järvenpään seurakunnan henkilökuntaopas

1
JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN HENKILÖKUNTAOPAS
Päivitetty 28.8.2015 KJH
SISÄLLYS
Y:\Hallinto\henkilöstö\Henkilökuntaopas\HENKILÖKUNTAOPAS 2015.doc
sivunro
1.
JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN HENKILÖKUNTAOPAS ......................................................................................................... 1
2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTALINJAUKSET ................................................................................................................... 2
3. VÄESTÖ .............................................................................................................................................................................................. 4
4. SEURAKUNNAN LIITTYMINEN KIRKON YLEISHALLINTOON ......................................................................................... 4
5. ORGANISAATIO ............................................................................................................................................................................... 5
6. VIRANHALTIJAN JA TYÖNTEKIJÄN TEHTÄVÄT.................................................................................................................. 6
7. PÖYTÄKIRJAT ................................................................................................................................................................................. 6
8. ANOMUKSET .................................................................................................................................................................................... 7
9. TYÖAIKA ........................................................................................................................................................................................... 7
10. PALKANMAKSU ............................................................................................................................................................................. 7
11. VUOSISIDONNAINEN PALKANOSA JA PALKANTARKISTUKSET 2015 .......................................................................... 7
12. TYÖTERVEYSHUOLTO................................................................................................................................................................ 8
13. SAIRAUSLOMA-ASIAT ................................................................................................................................................................. 8
14. MUUT VIRKAVAPAUDET ............................................................................................................................................................ 9
15. VUOSILOMA ................................................................................................................................................................................. 10
16. RUOKAILU..................................................................................................................................................................................... 11
17. TUKI HARRASTUKSILLE JA HENGELLISYYDELLE ......................................................................................................... 11
18. MATKA- JA MAJOITUSKUSTANNUSTEN KORVAUKSET ................................................................................................ 12
19. VAKUUTUKSET JA ELÄKKEET............................................................................................................................................... 12
20. PUHELINASIAT JA PANKKIPALVELUT ................................................................................................................................ 13
21. VAITIOLOVELVOLLISUUS ....................................................................................................................................................... 14
22. HENKILÖSTÖKOULUTUS ......................................................................................................................................................... 14
2
23. SISÄINEN TIEDOTUS .................................................................................................................................................................. 14
24. OPERATIIVINEN JOHTORYHMÄ............................................................................................................................................ 14
25. AY- LUOTTAMUSMIEHET ........................................................................................................................................................ 15
26. TYÖSUOJELU ............................................................................................................................................................................... 15
27. YHTEISTOIMINTA ...................................................................................................................................................................... 16
28. VIRKISTYSTOIMINTA................................................................................................................................................................ 17
29. IHMISTEN HYVÄ KOHTAAMINEN ......................................................................................................................................... 17
30. TIETOTURVA ................................................................................................................................................................................ 17
31. KRIISIVALMIUS ........................................................................................................................................................................... 17
32. OPAS ON AVUKSI – TARVITTAESSA KYSY LISÄÄ ............................................................................................................ 18
EETTISET OHJEET............................................................................................................................................................................ 18
IT-TIETOTURVAOHJEET ................................................................................................................................................................ 20
Tämän henkilökuntaoppaan tarkoituksena on antaa tietoja ja perehdyttää Sinua Järvenpään
seurakunnan toimintaan ja siten helpottaa tutustumistasi työpaikkaasi.
Jokaisen seurakunnan palvelukseen tulevan henkilön on sekä itsensä että työpaikkansa kannalta tärkeää saada heti alussa kokonaiskuva työstään, oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Perehdytyksessä kerrotaan mahdollisuudesta osallistua oman työpaikkansa kehittämiseen, päätöksentekoon sekä omaan vastuuseen koko seurakunnan toiminnan tuloksellisuudesta. Perehdyttämisestä huolehtiminen on työntekijän
ja
esimiehen yhteinen asia. Päävastuu perehdyttämisestä ja työnopastamisesta on kunkin esimiehellä. Esimies voi myös määrätä perehdyttäjän. Perehdyttämisen apuvälineeksi on laadittu
perehdyttämiskortti ..\Perehdyttämiskortti-uusi.xls
Perehdyttämisessä viranhaltija ja työntekijä tutustutetaan työyhteisön tavoitteisiin, työtovereihin, työympäristöönsä ja työolosuhteisiinsa sekä työsuhdeasioihin. Työnopastuksessa saa tietoa virka- tai työtehtäviinsä, työvälineisiin ja työn riskeihin. Perehdyttäminen ja työnopastus tapahtuu viranhaltijan/työntekijän virka- tai työtehtävien ohessa ja työajalla.
Työhön siunaaminen:
Uusille työntekijöille järjestetään mahdollisuus saada työhön tai virkaan siunaaminen. Työhön
siunaaminen on toteutettu syksyllä ns. työkauden avaus messussa. Ilmoittautumiset työhön
siunaamisen tulee tehdä kirkkoherralle sähköpostitse tai kirjallisesti.
2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTALINJAUKSET
Seurakunnan strategia eli toimintalinjaus 2010–2015 on hyväksytty kirkkovaltuustossa
11.5.2010 § 19. Strategiatyöhön osallistuivat henkilökunta, luottamushenkilöt, vapaaehtoiset
ja useiden yhteistyötahojen edustajat. 2006 on laadittu erilliset henkilöstö-, kiinteistö- ja viestintälinjaukset. Strategiaa toteutetaan toiminta- ja taloussuunnitelmissa ja käytännön tavoit.teiden asettamisessa ja toteuttamisessa. Uuden strategian laadinta on aloitettu.
3
JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN TOIMINTALINJAUS 2010–2015
ARVOT: VÄLITTÄMINEN, YHTEISÖLLISYYS, OIKEUDENMUKAISUUS, ROHKEUS
HENGELLINEN ELÄMÄ VAHVISTUU
TUEMME HEIKOMPIA JA KANNAMME
MAAILMANLAAJUISTA VASTUUTA
1. Jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja
muissa seurakunnan tilaisuuksissa jokainen saa kokea
pyhyyttä, hiljaisuutta, siunausta ja anteeksiantamusta
sekä yhteyttä Jumalaan ja lähimmäisiin. Rukous on
kantava voima seurakunnassa seurakuntalaisten elämässä.
1. Huolehdimme siitä, että seurakuntayhteys ja kristillinen usko antavat voimia elämään, auttavat näkemään
lähimmäisen ja palvelemaan häntä sekä lähellä että
kaukana.
2. Toimimme heikommassa asemassa olevien rinnalla,
puhumme ja rukoilemme heidän puolestaan,
2. Tuemme vapaaehtoistyössä mukana olevien kasvua kristittyinä. Rohkaisemme heitä ja työntekijöitä
toiminaan yhdessä.
(3-4 ks. toimintalinjaus)
3. Teemme laaja-alaista yhteistyötä Järvenpään kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa.
4. Tuemme lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa.
VAHVISTAMME
KIRKON
JÄSENYYDEN
MERKITYSTÄ
1. Seuraamme muutoksia
järvenpääläisten toimintaympäristössä ja uudistamme toimintaamme
perustehtävälle uskollisena.
2. Käännämme kirkon
elämässä mukana olevien
määrän kasvuun ja rohkaisemme kaikkia kirkon
jäsenyyteen.
3. Kannustamme vanhempia kastamaan lapsensa.
VAIKUTAMME
VIESTINNÄLLÄ
TOIMINTA-AJATUS
Perustus on laskettu ja se on Jeesus Kristus. Muuta perustusta ei
kukaan voi laskea. Järvenpään
seurakunta toimii tältä perustalta
kristillisen uskon, toivon ja rakkauden syntymiseksi ja kasvamiseksi Järvenpäässä ja kaikkialla
maailmassa.
1. Viestimme tehtävästämme ja toiminnastamme
vuorovaikutteisesti sekä
omille jäsenillemme että
kaikille kaupunkilaisille.
Käytämme monipuolisesti
eri välineitä, jotta viestimme
vaikuttaa mahd. moneen
luoden myönteistä kuvaa
kirkosta, seurakunnasta ja
sen sanomasta.
VISIO
2. Huolehdimme että kristilliseen elämään liittyvät
symbolit näkyvät monipuolisissa yhteyksissä.
Ihmisläheinen, yhteisöllinen, avoin ja
ulospäin suuntautunut, kristilliselle
uskolle rakentuva seurakunta.
(Ks. tarkemmin toimintalinjaus)
3. Painotamme viestinnän
sisällössä seurakuntamme
sanomaa, toimintaa ja tapahtumia.
TASAPAINOINEN TALOUS PALVELEE
SEURAKUNTAA
SEURAKUNNAN UUDISTUMINEN
1. Käyttötalous on pitkän ajan kuluessa tasapainossa
ja pääosa investoinneista rahoitetaan tulorahoituksella.
1. Kehitämme organisaatiotamme hyödyntäen luottamushenkilöiden ja työntekijöiden osaamista. Näin edistämme seurakunnan perustehtävän toteuttamista.
2. Otamme toiminnassamme huomioon kestävän
kehityksen periaatteet.
