Taidehistorian ja taidekasvatuksen opetussuunnitelma 2015 – 2017

Transcription

Tiedekunnat ▼
Sections
Palvelut ▼
Kirjaudu
Search
Etusivu > Humanistinen tiedekunta > Laitokset ja yksiköt > Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos > Opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat > Opetussuunnitelmat
2015 – 2017 > Taidehistorian ja taidekasvatuksen opetussuunnitelma 2015 – 2017
Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos
SISÄLLYSLUETTELO
1. Opetussuunnitelma pdf-muodossa
2. HuK-tutkinnon rakenne 180 op
3. FM-tutkinnon rakenne 120 op
4. Taidehistorian ja taidekasvatuksen perusopinnot (30 op)
5. Taidehistorian ja taidekasvatuksen aineopinnot (50/35 op)
6. Taidehistorian syventävät opinnot (80/60 op)
7. Taidekasvatuksen syventävät opinnot (80/60 op)
8. Opintojaksojen kuvaukset
1. Muut opinnot (vain pääaineopiskelijoille)
2. Taidehistorian ja taidekasvatuksen perusopinnot
3. Taidehistorian ja taidekasvatuksen aineopinnot
4. Taidehistorian syventävät opinnot
5. Taidekasvatuksen syventävät opinnot
Opetussuunnitelma pdf-muodossa
Taidehistoria oppiaineena
Taidehistorian kohteena on koko laaja visuaalisen kulttuurin kenttä kuvataiteista, arkkitehtuurista ja taideteollisuudesta maisemaan, rakennettuun
ympäristöön ja muun esinemaailman ilmiöihin. Taidehistorian opiskelijana saat käsityksen taidehistorian tieteenalan tavoista jäsentää tätä kenttää sekä
materiaalisena kulttuurina että henkisenä perintönä. Hallitset länsimaisen taiteen historian päälinjat ja eri aikakausien keskeiset piirteet. Hahmotat
visuaalisen taiteen ja kulttuurin yhteyksiä erilaisiin historiallisiin ja yhteiskunnallisiin edellytyksiin sekä ideologisiin katsantoihin ja arvomaailmaan.
Opintojen myötä muodostat yleiskäsityksen taidehistorian oppiaineesta sekä historiallisena jatkumona että nykykäytäntönä. Olet tietoinen
nykytaidehistorian keskeisistä aihealueista, kysymyksenasettelun monitahoisuudesta ja usein moni- ja poikkitieteellisestä luonteesta sekä kriittisen
tarkastelun tärkeimmistä menetelmistä. Opintojen aikana perehdyt myös taidekasvatuksen perusteisiin ja opit sen myötä lisää taidekentän toimijoista sekä
taiteen tarkastelun esteettisistä perusteista.
Visuaalisen taiteen ja kulttuurin tuntemuksen varassa opit hahmottamaan uusia kysymyksiä ja haastamaan vakiintuneita tulkintoja. Sinulla on syventynyt
käsitys jostakin taidehistorian osa-alueesta ja osaat tarkastella ja analysoida taideteoksia ja visuaalisia ilmiöitä historiallisista, kulttuurisista ja
yhteiskunnallisista näkökulmista. Taidehistorian opintojen myötä Sinulla on valmius laajentaa ja syventää tietämystäsi itsenäisesti ja soveltaa sitä
käytännön työssä. Tutkintoon voi sisällyttää vapaaehtoisen työharjoittelun, joka tarkoittaa yleensä 3 kuukauden (15 op) työssäoppimisjaksoa opintoihin ja
opiskeltavaan alaan liittyvissä työtehtävissä.
Taidehistorioitsijana voit työllistyä erilaisiin asiantuntijatehtäviin kulttuuri- ja taidehallinnossa, museoissa ja muissa näyttelyinstituutioissa, rakennus- ja
ympäristönsuojelussa, taidekaupan ja kustannustoiminnan alalla, tiedonvälityksessä sekä organisaatioissa, järjestöissä, yrityksissä ja projekteissa. Osa
taidehistorioitsijoista työllistyy opetus- ja tutkimustehtäviin yliopistojen ja muun aikuiskoulutuksen piirissä; tutkimustehtävät ovat usein projektiluontoisia.
Taidekasvatus oppiaineena
Taidekasvatuksessa taide ymmärretään laajasti kaikkiin kulttuureihin kuuluvana toimintana ja käytäntöinä, jotka eri kulttuureissa saavat erilaisia muotoja ja
merkityksiä. Oppiaineessa tarkastellaan, miten erilaiset, eri-ikäiset ihmiset toimivat taiteen parissa yksilöinä ja ryhminä ja tarjotaan välineitä, joilla tätä
toimintaa voi yhtäältä jäsentää ja ymmärtää ja toisaalta kehittää, suunnitella ja toteuttaa. Oppiaineessa käsitellään kaikkia taiteita, niin ammattitaidetta kuin
taiteen harrastamista, sekä arjen ja ympäristön estetiikkaa.
Opintojen myötä sinulle syntyy jäsentynyt käsitys taidekasvatuksen keskeisistä kysymyksistä ja tunnet nykyisiä taidekasvatuskäytäntöjä sekä
taidekasvatuksen toimintaympäristöjä. Hallitset taiteen, taidekasvatuksen ja esteettisen ajattelun historian päälinjat länsimaissa. Sinulla on syventynyt
käsitys taiteen teorian jostakin osa-alueesta ja osaat analysoida taideteoksia ja esteettisiä käytäntöjä kulttuurisina ja yhteiskunnallisina ilmiöinä. Sinulla on
lisäksi valmius soveltaa tietojasi joustavasti taidekasvatuksen käytännön työssä. Tutkintoon voi sisällyttää vapaaehtoisen työharjoittelun, joka tarkoittaa
yleensä 3 kuukauden (15 op) työssäoppimisjaksoa opintoihin ja opiskeltavaan alaan liittyvissä työtehtävissä.
converted by Web2PDFConvert.com
Taidekasvatuksesta voit työllistyä erilaisiin asiantuntijatehtäviin kulttuurin kentällä: kulttuuri- ja taidehallinnossa, media- tai museo-alalla, organisaatioissa
tai projekteissa. Myös yrittäjän, kulttuurituottajan ja tutkijan tehtävät tarjoavat mahdollisuuksia työllistymiseen. Oppimaasi voit soveltaa esimerkiksi lapsi- ja
nuorisotyössä, sosiaalityössä sekä maahanmuuttajien ja vanhusten parissa. Taidekasvatuksen tutkinto ei sellaisenaan anna pätevyyttä toimia peruskoulun
tai lukion kuvataideopettajana. Monelle alalla toimivalle opinnot tarjoavat omaa osaamista syventävää täydennyskoulutusta.
HuK-tutkinnon rakenne 180 op
Pääaineopinnot 80 op
Sivuaineopinnot
taidehistorian ja taidekasvatuksen perusopinnot 30 op
taidehistorian ja taidekasvatuksen aineopinnot 50 op, joihin sisältyy tutkielma ja
seminaari 10 op
vähintään yksi perusopintokokonaisuus tai muu
opintokokonaisuus
muita sivuaineita ja/tai valinnaisia opintoja
Viestintä- ja kieliopinnot, vähintään 10 op
äidinkielen puhe- tai kirjoitusviestinnän kurssi 3 op
toinen kotimainen kieli 3 op
vieras kieli (kirjallinen ja suullinen taito) 3 op
maturiteetti 1 op
Muut opinnot (pakolliset):*
HTKY001 Opintojen suunnittelu 1 op
Muut opinnot (valinnaiset):
HTKY002 Osaaminen ja työelämätietoisuus 1 op
HYVY001 Akateeminen opiskelukyky - muutakin kuin pisteitä 2 op
* Muut pakolliset opinnot koskevat opintonsa 1.9.2015 tai sen jälkeen aloittavia opiskelijoita. Jos tällöin aloittavalla opiskelijalla on jo aiempia opintoja
suoritettuina (esimerkiksi avoimen väylän kautta tulevat opiskelijat), eivät edellä mainitut opintojaksot ole pakollisia ko. opiskelijoille.
FM-tutkinnon rakenne 120 op
Pääaineopinnot 80 op
Muut opinnot 40 op
maisterintutkielma 40 op
muut taidehistorian tai taidekasvatuksen syventävät opinnot 40 op
esim. sivuaine, pääaineen täydentäviä tai vapaavalintaisia kursseja
Muut opinnot (valinnaiset)
HTKY003 Asiantuntijuus 1 op
HTKY005 Työssäoppiminen 5–15 op
Taidehistorian ja taidekasvatuksen perusopinnot (30 op)
Pääaine- ja sivuaineopiskelijoille
TAIP240 Taideinstituutiot ja kulttuuriperintö
5 op
TAIP220 Estetiikka ja taiteenteoria
5 op
TAHP111 Taidehistorian perusteet
5 op
TAHP112 Länsimaisen taiteen kaanon
5 op
