Hiki valui Parolannummella Kotimaisia ETYJ:n 95 vuotta

Transcription

Hiki valui Parolannummella Kotimaisia ETYJ:n 95 vuotta
Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj
Hiki valui Parolannummella
Reserviläisten kuntotutkimukset käyntiin vuosien tauon jälkeen
uutiset, sivu 4
puolustusvoimien uutislehti
53. vuosikerta n:o 10 (1165) 21.5.2015 verkossa > www.ruotuvaki.fi
Kuva: Tommi Selander
Hybridisotaa
Helsingissä
Puolustusvoimien tavoite on saada jopa 45 000
reserviläistä koulutettua vuosittain. Varusmiespalveluksessa harjoitukset ovat osa arkea, ja viikoittain erilaisissa koulutuksissa ja harjoituksissa
on noin 6 000–8 000 sotilasta.
Viranomaisyhteistyötä harjoitellaan myös säännöllisesti. Kaartin jääkärirykmentti ja Helsingin
poliisi harjoittelivat toukokuussa hybridisotaa
Helsingissä.
uutiset, sivu 3
ETYJ:n
95 vuotta
Kotimaisia
uutiset, sivu 4
kentällä, sivu 10
vapaalla, sivu 15
jäsenmaat tukikohtavierailulla
toimintaa Reserviupseerikoululla
lomakohdevinkkejä
varusmiehille
2
ruotuväki 10/2015
pääkirjoitus
nurkka
21.5.2015
Sopii suomalaisille
Ruotuväen pääkirjoituksissa on vuosien saatossa pohdittu asevelvollisuuden merkitystä.
Lehden linja on ollut aina suomalaista asevelvollisuutta tukeva. Kustantaja (puolustusvoimat) ei ole, ainakaan nykyisen päätoimittajan
aikana, painostanut tähän linjaukseen. Normaaliin journalismiin kuuluu, että lehdet linjaavat pääkirjoituksissaan. Valitettavasti nykypäivänä yleisesti ottaen pääkirjoitusten
kantaaottavuus on laimentunut. Kovassa kilpailussa ja jatkuvalta tuntuvassa murroksessa
elävä kaupallinen lehdistö ei halua mielipiteillään karkoittaa lukijoitaan. Vielä muutamia
vuosikymmeniä
sitten
moni
nykyisistä
riippumattomista maakuntalehdistäkin liputti avoimesti jonkun puolueen väriä.
Asevelvollisuus on asia, jota on helppo kannattaa aidosti, mikäli tuntee järjestelmän toimivuuden. Sitä on Ruotuväessäkin käsitelty monelta kantilta, myös kulttuurinäkökulmasta.
”Asevelvollisuus on
rytmittänyt
suomalaisten
elämää.”
* * *
* * *
Menneen ajan arvostetut kirjailijat kuten
F.E. Sillanpää ja Joel Lehtonen kuvasivat suomalaisia monilla negatiivisillä piirteillä: köyhyys, kurjuus, saamattomuus, katkeruus, velttous, tuhon odottaminen, päämäärättömyys,
tarkoituksettomuus, tahdon puute, kielteisyys,
synkkyys ja niin edelleen.
Kuvaa suomalaisesta sotilaasta ovat muokanneet vahvasti Pentti Haanpään Kenttä ja
kasarmi ja tietenkin Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Näissä teoksissa korostuu suomalaisen sotilaan kammo esimiehiä, järjestystä ja
säännöstelyä kohtaan. Todellisuudessa näitä
jermuja on sotilasyhteisössä vähän, mutta ne
kuuluvat ja näkyvät.
Sodassa TK-tiedotuskomppaniassa palvellut kirjailija Olavi Paavolainen sanoo kulttuurilehti Tulenkantajien näytenumerossa jo
30.11.1928: ”Asevelvollisuus on mainio välikappale istuttaa kansaamme käsitystä uudesta elämänrytmistä.” Hän jatkaa: ”Tämä ei ole
militarismia, vaan nykyaikainen elämä olisi
mahdotonta, jollei ihmisiin olisi juurrutettu
käsitystä kurista, että käskyn noudattaminen
on pakollista ja täsmällisyys välttämätöntä.”
Suomi on kehittynyt valtavasti Sillanpään
ajoista. Silti Paavolaisen näkemykset asevelvollisuuden vaikutuksista suomalaisiin istuvat
tämänkin päivän mukavuudenhaluisuutta korostavaan yhteiskuntaan. Tosin nykyään myös
puolustusvoimissa saa kyseenalaistaa ja johtajien pitää pystyä perustelemaan asioita. Tämä on syväjohtamisen perusajatuksia. Käskyt
pitää pystyä perustelemaan, mutta myös se,
miksi käskyä ei saa kyseenalaistaa. Asevelvollisuus siis kehittyy yhteiskunnan mukana koko ajan.
Kampanjat asevelvollisuutta vastaan eivät
nouse isoiksi ilmiöiksi. Aseistakieltäytyjien
Eroa armeijasta -kampanja näyttää jäävän
pienelle huomiolle mediassa, jossa turvallisuuspolitiikkaan liittyvien aiheiden määrä on
muuten kasvanut valtavasti. Viime vuoden keväällä päättynyt Ohi on -kansalaisaloite jäi
kauas tavoitteistaan.
Tämä kertoo jotain suomalaisista. Tutkimusten mukaan asevelvollisuuden kannatus
on edelleen suuri. Rakentavalla kritiikillä saadaan enemmän aikaan kuin repivällä.
tornitouhua
> [email protected]
Mikä ratkaisuksi
kasvaviin siirtolaisvirtoihin?
Suurimman vastuun siirtolaiskriisistä kantaa Välimeren rantavaltiot.
Valtaosa Välimeren yli kulkevasta
siirtolais- ja pakolaisliikenteestä
suuntautuu Libyasta Italiaan. Eteläisen Euroopan maat ovat vaatineet EU:lta toimia ongelman helpottamiseksi ja muilta jäsenmailta
osallistumista taakan kantamiseen.
Poliittiset paineet Välimeren siirtolaiskriisin helpottamiseksi kasvoivat
entisestään huhtikuussa, kun noin
800 Eurooppaan pyrkinyttä ihmistä
hukkui salakuljettajien aluksen upottua Libyan aluevesillä. Parhaillaan EU on suunnittelemassa ihmissalakuljettajien vastaista sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota
Välimerelle. Operaatiolle odotetaan lähiviikkojen aikana YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia ja
Libyan hallituksen pyyntöä.
Sotilasoperaation tarkkoja yksityiskohtia ei ole vielä päätetty, mutta eräs vaihtoehdoista olisi salakuljettajien alusten tuhoaminen Libyan vesialueilla ja satamissa ennen
kuin ne lastataan täyteen ihmisiä.
Ainakaan toistaiseksi kansainvälinen yhteisö ei ole läheskään yksimielinen toimintatavan tehokkuudesta.
Välimeren tragedia ja meren yli
tuleva siirtolaisvirta vaatii kuluvan
vuoden aikana yhä enemmän huomiota Euroopan päättäjiltä. Euroopan unionin pitäisi löytää nopeasti
monialaisia avustuskeinoja ja vastatoimia tilanteen purkamiseksi. Ukrainan tilanne ei ole tällä hetkellä
suinkaan ainoa unionin turvallisuushuoli.
Sekasorto Euroopan lähialueilla ja
Libyan luisuminen yhä pahempaan
kaaokseen on kevään aikana kasvattanut Eurooppaan pyrkivien
siirtolaisten määrää räjähdysmäisesti. Välimeren alueen pakolaiset
ja laiton siirtolaisuus ovat saamassa
yhä enemmän huomiota Euroopan
keskeisenä turvallisuusongelmana.
Alkuvuoden aikana arviolta 2 000
ihmistä on hukkunut yrittäessään
päästä meren yli Eurooppaan. Luku on 30 kertaa suurempi kuin viime vuoden vastaavana aikana. Euroopan
rajaturvallisuusvirasto
Frontex on arvioinut Libyassa olevan yli puoli miljoona ihmistä odottamassa sopivaa tilaisuutta päästä
Välimeren yli.
Välimeren siirtolaisongelman
taustalla on monia tekijöitä. Osa
laittomista siirtolaisista pakenee väkivaltaisuuksia konfliktialueilta ja
osa etsii lähinnä parempaa elintasoa Euroopasta. Läheskään kaikilla
tulijoilla ei ole oikeutta turvapaikkaan tai pakolaisen statukseen. Yhä
enemmän taustalla on halu paeta
köyhyyttä, turvattomuutta tai ylipäätään löytää itselleen parempi tulevaisuus. Pohjois-Afrikan ja Lähiidän alueen maiden merkittävä väestönkasvu ei suinkaan helpota tilannetta.
Siirtolaisongelmaan ei ole helppoja tai nopeita ratkaisuja. Pakolaisten auttamiseksi olisi tärkeätä
rakentaa lähtömaissa konfliktialueiden lähelle elämän perusedellytykset turvaavia pakolaisleirejä.
Elintasoon liittyvien ongelmien ratkaiseminen edellyttäisi pitkäjänteistä elinolosuhteiden parantamista lähtömaissa. Perimmäinen kysymys on, miten voitaisiin poistaa ne
ongelmat, jotka alun perinkin ajavat ihmiset vaarallisille merimatkoille.
Tommi Lappalainen
Majuri, pääopettaja (strategia)
Sotataidon laitos
Maanpuolustuskorkeakoulu
kysymys
Edellisessä lehdessä kysyimme:
Haaveiletko ylennyksestä?
sosiaalisesta mediasta
@AnttiJ4rvinen 7.5.
Tuli hukattua kaapinavain eikä
vara-avainta olis saanu ennen aamua ja piti lomille päästä. No onneksi kenttälapio oli keksitty.
– Panssariprikaatissa Parolannummella palveleva Antti Järvinen
joutui turvautumaan kättä pidempään.
@Puolustusvoimat 12.5.
#reserviläiskirje sisältämien lyhenteiden voittaja KULJJJVARAJ=Kuljetusjoukkueenjoukkueenvarajohtaja on hyvä selitys, miksi lyhennämme.
– Puolustusvoimat selventää kieltämättä hieman monimutkaisia lyhenteitä reserviläiskirjeissä.
@Kemppii 12.5.
Nyt vaan pää kylmänä pojat! Parolan huoltopataljoonan kannustuksella! #mmkisat
– Espoolainen Santeri Kemppi ja
muu Parolan huoltopataljoona
kannusti Suomen jääkiekkomaajoukkuetta innolla.
@alasankilalta 13.5.
Hallitusneuvotteluiden #turpo
linjaukset tarjoavat mielestäni hyvän perustan puolustuksen johdonmukaiselle ylläpitämiselle ja kehittämiselle!
– Maavoimien esikuntapäällikkö,
kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila hallitusneuvotteluiden turvallisuuspoliittisia linjauksia hyvinä.
Kyllä
62%
Ei
38%
Seuraava kysymys:
Kiinnostaako vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan
osallistuminen?
Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen
www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi
Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla [email protected]
KUSTANTAJA:
Puolustusvoimat
Seuraava numero ilmestyy
4.6.2015
PÄÄTOIMITTAJA
Mikko Ilkko
Puh. 0299 500 715
Fax. 0299 500 709
[email protected]
VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ
Helena Immonen
Puh. 0299 500 717
Fax. 0299 500 709
[email protected]
LEVIKKISIHTEERI
Kaartinjääkäri Joonas Immonen
Puh. 0299 500 718
[email protected]
TOIMITTAJAT
Alikersantti Aappo Jutila
Puh. 0299 500 704
Alikersantti Mika Niskanen
Puh. 0299 500 714
Kaartinjääkäri Joonas Koivisto
Puh. 0299 500 616
Kaartinjääkäri Kalle Toivonen
Puh. 0299 500 705
Kaartinjääkäri Jussi Vainikka
Puh. 0299 500 617
[email protected]
GRAAFIKKO
Kaartinjääkäri Sofia Korhonen
[email protected]
TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT:
Puh. 0299 500 718
ISSN 0557-4897 (painettu)
ISSN 1458-8005 (verkkolehti)
UUTISPÄÄLLIKKÖ
Juha Heikkinen
Puh. 0299 500 716
Fax. 0299 500 709
[email protected]
VALOKUVAAJAT
Upseerikokelas Tommi Selander
Kaartinjääkäri Ville Bröijer
Puh. 0299 500 735
[email protected]
arkisin kello 8.00–16.15
[email protected]
Pirkanmaan Lehtipaino Oy
Tampere 2015
Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800
internet-osoite: > www.puolustusvoimat.fi/ruotuvaki
3
uutiset
ruotuväki 10/2015
Suorituskyky kehittyy harjoittelemalla
Puolustusvoimien tavoite on saada jopa 45 000 reserviläistä koulutettua vuosittain.
Viranomaisyhteistyötä harjoitellaan säännöllisesti muun muassa poliisin kanssa.
Helena Immonen
Kuva: Tommi Selander
Poliisilla on tieto vaarallisista henkilöistä, jotka tekevät yhteistyötä
vihollisen erikoisjoukkojen kanssa. Poliisi pyytää virka-apua Kaartin jääkärirykmentiltä, jonka sotilaspoliisit ryhtyvät toimiin yhteistyössä poliisin kanssa.
Epäillyt henkilöt on paikannettu Helsingin kantakaupungissa sijaitsevaan rakennukseen. Sotilaspoliisit etenevät kohteeseen, tarkastavat tilan ja ottavat kohdehenkilöt haltuun.
Meneillään on poliisin ja puolustusvoimien yhteisharjoitus, jossa harjoitellaan perinteisen sotatilan sijasta toimintaa moniulotteisessa kriisivaiheessa eli käytännössä hybridisodassa.
Ylikonstaapeli Pasi Kotro Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että
yhteisharjoitukset puolustusvoimien kanssa ovat poliisille tärkeitä.
– Kun sotatila ei vielä ole kyseessä, poliisi on toimivaltainen viranomainen. Kun tulee tilanteita,
joihin meidän resurssit ei riitä,
pyydämme virka-apua puolustusvoimilta. Harjoittelemme näitä tilanteita sen takia, että tositilanteessa meillä on tarvittava osaaminen, Kotro kommentoi.
Harjoitukset osa valmiutta
Poliisin ja Kaartin jääkärirykmentin yhteistoimintaharjoitus on yksi
esimerkki harjoitustoiminnasta,
jota puolustusvoimissa tehdään.
Pääesikunnan koulutuspäällikön,
eversti Hannu Hyppösen mukaan
erilaisissa koulutuksissa ja harjoituksissa on keskimäärin 6 000–
8 000 sotilasta viikoittain.
– Harjoitukset ovat osa valmiutta. Ne tuottavat osaamista ja suorituskykyä, Hyppönen perustelee.
Puolustusvoimauudistuksen aikana reserviläisten kertausharjoitusten määrä romahti. Nyt on tarkoitus palauttaa toiminnan taso
kouluttamalla jopa 45 000 reserviläistä vuosittain.
Reserviläisiä koulutetaan monin eri tavoin. 18 000 reserviläistä
saa kutsun puolustusvoimien kertausharjoituksiin ja 27 000 reserviläistä koulutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla
ja vapaaehtoisissa harjoituksissa,
jotka puolustusvoimat MPK:lta tilaa. Lisäksi vuosittain koulutetaan
Kaartin jääkärirykmentin sotilaspoliisit harjoittelivat yhteistoimintaa poliisin kanssa toukokuussa Helsingissä. Kuvassa vasemmalta ylikonstaapeli Pasi Kotro, ylikonstaapeli Markku Ruottunen ja harjoituksen pääkouluttaja, kapteeni Otso Sutela.
yli 20 000 varusmiestä reserviin.
– Tämän vuoden suurin harjoitus on Wihuri 15 Pohjois-Karjalassa kesäkuussa. Harjoituksen teemana on maavoimien uusi taistelutapa, erityisesti alueellisten joukkojen osalta, Hyppönen kertoo.
Wihuri 15 on puolustusvoimien
pääsotaharjoitus ja siihen osallistuu noin 10 000 sotilasta, joista
2 000 on reserviläisiä.
Oppia poliisilta
Harjoitustoiminnan tavoite on aina asevelvollisten osaamisen ja
toimintakyvyn sekä erityisesti sodanajan joukkojen suorituskyvyn
kehittäminen.
Varusmieskoulutuksessa harjoitukset on suunniteltu nousujohteisiksi ja vaatimustaso nousee ryhmästä joukkueeseen ja komppani-
aan. Isoimmissa harjoituksissa
harjoitellaan aselajien ja puolustusvoimatasolla puolustushaarojen yhteistoimintaa.
– Joukkoharjoituskaudella joukot harjoittelevat sodanajan kokoonpanoissa. Samalla mitataan
joukon koulutustaso vertaamalla
sitä joukon suorituskykyvaatimuksiin, Hyppönen selventää.
Harjoitustoiminnassa edetään
yksilöstä joukkoon, eli tehtäväkohtaisesta koulutuksesta joukkojen koulutukseen.
Poliisin kanssa yhteistoimintaa
harjoitelleet Kaartin jääkärirykmentin sotilaspoliisit ovat parhaillaan joukkokoulutusvaiheessa.
Vaarallisten henkilöiden etsintä ja
kiinniotto -tehtävä virka-apuna
poliisille on hyvä esimerkki harjoituksesta, jossa on osattava toimia
MPK on tärkeä kumppani sotilaskoulutuksessa
Helena Immonen
Maanpuolustuskoulutusyhdistys
kouluttaa tänä vuonna noin 48 000
henkilöä, joista 27 000 on reserviläisiä. Reserviläisistä 10 000 on
kutsuttuja, puolustusvoimien tilaamaan
reserviläiskoulutukseen
osallistuvia.
MPK:n toiminnanjohtaja Pertti
Laatikainen kertoo, että noin kaksi kolmasosaa MPK:n kursseista
on sotilaallista koulutusta.
– Sotilaallinen koulutus on meidän keihäänkärki, mutta toimimme kokonaisturvallisuusstrategian
mukaisesti, Laatikainen toteaa.
Esimerkkeinä muusta kuin sotilaallisesta koulutuksesta Laatikainen mainitsee naisten valmiusharjoitukset ja ELY-keskuksen kanssa
yhteistyössä toteutettavan maatilojen varautumiskurssin.
– Naisten valmiusharjoitukset
koostuvat useista erilaisista kurssista, kuten kyberkurssista. Maatilojen kurssi taas parantaa isäntien
ja emäntien valmiuksia toimia esimerkiksi silloin, kun sähköt katkeavat.
Kokonaisturvallisuuden näkökulma tarkoittaa sitä, että kehitetään kaikkien ihmisten valmiuksia
toimia kriisitilanteessa. Vapaaehtoisille kursseille voi hakeutua kuka vain, mutta puolustusvoimien
tilaamat koulutukset ovat reserviläisille tarkoitettuja.
– Sotilaskoulutuksessa meidän
tehtävä korostuu paikallispataljoonien koulutuksessa, eli siihen
kuuluu muun muassa maakuntakomppaniat. Olemme mukana
esimerkiksi rekrytoinnissa ja kuntotestauksessa ja järjestämme johtajakoulutusta sekä perusammuntoja, Laatikainen kommentoi.
joukkueena.
