Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden

Transcription

Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
Suomen panimo‐ ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus Työllistävä vaikutus, verokertymä ja arvonmuodostus Maaliskuu 2015 Sisällysluettelo
1.
Yhteenveto ja johtopäätökset ..................................................................................................... 2
Työllistävä vaikutus ............................................................................................................. 2
Verotuotot ............................................................................................................................ 4
Arvonmuodostus ................................................................................................................. 8
2.
Tutkimuksen tausta ja tavoitteet............................................................................................... 10
2.1
Työllistävä vaikutus ........................................................................................................... 11
2.2
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotuotot .............................................................. 12
2.3
Arvonmuodostus ...............................................................................................................12
3.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden erityispiirteet Suomessa .............................................. 13
3.1
Kokonaiskulutus ja kokonaistuotanto ................................................................................. 13
3.2
Oluen myynnin kehitys ja jakauma .................................................................................... 15
4.
Työllistävä vaikutus .................................................................................................................. 16
4.1
Suorat työllisyysvaikutukset............................................................................................... 16
4.2
Epäsuorat työllisyysvaikutukset ......................................................................................... 17
4.2.1
Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset........................................................................... 18
4.2.2
Muiden juomakategorioiden epäsuorat työllisyysvaikutukset ........................................ 19
4.3
Välilliset työllisyysvaikutukset: vähittäiskauppa ja ravintolamyynti ..................................... 20
4.3.1
Oluen välilliset työllisyysvaikutukset .............................................................................. 21
4.3.2
Siiderin ja lonkeron välilliset työllisyysvaikutukset ......................................................... 22
4.3.3
Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien välilliset työllisyysvaikutukset ................................ 23
4.4
Välilliset työllisyysvaikutukset: muut toimialat .................................................................... 24
4.4.1
Mallasteollisuus ............................................................................................................. 24
4.4.2
Itämeren laivamyynti ..................................................................................................... 24
4.4.3
Pullonpalautus .............................................................................................................. 25
5.
Erittely panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuottamista verotuotoista .................................. 26
5.1
Suora arvonlisävero ja muut tuoteverot ............................................................................. 26
5.2
Epäsuora ja välillinen arvonlisävero .................................................................................. 28
5.3
Tuloverot ja henkilöstösivukulut ......................................................................................... 29
5.4
Muut verot ......................................................................................................................... 31
6.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus .......................................................... 32
6.1
Arvonmuodostus ...............................................................................................................32
6.1.1
Suora arvonmuodostus ................................................................................................. 32
6.1.2
Epäsuora arvonmuodostus ........................................................................................... 33
6.1.3
Välillinen arvonmuodostus ............................................................................................ 34
6.2
Arvonmuodostuksen kehitys ja tekijät ................................................................................ 35
6.2.1
Myydyn tuotannon arvo ................................................................................................. 37
6.2.2
Tuotannon kustannukset ............................................................................................... 37
LIITTEET ............................................................................................................................................ 38
Liite 1: Haastattelut ja kyselyihin vastanneet henkilöt ......................................................................... 38
Liite 2: Julkaisut .................................................................................................................................. 38
Liite 3: Metodologia, työllisyysvaikutukset .......................................................................................... 39
Liite 4: Metodologia, verotus............................................................................................................... 43
Liite 5: Metodologia, arvonmuodostus ................................................................................................ 45
1.1
1.2
1.3
1
1.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Vuonna 2013 Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti yhteensä 25 719 henkilöä ja kerrytti
veroja 2 039 milj. €. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus lisäsi yhteiskunnalle arvoa noin 1 184 milj. €
vuonna 2012. Verrattuna aikaisempiin vuosiin, panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti selkeästi
vähemmän henkilöitä ja muodosti vähemmän arvoa, mutta kerrytti enemmän veroja.
1.1
Työllistävä vaikutus
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa 2013
Juomakategoria
Suora
Epäsuora
Välillinen
1
Yht.
2011
2013
Vähittäiskauppa
& ravintolat
Pullonpalautus &
mallasteollisuus
Olut
n/a
4 124
10 068
n/a
14 192
14 851
Virvoitusjuomat ja
Kivennäisvedet
n/a
259
5 110
n/a
5 369
6 302
Siiderit
n/a
26
1 904
n/a
1 930
2 818
Lonkero
n/a
26
2 143
n/a
2 169
2 492
1 993
4 436
19 224
66
25 719
28 821
Juomakategoriat
yhteensä
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus on esitetty alla olevassa kuvassa
juomakategorioittain ja jaettuna suoraan, epäsuoraan ja välilliseen työllisyyteen. Oluen osuus panimoja virvoitusjuomateollisuuden työllistävästä vaikutuksesta on merkittävä (noin 55 %).
Panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden suora,
epäsuora ja välillinen työllisyys
(yht. 25 719 henk.)
18 %
8%
Panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden
työllisyys juomakategorioittain
(yht. 25 719 henk.)
Suora
8%
17 %
55 %
Olut
8%
Epäsuora
8%
Virvoitusjuomat
ja kivennäisvedet
Siiderit
Välillinen:
Ravintola
Lonkero
21 %
57 %
1
Välillinen:
Vähittäiskauppa
Kategorioille
yhteinen
EY laskelmat (2015). 2011 luvut: EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa.
2
Oluen jälkeen tuotekategorioista suurin työllisyysvaikutuksiltaan on virvoitusjuomat ja kivennäisvedet,
joka työllistää 5 369 henkilöä. Siiderin ja lonkeron tuotanto ja myynti työllistää yhteensä 4 099
henkilöä. Lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllistää mallastamoteollisuuden ja
pullonpalautuksen kautta 66 henkilöä.
Verrattuna vuoteen 2011, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvioitiin työllistävän yhteensä
28 821 henkilöä, on työllisyys laskenut yli 3 100 henkilöllä (11 %). Sekä suora, epäsuora että välillinen
2
työllisyys on laskenut.
3
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävän vaikutuksen kehitys
35000
30000
25000
yht.
28 821
58
4 831
yht.
25 719
66
4 533
Muut välilliset
20000
15000
Välillinen: Vähittäiskauppa
Välillinen: Ravintola
17 003
14 691
Epäsuora
Suora
10000
5000
0
4 628
4 436
2 300
1 993
2011
2013
2
EY laskelmat (2015). EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa.
Lähteet: Vuoden 2011 työllisyys: EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa.
Vuoden 2013 luvut: EY laskelmat (2015).
3
3
1.2
Verotuotot
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä 2013
4
(yht. 2 039 milj. €)
Muut verot
7%
Tuloverot ja
henkilöstösivukulut
16 %
Suora ALV ja
tuoteverot
45 %
Epäsuora ja
välillinen ALV
32 %
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kerrytti veroja Suomessa 2 039 milj. € vuonna 2013. Verojen
määrä on huomattava, jos sitä vertaa esimerkiksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
5
kokonaisliikevaihtoon, joka vuonna 2013 oli 886 milj. €. Suurin veroerä oli suora arvonlisävero ja
tuoteverot 914 milj. € (45 %), sisältäen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoran arvonlisä-,
alkoholijuomavero- ja virvoitusjuomaverokertymät. Epäsuora ja välillinen arvonlisäverokertymä oli 643
milj. € (32 %). Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuloverot ja henkilöstösivukulut olivat 331 milj. €
(16 %), kattaen suoran, epäsuoran ja välillisen työllisyyden verotuksen. Muut verot olivat 151 milj. € (7
%), sisältäen muun muassa energiaverotuksen, yhteisöverotuksen ja kiinteistöverotuksen.
Vuonna 2013 verokertymä oli 135 milj. € suurempi kuin vuonna 2011, jolloin veroja kertyi 1 904 milj.
6
7
€. Verokertymän kasvusta suoran arvonlisä- ja tuoteverojen lisäyksen osuus oli 81 milj. € . Epäsuora
ja välillinen verokertymä kasvoi 63 milj. €. Tuloverojen ja henkilöstösivukulujen kertymä pienentyi noin
6 milj. eurolla, johtuen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävän vaikutuksen vähentymisestä.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisliikevaihto laski 9 milj. € vuodesta 2011 vuoteen
8
2013.
4
EY laskelmat (2015)
Lähde: Tilastokeskus; Yritysten tilinpäätöstiedot 2012–2013.
6
EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa.
7
Lähde: EY laskelma (2011). Vuoden 2011 suora ALV kertymää on korjattu siiderin ja lonkeron
kokonaiskulutuksen osalta. Tässä tutkimuksessa on myös otettu huomioon lonkeron osuus
käymisteitse valmistetuista juomista, mikä korottaisi vuoden 2011 verokertymää noin 9 milj. €
arvonlisäverokertymän kautta.
8
Lähde: Tilastokeskus. Yritysten tilinpäätöstiedot 2012–2013.
5
4
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa juomaryhmittäin 2013
9
(yht. 2 039 milj. €)
Muun
panimoteollisuuden
verokertymä;
638; 31 %
Oluen
verokertymä;
1 401; 69 %
Oluen osuus verokertymästä oli noin 1 401 milj. €, eli 69 % koko panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden verokertymästä. Vuonna 2013 litrasta olutta maksettiin keskimäärin 3,01 €
10
11
veroja. Ravintoloissa oluesta maksettiin veroja 5,58 €/litra ja vähittäiskaupassa 2,59 €/litra.
12
Verojen osuus on keskimäärin 59 % oluen kuluttajahinnasta. Oluen verokertymä on noussut
13
vuodesta 2011, jolloin veroja maksettiin oluesta yhteensä 1 208 milj. €. Muut juomakategoriat
kerryttivät veroja 772 milj. € (36 %), sisältäen virvoitusjuomien, siiderien ja lonkeron verotuksen. Myös
14
muiden juomakategorioiden verokertymä on noussut vuodesta 2011, jolloin se oli alle 610 milj. €.
9
EY laskelmat (2015)
EY laskelmat (2015).
11
EY laskelmat (2015). Laskentaperiaatteet: Maksettu ALV per litra perustuu keskimääräiseen
kuluttajahintaan. Tässä tutkimuksessa arvioidut oluen eri verojen verokertymät on jaettu
vähittäiskaupalle ja ravintola-alalle litramääräisen oluen myynnin jakauman mukaan. ”Muut verot”
kertymässä on huomioitu panimoteollisuudelle kuuluvat elintarvikekaupan ja ravitsemistoiminnan
muut verot erikseen. Oluen osuus ”muut verot” - verokertymästä perustuu oluen osuuteen panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden liikevaihdosta.
12
EY laskelmat (2015). Oluen kokonaisverokertymä jaettuna oluen kokonaiskulutuksen arvoon, joka
perustuu keskimääräisiin kuluttajahintoihin ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittamiin
kokonaiskulutusmääriin.
13
EY laskelma (2015). EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Oluen kerryttämään
veroon on lisätty vuoden 2011 epäsuora ja välillinen ALV kertymä.
14
Lähde: EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Tässä tutkimuksessa on myös otettu
huomioon lonkeron osuus käymisteitse valmistetuista juomista, mikä korottaisi vuoden 2011
verokertymää noin 9 milj. € arvonlisäverokertymän kautta. Vuoden 2011 verokertymään on lisätty
epäsuora ja välillinen arvonlisävero.
