liitteet - Laukaan kunta

Transcription

LAUKAAN KUNTA
Tekninen osasto
Tilapalvelu
7.4.2015
1(2)
VANHAINKOTI
KOTI- KUUSELA
SÄH– TARJOUSLOMAKE
LIITE 1
TARJOUS SÄHKÖSUUNNITTELUSTA
Suunnittelutarjouspyyntöönne viitaten tarjoamme suorittamaan siinä mainitun
sähkösuunnittelun tehtävät liitteenä lähetettyjen asiakirjojen mukaisesti seuraavasti:
Tarjouksen tekijä
Yritys:
___________________________________________
Osoite:
___________________________________________
Yhteyshenkilö:
___________________________________________
Puhelin / matkapuhelin:
___________________________________________
Faksi:
___________________________________________
Sähköpostiosoite:
___________________________________________
Y-tunnus:
___________________________________________
Suunnittelun kohde
Vanhainkoti
Koti- Kuusela
Pelloskuja 5
41340 LAUKAA
Suunnittelun kokonaishinta
Kokonaishinta yhteensä (alv 0%)
Palkkioon lisätään voimassa oleva arvonlisävero (nyt 24 %)
_______________________ €
LAUKAAN KUNTA
Tekninen osasto
Tilapalvelu
7.4.2015
2(2)
VANHAINKOTI
KOTI- KUUSELA
SÄH– TARJOUSLOMAKE
LIITE 1
Tuntiveloitushinnalla tarjottavat ja lisä - ja muutostyöt, sekä kokonaishintatarjouksen tuntimääräarviot
SKOL E
………………………... € / h alv 0 %
………………………... h
SKOL 01
....................................... € / h alv 0 %
………………………... h
SKOL 02
………………………… € / h alv 0 %
………………………... h
SKOL 03
………………………… € / h alv 0 %
………………………... h
SKOL 04
………………………… € / h alv 0 %
………………………... h
SKOL 05
………………………… € / h alv 0 %
………………………... h
SKOL 06-07 ………………………… € / h alv 0 %
………………………... h
YHTEENSÄ
………………………... h
TUNTIARVION SUMMA ON ANNETTAVA YHTENÄ LUKUNA.
Noudatettava työehtosopimus:……………………………………………………………………….
Tarjoaja vakuuttaa tämän tarjouksen allekirjoituksella etteivät yrityksen johtoon kuuluvat henkilöt ole saaneet tuomiota hankintalain 53 § ja 54 § mukaisista tarjouksen poissulkemisperusteista. Mikäli näin ei ole, tulee siitä esittää erillinen kirjallinen selvitys.
Tarjoajan allekirjoitus
______________________________kuun _____________päivänä 2015
_____________________________________________________
Tarjouksen tekijän allekirjoitus
_____________________________________________________
Nimen selvennys
Tarjouksen liitteet
- kaupparekisteriote
- verovelkajäämätodistus
- TYEL-maksutodistus
- vastuuvakuutustodistus
- liitteet arviointiperusteiden mukaisesti
- työehtosopimus
- tapaturmavakuutus
HUOM! ks. Ohjeistus tarjouksen laadintaan
LAUKAAN KUNTA
TILAPALVELU
Vanhainkoti Koti- Kuusela
TARJOUSTEN ARVIOINTIPERUSTEET VANHAINKOTI KOTI- KUUSELAN SUUNNITTELUSTA
S
Sijoitus hinnan mukaan
ARVIOINTIPERUSTEET, (suluissa painoarvo %), hinnat alv. 0%
YRITYKSEN NIMI
MAKSIMI
1. KOKONAISHINTA (30%)
ARVO
PISTEET
PISTEET
30,0
0
40
- halvin saa 30p. ja muut tarjoushintojen suhteessa
2. SUUNNITTELUTOIMISTON NIMEÄMIEN SUUNNITTELIJOIDEN KOULUTUS JA
KOKEMUS ERITYISESTI VASTAAVISTA HANKKEISTA 5 VUODEN AJALTA (40%)
2.1 VASTUULLINEN NIMETTY SUUNNITTELIJA (25%)
2.1.1 suunnittelijan koulutus ja pätevyys; pisteet koulutuksen tason mukaan 4…8p.
8
ylempi korkeakoulututkinto (DI), Sähkö 8p.
sähköinsinööri 6p.
sähköteknikko 4p.
2.1.2 suunnittelijan suunnittelukokemus vuosissa tarjottavalta suunnittelualalta; pisteet 1…4p.
yli 15 vuotta; 4p.
11...15 vuotta; 3p.
6...10 vuotta; 2p.
1...5 vuotta; 1p.
2.1.3 suunnittelijan jatko-opinnot, kurssit ja pätevyydet; pisteet määrän ja sisällön mukaan 0…3p.
2.1.4 suunnittelijan referenssit; palveluasuminen, vanhain-,hoiva- ja ryhmäkodit tai vastaavat rakennukset, pisteet 4…10p.
yli 10 kohdetta, 10p.
6…10 kohdetta, 8p.
3…5 kohdetta, 6p.
1…2 kohdetta, 4p.
2.2 NIMETTY SUUNNITTELIJA (15%)
2.2.1 suunnittelijan koulutus ja pätevyys; pisteet koulutuksen tason mukaan 2…6p.
ylempi korkeakoulututkinto (DI), Sähkö 6p.
sähköinsinööri 4p.
sähköteknikko 2p.
2.2.2 suunnittelijan suunnittelukokemus vuosissa tarjottavalta suunnittelualalta; pisteet 1…3p.
yli 10 vuotta; 3p.
>5...10 vuotta; 2p.
1...5 vuotta; 1p.
2.2.3 suunnittelijan jatko-opinnot, kurssit ja pätevyydet; pisteet määrän ja sisällön mukaan 0…2p.
2.2.4 suunnittelijan referenssit; palveluasuminen, vanhain-,hoiva- ja ryhmäkodit tai vastaavat rakennukset, pisteet 1…4p.
yli 5 kohdetta; 4p.
4…5 kohdetta; 3p.
2…3 kohdetta; 2p.
1 kohde; 1p.
3. SUUNNITTELUTOIMISTON TARJOAVAN TOIMIPISTEEN HENKILÖRESURSSIT (5%)
4
3
10
6
3
2
4
ARVO
PISTEET
PISTEET
5
ARVO
PISTEET
PISTEET
10
ARVO
PISTEET
PISTEET
10,0
ARVO
PISTEET
PISTEET
5
HINTAPISTEET, maximi 30p.
LAATUPISTEET, maximi 70p.
0,0
0,0
30,0
70,0
PISTEET YHTEENSÄ, maximi 100p.
0,0
100,0
yli 10 henkilöä; 5p.
8…10 henkilöä; 4p.
1 henkilö: 0p.
4. SUUNNITTELUTOIMISTON TIETOMALLINNUSKOKEMUS (IFC/BIM) (10%)
yli 5 kohdetta; 10p.
4...5 kohdetta; 8p.
2…3 kohdetta; 5p.
1 kohdetta; 2p.
0 kohdetta; 0p.
5. PROJEKTIHENKILÖSTÖN YHTEENLASKETTU TUNTIMÄÄRÄ ARVIO (10%)
Tarjousten tuntimäärien keskiarvolla saa 10p. Poikkeama keskiarvosta vähentää pisteitä suhteellisesti. Lähempänä keskiarvoa
saa suuremmat pisteet. Arviointi tarkkuus 0,1 pistettä.
6. YRITYKSEN LAADUNVARMISTUKSEN KUVAUS (5%)
voimassa oleva serfioitu laatujärjestelmä,Finas, Rala,Inspecta Green Card, tms; 5p.
valtuutetun tahon auditoima laatujärjestelmä 3v; 4p.
yrityiskohtainen laatujärjestelmä; 3p.
ei laatujärjestelmää; 0p.
SIJOITUS ARVIOINNISSA
PISTEYTYKSESTÄ
Annettavat pisteet
Sähkösuunnittelijan AA pätevyys 2p.
Muu soveltuva koulutus 1p.
LAUKAAN KUNTA
Tekninen osasto
Tilapalvelu
7.4.2015
VANHAINKOTI
KOTI- KUUSELA
SUUNNITTELUOHJELMA
HANKE
TILAAJA
Laukaan kunta
1(8)
LIITE 3
SUUNNITTELUOHJELMA ARKKITEHTI-/PÄÄSUUNNITTELIJAN, RAKENNE-, LVIA - JA
SÄHKÖSUUNNITTELIJAN VALINTAA VARTEN
1. Rakennuskohde ja -paikka
Kohde
Vanhainkoti Koti- Kuusela, uudisrakennus
Osoite

Pelloskuja 5, 41340 Laukaa
Hyväksytyn hankesuunnitelman mukaiset laajuustiedot:
 huonealojen summa
1 815,0 hum2
 bruttoala
2 520,0 brm2
 tilavuus
n. 10 000,0 rm3
Laajuustiedot hankesuunnitelman huonetilaohjelman mukaiset.
2. Suunnittelu- ja toteutusorganisaatio
Tilaaja:
Laukaan kunta / Tekninen lautakunta
PL 6
41341 LAUKAA
yhdyshenkilöt:
rakennuttajainsinööri Jani Veikkolainen
puhelin: 014 26 75 850
sähköposti: [email protected]
rakennuttaja Pekka Mikkonen
puhelin: 014 26 75 860
sähköposti: [email protected]
Käyttäjä:
Laukaan kunta / Perusturvalautakunta
PL 6
41341 LAUKAA
Yhteyshenkilö: Sosiaalijohtaja Vuokko Hiljanen
p. 014 26 78 010
Sähköposti: [email protected]
Postiosoite
Laukaan kunta
PL 6
41341 Laukaa
Käyntiosoite
Laukaantie 14
41340 Laukaa
Y-tunnus 0176478-2
Puh. (014) 26 75000 vaihde
Faksi (014) 832 185
www.laukaa.fi
e-mail: [email protected]
LAUKAAN KUNTA
Tekninen osasto
Tilapalvelu
7.4.2015
VANHAINKOTI
KOTI- KUUSELA
SUUNNITTELUOHJELMA
2(8)
LIITE 3
Rakennuttajakonsultti ja valvonta
Nimetään myöhemmin
Sähkövalvonta
Automaatiovalvonta
LVI-valvonta
Hankkeen suunnittelijat:
Arkkitehtisuunnittelija (pääsuunnittelija)
Geo-suunnittelija
Rakennesuunnittelija
LVIA- suunnittelija
Sähkösuunnittelija
3. Perustietoja kohteesta ja sen rakenteista
Vanhainkoti Koti- Kuusela uudisrakennushanke
Kohteen paloluokka on P1.
Rakennus tulee olemaan kaksikerroksinen.
Alapohja on maanvarainen ja rakennus perustetaan maanvaraisin perustuksin.
Runkojärjestelmä voidaan toteuttaa elementtirakenteisena.
Ulkoseinät ovat pääasiassa sisäosiltaan betonielementtejä, julkisivut/ulkoseinärakenteet paikalla muurattuja, julkisivu rapattu.
Kaukolämpö ja sähkön syöttö samalla tontilla sijaitseviin Päiväsairaalaan ja Kuuselan laajennukseen tulevat purettavan kiinteistön kellarissa sijaitsevien lämmönjakohuoneen ja sähköpääkeskuksen kautta. Purettavan kiinteistön osalla sijaitsee
myös nykyisen Koti- Kuuselan, Kuuselan laajennuksen sekä Päiväsairaalan
sprinklerikeskus. Suunnittelun alkuvaiheessa tulee varmistaa lämmön ja sähkön
syöttö sekä sprinklerikeskuksen toiminta rakentamisen aikana joko väliaikaisin tai
pysyvin järjestelyin.
Nykyiselle jätepuristimelle suunnitellaan katos hankkeen yhteydessä.
Uudisrakennus tulee arkkitehtonisesti sovittaa muuhun tontilla sijaitsevaan rakennuskantaan.
Suunnittelussa tulee huomioida tontilla sijaitsevien kiinteistöjen toiminnan esteetön
jatkuminen koko rakentamisen ajan.
Postiosoite
Laukaan kunta
PL 6
41341 Laukaa
Käyntiosoite
Laukaantie 14
41340 Laukaa
Y-tunnus 0176478-2
Puh. (014) 26 75000 vaihde
Faksi (014) 832 185
www.laukaa.fi
LAUKAAN KUNTA
Tekninen osasto
Tilapalvelu
7.4.2015
VANHAINKOTI
KOTI- KUUSELA
SUUNNITTELUOHJELMA
3(8)
LIITE 3
4. Suunnittelijoiden valinta ja suunnittelun toteutus
Tilaaja kiinnittää suunnittelijoita valitessaan huomiota tarjousten kokonaistaloudellisuuteen ja suunnittelijoiden kapasiteettiin sekä referensseihin vastaavista hankkeista, kts kohta 15.
Suunnittelu tulee toteuttaa siten, että rakennuksen rakentaminen ja käyttäminen
on turvallista ja terveellistä.
Suunnittelussa tulee erityisen laajasti huomioida esteettömyyteen liittyvät seikat
mm. tilaratkaisujen, värien, pintojen, valaistuksen sekä varusteiden osalla.
5. Suunnittelun laajuus
Suunnittelu käsittää tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisen rakennuskohteen suunnittelun. Seuraavat suunnittelualoittain esitetyt tehtävät kuuluvat kuhunkin tarjoukseen:
Arkkitehti- ja pääsuunnittelu
Arkkitehdin tehtäväluettelo on laadittu käyttäen Arkkitehtisuunnittelun
tehtäväluettelo ARK12 (RT 10-11109) :a, sitä täydentäen.
Arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelo arkkitehti- ja pääsuunnittelun
tarjouspyynnön liitteenä (Liite4).
Tehtäväluettelossa rastitettu E=erikseen tilattava tehtävä kuuluu
toimeksiantoon ja kokonaishintaan.
Pääsuunnittelijan velvollisuudet RakMK A2 mukaiset. Pääsuunnittelun
tehtäväluettelo on laadittu käyttäen Pääsuunnittelun tehtäväluettelo PS12 (RT
10-11108):a. Pääsuunnittelijan tehtäväluettelo arkkitehti- ja pääsuunnittelun
o Energiaselvitykseen ja energiatodistukseen tarvittavien lähtötietojen toimittaminen LVIA- suunnittelijalle
Rakennesuunnittelu:
Rakennesuunnittelijan tehtäväluettelo on laadittu käyttäen
Rakennesuunnittelun tehtäväluettelo RAK12 (RT 10-11128):a, sitä
täydentäen. Rakennesuunnittelun tehtäväluettelo rakennesuunnittelun
o rakennesuunnittelija toimittaa pääurakoitsijalle tarvittavat tiedot palokatkosuunnitelman laadintaa varten ja tarkastaa palokatkosuunitelman ennen
sen toimittamista rakennusvalvontaviranomaisille
o Energiaselvitykseen ja energiatodistukseen tarvittavien lähtötietojen toimittaminen LVIA- suunnittelijalle
o Elementtisuunnittelu kuuluu rakennesuunnitteluun. Työ suoritetaan mallintamalla.
o Pinnantasaussuunnitelma
Postiosoite
Laukaan kunta
PL 6
41341 Laukaa
Käyntiosoite
Laukaantie 14
41340 Laukaa
Y-tunnus 0176478-2
Puh. (014) 26 75000 vaihde
Faksi (014) 832 185
www.laukaa.fi
LAUKAAN KUNTA
Tekninen osasto
Tilapalvelu
7.4.2015
VANHAINKOTI
KOTI- KUUSELA
SUUNNITTELUOHJELMA
4(8)
LIITE 3
TATE (LVIA- ja sähkö) -suunnittelu:
Taloteknisten suunnittelijoiden tehtäväluettelo on laadittu käyttäen
Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo TATE12 (RT 10-11129):a, sitä
täydentäen. Rakennesuunnittelun tehtäväluettelo rakennesuunnittelun
LVIA
o LVIA- suunnittelija toimittaa pääurakoitsijalle tarvittavat tiedot palokatkosuunnitelman laadintaa varten ja tarkastaa palokatkosuunnitelman ennen
sen toimittamista rakennusvalvontaviranomaisille
o laatii energiaselvityksen ja energiatodistuksen ARK- RAK- ja sähkösuunnittelijoiden toimittamien lähtötietojen pohjalta
o laatii savunpoistosuunnitelman
o laatii automaattisen palosammutusjärjestelmän suunnitelman (sprinklaus)
o LVI- ja TJÄ (=Tietojärjestelmä) /RAU- sekä SÄH- ja TJÄ/TEL- tehtävistä
tulee laatia erilliset suunnitelmat siten, että ne ovat erikseen arkistoitavissa.
S
o
o
o
o
o
o
Kulunvalvonta
Työajanseuranta
Paloilmoitinjärjestelmä
Kameravalvonta
Hoitajakutsu- / päällekarkausjärjestelmä
Energiaselvitykseen ja energiatodistukseen tarvittavien lähtötietojen toimittaminen LVIA- suunnittelijalle
Suunnitteluohjelma täydentää tehtäväluetteloita. Suunnitteluohjelman kohdassa 3 mainitut TATE- ratkaisut sisältyvät kunkin suunnittelualan tehtäväluetteloon, arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan tehtäväluetteloihin tilaratkaisut.
Pinnantasaussuunnitelman tekee rakennesuunnittelija.
Kaikkia suunnittelualoja koskevat myös seuraavat ohjeet:
Tehtäviin kuuluu lisäksi mahdollisten suunnitteluperusteiden, esim. huoneohjelman, toiminnallisten ja teknisten vaatimusten, teknisten järjestelmien ja viranomaismääräysten, muutoksista johtuva vähäinen lisä- ja muutossuunnittelu, jonka
määräksi maksimissaan lasketaan 3 % kulloisenkin suunnitteluvaiheen tuntiarviomäärästä.
Suunnittelijoiden palkkiot sisältävät myös takuuajan välitarkastuksen ja varsinaisen
takuutarkastuksen aiheuttamat kulut.
Rakennuksen pinta-alan laajuusmuutos, joka on pienempi kuin ±10 % tässä suunnitteluohjelmassa ilmoitetun bruttoalan osalta ei vaikuta suunnittelupalkkioon.
Hankkeen käynnistyttyä suunnitelmien jakelun, arkistoinnin ja salassapidon suhteen noudatetaan myöhemmin ilmoitettavia ohjeita.
Postiosoite
Laukaan kunta
PL 6
41341 Laukaa
Käyntiosoite
Laukaantie 14
41340 Laukaa
Y-tunnus 0176478-2
Puh. (014) 26 75000 vaihde
Faksi (014) 832 185
www.laukaa.fi
LAUKAAN KUNTA
Tekninen osasto
Tilapalvelu
7.4.2015
VANHAINKOTI
KOTI- KUUSELA
SUUNNITTELUOHJELMA
5(8)
LIITE 3
Suunnittelijoiden keskinäisiin palavereihin käytetystä ajasta ei makseta erillistä
korvausta, vaan sen lasketaan kuuluvaksi kiinteään palkkioon.
Suunnittelijan velvoitteisiin kuuluu huoltokirjatietojen syöttäminen Buildercomin Facilityinfoon.
6. Tulosteet
Hankkeen suunnitelmista tuotetaan tilaajan CAD- ohjeen mukaiset dokumentit.
Konekieliset ja manuaaliset loppudokumentit sekä huoltokirja luovutetaan tilaajan
luovutusohjeen mukaisesti siten, että huoltokirja on valmis loppukatselmuksessa ja
muut asiakirjat luovutetaan viimeistään kuukauden kuluessa loppukatselmuksesta.
Loppudokumenteille varataan oma maksueränsä.
7. Suunnittelu- ja työmaakokoukset
Suunnittelukokouksia pidetään Laukaassa arviolta 7 kpl ja työmaakokouksia
työmaalla arviolta 14 kpl.
8. Suunnitteluvaiheet ja aikataulu
Suunnittelu jaetaan suunnitteluvaiheisiin, joista tehdään yhteinen suunnittelusopimus.
Vaiheet ovat pääpiirteittäin seuraavat:
1. Ehdotussuunnittelu, Yleissuunnittelu (Luonnosvaihe)
2. Rakennuslupatehtävät, Toteutussuunnittelu (Tarjouslaskenta- ja työpiirustusvaihe)
3. Rakentaminen (Rakentamisvaihe)
Suunnittelun alustava aikataulu:
Luonnosvaihe valmis 30.08.2015
Tarjouslaskenta aineisto ja toteutussuunnitelmat valmiit 11.12.2015
Purkuvaihe 03/2016 - 04/2016
Rakentamisvaihe 05/2016 - 06/2017
Tarkempi aikataulu sovitaan ensimmäisessä suunnittelukokouksessa.
Suunnittelija on velvollinen reklamoimaan kirjallisesti tilaajaa, mikäli suunnittelijalle
luvatut lähtötiedot tilaajalta, käyttäjältä tai muilta suunnittelijaosapuolilta myöhästyvät ja näin vaarantaisivat hankkeen aikataulun.
9. Rakennustyön toteutustapa
Hanke toteutetaan jaettuna urakkana, jossa rakennusurakka on pääurakka ja
LVIAS- urakoitsijat toimivat alistettuina sivu-urakoitsijoina.
10. Sopimusehdot
Suunnittelusopimuksissa noudatetaan Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja
KSE 2013 (RT 13-11143) täydennettynä seuraavin muutoksin:
Sopijaosapuolista riippumattomista syistä aiheutuneen viivästyksen ja keskeytymisen johdosta ei suoriteta konsultille korvausta.
Postiosoite
Laukaan kunta
PL 6
41341 Laukaa
Käyntiosoite
Laukaantie 14
41340 Laukaa
Y-tunnus 0176478-2
Puh. (014) 26 75000 vaihde
Faksi (014) 832 185
www.laukaa.fi
LAUKAAN KUNTA
Tekninen osasto
Tilapalvelu
7.4.2015
VANHAINKOTI
KOTI- KUUSELA
SUUNNITTELUOHJELMA
6(8)
LIITE 3
Hankkeen suunnittelussa noudatetaan seuraavia sopimusasiakirjoja:
a) suunnittelusopimus
b) tarjouspyyntöasiakirjat
c) KSE 2013
d) järjestöjen vahvistamat tehtäväluettelot
e) tarjous
f) muut asiakirjat sopimuksessa mainitussa järjestyksessä
Asiakirjojen keskinäinen pätevyysjärjestys on edellä mainittu.
11. Veloitusperusteet ja maksusuoritukset
Kohdassa 4 mainittujen tehtävien suorittaminen korvataan kiinteällä kokonaispalkkiolla
erikseen sovittavina työn etenemisen mukaisina maksuerinä huomioiden seuraavat erät:
o huoltokirjavelvoitteiden täyttämisestä tehdään oma maksueränsä, joka on 2
% kokonaishinnasta.
o viimeinen maksuerä, joka on vähintään 8 % suunnittelun kokonaispalkkiosta, maksetaan vaiheiden 1 ja 2 vastaanottotarkastuksen jälkeen, kun
kaikki suunnitelma-asiakirjat ja muut loppudokumentit on luovutettu ja hyväksytty tai työ on muuten todettu suoritetuksi.
Mikäli hanke keskeytyy, konsultti on oikeutettu laskuttamaan vain keskeytykseen
mennessä kertyneet todelliset kulut. Suunnitteluvälineistön, esim. tietokonejärjestelmien käytöstä ei makseta eri korvausta, vaan se sisältyy kokonaispalkkioon.
Muu kuin kohdassa 3 mainittu lisä- ja muutostyösuunnittelu korvataan suunnittelijan kanssa sovittavan henkilöryhmittäisen tuntiveloitushintojen mukaan. Henkilöryhmät ovat SKOL/ SAFA / RAKLI:n rakennusalan suunnittelussa käyttämiä tehtävään ja henkilön pätevyyteen perustuvan ryhmittelyn mukaisia. Suunnittelijan tulee
antaa yksilöity tarjous lisä- ja muutossuunnittelusta.
Hankkeen suunnittelu- ja työmaakokouksiin sekä vastaanotto- ja jälkitarkastuksiin
liittyvät matkakustannukset Laukaaseen kuuluvat kiinteään palkkioon.
Hankkeeseen liittyvien Laukaan ulkopuolelle suuntautuneiden työmatkojen, joista
on sovittu tilaajan kanssa, kulut ja päiväraha korvataan erikseen kulloinkin voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaisesti todellisten matkakustannusten mukaisesti.
Tuntiveloituksella korvattavien tehtävien osalta konsultille korvataan enintään kahdeksan (8) työtuntia kultakin matkapäivältä.
Lisätöihin liittyvät matkalaskut on esitettävä viipymättä ja viimeistään kahden (2)
kuukauden kuluttua matkan päättymisestä. Paikallisesti suoritettavia matkoja (konsultin kotipaikkakunnalla) ei korvata.
Postiosoite
Laukaan kunta
PL 6
41341 Laukaa
Käyntiosoite
Laukaantie 14
41340 Laukaa
Y-tunnus 0176478-2
Puh. (014) 26 75000 vaihde
Faksi (014) 832 185
www.laukaa.fi
LAUKAAN KUNTA
Tekninen osasto
Tilapalvelu
7.4.2015
VANHAINKOTI
KOTI- KUUSELA
SUUNNITTELUOHJELMA
7(8)
LIITE 3
Suunnittelijan laatimien piirustusten ja asiakirjojen tavanomaisesta kopioinnista ja
kopioiden lähettämisestä aiheutuneet kulut korvataan (ei korvata kuitenkaan suunnittelijan tekemiä kopiolaitoksen kopiointitilauksia eikä niiden tiedostojen tekemistä). Kopiointityöt teetetään Grano Oy:llä tilaajan laskuun.
Normaalien toimistokopioiden ja kopiolaitoksesta suunnittelijan omaan käyttöön
otettujen kopioiden kustannukset kuuluvat suunnittelupalkkioon.
Erikoiskopioinnin, tietokonetulosteisen kopioinnin, suurennus-, pienennys- ja konekirjoitustyön sekä pikalähetyksen käyttämisestä aiheutuvat kulut korvataan vain,
jos siitä on etukäteen erikseen sovittu.
Kohteeseen perustetaan projektipankki. Projektipankin käyttäminen samoin kuin
vaihtoehtoinen perinteinen suunnitelmien säilytys tai jakelutapa kuuluu annettuun
suunnittelupalkkioon.
12. Suunnittelun suoritus
Suunnittelun aikana laaditaan kohteen riskianalyysi tilaajan laadunvarmistusasiakirjaa varten. Suunnittelu toteutetaan tietomallina. Tietomallissa tulee olla esitettynä rakennuksen tilat, runkorakenteet, LVISA -järjestelmien reitti- ja tilavaraukset
sekä rakennusosien ja LVIS - järjestelmien perusasennusten (mm. johtotiet, valaisimet, lvi-rungot varusteineen, haaroitukset ja päätelaitteet) sijoitukset. Tietomallien avulla tulee pystyä selvittämään rakenne ja LVIS - järjestelmien sijoittumiset
toisiinsa nähden ja tekemään ns. törmäystarkastelu.
Suunnittelijoiden välinen tiedonsiirto ja risteilytarkastelu tehdään IFC / BIM-formaatissa, suunnitelmien yhteensovittamisen suorittaa pääsuunnittelija. Arkkitehti toimii
tietomallikoordinaattorina.
Tietomallia hyödynnetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa havainnollistamaan hanketta käyttäjille ja tuleville asukkaille.
Tietomalli luovutetaan pääurakoitsijan käyttöön muiden suunnitelmien tueksi viimeistään rakennuksen sisäpuolisten LVIA- asennusten käynnistyttyä.
Ennen hankkeen vastaanottoa laaditaan tietomallintamiseen liittyvä toteumamalli.
Hankkeen myötä syntyneet suunnitelmat ovat tilaajan omaisuutta ja se voi käyttää
niitä ilman eri korvausta jatkossa mahdollisesti tehtävien muutossuunnitelmien
pohjana.
Kohteen suunnittelussa käytetään RT- kortiston Yleiset tietomallivaatimukset 2012
mukaisesta ohjesarjasta seuraavia osia soveltaen:
Osa 1
Yleinen osuus
Osa 3
Arkkitehtisuunnittelu
Osa 4
Talotekninen suunnittelu
Osa 5
Rakennesuunnittelu
Osa 6
Laadunvarmistus
Osa 8
Mallien käyttö havainnollistamisessa (ARK)
Osa 11
Tietomallipohjaisen projektin johtaminen
Osa 13
Tietomallin hyödyntäminen rakentamisessa
13. Tarjous
Postiosoite
Laukaan kunta
PL 6
41341 Laukaa
Käyntiosoite
Laukaantie 14
41340 Laukaa
Y-tunnus 0176478-2
Puh. (014) 26 75000 vaihde
Faksi (014) 832 185
www.laukaa.fi
LAUKAAN KUNTA
Tekninen osasto
Tilapalvelu
7.4.2015
VANHAINKOTI
KOTI- KUUSELA
SUUNNITTELUOHJELMA
8(8)
LIITE 3
Tarjous annetaan tarjouspyyntökirjeen liitteenä olevalla tarjouslomakkeella.
Palkkio on kiinteä kokonaishinta.
Tarjoukseen tulee liittää selvitys työn vetäjästä/päätoteuttajasta ja muista työhön
osallistuvista henkilöistä (projektiorganisaatio), heidän koulutuksestaan ja työkokemuksestaan, referensseistä sekä arvio työpanoksestaan tähän projektiin. Työmääräarvio on annettava henkilöittäin ja jakaantuen suunnitteluvaiheittain, kts kohta 8.
Lisäksi on tarjoukseen liitettävä kaikki muut arviointiin tarvittavat tiedot. Mikäli jokin tieto puuttuu, niin pisteitä kyseisestä asiasta ei anneta.
Yrityksen nimeämiä suunnittelijoita ei työn kuluessa saa vaihtaa ilman tilaajan kirjallista suostumusta ja vuosilomien aikana kohteen tunteva henkilö on oltava tavoitettavissa.
Tarjous (tarjous ja liitteet) tulee olla suljetussa kirjekuoressa, jonka vasemmassa
alakulmassa on merkintä ” Tarjous, arkkitehti-, rakenne-, LVIA- tai sähkösuunnittelu” sen mukaan mistä suunnittelualasta on kyse.
Tarjoushinta tulee olla erillisessä suljetussa kuoressa tarjouskirjeen sisällä.
Tarjouksen tulee olla voimassa kolme kuukautta tarjousajan päättymisen jälkeen.
14 Tarjousten avaus
Määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset avataan tilaajan edustajien toimesta
avaustilaisuudessa joka ei ole julkinen.
15. Lisätiedot
Mikäli tarjousajan kuluessa ilmenee sellaisia oleellisia asioita tai ristiriitaa, jotka
saattavat vaikuttaa tarjoukseen, tulee tarjoajan siitä ilmoittaa tarjouspyynnön mukaisesti. Tilaaja vastaa esitettyihin kysymyksiin kaikille tarjouskilpailuun osallistuville ennen tarjousajan päättymistä tarjouspyynnön mukaisesti.
Laukaassa huhtikuun 7. päivänä 2015
Laukaan kunta
Tilapalvelu
Pekka Mikkonen
Rakennuttaja
Postiosoite
Laukaan kunta
PL 6
41341 Laukaa
Käyntiosoite
Laukaantie 14
41340 Laukaa
Y-tunnus 0176478-2
Puh. (014) 26 75000 vaihde
Faksi (014) 832 185
www.laukaa.fi
ST 41.10
TALOTEKNISEN SUUNNITTELUN TEHTÄVÄLUETTELO
TATE12
RT 10-11129
LVI 03-10523
KH X4-00519
OHJEET
joulukuu 2013
1 (36)
korvaa RT 10-10579
RT 10-10701
LVI 03-10242
KH X4-00207
Tämän tehtäväluettelon sisällössä viitatut liitteet 2.1–2.3 suunnitteluasiakirjojen sisällön määrittämiseen sisältyvät tämän ohjeen sähköiseen versioon (pdf-tiedostoon)
Net-kortistoissa ja Rakennustiedon verkkokaupassa www.rakennustietokauppa.fi.
TATE12
TEHTÄVÄLUETTELON TARKOITUS JA KÄYTTÖ
Tämä tehtäväluettelo on tarkoitettu talonrakennusta koskevien
taloteknisten (LVI-, RAU-, SÄH-) suunnittelutehtävien sisällön
ja laajuuden määrittelyyn. Luettelo mahdollistaa hankekohtaisesti taloteknisten suunnittelutehtävien suorittajien valinnan.
Luettelo on tarkoitettu käytettäväksi uudis- ja korjaushankkeissa sekä erilaisten rakennusten ja järjestelmien suunnittelussa,
kaikkien hankinta- ja palkkiomuotojen kanssa.
Tehtäväluetteloa käytetään suunnittelijan tehtävälaajuuden
määrittelyssä, suunnittelukokonaisuuden hallinnassa sekä osana suunnittelun laadunvarmistusta. Tehtäväluettelo liitetään
suunnittelusopimukseen.
TEHTÄVÄLUETTELON SISÄLTÖ
Tehtäväluettelo sisältää talorakennushankkeen talotekniset
suunnittelutehtävät ja niiden tulokset. Tarvittavat tehtävät ja
niiden suorittajat määritellään hankekohtaisesti. Tehtävät on
luokiteltu suunnittelun hankinnan kannalta luonteviin kokonaisuuksiin, joita voidaan tarvittaessa täydentää erillisissä
asiantuntijatehtäväluetteloissa määritellyillä tehtävillä. Tehtävät voivat olla ajallisesti päällekkäisiä ja ajoittua hankkeen eri
vaiheisiin. Tehtävärajaus muuhun rakennussuunnitteluun perustuu vastaaviin tehtäväluetteloihin ARK12, RAK12, GEO12 ja
SIS12, ellei suunnittelusopimuksessa ole toisin sovittu.
Konsulttisopimukseen liitettävästä tehtäväluettelosta
poistetaan kohdat, jotka eivät sovellu tai sisälly toimeksiantoon, esim. yliviivaamalla. Erikseen tilattavat tehtävät (E) on
sovittava aina erikseen.
Tehtäväluetteloissa käytettyjen merkkien selitykset:
K = korjaushankkeeseen sisältyvä tehtävä
T = tilaajalle kuuluva tehtävä/päätös
E = erikseen tilattava tehtävä
LVI = vain LVI-suunnitteluun kohdistuva tehtävä
SÄH = vain sähkösuunnitteluun kohdistuva tehtävä
RAU = vain rakennusautomaatiosuunnitteluun kohdistuva
tehtävä.
Jos tehtävän kohdistusta ei ole erikseen määritelty, sisältyy
tehtävä kaikkiin suunnittelualoihin.
Muistio voidaan tarvittaessa korvata kokouspöytäkirjamerkinnällä tai muulla kirjauksella.
HANKKEEN TEHTÄVÄKOKONAISUUDET
Tarveselvityksessä perustellaan tilahankinnan tarpeellisuus tai olemassa olevan tilan muutostarve, kuvataan alustavasti tarvittavat tilat
ja niille asetettavat vaatimukset, tutkitaan vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet sekä arvioidaan eri ratkaisujen edullisuus.
> Hankepäätös
Rakennuslupatehtävissä selvitetään hankkeen edellyttämät lupamenettelyt, varmistetaan suunnittelijoiden kelpoisuus ja pääpiirustusten hyväksyttävyys sekä laaditaan lupahakemus tarvittavine
asiakirjoineen.
> Rakennuslupa
Hankesuunnittelussa asetetaan rakennushankkeelle täsmälliset laajuutta, toimivuutta, laatua, kustannuksia, ajoitusta ja ylläpitoa koskevat tavoitteet. Hankesuunnittelun tuloksena syntyy hankesuunnitelma, joka muodostuu projektiohjelmasta ja hankeohjelmasta.
Valmisteluun kuuluu tarvittavien selvitysten teettäminen ja toteutusmuodon alustava määrittäminen.
> Investointipäätös
Toteutussuunnittelussa yleissuunnitelma kehitetään rakentamisen
ja hankinnan edellyttämiksi mitoitetuiksi suunnitelmiksi ja tuotemäärittelyiksi. Toteutussuunnitteluun sisältyy tuote- ja järjestelmäosasuunnittelu.
> Hyväksytyt toteutussuunnitelmat
Suunnittelun valmistelussa organisoidaan suunnittelu, pidetään
mahdolliset suunnittelukilpailut, käydään tarvittavat neuvottelut,
valitaan suunnittelijat ja tehdään suunnittelusopimukset.
> Suunnittelupäätös (Suunnittelun käynnistäminen)
Ehdotussuunnittelussa laaditaan vaihtoehtoiset suunnitteluratkaisut asetettujen tavoitteiden täyttämiseksi.
> Valittu ehdotussuunnitelma
Yleissuunnittelussa ehdotussuunnitelma kehitetään toteutuskelpoiseksi yleissuunnitelmaksi. Yleissuunnitelma kohdistuu sekä
rakennuksen kiinteään perusosaan että muuntuvien tila-alueiden
suunnitteluun. Yleissuunnitelma voi sisältää erilaisia vaihtoehtoja
tilaratkaisuiksi.
> Hyväksytty yleissuunnitelma ja pääpiirustukset
PL/1/joulukuu 2013/Rakennustieto Oy © RAKLI ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013
Rakentamisen valmistelussa organisoidaan rakentaminen, kilpailutetaan rakentamistehtävät, käydään sopimusneuvottelut ja tehdään
urakka- ja hankintasopimukset.
> Rakentamispäätös
Rakentamisessa varmistetaan sopimuksenmukainen toteutus, tavoitteet täyttävä lopputulos sekä tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet. Rakennuksen valmistuminen todetaan vastaanotossa.
> Vastaanottopäätös
Käyttöönotossa varmistetaan järjestelmien toiminta ja annetaan
käytön opastus.
> Rakennuksen käyttöön ottaminen
Takuuaikana seurataan rakennuksen toimivuutta, tehdään takuuajan säädöt, pidetään tarvittavat tarkastukset ja korjataan mahdolliset puutteet.
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
SUUNNITTELIJAN JA TILAAJAN TYÖNJAKO
Suunnittelija huolehtii suunnittelemiensa ratkaisujen oikeellisuudesta niiden kestävyyden, toiminnallisuuden ja toteutettavuuden suhteen. Suunnittelun tilaaja huolehtii lähtötietojen
hankkimisesta, suunnitteluryhmän kokoamisesta, muiden
suunnittelualojen suunnitelmien hankkimisesta (T) sekä suunnittelutyöstä, joka on rajattu toimeksiannon ulkopuolelle.
LAAJUUSVAIHTOEHTOJEN JA LIITTEIDEN SOVELTAMINEN
Perustehtävät ja erikseen tilattavat tehtävät
Kunkin suunnitteluvaiheen tehtävät on jaettu perustehtäviin
ja erikseen tilattaviin tehtäviin. Perustehtävään on pyritty sisällyttämään sellaisia tehtäviä, jotka yleisesti sisältyvät kaikkiin
kohteisiin. Perustehtävät on määritelty suunnitteluvaiheittain
kohdissa X 1–X 5 (X=suunnitteluvaiheen kirjaintunnus). Erikseen tilattavia tehtäviä kannattaa sisällyttää suunnittelulaajuuteen, jos
• kohde on vaativa ja siinä halutaan painottaa jotain osa-aluetta, esim. energia- tai olosuhdevaatimuksia
• kyseessä on peruskorjauskohde
• halutaan käyttää suunnittelijaa laajemmin rakentamisaikaisiin ja ylläpitoon liittyviin tehtäviin.
TATE-suunnittelun järjestelmälaajuus (liite 1)
Merkitsemällä tehtäväluettelon kohdassa C 2.1 järjestelmälaajuuden valinnaksi rakennustyyppikohtainen oletuslaajuus
(vaihtoehto A), on lähtökohtana suunnittelutehtävän mitoitukselle liitteessä 1 rakennustyypin mukaiset tavanomaiset
järjestelmät.
Merkitsemällä tehtäväluettelon kohdassa C 2.1 järjestelmälaajuuden valinnaksi projektikohtainen laajuus (vaihtoehto
B), tulee lisäksi täyttää liite 1 suunnittelutehtävään sisältyvien
järjestelmälaajuuden osoittamiseksi ja liittää se tarjousten ja
sopimusten liitteeksi.
Suunnitteluasiakirjojen sisältö eri suunnitteluvaiheissa
ja hankintamuodoissa (liitteet 2.1–2.3)
Tehtäväluettelon kohdassa C 2.2 on suunnittelutehtävän laajuus jaettu oletuslaajuuteen (vaihtoehto A) ja projektikohtaiseen laajuuteen (vaihtoehto B).
Oletuslaajuuden avulla saadaan, pyrittäessä kiinteään urakkaan, tavanomainen suunnittelutehtävän rajaus (oletuslaajuuden avulla pyritään siis helpottamaan tavanomaisten kohteiden tehtävämäärittelyä). Oletuslaajuuteen sisältyvät tehtävät
ovat liitteissä 2.1–2.3.
Projektikohtaista laajuutta käyttämällä voidaan suunnittelutehtävän sisältö määritellä kohde- ja urakkamuotokohtaisesti
tilaajan erityistarpeiden tai projektin erityispiirteiden mukaiseksi. Projektikohtaisen laajuuden käyttö edellyttää aina suunnittelualakohtaisesti liitteiden 2.1–2.3 täyttämistä ja liittämistä
tarjousten ja sopimusten liitteeksi.
Jos projektikohtaista laajuutta ei ole valittu, edetään tehtävässä oletuslaajuuden mukaisesti (liitteet 2.1–2.3).
HUOM! Liitteet 2.1–2.3 sisältyvät vain tämän tehtäväluettelon sähköiseen versioon (pdf-tiedostoon).
ohjeet – 2
SISÄLLYSLUETTELO
A Tarveselvitys
B Hankesuunnittelu
C Suunnittelun valmistelu
D Ehdotussuunnittelu
E Yleissuunnittelu
F Rakennuslupatehtävät
G Toteutussuunnittelu
H Rakentamisen valmistelu
I
Rakentaminen
J
Käyttöönotto
K Takuuaika
Liite 1 Järjestelmälaajuus
sivu
3
4
6
10
14
18
19
25
26
29
30
31-34
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
C
ohjeet – 6
SUUNNITTELUN VALMISTELU
Suunnittelun valmistelussa organisoidaan suunnittelu, pidetään mahdolliset suunnittelukilpailut, käydään tarvittavat neuvottelut, valitaan
suunnittelijat ja tehdään suunnittelusopimukset.
Vaiheen tuloksena syntyy suunnittelupäätös (suunnittelun käynnistäminen).
Tunnus
Valinta
C1
Tehtävät
Tulos
Edellytysten toteaminen
Varmistetaan suunnittelutehtävän lähtötiedot ja vaativuus
Riittävät lähtötiedot on helpointa määrittää hanketietokortissa. Hanketietokortissa esitetään
rakennuskohteen lähtötiedot ja tilaajan edelyttämä tehtävän vaativuus suunnittelutehtävän
työmäärän arviointia varten. On huomattava, että tarjoukset eivät ole vertailukelpoiset, jos
puutteellisten lähtötietojen vuoksi tarjoaja joutuu itse määrittelemään ja ilmoittamaan tarjouksessaan käyttämänsä tarjousperusteet. Julkisissa hankinnoissa myös hankintalaki edellyttää
tehtävän määrittelemistä niin, että tarjoajat ovat tasapuolisessa asemassa.
C2
Valmistelu
T
C 2.1

