Opetussuunnitelma 2015 - Diakonia

Transcription

Opetussuunnitelma 2015 - Diakonia
SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA, 90 OP
Diakonia ja kristillinen kasvatus
European Master in Diaconia and Christian Social Practice
OPETUSSUUNNITELMA 2015–2016
16.3.2015
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
2
SISÄLLYS
1. KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT
2. TUTKINNON TAVOITTEET
3. PEDAGOGISET PERIAATTEET
4. OPINTOJAKSOT JA OPINTOJEN AIKATAULU
5. OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEET JA YDINSISÄLLÖT
1. Diakonian ja kasvatuksen teologia 10 op
2. Syrjäytyminen hyvinvointiyhteiskunnan muutoksessa 10 op
3. Kristinuskon ajankohtaiset tulkinnat 5 op
4. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaviestintä 5 op
5. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 10 op
6. Johtaminen ja kehittäminen 10 op
7. Hyvinvointialojen etiikka 5 op
8. Opinnäytetyö 30 op
9. Vapaasti valittavat opinnot 5 op
Liite 1 YLEMPIEN AMK-TUTKINTOJEN YHTEISET KOMPETENSSIT (ARENE)
Liite 2 SOSIONOMI (YLEMPI AMK) –TUTKINNON KOMPETENSSIT
Liite 3 OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT, YAMK
Liite 4 YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT
3
1. KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämän kehittämiseen suuntautuva ammatillista asiantuntijuutta ja erityisosaamista syventävä ylempi korkeakoulututkinto. Diakonia ja kristillinen kasvatus on kirkon työhön painottuva sosiaalialan koulutusohjelman ylempi tutkinto (90 op), jonka nimike on sosionomi (ylempi AMK).
Diakoniaan ja kristilliseen kasvatukseen painottuva sosiaalialan koulutusohjelma tarjoaa mahdollisuuden laajentaa ja syventää perustutkinnossa ja työelämässä hankittua asiantuntemusta ennen kaikkea sellaisille sosionomi (AMK)-, yhteisöpedagogi (AMK)- tai sairaanhoitaja (AMK)-tutkinnon
suorittaneille, joiden tutkintoon sisältyy myös kirkollinen kelpoisuus. Ylemmän tutkinnon toteutuksessa pyritään opiskelijan, työelämän ja ammattikorkeakoulun välille luomaan yhteinen opintoja
tukeva oppimis- ja kehittämisympäristö sekä monipuolinen asiantuntijaverkosto. Osa tutkinnosta –
yksi lukukausi (30 op) – on mahdollista suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa (Joint Master
Programme in Diaconia and Christian Social Practice).
Diakoniaan ja kristilliseen kasvatukseen painottuvalla sosiaalialan koulutusohjelmalla on oma erityinen profiilinsa suomalaisten korkeakoulututkintojen joukossa. Siinä keskitytään kirkon diakoniatyön, varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön tutkimiseen, kehittämiseen ja johtamiseen yhtä hyvin seurakuntien, hiippakuntien, kokonaiskirkon kuin järjestöjenkin työssä. Koulutusohjelma antaa valmiuksia toimia muuallakin, missä vaaditaan arvo-osaamista, sosiaalialan palvelujärjestelmien tuntemusta ja taitoa kehittää alueellisten yhteisöjen toimintaa. YAMK-tutkinto antaa kelpoisuuden tehtäviin, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.
2. TUTKINNON TAVOITTEET
Diakonia ja kasvatus ovat kirkon perustehtäviä, joiden näkökulmat täydentävät toisiaan. Kasvatuksen alueella pyritään mahdollistamaan ihmisen kokonaisvaltainen kasvu sekä vahvistamaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Diakonia puolestaan tarkastelee yksilöitä ja yhteisöjä syrjäytymisen ja
syrjäytymisvaaran näkökulmasta. Kirkon toiminnassa nämä kaksi perustehtävää myös liittyvät toisiinsa, esimerkiksi työssä lasten, nuorten ja perheiden parissa. Näitä tehtäviä toteuttaessaan kirkko
ja paikalliset seurakunnat verkostoituvat muiden toimijoiden kanssa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
Ylemmän amk-tutkinnon tavoitteet perustuvat asetukseen ammattikorkeakouluista (1129/2014, 5 §),
suositukseen eurooppalaisesta tutkintojen ja osaamisen viitekehyksestä (European Qualifications
Framework, EQF) sekä suositukseen vastaavasta kansallisesta viitekehyksestä (National Qualifications Framework, NQF). Tutkinnon suorittaneiden tulee hallita ylemmän amk-tutkinnon kansallisen
viitekehyksen tason seitsemän mukaisesti laaja-alaiset ja erikoistuneet oman alansa erityisosaamista
osoittavat tiedot ja taidot. Näiden mukaiset tavoitteet liittyvät viiteen alueeseen: oppimisen taidot,
eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen.
Tutkinnon tavoitteita on kuvattu yleisinä työelämäkompetensseina, joihin ylemmissä amktutkinnoissa pyritään. (Liite 1.)
Tutkinnon tavoitteissa on otettu huomioon myös sosiaalialan ylemmän amk-tutkinnon tavoitteet. Ne
on määritelty erikseen seuraavien osaamisalueiden mukaan: sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen,
tutkimuksellinen kehittämisosaaminen ja johtamisosaaminen. (Liite 2.) Näiden tavoitteiden soveltamisessa on otettu huomioon tämän tutkinnon erityinen profiili, joka liittyy diakonian ja kristillisen
4
kasvatuksen työelämäkontekstiin ja ammatillisuuteen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
tavoitteita luonnehtivat omalta osaltaan myös koulutuksessa käytettävät Diakoniaammattikorkeakoulun osaamisen arviointikriteerit (Liite 3) ja opinnäytetyön arviointikriteerit (Liite
4).
3. PEDAGOGISET PERIAATTEET
Koulutusohjelman lähtökohtana on oppimisympäristö, jossa toteutuu opiskelun, opetuksen ja työn
vuorovaikutus. Opintojen keskeinen osa on opinnäytetyö, työelämän kehittämistehtävä, jonka opiskelija toteuttaa aitoon työelämän kehittämistarpeeseen. Opetuksen oppimismenetelmät perustuvat
tutkivaan ja kehittävään työotteeseen.
