Kulttuurikeskuksen toimintakertomus 2014

Toimintakertomus 2014
Sisällys
Toiminta-ajatus .................................................................................................................... 3 Visio ..................................................................................................................................... 3 Organisaatiokaavio .............................................................................................................. 4 Kulttuurijohtajan katsaus ...................................................................................................... 5 Vuoden tähtihetkiä ............................................................................................................... 6 Kodo – One Earth Tour 2014: Legend ........................................................................................6 Lasten Unelma -päivä kannelmäkeläisten suurponnistus ...........................................................6 Della Mae....................................................................................................................................6 Espalla 186 ilmaistapahtumaa ....................................................................................................6 Yes in my Backyard! ...................................................................................................................6 Lenny Pickett & UMO .................................................................................................................6 Aikamatka Stadin nuorten elämään ............................................................................................6 Animaakareita Annantalossa ......................................................................................................7 Malmitalo 20 vuotta.....................................................................................................................7 Mukana-taideprojekti toi yhteen itähelsinkiläisiä .........................................................................7 Vuoristojen aave hiipi Vuotaloon ................................................................................................7 Uutta ja vanhaa valkokankaalla ..................................................................................................7 Taideneuvola viisi vuotta ............................................................................................................7 Suomen asiat halki, poikki ja pinoon...........................................................................................8 Helsingin kulttuuripalkinnon sai Pelle Miljoona ...........................................................................8 Susanna Leinosen residenssikausi Stoassa päättyi ...................................................................8 Nykysirkus taipui rakkauteen ......................................................................................................8 Helsingin kulttuuriteko-palkinto WHS-ryhmälle ...........................................................................8 Kulttuuripolitiikka .................................................................................................................. 9 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta ........................................................................................................9
Avustukset ....................................................................................................................................10
Taideapurahan saajat 2014 ..........................................................................................................12 Julkaisut ja seminaarit ..............................................................................................................13 Helsingin malli...........................................................................................................................13 Aluetyö ......................................................................................................................................14 Ruotsinkielinen toiminta ............................................................................................................14 Kansainvälinen toiminta ............................................................................................................15 Kulttuurinen vanhustyö .............................................................................................................15 Kulttuurikaveritoiminta ..............................................................................................................15 Kulttuuripalvelut ................................................................................................................. 17 Annantalo .....................................................................................................................................18
Caisa ............................................................................................................................................19
Kanneltalo ....................................................................................................................................20
Savoy-teatteri ja Espan lava .........................................................................................................22
Stoa ..............................................................................................................................................23
Vuotalo .........................................................................................................................................24
Verkkopalvelut ..............................................................................................................................25
Kultus ........................................................................................................................................25 Skenet.......................................................................................................................................25 Talous ................................................................................................................................ 26 Avustukset ....................................................................................................................................26 Yhteisöjen tukeminen ...............................................................................................................26 Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille .......................................................27 Määrärahan siirto ......................................................................................................................27 1
Investoinnit ...................................................................................................................................27 Henkilöstö.....................................................................................................................................27 Kestävä kehitys ............................................................................................................................27 Vakinainen henkilökunta 31.12.2014 ................................................................................. 28 Liitteet: ............................................................................................................................... 29 2
Toiminta-ajatus
Helsingin kulttuurikeskus on taiteen, kulttuurin ja luovuuden edistäjä, joka kehittää kulttuurisesti
rikasta ja monimuotoista Helsingin seutua. Helsingissä kulttuuri on kaikkien oikeus.
Kulttuurin tukeminen: myöntää avustuksia taidelaitoksille, taideoppilaitoksille, kulttuuriyhteisöille
sekä työryhmille ja myöntää taiteilijoille apurahoja sekä tarjoaa esiintymis- ja työtiloja.
Kulttuurin tarjonta: tuottaa kulttuuritoimintaa itse ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Kulttuurin edistäminen: toimii aloitteellisesti ja tavoitteellisesti kulttuuripolitiikassa paikallisella,
kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Visio
Helsinki on monimuotoinen ja omaleimainen taiteen, luovuuden ja kulttuurin keskus. Se on
kansainvälisesti kiinnostava kulttuurin edelläkävijä Itämeren alueella.
3
Organisaatiokaavio
4
Kulttuurijohtajan katsaus
Helsinki on Suomen merkittävin kulttuurikaupunki. Helsingin rajojen sisällä ovat lähes kaikki
valtakunnalliset kulttuurilaitokset sekä taiteen ja kulttuurin korkein opetus. Tämän lisäksi kunnalliset
taidelaitoksemme kestävät hyvin kansainvälisen vertailun.
Suurta, yhden asian yksiköiden ketjua täydentää – ja omalla toiminnallaan kehittää – Helsingin
kulttuurikeskus. Helsingin kulttuurisen hyvinvoinnin kokonaisnäkemys on vastuullamme, ja vastuun
kannamme mielellämme.
Vuonna 2014 virasto jakoi avustuksia yli 650 toimijalle. Pienet ja suuret avustukset pitävät huolta
siitä, että Helsinki elää läpi vuoden. Kulttuuripolitiikan osastomme on asiantuntija avustusten lisäksi
tutkimuksessa, kansainvälisessä toiminnassa ja tulevaisuuden trendien haistamisessa.
Näkemyksellisyys tukee viraston lisäksi kaupunkia ja helsinkiläisiä kulttuuritoimijoita. Sen viisautta
on ansiokkaasti kopioitu myös muihin Suomen kuntiin, minkä ilolla annamme tapahtua.
Osaston selvityksissä on käynyt ilmi, että Helsinki ei ole kulttuurisesti tasa-arvoinen paikka.
Kulttuurin kokeminen ja tekeminen eivät ole kaikkien helsinkiläisten ulottuvilla. Tähän syyllinen on
myös oma avustusjärjestelmämme, jota jatkuvasti kehitetään tilanteen korjaamiseksi.
Kulttuurikeskuksen seitsemän taloa pysyivät kiireisinä koko vuoden. Kohokohtina juhlittiin Stoan
30- ja Malmitalon 20-vuotisia taipaleita. Caisa teki kattavan ja perusteellisen selvityksen
monikulttuurisen Helsingin kulttuuripalveluiden tarpeesta seuraavan 15 vuoden aikana.
Vuonna 2014 esityksiä oli yhteensä 1 700, ja niitä oli todistamassa 196 000 ihmistä. Lapsille
suunnattuja taidekursseja järjestettiin 1306 kappaletta 13 000 osallistujalle. Näyttelyitä oli 124, ja
niissä kävi 262 000 taiteen ystävää. Kaiken takana ahkeroi asiantunteva ja sitoutunut
henkilöstömme. Helsingin kulttuuripalkinnon sai Pelle Miljoona, ja kulttuuriteolla palkittiin WHSryhmä Teatteri Unionin avaamisesta.
Sokerina pohjalla mainittakoon, että suomalaisen ja helsinkiläisen tanssitaiteen kehitys sai vauhtia,
kun Jane ja Aatos Erkon säätiö teki loppuvuodesta 15 miljoonan euron lahjoituksen Tanssin talo hankkeelle. Vuoden 2015 aikana mitataan kaupungin ja valtion kyky kattaa investoinnin loppuosa
ja ottaa vastatakseen toiminnan rahoittaminen.
Stuba Nikula
kulttuurijohtaja
5
Vuoden tähtihetkiä
Kodo – One Earth Tour 2014: Legend
Japanilainen rumpuryhmä Kodo saapui One Earth Tour 2014: Legend -maailmankiertueellaan
Suomeen. Savoy-teatterin maaliskuinen esitys myytiin loppuun nopeasti, mutta yleisön iloksi
järjestyi lisäkonsertti seuraavalle päivälle.
Lasten Unelma -päivä kannelmäkeläisten suurponnistus
Lasten unelma -tapahtuma Sitratorilla ja Kanneltalossa toukokuussa oli yleisömenestys. Paikalla
oli pari tuhatta helsinkiläistä. Lapsiperheille suunnattu ohjelmisto sisälsi musiikkia, teatteria,
työpajoja, ruokatorin ja lastenvaatekirppiksen. Tapahtumassa kiteytyi uuden kansalaisaktiivien
sukupolven esiinmarssi. Päivä syntyi Kannelmäki-liikkeen, Helsingin kulttuurikeskuksen sekä
Kannelmäen alueen paikallistoimijoiden yhteistyönä.
Della Mae
Savoy-teatteri tuo vuosittain uusia kiinnostavia artisteja Suomeen. Tänä vuonna yksi heistä oli
amerikkalainen bluegrass-yhtye Della Mae. Toukokuinen konsertti sai erittäin hyvän vastaanoton
yleisöltä ja paljon huomiota mediassa.
Espalla 186 ilmaistapahtumaa
Espan lavalla järjestettiin 186 ilmaistapahtumaa toukokuun puolivälistä elokuun loppuun.
Kuvassa Ogeli Big Band.
Yes in my Backyard!
