Ohje - Opetushallitus

TÄYTTÖOHJE
Perustiedot 20.9.2015
1(17)
OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
1 Yleistä
Kuntien ja koulutuksen järjestäjien tulee ilmoittaa valtionosuuksien ja rahoituksen laskemista ja määräämistä varten opiskelijamäärä ja muut tarvittavat tiedot tilastointipäivän (20.9.) tilanteen mukaisesti 10 päivän kuluessa tilastointipäivästä (Laki opetus- ja
kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009, 58§ 1 mom ja valtioneuvoston asetus opetus- ja
kulttuuritoimen rahoituksesta 1766/2009, 25 §).
Lain ammatillisesta koulutuksesta nimike on muutettu L:lla 787/2014 kuulumaan Laki
ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998. Valtioneuvoston asetus ammatillisesta
peruskoulutuksesta 811/1998.
Näyttötutkintoina suoritettavista ammatillista perustutkinnoista on säädetty Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998. Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
812/1998.
Opiskelijatietoja käytetään kuluvan vuoden rahoituksen tarkistamiseksi todellisen opiskelijamäärän mukaiseksi ja tulevan vuoden ennakollisen valtionosuuden ja yksikköhinnan laskemiseksi.
Tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla.
Ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet ja niihin liittyvät muut Opetushallituksen määräykset ovat uudistettu ja tulevat voimaan 1.8.2015. TUTKE2-säädösten
mukaan annetut uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet ja muut määräykset samoin kuin näyttötutkintojen perusteet löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta
osoitteesta www.oph.fi kohdasta säädökset ja ohjeet.
Kaikki ammatillista perustutkintoa suorittavat opiskelijat siirtyvät opiskelemaan ja
suorittamaan tutkintoa tai tutkinnon osaa uusien perusteiden mukaisesti 1.8.2015 alkaen.
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavien ammatillisten perustutkintojen ja tutkinnon osien mitoituksen peruste 1.8.2015 alkaen on osaamispiste (L ammatillisesta
peruskoulutuksesta 630/1998, 12 § ). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180
osaamispistettä (osp).
Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksellään muuttanut koulutuksen järjestäjien
ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan sisältyvää koulutustehtävää ammatilliseen
peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestämisen sekä työhön ja itsenäiseen
elämään valmentavan koulutuksen järjestämisen osalta. Ks.ohjeen sivu 7.
Opetushallitus/Rahoitus
PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 029 533 1000, faksi 029 533 1035, [email protected], www.oph.fi/rahoitus/valtionosuudet
Utbildningsstyrelsen/Finansiering
PB 380, 00531 Helsingfors, telefon 029 533 1000, fax 029 533 1035, [email protected], www.oph.fi/rahoitus/valtionosuudet
2
Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen perustiedot lomakkeella ilmoitetaan rahoitukseen oikeuttavat opiskelijamäärätiedot opetussuunnitelmaperusteisen
ammatillisen peruskoulutuksen, näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen ja muun
kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavan tai valmistavan koulutuksen osalta seuraavasti:
Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus
Päätoiminen opiskelu
Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään niin kauan
kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää (RahAsetus 1766/2009, 23 §).
Opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 4,5
osaamispistettä opiskelukuukautta kohti lukuvuodessa (Opintotukilakia on muutettu
L:lla 3.10.2014/789, joka tulee voimaan 1.8.2015).
Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman (L ammatillisesta peruskoulutuksesta 14 §)
pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (L ammatillisesta
peruskoulutuksesta 29 a §, 3.10.2014/787).
Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelu sisältää yleensä 180 osaamispistettä, ellei
opiskelijalla ole aiempaa osaamista, joka on tunnustettu. Opiskeluaikaa lyhentää
osaamisen tunnustaminen. (L ammatillisesta peruskoulutuksesta 30 §, muutettu
3.10.2014/787). Opetushallitus on antanut määräyksen (nro 93/011/2014)
osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista. Määräys
on luettavissa Opetushallituksen verkkosivuilta osoitteesta www.oph.fi
Laskennallinen esimerkki laskentapäivien lukumäärästä
Suoritettavia osaamispisteitä yhteensä
(osaamisen tunnustaminen otetaan huomioon
opiskeluajassa)
180 osp
150 osp
120 osp
90 osp
60 osp
30 osp
Opintojen laajuuden mukaan määritelty
normaali opiskeluaika
6 laskentapäivää
5 laskentapäivää
4 laskentapäivää
3 laskentapäivää
2 laskentapäivää
1 laskentapäivää
Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus on järjestettävä siten, että tutkinto
voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa sen laajuutta vastaavassa ajassa. Opiskelijaa
rahoituksen perusteeksi ilmoitettaessa on otettava huomioon osaamisen tunnustaminen.
Mikäli opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijan
opinnot venyvät opiskelijasta johtuvasta syystä, opiskelijan tulee suorittaa opintonsa
enintään yhtä vuotta tutkinnon laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa (otettava huomioon osaamisen tunnustaminen). Opiskelija voidaan tällöin ilmoittaa rahoitukseen, mikäli opiskelun päätoimisuus täyttyy. Jos opiskelijalla on suorittamatta vähintään 22.5 osaamispistettä, voidaan henkilö ilmoittaa 1 ylimääräiseen laskentapäivään,
mikäli suorituksia on jäljellä vähintään 45 osaamispistettä, voidaan henkilö ilmoittaa
3
max. 2 ylimääräiseen laskentapäivään (vastaa siten vuoden mittaisia päätoimisia opintoja).
