liite 1: vesiosuuskuntien teknistaloudellinen tarkastelu, tiivistelmä

liite 1: vesiosuuskuntien teknistaloudellinen tarkastelu, tiivistelmä

Vesiosuuskuntien teknistaloudellinen
tarkastelu
Tiivistelmä
HSY:n hallitus 27.2.2015
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
Helsinki Region Environmental Services Authority
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Opastinsilta 6 A
00520 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Lisätietoja
Heidi Ekholm, puhelin +358 50 412 3157
[email protected]
Copyright
Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY, SITO Oy
Kansikuva: HSY
0
Sisällysluettelo
Johdanto ja tausta ______________________________________________________________________ 2
1
Vesiosuuskunnat vesihuollon järjestäjinä _________________________________________________ 4
2
Vesiosuuskuntien teknistaloudellinen nykytila______________________________________________ 5
3
2.1
Suvisaariston vesiosuuskunta ...................................................................................................... 5
2.2
Puotisten Vesi Oy......................................................................................................................... 7
2.3
Kallvikinniemen vesiosuuskunta ................................................................................................... 9
2.4
Villingin vesiosuuskunta ............................................................................................................. 11
2.5
Kesäkylä-Koivikon vesiosuuskunta ............................................................................................. 13
2.6
Leppäkorven vesiosuuskunta ..................................................................................................... 15
2.7
Länsi-Keimolan Vesiyhtymä ....................................................................................................... 17
Yhteenveto ja johtopäätökset _________________________________________________________ 19
Johdanto ja tausta
Jäsenkuntien alueen vesiosuuskuntia käsiteltiin pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämissuunnitelmassa
2013-2022 yleisellä tasolla. Kehittämissuunnitelmien hyväksymispäätösten yhteydessä HSY:n hallitus
(14.6.2013 § 84) ja Espoon kaupunki (19.8.2013 § 108) velvoittivat HSY:n selvittämään vesiosuuskuntien
liittymisedellytykset seuraavan pääkaupunkiseudun kehittämissuunnitelman 2017-2026 päivityksen yhteydessä.
Tulevia linjauksia varten HSY laati selvityksen vesiosuuskuntien teknisestä ja taloudellisesta tilasta sekä
selvitti vesiosuuskuntien halukkuutta liittyä osaksi HSY:n vesihuoltojärjestelmää. Selvitystyön laadinnasta on
vastannut työryhmä, jossa on ollut mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymän vesihuollon
asiantuntijoita ja konsulttitoimisto Rambollin Finland Oy:n edustajia.
Selvitys perustuu vesiosuuskunnilta, HSY:ltä ja kaupungeilta saatuihin lähtötietoihin ja konsultin tekemiin
haastatteluihin. Vesiosuuskunnilta saadut lähtötiedot on esitetty taulukossa 1. Lähtötietojen perusteella konsultti koosti laajan ja yksityiskohtaisen selvityksen vesiosuuskuntien teknisestä, taloudellisesti ja hallinnollisesta nykytilasta HSY:n ohjauksessa. Selvitystyö oli osana DI Anni Voutilaisen syksyllä 2014 valmistunutta
diplomityötä ”Kolme näkökulmaa vesiosuuskuntien teknisiin toimintaedellytyksiin.”
”Vesiosuuskuntien teknistaloudellinen tarkastelu”-selvityksen perusteella HSY arvioi vesiosuuskuntien nykytilaa ja kehittämistarpeita, mikäli vesiosuuskunta haluaa käynnistää neuvotteluita liittymisestä HSY:n toimintaalueeseen. Nykytilaselvityksen jatkotoimenpiteenä HSY laatii myöhemmin mahdollisia liittymisneuvotteluja
varten selvityksen vesiosuuskunnilta edellytettävistä toimenpiteistä ennen kuin varsinainen liittäminen HSY:n
toiminta-alueeseen voidaan toteuttaa.
Tämä tiivistelmä perustuu konsultin selvitykseen ja HSY:n asiantuntijoiden arvioon vesiosuuskuntien nykytilasta ja kehittämistarpeista. Tiivistelmän kuvat ovat SITO Oy:n toimittamasta VesiLouhi -järjestelmästä.
Taulukko 1: Vesiosuuskunnilta kerätyt lähtötiedot.
Verkostokartta
Viralliset
säännöt
Tilinpäätös
2012
v.
Muut lähtötiedot
Suvisisaariston vesiosuuskunta
Verkostokartta
sähköisessä muodossa
Kyllä
Kyllä,
Kirjanpitolain
mukainen
–
–
–
–
–
–
Pumppaamoiden tekniset tiedot
Liittymissopimuskaava
HSY:n laskutustiedot
Talousvesinäytteen tulokset 02/2014
Toiminta-alueen hyväksymispäätös
Talousveden valvontatutkimusohjelma
Kyllä
Kyllä,
Kirjanpitolain
mukainen
–
–
–
–
Osakasluettelo
Liittymissopimuskaavake
Suunnitelmia kaivantojen toteutuksesta
Talousvesinäytteen tulokset 11/2013
Kyllä, Käytössä
Excel-kirjanpito
oma
–
–
–
–
–
–
–
HSY:n laskutustiedot
Tilinpäätökset vuosilta -85, -91, -96 ja -97
Vesiosuuskunnan tiliote (2012 ja 2013)
Veroilmoitus -91 ja -97
Työlupa verkoston rakentamista varten
Ote kokouspöytäkirjasta
Suunnitelmakuvia kiinteistöjen sisäisistä
putkistoista / jv-käsittelymenetelmistä
Kyllä,
Kirjanpitolain
mukainen
-
ei muita tietoja
Kyllä,
Kirjanpitolain
mukainen
– Toiminta-alueen hyväksymispäätös
Ei, taloustiedot rakennuttajayhtiön kirjanpidossa
– Ote kaupparekisteriin hyväksymisestä
Kyllä, Käytössä
Excel-kirjanpito
–
–
–
Puotisten Vesi Oy
Verkostokartta
sähköisessä muodossa
Kallvikinniemen vesiosuuskunta
Verkostokartta
paperisena
Kyllä
Villingin vesiosuuskunta
Verkostokartta
sähköisessä muodossa
Kyllä
Kesäkylä-Koivikon vesiosuuskunta
Verkostokartta
sähköisessä muodossa
Kyllä
Leppäkorven vesiosuuskunta
Verkostokartta
sähköisessä muodossa
Osittain
Länsi-Keimolan Vesiyhtymä
Omatekoinen periaatepiirros paperisessa muodossa
Ei
oma
Vesiyhtymän vuosikokouksen pöytäkirja
Talousveden valvontatutkimusohjelma
Valvontatutkimusnäytteet vuosilta 20112013
1
Vesiosuuskunnat vesihuollon järjestäjinä
Vesihuoltolaissa tarkoitetaan vesihuoltolaitoksella laitosta, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan
hyväksymällä toiminta-alueella. Jos vesiosuuskunnalla on kunnan hyväksymä toiminta-alue, koskee sitä
vesihuoltolain mukaiset velvoitteet. Kunnan alueella voi olla sekä vesiosuuskuntien, että kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita.