3. Huolehdimme että seurakunnalla on tarkoituksenmukaiset toimitilat. Pidämme kiinteistöt ja kaluston
hyvässä kunnossa.
2. Kehitämme henkilöstöpolitiikkaamme ja toimintakulttuuriamme luoden työyhteisöön hyväksyvän, yhdessä
tekemisen ilmapiirin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. ( Ks tarkemmin toimintalinjaus)
Yleistavoitteena on, että seurakunnan jäsenet toteuttavat kristinuskon ydinsanomaa ja
siihen perustuvia arvoja omassa elämässään.
4
3. VÄESTÖ
31.12.2014 Järvenpään kaupungin väkiluku oli 40.427 ja seurakunnan jäsenmäärä oli 31.12.2014 yhteensä 28.164. Osuus kaupungin väestöstä oli 69,7 %. Jäsenmäärä on 69,7 % kaupungin väkiluvusta.
Suomen ev.-lut kirkkoon kuului 2013 vakinaisesta väestöstä 75,2 prosenttia eli yhteensä 4 034 235
suomalaista.
Seurakunnan läsnä oleva väestö on vähentynyt 2005 alkaen lukuun ottamatta vuotta 2012.
Väestö jakautui ikäryhmittäin seuraavasti:
Ikäryhmät
0 - 6
7 - 15
16 – 64
65 – 74
75 YHT.
J-pään kaupunki 2013 J-pään srk Srk osuus %
2013
(Tilastokeskus)
kaupungista
3 426
2 309
67,4 %
4 090
3 479
85,1 %
26 584
18 009
67,7 %
3 722
2 795
75,1 %
2 131
1 720
80,7 %
39 953
28 312
70,9 %
Seurakunnan ikäryhmälukuihin sisältyy virhe, mutta luvut ovat suuntaa antavia.
4. SEURAKUNNAN LIITTYMINEN KIRKON YLEISHALLINTOON
Kirkon yleishallinto voidaan pelkistetysti esittää kaavakuvana:
KIRKOLLISKOKOUS
- käsittely ja ehdotukset: kirkkolakiin, KJ ja K-vaalijärj.
- päätökset: raamatunkäännös, kristinoppi, virsikirja,
kirkkokäsikirja, messusävelmät
-
osallistujat: piispat 11 + papit 32 + maallikot 64
saamelaisten ed 1 + valtioneuvoston ed. = 109
KIRKKOHALLITUS - piispainkokous
- kirkon keskusrahasto
- kirkon työmarkkinalaitos
HIIPPAKUNNAT
- piispa
- tuomiokapituli
- hiippakuntavaltuusto (7 pappia/14 maallikkoa)
ROVASTIKUNNAT - lääninrovasti
- viranhaltija- ja työalasekä luottamushenkilötapaamiset
SEURAKUNNAT
5
Seurakuntamme kuuluu Espoon hiippakuntaa ja Tuusulan rovastikuntaan (Tuusulan, Järvenpään ja
Keravan seurakunnat). Espoon hiippakunta aloitti toimintansa 1.1.2004. Espoon hiippakunnan piispa
on Tapio Luoma ja lääninrovasti on Tuusulan seurakunnan kirkkoherra Ulla Rosenqvist.
Maa on jaettu yhdeksään hiippakuntaan. Hiippakunta on piispan ja tuomiokapitulin johtama hallintoalue. Tuomiokapituli valvoo jumalanpalvelusten, sakramenttien ja muiden toimitusten hoitamista ja
opin puhtautta sekä seurakuntien viranhaltijoiden virkatoimia ja elämää. Henkilökunnasta papisto on
osittain tuomiokapitulin alaisia. Tuomiokapitulin vahvistettavaksi alistetaan joitakin seurakuntien päätöksiä mm. kirkkoneuvoston ohjesääntö, hautaustoimen ohjesääntö ja hautausmaakaavat sekä
maanvuokrauspäätökset.
Kirkon ylintä päätösvaltaa käyttää kirkolliskokous, johon on kirkkovaltuusto äänestää maallikkoedustajia. Nykyisen kirkolliskokouksen toimikausi on 2012–2015. Kirkolliskokouksen tärkeimpiä tehtäviä
on hyväksyä kirkolliset kirjat, kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säätäminen (eduskunta hyväksyy tai hylkää ne muuttamatta) ja Kirkon keskusrahaston toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen. Kirkkohallitus on kirkolliskokouksen alainen täytäntöönpano- ja alistusviranomainen. Kirkkohallitus antaa
seurakuntaa velvoittavia ohjeita mm. jäsenrekisterin pidosta ja talouden hoidosta.
5. ORGANISAATIO
5.1 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 2015–2018:
KIRKKOVALTUUSTO
Jouko Porkka (pj)
33 JÄSENTÄ
TILINTARKASTUS
BDO Audiator: JHTT Ari
Virolainen
KIRKKONEUVOSTO
Khra Vesa Koivisto
(pj)
toimikunnat
11 JÄSENTÄ
PERHEASIAIN
NEUVOTTELUKUNTA
Satu Taiveaho
(pj)
JULISTUS-
j DIAKONIA-
KASVATUS-
KIINTEISTÖ-
JÄRVI-DATA
NEUVOTTELUKUNTA
JTK
JTK
JTK
JTK
Markku
Seppänen (pj)
Toni Kokkonen (pj)
Maj Packalén
(pj)
Juhani Noso
(pj)
Markku YliPerttula (pj)
työryhmät
Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin toimielin. Se valitaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla. Sen toimi-
6
kausi on 4 vuotta. Se päättää mm. talousarviosta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja tilinpäätöksestä
sekä toimintakertomuksesta, perustaa virat, valitsee talousjohtajan, kappalaiset ja kanttorit ja jäsenet
kirkkoneuvostoon ja johtokuntiin sekä hyväksyy investointisuunnitelman ja päättää hautapaikkamaksuista.
Kirkkoneuvosto valmistelee ja toimeenpanee kirkkovaltuuston päätökset. Se johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, vastaa taloushallinnosta, käyttää seurakunnan puhevaltaa ja hyväksyy seurakunnan
puolesta sopimukset. Kirkkoneuvosto valitsee useimmat seurakunnan viranhaltijat ja työntekijät ja tekee muut tärkeät henkilöstöhallinnolliset päätökset. Kirkkoneuvostolle kuuluu myös kirkkovaltuuston
päätösten laillisuusvalvonta.
Johtokunnat valmistelevat ja kehittävät toimialansa asioita johtosääntönsä mukaan ja antavat lausuntoja kirkkoneuvostolle. Johtokunnissa on 7 jäsentä.
5.2 HENKILÖKUNTAORGANISAATIO
Järvenpään seurakunnan palveluksessa on noin 80 vakituista työntekijää. Henkilökunta työskentelee
eri työmuodoissa ja eri työpisteissä. Seurakuntakeskuksessa on n. 45 henkilön työpiste ja muiden työpiste on eri puolella kaupunkia sekä Leiriniemen leirikeskuksessamme Mäntsälässä. Henkilökunnassa
on eri työaikoja tekeviä (työaikalain alaisia ja niitä joita työaikalaki koskee osittain tai ei lainkaan).
6. VIRANHALTIJAN JA TYÖNTEKIJÄN TEHTÄVÄT
Seurakunnan viranhaltijain ja työntekijäin tehtävät määräytyvät säännösten ja määräysten perusteella:
Näitä ovat mm:
- kirkkolaki ja kirkkojärjestys
- kirkkohallituksen ohjeet
- ohjesäännöt ja johtosäännöt
- virka- ja työehtosopimus (KirVESTES)
- talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma
- toimenkuvat
- työnjakokirjat
- toimielinten yksittäiset päätökset
Tiedot voimassa olevista säännöistä saat linkistä:
..\..\säännöt\sääntöluettelo.xls.
Ohje- ja johtosäännöt voi katsoa myös seurakunnan verkkosivuilla (Hallinto ja talous).
HENKILÖKUNTA
Järvenpään seurakunnan henkilökunnan yhteystiedot löytyvät kätevästi Jästi-Intrasta
yhteystiedot palkista ja linkistä: http://jarvenpaanseurakunta.fi/intra_yhteystiedot.asp
7. PÖYTÄKIRJAT
Kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston ja johtokuntien pöytäkirjat sekä viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat pidetään julkisesti nähtävinä kokousten jälkeen virastossa viikon ajan. Nähtävillä olosta ilmoitetaan seurakunnan virallisella ilmoitustaululla. Pöytäkirjat ovat myös luettavissa seurakunnan Y-verkossa. Esimerkiksi Y:\Pöytäkirjat\Kirkkovaltuusto\2014\. Esityslistat ovat henkilökunnan nähtävillä ennen kokousta sisäisellä ilmoitustaululla. Lisätietoja saa hallintosihteeriltä. Kirkkovaltuuston ja -neuvoston pöytäkirjat sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältävä tasekirja ovat myös seurakunnan verkkosivuilla kohdassa: Hallinto ja talous. Työpaikan sisäiset pöytäkirjat ovat linkitetty Intran etusivulle kohtaan Hallinto tiedottaa.