T

T
C 2.2
T


T
T
C 2.3
T

T
Suunnittelutehtävän peruslähtötiedot ja vaativuus on määriteltävä, jotta suunnitteluun
tarvittava työmäärä, resurssit ja kustannukset ovat arvioitavissa.
Järjestelmälaajuus
Pääkäyttötarkoitus; käyttötarkoituksen mukaan määräytyy suunnittelun järjestelmälaajuus
(liite 1).
Järjestelmälaajuuden määrittelyssä voidaan käyttää rakennustyyppikohtaista oletuslaajuutta (vaihtoehto A) tai projektikohtaisesti määriteltävää järjestelmälaajuutta (vaihtoehto B)
seuraavasti:
Vaihtoehto A rakennustyyppikohtainen oletuslaajuus (ei edellytä valinnan lisäksi muita
toimenpiteitä)
Oletuslaajuus on hyvä lähtökohta suunnittelun laajuuden määrittämiseen, jos tilaajalla ei ole
suunnittelutehtävää määrittäessä tarkempaa tietoa laajuudesta. Tehtävän suorituksen aikana
esille tulevat lisäykset ja vähennykset järjestelmälaajuuteen käsitellään toteutuneen työmäärän
perusteella.
Vaihtoehto B projektikohtainen laajuus (määritettävä haluttu laajuus liitteen 1 avulla)
Hanketietokortti
Liite 1 täytettynä
Sovellettua laajuutta on syytä käyttää suunnittelun laajuuden määrittämiseen, jos hankesuunnitteluvaiheessa on tehty kartoitus tarvittavista toiminnoista. Sovelletun laajuuden käyttäminen
edellyttää aina liitteen 1 täyttämistä ja liittämistä suunnittelutarjousten ja -sopimusten liitteeksi.
Suunnitteluasiakirjojen sisältö eri suunnitteluvaiheissa ja hankintamuodoissa
Hanketietokortti
Kohteen laajuus ja rakennustoimenpide; laajuustiedon mukaan määräytyy suunnittelutehtävän työmäärä esimerkiksi kiinteähintaista tarjousta laadittaessa (tällöin lisäykset tai
vähennykset käsitellään esim. tuntiveloitusperiaatteella).
Kohteen urakkamuoto; urakkamuodon mukaan määräytyvät suunnitteluasiakirjojen laadinnan ajankohdat ja laajuudet (liitteet 2.1 (LVI), 2.2 (SÄH) ja 2.3 (RAU)).
Tehtävä määrittelyssä voidaan käyttää urakkamuotokohtaista oletuslaajuutta (vaihtoehto A)
tai projektikohtaisesti määriteltävää laajuutta (vaihtoehto B) seuraavasti:
Vaihtoehto A oletuslaajuus (ei edellytä valinnan lisäksi muita toimenpiteitä)
Oletuslaajuus on määritelty niin, että pyrittäessä kiinteään urakkaan, sen avulla saadaan
tavanomaisiin kohteisiin riittävä sisältö hyvän suunnittelutuloksen aikaansaamiseksi.
Vaihtoehto B projektikohtainen laajuus (määritettävä haluttu projektin erityispiirteet
Liite 2.1(LVI), 2.2 (SÄH) tai
huomioiva laajuus liitteiden 2.1 (LVI), 2.2 (SÄH) tai 2.3 (RAU) avulla)
2.3 (RAU) täytettynä
Projektikohtaista laajuutta käyttämällä voidaan suunnitteluasiakirjojen sisältö määritellä
kohde- ja hankintamuotoisesti tilaajan erityistarpeiden tai projektin erityispiirteiden mukaiseksi.
Projektikohtaisen laajuuden käyttö edellyttää aina suunnittelualakohtaisesti liitteen 2 täyttämistä ja liittämistä suunnittelutarjousten ja -sopimusten liitteeksi.
Suunnittelu- ja rakentamisvaiheen kokoukset
Kohteen alustava suunnitteluaika; suunnitteluajan mukaan määräytyy suunnittelutehtäviin Hanketietokortti
sisältyvä kokousten määrä, ellei sitä ole erikseen kappalemääräisesti määritelty.
Kohteen alustava rakennusaika; rakennusajan mukaan määräytyy rakennusaikaisiin tehtäviin sisältyvä kokousten määrä, ellei sitä ole erikseen kappalemääräisesti määritelty.
Suunnittelu-, viranomais- ja käyttäjäkokousten määrät
______ kpl ehdotussuunnitteluvaihe
______ kpl yleissuunnitteluvaihe
______ kpl rakennuslupavaihe
______ kpl toteutussuunnitteluvaihe (hankintoja palveleva osuus)
Yksinkertaisin tapa on sopia, että kokousten veloitusperusteena on tuntiveloitus. Jos kokoukset
sisältyvät muuhun palkkiomuotoon eikä niiden lukumäärää ole määritelty, tehtävään sisältyy
suunnitteluvaiheittain
– 1 kpl suunnittelu- ja 1 kpl käyttäjäkokouksia/kk ja
– viranomaiskokouksia 1 kpl/suunnitteluvaihe.
Tähän määrään otetaan huomioon vain sellaiset kokoukset, joiden kokoonkutsujana on rakennuttaja tai hänen edustajansa. Suunnittelijoiden väliset ja muut vastaavat kokoukset sisältyvät
suunnittelutehtävään. Lopullisen toteutuman muutokset käsitellään tuntiveloituksella. Jos suunnittelusopimus kattaa useamman suunnittelualan, kokouksiin ja vastaaviin tilaisuuksiin osallistutaan tarpeen mukaisessa laajuudessa.
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519

T
Toteutussuunnitteluvaiheeseen liittyvien kokousten määrät rakentamisaikana
______ kpl järjestelmäsuunnittelu (asennussuunnittelukokoukset)
______ kpl järjestelmä- ja tuoteosahankinnan suunnittelu (suunnittelu- ja hankintakokoukset)
Yksinkertaisin tapa on sopia, että kokouksien veloitusperusteena on tuntiveloitus. Jos kokoukset
sisältyvät muuhun palkkiomuotoon eikä lukumäärää ole määritelty, tehtävään sisältyy kokouksia seuraavasti:
– Järjestelmäsuunnittelu: 1 kpl suunnittelukokousta/kk suunnitteluvaiheen aikana
– Järjestelmä- ja tuoteosahankinnan suunnittelu: 1 kpl suunnittelukokouksia/kk ja 2 kpl hankintakokousta tms. /kk suunnitteluvaiheen aikana.

T
Toteutusuunnittelutehtävään sisältyvien järjestelmä- tai tuoteosahankintojen suunnittelupakettien määrä
______ kpl suunnittelupaketteja
Suunnittelutehtävän laajuuden määrittämiseksi tulee määritellä järjestelmä- tai tuoteosahankintaan liittyvien suunnittelupakettien määrä.

T
Rakentamista valmistelevan vaiheen kokoukset
______ kpl kokouksia
sisältyvät muuhun palkkiomuotoon eikä lukumäärää ole määritelty, tehtävään sisältyy
– 1 kpl kokouksia liittyen rakentamisen valmisteluvaiheeseen.

T
Rakentamisen aikaiset kokoukset
______ kpl työmaakokouksia
______ kpl vastaanottokokouksia
______ kpl jälkitarkastuskokouksia
______ kpl urakoitsijapalavereja
______ kpl hankintapalavereja
______ kpl urakkaneuvottelukokouksia
______ kpl takuutarkastuksiin liittyviä teknisiä tarkastuksia
______ kpl takuutarkastuskokouksia
sisältyvät muuhun palkkiomuotoon eikä lukumäärää ole määritelty, tehtävään sisältyy rakentamisvaiheessa
– 1 kpl työmaakokouksia/kk,
– 1 kpl urakoitsijapalavereja/kk
– 1kpl hankintapalavereja + urakkaneuvotteluja /kk
– 1kpl vastaanottokokouksia
– 1kpl jälkitarkastuskokouksia
– 1kpl teknisiä tarkastuksia/takuuaika ja
– 1kpl takuutarkastuksia/takuuaika.
Tähän määrään huomioidaan vain sellaiset kokoukset, joiden kokoonkutsujana on rakennuttaja
tai hänen edustajansa. Suunnittelijoiden väliset ja muut vastaavat kokoukset sisältyvät suunnittelutehtävään. Lopullisen toteutuman muutokset käsitellään tuntiveloituksella.
C 2.4
Muut määräsidonnaiset tehtävät

T
Rakentamisen aikaisiin tuoteosa- tai erillishankintatarjouksiin liittyvät tehtävät
______ kpl tarjouksia
Suositellaan, että tarjousten käsittelytehtävien veloitusperusteena on tuntiveloitus. Jos kokoukset sisältyvät muuhun palkkiomuotoon eikä tarjousten lukumäärää ole määritelty, tehtävään
sisältyy rakentamisvaiheessa kolmen erillisen tarjouksen käsittely. Lopullisen toteutuman muutokset käsitellään tuntiveloituksella.

T
Takuuaikana suoritettavia järjestelmien toiminnallisuuden arviointikäyntejä analysointeineen ja raportointeineen
______ kpl

T
Takuuaikana etäyhteyksien avulla suoritettavia järjestelmien toiminnallisuuden arviointijaksoja analysointeineen ja raportointeineen
______ kpl
T
Varmistetaan suunnittelijan kelpoisuus suunnittelutehtävään
T
Hankitaan tarvittaessa rakennusvalvontaviranomaisen päätös kelpoisuudesta
ohjeet – 7
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
ohjeet – 8
T
Varmistetaan, että suunnitteluresurssit ovat riittävät tehtävän suorittamiseen (määrällisesti
ja ajallisesti)
Alustava projektisuunnitelma
T
Sovitaan suunnittelu- ja käyttäjäkokouksista
Muistio
T
Käynnistetään suunnittelutehtävästä sopiminen (tarjous- tai neuvottelumenettely)
Sopimusneuvottelumuistio
T
Neuvotellaan ja solmitaan suunnittelusopimus
Suunnittelusopimus
T
Tarkistetaan, että talotekniselle suunnittelulle asetetut tavoitteet ovat hankkeen tavoitteiden mukaiset
Suunnittelukokouskirjaus
T
Tarkistetaan, että suunnittelun aikataulut mahdollistavat riittävän panostuksen suunnitteluun
T
Määritellään muutos- ja lisäsuunnittelun vastuut ja kustannusvaikutukset
C3
Käynnistäminen
C4
Suoritus
C 4.1
Suunnittelutavoitteet
Tarkistetaan aikaisemmassa vaiheessa laaditut suunnittelutavoitteet talotekniselle suunnittelulle. Niiden puuttuessa määritellään ja dokumentoidaan suunnittelutavoitteet suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa varten. Osa tavoitteista on järkevää esittää tilatyyppikohtaisesti. Määriteltävät talotekniset tavoitteet ovat vähintään seuraavat:
– valaistus
– sisäolosuhteet
– energiankulutus
– investointikustannukset
– teknisten järjestelmien käyttöikä
– varustelutaso
– varaukset, muunneltavuus, laajennettavuus, joustavuus ja täydennettävyys
– turvallisuus, paloturvallisuus, henkilöiden ja omaisuuden suojaus, toimintavarmuus
– ympäristövaikutukset
– kiinteistön raportoivuus
– huollettavuus
– rakennuksen tiedonhallinta.
Tavoitteidenhallintaraportti, jossa ko. asiat
käsitellään ja määritellään jatkosuunnittelun
perusteiksi
Määritellään erikseen tavoitteet ja maksimi-/minimiominaisuudet muuntuville tila-alueille ja
erityistiloille. Näiden muuntuvien tila-alueiden maksimiominaisuuksien perusteella määritetään
tavoitteet kiinteille perusjärjestelmille, kuten
– sähkössä pääjakelu-, tele- ja turvajärjestelmien keskuslaitteille, sähköenergian kulutukselle jne.
– LVI:n ja PAL:n osalta tavoitteet keskuslaitteille, jakelujärjestelmille, päätelaitteille, energiankulutukselle jne.
– RAU:n osalta valvomon keskuslaitteille.
C 4.2
Suunnittelun aloitustilaisuus
Osallistutaan suunnittelun aloitustilaisuuteen
Aloitustilaisuuden muistio
(rakennuttajakonsultti tai
rakennuttaja laatii)
Suunnittelun aloitustilaisuudessa käydään läpi suunnittelukohteen yleiset tavoitteet sekä
rakennuttajan ja käyttäjän vaatimukset kohteen suunnittelulle.
C 4.3
Suunnittelu- ja tiedonvaihtoaikataulut
Määritellään ja sovitaan tiedonvaihtoaikataulut oman suunnittelualan osalta sellaisille
suunnittelutehtäville, joiden suoritus edellyttää muilta suunnittelijoilta saatavia lähtötietoja.
Lähtötietojen yhteensovituksen jälkeen laaditaan koko projektin yhteinen suunnitteluaikataulu.
Suunnitelma- ja lähtötietoaikataulu
Jos kyseessä on avointa rakentamismallia noudattava projekti, määritellään tiedonvaihdon
tarpeet erikseen kiinteille ja muuntuville osille. Mahdollisten hankintapakettien vaikutukset
lisätään aikatauluun heti, kun ne on määritelty ja niiden vaikutukset muuhun aikatauluun on
selvitetty.
C 4.4
Suunnittelun huolehtimisja vastuurajat
Määritellään ja sovitaan huolehtimisja vastuurajat sellaisille suunnittelutehtäville, joiden
suoritus edellyttää useamman suunnittelijan yhteistyötä tai useampaan urakkasuoritukseen
liittyvää yhteensovitusta Huolehtimis- ja vastuurajat on määriteltävä tyypillisesti seuraaville
alueille:
– oviympäristöasiat ohjatuissa ja kulunvalvonnalla varustetuissa ovissa
– savunpoistoratkaisut
– nosto- ja liukuovet, lastaus- ja nostolaitteet ja vastaavat
– laite- ja prosessisähköistys
– tuoteosa- ja hankintapaketteihin liittyvä suunnittelu
– sähkötiloihin liittyvät lämpökuormat ja jäähdytysratkaisut
– integroidut järjestelmät ja niiden suunnitteluvastuut.
Suunnittelun huolehtimisja vastuurajat tulee määrittää heti suunnittelun aluksi. Niillä varmistetaan, että useisiin suunnittelualoihin liittyvissä järjestelmissä joku suunnitteluosapuolista
vastaa siitä, että käyttäjän tarpeet tai viranomaisten vaatimukset tulevat huomioiduksi ja että
muut suunnitteluosapuolet saavat riittävät lähtötiedot oman alansa suunnitelmien laatimiseksi.
Suunnittelurajaliite, jossa
määritellään huolehtimisja vastuurajat todetuille
suunnittelutehtäville
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
C 4.5
ohjeet – 9
Suunnitelmakatselmukset
Sovitaan, minkä tasoisille suunnitelmille suoritetaan katselmukset suunnitteluvaiheen osalta Muistio (pääsuunnittelija)
Suunnitelmakatselmusten tarkoituksena on varmistaa, että suunnitelmat viedään kunkin vaiheen osalta riittävän pitkälle, mutta ei liian pitkälle, jotta myös mahdollistetaan suunnitelmien
jatkokehitysmahdollisuudet mm. tuoteosasuunnittelun osalta.
Katselmusten ajankohdat voidaan esittää tiedonvaihtoaikataulussa.
C 4.6
Suunnitteluyhteistyö ja viestintä
Sovitaan, miten suunnittelijoiden välinen yhteistyö toteutetaan, miten suunnittelijat pitävät
keskinäisiä suunnittelupalavereja ja miten pääsuunnittelija valvoo ja ohjaa suunnittelua
Muistio (pääsuunnittelija)
Suunnittelijoiden välisten palavereiden ajankohdat voidaan esittää tiedonvaihtoaikataulussa.
C 4.7
CAD- ja tietomallinnusohje
Osallistutaan CAD- ja tietomallinnusohjeen laatimiseen. CAD- ja tietomallinnusohje määrittää suunnittelussa käytetyt ohjelmistot ja niiden yhteensopivuuden
CAD- ja tietomallinnuksen
toimintaohje
CAD- ja tietomallinnusohjeen tekeminen varmistaa kaikkien osapuolien yhdenmukaisen toiminnan ja suunnitelmien tietoteknisen yhteensopivuuden.
C5
Suorituksen sopimuksenmukaisuuden toteaminen
Tulos
Suunnittelupäätös
Hankitaan suunnittelun valmisteluvaiheelle kirjallinen hyväksyntä
Muistio
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
D
ohjeet – 10
EHDOTUSSUUNNITTELU
Ehdotussuunnittelussa laaditaan vaihtoehtoiset suunnitteluratkaisut asetettujen tavoitteiden täyttämiseksi.
Ehdotussuunnitteluvaiheessa selvitetään ne tekniset vaihtoehdot, joiden avulla suunnittelutavoitteet voidaan toteuttaa. Tarkoitus on selvittää
ja vertailla useita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Vaihtoehtojen dokumentointitavalle ei aseteta vaatimuksia, kunhan se riittävästi määrittää ratkaisut.
Ehdotussuunnitteluvaiheen lisätehtävillä täydennetään perustehtäviä rakennuksen vaativuuden, korjausrakentamistarpeiden ja muiden erityisvaatimusten vuoksi.
Vaiheen tuloksena syntyy valittu ehdotussuunnitelma.
Tunnus
D1
Valinta
Tehtävät
Tulos
Katso kohdat C1 ja C2
D2
Valmistelu
D 2.1
Suunnittelu-, viranomais- ja käyttäjäkokoukset
Osallistutaan suunnittelu-, viranomais- ja käyttäjäkokouksiin (katso kohta C 2.3)
Suunnittelutilanneraportti
Suunnittelukokouksissa tehdään päätöksiä kokousvälillä esille tulevista suunnittelukysymyksistä ja varmistetaan, että suunnittelu voi jatkua suunnitelma-aikataulun mukaisesti. Suunnittelukokousten aikaa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää itse suunnitteluun. Käyttäjäkokouksissa
käydään läpi suunnitteluperusteet ja käyttäjien tarpeet.
D 2.2
Suunnittelun aloitustilaisuus
D 2.3
Suunnittelu- ja tiedonvaihtoaikataulut
D 2.4
Katso kohdan C4 tehtävät
D 2.5
Suunnitelmakatselmukset
D 2.6
Suunnitteluyhteistyö ja viestintä
D 2.7
Suunnittelutavoitteet
D3
Käynnistäminen
D 3.1
CAD- ja tietomallinnusohje
D 3.2
Laitetunnusjärjestelmä
Selvitetään tai laaditaan laitetunnusjärjestelmä ja hyväksytetään se
Laitetunnusjärjestelmä
Laitteilla on oltava yksilöllinen ja yhdenmukaisella tavalla tehty tunniste, jolla tunnistetaan
niiden sijainti ja liittyminen muihin laitteisiin ja järjestelmiin.
D 3.3
Liittymävaihtoehdot
Määritellään rakennuksen massoitteluun vaikuttavat liittymät ulkopuolisiin verkostoihin
Asemapiirustus, selvitys
liittymistavasta, reiteistä
ja sammutusjärjestelmien
vesilähteestä
Ulkopuolisten verkostojen reitit vaikuttavat rakennuksen massoitteluun ja teknisten tilojen
sijoitteluun.
D 3.4
Teknisten järjestelmien vaihtoehdot
Selvitetään yhteistyössä koko suunnitteluryhmän kanssa ne talotekniset vaihtoehdot, jotka
soveltuvat ja tukevat arkkitehdin määrittelemiä tilaratkaisuvaihtoehtoja.
Vaihtoehdot selvitetään erikseen kiinteälle rakennukselle ja muuttuville tilaosille.
Kuvaukset ja luonnokset eri vaihtoehdoista
vertailun tai päätöksenteon kannalta riittävällä
tarkkuudella kiinteälle
rakennukselle ja muuntuville tilaosille
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
D 3.5
D 3.6
ohjeet – 11
– Kirjataan ja visualisoidaan sähkö- ja telejärjestelmien (SÄH) vaihtoehdot
Sähkönjakeluratkaisut
työalueille, valaistusratkaisut tyyppitiloille,
ratkaisut energian
mittausjärjestelmän,
sähkönjakelujärjestelmien, mahdollisten
varmennettujen ja keskeytymättömien jakeluiden
sekä telejärjestelmien
toteutukselle
– Kirjataan ja visualisoidaan LVI- järjestelmien (LVI) vaihtoehdot
Keskusjärjestelmäratkaisut, pääjakelureitit,
tyyppitilaratkaisu
– Kirjataan ja visualisoidaan rakennusautomaatiojärjestelmien (RAU) vaihtoehdot
Vaihtoehtoiset ratkaisut
rakennusautomaatiojärjestelmän ja säätöjärjestelmän toteutukselle
Käyttö- ja paloturvallisuusvaihtoehdot
Selvitetään yhteistyössä koko suunnitteluryhmän kanssa ne palo- ja turvatekniset vaihtoehdot, jotka soveltuvat arkkitehdin määrittelemiin tilaratkaisuvaihtoehtoihin ja tukevat niitä
Kuvaukset ja luonnokset eri vaihtoehdoista
vertailun tai päätöksenteon kannalta riittävällä
tarkkuudella kiinteälle
rakennukselle ja muuttuville tilaosille
– Kirjataan ja visualisoidaan palo- ja turvajärjestelmien vaihtoehdot
paloilmoitus-, savunpoisto-, ylipaineistus- ja
poistumisvalaistusjärjestelmien toteutukselle, murtoilmaisu- ja
henkilöturvajärjestelmien
toteutukselle ja palosammutusjärjestelmien
toteutukselle
– Kirjataan ja visualisoidaan paloturvallisuuteen liittyvät rakennusautomaatiojärjestelmien
vaihtoehdot
savunpoiston ohjausjärjestelmien toteutukselle
(jos käytetään apuna
rakennusautomaatiojärjestelmää)
Energian tavoitekulutuksen laskenta (LVI, SÄH)
Taso a Energiankulutuksen tavoitteen laskenta (perusvaatimukset täyttävät energiatarkastelut)
Rakennuksen energian tavoitekulutus vuositasolla
Energiankulutuslaskelmalla verrataan ehdotussuunnittelun eri vaihtoehtojen energiantarvetta,
mm. rakennuksen massoittelun vaikutusta.
D 3.7
Sisäilmaolosuhdelaskenta (LVI)
Taso a Laskenta (sisäolosuhteiden määrittäminen rakentamismääräysten ja rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti)
Tyyppitilakohtaiset
mitoituslaskelmat ja
huonelämpötilojen
kuukausikeskiarvot
Olosuhdelaskelmalla verrataan ehdotussuunnittelun eri vaihtoehtojen sisäilmasto-olosuhteita
ja arvioidaan sisäilmastotavoitteiden saavuttamista.
D 3.8
Valaistuslaskenta (SÄH)
Taso a Ei erityisvaatimuksia (valaistuslaskelmat tilatyypeittäin)
Tyyppitilakohtaiset valaistuslaskelmat
Valaistuslaskelmalla varmistetaan, että esitettyjen tyyppitilojen valaistusratkaisut täyttävät
aiemmin määritetyt tavoitteet.
D 3.9
Alustavat teknisten tilojen tarpeet
Määritellään päälaitteiden teknisten tilojen tila- ja sijoitustarpeet sekä isot merkittävät rakenteiden läpiviennit ja oleellisten kuormitustietojen toimittaminen rakennesuunnittelijalle
Riittävät ja hyvin sijoitetut tekniset tilat helpottavat järjestelmien asennusta. Niillä on myös
merkittävä vaikutus koko rakennuksen elinkaaren aikaisiin huolto- ja korjauskustannuksiin.
Tilasijoituspiirustukset
tai tilavarausmallit, jotka
toimitetaan arkkitehdille
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
D4
ohjeet – 12
Suoritus
D 4.1
Mallihuoneet ja tyyppitilat
Laaditaan alustavat esitykset mallihuone- ja/tai tyyppitilaratkaisuiksi silloin, kun kohteessa
esiintyy toistuvia tilaratkaisuja
Esitysten avulla tarkennetaan toistuvien ratkaisuiden teknistä toteutusta.
D 4.2
Alustavat mallihuone- ja/
tai tyyppitiladokumentit
Ehdotussuunnitelmat
Dokumentoidaan ne ratkaisuvaihtoehdot, jotka ovat toteutuskelpoisia valittuihin arkkitehdin ratkaisuvaihtoehtoihin nähden
– Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmät (SÄH)
Dokumentoidaan valitut ehdotussuunnitelmavaihtoehdot. Muuntuvien tila-alueiden
maksimiominaisuuksien perusteella määritetään ehdotusvaihtoehdot kiinteille perusjärjestelmille kuten pääjakelu-, tele- ja turvajärjestelmien keskuslaitteille jne.
– LVI-järjestelmät (LVI)
Dokumentoidaan valitut ehdotussuunnitelmavaihtoehdot. LVI:n osalta muuntuvien
tila-alueiden maksimiominaisuuksien perusteella määritellään ehdotukset keskuslaitteille,
jakelujärjestelmille, päätelaitteille, energiankulutukselle jne.
– Palosammutusjärjestelmät
Dokumentoidaan valitut ehdotussuunnitelmavaihtoehdot
– Rakennusautomaatiojärjestelmät
Dokumentoidaan valitut ehdotussuunnitelmavaihtoehdot
D 4.3
Eri suunnittelualojen ratkaisuvaihtoehtojen vertailu ja yhteensovittaminen
Suoritetaan suunnitelmien ristiintarkastus, yhteensovittaminen ja vertailu pääsuunnittelijan
johdolla
Eri suunnittelualueiden esittämät vaihtoehdot tulee sovittaa yhteen niin, että kukin niistä muodostaa yhdessä muiden suunnittelualojen vaihtoehtojen kanssa toimivat kokonaisuudet.
D5
Suorituksen sopimuksen mukaisuuden osoittaminen
Tulos
Hyväksytetään ehdotussuunnitelmat tilaajalla ja sovitaan toteutettavat ratkaisut esitetyistä
vaihtoehdoista
Esitys ehdotuksesta yleissuunnittelun pohjaksi
D6
Erikseen tilattavat tehtävät
D 6.1
Talotekniset kuntokartoitukset, jos niitä ei ole tehty hankesuunnittelun yhteydessä

E/K
Tehdään suunnittelualueeseen liittyvät kuntokartoitukset teknisten järjestelmien nykytilanteesta ja kunnosta sekä arvioidaan jäljellä oleva tekninen käyttöikä, korjausaste ja järjestelmien uusimistarve. Tarvittavilta osin syvennetään kuntokartoitusta laitteiden ja materiaalien
kuntotutkimuksilla luotettavan tiedon saamiseksi.
Ehdotussuunnitelmaasiakirjat: järjestelmäkuvaukset toimintaperiaatteineen, missä on käsitelty
esitetyt vaihtoehdot
kiinteille tilaosille ja
muuntuville tilaosille
Tarvittavat piirustukset
ja leikkaukset niiltä osin,
kun ne liittyvät vaihtoehtojen esittämiseen,
tyyppitilojen valaistus- ja
kalustusperiaatteet, alustavat järjestelmäkaaviot
esitetyille vaihtoehdoille
Tarvittavat piirustukset ja
leikkaukset niiltä osin,
kun ne liittyvät vaihtoehtojen havainnollistamiseen, tyyppitilojen
vaihtoehtoratkaisut
päätelaitteineen
Tarvittavat periaatekaaviot esitetyille vaihtoehdoille
Tarvittavat periaatekaaviot
esitetyille vaihtoehdoille
Yhteensovitustilaisuuden
muistio (pääsuunnittelija) ja siitä aiheutuvat
tarkennetut ehdotussuunnitelma-asiakirjat
Muistio
Kuntokartoitusraportti,
järjestelmien ja laitteiden
jäljellä olevat tekniset
käyttöiät sekä toimenpide-ehdotukset kustannusarvioineen
Kuntokartoituksen avulla saadaan tieto olemassa olevien teknisten järjestelmien kunnosta ja
teknisestä käyttöiästä. Näillä perusteilla voidaan tehdä päätöksiä järjestelmien jatkokäytöstä tai
uusimistarpeista. Tarvittavien kuntotutkimusten kustannukset veloitetaan erikseen.
D 6.2

E
Taso b Energiankulutuksen tavoitteen laskenta (täydennetyt, yksityiskohtaisemmat laskelmat)
Rakennuksen energian
tavoitekulutus vuositasolla
Energiankulutuslaskelmalla verrataan ehdotussuunnittelun eri vaihtoehtojen energiantarvetta,
mm. rakennuksen massoittelun vaikutusta. Laskenta tehdään rakentamismääräysten minimitasoa yksityiskohtaisemmilla laskentamenetelmillä eli tuntipohjaisella simulointiohjelmistolla.
D 6.3

E
Taso b Olosuhdesimulointi (olosuhteiden ja mittaustehojen simulointi tilatyypeittäin)
Olosuhdelaskelmalla verrataan ehdotussuunnittelun eri vaihtoehtojen sisäilmasto-olosuhteita
ja arvioidaan sisäilmastotavoitteiden saavuttamista.
Tilatyyppikohtaiset
olosuhde- ja mitoituslaskelmat vuorokausitasolla,
kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuuden tarkastelu
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519

E
Taso c Virtaussimulointi (tehdään seuraaville tiloille):
___________________________________________________________________________
ohjeet – 13
Virtaussimuloinnin
visualisoinnit ja tulosten
analysointi
Olosuhdesimulointeja täydennetään viihtyvyyden varmistamiseksi vaativissa tiloissa (korkeat
aulat jne.) simuloimalla virtaus- ja lämpötilajakaumat 3D-mallinnukseen perustuvalla CFDlaskentaohjelmistolla (CFD = Computational Fluid Dynamics) erikseen sovituissa, ilmastoinnin
kannalta vaativiksi todetuissa tiloissa.
D 6.4

E
Taso b Laskenta ja visualisointi (karkeatasoinen, havainnollistetaan tilojen käyttäjille valaistuksella saavutettavaa tulosta)
Tilatyyppikohtaiset
valaistuslaskelmat ja
karkeatasoiset tilatyyppikuvat käyttäjän kanssa
sovituista tilatyypeistä

E
Taso c Laskenta, simulointi ja visualisointi (valokuvatasoinen, havainnollistetaan tilojen
käyttäjille valaistuksella saavutettavaa tulosta ja tilojen ilmettä). Tehdään seuraaville
tiloille:
___________________________________________________________________________
Tilakohtaiset valaistuslaskelmat ja valokuvatasoiset
tilatyyppikuvat käyttäjän
kanssa sovituista tilatyypeistä
Visualisoinnilla havainnollistehtaan tilojen käyttäjille valaistuksella saavutettavaa tulosta ja
tilojen ilmettä. Vaativissa tiloissa (auditoriot, aulat, esittelytilat, julkisivuvalaistusratkaisut jne.)
visualisointi tehdään fotorealistisen 3D-simulointiohjelmiston avulla arkkitehdin laatimille
tilamalleille. Tulosteena on valokuvatasoiset kuvat tulevasta tilasta eri valaistustilanteissa.
D 6.5
Investointikustannuslaskenta (LVI, RAU, SÄH)

E
Taso a Ei erityisvaatimuksia laskennalle (laskenta neliöpohjaisesti)
Kokonaiskustannusarvio

E
Taso b Tila- ja järjestelmäpohjainen tavoitehintalaskenta
jaoteltuina tiloittain tai
järjestelmittäin
Investointikustannuslaskennan tarkoitus on laskea esitettyjen vaihtoehtojen investointikustannukset. Tässä vaiheessa laskenta voidaan tehdä joko neliöpohjaisesti (valinta a) tai tila- ja
järjestelmäpohjaisesti (valinta b).
D 6.6
Elinkaarikustannuslaskenta

E

E
Tehdään laskelmat määriteltävien vaihtoehtojen elinkaarikustannuksista
Taso a Ei erityisvaatimuksia laskennalle (arviointi tilastollisten arvojen perusteella)
Energian ja ylläpidon
vuosikustannusarvio
Taso b Vaihtoehtojen elinkaarikustannusten vertailu (investointi-, energia-, käyttö- ja ylläpitokustannusten laskenta vertailtaville vaihtoehdoille)
Suunnitteluratkaisujen
elinkaarikustannusvertailut
Laskennan tavoitteena on avustaa vaihtoehtojen valinnassa tuomalla esiin saman lopputuloksen (esim. sisäilmasto) tuottavien järjestelmien elinkaarikustannukset. Elinkaarilaskelmat
voidaan tässä vaiheessa tehdä siis vain valittujen vaihtoehtojen kesken.
D 6.7
Ympäristöluokituksen esiselvitys