Näyttötutkintoon valmistava koulutus
Ammatillinen perustutkinto suoritetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa
laissa tarkoitettuna näyttötutkintona. Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on
voimassa myös, mitä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/1998) on
säädetty (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 1 §).
Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskeluaika määräytyy tutkinnon perusteiden ja sen pohjalta laaditun opiskelijan henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan
mukaan. Rahoituksen perusteeksi opiskelija voidaan ilmoittaa enintään niin kauan
kuin opiskelu henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan voi päätoimisesti suoritettuna kestää.
Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta on annettu 25.6.2015 (794/2015) ja se on tullut voimaan 1.8.2015. Asetuksen
7 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan. Asetuksessa on säädetty, mitä henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan tulee merkitä. Henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan
sekä siihen tehdyt muutokset allekirjoittavat koulutuksen järjestäjä ja tutkinnon suorittaja.
Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen ei kuulu yhteiset tutkinnon osat.
Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin on lisätty uusi pykälä 8 b
(631/1998 ja HE 357/2014), joka koskee opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja.
Osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta voidaan järjestää opintoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen ja näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuminen niissä tapauksissa, joissa opiskelijalla ei
ole riittäviä opiskeluvalmiuksia. Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot voivat päätoimisina kestää enintään kuuden kuukauden ajan. Mikäli kyseiset opinnot kohdistuvat tilastointiajankohtaan, opiskelija ilmoitetaan rahoituksen perusteeksi tämän ohjeen mukaisesti, ottaen huomioon sen mitä on sanottu opintojen päätoimisuudesta ja henkilökohtaistamisesta.
Koulutuksen järjestäjän tulee seurata erikseen opiskeluvalmiuksia parantavien
opintojen toteutumista; mm. opiskelijamäärät, ko. opintojaksojen määrät ja pituus lukukausittain. Tietoja tullaan kysymään vuoden 2015 kustannustiedonkeruun yhteydessä.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) ja työhön ja itsenäiseen
elämään valmentava koulutus (Telma) (Uudet koulutukset 1.8.2015 alkaen)
Ks. ohjeen sivu 7 kohta 2.2 Muu kuin ammatilliseen perustutkintoon johtava tai valmistava koulutus.
Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 31 §:n mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) tulee suorittaa yhdessä vuodessa, jollei opiskelijalle sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi myönnetä suoritusaikaan
pidennystä. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (Telma) suoritusaika määräytyy opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien perusteella.
Koulutuksen suoritusaika voi olla enintään kolme vuotta.
4
2 Rahoitukseen oikeuttavia opiskelijoita koskevat rajaukset
Opiskelun oltava päätoimista:
Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään niin kauan
kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää (RahA 1766/2009)
Tavoitteena on koko tutkinnon suorittaminen:
Koko tutkinnon suorittaminen on aina ensisijainen tavoite ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opintojen
on perustuttava ammatillisen perustutkinnon perusteisiin.
Opiskelijat voivat suorittaa tutkintoa yhtäjaksoisesti tai tutkinnon osa kerrallaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan
Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräys 43/011/2006 on kumottu. Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta on
tullut voimaan 1.8.2015 (794/2015).
Osaamisen tunnustamisen vaikutus rahoitusaikaan:
Osaamisen tunnustaminen vaikuttaa suoraan koulutuksen kestoon ja sitä kautta rahoitukseen oikeuttavaan aikaan. Osaamisen tunnustamisesta lukion opinnoista on sanottu
Opetushallituksen määräyksessä 93/011/2014. Myös kesken opintojen tehdyt hyväksiluvut lyhentävät opiskeluaikaa.
Ei-päätoimiset opiskelijat:
Rahoitukseen oikeuttaviksi ei tule ilmoittaa opiskelijoita, jotka eivät aio suorittaa opintoja päätoimisesti tai joiden osalta on ilmeistä, että päätoimisuus ei täyty. Eronneeksi
katsotaan opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja (L Ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998 31§ 4 mom).
Pitkäaikaisen poissaolon huomioiminen:
Opiskelijaa ei lueta rahoitukseen oikeuttavaksi, jos opinnot eivät tule olemaan päätoimisia lukukauden aikana esim. sairausloman, äitiysloman, varusmies- tai siviilipalvelusajan takia.
Perustutkinnon osana suoritettava ammattitutkinnon/erikoisammattitutkinnon osa
Jos opiskelija suorittaa osana ammatillista peruskoulutusta ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osia, nämä rahoitetaan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osana (ei saa ilmoittaa ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyöpäiviin).
Osaamisalan opiskelu valmistumisen jälkeen:
Mikäli perustutkinnon suorittanut opiskelee aiemmin suorittamastaan tutkinnosta
myös jonkin toisen osaamisalan valmistumisensa jälkeen, hänet voidaan ilmoittaa rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi enintään opintojen laajuuden /keston mukaisesti.
Kyseessä ei voi olla osa jostain muusta perustutkinnosta tai ammatti/erikoisammatti-tutkinnosta tms.
Osa opinnoista suoritetaan ulkomaisessa oppilaitoksessa:
5
Suomalainen koulutuksen järjestäjä voi sopia ulkomaisen oppilaitoksen, koulutuksen
järjestäjän tai työssäoppimispaikan kanssa, että osa suomalaisen tutkinnon opinnoista
suoritetaan ulkomaisessa oppilaitoksessa. Suomalainen opiskelija ilmoitetaan tällöin
rahoituksen perusteena oleviin opiskelijamääriin.