7
8. ANOMUKSET
Virkavapaus-, äitiys-, isyys-, vanhempainloma-, hoitovapaa, opintovapaa ja koulutus ym. anomukset on
jätettävä hyvissä ajoin ja viimeistään säädettynä aikana esimiehelle. Tarkemmat säännökset ovat laeissa, virka- ja työehtosopimuksessa. Hakemus/päätöslomake ovat seurakunnan Y-verkossa.
..\..\..\..\Yhteiset\Mallipohjat\Päätöslomake 2010.dotx Lomakkeen täyttämistä koneella suositellaan.
Käsin täytettäviä hakemuslomakkeita on saatavana monistamosta. Vuorotteluvapaata tai muuta yli
kuukauden mittaista palkatonta virkavapaata/työlomaa anotaan kirkkoneuvostolta.
9. TYÖAIKA
KirVESTES:n uudet työaikamääräykset tulivat voimaan 1.1.2015. Määräykset ovat voimassa kokeiluna
sopimuskauden loppuun 31.1.2017. Seurakunnan henkilöstöä on palvelussuhteen perusteella 3:ssa
ryhmässä: hengellisen työn 1) viranhaltijat ja 2) työntekijät sekä 3) muut kuin hengellisen työn viranhaltijat ja työntekijät. Lisäksi nämä ryhmät jakautuvat sen suhteen noudatetaanko heihin työaikalain määräyksiä vai ei. Työ- ja vapaa-ajoista säädetään KirVESTES:n 140–211 pykälissä. Ne joihin noudatetaan työaikaa joko a) leimaavat itsensä Timecon järjestelmään tai kännykällä Katrina työajanseurantaan, b) merkitsevät tuntilistaan töihin tulo- ja lähtöaikansa sekä ruokatuntinsa. Muut poikkeavat tapahtumat leimataan tai merkitään vastaavasti. Esimiehet hyväksyvät työvuorosuunnitelmat ja toteutuneet
työtunnit, jotka toimitetaan sen jälkeen palkkasihteerille.
Leirityöaikaa koskevat omat säännökset, josta lisätietoa saa mm. linkistä:
..\..\..\..\Yhteiset\Ohjeet\Leirityöaika LISÄYKSIN 10-2009.doc
Työmatkoista on huomattava etteivät ne pääsääntöisesti pidennä työaikaa, vaikka normaaliin verrattuna matkalla oltaisiin pitkäänkin.
Lisää tietoa saa lähimmältä esimieheltä, palkka-asiamieheltä ja ay-luottamusmiehiltä. Virka- ja työehtosopimuksissa on määritelty myös ruokatuntien ja kahvitaukojen kesto ja määrä. Työkaverin erilaiset
työajat tulee ottaa huomioon asioita suunniteltaessa ja eivätkä ne saa olla arvostelun kohteena.
10. PALKANMAKSU
Uusi työntekijä toimittaa henkilö- ja palkkatilitietonsa sekä verokorttinsa ja mahdollisen sopimuksen ayjäsenmaksun perinnästä palkkasihteerille. Viranhaltijoille palkka maksetaan kuukauden 15. päivänä.
Työsopimussuhteisille kuukausipalkkaisille palkka maksetaan kuukauden viimeinen päivä. Sunnuntai-,
ilta-, varallaolo- ja arkipyhäkorvaukset maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä, ellei ko. työaikakorvauksia ole voitu pitää vapaana. Matkakustannusten korvaukset maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.
Loma-ajan palkka maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.
Lomaraha maksetaan kesäkuussa.
Henkilökunnan loma-ajat määrätään niin, että seurakunnan toiminta turvataan myös loma-aikana, ja että mahdollisuuksien mukaan saman työalan henkilöt vuorottelevat ja sopivat loma-ajoistaan yhdessä.
Loma-anomus tehdään esimiehelle.
11. VUOSISIDONNAINEN PALKANOSA ja PALKANTARKISTUKSET 2015
Työntekijälle maksetaan peruspalkan lisäksi vuosisidonnaista palkanosaa työkokemuksen ja palvelusuhteen keston perusteella, kun vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaa palvelusaika on vuosina
seuraavasti: 6 vuotta +4 %, 8 vuotta +8 %, 10 vuotta +12 % ja 13 vuotta +15 %.
KirVESTES sopimuksen mukaisesti 1.8.2015 lukien tuli kirkon yleisen palkkausjärjestelmän piirissä
oleville työntekijöille 0,4 % yleiskorotus peruspalkkaan. Harkinnanvaraisia palkankorotuksia tuli
1.1.2015 alkaen.
8
12. TYÖTERVEYSHUOLTO
Seurakunnan lakisääteisen työterveyshuollon (lähinnä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto) piiriin kuuluvat kaikki seurakunnan palveluksessa olevat.
Seurakunnan maksamien sairaanhoitopalvelujen käyttöoikeus on:
•
niillä, joiden palvelussuhde on yli 10 tuntia viikossa ja, jotka eivät ole oikeutettuja muun
työnantajan tarjoamiin työterveyshuollon sairaanhoitopalveluihin,
•
yli neljä (4) kuukautta kestävässä palvelussuhteessa olevat (poikkeuksena ovat kausityössä esim. hautausmaalla työskentelevät, joilla on aiemmat kaudet yhteenlaskien jo yli 4 kk
palvelua seurakunnassamme, jolloin he ovat oikeutettuja työterveyden sairaanhoitopalveluihin)
•
äkillisissä sairaustapauksissa ja tapaturmissa riippumatta palvelussuhteen kestosta tai
laadusta
Sairaanhoitopalveluihin ei ole oikeutta silloin, kun ollaan poissa työstä eikä poissaolon ajalta
makseta palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaisista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, kuitenkaan alle 14 vrk poissaolossa työterveydenhuollon palvelut ei katkea.
Työterveyshuollossa meitä palvelee LÄÄKÄRIKESKUS AAVA Järvenpää, työterveyshuolto
Myllytie 1 A, 2 krs 04410 Järvenpää, Puh. 010 380 3800 Ajanvaraus: 010 380 3838
Vastaanotto avoinna:
ma-ti 8.00 - 18.00
ke-pe 8.00 - 16.00
Työterveyslääkärit:
Yleislääkäri
Työterveyshoitaja:
Työfysioterapeutti:
Työterveyspsykologi:
Markku Hynninen
Ea Niemi
Päivi Roos-Virtanen (puh 010 3804077)
Marsa Lähteenmäki
Tiina Niemelä
Työterveydenhuollon toimintasuunnitelma on hyväksytty kirkkoneuvostossa ja on nähtävillä AY-, YT-,
työsuojelu- ja työterveyshuollon asioiden ilmoitustaululla ja intrassa.
13. SAIRAUSLOMA-ASIAT
Sairastumisesta on v i i p y m ä t t ä ilmoitettava aina omalle esimiehelle ja työpisteeseen.
Lääkärintodistukset ja terveydenhoitajan todistukset tulee toimittaa esimiehelle mahdollisimman pian. Todistukset ovat asiantuntijalausuntoja henkilön terveydentilasta, joissa esim. lääkäri esittää kantansa miltä ajalta hän pitää henkilöä työkyvyttömänä. Sairausloman kuitenkin
myöntää esimies.
Jokaisesta 3 päivää pidemmästä henkilökunnan oman sairauden tai alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen takia sattuneesta poissaolosta on tuotava joko lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus
esimiehelle. Kolmen päivän tai sitä lyhyemmässä sairastapauksessa riittää ilmoitus esimiehelle, joka
tehdään heti, kun sairausloman tarve ilmenee. Töihin palattua täytetään päätöslomake
sairauslomista ja toimitetaan esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimiehellä on kui-
tenkin oikeus pyytää lyhyemmästäkin sairaudesta lääkärintodistusta.
SAIRAUSLOMALLA TYÖSKENTELY
Sairauslomalla henkilö ei voi työskennellä seurakunnassa, eikä muuallakaan, ellei ole kyse osittaisesta sairauslomasta. Osittainen sairausloma on melko uusi mahdollisuus tehdä työtä kuntonsa mukaan,
vaikka ei vielä jaksaisi tai kykenisi kokopäivätyöhön sairauden, tapaturman tai leikkaushoidon jälkeen.
Henkilö, jolla on sivutoimilupa tai on tehnyt sivutoimi-ilmoituksen ei voi työskennellä sivutoimessaan
9
samanaikaisesti, kun on seurakunnan virasta tai toimesta sairauslomalla.
Tapaturman sattuessa on asiasta ensitilassa ilmoitettava lähimmälle esimiehelle ja asianomaisen on itse ilmoitettava hoitavalle lääkärille, että kyseessä on työtapaturma, työmatkatapaturma tai muu tapaturma ja selvettävä tapahtuman kulku. Tapaturmailmoitus täytetään yhdessä palkkasihteeri Raija
Korhosen kanssa. Työtapaturmat käsitellään muista sairaslomista erillisinä. Työtapaturma-ajan palkkaetujen maksaminen ei vähennä muun sairasloman palkkaetuja. Tapaturmat on ilmoitettava erikseen
jo työterveyshuoltoon ilmoittauduttaessa, sillä ne tallennetaan hoitotietoihin eri koodilla. Vakuutusyhtiöllämme (Pohjola) on käytössä tapaturmien ESAW-tilastointi ja sähköinen tapaturmailmoituslomake.