Kanneltalossa käynnistyi syyskuussa uusi, erityisesti nuorille aikuisille suunnattu ohjelmasarja
Takapiha-klubi. Sen ensimmäinen pääesiintyjä oli suomalais-ranskalainen Eva & Manu. Klubin
mottona on Yes in my Backyard!. Kyllä takapihalleni -ajattelu on vastakkainen ns. N.I.M.B.Y.aatteelle. Ohjelmasarjan teemoja ovat arvopluralismi, maailmankansalaisuus ja ajanhenki.
Lenny Pickett & UMO
Savoy-teatterin syyskauden avajaisia vietettiin jazzin merkeissä syyskuussa, kun UMO ja
saksofonisti Lenny Pickett soittivat yhdessä kaksi konserttia.
Aikamatka Stadin nuorten elämään Syyskuussa Vuotalossa järjestettiin yhteistyössä Helsingin taidemuseon kanssa Stadin nuoret
1950- ja 1960-luvuilla -näyttely. Suuren suosion saavuttanut näyttely huipentui Stadin nuoret konserttiin, jossa Vesa Haaja ja Sami Saari tulkitsivat aikakauden rakastetuimpia pop- ja
rockhittejä.
6
Animaakareita Annantalossa
Annantalossa juhlittiin syksyllä suomalaisen animaation 100-vuotissynttäreitä. Animaakaritnäyttelyssä tutustuttiin animaation valmistusprosessiin ja tehtiin omia animaatioita.
Elokuvanäytöksissä nähtiin suomalaisen taideanimaation parhaimmistoa. Angry Birds Toons animaatiosarjan tekijät kävivät kertomassa sarjastaan. Animaakarit houkutteli syksyn aikana
huimat 25 000 vierailijaa.
Malmitalo 20 vuotta
Malmitalon 20-vuotispäiviä juhlittiin syys- ja lokakuun vaihteessa kokonaisen viikon ajan. Kaikkiin
esityksiin oli vapaa pääsy. Viikon aikana nähtiin muun muassa lastenoopperaa ja elokuvia, otettiin
osaa nuorten kykykilpailuun ja kuunneltiin psykedeelistä rockia sekä kahvilakonsertteja.
Mukana-taideprojekti toi yhteen itähelsinkiläisiä
Stoan ja Pirjo & Purjo Productionsin yhdessä organisoima Mukana-taideprojekti vei syksyllä
kimppakuvitustyöpajoja Itä-Helsingin asukkaille. Työpajoihin osallistuivat Puotinharjun päiväkoti,
Itäkeskuksen palvelutalo, erityispäiväkeskus Stoori & Salli, näkövammaisten palvelukeskus Iiris,
Itäkeskuksen peruskoulu ja paikallisten somalinaisten ryhmä. Pajoissa syntyneet suuret taulut
koottiin näyttelyksi Stoan galleriaan.
Vuoristojen aave hiipi Vuotaloon
Vuoden kohokohtiin Vuotalossa lukeutui yhteistyössä 125 vuotta täyttävän Korkeasaaren kanssa
järjestetty Vuoristojen aave lumileopardi -näyttely. Sen yhteydessä järjestettiin lokakuussa
teemaan liittyviä tapahtumia kuten syyslomalaisille suunnattu Lumileopardi-puuhapäivä sekä M.A.
Nummisen tähdittämä Hyvän tekijä -konsertti.
Uutta ja vanhaa valkokankaalla
Malmitalon elokuvateatteri Kino Helios tarjoaa viikoittain asiakkailleen mahdollisuuden katsoa
uusimpia elokuvia edullisesti. Kaikille ikäryhmille suunnattujen uutuuselokuvien lisäksi
valkokankaalla on nähty DocPointin sekä nyt uutuutena Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin
elokuvia, klassikkoja ja animea. Skidikinon, Alakoulukinon, Yläkoulukinon sekä koululaisten IPkinon kysyntä ylittää usein tarjonnan. 3D-elokuvat ovat erityisesti lapsiperheiden suosiossa.
Taideneuvola viisi vuotta
Annantalo kutsui perheet viettämään suositun Taideneuvolan 5-vuotissynttäreitä lokakuussa.
Ohjelmassa oli monenlaista yhteistä taidetekemistä, naperokinoja ja animaatioiden valmistusta.
Syntymäpäivät päättyivät juhlasalissa tanssiin. Taideneuvoloissa innostetaan helsinkiläisiä
vanhempia ja lapsia tekemään ja kokemaan taidetta yhdessä.
7
Suomen asiat halki, poikki ja pinoon
Suomen ”virallinen saksalainen” Roman Schatz ja venäläissyntyinen Pjotr Potchinchtchikov
isännöivät syksyllä HUPS!-klubia Caisassa. Keskusteluohjelmasarjassa laitettiin vieraitten
avustuksella Suomen asiat halki, poikki ja pinoon. Suomen lähialueiden kulttuureita verrattiin
suomalaiseen kulttuuriin kieli poskessa, hyvän maun tuolla puolen, retostellen kansallisilla
kulttuurieroilla ja stereotypioilla.
Helsingin kulttuuripalkinnon sai Pelle Miljoona
Helsingin kulttuuripalkinto myönnettiin muusikko, kirjailija Pelle Miljoonalle. Suomalaisen punkliikkeen uranuurtajan kädenjälki näkyy musiikin lisäksi vahvasti myös kirjallisuudessa. Pellen
tunnetuimpia kappaleita ovat Moottoritie on kuuma, Tahdon rakastella sinua, Pelko ja viha sekä
Juokse villi lapsi.
Susanna Leinosen residenssikausi Stoassa päättyi
Tanssija-koreografi Susanna Leinonen työskenteli Stoan residenssitaiteilijana vuosina 2012–2014.
Leinosen työt ovat kokonaisvaltaisia taideteoksia. Hänen viimeisin teoksensa Touch of Gravity toi
Stoan näyttämölle vahvat naistanssijat sekä huikeaa visuaalista taidetta.
Nykysirkus taipui rakkauteen
Kaito Takayama ja Sanni Sarlin kertoivat rakkautensa tarinan nykysirkuksen keinoin esityksessään
Tahdon – I do, joka nähtiin Caisassa syksyllä. Romanttinen, haikea ja hyväntuulinen kertomus
kahdesta sirkustaiteilijasta kuljetti katsojat parin ensitapaamisesta aina häihin asti.
Helsingin kulttuuriteko-palkinto WHS-ryhmälle
Helsingin kulttuuritekona 2014 palkittiin Teatteri Unionin avaaminen. Palkinto myönnettiin WHSryhmälle, joka avasi uudenlaisen, visuaalista teatteria ja nykysirkusta yhdistävän teatterin.
8
Kulttuuripolitiikka
Kulttuuripolitiikan osasto vastaa lautakuntavalmistelusta, johon kuuluvat muun muassa avustukset.
Osaston vastuulla on yhteistyö taiteen ja kulttuurin kentän kanssa, tutkimus- ja julkaisutoiminta,
kansainvälinen yhteistyö sekä ruotsinkielinen toiminta.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta (varajäsen)
Johanna Sumuvuori, Vihr
(Verna Castrén)
puheenjohtaja
Johanna Sydänmaa, Kok
(Ari Huovinen)
varapuheenjohtaja
Jukka Relander, Vihr
(Toivo Laitinen)
Timo Vuori, Kok
(Marja Suuronen)
Risto Kolanen, SDP
(Jani Ryhänen)
Jaana Alaja, SDP
(Petra Jääskeläinen)
Päivi Storgård, RKP
(Adreas af Enehielm)
Sami Muttilainen, Vas
(Alina Mänttäri-Buttler)
Juha-Pekka Väisänen, SKP
(Irene Auer)
Kaupunginhallituksen edustaja
Nina Castén
(Osku Pajamäki)
Lautakunnan sihteerinä toimi suunnittelija Miska Toiviainen ja päätöstiedottajana Terttu Sopanen.
Vuosi 2014 oli toinen vuosi uuden kulttuuri- ja kirjastolautakunnan nelivuotisesta kaudesta.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta kokoontui 13 kertaa ja teki 152 päätöstä. Lautakunta antoi vuoden
aikana 7 lausuntoa, muun muassa kulttuuritoimen organisointia koskevasta loppuraportista ja
erilaisista kaupunkikulttuuriin liittyvistä aloitteista.
Lautakunta otti myös kantaa Tanssin talon tarveselvitykseen ja oli edistämässä toteutuvaa
Keskustakirjastoa samalla painottaen lähikirjastojen toiminnan turvaamista. Avustusmuotojen ja
9
arviointiperusteiden päivittämisen yhteydessä aloitettiin kehittämään Helsingin mallia, jonka
perusajatuksena on rohkaista julkista tukea nauttivat kulttuurilaitokset ja taiteilijaryhmät
toteuttamaan yhteistyössä asukkaiden kanssa taidetta ja kulttuuria kaupunginosiin ja
kaupunkilaisille, jotka ovat jääneet kulttuuripalveluiden katveeseen.
Lautakunta oli mukana valintaprosessissa, kun uudeksi yhteispalvelupäälliköksi valittiin Anna
Mattila. Lisäksi lautakunnan päätöksellä Caisan ma. johtajana jatkoi Tomi Purovaara.