Tilapäisesti suomessa opiskelevat ulkomaalaiset:
Opiskelijamääriin ei saa ilmoittaa vaihto-ohjelmien perusteella Suomessa tilapäisesti
opiskelevia ulkomaalaisia.
Ei yhtäaikaista rahoitusta:
Opiskelija voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi
vain yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa. (RahL 48 §)
Soveltamisalaan kuuluvat:
• lukiolaki
• laki ammatillisesta peruskoulutuksesta
• laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
Kahta tutkintoa (ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa) suorittava ammatillisen peruskoulutuksen kirjoilla oleva opiskelija ilmoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen perustietokyselyssä, mutta ei lukiokoulutuksen perustietokyselyssä rahoitukseen
oikeuttavaksi.
Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus ei koske:
• yksityisopiskelijoita
• maksullisena palvelutoimintana järjestetyn koulutuksen opiskelijoita, esim.
o työ- ja elinkeinohallinnon ostamaa koulutusta
o koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimukseen perustuvaa ammatillisen perustutkinnon
tai sen osan järjestämistä maksullisena palvelutoimintana (esim. metsäkoneenkuljettajakoulutus -yhteistyö)
o koulutuksen järjestäjän muuta maksullista palvelutoimintaa
• oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tietopuolista
opetusta
6
3 Täyttöohjeet
Lomakkeella kohdassa 2 ilmoitetaan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen, näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen ja muun kuin
ammatilliseen perustutkintoon johtavan tai valmistavan koulutuksen opiskelijamäärätiedot valtionosuuteen oikeuttavan koulutuksen osalta. Opiskelijamääriin ei sisällytetä valtionavustuksilla rahoitettavien koulutusten opiskelijoita, jotka kysytään lomakkeella erikseen kohdassa 6 ja 7.
Kohdassa 2 opiskelijamääristä kysytään tiedot ikäryhmittäin opiskelijan koulutuksen aloittamisvuoden mukaan opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta, näyttötutkintoon
valmistavasta koulutuksesta ja muusta kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavasta tai valmistavasta koulutuksesta seuraavasti:
Opiskelijamäärä yhteensä, josta
- alle 20 -vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa (opiskelijalla ei aiemmin suorittamaa
ammatillista perustutkintoa, ylioppilastutkintoa, ammattitutkintoa, erikoisammattitutkintoa,
ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoista tutkintoa)
- 20 – 24 -vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa
- 25 – 29 -vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa
- 30 – 50 -vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa
Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ja raportoi yhteiskuntatakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisia opiskelijamäärätietoja eri viranomaistahoille ja lisäksi uutena rahoitettavana kohteena ovat 30 – 50 -vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa olevat (Aikuisten osaamisperustan
vahvistamiseen myönnetty valtionavustus).
Lisäksi Liitteessä 5 kysytään lukumäärätiedot uusista opiskelijoista edellä olevan ikäjaottelun mukaisesti. Liitettä 5 on korjattu ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan (Valma) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan (Telma) koulutuksen osalta.
Koulutuksen järjestäjien tulee erityisesti ottaa huomioon, että päälomakkeen kohdassa 6 kysytään tiedot ammatillista perustutkintoa tai perustutkinnon osaa/osia suorittavista ja opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä ja rahoittamalla valtioavustuksella erikseen nuorten aikuisten osaamisohjelman (20 - 29 -vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa) opiskelijoista ja erikseen kohdassa 7 aikuisten osaamisohjelman vahvistamiseen myöntämällä valtionavustuksella rahoitettavista
30 - 50 -vuotiaista vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Kohdan 6 ja 7 opiskelijoita ei sisällytetä lomakkeen kohdan 2.3 opiskelijamäärään eikä liitteiden 1, 5 ja 7 tietoihin, eikä opiskelijoista ilmoiteta perustietokyselyssä kotikuntatietoja.
7
Opiskelijamäärät valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa
Kohta 2.1 Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus
Ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ovat:
• opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (lomakkeen kohta
2.1.1)
• näyttötutkintoon valmistava koulutus (lomakkeen kohta 2.1.2)
Opiskelijamäärätiedot rahoitukseen oikeuttavista opiskelijoista (ks. s.1-5) ilmoitetaan koulutusaloittain. Lisäksi opiskelijamäärätiedot ilmoitetaan lomakkeen kohdassa
2.3.1 (opiskelijamäärä yhteensä).
Lomakekohdat ja
liitteet:
2.1.1
2.1.2
2.3.1
LIITE 1
LIITE 5, kohta A
LIITE 7
Kotikuntatiedot
Osassa perustutkinnoista on porrastettu yksikköhinta. Näiden perustutkintojen
/osaamisalan opiskelijamäärät kysytään lisäksi liitteessä 1 kohdassa ”Opiskelijamäärät
yksikköhinnan mahdollista porrastamista varten” (ks. ohje s. 9). Liitteessä 1 kysytään
myös kaivosalan perustutkinnon opiskelijamäärä, jonka kustannuksia seurataan erikseen. Tutkinnon rahoituksessa ei ole porrastettua yksikköhintaa.
Liitteessä 5 kohdassa A ilmoitetaan kaikki opiskelijat lomakkeen kohdista 2.1.1 ja
2.1.2 sekä erittelytietoja uusista opiskelijoista (ks. ohje s. 10).
Liite 7 on uutena lisätty syksyn 2015 kyselyyn. Liitteellä kysytään tiedot ammatilliseen
perustutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista kohdista 2.1.1 ja 2.1.2: Kuinka
monetta kertaa opiskelija ilmoitetaan 20.9.2015 laskentapäivänä valtionosuusrahoitukseen oikeuttavana opiskelijana ks. ohje sivu 15.
