KALASTA KAHISEVAA - Pohjois

KALASTA KAHISEVAA
Sisä-Suomen kalatalousryhmän strategia 2014-2020
12.08.2015
12.8.2015
Sisä-Suomen kalatalousryhmä
SISÄLLYSLUETTELO
SISÄLLYSLUETTELO ........................................................................................................................ 1
1.
KALATALOUSRYHMÄN TAUSTAA JA STRATEGIAN LAADINTAPROSSI ................................... 3
2.
TOIMINTA-ALUEEN KUVAUS JA SWOT ANALYYSI ................................................................. 5
2.1
Toiminta-alue ja sen vesistöt .......................................................................................... 5
2.2
Elinkeinokalatalous alueella ........................................................................................... 6
2.2.1 Ammattikalastus.................................................................................................... 6
2.2.2 Kalankasvatus ........................................................................................................ 8
2.2.3 Kalastusmatkailu ................................................................................................... 8
2.2.4 Kalanjalostus.......................................................................................................... 9
2.2.5 Kauppa ja tukkutoiminta ....................................................................................... 9
3.
SWOT ................................................................................................................................... 10
3.1
Alueen vahvuudet ......................................................................................................... 10
3.2
Alueen heikkoudet ........................................................................................................ 11
3.3
Alueen mahdollisuudet ................................................................................................. 11
3.4
Uhat .............................................................................................................................. 12
4.
VISIO JA STRATEGIA ............................................................................................................. 13
5.
TOIMINTALINJAT, TOIMENPITEET JA RAHOITUS................................................................. 14
5.1
TL 1. Osaamisen, laadun ja innovaatioiden kehittäminen ........................................... 14
5.1.1 Laatujärjestelmät ja sertifikaatit ......................................................................... 14
5.1.2 Hyvien käytäntöjen ja osaamiskeskittymien hyödyntäminen ............................ 14
5.1.3 Yrittäjien ja viranomaisten koulutus ................................................................... 14
5.1.4 Uuden tekniikan kehittäminen ja käyttöönotto ................................................. 15
5.2
Infrastruktuurin ja toimintaympäristön kehittäminen ................................................. 15
5.2.1 Infrastruktuurin kehittäminen ja investointien suunnittelu ............................... 15
5.2.2 Luonnonravintolammikkokapasiteetin lisääminen ja vesiviljelyn uudet
sijoituspaikat .................................................................................. ……………………………..16
5.2.3 Yritystoiminnan ja verkostoitumisen tukeminen ................................................ 16
5.2.4 Kalastajakulttuurin säilyttäminen ja ammattikalastuksen turvaaminen ............ 17
5.3
Uusien tuotteiden ja markkinoinnin kehittäminen ...................................................... 18
5.3.1 Uusien tuotteiden ja markkinoinnin kehittäminen ............................................. 18
5.3.2 Myyntikanavien monipuolistaminen ja kaupan yhteistyön kehittäminen ......... 18
1
6.
7.
5.4
Määrälliset tavoitteet ................................................................................................... 19
5.5
Ohjelman rahoitus ........................................................................................................ 19
KALATALOUSRYHMÄN HALLINTO JA AKTIVOINTI ............................................................... 21
6.1
Päätöksenteko .............................................................................................................. 21
6.2
Hankeprosessi ............................................................................................................... 21
6.3
Hankkeiden valintakriteerit .......................................................................................... 22
6.4
Viestintä ja aktivointi .................................................................................................... 23
LIITTEET................................................................................................................................ 25
2
1.
KALATALOUSRYHMÄN TAUSTAA JA STRATEGIAN LAADINTAPROSSI
Sisä-Suomen kalatalousryhmän toiminnan tarkoituksena on kehittää ja vahvistaa toimintaalueensa elinkeinokalataloutta. Käytännön toimenpiteitä tässä työssä ovat mm. alueen
toimijoiden aktivointi, elinkeinokalataloutta palvelevan infrastruktuurin kehittäminen sekä
osaamisen ja yhteistyön lisääminen.
Sisä-Suomen kalatalousryhmän toiminta-alue kattaa Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen
maakunnat sekä osia Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnista.
Sisä-Suomen
kalatalousstrategian ja kalatalousryhmän strategian laadinnasta ovat vastanneet
kalatalousryhmän toiminta-alueella toimivat Leader -toimintaryhmät: Etpähä ry, Jyväsriihi ry,
Maaseutukehitys ry, Pohjois-Kymen kasvu ry, Päijänne-Leader ry, Vesuri-ryhmä ry ja Viisari ry
yhdessä alueen elinkeinokalatalouden harjoittajien, vesialueiden omistajien sekä alueen
oppilaitosten ja muiden kehittäjäyhteisöjen kanssa.
Ensimmäiset keskustelut Sisä-Suomen kalatalousryhmän perustamisesta ja toiminnan
tarpeellisuudesta aloitettiin Päijänne-Leader ry:n aloitteesta vuonna 2010. Varsinainen
ohjelmaprosessi on tehty vuosien 2013 ja 2014 aikana. Lisäksi ohjelmaa on täydennetty kevään
/ kesän 2015 aikana. Varsinaisen ohjelmaprosessin suunnittelusta ja laatimisesta ovat
vastanneet Päijänne-Leader ry, Etpähä ry sekä Hämeen kalatalouskeskus.
Sisä-Suomen
kalatalousstrategian
laadintaprosessi
on
pidetty
mahdollisimman
paikallislähtöisenä.
Ohjelman
laatimiseen
ovat
osallistuneet
alueen
elinkeinokalatalousyrittäjät, oppilaitokset, hallinnon edustajat sekä vesialueiden omistajat.
Lisäksi strategian suunnitteluun ovat osallistuneet alueen kehittäjäorganisaatioiden edustajat.
Ohjelman laadintaprosessin aikana järjestettiin yhteensä 5 aluetilaisuutta:
 Padasjoki (ammattikalastajat) 7.3.2013
 Asikkala 23.4.2013
 Jyväskylä 24.4.2013 ja 28.5.2013
 Kannonkoski 28.5.2013
 Asikkala 11.6.2014
Aluetilaisuuksiin kutsuttiin kaikkia alueen ammattikalastajat, sekä tiedossa olevat
kalastusmatkailuyrittäjät. Lisäksi aluetilaisuuksiin kutsuttiin alueen elinkeinokalatalouteen
liittyvien oppilaitosten sekä kehittäjäyhteisöjen edustajat.
Aluetilaisuuksien tarkoituksena oli kerätä alan toimijoilta mahdollisimman paljon ideoita ja
kehittämistarpeita alueen elinkeinokalatalouden kehittämiseksi. Kesäkuussa 2014 järjestetty
Asikkalan tilaisuus keskittyi strategialuonnoksen käsittelyyn ja palautteen keräämiseen
lopullisen strategian laatimiseksi. Näiden tapaamisten lisäksi pidettiin Jyväskylässä alueen
3
Leader -toimintaryhmien palaveri, jossa päätettiin mm. siitä että Päijänne-Leader ry ottaa
hoitaakseen perustettavan kalatalousryhmän hallinnon.
Aluetilaisuuksien lisäksi elinkeinokalatalouden kehittämiskohteita, uhkia, mahdollisuuksia ja
ideoita kerättiin haastattelemalla joko henkilökohtaisissa tapaamisissa tai puhelimitse alueen
elinkeinokalatalouden parissa työskenteleviä yrittäjiä ja alan kehittäjiä. Haastattelut tehtiin
pääosin vuosien 2013 ja 2014 aikana. Yhteensä haastateltuja henkilöitä oli kolmisenkymmentä
kappaletta. Alkuhaastattelujen lisäksi strategian kirjoittajat tapasivat
alueen
kalastusmatkailuyrittäjiä sekä ammattikalastajia kesäkuussa 2015 saadakseen vielä tuoretta
näkökulmaa strategiaan. Suomen Sisävesiammattikalastajilta saatiin vielä heinäkuussa 2015
terävät kommentit strategiaan.
Alueen yrittäjien lisäksi ohjelmaprosessin aikana haastateltiin myös muiden Suomessa jo
toimivien kalatalousryhmien edustajia. Tällä pyrittiin saamaan hyviä toimintatapoja ja
kokemuksia alueelle.
Sisä-Suomen kalatalouden toimintaryhmän strategian valmisteluvaiheessa strategiasta
pyydetiin lausuntoja kolmeen eri otteeseen. Ensimmäinen lausuntokierros käytiin strategian
alkuvaiheessa kesäkuussa 2013, toisen kerran strategia lähetettiin lausunnolle aluetilaisuuden
kutsun yhteydessä kesäkuussa 2014 ja vielä kerran ennen hakua kalatalouden toimintaryhmäksi
tammikuussa 2015. Lausuntoja strategiaan saatiin mm. alueen kunnilta, Lahden kaupungilta,
ammattikalastajilta, osakaskunnilta, Hämeen ja Kymenlaakson kalatalouskeskuksista sekä
kalastusalueen puheenjohtajilta.
4
2.
TOIMINTA-ALUEEN KUVAUS JA SWOT ANALYYSI
2.1
Toiminta-alue ja sen vesistöt
Sisä-Suomen kalatalousryhmän toiminta-alueen vesistöt kuuluvat pääosin Kymijoen
päävesistöalueeseen. Lisäksi alueen kaakkoisosassa sijaitseva Vuohijärvi kuuluu Mäntyharjun
reitin valuma-alueeseen. Ammattikalastuksen harjoittamiseen soveltuvaa vesipinta-alaa
alueelle kertyy noin 200.000 hehtaaria. Alueella on myös hyvät olosuhteet kalankasvatukselle;
alueen reittivesien virtaamat ovat suuria, mikä turvaa kalanviljelylaitosten riittävän vesityksen.
KESKI-SUOMI
Viisari ry: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi,
Pihitipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski
Vesuri-ryhmä ry: Jämsä, Kuhmoinen, Keuruu, Multia, Petäjävesi,
Jyväsriihi ry: Laukaa, Muurame, Uurainen, Jyväskylä
Maaseutukehitys ry: Hankasalmi, Joutsa, Konnevesi, Luhanka ja
Toivakka
PÄIJÄT-HÄME
Päijänne-Leader ry: Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Pertunmaa
ja Sysmä.