TKAP131 Taidekasvatuksen peruskysymyksiä I 5 op
TKAP132 Taidekasvatuksen peruskysymyksiä II 5 op
Taidehistorian ja taidekasvatuksen aineopinnot (50/35 op)
Pakolliset opintojaksot
TAIA121 Taiteentutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä
5 op
TAIA122 Taide kontekstissaan
5 op
TAHA123 Arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö
5 op
TAHA124 Suomen kuvataide ja taidekokoelmat
5 op
TKAA121 Taiteen teoria
5 op
TKAA150 Taiteen opetus
5 op
Vaihtoehtoiset opintojaksot TAIA210 Kulttuurintutkimus
valitaan yksi seuraavista
Kandidaatintutkielma
(vain pääaineopiskelijoille)
5 op
TAIA243 Lastenkulttuuri
5 op
TAIA290 Yleisötyö
5 op
TAIA601 Laitoksen yhteistä opetusta
5 op
TAIA401 Tutkimusvalmiudet
5 op
TAHA441 Taidehistorian kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma
10 op
TAI
TKAA411 Taidekasvatuksen kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op
Taidehistorian syventävät opinnot (80/60 op)
TAHS112 Tutkielmaa tukeva teoria
5 op
TAHS122 Taiteentutkimuksen visuaalinen analyysi
5 op
TAHS410 Tutkielmaan liittyvä sisältöasiantuntemus
5 op
TAHS511 Maisteriseminaari
10 op
TAHS523 Maisterintutkielma
40 op
tai
TAHS521 Sivututkielma
Vaihtoehtoiset opintojaksot TAHS312 Valinnainen erikoiskurssi tutkimuskentältä
(valitaan 15 op)
TAHS313 Ajankohtainen tutkimus
TAIS601 Laitoksen yhteistä opetusta
20 op
5 op
5 op
5-10 op
Taidekasvatuksen syventävät opinnot (80/60 op)
TKAS111 Lähestymistapoja tutkimukseen I
5 op
TKAS112 Lähestymistapoja tutkimukseen II
5 op
TKAS121/122/123 Taiteen ja kulttuurin teoria
5 op
TKAS131/132 Taidekasvatuksen klassikoita
5 op
TKAS201 Maisteriseminaari
10 op
TKAS523 Maisterintutkielma
40 op
tai
TKAS522 Sivututkielma
20 op
Vaihtoehtoiset opintojaksot TKAS121/122/123 Taiteen ja kulttuurin teoria á 5 op
(valitaan yht. 10 op)
TKAS131/132 Taidekasvatuksen klassikoita
TAIS601 Laitoksen yhteistä opetusta
á 5 op
5–10 op
Opintojaksojen kuvaukset
Muut opinnot (vain pääaineopiskelijoille)
HTKY001 Opintojen suunnittelu, 1 op
Vain pääaineopiskelijoille.
Sisältö: Tutkintojen rakenne, opintoihin liittyvät tärkeät käsitteet. Opintojakso sijoittuu tutkinnossa muihin opintoihin.
Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija
tuntee yliopiston, tiedekunnan ja laitoksen hallintorakenteen,
tuntee kandidaatin- ja maisterintutkinnon rakenteen sekä käsitteet pääaine, sivuaine, kieli- ja viestintäopinnot, opetussuunnitelma, opetusohjelma,
opintokokonaisuus, opintojakso ja opintopiste,
tuntee Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön ja sen asettamat oikeudet ja velvollisuudet,
osaa ottaa vastuun opintoihinsa liittyvän tiedon hankinnasta,
osaa suunnitella ja aikatauluttaa opintojaan ja tehdä henkilökohtaisen opintosuunnitelman,
osaa arvioida valintojaan, osaamistaan ja kehittymishaasteitaan ja ymmärtää valintojensa merkityksen sekä
tuntee kansainvälistymisen mahdollisuuksia.
Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen sekä HOPS-keskustelu.
Opintojakso suoritetaan kandidaatintutkinnon ensimmäisenä vuonna.
Arviointi: hyväksytty/hylätty
HTKY002 Osaaminen ja työelämätietous, 1 op
Sisältö: Oma osaaminen, työllistyminen ja työhakemus. Opintojakso sijoittuu tutkinnossa muihin opintoihin.
tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja osaa kertoa niistä,
tuntee työelämän toimintaperiaatteita,
tuntee alansa työllistymismahdollisuuksia sekä
osaa laatia työhakemuksen ja CV:n.
Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatiminen sekä HOPS-keskustelu.
Suoritetaan kandidaatinopintojen 2. tai 3. vuonna.
Arvionti: hyväksytty/hylätty
HTKY003 Asiantuntijuus, 1 op
Sisältö: Oma osaaminen ja asiantuntijuus, työllistymistavoitteet, elinikäinen oppiminen. Opintojakso sijoittuu tutkinnossa muihin opintoihin.
tunnistaa osaamisensa ja arvostaa sitä,
osaa kuvata asiantuntijuuttaan,
osaa jäsentää osaamistaan suhteessa työllistymistavoitteisiinsa sekä
on omaksunut elinikäisen oppimisen ajatuksen.
Suoritustapa: Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) päivittäminen ja HOPS-keskustelu sekä mahdollinen kontaktiopetus. Suoritetaan
maisteriopintojen 1. tai 2. vuonna.
HTKY005 Työssäoppiminen, 5-15 op
Sisältö: Työssäoppiminen. Työssäoppimisella tarkoitetaan sitä, että opiskelija on opintojensa aikana työtehtävissä, jotka liittyvät hänen opintoihinsa ja
lisäävät hänen tietojaan ja asiantuntemustaan opiskeltavasta alasta. Työssäoppiminen sijoitetaan tutkinnossa muihin opintoihin.
osaa kuvata työtehtäviään ja työyhteisön toimintaa
osaa arvioida omia työelämävalmiuksiaan ja kehittymistään työtehtävissä
tunnistaa oman asiantuntijuutensa keskeiset osat
tunnistaa kehittämistä vaativat tietojensa ja taitojensa alueet
pystyy mahdollisuuksien mukaan soveltamaan käytännön työtehtävissä pää- ja sivuaineissaan omaksumiaan tietoja ja taitoja
Suoritustapa: Työssäoppimisjakso sekä siitä kirjoitettava raportti. Työssäoppimisjakso kestää pääsääntöisesti kolme kuukautta (15 op). Yhden (5 op)
ja kahden kuukauden (10 op) jaksot ovat mahdollisia vain poikkeustapauksissa.
Jos työpaikka on ollut haettavana oppiaineen kautta tai oppiaine on myöntänyt opiskelijalle harjoittelutuen, maksetaan harjoittelijalle yliopiston
suositusten mukaista palkkaa. Jos opiskelija hankkii itse työpaikan, maksaa työnantaja palkan. Opiskelija neuvottelee palkan määrän työnantajan
kanssa. Itse hankitut työpaikat täytyy hyväksyttää oppiaineessa etukäteen opintosuoritusta varten. Kaikista opintoihin liittyvistä työssäoppimisjaksoista
allekirjoitetaan sopimus opiskelijan, työnantajan ja oppiaineen kesken.
Lisätietoja työssäoppimisesta humanistisen tiedekunnan työelämäyhteydet-sivulta: www.jyu.fi/hum/opiskelu-ohjeet/pikaohjeet/tyoelamayhteydet.
Taidehistorian ja taidekasvatuksen perusopinnot
Pää- ja sivuaineena 30 op
Perusopintojen osaamistavoitteet
Suoritettuaan perusopinnot opiskelija
tuntee taiteen, taidekasvatuksen ja kulttuurin tutkimuksen suuntausten pääpiirteet ja niiden keskeisiä kysymyksenasetteluja ja käsitteitä,
hahmottaa taiteen ja kulttuurin historiallisia yhteyksiä, eri aikakausien keskeiset piirteet ja edustajat sekä ymmärtää taiteet osaksi kulttuuriperintöä,
tuntee taiteen ja estetiikan teoreettis-filosofisia suuntauksia sekä
osaa soveltaa oppimiaan sisältöjä kulttuurituotteiden ja kulttuuritoiminnan analyysiin.
Perusopintojen opintojaksot:
TAIP240 Taideinstituutiot ja kulttuuriperintö 5 op
Pakollinen kaikille.
Sisältö: Kulttuurin ja kulttuuriperinnön funktiot ja monimuotoisuus. Suomen ja länsimaiden taideinstituutioiden ja taiteenalojen (erityisesti kirjallisuuden
ja visuaalisen taiteen) historialliset muutokset päälinjoittain, yhtymäkohtineen ja eroavaisuuksineen sekä niihin vaikuttaneine tekijöineen.
tuntee henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön monimuotoisuuden ja valtasuhteet sekä niitä synnyttävien ja muuttavien prosessien pääpiirteet,
hallitsee perustiedot Suomen ja länsimaiden taideinstituutioiden ja taiteenalojen merkittävistä kehityslinjoista,