10
5
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa veroryhmittäin 2013
(yht. 2 039 milj. €)
15
Epäsuorat ja
välilliset verot;
1071; 53 %
Suorat verot;
968; 47 %
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora verokertymä oli 968 milj. €, eli noin 47 % panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden kokonaisverokertymästä vuonna 2013. Suorat verot sisältävät suoran
arvonlisäveron ja tuoteverot kokonaisuudessaan, sekä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuuden
16
tuloveroista ja henkilöstösivukuluista sekä muista veroista. Epäsuorilla ja välillisillä veroilla
tarkoitetaan epäsuoraa ja välillistä arvonlisäverokertymää, joka syntyy ravintoloissa,
vähittäiskaupassa ja arvoketjussa, sekä verotuottoja, jotka kertyvät panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden työllistävyyden seurauksena. Vuonna 2013 epäsuorat ja välilliset verot
olivat 1 071 milj. € (53 %).
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymän kehitys 2011–2015
2 500
17
+ 241 milj. €
Muut verot
2 000
milj. €
154
1 500
1 000
500
337
579
150
151
314
331
614
643
139
141
342
342
643
643
833
913
914
1 025
1 019
2011
2012
2013
arvio 2014
arvio 2015
Tuloverot ja
henkilöstösivukulut
Epäsuora ja välillinen
ALV
Suora ALV ja
tuoteverot
0
15
EY laskelmat (2015)
EY laskelmat (2015). Oluen osuus muista veroista perustuu oluen osuuteen panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden liikevaihdosta 2013.
17
EY laskelmat (2015). Vuosille 2014 ja 2015 on arvioitu sama epäsuora ja välillinen työllisyys kuin
vuonna 2013.
16
6
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä on kasvanut koko tarkastelujakson ajan.
Arvonlisäveroa sekä alkoholiveroa ja virvoitusjuomaveroa on korotettu useaan otteeseen
tarkastelujakson aikana. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoran arvonlisä- ja
tuoteverokertymän arvioidaan kasvavan lähes 20 prosenttia vuosina 2011–2015.
Vuosien 2014 ja 2015 arvioissa on otettu huomioon vain toteutettujen ja kaavailtujen veromuutosten
18
vaikutukset energiaverojen, yhteisöveron ja kiinteistöveron kohdalta. Tällöin panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden verokertymä olisi 2 149 milj. € vuonna 2014 ja 2 145 milj. € vuonna 2015.
Vuoden 2015 verokertymässä on huomioitu myös pienpanimoiden verohuojennus, jonka arvioitu
19
kokonaismäärä on noin 6 milj. € vuonna 2015 , eli noin 1 miljoona euroa enemmän kuin vuonna
2014. Laskelmissa ei ole huomioitu yritysten edustusmenojen verovähennyskelvottomuutta eikä sen
muutosten vaikutuksia verokertymiin.
18
19
Lähde: Valtion talousarvioesitys 2015
Lähde: Valtion talousarvioesitys 2015
7
1.3
Arvonmuodostus
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutusta Suomen taloudelle on arvioitu myös
arvonmuodostuksen pohjalta. Arvonmuodostusta kuvataan tässä tutkimuksessa jalostusarvon kautta,
joka kertoo yritysten toiminnallaan tuottamasta arvosta. Arvonmuodostus lasketaan vähentämällä
tuotannon bruttoarvosta tuotantoon liittyvien ostojen ja palvelujen kustannukset.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus 2013
Juomakategoria
Suora
Olut
Epäsuora
20
Välillinen
Yhteensä
Vähittäiskauppa
Ravintola
244
137
125
267
773
Siideri & Lonkero
5
4
37
117
164
Virvoitusjuomat &
kivennäisvedet
30
21
48
148
246
279
162
210
532
1 184
Juomakategoriat yhteensä
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus oli 1 184 milj. € vuonna 2013, koostuen
suorasta (279 milj €), epäsuorasta (162 milj. €) ja välillisestä (742 milj. €) arvonmuodostuksesta.
Panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden
arvonmuodostus: Olut ja muut
juomakategoriat 2013
(yht. 1 184 milj. €)
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
suora, epäsuora ja välillinen
arvonmuodostus 2013
(yht. 1 184 milj. €)
18 %
23 %
Suora
arvonlisäys
14 %
45 %
Olut
35 %
Epäsuora
arvonlisäys
Muut
Välillinen
arvonlisäys:
Ravintola
65 %
Välillinen
arvonlisäys:
Vähittäiskauppa
Oluen osuus arvonmuodostuksesta oli 773 milj. €, eli noin 65 %. Muiden kategorioiden
arvonmuodostus oli yhteensä 411 milj. €, josta virvoitusjuoma- ja kivennäisveden osuus oli 246 milj. €
21
ja siiderin & lonkeron 164 milj. €.
20
21
EY laskelmat (2015).
EY laskelmat (2015). Lähde: Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2012.
8
Arvonmuodostuksen määrään vaikuttaa sekä kulutus, tuotannon tehokkuus että raaka-aineiden ja
palvelujen hinnat. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus on vähentynyt
huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana.
22
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus 2009 ja 2013
1 400
1 200
yht.
1 253 milj. €
yht.
1 184 milj. €
211
210
milj. €
1 000
800
542
532
600
400
200
212
Välillinen
arvonmuodostus:
Ravintola
Epäsuora
arvonmuodostus
162
288
279
2009
2013
0
22
Välillinen
arvonmuodostus:
Vähittäiskauppa
EY laskelmat (2015)
9
Suora
arvonmuodostus
2.
Tutkimuksen tausta ja tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena on analysoida panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus
Suomessa, arvioida toimialan Suomessa kerryttämien verojen kokonaismäärä, sekä kartoittaa
toimialan arvonmuodostusta ja sen kehitystä Suomessa 2009–2013.
Analyysi ja lähestymistapa pohjautuu EY:n, Regioplanin ja The Brewers of Europen tehtyyn
tutkimukseen ”The Contribution made by Beer to the European Economy”, jossa on arvioitu oluen
vaikutusta Euroopan talouselämään. Lisäksi tutkimuksessa on huomioitu suomalaiseen panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuteen liittyvät erityispiirteet, jotka alkuperäisessä Euroopan laajuisessa
tutkimuksessa on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuteen
sisältyviä juomakategorioita ovat oluen lisäksi siiderit, lonkerot, virvoitusjuomat sekä kivennäisvedet.
Tässä tutkimuksessa on alkuperäisen ”The Contribution made by Beer to the European Economy”tutkimuksen mukaisesti mitattu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoria, epäsuoria ja välillisiä
vaikutuksia kolmella osa-alueella (työllisyys, verokertymä, ja arvonmuodostus). Nämä vaikutukset
eivät ole toisistaan erillisiä, vaan kolme eri tapaa katsoa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
vaikutuksia Suomen talouselämään.
Tässä raportissa vastataan seuraaviin avainkysymyksiin:




Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora ja epäsuora työllistävyysvaikutus
juomakategorioittain?
Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa?
Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus Suomessa eri tuotealueilla
(oluet, virvoitusjuomat, siiderit ja lonkerot, kivennäisvedet)?
Miten arvonmuodostus on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana ja mitkä tekivät selittävät
arvonmuodostuksen muutoksia?
10
2.1
Työllistävä vaikutus
Tutkimuksen rakenne: Työllistävä vaikutus
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
työllisyysvaikutukset
Suomessa
Suora
Olut
Muut juomakategoriat
Epäsuora
Muut juomakategoriat
Olut
Välillinen
Olut
Muut juomakategoriat
Tässä dokumentissa on arvioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutusta työllisyyteen
Suomessa päivittämällä EY:n aiemmin laatima raportti (”Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus
Suomessa”, 2011) viimeisimmän tilastotiedon perusteella. Tutkimuksessa on otettu huomioon suorat,
epäsuorat, sekä välilliset työllisyysvaikutukset.
Suorat työllisyysvaikutukset on laskettu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suorien työntekijöiden
lukumäärän perusteella ja ne perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittamaan
työntekijöiden määrään Suomessa. Tähän lukeutuvat olutta, siideriä, lonkeroa, virvoitusjuomia sekä
kivennäisvesiä tuottavien yritysten henkilökunnat.
Epäsuoria työllisyysvaikutuksia on tutkittu tarkastelemalla valmistuksesta ja myynnistä aiheutuvia
raaka-aine- ja ulkopuolisten palveluiden ostojen työllisyysvaikutuksia toimitusketjun yrityksissä.
Välillisillä työllisyysvaikutuksilla tarkoitetaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden
työllisyysvaikutusta eri myyntikanavien yrityksissä. Analyysissä on huomioitu panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden välilliset työllisyysvaikutukset vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin osalta.
Lisäksi on huomioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden työllisyysvaikutukset
suomalaisten erityispiirteiden, kuten Itämeren laivaliikenteen sekä pullon- ja tölkinpalautustoimialojen
osalta.
Välillisiä työllisyysvaikutuksia on tarkasteltu myös mallasteollisuuden osalta. Suomessa panimot eivät
omista mallastamoita, jolloin työllisyysvaikutuksiin on laskettu mallasteollisuuden piirissä olevat
työntekijät olutmaltaan valmistuksen osalta. Tämä poikkeaa eurooppalaisesta panimoteollisuudesta,
jonka osalta mallasteollisuus sisältyy pääosin panimoteollisuuteen, sillä suurpanimot omistavat
mallastamot.
11
2.2
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotuotot
Selvityksessä on arvioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisverokertymää sekä suorien
että epäsuorien ja välillisten verojen kautta. Suorilla veroilla tarkoitetaan panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden valmistuksesta ja myynnistä aiheutuvia veroja, joista merkittävimmät ovat
arvonlisäverot ja muut tuoteverot. Suoriin veroihin kuuluvat myös panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden henkilöstön tuloverot ja henkilöstösivukulut, yhteisöverot sekä
energiaverot. Epäsuorilla veroilla tarkoitetaan veroja, jotka kertyvät panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden raaka-aineiden ja palveluiden ostojen kautta. Välillisiä veroja kertyy
puolestaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin,
pullonpalautustoiminnan sekä mallasteollisuuden kautta.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotusta on analysoitu neljässä kategoriassa: suora arvonlisäja muut tuoteverot, epäsuorat ja välilliset arvonlisäverot, tuloverot ja henkilöstösivukulut, sekä muut
verot. Analyysi perustuu julkisesti saatavilla olevaan tietoon sekä aiempiin EY:n tutkimuksiin.
Arvonlisäveron ja tuoteverojen analyysin pääasiallisena lähteenä toimivat valtiovarainministeriön
vuosittain julkaisemat tiedot verokertymistä, joista on erotettu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
osuus. Epäsuora arvonlisävero perustuu panimoteollisuuden ostoihin. Välillinen arvonlisävero
perustuu keskimääräisiin kuluttajahintoihin ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden ilmoittamiin
kokonaiskulutusmääriin, joista on vähennetty suorat ja epäsuorat arvonlisäverot. Tuloverojen ja
henkilöstösivukulujen analyysi perustuu tässä raportissa päivitettyyn selvitykseen panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden työllistävästä vaikutuksesta Suomessa. Muiden verojen analyysi perustuu
EY:n vuonna 2013 tekemään tutkimukseen elintarvikkeiden verotuksesta, josta panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden osuus on erotettu.