Diakissa toteutettavassa ammattikorkeakoulupedagogiikassa yhdistetään ajantasainen tutkimustieto
ja sen soveltaminen sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työympäristöissä. Opetus on kehittävää, analyyttistä ja kriittistä. Oppimisessa painotetaan sekä asiantuntijuutta että persoonallista kasvua.
Opinnoissa pyritään opiskelijan eettisen ajattelun sekä ammatti- ja asiantuntijatyön kriittisen reflektiokyvyn syventämiseen. Oppiminen kytkeytyy ihmisten arjesta ja työelämän osaamistarpeista nouseviin haasteisiin. Fyysinen, sosiokulttuurinen ja virtuaalinen oppimisympäristö tukevat opiskelijoiden oppimisprosessia. Opiskelijoiden ohjauksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan erilaisia
sovellutuksia. Kirjasto- ja tietopalvelut nivotaan kiinteästi opetustyöhön. Opiskelijoiden itseohjautuvuutta, persoonallista ja ammatillista kasvua sekä identiteetin rakentumista tuetaan ohjauksen ja
vertaistuen avulla koko opiskeluajan.
Opiskelu toteutuu monimuotokoulutuksena, jossa vuorottelevat lähi- ja etäopiskelu. Osa etäjaksojen
opinnoista suoritetaan verkko-oppimisalustalla vuorovaikutteisesti opiskelijaryhmän muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Osa opinnoista tapahtuu itsenäisenä opiskeluna perustuen sekä kirjallisiin aineistoihin että työelämäyhteyksiin. Lähiopetuspäiviä on keskimäärin 3–4 kuukaudessa
lukukausien aikana. Lähiopetus perustuu yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteille. Tällöin jokaisen opiskelijaryhmän jäsenen osaaminen ja kokemus kumuloituu yhteiseksi asiantuntijuudeksi. Koko opintojen ajan toimivat opinnäytetyön ohjaustiimit tarjoavat myös mahdollisuuden jakaa omaa
osaamista ja hyödyntää toisten asiantuntemusta. Yhteistoiminnallisen oppimisen onnistumiseksi
jokaisen läsnäolo lähijaksoilla ja tiimityöskentelyssä on tärkeää. Osa opintojaksoista (opintojaksot
4, 5, 6 ja 7) toteutetaan sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien yhteisinä opintoina ja myös opinnäytetyöryhmät voivat olla monialaisia.
Opintojen painopiste on opinnäytetyön tekemisessä ja tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan
opinnoissa. Tämä edellyttää opiskelijoilta sitoutumista pitkäjänteiseen ja vaativaan kehittämistyöhön.
Opinnäytetyö tähtää uusien ammatillisten toimintatapojen ja -mallien, työmenetelmien ja palvelutuotteiden kehittämiseen ja arviointiin. Töiden aiheet suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa, jolloin
omien kiinnostuksen kohteiden, työalan kehittämisen ja opintojen yhdistäminen on mahdollista. Tavoitteena on luoda useamman opiskelijan yhteisiä, samaan toimintaympäristöön sijoittuvia temaattisia
ohjausryhmiä. Opinnäytetyön ohjaukseen osallistuvat sekä ohjaavat opettajat että työelämäkumppanit.
Koulutuksen rakennetta sekä opintojaksojen tavoitteita ja ydinsisältöjä esitellään tarkemmin opetussuunnitelman seuraavissa luvuissa. Opintojaksojen yksityiskohtaiset sisällöt kuvataan erikseen niiden
toteutuksen suunnitelmissa.
5
4. OPINTOJAKSOT JA OPINTOJEN AIKATAULU
KOULUTUSOHJELMAN SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT
1. Diakonian ja kasvatuksen teologia 10 op
2. Syrjäytyminen hyvinvointiyhteiskunnan muutoksessa 10 op
3. Kristinuskon ajankohtaiset tulkinnat 5 op
KAIKILLE DIAKIN YAMK-KOULUTUKSILLE YHTEISET OPINNOT
4. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaviestintä 5 op
5. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 10 op
6. Johtaminen ja kehittäminen 10 op
7. Hyvinvointialojen etiikka 5 op
8. Opinnäytetyö 30 op
9. Vapaasti valittavat opinnot 5 op
OPINTOJAKSON NIMI JA LAAJUUS
DIA Diakonian ja kasvatuksen teologia 10 op
DIA01 Diakonian ja kasvatuksen teologian lähtökohdat
DIA02 Teologia seurakunnan työssä
SYKSY KEVÄT SYKSY
2015
2016
2016
5
5
SYR Syrjäytyminen hyvinvointiyhteiskunnan muutoksessa 10 op
SYR01 Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden tukeminen diakoniaja kasvatustyössä
SYR02 Toimintaympäristön muutokset ja lainsäädäntö sosiaali- ja
kirkonalan työssä
5
5
5
KRI Kristinuskon ajankohtaiset tulkinnat 5 op
STV Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaviestintä 5 op
STV01 Osasuoritus 1
STV02 Osasuoritus 2
3
TKI Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 10 op
TKI01 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmät
TKI02 Aineistot ja analyysimenetelmät
5
2
5
JOH Johtaminen ja työn kehittäminen 10 op
JOH01 Johtamisen haasteet ja lähestymistavat
JOH02 Kehittävä johtaminen
5
HAE Hyvinvointialojen etiikka 5 op
5
OTT Opinnäytetyö 30 op
5
10
10
Vapaa ajoitus 5
VVO Vapaasti valittavat opinnot 5 op
YHTEENSÄ 90 op
10
28
30
27
6
5. OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEET JA YDINSISÄLLÖT
1. DIA Diakonian ja kasvatuksen teologia 10 op
DIA01 Diakonian ja kasvatuksen teologian lähtökohdat 5 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa hankkia ja käyttää kriittisesti tutkimustietoa Raamatusta ja muista kristinuskon keskeisistä dokumenteista
• osaa käyttää ja analysoida keskeisiä teologisia käsitteitä ja soveltaa niitä diakoniaan ja
kasvatukseen
Ydinsisällöt:
• Raamatun tutkiminen ajanhistoriallisessa yhteydessä ja sen tulkinta diakonian ja kasvatuksen näkökulmista
• kristillisen teologian keskeiset teemat eri aikoina ja niiden tulkinta diakonian ja kasvatuksen näkökulmista
• kirkon viran teologia
DIA02 Teologia seurakunnan työssä 5 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa arvioida ja kehittää työnsä teologisia perusteita kirkon toiminnan kokonaisuudessa
sekä moniuskontoisessa ja -kulttuurisessa ympäristössä
• osaa käydä omaa työalaansa koskevaa teologista keskustelua
Ydinsisällöt
• modernin teologian keskeiset teemat
• kirkon työ ja identiteetti muuttuvissa toimintaympäristöissä
• kirkon kehittämistyöhön liittyvät teologiset perustelut
• oman työn ja työalan teologian kehittäminen
2. SYR Syrjäytyminen hyvinvointiyhteiskunnan muutoksessa 10 op
SYR01 Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden tukeminen diakonia- ja kasvatustyössä 5 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa tulkita syrjäytymis- ja marginalisaatiotutkimuksen teoreettisia lähestymistapoja
• osaa analysoida syrjäytymiseen vaikuttavia tekijöitä diakonia- ja kasvatustyön näkökulmasta
• osaa analysoida ja soveltaa ajankohtaista syrjäytymistä ja osallisuuden tukemista koskevaa tietoa työssään
• osaa soveltaa erilaisia ammatillisia ja kansalaistoiminnan osallistavia toimintamuotoja ja
työtapoja asiantuntijatyössä.