Töissä, joissa tarvitaan työhöntulotarkastuksen lisäksi rokotus- tai salmonellatodistuksia tms, tulee todistukset toimittaa ennen työn aloittamista.
Työterveydenhuollossamme noudatetaan työterveydenhuoltolakia (1381/2001) ja työterveydenhuoltosopimusta ja työterveydenhuollon toimintasuunnitelmaa. Kirkon keskusrahaston ja KELA:n varhaiskuntoutukseen (ASLAK, TYK) haetaan työterveyshuollon kautta. He myös tekevät kuntoutuksen vaikutusten seurantaa.
Sairausajan palkka
KirVESTES:ssä on §§ 51-71 säännökset sairauspoissaoloista ja sairausajan palkanmaksusta. Pääsäännön
mukaan (§ 57) jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alkamista kestänyt vähintään 60
kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausajalta palkkaa saman kalenterivuoden aikana
seuraavasti:
1) varsinainen palkka yhteensä 60 ensimmäiseltä kalenteripäivältä
2) sen jälkeen 2/3 varsinaisesta palkasta yhteensä 120 kalenteripäivän ajan
3) tämän jälkeen palkanmaksu päättyy, jollei harkinnan perusteella päätetä jatkaa palkanmaksua. Harkinnan perusteella palkkaa voidaan maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.
14. MUUT VIRKAVAPAUDET
Perhevapaat
Säännökset perhevapaista ja palkkauksen perusteista niiden aikana ovat KirVESTES:n pykälissä 60-71. Perhevapaiden perusteet ja määräajat on säädetty työsopimuslain 4 luvussa. Perhevapaita ovat äitiys-, erityisäitiys-, isyys, vanhempain- ja hoitovapaa, osittainen ja tilapäinen hoitovapaa sekä poissaolo pakottavista perhesyistä. Pääsäännön mukaan niitä on haettava työnantajalta 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.
Erityissäännös työajattomien viranhaltijoiden osittaisesta hoitovapaasta (§ 64) osittaista hoitovapaata annetaan myöntämällä viranhaltijalle virkavapautta siinä suhteessa kuin hänen osittaisen hoitovapaan aikainen työvelvollisuutensa on täydestä työvelvollisuudesta. Työnantajan ja viranhaltijan ollessa erimielisiä työvelvollisuuden määrästä osittaisen hoitovapaan aikana, osittainen hoitovapaa myönnetään antamalla viranhaltijalle
virkavapaata yksi työpäivä viikossa ja vähentämällä hänen työvelvollisuuttaan ja palkkaansa 20 prosentilla.
Eräät erityiset virkavapaudet ja työlomat (§ 80)
Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata:
1) avioliittoon vihkimispäivänsä,
2) 50- ja 60 –vuotissyntymäpäivänsä,
3) muuttopäivänsä,
4) asevelvollisuuslain mukaisiin kutsuntoihin osallistumispäivänsä,
5) lähiomainen kuolinpäivä
6) lähiomaisen hautaan siunaamisen päivä
10
Lähiomaisella tarkoitetaan viranhaltijan/työntekijän puolisoa, lapsia ja vanhempia sekä hänen puolisonsa lapsia ja
vanhempia sekä viranhaltijan/työntekijän veljiä ja sisaria. Veljellä ja sisarella tarkoitetaan myös veli- ja sisarpuolta, samoin ottoveljeä ja ottosisarta.
15. VUOSILOMA
91 § Peruskäsitteitä
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.
Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.
Lomakorvaus on palvelussuhteen päättyessä pitämättä jääneiltä lomapäiviltä maksettava rahakorvaus.
Lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka.
Lomaraha on kesäkuussa maksettava palkanlisä, jonka suuruus perustuu ansaitun loman määrään
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomaan oikeuttava kalenterikuukausi.
Vuosiloma-aika on vuosilomaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosilomaa kuluttavien vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä esim. vapaapäiviä ja arkipyhiä.
Erääntynyt ja erääntymätön vuosiloma: loma erääntyy pidettäväksi lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. Tämän jälkeen annettava loma on erääntynyttä vuosilomaa. Loma voidaan antaa ennen sen
erääntymistä vain poikkeuksellisen perustellusta syystä.
Yksityiskohtaiset määräykset, soveltamisohjeet ja esimerkit vuosilomista (§ 92–111)
92) Täysi lomanmääräytymiskuukausi
93) Töissäoloon rinnastettava poissaoloaika
94) Vuosiloman määrä
95) Vuosilomapäiviä kuluttavat päivät vuosilomaa annettaessa
96) Vuosiloman ajankohdan määrääminen
97) Vuosiloman säästäminen
98) Vuosiloman siirtäminen
99) Lomapalkka
100) Lomapalkan lisäys
101) Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka
102) Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka erääntymättömästä lomasta
103) Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä
104) Tuntipalkkaisen työntekijän lomakorvaus työsuhteen päättyessä
105) Lomakorvaus kun vuosilomaa ei ansaita yhdeltäkään lomanmääräytymiskuukaudelta
106) Lomaraha
107 Tuntipalkkaisen lomaraha
108) Lomarahan vaihtaminen vapaaksi
109) Lomapalkan maksaminen
110) Lomarahan maksaminen
111) Lomakorvauksen maksaminen
Vuosiloman määrä
Vuosiloman määrä on taulukon 1 mukainen, jos on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden
loppuun mennessä kertynyt vuosisidonaiseen palkanosaan oikeuttavaa aikaa vähintään 15 vuotta.
Taulukko 1
Täydet lomanmääräytymiskuukaudet
1 2 3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
11
Lomapv määrä
3 6 9
12
15
18
21
24
27
30
33
38
Vuosiloman määrä on taulukon 2 mukainen, jos palvelussuhde ao. seurakuntaan on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään 1 vuoden tai vuosisidonaiseen
osaan oikeuttavaa aikaa on kertynyt vähintään 3 vuotta.
Taulukko 2
Täydet lomanmääräytymiskuukaudet
1 2 3 4 5
6
7
8
9
10 11 12
Lomapv määrä 3 5 7 9 12 15 18 20 22 24 26 29
Muissa tapauksissa vuosiloman pituus on taulukon 3 mukainen.
Taulukko 3
Täydet lomanmääräytymiskuukaudet
1 2 3 4 5 6
Lomapv määrä
7
8
9
10 11 12
2 4 5 7 9 10 13 15 17 19 21 23
16. RUOKAILU
Työpäivinä henkilöstöllä on mahdollisuus työnantajan tukemaan ruokailuun. Henkilökuntaruokailu on
järjestetty seurakuntatalon ruokasaliin (kahvio). Ruokailumahdollisuus on siellä ma-pe klo 11.15 –
12.30. Ruokalista on etukäteen nähtävillä intranetissä. Seurakunta perii ateriasta sen verotusarvon
6,20 euroa. Puolikkaalla lipulla voi nauttia salaattiaterian. Ruokaliput ostetaan puhelinvaihteen hoitajalta ja peritään palkasta jälkikäteen.
Seurakuntatalon henkilökuntaruokailun ollessa suljettuna lomien takia tai
kun ruokailuaika ei sovi henkilön työaikojen takia on henkilökunnalla myös
mahdollisuus ruokailla seurakunnan ruokalipulla (yksi lippu/ruokailu) Järvenpäässä seuraavissa ravintoloissa: Rosso, Martina, Keuda Ateriakeidas
(os: Sibeliuksenväylä 55), Ravintola Huili, St1 lounasravintola, Lounaskahvila
Tyyni (os: Sibeliuksenkatu 14) ja Herkkupaja (Emalikatu 9). Ravintoloissa ruokalipun arvo on enintään 8,70 euroa. Ravintola perii ao. aterian hinnan ja laskuttaa seurakuntaa.
Mikäli ateria on kalliimpi kuin 8,70 € aterioitsija maksaa erotuksen ja mikäli ruuan hinta on halvempi kuin 8,70 € ei erotuksena jäävää summaa makseta työntekijälle.
17. TUKI HARRASTUKSILLE JA HENGELLISYYDELLE
Työnantaja tukee henkilökunnan fyysistä kuntoa ja kulttuuriharrastuksia 200 eurolla/v päätoimisten työntekijöiden osalta. Niiden osalta joilla päätoimisuus ei täyty (alle 19 t/vko tai alle 50
% työtehtävistä) korvaus on 100 euroa/v. Lisäksi edellytetään, että työsuhde on kestänyt tai
tarkoitettu kestämään vähintään 9 kuukautta ko. kalenterivuotena. Tuki annetaan liikunta- ja
kulttuuriseteleinä, joita saa 30.6 mennessä käyttöönsä enintään 50 % ao. määrästä.
12
Seurakunta on antanut tilat hierojalle ottaa vastaan henkilökuntaamme, jokainen maksaa
hieronnasta suoraan yrittäjälle.