Koska oluen merkitys Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa on huomattava sekä
tuotannon että kulutuksen kannalta, on oluen verokertymää tarkastelu tutkimuksessa erikseen.
2.3
Arvonmuodostus
Arvonmuodostuksen osalta tutkimuksen tavoitteena on selvittää Suomen panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus ja sen kehitys viimeisen viiden vuoden aikana, sekä
arvioida mitkä tekijät selittävät arvonmuodostuksen muutoksia.
Arvonmuodostusta arvioidaan Regioplanin ja The Brewers of Europen (2013) tutkimuksen mukaisesti,
arvioimalla jokaisen juomakategorian arvonmuodostus. Arvonmuodostuksella tarkoitetaan
markkinahinnan ja raaka-aineiden sekä palvelujen ostohinnan erotusta, joka kuvaa tuotannon
jalostusarvoa. Termi arvonmuodostus vastaa alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä termiä valueadded. Analyysi perustuu julkisesti saatavilla olevaan tietoon. Suoran arvonmuodostuksen lähteenä
toimivat Tilastokeskuksen tilastot teollisuuden tuotannosta. Epäsuora ja välillinen arvonmuodostus
perustuu tässä raportissa päivitettyyn selvitykseen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuorasta
ja välillisestä työllisyysvaikutuksesta.
Suora arvonmuodostus koostuu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotannon kautta syntyvästä
arvosta. Epäsuora arvonmuodostus muodostuu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
toimitusketjussa, raaka-aine- ja palveluostojen kautta. Välillinen arvonmuodostus muodostuu
ravintoloissa ja vähittäiskaupoissa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden myynnin kautta. Tässä
tutkimuksessa ei ole huomioitu pullonpalautusalan tai mallastamoiden kautta tapahtuvaa välillistä
arvonmuodostusta. Arvonmuodostuksen muutokseen vaikuttavia tekijöitä on kartoitettu
haastattelemalla alan toimijoita.
12
3.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden erityispiirteet
Suomessa
3.1
Kokonaiskulutus ja kokonaistuotanto
Suomessa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden alle kuuluu oluen valmistuksen ja myynnin lisäksi
eurooppalaisesta panimoteollisuudesta poiketen myös muita juomakategorioita, kuten siideri, lonkero,
virvoitusjuomat ja kivennäisvedet.
23
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden kokonaiskulutus
24
bruttoarvo 2012
Tuotannon bruttoarvo (milj. €) 2012
Kokonaiskulutus (litraa) 2013
100%
90%
1000
5%
6%
900
10%
800
80%
700
70%
Siideri
31%
60%
ja kokonaistuotannon
Long drink
Arvonlisäys
242
600
Toiminnan
kustannukset
500
50%
Kivennäisvedet* 400
40%
Virvoitusjuomat*
30%
300
501
200
49%
Olut
20%
100
10%
0
6
11
Siideri
ja lonkero**
0%
29
61
Virvoitusjuomat
ja vedet
Olut
Oluen osuus oli vuonna 2013 lähes 50 % panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden
litramääräisestä kokonaiskulutuksesta. Muista juomakategorioista merkittävin kokonaiskulutuksella
mitattuna olivat virvoitusjuomat (31 %) ja kivennäisvedet (10 %). Lonkeron osuus
25
kokonaiskulutuksesta oli noin 6 %, ja siiderin puolestaan noin 5 %.
23
Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamiin myyntilukuihin (Lähteet:
Canadean, Panimoliitto, Valvira, THL).
24
Tilastokeskus. Teollisuus toimialoittain.
* Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien kulutusluvut ovat arvioita.
**Sisältää vain käymisteitse valmistetun lonkeron osuuden kokonaistuotannon arvosta.
Todellisuudessa lonkeron arvonmuodostus on todennäköisesti suurempi.
25
Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kokonaiskulutukseen.
13
Huolimatta muiden juomakategorioiden merkittävästä kulutusosuudesta, on oluen osuus
kokonaistuotannon arvosta selvästi muita juomakategorioita korkeampi. Oluen valmistuksen
arvonmuodostus oli 242 miljoonaa euroa vuonna 2012, ja 501,2 milj. € siirtyi toimitusketjussa
taaksepäin tavaroiden ja palveluiden toimittajille.
Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet oli toiseksi suurin kokonaistuotannon arvolla mitattuna.
Kokonaistuotannon arvo oli 90,4 milj. €, josta 29,5 milj. € oli tuotannon arvonmuodostusta ja 61 milj. €
jakautui tavaroiden ja palveluiden toimittajille.
Siiderien ja käymisteitse valmistetun lonkeron kokonaistuotannon arvo oli 16,4 milj. €, josta 10,8 milj.
€ jakautui taaksepäin tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Tislatun lonkeron kokonaistuotannon
arvoa ei ole saatavilla julkisista lähteistä. Tislatun lonkeron osuus käymisteitse valmistetun siiderin ja
26
lonkeron litramääräisestä tuotannosta on noin 20 %. Näin ollen voidaan olettaa, että siiderin ja
lonkeron kokonaistuotannon todellinen arvo on noin 20 milj. €.
26
Perustuu THL:n ilmoittamaan alkoholin kokonaiskulutukseen.
14
3.2
Oluen myynnin kehitys ja jakauma
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteita myydään vähittäiskaupan ja ravintoloiden kautta.
Oluen myynnin litramääräisestä volyymista noin 15 % myydään ravintoloiden ja 85 % vähittäiskaupan
kautta. Tämän lisäksi matkustajatuonnin kautta tuodaan merkittävä määrä panimoteollisuuden
tuotteita, erityisesti olutta.
Oluen ravintolamyynti on laskenut 13 % (9 milj. litraa) vuodesta 2009 vuoteen 2013. Oluen
matkustajatuonti sen sijaan on samana aikana kasvanut 22 % (6 milj. litraa). Ravintolakanavan
osuuden lasku oluen litramääräisestä kokonaiskulutuksesta on jatkunut pitkään – esimerkiksi vuonna
2000 ravintoloiden osuus oluen kotimaanmyynnistä oli vielä 28 %, eli kaksinkertainen nykyiseen
tasoon verrattuna.
27
Oluen ravintolamyynti ja matkustajatuonti 2009–2013
400
359
351
331
350
336
331
300
Vähittäiskauppa
myynti
milj. litraa
250
Ravintolamyynti
200
Matkustajatuonti
150
100
50
68
64
26
64
24
61
25
59
29
32
0
2009
2010
2011
2012
27
2013
EY laskelmat (2015). Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan
kotimaanmyyntiin ja myynnin jakaumaan. Matkustajatuonti: 2013 luvut: Päihdetilastollinen vuosikirja
2014. 2009–2013 luvut: TNS Gallup: Alkoholijuomien ja matkustajatuontiseuranta 2012.
15
4.
Työllistävä vaikutus
Panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden
työllisyys
Suora
Epäsuora
Välillinen
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti Suomessa 25 719 henkilöä vuonna 2013. Koska oluen
merkitys Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuudelle on merkittävä (yli 48 % panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden litramääräisestä kokonaistuotannosta vuonna 2013), oluen
28
työllisyysvaikutuksia on tarkasteltu erikseen.
4.1
Suorat työllisyysvaikutukset
Panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden
työllisyys
Suora
Epäsuora
Välillinen
Vuonna 2013 panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritysten henkilöstömäärä oli 1 993. Suora
työllisyys laski edelleen 104 henkilöllä vuonna 2014, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
yritykset työllistivät 1 889 henkilöä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritysten suora työllisyys on
29
vähentynyt vuosina 2011-2014 noin 18%:lla (421 henkilöä).
28
29
Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kokonaiskulutukseen.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry (2015)
16
4.2
Epäsuorat työllisyysvaikutukset
Panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden
työllisyys
Suora
Epäsuora
Välillinen
Suoran työllisyysvaikutuksen lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus luo työllisyyttä epäsuorasti
raaka-aineiden ja palveluiden toimittajien kautta. Kokonaisuudessaan panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden arvioitu epäsuora työllisyysvaikutus on 4 436 henkilöä.
Epäsuora työllistävyys on laskenut vuoteen 2011 verrattuna, jolloin panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden epäsuoran työllisyysvaikutuksen määräksi arvioitiin yhteensä 4 628
30
henkilöä.
30
EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa.
17
4.2.1
Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset
Oluen valmistuksella on epäsuoria työllisyysvaikutuksia raaka-aineiden ja palveluiden toimittajien
kautta. Tilastojen mukaan oluen kokonaistuotannosta 501,2 milj. € siirtyy toimitusketjussa taaksepäin
31
tavaran ja palveluiden toimittajille. Ostot jakaantuvat maatalouden, käyttöhyödykkeiden,
pakkausteollisuuden, välineiden, kuljetusten, markkinoinnin ja median, sekä muiden palveluiden
tuottajien välillä.
Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset
Sektori
32
Kotimaan osuus
Liikevaihto/
33
työntekijä
(milj. €)
%
Työntekijöiden
lukumäärä
2011
34
(milj.€)
(1 000 €)
Maatalous
80,2
89 %
71,4
58,6
1 217
1 324
Hyödykkeet
40,1
98 %
39,3
1093,0
36
36
120,3
83 %
99,8
428,6
233
236
Kone-ja työvälineteoll.
65,2
83 %
54,1
428,6
126
129
Kuljetus
75,2
98 %
73,7
176,3
418
440
105,3
98 %
103,2
208,3
495
485
15,0
86 %
12,9
83,2
155
133
2 681
2 783
Pakkausteollisuus
Media ja markkinointi
Palvelut
Yhteensä
Ensimmäisen kierroksen osuus (%) kokonaisvaikutuksesta
Valmistuksen epäsuora kokonaisvaikutus
65%
4 124
4 281
Kokonaisuudessaan oluen epäsuora työllisyysvaikutus on 4 124 henkilöä, perustuen vuoden 2012
ostomääriin. Verrattuna vuoteen 2011 on oluen epäsuora työllisyysvaikutus pienentynyt 157
henkilöllä, eli 4 %.
31
Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2012.
Laskentamalli: The Contribution made by Beer to the European Economy (2011).
33
Tilastokeskus.Yritykset toimialoittain 2013.
34
The Contribution made by Beer to the European Economy. (2011).
32
18
4.2.2
Muiden juomakategorioiden epäsuorat työllisyysvaikutukset
Oluen lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus valmistaa ja myy myös siideriä, lonkeroa,
virvoitusjuomia sekä kivennäisvettä. Oluen tavoin osa näiden juomakategorioiden
kokonaistuotannosta jakaantuu toimitusketjussa taaksepäin ostoina tavaran- ja palveluiden
toimittajilta. Muun panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kautta 75 milj. € jakaantui taaksepäin
35
toimitusketjussa.
