyksen toiminnan hioutumisen ohella, metsänomistajan henkilökohtaisen
palvelun korostuminen tulee olemaan tulevaisuudessa toiminnan
painopistealueena. Edunvalvontaa unohtamatta.
2. Kiinnostus metsään ja metsäalalle on aiemmin lähtenyt kotoa, on asuttu tilalla metsätyöt
ovat kuuluneet luonnostaan tilan töihin. On kasvettu metsään.
Nyt on kasvamassa sukupolvia,
joiden suora side metsään on
Maaseutuyrittäjä Hirvensalmelta. Työskentelen omassa
yrityksessäni rakennus- ja peltisepäntöissä. Etenkin talvisin jää
aikaa myös metsätöille. Omistamme vaimoni kanssa metsää
Hirvensalmella ja Mikkelissä,
vaimoni myös Sulkavalla.
Olen seurannut aktiivisesti
metsäasioita vuodesta 1985,
kun hankin ensimmäisen metsäpalstani. Olen tehnyt hankintahakkuita 50-500 mottiin / talvi
kolmenkymmenen vuoden ajan
sekä mahdollisuuksien mukaan
hoito- ja uudistustöitä. Osallistun, niin yhdistyskentän kuin
metsäteollisuudenkin järjestämiin yleisö-, koulutus-, tms tilaisuuksiin vuosittain. Ei minua
ainakaan passiiviseksi metsänomistajaksi voi kutsua.
Luottamushenkilökokemus
alkaa jo 1990-luvun puolivälistä Hirvensalmen metsänhoitoyhdistyksestä. Parinkymmenen
vuoden aikana olen ollut mukana neljässä yhdistysfuusiossa
hallituksen jäsenenä. Valtuutettuna olen ollut Järvi-Savossa
niin kauan kun valtuustomalli
on ollut olemassa.
Millaisin odotuksin lähdetään
eteenpäin?
Odotukset uutta Etelä-Savon
yhdistystä kohtaan ovat suuret.
Koen, että tämän kokoisella yhdistyksellä on jo hyvät mahdollisuudet turvata kilpailukykyiset
palvelut metsänomistajille ja on
myös edellytykset selvitä uuden
mhy-lain mukanaan tuomista haasteista. Yhdistyksemme
on nyt Suomen suurimpia ja
Metsänomistajat
18
käytännössä en kannata merkittävää laajentumista tulevaisuudessa.
Nyt on aika näyttää mihin
uusi organisaatiomme pystyy.
Palveluksessamme on hyvä ja
ammattitaitoinen henkilökunta; on vankkaa kokemusta ja
nuoruuden innokkuutta. Kaikki
tiedämme metsäsektorilla vallitsevan kovan kilpailun. Yhdistyksen markkinaosuus on ollut
perinteisesti vahva ja se ei tule
säilymään ilman kovaa työtä
ja laadukasta asiakaspalvelua.
Palveluiden hinnoittelun tarkistaminen ylöspäin tulee olemaan
tulevaisuudessa haastavaa ellei
puun hintataso ala merkittävästi
kohentua.
Uuden yhdistyksen talous on
nyt vahva ja antaa hyvät toimintaedellytykset aloittaa tämä uusi
aika ja sen mukanaan tuomat
haasteet.
Seuraavat kaksi vuotta näyttävät suunnan, kun tarkastellaan
jäsenmäärää ja samalla jäsenten sitoutumista käyttämään
yhdistyksemme palveluita. Oletettavaa on, että kolme neljästä
metsänomistajasta jatkaa edelleen yhdistyksemme jäsenenä
lähivuosina. Sanomattakin on
selvää, että olemme epäonnistuneet, jos jäsenprosentti tippuisi
lähelle puolta seuraavan 3-5
vuoden aikana.
1. Yhdistys tekee tulevaisuudessa pääosin puhdasta liiketoimintaa. Silloin on keskityttävä siihen mikä kannattaa eli
puunvälitystoimintaan ja puukauppaan. Hoitotyöt ja metsän
uudistamiseen liittyvät toimenpiteet tulevat kyllä siinä samalla,
kun keskitytään palvelemaan
asiakkaita mahdollisimman hyvin.
2. Vanhempien tehtävä on antaa ensimmäiset metsäiset kokemukset lapsilleen. Metsäalan
koulutuksiin on myös saatava
nuoria ohjattua.
3. Metsänhoitoyhdistys ei
käytännössä voi vaikuttaa tilakokoihin ym. Ainoastaan koulutuksella ja opastuksella voidaan
perustella, että suurempi on
taloudellisesti kannattavampaa.
4. Luulen, että metsien moninaiskäyttö ja vapaaehtoinen
suojelu ynnä muu vastaava
jää jokaisen metsänomistajan
tapauskohtaiseen harkintaan.
Ihmiset ovat kyllä hyviä keksimään ideoita. Varteenotettavat
lisätulonlähteet saattaisivat pyöriä matkailun ja keräilytalouden
ympärillä.
Kaisa Ralli
Agrologi-metsätalousteknikko toimin maa-, metsä - ja
matkailuyrittäjänä Hanskila-
tilalla. Asun Sulkavan Partalansaarella, metsäni sijaitsevat
Sulkavalla ja Puumalassa.
Olen ollut aktiivinen metsänomistaja jo 22 vuotta. Maatilani siirtyi tilakaupalla v. 93
omistukseeni, jonka jälkeen
olen osallistunut itse aktiivisesti myös metsieni hoitotöihin.
Nuorempana harrastin myös
metsätaitoilua, mutta opiskelujeni jälkeen se ei enää ollut
mahdollista metsäomistajien
sarjassa. Puukauppaa käydään
aktiivisesti joka vuosi pysty- ja
hankintakaupalla. Kiinnostus
metsiin on tullut siten, että olen
kulkenut isäni mukana metsätöissä pienessä pitäen.
1990-luvun loppupuolella
tulin mhy:n hallituksen varajäseneksi Sulkavalla, sitten
Metsä-Savon hallitukseen ja
nyt uuteen hallitukseen. Lisäksi olen saanut toimia liittojen
kokousedustajana. Kokemukseni luottamushenkilötyöstä
mhy:ssä on ollut mielekästä.
Edunvalvottavaa on metsäomistajien näkökulmasta ollut paljon ja mielestäni olen päässyt
vaikuttamaan niihin päätöksiin,
joilla on ollut merkitystä metsäomistajien arjessa ja taloudellisissa kysymyksissä. Yhteistyö
on ollut rakentavaa.
Millaisin odotuksin lähdetään
eteenpäin?
Uudessa mhy:ssä on alussa
tietenkin rakennettavaa eri toimintakulttuurien yhteen saattamisessa. Toivon, että uusi
mhy tuo metsänomistajille
uutta lisäarvoa metsänomistajuuteen.
1. Uuden yhdistyksen toiminnan tärkein painopiste on
turvata toimivat ja laadukkaat
lähipalvelut metsänomistajille.
Paikallistasolla metsäomistajien etujen valvominen erityisesti
puukaupassa.
2. Nuorille tulee järjestää tilaisuuksia tutustua metsäalan
oppilaitoksiin, metsäalan työhönoppimisjaksoja tulee markkinoida jo ylä-asteikäisille (tetjaksot). Näissä voidaan toimia
myös aktiivisesti ja tätä tärkeää
työtä tekee yhdistysten lisäksi
myös mm Suomen Metsäsäätiö.
4H-toiminta on tärkeää myös
koululaisille metsästä tiedon
viejänä ja tutustuttajana metsäalan töihin. Myös meidän
vanhempien tulee muistaa ottaa jälkipolvi mukaan työhön
oppimaan ja tutustumaan. Itse
olen lapsilleni kertonut tarinoita eri metsikkökuvioista ja
niiden historiasta (esim. Mantamyrskyjen kuviot).
3. Mhyt voivat Mtk:n kanssa ajaa verotusratkaisuja, jotka
tukevat metsäyrittäjyysmäistä
toimintaa. Jos metsäomistajat
haluavat mhy:llä voi olla rooli tukea yhteisomistajuutta ja
yhteismetsiä. Mhy voi järjestää
aiheesta koulutuksia. Mitään
pakkokeinoja en henkilökohtaisesti kannata tämän asian
suhteen. Kaikin keinoin tulee
helpottaa metsäomaisuuden
siirtymistä nuoremmille sukupolville.
4. Metsien moninaiskäytöllä
on merkitystä tulevaisuudessa
entistä enemmän. Matkailussa
metsäluonnolla on oma tärkeä
painoarvo. Paikallisesti joku
metsäomistaja kasvattaa mm
joulupuita, erikoispuita tai tekee polttopuita. Näillä voi olla
osalle metsäomistajista isompi
taloudellinen merkitys, mutta
mikään lisäosa ei tule ilman,
etteikö siihen panosteta myös
enemmän varoja ja työtä.
Metsäluonnon ja hiljaisuuden
tuotteistaminen osaksi paikallisia matkailutuotteita voi
tuoda myös lisätuloja tulevaisuudessa.
Olli Ruuskanen
Näitä kysyimme
1. J os katsotaan yhdistyksen tulevaan, minkä rajaat toiminnan
tärkeimmäksi painopistealueeksi lähivuosina?
2. Suomessa harjoitetaan perhemetsätaloutta, kuinka nuoret
saadaan kiinnostumaan metsästä tulevina metsänomistajina
tai metsäammattilaisina?
3. Valtionvalta on huolissaan metsäomaisuuden pirstoutumisen
jatkumisesta, mitä keinoja mhy:llä on edistää metsätilojen
säilymistä tai niiden koon kasvua?
4. Kuinka aktiivinen metsänomistaja voi hyödyntää muutakin
metsän tuottoa kuin puunmyyntiä. Onko metsän moninaiskäytöllä tulevaisuutta ja kuinka metsänomistaja voisi saada
siitä myös tuloa?
Mauri Ruuth
Agrologi Rantasalmelta.
Metsäni sijaitsevat myös Rantasalmella.
Päätyönä toimin LähiTapiola Savo-Karjalan korvauspäällikkönä.
Sivutoimena
toimin ” kuutamoviljelijänä”
eli maanviljely- ja metsätaloustyöt tehdään vapaa-ajalla ja
joskus jopa kuunvalossa.
Metsänomistajana olen keskiverto aktiivinen. Metsätalouskalustoon kuuluu ainoastaan moottorisaha, kaksi
raivaussahaa sekä kaksi pottiputkea ja taimivakkaa eli
omat työt metsissä keskittyvät
hoitotöihin.
Metsänhoitoyhdistyksen
hallituksessa olen toiminut
aikanaan vuosituhannen alkupuolella Rantasalmen metsänhoitoyhdistyksessä. Sitten olin
pätkän ”fuusiopakolaisena ”
ja nyt on menossa toinen valtuustokausi hallitustehtävissä.
Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin?
Neljän yhdistyksen fuusioon
suhtaudun hyvinkin positiivisesti. Olen nähnyt työelämässä
kolme vakuutusyhtiön fuusioita ja metsänhoitoyhdistyksen
hallinnossa samoin kolme ja
aina on menty eteenpäin. Aikaisemmissakin fuusioissa on
onnistuttu, niin miksei myös
tässäkin.
1. Entistä suuremman Mhy:n
tulee lähivuosina tuottaa entistä parempia ja kohtuuhintaisia
palveluja jäsenilleen unohtamatta edunvalvontaa.
2. Suomen perhemetsätalouden ongelma on se että
”nuorempi sukupolvi” on
yleensä kuudenkymmenen ja
kuoleman väliltä saadessaan
metsät haltuunsa. Siinä vaiheessa suurin hinku metsätalouden kehittämiseen on taakse
jäänyttä aikaa. Metsätilojen
sukupolvenvaihdoksia tulisi
edistää niin, että hypätään
vaikka yhden sukupolven yli
tilakaupoissa. Kun metsät ovat
omassa hallussa, lisää se kummasti kiinnostusta metsäisiin
asioihin.
Metsätalousyrittäjä, Mikkelissä Vanhamäen kylässä,
metsät ovat Mikkelin kaupungissa.
Mielestäni tavanomainen
metsänomistaja, teen viljelyja hoitotyöt, ensiharvennuksia
hyötyliikuntamielessä sekä erikoispuuhakkuita
Metsänhoitoyhdistys JärviSavon valtuustossa ja hallituksessa yli kymmenen vuotta,
liittymisvaiheessa hallituksen
puheenjohtajana.
mhy voi kertoa päättäjille,
mitä hallinnollisia päätöksiä
tarvittaisiin, jotta pirstoutumista saataisiin estetyksi ja
tilakokoa kasvatettua.
4. Metsänomistajan pääasiallinen tulonlähde on tulevaisuudessakin puunmyynnistä
saadut tulot. Moninaiskäytöllä yksittäistapauksissa voi olla
merkitystä. Edellytyksenä sille
on esimerkiksi metsäluontoa
hyväksikäyttävää matkailua.
Tämä voisi muodostua useasta
pienemmästä yrittäjästä, jotka
verkostoitumalla voisivat tuoda toimintaa, josta metsänomistajakin voisi hyötyä.
