SOPHIE MANNERHEIMIN KOULU

SOPHIE MANNERHEIMIN KOULU
PÄÄKOULU
TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS
HELSINGIN KAUPUNKI
Opetusvirasto
26.08.2015
SOPHIE MANNERHEIMIN KOULUN PÄÄKOULU
Sairaalakoulu
TOIMINNALLINEN TARVESELVITYS
YHTEENVETO JA PÄÄTÖSEHDOTUS
Tunnistetiedot:
Hankkeen nimi:
Sophie Mannerheimin koulun pääkoulu
Toiminnat:
Sairaalakoulu
Vuosiluokat 1-9, yhteensä 120-130 erityistä tukea vaativaa oppilasta,
joista 14 erityisopetusryhmää kussakin enintään 8 oppilasta (6 ryhmää
vuosiluokille 1-6 ja 8 ryhmää vuosiluokille 7-9). Lisäksi koulussa on tarkoitus toimia kaksi (2) laaja-alaista erityisopettajaa, joilla kullakin on 1-4
oppilasta kerrallaan.
Henkilökuntaa 42,5 – 51,5 (23 – 27 opettajaa 12 -17 oppilashuoltohenkilöä joista 1 terveydenhoitaja (terke), ja 7,5 muuta henkilökuntaa (keittiöhenkilö, isäntä, kouluhuoltajat, sihteeri, apulaisrehtori ja rehtori); lisäystä
4 - 13.
Tässä toiminnallisessa tarveselvityksessä esitetään Sophie Mannerheimin koulun pääkoulun toiminnallinen tarve, ilman ehdotusta tietystä kiinteistöstä.
Käyttö- ja ylläpitokustannukset:
Toiminnan käynnistämiskustannukset ja toimintakustannusten lisäys ilman vuokrakustannuksia arvioidaan hankesuunnitelman yhteydessä.
Hankkeen kustannusarvio, joka on pohjana vuokrakustannusten arvioinnille, laaditaan
hankesuunnitelman yhteydessä.
Tavoiteaikataulu:
Hanke toteutetaan mahdollisimman pian, tilat tarvitaan viimeistään 2017 – 2018.
Tarvepäätösesitys:
Tarveselvitystyöryhmä ehdottaa, että kiinteistöviraston tilakeskus selvittää mahdollisuudet korjata ja vuokrata toiminnallisesti ja sijainniltaan sopivat tilat Sophie Mannerheimin koulun käyttöön pääkouluksi siten, että
toiminta siellä voisi alkaa mahdollisimman pian.
Allekirjoitukset:
______________________________
Anne Salli-Suomalainen, opetusvirasto
______________________________
Marja-Liisa Autio, Sophie Mannerheimin koulu
2
SISÄLLYS
1
2
3
4
5
6
JOHDANTO.................................................................................................................. 3
1.1
Hankkeen nimi ja sisältö ..................................................................................................3
1.2
Päätökset ja esitykset ......................................................................................................3
1.3
Työryhmä ........................................................................................................................3
HANKKEEN TARPEELLISUUS ................................................................................... 4
2.1
Alueellinen tarkastelu ja väestön kehitys .........................................................................4
2.2
Sairaalakoulun tilat ..........................................................................................................4
2.3
Sophie Mannerheimin koulun tehtävät .............................................................................4
2.4.
Sophie Mannerheimin koulun tilantarve ...........................................................................5
TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA ............................................................................. 7
3.1
Sophie Mannerheimin koulun tavoitteet ...........................................................................7
3.2
Koulun toiminta-ajatus ja toiminnan kuvaus .....................................................................8
3.4
Toiminnan ja tilojen välinen yhteys ..................................................................................9
3.5
Henkilökuntasuunnitelma .............................................................................................. 11
TILAOHJELMA ........................................................................................................... 12
4.1
Tavoitteellinen huonetilaohjelma ................................................................................... 12
4.2
Suunnitteluohjeita .......................................................................................................... 13
4.3
Väestönsuojat................................................................................................................ 14
LAATUTASO .............................................................................................................. 14
5.1
Määritysperusteet .......................................................................................................... 14
5.2
Tekniset varusteet ja laitteet .......................................................................................... 15
5.3
Erityiset ominaisuudet ................................................................................................... 15
SIJAINNISTA.............................................................................................................. 16
6.2
7
8
ALUSTAVA KUSTANNUSENNUSTE......................................................................... 16
7.1
Muutostyökustannukset ................................................................................................. 16
7.2
Toiminnan käynnistämiskustannukset ........................................................................... 17
7.3
Toimintakustannukset.................................................................................................... 17
RAHOITUSSUUNNITELMA ....................................................................................... 17
8.1
9
Aiempia vaihtoehtoja ..................................................................................................... 16
Esitetty rahoitus ............................................................................................................. 17
TOTEUTUS- JA YLLÄPITOVASTUUT ....................................................................... 17
10 TAVOITEAIKATAULU ................................................................................................ 18
Kannen kuva: Sophie Mannerheimin koulun logo, suunnittelija koulun oppilas Martta.
LIITE 1
LIITE 2
Huonetilaohjelma
Koulun johtokunnan lausunto
2
1
JOHDANTO
1.1
Hankkeen nimi ja sisältö
Tässä selvityksessä kuvataan Sophie Mannerheimin koulun pääkoulun rakentamistarve.
1.2
Päätökset ja esitykset
Kaupunginvaltuusto päätti 8.9.2010, että Auroran koulu, Haartmanin koulu ja
Lastenlinnan koulu yhdistetään hallinnollisesti 1.8.2011 alkaen yhdeksi sairaalakouluksi.
Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto käsitteli 15.12.2009 opetusviraston
tekemän selvityksen suomenkielisten sairaalakoulujen hallinnollisista ratkaisuista. Jaosto päätti tuolloin merkitä selvityksen tiedoksi ja kehottaa opetusvirastoa valmistelemaan suomenkielisten sairaalakoulujen hallinnollista yhdistämistä 1.8.2011 alkaen ja samalla selvittämään sairaalakoulun tilaratkaisua siten, että toimipisteiden määrää voidaan vähentää.
Selvityksessä todettiin, että sairaalakoulujen nykyiset tilat ovat osin riittämättömät tai huonossa kunnossa. Opetuksen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta sairaalakoulun tilaratkaisut tulisi selvittää siten, että toimipisteiden määrää voidaan vähentää ja osa toiminnasta keskittää yhteen rakennukseen.
Sophie Mannerheimin koulun pääkoulu ei sisälly rakentamisohjelmaan vuosille
2015–24. Se on opetusviraston esityksessä vuosien 2016–2025 rakentamisohjelmaan.