E
Taso a Esiselvitys (kokonaistarkastelu kohteeseen soveltuvasta ympäristöluokituksesta
(kaikki suunnittelualat, rakentaminen ja käyttöönotto))
Lausunto soveltuvasta
luokitusvaihtoehdosta ja
saavutettavissa olevasta
pistetasosta
Esiselvityksen tarkoitus on tarkastella päätöksentekoa varten vaihtoehtoisten luokitusjärjestelmien soveltuvuutta ja selvittää karkealla tasolla kohtullisella panostuksella saavutettavissa
oleva pistetaso. Pistetaso määrittää ko. luokitusjärjestelmän arvosanan.
D 6.8
Ympäristöluokituksen esiselvitykseen osallistuminen oman suunnittelualansa osalta

E
Avustetaan ympäristöluokituksen esiselvityksen tekijää saavutettavissa olevien kredittien
alustavassa määrittelyssä oman suunnittelualan osalta
Esiselvitysraportti (laatii
esiselvityksen tekijä)
Esiselvityksen tarkoitus on tarkastella päätöksentekoa varten vaihtoehtoisten luokitusjärjestelmien soveltuvuutta ja selvittää karkealla tasolla kohtullisella panostuksella, saavutettavissa
oleva pistetaso. Pistetaso määrittää ko. luokitusjärjestelmän luokitustason.
D 6.9
Valittuun ympäristöluokitukseen liittyvät selvitykset oman suunnittelualansa osalta

E
Määritellään ympäristöluokituskonsultin johdolla yhteistyössä muiden suunnittelijoiden
kanssa vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja niin, että esiselvityksessä tavoiteltu pistetaso
saavutetaan
Tarkastellaan tavoiteltavien pisteiden saavutettavuutta hyväksyttävin kustannuksin. Päätetään
mitä kredittejä ja millaista kredittien pistetasoa tavoitellaan kunkin suunnittelualan osalta ja
määritellään vaihtoehdot ratkaisuista, joilla se täytetään.
D 6.10
Hankekohtaisten erityisvaatimusten edellyttämät lisätehtävät

E
Tässä kohdassa voidaan esittää sellaisia hankekohtaisia erityistehtäviä, joita ei ole edellä
määritelty
___________________________________________________________________________
Yhteenvetoraportti
tavoiteltavista krediteistä
(laatii ympäristöluokituksen tekijä)
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
E
ohjeet – 14
YLEISSUUNNITTELU
Yleissuunnitteluvaiheessa ehdotussuunnitelma kehitetään toteutuskelpoiseksi yleissuunnitelmaksi. Yleissuunnitelma kohdistuu sekä rakennuksen kiinteään perusosaan että muuntuvien tila-alueiden suunnittelun.
Yleissuunnitteluvaiheen lisätehtävillä halutaan varmistaa vaativien kohteiden osalta, että asetetut tavoitteet on saavutettu ja jatkosuunnittelu
etenee tavoitteiden mukaisesti.
Vaiheen tuloksena syntyy hyväksytty yleissuunnitelma ja pääpiirustukset.
Tunnus
Valinta
Tehtävät
E1
E 1.1
Lähtötiedot ja jatkosuunnittelupäätös
Tarkistetaan, että ehdotussuunnitelman päätökset sisältävät tarvittavat lähtötiedot ja päätökset tätä suunnitteluvaihetta varten. Tarvittaessa kirjataan lähtötietopuutteet ja toimitetaan ne rakennuttajalle päätöksentekoa varten.
Tulos
Lähtötietojen raportti
Aikaisemmissa vaiheissa määriteltyjen lähtötietojen ajantasaisuus ja muutokset sekä mahdollisesti vielä puuttuvat lähtötiedot kirjataan ja todetaan edellytykset jatkosuunnittelulle.
E2
Valmistelu
E 2.1
Suunnittelukokouksissa tehdään päätöksiä kokousvälillä esille tulevista suunnittelukysymyksistä ja varmistetaan, että suunnittelu voi jatkua suunnitelma-aikataulun mukaisesti. Suunnittelukokousten aikaa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää itse suunnitteluun. Käyttäjäkokouksissa
käydään läpi suunnitteluperusteet ja käyttäjien tarpeet.
E 2.2
Tiedonvaihtoaikataulu TATE-suunnittelun osalta
Tarkistetaan, että ehdotussuunnitteluvaiheessa laadittu tiedonvaihtoaikataulu on voimassa
sellaisille suunnittelutehtäville, joiden suoritus edellyttää muilta suunnittelijoilta saatavia
lähtötietoja. Tarvittaessa tarkistetaan tiedonvaihtoaikataulu ja yhteinen koko projektin
suunnittelma-aikataulu. Jos ko. aikataulua ei ole laadittu aiemmissa vaiheissa, laaditaan se
tässä vaiheessa.
Suunnittelma- ja lähtötietoaikataulu tai aiemmin
laaditun aikataulun
tarkistus
Aikataulun avulla konkretisoidaan ja määritellään hankkeen etenemisen kannalta kriittiset
tiedonvaihdon tarpeet kaikkien osapuolien kesken.
E 2.3
Rakennuksen kiinteän ja muuntuvien osien määrittely
Osallistutaan yleissuunnitteluvaiheen kiinteän perusrakennuksen ja muuntuvien tilaosien,
suunnittelupakettijaon ja -sisällön sekä suunnittelutarkkuuden määrittelyyn
E3
Käynnistäminen
E 3.1
Liittymäratkaisut
Esitetään liittymät, reitit ja alustavat tekniset laskelmat liittymisestä rakennuksen ulkopuolisiin verkostoihin
Muistiot (projektinjohto
laatii)
Asemapiirustus ja selvitys
liittymistä ja niiden
kapasiteetista
Ulkopuolisten verkostojen käytettävyys ja kapasiteetti on esitettävä, koska niillä voi olla erittäin
suuri vaikutus teknisten järjestelmien perusratkaisuihin ja investointikustannuksiin.
E 3.2
Reititystarpeet, tyyppitilojen ratkaisuvaihtoehdot ja järjestelmäintegraatio
Sovitaan yhteistyössä taloteknisten suunnittelijoiden kesken pääreitit ja niiden yhteensovitus sekä tyyppitilojen ja/tai kerrosten talotekniset ratkaisut jatkosuunnitteluun hyväksyttyjen ehdotusten perusteella. Reititystarpeet määritellään kiinteille tilaosille ja muuntuvien
osien reititystä tarkastellaan sovittujen maksimitarpeiden perusteella. Tehdään talotekniikan
yhteensovitus. Tarkennetaan alustavat laitekohtaiset kuormitustiedot. Määritetään järjestelmien integraatiotarpeet jatkosuunnitteluun valittujen ehdotusten perusteella.
Tasopiirustukset pääreitteineen ja leikkauksineen,
tyyppitilojen TATE-yhteispiirustukset ja leikkaukset,
määritys järjestelmäintegraatiosta
Taloteknisten pääreittien ja tyyppitilojen ratkaisuvaihtoehtojen määrittämisellä ja yhteensovittamisella varmistetaan, että kaikilla suunnittelualoilla on tekniset edellytykset toteuttaa
ehdotussuunnitteluvaiheessa päätetyt ratkaisut.
E 3.3
Yleissuunnitelman laskelmat
Tarkennetaan ehdotussuunnitteluvaiheessa tehdyt laskelmat ja visualisoinnit valitulle
yleissuunnitelmavaihtoehdolle suunnittelutavoiteasiakirjassa määriteltyjen tavoitteiden
toteutumisen varmistamiseksi
Laskelmin ja visualisoinnein voidaan varmistaa, että yleissuunnitelmaratkaisut toteuttavat
sovitut suunnittelutavoitteet.
Täydennetyt laskelmaasiakirjat ja simulointi- ja
visualisointitulosteet
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
E4
Suoritus
E 4.1
Yleissuunnitelma-asiakirjat
ohjeet – 15
Laaditaan yleissuunnitelmapaketti, jossa otetaan huomioon kiinteät rakennusosat ja muuntuvat tila-alueet
E 4.2
– Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien ratkaisujen dokumentointi mm. seuraavasti (SÄH):
– tila- ja suojausluokitukset tai niiden vaihtelumahdollisuudet
– valaistusratkaisut tyyppitiloille tai niiden vaihtelumahdollisuudet
– ryhmitys- ja mittausalueet tai niiden vaihtelumahdollisuudet
– maadoitus- ja potentiaalintasausjärjestelyt
– jakelujärjestelmät tai niiden vaihtelumahdollisuudet
– varmennetut ja keskeytymättömät jakelut tai niiden vaihtelumahdollisuudet
– ohjaustarpeet ja ratkaisut tai niiden vaihtelumahdollisuudet
– tele- ja turvajärjestelmien järjestelmäkaaviot
Järjestelmäkuvaukset
toimintaperiaatteineen,
asemapiirustus, tasopiirustukset pääjohtoreitein
ja tarvittavat leikkaukset,
jakelukaaviot, järjestelmäkaaviot, alustavat
laiteluettelot ja pääreikätiedot
– LVI-järjestelmien ratkaisujen dokumentointi mm. seuraavasti (LVI):
– tilajärjestelmät ja niiden vaihtelumahdollisuudet
– pääjakelujärjestelmät ja niiden mitoitusperiaatteet
– keskuslaitteiden palvelualueet
– suoritetaan tarvittavat mitoituslaskelmat (painehäviö, tilavuusvirta, äänitekniikka yms.)
niiltä osin kuin suunnittelutiedot sen mahdollistavat
Järjestelmäkuvaukset ja
-kaaviot toimintaperiaatteineen, asemapiirustus,
tasopiirustukset pääjakelureitein ja tarvittavat
leikkaukset, palvelualuekaaviot, alustavat
laiteluettelot, alustavat
pääreikätiedot
– Paloteknisten järjestelmien ratkaisujen dokumentointi mm. seuraavasti:
– tilajärjestelmät ja niiden luokitukset ja vaihtelumahdollisuudet
– pääjakelujärjestelmät ja niiden mitoitusperiaatteet
– keskuslaitteiden mitoitukset ja palvelualueet
– suoritetaan tarvittavat mitoituslaskelmat niiltä osin kuin suunnittelutiedot sen mahdollistavat
Järjestelmäkuvaukset ja
-kaaviot toimintaperiaatteineen, asemapiirustus,
tasopiirustukset pääjakelureitein ja tarvittavat
leikkaukset, palvelualuekaaviot, alustavat
laiteluettelot, alustavat
pääreikätiedot
– Rakennusautomaatiojärjestelmien ratkaisujen dokumentointi mm. seuraavasti:
– rakennusautomaatiojärjestelmän järjestelmäkaaviot
– rakennusautomaatiojärjestelmän huonekohtaisten säätöjärjestelmien periaatekaaviot
Järjestelmäkaaviot ja -kuvaukset toimintaperiaatteineen, huonekohtaisten
säätöjärjestelmien kaaviot
toimintaperiaatteineen
Eri suunnittelualojen yleissuunnitelmien yhteensovitus ja laadunvarmistus
Suoritetaan suunnitelmien ristiintarkastus, yhteensovittaminen ja vertailu. Suunnitteluosapuolet ovat velvollisia tutustumaan toisten suunnitteluosapuolten suunnitelmiin ja
vertailemaan niitä omiin suunnitelmiinsa.
Suoritetaan yleissuunnitelman sisäinen laadunvarmistus.
muistio ja siitä aiheutuvat
tarkennetut yleissuunnitelma-asiakirjat, laadunvarmistusasiakirjat (laadunvarmistustarkastuksen
tarkennetut yleissuunnitelma-asiakirjat)
Eri suunnittelualojen esittämät ratkaisut tulee sovittaa yhteen niin, että ne muodostavat yhdessä muiden suunnittelualojen kanssa toimivan kokonaisuuden ja että ratkaisut ovat toteutettavissa sekä tilankäytöllisesti että teknillisesti. Suunnitelmien sisäinen laadunvarmistus tehdään
yrityksen omaa laadunvarmistusmenettelyä käyttäen, jotta poistetaan mahdolliset virheet ja
varmistetaan suunnitelmien oikeellisuus ja ristiriidattomuus.
E5
Verrataan yleissuunnitelmaa tavoitteisiin ja raportoidaan poikkeamat ja syyt niihin
Raportti suunnittelutavoitteiden toteutumisesta
ja poikkeamien syistä
Hyväksytetään yleissuunnitelma tilaajalla ja varmistetaan, että sen pohjalta voidaan käynnis- Muistio
tää seuraava suunnitteluvaihe
Todetaan yleissuunnitteluvaiheen sopimuksenmukaisuus
Tulos
Hyväksytty yleissuunnitelma
Muistio
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
E6
E 6.1

E
Taso b Energiankulutuksen tavoitteen laskenta (tarkennetut rakennuksen energiankäytön
laskelmat)
ohjeet – 16
Tarkemmalla energiankulutuslaskennalla halutaan varmistua siitä, että mahdollisten yleisuunnitteluvaiheessa tehtyjen muutosten vaikutukset energiankulutukseen tulevat selville. Laskennassa otetaan huomioon rakennuksen käyttö, sisäiset ja ulkoiset kuormitukset sekä suunnitellut
rakenteet ja järjestelmät. Laskenta suoritetaan tuntitasolla.
E 6.2

E
Taso a Laskenta
Huonelämpötilojen
kuukausikeskiarvot ja
tyyppitilakohtaiset mitoituslaskelmat

E
Taso b Olosuhdesimulointi
Typpitilakohtaiset olosuhde- ja mitoituslaskelmat
vuorokausitasolla ja kesäajan huonelämpötilan
vaatimuksenmukaisuuden
tarkastelu

E
Taso c Virtaussimulointi. Virtaussimulointi tehdään seuraaville tiloille:
Virataussimuloinnin
visualisoinnit ja tulosten
analysointi
____________________________________________________________________________
Olosuhdelaskennalla varmistutaan siitä, että yleissuunnitelmaratkaisu toteuttaa hankkeen
sisäilmasto-olosuhteille asetetut tavoitteet. Olosuhdesimulointeja täydennetään viihtyvyyden
varmistamiseksi vaativissa tiloissa (korkeat aulat jne.) simuloimalla virtaus- ja lämpötilajakaumat 3D-mallinnukseen perustuvalla CFD- laskentaohjelmistolla (CFD = Computational Fluid
Dynamics) erikseen sovituissa, ilmastoinnin kannalta vaativiksi todetuissa tiloissa.
E 6.3

E
Taso b Laskenta ja visualisointi (karkeatasoinen, havainnollistetaan tilojen käyttäjille valaistuksella saavutettavaa tulosta)
Tilatyyppikohtaiset
karkeatasoiset tilatyyppikuvat käyttäjän kanssa

E
Taso c Laskenta, simulointi ja visualisointi (valokuvatasoinen, havainnollistetaan tilojen
käyttäjille valaistuksella saavutettavaa tulosta ja ilmettä).
Tilatyyppikohtaiset
valokuvatasoiset tilatyyppikuvat käyttäjän kanssa
Valaistusvisualisointi tehdään seuraaville tiloille:
Tyyppitilojen visualisointikuvat
___________________________________________________________________________
E 6.4
Investointikustannuslaskenta (LVI, RAU, SÄH)

E
Taso a Ei erityisvaatimuksia laskennalle (laskenta neliöpohjaisesti)

E
Taso b Tila- ja järjestelmäpohjainen tavoitehintalaskenta
jaoteltuina tiloittain tai
järjestelmittäin

E
Taso a Ei erityisvaatimuksia laskennalle (arvio tilastollisten arvojen perusteella)
Energian ja ylläpidon
vuosikustannusarvio

E
Taso b Vaihtoehtojen elinkaarikustannusten vertailu
Suunnitteluratkaisujen
elinkaarikustannusvertailut

E
Taso c Suunnitteluratkaisujen elinkaarikustannusten laskenta
Rakennuksen elinkaarikustannuslaskelma
E 6.5
Elinkaarikustannuslaskenta
Yleissuunnitteluvaiheen elinkaarikustannuslaskennan tavoitteena on tuoda esiin suunnitellun
järjestelmäratkaisun elinkaaren aikana syntyvät kustannukset.
E 6.6
Ympäristövaikutukset

E
Taso a Ei erityisvaatimuksia laskennalle (arvio tilastollisten arvojen perusteella)
Arvio energiankäytön
aiheuttamien päästöjen
tasosta

E
Taso b Suunnitteluratkaisujen energiankäytön ympäristövaikutusten laskenta
Raportti energiankäytön
aiheuttamista päästöistä

E
Taso c Suunnitteluratkaisujen ja käytön aikaisten ympäristövaikutusten laskenta
Raportti elinkaaren
aikaisista päästöistä
Yleissuunnitteluvaiheen ympäristövaikutuslaskennan tavoitteena on tuoda esiin suunnitellun
järjestelmäratkaisun liittyvä hiilijalanjälki (CO2 -päästöt).
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
E 6.7
ohjeet – 17
Ennakkohankintojen ja tilapäisjärjestelyiden suunnittelu

E
Tehdään ne ennakkohankintoja palvelevat suunnitelmat, jotka ovat välttämättömiä rakentamisen käynnistämiseksi. Ennakkohankintoja ovat:
Ennakkohankintoihin
liittyvät suunnitelmat
____________________________________________________________________________
Ennakkohankintoihin liittyvä suunnittelu voi koskea esim. väistötilojen tai rakentamisen alta
siirrettävien teknisten järjestelmien suunnittelua.
E 6.8
Yleissuunnitelman täydennys arvioilla määristä

E
Täydennetään yleissuunnitelma arvioiduilla määrätiedoilla (ei sisällä putkisto-, kanavointi-,
kaapelointi- yms. määrätietoja)
Määrätiedot voivat olla tarpeellisia esim. projektinjohtourakkamallissa urakkatarjouksen
laatimiseksi.
E 6.9
Hankekohtaisten erityisvaatimusten edellyttämät lisätehtävät:

E
määritelty
____________________________________________________________________________
Yleissuunnitelmat täydennettyinä määrätiedoilla
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
F
ohjeet – 18
RAKENNUSLUPATEHTÄVÄT
Rakennuslupatehtävissä selvitetään hankkeen edellyttämät lupamenettelyt, varmistetaan suunnittelijoiden kelpoisuus ja pääpiirustusten hyväksyttävyys sekä laaditaan lupahakemus tarvittavine asiakirjoineen.
Rakennuslupatehtävissä selvitetään hankkeen edellyttämät lupamenettelyt, varmistetaan pääpiirustusten hyväksyttävyys sekä avustetaan lupahakemuksen laadinnassa.
Vaiheen tuloksena syntyy rakennuslupa-asiakirjat.
Tunnus
Valinta
Tehtävät
F1
Edellytysten totaminen
F2
Valmistelu
F 2.1
Viranomais- ja suunnittelukokoukset
Osallistutaan viranomais- ja suunnittelukokouksiin (katso kohta C 2.3)
Tulos
Suunnittelutilanneraportti, muistiot paloviranomaisten kanssa
pidetyistä kokouksista,
paloilmoittimen toteutuspöytäkirja
Viranomaiskokouksissa varmistetaan, että yleissuunnitelmaratkaisut ovat viranomaisten hyväksyttävissä niin, että rakennusluvan hakemiselle ei ole esteitä. Suunnittelukokouksissa tehdään
päätöksiä viranomaiskokouksissa esille tulevista suunnittelukysymyksistä ja varmistetaan, että
suunnittelu voi jatkua aikataulun mukaisesti.
F3
Käynnistäminen
F 3.1
Viranomaislausunnot
Hankitaan hankkeessa tarvittavat talotekniikkaan liittyvät lausunnot viranomaisilta
F4
Suoritus
F 4.1
Rakennuslupaan liittyvät energialaskelmat
Liitoskohtalausunnot,
paloteknisiin järjestelmiin liittyvät lausunnot,
muistiot, selvitykset
Laaditaan rakennuslupaan liittyvät energialaskelmat ja energiankäyttöselvityksen
TATE-osuudet ja toimitetaan ne pääsuunnittelijalle

Taso a Energiatehokkuuslaskenta
Rakennuksen energiaselvitys liitteineen

Taso b Energiatehokkuuslaskenta
Täydennetty rakennuksen
energiaselvitys liitteineen
Rakentamismääräykset edellyttävät rakennuksen energiatehokkuuden määrittämistä rakennuslupavaiheessa. Energiatehokkuuslaskenta suoritetaan RakMK D5:n, energiatodistusasetuksen ja
rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti.
F 4.2
Energiatodistus ja -selvitys
Toimitetaan pääsuunnittelijalle rakennuksen energiatodistukseen tarvittavat oman alan
laskelmat ja selvitykset
F 4.3
Energiatodistukseen liittyvät laskelmat ja selvitykset
todistuksen koko ajalle
Rakennuslupa-asiakirjojen talotekniset tiedot
Täydennetään arkkitehdin rakennuslupapiirustuksiin poistumisvalaistus- ja palotekniset
ratkaisut. Täydennetään lupakuviin julkisivuihin vaikuttavat säleiköt, puhaltimet yms. tiedot.
F5
Tulos
Rakennusvalvontaviranomaisen ohjeiden mukaisesti käsittelyyn jätetty rakennuslupahakemus
Pääpiirustukset
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
G
ohjeet – 19
TOTEUTUSSUUNNITTELU
Toteutussuunnittelussa yleissuunnitelma kehitetään rakentamisen ja hankinnan edellyttämiksi mitoitetuiksi suunnitelmiksi ja tuotemäärittelyiksi. Toteutussuunnitteluun sisältyy tuote- ja järjestelmäosasuunnittelu.
Toteutussuunnittelu jakautuu kahteen vaiheeseen, joiden tuloksina ovat hankintoja palvelevat suunnitelmat ja toteutusta palvelevat suunnitelmat. Hankintoja palveleva suunnittelkonaisuus tehdään siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella, että kohteen ja rakennusosien laajuus, määrät, työtavat ja laatutaso voidaan määrittää toteutuskustannusten edellyttämällä tarkkuudella. Esitykset suunnitelma-asiakirjojen laajuudeksi ja
toteutustasoiksi on esitetty liitteissä 2.1–2.3.
Jos kyseessä on avoimen rakentamisen malli, tehdään ensin rakennuksen kiinteän osan suunnitelmat. Muuntuvan osan suunnitelmat laaditaan
myöhemmin toteutusta palvelevan suunnittelukokonaisuuden yhteydessä tilojen käyttäjätarpeiden selvittyä. Päätökset yleissuunnitteluvaiheessa avoimiksi jääneistä toteutusratkaisuista tulee tehdä ennen osakokonaisuuden suunnittelun käynnistämistä.
Suunnitteluvaiheen lisätehtävillä täydennetään laadittuja suunnitelmia erityiskohteissa kuten korjausrakentamisessa sekä varmistetaan vaativien kohteiden osalta, että asetetut tavoitteet on saavutettu ja jatkosuunnittelu etenee tavoitteiden mukaisesti.
Vaiheen tuloksena syntyy hyväksytyt toteutussuunnitelmat.
Tunnus
Valinta
Tehtävät
G1
G 1.1
Lähtötiedot ja edellytykset suunnittelun suorittamiselle
Tarkistetaan, että yleissuunnitelma sisältää tarvittavat tiedot suunnitteluvaihetta varten.
Tarvittaessa kirjataan lähtötietopuutteet ja toimitetaan ne rakennuttajalle päätöksentekoa
varten. Haetaan rakennuttajan päätös puuttuville lähtötiedoille.
Tulos
Lähtötietojen raportti
Yleissuunnitelmavaiheessa määriteltyjen lähtötietojen ajantasaisuus ja muutokset sekä mahdollisesti vielä puuttuvat lähtötiedot kirjataan ja todetaan edellytykset jatkosuunnittelulle.
G2
Valmistelu
G 2.1
Suunnittelukokouksissa tehdään päätöksiä kokousvälillä esille tulevista suunnittelukysymyksistä ja varmistetaan, että suunnittelu voi jatkua aikataulun mukaisesti. Suunnittelukokousten
aikaa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää itse suunnitteluun. Käyttäjäkokouksissa käydään läpi
suunnitteluperusteet ja käyttäjien tarpeet sekä erityisvaatimukset pisteiden käyttölaitteiden
sijoittelulle.
G 2.2
TATE-suunnittelu- ja tiedonvaihtoaikataulu
Tarkistetaan, että yleissuunnitteluvaiheessa laadittu/tarkennettu tiedonvaihtoaikataulu on
voimassa sellaisille suunnittelutehtäville, joiden suoritus edellyttää muilta osapuolilta saatavia lähtötietoja. Tarvittaessa tarkistetaan koko projektin yhteinen suunnittelma-aikataulu.
Suunnittelma- ja lähtötietoaikataulu tai aiemmin
laaditun aikataulun
tarkistus
Aikataulun avulla konkretisoidaan ja määritellään hankkeen etenemisen kannalta kriittiset
tiedonvaihdontarpeet kaikkien osapuolien kesken.
G 2.3
G 2.4
Suunnittelmakatselmukset
G 2.5
Kiinteä perusrakennus ja muuntuvat tilaosat sekä suunnittelupakettijako ja sen sisältö
Osallistutaan suunnitteluvaiheen kiinteän perusrakennuksen ja muuntuvien tilaosien,
suunnittelupakettijaon ja -sisällön sekä suunnittelupakettien suunnittelutarkkuuden määrittelyyn. Laaditaan alustava asikirjaluettelo suunnitteluohjauksen tueksi.
laatii)
Alustava asiakirjaluettelo
Kiinteä perusrakennus ja muuntuvat tilaosat sekä suunnittelupakettijako ohjaavat suunnittelutehtävän suoritusta ja aikataulutusta.
G3
Käynnistäminen
G 3.1
TATE-reititystarpeet
Sovitaan yhteistyössä pääsuunnittelijan kanssa kanava-, putki- ja johtotiereitit sekä niiden
yhteensovitus. Lisäksi yhteensovitetaan kerrosten talotekniset ratkaisut alustavien LVIreittipiirustusten ja sähkönpistesijoituspiirustusten perusteella.
Talotekniikan johtotiet, kanavoinnit ja putkitukset sekä alakattoratkaisut tulee yhteensovittaa
niin, että ne muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden ja ratkaisut ovat toteutettavissa
sekä tilankäytöllisesti että teknillisesti. Laaditaan leikkaukset sovittavassa laajuudessa. Jos
suunnitelmat toteutetaan vaatimustason 2 (katso hanketietokortti) mukaisesti, yhteensovitus
voidaan tehdä ohjelmallisena tarkastuksena. Jos suunnitelmat toteutetaan vaatimustason 3
(katso hanketietokortti) mukaisesti, yhteensovitus tehdään yhdistelmämallin avulla.
Tässä osuudessa määritellään reititystarpeet kiinteälle perusosalle ja alustavat reititystarpeet
muuntuvalle tilaosalle. Muuntuvan tilaosan reititystä tarkastellaan toteutusta palvelevan
suunnittelukokonaisuuden yhteydessä.
Reitityspiirustukset ja
suunnittelualakohtaiset
leikkaukset
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
G 3.2
ohjeet – 20
Päätelaitteiden, pisteiden ja kenttälaitteiden sijoituksen varmennus ja tietojen toimittaminen alakattosuunnitelmia varten
Tarkastetaan yhteistyössä käyttäjän, sisustajan ja arkkitehdin kanssa
– sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien pistesijoitussuunnitelman toimivuus eri kalustusvaihtoehtojen ja -ratkaisujen kanssa
Hyväksytyt pistesijoituspiirustukset jatkosuunnittelua varten
– LVI-vesikalusteiden, kaasupisteiden, paineilmapisteiden, päätelaitteiden, suuttimien yms.
toimivuus eri kalustusvaihtoehtojen ja -ratkaisujen kanssa
Hyväksytyt ratkaisut
jatkosuunnittelua varten
– rakennusautomaation huonesäätölaitteiden sijoitus ja toimivuus eri kalustusvaihtoehtojen ja -ratkaisujen kanssa.
Hyväksytyt huonesäätölaitteiden sijoituspiirustukset jatkosuunnittelua
varten
Toimitetaan arkkitehdille tiedot alakattoon asennettavien laitteiden sijoituksesta ja ulkomitoista alakattosuunnittelun aloittamiseksi
Tiedot arkkitehdin alakattosuunnittelua varten
Tarkastetaan yhdessä käyttäjien kanssa pisteiden ja kenttälaitteiden sijoittelun käyttökelpoisuus
käyttäjän tarpeisiin nähden. Mahdollistetaan arkkitehdin alakattosuunnitelmien laadinta toteutussuunnittelun tarpeisiin.
G4
Suoritus
G 4.1
Hankintoja palvelevat suunnitelmat
Laaditaan hankintoja palvelevat suunnitelma-asiakirjat. Suunnitelma-asiakirjojen laajuus
eri urakkamuodoissa liitteiden 2.1–2.3 mukaisesti. Hankintoja palvelevissa suunnitelmadokumenteissa esitetään suunnitelmat ja vaatimukset niin yksityiskohtaisesti, että niiden
pohjalta voidaan laskea urakkahinta.
Hankintoja palvelevat
suunnitelma-asiakirjat liitteiden 2.1–2.3 mukaisesti.
Asiakirjoista toimitetaan
tulostustiedostot (esim.
PDF) kopiolaitosjakelun
lisäksi erikseen rakennuttajalle sähköistä urakkalaskentamateriaalia varten
Jos kyseessä on avointa rakentamismallia noudattava projekti, määritellään tässä osuudessa
hankintoja palvelevat suunnitelmat rakennuksen kiinteälle osalle. Rakennuksen muuntuvan
osan suunnitelmat laaditaan toteutusta palvelevan suunnittelukokonaisuuden yhteydessä.
G 4.2
Työturvallisuusasiakirjan täydennys
Täydennetään rakennuttajakonsultin tai pääsuunnittelijan laatima työturvallisuusasiakirja
oman suunnittelualan osalta
Täydennetty työturvallisuusliite
Työturvallisuusasiakirja laaditaan jokaiseen hankkeeseen erikseen ottaen huomioon kohteen
erityispiirteet. Työturvallisuusasiakirjassa määritellään suunnitteluvaiheessa tiedossa olevat
riskit, jotka kohteen päätoteuttajan tulee ottaa huomioon laatiessaan kohteen työturvallisuussuunnitelman.
G 4.3
Urakkarajaliitteen täydennys
Täydennetään rakennuttajakonsultin tai pääsuunnittelijan laatima urakkarajaliite oman
suunnittelualan osalta
Täydennetty urakkarajaliite
Urakkarajaliitteessä määritellään työn toteutusta ja vastaanottoa koskevat yleiset ohjeet ja eri
urakoitsijoiden töiden väliset rajaukset.
G 4.4
Kantavien rakenteiden varaustiedot
Määritellään alustavasti rakenteiden varaustarpeet ja toimitetaan ne rakennesuunnittelijalle
tarkistusta ja alustaviin varauspiirustuksiin siirtoa varten
Varaustiedot toimitetaan
joko merkitsemällä ne erillisiin varaustiedostoihin
tai toimittamalla tarvittavat TATE-varausobjektit
tietomalliin sidottuna
rakennesuunnittelijalle,
tällöin reikämitoituksen
tekee rakennesuunnittelija
Varaustiedot tarvitaan, jotta rakenteissa voidaan ottaa huomioon TATE-reittien vaatimat
läpimenot, aukot, erityiskiinnitykset sekä mahdolliset haalaustarpeet. Varaustarpeiden
esittämistapa, mahdollinen tiedostojen kiertojärjestys yms. seikat on sovittava ennen tietojen
toimittamista.
G 4.5
Eri suunnittelualojen suunnitelmien yhteensovitus
Suoritetaan suunnitelmien ristiintarkastus, yhteensovittaminen ja vertailu. Suunnitteluosapuolet ovat velvollisia tutustumaan toisten suunnitteluosapuolten suunnitelmiin ja
vertailemaan niitä omiin suunnitelmiinsa. Yhteensovitus voidaan varmistaa yhteensovituspalaverissa. Yhteensovitus edellyttää kuitenkin kaikilta osapuolilta muiden suunnitelmien
vertailua omiin suunnitelmiin ja havaittujen ongelmien raportointia.
Eri suunnittelualojen esittämät suunnitelmat tulee yhteensovittaa niin, että ne yhdessä muodostavat toimivan kokonaisuuden ja että ratkaisut ovat toteutettavissa sekä tilankäytöllisesti että
teknisesti.
tarkennetut suunnitelmaasiakirjat
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
G 4.6
ohjeet – 21
Hankintoja palvelevien suunnitelmien päivittäminen
Suunnitelmat päivitetään mahdollisten rakentamisen aikana havaittujen ja laadituissa
suunnitelmissa esiintyvien yhteensovitustarpeiden osalta. Tämä tehtävä ei sisällä sellaisia
muutoksia, jotka aiheutuvat edellisen suunnitteluvaiheen jälkeen päätetyistä tai esille tulleista tilojen, kalustus- ja alakattoratkaisujen, rakenneratkaisujen tai teknisten järjestelmien
muutoksista, eikä esim. toteutusta palvelevaa suunnitelmakokonaisuutta kuten asennussuunnitelmien laadintaa.
Tarkennetut suunnitelmat
Tehtävän tarkoituksena on täydentää hankintoja palvelevaa suunnitelmakokonaisuutta
rakentamisen aikana esille tulleilla tarkennustarpeilla niin, että niiden pohjalta toteutussuunnitelmakokonaisuus voidaan tarkentaa asennusten suorittamiseksi.
G5
Verrataan suunnitelmia tavoitteisiin ja raportoidaan poikkeamat ja niiden syyt sekä suoritetaan sisäinen laadunvarmistus
ja poikkeamien syistä,
laadunvarmistuksen
Hankitaan toteutussuunnitelmille kirjallinen hyväksyntä
Muistio
Tulos
Hyväksytyt toteutussuunnitelmat rakentamista varten
G6
Erikseen tilattavat tehtävät (rastitetut tehtävät sisältyvät toimeksiantoon ja kokonaishintaan)
G 6.1
Hankintoja palveleva suunnittelu
G 6.1.1
Energian tavoitekulutuksen laskenta

E
Taso b Energiankulutuksen tavoitteen laskenta (tarkennetut laskelmat hankintoja palvelevan suunnitelman ratkaisuiden energiakulutuksesta)
Energiakulutuslaskelman tavoitteena on määrittää rakennuksen energiakulutuksen tavoitetaso.
Laskettua tasoa voidaan käyttää pohjana esim. laitehyväksyntäprosessin yhteydessä tarkastettaessa hyväksyttäväksi esitettyjen laitteiden energiatehokkuutta ja jatkossa valmiin rakennuksen energiakulutuksen seurannan vertailutasona.
G 6.1.2
Investointikustannuslaskenta

E
Taso c Määrä-/rakennusosapohjainen laskenta (tarkennetut laskelmat hankintoja palvelevien suunnitelmaratkaisuiden investointikustannuksista)
jaoteltuina tiloittain,
rakennusosittain tai
järjestelmittäin
Investointikustannuslaskennan tarkoitus on laskea suunnitelmaratkaisuiden investointikustannukset. Laskelmaa voidaan käyttää urakkahintatason oikeellisuuden arviointiin.
G 6.1.3
Liittymäalueiden olemassaoleva tekniikka

E/K
Tehdään kartoitus liittymien teknisten järjestelmien nykytilanteesta
Nykytilannepiirustukset
päivitettyine tietoineen
Kartoituksen avulla saadaan tieto olemassaolevien teknisten järjestelmien ratkaisuista ja
järjestelmien liittämismahdollisuuksista. Kartoitus voidaan tehdä vain näkyviltä osiltaan, ellei
rakennusta ole mahdollista tyhjentää ja rakenteita avata tarkastuksen ajaksi. Jos päädytään
ratkaisuun, jossa rakenteita (esim. alakattoja) avataan, suorittaa niiden avauksen rakennuttajan erikseen tilaama henkilöstö.
G 6.1.4
Olemassaolevan tekniikan mallinnus (edellyttää suunnitelmien tasoa 2 tai 3)

E/K
Mallinnetaan olemassaoleva tekniikka joko nykyisten piirustusten tai rakennuttajan erikseen
tilaaman asennusten mittaustietojen perusteella. Jotta mallinnus pystytään riittävän tarkasti
suorittamaan, tulee nykyisissä piirustuksissa olla asennusten korkeusasemat tai rakennuttajan tulee tilata erillinen mittauskartoitus.
Piirustukset ja leikkaukset
nykytekniikasta
Tekniikan mallinnuksen avulla saadaan esitettyä olemassaolevat tekniset järjestelmät, jotta
niihin voidaan liittyä uusilla tai saneerattavilla asennuksilla.
G 6.1.5
Nykyisten asennusten purku (nykyisen kiinteistön purkusuunnitelma)

E/K
Laaditaan suunnittelualueen purkusuunnitelmat nykyisten asennusten taloteknistä purkutyötä varten. Purkutyöt esitetään esim. olemassaolevien piirustusten avulla. Piirustusten
paikkansapitävyys voidaan varmistaa vain näkyviltä osiltaan, ellei rakennusta ole mahdollista tyhjentää ja rakenteita avata tarkastuksen ajaksi.
Purkupiirustukset ja selostukset purettavista LVI-,
RAU-, PAL- ja sähköasennuksista
Purkupiirustuksissa rajataan ne alueet ja tekniset järjestelmät, jotka puretaan taloteknisen
urakoitsijan toimesta. Purkupiirustuksissa voidaan osittaa myös säilytettävät asennukset.
G 6.1.6
Urakkatarjouslomakkeet (tarjous- ja yksikköhintalomakkeet)

E
Laaditaan urakkatarjoushinnan erittelyn lomakepohjat ja yksikköhintalomakepohjat
Urakkatarjousten vertailua helpottaa, kun tarjoukset on eritelty yhdenmukaisesti osahintoihin.
Yksikköhintatiedot helpottavat ja yksinkertaistavat urakan lisä- ja muutostöiden käsittelyä.
Urakkatarjouslomakkeet
ja yksikköhintalomakkeet
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
G 6.1.7
ohjeet – 22
Määräluettelot

