Phpela.fi Easydata Customers Phpela Files Bannerit Poytakirja

Transcription

Phpela.fi Easydata Customers Phpela Files Bannerit Poytakirja
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
PÖYTÄKIRJA
Sivu 1 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
SISÄLLYSLUETTELO
Johtokunta
11.03.2015
Nro 1/2015
________________________________________________________________________________
KÄSITELTÄVÄT ASIAT
1
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
3
2
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
4
3
KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN
5
4
PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN
6
5
PALVELUHINNASTOON ESITETTÄVIÄ MUUTOKSIA
8
6
VIRKANIMIKEMUUTOS
9
7
NUOHOUSYKSIKÖN HINNAN TARKASTAMINEN
10
8
HOLLOLAN PELASTUSASEMAN VUOKRASOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN
11
9
VIRKAVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN
12
10
PELASTUSJOHTAJAN PÄÄTÖSLUETTELO 16.11.2014 – 13.02.2015
13
11
TIEDOKSISAANTIASIAT
13
12
AJANKOHTAISASIAT
13
13
MUUT MAHDOLLISET ASIAT
13
14
SEURAAVAT KOKOUKSET
13
15
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN
13
MUUTOKSENHAKUKIELLOT
14
Kieltojen perusteet
14
OIKAISUVAATIMUSOHJEET
14
Oikaisuvaatimusviranomainen ja –aika
14
Oikaisuvaatimuksen sisältö
14
Valitusaika
15
Valituskirjelmä
15
Valitusasiakirjojen toimittaminen
15
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
PÖYTÄKIRJA
Sivu 2 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
_________________________________________________________________________________
KOKOUSTIEDOT
Aika
ke 11.03.2015 klo 13:00 – 15:16
Paikka
Paavolan pelastusasema, Mannerheiminkatu 24, 3 krs., kokoustila Ilola
_________________________________________________________________________________
OSALLISTUJAT
pj
Varsinaiset jäsenet
Juha Kolu
Jenna Koskelo
Veli-Pekka Koskinen
Kirsi Lehtimäki
Minna Parkkonen
Pekka Peltonen
Marja Rainio
Jari Ronkainen
Mikko Saukko
13:00 – 15:05
Muut osallistujat
Hallintojohtaja
Pelastusjohtaja
Hallintopäällikkö
Henkilökunnan edustaja
Hallintosihteeri
Jari Paakkunainen
Jari Hyvärinen
Merja Saasmo
Jouni Kokki
Emmi Löytömäki
Poissa
Maakuntajohtaja
Varsinainen jäsen
Jari Parkkonen
Erkki Syrjänen
13:00 – 15:05
_________________________________________________________________________________
ALLEKIRJOITUKSET
Puheenjohtaja
Sihteeri
Juha Kolu
Emmi Löytömäki
_________________________________________________________________________________
KÄSITELLYT ASIAT
§1_________________________________________________________________________________
PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU
Aika ja paikka
Lahti
/
2015
Allekirjoitukset
_________________________________________________________________________________
PÖYTÄKIRJA
NÄHTÄVÄNÄ
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toimistossa 25.03.2015 klo 9.00 - 15.00
Mannerheiminkatu 24
Todistaa
Pöytäkirjanpitäjä
Emmi Löytömäki
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kokouspäivämäärä
Sivu 3 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
__________________________________________________________________________
1
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
Päijät-Hämeen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että
pelastustointa hoidetaan liikelaitoksena Päijät-Hämeen liiton hyväksymän
johtosäännön
sekä
muiden
liiton
säännösten
mukaisesti.
Yhteistoimintasopimuksessa ovat mukana Heinolan, Lahden ja Orimattilan
kaupungit sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän,
Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat sekä Päijät-Hämeen maakuntaliitto.
Päijät-Hämeen liiton hallintosäännön 4 §:n mukaan kokouskutsun antaa
puheenjohtaja
tai
hänen
estyneenä
ollessaan
varapuheenjohtaja.
Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat.
Kokouskutsu on lähetettävä kuusi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt
ole esteenä. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun
yhteydessä. Johtokunnan kokouskutsu lähetetään jäsenille, varajäsenille sekä
muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai –velvollisuus johtokunnan kokouksissa,
toimielimen päättämällä tavalla.
Kokouskutsu on lähetetty Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunnan jäsenille
ja vara-jäsenille ja maakuntajohtajalle sekä kunnanjohtajille.
Kuntalain 58 §:n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun
enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.
Päijät-Hämeen liiton hallintosäännön 10 §:n mukaan muiden kun pykälässä
mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen
toimielin.
Puheenjohtaja:
Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.
Päätös: Todettiin kokous päätösvaltaiseksi ja laillisesti koolle kutsutuksi.
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kokouspäivämäärä
Sivu 4 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
__________________________________________________________________________
2
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
Päijät-Hämeen liiton hallintosäännön 15 §:n mukaan pöytäkirja tarkastetaan
toimielimen päättämällä tavalla.
Johtokunnan päätöksen mukaisesti johtokunnan pöytäkirjan tarkastaa kaksi
kullakin kerralla tähän tehtävään valittua johtokunnan jäsentä tai läsnä olevaa
varajäsentä, jollei johtokunta jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirjat
tarkastetaan pääsääntöisesti seuraavassa kokouksessa tai tarpeen vaatiessa
muulla tavoin.
Puheenjohtaja:
Johtokunta valitsee tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan tarkastajiksi xxx.
Päätös: Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Veli-Pekka Koskinen ja Mikko Saukko.
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kokouspäivämäärä
Sivu 5 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
__________________________________________________________________________
3
KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN
Päijät-Hämeen liiton hallintosäännön 7 §:n mukaan asiat käsitellään esityslistan
mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.
Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu
kokouskutsussa.
Puheenjohtaja:
Johtokunta hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi.
Päätös: Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi.
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kokouspäivämäärä
Sivu 6 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
__________________________________________________________________________
4
PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN
Kuntayhtymän tilinpäätöksestä säädetään kirjanpitolain lisäksi kuntalaissa.
Tilinpäätöksen käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain säännöksiin.
Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun
mennessä, minkä jälkeen tilinpäätös on luovutettava tilintarkastajien
tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös viimeistään
toukokuun loppuun mennessä. Maakuntavaltuuston tiedoksi tilinpäätös ja
tilintarkastuskertomus on saatettava kesäkuun loppuun mennessä.
Kuntalain 70 ja 86 § mukaan maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tai
sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä
talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Maakuntavaltuuston
hyväksyttäväksi tulee myös pelastuslaitoksen tilinpäätös, joka hyväksytään osana
Päijät-Hämeen liiton tilinpäätöstä.
Johtosäännön 3 § mukaisesti johtokunta hyväksyy liikelaitoksen tilinpäätöksen
mukana olevan tasekirjan (liite 1). Johtokunta antaa tilintarkastajille
vahvistusilmoituskirjeen tilinpäätöstä koskien (liite 2). Laskelma maksuosuuksista
sisältyy tilinpäätökseen.
Tilinpäätökseen liittyvän henkilöstöraportin tarkoituksena on antaa tietoa PäijätHämeen pelastuslaitoksen henkilöstövoimavaroista ja -kustannuksista seurannan, suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Raportin tiedot saadaan pääosin
käytössä olevasta Personec FK –palkkahallinto-ohjelmasta sekä Promeron –
henkilöstöhallinto-ohjelmasta. Henkilöstöraportti sisältää henkilöstöä kuvaavia
lukumääräisiä ja euromääräisiä tietoja ja joitakin tunnuslukuja sekä sanallista
selostusta vuoden 2014 toiminnasta. Tunnuslukujen määrä on sama kuin
edellisvuosina, tavoitteena on saada riittävän pitkällä jaksolla vertailutietoa
asioista, joiden uskomme vaikuttavan henkilöstön viihtyvyyteen sekä
työmotivaatioon laitoksellamme. Henkilöstöraportti (liite 3) ja vuosikertomus
ovat liitteinä (liite 4).
Tilinpäätöstiedot näyttävät seuraavaa tulosta käyttötalousmenojen osalta:
menot
tulot
Pelastustoimi
Ilman poistoja ja
rahoituseriä
17.476.174 17.569.325
16.442.777 17.568.386
Ensihoito
ilman poistoja ja
rahoituseriä
6.193.924
6.190.175
ylijäämä/
alijäämä
93.152
6.170.101 - 23.823
6.170.100
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kokouspäivämäärä
Sivu 7 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
__________________________________________________________________________
Nettoinvestoinnit pelastustoimessa vuonna 2014 olivat 762.655€ (avustukset ja
vaihtoautotulot huomioituna). Ensihoidossa ei tehty investointeja vuonna 2014.
Tilikauden tuloksen käsittely:
Pelastustoimen kirjanpidollinen ylijäämä 93.151,69 € kirjataan voitto- ja tappiotilille.
Ensihoidon kirjanpidollinen alijäämä 23.823,46 € kirjataan voitto- ja tappiotilille.
Esittelijä:
Johtokunta hyväksyy ja allekirjoittaa esitetyn tilinpäätöksen. Tilinpäätös toimitetaan edelleen tilintarkastajille tarkastettavaksi sekä maakuntahallitukselle ja
maakuntavaltuustolle hyväksyttäväksi.
Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kokouspäivämäärä
Sivu 8 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
__________________________________________________________________________
5
PALVELUHINNASTOON ESITETTÄVIÄ MUUTOKSIA
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunnan 20.12.2002 voimaan tulleen johtosäännön 3 § kohdan 6 mukaan johtokunta vahvistaa ne pelastuslaitokselle tulevat maksut ja korvaukset, joiden osalta ei ole toisin säädetty tai määrätty.
Riskienhallintaosasto on esittänyt pelastusjohtajalle tarkistusta kemikaalien käsittelyyn liittyvien tarkastusten taksojen osalta. Muutosesitys perustuu tehtävässä käytettävän ajan määrään.
Esitettävät muutokset ovat:
1. Kemikaalien vähäisestä käsittelystä tai varastoinnista saapuneen ilmoituksen johdosta tehty pelastusviranomaisen tarkastus
 uusi hinta 100,00 €, vanha hinta 50,00 €
2. Räjähdystarvikekauppaa koskeva päätös
 uusi hinta 150,00 €, vanha hinta 100,00 €
3. Räjähdystarvikekauppaa harjoittavan liikkeen, myymälähuoneiston, myymälävaraston tai muun räjähdystarvikevarsaton tarkastus
 uusi hinta 150,00 €, vanha hinta 100,00 €
4. Öljylämmityslaitteiston käyttöönottotarkastus alle 10 m3 säiliöt
 uusi hinta 50,00 €
5. Öljylämmityslaitteiston käyttöönottotarkastus yli 10 m3 säiliöt
 uusi hinta 100,00 €, vanha hinta 50,00 €
6. Pyrotekniikan käytöstä tehty päätös, sisältää tarvittaessa tarkastuksen
 uusi hinta 100,00 €, vanha hinta 50,00 €
7. Tuliesityksestä tehty päätös, sisältää tarvittaessa tarkastuksen
 uusi hinta 50,00 €
Esittelijä:
Hyväksytään esitetyt muutokset ja lisäykset pelastuslaitoksen palveluhinnastoon 1.4.2015 käyttöön otettaviksi.
Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kokouspäivämäärä
Sivu 9 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
__________________________________________________________________________
6
VIRKANIMIKEMUUTOS
Palvelutasopäätöksessä on päätetty toteuttaa riskienhallintaosastolla virkanimikemuutos johtavan palotarkastaja Helena Metsän jäädessä eläkkeelle.
Johtavan palotarkastajan virka esitetään muutettavaksi paloinsinöörin viraksi,
joka kuvastaa tehtävää aiempaa paremmin. Nimekemuutos ei muuta
palkkausta. Paikka on ollut haussa 13.2.2015 mennessä ja siihen on pelastusjohtajan päätöksellä valittu 18.2.2015 Tuukka Aaltoluoto.
Esittelijä:
Muutetaan johtavan palotarkastajan virka paloinsinöörin viraksi 1.4.2015
alkaen. Muutos ei aiheuta palkkaukseen muutosta.
Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kokouspäivämäärä
Sivu 10 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
__________________________________________________________________________
7
NUOHOUSYKSIKÖN HINNAN TARKASTAMINEN
Nuohouksen järjestämisvastuu on uuden pelastuslain (379/2011) 27 §:n mukaan
alueen pelastustoimella. Alueen pelastustoimen järjestäessä nuohoustoiminnan
hankkimalla nuohouspalvelut muulta palvelun tuottajalta (piirinuohousjärjestelmä) se päättää myös nuohouksesta perittävästä maksusta.
Nuohousalan Keskusliitto ei enää anna vuosittain nuohousyksikön hintaa koskevaa suositusta. Viimeinen nuohousyksikön hintaa koskeva suositus on annettu
10.12.2002. Nuohousalan Keskusliitto on 30.10.2014 antanut tiedotteen nuohousyksikön hintaan vaikuttavien tekijöiden muutoksista.
Nuohousalan keskusliiton mukaan kuluttajahintaindeksi syyskuusta 2013 syyskuuhun 2014 nousi 1,35 %. Kuntatyönantajien mukaan sopimukset nostavat
kunta-alan työvoimakustannuksia 1.3.2014 – 31.12.2015 keskimäärin 1,2 prosenttia. Edellä olevat tekijät korottavat nuohousalan keskusliiton mukaan nuohousyksikön hintaa 1,1 %, kun otetaan huomioon, että palkkojen osuus nuohoustoiminnan kustannuksista on noin 80 % ja muiden kustannusten osuus noin 20 %
kokonaiskustannusten määrästä.
Päijät-Hämeen Nuohoojat ry on hakemuksellaan (liite 5) 20.1.2015 esittänyt, että
Päijät-Hämeen alueella nuohouksen kiinteistökohtainen vähimmäistaksa
korotettaisiin 60 yksikköön nykyisen 45 yksikön tilalle. Lisäksi piirinuohoojat
esittävät, että nuohousyksikön arvonlisäveroton hinta korotettaisiin 0,7016
eurosta 0,75 euroon.
Vertailtaessa nuohoustaksoja eri pelastustoimen alueilla 1.9.2014, Päijät-Hämeen alueen taksa on 4 alhaisin. Edellinen korotus taksoihin on toteutettu
13.03.2013.
Riskienhallintapäällikkö ja pelastusjohtaja ovat pitäneet 10.2.2015 palaverin
piirinuohoojien kanssa asiasta. Palaverissa käytiin läpi nuohoojien esitystä ja
samalla sovittiin, että palotarkkailusopimukset nuohoojien kanssa irtisanotaan
taloudellisten syiden takia.
Esittelijä:
Johtokunta päättää Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toiminta-alueella nuohousyksikön verottomaksi hinnaksi 0,75 euroa/yksikkö (alv 0). Yksikkömääriin ei tehdä
muutosta.
Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kokouspäivämäärä
Sivu 11 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
__________________________________________________________________________
8
HOLLOLAN PELASTUSASEMAN VUOKRASOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN
Hollolan kunta on päättänyt aloittaa uuden pelastusaseman rakentamisen.
Rakentamisaikataulun mukaan uusi asema otetaan käyttöön 1.7.2016.
Hollolan tekninen johtaja on laittanut pelastuslaitokselle vuokrasopimuksen
hyväksyttäväksi (liite 6).
Pelastuslaitoksen tekninen päällikkö on tutustunut vuokrasopimukseen ja ilmoittanut, että vuokrasopimus on laadittu samalla tavalla kuin muutkin pelastuslaitosten kiinteistöjen vuokrasopimukset. Tekninen päällikkö esittää vuokrasopimuksen hyväksymistä.
Pääomavuokran osuus vuokrasta on 15,67 €/m3, ylläpitovuokran osuus 5,08
€/m3, eli kokonaisvuokra 20,75 m3. Paavolan asema 23,6 €/m3 ja Heinolan asema 16,19 €/m3.
Esittelijä
Johtokunta hyväksyy Hollolan kunnan esittämän vuokrasopimuksen.
Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kokouspäivämäärä
Sivu 12 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
__________________________________________________________________________
9
VIRKAVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN
Ensihoitaja Tero Häkälä on anomuksellaan 30.1.2015 hakenut palkatonta virkavapautta ajalle 1.3.2015 – 31.10.2015 yksityisasioiden vuoksi. Johtokunta on
kokouksessaan 26.11.2014 myöntänyt Häkälälle palkatonta virkavapautta ajalle
1.11.2014 – 28.02.2015.
Pelastuslaitoksen toimintasäännön mukaan yli vuoden mittaiset palkattomat
virkavapaudet myöntää pelastuslaitoksen johtokunta. Ensihoitopäällikkö Markku
Heikkilä puoltaa Tero Häkälän virkavapaushakemusta.
Esittelijä:
Johtokunta myöntää ensihoitaja Tero Häkälälle palkatonta virkavapautta anomuksen mukaisesti 1.3.2015 – 31.10.2015.
Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kokouspäivämäärä
Sivu 13 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
__________________________________________________________________________
10
PELASTUSJOHTAJAN PÄÄTÖSLUETTELO 16.11.2014 – 13.02.2015
Pelastusjohtajan päätösluettelo on liitteenä (liite 7) ajalta 16.11.2014 –
13.02.2015.
Esittelijä:
Merkitään pelastusjohtajan päätökset tiedoksi.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.
11
TIEDOKSISAANTIASIAT
Tiedoksisaantiasioista yhteenveto liitteenä (liite 8).
Esittelijä:
Pelastuslaitoksen johtokunta merkitsee tiedoksi tiedoksisaantiasiat
Päätös: Merkittiin tiedoksi.
12
AJANKOHTAISASIAT
Ajankohtaisasioista yhteenveto liitteenä (liite 9).
Esittelijä:
Pelastuslaitoksen johtokunta merkitsee tiedoksi kokouksessa annettavat
ajankohtaiskatsaukset. Tuukka Aaltoluoto oli esittelemässä turvallisuusviestinnän
suunnitelmaa.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.
13
MUUT MAHDOLLISET ASIAT
14
SEURAAVAT KOKOUKSET
Esittelijä:
Sovitaan seuraavien kokousten ajankohdat ja paikat.
SEURAAVAT KOKOUKSET:
ke 15.04.2015 klo 13:00, Paavolan pelastusasema
toiminnalliset ja taloudelliset
ta – suunnitelma 2016 - 2018
15
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:16.
tavoitteet
2016
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kokouspäivämäärä
Sivu 14 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
__________________________________________________________________________
MUUTOKSENHAKUKIELLOT
Kieltojen perusteet
Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta,
koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa
Pykälät § 1 – 4, 10 – 15
Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin
päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.
Pykälät § 5,6,7,8,9
Hallintolainkäyttölaki 5 § 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea
muutosta valittamalla.
Pykälät ja valituskieltojen perusteet
OIKAISUVAATIMUSOHJEET
Oikaisuvaatimusviranomainen ja –aika
Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
Johtokunta
Mannerheiminkatu 24
15100 LAHTI
Pykälät
§
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen sisältö
Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO
Kokouspäivämäärä
Sivu 15 (15)
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
11.03.2015
Johtokunta
__________________________________________________________________________
Valitusviranomainen ja valitusaika
Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta
annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.
Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin
myös asianosainen sekä kunnan jäsen.
Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
Kunnallisvalitus
Pykälät
Valitusaika
Hallintovalitus
Pykälät
Muu valitusviranomainen, osoite ja
postiosoite
Pykälät
30 päivää
Valitusaika
päivää
Valitusaika
päivää
Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.
Valituskirjelmä
Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
 valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite
 päätös, johon haetaan muutosta
 miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
 muutosvaatimuksen perusteet
Valituskirjelmä on valittajan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on
allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.
Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna
jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.
Asiamiehen on tarvittaessa liitettävä valtakirja (HHL 21 §).
Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla
valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa,
että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.
Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite
Pykälät
Valitusasiakirjat on toimitettava ¹: nimi, osoite ja postiosoite
Pykälät
Lisätietoja
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista lain (701/93) nojalla
muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa.
Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen
¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle
Liitetään pöytäkirjaan
2014
Henkilöstöraportti
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
31.12.2014
1
Sisältö
1
Johdanto .................................................................................................................................................... 2
2
Henkilöstön määrä ja palvelussuhteet ...................................................................................................... 3
3
Henkilöstörakenne .................................................................................................................................... 4
3.1
Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus ................................................................................................... 5
3.2
Savusukelluskelpoisuus ..................................................................................................................... 6
4
Työaika....................................................................................................................................................... 7
5
Osaaminen ja sen kehittäminen ................................................................................................................ 8
6
7
8
5.1
Koulutustaso ...................................................................................................................................... 8
5.2
Osaamisen kehittäminen ................................................................................................................... 9
Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi ....................................................................................... 11
6.1
Sairauspoissaolot ............................................................................................................................. 11
6.2
Työtapaturmat ................................................................................................................................. 13
6.3
Työterveyshuollon toiminta ............................................................................................................ 14
Yhteistoiminta ja työsuojelutoimikunta .................................................................................................. 15
7.1
Virkistystoimikunta .......................................................................................................................... 15
7.2
Yhteistyötoimikunta ........................................................................................................................ 16
7.3
Työpaikkakokous ............................................................................................................................. 17
7.4
Välitön yhteistoiminta ..................................................................................................................... 17
7.5
Luottamusmiestoiminta .................................................................................................................. 17
7.6
Työsuojeluorganisaatio 2014 - 2017 ............................................................................................... 18
Palkka- ja henkilöstökustannukset .......................................................................................................... 19
2
1 Johdanto
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen strategia 2013 – 2018 määrittelee pelastuslaitoksen tärkeimmät
strategiset tavoitteet sekä menetelmät, joiden avulla asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Strategia hyväksyttiin käyttöönotettavaksi pelastuslaitoksen johtokunnan kokouksessa 1.11.2012
(§ 66).
Strategiassa on neljä (4) eri näkökulmaa, joissa kussakin on määritelty ”kriittiset menestystekijät”;
asiat, joissa tulee ehdottomasti onnistua, kun halutaan päästä asetettuun tavoitteeseen. Yksi näkökulmista on ”uudistuminen ja henkilöstön työkyky”, jolle on asetettu useita kriittisiä menestystekijöitä. Näitä ovat hyvä kilpailukyky työnantajana ja vapaaehtoistoimijana, osaava, motivoitunut,
kehittymishaluinen ja työkyvyltään tehtäviä vastaava henkilöstö sekä korkeatasoinen työhyvinvointi. Asioita mitataan eri mittareilla ja tarkoitus on käyttää samoja mittareita koko jakson ajan.
Mittareista saadun informaation perusteella mietitään yhteistyössä henkilöstön kanssa mahdollisia toimenpiteitä ongelmien poistamiseksi. Esimerkkinä mainittakoon työtyytyväisyyskyselyt ja
kehityskeskustelut, joista saatujen palautteiden mukaisesti esille nousseita ongelmia pyritään
poistamaan tai ainakin vähentämään.
Henkilöstöraportin tarkoituksena on antaa tietoa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstövoimavaroista ja -kustannuksista seurannan, suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Käytössä olevasta
Personec-palkkahallinto-ohjelmasta ja Promeron–henkilöstöhallinto-ohjelmistosta saatavien raporttien avulla uskon saavamme melko kattavaa tietoa henkilöstöön liittyvistä asioista.
Henkilöstöraportti sisältää henkilöstöä kuvaavia lukumääräisiä ja euromääräisiä tietoja ja joitakin
tunnuslukuja sekä sanallista selostusta vuoden 2014 toiminnasta. Erityisesti raporttia laadittaessa
on pyritty huomioimaan raportin informatiivinen anti sekä helppolukuisuus.
Henkilöstön määrässä, eläköityneiden määrässä, keski-iässä sekä kokonaispoissaolojen määrässä
ei ole havaittavissa suuria muutoksia. Huolestuttavaa on sairauspoissaolojen lisääntynyt määrä,
johon tulee kiinnittää jatkossa huomiota ja analysoida tarkemmin poissaolojen syitä sekä kestoa.
Kokonaisuutena voidaan henkilöstön viihtyvän hyvin Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palveluksessa, joka omalta osaltaan osoittanee työnantajan onnistuneen ainakin osittain hyvän työilmapiirin luomisessa.
Lahdessa 02.03.2015
Jari Hyvärinen
Pelastusjohtaja
3
2 Henkilöstön määrä ja palvelussuhteet
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen vakinaisen henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2014 oli 258 (-6)
henkilöä. Palvelussuhteisia määräaikaisia tai sijaisia oli 31 (+10)henkilöä.
Sivutoimista (sopimuspalokunnat sekä puolivakinainen) henkilöstöä, jonka palkan maksun hoitaa
pelastuslaitos oli 31.12.2014 yhteensä 232 (-14)henkilöä.
Vakinaisesta henkilökunnasta kuuluu kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin 67 (-3) henkilöä
ja teknisten sopimuksen piiriin 191 (-3) henkilöä. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen henkilökuntaluettelo 31.12.2014 on liitteenä (liite 1) henkilöstöraportin lopussa.
Osasto
Vakinainen
Hallinto
7
Pelastustoiminta
Määräaikainen
Yhteensä
Muutos 2013 - 14
7
0
176
11
187
0
Riskienhallinta
10
3
13
0
Ensihoito
61
6
67
0
Tekninen
10
10
0
Yhteensä
264
20
284
Taulukko 1. Henkilöstön määrä osastoittain 31.12.2014
Osasto
Ylempi
johto
Päällystö
Alipäällystö/
Miehistö
esimies
Hallinto
2
4
Pelastustoiminta
5
16
Riskienhallinta
4
6
Ensihoito
21
108
1
4
85
Tekninen
1
2
5
Yhteensä:
13
27
202
Taulukko 2. Vakinaisen henkilöstön asema
22
4
3 Henkilöstörakenne
Ikä
2011
2012
2013
2014
20 - 29 v
15
23
34
26
30 - 34 v
34
43
47
46
35 – 39 v
41
42
34
35
40 – 44 v
27
28
37
37
45 – 49 v
49
45
43
46
50 – 54 v
29
36
38
37
55 – 59 v
20
20
23
29
60 – 65 v
6
4
8
8
65 v 
Keski-ikä
1
42,9 v
41,9 v
43,94 v
42,7 v.
Taulukko 3. Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin 2011 - 2014
Henkilöstön ikärakenne asettaa tulevina vuosina erityisiä haasteita työkyvyn ylläpitämisen lisäksi
myös osaamisen varmistamiseksi tulevaisuudessa.
Henkilöstöryhmä
2011
2012
2013
2014
Päätoiminen henkilöstö
220
241
264
258
Määräaikainen henkilöstö
26
44
20
31
Puolivakinainen/toimenpidepalkkainen
68
79
81
74
Sopimuspalokunta/hälytysosastot
426
414
434
447
Yhteensä:
750
778
799
810
Taulukko 4. Henkilöstömäärä henkilöstöryhmittäin 2011 – 2014
Pelastuslaitoksen henkilömäärä on pysynyt melko samana edellisiin vuosiin verrattuna.
Sopimuspalokuntalaisten määrä on jonkin verran kasvanut ja suuntausta on pidettävä hyvänä.
5
3.1 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus
Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on edelleen pientä. Irtisanoutumiset johtuivat ensihoidon
palvelutuotannon uudelleen järjestelyistä. Vuonna 2014 eläkkeelle jäi neljä (4) henkilöä.
Irtisanoutumisia oli myös neljä (4).