Esko Vahvaselkä
Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin?
Valmistelu on mennyt sutjakasti, kaikissa yhdistyksissä ollut hyvä tahtotila uuden
rakentamiseksi, tältä pohjalta odotukset ovat hyvät.
Tähtäimenä entistä parempi,
vahvempi ja monipuolisempi
metsänomistaja jäsenen palveleminen ja kaikin puolinen
edunvalvonta.
1. Lähivuosien painopistealue tulisi olla metsänomistaja jäsenien tarpeista lähtevä
palveluvarustuksen vahvistaminen, siinä kärkenä puukaupallisten palveluitten kehittäminen. Merkittäviä asioita
ovat varmasti maanomistajan
edunvalvontaan liittyvät asiat,
kuten maankäyttöä rajoittavat
tekijät
2. Mitä mhy tässä asiassa
voi tehdä on tiedottaa metsätalouden merkityksestä. Metsä ja metsätalous tiedostetaan
entistä useammin uusiutuvien
raaka-aineitten lähteenä joten
tiedotukselle on hyvä pohja.
Nuorten kiinnostus sytytetään
jo koulun ala-asteella. Yhteistyö koulujen kanssa on tärkeä
aina ylä-asteelle ja ammatinvalinta tilanteeseen asti.
3. Mhy:n vaikuttaminen on
tiedottaa ja keskustella metsänomistajien kanssa kaikista
metsäomaisuuden hoitoon liittyvistä asioista. Tähän kuuluvat muun muassa erilaiset
omistusjärjestelyt.
Lisäksi
Maa- ja metsätalousyrittäjä
Haukivuorelta.
Olen aktiivinen metsänomistaja, sillä metsätalousyrittäjänä teen työtä metsän parissa
koko ajan.
Menossa toinen valtuustokausi metsänhoitoyhdistyksessä. Samoin toinen kausi
metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa, ensin Haukivuoren
ja nyt Etelä-Savon.
Millaisin odotuksin lähdetään eteenpäin?
Positiivisin mielin ja luottavaisin odotuksin mennään
eteenpäin.
1. Saada metsänomistajat
aktiivisesti pysymään MHY:n
jäseninä.
2. Metsätaloutta tulisi tuoda
perusopetuksessa paremmin
esille.
3. Metsätaloudessa tulisi
olla samanlainen mahdollisuus sukupolvenvaihdoksiin
kuin maanviljelyspuolellakin.
MHY voisi viedä tätä asiaa
eteenpäin. Näin pystyttäisiin
säilyttämään metsätilat ehjinä
kokonaisuuksina.
4. Metsien moninaiskäytöillä on tulevaisuutta. Tuloa voi
saada myös luonto- ja erämatkailun yms. kautta
Metsänomistajat
19
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon
valtuusto v. 2015 - 2016
Nimi
Postitoimipaikka
Nimi
Postitoimipaikka
Nimi
Postitoimipaikka
Ahonen Minna
Anttonen Esa
Hannikainen Juha-Pekka
Haukka Milla
Havukainen Pertti
Heikkilä Voitto
Hintsanen Pekka
Hirvonen Asko
Häkkinen Mervi
Häkkinen Pasi
Hämäläinen Jukka
Hänninen Leo
Hänninen Mika
Ikonen Matti
Jaatinen Jorma
Janhunen Markku
Kaipainen Esko
Kaipainen Harri
Karjalainen Esa
Kekkonen Pentti
Kekkonen Ritva
Kerminen Juha
Kiesilä Jarmo
Kietäväinen Olavi
Kiiskinen Taneli
Kiljunen Ismo
Kohvakka Hannu
Kokkonen Kari
Komppa Erkki
Kontiainen Varpu
Koskenniemi Hanna-Mari
Kosonen Anneli
Kosonen Hannu
Kosonen Jouni
Kosonen Toni
Lauteala
Louhi
Savonlinna
Pertunmaa
Puumala
Pertunmaa
Sulkava
Pihlajalahti
Haukivuori
Haukivuori
Juva
Mikkeli
Vuorenmaa
Mikkeli
Juva
Nykälä
Risulahti
Mikkeli
Hurissalo
Mikkeli
Kalvitsa
Haukivuori
Hirvensalmi
Puumala
Kumpuranta
Hurissalo
Nykälä
Savonlinna
Hirvensalmi
Telakanava
Joutsa
Punkaharju
Putikko
Hiukkajoki
Vuoriniemi
Kotro Kalevi
Kuitunen Pentti
Kuoppala Seppo
Kurki Kalevi
Kämäräinen Liisa
Kärkkäinen Olli
Käyhkö Jari
Laamanen Eija
Laamanen Jari
Laamanen Päivi
Laitinen Jussi
Lappalainen Esa
Lehtinen Erkki
Lehtinen Leila
Liimatainen Pekka
Liukkonen Jouni
Luostarinen Keijo
Luostarinen Martti
Luukkonen Eeva-Liisa
Makkonen Jouko
Makkonen Otto
Martikainen Esa
Miettinen Petri
Muhonen Eino
Mustalampi Heikki
Myllys Mika
Mällönen Eero
Nikulainen Antti
Nousiainen Olavi
Nummela Paavo
Nykänen Mika
Pajunen Osmo
Pasonen Juha
Piispa Matti
Piispa Timo
Puumala
Joutsa
Pertunmaa
Sulkava
Kolkontaipala
Mikkeli
Säimä
Kerava
Putikko
Kulennoinen
Joutsa
Rantasalmi
Pertunmaa
Mikkeli
Juva
Hatsola
Savonlinna
Rönkönvaara
Puumala
Säimen
Savonranta
Koikkala
Hatsola
Kulennoinen
Kantala
Rantasalmi
Joutsa
Kantala
Raikku
Joutsa
Nykälä
Mikkeli
Hirvensalmi
Mikkeli
Juva
Pitkonen Ari
Pitkänen Olli
Pulkkinen Paavo
Pöyry Jukka
Pöyry Markku
Ralli Kaisa
Rantalainen Antti
Rautiainen Veli
Rouhiainen Petri
Rouhianen Ville
Ruhanen Timo
Ruuskanen Olli-Mikko
Ruuth Mauri
Ryyppö Vesa
Saarela Aulis
Sallinen Sakari
Saloviin Hannu
Siitari Mikael
Silvaniemi Kaisu
Summanen Matti
Taivalantti Paavo
Tarkiainen Esko
Tiainen Jyrki
Tiihonen Seppo
Tiimonen Antero
Tiusanen Kari
Torpo Hetta
Turtiainen Jouko
Vahvaselkä Esko
Valkonen Jari
Vauhkonen Pekka
Westerstråhle Axel
Vuotilainen Juha
Väänänen Mika
Väänänen Veli-Pekka
Raikku
Tuusmäki
Haukivuori
Mikkeli
Pertunmaa
Kaartilankoski
Mikkeli
Haukivuori
Vuorenmaa
Juva
Hirvensalmi
Rantasalmi
Mikkeli
Kerimäki
Joutsa
Ahvensalmi
Haukivuori
Mikkeli
Savonlinna
Puumala
Mikkeli
Mäntsälä
Pihlajalahti
Mikkeli
Telakanava
Mikkeli
Hirvensalmi
Kerimäki
Haukivuori
Kolkontaipale
Nykälä
Rantasalmi
Savonranta
Kuosmala
Koikkala
Uudet mallit saatavilla - varaa omasi heti!
Myynti
Erno Mäntynen
Puh. +358 40 849 3115
S-posti: [email protected]
Y K S I N K E R TA I S E S T I
Logset Oy | Hännisentie 2 | FI-66530 Koivulahti
Fax +358 6 2103 216
www.logset.fi
PA R E M P I
Metsänomistajat
20
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palvelut
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo tarjoaa metsänomistajille kokonaisvaltaiset metsäpalvelut. Tarjoamme palveluja tutkitusti
laadukkaasti: vuonna 2014
palveluja käyttäneiden
asiakkaiden palautteiden
keskiarvo oli 9,1 eli kouluarvosanoin kiitettävä.
Puukauppapalvelut
Me tunnemme alueemme.
Toimimme joka kunnassa lähellä metsänomistajaa. Toimialueemme yksityismetsien
puukaupasta 70 % lähtee liikkeelle kauttamme joka vuosi.
1. T
eetä maksuton puunmyyntisuunnitelma metsänhoitoyhdistyksellä
Puukauppa lähtee liikkeelle
puunmyyntisuunnitelman tekemisellä. Palvelu on jäsenelle
maksuton. Puunmyyntisuunnitelmaan sovittavat korjuukohteet määritellään sinun
toiveittesi ja tarpeittesi mukaan. Puunmyyntisuunnitelma
on selkeä tuote, jonka avulla myytävä puuerä voidaan
kilpailuttaa puunostajien kesken. Saat palvelun yhteydessä maksuttoman hinta-arvion
puukauppakohteestasi ja tietoa
alueen puumarkkinatilanteesta
kaikkien ostajien osalta.
2. P
uukaupan toimeksianto –
lisää euroja kilpailuttamalla
Tee nyt helppo, turvallinen
ja tuottava puukauppa toimeksiannolla! Kilpailuttamalla ja
mhy:n katkontavertailulla saat
puukauppaan aina päivän parhaan hinnan!
Olemme ainoa toimija, joka
kilpailuttaa puukauppasi ja
antaa luotettavaa tietoa puukaupan vertailuun. Puukauppa on metsänhoitoyhdistyksen
ydinosaamista – hyödynnä se.
Vuonna 2014 mhy Etelä-Savon
alueen yhdistykset tekivät noin
4000 leimikkoa ja myivät niistä toimeksiannolla noin 2300
kappaletta. Tunnemme siis
puumarkkinat ja puunostajat
parhaiten. Puukauppa kannattaa kilpailuttaa kaikkien
alueen puunostajien kesken,
jotta puusta saadaan mahdollisimman hyvä hinta.
Valitse suosittu
puukaupan
toimeksiantopalvelu
Palvelun sisältö:
*Tarjousten pyytäminen kaikilta alueen puunostajilta
*Puukaupan vertailulaskelmat
ostajittain puun hinta ja tukin
katkontatieto huomioiden
*Tarjousvertailun esittely metsänomistajalle. Metsänomistaja päättää puukaupasta.
*Puukaupan tekeminen
*Puunkorjuun ja kuljetuksen
valvonta
*Mittaustodistuksen tarkastaminen ja hyväksyminen
*Puunkorjuuraportti metsänomistajalle
Puunkorjuupalvelu
Laadukas korjuujälki harvennuksille soveltuvalle konekalustolla
Metsänhoitoyhdistyksellä on
yli 30 harvennushakkuisiin erikoistunutta sopimusyrittäjää,
jotka ovat harvennushakkuiden ja energiapuun korjuun
ammattilaisia. Yrittäjien konekalusto on harvennuksille
soveltuvaa ja korjuujälki on
laadukasta. Korjuupalvelusta
välitetään puuta 12 eri puunostajalle. Samasta korjuukoh-
teesta puuta voidaan välittää
usealle eri ostajalle. Puuta
toimitetaan pylvään ostajille,
sahoille, parrusahoille, vaneritehtaille, sellutehtaille, paperitehtaille sekä energialaitoksille.
Metsänomistaja hyötyy, kun
puut välitetään parhaan taloudellisen tuloksen antavalle
loppukäyttäjälle erikoispuut
huomioiden.
metsästäsi voi saada tuloja
tulevina vuosina ja paljonko
metsänhoitoon pitää panostaa,
jotta metsäsi tuottaa tulevaisuudessakin hyvin. Suunnitelman luovutuksen yhteydessä
saat henkilökohtaista metsänhoidon ja suunnitelman käytön opastusta. Suunnitelman
hankkimisen kulut voi vähentää metsäverotuksessa.
Metsänuudistaminen
Metsäkiinteistöjen välitys
Voit jättää metsänuudistamisen metsänhoitoyhdistyksen
ammattilaisten huoleksi. Hoidamme puolestasi kaikki taimikon perustamiseen liittyvät
työt. Valitsemme kasvatettavan
puulajin, maanmuokkauksen
ja uudistamismenetelmän. Oikeilla menetelmillä uusi metsä
saadaan nopeasti kasvun alkuun. Yhdistyksen toimittamilla taimilla sekä istutustyöllä on
takuu. Metsänviljelytyöt tehdään paikallisten ammattimetsurien toimesta.
Ota yhteyttä mhy Etelä-Savoon, jos harkitset metsätilasi
myyntiä. Mhy Etelä-Savossa
on useita LKV-metsäasiantuntijoita palveluksessasi, jotka
ovat metsäalan sekä kiinteistökaupan ammattilaisia. Metsätilan myyminen on aina iso
asia, johon liittyy paljon käytännön seikkoja. Kun harkitset
metsätilastasi luopumista, voit
ensin käydä läpi kaupan eri
vaiheet ja veroseuraamukset
kiinteistökauppaa tuntevan
LKV-metsäasiantuntijamme
kanssa.