1.3
Työryhmä
Toiminnallisen tarveselvityksen tekemiseen ovat osallistuneet
- Anne Salli-Suomalainen johtava arkkitehti, opetusvirasto
- Marja-Liisa Autio, rehtori 1.1.2013 alkaen, Sophie Mannerheimin koulu
- Sirpa Lautjärvi, entinen rehtori, eläkkeellä 31.8.2012 alkaen, Sophie Mannerheimin koulu
Lisäksi työhön ovat asiantuntijoina osallistuneet
-
Anitta Tuhkanen, arkkitehti, Kaari Arkkitehdit,
Matti Kuusela, asiakaspäällikkö, KV tilakeskus
3
2
HANKKEEN TARPEELLISUUS
2.1
Alueellinen tarkastelu ja väestön kehitys
Sairaalakoulun oppilaaksiottoalueena on koko kaupunki. Opetuspäällikkö
myöntää sairaalakoulun avo-oppilaspaikan.
2.2
Sairaalakoulun tilat
Suomenkieliset sairaalakoulut yhdistyivät 1.8.2011 ja koulun nimeksi tuli Sophie
Mannerheimin koulu.
Sophie Mannerheimin koulu toimii tällä hetkellä seuraavissa toimipisteissä ja
seuraavin päiväkohtaisin likimääräisin oppilasmäärin:
1. Pääkoulu, Mechelininkatu 46 B; 60 oppilasta
2. Nordenskiöldinkadun yksikkö, Nordenskiöldinkatu 20, rak. 19; 56 oppilasta
3. Stenbäckinkadun yksikkö, Stenbäckinkatu 11; 14 oppilasta
4. Lastenlinnantien yksikkö, Lastenlinnantie 2-4; 4 oppilasta
5. Välskärinkadun yksikkö, Välskärinkatu 8; 35 oppilasta
6. Sylvesterintien yksikkö, Sylvesterintie 10; 12 oppilasta
7. Isonniitynkadun yksikkö, Isonniitynkatu 7; 8 oppilasta
Koulun tilaratkaisuja on selvitetty ja päädytty esittämään uutta pääkoulua, joka
korvaisi nykyiset pääkoulutilat Mechelininkadulla. Myös Nordenskiöldinkadun
yksiköstä ja osasta Välskärinkadun tiloja on tarkoitus luopua. Lisäksi kesällä
2015 käyttöönotetun Isonniitynkadun vuokrauksen yhteydessä on irtisanottu
Lastenlinnantien yksikön tilat, joissa toiminta päättyy vuoden 2015 lopulla.
2.3
Sophie Mannerheimin koulun tehtävät
Opetustehtävä
Sophie Mannerheimin koulu on sairaalakoulu. Oppilaat ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) lasten- ja nuorten somaattisten, neurologisten, psykiatristen osastojen ja avohoitoyksiköiden, Helsingissä sijaitsevien yksityissairaaloiden peruskouluikäisiä tai lisäopetuksessa olevia potilaita sekä
Helsingin Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyön palvelualueen peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria.
Sophie Mannerheimin koulu on turvallinen, ammatillinen ja aikuisjohtoinen yhteisö, joka vuorovaikutuksessa huoltajien, hoitotahon ja oppilaan oman koulun
kanssa ohjaa oppilaita voittamaan oppimisesteitä ja kasvamaan itsensä hyväksyviksi, sosiaalisiksi ja monipuolisesti oppimiskykyisiksi koululaisiksi.
Koulun yhteistyökumppaneiden HYKS:in Lasten ja nuorisopsykiatrian ja neurologian hoitokäytänteet ovat muuttuneet avohoitopainotteiseksi, mikä tarkoittaa
koulussa avo-oppilaiden määrän kasvua. Tällä hetkellä koko koulun oppilasmäärä on n. 160 ja vuositasolla oppilasmäärä on noin 900. Avohoidossa olevien
4
oppilaiden määrä on tällä hetkellä n. 112. Tulevaisuudessa avo-oppilaspaikkojen tarve lisääntynee.
Osaamiskeskustehtävä
Opetuslautakunta on antanut erityis - ja sairaalakouluille tehtävän toimia resurssikeskuksina. Nykyisin käytetään nimitystä osaamiskeskus.
Sairaalaopetuksen osaamiskeskuksena koulun tehtävä on tiedottaa, ohjata ja
kouluttaa. Pääasiassa kohteena on Helsingin kaupungin henkilökunta. Lisäksi
järjestetään myös valtakunnallisia koulutuspäiviä ja yhteistyökumppaneiden
kanssa järjestettäviä koulutuksia. Osaamisalueena on psyykkisistä, neurologisista ja somaattisista syistä johtuvien oppimisesteiden tunnistaminen sekä pedagogisten mallien ja interventioiden tuntemus ja kehittäminen.
Osaamiskeskustoiminta koostuu mm. seuraavista osa-alueista:
 vierailut ja infotilaisuudet
 konsultaatiokokoukset
 sairaalayhteistyö
 avohoitoyhteistyö
 sidosryhmäyhteistyö
 apuväline- ja opetusväline-esittelyt ym.
 valtakunnalliset sairaalaopetuspäivät ja yhteistyötapaamiset
 koulun sisäiset koulutustilaisuudet
 koulun osaamiskeskuksena tarjoamat koulutukset
Nämä toiminnat tarvitsevat monikäyttötiloja, esim. luentosalia, useita kokoustiloja, juhlasalia ja tilaa opetus- ja apuvälineille ja niiden esillepanolle.
2.4.
Sophie Mannerheimin koulun tilantarve
Sophie Mannerheimin koulu tarvitsee tilat pääkoululle, joka sijaitsee helpon ja
turvallisen yhteyden päässä Meilahden sairaala-alueesta, jonka tontilla tai yhteydessä on mahdollisuus ulkoiluun ja jossa on tila koulun yhteisille kokoontumisille sekä tilat osaamiskeskustoiminnalle.
Tällä hetkellä pääkouluna toimivassa Mechelininkadun toimipisteessä ongelmana ovat ulkotilojen ja sisäänkäynnin soveltumattomuus koulukäyttöön ja välituntipihan puute. Samassa rakennuksessa sijaitsevan AA-katkaisuklinikan ja
aikuisten päihdekuntoutuskahvilan asiakkaat pitävät taukoa ja tupakoivat sisäänkäynnin edessä. Koulun ulko-oven edustalla on usein levotonta ja koululaisten mielestä pelottavaa. Koululaiset eivät voi viettää välitunteja ulkona,
koska rakennuksella ei ole erillistä piha-aluetta ja puistoon joudutaan menemään vilkasliikenteisten teiden kautta. Sophie Mannerheimin koulun johtokunta
arvioi, että Mechelininkadun tila ei sovellu koulu- ja osaamiskeskustoimintaan
(Liite 2). Johtokunnan lausunnon antamisen jälkeen Mechelininkadun toimipisteen yläkertaan on lisäksi tullut myös huumevieroitusyksikkö.