Hengellistä huoltoa voi saada käyttämällä hiljaisuuden retriittiin. Henkilökunnan AAMUVARTIT
järjestetään keskiviikkoisin klo 08.45–9.00 Elävän Veden kappelissa. Olet lämpimästi tervetullut mukaan yhteiseen aamuhartauteemme aina, kun sinulla on siihen mahdollisuus.
18. MATKA- ja MAJOITUSKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
Matkalasku tulee esittää viimeistään kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Kalenterivuoden päättyessä matkalaskut on toimitettava päättyvän vuoden puolella. Laskuttajan
nimi ja matkan tarkoitus sekä matkareitti merkitään laskuun mahdollisimman selvästi. Virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista. Kokonaiskustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus ja
päiväraha myös mahdollisesti saavutettu työajan säästö.
Matkakustannusten korvaukset vuonna 2015 ovat seuraavat:
Kilometrikorvaus omalla autolla on 44 snt/km ja lisäkorvaus muista matkustajilta ja yli 80 kg
koneen tai laitteen kuljetukselta on 3 snt/km. Kokopäiväraha on 40 euroa ja osapäiväraha 18
euroa.
Matkakustannusten
hakulomakkeita
on
saatavana
Y-verkosta
Y\Yhteiset\Mallipohjat\MATKALASKU I ja II sekä \matkalasku (sähköinen) joka on excellomake tai monistushuoneesta käsin täytettäviä. Koneellista täyttämistä suositellaan. Laskuun
hankitaan hyväksyjän allekirjoitus ennen sen toimittamista taloustoimistoon.
KirVESTES 120 § 3 mom soveltamisohje:
"Määräys virkamatkan tekemiseen voi olla esimiehen erikseen antama tai sisältyä noudatettavaan työjärjestykseen, johtosääntöön tai muuhun pysyväismääräykseen. Myös viran/työn luonne voi edellyttää
matkustamista. Korvauksen saamisen edellytyksenä on tällöinkin, että esimies katsoo viranhoidon/työtehtävien edellyttäneen asianomaisen matkan tekemistä ja hyväksyy matkan virkamatkaksi.
Asia on syytä varmistaa etukäteen, varsinkin jos matka ei ole selvästi tavanomainen
Junamatkoja varten junalippuja voi ostaa seurakunnan tunnuksella. Jos samalla kaukomatkalle osallistuu kolme (3) tai useampi henkilö kannattaa pyytää ryhmäalennusta/lippua. Alennus 20 % 3–10 matkustajasta ja 25 % yli kymmenestä. Ryhmäalennusta ei anneta automaattisesti vaan sitä on pyydettävä erikseen.
Majoituskustannusten osalta noudatetaan KirVESTES:n säännöksiä. Pääkaupunkiseudulla
ja saman matkan/matka-ajan (noin 1 tunti) päässä oleviin kohteisiin seurakunta ei maksa
majoitusta, ellei majoitus ole halvempaa kuin matkakustannusten korvaukset.
19. VAKUUTUKSET ja ELÄKKEET
Tapaturmavakuutus
Seurakunnan henkilökunta kuuluu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Tapaturmavakuutuslain mukaan korvataan työssä ja työmatkoilla sattuneet tapaturmat sekä ammattitautilain tarkoittamat ammattitaudit. Vakuutuksen perusteella korvataan kokonaan tarpeellinen sairaanhoito- sekä lääke- ja matkakulut.
Työntekijän tulee tapaturman tapahduttua ilmoittaa siitä mahdollisimman pian esimiehelleen
tai taloustoimistoon. Työnantaja antaa vahingoittuneelle keltaisen vakuutustodistuksen, joka
on syytä ottaa mukaan lääkärille mentäessä. Sen perusteella vahingoittunut saa maksuttoman
sairaanhoidon. Kiireellisissä tapauksissa vakuutustodistus voidaan toimittaa jälkikäteen.
13
Vakuutustodistuksen lisäksi työtapaturmasta tehdään tapaturmailmoitus, jonka työnantaja
toimittaa vakuutusyhtiölle.
Ryhmähenkivakuutus
Seurakunnalla on työmarkkinasopimuksiin perustuva työnantajan kustantama työntekijäin
ryhmähenkivakuutus. Se on voimassa virka- ja työsuhteen päätyttyä vielä kolme vuotta, kuitenkin enintään siihen asti kunnes vakuutettu tulee seuraavan työ- tai virkasuhteen perusteella
vastaavan turvajärjestelmän piiriin. Työntekijä ei kuitenkaan kuulu vakuutuksen piiriin täytettyään 65 vuotta, jos työsuhde on päättynyt eli siirryttyään vanhuuseläkkeelle.
Vapaa-ajanvakuutus
Seurakunnalla on myös vapaa-ajanvakuutus henkilökunnalle, joka korvaa sairaalamaksut
sekä invaliditeetin. Vakuutuksen avulla voi päästä nopeammin hoitoon ja siten sairauslomaaika jäädä lyhemmäksi. Pohjola Vakuutuksella on palvelumuotona Omasairaala, joka on perustettu hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi.
Matkavakuutus
Seurakunnan matkavakuutus on koti- ja ulkomaan virkamatkoja varten. Täten erillisiä matkavakuutuksia ei tule hankkia matka- ja retkikohtaisesti. Matkavakuutuksen tositekortin saa taloustoimistosta ennen matkaa ja se tulee matkan jälkeen palauttaa takaisin.
Eläkkeet
Seurakunta hoitaa työ- tai virkasuhteeseen palkkaamiensa, lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien ja taiteilijoiden eläketurvan Kirkon keskusrahaston kautta (ns. työnantajan maksama KiEL
eläkemaksu on 28 % palkasta). Lisäksi henkilökunnan palkasta pidätetään henkilökohtainen
eläkemaksu, joka on valtaosalla 5,5 %. KEVA:ssa hoidetaan eläkkeen laskentaan liittyvät
henkilökunnan asiat.
20. PUHELINASIAT JA PANKKIPALVELUT
Seurakunnan puhelimet ovat työasioiden hoitamista varten. Yksityisissä asioissa lyhyet lähialuepuhelut ovat mahdollisia vastavuoroisuusperiaatteen pohjalta. Maksullisiin viihdepuhelinnumeroihin soittaminen on kiellettyä!
Oman puhelimen käytöstä korvataan kirkkoneuvoston 5.5.1999 hyväksymässä ohjeen mukaisesti. Ohje on osoitteessa Y:\Puhelinluettelo\puhelin kustannustenkorvaus henkilökunnalle. Seurakunnan matkapuhelinliittymistä seurakunta maksaa kaikki liittymä ja puhelukulut. Puhelinkorvauksiin oikeutetut ovat
voineet valita kirkkoneuvoston 2.3.2005 § 68 mukaisesti matkapuhelimen rinnakkaiseksi omalle matkapuhelimelleen tai verotusarvon mukaisen korvauksen, jolloin voi soittaa kaikki puhelunsa samalla matkapuhelimella. Puhelukustannuksille on 50 € kattosumman/kk/hlö ja esimiehille 70 €/kk. Kehä-IT:n henkilökunnalla rajat ovat korkeammat. Sairausloma-ajalta maksetaan kuukauden ajalta puhelukustannuksista korvausta. Tämä kohta on toistaiseksi poissa käytöstä puhelinkulujen ns. könttälaskutuksen takia.
Puhelinnumeroiden etsintään on puhelinluetteloiden lisäksi täytettävissä myös nettipohjainen
Fonecta Finder, johon työntekijä saa tarvittavat tunnukset puhelinvaihteen hoitajalta.
Henkilökunta voi maksaa laskujaan seurakunnan tietokoneilla ja nettiyhteydellä.
14
21. VAITIOLOVELVOLLISUUS
Seurakunnan palveluksessa oleva henkilö ei saa luvatta ilmaista yksityistä tai perheen salaisuutta, josta on asemansa perusteella saanut tietää. Myöskään asiaa tai asiayhteyttä, josta
henkilö voisi paljastua, ei saa kertoa. Sielunhoitoon ja rippiin liittyvä vaitiolovelvollisuus on vielä tätä ankarampi, josta on säännökset kirkkolaissa.
Vaitiolovelvollisuus ei lakkaa työ/virkasuhteen päättyessä vaan on ikuinen. Myös harjoittelijoilta
vaaditaan vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuudesta allekirjoitetaan lomake, joka löytyy linkistä ..\SALASSAPITOVELVOLLISUUS-lomake.doc
22. HENKILÖSTÖKOULUTUS
Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan ammatillisen osaamisen kehittämiseksi järjestettävää koulutusta,
jota seurakunta hankkii harkintansa mukaan henkilöstölleen. Koulutuksen tavoitteena on pitää yllä ja
parantaa henkilöstön ammatillisia valmiuksia toimia työssään ja työyhteisössään. Koulutuksen muotoja
ovat välttämätön ammatillisen osaamisen kehittäminen ja muu tarpeellinen ammatillisen osaamisen
kehittäminen.
Koulutussuunnitelman hyväksyy kaksi kertaa vuodessa kirkkoherra ja talousjohtaja alaisensa henkilöstön osalta. Henkilö itse ilmoittautuu hyväksymisen jälkeen koulutukseen. Ammatillisen osaamisen kehittämisestä maksettavista etuuksista on määrätty KirVESTES:n 83 §:ssä.