Metsänhoitopalvelut
Meiltä saat ammattitaitoiset
metsurit raivaamaan ja harventamaan taimikkosi kasvukuntoon. Metsäsi kasvaa ja
kukoistaa, kun huolehdit siitä.
Taimikko vaatii alkuvaiheessa
paljon hoitoa. Hoidettu taimikko järeytyy nopeammin
ja tuottaa paremmin sekä tuhoriskit vähentyvät. Haemme
metsänhoitoon saatavat rahoitustuet puolestasi.
Metsäsuunnittelu
Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä
käsikirja, johon kootaan tieto
metsäomaisuudesta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Metsäsuunnitelmasta selviää, paljonko
Metsätilan
omistusjärjestelyt
Aloita metsätilan sukupolvenvaihdoksen tai muiden omistusjärjestelyiden suunnittelu yhdessä LKV-metsäasiantuntijan
kanssa. Mhy Etelä-Savosta saat
metsätilan sukupolvenvaihdoksen starttipalaverin edulliseen
kiinteään hintaan. Starttipalaverissa tehdään lähtötilanteen
sekä metsäomaisuuden hoidon
tavoitteiden kartoitus. Samalla
käydään läpi yleisellä tasolla eri
luovutusvaihtoehtoja sekä niiden
veroseuraamuksia. Saat Mhy
Etelä-Savosta saat asiantuntijan
hoitamaan koko omistusjärjestelyt suunnittelusta ja metsäarvion laadinnasta sekä luovutuksen
liittyvät kaikki asiakirjatyöt ja
ilmoituksen viranomaisille.
Metsätien
rakennus
Hyväkuntoiset metsätiet helpottavat metsäsi hakkuita ja
hoitotöitä. Metsätien perusparannuksella tie kunnostetaan
taas kulkukelpoiseksi ja puun
kuljetukseen sopivaksi. Saat
leimikollesi paremman hinnan, kun puunkorjuu onnistuu
myös kesä- ja kelirikkoaikaan.
Joskus kesäkorjuukelpoinen
leimikko voi olla jopa puukaupan edellytys. Metsänhoitoyhdistys suunnittelee ja
toteuttaa tienkunnostus- ja rakennushankkeita sekä hoitaa
tieyksiköinnit.
Kunnostusojitus
Kunnostusojitus on tarpeen,
kun vanhojen ojitusalueiden
ojat ovat menneet tukkoon,
eivätkä ne enää johda vettä
metsästä pois. Kunnostusojituksessa ojat perataan auki
ja tehdään mahdollisia uusia
ojia, jotta metsän vesitalous
saadaan kuntoon. Kunnostusojitussuunnitelmissa huomioidaan vesiensuojelu.
Metsätie- ja ojitushankkeiden yhteydessä hoidamme
myös metsässä tarvittavat hoitotyöt, kuten harvennushakkuut, taimikonhoidon, nuoren
metsän kunnostuksen ja lannoituksen. Näin saat metsäsi
kerralla tuottamaan.
Muistatko vielä miltä
metsäsi näyttää?
Lähde oman metsäasiantuntijasi kanssa maksuttomalle
metsäkäynnille. Muista tilata
myös maksuton puunmyyntisuunnitelma ajoissa.
Me olemme metsäsi lähellä,
nyt ja tulevaisuudessa
Käy tykkäämässä uusista mhy Etelä-Savon
Facebook-sivuista
Uudet Facebook-sivumme löytyvät nyt osoitteesta: www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo.
Käy tykkäämässä ja pysyt ajan tasalla ajankohtaisista metsäasioista ja tapahtumistamme.
Ajankohtaiset mhy Etelä-Savon uutiset ja tapahtumat löydät osoitteesta
www.mhy.fi/etelasavo
Metsä Rokkaa-tapahtuman facebook-sivut löydät osoitteesta:
www.facebook.com/metsarokkaa
Metsänomistajat
21
Suomalaisesta puusta tehdään kestäviä
ja energiatehokkaita taloja Japanissa
PEFC-merkintä on tärkeä japanilaisille. Saha käyttää vain sertifioitua puuta.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon korjuupalvelupuuta menee jatkossa rekkakuormallinen päivässä
Misawan Mikkelin sahalle.
Yhdistysten puuta toimitettiin sahalle sen alkuvaiheessa 90-luvun puolivälissä metsänomistajaliiton
hallinnoiman Espan kautta, sen jälkeen puun toimituksesta on huolehtinut
yksin metsäteollisuus.
Misawa Homes of Finland
käyttää sahaukseen kuusta
noin sadan kilometrin säteellä
Mikkelistä. Saha on toiminut
Pursialassa jo 20 vuotta ja se
rakennettiin muutama vuosi
aikaisemmin suljetun Vapon
sahan paikalle.
Misawa tuli Mikkeliin tavallaan mutkan kautta, Japanin
rakennusteollisuus ei saa kotimaasta riittävästä tasalaatuista
puuta ja alkuun raaka-ainetta
tuotiin Kanadasta. Kanadalaisen puun laatu kuitenkin
heikkeni ja yhtiö siirtyi Eurooppaan kartoittamaan puunhankintaa.
Etelä-Savo ja Mikkeli vakuutti japanilaiset, Misawa
Homes of Finland perustettiin
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon ja Misawan edustajat kokoontuivat neuvottelemaan toimitussopimuksesta, jonka kautta kuusitukin toimitukset
Mikkeliin alkavat. Kuvassa oikealta Misawa Homes of Finland toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi, sahan tehdaspäällikkö Pasi Lähdelahti, yhdistyksen
läntisen alueen korjuuesimies Juha Kokko, toiminnanjohtaja Petri Pajunen ja itäisen alueen korjuuesimies Arto Turtiainen.
1994 ja tuotanto alkoi jo seuraavana vuonna. Sahan koko vuosituotanto noin 80000
kuutiota menee Japaniin emoyhtiön käyttöön. Vuotuinen
puun käyttö on noin 220000
kuutiota.
Tarkkuus tärkeää
Mittatarkkuus oli perimmäinen syy, miksi yhtiö perusti
Suomeen sahan eikä ostanut
valmista sahatavaraa – japanilaisten mielestä tiukkaa
mittatarkkuuteen pystyy vain
japanilaisittain toimiva saha.
Misawan väki on kuitenkin
kotoisin paikkakunnalta, japanilaisia ovat vain toimitusjohtaja ja tuotantovastaava. Saha
työllistää kahdessa vuorossa
34 saha-alan ammattilaista.
Mittatarkkuuden
lisäksi
Misawalla on myös toinen
ominaispiirre. Laitos on pyörinyt tasaisesti paria ulkopuolisista syistä johtunutta poikkeusta lukuun ottamatta koko
toiminta-aikansa.
Mikkelissä sahattu lankku
käytetään emoyhtiön tehtailla
elementtien sisärakenteisiin.
Suomalainen kuusi jää rakenteiden sisään, mutta syy tasalaatuisen raaka-aineen käytössä on myös kestävyydessä.
Misawa Homes’in talot on
suunniteltu kestämään maanjäristyksiä.
taan lyhyttä tukkia: 285 ja
381, jonka latvaläpimitta on
16 - 28 senttiä. Puukentällä ei
tukkeja paljoa näy, sillä keskimäärin kerran tunnissa ajaa
Mittatarkkuuden lisäksi japanilaiselle ostajalle on tärkeää, että puu on sertifioitua. Myös talonrakennukseen
käytettävän raaka-aineen hii-
Lyhyttä tukkia
Misawan sahalle tulevien
tukkien mitat poikkeavat tavanomaisista. Saha ottaa vas-
Määrämittainen, tasasärmäinen maakunnan kuusi kuivataan 15 - 20
prosentin kosteuteen ja pakataan konttiin laivattavaksi emoyhtiön
talotehtaille.
Misawan väki pitää huolta, että maakunnassa kasvaa uutta laadukasta kuusta. Keväinen perinne on, että
metsänhoitoyhdistys järjestää sahan väelle japanilaisine vieraineen istutuskohteen. Kuva on keväältä 2014.
rekka portista sisään.
Mittatarkkuus alkaa katkonnasta ja päättyy kuljetukseen,
sillä valmis sahatavara matkaa
40 – jalkaisessa merikontissa
perille. Yhteen konttiin mahtuu 50 kuutiota sahatavaraa
ja matka Mikkelistä Japaniin
kestää puolitoista kuukautta.
Yhteen pientaloon materiaalia
kuluu kymmenisen kuutiota.
lijalanjälkeä seurataan, konttikuljetus meritse on tehokasta,
suhteessa suurimmat kertymät
tulevat maantiekuljetuksissa.
Tehokkuus näkyy kaikessa
toiminnassa. Sahalla syntynyt
kuoriaine menee kuljettimella
naapuriin Etelä-Savon Energian voimalaitoksen käyttöön
ja takaisin saadaan lämpöä
kuivaamoiden käyttöön.
Metsänomistajat
22
TIIMIKIERROS – Joutsa
Uusi tiimijako muutti hieman Joutsan
toimialuetta vuodenvaihteessa
Joutsan tiimi toimii Hämeen ja Savon rajapinnalla.
Aikakirjojen valossa mhy toiminnassakin kallistuttiin
jossain vaiheessa vahvasti
Itä-Hämeen suuntaan, kun
Suonteen seudulla harkittiin isompaan kokonaisuuteen liittymistä.
Joutsan kunnan sisälläkin
toimii tällä hetkellä toinen
metsänhoitoyhdistys, sillä itsenäisen Leivonmäen
mhy liittyi 2000-luvun alussa Keski-Suomen suuntaan.
Joutsan seudun osalta vuodenvaihteessa toteutunut fuusio
on kolmas. Vuonna 1998 Joutsa
löi hynttyyt yhteen Pertunmaan
metsänhoitoyhdistyksen kanssa ja syntyi Suonteen seudun
metsänhoitoyhdistys, joka myöhemmin virtaviivaisti nimeään
metsänhoitoyhdistys Suonteeksi.
Suontee liittyi Järvi-Savoon 2008
ja tämän vuoden alusta Joutsan
seutu on osa metsänhoitoyhdistys Etelä-Savoa.
Järvi-Savon aikana vanha
Suonteen alue säilyi, sillä alue
toimi Joutsa-Pertunmaa tiiminä.
Vuodenvaihteessa rakenne muuttui, kun Joutsan tiimille jäi osa
Pertunmaata, mutta naapuriksi
tuli Hirvensalmi-Pertunmaa tiimi. Pieniltä muutoksilta ei ole
vältytty, sillä vuosi sitten siirryttiin tiimityöskentelyyn ns.
toteuttajamallilla, jossa yhdestä
Joutsan alueen toimihenkilöstä
tuli operaatioesimies ja hänen
vastuualueensa jaettiin kolmelle
muulle toimihenkilölle.
LKV Antti Tiihosen hoidossa.
Joutsan toimiston vuosien varrella siirtynyt kohti keskustaa
ja nyt Länsitiellä ollaan aivan
kylän ytimessä. Keskeinen sijainti on Joutsassa tuonut uuden
ilmiön, toimistolle piipahdetaan
samalla, kun asioidaan kirkolla.
- Varsinaista asiakaspalvelua
toimistolla ei ole, vaan ovet
ovat avoinna, kun toimihenkilöitä on paikalla, sanoo tiimipäällikkönä toimiva Matleena
Teppola.
4
Tärkeä osa
tiimiä
Töiden käytännön toteuttajat
Joutsan tiimissä:
Melko hyvässä
hoidossa
Tiimin alueella on runsaimmin reheväpohjaisia metsämaita. Valtapuuna on kuusi. Toimihenkilöinen mukaan metsien
hoidollinen tila on melko hyvä, taimikonhoitorästejä löytyy
täältä kuten lähes kaikkialla
muuallakin.
Tiimin alueella on noin 1325
metsänomistajaa, etämetsänomistajia tästä luvusta on noin
800. Metsäpinta-ala on 52012
hehtaaria.
Tiimin tilojen keskikoko on
31,5 hehtaaria, koko yhdistyksen alueella keskikoko on 29,9
hehtaaria.
Alueellisesti tiimi toimii pääasiassa Joutsan kunnan alueella. Entisen Leivonmäen kunnan alue ei kuulu alueeseen
ja Pertunmaasta ovat mukana
Joutsjärvi, Kaupinkylä, Ruorasmäki.
3
1
2
Joutsan toimisto
Länsitie 8
19650 Joutsa
Metsurit: Erkki Paananen, raivaus ja Vesa Penttinen raivaus
ja istutus
Yrittäjämetsurit: Juha Järvinen, raivaus ja istutus, Juho
Onali, raivaus ja istutus, Palvelut M. Tuppurainen, raivaus ja
istutus.
Yrittäjät: Metsuripalvelu tmi
Teuvo Salonen, koneellinen
puunkorjuu, Lahtonen Matti ky,
koneellinen puunkorjuu, Reijo
Saari, muokkaus, Timo Isokuortti, muokkaus, Kari Olkkonen,
muokkaus, Jouko Laakso, hakkuu ja muokkaus ja Esa Tanttu,
muokkaus.