Lautakunnan jäsenistä muodostettu avustusjaosto oli koolla viidesti. Jaosto käsitteli toimintaavustusten, taideapurahojen sekä kulttuuripalkinnon jakoehdotukset. Jaostossa työskentelivät eri
koonpanoissa Johanna Sumuvuori, Jukka Relander, Verna Castrén, Johanna Sydänmaa, Timo
Vuori, Risto Kolanen, Petra Jääskeläinen, Päivi Storgård, Adreas af Enehielm, Sami Muttilainen,
Juha-Pekka Väisänen ja Irene Auer.
Keväällä käsiteltiin taide- ja kulttuurilaitosten sekä syksyllä kulttuuri- ja taideyhteisöjen toimintaavustukset. Kohdeavustuksia käsiteltiin lähes joka kokouksessa ja kansainvälisiä matka-avustuksia
määrärahojen riittäessä toukokuun kokoukseen saakka. Vuodelle 2015 lautakunnan myöntämät
avustusmäärärahat pysyvät pääosin entisellään.
Kesäkuussa 2014 lautakunnan varsinaiset jäsenet osallistuivat pohjoismaisten pääkaupunkien
kulttuurilautakuntien tapaamiseen Kööpenhaminassa. Matkalle osallistui myös virkamiehiä
kulttuurikeskuksesta sekä kirjastotoimen johtaja. Seminaarin aiheena oli erityisesti kulttuuritilojen
käyttö kansalaisten omaehtoiseen toimintaan, ja lisäksi pääkaupunkien välillä vaihdettiin
kokemuksia kulttuurin vaikutuksesta yhteiskuntasuunnitteluun. Virallisen ohjelman lisäksi matkan
tutustumiskohteina oli myös kansalliskirjasto Den Sørte Diamant ja Ørestadin lähikirjasto.
Avustukset
Vuonna 2014 kulttuuri- ja kirjastolautakunta myönsi avustuksia taiteen ja kulttuurin tukemiseen
16,9 miljoonaa euroa. Summasta 4,2 miljoonaa euroa suunnattiin teatterilain piiriin kuuluville
ammattiteattereille ja 12,7 miljoonaa euroa yhteisöjen tukemiseen.
Yhteisöjen tukemiseen varatut määrärahat jaettiin pääosin toiminta-avustuksina
musiikkioppilaitoksille, teatterilain ulkopuolisille ammattiteattereille, museoille, taidekouluille ja opistoille sekä sivistys- ja taidejärjestöille.
10
Toiminta-avustusten lisäksi yhteisöjen tukemiseen varatusta määrärahasta myönnettiin avustuksia
muun muassa yksittäisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen, kulttuuriyhteisöjen tukemiseen,
lähikulttuurihankkeisiin, kulttuuritoiminnan kehittämishankkeisiin sekä taideapurahoina yksittäisille
ammattitaiteilijoille. Vuoden aikana käsiteltiin yhteensä 1094 hakemusta, joista 657:lle myönnettiin
avustusta.
Vuoden 2014 kulttuuripalkinnon sai muusikko, kirjailija Pelle Miljoona. Palkinto myönnetään
vuosittain helsinkiläiselle taiteilijalle tunnustuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai
merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.
Taideapurahoja myönnettiin yhteensä 256 000 eurolla. Apurahoja myönnettiin mediataiteen,
sarjakuvataiteen, kevyen musiikin ja tanssitaiteen edustajille. Apurahaa haki 304 henkilöä ja se
myönnettiin 75 ammattitaiteilijalle.
Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta valitsi vuoden 2014 kulttuuritekopalkinnon saajaksi Teatteri
Unionin avanneen Association WHS ry:n. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Helsingin
kulttuuritekopalkinnon lisäksi kunniamaininnan saivat Arkadia International Bookshop ja Ääniwallikulttuuritila.
11
Taideapurahan saajat 2014:
Kevyt musiikki
Irma Agiashvili
Outi Ahola
Anni Egecioglu
Senni Eskelinen
Maria Hänninen
Aili Ikonen
Jussi Jaakonaho
Petter Korkman
Samae Koskinen
Harri Kuusijärvi
Iida-Vilhelmiina Laine
Kaisa Leppänen
Pauli Lyytinen
Oskari Martimo
Teija Niku
Iisa Pykäri
Jarno Sarkula
Laura Sippola
Rasmus Soini
Janne Storm
Artturi Taira
Aleksi Tuomarila
Tuomas Wäinölä
Mediataide
Eeva Meltio
Maija Blåfield
Timo Mäkelä
Anna Estarriola
Kati Närhi
Ewa Gorzna
Heikki Paakkanen
Miina Hujala
Milla Paloniemi
Mikko Ijäs
Hannele Richert-Henry
Mari Keski-Korsu
Jussi Seppänen
Johanna Lecklin
Kari Sihvonen
Liisa Lounila
Tuomas Tiainen
Jenni Markkanen
KirsiMarja Metsähuone
Tanssi
Pekka Niskanen
Erika Alajärvi
Jaakko Pallasvuo
Päivi Aura
Pilvari Pirtola
Favela Vera Ortiz
Roberto Pugliese
Sami Henrik Haapala
Joakim Pusenius
Anna Maria Häkkinen
Nastja Rönkkö
Ima Iduozee
Pekka Sassi
Laura Jantunen
Salla Tykkä
Mira Kautto
Jenni Koistinen
Sarjakuva
Natasha-Maria Lommi
Jan-Olof Andersson
Heidi Masalin
Hanna Arvela-Sarén
Masi Tiitta
Hanna Azevedo
Maija Mustonen
Heta Bilaletdin
Johanna Nuutinen
Tommi Hämäläinen
Njara Rasolomanana
Aura Ijäs
Katri Soini
Marko Lappalainen
Marjaterttu Willman
Joonas Lehtimäki
12
Julkaisut ja seminaarit
Vuoden aikana toteutettiin kaksi julkaisua. Taide keskittyy keskustaan -julkaisu käsitteli kulttuuri- ja
kirjastolautakunnan vuonna 2013 myöntämien avustusten alueellista jakautumista. Julkaisussa
kuvataan karttojen avulla, miten kaupungin myöntämät taide- ja kulttuuriavustukset kohdentuvat eri
kaupunginosiin. Selvitys vahvisti käsitystä siitä, että kulttuuri- ja taideavustaminen on painottunut
keskustaan. Samalla oli havaittavissa myös se, että kaupungin kulttuuritarjonta vaihtelee eri
kaupunginosissa.
Arts and Culture in Helsinki -julkaisussa kuvattiin informaatiomuotoilun avulla monipuolisesti
helsinkiläisen kulttuurin tilaa ja kehitystä. Julkaisussa nostettiin esiin muun muassa uudenlainen
yhteisöllinen kaupunkikulttuuri, monenlaiset aktiivisten kaupunkilaisten ja yhteisöjen järjestämät
tapahtumat ja festivaalit, uudenlaiset kirjastopalvelut sekä kulttuurin monet harrastuspaikat.
Englanninkielinen julkaisu toteutettiin neljättä kertaa. Julkaisun toteuttivat Helsingin kaupungin
tietokeskus ja kulttuurikeskus sekä informaatiomuotoilijat Jonatan Hildén, Juuso Koponen ja
Tommi Kovala.
Molempia julkaisuja jaettiin muun muassa Kuntien kulttuuritoimen neuvottelupäivien osallistujille.
Kulttuurikeskuksen yhdessä Kuntaliiton FCG Finnish Consulting Group Oy:n kanssa järjestämä
seminaari pidettiin marraskuussa Finlandia-talolla. Neuvottelupäiville osallistui 66 henkilöä yli 30
kunnasta. Neuvottelupäivien teemana oli osallisuus ja osallistaminen. Päivän aikana käsiteltyjä
aiheina olivat muun muassa Helsingin osallistava kulttuurityö, Caisan mahdollisuudet
monimuotoistuvassa kaupungissa, kulttuurikasvatussuunnitelma sekä keskustakirjaston osallistava
suunnitteluprosessi.
Helsingin malli
Helsingin osallistavan alueellisen kulttuurityön mallin kehittäminen jatkui vuoden 2014 aikana.
Helsingin mallin perusajatuksena on rohkaista julkista tukea nauttivat kulttuurilaitokset ja
taiteilijaryhmät toteuttamaan yhteistyössä asukkaiden kanssa taidetta ja kulttuuria kaupunginosiin
ja kaupunkilaisille, jotka ovat jääneet kulttuuripalveluiden katveeseen. Kulttuurikeskus on tukenut
taide- ja kulttuurilaitosten ja yhteisöjen yhteisöllisiä kehittämishankkeita, joita on toteutettu muun
muassa Kontulassa, Pasilassa ja Roihuvuoressa.
Kulttuurikeskus on kuluneen vuoden aikana innostanut mukaan lisää taidelaitoksia ja
kulttuuritoimijoita sekä kartoittanut ja sitouttanut alueiden toimijoita, verkostoja sekä
13
yhteistyökumppaneita. Kulttuurikeskus on myös kerännyt hallinnollisia ja toiminnallisia malleja sekä
hyviä esimerkkejä osallistavista malleista muualta Euroopasta. Kehittämistyöhön on kuulunut
olennaisena osana myös uusien painoalueiden linjaukset avustuksiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi loppuvuodesta kulttuurikeskukselle erillismäärärahan
Helsingin mallin pilotoimiseen. Pilotointia toteutetaan alueellisesti ja ensisijaisesti seuraavilla
alueilla: Jakomäki / Kivikko, Vuosaari, Maunula ja Kaarela. Pilotoinnin puitteissa on laadittu muun
muassa seuraavat selvitykset:
Taide keskittyy keskustaan: selvitettiin, miten kulttuuri- ja kirjastolautakunnan vuoden 2013
avustukset jakautuivat alueellisesti.