7
Ydinsisällöt
• syrjäytymis- ja marginalisaatiotutkimuksen teoreettiset lähestymistavat
• syrjäytymistä ja osallisuuden tukemista koskeva ajankohtainen tutkimustieto ja sen merkitys kirkon työssä
• syrjäytymistä ehkäisevät toimintamuodot sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työssä
• osallistavien työtapojen soveltaminen ammatillisessa ja kansalaistoiminnassa
SYR02 Toimintaympäristön muutokset ja lainsäädäntö sosiaali- ja kirkonalan työssä 5 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa jäsentää ja analysoida sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän muutossuuntia sekä
niiden vaikutuksia kirkon työhön
• osaa analysoida sosiaalialan kehittämistä koskevan lainsäädännön ajankohtaisia muutoksia
• osaa kriittisesti arvioida julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin vastuu- ja yhteistyösuhteita
• osaa toimia asiantuntijana diakonia- ja kasvatustyön muuttuvissa toimintaympäristöissä
Ydinsisällöt:
• yhteiskunnalliset muutostrendit ja niiden vaikutus palvelujen tuottamiseen sekä palvelurakenteisiin kansainvälisellä ja kansallisella tasolla
• sosiaalialan lainsäädännön ajankohtaiset muutokset
• julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä kirkon muuttuvat toiminta- ja yhteistyömuodot
• sosiaalialan asiantuntijuuden kehittäminen kirkon alan työssä
3. KRI Kristinuskon ajankohtaiset tulkinnat 5 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa eritellä ja arvioida erilaisia kontekstuaalisia ja muita oman aikamme teologisia virtauksia
• osaa soveltaa kristinuskon ajankohtaistavia tulkintatapoja omassa kirkollisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissaan ja viestiä teologisia kysymyksiä myös yleistajuisesti
Ydinsisällöt:
• oman aikamme kontekstuaaliset ja muut ajankohtaiset teologiset virtaukset
• kristinuskon ajankohtaistavan tulkinnan menetelmät
• kirkollisen ja teologisen keskustelun kriittinen arviointi
4. STV Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaviestintä 5 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa kehittää suullisia ja kirjallisia viestinnän taitoja sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön valmiuksiaan
• osaa tuottaa kriittisesti arvioiden tietoa ja osaa viestiä siitä tarkoituksenmukaisesti
8
• osaa kriittisesti analysoiden hyödyntää viestintää yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa
• osaa kehittää e-osaamista ja verkkopalveluviestintää palveluverkoissa
Ydinsisällöt:
• asiantuntijan suullinen ja kirjallinen viestintä, opintoihin ja työhön liittyvä tieto- ja viestintätekniikan käyttö
• viestintä yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä
• tieteellinen kirjoittaminen ja tiedonhankinta
• omasta työstä sekä tutkimus- ja kehittämishankkeesta viestiminen
• e-osaaminen ja verkkopalveluviestintä
5. TKI Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 10 op
TKI01 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmät 5 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa analysoida ja soveltaa sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menetelmällisiä lähestymistapoja
• osaa suunnitella työelämälähtöisesti tutkimus- ja kehittämishankkeita
• osaa soveltaa kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa
• osaa soveltaa aineistonhankinnan menetelmiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminannassa
Ydinsisällöt:
• tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menetelmälliset lähestymistavat (esim.
toimintatutkimus, arviointitutkimus)
• kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen soveltaminen sosiaali-, terveys- ja kirkon alan
työssä
• tutkimus- ja kehittämishankkeen prosessi
• aineistonhankinnan menetelmät (kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset)
TKI02 Aineistot ja analyysimenetelmät 5 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa soveltaa aineiston analyysimenetelmiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa
• osaa toteuttaa ja arvioida työelämälähtöisesti tutkimus- ja kehittämishankkeita
• osaa kriittisesti eritellä ja arvioida aineiston luotettavuuteen ja eettisyyteen vaikuttavia
tekijöitä
• osaa esittää luotettavasti tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia
Ydinsisällöt:
• aineistojen analyysimenetelmät ja niiden soveltaminen
• tutkimus- ja kehittämistyön eettisyyden arviointi
• aineistojen luotettavuuden arviointi
• tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen raportointi.