Harjoituksen pääkouluttaja,
kapteeni Otso Sutela kertoo, että
puolustusvoimat saa poliisilta arvokasta oppia erilaisista toimintamenetelmistä, joita voidaan soveltaa sotilaspoliisikoulutuksessa.
– Meidän varusmiehet saa tästä
kokemuksia, millaista on poliisijohtoinen toiminta, koska siinä on
eroja sotilastoimintaan. Ja kun
harjoitellaan muiden viranomaisten kanssa, se terävöittää meidän
toimintaa, Sutela toteaa.
Helsingin poliisi ja Kaartin jääkärirykmentti harjoittelevat yhdessä keskimäärin kymmenen
kertaa vuodessa. Ylikonstaapeli
Pasi Kotro on ollut mukana harjoituksissa vuodesta 2009 asti.
– On mielenkiintoista harjoitella toisen viranomaisen kanssa, ja
tämä palvelee meitä myös johtamisharjoituksena. En epäile ollenkaan, etteikö pystyttäisi oikeassa tilanteessa toimimaan yhdessä.
Uudet taistelupanssarivaunut
saapuivat Suomeen
Jussi Vainikka
Kuva: puolustusvoimat
Leopard A6 -taistelupanssarivaunujen suorituskyky on huomattavasti aiempaa
kalustoa parempi.
Ensimmäiset 20 puolustusvoimien
hankkimista Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuista ovat saapuneet Suomeen huollettuina ja
käyttökuntoisina. Hankinnan hinta on kokonaisuudessaan 199,9
miljoonaa euroa sisältäen varaosat
kymmeneksi vuodeksi, sisäsimulaattorit ja huoltosimulaattorit, erikoistyökalut ja testilaitteet sekä
erän ampumatarvikkeita. Hinta on
kiinteä, ilman korkoa ja indeksiä.
Jalkaväen tarkastaja, eversti
Jukka Valkeajärvi pitää hankintaa
merkittävänä.
– Tämä on maavoimien suorituskyvyn näkökulmasta yksi keskeisimmistä hankinnoista sotien
jälkeen. Leopard 2A6 on erittäin
kustannustehokas ja hyvä hankinta. Vaunut saadaan myös suoraan
käyttöön ilman isoimpia päivityksiä, Valkeajärvi sanoo.
Uusien vaunujen kehittynyt ballistinen suojaus, itsenäinen pimeätoimintakyky sekä sisäpuolinen
sirpalesuojus tekevät vaunuista
aiempaa suorituskykyisempiä ja
tulivoimaisempia.
Varusmieskoulutus alkaa
vuonna 2016
Hankintasopimukseen kuuluva
ammunnan johtajien koulutus sekä kovapanosammunnat alkavat
puolustusvoimien toimesta toukokesäkuun vaihteessa. Vaunua kouluttavalle suomalaiselle avainhenkilöstölle Hollannissa annettua
henkilökunnan tyyppikoulutusta
jatketaan näin välittömästi Suomessa.
– Pieni ryhmä avainkouluttajia
on saanut viime syksynä ja talvena kouluttajakoulutukseen liitty-
vät perusteet Hollannissa, jotta he
voivat alkaa kouluttaa vaunua
Suomessa ensin henkilökunnalle
ja sitten vuodesta 2016 alkaen varusmiehille, Valkeajärvi tähdentää.
Vaunujen käyttöönottoon liittyen maavoimat aloittaa myös tarvittavat tieliikennemääräysten
mukaiset kansalliset muutostyöt.
Samassa yhteydessä vaunuihin
asennetaan radiot sekä kotimaassa
käytössä olevaa johtamislaitteistoa.
4
lyhyesti
Hornetit mukaan
isoon harjoitukseen
Suomi järjestää Norjan ja Ruotsin kanssa Arctic Challenge
Exercise 15 -lentotoimintaharjoituksen 22. toukokuuta – 5. kesäkuuta. Kyseessä on yksi Euroopan suurimmista harjoituksista.
Suomelta mukana on 16 F/A-18
Hornet -monitoimihävittäjää.
Monikansallisissa harjoituksissa
päämääränä on kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä.
– Tämä on oiva näyteikkuna
osoittaa Pohjoismaiden yhteistyön tuloksia ja kykyä järjestää
suuri harjoitus yhdessä, sanoo
everstiluutnantti Juha Salminen Lapin lennostosta.
Järjestäjämaiden lisäksi harjoitukseen osallistuu muun muassa Britannia, Ranska ja Yhdysvallat.
MNi
Koulutuspurjehduksen
lähdöllä oli suuri yleisö
Vahingonlaukaus
Porin prikaatissa
Porin prikaatissa koettiin harjoitusten yhteydessä vaaratilanne,
kun tyhjäksi luultu rynnäkkökivääri laukesi. Seurauksena kymmenen varusmiestä vietiin varotoimenpiteenä kuulotutkimuksiin. Patruunapesään jäänyt
paukkupatruuna laukesi, kun
asetta oltiin viemässä telineeseen
ja ammuttiin tyhjä laukaus.
Eversti Janne Jaakkola Porin
prikaatista korostaa koulutuksen
tärkeyttä, jottei tapahtuman kaltaisia virheitä pääse sattumaan.
– Meillä on nollatoleranssi
aseenkäsittelyssä tapahtuville
virheille. Avainsana on lisäkoulutus, jolla pyritään poistamaan
mahdollisuus tällaisille virheille tapahtua.
KTo
Sotilasalan suosio
kääntyi kasvuun
ETYJ:n jäsenmaat tukikohtavierailulla
Suomi järjesti Wienin asiakirjaan perustuvan tukikohtavierailun.
Varusmiehet ja reserviläiset herättivät mielenkiintoa vieraissa.
Jussi Vainikka
Suomi järjesti toukokuun ensimmäisellä viikolla Wienin asiakirjaan 2011 perustuen tukikohtavierailun Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyöjärjestön
jäsenmaille
Karjalan lennostossa Siilinjärvellä
sekä Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä.
Suomi on ETYJ:n jäsenenä ratifioinut asevalvontasopimuksiin
kuuluvan Wienin asiakirjan, jonka
viimeisin versio on vuodelta 2011.
Luottamusta ja turvallisuutta lisäävänä toimena jokainen jäsenmaa on velvoitettu esittelemään
viiden vuoden ajanjakson aikana
maa- sekä ilmavoimien joukkoosastonsa muiden jäsenmaiden
edustajille.
Tukikohtavierailujen tavoitteena on vähentää maiden välistä sotilaallista jännitettä toimintojen läpinäkyvyyttä sekä jäsenmaiden
välistä avoimuutta lisäten. Edellisen kerran tukikohtavierailu on
toimeenpantu Suomessa vuonna
2008.
Tukikohtavierailun päävalmistelijana toiminut majuri Arto Toivanen Pääesikunnan operatiiviselta osastolta korostaa, että avoimuus ja läpinäkyvyys ovat Wienin
asiakirjan perusajatuksia.
– Avoimuudella ja läpinäkyvyydellä saadaan selvyyttä toisen
maan asevoimien koosta. Se lisää
luottamusta ja turvallisuutta, kun
meillä on oikea tieto kyseisen
maan asevoimista, Toivanen sanoo.
Reserviläiset herättivät
mielenkiintoa
Vierailun aikana varusmiehet ja
reserviläiset olivat laajasti esillä ja
herättivät mielenkiintoa vieraiden
keskuudessa. Vierailla oli mahdollisuus keskustella varusmiesten sekä reserviläisten kanssa esittelyjen
yhteydessä. ETYJ:n yhteensä 57
jäsenmaasta vierailulle osallistui
edustajia 18:sta maasta. Vieraiden
laatima raportti menee Toivasen
Vieraat pääsivät tutustumaan Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä muun muassa maavoimien kalustoon.
mukaan kuitenkin kaikille jäsenmaille.
– Mainosikkunamme hyödynnetään tällä hetkellä siten, että kuvaamme omaa, nykyaikaista asevelvollisuusjärjestelmää, joka luo
pohjan laajalle kriisinajan reservillemme. Tässä on tavoitteena tietenkin tukea muille maille sitä näkemystä, että Suomella on uskottava, itsenäinen puolustuskyky,
Toivanen tähdensi Karjalan lennostossa.
Toivanen näkee, että asevalvontasopimuksien edut ja merkitys on
laskettava monella eri tasalla. Vierailut toimivat hyvinä keskustelunavaajina.
– Asevalvontatoiminta on kah-
den ja monen välisiä keskusteluja
kaikissa tilanteissa. Se on myöskin
keskusteluyhteysfoorumi, jossa
voidaan asioita tuoda esille, välit-
tää viestejä ja sovitella asioista,
Toivanen sanoo.
Vieraat vaikuttuivat näkemästään
Jussi Vainikka
Hollantilainen everstiluutnantti,
ensimmäistä kertaa Suomessa vieraillut Bert van der Molen pitää
yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa maanpuolustusta hyvänä
järjestelmänä Suomelle.
– Suomen kaltaiselle maalle se
toimii oikein hyvin. Toinen asia,
minkä olen huomannut vierailun
aikana, on maanne vahva armeijaperinne.
Van der Molen pitää tukikohtavierailuja Toivasen tavoin oleellisina niin ikään jäsenmaiden keskinäisen kommunikoinnin kannalta.
– Mielestäni on todella tärkeää,
että tällaisia vierailuja järjestetään.
Nämä ovat yksi niistä harvoista virallisista tavoista, missä koko Euroopan sotilashenkilöt voivat
kommunikoida ja puhua keskenään, tarkastella näkökantoja sekä arvioida toisten maiden statuksia, van der Molen sanoo.
Kaiken kaikkiaan van der Molen oli vaikuttunut näkemästään
Karjalan lennostossa, jossa vieraat
pääsivät tutustumaan muun muassa lennoston toimintaan sekä varusmiesten arkeen. Lisäksi he näkivät Hornet-esityslennon.
– Vierailu on ehdottomasti ylittänyt odotukset tähän mennessä,
van der Molen kommentoi Siilinjärvellä.
Reserviläistutkimus polkaistiin käyntiin Panssariprikaatissa
Joonas Koivisto
Puolustusvoimat aloitti seitsemän
vuoden tauon jälkeen reserviläisten kuntotutkimukset. Tutkimuksen ensimmäiset tulokset kerättiin
toukokuun alussa Parolassa Panssariprikaatissa panssarijääkärikomppanian kertausharjoituksen
ohessa. Otos oli 105 reserviläistä.
Kuluvan vuoden aikana tullaan
tutkimaan yhteensä noin tuhannen reserviläisen kuntoa ja liikuntatottumuksia.
Puolustusvoimien liikuntapäällikön, everstiluutnantti Jarmo Viskarin mukaan tutkimukset oli määrä
aloittaa jo 2013, sillä tavoite on tehdä tutkimus viiden vuoden välein.
Tällöin hanke kuitenkin kaatui rahoituksen ja kertausharjoitusten
puutteeseen. Testien suunnittelu
kuitenkin alkoi hyvissä ajoin.
– Kysyimme kaksi vuotta sitten
puolustushaaroilta onko niillä tiedossa isompia kertausharjoituksia,
ja jos on, niin missä ja milloin. Mit-
taukset on aikatalutettu sopiviin
ajankohtiin, Viskari sanoo.
Testipäivä alkoi kyselyllä liikuntakäyttäytymisestä ja henkilön siviiliammatista. Kahdentoista tunnin paaston jälkeen testattavista
otettiin verikokeet, verenpaineet
ja kehonkoostumusmittaus. Koostumusmittauksessa sai tietoa siitä,
missä kehossa on rasvaa, lihasta tai
luuta ja pitäisikö asian suhteen
tehdä jotain toimenpiteitä. Aamupalan jälkeen testattiin vauhditonta pituutta, maksimaalista voimantuottoa ja hapenottokykyä.
Viimeisenä olivat vatsat, punnerrukset ja viimeinen kysely.
Tutkimuksella on arvoa
koko yhteiskunnalle
– Puolustusvoimien tarpeen lisäksi tutkimuksella on kansanterveydelle merkitystä, sillä tutkimus
mittaa nuorten 20–35 -vuotiaiden
miesten kuntoa. Saamme kuvan
siitä, millainen on ikäluokan asen-
Kuva: Ville Bröijer
Maanpuolustuskorkeakoulun
hakijamäärä on noussut selvästi.
Vuonna 2014 hakijoita oli 821,
kun taas esimerkiksi vuoden
2012 lukema jäi 580 hakijaan.
Kapteeni Riku Rosti Maanpuolustuskorkeakoulun hallinto- ja valintasektorilta kertoo, että suurimpia syitä hakijamäärän
nousulle ovat muun muassa
MPKK:n aseman parantuminen
sekä varma työpaikka alalta.
– Lisäksi varusmiehiltä kerätyn palautteen mukaan palveluksen mielekkyys on tällä hetkellä huipussaan. Se heijastuu
hakijamääriemme nousuun.
Olemme hieman muuttaneet
rekrytointitapojamme, Rosti
sanoo.
JVa
ruotuväki 10/2015
Kuva: Ville Heiskanen
Yli 400 hengen yleisö seurasi
Merisotakoulun koulutuspurjehduksen lähtöä toukokuun
alussa Helsingin Eteläsatamassa Katajanokanlaiturilla. Aikaisempina vuosina yleisöä on kerääntynyt paikalle noin 200.
Merisotakoulun tiedottaja
Auli Aho arvelee yleisöryntäyksen johtuneen siitä, että lähtö
ajoittui sunnuntaille. Tämä mahdollisti läheisten saapumisen.
– Yleensä koulutuspurjehdus
on lähtenyt matkaan arkipäivänä, jolloin ihmisten on ollut vaikea päästä paikalle, Aho kertoo
ja arvelee aurinkoisen kelin houkutelleen paikalle myös turisteja sekä muita ohikulkijoita. MNi
uutiset
ne liikuntaan ja kuinka aktiivisia
he ovat, Viskari sanoo.
Reserviläiset suhtautuivat testeihin yleisesti hyvällä asenteella.
Huumoria riitti vaikka testit olivat
fyysisesti vaativia ja testaajat pyrkivät piiskaamaan heistä kaiken irti. Suurin osa testaajista oli eläkkeellä olevaa puolustusvoimien
henkilöstöä, jotka olivat vapaaehtoisesti mukana.
– Silmämääräisesti arvioituna
tämä ensimmäinen joukko vaikuttaa hyväkuntoiselta, kuvaa Viskari
päivällä nähtyä.
Vaikka vuoden 2008 tutkimuksesta on nostettu myös huolestuttavia huomioita, ei Viskari ole
miettinyt arviota uuden tutkimuksen tuloksista.
– Haluamme tässä kohdassa
tehdä tutkimuksen mahdollisimman puhtaalta pöydältä.
Reserviläisten hapenottokyky joutui
kuntopyörällä suoritetussa ergometritestissä koville.
5
uutiset
ruotuväki 10/2015
Yhä useampi lääkäri
hakeutuu puolustusvoimille
tähtäimessä
Aappo Jutila
Joonas Koivisto
Kuva: Ville Bröijer
Puolustusvoimissa työskentelee
lääkäreitä monissa eri tehtävissä.
Yksistään varuskuntien terveysasemilla on töissä noin neljäkymmentä lääkäriä. Tällä hetkellä
avoimia virkoja on neljä.
Sotilaslääketieteen keskuksen
kenttälääkinnän palveluyksikön
johtaja, lääkintämajuri Petteri
Harjuvaara kertoo tilanteen parantuneen viimeisen kahden vuoden aikana.
– Pari vuotta sitten virkoja oli
tyhjänä 10-12, hän kertoo.
Suurin osa lääkärien viroista on
avoinna myös siviilitaustaisille
henkilöille, mutta osa tehtävistä on
varattu erikoisupseeristolle.
Pääesikunnan terveysaseman
päällikkölääkäri Maria Danielsson
kertoo päätyneensä puolustuvoimille töihin vuonna 2007 sattumalta.
– Ystäväni suositteli työpaikkaa.
Olen viihtynyt täällä. Työ on itsenäistä, ja perheellisenä näen hyvänä sen, että työhön ei kuulu päivystyksiä, Danielsson sanoo.
Sotilaslääketieteen keskus on
panostanut tehtävien kehittämiseen sekä näkyvyyden lisäämiseen. Tampereen yliopistossa on
sotilaslääketieteen professuuri ja
muissakin yliopistoissa järjestetään sotilaslääketieteen luentosarjoja.
– Olemme osallistuneet aktiivisesti valtakunnallisille ja alueellisille lääkäripäiville, joissa on tehty
Ahkeran kertaajan
ylennysmahdollisuudet
Pääesikunnan terveysaseman päällikkölääkäri Maria Danielsson on tyytyväinen työpaikkansa vapauteen ja itsenäisyyteen. Kuvassa poistetaan luomea potilaalta.
lääkärien toimintaa puolustusvoimissa tutuksi, Harjuvaara sanoo.
Yksi puolustusvoimien valtti on
kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen lääkärin ominaisuudessa.
Harjuvaara sanoo, että puolustusvoimissa haasteita saattaa luoda potilaan palveluskunnon arvioiminen.
– Loppujen lopuksi kyse on samasta asiasta kuin työterveyshuollossa työkyvyn arviointi, hän toteaa.
Puolustusvoimien lääkärin täytyy ajatella myös laajemmin palvelusturvallisuutta. On tärkeää
miettiä, että vaarantaako joku sairaus tai vamma palvelusturvallisuutta.
Lääkäreistä on pulaa
Kainuussa
Haastavin alue rekrytoida lääkäreitä on Kainuu, jossa myös julkisella sektorilla on vaikeuksia täyttää virkoja.
– Tietysti myös pohjoisin Suomi
aiheuttaa haasteita ja aika ajoin
esimerkiksi Niinisalossa ja Säkylässä on ollut vaikeaa rekrytoida,
Harjuvaara sanoo.
Sotilaslääketieteen keskus on
panostanut lääkäreiden sitouttamiseen ja perehdyttämiseen uuteen työympäristöön. Puolustusvoimat toimintaympäristönä poikkeaa siviilimaailmassa totutusta.
Yleensä töihin hakeutuvilta löytyy
aitoa mielenkiintoa myös maanpuolustusta kohtaan.
Isis on uhka rauhanturvaajien läheisille
Aappo Jutila
Kuva: Sofia Korhonen
Suomi osallistuu Operation Inherent Resolve -koulutusoperaatioon Pohjois-Irakissa Kurdistanin
itseahallintoalueella. Tarkoituksena on kouluttaa peshmargajoukkoja. Neljä suomalaista lähtee
operaatioalueelle jo tällä viikolla.
Pääjoukko saapuu Erbilin tukikohtaan heinäkuussa.
Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko
sanoo, että turvallisuustilanne Irakissa on alati muuttuva.
— Isisin joukkoihin on lähtenyt
ihmisiä myös Suomesta, joten uhka voi kohdistua myös rauhanturvaajien kotimaahan jääville läheisille, Hulkko sanoo.