Helsinki-mallin pilotointialueiden esiselvitys: Selvitettiin pilotointialueiden väestön koostumusta,
kaupunginosayhdistyksiä, julkisia palveluita sekä muita toimijoita.
Aluetyö
Aluetyö on kulttuurikeskuksen uusi painoalue. Aluetyöllä tavoitellaan kulttuurin saavutettavuuden
lisäämistä ja kaupungin tasapainoista kehittämistä. Lähtökohtana on ollut tukea asukkaiden omia,
osallisuutta lisääviä kulttuurihankkeita erityisesti esikaupunkialueella. Kaupunki toimii
mahdollistajana. Asukkaat puolestaan vastaavat alueensa asiantuntijoina projektien tuottamisesta
ja sisällöistä sekä hankkivat paikallisia resursseja projektiensa tueksi. Aktiivinen kulttuurityö
vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja luo paikallisia vuorovaikutusrakenteita.
Alueprojekteja tuetaan avustuksilla. Kaupunkikulttuuriavustuksista kaksi kolmasosaa suuntautui
vuonna 2014 kaupunginosatoimijoille. Kulttuurikeskuksen työllistämä Stadin Juhlaorkesteri on ollut
arvostettu lisäresurssi tapahtumien järjestäjille.
Ruotsinkielinen toiminta
Kulttuurikeskuksen ruotsinkieliseen toimintaan kuuluu kehitystyö, yleisötyö sekä aluetalojen
ruotsinkielisen ohjelma- ja taidekasvatustyön edistäminen. Kulttuurikeskus toimii urbaanin
kulttuuriyhteistyön sekä ruotsinkielisen sisällöntuottamisen aloitteentekijänä ja asiantuntijana.
Yhteistyökumppaneita ovat kaupungin muut virastot, eri taidelaitokset ja kulttuuriyhteisöt sekä
muut kolmannen sektorin toimijat.
Kertomusvuonna kulttuurikeskuksessa tehtiin ruotsinkielisten palveluiden selvitys, minkä lisäksi
osallistuttiin Kaksikielisen Helsinki -selvityksen laatimiseen. Ruotsinkielisten koulujen
14
kulttuurikasvatusta tuettiin uudistetun Kultus-verkkopalvelun sekä kulttuurikoordinaattoriverkoston
kautta. Kulttuurikeskus osallistui valtakunnalliseen lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen
kehittämiseen ja levittämiseen osana lastenkulttuurikeskusverkostoa. Pohjoismaista
taidekasvatustyötä jatkettiin eri tasoilla. Pienten lasten kulttuurikasvatusta kehitettiin muun muassa
virastojen välisen Bokbubbel-projektin ja muiden koulutusten avulla.
Saavutettavuutta edistettiin muun muassa erityislasten Barnfest-tapahtumassa, SenioRöstverkoston senioriohjelmassa sekä Rimjam-perheohjelmissa. ESR-hanke Produforumin
loppuraportista kehittyi ajatuskirja nimeltään Kulturkokboken.
Kansainvälinen toiminta
Kulttuurikeskus osallistui Eurocities-kaupunkiverkoston kulttuurifoorumin kokouksiin ja
työryhmätyöhön. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa taiteen vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja ja
saavutettavuuteen liittyviä kysymyksiä. Vuoden aikana osallistuttiin toimialan kansainväliseen
asiantuntijatyöhön. Erityisesti kulttuurisen vanhustyön hyviä helsinkiläisiä esimerkkejä käytiin
esittelemässä muiden kaupunkien asiantuntijoille.
Kulttuurinen vanhustyö
Helsingin kaupunki haluaa edelleen vahvistaa kulttuurista vanhustyötä. Kulttuurikeskuksessa ja
sosiaali- ja terveysvirastossa työtä tekee virastojen yhteinen kulttuurisen vanhustyön suunnittelija.
Suunnittelija kouluttaa ja opastaa sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä että taiteen ja kulttuurin
ammattilaisia siihen, miten vanhustyöhön voidaan sisällyttää taidelähtöisiä menetelmiä. Tärkeässä
osassa on myös kulttuurisen vanhustyön kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä viestiminen
Troppi-uutiskirjeen avulla sekä yhteistyöverkoston järjestämät tapaamiset ja seminaarit.
Kulttuurista vanhustyötä toteutettiin lisäksi erilaisten hankkeiden kautta.
Kulttuurikaveritoiminta
Helsinki on vuodesta 2013 kehittänyt kulttuurista vapaaehtoistoimintaa. Siinä vapaaehtoiset
kulttuurikaverit lähtevät seuraksi tai vertaisoppaiksi näyttelyihin, esityksiin ja konsertteihin.
Kulttuurikaveritoiminnan erityisinä kohteina ovat kotona asuvat helsinkiläiset vanhukset ja
maahanmuuttajat. Vierailukohteina keväällä 2014 olivat Malmitalo, Kanneltalo ja Helsingin
taidemuseo sekä Helsingin kaupunginmuseo. Syksyllä toimintaan tuli mukaan 11 uutta
kulttuurikohdetta: Vuotalo, Stoa, Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri,
15
Kansallisooppera, Ateneum, Suomalainen barokkiorkesteri, Ooppera Skaala, Tanssin talo, Zodiak
ja Teatterimuseo.
Kulttuurikaveritoiminnan tavoitteina on lisätä kulttuuripalveluiden saavutettavuutta, rohkaista ja
aktivoida vaikeammin tavoitettavia kohderyhmiä käyttämään kulttuuripalveluita sekä lisätä
vuorovaikutusta palveluiden tarjoajien ja kansalaisten välillä. Toiminta vahvistaa myös sukupolvien
välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Kulttuurikaveri-pilottia toteuttavat yhteistyössä
kulttuurikeskus ja sosiaali- ja terveysvirasto. Toimintaa rahoittaa myös Helsingin Lähiöprojekti.
16
Kulttuuripalvelut
Vuonna 2014 lisääntyi sekä kulttuurikeskuksen ohjelmatarjonta että kävijämäärä. Saliesityksiä oli
yhteensä 1 700, joissa kävi 196 000 henkilöä. Taidekursseja järjestettiin 1 300 ja niille osallistui
13 000 lasta. Yhteensä 124 näyttelyssä kävi 262 000 taiteen ystävää. Tapahtumien kävijämäärä
nousi edellisvuodesta 4 ja näyttelyiden 24 prosenttia. Salien ulkopuoliset tilaisuudet ja
ulkotapahtumat mukaan lukien kokonaiskävijämäärä oli yli puoli miljoonaa.
Vuoden aikana kulttuurikeskuksessa käynnistettiin Lyonin alueelliseen kulttuurityön malliin
pohjautuva Helsingin malli. Kulttuuritalojen henkilökunta lähti entistä useammin ulos taloistaan
tehden projekteja yhdessä kaupunkilaisten kanssa.
Helsingin mallin hengessä toteutettiin laaja Taidemuseo kylässä -näyttelyohjelma. Kyläilyn
yhteydessä nähtiin Dennis Oppenheimin veistos Peurat, joka oli juhlistamassa Stoan 30- ja
Malmitalon 20-vuotispäiviä. Vuotalossa ja Stoassa Stadin nuoret -valokuvanäyttely tutustutti
yleisönsä 1950–1980-lukujen nuoriin ja Caisassa Meksikolainen kuolleiden päivän alttari vainajien
muistamiseen. Yksinäisyyden kuvia –teemaiset näyttelyt nähtiin sekä Kanneltalossa että
Annantalossa. Näistä jälkimmäinen oli nuorten kokoama.
Vuosi 2014 oli kulttuuripalveluille uusien yhteistyökumppanuuksien vuosi. Stoassa järjestettiin
yhdessä Helinä Rautavaara -museon, Helsingin kaupunginmuseon ja somaliyhteisön kanssa
Arooska – somalihäät -näyttely oheisohjelmineen. Vuotalossa vetonaulana oli Korkeasaaren
Vuoristojen aave Lumileopardi -näyttely työpajoineen. Aluetalojen näyttelykävijöiden määrän
kasvuun vaikutti merkittävästi yhteistyö museoiden ja muiden taideinstituutioiden kanssa.
Lähiöprojektin kautta syntyi jälleen useita kiinnostavia yhteistyömalleja. Yhdessä Pop & Jazz
Konservatorion ja opetusviraston kanssa toteutettiin bändipajoja Itä- ja Koillis-Helsingin kouluihin.
Malmitalosta käynnistettiin nuorten Operaatio pulssi Pohjois-Helsingissä yhdessä nuorisotoimen
kanssa. Maahanmuuttajien kanssa järjestettiin kirjastoihin satutunteja. Sosiaali- ja terveysviraston
ja kulttuurikeskuksen Kulttuurikaveri-projekti innosti mukaan useita uusia taidelaitoksia.
