lapin keskussairaalan laajennus- ja muutostyö

Transcription

ARKKITEHTUURIN KOULUTUSOHJELMA
JARKKO JOKI
LAPIN KESKUSSAIRAALAN LAAJENNUS- JA
MUUTOSTYÖ
YLEINEN ARKKITEHTUURIKILPAILU
Diplomityö
Tarkastaja: professori Hannu Tikka
Tarkastaja ja aihe hyväksytty Rakennetun ympäristön tiedekuntaneuvoston kokouksessa
8.huhtikuuta 2015
Tiivistelmä
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
JOKI, JARKKO: Lapin keskussairaalan laajennus- ja muutostyö - yleinen arkkitehtuurikilpailu
Diplomityö, 6 kpl A1-planssia, kirjallinen osa 19 sivua + liitteet 6sivua, pienoismalli
Toukokuu 2015
Pääaine: Rakennussuunnittelu
Tarkastaja: professori Hannu Tikka
Avainsanat: Lapin keskussairaala, laajennus, suunnittelukilpailu, sairaalasuunnittelu
Diplomityö pohjautuu vuoden 2014 aikana järjestettyyn yleiseen arkkitehtuurikilpailuun, jossa haettiin ratkaisuja Rovaniemellä sijaitsevan Lapin keskussairaalan kehittämiseksi tulevaisuuden sairaalaksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe käytiin ideakilpailuna, jossa tehtävänä oli suunnitella koko sairaala-alueen yleissuunnitelma. Siinä ilmenee lisärakentamisen sijoittelu tontille, toimintojen keskinäinen integrointi ja liittyminen nykyiseen sairaalarakennukseen, jonka uudistaminen ja kehittäminen olivat myös ohjelmassa.
Kilpailuvaiheen jälkeen tutkin diplomityössäni sairaalan päivystysalueen toimintaa ja tilasuunnittelua, sekä tarkennan suunnitelmaani näiltä osin. Analysoin nykyaikaisen sairaalan päivystysaluetta
myös muutaman referenssikohteen avulla.
Abstract
TAMPERE UNIVERSITY ON TECHNOLOGY
Master’s Degree Programme in Architecture
JOKI, JARKKO: The Lapland Central Hospital, expansion plan and renewal - open design
competition
Master of Science Thesis, 6 pcs A1 sheets, 19 pages, 6 appendix pages, a scale model
May 2015
Major: Architectural design
Examiner: Professor Hannu Tikka
Keywords: The Lapland Central Hospital, expansion plan, design competition, hospital design
The master’s thesis is based on an open two-stage architectural competition held in 2014. The
competition’s aim was to find a new design for the central hospital in order to model the hospital of
the future. During the first stage the participants were to submit a proposal for a masterplan for the
entire hospital campus. It comprised of the placement of new construction on the site, the functional
integration of the new and the existing hospital and the renewal and development of the existing
hospital.
The master thesis also includes a more detailed plan of the functions of spatial use of the emergency
unit and analysis of the emergency units of other central hospitals.
Esipuhe
Kiinnostukseni aiheeseen pohjautuu muutaman vuoden työkokemukseeni sairaalasuunnittelun parissa. Diplomityön tekeminen lisäsi ymmärtämystäni sairaalasuunnittelun erityispiirteistä monilla
eri tasoilla. Varsinkin laajamittaisen ja monialaisen sairaalan kokonaissuunnittelu antoi uutta laajempaa perspektiiviä aiheeseen. Samalla selvisi myös, että aiheessa on vielä paljon opittavaa ja tutkittavaa, niin minulla henkilökohtaisesti kuin myös alalla yleensä. Jokainen sairaala on oma yksilönsä, vaatien tiedon soveltamista ja päivitystä. Sairaalasuunnittelussa korostuu myös vahvasti sairaalan henkilökunnan tietämyksen ja asiakkaan kokemuksen hyödyntäminen.
Kiitän professori Hannu Tikkaa diplomityön ohjauksesta. Kiitos myös työn kommentoinnista
Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy:n henkilökunnalle ja sairaalasuunnittelun
tiedonhankinnassa avustaneelle suunnittelukoordinaattori TtM Mennä Kärnälle.
Tampereella 5.5.2015
Jarkko Joki
Sisällys
1. Diplomityön aihe.......................................................................................................................... 6 2. Lapin sairaanhoitopiiri (LSHP) .................................................................................................... 7 2.1 Tehtävät ...................................................................................................................................... 7 2.2 Tiedot ja ominaisuudet ............................................................................................................... 7 2.3 Aluejako, erityisvastuualueet (ERVA) ja sairaanhoitopiirit (SHP) ............................................ 8 3. Lapin keskussairaala (LKS), Rovaniemi ..................................................................................... 9 3.1 Historia ....................................................................................................................................... 9 3.2 Tiedot ......................................................................................................................................... 9 3.3 Toiminta ..................................................................................................................................... 9 3.4 Muutostarpeet ja ongelmat ......................................................................................................... 9 3.5 Tulevaisuus .............................................................................................................................. 10 4. LKS - laajennus- ja muutossuunnitelma .................................................................................... 10 4.1 Tontti ja suunnitteluratkaisu ..................................................................................................... 10 4.2 Liikenne ................................................................................................................................... 10 4.3 Rakennukset ............................................................................................................................. 11 4.4 Tilat ja toiminta ........................................................................................................................ 11 5. Päivystys nykyaikaisessa sairaalassa ......................................................................................... 12 5.1 Yleistä ...................................................................................................................................... 12 5.2 Päivystyksen toiminnan kuvaus ( Malmin yhteispäivystyssairaala) ........................................ 12 5.3 Päivystävät sairaalat, esimerkkikohteet ................................................................................... 13 5.3.1 K-HKS, Hämeenlinna ....................................................................................................... 14 5.3.2 TYKS, Turku ..................................................................................................................... 15 5.3.3 PHKS, Lahti ...................................................................................................................... 16 5.4 LKS, päivystys ......................................................................................................................... 16 Lähdeluettelo...................................................................................................................................... 18 Liitteet ................................................................................................................................................ 19 Diplomityöplanssit 6kpl (A4-pienennökset) .................................................................................. 19 1. Diplomityönaihe
Diplomityö pohjautuu vuoden 2014 aikana järjestettyyn yleiseen arkkitehtuurikilpailuun, jossa haettiin ratkaisuja Rovaniemellä sijaitsevan Lapin keskussairaalan kehittämiseksi tulevaisuuden sairaalaksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe käytiin ideakilpailuna, jossa tehtävänä oli suunnitella koko sairaala-alueen yleissuunnitelma. Siinä ilmenee lisärakentamisen sijoittelu tontille, toimintojen keskinäinen integrointi ja liittyminen nykyiseen sairaalarakennukseen, jonka uudistaminen ja kehittäminen olivat myös ohjelmassa.
Kilpailuun jätettiin yhteensä 35 ehdotusta, joista viisi valittiin jatkoon kilpailun toiseen vaiheeseen,
jossa ehdotuksia tarkennettiin työkohtaisten ohjeiden perusteella. Ehdotukseni ei päässyt kilpailun
toiseen vaiheeseen.
Kilpailuvaiheen jälkeen tutkin diplomityössäni sairaalan päivystyksen ja ensihoidon aluetta tilasuunnittelun kannalta, sekä tarkennan suunnitelmaani näiltä osin. Esitän myös katsauksen päivystystilojen järjestelyistä kolmessa muussa keskussairaalassa. Kuvaan tarvittavissa määrin päivystysalueiden toimintaa ja nykyaikaisia hoitoprosesseja.
Valitsin tarkasteluni kohteeksi päivystyksen, sillä erikoissairaanhoidon päivystys on keskussairaaloiden keskeinen tehtävä. Sairaalasuunnittelun merkitystä yleensä ei voi liikaa korostaa. Terveydenhuollon merkitys ihmisten elämässä on ensiarvoinen. Taloudelliselta kannalta sairaalasuunnittelun
merkitystä ja mahdollisuuksia kuvaa hyvin sairaalan kustannusten jakautuminen sairaalan koko
elinaikana. Suunnittelun kustannukset ovat lähes olemattomat verrattuna sairaalan toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Suunnittelun vaikutus toimintakustannuksiin on kuitenkin hyvin merkittävä. Korkealaatuisen sairaala-arkkitehtuurin potentiaali on nähtävissä myös siinä, että sairaalan rakennuskustannukset ovat pienet verrattuna sen toimintakustannuksiin. Eli esimerkiksi materiaalivalintojen hankintahinnoilla ei ole suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta. Nämä potentiaalit huomioidaan vain, jos rakennushankkeiden suunnittelussa ja päätöksenteossa tarkastellaan kustannuksia koko rakennuksen elinkaaren aikana.
Sairaalasuunnittelu on aikaisemmin koettu arkkitehtonisesti vähemmän mielenkiintoiseksi tekniseksi suunnitteluksi, jossa tehdään vain kuoret laitoksen prosesseille. Tämäkin asetelma on jo muuttunut ja sinänsä entiset lähtökohdat suunnittelulle koettu haasteiksi, jotka tulisi ratkaista yhtä hyvin
kuin muissakin kohteissa. Sairaaloiden tekniset järjestelmät ja kriittiset toiminnot luonnollisesti
ohjaavat rationaalisiin suunnitteluratkaisuihin, mutta eivät sinänsä ”anna lupaa” heikompilaatuiseen
arkkitehtuurin. Haasteet on voitettavissa esimerkiksi suunnittelualojen tiiviimmällä yhteistyöllä.
Perinteisesti korkealaatuista arkkitehtuuria on vaadittu rakennuksilta, jotka edustavat ja markkinoivat jotain julkista tai yksityistä tahoa. Myös rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa ja palveluita markkinoidaan arkkitehtuurilla. Sairaalarakentamisessa, varsinkin julkisella sektorilla, markkinointi on
uudempi asia. Terveydenhuollon rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset; yksityistäminen, kilpailu asiakkaista ja henkilökunnasta aiheuttavat vaatimuksia myös sairaaloiden arkkitehtoniselle laadulle.
2. Lapinsairaanhoitopiiri(LSHP)
2.1Tehtävät