Etpähä ry: Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila ja
Lahti.
KYMENLAAKSO
Pohjois-Kymen kasvu ry: Iitti, Kouvola.
Sisä-Suomen kalatalousryhmän toiminta-alue ja toiminta-alueen Leader-ryhmät
Alueen vesistöjen vedenlaatu on pääosin joko hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Alueen
pohjoisimman osan suurjärvet ovat joko karuja tai lievästi reheviä. Alueen suurin järvi Päijänne
voidaan jakaa karkeasti jaoteltuna karuun etelä-osaan ja hieman rehevämpään pohjois-osaan.
Alueellisesta pistekuormituksesta ei ole aiheutunut laajempaa haittaa Sisä-Suomen
kalatalousalueen suurjärville. Joillakin alueilla tilanne saattaa olla jopa päinvastainen, sillä lievä
ravinnetason lisäyksen on havaittu kasvattavan vesistön tuotantokykyä. Tällaisia alueita löytyy
mm. Keski- ja Pohjois-Päijänteellä, missä ammattikalastukselle tärkeät kuhasaaliit ovat järven
karumpia ja puhtaampia osia parempia. Toisaalta järven karummissa ja puhtaammissa osissa
muikkukannat ovat vahvempia.
Alueen merkittävimmät vesistökuormituksen aiheuttajat ovat, maa- ja metsätalous, asutus sekä
turvetuotanto. Lisäksi toiminta-alueen pohjoisosissa on laajaa mekaanista ja kemiallista
metsäteollisuutta. Metsäteollisuuden vaikutus alueen vesistöjen tilaan ja kalatalouteen on
kuitenkin menneiden vuosikymmenten aikana pienentynyt huomattavasti johtuen teollisuuden
puhdistus- ja tuotantoprosessien parantumisesta. Turvetuotannon vesistöille aiheutuvat
ongelmat johtuvat lähinnä vesistöihin päätyvästä liukenemattomasta orgaanisesta aineksesta
(lähinnä humus). Tästä aiheutuvia vesistömuutoksia ja haittoja on havaittu mm. Päijät-Hämeen
5
Tainionvirassa, sekä Keski-Suomen Pääjärvessä. Lisäksi vesistömuutoksia on havaittu Keuruun
ja Multian kunnan alueilla, sekä Saarijärven reitillä.
Alueen pienimpien järvien tila vaihtelee hyvästä välttävään. Kemiallisen arvioinnin perusteella
vedenlaadultaan tyydyttäväksi luokitellut vesistöt näyttävät olevan tuottoisia kuhavesiä.
Puhtaimmissa järvissä taasen menestyvät muikku ja siika. Tämän vuoksi veden laatu ei ole
välttämättä ratkaiseva tekijä arvioitaessa vesistön merkitystä kalastuselinkeinon kannalta.
2.2
Elinkeinokalatalous alueella
2.2.1 Ammattikalastus
Luonnonvarakeskuksen vuoden 2012 julkaiseman tilaston mukaan Sisä-Suomen
kalatalousryhmän toiminta-alueella on noin 50-60 ammattikalastajaa, jotka ovat
rekisteröityneet ammattikalastajarekisteriin. Näistä täysipäiväisiä ammattikalastajia on n. 30
henkilöä. Ammattikalastajien määrä on pysynyt viime vuosina kohtuullisen tasaisena, mutta
uhkaa kääntyä laskuun kalastajien ikääntymisen vuoksi.
Ammattikalastajien määrän kehitys 1998-20121
Häme
Keski-Suomi
1998
69
89
2000
43
198
2002
53
101
2004
47
89
2006
44
77
2008
27
28
2010
26
33
2012
30
32
Keski-Suomen suurilla ja keskisuurilla järvillä ammattikalastus on pääsääntöisesti keskittynyt
verkkokalastukseen ja nuottaukseen. Tärkeimmät saalislajit verkkopyynnissä ovat muikku,
kuha, ahven ja siika. Keski-Suomessa kaupallinen muikunpyynti on keskittynyt pääosin PohjoisKeiteleelle ja Etelä-Konnevedelle. Päijänteestä poiketen em. järvillä on edelleen myös muikun
ammattimaista nuottapyyntiä.
Sisä-Suomen kalatalousryhmän toiminta-alueella troolilla kalastaa noin 15 troolikuntaa, joiden
pääsaalis muodostuu muikusta ja siiasta. Etelä-Päijänteellä ei ole enää pelkästään verkolla
kalastavia ammattikalastajia, mutta Keski- ja Pohjois-Päijänteellä ja sen lähialueiden pienillä
järvillä kuhan verkkopyynti on paikoin hyvinkin kannattavaa.
Päijät-Hämeen Ruotsalaisella on viime vuosina ollut tasaisen hyvä muikkukanta, mutta siitä
huolimatta alueella on hyvin vähän ammattikalastusta. Tämä johtuu osittain vesialueen
repaleisesta omistuspohjasta, sekä yleisestä epäluuloisuudesta ammattikalastusta kohtaan.
Näiden kohteiden lisäksi Päijät-Hämeessä on jonkin verran ammattikalastusta muilla pienillä ja
keski-suurilla järvillä (mm. Vesijärvellä).
1
Vuonna 2008 Ammattikalastajien tilastoinnissa tapahtui menetelmämuutos, jonka jälkeen vain
ammattikalastajarekisteriin kuuluvat kalastajat ovat tilastoinnissa mukana.
6
Kymenlaaksossa ammattikalastus on keskittynyt suurimmalta osin rannikolle. Joitakin yrityksiä
ammattikalastuksen käynnistämiseksi alueella on ollut, mutta tähän mennessä yritykset ovat
kilpistyneet vesialueiden omistajien vastustukseen.
Sisä-Suomen kalatalousryhmän toiminta-alueen merkittävimmän saalislajit ovat muikku, kuha
ja siika. Muikkujen kannanvaihtelut ovat kuitenkin voimakkaita ja niiden ennustaminen on
vaikeaa. Etelä-Päijänteellä vahvojen vuosiluokkien väli on ollut tutkimusten mukaan 10-12
vuotta, kun se esimerkiksi Keiteleessä on noin 2-3 vuotta. Alueen troolikalastajat ovat
tiedostaneet muikkukannan voimakkaat vaihtelut ja he sopeuttavat toimintansa kulloisenkin
kalakannan mukaiseksi. Käytettyjä sopeutumiskeinoja ovat olleet mm. uusien pyyntialueiden
hakeminen muista vesistöistä sekä pikkusiian pyynti. Osa alueen yrittäjistä on panostanut
jatkojalostukseen, jolloin pienemmätkin saaliit ovat riittäneet takaamaan kannattavan
yritystoiminnan jatkumisen.
Keski-Suomen ja Hämeen ELY-keskuksien alueen ammattikalastuksen saaliit (1000 kg)
Häme
Muikku
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
323
384
104
18
66
85
130
94
Siika
15
10
11
11
12
17
7
5
Kuha
27
14
24
23
32
22
55
49
Ahven
27
25
34
26
29
9
30
8
Hauki
7
6
11
7
11
6
6
7
Made
3
5
4
2
4
3
3
2
Täplärapu (1000 kpl) (2008-)*
-
-
-
-
-
32
70
59
Jokirapu (1000 kpl) (2012-)**
-
-
-
-
-
-
-
0
Muikun mäti (1000 kg) (2008-)*
-
-
-
-
-
0
1
1
Muu mäti (1000 kg) (2008-)*
-
-
-
-
-
0
0
0
1998
2000
2002
2004 2006
2008
2010
2012
195
374
236
195
202
115
130
111
14
14
18
12
5
1
1
6
Keski-Suomi
Muikku
Siika
Kuha
4
6
17
11
16
9
28
25
Ahven
11
24
46
48
20
6
5
7
Hauki
5
8
14
8
8
7
7
10
Made
4
3
4
4
6
2
3
5
Täplärapu (1000 kpl) (2008-)*
-
-
-
-
-
0
0
9
Jokirapu (1000 kpl) (2012-)**
-
-
-
-
-
-
-
2
Muikun mäti (1000 kg) (2008-)*
-
-
-
-
-
0
1
1
Muu mäti (1000 kg) (2008-)*
-
-
-
-
-
0
0
0
Toimivia kalasatamia alueella on vain kolme: Pohjois-Keiteleen Luotolansaaressa (Viitasaari),
Koliman Ukonniemessä (Pihtipudas) ja Etelä-Päijänteellä (Padasjoki). Kalasatamien puute
7
heikentää ammattikalastuksen edellytyksiä ja aiheuttaa ammattimaisille pyytäjille
lisäkustannuksia. Ammattikalastuksen lisääminen ja toiminnan edellytysten parantaminen
edellyttäisi uusien kalankäsittelytilojen rakentamista sekä vanhojen tilojen kunnostamista.
Toimivien kalastamien lisäksi alueella on suunniteltu joitakin uusia kalasatamia, mutta niitä ei
ole saatu toistaiseksi toteutettua.
2.2.2 Kalankasvatus
Kalankasvatuksen edellytykset ovat koko Kymijoen vesistöalueella varsin hyvät. Alueelta
löytyvät suuret reittivedet ja niiden suuret virtaamat mahdollistavat kalankasvatuslaitosten
riittävän vesityksen. Lisäksi alueen suuret vesistömassat tasaavat laitosten tuottamia
ravinnepäästöjä, jolloin niiden ympäristövaikutukset jäävät pieniksi.
Kalankasvatus on keskittynyt lähinnä toiminta-alueen pohjoisosiin, jossa se on taloudellisesti
merkittävin elinkeinokalatalouden toimintamuoto. Alueelta löytyy useita suuria
poikastuotantoon keskittyneitä laitoksia ja joitakin teuraskalaa tuottavia laitoksia. Lisäksi
merkittävä osa Suomen luonnonravintokasvatuksen tuotannosta on sijoittunut Keski-Suomeen.
Alueen kalanviljelylaitoksissa osa on keskittynyt ruokakalan tuotantoon, mikä on näkynyt
lievänä alituotantona istukaspoikastuotannossa.