Palvelussuhteen
päättymisen syy
2011
2012
2013
2014
Eläkkeelle siirtyminen
1
6
2
4
Irtisanoutuminen
3
3
8
4
Työnantaja irtisanonut
Työsuhteen purku
0
1
0
Toiminta ulkoistettu
1
0
Muu syy
1
1
Yhteensä:
5
11
10
9
2013
2014
2
4
Taulukko 5. Vakinaisten palvelussuhteiden päättyminen 2011 – 2014
Eläkelaji
Vanhuuseläke
2011
1
Työkyvyttömyyseläke
2011
4
2
0
Osatyökyvyttömyyseläke
0
Kuntoutustuki
0
Muu eläkelaji
0
Yhteensä:
1
Taulukko 6. Eläkkeelle siirtyminen 2011 – 2014
6
2
6
Eläkelaji
2015
2016
2017
2018
Vanhuuseläke
4
1
3
6
Työkyvyttömyyseläke
1
1
1
1
Yhteensä:
5
2
4
7
Taulukko 7. Ennuste eläkkeelle siirtymisestä vuosina 2015 – 2018.
3.2 Savusukelluskelpoisuus
Pelastuslaitoksen pelastustoimintaan kuuluvalta miehistöltä sekä alipäällystöltä vaaditaan olemassa
olevan pelastussukellusohjeen mukaista savusukelluskelpoisuutta. Savusukelluskelpoisuus testataan
vuosittain Firefit – testausmenetelmää käyttäen.
2011
2012
2013
2014
Savusukelluskelpoisuus %
93,10 %
92,42 %
88,61 %
90,50 %
Henkilömäärät
135/145
134/145
140/158
143/158
Taulukko 8. Savusukelluskelpoinen henkilöstö (palomies-ruiskumestari)
7
4 Työaika
Pelastuslaitoksella noudatetaan operatiivisessa toiminnassa poikkeusluvan mukaista keskimäärin
42 h/vko työaikaa enintään neljän viikon aikana, jolloin palvelusvuoron pituus on 24 tuntia. Päivätyöajassa oleva henkilöstö on joko yleistyöajassa (38, 25 h/vko) tai toimistotyöajassa (36,25
h/viikko). Kokonaistyöaika vuositasolla on pysynyt suhteellisen tasaisena ja sijaisten ja vakinaisten
suhde on asiallinen.
Nykyisessä työaikajärjestelmässä ongelmana on suhteellisen suuri ylitöiden määrä. Ylitöiden määrä vuonna 2014 oli 5 279 h (6 200), jossa on laskua edellisvuoteen verrattuna 921 h. Ylitöiden
määrää on saatu laskettua kahden viimeisen vuoden aikana yli 1 000 h, siitä huolimatta määrä on
kuitenkin vielä suhteellisen suuri, josta johtuen ylitöiden seurantaa tullaan edelleen lisäämään.
Vuonna 2014 kokonaisvuosityöaika laski jonkun verran, muutos niin pieni, että mahtuu vuosittaiseen vaihteluväliin.
Taulukko 9. Kokonaisvuosityöajan(kalenteripäivää) muutos 2010 – 2014 (vakinaiset ja määräaikaiset)
Taulukko 10. Henkilötyövuodet osastoittain 2014, kalenteripäivinä
8
5 Osaaminen ja sen kehittäminen
5.1 Koulutustaso
TUTKINTO
Kauppatieteiden
maisteri
NAISET
MIEHET
1
Yht.
MUUTOS
2013
2014
1
Tradenomi YAMK
2
2
Palopäällystö AMK
9
9
Palopäällystötutkinto
3
3
7
8
0
0
2
3
Alempi
päällystötutkinto
4
4
Maalaiskuntien
palopäällikkö
0
0
Teknikko
2
2
Alipäällystö/esimies
28
28
Palomies/pelastajatutki
nto
114
114
Palomestaritutkinto
1
Rakennusmestari/AMK
Insinööri/Insinööri AMK
1
-1
-1
-1
Sairaanhoitaja AMK
12
24
36
+1
Ensihoitaja AMK
9
4
13
-2
Lähihoitaja/perush.
2
9
11
1
1
Turvallisuustradenomi
Tradenomi
1
1
Tietokoneasentaja
1
1
Datanomi
1
1
Merkonomi
1
Muu ammatillinen koul.
1
1
18
19
Taulukko 11. Henkilöstön ammatillinen koulutustaso/vakinainen henkilöstö
9
Henkilöstön koulutustaso on luokiteltu pelastustoimen koulutustasojen mukaisesti. Pelastuslaitoksen henkilökunta on aktiivisesti hakeutunut oman alansa jatkokoulutukseen, ja tätä toimintaa on
pyritty tukemaan erilaisin toimenpitein. Koulutustaso on kasvanut ja yhä useampi henkilöstöön
kuuluva hakeutuu jatko-opintoihin työuran edetessä.
5.2 Osaamisen kehittäminen
Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan organisaation palveluntuotannon tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämiseksi. Näiden tavoitteiden
saavuttamiseksi tehtäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi henkilökohtainen ja tiimien koulutus,
organisaation ja työyhteisön kehittäminen sekä urakehitys ja erilaiset urapolut. Henkilöstön
kehittämisellä tuetaan muutoksen hallintaa ja nopeutetaan uuteen tilanteeseen, uusiin tehtäviin tai
pitkiltä vapailta työhön paluuseen sopeutumista. Toimenpiteillä on merkitystä myös työyhteisön
toimivuuden, tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin kannalta. Pelastuslaitos toteuttaa henkilöstön
kehittämistä eri menetelmin, kuten yhteisellä koulutuksella, ammatillisella henkilöstökoulutuksella,
mentoroinnilla sekä perehdyttämällä.
Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan osapuolten yhteisesti järjestämää työelämän kehittämiseen
liittyvää koulutusta, mikä ottaa huomioon työpaikkakohtaisesti paikalliset olosuhteet. Päällystölle ja
alipäällystölle järjestettiin vuoden aikana 14 koulutuspäivää (päällystö 9 ja alipäällystö 5). Lisäksi järjestettiin esimerkiksi UATP- ja IPAF-koulutukset pelastustoiminnan henkilöstölle. Yhteisen koulutuksen mukaisia koulutuspäiviä kertyi osallistujamäärä huomioiden 271 päivää.
Ammatillisen henkilökoulutuksen muotoja ovat täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa
osaamista. Pelastustoiminnan osaston henkilöstölle täydennyskoulutuksesta koulutuspäiviä kertyi
339 päivää. Täydennyskoulutukseksi tässä yhteydessä katsotaan myös pelastuslaitoksen sisäinen,
työvuoroissa järjestetty koulutus. Työvuorokoulutus on keskeisin ammattitaitoa tukeva koulutuksen
muoto. Sisäistä koulutusta järjestettiin edellä mainitun lisäksi yhteensä 2510 tuntia eli 105 tuntia
työvuoroa kohden.
Jatkokoulutuksella hankitaan muodollinen kelpoisuus uusiin tehtäviin tai lisätään osaamista vastaamaan uusia vaativampia tehtäviä. Vuonna 2014 jatkokoulutuksesta kertyi 139 koulutuspäivää.
Koulutuksista esimerkkeinä voidaan mainita räjähdysvaaramittareiden kalibrointiaseman käyttökoulutus, veneen kuljettajakoulutus, Turvallisuuskouluttajan peruskurssi sekä oppisopimuskoulutuksena toteutettava puomitikaskoulutus 15 henkilölle.
Mentorointia toteutettiin organisaation kannalta keskeisen tietotaidon siirtämiseksi henkilöstövaihdoksien yhteydessä ja erikseen säilyttämiseksi sijaisuusjärjestelyitä ajatellen. Mentorina toimivat kokeneet ja osaavat johtajat ja asiantuntijat. Mentorointi järjestettiin yhteisillä koulutus- ja
työssäolojaksoilla.
Perehdyttäminen on sekä henkilöstön kehittämistä koulutuksellisin keinoin että työturvallisuuslain
mukaista työturvallisuus- ja työterveystoimintaa. Suunnitelmallista perehdyttämistä toteutettiin
perehdyttämällä uudet työntekijät työtehtäviinsä perehdytysohjelmien mukaisesti. Lisäksi Pelastuslaitoksella on yhteistyösopimus Pelastusopiston kanssa palopäällystön (AMK) harjoittelutoiminnan
(työhön perehdyttäminen) järjestämisestä.
10
Pelastuslaitos pyrkii jatkuvasti kehittämään ja monipuolistamaan koulutus- ja harjoittelutoimintaansa. Pelastustoiminnan harjoitusolosuhteita kehitettiin parantamalla harjoituspaikkoja, -varusteita ja – välineistöä sekä hankkimalla käyttöön uusi tilapäinen harjoitusympäristö. Lisäksi työaikajärjestelyitä hyödynnettiin tehokkaasti ja kustannusneutraalisti. Osaamisen kehittämistä tukevat
toteutettu koulutusyhteistyö muiden pelastuslaitosten kanssa sekä paikallisesti toteutettu urapolkusuunnittelu urapolkutyöryhmässä.
Pelastuslaitokselle laadittiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sitä koskevien lakimuutoksien (laki
työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä) ja edelleen asetettujen velvoitteiden seurauksena. Laadinnan
pohjana käytettiin työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä mallia suunnitelmasta. Yleisesti henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tavoite on ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja edistäminen, pelastuslaitoskohtaisesti tavoitteena oli lisäksi osaamisen hallinnan ja kehittämisen yhdenmukaistaminen.
11
6 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi
6.1 Sairauspoissaolot
Sairauksista johtuvien poissaolopäivien määrä henkilöstöllä vuonna 2014 suhteutettuna henkilöstömäärään on edelleen kasvanut huolestuttavasti. Kokonaispoissaolojen määrä ei ole kasvanut
samassa suhteessa.
2011
2012
2013
2014
Sairauspoissaolo
2 777
2 780
4 201
4 953
Vuosiloma
10 646
11 477
11 417
12 424
Opintovapaa palkaton
766
1 115
1 009
1 410
Opinnot palkallinen
59
64
56
126
Palkattomat poissaolot
yhteensä
4 357
4 386
4 534
4024
Kaikki
yhteensä
18 605
19 822
21 217
22 937
poissaolot
Taulukko 12. Kokonaispoissaolot kalpv syiden perusteella 2011 – 2014.
2011
2012
2013
2014
4 953
Sairauspoissaolot kalpv
2 777
2 780
4 201
Henkilötyövuodet
257
266
286
Sairauspoissaolot
kalpv/hlö
13,41
10,58
14,69
17,14
Muutos
+ 1,1
- 2,83
+ 4,11
+2,45
289
Taulukko 13. Sairauspoissaolot kalpv 2011 – 2014 (vakinaiset ja määräaikaiset)
Vertailtaessa sairauspoissaoloja osastoittain, nousee voimakkaasti esille ensihoidon osasto, joissa
henkilöä kohden mitattuna poissaolojen määrä on kasvanut huolestuttavan paljon.
12
Osasto
2013
Kalpv/hlö
2014
Kalpv/hlö
Muutos
2013-2014
Hallinto
7
1,38
17
2,43
+ 1,05 / hlö
Pelastustoiminta
2 520
13,27
2 647
14,15
+0,88 / hlö
Riskienhallinta
94
7,72
133
10,23
-2,5 / hlö
Ensihoito
1 385
20,69
2 008
29,97
+9,28 / hlö
18,43
148
14,8
-
14,70
4 953
Tekninen
Yhteensä:
195
4 201
Taulukko 14. Sairauspoissaolot osastoittain kalpv (vakinaiset ja määräaikaiset)
Poissaolon syy
2011
2012
2013
2014
Sairaus
2 097
2 419
3 176
3 662
Työtapaturma
434
75
303
426
Vapaa-ajan
tapaturma
246
286
652
689
Työmatkatapaturma
25
Muu syy
Yhteensä:
70
2777
2 780
4 201
Taulukko 15. Sairauspoissaolojen yleisimmät syyt/kalpv (vakinaiset ja määräaikaiset)
151
4 953
3,63/hlö
13
Sairaslomien keston pituudessa on tapahtunut huomattava muutos yli 30 päivää kestävien sairaslomien osalta; 42,6 % poissaoloista (kalenteripäivien mukaan) johtuu pitkistä sairaslomista. Lyhyiden poissaolojen määrässä ei ole tapahtunut niin suurta muutosta.
6.2 Työtapaturmat
Työtapaturmista sekä vapaa-ajan tapaturmista johtuvat poissaolopäivät ovat lisääntyneet
edelliseen vuoteen verrattuna huomattavasti, vaikka työtapaturmien määrä on laskenut
huomattavasti. Työtapaturmista viisi tapahtui liikuntakoulutuksessa. Osastoittain työtapaturmia
tapahtui eniten pelastustoiminnan osastolla, jossa on myös henkilöstöä eniten. Ensihoidon
osaston työtapaturmien määrä on laskenut viimeisten vuosien aikana, ollen vuonna 2013 nollassa.
Osasto
2011
2012
2013
Hallinto
2014
0
Pelastustoiminta
18
20
Riskienhallinta
1
3
Ensihoito
11
7
Tekninen
3
2
1
Yhteensä:
33
32
19
Taulukko 17. Työtapaturmien määrä osastoittain kappaletta 2011 - 2014
18
20
5
25
14
Taulukko 18. Työtapaturmien syyt 2011 - 2014
6.3 Työterveyshuollon toiminta
Henkilöstön työterveydenhuollon toteuttamisesta on sopimus Työterveys Wellamo Oy:n kanssa.
Työterveyshuoltoa toteutetaan hyväksytyn työterveyden toimintasuunnitelman mukaisesti.
Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen työterveyshuollon.
15
7 Yhteistoiminta ja työsuojelutoimikunta
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksessa työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta on järjestetty
yhteistoiminnasta annetun yleissopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena
on tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla
henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten
valmisteluun.
7.1 Virkistystoimikunta
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella on toiminut vuodesta 2008 alkaen aktiivisesti
virkistystoimikunta. Tavoitteena on, että toimikunnassa olisi edustus jokaisesta pelastuslaitoksen
toimipaikasta ja henkilöstöryhmästä. Virkistystoimikunnan puheenjohtaja vastaa toimikunnan
toiminnasta. Toimikunnan jäsenet on jaettu työryhmiin ja ryhmät huolehtivat heille osoitetuista
vastuualueista.
Mitä virkistystoimikunta tekee?
Virkistystoimikunta vastaa Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen virkistysmäärärahojen jakamisesta ja
virkistystoiminnan kehittämisestä. Virkistystoiminnalla pyritään edesauttamaan niin fyysistä kuin
henkistä työssä jaksamista.
Avaintehtäviä ovat vuosittaisten liikunta- ja kulttuuritapahtumien järjestäminen, liikuntavuorojen
hankkiminen, kilpailutoiminnan ja tapahtumien tukeminen sekä vakinaisten toimipaikkojen
liikuntavälineiden hankinta ja kunnossapito.
Vuonna 2014 toimikunnassa työskenteli kymmenen työyhteisömme aktiivista jäsentä eri
toimipaikoilta ja henkilöstöryhmistä.
Vuosi 2014
Vuonna 2014 virkistystoimikunta jatkoi toimintaansa hyväksi havaitulla toimintamallilla ilman
mitään isompia uudistuksia.
Hollolan toimipaikan henkilöstö järjesti jo perinteeksi muodostuneet talon pilkkikisat.
Pyöräilytapahtuma Tour de Vesijärvi kuului jälleen ohjelmistoon.
Lisäksi toimikunta tuki palomiesurheilua ja muun muassa pelastuslaitoksen omia golf kilpailuja.
Pelastuslaitoksen henkilöstölle järjestettiin toukokuussa Lahdessa kaksi samansisältöistä
virkistyspäivää. Ohjelmassa oli seinäkiipeilyä, kahvakuulailua, hot joogaa, karting-ajoa ja
värikuulasotimista. Päivän päätteeksi vielä syötiin ja saunottiin.
Liikuntavuorojen maksaminen ja hallinnointi tapahtui totutusti toimikunnan kautta. Perus
liikuntavuoroja olivat uinti-, jäähalli- ja salibandyvuorot. Ohjatut jumppavuorot Lahden Fiilis kuntokeskuksessa jatkuivat. Paavolan pelastuaseman käyttöönoton myötä ulkopuolisten
16
liikuntavuorojen tarve vähentyi kiitos uuden upean liikuntasalin. Lisätietoa vuoroista ja muustakin
virkistystoimikunnan toiminnasta löytyy pelastuslaitoksen Intrasta.
Kulttuuriseteleitä hankittiin henkilöstön käyttöön. Setelit ovat olleet hyvin suosittuja joten niitä
hankitaan myös tulevaisuudessa budjetin sallimissa rajoissa.
Liikuntavälineitä hankittiin suunnitelman mukaisesti. Selvästi suurin hanke, sekä rahallisesti että
työmäärältään mitattuna, oli Paavolan uuden pelastusaseman liikuntatilojen kalustaminen.
Vanhoja toimivia kuntoilulaitteita huollatettiin ja kunnostettiin itse, sekä tehtiin pienhankintoja
koko alueelle.
Jouluruokailun tarjoaminen jouluaattona ja – päivänä työssä olevalle henkilöstölle on pieni mutta
tärkeä osa virkistystoimikunnan toimintaa. Perinnettä tullaan jatkamaan myös tulevina vuosina.
Vuonna 2014 saavutimme asettamamme tavoitteet joten voimme olla tyytyväisiä omaan
toimintaamme.
Virkistystoimikunnan toiminnasta löydät parhaiten tietoa Phpelan Intrasta osoitteesta.
http://intra.phpela.fi/fi/tyoryhmat/virkitystoimikunta
Tavoitteenamme on jatkuvasti kehittää virkistystoimikunnan toimintaa. Jos olet kiinnostunut
osallistumaan tai sinulla on ideoita mitä voisimme yhdessä tehdä, laita ajatuksesi osoitteeseen
[email protected].
Vuonna 2014 henkilökunnan virkistymiskulut olivat 74,56 €/hlö.
7.2 Yhteistyötoimikunta
Yleissopimuksen mukaisena yhteistoimintaelimenä toimii YT-toimikunta. Yhteistoimintaelimen
tehtävät määritellään KVTES:n liitteenä olevassa 1.10.2007 allekirjoitetussa yleissopimuksessa
yhteistoiminta-menettelystä (3 §).
YT-toimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana 3 kertaa (2).
Yt – toimikunnan kokoonpano:
Jari Hyvärinen
työnantajan edustaja
Merja Saasmo
työnantajan edustaja
Petri Eskola
TEHY
Viivi Kainlauri
TEHY
Esa Koskimaa
SPAL
Petri Marjamäki
SPAL
Juha Murtonen
SPAL
Petteri Lehtinen
JHL
Marjo Oksanen
JHL
Kimmo Salonen
JYTY
Emmi Löytömäki
toimikunnan sihteeri
17
7.3 Työpaikkakokous
Työpaikkakokouksia pidetään toimipaikoittain. Työpaikkakokouksia suositetaan pidettäväksi
vähintään neljännesvuosittain (yhteistoimintasopimus). Kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka
tulee toimittaa henkilökunnan nähtäväksi.
7.4 Välitön yhteistoiminta
Jokaiselle vakinaiselle henkilölle on laadittu toimenkuvat sekä pääsääntöisesti käyty kehityskeskustelut vuosittain.
Työnohjaus
Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten
ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Ohjaaja ja mahdolliset muut osallistujat auttavat ohjattavaa näkemään itsensä ja työnsä entistä tarkemmin ja selvemmin. Työnohjaus auttaa
jaksamaan työssä ja pysymään työkykyisenä sekä tukee työyhteisön kehittymistä.
Työnantaja tarjosi operatiivisen osaston esimiestasolle (ruiskumestarit) mahdollisuutta työnohjaukseen. Kolmen henkilön kanssa käytiin työnohjauskeskusteluita vuoden aikana. Edellisenä
vuotena (2013) kohdistettiin työnohjaus riskienhallinnan henkilöstölle ja työnohjauskeskusteluita
käytiin 6 henkilön kanssa.
Työnohjausprosessi käynnistyy ottamalla yhteyttä omaan esimieheen tai suoraan Petteri Lehtiseen
sähköpostilla ([email protected]). Sovitaan yhteisesti aika ja paikka tapaamiselle sekä
toive ja tavoite työnohjauksen sisällölle.
7.5 Luottamusmiestoiminta
Eri järjestöjen luottamusmiehinä ovat toimineet kertomusvuoden aikana seuraavat henkilöt:
Mikko Kautonen
Petteri Lehtinen
Marjo Oksanen
Petri Marjamäki
Kimmo Salonen
Esa Koskimaa
Juha Murtonen
JHL
JHL
JHL
SPAL
JYTY
SPAL
SPAL
Sakari Kopperoinen
Petri Eskola
Viivi Kainlauri
TEHY
TEHY
TEHY
18
7.6 Työsuojeluorganisaatio 2014 - 2017
Työntekijöiden edustajat
Työsuojeluvaltuutettu
Teemu Peltomaa
Työpaikka
Orimatilan toimipaikka
1. Työsuojeluvaravaltuutettu
Jussi Salonen
Työpaikka
Hollolan toimipaikka
2. Työsuojeluvaravaltuutettu
Jori Hakala
Työpaikka
Heinolan toimipaikka
Työsuojelutoimikunnan lisäjäsenet
Työsuojelutoimikunnan jäsen
Erkki Koho
Työpaikka
Lahden toimipaikka
Varajäsen
Jari-Pekka Koskinen
Työpaikka
Iitin toimipaikka
Työsuojeluasiamies
Jarkko Jokinen
Ahtialan VPK
Toimihenkilöiden edustajat
Työsuojeluvaltuutettu
Petteri Lehtinen
Työpaikka
Hartolan toimipaikka
1. Työsuojeluvaravaltuutettu
Matti Toivonen
Työpaikka
Nastolan toimipaikka
2. Työsuojeluvaravaltuutettu
Tommi Juntunen
Työpaikka
Niemen toimipaikka
19
8 Palkka- ja henkilöstökustannukset
Vuonna 2014 noudatettiin Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta 2014 – 2016 sekä Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta 2014 – 2016. Palkkaukseen tehtiin
valtakunnalliset tarkistukset. Vuoden 2014 aikana henkilökohtaisen palkanosan arviointia ei
suoritettu.
Henkilöstökustannukset ovat nousseet maltillisesti. Henkilöstökustannusten osuus kokonaiskustannuksista on jonkin verran laskenut.
2011
2012
2013
2014
Palkat
11 169 035 €
11 701 171 €
12 985 776 €
12 676 421 €
Henkilöstökorvaukset
-134 533 €
- 112 860 €
- 157 298 €
- 205 971 €
Eläkekulut
1 998 861 €
2 104 501 €
2 303 964 €
2 240 065 €
Muut henkilösivukulut
604 576 €
725 872 €
781 156 €
829 250 €
Työterveyshuolto
126 984 €
119 824 €
183 839 €
184 712 €
Yhteensä:
13 764 923 €
14 538 508 €
16 097 437 €
% kokonaismenoista
75,0 %
73, 9 %
72,9 %
ilman korkokuluja,
tuottoja sekä poistoja
Taulukko 19. Henkilöstökustannusten muutos 2011 – 2014
15 724 477 €
69,5 %
20
Henkilöstöetuudet
Pelastuslaitoksella on käytössään useita henkilöstön hyvinvointiin tähtääviä etuisuuksia, joita on
pyritty kehittämään yhdessä henkilöstöjärjestöjen sekä virkistystoimikunnan kanssa.
Palkkauksen osalta käytössä on henkilökohtainen palkanosa, joka on tällä hetkellä keskimäärin 8,7
% tehtäväkohtaisesta palkasta. Henkilökohtainen palkanosa maksetaan esimiehen tekemän arvioinnin perusteella, kun henkilö on ollut Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella töissä yhden vuoden.
Vuoden 2013 alusta alkaen on käytössä ollut paikallinen virka- ja työehtosopimus, jossa on sovittu
säännöllisen työajan työaikakorvausten maksamisesta kokonaiskorvauksena.
Tehtäväkohtaiset palkat ovat valtakunnallisessa vertailussa keskimääristä korkeammat. Hyvällä
palkkapolitiikalla varmistetaan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus jatkossakin.
Ammatillista koulutusta tuetaan antamalla palkallista virkavapaata puolet henkilön vuosiloma-oikeudesta hänen opiskellessaan pelastusopistossa alipäällystö- tai AMK päällystökoulutuksessa tai
vastaavassa oppilaitoksessa. Tuen saaminen edellyttää vähintään 2 v yhtäjaksoista työskentelyä
ennen opiskelujen alkua Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palveluksessa.
Jokaisella vakinaisella toimipaikalla on hyvin varustellut kuntosalit, joita voi käyttää myös vapaaaikana. Lisäksi pelastuslaitoksella on salivuoroja eri kuntien liikuntahalleissa. Pelastuslaitos maksaa
henkilökunnalle uimahallilipusta puolet ja nimetyille vesisukeltajille kokonaan.
Henkilökunnan työterveyshuolto toteutetaan toimipaikan sijaintikunnan omassa työterveyshuollossa erillisten sopimusten mukaisesti.
Työnantaja järjestää mahdollisuuden työpaikkaruokailuun, lounassetelit ovat käytössä.
Henkilöstölle myönnetään anomuksesta palvelussuhteen keston mukaan palkallista vapaata 3 – 10
pv. Merkkipäivät sekä eläkkeelle jääminen huomioidaan erillisen ohjeistuksen mukaan.
Pelastuslaitoksen tavoitteena on pitää pelastuslaitos henkilöstön silmissä työpaikkana, johon
kannattaa hakeutua ja työpaikkana, jossa arvostetaan jokaista yksilöä sekä pyritään kehittämään
toimintoja yhteistyössä kaikkien henkilöstöryhmien kanssa.