Se vastaa alueensa väestön erikoissairaanhoidon palveluista sekä päihdeongelmaisten
hoidosta ja kuntoutuksesta yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa.
Sairaanhoitopiiri ylläpitää Lapin keskussairaalaa, joka toimii Rovaniemellä Ounasvaaralla ja
Muurolassa.
Sairaanhoitopiiri toteuttaa tehtävänsä yhteistyössä erityisvastuualueen (ERVA) sairaanhoitopiirien sekä kuntien terveys- ja sosiaalitoimen kanssa.
2.2Tiedotjaominaisuudet
Jäsenkuntia
Alue
Väestö (2013)
Matkailijoita /v
Pitkät etäisyydet
Muita haasteita
15kpl
86 114km2 (yli 20% Suomen pinta-alasta)
118 314as. (vain n.2% Suomen asukasmäärästä)
1 800 000, sesonkiaikana alueen väkimäärä kolminkertaistuu
Pisimmillään jopa 490km etäisyys keskussairaalaan
Ikääntyvä väestö, sairastava väestö
Kuva 1, Lapin sairaanhoitopiirin kokovertailu etelän sairaanhoitopiireihin 2015
2.3Aluejako,erityisvastuualueet(ERVA)jasairaanhoitopiirit(SHP)
Kuva 2, Suomen eritisvastuualueet, sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat 2015
3. Lapinkeskussairaala(LKS),Rovaniemi
3.1Historia
Rovaniemelle perustettiin yleinen sairaala 1895. Vanha sairaala tuhoutui pommituksissa 1940. Uusi
Lapin lääninsairaala rakennettiin 1941 ja sitä laajennettiin 1962. Lääninsairaalan hallinta siirtyi Lapin keskussairaalan kuntaliitolle 1965. Nykyinen Lapin keskussairaalan päärakennus otettiin käyttöön 1988.
3.2Tiedot
Sijainti
Käyttöönottovuosi
Tontin ala
Rakennusoikeus
Nykyiset rakennukset tontilla
Ounasrinteentie 22, Rovaniemi (n.3km) kaupungin keskustasta
1988, laajennus 2007
88 501 m2
69 670 kem2, josta käytetty 35 868 kem2
n. 40 000 brm2
3.3Toiminta
Lapin keskussairaalan keskeisin tehtävä on pohjoisen alueen erikoissairaanhoidon järjestäminen.
Ounasrinteen yksikössä on kaikki somaattinen erikoissairaanhoito, yhteispäivystys ja lasten psykiatria. Aikuisten ja nuorten psykiatrian klinikat ja osastot sekä päihdeklinikka sijaitsevat 27km päässä
Muurolassa. Rovaniemen keskustassa sijaitsevassa Hallintokeskuksessa toimivat LSHP :n hallinto,
perusterveydenhuollon yksikkö, lastenpsykiatrian poliklinikka, sairaalakoulu ja työterveyshuolto.
3.4Muutostarpeetjaongelmat
Muutospaineita terveydenhuollon rakennuksissa ajavat mm. lääketieteen kehitys, informaatioteknologian kehitys, hoitoprosessien muutos, potilaslähtöisyyden korostuminen ja palveluiden tarpeen
kasvu. Samat haasteet ovat olleet esillä kaikkialla kehittyneessä maailmassa. Suomen sairaalasuunnittelun haasteisiin onkin haettu oppia ulkomailta uusista sairaaloista.
Suomessa 1960-70 luvuilla alun perin rakennetut keskussairaalat ovat kasvaneet osa kerrallaan laajentuen, aina kulloisenkin akuutin tarpeen mukaan. Näin kokonaisuus on kasvanut monimutkaiseksi
ja sokkeloiseksi rakennelmaksi, jossa myös toimintaprosessit monimutkaistuvat ja ovat hankalasti
hallittavissa sekä tehottomia. Rakennukset ovat myös jo teknisesti niin huonossa kunnossa, että niiden korjaaminen toimivaksi on kallista ja joskus jopa mahdotonta jo riittämättömän kerroskorkeuden vuoksi.
Yhteiskunnan muutokset vaativat koko alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestelyä. Niukkenevien julkisten resurssien takia toimintaprosessit pitää järjestää tehokkaasti, mikä ei
silti saa heikentää palveluiden laatua. Rakennusten tulee tukea tarkoituksenmukaisia prosesseja,
eikä ohjata niitä. Prosessilähtöisyyden ja tehokkuustavoitteen takia terveydenhuollon palvelut ja
asiakkaat jaetaan neljään osioon:
a) päivystävä akuuttisairaala
b) elektiivinen (ajanvaraus) -sairaala
c) kuntoutussairaala
d) lähipalvelut eri väestöryhmille, esim. vanhuspalvelut
Sama jako tulisi ilmetä myös keskussairaalan suunnittelussa. Paljon resursseja vaativan päivystävän
akuuttisairaalan toiminnot tulisi keskittää toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä ns. ”kuuma sairaala”
muodostaa sairaalan ytimen. Ajanvaraukseen perustuva päiväsairaala tulisi erottaa omaksi kokonaisuudeksi. Näiden jatkeena ovat vuodeosastot, jotka rakenteeltaan vastaavat paljolti hotellitiloja. Ne
tulisi toiminnallisesti rauhoittaa vain vakavasti sairaiden hoitoon. Hoidollisia tiloja tukevat huoltoja aputilat muodostavat yhtenäisen logistisen verkoston edellä mainittujen kokonaisuuksien rinnalle.
Lapin Keskussairaalan toiminta on muuttunut sen 25 vuoden toiminta-aikana huomattavasti lääke-
tieteen ja teknologian kehityksen myötä. Sen ongelmat ja kehitystarpeet vastaavat pääosin samoja
kuin muilla keskussairaaloilla Suomessa. Vuodeosastohoito on vähentynyt ja avohoito on lisääntynyt. Muutostöitä sairaalarakennuksessa on tehty 1990-luvun alusta lähtien. Muutostyöt ovat johtuneet uusien toimintojen aloittamisesta, erikoissairaanhoidon kehittymisestä ja avohoidon lisäämisestä.
LKS :n yksiköitä on hajallaan Rovaniemen alueella, mikä rajoittaa yhteistoimintaa potilaiden hoidossa, huoltotoiminnoissa ja hallinnossa. Hajallaan olevien toimintojen kokoaminen yhteen on perusedellytys tehokkaalle toiminnalle.
Lisätilaa tarvitsevat myös nykyiset toiminnot, kuten sairaala-apteekki, dialyysi, päivystyksen tarkkailuosasto, ensihoito, poliklinikat, lasten yksiköt jne.
3.5Tulevaisuus
Maantieteellinen sijainti edellyttää erikoissairaanhoidon päivystystä LKS :ssa myös tulevassa palvelurakenteessa, jota määritellään parhaillaan koko valtion sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusohjelmassa (SOTE). Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttävät toiminnan aktiivista kehittämistä ja investointeja.
4. LKS‐laajennus‐jamuutossuunnitelma
4.1Tonttijasuunnitteluratkaisu
Lisärakentaminen ottaa haltuunsa koko tontin muodostaen rungon sen kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle. Suunnitelman pääperiaatteena on muodostaa liikenteellisesti toimiva ja yhtenäinen sairaala-alue. Ratkaisu hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja tukeutuu nykyisiin toimintoihin vahvistaen niitä. Uudet toiminnot, kuten psykiatrinen hoito, täydentävät kokonaisuutta luoden synergiaetuja.
Tontin jäsentelyä ja rakentamista määrittää ensisijaisesti logistinen toimivuus. Rakennusten sijoittelu ja massoittelu noudattavat myös energiatehokkuuden periaatteita. Sekundääriset kylmät ja puolilämpimät rakennukset suojaavat ydinsairaalaa pohjoispuolelta. Suljetut tai puoliavoimet sisäpihat
muodostavat suotuisaa pienilmastoa. Syvä rakennusrunko “kuuman” sairaalan osalla on toiminnallisesti ja energiataloudellisesti tehokas. Sisäpihat luovat pihamaalle miellyttäviä suojaisia oleskelualueita. Lasten siiven ja vanhan sairaalan välinen, lounaaseen aukeava sisäpiha toimii lasten osastojen ja samalla myös pääsairaalan osastojen ulkoilualueena. Aikuisten psykiatrisen sairaalan rajaama
sisäpiha on suojaisa ja turvallinen ulkoilupaikka psykiatrisen potilaille. Sisäpihat helpottavat ulkotilan hahmottamista ja orientoitumista.
4.2Liikenne
Ambulanssitoiminta on eriytetty tontin koilliskulmaan, jonne on oma liittymä Kivikaudentieltä.
Helikopterin laskupaikka on pysäköintitalon katolla, josta on porrasyhteys ensihoitoon. Päivystyksen sisäänkäynti tapahtuu pysäköintihallin liitososan kautta. Asiakaskäynti päiväsairaalaan on sisäpihan vanhan pääsisäänkäynnin kautta tai pysäköintitalosta sisäisen yhteyden kautta. Sisäänkäynneistä saavutaan suoraan toiseen kerrokseen, jossa sijaitsee päiväsairaalan palvelut. Avara ja valoisa
itä-länsi-suuntainen keskuskäytävä yhdistää uuden ja vanhan osan asiakastilat, mikä helpottaa
orientoitumista myös kahden sisäänkäynnin mallissa. Keskuskäytävä jatkaa nykyistä sisäpihaa itään.
Kaksi sisäänkäyntiä parantaa päiväsairaalan saavutettavuutta eri liikkumismuodoilla. Pääsairaalan
länsipuolen sisäänkäynti toimii lähinnä yhteytenä länsipuolen ulkoilupihalle.
Uuden ja vanhan osan liitoskohdassa sijaitseva pohjois-etelä-suuntainen käytävä on sisäisen liikenteen selkäranka, jossa asiakas- henkilöstö- ja tavaraliikenne kulkevat eri kerroksissa. Ydinsairaalan
henkilöliikenne tulee pääosin tämän liikenteellisen pääakselin pohjoispäästä ja tavarahuolto kulkee
eteläpuolen huoltopihan kautta (ks. liikennekaavio, kuva 3). Vanhat 0-kerroksen sisäpihan lastauslaiturit ovat saavutettavissa sisäteitse alapihan huoltopihan kautta, mutta uudet koko ydinsairaalan
tavaraliikennettä palvelevat lastauslaiturit ovat eteläpuolen uudella huoltopihalla. Raskas tavaraliikenne kulkee pääosin 00- kerroksessa. Myös vanhan osan sisäistä liikennettä on selkeytetty avaa-
malla uusia yhteyksiä, jotka tukevat toimintojen pääreittejä.
Kuva 3, henkilö- ja huoltoliikenteen päälinjat
4.3Rakennukset
Nykyinen lastensiipi puretaan, jotta saadaan tontin logistisesti tärkeä osa tehokkaammin hyödynnettyä. Sisääntuloaukion kaarevat muodot tukevat nykyisen sisääntulon muotokieltä muodostaen pihalle yhtenevän kokonaisuuden. Suojaisan sisäpihan kaarevaa muotoa korostetaan myös piharakenteilla ja istutuksilla.
Pohjoispuolen näkymät muodostavat sairaalan kaupunkikuvallisen identiteetin. Niiden massoitteluun
ja aukotukseen on haettu näyttävyyttä ja laitosmaisuudesta poikkeavaa ilmettä. Julkisivumateriaalina on
pääosin vaalea betoni eri tavoin käsiteltynä sekä sävytetty tai graafinen betoni tehosteina. Suuret
lasipinnat ovat hieman sinertävää lasia ja ympäristöä peilaavia.
4.4Tilatjatoiminta
Uuden ydinsairaalan toiminnot jakautuvat pääosin kerroksittain nykyisen jaon mukaisesti:
00-krs tekniikka ja logistiikka
0-krs huolto
1-krs “kuuma sairaala”
2-krs päiväsairaala
3-6-krs osastot
Päiväsairaalan vastaanotot on suunniteltu ”tulevaisuuden sairaala”-konseptin mukaisesti, jossa asiakkaiden ja henkilökunnan alueet ovat erillään ja niiden välissä vastaanottohuoneet. Asiakastilat on