— Tämän vuoksi on linjattu, että kaikkien lähtijöiden henkilöllisyydet pidetään salassa, eikä alu-
Prikaatikenraali Petri Hulkko kertoo, että operaatioon osallistuvien suomalaisten henkilöllisyydet pidetään salassa. Kuvassa oikealla Hannu Teittinen puolustusministeriöstä.
eelta suoraan tiedoteta tapahtumista. Kaikillä lähtijöillä on kokemusta aiemmista koulutusoperaatioista.
Enintään 50 sotilaan
kouluttajaosasto
sainvälinen yhteistyö Isisin vastaisen toiminnan koordinoimiseksi
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman perusteella. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti maaliskuussa Suomen osallistumisesta koulutusyhteistyöhön Irakissa enintään 50 sotilaan kouluttajaosastolla.
Irakiin lähetettävät suomalaiset
sotilaat toimivat osana kansainvälistä osastoa. Suomalaisten
joukkojen tehtävänä on osallistua
tavallisen sotilaskoulutuksen järjestämiseen. Osasto asetetaan
tehtävään 12 kuukauden määräajaksi.
Suomalaiset sotilaat eivät osallistu konkreettisiin taistelutoimiin
Isisiä vastaan. Osasto tulee toimimaan koulutustehtävissä neljässä
koulutustukikohdassa.
Syksyllä 2014 käynnistettiin kan-
Puolustusvoimat kannustaa savuttomuuteen
Aappo Jutila
Puolustusvoimat on tehnyt yhdessä syöpäjärjestöjen ja tuberkuloosin keuhkoterveysjärjestö Filha
ry:n kanssa yhteistyötä Tupakoimattomuuden edistäminen puolustusvoimissa -hankken tiimoilla
jo vuodesta 2013.
Filha ry:n projektivastaava
Anelma Lammi kertoo, että yhteistyöhankkeella on kolme pää-
tavoitetta: Tupakoinnin ja nuuskaamisen vähentäminen, asenteiden muuttaminen vähemmän sallivaksi sekä tukea yhä paremmin
tupakoinnin lopettamista.
– Varusmiesten ja puolustusvoimien henkilökunnan tupakkatuotteiden käyttöä on tutkittu säännöllisillä
kyselytutkimuksilla,
Lammi sanoo.
– Lisäksi varusmiehiä ja henkilökuntaa kannustetaan lopettamaan tupakkatuotteiden käyttö
kilpailujen avulla, kuten Lopeta ja
voita sekä Intti ilman tupakkaa ja
nuuskaa. Uuden saapumiserän
saapuessa sotilaskodeissa pyritään
tuomaan tupakoimattomuutta
esille Game Over -kampanjan
avulla.
Lammi on tyytyväinen, kuinka
Savuton varusmies -hanke on
edennyt. Sotilaskodit ja varusmiestoimikunnat ovat olleet tärkeänä osana jakamassa tietoa. Lisäksi terveydenhoitohenkilökun-
taa on koulutettu.
Syksyllä esitellään erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla tupakkatuotteiden käyttöä saadaan vähennettyä kussakin hallintoyksikössä.
– Tarkoituksena on rajata selkeästi, missä voi käyttää tupakkatuotteita. Puolustusvoimissa on tiedostettu tupakoinnin ongelma,
mutta tietenkään kaikki eivät suhtaudu tupakoinnin rajoittamiseen
suopeasti, Lammi huomauttaa.
lisestä ylennyksestä. Samoin vänrikistä luutnantiksi. Aliupseereillä on tämän jälkeen minimivaatiReservin ensimmäiset ylennys- mus ajallisesti 5 vuotta. Upseevälit ovat lyhentyneet, MUUN reiden osalta yliluutnantiksi vaaMUASSA SODAN AJAN JOUKKOJEN ditaan myös viisi vuotta, kapteeMËËRËN SUPISTUMISEN MYÚTË. niksi kuusi vuotta ja kuten edelOsastoesiupseeri, majuri Jar lä mainittu majuriksi seitsemän
mo KämäräinenPääesikunnan vuotta. Miehistön osalta on myös
henkilöstöosastolta
vastaa voimassa tuo 4 vuotta alikersanmuutamaan kiperään kysy tiksi ylennyksen osalta.
– Kertausharjoituspäiviä tarmykseen reservinylennyksistä.
vitaan sotilasarvosta riippuen 160 päivää. Esimerkiksi ylikerMiten korkealle reservissä voi santiksi 20 päivää ja yliluutnanylentyä eri koulutustaustoilla?
tiksi 30 päivää. Kriisinhallinta– Reserviupseerikurssin käy- palvelus ja -koulutus, erilaiset
nyt voi edetä aina majurin tai vapaaehtoiset maanpuolustuskomentajakapteenin arvoon. koulutustapahtumat ja -kurssit
Aliupseerikurssin pohjalta on kerryttävät myös kertausharjoimahdollisuus ylentyä sotilas- tuspäiviä perinteisten puolusmestariksi asti, kun taas mies- tusvoimien järjestämien tai tihistöpohjalta rajana on aliker- laamien harjoitusten lisäksi.
santin arvo.
Mitä voi tehdä, jos haluaa yletä
Millä tavoin ylennysten rajat on reservissä niin pitkälle kuin
mahdollista?
määritetty?
– Pitää olla aktiivinen, maan– Ylennysten rajat on määritetty ajallisesti ja kertausharjoi- puolustushenkinen, omasta sotuspäivien mukaan. Ensimmäi- tilaallisesta osaamisestaan ja
seen ylennykseen aliupseereiden kenttäkelpoisuudestaan kiinosalta eli kersantiksi tai yliker- nostunut ja huolehtiva reservisantiksi vaaditaan 4 vuotta edel- läinen.
uutisia muualta
Puolustusvoimat
järjestää ison kyberharjoituksen
Keskisuomalainen kirjoittaa, että puolustusvoimien tällä viikolla järjestettävien kyberharjoitusten tarkoituksena on testata turvallisuusviranomaisten yhteistoimintaa. Harjoituksen syynä on puolustusvoimauudistuksen aiheuttamat Johtamisjärjestelmäkeskuksen toimintaympäristön muutokset.
Harjoituksen johtaja, eversti Mikko Heiskanen odottaa henkilöstön
ammattitaidon nousevan entisestään ja verkostoitumisen helpottuvan
kansallisen kyberturvallisuuden parantamiseksi. Verkostoituminen on
hänen mukaansa tärkeää, koska puolustusvoimien tietoteknisissä palveluissa käytetään entistä enemmän ulkoisia palveluntuottajia.
Harjoitukseen osallistuu myös poliisi, tulli, rajavartiolaitos ja kyberturvallisuuskeskus.
Keskisuomalainen 11.5.
Baltian maat pyytävät
Natolta tuhansia
sotilaita
Viro, Latvia ja Liettua pyytävät Natolta pysyviä joukkoja alueelleen
Venäjän lisäntyneen ilma- ja meritoiminnan vuoksi, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Baltian maiden pyyntöön vaikuttaa myös presidentti Vladimir Putinin viime vuonna julistama Venäjän velvollisuus suojata venäjänkielisiä entisen Neuvostoliiton alueita.
Baltian maat pyytävät Natolta pysyvää prikaatin suuruista yksikköä
Baltian maihin. Nato-prikaatissa on yleensä 3 000–5 000 sotilasta jaettuna useaan pataljoonaan. Pysyvistä tukikohdista ei Nato ole vielä tehnyt päätöksiä, mutta viime vuoden Walesin huippukokouksessa päätettiin lisätä Nato-joukkojen rotaatiota Baltiassa. Baltian maiden ehdotuksesta odotetaan keskustelua Varsovan huippukokouksessa ensi
vuonna, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Helsingin Sanomat 14.5.
Reserviläiskirje lisää
kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen
Savon Sanomien mukaan reserviläiskirje lisää kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n toiminnanjohtaja Pertti
Laatikainen arvioi, että reserviläiskirjeiden vaikutus vapaaehtoisen
maanpuolustuskoulutuksen suosioon alkaa näkyä vuoden kuluessa.
Hänen mukaansa suosion kasvu näkyy muun muassa kiinnostuksen
kasvamisella ja reserviläistaitojen ylläpitämisen halukkuudella. Erityinen merkitys on Laatikaisen mukaan vuoden alussa alkavilla MPK:n
tarjoamilla kursseilla, joita suorittamalla voi vaikuttaa sijoitukseensa
perusteilla oleviin Puolustusvoimien paikallispataljooniin.
Toukokuun aikana puolustusvoimat postittaa kaikille reserviläisille
kirjeen, jonka tarkoituksena on kertoa sodan ajan sijoitus sekä parantaa yhteydenpitoa reserviläisiin.
Savon Sanomat 15.5.
Toimittanut Joonas Immonen
6
lyhyesti
Keski-Afrikassa
vapautetaan
lapsisotilaita
Keski-Afrikan tasavallan aseistautuneet ryhmät vapauttavat
kaikki riveissään toimivat lapsisotilaat. Unicefin arvion mukaan aseellisissa ryhmiin on
kuulunut 6 000-10 000 lasta.
Aseellisten ryhmien johtajat
ovat lisäksi luvanneet lopettaa
lasten värväämisen.
Aseellisten ryhmien johtajat
ovat luvanneet, että Unicef pääsee ryhmien hallitsemille alueille varmistamaan lasten pääsyn
takaisin perheidensä luo. Vapautukset ovat osa Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa
Banguissa käytäviä rauhanneuvotteluja. (unicef.fi 5.5.)
JVa
Kauppalaivoja
saatetaan
Hormuzinsalmella
Nato auttaa jälleenrakentamisessa
Kapinalliset aloittivat taistelukauden Afganistanissa huhtikuussa.
Uuden operaation tarkoituksena on tukea Afganistanin hallitusta maan jälleenrakentamisessa.
Aappo Jutila
Kaksitoista vuotta kestänyt Isafkriisinhallintaoperaatio päättyi
Afganistanissa vuodenvaihteessa.
Tämän monikansallisen Nato-johtoisen operaation tilalle on käynnistynyt uusi, rauhanomaisempi ja
vahvuudeltaan pienempi Resolute Support -operaatio.
Suomen kriisinhallintajoukkoja
Afganistanissa johtava eversti
Pertti Immonen kertoo, että nykyisen operaation puitteissa Pohjois-Afganistanissa toimitaan enää
yhdessä tukikohdassa ja paljon
pienemmin joukoin kuin Isaf-operaatiossa.
Resolute Support -operaation
tarkoituksena on tukea Afganistanin hallitusta saavuttamaan ja ylläpitämään turvallista toimintaympäristöä maan jälleenrakentamisessa. Operaation antamaan tukeen ei kuitenkaan kuulu taistelutoimintaan osallistuminen.
– Operaatio toteuttaa tuki-, neuvonanto- ja koulutustoimintaa Afganistanissa. Joissain tapauksissa
afgaaniviranomaisia on voitu tukea myös tiedustelutiedoin esimerkiksi lennokkitiedustelulla,
hän sanoo.
– Sotilaallisella tasalla operaatio
keskittyy ainoastaan armeijakunta- ja yleisesikuntatasoille.
Keskitettyä
neuvonantoa
Länsimaisia neuvonantajia on näiden organisaatioiden lisäksi esimerkiksi Pohjois-Afganistanissa
Suomalaiset keskittyvät Afganistanissa Resolute Support -operaatiossa suorittamaan.
209. armeijakunnan aselajikouluissa Camp Shaheenissa.
– Eri poliisiorganisaatioita tuetaan keskitetysti. Kullekin poliisiorganisaatiolle on vain yksi neuvonantajaryhmä. Lisäksi Kabulis-
Itä-Ukrainassa on
kuollut satoja
venäläissotilaita?
Hävittäjät lähellä
törmäystä
Suomalaisten joukkojen komentaja, eversti Pertti Immonen toteaa tulevan kesän näyttävän Afganistanin kehityksen suunnan.
sa on neuvonantajia eri hallinnon
aloille, kuten puolustusministeriölle ja sisäasiainministeriölle.
Tällä hetkellä Afganistanissa
palvelee noin 80 suomalaista. Pääosa joukoista on Pohjois-Afganistanissa, jossa tukeudutaan saksalaisjohtoiseen Camp Marmalin tukikohtaan. Lisäksi esimerkiksi Kabulissa on vajaa 10 henkilöä.
Immonen kertoo, että suomalaisia palvelee neuvonanto- ja lääkintätehtävissä, kansainvälisissä
esikuntatehtävissä sekä monikansallisissa huolto- ja tukikehtävissä.
– Lisäksi osallistutaan Afganistanin turvallisuusviranomaisten
koulutukseen.
Operaatio keskittyy neuvonantotehtäviin tietyissä toimenpiteissä.
Immonen kertoo, että moni
Camp Marmalissa keväällä käynyt
on pannut merkille huomattavat
rakenteelliset muutokset tukikoh-
dassa. Joukkoja ja materiaalia on
kotiutettu runsaasti, kun Isaf-operaatiota ajettiin alas.
– Suomalaisten osalta RS on lähes suoraa jatkoa Isaf-operaatiolle. Viimeisen vuoden ajan suomalaisten tehtävät ja henkilövahvuus
ovat säilyneet samanlaisina, Immonen sanoo.
– Kabuliin uusiin neuvonantajatehtäviin on rekrytoity muutamia
uusia henkilöitä.
Koska suomalaisten lukumäärä
operaatioalueella ei ole laskenut ja
samalla muut maat ovat kotiuttaneet joukkojaan, on suomalaisten
suhteellinen osuus operaatioalueella kasvanut. Suomi on edelleen
pystynyt toteuttamaan operaatiota
tukikohdan ulkopuolella niin kutsutun kultaisen ympyrän alueella.
– Tämä alue määräytyy sillä perusteella, mistä helikopterit pystyvät toteuttamaan mahdolliset potilasevakuoinnit tunnissa, Immonen sanoo.
– Tukikohdan ulkopuolella liikutaan vain palvelustehtävissä ja
silloinkin tiukoin turvatoimin.
Huhtikuun lopulla Camp Marmaliin kohdistunut kranaatti-isku ei
aiheuttanut muutoksia aiempiin
turvatoimiin. Kranaatti-isku ajoittui yhteen taistelukauden avaamisen kanssa. Iskun tekijää ei olla
vahvistettu.
Kapinalliset ilmoittivat taistelukauden alkaneeksi 24. huhtikuuta.
– Tällä hetkellä Pohjois-Afganistanin alueella käydään tavallista kiivaampia taisteluita, kun kapinalliset haluavat kiistää paikallisten puolustus- ja turvalllisuusviranomaisten kyvyn turvallisuuden
säilyttämisessä.
– Tuleva kesä tulee näyttämään
Afganistanin kehityksen suunnan.
Jos kapinalliset onnistutaan lyömään, on maalla paremmat mahdollisuudet kehittyä rauhallisemmaksi yhteiskunnaksi, Immonen
arvioi.
Suomalaiset positiivisin mielin UNIFIL-operaatiossa
Suomi ja Viro ovat ensimmäistä kertaa yhdessä kansainvälisessä operaatiossa.
Joonas Koivisto
Suomalaiset ovat harjoitelleet
UNIFIL- operaatiota varten Porin
prikaatissa Säkylässä yhdessä virolaisten kanssa maaliskuun alusta
asti. Virolainen joukkue korvaa
toukokuun aikana operaatiossa
yhden suomalaisen joukkueen
YK:n ja Irlannin hyväksynnän
myötä.
Harjoituksista tavoitetun suomalaisen osaston tuleva komentajan, everstiluutnantti Kari Kaakisen mukaan tämä on ensimmäinen
kerta, kun valtiot työskentelevät
operaatiossa yhdessä.
– Olemme aikaisemmin tavan-
neet virolaisia joukkoja kansainvälisissä harjoituksissa, mutta tämä
on ensimmäinen kerta, kun Suomen ja Viron sotilasorganisaatiot
ovat oikeassa operaatiossa toistensa tukena.
Virolaiset lensivät toukokuun
alussa Libanoniin ja liittyivät virallisesti Suomen johtamaan operaatioon. Kaakisen mukaan harjoitusjakso on sujunut hyvin, ja
hän on erittäin luottavainen virolaisten ammattimaisesta kyvystä
toimia osana operaatiota.
Myös virolaisen osaston komentaja, kapteeni Mario Lementa on
luottavainen operaation toiminnasta.
– Kun otamme huomioon suo-
malaisten rauhanturvaajien korkean osaamisen ja Säkylän hyvät
harjoitusolosuhteet, olen varma,
että sotilaamme ovat valmistautuneet hyvin tulevaan tehtävään.
Virolaisen osaston tiedottajan,
vänrikki Roland Murofin mukaan
Viron puolustusvoimat uskoo saavansa operaatiosta oppia ja kasvattavansa kansainvälistä asemaansa esimerkiksi YK:ssa
– Operaatioihin osallistuminen
tukee tavoitteitamme kansainvälisessä rauhantyössä. Tämä vahvistaa myös maidemme puolustusvoimien yhteistyötä. Meillä on
mahdollisuus oppia siitä, kuinka
Suomi käyttää aktiivisesti reserviään kansainvälisissä operaatioissa.
Kuva: puolustusvoimat
Toukokuun alussa aiheutui
Ruotsissa vakava vaaratilanne
ruotsalaisen ja norjalaisen hävittäjän ajauduttua liian lähelle toisiaan. Vaaratilanne sattui Norrbottenin alueella järjestetyn ilmasotaharjoituksen yhteydessä.
Luulajan F21 -lennoston komentaja kertoo Ruotsalaisen
radion haastattelussa tilanteen
aiheutuneen ruotsalaisen Jas
Gripen seurattessa harjoituksen päätyttyä norjalaista F 16 hävittäjää tutkan avulla.
Pilvessä lentäneet koneet
ajautuivat tuntemattomasta
syystä peräti alle sadan metrin
etäisyydelle toisistaan. (STT
6.5.)
JIm
Kuva: puolustusvoimat
Itä-Ukrainan sodassa on kuollut noin 150–220 venäläistä,
väittää murhatun oppositiojohtajan Boris Nemtsovin laatima
raportti.
Raportti väittää lisäksi Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan
sodan maksaneen Venäjälle lähes miljardi euroa.
Nemtsovin työtoverit julkaisivat tämän keräämät tiedot postuumisti viime viikolla. Nemtsov
surmattiin helmikuun lopulla
Moskovassa. Raportin on sanottu olleen syynä murhaan. 64-sivuisen raportin tiedot perustuvat julkisten lähteiden lisäksi
haastatteluihin.
(Telegraph.
co.uk 2.5.)
MNi
ruotuväki 10/2015
Kuva: puolustusvoimat
Yhdysvaltain sota-alukset ovat
alkaneet saattaa brittiläisiä rahti- ja kauppa-aluksia Hormuzinsalmen läpi. Järjestely aloitettiin Britannialaisten pyynnöstä tilanteen kiristyttyä Hormuzinsalmella huhtikuun lopulla, kun Iranin vallankumouskaarti pakotti Marshallasaarten lipun alla purjehtineen rahtialuksen satamaan.