9
6. JOH Johtaminen ja kehittäminen 10 op
JOH01 Johtamisen haasteet ja lähestymistavat 5 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa analysoida omia johtamisvalmiuksiaan ja niihin liittyviä kehittämishaasteita
• osaa soveltaa erilaisia johtamisteorioita työyhteisöissä ja organisaatioissa
• osaa analysoida palveluiden tuottamisen haasteita muuttuvissa toimintaympäristöissä
• osaa soveltaa strategisen johtamisen periaatteita organisaatioissa ja työyhteisöissä
• osaa toimia eettisesti moniammatillisissa organisaatioissa ja verkostoissa
Ydinsisällöt:
• itsensä johtaminen
• johtamisen teoreettiset näkökulmat ja johtamisajattelun muutos
• strateginen johtaminen ja johtamisen eettiset periaatteet
• palveluiden tuottaminen muuttuvissa toimintaympäristöissä
• johtaminen moniammatillisissa verkostoissa ja organisaatioissa
JOH02 Kehittävä johtaminen 5 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa johtaa muutosprosesseja ja kehittämishankkeita organisaatioissa ja työyhteisöissä
• osaa arvioida ja kehittää toimintaa työyhteisöissä, organisaatioissa ja verkostoissa
• osaa soveltaa erilaisia osaamisen kehittämisen menetelmiä organisaatiossa
• osaa hyödyntää työnohjausta ja työhyvinvointia edistäviä menetelmiä työyhteisössä
• osaa soveltaa kriisiviestinnän menetelmiä
Ydinsisällöt:
• kehittämisen johtaminen ja palvelumuotoilu
• osaamisen johtamisen periaatteet ja menetelmät
• työhyvinvoinnin johtaminen
• dialoginen johtaminen ja työyhteisökulttuurin rakentuminen
• työnohjaus johtamisen tukena
• johtaminen ja viestintä haastavissa työyhteisön tilanteissa
7. HAE Hyvinvointialojen etiikka 5 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa kriittisesti analysoida omia ja asiantuntijuusalueensa arvoja ja ratkaista ammattialaansa liittyviä eettisiä ongelmia
• osaa soveltaa alansa ammattieettisiä periaatteita työelämän asiantuntijana ja kehittäjänä
• tunnistaa yhteiskunnallisen päätöksenteon eettiset ulottuvuudet ja kykenee vaikuttamaan
niihin
Sisältö:
• henkilökohtaisten ja ammattialan arvojen reflektointi
• etiikan teorioiden hyödyntäminen hyvinvointialojen asiantuntijatyössä
10
•
•
•
eettinen ongelmanratkaisu
yhteiskunnallisen päätöksenteon eettiset ulottuvuudet ja yhteiskuntavastuu
pro-aktiivinen toiminta asiakkaan puolesta eettisissä ristiriitatilanteissa
8. OTT Opinnäytetyö 30 op
OTT01 Opinnäytetyö I 10 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa analysoida työelämän ajankohtaisia kehittämistarpeita
• osaa teoreettisesti jäsentää tutkimus- ja kehittämishankkeen viitekehyksen
• osaa suunnitella tki-hankkeen toteutuksen ja menetelmät
Ydinsisällöt:
• yhteistoiminnallinen hankkeen ideointi
• aikaisemmat vastaavat kehittämishankkeet ja aihepiiriin liittyvä kirjallisuus
• opinnäytetyösuunnitelman laatiminen ja esittely
OTT02 Opinnäytetyö II 10 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa toteuttaa tki-hankkeen yhteistoiminnallisesti ja suunnitelmallisesti
• osaa soveltaa tki-toiminnan menetelmiä opinnäytetyössään
• osaa perustella tehdyt ratkaisut ja dokumentoida hankkeen toteutusvaiheet
Ydinsisällöt:
• tki-hankkeen toteutus työpaikoilla tiimityönä
• hankkeeseen liittyvä tiedonkeruu ja kokeileminen
• hankkeen toteutusvaiheen raportointi
OTT03 Opinnäytetyö III 10 op
Tavoitteet:
Opiskelija
• osaa arvioida kehittämishankkeen prosessia, tuloksia ja hyötyjä
• osaa raportoida hankkeen tulokset kirjallisesti
• osaa julkistaa tulokset työyhteisöissä
Ydinsisällöt:
• hankkeen tulosten ja hyötyjen arvioiminen
• opinnäytetyön loppuraportti ja tiedote tuloksista
• opinnäytetyön julkistaminen työyhteisöissä
9. VVO Vapaasti valittavat opinnot 5 op
Opintoihin sisältyy viisi opintopistettä vapaasti valittavia opintoja, joiden tarjonta Diakoniaammattikorkeakoulussa vaihtelee lukukausittain. Tarjolla olevista vapaasti valittavista opinnoista
tiedotetaan verkko-oppimisalustalla ja SoleOPS -järjestelmässä. Vapaasti valittavia opintoja voidaan suorittaa myös muissa korkeakouluissa sekä virtuaaliammattikorkeakoulussa.
11
LIITE 1. YLEMPIEN AMK-TUTKINTOJEN YHTEISET KOMPETENSSIT
ARENE ry:n suositus
Osaamisen kuvaus
OPPIMISEN TAIDOT
- osaa monipuolisesti ja tavoitteellisesti arvioida ja kehittää
asiantuntijuuttaan
- osaa hankkia, käsitellä, tuottaa ja arvioida tietoa kriittisesti ja
eri alojen näkökulmista
- kykenee ottamaan vastuuta yhteisön tavoitteellisesta oppimisesta
EETTINEN OSAAMINEN
- kykenee ottamaan vastuuta yhteisön toiminnasta ja sen seurauksista
- osaa soveltaa alansa ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana
ja työelämän kehittäjänä
- osaa tehdä ratkaisuja ottaen huomioon yksilön ja yhteisön
näkökulmat
- osaa edistää tasa‐arvoisuuden periaatteiden toteutumista työyhteisös‐
sä
- osaa edistää kestävän kehityksen periaatteiden ja yhteiskuntavastuun
toteutumista
- kykenee johtamaan yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa
eettisiin arvoihin perustuen
TYÖYHTEISÖOSAAMINEN
- osaa kehittää työyhteisön toimintaa ja työhyvinvointia
- osaa kehittää työelämän monialaista viestintää ja vuorovaikutusta
- osaa soveltaa tieto‐ ja viestintätekniikkaa tehtävissään
- osaa luoda verkostoja ja kumppanuuksia
- osaa johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja ennakoimatto‐
missa toimintaympäristöissä
- kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä, johtamistehtä‐
vissä tai yrittäjänä
INNOVAATIO-OSAAMINEN
‐ osaa tuottaa uutta tietoa ja uudistaa toimintatapoja yhdistäen
eri alojen osaamista
‐ osaa johtaa projekteja
‐ osaa johtaa tutkimus‐, kehittämis‐ ja innovaatiohankkeita sekä
hallitsee tutkimus‐ ja kehitystoiminnan menetelmiä
‐ osaa kehittää asiakaslähtöistä, kestävää ja taloudellisesti kannattavaa
toimintaa
KANSAINVÄLISTYMISOSAAMINEN
- kykenee kansainväliseen viestintään työtehtävissään ja toiminnan
kehittämisessä
- osaa toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä
- osaa ennakoida kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdolli‐
suuksia omalla ammattialallaan
12
LIITE 2. KOMPETENSSIT SOSIONOMI (YLEMPI AMK)
Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto
Kompetenssi
Sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen
Oppimistulos
•
•
•
•
•
Tutkimuksellinen kehittämisosaaminen
•
•
•
•
Johtamisosaaminen
•
•
•
•
Sosionomi (ylempi AMK) osaa kriittisesti analysoida yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia sekä ennakoida niiden sosiaalisia
vaikutuksia
Sosionomi (ylempi AMK) osaa suunnitella, johtaa ja arvioida
asiakasprosesseja sekä tehdä niiden vaikutuksista kokonaisarviointia
Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee sosiaalialan erityisosaamista
vastaavia käsitteitä, työorientaatioita ja menetelmiä
Sosionomi (ylempi AMK) kykenee työskentelemään itsenäisesti
sosiaalialan vaativissa asiantuntijatehtävissä
Sosionomi (ylempi AMK) osaa toimia kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa
Sosionomi (ylempi AMK) osaa kriittisesti arvioida T&K&Itoiminnan intressilähtökohtia ja ymmärtää eettisyyden merkityksen toiminnassa
Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee tutkimus- ja kehittämismenetelmiä sekä osaa kehittää sosiaalialan työtä käytäntölähtöisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen
Sosionomi (ylempi AMK) osaa kehittää toimintaansa ja sosiaalialan käytäntöjä kokemustietoa reflektoiden ja kansalaisia osallistaen
Sosionomi (ylempi AMK) osaa innovoida, valmistella ja johtaa
projekteja sekä arvioida niiden prosessia ja vaikuttavuutta
Sosionomi (ylempi AMK) ymmärtää strategisen ajattelun periaatteet sekä tuntee laatujärjestelmiä ja osaa arvioida ja soveltaa niitä
Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee talous- ja henkilöstöhallinnon
perusperiaatteet ja osaa soveltaa niitä
Sosionomi (ylempi AMK) osaa kehittää ja johtaa työyhteisön
toimintaa sekä edistää työhyvinvointia yhteistyössä henkilöstön
kanssa
Sosionomi (ylempi AMK) kykenee johtamaan osaamista sekä sosiaalialan työkäytäntöjen ja palvelujen kehittämistä monimutkaisissa ja ennakoimattomissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä
13
LIITE 3. OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT, YAMK
OSAAMISTASOT
OSAAMISALUEET
ALAN JA LÄHIALO- TIEDONHANKINTA- JA
JEN KÄSITTEIDEN HALLINTAOSAAMINEN
JA ILMIÖIDEN
SEKÄ VIESTINTÄ
OSAAMINEN
ONGELMANRATKAISUOSAAMINEN JA
ALAN ASIANTUNTIJATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN
AMMATILLINEN VUO- YHTEISKUNNALLIROVAIKUTUS JA
NEN ja EETTINEN
JOHTAMISOSAAMI- OSAAMINEN
NEN
5
- käyttää ja soveltaa - hankkia tietoa luovasti - löytää luovia ja perustel- - kehittää uusia strategisia lähestymistapoja
asiantuntevasti laaja- ja kriittisesti kansallisissa tuja ratkaisumalleja
alaisia ja pitkälle
ja kansainvälisistä tieto- haasteellisiin työelämän johtamiseen ja vaikuterikoistuneita oman lähteistä
ja ammattialan sekä sen tamiseen monimutkaialansa erityisosaa- - viestiä suullisesti ja
rajapintojen ongelmiin
sissa ja ennakoimattomista vastaavia
kirjallisesti alansa vaatimissa työelämän tilankäsitteitä
vissa kotimaisissa ja
teissa
- luovasti ja kriittises- kansainvälisissä tilanteisti analysoida, sovel- sa
taa ja tulkita ilmiöitä
ja käsitejärjestelmiä
eri alojen rajapinnoilla
3
3
- hankkia tietoa syste- monipuolisesti
laaja-alaiset ja pitkäl- maattisesti ja monipuolile erikoistuneet oman sesti kansallisista ja
alansa erityisosaa- kansainvälisistä tietolähteistä
mista vastaavat
käsitteet
- analysoida, soveltaa - viestiä ammattialastaan
ja tulkita käsitejärjes- hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä kansallisesti
telmiä eri alojen
että kansainvälisesti
rajapinnoilla
1
-asiantuntevasti
- hankkia tietoa kansalanalysoida, tulkita ja lisista ja kansainvälisistä
soveltaa oman alan tietolähteistä
ja lähialojen käsitteitä - viestiä hyvin suullisesti
ja ilmiöitä
ja kirjallisesti sekä alan
että sen ulkopuoliselle
yleisölle kansallisesti ja
kansainvälisesti
- tehdä tiedonhakusuunnitelman
- vaikuttaa kansallisis- Osaa kehittää itseään ja a
sa ja kansainvälisissä aan jatkuvan oppimisen pe
asiantuntijaverkostoissa
- vaikuttaa julkisessa
eettisessä keskustelussa
- tehtävässään soveltaa
monipuolisesti ja syvällisesti alan arvoperustaa ja ammattietiikkaa
moniammatillisissa
työyhteisöissä
- systemaattisesti ja
innovatiivisesti edistää
kestävän kehityksen ja
esteettömyyden periaatteiden toteutumista
alalla ja sen rajapinnoilla
- löytää itsenäisesti
- kehittää ja johtaa
- vaikuttaa kansalliperusteltuja ratkaisumal- asiantuntevasti mosissa ja /tai kansainväleja monitahoisiin alan ja niammatillisen työyhtei- lisissä asiantuntijaversen rajapintojen ongel- sön toimintaa
kostoissa
- kehittää työyhteisöjen - olla aloitteellinen
miin
- toimia itsenäisesti alan välistä vuorovaikutusta julkisessa eettisessä
vaativissa asiantuntijateh- ja yhteistyötä
keskustelussa
tävissä tai yrittäjänä
- tulkita ja soveltaa
monipuolisesti yleisiä
eettisiä periaatteita
sekä ammattietiikkaa
moniammatillisissa
työyhteisöissä
- edistää kestävän
kehityksen ja esteettömyyden
periaatteita toiminnassaan
- löytää perusteltuja
ratkaisumalleja monitahoisiin alan ongelmiin
- toimia alan vaativissa
asiantuntijatehtävissä tai
yrittäjänä
- johtaa asioita ja
ihmisiä moniammatillisissa työyhteisöissä
- toimia hyvässä ammatillisessa vuorovaikutuksessa oman ja
muiden alojen asiantuntijoiden sekä asiakkaiden kanssa
ITSEOHJAUTUVUUS JA
(ei arvioida numeerisesti)
- ottaa yhteyttä erilaisiin alan kansallisiin
ja kansainvälisiin
asiantuntijaverkostoihin
-osallistua julkiseen
keskusteluun
ammattietiikasta
- tulkita ja soveltaa
yleisiä eettisiä periaatteita sekä ammattietiikkaa moniammatillisissa
työyhteisöissä
- hyödyntää kestävän
kehityksen ja esteettömyyden periaatteita
toiminnassaan
14
LIITE 4. YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT
Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa
I TEHTÄVÄN ASETTELU
Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää työtä työpaikan tai alan tasoilla ja vastaa
näiden tarpeisiin (tuottaa uutta tietoa, toimintamalleja, menetelmiä, tuotteita tms.)