Nelihenkinen
joukkue
Tiimin kolmesta metsäasiantuntijasta Matleena Teppola ja
Kari Paaso pitävät asemapaikkanaan Joutsan toimistoa, samoin
kun metsänhoitoesimies Jussi
Rautio. Veikko Halmesaari on
kahden työpisteen toimihenkilö,
sillä paikka löytyy niin Joutsan
kuin Pertunmaan toimistolta.
Veikon asiakkaat ovat suurelta
osin Pertunmaan puolella.
Vuodenvaihteessa
suuria
muutoksia vastuualueisiin ei
tullut, sillä suuremmat muutokset tapahtuivat jo vuotta
aikaisemmin, kun Jussin alue
jaettiin Matleenan, Karin ja Veikon kesken.
Läntisen asiakkuusalueen vastaava asiakkuuspäällikkö Vesa
Väänänen ja korjuuesimies Juha Kokko löytyvät yhdistyksen
Mikkelin toimistolta. Tiimin
alueen metsäkiinteistöjen välitys,
sukupolvenvaihdokset, omistusjärjestelyt, metsäarviot ja metsäverotus ovat metsäasiantuntija,
Joutsan tiimi vasemmalta oikealle, väki kertoo samalla työkokemuksestaan ja harrastuksistaan.
Kari Paaso
Jussi Rautio
Matleena Teppola
Veikko Halmesaari
metsäasiantuntija. Metsänhoitoyhdistyksen leivissä vuodesta 1999,
Joutsassa vuodesta 2004. Harrastuksena liikunta ja perheen parissa
puuhailu.
metsäasiantuntija. Aloitti Joutsassa vuonna 2012. Harrastaa metsästystä ja ratsastusta.
metsänhoitoesimies. Aloitti metsäneuvojana 2011 ja siirtyi toteuttajaksi
2014. Liikunnalliset harrastukset ovat kuntosali, voimapunnerrus ja
koskimelonta.
metsäasiantuntija. Aloitti metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa vuonna 1988. Harrastaa metsästystä ja viihtyy kesällä moottoripyörän
ohjaimissa.
Metsänomistajat
23
TIIMIKIERROS – Kerimäki – Savonranta
Runsaat vesistöt takaavat sen, että
työmatkat tiimin alueella kasvavat
Kerimäki-Savonranta tiimin
alueella tilat ovat keskimääräistä isompia. Tilojen
keskikoko on melkein kymmenen hehtaaria suurempi kuin koko yhdistyksen
alueella. Tiimin alue on
entinen mhy Kerimäen toimialue Savonranta fuusion
jälkeen.
Metsänhoitoyhdistys EteläSavon organisaatiossa tiimi
kuuluu itäiseen asiakkuusalueeseen, joka käytännössä
tarkoittaa sitä, että alueen
kymppinä on asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen, jonka
asemapaikka on Savonlinnassa
ja korjuuesimiehenä Arto Turtiainen, jonka työpiste löytyy
päätoimistosta Juvalta.
Neljän metsäasiantuntijan
lisäksi tiimin alueella on metsänhoitoesimies toteuttamassa
hankkeita. Tie- ja oja-asioissa
aluetta palvelee tie- ja ojaasiantuntija Kalle Kaartinen
ja metsäkiinteistöjen välitys,
sukupolvenvaihdokset, omistusjärjestelyt, metsäarviot ja
metsäverotus ovat metsäasian-
tuntija, LKV Petra Huupposen
hoidossa.
Jako kahteen
Savonrannan toimisto
Monninsaarentie
58300 Savonranta
Kerimäki – Savonranta tiimin
jo nimensäkin mukaan toimii
kahden toimiston alueella. Toimistot Kerimäellä ja Savonrannassa ovat avoinna, kun väkeä
on paikalla – sääntömääräisiä
aukioloaikoja ei ole.
Tapani Huttunen sanookin, että Savonrannalla osaavat katsoa,
onko auto pihassa ennen kuin
tulevat!
10
Kerimäen toimisto
Multamäentie 18
58200 Kerimäki
saat vesistöt, saaret ja pitkät
ajomatkat alueen repaleisuudesta johtuen. Metsät ovat
pääsääntöisesti hyväkasvuisilla
pohjilla, mäkisiä maastoja on
varsinkin alueen pohjois-osassa.
Tapani Huttusen lisäksi Savonrannan toimistossa on työpiste
Katri Monosella. Piia Kietäväinen, Veli-Matti Suhonen ja Jorma Korpela toimivat Kerimäen
toimistolta käsin.
Metsänhoitoesimies Jorma
Korpela, joka toimii myös tiimipäällikkönä, muistuttaa, että
jos toimistolle on tulossa niin
kannattaa varata aika tai ainakin
soittaa ennen kuin tulee oveen
kolkuttamaan.
9
Vesistöjen
rikkoma alue
Tiimin alueella on 2377 metsänomistajaa, joka on vajaa
kolmetoista prosenttia koko
jäsenkunnasta. Metsäpinta-ala
on 92658 hehtaaria, mikä on
taas lähes seitsemäntoista prosenttia yhdistyksen metsäpintaalasta.
Tästä johtuu, että tiimin tilojen keskikoko on 38,98 hehtaaria, kun taas koko yhdistyksen alueella keskikoko jää 29,9
hehtaariin.
Alueelle tyypillistä ovat run-
Metsänomistajia asuu tiloilla, mutta on myös merkittävä
määrä etämetsänomistajia.
Tiimin toiminta-alueena on
entisten Kerimäen ja Savonrannan kuntien alueet vähäisiä
poikkeuksia lukuun ottamatta.
Alue rajoittuu pohjoisesta Heinävesi-Liperi, idästä Rääkkylä
(järven takana) ja Kesälahti
(Kiteetä nykyisin), etelästä
Punkaharju-Savonlinna ja lännessä Enonkoski.
Hommat
hoituvat
Hankkeet jäisivät paperille
ilman ammattitaitoista tekijäjoukkoa. Kerimäki – Savonranta tiimin alueella hoito- ,
muokkaus- ja korjuutyöt tekee
seuraava joukkue.
Kerimäki - Savonranta tiimi vuoden ensimmäisessä tiimipalaverissa. Tiimin esittely kulkee vasemmalta oikealle.
Veli-Matti Suhonen
34v. Metsäasiantuntija Itä-Savossa vuodesta 2011 alkaen, toimialue Kerimäellä vuodesta 2014. Harrastaa metsästystä, ammuntaa ja kuntoilua.
Tapani Huttunen
seisovien lintukoirien, pointtereiden, kanssa ja kuntoilumuotona ikämieskoripallo.
Katri Mononen
59v. metsäasiantuntija vuodesta 1980, Savonrannalla vuodesta 2008
alkaen. Harrastuksina koiralla metsästys, kalastus, luonnossa liikkuminen ja pienimuotoisesti hunajan keruuta ukin mussukoitten kanssa.
31v. metsäasiantuntijana vuodesta 2012 Savonrannalla. Perheeseen
kuuluu kolme lasta, kissoja ja koiria. Harrastuksina ovat käsityöt,
järjestötyöt ja lukeminen, mukana myös kunnallispolitiikassa ja perheyrityksen touhuissa.
Jorma Korpela
Piia Kietäväinen
55v. metsänhoitoesimies vuoden 2014 alusta tiimin alueella. Tiimipäällikkö. Toiminut metsäneuvojana Kerimäen alueella vuodesta 1989
alkaen. Harrastuksiin lukeutuvat muun muassa Lappi ja metsästys
35v. metsäasiantuntija vuodesta 2002, Kerimäellä vuodesta 2007, sitä
ennen Savonrannalla ja Sulkavalla. 2- ja 4-vuotiaat tytöt, kaksi koiraa
ja järjestötoiminta pitävät huolen siitä, että ei ole vapaa-ajan ongelmia.
Metsurit
Aarne Hirvonen, Sami Härkänen, Pekka Patamäki, Timo
Tuomi, Timo Massinen, Lauri
Kosonen, Ukko-Pekka Laakkonen ja Esa Kivimurto
Yrittäjämetsurit:
tmi Urmakka/Kari Nousiainen ja Arto Honkanen
Koneyrittäjät
Antti Huttunen, hakkuu,
Jonne Kapanen, ajo, Harri
Stenberg, hakkuu, Metsäurakointi Lähesmaa & Partanen,
ajo, Pauli Nousiainen, hakkuu,
Markku Muhonen, ajo ja Jari
Suomalainen, kaivinkonetyöt
Metsänomistajat
24
Etelä-Savon puukauppa notkahti
Ennakkotietojen mukaan
Etelä-Savon yksityismetsien
puukauppamäärä vuonna
2014 oli yhteensä 4,1 milj.
m³. Määrä oli noin 5 prosenttia edellisvuotta alhaisempi.
Vuoden 2014 puukaupparytmi
oli poikkeuksellinen. Puukaupan
painopiste ajoittui vuoden alkupuoliskolle, kun tavallisesti
kauppoja tehdään selvästi enemmän vuoden jälkipuoliskolla.
Kuusitukin ja kuitupuiden heikentynyt kysyntä vaivasi markkinoita koko syyskauden ajan.
Teollisuudelle reilusti
raaka-ainetta
Vuonna 2014 puukauppamäärät
jakautuivat kokonaisuutena varsin tasaisesti koko vuoden. Koko
vuotta ajatellen puumarkkinat
toimivat kohtalaisesti vaikka kysynnän puute syksyllä vaivasikin.
Metsäteollisuuden ei tarvinnut
valittaa puupulaa ja olla vaatimassa verotuksellisia keinoja
puun liikkuvuuden turvaamiseksi. Puumarkkinat ovat toimineet
tarjonnan puolesta hyvin jo useiden vuosien ajan, mutta kysyntäpuolella on haasteita.
Ennakkotietojen
perusteella
Etelä-Savon yksityismetsien puukauppatulot olivat noin 180 miljoonaan euroa. Laskua edellisvuodesta oli lähes 30 milj. euroa.
Hankintakauppojen osuus puukaupasta kohosi 19 prosenttiin.
Edellisvuonna osuuden ollessa
vain 11 %.
Kuusitukin myyntimäärä
normaaliksi
Vuonna 2013 metsänomistajat
taistelivat kaarnakuoriaisongelmien kanssa, mikä nosti kuusitukin myyntimäärät 1,4 milj.
kuutiometriin. Nyt vuotta myöhemmin kuusitukin myyntimäärä palasi normaaliin noin 1 milj.
kuutiometrin tasoon. Vaikka kokonaisuutena kauppamäärät laskivat koivukuidun myyntimäärä
kohosi edellisvuodesta 20 % yli
500 000 m³:n tason.
Kuitupuun kysyntä
haasteena
Metsänhoitoyhdistyksillä
suuri merkitys
puumarkkinoiden
Vuoden 2014 erityinen haaste
oli kuitenkin havukuitupuun toimivuudessa
riittämätön kysyntä. Tilannetta pahensi poikkeuksellisen
heikko energiapuun kysyntä.
Jälleen joudumme toteamaan,
että vuonna 2014 Etelä-Savon
metsien harvennushakkuurästit kasvoivat tuhansia hehtaareja. Tarvitsemme pikaisesti
uutta teollista käyttöä pieniläpimittaiselle puutavaralle.
Kuitupuun markkinanäkymä
onkin kohenemassa merkittävästi lähivuosina uusien
investointien lisätessä puun
kysyntää.
Metsänhoitoyhdistyksillä on keskeinen rooli metsänomistajien
asiantuntijoina ja puumarkkinoiden toimivuudessa. Vuonna
2014 Järvi-Suomen metsänhoitoyhdistysten laatimien puunmyyntisuunnitelmien määrä oli
yhteensä yli 8,5 milj. m³. Määrä
oli noin 70 %:n kaikesta yksityismetsistä markkinoille tulevasta puumäärästä.
Metsänhoitoyhdistyksillä on
tärkeä tehtävä myös puumarkkinoiden kilpailun edistäjänä.
Metsänhoitoyhdistykset tekevät
metsätalouden kannattavuuden
näkökulmasta keskeistä työtä kilpailuttaessaan yli 40 %
kaikesta markkinoille tulevasta
puusta. Tämä puumarkkinoiden
tervehdyttäminen ja hintatasoon
vaikuttaminen näkyy jokaisen
metsänomistajan puukauppatilissä.
sin. Kevättä kohden puun kysynnän uskotaan kohenevan.
Vuosi 2015 käynnistyi
verkkaisesti
Metsäteollisuuden vahvat puuvarannot heijastuvat markkinoilla ja puukauppoja tehdään
nyt verkkaisesti. Haasteellisin
kysyntätilanne on kuusitukilla
ja havukuitupuulla. Mäntytukin
markkinatilanne on tasapainoi-
Timo Leskinen,
kenttäjohtaja
Metsänomistajat MTK
Kantohinnat Kymi-Savon alueella €/m3
1.1.2006 - 31.12.2014
80
Myyntimäärät viikoittain Etelä-Savossa
75
1000 m3
70
Lähde: Metla
250
2014
2013
65
2012
60
55
200
50
Mäntytukki
Kuusitukki
45
150
40
35
30
100
25
20
50
15
10
0
Koivutukki
Kuusikuitu
Mäntykuitu
Koivukuitu
5
1
4
7
10
13
16
19
22
25
28
31
34
37
40
43
46
49
52
0
1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014
Lähde: Metinfo
Metsänomistajat
25
Puukaupan toimeksianto –
lisää euroja kilpailuttamalla
Tee helppo, turvallinen ja tuottava puukauppa toimeksiannolla.