Lasten ja nuorten hyvinvointia edistettiin LASU-kollegion ja sen alueellisten hyvinvointiryhmien
voimin. Kulttuurikeskus järjesti lapsille ja nuorille loma-ajan kursseja ja muuta ohjelmaa.
Yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston sekä taideoppilaitosten opettajista koostuvan Amabile ry:n
kanssa pilotoitiin säännöllistä musiikinopetusta lastensuojelun asiakkaille.
Opetusviraston ja taidelaitosten kanssa luotiin välineitä koulujen kulttuurisuunnitelmiin ja niiden
toteutukseen. Uutena erityispiirteenä painottui alueellisen tasa-arvon vahvistaminen kulttuurisin
menetelmin.
17
Kulttuurikeskus on koulutusmyönteinen hallintokunta. Yhdessä Ammattikorkeakoulu Metropolian ja
Espoon kulttuuritoimen kanssa järjestettiin vuosina 2013–2014 ensimmäinen Espoon ja Helsingin
kulttuurituottajille suunnattu täydennyskoulutuskokonaisuus Osallistava huomen.
Annantalo
Annantalo on monitaiteinen taidekeskus, joka luo helsinkiläisille lapsille ja nuorille edellytyksiä
taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Tätä toteutetaan taideopetuksen, näyttelyiden, esitysten ja
tapahtumien avulla.
Kouluyhteistyö on Annantalon toiminnan kivijalka. Sen kautta tavoitetaan tasa-arvoisesti kaikki
helsinkiläiset lapset ja nuoret. Vakiintuneita toimintamuotoja ovat 5x2-taideopetus ja
kulttuurikurssit. Annantalon henkilökunta kehittää myös koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmia
yhteistyössä Helsingin opetusviraston kanssa. Kulttuuri- ja taideorganisaatioiden tarjontaa kouluille
esittelevä Kultus.fi-verkkopalvelu uusittiin täysin vuonna 2014. Nyt se palvelee kouluja entistä
paremmin. Uutuutena Kultus tarjoaa työkalut sekä koulun että koululuokan
kulttuurikasvatussuunnitelman tekoon.
Lisäksi Annantalo tarjoaa runsaan paletin vapaa-ajan taideopetusta. Kuluneena vuonna
ohjelmistoon otettiin uusia monitaiteisia kursseja, joilla oppilaat voivat etsiä itselleen sopivinta
ilmaisumuotoa sekä työskennellä temaattisesti yli taiderajojen. Annantalon nuorten ryhmä
Kulttuurisissit jatkoi toimintaansa ja muun muassa kokosi yhdessä Helsingin taidemuseon kanssa
yksinäisyyttä pohtivan näyttelyn Naamiaiset.
Koko syksyn Annantalossa juhlittiin suomalaisen animaation 100-vuotissyntymäpäivää
Animaakarit-suurnäyttelyn merkeissä. Talossa tehtiin omia animaatioita, katsottiin lyhytelokuvia ja
tutustuttiin animaation valmistusprosessiin muun muassa Angry Birds Toons -elokuvan tekijöiden
tuella. Näyttelyyn liittyi runsaasti työpajoja ja oheisohjelmaa, ja siellä vieraili huikeat 25 000 kävijää.
Vuonna 2014 Annantalossa järjestettiin yhteensä 1 066 kurssia, jotka koostuivat 13 343
oppitunnista. Taideopetukseen osallistui 9 880 oppilasta. Annantalon 13 näyttelyssä vieraili 51 400
kävijää, ja juhlasalin 113 esitystä tavoitti yhteensä 6 380 katsojaa.
18
Caisa
Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa edistää ja tukee Helsingin kulttuurista monimuotoisuutta.
Toiminnan keskiössä ovat vuorovaikutuksen lisääminen eritaustaisten helsinkiläisten välillä,
etnisten vähemmistöjen omaehtoisen kulttuurin harjoittaminen sekä Helsingin
ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden toimintaedellytysten kehittäminen.
Vuosi 2014 oli Caisan toiminnan uudelleenarvioinnin ja kehittämisen vuosi. Tavoitteena oli Caisan
ja sen toiminnan verkottaminen yhä aktiivisemmaksi jäseneksi Helsingin kulttuurikeskuksen,
helsinkiläisten taidelaitosten, eri virastojen sekä Suomen monikulttuurisuuskeskusten yhteisöön.
Vuoden aikana Caisan toiminta laajentui sisällöllisesti ja se avautui monille uusille tekijöille.
Kumppanuuksia solmittiin suunnitelmallisesti taiteilijoiden, yhdistysten ja taidelaitosten kanssa.
Ohjelmistosuunnittelun lähtökohdaksi otettiin eritaustaisia ihmisiä yhdistävät kausikohtaiset teemat.
Esittävän taiteen ohjelma sisälsi useita eri klubikonsepteja, lukudraamafestivaalin sekä nykysirkusja street dance -kokonaisuuksia. Galleriatiloissa nähtiin 18 eri näyttelyä, kuten valokuvanäyttelyt
Ida Nisoselta (Facing Insecurity) ja Mikko Lagerstedtilta (Atmosphere) sekä Victor Amoussoun ja
Leea Pienimäki-Amoussoun Auringon puhe II -näyttely. Vuorovaikutteinen ja monikulttuurinen
kurssi- ja työpajatoiminta tarjosi sisältöjä kielitunneista ja kuvataiteesta puhekaraokeen ja
pariakrobatiaan.
Vuoden uutena painopisteenä oli muista maista Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden
toimintaedellytysten parantaminen. Esimerkkinä mainittakoon rahoitusmahdollisuuksista tietoa
jakaneet Hard Money -apurahaklinikat, jotka keräsivät paljon osallistujia. Lisäksi taloon avattiin
työpisteet kuudelle taiteilijaryhmälle ja -verkostolle. Caisan tulevia kehityslinjoja yhteen koonnut
Caisa 2.0. -selvitys valmistui vuoden loppuun mennessä.
Caisan salissa järjestettiin yhteensä 126 tilaisuutta, joissa kävi reilut 9 300 katsojaa. Keskuksen
tuottamissa ulkoilmatapahtumissa (Kiinalainen uusi vuosi, Thailand Festival, Bon Appetito) vieraili
lisäksi noin 50 000 kävijää. Lasten taidekasvatukseen osallistui 3 000 lasta, gallerioissa kävi reilut
29 000 henkilöä.
19
Kanneltalo
Kanneltalon toiminnan keskeisinä tavoitteina oli vahvistaa vuoropuhelua ympäristön kanssa ja
hyödyntää erilaisia yhteistuotantotapoja ja olemassa olevia rakenteita. Lisäksi tavoitteena oli
kehittää lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa.
Vaikka Kanneltalon ohjelman ydin on salissa ja kahvilastagella järjestettävä musiikkipainotteinen
ohjelmisto, on sen rinnalle viime vuosina luotu osallistavaa ohjelmaa. Yhteistyökumppanina on ollut
muun muassa Uuden tanssin keskus Zodiak. Sen tuottaman Minun nimeni on -projektin
työpajoissa koottiin alueen ihmisten kokemuksia ja tehtiin niistä näkyviä tanssin ja videokerronnan
keinoin. Yhteistyö Kannelmäki-liikkeen kanssa edellytti henkilökunnalta uudenlaista, yhteisöllistä
näkökulmaa ja osaamista; Sitratorilla kesän korvalla järjestetty koko perheen Lasten unelma tapahtuma keräsi tuhatpäisen yleisön.
Helsingin kaupunginmuseon ja Nuorisoasiankeskuksen kanssa yhdessä tehdyssä Hulluna
Kannelmäkeen -projektissa kerättiin Kannelmäen entisten ja nykyisten asukkaiden kertomia
tarinoita kotipaikastaan.
Yleisön pyynnöstä Kanneltalossa lisättiin teatteriesitysten määrää. Kysyntää riitti yli tarjonnan.
Myös improvisaatioteatteri uudenlaisena, rentona teatterimuotona keräsi uusia teatterikävijöitä.
Uutuutena käynnistettiin syyskuussa perjantai-illan ohjelmasarja nuorille aikuisille. Moniarvoinen ja
salliva, ajan ilmiöitä esittelevä ja kommentoiva ohjelmasarja sai iskulauseekseen Yes in my
backyard ja nimekseen Takapiha-klubi.
Lastenkulttuuri elää Kanneltalossa vireänä. Kauden aikana vähintään yksi lauantai kuukaudessa
omistettiin lastenohjelmistolle. Lasten ja nuorten teatterifestivaali Bravo! rantautui tuttuun tapaansa
maaliskuussa myös Kanneltaloon. Venäläistä kulttuuria esittelevällä Harasoo!-teemaviikolla
järjestettiin aamupäivisin lapsille suunnattuja esityksiä. Viikko huipentui yhteistyössä Helsingin
venäjänkielisten kulttuuritoimijoiden kanssa toteutettuun koko perheen Harasoo!-päivään, jossa oli
tarjolla teatteri- ja musiikkiesityksiä sekä työpajoja. Marraskuussa perheet kutsuttiin koolle
Kamukemuihin, jossa tutustuttiin kansanmusiikin maailmaan työpajojen ja konserttien avulla.