Lisäksi opiskelijoista ilmoitetaan kotikuntatiedot (ks. erillinen kirje)
Kohdan opiskelijamääriin ei saa sisällyttää valtionavustuksella rahoitettavia opiskelijoita. Ks. lomakkeen kohta 6 ja 7.
Kohta 2.2 Muu kuin ammatilliseen perustutkintoon johtava tai valmistava koulutus
•
•
•
•
•
vammaisille opiskelijoille järjestettävä valmentava sekä kuntouttava opetus ja
ohjaus (lakkaava koulutus, päättyy viim.. 31.12.2015) – sarake 9
maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava
koulutus (lakkaava koulutus, päättyy viim. 31.12.2015 – sarake 10
ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (lakkaava
koulutus, päättyy viim. 31.12.2015) – sarake 11
ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) 1.8.2015 alkaen
uusi koulutus – sarake 12
työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (Telma) 1.8.2015 alkaen
uusi koulutus – sarake 13
Tutkintoon johtamattomana koulutuksena järjestetty talouskouluopetus on päättynyt
31.7.2015.
Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa opiskelijamäärätiedot valmentavan koulutuksen
osalta järjestämisluvan mukaisesti ottaen huomioon mitä järjestämisluvassa on sanottu
lakkaavan koulutuksen loppuunsaattamisesta ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan, vammaisten valmentavan ja maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen osalta.
8
Ilmoitettaessa opiskelijamääriä on lisäksi otettava huomioon seuraavaa; Jos vammaisille opiskelijoille järjestettävässä valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa aloittaneen (ennen 1.8.2015 aloittanut) opiskelijan opintojen laajuudeksi on määritelty yli 40 opintoviikkoa, opiskelija siirtyy suorittamaan vastaavaa koulutusta (Valma)
sitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti, kuitenkin siten, että opiskelijan
opintojen suoritusaika ei muutu.
Opiskelijamäärään ilmoitetaan rahoitukseen oikeuttavat opiskelijat (ks. s.1-4). Koulutuksen järjestäjällä tulee olla järjestämislupa kyseisiin koulutuksiin.
Lomakekohdat ja
liitteet:
2.2
2.3.1
LIITE 5, kohta B
Kotikuntatiedot
Lisäksi opiskelijamäärätiedot ilmoitetaan lomakkeen kohdassa 2.3.1 (opiskelijamäärä
yhteensä).
Liitteessä 5 kohdassa B ilmoitetaan kaikki opiskelijat lomakkeen kohdasta 2.2 sarakkeista 12 ja 13 sekä erittelytietoja uusista opiskelijoista (ks. ohje s. 13)
Lisäksi valtionosuuteen oikeuttavista opiskelijoista ilmoitetaan kotikuntatiedot (ks. erillinen kirje).
Kahta tutkintoa suorittavien määrä
Kahta tutkintoa suorittavien määrään lasketaan mukaan ne opiskelijat, jotka suorittavat
opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta (Ammatillista perustutkintoa), ovat kirjoilla ammatillisessa koulutuksessa ja suorittavat samanaikaisesti yotutkintoa.
Lomakekohta:
2.1.1 c)-kohta
Tiedot ilmoitetaan 2.1.1 c)-kohdassa niistä opiskelijoista, jotka suorittavat kahta tutkintoa (opiskelijat sisältyvät myös varsinaisiin opiskelijamääriin (kohta 2.1.1 ja 2.3.1).
Erityisopiskelijat
Erityisopiskelijoita voi olla sekä ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa että muussa kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavassa tai valmistavassa koulutuksessa.
Erityisopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka vammaisuuden, sairauden, kehityksessä
viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi tarvitsee ja jolle annetaan
erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja.
Lomakekohdat:
päälomakkeen
a)-kohdat
Erityisopiskelijalle on tullut laatia (L ammatillisesta peruskoulutuksesta 20 §) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (A ammatillisesta peruskoulutuksesta 8 §).
Erityisopetukseksi ei katsota tukiopetusta, eikä ulkomaalaista opiskelijaa voida ilmoittaa erityisopiskelijaksi, ellei hän edellä mainituilla perusteilla tarvitse ja saa erityisiä em.
tukipalveluita.
Tiedot ilmoitetaan kaikissa päälomakkeen a)-kohdissa (=josta erityisopiskelijat). Erityisopiskelijat sisältyvät myös varsinaisiin opiskelijamääriin (kohta 2.1.1, 2.1.2, 2.2, 2.3)
9
Erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä (erityisoppilaitos)
Koulutuksen järjestäjällä voi olla järjestämisluvassaan erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä (L Ammatillisesta peruskoulutuksesta 20 § ). Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän erityisopiskelijoita voidaan ilmoittaa opiskelijoiksi ainoastaan silloin, kun
koulutuksen järjestäjälle on koulutuksen järjestämisluvassa annettu erityiseksi
koulutustehtäväksi huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä.
Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän erityisopiskelijoita voi olla sekä ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa että muussa kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavassa tai valmistavassa koulutuksessa.
Erityisopiskelijoille on tullut laatia (L ammatillisesta peruskoulutuksesta 20 §) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (A ammatillisesta peruskoulutuksesta 8 §).