Välttämättömän ammatillisen osaamisen kehittämisestä osalta korvataan varsinainen palkka sekä matkakustannukset KirVESTES:n mukaan ja muut osallistumisesta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset
kustannukset.
Muun tarpeellisen ammatillisen osaamisen kehittämisen osalta myönnetään virka-/työvapaata ja voidaan maksaa virka-/työajalta palkkaa työnantajan harkinnan mukaan osaksi tai kokonaan yhteensä
enintään 30 kalenteripäivältä vuodessa. Lisäksi voidaan kohtuullisessa määrin korvata koulutuksesta
välittömästi aiheutuneita kustannuksia.
23. SISÄINEN TIEDOTUS
Ajankohtaisista asioista kerrotaan seurakunnan Jästi-intranetissa. Intranetista vastaa ”nettitiedottajana”
Tiina Iisalo.
Tämän lisäksi lähetetään sähköpostitse viestejä henkilökunnalle pikaista tiedotusta vaativista asioista
ja sama tieto lähetetään kirjallisena niille, joilla ei ole s-posti osoitetta.
Kirkollista tiedotusta ja asioiden omaksumista varten seurakunta tilaa Kotimaa-lehden sen haluaville
työntekijöille. Yhteisen vastuumme kantamiseksi sisäisestä tiedotuksesta ota rutiiniksi työpäivän alkaessa lukea Jästi-intranet ja saamasi sähköpostit.
24. OPERATIIVINEN JOHTORYHMÄ
Operatiivisessa johtoryhmässä kokoontuvat seurakunnan johtavat viranhaltijat ja väliesimiehet sekä
työalavastaavia. Kokouksissa käsitellään seurakunnan talouden kokonaistilannetta ja kaikille yhteisiä
toiminnallisia ja hallinnollisia asioita sekä yhteistä suunnittelua. Tavoitteena on toimia monensuuntaisesti yhteisten asioiden sopimis-, neuvottelu ja tiedonvälitysorgaanina. Operatiivista johtaa kirkkoherra
ja sihteerinä toimii hallintosihteeri.
15
25. AY- LUOTTAMUSMIEHET
Kirkon alat ry:
Luottamusmies
Varaluottamusmies
Minna Kotajärvi
Sari Wallius
JUKO ry:
Luottamusmies
Mikko Haapaniemi
26. TYÖSUOJELU
Työsuojelua toteutetaan seurakunnassa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006), työturvallisuuslain (738/2002), työaikalain (605/1996),
työterveyshuoltolain (1383/2001) ja niiden nojalla annettujen säädösten mukaan. Lisäksi seurakunnalla on oma työsuojelun toimintaohjelma 2010–2012. Tavoitteena pidetään fyysiseltä ja
psyykkiseltä ominaisuuksiltaan hyvää työympäristöä sekä työtehtävien selkeyden ja työilmapiirin kannalta sellaista työyhteisöä, jossa on hyvä tehdä työtä. Työssä tulee voida keskittyä työntekoon ja työolosuhteiden ja henkilöiden välisen luottamuksen sekä korrektin käytöksen tulee
olla kunnossa. Kaikista toimenpiteistä ja ohjeista huolimatta henkilökuntaan kuuluva voi joutua
tehtävässään henkisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi, sillä uhatuksi tai kokea tulleensa kiusatuksi. Tällaisesta tilanteesta tulee raportoida esimiehelle, työsuojeluhenkilöille ja täyttää tilannetta varten laadittu lomake, joka on saatavissa työsuojeluhenkilöstöltä ja Y-verkosta
Y:\Hallinto\toimielimet\työympäristötoimikunta\VAARATILANTEET-kartoituslomake.doc
Riskien arviointi- ja kartoituslomake on osoitteessa Y:\RISKIEN ARVIOINTI\RA-lomake TTK.doc
Työmuodot ovat tehneet riskien kartoitukset ja työympäristötoimikunta selvittänyt riskeiksi koettujen asioiden parantamista.
Noudatamme myös kirkkohallituksen suositusta hyvän kohtelun edistämisestä työpaikalla ja
käytännön menettelytavoista epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi.
Työsuojelun valvonta
Työsuojelun valvonnastamme vastaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Yhteystiedot ovat:
Siltasaarenkatu 12 A, 7. krs
PL 46, 00531 Helsinki
Puhelinvaihde: 020 636 1040
Faksi: (09) 730 798
Email: tyosuojelu.etela(at)avi.fi
Työsuojelupäällikkö
Kari J. Hietala
Työsuojeluvaltuutetut:
1. Työsuojeluvaltuutettu (hengelliset työntekijät)
Marja Noso
I varavaltuutettu
Minna Kotajärvi
II varavaltuutettu
Kaija Rajanen
16
2. Työsuojeluvaltuutettu (toimisto-, kiinteistö- ja hautaustoimen työntekijät)
Eveliina Puhakka
I varavaltuutettu
Marja-Leena Rilla
II varavaltuutettu
Aarne Ansala
27. YHTEISTOIMINTA
YT-asioissa seurakunnassa noudatetaan Kirkon yhteistoimintasopimusta. Sopimus on luonteeltaan virka- ja työehtosopimus eli se sitova yleissopimus yhteistoiminnasta sekä työsuojelun
valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta.
Yhteistoiminta on työnantajan ja henkilöstön välistä yhteydenpitoa, jonka tarkoituksena on työn
ja työyhteisön kehittäminen. Yhteistoiminta tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin työpaikalla, koska työnantajan tulee ennen yhteistoiminnan piiriin
kuuluvan asian ratkaisemista neuvotella niiden työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa,
joita asia koskee. Yhteistoimintaa noudatetaan seurakunnan normaalin toimintaorganisaation
puitteissa (työntekijöiden ja esimiehen välillä) ja yönantajan ja henkilöstön edustajien kesken
(luottamusmiesten ja/tai työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien välillä).
Jos asia koskee yksittäistä työntekijää, asia käsitellään ensisijaisesti työntekijän ja hänen esimiehensä kanssa. Jos asia koskee työntekijöitä yleisesti, se käsitellään asian laadusta ja henkilöstön määrästä ja seurakunnan olosuhteista riippuen yhteistyötoimikunnassa tai työpaikkakokouksessa. Yhteistyötoimikunta valmistelee ja käsittelee työntekijöitä yleisesti koskevat asiat
ja päättää niistä, mitkä asiat esitetään työpaikkakokouksessa käsiteltäväksi.
Yhteistyötoimikunta 2014–2017:
Jäsenet:
Työntekijöiden edustajat:
Marja Noso
Eveliina Puhakka
Kaija Rajanen
Minna Kotajärvi
Aarne Ansala
Marja-Leena Rilla
Työnantajan edustajat:
Vesa Koivisto
Kari J. Hietala
Työsuojeluvaltuutetut kuuluvat automaattisesti YT-toimikuntaan ja lisäksi
pääluottamusmiehet tai ainoat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ja
työsuojeluvaravaltuutetut valitsevat keskuudestaan vielä neljä edustajaa
YT-toimikuntaan.
Työnantaja on antanut toimikunnan käyttöön sihteeriksi hallintosihteerin.
Yhteistyötoimikunnan tarkoituksena on seurakunnan tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa
työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden valmistelussa.
Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on toimia myös työnantajan ja henkilökunnan yhteistyöelimenä työsuojeluasioissa, osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan olosuhteisiin
17
sekä seurata niiden kehitystä. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana on Marja Noso vuonna 2015 ja varapuheenjohtajana Kari J. Hietala. Puheenjohtaja valitaan vuorovuosin työnantajan ja työntekijöiden edustajista ja varapuheenjohtaja edustaa toista osapuolta.
Toimikunnan valmistelemat ja työpaikkakokouksen hyväksymät eettiset ohjeet ovat tämän oppaan lopussa liitteenä.
28. VIRKISTYSTOIMINTA
Yhteistyötoimikunta huolehtii vuosittain mm. virkistysretken järjestämisestä. Virkistysretken
määräraha on 9.000 euroa. Määrärahat ovat yhteistyötoimikunnan tehtäväalueella 107. Vuoden 2015 virkistyspäivää on 18.9.2015 ja matka suuntautuu Nuuksion kansallispuistossa. Sitä
suunnittelee työryhmä, jossa ovat Iia Palmgren (kokoonkutsuja), Eveliina Puhakka, Harri Ahopalo ja Sami Seppänen. Virkistyspäivään saa osallistua, jos on ollut yli kuukauden seurakunnalla töissä ja työsuhde on tarkoitettu kestämään yli 9 kuukautta.
29. IHMISTEN HYVÄ KOHTAAMINEN
Jokaisen seurakunnan palveluksessa olevan työn yhtenä tavoitteena on mahdollisimman hyvä
palvelu. Tähän kuuluu ystävällinen kohtelu, asiakkaiden neuvonta. Jos ei itse tiedä vastausta
kysymykseen tulee ottaa asiakkaan yhteystiedot ylös ja selvitettyään asian kertoa tuloksista
asiakkaalle. Näin voimme palvella kaikkia riippumatta siitä mitä työtä kukin tekee ja kenelle jokin työ säännösten mukaan kuuluu.