E
Laaditaan määräluettelot urakkalaskentaa varten. Mahdolliset toteutusvaiheen erot määrissä käsitellään yksikköhinnoilla tai muulla sovittavalla tavalla. Määräluetteloiden laajuus
ja tarkkuus tulee sopia erikseen. Laajuusmäärittelyssä voidaan käyttää olemassa olevia
suosituksia.
Määräluettelot
Urakkalaskennan suoritusta helpottaa ja nopeuttaa, kun määrät on laskettu suunnittelijan
toimesta. Määräluetteloiden päivittäminen mahdollisten muutosten yhteydessä helpottaa
muutostarjousten käsittelyä
G 6.1.8
Ympäristöluokitusjärjestelmän edellyttämät suunnitteluvaiheen tehtävät

E
Laaditaan tavoiteltavien krediittien osalta suunnitteluvaiheen todistusaineisto ja toimitetaan se ympäristöluokituskonsultille, joka vie tiedot ympäristöluokitusjärjestelmään
Todistusaineisto
Ympäristöluokitusjärjestelmät edellyttävät määrämuotoista dokumentointia eri krediittien
osalta
G 6.1.9
Järjestelmä- tai tuoteosakaupan vaatimustasot

E
Määritellään järjestelmä- tai tuoteosahankintaan liittyvät talotekniset vaatimukset suunnittelualan osalta (katso kohdan C 4 tehtävät)
Erillinen hankintakuvaus
tai laaditun järjestelmätai tuoteosahankintamateriaalin täydennys
talotekniikan osalta
Järjestelmän tai tuoteosan hankintaan liittyen tulee määrittää järjestelmään tai tuoteosaan
liittyvien taloteknisten laitteiden ja asennusten sekä kauppaan liittyvän suunnitteluosuuden
vaatimustasot.
G 6.1.10

E
määritelty
____________________________________________________________________________
G 6.1.11
Suunnitelmien yhteensovitus yhteensovituspiirustuksen avulla
Laaditaan yhteensovituspiirustus tallentamalla yhteen tiedostoon LVI-, PAL- ja sähkö-,
tele- ja turva-suunnitelmien erilliset tiedostot. Laadittu yhteensovituspiirustus toimii apuna
kohdan G 4.4 mukaisessa yhteensovituksessa. Yhteensovituspiirustuksen tuottaminen
voidaan edellyttää vain yhdeltä suunnitteluosapuolelta.
TATE-yhteensovituspiirustukset sekä leikkaukset
sovittavassa laajuudessa
Jotta yhteensovituspiirustus saadaan toteutettua, tulee TATE-suunnitelmat laatia yhteensopivilla ohjelmistoilla. Talotekniikan yhteensovitus voidaan toteuttaa laatimalla TATE-yhteensovituspiirustus, jossa näytetään LVI-asennukset ja sähköjohtoreitit ja -pisteet.
G 6.1.12
Yhteensovitus yhdistelmämallin avulla
Laaditaan yhdistelmämalli sovittamalla yhteen arkkitehdin tilamalli, rakennemalli ja LVI- ja
sähkösuunnitelmien mallit. Laadittu yhdistelmämalli toimii apuna kohdan G 4.4 mukaisessa
yhteensovituksessa. Yhdistelmämallin tuottaminen voidaan edellyttää vain yhdeltä suunnitteluosapuolelta tai erilliseltä konsultilta.
TATE-yhdistelmämalli
ja mallin tarkastelu
navigointiohjelmistojen
avulla
Jotta yhteensovituspiirustus saadaan toteutettua, tulee TATE-suunnitelmat laatia yhdistelmämallin kanssa yhteensopivilla ohjelmistoilla. Tietomallipohjaisesti suunnitellun talotekniikan
yhteensovitus voidaan toteuttaa laatimalla TATE-yhdistelmämalli, jossa esitetään koko talotekniikka 3D-malliin yhdistettynä.
G 6.2
Toteutusta palvelevan suunnittelukokonaisuuden laadinta
Toteutusta palvelevassa suunnittelukokonaisuudessa (erikseen tilattavia tehtäviä) hankintoja palveleva suunnitelmakokonaisuus (tai yleissuunnitelmakokonaisuus) kehitetään ja täydennetään rakentamisen ja toteutuksen edellyttämiksi mitoitetuiksi suunnitelmiksi ja tuotemäärittelyiksi.
Toteutusta palvelevalla suunnittelukokonaisuudella tarkoitetaan yleisesti asennuskelpoisten suunnitelmien laadintaa valittujen tuotteiden ja
järjestelmien pohjalta ja erityisesti sähköteknisten urakoiden asennuspiirustusten laadintaa. Jos kyseessä on sähköteknisten urakoiden osalta
perinteinen kokonaisurakkamalli, voidaan toteutusta palveleva suunnitelmakokonaisuus toteuttaa joko suunnittelijan tai urakoitsijan toimesta.
Toteutussuunnittelu sisältää sekä kiinteän osuuden että muuntuvan osuuden asennussuunnitelmien laadinnan. Esitykset toteutussuunnitelmaasiakirjojen laajuudeksi ja toteutustasoiksi on esitetty liitteissä 2.1–2.3.
Tehtäväkokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen samanaikaisuus voi edellyttää suunnittelun jakamista erityisiin osakokonaisuuksiin eli suunnitelmapaketteihin. Jos hankintakyselyt tehdään yleissuunnitelmien pohjalta, niin kyseisten suunnitelmapakettien osalta laaditaan suoraan toteutussuunnitelmakokonaisuus.
Jos tiettyjen tuote- tai järjestelmäkokonaisuuksien osalta käytetään hankintamuotona tuoteosakauppaa, niin ko. suunnitelmapakettien laajuus
ja tarkkuustaso tulee määrittää ja sopia erikseen (ks. hanketietokortti).
Tuoteosahankinnan vaatimustasot määrittää yleensä suunnittelija. Itse suunnittelun tekee yleensä toimittaja tai urakoitsija.
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
ohjeet – 23
Toteutussuunnitteluvaiheeseen liittyvät kokoukset rakentamisaikana (Suunnitteluohjelman mukaisesti)
G 6.2.1
Katso kohta C 2.3

E
Osallistutaan kokouksiin seuraavasti:
Toteutussuunnittelun perinteinen urakkamalli
– Järjestelmäsuunnittelun asennusyksityiskohtia koskevat kokoukset.
Kokousmuistiot (suunnittelija laatii)
Toteutussuunnittelun asennusyksityiskohtia koskevien kokousten tarkoitus on varmistaa, että
toteutussuunnittelussa on oikeat tiedot hankittavista järjestelmistä ja laitteista niin, että toteutussuunnittelu voi jatkua talotekniikan asennusaikataulun edellyttämässä aikataulussa.

E
Osallistutaan kokouksiin seuraavasti:
Järjestelmä- tai tuoteosasuunnittelu
– järjestelmä- tai tuoteosahankinnan suunnittelukokoukset
– järjestelmä- tai tuoteosahankinnan hankintakokoukset ja vastaavat.
Kokousmuistiot (projektinjohto laatii)
Järjestelmä- tai tuoteosahankinnan suunnittelu- ja hankintakokousten tarkoitus on varmistaa,
että suunnitteluperusteet ja käyttäjien tarpeet sekä erityisvaatimukset ovat selvillä ja tuoteosien
tekninen määrittely pystytään tekemään.
G 6.2.2
Lähtötiedot, tiedonvaihtoaikataulu ja muut edellytykset suunnittelun suorittamiselle

E
Toteutussuunnittelun osalta tarkistetaan, että hankinnat ovat niin pitkälle sovittuja, että toimittajilta saadaan tarvittavat lähtötiedot suunnitteluvaihetta varten. Tarvittaessa kirjataan
lähtötietopuutteet ja toimitetaan ne rakennuttajalle päätöksentekoa varten.
Rakentamisen aikataulun pohjalta määritellään ja sovitaan tiedonvaihtoaikataulut toteutussuunnittelutehtäville. Hyväksytetään aikataulu laitetoimittajilla ja urakoitsijoilla.
Lähtötietojen raportti,
suunnittelma- ja tiedonvaihtoaikataulu
Määriteltyjen lähtötietojen ajantasaisuus ja muutokset sekä mahdollisesti vielä puuttuvat
lähtötiedot tulee kirjata ja ratkaista niin, että suunnittelu voidaan tehdä hankittavien järjestelmien ja laitteiden perusteella. Ongelmatapaukset tuodaan esille vaiheen kokousten yhteydessä.
Aikataulun avulla konkretisoidaan ja määritellään hankinta- ja asennusaikataulun kannalta
kriittiset tiedonvaihdon tarpeet kaikkien osapuolien kesken.
G 6.2.3

E
G 6.2.4
Katso kohdan C 4 tehtävät
Suunnittelun vastuuliite,
jossa määritellään huolehtimisja vastuurajat
todetuille suunnittelutehtäville
Kiinteä perusrakennus ja muuntuvat tilaosat -jaottelu sekä suunnittelupakettijako ja sen
sisältö

E
Osallistutaan suunnitteluvaiheen kiinteän perusrakennuksen ja muuntuvien tilaosien,
suunnittelupakettijaon ja -sisällön sekä suunnittelupakettien suunnittelutarkkuuden määrittelyyn. Laaditaan alustava asiakirjaluettelo suunnitteluohjauksen tueksi.
laatii), alustava asiakirjaluettelo
Kiinteä perusrakennus ja muuntuvat tilaosat sekä suunnittelupakettijako ohjaavat suunnittelutehtävän suoritusta ja aikataulutusta.
G 6.2.5

E
Taso b Energiankulutuksen tavoitteen laskenta (tarkennetut laskelmat toteutussuunnitelma- Rakennuksen energian taratkaisuiden energiankulutuksesta)
voitekulutus vuositasolla
Energiankulutuslaskelman tavoitteena on määrittää rakennuksen energiankulutuksen tavoitetaso. Laskettua tasoa voidaan käyttää pohjana esim. valmiin rakennuksen energiankulutuksen
seurannan vertailutasona. Laskenta tulee kyseeseen vain siinä tapauksessa, että järjestelmä- tai
tuoteosasuunnitelmalla on todellista vaikutusta kohteen energiankulutuksen kannalta.
G 6.2.6
Muut laskelmat ja visualisoinnit

E
Määriteltävä halutut tehtävät ja vaatimustasot
___________________________________________________________________________
G 6.2.7
Järjestelmä- ja tuoteosahankintojen suunnitelma-asiakirjat

E
Laaditaan järjestelmä- ja tuoteosahankintojen suunnitelma-asiakirjat. Järjestelmä- ja
tuoteosahankintasuunnitelmien tarkkuus tulee sopia suunnitelmapaketeittain ennen niiden
laadintaa. Tarkkuus voi vaihdella hyvinkin paljon tekstimuotoisesta hankinnan määrittelystä
detaljitasoisiin piirustuksiin saakka. Tarkoitus on kuitenkin se, että järjestelmää tai tuoteosaa
tarjoavalle urakoitsijalle tai toimittajalle jätetään mahdollisuus ratkaista järjestelmän tai
tuoteosan toteutus tarjoamiaan tuotteita käyttäen, suunnitelmissa esitetyt vaatimukset ja
liitäntäpinnat huomioiden.
Järjestelmä- ja tuoteosahankintojen suunnitelmapaketit tehtävittäin on määritelty erillisessä
liitteessä numero ______
Järjestelmä- tai tuoteosahankintojen suunnittelulla tarkoitetaan järjestelmän tai tuoteosan
kokonaishankintaan sisältyvien taloteknisten vaatimusten määrittelyä. Järjestelmiä voivat olla
esim. erilliset turvajärjestelmät ja tuoteosia voivat olla esim. julkisivuhankinta, alakattoratkaisu
tai IV-konehuonepaketti. Järjestelmiin tai tuoteosiin liittyvien suunnitelmapakettien määrä tulee
vähintään määritellä lukumäärinä. Yhtenäisten suunnittelutarjousten aikaansaamiseksi tulisi
suunnitelmapakettien tarkkuustaso määritellä myös paketeittain.
Sovitulla tarkkuudella
laaditut järjestelmien tai
tuoteosien talotekniset
vaatimukset ja liitepiirustukset
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
G 6.2.8
ohjeet – 24
Talotekniikan suunnitelmatäydennykset järjestelmä- ja tuoteosahankintojen osalta

E
Kommentoidaan toimittajan laatimia järjestelmä- tai tuoteosasuunnitelmia vaatimuksenmukaisuuden osalta. Liitetään järjestelmä- tai tuoteosasuunnitelmat kohteen taloteknisiin
suunnitelmiin.
Täydennetyt suunnitelmat
Rakennukseen liittyvät tuoteosasuunnitelmat tulee liittää koko rakennuksen suunnitelmiin, jotta
tiedot asennuksista saadaan vietyä kootusti rakennuksen ylläpitosarjaan.
G 6.2.9
Verkostojen painehäviö-, tasapainoitus- ja äänilaskelmat (LVI)

E
Laaditaan
– lämmitys- ja jäähdytysverkostojen painehäviö- ja tasapainoituslaskelmat sisältäen linjasäätö- ja huonelaitteiden venttiilien asetusarvot (virtaama ja painehäviö)
– ilmanvaihtoverkostojen painehäviö- ja tasapainotuslaskelmat sisältäen säätöpeltien,
päätelaitteiden asetusarvot (virtaama ja painehäviö)
– ilmanvaihdon äänitasolaskelmat, joilla osoitetaan vaaditut äänitasot tiloissa saavutetaan.
Pohjapiirustukset, joihin
virtaamat ja painehäviöt
on merkitty, tarvittaessa
taulukko laskelmista
(esim. Excel-muoto)
Verkostojen painehäviö-, tasapainotus- ja äänilaskelmat laaditaan, jotta voidaan varmistaa
verkostojen toimivuus ja ääniteknisten vaatimusten täyttyminen.
G 6.2.10
Elementtien varauspiirustukset

E



E
E
E
Selvitetään ne elementit, joihin on tulossa varaustarpeita. Täydennetään rakennesuunnittelijan laatimat elementtien valmistuspiirustukset varaustarpeilla.
Varaustiedoilla täydennetyt elementtien valmistuspiirustukset
Laajuus:
a porrashuoneet ja vastaavat kuilurakenteet toteutetaan elementtirakenteisina
b ulkoseinärakenteet toteutetaan elementtirakenteisina
c koko rakennus toteutetaan elementtirakenteisina
Tehdastiloissa valmistettaviin elementtirakenteisiin tulee asentaa tarvittavat varaukset ja putkitukset valmiiksi tehtaalla. Varaukset esitetään elementtien valmistuspiirustuksissa rakennesuunnittelijan toimittaman piirustusohjeen mukaisesti.
G 6.2.11
Toteutusta palvelevat suunnitelmat

E
Laaditaan toteutussuunnitelma-asiakirjat (asennussuunnitelmat) ja suoritetaan sisäinen
laadunvarmistus. Suunnitelma-asiakirjojen laajuus eri hankintamuodoissa liitteiden 2.1–2.3
mukaisesti.
Toteutussuunnitelmaasiakirjat liitteiden 2.1–2.3
mukaisesti
Toteutussuunnitelmadokumenteissa täydennetään hankintoja palvelevan suunnitelmakokonaisuuden suunnitelmat asennuksen vaatimilla lisätiedoilla ja laaditaan kytkentöihin liittyvät
asennussuunnitelmat. Jos yleissuunnnitteluvaiheesta siirrytään suoraan toteutussuunnitteluvaiheeseen laaditaan koko toteutussuunnitelmapaketti vasta tässä vaiheessa.
G 6.2.12
Kantavien rakenteiden varaustietojen määrittely

E
Määritellään rakenteiden varaustarpeet asennustietojen ja laitehankintojen pohjalta ja toiVaraustiedot toimitetaan
mitetaan ne rakennesuunnittelijalle tarkistusta ja lopullisiin varauspiirustuksiin siirtoa varten joko merkitsemällä ne erillisiin varaustiedostoihin
tai toimittamalla tarvittavat TATE-varausobjektit
tietomalliin sidottuna
rakennesuunnittelijalle
Varaustiedot tarvitaan, jotta rakenteissa voidaan ottaa huomioon TATE-reittien vaatimat
läpimenot, aukot, erityiskiinnitykset sekä mahdolliset haalaustarpeet. Varaustarpeiden
esittämistapa, mahdollinen tiedostojen kiertojärjestys yms. seikat on sovittava ennen tietojen
toimittamista.
G 6.2.13
Eri suunnittelualojen suunnitelmien yhteensovitus

E
Suoritetaan toteutusta palvelevan suunnitelmakokonaisuuden suunnitelmien ristiintarkastus, yhteensovittaminen ja vertailu. Suunnitteluosapuolet ovat velvollisia tutustumaan
toisten suunnitteluosapuolten suunnitelmiin ja vertailemaan niitä omiin suunnitelmiinsa.
tarkennetut toteutussuunnitelma-asiakirjat
Toteutussuunnitelmat tulee yhteensovittaa niin, että niiden avulla voidaan toteuttaa asennukset ilman työmaalla tarvittavia muutoksia. Järjestelmä- ja tuoteosahankintaan liittyvät suunnitelmat tulee yhteensovittaa niin, että ne muodostavat yhdessä muiden suunnittelualojen kanssa
toimivan kokonaisuuden ja ratkaisut ovat toteutettavissa sekä tilankäytöllisesti että teknisesti.
G 6.2.14

E
määritelty
___________________________________________________________________________
G 6.2.15
Yhteensovitus yhdistelmämallin avulla

E
Laaditaan toteutusta palvelevan suunnitelmakokonaisuuden suunnitelmien yhdistelmämalli
sovittamalla yhteen arkkitehdin tilamalli, rakennemalli ja LVI- ja sähkösuunnitelmien mallit.
Laadittu yhdistelmämalli toimii apuna kohdan G 6.2.13 mukaisessa yhteensovituksessa.
Yhdistelmämallin tuottaminen voidaan edellyttää vain yhdeltä suunnitteluosapuolelta tai
erilliseltä konsultilta.
Jotta yhteensovituspiirustus saadaan toteutettua, tulee TATE-suunnitelmat laatia yhdistelmämallin kanssa yhteensopivilla ohjelmistoilla. Tietomallipohjaisesti suunnitellun talotekniikan
yhteensovitus voidaan toteuttaa laatimalla TATE-yhdistelmämalli, jossa esitetään koko talotekniikka 3D-malliin yhdistettynä.
TATE-yhdistelmämalli
ja mallin tarkastelu
navigointiohjelmistojen
avulla
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
G 6.2.16
ohjeet – 25
Toteutusta palvelevien suunnitelmien tavoitteidenmukaisuus ja laadunvarmistus

E
Verrataan suunnitelmia tavoitteisiin ja raportoidaan poikkeamat ja syyt niihin sekä suoritetaan sisäinen laadunvarmistus
ja poikkeamien syistä,
laadunvarmistuksen
Tavoitteidenmukaisuuden osoittamisella esitetään tilaajalle, että suunnitelmat toteuttavat sovitut ratkaisut. Myös mahdolliset poikkeamat osoitetaan ja esitetään niiden syyt. Suunnitelmien
sisäinen laadunvarmistus tehdään yrityksen omaa laadunvarmistusmenettelyä käyttäen, jotta
poistetaan mahdolliset virheet ja varmistetaan suunnitelmien oikeellisuus ja ristiriidattomuus.
G 6.2.17
Toteutusta palvelevien suunnitelmien hyväksyntä

E
Hyväksytetään suunnitelmat tilaajalla. Kommentoidaan toimittajan laatimia tuoteosasuunnitelmia tavoitteenmukaisuuden osalta.
Muistio
Tilaajan kanssa käydään läpi raportit suunnitelmien tavoitteidenmukaisuuden toteutumisesta
ja varmistetaan, että suunnitelmilla voidaan edetä rakentamisvaiheeseen.
H
RAKENTAMISEN VALMISTELU
Rakentamisen valmistelussa organisoidaan rakentaminen, kilpailutetaan rakentamistehtävät, käydään sopimusneuvottelut ja tehdään urakka- ja hankintasopimukset.
Rakentamisen valmisteluvaiheen tehtävät ovat suunnittelua täydentäviä tehtäviä, joiden yhteydessä varmistetaan rakentamisvalmius, kilpailutetaan hankinnat/urakat, käydään sopimusneuvottelut ja tehdään urakka- ja hankintasopimukset.
Vaiheen tuloksena syntyy rakentamispäätös.
Tunnus
H1
Valinta
Tehtävät
Tulos
H2
Valmistelu
H 2.1
Rakentamista valmistelevat kokoukset
Osallistutaan rakentamista valmisteleviin kokouksiin (katso kohta C 2.3)
Kokousmuistiot (projektinjohto laatii)
Rakentamista valmistelevien kokousten tarkoitus on varmistaa, että kaikki edellytykset rakentamisen aloittamiselle ovat olemassa, viranomaisten luvat on hankittu, valvontasuunnitelmat
laadittu ja rakentaminen voi alkaa.
H3
Käynnistäminen
H 3.1
Suunnitelmien viranomaishyväksynnät
Hyväksytetään suunnitelma viranomaisilla
Viranomaisten hyväksymät erityissuunnitelmat
Viranomaishyväksyntöjen tarkoitus on varmistaa, että suunnitelmat täyttävät viranomaisten
vaatimukset ja edellytykset rakentamisen aloittamiselle ovat tältä osin kunnossa.
H4
Suoritus
H 4.1
Valvontasuunnitelman täydennys
Täydennetään erillisen valvojan laatima talotekniikan valvontasuunnitelma oman suunnittelualueen osalta.
Valvontasuunnitelman
täydennys
Valvontasuunnitelman tarkoituksena on sopia tehtävien ja vastuiden jaosta toteutuksen valvonnan osalta laadittujen sopimusten mukaisesti sekä varmistaa, että kaikille rakennusaikaisen
valvonnan tehtäville on määritelty vastuuhenkilöt.
H 4.2
Suunnitelmien täydennys viranomaisvaatimusten mukaiseksi
Täydennetään suunnitelmat rakentamisen valmisteluvaiheen tiedoilla viranomaisvaatimusten mukaiseksi
Rakentamiskelpoiset
suunnitelmat
Rakentamisen aikaisten tietojen täydentämisellä tarkoitetaan viranomaisten vaatimien suunnitelmamuutosten viemistä suunnitelmiin.
H5
Hankitaan rakentamiseen tarkoitetuille suunnitelmille kirjallinen hyväksyntä
Tulos
Sopimussuunnitelmat
Muistio
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
I
ohjeet – 26
RAKENTAMINEN
Rakentamisessa varmistetaan sopimuksenmukainen toteutus, tavoitteet täyttävä lopputulos sekä tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet.
Rakennuksen valmistuminen todetaan vastaanotossa.
Rakennusaikaiset tehtävät ovat suunnittelua täydentäviä tehtäviä, joiden yhteydessä varmistetaan toteutuksen suunnitelmanmukaisuus.
Erikseen tilattavat tehtävät ovat perusvalvontaa täydentäviä tehtäviä, joiden teettäminen suunnittelijalla on tarpeen erityisesti silloin, kun kohteessa ei ole erillisiä sähkö- tai LVIA-valvojia.
Vaiheen tuloksena syntyy vastaanottopäätös ja urakan vastaanotto.
Tunnus
Valinta
Tehtävät
I1
I2
Valmistelu
I 2.1
Työmaakokoukset
Osallistutaan työmaakokouksiin ja suoritetaan kokouksen yhteydessä valvontakierros (katso
kohta C 2.3)
Tulos
Valvontaraportti työmaatilanteesta
Työmaakokouksissa tehdään päätöksiä kokousvälillä esille tulevista ennakolta valmistelluista
rakentamiseen liittyvistä kysymyksistä ja varmistetaan, että rakentaminen voi jatkua aikataulun
ja toteutusbudjetin mukaisesti. Suunnittelijan tehtävänä on kokoukseen osallistumisen lisäksi
suorittaa valvontakierros työmaalla ja tarkastaa kuhunkin rakentamisvaiheeseen liittyvien
asennusten tilanne. Samalla varmistetaan, että työmaalla on käytettävissä viimeisimmät
suunnitelmaversiot.
I 2.2
Vastaanottokokoukset
Osallistutaan urakkasuoritusten vastaanottotarkastukseen/tarkastuksiin (katso kohta C 2.3)
I3
Vastaanottotarkastuspöytäkirja. Rakennuttaja
tai rakennuttajakonsultti
laatii
Käynnistäminen
I4
Suoritus
I 4.1
Laitehyväksynnät (suunnitelmanmukaisuus)
Tarkastetaan ja kommentoidaan urakoitsijoiden esitykset järjestelmä- ja laiteratkaisuiksi.
Tarvittaessa suoritetaan tarkistuslaskelmat ja simuloinnit ehdotetuilla laitteilla.
Laitehyväksyntäraportti
Laitehyväksynnän tarkoitus on varmistaa, että urakoitsijoiden esittämät laitteet ja järjestelmät täyttävät suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Tarvittaessa tulee vaatimusten
täyttyminen varmistaa teknisin laite-erittelyin, laskelmin ja simuloinnein (esim. valaistustasot,
energiankulutus, materiaalit, virtaustekniset ominaisuudet).
I 4.2
Rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen
Tarkastetaan, että urakoitsijan toimittamat laitteet ja materiaalit täyttävät rakennustuotteille
asetetut vaatimukset. Tarkastus suoritetaan urakoitsijan toimittamien dokumenttien perusteella. Tarkastus raportoidaan rakennusvalvonnan edellyttämällä tavalla.
I 4.3
Tarkastusasiakirja
Toimittajan/urakoitsijan laatimat suunnitelmat
Tarkastetaan ja kommentoidaan järjestelmä/tuoteosatoimittajien tai urakoitsijoiden laatimat suunnitelmat ja niiden hyväksyttävyys sekä sopivuus kokonaisratkaisuun
Suunnitelman tarkastusraportti
Jos toimittajat tai urakoitsijat laativat järjestelmä- tai tuoteosasuunnitelmat, tulee niiden
tavoitteidenmukaisuus tarkistaa vertaamalla laadittuja suunnitelmia vaatimuksiin. Lisäksi
tarkastetaan, että laaditut suunnitelmat ovat riittävän yksityiskohtaisia, jotta niillä voidaan
asennukset luotettavasti suorittaa.
I 4.4
Energialaskennan päivitys (LVI, S)
Päivitetään rakennusvalvonnan edellyttämät energiatehokkuuslaskennat rakennusaikaisilla
tiedoilla
I 4.5
Päivitetyt energialaskenta-aineistot
Ylläpitoa varten tarvittavat suunnitelmatiedot (ylläpidon tiedonhallinnan vaatimustasot 1–3)
Toimitetaan kiinteistön huoltokirjaa varten tarvittavat suunnitelmatiedot
Järjestelmien toimintakaaviot ja -kuvaukset,
laitetiedot ja käyttöikätavoitteet
Huoltokirjan viranomaisvaatimukset on esitetty RakMK osassa A4 Rakennuksen käyttö- ja
huolto-ohje, määräykset ja ohjeet 2000.
I5
Hankitaan rakentamisen aikaisille tehtäville kirjallinen hyväksyntä
Tulos
Suunnittelutavoitteet täyttävät laitteet, järjestelmät ja asennukset
Muistio
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
ohjeet – 27
I6
I 6.1
Urakoitsijapalaverit

E
Osallistutaan urakoitsijapalavereihin (katso kohta C 2.3)
Palaverimuistiot (projektinjohto laatii)
Urakoitsijapalavereiden tarkoitus on tehdä päätöksiä rakentamisen ja asennusten vaiheistuksista, selvittää työmaalla esiin tulevia ongelmia ja varmistaa, että rakentaminen voi jatkua aikataulun mukaisesti. Suunnittelijan tehtävänä on tuoda kokoukseen suunnitteluvaiheen aikana
läpikäytyjä vaiheistusajatuksia ja selventää suunnitelmia mahdollisten tulkintaepäselvyyksien
osalta.
I 6.2
Hankintapalaverit tai urakkaneuvottelut

E
Osallistutaan hankintapalavereihin tai urakkaneuvotteluihin (katso kohta C 2.3)
Palaverimuistiot (projektinjohto laatii)
Hankintapalavereiden tarkoituksena on varmistaa, että tehdyt hankinnat soveltuvat kaikilta
osin suunnitelmiin ja tekniset edellytykset hankinnan päättämiselle ovat olemassa.
I 6.3
Vastaanoton aikainen urakkasuoritusten yleinen laadunvalvonta

E
Valvotaan vastaanottovalmiutta urakkasuoritusten sekä muutos- ja lisätöiden osalta seuraavassa laajuudessa:
– urakoitsijoiden suorittamien toimintatarkastusten tilanne
– säätöjen, mittausten ja koestusten tilanne
– järjestelmien säätöjen ja viritysten tilanne
– yhteiskoekäyttöjen tilanne
– luovutusdokumentoinnin tilanne
– käyttö- ja huoltohenkilökunnan koulutuksen tilanne
– viranomaistarkastusten tilanne
– vastaanottovalmiuden tilanne.
Vastaanoton valmiusraportti
Laadunvalvonnan tarkoituksena on todeta urakkasuorituksen suunnitelmien vastaiset toteutukset ja sopia urakoitsijan kanssa toimenpiteistä, joilla suunnitelmanmukaisuus saavutetaan.
Tämä tehtävä kannattaa sisällyttää suunnittelijan tehtäviin silloin, kun erillistä LVI-, RAU- tai
sähkötöiden valvojaa ei kohteessa ole.
I 6.4

E
Taso b Energiankulutuksen tavoitteen laskenta (tarkennetut laskelmat valittujen laitteiden
pohjalta). Raportoidaan poikkeamista.
Tarkemmalla energiankulutuslaskennalla halutaan varmistua siitä, että laitevalinnat toteuttavat suunnitelmassa määritetyn energiankulutustavoiteen. Laskenta suoritetaan tuntitasolla.
I 6.5

E
Taso b Olosuhdesimulointi (valittujen laitteiden pohjalta). Raportoidaan poikkeamista.
Tyyppitilakohtaiset
olosuhde- ja mitoituslaskelmat vuorokausitasolla
ja kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuuden tarkastelu
Olosuhdelaskennalla halutaan varmistaa, että laitevalinnat toteuttavat hankkeen sisäilmastoolosuhteille asetetut tavoitteet.
I 6.6
Tuoteosa- tai erillishankintojen tarjoukset

E
Osallistutaan järjestelmä/tuoteosatoimittajien tai urakoitsijoiden laatimien tarjousten
käsittelyyn ja vertailuun (katso kohta C 2.4)
Kommentit tarjousten
hyväksyttävyydestä
Suunnittelijan osallistuminen tarjousten käsittelyyn voi olla perusteltua, kun suunnittelijalla on
hankinnasta sellaista lisätietoa, joka auttaa rakennuttajaa tarjousneuvotteluissa tai tarjousten
vertailujen suorittamisessa.
I 6.7
Urakkasuoritusten tekniset tarkastukset

E
Osallistutaan urakkasuoritusten teknisiin tarkastuksiin. Ennen teknisten tarkastusten
suoritusta tulee urakoitsijoiden tehdä oman työnsä laadunvarmistustarkastukset. Tarkastus
toteutetaan käymällä läpi urakoitsijoiden tekemien koestusten ja mittausten pöytäkirjat
ja varsinaisten asennusten osalta silmämääräisenä tarkastuksena. Toistuvat asennukset
tarkastetaan pistokokeittain.
Urakkasuoritusten teknisten tarkastusten tavoitteena on varmistaa, että urakkasuoritus vastaa
suunnitelmia. Tekninen tarkastus on vastaanottotarkastusta valmisteleva tarkastus, jossa
todetaan mahdolliset virheet ja puutteet urakkasuorituksessa ja urakoitsijan omassa laadunvarmistuksessa. Tämä tehtävä kannattaa sisällyttää suunnittelijan tehtäviin silloin, kun erillistä
LVI-, RAU- tai sähkötöiden valvojaa ei kohteessa ole.
Virhe- ja puuteluettelot
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
I 6.8
ohjeet – 28
Urakkasuoritusten toimintakokeet (koordinointi)

E
Ohjataan, valvotaan ja koordinoidaan suunnittelualan urakkasuoritusten osalta toimintakokeiden suoritusta:
– kuormituskokeet suunnittelualaan liittyville järjestelmille
– säätöjen ja viritysten toimivuus suunnittelualaan liittyville järjestelmille
– LVISA-järjestelmien yhteistoiminnan varmistaminen
– RAU-järjestelmän valvomo-ohjelmiston toimintojen tarkastus
– RAU-järjestelmään liittyvien TATE-järjestelmien toimintojen tarkastus.
Toimintakokeiden virheja puuteluettelot
HUOM! Suunnittelijan työmaakokousten yhteydessä suoritettaviin tehtäviin on sisällytetty
yleisvalvonta työmaakokousten yhteydessä.
Urakkasuoritusten toimintakokeiden tavoitteena on varmistaa, että järjestelmät toimivat
suunnitellusti. Tämä tehtävä kannattaa sisällyttää suunnittelijan tehtäviin silloin, kun erillistä
LVI-, RAU- tai sähkötöiden valvojaa ei kohteessa ole.
I 6.9
Urakkasuoritusten toimintakokeet (osallistuminen)

E
Osallistutaan suunnittelualan urakkasuoritusten osalta toimintakokeiden suoritukseen
Toimintakokeiden
virheja puuteluettelot
(erillinen valvoja laatii)
Urakkasuoritusten toimintakokeiden tavoitteena on varmistaa, että järjestelmät toimivat suunnitellusti. Tämä tehtävä voidaan sisällyttää suunnittelijan tehtäviin myös silloin, kun kohteessa
on erillinen LVI-, RAU- tai sähkötöiden valvoja, mutta kohteen vaativuuden vuoksi halutaan
varmistaa, että kaikki suunnitteluvaiheessa määritellyt toiminnat toteutuvat.
I 6.10
Kiinteistön ylläpidon hallintajärjestelmässä tarvittavat suunnitelmatiedot
(ylläpidon tiedonhallinnan vaatimustasot 2 ja 3)

E
Syötetään ylläpidon hallintajärjestelmässä tarvittavat tiedot tiedonsiirtotaulukkoon tai
suoraan sovellukseen. Tietojen tulee olla sovelluksen kanssa yhteensopivassa muodossa.
Tiedonsiirtotaulukko
kiinteistön ylläpidon
hallintajärjestelmässä
tarvittavista suunnitelmatiedoista
Jos tiedot syötetään suoraan sovellukseen, tarjouspyynnössä on mainittava, jos sitä ei voida
tehdä suunnittelijan omissa tiloissa esimerkiksi internet-yhteyden avulla.
I 6.11
Paikantamispiirustukset (ylläpidon tiedonhallinnan vaatimustasot 1–3)

E
Laaditaan huollettavien laitteiden sijoituksista paikantamispiirustukset
Huollettavien laitteiden
paikantamispiirustukset
Paikantamispiirustukset helpottavat suurissa kiinteistöissä laitteiden löytämistä eri käyttötilanteissa ja huoltojen yhteydessä.
I 6.12
Järjestelmämallin ylläpito laitehyväksyntävaiheessa (suunnitteluohjelmiston taso 3)

E
Täydennetään laitehyväksyntävaiheessa suunnittelualakohtaiset mallit valituilla laitetiedoilla, jolloin pystytään ohjelmallisesti tarkistamaan verkostojen toimivuus
Toteutusta vastaavat
järjestelmämallit
Tietomallin päivityksellä tarkoitetaan valittujen laitteiden tietojen päivittämistä rakennuksen
tietomalliin. Päivitettyjen tietojen avulla voidaan varmistaa mallinnettujen verkostojen toimivuus. Lisäksi tietoja voidaan käyttää hyväksi rakennuksen huollossa ja ylläpidossa.
I 6.13
Yhdistelmämallin ylläpito lopullisilla tiedoilla (suunnitteluohjelmiston taso 2 tai 3)

E
Päivitetään yhdistelmämalli urakoitsijoiden toimittamien lopullisten asennustietojen
perusteella
Urakoitsijoiden asennustiedoilla päivitetty
järjestelmämalli
Yhdistelmämallin päivityksellä varmistetaan, että tulevaisuuden muutostarpeita varten on
olemassa riittävät tiedot tehdyistä asennuksista.
I 6.14
Järjestelmämallin ylläpito lopullisilla tiedoilla (suunnitteluohjelmiston vaatimustaso 3)

E
Päivitetään järjestelmämalli urakoitsijoiden toimittamien lopullisten laitetietojen
perusteella
Urakoitsijoiden laitetiedoilla päivitetty järjestelmämalli
Päivityksen avulla voidaan varmistaa CAD-ohjelmistojen automaattisilla mitoitustoiminnoilla
verkostojen toimivuus todellisilla laitetiedoilla. Päivitettyä järjestelmämallia on mahdollista
hyödyntää myös ylläpidon hallinnassa.
I 6.15
Järjestelmämallin säätöpiirustukset (LVI) (suunnitteluohjelmiston vaatimustaso 3)

E
Suoritetaan pääjärjestelmien tasapainotus urakoitsijan kohteeseen asentamien tuotteiden
säätötiedoilla
Säätöpiirustusten avulla säätöurakoitsijalla on käytettävissä todelliset, asennettuihin tuotteisiin
perustuvat esisäätöarvot venttiileille ja säätöpelleille, jolloin säätötyön tekeminen on nopeampaa ja varmempaa.
I 6.16

E
määritelty
___________________________________________________________________________
Säätötyöhön kohdennetut tasopiirustukset ja
luettelot
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
J
ohjeet – 29
KÄYTTÖÖNOTTO
Käyttöönotossa varmistetaan järjestelmien toiminta ja annetaan käytön opastus.
Käyttöönoton tehtävät ovat suunnittelua täydentäviä tehtäviä, joilla varmistetaan urakoitsijan oman työn laadunvarmistuksen toimivuutta, toteutuksen suunnitelmanmukaisuutta ja järjestelmien oikeaa toimintaa. Lisäksi huolehditaan käytönopastuksen suorituksesta.
Vastaan- ja käyttöönoton erikseen tilattavat tehtävät ovat suunnittelua täydentäviä lisätehtäviä, joilla varmistetaan urakoitsijan oman työn laadunvarmistuksen toimivuutta, toteutuksen suunnitelmanmukaisuutta ja järjestelmien oikeaa toimintaa. Näiden tehtävien teettäminen suunnittelijalla on tarpeen erityisesti silloin, kun kohteessa ei ole erillisiä sähkö-, LVI- ja RAU-valvojia.
Vaiheen tuloksena rakennus otetaan käyttöön.
Tunnus
Valinta
Tehtävät
J1
J2
Valmistelu
J3
Käynnistäminen
J4
Suoritus
J 4.1
Luovutuspiirustusten takastaminen (urakoitsijoiden laatimat)
Tulos
Tarkastetaan urakoitsijoiden laatimat luovutuspiirustukset sisällön ja laadinnassa käytettyjen Tarkastetut luovutusohjelmavaatimusten osalta. Jos luovutuspiirustusten laadinta sisältyy suunnittelutehtävään, piirustukset ja niiden
tiedostot
tarkastuksen suorittaa muu osapuoli, esim. erillinen valvoja.
Luovutuspiirustukset luovat perustan rakennuksen ylläpidon aikaisille muutos- ja kunnossapitotoimille, joten niiden paikkansapitävyys on tärkeää.
J5
Hankitaan kirjallinen hyväksyntä käyttöönottotehtäville
Tulos
Luovutettu rakennus
J6
J 6.1
Jälkitarkastukset ja niihin liittyvät kokoukset

E
Osallistutaan urakkasuoritusten jälkitarkastukseen/tarkastuksiin (katso kohta C 2.3)
Muistio
Virhe- ja puuteluettelot
Jälkitarkastuksien avulla todetaan ja kirjataan vastaanottotarkastuksessa todettujen puutteiden suoritus tai keskeneräisyys. Tämä tehtävä kannattaa sisällyttää suunnittelijan tehtäviin
silloin kun erillistä sähkötöiden valvojaa ei kohteessa ole.
J 6.2
Luovutuspiirustukset

E
Laaditaan luovutuspiirustukset urakoitsijan työmaalla täydentämien tarkesarjojen perusteella, ks. liitteet 2.1–2.3. Jos luovutussuunnitelma-asiakirjojen laajuus poikkeaa oletuslaajuudesta, tulee se erikseen määrittää liitteeseen 2.1–2.3. Luovutuspiirustusten suunnittelutason
tulee vastata toteutus-/järjestelmäsuunnittelun tasoa.
Luovutus- ja käyttöpiirustusten (ks. liitteet 2.1–2.3)
tiedostot luovutus- ja
käyttöpiirustusten kopiointia varten
Jos järjestelmä- tai tuoteosasuunnitelmat on laadittu urakoitsijan tai laitetoimittajan toimesta, on järkevää vastuu- ja ohjelmistosyistä sisällyttää tämä tehtävä ko. hankintaan.
Tehtävä on järkevää sisällyttää suunnittelijan tehtäviin siinä tapauksessa, että suunnittelija
on tehnyt asennussuunnitelmat. Tällöin urakoitsijan tulee koota tarketiedot yhteen punakynäsarjaan selkeillä muutosmerkinnöillä toteutettuna.
Luovutuspiirustukset luovat perustan rakennuksen ylläpidon aikaisille muutos- ja kunnossapitotoimille, joten niiden paikkansapitävyys on tärkeää.
J 6.3
Käytön ja huollon opastus käyttö- ja huoltohenkilökunnalle

E
Opastetaan rakennuksen huolto- ja käyttöhenkilökuntaa järjestelmien käyttöön ja huoltoon.
Opastukseen sisältyy mm. seuraavia tehtäviä:
– järjestelmien toimintaperiaatteen läpikäynti
– normaalien käyttötoimenpiteiden läpikäynti
– erityistä säännöllistä huoltoa vaativien järjestelmäosien esittely ja läpikäynti
– mahdollisten vaaratilanteiden ennakointi käyttö- ja huoltotehtävissä
– vara- ja tilapäisjärjestelmien käyttöönotto ja toiminta
Rakennuksen käyttöhenkilökunta on harvoin pystynyt ennakolta perehtymään suunnittelu- ja toteutusratkaisuihin, mistä johtuen käytön- ja huollonopastus on tärkeä tehtävä, jotta
rakennusta pystyttäisiin käyttämään suunnitellulla tavalla. Tämä tehtävä sisältyy suunnittelijan
tehtäviin silloin, kun sitä ei haluta sisällyttää urakoitsijan tehtäväksi.
Vaativimmissa kohteissa on tarkoituksenmukaisinta sisällyttää tämä tehtävä sekä suunnittelijalle että urakoitsijalle suunnittelijan tehtävien painottuessa järjestelmien toimintaperiaatteiden, keskeisten mitoitusten sekä vara- ja tilapäisjärjestelmien läpikäymiseen. Urakoitsijan
tehtävät painottuvat normaalien käyttö- ja huoltotoimenpiteiden opastukseen.
Käyttö- ja huolto-ohjeistus, huoltokirja, paikantamispiirustukset
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
J 6.4
ohjeet – 30
Suunnitelmien arkistointi

E
Luovutetaan suunnitelmat paperitulosteina ja sähköisessä muodossa rakennuttajalle
arkistoitavaksi. Varmistetaan, onko rakennuttajalla erityisohjeita loppudokumentoinnin
esitystavasta tai tiedostomuodosta.
Luovutuspiirustuksien
kopiot ja tiedostot arkistointia varten
Suunnitelmat tulee luovuttaa rakennuttajalle hänen ohjeidensa mukaisesti niin, että ne ovat
arkistoitavissa sähköiseen muotoon.
J 6.5
Valmiin rakennuksen tavoitteenmukaisuus

E
J 6.6
Esitetään tilaajalle, että suunnitelmat toteuttavat määritetyt ja sovitut suunnittelutavoitteet.
Myös mahdolliset poikkeamat osoitetaan ja esitetään niiden syyt.