Ammatillinen kasvu: asetetut ammatillisen osaamisen ja kehittymisen tavoitteet.
Tehtävänasettelu: tehtävänasettelun ja tutkimusongelman selkeys, tehtyjen rajausten mielekkyys, selkeys
ja perustelut.
II KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS
Lähestymistavan toimivuus: Valitun lähestymistavan mielekkyys tehtäväasettelun kannalta, opinnäytetyön tyypin (tutkimustyyppinen tai toiminnallinen opinnäytetyö) ja valittujen työ- ja tutkimusmenetelmien perusteleminen ja kriittinen arviointi.
Työ-, kehittämis- ja tutkimusmenetelmien hallinta: toimintakäytäntöjen sekä työvälineiden ja menetelmien hallinta, aineiston tuottamisen ja hankinnan menetelmien osaaminen, aineiston riittävyys ja
relevanssi, analyysimenetelmien hallinta, työ-, kehittämis- ja/tai tutkimusprosessin läpinäkyvyys.
Opinnäyteprosessin hallinta: työprosessin ja ajankäytön organisointi, omatoimisuus, vastuullisuus ja
eettisyys. Etenkin kehittämishankkeissa ja produktioissa prosessin yhteys työelämään suunnittelussa,
toteutuksessa ja arvioinnissa. Työnjako, jos useampia tekijöitä.
III PERUSTELUT JA OMA AJATTELU
Käsiteltävien asioiden käsitteellistäminen: toiminnan ja tutkimuksen tietoperusta ja viitekehys, käsitteiden ymmärtäminen ja määrittely, ilmiöiden näkeminen laajempien kokonaisuuksien osina
Lähteiden hyödyntäminen ja tiedonhankinta: tiedonhankinnan laajuus, relevanssi ja monipuolisuus,
lähteiden hyödyntäminen työssä, lähdekritiikki
Oma ajattelu ja argumentaatio: oman ajattelun esiintyminen opinnäytetyössä, perustellut johtopäätökset
ja kehittämisehdotukset, eettisten kysymysten käsittely, innovatiivisuus
Mielekäs vuorovaikutus: opinnäytetyön ohjaukseen ja seminaarityöskentelyyn
osallistuminen, kyky antaa, vastaanottaa ja hyödyntää palautetta
IV ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN JA AMMATILLINEN
VAIKUTTAVUUS
Tutkiminen ja kehittäminen: tutkimus- ja kehittämisosaamisen kehittyminen, kansainvälisen ja kansallisen tutkimustiedon ja ammattikäytäntöjen hyväksi käyttäminen.
Alan ajankohtaisten kysymysten jäsentäminen: työpaikkatason ilmiöiden kytkeminen laajempaan alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kontekstiin, historiallisen perspektiivin huomioiminen.
Ammatilliset käytännöt: asiantuntijuus, johtamisen ja alan valtasuhteiden ymmärtäminen, opinnäytetyön
merkitys.
V MUOTO
Kieliasu: oikeakielisyys, opinnäytetyöhön sopiva tyyli, tekstin sisäinen eheys, ilmaisun sujuvuus ja rikkaus.
Rakenne: selkeys ja loogisuus, tekstin asettelu, ulkoasu ja lähdemerkinnät Diakin antaman ohjeistuksen
mukainen.
Opinnäytetyön esitystilanne: valmistelu, perustelut, esitystapa.
15
TAULUKKO YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT
Taulukossa on esitetty vain arvosanojen 1, 3 ja 5 mukaiset arviointikriteerit. Arvosanat 2 ja 4 sijoittuvat
alla esitettyjen kriteereiden väliin.
Arviointikriteerit
Tyydyttävä 1
Hyvä 3
Kiitettävä 5
I Tehtävän
asettelu
Työelämälähtöisyys: Aihe kuuluu
omaan ammattialaan ja liittyy
työelämän ja/tai alueellisiin kehittämistarpeisiin.
Ammatillinen kasvu: Ammatillisen
osaamisen ja kehittymisen tavoitteita on asetettu.
Työelämälähtöisyys: Aihe liittyy
läheisesti työelämän ja/tai alueellisiin kehittämistarpeisiin.
Työelämälähtöisyys: Aihe on innovatiivinen ja merkittävä työelämän/alueellisten
kehittämistarpeiden näkökulmasta.
Ammatillinen kasvu: Ammatillisen
osaamisen ja kehittymisen tavoitteet on asetettu selkeästi. Ammatillisen kehittymisen tavoitteita on
asetettu myös työyhteisöön ja/tai
alan toimijoihin.
Tehtävän asettelu: Tehtävän asettelu on selkeä ja mielekäs ja se on
perusteltu työssä.
Ammatillinen kasvu: Ammatillisen
osaamisen ja kehittymisen tavoitteet on
asetettu selkeästi korkealle tasolle, ne
ovat sopusoinnussa tehtävänasettelun
kanssa ja mahdolliset saavuttaa.