Kunnallisella vesihuoltolaitoksella ei ole lakisääteistä velvoitetta tarjota palveluja toimialueensa ulkopuolella.
Vesihuoltolain (681/2014) mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon kehittämisestä yhdyskuntakehityksen
tarpeita vastaavasti. Tätä varten kunnat laativat vesihuollon kehittämissuunnitelman, jossa on mm. esitetty
arvioita mihin ja millä aikataululla kunnan alueen vesihuoltoverkostoja laajennetaan. Kunnan suunnitelmat
eivät tuo aina ratkaisuja harvaan asutuille, kaupunkikehityksen ulkopuolisille tai haja-asutusalueen asukkaille, jotka sijaitsevat kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Näillä alueilla kiinteistöt vastaavat itse vesihuoltojärjestelyistä kiinteistökohtaisesti tai kiinteistöt voivat yhteisesti perustaa osuuskunnan,
yhtymän tai osakeyhtymän huolehtimaan alueensa vesihuollosta.
Vesiosuuskuntia perustetaan yleensä harvaan asusutuille haja-asutusalueille, joille kunnallisen vesihuoltolaitoksen ei ole taloudellisesti järkevää toteuttaa vesihuoltoa toivotussa aikataulussa. Osuuskuntien perustamisen tarkoituksena on siten tarjota hyvälaatuisia vesihuoltopalveluja kunnallisten verkostojen ulkopuolisille
alueille.
HSY:n jäsenkuntien alueella oli vuona 2014 seitsemän vesiosuuskuntaa (kuva 1). HSY:n jäsenkaupunkien
vesisosuuskunnat sijaitsevat saarissa ja kaupunkien reuna- tai raja-alueilla. Poikkeuksena on Puotisten Vesi
Oy, joka ei sijaitse reuna-alueella, mutta erillään HSY:n toiminta-alueesta.
Vesihuoltolain mukaan kukin vesihuoltolaitos vastaa vesihuoltopalveluiden tuottamisesta toiminta-alueellaan
itsenäisesti. HSY:llä ei siten ole juridisia velvoitteita jäsenkuntiensa alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien
toiminnan tukemiseen. Joissakin tapauksissa saattaa olla tarkoituksenmukaista, että HSY tarjoaa vesiosuuskunnan käyttöön asiantuntija-apua, muunlaista yhteistyötä tai, että vesiosuuskunnan toiminta-alue liitetään
HSY:n toiminta-alueeseen. Tämä edellyttää luonnollisesti, että käytännön järjestelyistä sovitaan yhdessä
HSY:n ja vesiosuuskunnan kanssa.
Kuva 1: HSY:n jäsenkuntien alueella vuonna 2014 toimivat vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat sijaitsevat
lähinnä kaupunkien reuna- tai raja-alueilla tai saarissa.
2
Vesiosuuskuntien
nen nykytila
2.1
Suvisaariston vesiosuuskunta
teknistaloudelli-
Suvisaariston vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1999 ja se sijaitsee Espoon eteläosassa Suvisaariston
alueella ja Soukanniemellä. Vuonna 2012 osuuskuntaan oli liittynyt 401 kiinteistöä. Osuuskunta tuotti palveluja noin 1000 asukkaalle. Liittymisaste osuuskunnan alueella oli 84 %. Liittyneistä kiinteistöistä 118 on kesävesiliittyjiä.
Suvisaariston vesiosuuskunnalla on kuvan 2 mukainen Espoon kaupunginhallituksen (12.2.2002) hyväksymä toiminta-alue. Suvisaaristo ostaa talousveden HSY:ltä ja johtaa jätevedet HSY:n verkostoon.
Suvisaaristossa on vesihuoltoverkostoa noin 40 km. Osa toiminta-alueesta muodostuu saarista, joten alueen
verkostosta noin 7 km on merenalituksia. Verkosto on teknisesti toimiva, mutta ei vastaa HSY:n laatuvaatimuksia. Suurimmat erot HSY:n järjestelmään verrattuna ovat: (i) jätevesien siirtojärjestelmä on ns. matalapainejärjestelmä (LPS), johon jätevedet johdetaan kiinteistökohtaisten pumppaamojen avulla; (ii) verkostoja
ei ole asennettu routasyvyyteen ja tämän takia verkostossa on saattolämmityksiä; (iii) kaikkiin kohteisiin ei
ole tieyhteyttä ja (iv) 20 % verkostosta on kesävesiverkostoa. Lisäksi toiminnallisuuden parantamiseksi tarvittaisiin mm. lisää huuhteluyhteitä ja sulkuventtiilejä. Tarkemmat teknistaloudelliset perustiedot on esitetty
taulukossa 2.
Espoon saaristoon on valmisteilla kaksi oikeusvaikutteista osayleiskaavaa: Saariston osayleiskaava ja Bergö
- Stora Bodö - Fridheminkallion – osayleiskaava. Kaavojen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2020 tienoilla. Suvisaariston vesiosuuskunta odottaa kaavoitushankkeiden määräyksiä ja sitä ennen laajentumissuunnitelmia ei ole.
Suvisaaristo on esittänyt halukkuuden liittyä HSY:n toiminta-alueeseen.
HSY:n
(keltaiset pisteet)
HSY:n toiminta-alue (vihreä)
Suvisaariston vo:n toiminta-alue (keltainen)
Kuva 2: Suvisaariston vesiosuuskunnan toiminta-alueen verkostosta 20 % on kesävesiverkostoa. Osuuskunta sijaitsee saaristossa ja alueella on herkkää luontoa. Vesiosuuskunta ostaa talousveden HSY:ltä ja
johtaa jätevedet HSY:n verkostoon.
Taulukko 2: Suvisaariston vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot vuonna 2012.