Hormuzinsalmi on kapea Intian valtamereltä Persianlahdelle johtava salmi Iranin ja
Arabian niemimaan välissä. Se
on maailman merkittävimpiä
vesireittejä, sillä sitä kautta kuljetetaan jopa kolmannes tuotetusta, merillä kuljetettavasta öljystä. (CNN 4.5.)
KTo
maailmalla
Virolainen osasto on koulutettu Porin prikaatissa osana suomalaisten rotaatiokoulutusta.
7
reportaasi
ruotuväki 10/2015
Kuvat: Ville Bröijer
Tommi Uusmaa kilpailun viimeisellä rastilla. Tehtävänä oli lyödä lekalla rengasta noin viiden metrin matkan. Uusmaan mielestä kyseessä oli mittelön haastavin osio.
Kuka on Santahaminan kovin sotilas?
Kaartin jääkärirykmentissä miteltiin Military Cross Fit Training -kilpailussa.
Monipuolisessa kuntoilumuodossa kehitetään tasaisesti kaikkia fyysisiä ominaisuuksia.
Mika M. Niskanen
Punaiset sekunnit kellotaulussa.
Ne kasvavat yhä suuremmiksi ja
suuremmiksi.
10:50, 10:55, 11:00...
– Numero 52, voimakas ääni
kajahtaa.
Kersantti Tommi Uusmaa pyrähtää lähtöalueelle Kaartin jääkärirykmentin urheilukentällä.
Huulilla hymynkare ja edessä rupeama, joka uuvuttaisi turraksi.
Santahaminan Military Cross
Fit Training -kilpailu on käynnistynyt hetki sitten. Kilpailijoilla on
edessään neljä kilometriä juoksua,
ampumista ja Cross Fit -rata, johon kuuluu muun muassa voimailua kahvakuulilla.
Hetkeä aiemmin, odottaessaan
lähtövuoroaan urheilukentällä,
Uusmaa kertoi olevansa mukana
esimiehen ehdotuksesta.
– Odotan hyvää kilpailua. Tässä
mitataan sotilaan tavanomaisia ominaisuuksia mainiosti, Uusmaa sanoi.
– Kunhan ei vain alkaisi satamaan.
Hetkeä myöhemmin pisarat
kuitenkin alkoivat tipahtelemaan
harmaasta pilvimassasta. Nyt,
Uusmaan odotellessa lähtövuoroaan, ampumaradalta kuuluu jo
laukauksien ääniä. Ne sekoittuvat
musiikin pauhuun, joka kaikuu urheilukentän laidalla seisovasta sinisestä pakettiautosta.
11:45, 11:50, 11:55...
Uusmaa avaa takkinsa vetoketjua, särmää rynnäkkökiväärinsä
hihnaa. Sitten hän sännähtää matkaan.
Monipuolinen
kuntoilumuoto
Kaartin jääkärirykmentissä toukokuun alussa järjestettyyn Military
Cross Fit Training -kilpailuun otti
osaa yhdeksän varusmiestä ja neljätoista henkilökunnan jäsentä.
Tapahtumaa markkinoitiin Santahaminan vahvimman henkilön
tittelillä, kertoo liikuntakasvatusupseeri ja kilpailun järjestäjä, kapteeni Santeri Martikainen.
– Military Cross Fit Training voi
viitata moniin asioihin, mutta tässä
kilpailussa se tarkoittaa juoksemista, ampumista ja vedetään lopuksi
Cross Fit -osio, jossa koetellaan kilpailijoiden erilaisia kykyjä.
Cross Fit on kuntoilumuoto, jossa kehitetään tasaisesti kaikkia
fyysisiä ominaisuuksia. Lajiin kuuluu lihasvoima- kestävyys, nopeusja notkeusharjoitteita, joita tehdään intensiivisesti yhden harjoituskerran aikana.
– Uskon, että porukka on aika
innoissaan, kun ovat vetäneet tämän radan.
nostava. Nyt Uusmaa kiihdyttää,
kaikki esteet on ohitettu. Hän tiputtaa painot maahan ja siirtyy
seuraavalle rastille. Vuorossa on
turkkilainen ylösnousu.
Ennätysmäärä henkilökuntaa
mukana
jissa kehitetään ovat kuitenkin sotilaallisia, Martikainen toteaa.
Lajia hyödynnetään muun muassa Yhdysvaltojen asevoimien
erikoisjoukkojen, Navy Sealsien
koulutuksessa.
Martikainen toivoo, että kuntoilumuoto leviäisi puolustusvoimiin
laajemmin. Jo nyt monet nuoret
kouluttajat pitävät Cross Fit -harjoitteita varusmiehille.
– Tätä samaa on totuttu tekemään 36 kilon hiekkasäkeillä. Nämä ovat niihin verrattuna kevyitä,
Uusmaa huikkaa ja pudottautuu
maahan kahvakuula kädessään.
Kilpailu järjestettiin Santahaminassa vasta toista kertaa. Viime
vuonna tapahtumaan osallistui
puolet vähemmän henkilökuntaa.
Martikainen kertoo, että tarkoituksena oli luoda tapahtuma, josta
henkilökunta innostuisi. Tavanomaisesti joukko-osastojen urheilukilpailut käydään perinteisissä
sotilaslajeissa, kuten hiihdossa ja
ammunnassa.
– Mukana on enemmän henkilökuntaa kuin kertaakaan minun
liikuntakasvatusupseerin uran aikana. Nämä kaikki taidot, joita la-
Kilpailun järjestäjä, kapteeni Santeri
Martikainen kertoo, että urheilumuodon etuna on, että se kehittää monipuolisesti aerobista- ja lihaskuntoa
mutta myös henkistä kanttia.
Kahvakuulat olivat olennainen osa kilpailua.
”Tässä on teille
proteiinijuomaa.”
Maalissa
Rintakehä nousee ja laskee hengityksen tahdissa. Uusmaa makaa
maassa – hän on juuri ylittänyt
maaliviivan.
– Tässä on teille proteiinijuo-
Puolet jäljellä
Uusmaan naama on punainen.
Huulet kiristyneet. Kaksi isoa kahvakuulaa molemmissa käsissä.
Takana on jo ampumista ja neljän kilometrin lenkki. Kahvakuulat pakottavat Uusmaan selän kumaraan, kun hän ylittää ja alittaa
ne käsissään juoksuesteitä urheilukentän nurmella.
Sade lakkasi hetkeä aiemmin.
Ruohikko on märkä ja ilma pai-
maa, sanoo lähtö- ja maalialueella
toimiva varusmies.
Uusmaa ottaa juoman ja vähitellen hengitys rauhoittuu. Hän nousee ylös ja kävelee vesipisteelle.
– Kaiken kaikkiaan meni hyvin,
ammunta sujui mallikkaasti ja
muut lajit siten, kuten odotinkin,
hän arvioi.
Lopputuloksissa Uusmaa tulisi
sijoittumaan kymmenen parhaan
joukkoon, vaikkei sitä itse vielä
tiedäkään.
– Tässä näkee hyvin omat heikkoutensa ja, että millä tasolla yleiskunto on. Myös varusmiehille pitäisi koulutuksessa ehdottomasti olla
ennemmin tämänkaltaista liikuntaa
kuin esimerkiksi jalkapalloa.
8
VIRTUAALISET SOTAKENTÄT
7HNVWL-RRQDV.RLYLVWR
7DLWWR6RƓD.RUKRQHQ
ruotuväki 10/2015
.XYDW.*DPHV6SHF2SV7KH/LQH$FWLYLVLRQ&DOORI'XW\%ODFN2SV&U\WHN:DUIDFH
Virtuaalisodan vääristynyt todellisuus
”Sotaa on leikitty, niin kauan kun sitä on sodittu.”
– Ed Halter
Videopelit viehättävät ja vaikuttavat. Etenkin, jos mobiilipelit
lasketaan mukaan, on pelaaminen
todella suuren ihmisryhmän tapa
viettää vapaa-aikaa. Vaikka niitä
ei ole nostettu musiikin tai elokuvien tasolle taiteen muotona on
niiden asema markkinoilla vakiintunut ja kasvaa vuosi vuodelta.
Niin sanotut sotapelit voi jakaa
kahteen pääasialliseen kategoriaan. Räiskintäpeleihin, joissa ohjataan yhden pelihahmon toimia
sekä strategiapeleihin, joissa ohjataan kerralla isojakin joukkoja
sotaan. Pelitavallisen eron lisäksi
voi vetää rajoja esimerkiksi sen
mukaan sijoittuuko peli meidän
maailmaamme, historiaan vai täysin fiktiiviseen asetelmaan.
Näistä peleistä ehdottomasti
vaikuttavimpia ja puhuttavimpia
ovat historiaan tai muutaman vuoden säteellä nykyhetkeen sijoittuvat pelit. Näiden pelien tarinoista
alutaan todenja tunnelmasta halutaan
laaja voi tuntea
mukaisia, jotta pelaaja
olevansa itse osa tapahtumia.
Todellisuuteen sijoittuvien räise on viihteelliskintäpelien tavoite
tää sodankäynti – tarjota pelaajila, johon ei pääse
leen jotain sellaista,
ain.
käsiksi muuten vain.
liopiston tutTampereen yliopiston
avilaisen mukija Janne Paavilaisen
kaan pelaajan vahva osuus
n avain niiden
videopeleissä on
teen.
mieleenpainuvuuteen.
sä pelaaja saa
– Videopeleissä
aan vaikuttavia
tehdä lopputulemaan
päätöksiä, toisin kuin elokuvaa
aa lukiessa. Pekatsellessa tai kirjaa
ta luo tilanteen,
laajalle suotu valta
viö on pelaajasjossa voitto tai häviö
ta itsestään kiinni. Peliä enemmän
essaan pelaajan
ja enemmän pelatessaan
taidot kehittyvät ajatuksen ja toioten pelaaja on
minnan tasolla, joten
htaamaan aina
pelissä valmis kohtaamaan
ita.
suurempia haasteita.
en tutkija Mark
Yhdysvaltalainen
L. Sample kuvaaa vuonna 2008
tkimuksessaan
julkaistussa
tutkimuksessaan
videopelien kykyä muokata
maailmankuvaamme.
– Videopelit paljastavat mitä
ajattelemme reaalimaailmasta.
Kuinka se meidän mielestä toimii, mikä on oikein ja mikä väärin.
Kenellä on mielestämme valtaa ja
kuka kärsii vallan alaisena, Sample pohtii tutkimuksessaan.
Kuten kaikissa kulttuurituotoksissa, on ideologia iso osa videopelien mekaniikkaa ja sisältöä. Kun
pelejä suunnitellaan ja niille hae-
nä. Vastapuolen suorittamia hyökkäyksiä tai puolustautumista ei
haluta oikeuttaa millään tavalla.
Vain se, mitä pelaaja ohjataan tekemään on oikein.
– Sankarin ja vihollisen välinen
asetelma sotapeleissä on usein
mustavalkoinen hyvät vastaan
pahat. Tämä sama asetelma löytyy
laajemmin muustakin populaarikulttuurista. Aika ajoin normista
saatetaan tosin poiketa, Paavilainen sanoo.
”Räiskintäpelien tavoite on viihteellistää sodankäynti – tarjota
jotain sellaista, johon ei pääse
käsiksi muuten.”
taan rahoit
tusta, maskuliinisuus ja
rahoitusta,
militarismii nousevat niiden kirkkaammiksii sosiaalisiksi teemoiksi.
Pelaamissen luoman haasteen
Pelaamisen
lisäksi pele
eihin eläytymistä tupeleihin
kevat äänim
maailmaan, kuvaan ja
äänimaailmaan,
tarinaan up
ppoutuminen. Pelien
uppoutuminen.
luoman sim
mulaation tuottamat
simulaation
voimakkaatt kokemukset jäävät paremm
min mieleen. Tämän
paremmin
takia pelejää käytetään hyväksi esimerki
iksi viranomaisten
esimerkiksi
koulutuksessa
a.
koulutuksessa.
Rajallinen ja vvirheellinen
irheellinen
todellisuus
Sotapelien tar
tarjoamassa
rjoamassa todellisuudessa on luk
lukuisia
kuisia ongelmia.
Yksi lähestym
lähestymistapa
mistapa sotapelien
todellisuuden vvajauteen
ajauteen on niiden luoma kuvaa vihollisesta, jota
vastaan pelaaja asetetaan.
asetetaan. Vihollisesta luodaan läh
lähes
hes aina mahdollisimman kasvoto
on kuva. Ei haluta,
kasvoton
että vihollinen n
ähtäisiin yksilöinähtäisiin
Yhdysvaaltalainen Mike PrysYhdysvaltalainen
n Irakin sodan vetener, joka o
on
raani ja ol
llut perustamassa soollut
dankäyntiä
ä vastustavaa
vastusta
March
Forward- veteraaniliittoa, luonnehtii kannanotossaaan sotapelien rajattua viholliskuvaa.
ol– Kaikista pahin virhe on viho
viholeivvät
listen epäinhimillisyys. Pelit eivät
psi
sia
koskaan näytä siviiliuhreja, lap
lapsia
rhe
heitai sodan takia hajonneita per
perheidell
llitä, jotka ovat konfliktien tode
todellikommen
ntoi
sia uhreja, Prysnel kommentoi
Gamesradarille.
sivuuteettaMyös eräs helposti sivuutettapela
laajan
va totuus on se millaisia pelaajan
ot ovat..
kohtaamat vihollishahmot
ajaate
telleek
kPelatessa ei ehkä tule ajatelleekuho
honneeks
ksi
si, että tuli äskettäin tu
tuhonneeksi
äkö
köistä jja
a sakolmesataa samannä
samannäköistä
vih
hollista
ta. To
T
kii
malta kuulostavaaa vi
vihollista.
Toki
tu
uotantote
tekn
kninen
n,
syy on osittain tuotantotekninen,
n hahmomallinnus
hah
ahmoma
mall
llin
i nu
us ääää
sillä jokainen
kera on ka
kall
llis
i prosessi.
pro
rose
sess
ssi.
i.
ninäyttelyn ke
kallis
holllis
isten su
suur
u i samankalsaama
mank
nkal
kaallSilti viho
vihollisten
suuri
taisuu
us eeii ainak
kaa
aan
n au
auta
ta lluomaan
uoma
aan
taisuus
ainakaan
sodasta todentuntuista kuvausta.
Arizonan yliopiston tutkijan
Aaron Hessin vuonna 2007 tekemän tutkimuksen mukaan pelissä pelattu sota ei ole riittävän
väkivaltaista antaakseen sodasta
todenmukaista kuvaa. Vaikka
teknologia ja erityisesti pelien
audiovisuaalinen anti kehittyvät
jatkuvasti, eivät ne koskaan anna
tarpeeksi todenmukaista kuvaa
rintamataistelun vaativuudesta
ja kamaluudesta.
Hessin mukaan sodan kokeminen digitaalisesti on monisyinen
kysymys. Pelaajalle voi vahvan
interaktiivisen
kokemuksen
johdosta jäädä hyvinkin todenmukainen tunne sodasta pelkän
pelin perusteella. Pelien luoma
kuva historiasta on silti aina poliittisesti värittynyt, kuten kaikki
historian kerronta. Peli voi antaa
sodasta vain yhdenlaisen ja rajatun näkökulm
lman.
näkökulman.
Tutkimuksen mukaan
mu
vid
ideo
eope
pevideopelien laaja levinneisyys ja nykyinen
nyk
ykyinen
käyttö sotilaiden rekryt
ytoi
oinn
n is
i sa
rekrytoinnissa
antaa osalle p
elaa
aaji
jist
staa k
äsity
yks
ksen
en
n,
pelaajista
käsityksen,
että sod
dan ttäytyy
ä tyyy ol
äy
olla
la jjuuri
uurii k
uin
ui
n
sodan
kuin
pele
leis
issä
sä. Tämä
Tämä käsitys
käs
äsit
ittys sivuuttaa
siv
ivuu
uu
uutt
utt
t aaa
peleissä.
kuit
ku
k
itenki
it
kin
in ka
k
aik
kki
k sodan
sod
odaan
n henhenen
nkuitenkin
kaikki
k
ki
seet vaikeudet.
vaik
va
ik
keu
eude
dett.
de
t. Pelit
Peellit
i eivät
eiv
i ätt voi
voi
oi
kiset
vä
äli
litt
ttäää ttraumoja
raum
ra
umoj
um
ojaa ja
ah
en
nki
kissiiä
välittää
henkisiä
vaur
va
urio
ioit
i a.
it
a.
vaurioita.
Videop
Videopeleistä
Vide
oppel
elei
e ssttä apua
ei
apua
värv
vä
rvää
äämi
miise
seenn
seen
värväämiseen
So ape
Sotapelien
Sota
peli
l ieen
li
n ssuuri
uu rii ssuosio
uuri
uu
uo si
uo
s io
kertoo
ke
oo
o yyhdysvaltalaisen
hdys
y vaa lt
lt aallai
aise
sen
se
n
ttutkijan
utk
k ij
i an
a n Ed
Ed H
all te
alte
te ri
rn
Halterin
muka
mu
kaa an
a yyhteiskunnan
h ei
ht
e ssk
kunna
u n na
un
an
mukaan
pakk
kk
kom
omie
m ie
i lt
ltee
eest
ee
stää sotaa
st
sota
so
sota
taa
pakkomielteestä
koht
ko
htaa
aaan.
n
kohtaan.
– K
Ku
u n tu
uom
om me
me ssodan
od
odan
dan
a
Kun
tuomme
moni
mo
nito
ni
to
oreil
reeil
ille
le,, so
ssodan
oda
daan ka
d
k
uh
u
h
hut
u
ut
monitoreille,
kauhut
muut
utttu
uvvaat.
t Kauheudet
Kau
auhe
heud
det muutmuu
uuttmuuttuvat.
tu
uvaat k
kä
äsiity
tyks
kses
ks
eessi ta
tapa
paht
pa
aht
htum
um
mis
i tuvat
käsityksesi
tapahtumista, jotka
jotk
jo
tk
ka ov
vat
at m
een
nei
eill
lllääään si
siel
ellä
el
lä
ta,
ovat
meneillään
siellä
jo
joss
o ss
ssai
aaii n, m
utt ta
u
utta
a eeivät
ivät
iv
ä k
ät
osska
ka an
a
jossain,
mutta
koskaan
om
masssa
sa llähiympäristössä,
äh
hiy
iymp
ymp
pärris
istö
össsä,
ä, H
alte
al
ter
te
omassa
Halter
tto
ote
teaa
a ttutkimuksessaan.
uk
ut
kiimu
muks
kses
esssaaan
an.
toteaa
it pa
pais
ista
t tt
ta
t elevat m
ilit
il
itarr is
isPelit
paistattelevat
militarispiil
pi
ilotta
taen
en n
äin
äi
n so
o dan rumissaa piilottaen
näin
sodan
o de
dell
llis
isuu
uude
uu
d n. Juuri
de
Juu
uuri
ri näin
näi
äin
n
man to
todellisuuden.
eaik
ea
i ai
aise
sett ko
konfl
n ik
ikti
titt Af
Afga
gaviimeaikaiset
konfliktit
Afganis
issa
sa jja
a Ir
IIrakissa
rak
akis
issa
is
sa on
n pe
pele
leis
issä
sää
nistanissa
peleissä
ttu
tt
u.
kuvattu.
lter
erin
in m
ukaa
uk
a an
np
pe
ele
l is
i tä
ä on
n
Halterin
mukaan
peleistä
t yyn
nyt metaforisen
met
etaf
afor
orr is
isen
en
kehittynyt
n jaa m
iele
ie
lensodan
mielenitt
ttam
amiiharjoittamiija
jaan
an
sen sijaan
työkaluja sotien voittamiseen.