Jokainen meistä edustaa seurakuntaa - olemme SEURAKUNNAN KÄYNTIKORTTEJA. Meidän käyttäytymisemme perusteella ihmiset luovat kuvaa seurakunnasta. Seurakuntalaiset
maksavat verojen kautta palkkamme. Heillä on lupa odottaa hyvää palvelua.
30. TIETOTURVA
Tietoturvallisuuteen kuuluvat kaikki ne järjestelyt, joilla pyritään varmistamaan tiedon käytettävyys, eheys ja luottamuksellisuus. IT-turvaohjeet esimiehille, työntekijöille ja salassapitosopimuslomake on lähetetty alkuvuodesta jokaiselle tutustuttavaksi ja allekirjoituksen jälkeen palautettavaksi tietojärjestelmäasiantuntija Marja-Leena Rillalle. Uudet työntekijät tutustuvat ohjeisiin perehdytyksessä ja allekirjoittavat asiakirjat.
Tietoturvaohjeet ovat tämän henkilökuntaoppaan liitteenä. Mikäli tietoturva-asioissa on epäselvyyttä – KYSY esimieheltäsi tai Rillalta asioista. Lakia yksityisyyden suojasta noudatetaan.
Jokaisen tulee lomalle jäädessään käyttää sähköpostin vastaaja ominaisuutta ja kertoa siinä
lomansa pituus sekä sijaisensa tiedot.
31. KRIISIVALMIUS
Seurakunnan oma valmiussuunnitelma on päivitetty 2014. Seurakunnalla on myös yhteistoimintasopimus Tuusulan rovastikunnan muiden seurakuntien kanssa yhteistyöstä uhka- ja kriisitilanteita varten, jonka mukaan henkilökuntaa luovutetaan toisen seurakunnan käyttöön kriisitilanteessa. Palo- ja pelastussuunnitelmat ovat jokaisessa rakennuksessa. Eri valmiussuunnitelmiin kannattaa tutustua.
18
32. OPAS ON AVUKSI – TARVITTAESSA KYSY LISÄÄ
Seurakunnan tehtäväkenttä on hyvin laaja ja meillä on paljon henkilöitä erilaisissa työtehtävissä. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa työhön tutustumisessa ja helpottaa löytämään vastauksia käytännön kysymyksiin. Opas pidetään palvelimessa aina ajan tasalla ja uusille työntekijöille otetaan kopio vain
uusimmasta versiosta. Tähän oppaaseen liittyviä kehittämisehdotuksia ym.
ottaa mielellään vastaan talousjohtaja Kari J. Hietala.
Jos oppaan sisältämistä asioista on kysyttävää, kommentoitavaa niin esimiehesi keskustelee
niistä mielellään kanssasi. Muutoinkin avoimuus auttaa meitä kaikkia.
TERVETULOA JOUKKOOMME!!!
Liite 1
Eettiset ohjeet
Me Järvenpään seurakunnan työntekijät haluamme, että
1.
Seurakunnan työntekijä sitoutuu kirkon uskoon ja siitä nousevaan arvopohjaan ja elää sopusoinnussa sen kanssa
myöntäen ja hyväksyen samalla oman inhimillisen vajavuutensa, keskeneräisyytensä ja puutteellisuutensa. Tilaa tulee kuitenkin jäädä erilaisuudelle, erilaisille uskonnäkemyksille ja tavoille toteuttaa yhteistä päämäärää. Erilaisuus
tulee nähdä myös rikkautena.
2.
Seurakunnan työ on keskeisesti seurakuntalaisten palvelua sen eri muodoissa
Työntekijä kohtelee seurakuntalaisia ystävällisesti, kunnioittavasti ja tasapuolisesti heidän sukupuolestaan, etnisestä taustastaan, varallisuudestaan, elämäntilanteestaan ja uskonlaadustaan riippumatta. Totuudellisuus ja rehellisyys
ovat seurakuntatyön perusedellytyksiä.
3.
Jokainen tehtävä seurakunnassa on pohjimmiltaan yhtä arvokas ja tärkeä. Työntekijä asennoituu kollegoihin ja
työtovereihinsa avoimesti, rehdisti ja tasavertaisesti toisen työtä ja persoonaa arvostaen sekä huolehtii omalta osaltaan siitä, että työyhteisössä vallitsee hyvä henki.
4.
Seurakunnan työ on luonteeltaan yhteistyötä sekä työtovereitten että seurakuntalaisten kanssa. Työntekijät pyrkivät
sekä yksilöinä että yhdessä kehittämään yhteistyötaitoja ja edistämään toiminnallaan yhdessä sovittuja tavoitteita ja
päämääriä. Työntekijä edistää työssään avointa ja kahdensuuntaista tiedonkulkua.
5.
Työtehtävien luonteesta ja erilaisuudesta riippumatta työntekijä on valmis kantamaan vastuuta myös työn kokonaisuudesta. Hän pyrkii auttamaan ja tukemaan työtoveria mahdollisuuksiensa mukaan ja myötävaikuttamaan siihen,
että mahdollisimman moni voisi kokea onnistuvansa työssään.
6.
Työntekijä arvostaa osaamistaan ja omaa ammattitaitoaan ja kehittää sitä edelleen. Tavoitteena on, että työntekijöiden työpanos on kokonaisuutena laadukas ja korkeatasoinen.
7.
Ongelmatilanteet ratkaistaan avoimin ja tasavertaisin keskusteluin ja yhteisin sopimuksin.
Asiat ja henkilöt tulee mahdollisuuksien mukaan pitää erillään toisistaan. Tilaa tulee jättää myös anteeksiannolle ja
armollisuudelle. Keskinäiset erimielisyydet tulee ratkaista ensisijaisesti suorin keskusteluin asianomaisten kanssa
mitään osapuolta sivuuttamatta ja toisen käden tietoihin nojautumatta. Vaikeimmissa tapauksissa tulee turvautua
esimiehen tai ulkopuolisen apuun.
8.
Työntekijä pitää tarkoin kiinni salassapitovelvollisuudestaan.
Myös työyhteisöä ja yksityistä työntekijää koskevissa asioissa työntekijä säilyttää asioiden edellyttämän luottamuksellisuuden. Työntekijän yksityisyyttä kunnioitetaan. Työyhteisön sisäisistä asioista kerrottaessa on käytettävä pidättyvyyttä ja erityistä harkintaa.
9.
Työntekijä on lojaali työnantajaa kohtaan,
noudattaa työtään koskevia määräyksiä, ohjeistoa ja sopimuksia. Eri osapuolet huolehtivat myös osaltaan siitä, että
19
työntekijä tulee asianmukaisesti kuulluksi häntä itseään ja työtään koskevissa asioissa.
10.
Työntekijä ottaa työssään huomioon myös ekologiset näkökohdat ja tiedostaa henkilökohtaisesti vastuunsa työssään
tekemistään eettisistä valinnoista. ..\Eettiset ohjeet.doc
Liite 2 SEURAKUNNAN JA JÄRJESTÖJEN SEKÄ EKUMEENISEN YHTEISTYÖN
TOIMINTASÄÄNNÖT
(Hyväksytty kirkkoneuvoston kokouksessa 5.6.2007 § 121)
1. Seurakunta tekee yhteistyötä sekä kirkollisten / kristillisten että muiden seurakunnan tavoitteiden
kanssa samansuuntaista toimintaa toteuttavien järjestöjen kanssa. Yhteistyö voi olla monen tasoista
esim. yhteistä suunnittelua ja toteutusta, henkilöstöresurssien ja toimitilojen antamista ja osallistumista
kustannuksiin.
2. Näitä toimintaohjeita sovelletaan niihin yhteistyötilanteisiin, jotka järjestetään seurakunnan tiloissa tai
muissa julkisissa tiloissa.
3. Kirkkoherra ja kirkkoneuvosto yhdessä arvioivat vuosittain seurakunnan ja järjestöjen yhteistoiminnan
kokonaisuutta ja huolehtivat siitä, että järjestöyhteistyö on tasapuolista ja oikeassa suhteessa kokonaisuuteen. Muussa tapauksessa toiminta tulkitaan järjestön omaksi toiminnaksi.
4. Yhteistyön lähtökohtana on, että tilaisuutta varten on nimetty seurakunnassa vastuuhenkilö ja järjestössä yhteyshenkilö.
5. Seurakunnan ollessa järjestäjänä, seurakunnan vastuuhenkilö ja järjestön yhdyshenkilö yhdessä sopivat puhujista. Yhteistyötä tehtäessä tulee ilmoituksessa mainita mitä kirkkokuntaa, järjestöä tai yhteisöä puhuja edustaa.
6. Seurakunnan vastuuhenkilö ja järjestön yhdyshenkilö sopivat tiedotuksesta, tilavarauksista, tarjoilusta
ja muista käytännön asioista. Seurakunnan vastuuhenkilö välittää tarvittavat tiedot eteenpäin tiedottajalle ja kirkonpalveluhenkilöstölle.
7. Jos seurakunta on mukana järjestävänä tahona, toimitaan seurakunnan viestintästrategian mukaisesti. Seurakunnan tiedottaja valvoo viestinnän sisällön ja logon käytön.