Erityisopetukseksi ei katsota tukiopetusta. Ulkomaalaista opiskelijaa ei voida ilmoittaa
erityisopiskelijaksi, ellei hän edellä mainituilla perusteilla tarvitse ja saa erityisiä em. tukipalveluita.
Lomakekohdat ja
liitteet:
päälomakkeen
b)-kohdat
3.1.1
3.1.2
LIITE 1
Tiedot ilmoitetaan kaikissa päälomakkeen b)-kohdissa (=josta erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän saaneiden erityisopiskelijat). Erityisopiskelijat sisältyvät myös
varsinaisiin opiskelijamääriin (kohta 2.1.1, 2.1.2, 2.2, 2.3). Opiskelijamäärät ilmoitetaan
lisäksi ”erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän saaneiden opiskelijat” -kohdassa
3.1 (sisältää kohdat 3.1.1 ja 3.1.2) sekä erittelytiedot liite 1:ssä porrastettuna rahoitusasetuksen 9 §:n mukaisesti (”Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella
yksikköhintaan tehtävät korotukset” -kohta) (ks. ohje s.9)
Lomakkeella kohdassa 3.1.2 ilmoitetaan erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän
(erityisoppilaitos) mukaiset muut opiskelijat, joille ei tarjota erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluja.
Majoitetut opiskelijat
Majoitusetuuteen voi ilmoittaa ne opiskelijat, jotka säännöllisesti asuvat ja yöpyvät
koulutuksen järjestäjän asuntolassa. Majoitusetuus on opiskelijalle maksuton.
Lomakekohdat ja
liitteet:
3.2
LIITE 1
Majoitetut opiskelijat ilmoitetaan opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja muussa kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavassa tai valmistavassa koulutuksessa opiskelevien osalta. Tiedot ilmoitetaan ”Majoitetut opiskelijat” kohdassa 3.2.
Majoitetut opiskelijat ilmoitetaan lisäksi liitteellä 1 porrastettuna rahoitusasetuksen
10 §:n mukaisesti kohdassa ”Majoitusedun perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset” (ks. ohje s.13). Päälomakkeen kohdan 3.2 tulee täsmätä liitteen 1 erittelyn
kanssa.
VALTIONAVUSTUKSELLA RAHOITETTAVA TOIMINTA lomakekohdassa 6 ja 7
Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO)
Ilmoitetaan nuorten aikuisten osaamisohjelman opiskelijat (20 – 29 vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa), jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa tai tutkinnon osaa/osia näyttötutkintona suoritettavassa ammatilliseen perustutkintoon val-
10
mistavassa koulutuksessa. Opiskelijamäärä ilmoitetaan jaoteltuna 20 – 24 vuotiaisiin
(ikä opiskelun aloitushetkellä) ja 25 – 29 vuotiaisiin.
30 – 50 vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa (Aikuisten osaamisohjelman
vahvistamiseen myönnettävä valtionavustus).
Ilmoitetaan osaamisohjelman opiskelijat (30 – 50 vuotiaat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa), jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa tai tutkinnon osaa/osia
näyttötutkintona suoritettavassa ammatilliseen perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa.
Lomakkeen kohtien 6 ja 7 opiskelijoita ei sisällytetä lomakkeen kohdan 2.3 opiskelijamäärään eikä liitteiden 1,5 ja 7 opiskelijamääriin. Opiskelijoista ei ilmoiteta kotikuntatietoja.
LISÄTIEDOT lomakekohdassa 8
Lisätiedoissa ilmoitetaan ne opiskelijat, joita ei voida 20.9.2015 tilastointipäivänä
ilmoittaa rahoitukseen oikeuttaviksi opiskelijoiksi, mutta jotka ko. tilastointipäivänä ovat koulutuksen järjestäjän kirjoilla olevia opiskelijoita. Katso ohjeen kohta: Rahoitukseen oikeuttavia opiskelijoita koskevat rajoitukset (sivut 3-4). Opiskelijoita ei ilmoiteta kotikunnittain.
Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa ns. yliaikaisten opiskelijoiden lukumäärä
(8.1)
Ne opiskelijat, joista ei saada enää rahoitusta, koska opinnot ovat venyneet yli rahoitukseen oikeuttavan ajan (ks. s.1-2 Rahoitukseen oikeutetut opiskelijat).
Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien rahoitukseen oikeuttamattomien muiden kuin kohdan 8.1 lukumäärä (8.6)
Esim. opiskelijat, jotka 20.9.2015 tilastointipäivänä ovat koulutuksen järjestäjän kirjoilla ammatillista perustutkintoa suorittamassa, mutta opiskelu ei täytä päätoimisuuden
määritelmää. Opiskelijoita ei näin ollen ole oikeutettua ilmoittaa rahoituksen perusteeksi.
Toiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle maksullisena palvelutoimintana järjestetyn oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (8.2)
• Koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimukseen perustuva ammatillisen perustutkinnon tai sen osan järjestäminen maksullisena palvelutoimintana (esim.
metsäkoneen-kuljettajakoulutus -yhteistyö)
• Maksullisena palvelutoimintana järjestetyn oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen koulutuksen opiskelijat
Ne koulutuksen järjestäjät, jotka ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain
(630/1998) 9 §:n mukaisesti järjestävät oppisopimuskoulutusta ja vastaavat ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 7 §:n mukaisesti oppisopimuskoulutuksen johdosta ja valvonnasta ilmoittavat oppisopimuskoulutuksessa olevat
opiskelijat erillisellä lomakkeella PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus.