suunniteltu avariksi ja valoisiksi. Päivystysosan tilarakenne perustuu selkeisiin eriteltyihin potilaslinjoihin, jotka ovat hoidettavissa tehokkain henkilöresurssein. Lasten päivystysalue on erillään
vanhan potilashotellin tiloissa.
Osastot ja psykiatriset poliklinikat ovat perusrakenteeltaan tavanomaisia kaksikäytävä-ratkaisuja,
joissa modulaarisuus antaa muunneltavuutta ja avaruus sekä luonnonvalo viihtyisyyttä.
Laajennusosien kerrokset 00, 0 ja 1 ovat nykyisten tasolla. 1. kerroksen kerroskorkeus on nykytarpeiden mukaisesti 4500 ja siitä ylemmät kerroksissa 4000. Tällöin 2. ja 3. kerroksen lattiatasot ovat
nykyisiä korkeammalla. Tasoerot on hoidettu luiskin ja portain uuden ja vanhan osan liitoskohdissa.
Suunnitelma pohjautuu pääosin kilpailun tilaohjelmaan. Ehdotuksessa on esitetty myös lisäoptioina
luoteissiiven maatasossa oleva palvelu- ja liiketilojen kerros, tontin länsiosan pesularakennus ja
ruokalan laajennus. Tiloissa on jonkin verran reserviä jatkosuunnittelua ajatellen. Suunnitelmassa
on yhteensä noin 50000brm2 lisärakentamista. Maanalaisten tilojen rakentaminen on esitetty lähinnä reservinä, jota voidaan hyödyntää tarpeen mukaan ratkaisujen tarkentuessa.
Muutokset vanhassa rakennuksessa toteuttavat lähinnä hankesuunnitelmassa esitettyjä toiveita, joissa toimintoja siirtyy laajennukseen ja vapautuva tilat otetaan viereisten osastojen käyttöön. 1. ja 2.
kerroksessa on myös avattu joitain yhteyksiä sisäisen liikenteen ja integraation tehostamiseksi.
Lisärakentaminen on vaiheistettavissa ilman toiminnallisia katkoksia ja väistötiloja, sillä kriittisten
toimintojen muutot voidaan tehdä valmiisiin uudisosiin.
5. Päivystysnykyaikaisessasairaalassa
5.1Yleistä
Ensihoidon ja päivystyksen rooli on korostumassa kriittisesti sairaan potilaan hoitoketjussa. Aivoja sydäninfarktien sekä vaikeiden infektioiden hoito on entistä etupainotteisempaa. Päivystyksen
toimintaan ja päivystävien lääkärien osaamiseen on valtakunnallisesti kiinnitetty huomiota ja
akuuttilääketiede erikoisalana on aloittamassa koulutusohjemaansa. Päivystystoiminnan
tehokkuuden perusedellytys on hyvin toimiva perusterveydenhuolto, jolloin päivystys voi keskittyä
hoitamaan vain akuuttia hoitoa vaativat asiakkaat.
Perusterveydenhuollon (PTH) ja erikoissairaanhoidon (ESH) integraatiota ja akuuttilääketieteen
erikoisalan kehitystä ennakoiden päivystysalue suunnitellaan nykyisin erikoisalattomaksi
yhteispäivystykseksi. Integraatiolla ja keskittämisellä tavoitellaan toiminnan tehokkuutta,
synergiaetuja tilojen ja työvoiman suhteen, sekä näiden avulla lopulta parempaa hoidon laatua.
Ensihoito, lääkintähelikopteritoiminta ja päivystys tulee suunnitella siten, että ne muodostavat
yhden kokonaisuuden. Ensihoitotoimintaa sijoitettaessa on otettava huomioon potilaiden
mahdollisimman sujuva purkaminen päivystykseen ja siirrot päivystyksestä jatkokuljetuksiin
lämpimissä tiloissa. Tämä edellyttää sujuvaa logistiikkaa.
Päivystystoiminnan sujumiselle ensiarvoisen tärkeää on kuvantamisyksikön (radiologia) sijainti
lähellä päivystysaluetta.
5.2Päivystyksentoiminnankuvaus(Malminyhteispäivystyssairaala)
Potilaat hakeutuvat itse tai saapuvat ambulanssilla yhteispäivystykseen. Heti ilmoittautumisalueella
tehdään triage eli potilaiden hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi, ryhmittely ja eteenpäin ohjaus.
Potilas ohjataan suoraan triagen jälkeen oikealle hoitolinjalle, joita ovat esimerkiksi nopea linja,
paaripotilaiden seurantalinja ja erityispotilaslinja.
Päivystykseen luodaan sujuvat ja joustavat hoitoprosessit ja hoitotilat myös erityisryhmille kuten
päihde-, psykiatrinen, eristystä vaativa tai dementoitunut potilas. Paaripotilaiden, istuvien ja
omatoimisten potilaiden sekä erityisryhmien tarvitsemat tutkimus- ja odotustilat eriytetään
toisistaan. Näillä valinnoilla parannetaan potilaiden yksityisyydensuojaa ja yleistä turvallisuutta.
Päivystysalueelle sijoitetaan natiivi- ja ultraäänikuvaushuoneet sekä laboratorion näytteenottotila.
Tämä ratkaisu nopeuttaa potilaan hoitoprosessia, vähentää kuljettamisen ja henkilöstöresurssien
tarvetta, ja lisää kuvantamisyksikön henkilöstön päivystysajan turvallisuutta. Nopean linjan potilaita
ovat pääosin nykyiset terveyskeskuspäivystyksen potilaat, osa sisätautipotilaista ja osa kirurgisista
potilaista. Nopean linjan hoitoaika on alle neljä tuntia. Seuranta- ja erityispotilaiden hoitoa varten
tarvitaan noin 40 paaripaikkaa, joissa annetaan ensihoito ja seurataan potilaan vointia. Tavoitteena
on, että näiden potilaiden hoito kestää enintään 15–20 tuntia. Infektiopotilaiden ja erityistä
yksityisyyttä (kuoleva potilas) vaativien potilaiden hoitamiseksi suunnitellaan kaksi eristyshuonetta,
joihin pääsee myös ulkokautta.
Seurantalinjan potilaiden määrä ei vähene tulevaisuudessa. Kasvavan potilasryhmän tulevat
muodostamaan akuutisti sairaat iäkkäät henkilöt, joista suurella osalla on muistitoiminnan häiriöitä
ja joiden hoitoisuusaste on korkea. Koko hoitoketjun sujuvuuden kannalta on tärkeää, että osa
akuutisti sairastuneista iäkkäistä potilaista hoidetaan valmiiksi ja kotiutetaan jo päivystysalueelta.
Sairaalahoitoa pyritään vähentämään myös lyhythoito-osaston avulla, jossa kotona olevat potilaat
käyvät saamassa mm. suonensisäisiä lääketiputuksia (esim. hyväkuntoiset infektiopotilaat).
Mikäli potilaan seuranta-aika on pidempi tai potilas tarvitsee arviolta 1-2 vuorokauden
sairaalahoitoa, hänet sijoitetaan päivystysosastolle Jos potilaan vointi vaatii erityistä ja pidempää
valvontaa, hänet siirretään valvontaosastolle tai vuodeosastoille.
5.3Päivystävätsairaalat,esimerkkikohteet
Seuraavassa on esitelty kolmen keskussairaalan toiminnassa olevia uudehkoja yhteispäivystyksen
tiloja. Kanta-Hämeen keskussairaala K-HKS, Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) ja
Päijät-Hämeen keskussairaala (PHKS). Kaaviokuvissa on eritelty päivystyksen toiminnallisia
pääosia, jotta eroavaisuudet ja yhtäläisyydet olisivat helpommin nähtävissä.
Kaavioista on havaittavissa mm se, miten eri tavoin osiot voidaan järjestellä erilaisten
hoitoprosessien ja muiden paikallisten tarpeiden mukaisesti. Kaikkien sairaaloiden päivystysalueet
ovat yksilöllisiä ja suunniteltu paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Uuden tai uudistettavan sairaalan
suunnittelussa ratkaisumallien valintaan vaikuttavat esimerkiksi sairaalan kokoluokka, toimintaalueen erityisvaatimukset, vanhat käytännöt ja toimintamallit.
Alueellinen palvelurakenne vaikuttaa painotuksiin ja tehtävien jakoon eri yksiköiden välillä.
Taloudelliset rajoitteet saattavat vaikuttaa esimerkiksi laajennuksen tekniseen varusteluun, jolloin
pyritään hyödyntämään olemassa olevia radiologian tiloja ja laitteita.
Yleisiä tavoitteita ovat tilojen toiminnallinen selkeys, suoraviivaiset ja eriytetyt hoitolinjat, tilojen
muunneltavuus, laajennettavuus ja turvallisuus. Edellisiin liittyen toivottavaa on riittävä väljyys
mitoituksessa, mutta toisaalta myös tärkeiden yhteyksien lyhyet etäisyydet. Parhaiten nämä
toteutuvat uusissa suurissa sairaaloissa, joissa tilat voidaan rakentaa puhtaalta pöydältä,
optimoitujen toimintaprosessien ympärille. Suurissa yksiköissä tämä hoitolinjojen optimointi
saattaa johtaa tilasuunnittelussa teollisuuden tuotantolinjojen tai lentoterminaalien kaltaisiin
malleihin.
5.3.1K‐HKS,Hämeenlinna
Kuva 4, K-HKS päivystysalue
- nykyaikainen päivystysklinikka, rakennusvuosi 2007
- yli 45000 käyntiä/v, PTH 27000 ja ESH 18000
- ensiapu 20 paaripaikkaa, 24 tarkkailupaikkaa
- 24/7 leikkaussalivalmius, anestesia ja teho, synnytykset ja naistentaudit (1800 synn./v)
- kirurgia, sisätaudit, neurologia ja lastentaudit
- tarkkailuosasto kiinteästi osana klinikkaa
- hyvää:
- osaava ja motivoitunut henkilökunta
- PTH ja ESH yhteistoiminta sujuvaa
- hyvät tilat ja laitteet
- jatkuva kehitystyö
- kokonaisuutena toimiva triage (paitsi triage-hoitajan tutkimushuone puuttuu)
- suora yhteys ulko-ovelta ensihoitohuoneeseen
- turvallisuus
- huonoa:
- nykyisin liian pienet tilat – tarve lisätilalle tai nopeampi potilaan läpimenoaika
- triage-hoitajalla tulisi olla oma tutkimushuone
- kehitettävää mm.
- potilaiden informointi
- potilassijoittelu epidemia-aikana
- tehovalvonta-potilaiden sijoittelu
- ruuhkatilanteiden hallinta
5.3.2TYKS,Turku
Kuva 5, TYKS päivystysalue
- PTH ja ESH yhteispäivystys, käyttöönotto 2012
- moderni tekniikka ja tilat
- ERVA (Satakunnan ja Varsinais- Suomen SHP :t) 750000as, Varsinais-Suomen SHP 460000as
- koko toiminta järjestetty hoitolinjoittain, hoitolinjat koostuvat toiminnallisesti läheisistä
hoitoprosesseista
- odottaminen minimoitu
- suoraviivaiset hoitolinjat ensihoitoon ja sen ohi suoran leikkaukseen
- kattavat palvelut ja toiminnat keskitettynä ja lähellä
- suuri kapasiteetti
5.3.3PHKS,Lahti
Kuva 6, PHKS päivystysalue
- yhteispäivystys 2012 alkaen, saumatonta yhteistyötä ESH :n ja PTH :n välillä
- 90000 käyntiä/ vuosi, alueella 213000as
- 208 potilasta/ päivä: PTH 110, ESH 72 ja HAMMASH. 26
- ”kerralla tutkittu potilas”, ei toistokäyntejä
- omat laboratorio- ja röntgenpalvelut päivystyksessä
- neuvonta ja ohjaus oikeaan päivystyksen prosessiin tai ajanvaraussairaalaan
5.4LKS,päivystys
Nykyisin keskussairaalan 1-kerroksessa sijaitsevaan erikoissairaanhoidon päivystykseen potilaita
ohjautuu koko sairaanhoitopiiristä ja perusterveydenhuollon päivystykseen Rovaniemeltä, Ranualta
ja Posiolta ja tulevaisuudessa mahdollisesti muistakin kunnista. Päivystävän sairaanhoidon tarpeet
ja tilanteet vaihtelevat paljon. Lomasesongit ja esimerkiksi kaivostoiminta Lapissa voivat aiheuttaa
suuriakin ruuhkia avuntarpeeseen.