Kaiken kaikkiaan Kanneltalossa toteutettiin 288 tapahtumaa, joissa kävi yhteensä 30 329 kävijää.
Kanneltalon 171 saliesityksessä vieraili kaikkiaan 21 862 kävijää, kahvilastagen 77 esityksessä
4 300 kävijää ja muissa 40 esityksessä 4 100 kävijää. Kanneltalon galleriassa järjestettiin 12
näyttelyä. Lisäksi Kanneltalon kahvilan vitriineissä ja aulatiloissa järjestettiin yhteensä 16 näyttelyä,
20
joiden kokonaiskävijämäärää oli 51 350. Lasten ja nuorten kursseja järjestettiin 35, mikä teki
yhteensä 587 tuntia opetusta. Kurssilaisia oli 348.
Malmitalo
Vilkkaasta esitystoiminnastaan tunnettu Pohjois-Helsingin kulttuurikeskus Malmitalo vietti 20vuotisjuhlaansa syyskaudella. Lokakuussa Malmitalo tarjosi juhlaviikon ajan vapaan sisäänpääsyn
kaikkiin tilaisuuksiinsa. Juhlinta huipentui marraskuussa pidettyihin tunnelmallisiin iltamiin, joiden
ohjelmassa talon omat toimijat, virastot ja taidekoulut olivat ansaitussa pääroolissa.
Malmitalon toiminnassa hyödynnettiin kumppanuuksia. Lapsille suunnattu teatteriesitys
Saapasjalkakissa toteutettiin yhdessä Metropolian esittävän taiteen koulutusohjelman kanssa.
Esityksiä oli Malmitalossa yhteensä seitsemän, ja ne keräsivät yhteensä1 246 katsojaa.
Operaatio Pulssin nuorten alueellista toimintamallia kehitettiin siten, että nuorten osallisuus
toiminnan suunnittelussa kasvoi ja ymmärrys omista vaikutusmahdollisuuksista vahvistui. Nuoria
myös rohkaistiin keskustelevaan tapaan toimia. Keskeinen menestystekijä Operaatio Pulssissa oli
virastojen ja muiden alueen toimijoiden sitoutuminen toimintaan.
Syyskaudella nuorten osallistuminen suunnitteluun konkretisoitui Malmitalon 20-vuotisjuhlan
yhteydessä X:on Day -tapahtumassa. Uutta toiminnassa olivat maahanmuuttajatyttöjen
tanssikurssi sekä Breakfast Club -aamupalakerho. Merkillepantavaa oli
maahanmuuttajataustaisten nuorten runsas osallistuminen kaikkeen toimintaan.
Rytmimusiikin osuus on keskeisessä asemassa Malmitalon musiikkitarjonnassa. Katsomot täytti
yhä uudelleen The Great Helsinki Swing Big Band mielenkiintoisine ohjelmateemoineen.
Ulkomaisten tähtivierailijoiden ohella suomalaiset kokoonpanot versioivat Pink Floydin, The Whon,
Rolling Stonesin, The Bandin ja Jethro Tullin musiikkia. Rockin klassikkobändien cover-kavalkadi
osoittautui niin suosituksi, että jatkoa seuraa myös vuonna 2015.
Malmitalolla oli 504 esitystä, joissa oli yhteensä 44 671 kävijää. Elokuvien osuus kaikista
Malmitalon esityksistä oli noin 200. Lasten ja nuorten taidekursseja järjestettiin 95, opetuksen
kokonaistuntimäärä oli 1 105 ja oppilaita 832.
21
Savoy-teatteri ja Espan lava
Savoy-teatteri on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva vierailuteatteri, jonka ohjelmisto on
painottunut musiikkiin. Konserttien lisäksi talossa järjestetään monenlaisia näyttämöesityksiä sekä
pidetään kokouksia ja seminaareja. Savoy-teatterin katsomossa on 735 paikkaa.
Vuonna 2014 oli Savoy-teatterille monella tavalla huippuvuosi. Omien ja yhteistuotantoisten
esitysten täyttöaste nousi 41 prosentista 75 prosenttiin, ja teatterin lipputulot kasvoivat 36
prosenttia.
Täysiä saleja keräsivät muun muassa maaliskuussa japanilainen Kodo-rumpuryhmä ja Cheek,
lokakuussa Aulikki Oksasen 70-vuotisjuhlakonsertti, marraskuussa Burleski-illat sekä joulukuussa
First Aid Kitin kaksi konserttia. Niin ikään menestyksiä olivat toukokuussa Bollywood Masala ja
kesäkuussa Billy Braggin keikka.
Savoy-teatterin esitykset kiinnostivat mediaa. Erityisesti Helsingin Sanomat noteerasi useimmat
juuri-, maailmanmusiikki- sekä jazzkonsertit. Eniten suitsutusta keräsi amerikkalaisen bluegrassyhtyeen Della Maen Suomen ensivierailu toukokuussa. Savoyn joulukonserttia seurasi TV1:ssä
564 000 katsojaa.
Savoy-teatterin residenssiryhmiä olivat Compañia Kaari ja Roni Martin sekä UMO. Molemmat
ryhmät esiintyivät Espan lavan avajaisissa toukokuussa. UMO esiintyi lisäksi Savoy-teatterin
syyskauden avajaisissa kahtena iltana peräkkäin samoin kuin Savoyn joulukonserteissa.
Lisäksi Espan lavalla järjestettiin 186 ilmaistapahtumaa toukokuun puolesta välistä elokuun
loppuun. Monivuotiset festivaalit Jazz Espa ja Etno Espa pidettiin entiseen tapaan heinäelokuussa.
Savoy-teatterin ja Espan lavan yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Lehtiyhtymä/Helsingin
uutiset, Hotelli Rivoli, Ravintola Presto, Compañia Kaari ja Roni Martin, Etno Soi -festivaali, EtnoEspa ry, Juurimusiikin ystävät, Puolustusvoimat, Sibelius-lukio, Sibelius-Akatemia ja Suomen
jazzliitto.
Teatterissa järjestettiin 167 esitystä, joista 15 oli omatuotantoisia ja 14 yhteistyössä tuotettuja
esityksiä. Loput 138 tapahtumaa olivat vuokratuotantoja, joista päiväkokouksia 13.
Kokonaiskävijämäärä oli 63 578 henkeä.
22
Stoa
Stoa on Itä-Helsingin alueen kulttuurikeskus, joka tarjoaa esityksiä, elokuvia, näyttelyjä, koko
perheen tapahtumia sekä taidekasvatusta kaikenikäisille. Stoa on usean vuosittaisen festivaalin
näyttämö. Ohjelmiston painoalueita ovat tanssi ja sirkus.
Stoan ohjelmistossa huomioidaan monikulttuurinen toimintaympäristö. Eritaustaisia ihmisiä
tuodaan esille taiteen tuottajina. Maahanmuuttajajärjestöt ja etniset ryhmät järjestävät myös itse
tapahtumia. Kulttuurien moninaisuus on vahvasti läsnä näyttelyvalinnoissa ja elokuvatarjonnassa.
Lokakuussa Stoa täytti 30 vuotta. Merkkivuotta juhlittiin syyskaudella teemalla Valoa idästä.
Yleisöltä kerättiin ehdotuksia juhlasyksyn tapahtumiksi. Stoa sai juhlavalaistuksen ja varsinaista
syntymäpäivää vietettiin 26.10. kansanjuhlan merkeissä. Elokuussa Amberin pieni sirkus kiersi
viidessä Itä-Helsingin lähiössä.
Galleriatiloissa nähtiin monimuotoisia näyttelyjä. Arooska – somalihäät -näyttely kertoi
somalitaustaisten suomalaisten elämästä ja elävästä kulttuuriperinteestä. Näyttely sisälsi runsaasti
oheisohjelmaa. Helsingin taidemuseo kävi kylässä tuomalla galleriaan Stadin nuoret 1980-luvulla näyttelyn ja aulaan Dennis Oppenheimin installaation.
Alueellinen, monitaiteinen ja -kielinen ITU-hanke jatkui Itä-Helsingin yläkouluissa. Neljän koulun
oppilaat ja opettajat loivat uusia teoksia työpajoissa kuvataiteilijoiden, säveltäjien ja
taideopiskelijoiden kanssa. Koneen säätiön rahoittaman hankkeen yhteistyökumppanit ovat Stoa ja
Vuotalo, Helsingin kuvataidekoulu, Itä-Helsingin Musiikkiopisto, Suomen Säveltäjät sekä
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.
Taidekasvatuksessa kouluille tarjottiin 5x2-opetusta, kulttuurikursseja, elokuvakasvatusta sekä
näyttelyihin liittyviä työpajoja. Koululaisille järjestettiin myös maksuttomia esityksiä ja
taiteilijatapaamisia. Elokuvia ja näyttelyiden oheisohjelmaa tarjottiin muillekin kohderyhmille, kuten
perheille ja senioreille.