21
Vakinainen henkilöstö 31.12.2014
Aaltoluoto Tuukka Arvo Kristian
Aaltonen Arto Mikael
Aaltonen Jani Samuli
Aaltonen Samu Petteri
Aaltonen Tuukka Antero
Aaltonen Väinö Harri Tapio
Ahokas Sampsa Antero
Arbelius Anu Hannele
De La Vega Kekkonen Erik Juan Carlos
Eho Lasse Juhani
Enden Jyri Mikael
Eskola Jenni Johanna
Eskola Petri Johannes
Friman Markku Ensio
Fyhr Petri Juhani
Granlund Harri Kalervo
Hakala Jori Tapani
Hakomäki Jyri Antero
Hallberg Janne Tapani
Halme Juha Petteri
Hapulahti Sami Markus
Hartikainen Henry Tapio
Hautamäki Kari Tapio Ilmari
Haverinen Heikki Petteri
Haverinen Teemu Tapani
Heikkilä Markku Sakari
Heikkinen Ari Taisto Tapani
Heino Tommi Tapani
Heinonen Ari Seppo Mikael
Heinonen Esa Juhani
Heinonen Esa Petteri
Heinonen Harri Petteri
Heinonen Jesse Joonas
Heinonen Juha Matti
Heinonen Kristian Taisto Tapani
Heinonen Teppo Antero
Helminen Arto Juhani
Hietalahti Kari Tapani
Hietanen Harry Antero
Hiltunen Lasse Tapani
Hippeläinen Kari Unto Juhani
Honkanen Pekka Tapani
Huttunen Jukka Pekka
Hyvärinen Jari Pekka
Häkkänen Jari Tapani
Häkälä Tero Jukka Petteri
Hämäläinen Jari Antero
Hämäläinen Juuso Evert
Hännikäinen Ida-Maria
Härkönen Arto Mikko Olavi
Inkala Mikko Olavi
Inkinen Matti Tapani
Jaakkola Anna Elina
Javanainen Mikko Toivo Sakari
Liite 1
Palotarkastaja
Palomies
Aluepalopäällikkö
Palomies
Palomies
Palotarkastaja
Ensihoitaja
Ensihoitaja
Palomies
Palomies
Palomies
Ensihoitaja
Ensihoitaja
Palotarkastaja
Ylipalomies
Kalustonhoitaja
Ylipalomies
Ensihoitaja
Palomies
Ensihoitaja
Palomies
Palomies
Ensihoitaja
Palomestari
Palomies
Ensihoitopäällikkö
Palotarkastaja
Ensihoitaja
Palomies
Ylipalomies
Ylipalomies
Palomies
Ensihoitaja
Ylipalomies
Ensihoitaja
Palomies
Palomies
Korjaamon esimies
Palomies
Palomies
Ruiskumestari
Palomies
Palomies
Pelastusjohtaja
Palomies
Ensihoitoesimies
Ylipalomies
Palomies
Ensihoitaja
Palomies
Palomies
Kalustonhoitaja
Ensihoitaja
Palomies
22
Jokinen Mikko Joonas
Jukkola Marko Kalevi
Juntunen Tommi Olavi
Jyrä Marko Jaakko
Jäntti Vesa Tapani
Järvenpää Kristian Emil
Järvi Timo Eino Tapani
Järvinen Marjut Hannele
Kainlauri Viivi Anne Katariina
Kaitaranta Juha Olavi
Kaitila Jari-Matti Vilhelm
Kaivola Timo Sakari
Kakko Olli Petteri
Kakkori Pauliina Suvi Helena
Kaltto Tomi Petteri
Kapulainen Janne Kalervo
Karvinen Juha-Matti
Karvonen Ari Pekka
Katila Tommi Juhani
Kautto Petri Mikael
Kiljunen Juha Teemu
Kilpinen Juha-Pekka
Kilponen Mika Petri
Kirjavainen Mikko Juhani
Kittelä Harri Juhani
Kittelä Tommi Ilkka Mikael
Kittelä Tommi Juhani
Kiviniemi Pauli Sakari
Koho Erkki Antero
Kokki Jouni Benjami
Kokko Timo Juhani
Koponen Pasi Petri
Korkalainen Jari Seppo
Korpela Reino Juhani
Kortelainen Joonas Petteri
Korva Anne Katriina
Koski Ilkka Tapio
Koskimaa Esa Matti
Koskimaa Heikki Tapio
Koskinen Esa Tapani
Koskinen Jari-Pekka Aulis
Kostiander Kimmo Viljo Johannes
Kotialho Jari Juhani
Kouhia Jarmo Esko
Kuittinen Pasi Aulis
Kujala Tero Tapani
Kujanen Lauri Heikki Antero
Kyngäs Arto Kalervo
Kähönen Miikka Toni Juhani
Köykkä Tomi Sakari
Laaksonen Timo Antero
Lahtinen Juha Kalervo
Lahtinen Juha-Pekka
Laine Jorma Olavi
Laine Samu Juhana
Laitinen Jouko Tapani
Latvala Heli Elina
Palomies
Palomies
Palomies
Ruiskumestari
Ylipalomies
Palomies
Palopäällikkö
Ompelija-varastonhoitaja
Ensihoitaja
Kalustonhoitaja-palomies
Ensihoitaja
Ruiskumestari
Palomies
Ensihoitaja
Ensihoitaja
Palomies
Palomies
Ruiskumestari
Ruiskumestari
Palomies
Ruiskumestari
Palomies
Palomies
Palomies
Palomestari
Palomies
Ruiskumestari
Ruiskumestari
Ensihoitoesimies
Ruiskumestari
Ruiskumestari
Palomies
Ruiskumestari
Ensihoitaja
Palomies
Ensihoitaja
Palomies
Palomies
Kalustonhoitaja
Palomestari
Ensihoitaja
Palomies
Ensihoitaja
Koulutussuunnittelija
Palomies
Palomies
Ensihoitaja
Ensihoitaja
Palomies
Palomies
Ylipalomies
Palomestari
Palomies
Palomies
Palomies
Ylipalomies
Ensihoitaja
23
Laurikainen Noora Emilia
Laurila Sini Suvi Päivikki
Lehti Eveliina Riikka
Lehtinen Erkki Tapani
Lehtinen Jari-Pekka Juhani
Lehtinen Simo Johannes
Lehtinen Timo Juha Petteri
Lehtinen Vesa Ismo Kullervo
Lehto Timo Tapio
Lehtovirta Janne Kristian
Lempinen Jari Tapani
Leppänen Jouko Olavi
Liikanen Jarno Tapio
Lindström Jukka Petteri
Listala Juhamatti Tapio
Loisa Mika Tapio
Luiro Antti Mikael
Luukkonen Markku Tapani
Läderberg Vesa Kristian
Lähteenmäki Sirkku Kristiina
Lääveri Tatu Juhani
Löytömäki Emmi Annukka
Mandelin Joni Erik
Marjamäki Petri Emil
Martikainen Kai Krister
Martinmäki Jouni Henrikki
Matikainen Lauri Kauko Kalervo
Matilainen Aleksi Heikki
Matilainen Pasi Kai Juhani
Metsä Maria Helena
Metsänheimo Vesa Kalevi
Mettälä Jari Matti Kalervo
Mukkula Mika Petteri
Munukka Harri Asko Juhani
Murtonen Juha Petteri
Mustonen Antti Olavi
Mäkinen Mikko Antero
Naskali Juhani
Nerg Merja Liisa
Nevalainen Mika Markus
Niemikallio Veli-Pekka Santeri
Nieminen Hannu Tapani
Nieminen Marko Sakari
Nieminen Marko Tapio Antero
Nieminen Mervi Päivikki
Niiranen Jouni Tapani
Niiranen Piia Marjatta
Nikkari Sami Jari Kristian
Nikkilä Janne Sauli Antero
Nikkilä Jari Uolevi
Nivala Ari Jukka
Notkonen Vesa-Matti
Nurminen Janne Samuli
Nurminen Juha Veikko Tapio
Nykänen Markku Juhani
Oksanen Marjo Anneli
Ollila Petteri Viljam
Ensihoitaja
Ensihoitaja
Ensihoitaja
Aluepalopäällikkö
Aluepalopäällikkö
Ylipalomies
Palopäällikkö
Valmiusmestari
Palomies
Palomies
Ylipalomies
Palomies
Palomies
Ruiskumestari
Ruiskumestari
Palomies
Palomies
Ylipalomies
Palomies
Ensihoitaja
Ylipalomies
Hallintosihteeri
Palomies
Ruiskumestari
Palomies
Palomies
Palomies
Ruiskumestari
Palomies
Johtava palotarkastaja
Palomies
Palomies
Palomies
Palomies
Ruiskumestari
Palomies
Palomies
Riskienhallintapäällikkö
Palvelusihteeri
Palomestari
Pelastuspäällikkö
Ruiskumestari
Ensihoitaja
Atk-suunnittelija
Ensihoitaja
Ensihoitoesimies
Ensihoitaja
Palomies
Ensihoitaja
Ylipalomies
Ylipalomies
Ensihoitaja
Ensihoitaja
Ylipalomies
Ensihoitoesimies
Paloinsinööri
Palomies
24
Ollila Tomi Antero
Paatos Kerttu
Parkkima Mika Paavo Matias
Paukkunen Harri Juhani
Pelkonen Arto Juhani
Peltola Liisa Marianne
Peltola Niko Henrik Kristian
Peltomaa Teemu Ilari
Peltonen Esko Juhani
Peltotalo Ari Tapani
Piira Ismo Ilmari
Pitkänen Ari Pekka
Pullinen Petri Johannes
Puttonen Petri Juhani
Rantala Tuomas Tapani
Rantanen Eetu Esko Uolevi
Rantanen Juho Einari
Rantanen Mikko Olavi
Rasehorn Jouko Uolevi
Rautava Juha Eerik
Reinikka Petri Juhani
Riihimäki Niina Maarit
Rintala Tommi Kristian
Rousku Ilkka Juhani
Ryyli Jesse Niko Olavi
Räty Harri Tapani
Saarikko Tarmo Jukka
Saasmo Merja Inkeri
Sairanen Sami Aleksanteri
Sairanen Thomas Kristian
Salminen Mikko Ilmari
Salo Jouni Hemming
Salo Marko Juhani
Salonen Ilkka Olavi
Salonen Juha Tapio
Salonen Jussi Antero
Salonen Kimmo Olavi
Salonen Martti Tapani
Saloranta Jarmo Kalevi
Santero Erkki Jarl Olavi
Sarka Antti Juhani
Schröder Marc
Segersven Janne Tapani
Siivonen Eero Veli Sakari
Sillanpää Raimo Aatto
Siltala Kalle-Veikko Juhani
Silvonen Tomi Tapio
Simukka Toni Antero
Sipilä Juho Tapio
Sipilä Kari Mauno Tapani
Sipponen Jalmari Adolf Heikinpoika
Siven Jyri Markus
Sottinen Mika Tommi
Suokas Anssi Juhani
Suomalainen Heikki Olavi
Suppi Juho Erik
Survonen Joonas Eerikki
Palomies
Ensihoitaja
Ensihoitaja
Palomestari
Ylipalomies
Ensihoitaja
Palomies
Ylipalomies
Palomies
Palomies
Ensihoitaja
Palomies
Palomies
Ensihoitaja
Atk-suunnittelija
Ensihoitaja
Ensihoitaja
Palomies
Kalustonhoitaja
Ensihoitaja
Palomies
Ensihoitaja
Palotarkastaja
Palomies
Palomies
Palomies
Palomies
Hallintopäällikkö
Autolähetti
Palomies
Palomies
Palomies
Ruiskumestari
Palomies
Palomies
Palomies
Palopäällikkö
Kalustonhoitaja
Tekninen päällikkö
Palomestari
Ruiskumestari
Palomies
Ruiskumestari
Ylipalomies
Palomies
Palomies
Palomies
Ensihoitaja
Palomies
Palomestari
Palomies
Ruiskumestari
Ylipalomies
Palomies
Aluepalopäällikkö
Palomies
Ensihoitaja
25
Suvanto Kari Teuvo Aleksanteri
Sylgren Teemu Henrik
Taiminen Jani Matti
Tervala Kaisa Katariina
Tervala Mika Tapio
Tila Marko Tapani
Toivanen Harri Tapani
Toivonen Tuomo Topias
Tynkkynen Antti Oskari
Utela Leo Viljami
Utriainen Markku Olavi
Utriainen Timo Tapani
Uusikoski Kari Pekka
Wahlberg Sanna Elise
Valkonen Teemu Markus
Valojää Jarmo Martti Tapio
Vanne Sami-Heikki
Vapamaa Kimmo Juhani
Varjola Harri Kalevi
Vesaaja Jonna Karoliina
Vesaaja Pertti Sakari
Viheri Hannu Olavi
Viitanen Jouni Antero
Vilhunen Sonja Tuulikki
Vilkman Timo Juhani
Virtanen Esa Ilkka
Virta-Sipi Laura Johanna
Vornanen Jari Pentti Olavi
Vuorela Janne Juhani
Vuorela Pia Kristiina
Vuorimies Tero Mikael
Vuorinen Kari Paavo Juhani
Vuorivirta Harri Juhani
Kalustonhoitaja
Ensihoitaja
Palomies
Ensihoitaja
Ruiskumestari
Palomies
Ylipalomies
Palomies
Palomies
Ylipalomies
Palomies
Ruiskumestari
Palomies
Ensihoitaja
Palomies
Ruiskumestari
Palomies
Ylipalomies
Ensihoitaja
Ensihoitaja
Palomies
Palomies
Ensihoitaja
Ensihoitaja
Ensihoitaja
Ylipalomies
Ensihoitaja
Palomestari
Palomies
Ensihoitaja
Palomies
Palomies
Palomies
2014
Vuosikertomus
Päijät-Hämeen pelastuslaitos
31.12.2014
1
Sisältö
1
Pelastusjohtajan katsaus ........................................................................................................................... 3
2
Organisaatio ja johtokunta ........................................................................................................................ 4
3
Asetettujen tavoitteiden saavuttamien vuonna 2014 .............................................................................. 6
4
3.1
Vaikuttavuus ja palvelukyky .............................................................................................................. 6
3.2
Uudistuminen ja henkilöstön työkyky ............................................................................................... 6
3.3
Prosessit ja rakenteet ........................................................................................................................ 6
3.4
Talous ja resurssit .............................................................................................................................. 6
Riskienhallinta............................................................................................................................................ 7
4.1
Koulutus ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa ........................................................................ 8
4.2
Tarkastustoiminta .............................................................................................................................. 9
4.2.1
Määräaikaiset tarkastukset ....................................................................................................... 9
4.2.2
Epäsäännölliset tarkastukset ................................................................................................... 11
4.2.3
Asiakirjavalvonta...................................................................................................................... 11
4.2.4
Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset ...................................... 12
4.2.5
Asiantuntijapalvelut................................................................................................................. 12
4.3
4.3.1
Turvallisuuskoulutus ................................................................................................................ 13
4.3.2
Kampanjat ja yleisötilaisuudet................................................................................................. 13
4.3.3
Internet ja sosiaalinen media .................................................................................................. 15
4.3.4
Geokätköily .............................................................................................................................. 16
4.4
5
Turvallisuusviestintä ........................................................................................................................ 12
Varautuminen .................................................................................................................................. 16
4.4.1
Väestön varoittaminen ............................................................................................................ 17
4.4.2
Valmissuunnittelu ja johtaminen............................................................................................. 17
Pelastustoiminta ...................................................................................................................................... 18
5.1
Palontutkinta ................................................................................................................................... 20
5.2
Lahti ................................................................................................................................................. 21
5.3
Heinola............................................................................................................................................. 22
5.4
Orimattila......................................................................................................................................... 23
5.5
Hollola .............................................................................................................................................. 24
5.6
Päijät-Hämeen sopimuspalokunnat ................................................................................................ 28
5.7
Koulutus ........................................................................................................................................... 29
6
Ensihoito .................................................................................................................................................. 33
7
Tekninen osasto....................................................................................................................................... 34
2
7.1
Paloasemahankkeet ........................................................................................................................ 34
7.2
Kalusto ............................................................................................................................................. 36
8
Hallinto .................................................................................................................................................... 37
9
Vuoden tärkeimpiä tapahtumia ja uutisia ............................................................................................... 38
10
Tilastoliitteet........................................................................................................................................ 47
3
1 Pelastusjohtajan katsaus
Vuosi 2014 oli pelastuslaitoksen osalta hiukan kaksijakoinen; toimintaa kehitettiin monilla eri osaalueilla ja tunnusluvut ovat valtakunnallisestikin mitattuina hyvät, kesäkuussa otettiin käyttöön
uusi Paavolan pelastusasema, samaan aikaan jatkettiin Hollolan pelastusaseman rakentamisen
valmistelua. Pelastuslaitoksen viettäessä 10 -vuotisjuhliaan voi todeta laitoksen saavuttaneen sille
asetetut tavoitteet kiitettävästi, tästä on hyvä jatkaa.
Pelastustehtävien määrä laski edelleen
Pelastuspuolen hälytystehtävien määrä jatkoi laskua edelleen vuonna 2014 ollen 3 875 (- 161),
määrä on alhaisin vuoden 2008 jälkeen. Ensihoidon tehtäviin lähdettiin pelastuslaitoksen yksiköillä
22 198 kertaa (21 465), eli yksikkömme lähtivät liikkeelle keskimäärin 71 kertaa (70)
vuorokaudessa.
Palokuolemia alueellamme sattui viisi (5), kun edellisvuonna niitä oli kaksi (2). Samaan aikaan
pelastuslaitos pelasti välittömästä vaarasta 36 henkilöä ja pelastetun omaisuuden arvo oli noin 74
milj.euroa.
Riskienhallinnan toimintaa
Vuoden 2014 aikana Yritysten ja laitosten tarkastustoiminnassa ei täysin saavutettu asetettuja
määrällisiä tavoitteita. Kertomusvuonna lähetettiin omavalvontakirje tavoitteen mukaisesti 4 148
pientaloon. Vastausprosentiksi muodostui kertomusvuonna 75,4 %. Turvallisuusviestintä tavoitti
19 % alueemme asukkaista 511 eri tilaisuudessa. Turvallisuusviestintää toteutettiin aktiivisesti
myös sosiaalisen median keinoin. Asiakaspalautteen perusteella 65 % asiakkaista arvioi
palotarkastustoiminnan parantuneen viimeisen vuoden aikana ja vain 2,4 % arvio toiminnan
heikentyneen
Ensihoidon osuus
Ensihoidon palvelutuotannon osalta pelastuslaitos tuotti sairaanhoitopiirille palvelutasopäätöksen
ja yhteistoimintasopimuksenmukaisen ensihoidon palvelut. Pelastuslaitoksen ensihoidon
tehtävämäärä kasvoi edellisvuodesta jonkin verran. Syksyn aikana neuvoteltiin uudesta
yhteistoimintasopimuksesta, jonka mukaisesti toimintaa tuotetaan ainakin vuosien 2015 – 2016
aikana.
Taloudellisesti pelastuslaitoksen toiminta saavutti asetetut tavoitteet; suunnitellut hankinnat
saatiin toteutettua ja talouden seuranta toimi suunnitellusti, mitään suuria yllätyksiä ei syntynyt.
Kiitos koko henkilöstölle kuluneesta vuodesta, ilman jokaisen työntekijän panosta toiminta jää
vaillinaiseksi, eikä asetettuja tavoitteita saavuteta.
Jari Hyvärinen
Pelastusjohtaja
4
2 Organisaatio ja johtokunta
5
Johtokunta 1.1.2014 Juha Kolu
Mikko Saukko
Minna Parkkonen
Jari Ronkainen
Kirsi Lehtimäki
Marja Rainio
Jenna Koskelo
Erkki Syrjänen
Veli-Pekka Koskinen
Pekka Peltonen
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
Lahti
Lahti
Lahti
Hollola
Heinola
Orimattila
Nastola
Padasjoki
Sysmä
Kärkölä
Mikko Unelius
Pentti Vilmi
Tuula Nokkanen
Mervi Lilja
Pasi Jalonen
Pertti Mäkinen
Tiina Hellsten
Pirjo Ahola
Pekka Moilanen
Jani Markkanen
varajäsen
varajäsen
varajäsen
varajäsen
varajäsen
varajäsen
varajäsen
varajäsen
varajäsen
varajäsen
Lahti
Lahti
Lahti
Nastola
Hollola
Hartola
Hämeenkoski
Asikkala
Heinola
Orimattila
Jari Parkkonen
Jouni Kokki
Jari Hyvärinen
Merja Saasmo
Emmi Löytömäki
maakuntajohtaja
henkilökunnan edustaja
pelastusjohtaja
hallintopäällikkö
hallintosihteeri
Pelastuslaitoksen johtokunta piti vuoden 2014 aikana yhteensä 7 (5) kokousta, joista laadituissa
pöytäkirjoissa oli yhteensä 90 § (70) §:ää.
Tärkeimpiä johtokunnan käsittelemiä asioita vuonna 2014:
Pelastuslaitoksen tilinpäätöksen 2013 hyväksyminen
Lausunto pelastustoimen aluejaon muuttamisesta
Lisätalousarvio vuodelle 2014
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2015 - 2017
Vuoden palokuntanuoren nimeäminen
Nuohousyksikön hinnan tarkistaminen
Esitys ensihoidon toteuttamisesta 2015
Pelastustoimen rakenneuudistus toimenpiteet
Talousarviosuunnitelma vuodelle 2015
Hollolan pelastusaseman rakentamisen aloittaminen
27.02.2014
27.02.2014
26.03.2014
05.05.2014
10.06.2014
17.09.2014
17.09.2014
17.09.2014
26.11.2014
15.12.2014
§4
§6
§ 16
§ 29
§ 45
§ 54
§ 56
§ 57
§ 70
§ 85
6
3 Asetettujen tavoitteiden saavuttamien vuonna 2014
3.1
Vaikuttavuus ja palvelukyky
Päijät-Hämeen pelastuslaitos ylläpitää ja kehittää pelastustoimen tuottamia palveluja
pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen ja vuonna 2012 laaditun pelastuslaitoksen strategian
mukaisesti yhteistyössä kuntien kanssa. Pelastuslaitoksen kehittämishankkeen vaikutuksia
seurataan.Hoidetaan
ensihoitotoimintaa
sairaanhoitopiirin
kanssa
tehdyn
yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen toiminnassa on noudatettu vahvistettua
pelastustoimen palvelutasopäätöstä. Pelastuslaitos tuottaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti
aikaisempaa laajemmat ensihoidon palvelut sairaanhoitopiirille. Kehittämishankkeen osalta
valmisteltiin säästövelvoitteiden toteutussuuunnitelma.
3.2
Uudistuminen ja henkilöstön työkyky
Henkilöstön kehittämistä jatketaan tarjoamalla henkilöstölle ammatillista koulutusta sekä
toteuttamalla kehittämiskeskustelut vuosittain koko henkilöstön kanssa. Henkilöstön
työmotivaatiota pyritään parantamaan kehittämällä henkilöstöetuuksia yhteistyössä henkilöstön
kanssa, sekä parantamalla päällystön- ja esimiestason henkilöstöjohtamisen valmiuksia.
Palomiesten urapolku-hankkeen mukaisesti pyritään parantamaan ikääntyvän palomiehen työssä
jatkamista pelastuslaitoksen palveluksessa. Palkkausjärjestelmä uusitaan vuonna 2013 laadittavan
esityksen mukaisesti. Kehityskeskustelut on toteutettu koko henkilöstön kanssa.
Urapolkutyöryhmä on jatkanut työtään. Palkkausjärjestelmää ei ole pystytty uudistamaan.
3.3
Prosessit ja rakenteet
Ennaltaehkäisevää
työtä
kehitetään
toteuttamalla
valvontasuunnitelmaa,
sekä
turvallisuusviestinnän suunnitelmaa. Pelastustoiminnassa keskitytään henkilöstön kouluttamiseen,
resurssien oikeaan hyödyntämiseen sekä toimintavalmiusaikojen parantamiseen yhteistyöllä,
toimintavalmiusaikojen seurannalla ja hälytysjärjestelmien kehittämisellä. Ensihoidossa toimintaa
toteutetaan ensihoidon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Valvontasuunnitelman mukaisia
tarkastuksia ei täysin saatu tehtyä suunnitelman mukaisesti.Turvallisuusviestinnässä jäätiin 1 %
päähän asetetusta tavoitteesta. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajat pysyivät hyvinä ja
tehtävämäärät laskivat. Ensihoidon palvelutuotantoa toteutettiin yhteistoimintasopimuksen
mukaisesti.
3.4
Talous ja resurssit
Pelastuslaitoksen toimintaa toteutetaan niin, että pelastustoimen kustannukset/asukasta pysyvät
valtakunnallisesti keskimääräisellä tasolla. Työaikamalleja pyritään hyödyntämään nykyistä
tehokkaammin, sijaisten käyttöä koko alueella tehostetaan parantamalla työajan suunnittelua,
ylitöiden määrää seurataan sekä analysoidaan kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Kalustohankinnat toteutetaan niin, että alueen pelastustoimen kalusto täyttää sille
palvelutasopäätöksessä asetetut vaatimukset. Lahden uusi pelastusasema otetaan käyttöön.
Pelastuslaitoksen tilinpäätösluvut osoittavat pelastuslaitoksen toiminnan olevan myös
taloudellisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti toteutettua. Paavolan pelastusasema otettiin
käyttöön.
7
4 Riskienhallinta
Riskienhallintapäällikkö Juhani Naskali
Vuonna 2014 riskienhallintaosastolla työskenteli päätoimisena 11 henkilöä: riskienhallintapäällikkö, johtava palotarkastaja, paloinsinööri, valmiusmestari, 6 palotarkastajaa ja koulutussuunnittelija. ”Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa” -hankkeessa oli nimettynä projektipäällikkö. Valvontatyöhön osallistui lisäksi työpanoksellaan kunnissaan nimetyt palomestarit ja
palopäälliköt. Turvallisuusviestinnässä oli mukana talon koko henkilöstö, sekä sopimuspalokunnat.
Yritysten ja laitosten tarkastustoiminnassa ei täysin saavutettu asetettuja määrällisiä tavoitteita.
Asuinrakennusten (pientalot, kerrostalot ja rivitalot) valvontatoiminnassa päästiin sen sijaan
asetettuihin tavoitteisiin. Rivitalojen valvonnassa aloitettiin kertomusvuonna omavalvonta.
Suuririskisten (12 kk tai 24 kk välein tarkastettavien) valvontakohteiden määräaikaisten
palotarkastuksen yhteydessä jatkettiin tarkastuksista saadun asiakaspalautteen keräämistä.
Kertomusvuoden valvontatyön asiakaspalautteen mukaan 65 % asiakkaista arvioi palotarkastustoiminnan parantuneen viimeisen vuoden aikana ja vain 2,4 % arvio toiminnan heikentyneen.
Kertomusvuonna jatkettiin edelleen kodinhoitajilta tulleiden ilmoitusten perusteella sellaisten
asuntojen turvallisuuskartoituksia, joissa tulipaloriski ja muidenkin onnettomuuksien riski on
oleellisesti lisääntynyt. Kaikkiaan pelastuslaitokselle on tullut jo yli 400 ilmoitusta kodinhoitajilta
vuoden 2011 pelastuslain muutoksen jälkeen.
Jo aiemmin tapahtuneet kemikaalionnettomuudet aiheuttivat kertomusvuonna edelleen työtä
myös riskienhallintatyötä tekeville henkilöille. Työtehtäviä aiheuttivat erilaiset selvitystyöt, viranomaiskokoukset sekä ylimääräiset tarkastustehtävät tapahtumapaikalla.
Merlot–palotarkastusohjelman tilastointitapaa ja tietoja pyrittiin vuoden lopulla selvittämään ja
selventämään. Tilastointitavoissa huomattiin ohjelmaan liittyviä erikoisuuksia, joita ei ole aina oltu
osattu huomioida.
Kertomusvuonna teetti paljon työtä myös laskutukseen liittyvät erikoisuudet. Eri tietokonejärjestelmien ja toimijoiden yhteensovittaminen ei sujunut ongelmitta.
Turvallisuusviestinnässä tavoitettiin kertomusvuonna 19 % alueen väestöstä. Tavoitteena olleesta
20 % väestömäärästä jäätiin prosenttiyksikön verran. Vuoden aikana osallistuttiin palvelutasopäätöksen mukaisiin kampanjoihin ja tapahtumiin, sekä useisiin muihin yleisötapahtumiin. Vuoden
aikana järjestettiin runsaasti koulutustapahtumia niitä toivoville yrityksille ja yhteisöille.
Vuonna 2014 riskienhallintaosasto käytti osan työajastaan Möysän paloaseman muuton valmisteluun ja itse muuttotyöhön. Osaston henkilöstö kokonaisuudessaan (pl. Hollolan palotarkastaja)
osallistui Möysän paloaseman arkistojen, varastojen ja väestönsuojan inventoimiseen ja tyhjentämiseen ja tavaroiden uudelleen järjestämiseen Paavolan pelastusasemalla.
8
4.1
Koulutus ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa
Tarkastustyötä tekevän henkilöstön kanssa käytiin säännöllisesti palavereita, joissa paneuduttiin
muun muassa palotarkastuspöytäkirjojen laatuun ja lakisääteisiin vaatimuksiin.
Kertomusvuonna osallistuttiin Suomen palopäällystöliiton ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston
järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja Pelastusopiston kursseille.