Sairaalasta puuttuu nykyaikaiseen päivystykseen kuuluva päivystys-/ tarkkailuosasto.
Suunnitelmassani uusi päivystysalue on sijoitettu uudisosaan lähelle kuuman sairaalan kriittisiä osia,
radiologiaa, leikkaus- ja teho-osastoa. Näin uuden päivystyksen hoitoprosessit tukeutuvat nykyisiin
rakenteisiin luoden uudet selkeämmät hoitolinjat akuutille hoidolle. Yhteispäivystyksessä on
eriytetty omiksi linjoikseen ambulanssipotilaat, kävelevät potilaat ja lapset. Kaikilta alueilta on oma
yhteys radiologian osastolle. Päivystyksen kanssa kiinteässä yhteydessä on tarkkailupaikat ja
päivystysosasto.
Lasten päivystyspoliklinikka sijaitsee vanhassa osassa potilashotellin paikalla. Sinne kuljetaan
saman päivystysaulan kautta kuin aikuisten puolellekin. Lasten tartuntatautien päivystys on eriytetty
ja sille on myös toinen sisäänkäynti.
Aikuisten päivystyspoliklinikalle tultaessa potilaiden kiireellisyys arvioidaan kahdessa Triagehuoneessa. Sen jälkeen saavutaan avaraan odotustilaan, johon tulee ylävaloa kattoikkunoista.
Vastaanotto tapahtuu standardoiduissa vastaanottohuoneissa.
Ambulanssien sisäänajo on siirretty etupihalta itäpuolelle Kivikaudentielle. Itäpuolella on
ensihoidon siipi, jossa sijaitsee ambulanssipaikat ja huoltohalli, sekä ensihoidon työtiloja.
Ambulanssien purku tapahtuu lämpimässä hallissa, josta on suora yhteys ensihoitotiloihin ja
kiireellisen hoidon linjalle. Purkuhallista on myös sisäänkäynti eristystiloihin ja päihde/turvatiloihin. Viereisen pysäköintitalon katolta kulkee suora reitti ensihoidon tiloihin.
Lähdeluettelo
1. Jari Jokela: LSHP kuntayhtymän seminaari-esitelmä, 31.1.2014
2. Hankesuunnitelma, Itäinen yhteispäivystyssairaala, Malmi 19.5.2008
3. Markku Grönroos: K-HKS päivystysklinikan ja toiminnan esittely 28.2.2013
4. Sunand Prasad: Changing Hospital Architecture, 2008, ISBN: 9781859461679
5. Case Akuutti24 2013 Yhteensopivuustila, Päijät-Hämeen alueellinen yhteispäivystys
6. Kilpailuohjelma, Lapin keskussairaala, laajennus L2, 2-vaiheinen yleinen arkkitehtuurikilpailu
7. Hankesuunnitelma, Lapin keskussairaala, laajennusosa L2
8. Raimo Kettunen, professori, ylilääkäri: Lapin keskussairaalan laajennushanke L2, ehdotus
toimintojen järjestelyksi 2013
9. Reijo Kekäläinen, Teemu Kurkela, Anna Melander ja Erkki Vauramo sekä Thomas Miyauchi ja Jonna Taegen: Tekes -projekti: Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja ympäristö, osaprojekti: Keskussairaalan modernisointi – Case Keski-Suomi 01.06.2011
10. Olli Tolkki, Martti Kekomäki, Reijo Kekäläinen: Sairaalasuunnittelu – ensin toiminta, sitten
tilat
11. Teemu Kurkela: Visio tulevaisuuden terveydenhuollosta, Työkaluna konseptuaalinen suunnittelu 2012
Liitteet
Diplomityöplanssit6kpl(A4‐pienennökset)
DIPLOMITYÖ
Diplomityö pohjautuu vuoden 2014 aikana järjestettyyn yleiseen arkkitehtuurikilpailuun, jossa
haettiin ratkaisuja Rovaniemellä sijaitsevan Lapin keskussairaalan kehittämiseksi tulevaisuuden
sairaalaksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe käytiin
ideakilpailuna, jossa tehtävänä oli suunnitella koko
sai-raala-alueen yleissuunnitelma. Siinä ilmenee
lisärakentamisen sijoittelu tontille, toimintojen
keski-näinen integrointi ja liittyminen nykyiseen
sairaalarakennukseen, jonka uudistaminen ja kehittäminen olivat myös ohjelmassa.
Kilpailuvaiheen jälkeen tutkin diplomityössäni
sairaalan päivystyksen toimintaa ja tilasuunnittelun tarpeita, sekä tarkennan suunnitelmaani näiltä
osin.
LAPIN KESKUSSAIRAALA (LKS) ROVANIEMI
Historia
Rovaniemelle perustettiin yleinen sairaala 1895. Vanha sairaala tuhoutui pommituksissa 1940. Uusi Lapin lääninsairaala rakennettiin 1941 ja sitä laajennettiin 1962. Lääninsairaalan hallinta siirtyi Lapin keskussairaalan kuntaliitolle 1965. Nykyinen Lapin keskussairaalan päärakennus otettiin käyttöön 1988.
Tiedot
Sijainti
Käyttöönottovuosi
Tontin ala
Rakennusoikeus
Nykyiset rakennukset tontilla
Ounasrinteentie 22, Rovaniemi (n.3km) kaupungin keskustasta
1988, laajennus 2007
88 501 m2
69 670 kem2, josta käytetty 35 868 kem2
n. 40 000 brm2
Toiminta
Lapin keskussairaalan keskeisin tehtävä on pohjoisen alueen erikoissairaanhoidon järjestäminen. Ounasrinteen yksikössä on kaikki somaattinen erikoissairaanhoito, yhteispäivystys ja lasten psykiatria. Aikuisten ja nuorten psykiatrian klinikat ja osastot sekä päihdeklinikka sijaitsevat 27km päässä Muurolassa.
Rovaniemen keskustassa sijaitsevassa Hallintokeskuksessa toimivat LSHP :n hallinto, perusterveydenhuollon yksikkö, lastenpsykiatrian poliklinikka, sairaalakoulu ja työterveyshuolto.
Muutostarpeet ja ongelmat
Muutospaineita terveydenhuollon rakennuksissa ajavat mm. lääketieteen kehitys, informaatioteknologian kehitys, hoitoprosessien muutos, potilaslähtöisyyden korostuminen ja palveluiden tarpeen kasvu. Samat haasteet ovat olleet esillä kaikkialla kehittyneessä maailmassa. Suomen sairaalasuunnittelun
haasteisiin onkin haettu oppia ulkomailta uusista sairaaloista.
Suomessa keskussairaalat ovat yleisesti kasvaneet osa kerrallaan laajentuen, aina kulloisenkin akuutin
tarpeen mukaan. Näin kokonaisuus on kasvanut monimutkaiseksi ja sokkeloiseksi rakennelmaksi, jossa
myös toimintaprosessit monimutkaistuvat ja ovat hankalasti hallittavissa sekä tehottomia. Rakennukset
ovat myös jo teknisesti niin huonossa kunnossa, että niiden korjaaminen toimivaksi on kallista ja joskus
jopa mahdotonta jo riittämättömän kerroskorkeuden vuoksi.
Yhteiskunnan muutokset vaativat koko alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestelyä. Niukkenevien julkisten resurssien takia toimintaprosessit pitää järjestää tehokkaasti, mikä ei silti saa heikentää palveluiden laatua. Rakennusten tulee tukea tarkoituksenmukaisia prosesseja, eikä ohjata niitä.
Prosessilähtöisyyden ja tehokkuustavoitteen takia terveydenhuollon palvelut ja asiakkaat jaetaan neljään
osioon:
a)
päivystävä akuuttisairaala
b)
ajanvaraus (elektiivinen) -sairaala
c)
kuntoutussairaala
d)
lähipalvelut eri väestöryhmille, esim. vanhuspalvelut
Sama jako tulisi ilmetä myös keskussairaalan suunnittelussa. Paljon resursseja vaativan päivystävän akuuttisairaalan toiminnot tulisi keskittää toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä ns. ”kuuma sairaala” muodostaa
sairaalan ytimen. Ajanvaraukseen perustuva päiväsairaala tulisi erottaa omaksi kokonaisuudeksi. Näiden
jatkeena ovat vuodeosastot, jotka rakenteeltaan vastaavat paljolti hotellitiloja. Ne tulisi toiminnallisesti
rauhoittaa vain vakavasti sairaiden hoitoon. Hoidollisia tiloja tukevat huoltoja aputilat muodostavat
yhtenäisen logistisen verkoston edellä mainittujen kokonaisuuksien rinnalle.
Lapin Keskussairaalan toiminta on muuttunut sen 25 vuoden toiminta-aikana huomattavasti lääketieteen
ja teknologian kehityksen myötä. Sen ongelmat ja kehitystarpeet vastaavat pääosin samoja kuin muilla
keskussairaaloilla Suomessa. Vuodeosastohoito on vähentynyt ja avohoito on lisääntynyt. Muutostöitä
sairaalarakennuksessa on tehty 1990-luvun alusta lähtien. Muutostyöt ovat johtuneet uusien toimintojen
aloittamisesta, erikoissairaanhoidon kehittymisestä ja avohoidon lisäämisestä.
LKS:n yksiköitä on hajallaan Rovaniemen alueella, mikä rajoittaa yhteistoimintaa potilaiden hoidossa,
huoltotoiminnoissa ja hallinnossa. Hajallaan olevien toimintojen kokoaminen yhteen on perusedellytys
tehokkaalle toiminnalle.
Lisätilaa tarvitsevat myös nykyiset toiminnot, kuten sairaala-apteekki, dialyysi, päivystyksen tarkkailuosasto, ensihoito, poliklinikat, lasten yksiköt jne.
Tulevaisuus
Maantietellinen sijainti edellyttää erikoissairaanhoidon päivystystä LKS :ssä myös tulevassa palvelurakenteessa, jota määritellään parhaillaan koko valtion sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusohjelmassa
(SOTE). Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttävät toiminnan aktiivista kehittämistä ja investointeja.
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI (LSHP)
Tehtävät
•
Se vastaa alueensa väestön erikoissairaanhoidon palveluista sekä päihdeongelmaisten hoidosta ja
kuntoutuksesta yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa.
•
Sairaanhoitopiiri ylläpitää Lapin keskussairaalaa, joka toimii Rovaniemellä Ounasvaaralla ja
Muurolassa.
•
Sairaanhoitopiiri toteuttaa tehtävänsä yhteistyössä erityisvastuualueen (ERVA) sairaanhoitopiirien
sekä kuntien terveys- ja sosiaalitoimen kanssa.
Tiedot ja ominaisuudet
Jäsenkuntia
15kpl
Alue
86 114km2 (yli 20% Suomen pinta-alasta)
Väestö (2013)
118 314as. (vain n.2% Suomen asukasmäärästä)
Matkailijoita /v
1 800 000, sesonkiaikana alueen väkimäärä kolminkertaistuu
Pitkät etäisyydet Pisimmillään jopa 490km etäisyys keskusairaalaan
Muita haasteita
Ikääntyvä väestö, sairastava väestö
LAAJENNUS- JA MUUTOSSUUNNITELMA
Tontti ja suunnitteluratkaisu
Lisärakentaminen ottaa haltuunsa koko tontin muodostaen rungon sen kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle. Suunnitelman pääperiaatteena on muodostaa liikenteellisesti toimiva ja yhtenäinen sairaalaalue. Ratkaisu hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja tukeutuu nykyisiin toimintoihin vahvistaen niitä.
Uudet toiminnot, kuten psykiatrinen hoito, täydentävät kokonaisuutta luoden synergiaetuja.
Tontin jäsentelyä ja rakentamista määrittää ensisijaisesti logistinen toimivuus. Rakennusten sijoittelu ja
massoittelu noudattavat myös energiatehokkuuden periaatteita. Sekundääriset kylmät ja puolilämpimät
rakennukset suojaavat ydinsairaalaa pohjoispuolelta. Suljetut tai puoliavoimet sisäpihat muodostavat suotuisaa pienilmastoa. Syvä rakennusrunko “kuuman” sairaalan osalla on toiminnallisesti ja energiataloudellisesti tehokas. Sisäpihat luovat pihamaalle miellyttäviä suojaisia oleskelualueita. Lasten siiven ja vanhan sairaalan välinen, lounaaseen aukeava sisäpiha toimii lasten osastojen ja samalla myös pääsairaalan