Alueella harjoitettava luonnonravintolammikkoviljely on tällä hetkellä murroksessa
kasvattajien ikääntymisen vuoksi. Tämä on näkynyt joidenkin pienien viljely-yksiköiden
poistumisena markkinoilta. Suurempien kasvattajien osalta tilanne ei ole vielä hälyttävä, mutta
tulevaisuudessa lammikkokapasiteetti näyttää vähentyvän. Tilannetta vaikeuttaa myös lähes 30
vuotta käytössä olleiden altaiden köyhtyminen ja suuret vaihtelut kasvatuksen onnistumisesta
(johtuen mm. sään vaihteluista). Näistä seikoista johtuen mm. kuhanpoikasten tuotanto ei
pysty vastaamaan tämän hetken kysyntään.
2.2.3 Kalastusmatkailu
Kalastusmatkailulla ja matkailukalastuksella on Sisä-Suomen kalatalousryhmän toimintaalueella erinomaiset mahdollisuudet, vaikkakin kalastusmatkailun kannattavuus ja yritysten
määrä on alueellamme vähenemässä. Eniten kalastusmatkailuun keskittyviä yrityksiä löytyy
pohjoisesta Keski-Suomesta (Jyväskylästä pohjoiseen) sekä Kymenlaaksosta. Keski-Suomen
kalastusmatkailussa hyödynnetään mm. Rautalammin reitin virtavesiä ja muita
kalastusmahdollisuuksia monipuolisesti. Kouvolan seudulla kalastusmatkailuyritykset ja
matkailukalastus hyödyntävät alueen pienjärviä ja Kymijokea.
Kalastusmatkailuyritysten palveluita käyttävät eniten erilaiset yritys- ja työporukat sekä
ulkomaalaiset
ryhmät.
Keski-Suomessa
merkittäviä
asiakasryhmiä
ovat
mm.
kalastusvälinevalmistajien tuomat asiakasryhmät. Aikaisempina vuosina venäläisten
matkailijoiden osuus palveluiden käyttäjistä oli merkittävä, mutta viime vuosien talouskriisi on
vähentänyt heidän osuutensa minimiin.
Kalastusmatkailun kehittämisen suurimmat haasteet liittyvät yleisen taloustilanteen ohella
matkailusesongin lyhyyteen, paikallisen ”matkailu infrastruktuurin” parantamiseen
8
asiakasryhmien laajentamiseen sekä saalisvarmuuteen: toiminta-alueen karut vesistöt ovat
etenkin viehekalastuksen saalisvarmuuden kannalta paikka paikoin haasteellisia. Lisäksi
kalastuslain muutos on jo vähentänyt pyyntikokoisten taimenten istuttamista virtavesiin, mikä
näkyy saalisvarmuuden heikentymisenä ja vaikeuttaa kalastuskohteiden markkinointia.
Saalisvarmuuden tuomiin haasteisiin voidaan pyrkiä vastaamaan mm. sitomalla
kalastusmatkailu osana muihin ohjelma- ja elämyspalveluihin ja/tai ammattikalastukseen.
Kalastusmatkailussa hyödynnettävien kalastuskohteiden ja niitä palvelevan infrastruktuurin
kehittämisessä on vielä paljon kehitettävää ja mahdollisuuksia. Kohteiden kehittäminen tulisi
kuitenkin tehdä yhteistyössä alueen muiden elinkeinokalatalouden harjoittajien,
matkailuyritysten sekä alueen asukkaiden kanssa.
Virtavesissä tapahtuva matkailukalastus (Keski-Suomessa) perustuu suurimmalta osin
istutettujen lohikalojen pyytämiseen (lähinnä taimen ja jossain määrin kirjolohi). KeskiSuomessa Rautalammin reitillä on vielä jäljellä luontainen taimenkanta, jota on pyritty
suojelemaan pitkään mm. keskittämällä pyyntiä rasvaeväleikattuihin istutuskaloihin. Alueen
virtavesiin tapahtuvat kalanistutukset perustuvat suurelta osin voima- ja metsäyhtiöiden
velvoiteistutuksiin. Velvoiteistutukset toteutetaan usein kerralla, jonka johdosta kalat ovat
suurissa parvissa istutuspaikkojen lähistöllä. Matkailukalastuksen parissa työskentelevien
yrittäjien mielestä istutuksia tulisikin jakaa laajemmalle alueelle ja pidemmälle ajalle. Tämä
parantaisi pitkällä aikavälillä matkailukalastuskohteiden saalisvarmuutta sekä edesauttaisi
istutusparvien ”hajoamista” laajemmalle vesialueelle. Lisäksi istutuksissa tulisi yrittäjien
mielestä suosia aina alkuperäisen geenikannan mukaisia kaloja.
2.2.4 Kalanjalostus
Alueella toimii vain muutamia merkittäviä kalanjalostusyrityksiä. Keski-Suomessa niitä on
laskutavasta riippuen 5-10 kappaletta ja Päijät-Hämeessä muutamia. Keski-Suomen
kalanjalostusyrityksistä kaksi valmistaa täyssäilykkeitä. Muiden tuotanto painottuu erilaisiin
savustettuihin tuotteisiin. Päijät-Hämeen kalanjalostusyrityksistä toisella on varsin laaja
tuotekirjo ja toisen yrityksen toiminta on varsin pienimuotoista. Päijät-Hämeessä toimii myös
joitakin sivutoimisesti kalaa jalostavia yrityksiä, mutta niistä ei ollut saatavissa tarkempia
tietoja. Kalanjalostusyrittäjien lisäksi osa toiminta-alueen ammattikalastajista harjoittaa saaliin
jatkojalostamista.
2.2.5 Kauppa ja tukkutoiminta
Alueella toimii varsin vähän päätoimisesti kalakauppaa harjoittavia yrityksiä. Keski-Suomessa
niitä on kolme ja Päijät-Hämeessä kaksi. Kalatukkuja alueella toimii useita, mutta vain yhdellä
on toimipiste alueella. Kalakaupan ja -tukkujen toimintaa vaikeuttaa kalan kausittainen
saatavuuden vaihtelu.
9
3.
SWOT
Toiminta-alueen SWOT –analyysi perustuu Sisä-Suomen kalatalousryhmän ja sen paikallisen
kehittämisstrategian laadintaprosessin yhteydessä pidettyjen aluetilaisuuksien aikana
kerättyyn aineistoon.
3.1
Alueen vahvuudet
Sisäsuomen kalatalousryhmän toiminta-alueen vesistöt ovat puhtaita mikä näkyy saaliskalojen
erinomaisena laatuna. Alueen vesien hyvä laatu ja riittävät vesimäärät takaavat myös
kalankasvatukselle hyvät olosuhteet. Osittain tästä syystä kalanviljelyn tuottamat ruoka- ja
istutuskalat ovat varsin terveitä ja vapaita vastustettavista kalataudeista. Alueen vahvuudeksi
voidaan nähdä myös ammattikalastajien ja kalanviljelijöiden korkea ammattitaito. Alueelta
löytyy myös lukuisia ammattikalastajia, jotka ovat panostaneet kalan käsittelyn ja laadun
kehittämiseen.
Vahva ja ammattitaitoinen alkutuotanto luo hyvän pohjan kaupan ja jalostustoiminnan
kehittämiselle. Alueelta on kohtuullisen lyhyt matka tärkeille markkina-alueille. Alueella toimii
tällä hetkellä kolme erittäin laadukasta kalasatamaa. Padasjoella toimivaa kalasatamaa
pakastamoineen voidaan käyttää jopa lajissaan valtakunnallisena malliesimerkkinä. Osin
toimivien kalasatamien ansiosta varsinkin tuoreena myyntiin toimitettavalla kalalla on hyvä
maine kuluttajien ja kaupan silmissä.
10
Alueen vahvuuksiksi voidaan nähdä myös toimivat yhteistyöverkostot niin ammattikalastajien,
kalanviljelijöiden, neuvontajärjestöjen, alan tutkijoiden kuin kalatalousviranomaisten välillä.
Alueelta löytyy myös laadukasta elinkeinokalatalouden alaan liittyvää koulutusta aina toiselta
asteelta yliopistoon. Laadukas koulutus- ja tutkimustarjonta luovat vahvan pohjan
elinkeinokalatalouden innovaatioympäristön kehittämiselle.
3.2
Alueen heikkoudet
Erinomainen veden laatu tarkoittaa yleensä ravinteiden vähyyttä vesistössä. Tämä johtaa
vesistön alhaiseen perustuotantoon ja sitä kautta reheviä vesistöjä pienempiin kalansaaliisiin.
Tästä syystä pyyntiponnistuksen on oltava joillakin alueilla kova riittävän saalismäärän ja
tulotason saavuttamiseksi. Vesiviljelyn kannalta alueen heikkoutena voidaan pitää uusille
kalanviljelylaitoksille sopivien paikkojen vähyyttä. Tämä on estänyt joidenkin alueella toimivien
yritysten tuotannon lisäämisen. Myös heikko investointihalukkuus vaivaa alan yrityksiä.
Tietyt sosiaaliset tekijät ja elinkeinokalatalouden kokeminen uhkaksi vaikeuttaa
elinkeinokalatalouden toimintaa alueelle.
Kielteinen ilmapiiri saattaa heikentää
ammattikalastajien mahdollisuuksia saada vesialueita käyttöönsä. Myös vesialueiden
omistajuuden repaleisuus vaikeuttaa lupien hankkimista joillakin alueilla. Usein kalastajat
joutuvatkin hankkimaan pyyntialueita sieltä täältä, mikä heikentää toiminnan tehokkuutta ja
kannattavuutta.
Kalan jalostusta ja markkinointia helpottaisi kalan jatkuva ja tasainen saatavuus: Kalakantojen
luontainen vaihtelu sekä vaihtuvat sääolosuhteet kelirikkoineen aiheuttavat saatavuudelle
suuria rajoituksia.
Suomessa on toteutettu useita matkailukalastukseen kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Silti
ala ei ole lähtenyt kovinkaan näkyvään kasvuun. Sisä-Suomen kalatalousryhmän alueella
vahvistumista rajoittaa karujen vesistöjen heikko saalisvarmuus.
