Lukuvuositiedote 2015-2016

Transcription

PORIN LYSEON LUKIO
LUKUVUOSITIEDOTE
2015-2016
2
Porin Lyseon lukio
Annankatu 5
28100 Pori
Rehtori
Apulaisrehtori
Jarkko Kivelä
Juha Alisaari
0447015333, [email protected]
Lukion
opinto-ohjaajat
Maija Pihl
Hanna Välimäki
Ilona Koivisto
Lukioiden
yhteinen erityisopettaja Hannu Raevuori
Lukioiden
yhteinen psykologi
Tiina Haukka-Kumpulainen
Lukioiden
yhteinen kuraattori
Sanna Suominen
0447015239 , [email protected]
Koulusihteerit
Ritva Erkintalo
Sinikka Pursiheimo
Terveydenhoitaja
Leena Viitamäki
Outi Rantanen, maanantaisin
Kiinteistönhoitaja
Timo Rinne
Keittiö
Maiju Iljanto
Lyseon internet-sivut:
http://www.pori.fi/sivistyskeskus/koulut/porinlyseonlukio.html
Lukion ohjausryhmien ryhmänohjaajat
IA
IB
IC
ID
IE
IIA
IIB
IIC
IID
IIE
IIF
IIIA
IIIB
IIIC
IIID
IIIE
IIIF
IV
Perttula
Hietava
Kettunen
Ankelo
Knuuttila
Leino-Jussila
Pihl
Itäkylä
Stoitcheva
Thomasson
Pajunen
Holmberg
Laiho
Knuutila
Hietanen
Sjögren
Hokkanen
Koivisto
Jarmo
Pekka
Anne
Niina
Tiina
Tiina
Maija
Liisa
Milena
Marita
Mikko
Tea
Henriikka
Kirsti
Susanna
Katariina
Eeva
Ilona
02 6215335
02 6215335
02 6215335
02 6215335
02 6215335
02 6215335
044 701 9492
02 6215335
02 6215335
02 6215335
02 6215335
02 6215335
02 6215335
02 6215335
02 6215335
02 6215335
02 6215335
044 701 9491
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
3
SISÄLLYSLUETTELO
SIVU
Porin Lyseon lukion opiskelijoille
Koulun työajat
Oppituntien ajat
Jaksojen ajat
Koeviikot
Uusintakuulustelut
Lukuvuoden lomat
Tuntikiertokaavio
Opetusjärjestelyt
Kurssien suoritus ja arviointi
Ohjaus ja neuvonta Porin Lyseon lukiossa
Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat
Yhteistyöverkosto
Todistukset
Kustannuksista ja avustuksista
Terveydenhuolto
Ruokailu
Poissaolot
Opiskelijakunta
Kanslia
Ylioppilastutkinto
Puoltolauseet sekä erityisjärj. yo-tutkinnossa
Syksyn 2015 ylioppilastutkinto
Kevään 2016 ylioppilastutkinto
Ote Porin Lyseon lukion turvallisuussuunnitelmasta
Toimintaohje tulipalon sattuessa
Toimintaohje rakennuksen tyhjentämisestä
Ohje tapaturmien ja sairauskohtausten
varalle
Hätäilmoitus 112
Toimintaohje kaasu-ja säteilyvaaran sattuessa
Opiskelijahuolto
Kiusaamisen estäminen
Järjestyssäännöt
Muutoksenhakuohjeet
Sivistyslautakunta 2013-2016
Wilman pikaohje opiskelijalle
Opettajat lv 15-16
Luokkatilakartta
Hyvä syksyn 2015 ylioppilaskokelas
4
4
4
4
4
5
5
5
6
6
9
12
13
15
16
17
18
21
21
21
22
34
36
37
38
38
38
39
39
40
40
43
44
46
47
48
49
50
51
4
PORIN LYSEON LUKION OPISKELIJOILLE
Tähän Porin Lyseon luokattoman lukion lukuvuositiedotteeseen on koottu tiiviiseen muotoon sellaista tietoa, jota oppilaitoksessamme opiskeleva opiskelija tulee tarvitsemaan lukuvuoden aikana. Lue
lukuvuositiedote huolellisesti läpi ja pidä se mukanasi tai säilytä kotona, jotta se on aina käytettävissäsi.
Suomen vanhimpien lukioiden joukkoon kuuluva, vuonna 1879 perustettu, Porin Lyseon lukio on
osa porilaisten kulttuurihistoriaa. Lyseon klassisen perinteen mukaisesti kiinnitämme huomiota
yleissivistyksen monipuolisuuteen, opiskeluvalmiuksien kehittämiseen sekä opiskelijoiden yksilöllisten valintojen tukemiseen. Painotamme erityisesti yhteistyötä yhteiskunnan eri tahojen, elinkeinoelämän ja muiden oppilaitoksien kanssa sekä ympäristöarvoja, kypsää suhdetta työhön että yksilöllisen persoonan arvostamista. Lyseossa voi opiskella ympäristötieteiden tai ilmaisutaidon linjalla
sekä liiketaloudellisen painotuksen mukaisesti.
KOULUN TYÖAJAT
OPPITUNTIEN AJAT
08.30 - 09.45/9.55
10.00 - 11.15
11.25 – 13.10 (I, II) tai
11.55 – 13.10 (III)
13.25 - 14.40
14.50 - 16.05/14.40-15.50/
V oppitunti
I oppitunti
II oppitunti
III oppitunti
III oppitunti
IV oppitunti
Ryhmänohjaus torstaisin alkaa klo 9.45 tai 13.10 ryhmänohjaajan luokassa seuraavasti:
1.jaksossa I ja III v. opiskelijoiden ryhmänohjaus to klo 9.45, II v. opiskelijoiden to klo 13.10
2. jaksossa III v. opiskelijoiden ryhmänohjaus klo 9.45, I ja II to klo 13.10
3. jaksossa II ja III v. opiskelijoiden ryhmänohjaus to klo 9.45, I v. opiskelijoiden to klo 13.10
4. jaksossa I v.opiskeljoiden ryhmänohjaus klo 9.45, II v. klo 13.10
5. jaksossa II v. opiskelijoiden ryhmänohjaus to klo 9.45, I klo 13.10
JAKSOJEN AJAT 2015-2016
1. jakso 15-16
2. jakso 15-16
3. jakso 15-16
4. jakso 15-16
5. jakso 16-16
11.08.2015-05.10.2015
06.10.2015-02.12.2015
03.12.2015-10.02.2016
11.02.2016-12.04.2016
13.04.2016-04.06.2016
(40)
(37)
(37)
(37)
(38)
KOEVIIKOT
Koeviikon kokeet ovat pääsääntöisesti jakson kuutena viimeisenä päivänä.
1. jakso 28.09.2015- 05.10.2015
2. jakso 25.11.2015 - 02.12.2015
3. jakso 03.02.2016 -10.02.2016
4. jakso 5.4.2016 -12.04.2016
5. jakso 25.05.2016 -01.06.2016
5
UUSINTAKUULUSTELUT (hylätyt arvosanat)
jakso
todistusten jako
uusintakoe klo 8.00-11
uusintaan ilm. mennessä
1. jakto 29.10.15
so
ma 9.11.15
ke 4.11.15
2. jakti 22.12.15
so
pe 15.1.16
ke 13.1.16
3. jak- ke 17.2.16 (abit)
so
to 3.3.16 (muut)
ti 8.3.16
pe 4.3.16
4. jakto 28.4.16
so
ti 3.5.16
pe 29.4.16
5. jakla 4.6.16
so
pe 10.6.16 klo 9.00-12
ke 8.6.16
Ilmoittautuminen näihin jaksokohtaisiin uusintakuulusteluihin tapahtuu Wilmassa kohdassa ”Tentit”.
KAIKKIEN KURSSIEN UUSINTAKUULUSTELUT (sekä hylätyt että hyväksytyt arvosanat)
SEKÄ OPPIAINEEN KOKO OPPIMÄÄRÄN KOROTUSKUULUSTELUT
ma 16.11.2015 klo 8.00-11, ilmoittautuminen päättyy 12.11.2015
ma 2.5.2016 klo 8.00-11, ilmoittautuminen päättyy 28.4.2016
näissä kuulusteluissa on mahdollisuus yrittää korottaa mitä tahansa jo suoritettua kurssia, myös hyväksytysti
suoritettua kurssia sekä opiskelija voi myös käyttää oikeuttaan päättöarvioinnin korottamiskuulusteluun
(Lukioasetus 8 § (23.1.2014/52) 4 momentti: Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin
oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen.)
ilmoittautuminen näihin kuulusteluihin ei tapahdu Wilmassa vaan erillisellä ilmoittautumislomakkeella ja tenttikuorella, joita on saatavilla kanslian edestä. Ilmoittautuminen myös jätetään kanslian edessä olevaan lokeroon.
LUKUVUODEN LOMAT
Syysloma
19.10.15 - 25.10.15
Joululoma
23.12.15 - 10.01.16
Talviloma
22.02.16 - 28.02.16
Pääsiäisloma 25.03.16 - 28.03.16
Opiskelun sujumisen kannalta pyri keskittämään lomamatkasi aina lukuvuoden lomien yhteyteen sekä pois
koeviikoilta.
TUNTIKIERTOKAAVIO
KLO
MA
TI
KE
TO
PE
8.30-9.45 / 9.55
7
1
1
2
1
10.00-11.15
11.25-13.10 (I, II) tai
11.55-13.10 (III)
5
2
2
3
3
4
5
4
13.25-14.40
3
6
14.50-16.05 /14.40-15.50
8
8
6
7
(14.45-16.05)
5
4
7
(13.25-14.45) 6
8
1.
6
koodin tuntien alkamisajat ja päättymisajat poikkeavat muista koodeista, koska 7. koodilla ei ole omaa koepäivää
koeviikolla. 8. koodin opetus alkaa jo edellisen koeviikon viimeisenä päivänä kokeiden jälkeen klo 12.40.
OPETUSJÄRJESTELYT
Luokattomuus
Porin Lyseon lukiossa opiskellaan luokattoman järjestelmän mukaisesti.
Kurssitarjotin
Lukiossa ei ole ennalta määrättyjä opetusryhmiä, vaan ne muodostuvat
valinnoista, jotka oppilaat tekevät kurssitarjottimesta. Se sisältää lukion
tarjoamat kurssit ja niiden aikataulun. Kurssitarjotin löytyy sähköisenä
Wilmassa ja lukion nettisivuilta.
Jakso
Lukion lukuvuodessa on viisi jaksoa. Yhden jakson ohjepituus on 38 työpäivää.
Kokeet
Kurssikokeet pidetään keskitetysti koeviikolla aina jakson lopussa. Menestyminen koeviikolla edellyttää suunnitelmallista opiskelua ennen koeviikkoa. Koeviikolla voi olla joskus koulun yhteistä toimintaa, kuten esim.
oppilaanohjausta, kokeenpalautuksia yms.
Tapahtumakalenteri
lukuvuodelle löytyy Wilmasta.
KURSSIEN SUORITUS JA ARVIOINTI
Opetussuunnitelma
Lukiossa kaikki noudattavat Lyseon koulukohtaista, valinnaista opetussuunnitelmaa, jossa on määritelty kaikki opiskeluun ja kursseihin liittyvät
asiat. Opetussuunnitelma sisältyy opiskelijoille jaettavaan Lyseon opintoopas – vihkoseen (vihreä) ja se löytyy myös Lyseon lukion internet – kotisivuilta.
Kurssien suoritus
Kurssien pääsääntöinen suoritustapa on osallistuminen kurssin opetukseen. Tämä merkitsee säännöllistä osallistumista oppituntityöskentelyyn.
Opintojen
hyväksi lukeminen
Kursseja voidaan suorittaa perustelluista syistä myös kokonaan tai osittain itsenäisesti työskennellen. Asiasta on neuvoteltava aina lukion aineenopettajan kanssa etukäteen. Suoritusoikeus on anottava kanslian
edestä saatavalla kaavakkeella. Suoritusoikeuden myöntämisestä päättävät asianomainen aineenopettaja ja rehtori.
Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä
sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella
voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia
pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä lukiolaissa säädetään opiskelijan arvi-
7
oinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava
koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla (esim. erillinen koe).
Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä
ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan
opintokokonaisuuden alkamista.
Arviointi
Kurssisuoritus arvioidaan, kun kurssi on kokonaan suoritettu. Kurssisuoritus arvioidaan numeroin 10 (erinomainen), 9 (kiitettävä), 8 (hyvä), 7 (tyydyttävä), 6 (kohtalainen), 5 (välttävä), 4 (hylätty) tai suoritusmerkinnällä (
S ) suoritettu.
Mikäli kurssia ei voi arvostella selvittämättömien poissaolojen tai tekemättömien tehtävien takia, arvosanaksi tulee K (=keskeyttänyt). Merkintä
P (=puuttuu) tarkoittaa, että kurssin suoritus on jäänyt muuten kesken,
esim. jokin kurssiin kuuluva koe tai näyttö puuttuu. Merkintä P vaihdetaan arvosanaksi, kun puutteet on korjattu ja tehtävät suoritettu. Opettaja määrittelee suoritusaikataulun. Suoritus on tehtävä pääsääntöisesti
lukuvuoden loppuun mennessä.
Oppiaineen päättöarvosanaa antaessaan opettaja pitää lähtökohtanaan
opiskelijan kurssiarvosanojen keskiarvoa ja niiden kehityssuuntaa. Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus
810/1998, 9 § 1 mom) "Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukioasetus 810/1998, 9 § 2
mom). Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Arvioinnin tulee olla mahdollisimman luotettavaa ja oikeudenmukaista ja sen perusteet tulee selvittää opiskelijoille.
Uusinta
Hylätyllä arvosanalla suoritetun kurssin arvosanaa voi opiskelija yrittää
korottaa kerran uusintakuulustelussa. Uusintakuulustelu järjestetään aina jakson päätyttyä. Kuulusteluun tulee ilmoittautua Wilman kautta erikseen ilmoitettavaan ajankohtaan mennessä ennen kuulustelupäivää.
Poissaolo ilman pätevää syytä katsotaan suoritusyritykseksi.
Uudelleen suoritus
Aineenopettajan ja rehtorin luvalla opiskelija voi suorittaa jo suorittamansa kurssin uudelleen normaalissa järjestyksessä. Kurssin arvosanaksi jää
tällöin korkeampi arvosana.
Uuden opetussuunnitelman mukaan opiskeleva opiskelija voi yrittää korottaa hyväksytyn kurssin arvosanaa käymällä kurssi uudelleen tai osallistumalla mahdolliseen korotuskuulusteluun yhden kerran lukuvuoden
alussa (elokuussa). Mikäli opiskelija käyttää tätä oikeutta, lopulliseksi
kurssiarvosanaksi tulee kyseisistä suorituksista parempi.
Oppimäärän arviointi
Opiskelijan opinto-ohjelma määrittää opiskelijan valitsemat oppiaineet ja
niiden oppimäärät siinä laajuudessa, kuin hän aikoo ne suorittaa. Samassa
oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla siten erilaiset oppimäärät. Opiskelija
voi tarkistaa opinto-ohjelmaansa lukio-opintojensa aikana. Opiskelija voi
halutessaan jättää opinto-ohjelmastaan kokonaan pois sellaisen oppiai-
8
neen, jossa ei ole pakollisia kursseja. Jo suoritettuja kursseja ja niiden arvosanoja ei voida kuitenkaan poistaa.
Opetussuunnitelman mukaisesti oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien
pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla
hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja
joista voi olla hylättyjä kurssipakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa arvosanoja enintään
määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja,
1–2 kurssia
3–5 kurssia
6–8 kurssia
9 kurssia tai enemmän
0
1
2
3
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa.
Oppiaineisiin läheisesti liittyviä soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää
arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Oppiaineen oppimäärän arvioijalla
on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella
määräytyvää arvosanaa paremmat.
Oppiaineisiin läheisesti liittyviä soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää
arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Oppiaineen oppimäärän arvioijalla
on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella
määräytyvää arvosanaa paremmat.
Koulunkäynnin päättyessä kunkin oppiaineen viimeisen kurssin opettaja
arvostelee oppilaan tiedot ja taidot koko oppimäärän osalta. Päättöarvosana perustuu opiskelijan oppiaineessa suorittamien kurssien arvosanojen keskiarvoon. Jälkikäteen opiskelija ei voi jättää esimerkiksi arvosanalla 4 arvioituja kursseja pois oppimäärästään. Opettaja voi harkintansa mukaan perustellusta syystä korottaa oppimäärän päättöarvosanaa
kurssien keskiarvosta.
Lukion oppimäärän suorittaneelle annetaan rehtorin ja opettajakunnan
myöntämä päättötodistus. Päättötodistus on ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona.
Porin Lyseon lukioon hyväksytty opiskelija säilyttää opiskeluoikeutensa
neljän opintovuoden ajan. Erityisestä syystä rehtori voi myöntää opiskelijalle oikeuden tämän määräajan ylittämiseen.
9
Oppimäärän arvosanan korottaminen
Opintojen päättövaiheessa opiskelijalla (abiturientit) on mahdollisuus
osallistua kuulusteluihin lukion eri oppiaineissa. Kuulusteluissa on mahdollisuus korottaa oppiaineen arvosanaa. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta.
OHJAUS JA NEUVONTA PORIN LYSEON LUKIOSSA
Ohjausryhmät
Opintojen ohjausta ja asioiden yleistä järjestelyä varten oppilaat on jaettu
ohjausryhmiin. Jokaisen ryhmän ohjaajana toimii aineenopettaja. Ryhmänohjaajana on oppilaan ensisijainen ohjaaja ja koulunkäynnin sekä
opintojen seuraaja. Ryhmä valitsee keskuudestaan ryhmän puheenjohtajan ja sihteerin ryhmän yhdyshenkilöiksi ja oppilaskunnan hallituksen
jäseniksi. Ohjausryhmät kokoontuvat koeviikkoja lukuun ottamatta ryhmänohjaustuokioon.
Ryhmänohjaustuokio ( to klo 9.45 tai klo 13.10, ryhmänohjausaika vahvistetaan jaksoittain) on lukion tärkein informaatiokanava ja sen vuoksi
kaikkien läsnäolo on aina välttämätöntä. Ryhmänohjaustuokiossa on
mahdollisuus käsitellä myös oppilaskunnan ja ohjausryhmän omia ajankohtaisia asioita. Seuraa säännöllisesti myös rehtorin ja opintojen ohjaajan ilmoitustauluja.
Lopo
Lukion opinto-ohjaajat Ilona Koivisto, Maija Pihl ja Hanna Välimäki auttavat opiskelijoita opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja tiedottavat jatkoopintomahdollisuuksista.
Ohjaus on pääsääntöisesti yksilöllistä (mm. haastattelut ja muut vastaanotot). Opinto-ohjaajat kutsuvat opiskelijat säännöllisesti haastatteluun, ja opiskelija voi ottaa opinto-ohjaajaan yhteyttä jakson alussa erikseen ilmoitettuna vastaanottoaikana tai etukäteen sopimalla (pidemmät
vastaanotot). Toiminta-alaan kuuluvista asioista opinto-ohjaaja tiedottaa
opinto-ohjaustunneilla, joista tiedotetaan aina erikseen. Näille tunneille
osallistuminen kuuluu aina lukio-opintojen pakolliseen osaan.