Lisäksi jatkettiin omien
työpaikkakokousten yhteydessä pienimuotoisen erityiskoulutuksen järjestämistä. Riskienhallintahenkilöstö oli mukana myös erilaisissa valtakunnallisissa ja kunnallisissa hankkeissa.
Riskienhallintahenkilöstö osallistui edelleen valtakunnallisiin kumppanuushankkeisiin sekä erilaisiin
koulutustilaisuuksiin. Kumppanuushankkeessa oltiin mukana mm. turvallisuuspalvelut -jaoston
tilaisuuksissa, turvallisuusviestinnän ja kemikaalivastuuhenkilöiden tapaamisissa ja Merlot pääkäyttäjien tapaamisissa.
Vuonna 2014 nimettiin myös valtakunnallinen poistumisturvallisuustyöryhmä, jossa PäijätHämeen edustaja oli mukana edustamassa keskisuuria pelastuslaitoksia. Työryhmä laati yhtenäiset
kriteerit poistumisturvallisuusselvityskohteisiin ja kartoitti koko Suomen turvallisuustilanteen
näissä kohteissa. Poistumisturvallisuusselvityskohteiden poistumisturvallisuus on Päijät-Hämeessä
hieman valtakunnan keskiarvoa parempi. Kaikista kohteista yli 60 % on varustettu automaattisella
sammutuslaitteistolla. Päijät-Hämeessä on ainoastaan 38 kohdetta 223:sta (17 %), joiden
poistumisturvallisuus ei ole kunnossa. Näiden kohteiden turvallisuuden parantamiseen keskitytään
tulevina vuosina.
Viranomaisten välinen yhteistyö jatkui tiiviinä. Yhteistyötä tehtiin niin kunnallisten kuin valtionkin
eri viranomaisten kanssa, sekä myös muiden yksittäisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön muotoina
olivat mm. yhteistarkastukset, turvallisuusviestinnän tilaisuudet ja asiantuntijapalvelut. Tiiveintä
yhteistyö oli rakennusvalvontojen, kuntien sosiaaliviranomaisten, Turvallisuus- ja
kemikaaliviraston sekä poliisin kanssa.
Tankki-hanke
Öljysäiliöiden turvallisuuteen tähtäävä Lahden ammattikorkeakoulun vetämä Tankki-hanke jatkui
vuoden 2014 aikana. Hankkeen myötä valmistunut öljysäiliöiden riskienhallintatyökalu siirrettiin
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palvelimelle. Hankkeessa alusta lähtien mukana olleiden Hollolan
ja Nastolan kunnan alueella olevien kiinteistöjen omistajat voivat riskienhallintatyökalun avulla
kartoittaa oman kiinteistönsä öljysäiliön riskitason. Pelastuslaitos sai hankkeessa päivitetyt
öljysäiliötiedot käyttöönsä. Tietojen siirto pelastuslaitoksen palotarkastusohjelmaan tehdään
myöhemmin. Loppuvuodesta 2014 hanke laajeni myös Asikkalaan, Padasjoelle, Heinolaan,
Hartolaan ja Sysmään.
Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa –hanke
Palosuojelurahasto tuki ”Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö”-hankekokonaisuutta
vuosina 2011-2013. Vuonna 2014 saatiin Päijät-Hämeen liiton kautta maakunnan kehittämisrahoista rahoitus kyläturvallisuutta ja asukkaiden turvallisuustietämystä parantavaan hankkeeseen
”Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa”.
9
Vuonna 2014 tehtiin neljälle kylälle turvallisuussuunnitelma Päijät-Hämeessä ja aloitettiin kahden
turvallisuussuunnitelman laatiminen Kanta-Hämeessä. Kylien turvallisuussuunnitelmia edistäviä
toimia on tehty kylillä mm. alkusammutusharjoittelun sekä asumisturvallisuusneuvonnan
merkeissä.
Hankkeessa on tehty 87 asumisturvallisuuskartoitusta, joiden yhteydessä on asukkaille annettu
turvallisuusneuvontaa. Asumisturvallisuusneuvontaa sisältäviä luentoja (kestoltaan 1 -1,5
tuntia) on pidetty 45 kertaa; koulutuksiin on osallistunut 1 143 henkilöä. Asumisturvallisuuskoulutusta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille sekä työntekijöille on pidetty kuusi kertaa; koulutuksiin
on osallistunut 70 henkilöä. Lisäksi vapaaehtoisia kartoittajia on koulutettu kuusi kertaa,
osallistujia niissä 58 henkilöä.
Hanke on tehnyt yhteistyötä SPR:n kanssa omaishoitajien hoiva- ja huolenpitokurssien kanssa
Hämeenlinnassa sekä Hattulassa, Viialassa ja Asikkalassa. Hanke on ollut mukana Turvallisesti
kotona – tilaisuudessa yhdessä eri toimijoiden kanssa Hattulassa. Erilaisten messujen ja muiden
suurempien tapahtumien yhteydessä hankkeen esittelyä ja asumisen turvallisuusasiaa kuuli 4 471
henkilöä. Lisäksi hankkeen toimintaa esiteltiin erilaisissa lehtijutuissa.
4.2 Tarkastustoiminta
4.2.1
Määräaikaiset tarkastukset
Kertomusvuoden aikana yritysten ja laitosten valvonnassa tavoitettiin noin 93 % suunnitelluista
kohteista. Tarkastamatta jäi noin 100 kohdetta. Suurimpana syynä valvonnan toteutumattomuuteen olivat sairaslomat, joiden aiheuttamaan resurssivajeeseen ei pystytty vastaamaan. Lisäksi
henkilöstön eläkkeelle siirtyminen aiheutti haasteita töiden uudelleen organisoimisessa. Kohteiden
luokittelua ja tarkastusvälejä muokattiin tarkastusten edetessä, sillä rakennustietojen perusteella
tehty luokittelu ei vastannut kiinteistön sen hetkistä käyttötapaa tai käytössä olevaa tilannetta.
Yrityksille ja laitoksille suoritetun arvioivan palotarkastuksen antaman riskiluvun mukaan 52 %
arvioiduista tarkastuskohteista täytti tai ylitti lain vaatiman turvallisuustason. Tehtyjen arviointien
perusteella selkeästi lakisääteisen turvallisuustason alapuolelle jäivät maataloustuotantorakennukset, joista arvioitiin lakisääteisen tason täyttyvän tai ylittyvän vain 35 % kohteista.
Pientalojen osalta jatkettiin valvontatyötä omavalvonnan keinoin. Kertomusvuonna lähetettiin
omavalvontakirje tavoitteen mukaisesti 4 148 pientaloon. Vastausprosentiksi muodostui kertomusvuonna 75,4 %. Palauttamatta jättäneisiin kiinteistöihin lähetetään vuoden 2015 alussa
huomautuskirje omavalvonnasta. Kokonaispalautusprosentin ennakoidaan nousevan vuoden 2013
tasolle, joka oli 85,2 %. Tulleet omavalvontalomakkeet tarkastettiin ja kirjattiin asiakirjavalvonnaksi. Tarvittaessa jälkivalvontaa suoritettiin joko paikan päällä tapahtuvilla palotarkastuksilla tai
esimerkiksi asiakkaan toimittamien selvitysten perusteella.
Rivitalojen valvonnassa siirryttiin kertomusvuonna omavalvontaan. Valvontatapaa testattiin
Lahdessa 85 rivitaloyhtiön otantana (yhteensä 172 rivitaloa). Kyselyyn vastasi 63 taloyhtiötä (155
rivi-taloa). Palotarkastaja Juha Seppälä laati opinnäytetyönään valvontaan käytettävät lomakkeet
10
ja taloyhtiön hallitukselle sekä asukkaille erilliset oppaat. Valvontakokeilussa mukana olleille
taloyhtiöille lähetettiin vielä erillinen palautekysely valvontatavan toimivuudesta. Noin 80 %
vastanneista taloyhtiöistä löysi omavalvonnan avulla turvallisuuspuutteita kiinteistöstään, ja lähes
kaikilla ne johtivat myös toimenpiteisiin. Omavalvonta lisäsi vastaajien mielestä taloyhtiön
tietoisuutta palo-turvallisuudesta ja valtaosa vastaajista katsoi, että palotarkastukset voidaan
korvata pääosin oma-valvonnalla.
Kaavio 1. Rivitaloyhtiön hallituksen mielipide omavalvontakokeilun vaikuttavuudesta.
Mielestäni omavalvonnalla onnistuttiin lisäämään taloyhtiön tietoisuutta
paloturvallisuudesta.
Täysin samaa mieltä
47,6 %
Osittain samaa mieltä
38,1 %
Osittain eri mieltä
Täysin eri mieltä
14,3 %
0,0 %
Kaavio 2. Rivitaloyhtiön hallituksen mielipide rivitalojen omavalvonnan toimivuudesta valvontatapana.
Mielestäni rivitalojen palotarkastukset voidaan korvata pääosin
omavalvontatarkastuksilla.
Täysin samaa mieltä
42,9 %
Osittain samaa mieltä
33,3 %
Osittain eri mieltä
Täysin eri mieltä
19,0 %
4,8 %
Kokeilun jälkeen lomakkeisiin ja ohjeisiin tehtiin saadun palautteen perusteella tarvittavat
muutokset ja ne postitettiin lopuille valvottavaksi suunnitelluille rivitaloyhtiöille. Omavalvontana
valvottiin kertomusvuonna kaikkiaan 251 rivitaloa ja vastausprosentti oli 68,1. Tulleet
omavalvontalomakkeet tarkastettiin ja kirjattiin asiakirjavalvonnaksi. Tarvittaessa jälkivalvontaa
suoritettiin joko paikan päällä tapahtuvilla palotarkastuksilla tai esimerkiksi asiakkaan
toimittamien selvitysten perusteella.
Kerrostalojen palotarkastuksia suoritettiin tavoitteiden mukaan 247 kpl. Vuoden lopulla
valmisteltiin kerrostalojen valvonnan siirtämistä osittain omavalvontaan vuoden 2015 aikana.
Vuoden lopulla postitettiin isännöitsijöille kysely kerrostaloista tehtävää riskinarviota varten.
Internet-kyselyssä kartoitettiin kiinteistöjen turvallisuustekniikan nykytilaa; vastausaika jatkui
vuoden 2015 puolelle. Saatujen vastausten perusteella kerrostalot jaetaan tarkastettaviin ja
omavalvottaviin.
11
Vapaa-ajan asuntoja valvottiin kertomusvuonna sekä piirinuohoojien suorittaman palotarkkailun
avulla että omavalvontana. Vapaa-ajanasuntojen omavalvonta kohdistettiin, kuten edellisenäkin
vuonna, Asikkalaan, jossa ei ole nuohoustoimen vapaan kilpailun vuoksi piirinuohoojaa. Kertomusvuonna lähetettiin 312 omavalvontakirjettä lomakiinteistöjen omistajille, ja vastausprosentiksi
saatiin 74,7.
Tulleet omavalvontalomakkeet tarkastettiin ja kirjattiin asiakirjavalvonnaksi. Tarvittaessa
jälkivalvontaa suoritettiin joko paikan päällä tapahtuvilla palotarkastuksilla tai esimerkiksi
asiakkaan toimittamien selvitysten perusteella.
Nuohoojat suorittivat edelleen muissa kunnissa vapaa-ajanasuntojen palotarkkailua. Palotarkkailu
tehdään kiinteistöön yhdeksän vuoden välein. Kuluneiden yhdeksän vuoden aikana
palotarkkailulla on saavutettu noin 30 % Päijät-Hämeen vapaa-ajanasunnoista. Koska vapaaajanasuntojen palo-tarkkailuprosentti on jäänyt näin vaatimattomaksi, pelastuslaitos harkitsee
vakavasti siirtymistä omavalvontaan koko Päijät-Hämeessä.
4.2.2 Epäsäännölliset tarkastukset
Epäsäännöllisten tarkastusten määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ollen 1 262 kpl (v. 2013,
1 256 kpl; v. 2012, 974 kpl).
Jälkivalvonta tehostui edelleen edellisvuosista. Valvontatyön vaikuttavuuden ja laadukkuuden
parantamiseksi, jälkivalvonnan tärkeyttä on painotettu koko vuoden ajan. Jälkivalvonnassa käytettiin aiempaa enemmän valvontakeinona asiakkaan toimittamien asiakirjojen ja dokumenttien
perusteella tapahtuvaa valvontaa. Jälkivalvontaa kirjattiin 313 kpl.
Erityisten palotarkastuksen määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Tarkastuksia kirjattiin 305 kpl.
Valmistuviin rakennuksiin kohdistuva tarkastus liittyy rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen
yhteistyöhön.
Ylimääräisiä palotarkastuksia tehtiin 410 kpl. Ylimääräisiä palotarkastuksia ovat muun muassa
yleisötilaisuuksien tarkastukset, teema- ja kohdetarkastukset muiden viranomaisten kanssa, omavalvontalomakkeen lähettämisen jälkeen samaan rakennukseen suoritetut tarkastuskäynnit ja
riskiasuntojen tarkastukset. Vuonna 2014 yleisin tarkastus oli nimenomaan riskiasuntoihin
kohdistuvat tarkastuskäynnit, joita tehtiin muilta viranomaisilta tulleiden ilmoitusten perusteella.
Epäsäännöllisiin tarkastuksiin lasketaan mukaan lisäksi lukuisa määrä muita valvontatoimenpiteitä.
4.2.3
Asiakirjavalvonta
Asiakirjavalvontaa suoritettiin selvästi aiempaa vuotta vähemmän; 3 010 kpl (v. 2013, 4001 kpl).
Omavalvontakirjeiden postituksen jääminen aivan vuoden lopulle aiheutti sen, ettei kaikkia tulleita
vastauksia ehditty käsitellä vuoden 2014 puolella. Myös vastaamatta jättäneisiin kiinteistöihin
kohdistuva uusintapostitus siirtyi vuoden 2015 puolelle. Kyseinen asiakirjavalvonta kirjautuu
vuoden 2015 suoritteiksi.
12
Asiakirjavalvontaan kirjataan lisäksi muun muassa poistumisturvallisuusselvitysten valvonta,
pelastussuunnitelmien valvonta, paloteknisten laitteistojen käyttöönotto- varmennus- ja
määräaikaistarkastuspöytäkirjojen valvonta sekä kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävä
asiakirjavalvonta.
4.2.4
Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset
Kemikaalilainsäädännön nojalla tehdään muun muassa vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista
käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastuksia, ilotulitteiden vähittäismyynnin ja
varastoinnin tarkastuksia, öljylämmityslaitteistojen tarkastuksia ja kemikaalipäätöksiä. Oheista
valvontatoimintaa kirjattiin vuonna 2014 yhteensä 180 kpl.
4.2.5
Asiantuntijapalvelut
Asiantuntijapalvelut ovat kasvaneet edellisvuosista ja niiden lukumäärä oli 1 447 kpl (v.2013, 1 206
kpl). Eniten ovat työllistäneet rakennuslupalausunnot (435 kpl), sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmiin liittyvät lausunnot (263 kpl).
Rakennushankkeisiin sekä yleisötilaisuuksiin liittyy usein myös muuta tiivistä yhteistyötä
suunnittelija ja viranomaistahojen kanssa, jotka näkyvät kirjattuina neuvotteluina ja neuvontoina
asiantuntijapalveluissa.
4.3 Turvallisuusviestintä
Pelastuslaitoksen suorittama turvallisuusviestintä tavoitti kertomusvuonna 39 040 henkilöä eli 19
% alueen asukkaista (v.2013, 21 %). Kaikkiaan erilaisia tilaisuuksia kirjattiin 511 kappaletta (v.2013,
544 kpl). Osallistujamäärän laskua selittää osaltaan muutaman suuren tilaisuuden puuttuminen
(esimerkiksi vuonna 2013 Turvaa tenavalle – tapahtumassa oli mukana 2 000 osallistujaa).
Koulutusmäärän laskua selittää myös muutto Paavolan pelastusasemalle; Möysän aseman
resurssit keskitettiin muuttovalmisteluihin muutamaksi kuukaudeksi ja koulutuksia ei järjestetty
tänä aikana. Vallitsevalla taloustilanteella on ollut myös vaikutusta koulutuskysyntään
Turvallisuusviestinnässä keskeisimpiä tavoitteita ovat elinkaarimallin mukaiset kohderyhmät
(lapset, nuoret, perheelliset, työelämässä olevat ja ikääntyneet), joiden turvallisuustarpeet ja osaaminen vaihtelevat elämänvaiheen mukaan.
Turvallisuusviestinnän osalta olimme tukemassa oppilaitoksia niiden omatoimisessa varautumisessa ja turvallisuuteen liittyvien velvoitteiden täyttämisessä. Lapsille ja nuorille suunnattua turvallisuusviestintää kohdennettiin elinkaarimallin mukaisesti esikoululaisiin, 2.- ja 8.-luokkalaisiin sekä
toisen asteen opiskelijoihin. Koulutusta annettiin Jee Jelppii- ja Nou hätä –kampanjoissa sekä
poistumisharjoituksissa 140 kertaa. Tapahtumiin osallistui 9 924 oppilasta.
13
Turvallisuusviestinnän tarkoituksena on tukea asukkaiden omaa ennaltaehkäisevää, aloitteellisuutta, vastuunottoa ja turvallisuutta edistävää toimintaa. Kertomusvuonna 1 706 henkilöä sai 48
tilaisuudessa valistusta kodin paloturvallisuudesta. Tilaisuuksissa pyrittiin innostamaan asukkaita
itse edistämään oman kodin ja asuinkiinteistön paloturvallisuutta.
Hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen turvallisuutta voidaan parantaa edistämällä toiminnanharjoittajien omatoimista varautumista. Erilaisia koulutuksia hoitohenkilökunnalle järjestettiin
72 tilaisuudessa ja niihin osallistui 1 573 henkilöä.
Erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä tehtiin paljon yhteistyötä riskienhallinnan ja pelastustoimen
henkilökunnan kesken sekä myös sopimuspalokuntien kanssa. Valtakunnallisten teemapäivien
järjestelyissä tehtiin lisäksi yhteistyötä useiden muiden toimijoiden mm. Päijät-Hämeen
poliisilaitoksen ja puolustusvoimien kanssa.
4.3.1
Turvallisuuskoulutus
Yritysten ja laitosten omatoimista onnettomuuksien ehkäisyä tuettiin antamalla turvallisuuskoulutusta erilaisten yritysten ja laitosten henkilökunnalle heiltä saatujen toivomusten ja pyyntöjen
mukaan. Koulutuksia suositeltiin palotarkastusten yhteydessä varsinkin erilaisten hoitolaitosten,
oppi-laitosten ja majoituspaikkojen henkilökunnalle.
Pelastuslaitoksen antaman turvallisuuskoulutuksen suosituin aihealue oli edelleenkin alkusammutuskoulutus. Alkusammutuskoulutuksia järjestettiin 186 kpl ja niihin osallistui kaikkiaan 5 216
henkilöä. Vuoden aikana erilaisilla turvallisuusluennoilla korostettiin valtakunnallisten suositusten
mukaisesti henkilöiden toimintaa onnettomuustilanteissa.
Pelastuslaitos jatkoi erillisen sopimuksen mukaista koulutusta mm. Lahden kaupunginsairaalan
henkilöstölle, sekä Päijät-Hämeen keskussairaalan henkilöstölle. Osuuskauppa Hämeenmaan
kanssa jatkettiin yhteistyötä heidän henkilöstönsä Turvapassikoulutuksessa.
Pelastuslaitos järjesti tulityökursseja kuusi kappaletta, sekä talon turvallisuuspäällikön ja väestönsuojan hoitajan kursseja ns. yleisinä, kaikille avoimina kursseina. Kursseille osallistui yhteensä 197
henkilöä.
4.3.2
Kampanjat ja yleisötilaisuudet
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen oma Jee Jelppii -kampanja jatkui koko maakunnan alueella.
Kahden oppitunnin mittaisen hätänumero-opetuksen sai suurin osa maakunnan toisen luokan
oppilaista. Pelastuslaitos oli mukana myös peruskoulun 8-luokan oppilaille tarkoitetussa
valtakunnallisessa Nou Hätä–kampanjassa antaen kouluissa turvallisuusopetusta ja järjestämällä
kampanjaan liittyviä kilpailuja eri kunnissa.
Valtakunnallista 112–päivää vietettiin 11. helmikuuta tutulla teemalla ”Oletko arjen sankari?”
Vuonna 2014 päivän tapahtumiin osallistui Päijät-Hämeessä yhteensä 1 395 henkilöä. Erilaisia
tilaisuuksia järjestettiin yhdeksän kappaletta.
14
Pelastuslaitos näkyi osastoillaan mm. rakentajille suunnatulla Raksa - messuilla, sekä
autoharrastajien Classic Motor Show-messuilla. Molemmissa tapahtumissa osastoilla vieraili
tuhansia ihmisiä.
Vuonna 2014 vietettiin yhteispohjoismaista paloturvallisuusviikkoa (22.11.–1.12.2014).
Paloturvallisuusviikko aloitettiin koko perheen Päivä Paloasemalla – tapahtumalla 22.11. ja se
päättyi Pohjoismaiseen palovaroitinpäivään 1.12. Tapahtumia tuki paikallisen tiedottamisen lisäksi
valtakunnallinen tiedottaminen. Päivä Paloasemalla -tapahtumissa vieraili avoinna olleilla
neljällätoista paloasemalla yhteensä 5 747 henkilöä.
Kuva 1-2. Paavolan pelastusaseman Päivä paloasemalla tapahtumassa pelastusjohtaja Jari Hyvärinen vastaanottaa
tulevia palomiehiä pelastusasemalle. Johtava palotarkastaja Helena Metsä kertoo maskotti Wilpurin kanssa
paloturvallisuusasioita.
Kuva 3. Paavolan pelastusaseman Päivä paloasemalla tapahtumassa nähtiin myös rasvapalonäytöksiä.
15
4.3.3
Internet ja sosiaalinen media
Pelastuslaitoksella jatkettiin www.phpela.fi -sivuston kautta tehtävää turvallisuustyötä.
Internetissä keskityttiin pelastuslaitoksen toiminnan esittelyyn ja erilaisten asiakkaille suunnattujen ohjeiden ja lomakkeiden saatavuuteen.
Pelastuslaitos oli aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa päivittäen omia Facebook-sivujaan
osoitteessa www.facebook.com/paijathameenpelastuslaitos. Sivustolla oli vuoden 2014 lopulla n.
1,9 tuhatta tykkääjää (v.2013, 1,4 tuhatta). Sosiaalisessa mediassa pyrittiin julkaisemaan viikoittain
vähintään kolme erityyppistä julkaisua; onnettomuuksia ennaltaehkäisevää viestintää, kuvia, videoita tai muiden toimijoiden viestien jakoa. Sivuilla julkaistiin myös ”kevyempää viestintää” sekä
kilpailuja.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen edustaja oli mukana myös Pelastustoimi-sivuston päivittäjänä pelastustoimen valtakunnallisilla Facebook-sivuilla.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen suosituin julkaisu Facebookissa vuoden aikana oli kertomus ensihoitajien vierailusta päiväkodissa. Julkaisulla tavoitettiin 30 624 henkilöä. Myös kuva palomiehen
varusteista herätti paljon mielenkiintoa ja sillä tavoitettiin 14 720 henkilöä; julkaisua jaettiin
eteenpäin peräti 97 kertaa.
Kuva 4. Vuoden suosituimmat Facebook-julkaisut ensihoitajien vierailusta päiväkodissa sekä palomiehen varusteista.
16
4.3.4
Geokätköily
Päijät-Hämeen pelastuslaitos on ollut mukana osaltaan geokätköilyssä jo vuodesta 2012 asti.
Pelastuslaitoksen tavoite on julkaista turvallisuusviestintään liittyviä kätköjä ja esitellä samalla
pelastusasemiamme. Rekisteröity nimimerkkimme on P-H Pelastuslaitos.
Aktiivisia kätköjä on kaksi, joista Heinolan pelastusasemalla on vieraillut 194 harrastajaa ja
Paavolan pelastusasemalla syksyn 2014 aikana 91 harrastajaa. Turvallisuusviestinnän aiheena
geokätkö-kuvauksissa, jotka ovat netistä luettavissa, on Paavolassa toiminta tulipalon sattuessa ja
Heinolassa alkusammutuskalusto. Möysän aseman positiivista palautetta saanut kätkö arkistoitiin
asemamuuton yhteydessä. Geokätköilyn harrastajia vieraili Möysässä 403 kpl; kätkön aiheena oli
hätänumero 112.
Geokätkömme löytyvät netistä osoitteesta: www.geocaching.com tai hakusanoilla geocaching
Paavolan pelastusasema ja geocaching Heinolan paloasema. Rekisteröidyt käyttäjät näkevät tarkat
tiedot kuten koordinaatit kätköpaikalle.
4.4 Varautuminen
Pelastuslaitoksen, kuntien, kuntayhtymien sekä muiden kuntien yhteenliittymien on laadittava niin
normaali kuin poikkeusolojen häiriötilanteita varten valmiussuunnitelmia. Lisäksi heidän tulee
kouluttaa henkilöstöä toimimaan ja soveltamaan suunnitelmia erilaisia tilanteita varten sekä
harjoitella suunnitelmissa kuvattuja tilanteita.
Väestönsuojelua varten heidän tulee tehdä tarvittavat henkilö-, rakennus- ja ajoneuvovaraukset
sekä suunnitella siihen liittyvä toiminta. Tällä hetkellä ei rakennus- ja ajoneuvovarauksia tehdä,
koska varausjärjestelmiä ei ole. Kuntien ei kuitenkaan tarvitse varata omia rakennuksia, joten
tilanne siltä osin on kunnossa. Alueen pelastustoimen tehtävänä on yhteen sovittaa eri
viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa, sekä
huolehtia osaltaan pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta.
Väestönsuojelun suunnittelua ja kunnostusta ohjattiin ja opastettiin sekä annettiin rakennusvalvontaviranomaisille ja suunnittelijoille 50 lausuntoa uusien tai saneerattavien väestönsuojien
osalta.
Pelastuslain 379 / 2011 mukaan pelastusviranomainen tekee rakennuksen käyttöönotto- tai
lopputarkastuksen
yhteydessä
väestönsuojan
tarkastuksen
väestönsuojan
käyttöönottotarkastuksessa tehdyn pöytäkirjan perusteella. Näitä tarkastuksia tehtiin kaikkiin
valmistuneisiin rakennuksiin, joihin tuli väestönsuoja.
Tämän lain muutoksen yhteydessä jäi väestönsuojien käyttöönotto- ja määräaikaistarkastusten
tekeminen pois pelastuslaitoksen tehtävänkuvasta. Käyttöönottotarkastuksen tekee siihen
riittävän koulutuksen saanut henkilö ja määräaikaistarkastuksesta vastaa kerran 10 vuodessa
omistaja.
17
Tämän lain muutoksen jälkeen väestönsuojan käyttöönottotarkastuksesta ei vastaa kokonaisuudessaan enää kukaan, vaan se jakautuu laitetoimittajan ja muiden urakoitsijoiden kanssa jokaisen
yrittäjän omiin töihin. Huomio on tullut esille palotarkastajien tekemissä koko rakennusta
koskevissa
käyttöönottotarkastuksissa.
Tästä
syystä
edellytämme
väestönsuojan
rakentamissuunnitelmista annetuissa lausunnoissa, että rakennustyömaan vastaava työnjohtaja ja
laitetoimittaja tekevät liitteenä olevan pöytäkirjan mukaisesti tarkastuksen suojaan.