36
Siiderin, Lonkeron, Virvoitusjuomien ja kivennäisveden työllistävä vaikutus
Ostot tavaran- ja
palveluiden
toimittajilta
Kotimaan osuus
(milj. €)
Siiderit
Lonkerot
37
Virvoitusjuomat
ja
kivennäisvedet
Yhteensä
%
Liikevaihto
/työntekijä
(milj. €)
(1 000 €)
Työntekijöiden
lukumäärä
2011
6,2
90 %
5,6
328,1
17
29
6,2
90 %
5,6
328,1
17
29
61,0
90 %
54,8
328,1
75,4
90 %
169
203
Ensimmäisen kierroksen osuus (%) kokonaisvaikutuksesta
Tuotannon epäsuora kokonaisvaikutus
168
226
65%
312
348
Siiderin ja lonkeron valmistaminen työllistää epäsuorasti 36 henkeä, ja virvoitusjuomien sekä
mineraaliveden valmistaminen puolestaan 169 henkilöä. Olettaen ensimmäisen kierroksen osuuden
olevan 65 % kokonaisvaikutuksesta, panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden muut juomakategoriat
työllistävät kaiken kaikkiaan 312 henkeä. Kokonaisuudessaan muun kuin oluen epäsuora työllistävyys
38
on laskenut vuoden 2011 raporttiin verrattuna 36 hengellä, eli noin 10 %.
35
Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2012. Pohjautuu Tilastokeskuksen siiderin ja muiden
tislaamattomien juomien tilastoon, josta siiderin osuus on laskettu alkoholin kokonaiskulutusmäärien
pohjalta.
36
EY laskelmat (2015). Kotimaan osuus (%) ja liikevaihto/työntekijä perustuu oluen epäsuorassa
työllisyyden laskennassa käytettyjen lukujen keskiarvoihin. Lähde: Tilastokeskus: Yritykset
toimialoittain 2013.
37
Johtuen tuotteiden samankaltaisuudesta ja lähes yhtä suurista kokonaiskulutusmääristä, arvioidaan
tässä tutkimuksessa lonkeron kokonaistuotannon arvon ja ostojen määrän olevan vähintään yhtä
suuria kuin siiderin.
19
4.3
Välilliset työllisyysvaikutukset: vähittäiskauppa ja ravintolamyynti
Panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden
työllisyys
Suora
Epäsuora
Välillinen
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllistää välillisesti 19 224 henkilöä. Työllisyys on vähentynyt
huomattavasti verrattuna vuoteen 2011, jolloin välillinen työllisyys oli 21 834 henkilöä. Suurin muutos
on tapahtunut ravintoloissa, joissa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden kautta syntyvä
välillinen työllisyys on laskenut 14 %.
39
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden välillisen työllisyyden kehitys
EY raportti 2011
2013
Muutos (%)
17 003
14 691
-14 %
4 831
4 533
-6 %
21 835
19 224
-12 %
Ravintola
Vähittäiskauppa
Yhteensä
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden välillisiä työllisyysvaikutuksia on arvioitu juomakategorioittain
vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin kautta. Haastatteluiden sekä THL:n alkoholin
kokonaiskulutusmäärien perusteella arvioidut kotimaan myynnin jakaumat juomakategorioittain on
esitetty alla olevassa taulukossa.
40
Kotimaan myynnin jakautuminen kanavittain
Ravintola
Vähittäiskauppa
Olut
15 %
85 %
Lonkero
21 %
79 %
Siideri
25 %
75 %
Virvoitusjuomat
20 %
80 %
39
Lähteet: 2011 luvut: EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. 2013 luvut: EY
laskelmat (2015).
40
Haastattelut (2015) ja EY laskelmat (2015). Pohjautuvat alkoholin tilastoituun kokonaiskulutukseen.
Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2014.
20
Arvioitaessa välillisiä työllisyysvaikutuksia eri myyntikanavissa rinnastetaan Regioplanin, The Brewers
of Europen ja EY:n eurooppalaisen tutkimuksen ”The Contribution made by Beer to the European
Economy” (2011) tavoin Alkon myynti vähittäiskauppamyyntiin. Laskelmien kannalta oleellisten
tekijöiden näkökulmasta (kuluttajahinta €/l) Alkon myynnin katsotaan olevan riittävän lähellä
vähittäiskauppamyyntiä, jotta rinnastus on perusteltavissa. Laskelmien metodologia on kuvattu
liitteessä 3. Yksittäisten tietojen osalta on käytetty samoja lähteitä kaikkien juomakategorioiden
laskelmissa (tarkat lähteet selvitetty alaviitteissä).
4.3.1
Oluen välilliset työllisyysvaikutukset
Oluen välilliset työllisyysvaikutukset tutkimuksessa olivat vähittäiskauppamyynnin osalta 2 690
41
henkilöä ja ravintolamyynnin osalta 7 378 henkilöä. Yhteensä olut työllisti välillisesti 10 068 henkilöä.
Vuonna 2011 oluen välillinen työllisyys oli 10 570 henkilöä, joista 2 800 henkilöä työllistyi
42
vähittäiskaupan kautta ja 7 700 henkilöä ravintolamyynnin kautta. Oluen epäsuora työllisyysvaikutus
on laskenut noin 5 %.
Oluen välillinen työllisyysvaikutus: vähittäiskauppa ja ravintolamyynti 2013
43
Ravintola
Vähittäiskauppa
15 %
85 %
70
396
12,67
4,07
Kulutus (milj. €) sis. ALV
884
1 610
Kulutus (milj. €) pl. ALV
713
1 298
96 658
482 630
7 378
2 690
% kokonaiskulutuksesta
44
45
Myynti (milj. litraa)
Keskimääräinen kuluttajahinta (€/litra)
46
47
Liikevaihto/työntekijä ko. sektorilla
Työpaikkojen lukumäärä
Yhteensä
10 068
41
EY laskelmat (2015)
The Contribution made by Beer to the European Economy (2011)
43
EY laskelmat (2015)
44
Haastattelut (2015) ja EY laskelmat (2015). Pohjautuvat alkoholin tilastoituun kokonaiskulutukseen,
jossa eritelty anniskelu ja vähittäiskauppa. Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2014.
45
EY laskelmat (2015). Pohjautuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus liitto ry:n ilmoittamiin
kokonaiskulutustilastoihin.
46
Haastattelujen ja THL:n tilastojen pohjalta tehty arvio.
47
Tilastokeskus: Yritykset toimialoittain 2013.
42
21
4.3.2
Siiderin ja lonkeron välilliset työllisyysvaikutukset
Siiderin ja lonkeron välilliset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä 4 046 henkilöä, joista 3 239 henkilöä
työllistyy ravintolamyynnin kautta ja 808 henkilöä vähittäiskauppamyynnin kautta. Myös siiderin ja
lonkeron osalta välilliset työllisyysvaikutukset ovat laskeneet verrattuna vuoteen 2011, jolloin arvioitiin
48
siiderin työllistävän yhteensä 2 774 henkilöä ja lonkeron 2 448 henkilöä, eli yhteensä 5 222 henkilöä.
Ero vuoden 2011 ja 2013 välillä johtuu kulutuksen vähenemisestä sekä siiderin (-15 %) että lonkeron
(- 5 %) osalta, vähentyneestä ravintolamyynnistä ja korkeammasta liikevaihdosta/työntekijä ravintolaja vähittäiskauppa-alalla. Kulutuksen siirtyminen ravintolasta vähittäiskauppaan vähentää työllisyyttä
huomattavasti, sillä työllistävä vaikutus myytyä litraa kohti on ravintoloissa huomattavasti
vähittäiskauppaa korkeampi.
49
Siiderin välillinen työllisyysvaikutus: vähittäiskauppa ja ravintolamyynti 2013
Ravintola
Vähittäiskauppa
25 %
75 %
12
36
Keskimääräinen kuluttajahinta (€/litra)
15,50
5,78
Kulutus (milj. €) sis. ALV
186,4
208,5
150
168
96 658
482 630
1 555
348
% kokonaiskulutuksesta
Myynti (milj. litraa)
Kulutus (milj. €) pl. ALV 24 %
Liikevaihto/työntekijä alalla
Työpaikkojen lukumäärä
Yhteensä
1 904
Lonkeron välillinen työllisyysvaikutus: vähittäiskauppa ja ravintolamyynti 2013
50
Ravintola
Vähittäiskauppa
21 %
79 %
12
46
Keskimääräinen kuluttajahinta (€/litra)
16,26
6,03
Kulutus (milj. €) sis. ALV
201,8
274,9
163
222
96 658
482 630
1 683
459
% kokonaiskulutuksesta
Myynti (milj. litraa)
Kulutus (milj. €) pl. ALV
Liikevaihto/työntekijä alalla
Työpaikkojen lukumäärä
Yhteensä
2 143
48
EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa.
EY laskelmat (2015)
50
EY laskelmat (2015)
49
22
4.3.3
Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien välilliset työllisyysvaikutukset
Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien myynti vähittäiskaupassa ja ravintoloissa työllistää yhteensä
5110 henkilöä, joista 4 074 työllistyy ravintolamyynnin kautta ja 1 036 henkilöä vähittäismyynnin
kautta. Vuonna 2011 työllisyyden arvioitiin olevan 6 043 henkilöä, joista 4 787 ravintoloissa ja 1 255
51
vähittäiskaupassa. Työllisyys on laskenut 15 % vuodesta 2011, mitä selittää kokonaiskulutuksen
väheneminen (- 4 %) ja korkeampi liikevaihto/työntekijä ravintoloissa ja vähittäiskaupassa.
Virvoitusjuomien ja kivennäisveden välillinen työllisyysvaikutus: vähittäiskauppa ja
52
ravintolamyynti (2013)
% kokonaiskulutuksesta
Myynti (milj. litraa)
Keskimääräinen kuluttajahinta (€/litra)
Kulutus (milj. €) sis. ALV
Kulutus (milj. €) pl. ALV
Liikevaihto/työntekijä alalla
Työpaikkojen lukumäärä
Yhteensä
51
52
Ravintola
Vähittäiskauppa
20 %
80 %
77
310
5,80
1,84
448,9
569,7
394
500
96 658
482 630
4 074
1 036
5 110
EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa.
EY laskelmat (2015)
23
4.4
Välilliset työllisyysvaikutukset: muut toimialat
Panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden
työllisyys
Suora
4.4.1
Epäsuora
Välillinen
Mallasteollisuus
Työllisyysvaikutuksia on mallastamoiden osalta selvitetty haastattelemalla kotimaista mallastamoa,
joka kattaa lähes koko panimoteollisuuden alan Suomessa. Todellisuudessa panimoteollisuuden
työllistävä vaikutus on hiukan suurempi, mutta muiden mallastamoiden myynti panimoteollisuudelle on
53
pientä, eikä sitä näin ollen ole huomioitu tässä tutkimuksessa.