käsittää niiden syy-seuraussuhteet talouden, yhteiskunnallisen muutoksen, tieteen ja teknologian kanssa sekä
ymmärtää taiteen historiallisuuden ja sosiaalisen sidonnaisuuden.
Suoritustapa: kontaktiopetus, lukupiiri tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)
Arviointi: 0–5
Oheiskirjallisuus:
Shiner: The Invention of Art: A Cultural History
Homeros: Odysseia
Kalevala
Dante: Jumalainen näytelmä: Helvetti
TAIP220 Estetiikka ja taiteenteoria 5 op
Sisältö: Länsimaisen estetiikan ja taiteenteorian pääpiirteet antiikista nykyaikaan. Pääpaino on 1700-luvun lopun valistuksesta ja romantiikasta
kehittyneen modernin estetiikan ja taiteen perinteessä, jonka vaikutukset ulottuvat postmoderniin ja nykytaiteeseen. Opintojaksolla perehdytään tähän
historiaan kokoavasti ja luetaan alkuperäistekstejä.
tuntee länsimaisen estetiikan kehityksen pääpiirteet,
ymmärtää taiteen ja sen teorian vuorovaikutteisen suhteen sekä
tunnistaa ja pystyy erittelemään esteettisistä ja taiteen arvoista esitettyjä argumentteja.
Arviointi: 0–5
Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan nämä):
Bredin & Santoro-Brienza: Philosophies of Art and Beauty
Eaton: Estetiikan ydinkysymyksiä
Seppä & Reiners (toim.): Estetiikan klassikot (valikoiden, sovitaan opettajan/tentaattorin kanssa)
TAHP111 Taidehistorian perusteet 5 op
Sisältö: Tutustutaan taidehistorian luonteeseen oppiaineena, sen historiaan ja nykypäivän yleisimpiin aihealueisiin, kysymyksenasetteluihin ja
lähestymistapoihin. Opintojaksolla perehdytään myös teosanalyysin perusteisiin sekä teoriassa että käytännössä.
osaa kertoa, millainen oppiaine taidehistoria on ja mikä on sen paikka yhteiskunnassa,
osaa kuvata, millaisia kysymyksiä taidehistoria käsittelee ja
tuntee teosanalyysin perusteet ja osaa soveltaa niitä käytännön esimerkkiin.
Suoritustapa: kontaktiopetus
Arviointi: 0–5
Kirjallisuus:
Elovirta & Lukkarinen (toim.): Katseen rajat. Taidehistorian metodologiaa s. 17–56
Waenerberg & Kähkönen (toim.): Taidetta tutkimaan. Menetelmiä ja näkökulmia s. 10–20
Farago & Zwijnenberg (toim.): Compelling Visuality. The Work of Art In and Out of History s. 179–220
D'Alleva: How to Write Art History s. 74–117
Pooke & Newall (eds.): Art History: The Basics s. 1–32
TAHP112 Länsimaisen taiteen kaanon 5 op
Sisältö: Tutustutaan Suomen ja länsimaiden kuvataiteen ja arkkitehtuurin historian jatkumoon, sen tärkeimpiin ilmiöihin, taiteilijoihin ja teoksiin.
hallitsee perustiedot Suomen ja länsimaiden kuvataiteen ja arkkitehtuurin merkittävistä ilmiöistä,
pystyy jäsentämään taiteen historian kronologisesti,
hallitsee tyylihistorian perusteet,
tuntee taidehistorian tärkeimmät teokset ja taiteilijat sekä
ymmärtää ja osaa käyttää taidehistorian keskeistä terminologiaa.
Arviointi: 0–5
Oheiskirjallisuus:
Adams: A History of Western Art
Honour & Fleming: Maailman taiteen historia
Bonsdorff et al. (toim.): Suomen taiteen historia keskiajalta nykyaikaan
TKAP131 Taidekasvatuksen peruskysymyksiä I 5 op
Sisältö: Taidekasvatuksen kentät ja tehtävät, taide kulttuurisena ilmiönä, taiteen suhde inhimilliseen kasvamiseen ja taide itsekasvatuksena,
kontekstuaaliset ja naturalistiset taiteen teoriat, taiteen sukulaisilmiöt (arjen ja ympäristön estetiikka), taiteen arvot, taiteen suhde todellisuuteen.
hahmottaa taidekasvatuksen tutkimuksen keskeiset kysymykset ja oivaltaa niiden yhteyden taiteiden käytäntöjen kenttään,
osaa tarkastella taidetta ja taidekasvatusta kriittisesti ja rakentavasti,
kykenee lähestymään taiteen arvoa ja merkitystä koskevia kysymyksiä analyyttisesti,
osaa erottaa lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan erilaisia taiteenteorioita toisistaan sekä
hahmottaa ja jäsentää esteettisen ilmaisun ja arvojen merkityksen arjessa ja ympäristössä.
Arviointi: 0–5
Oheiskirjallisuus (kontaktiopetukseen kuuluu räätälöity oheiskirjallisuuspaketti; muissa suoritustavoissa luetaan nämä):
Eldridge: Johdatus taiteenfilosofiaan tai Määttänen: Taide maailmassa
Dutton: The Art Instinct
Saito: Everyday Aesthetics
TKAP132 Taidekasvatuksen peruskysymyksiä II 5 op
Sisältö: taiteellisen toiminnat muodot, taiteen ja taidekasvatuksen suhde, taide toimintana ja taiteen toimintaympäristöt
hahmottaa taiteen opettamisen ja taiteellisen toiminnan muotoja suhteessa niiden historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin,
ymmärtää taidekasvatuksen yhteydet taiteeseen,
tunnistaa taiteen kulttuurisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti merkityksellisenä ja muuttuvana toimintana ja
osaa tarkastella taiteen toimintaympäristöjä sekä tekijöiden ja kokijoiden näkökulmia taiteeseen.
Arviointi: 0–5
Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan nämä):
Efland: A history of art education: intellectual and social currents in teaching visual arts
Eisner: The Arts and the Creation of Mind
ja yksi seuraavista:
Anttila: Taiteen jälki
Bamford: The Wow factor: global research compendium on the impact of the arts in education
Kantonen: Teltta: Kohtaamisia nuorten taidetyöpajoissa
Taidehistorian ja taidekasvatuksen aineopinnot
Pääaineena 50 op, sivuaineena 35 op
Aineopintojen osaamistavoitteet
Suoritettuaan aineopinnot opiskelija
hallitsee taidehistorian ja taidekasvatuksen keskeiset tutkimussuuntaukset ja sisällöt,
tuntee kuvataiteen historialliset vaiheet ja nykytaiteen suuntaukset,
tuntee taidekasvatuksen keskeiset suuntaukset ja käytännöt,
osaa soveltaa taidekasvatuksen teoriaa taide- ja kulttuurialan käytäntöihin,
osaa soveltaa taidetta koskevaa teoreettista ja tutkimustietoa ja hallitsee tiedonhaun perusteet,
hallitsee taiteen ja kulttuurin tutkimuksen tiedonhankinnan menetelmiä,
osaa suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen tutkielman,
osaa suunnitella ja arvioida taide- ja kulttuurialan toimintaa ryhmän jäsenenä,
hallitsee taide- ja kulttuurialan työelämätaitoja ja tuntee taide- ja kulttuurialan työllistymismahdollisuuksia,
tunnistaa oman asiantuntijuutensa ja
on valmis maisteriopintojen suorittamiseen.
Aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa oppimaansa oman alansa työtehtävissä. Hänellä on työelämässä tarvittavia ongelmanratkaisun,
tiedonhaun ja tiedon kriittisen arvioinnin taitoja sekä eettistä harkintakykyä. Opiskelijalla on asiantuntijatehtävissä tarvittavia yhteistyö- ja viestintätaitoja.
Hänellä on valmiuksia toimia monikielisissä ja kulttuurisesti moninaisissa ympäristöissä.
Pääaineopiskelijoita kannustetaan hakeutumaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon aineopintovaiheessa.
Aineopintojen opintojaksot:
TAIA121 Taiteentutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä 5 op
Sisältö: taidehistorian ja taidekasvatuksen keskeiset teoriat ja tutkimusmenetelmät
tunnistaa nykytaidehistorian ja/tai taidekasvatuksen tutkimuksen yleiset metodiset näkökulmat ja tutkimussuuntaukset sekä