E
määritelty
__________________________________________________________________________
K
TAKUUAIKA
Takuuaikana seurataan rakennuksen toimivuutta, tehdään takuuajan säädöt, pidetään tarvittavat tarkastukset ja korjataan mahdolliset puutteet.
Takuuajan tehtävät ovat suunnittelua täydentäviä tehtäviä, joilla varmistetaan järjestelmien oikea toiminta ja käytön suunnitelmanmukaisuus.
Takuuajan erikseen tilattavat tehtävät ovat suunnittelua täydentäviä tehtäviä, joilla varmistetaan vaativissa kohteissa järjestelmien oikea toiminta
ja käytön suunnitelmanmukaisuus.
Tunnus
Valinta
Tehtävät
K1
K2
Valmistelu
K3
Käynnistäminen
K4
Suoritus
K 4.1
Takuutarkastuksiin liittyvät tekniset tarkastukset
Suoritetaan kohteessa tarkastuskäynti, jossa todetaan ja raportoidaan mm:
– takuuaikaisten huoltojen ja tarkastusten tilanne
– järjestelmien toiminta järjestelmäkohtaisesti
– käyttö- ja huoltohenkilökunnan esiin tuomat virheet ja puutteet
– vastaanottotarkastuksesta takuuajaksi siirretyt asiat
– takuuaikana havaitut virheet ja puutteet
Tulos
Takuutarkastuksen virheja puuteluettelo
Urakkasuoritusten takuutarkastuksiin liittyvien teknisten tarkastusten tavoitteena on varmistaa,
että rakennusaikana tehdyt havainnot järjestelmien puutteista on urakoitsijan toimesta korjattu
ja varmistaa, että takuuajalle määritellyt huollot ja tarkastukset on suoritettu.
K 4.2
Takuutarkastuskokoukset
Osallistutaan takuutarkastuskokouksiin (katso kohta C 2.3)
Takuutarkastuskokoukset ovat juridisia kokouksia, jossa todetaan takuuaikaisten velvoitteiden
suoritus.
K5
Tulos
Takuutarkastuspöytäkirjat
Vastaanottotarkastuksen
pöytäkirja (rakennuttaja
tai rakennuttajakonsultti
laatii)
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
ohjeet – 31
K6
K 6.1
Järjestelmien toiminnallisuuden arviointi käytön aikana

E
Katso kohta C 2.4
Suoritetaan järjestelmien toiminnan analysointi kohteessa normaalikäytön aikana, jossa
arvioidaan ja raportoidaan mm.
– taloteknisten järjestelmien toiminta ja energiataloudellisuus järjestelmäkohtaisesti
– sisäolosuhteiden toteutuminen
– kohteen energian käyttö
– huoltokirjan käytön tilanne
– käyttö- ja huoltohenkilökunnan järjestelmien käytön tuntemus ja lisäkoulutuksen tarve
Raportti analysointikäynnistä ja tehdyistä
havainnoista sekä arvio
taloteknisten järjestelmien toiminnasta
Analysoinnilla varmistetaan, että talotekniset järjestelmät toimivat oikein ja energiataloudellisesti, sisäolosuhteet ovat asetettujen tavoitteiden mukaiset, käyttöhenkilökunta osaa käyttää
laitosta ym.
K 6.2
Järjestelmien toiminnallisuuden arviointi etäseurantayhteyksien kautta

E
Katso kohta C 2.4
Suoritetaan järjestelmien toiminnan analysointi etäseurannalla normaalikäytön aikana, jossa
arvioidaan ja raportoidaan mm.
– taloteknisten järjestelmien toiminta ja energiataloudellisuus järjestelmäkohtaisesti
– sisäolosuhteiden toteutuminen
– kohteen energian käyttö
– huoltokirjan käytön tilanne
– käyttö- ja huoltohenkilökunnan järjestelmien käytön tuntemus ja lisäkoulutuksen tarve
Raportti etäseurannan aikana tehdyistä
havainnoista sekä arvio
taloteknisten järjestelmien toiminnasta
Analysoinnilla varmistetaan, että talotekniset järjestelmät toimivat oikein ja energiataloudellisesti, sisäolosuhteet ovat asetettujen tavoitteiden mukaiset, käyttöhenkilökunta osaa käyttää
laitosta ym.
K 6.3
Toimivan rakennuksen tavoitteenmukaisuus

E
Verrataan rakennuksen käyttöä tavoitteisiin ja raportoidaan poikkeamat (katso kohta C 2.4)
ja poikkeamien syistä
Toimivan rakennuksen tavoitteidenmukaisuuden osoittamisella esitetään tilaajalle, että
rakennuksen käyttö täyttää sovitut käytönaikaiset tavoitteet. Myös mahdolliset poikkeamat
osoitetaan ja esitetään syyt poikkeamille.
K 6.4
Energiankulutuksen laskenta (LVI, SÄH)

E
Laaditaan tarkennetut energialaskelmat toteutuneiden asetusarvojen ja käyntiaikojen
pohjalta
Taso b
Simulointitulos antaa tavoitekulutuksen ylläpitovaiheen energiakulutusten seurantaa varten.
K 6.5

E
määritelty
__________________________________________________________________________
Tarkennettu energiankulutuksen tavoite ylläpitovaiheessa tapahtuvaan
seurantaan
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
ohjeet – 32
Liite 1. Järjestelmälaajuus
Järjestelmäkokonaisuudet
LVI
RAU
SÄH
Lämmitysjärjestelmä (G1)
Vesi- ja viemärijärjestelmä (G2)
Sadevesijärjestelmä (kiinteistö)
Sadevesijärjestelmä (piha-alue)
Ilmastointijärjestelmä (G3)
Ilmanvaihtojärjestelmät
Ilmastoinnin jäähdytys (G4500)
Tilajäähdytysjärjestelmä
Kaasujärjestelmät (G5)
Paineilmajärjestelmät (G51)
Putkipostijärjestelmät
Jätteenpoistojärjestelmät
Kylmäjärjestelmät
Koneellinen savunpoisto (G3522)
Maakaasujärjestelmät (G55)
Höyryjärjestelmät (G6)
Palontorjuntajärjestelmät (G7), (pikapalopostit)
Palonsammutusjärjestelmät
Kohdepoistojärjestelmät
Voiteluainejärjestelmät
Annostelujärjestelmät
Polttoainejärjestelmät
Uima-altaiden vedenkäsittely (G86)
Palopeltien ohjaus- ja valvontajärjestelmä (T640) 3)
Rakennusautomaatiojärjestelmä (J 71)/(T810) 3)
Savunpoiston ohjaus- ja valvontajärjestelmä (T630) 4)
Asennus- ja apujärjestelmät (johtotiet yms.) (S1)
Pääjakelujärjestelmä (S222)
Keskijännitejakelujärjestelmä (muuntamo) (S221)
Laitteiden ja laitteistojen sähköistys (S23)
Kylmälaitteiden sähköistys (S234)
Sähköliitäntäjärjestelmät (pistorasiat yms.) S24)
Valaistusjärjestelmät (S25)
Rakennustyyppi (tilastokeskuksen rakennusluokitus
1994)
Vaihtoehto B: Projektikohtainen laajuus
Valitse toimeksiantoon sisältyvät järjestelmät
                                 
Vaihtoehto A: Rakennustyypin oletuslaajuus
Oletuslaajuudet merkitty taulukossa rakennustyypeittäin
Toimeksianto sisältää rakennustyyppikohtaiset
LVI-järjestelmät
RAU
Sähkö-, tele- ja
A Asuinrakennukset
01 Erilliset pientalot
X X X X
X
02 Rivi- ja ketjutalot
X X X X
X
03 Asuinkerrostalot
X X X X
X
03 Asuinkerrostalot liiketiloilla
X X X X X
X X
X
X
X X
X
X X
X X
X
X
X X
X
X X
X
X
X X
X
X X
X
X X
Muu, mikä
C Liikerakennukset
111 Myymälähallit
X X X X X
X X
X
X
X X
X X
112 Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset
X X X X X
X X
X
X
X X
X
X X X X X
121 Hotellit yms.
X X X X X X X X
X
X
X X
X
X X
X X
131 Asuntolat yms.
X X X X
X
X X
X X
X
X X
141 Ravintolat yms.
X X X
X
X X
X X
X X X X
X
X X X X
Muu, mikä
D Toimistorakennukset
151 Toimistorakennus
X X X X X
X X
151 Toimistorakennus liiketiloilla
X X X X X
X X
X
X X
X X
X
X X
X
X
X X
X X
X
X X
X
X
X X
X
X X
X X
X
X
X X
X X
X
X X
X
X
X X
X X
X
X X
Muu, mikä
E Liikenteen rakennukset
161 Rautatie- ja linja-autoasemat, lento-
X X X X X
ja satamaterminaalit
162 Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset
X X X X X X X X
163 Pysäköintitalot
X X X X
X
164 Puhelinkeskukset, viesti-, sää-, radio-,
X X X X X X X X
X
X X
X X
X
X X
X X X X X X X
X
X X
X X
X
X X
X
tutka-, tele- ja vahvistinasemat
169 Luotsi- ja majakka-asemat, tulliasemat,
liikenteen ohjauskeskukset
Muu, mikä
F Hoitoalan rakennukset
211 Keskussairaalat
X X X X X X X X X X
X
X
X X
X
X X
X X
213 Muut sairaalat
X X X X X X X X X X
X
X
X X
X
X X
X X
214 Terveyskeskukset
X X X X X X X X X X
X
X X
X X
X
X X
215 Kuntoutuslaitokset yms.
X X X X X X X
X
X X
X X
X
X X
219 Terveysasemat, eläinsairaalat/-klinikat,
laboratorio- ja tutkimusrakennukset
X X X X X X X X X X
X
X
X X
X X
X X X X
221 Vanhainkodit
X X X X X
X
X
X
X X
X
231 Lasten päiväkodit
X X X X X
X
X
X X
X X
241 Vankilat
X X X X X
X X
X
X X
X
Muu, mikä
X
X
X X
X X
X
X X
X X
X X
Rakennuksen sähkölämmitysjärjestelmä (päälämmitysmuoto) (S261)
Muut sähkölämmitysjärjestelmät (S262-S266)
Tuotantolaitteiden sähkönjakelu ja sähköistys (S3)
Varavoimajärjestelmä ja siihen liitetyt kuormitukset (S4)
UPS-jakelujärjestelmä ja siihen liitetyt kuormitukset (S5)
Turvavalaistusjärjestelmät (S6)
Ukkossuojausjärjestelmä (S710)
Häiriötön potentiaalintasausjärjestelmä (S720)
Lääkintätilojen IT-jakelu (S8)
Aurinko- ja/tai tuulisähköjakelut / tuotantolaitteet (S212)
Rakennusautomaatiojärjestelmä (T810) 4)
Tuotannon automaatiojärjestelmä ( T820)
Käyttöveden mittausjärjestelmä T830)
Muut energiamittausjärjestelmät (T840-T850)
Antennijärjestelmä (T110)
Äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmä (T120)
Yleiskaapelointi (T130)
Puhelinjärjestelmä (korjausrakentamiskohteet) (T140)
Ovipuhelinjärjestelmä (T150)
Pikapuhelin (informaatio) järjestelmä (T170)
Henkilöhakujärjestelmä (T180)
AV-järjestelmä (T210)
Esitysäänentoistojärjestelmä (T230)
Kuulolaitejärjestelmä (T240)
Konferenssijärjestelmä (T250)
Merkinantojärjestelmät (T310-T350)
Vuoronumerojärjestelmä (T360)
Hoitajakutsujärjestelmä (T370)
Ajannäyttöjärjestelmä (T410)
Informaatiopalvelujärjestelmä (T420)
Opastevalojärjestelmä (T430)
Säätilannäyttöjärjestelmä ( T440)
Ajanotto- ja tulospalvelujärjestelmä (T450)
Sähkölukitusjärjestelmä (T510)
Kulunvalvontajärjestelmä (T520)
Murtoilmaisujärjestelmä (T530)
Ryöstöilmaisujärjestelmä (T540)
Kameravalvontajärjestelmä (T550)
Monivalvontajärjestelmä (T560)
Henkilöturvallisuusjärjestelmä (T570)
Paloilmoitinjärjestelmä (T610)
Palovaroitinjärjestelmä (T620)
Palo-ovien ohjaus- ja valvontajärjestelmä (T660)
Savusulkujärjestelmä (T650)
Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä (T670)
Viranomaisviestijärjestelmä (T710)
Paikannusjärjestelmä (T860)
Pysäköinnin ohjaus-/maksujärjestelmä (T870)
Liikenteen ohjaus- ja opastusjärjestelmä (T880)
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
ohjeet – 33
                                                  