Muun kuin kohdassa 8.2 tarkoitetun maksullisena palvelutoimintana järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (8.3)
Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (8.4)
11
Muu maksullisen palvelutoiminnan opiskelijamäärä (8.5)
Kaikki muut maksullisena palvelutoimintana toteutetun ammatillisen koulutuksen
opiskelijat, jotka ovat kirjoilla koulutuksen järjestäjällä 20.9.2015 esim:
• toiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle maksullisena palvelutoimintana järjestetyn oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärä
• maksullisena palvelutoimintana myytyjen lyhytkurssien opiskelijamäärä
12
Liite 1
Opiskelijamäärät yksikköhinnan mahdollista porrastamista varten (RahA 4 §)
Osassa perustutkinnoista on porrastettu yksikköhinta ja tutkintojen kustannuksia
seurataan erikseen porrastustekijöittäin. Näiden tutkintojen opiskelijamäärät kysytään
liitteellä 1. Liitteen vasemmassa laidassa oleva koulutusalakoodi kertoo, minkä alan
porrastustekijästä on kysymys.
Liitteessä 1 kysytään myös kaivosalan perustutkinnon opiskelijamäärä. Kaivosalan perustutkinnon opiskelijamäärää ja kustannuksia seurataan erikseen vuodelta 2015, vaikka tutkinnon rahoituksessa ei ole porrastettua yksikköhintaa.
Logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen koulutusohjelman opiskelijamäärätiedot
kysytään liitteellä 1 seuraavasti: Logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen osaamisala. Kohdassa ilmoitetaan kaikki muut paitsi linja-autonkuljettajan tai yhdistelmäajoneuvon kuljettajan koulutuksessa olevat opiskelijat. Kohdassa linja-autonkuljettajan
tai yhdistelmäajoneuvon kuljettajan koulutus ilmoitetaan ainoastaan ko. koulutuksessa
olevat opiskelijat. Jos opinnot eriytetään ensimmäisen vuoden aikana, porrastusopiskelijat ilmoitetaan toteutuneen mukaisesti.
Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset (RahA 9
§, muutos 332/2015), erittely kohdasta 3.1.1
Vaikeasti vammaiset opiskelijat, joiden koulutuksen järjestäminen edellyttää henkilökohtaista koulunkäyntiavustajaa (81)
Vaikeasti vammaiset opiskelijat, joiden opiskelu edellyttää avustajapalveluita. Tässä
tarkoitetaan opetuksen ja koulutuksen järjestämisen edellyttämää ja koulutuksen järjestäjän hankkimaa ja maksamaa avustajaa, ei vammaispalvelulain mukaan kunnan maksettavaksi kuuluvia henkilökohtaisia avustajia. Ammatillisen peruskoulutuksen lain
630/1998 38 §:n mukaan erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Vammaisille opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoimista
säädetään erikseen.
Muut vaikeasti vammaiset opiskelijat (82)
Vaikeasti vammaiset opiskelijat, joiden koulutuksen järjestäminen ei edellytä, että opiskelijalla on oma henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja.
Muut erityisopiskelijat (89)
Opiskelijat, joiden ei voida katsoa olevan vaikeasti vammaisia, ja jotka eivät kuulu kohtiin 81 tai 82. Tässä ilmoitetaan opiskelijat, jotka vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi tarvitsevat ja joille annetaan erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja.
Koulutuksen järjestäjän palkkaamien koulunkäyntiavustajien lukumäärä (811)
Ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän hankkimien ja maksamien avustajien lukumäärä.
Tähän ei lasketa niitä koulunkäyntiavustajia mukaan, joiden palkkaamiseen kunta osallistuu osittain tai kokonaan.
13
Majoitusedun perusteella yksikköhintaan tehtävät korotukset (RahA 10 §), erittely kohdasta 3.2 (majoitetut opiskelijat)
Eritysopetuksen erityisen koulutustehtävän saaneiden (erityisoppilaitosten) majoitetut opiskelijat (92)
Ilmoitetaan koulutusalasta riippumatta sellaiset koulutuksen järjestämisluvan koulutustehtävässä määrätyt opiskelijat (erityisopiskelijat ja muut em. erityisen koulutustehtävän
mukaiset opiskelijat), jotka ovat saaneet maksuttoman majoituksen erityisoppilaitoksen
asuntolassa. Edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjälle on annettu erityiseksi koulutustehtäväksi huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä.
Sisäoppilaitosmuotoisesti kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa järjestetyn koulutuksen majoitetut opiskelijat (93)
Ilmoitetaan koulutusalasta riippumatta sellaiset ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat, joille annetaan sisäoppilaitosmuotoiseen koulutukseen liittyvä maksuton asuminen
ja ylimääräinen ruokailu. Edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjälle on tällaisessa
tapauksessa annettu erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää koulutusta sisäoppilaitosmuotoisesti. Tällaista koulutusta voidaan antaa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa.
Muut kuin edellä olevissa kohdissa ilmoitetut majoitetut opiskelijat (99)
Ilmoitetaan koulutusalasta riippumatta muut kuin edellä mainitut ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat, jotka saavat maksuttoman majoituksen.
Liite 5
Uusia opiskelijoita koskevat lisätiedot
A. Ammatillista peruskoulutusta koskevat lisätiedot
Yhteiskuntatakuun toteutumisen seurantaa varten tarvitaan tieto niistä uusista opiskelijoista (20.9.2015), jotka ovat aloittaneet ammatillisen peruskoulutuksen opiskelun suoraan peruskoulun, lisäopetuksen (10-luokka), talouskoulun tai ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan tai valmistavan koulutuksen jälkeen.