8. Tilaisuuksista ilmoitettaessa tulee ilmetä, onko ohjelman sisällöstä vastuussa seurakunta vai järjestö
vai molemmat yhdessä.
9. Tilaisuuksissa jaettavasta ja myytävästä materiaalista sopivat etukäteen seurakunnan vastuuhenkilö
ja järjestön yhdyshenkilö.
10. Vuosittain laaditaan yhteistyön toimintasuunnitelma, johon kirjataan keskeiset yhteistyötilaisuudet ja
vastuut ja joka voidaan tarkistaa puolivuosittain. Toimintasuunnitelman laadinnasta vastaa kirkkoherra ja
suunnitelman hyväksyy kirkkoneuvosto. Suunnitelmalomake on tämän ohjeen liitteenä ja se liitetään
seurakunnan toimintasuunnitelmaan.
Valtakunnallisia päiviä yms. järjestettäessä, tapahtumat kirjataan seurakunnan vuosisuunnitelmaan ja
tarvittavat määrärahat varataan seurakunnan talousarvioon.
Y:\Hallinto\henkilöstö\Henkilökuntaopas\HENKILÖKUNTAOPAS 2015.doc
20
Liite 3
IT-TIETOTURVAOHJEET
TIETOKONEEN KÄYTTÖ
Käytä tietokonetta (työasemaa) huolellisesti, olet siitä käyttäjänä vastuussa.
Älä jätä kannettavaa tietokonetta tai matkapuhelinta ilman valvontaa.
Kannettavaa tietokonetta ja matkapuhelinta ei saa jättää autoon näkyville, eikä niitä saa säilyttää autossa
yön yli.
Tietokonetta saa käyttää vain työtehtävien hoitamiseen. Satunnainen ja tilapäinen käyttö henkilökohtaisiin
tarkoituksiin on sallittua (esim. pankkiasioiden hoito).
Kirjaudu koneelle aina omilla tunnuksillasi. Omaa työkonetta ei saa antaa ulkopuolisten käyttöön. Tämä
koskee myös perheenjäseniä. Lukitse koneesi aina kun poistut työpisteeltäsi (Ctrl-Alt-Del). Voit myös käyttää salasanasuojattua näytönsäästäjää.
Jos käytät julkisia koneita tai tilapäisesti toisen henkilön konetta, muista aina kirjautua ulos sekä ohjelmista
että koneelta.
Työpäivän päättyessä kirjaudu ulos sekä ohjelmista että koneelta ja sammuta koneesta virta. Virransäästämiseksi sammuta virta myös näytöstä.
Muiden kuin seurakunnan omistuksessa olevien laitteiden, esimerkiksi kannettavien tietokoneiden, liittäminen KIRKKO-verkkoon on kielletty.
Koneisiin saa asentaa laitteita, ohjelmistoja ja päivityksiä vain Järvi-Datan tuki tai sen valtuuttama henkilö
tai yritys.
Jokaisessa verkon työasemassa on virustorjuntaohjelma, joka päivittyy automaattisesti.
TIETOJEN KÄSITTELEMINEN
Tietojärjestelmien tietoja, joihin sinulla on käyttöoikeudet, saa käyttää vain työtehtäviin.
Olet velvollinen pitämään salassa tietoosi järjestelmän välityksellä tulevat luottamukselliset tai salaiset tiedot sekä noudattamaan tietojen tulostamisessa ja käsittelyssä seurakuntatalouden periaatteita, lainsäädäntöä
ja hyvää tapaa.
Luottamuksellista ja salaista tietoa ei saa jättää esille. Älä päästä ulkopuolisia yksin tai ilman valvontaa työpisteeseesi tai muihin seurakunnan tiloihin.
Jos työskentelet asiakaspalvelupisteessä, huolehdi siitä, että tietokoneen näyttö ei näy asiakkaalle.
Vältä turhaa tulostamista ja kopiointia, joka lisää tietojen vääriin käsiin joutumisen vaaraa. Kun tulostat,
varmista mihin tulostimeen tulostat ja missä tulostin sijaitsee. Hae tulosteesi verkkotulostimesta heti tulostuksen jälkeen.
Mikäli joudut lähettämään tai luovuttamaan luottamuksellista tai salaista aineistoa varmista, että tiedon saajalla on oikeudet haluamiinsa tietoihin ja, että tietojen luovuttamiselle on riittävät perusteet.
Huolehdi siitä, että tärkeät työhön liittyvät tiedot on tallennettu verkkolevyasemalle, jossa niistä otetaan
säännölliset varmuuskopiot. Pelkästään työkoneen paikalliselle kovalevylle tallennettujen tiedostojen säilyvyys tietokoneen vikaantuessa on omalla vastuullasi, sillä niiden palauttaminen ei välttämättä ole mahdollista.
Käytä salattavan tiedon tuhoamiseen silppuria.
21
Tarkista aina seurakunnan ulkopuolelta tullut muistitikku, levy tai muu tallennusväline virustorjuntaohjelmalla ennen käyttöönottoa.
Jos joku tallennusväline, esim. muistitikku rikkoutuu tai poistetaan muuten käytöstä, älä laita sitä roskakoriin, vaan toimita se it-tuelle, joka vastaa niiden asianmukaisesta hävittämisestä ja huolehtii siitä, että tiedot
eivät leviä ulkopuolisille.
SÄHKÖPOSTI JA INTERNET
Sähköpostia ei saa käyttää salaisten ja luottamuksellisten tietojen välittämiseen ilman vahvaa salausta.
Kun käytät @evl.fi –sähköpostia muissa kuin seurakunnan omistamissa työasemissa, käytä ainoastaan sähköpostipalvelun selainkäyttöliittymää. Näin työasemalle ei jää paikallisia kopioita sähköposteista.
Jos kuitenkin käytät omaan käyttösi hankitussa tai muun ulkopuolisen tahon omistamassa tietokoneessa
sähköpostiohjelmaa joka tallentaa viestit tai niiden kopiot paikallisesti tietokoneeseen, olet itse vastuussa
postien turvallisesta poistamisesta tietokoneen käytön päätyttyä tai esimerkiksi omaan käyttöön hankitun
koneen edelleen myymisen yhteydessä. Vääriin käsiin joutuessaan voivat paikalliset kopiot työsähköposteista muodostaa merkittävän tietoturvaongelman.
Sähköpostin liitetiedostot voivat sisältää haittaohjelmia (viruksia, matoja ja troijalaisia). Varo kaikkia epätavallisia sähköposteja ja erityisesti liitetiedostoja. Älä avaa epäilyttäviä sähköposteja, vaan ilmoita asiasta
tietohallintoon.
Kun lähetät sähköpostia huolehdi, että lähettämäsi posti on kohdistettu oikeille henkilöille ja oikeisiin osoitteisiin. Muista laittaa sähköpostiisi poissaoloviesti vuosiloman tai muun poissaolon ajaksi.
Seurakunnan sähköpostin ja internetin käyttö on kielletty mm. seuraaviin tarkoituksiin:
• Osallistuminen lainvastaiseen, loukkaavaan, säädyttömään, rasistiseen, sukupuolista syrjintää tai uskonnollista suvaitsemattomuutta ilmentävään viestintään tai sellaisiksi katsottavien internet-palveluiden käyttöön.
•
Ketjukirjeiden lähettämiseen, jatkamiseen, uudelleen jakeluun tai niihin vastaamiseen.
Seurakunnalla on mahdollisuus, ellei lainsäädännöstä muuta johdu, tarvittaessa tarkastaa käyttäjien sähköisen viestinnän sisältöä ja internet-palveluiden käyttöä, mikäli siihen löytyy painavat syyt, joita ovat mm:
• Teknisten ongelmien ratkaiseminen, varkauden tai muun rikoksen tutkinta, luottamuksellisten tai salaisten tietojen luvattoman käytön estäminen sekä epäilys tietoverkon väärinkäytöstä.
• Väärinkäytöksistä voi seurata käyttöoikeuksien peruuttaminen/supistaminen sekä mahdollisesti korvausvelvollisuus.
ETÄKÄYTTÖ JA ETÄTYÖ
Etäkäyttö ja etätyö ovat sallittua vain, jos siitä on tehty erillinen sopimus. On huomattava, että kaikkea seurakunnassa tehtävää työtä ei voida tehdä tietoturvallisesti etätyönä. (Esim. jäsentietojen käsittely, salassa pidettävät aineistot).
Järvi-Data hoitaa etäkäytössä vaadittavien laitteiden, ohjelmistojen ja tietoliikenneyhteyksien hankinnan ja
asentamisen. Etäyhteyttä käyttäessäsi olet osa seurakunnan tietoverkkoa, joten työskentelyssä ja tietojen käsittelyssä ovat voimassa samat säännöt ja määräykset kuin varsinaisissa toimitiloissa työskenneltäessä.
Huolehdi siis siitä, että kaikki etätyöhön tarvittavat välineet ja aineistot ovat vain sinun käytössäsi.
ONGELMATILANTEESSA
Älä epäröi pyytää apua ongelmatilanteissa seuraavasta Järvi-Datan IT-tuelta osoitteista [email protected]