Taloudelliset tunnusluvut
Liikevaihto
€
Toimintakulut
€
Poistot
€
Tilikauden tulos
€
Tasearvo
€
Käyttöomaisuus
€
Liittymismaksut
€
141 029
143 652
93 800
-100 334
2 050 896
3 085 088
2 254 296
Kesävesiliittyjiä
kiinteistöä
kpl
Ympärivuotinen asukastiheys
as/km2
Jäteveden
laskutus
m3/a
118
183
36 800
Liittyjät ja volyymi
Vesijohto ja viemärit
Kiinteistöjä
kpl
Asukkaita
Liittymisaste
%
Veden
m3/a
401
1 003
84
36 800
myynti
Talous- ja jätevesijärjestelmien yhteenveto
Talous- ja jätevesi
Talous- ja jäteveden-käsittely
Verkostojen keskimääräinen ikä
(a)
Johtoa
km
Materiaali
Asennussyvyys
Vesistön
johtoa km
Liitos
HSY:n
verkostoon
12
38
Muovi, PE
1m, saattolämmitys
7
Talousvesi, kpl
Jätevesi, kpl
Linjasulku-venttiilit
(arvio)
Huuhtelu
haarat
Linjasulkuventtiilit
(arvio)
Linjapumppaamoita
Kiinteistöpumppaamot
59 vj
6
60
4
400
Huolto- ja kunnossapitotoimet
Vastaa
vesiosuuskunnan
huoltotöistä
Esiintyneet huoltotyöt
Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus
Valvontatutkimusohjelma
Yksityiset urakoitsijat
jäätymistapauksia,
huoltotöitä
Ei ole pidetty kirjaa
Kyllä
Käyttömaksu
jätevesi
€/ m3
Osuusmaksu
€/vuosi
Käyttömaksu
vesi
€/ m3
49
1,07
1,29
100
ja
vuotopumppujen
Maksut, alv 0 %
Liittymismaksu
€
3 307
Perusmaksu
€
alitus-
2.2
Puotisten Vesi Oy
Vuonna 1990 perustettu Puotisten Vesi Oy toimii Espoossa Bodomjärven itäpuolella ja Matalajärven pohjoispuolella. Osakkaina on yksityisten kiinteistöjen lisäksi alueella toimiva Master Golf sekä muutamia asuntoyhtiöitä. Puotisten Vesi Oy:n vesihuollon piirissä on noin 90 asukasta. Liittymiä vesijohtoverkostoon oli 34
ja viemäriverkostoon 36. Liittymisaste on 85–90 %.
Puotisten Vesi Oy:llä ei ole tarkkaan rajattua toiminta-aluetta. Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman
2013–2022 mukaan toiminta-alue on määritelty suurpiiteisesti vuonna 2004. Suurpiiteinen toiminta-alueen
rajaus on esitetty kuvassa 3. Puotisten Vesi Oy hankkii vetensä HSY:n vesijohtoverkostosta ja johtaa jätevetensä HSY:n viemäriverkostoon.
Vesihuoltoverkostojen pituus on noin 6 km. HSY:n laatutasoon verrattuna erot liittyvät verkoston toiminnallisuuteen, joita voidaan parantaa lisäämällä mm. huuhteluyhteitä ja sulkuventtiilejä. Puotisten Vesi Oy:n teknistaloudelliset perustiedot on esitetty taulukossa 3.
Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymä Bodominkartanon asemakaavamuutosehdotus mahdollistaa alueen asukasmäärän kasvamisen laskennallisesti 138 asukkaalla. Kaavoituksen mahdollistamasta lisärakentamisen aikataulusta ei ole kuitenkaan tässä vaiheessa tarkempia tietoja mutta sen toteutuessa Puotisten
Vesi Oy:n liittyjämäärä kaksinkertaistuisi.
Puotisten Vesi Oy on kiinnostunut siirtämään toimintansa HSY:n vastuulle.
HSY:n toiminta
-alueen laajennusalue
Vihermäki
Natura-alue
Luonnonsuojelualue
HSY:n
toiminta
-alue
Puotisten Vesi Oy:n toiminta-alue (keltainen)
Luonnonsuojelualue
verkosto
Puotisten Vesi Oy:n toiminta-alue (keltainen)
Luonnonsuojelualue
Puotisten Vesi Oy:n toiminta-alue (keltainen)
HSY:n
toiminta
-alue
Luonnonsuojelualue
Natura-alue
Kuva 3: Puotisten Vesi Oy:n toiminta-alue koostuu useista eri alueista. Alueen läheisyydessä on useita luontokohteita. Vesiosuuskunta ostaa talousveden HSY:ltä ja johtaa jätevedet HSY:n verkostoon.
Taulukko 3: Puotisten Vesi Oy:n teknistaloudelliset perustiedot vuonna 2012.
Taloudelliset tunnusluvut
Liikevaihto
€
Toimintakulut
€
Poistot
€
Tilikauden
tulos
€
Tasearvo
€
Käyttöomaisuus
€
Liittymismaksut
€
30 346
35 838
8 991
-14 518
238 870
205 853
0
Veden
myynti
m3/a
Kesävesiliittyjiä
kiinteistöä
kpl
Ympärivuotinen
asukastiheys
as/km2
Jäteveden
laskutus
m3/a
6 966
3
51
7 200
Liittyjät ja volyymi
Vesijohto ja viemärit
Kiinteistöjä
kpl
Asukkaita
Liittymisaste
%
vesi/jätevesi
vesi/jätevesi
vesi/jätevesi
34/36
85/90
85/90
Talous- ja jätevesijärjestelmien yhteenveto
Talous- ja jätevesi
Talous- ja jätevedenkäsittely
Liitos
HSY:n
verkostoon
Verkostojen
keskimääräinen
ikä (a)
Johtoa km
10-24
5.4/.6.3
Materiaali
Asennussyvyys
Vesistön
alitusjohtoa
km
muovi, PVC
2m
-
vesi/jätevesi
Talousvesi, kpl
Linjasulku-venttiilit
Huuhtelu
(arvio)
haarat
6
3
Huolto- ja kunnossapitotoimet
Jätevesi, kpl
Linjasulkuventtiilit
(arvio)
2
Linjapumppaamoita
10
Vastaa
vesiosuuskunnan
huoltotöistä
Esiintyneet
huoltotyöt
Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus
Valvontatutkimusohjelma
osakkaat ja yksityinen urakoitsija
Maksut, alv 0 %
Pumppujen
huolto
Ei varmaa tietoa
Kyllä
Talous- ja jätevesi
Liittymismaksu
€
Perusmaksu
Käyttömaksu
jätevesi
€/ m3
Osuusmaksu
€/vuosi
Käyttömaksu
vesi
€/ m3
-
11 €/osake
1,04
1,27
-
€
Kiinteistöpumppaamot
4
2.3
Kallvikinniemen vesiosuuskunta
Kallvikinniemen vesiosuuskunta tulee lopettamaan toimintansa arviolta vuoden 2015 aikana ja liittymään
osaksi HSY:n toiminta-aluetta. Kallvikinniemen vesiosuuskunta perustettiin vuonna 1985. Se toimii ItäHelsingissä Vuosaaren Kallahdessa. Vuonna 2012 Kallvikinniemen vesiosuuskunnan alueella liittymisaste oli
100 % ja alueella asui 23 asukasta. Liittyneitä kiinteistöjä oli 9. Kallvikinniemen vesiosuuskunta ostaa talousveden HSY:ltä ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Sen alue on esitetty kuvassa 4.