3.3
Alueen mahdollisuudet
Lähiruoka ja lähikala-ajattelu sekä paikallisuus ovat olleet viime vuosina voimakkaassa
nousussa. Tämä on Sisä-Suomen kalataloudelle vahva markkinavaltti, sillä alueelta on lyhyet
etäisyydet maamme päämarkkina-alueille ja kasvukeskuksiin (Jyväskylä, Tampere, Kuopio,
Oulu, Helsinki). Alueen kalatuotteille olisi varmasti kysyntää myös ulkomailla.
Matkailun lisääntyminen alueella lisää mahdollisuuksia myös matkailukalastuksen
kehittämiseen. Varsinkin Venäjältä alueelle saapuvat matkailijat ovat kiinnostuneet
kalastuksesta. Toisin kuin suomalaiset matkailijat he eivät vaadi saaliikseen lohikaloja, vaan
esimerkiksi ahven, hauki, lahna ja kuha kelpaavat saaliiksi, mikä helpottaa saalisvarmuuden
parantamista.
Lisäksi matkailukalastuksen kehittymistä voidaan tukea luomalla
viehekalastuksen lisäksi muita aktiviteetteja, joita voisivat olla esimerkiksi täpläravun pyynti,
verkkokalastus (varsinkin talvella) ja luonnon tarkkaileminen.
Matkailukalastuksen
11
kehittämisen mahdollisuuksiksi voidaan luokitella myös alueen virtavedet, sekä alueen
kansallispuistot (Päijänteen, Etelä-Konneveden ja Repoveden kansallispuistot).
Kalanviljelyssä vahvuutena on pidetty joidenkin alan yrittäjien vahvaa pyrkimystä
viljelytekniikan kehittämiseen, mikä helpottaa uusien innovaatioiden kehittämistä ja
käyttöönottoa alueella. Tekniset parannukset ja uusien innovaatioiden käyttöönotto luovat
mahdollisuuksia myös ammattikalastuksessa ja kalanjalostuksessa.
3.4
Uhat
Suurimmat suomalaisen kalan alkutuotannon uhkat tulevat maamme ulkopuolelta. Kalan
alkutuottajat eivät tällä hetkellä kilpaile niinkään keskenään vaan norjalaisen kasvatetun lohen
kanssa. Kustannusten jatkuvan kasvamisen vuoksi myös kilpailu vaikeutuu.
Ulkopuolelta palkattavan työvoiman kustannukset ovat korkeat, mikä heikentää alan
investointihalukkuutta. Kalan kasvatusta hankaloittavat myös kaiken aikaa tiukkenevat
lupaehdot ja kustannukset. Koko alaa uhkaa tällä hetkellä toimijoiden ikärakenteen
heikkeneminen ammattilaisten vanhetessa. Elinkeinokalatalouden ammatit ovat raskaita ja
vaativia, jonka vuoksi ne eivät välttämättä kiinnosta elämäänsä ja urasuunnitelmia tekeviä
nuoria. Kalan markkinoinnissa uhkana on kauppaketjujen ”ylivalta” suhteessa kalan tuottajiin.
Tämä heikentää kalasta saatavaa hintaa, rajoittaa markkinointia sekä vaikeuttaa kasvavien
kustannusten saamista myyntihintaan.
Myös ympäristön tilassa aiheutuvat muutoksen
voivat muodostaa uhkan
elinkeinokalataloudelle. Tällaisista uhista voidaan mainita mm. turvetuotannon aiheuttamat
humuspäästöt, jotka voivat lopettaa kalastuksen joiltain alueilta kokonaan. Lisäksi lämpenevä
ilmasto luo omat paineensa niin kalanviljelylle kuin luonnonkalakantojen kestävyydelle.
12
4.
VISIO JA STRATEGIA
Sisä-Suomen kalatalousalueen visio 2020 on tehdä Sisä-Suomen kalatalousryhmän toimintaalueesta sisävesialueiden elinvoimaisin elinkeinokalatalouden alue.
Vision mukaisesti alue tunnetaan laadukkaista kalatuotteista sekä hyvistä tuotantotavoista ja muodoista ja erittäin toimivasta logistiikasta. Alan tuotantoketjun kuuluvien osapuolten välinen
yhteistyö toimii saumattomasti niin keskenään kuin alan neuvonta- ja kehittäjäorganisaatioiden
sekä vesialueiden omistajien ja viranomaisten kanssa. Alan kannattavuus on parantanut uusien
tuotantotapojen, logistiikan parantumisen ja jalostusasteen nousun seurauksena. Alueen
liiketaloudellisesti kannattavat matkailukalastusyritykset tekevät läheistä yhteistyöstä
paikallisyhteisöjen, muiden alueen matkailuyritysten sekä ammattikalastajien kanssa.
Visiossa määriteltyyn tavoitetilaan päästää toteuttamalla kolmea strategista toimintalinjaa:
1. OSAAMISEN, LAADUN JA INNOVAATIOIDEN KEHITTÄMINEN
2. INFRASTRUKTUURIN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
3. UUSIEN TUOTTEIDEN JA MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN
Toimintalinjojen sisällä toteutetaan lisäksi neljää läpileikkaavaa teemaa, jotka ovat yhteistyö,
kestävä elinkeinokalatalous, nuoret sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Sisä-Suomen
kalatalousstrategia ja sen avulla rahoitettavat toimenpiteet edistävät omalta osaltaan Euroopan
yhteistä kalatalouspolitiikkaa (YKP) sekä Eurooppa 2020 -strategiaa. Kalatalousstrategian
toimenpiteiden rahoittamisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan hyödyksi myös muita
rahoituskanavia ja -ohjelmia. Lisäksi ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen nojaa alueella
tehtävään laajaan yhteistyöhön. Yhteistyön keskiössä ovat elinkeinokalatalouden harjoittajat,
vesialueen omistajat, tutkimus- ja oppilaitokset sekä alueen elinkeinolliset kehittämisyhtiöt ja
yhteisöt.
13
5.
TOIMINTALINJAT, TOIMENPITEET JA RAHOITUS
5.1
TL 1. Osaamisen, laadun ja innovaatioiden kehittäminen
5.1.1 Laatujärjestelmät ja sertifikaatit
Toimenpiteen avulla edistetään elinkeinotoiminnan kannattavuutta parantamalla toiminnan ja
lopputuotteiden laatua. Laatutyössä keskeisessä roolissa on ruokakalan tuottajien,
jatkojalostajien ja kaupan välinen yhteistyö. Suomen sisävesien ammattikalastajilla on tällä
hetkellä käytössään mm. ISO 9001:2008 laatujärjestelmä, joka luo hyvän pohjan toiminnan
kehittämiselle. Käytössä olevasta laatujärjestelmästä huolimatta ammattikalastusta vaivaa
aika-ajoin syytökset kalakantojen kestävyyden vaarantamisesta. Tästä johtuen kotimaisen
sisävesikalan laadun kehittämiseen ja markkinointiin voitaisiin sada lisäpontta tukemalla esim.
kestävästä tuotannosta ja kaupasta kertova MSC-ympäristösertifikaattin käyttöönottoa.
Toimenpiteen avulla tuetaan myös laatujärjestelmistä ja sertifikaateista tiedottamista.
Rahoitus: EMKR, MAASEUTURAHASTO
5.1.2 Hyvien käytäntöjen ja osaamiskeskittymien hyödyntäminen
Toimenpiteen avulla tuetaan uusien innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen kehittämistä ja
käyttöönottoa alueella. Samalla Sisä-Suomen kalatalousryhmän alueella kehitettyjä hyviä
käytäntöjä ja innovaatioita voidaan siirtää hyödyntämään muita alueita. Päijänteen rannalla
sijaitsevan Padasjoen kalasataman ympärille on kehittynyt maamme mittakaavassa merkittävä
sisävesikalastuksen osaamiskeskittymä, jonka yhteistyökuvioita ja hyviä käytäntöjä voidaan
hyödyntää myös muualla. Hyvien käytäntöjen ja osaamiskeskittymien hyödyntämisessä ja
kehittämisessä keskeisessä roolissa ovat muut kalatalous- ja Leader-ryhmät niin kansallisesti
kuin kansainvälisesti. Hyviä käytäntöjä voidaan levittää myös kalatalousryhmiin
kuulumattomille alueille, kuten Pirkanmaalle.
Kalanviljelyksessä uusien viljelytekniikoiden käyttöönotto vaatii yhteistyötä niin
valtakunnallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Uusien viljelytekniikoiden kehittämisestä hyvä
esimerkki on mm. kiertovesiviljely. Alueelle on suunnitteilla ainakin yksi uusi kiertovesilaitos,
joka tuottaisi poikkeuksellisesti sekä ruokakalaa että istukaskaloja.
5.1.3 Yrittäjien ja sidosryhmien tiedon lisääminen
Toimenpiteen avulla esitetään yrittäjille ja työntekijöille suunnatun ympäristö, laatu- ja
hygieniakoulutuksen järjestämistä, jonka avulla pystytään parantamaan lopputuotteiden ja
toiminnan laatuun sekä pienentämään toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia.
Koulutuksen järjestämisessä tehdään yhteistyötä asiantuntijoiden sekä alueen oppi- ja
tutkimuslaitosten kanssa. Sidosryhmiä koulutetaan myös ymmärtämään kalankäsittelyä ja kalaalaa. Lisäksi viranomaisten kanssa tehdään läheistä yhteistyötä mm. käsittely- ja jalostustilojen
suunnittelussa.
14
5.1.4 Uuden tekniikan kehittäminen ja käyttöönotto
Toimenpiteen avulla edistetään elinkeinokalatalouden kannattavuuden parantamista ottamalla
käyttöön ja kehittämällä uusia pyydys- ja viljelytekniikoita. Uuden teknologian ja
tuotantomenetelmien käyttöönotolla voidaan pienentää myös kalastuksen ja kalanviljelyn
aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Toimenpiteessä edistetään investointeja, jotka lisäävät
elinkeinokalatalousyritysten energiatehokkuutta, vähentävät toiminnan aiheuttamaa
ympäristökuormitusta, sekä edistävät työssä jaksamista ja tuotannon sekä tuotteiden
hygieniatason ja laadun parantamista.