osaa arvioida niiden sisältämien teorioiden käyttömahdollisuuksia, vahvuuksia ja puutteita.
Arviointi: 0–5
Oheiskirjallisuus (luetaan valikoiden, valikoimasta sovitaan kurssin vastuuopettajan/tentaattorin kanssa):
Waenerberg & Kähkönen (toim.): Taidetta tutkimaan. Menetelmiä ja näkökulmia
Hatt & Klonk (toim.): Art history: a critical introduction to its methods
Saarikangas (toim.): Kuvasta tilaan. Taidehistoria tänään
Eisner and Day (toim.): Handbook of research and policy in art education
TAIA122 Taide kontekstissaan 5 op
Sisältö: taideinstituutiot ja järjestelmät, taiteensosiologia, taiteen ja yhteiskunnan suhde, kriittisen taiteen perinne
osaa analysoida taiteellisten ja yhteiskunnallisten prosessien välisiä suhteita ja taiteen ilmiöitä historiallis-yhteiskunnallisessa kontekstissa,
tuntee taidemaailman järjestelmiä ja toimijoita sekä
osaa analysoida modernin ja jälkimodernin ajan länsimaisia taideilmiöitä ja taiteenteoriaa.
Arviointi: 0–5
Kirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan nämä):
Sevänen: Taide instituutiona ja järjestelmänä
Calinescu: Five faces of modernity tai Wood (ed.): The Challenge of the Avant-Garde
Perry & Cunningham (eds.): Academies, Museums and Canons of Art
TAHA123 Arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö 5 op
Sisältö: Perehdytään arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön erityiskysymyksiin historian ja nykypäivän näkökulmasta.
osaa sijoittaa arkkitehtuurin ilmiöitä historialliseen kontekstiinsa,
osaa analysoida arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön ajallisia ja paikallisia ominaispiirteitä,
osaa eritellä arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön merkityksiä sekä historiallisesta että nykypäivän näkökulmasta
Arviointi: 0–5
Oheiskirjallisuus (kuuluu lukupiiriin ja itsenäiseen työskentelyyn):
Conway & Roenisch: Understanding Architecture
Nikula: Suomen arkkitehtuurin ääriviivat
Bergdoll: European Architecture 1750–1890
Colquhoun: Modern architecture
TAHA124 Suomen kuvataide ja taidekokoelmat 5 op
Sisältö: Perehdytään suomalaiseen taiteeseen ja suomalaisiin taidekokoelmiin kuuluvaan taiteeseen. Mielenkiinnon kohteena ovat eri
aikakausien taide, taiteen tekniikat ja taideteostutkimus.
osaa selittää ja analysoida Suomen taiteen ilmiöitä historiallisessa kontekstissaan,
tunnistaa taiteen tekniikoita ja
hahmottaa muuttuvan tekijyyden, taideteoslajien ja aiheiden historiaa sekä keskeisten taide-elämän organisaatioiden ja kokoelmien vaiheita
Suomessa.
Arviointi: 0–5
Kirjallisuus (oheismateriaali):
Pinx. Maalaustaide Suomessa 1–5
TKAA121 Taiteen teoria 5 op
Sisältö: taiteen keskeistä teoriaa yhdestä näkökulmasta tarkasteltuna, nykyestetiikka ja taidefilosofia, etiikan ja estetiikan suhde, arjen estetiikka,
esteettinen havaitseminen tai muu opetuksessa käsitelty näkökulma
tuntee keskeisiä taiteen nykyteorioita hyvin ja ymmärtää niiden merkityksen taiteentutkimukselle,
osaa arvioida teoreettisia argumentteja ja asettaa ne oikeaan asiayhteyteen sekä
osaa soveltaa teoriaa taiteen ja taidekasvatuksen osa-alueiden kriittiseen analyysiin ja kehittämiseen.
Arviointi: 0–5
Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan 3 teosta samasta kohdasta):
a) Nykyestetiikka ja taidefilosofia
Armstrong: The Radical Aesthetic
Berleant: Art and Engagement
Dissanayake: Homo Aestheticus
Shusterman: Performing live
Welsch: Undoing Aesthetics
b) Etiikka ja estetiikka
Reiners ja Seppä (toim.): Etiikka ja estetiikka
Levinson (ed.): Aesthetics and Ethics. Essays at the Intersection
Eaton: Merit, Aesthetic and Ethical
von Bonsdorff ja Seppä (toim.): Kauneuden sukupuoli
c) Arjen estetiikka
Light and Smith (eds.): The Aesthetics of Everyday Life
von Bonsdorff ja Haapala (toim.): Aesthetics in the Human Environment
de Certeau: The Practice of Everyday Life
Berleant: Sensibility and Sense
d) Esteettinen havaitseminen
Arnheim: Art and Visual Perception
Seppänen: Katseen voima
Kemp: Visualizations
Belting: Art History after Modernism
TKAA150 Taiteen opetus 5 op
Sisältö: taidekasvatuksen ja taiteen opettamisen traditiot ja nykytavoitteet kansainvälisesti ja Suomessa, taiteen tehtävät ja rooli erityisesti osana
kasvatuksen käytäntöjä
tuntee eri lähestymistapoja taiteen opettamiseen,
pystyy tarkastelemaan taideopetusta osana taiteen traditioita ja toimintakäytäntöjä,
osaa muotoilla taidekasvatusta koskevia tutkimustehtäviä suhteessa taideopetuksen historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin sekä
pystyy suunnittelemaan ja arvioimaan taidekasvatustoimintaa sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä muista näkökulmista.
Arviointi: 0–5
Kirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan 3 teosta):
Bresler ja Thompson (eds.): The Arts in Children’s Lives
Davis: Framing Education as Art
Macdonald: The history and philosophy of art education
Pohjakallio: Miksi kuvista? Koulun kuvataideopetuksen muuttuvat perustelut
Vaihtoehtoiset jaksot
Pää- ja sivuaineopiskelijoille.
Valitaan yksi kohta (5 op) seuraavista (TAIA210, TAIA243, TAIA290, TAIA601)
TAIA210 Kulttuurintutkimus 5 op
Vaihtoehtoinen.
Sisältö: Kulttuurintutkimuksen historia, nykysuuntaukset ja kysymyksenasettelut. Painotus on nykykulttuurin tutkimuksessa.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä ja kuvata kulttuurintutkimuksen historiallista taustaa, nykysuuntauksia
ja teorioita. Hän tuntee kulttuurintutkimuksen yleisiä kysymyksenasetteluja, menetelmällisiä lähtökohtia ja käytännön tutkimusta. Opiskelijalle
muodostuu käsitys erityisesti nykykulttuurissa vaikuttavien ilmiöiden moninaisuudesta sekä kulttuurin suhteesta muihin yhteiskunnan osaalueisiin.
Suoritustapa: kontaktiopetus tai kirjatentti
Arviointi: 0–5
Kirjallisuus:
Kirjatentissä valitaan yksi teos jokaisesta kohdasta: a) Yleisesityksiä b) Lähestymistapoja, menetelmiä, erityiskysymyksiä ja c) Tutkimuksia.
a) Yleisesityksiä
Lehtonen: Maa-ilma. Materialistisen kulttuuriteorian lähtökohtia
Hall: Kulttuurin ja politiikan murroksia
b) Lähestymistapoja, menetelmiä, erityiskysymyksiä
Kellner: Media Culture. Cultural Studies, Identity and Politics Between the Modern and the Post-Modern (suom. Mediakulttuuri)
Lehtonen: Merkitysten maailma
Pickering (toim.): Research Methods for Cultural Studies
Vainikkala & Mikkola (toim.): Nykyaika kulttuurintutkimuksessa
c) Tutkimuksia
Dyer: Älä katso! Seksuaalisuus ja rotu viihteen kuvastossa
Jokinen (toim.): Yhdestä puusta. Maskuliinisuuksien rakentuminen populaarikulttuureissa
Karkulehto: Seksin mediamarkkinat
Koivunen ym. (toim.): Populaarin lumo. Mediat ja arki
Kuortti ym. (toim.): Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi
Löytty (toim.): Rajanylityksiä. Tutkimusreittejä toiseuden tuolle puolen
Mäyrä: An introduction to game studies. Games in culture
Skeggs: Class, Self, Culture (suom. Elävä luokka)
tai jokin muu tentaattorin kanssa sovittava kulttuurintutkimuksellinen tutkimusmonografia tai -antologia.