4.4.1
Väestön varoittaminen
Väestön varoittamiseen tarkoitetut hälyttimet päivitettiin vuosien 2011 – 2012 aikana. Viimeinen
hälytin asennettiin Heinolan uuden aseman valmistuttua syksyllä 2013. Muutoksen yhteydessä
vanhat tyfoni-hälyttimet korvattiin uusilla suurtehohälyttimillä. Niitä asennettiin myös uusiin
taajamiin, joissa ei aiemmin hälyttimiä ollut. Myös vanhat suurtehohälyttimet kunnostettiin ja
päivitettiin. Tällä hetkellä Päijät-Hämeessä on 54 kpl suurtehohälyttimiä, joilla voidaan varoittaa
80 – 85 prosenttia väestöstä. Niiden toimivuutta testataan, joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina noin klo 12.00.
Uusien hälyttimien tekniikka aiheuttaa jonkin verran ongelmia niiden toimintakunnossa
pysymiseen. Muutamat hälyttimet ovat myös antaneet koesoiton virheellisesti omia aikojaan.
Kertomus-vuonna on pyritty etsimään näihin ongelmiin ratkaisua laitetoimittajien ja muiden
viranomaisten kanssa yhteistyössä.
Myös sellaisten rakennusten kunnostustyöt, joihin on sijoitettu väestönhälytin, on aiheuttanut
jonkin verran kustannuksia. Etenkin kattotöiden yhteydessä joudumme poistamaan hälyttimet
katolta kokonaan ja asentamaan ne sinne takaisin työn loputtua.
4.4.2
Valmissuunnittelu ja johtaminen
Johtokeskukset eriteltynä johtamistasoittain:
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokeskuksen tilat sijaitsevat nykyään uuden Paavolan pelastusaseman yhteydessä. Varajohtokeskuksena toimii Heinolan kaupungin johtokeskus, jossa
sijaitsee myös lohkon 21 johtokeskus.
Johtokeskuksen siirron myötä jäivät Mustakallion johtokeskustilat tarpeettomiksi, joten tiloista
luovuttiin vuoden 2014 aikana. Pelastuslaitoksella oli Mustakalliossa vuokralla n. 870 m2 tiloja.
Sinne jätettiin vain säteilymittareiden tarkastustilat sekä väestönsuojelumuodostelmien laitteiden
ja varusteiden säilytystilat (yhteensä noin 70 m2). Lisäksi luovuttiin myös kahdesta muusta väestönsuojelumateriaalin säilytystilasta siirtämällä materiaali Mustakallion säilytystilaan.
Laitos säästää näin vuokramenoissa reilut 90 000 euroa. Pelastuslaitoksen alaisuudessa toimii
myös 22 lohkon johtokeskusta, jotka perustetaan tarvittaessa.
Kaikissa kunnissa on omat johtokeskukset (11 kpl), joista johdetaan kuntien omia muodostelmia.
Kuntien johtokeskuksiin on sijoitettu pelastustoimen yhteyshenkilöt.
18
5 Pelastustoiminta
Pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio
Pelastuslaitoksen pelastustoiminnan osasto:
•
•
•
•
•
•
•
•
Huolehtii pelastusviranomaisille kuuluvista pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä
Huolehtii pelastustoiminnasta myös vesialueilla ottaen lisäksi huomioon mitä
meripelastuslaissa (1145/2001) säädetään meripelastustoimesta
Huolehtii öljyvahinkojen torjunnasta, vaarallisten aineiden torjunnasta, osallistuu
meripelastuspalveluun, sekä antaa toimialaansa soveltuvaa virka-apua muille
viranomaisille sen mukaan kuin erikseen säädetään
Huolehtii pelastustoiminnan henkilöstön kouluttamisesta
Huolehtii osaltaan turvallisuusviestinnästä sekä ulkoisesta koulutuksesta
Yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen
toimintaa pelastustoimessa
Varautuu poikkeusolojen vaatimiin tehtäviin
Huolehtii oman osastonsa talous- ja henkilöstöhallinnosta
Osasto on jaettu neljään toiminnalliseen alueeseen:
•
•
•
•
A: Lahti
B: Heinola
C: Orimattila
D: Hollola
Välittömän valmiuden palomestaripäivystysalueet ovat:
•
•
•
Lahdesta toimiva PHP30, pääasiallinen toiminta-alue kattaa Asikkalan, Hollolan,
Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Orimattilan ja Padasjoen
Heinolasta toimiva PHP40, pääasiallinen toiminta-alue kattaa Hartolan, Heinolan ja Sysmän
Edellä mainittujen lisäksi toimii päällikköpäivystäjä PHP20 koko Päijät-Hämeen alueella
kotivarallaolossa
Toiminnallisesti vuoden 2014 kokonaishälytysmäärät laskivat yhä edelleen ja lasku vuoteen 2013
verrattuna oli 161 tehtävää (4036 -> 3875). Hälytystehtävien määrät vähenivät eniten vahingontorjuntatehtävissä (-157 kpl) johtuen suurelta osin siitä, että Päijät-Hämeen alueella ei ollut
myrskyjä vuonna 2014.
Rakennuspalot vähenivät jonkin verran, niiden määrä oli vuonna 2013 92 kpl ja vuonna 2014
rakennuspaloja oli 73 (-19 kpl).
Automaattisten paloilmoittimien hälytysmäärät ovat yhä edelleen vähentyneet vuodesta 2011
lähtien ja niiden aiheuttamia hälytyksiä oli vuonna 2014 681 kpl. Vuonna 2013 tehtäviä oli 724 kpl
ja tehtävämäärät ovat vähentyneet 43 kpl.
19
Suuronnettomuuksia, joissa taloudelliset menetykset ovat olleet yli 500 000 euroa, tai joissa
kuolleiden / loukkaantuneiden määrä on enemmän kuin viisi, ei vuonna 2013 tapahtunut.
2014
2013
2012
2011
Sammutustehtävät
528 kpl
542 kpl
502 kpl
694 kpl
Pelastustehtävät
110 kpl
121 kpl
109 kpl
136 kpl
Liikenneonnettomuus
489 kpl
496 kpl
573 kpl
522 kpl
Ensivaste
996 kpl
1 032 kpl
1 265 kpl
1 106 kpl
1 153 kpl
1 153 kpl
1 227 kpl
1 271 kpl
Öljyntorjunta
102 kpl
107 kpl
115 kpl
141 kpl
Muut tehtävät
497 kpl
585 kpl
552 kpl
577 kpl
3875 kpl
4036 kpl
4 343 kpl
4 447 kpl
Tarkastustehtävät
Tehtävät yhteensä:
Taulukko 1. Hälytystehtävien määrä 2011 – 2014.
2014
73 kpl
2013
92 kpl
2012
88 kpl
2011
109 kpl
Rakennuspalovaara
180 kpl
157 kpl
148 kpl
170 kpl
Liikennevälinepalot
86 kpl
107 kpl
109 kpl
116 kpl
84 kpl
57 kpl
35 kpl
134 kpl
0 kpl
12 kpl
489 kpl
66 kpl
781 kpl
1 kpl
13 kpl
496 kpl
71 kpl
724 kpl
1 kpl
7 kpl
573 kpl
59 kpl
807 kpl
1 kpl
6 kpl
522 kpl
84 kpl
816 kpl
1 771 kpl
1 827 kpl
1 825 kpl
1 958 kpl
Rakennuspalot
Maastopalo
Räjähdysonn.
Vaarallisten ain. onn.
Liikenneonnettomuus
Ihmisen pelastaminen
Automaattihälytys
Tehtävät yhteensä:
Taulukko 2.Tulipalojen ja muiden kiireellisten tehtävien määrä 2011 – 2014.
20
5.1 Palontutkinta
Palontutkinnan perimmäinen tarkoitus on paloturvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen, tulipaloista aiheutuvien vahinkojen vähentäminen sekä pelastustoiminnan kehittäminen. Poliisin suorittama tutkinta on nimeltään palonsyyntutkintaa.
Palvelutasopäätöksen mukaan Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen suorittaman palontutkinnan
tavoitteena on:
”Palontutkinnan tavoitteita ovat paloturvallisuutta parantavien toimenpiteiden oikea kohdentaminen, mutta myös rikoksella aiheutettujen palojen tunnistaminen ja tutkiminen sekä kiinnijäämisriskin lisääminen. Rikos- ja petosepäilyjen toteennäyttämisen kannalta palontutkinnan tulisi
olla aukotonta jokaisessa yksittäisessä tapauksessa. Tämän vuoksi pelastusviranomaisen tulee
tahallisuutta arvioidessaan kyetä tunnistamaan tuhopolton piirteet sekä pystyä huomioimaan
omassa toiminnassaan poliisin tarve kerätä yksityiskohtiin asti ulottuvaa tietoa palon
paikkapiirteistä.”
Palontutkintaryhmään kuuluivat vuonna 2014:
•
•
•
•
•
•
•
•
Jari Lehtinen
Jari Vornanen
Timo Järvi
Ari Karvonen
Esa Koskinen
Tapio Aaltonen
Juha Lahtinen (virkavapaalla)
Petteri Haverinen
Lisäksi palomestari Petteri Haverinen kuuluu valtakunnalliseen ”palontutkinnan ryhmä 2014”, joka
koordinoi ja ohjeistaa koko maan Pelastuslaitosten palontutkintaa. Lisäksi se laatii yhteenvedot ja
suositukset toimenpiteiksi.
Palontutkintaa on kolme tasoa. 3-tason tutkinnan suorittaa nimetty tutkintalautakunta. 2-tason
palontutkinnan suorittaa palontutkija. Lisäksi 1-tason tutkinnan suorittaa lähdön johtaja, joka
suoritetaan jokaisesta tulipalosta. Se kirjataan PRONTO tietojärjestelmään.
Suoritetut 2-tason palontutkinnat
Palokuolemat
Taulukko 3: palontutkinta 2012 – 2014
2012
28 kpl
4 hlöä
2013
20 kpl
2014
21 kpl
2 hlöä
5 hlöä
21
5.2 Lahti
Aluepalopäällikkö Jani Aaltonen
Toiminta-alueeseen Lahti (A) kuuluvat pelastuslaitoksen asema 10 Ahtialantiellä sekä Lahden
toiminta-alueen sopimuspalokunnat eli Ahtialan vpk, Harjunalustan vpk, Lahden vpk sekä
Renkomäen vpk. Hallinnollisesti Lahdessa Niemessä sijaitseva asema 20 kuuluu Hollolan alueeseen
ja sopimuspalokunnista Vesikansan vpk katsotaan kuuluvaksi Lahden alueeseen. Lahden asema 10
on miehitetty ympäri vuorokauden I-riskialueeseen perustuen.
Pelastustehtäviä Lahdessa (asemat 10 ja 20 mukana tarkastelussa) suoritettiin 1531 (v. 2013
1536), onnettomuustehtävämäärän pysyessä edellisen vuoden tasolla. Kaikista tehtävistä PäijätHämeen alueella Lahdessa tapahtui 40 % onnettomuuksista. Toimintavuoden onnettomuuksissa
Lahdessa vaarassa olleita henkilöitä oli 1103. Onnettomuuksissa kuoli 9 henkilöä (1 palokuolema)
ja loukkaantui 159 henkilöä. Pelastuslaitos pelasti vastaavasti 57 henkilöä ja evakuoi 4 henkilöä
kaikista tehtävistä. Rakennuspaloista tai rakennuspalovaaroista Lahdessa aiheutui 120 tehtävää,
mistä aiheutui 607 000,00 € vahingot. Uhatun omaisuuden arvo onnettomuuksissa oli 28 300
000,00 €, siten pelastetut arvot olivat 27 693 000,00 € (pelastettu 98,0 % uhatusta omaisuudesta).
Keskeisin muutos Lahden alueella oli Paavolan pelastusaseman valmistuminen ja käyttöönotto
kesäkuussa 2014. Asemarakennuksen käyttöönoton myötä pelastuslaitoksen kolmen eri yksikön
henkilöstö siirtyi yhteen yhteiseen yksikköön. Paavolan pelastusasemalla toimii pelastuslaitoksen
hallinto, riskienhallinta, pelastustoiminta, ensihoito ja tekninen osasto - asemalla työskentelee
päivittäin 12 pelastajaa, 6 ensihoitajaa, sekä 26 palotarkastajaa, hallinnon ja teknisen osaston
henkilöstöä sekä laitoksen johtoa. Sijainniltaan keskeinen (osoite Mannerheiminkatu 24)
pelastusasema mahdollistaa tehokkaan pelastustoiminnan. Pelastusaseman kerrosala on 5.104 m2
ja tilavuus 27.072 m3. Tontin koko on 8.934 m2. Aseman on rakennuttanut Lahden tilatalot ja
pääurakoitsijana toimi Salpausselän Rakentajat Oy. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli
11.585.000 euroa.
Turvallisuusviestintää suoritettiin Lahdessa 213 tilaisuudessa kaikkiaan 20 689 henkilölle (20 %
asukasluvusta). Turvallisuusviestintää toteutettiin Nou hätä! – kampanjassa, 112-päivässä, Päivä
paloasemalla – tapahtumassa, messuilla sekä 2. luokkalaisille kohdennetussa Jee jelppii –
koulutuksissa.
Palotarkastus ja valvontatoimintaa suoritettiin aikaisempien vuosien tapaan. Pelastuslaitos vaikutti
keskeisesti yleisötilaisuuksien turvallisuuteen uudistamalla yleisötilaisuuksien turvallisuusjärjestelyitä koskevat ohjeet ja lomakkeet, kehittämällä pelastussuunnitelmien valvontaa sekä kohdentamalla henkilöstövoimavaroja suurimpien tilaisuuksien valvontatarkastuksiin.
Toiminta-alueen sopimuspalokuntien henkilöstö harjoitteli ja osallistui pelastustoimintaan aktiivisesti. Aktiivisesta toiminnasta osoituksena osallistuminen kolmen joukkueen voimin PäijätHämeen palokuntien omaan Vellamo-kilpailuun, mistä tuomisina kolmoisvoitto Harjunalustan
vpk:n johdolla. Hämeen pelastusliiton järjestämille sopimuspalokuntahenkilöstön perus- ja täydennyskursseille osallistuttiin osoitettujen kurssipaikkojen puitteissa. Samoin alueen sopimuspalokuntien nuorisoa osallistui Hämeen Pelastusliiton sekä Suomen pelastusalan keskusjärjestön valtakunnan kesäleirille.
22
5.3 Heinola
Aluepalopäällikkö Tapani Lehtinen
Toiminta-alueeseen B (Heinola) kuuluvat Heinolan lisäksi Hartola ja Sysmä. Heinolan keskustaalueen I-riskialueeseen perustuen Heinolan pelastusasema on vakinaisen henkilökunnan (asema
40) miehittämä ympäri vuorokauden, apuna toimii samoissa tiloissa Heinolan puolivakinainen
palokunta (asema 41). Päivystävä palomestari PHP40 on välittömässä valmiudessa Heinolan
asemalla. Vierumäen taajamassa (asema 46) sekä Hartolassa (asema 43) ja Sysmässä (asema 42)
olevilta paloasemilta toimivat sopimuspalokunnat. Nastolan Ruuhijärvellä olevalla paloasemalla on
sammutusauto (PH4612), joka kuuluu Vierumäen VPK:n hälytysosastoon.
Tehtäviä alueella B oli 784 (749 v. 2012), joka on 20,2 % koko pelastuslaitoksen tehtävistä.
Hälytysmäärä nousi hieman kaikissa kunnissa, eniten Heinolassa. Suurimmat tulipalot sattuivat
kahdesti teollisuusrakennuksessa Heinolan Sahanniemessä. Rakennuspaloja oli 18 (24) ja
rakennuspalo-vaaroja 24 (22). Yhtään palokuolemaa toiminta-alueella ei sattunut. Maastopaloja
oli 18 (13), vahingontorjuntatehtäviä oli 75 (92), paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtäviä 119
(120), liikenneonnettomuuksia 98 (98) ja ensivastetehtäviä 258 (254), mikä oli 25,9 %
pelastuslaitoksen ensi-vastetehtävistä.
Kehityskeskustelut käytiin henkilöstön kanssa. Ylitöiden määrä pyrittiin pitämään mahdollisimman
vähäisenä. Heinolan uusi pelastusasema on osoittautunut toiminnallisesti, sekä tiloiltaan että sijainniltaan, onnistuneeksi ratkaisuksi. Asemalla toimii päätoiminen henkilöstö (asema 40), puolivakinainen palokunta (asema 41) ja Päijät-Hämeen Ensihoitopalvelu. Sysmän palopäällikkö jäi eläkkeelle, jonka jälkeen sekä Sysmän että Hartolan toimipaikoista vastaa Hartolan palopäällikkö.
Palotarkastuksia sekä muuta valvontatoimintaa tehtiin suunnitelman mukaisesti aikaisempien
vuosien tapaan. Erityiskohteet sekä kerros- ja rivitalot olivat painopistealueina. Omakotitalojen
tarkastus toteutettiin omavalvontajärjestelmää hyödyntäen. Omatoimiseen varautumiseen liittyen
taloyhtiöt edelleen laativat ja päivittivät pelastussuunnitelmiaan ja paransivat monin tavoin
kiinteistöjen turvallisuusjärjestelyjä.
Valistusta, neuvontaa ja koulutusta (turvallisuusviestintä) annettiin 6 273 henkilölle, mikä on 23 %
alueen väestöstä. Valistustapahtumista Nou hätä! – kilpailu, 112-päivä helmikuussa, Päivä paloasemalla ja 2. luokkalaisille kohdennettu Jee jelppii – hätäilmoituskoulutus olivat tärkeimpiä,
mutta myös muiden tahojen järjestämiin yleisötapahtumiin osallistuttiin aktiivisesti
mahdollisuuksien mukaan.
Toiminta-alueen sivutoiminen henkilöstö harjoitteli viikoittain kuten aikaisempinakin vuosina.
Alueen varallaolojärjestelyt säilyivät entisinä. Hämeen pelastusliiton järjestämille sivutoimisen ja
vapaaehtoisen henkilöstön peruskursseille osallistuttiin aktiivisesti. Vierumäen VPK:n hälytysosaston aktiivisuus on lisääntynyt, mutta lähtövalmiuden kanssa on ongelmia. Samansuuntaisia
ongelmia on myös Hartolassa, etenkin päivälähtöjen osalta. Sysmän VPK toimii edelleen vireästi ja
lähtövalmius on hyvä. Sopimuspalokuntien työ on pelastustoimelle ensiarvoisen tärkeä voimavara,
jota ilman ei tultaisi toimeen.
Sysmään uusittiin trailerin päällä oleva pienempi vene (PH4282). Pienkalustoa ja varusteita saatiin
uusittua jossain määrin. Kelirikko-olosuhteiden pelastustoimintaa tehostava ja helpottava hydrokopterihankinta ei toteutunut vieläkään, hankinta on vireillä, mutta edelleen kesken.
23
5.4 Orimattila
Aluepalopäällikkö Jari Lehtinen
Orimattilan asema 50 ja Nastolan asema 60 kuuluvat toiminta-alueeseen C. Orimattilan keskusta ja
Nastolan nauhataajama ovat 1-riskialueita. Siihen perustuen niiden asemat ovat miehitettyinä
vakinaisella henkilökunnalla ympäri vuorokauden. Lisäksi Orimattilassa toimii Artjärven vpk, joka
on valmiuspalokunta. Pennalan vpk ja Orimattilan vpk ovat täydennyspalokuntia. Nastolassa on
Villähteen vpk täydennyspalokuntana. Lisäksi Ruuhijärvellä on Vierumäen vpk:n alaosasto, jolla on
oma varikko, jossa kalusto ja auto ovat. Huomattavimmat kalustohankinnat toimialueelle vuonna
2014 olivat Orimattilaan pelastusyksikkö PH 501 ja uusi mönkijä peräkärryineen. Nastolaan on
sijoitettu varapelastusyksikkö Res 12.
Vuonna 2014 Orimattilassa oli hälytystehtäviä 411 kpl ja Nastolassa 343 kpl. Artjärvi on kuulunut
Orimattilaan vuodesta 2011. Toimialueella ei sattunut suuria paloja tai muita huomattavia onnettomuuksia. Päijät-Hämeessä palokuolemia oli viisi, joista kolme Orimattilassa kahdessa eri rakennuspalossa. Koko Suomen palokuolemat nousivat edellisen vuoden 51:stä 87 :n ensi tietojen
mukaan. Määrässä oli huomattava nousu huonompaan suuntaan niin Päjät-Hämeessä, kuin koko
maassakin. Mitään yksittäistä tekijää nousuun ei tilastoista löydä. Kaikkien pelastustehtävien
kokonaismäärä koko alueella laski verrattuna edelliseen vuoteen. Siihen yksi vaikuttava tekijä oli
huomattava vahingontorjuntatehtävien väheneminen, koska viime vuonna ei pahoja myrskyjä
alueellemme osunut kuin yksi.
Automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävien määrä laski hieman. Orimattilan ensihoito jatkui entisellään pelastuslaitoksen päätoimisen ensihoitohenkilökunnan suorittamana. Yksi yksikkö (h+h) on 24 h/ 7 pv välittömässä valmiudessa ja toinen yksikkö 12 h/ 7 pv
valmiudessa Myrskylässä. Nastolan ensihoito siirtyi Pelastuslaitoksen vastuulle vuoden 2013
alusta. Nastolassa on (p+h) yksikkö 24 h/ 7 pv välittömässä valmiudessa. Nastolan perustason
hoitaja on Pelastuslaitoksen henkilökuntaa.
Orimattilan toimipaikan vastaavana oli vs. palomestari Pertti Vesaaja ja Nastolan toimipaikan
vastaavana palomestari Petteri Haverinen. Palomestari Juha Lahtinen oli virkavapaalla. Orimattilan toimipaikalta on yksi henkilö suorittamassa palopäällystön AMK tutkintoa ja Nastolasta on
kaksi henkilöä suorittamassa alipäällystötutkintoa Pelastus- Opistolla ja valmistuvat keväällä 2015.
Valistusta, neuvontaa ja koulutusta annettiin Orimattilassa 37 tilaisuudessa 1884 henkilölle.
Nastolan vastaavat luvut ovat 41 tilaisuudessa 2 850 henkilölle. Erityiskohteiden palotarkastus ja
valvontatoimintaa tehtiin valvontasuunnitelman mukaisesti. Omakotitalot siirtyivät omavalvonnan
piiriin vuoden 2014 aikana ja valvontatoiminta erityiskohteissa maksulliseksi. Vuosittaiset erityiskohteet saatiin toimialueella tavoitteen mukaisesti tarkastettua. Alueen koulujen 8. luokkalaiset
osallistuivat Nou Hätä! – kilpailuun. 112 päivää vietettiin kummallakin paloasemalla helmikuussa.
Päivä paloasemalla pidettiin marraskuussa ja Jee Jelppii – hätäilmoituskoulutus toteutettiin
entiseen tapaan.
Toiminta-alueen varallaolojärjestelyt säilyivät entisinä. Vakinainen henkilöstö on harjoitellut harjoitussuunnitelman tavoitteen mukaisesti 100 h/ vuoro/vuosi. Lisäksi sopimuspalokunnat harjoittelivat viikkoharjoituksissaan 100 h/vuosi tavoitteen mukaisesti.
24
5.5 Hollola
Aluepalopäällikkö Heikki Suomalainen
Hollolan toiminta-alueeseen (alue D) kuuluvat Hollolan Soramäessä (asema 30) ja Lahdessa
Niemen kaupunginosassa (asema 20) sijaitsevat vakinaisten ympäri vuorokauden miehitetyt pelastusasemat sekä lisäksi Hämeenkosken (asema 32), Kärkölän (asema 31) ja Padasjoen (asema 44)
sopimuspohjaiset valmiuspalokunnat. Näiden henkilöstö on sivutoimista.
Valmiuspalokuntien lisäksi alueella toimivat sopimuspohjaisina täydennyspalokuntina HakosiltaNostavan vpk (asema 33), Herralan sopimuspalokunta (asema 34), Keski-Hollolan vapaapalokunta
(asema 35).
Toiminta-alueen vakinainen sekä sivutoiminen henkilöstö harjoitteli viikoittain. Hämeen pelastusliiton järjestämille sivutoimisen- ja vapaaehtoisen henkilöstön peruskursseille osallistuttiin
aktiivisesti. Kehityskeskustelut pidettiin rakentavassa hengessä sekä annettujen ohjeiden
mukaisesti.
Ikärakenteesta johtuen on työssä jaksaminen ja työhyvinvointi tullut henkilökunnan osalta yhä
tärkeämmäksi. Tämän takia tulee tulevina vuosina panostaa henkilöstön jaksamiseen ja työympäristön kehittämiseen entistä huolellisemmin. Onneksi henkilöstö on omaksunut liikunnan tärkeyden niin työpalvelussa kuin vapaa-aikanakin.
Alueen D vetäjänä toimii aluepalopäällikkö Heikki Suomalainen. Lisäksi allekirjoittaneen vastuualueeseen kuuluu alueella A (Lahti) oleva Niemen pelastusasema (asema 20).
Lahti / Niemi (Asema 20)
Niemen pelastusaseman kalustoon kuuluvat mm. pelastusyksikkö, vesipelastusyksikkö, ensihoitoyksikkö, moottorikelkka ja 3 venettä. Lisäksi öljyntorjuntaan liittyvää kalustoa on varastoitu Niemen alueelliseen öljyntorjuntavarastoon. Myös konttikalustosta henkilöpuhdistus- ja varavoimakontit ovat sijoitettuna Niemeen. Asemalle sijoitetaan vuonna 2015 yksi, PHSOTEYn operoima,
ensihoitoyksikkö lisää. Kalustomäärän lisääntyessä osa kalustosta on jouduttu sijoittamaan
ulkosäilytykseen ja näin ollen katetut lisätilat olisivatkin tervetulleita laajalle piha-alueelle.
Niemen pelastusasema on Päijät-Hämeen toiseksi vilkkain pelastusasema hälytysmäärissä mitattuna. Niemen henkilöstö hoitaa Lahdessa suuren osan paloasemien ulkopuolella tapahtuvasta
turvallisuusviestinnästä tavoittaen vuosittain lähes kaikki Lahden kakkosluokkalaiset JeeJelppii –
hätäpuhelukoulutuksen yhteydessä.
Niemessä toimii ympärivuorokautisesti vähintään kuusi henkilöä. Neljä on sijoitettu pelastusosaston tehtäviin ja kaksi ensihoidon tehtäviin. Asemavastaavana toimii palomestari Mika
Nevalainen. Ruiskumestareina toimivat Timo Kokko, Jukka Lindström, Juha Kiljunen ja Timo
Kaivola. Ylipalomiehinä toimivat Markku Luukkonen, Arto Pelkonen, Ilkka Virtanen ja Timo
Laaksonen.
Hollola (Asema 30)
Hollolan vakinaisessa toimipaikassa Soramäessä on kuluneet vuodet taisteltu kosteudesta johtuneiden sekundaaristen haittojen aiheuttamien ongelmien poistamiseksi. Kiinteistössä on jouduttu
25
mm. asettamaan lisää tiloja käyttökieltoon. Kunnan edustajien ja eri toimialojen suunnittelijoiden
kanssa on jatkettu uuden Hollolan pelastusaseman suunnittelua ja uuden aseman rakentamisen
aloittaminen oli tarkoitus alkaa vuoden 2015 toukokuussa.
Asemavastaavan tehtävät vaihtuivat kesänaikana palopäällikkö Timo Järvelle aluepalopäällikkö
Heikki Suomalaisen siirryttyä Lahden uudelle paloasemalle.