Kalanviljelyssä toimenpiteellä kannustetaan alan yrityksiä ottamaan käyttöön nykyaikaisempia
viljelytekniikoita, kuten kiertovesitekniikka. Kalanviljelyn osalta toimenpiteen avulla pyritään
selvittämään voidaanko vesiviljelyssä käytettävän rehun laadun parantamisella ja
ruokintakäytäntöjen kehittämisellä pienentää vesiviljelyn aiheuttamia ravinnepäästöjä samalla
kun parannetaan toiminnan taloudellista kannattavuutta.
Lisäksi toimenpiteen avulla tuetaan EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämien maa-altaiden
korvaamista keinoaltailla. Tässä tavoitteessa keskeisessä roolissa on neuvonta ja aktivointi sekä
erilaisten rahoituskanavien hakeminen tarvittavien investointien toteuttamiseksi.
Kalanviljelyksen kehittämisessä tehdään yhteistyötä kalankasvattajien, Suomen
kalankasvattajaliiton ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Lisäksi kalanviljelyn kehittämisessä
tehdään läheistä yhteistyötä koulutus- ja tutkimuslaitosten ja alan johtavien yritysten kanssa
(mm. Imatralainen Kuhina Oy).
Kalastuksen osalta toimenpiteessä edistetään uusien pyydysmuotojen kehittämistä. Uusia
pyydysmuotoja voisivat olla esimerkiksi ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat rysät sekä
pientroolit. Lisäksi uuden tekniikan käyttöönotossa tulisi tehostaa logistiikkaketjua sekä
”teollistaa” ja koneistaa kalankäsittelyä. Toimenpiteessä edistetään myös teollisen
massatuotannon ajattelua kalastajien keskuudessa erityisesti muikun käsittelyssä.
Rahoitus: EMKR
5.2
Infrastruktuurin ja toimintaympäristön kehittäminen
5.2.1 Infrastruktuurin kehittäminen ja investointien suunnittelu
Toimiva elinkeinokalataloutta palveleva infrastruktuuri luo vahvan perustan elinkelpoiselle
elinkeinokalataloudelle ja tehokkaalle logistiikalle. Korkean hygieniatason ja laadun
ylläpitäminen vaatii laadukkaan ja tehokkaan logistiikkaketjun, sekä toimivat perkaus, pakkausja vastaanottotilat. Myös kalan viilennykseen käytettävien jäiden riittävä ja edullinen saatavuus
luo pohjan laadukkaalle ja kannattavalle elinkeinokalataloudelle.
Logistiikan tehostamiseksi alueelle pyritään saamaan vähintään kaksi uutta kalojen
vastaanottopistettä, jotka sijaitsevat riittävän lähellä sekä päämarkkina-alueita että
15
kalastusalueita. Vastaanottopisteiden yhteydessä voi olla myös perkuu ja pakastustilat sekä
jäähileasema.
Kalojen vastaanottopisteiden rakentamisen lisäksi toimenpiteen avulla tuetaan liikkuvien
kalankäsittelytilojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Lisäksi kalatalousryhmä tekee selvityksen
jäähileiden saatavuudesta ja olemassa olevien jäähileasemien kunnosta. Jäähileasemat voivat
palvella elinkeinokalatalouden harjoittajien lisäksi myös alueen muuta yritystoimintaa, väestöä
ja matkailijoita. Laajentamalla jääasemien käyttäjäkuntaa saadaan myös jääasemien
käyttömaksut pidettyä kohtuullisina. Toimiva esimerkki laajasti käytetyistä jääasemista löytyy
mm. Inarin kirkonkylältä sekä Sisä-Suomen kalatalousryhmän toiminta-alueelta Lahdesta ja
Viitasaaren Luotolansaaresta.
Toimenpiteen avulla edistetään myös alueen ruokakalantuottajien toimenpiteitä toimivien ja
modernien perkuu- ja tuotantotilojen, sekä -laitteiden rakentamiseksi ja käyttöönottamiseksi.
Lisäksi toimenpiteestä voidaan tukea kalastusmatkailua palvelevan infrastruktuurin
kehittämistä.
Rahoitus: EMKR, MAASEUTURAHASTO
5.2.2 Luonnonravintolammikkokapasiteetin lisääminen ja vesiviljelyn uudet
sijoituspaikat
Alueella käytössä olevat luonnonravintolammikot alkavat tulla nykyisen käyttöikänsä loppuun,
jonka seurauksena niiden tuotto putoaa. Toimenpiteen avulla selvitetään mahdollisuuksia
lisätä alueen luonnonravintolammikoiden tuotantokapasiteettia rakentamalla kokonaan uusia
lammikoita sekä peruskorjaamalla vanhoja lammikoita. Luonnonravintolammikoiden lisäksi
selvitetään myös muiden mahdollisten vesiviljelyyn sopivien laitosten potentiaalisia
sijaintipaikkoja. Tällaisista potentiaalisista sijaintipaikoista voidaan mainita mm. Äänekoskelle
suunnitellun uuden biotuotetehtaan alue, jossa voidaan käyttää hyödyksi tehtaan
tuotantoprosessissa syntyvää hukkalämpöä. Uusien laitosten rakentamista helpotetaan
avustamalla esimerkiksi ympäristölupien hakemisessa.
Rahoitus: EMKR
5.2.3 Yritystoiminnan ja verkostoitumisen tukeminen
Toimenpiteen avulla pyritään helpottamaan kynnystä uuden yritystoiminnan aloittamiseksi
sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Kalatalousalan toimijat kokevat usein yrittämiseen liittyvät
asiat vastentahtoisina ja hankalina. Tähän on syynä tiedon ja ohjauksen puute. Toimenpiteen
avulla tuetaan myös yritystoiminnan kehittämistä sekä elinkeinokalatalousyritysten
sukupolvenvaihdoksia. Yritystoiminnan käynnistysvaiheen tukemisessa, sekä liiketoiminnan
kehittämisessä keskeisessä roolissa on verkostoituminen eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
Toimenpiteen avulla pyritäänkin lisäämään yritysneuvontaa tekevien elinkeinoyhtiöiden,
neuvontajärjestöjen, yrityskummien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä.
16
Toimenpiteestä on myös mahdollista rahoittaa toimenpiteitä, jotka tähtäävät uusien
rahoitusmuotojen kehittelemistä elinkeinokalatalouteen liittyvien infrastruktuurihankkeiden
rahoittamiseen. Lisäksi toimenpiteestä voidaan rahoittaa myös hankkeita, jotka tähtäävät
uusien kalavesien hankintaa ammattikalastajien käyttöön. Alueelta löytyy lisäpotentiaalia
ainakin suomukalan, erityisesti kuhan, verkko- ja rysäpyynnin lisäämiselle vajaakalastetuille
järville. Esteenä uusien kalavesien saamiselle ammattikalastuksen käyttöön on usein
vesialueiden omistajien järjestäytymättömyys, osakaskuntien ja yhteislupa-alueiden pieni koko
sekä tiedon puute ammattikalastuksen vaikutuksista alueen kalakantojen kestävyyteen.
Ratkaisuna näihin pulmiin on tiedotuksen ja yhteistyön lisääminen ammattikalastajien ja
vesialueiden omistajien välillä. Kalastusmatkailun osalta toimenpiteen avulla pyritään luomaan
lupajärjestelmä, joka takaa vaivattoman lupien saannin matkailuyrittäjälle.
Rahoitus: EMKR, Maaseturahasto
5.2.4 Kalastajakulttuurin säilyttäminen ja ammattikalastuksen turvaaminen
Toimenpiteen avulla edistetään elinvoimaisen kalastajakulttuurin säilymistä ja uusien nuorten
yrittäjien saamista alalle. Toimenpiteestä voidaan rahoittaa esimerkiksi hankkeita, joiden avulla
pyritään järjestämään aloittaville ammattikalastajille suunnattua pienimuotoista
kalastajakoulutusta, jossa painotetaan yrittäjyyteen liittyvä asioita. Lisäksi toimenpiteen avulla
luodaan aloittaville ammattikalastajille mahdollisuuksia verkostoitua pitempään alalla
toimineiden yrittäjien kanssa ja näin saada käyttöönsä alan ns. hiljaista tietoa. Toimenpiteestä
on mahdollista tukea myös ammattikalastajien työergonomiaan ja työssä jaksamiseen
tähtäävää koulutusta.
Osana kalastajakulttuurin vahvistamista kalatalousryhmä tarjoaa toiminta-alueensa kouluille
ns. kummiluokkatoimintaa, jossa koululuokka saa tehostettua kalastusalan ja kalankäytön
opetusta. Kummiluokkatoiminta on suunnattu ala-asteikäisille lapsille. Lisäksi kalatalousryhmä
edistää alueen lapsille ja nuorille suunnattujen kalastusleirien järjestämistä, joiden avulla
saadaan levitettyä kalastuksen ja kalankäyttöön liittyvää tietoutta. Kummiluokkatoiminnan ja
leiritoiminnan tarkoituksena on edistää kalankäyttöä sekä saada nuoret kiinnostumaan
kalastuksesta myös mahdollisena ammattina.
Osana ammattikalastuksen turvaamisessa kalatalousryhmä keskittyy ehkäisemään ja
vähentämään kalastuksen ja elinkeinokalatalouden ympärillä olevia konflikteja, jotka
vaikeuttavat ja haittaavat elinkeinokalatalouden toimintaa ja kehittämistä. Konflikteja on
esiintynyt esimerkiksi kalavesille pääsyn, kalankasvatuslaitosten sijoittumiseen ja kalastuksen
kestävyyteen liittyvissä kysymyksissä. Konfliktien ehkäisemisessä keskeisessä roolissa on alan
toimijoiden, vesialueiden omistajien, kuluttajien ja ympäristöjärjestöjen välisen vuoropuhelun
edistäminen sekä tehokas viestintä.
Rahoitus: EMKR, Maaseuturahasto
17
5.3
Uusien tuotteiden ja markkinoinnin kehittäminen
5.3.1 Uusien tuotteiden ja markkinoinnin kehittäminen
Toimenpiteen avulla tuetaan kalatuotteiden jatkojalostamisen, kalan kauppakunnostamisen
sekä uusien kaupalliseen vesiviljelyyn sopivien lajien kehittämiseen tähtääviä hankkeita.