Vesiosuuskunnan liittämistä on esitetty jo aikaisemmin Helsingin yleiskaavassa 2002, jossa esitettiin alueen
liittämistä kunnalliseen vesihuoltoverkkoon rakentamalla Kallvikinniementielle vesijohto ja jätevesiviemäri.
Liitos HSY:n vesihuoltoon toteutetaan Sofia-keskuksen tontilla. Rakentaminen edellyttää HSY:n toimintaalueen vähäistä laajentamista. Vuoden 2015 vesihuollon toiminta-alueen päivityksen yhteydessä Helsingin
kaupunki esitti uudelleen alueen liittämistä HSY:n toiminta-alueeseen. Kallvikinniemen vesiosuuskunta tullaan liittämään osaksi HSY:n toiminta-aluetta Helsingin kaupungin esityksen mukaisesti.
Kallvikinniemen teknistaloudelliset perustiedot vuodelta 2012 on esitetty taulukossa 4.
HSY:n toiminta-alue
HSY:n jätevesipumppaamo
(keltaiset pisteet)
Natura-alue
Esitetty liitettäväksi
HSY:n toiminta-alueeseen
HSY:n jätevesipumppaamo
Luonnonsuojelualue
(keltaiset piste)
HSY:n toiminta-alue
Vesihuollonkehittämissuunnitelmassa 2013-2022
vesihuollon kehittämiskohde (punainen rajaus)
Natura-alue
Kuva 4: Kallvikinniemen vesiosuuskuntaa on esitetty liitettäväksi HSY:n toiminta-alueeseen 2015. Liitettävä
alue on esitetty suurpiiteisesti kartalla. Alue sijaitsee luontoherkällä alueella..
Taulukko 4: Kallvikinniemen vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot vuonna 2012.
Taloudelliset tunnusluvut
Liikevaihto
€
Toimintakulut
€
Poistot
€
Tilikauden
tulos
€
Tasearvo
€
Käyttöomaisuus
€
Liittymismaksut
€
980
2 212
0
-1 232
27 526
27 321
29 931
Veden myynti
m3/a
Kesävesiliittyjiä
kiinteistöä
kpl
Ympärivuotinen asukastiheys
as/km2
Jäteveden
laskutus
m3/a
890
-
128
-
Liittyjät ja volyymi
Vesijohto ja viemärit
Kiinteistöjä
kpl
Asukkaita
Liittymisaste
%
vesi/jätevesi
vesi/jätevesi
vesi/jätevesi
9/-
23/-
100/-
Talous- ja jätevesijärjestelmien yhteenveto
Talous- ja jätevesi
Talous- ja
denkäsittely
jäteve-
Liitos HSY:n verkostoon/kiinteistökohtainen käsittely
Verkostojen
keskimääräinen
ikä (a)
Johtoa km
29
1,3/-
Materiaali
Asennussyvyys
Vesistön
alitusjohtoa
km
muovi, PE
2 m, sähkölämmitetyllä osuudella
0,5 m
0,4
vesi/jätevesi
Talousvesi, kpl
Jätevesi, kpl
Linjasulkuventtiilit (arvio)
Huuhtelu
haarat
Linjasulkuventtiilit
(arvio)
Linjapumppaamoita
Kiinteistöpumppaamot
2
-
-
-
-
Huolto- ja kunnossapitotoimet
Vastaa
vesiosuuskunnan
huoltotöistä
Esiintyneet
työt
Ei tehty
-
huolto-
Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus
Valvontatutkimusohjelma
-
Ei
Maksut, € alv 0 %
Talous- ja jätevesi
Liittymismaksu
€
Ei tietoa
Perusmaksu
Käyttömaksu
jätevesi
€/ m3
Osuusmaksu
€/vuosi
Käyttömaksu
vesi
€/ m3
-
0,94
-
34
€
2.4
Villingin vesiosuuskunta
Vuonna 2007 perustettu Villingin vesiosuuskunta sijaitsee Villingin saaressa Helsingin itäosassa. Vesiosuuskuntaan on liittynyt 23 asukasta. Liittyneitä kiinteistöjä on 11, joista vain kaksi on ympärivuotisia liittyjiä ja
muut 9 kiinteistöä kesävesiliittyjiä. Villingin vesiosuuskunnan liittymisaste on 14 %.
Helsingin kaupunki hyväksyi (3.2.2014 § 136) Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alueen vuonna 2014 Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013 – 2022:n yhteydessä. Toiminta-alue on esitetty kuvassa 5.
Osuuskunta hankkii talousvetensä HSY:n vesijohtoverkostosta ja johtaa jätevetensä HSY:n viemäriverkostoon. Villingin saarella vesiosuuskunnan ulkopuoliset kiinteistöt käsittelevät jätevetensä kiinteistökohtaisin
puhdistusmenetelmin.
Vesihuoltoverkoston pituus on noin 5 km, josta merenalitusjohtoa alle 1 km. Villingin vesiosuuskunta poikkeaa HSY:n laatutasosta, koska suurin osa verkosta on kesävesiverkostoa. Vesiosuuskunta sijaitsee saaressa,
jonne ei ole tieyhteyttä, mikä vaikeuttaa huolto- ja kunnossapitotoimenpiteitä. Vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot on esitetty taulukossa 5.
Villingin saari kuuluu itäisen saariston alueeseen, josta on valmistunut asemakaavaluonnos vuonna 2012.