osastojen ulkoilualueena. Aikuisten psykiatrisen sairaalan rajaama sisäpiha on suojaisa ja turvallinen
ulkoilupaikka psykiatrisen potilaille. Sisäpihat helpottavat ulkotilan hahmottamista ja orientoitumista.
Lapin
Lap
in keskussairaalan
keskus
kes
kussai
sai
a raa
alan
la
laajen
laa
jennus
nus ja muutostyö
m uto
mu
utosty
styö
ö
laajennus
Dipl
Diplomityö
D
iplomit
omityö
yö Jarkko
Jarkk
arkko
o Joki
Joki
TTY Arkk
Arkkiteh
ite tuur
iteh
tuurin
in laitos
laito
laito
os
Arkkitehtuurin
1/6
10
14
16
17
3
11
12
19
111.1
112.6
LAPIN KESKUSSAIRAALA ASEMAPIIRROS 1:500 12.02.2014
HOITOTIE
110.5
1
28 50
5
5
P5P
3
110
109.8
109.2
2
28 50
109.4
18
7
4
6
4
5
2
5
109.5
93
19
18
3
6
108.0
108.7
107.8
24167
TU
SEISONTATILA
108.1
108.4
LÄHTÖVIISTE
107.7
OLEM
6990
364
ASSA
OLEV
107.8
A VIIST
UUSI AJONEUVO
LIITTYMÄ
E
LINJA-AUTOPYSÄKIN SIIRTO
108.3
107.6
11
109.0
15000
20000
TULOVIISTE
POROKA
7
8
107.8
MITAT RAJAPYYKISTÄ N:RO 5
108.1
107.9
107.2
b=50 .12
10
31
30
4,
10
5
10
4,0
0
tria
kia
2
1. . La
0. S a i s t e n
La r a a o s
ste la as
n j kou to
a n lu
uo
rte
np
sy
-56.64-
ap
20
103.1
10
10.
rr=
= 69
9 9..9
99
97
7
2850
10ap
28600
30000
000
0
+103.0
0
0
II
II
1
pp
Aikuispsykiatria
0
100.8
+103.0
100.7
I
103
0
0
102.9
+103.0
6500
57500
00
101.1
101.8
101.7
0
1
101.0
7
0
0
97.2
98.3
+103.0
VANHAT 260
26 AP
AP
00
99.6
00
00
00
102.9
10
2 .9
100.2
4
100
ap
44
42
100.0
100.0
00
+99.2
99.0
Huolto
,3 0
5
99.1
0
Ruokalan
laajennus
II
e=0
100.5
III
+102,05
NURM.
30ap
0
101.0
101.8
0
LH
6
101
01
+101,88
102.8
8
.7 5
20
VANHA
ASFALTTI
0
6
2 7 ra s
102.3
7
Ulkoilupiha
+101,70
VI
+103,40
+103,60
60
11.
VI
+103.0
Leikkipiha,
isot
UUSI
ASFALTTI
VANHA
NURMI
UUSI
ASFALTTI
yyhdysputki 2.krs
0
7250
72
7
250
0
9. 97
7
r= 69
0
101.9
01.9
9
+101,90
1
+106.7
+103.0
VANHA
NURMI
0
VANHA
NURMI
3360
+104,10
+103.0
+102,05
I
3000
0
Huoltopiha
+99.2
104.6
-79.51-
le - 1
1
+103.0
0
+103.0
26
0
104.4
104.
.4
0
UUSI
ASFALTTI
102.1
e=0.80
ASF.
13
1
+106.7
UUSI
NURMI
0
17000
104
+102,30
0
735
YS
Leikkipiha,
pienet
+105.0
8
II
+108,00
19000
I
2. Poliklinikat (päiväsairaala)
1. Päivystys ja ensihoito ("kuumat")
0. Huolto
00. Tekniset tilat ja logistiikka
UUSI
ASFALTTI
102
8
LIITTYMÄN MITAT
RAJAPYYKISTÄ N:RO 89
16175
Ambulanssipaikat
104.8
101.4
101
4
104.2
1
II
7K
7
9.
SIIRRETTY VANHA
VALONHEITINPYLVÄS,
LYHENNETTY
104.1
104.1
UUSI
ASFALTTI
4825
UUSI
NURMI
0
0
4
IV
3800
+106,25
UUSI
NURMI
89
12
+103,800
UUSI VALONHEITINPYLVÄS
+102,50
MITAT SIDOTTU
OLEMASSA OLEVAN
RAKENUKSEN
KOILLISNURKAN
SOKKELIPINTAAN
14000
0
+103.0 0
Pesula
3000m2
+102,60
61925
+103.0
103.6
I
UUSI
ASFALTTI
KAIDE
+102,70
+106.7
KIVIKAUD
ENTIE
+106,64
AUTOPAIKAT UUSITAAN
7 AP
HUOLTOLIIKENNE
UUDET 106 AP
UUSI
ASFALTTI
A
1
+104,90
0
+103,00
(+106,40)
+105,10
+105
U
UUSI
VALONHEITINV
TIN
PYLVÄS
P
Ä
104.8
VANHA
V
ASFALTTI
A
ASFALTT
TI
1
105.6
TUKIMUURI
+102,10
OLEMASSA OLEVA
VÄYLÄ
LEVENNETTY
PELASTUSTIEKSI,
SI,
LEVEYS 3500MM
00MM
23
.97
7
110
102.9
10
104.8
p
5057
7
+102,90
8.
3,5
10
5
+103,00
+103,00
+10
3
1 ((+10
(+106,64)
00
6
104.9
10
II
104.9
10
+103,00
0
II
4947
7
-100.00-
ILKK
VUOKRA-ALUE
KR
E
II
III
2
1
105.8
VI
III
UUSI
NURMI
PELASTUSTIEN
ALUEELLA
UUSI
NURMI
+106,45
NURMI
LP RINNE +103.150
LP 1.KRS +106.900
LP 2.KRS +110.500
VESIKATTO +115.00
VESIKATTO +118.00
II
1
VANHA
ASFALTTI
1
Ambulanssihalli
92
104.5
P-ALUEEN MITAT
7K
+106.7
1
29
6 UUTTA PENSASTA
106.7
103.8
105.3
16.
NURMI
LAAJENNUS
50
11
+106,30
47630
NOPPAKIVI
II
VANHA
ASFALTTI
105.1
10
III
IE
15860
0
K IV IK A
1
116
00
40
3. Potilashotelli 1
2. Lasten poliklinikka
1. Palvelu-1 ja liiketilaa
0. Lasten0 psykiatrian
työtiloja
0 0
1
R =2
+106.7
106.8
8000
106.7
6.
105.7
25400
II
Huolto
105.6
Sisäänkäynti 2.krs
00
106.9
1
III
+106.7
TAXIT
AUKIOKIVI
+106,60
1 5.
+106,64
R= 130
106.9
5000
+106,80
+
3.
STIE
STU
PELA
105.3
5
3283
1
Päivystys
P
UUSI
NURMI
VANHAT3 175
75 APII
105.6
UUDET PENSAAT
47500
4
ENT
-217.652 17.6521
5-
+106,80
AUKIOKIVI
12.
106.20
SIIRRETTY VANHA
VALONHEITINPYLVÄS
ÄS
INTE
IE
106.9
6.9
9
UUSI
NURMI
VANHA
ASFALTTII
UUSI
NURMI
+106,40
UUSI
ASFALTTI
ASR
.5 5
UDENT
18400
SIIR
SIIRRETTY
RRE
ETT VANHA
VALAISINPYLVÄS
VA
VALA
AIS
b= 56
105.1
40ap
19000
5700
107
UU
UUSI
USI
ASFALTTI
AS
FA
+107,00
12.
12
VALAISIMET
IS
Pysäköintitalo
400ap
105.4
OUN
105.1
10ap
PENSAAT
11
5000
UUSI
ASFALTTI
POLKUPYÖRÄKATOKSET
1
.12
12
22500
UUSI
NURMI
UUSI
NURMI
+107,00
+10
UUSI
4.
U
NU
NURMI
URMI UUSI
ASFALTTI UUSI
A
NURMI
VA
VANHA
ASFALTTI
AS
+108,00
+107,90
+107,80
107,80
106.7
2.krs
UUDET PENSAAT
P
II
b= 5
50
0
teri
10000
TUPAKOINTISUOJA
+106.7
UUSI
ASFALTTI
105.5
106.2
P-talo
l ja
+107,20
1108.00
106.1
9
Helikop
H
50000
pp
+107,60
+107,40
VANHA
NURMI
KÄVELYTIE
YS II
I1
107.4
+107,20
2.
VANHA
HA
ASFALTTI
ALTTI
10
108.10
UUSI
UU
USII
066,60 ASFALTTI
+106,60
FALTTI
VANHA
ASFALTTI
107.80
ASFALTTI
VANHA
ASFALTTI
TTI
VANHA
NURMI
VANHA
NURMI
106.4
4
r=6 99
5200
1
p
106.0
AP/INVA
V 4KPL
KPL
5200
AMBULANSSIPYSÄKÖINTI
LA
ANSSIPYSÄKÖ
ÖINT
6
106.6
11500
7000
-128.49-
p
30000
30
000
2800
4518
45
5
+106.7
30ap
108.00
8.00
4500
45
+107,50
+ 107
07,50
1
KAIDE
2600
5200
15390
5000
2600
20ap
5 VANHAA LIPPUTANKOA
SIIRRETÄÄN TÄHÄN
40ap
JÄTEKATOS
P
UUDET
UU
4455 AP
A
+107,20
+10
10
2.krs S
isäänkäy
1.krs P
nt
äivystys i P-talosta
aula
+107
0
+107,40
107.0
b= 50 .12
b
1
8
25400
1.
10010
107.8
107
8
r=6
6 99. 97
7
6
108.1
7
rr=699.9
99.97
7
19630
96
P-ALUEEN
EN
N MITAT
M
MITA
R
RAJAPYYKISTÄ
YKIS N:RO 5
3
28
b=50.12
50
7
99.97
r=699.97
r=
r=699.97
4
107.5
b=50.12
b=5.07
07
+107,70
32
107.4
107
5
107.4
107.2
107.9
99.6
101.5
102.3
102
1
2 3
2
99.9
9.9
40ap
40ap
40ap
4
103.8
0
IV
30ap
100
0
103
1
03
3
98.0
ra s
27
.6 7
101.3
169
asemapiirros
V L 7P 1:1000
535
ra s
28
ras.67
27
102.9
p/t
le
375
102.3
HOITOTI
.6 7
103.2
9
2850
5
109.0
15000
20000
SEISONTATILA
108.1
108.4
LÄHTÖVIISTE
107.7
6990
364
OLEMASSA
OLEVA
VIISTE
UUSI AJONEUVO
LIITTYMÄ
107.6
LINJA-AUTOPYSÄKIN SIIRTO
108.3
107.8
MITAT RAJAPYYKISTÄ N:RO 5
108.1
107.9
107.2
106.1
30ap
6
1
1
pp
+106.7
105.5
106.7
1
+106.7
1
105.3
1
1
Helikopter
II
i
Ambulanssihalli
EENT
1
1
+106.7
0
0
+103.0
0
pp
0
psykiatria
1.
13
0
101.7
0
0
102.9
30ap
-79.51-
le- 1
0
+102,05
+103.0
26
0
0
II
II
1
+103.0
100.8
5
ENT IE
0
0
+105.0
1
III
+103.0
0
Leikkipiha,
isot
5
100.
0
+103.0
0
+103.0 0
Pesula
3000m2
IV
3800
11.
VI
100.2
4
KIVIK AUD
I
23
8
6
20
0
Ulkoilupiha
0
+103.0
40ap
5
104.8
2.
La
Sai sten
ra os
alak as
ou to
lu
-56.64-
104.9
10
0
0
+103.0
II
I
0
97.2
98.3
+103.0
100
00
99.6
00
00
00
102.9
10
2 .9
00
+99.2
Huolto
44
42
99.1
0
Ruokalan
laajennus
ap
Huoltopiha
+99.2
104.6
2
40ap
40ap
IV
40ap
4
30ap
98.0
27
ras
.67
169
ras
.67
le
37 5
ras.67
ras.67
103.2
102.9
102.3
43
7E
28
53 59
@104.459
104,459
ras
V L 7P
1
HENKILÖLIIKENTEEN PÄÄLINJAT
HUOLTO-/ TAVARALIIKENNE
101.3
110kV
689
2
14
-388.50-
ras.67
15
EV
104
103.3
27
p/t
p/t
26
.67
97.8
p
101.5
102.0
74 6
100.2
III
99.2
AP
98.4
AKR
600
ras
a
100.6
102.9
AR
92
7
13
24
200
160
102.7
ras.67
25
97.0
97.2
TRIAGE
RADIOLOGIAN
LAAJENNUS
ENSIHOITO
PALVELUITA
SYDÄNPAJA
PÄIVYSTYS
RADIOLOGIA
TEHOSTETTU HOITO
TEHOHOIDON
LAAJENNUS
PÄIVYSTYSOSASTO
LYHKI
LAON
LAAJENUS
toimintakaavio 1.krs
97.0
97.2
752
.67
Liikenne
Ambulanssitoiminta on eriytetty tontin koilliskulmaan, jonne on oma liittymä Kivikaudentieltä. Helikopterin laskupaikka on pysäköintitalon katolla, josta on porrasyhteys ensihoitoon. Päivystyksen
sisäänkäynti tapahtuu pysäköintihallin liitososan kautta. Asiakaskäynti päiväsairaalaan on sisäpihan vanhan pääsisäänkäynnin kautta tai pysäköintitalosta sisäisen yhteyden kautta. Sisäänkäynneistä saavutaan
suoraan toiseen kerrokseen, jossa sijaitsee päiväsairaalan palvelut. Avara ja valoisa itä-länsi-suuntainen
keskuskäytävä yhdistää uuden ja vanhan osan asiakastilat, mikä helpottaa orientoitumista myös kahden sisäänkäynnin mallissa. Keskuskäytävä jatkaa nykyistä sisäpihaa itään. Kaksi sisäänkäyntiä parantaa päiväsairaalan saavutettavuutta eri liikkumismuodoilla. Pääsairaalan länsipuolen sisäänkäynti toimii
lähinnä yhteytenä länsipuolen ulkoilupihalle.
Uuden ja vanhan osan liitoskohdassa sijaitseva pohjois-etelä-suuntainen käytävä on sisäisen liikenteen
selkäranka, jossa asiakas-, henkilöstö- ja tavaraliikenne kulkevat eri kerroksissa. Ydinsairaalan henkilöliikenne tulee pääosin tämän liikenteellisen pääakselin pohjoispäästä ja tavarahuolto kulkee eteläpuolen huoltopihan kautta. Vanhat 0-kerroksen sisäpihan lastauslaiturit ovat saavutettavissa sisäteitse alapihan huoltopihan kautta, mutta uudet koko ydinsairaalan tavaraliikennettä palvelevat lastauslaiturit ovat
eteläpuolen uudella huoltopihalla. Raskas tavaraliikenne kulkee pääosin 00- kerroksessa. Myös vanhan
osan sisäistä liikennettä on selkeytetty avaamalla uusia yhteyksiä, jotka tukevat toimintojen pääreittejä
(ks. 1krs kaavio: ensihoito/ päivystys-kuvantaminen-leikkaus-tehohoito).
75 2
Rakennnukset
Nykyinen lastensiipi puretaan, jotta saadaan tontin logistisesti tärkeä osa tehokkaammin hyödynnettyä. Sisääntuloaukion kaarevat muodot tukevat nykyisen sisääntulon muotokieltä muodostaen pihalle
yhtenevän kokonaisuuden. Suojaisan sisäpihan kaarevaa muotoa korostetaan myös piharakenteilla ja istutuksilla.
Pohjoispuolen näkymät muodostavat sairaalan kaupunkikuvallisen identiteetin. Niiden massoitteluun
ja aukotukseen on haettu näyttävyyttä ja laitosmaisuudesta poikkeavaa ilmettä. Julkisivumateriaalina on
pääosin vaalea betoni eri tavoin käsiteltynä sekä sävytetty tai graafinen betoni tehosteina. Suuret lasipinnat ovat hieman sinertävää lasia ja ympäristöä peilaavia.