Toimenpiteen avulla voidaan toteuttaa myös vajaakalastettujen kalalajien jatkojalostamiseen
sekä raputalouden kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Toimenpiteestä voidaan tukea myös
matkailukalastuksen lisäämiseen tähtääviä tuotekehitys ja testaushankkeita, sekä yrittäjien
tuotekehitykseen tähtääviä yhteistyöhankkeita. Toimenpiteen avulla kannustetaan alueen
ammattikalastajia hyödyntämään matkailukalastusta lisätulonlähteenä. Toimenpiteen avulla
voidaan tukea myös matkailukalastuspalveluiden tuottamiseen liittyvän ammatillisen ja / tai
turvallisuuteen liittyvän koulutuksen järjestämistä palveluntarjoajille (vuokraveneenkuljettajan
tutkinto, turvallisuuskoulutuksien ja suunnitelmien teko jne.).
Toimenpiteen avulla voidaan tukea myös kalataloustuotteiden ja kalastusmatkailun
menekinedistämiseen, sekä kalankäytön ja kalankäsittelytietouden parantamiseen liittyviä
hankkeita. Kalastusmatkailu kehittäminen liittyy kiinteänä osana alueella sijaitsevan Päijänteen
kansallispuiston sekä perustettavan Konneveden kansallispuiston ekosysteemipalveluiden
kehittämiseen. Toimiva kalastusmatkailu lisää kansallispuistojen saavutettavuutta ja
tunnettuutta sekä luo uusia ansaintamahdollisuuksia alueen asukkaille ja yrityksille.
Kansallispuistojen kehittämiseen ja kalastusmatkailun kehittämiseen liittyviä hankkeita
tehdään yhdessä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.
Rahoitus: EMKR, Maaseuturahasto
5.3.2
Myyntikanavien monipuolistaminen ja kaupan yhteistyön kehittäminen
Toimenpiteen avulla edistetään uusien kalan myyntikanavien monipuolistamista sekä
alkutuottajien, jatkojalostajien ja kaupan välisen yhteistyön kehittämistä. Sisä-Suomen
kalatalousryhmän toiminta-alueella on varsin vähän kalakaupan alan yrityksiä. Kalakauppa on
keskittynyt vahvasti tukkuliikkeille ja suurille kauppaketjuille. Tämä on johtanut tuotteiden
huonoon hintakehitykseen. Kalakaupan kehittäminen vaatii koko tuotantoketjun volyymin
lisäämistä sekä toiminnan, keräilyn ja logistiikan kehittämistä.
Toimenpiteen avulla voidaan kokeilla myös uusien kalan myyntikanavien, kuten nettikaupan ja
suoramyynnin kehittämistä. Toimenpiteessä voidaan kokoille ja kehittää myös kalan ja
kalatuotteiden vientitoimintaa ulkomaille.
Rahoitus: EMKR
18
5.4
Määrälliset tavoitteet
Uudet yhteistyöverkostot
Uudet yhteistyöalueet
Uudet työpaikat tai uudet yrittäjät (myös spv)
Nuoret alle 30-v. yrittäjä
Säilytetyt kokopäiväset ja ympärivuotiset työpaikat
Uudet kalanjalostuksen ja kalatuotteiden kaupan alan yritykset
Liikevaihdon kasvu kehittämistoiminnassa mukana olevilla yrityksillä
Investoinnit kalan vastanottopisteiden rakentamiseksi
Jäähileasemainvestoinnit
Luonnonravintolammikoiden peruskorjaus
Uusien luonnonravintolammikoiden rakentaminen
Uudet kalanviljelylaitokset
Peruskorjatut kalanviljelylaitokset / uusi tuotantotekniikka
5.5
7 kpl
10 kpl
10 kpl
5 kpl
10 kpl
2 kpl
10 %
2 kpl
5 kpl
15 kpl
5 kpl
1 kpl
2 kpl
Ohjelman rahoitus
KUNTARAHOITUS2 (10 %)
107.692 €
EU+VALTIO (65 %)
700 000 €
YKSITYINEN RAHOITUS (25%)
269 231 €
KOKONAISRAHOITUS (100 %)
1.076.923 €
Rahoituksen jakautuminen toimintalinjoittain
1.
OSAAMISEN, LAADUN JA INNOVAATIOIDEN KEHITTÄMINEN 30 %
2.
INFRASTRUKTUURIN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN 40 %
3.
UUSIEN TUOTTEIDEN JA MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN 30 %
Kalatalousryhmän hallintoon tullaan käyttämään ohjelmakauden aikana noin 10 % ohjelman
julkisesta rahoituksesta. Hallintoon käytetään pääsääntöisesti kuntarahoitusta. Ohjelman
toimenpiteiden ja kentän aktivointitoimenpiteisiin tullaan kohdentamaan noin 50 % ohjelman
toimintalinjojen mukaisesta rahoituksesta.
2
Kuntarahoituksesta vastaavat Laeder -toimintaryhmät. Laskennallinen kuntaraha on 3000 € / kunta.
Mahdolliset kuntaliitokset eivät vaikuta kuntarahaan pienentävästi vaan kuntaraha laskutetaan kuntien
31.12.2014 olevan kuntamäärän mukaisesti.
19
Suuri osa aktivoinnin kautta syntyvistä toimenpiteistä ja ideoista tullaan rahoittamaan suoraan
ELY -keskusten kautta haettavien hankkeiden avulla. Strategian toteuttamiseen tullaan
käyttämään mahdollisuuksien mukaan myös muita rahoituskanavia, joita ovat esimerkiksi
Maaseuturahasto ja ESR.
Sisä-Suomen kalatalousohjelman kuntarahasta vastaavat alueen Leader -toimintaryhmät, joko
osana omaa Leader -kuntarahoitusta tai yhdessä toiminta-alueidensa kuntien kanssa.
Kuntarahan vuosittaisesta maksamisesta tullaan sopimaan vielä tarkemmin Sisä-Suomen
kalatalousryhmän toimintaan osallistuvien Leader -toimintaryhmien välisessä sopimuksessa.
20
6.
KALATALOUSRYHMÄN HALLINTO JA AKTIVOINTI
6.1 Päätöksenteko
Sisä-Suomen kalatalousryhmän hallinto toteutetaan edellisen ohjelmakauden aikana muualla
Suomessa saatujen kokemusten perusteella yhteistyössä alueen Leader -toimintaryhmien
kanssa, joista jokaisella on yli 10-vuoden kokemus paikallislähtöisestä kehittämistoiminnasta.
Sisä-Suomen kalatalousryhmän hallinnosta vastaa Hämeen ELY -keskuksen alueella toimiva
Päijänne-Leader ry, joka myös palkkaa strategian toteutukseen tarvittavat hallintohenkilöt ja
aktivaattorin. Päijänne-Leader ry:n toimitilat sijaitsevat Vääksyn kuntakeskuksessa Asikkalan
kunnan omistamassa Päijännetalossa. Kalatalousryhmän kirjanpidosta vastaa Päijänne-Leader
ry:n kirjanpitäjä. Kalatalousryhmän toimintaa ja taloutta varten avataan Päijänne-Leader ry:n
kirjanpitoon oma kustannuspaikka. Talouden ja toiminnan edistymisestä tiedotetaan alueen
kunnille ja Leader -toimintaryhmille säännöllisesti. Kalatalousryhmän hallinnolliset
kustannukset katetaan ohjelman kuntarahoista.
Päijänne-Leader ry:n päätöksenteosta vastaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja mukaan
lukien 13 varsinaista ja 13 varajäsentä. Päijänne-Leader ry:n hallituksessa noudatetaan Leader
-periaatteiden mukaista kolmikantaperiaatetta. Päijänne-Leader ry:n hallitus vastaa
kalatalousryhmän toimeenpanosta ja päätöksenteosta.
Kalatalousryhmän päätöksenteon valmistelua ja ohjelman toimeenpanoa varten PäijänneLeader ry:n hallitus asettaa Sisä-Suomen kalatalousryhmän johtokunta -nimisen jaoksen, jonka
tehtävänä on valmistella kalatalousryhmän toimintaan liittyvät päätösesityksen PäijänneLeader ry:n hallitukselle. Kalatalousryhmän johtokuntaan kuuluu 10 - 12 jäsentä ja heidän
henkilökohtaiset varajäsenet. Yksi kalatalousryhmän jäsenistä tulee olla Päijänne-Leader ry:n
hallituksen nimeämä. Kalatalousryhmän johtokuntaan nimetään jäsenet siten, että siellä ovat
edustettuina tasapuolisesti elinkeinokalatalouden alalla toimivien yritysten, yhteisöjen,
kuntien ja toimintaryhmien edustajia sekä elinkeinonharjoittajia. Lisäksi kalatalousryhmän
johtokunnan valinnassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota maantieteelliseen
edustavuuteen.
Tarkemmin Sisä-Suomen kalatalousryhmän hallinnosta ja Leader –ryhmien välisestä työnjaosta
sekä kuntarahan maksamisesta tullaan sopimaan Kalatalousryhmän toiminta-alueen Leader –
ryhmien välisessä sopimuksessa. Sopimus neuvotellaan tarkemmin ryhmän rahoituksen
varmistuttua.
6.2 Hankeprosessi
Sisä-Suomen kalatalousryhmä noudattaa hankkeiden haussa jatkuvan haun periaatetta.
Kalatalousalueelle saapuvat hankkeet tulevat vireille ELY-keskukseen, joka merkitsee saapuvat
hakemukset diaariin, sekä varmistaa että hakemukset ja hakija täyttävät niille asetetut
sisällölliset ja laadulliset velvoitteet. Tämän jälkeen ELY-keskus pyytää hankkeesta
harkintavaltalausunnon Päijänne-Leader ry:ltä ja edelleen Sisä-Suomen kalatalousryhmän
21
johtokunnalta.
Kalatalousryhmän johtokunta tulee käsittelemään sille saapuneita
lausuntopyyntöjä / hankehakemuksia noin 4 kertaa vuodessa.