turvajärjestelmät
X X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X X
X
X
X X X
X
X
X
X X X X X X
X X X X
X X
X
X X
X
X X X X
X
X
X
X
X
X
X X X X
X
X X X X
X X
X
X X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X X
X
X
X
X X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X X X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X X X
X X X X X X
X
X
X X X
X
X
X
X
X
X
X
1) X
X X X X
X
X
X
X
X
X X X
X X X
X
X X X
X
X
X
X X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X X
X
X
X
X 1) X
X X X
X
X
X X
X
X
X X
X
X
X
X X
X
X
X
X
X X
X X X
X
X
X
X X X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X X
X
X
X
X
X
X
X X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X X X X X
X
X
X
X
X X
X
X
X
X
X X X X X
X
X
X
X
X X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X X
X
X X
X
X
X
X
X
X X
X X
X
X X
X
X
X X
X
X
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
ohjeet – 34
Liite 1. Järjestelmälaajuus
Järjestelmäkokonaisuudet
LVI
RAU
SÄH
Lämmitysjärjestelmä (G1)
Vesi- ja viemärijärjestelmä (G2)
Sadevesijärjestelmä (kiinteistö)
Sadevesijärjestelmä (piha-alue)
Ilmastointijärjestelmä (G3)
Ilmanvaihtojärjestelmät
Ilmastoinnin jäähdytys (G4500)
Tilajäähdytysjärjestelmä
Kaasujärjestelmät (G5)
Paineilmajärjestelmät (G51)
Putkipostijärjestelmät
Jätteenpoistojärjestelmät
Kylmäjärjestelmät
Koneellinen savunpoisto (G3522)
Maakaasujärjestelmät (G55)
Höyryjärjestelmät (G6)
Palontorjuntajärjestelmät (G7), (pikapalopostit)
Palonsammutusjärjestelmät
Kohdepoistojärjestelmät
Voiteluainejärjestelmät
Annostelujärjestelmät
Polttoainejärjestelmät
Uima-altaiden vedenkäsittely (G86)
Rakennusautomaatiojärjestelmä (J 71)/(T810) 3)
Asennus- ja apujärjestelmät (johtotiet yms.) (S1)
Pääjakelujärjestelmä (S222)
Keskijännitejakelujärjestelmä (muuntamo) (S221)
Laitteiden ja laitteistojen sähköistys (S23)
Kylmälaitteiden sähköistys (S234)
Sähköliitäntäjärjestelmät (pistorasiat yms.) S24)
Valaistusjärjestelmät (S25)
Rakennustyyppi (tilastokeskuksen rakennusluokitus
1994)
G Kokoontumisrakennukset
311 Teatterit, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot
X X X X X X X X
X
X X
X X
X
312 Elokuvateatterit
X X X X X X X X
X
X X
X X
X X
322 Kirjastot ja arkistot
X X X X X X X
X
X X
X X
X
X X
X X
323 Museot ja taidegalleriat
X X X X X X X X
X
X X
X X
X
X X
X X
324 Näyttelyhallit
X X X X X X X X
X
341 Kirkot, kappelit, luostarit ja rukoushuoneet
X X X X X X X
342 Seurakuntatalot
X X X X X X X
351 Jäähallit
X X X X X X X X
352 Uimahallit
X X X X X X X X
X
X X
X X
X
X X
X X
X X
X X
X
X X
X
X X
X X
X
X X
X
X X
X X
X
X X
X
X X
X
X X
X X
X
X X
X
X X
X X
353 Tennis-, squash- ja sulkapallohallit
X X X X X X X X
X
X
X X
X
X X
X X
354 Monitoimihallit
X X X X X X X X
X
X
X X
X
X X
X X
Muu, mikä
H Opetusrakennukset
511 Peruskoulut ja lukiot
X X X X X
X
X
X X
X X
X
X X
521 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset
X X X X X
X X
X
X
X X
X
X X
X X
531 Yliopistot ja korkeakoulut
X X X X X
X X
X
X
X X
X
X X
X X
532 Tutkimuslaitokset
X X X X X
X X
X
X
X X
X
X X
X X
Muu, mikä
J Teollisuusrakennukset
699 Teollisuusrakennus, raskas teollisuus
X X X X X X X
X X
X
X X X
X X
X
X X
X X
699 Teollisuusrakennus, kokoonpanotuotanto
X X X X X X X
X X
X
X X X
X X
X
X X
X X
699 Teollisuusrakennus, elektroniikkatuotanto
X X X X X X X X
X
X X
X X X
X X
X
X X X X X
699 Teollisuusrakennus, elintarviketuotanto
X X X X X X X X
X
X X
X X X
X X
X
X X X X X
X
X X
X X
Muu, mikä
K Varastorakennukset
711/2 Teollisuuden ja kaupan varastorakennukset X X X X
X
X
X
X X
Muu, mikä
L Palo- ja pelastustoimen rakennukset
721 Paloasemat
X X X X X X X X
722 Valtakunnalliset väestösuojat
X X X X X X
729 Aluehälytyskeskukset
X X X X X X X X
Muu, mikä
Huomautukset
1) esim. kassa-/vaakajärjestelmille
2) esim. tuotannonohjausjärjestelmille
3) tyypillinen suunnittelurajaus
4) vaihtoehtoinen suunnittelurajaus
X
X
X
X
X X
X
X X
X X
X
X
X
X X
X
X X
X X
X
X X
X
X X
X X
RT 10-11129 LVI 03-10523 KH X4-00519
ohjeet – 36
Hankkeen johtamisen ja rakennuttamisen sekä eri suunnittelualojen tehtäväluettelot ovat yhteistyössä laatineet:
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry
Neuvottelevat Sähkösuunnittelijat NSS ry
Rakennusteollisuus RT ry
Rakennuttajatoimistojen Liitto RTL ry
RAKLI ry
Sisustusarkkitehdit SIO ry
Suomen Valoteknillinen Seura
Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry
LAUKAAN KUNTA
26.05.2014
LAUKAAN PERUSTURVAOSASTON UUDISRAKENNUS- HANKKEIDEN
HANKESUUNNITELMA
VANHUSTENPALVELUT
KOTI-KUUSELAN PERUSKORJAUS /
UUDISRAKENNUS
LIITTEET / PERUSKORJAUS:
 Liite 1 Tavoitehintalaskelma, peruskorjaus 22.04.2013
 Liite 2 Asemapiirros, peruskorjaus 1:500, 13.03.2013
 Liite 3 Pohjapiirustukset, peruskorjaus 1:250 (3kpl), 22.04.2013
 Liite 4 Tilaohjelmavertailu toimitilastrategia / hankesuunn. 22.04.2013
 Liite 5 Sähkötöiden rakennustapaselostus, peruskorjaus 13.03.2013
 Liite 6 LVIA-järjestelmänselostus, peruskorjaus 10.01.2012, rev 05.02.2014
 Liite 7 Keittiösuunnitelma 15.04.2013
HANKESUUNNITELMA KOTI-KUUSELA
2
1 HANKESUUNNITELMA ...................................................................................................................... 3
1.1 JOHDANTO .................................................................................................................................. 3
2 TOIMINNAN ASETTAMAT TAVOITTEET ...................................................................................... 3
2.1 YLEISTÄ ................................................................................................................................... 3
3 KUSTANNUSARVIO JA AIKATAULUTAVOITE / PERUSKORJAUS .......................................... 5
3.1 KUSTANNUKSET..................................................................................................................... 6
3.3 AIKATAULU TAVOITTEET ...................................................................................................... 6
4 YLLÄPIDON TAVOITTEET / PERUSKORJAUS............................................................................ 7
4.1 YLEISTÄ ................................................................................................................................... 7
5 TILAOHJELMA / PERUSKORJAUS .............................................................................................. 7
5.1 LAAJENNUS............................................................................................................................. 7
5.2 VANHAINKODIN PERUSKORJAUS, TILAOHJELMAVERTAILU ........................................... 7
6 RAKENNUSPAIKKA / PERUSKORJAUS...................................................................................... 7
6.1 YLEISTÄ ................................................................................................................................... 7
6.2 VANHAINKODIN PERUSKORJAUS........................................................................................ 8
7 RAKENNUSTEKNISET RATKAISUT / PERUSKORJAUS............................................................ 8
7.1 YLEISTÄ ................................................................................................................................... 8
7.2 RAKENTEIDEN KORJAUS ...................................................................................................... 8
8 TALOTEKNISET SUUNNITTELUTAVOITTEET / PERUSKORJAUS ........................................... 9
8.1 YLEISTÄ ................................................................................................................................... 9
8.2 LVI .......................................................................................................................................... 10
8.3 SÄHKÖ ................................................................................................................................... 10
8.4 AUTOMAATIO ........................................................................................................................ 10
9 VIRANOMAISYHTYDET / PERUSKORJAUS .............................................................................. 10
9.1 LUPAMENETTELYN SELVITTÄMINEN ................................................................................ 10
10 UUDISRAKENNUSVAIHTOEHTO.............................................................................................. 12
10.1 YLEISTÄ ............................................................................................................................... 12
11 KUSTANNUSARVIO JA AIKATAULUTAVOITE/ UUDISRAKENNUS...................................... 12
11.1 KUSTANNUKSET................................................................................................................. 12
11.3 AIKATAULU TAVOITTEET .................................................................................................. 12
12 RAKENNUSTEKNISET RATKAISUT / UUDISRAKENNUS ...................................................... 13
12.1 YLEISTÄ ............................................................................................................................... 13
12.2 RAKENTEET ........................................................................................................................ 13
13 TALOTEKNISET SUUNNITTELUTAVOITTEET / UUDISRAKENNUS...................................... 13
13.1 YLEISTÄ ............................................................................................................................... 13
13.2 LVI ........................................................................................................................................ 13
13.3 SÄHKÖ ................................................................................................................................. 14
13.4 AUTOMAATIO ...................................................................................................................... 14
14 PERUSKORJAUS- VAI UUDISRAKENNUSVAIHTOEHTO ..................................................... 14
14.1 YHTEENVETO ..................................................................................................................... 14
26.05.2014
3
1 HANKESUUNNITELMA
1.1 JOHDANTO
Toiminnan tarve perustuu Laukaan kunnan sosiaali- ja terveysosaston
uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden toimitilastrategiaan
23.11.2007 jossa on laadittu esitys olevien tilojen korjausinventoinneista
ja korjauksen vaiheistuksesta, sekä uudisrakentamisen tarpeesta.
.
1.1.1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT:
Laukaan kunnan perusturvaosaston uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden toimitilastrategiaan tilantarpeen yleisperusteluna on
23.11.2007 päivätyssä muistiossa kohdassa 4.1 kartoitettu nykytilanteen
epäkohdat ja kohdassa 4.2 väestöennusten mukainen palvelujen lisääntyminen. Vanhusten kotihoitoa tukipalveluineen tarjotaan tarpeen mukaan eri puolilla lähipalveluna, pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään Laukaan kirkolla Koti-Kuuselassa, vanhusten palveluasumista ostetaan edelleen yksityisiltä palveluntuottajilta kysynnän ja tarjonnan mukaan ja selvitetään palveluasumisen lisäämistarpeet Laukaan kirkonkylässä (esim.
Asumispalvelusäätiö, kunnan omat kiinteistöt) ja Lievestuoreella (esim.
Palvelukeskusyhdistys). Päivätoimintaa järjestetään Laukaan kirkolla ja
Lievestuoreella. Seniorineuvola- ja neuvonta antavat palveluohjausta
sekä tarjoavat sairaanhoidollisia palveluja. Näiden lisäksi kotona asumista tukevaa toimintaa tarjotaan muistihoitajan ja fysioterapeutin palveluilla.
Koti-Kuuselan rakennus toimii nykyään yksikerroksisena hoivayksikkönä,
jossa on osittainen kellarikerros. Rakennukseen liittyy kiinteästi sisäyhteydellä laajennusosa, jossa on kolme ryhmäkotia muistisairaille vanhuksille ja edelleen vanhusten päivätoimintarakennus.
Laajennuksen rakentaminen mahdollisti terveyskeskuksen 3. kerroksessa olleen hoivaosaston siirtymisen Koti-Kuuselaan.
1.1.2011 alkaen Laukaan terveystoimi siirtyi kahdeksan kunnan yhteiseen Seututerveyskeskukseen, joka toi lisähaasteita yhteistyölle.
Kohdassa 5 arvioidaan tulevaisuuden tilavaatimuksia ja asiaa vanhuspalveluiden osalta kohdassa 2.1.
2 TOIMINNAN ASETTAMAT TAVOITTEET
2.1 YLEISTÄ
Tilojen tarve on poimittu 02.11.2007 päivätystä toimitilastrategiatyön sivulta vanhuspalvelut / vanhainkoti. Toimitilastrategia on laadittu yhteistyössä tilaajan/käyttäjien kanssa. Lähtömateriaali on saatu Infonia
Oy:stä; Minna Moisio ja Raili Kuosmanen. Pidetty erilliskokous Jyväskylässä Infonia Oy:n tiloissa 19.6.2008: toimitilastrategian esittely. Peruskorjattava rakennuksen rakennusvuosi on 1973 ja sen teknisiä järjestelmiä on uudistettu 1990 luvulla.
26.05.2014
4
Rakennuksessa on osittain maanpäällinen kellarikerros ja yksi täysi kerros. Nykyisin rakennuksessa toimii Koti-Kuusela.
Laukaan väestö ikääntyy, jolloin myös sairastuvuus lisääntyy ja palvelujen tarve kasvaa niin avo- kuin laitoshoidossakin. Valtakunnallisina tavoitteina (STM) on, että vuoteen 2017 mennessä 75-vuotta täyttäneistä
henkilöistä 6-7 % on tehostetun palveluasumisen piirissä ja 2-3 % on pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Valtakunnalliset tavoitteet Laukaan laajaan
maaseutumaiseen kuntaan ovat liian pienet. Laukaassa tavoitteena on,
että 75 vuotta täyttäneistä 13 % on tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä. Laukaan kunnassa tehostetun palveluasumisen piirissä
ja Koti-Kuuselassa (laitoshoidossa) olevien vanhusten määrää tarkastellaan yhdessä, koska asiakkaiden toimintakyky ja hoitoisuus ei näissä yksiköissä juurikaan eroa toisistaan eikä kunnan vanhusten laitospaikkojen
määrää tulla kasvattamaan (Laukaan kunnan vanhusten palvelujen toimintaohjelma 2008-2015). Pitkäaikaispaikkojen määrää tullaan Koti-Kuuselassa päinvastoin vähentämään, koska saneerauksen jälkeen pitkäaikaispaikkojen määrä on 50 ja lyhytaikaispaikkojen määrä 16+2 (2 paikkaa ryhmäkodissa). Laukaassa vuoden 2013 lopussa 75 vuotta täyttäneistä tehostetussa palveluasumisessa (8,8 %) tai laitoshoidossa (4,7 %)
oli yhteensä 13,5 %.
Pitkäaikaishoivaa tarjoavissa yksiköissä kuten vanhainkodeissa tavoitteena on, että asukashuoneet, yhteistilat ja käytävät ovat esteettömiä,
turvallisia, normaaliutta korostavia ja viihtyisiä. Ympäristön on oltava
myös sosiaalisesti ja institutionaalisesti esteetön niin, että ikääntynyt ihminen toimintakyvyn rajoituksistaan huolimatta on ympäristössään täysivaltainen ihminen, jolla on oikeus itsemääräämiseen, yksityisyyteen ja
osallisuuteen. Esteettömyys tarkoittaa ympäristön soveltuvuutta esimerkiksi liikuntaesteisille ja aistivammaisille ihmisille. Esteettömässä ympäristössä ei ole portaita eikä tasoeroja, ja siinä pystyy liikkumaan pyörätuolilla. Esteetön suunnittelu käsittää myös valaistukseen, väri- ja materiaalivalintoihin sekä akustiikkaan liittyvien tekijöiden suunnittelua. Hyvin
suunniteltu, esteetön, turvallinen ja viihtyisä ympäristö mahdollistaa itsenäistä suoriutumista, ylläpitää ja edistää fyysistä, kognitiivista, psyykkistä
ja sosiaalista toimintakykyä, vähentää apuvälineiden tai avustajan tarvetta ja pienentää tapaturmariskejä. Se lisää omatoimisuutta, kompensoi
toimintakyvyn rajoitteita ja lisää tasa-arvoisuutta.
Uusiin pitkäaikaishoivan yksiköihin mukaan lukien muistisairauksia sairastavien ryhmäkodit on suositeltavaa rakentaa pääasiassa vain riittävän
tilavia yhden hengen huoneita (ellei asukas nimenomaan halua asua
puolison tai muun yhteistä asumista toivovan asukkaan kanssa), joissa
on oma hygieniatila. Pitkäaikaista hoivaa tarvitsevalle ihmiselle oma
huone on koti ja sen tulisi näkyä kodikkuutena, viihtyisyytenä ja mahdollisuutena omiin kalusteisiin. Yhden hengen huoneet tukevat laadukkaan
pitkäaikaisen hoivan toteutusta turvaamalla asiakkaiden yksityisyyttä ja
omaisten hoitoon osallistumista. Yhden hengen huoneet mahdollistavat
myös inhimillisen saattohoidon järjestämisen.
26.05.2014
5
Pitkäaikaishoivaa tarvitsevilla asukkailla on myös oltava mahdollisuus
yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen: kodinomaisessa ympäristössä arkea eletään ja arjen askareita tehdään yhdessä, jolloin yhteistilojen viihtyisyys ja turvallisuus ovat tärkeitä. Parvekkeet ja terassit on mitoitettava
niin, että apuvälineitä käyttävät voivat liikkua tiloissa turvallisesti ja pääsevät itsenäisesti ulos ja että myös vuoteen siirtäminen parvekkeelle tai
terassille on mahdollista. Asukkaiden mielenvireyden kannalta mahdollisuus ulkoiluun on tärkeää, ja tätä tuetaan yksiköiden piha- ja puutarhasuunnittelulla.
Asuin ja hoivaympäristön turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Palo- ja muun turvallisuuden on oltava lainsäädännön ja ohjeiden
mukainen. Turvallisuuden edistäminen on tärkeä osa palveluasumisyksiköiden ja laitosten toimintaa. Vastuu turvallisuudesta on palvelun tuottajilla. Geronteknologia tukee osaltaan ikäihmisiä itsenäiseen ja omatoimiseen elämään. Hyvinvointi- ja läsnäolonteknologia, kuten turvarannekkeet ja muut turva-, muistutus- ja valvontajärjestelmät mahdollistavat
ikääntyneen ihmisen terveydentilan ja turvallisuuden seurannan (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, STM).
Tilojen tarve on poimittu toimitilastrategiatyön sivulta vanhuspalvelut /
vanhainkoti, tilojen tarve; sijoitus laajennukseen sarakkeesta ja kohdasta
vanhuspalvelut hallinto ja päiväsairaanhoito.
Toimitilastrategia on laadittu yhteistyössä tilaajan / käyttäjien kanssa.
Lähtömateriaali on saatu Infonia Oy:stä; Minna Moisio ja Raili Kuosmanen.
Pidetty erilliskokous Jyväskylässä Infonia OY:n tiloissa 19.06.2008: toimitilastrategian esittely.
LAUKAAN KUNNAN VÄESTÖENNUSTE
Taulukko 1.
Tilastokeskuksen väestöennuste.
Tilastokeskusken ennuste yli
75-vuotiaista, 2012 - 2040
Yli 75-vuotiaat
2012
2013
2014 2015
2016
2017
2018
2019 2020
2025
2030
2035 2040
1270*
1342*
1336 1364
1425
1421
1474
1506 1585
2082
2455
2741 2878
* toteutunut
26.05.2014
6
3 KUSTANNUSARVIO JA AIKATAULUTAVOITE / PERUSKORJAUS
3.1 KUSTANNUKSET
Aikatavoite on muutettu ja hanketta on siirretty aiottua myöhemmäksi.
Ennen mahdollista peruskorjausta tehdään kuitenkin paloturvallisuuden
vuoksi välttämättömiä muutoksia Koti-Kuuselan hankesuunnittelutyöryhmän 11.02.2013 pidetyn kokouksen päätöksen mukaisesti.
Laukaan kunnan Vanhainkodin peruskorjaushankkeiden toimitilastrategiassa on esitettynä tavoitehintalaskelma 13.11.2007. (Tiina Luhtanen
Haahtela-kehitys Oy). Valtuuston hyväksymän toimitilastrategian mukainen tavoitehinta oli 2 489 000€ alv. 0%. (haahtela-ind. 78).
Tarkennettu tavoitehintalaskelma on tehty hankesuunnitelmaluonnoksien
perusteella, liite 1. 22.04.2013. Laskelma on laadittu Haahtela Oy:n
WINTAKU ohjelmalla. Laskennassa on käytetty Haahtela ind. 78. Hankesuunnitelma koskee koko vanhainkotia. Kohteesta järjestetään urakkakilpailu.
Hankkeen (2 099 brm2) peruskorjausvaihtoehdolle laskettu tavoitehinta
on 4 163 000 €, alv.0%. Tavoitehintaan tulee lisätä laskelmasta puuttuvat
tiiliulkoseinien korjaus 200 000 €, rakenteiden vahvistus 100 000 € sekä
sääsuojan kustannukset 100 000 €. Peruskorjausvaihtoehdon hinnaksi
muodostuu näinollen 4 563 000 €, alv 0% (2173€/ brm2, alv 0%).
Hankkeen kustannukset jakautuvat vuosille 2016-2017
3.3 AIKATAULU TAVOITTEET
Hankkeesta laaditaan tarkempi suunnitteluaikataulu ja rakentamisaikataulu toteutussuunnittelun alkaessa yhteistyössä LVIAS- ja rakennesuunnittelijoiden kanssa.
HANKESUUNNITELMAN ESITTELY JA PÄÄTÖKSET
perusturvalautakunta, 1. esittely § 38
02.05.2013
kunnanhallitus, 1. esittely
§ 138
13.05.2013
kunnanvaltuusto, 1. esittely
§ 42
27.05.2013
perusturvalautakunta, 2. esittely
kunnanhallitus, 2. esittely
kunnanvaltuuston investointipäätös
04.06.2014
16.06.2014
08.09.2014
AIKATAULU
toteutussuunnittelu
varsinainen rakentaminen
01/2015-06/2015
05/2016-05/2017
26.05.2014
7
4 YLLÄPIDON TAVOITTEET / PERUSKORJAUS
4.1 YLEISTÄ
Kiinteistön käyttöikä tavoite on vähintään 50 vuotta. Suunnittelussa ja
rakentamisessa noudatetaan voimassa olevia rakentamismääräyksiä ja
TERVE-talo projektin ohjeistusta. Ylläpidon tavoitteet asetetaan elinkaariajattelun ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Periaatteet
ratkaistaan toteutussuunnitteluvaiheessa yhdessä suunnittelijoiden
kanssa.
Laukaan kunnan ylläpidon toteutuman keskiarvo on viime vuosina ollut
n. 4 €/brm2/kk (ei sisällä pääoma osuutta). Kiinteistön ylläpidon aiheuttama kustannusvaikutus tulee olemaan n. 23500€/kk ja 282000€/vuosi.
Kiinteistöön on tehty kuntotarkastus, josta on raportti 05.02.2013 ja
energiakatselmus. Suunnittelussa pyritään löytämään rakennuksen
energian kulutusta pienentäviä ratkaisuja. Energiakatselmus tehdään
uudelleen kohteen valmistuttua.
5 TILAOHJELMA / PERUSKORJAUS
5.1 LAAJENNUS
TILAOHJELMA
22.04.2013
Hankeluonnoksen laajuustiedot:
Bruttoala
2004 m2+ IV koneh. 95 m2= n. 2099 m2
Kerrosala1. kerros 2004 m2
Huoneistoala
1686 m2
Tilavuus
6200 m3
ERITYISVAATIMUKSET: sprinklaus
5.2 VANHAINKODIN PERUSKORJAUS, TILAOHJELMAVERTAILU
Nykyisen rakennuksen nettoala 1686 m2
Tilaohjelmavertailu toimitilastrategian (12.11.2007/22.04.2013) ohjelmaneliöt / luonnossuunnittelun neliöt liitteessä.
6 RAKENNUSPAIKKA / PERUSKORJAUS
6.1 YLEISTÄ
Rakennuksen paikka on rinnemaasto.
Rakennus sijoittuu olevien kulkuyhteyksien varrelle.
Piha-alueet säilyvät nykyisessä tasossa, huomioidaan liikuntaesteiset.
Alueesta on tehty pintavaaitus ja kartoitettu kaikki rakenteet ja liikennejärjestelyt.
Paikoitusalueet, oleskelupihat, pihajärjestelyt ja viheralueet suunnitellaan
pääosin nykyisille paikoille.
26.05.2014
8
Henkilökunnalle on rakennettu autopaikkoja rakennuksen pohjoispuolelle
päiväsairaalahankkeen yhteydessä.
6.2 VANHAINKODIN PERUSKORJAUS
Rakennuksen omistaa Laukaan kunta. Alueella on voimassa oleva asemakaava. Rakennuksen kaikki tilat peruskorjataan.
Rakennuksesta on laadittu asemapiirustus, pohjapiirustukset (dwg). Laaditut piirustukset perustuvat pääosin paikalla tehtyihin mittaustuloksiin
(Geo-kartoitus 23.05.2011)
Rakennuksesta on tehty aistinvarainen kuntotarkastus, josta on rakennetutkimusraportti 05.12.2013 kosteuden, ilma- ja lämpövuotojen kartoittamiseksi. Tutkimuksessa ei ole selvitetty haitta-aineita, kuten asbestia,
PAH tai PCB yhdisteitä.
Raportti PTS Kiinteistötekniikka Oy
7 RAKENNUSTEKNISET RATKAISUT / PERUSKORJAUS
7.1 YLEISTÄ
Toimintojen tilakaavio liitteenä.
Suunnittelun lähtökohtana ovat Tervetalo-projektin mukaiset suunnitteluohjeet. Materiaalien päästöluokka on M1 ja työmaan puhtaudenhallinnan vaatimuksena on P1-luokka.
Vesikattorakenteiden sekä uuden ilmanvaihtokonehuoneen rakentamista
varten tehdään suojateltta, joka pidetään paikallaan, kunnes kaikki vesikattorakenteet ja liitoskohdat ovat valmiit.
Rakennuksen paloluokka on P1
Rakennuksen sprinklataan kokonaisuudessaan. Rakennuksessa on laajennuksen yhteydessä rakennettu sprinklerikeskus.
7.2 RAKENTEIDEN KORJAUS
Rakenteiden lämmöneristävyyden sekä ilmanpitävyyden tavoitteena on
vuoden 2013 voimaantulleiden määräysten toteuttaminen.
Ikkunoiden uusimisella sekä lisälämmöneristämisellä parannetaan rakennuksen energiataloutta.
Hissi uusitaan.
Rakenteiden kosteustekniseen toimintaan kiinnitetään erityistä huomiota.
.
Ulkopuolen rakenteet
Maanpinnan kallistukset korjataan rakennuksen ympärillä.
Pääsisäänkäynnin katos uusitaan.
Rakennuksen salaojitus uusitaan.
26.05.2014
9
Alapohjarakenteet
Lattiat uusitaan kokonaan rakennesuunnitelmien mukaan.
Lattian alla olevat kanaalit puretaan.
Maanvaraisiin lattioihin tuleva uusi tekniikka asennetaan uuden maanvaraisen lattiarakenteen alle.
Ulkoseinärakenteet
Kellarin maanpaineseinät korjataan rakennesuunnitelmien mukaan.
Ulkoseinät lisälämmöneristetään ja levytetään tai rapataan
Ikkunat uusitaan.
Uuden ilmanvaihtokonehuoneen ulkoseinät tehdään kevytrakenteisina
rakennesuunnitelmien mukaan.
Välipohjarakenteet
Välipohjien pintarakenteet uusitaan.
Uusien hormireikien ja lävistysten edellyttämät terästuennat tehdään
rakennepiirustusten mukaan, palosuojaus R60.
Väliseinärakenteet
Kantavat väliseinät säilyvät ennallaan, pintarakenteet uusitaan.
Osan kevyistä väliseinistä puretaan ja kantavissa seinissä olevat halkeamat korjataan.
Kuivissa tiloissa seinät toteutetaan levyrakenteisina, märkätiloissa kivirakenteiset seinät.
Pääosa ei-kantavista tiiliseinistä pyritään säilyttämään, oviaukkomuutokset arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Maanvaraisen laatan osalta kaikki
väliseinät puretaan.
Yläpohjarakenteet
Yläpohjaan asennetaan lisälämmöneristys rakennesuunnitelmien mukaan, vesikattorakenteet uusitaan kokonaan harjakattona. Uuden katon
vedenpoisto toteutetaan ulkopuolisella poistolla.
Uuden ilmanvaihtokonehuoneen yläpohjarakenteet tehdään kevytrakenteisina rakennesuunnitelmien mukaan.
8 TALOTEKNISET SUUNNITTELUTAVOITTEET / PERUSKORJAUS
8.1 YLEISTÄ
Kohteessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman sekä
paikallisten viranomaisten määräyksiä ja ohjeita sekä LVI-kortiston ja LVIRYL 2002 laatuvaatimuksia. Suunniteltavissa LVISA-ratkaisuissa tulee
huomioida elinkaarikustannukset, huollettavuus ja energiatehokkuus
26.05.2014
10
8.2 LVI
Rakennuksen LVIA-tekniikka uusitaan pääsääntöisesti.
Rakennus liittyy Laukaan kunnan vesi- ja viemärijärjestelmiin sekä Laukaan kirkonkylällä olevaan Vattenfall Oy:n kaukolämpöverkkoon.
Taloon rakennetaan oma ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla varustettuna. Sisäilmaluokka on pääosin S2.
Rakennuksen lämmitys tapahtuu vesikiertoisella radiaattorilämmityksellä.
Rakennus varustetaan sprinklerijärjestelmällä. Ks. erillinen LVIA- järjestelmäselostus (Liite 6).
8.3 SÄHKÖ
Liittymiskaapelia ei uusita
Nousujohdot uusitaan
Pääkeskus on nykyinen, kaikki jakokeskukset uusitaan
Johtotiet uusitaan pääosin
Nykyiset telejärjestelmät uusitaan
Valaisimet uusitaan
Ks. erillinen Sähkötekninen rakennustapaselostus (Liite 7).
8.4 AUTOMAATIO
Rakennus liittyy Laukaan kunnan olemassa olevaan rakennusautomaatiojärjestelmään. Ks. erillinen LVIA- järjestelmäselostus (Liite 6).
9 VIRANOMAISYHTYDET / PERUSKORJAUS
9.1 LUPAMENETTELYN SELVITTÄMINEN
Kaavallisesti yksi iso kortteli, jossa on riittävästi rakennusoikeutta.
Hankesuunnitelman luonnospiirustukset on esitelty Laukaan kunnan johtavalle rakennustarkastajalle, palotarkastajalle ja terveystarkastajalle.
Rakennustarkastaja Päivi Niemen ja palotarkastaja Juha Hämäläisen
kanssa käyty neuvottelu 07.03.2013 rakennus- ja palomääräyksistä.
Neuvottelusta on laadittu muistio.
PERUSKORJAUSSUUNNITELMA
Tampereella 22.04.2013
Pirjo Myllymäki
Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy
Kehräsaari, 33200 Tampere
26.05.2014
KOTI-KUUSELAN UUDISRAKENNUS
LIITTEET / UUDISRAKENNUS:
 Liite 8
Tavoitehintalaskelma, uudisrakennus 25.2.2014
 Liite 9
Pohjapiirustus, uudisrakennus 1:250 (1kpl) 11.02.2014
 Liite 10
Vesikattokuva, uudisrakennus 1:250 (1kpl) 11.02.2014
 Liite 11
Huoneluettelo, uudisrakennus 11.02.2014
 Liite 12
LVIA- järjestelmäselostus, uudisrakennus 05.02.2014
 Liite 13
Sähkön rakennustapaselostus, uudisrakennus 29.04.2014
 Liite 14
Peruskorjauksen ja uudisrakennuksen vertailu 26.05.2014
26.05.2014
11
12
10 UUDISRAKENNUSVAIHTOEHTO
10.1 YLEISTÄ
Laukaan kunnan valtuuston kokouksessa 27.5.2013 § 42 Koti- Kuuselan
peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen päätettiin äänestyksen jälkeen palauttaa valmisteluun. Hankesuunnittelun jatkovalmisteluun
annettiin evästyksenä uudisrakentamisen vaihtoehdon selvittäminen.
11 KUSTANNUSARVIO JA AIKATAULUTAVOITE/ UUDISRAKENNUS
11.1 KUSTANNUKSET
Aikatavoite on muutettu ja hanketta on siirretty aiottua myöhemmäksi.
Ennen mahdollista uudisrakennusta tehdään kuitenkin paloturvallisuuden
vuoksi välttämättömiä muutoksia Koti-Kuuselan hankesuunnittelutyöryhmän 11.02.2013 pidetyn kokouksen päätöksen mukaisesti.
Laukaan kunnan Vanhainkodin peruskorjaushankkeiden toimitilastrategiassa on esitettynä tavoitehintalaskelma 13.11.2007. (Tiina Luhtanen
Haahtela-kehitys Oy). Valtuuston hyväksymän toimitilastrategian mukainen tavoitehinta oli 2 489 000€ alv. 0%. (haahtela-ind. 78).
Tarkennettu tavoitehintalaskelma uudisrakennuksen osalta on tehty hankesuunnitelmaluonnoksien perusteella 24.2.2014. Laskelma on laadittu
Haahtela Oy:n WINTAKU ohjelmalla. Laskennassa on käytetty Haahtela
ind. 78. Hankesuunnitelma koskee koko vanhainkotia. Kohteesta järjestetään urakkakilpailu.
Hankkeen (2 520 brm2) uudisrakennusvaihtoehdolle laskettu tavoitehinta
on 4 994 000 €, alv.0%, (Liite 8). Tavoitehintaan tulee lisätä laskelmasta
puuttuva sääsuojan kustannukset 100 000 € sekä tasearvo vuoden 2015
lopussa 375 000 €. Uudisrakennusvaihtoehdon hinnaksi muodostuu näinollen 5 469 000 €, alv 0% (2 170 €/ brm2, alv 0%).
Hankkeen kustannukset jakautuvat vuosille 2016-2017
Kohteen kirjanpidolliseksi poistoajaksi esitetään 30 vuotta kohteen laajuuden ja sen todenmukaisemman käyttöiän vastaavuuden vuoksi.
11.3 AIKATAULU TAVOITTEET
Hankkeesta laaditaan tarkempi suunnitteluaikataulu ja rakentamisaikataulu toteutussuunnittelun alkaessa yhteistyössä lvis- ja rakennesuunnittelijoiden kanssa.
HANKESUUNNITELMAN ESITTELY JA PÄÄTÖKSET
perusturvalautakunta
04.06.2014
kunnanhallitus
16.06.2014
kunnanvaltuuston investointipäätös
08.09.2014
26.05.2014
13
AIKATAULU
toteutussuunnittelu
varsinainen rakentaminen
01/2015-06/2015
05/2016-05/2017
12 RAKENNUSTEKNISET RATKAISUT / UUDISRAKENNUS
12.1 YLEISTÄ
Toimintojen tilakaavio liitteenä.
Suunnittelun lähtökohtana ovat Tervetalo-projektin mukaiset suunnitteluohjeet. Materiaalien päästöluokka on M1 ja työmaan puhtaudenhallinnan vaatimuksena on P1-luokka.
Rakentamista varten tehdään suojateltta, joka pidetään paikallaan, kunnes kaikki vesikattorakenteet ja liitoskohdat ovat valmiit.
Nykyinen vanhainkotirakennus puretaan.
Rakennuksen paloluokka on P1
Rakennus sprinklataan kokonaisuudessaan. Rakennuksessa on edellisen laajennuksen yhteydessä rakennettu sprinklerikeskus.
12.2 RAKENTEET
Rakenteiden lämmöneristävyyden sekä ilmanpitävyyden tavoitteena on
vuoden 2013 voimaantulleiden uusien määräysten toteuttaminen. Rakenteiden kosteustekniseen toimintaan kiinnitetään erityistä huomiota.
Kantavat rakenteet rakennesuunnitelmien mukaan.
Kuivissa tiloissa kevyet väliseinät toteutetaan levyrakenteisina, märkätiloissa kivirakenteiset seinät.
13 TALOTEKNISET SUUNNITTELUTAVOITTEET / UUDISRAKENNUS
13.1 YLEISTÄ
Kohteessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman sekä
paikallisten viranomaisten määräyksiä ja ohjeita sekä LVI-kortiston ja LVIRYL 2002 laatuvaatimuksia. Suunniteltavissa LVISA-ratkaisuissa tulee
huomioida elinkaarikustannukset, huollettavuus ja energiatehokkuus
13.2 LVI
Rakennus liittyy Laukaan kunnan vesi- ja viemärijärjestelmiin sekä Laukaan kirkonkylällä olevaan Vattenfall Oy:n kaukolämpöverkkoon.
Taloon rakennetaan oma ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla varustettuna. Sisäilmaluokka on pääosin S2.
26.05.2014
14
Rakennuksen lämmitys tapahtuu vesikiertoisella radiaattorilämmityksellä.
Rakennus varustetaan sprinklerijärjestelmällä.
Ks. erillinen LVIA- järjestelmäselostus (Liite 12).
13.3 SÄHKÖ
Rakennuksen sähköt sähkösuunnitelmien mukaan. Ks. erillinen Sähkötekninen rakennustapaselostus (Liite 13).
13.4 AUTOMAATIO
Rakennus liittyy Laukaan kunnan olemassa olevaan rakennusautomaatiojärjestelmään. Ks. erillinen LVIA- järjestelmäselostus (Liite 12).
14 YHTEENVETO
14.1 PERUSKORJAUS VAI UUDISRAKENNUS
Hankesuunnitteluryhmä on yhdessä suunnittelijoiden ja käyttäjien kanssa
vertaillut peruskorjaus- ja uudisrakennusvaihtoehtoa kirjaamalla molempien hyviä ja huonoja puolia (Liite 14). Molemmista vaihtoehdoista löydettiin hyviä puolia, uudisrakennuksesta enemmän. Peruskorjausvaihtoehdon suurimpina negatiivisina asioina nähdään matalan kerroskorkeuden
tuomat ongelmat talotekniikassa, pienet asuinhuoneet, tilojen epäkäytännöllisyys sekä peruskorjaukseen liittyvät lisä- ja muutostöiden riski. Uudisrakennuksen ainoana huonona puolena kirjattiin sen korkeampi hinta
peruskorjaukseen verrattuna (tavoitehintojen erotus 906 000 €).
Peruskorjauksen tavoitehinnan ollessa kokonaisuudessaan 4 563 000 €,
alv 0% (2 173€/ brm2, alv 0%) ja uudisrakennuksen tasearvoineen
5 469 000 €, alv 0% (2 170 €/ brm2, alv 0%) hankesuunnitteluryhmän yksimielinen kanta on esittää toteutusvaihtoehdoksi uudisrakennusta.
Tampereella 26.05.2014
Juhani Kujala PS, 0500-560417
Kehräsaari, 33200 Tampere
26.05.2014
TAVOITEHINTA
22.4.2013
Sivu 1/1
Juhani Koponen
PTS-Kiinteistötekniikka Oy
Hanke:
Vaihe:
2593 1.31 Kotikuuselan PK vaihtoehto A
keittiiötarkennukset
Paikkakunta:
Jyväskylään rajoittuvat ymp.kunnat
Haahtela-ind.:
77,0 / 1.2012
Hintataso:
78,0 / 3.2013
Laajuus:
1 780 m2, 2 089 brm2, 7 602 rm3
Hankekoko:
2 099 brm2
Jakaja:
Korjausaste:
2 099 brm2
93,6%
Pelloskuja 7
41340 LAUKAA
PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - YHTEENVETO
Talo 80 -nimikkeistö
B1 Rakennuttajan kustannukset
€
€/brm2
%
435 000
207
10,5
2 407 000
1 147
57,8
B3 LVI-työt
626 000
298
15,1
B4 Sähkötyöt
315 000
150
7,6
30 000
14
0,7
3 814 000
1 817
91,6
Hankevaraukset
349 000
166
8,4
Muut kustannukset
349 000
166
8,4
4 163 000
1 983
100,0
B2 Rakennustekniset työt
B5 Erillishankinnat
B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä
Muut kustannukset
Tontti
Toimintavarustus
Toiminnan ylläpito
Rahoitus
Talonrakennuksen Kustannustieto™ 2012 © Haahtela-kehitys Oy
PERUSTAMISKUSTANNUKSET
Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta)
PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ
999 000
476
5 162 000
2 459
TILAVERTAILU 22.04.2013
TILA
MÄÄRÄ
PINTA-ALA
WOP
EROTUS
YKSIKKÖ
KOTI-KUUSELA
1.KRS
BRUTTOALA
L1
1582
15,2
L2
15,2
L3
14,7
L4
15,5
L5
13,9
L6
13
L7
13,2
L8
13
L9
13,2
L10
13
L11
13,3
L12
Lyhytaikaispaikat yht. 12 / wop 14
H1h
1582
13,1
166,3
13,1
205,8
-39,5
13,1
H2h
13
13
H3h
13,1
13,1
H4h
12,8
12,8
H5h
13,2
13,2
H6h
13,2
13,2
H7h
13,1
13,1
H8h
13
13
H9h
13
Hopeakuusi 9 kpl yht.
H1i
117,5
14,5
13
0
117,5
14,5
H2i
12,5
12,5
H3i
13,2
13,2
H4i
13
13
H5i
13,2
13,2
H6i
13,1
13,1
H7i
13,1
13,1
H8i
13,1
13,1
H9i
13,1
13,1
H10i
13,1
13,1
H11i
13,2
13,2
H12i
15
15
H13i
15,4
15,4
H14i
14,9
14,9
H15i
15,2
15,2
H16i
14,3
14,3
H17i
15,3
15,3
Ikikuusi 17kpl yht.26 / wop 30
235,2
441
-205,8
TILA
MÄÄRÄ
PINTA-ALA
WOP
EROTUS
YKSIKKÖ
KOTI-KUUSELA
1.KRS
SISÄÄNTULOAULA
KÄYTÄVÄT YHT.
OLESKELU
HENK-WC
LÄÄKEJAKO/LÄÄKÄRI/KANSLIA
TK
KEITTIÖTILAT
INVA WC
WC
VARASTO
ASIAKASRUOKALA
TAUKOTILA 20H
LÄÄKEJAKO
OSASTONJOHTAJA (TSTO)
YLEISÖ-WC
HENK-WC
YLEISÖ-WC
LH
PH
INVA WC
PU
HENK-WC
VAR.STERIILI
SK
TOIMENPIDEHUONE
HUUHTELUHUONE
VAR.APUVÄL/VAIPPA
JUMPPATILA
PH
INVA-WC
VAR
PU
STERIILIVAR
VAR. VAIPPA/LIINAV
HUUHTELUH
HENK-WC
SK
KANSLIA/LÄÄKEJAKO
LÄHIRUOKAILU 8 HENK
KOPIOKONEET
POSTILOKEROT
LÄHIARKISTO
KAHVIO/HENK.
KANSLIA
KAIKKI YHTEENSÄ
66,4
331,8
35,4
2
11,6
7
37,4
4,9
2,3
6,2
79,9
33,1
8,3
11,1
2,5
1,5
6,2
10,3
13,4
4,3
7,9
2,1
1,3
2,5
9,9
6
5,7
19,7
14,6
3,4
2,4
8,2
3,6
3,6
7,3
2,5
2,6
5,3
25,5
-
1328,7
47
261
55
19,4
70,8
-19,6
2
17
-5,4
7
35
2,4
4,9
2,3
6,2
20,4
27,2
10
11
6
59,5
5,9
-1,7
0,1
-3,5
1,5
6
7
15
6
8
0,2
3,3
-1,6
-1,7
-0,1
2,1
5
3
-3,7
-0,5
9,9
6
0
5,7
13,9
15
6
5,8
-0,4
-2,6
2,4
8
3
0,2
0,6
3,6
9
-1,7
2,5
3
8
10
3,5
1
3,8
26,8
8
1311,4
-0,4
-2,7
15,5
17,3
TILA
MÄÄRÄ
PINTA-ALA
WOP
EROTUS
YKSIKKÖ
KOTI-KUUSELA
K.KRS
BRUTTOALA
TK
402
4,6
KÄYTÄVÄ
48,6
7,4
59,3
-10,7
6
1,4
LIKAPYYKKIVARASTO
7,7
8
-0,3
KÄYTÄVÄ
6,9
VAIPPAVARASTO
HOITOTARVIKEVARASTO
402
4,6
6,9
5
APUVÄLINEVARASTO
6
-1
4,6
6
-1,4
KOK 56 HENK
65,9
85
-19,1
VAINAJAT
16,9
10
6,9
LJH
18
18
WC / M
2,8
2,4
0,4
SOS / M
5,3
7
-1,7
VARASTO
5,4
PYYHE- JA PAPERIVARASTO
5,4
9,2
PRH
VARASTO
SOS / N 58 HENK
5,8
3,4
19,1
19,1
9,1
9,1
46,5
48
-1,5
SPK
6,6
6,6
YLEISÖ-WC
2,1
2,1
WC /N.SOS
1,8
ET /N.SOS
1,7
5,2
-3,4
1,7
SH /N.SOS
3,2
3,9
-0,7
PESULA
3,7
10
-6,3
SÄ+TELE
5,1
SIIVOUSKESKUS
5,1
20
5,4
JÄTELAJITTELU
25,4
5,9
-5,9
KIINTEISTÖVARASTO
11
-11
ROSKA-ASTIAT
3,3
-3,3
302,8
29,8
YHTEENSÄ
TILA
332,6
MÄÄRÄ
PINTA-ALA
WOP
EROTUS
YKSIKKÖ
KOTI-KUUSELA
VESIKATTO
BRUTTOALA
IV-KAMMIO
IV-KONEHUONE
YHTEENSÄ
114,8
4,1
114,8
4,1
96,3
94,9
1,4
100,4
94,9
5,5
Laukaan kunta: Koti-Kuuselan peruskorjaus
Sähköteknisten töiden rakennustapaselostus
Koti-Kuuselan peruskorjaus
Laukaa
SÄHKÖTEKNISTEN TÖIDEN RAKENNUSTAPASELOSTUS
13.03.2013
Sähköinsinööritoimisto Leinonen&Mantsinen Oy
Ari Nyman
Sähköinsinööritoimisto Leinonen & Mantsinen Oy
Polttolinja 21, 40520 JYVÄSKYLÄ Puh 010 3202260
1
2