Aseman ympärivuorokautinen pelastuspuolen vahvuus on minimissään 4 henkilöä, lisäksi ensihoidon tehtäväkenttää hoitaa neljä henkilöä. Ensihoitoyksikkö E PH325 toimii ympärivuorokautisena ensihoidon yksikkönä sekä E PH326 toimii 12/7 pääasiassa asemien 31 ja 32 alueella.
Pelastustoiminnan kalustoon kuuluvat mm. pelastusyksikkö, säiliöauto, koukkulava-auto moottorikelkka, siirrettävä vene. Neljän erillisen työvuoron ruiskumestareina toimivat Mika Tervala, Marko
Jyrä, Hannu Nieminen ja Lauri Vilhunen. Ylipalomiehinä toimivat neljässä eri vuorossa Jouko
Laitinen, Esa Heinonen, Jari Lempinen ja Simo Lehtinen. Vuoden 2014 aikana pelastusosaston
henkilöstöä hälytettiin tehtäville noin 477 kertaa.
Toimipaikan erityistehtäviin kuuluu jälkivahinkojen torjunta. Toiminta-alueeseen kuuluvat Lahti,
Hollola, Orimattila, Asikkala, Nastola, Hämeenkoski ja Kärkölä. JVT- yksikkö miehitetään pelastustoimen johtajan käskystä ja tällä pyritään mahdollisimman nopeaan toiminnan aloittamiseen
kohteessa ja sitä kautta pienentämään onnettomuuden taloudellisia vahinkoja. Toiminta
aloitetaankin usein jo sammutustoimien vielä jatkuessa. Yksikön tuo kohteeseen pääsääntöisesti
Hollolan vuorossa oleva henkilöstö. Vuorovahvuus paikataan tarvittaessa vapaavuorohälytyksellä.
Lisäksi aseman henkilöstö hoitaa Lahden ja Hollolan alueella suuren osan paloasemien ulkopuolella tapahtuvasta turvallisuusviestinnästä tavoittaen vuosittain peruskoulun kakkosluokkalaiset JeeJelppiin-hätäpuhelukoulutuksen yhteydessä.
Hollolassa ulkopuolista koulutusta ja valistusta on annettu 46 tapahtumassa, osallistujia on ollut
3486 = 16 % kunnan väkiluvusta. Lisäksi Hollolan henkilöstö on osallistunut mm kouluttamiseen ja
messuosastojen järjestämiseen maakunnassa.
Palotarkastaja Ari Heikkinen toimii laitoksen toimialueella kemikaalivastaavana ja hänen työmääräänsä painotetaan kemikaalivalvonnan puolelle.
Määräaikaisia palotarkastuksia Hollolassa on kirjattu 175, jälkipalotarkastuksia 38, erityisiä palotarkastuksia 20, ylimääräisiä palotarkastuksia 56 – muita kirjattuja toimenpiteitä 320 kpl.
Kärkölä (Asema 31)
Paikallisena pelastusviranomaisena ja paloasemavastaavana on toiminut palomestari Esa Koskinen. Järvelän VPK:n palokunnan päällikkö on ollut Leo Virolainen.
Merkittävinä pelastustoimen kaluston uusimisina toimipaikalla oli Buster veneen perämoottori
(Evinrude E-TEC 25 hv) ja metsäpalovarustuksen moottoriruisku (Esteri -1800-TO) varusteineen.
Vuoden 2013 alussa on aloittanut Kärkölässä Päijät - Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ensihoitokeskuksen hoitotason ambulanssi, EPH326, jonka asemapaikka on ollut edelleen Järvelän paloasemalla joka päivä klo 8-20.
26
Kertomusvuonna hälytettiin palokunta 155 tehtävään, joista ensivastetehtäviä oli 71, eli 46 % tehtävistä. Kuluneena vuotena on kunnan alueella ollut useita (10) palokuntaa työllistäviä öljyntorjuntatehtäviä, joista merkittäviä torjuntatoimia vaativat maaliskuussa tapahtunut Järvelän taajamassa
ollut harjakoneen hydrauliöljyvuoto, kesäkuussa tapahtunut polttoöljyvarkaus Teollisuustiellä,
jonka seurauksena torjuntatoimia tehtiin useassa paikassa, syyskuussa tapahtunut tukkirekan polttoainesäiliön repeytyminen Koukunmaalla, lokakuussa omakotitalon öljysäiliön täytön yhteydessä
tapahtunut liittimen vuoto Nummenkulmassa ja marraskuussa Suomen alueella omakotitalon öljysäiliön täytön yhteydessä tapahtunut täyttöputken irtoaminen. Suomen alueen öljyvahingon
saneeraustyöt ovat vielä kesken (Ramboll).
Kärkölässä kirjattiin 153 erilaista valvontatoimenpidettä, joista teollisuusyritysten, laitosten ja
maatalouden tuotantorakennusten määräaikaisia palotarkastuksia, tehtiin kunnan alueella 36 kohteeseen. Muita valvontakäyntejä ja tarkastuksia, kuten jälki-, ylimääräisiä ja erityisiä
palotarkastuksia tehtiin 85 kappaletta. Erilaista neuvontaa ja lausuntojen antamista kunnan
alueella oli kertomusvuonna 32.
Uuden pelastuslain keskeisenä muutoksena oli vuoden 2012 alusta toteutettu pelastuslaitoksen
oman valvontasuunnitelman mukaisen valvontatoiminnan aloittaminen, jossa mm. pientalojen
tarkastuksissa tehtiin omavalvontaa, jota on laajennettu vuonna 2014 koskemaan myös rivitaloja.
Omavalvontalomakkeita on käsitelty ja kirjattu palautetuksi 126 (75 % /168 lähetetyistä).
Tilastoitua turvallisuusviestintää tehtiin 15 eri tapahtumassa 702 henkilölle (15 % kunnan väkiluvusta), joista Koskisen Oy:n kesäpäivä, Kärrypäivä Järvelässä ja Päivä paloasemalla olivat suurimpia
tapahtumia.
Palotarkastustehtäviä kunnan alueella ovat tehneet palomestari Esa Koskinen, palotarkastaja Ari
Heikkinen, johtava palotarkastaja Helena Metsä. Erehdykset ja unohdukset – hankkeen
projektityöntekijä Kristiina Mattila on tehnyt asumisturvallisuusvalistusta.
Kunnassa on yksi nuohouspiiri, jota hoitaa Nuohouspalvelu Noki-Pois Hollolasta, paikallisena
nuohoojana on ollut Anssi Vaittinen.
Hämeenkoski (asema 32)
Paikallisena pelastusviranomaisena ja paloasemavastaavana on toiminut palopäällikkö Timo Järvi.
Kosken VPK:n palokunnan päällikkönä on toiminut Jari Laine.
Kertomusvuonna palokunta hälytettiin 92 kertaa. Yleisiä ja erityspalotarkastuksia tehtiin palotarkastussuunnitelman mukaisesti, sekä tilastoitua paloturvallisuusvalistusta, -neuvontaa ja –koulutusta annettiin 510 henkilölle (24,46 % kunnan väkiluvusta).
Padasjoki (Asema 44)
Paikallisena pelastusviranomaisena ja paloasemavastaavana on toiminut palopäällikkö Kimmo
Salonen, kalustonhoitajana, sekä sopimuspalokunnan päällikkönä on toiminut Martti Salonen.
Kertomusvuonna palokunta hälytettiin 137 kerta. Yleisiä ja erityispalotarkastuksia tehtiin palotarkastussuunnitelman mukaisesti, sekä paloturvallisuusvalistusta, -neuvontaa sekä koulutusta 1304
henkilölle.
27
Asikkala (Asema 45)
Paikallisena pelastusviranomaisena ja paloasemavastaavana on toiminut palopäällikkö Kimmo
Salonen. Lokakuun alusta on palotarkastajana toiminut Juhamatti Listala. Kalustonhoitajana on
toiminut Kari Suvanto.
Kertomusvuonna palokunta hälytettiin 252 kertaa. Yleisiä ja erityispalotarkastuksia tehtiin
palotarkastussuunnitelman mukaisesti, sekä paloturvallisuusvalistusta, -neuvontaa ja –koulutusta
annettiin 1112 henkilölle.
28
5.6 Päijät-Hämeen sopimuspalokunnat
Pelastuslaitoksella on sopimukset alueella toimivien sopimuspalokuntien sekä puolivakinaisten
palokuntien kanssa. Vpk tai puolivakinainen palokunta toimii kuudessa kunnassa, (Asikkala,
Hartola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä), valmiuspalokuntana, joka lähtee kaikkiin
hälytystehtäviin.
Sopimuspalokuntien hälytysosastossa toimii vuoden 2014 lopulla yhteensä (521) henkilöä. Sopimuspalokunnista kymmenen toimii valmiuspalokuntana ja loput 10 toimivat täydennyspalokuntina. Henkilömäärät on saatu HAKA – rekisteristä, jota sopimuspalokunnat on palokuntasopimuksen mukaan velvoitetut ylläpitämään.
Vuoden 2014 aikana uusittiin sopimuspalokuntien palokuntasopimukset. Uudistuksessa huomioitiin täydennyspalokuntien osalta kiinteistökulujen kasvu sekä pelastustoimelle asetetut säästötavoitteet.
Sopimuspalokuntatoiminnalla varmistetaan alueen pienten kuntien toimintavalmius erilaisissa
onnettomuustilanteissa, vahvistetaan alueen toimintavalmiutta suuronnettomuus- ja
häiriötilanteissa sekä tehostetaan turvallisuusviestintää.
Asemanumerot, joista yksikkötunnukset juontuvat, ovat merkittynä palokuntien perään.
Alueen A sopimuspalokunnat
Ahtialan Vpk
Harjunalustan Vpk
Lahden Vpk
Renkomäen Vpk
Vesikansan Vpk
21
22
23
24
25
Alueen C sopimuspalokunnat
Orimattilan Pvpk
Artjärven Vpk
Pennalan Vpk
Villähteen Vpk
51
52
53
61
Alueen B sopimuspalokunnat
Heinolan Pvpk
Sysmän Vpk
Hartolan Vpk
Vierumäen Vpk
41
42
43
46
Alueen D sopimuspalokunnat
JärvelänVpk
Kosken Vpk
Hakosilta-Nostava Vpk
Herralan Vpk
Keski-Hollolan Vpk
Padasjoen Vpk
Asikkalan Pvpk
31
32
33
34
35
44
45
29
5.7 Koulutus
Aluepalopäällikkö Jani Aaltonen
Koulutuksen strategisena tavoitteena on koko Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen yhtenäinen toiminta onnettomuus- ja pelastustilanteissa. Koulutustoiminta perustuu yleisesti pelastustoimelle
asetettuihin velvoitteisiin koulutuksesta (pelastuslaki, pelastusasetus, pelastussukellusohje) sekä
sisäisesti koulutussuunnitelmaan, sopimuksiin sekä vuosittain laadittaviin koulutuskalentereihin.
Koulutuksen ja kouluttautumisen tarkoitus on vastata pelastuslaitoksen perustehtävään – ihmisen
pelastamiseen. Koulutustoiminnalla taataan tehokas ja tuloksellinen pelastustoiminta, mutta
samalla myös kehitetään työelämän laatua.
Koulutustoiminnan haasteet
Pelastuslaitoksen koulutustoiminta on haastava kokonaisuus. Perusteena tälle on pelastuslaitoksen moniulotteinen organisaatio sekä koulutuksen monimuotoisuus. Pelastuslaitoksen palvelutuotanto on laaja (pelastustoiminta, riskienhallinta, ensihoito), tehtävät ja toimenkuvat (pelastus,
valvonta, turvallisuusviestintä, väestönsuojelu, ensihoito, taloushallinto, korjaamotoiminta jne.)
sekä työajat (toimistotyöaika, yleistyöaika, jaksotyöaika ja poikkeusluvan mukainen työaika) ovat
palvelutuotannosta johtuen moninaiset. Koulutuksen aiheet ja sisällöt vaihtelevat palvelutuotannosta riippuen, mutta myös koulutuksen järjestämistavat ja – muodot vaihtelevat suuresti.
Pelastuslaitoksen koulutus 2014
Pelastuslaitoksen koulutus voidaan jakaa osaamisen kehittämistä koskevan suosituksen mukaisesti
suunnitelmalliseen perehdyttämisen, mentorointiin sekä ammatilliseen henkilöstökoulutukseen.
Suunnitelmallista perehdyttämistä oli uusien työntekijöiden perehdyttäminen työtehtäviinsä. Toteutukseen osallistuivat pelastusjohtaja, osastopäälliköt, paloinsinööri ja palotarkastajat. Lisäksi
Pelastuslaitoksella on yhteistyösopimus Pelastusopiston kanssa palopäällystön (AMK) harjoittelutoiminnan (työhön perehdyttäminen) järjestämisestä.
Mentorointia toteutettiin organisaation kannalta keskeisen tietotaidon siirtämiseksi henkilöstövaihdoksien yhteydessä ja erikseen säilyttämiseksi sijaisuusjärjestelyitä ajatellen. Mentorina toimivat kokeneet ja osaavat johtajat ja asiantuntijat. Mentorointi järjestettiin yhteisillä koulutus- ja
työssäolojaksoilla.
Ammatillisesta henkilöstökoulutuksesta yksi keskeinen osa on täydennyskoulutus. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Täydennyskoulutus vastaa henkilöstön välittömiin koulutustarpeisiin tai suuntaa
tulevaisuudessa tarvittaviin tietoihin ja taitoihin.
Täydennyskoulutuksessa tukeuduttiin pääosin Pelastusopiston tarjoamaan täydennyskoulutukseen, mutta myös Työterveyslaitos, Suomen palopäällystöliitto (SPPL), Suomen pelastusalan
keskusjärjestö (SPEK) ja useat muut tahot järjestivät koulutusta, mihin pelastuslaitoksen henkilökunta osallistui. Pelastustoiminnan osaston henkilöstölle täydennyskoulutuksesta koulutuspäiviä
vuonna 2014 kertyi 339 päivää.
30
Täydennyskoulutukseksi tässä yhteydessä katsotaan myös pelastuslaitoksen sisäinen, työvuoroissa
järjestetty koulutus. Työvuorokoulutus on keskeisin ammattitaitoa tukeva koulutuksen muoto.
Sisäinen koulutus on osa päiväpalvelusohjelmaa. Sisäistä koulutusta järjestettiin vuonna 2014
yhteensä 2510 tuntia eli 105 tuntia työvuoroa kohden. Yksi sisäisen koulutuksen muodoista ovat
kuumat savusukellusharjoitukset, joita vuoden aikana suoritettiin 70 kertaa pelastussukellusohjeen velvoittamana.
Pelastustoimintaa suorittavalle päällystölle ja alipäällystölle järjestettiin vuoden aikana päällystölle
9 ja alipäällystölle 5 koulutuspäivää. Erikoisosaamisien puitteissa järjestettiin lisäksi koulutuspäiviä,
kuten UATP (SPPL ja metropolia ammattikorkeakoulu) -koulutus ja IPAF-koulutus
(puomitikasautojen valmistajien hyväksymä puomitikkaan kuljettajan turvallisuustutkinto; Bronto
Skylift Oy). Koulutuspäivistä kertyi vuoden aikana kaikkiaan 271 koulutuspäivää osanottajamäärä
huomioiden.
Jatkokoulutus lukeutuu ammatilliseen henkilöstökoulutukseen. Jatkokoulutuksella hankitaan
muodollinen kelpoisuus uusiin tehtäviin tai lisätään osaamista vastaamaan uusia vaativampia tehtäviä. Vuonna 2014 tällaisia koulutuksia olivat muun muassa puomitikaskurssi (17 henkilöä, joista
15 oppisopimuskoulutuksella), räjähdysvaaramittareiden kalibrointiaseman käyttökoulutus (2
henkilöä), veneen kuljettajakoulutus (2 henkilöä), Turvallisuuskouluttajan peruskurssi (1 henkilö).
Pelastuslaitos tuottaa osan jatkokoulutuksestaan oppisopimuskoulutuksena. Vuonna 2014 suoritettiin oppisopimuskoulutus puomitikaskoulutuksen osalta 15 henkilölle. Toteutetun oppisopimuskoulutuksen tavoitteena oli kehittää Heinolan aseman henkilöstön osaamista puomitikasyksikön hallinnassa ja edelleen pelastustoiminnan sisältöä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella.
Pelastuslaitos pyrkii monipuolistamaan harjoittelutoimintaa myös hankkimalla käyttöönsä erilaisia
harjoituskohteita. Vuonna 2014 tällaisista voidaan mainita esimerkkinä purettavat rakennukset
(Kiveriön koulu, Kujalan maatalousoppilaitos), missä harjoitellaan pelastustoimintaa
monipuolisesti sekä viranomaisyhteistoimintaa.
Sopimuspalokuntakoulutus 2014
Sopimuspalokuntakoulutuksen
järjestäminen
on
pelastuslain
mukainen
tehtävä
pelastuslaitokselle. Päijät-Hämeessä pelastuslaitos vastaa sopimuspalokuntakoulutuksen
järjestämisestä myös aluesopimuksen perusteella. Sopimuspalokuntakoulutuksen osalta
pelastuslaitos tekee yhteistyötä Hämeen pelastusliiton kanssa.
Sopimuspalokuntakoulutuksella annetaan tarvittava peruskoulutus sopimuspalokuntalaisille (peruskurssit). Lisäksi koulutuksella turvataan riittävä tietotaitotaso pelastustoiminnan tuloksekkaan
suorittamisen takaamiseksi (täydennyskurssit). Sopimuspalokuntakoulutuksen tavoite on riittävien
toimintaedellytysten luonnin lisäksi turvata osaltaan sopimuspalokuntien elinvoimaisuus ja edelleen kehittyminen.
Peruskursseista järjestettiin sammutustyönkurssi, savusukellus-, pelastustyö-, ensiapu- ja ensivastekurssi sekä öljyntorjuntakurssi. Täydennyskursseista järjestettiin korkealla työskentelyn kurssi,
Vauriotuhopuu-, viestiliikenne- ja ajoneuvon käsittelykurssi. Lisäksi toteutettiin NCT-koulutus (New
Car Technology) uusien autojen turvaratkaisuista ja tieliikennepelastamisesta. Kursseilla koulutettiin 170 henkilöä, koulutuspäiviä muodostui kaikkiaan 614.Sopimuspalokunnat toteuttivat sisäistä
koulutustaan pääsääntöisesti omatoimisesti vuonna 2014 yhteensä 1827 tuntia eli 91 tuntia
sopimuspalokuntaa kohden.
31
Koulutustoiminnan kehittäminen 2014
Pelastuslaitokselle laadittiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sitä koskevien lakimuutoksien
(Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja Laki taloudellisesti
tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä) ja edelleen asetettujen velvoitteiden
seurauksena. Laadinnan pohjana käytettiin työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä mallia. Yleisesti
henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tavoite on ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja edistäminen, pelastuslaitoskohtaisesti tavoitteena oli lisäksi osaamisen hallinnan ja kehittämisen yhdenmukaistaminen.
Pelastuslaitoksen harjoitusalueen ympäristöluvan osalta (Orimattilan ympäristölupalautakunta
9.2.2012, Vaasan hallinto-oikeus 22.8.2013 13/0218/1) laadittiin velvoitteen mukaisesti
suunnitelma polttotapahtumista aiheutuvien pienhiukkas-, savu- ja hajuhaittojen vähentämismahdollisuuksista.
Harjoitusolosuhteita kehitettiin sopimalla merkittävän harjoituskohteen käytöstä kiinteistöineen
Lahden Kujalassa. Kohdealueella on mahdollista toteuttaa monipuolisia niin pelastustoiminnan
kuin muidenkin viranomaisten ja vapaaehtoisten harjoituksia sekä harjoitella yhteistoimintaa.
Lisäksi kehitettiin edelleen savusukellustoiminnan osalta hyökkäyskontteja ja hankittiin niiden
yhteyteen tarvittavia varusteita ja välineistöä.
Sopimuspalokuntakoulutuksen osalta merkittävä muutos oli HAKA palokuntarekisterin käyttöönotto. Vuoden 2014 alusta sopimuspalokuntien kurssit ilmoitettiin HAKA:ssa, ilmoittauduttiin
kursseille sekä sopimuspalokunnat tietohallinnoivat toimintaansa koulutuksen osalta
kokonaisvaltaisesti HAKA:ssa.
Koulutustoiminnassa hyödynnettiin työaikajärjestelyitä aiempaa tehokkaammin. Työaikajärjestelyssä muutettiin henkilöiden työaikarytmitystä tarkoitusmukaista vastaavaksi ja siten henkilöt
pystyttiin osoittamaan koulutukseen kustannustehokkaasti. Työaikajärjestelyitä hyödynnettiin
koulutussuunnitteluun, -toimintaan sekä myös koulutukseen osallistumiseen.
Pelastuslaitos osallistui pelastuslaitosten väliseen koulutusyhteistyöhön. Yhteistyötä edistettiin
kokouksissa ja koulutusmateriaalia jakamalla. Yhteistyöelimessä keskeisenä seikkoina pidettiin
verkostoitumista ja oppimisympäristöjen kehittämistä.
Yhteistoimintaharjoitukset
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvomien, Päijät-Hämeessä sijaitsevien lupalaitosten harjoittelu
toteutettiin valvontasuunnitelma huomioiden. Pelastuslaitoksen alueella sijaitsevien lupalaitosten
määrä on 24 lupalaitosta. Yhteistoimintaharjoituksilla tarkoitetaan pelastusviranomaisen ja TUKES
valvomien tuotantolaitoksen kanssa järjestettyjä harjoituksia. Harjoituksien järjestäminen
perustuu pelastuslain (379/2011) ja työturvallisuuslain (738/2002) velvoitteisiin kouluttaa
yrityksen henkilöstöä varautumaan mahdolliseen omatoimiseen pelastustoimintaan
onnettomuustilanteessa sekä asetukseen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin
valvonnasta (855/2012), jonka 20 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on järjestettävä yhteistyössä
pelastusviranomaisen kanssa harjoituksia pelastussuunnitelman toimivuuden varmistamiseksi.
Harjoituksia on järjestettävä vähintään kolmen vuoden väliajoin. Harjoituksissa todetaan
henkilöstön valmiudet onnettomuustilanteessa ja koulutetaan harjoituksella erilaisiin
pelastustoimen ja tuotannon vaatimiin tehtäviin lavastetussa onnettomuustilanteessa.
32
Harjoituksissa testataan tuotantolaitoksen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuutta sekä
harjoitellaan yhteistoimintaa tuotantolaitoksen turvallisuusorganisaation ja pelastusviranomaisten
kanssa tavoitteena kehittää yrityksen valmiuksia sekä tutustuttaa pelastuslaitoksen operatiivista
henkilöstöä harjoituksena olevaan kohteeseen.
Yhteistoimintaharjoituksia järjestettiin 2014:
•
•
•
•
•
•
•
Hartwall Oyj Abp
Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehdas
Weckman Steel Oy
A-Kassi Ky
Vaahto Oy
JVS-Steel Oy
ISHRVAROS/ Hartolan varikko
Moniviranomaisharjoitukset
Moniviranomaisharjoituksien tavoite on harjoitella viranomaisyhteistoimintaa ja johtamistyöskentelyä sekä kehittää johtamistyöskentelyn toimivuutta. Lisäksi tavoitteena on harjoitella
viestiliikennettä, viestimistä sekä todeta riittävät viranomaisvalmiudet vastata tietyn tyyppiseen
onnettomuuteen.
Suuronnettomuusharjoitus Hälvälässä
Pelastuslaitos osallistui ensihoitokeskuksen järjestämään suuronnettomuusharjoitukseen
Hälvälässä yhdessä poliisin kanssa 23.–24.4.2014. Harjoituksen tarkoitus oli harjoitella johtamista
ja toimintaa monipotilastilanteessa. Pelastustoimen tehtävä harjoituksessa oli toimia
onnettomuusti-lanteessa yleisjohtajana sekä harjoitella pelastustoimintaa monipotilastilanteessa.
Johtamistoiminnassa harjoiteltiin viranomaisten välistä yhteistoimintaa, johtamispaikan
perustamista ja toimintaa, viestiliikennettä, kenttäjohtamisjärjestelmän (PEKE) käyttöä sekä
tilannekuvan muodostamista. Kuvatun räjähdysonnettomuuden seurauksena syntyneessä
monipotilastilanteessa harjoiteltiin noin 30 onnettomuuden uhrin ensivaiheen triagea,
kohdealueen tiedustelua ja turvaamista, potilaiden hoitoa, siirtoa ja kuljettamista edelleen
jatkohoitopaikkaan jatkotoimenpiteitä varten.
33
6 Ensihoito
Ensihoitopäällikkö Markku Heikkilä
Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi Päijät-Hämeessä kunnilta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän (PHSOTEY) ensihoitokeskukselle 1.1.2013. Pelastuslaitos tuotti kertomusvuonna ensihoidon
operatiivista toimintaa PHSOTEY:n kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen perusteella.
Sopimuksen perusteella laitoksen ensihoidossa toimi 24 h / vrk valmiudessa yhdellä hoitotason ja
yhdellä perustason ensihoitajalla (H+P) miehitetyt (poikkeusluvan mukainen työaika 42 h/viikko)
yksiköt Heinolassa, Hollolassa, Iitissä, Lahdessa (kaksi yksikköä) sekä Nastolassa. Näissä yksiköissä
Iittiä lukuun ottamatta perustason ensihoitajana toimi palomies-ensihoitaja. Lisäksi toimi 12 h /
vrk valmiudessa (normaalityöaika 38,25 h/viikko) olevat H+P -yksiköt Kärkölässä, Lahdessa (kaksi
yksikköä) sekä Myrskylässä.
Ensihoitotoiminnan toteuttamiseksi kertomusvuonna pelastuslaitoksen ensihoidossa työskenteli
vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa noin 70 ensihoitajaa sekä 25 palomies-ensihoitajaa.
Poikkeusluvan mukaisen työajan hyödyntäminen mahdollisti, ettei kaikkia ensihoitajien vakinaisia
virkoja jouduttu täyttämään kertomusvuoden aikana.
Kehityskeskustelut toteutettiin kevään aikana. Asiakaspalautteiden käsittelyä toteutettiin yhteistoiminnassa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ensihoitokeskuksen kanssa.
Ensihoitopalvelun autokalusto ja sen ylläpitäminen kuuluvat yhteistoimintasopimuksen perusteella
pelastuslaitoksen vastuulle. Sairasautokalustoa uusittiin hankkimalla kaksi ambulanssia, joiden
hankinta toteutettiin PHSOTEY:n ensihoitokeskuksen määrittämällä rakenteella.
Yksi ensihoidon esimies työskenteli kertomusvuoden päivätyöajalla neljän esimiehen hoitaessa
työvuorojen henkilöstöjohtamisen. Päiväesimiehen työpanoksella toteutettiin ensihoidon
työvuorokoulutusta (palomies-ensihoitajille) sekä tiimikoulutusta (ensihoidon päätoimiselle
henkilökunnalle) kertomusvuonna. Ensihoidon koulutustiimissä työskenteli osan vuotta yksi
ensihoitokouluttaja-ensihoitaja
koulutuksia
valmistelemassa
ja
toteuttamassa.
Sopimuspalokuntien ensivastekoulutuksen toteuttamista jatkettiin PHSOTEY:n ohjauksessa.
Ensivastekoulutusta toteutettiin pelastus-laitoksen ja PHSOTEY:n ensihoidon henkilökunnan
toimintana työajan ulkopuolella luentopalkkioperustaisesti. Laitoksen ensihoito toimi useiden
oppilaitosten työssäoppimisjaksoilla harjoittelupaikkana.