Videopelejä on käytetty myös
propagandana asevoimiin rekrytoinnissa. Räikein ja ehdottomasti tunnetuin esimerkki tästä
on yhdysvaltain asevoimien itse
kustantama America’s Army.
America’s Army on ollut verkosta saatavilla jo monta vuotta ja
sitä päivitetään jatkuvasti.
America’s Armysta erikoisen
tekee sen häikäilemättömyys.
Peli ei edes yritä piilottaa perimmäistä tarkoitustaan. Pelin
tehtävänä on saada yhä useampi
nuori astumaan yhdysvaltain asevoimien palvelukseen.
Yhdysvaltalainen Irakin sodan veteraani Ryan Lockwood
y kovin
kritisoi America’s Armya
sanoin
in..
sanoin.
– Se ei
ei ole
ole mi
mitä
tään
än muut
mitään
muuta
ku
u in työkalu,
työ
yöka
kalu
lu,, jo
jjolla
llaa vvärvätä
ll
ärvät
kuin
ihm
ih
m isi
s ä pa
si
palv
lvelluk
ukse
seen
e
ihmisiä
palvelukseen.
Peli
Pe
lin
np
itää is
isii ol
olla
l llaia
Pelin
pitäisi
ton,
to
n, sillä
sil
illä
lä ssen
en on ra
raho
oit
itta
tanu
ut ma
maa
a
hoittanut
maan
hall
l itus
ll
jja
hallitus
sitä
si
tä yyllällä
ll
9
VIRTUAALISET SOTAKENTÄT
ruotuväki 10/2015
pidetään verovaroin, Lockwood
kommentoi MTV Multiplayerin
haastattelussa.
America’s Armyn verkkopelissä voi taistella toisia pelaajia
vastaan kuten muissakin suosituissa sotapeleissä. Huomion
Harvoja poikkeuksia
Paavilaisen mukaan julkaisijoiden
on vaikea uskaltaa poiketa pelien
kaavoista.
– Pelitalojen tehtävä on tuottaa
voittoa osakkailleen ja pelit ovat
ma Spec Ops: The Line.
The Line vaikuttaa tavalliselta
ja tylsältä räiskintäpeliltä. Pelihahmo, Martin Walker on geneerisin mahdollinen, ympäristö ei ole
mitenkään erityinen ja juoneksi
näyttää valikoituneen tyypilli-
”Pelit eivät koskaan näytä siviiliuhreja, lapsia tai
sodan takia hajonneita perheitä, jotka ovat konfliktien todellisia uhreja.”
herättää kuitenkin se, miten eri
puolet on asetettu. Pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen ja
ensimmäisenä toiselle tarpeeksi isot tappiot aiheuttanut puoli
voittaa. Kummalla tahansa puolella pelatessa pelaajan sanotaan
olevan osa yhdysvaltain joukkoja
ja viholliset on nimetty vastustavaksi valtioksi.
Tämä on huomionarvoista siksi, että normaalisti sotapeleissä
puolet ovat vakiot eivätkä näkökannasta riippuvat. Esimerkiksi
kilpapelinä suosiotaan kasvattavassa Counter Strikessä pelaaja
on joko terroristien tai poliisien
puolella. Ei esimerkiksi niin, että
näkisit itsesi aina poliisina.
Tällainen niin sanottu ”olet
ainaa hyv
y ie
en puolella”
p
pu
hyvien
–ilmiö on
sota
so
t peleis
issä
s käytössä todella
sä
sotapeleissä
harv
ha
r oi
o n..
harvoin.
hyvin arvaamaton bisnes. Tästä
syystä luotetaan hyvin usein siihen, mikä on aiemminkin toiminut. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Call of Duty ja Battlefield
-pelisarjoissa.
Kyseiseiset pelisarjat ovat
useimmin esille nostettu esimerkki sotapelien yksipuolisuutta pohdittaessa. Kliseisyydestään
huolimatta pelisarjat myyvät todella suuria määriä. Call Of Duty
-pelejä on myyty maailmanlaajuisesti noin 175 miljoonaa kopiota
ja Batteflied -pelejä ainakin 50
miljoonaa kappaletta.
Onneksi maskuliinisesta ja
militaristisesta kuvasta uskalletaan joskus poiketa. Kuluvan
vuosikymmenen aikana napakymppiin on osuttu kahdesti.
Ensimmäinen onnistuja oli 2K
Gamesin vuonna 2011 julkaise-
nen maskuliininen sankaritarina.
Onneksi tämä ei pidä paikkaansa
loppuun asti. Pelin omaperäisyys
tulee esiin, kun jatkuva taisteleminen tuhoaa Walkerin psyykkisesti.
Ehdottomasti mieleenpainuvin
hetki The Linessä tulee vastaan
pelin loppupuolella Walkerin
tultua hulluksi. Aukean läpi etenemisen estää muutama aukiota
vartioiva vihollinen. Taistelutovereiden estelyistä huolimatta
Walker päättää käyttää vihollisten
tuhoamiseen valkoista fosforia.
Kyseinen polttava ase on erittäin
kiistanalainen. Sen käyttö on monesti yritetty kieltää epäeettisenä.
Walker jatkaa etenemistään
pommitettuaan aukiota fosforilla. Päästyään aukiolle, hän saa
kauhukseen huomata pommittaneensa muutaman vihollisen
ohessa kymmeniä siviilejä samoil-
la fosforipommeilla. Pelin kerronnassa viimeistään tämä hetki
niin sanotusti katkaisee kamelin
selän ja saa Walkerin sekoamaan
lopullisesti.
Edellä kuvattuja hetkiä ei tarjota videopelien ystäville usein.
Kohdan pelaamisesta ei jää millään tavoin hyvä olo, mutta se
lienee nimenomaan The Linen
tavoite. Kyseinen kohta aiheutti jo
2011 suurta keskustelua. Moni piti
fosforin käyttöä pelissä liian raakana, mutta osa näki hyvänä, että
The Line nosti tällaisen hankalan
eettisen kysymyksen pinnalle.
Toinen lähivuosina ilmestynyt
ja eri tavoin sotaa kuvaava teos
on 11-Bit Studiosin This War Of
Mine. Peli kertoo sodan jalkoihin
jääneistä siviileistä, jotka yrittävät
selvitä raunioiden keskellä keinolla millä hyvänsä. Ulkona on vaarallista liikkua, ruoka ja vesi on
vähissä eikä voi olla varma haluavatko vastaantulevat siviilit vain
tappaa sinut.
Sodan sivullisten uhrien näkökulmasta ei juuri ole tehty pelejä,
joten This War Of Mine nousi nopeasti pinnalle. Sen on kehuttu herättävän todellisia tunteita ja ajatuksia, mikä on pelille harvinaista.
Sota on aiheena peliteollisuuden
lempilapsi. Valitettavasti monet
pelit hukkaavat hyvän potentiaalinsa turvaamalla liikaa kliseisiin.
This War Of Mine ja Spec Ops: The
Line ovat pilkahdus valoa tunnelin
päässä, mutta videopelien ystävien harmiksi tämä valo tuikkii liian
harvoin ja liian himmeänä.
Lähteet:
– Igor Stojanovski (2012): Video
Games In Service Of Military
Propaganda (http://www.
academia.edu/3586176/Video_
games_in_Service_of_Military_
Propaganda)
– Jakub Mirowski (2014):
Veterans versus War Games How Do Real Soldiers Precieve
Virtual Conflicts (http://www.
gamepressure.com/e.asp?ID=40)
– Aaron Hess (2007): The
Consequenses Of Playing
War (www.natcom.org/
CommCurrentsArticle.
aspx?id=864)
–Activision (2015): Call Of
Duty Infographic (https://blog.
activision.com/community/
games-blog/call-of-duty/
blog/2015/03/26/call-of-dutyinfographic-over-300-billiongrenades-thrown/)
–BBC (2012): Battlefield 3 sets
sales records for electronic arts
(http://www.bbc.co.uk/newsbeat/
article/15536754/battlefield-3sets-sales-record-for-electronicarts)
10
kentällä
lyhyesti
ruotuväki 10/2015
Reserviupseerikoulun perinteet elävät
Merivoimat
varoittaa räjähteistä
Merivoimat oikaisee julkisuudessa virheellisesti esiintyneen tiedon siitä, että muun muassa Toisen maailmansodan aikaiset merimiinat olisivat jo vaarattomia.
Merivoimat korostaa, että maastosta ja merialueelta löytyvät räjähteet ovat lähtökohtaisesti aina
vaarallisia, sillä asiasta tietämätön
henkilö ei pysty arvioimaan räjähteen sytytysjärjestelmän tilaa.
Jos kansalainen löytää räjähteeksi epäilemänsä kohteen, merivoimat kehottaa merkitsemään kohteen riittävältä etäisyydeltä sekä ilmoittamaan löydöstä poliisiviranomaiselle. JVa
Valmiusjoukot
kansainvälisessä
arvioinnissa
Suomen kansainvälisen valmiusjoukon kranaatinheitinkomppania arvioitiin Naton NEL1 -yhteensopivuusarvioinnin mukaisesti 11.–15. toukokuuta Säkylässä pidetyssä harjoituksessa.
– Arvioinnin tavoitteena oli
varmistaa, että koulutus on tapahtunut kansainvälisten standardien mukaan, jotta joukot
pystyvät toimimaan Nato-maiden kanssa rauhanturvaoperaatiossa, arvioinnin johtaja, majuri Markku Niemi kertoo.
Arviointi on ollut valmiusjoukkojen joka saapumiserän
koulutuksen osana jo vuodesta
2012. Joukkoja arvioivat koulutetut suomalaiset sekä ulkomaalaiset arvioitsijat.
KTo
Euroopan puolustusviraston johtaja
vieraili Suomessa
Vuoden suurin
tulenkäytön
harjoitus alkoi
Jussi Vainikka
tosi voimakkaita. Jäi sellainen fiilis,
että kannatti mennä.
Kaiken kaikkiaan muistot eri
vuosikymmenillä kurssin käyneiltä
Uusimäiltä ovat samankaltaisia,
mikä kertoo kurssin poikkeuksellisen vahvoista arvoista. Lähes käsitteeksi vuosien saatossa noussut
RUK-henki saa ylistystä myös
nuoremmalta Uusimäeltä.
– Kaikki ihmiset ympärillä olivat
tosi motivoituneita. Sellainen yhteen hiileen puhaltamisen mentaliteetti oli yksi hienoimmista jutuista
kurssilla, Uusimäki muistelee.
Suomen suurimmaksi johtajakouluksi tituleerattu Reserviupseerikoulu täyttää tänä vuonna 95
vuotta. Haminassa vietetään 6. kesäkuuta valtakunnallista juhlaa, johon RUK on kutsunut kaikki
aiemmat reserviupseerikurssit.
Reserviupseerikoulu tunnetaan
vahvoista perinteistään. Tällä hetkellä käynnissä oleva kurssi on järjestyksessään jo 246. Koulun johtaja, eversti Markku Hutka näkee
syyt kurssin nauttiman arvostuksen takana.
– Koulutuksen taso on
RUK:ssa ollut kautta aikojen erittäin korkea. Toinen puoli on kasvatuksellinen näkökulma, jota pyrimme iskostamaan johtajiin,
Hutka sanoo.
Reserviupseerikoulu on toiminut Haminassa lähes koko 95-vuotisen historiansa ajan. Talvi- ja jatkosotien ajaksi vuosina 1939-1945
koulun toiminta siirrettiin Niinisaloon.
– Keskitetty reserviupseerikoulutus on vuosikymmenten aikana
osoittanut kustannustehokkuutensa. Keskitetyn koulutuksen edut
ovat kiistattomat, sillä yhteen
paikkaan keskittämällä voidaan
taata korkea taso ja tasavertainen
koulutus kaikille reserviupseereille, Hutka toteaa.
Valoisa tulevaisuus
Yhteishenki huipussaa
Reserviupseeriliiton hallitukseen
kuuluva, reserviupseerikurssilta
numero 179 vuonna 1985 valmistunut reservin yliluutnantti Timo
Uusimäki muistelee kaiholla aikojaan Haminassa.
– Oikeastaan ne kolme kuukautta ovat olleet elämän parasta
aikaa. Siellä tapasi samalla tavalla
ajattelevia nuoria miehiä ja se on
ollut kokemuksena aivan huikea,
oululainen Uusimäki sanoo.
95-vuotisen historiansa aikana
kurssin rakenne on pysynyt pitkälti samana. Perinteikäs kurssijuhla
huipentaa edelleen 14-viikkoisen
rypistyksen, jonka aikana upseerioppilaita koetellaan muun muassa
legendaarisella
Kirkkojärven
marssilla. Uusimäelle mieleen jäivät erityisesti tiiviit maastoharjoitukset.
– Henkilökohtaisesti kaikkein
mukavimpia olivat maastopäivät,
Kuva: Kirsi Lauri
Euroopan
puolustusviraston
pääjohtaja Jorge Domecq osallistui Helsingissä Puolustuministeriön ja Ulkopoliittisen instituutin
järjestämään Euroopan unionin
puolustusulottuvuuden kehitykseen keskittyvään seminaariin.
– Seminaari toimii alustuksena kesäkuusssa järjesttävälle Euroopan unionin huippukokoukselle. Aiemmin puolustusulottuvuutta ja sen kehitystä ei ole käsitelty unionin sisällä näin kattavasti, Rasmus Hindrén Puolustusministeriöstä kertoo.
Puolustusvirasto perustettiin
vuonna 2004 tukemaan jäsenmaiden pyrkimystä Euroopan
puolustuksen parantamiseksi. AJu
95-vuotias Reserviupseerikoulu pitää lippua yhä korkealla.
Tulevaisuus näyttää valoisalta.
RUK juhlisti maaliskuussa 95. perinnepäiväänsä Haminassa päärakennuksensa kentällä.
joiden aikana porukka hitsautui
yhteen. Siellä oli ympäri Suomea
nuoria miehiä, joista tuli paljon hyviä ystäviä, ja joiden kanssa tehtiin
yhteisen asian eteen, Uusimäki
täsmentää.
– Toinen hieno muisto on tietysti kurssijuhla, jossa itseasiassa nykyinen vaimoni oli minulla daamina.
Isältä pojalle
RUK:n perinteistä puhuttaessa ei
voi olla sivuuttamatta sitä, että
kiinnostus reserviupseerikurssin
suorittamiseen periytyy usein isältä pojalle. Näin kävi myös Timo
Uusimäen tapauksessa, sillä hänen
poikansa, reservin vänrikki Markus Uusimäki kävi kurssin nume-
ro 239 vuosien 2011–12 vaihteessa.
– Olen kasvanut perheessä, jossa maanpuolustustahto ja -henki
on ollut aina korkea. Kun astuin
palvelukseen, oli itsestäänselvyys,
että otan siitä kaikki irti hankkien
samalla arvokasta kokemusta,
Markus Uusimäki kertoo.
– Kurssilta tulleet muistot ja ihmissuhteet ovat olleet jälkikäteen
kolumni
Maavoimien vuotuinen vaikuttamisharjoitus pidetään Rovajärvellä 19.–29.toukokuuta. Harjoituksen ohjelmassa on muun
muassa taisteluammuntoja.
Harjoituksen johtajan, Maasotakoulun apulaisjohtaja eversti
Petteri Rokan mukaan harjoituksen päätavoitteina ovat tulenkäytön kokonaisjärjestelmän sekä tulitoiminnan harjoitteleminen.
Maasotakoulun järjestämään
harjoitukseen osallistuu yli 4 000
varusmiestä, reserviläistä ja henkilökuntaan kuuluvaa. Kyseessä
on vuoden suurin tulenkäytön ja
johtamisen harjoitus ja yksi vuoden suurimmista harjoituksista.
KTo
Joonas Koivisto
> [email protected]
@jonaz_24
Entä palveluksen jälkeen
On yksi puolustuskyvyn kannalta
oleellinen kysymys, johon on tähän mennessä puututtu heikosti.
Miten säilyttää taistelukunto, kun
aamut ovat niin sanotusti loppu.
Kun alkaa olemaan taas itse vastuussa elämästään. Voi päättää mitä syö ja mihin aikansa käyttää.
Fyysisen kunnon kannalta varusmiespalvelus on monelle hieno
juttu. Ainakin aerobinen kunto
kohenee jo heti peruskoulutuskaudella, kunhan pysyy terveenä.
Myös lihaskunto voi kehittyä koulutushaarasta ja omasta tehtävästä riippuen.
Puolustusvoimien viralliset ta-
Monipuolisesti
vapaaehtoisen
maanpuolustuksen parissa toiminut Timo Uusimäki uskoo, että
Reserviupseerikoulu tulee säilyttämään paikkansa merkittävänä
suomalaisena sotakouluna.
– Näen RUK:n tulevaisuuden
erittäin valoisana. Se on Euroopassa ainutkertainen sotilaskoulutus. Vastaavaa vapaaehtoisuuteen
ja reserviläisiin perustuvaa johtajakoulutusta saa hakea kaukaa.
RUK:n arvostus ei mielestäni ole
vuosien varrella vähentynyt ja sinne pääseminen on edelleen tavoittelemisen arvoista.
Reserviupseerikoulussa koettiin
vuoden alussa muutoksen tuulia,
sillä se siirtyi joukkoyksikkönä
osaksi Maasotakoulua. Myös
eversti Markku Hutka näkee
RUK:n tulevaisuuden hyvin positiivisena.
– Meillä on nyt hyödynnettävissä Maasotakoulun niin henkilökunnan koulutuksen kuin tutkimus- ja kehittämispuolen resurssit
entistä paremmin. Sitä kautta
voimme keskittyä aiempaa paremmin päätehtäväämme eli reservin upseereiden ja muiden asevelvollisten kouluttamiseen sekä
tietysti alueemme operatiivisiin
tehtäviin.
Vahvoista perinteistä huolimatta myös RUK haluaa kehittyä ja
nykyaikaistua. Eversti Hutka korostaa, että Reserviupseerikoulu
elää ajassa.
– Kehitämme systemaattisesti
toimintaamme niin joukko-osastoilta, oppilailta kuin kouluttajiltakin tulleen palautteen perusteella
ja sitä kautta elämme nykyaikaa
katsoen vahvasti tulevaisuuteen
perinteitä kunnioittaen, Hutka
tähdentää.