Mallasteollisuuden työllisyys
54
2013
Henkilöstö Suomessa
65
Kotimaan panimoteollisuuden osuus
liikevaihdosta
51 %
Panimoteollisuuden työllisyys suomessa
4.4.2
EY raportti 2011
33
32
Itämeren laivamyynti
Vähittäiskauppa ja ravintolamyynnin ohella suomalaiset panimot myyvät tuotteita myös Itämeren
laivoille tax-free myyntiin. Tässä tutkimuksessa Itämeren laivamyynti huomioidaan kuitenkin
välillisissä työllisyysvaikutuksissa, sillä laskennan pohjalla käytetään kokonaiskulutusmääriä, jotka
55
sisältävät myös matkailijatuonnin.
Todellisuudessa matkailijatuonti sisältää myös muiden kuin suomalaisten panimoiden tuotteita, ja
toisaalta myös muut kuin suomalaiset matkailijat ostavat suomalaisten panimoiden tuotteita Itämeren
laivoilta. Koska tietoja myynnin ja tuonnin määristä on vaikeasti saatavilla, on tässä tutkimuksessa
oletettu matkailijatuonnin olevan yhtä suurta kuin kotimaisten panimoiden myynnin.
Itämeren laivoilla myyntivolyymi jakautuu sekä perinteisen vähittäiskauppaan rinnastettavaan tax-free
myyntiin että ravintolamyyntiin laivan anniskelualueilla. Tästä syystä tässä tutkimuksessa muiden
juomakategorioiden osalta Itämeren laivamyynnin volyymi on laskettu jakautuvan vähittäiskauppa- ja
ravintolamyyntiin (näiden kotimaanmyynnin jakauman suhteessa). Kokonaisuutena
56
työllisyysvaikutukset sisältyvät tässä raportissa arvioituihin välillisiin työllisyysvaikutuksiin .
53
Haastattelut (2015)
Haastattelut (2015)
55
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto (2015)
56
Alkuperäisen eurooppalaisen tutkimuksen tietoja oluen työllisyysvaikutuksista Itämeren
laivaliikenteen osalta ei ole tässä tutkimuksessa tarkennettu johtuen rajoittuneista tiedoista liittyen
kanavajakauman laskentaperiaatteisiin.
54
24
4.4.3
Pullonpalautus
Suomessa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyysvaikutuksia arvioitaessa on huomioitu
myös pullonpalautustoimiala. Pullon- ja tölkinpalautuksen osalta suurin toimija Suomessa on Suomen
Palautuspakkaus Oy. Lisäksi Suomessa pullonpalautusautomaattien osalta suuri toimija on Oy Tomra
Ab. Tässä tutkimuksessa työllisyysvaikutuksia on arvioitu henkilöstön kokonaismäärän perusteella.
Suomessa pullonpalautustoimialaa työllistävät panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden lisäksi
myös Alkon myymät väkevät juomat, väkevät viinit ja miedot viinit.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuutta Oy Tomra Ab:n liikevaihdosta on arvioitu
alkoholijuomien kulutusosuuksien mukaan. Vuonna 2013 panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
57
tuotteet muodostivat noin 82 % alkoholin kokonaiskulutuksesta. Näin ollen on arvioitu että panimoja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden yhteenlaskettu osuus Oy Tomra Ab:n toiminnan volyymista on
58
82 %. Yhteensä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävyys pullonpalautustoimialalla on 33
henkilöä. Ero vuoden 2011 työllistävään vaikutukseen, joka oli 26 henkilöä, johtuu siitä että arvio
sisältää myös lonkeron osuuden, jota ei huomioitu edellisessä tutkimuksessa. Samalla laskentatavalla
vuoden 2011 työllisyydessä pullonpalautusalalla ei olisi muutosta.
Pullonpalautusten piirissä vähittäiskaupassa, ravintoloissa sekä kuljetuksissa toimivat henkilöt on
huomioitu jo aiemmin kyseisten toimijoiden välillisten työllisyysvaikutusten osalta. Oheinen laskelma
ei siis kuvaa pullonpalautuksen kokonaisvaikutuksia, vaan ainoastaan pullonpalautukseen
keskittyneiden toimijoiden osuutta.
Pullonpalautustoimialan työllisyys
Suomen
Palautuspakkaus
Oy
Oy Tomra Ab
13
26
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
osuus toiminnan volyymistä (%)
90 %
82 %
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
työllistävyys alalla Suomessa
12
15
Henkilöstö Suomessa
Yhteensä
33
57
Pohjautuu Valviran ilmoittamaan litramääräiseen kokonaiskulutukseen.
Todellisuudessa osuus lienee korkeampi johtuen virvoitusjuomien ja kivennäisvesien osuudesta
pullonpalautuksessa.
58
25
2011
26
5.
Erittely panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuottamista
verotuotoista
5.1
Suora arvonlisävero ja muut tuoteverot
59
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonlisävero ja muut tuoteverot 2011–2013
60
2012
2013
Tuotannon arvonlisävero
130
126
134
Alkoholijuomavero
641
699
687
Virvoitusjuomavero
63
88
94
833
913
914
Koko teollisuuden osuus milj. €
2011
Yhteensä
61
Olutteollisuuden arvonlisävero ja muut tuoteverot 2011–2013
Oluen osuus milj. €
2011
2012
2013
71
68
72
Alkoholijuomavero
530
581
575
Yhteensä
601
649
647
Tuotannon arvonlisävero
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kerryttämät suora arvonlisävero ja muut tuoteverot olivat 914
milj. € vuonna 2013. Oluen osuus panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kerryttämistä suorista
arvonlisäveroista ja muista tuoteveroista oli lähes 71 %. Suora arvonlisä- ja muu tuoteverokertymä on
62
noussut 81 milj. € vuodesta 2011, vaikka myydyn tuotannon arvo on laskenut 13 milj. €.
Alkoholijuomaverolaissa tarkoitettuihin alkoholijuomiin sovelletaan yleistä arvonlisäverokantaa.
Yleinen arvonlisäverokanta nousi 22 prosentista 23 prosenttiin heinäkuussa 2010, sekä edelleen 24
prosenttiin vuoden 2013 alusta. Virvoitusjuomiin sovellettava elintarvikkeiden arvonlisäverokanta, joka
oli 13 prosenttia vuonna 2011, nostettiin 14 prosenttiin vuoden 2013 alusta. Vuonna 2013 kotimainen
panimo- ja virvoitusjuomatuotanto kerrytti arvonlisäveroa lähes 134 milj. €, josta oluen osuus oli 72
milj. €.
59
Lähteet: Suora arvonlisävero: Tilastokeskus; Teollisuuden tuotanto tuotenimikeittäin. EY laskelma
(2015). Alkoholijuomavero: Valtiovarainministeriö; Talousarvioesitykset (2013–2015). Valvira. EY
laskelma (2015).
60
Vuoden 2011 ALV kertymää on korjattu siiderin ja lonkeron kokonaiskulutuksen osalta. Tässä
tutkimuksessa on myös otettu huomioon lonkeron osuus käymisteitse valmistetuista juomista, mikä
korottaisi vuoden 2011 verokertymää noin 9 milj. € arvonlisäverokertymän kautta.
61
Lähteet: Arvonlisävero: Tilastokeskus; Teollisuuden tuotanto tuotenimikeittäin. EY laskelma (2015).
Alkoholijuomavero: Valtiovarainministeriö; Talousarvioesitykset (2013-2015). Valvira. EY laskelma
(2015).
62
Lähde: Tilastokeskus: Teollisuuden tuotanto tuotenimikkeittäin. EY laskelma (2015).
26
Alkoholi- ja alkoholijuomaveroa kannetaan oluesta, viinistä, muista käymisteitse valmistetuista
alkoholijuomista, välituotteista ja etyylialkoholista. Tuotteet jaotellaan tuoteryhmän ja
alkoholipitoisuuden perusteella tuoteryhmiin, joista jokaisella on eri verokanta. Alkoholijuomaveroa
korotettiin vuonna 2012 ja edelleen vuonna 2014. Vuonna 2013 panimo- ja virvoitusjuomateollisuus
kerrytti alkoholijuomaveroa 687 milj. €. Oluen osuus alkoholijuomaverokertymästä ei ole muuttunut
merkittävästi vuodesta 2011.
Virvoitusjuomavero on valtiolle suoritettava valmistevero. Veron piirissä ovat limonadit, kivennäisvedet
ja suurin osa mehuista. Vuodesta 2011 lähtien virvoitusjuomavero on ollut osa lakia makeisten,
jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta. Tällöin virvoitusjuomavero nostettiin 7,5 senttiin litralta ja
sen veropohja laajeni muun muassa aiemmin verosta vapautettuihin luonnon kivennäisvesiin. Vuoden
2012 alusta virvoitusjuomien valmistevero korotettiin 11 senttiin litralta. Vuodesta 2014 lähtien yli 0,5
% sokeria sisältävien juomien valmistevero on ollut 22 senttiä litralta. Vuonna 2013
virvoitusjuomaveroa kertyi 94 milj. €. Virvoitusjuomaverokertymä on noussut yli 20 milj. eurolla
vuodesta 2011, jolloin se oli 63 milj. €.
Vuoden 2008 alusta lähtien raaka-aineena hyödynnettäviltä pakkauksilta (tölkki tai pullo), jotka
kuuluvat kierrätysjärjestelmään ei enää kanneta ylimääräistä pakkausveroa. Suomen panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden tuotanto on lähes poikkeuksetta kierrätysjärjestelmän piirissä, joten
pakkausveron vaikutuksia ei ole otettu huomioon tässä analyysissä.
27
5.2
Epäsuora ja välillinen arvonlisävero
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuora ja välillinen arvonlisävero 2011–2013
63
2011
2012
2013
Epäsuora arvonlisävero
124
124
128
Välillinen arvonlisävero: Ravintola
188
190
200
Välillinen arvonlisävero: Vähittäiskauppa
268
301
315
Yhteensä
579
614
643
2011
2012
2013
107
107
112
88
101
105
Välillinen arvonlisävero: Vähittäiskauppa
158
187
193
Yhteensä
353
395
411
Koko teollisuuden osuus milj. €
Olutteollisuuden epäsuora ja välillinen arvonlisävero 2011–2013
Oluen osuus milj. €
Epäsuora arvonlisävero
Välillinen arvonlisävero: Ravintola
64
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kerryttämä epäsuora ja välillinen arvonlisävero oli yhteensä
643 milj. €. Oluen osuus panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kerryttämästä epäsuorasta ja
välillisestä arvonlisäverosta oli noin 64 %.
Epäsuora arvonlisäverokertymä syntyy raaka-aineiden ja palvelujen ostojen kautta
panimoteollisuuden toimitusketjussa. Epäsuora arvonlisävero oli 128 milj. €. Välillinen
arvonlisäverokertymä oli 515 milj. € vuonna 2013, josta ravintolamyynti kerrytti arvonlisäveroja 200
milj. € ja vähittäiskauppamyynti 315 milj. €. Ravintolamyynti kerryttää huomattavasti enemmän
arvonlisäveroa per myyty litra, johtuen tuotteiden korkeammasta kuluttajahinnasta.
.
63
EY laskelmat (2015). Lähteet: Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2006–2012.