Stoan kahden salin 255 kulttuuritilaisuudessa vieraili 23 500 kävijää. Salien ulkopuolisissa
tilaisuuksissa (muun muassa Taiteiden yö, Kauhua kakaroille, Kirjavieras-sarja ja kiertue-esitykset)
kävi 7 400 vierasta. Galleriassa ja parvigalleriassa järjestetyt 27 näyttelyä keräsivät 62 022
katsojaa. Taidekasvatuksen 100 kurssilla annettiin 756 oppituntia. Kursseille osallistui 1 145 lasta
ja nuorta.
23
Vuotalo
Aivan Vuosaaren ytimessä sijaitseva Vuotalo tuottaa monipuolisia kulttuuritapahtumia, näyttelyitä
ja taidekasvatustoimintaa. Kohderyhmänä ovat vuosaarelaiset sekä itäisen Helsingin asukkaat.
Osana vakiintunutta ohjelmistoa nähtiin Maanantaileffoja, Tiistaimatineoita sekä Flyygelikuukonsertteja. Lisäksi ohjelmistossa oli runsaasti konsertteja, klubi-iltoja ja teatteriesityksiä sekä
aikuisille että lapsille. Maa ilmassa -klubisarja on löytänyt yleisönsä tarjoten musiikkielämyksiä
maailman eri laidoilta.
Tarinoiva Vuosaari oli Metropolia ammattikorkeakoulun, alueen asukkaiden ja yhdistysten kanssa
yhteistyössä tehty yhteisöllinen kokonaisuus, joka huipentui Taiteiden yönä järjestettyyn
tapahtumaan. Taiteiden yö ulottui Vuotalolta Aurinkolahdelle.
Vuotalon taidekasvatuksen kouluryhmille tarjottiin 5x2-opetusta ja kulttuurikursseja,
gallerianäyttelyihin liittyviä työpajoja sekä elokuvakasvatusta. Iltakurssitoiminta suunnattiin
erityisesti maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille; tarjolla oli venäjänkielisiä taidepajoja ja
maahanmuuttajien tarinoita. Loma-ajan ilmaiskursseilla alueen lapset ja nuoret pääsivät
työskentelemään muun muassa animaatio- ja puutarhatyöpajoissa.
Itä-Helsingin ruotsinkielistä ohjelmistoa kehitettiin edelleen Vuotalossa ja Stoassa. Vuotalossa
järjestettiin paljon ruotsinkielisiä tapahtumia eri-ikäisille, tavoitteena houkutella uusia ikäryhmiä
ohjelmiston pariin. Musiikilliset Hurri-klubit aikuisille jatkuivat ja Svenska Veckan -viikon
monipuolinen ohjelma kokosi paikalle runsaslukuisia yleisöjä.
Näyttelyohjelmistossa tehtiin uusia avauksia, kun Helsingin taidemuseo tuli kylään Stadin nuoret
1950- ja 1960 luvuilla -näyttelyn myötä. Toinen merkittävä näyttelykokonaisuus tehtiin yhteistyössä
125 vuotta täyttävän Korkeasaaren kanssa. Vuoristojen aave lumileopardi -teemanäyttelyn työpajat
ja luennot tarjosivat yleisölle monenlaisia kokemuksia.
Vuotalon kulttuuritilaisuuksissa vieraili yhteensä 40 408 kävijää ja galleriassa järjestetyt 10
näyttelyä keräsivät 26 708 katsojaa. Taidekasvatukseen osallistui yhteensä 920 lasta ja nuorta.
24
Verkkopalvelut
Kulttuurikeskus ylläpitää Kultus- ja Skenet-verkkopalveluita. Kultus on erityisesti opettajille
suunnattu, kulttuurikasvatussuunnitelmien tekemiseen tarkoitettu työväline. Skenet on
kulttuurikritiikin verkkolehti, joka tukee taideyhteisöjä tapahtumien tiedotuskanavana ja lisää kritiikin
moniäänisyyttä.
Kultus
Kultus on Annantalon ylläpitämä verkkopalvelu, joka tukee kouluja ja opettajia
kulttuurikasvatussuunnitelmien tekemisessä. Lisäksi se kokoaa yhteen lapsille ja nuorille
suunnattua kulttuuritarjontaa pääkaupunkiseudulla. Kohderyhmänä ovat erityisesti opettajat.
Sivustolla tapahtumistaan ilmoittaa noin 100 kulttuuritoimijaa. Kultus-sivustolle lisätyt tapahtumat
julkaistaan myös painettuna Opettajan kulttuurikalenterina kaksi kertaa vuodessa.
Kesällä julkaistiin Kultus-palvelun uusi versio. Sivusto ja sen sisällöt määriteltiin uudelleen ja ne
sidottiin entistä selkeämmin koulujen kulttuurikasvatukseen ja opetussuunnitelmaan. Sivuston
kehitystyö jatkuu. Vuosina 2015–2016 Kultus mukautetaan uuden opetussuunnitelman tarpeisiin.
Jatkossa Kultus saattaa mahdollisesti laajeta myös lähikuntiin, ja sivustoon voidaan liittää
karttapalvelu.
Skenet
Vuonna 1997 perustetussa Skenet-verkkolehdessä (www.skenet.fi) arvioidaan joka viikko
ajankohtaisia teatteri- ja elokuvaensi-iltoja sekä näyttelyitä ja tanssitapahtumia. Lisäksi Skenet
esittelee ennakkoon musiikkitapahtumia. Skenetin ideana on tukea taiteilijoita ja taideyhteisöjä
kulttuuritapahtumien viestintäkanavana sekä lisätä kulttuurikritiikin monipuolisuutta.
Syksyllä sivusto uudistettiin. Sen yhteydessä Skenetin hakuominaisuuksia parannettiin,
uutiskirjettä kehitettiin ja sivusto muutettiin responsiiviseksi, minkä ansiosta verkkolehteä voi lukea
vaivattomasti myös tabletilla ja kännykällä.
Skenetissä julkaistiin vuoden aikana yli 80 elokuva-arviota, yli 60 teatteriarviota, yli 40
näyttelyarviota ja yli 40 musiikkiartikkelia. Käyntejä kertyi noin 110 000, näyttökertoja 170 000 ja
yksittäisiä kävijöitä 85 000.
25
Talous
Kulttuurikeskuksen käyttömenot olivat 13 165 377 euroa. Käyttötuloja kertyi 734 122 euroa.
Toimintakate oli -12 431 255 euroa. Poistoja kirjattiin 447 808 euroa. Käyttötuloja kertyi 22 122
euroa ennakoitua enemmän, ja budjetoiduista käyttömenoista säästyi 1 623 euroa. Savoy-yksikön
käyttömenot olivat 1 641 571 euroa ja tulot 803 978 euroa. Toimintakate oli -837 593 euroa.
Talousarviossa kulttuurikeskukselle oli varattu 80 000 euroa ulkopuolisin varoin rahoitettua
toimintaa varten. Virastolla oli oikeus käyttää määräraha sillä ehdolla, että tulopuolelle kertyy
ulkopuolisista rahoituslähteistä vastaava summa. Ehto täyttyi, kun opetus- ja kulttuuriministeriö
rahoitti Annantalon Taikalamppu-hanketta ja Koneen säätiö Stoan alueellista ja monikielistä ITUhanketta.
Kulttuurikeskuksen sitova suoritetavoite, 1 200 saliesitystä (ei sisällä Savoy-teatterin tilaisuuksia),
saavutettiin. Esityksiä saleissa järjestettiin 1 359. Myös toinen sitova suoritetavoite, 12 000 taide- ja
kulttuuriopetustuntia lapsille, ylitettiin toteuman ollessa 15 394 tuntia.
Myös ei-sitovat tavoitteet saavutettiin. Tavoitteita olivat 1 100 lasten taide- ja kulttuurikurssia,
11 000 kurssioppilasta, 30 tilavuokrausta taiteilijoille (Harakan saari) ja 150 000 näyttelykävijää.
Kursseja pidettiin yhteensä 1 306, oppilaita oli 13 084, Harakan saaren tiloja vuokrattiin 31
taiteilijalle ja näyttelyissä kävi 262 358 vierasta. Sekä esitysten että näyttelyiden kävijämäärät
nousivat edellisvuodesta.
Kolmas sitova tavoite oli Savoy-teatterin ja Espan lavan 320 kulttuuri- ja taidetilaisuutta. Tavoite
saavutettiin, ja tilaisuuksia oli yhteensä 353. Näistä omia tuotantoja oli 15, yhteistyötilaisuuksia 200
ja ulkopuolisten järjestämiä 138. Savoyn teatterisalin kävijätavoite 60 000 saavutettiin, kun kävijöitä
oli 63 578.
Avustukset
Yhteisöjen tukeminen
Yhteisöjen tukemiseen osoitetusta määrärahasta (12 673 000) käytettiin 12 736 980 euroa, eli
määrärahat ylittyivät 63 980 eurolla. Ylitystä syntyi, kun vuodelle 2013 myönnetyistä avustuksista
kirjattiin 23 980 euroa virheellisesti vuodelle 2014. Ylitystä aiheuttivat myös Kaapelitehtaalla
sijaitsevien museoiden kohonneet vuokrakustannukset, joita katettiin 40 000 euron edestä.