PYSÄKÖINTITALO
SAIRAALAKOULU
AKR
101.2
101.2
liikennekaavio
LASTEN JA
NUORTEN
PSYKIATRIA
,30
7
+103.0
-100.00-
ILKK
VUOKRA-ALUE
KR
E
LH
e=0
1
+106.7
+103.0
0
30
VI
.75
II
H
0
UUSI
NURMI
0
104.4
104.
.4
27 ras
102.3
-217.6521
17.655-
II
104
6
10ap
+106.7
1
103.8
UUSI
ASFALTTI
105.3
29
+103,40
I
2. Poliklinikat (päiväsairaala)
1. Päivystys ja ensihoito ("kuumat")
0. Huolto
00. Tekniset tilat ja logistiikka
61925
105.8
102.9
9.
KAIDE
Huolto
1
7K
8
3360
Ambulanssipaikat
UUSI
NURMI
104.1
104.1
7
LIITTYMÄN MITAT
2
1
3. Potilashotelli 1
2. Lasten poliklinikka
1. Palvelu-1 ja liiketilaa
0. Lasten0 psykiatrian
työtiloja
0 0
1
7
89
0
III
+106.7
92
104.5
12
+106.7
UUSI
ASFALTTI
1
III
II
IE
P-ALUEEN MITAT
1
Sisäänkäynti 2.krs
105.6
p
SRINT
Pysäköintitalo
400ap
II
3
III
II
28600
1
+106.7
1
p
106.6
p
OUNA
6500
20ap
40ap
107.0
28
b=50.12
b
50 1
8
KIVIKAUDENT
IE
3
b=50.12
1.
r=699.97
699 97
107.8
107 8
108.1
7
r=699.97
6
7K
b=50.12
50
7
r=699.97
4
r=699.97
107.4
P-ALUEEN
EN
N MITAT
M
MITA
RAJAPYYKISTÄ
YKIS N:RO 5
10ap
b=50.12
b=5.07
07
+107,70
32
2.krs Sisää
1.krs Päivy nkäynti P-tal
osta
stysaula
5
107.4
107.2
107.9
106.2
III
600
.6 7
AP
109.5
93
108.7
24167
TULOVIISTE
107.5
a
110
19
18
5
POROKATU
107.8
11
100.2
ra s
7
98.4
109.8
4
5
4
6
746
99.2
92
109.4
18
7
2
3
6
108.0
101.5
102.0
107.8
7
8
13
97.8
p
200
102.9
AR
.6 7
100.6
160
5
P5P
109.2
2850
p/t
ra s
24
ras.67
25
ras.67
26
103.3
102.7
3
2
7E
104,459
ap
20
2
@104.459
43
1
HENKILÖLIIKENTEEN PÄÄLINJAT
HUOLTO-/ TAVARALIIKENNE
110kV
689
EV
104
14
-388.50-
ras.67
15
LEIKKAUS- JA
ANESTESIAOSASTO
VÄLINEHUOLTO
LAON
LAAJENNUS
AIKUISPSYKIATRIA
Tilat ja toiminta
Uuden ydinsairaalan toiminnot jakautuvat pääosin kerroksittain nykyisen jaon mukaisesti:
00-krs tekniikka ja logistiikka
0-krs huolto
1-krs “kuuma sairaala”
2-krs päiväsairaala
3-6-krs osastot
Päiväsairaalan vastaanotot on suunniteltu ”tulevaisuuden sairaala”-konseptin mukaisesti, jossa asiakkaiden ja henkilökunnan alueet ovat erillään ja niiden välissä vastaanottohuoneet. Asiakastilat on suunniteltu avariksi ja valoisiksi. Päivystysosan tilarakenne perustuu selkeisiin eriteltyihin potilaslinjoihin,
jotka ovat hoidettavissa tehokkain henkilöresurssein.
Osastot ja psykiatriset poliklinikat ovat perusrakenteeltaan tavanomaisia kaksikäytäväratkaisuja, joissa
modulaarisuus antaa muunneltavuutta ja avaruus sekä luonnonvalo viihtyisyyttä.
Laajennusosien kerrokset 00, 0 ja 1 ovat nykyisten tasolla. 1. kerroksen kerroskorkeus on nykytarpeiden
mukaisesti 4500 ja siitä ylemmät kerroksissa 4000. Tällöin 2. ja 3. kerroksen lattiatasot ovat nykyisiä
korkeammalla. Tasoerot on hoidettu luiskin ja portain uuden ja vanhan osan liitoskohdissa.
Suunnitelma pohjautuu pääosin kilpailun tilaohjelmaan. Ehdotuksessa on esitetty myös lisäoptioina
luoteissiiven maatasossa oleva palvelu- ja liiketilojen kerros, tontin länsiosan pesularakennus ja ruokalan
laajennus. Tiloissa on jonkin verran reserviä jatkosuunnittelua ajatellen. Suunnitelmassa on yhteensä
noin 50000brm2 lisärakentamista. Maanalaisten tilojen rakentaminen on esitetty lähinnä reservinä, jota
voidaan hyödyntää tarpeen mukaan ratkaisujen tarkentuessa.
Muutokset vanhassa rakennuksessa toteuttavat hankesuunnitelmassa esitettyjä toiveita, joissa toimintoja
siirtyy laajennukseen ja vapautuva tilat otetaan viereisten osastojen käyttöön. 1. ja 2. kerroksessa on myös
avattu joitain yhteyksiä sisäisen liikenteen ja toiminnallisen integraation tehostamiseksi.
Lisärakentaminen on vaiheistettavissa ilman toiminnallisia katkoksia ja väistötiloja, sillä kriittisten toimintojen muutot voidaan tehdä valmiisiin uudisosiin.
Lapin keskussairaalan
laajennus ja muutostyö
Diplomityö Jarkko Joki
TTY Arkkitehtuurin laitos
2/6
TILAVARAUS: VSS, VARASTOT,
SOS-TILAT, TEKN.TILAT
ARKISTO
SOS
SOS
APTEEKIN
TEKNISET TILAT
820m2
+99.35
SOS
+99.35
00E
+99.35
C00-23
PUKUHUONE 167 H (NAISET)
135,6
SOS
LJH
IV-KONEH.
APTEEKKI
+99.35
APTEEKIN
VARASTO
1000m2
380x380
VSS
+99.35
AIKUISPSYKIATRIA, TEKNIIKKA JA HUOLTO
IV-KONEH.
APTEEKKI
+99.35
TILAVARAUS:
TEKNISET- JA HUOLTOTILAT
LS
D00-20
VARAULOSK.
8
SPL
700x700
+99,350
TILAVARAUS
LS
D00-18
VAIMENNUSKAMMIO
4,8
LS
+99,350
D00-21
VARAULOSK. +101.050
9,2
SPL
700x700
LS
VSS
+99,350
RI
A
+99,350
SPL
700x700
+101.050
D00-22
VARAULOSK.
9,2
LA
TE ST
KN EN
IIK JA
KA N
JA UOR
HU TE
OL N
TO PS
Y
KI
AT
LS
LS
SPL
700x700
D00-23
VARAULOSK.
8
LS
VSS
APUVÄLINEKESKUS
VARASTO
760m2
A - A
LS
1200
LS
LS
APUVÄLINEKESKUS
LS
D00-19
VAIMENNUSKAMMIO
4,8
+99.350
ULKOSEINÄLINJA
+99.35
IV-KONEHUONEET
LJH
HUOLTOHALLI
APUVÄLINEKESKUS
ASIAKASPALVELU
750m2
h=400
VSS
TEKNISIÄ TILOJA
F00-08
HÖYRYNKEH.VALV. / SYÖTTÖV.
h=400
TAVARAN
VASTAANOTTO
450m2
H.AKKU
SPK
OBDUKTIOTILAT
JÄTE
PSYKIATRISEN
SAIRAALAN
JÄTTÖTILA
+99.35
E00-04
SUOJAH. (POIKK. OL. V)
131,2
E00-19
VARAULOSK.
7,1
E00-22
VARAULOSK.
7,1
E00-20
VAIMENNUSKAMMIO h=2200
8,1
E00-21
VAIMENNUSKAMMIO h=2200
11,6
00D
+101.370
00C
+100.500
00B
F00-S1
SIS.K.
11
LASTAUSLAITURI
11
SIS.K.
S2
9,7
+99.280
+99.35
(ALLA KAAPELIKAIVO)
00L1
SPL
700x700
SPL
700x700
krs 00
+98.400
1:500
PYSÄKÖ
INTITA
LO 2870
m2
135ap
(henkilökunta)
+103.15
SOSIAALITILOJA VAPAUTUVIIN TILOIHIN
+1200
harkkoseinä
SP-PUHALLIN
EI 60
EI 60
SP-PUHALLIN
lattia
EI 60
HS-1
+103,00
+103.15
LAVAVARASTO
EI 15
TUKIMUURI
EI 30
3000
KELLARIN
SAVUNPOISTON
KORVAUSILMA
TILAVARAUS:
+103,00
EI 60
PAHVIPURISTIN
0A
E 30
EI 60
EI 15
APTEEKKIVARASTO
SOS.TILOJA
APUV.HUOLTO
SOS.TILOJA
LUISKA 1:12
APUVÄLINEVARASTO
SOS.TILOJA
KATOS
BETONIRAKENTEINEN
LASTAUSLAITURI
+103,15
TILAVARAUS:
EI 15
+103.15
0L1
0B
BETONIRAKENTEINEN
LASTAUSLAITURI
+103,15
+102,90
PAPERI JA SEKAJÄTE
VALOPIHA
EI 30
EI 120
EI 120
0C
EI 60
HUOLTOLIIKENNE
EI 30
B0-K1
KÄYTÄVÄ
VIILEÄ VAR. (KUMITAV.)
ASFALTTI
C0-07
MASSAVAR.
233,7
ARKISTOT
1300m2
I027
PURUNPOISTO
5 m2
A0-59
SIIVOUS
A0-57
HUUHTELUH.
B0-16
JÄTEH.
B0-14
SULKUT.
A0-58
VAR.
APTEEKKI
PUHDASTILAT
560m2
A0-61
VÄL.VAR.
A0-60
LIINAV.
+102,80
B0-15
HK.WC
IT
A0-K2
KÄYTÄVÄ
ARKISTO
+103.15
TARTTUVIEN TAUTIEN OSASTO
VIILEÄ VAR. (STER. TAV.)
+103,150
B0-02
OS.SIHT.
11,5
B0-01
TOIMISTO
21,2
A0-53
ST
3,7
+103.15
A0-56
2 SS
15,7
SOS.TILOJA
A0-48
PESUH.
3,5
A0-47
AULA/2SS
21,4
A0-54
2 SS
13,5
KORJAAMO
KESKUSVARASTO
KESKUSVARASTO
A0-46
3SS
29,8
NURMI
+103.15
PPP
A0-55
ST
4,2
C0-26
TAV. PURK.
105,3
TO /TARTUNTATAUT.VOS
NURMI
LASTEN PSYKIATRIAN PKL
550m2
P.PYYK.
TEKN.TILAVARAUS
1190x1690
A64O
590x1290
A18Vp
RTG-PUTKEN
JÄÄHDYTYSLAITE
0O
LEIKKIPIHA
LUENTOSALI
380
N
IA
4200
4200
4770
SOS
1630
TR
siirretty ovi
25mm
yvennys
V0-K4
YHDYSKÄYTÄVÄ
A
V0-T1
TUULIK.
YK
2063
4200
2410
SISÄPIHA
0L3
SAKSINOSTIN
E0-29
HYG.HOIT.
13,2
2200
4200
SISÄPIHA
A
EI60
LUISKAN KALTEVUUS n.5%
ML2
380
IA
2200
rst-kulma
kynnysmsttos
reunaan
PS
N
42 UOR
0m T
2 EN
0G
+103.15
OSASTO
PK
L
/45 OS
0m AS
2 TO
+103.15
+103.15
AIKUISPSYKIATRIA
AULATILAT JA POLIKLINIKKA, AVOHOITO
2000m2
0L2
HENKILÖSTÖTILOJA
1090m2
D0-31
KYLMIÖ
16,8
LASTAUSLAITURI
S3
HENKILÖSTÖN
TYÖ-, KOKOUS-, JA SOSIAALITILOJA
KUNTOUTUS
20,9
KUORM.S.
TYÖTILOJA
OSASTO
+103.15
0E
0F
TYÖTILOJA APTEEKIN VAPAUTUVIIN TILOIHIN
1190x1290
A66V
590x1290
A18Vp
1190x1690
A64O
APTEEKKI
0P
1190x1290
A66V
LASTEN PSYKIATRIA OSASTO
710m2
+103.15
SOS
+103,200
0N
0H
E0-28
KULJ.KESKUS
15,4
S1
LASTAUSLAITURI
57,9
0I
0J
8000
+103.15
KÄYTÄVÄ
AULA
E0-41
ATK-KONESALI
37,1
+103.15
POLIKLINIKKA
+103.15
0M
KIRJASTO
KEITTIÖTILAA
SOS
E0-42
ATK-TYÖH.
33,1
IHOTAUTIEN
POLIKL.
F0-13
KUIVA-AINEVAR.
21,6
F0-36
JÄÄHD.V./SÄILYKK.
11
KEITTIÖ
RUOKAILU
RUOKASALI
F0-37
JÄÄHD.V./VIH., HEDELM.
11
40
WC
2
F0-05
PÄÄEMÄNTÄ
20,2
E0-T2
E0
0TTK
2,9
0L
RUOKAILUN
LAAJENNUS
430m2
krs 0
KAHVIO
E0-K4
KÄYTÄVÄ
18
E0-16
KABINETTI
45,7
EI60
TO
AT
SIK
LA
F0-K3
KÄYTÄVÄ
E0-15
RUOKASALI
RUOKASA
ALI
238,2
+103.15
A
APUVÄLINEKESKUS
HUOLTO JA TOIMISTOT
JK
F0-06
HENKILÖK.H.
16,1
PATOLOGIAN
LABORATORIO
PATOLOGIAN LABORATORIO
+103.15
0K
+103.15
APUVÄLINEKESKUS, HUOLTO JA TOIMISTOT
1340m2
1:500
3/6
HENKILÖKUNNAN LIIKENNEALUE UUDESSA PÄIVYSTYKSESSÄ
ASIAKASALUEET UUSISSA OSISSA
SISÄÄNKÄYNTI
PYSÄKÖINTITALO
UUSI SISÄÄNKÄYNTI
135ap
+106.9
AMBULANSSILIIKENNE
HENKILÖLIIKENNE
PYSÄKÖINTITALO
UUSI KULKUYHTEYS
P-TALO JA SISÄÄNKÄYNTI2
PÄIVÄSAIRAALAAN (2.KRS)
PÄIVYSTYSALUEEN RAJA
- LASTENHOITO- JA SISÄLEIKKIPAIKKA
- AJANVIETEPALVELUT, KIRJASTO, ELOKUVATEATTERI
- KAUPPA, PARTURI, KUKKAKAUPPA
- TERAPIAT, KUNTOUTUS
ENSIHOIDON VARASTO
APUVÄLINEVARASTO
AMBULANSSIHALLI
(PUOLILÄMMIN)
SIIV./HUOLTO
PÄIVY
STYS
KÄVE
LEVÄT
POTIL
AAT
PÄIVYSTYS
VANHA SISÄÄNKÄYNTI
KÄVELEVÄT
AULA
+106.9
+106.9
EI 60
TYÖTILAT
VARTIJA
EI 60
12534
12534
14400
1C
EI 60
EI 60
EI 60
1B
KÄ
ÄN
TÖ
SÄ
VAST.OTTO
LAPSET
VAR.
POTILASVAST.OTTO
LAPSET VAST.OTTO KEITTIÖ
LAPSET
WC
PÄIVYSTYS
AMBULANSSIT
M
+106.810
DE
POTILASHOTELLI
1A
+106.9
AMBULANSSIPAIKAT 12KPL
VAST.OTTO
LAPSET
TSTO
VALOPIHA
MAGN.KUVAUS
TURVAH. TURVAH.
TAUKOTILA
WC/HK
TRAUMAHHUONE
WC/AS
VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO
LAPSET
LAPSET
LAPSET
LAPSET
LAPSET
LAPSET
VARASTO
ERISTYS ERISTYS
ODOTUS
LASTEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA
TARTUNTATAUTIEN
ERISTYSALUE
INFO
ODOTUS / LAPSET
EI 60
+106.750
WC
TSTO
6,5
+106.810
WC
WC
TERÄSPILARIT, KOKO
RAK.SUUN. MUKAAN
RADIOLOGIA
TYÖ- JA APUTILAT
LIIKETILAA JA PALVELUITA
2500m2
+106.9
+106.9
TRIAGE
TRIAGE
VARASTO
VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO
WC/AS
VAST.OTTO
LAPSET
TOIMENPIDE
WC
ENSIHOITO
+106.9
EI 60
EI 60
PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA
ODOTUS 1
ENSIHOITO,
TILANNEKESKUS
ODOTUS 2
SIIV.
HUOLTOHALLI
VARASTO/
VÄLINEHUOLTO
TSTO
+106.9
RADIOLOGIA
B1-06
HUUHT.H.
14,1
B1-05
VALMISTELLUH.
17,8
A1-18
LÄÄK.KANSLIA
15,4
A1-21
A1-20
OS.SIHT.
11,8
A1-19
HOIT.TOIMISTO
20,8
+106.9