Opinto-ohjaustunneilla käsitellään lukio-opintojen ohella ylioppilastutkintoa ja jatko-opintoja. Ylioppilaskirjoituksia käsitellään kirjoituksiin ilmoittautuvien osalta erityisesti marras- ja huhtikuussa. Tammi-helmikuussa
yliopistojen ja korkeakoulujen vierailijat esittelevät 2. opiskeluvuoden
opiskelijoille oppilaitostensa tarjoamia opiskelumahdollisuuksia, ja jouluja tammikuussa abiturienteille järjestetään korkeakoulu-infotilaisuudet,
joissa ovat edustettuina eri yliopistojen ja korkeakoulujen tiedekunnat ja
koulutusohjelmat.
Ammatinvalinnan- ja opinto-ohjaukseen liittyen ilmoitetaan ajankohtaisista asioista opinto-ohjaajien ilmoitustaululla, joka sijaitsee opintoohjaajien vastaanottotilan edessä.
10
Lukio-TET
Lukio-TET:ssä on mukana oppilaitoksen ohella sekä porilaisia yrityksiä että
järjestöjä. Tavoitteena on koulutuksen ja työelämän suhteiden edistäminen.
TET toteutetaan käytännössä kouluajan ulkopuolella kuitenkin siten, että
opiskelija saa työskentelystään työkokemuksen ohella yhden lukiokurssin
suoritusmerkinnän. TET-työskentelyä tarjotaan ensisijaisesti I opiskeluvuoden liiketalouslinjan opiskelijoille, mutta myös muut kiinnostuneet
voivat ilmoittautua. TET-työskentelyyn ilmoittautuminen tapahtuu ensimmäisillä opotunneilla.
Kurssivalinnat
Opiskelija tekee kurssivalinnat lukuvuodeksi kerrallaan. Hänen on myös
itse oltava tietoinen omista valinnoistaan. Opiskelija itse huolehtii siitä,
että hän valitsee suoritettavakseen kaikki pakolliset ja riittävän määrän
syventäviä kursseja.
Opinto-ohjaajan luona asioidessaan opiskelijan
on syytä pitää mukanaan omaa kurssitarjotintaan (valkoinen) voidakseen
korjata ko. tarjottimeen mahdolliset kurssien muutokset.
Opiskelu- ja elämäntilanteiden muuttuessa kurssivalintoja voidaan kesken lukuvuotta vielä mahdollisesti muuttaa. Tällöin on kuitenkin ensin
ehdottomasti aina neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa (Ilona Koivisto,
Maija Pihl tai Hanna Välimäki)
Kurssivalintamuutoksia tehdään myös opiskeluryhmien tasapainottamiseksi. Kehotuksia valintamuutoksille tullaan antamaan ja kaikki kurssit eivät aina toteudu. Muutosehdotukset kannattaa luonnollisesti aina
saattaa tiedoksi opinto-ohjaajalle.
Yhteydenpito
Koulunkäyntiin liittyvissä asioissa voi aina ottaa yhteyttä rehtoriin, koulusihteeriin, opinto-ohjaajiin, ryhmänohjaajaan, opettajaan ja oppilaskuntaan. Sekä yleisistä että oppilaskohtaisista ongelmista voidaan keskustella
ryhmänohjaustunneilla,
opinto-ohjaustilanteissa
ja
opintoohjaustilaisuuksissa.
Tiivistelmä neuvonnasta Ryhmänohjaaja
- tavattavissa varmimmin ryhmänohjaustunneilla (pääsääntöisesti torstaisin klo 9.45 tai 13.10) luokassaan
- tiedottaminen
- loma-anomukset 1 – 3 päivää (lähetetään pikaviestillä Wilmassa)
- jaksotodistukset
- opintojen etenemiseen liittyvät ongelmat
Opinto-ohjaaja
- tavattavissa varmimmin jaksoittain ilmoitettavina vastaanottoaikoinaan sekä erikseen sovittuina aikoina
- opintoihin liittyvä ohjaus
- kurssivalinnat, tarjotinvalinnat ja –muutokset
- jatko-opintoihin ja ammatin valintaan liittyvä ohjaus
- opintojen etenemiseen liittyvät ongelmat
- opiskelijoiden henkilökohtaiset haastattelut (1. ja 2. vuosi)
11
Aineenopettaja aineensa osalta
- tavoitettavissa varmimmin oppituntiensa yhteydessä
- oppiaineen opiskelutekniikkaan liittyvä ohjaus
- tukiopetus oppiaineen oppimisvaikeuksissa
- kurssin suorittaminen itsenäisesti
- muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen
Lukiokoulutuksen erityisopettaja
- tavattavissa vastaanottopäivinään (noin kerran viikossa)
- lukihäiriöihin, oppimisvaikeuksiin ja vastaaviin liittyvä ohjaus
Lukiokuraattori
- ohjaus ja neuvonta, yksilökäynnit, tarvittaessa myös perhetapaamisia
ja verkostopalavereja
- yhteydenoton syynä voivat olla mm. poissaolot, motivaatio-ongelmat,
ristiriidat ihmissuhteissa, haitallinen päihteidenkäyttö sekä toimeentuloon ja asumiseen liittyvät asiat
Lukiopsykologi
- opiskelijoiden jaksamisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen
- yksilöllinen ohjaus ja neuvonta
- tarvittaessa ohjaaminen eteenpäin muille auttaville tahoille
Kanslia
- todistukset
- opinto-ja koulumatkatukiasiat
- hakemusten vastaanotto: kurssin suorittaminen itsenäisesti, muussa
oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen
Rehtori
- opiskelijaksi otto, koulusta eroaminen
- ylioppilastutkintoon ilmoittautumiseen liittyvä neuvonta
- opiskelijan oikeusturvaan liittyvä neuvonta
- loma-anomus yli 3 pv Wilman kautta
Terveydenhoitaja
- terveydentilaan liittyvät asiat
12
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT
Kaikille opiskelijoille pyritään takaamaan tasavertaiset mahdollisuudet
suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea saattavat tarvita opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden
vuoksi.
Opinto-ohjaaja kerää tietoja oppimisvaikeuksista ensisijaisesti opiskelijalta ja tämän huoltajalta sekä opiskelijaa opettavilta opettajilta. Oppimisvaikeuksia koskevan tiedon hankinnassa tehdään tarvittaessa yhteistyötä
lähettävän oppilaitoksen ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Mikäli
opettaja havaitsee opiskelijalla oppimisvaikeuden vasta lukiossa, hän ohjaa opiskelijan opinto-ohjaajan luokse, joka informoi opiskelijaa hänen
mahdollisuudestaan käyttää koululaitoksen erityisopettajan tukitoimia.
Erityisopettaja testaa opiskelijoita luki- ja muihin oppimisvaikeuksiin liittyen sekä antaa ohjausta oppimisongelmissa muun muassa Lue –kurssilla.
Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on opintojen etenemisessä tai
opiskelussa vaikeuksia esimerkiksi luki-vaikeuden vuoksi. Kurssilla pyritään tehostamaan luku- ja kirjoitustaitoa, tuetaan opiskelijaa oman oppimistyylin löytämisessä sekä opiskelutaitojen parantamisessa, vahvistetaan opiskelijan itsetuntemusta ja myönteistä minäkuvaa opiskelijana.
Mikäli opiskelija tarvitsee lääkärinlausuntoa, häntä neuvotaan kääntymään asianomaisen alan erikoislääkärin puoleen.
Opiskelijoita, joilla on erityisen tuen tarve, pyritään tukemaan myös tutortoiminnan avulla. Tarvittaessa opiskelijan tukemiseksi tehdään yhteistyötä opinto-ohjauksen, huoltajien terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa.
Elämäntilanteeseen liittyvissä ongelmissa ja sosiaalisissa ongelmissa opiskelijalla on mahdollisuus kääntyä lukiopsykologin, terveydenhoitajan,
ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan puoleen.
Oppimisvaikeuksien lieventämiseksi kaikille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta tukiopetukseen kaikissa aineissa. Ruotsin kielessä ja pitkässä
matematiikassa tarjotaan lisäksi mahdollisuutta suorittaa niveltävä kurssi
siirryttäessä perusopetuksesta lukioon.
Lukiolain 13 § mukaisesti opiskelijan opinnot voidaan järjestää osittain
toisin kuin mainitussa laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään muun
13
muassa jos lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet
ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai jos
se on perusteltua terveydellisistä syistä. Koulunkäynnin poikkeuksellisesta järjestämisestä päätetään Porin kaupungin koulutoimen toimintasäännön määräämässä järjestyksessä. Opiskelija ottaa yhteyttä opintoohjaajaan, ja opiskelijan anomuksesta opinto-ohjaaja, aineenopettajat ja
tarvittaessa erityisopettaja yhteistyössä laativat suunnitelman opetuksen
poikkeuksellisesta järjestämisestä ja sittemmin myös arvioivat suunnitelman toteutumista. Opiskelijalle, joka perustelee anomuksensa oppimisvaikeudet osoittavilla todistuksilla, voidaan tarpeen vaatiessa laatia
yksilölliset koe- ja oppimistehtävät, järjestää suullinen koe, antaa mahdollisuus täydentää kirjallista koetta suullisesti, antaa lisäaikaa, antaa mahdollisuus käyttää teknisiä apuvälineitä, avustajaa tai tulkkipalvelua.
Opiskelija voidaan vapauttaa aineen opiskelusta, mikäli siihen on kokelaan kielelliseen tai kulttuuriseen alkuperään ja kasvuympäristöön liittyvä
erityisen painava syy. Päätettäessä opiskelijan vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta voidaan ottaa huomioon myös erityisen painavat terveydelliset syyt. Mikäli opiskelija päätetään vapauttaa jonkin oppiaineen
opiskelusta, hänen tulee itse valita sen tilalle muita opintoja niin, että
säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Ylioppilastutkinnon pakollisten kirjoitettavien aineiden opinnoista opiskelija voidaan kuitenkin vapauttaa vain, mikäli opiskelija voidaan ylioppilastutkinnon suorittamista säätelevien säädösten, normien ja määräysten nojalla vapauttaa myös suorittamasta mainitun aineen ylioppilaskoetta.
YHTEISTYÖVERKOSTO
Nuorille suunnattuja palveluja esitellään myös Nuorten palveluoppaassa,
http://www.pori.fi/material/attachments/tyollisyysyksikko/nuortentyopaja/5tq
68IkUr/nuortenpalveluopas.pdf .
Terveyspalvelut
Lukiolaiset ovat oikeutettuja opiskeluterveydenhuoltoon. Terveydenhoitaja tiedot
taa opiskelijoita Porin kaupungin terveyspalveluista ja ohjaa opiskelijan tarvittaes
sa lääkäripalveluihin. Oman alueen lääkärivastaanoton yhteystiedot saa myös
suoraan Porin yhteistoiminta-alueen perusturvasta, http://www.pori.fi/perusturva/,
puh. (02) 621 3500.
Nuorten vastaanotto
Nuorten vastaanotto kuuluu Porin kaupungin psykososiaalisiin avopalveluihin.
Nuorten vastaanotto on tarkoitettu 13-22 –vuotiaille porilaisille tai Porissa opiske
leville nuorille. Nuori voidaan ohjata ongelmatilanteen selvittämiseksi ja oikean
hoitopaikan löytämiseksi nuorten vastaanottoon. Lähetettä ei tarvita. Yhteishenki
lönä koululta nuorten vastaanottoon toimivat ensisijaisesti lukiopsykologi, erityis
opettaja ja terveydenhoitaja. Nuorten vastaanottoon voivat myös nuoret ja heidän
huoltajansa ottaa yhteyttä, Vastaanotolle on ajanvaraus puhelimitse ma - pe klo
12.00-13.30 puh. 044 701 8296. Tarkempia tietoja saa myös osoitteesta
http://www.pori.fi/perusturva/psykososiaaliset/nuortenvastaanotto.html .
Porin nuorisopsykiatrian poliklinikka (NUPO)
Nuorisopsykiatrian poliklinikka kuuluu Satakunnan sairaanhoitopiiriin. Erikoissai
raanhoidon palveluihin tarvitaan lähete terveyskeskuslääkäriltä, koululääkäriltä tai
14
nuorten vastaanotosta. Yhteyshenkilönä nuorisopsykiatrian poliklinikalle toimivat
ensisijaisesti lukiopsykologi ja erityisopettaja.
Porin päihdepalvelut
Porin päihdepalvelujen toimipisteet auttavat erilaisissa riippuvuusongelmissa. Aklinikalta saa apua alkoholi-, lääke- ja huumeongelmissa, peliriippuvuudessa sekä
elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä.
http://www.pori.fi/perusturva/psykososiaaliset/a-klinikka.html , puh. (02) 621 6230.
Aikuissosiaalityö/ nuorisotiimi
Aikuissosiaalityön toimistossa tarjotaan 18 vuotta täyttäneille opiskelijoille tukea,
apua ja neuvoja erilaisissa elämäntilanteissa. Apua tarjotaan myös toiselta paik
kakunnalta muuttaneille opiskelijoille.
http://www.pori.fi/perusturva/sosiaalijaperhe/aikuissosiaalityo.html ,
puh. (02) 621 6106.
Lastensuojelutoimisto
Lastensuojelutoimiston tehtävänä on suojella lapsia ja nuoria sekä taata heille
mahdollisuus kasvaa aikuisiksi turvallisesti. Lastensuojeluun ollaan yhteydessä,
kun alle 18-vuotiaan nuoren kehitys ja hyvinvointi ovat vaarassa.
http://www.pori.fi/palvelut/L/lastensuojelu.html.stx , puh. (02) 621 6100
(vaihde), (02) 621 6139 (neuvonta).
Kela
Kelan kanssa tehtävä yhteistyö liittyy opintososiaalisiin etuuksiin, opintotukeen
sekä kuntoutustukeen liittyvien asioiden informointiin koulusihteereille ja opintoohjaajille. Tiedottamisesta ja koulutuksesta sovitaan yhdessä Kelan kanssa.
www.kela.fi
ET-Pori
ET-Porin kohderyhmänä ovat 13-29 –vuotiaat porilaiset nuoret. ET-Poria hallin
noivat yhdessä Porin kaupungin nuorten työpaja ja Porin kaupungin vapaaaikaviraston nuorisoyksikkö. Etsivän nuorisotyön tavoitteena on erityisesti tavoittaa niitä nuoria, jotka tarvitsevat tukea hakeutuessaan palveluihin tai jotka ovat
vaarassa syrjäytyä. Opinto-ohjaaja on yhteyshenkilönä ET-työntekijöihin. Lukion
keskeyttäneet opiskelijat ja opiskelijat, joita uhkaa koulutuksen ulkopuolelle jää
minen, ohjataan Etsivään työhön (nuorisolaki 1.7.2010). ET-Porin verkkosivuilta
www.pori.fi/et
Ammatinvalinnanohjaus
Opiskelija voidaan ohjata ammatinvalinnanohjaukseen, jossa häntä autetaan sel
vittämään tavoitteitaan, edellytyksiään ja vaihtoehtojaan koulutuksessa ja työelä
mässä. Opinto-ohjaaja informoi opiskelijoita ammatinvalinnanohjauksesta ja myös
ammatinvalintapsykologi voi käydä koululla kertomassa työstään.
www.mol.fi/pori
Seurakunta
Seurakunnan työntekijöihin voi ottaa yhteyttä oppilaitosta koskevissa kriisitilan
teissa. Lukiosta ollaan ensisijaisesti yhteydessä oman alueen seurakuntaan.
Poliisi
Yhteistyötä poliisin kanssa tehdään turvallisuuteen ja laillisuuskasvatukseen liitty
vissä asioissa.
Nuorten vertaistuki- ja harrastustoiminta
Lukioiden tutor-toiminta, vapaa-aikaviraston toiminta ja erityisnuorisotyö tarjoavat
nuorille vertaistukea ja harrastusmahdollisuuksia. Myös eri järjestöillä, kuten
15
Pelastakaa lapset ry:llä ja Mannerheimin lastensuojeluliitolla, on lapsia, nuoria ja
perheitä tukevia toimintamuotoja.
http://tiaksaa.fi/
TODISTUKSET
Opiskelijatodistus
Opiskelija saa kansliasta pyynnöstä todistuksen, josta ilmenee, että hän
on Porin Lyseon lukion opiskelija. Opiskelijatodistusta opiskelija saattaa
tarvita esimerkiksi opiskelijoille myönnettävistä eduista hyötyäkseen.
Opintokirjan ote
Opiskelija saa jakson koeviikon suoritusten arvioinnin päätyttyä ryhmänohjaustunnilla opintokirjan otteet, josta ilmenevät opiskelijan suorittamat kurssit sekä näiden arvosanat. Opiskelijan on syytä tarkistaa, onko
hän saanut merkinnän kaikista suorittamistaan kursseista. Suoritusmerkintöjä ja arvosanoja koskevat puutteet on saatettava asianomaisen
opettajan tietoon välittömästi.
Päättötodistus
Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan rehtorin
allekirjoittama päättötodistus. Lukion päättödistukseen opiskelijalle annetaan arvosana kaikkien hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvien aineiden
oppimäärien tultua hyväksytysti suoritetuksi. Opiskelijan opinto-ohjelma
tarkentuu lukio-opintojen aikana. Opinto-ohjelma määrittää opiskelijan
valitsemat oppiaineet ja niiden oppimäärät. Oppimäärät ovat siinä laajuudessa kuin hän aikoo ne suorittaa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi siten olla erilaiset oppimäärät. Päättötodistukseen kirjataan
kaikki opiskelijan suorittamat arvosanat eikä mitään arvosanoja voida jälkikäteen poistaa. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus suoritusmerkintään
numeroarvioinnin sijasta siten, kuin edellä kohdassa arviointi on luvattu.
Lukion päättötodistuksen saaminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa ja koulutuksen ylläpitäjän vahvistamassa opetussuunnitelmassa
määrätyllä tavalla.
Arvostelutietojen mahdolliset muutosasiat on hoidettava kuntoon ja sovittava rehtorin kanssa kuukautta ennen päättötodistuksen saamista.
Muut todistukset
Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle annetaan erotodistus,
johon on merkitty arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän
suorittamisesta.
Maksut
Ensimmäinen todistus on opiskelijalle maksuton, mutta anoessaan jäljennöstä jo saamastaan todistuksesta opiskelija on velvollinen maksamaan
Porin kaupunginhallituksen päätöksen (23.6.2014 § 379) mukaisesti lunastusmaksun, joka on 30,00 euroa sivulta.
Kuitenkin koulunsa päättävä opiskelija saa maksutta kaksi oikeaksi todistettua jäljennöstä päättötodistuksestaan. Koululla ei kuitenkaan ole oike-
16
utta todistaa oikeaksi ylioppilastutkintotodistusta, jonka virallisen jäljennöksen voi lunastaa julkiselta notaarilta tai ylioppilastutkintolautakunnalta.