Lisäksi koululta puuttuvat kokonaan liikunta- ja juhlasalitilat. Koululle on sen
erityislaadun vuoksi pedagogisesti tavallistakin tärkeämpää pystyä kokoontumaan juhliin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin riittävän suureen saliin.
5
Koululla ei ole tällä hetkellä tiloja iltapäivähoidon järjestämiseen. Tällä hetkellä
iltapäivähoitoa tarvitseville oppilaille räätälöidään erilaisia ratkaisuja eri puolille
kaupunkia. Uusien tilojen myötä voitaisiin suunnitella omille oppilaille myös iltapäivähoitomahdollisuus.
Uudet pääkoulun tilat tulisivat korvaamaan Mechelininkadun ja Nordenskiöldinkadun tilat. Näissä toimipisteissä opiskelee tällä hetkellä päivittäin n. 115
oppilasta. Uusiin tiloihin tulisi opiskelemaan arviolta 120–130 oppilasta.
Tilat toimisivat myös Stenbäckinkadun/Lastenklinikan 4-5 opettajan väistötiloina Lastenklinikan remontin ajan (arvio 2017–2020).
Mechelininkadun ruokapalvelut on kohteen pienuudesta ja keittiön tila- ja laiteratkaisuista johtuen järjestetty lukuvuodeksi 2015-2016 erityisjärjestelyin. Tällaiset erityisjärjestelyt voivat muuttua lukuvuosittain, eikä ole varmuutta siitä,
että ne ovat aina toteutettavissa. Lisäksi järjestelyn hinta on moninkertainen
verrattuna normaaleihin koululounaan ateriakustannuksiin. Tästäkin syystä
olisi tärkeää saada Mechelininkadun tilojen tilalle uusi pääkoulu ja yhdistää siihen muita toimipisteitä mahdollisuuksien mukaan. Tämä koskee myös kaikkia
muita tukipalveluita.
Mechelininkadun toimipisteessä on huoneistoalaa 780 htm2 ja Nordenskiöldinkadun toimipisteessä 761 htm2. Nämä tilat ovat erityistä tukea tarvitseville
oppilaille ahtaat, sillä opetushallituksen mitoitussuositusten mukaan niissä olisi
yhteensä tilaa noin 100:lle yleisopetuksen oppilaalle. Erityistä tukea tarvitsevat
oppilaiden on arvioitu tarvitsevan kahden yleisopetuksen oppilaan tilan, joten
koulun tilantarve on todellisuudessa noin kaksinkertainen. Tämän lisäksi tarvitaan tavallista suuremmat opettajien työtilat, koska heillekin, joilla on opetus
muualla, esim. sairaalaosastoilla, tarvitaan tukikohdaksi työpiste pääkoululla.
Osaamiskeskuksen tilat tulevat myös näiden lisäksi.
Seuraavat toimipisteet jäävät edelleen käyttöön:
Stenbäckinkadun (Lastenklinikka) yksikössä opetustoiminta on suunnattu Lastensairaalassa tai muissa sairaalan toimipisteissä somaattisten sairauksien
osastoilla potilaana oleville vakavasti sairaille peruskouluikäisille. Stenbäckinkadun toimipisteessä opetusta annetaan myös luokkaryhmässä oppilaille,
joilla sairaudestaan (esimerkiksi syöpä) johtuen on heikentynyt immuniteetti ja
jotka eivät siksi voi osallistua oman koulunsa opetukseen tai he ovat sellaisessa kunnossa, että pystyvät tulemaan koulun tiloihin. Lastenklinikan tilat
menevät remonttiin heti uuden Lastensairaalan valmistuttua ja opetustoimintaa on tarkoitus jatkaa saneerauksen jälkeen samoissa tiloissa.
Välskärinkadun koulutilasta ei ole mahdollista luopua, koska neljän nuorisopsykiatrian osastojen oppilaat(32 oppilasta) ovat psyykkisesti niin huonokuntoisia, että heidän liikuttamisensa toisiin toimipisteisiin päivittäin ei ole turvallisuuden vaarantumatta mahdollista.
Sylvesterintien tiloissa opiskelee kaksitoista vakavasti oirehtivaa, haastavasti
käyttäytyvää peruskouluikäistä oppilasta, jotka on sijoitettu Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyön yksiköihin. Heidän päivittäinen muihin toimipisteisiin
6
kuljettamisensa ei ole turvallista karkailun ja väkivaltatilanteiden vuoksi. Osastojen läheinen sijainti mahdollistaa päivittäisen tilanteisiin puuttumisen ja moniammatillisen tuen. Luokkaa kutsutaan kouluun kuntouttavaksi luokaksi,
koska useimpien oppilaiden koululaisen taidot ovat vasta kehittymässä – joillakin koulupäivien alkaessa 15 minuutista.
Isonniitynkadun toimipiste on perustettu 2015 lastenpsykiatristen osastojen
A17 ja A31 siirtyessä Kätilöopiston tiloihin vastaamaan osastoilla olevien vakavasti oirehtivien oppilaiden opetustarpeisiin. Tällä hetkellä oppilaita on 8,
mutta tulevaisuuden oppilastilanteesta ei ole vielä tällä hetkellä tietoa.
3
TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA
3.1
Sophie Mannerheimin koulun tavoitteet
Sophie Mannerheimin koulun hyvästä opetuksesta huolehtii koko henkilökunta.
Aikuisten sitoutuminen kaupungin, opetustoimen ja koulun arvoihin, toiminnan
tavoitteisiin, strategioihin, sääntöihin ja tapoihin luo yhteisöllisen ajattelumallin
koko kouluun. Kunkin lapsen, nuoren ja aikuisen erityisiä vahvuuksia käytetään
koko kouluyhteisön hyväksi. Opetuksessa lähdetään liikkeelle yksilön oppimisvalmiuksista ja -strategioista, motivaatiosta ja oppimisesteistä sekä nähdään
erilaisuus näissä asioissa rikkautena. Oppilaiden valmiuksia, osaamista ja taitoa käytetään yhteisön yhteisen pääoman kasvattamiseen: ryhmä on aina
enemmän kuin osiensa summa.
Koulun kokonaisnäkemyksellinen opetus pohjautuu oppilaan aktiivisuuteen ja
vuorovaikutukseen toisten oppijoiden, opettajan sekä ympäristön kanssa. Oppilas kasvaa kouluyhteisön täysivaltaiseen ja vastuulliseen jäsenyyteen. Koulun
kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet ottavat huomioon kokonaisvaltaisesti oppijan, joka sairaudestaan johtuen ei pysty käyttämään oppimiskapasiteettiaan tai
alisuoriutuu.
Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan tietonsa, taitonsa ja kykynsä
suhteessa itseensä ja ikätovereihinsa. Jatkuvalla koulun ja lähiverkon arvioinnilla sekä oppilaan itsearvioinnilla luodaan koululaiselle selkeä ja rehellinen
kuva omasta osaamisestaan sekä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Monipuolisilla arviointimenetelmillä pyritään siihen, että opetus on oikeudenmukaista ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä antamalla suuntaa oppilaan
valintoihin. Oppilaan taitojen ja tietomäärän karttuessa häntä ohjataan säätelemään ja valvomaan omaa toimintaansa.
Koulun tavoitteena on, että oppimisen itsesäätely ja sisäinen motivaatio kasvavat asteittain, jolloin ulkoisen tuen ja kontrollin tarve vähenee. Vuorovaikutuksellisessa prosessissa sanoittaminen on henkilökunnan tehtävä. Monet ilmiöt,
käsitteet, tiedot, taidot ja tunteet tarvitsevat selityksen, jonka tulkkina ja opastajana toimii koulun aikuinen. Oppilaan taitojen ja tietomäärän karttuessa häntä
ohjataan säätelemään ja valvomaan omaa toimintaansa.
7
Oppilaiden sosiaalisten vuorovaikutus- ja ryhmätaitojen kehittyminen ja osallisuuden toteutuminen ovat keskeisiä tavoitteita. Oppiaineiden sisällöissä painotetaan koulun kasvatuksellisia tavoitteita, kokonaisnäkemyksellistä lähestymistapaa, yhteisiä aihekokonaisuuksia ja tiedon liittämistä aiemmin opittuun.
3.2
Koulun toiminta-ajatus ja toiminnan kuvaus
Sophie Mannerheimin koulu on turvallinen, ammatillinen ja aikuisjohtoinen yhteisö, joka vuorovaikutuksessa huoltajien, hoitotahon ja oppilaan oman koulun
kanssa ohjaa oppilaita voittamaan oppimisesteitä ja kasvamaan itsensä hyväksyviksi, sosiaalisiksi ja monipuolisesti oppimiskykyisiksi koululaisiksi.
Sairaalaopetuksen osaamiskeskuksena koulun tehtävä on tiedottaa, ohjata ja
kouluttaa. Osaamisalueena on psyykkisistä, neurologisista ja somaattisista
syistä johtuvien oppimisesteiden tunnistaminen sekä pedagogisten mallien ja
interventioiden tuntemus ja kehittäminen.
Opetus- ja kasvatustyön tavoitteet
Valtioneuvoston asetuksen toisen luvun 2 §:ssä painotetaan kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Koulumme oppilaat ohjataan kunnioittamaan elämää, luontoa ja ihmisoikeuksia sekä arvostamaan omaa ja toisten
oppimista sekä työntekoa. Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä edistetään. Koulumme kulttuurissa vaalitaan hyviä tapoja, suvaitsevaisuutta, vastuullisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Oppiminen on yksilöllinen ja yhteisöllinen prosessi. Opittavana on tiedon lisäksi oppimis - ja työskentelytavat. Oppijan aikaisemmat tiedot, taidot, työtavat, motivaatio sekä sairaudesta aiheutuvat oppimisen esteet huomioidaan yksilöllisesti oppimissuunnitelmassa. Tavoitteellisessa, aktiivisessa ja monipuolisessa oppimisessa avautuu mahdollisuus oman kulttuuritaustan ja muiden
kulttuurien ymmärtämiseen.
Koulun toimintakulttuuri pohjautuu Lea Pulkkisen teokseen Mukavaa Yhdessä
(2002) kehitysvaiheiden ymmärtämiseen. Kehityskaudet jaetaan:
1) keskilapsuuteen (6-12v.)
2) varhaiseen nuoruusikään (13-14v.)
3) varsinaiseen nuoruusikään (15-17v.)
Nykyisessä kulttuurissamme lapsuudesta siirrytään nopeasti nuoruuteen. Kehityksellisesti koululaisten turvallisuus ja suojaava huolenpito loppuvat ennenaikaisesti. Koululaisilta odotetaan itsenäisyyttä ja selviytymistä ensimmäiseltä
luokalta lähtien. Sophie Mannerheimin koulun oppilaiden ikätasoiset tarpeet ja
kehitysvaiheet otetaan huomioon monipuolisesti. Heille taataan aikuisten läsnäolo, tuki ja ohjaus. Oppilaille annetaan vapautta ja vastuuta iän- ja kehitystason mukaan.
Sophie Mannerheimin koulu on sairaalakoulu luokka-asteille 0-9. Koulu painottaa oppilaan ajatteluntaitoja, sekä tämän päivän yhteiskunnassa tarvittavia
teknologian käyttö- ja soveltamistaitoja.
8
Koulun toiminnassa hyödynnetään verkottumista ja viestintää opiskelun ja
opetuksen tukena. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on luonteva osa
toimintaa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään ajattelun taitojen opetuksessa, äidinkielessä, matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa sekä taito- ja
taideaineissa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla toteutetaan ilmiöpohjaista oppimista, tehdään tutkimuksia, valmistetaan materiaalia opiskelua ja leikkiä varten sekä tehdään kuvitus- ja rakentelutehtäviä. Lisäksi verkkojen tarjoamia
mahdollisuuksia hyödynnetään eri toimipisteiden välisessä yhteydenpidossa,
opettajien välisessä yhteydenpidossa sekä yhteydessä lasten vanhempiin.
3.4
Toiminnan ja tilojen välinen yhteys
Suunnittelun lähtökohtina toimivat seuraavat Opetushallituksen asettamat fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevan koulurakennuksen laatukriteerit hankekohtaisine painotuksineen:
” toimii joustavasti ja monipuolisesti sekä mahdollistaa erilaisia työskentelytapoja ja vuorovaikutustilanteita”:
Koulussa painotetaan luontevia yhteisiä kohtaamisia oppilaiden ja
aikuisten kesken. Arjen luontevia kohtaamisen paikkoja ovat
esim. yhteinen ruokailu, yhteinen juhla/ aamunavaus/ kohtaamistila, eteistilat, tilat yhteisiin leikkeihin niin ulkona kuin sisällä.
Eri-ikäisten oppilaiden erilaiset perustarpeet otetaan huomioon.
Pienille oppilaille taataan oikeus ulkoleikkeihin ja toisaalta isommille oppilaille taataan opiskelurauha. Yhteistyön takaamiseksi tavoitteena on, että ainoastaan kaikista pienimmät oppilaat (1.-2.lk)
toimivat ajoittain täysin omassa tilassaan.
Oppilaat tarvitsevat myös monenlaisia erityispalveluja (erityisopetus, oman kotikielen opetus, erilaiset uskonnot, neuvottelut eri viranomaisten kanssa). Nämä tilanteet edellyttävät sopivia tiloja,
jotta arjen kohtaamiset loisivat hyvät puitteet kasvatustyön onnistumiselle.