17,2
LJK
IT
(LVK)
A1-24
PESUH.
4
B1-12
PESUH.
4,6
B1-13
PESUH.
4,6
LASTEN VUODEOS.
+106.9
+106.9
PPP
LASTEN JA NUORTEN PSYKIATRIA,
HENKILÖKUNAN TILOJA
440m2
B1-02
2SS
20,1
B1-01
2SS
20,4
A1-16
2 SS.
16,6
PÄIVYSTYSPOLIT
TEHOHOIDON
LAAJENNUS
A1-14
4SS. TEHOST.H.H.
43,6
TYÖ- JA APUTILAT
VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO
RADIOLOGIAN
LAAJENNUS
HUOLTO
4,5
8,3
POTILASKEITTIÖ
LASTENHUONE
ENSIHOITO
ENSIHOITO,
PÄIVTYSTYSTILAT
C1-18
TUTK.H. 1 TAPATURMAK.
37,6
TAUKOTILA
C1-67
SIIVOUS
4,3
OVI JA VARUSTEET
V
HUONEE
HUONEESTA
ESTA C1-69
VALVOMO
TARKKAILU
KIPSIHUONE
C1-68
WC
3,1
RADIOLOGIA
C1-66
VAR.
3,3
TOIMENPIDE
TARKKAILU
VAR.
TOIMENPIDE
LÄÄKEH.
C1-73
DEMONSTR.
47,3
C1-K6
KÄYTÄVÄ
52,4
LEPO
RADIOLOGIA
NÄYTE
NÄYTT.
KÄS.
HUUHT.
NEUV.
TAUKOTILA
SIIV.
LEPO
LÄÄKEH.
WC/HK
WC/POT.
TSTO
TSTO
ENSIHOITO,
SOS/N
ENSIHOITO,
SOS/M
TSTO
ASIAKASALUEET UUDESSA PÄIVYSTYKSESSÄ
PESUTILA
SISÄÄNKÄYNTI
DIALYYSI
EI60
AMBULANSSILIIKENNE
TEHON LAAJENNUS
HENKILÖLIIKENNE
TEHOHOIDON LAAJENTAMINEN
LASIN YLÄREUNA ALAKATON TASOSSA
ALAREUNA 1800 LATTIASTA
LASISEINÄ
VALVOMO
OPETUSTILAT
AIKUISPSYKIATRIA, OSASTOT
1200m2
RAKENTEEN TULEE TÄYTTÄÄ EI60
PALOLUOKAN VAATIMUKSET
YLÄLASI
LS
AIKUISPSYKIATRIA
YLÄLASISEINÄ
YL
PÄIVYSTYS- JA
TARKKAILUOSASTO
EI60
YLS
A
UUSI KULKUYHTEYS
LEIKKAUS- ANESTESIAOSASTO
TEHOSTETTU HOITO
SYDÄNPAJA
A
RADIOLOGIAN LAAJENTAMINEN
rillisten piirustusten mukaisesti.
+106.9
A
7200
LEIKKAUS- JA ANESTESIAOSASTO
F1-33
LS/PÄIV. (INF.)
41,9
7200
VÄLINEHUOLTO
1000m2
LAO:N
LAAJENNUS
400m2
LYHKI
+106.9
1
VÄLINEHUOLTO
7200
+106.9
LAON LAAJENUS
F1-38
LS/ENDOSK.
F1-40
LS/KIR+GYN
41,8
F1-42
LS/KIR+GYN
41,1
F1-41
LS/KIR+GYN
41,1
F1-44
LS/OROP.
46,3
F1-43
LS/KIR+GYN
41,8
F1-45
LS/OFT.
38,1
7200
5300
F1-39
LS/KORV.
40,5
1200
LIUOSVAR.
1820
F1
F1
F1
F1
EI60
7200
krs 1
8600
5800
7200
5800
LEIKKAUSOSASTON LAAJENTAMINEN
7200
1:500
PYSÄKÖ
INTITA
LO 2650
m2
135ap
SISÄÄN
KÄYNTI
2 PÄIV
ÄSAIRA
ALAAN
ODOTUSTILAT
TYÖHUONEET
VASTAANOTTOHUONEET
+111.4
POLIKLINIKOIDEN LAAJENTAMINEN
VAPAUTUNEISIIN TILOIHIN
EI 60
EI 60
EI 30
EI 60
AMBULANSSIHALLIN YLÄOSA
APUTILAT/
TEKN. HUOLTO
SILMÄKLINIKKA (PÄIVÄKIR. + PKL)
900m2
EI 60
TYÖHUONEET
TUU
LEN
SUO
JAL
ASIT
SUO
LEN
TUU
LASTEN POLIKLINIKKA
2500m2
EI 60
+111.4
ASIT
JAL
ONKOLOGIANYKSIKKÖ
YLEISSAIRAALAPSYKIATRIA
ILMOITT.
+111.4
HENKILÖKUNNAN OSAAMISKESKUS
NÄKÖSUOJASÄLEIKKÖ
VASTAANOTTO
SISÄÄNKÄYNTI 1
EI 60
VALOPIHA
2A
+110.5
LASIKATTO
EI 60
EI 60
EI 30
IT
A2-34
WC
1,7
C2-45
KUULOL.SOV./TUTK.
A2-K3
KÄYTÄVÄ
27.5
0.0
B2-12
WC
2,9
IT
L. VO
B2-01
ODOTUS
A2-25
VAUVANHOITOH.
6,2
A2-24
TOIM./HOIT.TH
25,5
KAHVION
LAAJ.
KAHVION LAAJENTAMINEN
13
00
m2
A2-12b
S-HOIT, VO
9,8
KAHVIO
A2-03
KAHVIO
125,3
LASTEN
OSASTO
OS
AS
TO
T
LA
ST
EN
A2-23
LÄÄK. VO
12,5
ODOTUSTILAT
SISÄÄNTULOAULA
VASTAANOTTOHUONEET
+111.4
ODOTUSTILAA
ILMOITT.
IT
KAHVION
KEITTIÖ
POLIKLINIKOIDEN LAAJENNUS
SISÄTAUTIEN POLIKLINIKKA
+110.5
A2-12c
VAR
2,3
LJK
IT
KIRURGIAN POLIKL.
K2
KÄYTÄVÄ
LASTEN POLIKLINIKKA
C2-41
ODOTUS
VASTAANOTTO
C2-K2
KÄYTÄVÄ
HENKILÖKUNNAN
OSAAMISKESKUS
ODOTUS
TYÖHUONEET
POLIKLINIKOIDEN LAAJENTAMINEN
VAPAUTUNEISIIN TILOIHIN
HOITOPAIKAT
+111.4
TYÖTILAT
YHDYSKÄYTÄVÄ
+111.4
+110.5
TARKK.
NEUROLOGIAN POLIKLINIKKA + KNF
1000m2
1300m2
+111.4
A2-33
LÄÄKET.
2,8
A2-39
ODOTUS
21.6
54.0
DIALYYSI
1100m2
A2-38
OS.HOIT.
9.0
22.4
TYÖHUONEET
A2-30
S-HOIT. VO
13,5
A2-29
S-HOIT. VO
13,2
MEDISIININEN
INFUUSIO
350m2
IT
15 HOITOPAIKKAA
IT
A2-28
LÄÄK. VO
18
SUUSAIRAUKSIEN POLIKL.
IT
A2-27
LÄÄK. VO
18,2
KNK POLIKL.
IT
NAISTENT. POLIKL.
A2-26
LÄÄK. VO
24,7
B2-11
LÄÄK. VO
21,4
POLIKL. TOIMENP.YKS.
ODOTUS
HENKILÖKUNNAN
OSAAMISKESKUS
TAUKO
+111.4
+110.5
VASTAANOTTO
LABORATORIO
KATTOTERASSI
krs 2
1:500
F2-17
TOIMISTO
18,5
F2-16
KEMISTI
14,2
F2-36
ILMASTOINTIKONEHUONE
172,3
VASTAANOTTO
F2-18
TOIMISTO
15,4
VASTAANOTTO
F2-K3
KÄYTÄVÄ
71,1
JK
VASTAANOTTO
IV-KONEH.
F2-20
HENKILÖK. H.
16,6
F2-19
NEUVOTTELU
21,5
VASTAANOTTO
SISÄTAUTIEN PKL
1500m2
VASTAANOTTO
4/6
K2
H6-K4
KÄYTÄVÄ
K1
K3
EI60
K
NAISTENTAUTIEN PKL
H6-K2
KÄYTÄVÄ
H6-K3
KÄYTÄVÄ
H5-33
3 SS
SYNNYTYSSALIT
10
H5-34
3 SS
H5-35
3 SS
K
DO10
14
LS 1300x1200
ALAR. 900 LATTIASTA
H6-20
ODOTUS
H5-37
3 SS
ÄITIYSPKL
H5-36
3 SS
H6-52
UÄ/CTG
MU
SISÄTAUDIT 40 SS
JK
SISÄTAUDIT 40 SS
H5-31
2SS
PPP
SYNNYTYSSALIT
K1
H5-30
1SS
NAISTENT. PKL
K1
G6-K5
PPP
H5-43
PH.
H5-K2
KÄYTÄVÄ
SISÄTAUDIT 40 SS
KIRURGIA 40 SS
EI60
PPP
H5-K3
KÄYTÄVÄ
UUSI KOTELO
LATTIAN RAJASSA
(RU)
H5-20
PÄIVÄHUONE
1300m2
A
G5-51
WC
10
H3-32
2 SS
24,5
LASISEINÄ
G5-K5
KÄYTÄVÄ
H5-K4
KÄYTÄVÄ
H3-31
2 SS
24,5
KÄY TÄVÄT
K1
K5
EI60
14
H5-K1
AULA
UUSI IKKUNA NYKYISEEN
VÄLISEINÄÄN
ALAR. 900
YLÄR. 2500 LATTIASTA
PPP
VAIHTOEHTOINEN SIJAINTI POTILASHOTELLILLE
VUODEOSASTOJEN VAPAUTUVISSA TILOISSA
EI60
K1
PPP
15
16
17
DO10
13
G5-K1
AULA
11
G4-63
KUNTOUTUS
38,4
KEUHKOSAIRAUKSIEN VOS.
PKK2
K2
K3
UUSI IKKUNA NYKYISEEN
VÄLISEINÄÄN
ALAR. 900
YLÄR. 2500 LATTIASTA
PPP
G4-62
TOIMISTO
13,2
H4-37
3 SS
29,3
GERIATRIAN VOS
GERIATRIAN VOS
PKK2
EP15
7
DO13S
G5-K4
KÄYTÄVÄ
LS 2200x1600
ALAR. 900 LATTIASTA
LS 1200x1600
ALAR. 900 LATTIASTA
5/6
LS 1500x1200
ALAR. 900 LATTIASTA
H4-36
3 SS
28,8
KNF LAB.
8
DO13S
G5-K2
KÄYTÄVÄ
1
G4-61
HK.H.
13,1
H4-35
3 SS
28,8
G3-61
HK.H.
42,8
+115.4
NEUROL. VOS.
G5-20
PÄIVÄHUONE
G5-K3
KÄYTÄVÄ
JK
H4-34
3 SS
28,8
H4-20
PÄIVÄHUONE
52
IT
T
H3-K2
KÄYTÄVÄ
00.krs +99.35
SISÄTAUDIT 40 SS
G4-60
TOIMISTO
12,6
H4-33
3 SS
28,3
KIRURGIA 40 SS
G3-58
TOIM.
12,6
H3-53
HOITOH.
13,1
0.krs +103.15
AIKUISPSYKIATRIA, HUOLTO
JK
H4-K2
KÄYTÄVÄ
1,6
IT
H3-52
HOITOH.
13,2
H3-20
PÄIVÄHUONE
52
AIKUISPSYKIATRIA, PKL
00.krs +99.35
00.krs +99.35
MU AP
H4-K3
KÄYTÄVÄ
G3-57
TOIM.
14,9
G3-69
HK.WC
2,3
H3-51
HENG.APUV,SOV.
17,7
H3-27
LEPOH.
28,8
0.krs +103.15
APUVÄLINEKESKUS, VARASTO
0.krs +103.15
00.krs +99.35
H4-K1
AULA
57,6
IT
T
KAHVIK.
KAH
KA
HVIK
JK
H3-K3
KÄYTÄVÄ
H3-41
PH.
3,2
HENKILÖSTÖTILOJA
0.krs +103.15
TEKN. HUOLTO
MU
H4-02
OS.TOIM.
13,4
G3-56
G3-K5
KÄYTÄVÄ
H3-03a
LÄÄKEH.
14,0
H3-24
TOIM.
20,8
1.krs +106.90
LASTEN JA NUORTEN
PSYKIATRIA, OSASTO
Kerroksissa 4, 5 ja 6 on vuodeosastoja. Kerroksiin ei suunnitelmassa ole esitetty muutoksia.
H3-K1
AULA
58,4
H3-03b
TABL.JAKO
3,1
H3-23
TOIM.
20,3
pohjapiirros krs 6
G3-K1
AULA
58,4
SUOJAKAAPPI
PPP
H3-40
PH.
1.krs +106.90
1.krs +106.90
SÄÄDETTÄVÄ
G4-01
OS.AVUST.
9,6
G4-K2
KÄYTÄVÄ
LASIPINNAN JAKO
HUONEIDEN KESKEN
TEHDÄÄN LAMINOIDULLA
4+4 mm HIOTULLA LASILLA
VÄRITÖN KITTIKIINNITYS
PPP
H3-K4
KÄYTÄVÄ
33,6
KNF-LABORATORIO
uusi 2.krs +111.40
PÄIVYSTYS- JA TARKKAILUOSASTO
1.krs +106.90
G4-K5
KÄYTÄVÄ
G4-02
OS.TOIM.
12,1
H4-K4
KÄYTÄVÄ
KEUHKOSAIRAUKSIEN VUODEOS.
G3-K3
KÄYTÄVÄ
G3-K4
KÄYTÄVÄ
33,6
LASTEN JA NUORTEN
PSYKIATRIA, TYÖTILAT
uusi 3.krs +115.40
ÄITIYSPKL
G3-24
LÄÄK.
20,8
uusi 2.krs +111.40
uusi 2.krs +111.40
KIRURGIA 40 SS
G4-K2
KÄYTÄVÄ
G4-K1
AULA
57,6
PPP
KATTOTERASSI
DIALYYSI
2.krs +110.50
LASTEN OSASTO
KAHVIK
KAHVIK.
AHVIK.
18
ML24 V+O
G3-26
LÄÄK. VO
29,6
11
G4-14
PESUH.
G4-K3
KÄYTÄVÄ
G4-38
PH.
5
IV-KONEH.
K1
PPP
G3-27
3 SS/TARKK.
SS/TARKK
K.
O8
4
1,6
KULKU ENSIHOITOON
pohjapiirros krs 5
pohjapiirros krs 4
+114.1
KIRURGIA 40 SS
G4-K4
KÄYTÄVÄ
+115.4
G4-20
PÄIVÄHUONE
G4-29
3 SS
29,6
PUH
+114.1
VANHA OSA
leikkaus
G4-20
PÄIVÄHUONE
51,8
G3-29
3 SS
29,3
1:500
krs 3
LASIKATTO
POT
IL
700m ASHOT
ELL
2
I
+115.4
PTERI
HELIKO
SÄÄDETTÄVÄ
julkisivu etelään
7.krs +127.30
5.krs +120.70
6.krs +124.00
3.krs +114.10
4.krs +117.40
AMBULANSSILIIKENNE
HENKILÖLIIKENNE
PYSÄKÖINTITALO
UUSI KULKUYHTEYS
krs 1 päivystysalue 1:200
P-TALO JA SISÄÄNKÄYNTI2
ENSIHOIDON VARASTO
APUVÄLINEVARASTO
PÄIVYSTYS
KÄVELEVÄT
AMBULANSSIHALLI
(PUOLILÄMMIN)
SIIV./HUOLTO
PÄIVY
STYS
KÄVE
LEVÄT
POTIL
AAT
AULA
+106.9
+106.9
EI 60
VARTIJA
EI 60
TYÖTILAT
12534
14400
1C
EI 60
EI 60
EI 60
I120
EI 30
KÄYTÄVÄ/AULA
48,5 m2
EI 30
ODOTUS
INFO
I144
TOIMISTO
12 m2
POTILASHOTELLI
I118
MINI
JK
RYHMÄHUONE
29 m2
KÄYTÄVÄ
40 m2
VK
HK
I145
SIIV/JÄTEV.
3
TOIMISTO
12 m2
I146
WC/PH
3 m2
AMBULANSSIPAIKAT 12KPL
TOIMISTO
15 m2
I132
HK
I127
I102
2HH
21,5 m2
4,5 m2
VALOPIHA
JA
I161
MAGNETTIKUVAUSHUONE
31 m2
ODOTUS
I106
SIIV.
5,0 M2
I154
MAGN-KUVAUS
+106.900
HK
HK
I151
VALMISTELU
13,5 m2
YLILÄÄK.VO
28,5 m2
+106.9
TOIMENPIDE
HK
HK
HK
HK VK
I164
+103.150
SANELU
12,5 m2
I163
SÄÄTÖ- JA VALVONTAH
IT
P
A1-45
HK-H
12,9
DO9
10
A1-43
OS.HOIT.
10,1
C1-02
LÄÄK.VO
14,9
EI 60
C1-46
VALM.
42,6
VALM.
C1-P1
PORRASH.
16,8
HDL
D
A1-60
ODOTUS
19,1
C1-70
HENK.H.
19,4
VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO
C1-09
WC
2,2
,
C1-08
VÄL.VAR.
3,2
AUKKO 1700x2100
0
A1-48
TARKK. 3PP
24,9
KH
8
OP18
8
C1-XX
CT-TUTK.
38,22
38
ENSIHOITO
ENSIHOITO,
PÄIVTYSTYSTILAT
TAUKOTILA
C1-29
OHJAUS
16,3
3h
hyllyä
ll ä seinällä
i ällä
äl
työtaso alta avoin
työtaso,
C1-67
SIIVOUS
4,3
C1-30
SANELU
10,5
sääd.
750x2000
C1-58
KEM.VAR.
4,4
LJK
C1-78
PESUH.
8,9
OVI JA V
VARUSTEET
HUONEESTA
HUONEE
ESTA C1-69
TARKKAILU
XX
C1-XX
TEKN.T.
7
KIPSIHUONE
C1-68
WC
3,1
C1-56
PT.WC
4,9
RADIOLOGIA
C1-59
ESITARK.
48,4
C1-59
ESITARK.
48,4
HK. H. (PIMEÄH.)
C1-61
KUVIEN KATS.
11,5
C1-31
VARASTO
13
C1-62
HUUHTELU
7,1
TOIMENPIDE
TARKKAILU
VAR.
TOIMENPIDE
LÄÄKEH.
C1-73
DEMONSTR.
47,3
C1-K6
KÄYTÄVÄ
52,4
C1-66
VAR.
3,3
VALVOMO
C1-15
KANSLIA (POT.VO+TIM.)
27,5
IT
LEPO
6
PPP
O10
RADIOLOGIA
NÄYTE
IT
1000
UUSI IKKUNA F4
C1-07
OS.HOIT
7,3
C1-45
PUK.
3,5
H9
1000
NÄYTT.
KÄS.
HUUHT.
LÄÄKEH.
UUSI SEINÄ
2000
LEPO
OVI SIIRRETÄÄN
UUSI SEINÄ
RADIOLOGIA
C1-K4
KÄYTÄVÄ
60,8
A1-53
WC
3,4
A1-55
PESUH.
2,7
LASTENHUONE
C1-71
OS.HOIT.
12,7
800
A1-46
A
TARKK/ERISTYS
10,8
POTILASKEITTIÖ
PPP
A1-64
TARKK. 2PP
24
A1-54
ST
2,9
C1-25
TUTK.H.YKS.6 SCANNER
29
C1-28
SÄÄTÖ
8,8
C1-17
LASTENH.
6,4
C1-57
FILMIV.
3,2
DO13S
2
A1-49
TARKK. 1PP
13,5
C1-50
WC
4
C1-04
LÄÄK. VO
18,6
A1-63
TARKK. 1PP
9,7
DO12+6
2+
4
+106.9
Lapin keskussairaala, päivystysalue
C1-72
KONEKIRJ.
11,9
A1-74
A
S
SÄHKÖ