Kalatalousryhmän johtokunta tekee hankehakemukista päätösesityksen Päijänne-Leader ry:n
hallitukselle, joka tekee esityksen pohjalta lopullisen harkintavaltalausunnon toimivaltaiselle
ELY-keskukselle. Päijänne-Leader ry:n hallitus ei voi poiketa harkintavaltalausunnossaan
kalatalousryhmän johtokunnan päätösesityksestä ilman painavaa syytä Riittävän painavana
syitä voivat olla esimerkiksi haetun toimenpiteen lain- tai ohjelmanvastaisuus tai hakija yms. n
luotettavuuteen (luotettavuus, riittävät taloudelliset resurssit yms.) liittyvät seikat.
Päijänne-Leader ry:n hallitus antaa lausuntonsa tiedoksi Sisä-Suomen kalatalousryhmän
toiminta-alueen ELY-keskuksille ja Leader -toimintaryhmille.
Toimenpiteiden maksatusta haetaan säädösten mukaisesti aina toimivaltaisen ELY-keskuksen
kautta, joka käsittelee maksuhakemukset sekä maksaa tuet hakijoille.
6.3
Hankkeiden valintakriteerit
Sisä-Suomen kalatalousryhmän strategiaa toteutetaan pääosin kalatalousryhmän
myöntövaltuuden sekä Euroopan meri ja kalatalousrahaston kautta rahoitettavilla hankkeilla.
Strategiaa voidaan toteuttaa myös tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan ELY-keskuksen, Leader
-toimintaryhmän tai esimerkiksi maakuntaliiton kautta toteutettavilla ja rahoitettavilla
hankkeilla.
Kalatalousryhmän myöntövaltuuksista toteutettavissa hankkeissa noudatetaan seuraavia
valintakriteereitä:
Pakolliset kriteerit:
 Hanke ja siinä toteutettavaksi suunnitellut toimenpiteet ovat Sisä-Suomen
kalatalousryhmän paikallisen strategian sekä Euroopan meri ja kalatalousrahaston Suomen
toimintaohjelman mukaisia.
 Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) tulee olla riittävät taloudelliset ja toiminnalliset
edellytykset toimenpiteen toteuttamiseksi.
 Hakijan (tai tuen siirronsaajan), tuettavan toimenpiteen ja hakemuksen tulee täyttää
lainsäädännössä, ohjelma-asiakirjassa tai hallinnollisissa määräyksissä sille / niille säädetyt
kelpoisuusvaatimukset.
 Hankkeen tavoitteiden tulee olla selkeitä ja toteuttamiskelpoisia.
 Hankkeen kustannusten tulee olla kohtuullisia suhteessa hankkeen toimenpiteisiin ja
tavoitteisiin.
22
Täydentävät kriteerit
Pakollisten hankekriteereiden hankkeita arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin
täydentäviin hankekriteereihin:
 Hanke toteuttaa riittävästi paikallislähtöisen kehittämisen perusperiaatteita, joita ovat:
alueperusteisuus, alhaalta-ylös-periaate, paikallinen kumppanuus, monialaisuus,
innovatiivisuus, alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä verkostoituminen.
 Hankkeen kautta luodaan suoraan tai välillisesti mahdollisuuksia uusien työpaikkojen tai
yritysten syntymiselle tai edistetään uusien yrittäjien tai nuorten saamista alalle.
 Hankkeessa toteutetaan tai edistetään elinkeinokalatalouden infrastruktuurin
parantamista, rakentamista tai niihin tähtäävien suunnitelmien tekemistä.
 Hankkeessa edistetään alueella uusien innovaatioiden käyttöönottoa, kehittämistä tai
kokeilemista.
 Hankkeessa edistetään uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien tai tuotteiden laadun
parantamista.
 Hankkeessa edistetään energiansäästöä, uuden ympäristölle vähemmän haitallisen
teknologian käyttöönottoa sekä vähähiilisempään talouteen siirtymistä.
Täydentäviä kriteereitä arvioidaan suhteessa hankkeen kustannuksiin ja hankesuunnitelmassa
ilmoitettuihin toimenpiteisiin.
6.4 Viestintä ja aktivointi
Sisä-Suomen kalatalousryhmän strategian toteuttamisen kannalta keskeisimmät asiat ovat
viestintä sekä alueen elinkeinokalatalouden toimijoiden aktivointi ja kannustaminen oman
toimintansa kehittämiseen. Tätä tehtävää varten Sisä-Suomen kalatalousryhmälle palkataan
erillinen kalatalousaktivaattori. Aktivaattorin palkkaus- ja toimintakustannukset tullaan
kattamaan erillisen aktivointihankkeen avulla. Aktivointihankkeen kustannuksissa on
varauduttu siihen, että aktivaattori tulee jalkautumaan Sisä-Suomen kalatalousryhmän
toiminta-alueelle. Kalatalousaktivaattori palkataan toiminnan käynnistysvaiheessa
täysipäiväseksi työntekijäksi kahden vuoden ajaksi.
Kalatalousaktivaattorin tehtävänä on mm. vastata rahoitusmahdollisuuksista tiedottamisesta
Sisä-Suomen kalatalousalueen toiminta-alueella, avustaa hakijoita hankkeiden suunnittelussa
ja toteuttamisessa sekä ylläpitää ja kehittää alueella olevia elinkeinokalatalouteen liittyviä
kumppanuuksia. Kalatalousaktivaattori osallistuu omalta osaltaan myös kalatalousryhmän
päätöksenteon valmisteluun.
Päijänne-Leader ry nimeää aktivointihankkeelle ohjausryhmän, jonka jäseniksi kutsutaan
edustajat kalatalousryhmän kannalta keskeisimmistä sidosryhmistä ja hallinnosta.
Ohjausryhmän tehtävänä on toimia hankeaktivaattorin tukena, osallistua toiminnan
suunnitteluun, sekä välittää strategian toteuttamisen kannalta tärkeää tietoa eri Leader toimintaryhmien välillä. Kalatalousryhmän ohjausryhmä kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa.
23
Aktivointihankkeen alustavat vuosikustannukset ohjelman liitteenä.
Hyvällä viestinnällä lisätään hanketietoutta, kerrotaan kalatalousryhmän tuloksista, edistetään
strategian toteutumista ja pidetään yllä hyviä suhteita sidosryhmiin. Päättäjille ja sidosryhmille
on tärkeää kertoa elinkeinokalatalouden nykytilasta alueellamme, sen kehittymisestä ja
merkityksestä. Kalatalousryhmän viestintää varten ryhmälle laaditaan erillinen
viestintäsuunnitelma, jossa määritellään viestinnän kohderyhmät, viestinnän tavoitteet ja
mittarit, pääasialliset viestintävälineet sekä toimenpiteet karkeasti aikataulutettuna.
Viestintäsuunnitelmaa päivitetään vuosittain kalatalousryhmän toimintasuunnitelman
tarkastelun yhteydessä. Viestintä toteutetaan yhdessä alueen toimintaryhmien kanssa siten,
että ryhmät tiedottavat ja välittävät tietoa kalatalousryhmän toiminnasta ja
rahoitusmahdollisuuksista osana omaa viestintäänsä. Keskeisessä roolissa tässä toiminnassa on
Leader -ryhmien www-sivut ja yhteiset www-portaalit.
24
7. LIITTEET
LIITE 1. Hankeaktivoinnin ja hallinnon alustavat vuosikustannukset
LIITE 2. Viestintäsuunnitelma
LIITE 3. Kuntarahasitoumukset
25
LIITE 1 HANKEAKTIVOINNIN JA HALLINNON ALUSTAVA VUOSIBUDJETTI
AKTIVOINNIN ALUSTAVAT KUSTANNUKSET (~32,5
rahoituksesta, 43 % julkisesta kokonaisrahoituksesta )
3
Palkka
Sivukulut4
Toimistokulut
Ostopalvelut
Tietotekniikkakulut
Matkakulut5
Vuokrat
Yhteensä
%
toimintalinjojen
mukaisesta
2015
2016
2017
2018
2019
2020 Yhteensä
7 000 € 40 000 € 40 000 € 36 000 € 26 000 € 21 000 € 170 000 €
2 000 € 12 000 € 12 000 € 12 000 € 7 400 € 6 000 €
51 400 €
1 000 € 1 500 € 1 500 € 1 500 € 1 500 € 1 500 €
8 500 €
2 000 € 6 000 € 6 000 € 6 000 € 6 000 € 6 000 €
32 000 €
2 000 €
700 €
700 €
700 €
700 €
700 €
5 500 €
2 000 € 15 000 € 15 000 € 15 000 € 10 000 € 10 000 €
67 000 €
600 € 3 000 € 3 000 € 3 000 € 3 000 € 3 000 €
15 600 €
16 600 € 78 200 € 78 200 € 74 200 € 54 600 € 48 200 €
350 000 €
HALLINNON ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO (10 % kokonaisrahoituksesta)
2015
2016
2017
2018
2019
2020
Yhteensä
Palkat ja palkkiot
1 000 €
7 000 €
7 050 €
7 050 €
7 050 €
7 050 €
36 200 €
Matkakulut
2 000 €
6 000 €
6 000 €
6 000 €
6 000 €
6 000 €
32 000 €
1 000 €
4 500 €
4 500 €
4 500 €
4 500 €
4 500 €
23 500 €
Muut kulut
500 €
3 100 €
3 100 €
3 100 €
3 100 €
3 100 €
16 000 €
Yhteensä
4 500 €
20 600 €
20 650 €
20 650 €
20 650 € 20 650 €
6
Ostopalvelut
7
3
Aktivaattorin palkka, lomakorvaus ja lomaraha
4
Sivukulut (28-30 %)
5
Km korvaukset, päivärahat, laskettu noin 30 yöpymistä per vuosi
6
Kalatalousryhmän kokouspalkkiot, hallintoon käytetty työaikakorvaus
7
kirjanpito, tilintarkastus, perusviestintä yms.
107 700 €
26
LIITE 2.