” toimii monipuolisena toiminta- ja kulttuurikeskuksena”:
Suunnitteluratkaisu tukee eri hallintokuntien yhteistoimintaa.
Rakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdollisuus
hyödyntää yhteisiä tiloja. Eri toimintojen, sairaalakoulutoiminnan
lisäksi esimerkiksi opetusviraston tilaisuuksien, koulun osaamiskeskustoiminnan, moniammatillisten verkostotyöneuvottelujen ja
koulutusten järjestämisen helpottamiseksi kulkuyhteyksien sujuvuus tulee ottaa huomioon koulun sijaintia arvioitaessa.
Samanaikaisten toimintojen erilaiset tarpeet otetaan huomioon:
Koululaisten työskentely ja osaamiskeskustoiminnan aiheuttama
ulkopuolisten henkilöiden kulkeminen tulee voida rajata toisistaan
erilleen.
9
Monikäyttöiset ja muunneltavat tilaratkaisut mahdollistavat erilaisten ja erikokoisten ryhmien toiminnan sekä vaikuttavat lasten ja
aikuisten väliseen vuorovaikutukseen. Tiloissa tulee varautua
sekä toiminnan muutoksiin että erilaiseen käyttöön. Iltakäyttöä ja
myös päiväsaikaan tapahtuvia muiden toimijoiden tilaisuuksia varten rakennus on hyvä voida jakaa erilaisiin osiin ovi- ja lukitusjärjestelyin.
” on innostava, luovuuteen ja tutkivaan oppimiseen houkutteleva sekä tilannesidonnaista oppimista tukeva konkreettinen oppimisen apuväline”:
Hyvin suunniteltu ympäristö innostaa oppilaita toimintaan ja mahdollistaa monipuolisia oppimiskokemuksia yhdessä toisten oppilaiden kanssa.
Rakennuksesta tulee löytyä konkreettisia esimerkkejä ajattelun
taitojen opetuksen käyttöön. Rakennuksen olisi hyvä olla oppimisen väline, jota voidaan tutkia, havainnoida ja josta voidaan tehdä
johtopäätöksiä.
Luovuutta kannustetaan erilaisilla esteettisillä ratkaisuilla. Toisaalta esteettisyys antaa erilaisia keinoja oppilaan löytää itselle
sopia keinoja hallita erilaisia tunnetiloja.
Suunnitelmissa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet - esimerkillisesti. Rakenteiden, materiaalien, kalusteiden ja
varusteiden tulee olla kulutusta kestäviä, helposti puhdistettavia ja
käyttökustannuksiltaan edullisia. Ympäristön kuormittamisen vähentäminen on keskeistä. Rakentamisessa tulee pyrkiä mm. energian säästöön, kestäviin materiaaleihin sekä mahdollisuuksien
mukaan kierrätysmateriaalien käyttöön. Esimerkiksi pihan ei tule
olla liian rakennettu, jotta oppilaan omalle luovuudelle ja mielikuvitukselle jää tilaa.
” on esteettinen ja vahvistaa psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia”:
Ympäristön viesti on positiivinen, ihmistä kunnioittava (esteettisyys, mittakaava, valo, materiaalit, tekstuurit, merkityssisältö, laatutaso, siisteys, vuorovaikutusmahdollisuudet, yhteisöllisyyden
edistäminen, vaikutusmahdollisuudet).
Rakennuksen riittävät ja tarkoituksen mukaiset tilat tukevat oppilaan hyvinvointia. Rakennuksessa tulisi olla tilaa olla yhdessä,
pienessä ryhmässä ja ajoittain yksin tai turvallisen aikuisen
kanssa pohtimassa elämää eri näkökulmista.
Oppiminen on yksilöllistä. Erot yksilöiden välillä esimerkiksi omaksumiskyvyssä, aiemmissa tiedoissa ja oppimistyyleissä sekä
muissa henkilökohtaisissa ominaisuuksissa aiheuttavat eroja
myös oppimisessa.
10
”vaalii kestävää kehitystä”:
Suunnittelu pohjautuu Helsingin kaupungin kestävän kehityksen
strategiaan.
Helsingin kaupunginvaltuuston 16.3.2005 hyväksymiin ympäristöpolitiikan strategisiin tavoitteisiin vuosille 2005–2008 annetaan
suuntaviivat ekologisen kestävyyden tavoitteiden toteuttamiselle.
Kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan mm.:
– torjumaan ilmastomuutosta erityisesti vähentämällä energian
kulutusta sekä energiatuotannon, jätehuollon ja liikenteen
kasvihuonekaasupäästöjä,
– käyttämään ympäristöään siten, että elävä ja monimuotoinen
kaupunkiluonto säilyy erityispiirteineen,
– rakentamaan energiaa ja materiaaleja säästäen, ekotehokkaasti
ja terveellisesti.
”on tarkoituksenmukaisesti mitoitettu”:
Mitoituksen pohjana käytetään opetusviraston opetushallituksen
ohjeisiin perustuvaa sovellusta, kuitenkin muokaten kyseisen sairaalakoulutoiminnan ja osaamiskeskustoiminnan tarpeisiin
”lisää fyysistä terveyttä ja turvallisuutta”:
Kaupunginhallituksen 14.11.2005 hyväksymän Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman 2005–2010 mukaan uudis- ja korjausrakentaminen on esteetöntä ja korkeatasoista sekä noudattaa
kaupungin hyväksymiä suunnittelu- ja rakennusohjeita. Liikuntarajoitteiden ohella otetaan huomioon myös aistivammaisten tarpeet.
Tilojen tulee olla selkeitä ja tasoerojen, materiaalien, värisuunnittelun, valaistuksen ja akustiikan tulee soveltua myös aisti- ja liikuntarajoitteisille oppilaille ja aikuisille.
Liikennevirrat sisällä ja ulkona ovat hallittuja: liikennevirrat on minimoitu ja reitit selkeitä. Näköyhteys eri tilojen välillä on tärkeä ja
luontevaa liikkumista tulee voida tapahtua kaikkialla: tilat eivät saa
muodostaa katvealueita, joita aikuinen ei voi valvoa.
Tiloissa on hyvät fyysiset työskentelyolosuhteet (rakennuksen sisäilmasto, akustiikka, valaistus, puhtaus (siivottavuus), sähkö- ja
paloturvallisuus, kalusteiden, varusteiden ja laitteiden käytettävyys, ergonomia ja turvallisuus).
Tilojen sijoittelulla ehkäistään melua ja lasiseinin ja sisäikkunoin
estetään äänen kulkeutumista.
3.5
Henkilökuntasuunnitelma
Henkilökuntasuunnitelma on laadittu 0-9. – luokkien sairaalakoulua varten.