Jos ei jaksa vetää
useaa kilometriä
kaapelia pitkin metsää, yksin teknisestä
osaamisesta on aika
vähän hyötyä.
voitteet yksittäisen taistelijan jaksamiskyvystä erilaisissa tilanteissa
ovat nopealta tuntumalta vähintään kunnianhimoiset. Voiko olettaa, että muutama vuosi sitten kotiutunut jääkäri jaksaa syöksyjä ja
jatkuvaa ratkaisutaistelua viisi päivää, jos viime vuodet ovat kuluneet leppoisassa toimistotyössä.
Puolustusvoimien liikuntapäällikön, everstiluutnantti Jarmo Viskari uskoo, että maanpuolustustahdolla ja omalla liikunnallisella
aktiivisuudella on yhteys. Hänen
mukaansa aktiivisesti vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa käyvät
ovat usein pitäneet itsensä hyvässä
fyysisessä kunnossa, mutta kaikilta
tällaista motivaatiota ei löydy.
Toki on hienoa, että yleisiä kertausharjoituksia on taas enemmän.
Esimerkiksi aseenkäsittelytaidot
ja oman koulutushaaran taktiikat
pysyvät mielessä. Kertausharjoituksia ei silti voida mitenkään järjestää niin usein, että yksistään niiden avulla pysyisi kunnossa.
Reserviläisalennukset liikuntatapahtumiin kuten Tough Viking
ovat reserviläisten herättelyyn hyvä alku, mutta saattavat lähinnä
ruokkia jo aktiivisten liikkujien intoa lisää. Toimilla pitäisi onnistua
vetoamaan niihin, joille liikunta ei
ole enää palveluksen jälkeen maistunut.
Puolustusvoimauudistuksessa
käytiin huolestunutta pohdintaa
aktiivireservin eli niin sanotun sodan ajan joukon koosta, mutta
harvemmin kiinnitettiin huomiota
sen laatuun.
On hienoa, jos viestikomppanian alikersantti käy kerran muutamassa vuodessa kertaamassa viestiyhteyksien rakentamista ja ylläpitoa. Mutta, jos ei jaksa vetää useaa kilometriä kaapelia pitkin metsää, on teknisestä osaamisesta vain
vähän hyötyä.
Reserviläisten taistelukunnon
suhteen eletään muun yhteiskunnan ja omatoimisuuden varassa.
Ehkä juuri lähetetyt reserviläiskirjeet saavat jotkut liikkeelle.
Keskustele aiheesta lisää
Twitterissä #ruotuväki
11
kentällä
ruotuväki 10/2015
palveluksessa
Löytöjä huutokaupasta
Kalkussa huutokaupattiin puolustusvoimien vanhaa materiaalia.
Kiinnostuneita ostajia tuli jopa Lapin maakunnasta asti.
Joonas Immonen
Millog Oy järjesti Tampereen Kalkussa 5. toukokuuta alkaen perinteisen puolustusvoimien käytöstä
poistuneen materiaalin huutokaupan. Huutokauppoja on järjestetty
jo vuodesta 1944.
Väkeä oli kokoontunut sankoin
joukoin kaikkialta Suomesta. Kovimmat huutokauppojen sankarit,
ammattikeräilijät ja vakiokävijät
olivat saapuneet aina Rovaniemeltä asti. Joitakin perheitä oli mukana
jo kolmannessa sukupolvessa.
Koko Millogin toimipisteen takana oleva kenttä oli täynnä käytöstä poistettua materiaalia. Tavaraa oli aina tyhjistä konteista epämääräisiin romukasoihin ja soppatykeistä raskaisiin ajoneuvoihin.
TOIMENKUVA
Raivaajasukeltaja
Kuva: Joonas Immonen
Kalkun SA-huutokaupassa tehtiin hyödyllisiä löytöjä.
eroon käytöstä poistetusta materiaalista, Välimäki kertoo.
Huutokaupassa myydystä materiaalista saadaan Välimäen mukaan jopa 450 000–600 000 euroa.
Materiaalin myynnistä saatu voitto käytetään lyhentämättömänä
puolustusvoimien uuden materiaalin hankintaan.
Hyviä löytöjä ja huteja
Raumalta kotoisin oleva Ilpo Sirkki on käynyt Kalkun huutokaupoilla kuutena vuotena. Hän ker-
too, ettei ole vielä tehnyt ostoksia,
mutta aikaisempina vuosina on
mukaan tarttunut esimerkiksi
kuorma-auto sekä työkaluja.
– En yleensä lähde huutamaan
järjettömiä summia mistään, hän
kertoo.
Kyösti Rääpysjärvi puolestaan
on konepajatyöläinen, joka harrastaa vapaa-ajallaan vaunujen rakentelua. Hän huusi itselleen perävaunun 1 300 euron hintaan.
Rääpysjärveä kiinnostaa vaunun
alusta, jonka hän aikoo irroittaa ja
laittaa uusiokäyttöön.
– Minun on varmaan nyt pakko
ostaa myös auto, että saan vaunun
vietyä kotiin, Rääpysjärvi naureskelee.
Teuvo Rantanen on käynyt
huutokaupoilla jo kymmenenä
vuotena. Tällä kertaa hän huusi itselleen kassakaapin, josta hänen
epäonnekseen puuttui avain. Hän
kertoo kuitenkin, ettei ostos harmita häntä, sillä hän on metallialan
yrittäjä ja tietää kuinka vaihtaa
uusi lukko kassakaappiin.
– Onneksi oli sentään ovi auki,
Rantanen naurahtaa.
ruotuväki 40 vuotta sitten
Ongelmia junissa?
ja turvallista matkustaa sotilaan
kanssa” -henkeä.
Ja tässä hieman pureksintaapua: Muutamat varusmiehet ovat
yrittäneet väärentää litteroita tai
matkustaa vanhentuneilla lipuilla.
Väärennystöherrykset jäljentyvät
lipun toiselle puolelle – konduktöörin ei tarvitse kuin kääntää lippu ja käry käy.
Littera eli sotilasmatkalippu
kelpaa vain loma-aikana, joksi se
on kirjoitettu. Jos meno-paluulipusta käytetään ensin paluupuoli,
ei meno-osaa voi enää käyttää.
Väärinkäyttöyrityksissä ei VR
ole ryhtynyt syytetoimiin. Pinnausta yrittävältä sotilaalta on otettu
lippu pois ja asia annettu yksikön
hoidettavaksi.
Tänä kesänä asetetaan suurille
asemapaikoille järjestyspartioita.
Tähän mennessäkin niitä on ollut,
mutta asettamisesta on tällöin sovittu aseman ja paikkakunnalla sijaitsevan varuskunnan kesken.
Nyt on tulossa valtakunnallinen
sopimus.
Järjestyspartiot estävät häiriöitä
tuottavien, lähinnä humalaisten
varusmiesten menon junaan. Näin
ne toimivat ennaltaehkäisijöinä.
Kuva: Ruotuväki
Varusmies! Käyttäydy junassa asiallisesti– edustat kaikkia asetakkisia. Huono käytös pilaa koko porukan maineen. Älä väärinkäytä
lippuja – noudata tarkoin niistä
annettuja säännöksiä!
Siinä VR:n eväät, joiden ojentamiselle antavat siunauksensa liikennetarkastaja Teuvo Palmu, liikenneosaston yleisen jaoston päällikkö Timo Jaakonsalo ja tiedotuspäällikkö Eero Tuurna.
Kun varusmiehet ovat pureksineet eväät, voidaan tiedotuspäällikkö Tuurnan mukaan päästä lähelle tavoitetta, ”On miellyttävää
eteenpäin
Reserviupseerikoulun kasvatti
Joonas Immonen
Everstiluutnantti Vesa Laitonen on
siirtynyt Maasotakoululusta Reserviupseerikurssin johtajaksi Haminan Reserviupseerikouluun.
Sotaväen kurssien jälkeen olen
toiminut Kymen sotilasläänin-, ItäSuomen sotilasläänin- ja Maavoimien esikunnissa sekä Pääesikunnassa, lähinnä operatiivisten tehtävien
parissa. Olen ollut kansainvälisissä
tehtävissä Kosovossa ja viimeisimpänä ennen Reserviupseerikurssin
johtajaksi siirtymistä olin Maasotakoulussa sotataidon ja kouluttamisen opettajaryhmän johtajana.
Esikuntatöissä olen nähnyt miten
eri puolustusvoimien kokonaisuudet liittyvät toisiinsa. Erityisesti palvelus Pääesikunnan operatiivisella
osastolla laajensi osaamistani.
Viimeisin tehtävä Maasotakoulun opettajaryhmän johtajana oli
erittäin hyödyllinen uutta tehtävää-
ni ajattellen. Siellä opin tuntemaan
Maasotakoulun esikunnan ja muiden sen osien roolit.
Haminan reserviupseerikouluun
siirtyminen on tuntunut kuin kotiin
paluulta. Odotan että pystyn tehtävissäni konkreetisesti vaikuttamaan
reserviupseeri-koulutukseen ja kasvastukseen.
Olen jalkaväkimiehenä huomannut sen, että yksinkertaiset ratkaisut
ovat usein parhaita. Tavoitteeni on
että, Reserviupseerikoululla hallitaan perusasiat hyvin jatkossakin.
Minulle on ollut peruskoulusta
asti selvää, että haluan puolustusvoimiin töihin upseeriksi. Voisi sanoa että tämä on kutsumusammattini.
Kuva: puolustusvoimat
Kadettikoulusta valmistuttuani hakeuduin Haminan Reserviupseerikouluun kouluttajaksi. Ensimmäiset 10 vuotta puolustusvoimissa olin siellä erilaisissa
tehtävissä. Reserviupseerikoulu oli
nuorelle upseerille hyvä paikka kasvaa sotilasammatissa. Siellä vallitseva niin sanottu RUK-henki, jätti minuun jälkensä. Siinä palvelushommat hoidetaan tinkimättömästi,
mutta pieni pilke silmäkulmassa.
PALVELUSPAIKKA
ASUINPAIKKA
Lohja
Sama kalusto, uusi käyttötarkoitus
Millogin jälkikäsittelypäällikkö
Heikki Välimäen mukaan kauppa
käy joka vuosi hyvin vilkkaasti ja
lähes kaikelle kalustolle löytyy ostaja.
– Mukana on paljon ammattiostajia, jotka osaavat hyödyntää ostamaansa kalustoa esimerkiksi
purkamalla sen osiksi ja myymällä
eteenpäin.
Myös tavalliset tallaajat käyvät
Välimäen mukaan ostamassa esimerkiksi peräkärryjä, vesisäiliöitä
ja kenttäkeittimiä.
– Huutokauppa on puolustusvoimille, järjestelykustannuksista huolimatta edullinen tapa päästä
IKÄ
22
NIMI JA SOTILASARVO
Pyry Patinen, upseerikokelas
Reseviupseerikurssi on ollut lähellä
tuoreen kurssinjohtaja everstiluutnantti Vesa Laitosen sydäntä jo kauan.
KOULUTUS
Liikunnanohjaaja
JOTAIN MUUTA, MITÄ?
"Raivaajasukeltajakurssi avaa monia
ovia työelämässä – muun muassa
puolustusvoimiin ja palokuntaan."
Rannikkoprikaati,
Upinniemi
Raivaajasukeltaja
palvelee veden alla
Mika M. Niskanen
Painoton tila, jossa kaikki muu
häviää. Hetki, jolloin keskittyy
ainoastaan, siihen mitä juuri nyt
tapahtuu.
Rannikkoprikaatin raivaajasukeltajakurssin upseerikokelas
Pyry Patisen silmät loistavat hänen puhuessaan sukeltamisesta.
– Maan päällä on paljon kaikkea hälinää. Vedessä, ainoat äänet jotka kuuluvat ovat muut oppilaat ja se, kun puhaltaa ilmaa
ulos ja saa ilmaa keuhkoihin.
Patinen aloitti varusmiespalveluksensa Upinniemessä jo viime kesänä. Reserviupseerikurssin aikana mies sai kuitenkin paikan raivaajasukeltajakurssilta.
Palvelus keskeytyi ja jatkui tämän vuoden helmikuun lopulla
raivaajasukelluskurssilla.
Raivaajasukeltaja on Miinantorjuntaisteluosaston sotilas, joka
koulutetaan merimiinojen ja muiden räjähteiden etsintä- ja raivaustehtäviin. Puolustusvoimien sukeltajakoulutuksessa koulutetaan
vuorovuosittain raivaajasukeltajia ja taistelusukeltajia.
Yhteen
puolustusvoimien
haastavimmista koulutuksista
otetaan vuosittain ainoastaan yksi saapumiserä tammikuussa.
Palvelus alkaa peruskoulutuskaudella, josta siirrytään sukeltajakoulutukseen.
– Raivaajasukeltajilta vaaditaan rauhallisuutta, määrätietoisuutta, hyvää fyysistä kuntoa ja
psyykkistä tasapainoa, Patinen
kertoo.
Harjoittelua päivittäin
Patisella on sukeltajakurssia takanaan nyt kaksi kuukautta.
Koulutus on ollut hektistä – löysiä päiviä ei ole.
– Koko ajan on tekemistä ja
koulutus on todella nousujohteista. Fyysisesti tämä on aika
kuormittavaa.
Patinen kertoo harrastaneensa suunnistamista ja uintia. Etenkin jälkimmäisestä on ollut koulutuksessa uskomatonta hyötyä.
Sukeltajien päivät käynnistyvät aamuliikunnalla, josta siirrytään aamupalan kautta oppitunneille. Lounaan jälkeen on vuorossa liikuntaa ja allaskoulutusta
päivälliseen asti. Illat kuluvat oppikirjoja lukiessa, sillä kokeita on
joka viikko.
Tähän mennessä sukeltamista
on harjoiteltu uimahallissa päivittäin 2–4 tuntia. Ensimmäiset
kaksi viikkoa vedessä harjoiteltiin perusvälineiden, kuten maskin ja räpylöiden käyttöä. Tämän
jälkeen sukelluslaitteet otettiin
mukaan koulutukseen.
Sukelluskoulutuksen määrä tulee kasvamaan mitä pidemmälle
kurssi etenee. Lähiaikoina edessä
on avovesileiri, jossa sukeltamista
harjoitellaan Itämeressä.
– Uimahallissa näkyvyys vedessä on hyvä, mutta Itämeressä näkee hyvin lyhyen matkan eteensä.
Haasteita jokaisena päivänä
Patinen kertoo saaneensa koulutuksesta tähän mennessä luottamusta itseensä – jokaisesta haasteesta on mahdollista selvitä.
– Joka päivä on voinut haastaa
itsensä ja oppinut, että kykenee
moniin asioihin, vaikkei välttämättä uskoisi pystyvänsä, Patinen sanoo.
Tämän lisäksi Patinen kehuu
kurssin yhteishenkeä. Ryhmässä
on yhteensä 18 oppilasta, joista
kymmenen on varusmiehiä ja
kahdeksan täydennyskoulutettavia henkilökunnan jäseniä.
Patisella on palvelusta jäljellä
vielä noin kahdeksan kuukautta.
Loppupalveluksen aikana taitoja sukeltamisessa ja raivaamisessa syvennetään.
– Odotan, että pääsen kokemaan uusia haasteita ja mieleenpainuvia hetkiä.
12
kentällä
ruotuväki 10/2015
Sotilaspoliisiveneet valvovat rannikolla
Puolustusvoimat on hankkinut uusia sotilaspoliisiveneitä.
Veneitä käytetään puolustusvoimien hallussa olevien saarten valvontaan.
Jussi Vainikka
sopivan koulutuksen jälkeen varusmiehetkin voisi näitä operoida.
Esimerkiksi merivoimissa on varusmiehiä veneenkuljettajina, jotka koulutetaan tätäkin vaativampien veneiden ajamiseen, Hukki
sanoo.
Puolustusvoimat on hankkinut uusia veneitä rannikolla toimivien
sotilaspoliisijoukkojen käyttöön.
Kolme kappaletta tilattuja veneitä
toimitettiin viime vuoden lopulla
ja saatiin valmiiksi kuluvan vuoden alkupuolella.
– Yksi vene on vielä tänä vuonna tulossa ja tulevaisuudessa on
optioiden myötä mahdollisesti tulossa muutama lisää, insinöörikapteeniluutnantti Kalle Hukki Järjestelmäkeskuksen merijärjestelmäosastolta kertoo.
– Veneen rungon pituus on 6,8
metriä, ja kun kyseessä on perämoottorivene, niin koko pituus on
7,5 metriä. Leveys on 2,5 metriä.
Veneet hankittiin Virosta
Hukki vertaa uusia sotilaspoliisiveneitä poliisiautoon. Hänen mukaansa vene eroaa tavallisesta
moottoriveneestä kuten poliisiauto poikkeaa tavallisesta pakettiautosta.
– Kyseessä on oikeastaan ihan
normaali moottorivene, mikä on
varustettu tavallisesta moottoriveneestä poiketen sotilaspoliisi-tekstillä ja erilaisilla hälytysvaloilla. Siinä on erilaisia viestivälineitä, kuten esimerkiksi Virve-radio, Hukki
täsmentää.
Alumiinirunkoiset veneet on
tehty Virossa Alunaut Oy:n toimesta. Hukin mukaan yhteistyö
virolaisfirman kanssa on mennyt
hyvin.
– Veneet ostettiin tarjouskilpailun kautta, ja virolaiset olivat itseasiassa ainoita, jotka sitä meille
tarjosivat, Hukki kertoo.
Kuudelle hengelle rekisteröityjä sotilaspoliisiveneitä vauhdittaa
Suzukin 150-hevosvoimainen perämoottori. Veneet kulkevat yli 30
solmun vauhtia, ja niiden syväys
on 0,4 metriä. Syväyksellä tarkoitetaan aluksen vesilinjan ja rungon
alimpien osien etäisyyttä.
Veneitä sekä meri- että maavoimien käyttöön
Kuva: Alunaut Oy
Sotilaspoliisiveneitä on toimitettu
Maasotakoululle, Kaartin jääkärirykmentille sekä Rannikkolaivastolle. Veneitä käytetään puolustusvoimien hallussa olevien saarten
valvontaan.
– En usko, että käyttö maa- ja
merivoimien joukko-osastoissa
poikkeaa suuresti toisistaan. Olosuhteet ovat toki hieman erilaiset
riippuen joukkojen ja valvottavien
kohteiden sijainnista. Osa merellä
sijaitsevista kohteista sijaitsee kuitenkin maavoimien joukko-osastojen tontilla, minkä vuoksi veneitä hankitaan myös niille, Hukki toteaa.
Veneet tulevat olemaan pääasiassa kantahenkilökunnan käytössä. Hukki pitää kuitenkin mahdollisena myös sitä, että veneitä ajaisivat varusmiehet, sillä niiden koko ja koneteho ovat melko pieniä.
– Sinänsä ei ole estettä, etteikö
huomio!
Uudet sotilaspoliisiveneet otetaan
käyttöön kesän aikana. Kuvassa vene
odottamassa toimitusta valmistusmaasta Virosta.
verkossa
Tubettajan välivuosi varusmiespalveluksessa
Kalle Toivonen
Lähetä meille osoitteeseen [email protected] oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon.