II Toteutus
Tehtävän asettelu: Tehtävän asettelun selkeydessä on puutteita, rajaus
ei ole kaikilta osin onnistunut.
Tehtävän asettelua on perusteltu
kapea-alaisesti.
Valitun lähestymistavan toimivuus:
Lähestymistapa on osin ongelmallinen asetettuun tehtävään nähden.
Lähestymistapaa ei ole riittävästi
perusteltu.
Työ- ja tutkimusmenetelmien
hallinta: Käytettyjen työmenetelmien osaamisessa on puutteita. Aineisto on suppeaa ja yksipuolista.
Analyysi jää pintapuoliseksi ja
epäsystemaattiseksi. Työmenetelmien ja/tai tutkimusaineiston
hankinnan ja analyysin vaiheet on
kuvattu, mutta kuvauksen selkeydessä ja tarkkuudessa on puutteita.
Opinnäyteprosessin hallinta:
Työprosessin ja ajankäytön hallinnassa on ollut selviä ongelmia.
Opiskelijan toiminta on ollut epäitsenäistä. Opiskelija ei ole osoittanut ylemmän tutkinnon opinnäytetyön edellyttämää vastuullisuutta ja
eettistä harkintaa. Työnjaossa
on ilmennyt ongelmia (jos useampi
tekijä).
III Perustelut
ja oma ajattelu
Käsitteellistäminen: Käsitteiden
valinta, määrittely ja käyttö on
pääsääntöisesti virheetöntä, mutta
kapeaa. Tietoperusta on melko
suppea. Asiat on ymmärretty,
mutta perustelut ovat kapea-alaisia
ja johdonmukaisuudessa voi olla
joitakin puutteita.
Lähteet ja tiedonhankinta:
Kotimaisia lähteitä on käytetty
tarkoituksenmukaisesti, mutta
ulkomaisia lähteitä on käytetty
suppeasti. Lähdekritiikkiä on esitetty, mutta se on osin kapeaa. Lähteet ovat relevantteja.
Lähestymistavan toimivuus: Lähestymistapa on tarkoituksenmukainen tehtävän kannalta ja sen valinta
on selkeästi perusteltu.
Työ- ja tutkimusmenetelmien
hallinta: Opiskelija hallitsee käytetyt
työ- ja tutkimusmenetelmät opinnäytetyön edellyttämällä tasolla.
Aineisto on riittävää ja tarkoituksenmukaista ja hankittu tarkoitukseen sopivalla tavalla. Aineiston tai
työn analyysi on toimivaa. Aineiston hankinnan ja analyysin vaiheet
ja menetelmät on kuvattu selkeästi.
Opinnäyteprosessin hallinta: Työprosessi ja ajankäyttö ovat suunniteltuja ja toimivia. Opiskelija on
edennyt sovitun aikataulun mukaisesti. Opiskelija on toiminut vastuullisesti ja eettisesti. Yhteys
työelämään on ollut tarkoituksenmukaista ja toimivaa prosessin eri
vaiheissa (suunnittelu, toteutus ja
arviointi). Työnjako on ollut tarkoituksenmukaista ja tasapuolista (jos
useampi tekijä).
Käsitteellistäminen: Käsitteiden
valinta ja määrittely on loogista ja
monipuolista. Käsiteltävät ilmiöt
kytketään laajempiin kokonaisuuksiin perustellusti. Tietoperusta on
monipuolinen. Kokonaisuuden
ymmärtäminen näkyy käsittelyssä,
perusteluissa ja valinnoissa.
Lähteet ja tiedonhankinta: Kotimaisia ja ulkomaisia lähteitä on
käytetty tarkoituksenmukaisesti ja
arvioitu kriittisesti. Lähteet ovat
relevantteja ja ajankohtaisia.
Tehtävän asettelu: Tehtävän asettelu on
oivaltava, haastava, selkeä ja mielekäs ja
se on perusteltu työssä monipuolisesti
sekä työelämän kehittämis- että tutkimuslähtöisesti.
Lähestymistavan toimivuus: Lähestymistapa on eri näkökulmista toimiva. Erilaisia vaihtoehtoja on tarkasteltu
kriittisesti ja valittu lähestymistapa ja
menetelmät on perusteltu selkeästi ja
monipuolisesti.
Työ- ja tutkimusmenetelmien
hallinta: Opiskelija hallitsee erinomaisesti
käytetyt työprosessit ja tutkimusmenetelmät. Aineisto on runsasta ja monipuolista ja hankittu tarkoitukseen sopivalla
tavalla. Aineiston analyysi on oivaltavaa
ja systemaattista. Aineiston hankinnan ja
analyysin vaiheet ja menetelmät on
kuvattu selkeästi ja johdonmukaisesti.
Opinnäyteprosessin hallinta: Työprosessi
ja ajankäyttö ovat hyvin suunniteltuja ja
opiskelija on pysynyt suunnitellussa
aikataulussa. Opiskelija on toiminut
itsenäisesti ja vastuullisesti, osoittanut
eettistä harkintaa ja noudattanut sopimuksia. Yhteys työelämään on ollut
suunnitelmallista, tarkoituksenmukaista
ja vastuullista prosessin eri vaiheissa
(suunnittelu, toteutus ja arviointi). Työnjako on ollut tarkoituksenmukaista ja
tasapuolista (jos useampi tekijä).
Käsitteellistäminen: Käsitteiden valinta ja
määrittely on loogista, oivaltavaa, perusteltua ja asiantuntevaa. Käsiteltävät lmiöt
kytketään luontevasti osaksi laajempia
kokonaisuuksia. Tietoperusta on laaja ja
monipuolinen. Asioiden syvällinen
ymmärtäminen näkyy käsittelyssä, perusteluissa ja valinnoissa.
Lähteet ja tiedonhankinta: Kotimaisia ja
ulkomaisia lähteitä on käytetty runsaasti,
monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Lähteitä on arvioitu kriittisesti. Lähteet
ovat relevantteja, korkeatasoisia
ja ajankohtaisia.
16
Oma ajattelu: Opiskelijan oma
ajattelu ja argumentaatio tulevat
esille epätasaisesti. Perusteluja ja
johtopäätöksiä on pohdittu osin
yksipuolisesti. Eettisiä kysymyksiä
on käsitelty kapea-alaisesti.