Laskentaperiaatteet: Epäsuora ALV kertymä perustuu panimoteollisuuden ostojen määrään. Välillinen
ALV kertymä perustuu keskimääräisten kuluttajahintojen ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton
ilmoittamien kokonaiskulutusmäärien perusteella laskettuun arvonlisäverokertymään, josta on
vähennetty epäsuora ja suora ALV kertymä.
64
EY laskelmat (2015). Lähteet: Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2006–2012.
Laskentaperiaatteet: Epäsuora ALV kertymä perustuu olutteollisuuden ostojen määrään. Välillinen
ALV perustuu oluen keskimääräiseen kuluttajahintaan ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton
ilmoittamien kokonaiskulutusmäärien perusteella laskettuun oluen arvonlisäverokertymään, josta on
vähennetty oluelle kuuluva epäsuora ja suora ALV kertymä.
28
5.3
Tuloverot ja henkilöstösivukulut
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuloverot ja henkilöstösivukulut 2011–2013
65
2011
2012
2013
Suora työllisyys
34
33
36
Epäsuora työllisyys
53
53
55
Välillinen työllisyys
250
229
240
Yhteensä
337
314
331
2011
2012
2013
Suora työllisyys
32
32
34
Epäsuora työllisyys
49
49
51
Välillinen työllisyys
121
119
125
Yhteensä
202
200
211
Olutteollisuuden tuloverot ja henkilöstösivukulut 2011–2013
66
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyysvaikutuksen Suomessa on tässä tutkimuksessa
arvioitu olevan 25 719 henkilöä, mukaan lukien kaikkien juomakategorioiden suora, epäsuora ja
välillinen työllisyysvaikutus.
Yhteensä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kerryttämät tuloverot ja henkilöstösivukulut olivat 331
milj. € vuonna 2013. Laskelmat sisältävät valtion tuloveron, keskimääräisen kunnallisveron ja
kirkollisveron, työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja
sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun sekä viran puolesta tehtävät vähennykset. Oluen osuus
panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kerryttämistä tuloveroista ja henkilöstösivukuluista on noin 64
%.
65
Lähteet: Vuoden 2011 luvut: EY(2013); Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Tilastokeskus;
Palkansaajien kuukausiansiot työnantajasektoreittain ja sukupuolittain (2012-2014), Yritykset
toimialoittain vuonna 2007-2012 (TOL 2008), Yritysten tilinpäätöstiedot 2012-2013.
Veronmaksajien keskusliitto ry; Palkansaajien veroprosentit (2011-2013). EY Laskelmat (2015).
Laskentaperiaatteet: Suoran työllisyyden tuloverot ja henkilöstösivukulut on laskettu käyttäen panimoja virvoitusjuomateollisuuden toteutuneita keskimääräisiä palkkoja. Epäsuoran ja välillisen työllisyyden
tuloverot ja henkilöstösivukulut on laskettu käyttäen yksityisen sektorin toteutuneita keskimääräisiä
palkkoja.
EY laskelmat (2015)
66
Lähteet: Vuoden 2011 luvut: EY(2013); Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Tilastokeskus;
Palkansaajien kuukausiansiot työnantajasektoreittain ja sukupuolittain (2012-2014), Yritykset
toimialoittain vuonna 2007-2012 (TOL 2008), Yritysten tilinpäätöstiedot 2012-2013.
Veronmaksajien keskusliitto ry; Palkansaajien veroprosentit (2011-2013). EY laskelmat (2015).
Laskentaperiaatteet: Suoran työllisyyden tuloverot ja henkilöstösivukulut on laskettu käyttäen
olutteollisuuden toteutuneita keskimääräisiä palkkoja. Epäsuoran ja välillisen työllisyyden tuloverot ja
henkilöstösivukulut on laskettu käyttäen yksityisen sektorin toteutuneita keskimääräisiä palkkoja.
29
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti Suomessa vajaat 2 000 henkilöä vuonna 2013.
Työntekijöille maksetuista palkoista kertyi suoria tuloveroja ja henkilöstösivukuluja yhteensä 34 milj. €
67
vuonna 2013. Vuonna 2011 suoria tuloveroja ja henkilöstösivukuluja kertyi noin 2 milj. € vähemmän.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuudella on epäsuoria työllisyysvaikutuksia raaka-aineiden ja
palveluiden oston kautta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllistää Suomessa epäsuorasti noin
4 436 henkilöä. Epäsuora työllistävyys on arvioitu suhteuttamalla panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden kotimaan ostojen arvo eri toimialoilta kyseisten toimialojen
keskimääräiseen liikevaihtoon työntekijää kohden. Työntekijöille maksetuista palkoista kertyi vuonna
2013 epäsuoria tuloveroja ja henkilöstösivukuluja 55 milj. €, josta olut kerrytti 51 milj. €.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuudella on välillisiä työllisyysvaikutuksia vähittäiskauppa- ja
ravintolamyynnin, pullonpalautustoiminnan sekä mallasteollisuuden kautta. Panimo- ja
virvoitusjuomateollisuus työllistää Suomessa välillisesti noin 19 290 henkilöä. Vähittäiskaupan- ja
ravintolamyynnin välillinen työllistävyys on arvioitu käyttäen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
myynnin arvoa jakelukanavittain, sekä vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan keskimääräistä
liikevaihtoa työntekijää kohden. Työntekijöille maksetuista palkoista kertyi tuloveroa ja
henkilöstösivukuluja 240 milj. € vuonna 2013, eli 9 milj. € vähemmän kuin vuonna 2011.
67
EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa.
30
5.4
Muut verot
68
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden muut verot 2011–2013
2011
2012
2013
Muut suorat verot
23
18
18
Muut epäsuorat ja
välilliset verot
132
132
133
Yhteensä
154
150
151
69
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kerryttää verotuottoja myös muiden verojen kautta, joista
merkittävimmät ovat yhteisöverot, energiaverot ja kiinteistöverot. Vuonna 2013 panimo- ja
70
virvoitusjuomateollisuus kerrytti muita verotuottoja 151 milj. €.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kerrytti muita suoria veroja 18 milj. € vuonna 2013. Muut suorat
verot laskivat vuodesta 2011, johtuen yhteisöveron laskusta 26 prosentista 24,5 prosenttiin vuonna
2012. Yhteisöveroa laskettiin 20 prosenttiin vuonna 2014. Muihin suoriin veroihin sisältyvät panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden yhteisö-, energia- ja kiinteistöverot.
Muiden suorien verojen lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuudella on epäsuoria verovaikutuksia
raaka-aineiden ja palveluiden ostojen kautta, sekä välillisiä verovaikutuksia vähittäiskauppa- ja
ravintolamyynnin, sekä pullonpalautustoiminnan ja mallasteollisuuden kautta. EY on aiemmin tutkinut
muiden verojen osuutta elintarviketeollisuuden rahavirroista sisältäen elintarviketeollisuuden,
elintarvikekaupan, ravitsemistoiminnan, maatalouden, kuljetuksen ja muut alat (ostot ja työllistävyys).
Tämän tutkimuksen muut verot on arvioitu perustuen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuuksiin
eri toimialojen rahavirroista. Arvion perusteella panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kerrytti näitä muita
epäsuoria ja välillisiä verotuottoja 133 milj. € vuonna 2013.
68
Lähteet: EY (2013); Elintarvikkeiden verotus Suomessa (2013). Tilastokeskus; Teollisuuden,
kaupan ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan tilinpäätöstiedot (2011–2013), Verot ja veronluonteiset
maksut (2011–2013), Valtiovarainministeriö; Talousarvioesitykset (2011–2015). EY laskelmat (2015).
Laskentaperiaatteet: EY:n aiempi tutkimus perustuu vuoden 2011 lukuihin. 2011 luvut perustuvat
panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvioituihin osuuksiin eri sektoreiden rahavirroista. 2012 ja 2013
muutosten on oletettu seuraavan kyseisten veroerien (energia-, kiinteistö- ja yhteisöverotus) yleistä
kehitystä Suomessa. Muihin pienempiin veroeriin ei ole oletettu muutosta vuodesta 2011.
Poikkeuksena laskentatapaan on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora yhteisöverojen muutos,
joka on arvioitu erikseen perustuen toteutuneisiin lukuihin.
69
Yhteisövero: Tilastokeskus; Teollisuuden tilinpäätöstiedot 2010–2013. Juomien valmistuksesta
kertyneistä tuloveroista on arvioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuus liikevaihdon
perusteella. Suorat energiaverot: Tilastokeskus: Ympäristöverot toimialoittain 2008 - 2012.
70
EY:n vuonna 2013 julkaistussa raportissa ”Panimoteollisuuden verotus Suomessa” (2013) vuoden
2011 muiden verojen kertymän arvioitiin olevan 138 milj. €. Ero johtuu odotettua korkeammasta
yhteisöverokertymästä vuonna 2011, sekä muihin epäsuoriin ja välillisiin veroihin kuuluvien
ympäristöverojen huomioonottamisesta.
31
6.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutusta Suomen taloudelle on tutkittu myös
arvonmuodostuksen pohjalta.
6.1
Arvonmuodostus
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus tuottaa arvoa sekä suoraan tuotteiden tuotannon kautta, että
epäsuorasti ja välillisesti. Kokonaisuudessaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus
oli noin 1 184 milj. € vuonna 2013, josta oluen osuus oli noin 773 milj. €.
6.1.1
Suora arvonmuodostus
Kokonaisuudessaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora arvonmuodostus oli 277 milj. €
71
vuonna 2012. Oluen osuus arvonmuodostuksesta on noin 87 %. Olettaen saman euromääräisen
arvonmuodostuksen/ litra, vuoden 2013 arvonmuodostus olisi noin 279 milj. €. Siidereiden ja
käymisteitse valmistetun lonkeron suora arvonmuodostus oli 5 milj. € ja virvoitusjuomien ja
72
kivennäisvesien noin 30 milj. € vuonna 2013.
Panimo ja virvoitusjuomateollisuuden suora arvonmuodostus 2009 – 2013
Olut
Siideri & Lonkero
Virvoitusjuomat & kivennäisvedet
Yhteensä
73
2009
2010
2011
2012
2013*
254
257
266
242
244
5
5
3
6
5
29
29
32
29
30
288
291
301
277
279
Vuoden 2013 luvut ovat arvio, joka perustuu vuoden 2012 litrakohtaiseen arvonmuodostukseen.
71
74
Lähde: Teollisuus toimitaloittain 2007- 2012.
Lähde: Teollisuus toimialoittain. 2007-2012 muuttujina Toimiala, Tiedot ja Tilastovuosi. Siiderin ja
käymisteitse valmistetun lonkeron osuus pohjautuu Valviran ilmoittamaan alkoholin
kokonaiskulutukseen.
73
Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2007-2012. Vuoden 2013 luvut arvioita: Pohjatuvat vuoden
2012 litrakohtaiseen arvonlisäykseen ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus liitto ry:n ilmoittamiin
kulutuslukuihin.
74
EY laskelmat (2015). Perustuu vuoden Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus liitto ry:n ilmoittamat
kulutuslukuihin vuodelle 2012 ja 2013 ja Tilastokeskuksen tietoihin eri juomakategorioiden
jalostusarvoista.