Osalle palvelustovereista tuttu
naama
Kuva: Tommi Selander
Kuva: Ville Bröijer
Kevätsiivouspalveluksen aika?
Pöydän toisella puolella lattea siemailee tuiki tavallisen näköinen
nuori mies. Farkut ja huppari, puolustusvoimien lyhentämä hiusmalli. Ja sitä Tuomo Kaski on, tavallinen ja varsin miellyttävä nuorukainen. Ehkä juuri siksi hänen
MrTuomo-nimeä kantavalla Youtube-kanavalla, jonne hän lataa
Youtube-videoita päivittäisestä
elämästään, on noin 140 000 tilaajaa.
Videoissaan Kaski eli MrTuomo
muun muassa kertoo päivästään,
pelaa videopelejä tai, kuten kaikkein suosituimmissa latauksissaan,
osallistuu syömishaasteisiin.
– Videot ovat helposti lähestyttäviä. Niillä voi näyttää hyvin
konkreettisesti kaikkia arkipäivän
kommelluksia ja siten naurattaa
ihmisiä helposti, Kaski mietiskelee
hymynkareen kera.
– Kaverit ovat sanoneet, että minun pitäisi ryhtyä stand up -koomikoksi.
MrTuomon stand up -uraa ei todisteta ainakaan vielä ennen joulukuuta, sillä siihen asti hän viettää aikaansa valtion leivissä, Kainuun prikaatissa Kajaanissa, jossa
varmasti kiinnostaa, millaista täällä oikeasti on. Mutta puolustusvoimien alueella kuvattuja videoita ei
ilman luvan hakemista julkaista,
Kaski toteaa.
Muutaman päivän lomaa palveluksesta Helsingissä viettävä MrTuomo käyttää
tilaisuuden videoida hyödykseen.
hän kouluttautuu huoltokomppanian alikersantiksi.
– Ajattelin, että pakkohan se on
yrittää hommata nappuloita, kun
kerran intissä on. Lisäksi siviilissä
opiskeltu kokin pätevyys on avuksi tässä hommassa, Kaski kertoo.
Päivittäinen kuvaaminen on nyt
mahdotonta
Varusmiespalveluksen suorittaminen on kuitenkin luonnollisesti
tullut Youtube-harrastuksen tilalle, ainakin hetkeksi.
– Lomille tullessaan on ollut
useimmiten niin väsynyt, varsinkin
kun on laiminlyönyt kuntonsa ylläpitoa viimeiset noin 4–5 vuotta,
Kaski torailee.
Kaski on kuitenkin kuvannut
varusmiespalveluksessa vapaaajallaan jonkin verran uusia videoita, joita ei ole nettiin ainakaan
vielä ilmestynyt.
– On ollut hauskaa ja katsojia
Ja toden totta, MrTuomon tahti
tuntuu hetkellisesti hiipuneen. Hänen kanavansa lähemmäs 400:sta
latauksesta vain kolme on päivätty tälle vuodelle.
Mutta hiljaiselon aikanakaan fanit eivät ole unohtaneet MrTuomoa. Vaikka kohderyhmän ikähaarukka on tubettajille tyypillinen 12–16 vuotta, hänen katsojakuntansa vakaa pohja lepää hieman vanhemman ikäryhmän harteilla.
– Olen tehnyt videoita jo vuodesta 2006 ja aloitin videopäiväkirjankin pitämisen jo vuonna
2011. Olen siis ensimmäisiä suomalaisia Youtubessa, joten osa katsojistani on vanhoja faneja, jotka
ovat ikään kuin varttuneet kanssani, Kaski pohdiskelee.
– Yllätyksekseni osa jengistä
tunnistaa kasvoni kasarmilla.
13
vapaalla
ruotuväki 10/2015
Kuva: Sofia Korhonern
– On harmi, ettei Suomessa ole koskaan julkaistu postimerkkiä, jossa olisi sotalaivan kuvaa. Olemme jotenkin liian vaatimattomia, toteaa kommodori evp. Kai Varsio.
Postimerkkeilevä merimies
Vuonna 2010 eläkkeelle siirtynyt kommodori Kai Varsio on kerännyt yhteensä 3 500 postimerkkiä.
Joonas Koivisto
tupavisa
1. Mikä on Viron puolustusvoimien
rauhanaikainen vahvuus?
2. Millä vuosikymmenellä jaettiin
ensimmäiset suomalaiset baretit?
3. Kuinka monta joukko-osastoa maavoimiin kuuluu?
4. Mistä asti veteraanipäivää on vietetty?
5. Mikä on puolustusvoimauudistuksen tarkoitus?
6. Missä sijaitsee Ilmasotakoulu?
7. Kuinka pitkä on Venäjän armeijan
palvelusaika?
8. Minä vuonna Ruotuväki ilmestyi
ensimmäisen kerran?
9. Missä sijaitsee Suomen pohjoisin
varuskunta?
10. Mikä alus on kuvassa?
vastaukset
kanssa siihen tulokseen, että hienoja merkkejä olisi kiva säästää.
Pian ystävät ja sukulaiset alkoivat
lahjoittamaan merkkejä ja niitä
kertyi.
Sattuman kautta
Kuva: Lisa Hentunen
Aulassa on vastassa pitkä mies, jolle merivoimat ja keräilyharrastus
ovat lähellä sydäntä. Vaikka vuonna 2010 eläkkeelle siirtynyt kommodori evp. Kai Varsio myöntää
itsekkin postimerkkien keräilyn
olevan hieman tylsältä kuulostava
harrastus, on hän saattanut saavuttaa jotain erityistä sen saralla. Hän
uskoo keränneensä kaikki moottoroiduista sotalaivoista kuvatut
merkit.
Ura upseerina suomenlinnassa
syntyneelle Varsiolle selkeni varusmiespalveluksen aikana.
– Intti oli mukavaa. Olin palveluksessa merivoimissa ja pääsin
olemaan aika paljon merillä. Myös
merisotakoulu, eli reserviupseerikurssi oli mukava kokemus. Voin
suositella palvelusta ja työuraa
merivoimissa kaikille. Hetkeäkään
en sitä valintaa katunut.
Uravalintaa vaikutti myös se, että Varsion isä oli upseeri, yksi veljistä juuri kadettina ja toinen veli
merikapteenina siviilialuksilla.
Upseerin ura huipentui, kun
Varsio siirtyi Merisotakoulun johtajan pestistä puolutusasiamieheksi Lontooseen. Tästä virasta Varsio
jäi eläkkeelle virallisesti 1. tammikuuta 2010.
Varsio ei keräillyt postimerkkejä lapsena, kuten useimmat keräilijät. Kiinnostus harrastukseen
lähti, kun hänen ja vaimonsa ensimmäiseen yhteiseen kotiin tuli
paljon postia. Varsio tuli vaimonsa
Kerran nuorena luutnanttina Varsio bongasi merkkejä järjestellessään kuvan sotalaivasta.
– Mietin siinä, että merimiehenä ja -sotilaana pitäisi varmaan tietää, mikä tuo alus on. Parin kuukauden sisällä ilmaantui toinen ja
aloin kiinnostumaan merkeistä
enemmän.
Kai Varsio Maanpuolustuskorkeakoulun vuosipäivänä 2005.
Aluksilla joutui olemaan pitkiä
aikoja poissa kotoa. Varsio toimi
muun muassa eri alusten komentajana ja vietti monia vuorokausia
merellä. Silti hän ei pitänyt merkkejä aluksilla mukana tai keskittynyt niihin merillä.
– Jos koulutuspurhejdukset
suuntautuivat ulkomaille, kävin
paikallisissa postimerkkiliikkeissä.
Soitin etukäteen liikkeisiin ja kerroin, että kiinnittyisimme maihin
jonain tiettynä päivänä ja olisi esimerkiksi puoli tuntia aikaa käydä
liikkeessä. Näin ollen liikkeet kaivoivat laivojen kuvia sisältäneet
postimerkit jo valmiiksi esille.
Näin piti toimia varsinkin ennen
internetin kehitystä.
Ensimmäinen postimerkki, jossa on kuvattu sota-laivaa julkais-
tiin 1800-luvun lopulla Chiputissa, Ranskassa Afrikan sarven alueella. Se oli Aviisoksi kutsuttu
ranskalainen tykkivene. Merkki
oli aika harvinainen ja kallis. Lopulta Varsio sai sen kuitenkin käsiinsä.
– Yhtäkkiä merkki ilmestyi huutokauppaan johonkin päin maailmaa. En siitä nyt omaisuuksia
maksanut, mutta ehkä noin 500
euroa, joka tuntuu paljolta yhdestä merkistä.
Keväällä Varsio aikoo väitellä
sotatieteiden tohtoriksi käyttäen
postimerkkikokoelmaansa apunaan, joten harrastus on osana
myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
1. Noin 3800, 2. 1960-luvulla, 3. 9, 4. Vuodesta 1987 lähtien Lapin sodan päätyttyä, 5.
Sopeuttaa organisaatio ja henkilöstö käytettävissä olevaan rahoitukseen, 6. Tikkakoskella, 7. 42
kuukautta, 8. 1962, 9. Sodankylässä, 10. Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva
14
vapaalla
elokuvat
ruotuväki 10/2015
kirja
Spy – vakoojan asussa
Ohjaus Paul Feig Pääosissa Melissa McCarthy,
Jason Statham, Jude Law, Rose Byrne Ensi-ilta
5.6.
mintaan tottumaton toimistotyöntekijä, joka on innoissaan
mahdollisuudesta päästä keskelle toimintaa.
Spy – Vakoojan asussa on innokas hyväntuulenkomedia, josta ei nopeita ja yllättäviä juonenkäänteitä puutu. Hauskoista
ja aurinkoisista piirteistään huolimatta komediassa kohdataan
myös kuolemaa, joka ohitetaan
kuitenkin nopeasti. Tärkeintä
on se, että hyvikset voittavat pahikset.
Välillä on vaikea tietää, kenen puolella kukin on. Selkeä
erottelu hyviin ja pahoihin ei
elokuvan agenttien maailmassa
toimi aina.
Aappo Jutila
Love is Strange
Helena Pilke vietti lukemattomia tunteja Suomalaisen kirjallisuuden seuran kahden hyllykilometrin keskellä tutkimassa veteraanien tarinoita.
Korsuissakin oli kulttuuria
Ohjaus Ira Sachs Pääosissa John Lithgow, Alfred
Molina, Marisa Tomei Ensi-ilta 9.5.
Ben (John Lithgow) ja George
(Alfred Molina) sanovat toisilleen tahdon ja siunaavat 40 vuoden yhteiselonsa. Aurinko paistaa, juhlat onnistuvat ja päivä on
pariskunnan elämän onnellisin.
Käy kuitenkin köpelösti, kun
katolinen koulu, jossa George
opettaa musiikkia, päättää antaa
liiton takia tälle potkut. Pariskunta joutuu myymään asuntonsa ja päätyy majailemaan sukulaisten ja ystävien nurkkiin
toisista erilleen.
Rakkaus on kummaa ja niin
on omalla tavallaan myös Love
is strange. Elokuva voi tuntua
hitaudessaan tylsältä. Tosiasiassa kyseessä on kuitenkin lämminhenkinen ja hyvin kaunis
kuvaus rakkaudesta, läheisyydestä ja ihmissuhteista.
Kauneus syntyy osittain hitaista kohtauksista, joissa oppilas soittaa minuuttikaupalla pianoa Georgen kirjoittaessa mielessään kirjettä jossa teini-ikäinen poika nyyhkyttää tavatto-
Kuva: Ville Bröijer
Vaatimaton CIA-analyytikko
Susan Cooper (Melissa McCarthy) joutuu lähtemään Eurooppaan tositoimiin, kun rikollisliiga on saanut selville muiden
CIA-agenttien henkilöllisyydet
Spy – Vakoojan asussa on hauska toimintakomedia, jonka
vauhdikkaat juonenkäänteet
kuluvat komedialle tyypillisellä
häselöinnillä.
Yhdysvaltalaisen Paul Feigin
ohjaama komediapläjäys ilahduttaa ja vihastuttaa katsojaa.
Aika-ajoin hissukan konttorirotan ajatuskulku on ärsyttävän
hidasta ja Cooper möläyttelee
asiota kuin pikkulapsi. Joissakin
komedioissa tällaisia hetkiä on
huomattavasti enemmän.
Melissa McCarthyn näyttelijänkyvyt yllättävät. Hän joutuu
elokuvan edetessä näyttelemään naista joka on CIA-analyytikko, mutta omaksuu useita
peiterooleja. On ihanaa huomata, kuinka peiteroolinkin takaa
pilkahtelee vähän höperö ja toi-
man pitkän ajan yksinään porraskäytävässä.
Ja entäpä elokuvan kuvaus ja
symboliikka? Kylmät väreet valtaavat käsivarren, kun katolinen
pappi poistuu pimeään nurkkaan ja seuraavassa kuvassa
katse kiinnittyy aurinkoon, joka
loistaa Georgen hymyilevän
naaman takana.
Veteraaninäyttelijät Litgow ja
Molina vievät upeilla suorituksillaan elokuvan tavanomaisen
tavaran -luokasta jopa taianomaiselle tasolle.
Love is strange on Kansallisen audiovisuaalisen Kuukauden elokuva ja se on nähtävissä
ainoastaan ilman tekstityksiä
elokuvateatteri Orionissa Helsingissä.
Mika M. Niskanen
Helena Pilkkeen ja Olli Kleemolan
kirjoittama Elämää juoksuhaudoissa kertoo korsukulttuurista eli
sotilaiden erilaisista vapaa-ajanviettotavoista asemasodan aikana.
Vuoteen 1942 mennessä Suomen
nopea eteneminen jatkosodassa oli
pysähtynyt. Joukot kaivautuivat
Karjalan kunnaille asemiin, joista
osa piti jopa kahden ja puolen vuoden ajan.
Sotilaat viettivät aikaansa kuukausia samassa korsussa samojen
toverien kanssa. Sotatoimet olivat
vähäisiä. Oli ikävä kotiin ja pula
mielekkäästä tekemisestä. Näissä
olosuhteissa korsukulttuuri syntyi.
– Kun on kurjaa, sitä pitää yrittää
sietää kaikin keinoin, Pilke tiivistää.
Runsasta vapaa-aikaa sekä tapettiin, että käytettiin hyödyksi.
Asemasodan aikana muun muassa
opiskeltiin, viljeltiin maata ja nikkaroitiin tarvekaluja kotirintamalle. Alakulttuurina juotiin muurahaispesässä keitettyä kiljua ja pelattiin silloin paheksuttua korttia.
Valistusupseerit yrittivät ohjailla
miesten vapaa-ajanviettotapoja
tuotteliaaseen ja hyödylliseen suuntaan, mutta usein heikoin tuloksin.
– Yksi kiinnostavimmista huomioista kirjaa tehdessäni oli, miten
kaikesta huolimatta miesten keskuudessa versoi sellainen villi ja
luontainen kulttuuri, Pilke kertoo.
Veteraanien omien
kokemuksien pohjalta
Pilke on aikaisemmin kirjoittanut
kirjan Julkaiseminen kielletty, jossa pureudutaan Tiedotuskomppanioiden miehiin jatkosodan aikana.
Innoitus tähän uuteen kirjaan tuli
Pilkkeen mukaan vanhasta aiheesta, mutta kierteen kautta.
– Päätin Tiedotuskomppanioiden innoittamana tutkia valistusupseereita, mutta aihe ei tuntunut
kovin kiinnostavalta. Sitä kautta
löytyi kuitenkin tämä inhimillinen
näkökulma, se miten rintamamiehet kaiken käytännössä kokivat,
Pilke kertoo.
Tiedotuskomppanioita ja valistusupseereita koskeva aineisto löytyy puolustusvoimien virallisista arkistoista. Elämää juoksuhaudoissa
perustuu taas Suomalaisen kirjallisuuden seuran keräämiin veteraanien omiin kokemuksiin ja tarinoihin.
”Kun on kurjaa, sitä
pitää yrittää sietää
kaikin keinoin.”
Vuonna 1973 kerättiin yli 12 000
kirjoitetun liuskan ja 30 tunnin tallenteen verran veteraanien tarinoita jatkosodan aikaisesta korsukulttuurista ja vapaa-ajan vietosta.
– Kuten kaikessa tutkimustyössä,
haastavinta oli sen hahmottaminen,
mikä on relevanttia kokonaisuudelle. Ettei vain yleistä muutamassa tarinassa esiintyvää yksittäistapausta, Pilke pohtii.
Pilkkeen mukaan laajasta tutkimustyöstä ja aineiston pohjalta ai-
kaisemmin julkaistuista tutkimuksista huolimatta on raapaistu vasta
pintaa.
– Niissä tarinoissa on loputtomasti tutkittavaa.
Ihmisyys kulkee läpi tarinan
Elämää juoksuhaudoissa eroaa
Pilkkeen mukaan muista samaan
aineistoon perustuvista julkaisuista yhtenäisyytensä vuoksi.
– Esimerkiksi 70-luvulla Otavan
julkaisemassa kokoelmassa veteraanien tarinoita oli vain laitettu
perä perän jälkeen, Pilke kertoo.
– Me halusimme mennä syvemmälle, etsiä yhtenäisen tarinan
kaikkien eri kertomuksien taustalla. Siellä on sellainen inhimillisyyden juonne, mikä kulkee läpi kaikkien kertomusten.
Elämää juoksuhaudoissa etsii ja
löytää ihmisyyden sodan melskeiden keskeltä. Se tuo värin ajan haalistamaan, mustavalkoiseen sodan
kuvaan.
Kalle Toivonen
konsolipelit
Bloodborne
PS4
From Software
Japanilaisen From Softwaren uusimmassa kolmannen persoonan
pelissä pelaaja saa taas seikkailla
synkissä olosuhteissa. Päähenkilön
tehtävänä on etsiä lääke kaupunkia
vaivaavaan kuolettavaan tautiin, joka saa kaupungin asukkaat vaeltamaan kaduilla karmivina hirviöinä.
Pelin aluksi pelaaja saa itse luoda hahmon, jolla hän taistelee kirotussa kaupungissa. Peli ei ehkä
sovi aloittelijalle, sillä sen juoni
avautuu todella hitaasti. Juoni ei
kuitenkaan välttämättä ole keskiössä, kun pelaaja voi keskittyä
taistelutaitojen kehittämiseen ja
veren vuodattamiseen.
Bloodborne vaatii pelaajalta
tiukkaa keskittymistä ja nopeaa
reagointia, sillä hyökkäys on paras
puolustus karmivia hirviöitä vastaan taistellessa. Hirviöiden tuhoaminen vaatii paljon harjoittelua, sillä suurin osa käytettävistä
aseita on lähitaisteluaseita. Lisäksi
löytyy alkukantaisia tuliaseita, joiden käyttäminen vaatii vielä
enemmän harjoittelua, jotta osumatarkkuus lisääntyy.