Uusi asemakaava mahdollisesti kaksinkertaistaisi saaren rakennusoikeuden. Kaavoitustyö on kesken, joten
todelliset vaikutukset eivät ole vielä vahvistuneet.
Villingin vesiosuuskunta ei esittänyt kantaansa liittymishalukkuudesta selvitystyön aikana.
HSY:n toiminta-alue
HSY:n jätevesipumppaamo
(keltaiset piste)
Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alue
Kuva 5: Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alueen verkostosta 75 % on kesävesiverkostoa. Osuuskunta
sijaitsee saaressa, jonne ei ole tieyhteyttä. Vesiosuuskunta ostaa talousveden HSY:ltä ja johtaa jätevedet
HSY:n verkostoon.
Taulukko 5: Villingin vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot vuonna 2012.
Taloudelliset tunnusluvut
Liikevaihto
€
Toimintakulut
€
Poistot
€
Tilikauden
tulos
€
Tasearvo
€
Käyttöomaisuus
€
Liittymismaksut
€
1 899
5 284
0
-15 020
584 884
556 755
143 490
Liittyjät ja volyymi
Vesijohto ja viemärit
Kiinteistöjä
kpl
Asukkaita
Liittymisaste
%
Veden
myynti
m3/a
Kesävesiliittyjiä
kiinteistöä
kpl
Ympärivuotinen
asukastiheys
as/km2
Jäteveden
laskutus
m3/a
11
28
14
48
9
12
48
Talous- ja jätevesijärjestelmien yhteenveto
Talous- ja jätevesi
Talous- ja jätevedenkäsittely
Verkostojen
keskimääräinen
ikä (a)
Johtoa km
Materiaali
Asennussyvyys
Vesistön
alitusjohtoa
km
Liitos
HSY:n
verkostoon
1
4,8
muovi, PEH, PEM
maan
pinnalla,
pieni osuus 1,3
m
0,7
Talousvesi, kpl
Jätevesi, kpl
Linjasulkuventtiilit
(arvio)
Huuhteluhaarat
Linjasulkuventtiilit
(arvio)
Linjapumppaamoita
Kiinteistöpumppaamot
7
3
-
1
9
Huolto- ja kunnossapitotoimet
Vastaa
vesiosuuskunnan
huoltotöistä
Esiintyneet huoltotyöt
Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus
Valvontatutkimusohjelma
Ei toistaiseksi selvitetty
-
-
Suunnitteilla
Maksut, € alv 0 %
Talous- ja jätevesi
Liittymismaksu
€
Perusmaksu
Käyttömaksu
jätevesi
€/ m3
Osuusmaksu
€/vuosi
Käyttömaksu
vesi
€/ m3
3 500
60
1,47
1,47
500
€
2.5
Kesäkylä - Koivikon vesiosuuskunta
Vuonna 2008 perustettu Kesäkylä-Koivikon vesiosuuskunta toimii Vantaan Kiilan kaupunginosassa Vantaan
ja Tuusulan rajalla. Vesiosuuskuntaan on liittynyt 40 kiinteistöä ja se tuottaa vesihuoltopalveluita 100 asukkaalle. Liittymisaste on 33 %.
Kesäkylä - Koivikon vesiosuuskunnan virallinen toiminta-alue (kuva 6) vesijohto- ja jätevesiverkoston osalta
on hyväksytty Vantaan kaupunginvaltuustossa 15.11.2010. Toiminta-alue noudattelee kiinteistörajoja. Vesiosuuskunta ostaa käyttöveden HSY:ltä ja johtaa jätevedet HSY:n verkostoon.
Vesihuoltoverkoston pituus on noin 2 km. HSY:n käytännöistä poiketen verkostoja ei ole asennettu routasyvyyteen, vaan asennussyvyys on alhaisempi ja verkostot sijaitsevat eristyslaatikoissa. Lisäksi verkoston
toiminnallisuuden parantamiseksi tulisi lisätä mm. huuhteluyhteitä ja sulkuventtiilejä. Vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot on esitetty taulukossa 6.
Alueella ei ole käynnissä kaavoitushankkeita.
Kesäkylä-Koivikon vesiosuuskunta on kiinnostunut siirtämään toimintansa HSY:n vastuulle.
Vantaa
Tuusula
Kesäkylä Koivikon vesiosuuskunnan
suuntaa antava toiminta-aluerajaus
HSY:n jätevesipumppaamo
(keltaiset piste)
HSY:n toiminta-alue
Kuva 6: Kesäkylä - Koivikon toiminta-alueen rajaus. Vesiosuuskunta ostaa talousveden HSY:ltä ja johtaa
jätevedet HSY:n verkostoon.
Taulukko 6: Kesäkylä - Koivikon vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot .
Taloudelliset tunnusluvut
Liikevaihto
€
Toimintakulut
€
Poistot
€
Tilikauden
tulos
€
Tasearvo
€
Käyttöomaisuus
€
Liittymismaksut
€
36 100
138 229
229
-101 341
25 177
687
92 055
Liittyjät ja volyymi
Vesijohto ja viemärit
Kiinteistöjä
kpl
Asukkaita
Liittymisaste
%
Veden
myynti
m3/a
Kesävesiliittyjiä
kiinteistöä
kpl
Ympärivuotinen
asukastiheys
as/km2
Jäteveden
laskutus
m3/a
40
100
33
2 400
-
2 351
2 400
Talous- ja jätevesijärjestelmien yhteenveto
Talous- ja jätevesi
Talous- ja jätevedenkäsittely
Verkostojen
keskimääräinen
ikä (a)
Johtoa
km
Materiaali
Asennussyvyys
Vesistön
alitusjohtoa
km
Liitos
HSY:n
verkosoon
2
2,2
muovi, PEH
1m
-
Talousvesi, kpl
Jätevesi, kpl
Linjasulkuventtiilit
(arvio)
Huuhtelu
haarat
Linjasulkuventtiilit
(arvio)
Linjapumppaamoita
Kiinteistöpumppaamot
31
3
-
-
40
Huolto- ja kunnossapitotoimet
Vastaa vesiosuuskunnan huoltotöistä
Esiintyneet
totyöt
huol-
talonmies
joitakin verkoston
jäätymis- ja vuototapauksia
Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus
Valvontatutkimusohjelma
Ei varmaa tietoa
Tekeillä
Maksut, € alv 0 %
Talous- ja jätevesi
Liittymismaksu
€
850
Perusmaksu
Käyttömaksu
Käyttömaksu
Osuusmaksu
€/vuosi
-
€/ m3
1,04
€/ m3
1,31
€
240
2.6
Leppäkorven vesiosuuskunta
Leppäkorven vesiosuuskunta sijaitsee Vantaan koillisosassa Leppäkorven kaupunginosassa. Alue rajautuu
pohjoisessa Leppäkorventiehen, lännessä Haapalantiehen ja idässä Lahnatiehen. Vesiosuuskunta on perustettu ja rekisteröity kaupparekisteriin vuonna 2013. Vesiosuuskuntaan on liittynyt 9 kiinteistöä, joista yksi on
pienkerrostalo. Liittyneet kiinteistöt ovat ympärivuotisesti asuttuja ja alueella asuu noin 30 asukasta.