1 Rakennuskohde, ja sen sijainti: ........................................................................................................3 1.4 Sähkösuunnittelu ...........................................................................................................................3 3 Yleistä ...............................................................................................................................................3 4 Sähkö- ja teleliittymät ........................................................................................................................4 4.1 Sähköliittymä ............................................................................................................... 4 4.2 Teleliittymä .................................................................................................................. 4 5 Sähkötyöt ..........................................................................................................................................4 51 Sähkön jakelu ............................................................................................................. 4 511 Kompensointilaitteet ...........................................................................................................4 512 Maadoitukset ..........................................................................................................................4 513 Energian mittausalueet...........................................................................................................4 514 Aluetyöt ..................................................................................................................................4 515 UPS laitteet ............................................................................................................................4 516 Varavoima ..............................................................................................................................4 517 G1-lääkintätilat .......................................................................................................................5 52 Keskukset ....................................................................................................................... 5 521 Pääkeskus ..............................................................................................................................5 522 Jakokeskukset ........................................................................................................................5 53 Johtotiet .......................................................................................................................... 5 532 Kaapelihyllyt ...........................................................................................................................5 534 Kaapelitikkaat .........................................................................................................................5 536 Sähkölistat ..............................................................................................................................5 54 Johdot ja putket .............................................................................................................. 6 541 Pää- ja nousujohdot ...............................................................................................................6 542 Voimaryhmäjohdot .................................................................................................................6 543 Ohjaus- ja valvontajohdot .......................................................................................................6 544 Valaistusryhmäjohdot .............................................................................................................6 545 Suojajohdinjärjestelmä ...........................................................................................................6 546 Putkitukset ..............................................................................................................................6 55 Valaisimet ja lamput ........................................................................................................ 6 551 Sisävalaistus ..........................................................................................................................6 552 Ulko- ja julkisivuvalaistus........................................................................................................6 56 Kojeet.............................................................................................................................. 7 561 Pistorasiat ja kytkimet.............................................................................................................7 562 Autolämmityspistorasiat .........................................................................................................7 563 Lämmitykset ...........................................................................................................................7 57 Telejärjestelmät .............................................................................................................. 7 571 Puhelinjärjestelmä ..................................................................................................................7 572 Antennijärjestelmä ..................................................................................................................7 573 Atk- kaapelointi .......................................................................................................................7 574 Kuulutus- ja äänentoistojärjestelmä .......................................................................................7 575 Merkinantojärjestelmät ...........................................................................................................7 576 AV-järjestelmät .......................................................................................................................7 577 Sisäänpyyntö- ja varattu-valojärjestelmät...............................................................................8 578 Ovi- / porttipuhelinjärjestelmä .................................................................................................8 579 Aikakellojärjestelmä................................................................................................................8 58 Ilmoitusjärjestelmät ......................................................................................................... 8 581 Lvi-ilmoitusjärjestelmät ...........................................................................................................8 582 Paloilmoitinjärjestelmä............................................................................................................8 583 Rikosilmoitusjärjestelmä .........................................................................................................8 59 Erikoisjärjestelmät ........................................................................................................... 8 591 Turvavalaistus ........................................................................................................................8 592 Kulunvalvontajärjestelmä .......................................................................................................8 Sähköinsinööritoimisto Leinonen & Mantsinen Oy
593 594 595 1
3
Videovalvontajärjestelmä .......................................................................................................8 Hoitajakutsujärjestelmä ..........................................................................................................8 Henkilöturvajärjestelmä ..........................................................................................................8 Rakennuskohde, ja sen sijainti:
Koti-Kuuselan peruskorjaus
Laukaa
Hankinta käsittää Koti-Kuuselan peruskorjauksen sähkötyöt.
1.4
Sähkösuunnittelu
Polttolinja 21, 40520 Jyväskylä
Ari Nyman, sähkösuunnittelija
Puh. 010 3202262
Matkapuh. 040 – 83 48 949
[email protected]
3
Yleistä
Hankinta koskee nykyisen Koti-Kuuselan kiinteistön koko saneerausta. Saneeraus toteutetaan yhdessä
vaiheessa.
4
4.1
4
Sähkö- ja teleliittymät
Sähköliittymä
Pääkeskus ja liittymiskaapelit on uusittu Kuuselan laajennuksen yhteydessä. Nykyinen liittymän koko on
3x250A. Liittymään ei tehdä muutoksia.
4.2
Teleliittymä
Televerkon haltija:
Elisa Oyj
puh.
014-240 311
PL 354
telekopio
014-240 3109
Yliopistonkatu 28,
40101 Jyväskylä
5
Sähkötyöt
Rakennuksen sähköasennukset tehdään voimassa olevien pienjänniteasennuksia koskevien standardien
ja käyttäjän erikoisvaatimusten mukaisesti. Sähköteknisten järjestelmien varustetaso on tämän rakennustapaselostuksen mukainen.
51
Sähkön jakelu
511
Kompensointilaitteet
Pääkeskushuoneeseen asennetaan uusi kompensointiparisto.
512
Maadoitukset
Maadoitukset tehdään PE-järjestelmän mukaisesti.
513
Energian mittausalueet
Pääkeskuksessa on jakeluyhtiön päämittaus.
Päiväsairaala, Kuusela ja Koti-Kuusela varustetaan jälkimittauksilla.
514
Aluetyöt
Henkilökunnan parkkipaikat varustetaan autonlämmityspistorasioilla. Ulkoalueet pyritään valaisemaan
pääosin rakennuksesta seinävalaisimilla, mutta myös pihalle ja parkkialueelle hankitaan valaisin pylväitä.
515
UPS laitteet
Käyttäjä hankkii mahdolliset UPS-laitteet.
516
Varavoima
Kiinteistöön tulee oma varavoimasyöttö Terveysaseman pääkeskukselta.
517
5
G1-lääkintätilat
G1-lääkintätiloihin asennetaan lisäpotentiaalin tasaus ja turvavalaistus.
52 Keskukset
521
Pääkeskus
Nykyinen pääkeskus säilyy entisellä paikallaan. Pääkeskukseen lisätään uudet nousujohdot ja jälkimittaukset.
522
Jakokeskukset
Rakennukseen asennetaan aluekohtaiset omat jakokeskukset. Iv-konehuoneeseen tulee myös oma ryhmäkeskus.
Nykyiset jakokeskukset poistetaan.
Kaikki jakokeskukset rakennetaan TN-S- järjestelmän mukaisiksi varustettuna erillisellä PE- kiskolla.
53 Johtotiet
532
Kaapelihyllyt
Kaapelihyllyjä asennetaan tarpeen mukaan, eli ns. ilmalinja-asennuksia ei sallita.
Hyllyt ja valaisinripustuskiskot asennetaan kattokannakkeilla ja kannatetaan siten, että taipuma ei maksimikuormalla ylitä 1:200.
Hyllyt asennetaan siten, etteivät ne pääse kallistumaan tai kiertymään pitkittäissuunnassa.
Näkyviin jäävät hyllyt ovat valkeaksi maalattuja levyhyllyjä. Konehuoneessa hyllyt ovat teräksisiä tikashyllyjä.
Nykyisiä johtoteitä voidaan osittain hyödyntää.
534
Kaapelitikkaat
Pystyosuuksilla käytetään samaa materiaalia kuin vaakahyllytkin. Keskusten yläpuolella asennetaan rivitai kaarikiinnikekiskot keskuksen koko leveydellä kaapelitikkaina. Näkyville jäävät pystyhyllyt suojataan
muualla kuin nousukuiluissa 1,5 m korkeuteen suojalevyin. Pystyhyllyjen suojalevyt ovat ruuvikiinnitteisiä
ja hyllyjen kannassa samaa materiaalia.
Nykyisiä pystyhyllyjä voida myös osittain hyödyntää.
535
Valaisinripustuskiskot
Teräslevyrakenteisia polttomaalattuja valaisinripustuskiskoja asennetaan valaisinasennuksia varten ja
pääosin teknisissä tiloissa, kiskoja käytetään myös ohuiden kaapeleiden johtotienä.
536
Sähkölistat
Sähkölistoja käytetään tarvittaessa toimisto-,yms. tiloissa, jos uppoasennus ei ole mahdollista tai jos ulkonäkösyyt estävät tavanomaisen pinta-asennuksen käyttämisen. Listojen käyttö on erikseen hyväksytettävä arkkitehdilla.
6
54 Johdot ja putket
541
Pää- ja nousujohdot
Rakennukseen asennettaville jakokeskuksille asennetaan nousujohdot. Nousujohtoina käytetään alumiinitai kuparijohtimisia erillisellä PE-johtimella varustettuja kaapeleita ja nousujohdot asennetaan pääosin
kaapelihyllyille ja -tikkaille.
Nykyiset nousujohdot poistetaan ja tilalle asennetaan uudet.
542
Voimaryhmäjohdot
Kaikille rakennukseen asennettaville koneille ja laitteille asennetaan voima-ryhmäjohdot. Johtoina käytetään kuparijohtimisia muovieristeisiä kaapeleita.
Voimaryhmäjohdot asennetaan oikaistuna kaapelihyllyihin hyllyasennuksessa ja kiinnitetään kaapelikiinnikkein tikasasennuksissa (nippusidekiinnitystä ei hyväksytä).
543
Ohjaus- ja valvontajohdot
Ohjaus-, säätö-, mittaus- ja hälytysjohdot asennetaan omiin ryhmiinsä erilleen nousu- ja ryhmäjohdoista,
hyllyasennuksessa väliseinän taakse tai muuten erilleen vahvavirtajohdoista.
544
Valaistusryhmäjohdot
Valaistusryhmäjohdot liitetään tiloissa sijaitseviin keskuksiin tasopiirustusten merkintöjen mukaisesti.
Valaistusryhmäjohdot asennetaan normaalina uppoasennuksena (ML/O) tai kaapelimaisilla johdoilla
(MMJ) johtoteitä käyttäen. Putketonta uppoasennusta ei käytetä.
Nykyisiä ryhmäjohtoja voidaan osittain hyödyntää.
545
Suojajohdinjärjestelmä
Rakennuksen sähköasennukset asennetaan TN-S- järjestelmän mukaisiksi häiriösuojaus- ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen.
Suojajohdinjärjestelmä asennetaan siten, että järjestelmän nousujohtokohtainen tarkkailu on mahdollista.
546
Putkitukset
Tarvittavat varaputkitukset on esitetty tasokuvissa.
55 Valaisimet ja lamput
551
Sisävalaistus
Valaisimet valitaan yhdessä arkkitehdin kanssa. Valaisimet ovat alakattoon upotettavia, valaisimen häikäisysuojat valitaan niin, ettei näyttöpäätteissä ole kiusallisia heijastuksia. Käytävillä on moduuli valaisimet.
Pääosin asennetaan uudet valaisimet.
Sisävalaistuksessa käytetään seuraavia ohjearvoja:
- toimistot n.500-700 lux
- käytävät, aulat n.250-350 lux
- varastot, konehuoneet ja muut toisarvoiset tilat n.300lux
- ryhmätilat n. 400-500 lux, osa valaisimista säädettäviä
552
Ulko- ja julkisivuvalaistus
Ulkovalaistuksessa käytetään talon seiniin asennettavia seinävalaisimia ja sisäänkäyntilipoissa upotettavia valaisimia, lisävalaistuksena käytetään pylväsvalaisimia. Valaistusvoimakkuus on n.30 lux eli videotallennukseen riittävä määrä.
7
56 Kojeet
561
Pistorasiat ja kytkimet
Käytetään samaan tuoteryhmään kuuluvia kalusteita, oli sitten kyseessä uppo- tai pinta-asennus.
Toimistojen ja työhuoneiden työpisteiseen varataan 3 kpl 2-osaisia pistorasioita.
Käytäville siivouspistorasioita n. 6-8 metrin välein.
Yleisiin tiloihin varataan pistorasiat televisioita, siivousta ja muutamille satunnaislaitteelle.
562
Autolämmityspistorasiat
Osa uusista autopaikoista varustetaan autolämmityspistorasioilla. Autolämmityspistorasiat varustetaan
kelloilla, vikavirtasuojakytkimillä ja 6 A:n automaatilla/paikka.
563
Lämmitykset
Sadevesiviemärit, vaakarännit ja jiirit sekä sisäänkäyntien edustat varustetaan sähkölämmityskaapeleilla.
57 Telejärjestelmät
571
Puhelinjärjestelmä
Puhelin verkko on osa ATK-verkkoa.
572
Antennijärjestelmä
Antenniverkko uusitaan ja antennipisteitä asennetaan asuinhuoneisiin, oleskelu- ja yleisiin tiloihin. Antenniverkko yhdistetään Kuuselan laajennuksen verkkoon.
573
Atk- kaapelointi
ATK verkko on CAT6 UTP. Kiinteistöön tulee 1 pääjakamotila sekä 1 kerrosjakamo. Kaikki toimistot ja
työpisteet varustetaan vähintään yhdellä 2xRJ45 rasialla.
Käytäville ja kerroksiin asennetaan riittävä määrä langattoman verkon tukiasemia.
574
Kuulutus- ja äänentoistojärjestelmä
Kiinteistö varustetaan äänentoistojärjestelmällä ja tarvittavilla kuulutuspisteillä.
Käytäviin ja aulatiloihin asennetaan uppokaiuttimet.
575
Merkinantojärjestelmät
Inva-WC:eet varustetaan hälytysjärjestelmällä, joka kytketään hoitajakutsujärjestelmään.
576
AV-järjestelmät
Kokoushuoneen kattoon varataan videotykkiä varten pistorasia ja johdotus kuvaa varten, videotykkien erikoiskaapeleita toteutetaan AV- suunnitelman mukaan.
8
577
Sisäänpyyntö- ja varattu-valojärjestelmät
Kokoushuoneeseen asennetaan varattuvalojärjestelmä. Osa toimistoista lääkäreiden vastaanottohuoneet
varustetaan sisään pyyntökojeella.
578
Ovi- / porttipuhelinjärjestelmä
Ulko-oville asennetaan kutsupainikkeet.
579
Aikakellojärjestelmä
Osa huoneista sekä käytävät ja aulat varustetaan kelloilla.
58 Ilmoitusjärjestelmät
581
Lvi-ilmoitusjärjestelmät
Kiinteistö varustetaan nykyaikaisella DDC-järjestelmällä.
582
Kiinteistö varustetaan osoitteellisella paloilmoitinjärjestelmällä.
583
Rikosilmoitusjärjestelmä
Kiinteistö varustetaan rikosilmoitinkeskuksella, joka myös ohjaa ulko-ovia ja siihen on integroitu kulunvalvonta.
59 Erikoisjärjestelmät
591
Turvavalaistus
Kiinteistö varustetaan viranomaisten määräykset täyttävällä, turvavalaistusjärjestelmällä, joka koostuu
ovimerkkivalaistuksesta ja turvavalaistuksesta.
Kaikki merkki- ja turvavalot ovat LED-pohjaisia.
592
Kulunvalvontajärjestelmä
Ulko-ovet varustetaan Esmikko kulunvalvonnalla ja ne integroidaan rikosilmoitinkeskukseen.
593
Videovalvontajärjestelmä
Rakennuksen käytävät, aulat sekä piha-alueet varustetaan kameravalvonnalla.
594
Hoitajakutsujärjestelmä
Asuinhuoneet varustetaan Miratelin hoitajakutsujärjestelmällä.
595
Henkilöturvajärjestelmä
Rakennukseen asennetaan langaton henkilöturvajärjestelmä.
Jyväskylä 13.03.2013
Sähköinsinööritoimisto
Leinonen & Mantsinen Oy
Ari Nyman
LAUKAAN KUNTA
KOTIKUUSELAN PERUSKORJAUS
LVI-JÄRJESTEMÄSELOSTUS
6110988-PL05-100
10.01.2012
päivitetty 5.2.2014
PÖYRY FINLAND OY
Osoite
Väinönkatu 1
40100 Jyväskylä
Puhelin
0103311
Faksi
LVI-JÄRJESTELMÄSELOSTUS 6110988-PL05
JRUU/AJT
Jyväskylä 10.01.2012 5.2.2014
Sivu 1/12
SISÄLLYSLUETTELO
1
YLEISTÄ ............................................................................................................................3
1.1
LVI-hankesuunnittelunsuunnittelun yhdyshenkilöt ...............................................................3
2
LVI-SUUNNITTELUN TAVOITTEET ............................................................................4
2.1
2.1.1
2.1.2
2.1.3
2.1.4
Sisäilma ................................................................................................................................4
Sisäilmatavoitteiden vaatimukset rakennustyölle ..................................................................4
Mitoitusulkolämpötilat..........................................................................................................4
Mitoituskuormitukset ............................................................................................................4
LVI-tekniset huomiot erityisten tilojen osalta........................................................................4
3
LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT .........................................................................................5
3.1
3.2
3.2.1
3.2.2
3.3
3.3.1
3.3.2
3.3.3
Yleiskuvaus ..........................................................................................................................5
Lämmöntuotanto...................................................................................................................5
Kaukolämpö .........................................................................................................................5
Jäähdytyksen lauhdelämpö ...................................................................................................5
Lämmönkulutus, korkean lämpötilatason lämmitysjärjestelmät .............................................5
Lämmitysverkosto ................................................................................................................5
Ilmastoinnin lämmitysverkosto .............................................................................................6
Kuuman käyttöveden verkosto ..............................................................................................6
4
JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT .......................................................................................6
4.1
4.2
4.2.1
4.3
4.3.1
4.3.2
Yleiskuvaus ..........................................................................................................................6
Jäähdytyksentuotanto ............................................................................................................6
Vedenjäähdytyskoneet ..........................................................................................................6
Jäähdytyksen kulutus ............................................................................................................7
Jäähdytysvesiverkosto (palkit, kattokasetit) ..........................................................................7
Tuloilman jäähdytys ilmastointikoneilla ...............................................................................7
5
VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT ............................................................................7
5.1
5.2
5.3
5.4
5.5
Liitokset ...............................................................................................................................7
Yleiskuvaus ..........................................................................................................................7
Käyttövesijärjestelmä ...........................................................................................................7
Jätevesijärjestelmä ................................................................................................................8
Sadevesijärjestelmä ..............................................................................................................8
6
ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT ....................................................................................8
6.1
6.2
6.2.1
6.2.2
Yleiskuvaus ..........................................................................................................................8
Ilmastointikojeet ...................................................................................................................9
Ilmastointikoneiden rakenne .................................................................................................9
Suodatus ...............................................................................................................................9
JRUU/AJT
Jyväskylä 10.01.2012 5.2.2014
Sivu 2/12
6.2.3
6.2.4
6.2.5
6.2.6
6.2.7
6.2.8
6.2.9
6.2.10
Lämmöntalteenotto ...............................................................................................................9
Lämmitys .............................................................................................................................9
Jäähdytys ..............................................................................................................................9
Äänenvaimennus ................................................................................................................ 10
Päätelaitteet ........................................................................................................................ 10
Kohdepoistolaitteet ............................................................................................................. 10
Kanavat .............................................................................................................................. 10
Ilmavirrat ............................................................................................................................ 10
7
SPRINKLERIJÄRJESTELMÄT .................................................................................... 11
7.1
Yleiskuvaus ........................................................................................................................ 11
8
AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ ...................................................................................11
8.1
Yleiskuvaus ........................................................................................................................ 11
1
YLEISTÄ
Kohde on Laukaan kunnan vanhusten palvelutalo KOTIKUUSELA
Rakennukseen tehdään täydellinen peruskorjaus.
1.1
LVI-hankesuunnittelunsuunnittelun yhdyshenkilöt
Antti Törmälä,
GSM 040 8407232
email [email protected]
Pöyry Finland Oy
Väinönkatu 1, 40100 Jyväskylä
PÖYRY FINLAND OY
Osoite
Väinönkatu 1
40100 Jyväskylä
Puhelin
0103311
Faksi
JRUU/AJT
Jyväskylä 10.01.2012 5.2.2014
2
Sivu 4/12
LVI-SUUNNITTELUN TAVOITTEET
Tässä tarkastellaan sellaisia LVI-suunnittelun kannalta merkityksellisiä tavoitearvoja,
jotka määrittävät koko LVI-laitoksen rakennetta, rakennustöiden laajuutta sekä LVItekniikan tilantarpeita ja kustannuksia. Pienempien yksityiskohtien osalta
suunnittelutavoitteet ja –ratkaisut käsitellään myöhemmissä suunnitteluvaiheissa
erikseen.
2.1
Sisäilma
Seuraavissa
yhteyksissä
Sisäilmatavoitteet
viitataan
”Sisäilmaluokitus
2008”
–julkaisuun
Suunnittelun lähtökohtana on määrittää tilaryhmittäin sisäilman tavoitetasot
Sisäilmaluokitus 2008 mukaisia tasoja S1, S2 ja S3 käyttäen. Määritelmät ja LVItekniset ratkaisut tässä kohteessa määritelmän saavuttamiseksi.
Tässä kohteessa tavoitteena on sisäilmaluokka S2.
2.1.1 Sisäilmatavoitteiden vaatimukset rakennustyölle
Sisäilmatavoitteiden toteutuminen ilman puhtauden suhteen edellyttää LVI-tekniikan
lisäksi myös rakennustyön osalta käytettäväksi Sisäilmaluokitus 2008:ssa määriteltyä
rakennustöiden puhtausluokkaa P1 ja rakennustuotteiden osalta pääosin luokkaa M1
olevia tuotteita.
2.1.2 Mitoitusulkolämpötilat
LVI-järjestelmät mitoitetaan seuraavien ulkoilmaolosuhdeiden mukaan:
alin ulkoilman lämpötila talvella, mitoituslämpötila -32 °C
kesätilanteen mitoitusulko-olosuhteeksi valitaan toukokuu ja elokuu
päivän ylin ulkolämpötila ja kosteus mitoitustilanteessa 25 °C / 58 % RH(55kJ/kg)
2.1.3 Mitoituskuormitukset
Ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmät mitoitetaan seuraavassa mainittujen sisäisten
lämpökuormien perusteella.
2.1.4 LVI-tekniset huomiot erityisten tilojen osalta
Ryhmähuoneet, lepohuoneet, neuvotteluhuoneet, kokoustilat, hoitohuoneet
sisäilmaluokka S2
ilmastoinnin mitoitus henkilöiden/pinta-alan mukaan, ilmavirtojen säätö
aktiivisia päätelaitteita käyttäen VOC- ja lämpötilaperusteisesti
WC:t, sosiaalitilat
sisäilmaluokka S2, ilmanvaihdon mitoitus pinta-alan/henkilöiden mukaan
JRUU/AJT
Jyväskylä 10.01.2012 5.2.2014
Sivu 5/12
taukotilat, ryhmätilat, neuvotteluhuoneet, kokoustilat
sisäilmaluokka S2
ilmastoinnin mitoitus henkilöiden mukaan.
oleskelutila
sisäilmaluokka S2, ilmavirtojen säätö esim. aktiivisia päätelaitteita käyttäen
VOC- ja lämpötilaperusteisesti
henkilömäärä huonetilaluettelon mukaan
3
3.1
LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Rakennuksen
pääasiallinen
lämmitystapa
on
vesikiertoinen
radiaattorilämmityslämmitys, tuulikaapeissa on lisäksi kiertoilmapuhaltimet ja patterit.
Rakennuksen kiertoilmapuhaltimet ja ilmanvaihtokoneiden lämmityspatterit liitetään
ilmanvaihdonlämmitysverkostoon.
Saunaan ja sen yhteydessä oleviin pesutiloihin sekä tiloihin joiden alapohjat uusitaan
tulee vesikiertoinen lattialämmitys.
Suurin osa rakennuksen lämmitysverkoston runkojohdoista joudutaan uusimaan.
3.2
Lämmöntuotanto
3.2.1 Kaukolämpö
Rakennus liitetty kaukolämpöverkkoon.
Lämmitysverkostojen lämpötilatasot ovat :
ilmastoinnin lämmitysverkosto, 60/30 °C, arvioitu teho 140 kW
radiaattorilämmityslämmitysverkosto, 45/30 °C, arvioitu teho 100 kW
kuumakäyttövesiverkosto, 58/10 °C, arvioitu teho 200 kW
3.2.2 Jäähdytyksen lauhdelämpö
Jäähdytysjärjestelmän tuottama lauhdelämpö pyritään käyttämään hyväksi esim. IVverkoston lämmityksessä.
3.3
Lämmönkulutus, korkean lämpötilatason lämmitysjärjestelmät
3.3.1 Lämmitysverkosto
Verkostossa kiertovesipumppu, suljettu paisuntajärjestelmä (paisunta-automaatti) ja
varolaitteet.
JRUU/AJT
Jyväskylä 10.01.2012 5.2.2014
Sivu 6/12
Lämmityksen runkojohdot tehdään teräsputkista.
3.3.2 Ilmastoinnin lämmitysverkosto
Ilmastoinnin lämmitysverkostolla siirretään lämpöenergia ilmastointikoneiden
lämmityspiirejä varten ja tuulikaappien kiertoilmapuhaltimille. Verkostossa
kiertovesipumppu, suljettu paisuntajärjestelmä (paisunta-automaatti) ja varolaitteet.
Putket teräsputkea PVC-pinnoitetulla mineraalivillaeristeellä.
3.3.3 Kuuman käyttöveden verkosto
Kuuman käyttöveden verkossa kiertovesipumppu.
4
4.1
JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Rakennuksen tuloilma on suurimmalta osin jäähdytetty vesikiertoisilla
ilmastointikoneiden jäähdytyspattereilla. Lisäjäähdytystä tarvitsevien tilojen jäähdytys
on hoidettu vesikiertoisesti jäähdytyspalkein, -kasetein, -puhallinkonvektorein tai
kiertoilmajäähdytyskonein.
Rakennuksen tarvitsema jäähdytys tuotetaan uuteen IV-konehuoneeseen sijoitettavalla
vedenjäähdytyskoneella sekä koneen yhteyteen vesikatolle asennettavilla
nestejäähdyttimillä, joita voidaan käyttää myös vapaajäähdytykseen.
Vedenjäähdyttimen sähköenergiankulutus mitataan
4.2
Jäähdytyksentuotanto
Rakennuksen arvioitu kokonaisjäähdytystehontarve on 140 kW. Tehontarve jakautuu
seuraavasti:
ilmastoinnin jäähdytysvesiverkko, 7/12 °C, arvioitu teho 120kW
erillisjäähdytysvesiverkko, 7/12 °C, arvioitu teho 20 kW
4.2.1 Vedenjäähdytyskoneet
Vedenjäähdytyskoneikkoa
käytetään
silloin,
kun
nestejäähdyttimen
vapaajäähdytysteho ei riitä. Vedenjäähdytyskoneikoita asennetaan 1 kpl
kokonaisjäähdytysteholtaan 300 kW.
Rakennuksen katolle sijoitetaan nestejäähdyttimet, joita käytetään paitsi
vedenjäähdytyskoneiden
jäähdytykseen
myös
itse
jäähdytysjärjestelmän
vapaajäähdytykseen.
JRUU/AJT
Jyväskylä 10.01.2012 5.2.2014
Sivu 7/12
Laitteisto liitetään väylään Modbus liittymällä.
4.3
Jäähdytyksen kulutus
4.3.1 Jäähdytysvesiverkosto (palkit, kattokasetit)
Jäähdytysvesiverkostossa on pumppu ja suljettu paisuntajärjestelmä. Putket (RFe)
ruostumatonta teräsputkea ja alle DN50 (Cu) kuparia pinnoitetulla
mineraalivillaeristeellä
+
kondenssipinnoitteella
tai
solukumieristeellä.
Jäähdytyspalkkeja
palveleva
verkosto
shuntataan
ilmastointikoneiden
jäähdytyspattereita palvelevasta verkostosta korkeampaan lämpötilaan. Kattokasetit
liitetään samaan verkostoon ilmastointikoneiden kanssa. Kattokasetit varustetaan
kondenssivesipumpuilla.
4.3.2 Tuloilman jäähdytys ilmastointikoneilla
Ilmastointikoneet varustetaan palvelualueidensa olosuhdetarpeiden mukaan tuloilman
jäähdytyksellä. Tuloilman jäähdytyksen tarkoituksena on paitsi leikata lämpimän
ulkoilman mukana tiloihin pyrkivää ulkoista lämpökuormaa myös jäähdyttää
palvelemansa tilan lämpötilaa tilan sisäisten lämpökuormien vaikutuksesta.
Tuloilmakoneen jäähdytys mitoitetaan ulkoilmanolosuhteen +25 °C / 58 % rh ja
sisäilmaolosuhteen +17 °C mukaisesti.
5
5.1
VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT
Liitokset
Rakennus on liitetty Laukaan kunnan vesijohtoverkkoon.
Jätevesiviemärit ja sadevesiviemärit on liitetty Laukaan kunnan verkostoihin
5.2
Yleiskuvaus
Rakennukseen tulee tavanomaiset kylmän-, lämpimän- ja lämpimän kiertoveden
verkostot sekä jäte- ja sadevesiviemäriverkostot.
Rakennuksen kaikki nykyiset vesijohdot ja viemärit uusitaan.
5.3
Käyttövesijärjestelmä
Lämpimän kiertoveden verkostossa on kiertopumppu. Vesikalusteet ovat pääosin
vakiolaatuisia normaalitasoisia kalusteita. Pikapaloposteille rakennetaan oma
palopostiverkosto
vesimittarilta
eteenpäin.
Runkovesijohdot
kupariputkea
pinnoitetulla
mineraalivillaeristeellä.
Liitosvesijohdot
muoviputkiasennuksia
JRUU/AJT
Jyväskylä 10.01.2012 5.2.2014
Sivu 8/12
suojaputkessa tai kuparia tilasta ja sen ominaisuuksista riippuen. Kalusteliitokset
tehdään kromatulla kupariputkella. Kaikki kiinteästi laitteisiin liitettävät liitosjohdo tja
käsisuihkut varustetaan takaisinimusuojin. Osa kalusteista kosketusvapaita
elektronisia hanoja, elektroniset hanat määritellään hygieniaperusteisesti.
5.4
Jätevesijärjestelmä
Jätevedet viemäröidään painovoimaisesti. Jätevesiviemärit rakennuksen sisällä
valurautaa, alapohjan alla ja ulkopuolella muovia. Paineviemärit PE-muovia.
Pohjaviemärit uusitaan tarpeen mukaan. Kaikki märkätilojen viemärit uusitaan.
5.5
Sadevesijärjestelmä
Sadevedet viemäröidään painovoimaisesti. Sadevesiviemärit ovat rakennuksen sisällä
valurautaa tai teräsputkea hitsausliitoksi ja ulkopuolella muovia. Sadevesiviemärit
eristetään mineraalivillaeristeellä, eristeessä höyrysulku. Höyrysulku aikaansaadaan
tiivistämällä PVC päällysteen saumat pehmeällä värittömällä PVC- teipillä. Päätteet,
kannakereiät ja muut lävistykset tiivistetään silikonilla siten, että päällyste
kokonaisuudessaan muodostaa höyrysulun.
Perusvedet johdetaan sadevesiviemäriin perusvesikaivon kautta. Paineviemärit PEmuovia.
6
6.1
ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Ilmastoinnin ja rakennustöiden osalta pyritään puhtausluokan P1 lopputulokseen.
Tämä asettaa vaatimuksia myös rakennustöiden suoritustavalle ja valittaville
materiaaleille, joiden tulee olla pääasiassa M1-luokkaa.
Muutososa varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Tuloilma otetaan
rakennuksen vesikatolle rakennettavaan IV-konehuoneeseen ulkoilmakammion kautta.
Kellariin asennettavan IV-kojeen tuloilma otetaan ulkoseinälle rakennettavan
ulkoilmakammion kautta. Kammioon ilma otetaan Lumikilpien kautta. esim.
Lumikilpi; Jeven Oy tai LSJ Lumisuoja; Fläktwoods Oy
Jäteilma
johdetaan
ulos
IV-konehuoneen
katolle
sijoitettavista
ulospuhallushajottajista. Huonetilojen tarpeenmukainen jäähdytys pyritään
toteuttamaan pääosin ilmanvaihdon avulla tuomalla suurimpaan osaan tiloista
jäähdytettyä tuloilmaa. Tiloissa, joissa sisäiset lämpökuormat ovat erityisen suuret,
ilmanvaihdon
apuna
käytetään
jäähdytysvesijärjestelmään
liitettyjä
puhallinkonvektoreita tai jäähdytyspalkkeja.
JRUU/AJT
Jyväskylä 10.01.2012 5.2.2014
Sivu 9/12
Ilmanvaihtokanavisto suunnitellaan vakiopaineiseksi ja tulo- ja poistoilmakoneen
puhaltimet painesäätöisiksi.
Tiloissa, joiden sisäilmaluokaksi on määritetty S2 tai joissa muuten on käyttönsä
puolesta tarvetta muuttuvalle ilmamäärälle, käytetään aktiivisia päätelaitteita tai
ilmavirtasäätimiä sekä näitä palvelevaa tiedonsiirtoyksikköä, joka liitetään väylän
kautta automaatiojärjestelmään.
Ikkunoihin asennetaan korvausilmaventtiilit ilmanvaihdon mahdollisia häiriötiloja
varten.
Pääsääntöisesti kaikki ilmastoinnin
varustetuilla taajuusmuuttajilla.
väyläliitynnällä
Ilmamäärä
3
[m /s]
Jäähdytys
Kellarikerros
3
F7
x
x
x
x
x
x
x
x
TK1
Sijoitus
kellarin
konehuone
TK2
Vesikatto
1.kerros
5
F7
TK3
Vesikatto
Keittiö/ruokala
2
F7
LTO-patteri
Palvelualue
Lämmitys
Ilmastointikojeet
LTO-roottori
Kone
varustetaan
Suodatus
6.2
puhaltimet
x
Ohjaustapa
aikaohjelma /
vakiopainesäätö
aikaohjelma /
vakiopainesäätö
aikaohjelma /
vakiopainesäätö
Muuta
6.2.1 Ilmastointikoneiden rakenne
Ilmastointikoneet tehdastekoisia ns. koteloituja koneita. Puhaltimet EC- moottoreita,
riippuen moottorikoosta, isot moottorit erillisillä taajuusmuuttajilla
6.2.2 Suodatus
Tuloilmakone varustetaan F5-karkeasuodattimella ja F7-hienosuodattimella.
6.2.3 Lämmöntalteenotto
IV-kojeet varustetaan LTO-roottorilla. Keittiön IV-koje varustetaan LTO-patterilla
6.2.4 Lämmitys
Tuloilma lämmitetään tuloilmakoneessa olevalla patterilla, joka saa lämpöenergiansa
ilmanvaihdon lämmitysverkosta.
6.2.5 Jäähdytys
Tuloilma jäähdytetään tuloilmakoneessa olevalla patterilla, joka saa jäähdytysvetensä
kautta jäähdytysvesiverkosta.
JRUU/AJT
Jyväskylä 10.01.2012 5.2.2014
Sivu 10/12
6.2.6 Äänenvaimennus
IV-koneet (tulo ja poisto) varustetaan puhaltimien molemmin puolin
äänenvaimennuksella, joilla estetään puhallinäänien liiallinen siirtyminen kanavistoon
tai rakennuksen ulkopuolelle. Kanavistossa ilmamääräsäätimien yhteyteen asennetaan
äänenvaimentimet. Äänen eteneminen kanaviston välityksellä huonetilasta toiseen
estetään
riittävällä
äänenvaimennuksella.
Siirtoilmareitit
toteutetaan
äänenvaimennetuilla siirtoilmalaitteilla. Äänenvaimentimien vaimennusmateriaalina
Dacron.
6.2.7 Päätelaitteet
Ilmanjako toteutetaan pääsääntöisesti sekoittavalla periaatteilla. Tuloilma johdetaan
huonetiloihin pääsääntöisesti kattoon sijoitettavilla tuloilmalaitteilla. Poistoilma
poistetaan pääsääntöisesti kattoon asennettavilla säleiköillä, jotka on varustettu
paineentasaus-/säätölaatikoin.
6.2.8 Kohdepoistolaitteet
Järjestelmät ja tilat, jotka vaativat kohdepoiston määritellään yhdessä käyttäjien
kanssa käytävissä erillispalavereissa.
Huuvien, kanaviston, puhallinten ja muun järjestelmän materiaalit valitaan
käyttötarkoituksen ja olosuhteiden mukaan.
6.2.9 Kanavat
P1-luokituksen
mukaisia
poistoilmaluokituksen mukaan.
kierresaumattuja
kanavia,
paineluokitus
6.2.10 Ilmavirrat
Ilmavirrat mitoitetaan tilakohtaisen käyttötarkoituksen ja sisäilmanlaadun vaatimusten
mukaisesti.
Ilmastointiratkaisussa on varauduttu tilojen muunneltavuuteen siten, että huonetilojen
käyttötarkoituksia on mahdollista myöhemminkin muuttaa:
IV-koneiden kapasiteettia pystytään nostamaan 20 %
runkokanavien ilmavirtaa voidaan nostaa 20 %
yksittäisen huonetilan ilmanvaihdon tehokkuutta on mahdollista myöhemminkin
muuttaa siten, että ilmastoinnin muutostyöt rajoittuvat muutettavien huoneiden
lähelle.
JRUU/AJT
Jyväskylä 10.01.2012 5.2.2014
7
7.1
Sivu 11/12
SPRINKLERIJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Kiinteistö suojataan korkeapaineisella vesisumusprinklerijärjestelmällä
liitytään aiemmin rakennetun Kuuselan laajennusosan SPR-järjestelmään.
(GPU),
Kiinteistön suojauksessa käytetään katto- ja seinäsuuttimia. Sprinklerisuuttimet on
varustettu lasiampulleilla, jotka särkyvät ennalta määrätyssä lämpötilassa, joka
esimerkiksi huonetilassa on pääsääntöisesti 57 ºC. Suuttimet on valmistettu
ruostumattomasta materiaalista. HI-FOG-suuttimien RTI (reaction time index) -arvo
on 22.
Järjestelmän putket ovat ruostumatonta haponkestävää terästä (AISI 316 L).
Haaraputket rungosta suuttimille ovat halkaisijaltaan 12 – 16 mm. Runkoputket ovat
halkaisijaltaan 25 – 38 mm.
8
8.1
AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Rakennuksen LVISA- tekniikka ohjataan ja valvotaan DDC valvontajärjestelmällä,
jonka käyttöpääte sijoitetaan valvomotilaan.
Pöyry Finland Oy
Projekti: LAUKAAN KUNTA, KOTIKUUSELA, PERUSKORJAUS
Antti Törmälä
TAVOITEHINTA
25.2.2014
Sivu 1/1
Heikki Peltonen
HP Crea Oy
Hanke:
Vaihe:
2.2014
201341 2 KOTI KUUSELA
Paikkakunta:
Jyväskylään rajoittuvat ymp.kunnat
Haahtela-ind.:
78,0 / 1.2013
Hintataso:
78,0 / 2.2014
Laajuus:
2 230 m2, 2 542 brm2, 10 339 rm3
Hankekoko:
2 520 brm2
Jakaja:
2 520 brm2
PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - YHTEENVETO
Talo 80 -nimikkeistö
B1 Rakennuttajan kustannukset
€
€/brm2
%
523 000
208
10,5
3 310 000
1 313
66,3
B3 LVI-työt
584 000
232
11,7
B4 Sähkötyöt
338 000
134
6,8
B2 Rakennustekniset työt
B5 Erillishankinnat
52 000
21
1,0
4 808 000
1 908
96,3
Hankevaraukset
187 000
74
3,7
Muut kustannukset
187 000
74
3,7
PERUSTAMISKUSTANNUKSET
4 994 000
1 982
100,0
Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta)
1 199 000
476
PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ
6 193 000
2 458
B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä
Muut kustannukset
Tontti
Toimintavarustus
Toiminnan ylläpito
TAKU® 2013 © Haahtela-kehitys Oy
Rahoitus
KOTI-KUUSELA / UUDISRAKENNUS / HUONELUETTELO
Hopeakuusi - 8 paikkaa
huoneet 1-8
wc:t 1-8
oleskelu-ruokailu
varasto
käytävä
Ikikuusi - 14 paikkaa
huoneet 1-14
wc:t 1-14
oleskelu-ruokailu
varasto
käytävä
Lyhytaikaispaikat - 16 paikkaa
huoneet 1-16
wc:t 1-16
oleskelu-ruokailu
varasto
käytävät
8 x 16,0m2
8 x 4,2m2
128,0m2
33,6m2
30,0m2
12,0m2
81,0m2
14 x 16,0m2
14 x 4,2m2
224,0 m2
58,8m2
30,0m2
11,0m2
89,0m2
16 x 14,3m2
16 x 4,2m2
228,8m2
67,2m2
26,0m2
11,0m2
70,0m2
35,0m2 + 35,0m2
Yhteistilat 1.kerros
tuulikaappi
ruokala
keittiö+tk+sk
henkilökunnan tauko
osastonhoitaja
toimenpidehuone
lääkäri
kansliat
lääkehuone
huuhteluhuone
saunaosasto (löyly+pesu+puku+puku)
wc:t 2kpl
siivous
sprinklerhuone
käytävä+prsh
171,0m2 + 16,0m2
Yhteistilat K.kerros
sosiaalitilat-naiset
sosiaalitilat-miehet
vainajat
omaiset
pyykkihuone+ kodinhoitohuone
vss/varasto
käytävä+tk+prsh
Huonealojen summa yhteensä
Rakennuksen bruttoala yhteensä (ei sisällä: iv-koneh.)
Juhani Kujala, 0500-560417
10,0m2
42,0m2
30,0m2
30,0m2
15,0m2
12,0m2
12,0m2
30,0m2
12,0m2
15,0m2
39,0m2
8,4m2
11,0m2
14,0m2
187,0m2
63,0m2
14,0m2
24,0m2
14,0m2
17,0m2
44,0m2
71,0m2
1814,8m2
2142,0m2
11.02.2014
LAUKAAN KUNTA
KOTIKUUSELA, UUDISRAKENNUS
LVI-JÄRJESTEMÄSELOSTUS
6110988-PL05-100
5.2.2014
PÖYRY FINLAND OY
Osoite
Väinönkatu 1
40100 Jyväskylä
Puhelin
0103311
Faksi
JRUU/AJT
Sivu 1/12
SISÄLLYSLUETTELO
1
YLEISTÄ ............................................................................................................................3
1.1
LVI-hankesuunnittelunsuunnittelun yhdyshenkilöt ...............................................................3
2
LVI-SUUNNITTELUN TAVOITTEET ............................................................................4
2.1
2.1.1
2.1.2
2.1.3
2.1.4
Sisäilma ................................................................................................................................4
Sisäilmatavoitteiden vaatimukset rakennustyölle ..................................................................4
Mitoitusulkolämpötilat..........................................................................................................4
Mitoituskuormitukset ............................................................................................................4
LVI-tekniset huomiot erityisten tilojen osalta........................................................................4
3
LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT .........................................................................................5
3.1
3.2
3.2.1
3.2.2
3.3
3.3.1
3.3.2
3.3.3
Yleiskuvaus ..........................................................................................................................5
Lämmöntuotanto...................................................................................................................5
Kaukolämpö .........................................................................................................................5
Jäähdytyksen lauhdelämpö ...................................................................................................5
Lämmönkulutus, korkean lämpötilatason lämmitysjärjestelmät .............................................5
Lämmitysverkosto ................................................................................................................5
Ilmastoinnin lämmitysverkosto .............................................................................................6
Kuuman käyttöveden verkosto ..............................................................................................6
4
JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT .......................................................................................6
4.1
4.2
4.2.1
4.3
4.3.1
4.3.2
Yleiskuvaus ..........................................................................................................................6
Jäähdytyksentuotanto ............................................................................................................6