34
7 Tekninen osasto
Tekninen päällikkö Jarmo Saloranta
7.1 Paloasemahankkeet
Paavolan pelastusasema, Lahti
Paavolan pelastusaseman rakennustyöt etenivät suunnitellun aikataulun mukaisesti ja rakennus
alkoi vuodenvaihteen jälkeen näyttää jo pelastusasemalta. Harjannostajaisia pääsimme viettämään 31.1.2014, ennen tilaisuutta oli myös mahdollisuus käydä tutustumassa tulevaan pelastusasemaan. Tilaisuus pidettiin viereisessä Lotilan koulun ruokalassa, tervehdyksensä juhlassa toivat
Lahden Kaupungin hallituksen puh.joht. Matti Kataja, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, Lahden
Tilatalot Oy:n toimitusjohtaja Mauri Koistinen sekä Salpausselän Rakentajat Lujatalo Oy:n toimitusjohtaja Mika Wilenius. Musikaalista meininkiä ja hauskoja juttuja tarjosivat Duo Papat.
Kevään aikana tuli oltua tosi paljon työmaalla, siihen kuului työmaakokoukset sekä urakoitsijapalaverit sekä muut ylimääräiset tapaamiset eri asioiden tiimoilta. Vaikka suunnitelmat on hyvin
tehty ja paperille piirretty, eivät ne kuitenkaan aina niin selviä ole. Paljon tarkistuksia vaativia
yksityiskohtia oli, mutta onneksi oli hyvät urakoitsijat niin nämäkin asiat saatiin kohdalleen.
Aseman luovutus käyttäjälle pysyi aikataulussaan, asema otettiin vastaan 9.6.2014. Huhtikuussa
aloitettu suunnittelu asemalle muutosta oli seuraavana vuorossa, Paavolaan muutto oli
haastavampi ja mittavampi kuin muissa aiemmissa asemahankkeissa. Samalla idealla kuitenkin
mentiin, eli porrastetusti. Päivähenkilökunta ensin ja sitten operatiivinen/ensihoito-osasto
vuorokerrallaan, muutto alkoi 11.6. ja viimeinen vuoro pääsi asemalle 27.6. Paljon oli pakkaamista
ja säätämistä mutta siitäkin selvittiin kunnialla, henkilökunnalle siitä suuri kiitos. Erityiskiitoksen
kyllä ansaitsee Harri Räty, Marko Nieminen ja Jani Aaltonen, ilman poikien mittavaa työpanosta
muutto ei olisi mennyt näin hyvin kuin se nyt meni, kiitos pojat.
Vihkiäiset
Paavolan pelastusaseman vihkiäistilaisuus pidettiin 22.8.2014, puheita tilaisuudessa pitivät:
Tervehdyssanat pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio, vihkiäispuhe sisäasiainministeriön
valmius-johtaja Janne Koivukoski, Lahden kaupungin tervehdys kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta,
Päijät-Hämeen liiton tervehdys maakuntajohtaja Jari Parkkonen, pelastuslaitoksen johtokunnan
puh.joht. Juha Kolu. Tilaisuudessa oli myös ansiomerkkien ja mitalien jako jonka suorittivat
pelastusjohtaja Jari Hyvärinen sekä pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio. Tilaisuus oli tosi
juhlallinen ja näyttävä, vierailla oli myös mahdollisuus tutustua uusiin tiloihin.
Huutokauppa
Vanhalle paloasemalle Ahtialantielle jäi vielä jonkin verran kalusteita ja tavaraa, näistä oli vielä
päästävä eroon ennen kuin tilat voitiin luovuttaa Lahden kaupungin Tilakeskukselle. Päätettiin että
järjestetään pelastuslaitoksen henkilökunnalle käytettyjen tavaroiden huutokauppa, huutokauppa
pidettiin 28.8.2014. Myytäväksi kerättiin kalusteiden lisäksi myös käytöstä poistettuja veneitä,
35
peräkärryjä ym. tavaraa mitä nurkista löytyi. Kaikkea ei kuitenkaan saatu myytyä, osa tavaroista
kierrätettiin alueen VPK:ille ja loput hävitettiin kaatopaikalle.
Hanke on nyt päätöksessään, taival oli pitkä ja haastava mutta siitäkin selvittiin kunnialla. Kiitos
kaikille hankkeeseen osallistuneille.
Hollolan pelastusasema
Hollolan pelastusaseman suunnittelu jatkui vuoden 2014 alusta aivan normaaliin tahtiin, joitain
muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin jouduttiin kuitenkin tekemään. Hollolan kunnan edustajien
kanssa kävimme pientä kädenvääntöä aseman tiloista ja meidän tarpeista aseman suhteen.
Hollolan tekninen lautakunta kävi kokouksessaan 15.4.2014 suunnitelmia läpi ja lopputuloksena
edellytti seuraavia karsintoja:
•
•
•
Harjoitustorni pois
1 kpl valmiushuoneita pois
Museoautotila pois
Tätä ennen oli myös päädytty siihen että tieliikenneonnettomuuksien harjoitusalue jätetään toteuttamatta, nämä karsinnat eivät tietenkään tuntuneet hyviltä mutta kompromisseja on tehtävä.
Niinpä näihin karsintoihin suostuttiin ja suunnitelmat muutettiin sen mukaisiksi. Rakennuksen
bruttoala pieneni 70 m2 ja muutoksen vaikutus kustannusarvioon oli 231 000 €. Tilaohjelman
muutoksista johtuen suunnitteluaikaa jatkettiin kesäkuun 2014 loppuun.
Hollolan pelastusasemaa suunnitellaan ns. puhdas paloasema mallilla, tästä on saatu hyviä vinkkejä ja suunnitelmia muilta pelastusalueilta jotka ovat tätä mallia jo lähteneet toteuttamaan. KeskiSuomen pelastuslaitoksella on tehty pioneerityötä asian eteen, Jyväskylässä puhdas paloasema
malli on jo arkipäivää kolmella paloasemalla. Ideana puhdas paloasema mallissa on että puhtaat ja
likaiset tilat ovat toisista erillään, likaisia tiloja ovat: Pesuhalli, letkunpesu sekä
sammutushuoltotilat, puhtaita tiloja ovat kaikki muut. Meillä Hollolassa nämä ovat otettu hyvin
huomioon tilaratkaisuja tehdessä, asemasta tulee hyvä ja toimiva myös tässäkin suhteessa.
Uusien pelastusasemien myötä myös vuokrakustannukset nousivat huomattavasti aikaisempaan,
kuntien mielestä pelastuslaitoksen pitäisi itse maksaa tuo ylimenevä osuus. Tästä alkoikin aikamoinen kädenvääntö mikä sitten heijastui myös tähän hankkeeseen. Vaikka suunnitelmat olivat jo
valmiit, ei lopullista päätöstä hankkeen toteutuksesta voitu vielä tehdä. Tästä syystä
rakentamistakaan ei voitu alkaa vuoden 2014 aikana niin kuin oli alustavasti suunniteltu, nyt
odotellaan tuota päätöstä ja toivotaan että hanke toteutuisi.
Odotusvaihe on siis tällä hetkellä käynnissä, vuonna 2015 pitäisi päästä kuitenkin alkamaan
rakennustyöt, jotta päästäisiin parakkimajoituksista pois. Kaikille hankkeessa mukana oleville
tsemppiä tulevissa haasteissa.
36
7.2 Kalusto
Uudet hankinnat
Sammutusauto
Säiliöauto
Miehistöauto 1 kpl
Huoltoauto
Mönkijä
Peräkärry (mönkijä)
Vene + perämoottori
Venetraileri
1 kpl
1 kpl
Lahti
1 kpl
1 kpl
1 kpl
3 kpl
3 kpl
Orimattila
Padasjoki
Hollola (Käyttöönotto 3/2015)
Orimattila
Orimattila
Hollola, Sysmä, Padasjoki
Hollola, Sysmä, Padasjoki
Käytöstä poistettua kalustoa vuonna 2014
Säiliöauto
Scania P142
2000
Padasjoki
Miehistöauto
Mercedes Benz
2000
Lahti
Venetraileri
Starset
Kätevä
Kätevä
2000
1981
1980
Sysmä
Padasjoki
Hollola
Vene
Suvi 4300
Buster
Buster
2000
1981
1980
Sysmä
Padasjoki
Hollola
Moottorikelkka
Lynx
1990
Orimattila
Perävaunu
Perävaunu
VEKA
JATA
1983
1979
Orimattila
Heinola
Kuva 5. Sammutusauto Scania P 360 (Orimattilan toimipaikka)
Kuva 6. Säiliöauto Scania P 370 (Padasjoen toimipaikka)
37
8 Hallinto
Hallintopäällikkö Merja Saasmo
Hallinnon toimialan tehtävänä on huolehtia pelastuslaitoksen talous- ja toimistotehtävistä, tietoja informaatioteknologiasta sekä pelastuslaitoksen henkilöstöhallinnosta.
Talousarvion toteutuminen
Toimintatuotot (sis.korkotuotot)
Käyttötalousmenot (sis.korot ja poistot)
Tilikauden yli/alijäämä
Nettoinvestoinnit
Taulukko 4: Pelastustoimen toteuma 2014
Toimintatuotot (sis.korkotuotot)
Käyttötalousmenot (sis.korot ja poistot)
Tilikauden yli/alijäämä
Nettoinvestoinnit
Taulukko 5. Ensihoidon toteuma 2014
Toimintatuotot (sis.korkotuotot)
Käyttötalousmenot (sis.korot ja poistot)
Tilikauden yli/alijäämä
Nettoinvestoinnit
Taulukko 6. Pelastuslaitos toteuma 2014 yhteensä
Ta 2014
17.521.556 €
17.391.556 €
130.000 €
990.000 €
Toteuma 2014
17.569.326 €
17.476.174 €
93.152 €
762.655 €
Erotus
47.769 €
84.618 €
36.848 €
- 227.345 €
Ta 2014
6.136.648 €
6.136.648 €
0€
0€
Toteuma 2014
6.170.101 €
6.193.925 €
23.823 €
0€
Erotus
33.453 €
- 57.275 €
- 23.823 €
Ta 2014
23.658.204 €
23.528.204 €
130.000 €
990.000 €
Toteuma 2014
23.739.427 €
23.670.099 €
69.329 €
762.655 €
Erotus
81.223 €
- 141.895 €
- 60.671 €
- 227.345 €
Menokohta
Pelastustoimi
Henkilöstökulut
223.058 €
Muut toimintakulut
86.279 €
Myyntituotot
+
66.830 €
Poistot
+
130.750 €
Taulukko 7. Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon
Ensihoito
- 100.412 €
Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä
Pelastustoimen kirjanpidollinen ylijäämä 93.151,69 € kirjataan voitto- ja tappiotilille. Ensihoidon
kirjanpidollinen alijäämä 23.823,46 € kirjataan voitto- ja tappiotilille.
38
9 Vuoden tärkeimpiä tapahtumia ja uutisia
Hartolan hyydepadot-päivitys
Loppuviikosta suoritettu hyydepatojen poistaminen näyttää auttaneen tulvaongelmiin. Tainionvirran ja Vähäjoen pinnat ovat laskeneet huomattavasti. Myös Nurmijärven pinta on kääntynyt
laskuun. Vassilantien silta on avattu liikenteelle eikä tarvetta kiertotielle enää ole.
Jokien jäädyttyä ja virtaaman laskiessa saattavat vaaranpaikkoja ihmisille aiheuttaa etenkin
pienemmät joet ja purot, joihin on muodostunut jääkansi. Kun vedenpinta laskee ja heikko
jääkansi jää rantatörmien varaan, muodostuu jääkannen alle tyhjä tila. Tällainen jääkansi ei kestä
kulkemista ja voi aiheuttaa vaaraa jäällä liikkujalle. Lumi vaikeuttaa vaaranpaikkojen
havaitsemista. Ko. paikoissa liikkumista tulee välttää.
Tutkimus: Enemmistö suomalaisista luottaa oman kuntansa pelastuslaitokseen
Suomalaiset arvostavat oman asuinkuntansa pelastustointa, joka auttaa erilaisissa onnettomuusja vaaratilanteissa. Pelastuslaitosten vahvuutena on tehokas, nopea, ammattitaitoinen ja
luotettava toiminta. Useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastuslaitosten
toimintaa tehokkaana. Sisäministeriön tutkimukseen vastasi yli 1 000 kansalaista.
Pelastustoimeen on esitetty rakenteellista uudistusta siten, että vuoden 2016 alusta pelastuslaitosten määrä vähenisi nykyisestä 22:sta yhteentoista. Tavoitteena on toteuttaa uudistus siten, että
palvelutaso säilyy. Paloasemaverkostoa ei harvenneta, eikä miehistön määrää vähennetä.
Pelastustoimen järjestelmä pysyy kunnallisena järjestelmänä.
Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Suomalaisten luottamus asuinkunnan pelastusjärjestelmään on pysynyt vakaana ja parantunut huolimatta järjestelmään tehdyistä muutoksista vuodesta 1992 tehtyjen tutkimusten mukaan. Melkein kaikkien
mielestä sen toiminta on luotettavaa, ammattitaitoista ja tehokasta. Vuonna 2014 vastaajista 98 %
arvioi pelastustoiminnan luotettavaksi, 99 % ammattitaitoiseksi ja 98 % tehokkaaksi.
Pelastustoimi tehokkainta huoneistopalojen ja liikenneonnettomuuksien yhteydessä
Oman asuinkunnan pelastustoimen tehtävistä tehokkaimmin hoidettuina pidetään toimintaa
asuntopaloissa ja liikenneonnettomuuksissa. Näissä tehtävissä useampi kuin yhdeksän suomalaista
kymmenestä pitää pelastustoimen suorituskykyä tehokkaana.
Pelastustoimen palveluja ei mielellään karsittaisi
Valtaosa vastaajista ei karsisi mielellään mitään kunnallisia palveluita. Sairaankuljetukseen ja pelastustoimeen kohdistuvia vähennyksiä ei hyväksyisi käytännössä kukaan.
Kotia ja liikennettä pidetään vaarallisimpina ympäristöinä
Liikenneonnettomuus ja tapaturma kotona ovat vastaajien mielestä todennäköisimmät onnettomuudet, joihin he itse voivat joutua osallisiksi. 54 % vastaajista pitää todennäköisenä tai jossain
39
määrin todennäköisenä, että joutuu jonkinlaiseen liikenneonnettomuuteen. 52 % uskoo kohtaavansa kotonaan jonkinlaisen tapaturman. Tulipalon mahdollisuuteen uskoo 32 % vastaajista.
Varautumisen tarpeellisuus tunnustetaan
Suomalaiset kokevat turvallisuuden kannalta tärkeäksi pelastustoimen varautumisjärjestelmät. 62
% vastaajista toteaa väestön varoitusjärjestelmän olevan erittäin tärkeä asia. Väestönsuoja on sitä
38:lle ja erilaiset evakuointisuunnitelmat 52 % vastaajista. 55 % pitää säteilynvalvontaa erittäin
tärkeänä, 60 % ajattelee samoin automaattisesta sammutusjärjestelmästä eli sprinkleristä.
Työpaikan pelastussuunnitelma paremmin tiedossa kuin taloyhtiön
Asuinrakennusten ja työpaikkojen pelastussuunnitelmat ovat nyt tutumpia kuin kolme vuotta
sitten. Taloyhtiön ja työpaikan pelastussuunnitelmissa annetaan asukkaille ja työntekijöille ohjeita
onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Enemmistö
vähintään 30 henkilön työpaikalla työskentelevistä on saanut tietoa työpaikan pelastussuunnitelmasta. Kaikkiaan 74 % kyseiseen ryhmään kuuluvista kertoi tulleensa informoiduksi. Asuinrakennuksissa pelastussuunnitelmatieto ei ole kulkenut yhtä hyvin. Vain 43 % sellaisista vastaajista,
jotka asuvat vähintään viisi asuinhuoneistoa sisältävässä rakennuksessa, oli nyt tietoinen oman
talonsa pelastussuunnitelmasta. Vuonna 2011 vastaava prosenttiluku oli 35.
Omatoiminen varautuminen onnettomuustilanteisiin on parantunut
Palovaroitin on tänä päivänä erittäin yleinen, 97 %:lla kotitalouksista on palovaroitin. Laitteen
yleistyminen on ollut voimakasta. Esimerkiksi vuonna 1992 sellainen oli vain 42 %:lla talouksista.
Palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien.
Hälyttävä tieto on kuitenkin se, ettei palovaroittimen toimintakuntoa tarkisteta tarpeeksi usein. 13
% vastaajista tarkistaa palovaroittimensa toimintakunnon vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna
2000 jopa 22 % kertoi tehneensä niin vähintään kerran kuukaudessa. Palovaroitin toimii ja varoittaa tulipalosta vain, jos siinä on toimiva paristo!
Sammutuspeite löytyy yhä useammasta kodista. 58 % talouksista omistaa sammutuspeitteen, kun
vuonna 2002 määrä oli vain 18 %. Omakotiasukkailla on eniten sammutusvälineitä. Sammutuspeite löytyy omakotitalouksista 77 %:lla ja käsisammutin 57 %:lla.
Hätätilanteiden toimintamallit ovat melko hyvin hallinnassa
Suomalaiset tuntevat erittäin hyvin hätänumeron 112. Vastaajista 96 % osasi kertoa numeron
spontaanisti oikein.
Yleisen vaaramerkin tunteminen (nouseva ja laskeva yhtäjaksoinen ääni, kesto noin 1 min.) on
vähentynyt: Vuonna 1992 vaaramerkin tunnisti 61 % vastaajista, vuonna 2014 osuus oli 38 %. Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä
vaaramerkillä.
Vastaajista 67 % on suunnitellut poistumisen asunnostaan hätätilanteessa. 57 % on osallistunut
poistumisharjoitukseen työ- tai opiskelupaikallaan. Asuinrakennuksen poistumisharjoitukseen on
osallistunut vain 10 % vastaajista. Tulipalon sattuessa 86 % sanoi soittavansa hätänumeroon 112.
Vastaajista 67 % yrittäisi sammuttaa palon, mikäli vain pystyy. 49 % yrittäisi pelastaa vaarassa
olevat ja varoittaisi muita.
40
Pelastustoimen tietoa saadaan useista lähteistä - televisio keskeinen tietolähde
Televisio, työpaikka, sanomalehdet sekä erilaiset kurssit ovat keskeisimmät pelastusalaa koskevan
tiedon lähteet. 24 % vastaajista kertoi saaneensa informaatiota televisiosta, 23 % sanomalehdistä.
Myös työpaikat (16 %) sekä kurssit (13 %) ja radio (13 %) ovat keskeisessä asemassa. Internetistä
sai tietoa 12 %, koulusta11 % ja pelastusviranomaisilta 10 %.
Tutkimuksen toteuttaminen
Kansalaisten käsitykset ja tiedot pelastustoimesta -tutkimuksen toteutti sisäministeriön toimeksiannosta TNS Gallup Oy. Tutkimus toteutettiin nyt kahdeksannen kerran (1992, 1995, 1999, 2002,
2005, 2008, 2011 ja 2014).
TNS Gallup Oy haastatteli tutkimusta varten 1.003 henkilöä käyntihaastatteluin. Aineisto kerättiin
8.1 - 3.2.2014 välisenä aikana ja se edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä (15 - 79vuotiaat) pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.
Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin noin + 3,5 prosenttiyksikköä.
Tutkimustulokset ja graafiset esitykset tutkimustuloksista löytyvät pelastustoimen verkkosivuilta:
http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/gallup-2014
Valtakunnallinen työtyytyväisyyskysely valmistunut
Sisäministeriön, pelastuslaitosten valtakunnallisen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen
alatyöryhmän sekä MIF Koulutus Oy:n yhteistyönä 18.11.2013 - 27.12.2013 toteutettu
työtyyväisyyskysely antoi Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle hyvän tuloksen.
Kysely sisälsi yhteensä 53 kysymystä kuudesta eri faktorista. Faktorit olivat: Turvallisuus ja fyysiset
tekijät, Oman työn hallinta, Jaksaminen, Haastavien tilanteiden kohtaaminen, Esimiestoiminta ja
johtaminen.
Kyselyn tuloksena sai Päijät-Hämeen pelastuslaitos jokaiselta osa-alueelta valtakunnallista
keskiarvoa paremman tuloksen. Kokonaisvastausprosentin ollessa 48 sijoittui Päijät-Hämeen
pelastuslaitos vastausprosentilla 35 valtakunnalliseen keskiarvoon.
Työtyytyväisyyskyselyn tulokset antoivat arvokasta tietoa henkilöstön suhtautumisesta PäijätHämeen pelastuslaitokseen työnantajana. Pelastuslaitos tulee jatkamaa arvojensa
oikeudenmukaisuus, luotettavuus, ammattitaitoisuus, inhimillisyys ja yhteistyökyky mukaista
kehittämistä. Tästä on hyvä jatkaa.
41
Poikkeuksellinen onnettomuussuma iltapäivällä Päijät-Hämeessä
Pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio ei muista lähimenneisyydestä toista tämän iltapäivän kaltaista tilannetta; lyhyen ajanjakson sisään osui kuusi pelastuslaitoksen toimintaa vaatinutta onnettomuutta, joista osa sitoi pelastuslaitoksen yksiköitä useiksi tunneiksi paikalle.
Hälytystehtävät:
•
•
•
•
•
•
Klo 11:46 rakennuspalo Lahden Myllypohjassa
Klo 12:02 rakennuspalo Lahden Panimokadulle.
Klo 12:56 liikennevälinepalo vt 4 Orimattila
Klo 13:22 liikenneonnettomuus vt 12 Levon kohdalla
Klo 14:09 öljyvahinko renkomäki
Klo 14:23 liikenneonnettomuus vt 4 Orimattila
Hälytystehtävissä oli iltapäivän aikana yhdeksän pelastusyksikköä ja neljä säiliöautoa, sekä
tilanteita johtamassa kolme pelastustoiminnan johtajaa. Onnettomuuksien hoitamisessa käytettiin
apuna myös kaikkia Lahden sopimuspalokuntia. Pelastustoimintaan osallistui lisäksi päivätöissä
ollutta päällystöä.
Kaikista onnettomuuksista selvittiin ilman suurempia henkilövahinkoja. Aineelliset vahingot olivat
suurimmat Lahden Myllypohjan rakennuspalossa sekä Orimattilassa tapahtuneessa
liikennevälinepalossa, jossa keräyspaperilastissa olleen täysperävaunullisen rekan vetoauto
tuhoutui ohjaamostaan täysin.
Hämeen hätäkeskuksen toiminnot siirtyvät Turkuun 8.4.
Hämeen hätäkeskuksen toiminnot siirretään Hämeenlinnasta 8. huhtikuuta uuteen Turussa aloittavaan hätäkeskukseen.
Hätäkeskuksen
siirtyminen
Hämeenlinnasta
Turkuun
ei
vaikuta
Päijät-Hämeessä
pelastustoiminnan palveluihin. Maakunnassa asustavien tai täällä oleskelevien kansalaisten ei
tarvitse olla huolissaan avun saannista, pelastusajoneuvot saapuvat kuten ennenkin nykyisiltä
pelastuslaitoksen toi-mipisteiltä.
Paikallistuntemus pysyy edelleen siellä, missä sitä tarvitaan.
Pelastustyössä viranomaiset tarvitsevat erilaista paikallistuntemusta ja -tietoa. Paikkatietotuntemuksella tarkoitetaan osoite- ja paikkatietoa ja tämän tiedon tarvitsee myös hätäilmoituksen 112puhelinnumeroon tekevä henkilö. Lisäksi on alueellista ja pelastustoiminnan sisäistä tietoa ja toimintatapoja, jota pelastusviranomaiset sekä tilanne- ja johtokeskukset tarvitsevat selviytyäkseen
pelastustoiminnan haasteista. Näiden tietojen säilyminen edelleenkin alueellisesti yhdessä
paikallistuntemuksen kanssa takaavat omalta osaltaan onnistuneen lopputuloksen.
42
Päijät-Hämeen maakunnassa oleskelevat henkilöt voivat siis turvallisin mielin luottaa siihen, että
hätäkeskusmuutos ei vaikuta käytännön pelastustoiminnan palvelutasoon ja tarvittava apu saapuu
niin kuin ennenkin. Hätäkeskusmuutosta on valmisteltu yhteistyössä hätäkeskuslaitoksen kanssa.
Päiväkodit saavat paloturvallisuuskirjan
Palotarkastajat lahjoittavat palotarkastusten yhteydessä pelastuslaitoksen alueella oleville päiväkodeille palomestari Karhu- lastenkirjoja. Kirjat on saatu Palosuojelurahaston avustuksella ja niitä
jaetaan päiväkoteihin erikseen tehdyn suunnitelman mukaan. Kirjoista on tehty myös ruotsinkielinen painos.
Kirjat on kirjoittanut Brita Somerkoski ja kuvittanut Jyrki Vainio. Kirjan tekstit kertovat päiväkotiikäisille turvallisuudesta ja turvallisuuskulttuurin edistämisestä suomalaisessa kulttuuriympäristössä. Kuvat tukevat kertomusta.
Kirjan sivuilla on aikuisen tietoruutuja ja turvallisuuskasvatukseen liittyviä opetuskeskustelukysymyksiä. Turvallisuuskulttuuria voidaan edistää luontevasti, kun lapsen annetaan ratkaista ongelmia
ja pohtia paloturvallisuutta oman kehitystasonsa mukaisesti.
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmat ovat uudistumassa. Päiväkoteja ja kouluja rohkaistaan ottamaan paloturvallisuuskasvatus rohkeasti osaksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetuskokonaisuuksia. Pelastustoimi on mielellään mukana tässä turvallisuustyössä.
”Palomestari Karhun tuntevat kaikki pikkukaupungin lapset. Palomestari Karhu työskentelee
paloasemalla kolmen palomiehen kanssa. Palomestari Karhulla on hieman muriseva ääni.
Palomestari karhulla on erittäin karvainen naama.Kaiken kaikkiaan: palomestari Karhu näyttää
aivan karhulta. Ja juuri siksi kaikki tuntevat palomestari Karhun.” Ja niin tarina alkaa..
Pelastuslaitoksen Möysän paloasema muuttaa uusiin tiloihin
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Möysän paloaseman toiminnot muuttavat lähiviikkoina uudelle
Paavolan pelastusasemalle osoitteeseen Mannerheiminkatu 24.
Ensimmäisenä uusiin tiloihin muuttavat hallinto-osasto, riskienhallintaosasto sekä muu Möysän
paloaseman toimistorakennuksessa oleva henkilöstö. Muutto on ajoitettu ajalle 11-13.6.14.
Viikolla 24-25 muuttovuorossa ovat korjaamon ja varusvaraston toiminnot ja viikolla 26
pelastustoiminnan ja ensihoidon toiminnot.
Muuton aikana tavoitat haluamasi henkilön parhaiten puhelimitse.
Yleisöllä on mahdollisuus tutustua uuteen asemaan syksyllä.
Lisätietoja muutosta antaa kalustopäällikkö Jarmo Saloranta p. 0440-773 105.
43
Paavolan pelastusasema toiminnassa
Pelastuslaitoksen uusin toimipaikka Lahden Paavolassa on otettu kokonaisuudessaan käyttöön.
Kolmikerroksiseen ja hieman yli 5000m2 käsittäviin tiloihin siirtyivät viimeisenä Möysän toimipaikan pelastustoiminta- ja ensihoito-osaston neljä työvuoroa viikolla 26 (24.-27.6.2014).