KUSTANNUKSISTA JA AVUSTUKSISTA
Oppikirjat
Oppikirjat hankkii lukiolainen itse. Jos kurssille on määrätty
oppikirja, se on myös hankittava ja se tulee olla mukana kurssin ensimmäisestä tunnista alkaen. Lukion oppilaskunnan kautta on myös mahdollista
hankkia lukion oppikirjoja.
Opintotuki
Lukiolaisen (17-vuotta täyttänyt) on mahdollista anoa ja saada kansaneläkelaitoksen opintotukikeskuksen opintorahaa, asumistukea ja opintolainaa. Kotona asuva lukiolainen saa pääsääntöisesti vain perusosaa.
Opintorahan määrään vaikuttavat vanhempien yhteenlasketut ansio- ja
pääomatulot. Myös opiskelijan tulot vaikuttavat opintotukeen (tulorajat).
Liikaa maksettu opintotuki voidaan periä takaisin.
Lisäksi opintotuen saaminen edellyttää muun muassa sitä, että opiskelija harjoittaa opintoja päätoimisesti. Lukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi (OpintotukiA 260/1994), kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on
yhteensä vähintään 75 kurssia ja opiskelija osallistuu lukukauden aikana
vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviin opintoihin. Opinnot katsotaan
päätoimisiksi myös sellaisen lukukauden aikana, jona opiskelija osallistuu
vähintään kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen.
Koulumatkatuki
Voit ostaa Matkahuollosta koulumatkojasi varten Kelan tukeman bussilipun, kun olet jättänyt koulumatkatukihakemuksen ja saanut koulusta ostotodistuksen.
Koulumatkatuettu bussilippu myydään ostotodistusta vastaan ja ladataan
Kelan koulumatkatukikortille. Oma maksuosuutesi bussilipusta on 43
€/ostokerta. (kun yhdensuuntainen koulumatkasi on asunnolta oppilaitokseen on väh. 10 km). Ensimmäisellä ostokerralla kortista peritään 6,50
€ korttimaksu.
Oppilaitoksesta saamassasi ostotodistuksessa on bussilipulle määritelty
myyntiaika sekä ostokertojen lukumäärä. Nämä tiedot siirretään matkakortillesi. Ostotodistus jää Matkahuoltoon. Jokaisen bussilipunoston yhteydessä matkakortilta vähennetään automaattisesti yksi ostokerta. Lukuvuoden viimeinen myyntipäivä on 14 kalenteripäivää ennen opiskelun
päättymistä. Myyntiajan päättymisen jälkeen bussilippua ei voi enää ostaa, vaikka sinulla olisi vielä ostokertoja jäljellä.
Bussilipuksi voit valita 44 matkan opiskelijavuosilipun tai myös opiskelijaseutulipun, jos asuinkuntasi kuuluu seutulippualueeseen. Mikäli koulu-
17
matkallasi on bussinvaihto ja alueella käytössä opiskelijaseutulippu, myydään sinulle aina opiskelijaseutulippu.
Lipputuotteen voi tarvittaessa vaihtaa kesken lukuvuoden. Vaihdosta peritään palvelumaksu, joka on tällä hetkellä 6 €. Vaihdettavalle bussilipulle
mahdollisesti jääviä matkoja tai päiviä ei hyvitetä. Bussilipunvaihdon yhteydessä vähennetään matkakortilta yksi ostokerta ja peritään omavastuuosuus 43 €.
Mikäli koulumatkasi muuttuu, täytä uusi koulumatkatukihakemus, jotta
saat uuden ostotodistuksen. Tämän jälkeen voit ostaa Matkahuollosta ostotodistusta vastaan uuden bussilipun.
Kelan koulumatkatukikortti voidaan myydä vain tukeen oikeutetulle opiskelijalle. Kelan koulumatkatukikortilla voi olla vain 44 matkan opiskelijavuosilippu tai opiskelijaseutulippu. Kelan koulumatkatukikortti on henkilökohtainen ja lippua saa käyttää ainoastaan opiskelija, jolle tuki on
myönnetty. 44 matkan opiskelijavuosilippuja tai opiskelijaseutulippuja ei
lunasteta takaisin.
Lisätietoja koulumatkatuesta saa oppilaitoksista, Kelan toimistoista sekä
Kelan Internet-sivuilta. Lisätietoja koulumatkatukeen liittyvistä säädöksistä on Valtion säädöstietopankissa.
Arvotavarat koulussa
Porin kaupungin vakuutus ei kata lukiolaisten omaisuutta, esineiden katoamista tai rikkoutumista. Suositeltavaa on, että arvotavaraa ei jätetä
käytäville. Toisen kerroksen käytävällä on opiskelijoiden käytettävissä
säilytyskaapit ohjelmoitavalla lukolla tietokoneiden tilapäistä säilyttämistä varten.
TERVEYDENHUOLTO
Terveydenhoitaja
Lukion terveydenhoitajana toimii Outi Rantanen, puh. 0447014295, outi.rantanen(at)pori.fi. Outi Rantanen on lukiolla maanantaisin ja hoitaa
muun muassa lakisääteisiä terveystarkastuksia. Lisäksi peruskoulun terveydenhoitaja Leena Viitamäki ottaa vastaan lukiolaisten akuutteja tapauksia, puh. 0447013851, leena.viitamaki(at)pori.fi. Hän on koululla ma –
to klo 8.00 – 16.00 ja pe 8.00 – 14.00. Vastaanottoaika on klo 10-12.30!
Muina aikoina varatut terveystarkastusajat, muut sovitut ajat sekä kiireelliset asiat.
Opiskeluterveydenhuolto on lukio-opiskelijoille kuuluva maksuton, oppilashuollon palvelu. Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä kysymyksissä,
asioissa ja ongelmissa voit ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan. Terveystarkastus pyritään opiskelijoille tekemään kerran lukioaikana.
Ensiapu
Sairastapauksissa ja tapaturmissa pyritään antamaan ensiapu, jatkohoitoon ohjataan tarvittaessa asianmukaiseen hoitolaitokseen. Koulutapaturmien osalta Porin kaupunki on vakuuttanut kaikki opiskelijat. Tapaturmasta tulee ilmoittaa kansliaan tai terveydenhoitajalle.
18
Hammashuolto
Alle 18-vuotiaalle opiskelijalle hammashuolto on maksuton. Hammashoitola ei lähetä kutsua hammaslääkärin tarkastukseen, vaan lukiolainen
huolehtii itse oma-aloitteisesti ajanvarauksesta tarkastukseen. Yleinen
ajanvarausnumero Porissa on 02 6213625. Lähiseudun ulkopaikkakuntalaiset opiskelijat hakeutuvat omalle kotipaikkakunnalle hoitoon.
Yli 15-vuotiaalta peritään unohtuneesta peruuttamatta jääneestä ajasta
39,60 euron sakkomaksu.
Kiireellistä hoitoa vaativat tapaukset hoidetaan pääsääntöisesti omasa
hammashoitolassa. Myös aina silloin, kun suun tilassa tapahtuu äkillisiä
muutoksia tai hampaat alkavat oireilla satunnaisesti, on syytä varata aika
hammaslääkäriltä.
Ensiapupäivystys äkillistä ja kiireellistä hoitoa varten on Keskushammashoitola, Pohjoisranta 11, D-rakennus, 3. kerros (sama rakennus kuin
Pohjois-Porin terveysasema, sisäänkäynti Keskushammashoitolaan on 50
m eteenpäin terveysaseman pääsisäänkäynnistä vasemmalle). Ajanvaraus päivystykseen aina etukäteen. Ajanvaraus p. 6213625 on avoinna mape klo 8-13.00 ja viikonloppuna klo 9-10.00.
RUOKAILU
Opetusryhmien ruokailuajat määritetään jaksoittain:
I ruokailu 11.15-11.45 (ruokasalista pois viimeistään 11.45, kun yläkoulu tulee), oppitunti alkaa 11.55-13.10
II ruokailu 12.15-12.45, oppitunti alkaa 11.25-12.15 ja jatkuu 12.4513.10, ennen klo 12.15 EI mennä syömään (sali ei ole valmis)
Koeviikolla tästä poiketen lukiolaiset voivat ruokailla klo 11.20 – 11.50
tai sitten klo 12.15 jälkeen.
Ruokailuvuorot järjestetään jaksoittain opetusryhmittäin seuraavasti:
14: 1.jakso 4. rivi ma,ke,pe
1.ruokailu: ruokailu klo 11.15, oppitunti alkaa klo 11.55
ENAw10.1, GEw5.1 KEw6.1 KUw1.5 MUw2.4 OPw2.2 PSw1.1 TEw4.2 UEw6.1 UEw7.1 YHw5.1
2.ruokailu: oppitunti alkaa klo 11.25, kesken oppitunnin ruokailu klo 12.15, oppitunti jatkuu klo 12.45
ATw1.3 ENAw4.5 MAAw5.1 RUBw3.3 ÄIw1.2 ÄIw4.2
15: 1.jakso 5. rivi ti,to
ENAw11.1 FIw3.1 GEw2.5 KUw2.1 MABw8.1 MUw1.6 PSw3.2 RUBw9.1
ATw1.1 ETw2.1 HIw3.3 KEw1.3 LKK7w.1 MAAw5.2 RUAw4.1 UEw1.2 ÄIw1.5 ÄIw12.1
24: 2.jakso 4.rivi ma,ke,pe
ENAw8.2 FYw8.1 KUw8.1 MUw3.1 OPw3.1 RAB2w7.1 UEw3.3 YHw2.2 ÄIw6.3
ATw4.1 BIw2.5 ENAw1.2 KEw3.1 MAAw6.3 PSw1.3 RAB2w4.1 RAB3w6.1 RUBw1.4
25: 2.jakso 5.rivi ti,to
19
ENAw4.4 KUw1.2 LAB3w7.1 MABw11.1 MUw8.1 PSw3.1 RUBw7.2 YHw2.1 ÄIw4.1
BIw4.2 FIw1.5 FYw1.1 LAB3w9.1 MAAw2.3 RAB3w1.1 TEw3.3
ENAw11.2 HIw3.5 KUw11.1 MABw4.4 MUw7.1 RUBw4.2 ÄIw8.2 ÄIw9.4
BIw2.1 HIw1.5 MAAw3.2 MABw1.1 PSw1.4 RUBw11.2 SAB3w2.1 TEw2.3
ENAw5.4 GEw5.2 KEw6.2 KUw1.1 MABw4.3 MUw2.2 TEw4.1 UEw6.2 YHw5.2
ATw5.1 MAAw7.3 PSw1.5 RAB3w2.1 RUBw4.5 RUBw8.2 ÄIw2.3
KEw4.1 KUw3.1 MUw2.3 PSw2.2 RUAw5.1 RUBw4.4 SAB2w5.1 SAB3w7.1 ÄIw5.1
ENAw2.1 FIw1.1 GEw1.4 HIw2.2
ENAw5.3 HIw3.6 KUw9.1 MAAw8.1 MABw5.1 MUw1.2 PSw2.1
BIw3.3 FYw2.1 RUAw2.1 RUBw2.5 UEw1.3
ENAw6.6 KUw2.2 MAAw12.2 MABw6.1 MUw1.4 PSw1.6 RUBw5.1 SAB2w4.1 SAB3w6.1 ÄIw5.3
BIw3.2 ETw1.1 FIw2.1 HIw2.5 ÄIw3.4
ENAw6.1 GEw2.2 KUw7.1 MAAw12.1 MABw7.2 MUw1.3 PSw7.2
FYw3.1 PSw1.2 RUAw3.1 RUBw2.4 ÄIw3.6
Opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina
opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa. Ravitsemuksen ja
työtehon ylläpidon lisäksi opiskelijaruokailu on hyvien tapojen ja toisen
ihmisen huomioon ottavan käyttäytymisen oppimispaikka.
Klo 12.15 ruokailuun menevät laittavat lähtiessään tuolit pöydän alle paikoilleen!
Erityisruokavalioiden ja uskonnollisten / eettisten ruokarajoitusten toteutus kouluruokailussa
Kouluruokailun tavoitteena on ylläpitää ja edistää oppilaan terveyttä ja
työtehoa. Kouluruokailu on osa koulun oppilashuoltoa ja samalla osa koulun kasvatus- ja opetustyötä. Porin kaupungin peruskouluissa oppilaalle
20
tarjotaan sairauden vaatima erityisruokavalio. Uskonnolliset ja eettiset
ruokarajoitukset otetaan myös huomioon.
Vähälaktoosinen
Vähälaktoosisen ruokavalion saa huoltajan ilmoittamana. Kouluruoka on
vähälaktoosista lukuun ottamatta maitopohjaisia puuroja, jotka valmistetaan erikseen vähälaktoosisena vähälaktoosista ruokavaliota noudattaville. Vähälaktoosisessa ruokavaliossa on alle 1 g laktoosia/ateria, jos ruokajuomana käytetään laktoositonta maito-tai piimäjuomaa. Tämä sopii valtaosalle laktoosi-intoleranteista. Jos oppilas tarvitsee laktoosittoman ruokavalion, terveydenhoitaja tekee tarvittaessa todistuksen. Laktoositonta
maitojuomaa on tarjolla automaattisesti kaikille laktoosi-intoleranteille.
Kasvisruokavalio
Kasvisruokavalioon tulee sitoutua koko lukuvuodeksi. Koulussa tarjottava
kasvisruoka on lakto-ovo-kasvisruokaa. Huoltajan/oppilaan tai opiskelijan
halutessa kalalla tai broilerilla täydennettynä niinä päivinä, kun ruokalistalla on kalaa tai broileria. Muita kasvisruokavaihtoehtoja ei tarjota.
Keliakiaruokavalio
Keliakiadiagnoosin varmistuttua huoltaja toimittaa lääkärintodistuksen
kouluterveydenhoitajalle. Todistus toimitetaan vain kerran koulua kohti.
Koulun vaihtuessa kopio vanhasta lääkärintodistuksesta riittää.
Diabetes
Tarvittaessa ateriasuunnitelma toimitetaan, jos tarvitaan koulupäiväaikana välipalaa tai oppilas tarvitsee apua hiilihydraattien arvioinnissa koulunhenkilökunnalta. Terveydenhoitaja ottaa tarvittaessa yhteyttä oppilaan huoltajiin ennen koulun alkua.
Ruoka-aineallergia
Ruoan valmistajalle allergiaruokavalio asettaa suuret vaatimukset, koska
niiden kohdalla toimitaan aina niin kuin vaarana olisi vakava allerginen
reaktio. Siksi allergisten lasten vanhempien tulisikin selkeästi tuoda esille
kouluissa vain ne ruoat, jotka ovat allergioiden hoitoon perehtyneen lääkärin avulla selvitetty todellisiksi ja vakaviksi ongelmiksi. Valtakunnallisen
allergiaohjelman mukaan lievissä ruoka-aineallergioissa maistaminen ja
siedättäminen on tärkeää, koska näin siedättämällä allergioista paraneminen on todennäköistä. Suurin osa lieviä allergioita potevista oppilaista
sietää kasviksia kypsänä tai saa oireita vain osasta lajikkeista tai vain siitepölykauden aikaan. Tämän vuoksi kouluruokailussa ruokavaliosta jätetään pois vain ne ruoka-aineet, joiden on kokeiluun perustuen todettu aiheuttavan vakavia oireita. Lievää oireilua (ohimenevä suun kutina tai kirvely ja ihon punotus) aiheuttavia ruoka-aineita ei tarvitse välttää.
Jos oppilalla / opiskelijalla on vaikea allergia mille tahansa ruoalle, tulee
hoitavan lääkärin tehdä siitä lääkärintodistus, joka toimitetaan kouluterveydenhoitajalle. Ruoka-allergioiden osalta todistus on voimassa korkeintaan yhden vuoden kerrallaan. Prick-testilistoja ei hyväksytä todistuksena
vaan Prick-testien tulokset tulee allergiaa perehtyneen lääkärin arvioida
ja vain niitä ruoka-aineita vältetään, joista tulee voimakkaita oireita. Kouluterveydenhoitaja arvioi lääkärintodistuksen tarpeen tai kirjoittaa todistuksen ruokavaliosta keittiötä varten. Ruokaan liittyvät rajoitukset puretaan hoitavan lääkärin / terveydenhoitajan / ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaan.
Huoltajan / lukion opiskelijan ilmoitus riittää, kun kyseessä on /ovat:
21
- uskonnolliset syyt tai oppilas noudattaa kasvisruokavaliota, johon kuuluu myös maitotuotteet ja kananmuna.
- rajoitetun ajan (enintään kaksi kuukautta) kestävä ruokavaliohoitokokeilu esim. ruoka-allergiaan liittyen, lääkärin tai muun terveydenhuollon
henkilöstön ohjeiden mukaan.
- keliakiaruokavalio, mukaan liitetään kopio lääkärin B-todistuksesta
- vähälaktoosinen ruokavalio
- diabeetikon välipala, mukaan liitetään kopio ateriasuunnitelmasta
Ilmoituslomakkeet saa ryhmänohjaajalta, lukion kansliasta tai sivistystoimen nettisivuilta ja se palautetaan suoraan keittiöön.
Ilmoituslomakkeen ”muut erityisruokavaliot”-kohdassa ilmoitetusta ruokavaliosta terveydenhoitaja ottaa yhteyttä huoltajaan/opiskelijaan ja tekee tästä ilmoituksen koulun keittiöön.
Turhan työn välttämiseksi pyydämme teitä ilmoittamaan keittiöön, mikäli
erityisruokavaliota noudattava lapsenne ei osallistu esim. loman vuoksi
kouluruokailuun. Jos erityisruokavaliota ei ole noudatettu 2 viikkoon ilman ilmoitettua syytä, ei erityisruokavaliota enää valmisteta. Tällaisissa
tapauksissa erityisruokavalion saa uudelleen voimaan uuden ilmoituksen
kautta ja terveydenhoitajan kautta ilmoitettavat vain terveydenhoitajan
kautta.
POISSAOLOT
Poissaolot
Liiallisten poissaolojen takia kurssin joutuu suorittamaan uudelleen.
Poissaolo koulusta on sallittu vain sairauden vuoksi tai hyväksyttävästä
syystä, johon on saatava ko. aineenopettajalta lupa. Alle 18-vuotiaan
opiskelijan huoltaja voi selvittää lukiosta saamillaan tunnuksilla opiskelijan poissaolot Wilmassa. Opiskelija voi tämän sijasta toimittaa myös huoltajan allekirjoittaman selvityksen kirjallisena kullekin opettajalleen. Yli 18vuotias opiskelija voi antaa vanhemmilleen luvan poissaolojensa selvittämiseen Wilmassa; ilmoitus tästä tulee toimittaa kirjallisesti koulusihteerille. Muutoin yli 18-vuotias opiskelija toimittaa luotettavan kirjallisen selvityksen poissaoloistaan (lääkärin tai terveydenhoitajan todistus) opettajilleen.