72
32
6.1.2
Epäsuora arvonmuodostus
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus tuottaa arvoa myös epäsuorasti, raaka-aineiden ja palvelujen
ostojen kautta. Vuonna 2013 panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuora arvonmuodostus oli
yhteensä noin 162 milj. €. Oluen epäsuora arvonmuodostus oli 137 milj. €. Muiden tuotteiden
arvonmuodostus oli noin 25 milj. €.
Oluen epäsuora arvonmuodostus 2013
75
Epäsuora työllisyys
Arvonlisäys/henkilö
(1000 €)
Maatalous
Epäsuora
arvonmuodostus
(milj. €)
1 217
40
49
36
246
9
Pakkausteollisuus
233
70
16
Kone-ja työvälineteoll.
126
70
9
Kuljetus
418
52
22
Media ja markkinointi
495
55
27
Palvelut
155
35
5
Hyödykkeet
Yhteensä (milj. €)
137
Siiderin, lonkeron, virvoitusjuomien ja kivennäisvesien epäsuora arvonmuodostus 2013
Epäsuora työllisyys
Arvonlisäys/henkilö
(1000 €)
76
Epäsuora
arvonmuodostus
(milj. €)
Siideri
26
81
2
Lonkero
26
81
2
259
81
21
Virvoitusjuomat ja
kivennäisvedet
Yhteensä (milj. €)
25
75
EY laskelma (2015). Epäsuora työllisyys perustuu tässä tutkimuksessa laskettuun työllisyyteen.
Muut lähteet: Arvonlisäys/henkilö: Tilastokeskus: Yritykset toimialoittain, 2013 -. Yritykset toimialoittain
2007–2012.
76
EY laskelmat (2015). Epäsuora työllisyys perustuu tässä tutkimuksessa laskettuun työllisyyteen.
Muut lähteet: Arvonlisäys/henkilö: keskiarvo Tilastokeskuksen luvuista.
33
6.1.3
Välillinen arvonmuodostus
Yhteensä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden välillinen arvonmuodostus oli 743 milj. €. Ravintolamyynnin arvonmuodostus oli 532 milj. € ja vähittäiskaupan arvonmuodostus noin 210 milj. €.
77
Oluen välillinen arvonmuodostus 2013
Välillinen työllisyys
Arvonlisäys/henkilö alalla (€)
Välillinen arvonmuodostus (milj. €)
Ravintola
Vähittäiskauppa
7 378
2 690
36 234
46 392
267
125
Yhteensä (milj. €)
Siiderin välillinen arvonmuodostus 2013
392
78
Välillinen työllisyys
Arvonlisäys/henkilö alalla (€)
Välillinen arvonmuodostus (milj. €)
Ravintola
Vähittäiskauppa
1 555
348
36 234
46 392
56
16
Yhteensä (milj. €)
73
79
Lonkeron välillinen arvonmuodostus 2013
Välillinen työllisyys
Arvonlisäys/henkilö alalla (€)
Välillinen arvonmuodostus (milj. €)
Ravintola
Vähittäiskauppa
1 683
459
36 234
46 392
61
21
Yhteensä (milj. €)
82
80
Virvoitusjuomien & kivennäisvesien välillinen arvonmuodostus 2013
Välillinen työllisyys
Arvonlisäys/henkilö alalla (€)
Välillinen arvonmuodostus (milj. €)
Yhteensä (milj. €)
Ravintola
Vähittäiskauppa
4 074
1 036
36 234
46 392
148
48
196
77
EY laskelmat (2015)
EY laskelmat (2015)
79
EY laskelmat (2015)
80
EY laskelmat (2015)
78
34
6.2
Arvonmuodostuksen kehitys ja tekijät
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden euromääräinen arvonmuodostus on laskenut viimeisten viiden
vuoden aikana, sekä suoran, epäsuoran että välillisen arvonmuodostuksen osalta.
Kokonaisuudessaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuottama suora, epäsuora ja välillinen
arvonmuodostus oli 1 184 milj. € vuonna 2013. Vuonna 2009 arvonmuodostus oli 1 253 milj. €.
Arvonmuodostus on laskenut viiden vuoden aikana 69 milj. €, eli noin 5%.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora arvonmuodostus 2009-2013*
81
350
300
250
29
5
29
5
32
3
29
6
30
5
200
Virvoitusjuomat &
kivennäisvedet
Siideri & Lonkero
150
254
257
266
2009
2010
2011
242
244
2012
2013*
Olut
100
50
0
Suora arvonmuodostus suhteessa liikevaihtoon on pysynyt samalla tasolla, mutta
arvonmuodostuksen euromäärä on pienentynyt 288 milj. eurosta vuonna 2009 noin 279 milj. euroon
82
vuonna 2013. Oluen osuus suorasta arvonmuodostuksesta on erittäin merkittävä (noin 87 %).
81
Tilastokeskus: Teollisuuden tilinpäätöstiedot.
*Vuoden 2013 luku on viitteellinen arvio, joka perustuu v. 2012 litrakohtaiseen jalostusarvoon.
Pohjalla tilastokeskuksen v. 2012 ilmoittama jalostusarvo.
82
Tilastokeskus: Teollisuuden tilinpäätöstiedot (2008-2012).
35
83
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus 2009 ja 2013
1 400
1 200
yht.
1 253 milj. €
yht.
1 184 milj. €
211
210
milj. €
1 000
800
Välillinen
arvonmuodostus:
Ravintola
542
532
600
400
200
212
Välillinen
arvonmuodostus:
Vähittäiskauppa
162
288
279
2009
2013
Epäsuora
arvonmuodostus
Suora
arvonmuodostus
0
* Vuoden 2013 luku on arvio.
Epäsuora ja välillinen arvonmuodostus ovat myös laskeneet vuodesta 2009. Epäsuora
arvonmuodostus, joka vuonna 2009 oli noin 212 milj. €, laski 162 milj. euroon vuonna 2013. Panimoja virvoitusjuomateollisuuden välillinen arvonmuodostus oli 743 milj. € vuonna 2013, mikä on noin 10
84
milj. € vähemmän kuin vuonna 2009.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostukseen vaikuttavat sekä myydyn tuotannon arvo,
joka koostuu tuotannon määrästä ja myyntihinnasta, että tuotannon kustannukset, joihin vaikuttavat
ostojen hinnat sekä tuotannon tehokkuus.
83
Lähteet: Suora arvonmuodostus: Tilastokeskus; Teollisuuden tilinpäätös 2009 – 2012. Epäsuora ja
välillinen arvonmuodostus: EY laskelmat (2015), Eurostat, Tilastokeskus. Laskentaperiaatteet:
Työllistävä vaikutus on kerrottu keskimääräiseen arvonlisäykseen/työntekijä alalla. Vuoden 2013 luvut
perustuvat tässä raportissa arvioituun työllistävään vaikutukseen. Vuoden 2009 työllisyys lukujen
laskelmat perustuvat EY:n aikaisempaan raporttiin ”Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus
Suomessa”( 2011), raporttiin ”The contribution made by Beer to the European Ecoomy” (2011) sekä
tilastokeskuksen ja Eurostatin tilastoihin. Poikkeuksena oluen epäsuora ja välillinen (ravintolan)
arvonmuodostus, jonka lähteenä toimii ”The Contribution made by Beer to the European Economy”
(2011).
84
EY laskelmat (2015).
36
6.2.1
Myydyn tuotannon arvo
Myydyn tuotannon arvoon vaikuttavat sekä myyntihinta, että myyty litramäärä. Panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden myyntihintojen kehitys on viimeisten viiden vuoden aikana
85
seurannut ostohintojen ja verojen muutoksia.
Alkoholijuomien kokonaiskulutus on pysynyt suhteellisen tasaisena viimeisten vuosien aikana, mutta
86
kotimainen myynti on ollut laskussa ja tuonnin osuus on kasvanut. Matkustajatuonti kasvoi
vuodesta 2012 vuoteen 2013 sekä oluen (+11 %), siiderin (+37 %), että lonkeron (+24 %) osalta.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden yhteenlaskettu tuonti lisääntyi yhteensä 17
87
prosenttia (43,7 miljoonasta litrasta 51,2 miljoonaan litraan).
Kotimaisten panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden kysynnän väheneminen vaikuttaa myös
epäsuorasti kotimaisen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostukseen, sillä tuotannossa
tarvittavien raaka-aineiden ja palvelujen ostot vähenevät. Esimerkiksi mallastamoissa suurten
kotimaisten yritysten ostot ovat vähentyneet viimeisten vuosien aikana. Vaikka myynti pienemmille
oluenvalmistajille on ollut kasvussa, tämä ei korvaa suurten panimoiden menetettyjen ostojen
88
volyymeja, joten yleinen myyntitrendi on laskeva.
Myös välillinen arvonmuodostus, joka syntyy panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden
myynnin kautta ravintoloissa ja vähittäiskaupassa, on laskenut vuodesta 2009.
6.2.2
Tuotannon kustannukset
Arvonmuodostukseen vaikuttavat tuotantotehokkuus sekä ostojen ja palvelujen hinnat.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuudelle suurimmat kustannuserät ovat raaka-aineostot ja pakkaukset,
jotka muodostavat yli 50 % kokonaiskustannuksista. Yleisesti ottaen ostohinnat ovat kehittyneet
89
inflaation mukaisesti viimeisten viiden vuoden aikana.
Maltaan hintavaihtelut riippuvat pitkälti raaka-aineen, eli mallasohran, hinnan muutoksista, sekä
mallastuspalkkion muutoksista. Mallasohran hinta myötäilee pääsääntöisesti viljojen
maailmanmarkkinahintaa. Oluen kulutuksen globaalista kasvusta johtuen mallastuspalkkio, joka on
riippuvainen maltaan kysynnästä ja tarjonnasta, on pysynyt suhteellisen vakiona viimeisten viiden
90
vuoden aikana.
Kotimaiselle pakkausteollisuusalalle on tullut kaksi uutta yritystä, jotka tarjoavat pakkausmateriaalia
91
panimotuotteille. Pakkausostojen hinnat ovat tämän seurauksena laskeneet jopa 5 %.
85
Haastattelut (2015).
THL: Päihdetilastollinen vuosikirja 2014.
87
EY laskelmat (2015). Lähteet: THL: Alkoholijuomien matkustajatuonti 2014 (vuoden 2013 luvut).
TNS Gallup: alkoholijuomien ja matkustajatuontiseuranta 2012.
88
Haastattelut (2015)
89
Haastattelut (2015).
90
Haastattelut (2015).
91
Haastattelut (2015)
86
37
LIITTEET
Liite 1: Haastattelut ja kyselyihin vastanneet henkilöt
Haastattelut
Toimiala / Yritys
Henkilö
Rooli
Panimo / Nokian Panimo
Matti Heikkilä
Toimitusjohtaja
Panimo / Olvi
Kati Kokkonen
CFO
Panimo / Saimaan Juomatehdas
Jussi Laukkanen
Varatoimitusjohtaja
Mallastamo / Viking Malt
Timo Huttunen
Maajohtaja
Kuljetusala / Skal Ry
Sakari Backlund
Johtaja
HoReCa / SOK Ryhmä
Jouko Heinonen
Toimialajohtaja
Pullonpalautus/ Palpa Oy
Pasi Nurminen
Toimitusjohtaja
Liite 2: Julkaisut
EY, Regioplan, The Brewers of Europe (2011). “The Contribution made by Beer to the European
Economy”
THL (2014). Päihdetilastollinen vuosikirja 2014.