Tiedot annetaan erikseen opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta.
Liitteeseen 5 ei sisällytetä valtionavustuksella rahoitettavan toiminnan opiskelijamääriä.
Liite 5, kohta A:
a) Rivi 1: Opiskelijamäärä on sama kuin Perustiedot -lomakkeen kohdassa 2.1.1 ilmoitettu opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä yhteensä (sarakkeiden 1-8 summa) 20.9.2015
Rivi 2: Opiskelijamäärä on sama kuin Perustiedot -lomakkeen kohdassa 2.1.2 ilmoitettu näyttötutkintona suoritettavaan ammatillisen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijamäärä yhteensä (sarakkeiden 1-8 summa) 20.9.2015
b) Opiskelija määritellään uudeksi opiskelijaksi, jos kyseessä oleva koulutuksen järjestäjä ei edellisenä tilastointipäivänä 20.1.2015 ole ilmoittanut häntä rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi ammatilliseen peruskoulutukseen. Jos opiskelija on
20.1.2015 jälkeen vaihtanut koulutusalaa, häntä ei lasketa 20.9.2015 uudeksi
opiskelijaksi. Opiskelijaa, joka on keskeyttänyt aiemmin väliaikaisesti
14
opinnot esim. varusmiespalvelun takia, ei lasketa mukaan uudeksi opiskelijaksi, kun hän jatkaa opintojaan.
c) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat päättäneet
perusopetuksen 1.1.-19.9.2015. Luku ei sisällä lisäopetuksen (ns. 10.luokan) suorittaneita. Tavoitteena on selvittää perusopetuksen jälkeistä välitöntä sijoittumista perustutkintoon johtavaan koulutukseen.
d) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet
lisäopetuksen (10-luokka) 1.1.-19.9.2015 . Tavoitteena on selvittää lisäopetuksen
jälkeistä välitöntä sijoittumista perustutkintoon johtavaan koulutukseen.
e)-h)
Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat osallistuneet
1.1.-19.9.2015 ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan tai valmistavaan
koulutukseen tai talouskouluopetukseen ajalla 1.1. – 31.7.2015 ja olleet kyseisessä
koulutuksessa laskentapäivänä 20.1.2015. Kohdassa ilmoitetaan sekä ne, jotka ovat
suorittaneet kyseisen koulutuksen loppuun että myös ne, jotka ovat siirtyneet
20.9.2015 tutkintotavoitteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen, vaikka valmistava koulutus olisi jäänyt kesken (ei kuitenkaan niitä, jotka ovat aloittaneet valmentavassa tai valmistavassa koulutuksessa 20.1.2015 tilastointipäivän jälkeen). Kohdassa
ilmoitetaan myös muualla kuin koulutuksen järjestäjän omissa oppilaitoksissa ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskelleet. Tavoitteena
on selvittää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten jälkeistä välitöntä sijoittumista tutkintoon johtavaan koulutukseen.
B. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma) ja Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (Telma) koskevat lisätiedot
Liitteen 5 kohdan B täyttävät vain ne koulutuksen järjestäjät, joille opetus- ja kulttuuriministeriö on määrännyt koulutuksen järjestämisluvassa tehtäväksi ammatilliseen
peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (Valma) ja työhön ja itsenäiseen
elämään valmentavan koulutuksen (Telma) järjestämisen 1.8.2015 alkaen
Kohdan B sarakkeissa
a) Opiskelijamäärä on sama kuin Perustiedot -lomakkeen kohdan 2.2 sarakkeissa 12 ja
13 ilmoitettu opiskelijamäärä yhteensä.
b) Kohdan opiskelijamäärä – kaikki uudet opiskelijat 20.9.2015 – on pääsääntöisesti
sama kuin kohdan a. opiskelijamäärä.
c) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat päättäneet perusopetuksen 1.1.-19.9.2015, luku ei sisällä lisäopetuksen (ns. 10.luokan) suorittaneita.
Tavoitteena on selvittää perusopetuksen jälkeistä välitöntä sijoittumista valmistaviin
koulutuksiin.
d) Ilmoitetaan sarakkeen b) opiskelijamäärästä ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet
peruskoulun lisäopetuksen (ns. 10.luokan) 1.1.-19.9.2015.
15
Liite 7
Liitteellä kysytään tiedot, kuinka monetta kertaa opiskelija ilmoitetaan
20.9.2015 laskentapäivänä valtionosuusrahoitukseen oikeuttavana opiskelijana.
Liitteessä ilmoitetaan tiedot päälomakkeen kohdissa 2.1.1 opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja 2.1.2 Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen ilmoitetuista opiskelijoista.
Kohtien 2.1.1 ja 2.1.2 opiskelijamääristä yhteensä ilmoitetaan tiedot, kuinka monetta
kertaa koulutuksen järjestäjä ilmoittaa opiskelijan 20.9.2015 laskentapäivänä valtionosuusrahoitukseen oikeuttavana ammatillista perustutkintoa suorittavana opiskelijana
lomakkeen jaottelun mukaisesti:
a) ensimmäistä kertaa
b) toista kertaa
c) kolmatta kertaa
d) neljättä kertaa
e) viidettä kertaa
f) kuudetta kertaa
g) seitsemättä kertaa
h) kahdeksatta kertaa
i) yhdeksättä kertaa tai enemmän
Ilmoituskertoja laskettaessa ei oteta huomioon valmentavien ja valmistavien koulutusten opiskeluaikaa, eikä siten niistä kertyneitä laskentapäiviä sisällytetä ilmoituskertamääriin.