TAIA243 Lastenkulttuuri 5 op
Vaihtoehtoinen.
Sisältö: lasten oma kulttuuri ja lapsille suunnattu kulttuuri eri näkökulmista kuten lapsuuden ympäristöt, leikki, sukupuoli, kulutus
tuntee lapsuutta sekä lastenkulttuuria koskevia luokitteluja, käsitteitä ja tutkimusnäkökulmia,
osaa eritellä ja analysoida lasten kulttuurista toimijuutta ja heidän kulttuuriinsa kuuluvia ilmiöitä sekä
osaa arvioida erilaisia lastenkulttuurin tutkimustraditioita ja soveltaa niitä lapsille suunnattuihin kulttuurituotteisiin, kuten kirjallisuuteen.
Arviointi: 0–5
Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan kolme teosta):
Kehily , Mary Jane and Joan Swann (eds): Children and young people's cultural worlds
ja kaksi seuraavista:
Alanen & Karila (toim.): Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta
Myllyniemi: Taidekohtia
Ojanen, Mulari & Aaltonen (toim.): Entäs tytöt: johdatus tyttötutkimukseen
Saarikoski (toim.): Leikkikentiltä: lastenperinteen tutkimuksia 2000-luvulta
Strandell, Haikkola, Kullman (toim.). Lapsuuden muuttuvat tilat
David (ed.): Routledge Companion to Children’s Literature
TAIA290 Yleisötyö 5 op
Vaihtoehtoinen.
Sisältö: taide- ja kulttuurialan yleisötyön muodot eri konteksteissa, esim. museopedagogiikassa
ymmärtää monipuolisesti kulttuuri-instituutioiden ja taiteen kentän toimijoiden roolin merkitysten välittämisessä ja tuottamisessa,
tuntee yleisötyön taustaa ja nykykäytäntöjä,
osaa suunnitella yleisötyötä huomioiden eri ryhmien ja yksilöiden taustat, kiinnostuksen kohteet ja asiantuntemuksen sekä
osaa analysoida yleisötyötä eri näkökulmista.
Arviointi: 0–5
Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa sovitaan valikoimasta – n. 3 teosta –
tentaattorin kanssa):
Burnham ja Kai-Kee: Teaching in the art museum: interpretation as experience
Kester: Conversation Pieces: Community and Communication in Modern Art
Toivanen (toim.). Kestävä kasvatus - kulttuuria etsimässä
Museopedagogisen yhdistyksen Pedaalin Pedafooni julkaisut: 1 Nuoret ja kulttuurinen osallisuus, 2A Opastamisen nykypäivää, 2B
Opastamisen historiaa ja 3 It’s all mediating
TAIA601 Laitoksen yhteistä opetusta 5 op
Vaihtoehtoinen.
Sisältö: vierailuluennot, tutkimushankkeiden seminaarit, konferenssit
tunnistaa omia kiinnostuksen kohteitaan taiteen- ja kulttuurintutkimuksen piirissä
hallitsee valitsemansa taiteen- ja kulttuurintutkimuksen osa-alueet sekä
ymmärtää tutkimuskohteiden vaatimat erilaiset lähestymistavat ja tutkimusmenetelmät.
Arviointi: 0–5
Tutkimusvalmiudet, kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma
TAIA401 Tutkimusvalmiudet 5 op
Vain pääaineopiskelijoille
Sisältö: tutkimuksen tekemisen peruskäsitteitä ja tieteenfilosofiaa, tutkimusaineistojen hankinnan ja analyysin perusteet, tutkimusprosessin kulku,
lähdeviittaamisen ja tutkimusetiikan perusteet
Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee tutkimuksen tekemiseen ja tutkimusmenetelmiin liittyviä peruskäsitteitä ja ymmärtää, miten tutkimuksen
ongelmanasettelu, tutkimusstrategiat, aineiston hankinta- ja analyysimenetelmät ja näiden taustalla vaikuttavat tieteenfilosofiset suuntaukset
kytkeytyvät toisiinsa. Opiskelija tunnistaa ja osaa soveltaa yleisimpiä humanistisen tutkimuksen aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiä.
Opiskelija tuntee tutkimusprosessin osa-alueet ja osaa soveltaa tuntemustaan tutkimusprosessin kulun suunnitteluun ja tutkimuksen
toteuttamiseen. Opiskelija tuntee viitteiden ja lähteiden merkitsemisen tekniikoita ja osaa noudattaa eettisiä periaatteita tutkimuksen tekemisessä.
Suoritustavat: kontaktiopetus, itsenäinen suorittaminen tai ryhmäsuoritus
Arviointi: 0–5
TAHA411 Taidehistorian kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op
tai
TKAA411 Taidekasvatuksen kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op
Vain pääaineopiskelijoille
Sisältö: kandidaatintutkielman laatiminen, osallistuminen tiedonhaun koulutukseen, perehtyminen tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin ja
tutkimusetiikkaan, omaa tutkimusta esittelevä alustus, toisen opiskelijan työn opponointi sekä aktiivinen osallistuminen seminaarissa käytävään
tieteelliseen keskusteluun.
Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
laatia lyhyen tieteellisen tutkielman valitsemastaan aiheesta ja tutkimussuunnitelman pohjalta noudattaen tutkielman muodollisia käytäntöjä ja
tutkimusetiikan periaatteita,
tiedonhaun perusteet, eli opiskelija osaa etsiä lähteitä ja tutkimuskirjallisuutta ja käyttää niitä tutkielmassaan,
valita työhönsä soveltuvan tutkimusmenetelmän ja analysoida tutkimuskohdettaan valitsemansa menetelmän mukaisesti,
kirjoittaa tutkielmansa johdonmukaisesti ja argumentoiden,
puolustaa omaa tutkielmaansa,
opponoida toisen tekemää tutkielmaa sekä
osallistua tieteelliseen keskusteluun.
Suoritustapa: pääaineopiskelijalle pakollinen seminaari, joka suositellaan aloitettavaksi toisena opiskeluvuonna. Opintojakson yhteydessä
suoritetaan tutkimusviestinnän kurssi.
Arviointi: 0–5
Oheiskirjallisuus:
Kakkuri-Knuuttila & Heinlahti: Mitä on tutkimus?
Taidehistorian syventävät opinnot
Pääaineena 80 op, sivuaineena 60 op (sivututkielman kanssa) tai 40 op (ilman sivututkielmaa)
Taidehistorian syventävien opintojen osaamistavoitteet
Taidehistorian syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija
kykenee itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin,
osaa soveltaa tutkimusaiheensa kannalta relevanttia metodiikkaa,
kykenee tuottamaan itsenäisen ja laajan tutkimusraportin,
pystyy tunnistamaan tutkimuksensa tuottaman asiantuntemuksen ja sijoittamaan sen omaa tieteenalaansa laajempaan kenttään sekä
kykenee käymään vuoropuhelua erilaisten toimijoiden ja yleisöjen kanssa.
Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija on oman alansa asiantuntija, joka pystyy soveltamaan tietämystään ja taitojaan monenlaisissa tehtävissä. Hän
osaa soveltaa oppimaansa työssään ja kehittää omaa alaansa. Hän hallitsee työelämässä tarvittavia projektityön ja viestinnän taitoja ja osaa käyttää
eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä. Opiskelija kykenee toimimaan ja kehittämään yhteistyötä monikielisissä ja kulttuurisesti moninaisissa
ympäristöissä. Hänellä on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Taidehistorian syventävien opintojen opintojaksot
Kaikki opiskelijat suorittavat opintojaksot TAHS112 (5 op), TAHS122 (5 op) ja TAHS410 (5 op) sekä maisteriseminaarin (TAHS511) ja maisterintutkielman
(sivuaineopiskelijoilla sivututkielma, joka on vapaaehtoinen). Tämän lisäksi kaikki opiskelijat valitsevat 15 op seuraavista: TAHS312 (5 op), TAHS313 (5
op), TAIS601 (5-10 op).
TAHS112 Tutkielmaa tukeva teoria 5 op
Sisältö: taidehistorian tutkimuksen teoria ja oman tutkielman teoreettiset mahdollisuudet ja metodologia
tuntee omalle tutkielmalleen relevantin teoreettisen viitekehyksen ja metodologian,