Poissaololupa
Luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää ryhmänohjaaja.
Neljän päivän ja sitä pidempiin poissaoloihin luvan myöntää rehtori.
Loma-anomukset rehtorille Wilman kautta tai kirjallisia poissaoloanomuslomakkeita saa kanslian edessä olevasta lokerikosta ja lukion
internet-sivuilta.
Myöhästyminen
Mikäli myöhästyt oppitunnilta – hyvä tapa on koputtaa ja pyytää opettajalta ja muilta anteeksi myöhästymistä.
OPISKELIJAKUNTA
22
Lukion opiskelijakunnan hallituksen jäsenet valitaan lukuvuoden alussa. Lukion opiskelijakuntaa
kuullaan lukion keskeisissä asioissa. Opiskelijakunta vastaa juoma-automaatista, järjestää teemapäiviä, matkoja ja muuta toimintaa.
KANSLIA
Kanslia on avoinna normaalisti arkisin klo 8-15.45. Poikkeukset aukioloista tiedotetaan ovessa ja ryhmänohjauksessa.
Kun opiskelijan osoite, puhelinnumero tms. muuttuu, pyydetään asiasta ilmoittamaan kansliaan välittömästi.
Kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta, huoltajalta poistuu automaattisesti Wilma-tunnuksen käyttöoikeus. Jos 18
vuotta täyttänyt opiskelija sallii huoltajan kirjautumisen Wilmaan, hänen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti lukion
kansliaan. Ilmoittaminen tapahtuu henkilökohtaisella käynnillä tai Wilma-viestillä.
YLIOPPILASTUTKINTO
Lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään,
ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkintoon sisältyy äidinkielessä
ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa
järjestettäviä kokeita.
Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin.
Tutkinnon suorittaminen
Ylioppilastutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana (ks. kuitenkin
kohta ”Hylätyn kokeen uusiminen”). Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun ilmoittaudut ensimmäisen kerran tutkintoon, pakolliseen tai ylimääräiseen kokeeseen. Tutkintoosi kuuluu
vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Voit valita kolme muuta tutkintosi pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan
kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineessa järjestettävä koe. Tutkintosi pakollisiin kokeisiin
tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe. Voit lisäksi sisällyttää tutkintoosi yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Sinun on suoritettava kaikki tutkintoosi sisältyvät kokeet samalla kielellä.
Tutkintoa suorittaessasi sinun tulee noudattaa tutkintojärjestyksen määräyksiä. Matkapuhelimen
tuominen koetiloihin on lautakunnan määräysten vastaista. Vilpistä tai tutkintojärjestyksen rikkomisesta seuraa, että kokelaan kokeet katsotaan hylätyiksi kyseisellä tutkintokerralla.
Sinulle annetaan ylioppilastutkintotodistus, kun olet hyväksytysti suorittanut neljä pakollista koetta
ja myös saanut lukion päättötodistuksen tai todistuksen ammatillisen tutkinnon suorittamisesta.
Ilmoittautuminen
Kevään tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään marraskuun 23. päivänä ja syksyn tutkintoon
viimeistään kesäkuun 5. päivänä. Jos olet osallistunut syksyn tutkinnon kokeisiin, lukio voi ottaa vastaan ilmoittautumisesi seuraavan kevään tutkintoon syksyn tutkintotulosten selvittyä. Tällöin tulee
ilmoittautua rehtorin ilmoittamaan määräaikaan mennessä, viimeistään joulukuun 1. päivänä. Ilmoittautumishakemus jätetään lukion rehtorille kirjallisena lukion hyväksymää lomaketta käyttäen.
Sinun tai valtuuttamasi henkilön on allekirjoitettava hakemus. Tarkista, että kaikki tietosi on merkitty lomakkeeseen oikein. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautuessasi tekemiäsi valintoja, jotka
koskevat aineyhdistelmää, kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä tai kokeen tasoa, et voi jälkikäteen muuttaa. Lautakunta voi hakemuksesta erityisen painavasta syystä hyväksyä muutoksen il-
23
moittautumiseen sisältyviin tietoihin, jos ilmoittautumisessa on todistettavasti tapahtunut virhe.
Voit kirjallisesti peruuttaa rehtorin hyväksymän ilmoittautumisesi kevään tutkintoon viimeistään
23.11. (1.12., jos olet osallistunut syksyn tutkintoon) ja syksyn tutkintoon viimeistään 5.6. Määräajan
päätyttyä tapahtuneen ilmoittautumisen lautakunta voi hyväksyä vain erityisen painavasta syystä.
Tutkintomaksut
Ilmoittautuessasi tutkintoon olet velvollinen maksamaan ylioppilastutkintoon liittyvät maksut, jotka
koostuvat perusmaksusta ja kustakin kokeesta perittävästä maksusta. Jos sinulla ei ole osallistumisoikeutta tai jos lautakunta on hakemuksestasi mitätöinyt ilmoittautumisesi etkä ole osallistunut kielikokeen tai äidinkielen kokeen kumpaankaan kokeeseen, voit pyytää koekohtaisten tutkintomaksujen palauttamista. Pyyntö maksujen palauttamisesta on esitettävä lautakunnalle viimeistään sen
vuoden loppuun mennessä, jonka aikana järjestetystä tutkinnosta on kyse. Ylioppilastutkintotodistuksen antaminen edellyttää, että olet suorittanut tutkintomaksut.
Hylätyn kokeen uusiminen
Hylätyn pakollisen kokeen saat uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen
tutkintokerran aikana. Jos siis tulet hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa syksyllä 2015, sinulla on
oikeus uusia hylätty kokeesi kaksi kertaa kolmella seuraavalla tutkintokerralla, jotka ovat kevät 2016,
syksy 2016 ja kevät 2017.
Hylättyä pakollista koetta uusiessasi voit halutessasi vaihtaa vaativamman tason kokeen lyhyempään oppimäärään perustuvaan kokeeseen. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että tutkintosi
pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi pitkän oppimäärän koe. Jos määräaika kuluu umpeen tai et selviydy
toisellakaan uusimiskerralla, sinun on suoritettava koko tutkinto uudelleen. Kun olet ilmoittautunut
neljään pakolliseen kokeeseen ja tullut hylätyksi jossakin niistä, voit osallistua tutkintoon vain hylätyn tai hyväksytyn kokeen uusijana, kunnes olet suorittanut tutkinnon. Voit täydentää tutkintoa uusilla
aineilla
vasta
kun
olet
suorittanut
ylioppilastutkinnon
hyväksytysti.
Jos ylimääräinen kokeesi hylätään, tästä ei tule merkintää todistukseen. Tällaisen kokeen voit uusia
kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyn ylimääräisen kokeen tasoa ei koetta uusittaessa voi vaihtaa.
Voit kuitenkin suoritettuasi ylioppilastutkinnon hyväksytysti täydentää tutkintoa suorittamalla eri
tason kokeen.
Hyväksytyn kokeen uusiminen
Ylioppilastutkinnon jokaisen hyväksytyn kokeen, sekä pakollisen että ylimääräisen, voit uusia yhden
kerran. Kokeen uusimisajankohdan voit valita itse. Mikäli olet ennen ylioppilastutkintotodistuksen
saamista uusinut jonkin kokeen, todistukseen merkitään tästä kokeesta saatu parempi arvosana.
Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen uusitusta hyväksytystä kokeesta saat erillisen todistuksen.
Myös kokeen, josta lautakunta on antanut arvosanan laudatur, saat halutessasi uusia.
Täydentäminen
Tutkinnon täydentäminen uusilla kokeilla on mahdollista sen jälkeen, kun olet suorittanut tutkinnon,
muuten ajankohtaa ei ole rajoitettu. Voit valita aineita, jotka kuuluvat ylioppilastutkinnon ohjelmaan, vaikka niitä ei opetettaisikaan omassa lukiossasi. Tutkintoa voit täydentää myös jo suorittamasi oppiaineen eritasoisella kokeella. Jos kokeesi hylätään, voit uusia sen kaksi kertaa ilman aikarajaa. Täydentämällä suorittamistasi hyväksytyistä kokeista saat erillisen todistuksen.
Kompensaatio
Kompensaatiossa otetaan huomioon ylioppilastutkintotodistukseesi kuuluvien sekä pakollisten että
ylimääräisten kokeiden arvosanat. Tutkintoa täydentämällä et voi kompensoida hylättyä koettasi.
Mikäli et saa jossakin pakollisessa kokeessa hyväksyttyä arvosanaa mutta tulet ylioppilaaksi kompensaation tietä, sinulla on hylätyn kokeen osalta oikeus kahteen uusimiskertaan ilman aikarajaa.
Ylioppilastutkinnon kielikokeen ja äidinkielen kokeen hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että
sinulla on suoritus kokeen molemmista, eri päivinä suoritettavista osista. Jos jompikumpi suoritus
24
puuttuu, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi, jolloin koko suorituksesi on hylätty. Näissä
tapauksissa ei myöskään kompensaatio ole mahdollinen.
Tutkinnon uudelleen aloittaminen
Mikäli haluat tutkinnon suorittamisen ollessa vielä kesken aloittaa sen alusta, tähän on pyydettävä
kirjallinen lupa lautakunnalta. Lautakunta voi sallia menettelyn, jos tutkinnon uudelleen aloittamiseen on esitetty erityisen painava syy.
Ilmoittautumisen mitätöiminen
Ilmoittautuminen on sitova. Jos olet ilmoittautunut ja sinulla on osallistumisoikeus, kokeesta pois
jääminen tulkitaan käytetyksi yrityskerraksi. Lautakunta voi hakemuksesi perusteella mitätöidä ilmoittautumisen, jos kokeesta pois jäämiseen on erityisen painava, lautakunnan hyväksymä syy. Hakemukseen on liitettävä lääkärintodistus sairaudesta tai todistus esimerkiksi ulkomailla opiskelusta
tai työskentelystä kokeiden aikana. Opiskelu tai työskentely kotimaassa tai pelkkä varusmiespalvelus
ei riitä perusteeksi ilmoittautumisen mitätöintiin. Ilmoittautumisen mitätöinti ei pidennä ylioppilastutkinnon suorittamisaikaa. Ilmoittautuminen äidinkielen kokeeseen ja kielikokeeseen voidaan mitätöidä, jos olet pätevästä syystä estynyt osallistumasta saman tutkintokerran toiseen tai molempiin
kokeen osiin.
Lääkärintodistukset, lukitodistukset, selvitykset vieraskielisyydestä ja muut puoltolauseet
Lautakunta on antanut erilliset määräykset lääkärintodistusten, lukitodistusten, vieraskielisyyttä
koskevien selvitysten ja muiden puoltolauseiden ottamisesta huomioon ylioppilastutkinnossa. Saat
niistä tietoa lukiostasi tai lautakunnan verkkosivuilta. Lausunnot ja hakemukset toimitetaan lautakunnalle sen edellyttämän aikataulun mukaisesti. Aikataulu käy selville lautakunnan antamista määräyksistä.
Tarkistuspyynnöt ja tarkistusarvostelu
Opettajan tai rehtorin välityksellä saat halutessasi tietää suorituksesi arvostelua koskevat perusteet
tulosten valmistuttua. Jos tästä huolimatta olet tyytymätön kokeen arvosteluun, voit hakea lautakunnalta tarkistusarvostelun toimittamista. Hakemus on jätettävä 14 päivän kuluessa siitä, kun sinulla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos tietoosi. Hakemus toimitetaan lukion rehtorille, joka toimittaa sen edelleen lautakuntaan. Maksukuitti tarkistusarvostelusta on samalla annettava rehtorille.
Maksu palautetaan, jos arvosana tai pistemäärä tarkistusarvostelussa muuttuu.
ÄIDINKIELEN KOE
Ylioppilastutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe.
Kokeen nimi on äidinkielen koe. Äidinkielen kokeina järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielen
kokeet. Äidinkielen kokeessa arvioidaan, miten kokelas on saavuttanut lukion tavoitteiden mukaisen
äidinkielen taidon, erityisesti kirjallisen ilmaisun taidon, kyvyn ymmärtää ja tulkita lukemaansa sekä
kypsyyden niihin opintoihin, joihin ylioppilastutkinto on edellytyksenä.
Äidinkielen kokeen tehtävät laaditaan niiden kurssien oppimäärien mukaan, joista lukiolain 10 §:n 1
momentin nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina. Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että lukion oppimäärää suorittava on ennen osallistumista tutkintoon kuuluvaan kokeeseen opiskellut lukiolain 10
§:ssä tarkoitetun tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu.
Äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen
arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri koepäivinä.
Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella. Ylioppilastutkintolautakunta päättää kunakin tutkintokertana arvosanojen pisterajat. Äidinkielen kokeen
hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että kokelaalla on suoritus kokeen molemmista, eri päivinä
suoritettavista osista. Jos kokelas jättää saapumatta jompaankumpaan äidinkielen kokeen koetilai-
25
suuteen tai ei jätä kummassakin koetilaisuudessa koesuoritusta arvosteltavaksi, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Kokelaan on koetta uusiessaan suoritettava kokeen molemmat osat uudelleen. Hyväksytyn äidinkielen kokeen saa uusia yhden kerran.
Saamen kielessä järjestetään pelkkä esseekoe. Koe järjestetään omana koepäivänään. Jos kokelas
suorittaa äidinkielen kokeensa saamen kielessä, hän voi toisen kotimaisen kielen kokeena suorittaa
suomen tai ruotsin kielen kokeen. Toisen kotimaisen kielen kokeena voi suorittaa ruotsin tai suomen
kielen oppimäärään perustuvan kokeen sijasta ruotsin- tai suomenkielisille tarkoitetun äidinkielen
kokeen kyseisessä kielessä. Edellä mainituista valinnoista riippuen kokelaan on lisäksi mahdollista
suorittaa ylimääräisenä kokeena ruotsin tai suomen kielen koe.
Äidinkielen koe voi olla oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe, jos kokelaan
oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. Tämän kokeen nimi on suomi/ruotsi toisena kielenä -koe. Koe suoritetaan äidinkielen esseekokeen koepäivänä. Toisen kotimaisen kielen kokeena voi suorittaa ruotsin tai suomen
kielen oppimäärään perustuvan kokeen sijasta ruotsin- tai suomenkielisille tarkoitetun äidinkielen
kokeen kyseisessä kielessä. Kun kokelas on valinnut tutkintonsa pakolliseksi kokeeksi vaativamman
tason kokeen tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettavan äidinkielen kokeen ja saanut koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason.
SUOMI TOISENA KIELENÄ –KOE
Äidinkielen koe voi olla oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe, jos kokelaan
oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. Näin myös syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas voi korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi/ruotsi toisena kielenä –kokeella.
Ylioppilastutkinto suoritetaan suomeksi tai ruotsiksi. Kokelaan on suoritettava kaikki tutkintoonsa
sisältyvät kokeet samalla tutkintokielellä.
Osallistumisoikeutta suomi toisena kielenä -kokeeseen ei tarvitse hakea ylioppilastutkintolautakunnalta. Ilmoittautumistietojen saavuttua lukioista lautakunta tarkistaa väestörekisteristä
kokelaan osallistumisoikeuden (äidinkielen). Mikäli väestörekisterissä ilmoitetaan äidinkieleksi suomi
mutta todellinen äidinkieli on jokin muu, kokelas, hänen huoltajansa tai lukion rehtori voi lähettää
lautakunnalle tarkentavan selvityksen tai hakemuksen asian huomioon ottamisesta.
Suomi toisena kielenä –koe suoritetaan äidinkielen esseekokeen koepäivänä. Kokeessa ei ole kuullunymmärtämisosaa.
Kokeen nimi suomi toisena kielenä ja valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet määrittelevät
sen suomen kielen osaamisen taitotason, jota kokeessa edellytetään. Kokelaalta ei siis vaadita äidinkielistä suomen kielen osaamista. Suomi toisena kielenä -koe korvaa äidinkielen kokeen ja on näin
ollen aina tutkinnon pakollinen koe. Ylioppilastutkinnon hyväksytty suorittaminen antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden.
Jos kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, on osallistunut ylioppilastutkinnon
äidinkielen kokeeseen mutta tullut siinä hylätyksi, hän saa halutessaan uusia hylätyn pakollisen kokeen osallistumalla suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeeseen.
REAALIAINEIDEN KOKEET
Kussakin seuraavista aineista järjestetään oma kokeensa: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia,
biologia, maantiede ja terveystieto. Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että lukion oppimäärää suorittava on ennen osallistumista tutkintoon kuuluvaan kokeeseen opiskellut lukiolain 10
§:ssä tarkoitetun tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Re-
26
aaliaineen kokeeseen aineessa, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, lukion oppimäärää suorittava
voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia.
Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Koepäivien järjestys voi vaihdella. Eri aineiden kokeet jakautuvat kahdelle koepäivälle seuraavasti:
samana koepäivänä: psykologia filosofia historia fysiikka biologia
samana koepäivänä: evankelis-luterilainen uskonto ortodoksinen uskonto elämänkatsomustieto yhteiskuntaoppi kemia maantiede terveystieto
Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas voi
suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla kokelas voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen.
Ilmoittautuminen evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon kokeeseen ei ole sidoksissa mahdolliseen uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyteen.
Kunkin reaaliaineen kokeessa on oma tehtäväpaperinsa tai –vihkonsa. Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan kussakin oppiaineessa niiden kurssien oppimäärien mukaan, joista
lukiolain 10 §:n 1 momentin nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina
kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina. Tehtävät laaditaan noudattaen voimassa
olevia lukion opetussuunnitelman perusteita.
Tehtävien määrä kussakin reaaliaineen kokeessa riippuu oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisesti
määriteltyjen syventävien kurssien määrästä, oppiaineen luonteesta ja tehtävien luonteesta. Tehtävien määrät ja vastausten enimmäismäärät kokeissa ovat seuraavat:
tehtävien
määrä
vastausten
enimmäismäärä
evankelis-luterilainen uskonto
10
6
ortodoksinen uskonto
10
6
elämänkatsomustieto
10
6
psykologia
10
6
filosofia
10
6
historia
10
6
yhteiskuntaoppi
10
6
fysiikka
13
8
kemia
12
8
biologia
12
8
maantiede
10
6
terveystieto
10
6
27
Kussakin kokeessa annetaan kaksi ns. jokeritehtävää, jotka ovat muita tehtäviä vaativampia. Jokeritehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla merkillä + ja sijoitetaan sarjan loppuun. Kokelas
saa vastata kumpaankin jokeritehtävään.
Reaaliaineiden kokeissa tulee olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. (A 915/2005, 2 §) Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1—4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä
voivat olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta
tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää eri aineiden näkökulmista tai
lukion opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksien kannalta.