Tuottoisan puukaupan kulku
1. Metsänomistaja on kiinnostunut puukaupasta. Hän ottaa
yhteyttä omaan metsäasiantuntijaansa. Yhdessä metsäasiantuntijan kanssa mietitään missä hakkuita on ajankohtaista
suorittaa. Sovituista kohteista tehdään jäsenille maksuton
puunmyyntisuunnitelma. Lisäksi
metsänomistaja saa arvion puunmyyntituloista maksutta ja tietoa puumarkkinatilanteesta sekä
puun hinnoista kaikkien puunostajien osalta. Metsäasiantuntija
tekee metsänkäyttöilmoituksen
metsäkeskukselle.
2. Puunmyyntisuunnitelman
yhteydessä sovitaan myös mahdollisista metsänuudistamistöistä, kuten maanmuokkauksesta,
taimista ja taimien istutuksesta.
Koko metsänviljelypaketin saa
ostettua metsänhoitoyhdistyksestä. Tarvittaessa myös ennakkoraivauksista sovitaan samalla.
3. Jos metsänomistaja haluaa
leimikostaan parhaan mahdollisen taloudellisen tuloksen ja
päätyy puukaupan toimeksiantoon, niin hän valtuuttaa metsäasiantuntijan kilpailuttamaan
leimikon kaikkien puunostajien
kesken.
4. Metsäasiantuntija laittaa
leimikon myyntiin sähköiseen
Puumarkkinat.fi-palveluun. Tarjoukset tulevat metsäasiantuntijalle määräaikaan mennessä
sähköpostiin puunostajilta.
5. Sen jälkeen metsäasiantuntija laatii vertailulaskelmat, sillä
tarjottu yksikköhinta ei kerro
vielä yksistään mitään tarjousten paremmuusjärjestyksestä.
Metsäasiantuntijalla on käytössään puun katkontatiedot
puulajeittain, järeysluokittain
ja puunostajittain aiemmista
kaupoista. Niistä selviää ostajan kyky maksimoida arvokkaan tukin määrä. Tukin
hinta on 3-4 kertainen kuidun
hintaan verrattuna, joten katkonnalla on suuri merkitys.
Joku puunostaja voi olla hyvä
harvennushakkuissa ja joku
vastaavasti järeissä päätehakkuissa.
6. Kun hinnan ja katkonnan
perusteella tehty vertailulaskelma on tehty ja tarjoukset on
saatu paremmuusjärjestykseen,
niin metsäasiantuntija ottaa
yhteyttä metsänomistajaan.
7. Metsänomistaja päättää
myydäänkö leimikko ja jos
myydään, niin kenelle.
Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa
ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Etukäteen tehty
leimikko on tuote, joka on helppo kilpailuttaa eri ostajien kesken. Palvelun yhteydessä saat
tärkeää tietoa puumarkkinatilanteesta ja puun hintatasosta. Maksuttoman metsäkäynnin ja
puunmyyntisuunnitelman voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta.
Puunmyyntisuunnitelman laadinta ja metsäkäynti ovat jäsenille maksuttomia. Tilaa palvelu
omalta metsäasiantuntijalta tai p. 015 357 4000 tai [email protected]
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA
www.mhy.fi/etela-savo • [email protected] • www.metsänomistajat.fi
10. Metsänomistajaa saa mittaustodistuksen ja puunkorjuun valvontaraportin sekä
puukaupparahat tilille noin 1
kk kuluttua mittaustodistuksen
laadinnasta.
Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja sovi puukaupan suunnittelusta. Toimi heti, niin vältät kevätkiireet!
Metsänhoitoyhdistys ainoa toimija, joka kilpailuttaa puukauppasi ja antaa
luotettavaa tietoa puukaupan vertailuun. Puukauppa on metsänhoitoyhdistyksen ydinosaamista – hyödynnä jäsenenä se. Viime vuonna mhy
Etelä-Savon alueen yhdistykset tekivät noin 4000 leimikkoa ja myivät niistä
toimeksiannolla noin 2300 kappaletta. Tunnemme siis puumarkkinat ja
puunostajat parhaiten. Puukauppa kannattaa kilpailuttaa kaikkien alueen
puunostajien kesken, jotta puusta saadaan mahdollisimman hyvä hinta.
Kilpailuttaminen on kaikkien metsänomistajien yhteinen etu.
Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Mistä voisi myydä puuta ja miten?
ETELÄ-SAVO
9. Metsäasiantuntija valvoo,
että asiat menevät sopimuksen
ja lakipykälien mukaan, tarkistaa mitta- ja laatuvaatimukset
sekä sen että hakkuu on pysynyt oikealla alueella. Lisäksi
tarkistetaan hakkuukoneen
mittalistat, teiden kunto ja allekirjoitetaan mittaustodistus.
Allekirjoituksella hyväksytään
korjuu sopimuksen mukaan
tehdyksi.
8. Jos kauppa syntyy, niin
metsäasiantuntija hoitaa tästä
eteenpäin kaiken toimeksiannolla ja raportoi metsänomis-
Hyvällä suunnitelmalla onnistut
puukaupassa.
Metsänomistajat
tajalle kaupan etenemisestä.
Metsäasiantuntija tekee kaupasta metsänhakkuusopimuksen ostajan kanssa. Metsänomistaja saa yleensä ennakkomaksun noin 1 kk kuluttua
puukaupasta.
Metsänomistajat
26
Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset
Metsänhoitoyhdistysten rooli on
herättänyt uuden mhy-lain myötä paljon keskustelua. On mm.
esitetty väitteitä, että Suomessa
harjoitettu metsäpolitiikka olisi
metsänhoitoyhdistysten, siis metsänomistajien omien yhdistysten
syytä.
Metsänhoitoyhdistykset ovat
metsänomistajien itsensä perustamia yhdistyksiä. Ne olivat
1990-luvun puoliväliin saakka
selkeästi osa valtion virallista
metsähallintoa, kun valtiovalta
valvoi ja ohjasi metsänhoitoyh-
distystoimintaa metsäkeskusten
välityksellä. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksiä on määrätietoisesti kehitetty metsäomistajien
omaksi palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Nyt metsäomistajat itse hallinnoivat ja
rahoittavat omien yhdistystensä
toiminnan. Niiden palvelu- ja
edunvalvontatoiminta on juuri
sillä tasolla kuin metsäomistajat
ovat itse linjanneet.
Fanaattisuus on pahasta niin
metsänhoidossa kuin kaikessa
muussakin. Viimeisen neljän
vuoden aikana kaikki metsätaloutta koskeva lainsäädäntö
on uudistettu. Johtavana ajatuksena tässä uudistamistyössä
oli metsäomistajien suurempi
valinnanvapaus: metsäomistajan tulee voida käsitellä omia
metsiään haluamallaan tavalla.
Metsäomistajaorganisaatiolla oli
tässä uudistustyössä vahva rooli
ja väitän, että lopputulos olisi
ollut metsäomistajien kannalta
huomattavasti huonompi ilman
MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten vahvaa panosta.
korholan lomapesä rantasalmi
talvisavotta 2015
lauantaina 14.2. 2015 klo 10 - 15.30
Uusi koko perheen tapahtuma, jossa esitellään savottatyyliä aina 1950- luvulta
tähän päivään. Päivän kohokohtana klo 12 vanhan ajan savottanäytös “Yhdeksän
miestä ja hevonen” Metsäisiä tietoiskuja ja työnäytöksiä: hevoset ja traktorit savotalla, tervanpolttoa ym. Lapsille liukumäki ja jörripeikko. Hanurimusiikkia, kahvio,
hernekeittoa ja nuotiomakkaraa.
Pääsymaksu 5€ (alle 15vuotiaat ilmaiseksi) Huom. “käteinen raha kätevämpää”
Paikka: Korhola Holiday, Korholantie 129, 58830 PARKUMÄKI (Rantasalmi).
Opastus Valtatie 14 ja Seututie 464. p. 0500 654035 [email protected]
www.korholaholiday.com
Tapahtumassa mukana:
Metsänomistajat
ETELÄ-SAVO
Myös metsänhoitoyhdistyslainsäädäntö uudistettiin. Suurin
muutos on, että yhdistykset siirtyvät entisestään metsäomistajien
omiksi yhdistyksiksi ja loppukin
napanuora valtiovaltaan katkaistaan. Metsäomistajat ovat
jäseninä yhdistyksissä, maksavat
niille jäsenmaksua ja päättävät
yhdistysten toiminnasta.
Niin metsänomistajien kuin kansatalouden kannalta yhdistyen
toiminta puumarkkinoilla on ollut ja on edelleen korvaamatonta.
Huolimatta haasteellisesta metsä-
omistusrakenteesta meillä on yksi maailman parhaiten toimivista
puumarkkinoista. Esimerkiksi
EU-alueen puumarkkinoiden kehittämistä koskevissa analyyseissä
yksi merkittävä syy puumarkkinoiden toimimattomuuteen on
metsäomistajien yhteistyön ja
omien yhdistysten puute.
Metsänomistajien näkökulmasta:
tervemenoa neuvostoliittolainen
reaalisosialismi ja tervetuloa
metsänhoitoyhdistystoiminta!
Juha Hakkarainen
metsäjohtaja, MTK
Käytännön vinkkejä
sähkölinja asioihin
Tälläkin hetkellä on
Etelä-Savossa on vireillä
hankkeita, joissa sähkönsiirtoyhtiö siirtää linjoja metsistä kyläteiden
varsille. Tarkoituksena
luonnollisesti on vähentää sähkökatkoja ja nopeuttaa vikatilanteiden
hoitamista.
Maanomistajien kannattaa
olla ”hereillä” linjasuunnitelman laadintavaiheessa. Yleensä tienvarteen hakataan uusi
väylä, johon linja sijoitetaan.
Tuore hakkuun reuna aiheuttaa muutaman vuoden tuulenkaatoja, mutta sitten tilanne
rauhoittuu. Huomionarvoista
on huolehtia puutavaran, rehujen ym varastopaikoista tien
varrella. Sähkölinjan alle ei
saa varastoida turvallisuussyistä mitään. Joskus tienvarsilinja
vaikuttaa puun hintaan ja kysyntään alentavasti pidempien
kuljetusmatkojen tai varastopaikan perustamiskustannusten vuoksi. Tämän vuok-
si maanomistajan kannattaa
neuvotella kiinteistölleen oma
liittymä (liittymälupa) ja mahdollinen kääntöpaikka. Kaikilta teiltä ei saa enää peruuttaa
varastopistolle esim. puutavara-autolla, joten kääntöpaikka
on tarpeen. Joskus asian ratkaisemiseksi riittää, että linjaa
pompotetaan tien molemmille
puolille eri kiinteistöjen/palstojen kohdalla, mutta aina tämäkään ei ole järkevää eikä
mahdollista. Koska linja tulee
uuteen paikkaan, niin ainakin puuston odotusarvot ja
taimikon arvot tulee korvata.
Jos kysymyksessä voimassa
olevan sopimuksen mukaisen
linjan siirrosta uuteen paikkaan, tällöin on syytä lukea,
onko sopimuksessa mainittu
maapohjan ym. korvauksista.
Joissakin sopimuksissa on erillinen pykälä tästä.
Lisätietoja
Harri Huupponen
asiakkuuspäällikkö
julkinen kaupanvahvistaja,LKV
p.044-5550481
Me tulemme taas
sinä taimeni pien,
me tulemme,
tulemme taas!
Kalataloudesta ammatti
SAMIssa on tarjolla Kalatalouden perustutkinto, Kalastusoppaan ammattitutkinto sekä Kalanviljelijän ammattitutkinto. Soita oppilaitokseemme ja kysy vapaita opiskelupaikkoja.
Koulutukset toteutetaan Savonlinnassa. Kysy vapaita opiskelupaikkoja: lehtori Sakari Törmälä, puh. 044 550
6428 tai opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen, puh. 044 550 6413. Sähköpostit: [email protected].
Lisää koulutuksia ja haku SAMIn verkkosivujen kautta: www.samiedu.fi -> Koulutuskalenteri
Muista myös yhteishaku 24.2. – 17.3.2015, jossa Kalatalouden perustutkinto
(kalastaja, kalanviljelijä, kalanjalostaja tai kalastuksenohjaaja).
Lue lisää SAMIn kotisivuilta.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
Pohjolankatu 4-6, 57200 SAVONLINNA
puh. (015) 550 6000 | [email protected] | www.samiedu.fi
Oy
Agrame
www.agrame.fi
Ab
Metsänomistajat
27
Metsä Rokkaa Juvalla ensi kesänä
Metsäala tarvitsee lähivuosina paljon uusia ammattilaisia. Metsäsektorille
arvioidaan syntyvän koko
maassa tuhansia työpaikkoja lähivuosina metsäteollisuuden puun käyttöä
lisäävien investointien
myötä. Myös Etelä-Savossa
lähialueiden puunkäytön
investoinnit merkitsevät
paljon lisää töitä metsiin.