Toiminnot saman katon alle
Parhaimpana uudistuksena asema tuo merkittävää toiminnallisuutta poikkihallinnollisesti, sillä
aikaisemmin useaan paikkaan hajautettuna olleet osastot: pelastustoiminta-, riskienhallinta-, ensihoito-, tekninen ja hallinto-osasto saatiin vihdoin samaan rakennukseen.
Ensimmäiset päivät uudella asemalla ovat kuluneet pitkälti toimivien käytänteiden hioutuessa
kohdilleen ja tavaroiden hakiessa uusia paikkojaan. Myös aiemmin harvakseltaan nähdyt, vaikkakin pitkäaikaiset työkaverit ovat tulleet toisilleen tutummiksi tiivistyneen toiminnan myötä. Kaiken
kaikkiaan siis erittäin tervetullut uudistus!
Uuden toimipaikan osoite on: Mannerheiminkatu 24, 15100 Lahti. Puhelinnumerot säilyivät ennallaan. Pelastusaseman vastaavana toimii aluepalopäällikkö Jani Aaltonen (p.0440 773 258).
Kuva 7. Paavolan pelastusasema
44
Rivitalojen omavalvonta aloitetaan Lahden alueella
Päijät-Hämeen pelastuslaitos aloittaa kuluvalla viikolla rivitalojen omavalvontakokeilun Lahden
alueella. Tavoitteena on lisätä taloyhtiöiden ja asukkaiden tietoisuutta ja aktiivisuutta turvallisuusasioissa. Omavalvonnalla korvataan pääosin rivitalojen perinteiset palotarkastukset.
Omavalvontatarkastuksen suorittamiseksi taloyhtiöön lähetetään omavalvontalomake ja Rivitalon
paloturvallisuusopas. Kokeiluun on valittu taloyhtiöitä mm. Jalkarannan ja Pirttiharjun alueilta
Lahdesta. Loppuvuonna rivitalojen omavalvonta tullaan laajentamaan koko Päijät-Hämeen
alueelle.
Omavalvontakirje suunnataan taloyhtiön hallitukselle, joka nimeää tarkastuksen suorittavan henkilön. Lomakkeen palauttaneisiin yhtiöihin postitetaan Asuinhuoneiston paloturvallisuusoppaita
asuntoihin jaettavaksi. Taloyhtiön on myös halutessaan mahdollista pyytää suoritettavaksi perinteinen palotarkastus. Mikäli lomake jätetään palauttamatta, pelastuslaitos suorittaa kiinteistössä
palotarkastuksen, josta peritään hinnaston mukainen ylimääräisen palotarkastuksen maksu.
Kuva 8. Paloturvallisuusoppaat
45
Yleisötilaisuuksien turvallisuuden kehittämiseen uusia ohjeita
Pelastuslaitos on uusinut yleisötilaisuuksien turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Ohjeiden tarkoituksena on helpottaa tapahtuman turvallisuuden suunnittelua.
Palotarkastaja Tuukka Aaltoluoto kertoo, että asiakkaan on ollut vaikea löytää ja selvittää kaikkien
eri säädösten vaatimukset koskien yleisötilaisuutta, vaikka halua olisi ollutkin. Uusissa ohjeissa
onkin pyritty keräämään eri lainsäädännöistä tulevia määräyksiä ja ohjeita yhteen ja näin auttaa
tapahtumajärjestäjän tehtävää turvallisen tilaisuuden suunnittelussa.
Tämän vuoden aikana on pelastuslaitokselle toimitettu lähes 200 yleisötapahtuman pelastussuunnitelmaa arvioitavaksi. Tuukka Aaltoluoto kiitteleekin tapahtuman järjestäjiä aktiivisuudesta,
yhteistyö on ollut sujuvaa.
Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma kannattaa toimittaa pelastuslaitokselle riittävän ajoissa,
kuitenkin vähintään lain edellyttämä 14 vuorokautta ennen tilaisuuden alkua.
Omatoimista palotarkastusta laajennetaan kerrostaloihin
Päijät-Hämeen pelastuslaitos pyrkii tehostamaan toimintaansa kerrostalojen valvontatoiminnan
osalta. Perinteiset paikalla tehdyt palotarkastukset tullaan osittain korvaamaan kiinteistön
omistajan suorittamalla omatoimisella palotarkastuksella eli omavalvontana. Omavalvonta on ollut
käynnissä pientaloissa kahden vuoden ajan ja sen käyttö rivitalokiinteistöissä aloitettiin myös
vuoden 2014 syksyllä.
Omavalvontaan siirtyminen tehdään riskiperusteisesti. Riskien arviointia varten kerrostalokiinteistöjen isännöitsijöille lähetetään sähköpostilla linkki kyselyyn, jossa tiedustellaan kerrostalojen turvallisuustekniikan tasoa. Päähuomio on porrashuoneen savunpoistossa, pelastustiessä sekä
mahdollisessa yleisten tilojen palovaroitinjärjestelmässä.
Kiinteistöissä, joissa turvatekniikka on kunnossa, ei automaattisesti enää suoriteta pelastuslaitoksen toimesta määräaikaista palotarkastusta, vaan niiden osalta valvonta suoritetaan omavalvontana. Omavalvonnan ajatuksena on, että kiinteistön omistaja/haltija suorittaa annetun ohjeen avulla
omatoimisesti kiinteistönsä palotarkastuksen ja palauttaa tarkastuslomakkeen pelastuslaitokselle.
Pelastuslaitos tarkastaa ja arvioi palautuneet omavalvontalomakkeet sekä määrittelee lomakkeiden perusteella lisävalvonnan tarpeen kiinteistöllä.
Kerrostaloissa, joissa saadun kyselyn perusteella tekniset ratkaisut eivät ole nykyaikaiset, suoritetaan edelleen perinteinen palotarkastus.
Vastaamisaikaa alustavaan riskienarviointikyselyyn isännöitsijöillä on vuoden loppuun asti. Ensimmäiset omavalvontakyselyt tullaan postittamaan kerrostaloihin ensi vuoden alussa.
46
Tankki-hanke kartoittaa öljysäiliöiden tilaa Päijät-Hämeessä
TANKKI-hanke kartoittaa öljysäiliöiden tilaa Päijät-Hämeessä. Kartoituksessa ovat mukana Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki sekä Sysmä. Kyselyssä kartoitetaan käytössä olevia ja käytöstä poistettuja lämmitysöljy- sekä farmarisäiliöitä. Tulosten avulla päivitetään pelastuslaitoksen ja kunnan
valvontaviranomaisten tietoja alueen öljysäiliöistä. Vastaava kartoitus on jo aiemmin toteutettu
Nastolassa ja Hollolassa sekä muutamissa Kanta-Hämeen kunnissa.
Vastuu öljysäiliöstä on kiinteistön omistajalla ja haltijalla. Maaperään tai talon rakenteisiin vuotaneen öljyn puhdistamisesta aiheutuvat kustannukset ovat suuria ja jäävät usein kiinteistön omistajan maksettaviksi. Säännöllisesti tehdyt tarkastukset ja huollot pidentävät säiliöiden käyttöikää ja
tekevät niistä turvallisempia käyttää. Lisätietoja säiliötarkastuksista, tarkastusväleistä, kunnossapidosta, käytöstä poistamisesta ja uuden säiliön sijoittamisesta löytyy TANKKI-hankkeen internetsivuilta www.lamk.fi/tankki.
Kartoituksen toteuttaa Lahden ammattikorkeakoulu yhteistyössä pelastuslaitoksen, kohdekunnan
ja Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Kartoitus on osa EU-rahoitteista TANKKI -hanketta, jonka tavoitteena on ehkäistä öljyvahinkoja sekä suojella pohjavettä ja maaperää.
Päivä paloasemalla ”Pelasta mummo”
Päivä paloasemalla -tapahtumaa vietettiin 22.11. neljällätoista paloasemalla Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella. Paavolan pelastusasema keräsi tapahtumaan noin 2400 henkilöä ja Heinolassakin kävi reilut 1000 henkeä. Tapahtumat keräsivät kokonaisuudessaan reilut 5500 henkilöä
pelastamaan mummoa eri paloasemille.
Pelastuslaitoksen oma mummo (Helena Metsä) kirjoittaa aiheesta juttua Lieskahdukseen, jonka
näette seuraavassa numerossa, mutta tässä hieman esimakua aiheeseen.
”Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua kokoontuessamme yhdeksän aikaan luokkahuone
Olanterään. Joukkoomme kuului väkeä kaikilta osastoilta, vahvistettuna pelastusjohtajan
puolisolla – suuri kiitos Annelille.
Tapahtuman palokunnan väelle selvitettiin tehtävät.
Liikenteenohjaajat Aaltosen Tapio, Kouhian Jarmo, Rintalan Tommi ja Hietalahden Kari varustautuivat säähän nähden sopiviin varusteihin – tosin kylmä siellä taisi tulla. Kiitos Andritz ja Renor
Oy:lle, että saimme ohjata vieraamme heidän Upon sillan puoleiselle pysäköintialueelle.
Paloaseman ovet avattiin yleisölle kello 12:00. Isännän ominaisuudessa pelastusjohtaja itse otti
vieraat vastaan ja toivotti heidät tervetulleeksi, jakoi opaskartan ja arpalapun. Seuraavana
ohjaajana toimi Niemisen Marko museon kohdalla. Marko ohjasi väen Pastilan kautta
kalustohalliin, joutui ehkä vastaamaan kysymyksiin vanhasta palokalustosta. Vieraamme kokivat
yllätyksen sairaankuljetuksen koulutustilassa.”
47
10 Tilastoliitteet
Valvontatilastot
Kaavio 3. Vuoden 2014 valvontatehtävät tarkastustyypeittäin
Kaavio 4. Vuoden 2014 valvontatehtävät kunnittain
48
Kaavio 5. Tarkastustehtävät vuosina 2012-2014
Taulukko 8. Yhteenveto vuoden 2014 valvontakohteiden riskienarvioinnista kohderyhmittäin.
Kohderyhmä
A1 Kohde ympärivuorokautisessa käytössä
Arvioituja
Vähintään
valvontakohteita lakisääteinen
(kpl)
taso (kpl)
%
Lakisääteisen
tason
alapuolella
(kpl)
111
63
56,8 %
48
94
57
60,6 %
37
A3 Kokoontumis- ja liiketilat
121
69
57,0 %
52
A4 Teoll. ja varastorakennukset
203
93
45,8 %
110
A5 Maatalousrakennukset
49
17
34,7 %
32
A6 Muut kohteet
35
19
54,3 %
16
613
318
51,9 %
295
A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit
Yht.
49
Kaavio 6. Asiakaspalaute valvontatoiminnan kehityksestä viimeisen kahden vuoden aikana (Lähde: Innolink)
2013
2014
parantunut selvästi 35,9% (23)
parantunut hieman 43,8% (28)
pysynyt ennallaan 10,9% (7)
heikentynyt hieman 0,0% (0)
ei aikaisempaa kokemusta 9,4% (6)
parantunut selvästi 37,3% (31)
parantunut hieman 27,7% (23)
pysynyt ennallaan 22,9% (19)
heikentynyt hieman 2,4% (2)
ei aikaisempaa kokemusta 9,6% (8)
parantunut selvästi 0,0% (0)
parantunut hieman 0,0% (0)
2015
pysynyt ennallaan 100,0% (2)
heikentynyt hieman 0,0% (0)
ei aikaisempaa kokemusta 0,0% (0)
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Kaavio 7. Asiakaspalaute toiminnan tekijöiden onnistumisesta valvontatoiminnassa (Lähde Innolink)
P alotarkas taja oli ys tävällinen ja palvelualtis , 8 2 kpl
6,5
P alotarkas taja oli ammattitaitoinen, 8 1 kpl
6,6
P alotarkas taja perus teli as iat hyvin ja ymmärrettäväs ti, 8 2 kpl
6,5
P alotarkas tus lis äs i ymmärrys tämme paloturvallis uudes ta, 8 1 kpl
6,1
P alotarkas tus oli riittävän perus teellinen, 8 1 kpl
6,5
Kohteen erityis piirteet ja tarpeet huomioitiin riittäväs ti, 7 9 kpl
6,4
P alotarkas tus pöytäkirja on ymmärrettävä, 8 2 kpl
6,5
P alotarkas tuks en hinta-laatus uhde on kohdallaan, 7 5 kpl
5,5
P elas tus s uunnitelmamme on tarpeenmukainen ja ajan tas alla, 8 0 kpl
5,8
O lemme s is äis täneet pelas tus s uunnitelman merkityks en hyvin, 7 8 kpl
5,9
P elas tus s uunnitelman laatiminen ja jalkauttaminen on parantanut yrityks emme turvallis uutta, 5 8 kpl
5,6
P idämme palotarkas tuks ia tärkeinä onnettomuuks ia ehkäis evänä toimintana, 7 8 kpl
6,2
O lemme toteuttaneet edellis en palotarkas tus pöytäkirjan mukais et korjauks et paloturvallis uuteen, 8 1 kpl
6,1
Y rityks en/organis aation johto on ymmärtänyt vas tuumme onnettomuuks ia ennaltaehkäis eväs s ä toiminnas s a, 5 8 kpl
6,2
Kiinteis tön omis taja/haltija on s itoutunut kiinteis tön paloturvallis uuden kehittämis een, 5 5 kpl
5,8
P aloturvallis uudes ta s aa riittäväs ti tietoa pelas tus laitoks elta, 8 1 kpl
6,2
Asteikkojen keskiarvot
max 7
50
Taulukko 8. Turvallisuusviestintä kohderyhmittäin 2014
Kohderyhmä
Tilaisuuksien lukumäärä
Osallistujien lukumäärä
Alle kouluikäiset
25
1 551
Päivähoitohenkilökunta
14
320
Peruskoulun 1-6 -luokat
79
4 184
Peruskoulun 7-9(10) -luokat
38
2 487
Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten
opiskelijat
20
3 098
Korkea-asteen oppilaitosten opiskelijat
3
155
Oppilaitosten henkilökunta
13
173
Ikäihmiset
25
1 007
Asuinrakennusten asukkaat
23
706
Yhteisöjen, järjestöjen ym. jäsenet
74
2 102
3
106
Virkamiehet ja luottamusmiehet
22
420
Yritysten, liike- ja teollisuuslaitosten
henkilökunta
43
1 699
Hoitolaitosten henkilökunta
56
1 250
Majoitusliikkeiden henkilökunta
1
20
Pelastussuunnitelman laatijat
(asuintalot)
3
63
Pelastussuunnitelman laatijat
(hoitolaitokset)
1
2
Pelastussuunnitelman laatijat (yritykset)
1
96
Suuri yleisö
58
19 243
Muu kohderyhmä
20
584
Maahanmuuttajat
51
Väkiluku
31.12.2013
Kunta
Tilaisuuksien lukumäärä
Osallistujien
lukumäärä
Osallistujia
väkiluvusta (%)
Asikkala
8 412
21
1 284
15
Hartola
3 101
9
452
15
Hollola
21 987
46
3 486
16
Heinola
19 984
88
5 157
26
Hämeenkoski
2 088
3
510
24
Kärkölä
4 752
15
702
15
103 416
213
20 689
20
Nastola
14 988
44
2 810
19
Orimattila
16 338
37
1 884
12
Padasjoki
3 283
18
1 402
43
Sysmä
4 138
17
664
16
202 487
511
39 040
19
Lahti
Yhteensä
Talukko 9. Turvallisuusviestintä kunnittain 2014
Kaavio 10. Turvallisuusviestintä vertailu tilasto 2009 - 2014
Vuosi
Väkiluku
Tilaisuuksien määrä
Osallistujien määrä
Osallistujia väkiluvusta %
2009
200 847
564
42062
21
2010
201 270
552
39532
20
2011
201 772
527
40162
20
2012
202 236
567
58638
29
2013
202 548
596
42392
21
2014
202 487
511
39040
19
30
29
21
20
20
21
20
60000
19
10
0
40000
58638
42062 39532 40162
42392 39040
20000
2009 2010 2011 2012 2013 2014
Osallistujia väkiluvusta %
0
2009 2010 2011 2012 2013 2014
Osallistujien määrä
52
Kaavio 8. Turvallisuusviestintä vertailu, koulutusmäärät kunnittain 2010 – 2014
Tilaisuuksien lukumäärä vuosina 2010 - 2014
300
250
KPL
200
150
100
50
0
Asikkal Hartol Hollola Heinol Hämee Kärköl
a
a
a
nkoski
ä
2014
21
9
46
88
3
15
Lahti
2013
267
30
9
49
107
5
9
213
Nastol Orimat Padasj
a
tila
oki
44
37
18
24
61
18
Sysmä
17
14
2012
35
22
51
101
4
13
210
47
48
16
20
2011
36
12
44
85
5
9
199
37
64
20
16
2010
17
9
83
89
5
15
196
44
54
18
17
53
Toimipaikka
Heinola
Hollola
Lahti Paavola
Lahti Niemi
Nastola
Orimattila
keskiarvo
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
R1
103
135,5
102
78
100,75
104
134
116,25
113,25
R2
100,7
110,5
106
104,5
91,5
119
113
115,25
109
R3
81,5
120
121
89,75
92,75
95,25
118
90
99,5
R4
81
110,5
113,5
107
102,5
147,75
111
95,15
119
R1
53
111,4
93
106,5
82,25
98
97
93
93
R2
87,55
136,5
81
79,15
69
65
104
99,25
96,75
R3
50
107,3
92,3
83,5
108,5
108
86
97,65
109,5
R4
67,5
107
97,5
56,5
68
70
83
73,5
60,75
R1
102
119,5
162
113
115,25
126,25
91
131,75
127
R2
124,5
136
115
149,5
144,25
177,25
133
102,5
119,5
R3
74,8
97
112
176,5
112
135
72
146,25
137,75
R4
137,75
147,5
148,5
131,75
157,25
140,25
102
153,75
114
R1
91
90
117,75
100,75
R2
149,5
85
103
120,5
R3
93,75
53
98
112,5
R4
117
52
132
116,5
R1
133
84,5
103,5
95
92,5
84,5
118
113
107
R2
91
99
100,5
118
77,5
92,25
104
120,25
91,25
R3
98
99
100,5
101,5
84,5
103,75
108
120
93
R4
54
56,5
57
65,75
53,5
58,75
79
71,5
67
R1
87,5
95,5
118,5
79,25
89,25
79,5
127
107,25
103,75
R2
144,8
102,5
101,5
121,5
83
107
66
115
107,25
R3
97
153,5
143,5
145,5
104,25
99,5
105
90,25
98,25
R4
113
119,5
112,5
121,75
96,25
93
92
121,75
93,5
94
112
109
106
96
106
97
109
105
Taulukko 8. Toteutuneet koulutustunnit työvuoroittain 2006 – 2014.
54
Koulutustilanne 1.1.-31.12.2014
160
140
120
100
1.9.-31.12.
80
1.5.-31.8.
60
1.1.-30.4.
40
20
0
R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4
Heinola
Hollola
Möysä
Nastola
Niemi
Orimattila
Taulukko 9. Koulutustilanne
Ammattihenkilöstön täydennys- ja jatkokoulutus Pelastusopistolla on ollut henkilöitä seuraavilla
kursseilla:
•
•
•
•
•
•
•
•
Puomitikkaan kuljettajakurssi
1 henkilö
Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi
Palomiesten pelastustoiminnan johtamisen täydennyskurssi 2 henkilöä
ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakoulutus
Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi
1 henkilöä
Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely -kurssi
Pelastustoimen työhyvinvointi -seminaari
Turvallisuuskouluttajan peruskurssi
1 henkilö
2 henkilöä
2 henkilöä
1 henkilö
1 henkilö
Muualla suoritettu ammattihenkilöstön täydennys- ja jatkokoulutus
Täydennyskoulutuksessa muualla kuin Pelastusopistolla on ollut henkilöitä seuraavilla kursseilla:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Alueelliselle maanpuolustuskurssi
Suomen lentopelastusseuran UAS-/RC-seminaari
Suomen meripelastusseuran koulutuspäivät
Pre-Deployment Training, MUSAR (FRF)-koulutus
Savusukellus- ja Pintapelastuskurssin kurssinjohtajien opintopäivät
Palopäällystöpäivät 2014
FireFit-täydennyskoulutus
Metsäpalotorjunnan neuvottelupäivä
Maastoskootterikurssi
Lentosammutustoiminnan johtamiskoulutus
Maastoajokoulutus raskaalla kalustolla
Pelastustyökurssin opintopäivät
2 henkilöä
2 henkilöä
2 henkilöä
1 henkilö
1 henkilö
1 henkilö
7 henkilöä
1 henkilö
2 henkilöä
1 henkilö
8 henkilöä
1 henkilö
55
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Vauriotuhopuiden raivauskurssin opintopäivät
Tulityöseminaari 2014
Jälkivahingontorjuntakolutus
Veneen kuljettajakoulutus
Palontutkinnan täydennyskoulutushankkeen koulutuspäivä
Putoamissuojainten määräaikaistarkastajien ajankohtaispäivä
Tieturva I-kurssi
Tulvat, patoturvallisuus, vesienhoito ja alueidenkäyttö
Vesisukellusseminaari
Sammutustyökurssinkurssin opintopäivät
Räjähdysvaaramittareiden kalibrointiaseman käyttökoulutus
Viranomaispäivä Hätäkeskusmuutos
Viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmä- ja viranomaisradioverkko
UATP-koulutus
IPAF-koulutus
Öljyntorjunta-koulutus; säiliöauton vuodonhallintakoulutus
Puomitikaskoulutus (oppisopimuskoulutus)
Kunta
Asikkala
Artjärvi
Hartola
Heinola
Hämeenkoski
Kärkölä
Padasjoki
Sysmä
Kärkölä
Hollola
Lahti
Nastola
Orimattila
Sopimuspalokunta
Asikkala Pvpk
Artjärven Vpk
Hartolan Vpk
Heinolan Pvpk
Vierumäen Vpk
Kosken Vpk
Järvelän Vpk
Padasjoen Vpk
Sysmän Vpk
Palokuntamuoto
valmiuspalokunta
valmiuspalokunta
valmiuspalokunta
valmiuspalokunta
valmiuspalokunta
valmiuspalokunta
valmiuspalokunta
valmiuspalokunta
valmiuspalokunta
Lappilan Vpk
Hakosilta-Nostava Vpk
Herralan Vpk
Keski-Hollolan Vpk
Vesikansan Vpk
Ahtialan Vpk
Harjunalustan Vpk
Lahden Vpk
Renkomäen Vpk
Ruuhijärven Vpk
Villähteen Vpk
Orimattilan Pvpk
Pennalan Vpk
täydennyspalokunta
täydennyspalokunta
täydennyspalokunta
täydennyspalokunta
täydennyspalokunta
täydennyspalokunta
täydennyspalokunta
täydennyspalokunta
täydennyspalokunta
täydennyspalokunta
täydennyspalokunta
täydennyspalokunta
täydennyspalokunta
Sopimuspalokunnat
2007
34
26
30
38
18
37
24
21
38
266
15
19
19
19
22
28
40
28
19
13
16
11
21
270
536
2010
38
27
27
32
12
29
21
23
44
253
15
19
16
21
24
27
43
32
21
15
19
16
15
283
536
2 henkilöä
1 henkilö
1 henkilöä
2 henkilöä
4 henkilöä
4 henkilöä
2 henkilöä
1 henkilö
1 henkilö
1 henkilö
2 henkilöä
11 henkilöä
2 henkilöä
33 henkilöä
14 henkilöä
40 henkilöä
15 henkilöä
2012
31
21
26
26
22
35
24
30
36
251
2013
36
26
21
30
24
43
23
23
45
271
2014
30
20
22
29
30
41
28
26
42
268
18
15
22
21
25
37
35
16
18
20
20
23
28
36
33
18
16
23
23
22
28
34
31
22
16
12
15
232
483
20
12
16
244
515
25
15
14
253
521
Taulukko 10. Sopimuspalokuntien hälytysosastojen henkilöstömäärät 2007/2010/2012/2013/2014
56
Sopimuspalokunta
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Artjärven Vpk
115
131
131
125
131
125
123
130
110,5
Asikkalan Pvpk
68
106
90,5
99
80
137
111,3
86
92
Hartolan Vpk
72
45
62,33
5,5
86
92
Heinolan Pvpk
79
72,5
93
97
92
102
95
88
88
Kosken Vpk
65,5
73,5
78,5
81,5
83
14
95
83,5
72,5
Järvelän Vpk
90
91
121,75
110,5
108
109
107,5
110
105,5
Orimattilan Vpk
98
103,5
59,25
69,5
90
108
39
65
73,5
Padasjoen Vpk
107
103,5
101
109
104,5
102
95
104,5
101
Pennalan Vpk
101
82
93,5
106,5
90
108
85
90
68,5
78,25
78,5
109,58
96
108,25
109
135
110
122
Villähteen Vpk
44
48,5
53,13
129
120,5
105
74,5
75
104
Vierumäen Vpk
79,5
40
42
20
50
64
53
75
71
Ahtialan Vpk
114
116,5
107,5
118
103
104,5
118,5
124,5
108,5
Lahden Vpk
116
142
99,33
92,75
95,5
124
129
102
93
Harjunalustan Vpk
114
39
132,92
109,5
124,5
142
110
107
113
Renkomäen Vpk
68
103,5
102,25
126
116
117
98,5
99,5
98,5
Keski-Hollolan Vpk
109
97,5
100,3
124,5
81
84,5
77,5
59
70
Vesikansan Vpk
96
101
124
2
53,5
55
59,25
53,25
45,75
Herralan Vpk
102
75,5
95,5
76,75
67,5
57,5
73,5
70
82,5
Hakosilta-Nostava Vpk
92
78
79
85
88
102
122
105
115
KESKIARVO
87
81
90
83
92
94
90
91
91
Sysmän Vpk
Taulukko 11. Sopimuspalokuntien harjoitusmääriä 2006 – 2014
107
57
Koulutuskertymä 1.1.-31.12.2014
140
120
100
80
60
40
20
0
Taulukko 12. Koulutuskertymä
Sopimuspalokuntakurssi
kurssipäivät
koulutettuja
kurssipäiväkertymä
Palokuntien ensiapukurssi
5
18
90
Sammutustyökurssi
8
16
128
Korkealla työskentelyn jatkokurssi
3
7
21
Savusukelluskurssi
6
6
36
Pelastustyönkurssi
3
15
45
Vauriotuhopuukurssi
2
12
24
Hälytysajoneuvon käsittelykurssi
3
17
51
Palokuntien ensivastekurssi
7
16
112
Öljyntorjuntakurssi
3
22
66
Viestiliikenteen täydennyskoulutus
1
26
26
NCT (New Car Technology) -koulutus
1
15
15
YHTEENSÄ
42
170
614
Taulukko 13. Sopimuspalokunnille 2014 järjestetyt kurssit.
58
Ensihoito
2014
2013
2012
2011
2010
2009
Ensihoidon tehtävät yhteensä
22 198
21 465
26 555
24 060
21 918
23 904
Ei potilaan kuljetusta (X-tehtävä)
8 206
8 007
9 322
5 128
4 580
4452
X-tehtäviä kaikista tehtävistä %
37,0 %
37,3 %
35,1 %
21,3 %
20,9 %
18,6 %
Taulukko 14. Ensihoidon tehtävämäärät 2009 – 2013, vuoden 2014 tehtävämäärät eivät ole käytettävissä
Ensivastetehtävä
Tehtäviä kaikista pelastustoimen tehtävistä
%
Taulukko 15. Ensivastetehtävät 2009 – 2013
2014
2013
2012
2011
2010
2009
996
1 032
1 265
1 106
1 129
1 270
25,6 %
29,1 %
24,9 %
25,6 %
32,3 %
25,7 %