Luonteeltaan tehtävät voivat olla erilaisia. Esseet, annetun aineiston tulkintaan ja käsittelyyn perustuvat tehtävät sekä laskennalliset, ilmiön tunnistamiseen ja siihen liittyvien mallien soveltamiseen
perustuvat tehtävät vaihtelevat oppiaineen mukaan. Tehtävä voi koostua yksinkertaisesta laajempaan argumentointiin etenevistä osatehtävistä. Etenkin luonnontieteissä otetaan huomioon myös
oppiaineiden kokeellinen luonne. Tehtävien enimmäispistemäärä on 6, paitsi jokeritehtävien enimmäispistemäärä on 9. Tehtävä voi koostua useasta alakohdasta (kohdat a, b jne.). Alakohdat voivat
olla painoarvoltaan erilaisia. Tehtävänannossa painotus voidaan esittää pisteinä.
TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN KOKEITA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
Kielikokeet laaditaan kussakin kielessä niiden kurssien ja oppimäärien mukaan, joista lukiolain 10 §:n
1 momentin nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina.
Toisessa kotimaisessa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Vieraissa kielissä voidaan järjestää kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta
valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän näissä kielikokeissa osallistuu. Vähintään yhden
tutkinnon pakollisista kokeista tulee olla ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 2 §:n 2
momentissa tarkoitettu vaativampi koe tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettava äidinkielen
koe. Toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla kokeella tarkoitetaan koetta,
joka perustuu perusopetuksen vuosiluokilta 1–6 alkavan A-kielen oppimäärään.
Ylioppilastutkinnon kielikokeessa on kaksi osaa: kuullunymmärtämiskoe ja kirjallinen koe. Hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että kokelas osallistuu sekä kuullunymmärtämiskokeeseen että
kirjalliseen kokeeseen samalla tutkintokerralla. Jos kokelas ei ole osallistunut molempiin kokeisiin,
katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Jos kokelas jollakin
tutkintokerralla on osallistunut vain kielikokeen toiseen osaan, joko kuullunymmärtämiskokeeseen
tai kirjalliseen kokeeseen, hänen on koetta uusiessaan aina uusittava kokeen molemmat osat.
Kevään tutkinnon kuullunymmärtämiskokeet järjestetään helmikuun puolivälissä ja kirjalliset kokeet
maaliskuun jälki- ja huhtikuun alkupuoliskolla. Syksyn tutkinto järjestetään pääasiallisesti syyskuun
jälkipuoliskolla. Kielten kuullunymmärtämiskokeet järjestetään kullakin tutkintokerralla kolmena
peräkkäisenä koepäivänä. Yhden kielen kuullunymmärtämiskoe on noin yhden tunnin pituinen. Tutkinnon kirjalliset kokeet on suoritettava 6 tunnin kuluessa siitä, kun rehtori tai kokeen valvoja on
ilmoittanut kokeen alkavan. Jos kokelas suorittaa samana koepäivänä kaksi lyhyen oppimäärän kielikoetta, hänellä on näiden kokeiden suorittamiseen aikaa yhteensä 8 tuntia.
Kullakin tutkintokerralla käytettäviä kielikokeiden tehtävätyyppejä ei ilmoiteta etukäteen. Kevään ja
syksyn kokeet saattavat olla muodoltaan erilaiset. Tarpeelliset ohjeet kokeiden suorittamiseksi ovat
tehtävävihkossa. Niistä ei saa missään tapauksessa poiketa esimerkiksi vastauskielen osalta.
Toisen kotimaisen kielen, ruotsin tai suomen kielen, kokeessa on valittavana kahden eri vaatimustason mukaiset kokeet. Toinen kokeista perustuu pitkään ja toinen keskipitkään oppimäärään. Pitkään
oppimäärään perustuvalla kokeella tarkoitetaan perusopetuksen vuosiluokilta 1–6 alkavan kielen
(A1 tai A2) oppimäärään perustuvaa koetta. Pitkään oppimäärään perustuva koe on ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (L 672/2005) 6 §:ssä tarkoitettu vaativampi koe. Keskipitkään op-
28
pimäärään perustuvalla kokeella tarkoitetaan yleensä perusopetuksen 7. vuosiluokalta alkavan kielen (B1) oppimäärään perustuvaa koetta. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman
tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Kokelas saa toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta halutessaan suorittaa äidinkielen kokeen tässä kielessä. Siten esimerkiksi kaksikielinen kokelas, joka suorittaa äidinkielen kokeen suomen kielessä, voi korvata toisen kotimaisen kielen kokeensa äidinkielen
kokeella ruotsin kielessä. Tämä edellyttää tutkinnon suorittamista hajautetusti, koska äidinkielen
kokeet suomen ja ruotsin kielessä järjestetään samoina koepäivinä. Tutkintoon ei voi sisällyttää samassa kielessä sekä äidinkielen koetta että toisen kotimaisen kielen koetta, paitsi myöhemmin tutkintoa täydentämällä. Kokelas, joka on toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta osallistunut äidinkielen kokeeseen tässä kielessä ja tullut siinä hylätyksi, saa halutessaan uusia hylätyn kokeen osallistumalla toisen kotimaisen kielen kokeeseen. Jos kokelas suorittaa äidinkielen kokeensa saamen kielessä, hän voi toisen kotimaisen kielen kokeena suorittaa suomen tai ruotsin kielen kokeen. Toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta hän voi suorittaa myös äidinkielen kokeen joko suomen tai ruotsin
kielessä.
Vieraan kielen koe järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason, pitkän ja lyhyen oppimäärän, mukaisena englannin, espanjan, ranskan, saksan ja venäjän kielessä. Pitkään oppimäärään perustuvalla
kokeella tarkoitetaan perusopetuksen vuosiluokilta 1–6 alkavan kielen (A1 tai A2) oppimäärään perustuvaa koetta. Vain pitkän oppimäärän mukaisesti laadittu koe on ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (L 672/2005) 6 §:ssä tarkoitettu vaativampi koe. Vieraan kielen lyhyen oppimäärän koe järjestetään seuraavissa kielissä: englanti, espanja, italia, ranska, saksa, venäjä, inarinsaame,
koltansaame, pohjoissaame, latina, ja portugali. Vieraan kielen lyhyessä oppimäärässä on vain valtakunnallisesti määriteltyjä syventäviä kursseja; pakollisia kursseja ei ole. Koska Lukion opetussuunnitelman perusteissa kuitenkin on määritelty B3-kielen päättövaiheen osaamisen taso, lähtökohtana
kokeen laadinnassa on lukion B3-kielen tavoitekuvaus ja kahdeksan B3-kielen kurssia. Latinan kielessä järjestetään kaksi eritasoista koetta: laajemman oppimäärän ja lyhyen oppimäärän koe. Koska
latinan kielen laajempi koe perustuu perusopetuksen 7. vuosiluokalta alkavaan oppimäärään, se ei
ole ylioppilastutkintoasetuksen 12 §:ssä tarkoitettu A-kielen oppimäärän mukaisesti laadittu vaativampi koe. Molemmat latinan kielen kokeet järjestetään vieraan kielen lyhyen oppimäärän koepäivänä.
MATEMATIIKAN KOE
Ylioppilastutkintoon sisältyy matematiikan koe. Matematiikassa järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Matematiikan pitkään oppimäärään perustuvaa koetta kutsutaan
pitkän matematiikan kokeeksi ja lyhyeen oppimäärään perustuvaa koetta lyhyen matematiikan kokeeksi. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, osallistuuko hän pitkän vai lyhyen matematiikan kokeeseen. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa.
Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan kussakin oppiaineessa niiden kurssien
oppimäärien mukaan, joista lukiolain 10 §:n 1 momentin nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseinaTehtäviä laadittaessa otetaan huomioon Opetushallituksen hyväksymät opetussuunnitelman perusteet. Sekä pitkän
että lyhyen matematiikan kokeessa on 15 tehtävää. Kokelas saa vastata kummassakin kokeessa
enintään 10 tehtävään. Jos tehtävä on useampiosainen, täydellinen suoritus edellyttää kaikkiin osiin
vastaamista. Pitkän matematiikan kokeessa on kaksi tähtitehtävää, jotka vaativat laajempaa tai syvällisempää osaamista kuin muut tehtävät. Tähtitehtävät merkitään tehtävä-numeron edessä olevalla tähdellä, ja ne ovat tehtäväsarjan lopussa. Tehtävien maksimipistemäärä on 6, paitsi tähtitehtävien maksimipistemäärä on 9. Pisteet annetaan kokonaislukuina. Ylioppilastutkintolautakunta pyrkii järjestämään koetehtävät likimääräiseen vaikeusjärjestykseen helpoimmasta vaativimpaan. Syventävien kurssien tehtävät ovat yleensä niiden vaikeusasteesta riippumatta tehtäväsarjan lopussa,
pitkän matematiikan kokeessa ennen tähtitehtäviä.
29
Matematiikan kokeen rakenneuudistus
Ylioppilastutkintolautakunta päätti 20.9.2013, että liitteen 1 mukainen malli matematiikan kokeelle
otetaan käyttöön kevään 2016 tutkinnosta lähtien. Tärkein muutos on, että kokeen alkuosa tehdään
ilman laskinta. Lisäksi valinnaisuus kokeen sisällä vähenee jonkin verran. Samaa rakennetta on määrä käyttää myös sähköisessä kokeessa, johon siirrytään matematiikan osalta keväällä 2019. Sähköisessä kokeessa ”ei laskinta” tarkoittaa samalla, että tietokoneessa käytettäviä työkaluja on rajoitettu.
SÄHKÖISTYVÄ YLIOPPILASTUTKINTO
Ylioppilastutkinto sähköistyy alkaen syksystä 2016 ja jatkuen siten, että kaikki ylioppilastutkinnon kokeet kirjoitetaan tietokoneella keväällä 2019.
Tietokoneella kirjoitettavien aineiden aikataulu on seuraava:
SYKSY 2016
Saksa, maantiede ja filosofia
KEVÄT 2017
Ranska, yhteiskuntaoppi, psykologia
SYKSY 2017
Ruotsi ja suomi (toisena kotimaisena kielenä),
uskonto (ev.lut ja ortodoksi), elämänkatsomustieto, terveystieto, historia
KEVÄT 2018
Englanti, espanja, italia, portugali, latina ja biologia
SYKSY 2018
Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), suomi ja
ruotsi (S2-kielenä), venäjä, fysiikka, kemia ja
saame
30
KEVÄT 2019
Matematiikka
Ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut ensimmäiseksi tuettavan opiskelijan päätelaiteen minimivaatimukset.
Prosessori
32- tai 64-bittinen x86-prosessori. Yksiytimisen prosessorin kellotaajuuden suositus 2 GHz tai enemmän
Keskusmuisti (RAM)
Vaatimus 2 Gt tai enemmän, josta näytönohjain voi käyttää tarvittavan osan.
BIOS/UEFI
Mahdollisuus käynnistää käyttöjärjestelmä USB-muistilta.
Näyttö
Tietokoneen näytön tulee resoluutioltaan vähintään 1024×768. Näytön koko saa
olla enintään 19”. Tätä suurempia näyttöjä voi käyttää ainoastaan rehtorin luvalla.
Yksi näyttö kokelasta kohden
Akku
Suositellaan toimivaa akkua sähkönsyöttöhäiriöiden varalta.
Verkko
Ylioppilaskokeen järjestävä lukio voi rakentaa tutkintoverkon langallisella
Ethernet-tai WLAN-teknologialla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että valtaosa lukioista
käyttää ylioppilaskokeessa langallista verkkoa. Siksi ylioppilaskokeessa käytettävissä päälaitteissa on hyvä olla Ethernet-liitäntä.
Päälaitteessa on hyvä olla myös WLAN-verkkokortti opiskelu-ja kurssikoekäyttöä
varten.
Sekä langalliset Ethernet-että WLAN-verkkolaitteet voivat olla USB-liitännäisiä lisälaitteita. Mikäli ylioppilaskokeen tutkintoverkko rakennetaan WLAN:lla, voi päätelaitteeseen tarvittaessa hankkia myöhemmin lukion tutkintoverkkoon ja ylioppilastutkintolautakunnan ohjelmistoon soveltuvan USB-liitäntäisen WLAN-kortin.
Ääni
Mahdollisuus liittää kuulokkeet ja mikrofoni joko USB-liitännän tai 3,5 mm:n
pistokkeiden avulla.
Lisälaitteiden liittäminen
Mahdollisten lisälaitteina liitettävien näppäimistön ja hiiren on toimittava HIDmäärittelyn mukaisesti.
Päälaitteessa voi tarvittaessa käyttää virtalähteetöntä USB-hubia.
Päälaitteen lisälaitteet eivät voi käyttää radiotaajuuksia (esim. Bluetooth)
Lähde/Lue tarkemmin:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Digabi/ytl_paatelaiteohje_2015_fi.pdf
Olemme sidoksissa Ylioppilastutkintolautakunnan määräyksiin ja ohjeisiin, kun puhutaan laitteesta, jonka kanssa opiskelija voi osallistua ylioppilastutkinnon kokeisiin. Laitetta hankittaessa kannattaa myös muistaa, että sen
pitäisi mahdollisimman hyvin palvella opiskelijaa myös lukio-opinnoissa. Lukiomme käyttää aktiivisesti sähköisiä
ympäristöjä osana opetusta. Tärkeää olisi, että opiskelija kokisi laitteen mukavaksi kantaa mukana ja että sen
akun kesto olisi hyvä. Tästä syystä opiskelijan oma henkilökohtainen laite tulisi hankkia jo lukioon tultaessa.
Sähköisiä asioita opetuksessa lukioaikana:
Opiskelijoiden on mahdollista hankkia oppikirjoja sähköisessä muodossa. (Tarkistakaa oppikirjaluettelosta.)
Oppimisympäristöä (Moodle, Pedanet, Edmodo, tms.) hyödynnetään kursseilla lähiopetuksenkin rinnalla. Myös erilaisia verkko-opintoja voidaan tarjota lukion aikana.
Erilaisia sosiaalisen median palveluita voidaan myös ottaa kursseilla käyttöön. Sosiaalisen median
käyttö opetuksessa palvelee asiasisällön opiskelun rinnalla niiden taitojen oppimista, joita opiskelija tarvitsee jatko-opinnoissa sekä työelämässä.
Kuulovamman huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa
Jos ylioppilaskokelaalla on kuulovamma ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että se otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia asiasta kuulovammaa koskeva selvitys (ks. eril-
31
linen lomake). Ylioppilastutkintolautakunta luokittelee kuulovamman vaikeusasteen seuraavalla asteikolla: lievä, keskivaikea, vaikea, kuuro ja syntymäkuuro.
Lautakunta voi hakemuksesta myöntää kuulovammaisen kokelaan kielten kuullunymmärtämiskokeet pantavaksi toimeen erityisjärjestelyin tai vapauttaa kokelaan tästä kokeen osasta kokonaan.
Kuulovamma voidaan ottaa arvostelussa huomioon lopullista arvosanaa määritettäessä. Kuulovammainen kokelas voi hakea koetilanteen erityisjärjestelyjä. Jos kokelaan kuulovamma on vähintään
keskivaikea ja hän ei pysty selviytymään kuullunymmärtämiskokeista erityisjärjestelyin, hän voi hakea vapautusta kuullunymmärtämiskokeista. Erityisjärjestelyjä kuullunymmärtämiskokeisiin haetaan viimeistään silloin, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Vapautusta
kuullunymmärtämiskokeista haetaan jo lukio-opintojen alkupuolella. Lukion on toimitettava lautakuntaan kaikki erityisjärjestelyjä koskevat hakemukset kevään tutkinnon osalta viimeistään 23.
marraskuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 23. huhtikuuta. Kokelaan on suositeltavaa
mahdollisuuksiensa mukaan osallistua koulussa kielten kuullunymmärtämisharjoituksiin, ainakin
kunnes lautakunnalta on saatu päätös vapautuksesta. Kokelaan tutkintotodistukseen ei tule merkintää tämän määräyksen mukaisista erityisjärjestelyistä, mutta jos kokelas tämän määräyksen mukaisesti vapautetaan kuullunymmärtämiskokeesta, tutkintotodistukseen tulee merkintä: vapautettu
kuullunymmärtämiskokeesta. Lautakunnalla on erilliset määräykset sairauden tai vamman (muun
kuin kuulovamman) ja lukihäiriön sekä vieraskielisyyden huomioon ottamisesta ylioppilastutkinnossa. Syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas, jonka äidinkieli on viittomakieli, voidaan katsoa vieraskieliseksi. Lautakunta voi ottaa vieraskielisyyden huomioon arvostelussa (ks. ylioppilastutkintolautakunnan määräys ”Vieraskieliset kokelaat”). Syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas voi korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi toisena kielenä -kokeella
(ks. ylioppilastutkintolautakunnan määräys ”Suomi toisena kielenä -koe”).
Luku- ja kirjoitushäiriön huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa
Jos ylioppilaskokelaalla on luku- tai kirjoitushäiriö (lukihäiriö) ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa,
että lukihäiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, kokelaan tulee hankkia asiasta lukihäiriötä
koskeva selvitys. Lukihäiriö voidaan ottaa huomioon kahdella tavalla: joko lopullisista arvosanoista
päätettäessä (enintään yhden arvosanan korotus yhdessä aineessa) tai ylioppilastutkinnon kokeiden
suorittamisessa (erityisjärjestelyt) tai poikkeustapauksessa molemmilla tavoilla.
Ylioppilastutkintolautakunta luokittelee lukihäiriön vaikeusasteen neliportaisella asteikolla: ei häiriötä, lievä häiriö, keskivaikea häiriö ja vaikea häiriö. Muita asteikkoja ei lautakunnalle lähetettävissä
lukilausunnoissa saa käyttää. Jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea, kokelas saa hakea koetilanteen
erityisjärjestelyjä. Jos kokelaan lukihäiriö on lievä, hän osallistuu ylioppilastutkinnon kokeisiin ilman
erityisjärjestelyjä.
Jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea, häiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon ensisijaisesti koetilanteen erityisjärjestelyin. Tavoitteena on, että lukihäiriöistä kokelasta autetaan erityisjärjestelyillä eikä arvosanamuutoksella, jos todetaan, että kokelas hyötyy erityisjärjestelyistä (esimerkiksi lisäajasta). Jos kokelas, jolle on myönnetty erityisjärjestelyjä, on niistä huolimatta tullut
hylätyksi jossakin tai joissakin kokeissa, voidaan lukihäiriölausunto ottaa jälkikäteen huomioon myös
lopullista arvosanaa määrättäessä.
On kokelaan edun mukaista, että erityisjärjestelyjä haetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mielellään jo toisena lukiovuonna, mutta kuitenkin viimeistään sinä tutkintokertana, kun
kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Jos erityisjärjestelyjen tarpeellisuus havaitaan vasta hajautetun tutkinnon aloittamisen jälkeen, erityisjärjestelyjä voi painavasta syystä hakea
hajautetun tutkinnon ollessa kesken.
Ennen kuin kokelas ryhtyy hakemaan lautakunnalta erityisjärjestelyjä, hänen on neuvoteltava
tarvittavista erityisjärjestelyistä sekä niiden toteuttamismahdollisuuksista lukion rehtorin kanssa.