AUKKO
900x
2100
A1-50
HUUHT.
7
C1-XX
VALMISTELU
13,4
C1-XX
PUK
4,4
C1-19
TUTKIH. 4 LUUKUV.
28,1
C1-18
TUTK.H. 1 TAPATURMAK.
37,6
7
O9
LJK
PK
HUOLTOHALLI
VARASTO/
VÄLINEHUOLTO
TSTO
C1-77
WC
2,2
C1 0
C1-05
LÄÄK. VO
16,1
C1-06
TOIM.P. (L)
13
TO13
11,4
KH
3
DO13S
2XLJK
PPP
PSH
SH
ÄÄKEKAAPPI LÄÄKEKAAPPI
C1-XX
WC
2,6
C1-11
HK.WC
2,5
6
600
UOJAKAAPPI
A1-62
TARKK. 4PP
43,8
C1-12
SIIV.
23
2,3
DO9
9
12
TO13
AUKKO
1300x2100
0
A1-47
TARKK. 3PP
22,6
DO13S
1
PÄIVYSTYSPOLIT
TEHOHOIDON
LAAJENNUS
C1-10
KESK.VAR,
2,9
C1-34
PUK.
7,8
NS
A1-K6
KÄYTÄVÄ
28,5
P
KH
C1-48
PERÄR.
8,3
uusi kalustesarja
KH/S
RADIOLOGIAN
LAAJENNUS
A1-P1
PORRASH
PORRASH.
17,55
P
PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAT
SPO LINIK
K
A1-52
HOIT. VO
9,3
C1-33
PUK.
4,5
SIIV.
RADIOLOGIA
JK
JK
A1-K5
KÄYTÄVÄ
52,8
A1-K4
KÄYTÄVÄ
ENSIHOITO,
TILANNEKESKUS
ODOTUS 2
C1-K2
KÄYTÄVÄ
29,1
C1-03
YLIL.
15,1
IT
PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA
ODOTUS 1
VK
EI 60
A1-41
TOIM.
10,5
WC
ENSIHOITO
+106.9
EI 60
A1-58
PT-WC
4,7
WC/AS
VAST.OTTO
LAPSET
RTG.LÄÄKÄRI
11 m2
I156
I103
VK
HK
EI 30
LASISEINÄ
DO13S
1
RTG
ILMOITTAUMINEN
I150
EI 30
EI 30
I149
HOITAJA
11 m2
VARASTO
EI 30
HK
KÄYTÄVÄ
22,5 m2
INF.LÄÄKÄRI
11 m2
VALOPIHA
MAGN.KUVAUS
LÄPIANTOKAAPIT
LÄPIAN
TOKAAPIT
I104
LASTEN ODOTUS
16,5 m2
VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO
EI 30
VALMISTELU
ELU
23,5 m2
TEKNINEN TILA
19 m2
EI 30
UUDET RAKENTEET
1. KERROKSEN TASOLLA
KIVILAATTA
KELLARITASOLLA KIVILAATTA
I162
EI 30
A1-T1
HK
PUK
EI 30
HK
I159
TRIAGE
TOIMISTO
14,5 m2
INFEKTIO- JA
SAIRAALAHYG.
YKSIKKÖ
5,5 m2
I107
NAULAKKOTILA
7,5 m2
TRIAGE
HK
I147
NÄYTTELY
27,5 m2
2HH
21,5 m2
HK
AULA/ODOTUS
95 m2
PÄIVYSTYSALUE
VAST.OTTO
LAPSET
VK
I148
I135
TSTO
RADIOLOGIA
1A
I131
2HH
21,5 m2
HK
EI 30
HK
TRAUMAHHUONE
WC/AS
HK
EI 30
VK
VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO VAST.OTTO
LAPSET
LAPSET
LAPSET
LAPSET
LAPSET
LAPSET
VARASTO
+106.9
WC/HK
HK
I139
I166
LIINAVAATEV.
2,5 m2
TURVAH. TURVAH.
TAUKOTILA
HK
I142
POTILASHOTELLI
KÄYTÄVÄ
AULA JA MINIKEITTIÖ
25,5 m2
RYHMÄHUONE
24 m2
HK
ODOTUS / LAPSET
I121
I117
I116
VK
WC/PH
3,5 m2
EI 30
POTILASHOTELLI
ERISTYS ERISTYS
I143
I138
WC/PH
3 m2
MINI
JK
TOIMISTO
15,5 m2
+106.900
I134
WC/PH
4 m2
2
LASTEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA
I112
TARTUNTATAUTIEN
ERISTYSALUE
MAGNEETIKUVAUSLAITTEEN KULJETUSREITTI LEVEYS 2400 KORKEUS 2500
RYHMÄHUONE
26 m2
I130
WC/PH
VV
EI 60
EI 30
+106.750
I126
I122
RES
5 m2
2
m
WC
VK
TK
3
PERHEHUONE
26,5 m2
EI 30
m
EI 60
MINI
JK
PRSH
30,5 m2
VAR.
I141
I137
1HH
16 m2
WC
2
+106.810
I133
1HH
15,5 m2
EI 30
PÄIVYSTYS
AMBULANSSIT
HK
I129
I125
2HH
18,5 m2
EI 30
E
HK
VK
+106.900
I119
HK
HK
EI 30
ÄD
WC
VAR./INTERNET
2
9
m
POTILASVAST.OTTO
LAPSET VAST.OTTO KEITTIÖ
LAPSET
HISSI
MINI
JK
HK
HK
6,5M
I123
I115
SAIR.TEOLOGI
18,5 m2
VAST.OTTO
TSTO
LAPSET
MINI
JK
I114
SAIR.TEOLOGI
19,5 m2
WC
2
m
MINI
JK
TK
5
1B
NEUV.
TAUKOTILA
C1-27
SÄÄTÖH.
19,6
TSTO
TSTO
TSTO
C1-74
LÄÄKÄRI
16,5
ENSIHOITO,
SOS/M
ENSIHOITO,
SOS/N
Nykyisin keskussairaalan 1-kerroksessa sijaitsevaan erikoissairaanhoidon
päivystykseen potilaita ohjautuu koko sairaanhoitopiiristä ja perusterveydenhuollon päivystykseen Rovaniemeltä, Ranualta ja Posiolta ja tulevaisuudessa mahdollisesti muistakin kunnista. Päivystävän sairaanhoidon tarpeet
ja tilanteet vaihtelevat paljon. Lomasesongit ja esimerkiksi kaivostoiminta
Lapissa voivat aiheuttaa suuriakin ruuhkia avuntarpeeseen.
UUDESSA
PÄIVYSTYKSESSÄ
Sairaalasta puuttuu HENKILÖKUNNAN
nykyaikaiseenLIIKENNEALUE
päivystykseen
kuuluva
päivystys-/ tarkkailuosasto.
KH
C1-23
TUTK.H. 9 THORAX
28,4
C1-24
TUTK.H. 8 ULTRAÄÄNI
24,3
A1-K7
KÄYTÄVÄ
C1-P2
PORRASH.
22,9
A1-71
HOITOH.
10,4
SIIV.
C1-44
PUK.
5,2
C1-43
C
PUK.
4,2
C1-42
42
PUK.
2,7
C1-41
PUK.
3
C1-40
0
PUK.
3,9
C1-53
WC
3,7
C1-39
PUK.
2,9
C1-38
PUK.
4,1
WC/HK
WC/POT.
PESUTILA
C1-75
LÄÄKÄRI
14,1
C1-52
WC
3,1
A1-69
WC
1,8
DIALYYSI
A1-73
ELVYTYS
39,4
9+9
C1-21
TUTK.H. 3 LÄPIVAL.
39,4
IT
PPP
-77
-VAR.
4
C1-22b
ULTRAÄÄNI
19,5
C1-22a
TUTK.H. 5 MAMMOGR.
19,4
C1-K1
KÄYTÄVÄ
65,9
A1-70
VARASTO
6,5
A1-66
VALM.
11,3
C1-K5
KÄYTÄVÄ
51,1
A1-68
ST.
6
K
TOL12
C1-26
TUTK.H. 7 ANGIOGR.
50,2
C1-76
YLILÄÄKÄRI
13
DIALYYSI
DIA
ALYYSI
TEHON LAAJENNUS
A1-67
3 SS.
51,5
A1-40
JAKELUK.
6,3
JK
HDL
D1-34
EVAK. SULKU
5,1
D1-23
VAR.
8,3
Päivystystoiminta nykyaikaisessa sairaalassa
D1-25
OMAIST.H.
7,8
D1-37
7
ERISTYSH.
TY
22,4
,4
JK
D1-31
WC
1,6
6172
1 2
8
8400
+106,900
0
2420
7800
JÄÄHYV.H.
O11-EI30
1
D1-38
4 PP
49
3900
YLS
tEHOSTETTU HOITO
D1-32
EXIT
17,9
YLS
D1-P1
PORRASH.
1323
2687
1323
2677
953
2550
700
2500
2550
2288
2137
3850
D1-04b
HAASTATTELUHUONE 1
7.5
1450
450
90
2363
D1-K1
KÄYTÄVÄ
D1-K2
KÄYTÄVÄ
DO10
3
7800
1800
DO10
7
D1-41
JAKELUK.
1910
2070
PPP
2930
SIIRRETTÄVÄ OVI
1650
1880
L
3712
J
JK/PA
1850 90
981
800
00
0
1050
0
678
AP
2550
D1-K3
KÄYTÄVÄ
D1-42
HK.H.
D1-40
4 PP
85,3
1800
1561
3950
2850
5700
5622
2
AMBULANSSILIIKENNE
UUSI KULKUYHTEYS
6300
5670
1170
300
00
SISÄÄNKÄYNTI
HENKILÖLIIKENNE
3319
STER.VAR./LIUOSVAR.
500
50
0
630
1950
195
50
0
450
0
3850
2150
1950
E1-98
LÄÄKÄRI
8,6
3700
70
7
0
O10-EI30
0
190
1150
15
2360
A
E1-97
OS.HOIT.
11,2
4500
HKe
JK
IT
HK-5
190
(
(LVK)
)
PPP
1590
240
2000
0
E1-88
ST
F1-07
HERÄÄMISH.
103,9
E1-K1
KÄYTÄVÄ
4826
PPP
700
2
1800
E1-78
E1-80
F1-30
ST
3,7
E1-63
E1-87
F1-33
LS/PÄIV. (INF.)
41,9
F1-12
NEUVOTT.
15,6
F1-13
TOIM.
8
Oviaukkoon lasitiili
Raita tiheä 300, 4x6 kpl
3050
460
1300
0
2374
7
SHe-8
339
9
HK-5
F1-11
1
HK.H.
15,8
AP
F1-10
YLILÄÄK.
15,2
F1-P1
PORRASH.
13
LJK
2xMU
2
M
F1-09
LÄÄK.
13,2
KY-6
F1-08
LÄÄK.
13,8
F1-06
HOIT.TYÖH.
25,5
LEIKKAUS- JA ANESTESIAOSASTO
AL4-5
F1-03
OS.HOIT.
13,3
SMH-5
H-5
-5
5 SMK-5
SM 5
S MH-5
SMH-5
F1-02
OS.HOIT
12,3
AJ-5
IT
AL4-5
F1-01
OS.AV.
10,1
13
1110
IT
KS
KS
AL4-8
AL3-4
RST-15
3xSMH-5
E1-95
ST
2760
1560
KS
JK
190
5.5
O11
19
700
06
D1-39
VALVONTA
21,2
2560
2919
2237
543
3
2297
1480
3503
5
YLS
Y
757
700
3123
O11-EI30
2
VALVOMO
RST10
D1-30
VAR
1,8
TEHOSTETTU HOITO
AP
D1-33
HUUHTELU
15,5
EI30
PÄIVYSTYS- JA
TARKKAILUOSASTO
LEIKKAUS- ANESTESIAOSASTO
JK
PPP
PPP
LJK
Ensihoidon ja päivystyksen rooli on korostumassa kriittisesti sairaan potilaan
hoitoketjussa. Aivo- ja sydäninfarktien sekä vaikeiden infektioiden hoito on
entistä etupainotteisempaa. Päivystyksen toimintaan ja päivystävien lääkärien
osaamiseen on valtakunnallisesti kiinnitetty huomiota ja akuuttilääketiede
erikoisalana on aloittamassa koulutusohjemaansa. Päivystystoiminnan tehokkuuden perusedellytys on hyvin toimiva perusterveydenhuolto, jolloin päivystys voi keskittyä hoitamaan vain akuuttia hoitoa vaativat asiakkaat.
Perusterveydenhuollon (PTH) ja erikoissairaanhoidon (ESH) integraatiota ja
akuuttilääketieteen erikoisalan kehitystä ennakoiden päivystysalue suunnitellaan nykyisin erikoisalattomaksi yhteispäivystykseksi. Integraatiolla ja keskittämisellä tavoitellaan toiminnan tehokkuutta, synergiaetuja tilojen ja työvoiman suhteen, sekä näiden avulla lopulta parempaa hoidon laatua.
Ensihoito, lääkintähelikopteritoiminta ja päivystys tulee suunnitella siten, että
ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Ensihoitotoimintaa sijoitettaessa on
otettava huomioon potilaiden mahdollisimman sujuva purkaminen päivystykseen ja siirrot päivystyksestä jatkokuljetuksiin lämpimissä tiloissa. Tämä
edellyttää sujuvaa logistiikkaa.
Päivystystoiminnan sujumiselle ensiarvoisen tärkeää on kuvantamisyksikön
(radiologia) sijainti lähellä päivystysaluetta.
D1-26
KONEID. TEST.
10,7
D1-27
VARASTO
28,5
AIKUISPSYKIATRIA
DO13
22
R.
Suunnitelmassani uusi
päivystysalue on sijoitettu uudisosaan lähelle kuuSISÄÄNKÄYNTI
man sairaalan kriittisiä osia, radiologiaa, leikkaus- ja teho-osastoa. Näin
SISÄÄNKÄYNTI
uuden päivystyksen UUSI
hoitoprosessit
tukeutuvat nykyisiin rakenteisiin luoden
uudet selkeämmät hoitolinjat akuutille hoidolle. Yhteispäivystyksessä on
AMBULANSSILIIKENNE
eriytetty omiksi linjoikseen ambulanssipotilaat, kävelevät potilaat ja lapset.
Kaikilta alueilta on HENKILÖLIIKENNE
oma yhteys radiologian osastolle. Päivystyksen kanssa
kiinteässä yhteydessä on tarkkailupaikat ja päivystysosasto.
UUSI KULKUYHTEYS
Lasten päivystyspoliklinikka
sijaitsee vanhassa osassa potilashotellin paikalla. Sinne kuljetaan saman päivystysaulan kautta kuin aikuisten puolellePÄIVYSTYSALUEEN RAJA
kin. Lasten tartuntatautien päivystys on eriytetty ja sille on myös toinen
sisäänkäynti.
Aikuisten päivystyspoliklinikalle tultaessa potilaiden kiireellisyys arvioidaan
kahdessa Triage-huoneessa. Sen jälkeen saavutaan avaraan odotustilaan, johon tulee ylävaloa kattoikkunoista. Vastaanotto tapahtuu standardoiduissa
vastaanottohuoneissa.
Ambulanssien sisäänajo on siirretty etupihalta itäpuolelle Kivikaudentielle.
Itäpuolella on ensihoidon siipi, jossa sijaitsee ambulanssipaikat ja huoltohalli, sekä ensihoidon työtiloja. Ambulanssien purku tapahtuu lämpimässä
hallissa, josta on suora yhteys ensihoitotiloihin ja kiireellisen hoidon linjalle.
Purkuhallista on myös sisäänkäynti eristystiloihin ja päihde-/turvatiloihin.
Viereisen pysäköintitalon katolta kulkee suora reitti ensihoidon tiloihin.
F1-19a
WC
2,4
F1-29
HUUHT.
4,3
F1-24
LV.
6,2
F1-23
KULUT.TAV.
6,7
F1-22
ANEST.KOJEH.
25
F1-20
RTG-FK
4,9
F1-19b
LAO:N
LAAJENNUS
400m2
VÄLINEHUOLTO
1000m2
+106.9
6/6

lapin keskussairaalan laajennus- ja muutostyö

Transcription

Similar documents

KYLMÄASFALTTI

Valtuutetut ja vaalitulos

Power Run 2015 Rauma

GRIINO PRO JALKAPALLOKENTTÄSEOKSET

MAA17/MAB7 koe ja ratkaisut välivaiheineen (PDF)

Liite lukuun 6. Jäykän kappaleen tasokinetiikka

Sileduo TuffTec

Granule Maxi

Urakkatarjouspyyntö

Liite lukuun 5. Jäykän kappaleen tasokinematiikka

klikkaamalla tästä - Oy Prometheus Partners Ab