kehittää valmiuksia luoda yhtenäisen teoreettisen viitekehyksen ja valita tutkielmaansa soveltuvia menetelmiä sekä
kykenee perustelemaan tekemiään valintoja tutkimuksensa kontekstissa.
Suoritustapa: kontaktiopetus tai itsenäinen työskentely (esim. tentti tai essee)
Arviointi: 0–5
TAHS122 Taiteentutkimuksen visuaalinen analyysi 5 op
Sisältö: Perehdytään taidehistorian, taiteentutkimuksen ja visuaalisen kulttuurin piirissä käytettyihin visuaalisen aineiston tulkintatapoihin ja
analyysimenetelmiin sekä arvioidaan niiden soveltumista oman tutkimusalan ja tutkimusongelman edellyttämään metodologiaan.
saa yleiskäsityksen visuaalisen aineiston tulkintatavoista ja analyysimenetelmistä,
pystyy valitsemaan ja soveltamaan omaan tutkimusalaansa sopivia visuaalisen analyysin menetelmiä sekä
saa valmiuksia hyödyntää visuaalisen analyysin mahdollisuuksia edelleen erilaisissa tutkimustehtävissä.
Arviointi: 0–5
TAHS312 Valinnainen erikoiskurssi tutkimuskentältä 5 op
Vaihtoehtoinen.
Sisältö: käytännön tutkimuksen osa-alue kuten aineiston tai tiedon hankinta, hallinta, dokumentointi, tallentaminen, analyysi, jne
oppii soveltamaan kyseisiä käytänteitä omaan tutkimukseensa ja
harjaantuu hyödyntämään opittuja taitoja erilaisissa työ- ja tutkimustehtävissä.
Suoritustapa: kontaktiopetus tai itsenäinen työskentely
Arviointi: 0–5
TAHS313 Ajankohtainen tutkimus 5 op
Vaihtoehtoinen.
Sisältö: perehtyminen johonkin ajankohtaiseen tutkimuksen osa-alueeseen
on perehtynyt tutkimuskentän ajankohtaisiin ilmiöihin,
osaa tunnistaa ajassa olevia uusia tutkimusteemoja ja -kysymyksiä,
kykenee kartuttamaan asiantuntijuuttaan uuden tutkimustiedon avulla sekä
saa virikkeitä omaa työelämäorientaatiotaan varten.
Arviointi: 0–5
TAHS410 Tutkielmaan liittyvä sisältöasiantuntemus 5 op
Sisältö: omasta tutkimusalueesta hankitun asiantuntijuuden syventäminen ja jakaminen, työelämään suuntautuvan asiantuntijuuden
tunnistaminen
kykenee syventämään, laajentamaan tai soveltamaan tutkielma-aiheensa sisältöihin liittyviä osa-alueita,
kykenee viestimään asiantuntijuuttaan myös tiedeyhteisön ulkopuolelle sekä
tunnistaa asiantuntijuutensa tarjoamat mahdollisuudet työelämässä.
Suoritustapa: itsenäiseen työskentelyyn perustuvat oppimistehtävät kuten luennon tai esitelmän valmistelu, artikkelit, työllistymissuunnitelmat
sekä niiden arviointi. Suositellaan suoritettavaksi maisterintutkielman laatimisen aikana.
Arviointi: 0–5
TAIS601 Laitoksen yhteistä opetusta 5–10 op
Vaihtoehtoinen.
Sisältö: vierailuluennot, tutkimushankkeiden seminaarit, konferenssit, toimeksiannot
tunnistaa ja osaa analysoida omia kiinnostuksen kohteitaan taiteen ja kulttuurin tutkimuksen kentällä,
hallitsee valitsemansa tutkimuksen osa-alueet tai on saanut niistä syvällisen ja monipuolisen käsityksen sekä
osaa problematisoida ja arvioida erilaisia lähestymistapoja ja tutkimusmenetelmiä.
Arviointi: 0–5
TAHS511 Maisteriseminaari 10 op
Sisältö: Perehtyminen tieteelliseen keskustelukulttuuriin. Perehtyminen maisterintutkielman tekemiseen, sen suunnittelun, toteuttamisen ja
arvioinnin periaatteisiin.
Maisteriseminaari on maisteriopintojen tärkein opintojakso. Seminaarin voit aloittaa kun maisterintutkielman aihe tai aihepiiri on selvillä ja olet
valmis aloittamaan työn sen parissa. Tavoitteena on, että tutkielman esitarkastusversio valmistuu seminaarin aikana tai seminaarin päättymisen
jälkeisenä lukukautena.
osaa hankkia tutkimusaineiston ja siihen liittyvät lähteet,
osaa tehdä itsenäisesti tiedonhakuja ja arvioida tietoa kriittisesti,
osaa muotoilla tutkimusaiheestaan oleellisia tai mielekkäitä tutkimuskysymyksiä ja raportoida ne tutkimussuunnitelman muodossa,
on kykenevä osallistumaan tieteelliseen keskusteluun ja vertaisarviointiin,
osaa tuottaa maisterintutkielman aiheeseen liittyvän tekstin sekä
tunnistaa tutkimusaiheeseensa liittyvät eettiset kysymykset.
Suoritustapa: osallistuminen kaksi lukukautta kestävään seminaariin. Seminaarin aikana harjoitellaan tiedonhakua, esitellään
maisterintutkielman tutkimussuunnitelma, esitellään maisterintutkielmaan liittyvä kirjallinen esitys ja laaditaan vertaisarviointi vastaavasta
esityksestä sekä osallistutaan tieteelliseen keskusteluun. Ajankohdaksi suositellaan maisterintutkielman laatimisen ajankohtaa.
Arviointi: 0–5
TAHS523 Maisterintutkielma 40 op
tai
TAHS521 Sivututkielma 20 op
Sivuaineopiskelijat tekevät sivututkielman (vapaaehtoinen) (20 op).
Sisältö: tieteellisen tutkielman laatiminen
Tutkielman aihe sovitaan professorin kanssa ja työlle osoitetaan ohjaaja. Ohjauskeskusteluja käydään koko työprosessin ajan. Ennen
hyväksymistä työ toimitetaan esitarkastukseen. Ennen hyväksymistä työ käy läpi myös tutkimuseettisen tarkastuksen.
Suositellaan tutkielman tekemisen aloittamista maisteriopintojen ensimmäisen vuoden aikana.
kykenee muotoilemaan mielekkään tutkimusasetelman rajaamastaan aiheesta,
kykenee ratkaisemaan tutkimusasetelmaan liittyviä ongelmia tieteellisiä menetelmiä käyttäen,
tuottaa itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin perustuvan kirjallisen tutkielman tai
tutkimusraportin,
kykenee tuottamaan itsenäisesti tieteelliselle kysymyksenasettelulle perustuvan tutkimusraportin omasta tutkimusaiheestaan,
saavuttaa asiantuntijuuden omalta tutkimusalueeltaan,
osaa soveltaa tieteellisiä menetelmiä oman tutkimusalueensa kysymysten kehittämiseen,
kykenee vastaaviin tiedon hallinnan ja tuottamisen tehtäviin muissa työympäristöissä ja
osaa toimia asiantuntijana taidehistorian kentällä suunnittelu- ja johtotehtävissä.
Arviointi:
taidehistoria pääaineena asteikolla hylätty-välttävä-tyydyttävä-hyvä-kiitettävä-erinomainen
taidehistoria sivuaineena asteikolla hyväksytty - hylätty
Erilaisista tutkielman tyypeistä, tutkielman arvioinnista ja tarkastuksesta on lisätietoa tiedekunnan sivuilla:
www.jyu.fi/hum/opiskelu/perustutkinnot/tutkielma/.
Ks. myös Taikun graduasema: www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/graduasema/
Taidekasvatuksen syventävät opinnot
Taidekasvatuksen syventävien opintojen osaamistavoitteet
Taidekasvatuksen syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija osaa
soveltaa tietämystään ja taitojaan monenlaisissa tehtävissä ja kehittää omaa alaansa,
työskennellä projekteissa ja tiimeissä ja viestiä erilaisten yhteisöjen kanssa,
käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä,
toimia ja kehittää yhteistyötä monikielisissä ja kulttuurisesti moninaisissa ympäristöissä,
suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti taidekasvatustoimintaa sen joillakin osa-alueilla,
asettaa taidekasvatuksen käytäntöjä historiallisiin ja teoreettisiin asiayhteyksiin,
soveltaa taidekasvatuksen alan tutkimusta taidekasvatustoiminnan suunnitteluun ja analyysiin,
arvioida ja analysoida taidekasvatuksen tutkimusta ja sen teoreettisia sitoumuksia,
muotoilla relevantin tutkimusongelman ja ratkaista siihen liittyviä ongelmia tieteellisiä menetelmiä käyttäen,
