ma 19.10.2015 klo 10.00 pöytäkirja - Varsinais

Transcription

ma 19.10.2015 klo 10.00 pöytäkirja - Varsinais
i
SISÄLLYSLUETTELO
MH, 19.10.2015 10:00, Pöytäkirja
§ -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) ................................................................................................................................. 1
§ 158 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen ............................................................ 4
§ 159 Pöytäkirjan tarkastaminen ............................................................................................................................................ 5
§ 160 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus ..................................................................................................................... 6
§ 161 Edunvalvontajohtajan viran täyttäminen .................................................................................................................... 12
§ 162 Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenmuutokset ........................................................................................................... 14
§ 163 Vuoden 2016 kokousaikataulu ................................................................................................................................... 15
§ 164 Lausunto hallituksen esityksestä maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja
kehittämishankkeiden rahoituksesta, saariston kehityksen edis ...................................................................................... 16
Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015 ....................................................................... 18
§ 165 Lausunto ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain muutosluonnoksesta, maakuntakaavojen
vahvistusmenettelystä luopuminen .................................................................................................................................. 42
§ 166 Lausunto ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain muutosluonnoksesta,
poikkeamistoimivallan siirto ........................................................................................................................................... 44
§ 167 RAPU-hankkeen käynnistämispäätös ......................................................................................................................... 46
§ 168 Maakuntajohtajien opintomatka Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin 19.-27.1.2016 ................................................... 47
§ 169 Vasco Da Gama -projektin loppukonferenssi Brysselissä 23.11.2015 ....................................................................... 48
Pykälän liite: Agenda_VDG_Final_Conference 1- 10 docx (2) ............................................................................... 49
§ 170 Maankäyttöjaoston 21.9.2015 antamat lausunnot ja käsittelemät asiat ...................................................................... 51
§ 171 Viranhaltijapäätökset .................................................................................................................................................. 52
§ 172 Tiedoksi annettavat asiat ............................................................................................................................................ 53
Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen_Perho ............................................................................................................ 55
Pykälän liite: Matkaraportti Klap ja Juvonen ........................................................................................................... 57
Pykälän liite: Matkaraportti_Palhus .......................................................................................................................... 58
Pykälän liite: Matkaraportti_Maakuntahallitus ......................................................................................................... 60
Pykälän liite: Vierailumuistio_Maakuntahallitus ...................................................................................................... 62
§ 173 Kokouksen päättäminen ............................................................................................................................................. 66
§ 9998 Oikaisuvaatimussivu ................................................................................................................................................. 67
§ -1, MH 19.10.2015 10:00
Sivu 2
§ -1, MH 19.10.2015 10:00
Sivu 3
Maakuntahallitus
Pöytäkirja
KOKOUSAIKA
KOKOUSPAIKKA
PYKÄLÄT
19.10.2015 klo 10.00 – 11.45
Maakuntatalo
SAAPUVILLA
Kanerva Ilkka, pj.
Alatalo Juuso, 1. vpj.
Haijanen Pauliina
Heikkilä Lauri
Kiviranta Esko
Kurvinen Jani, 2. vpj.
Lehtinen Riitta
Kattelus Lauri
Massinen Aimo
Nieminen Raimo
Nummentalo Juhani
Perho Tiina
Pilpola Juhani
Andersson Janina
Söderlund Nina
Virolainen Anne-Mari
Vuola Hanna
Wallin Stefan
§ 158-173
9/2015
Sivut 218-242
poistui klo 11.20 § 164
poistui klo 11.30 § 166
poistui klo 11.20 § 164
poistui klo 10.50 § 160
ESITTELIJÄ
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ
Häkämies Kari
Roto Markku
Maakuntajohtaja
Hallintojohtaja
MUUT SAAPUVILLA
OLLEET
Myllymäki Pekka
Antola Jouko
Andersson Li
Mv:n puheenjohtaja
Mv:n I varapuheenjohtaja
Mv:n III varapuheenjohtaja
KUTSUTTUINA
ASIANTUNTIJOINA
Heikkinen Pauli, § 160
Myllymäki Kalle, § 160
Nuotio Tarja
Palmunen Lauri
Saarento Heikki
Virtanen Janne
Ålgars-Åkerholm Jessica
Toiminnanjohtaja, Suomen Punainen Risto
Maahanmuuttopäällikkö, V-S:n ELY-keskus
Aluekehitysjohtaja
Edunvalvontajohtaja
Suunnittelujohtaja
Vs. edunvalvontajohtaja
Viestintävastaava
LAILLISUUS JA
PÄÄTÖSVALTAISUUS
§ 158
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUSTAPA
§ 159
ALLEKIRJOITUKSET
Ilkka Kanerva
puheenjohtaja
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUS
Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.
Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme.
Maakuntavirasto
PÖYTÄKIRJA ON OLLUT
YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ
Todistaa
Markku Roto
sihteeri
12.11.2015 Maakuntavirasto
Hallintojohtaja
§ -1, MH 19.10.2015 10:00
Sivu 4
§ 158, MH 19.10.2015 10:00
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN
Asia
Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 13.10.2015. Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille.
Kuntalain 103 §:n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun
enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.
Kuntalain 64 §:n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty
mainitussa kuntalain pykälässä.
Valmistelija
MR/mk
Maakuntajohtajan ehdotus
Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista.
Päätös
Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 18 maakuntahallituksen jäsentä.
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Sivu 5
§ 159, MH 19.10.2015 10:00
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN
Asia
Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 § mukaan: ”Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.”
Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 § 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti
seuraavasti:
1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten.
2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään.
3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan
tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille.
4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja
allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 §:n mukaisesti.
Valmistelija
MR/MK
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Esko Kiviranta ja Riitta Lehtinen.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Lisätietoja
hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, [email protected]
Sivu 6
§ 160, MH 19.10.2015 10:00
MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS
Asia
Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus.
Valmistelija
KH/ml
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.
Päätös
Maakuntajohtaja Kari Häkämies:
Turvapaikanhakijatilanne Varsinais-Suomessa – tilanne tasaantumassa
Valtakunnallinen turvapaikanhakijatilanne on tasaantunut. Päivittäin Suomeen tulee kuitenkin edelleen 150–200 henkeä eli joka päivä pitäisi avata 1–2 uutta vastaanottokeskusta. VarsinaisSuomessa uusien turvapaikanhakijoiden majoittaminen on vähentynyt selvästi Tornion järjestelykeskuksen perustamisen jälkeen. Uusia majoituspaikkoja on avattu nyt joka puolella Suomea ja
vastuu jakaantuu varsin tasaisesti.
Yleisesti on paineita purkaa hätämajoituspaikkoja. Vanhat koulut eivät sovellu pitkäaikaiseen majoitukseen, esim. Turussa Pernon koulu. Tulijamäärien vähentyminen antaa mahdollisuuden siirtää
Turussa hätämajoituksessa olevia hakijoita Halikkoon ja Loimaalle sekä Turun Mäntykotiin avattaviin uusiin yksiköihin.
Turkuun on lisäksi perusteilla yksityinen, alaikäisille tarkoitettu tukiasumisyksikkö marraskuun alkuun mennessä. Ylläpitäjätahosta ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.
SPR Varsinais-Suomen piiri ylläpitää sekä vastaanottokeskuksia (VOK) että hätämajoitusyksiköitä.
Hätämajoitusyksikkö on majoituspaikaksi perustettu yksikkö, jonka asiakkaat pyritään siirtämään
vastaanottokeskuksiin niin pian kuin mahdollista.
SPR V-S:n piirin ylläpitämät vastaanottokeskukset, VOK (osa naapurimaakunnissa):
Turku, Pansio, 410 hlöä, 2 telttaa vielä pystyssä, ei asuta
Punkalaitumen toimipiste (Pirkanmaan puolella, 310 hlöä)
Halikon toimipiste, n. 60 hlöä
Turku 66 hlöä Alle 18-v. ryhmäkoti ja tukiasunnot
SPR V-S:n piirin ja SPR Åbolands distriktin ylläpitämät hätämajoitukset:
Laitila, 200 hlöä (suunnitelmissa muuttaa VOK:ksi, 19.10. kaupunginhallituksen kokous)
Turku - Heinänokka, 100 hlöä
Turku - retkeilymaja, 85 hlöä
Turku - Pernon koulu, 125 hlöä
Turku - Paattisten huoltokoti, 100 hlöä
Nauvo Strandbo Hotel, 50 hlöä
Varsinais-Suomessa on 15.10.2015 tilanteen mukaan yhteensä 1146 turvapaikanhakijaa, joista
Turussa 886.