Metsäalalla vaarana on, että
koulutettua työvoimaa ei löydy
tarpeeksi kasvavien puumäärien hankintaan ja korjuuseen,
joten metsästä on syytä pitää
nyt ääntä. Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavan metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon
tavoitteena on jatkaa vahvaa
panostusta nuoriin, tulevaisuuden metsänomistajiin sekä metsäammattilaisiin.
Suositut Metsä rokkaa-tapahtumat on järjestetty aiemmin
Metsä-Savon toimesta v. 2008
ja 2012. Tapahtumat on huomioitu valtakunnallisella Vuoden
metsäteko-palkinnolla sekä paikallisella Vuoden nuorisotekopalkinnolla. Viimeisin tapahtuma keräsi päivällä 3200 kävijää
ja illalla 2200 kävijää.
Metsä Rokkaa – tapahtuma
järjestetään pe 3.7.2015 klo
10.00 – 15.00 päivätapahtumana Juva Campingin ympäris-
tössä. Tapahtumassa esitellään
metsäalan koulutusta, metsätalouteen liittyviä palveluja, yhteistyökumppaneiden toimintaa
osastoilla sekä työnäytösten
merkeissä. Päivätilaisuudessa
esiintyy tunnettu nuorille suunnattu artisti. Päivätapahtumaan
on vapaa pääsy ja ohjelma tulee
olemaan erittäin monipuolinen.
Päivätapahtuman juontaa valtakunnallisesti hyvin tunnettu
mediapersoona.
Perjantaina 3.7.2015 illalla
samalla alueella alkaa kaksipäiväinen Juva Rokkaa – tapahtuma, jossa esiintyy vahva
kattaus kotimaisia suomirockin
kärkinimiä. Juvalle on tulossa
heinäkuun alussa todellinen su-
perviikonloppu Metsä Rokkaa
ja Juva Rokkaa – tapahtumien
yhdistäessä voimansa.
Metsä Rokkaa –tapahtuman
facebook-sivut löytyvät osoitteesta www.facebook.com/metsarokkaa
Metsä Rokkaa- tapahtuman
sisällöstä tiedotetaan tarkemmin
maaliskuussa 2015.
Metsänomistajat
28
Kysely mhy:n jäsenyydestä
Jäsenet pitävät tärkeimpinä
jäsenetuina edunvalvontaa,
henkilökohtaista metsäasiantuntijaa, tilakäyntejä ja
puunmyyntisuunnitelmaa.
Loppuvuoden aikana entisen
Metsä-Savon alueella järjestettiin
kyselytutkimus metsänhoitoyhdistyksen palveluista ja jäsenmaksusta. Kysely kohdistettiin
yli 20 hehtaarin metsätiloille.
Kyselyn levikki oli 430 metsätilaa joka vastaa noin kymmentä
prosenttia Metsä-Savon jäsenistä. Vastauksia kyselyyn saapui
88 kpl.
Kyselyyn vastanneista 92 %
aikoo jatkaa metsänhoitoyhdis-
tyksen jäsenenä varmasti tai melko varmasti. Kyselyssä kysyttiin
sopivaa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden perusmaksua ja
hehtaarimaksua. Perusmaksun
mediaanitaso oli vastanneiden
mukaan 24€ ja hehtaarimaksun mediaanitaso 2€/ha. Tämä
tarkoittaisi 50 hehtaarin tilalla
124€ jäsenmaksua. Etelä-Savon
metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu tulee muodostumaan
vuonna 2015, 50€ perusmaksusta ja 1,5€ hehtaarimaksusta
joka tarkoittaisi 50 hehtaarin
tilalla 125€ jäsenmaksua.
Kyselyssä kysyttiin myös jäsenmaksun enimmäismäärää metsätilan pinta-alasta riippumatta.
Mediaanitaso tähän kysymykseen oli 500 €. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenmaksun
enimmäismäärä vuodelle 2015
on 300 €.
2014 jäsenyyteen kuuluvista
metsänhoitoyhdistyksen palveluista vastaajat pitivät tärkeimpinä MTK:n ja MHY:n edunvalvontaa, henkilökohtaista metsäasiantuntijaa, tilakäyntejä ja
puunmyyntisuunnitelmaa. Näistä tärkeimpänä edunvalvonta jota vastaajista 86 % piti erittäin
tai melko tärkeänä.
Metsänhoitoyhdistyksen muiden palveluiden tärkeys jakaantui eri palveluiden välillä paljon
tasaisemmin. Muista palveluista
metsäsuunnitelma ja metsänuudistaminen olivat arvioitu hieman muita tärkeämmiksi palveluiksi. Metsäsuunnitelmaa piti
erittäin tai melko tärkeänä 78
% vastaajista.
Selvästi käytetyin perustelu
metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden jatkamiselle oli edunvalvonta joka oli mainittu useassa
vastauksessa. Tämä vahvistaa
metsänhoitoyhdistyksen roolia
metsänomistajien edunvalvojana vielä lisää. Muita perusteluja
olivat toimiva yhteistyö, opastus
metsäasioissa, ammattitaito, hyvät palvelukokemukset ja oman
metsäosaamisen puuttuminen.
Kyselytutkimus on osa Mik-
Uusia toimihenkilöitä:
Nimeni on Jaakko Salakka, ikää on kertynyt
28 vuotta. Olen kotoisin
Joutsenosta, Etelä-Karjalasta. Olen valmistunut
Karelia ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööriksi (AMK) kesäkuussa 2014.
Kouluaikana olin harjoittelussa Metsäkeskuksella sekä
Metlalla. Metsäkeskuksella
olin suorittavana työnjohtoharjoittelijana metsänuudistamis- sekä taimikonhoito-
Nimeni on Iiro Ojalainen ja
toimin metsänhoitoesimiehenä Metsänhoitoyhdistys
Etelä-Savon Rantasalmen
toimistolla.
Olen 23 vuotias Kuopiolainen, joka on asunut ympäri Savon seutuja. Tätä nykyä
asun Varkaudessa. Valmistun
metsätalousinsinööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulusta
vuoden alusta. Metsänhoitoyhdistys on minulle uusi
toimintaympäristö vaikka sen
järjestelmät ovat entuudestaan
tuttuja.
työmailla Pohjois-Karjalassa.
Metlalla toimin apulaistutkijana eräässä bioenergia-alan
projektissa Kaakkois-Aasiassa
Laosissa. Aiheena oli korjuukustannusten määrittely sikäläisellä korjuuteknologialla,
josta tein myös opinnäytetyöni.
Valmistumisen jälkeen toimin
työnjohtajana suurjännitelinjojen (110, 220, 400 kV) reunavyöhykehakkuutyömailla.
Harrastuksiani ovat kuntosali, lenkkeily ja lukeminen.
Työskentelen metsäasiantunHarrastuksiini kuuluu partiotoiminta Kuopiolaisessa
Järvisissit
-lippukunnassa.
Suoritin viime syksystä myös
metsästyskortin, joten katsellaan saanko tästä myös uuden
harrasteen.
Työharjoittelut suoritin yrityspuolella. Ensimmäisen työharjoitteluni olin istuttamassa, jossa pääsin itse kokeilemaan millaista on suorittava
työ. Kaksi muuta harjoittelua
työskentelin UPM-Kymmene
Oyj:ssä metsäasiakaspalvelijan
tukena Kuopion ja Pieksämäen alueella. Tässä työssä pää-
tija Anttola-Puumala tiimissä.
Toimialueeni on Anttola, pois
lukien Maljalan kylä sekä saarialueet alueen kaakkoisosassa.
Aloitin joulukuussa 2014
Työnantajia mietittäessä metsänhoitoyhdistys on ollut kouluajoista lähtien ykkösvaihtoehto monipuolisen työnkuvan
johdosta, joten odotukset ja
innostus työpaikan suhteen
on kova. Suurin tavoitteeni
ensimmäiselle työvuodelle on
tutustuminen oman alueeni
metsänomistajiin sekä ammattitaidon syventäminen työnansin tekemään puukauppaa ja
olemaan suorassa yhteydessä
metsänomistajiin.
Työsuhteeni Metsänhoitoyhdistyksellä alkoi 1.1.2015. Toimialueeseeni kuuluu Rantasalmi sekä läntinen Savonlinnan,
jossa toimenkuvani on metsänhoitotöiden toteuttaminen
ja korjuupalvelun organisointi.
Odotan Metsänhoitoyhdistykseltä vastuullista työtä ja
miellyttävää työilmapiiriä. Ensimmäisen työvuoden jälkeen
osaan talon tavat ja hoidan
Taas se aika vuodesta.
Kysy apua metsäveroahdistukseen omalta metsäasiantuntijalta. Opastamme
metsäveroilmoitusten täytössä ja teemme tarvittaessa 2C- ja kausiveroilmoituslomakkeet
puolestasi.
Pääkaupunkiseudulla asuvat metsänomistajat voivat soittaa Metsänomistajien Palvelutoimistolle
(p. 040 720 3160) ja varata ajan veroilmoitusten ja muistiinpanojen tekemiseen.
Kysy metsäveropalvelusta omalta metsäasiantuntijalta tai p. 015 357 4000 tai [email protected]
Metsänomistajat
ETELÄ-SAVO
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA
www.mhy.fi/etela-savo • www.metsänomistajat.fi
tajan tukemana.
Toivon paljon yhteydenottoja ja pikaista tutustumista
alueeni metsänomistajiin. Jatketaan hyvää yhteistyötä edeltäjieni tapaan!
Jaakko Salakka
Metsäasiantuntija
Vanhanpappilantie 1
52100 Anttola
p. 040 146 1120
[email protected]
työtehtäväni sujuvasti. Tavoitteeni on, että metsänhoitotöiden sekä puunkorjuun laatu ja
työnjälki vastaavat asiakkaan
odotuksia.
Toivotan terveiset kaikille
metsänomistajille. Soitella saa
ja henkilökohtaisesti minut
tavoittaa Rantasalmen toimistolta.
Iiro Ojalainen
Kylätie 17
58900 Rantasalmi
puh. 044 555 0486
[email protected]
kelin
ammattikorkeakoulun
metsätalousinsinööriopiskelijan
opinnäytetyötä. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin metsänviljelyvälineet, jotka voitti Kari
Narinen Juvalta. Kiitos kaikille
kyselyyn vastanneille.
Opiskelen metsätalousinsinööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa ja teen opinnäytetyöni
tämän jäsenkyselyn pohjalta.
Kyselyyn vastanneiden kesken
arvottiin metsänviljelyvälineet,
jotka voitti Kari Narinen Juvalta.
Kiitän kaikkia kyselyyn vastanneita osallistumisesta.
Pauli Kaipainen
Metsänomistajat
29
Etelä-Savo metsätalouden mallimaakunta
Etelä-Savon alue on yksi Suomen metsäisimpiä
alueita, jossa on aina
ollut valtakunnallisesti
tuottoisimmat metsät.
sesti tulevaisuudessa suuremmat tulot omistajalleen, kuin
siitä nyt saadaan. Tämä vaatii
ammattiavun lisäksi myös metsänomistajilta tieto- ja taitotason kehittämistä..
Metsänomistajat ovat perinteisesti olleet myös taloudellisesti riippuvaisia metsätalouden tuloista. Hyvin hoidettu
tuottava metsä on perinteisesti
ollut omistajansa ylpeys.
Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto on järjestänyt koulutusta erityisesti niille metsänomistajille, jotka haluavat
tuntea oman tilansa sekä sen
tarjoamat metsätulot.
Myös alueelta ostetun puun
hintataso on aina ollut vertailukelpoinen koko Suomen
verrattuna.
Maaliskuussa Juvalla alkaa
uusi noin 1.5 vuoden kestoinen
metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon valmistava koulutus. Koulutus keskittyy erityisesti metsätilan taloudelliseen
hyödyntämiseen ja hallintaan,
sekä metsänhoitoon. Koulutus
sopii erityisesti uusille ja tuleville metsänomistajille.
Keväällä alkaa myös Metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus. Koulutus on suunnattu
jo enemmän metsätalouden
kokemusta omaaville metsänomistajille, metsureille sekä
metsäpalveluyrittäjille. Koulutus on myös noin 1.5 vuoden
kestoinen ja painottuu voi-
Etelä-Savon alueella, kuten
koko Suomessa on tapahtunut
metsänomistajakunnassa voimakas muutos. Yhä useampi
metsänomistaja ei enää asu
tilalla ja on usein muussa palkkatyössä ja suhde omistettuun
metsätilaan jää etäiseksi, jolloin metsien hoito heikentynyt
ja valitettavasti myös hakkuumäärät vähentyneet. Osasyynä lienee, ettei omistajilla ole
riittävää tietoa, mitä metsälle
pitäisi tehdä. Hyvin moni metsätila voisi tarjota nyt ja erityi-
makkaammin käytännön metsätyötaitojen laajentamiseen
ja metsällisen tiedon laajentamiseen sekä soveltamiseen.