32
Erityisjärjestelyjen tulisi ylioppilastutkinnossa perustua lukioaikana tai aikaisemmin havaittuun erityisen tuen tarpeeseen. Jos kokelas on selvinnyt lukio-opinnoistaan ilman erityistä tukea eikä ole
saanut koetilanteissa erityisjärjestelyjä, niiden tarve ylioppilastutkinnon kokeisiin tulee ehdottomasti perustella. On kokelaan edun mukaista, että erityisjärjestelyhakemus tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kuitenkin viimeistään ennen kuin kokelas ensimmäisen kerran ilmoittautuu tutkintoon. Lukion on toimitettava lautakuntaan kaikki erityisjärjestelyjä koskevat hakemukset liitteineen kevään tutkinnon osalta viimeistään 23. marraskuuta ja syksyn tutkinnon osalta
viimeistään 23. huhtikuuta (erityisjärjestelytapauksessa lukihäiriölausunto lähetetään lautakuntaan
aina hakemuksen mukana).
Kokelaan ylioppilastutkinnon kokeesta saamaa pistemäärää ei koroteta lukihäiriölausunnon perusteella, mutta lievissä lukihäiriötapauksissa kokelas voi saada enintään yhden arvosanan korotuksen
silloin, kun pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Sama koskee myös kokelasta,
jolla on keskivaikea tai vaikea lukihäiriö, ellei hän ole hakenut erityisjärjestelyjä tai on erityisjärjestelyistä huolimatta tullut hylätyksi jossakin tai joissakin kokeissa. Alkuperäinen lausunto lukihäiriöstä
toimitetaan lautakunnalle, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran hajautettuun ylioppilastutkintoon. Jos kokelas hakee erityisjärjestelyjä, alkuperäinen lausunto toimitetaan lautakuntaan hakemuksen yhteydessä. Lukihäiriölausunnoista ei tarvitse toimittaa kopioita myöhempiä tutkintokertoja varten erikseen. On kokelaan edun mukaista, että lukihäiriölausunto on laadittu ennen kuin kokelas osallistuu ensimmäisen kerran hajautettuun tutkintoon. Vain poikkeustapauksessa lautakunta
tutkii ja ottaa huomioon määräajan jälkeen toimitetut selvitykset jo suoritettujen arvosanojen osalta.
Kokelaan tutkintotodistukseen ei tule merkintää lukitodistuksesta eikä tämän määräyksen mukaisista erityisjärjestelyistä.
Vieraskieliset kokelaat
Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai erillisen kokeen, tai äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen, taikka kokelaan
koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Jokin muu erityisen painava peruste on esimerkiksi se, että kokelas on käynyt
pitkään koulua ulkomailla. Vieraskieliseksi voidaan katsoa myös syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas.
Jos kokelas on vieraskielinen ja hän haluaa, että tämä otetaan huomioon arvostelussa, lukion tulee
toimittaa lautakuntaan selvitys vieraskielisyydestä. Selvitys tulee kirjoittaa lautakunnan laatimaan
lomakkeeseen (erillinen liite). Selvityksen lähettämiseen tulee olla kokelaan tai hänen huoltajansa
suostumus. Selvitys toimii puoltolauseena, mutta haluttaessa siihen voi liittää lisäselvityksiä vieraskielisyyden asteesta tai vieraskielisyyden vaikutuksesta kokelaan koulumenestykseen. Vieraskielisyysselvityksestä tulee käydä ilmi, millä perusteilla kokelaan voidaan katsoa olevan vieraskielinen.
Selvitys vieraskielisyydestä tai sen jäljennös on toimitettava lautakuntaan ilmoittautumisen yhteydessä joka tutkintokerta, jolloin kokelas ilmoittautuu ylioppilastutkinnon kokeeseen.
Lautakunnan vieraskielisten kokelaiden puoltolauseita käsittelevä valiokunta, jonka jäseninä on eri
aineiden asiantuntijoita, tutkii vieraskielisyydestä lähetetyt selvitykset ja tarkistaa tulosten valmistuttua vieraskielisten kokelaiden saamat arvosanat. Arvosanan nostamista harkittaessa otetaan
huomioon kokelaan arvioitu vieraskielisyyden aste sekä kokelaan saaman pistemäärän ja seuraavan
arvosanan alarajan välinen piste-ero. Arvosanamuutos on mahdollinen vain yhdessä kokeessa ja
ainoastaan silloin, kun pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Opiskelija voi halutessaan esittää lautakunnalle toivomuksen korotuksen kohdistamisesta tiettyyn kokeeseen.
Sairauden, vamman tai puoltolauseen huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa
33
Jos ylioppilaskokelaalla on sairaus tai vamma ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että se otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, kokelaan tulee hankkia lääkärintodistus tai muu asiaa selvittävä puoltolause. Jos kokelaan erityisen vaikea elämäntilanne halutaan otettavaksi ylioppilastutkinnossa huomioon, siitä tulee hankkia selvitys tai puoltolause.
Sairaudesta tai vammasta kärsivälle kokelaalle voidaan hakemuksesta myöntää erityisjärjestelyjä
ylioppilastutkinnon kokeiden suorittamista varten, tai sairaus tai vamma voidaan ottaa arvostelussa
huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä. Kokelaan erityisen vaikeaa elämäntilannetta koskeva
selvitys tai puoltolause voidaan ottaa arvostelussa huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä.
Kokelaan tutkintotodistukseen ei tule merkintää tämän määräyksen mukaisista erityisjärjestelyistä.
Tavallisimpia sairauksia ja vammoja ja tilanteita, joiden perusteella ylioppilastutkinnon kokeisiin haetaan erityisjärjestelyjä, ovat erilaiset onnettomuudet, tapaturmat ja äkilliset sairastumiset, kuulovamma, näkövamma, CP-vamma, nivel- ja reumasairaudet, mielenterveyshäiriöt ja keskushermoston kehityksen häiriöt.
Ylioppilastutkinnossa, jossa kokelas- ja koemäärät ovat suuria, erityisjärjestelyillä pyritään luomaan
kokelaille kohtuulliset ja yhdenmukaiset olot kokeiden suorittamiseksi. Kaikkia yksilöllisiä tarpeita ei
voida kuitenkaan ottaa huomioon valtakunnallisessa tutkinnossa.
Ennen kuin kokelas ryhtyy hakemaan lautakunnalta erityisjärjestelyjä ja hankkimaan lääkärinlausuntoa, hänen on neuvoteltava tarvittavista erityisjärjestelyistä sekä niiden toteuttamismahdollisuuksista lukion rehtorin kanssa. Erityisjärjestelyjen tulisi ylioppilastutkinnossa perustua lukioaikana tai aikaisemmin havaittuun erityisen tuen tarpeeseen. Jos kokelas on selvinnyt lukio-opinnoistaan ilman
erityistä tukea eikä ole saanut koetilanteissa erityisjärjestelyjä, niiden tarve ylioppilastutkinnon kokeisiin tulee ehdottomasti perustella.
Kyseeseen tulevia järjestelyjä ovat sairauden tai vamman asteen ja luonteen mukaan esimerkiksi
-
pitkätaukoinen kuullunymmärtämiskokeen äänite
lisäaika kuullunymmärtämiskokeen lopussa
lisäaika kirjallisessa kokeessa
erillinen koetila
oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta erillisessä koetilassa
vapautus optisen vastauslomakkeen täyttämisestä
isokirjaimiset tehtävät
pistekirjoituksiset tehtävät
näkövammaisille kokelaille tarkoitetut tehtävät tekstitiedostoina cd-levyillä
näkövammaisille kokelaille tarkoitetut korvaavat tehtävät.
Erityisjärjestelyjä haetaan kirjallisesti lautakunnalta. Kun kysymyksessä on pitkäaikainen sairaus tai
pysyvä vamma, erityisjärjestelyhakemus tehdään viimeistään silloin, kun kokelas ensimmäisen
kerran ilmoittautuu tutkintoon. Lukion on toimitettava lautakuntaan kaikki erityisjärjestelyjä koskevat hakemukset kevään tutkinnon osalta viimeistään 23. marraskuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 23. huhtikuuta. Vireille pantua erityisjärjestelyhakemusta, josta puuttuu lausuntoja
tai johon tarvitaan lisätietoja, tulee täydentää ensi tilassa, kevään tutkinnon osalta kuitenkin viimeistään 20. tammikuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 20. elokuuta. Myöhässä toimitetut hakemukset tai puutteelliset hakemukset käsitellään normaalisti, mutta erityisjärjestelyt pannaan toimeen aikaisintaan seuraavalla tutkintokerralla. Erityisjärjestelyjä voi hakea myös hajautetun
tutkinnon ollessa kesken, jos niiden välttämättömyys havaitaan hajautetun tutkinnon aloittamisen
jälkeen. Kun erityisjärjestelyjä haetaan sairauden tai vamman perusteella, hakemuslomakkeena saa
käyttää ainoastaan tähän tarkoitukseen laadittua, hakemuksen kirjoittamishetkellä voimassa olevaa
lautakunnan lomaketta (ks. lomake 1, kohta 2). Se on nähtävänä ja tulostettavissa lautakunnan
verkkosivuilta www.ylioppilastutkinto.fi.
34
Tietokoneen käyttö edellyttää, että kokelaalle varataan erillinen tila, johon on järjestetty valvonta ja
tulostusmahdollisuus koetilassa. Lisäksi on varmistettava, että tietokoneen muistissa ei ole ylimääräisiä tiedostoja tai ohjelmia ja että tekstinkäsittelyohjelmasta on poistettu oikeinkirjoituksen tarkistus. Verkkoyhteys on ehdottomasti kielletty. Tietokoneen käyttöoikeutta ei yleensä myönnetä koeaamuna. Jotta äkillisesti sairastuneelle kokelaalle voidaan myöntää koeaamuna oikeus käyttää koesuoritusten kirjoittamiseen tietokonetta, lukion tulee varautua tilanteeseen etukäteen (vrt. kohta 3
äkillisesti sairastunut kokelas). Jos kokelas on saanut lautakunnalta sairauden tai vamman perusteella oikeuden käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta, seuraavien ohjelmien käyttöön ylioppilastutkinnon matematiikan, fysiikan ja kemian kokeissa ei tarvitse hakea lupaa lautakunnalta. Ohjelmien käyttö edellyttää kuitenkin, että lukiolla on niiden käyttöön tarvittavat luvat.
Kaavaeditori (kaikki ohjelmaversiot), TI-Nspire CAS-ohjelma, taulukkolaskentaohjelmat, Casion CAS-laskin ja tietokonesovellus Manager, Geo Gebra, GeoNext, 3ChemSketch, LoggerPro,
Edellisten lisäksi näkövammaiset kokelaat saavat käyttää seuraavia ohjelmia: GNU Octave,
Maxima, MATLAB.
Tietokonetta käytettäessä suositeltava kirjasinkoko on 12 tai 14. Tulostettavan suorituksen
rivivälin tulee olla riittävän suuri, jotta suoritukset valmistavasti arvosteleva opettaja voi
lautakunnan määräysten mukaisesti merkitä virheelliset ja puutteelliset kohdat suoritukseen.
Papereihin on jätettävä riittävä marginaali. Jos lautakunta on määritellyt käsin kirjoitettavan
suorituksen enimmäispituuden (vrt. kielikokeen vastauslomake), se on syytä ottaa huomioon
suoritusta tietokoneella kirjoitettaessa.
PUOLTOLAUSEET, LAUSUNNOT SEKÄ ERITYISJÄRJESTELYT YLIOPPILASTUTKINNOSSA
Ylioppilastutkinnon kokeiden arviointiin liittyen kokelaalla on mahdollisuus tarvittaessa toimittaa
puoltolause tai lausunto
- lukivaikeudesta
- sairaudesta tai vammasta, joka vaikuttaa kokeissa suoriutumiseen
- vieraskielisyydestä
- elämäntilanteen äkillisestä vaikeutumisesta (puoltolause)
Lausunnot on syytä toimittaa lukion koulusihteerille viimeistään ilmoittauduttaessa ensimmäistä
kertaa ylioppilastutkinnon kokeeseen. Lausunnot vieraskielisyydestä, luku- ja kirjoitushäiriöstä sekä
sairaudesta ja vammasta kirjoitetaan ylioppilastutkintolautakunnan lomakkeelle. Äkillisiin akuutteihin sairauksiin sekä elämäntilanteen äkilliseen vaikeutumiseen liittyvät puoltolauseet voidaan toimittaa myös ylioppilastutkinnon suorittamisvaiheessa.
Lukivaikeus ja sairaus tai vamma
Kokelas, jolla on todettu keskivaikea tai vaikea lukivaikeus tai jolla on kokeen suorittamista haittaava
sairaus tai vamma, on oikeutettu hakemaan erityisjärjestelyjä ylioppilastutkinnon kokeeseen. Tällaisia erityisjärjestelyjä lukihäiriön ollessa peruste ovat:
- pitkätaukoinen kuullunymmärtämiskoe
- lisäaika kuullunymmärtämiskokeen loppuun
- lisäaika kirjallisiin kokeisiin (1 tai 2 h)
- erillinen koetila
- oikeus tietokoneen käyttöön erillisessä tilassa
- isokirjaimiset koetehtävät
35
Edellä listattujen lisäksi sairauden tai vamman perusteella haettavia erityisjärjestelyjä ( sairaudesta
tai vammasta tarvitaan lääkärin lausunto) ovat
- pistekirjoituksiset tehtävät
- tehtävät tekstitiedostoina cd-levyilla (näkövamma)
- korvaavat koetehtävät (näkövamma)
- vapautus optisen vastauslomakkeen täyttämisestä
- jokin muu järjestely, vaatii lisäselvityksen erillisellä liitteellä
Kokelas, jolla on lievä lukivaikeus tai joka ei koe tarvitsevansa erityisjärjestelyjä, vaikka olisi niihin
oikeutettu, voi hakea arvosanakorotusta yhdessä ylioppilaskokeen aineessa lukilausunnon perusteella. Opiskelija itse valitsee kirjoitettavan aineen, johon ensisijaisesti haluaa korotusmahdollisuuden.
Kuulovamman huomioiminen ylioppilastutkinnossa
Jos kokelaalla on kuulovamma, ylioppilastutkintolautakunta luokittelee kuulovamman asteikolla lievä, keskivaikea, vaikea, kuuro ja syntymäkuuro, voidaan kokelaan kuullunymmärtämiskoe panna
toimeen erityisjärjestelyin tai vapauttaa kokelas tästä kokeen osasta kokonaan (keskivaikea tai vaikeampi kuulovamma). Kuulovammasta tulee olla erikoislääkärin lausunto.
Vieraskieliset kokelaat
Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suoritta ylioppilastutkinnon, voi lautakunta ottaa sen huomioon arvostelussa. Lukion tulee tällöin toimittaa selvitys vieraskielisyydestä
lautakuntaan. Tähän tarvitaan vieraskielisen opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumus.
Lausuntoihin liittyvistä säännöksistä voi lukea Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta
(www.ylioppilastutkinto.fi/määräykset ). Lisätietoja lausuntoihin ja puoltolauseisiin liittyen saa Porin
lukioiden erityisopettaja Hannu Raevuorelta.
36
SYKSYN 2015 KOEPÄIVÄT
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 7.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
saksa
ranska
venäjä/espanja
ke 9.9.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa
ranska
espanja
englanti
venäjä/italia
Kirjalliset kokeet
pe 11.9.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
ma 14.9.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ke 16.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
pe 18.9.
ma 21.9.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
ke 23.9.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 25.9.
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
ma 28.9.
ke 30.9.
äidinkieli, saame, esseekoe
Jokaisen kirjoittajan on pyydettäessä kyettävä todistamaan henkilöllisyytensä henkilötodistuksella tai vastaavalla.
Tutkintomaksut syksyn 2015 ylioppilaskirjoitusten osalta ovat seuraavat (OpM asetus 1224/2011):
- perusmaksu
- koekohtainen maksu
- maksu tarkistusarvostelusta
14,00 eur
28,00 eur
50,00 eur
37
KEVÄÄN 2016 KOEPÄIVÄT
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 15.2.
englanti
saksa
ranska
venäjä/espanja
ti 16.2.
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
ke 17.2.
saksa
ranska
espanja
englanti
venäjä/italia
Kirjalliset kokeet
pe 12.2.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
ma 14.3.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
ke 16.3.
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
pe 18.3.
ma 21.3.
ke 23.3.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
ke 30.3.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
pe 1.4.
ma 4.4.
äidinkieli, saame
Porin Lyseon lukion ylioppilaskokelaat saapuvat ylioppilastutkinnon kokeisiin koepaikalle Lyseosalin tai vanhan salin (tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin) aulaan viimeistään ½ tuntia ennen
kokeen yllä ilmoitettua alkamisaikaa. Näin esimerkiksi ruotsin ja englannin kuullunymmärtämisen
kokeeseen saavutaan koepaikalle jo klo 8.00, ja kirjallisiin kokeisiin saavutaan klo 8.30 mennessä.
Jokaisen kirjoittajan on pyydettäessä kyettävä todistamaan henkilöllisyytensä henkilötodistuksella tai vastaavalla.
38
OTE PORIN LYSEON LUKION TURVALLISUUSSUUNNITELMASTA
4.1 Luokkatilojen turvallisuus
4.2 Rikokset
Ryöstö- ja väkivaltatilanteissa
hälytetään poliisi mahdollisimman pian paikalle numerosta 112.
rikoksentekijä voidaan ottaa kiinni –kuitenkin vaarantamatta omaa tai läsnäolijoiden
turvallisuutta
estetään muiden kuin poliisi- ja pelastusviranomaisten pääsy paikalle
kerrotaan tiedot ja havainnot poliisin saavuttua paikalle
4.3 Tapaturma tai sairauskohtaus
Pienet tapaturmat terveydenhoitajan kautta
Terveydenhoitaja tarkastaa ensiapukaappien sisällön säännöllisesti ja täydentää tarvittaessa
Opetustyössä käytettävien työkoneiden sekä –laitteiden käyttöturvallisuus huomioidaan.
Opastetaan oppilaat käyttämään turvallisia työtapoja sekä henkilökohtaisia suojavälineitä
TOIMINTAOHJE TULIPALON SATTUESSA
Pelasta vaarassa olevat, varoita muita.
Hälytä palokunta
numerosta 112
pyri saamaan paikalle henkilö, joka tuntee työpaikan laitteet
Sammuta lähimmillä alkusammuttimilla
Rajoita palo
sulje ovet
sulje ikkunat ja ilmastointi
vie pois herkästi syttyvät nesteet ja kaasupullot
pysäytä työprosessit
Opasta palokunta paikalle
TOIMINTAOHJE RAKENNUKSEN TYHJENTÄMISESTÄ
Opettaja ohjaa oppilaat ulos rakennuksesta
Poistuessa käytetään rappusia, ei hissiä sähkökatkosten vaaran vuoksi
Jokaisen kerroksen turvallisuusvalvoja varmistaa, että sisätilat ovat tyhjät
Työkoneet ja sähkölaitteet sammutetaan
Ensisijainen kokoontumispaikka on Liisantori ja toissijainen siirtymäpaikka Länsipuisto
39
OHJE TAPATURMIEN JA SAIRAUSKOHTAUSTEN VARALLE
Selvitä
mitä on tapahtunut?