11
Nykyiset
Mechelininkatu ja Nordenskiöldinkatu ja Lastenlinnantie
Hallinto
Rehtori, apulaisrehtori
(yhteinen)
Koulusihteeri
Opettajat
Luokanopettajia
Aineenopettajia
Erityisluokanopettajia
Laaja-alaisia erityisopettajia
Uusi pääkoulu
Lisäys/vähennys
1+1
yht 3
1+1
0
1
1
0
yht 23-27
1
15
6
1
16
6-10
0
+1
0 - +4
9
yht 12-17
1
2
9-14
0
+2
0 - +5
0
2
1 +1/2
38,5
yht 4,5
1
2
1+1/2
42,5–51,5
+1
0
0
4 - 13
Oppilashuolto
Terveydenhoitaja
Psykologi / kuraattori
Koulunkäyntiavustajia
1
Kouluhuolto
Kouluisäntä
Kouluhuoltajia
Keittiöhenkilökunta
Yhteensä
4
TILAOHJELMA
4.1
Tavoitteellinen huonetilaohjelma
Liitteessä 1 on hankkeen huonetilaohjelma.
Huonetilaohjelma koulua varten on laadittu vuosiluokille 1-9. Mitoitus on suunniteltu siten, että koulussa opiskelee yhteensä 120-130 erityistä tukea vaativaa
oppilasta, joista 14 erityisopetusryhmää kussakin enintään 8 oppilasta (6 ryhmää vuosiluokille 1-6 ja 8 ryhmää vuosiluokille 7-9). Lisäksi koulussa on tarkoitus toimia kaksi (2) laaja-alaista erityisopettajaa, joilla kullakin on 1-4 oppilasta
kerrallaan.
Ohjelma on laadittu opetushallituksen tilantarpeen tunnuslukujen pohjalta soveltaen sitä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin ja lisäten siihen oppimiskeskuksen tarvitsemat tilat ja tarvittavat oppilashuollon tilat.
12
4.2
Suunnitteluohjeita
Rakennuksen koon on oltava sopiva Sophie Mannerheimin koulun pääkoululle. Mikäli käyttäjiä on muita, niiden tulee olla sairaalakoululle sopivia, yhteistyöstä tulee voida saada molemminpuolista hyötyä. Opetustiloja tulee olla sopiva määrä kouluun tuleville opetusryhmille ja niiden tulee olla vaihtelevan kokoisia, jotta niitä voidaan joustavasti käyttää tarpeen mukaan eri kokoisille ryhmille.
Rakennuksessa tarvitaan liikunta-/juhlasali, ja monikäyttöistä tilaa osaamiskeskuksen toiminnalle. Tilat mahdollistavat siten sekä koulun juhlat, liikunnan
opetuksen, riittävät tilat opettajankokouksiin sekä osaamiskeskustoiminnan.
Rakennuksen yhteydessä tulee olla piha, mahdollisuus turvalliseen välituntiulkoiluun. Vaihtoehtoisesti ulkoilumahdollisuus voi olla välittömässä läheisyydessä turvallisen välimatkan päässä.
Kaikissa tiloissa tulee ottaa huomioon turvallisuus ja muunneltavuus sekä kaikumattomuus. Sairaalakoulun oppilailla on usein ääniyliherkkyyttä ja hahmottamisen vaikeuksia, jolloin tilojen selkeyden merkitys korostuu.
Hallintotilat ja henkilökunnan tilat
Opettajain työ-, tauko- ja kokoustilat sekä rehtorin ja apulaisrehtorin kansliat,
sihteerin huone. Näistä tiloista tulee olla kaksi erillistä käyntiovea.
Oppilashuolto
Sairaalakoulussa tarvitaan useita erikokoisia neuvottelutiloja moniammatillisiin
oppilashuollollisiin neuvotteluihin. Uuden oppilashuoltolain mukaan kouluilla pitäisi olla moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Tämä tarkoittaa, että myös sairaalakoululle osoitetaan esim. psykologi, joka tarvitsee työtilat.
Opetustilat
Tilojen tulee soveltua erikokoisten ryhmien luokkatiloiksi. Tiloihin tarvitaan kaksi
ovea ja näkyvyys käytävälle. Tilojen ovia tulee olla mahdollista pitää auki oppituntien aikanakin.
Erityisopetustilat
Tiloissa tulisi ottaa huomioon näkyvyys ja turvallisuus, esim. ikkuna käytävälle.
Ruokailutilat
Ruokailutilat ovat riittävät, mikäli kotitalousluokan tilaa voi käyttää myös oppilasruokailuun.
Liikuntasali, juhlatilat, kokoontumistilat
Liikunta- ja juhlasalin tulee sopia paitsi liikunnanopetukseen, myös koko koulun (tällä hetkellä 6 yksikköä) juhlien ja tilaisuuksien järjestämiseen. Tilojen tulee sijaita helposti löydettävässä paikassa, mahdollisesti sisääntuloaulan yhteydessä, jotta se on luonteeltaan sekä koulutustilaisuuksiin että myös juhliin
sopiva. Tilassa voidaan pitää sekä liikunta- ja leikkitunteja että osaamiskeskustilaisuuksia.
13
Osaamiskeskuksen tilat
Juhlasali toimii myös osaamiskeskusluentojen ja tilaisuuksien pitopaikkana.
Osaamiskeskuksen toimintaan kuuluu myös opettaa turvallista toimintaa uhkaja vaaratilanteissa. Koulutukseen kuuluvat fyysiset harjoitteet, näihin tarvitaan
riittävän suurta salitilaa.
Osaamiskeskuksen esittely- ja luentotiloiksi tarvitaan tila, jossa on lähellä apuvälinevarasto, täällä tapahtuu myös esim. tietoteknisten ohjelmien esittely tai
kuvallisten tukien käytön mallinnus.
Peruskoulun suunnittelussa noudatetaan seuraavia suunnitteluohjeita:
-
-
-
-
-
4.3
Koulujen suunnitteluohjeet. LVIA. Helsingin kaupungin opetusvirasto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Versio: 1.0 /
10.05.2002
Koulujen suunnitteluohjeet. Sähkö. Helsingin kaupungin opetusvirasto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Versio: 1.0 /
10.05.2002
Koulujen toimitilaturvallisuuden suunnitteluohje. Helsingin kaupungin opetusvirasto. 9.3.2003
Ohjeita peruskoulujen suunnitteluun. 2007. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Ohje löytyy pdf-tiedostona seuraavasti:
www.hel.fi/ymk/julkaisut/ > Oppaat ja esitteet > Rakentaminen, liiketoiminta, teollisuus
Nuikkinen, K. 2005. Terveellinen ja turvallinen koulurakennus. Opetushallitus.