Koulutuksen pääpaikkana on
Savonlinna, mutta osa opetuksesta voidaan järjestää myös
Juvalla, mikäli koulutukseen
saadaan lähialueelta riittävä
määrä osallistujia.
Seppo Suutari
Sami/Tellu
Maaliskuussa Juvalla alkaa uusi noin 1,5 vuoden kestoinen metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon
valmistava koulutus.
Mikkelin metsänomistajakerhossa tapahtuu
Uuden toimintavuoden alussa
tapahtui Mikkelin omistajakerhossa ”sukupolvenvaihdos”.
Kerhon pitkäaikaisen sihteerin Hannu Ripatin siirtyessä
uusiin haasteisiin, kerhon sihteerinä jatkaa Antti Tiihonen
mhy Etelä-Savosta.
Kerhon toiminta painottuu
teema-iltoihin, jossa käsitellään
kulloinkin metsänomistajia kiinnostavia ajankohtaisia asioita.
Vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa on mm. tietoiskuiltoja
verotuksesta, keväällä yritysvierailu, syyspuolella retki ja
osallistuminen mhy: n metsänomistajaviikon tapahtumiin.
Kerhon puheenjohtajana toimii Hannu Hulkkonen.
Kerhon puheenjohtaja ja jäsenet toivovat valtiovallalta
pikaisia päätöksiä mm. Kemera-asiassa ja energiapuun
tuki-asiassa. Tämä siksi, että
Etelä- Savolaiset metsät saattavat jäädä vaillinaiselle hoi-
dolle, jollei metsänhoitoa kannusteta yhteiskunnan toimesta.
Vain hoidetut metsät tuottavat
riittävästi raaka-ainetta teollisuuden tarpeisiin.
Metsänkerhon jäsenet ovat
tervetulleita mhy Etelä-Savon
järjestämiin metsäveroiltoihin
tammi-helmikuussa. Mikäli
olet kiinnostunut kerhon toiminnasta, ota yhteyttä.
Pj. Hannu Hulkkonen,
0500-656713,
hannuhulkkonen@
outlook.com
sihteeri, 040-5131717,
[email protected]
Omistatko metsää? Saatat olla
Hae opiskelemaan metsäalaa
Metsätalousyrittäjän aMMattitutkinto
Koulutus soveltuu uusmetsänomistajille ja metsänomistajille, jotka haluavat itsenäisesti tehdä metsänhoito- ja puunkorjuutöitä. Lisäksi koulutus soveltuu metsänomistajille, joille metsän taloudellinen merkitys on
suuri.
Koulutus 27.3.2015 alkaen. Koulutuspaikka on Juva. Kesto noin 1,5 vuotta. Hinta 258€ sekä opiskelukirjallisuus noin 50 €.
Monelle meistä on kertynyt arkista omaisuutta, jota emme
ajattele varallisuutena. Jos sinun salavarallisuutesi koostuu
vihreästä kullasta, me autamme puukaupparahojen sijoittamisessa, metsän vakuuttamisessa, metsätilakaupoissa ja metsätilan
sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa.
Lisätietoja osoitteessa op.fi/metsavarallisuus
MetsäMestarin erikoisaMMattitutkinto
Koulutus soveltuu metsätaloudessa työskenteleville sekä metsänomistajille, jotka aikovat lisätä omaa
työpanosta metsien hoidossa ja käytössä. Koulutus sisältää metsätalouden suunnittelua ja hallintaa,
metsänhoidon ja puunkorjuun työtekniikkaa metsäpalvelu- ja metsäyrittäjyyttä. Koulutukseen sisältyy
henkilökohtaista ohjausta.
Koulutus 5.3.2015 alkaen. Koulutuspaikka on Savonlinna, mutta osa opetuksesta pidetään Juvalla.
Kurssimaksu 258 € sekä vaadittavat kortit.
Lisätiedot koulutuksista: lehtori Seppo Suutari puh. 044 550 6427 tai opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen, puh.
044 550 6413. Sähköpostit: [email protected]. Lisätiedot ja haku koulutuksiin SAMIn verkkosivujen kautta: www.samiedu.fi -> Koulutuskalenteri
Muista myös yhteishaku 24.2. – 17.3.2015, jossa
Metsäalan perustutkinto (metsäkoneenkuljettaja). Lue lisää SAMIn kotisivuilta.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
Pohjolankatu 4-6, 57200 SAVONLINNA
puh. (015) 550 6000 | [email protected] | www.samiedu.fi
Metsänomistajat
30
Pentti Barck eläkkeelle
Pentille metsät omalla toiminta-alueella ovat tuttuja seutuja jo
lapsuudesta. Pentti aloitti metsätyöt kotitilalla Anttolassa. Sieltä
työura on kulkenut metsäisiä
teitä pitkin.
Kokemus karttui metsurina
mm. Enso-Gutzeitin hakkuilla
ja Kokkosenlahden Saha Oy:llä
erilaisissa tehtävissä, mm. VK 26
kuorimakoneen hoitajana. Kesäkaudella Pentti teki taimikoiden
tarkastuksia piirimetsälautakunnalla, jota nykyisin metsäkeskukseksi kutsutaan. Ensimmäinen
työ metsänhoitoyhdistyksellä oli
työhön osaaottavana kymppinä
eli työnjohtajana.
Töiden lomassa Pentti opiskeli
Tammelassa metsätyönjohtajaksi. Työhönopastajakoulutuksen
Jämsänkoskella käytyään Pentti
jatkoi Kuruun metsänopettajakoulutuksen. Joku saattaakin
muistaa perehtyneensä moottorisahan saloihin Pentin opissa
Mikkelin metsäkoululla. Metsätalousteknikoksi Pentti valmistui
Savonlinnasta 1986.
Opetustöistä Pentti siirtyi
Anttolan metsähoitoyhdistyksen metsätyönjohtajaksi vuonna
1987. Toimenkuva on pysynyt
työuran ajan samana. Titteli sen
sijaan on ehtinyt 28 vuoden kuluessa vaihtua ja muutokset käytännön töissä ovat olleet isoja.
Työpäivästä kuluu maastossa
nykypäivän metsäasiantuntijalta
vähemmän aikaa kuin ennen.
Puita ei enää yksilöidä leimauskirveen kanssa metsässä. Metsäkoneenkuljettajalle riittää rajojen nauhoitus. Leimikkotiedot
menevät sähköisessä muodossa
koneille suoraan ja leimikot
voidaan ketjuttaa tietokoneen
äärestä. GPS kertoo missä mennään.
Uudistamistyöt ovat muuttuneet vuosien varrella. Ennen istutettiin paljasjuuritaimia muokkaamattomaan maahan. Nyt
taimien kasvuunlähtöolosuhteita
parannetaan istuttamalla taimet
mättääseen ja istutustyökin joutuu nopeammin pottiputkella ja
paakkutaimilla.
Metsäasiantuntijan työpäivästä kuluukin isompi osa metsäomistajan neuvontaan. Töistä
voidaan suurempi osa tehdä toimistolla, kun metsikkötiedot on
kerätty. Ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma antaa maanomistajalle mahdollisuuden itsekin
perehtyä tarvittaviin hakkuu- ja
hoitotoimenpiteisiin. Metsäasiantuntija on nykyisin myös helpompi tavoittaa, kun kännykkä
on maastossakin mukana. Enää
ei tarvitse odotella, mahtaisiko
mies olla lankapuhelimen tavoitettavissa.
Asiakassuhteet Anttolan alueen metsänomistajiin ovat olleet
pysyviä. Vuosien varrella metsänomistajista pikkuhiljaa on
suurempi osa muuttanut kaupunkiin. Monella metsänomistajilla onkin nykypäivänä vähemmän aikaa hoitaa itse metsiään.
Pentti toivookin, että metsureista
pidetään myös tulevaisuudessa
hyvää huolta ja saataisiin lisää
nuoria alalle, sillä hoitotöiden
tarve ei liene vähenemään päin.
Toivottavasti Suomessa metsäyhtiöt lisäävät kuitupuun
käyttöä. Tulisi harvennuksetkin tehtyä ajallaan, kun puulle
on menekkiä. On tärkeää, että
omalla tilalla voisi jatkossakin
tehdä itse kannattavasti töitä ja
saada lisätienestiä.
Viime ja tämä vuosi ovat
tuoneet mukanaan metsäalalle
suurimpia muutoksia pitkään
aikaan, Pentti pohtii. Metsää
koskevat lakimuutokset ovat
tulleet voimaan, metsänhoitoyhdistyslaki mukaan luettuna. Yhdistyksissä on mietittävä, miten
säilyttää kilpailukyky ja miten
vastata lakimuutosten tuomiin
haasteisiin. Etelä-Savossahan
työ on jo aloitettu kasvattamalla
yhdistyksen kokoa. Metsänhoitoyhdistystä voisikin verrata palkansaajien etujärjestöön, jonka
tarkoitus on ajaa jäsenistönsä
etuja ja auttaa metsään liittyvissä
asioissa. Toivottavasti kilpailusta
eri toimijoiden välillä tulee rehtiä
– töitä metsässä tulee varmasti
riittämään kaikille.
Pentti on viihtynyt neuvojan
töissä hyvin. Työ on ollut vapaamuotoista, ihmisten kanssa toimimista ja työpäivät erilaisia. On
päässyt toimimaan ulkona luonnossa. Pentti kiittää Anttolan
alueen metsänomistajia yhteistyöstä. Hän toivoo yhteistyölle
jatkuvuutta myös tulevaisuudessa sekä onnea työssään alueen
uudelle asiantuntijalle, Jaakko
Salakalle. Pirtin pöydän ääreen
ei Pentti ehdi jatkossakaan pysähtyä. Hirsihommat, kalastus,
metsästys ja omien metsien hoito pitävät miehen kiireisenä.
Parkettien partaveitsen terveiset
metsänomistajille: ”Tanssilavalla
tavataan!”
Metsänhoitoyhdistys EteläSavon hallinto- ja toimihenkilöt
toivottavat Pentille virkeitä eläkepäivä!
Soidensuojelun täydennysohjelma etenee kompromissilla
Ympäristöministeri Sanni GrahnLaasonen päätti edetä soidensuojeluohjelmassa alkuperäisen
suunnitelman ja vapaaehtoisen
mallin yhdistelmällä. Suojelu etenee valtion mailla saman tien,
mutta yksityismailla selvitetään
ensin maanomistajien mielipiteitä. Aito maanomistajien vapaaehtoisuus tulee joka tapauksessa
suojeluun mukaan.
puun. Nämä suot ovat lopullisen
suojelun lähtökohtana. Suojelun
toteutukseen eri maanomistajaryhmissä tulee nyt kuitenkin
vaihtoehtoja. Neuvottelut valtion
omistamien, luontoarvoiltaan arvokkaiden soiden suojelun osalta
alkavat heti. Samalla aloitetaan
neuvottelut muiden suurmaanomistajien, kuten metsäyhtiöiden
kanssa.
Suojelun valmistelu
jatkuu
Vapaaehtoinen
suojelu voimakkaasti
Suo-ohjelman valmisteluryhmän yksityismaille
työ jatkuu heti, ja selvitys luontoarvoiltaan valtakunnallisesti
merkittävistä soista tehdään lop-
Soiden käyttöä ohjaa Valtioneuvoston periaatepäätös (VNP)
vuodelta 2012. Sen mukaan ojit-
tamattomia, ja muuten luonnontilaisia soita ei saa enää muuttaa. VNP mahdollistaa myös
vapaaehtoisen soidensuojelun.
On vielä hieman epäselvää, aletaanko nyt valmistella METSOohjelman kaltaista vapaaehtoisen
suojelun toimintaohjelmaa soidensuojeluohjelman rinnalle, vai
toteutuuko vapaaehtoinen suojelu jollain muulla mallilla. Ainakin puustoisten soiden suojelua
tehostetaan heti suoraan METSO-ohjelmassa. ELY-keskukset
saavat tästä ohjeita, ja asiasta
tiedotetaan alkuvuodesta 2015.
Joka tapauksessa ohjelman eteneminen tukee myös maanomistajien etua. Pitkittyvä pattiti-
Liity mukaan, jos haluat metsätilaasi hoidettavan kestävästi ja
tuottavasti myös tulevaisuudessa.
Vielä ehdit mukaan!
Kysy lisää liittymisprosessista ja tila-arviosta omalta
metsäasiantuntijalta tai
Esa Lappalainen, Suomen Metsäkeskus
p. 0400 256 146
Petra Huupponen, Mhy Etelä-Savo
p. 044 742 2353
Ennakkokysely selvittää
maanomistajien toiveet
Maanomistajien kuuleminen
suojelun tiimoilta on herättänyt paljon kysymyksiä. Nyt
kuuleminen alkaa ennen lopullisia päätöksiä kyselyllä suojeluhalukkuudesta ja ohjelman
toteutuskeinoista. Palautteen
perusteella päätetään suojelun
jatkosta, ja aletaan suunnitella
lopullista kompromissiratkaisua. Maanomistajien mielipiteet vaikuttavat aidosti, joten
kyselyn saadessaan omat tunnot suojelusta kannattaa kuvata
mahdollisimman selkeästi.