Edellisten yksiköiden lisäksi neuvottelun alla ovat seuraavat vastaanottokeskukset / hätämajoitusyksiköt, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on n. 1200 paikkaa.
Loimaa, Alastaro ym., 200 paikkaa (SPR-Loimaa neuvottelu 21.10) VOK
Uusikaupunki, hajautettu 200 paikkaa (19.10. kaupunginhallituksen kokous asiasta) VOK
Turku, Mäntykoti, 180 hlöä, avattavissa vko 43 VOK/hätämajoitus
Sivu 7
§ 160, MH 19.10.2015 10:00
Turku (Runosmäen koulu/avattavissa 200 paikkaa, Kastun koulu/valmistelussa 200 paikkaa) hätämajoitus
Yläne, Huvitus 150 paikkaa, hätämajoitus/VOK
Kemiönsaari, Taalintehdas / SPR Åboland, 150 paikkaa, hätämajoitus
Parainen, 100–150 paikkaa, VOK 5/2016
SPR:n vapaaehtoistoiminta on aktiivista
SPR Varsinais-Suomen piiri on laajentanut turvapaikanhakijoihin liittyvää toimintaansa huomattavasti viime aikoina. Toimintaa on laajennettu ja uusia yksiköitä avattu Maahanmuuttoviraston
pyynnöstä lisääntyneen turvapaikanhakijoiden määrän myötä. Myös vapaaehtoistoiminta on aktivoitunut.
Vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan on koulutettu 2 tunnin ”Makupaloja monikulttuurisuudesta” -koulutuksissa yli 400 henkilöä.
SPR Varsinais-Suomen vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä on ollut erilaisissa tehtävissä tähän mennessä jo 329 vapaaehtoista.
Vapaaehtoisten tehtäviä vastaanottokeskuksissa on monenlaisia:
–
Pakkaamista (mm. erilaiset aloituspakkaukset)
–
Erilaisia auttamistehtäviä henkilökunnan ohjeiden mukaan
–
Yleinen seurustelu ja läsnäolo / Auttaminen ruuanjakelussa ja kaupassakäynnissä
–
Vaatteitten jako
–
Vapaa-ajantoiminnot
–
Aamu- ja iltapalan laittaminen
Turvapaikanhakijoille on lahjoitettu hyvin paljon vaatteita. Vaatteet on lajiteltu SPR Kontissa ennen
niiden jakoa eteenpäin. Vaatelajittelussa on ollut mukana 507 eri henkilöä.
Lokakuussa aloitettiin uusi toimintamuoto kouluttamalla terveyspistevapaaehtoisia vastaanottokeskustoimintaan. Koulutuksessa oli mukana parikymmentä terveydenhoitoalan ammattilaista.
Lisätietoja: maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0295
022 617 ja toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen, Suomen Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri, puh.
020 701 2403
Maahanmuutto keskittyy Turkuun
Ulkomailta Suomeen suuntautuva maahanmuutto keskittyy Varsinais-Suomessa voimakkaasti
Turkuun. Kuluvan vuoden tammi–elokuussa Varsinais-Suomeen muutti ulkomailta yhteensä 1155
henkilöä, joista 61 % muutti Turkuun. Seuraavaksi eniten maahanmuuttoa kohdistui Saloon ja Turun suurempiin naapurikuntiin.
Alkusyksyn aikana Varsinais-Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat eivät pääsääntöisesti vielä
näy tilastoissa, sillä turvapaikanhakijat tilastoidaan maahanmuuttajiksi vasta, kun heidän hakemuksensa on saanut myönteisen päätöksen.