Virallista toiminta-aluetta ei vesiosuuskunnalle ole määritelty. Vesiosuuskunnan toiminta-alueen suurpiirteinen rajaus on esitetty kuvassa 7. Leppäkorven vesiosuuskunta hankkii vetensä HSY:n vesijohtoverkostosta
ja johtaa jätevetensä HSY:n viemäriverkostoon.
Vesihuoltoverkostojen pituus on alle 1 km. HSY:n laatutasoon verrattuna verkostoon tulisi toiminnallisuuden
parantamiseksi lisätä muutamia verkostolaitteita kuten sulkuventtiilejä ja huuhteluyhteitä. Vesiosuuskunnan
teknistaloudelliset perustiedot on esitetty taulukossa 7.
Alueelle on suunnitteilla asemakaava, mutta aikataulusta ei ole tarkempaa tietoa.
Osuuskunta on kiinnostunut siirtämään toimintansa HSY:n vastuulle.
Kerava
Vantaa
Leppäkorven vesiosuuskunnan
suuntaa antava toiminta-aluerajaus
HSY:n toiminta-alue
HSY:n toiminta-alue
HSY:n jätevesipumppaamo
(keltaiset piste)
HSY:n jätevesipumppaamo
(keltaiset piste)
Kuva 7:Vuonna 2013 perustetun Leppäkorven vesiosuuskunnan toiminta-aluetta ei ole vielä määritelty, mutta kuvassa on karkea toiminta-alueen rajaus. Vesiosuuskunta ostaa talousveden HSY:ltä ja johtaa jätevedet
HSY:n verkostoon.
Taulukko 7: Leppäkorven vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot.
Taloudelliset tunnusluvut, €
Liikevaihto
Toimintakulut
Poistot
Tilikauden tulos
Tasearvo
Käyttöomaisuus
Liittymismaksut
Kesävesiliittyjiä
kiinteistöä
kpl
Ympärivuotinen
asukastiheys
as/km2
Jäteveden
laskutus
m3/a
176
HSY
laskuttaa
RAJ-Consulting Oy:n kirjanpito ei ole ollut käytettävissä
Liittyjät ja volyymi
Vesijohto ja viemärit
Kiinteistöjä
kpl
Asukkaita
Liittymisaste
%
Veden
m3/a
myynti
9
30
100
155
-
Talous- ja jätevesijärjestelmien yhteenveto
Talous- ja jätevesi
Talous- ja jätevedenkäsittely
Verkostojen
keskimääräinen
ikä (a)
Johtoa
km
Materiaali
Asennussyvyys
Vesistön alitusjohtoa km
Liitos
HSY:n
verkostoon
1
0,95
muovi, PE
1,8 m
-
Talousvesi, kpl
Jätevesi, kpl
Linjasulkuventtiilit
(arvio)
Huuhtelu
haarat
Linjasulkuventtiilit (arvio)
Linjapumppaamoita
Kiinteistöpumppaamot
4
1
4
-
9
Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus
Valvontatutkimusohjelma
-
Ei
Käyttömaksu
jätevesi
€/ m3
Osuusmaksu
1,27
-
Huolto- ja kunnossapitotoimet
Vastaa
vesiosuuskunnan huoltotöistä
Esiintyneet
työt
Ei toistaiseksi selvitetty
Maksut, alv 0 %
-
huolto-
Talousvesi- ja jätevesi
Liittymismaksu
€
Perusmaksu
€/vuosi
Käyttömaksu
vesi
€/ m3
1 170
-
1,04
€
2.7
Länsi-Keimolan Vesiyhtymä
Vuonna 1980 perustettu Länsi-Keimolan Vesiyhtymä sijaitsee Länsi-Vantaalla Länsi-Keimolan tien varrella.
Vesiyhtymään liittyneitä ympärivuotisia kiinteistöjä on 27 ja lisäksi pari kesämökkiä. Alueella asuu noin 90
asukasta. Liittymisaste talousvesiverkostoon on 78 %.
Vesiyhtymälle ei ole määritetty virallista toiminta-aluetta. Kuvassa 8 on esitetty vesiyhtymän toimintaympäristö. Länsi-Keimolan Vesiyhtymä on HSY:n jäsenkuntien alueella ainut osuuskunta, jolla ei ole liitosta
HSY:n verkostoon. Vesiyhtymän omistuksessa on oma vedenottamo ja raakavesilähteenä on Lepsämänjoki.
Raakavesi otetaan siiviläputkikaivon avulla. Hygieenisen laadun takaamiseksi talousvesi desinfioidaan UVkäsittelyllä. Jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti.
Talousvesiverkoston pituus on 1,5 km. Länsi-Keimolan Vesiyhtymä poikkeaa HSY:n laatutasosta, koska
alueella ei ole viemäriverkostoa ja lisäksi alueella on erillinen kasteluvesiverkosto. Talousvesiverkostosta
puuttuu verkostolaitteita (huuhteluyhteitä, sulkuventtiilejä) ja vesimittarit. Vedenottamo ei vastaa HSY:n laatutasoa. Valvontanäytetulosten perusteella talousvesi ei ole aina täyttänyt talousveden laatusuosituksia koliformisten bakteerien ja Escherichia colin osalta. Myös rauta, mangaani ja sameusarvot ovat olleet koholla.
Vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot on esitetty taulukossa 8.
Vesiyhtymän alueella, Länsi-Keimolantien varrella, on voimassa Vantaan yleiskaava 2007, jossa LänsiKeimolantien kiinteistöt on määritelty pientaloalueeksi. Yleiskaavan mukaan osa Länsi-Keimolantien kiinteistöistä sijaitsee luonnonsuojelualueella, samoin kuin vesiyhtymän vedenottamo. Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2013–2022 Länsi-Keimolan Vesiyhtymä on osa Vestran alueen kehittämiskohdatta, jonka toteutusaikatauluksi on suunnitelmassa esitetty 2018-2020. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, Länsi-Keimola liittyisi osaksi HSY:n toiminta-aluetta.