Grafiikaltaan vaikuttavan pelin
on monta kertaa sanottu palaavan
From Softwaren kehittämien
Souls-pelien juurille. Pelimaailma
on vakuuttava kokonaisuus, joka
on saanut vaikutteita niin 1800-luvun Lontoosta kuin villistä lännestä. Maailmaan on piilotettu salaisia polkuja ja oikoreittejä, joiden
avaaminen vaatii taisteluista selviämistä.
Assassins´s Creed
Chronicles China
XBox One, PS4, PC
Ubisoft
Vaikka pelaisi Bloodbornen
päätarinan loppuun saakka, voi peliin palata myöhemminkin. Chalice Dungeons -luolastoiden satunnaisesti luodut alueet muuttuvat sitä vaarallisemmiksi mitä syvemmälle karmiviin tunneleihen uskaltautuu.
Pitkät latausajat eivät kannusta
kuolemaan. Pelaajan täytyy pysyä
valppaana ja olla kokoajan valmiina hyökkäämään.
Aappo Jutila
Chronicles pelien julkistaminen
Assassin's Creed nimen alle oli yllätys, sillä kyse lienee oheistuotteista sarjan isoille julkaisuille.
Sarjan edellinen lippulaiva, Unity oli kiireisen kehitystyön takia
täynnä karmivia virheitä. Tämä sai
pelisarjan fanit kritisoimaan tiheää julkaisutahtia.
Tutusta laajasta pelimaailmasta
ja kolmannen persoonan toiminnasta on siirrytty viime aikoina
suosiota saaneeseen osittain kolmiulotteiseen tasoloikan ja hiiviskelyn sekoitukseen. Eteneminen
tapahtuu pääosin sivuttain, mutta
välillä liikutaan myös syvyyssuunnassa.
Kaksiulotteisuus tukeekin hiiviskelyä, joka toimii huomattavasti
sarjan isoja pelejä paremmin. Ympäristössä on monenlaista piiloa ja
piiloutuminen on simppeliä. Pelaajalle annetaan hyvät työkalut tilanteista huomaamattomasti selviämiseen, mutta se vaatii kärsivällisyyttä.Taistelu on sivuosassa, sillä se on
jo helpoimmalla vaikeustasolla lähes mahdotonta useampaa kuin
yhtä vihollista vastaan kerralla.
Pelin ympäristöksi on valikoitunut 1500-luvun Kiina. Sen nätti,
piirrosmainen tyyli, on miellyttävää katseltavaa.
Valitettavasti nätin grafiikan
vastapainona pelin äänipuoli vaikuttaa halvalta. Päähahmo Shao
Jun kuiskailee kaikki replikkinsä
ja pääsarjan vanhemmista peleistä
tuttu Ezio, joka ilmestyy välillä
kouluttamaan Junia on B-luokan
versio alkuperäisestä. Kuiskailun
voisi kuvitella sopivan salamyhkäiseen tunnelmaan, mutta se on
lähinnä kiusallista ja väkinäistä.
Chronicles -konseptissa on potentiaalia, mutta ensimmäistä osaa
vaivaa omaperäisyyden puute, liika pelillinen toistuvuus ja halpa
ääninäyttely. Tämän takia peli on
suhteellisen hajuton ja mauton.
Joonas Koivisto
15
VAPAALLA
ruotuväki 10/2015
VISIT FINLAND
Oulu
Miksi: Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki on
Nähtävyydet: Torinranta Kauppahalleineen ja
kesäisin viihtyisä patioineen ja useine tapahtumineen, joista mainittakoon Ilmakitaransoiton maailmanmestaruuskilpailu ja Qstock.
Toripolliisi-patsaineen, Hietasaaren alue, Nallikari
ja tiedekeskus Tietomaa.
Parasta: Kävelykatu Rotuaari sekä Torinranta ja
Ainolan puisto.
Ruoka: Tutustu etenkin perinteiseen lohisoppaan,
jota saa Kauppahallista. Eksoottisemmalle kulinaristille suositellaan ravintola Sokeri-Jussin rössypottuja. Yksi vaihtoehto on ostaa eväät ja mennä
nuotion ääreen piknikille Ainolan puistoon tai
Nallikarin uimarannalle.
Mitä tehdä päivän aikana: Vuokraa aamulla polkupyörä ja käy nappaamassa selfie Toripolliisi-patsaan kanssa. Kiertele Kauppahallissa sekä torin alueen vanhoissa aitoissa. Jatka matkaasi kävelykatua
pitkin Rotuaarille ja sen useille patioille. Suuntaa
seuraavaksi Ainolan puistoon ja piipahda tiedekeskus Tietomaassa. Pyöräile Merikosken patosillan
yli Tuiraan ja edelleen Nallikarin rannalle, jossa voit
kokeilla leijasurffausta. Palaa pyöräillen takaisin
keskustaan idyllistä reittiä siltojen yli ja saarten
läpi. Jatka iltaa Torinrannassa ja Rotuaarilla.
Viikonloppu vieraassa, suomalaisessa kaupungissa
VISIT FINLAND/KRISTA KELTANEN
Turku
Miksi: Kaupungissa on eurooppalainen tunnelma – jos haluaa tehdä
pienen ulkomaanmatkan Suomen sisällä, kannattaa matkustaa maamme
ikiomaan Pariisiin.
Parasta: Aurajoki ja sen rantakadut.
Joen varrella kuljeskellessa törmää
moniin kahviloihin, baareihin, ravintoloihin ja museoihin. Kaupungista
löytyy paljon piilotettuja ja hauskoja
yksityiskohtia.
Ruoka: Turkuun on perustettu viime aikoina monia pieniä ja
laadukkaita ravintoloita. Tarjolla
on muun muassa lähi-, luomu- ja
eurooppalais-suomalaista-ruokaa.
Nähtävyydet: Museolaiva Suomen
Joutsen, merikeskus Forum Marinum,
Kakolanmäen vankilan alue ja kulttuurikeskus Logomo.
Mitä tehdä päivän aikana: Piipahda aluksi tutustumassa Kakolanmäen
vankilan alueeseen. Jatka matkaasi
museolaiva Suomen Joutsenelle ja merikeskus Forum Marinumiin. Ylitä joki
muutamaan otteeseen Föri-lautalla.
Suuntaa tämän jälkeen kiipeilemään
Flowparkiin ja pulahda uimaan Jukuparkissa. Illan hämärtyessä kulje Aurajoen rantabulevardilla ja nauti drinkki
joko jokilaivalla tai rantakadulla.
Turun eurooppalaiseen ilmapiiriin
vai Tampereelle mutustamaan
mustaa makkaraa? Ruotuväki
selvitti, mihin kaupunkiin varusmiehen kannattaisi matkustaa lomailun merkeissä viikonloppuvapaiden aikana Suomessa ja miksi.
Suomen virallisen valtakunnallisen matkailun yksikön Visit
Finlandin – erityisalueena ulkomailta Suomeen suuntautuvan
matkailun edistäminen – kehityspäällikkö Terhi Hookin mukaan
parhaat kohteet varusmiehelle
ovat satunnaisessa järjestyksessä:
Tampere, Turku, Helsinki ja Oulu.
– On kyllä todella hankala päättää tiettyjä kaupunkeja, koska
Suomessa on niin monta hienoa
paikkaa, Hook pohtii.
Hänen mukaansa oman maan
helmet tulee tuntea jo senkin
takia, että voi verrata niitä ulkomaisiin kaupunkeihin.
– Suomessa matkustaminen ja
lomailu on enemmän kokemusten
saamista, kuten Aurajoen rannalla
käveleminen. Meillä ei ole samalla tavalla maailmanlaajuisessa
vertailussa pärjääviä merkittäviä
historiallisia kohteita, kuten ulkomailla, Hook sanoo.
– Suomesta löytyy kuitenkin
ihan samanlaista meininkiä.
Vinkkejä kysyttiin Hookin lisäksi kaupunkien matkailuneuvojilta.
Tampere
Miksi: Kaupunki soveltuu hyvin
budjettimatkustamiseen. Etenkin
varusmiesten ikäisille alueella on
paljon tapahtumia ja tarjontaa. Kesäisin rutkasti festivaaleja.
Parasta: Oma alueellinen tunnelmansa ja kaupungin läpi kulkeva
Tammerkoski, joka on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista.
Ruoka: Musta makkara Pohjoismaiden suurimmasta kauppahallista.
VISIT FINLAND/KRISTA KELTANEN
Teksti: Mika Niskanen
Taitto: Sofia Korhonen
VISIT FINLAND/JUSSI HELLSTEN
Helsinki
Miksi: Kaikista Suomen kaupungeista urbaanein,
jossa tarjonta on maamme laajinta. Eri kaupunginosissa on erilainen tunnelma – Kalliossa pääsee
haistelemaan paikallisten elämää, kun taas Punavuoressa voi ihastella arkkitehtuuria.
Parasta: Monipuolisuus ja kauniit saaret, kuten
Suomenlinna ja Pihlajasaari.
Ruoka: Street Food -katuravintolat, joita löytyy
kiinteistä kivijalkatiloista tai liikkuvina vaunuina
muun muassa Rautatieasemalta ja Kalasatamasta.
Keskiviikkoisin Kasarmitorilla järjestetään Street
Food Carnival.
Nähtävyydet: Stadionintorni, Suomenlinna,
Olympiastadion, Linnanmäki, Kiasma ja Senaatintorin alue.
Mitä tehdä päivän aikana: Hyppää raitiovaunu 3:een ja kierrä Helsingin ympäri. Jää pois Kaivopuiston lähettyvillä – etenkin jos käynnissä on
ulkoilmakonsertti. Jatka tämän jälkeen matkaasi
laivalla Suomenlinnaan tai Pihlajasaareen. Paistattele päivää ja matkaa illaksi takaisin kaupunkiin. Tutustu monipuoliseen ravintolatarjontaan,
kuten olutravintoloihin ja cocktail-baareihin.
16
takakansi
ruotuväki 10/2015
potretti
Intohimoinen maailmankansalainen
Aappo Jutila
Kylmän sodan innoittama
Aaltola varttui kylmän sodan
tuiskeessa. Hän muistelee käyneensä jo peruskoulussa väittelyjä Yhdysvaltain presidentin vaaleista. Hän on aina ollut innokas
väittelijä ja ottanut kantaa ajankohtaisiin asioihin.
Aaltolaa voi luonnehtia maailmankansalaiseksi. Hän on opiskellut ja työskennellyt muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa ja
Iso-Britanniassa. Ulkopolittisen
instituutin lisäksi hän toimii vapaa-ajallaan Tallinnan yliopistossa kansainvälisen politiikan professorina. Näin ollen hän matkustaa Helsinki-Tallinna väliä aika usein.
– Tallinnasta on myös elämänkumppanini, joten ei sinne meneminen ole pelkästään opettamisen iloa, hän naurahtaa.
Aaltola lähti jo 14-vuotiaana
Kuvat: Tommi Selander
Tutkija, ohjemajohtaja, dosentti,
vieraileva professori Mika Aaltola esittelee itsensä mikroblogipalvelu Twitterissä englannin kielisellä lauseella ”Interested in serendipity of all kinds”, eli kiinnostunut kaikenlaiseseta serendipiteetistä.
– Serendipiteetti ei oikein
käänny suomeksi. Sillä tarkoitetaan onnekkaita sattumia. Olen
menetelmällisesti korostanut tutkimustyössä asioiden luovaa yhdistelemistä yli kategoriarajojen,
Aaltola selittää.
– Itseasiassa suoritin ensimmäisen tutkintoni psykologiasta,
josta sitten olen jatkanut kansainväliseen politiikkaan. Psykologiasta ei ole kovin pitkä matka
kansainvälisen politiikan hulluuteen.
Aaltola toteaa, että elämme
hyvin mielenkiintoisessa maailmassa, jossa täytyy pystyä ymmärtämään poikkeuksellisia ja
erikoislaatuisa tapahtumasarjoja.
– Olen korostanut monessa yhteydessä sitä miten sattumat syntyvät.
Ulkopoliittisen insituutin tutkija ja Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Mika Aaltola on erikoistunut tutkimuksessaan suurvaltasuhteisiin. — Työssäni olen ajan hermolla. Minulla on työhöni intohimoinen asenne, hän toteaa.
kesätöihin Yhdysvaltoihin. Lukioikäisenä hän muutti sinne opiskelemaan.
– Kylmän sodan päättyminen
ajoittuu samoihin aikoihin. Silloin
olikin luonnollista kiinnostua poliittisesta psykologiasta ja kansainvälisestä politiikasta, jotka
olivat murroksessa.
Hän kokee, että ilman vakaata
suomalaista yhteiskuntaa ja tukevaa koulutusjärjestelmää hänen
edustamansa maailmankansalaisuus olisi mahdoton. Hän arvostaa tämän yhteiskunnan puolustamista.
Aaltolalle välimatkat eivät ole
ongelma.
– Taulun kehykset eivät ole
merkityksellisiä, vaan se mitä
siellä taulussa on. Jos siellä on hy-
viä asioita, joista pidän, on matkustaminen mutkatonta.
Työ menee vapaa-ajalle
Tutkijan ura vaatii intohimoa ja
halua prosessoida ajatuksia myös
vapaa-ajalla. Aaltola hymyilee,
ettei ole ehtinyt pitkään aikaan
lomailemaan.
– On tärkeää osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja minulla on velvollisuuden tunne
tuoda tutkimuksellinen näkökulma esille silloinkin kun sitä kaikki eivät välttämättä arvosta.
Aikaa vievän työnsä lisäksi
hän pyrkii harrastamaan kuntonyrkkeilyä joka päivä.
Hän nauttii työstään ulkopoliittisessa instituutissa, sillä siellä
on ihmisiä, joilla on monenlaisia
näkökulmia ajankohtaisiin ulkopoliittiisin asioihin. Heillä on
usein intohimoisia keskusteluja
ajankohtaisista aiheista.
– Se on parasta! Aaltola naurahtaa viitaten rakentaviin väittelyihin.
Lento-onnettomuuksien tutkinta on Aaltolalle toinen intohimo. Koko elämänsä lentopelosta
kärsinyt Aaltola naurahtaa osaavansa monien onnettomuuskoneiden mustanlaatikon sisällön
ulkoa.
– Ehkä nykyään elämässä on
niin paljon muita murheita, että
lentäminen ei enää pelota. Jos en
tutkisi suurvaltasuhteita, olisin
varmaankin lento-onnettomuustutkija.
– Kaikki ongelmat ovat monien asioiden summia, mutta ne
ovat tutkimalla selvitettävissä.
Kun tiedetään mitä aiemmin on
tapahtunut voidaan tehdä asioita
paremmin ja havaita ajoissa tietyt ongelmalliset tapahtumasarjat, jotka johtavat vääjämättä ikäviin tilanteisiin.
Mika Aaltola on vuosien aikana tutkinut monia asioita kansainvälisessä politiikassa. Suurin
fokus on vallantutkimuksella, johon muutkin erityisosaamisalat
linkittyvät.
– Haluaisin päästä kirjoittamaan vielä muutaman kirjan.
Tutkimustyö on minulle tärkeää.
Viime vuosina olen oppinut auttamaan muiden työtä omalla panoksellani. Siinä on kuitenkin
poiminta
mukana aina luopumisen tuskaa,
sillä parhaita onnenhetkiä ovat
ne, kun on saanut jonkin hyvän
lauseen paperille.
– Niitä lauseita haluan kirjoittaa yhä enemmän.
Mika Aaltola
• Ikä:
46 vuotta
• Asuinpaikka:
Helsinki
• Ammatti:
Ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen
instituutti
• Koulutus:
Yhteiskuntatieteiden tohtori
”Ilman aikaa ei ole harkittuja päätöksiä.”
kalenteri
4.6.2015
Lippujuhlan päivän paraatin paikkana on Oulu
Joonas Immonen
Kuva: puolustusvoimat
Puolustusvoimain valtakunnallinen
lippujuhlan päivän paraati järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea.
Tänä vuonna lippujuhlaa vietetään
Oulussa. Paraatiin osallistuu noin
1 200 henkilöä ja 90 ajoneuvoa kaikista puolustushaaroista, Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä.
Teemana paraatissa on: Puolustusvoimat – valmiutta ja puolustuskykyä koko Suomessa. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa ottaa paraatin vastaan 4. kesäkuuta.
Kenttähartauden paraatin yhteydessä pitää kenttäpiispa Pekka Särkiö.
Paraatijoukkoja komentaa Kainuun
prikaatin komentaja, prikaatiken-
Lippujuhlan päivän ohimarssi nähdään Oulussa Merikosken silloilla.
raali Jukka Sonninen.
Juhlaparaatin lisäksi esittelyssä on
myös puolustusvoimien kalustoa sekä toimintanäytöksiä. Ohimarssin
moottoroidut osat marssivat ensimmäistä kertaa niin sanotussa taisteluosastokokoonpanossa.
Puolustusvoimien tapahtumat
huipentuvat illalla MILjazz-konserttiin, jossa esiintyvät tänä vuonna Lapin sotilassoittokunnan big band, Ilmavoimien jazzcombo sekä Varusmiessoittokunnan showband.
Lippujuhlanpäivän paraati
4. kesäkuuta Oulussa. Ohjelmaa lippujuhlassa on aamukahdeksasta asti,
mutta paraatikatselmus ja sen jälkeinen
ohimarssi alkavat kello 11.30 Raatin liikuntakeskuksen kentältä.
> www.puolustusvoimat.fi
Grande Finale -konsertti
Lapin soittokunta esittää 21.5.
yhdessä Kaartin soittokunnan
kanssa puolustusvoimien ylikapellimestari Elias Seppälän läksiäiskonsertin Finlandia-talolla.
Mukana on myös Polyteknikkojen kuoro sekä oopperasolisteja. Elias Seppälä toimii kapellimestarina ja laulajasolisteina
esiintyvät Helena Juntunen ja
Aarne Pelkonen. Konsertissa
kuullaan muun muassa Aulis
Sallisen, Leevi Madetojan, Toivo
Kuulan, Rodion Shchedrinin ja
Pjotr Tsaikovskin musiikkia.
> www.puolustusvoimat.fi
Reserviupseerikurssin 246
omaistenpäivät
Maasotakoulun Reserviupseerikoulun reserviupseerikurssin 246
omaistenpäiviä vietetään Haminassa 23.–24.5. Lauantaina
omaistenpäivään osallistuvat
Kärkikomppania, Tulipatteri ja
Pioneerikomppania. Sunnuntaina vuorossa ovat Tiedustelukomppania sekä Esikunta- ja viestikomppania.
> www.puolustusvoimat.fi
Laivaston soittokunta Turun
puhallinmusiikkijuhlilla
Turussa järjestetään 25.–31.5.
Turun puhallinmusiikkijuhlat.
Juhlat järjestetään 9.kertaa, ja
juhlilla esiintyy kaikkiaan 17
orkesteria Turun seudulta. Mukana on myös Laivaston Soittokunta, joka esiintyy torstaina 28.
päivä kello 18 Turun pääkirjaston
sisäpihalla. Soittokunnan konsertissa toimii kapellimestarina
Pasi-Heikki Mikkola ja luvassa on
marssimusiikkia sekä viihteellistä
puhallinmusiikkia.
> www.laivastonsoittokunta.fi