Opetushallituksen suunnitteluoppaita
Helsingin kaupungin koulujen näyttämöt ja niiden teatteritekninen
varustus, perusmallit. Teakon. Teatterikorkeakoulu. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A2:2001.
RT 96-10938 Koulurakennus, yleissuunnittelu. Lokakuu 2008.
RT 96-10939 Koulurakennus, tilasuunnittelu. Lokakuu 2008.
Väestönsuojat
Mahdollisia väestösuojatiloja käytetään ohjelman mukaisiin tarkoituksiin.
5
LAATUTASO
5.1
Määritysperusteet
Hankkeen laatutaso määritellään soveltaen kaupunginhallituksen 27.12.1972
(§3646) päätöstä.
Ohjeikä
Ulkopinnat
Sisäpinnat
Ergonomiset ominaisuudet
Kalusteet
1 lk
2 lk
2 lk
2 lk
2 lk
14
yli 70 vuotta
normaali
normaali
normaali
normaali
5.2
Tekniset varusteet ja laitteet
Rakennus liitetään opetusviraston ATK- ja hälytysjärjestelmiin. Hanke varustetaan seuraavasti:
5.3
-
Mahdollisen nykyisen hissin toimivuus ja esteettömyys varmistettava
-
ATK-kaapeliverkolla ja langattomalla verkolla
Kaapelointi toteutetaan CAT 6-tasoisena ”siamilaiskaapelilla” kaksoisliitäntärasioin. Liitäntärasioiden määrät määrittyvät koulun päiväkodin suunnitteluohjeiden mukaan.
-
Kulunvalvontajärjestelmällä
-
Rikosilmoitusjärjestelmällä
-
Rakennusautomaatiojärjestelmällä
-
Turvavalaistusjärjestelmällä
-
Ulkopuolisella kameravalvonnalla laitteineen, varaus sisäpuoliseen kameravalvontaan
-
Kiinteä puhelinlinja tulee väestönsuojaan, hissiin, sekä rikosilmoitusta varten (kouluisännän tila tai teletila)
-
Yleisellä monipuolisesti käytettävällä äänentoistojärjestelmällä, jonka tärkein tehtävä on turvakuulutus.
-
Esitys- ja informaatiotekniikalla soveltaen koulujen näyttämötekniikan varustustasoa A 1- perusmalli.
-
Induktiosilmukalla (juhlasali)
-
Videotykeillä (kaikki opetus- ja työtilat), kaiuttimilla, dokumenttikameroilla
sekä interaktiivisilla esitystauluilla opetusviraston voimassa olevan hankintaohjetta soveltaen sairaalakoulun tarpeisiin
-
Kannettavien tietokoneiden lataustelinein.
-
”Info-TV” –järjestelmällä sisältäen 4 monitoria
Erityiset ominaisuudet
Kestävän kehityksen periaatteet tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnittelussa. Erityistä huomiota tulee tällöin kiinnittää materiaalitalouteen sekä teknisten järjestelmien toteuttamiseen.
15
Suunnitteluratkaisujen tulee turvata mahdollisuus tilojen joustavaan uudelleenkäyttöön rakenne- tai laiteratkaisujen sitä merkittävästi haittaamatta.
Suunnittelussa tulee pyrkiä käyttökustannusten kannalta edullisiin ratkaisuihin,
rakenteisiin ja materiaaleihin.
Pintamateriaalien ja kalusteiden on oltava kulutusta kestäviä, helposti puhtaana pidettäviä ja kunnostettavia.
Sairaalakoulun tiloilta vaadittavat erityisominaisuudet
Sairaalakoulun käyttöön suunniteltavissa tiloissa tulee ottaa huomioon koulun
perustehtävän tuoma erilaisten toimintatilojen tarve, tilojen muunneltavuus erilaisiin toimintoihin ja tilanteisiin sekä mahdollisuus joustavien erikokoisten oppilasryhmien muodostamiseen (ryhmäkoko 2-100). Tilojen suunnittelussa tulisi
myös muistaa turvallisuusnäkökohdat esim. oppilaiden fyysinen rajoittaminen,
hyvä näkyvyys ja turvalliset materiaalit.
6
SIJAINNISTA
Paras vaihtoehto olisi sijaita lähellä Meilahden sairaala-aluetta, siinä sijaitsevia
kahta sairaalakoulun toimipistettä ja Hesperian sairaala-aluetta muodostaen
näiden kanssa ikään kuin kampuksen. Pedagogisista syistä on kuitenkin tärkeää, ettei koulu sijaitse itse sairaalan alueella.
Joka tapauksessa koulun tulee olla joko turvallisen kävelymatkan tai helpon
julkisen liikenteen yhteyden päässä hoito-osastoista.
Julkisen liikenteen pysäkin tulee olla turvallisen kävely-yhteyden päässä mahdollisimman lähellä. Täten myös pienten oppilaiden siirtymät osastolta kouluun
olisivat nykyistä turvallisempia.
6.2
Aiempia vaihtoehtoja
Aiemmin on tutkittu muun muassa Senaatti Oy:n omistamaa kiinteistöä osoitteessa Topeliuksenkatu 16. Kiinteistö olisi tietyin korjauksin erittäin sopiva toimintaan, mutta korjaus ei ole tällä hetkellä omistajan suunnitelmissa.
7
ALUSTAVA KUSTANNUSENNUSTE
7.1
Muutostyökustannukset
Hankkeen alustavat rakennuskustannukset voidaan arvioida vasta kiinteistön
löydyttyä siitä tehtävän hankesuunnitelman yhteydessä. Korjausaste ja kustannukset riippuvat rakennuksen kunnosta ja alkuperäisestä käytöstä.
16
7.2
Toiminnan käynnistämiskustannukset
Toiminnan käynnistämiskustannuksiin kuuluvat mm. ensikertainen kalustaminen, tarvikkeet, varusteet ja laitteet. Sophie Mannerheimin koulun pääkoulun
toiminnan käynnistämiskustannukset arvioidaan hankesuunnitelman yhteydessä.
7.3
Toimintakustannukset
Vuotuiset toimintakustannukset muodostuvat materiaali-, henkilöstö-, oppilasruokailu ja sähkökuluista sekä kiinteistövirastolle maksettavasta pääoma- ja ylläpitovuokrasta.
Kiinteistövirasto antaa hankesuunnitelman yhteydessä vuokra-arvion, jonka
pohjana on alustava kustannusennuste.
Hallintokunta arvioi itse varsinaisen toiminnan kulut. Toimintakustannusten lisäys arvioidaan hankesuunnitelman yhteydessä.
8
RAHOITUSSUUNNITELMA
8.1
Esitetty rahoitus
Kaupunginvaltuuston hyväksymässä investointiohjelmassa vuosille 2015–
2024 Sophie Mannerheimin koulun pääkoululle ei ole esitetty rahoitusta. Opetuslautakunta on esittänyt hanketta investointiohjelmaan vuosille 2016-2025.