THL (2014). Alkoholijuomien matkustajatuonti 2014.
EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa.
EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa.
38
Liite 3: Metodologia, työllisyysvaikutukset
Tässä tutkimuksessa esitetyt työllisyysvaikutukset perustuvat julkisista lähteistä, haastatteluista sekä
EY:n Näiden tietojen avulla on laskettu arvio työllisyysvaikutuksista seuraavien laskentamallien
mukaisesti. Työllisyysvaikutuksien laskemisessa on käytetty samaa metodologiaa kuin EY:n
aikaisemmin laaditussa raportissa ”Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa” (2011).
Suora työllisyys
Suora työllisyys on laskettu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittaman työntekijämäärän
perusteella.
Epäsuora työllisyys
Epäsuoran työllisyyden alle luetaan työllisyysvaikutukset panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
tuotteiden valmistuksen ja myynnin toimitusketjuun kuuluvissa yrityksissä. Lähtökohtana
työllisyysvaikutuksien arvioinnissa käytetään panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden ostoja ko.
yrityksissä.
1. Raaka-aine ja
palveluostot /
Juomakategoria
3. Kotimaan ostojen
määrä /
Juomakategoria
5. Ensimmäisen
kierroksen
työllisyysvaikutus
X
2. Kotimaan ostojen
osuus (%)
=
3. Kotimaan ostojen
määrä /
Juomakategoria
/
4. Liikevaihto /
työntekijä (ka
sektorikohtaisista
luvuista)
=
5. Ensimmäisen
kierroksen
Työllisyysvaikutus
X
6. Ensimmäisen
kierroksen osuus
kokonaisvaikutuksesta
(65%)
=
7. Epäsuora
kokonaistyöllisyysvaikutus
39
1. Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2012. (Tuotannon Bruttoarvo – Tuotannon
Jalostusarvo). Siiderin osuus Siiderin ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien osalta
perustuu Valviran ilmoittamiin alkoholin kokonaiskulutuksen tietoihin (2013). Johtuen
tuotteiden samankaltaisuudesta ja lähes yhtä suurista kokonaiskulutusmääristä, arvioidaan
lonkeron kokonaistuotannon ostojen määrän olevan yhtä suuri kuin siiderin.
2. Lähde: EY, Regioplan & The Brewers of Europe (2011). The Contribution made by Beer to the
European Economy. Kotimaan ostojen osuuden laskemisessa on käytetty tutkimuksen oluen
ostojen sektorikohtaista jakaumaa. Tehtyjen haastatteluiden perusteella muiden
juomakategorioiden ostot jakaantuva pääosin samoihin sektoreihin, mutta tarkkaa
sektorikohtaista jakaumaa ei ole saatavilla. Kotimaan osuus on näin laskettu keskiarvona
oluen eri sektoreiden kotimaan ostojen osuuksista.
3. EY laskelmat (2015)
4. Tilastokeskus. Yritykset toimialoittain (2013).
5. EY laskelmat (2015)
6. EY, Regioplan & The Brewers of Europe (2011). The Contribution made by Beer to the
European Economy.¨
7. EY laskelmat (2015)
40
Välillinen työllisyys
Välilliset työllisyysvaikutukset ravintola- ja vähittäiskauppamyynnin osalta on laskettu seuraavan
laskentamallin mukaisesti. Malli on kuvattu ravintolamyynnin osalta.
1. Juomakategorian
kokonaiskulutus
(litra)
3. Juomakategorian
kulutus ravintoloissa
5. Juomakategorian
kulutus ravintoloissa
(€)
X
X
-
7. Euromääräinen
kulutus ravintoloissa
(pl. ALV)
X
2. Ravintolamyynnin
% -osuus
4. Keskimääräinen
kuluttajahinta €/l
ravintoloissa
6. Kuluttajan
maksama ALV
8. Liikevaihto/
työntekijä ravintolatoimialalla
=
3. Juomakategorian
kulutus ravintoloissa
=
5. Juomakategorian
kulutus ravintoloissa
(€)
=
7. Euromääräinen
kulutus ravintoloissa
(pl. ALV)
=
9. Juomakategorian
välilliset työllisyysvaikutukset
ravintoloissa
1. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry (Canadean, Valvira, TNS Gallup). 2013 luvut.
2. Haastattelut (2015)
3. EY laskelmat (2015)
4. Eri juomakategorioiden kuluttajahinnat on arvioitu eri lähteiden ja haastattelujen perusteella.
Lähteet: Haastattelut (2015), Tilastokeskus: Kulutushyödykkeiden keskihinnat, THL.
5. EY laskelmat (2015)
6. EY laskelmat (2015). ALV = 24 % (olut, siideri, lonkero), 14% (virvoitusjuomat ja
kivennäisvedet)
7. EY laskelmat (2015)
8. Tilastokeskus.
9. EY laskelmat (2015)
41
Välillinen työllisyys muiden alojen osalta on arvioitu seuraavan mallin mukaisesti:
1.
Henkilöstö
Suomessa
X
2.
Kotimaan osuus
liikevaihdosta
(%)
3. Panimoteollisuuden
osuus
liikevaihdosta
(%)
X
1. Haastattelut (2015) / yritysten kotisivut (Pullonpalautus)
2. Haastattelut (2015)
3. Haastattelut (2015) / THL tilastot (Pullonpalautus)
4. EY laskelmat (2015)
42
=
4. Välillinen
työllisyysvaikutus ko.
alalla
Liite 4: Metodologia, verotus
Suora ALV
1. Juomakategorian
myydyn tuotannon
arvo (€)
2. ALV %
X
=
3.
Juomakategoriasta
maksettu suora ALV
(€)
1. Tilastokeskus: Teollisuuden tuotanto tuotenimikkeittäin. Siiderin ja muiden käymisteitse
valmistettujen juomien osalta EY laskelmat (2015) joka perustuu siiderin ja käymisteitse
valmistetun lonkeron osuuteen tuotenimikeryhmästä. Pohjana Valviran ilmoittamat alkoholin
kokonaiskulutus tiedot (2013).
2. ALV = 24 % (olut, siideri, lonkero); 14% (virvoitusjuomat ja kivennäisvedet)
3. EY laskelmat (2015).
Epäsuora ALV
1. Juomakategorialle
kuuluvat ostot (€)
2. ALV %
X
=
3.
Juomakategoriasta
maksettu epäsuora
ALV (€)
1. Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain. Siiderin ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien
osalta EY laskelmat (2015) joka perustuu siiderin ja käymisteitse valmistetun lonkeron
osuuteen tuotenimikeryhmästä. Pohjana Valviran ilmoittamat alkoholin kokonaiskulutus tiedot
(2013).
2. ALV = 14% oluen maatalousostot (perustuu tässä tutkimuksessa käytettyyn ostojen
jakaumaan eri sektoreille), 24 % muut.
3. EY laskelmat (2015).
Välillinen ALV
1. Kuluttajan
maksama ALV.
-
2. Epäsuora ja
välillinen ALV
yhteensä (€)
=
3.
Juomakategoriasta
maksettu välillinen
ALV (€)
1. EY laskelmat (2015). Perustuu kuluttajahintoihin ja litramääräiseen kokonaiskulutukseen
ravintoloissa ja vähittäiskaupassa. Katso liite 3 (välillinen työllisyys).
2. EY laskelmat (2015).
3. EY laskelmat (2015)
43
Tuloverot
1. Sektorin
keskiansio
(€)
X
2. Keskimääräinen
tulovero %
3. Työllisyys
vaikutus
X
=
4. Panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden
työllistävästä
vaikutuksesta
johtuvat tuloverot (€)
1. EY laskelmat (2015). Lähteet: Suora panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ja olut:
Tilastokeskus: Yritysten tilinpäätöstiedot 2012-2013. Yritykset toimialoittain vuodet 20072012. Epäsuorat ja välilliset: Palkansaajien kuukausiansiot työnanatajasektoreittain ja
sukupuolittain (2012–2014).
2. EY laskelmat (2015). Lähde: Veronmaksajain keskusliitto; Palkansaajan veroprosentit.
3. Suora työllisyysvaikutus: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittama työntekijä
määrä. Epäsuora ja välillinen työllisyys: EY laskelmat (2015). Tässä raportissa laskettu
panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuora tai välillinen työllisyys. Katso Liite 3.
44
Liite 5: Metodologia, arvonmuodostus
Epäsuora ja välillinen arvonmuodostus
Epäsuora ja välillinen arvonmuodostus on laskettu eri ostosektoreiden, ravintola- ja
vähittäiskauppamyynnin osalta seuraavan laskentamallin mukaisesti.
1. Työllisyysvaikutus
kyseisellä alalla
X
2. Keskimääräinen
arvonlisäys/
työntekijä alalla
=
3. Juomakategorian
arvonmuodostus
alalla
1. EY laskelmat (2015). Katso Liite 3: Metodologia, työllisyysvaikutukset. Panimo- ja
virvoitusjuomateollisuuden vuoden 2009 työllistävä vaikutus on laskettu saman menetelmän
mukaisesti pohjalla Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastot. Poikkeuksena oluen epäsuora ja
välillinen ravintola-alan työllistävä vaikutus, joissa käytettiin lukuja raportista The Contribution
made by Beer to the European Economy (2011).
2. Epäsuora arvonlisäys/työntekijä: Eurostat (2011 ja 2009 luvut). Välillinen
arvonlisäys/työntekijä: Tilastokeskus: Toimipaikat toimialoittain ja maakunnittain, (2012 ja
2009 luvut). Poikkeuksena vuoden 2009 maatalouden sektori, jossa käytettiin raportista The
Contribution made by Beer to the European Economy (2011) käytettyä maatalouden
liikevaihtoa/työntekijä.
3. EY laskelmat (2015)
45
EY | Assurance | Tax | Transactions | Advisory EY lyhyesti
EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja liikkeenjohdon konsultti. Näkemyksemme ja korkealaatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme lupauksemme ja rakennamme parempaa työ‐ ja liike‐elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme. EY viittaa globaaliin organisaatioomme ja saattaa viitata yhteen tai useampaan Ernst & Young Global Limitedin jäsenyhtiöön, joista kukin on erillinen oikeushenkilö. Ernst & Young Global Limited, joka on Yhdistyneen kuningaskunnan lakien mukainen yhtiö (company limited by guarantee), ei tarjoa palveluja asiakkaille. Lisätietoja organisaatiostamme löytyy osoitteesta ey.com. © 2015 Ernst & Young Oy.
Kaikki oikeudet pidätetään.
Tässä julkaisussa olevat tiedot on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Mikäli
tarvitsette asiantuntijaneuvoja, suosittelemme ottamaan yhteyttä asiantuntijaan, joka voi avustaa yksittäisissä
kysymyksissä.
ey.com/fi