- sairauskohtaus
- tapaturma
Onko potilas hereillä?
Puhuttele, ravista varovasti.
Hengittääkö, toimiiko sydän?
- Avaa kiristävät vaatteet.
- Käännä päätä taaksepäin, että hengitystiet avautuvat.
- Tunnustele syke kaulavaltimosta.
Hälytä apua numerosta
Terveyskeskus
Päivystyspoliklinikka
Myrkytykset
Sähköviat Pori Energia kaikkina vuorokauden aikoina
112
621 3500
62 771
09 471 977, 09 4711
02 633 1161
Elvytä
-
Jos ei hengitä, puhalla 2 kertaa, tarkista syke.
Jos syke ei tunne, painele 15 kertaa.
Jatka, kunnes elintoiminnat käynnistyvät tai ammattiauttajat saapuvat.
Opasta
ammattiauttajat nopeasti potilaan luo.
Kerro
ammattiauttajille mitä on tapahtunut ja mitä on tehty.
HÄTÄILMOITUS 112
ENNEN SOITTOA:
SELVITÄ NOPEASTI, MITÄ ON TAPAHTUNUT.
SAIRAUSTAPAUKSISSA SELVITÄ, ONKO POTILAS HEREILLÄ TAI HERÄTETTÄVISSÄ.
SOITTO 112
PYRI AINA SOITTAMAAN ITSE, JOTTA VÄLIKÄSILTÄ VÄLTYTÄÄN!
1. ANNA TARKKA OSOITE JA PUHELINNUMERO.
2. KERRO LYHYESTI, MITÄ ON TAPAHTUNUT.
3. VASTAA KYSYMYKSIIN JA NOUDATA OHJEITA.
4. SULJE PUHELIN VASTA KUN SAAT SIIHEN LUVAN.
5. JÄRJESTÄ OPASTUS SOVITUSTA PAIKASTA JA HUOLEHDI, ETTÄ KULKUREITTI ON AVOIN.
6. SOITA UUDESTAAN, MIKÄLI TILANNE OLEELLISESTI MUUTTUU.
40
TOIMINTAOHJE KAASU- JA SÄTEILYVAARAN SATTUESSA
(Yleisiä ohjeita)
TOIMI NÄIN KAASUVAARATILANTEESSA
Ulkona
-
Tarkasta tuulen suunta. Poistu sivutuuleen. Pyri sisälle.
Jos et pääse sisälle, pyri korkeampaan maastokohtaan, vältä alavia paikkoja.
Vältä hengästymistä liikkumalla rauhallisesti. Suojaa hengitystä esim. kostealla kankaalla.
Autossa ollessasi sulje ilmanvaihto, aja sivutuuleen, kuuntele radiota.
-
Pysäytä koneellinen ilmanvaihto. Sulje ja tiivistä ovet, ikkunat ja venttiilit.
Kuuntele ohjeita radiosta.
Vältä puhelimen käyttöä.
Hengitä kostean vaatteen läpi, jos kaasun haju tuntuu.
Pyri rakennuksen yläkerroksiin, vältä kellariin menoa.
Sisällä
SÄTEILYVAARA
-
TOIMI NÄIN SÄTEILYVAARATILANTEESSA
Mene sisälle.
Sulje rakennuksen ilmanvaihto ja tiivistä rakennus.
Avaa radio. Toimi sieltä annettavien ohjeiden mukaisesti.
Nauti joditabletit vasta viranomaisten kehottaessa.
Suojaa ruoka ja vesi.
Suojaa ulkona olevat tavarat.
OPISKELIJAHUOLTO
1. Toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi
Opiskelijahuollolla pyritään edistämään opiskelijoiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämisen ja vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistamaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus.
Opiskelijahuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Koulun opiskelijahuoltotyöryhmä suunnittelee ja toteuttaa opiskelijahuollon toimenpiteitä yhteistyössä koulun henkilökunnan, huoltajien ja terveydenhuollon henkilöstön sekä tarvittaessa sosiaalitoimen ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön kanssa. Opiskelijahuollossa noudatetaan salassapitovelvollisuutta voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti.
Opiskelijahuoltotyöryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaajat ja terveydenhoitaja. Opiskelijahuoltotyöryhmä kuulee tarvittaessa myös opiskelijaa ja tämän huoltajaa. Opiskelijahuoltotyöryhmä voi kutsua työskentelyynsä myös
ryhmänohjaajan ja muun opettajan sekä koulupsykologin ja erityisopettajan.
Opiskeluympäristön fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden takaamiseen tähtääviä toimia määritellään erikseen
opetussuunnitelmassa omassa luvussaan (luku 3) ja järjestyssäännöissä. Ympäristön turvallisuuteen liittyviä
seikkoja kartoitetaan säännöllisesti arviointityöryhmän toteuttaman arviointikyselyn avulla. Koulutilojen kunnossapidosta vastaa tilapalvelu. Mahdollisista turvallisuuteen liittyvistä puutteista on ilmoitettava mahdollisimman
pian tilapalvelulle, siistijöille tai rehtorille.
41
Opiskelijan tietoja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavista seikoista edistetään aineopetuksessa muun
muassa terveystiedon, liikunnan ja psykologian opetuksen yhteydessä.
Kouluruokailu. Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina
opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulussa. Erityisruokavaliota tarvitsevat opiskelijat saavat
täysipainoisen aterian terveydenhoitajan tai lääkärin kirjallisen lausunnon perusteella ja ohjeiden mukaisesti.
Lukion opiskelijaruokailu noudattaa yleisesti kouluruokailulle asetettuja tavoitteita. Ruokailu on myös hyvien
tapojen ja toisen ihmisen huomioon ottavan käyttäytymisen oppimispaikka. Ruokailussa noudatetaan hyvää
käyttäytymiskulttuuria ja pidetään yllä miellyttävä ilmapiiri.
2. Yhteistyö huoltajien kanssa
Koulu järjestää kerran vuodessa vanhempainillan kunkin luokka-asteen huoltajille. Lisäksi järjestetään vanhempainilta kouluun hakevien 9. luokan oppilaitten huoltajille. Huoltajat perehdytetään vanhempainilloissa luokattoman lukion toimintakulttuuriin, opiskeluun luokattomassa lukiossa, ylioppilastutkinnon nykymääräyksiin sekä
lukion jälkeisiin jatko-opintoihin hakeutumiseen. Huoltajilla on mahdollisuus keskustella ryhmänohjaajan, aineenopettajien, opinto-ohjaajan sekä rehtorin kanssa.
Huoltajille tiedotetaan I opintovuoden aikana säännöllisesti jaksojen päättyessä opintojen etenemisestä (jaksotodistukset). Tarvittaessa opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja tai muu opettaja ottaa huoltajaan yhteyttä opiskelijan
opintojen etenemiseen liittyvissä asioissa. Huoltajia kuullaan alaikäisen opiskelijan opintojen erityisiä järjestelyjä
määriteltäessä.
Huoltajat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan, ryhmänohjaajaan, aineenopettajaan tai rehtoriin
sekä terveydenhoitajaan tai koululääkäriin.
3. Opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun sekä kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyviin fyysisiin,
psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin
Opiskelijoita ohjataan sekä aineopetuksen että opinto-ohjauksen keinoin löytämään itselleen soveltuvia tapoja
opiskella. Ammatinvalinnan ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan tulevaisuuttaan, mikä
edistää osaltaan opiskelijan itsetuntoa. Opiskelijaa pyritään tukemaan myös lukioaikana realististen kurssisuunnitelmien laatimisessa.
Opinto-ohjauksen apuna I opintovuoden opiskelijoita ohjattaessa voidaan käyttää kokeneempia opiskelijoita,
tutoreita. Tutoreita koulutetaan tarpeellisessa määrin opastamaan opintonsa aloittavia luokattoman lukion opiskelun käytäntöihin.
Koulupsykologi on opiskelijoiden käytettävissä oppimisvaikeuksia tutkittaessa. Opiskelijan on syytä ottaa opintoohjaajan välityksellä yhteyttä koulupsykologiin ajoissa, jotta voidaan suunnitella tarpeellisia tukitoimia. Myös
ylioppilastutkintolautakunta edellyttää, että mahdolliset lukihäiriö- ym. oppimisvaikeuksia koskevat lausunnot
ovat lautakunnan käytettävissä samalla, kun opiskelija ilmoittautuu suorittamaan ylioppilastutkintoa ensimmäistä
kertaa.
Koulun ja koulupsykologin välistä yhteistyötä opiskelijahuollossa ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden
ohjauksessa kehitetään.
Opiskelijalle voidaan antaa tukiopetusta hänen sitä pyytäessään. Opiskelijan opetus voidaan muutoinkin järjestää toisin kuin lukiolaissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään muun muassa, jos se on perusteltua opiskelijan
terveydentilaan liittyvistä syistä tai jos lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet huomioon
ottaen joltakin osin kohtuutonta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukitoimia määritellään erikseen opetussuunnitelmassa omassa luvussaan.
42
4. Eri hallintokuntien yhteistyö ja paikalliset tukiverkostot opiskelijan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi
Kouluterveydenhuollon järjestämisestä koulussa vastaa kansanterveyslain mukaisesti Porin kaupunki. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja opiskelijoiden terveyden edistäminen sekä
terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä opiskelijoiden, opiskelijahuollon muun henkilöstön, opettajien ja huoltajien kanssa. Kouluterveydenhuollosta vastaa terveydenhoitaja ja koululääkäri. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koulullamme päivittäin. Terveydenhoitaja pyrkii tekemään opiskelijoille terveystarkastuksen kerran lukioaikana. Tapaturmien välitön ensiapu annetaan koulussa ja hoito terveyskeskuksessa tai sairaalassa.
Mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa kouluterveydenhoitaja ohjaa opiskelijan nuorten vastaanottoryhmään,
joka toimii kaupungin terveyskeskuksen alaisena. Vastaanottoryhmän työ kohdistuu 13 – 22 –vuotiaisiin nuoriin,
joilla ei ole hoitosuhdetta muualla. Porilaisten nuorten ohella työ kohdistuu myös ulkopaikkakuntalaisiin, jotka
opiskelevat Porissa. Vastaanottoryhmään kuuluu terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, psykologi, lääkäri sekä
psykiatrinen sairaanhoitaja. Tarvittaessa psykiatri konsultoi vastaanottoryhmää. Vastaanottoryhmä selvittää
nuorten kasvamiseen ja kehitykseen liittyviä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ja tarvittaessa ohjaa oikeaan
jatkohoitopaikkaan.
Hammashuolto on voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti alle 18 -vuotiaalle opiskelijalle maksuton. Hammashoitola ei lähetä kutsua hammaslääkärin tarkastukseen, vaan lukiolainen huolehtii itse oma-aloitteisesti
ajanvarauksesta tarkastukseen oman koulunsa hammashoitolaan. Lyseon porilaisten opiskelijoiden hammashuolto tapahtuu Teljäntorin hammashoitolassa, jonne voi ottaa yhteyttä tarvittaessa. Lähiseudun ulkopaikkakuntalaiset opiskelijat hakeutuvat omalle kotipaikkakunnalle hoitoon. Yli 15 -vuotiailta voidaan periä ”unohtuneesta” peruuttamatta jääneestä ajasta sakkomaksu.
Lukiolaisen on mahdollista anoa ja saada Kansaneläkelaitoksen voimassaolevien säädösten ja määräysten
mukaisin perustein opintotukea. Liikaa maksettu opintotuki voidaan periä takaisin. Opintotuen saaminen edellyttää muun muassa sitä, että opiskelija harjoittaa opintoja päätoimisesti. Lukio ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle
tämän tarvitsemat tiedot opintotukea anovien ja saavien opiskelijoiden opintojen päätoimisuudesta.
5. Ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteet
Opetussuunnitelman liitteenä on koulun palo- ja pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma, päihdestrategia sekä
toimenpideohjelma kiusaamisen estämiseksi. Näissä määritellään toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja
kriisitilanteita varten kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, päihteet, erilaiset onnettomuudet
ja kuolemantapaukset. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja
psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa.
Palo- ja pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma, päihdestrategia ja toimenpideohjelma kiusaamisen estämiseksi
tarkistetaan ja ajantasaistetaan tarvittaessa. Suunnitelmat pidetään koko henkilökunnan saatavilla nopeasti
mahdollisen ongelmatilanteen sattuessa.
43
Kiusaamisen estäminen
1. Tieto kiusaamisesta
Opinto-ohjaajat ja terveydenhoitaja haastattelevat henkilökohtaisesti jokaisen opiskelijan ja samalla selvittävät
tilannetta kiusaamisenkin osalta. Samoin säännöllisillä jatkuvilla vastaanotoilla otetaan asia tarvittaessa esille.
Opettajat keräävät tietoa opetustilanteissa havainnoimalla. Tietoa kerätään myös vuosittaisella kirjallisella kyselyllä, joka toteutetaan nimettömästi.
Opiskelijoille tiedotetaan vuosittain mahdollisuudesta keskustella opinto-ohjaajan tai terveydenhoitajan vastaanotolla väkivaltaan, sen uhkaan tai kiusaamiseen liittyvistä asioista.
2. Välitön puuttuminen
Jokainen henkilökuntaan kuuluva on velvollinen kiusaamista havaitessaan puuttumaan siihen. Kiusaamiseen
puututtaessa on kuitenkin syytä välttää asian käsittelyä tavalla, joka provosoisi kiusaamaan.
Mahdollisia toimenpiteitä kiusaamista havaittaessa ovat keskustelut kiusaajien ja uhrien kanssa sekä muiden
opiskelijoiden apu. Tarvittaessa keskustellaan asianomaisten opiskelijoiden vanhempien kanssa. Kiusaajien
käyttäytymistä seurataan pitemmällä aikavälillä.
3. Oppilashuoltotyöryhmän rooli
Kiusaamista havainnut opettaja tai muu henkilökunnan jäsen informoi havainnoistaan oppilashuoltotyöryhmää.
Oppilashuoltotyöryhmä arvioi tilannetta ja sen vaatimia jatkotoimia.
Tarvittaessa oppilashuoltotyöryhmä konsultoi koulupsykologin tai erikoissairaanhoitopiirin vastaanottoryhmän
kanssa. Mikäli kyse on alaikäisistä opiskelijoita, toimitaan tarvittaessa yhteistyössä huoltajien kanssa.
Koulun oppilashuoltotyöryhmä raportoi väkivallan käyttöön tai väkivallalla uhkaamiseen liittyvistä tapauksista
koulutusvirastoon ja kokulutuslautakunnalle.
4. Pitkän tähtäimen toimet kiusaamisen estämiseksi
Keskeistä kiusaamisen estämisessä on opiskelijoiden itsetunnon tukeminen ja rakentavien vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen. Opetuksen työtapoja valittaessa on huomioitava opiskelijoiden ryhmään kuulumisen ja
hyväksytyksi tulemisen tarve. Muun muassa tutor-toiminnan avulla pyritään aktivoimaan opiskelijoita kehittämään oppimisen sosiaalista ympäristöä erilaisuutta hyväksyväksi. Yksittäistä opiskelijaa pyritään tukemaan
oppilashuollon toimien avulla moniammatillisessa yhteistyössä.
44
PORIN LYSEON LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
A. TAVOITTEET
1. Sääntöjen kehittämiseen osallistumalla ja niitä noudattamalla kouluyhteisöön kuuluvat oppivat toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi.
2. Säännöt totuttavat jäsenet vastuuseen. Joka ei noudata yhteisesti sovittuja sääntöjä, joutuu vastaamaan
siitä yhteisölle.
3. Sääntöjä voidaan tarvittaessa muuttaa siinä järjestyksessä kuin koulutoimen johtosääntö määrää.
B. KOULUALUEEN JA –AJAN SEKÄ MUIDEN KOULUNKÄYNTIIN VÄLITTÖMÄSTI LIITTYVIEN OLOSUHTEIDEN MÄÄRITTELY
1. Koulualueeksi katsotaan koulurakennukset ja pihapiiri.
2. Kouluaikaan katsotaan kuuluvaksi lukujärjestyksen määrittelemä työaika.
3. Koulunkäyntiin välittömästi liittyväksi tilaisuudeksi katsotaan koulun järjestämä tilaisuus koulun alueen ulkopuolella kouluaikana sekä koulun toimesta järjestetty tilaisuus kouluajan ulkopuolella. Siirtymisessä koulun
alueen ulkopuolelle on noudatettava liikenneturvallisuuden edellyttämää varovaisuutta.
C. PÄIVITTÄISEN TYÖSKENTELYN ERI TILANTEET
1. Koulun ovet avataan aamulla klo 7.40.
2. Päivänavaus järjestetään yhdessä peruskoulun kanssa. Jokaisen opettajan ja opiskelijan, jolla on päivänavausta seuraava tunti, tulee olla siinä läsnä, ellei rehtori uskonnonvapauslain (267/22) 8§:n nojalla ole
antanut opiskelijalle vapautusta päivänavauksesta.
3. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti lukujärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Opiskelijan katsotaan myöhästyneen, mikäli hän saapuu tunnille opetuksen alettua. Jos myöhästely jatkuu tai on tahallista,
eikä siihen ole asiallista selitystä, opettajan tulee keskustella opiskelijan kanssa. Ellei se auta, hän ilmoittaa
asian rehtorille mahdollisiin kurinpitotoimiin ryhtymistä varten.
Mikäli opettajaa ei kuulu luokkaan, opiskelijoiden tulee tiedustella ohjeita rehtorin kansliasta.
4. Opiskelija on lukiolain nojalla velvollinen osallistumaan säännöllisesti oppitunteihin.
Mikäli hän joutuu jäämään kotiin sairauden vuoksi, hänen on esitettävä kyseisellä jaksolla häntä opettaville
opettajille luotettava selvitys poissaolonsa syystä. Pitkään jatkuvan tai usein toistuvan poissaolon johdosta
ryhmänohjaaja tai tarvittaessa opinto-ohjaaja ottaa yhteyttä kotiin. Jos opiskelija sairastuu kesken päivän,
hänen tulee ilmoittautua kouluterveydenhoitajalle tai jollekin opettajista. Kaikissa muissa kuin sairastumistapauksissa lupa oppitunnin tai pidemmän ajan poissaoloon on anottava kirjallisesti, vapautuksen koulutyöstä
myöntää kolmeksi päiväksi ryhmänohjaaja ja kolmea päivää pidemmäksi ajaksi rehtori.
Mikäli opiskelija poistuu luvatta kesken koulupäivän, tai ryhmänohjaaja epäilee, että poissaoloon ei ole tullut
pätevää syytä, hän keskustelee opiskelijan sekä tarvittaessa opiskelijan vanhempien kanssa. Yhteyttä voidaan pitää myös täysi-ikäisen opiskelijan kotiin.