26
Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille
Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille -määrärahasta (4 208 000 euroa)
käytettiin 4 138 870 euroa, eli säästöä syntyi 69 130 euroa. Säästö aiheutui yleisen korkotason
laskusta, jolloin osa Svenska Teaternin korjausavustuksen korkojen ja lyhennysten maksamiseen
varatusta määrärahasta jäi käyttämättä.
Määrärahan siirto
Kulttuurikeskus ehdotti Yhteisöjen tukeminen -talousarviokohdan määrärahaylityksen kattamista
Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille -talousarviokohdalta. Kaupunginvaltuusto
hyväksyi kulttuurikeskuksen esityksen helmikuussa 2015.
Investoinnit
Irtaimen omaisuuden perushankintamääräraha (335 000 euroa) käytettiin lähes täysmääräisesti eli
334 998 euroa. Vuoden aikana investoitiin viraston uuden kulunvalvontajärjestelmän lisätöihin,
Elis-toiminnanohjausjärjestelmän versiopäivitykseen, talojen tekniikan laitteisiin, IT-ohjelmistojen
hankintaan sekä talojen kalusteiden hankintaan.
Henkilöstö
Kulttuurikeskuksessa työskenteli vuoden 2014 lopussa päätoimisesti 124 henkilöä. Heistä
vakinaisia työntekijöitä oli 102 ja määräaikaisia 22. Vuoden lopussa virastossa oli 14 työllistettyä, 4
siviilipalvelusvelvollista ja 55 tuntiopettajaa. Vakinaisen päätoimisen henkilöstön keski-ikä oli 49
vuotta. Henkilöstöstä oli naisia 60 prosenttia ja miehiä 40 prosenttia.
Kestävä kehitys
Kulttuurikeskus pyrkii tiedottamaan työntekijöilleen erilaisista kestävään kehitykseen liittyvistä
mahdollisuuksista ja toimenpiteistä. Viraston eri toimipisteet jakavat asiakkailleen eri kielillä
tietoutta kestävästä kehityksestä ja siihen liittyvistä aiheista. Myös avustusten saajilta edellytetään
kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottamista projekteissaan.
27
Vakinainen henkilökunta 31.12.2014
5,8 %
43,3 %
39,4 %
11,5 %
Kulttuurijohtaja & viestintä
Yhteispalvelut
Kulttuuripolitiikka
Kulttuuripalvelut
Henkilökunta kulttuurikeskus
Vakinaiset
Määräaikaiset
Päätoiminen henkilöstö yht.
Työllistetyt
Siviilipalvelusvelvollinen
Tuntiopettajat, tilanne 30.11.
Kaikki yhtensä
31.12.2013 31.12.2014 Muutos hlöä Muutos %:a
100
102
2
2 %
21
22
1
5 %
121
124
3
2 %
25
14
‐11
‐44 %
4
4
0 %
43
55
12
28 %
193
197
4
2 %
Päätoiminen henkilöstö, keski‐ikä
Vakinaiset
Määräaikaiset
Kaikki yhteensä
Päätoiminen henkilöstö
Määrä‐
sukupuolijakautuma
Vakinaiset %:a aikaiset
Miehet
41
40
3
Naiset
61
60
19
Yhteensä
102
100
22
Miehet
47
39
43
%:a
14
86
100
Naiset
49
38
44
Yhteensä
44
80
124
Yhteensä
48
39
43
%:a
35
65
100
28
Liitteet:
Viraston menojen ja tulojen jakauma 2013–2014
Käyttötulot ja -menot
Toteutuneet tulot ja toteutuneet menot
Taidekasvatus ja oppilasmäärät
Kulttuurikeskuksen näyttelyt ja kävijämäärät
Kulttuurikeskuksen tapahtumat ja kävijämäärät
Viraston menojen
jakautuminen vuosina 2013-2014
2013
Yleishallinto
524 382
Kulttuuripalvelut
7 212 953
Kulttuuripolitiikka
1 419 754
Yhteispalvelut
3 264 888
Kulttuurikeskus
(Talousarviotili 4 17 01 yhteensä)
12 421 976
Savoy-yksikkö
1 520 454
Kulttuurikeskuksen
toiminta yhteensä
13 942 430
Avustukset yhteisöille
12 634 281
Avustukset teatterilain piiriin
kuuluville ammattiteattereille
4 150 935
Avustukset yhteensä
Viraston tulojen
jakautuminen vuosina 2011-2012
Yleishallinto
Kulttuuripalvelut
Kulttuuripolitiikka
Yhteispalvelut
Kulttuurikeskus
(Talousarviotili 4 17 01 yhteensä)
Savoy-yksikkö
Tulot yhteensä:
2014
517 196
7 897 195
1 547 842
3 203 144
%:a
1,6
24,9
4,9
10,1
Muutos
euroa
-7 186
684 242
128 088
-61 744
Muutos
%:a
-1,4
9,5
9,0
-1,9
40,4 13 165 377
4,9 1 641 571
41,6
5,2
743 401
121 117
6,0
8,0
45,4 14 806 948
41,1 12 736 980
46,7
40,2
864 518
102 699
6,2
0,8
13,5
4 138 870
13,1
-12 065
-0,3
54,6 16 875 850
53,3
90 635
0,5
2013
0
716 976
114 158
17 403
%:a
0,0
47,4
7,6
1,2
2014
0
623 161
90 436
20 525
%:a
0,0
40,5
5,9
1,3
848 538
662 639
1 511 177
56,2
43,8
100,0
734 122
803 978
1 538 100
47,7
52,3
100,0
16 785 215
%:a
1,7
23,5
4,6
10,6
Muutos
euroa
Muutos
%:a
0
-93 815
-23 722
3 122
-13,1
-20,8
17,9
-114 416
141 339
26 923
-13,5
21,3
1,8
29
Kulttuurikeskuksen ja Savoy‐yksikön käyttötulot vuonna 2014
yhteensä 1 538 (tuhatta euroa)
Yhteispalvelut Kulttuuripolitiikka 90 e 21 e 1%
Kulttuuripalvelut;
(sis. Savoy‐yksikön) 1 427 e 6%
93 %
Kulttuurijohtaja ja viestintä,
Yhteispalvelut,
Kulttuuripolitiikka,
Kulttuuripalvelut,
Kulttuurikeskuksen ja Savoy‐yksikön käyttömenot vuonna 2014
yhteensä 14 807 (tuhatta euroa)
Yleishallinto
517 e
Yhteispalvelut 3 203 e
4%
22 %
Kulttuuripalvelut (sis. Savoy‐yksikön)
9 539 e
64 %
10%
Kulttuuripolitiikka
1 548 e
30
Toteutuneet tulot / Förverkligade inkomster / Exerciced income
lajeittain 1000 euroa
1 511
1 432
1 600
1 400
1 538
1 904
1 892
1 800
Näyttelyt / Utställningar / Exhibitions
yhteensä 1000 euroa
1 200
573
572
62
40
138
189
215
563
514
183
155
71
214
409
476
508
165
124
264
200
165
90
163
600
400
543
584
800
584
1 000
2013
2014
0
2010
2011
Myynti
2012
Maksut
Tuet ja avust.
Vuokrat
Muut
2 400
2 200
2 000
1 800
1 600
1 400
1 200
1 000
800
600
400
200
0
200
180
160
140
120
60
40
20
0
2010
14 807
6 518
13 942
6 324
13 889
6 310
14 316
6 677
14 673
6 508
16 000
4 022
3 690
3 813
3 430
3 763
3 459
3 597
3 607
3 644
3 982
2013
2014
300
10 000
250
0
21
37
15
23
65
556
2 000
338
50
341
4 000
412
2 000
474
100
2011
Palvelut
2012
Aineet ym.
2013
Vuokrat
2014
Muut
Yhteensä
Taidekasvatus / Konstfostran / Art Education
kurssien määrä /konstkurser/art courses
177
172
144
2010
2011
2012
2013
Esitysten määrä saleissa / Evenemang i salar
Events in halls
0
2010
209
200
150
8 000
0
262
14 000
6 000
Palkat
2012
tuhatta
3 000
1 000
2011
Näyttelyiden kävijämäärät / Antalet besökare i
utställningar /Number of visitors at exhibitions
12 000
4 000
101
80
Yhteensä
6 000
5 000
124
115
yhteensä 1000 euroa
lajeittain 1000 euroa
7 000
114
100
Toteutuneet menot / Förverkligade utgifter / Exerciced expenditure
8 000
107
2014
4 000
3 000
4 000
1 520
1 712
1 381
1 624
1 322
2010
2011
2012
2013
2014
2 000
3 000
1 000
2 000
1 634
1 122
1 109
1 073
1 306
0
1 000
Salien esitysten kävijämäärät
Antalet besökare i evenemang i salar
Number of visitors to events in halls
0
2010
2011
2012
2013
2014
Oppilasmäärät / Antal studentar / Student volume
16 000
13 721
14 000
12 000
tuhatta
600
500
13 915
13 084
400
11 582
10 618
300
10 000
200
152
188
176
190
196
2011
2012
2013
2014
8 000
100
6 000
0
4 000
2010
2 000
31
0
2010
2011
2012
2013
2014
32