laatia itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin perustuvan kirjallisen tutkielman ja
hänellä on edellytykset osallistua tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Taidekasvatuksen syventävien opintojen opintojaksot
Kaikki opiskelijat suorittavat opintojaksot TKAS111 (5 op), TKAS112 (5 op) ja maisteriseminaarin (TKAS201, 10 op) sekä 5 op opintojaksosta
TKAS121/122/123 ja 5 op opintojaksosta TKAS131/132. Tämän lisäksi kaikki opiskelijat valitsevat yhteensä 10 op seuraavista opintojaksoista:
TKAS121/122/123, TKAS131/132, TAIS601.
TKAS111 Lähestymistapoja tutkimukseen I 5 op
Sisältö: Ihmistieteellisen tutkimuksen periaatteet, tieteellinen argumentaatio, tutkimusetiikka ja eettinen harkinta, tulkinnan ja ymmärtämisen
problematiikka. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ennen maisteriseminaarin (TKAS201) aloittamista tai sen 1. lukukautena.
tuntee ihmistieteiden filosofian periaatteet,
hallitsee tieteellisen argumentaation,
ymmärtää ja osaa soveltaa tutkimusetiikan ja tulkinnan kysymyksiä,
osaa asettaa tutkimuksia tieteenfilosofiseen viitekehykseen ja tarkastella niitä tutkimusetiikan näkökulmasta sekä
tarkastella omaa asemaansa tutkijana.
Arviointi: 0–5
Oheiskirjallisuus:
Luetaan kolme kirjaa:
Kakkuri-Knuuttila & Heinlahti: Mitä on tutkimus? (pakollinen, mikäli ei sisälly aiempiin opintoihin) tai Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia
Hallamaa & al. (toim.): Etiikkaa ihmistieteille, s. 9-66, 93-202, 220-273, 296-317, 349-359, 397-415
sekä yksi seuraavista:
Gadamer: Hermeneutiikka. Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa
Gallagher: Hermeneutics and Education
Gothoni (red.): Att förstå inom humaniora
Tontti (toim.): Tulkinnasta toiseen. Esseitä hermeneutiikasta
TKAS112 Lähestymistapoja tutkimukseen II 5 op
Sisältö: Laadullisen tutkimuksen periaatteet, tutkimusmenetelmät ja lähestymistavat tai syventyminen humanistisen tutkimuksen filosofiaan.
Opintojakso suositellaan suoritettavaksi ennen maisteriseminaarin (TKAS201) aloittamista tai sen 1. lukukautena.
tuntee omalle tutkielmalleen relevantin teoreettisen viitekehyksen ja metodologian,
osaa muodostaa yhtenäisen teoreettisen viitekehyksen ja soveltaa valittua metodia omaan tutkimukseensa sekä
osaa perustella metodologisia valintojaan.
Arviointi: 0–5
Oheiskirjallisuus (kontaktiopetus korvaa osan kirjallisuudesta; muissa suoritustavoissa luetaan kolme teosta, joista sovitaan
tentaattorin kanssa):
Luetaan kolme teosta pääsääntöisesti joko kohdasta a tai b. Teoksista sovitaan tentaattorin kanssa.
a) Humanistisen tutkimuksen filosofiset perusteet
Fenomenologia
Cerbone: Understanding Phenomenology
Moran: Introduction to Phenomenology
Hermeneutiikka
Gallagher: Hermeneutics and education
Ricoeur: Hermeneutics and the human sciences: essays on language, action and interpretation
Ricoeur: Interpretation Theory. Discourse and the surplus of meaning (on suom.)
Vattimo: Beyond interpretation; Tulkinnan etiikka
Bleicher: Contemporary Hermeneutics. Hermeneutics as Method, Philosophy and Critique
Vanhoozer & al. (eds.): Hermeneutics at the Crossroads
Kriitinen teoria
Habermas: Erkenntnis und Interesse; Theorie des kommunikativen Handelns (on engl.)
Horkheimer & Adorno: Dialektik der Aufklärung: philosophische Fragmente (on suom., engl.)
Pragmatismi
Pihlström: Pragmatism and philosophical anthropology: understanding our human life in a human world
Kilpinen & al. (toim.): Pragmatismi filosofiassa ja yhteiskuntatieteissä
Muuta
Cavell: The Claim of Reason. Wittgenstein, skepticism, morality, and tragedy
Feyerabend: Against Method
Foucault: L’archéologie du savoir (on suom., engl., ruots.)
Lévi-Strauss: La pensée sauvage (on engl., ruots.)
b) Laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmät
Luetaan ainakin yksi yleisteos, joko
Alasuutari: Laadullinen tutkimus tai
Eskola ja Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen
Menetelmät (esim.):
Diskurssianalyysi
Fairclough: Critical Discourse Analysis
Jokinen & al.: Diskurssianalyysin aakkoset tai
Jokinen & al.: Diskurssianalyysi liikkeessä. Vuorovaikutus, toimijuus ja kulttuuri empiirisen tutkimuksen haasteina
Etnografinen ja narratiivinen tutkimus
Bochner and Ellis (eds.): Ethnographically Speaking. Autoethnography, literature and aesthetics
Latvala & al (toim.): Tutkija kertojana. Tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen
Willis: The Ethnographic Imagination
Haastattelututkimus
Fingerroos ja Kurki (toim.): Ääniä arkistosta. Haastattelut ja tulkinta
Ruusuvuori ja Tiittula (toim.): Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus
Sisällönanalyysi
Tuomi ja Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi
Seppänen: Visuaalinen kulttuuri: teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle
Taiteellinen ja taidekasvatuksen tutkimus
Biggs and Karlsson (eds): The Routledge Companion to Research in the Arts
Bresler (ed.): International Handbook of Research in Arts Education
Lawrence-Lightfoot and Hoffman Davis: The Art and Science of Portraiture
Mäkelä and Routarinne (eds): The art of research. Research practices in art and design
Sullivan: Art practice as research. Inquiry in the Visual Arts
Toimintatutkimus
Kuula: Toimintatutkimus. Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä
McKernan: Curriculum Action Research. A handbook of methods and resources for the reflective practitioner
Suojanen: Toimintatutkimus koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen välineenä
TKAS121/122/123 Taiteen ja kulttuurin teoria 5-15 op
Pakollinen 5 op, loput vaihtoehtoisia.
Sisältö: Taiteen ja kulttuurin ajankohtaisen teorian ja tutkimuksen erityisalueet, esim. teemat, näkökulmat, tutkimusalat, suuntaukset. Mikäli et
suorita opintojaksoa osallistumalla opetukseen, niin neuvottele sisällöstä tentaattorin tai maisterintutkielmasi ohjaajan kanssa. Opintojakso
suositellaan suoritettavaksi ennen maisteriseminaarin ja -tutkielman aloittamista tai viimeistään niiden aikana.
tuntee syvällisesti muutaman omalle tutkimustyölleen hedelmällisen taiteen tai kulttuurin teorian osa-alueen tai keskeisen ajattelijan,
osaa soveltaa tutkimuskirjallisuutta määrättyihin tutkimusongelmiin luovalla ja relevantilla tavalla sekä
pystyy kriittisesti arvioimaan tietyn alueen tutkimusta.
Arviointi: 0–5
Kirjallisuudesta sovitaan kurssin opettajan tai tentaattorin kanssa. Ellei opintojaksoa suoriteta kontaktiopetuksena luetaan pääsääntöisesti
kolme teosta.
TKAS131/132 Taidekasvatuksen klassikoita 5-10 op
Pakollinen 5 op, loput vaihtoehtoisia.
Sisältö: Taidekasvatuksen traditioon merkittävällä tavalla vaikuttaneiden tai taidekasvatuksessa muuten tärkeiden ajattelijoiden keskeisiä
tekstejä. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi viimeistään maisterintutkielman kirjoittamisen aikana.
tuntee taidekasvatuksen alan keskeisiä klassikoita ja osaa suhteuttaa ne omaan aikaansa,