Ministerin päätös toi joka tapauksessa aidon vapaaehtoisuuden
soidensuojeluohjelmaan mukaan. Se on erinomainen uutinen yksityisille maanomistajille.
Samalla päätös on esimerkki
onnistuneesta edunvalvonnasta:
asioihin voidaan vaikuttaa.
Markus Nissinen
kenttäpäällikkö/
ympäristöasiantuntija
MTK metsälinja
METSÄVEROKOULUTUSTA
Säämingin Yhteismetsä
Yhteismetsä on ratkaisu päästä mukaan suurempaan
kokonaisuuteen, jolla on edellytyksiä
kannattavampaan metsätalouteen.
Koko tuo kilpailuetua, oli kyse sitten
Juva
puukaupasta tai metsänhoidosta.
Säämingin Yhteismetsä ei ole sidoksissa yhteen
puunostajaan, joten päätöksenteko pysyy
osakkaiden omissa käsissä.
lanne tarkoittaisi myös epävarmuutta suojelun korvauksista.
Kaikessa valmistelutyössä on
edelleen mukana MTK:n edustus, ja asioita hoidetaan oikeaan
suuntaan.
Enonkoski
Rantasalmi
Savonlinna
Sulkava
Puumala
Tilaisuuksissa käydään läpi metsänomistajan myyntitulo- ja
arvonlisäverotus, 2C ja kausiveroilmoituksen täyttö. Kahvitarjoilu
tilaisuuksien alussa. Ilmoittaudu sivuilla www.mhy.fi/etelasavo tai
soita p. 015-3574000. Koulutus on jäsenille maksuton. Ei-jäsenille
30 €+alv.
tiistai 27.1. klo 18-21, Mikkeli, Mikpoli-sali
keskiviikko 28.1. klo 18-21, Joutsa, valtuustosali
torstai 29.1. klo 12-15, Savonlinna, Paviljonki
torstai 29.1. klo 18-21, Hirvensalmi, valtuustosali
tiistai 3.2. klo 18-21, Puumala, valtuustosali
tiistai 10.2. klo 12-15, Savonranta, seurakuntakoti
torstai 12.2. klo 18-21, Sulkava, valtuustosali
Tervetuloa!
Metsänomistajat
ETELÄ-SAVO
Metsänomistajat
31
Harkitsetko metsätilan myyntiä tai ostoa?
Järvi-Suomen Metsätilat Oy
LKV on Suomen suurimpia metsätilojen välittäjiä. Tarjoamme
markkinoiden kattavimman palveluverkon ja parhaan osaamisen metsään liittyvien kohteiden
myynnissä. Mhy Etelä-Savon LKV
metsäasiantuntijat tekevät tilakauppaa Järvi-Suomen Metsätilat
Oy LKVn kautta.
Tutustu tarjontaamme www.
metsatilat.fi –sivustolla tai kysy
välitystarjousta. Välitämme metsätilojen lisäksi tontteja, ranta-
paikkoja ja maatilakiinteistöjä.
Rekisteröitymällä tilavahti-palveluumme saat sähköpostiisi tiedon
myyntiin tulevista tiloista sinua
kiinnostavilla alueilla.
Kysy lisää välityspalvelustamme
LKV metsäasiantuntijoilta:
Kimmo Asikainen, LKV,
julkinen kaupanvahvistaja
p. 0400 156022,
[email protected]
Toimialue: Juva, Puumala, Sulka-
va, Anttolan etelä-osa Mikkelistä
ja Kiviapaja Savonlinnasta
Petra Huupponen, LKV
p. 0447422353,
[email protected]
Toimialue: Savonlinna (poislukien
Kiviapaja) ja Rantasalmi
Antti Tiihonen, LKV
p. 040 513 1717,
[email protected]
Toimialue: Mikkeli (Haukivuori ja
Anttolasta pohjois-osa), Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa
Metsänomistajat
PALVELUTOIMISTO
Pääkaupunkiseudulla asuva etämetsänomistaja
Metsätiloilla on kysyntää!
Jos harkitset tilasi myyntiä, kysy metsäarviosta
ja välityksestä alueen LKV metsäasiantuntijoilta.
Hyvä metsänhoitoyhdistyksen jäsen! Tiesitkö, että palvelemme sinua metsäasioissa myös Helsingin keskustassa Simonkadulla. Varaa aika metsäneuvojillemme Katille tai Annamarille. Olet myös tervetullut Metsänomistajien Palvelutoimiston järjestämiin tapahtumiin. Lisätietoa: [email protected], puh. 040 720
3160
Pääkaupunkiseudun tapahtumat keväällä 2015
Rantasalmi
Ilmoittautumiset ja lisätietoa tapahtumista www.mhy.fi/palvelutoimisto
Sulkava
Hirvensalmi
(Kerimäki, Punkaharju ja
Savonranta)
Mikkeli
(pl. Ristiina ja Suomenniemi)
Pertunmaa
Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 €(sis. alv.)
Savonlinna
Savonlinna
Juva
Joutsa
(pl. Leivonmäki)
Antti Tiihonen, LKV
p. 040 513 1717
[email protected]
Savilahdenkatu 32,
50100 MIKKELI
Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa,
Pertunmaa
Petra Huupponen, LKV
p. 044 742 2353
petra.huupponen@
metsatilat.fi
Multamäentie 18
58200 KERIMÄKI
Savonlinna, Rantasalmi
Puumala
Kimmo Asikainen
LKV, julkinen kaupanvahvistaja
p. 0400 156 022
[email protected]
Väätäisentie 5, 51900 JUVA
Juva, Puumala, Sulkava
Metsä- ja kausiveroilmoituksen täyttäminen
Metsänomistajan talouskoulutus
Lannoituksen, metsäteiden ja ojien investointien kannattavuus
Sahan valinta ja peruskäyttö
Aika: la 25.4. klo 10-14
Paikka: Agrimarket, Peltokuumolantie 4,Hyvinkää
Erilaisiin moottori-ja raivaussahoihin tutustuminen,
perustyöohjeet, sahaustekniikat ja työturvallisuus.
Aika: ke 4.2. klo 17.30-20
Paikka: Porthania, Sali PII,Yliopistonkatu 3
Metsäneuvoja Kati Häkkinen käy läpi 2C- ja kausiveroilmoituslomakkeiden täyttämisen. Paikalla myös
Metsäkustannuksen kirjakauppa. Kahvitarjoilu klo
17-17.30.
Aika: ke 18.3. klo 17.30-20
Paikka: Porthania, Sali PII,Yliopistonkatu 3
Millaisia kohteita kannattaa lannoittaa ja ojittaa ja
mikä merkitys on hyvällä metsäautotiellä? Puhujina
Pentti Väisänen Tapiosta ja Heikki Pykäri Mhy Keskipohjasta. Kahvitarjoilu 17-17.30
Aika: lauantaisin 7.3., 14.3. ja 28.3. klo 9-15
Paikka: Maalaistentalo, Simonkatu 6
Kolmen päivän käytännönläheidessä koulutuksessa
saat vastauksen miten pystyt seuraamaan ja kehittämään metsätalouden kannattavuutta. Kouluttaja
KTM Janne Saari. Koulutuksen hinta 270€+alv.
Vero2015 -tapahtuma
Aika: Ke 11.3. klo 9-18 ja 12.3. klo 9-17
Paikka: Marina Cogress Center, Hki
Metsänomistajat-osasto sekä metsäisiä tietoiskuja
Katso myyntikohteet verkkosivuiltamme:
w w w. m e t s a t i l a t . f i / j a r v i s u o m i
Savilahdenkatu 5-7, 50100 Mikkeli, p. 045 341 6990
JUVA, Näärinki. Metsätila 31,11ha. Puuston
määrä n. 3000m3. Pääasiassa
mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Hyvä sijainti
maantien varressa. Hp 105000€. Tarjoukset
31.1.2015 mennessä.
Kimmo Asikainen p. 0400 156 022
SULKAVA, Väätälänmäki. Metsätilan määala n. 30,0ha.
Puuston määrä n. 3785m3. Hyvä, moni-puolinen kehitysluokkarakenne, myös heti hakattavaa puustoa. Ei hoitorästejä. Määräala rajautuu päällystettyyn tiehen. Hp 144000€.
Tarjoukset 13.2.2015 mennessä.
Kimmo Asikainen p. 0400 156 022
JUVA, Kuosmala (Siikakoski). Rantametsätila 8,672ha.
Evottu-nimisen järven rantaa n. 1200m, yleiskaavassa kolme
rantarakennuspaikkaa. Yhdellä rakennuspaikalla valmiina
hirsinen, välttävän kuntoinen mökki ja rantasauna.
SULKAVA, Väätälänmäki. Metsätila 21,18ha. Puuston määrä
n. 2166m3. Kiinteistö rajautuu päällystettyyn tiehen. Etäisyys
Sulkavan kirkonkylästä noin 6km. Hp 78000€. Tarjoukset
13.2.2015 mennessä.
Kimmo Asikainen p. 0400 156 022
RANTASALMI, Osikonmäki (asema). Metsätila ja asuinrakennus pihapiireineen 25,07ha. Vuosien varrella järkevästi kunnostettu asuinrakennus noin 7 km Rantasalmen
kirkonkylältä. 5h, tupakeittiö, ph ja sauna. 170m2.
Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 €(sis. alv.)
SAVONLINNA, Yläkuona. 3,26 ha. Pieni mummonmökki,
jonka pihapiirissä peltoa ja metsää. Hp. 40000€.
Petra Huupponen p. 044 7422353
Puuston määrä n. 1500m3, josta noin puolet hyvälaatuista
mäntytukkia ja vanerikoivua. Hp 99000€.
Kimmo Asikainen p. 0400 156 022
SULKAVA, Lohilahti. Rantametsätila 33,2330ha. Puustoinen ja hoidettu rantametsätila. 3 RA-paikkaa Saimaan
rannalla. Puusto n. 3300 m3. Hp 295 000€.
Kimmo Asikainen p. 0400 156 022
ENONKOSKI, Simanala. Kaksi metsätilaa yht. 32,564ha.
Kahden metsätilan kokonaisuus aivan kirkonkylän kupeessa. 6,9ha yksityistä luonnonsuojelualuetta, loput
metsätalouskäytössä. Puuston määrä metsätalouskäytössä
olevalla alalla n. 1900m3. Kohteella kaksi linkkimastoa
vuokratonteilla. Hp 70000€. Tarjoukset 13.2.2015 mennessä.
Petra Huupponen p. 044 7422353
RANTASALMI, Vaahersalo. Metsätilan määräala n. 4,7ha.
Kuusikkovaltainen määräalapalsta. Puuston määrä yli 900m3.
Kauttaaltaan harvennettavissa tai osin päätehakattavissa.
Hp 27000€. Tarjoukset 13.2.2015 mennessä.
Petra Huupponen p. 044 7422353
Pihapiirissä tulitöihin soveltuva autotalli sekä vanha
navetta. Metsät hoidettuja ja valtaosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puuston määrä n. 2500m3. Myydään ensisijaisesti kokonaisuutena mutta mahdollisuus tehdä tarjous vain
asuinrakennuksesta pihapiireineen. Etuovi.com kohde
a78866. Hp 228000€.
Petra Huupponen p. 044 7422353
Katso esitetiedot: w w w. m e t s a t i l a t . f i / j a r v i s u o m i
Mhy Etelä-Savon alueella LKV metsäasiantuntijat:
Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja
p. 0400 156 022, [email protected]
Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Anttolan etelä-osa Mikkelistä ja Kiviapaja Savonlinnasta
Petra Huupponen, LKV
p. 044 742 2353, [email protected]
Toimialue: Savonlinna (poislukien Kiviapaja) ja Rantasalmi
Antti Tiihonen, LKV
p. 040 513 1717,
[email protected]
Toimialue: Mikkeli (Haukivuori ja
Anttolasta pohjois-osa),
Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa.
Savilahdenkatu 5-7, 50100 Mikkeli, p. 045 341 6990
Metsänomistajat
32
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on täyden palvelun metsätalo
Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta
Puunmyyntisuunnitelma
Puukaupan toimeksianto
Puukaupan korjuun valvonta
Puunkorjuupalvelu
Energiapuun korjuu
ja välitys
Taimikonhoito
Kasvatus- ja
terveyslannoitus
Metsätien rakennusja perusparannus
Metsätilojen kiinteistönvälitys
ja omistusjärjestelyt
Tonttipuiden kaato
Luonnonhoitopalvelut
Rajalinjojen GPS-paikannuspalvelu
Metsätyönäytökset
Metsänomistajien neuvonta
ja edunvalvonta
Maanmuokkaus
Taimien välitys ja
istutuspalvelut
Taimikonperkaus
Metsäsuunnitelmien ja
metsäarvioiden laadinta
Metsäsuunnitelmien
päivitys
Metsänomistajien
koulutus
Kunnostusojitus
Nuorten metsäosaamisen
edistäminen