5. Ruokalassa tai WC:ssä ei sallita turhaa oleskelua. Milloin opiskelijat joutuvat liikkumaan käytävillä tuntien
aikana, sen tulee tapahtua niin, ettei työrauha luokissa häiriinny.
6. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Opiskelija on velvollinen korvaamaan koulun omaisuudelle
tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttamansa vahingon. Aiheutuneesta vahingosta on viipymättä ilmoitettava
rehtorille, jollekin opettajalle tai vahtimestarille.
7. Muiden opiskelijoiden omaisuuden vahingoittaminen on kielletty. Opiskelija on velvollinen korvaamaan
myös toiselle opiskelijalle tuottamansa omaisuusvahingon. Aiheutuneesta vahingosta on viipymättä ilmoitettava rehtorille tai jollekin opettajalle.
8. Koulun alueen roskaaminen on kielletty.
9. Tapaturman sattuessa siitä on viipymättä ilmoitettava terveydenhoitajalle tai jollekin opettajalle.
10. Teräaseiden hallussapito on kouluaikana ja koulualueella kielletty.
45
D. KOULUMATKAT JA KOULUN SISÄINEN LIIKENNE
1. Moottoriajoneuvolla ajo pihaan kielletään lukuun ottamatta huoltoajoa ja henkilökunnan merkittyjä pysäköintipaikkoja.
2. Tarpeeton ajaminen polkupyörillä on koulun pihalla kielletty.
3. Koulun keskiovi ja keskimmäinen porraskäytävä on varattu henkilökunnan ja opettajien käyttöön.
4. Kulkuvälineiden säilytys: polkupyörät säilytetään koulun pihalla niille varatulla alueella. Polkupyörää ei saa
kuitenkaan sijoittaa siten, että hälytys- tai huoltoajoneuvojen mahdollinen liikennöinti koulun pihalle rajoittuisi. Kadun reuna on varattu moottoriajoneuvoille.
E. KOULUN TIEDOTUSTOIMINTA
1. Koulun virallinen ilmoitustaulu on ruokasalin aulassa. Oppilaskunnan hallituksen ilmoitustaulu on 2. ja 3.
kerroksen välisellä porrastasanteella. Ilmoitustaulujen käytöstä päättää rehtori.
2. Keskusradion käytöstä päättää rehtori.
F. TYÖRAUHAN YLLÄPITÄMINEN
1. Lukion opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti, käyttäydyttävä asiallisesti, noudatettava lukion
järjestyssääntöjä ja käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta.
2. Koulun oikeus käyttää rankaisuvaltaa rajoittuu koulun alueelle tai koulun järjestämissä tilaisuuksissa tapahtuneisiin rikkomuksiin.
3. Jos opiskelija ei noudata lukion järjestystä, käyttäytyy sopimattomasti tai on tehtävissään huolimaton, hän
syyllistyy rikkomukseen. Lukiolaissa (21.8.1998/629) säädetään kurinpitotoimista:
Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti,
voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia.
Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.
Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi,
jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen
vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän
käyttäytymisen vuoksi.
Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, häneltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää
oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin
nähden on perusteltua.
Kurinpitotoimiin ryhdytään Porin kaupungin koulutoimen voimassaolevan toimintasäännön määräämässä
järjestyksessä. Opettajan tulee saattaa opiskelijan tekemä rikkomus rehtorin tietoon, jos hän ei pidä käytettävänään olevia ojentamiskeinoja riittävinä. Vastaavasti on rehtorin saatettava asia koulutuslautakunnan
tietoon.
4. Jokainen kouluyhteisön jäsen on velvollinen ylläpitämään omalta osaltaan yhteisön turvallisuutta. Kenenkään terveyttä, henkeä, turvallisuutta tai omaisuutta ei saa saattaa vaaraan. Koulukiusaaminen on luonnollisesti kielletty. Mahdollisissa turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa ja koulukiusaamistapauksissa on otettava
mahdollisimman pikaisesti yhteyttä opettajaan, joka informoi rehtoria.
46
G. TUPAKKA, PÄIHTEET, HUUMEET
1. Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena koulun alueella eikä
koulun järjestämissä tilaisuuksissa.
2. Huumeiden ja muiden päihdyttävien aineiden tuominen kouluun on ehdottomasti kielletty.
3. Tupakanpoltto on kielletty kaikissa opiskelijoille tarkoitetuissa koulurakennuksen tiloissa samoin kuin kaikkialla koulun pihalla sekä koulun katukäytävällä lukuun ottamatta ruokasalin takaa katukäytävältä osoitettua
tupakointipaikkaa (18 vuotta täyttäneiden osalta). Kielto koskee myös koulun järjestämän vapaan harrastustoiminnan puitteissa tapahtuvia tilaisuuksia.
H. KOULUN PUITTEISSA TAPAHTUVA VAPAA-AJAN TOIMINTA
1. Milloin opiskelijoiden vapaa-ajan toiminta tapahtuu koulun tiloissa tai koulun kerhojen puitteissa, tulee heidän noudattaa koulun järjestyssääntöjä soveltuvin osin. Järjestävä yhteisö vastaa omasta tilaisuudestaan.
Koulun tilojen käytöstä päättää yläasteen rehtori.
MUUTOKSENHAKU OPISKELIJAA KOSKEVISSA PÄÄTÖKSISSÄ
Lukioasetuksen 13 § nojalla opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on
pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja
opiskelijan opettajat yhdessä. Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen,
aluehallintovirasto voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä
opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.
Ylioppilastutkintoasetuksen 25 § nojalla ylioppilastutkintolautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Ylioppilastutkinnon kokeiden arvostelua koskevaan lautakunnan päätökseen saa lautakunnalta
hakea tarkistusarvostelun toimittamista. Hakemus tulee tehdä lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kokelaalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos henkilökohtaisesti tietoonsa. Päätökseen, jolla
rehtori on katsonut kokelaan syyllistyneen vilpilliseen menettelyyn, vilpin yritykseen taikka siihen avustamiseen taikka järjestyksen törkeään rikkomiseen ylioppilastutkinnossa, saa hakea valittamalla muutosta
lääninoikeudelta. Päätökseen, jolla rehtori on evännyt kokelaalta osallistumisoikeuden ylioppilastutkintoon kuuluviin kokeisiin, saa hakea valittamalla muutosta lääninhallitukselta. Valitus on tehtävä 14 päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.
Lukiossa valitus tehdään hallinto-oikeuteen, jos päätös koskee
- uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämistä
- opiskelijalle annettavaa varoitusta ja määräaikaista erottamista
- opiskelusta pidättämistä rikostutkinnan ajaksi
- opintososiaalisia etuja, kuten opetuksen maksuttomuutta ja maksujen perimistä eräissä tapauksissa,
ateriaetua sekä avustaja- ja tukipalveluita
Lukiossa valitus tehdään aluehallintovirastoon, jos päätös koskee
- opiskelijaksi ottamista
- lukiolain 13 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyitä, kuten jonkin aineen opetuksesta vapauttamista
ja korvaavan opetuksen järjestämistä
- muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemista tai osaamisen tunnustamista
- opiskeluajan mahdollista pidentämistä sekä opiskelijan katsomista eronneeksi
Valitusaika on joko 14 päivää tai 30 päivää siitä, kun päätös on annettu tiedoksi opiskelijalle taikka, jos opiskelija
on alaikäinen, tämän huoltajalle. Lyhyempi muutoksenhakuaika koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta tai määräaikaista erottamista sekä rikostutkintaan liittyvää opiskelusta pidättämistä sekä aluehallintovirastoon meneviä asioita.
47
Sivistyslautakunta 2013-2016
Jäsen
Pirjo Mäki (pj)
Arto Nurmi (vpj)
Juha Joutsenlahti
Marjatta Kaartinen
Heidi Katajamäki
Varajäsen
Hannu Salo
Petri Aho
Janne Elonen
Seija Ristolainen
Marja Ruohonen
Reijo Javanainen (NoormarkAntti Koskela (Noormarkku)
ku)
Kari Lahtinen (NoormarkAulis Karalahti
ku)
Aki Nummelin
Jarno Valtonen
Irma Roininen
Marjatta Salonen
Tarja Terho-Sjöblom
Riitta Sulameri
Helena Vuontio
Anna-Mari Österlund
KH:n edustaja Helvi Walli
Nuorisovaltuuston edustaja
Nina Aronen
48
Wilman pikaohje opiskelijalle
Wilmaan kirjaudutaan tunnuksilla, jotka lukio on sinulle toimittanut. Wilma toimii internet-selaimella osoitteessa https://wilma.pori.fi.
Kirjautumisen jälkeen avautuu oma etusivu, jonka vasemmassa reunassa on pikalinkit eri toimintoihin. Lisäksi etusivulla näkyy lukemattomat pikaviestit, ajankohtaiset tiedotteet sekä ne kurssit tai aineet, joita opiskelet tässä jaksossa. Oikeassa reunassa on tämän
päivän työjärjestys. Sitä klikkaamalla avautuu kuluvan viikon työjärjestys.
Wilman toiminnot
Etusivulla on lista tämän jakson kursseista sekä niiden viimeisimmät kotitehtävät. Koko teksti näkyy, kun viet hiirikursorin tekstin päälle.
Pikaviestit-osiossa voit lähettää viestejä opettajille Wilman sisällä. Viestien lähetys toimii samantyyppisesti kuin sähköpostissa.
Työjärjestys-osiossa näet työjärjestyksesi jaksoittain.
Suoritukset-osiossa näet aineiden ja kurssien arvosanat.
Poissaolot-osiossa näet selvittämättömät poissaolosi. Tarkastele poissaoloja -välilehdellä näet yhteenvedon tähän asti kertyneistä poissaoloistasi jaksoittain. Huoltajasi voi lukiosta saatavilla tunnuksillaan selvittää poissaolosi Wilmassa. Yli 18-vuotias opiskelija voi antaa
vanhemmilleen luvan poissaolojensa selvittämiseen Wilmassa; ilmoitus tästä tulee toimittaa kirjallisesti koulusihteerille. Muutoin yli 18vuotias opiskelija toimittaa muutoin luotettavan selvityksen poissaoloistaan (lääkärin tai terveydenhoitajan todistus) opettajilleen.
Tulosteet-osiosta löytyy koulun lomakkeita, todistuksia ym. tulosteita.
Kyselyt-osiossa voit vastata erilaisiin opettajien ja henkilökunnan tekemiin kyselyihin. Joihinkin voit vastata anonyyminä, joissain sinut
tunnistetaan.
Kurssitarjotin-osiossa voit valita kursseja ja tarkastella aiempia valintojasi. Esillä voi olla myös muiden koulujen kurssitarjottimia.
Tentit-osion kautta näet tentit, uusintakuulustelut, rästikokeet ym., joihin olet ilmoittautunut tai joihin voit vielä ilmoittautua.
Tiedotteet-sivulla on opettajien ja muun henkilökunnan julkaisemia tiedotteita.
Opinto-oppaasta näet, mitä oppiaineita koulussa voi opiskella ja mitä aiheita milläkin kurssilla/vuosiluokalla käsitellään.
Opettajat-kohdasta näet opettajaluettelon ja koulun muun henkilökunnan. Kirjekuoren kuvaa klikkaamalla voit lähettää opettajalle viestin.
Sivulta näkyy myös, minkä luokan ryhmänohjaaja tämä opettaja on.
Vuosisuunnittelu-linkin takaa aukeaa koulun vuosisuunnitelma.
Lomakkeet-osiossa voit päivittää esim. osoitteesi ja puhelinnumerosi. Sivulla saattaa olla muitakin lomakkeita, joilla koulu kerää tietoja
esim. opintosuunnitelmastasi.
Salasanan vaihto -osiossa voit vaihtaa oman Wilma-salasanan. Jos salasana on unohtunut, pyydä uutta suoraan koululta.
Ilmoitusasetukset-kohdassa voit valita, miten vastaanotat tiedon uusista pikaviesteistä ja poissaolomerkinnöistä: sähköpostina ja/tai
tekstiviestintä. Varmista koulustasi, ovatko nämä vaihtoehdot käytössä.
Tarkemmat ohjeet Wilman käytöstä saat omalta ryhmänohjaajaltasi. Ongelmatapauksissa voit ottaa yhteyttä suoraan ryhmänohjaajaasi tai koulusihteeriin.
Tietoturva Wilmassa
Wilman ja käyttäjän internetselaimen välinen liikenne voidaan suojata SSL-salauksella. Salausta varten tarvitaan varmenne, jonka
koulu/kunta voi ostaa tai tehdä itse. Wilmaa avatessa selain saattaa ilmoittaa tietoturvariskistä ("Suojatun yhteyden muodostaminen
epäonnistui" tai "Security Connection Failed"). Useimmiten kyse ei ole varsinaisesta tietoturvariskistä vaan siitä, että selain ei tunnista koulun/kunnan itse tekemää varmennetta. Wilmaa voi tästä huolimatta käyttää normaalisti. Wilman ja selaimen välinen yhteys on
salattu, kun osoiterivillä Wilman osoitteen alkuosa on "https".
49
Porin Lyseon lukion opettajat 2015-2016
Alanko
Alisaari
Tiia
Juha
Ankelo
Hietanen
Hietava
Hokajärvi
Hokkanen
Holmberg
Honkanen
Hynnä
Itäkylä
Kettunen
Kivelä
Niina
Susanna
Pekka
Anja
Eeva
Tea
Heikki
Päivi
Liisa
Anne
Jarkko
Knuutila
Knuuttila
Koivisto
Kirsti
Tiina
Ilona
Laiho
Leino-Jussila
Liljeroos
Henriikka
Tiina
Merja-Riitta
SA, RA
apulaisrehtori,
KE,MA,FY
RU
MA,FY
LI,TE
MA
ÄI
HI,YH
HI,YH
VE,EN
FY,MA
KE,MA,FY,YT
rehtori,
UE,PS,FI,ET
AI
BI, GE
UE, PS, FI, ET,
opinto-ohjaaja
EN
ÄI
MA, AT
Mäkinen
Nevalainen
Numminen
Pajunen
PalmuKoskinen
Perttula
Pihl
Jukka
Pirkko
Hanna
Mikko
Eija
LIIKETALOUS
HI,YH
BI, GE,YT
RU, SA
UE,PS
Jarmo
Maija
Punkari
Puurunen
Raevuori
Räisänen
Salonen
Seppälä
Sjögren
Stoitcheva
Suvikas
Thomasson
Tiiromäki
Tuominen
Liisa
Tuure
Hannu
Jaakko
Ulla
Leena
Katariina
Milena
Olli
Marita
Johanna
Sari
Vehkalahti
Välimäki
Välimäki
Reetta
Hanna
Elviira
FY,MA,YT
SA, LA, opintoohjaaja
KU
JA
erityisopettaja
LI, TE
RU
SA, RA
UE, PS
MU
LIIKETALOUS
EN, RA
RA
KÄSITYÖN
LUKIODIPLOMI
ilmaisutaito
Opinto-ohjaaja
LI, TE
virkavapaalla
juha.alisaari(at)edupori.fi
026215335
niina.ankelo(at)edupori.fi
susanna.hietanen(at)edupori.fi
pekka.hietava(at)edupori.fi
anja.hokajarvi(at)edupori.fi
eeva.hokkanen(at)edupori.fi
tea.holmberg(at)edupori.fi
heikki.honkanen(at)edupori.fi
paivi.hynna(at)edupori.fi
liisa.itakyla(at)edupori.fi
anne.kettunen(at)edupori.fi
jarkko.kivela(at)pori.fi
026215335
026215335
026215335
026215335
026215335
026215335
026215335
026215335
026215335
026215335
0447015333
kirsti.knuutila(at)edupori.fi
tiina.knuuttila(at)edupori.fi
ilona.koivisto(at)edupori.fi
026215335
026215335
0447019491
henriikka.laiho(at)edupori.fi
tiina.leino-jussila(at)edupori.fi
merjariitta.liljeroos(at)edupori.fi
jukka.makinen(at)samk.fi
pirkko.nevalainen(at)edupori.fi
hanna.numminen(at)edupori.fi
mikko.pajunen(at)edupori.fi
eija.palmukoskinen(at)edupori.fi
jarmo.perttula(at)edupori.fi
maija.pihl(at)pori.fi
026215335
026215335
026215335
liisa.punkari(at)edupori.fi
tuure.puurunen(at)edupori.fi
hannu.raevuori(at)pori.fi
jaakko.raisanen(at)edupori.fi
ulla.salonen(at)edupori.fi
leena.seppala(at)edupori.fi
katariina.sjogren(at)edupori.fi
milena.stoitcheva(at)edupori.fi
olli.suvikas(at)winnova.fi
0447015003
026215335
0447019071
0447019233
026215335
026215335
026215335
026215335
marita.thomasson(at)edupori.fi
026215335
026215335
026215335
026215335
026215335
0447019492
johanna.tiiromaki(at)edupori.fi
sari.tuominen(at)edupori.fi
026215335
026215335
0447013111
reetta.vehkalahti(at)edupori.fi
hanna.valimaki(at)edupori.fi
elviiira.valimaki(at)edupori.fi
026215335
0447018275
0447014169
50
LUOKKATILAT
Keskiosa
1. KERROS
KELLARIKERROS
304
englanti
305
306
310
matem.,
fysiikka
fysiikka,
kemia
201
203
204
205
209
äidinkieli
ruotsi
saksa,
ranska
englanti,
venäjä
biologia,
maantiede.
111
englanti
WC
115
KANSLIATILAT
312
211
OPETTAJAINHUONE
Portaikko
2. KERROS
301
ruotsi
Ruokasalin portaikko
3. KERROS
Vanha osa,
2. kerros
218
224
225
matem.
fys.
usk.,
psykol.,
filos.
historia
Vanhan
osan portaikko
VANHA JUHLASALI
023
024
026
038
ATK
mediateekki
musiikki
Kuvataiteen luokka sijaitsee uudisrakennuksen 2. kerroksessa (ovi teknisen työn opetustilojen vieressä)
Musiikin luokkaan (038) käynti suoraan pihalta
Opinto-ohjaaja Hanna Välimäki vastaanottaa Kallelan rakennuksen 2. kerroksen työhuoneessa
Lukiokuraattori Sanna Suominen vastaanottaa terveydenhoitajien 2. vastaanottohuoneessa (ruokasalin cportaikko, 1½-kerros)
226
uskonto
OPINTOOHJAAJAT
Maija Pihl,
Ilona
Koivisto
230
51
52

Lukuvuositiedote 2015-2016

Transcription

Similar documents

YLIOPPILASTUTKINTO SYKSY 2014 KEVÄT 2015

ylioppilastutkinto - Munkkiniemen yhteiskoulu

opas - Nokian lukio

Tammerkosken lukio

syksyn yo-kokeista! - Kuninkaantien lukio

OPAS KEVÄÄN 2015 YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN

ABI:n ohjeet 2015-2016

Opas syksyn 2015 kirjoituksiin

modificationDate=1423419222000;Jokamiehen sähkötyöt.pdf