tiedostaa kontekstin vaikutuksen tyyliin ja sisältöihin,
osaa erotella argumentaation keskeisen rakenteen,
tunnistaa klassikoiden vaikutukset myöhempään ajatteluun ja
osaa vertailla ja yhdistää heidän ajattelunsa uudempaan keskusteluun.
Arviointi: 0–5
Kirjallisuus:
Valikoimasta sovitaan kurssin opettajan tai tentaattorin kanssa. Ellei opintojaksoa suoriteta kontaktiopetuksena luetaan laajuudesta ja
vaikeusasteesta riippuen noin kolme teosta.
Platon: Valtio (luvut II, III ja X), Ion, Pidot
Aristoteles: Runousoppi
von Schiller: Briefe über die ästhetische Erziehung des Menschen in einer Reihe von Briefen (on engl.)
Baudelaire: Le peintre de la vie moderne (on suom., engl.)
John Ruskin: The Elements of Drawing
Tolstoi: Mitä on taide?
Key: Barnets århundrade (on engl.)
Gropius: Idee und Aufbau des staatlichen Bauhauses (on suom.)
Kandinsky: Punkt und Linie zu Fläche (on engl.)
Klee: Pädagogisches Skizzenbuch (on engl.)
Dewey: Art as Experience
Read: Education through Art
Langer: Feeling and form
Merleau-Ponty: L’oeil et l’esprit (on engl., suom.)
Gadamer: Die Aktualität des Schönen (on engl.)
TAIS601 Laitoksen yhteistä opetusta 5-10 op
Vaihtoehtoinen.
Sisältö: vierailuluennot, tutkimushankkeiden seminaarit, konferenssit, toimeksiannot
tunnistaa ja osaa analysoida omia kiinnostuksen kohteitaan taiteen ja kulttuurin tutkimuksen kentällä,
hallitsee valitsemansa tutkimuksen osa-alueet sekä
osaa problematisoida ja arvioida erilaisia lähestymistapoja ja tutkimusmenetelmiä.
Arviointi: 0–5
TKAS201 Maisteriseminaari 10 op
Sisältö: perehtyminen maisterintutkielman tekemiseen, sen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin periaatteisiin.
Maisteriseminaari on maisteriopintojen tärkein opintojakso. Seminaarin voit aloittaa kun pääaineen aineopinnot on suoritettu, maisterintutkielman
aihe tai aihepiiri on selvillä ja olet valmis aloittamaan työn sen parissa (yleensä maisteriopintojen ensimmäisen vuoden keväällä tai toisen vuoden
syksyllä). Tavoitteena on, että tutkielman esitarkastusversio valmistuu seminaarin aikana tai seminaarin päättymisen jälkeisenä lukukautena.
hallitsee tutkimussuunnitelman ja itsenäisen tieteellisen tutkielman laatimisen,
osaa tehdä tiedonhakuja ja arvioida tietoa kriittisesti,
osaa soveltaa tutkimuseettisiä periaatteita ja hallitsee tieteellisen kirjoittamisen käytännöt sekä
osaa käydä kriittistä ja rakentavaa tieteellistä keskustelua ja argumentoida perustellusti niin suullisesti kuin kirjallisesti.
Suoritustapa: osallistuminen seminaariin kahden lukukauden aikana (aloitus joko syys- tai tammikuussa): ensimmäisenä lukukautena
tiedonhaun koulutus ja tiedonhaut, tutkimustehtävän työstäminen, tutkimussuunnitelman laadinta ja esittely; toisena lukukautena
seminaariartikkelin laatiminen ja esittely; molempina lukukausina perehtyminen muiden osallistujien tutkielmiin, toimiminen opponenttina sekä
aktiivinen osallistuminen seminaarissa käytävään tieteelliseen keskusteluun.
Arviointi: 0–5
TKAS523 Maisterintutkielma 40 op
tai
TKAS522 Sivututkielma 20 op
Sivuaineopiskelijat tekevät sivututkielman (vapaaehtoinen) (20 op).
Sisältö: Tutkimusaiheen muotoileminen, päättäminen ja rajaus, mahdollisen aineiston hankinta ja analyysi, tutkimuskirjallisuuteen perehtyminen,
tutkielman kirjoittaminen ja viimeistely, ohjauskeskustelut koko prosessin ajan. Suositellaan tutkielman tekemisen aloittamista maisteriopintojen
ensimmäisen vuoden keväällä.
muotoilla mielekkään tutkimusongelman ja ratkaista siihen liittyviä ongelmia tieteellisiä menetelmiä käyttäen,
tuottaa itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin perustuvan kirjallisen tutkielman,
soveltaa tieteellisiä menetelmiä taidekasvatuksen alan kysymysten kehittämiseen ja
osaa toimia asiantuntijana taidekasvatuksen kentällä suunnittelu- ja johtotehtävissä.
Arviointi:
taidekasvatus pääaineena asteikolla erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty
taidekasvatus sivuaineena asteikolla hyväksytty - hylätty
Erilaisista tutkielman tyypeistä, tutkielman arvioinnista ja tarkastuksesta on lisätietoa tiedekunnan sivuilla:
www.jyu.fi/hum/opiskelu/perustutkinnot/tutkielma/.
Ks. myös Taikun graduasema: www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/graduasema/
Anna palautetta
Luo lyhytosoite
0
In English
Hae opiskelemaan!
Oppiaineet
Opiskelu Taikussa
Opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat
Opetussuunnitelmat 2015 – 2017
Työllistyminen ja työelämäyhteydet
Infrastruktuurit
Tohtorikoulutus
Tutkimus
Henkilökunta
Hallinto, strategiat ja laadunvarmistus
Ota yhteyttä Taikuun!
RECENART - Research Centre for Art
Taidehistorian päivät Tahiti6, 12.‒13.2.2015
Tutkimusyksiköt
Nykykulttuurin tutkimuskeskus
Kirkkotaiteen ja -arkkitehtuurin tutkimusinstituutti
Muut
KUOMA - Kulttuuriympäristön tutkimuksen maisterikoulutus
Arkistonhallinnan maisteriohjelma
Ainejärjestö Corpus
Graduasema
Wolmar Schildt -instituutti
Väitökset
25.4.2015 Ei tuohivirsuissa alttarille (Mikola)
17.04.2015
11.4. Tieteisfiktio avaa ikkunoita vierauden ymmärtämiseen (Koistinen)
30.03.2015
Lisää...
Avoimet työpaikat
Lisää...
Yhteystiedot
Osoite:
Jyväskylän yliopisto
Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
>Taiku Facebookissa<
>Taikun alumnit Facebookissa<
>Opiskelijalähettilään blogi<
Toimipisteet
Käyntiosoitteet:
Laitoksen henkilökunta:
D-rakennus (Educa)
Seminaarinmäki
Hallintohenkilökunta:
A-rakennus (Athanaeum)
Seminaarinmäki
Puhelinnumerot/toimistot:
Laitoshallintoasiat:
040 805 3402
Henkilöstöasiat:
040 805 4925
Opintoasiat:
040 805 3415
Talousasiat:
040 169 7931
Tänään
2. kesäkuuta 2015, viikko 23, Venla. (*)
Humanistinen tiedekunta
Athenaeum
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
puh.
040 805 3404, 040 805 4150
[email protected]
twitter
instagram
facebook
Käyntiosoite:
Seminaarinkatu 15
A-rakennus
Avoinna:
ma klo 10-16
ti-to klo 9-16
pe klo 9-15
Yliopisto
Esittely
Kartat
Verkkokauppa
Tule tukijaksi
Tiedonjyvä
ISA
UNO
Palveluja
Avoin yliopisto
IT-palvelut
Kirjasto
Kielikeskus
Kansainväliset palvelut
Tutkimuspalvelut
Viestintä
Yliopistoliikunta - korkeakoululiikunta
Yliopistopaino
Yliopistopalvelut
Jyväskylän yliopisto
PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto
käyntios. Seminaarinkatu 15, (C, päärakennus)
puh. (014) 260 1211 | fax (014) 260 1021
Kampukset ja tiedekunnat
Yliopiston laskutusosoitteet

Taidehistorian ja taidekasvatuksen opetussuunnitelma 2015 – 2017

Transcription

Similar documents

Taidehistorian opinnot

modificationDate=1423419222000;Jokamiehen sähkötyöt.pdf

Julkisen toiminnan perusteet

KAUPPATIETEELLISEN ALAN YHTEISET OPINNOT

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen aineopinnot 51 op

opiskelijan TenttiWilho-ohjeet

AVOIN YLIOPISTO

INFORMAATIOTUTKIMUS, PERUSOPINNOT 25 op (OY)

Korvaaminen - hakemus opintojaksojen - Opinto-opas

Opiskelijan SoleOPS-ohje