Länsi-Keimolan Vesiyhtymä on esittänyt halunsa säilyä jatkossakin itsenäisenä.
Espoo
Vantaa
Länsi-Keimolan vesiyhtymän
toiminta-alue
Vesihuollon kehittämiskohde
Vestra 2018-2020
Luonnonsuojelualuetta
HSY:n
toiminta-alue
Natura-aluetta
Kuva 8: Länsi-Keimolan Vesiyhtymän toiminta-alue sijaitsee vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyllä
Vestran kehittämiskohdealueella. Alueen läheisyydessä on luonnonsuojelualuetta. Vesiosuuskunnalla on
oma vedenottamo ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti.
Taulukko 8: Länsi-Keimolan vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot.
Taloudelliset tunnusluvut
Liikevaihto
€
Toimintakulut
€
Poistot
€
Tilikauden
tulos
€
Tasearvo
€
Käyttöomaisuus
€
Liittymismaksut
€
4 800
6 674
0
-1 872
-
-
-
Veden
myynti
m3/a
Kesävesiliittyjiä
kiinteistöä
kpl
Ympärivuotinen
asukastiheys
as/km2
Jäteveden
laskutus
m3/a
ei kirjata
2
400
-
Liittyjät ja volyymi
Vesijohto ja viemärit
Kiinteistöjä
kpl
Asukkaita
Liittymisaste
%
vesi/jätevesi
vesi/jätevesi
vesi/jätevesi
29/-
70/-
78/-
Talous- ja jätevesijärjestelmien yhteenveto
Talous- ja jätevesi
Talous- ja jätevedenkäsittely
Oma vedenottamo/oma käsittely
Verkostojen
keskimääräinen
ikä (a)
Johtoa km
30
1,5/-
Materiaali
Asennussyvyys
Vesistön
alitusjohtoa
km
muovi, PELM
1,5-1,7 m
-
vesi/jätevesi
Talousvesi, kpl
Jätevesi, kpl
Linjasulkuventtiilit
(arvio)
Huuhtelu
haarat
Linjasulkuventtiilit
(arvio)
Linjapumppaamoita
Kiinteistöpumppaamot
1
1
-
-
-
Huolto- ja kunnossapitotoimet
Vastaa
vesiosuuskunnan huoltotöistä
Esiintyneet huoltotyöt
Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus
Valvontatutkimusohjelma
talkootyönä
Talousveden laatuongelmat
ja vedenottamon huoltotyöt
Kirjataan vihkoon
Kyllä
Maksut, alv 0 %
Talous- ja jätevesi
Liittymismaksu
€
Perusmaksu
vesi/jätevesi
€/vuosi
Käyttömaksu
vesi
€/ m3
Käyttömaksu
jätevesi
€/ m3
Osuusmaksu
1 100
80/-
1,46*
-
-
*käyttömaksu laskettu oletuksella, että vedenkulutus olisi 150 l/as/vrk
€
3
Yhteenveto ja johtopäätökset
HSY:n hallitus (14.6.2013 § 84) ja Espoon kaupunki (19.8.2013 § 108) ovat velvoittaneet HSY:n selvittämään edellytyksiä liittää vesiosuuskuntien toiminta-alueita HSY:n toiminta-alueeseen kehittämissuunnitelman 2017-2024 päivityksen yhteydessä. Kehittämissuunnitelman päivitystä varten HSY laati selvityksen
vesiosuuskuntien teknisestä ja taloudellisesta tilasta sekä selvitti vesiosuuskuntien halukkuutta liittyä osaksi
HSY:n vesihuoltojärjestelmää.
HSY:n jäsenkuntien alueella oli vuonna 2014 seitsemän vesiosuuskuntaa, joista kaksi oli Espoossa (Suvisaariston vesiosuuskunta ja Puotisten Vesi Oy), kaksi Helsingissä (Kallvikinniemen ja Villingin vesiosuuskunnat) ja kolme Vantaalla (Länsi-Keimolan Vesiyhtymä, Kesäkylä - Koivikon ja Leppäkorven vesiosuuskunnat). Kooste vesiosuuskuntien perustiedoista on kerätty taulukkoon 9. Vuoden 2015 aikana Kallvikinniemen vesiosuuskunta tullaan liittämään osaksi HSY:n toiminta-aluetta ja vesiosuuskuntien määrä HSY:n jäsenkuntien alueella vähenee kuuteen. Kaupunkikehityksen myötä vesiosuuskuntien määrä tulee vähenemään tulevaisuudessa.
HSY:n jäsenkuntien alueella vesiosuuskuntia on perustettu eri aikoina - vanhin Länsi-Keimolan Vesiyhtymä
on perustettu vuonna 1980 ja uusin Leppäkorven vesiosuuskunta vuonna 2013. Länsi-Keimolan Vesiyhtymää lukuun ottamatta vesiosuuskunnat ostavat talousveden HSY:ltä ja johtavat jätevedet HSY:n viemäriverkkoon. Vesiosuuskunnat ovat pääosin pieniä, poikkeuksena Suvisaariston vesiosuuskunta Espoossa,
jonka verkostopituus on noin 40 km ja liittyjämäärä yli 400 kiinteistöä. Muilla osuuskunnilla vuonna 2012
liittyneiden kiinteistöjen määrä oli välillä 9-40 kiinteistöä ja verkostojen pituus alle 10 km.
Vesiosuuskuntien vesihuoltoverkostojen toteutustavoissa on omat erityispiirteensä. Kaikissa vesiosuuskunnissa on eroja verrattuna HSY:n käytäntöihin ja laatuvaatimuksiin (HSY:n vesihuolto; verkostosuunnittelukäytännöt 1.11.2012). Suurimmat erot ovat Suvisaariston vesiosuuskunnassa, jossa jätevesiverkosto on ns.
matalapainejärjestelmä (LPS). Kaikkien vesiosuuskuntien tulisi parantaa verkoston toiminnallisuutta lisäämällä mm. huuhteluyhteitä ja sulkuventtiilejä. Puotisten Vesi Oy:n, Suvisaariston ja Villingin vesiosuuskuntien
verkostoja ei ole asennettu kaikilta osin routasyvyyteen. Suvisaariston kaikkiin kohteisiin ei ole tieyhteyttä,
Villingin vesiosuuskunta sijaitsee saaressa ja lisäksi näillä osuuskunnilla on suhteessa paljon kesävesiverkostoa. Länsi-Keimolan Vesiyhtymällä on oma vedenottamo, kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät ja erityispiirteenä oma kasteluvesiverkosto.