SISÄ-SUOMEN KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄ 2014 - 2020
VIESTINTÄSUUNNITELMA (LUONNOS 9.2.2014)
Sisältö:
I
Sisä-Suomen kalatalouden toimintaryhmä
II
Viestintäsuunnitelman tavoitteet
III
Viestinnän periaatteet
IV
Ydinviestit
V
Viestinnän vastuuhenkilöt
VI
Yhtenäinen visuaalinen ilme
VII
Sisäinen viestintä
VIII
Ulkoinen viestintä
IX
Aikataulu 2014 - 2015
X
Viestinnän esteet ja nosteet
27
I Sisä-Suomen kalatalouden toimintaryhmä
Sisä-Suomen kalatalousryhmän tavoitteena on kalatalouden kehittäminen aktivoimalla
kalataloustoimijoita, parantamalla alkutuotantoedellytyksiä, kehittämällä osaamista, aktivoimalla
yrityksiä ja yhteisöjä, informoimalla rahoitusmahdollisuuksista sekä kartoittamalla
kehittämistarpeita seitsemän Leader-toimintaryhmän alueella.
Sisä-Suomen kalatalousryhmän muodostavat Etpähä ry, Jyväsriihi ry, Maaseutukehitys ry, PohjoisKymen kasvu ry, Päijänne-Leader ry, Vesuri-ryhmä ry ja Viisari ry.
II Viestintäsuunnitelman tavoitteet
Viestintäsuunnitelma kuvaa miten viestintä ja tiedottaminen kalatalousryhmässä toteutetaan.
Siinä määritellään mm.:




viestinnän tavoitteet
kohderyhmät
viestintävälineet
toimenpiteiden aikataulu.
Viestintäsuunnitelma päivitetään vuosittain kalatalousryhmän toimintasuunnitelman tarkastelun
yhteydessä.
Ulkoisen viestinnän tavoitteina on




lisätä kalatalouden toimintaryhmän näkyvyyttä ja tunnettavuutta
vahvistaa olemassa olevia ja luoda uusia verkostoja
edistää hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittämistä
välittää hankkeessa kertyvää tieto-taitoa ja kokemuksia.
Sisäisen viestinnän tavoitteina on




luoda ja varmistaa tehokas tiedonkulku Leader-ryhmien ja kalatalousjaoston välillä
kasvattaa osallistujien ja sidosryhmien välistä tiedonvaihtoa
vahvistaa eri toimijoiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin
jakaa yhteistä toimintaa tukevaa tietoa.
III Viestinnän periaatteet
Hankkeen menestyksen tae on hyvin hoidettu viestintä. Hyvällä viestinnällä tarkoitetaan jatkuvaa,
ammattimaisesti suunniteltua ja kohteensa tavoittavaa informaation jakamista.
28
Kalataloudesta kertovan viestinnän periaatteita ovat





selkeä, konstailematon kieli
kattavat, ennakkoluulottomat viestintäkanavat
paikalliset tarpeet huomioiva sisällöntuotanto
avoin, yhteistyötä tukeva viestintäasenne
jaettavan tiedon ajankohtaisuus, koskettavuus ja rehellisyys.
IV Ydinviestit
Ydinviestit kertovat kiteytetysti hankkeesta, sen tavoitteesta, sisällöstä tai hyödyistä ja tukevat
hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on tiivistää viestinnän sisältöjä, jotta mielikuva
hankkeesta vahvistuu.
”Kalatalouden kehittäjä ja kasvattaja.”
Kohdistettuja ydinviestejä ovat
”Kalasta kahisevaa: kalaelinkeinoa tukemassa.”
”Puhtaiden vesien verkoilla.”
”Sisävesien elinvoimaa.”
V Viestinnän vastuuhenkilöt
Hankevastaava, aktivaattori vastaa viestinnän järjestämisestä ja päivittäisistä viestinnän toimista.
Hänen vastuulleen kuuluvat tiedottaminen ja raportoiminen strategian edistymisestä ja budjetista
hankkeen rahoittajalle sekä muille viranomaistahoille.
Aktivaattori vastaa internetsivujen, Facebook-sivujen kehittämisestä, sivujen päivityksestä
yhteistyössä sivujen toimittajan ja muun hallintohenkilöstön kanssa.
Viestintää ja sen resursseja intergoidaan alueen viestintähankkeiden lomaan, mm.
yhteishankintoja tekemällä.
VI Visuaalinen ilme
Toimiva viestintä perustuu yhtenäiselle visuaaliselle ilmeelle.
Kalatalousryhmälle suunnitellaan oma graafinen ohjeisto, mm. logo, värimaailma, eri graafiset
ratkaisut sähköisessä viestinnässä ja painotuotteissa.
29
Visuaaliseen suunnitteluun käytetään ammattilaisapua.
VII Sisäinen viestintä
Aktiivinen sisäinen viestintä varmistaa, että kaikki kalatalouden toimintaryhmätyön
toteuttamisessa mukana olevat henkilöt ovat tietoisia siitä, mitä hankkeessa kulloinkin tapahtuu.
Sisäisen tiedottamisen välineinä käytetään sähköpostia, puhelinta, intranetiä. Viestinnän
kohdistusta lisäävät säännölliset palaverit ja henkilökohtaiset tapaamiset mm. Leader-ryhmien ja
aktivaattorin välillä.
Omat verkkosivut ja facebook-ryhmäviestintä toimivat myös sisäisen viestinnän kanavana.
Sisäinen viestintäryhmä koostuu aktivaattorin lisäksi Leader-ryhmien yhteys- ja
viestintähenkilöistä, ELY-keskusten viestintä- ja yhteistyökumppaneista.
Sisäisen viestinnän kohteita ja kanavia ovat eri ryhmien kokoontumiset ja tiedonvaihto:



projektiryhmä, kokoukset noin 4 kertaa vuodessa
ohjausryhmä, kokoukset noin 2 kertaa vuodessa
muut kalatalousryhmät.
Kalatalousjaostolle ja rahoittajille olennaista tietoa viestitään raporttien ja kokousten avulla.
VIII Ulkoinen viestintä
Ulkoisen viestinnän ydintehtävä on kertoa alueen toimijoille kalatalousohjelman mahdollisuuksista
ja kalatalousryhmän työstä.
Ulkoisen viestinnän välineitä ovat






omat verkkosivut
Facebook-viestintä
painotuotteet (esite, flyerit, lehti, posterit, roll-upit)
artikkelitoimitus paikallislehtiin ja verkkoon
tapahtumat, erikoismessut, tilaisuudet; yhtenäinen ilme ja viesti
teemakampanjat vuodenaikaan ja paikallisuuteen sidottuna (tehostettu viestintä).
30
IX Aikataulu 2014 - 2015
Viestintäsuunnitelma päivitetään vuosittain. Ulkoisen ja sisäisen viestinnän käynnistämisen ja
räätälöinnin toimenpiteiden aikataulu jakaantuu kahdelle toimintavuodelle.
2014
Syys-talvi, hankkeen käynnistyttyä






viestintäsuunnitelman yksilöinti ja tarkennukset
graafisen ohjeistuksen luominen: logo, typografia, värit, sovellukset eri välineisiin
käyttövälineiden tekeminen: käyntikortit, opastukset, kyltit
sähköisen viestinnän avaaminen: www-sivut, FB
sisäisen viestintäpohjan rakentaminen: e-meilijärjestelmä, osoitteiston luominen
kohderyhmittäin
presentaatiomateriaalin suunnitteleminen: powerpoint, prezi yms.
2015
Kevät



www-sivujen kehittäminen: uudet osiot, tietopankit
esitesarjan suunnitteleminen ja painaminen (alueelliset teemat)
sisäisen viestinnän kokouskäytäntöjen toteuttaminen
Kesä


artikkelituotanto, raportointi puolivuotisjaksosta
tapahtumaviestintä: kesätapahtumat, tempaukset
Syksy




presentaatiokäynnit, kiertueet, materiaalien suunnitteleminen (roll-upit, posterit)
sähköisen viestinnän tukitoimet. osoitteistopäivitykset, www-sivujen kehittäminen
uuden viestintäsuunnitelman 2016 - 17 laatiminen
päättäjäviestintä: kohdistetut e-meilit, henkilökohtaiset tapaamiset
Talvi


Raportointikäytäntöjen kehittäminen (painotuotteet, infon välittäminen)
ulkoisen viestinnän I teemakampanja ”Joulukala” (artikkelit, internet, tilaisuudet)
31
X Viestinnän esteet ja nosteet
Kalatalousryhmätyö on viestinnällisesti haasteellinen, koska siinä on useita toimijoita ja
kohderyhmiä ja hanke on jakautunut maantieteellisesti laajalle alueelle. Tämä edellyttää
viestintäteknologian hyödyntämistä ja kaikkien hankkeeseen osallistuvien toimijoiden aktiivista
verkottumista. Viestien läpimenossa on luova ja ennakkoluuloton ote.
Viestinnän onnistumisen esteitä ovat






huonosti hoidettu sisäinen viestintä heikentää osaamisen ja resurssien tehokasta
hyödyntämistä
puutteellinen viestintä vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista
kalatalousryhmän työstä saatavia hyötyjä ei osata viestiä selkeästi, konkreettisesti ja
innostavasti.
käytettävän kielen ”ammattimaisuus” ja vaikeaselkoisuus: sanoma ei mene perille
yhteistyökumppaneille luvataan liikaa; epärealistiset lupaukset ja aikataulut.
eroavat näkemykset asioista ja ydinviestien erilainen tulkinta – kokonaiskuva hämärtyy ja
luotettavuus kärsii.
Kalatalousryhmän tunnettavuus jää puutteelliseksi sekä paikallisesti, alueellisesti ja
valtakunnallisesti.
Viestinnän onnistumisen nosteita ovat





aihepiiri on kiinnostava ja oikein viestittynä herättävä
aktiivisella monikanavaisella viestinnällä tavoitetaan laajat kohderyhmät
viestinnän eri toimijoiden kesken rakennettu yhteistyö tuo lisäresursseja ja ideoita
mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa luovaa ja emotionaalista viestintää
sähköisen viestinnän uudet ja edulliset vaihtoehdot tukevat ennakkoluulotonta viestintää
Kalatalousryhmän tunnettavuus on laajaa ja herättää mielenkiintoa tuoreella tavallaan
tehdä viestintää palvellen näin ryhmän tavoitteita.
32