Vuorovaikutus: Opiskelija ei ole
hyödyntänyt ohjausta ja vertaispalautetta parhaalla mahdollisella
tavalla opinnäytetyössään. Ohjaustilanteisiin ja seminaareihin valmistautuminen on ollut puutteellista.
IV Asiantuntijuuden kehittyminen ja
ammatillinen
vaikuttavuus
Tutkiminen ja kehittäminen: Tutkimus- ja kehittämisosaaminen on
hyvien perustutkinnon töiden
tasolla. Kansainvälistä ja kansallista
tutkimustietoa ja ammattikäytäntöjä on hyödynnetty.
Alan ajankohtaisten kysymysten
jäsentäminen: Työpaikkatason
ilmiöt on kytketty laajempaan
kontekstiin.
Ammatilliset käytännöt: Johtamiseen ja alan valtasuhteisiin liittyviä
elementtejä ja ilmiöitä on käsitelty.
Opiskelijan asiantuntijuus tulee
epätasaisesti esille. Opinnäytetyön
laajempaa merkitystä on pohdittu
suppeasti.
V Muoto
Oma ajattelu: Oma ajattelu, argumentaatio ja asian ymmärtäminen
tulevat esille hyvin. Perustelut ja
johtopäätökset ovat selkeitä. Eettisiä kysymyksiä on käsitelty monipuolisesti ja opiskelija on perustellut hyvin omat ratkaisunsa. Opinnäytetyössä on innovatiivisia aineksia.
Vuorovaikutus: Opiskelija on
osallistunut ohjaukseen tarkoituksenmukaisesti ja on hyödyntänyt
ohjausta ja vertaispalautetta hyvin
opinnäytetyössään. Opiskelija on
valmistautunut ohjaustilanteisiin ja
seminaareihin. Seminaarityöskentely on ollut aktiivista.
Tutkiminen ja kehittäminen: Tutkimus- ja kehittämisosaaminen on
kehittyneempää kuin perustutkinnossa. Kansainvälistä ja kansallista
tutkimustietoa ja ammattikäytäntöjä on hyödynnetty.
Alan ajankohtaisten kysymysten
jäsentäminen: Työpaikkatason
ilmiöt on kytketty laajempaan
alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kontekstiin. Myös
historiallisen muutoksen merkitys
on nähty.
Ammatilliset käytännöt: Johtamiseen ja alan valtasuhteisiin liittyvät
elementit ja ilmiöt on ymmärretty.
Opiskelijan asiantuntijuus tulee
selkeästi esille. Opinnäytetyön
laajempaa merkitystä on pohdittu
useista näkökulmista. Jatkokehittämisaiheita on esitetty.
Kieliasu: Kielen sujuvuudessa
on puutteita ja siinä on virheitä.
Tyyli on pääosin sopivaa. Teksti
muodostaa kokonaisuuden.
Kieliasu: Kieli on sujuvaa ja melkein virheetöntä. Tyyli sopii hyvin
kyseiseen opinnäytetyöhön. Teksti
muodostaa eheän kokonaisuuden.
Rakenne: Opinnäytetyön rakenne
on selkeä. Tekstin asettelussa,
ulkoasussa ja lähdemerkinnöissä
on jonkin verran virheitä.
Esitystilanne: Esitys on havainnollinen. Opiskelija perustelee ratkaisunsa ja vastauksensa esitettyihin
kysymyksiin.
Rakenne: Opinnäytetyön rakenne
on selkeä. Tekstin asettelu, ulkoasu
ja lähdemerkinnät ovat ohjeiden
mukaiset.
Esitystilanne: Esitys on havainnollinen ja vuorovaikutteinen. Opiskelija perustelee ratkaisunsa ja vastauksensa esitettyihin kysymyksiin
Oma ajattelu: Oma ajattelu, argumentaatio ja asian ymmärtäminen tulevat monipuolisesti esille. Perustelut ja johtopäätökset ovat selkeitä, oivaltavia ja loogisia.
Eettisiä kysymyksiä on käsitelty monipuolisesti ja opiskelija on perustellut
omat ratkaisunsa. Opinnäytetyö on
innovatiivinen ja työelämää kehittävä.
Vuorovaikutus: Opiskelija on osallistunut ohjaukseen aktiivisesti ja hyödyntänyt ohjausta, vertaispalautetta ja työelämän osaamistaan oivaltavasti opinnäytetyönsä kehittämisessä. Opiskelija on
valmistautunut ohjaustilanteisiin ja seminaareihin hyvin. Seminaarityöskentely on
ollut aktiivista, rakentavaa ja kannustavaa.
Tutkiminen ja kehittäminen: Tutkimusja kehittämisosaaminen on selvästi kehittyneempää kuin perustutkinnossa. Kansainvälistä ja kansallista tutkimustietoa ja
ammattikäytäntöjä on käytetty monipuolisesti ja hyvin.
Alan ajankohtaisten kysymysten
jäsentäminen: Työpaikkatason ilmiöt on
kytketty laajempaan alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kontekstiin.
Asioiden ja ilmiöiden historiallisen muutoksen merkitys on otettu hyvin huomioon.
Ammatilliset käytännöt: Johtamiseen ja
alan valtasuhteisiin liittyviä elementtejä ja
ilmiöitä on analysoitu oivaltavasti. Opiskelijan asiantuntijuus tulee opinnäytetyössä selkeästi ja monipuolisesti esille.
Opinnäytetyön laajempaa merkitystä on
pohdittu monipuolisesti ja kriittisesti.
Jatkokehittämisaiheita on esitetty eri
näkökulmista.
Kieliasu: Kieli on sujuvaa ja virheetöntä.
Tyyli on tarkoin harkittu ja sopii kyseiseen opinnäytetyöhön. Teksti muodostaa
eheän, johdonmukaisesti etenevän,
luontevan ja vivahteikkaan kokonaisuuden.
Rakenne: Opinnäytetyön rakenne on
selkeä ja perusteltu. Tekstin asettelu,
ulkoasu ja lähdemerkinnät ovat
ohjeiden mukaiset.
Esitystilanne: Esitys on havainnollinen ja
viimeistelty. Esitys on vuorovaikutteinen
ja joustava. Opiskelija perustelee ratkaisunsa ja vastauksensa esitettyihin kysymyksiin. Opiskelija tuo perusteluissaan
esille vaihtoehtoisia ratkaisumalleja