Vedenjäähdytyskoneet ..........................................................................................................6
Jäähdytyksen kulutus ............................................................................................................7
Jäähdytysvesiverkosto (palkit, kattokasetit) ..........................................................................7
Tuloilman jäähdytys ilmastointikoneilla ...............................................................................7
5
VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT ............................................................................7
5.1
5.2
5.3
5.4
5.5
Liitokset ...............................................................................................................................7
Yleiskuvaus ..........................................................................................................................7
Käyttövesijärjestelmä ...........................................................................................................7
Jätevesijärjestelmä ................................................................................................................8
Sadevesijärjestelmä ..............................................................................................................8
6
ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT ....................................................................................8
6.1
6.2
6.2.1
6.2.2
Yleiskuvaus ..........................................................................................................................8
Ilmastointikojeet ...................................................................................................................9
Ilmastointikoneiden rakenne .................................................................................................9
Suodatus ...............................................................................................................................9
JRUU/AJT
Sivu 2/12
6.2.3
6.2.4
6.2.5
6.2.6
6.2.7
6.2.8
6.2.9
6.2.10
Lämmöntalteenotto ...............................................................................................................9
Lämmitys .............................................................................................................................9
Jäähdytys ..............................................................................................................................9
Äänenvaimennus ..................................................................................................................9
Päätelaitteet ........................................................................................................................ 10
Kohdepoistolaitteet ............................................................................................................. 10
Kanavat .............................................................................................................................. 10
Ilmavirrat ............................................................................................................................ 10
7
SPRINKLERIJÄRJESTELMÄT .................................................................................... 10
7.1
Yleiskuvaus ........................................................................................................................ 10
8
AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ ...................................................................................11
8.1
Yleiskuvaus ........................................................................................................................ 11
1
YLEISTÄ
Kohde on Laukaan kunnan vanhusten palvelutalo KOTIKUUSELA
Rakennus on uudisrakennus, joka rakennetaan nykyisen Koti-Kuuselan paikalle.
1.1
LVI-hankesuunnittelunsuunnittelun yhdyshenkilöt
Antti Törmälä,
GSM 040 8407232
email [email protected]
Pöyry Finland Oy
Väinönkatu 1, 40100 Jyväskylä
PÖYRY FINLAND OY
Osoite
Väinönkatu 1
40100 Jyväskylä
Puhelin
0103311
Faksi
JRUU/AJT
2
Sivu 4/12
LVI-SUUNNITTELUN TAVOITTEET
Tässä tarkastellaan sellaisia LVI-suunnittelun kannalta merkityksellisiä tavoitearvoja,
jotka määrittävät koko LVI-laitoksen rakennetta, rakennustöiden laajuutta sekä LVItekniikan tilantarpeita ja kustannuksia. Pienempien yksityiskohtien osalta
suunnittelutavoitteet ja –ratkaisut käsitellään myöhemmissä suunnitteluvaiheissa
erikseen.
2.1
Sisäilma
Seuraavissa
yhteyksissä
Sisäilmatavoitteet
viitataan
”Sisäilmaluokitus
2008”
–julkaisuun
Suunnittelun lähtökohtana on määrittää tilaryhmittäin sisäilman tavoitetasot
Sisäilmaluokitus 2008 mukaisia tasoja S1, S2 ja S3 käyttäen. Määritelmät ja LVItekniset ratkaisut tässä kohteessa määritelmän saavuttamiseksi.
Tässä kohteessa tavoitteena on sisäilmaluokka S2.
2.1.1 Sisäilmatavoitteiden vaatimukset rakennustyölle
Sisäilmatavoitteiden toteutuminen ilman puhtauden suhteen edellyttää LVI-tekniikan
lisäksi myös rakennustyön osalta käytettäväksi Sisäilmaluokitus 2008:ssa määriteltyä
rakennustöiden puhtausluokkaa P1 ja rakennustuotteiden osalta pääosin luokkaa M1
olevia tuotteita.
2.1.2 Mitoitusulkolämpötilat
LVI-järjestelmät mitoitetaan seuraavien ulkoilmaolosuhdeiden mukaan:
alin ulkoilman lämpötila talvella, mitoituslämpötila -32 °C
kesätilanteen mitoitusulko-olosuhteeksi valitaan toukokuu ja elokuu
päivän ylin ulkolämpötila ja kosteus mitoitustilanteessa 25 °C / 58 % RH(55kJ/kg)
2.1.3 Mitoituskuormitukset
Ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmät mitoitetaan seuraavassa mainittujen sisäisten
lämpökuormien perusteella.
2.1.4 LVI-tekniset huomiot erityisten tilojen osalta
Ryhmähuoneet, lepohuoneet, neuvotteluhuoneet, kokoustilat, hoitohuoneet
sisäilmaluokka S2
ilmastoinnin mitoitus henkilöiden/pinta-alan mukaan, ilmavirtojen säätö
aktiivisia päätelaitteita käyttäen VOC- ja lämpötilaperusteisesti
WC:t, sosiaalitilat
sisäilmaluokka S2, ilmanvaihdon mitoitus pinta-alan/henkilöiden mukaan
JRUU/AJT
Sivu 5/12
taukotilat, ryhmätilat, neuvotteluhuoneet, kokoustilat
sisäilmaluokka S2
ilmastoinnin mitoitus henkilöiden mukaan.
oleskelutila
sisäilmaluokka S2, ilmavirtojen säätö esim. aktiivisia päätelaitteita käyttäen
VOC- ja lämpötilaperusteisesti
henkilömäärä huonetilaluettelon mukaan
3
3.1
LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Rakennuksen pääasiallinen lämmitystapa vesikiertoinen radiaattorilämmityslämmitys,
tuulikaapeissa on lisäksi kiertoilmapuhaltimet ja patterit.
Rakennuksen kiertoilmapuhaltimet ja ilmanvaihtokoneiden lämmityspatterit liitetään
ilmanvaihdonlämmitysverkostoon.
Pesu- ja pukuhuoneisiin sekä saunaan vesikiertoinen lattialämmitys.
3.2
Lämmöntuotanto
3.2.1 Kaukolämpö
Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon, nykyinen Koti-Kuuselan
Kaukolämpökeskus asennetaan rakennuksen IV-konehuoneeseen.
liittymä.
Lämmitysverkostojen lämpötilatasot ovat :
ilmastoinnin lämmitysverkosto, 60/40 °C, arvioitu teho 140 kW
radiaattorilämmityslämmitysverkosto, 45/30 °C, arvioitu teho 100 kW
kuumakäyttövesiverkosto, 58/10 °C, arvioitu teho 200 kW
3.2.2 Jäähdytyksen lauhdelämpö
Jäähdytysjärjestelmän tuottama lauhdelämpö pyritään käyttämään hyväksi esim. IVverkoston lämmityksessä.
3.3
Lämmönkulutus, korkean lämpötilatason lämmitysjärjestelmät
3.3.1 Lämmitysverkosto
Verkostossa kiertovesipumppu, suljettu paisuntajärjestelmä (paisunta-automaatti) ja
varolaitteet.
Lämmityksen runkojohdot tehdään teräsputkista.
JRUU/AJT
Sivu 6/12
3.3.2 Ilmastoinnin lämmitysverkosto
Ilmastoinnin lämmitysverkostolla siirretään lämpöenergia ilmastointikoneiden
lämmityspiirejä varten ja tuulikaappien kiertoilmapuhaltimille. Verkostossa
kiertovesipumppu, suljettu paisuntajärjestelmä (paisunta-automaatti) ja varolaitteet.
Putket teräsputkea PVC-pinnoitetulla mineraalivillaeristeellä.
3.3.3 Kuuman käyttöveden verkosto
Kuuman käyttöveden verkossa kiertovesipumppu.
4
4.1
JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Rakennuksen tuloilma on suurimmalta osin jäähdytetty vesikiertoisilla
ilmastointikoneiden jäähdytyspattereilla. Lisäjäähdytystä tarvitsevien tilojen jäähdytys
on hoidettu vesikiertoisesti jäähdytyspalkein, -kasetein, -puhallinkonvektorein tai
kiertoilmajäähdytyskonein.
Rakennuksen tarvitsema jäähdytys tuotetaan uuteen IV-konehuoneeseen sijoitettavalla
vedenjäähdytyskoneella sekä koneen yhteyteen vesikatolle asennettavilla
nestejäähdyttimillä, joita voidaan käyttää myös vapaajäähdytykseen.
Vedenjäähdyttimen sähköenergiankulutus mitataan
4.2
Jäähdytyksentuotanto
Rakennuksen arvioitu kokonaisjäähdytystehontarve on 140 kW. Tehontarve jakautuu
seuraavasti:
ilmastoinnin jäähdytysvesiverkko, 7/12 °C, arvioitu teho 120kW
erillisjäähdytysvesiverkko, 7/12 °C, arvioitu teho 20 kW
4.2.1 Vedenjäähdytyskoneet
Vedenjäähdytyskoneikkoa
käytetään
silloin,
kun
nestejäähdyttimen
vapaajäähdytysteho ei riitä. Vedenjäähdytyskoneikoita asennetaan 1 kpl
kokonaisjäähdytysteholtaan 300 kW.
Rakennuksen katolle sijoitetaan nestejäähdyttimet, joita käytetään paitsi
vedenjäähdytyskoneiden
jäähdytykseen
myös
itse
jäähdytysjärjestelmän
vapaajäähdytykseen.
Laitteisto liitetään väylään Modbus liittymällä.
JRUU/AJT
4.3
Sivu 7/12
Jäähdytyksen kulutus
4.3.1 Jäähdytysvesiverkosto (palkit, kattokasetit)
Jäähdytysvesiverkostossa on pumppu ja suljettu paisuntajärjestelmä. Putket (RFe)
ruostumatonta teräsputkea ja alle DN50 (Cu) kuparia pinnoitetulla
mineraalivillaeristeellä
+
kondenssipinnoitteella
tai
solukumieristeellä.
Jäähdytyspalkkeja
palveleva
verkosto
shuntataan
ilmastointikoneiden
jäähdytyspattereita palvelevasta verkostosta korkeampaan lämpötilaan. Kattokasetit
liitetään samaan verkostoon ilmastointikoneiden kanssa. Kattokasetit varustetaan
kondenssivesipumpuilla.
4.3.2 Tuloilman jäähdytys ilmastointikoneilla
Ilmastointikoneet varustetaan palvelualueidensa olosuhdetarpeiden mukaan tuloilman
jäähdytyksellä. Tuloilman jäähdytyksen tarkoituksena on paitsi leikata lämpimän
ulkoilman mukana tiloihin pyrkivää ulkoista lämpökuormaa myös jäähdyttää
palvelemansa tilan lämpötilaa tilan sisäisten lämpökuormien vaikutuksesta.
Tuloilmakoneen jäähdytys mitoitetaan ulkoilmanolosuhteen +25 °C / 58 % rh ja
sisäilmaolosuhteen +17 °C mukaisesti.
5
5.1
VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT
Liitokset
Rakennus liitetään Laukaan kunnan vesijohtoverkkoon, nykyinen Koti-Kuuselan
liittymät.
Jätevesiviemärit ja sadevesiviemärit liitetään Laukaan kunnan verkostoihin, nykyiset
Koti-Kuuselan liittymät.
5.2
Yleiskuvaus
Rakennukseen tulee tavanomaiset kylmän-, lämpimän- ja lämpimän kiertoveden
verkostot sekä jäte- ja sadevesiviemäriverkostot.
Rakennuksen kaikki nykyiset vesijohdot ja viemärit uusitaan.
5.3
Käyttövesijärjestelmä
Lämpimän kiertoveden verkostossa on kiertopumppu. Vesikalusteet ovat pääosin
vakiolaatuisia normaalitasoisia kalusteita. Pikapaloposteille rakennetaan oma
palopostiverkosto
vesimittarilta
eteenpäin.
Runkovesijohdot
kupariputkea
pinnoitetulla
mineraalivillaeristeellä.
Liitosvesijohdot
muoviputkiasennuksia
suojaputkessa tai kuparia tilasta ja sen ominaisuuksista riippuen. Kalusteliitokset
JRUU/AJT
Sivu 8/12
tehdään kromatulla kupariputkella. Kaikki kiinteästi laitteisiin liitettävät liitosjohdo tja
käsisuihkut varustetaan takaisinimusuojin. Osa kalusteista kosketusvapaita
elektronisia hanoja, elektroniset hanat määritellään hygieniaperusteisesti.
5.4
Jätevesijärjestelmä
Jätevedet viemäröidään painovoimaisesti. Jätevesiviemärit rakennuksen sisällä
valurautaa, alapohjan alla ja ulkopuolella muovia. Paineviemärit PE-muovia.
Pohjaviemärit uusitaan tarpeen mukaan. Kaikki märkätilojen viemärit uusitaan.
5.5
Sadevesijärjestelmä
Sadevedet viemäröidään painovoimaisesti. Sadevesiviemärit ovat rakennuksen sisällä
valurautaa tai teräsputkea hitsausliitoksi ja ulkopuolella muovia. Sadevesiviemärit
eristetään mineraalivillaeristeellä, eristeessä höyrysulku. Höyrysulku aikaansaadaan
tiivistämällä PVC päällysteen saumat pehmeällä värittömällä PVC- teipillä. Päätteet,
kannakereiät ja muut lävistykset tiivistetään silikonilla siten, että päällyste
kokonaisuudessaan muodostaa höyrysulun.
Perusvedet johdetaan sadevesiviemäriin perusvesikaivon kautta. Paineviemärit PEmuovia.
6
6.1
ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Ilmastoinnin ja rakennustöiden osalta pyritään puhtausluokan P1 lopputulokseen.
Tämä asettaa vaatimuksia myös rakennustöiden suoritustavalle ja valittaville
materiaaleille, joiden tulee olla pääasiassa M1-luokkaa.
Rakennus varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Tuloilma otetaan
rakennuksen vesikatolle rakennettavaan IV-konehuoneeseen ulkoilmakammion kautta.
Kellariin asennettavan IV-kojeen tuloilma otetaan ulkoseinälle rakennettavan
ulkoilmakammion kautta. Kammioon ilma otetaan Lumikilpien kautta. esim.
Lumikilpi; Jeven Oy tai LSJ Lumisuoja; Fläktwoods Oy
Jäteilma
johdetaan
ulos
IV-konehuoneen
katolle
sijoitettavista
ulospuhallushajottajista. Huonetilojen tarpeenmukainen jäähdytys pyritään
toteuttamaan pääosin ilmanvaihdon avulla tuomalla suurimpaan osaan tiloista
jäähdytettyä tuloilmaa. Tiloissa, joissa sisäiset lämpökuormat ovat erityisen suuret,
ilmanvaihdon
apuna
käytetään
jäähdytysvesijärjestelmään
liitettyjä
puhallinkonvektoreita tai jäähdytyspalkkeja.
Ilmanvaihtokanavisto suunnitellaan vakiopaineiseksi ja tulo- ja poistoilmakoneen
puhaltimet painesäätöisiksi.
JRUU/AJT
Sivu 9/12
Tiloissa, joiden sisäilmaluokaksi on määritetty S2 tai joissa muuten on käyttönsä
puolesta tarvetta muuttuvalle ilmamäärälle, käytetään aktiivisia päätelaitteita tai
ilmavirtasäätimiä sekä näitä palvelevaa tiedonsiirtoyksikköä, joka liitetään väylän
kautta automaatiojärjestelmään.
Ikkunoihin asennetaan korvausilmaventtiilit ilmanvaihdon mahdollisia häiriötiloja
varten.
Pääsääntöisesti kaikki ilmastoinnin
varustetuilla taajuusmuuttajilla.
Ilmamäärä
3
[m /s]
Lämmitys
Jäähdytys
3
F7
x
x
x
x
x
x
x
x
TK1
Vesikatto
Palvelualue
Pesuhuoneet, sosiaalitilat,
wc:t,käytävät
TK2
Vesikatto
Asuin- ja oleskeluhuoneet
5
F7
TK3
Vesikatto
Keittiö/ruokala
2
F7
LTO-patteri
Sijoitus
väyläliitynnällä
Ilmastointikojeet
LTO-roottori
Kone
varustetaan
Suodatus
6.2
puhaltimet
x
Ohjaustapa
aikaohjelma /
vakiopainesäätö
aikaohjelma /
vakiopainesäätö
aikaohjelma /
vakiopainesäätö
Muuta
6.2.1 Ilmastointikoneiden rakenne
Ilmastointikoneet tehdastekoisia ns. koteloituja koneita. Puhaltimet EC- moottoreita,
riippuen moottorikoosta, isot moottorit erillisillä taajuusmuuttajilla
6.2.2 Suodatus
Tuloilmakone varustetaan F5-karkeasuodattimella ja F7-hienosuodattimella.
6.2.3 Lämmöntalteenotto
IV-kojeet varustetaan LTO-roottorilla. Keittiön IV-koje varustetaan LTO-patterilla.
6.2.4 Lämmitys
Tuloilma lämmitetään tuloilmakoneessa olevalla patterilla, joka saa lämpöenergiansa
ilmanvaihdon lämmitysverkosta.
6.2.5 Jäähdytys
Tuloilma jäähdytetään tuloilmakoneessa olevalla patterilla, joka saa jäähdytysvetensä
kautta jäähdytysvesiverkosta.
6.2.6 Äänenvaimennus
IV-koneet (tulo ja poisto) varustetaan puhaltimien molemmin puolin
äänenvaimennuksella, joilla estetään puhallinäänien liiallinen siirtyminen kanavistoon
JRUU/AJT
Sivu 10/12
tai rakennuksen ulkopuolelle. Kanavistossa ilmamääräsäätimien yhteyteen asennetaan
äänenvaimentimet. Äänen eteneminen kanaviston välityksellä huonetilasta toiseen
estetään
riittävällä
äänenvaimennuksella.
Siirtoilmareitit
toteutetaan
äänenvaimennetuilla siirtoilmalaitteilla. Äänenvaimentimien vaimennusmateriaalina
Dacron.
6.2.7 Päätelaitteet
Ilmanjako toteutetaan pääsääntöisesti sekoittavalla periaatteilla. Tuloilma johdetaan
huonetiloihin pääsääntöisesti kattoon sijoitettavilla tuloilmalaitteilla. Poistoilma
poistetaan pääsääntöisesti kattoon asennettavilla säleiköillä, jotka on varustettu
paineentasaus-/säätölaatikoin.
6.2.8 Kohdepoistolaitteet
Järjestelmät ja tilat, jotka vaativat kohdepoiston määritellään yhdessä käyttäjien
kanssa käytävissä erillispalavereissa.
Huuvien, kanaviston, puhallinten ja muun järjestelmän materiaalit valitaan
käyttötarkoituksen ja olosuhteiden mukaan.
6.2.9 Kanavat
P1-luokituksen
mukaisia
poistoilmaluokituksen mukaan.
kierresaumattuja
kanavia,
paineluokitus
6.2.10 Ilmavirrat
Ilmavirrat mitoitetaan tilakohtaisen käyttötarkoituksen ja sisäilmanlaadun vaatimusten
mukaisesti.
Ilmastointiratkaisussa on varauduttu tilojen muunneltavuuteen siten, että huonetilojen
käyttötarkoituksia on mahdollista myöhemminkin muuttaa:
IV-koneiden kapasiteettia pystytään nostamaan 20 %
runkokanavien ilmavirtaa voidaan nostaa 20 %
yksittäisen huonetilan ilmanvaihdon tehokkuutta on mahdollista myöhemminkin
muuttaa siten, että ilmastoinnin muutostyöt rajoittuvat muutettavien huoneiden
lähelle.
7
7.1
SPRINKLERIJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Kiinteistö suojataan korkeapaineisella vesisumusprinklerijärjestelmällä
liitytään aiemmin rakennetun Kuuselan laajennusosan SPR-järjestelmään.
(GPU),
JRUU/AJT
Sivu 11/12
Kiinteistön suojauksessa käytetään katto- ja seinäsuuttimia. Sprinklerisuuttimet on
varustettu lasiampulleilla, jotka särkyvät ennalta määrätyssä lämpötilassa, joka
esimerkiksi huonetilassa on pääsääntöisesti 57 ºC. Suuttimet on valmistettu
ruostumattomasta materiaalista. HI-FOG-suuttimien RTI (reaction time index) -arvo
on 22.
Järjestelmän putket ovat ruostumatonta haponkestävää terästä (AISI 316 L).
Haaraputket rungosta suuttimille ovat halkaisijaltaan 12 – 16 mm. Runkoputket ovat
halkaisijaltaan 25 – 38 mm.
8
8.1
AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Rakennuksen LVISA- tekniikka ohjataan ja valvotaan DDC valvontajärjestelmällä,
jonka käyttöpääte sijoitetaan valvomotilaan.
Pöyry Finland Oy
Projekti: LAUKAAN KUNTA, KOTIKUUSELA, UUDISRAKENNUS
Antti Törmälä
Laukaan kunta: Koti-Kuuselan uudisrakennus
Koti-Kuuselan uudisrakennus
Laukaa
SÄHKÖTEKNISTEN TÖIDEN RAKENNUSTAPASELOSTUS
29.04.2014
Sähköinsinööritoimisto Leinonen&Mantsinen Oy
Ari Nyman
Ahjokatu 14, 40320 JYVÄSKYLÄ Puh 010 3202260
1
2
1 Rakennuskohde, ja sen sijainti: ........................................................................................................3 1.4 Sähkösuunnittelu ...........................................................................................................................3 3 Yleistä ...............................................................................................................................................3 4 Sähkö- ja teleliittymät ........................................................................................................................4 4.1 Sähköliittymä ............................................................................................................... 4 4.2 Teleliittymä .................................................................................................................. 4 5 Sähkötyöt ..........................................................................................................................................4 51 Sähkön jakelu ............................................................................................................. 4 511 Kompensointilaitteet ...........................................................................................................4 512 Maadoitukset ..........................................................................................................................4 513 Energian mittausalueet...........................................................................................................4 514 Aluetyöt ..................................................................................................................................4 515 UPS laitteet ............................................................................................................................4 516 Varavoima ..............................................................................................................................4 517 G1-lääkintätilat .......................................................................................................................4 52 Keskukset ....................................................................................................................... 5 521 Pääkeskus ..............................................................................................................................5 522 Jakokeskukset ........................................................................................................................5 53 Johtotiet .......................................................................................................................... 5 532 Kaapelihyllyt ...........................................................................................................................5 534 Kaapelitikkaat .........................................................................................................................5 536 Sähkölistat ..............................................................................................................................5 54 Johdot ja putket .............................................................................................................. 5 541 Pää- ja nousujohdot ...............................................................................................................5 542 Voimaryhmäjohdot .................................................................................................................5 543 Ohjaus- ja valvontajohdot .......................................................................................................6 544 Valaistusryhmäjohdot .............................................................................................................6 545 Suojajohdinjärjestelmä ...........................................................................................................6 546 Putkitukset ..............................................................................................................................6 55 Valaisimet ja lamput ........................................................................................................ 6 551 Sisävalaistus ..........................................................................................................................6 552 Ulko- ja julkisivuvalaistus........................................................................................................6 56 Kojeet.............................................................................................................................. 6 561 Pistorasiat ja kytkimet.............................................................................................................6 562 Autolämmityspistorasiat .........................................................................................................6 563 Lämmitykset ...........................................................................................................................6 57 Telejärjestelmät .............................................................................................................. 7 571 Puhelinjärjestelmä ..................................................................................................................7 572 Antennijärjestelmä ..................................................................................................................7 573 Atk- kaapelointi .......................................................................................................................7 574 Kuulutus- ja äänentoistojärjestelmä .......................................................................................7 575 Merkinantojärjestelmät ...........................................................................................................7 576 AV-järjestelmät .......................................................................................................................7 577 Sisäänpyyntö- ja varattu-valojärjestelmät...............................................................................7 578 Ovi- / porttipuhelinjärjestelmä .................................................................................................7 579 Aikakellojärjestelmä................................................................................................................7 58 Ilmoitusjärjestelmät ......................................................................................................... 7 581 Lvi-ilmoitusjärjestelmät ...........................................................................................................7 582 Paloilmoitinjärjestelmä............................................................................................................7 583 Rikosilmoitusjärjestelmä .........................................................................................................8 59 Erikoisjärjestelmät ........................................................................................................... 8 591 Turvavalaistus ........................................................................................................................8 592 Kulunvalvontajärjestelmä .......................................................................................................8 Sähköinsinööritoimisto Leinonen & Mantsinen Oy
593 594 595 1
Videovalvontajärjestelmä .......................................................................................................8 Hoitajakutsujärjestelmä ..........................................................................................................8 Henkilöturvajärjestelmä ..........................................................................................................8 Rakennuskohde, ja sen sijainti:
Koti-Kuuselan uudisrakennus
Laukaa
Hankinta käsittää Koti-Kuuselan uudisrakennuksen sähkötyöt.
1.4
Sähkösuunnittelu
Ahjokatu 14, 40320 Jyväskylä
Ari Nyman, sähkösuunnittelija
Puh. 010 3202262
Matkapuh. 040 – 83 48 949
[email protected]
3
3
Yleistä
Hankinta koskee nykyisen Koti-Kuuselan tilalle rakennettavaa uutta kiinteistöä.
4
4.1
4
Sähkö- ja teleliittymät
Sähköliittymä
Pääkeskus ja liittymiskaapelit on uusittu Kuuselan laajennuksen yhteydessä. Nykyinen liittymän koko on
3x250A. Nykyinen pääkeskus ja liittymä poistetaan purettavasta rakennuksesta.
4.2
Teleliittymä
Televerkon haltija:
Elisa Oyj
5
puh.
014-240 311
Sähkötyöt
Rakennuksen sähköasennukset tehdään voimassa olevien pienjänniteasennuksia koskevien standardien
ja käyttäjän erikoisvaatimusten mukaisesti. Sähköteknisten järjestelmien varustetaso on tämän rakennustapaselostuksen mukainen.
51
Sähkön jakelu
511
Kompensointilaitteet
Pääkeskushuoneeseen asennetaan uusi kompensointiparisto.
512
Maadoitukset
Maadoitukset tehdään PE-järjestelmän mukaisesti.
513
Energian mittausalueet
Pääkeskuksessa on jakeluyhtiön päämittaus.
Koti-Kuusela varustetaan jälkimittauksilla.
514
Aluetyöt
Henkilökunnan parkkipaikat varustetaan autonlämmityspistorasioilla. Ulkoalueet pyritään valaisemaan
pääosin rakennuksesta seinävalaisimilla, mutta myös pihalle ja parkkialueelle hankitaan valaisin pylväitä.
515
UPS laitteet
Käyttäjä hankkii mahdolliset UPS-laitteet.
516
Varavoima
Kiinteistöön tulee oma varavoimasyöttö Terveysaseman pääkeskukselta.
517
G1-lääkintätilat
G1-lääkintätiloihin asennetaan lisäpotentiaalin tasaus ja turvavalaistus.
5
52 Keskukset
521
Pääkeskus
Nykyinen pääkeskus siirretään uuteen paikkaa.
522
Jakokeskukset
Rakennukseen asennetaan aluekohtaiset omat jakokeskukset. Iv-konehuoneeseen tulee myös oma ryhmäkeskus.
Kaikki jakokeskukset rakennetaan TN-S- järjestelmän mukaisiksi varustettuna erillisellä PE- kiskolla.
53 Johtotiet
532
Kaapelihyllyt
Kaapelihyllyjä asennetaan tarpeen mukaan, eli ns. ilmalinja-asennuksia ei sallita.
Hyllyt ja valaisinripustuskiskot asennetaan kattokannakkeilla ja kannatetaan siten, että taipuma ei maksimikuormalla ylitä 1:200.
Hyllyt asennetaan siten, etteivät ne pääse kallistumaan tai kiertymään pitkittäissuunnassa.
Näkyviin jäävät hyllyt ovat valkeaksi maalattuja levyhyllyjä. Konehuoneessa hyllyt ovat teräksisiä tikashyllyjä.
534
535
Kaapelitikkaat
Pystyosuuksilla käytetään samaa materiaalia kuin vaakahyllytkin. Keskusten yläpuolella asennetaan rivitai kaarikiinnikekiskot keskuksen koko leveydellä kaapelitikkaina. Näkyville jäävät pystyhyllyt suojataan
muualla kuin nousukuiluissa 1,5 m korkeuteen suojalevyin. Pystyhyllyjen suojalevyt ovat ruuvikiinnitteisiä
ja hyllyjen kannassa samaa materiaalia.
Valaisinripustuskiskot
Teräslevyrakenteisia polttomaalattuja valaisinripustuskiskoja asennetaan valaisinasennuksia varten ja
pääosin teknisissä tiloissa, kiskoja käytetään myös ohuiden kaapeleiden johtotienä.
536
Sähkölistat
Sähkölistoja käytetään tarvittaessa toimisto-,yms. tiloissa, jos uppoasennus ei ole mahdollista tai jos ulkonäkösyyt estävät tavanomaisen pinta-asennuksen käyttämisen. Listojen käyttö on erikseen hyväksytettävä arkkitehdilla.
54 Johdot ja putket
541
Pää- ja nousujohdot
Rakennukseen asennettaville jakokeskuksille asennetaan nousujohdot. Nousujohtoina käytetään alumiinitai kuparijohtimisia erillisellä PE-johtimella varustettuja kaapeleita ja nousujohdot asennetaan pääosin
kaapelihyllyille ja -tikkaille.
542
Voimaryhmäjohdot
Kaikille rakennukseen asennettaville koneille ja laitteille asennetaan voima-ryhmäjohdot. Johtoina käytetään kuparijohtimisia muovieristeisiä kaapeleita.
Voimaryhmäjohdot asennetaan oikaistuna kaapelihyllyihin hyllyasennuksessa ja kiinnitetään kaapelikiinnikkein tikasasennuksissa (nippusidekiinnitystä ei hyväksytä).
6
543
Ohjaus- ja valvontajohdot
Ohjaus-, säätö-, mittaus- ja hälytysjohdot asennetaan omiin ryhmiinsä erilleen nousu- ja ryhmäjohdoista,
hyllyasennuksessa väliseinän taakse tai muuten erilleen vahvavirtajohdoista.
544
Valaistusryhmäjohdot
Valaistusryhmäjohdot liitetään tiloissa sijaitseviin keskuksiin tasopiirustusten merkintöjen mukaisesti.
Valaistusryhmäjohdot asennetaan normaalina uppoasennuksena (ML/O) tai kaapelimaisilla johdoilla
(MMJ) johtoteitä käyttäen. Putketonta uppoasennusta ei käytetä.
545
Suojajohdinjärjestelmä
Rakennuksen sähköasennukset asennetaan TN-S- järjestelmän mukaisiksi häiriösuojaus- ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen.
Suojajohdinjärjestelmä asennetaan siten, että järjestelmän nousujohtokohtainen tarkkailu on mahdollista.
546
Putkitukset
Tarvittavat varaputkitukset on esitetty tasokuvissa.
55 Valaisimet ja lamput
551
Sisävalaistus
Valaisimet valitaan yhdessä arkkitehdin kanssa. Valaisimet ovat alakattoon upotettavia, valaisimen häikäisysuojat valitaan niin, ettei näyttöpäätteissä ole kiusallisia heijastuksia. Käytävillä on moduuli valaisimet. Osa valaistuksesta toteutetaan LED- valonlähteillä.
Sisävalaistuksessa käytetään seuraavia ohjearvoja:
- toimistot n.500-700 lux
- käytävät, aulat n.250-350 lux
- varastot, konehuoneet ja muut toisarvoiset tilat n.300lux
- ryhmätilat n. 400-500 lux, osa valaisimista säädettäviä
552
Ulko- ja julkisivuvalaistus
Ulkovalaistuksessa käytetään talon seiniin asennettavia seinävalaisimia ja sisäänkäyntilipoissa upotettavia valaisimia, lisävalaistuksena käytetään pylväsvalaisimia. Valaistusvoimakkuus on n.30 lux eli videotallennukseen riittävä määrä.
56 Kojeet
561
Pistorasiat ja kytkimet
Käytetään samaan tuoteryhmään kuuluvia kalusteita, oli sitten kyseessä uppo- tai pinta-asennus.
Toimistojen ja työhuoneiden työpisteiseen varataan 3 kpl 2-osaisia pistorasioita.
Käytäville siivouspistorasioita n. 6-8 metrin välein.
Yleisiin tiloihin varataan pistorasiat televisioita, siivousta ja muutamille satunnaislaitteelle.
562
Autolämmityspistorasiat
Osa uusista autopaikoista varustetaan autolämmityspistorasioilla. Autolämmityspistorasiat varustetaan
kelloilla, vikavirtasuojakytkimillä ja 6 A:n automaatilla/paikka.
563
Lämmitykset
Sadevesiviemärit, vaakarännit ja jiirit sekä sisäänkäyntien edustat varustetaan sähkölämmityskaapeleilla.
7
57 Telejärjestelmät
571
Puhelinjärjestelmä
Puhelin verkko on osa ATK-verkkoa.
572
Antennijärjestelmä
Antennipisteitä asennetaan asuinhuoneisiin, oleskelu- ja yleisiin tiloihin. Antenniverkko yhdistetään Kuuselan laajennuksen verkkoon.
573
Atk- kaapelointi
ATK verkko on CAT6a UTP. Kiinteistöön tulee 1 pääjakamotila sekä 1 kerrosjakamo. Kaikki toimistot ja
työpisteet varustetaan vähintään yhdellä 2xRJ45 rasialla.
Käytäville ja kerroksiin asennetaan riittävä määrä langattoman verkon tukiasemia.
574
Kuulutus- ja äänentoistojärjestelmä
Kiinteistö varustetaan äänentoistojärjestelmällä ja tarvittavilla kuulutuspisteillä.
Käytäviin ja aulatiloihin asennetaan uppokaiuttimet.
575
Merkinantojärjestelmät
Inva-WC:eet varustetaan hälytysjärjestelmällä, joka kytketään hoitajakutsujärjestelmään.
576
AV-järjestelmät
Kokoushuoneen kattoon varataan videotykkiä varten pistorasia ja johdotus kuvaa varten, videotykkien erikoiskaapeleita toteutetaan AV- suunnitelman mukaan.
577
Sisäänpyyntö- ja varattu-valojärjestelmät
Kokoushuoneeseen asennetaan varattuvalojärjestelmä. Osa toimistoista ja lääkäreiden vastaanottohuoneet varustetaan sisään pyyntökojeella.
578
Ovi- / porttipuhelinjärjestelmä
Ulko-oville asennetaan kutsupainikkeet.
579
Aikakellojärjestelmä
Osa huoneista sekä käytävät ja aulat varustetaan kelloilla.
58 Ilmoitusjärjestelmät
581
Lvi-ilmoitusjärjestelmät
Kiinteistö varustetaan nykyaikaisella DDC-järjestelmällä.
582
Kiinteistö varustetaan osoitteellisella paloilmoitinjärjestelmällä.
583
8
Rikosilmoitusjärjestelmä
Kiinteistö varustetaan rikosilmoitinkeskuksella, joka myös ohjaa ulko-ovia ja siihen on integroitu kulunvalvonta.
59 Erikoisjärjestelmät
591
Turvavalaistus
Kiinteistö varustetaan viranomaisten määräykset täyttävällä, turvavalaistusjärjestelmällä, joka koostuu
ovimerkkivalaistuksesta ja turvavalaistuksesta.
Kaikki merkki- ja turvavalot ovat LED-pohjaisia.
592
Kulunvalvontajärjestelmä
Ulko-ovet varustetaan Esmikko kulunvalvonnalla ja ne integroidaan rikosilmoitinkeskukseen.
593
Videovalvontajärjestelmä
Rakennuksen käytävät, aulat sekä piha-alueet varustetaan kameravalvonnalla.
594
Hoitajakutsujärjestelmä
Asuinhuoneet varustetaan Miratelin hoitajakutsujärjestelmällä.
595
Henkilöturvajärjestelmä
Rakennukseen asennetaan langaton henkilöturvajärjestelmä.
Sähköinsinööritoimisto
Leinonen & Mantsinen Oy
Ari Nyman
PERUSKORJAUS
!'&))
+ /+3=-470 /05;+
+ 7+36;<8=+3309<<9 7+8+5-+ -5-8.0+;+36<9 7+8+5-+ ;604055+33090+ 7+8+55<290+ 5>2>09--5 ;03+5;--9--5
+ ;0361-5 2A>;-;;A=>>9 7+8+5-+ 7+8-44+; /-5203B2<55+5 ;03+; 5>2>09--5 =-88+;;<5+
+ 7+8-470 2-0;;0B 5>2>09--5 =-88+;;<5+
+ # /-5.-5 /<65--;! >290;>09>>9 7+8+5-+ 3>/>;+02+0969+9;6
+ <<90 3002<5;+;03+
!%$#$"
- 4+;+3+ 2-88692682-<9
- 70-5-; +9<05/<65--;
- =-902+;;68+2-5;-0,-5 +8220;-/;66505-5 8+;2+09<; %& 8+2-55-=+/=09;<29-;
- =-902+;;68+2-5;-0,-5 8+2-55- 8+;2+09<;%& 8+2-55-=+/=09;<29-;
- ()" 265-/<65--5 90160;<9 %& 8+2-55-=+/=09;<29-;
- 70;2A;! 9622-3609-; 1+ 2+7-+; 2A>;A=A;$ ;<8=+3309<<980920
- ;0361-5 -7A2A>;A55B3309>>9
- ;604055+3309-9;0 ;+87--;;640+ ;0361+
- 9A03>;-;;A=A 9A/2B7AA2-92<9 /+0;;++ 7<82<" 1+ 8+2-55<9;B0;A
- 309A" 1+ 4<<;69;B0,-5 80920
TOTEUTUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
LAUKAAN KUNTA
TILAPALVELU
Koti- Kuuselan vanhainkoti
UUDISRAKENNUS
!'&))
+ ;-8=--; 1+ ;<8=+3309-; 8+2-5;--; 1+ ;03+;
+ ;03+=+; +9<05/<65--;
+ 63-92-3<;03+; /<65-8>/40;;A05
+ ;604055+3309-9;0 ;-/622++; ;03+;
+ # /-5.-5 /<65--;! >290;>09>>9 7+8+5-+ /<65-26/;+09-; -9;--;;B4A; *'" ;03+;
+ ;<20;604055+; 2-920;-;;>
+ 3-=-A; 2A>;A=A;
+ =+3=65;+ ;-/69;<<
+ 3<65565=+36
+ ;<8=+3305-5 =+3=6;;< 909A70/+
+ -5-8.0+;-/622<<9
+ 67;0460,<; ;+36;-2509-; 1A81-9;-34A;
+ 5>2>09-; 2<32<8-0;0; /<64060;<
+ +8220;-/;66509-9;0 7+8+9 8+;2+09<
+ 3>/>;+02+0969+9;6
!%$#$"
- 2682-+470 /05;+
26.5.2014
LAUKAAN KUNTA
Tekninen osasto
Tilapalvelu
7.4.2015
VANHAINKOTI
KOTI- KUUSELA
1(1)
OHJEISTUS TARJOUKSEN LAADINTAAN
Johdanto
Tämän ohjeen tarkoitus on helpottaa ja nopeuttaa tarjoajan osalta tarjouksen laadintaa
sekä tilaajan osalta tarjousten käsittelyä. Arviointilomaketta täyttäessä tilaaja voi varmistua, että kaikki tarvittavat tiedot ovat tilaajan todennettavissa ja riittävät tiedot on toimitettu tarjoajan kelpoisuus- ja laatuarviointeja varten.
Kelpoisuusvaatimukset
Helpoin tapa todistaa tarjoajan kelpoisuus on toimittaa tarjouksen liitteenä Tilaajavastuu.fi- raportti. Mikäli siinä on esitetty tarjoajan vastuuvakuutus tiedot, ei erillistä todistusta tarvita. Raportista puuttuvia tilaajavastuutietoja tulee tarjoajan täydentää erillisillä
liitteillä. Päällekkäistä todistusta ei tarvita (esim. kaupparekisteri- ja verohallinnon tiedot). Ks. Tarjouspyyntö, Tarjoajan kelpoisuus.
Tilaaja tekee kelpoisuusarvioinnin tarjouksen mukana toimitettujen asiakirjojen perusteella.
Arviointilomakkeen tiedot
Täyttämällä liitteenä olevan arviointilomakkeen (Liite 2) tarjoaja tulee samalla tarkistaneeksi, että kaikki arviointiin tarvittavat tiedot ovat asianmukaisessa muodossa esitetyt
ja toimitetut tarjouksen liitteinä. Kaikki arviointilomakkeeseen kirjatut tiedot tulee todentaa tarjouksen liitteissä. Arvioinnit tehdään tarjouksen liitteenä toimitettujen asiakirjojen
perusteella.
1.Kokonaishinta (30%)
Tarjoaja kirjaa Tarjouslomakkeeseen (Liite 1). Tilaaja kirjaa arviointilomakkeeseen ja
pisteyttää arviointilomakkeessa esitetyllä tavalla.
2.1 Vastuullinen nimetty suunnittelija (25%)
Tarjoaja nimeää vastuullisen suunnittelijan. Tässä kohdassa pisteytetään vastuullisen
suunnittelijan koulutus, suunnittelukokemus, lisäopinnot ja kohteeseen soveltuvat referenssit arviointilomakkeen mukaisesti. Referensseiksi hyväksytään vuosien 2010-2015
aikana aloitetut tai päättyneet suunnittelukohteet. Liitteenä henkilökohtainen CV, mistä
edelliset kriteerit ja suunnittelijan tehtävä hankkeissa ovat todennettavissa.
2.2 Nimetty suunnittelija (15%)
Tarjoaja nimeää suunnittelijan. Tässä kohdassa pisteytetään nimetyn suunnittelijan
koulutus, suunnittelukokemus, lisäopinnot ja kohteeseen soveltuvat referenssit arviointilomakkeen mukaisesti. Referensseiksi hyväksytään vuosien 2010-2015 aikana aloitetut tai päättyneet suunnittelukohteet. Liitteenä henkilökohtainen CV, mistä edelliset kriteerit ja suunnittelijan tehtävä hankkeissa ovat todennettavissa.
3. Suunnittelutoimiston tarjoavan toimipisteen henkilöresurssit (5%)
Otsikon mukaisesti tarjoavan toimipisteen henkilömäärä.
4. Suunnittelutoimiston tietomallinnus kokemus (IFC/BIM) (10%)
Tarjoavan suunnittelutoimiston tietomallinnuskohteet ilman aikarajaa. Tietomallikohteeksi hyväksytään hanke, missä yhteensovittaminen on tehty tietomallin avulla. Kohteiden määrä ja nimet tulee olla esitettynä tarjouksen liitteissä.
5. Projektihenkilöstön yhteenlaskettu tuntimääräarvio (10%)
Arvioitu yhteenlaskettu tuntimääräarvio tulee ilmoittaa yhtenä lukuna.
Tilaaja kirjaa arviointilomakkeeseen ja pisteyttää arviointilomakkeessa esitetyllä tavalla.
6. Yrityksen laadunvarmistuksen kuvaus (5%)
Tarjouksen mukaan liitettävä laatujärjestelmän malli sekä todistus mahdollisesta auditoinnista tai sertifioinnista. Pisteytys arviointilomakkeen mukaisesti.
Postiosoite
Laukaan kunta
PL 6
41341 Laukaa
Käyntiosoite
Laukaantie 14
41340 Laukaa
Y-tunnus 0176478-2
Puh. (014) 26 75000 vaihde
Faksi (014) 832 185
www.laukaa.fi

liitteet - Laukaan kunta

Transcription

Similar documents

Laukaa - Keski-Suomen maaseutu

Kuva 1 Näsin Vesijohtoliike Tampereen toimipiste

kokouksen muistio 9.10.2015 pdf

Surkkari.fi Pdf Ke Sy 13

Hyvä lukiolainen

Lukuvuositiedote 15-16

Tyoselitysmalli Hydrolink Wireless

Lämpösuunnitelmat uusi.indd