Kiinteistölautakunnan ehdotuksessa vuosille 2016-2025 hanketta ei kuitenkaan ole.
9
TOTEUTUS- JA YLLÄPITOVASTUUT
Koska koulun sijainti ja kiinteistö ei vielä ole tiedossa, hankkeen toteuttaja on
vielä avoinna.
Mikäli löytyy toiminnallisesti ja sijainniltaan sopiva kaupungin omistama kiinteistö, kiinteistövirasto tulee toimimaan hankkeen tilaajana ja huolehtii sen toteuttamisesta ja ylläpidosta. Kiinteistövirasto vuokraa käyttäjille tilat niiden valmistuttua 20 vuoden vuokra-ajalla ja muutoin tavanomaisin kaupungin suoraan
omistamin sisäisin vuokrasopimusehdoin.
Tähän mennessä ei kuitenkaan kaupungin omistamia sopivia tiloja ole löytynyt.
Mikäli todetaan mahdolliseksi korjata ja vuokrata tilat kaupungin ulkopuoliselta
taholta, kiinteistövirasto tulee vuokraamaan kohteen ja edelleen vuokraamaan
sen opetusvirastolle, myöhemmin laadittavan vuokrasopimuksen mukaisesti.
Tulevissa tiloissa tulee tarveselvitys- ja hankesuunnitelmavaiheessa tutkia perusparannuksen tarve, jotta koulun alettua ei tule lähivuosina korjaustarpeita.
17
10
TAVOITEAIKATAULU
Tavoitteena on tilojen käyttöönotto siten, että opetus voi alkaa elokuussa 2017
tai viimeistään 2018.
18
Toiminnallisen tarveselvityksen vaiheen alustava tilaohjelma
SOPHIE MANNERHEIMIN KOULU
päivitetty 4.9.2015
PÄÄKOULU
vuosiluokat 1-6 kotiluokkia 6 kpl kussakin 8 oppilasta
vuosiluokat 7-9 kotiluokkia 8 kpl kussakin 8 oppilasta
laaja-alaisen erityisopettajan ryhmät 2 kpl
kussakin enintään 4 oppilasta
Hankkeen mitoitusopiskelijamäärä
48
64
8
120
Henkilökunta
43-52
teoreettinen mitoitus Opetushallituksen tilantarpeen tunnuslukujen mukaan
23-27 opett, 12-17 opp-huolto, 3+4,5 hallinto ja kouluhuolto
sekä lisäksi huomioitu koulun erityistarpeet (luokkamuotoisen erityisopetuksen ja osaamiskeskuksen lisätilantarve)
yhteensä:
HUONETILAT
Huomautukset,
Hym2, ehdotus
HALLINTOTILAT
Toimistotilat:
- Rehtorin huone
Yhteensä
18
10
10
5
5
7
10
5
70
Yhteensä
135
25
50
10
20
240
- Kansliahuone, sihteeri
- Apulaisrehtori
- Arkistovarasto
- Monistamo- ja materiaalihuone
- Kouluisännän huone
- Atk-tukihenkilön työpiste
- muut tilat (VAR)
Henkilökunnan tilat:
- Opettajien huone
- Opettajien työtila
- Henkilökunnan kahvio ja keittiö
- wc-tilat
- Henkilökunnan sosiaalitilat
6 m2 / opettaja (oph), tästä siirretty kahvioon 1m2/hlö
sairaalakoulun muiden toimipaikkojen opettajien tilap käyttöön
mitoitus n 1m2 / hlö
1 wc-paikka/15 N; 1 wc-paikka/20M; mitoittava määrä 30-35 N+10-15 M
pukutilat N iso ja M pieni; vierailijoille pieni lokerikko
Oppilashuollon tilat:
- Opinto-ohjaajan huone/ neuvottelutilat
20
15
25
7
18
50
- Psykologin ja kuraattorin tila / neuvottelu
- Kouluterveydenhoitotila odotushuoneineen
- Lepohuone
- Erityisopetus
- Laaja-alainen erityisopetus
Erityispienryhmätila, opetuksen eriyttäminen, ovi käännettävä sisäänpäin
tutkimus- ja arviointiosaston oppilaat
2 kpl
Yhteensä
135
OPETUSTILAT
Yleiset opetustilat:
- Luokkahuoneet
kotiluokat vuosiluokille 1-6
300
6 kpl
kotiluokat vuosiluokille 7-9
400
8 kpl
Pienryhmä- / eriyttämistila
100
Kahden luokan väliin, avattavissa molempiin suuntiin
5 kpl
- Yhteistoiminnallisen oppimisen tila, esim. auditorio
- Opetusvälinevarastot yleisopetustiloja varten
Yhteensä
75
30
905
Ainekohtaiset opetustilat säilytystiloineen:
- Fysiikka ja kemia sekä kuvaamataito
80
60
- Tekstiilityö ja askartelu
- Tekninen työ
muualla
- Kotitalous
80
80
15
15
300
50
20
- Musiikki
musiikin välinevarasto
bänditila
- Liikunta- / juhlasali
- Näyttämö, kiinteä
- Näyttämön varasto
- Tuolivarasto näyttämön alla
- Voimisteluvälinevarasto
15
40
- Pukeutumis- ja peseytymistila
- Liikunnan opettajan pukeutumis- ja peseytymistila
- Ulkourheiluvälinetila
Yhteensä
10
765
avattavissa aulaan jos mahd juhla- ja isoja koulutustilanteita varten
HUONETILAT
Huomautukset,
Hym2, ehdotus
ERITYISOPETUKSEN TILAT
- Monitoimiluokka
- Apuvälinevarasto
- Opetustila
Yhteensä
60
20
100
180
Samalla osaamiskeskuksen kirjasto ja näyttelytila sekä valmistelutila
Erityistarvikevarasto
KIRJASTOTILAT
- Kirjastohuone ja kirjastonhoitajan huone
- Kirjaston varasto
Yhteensä
RUOKAILUTILAT
- Ruokailusali
- Keittiö aputiloineen
Yhteensä
100
50
150
MUUT TILAT
- Oppilaskunnan huone
- Oppilaiden wc-tilat
20
15
20
40
- Kiinteistönhoitotilat
- Siivousvälinevarasto
- Koulun varastotilat
9 kpl joista 1 / krs inva-wc
- muut tilat
Yhteensä
95
MUIDEN HALLINTOKUNTIEN TILAT
- Opetusviraston muut tilat
- muut tilat (JÄTE)
KAIKKI YHTEENSÄ
2540
HYÖTYALAN ULKOPUOLISISSA TILOISSA
- Oppilaiden naulakoita
87
Tarvitaan tavallista väljemmät tilat, myös liikennetilat.