Mikäli opiskelija on vaihtanut koulutuksen järjestäjän sisällä oppilaitosmuotoisessa
ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusalaa/tutkintoa, tai opiskelija on suorittamassa 20.9.2015 aiemmin suorittamastaan perustutkinnosta saman tutkinnon toisen
osaamisalan opintoja, ilmoitetaan tiedot todellisten ilmoituskertojen mukaisesti: ilmoituskertoja laskettaessa otetaan siten huomioon opiskelijan koko koulutuksen järjestäjällä kirjoilla oloaika, ja tieto siitä, monettako kertaa opiskelija on 20.9.2015 ilmoitettu
rahoitukseen oikeuttavana opiskelijana ammatillista perustutkintoa suorittavana opiskelijana.
Vuoden 2016 harkinnanvaraisen rahoituksen hakemukset
Harkinnanvarainen yksikköhinnan korotus
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 25 §:n 4 momentin
mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi koulutuksen järjestäjälle määrätyn erityisen
koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä korottaa ammatillisen koulutuksen yksikköhintaa.
Hakemuksesta tulee käydä ilmi:
– mitä arvonlisäverotonta yksikköhintaa, korotus mukaan lukien, euromääräisesti haetaan (yksityisille koulutuksen järjestäjille lisätään arvonlisäveron osuus)
– korotusta tukevat erityiset syyt
– ammatillisen koulutuksen kustannuksia ja tuloja koskeva arvio vuodelle 2015. Ilmoitetaan arvonlisäverottomat kustannukset ja arvonlisäveron osuus erikseen.
16
– ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärää sekä kustannuksia ja tuloja koskeva arvio
vuodelle 2016. Ilmoitetaan arvonlisäverottomat kustannukset ja arvonlisäveron osuus
erikseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitettu hakemus lähetetään 30.9.2015 mennessä
Opetushallituksen Rahoitus -yksikölle. Hakemus pyydetään toimittamaan kahtena
kappaleena. Perustietolomakkeelta rastitetaan hakemuksen lähettämistä koskeva kohta.
Järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeeseen liittyvä harkinnanvarainen yksikköhin-
nan korotus
Opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitettu hakemus yksikköhinnan harkinnanvaraista
korottamista varten lähetetään 30.9.2015 mennessä Opetushallituksen Rahoitus yksikölle. Hakemus pyydetään toimittamaan kahtena kappaleena.
Hakemus tulee tehdä edellä mainittuun ajankohtaan mennessä ja siitä tulee käydä ilmi
– ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärää sekä kustannuksia ja tuloja koskeva arvio
vuodelle 2016. Ilmoitetaan arvonlisäverottomat kustannukset ja arvonlisäveron osuus
erikseen.
– arvio yhdistymisen aiheuttamista alkuvaiheen lisäkustannuksista, joihin lisärahoitusta
harkinnanvaraisena korotuksena haetaan.
Kiinteistöjen alv-korotus
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 §:n mukaan yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa voidaan korottaa hakemuksesta kunnan
tai kuntayhtymän tämän lain mukaiseen toimintaan yksityiselle yhteisölle tai säätiölle
luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta siten, että korotus kerrottuna rahoituksen määräämisessä käytettävällä opiskelijamäärällä vastaa enintään edellä mainittuun tarkoitukseen tapahtuvien luovutusten johdosta suoritettavien arvonlisäverojen
määrää. Opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitettu hakemus lähetetään 30.9.2015 mennessä Opetushallituksen Rahoitus -yksikölle.
Vuoden 2016 ennakollisen rahoituksen kertojaopiskelijamäärän muutoshakemus
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 48 §:n mukaan ennakollinen rahoitus lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden keskimääräisen painotetun opiskelijamäärän mukaan. Lisäksi voidaan ottaa huomioon sellaiset arvioidut
opiskelijamäärien muutokset, jotka aiheutuvat mm. valtion viranomaisen päätöksestä,
esim. koulutuksen järjestämislupaa koskevasta päätöksestä.
Lähtökohtana on se, että varainhoitovuoden aikana ei tehdä ennakolliseen rahoitukseen opiskelijamäärämuutoksia, joten tästä syystä vuoden 2016 yksikköhinnan kertojaksi tulevaa opiskelijamäärää koskeva muutoshakemus perusteluineen lähetetään Opetushallituksen Rahoitus -yksikköön 30.9.2015 mennessä. Perustietolomakkeelta rastitetaan hakemuksen lähettämistä koskeva kohta.
Opiskelijamäärätietojen korjaaminen tallennusajan päätyttyä
Tallennusajan päätyttyä tilastointipäivän tietoja korjataan tietojärjestelmään Opetushallituksen toimesta. Korjattavat tiedot tulee ilmoittaa yliviivaamalla alkuperäinen tieto ti-
17
lastointipäivän lomakkeella ja kirjoittamalla uusi tieto korjattavan tiedon viereen selkeästi. Huomioitava on myös korjauksen vaikutus lomakkeen eri kohtiin ja mahdollisiin
liitelomakkeisiin, joihin korjaus on tehtävä vastaavasti. Opiskelijamääriä korjattaessa
tulee korjata myös kotikuntatiedot. Korjatut lomakkeet lähetetään skannattuina sähköpostin liitteenä Rahoitus -yksikön sähköpostiosoitteeseen [email protected] tai
postitse osoitteeseen Opetushallitus, Rahoitus, PL 380, 00531 Helsinki.)