Poikkeamat HSY:n laatutasosta aiheuttaisivat ongelmia huolto- ja kunnossapitotöissä, mistä syystä samaa
palvelutasoa ei välttämättä pystyttäisi turvaamaan. Tästä syystä ennen mahdollista liittymistä vesiosuuskuntien olisi saatettava tekniset järjestelmänsä vastaamaan lähemmäksi HSY:n laatutasoa. Liittyminen osaksi
HSY:n vesihuolta edellyttäisi siten vesisosuuskunnilta investointeja ennen liittymistä. Liittymisedellytyksiä ja
investointitarpeita selvitetään yksityiskohtaisemmin seuraavan vesihuollon kehittämissuunnitelman laadinnan
yhteydessä vuonna 2017.
Vesiosuuskunnat Länsi-Keimolan Vesiyhtymää lukuun ottamatta esittivät halukkuutensa liittyä HSY:n toiminta-alueeseen. Vaihtoehtona liittymiselle HSY ja vesiosuuskunnat voivat kehittää myös muunlaista vesiosuuskuntien toimintaa tukevaa yhteistyötä. Pääkaupunkiseudun kaavoituksen edistyessä tulee useimpien vesiosuuskuntien osalta lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi arvioida liittymistä HSY:n toiminta-alueeseen.
Uusia vesiosuuskuntia ei alueelle näyttäisi olevan syntymässä.
Taulukko 9: Kooste vesiosuuskuntien perustiedoista, alueen kehittämisestä ja tekninen taso verrattuna
HSY:n laatutasoon
Vesiosuuskunta, tiedot
2012
Suvisaaristo,
Espoo
Puotisten
Vesi
Oy,
Espoo
Kallvikinniemi,
Helsinki
Villinki,
Helsinki
KesäkyläKoivikko,
Vantaa
Leppäkorpi,
Vantaa
LänsiKeimolan
vesiyhtymä,
Vantaa
Perustettu
1999
1990
1985
2007
2008
2013
1980
Toiminta-alue
Hyväksytty
2002 Espoon
kaupunginhallitus
Määritelty
suurpiiteisesti
2004
Ei määritelty
Hyväksytty
2014 Helsingin kaupunginhallitus
Hyväksytty
2010 Vantaa
kaupunginhallitus
Ei määritelty
Ei määritelty
virallisesti
Liittyneet
kiinteistöt
401
34
9
11
40
9
29
Verkostopituus, vv/jv,
km
38/38
5,4/6,3
1,3/-
4,8/4,8
2,2/2,2
0,95/0,95
1,5/-
Vedenkulutus,
36 800 m³/a,
100 m³/d
7 000 m³/a,
20 m³/d
890 m³/a,
2,5 m³/d
48 m³/a,
0,1 m³/d
2 400 m³/a,
6,6 m³/d
155 m³/a,
0,4 m³/d
(2013)
5 500 m³/a,
15 m³/d (arvio
2013)
Vedenotto
Liitos HSY:n
verkostoon
Liitos HSY:n
verkostoon
Liitos HSY:n
verkostoon
Liitos HSY:n
verkostoon
Liitos HSY:n
verkostoon
Liitos HSY:n
verkostoon
Oma vedenottamo
Jäteveden
käsittely
Liitos HSY:n
verkostoon
Liitos HSY:n
verkostoon
Kiinteistökohtainen
Liitos HSY:n
verkostoon
Liitos HSY:n
verkostoon
Liitos HSY:n
verkostoon
Kiinteistökohtainen
Tulevaisuus
Kaavoitushankkeita
käynnissä
Kaavoitus
mahdollistaa
lisärakentamisen vaikutus: ei tietoa
Osaksi HSY:n
toimintaalueetta 2015
Asemakaavaluonnos
2012, vaikutus: ei tietoa
Asemakaavahyväksytty
2010
Suunnitella
asemakaava,
aikataulua ei
tiedossa
Vesihuollon
keh.slu osaksi Vestraa
2018-2020
Erot
HSY:n
vesihuoltojärjestelmään
verrattuna
Kaikilla vesiosuuskunnilla toiminnallisuuden parantamiseksi tarvetta mm. huuhteluyhteiden, sulkuventtiilien ja vesimittareiden lisäyksille. Vesiosuuskuntien pumppaamot eivät ole kaukovalvonnan piirissä.
20 % kesävesi-verkostoa,
ei ajoyhteyttä
kaikkialle,
alhainen
asennussyvyys, saatto-lämmitys
Sähkölämmitettyjä
osuuksia
75 % kesävesi-verkostoa,
saareen ei
ajoyhteyttä
Alhainen
asennussyvyys
2012
1,47 €/m³
1,47 €/m³
2012**
1,04 €/m³
1,31 €/m³
Kasteluvesiverkostoa, ei
viemäriverkostoa, vedenottamo ei
vastaa laatuvaatimuksia
Käyttömaksut 2012 alv 0 % vesimaksu ja jätevesimaksu
HSY 2012*
0,94 €/m³
1,21 €/m³
2012
1,07 €/m³
1,29 €/m³
2012
1,04 €/m³
1,27 €/m³
2012
0,94 €/m³
-
* HSY:n verottomat käyttömaksut vuonna 2015 vesimaksu 1,08 €/m³ ja jätevesimaksu 1,34 €/m³
** käyttömaksu HSY:n käyttömaksu + 0,1 €/m³
Käyttömaksu
sama kuin
HSY:llä
2012
1,46 €/m³
-
HSY:n julkaisuja ı HRM:s publikationer 4/2011
ISSN-L [XXXX-XXXX]
ISSN [XXXX-XXXX] (nid.)
ISSN [XXXX-XXXX] (pdf)
ISBN [XXX-XXX-XXXX-XX-X] (nid.)
ISBN [XXX-XXX-XXXX-XX-X] (pdf)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki
Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors
Tfn 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi
Helsinki Region Environmental Services Authority
P.O. Box 100, FI-00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki
Tel. +358 9 15611, Fax +358 9 1561 2011, www.hsy.fi