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
Sivu 8
§ 160, MH 19.10.2015 10:00
Sivu 9
§ 160, MH 19.10.2015 10:00
Sivu 10
Liitto valmistelee lentokenttätyöryhmän perustamista
Tänä vuonna valmistunut kansallinen lentoliikennestrategia ja sen valmistelutyö nostivat esille
alueellisten lentokenttien kehittämisen merkityksen erityisesti osana maakunnan elinkeinoelämän
toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamista. Osana lentoliikennestrategian edistämistä perustettiin alueelliset työryhmät miettimään alueellisten lentokenttien kehittämistä ja lentomatkustamisen lisäämistä omalta kotikentältä.
Turun kentän osalta on ilmeinen tarve koota alueelliset toimijat, lentoliikenteen operaattorit ja kentän merkittävät asiakasryhmät yhteen pohtimaan kentän toimintojen nykytilaa, kehittämistarpeita ja
kehittämissuuntaa – oman kenttämme kehittämisen kärkihanke tarvitaan. Työryhmä perustetaan
Varsinais-Suomen liiton toimesta. Asiasta on sovittu liiton ja Turun kaupungin kesken.
Osana lentoliikenteen kehittämissuunnitelmia Turun lentoaseman käyttäjille tehdään kysely mm.
lentoaseman valintaan, kilpailukykytekijöihin ja palveluiden parantamiseen liittyen. Kysely toteutetaan marras–joulukuussa ja sen kohderyhmänä ovat erityisesti liikematkustajat.
Lisätietoja: vt. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 ja liikennesuunnittelija Laura Leppänen, puh. 040 767 4364
Seudullista maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta (MAL-sopimus) valmistellaan
MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle vuosille 2016–2019
varmistui hallituksen toimintasuunnitelmassa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi. Sopimisen tavoitteena on vahvistaa yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamista, lisätä tonttitarjontaa ja monipuolistaa asuntotuotantoa sekä
edistää uuden liikennepolitiikan toimeenpanoa.
Turun seudulla sopimusvalmistelu käynnistyi virallisesti 25.9.2015. Sopimusvalmistelua tehdään
seudullisessa yhteistyössä mm. rakennemallialueen kuntien ja ELY-keskuksen kanssa. Liitto on
mukana valmistelussa asiantuntijana liikennejärjestelmätyön osalta sekä maankäytön kysymyksissä. Edellisellä MAL-sopimuskaudella 2012–2015 liitto ei ollut MAL-sopimuksen allekirjoittajana,
vaikka sopimuksen valmistelussa, toteuttamisessa ja seurannassa liitolla olikin luonteva yhteistyökumppanin rooli kuntien ja muiden toimijoiden rinnalla. Sopimuskauden 2016–2019 sopimusosapuolia ja liiton mahdollista roolia sopijaosapuolena ei ole vielä päätetty. Liiton oman käsityksen
mukaan se tulee olla sopijaosapuoli.
Edellisellä kaudella valtio osoitti MAL-hankeohjelmarahoitusta 5 miljoonaa euroa Turun kaupunkiseudulle pienten kustannustehokkaiden kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen. Yhdessä kuntien rahoitusosuuden (5 milj. eur) kanssa seudulle toteutettiin yhteensä 10 miljoonalla eurolla em. hankkeita. Tälle sopimuskaudelle ko. rahoitus varmistuu vasta marraskuussa, mutta selvää on, että tarve rahoitukselle on todellinen.
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja liikennesuunnittelija Laura
Leppänen, puh. 040 767 4364
Työpaikat siirtyvät teollisuudesta palvelualoille
Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Varsinais-Suomessa rajusti vuoden 2007 jälkeen. Teollisuustyöpaikkoja on kadonnut yli 12 000, eli saman verran kuin kaikilta toimialoilta yhteensä. Eniten
uusia työpaikkoja on syntynyt sosiaali- ja terveysalalle, mutta työpaikkoja on syntynyt myös liikeelämää tukeville palvelualoille.
Teollisuuden työpaikkojen raju pudotus on kuitenkin ennemmin vallitsevan kehityksen voimistumista kuin trendistä poikkeava ilmiö. Kehitys on osa pitempään jatkunutta rakennemuutosta, jossa te-
§ 160, MH 19.10.2015 10:00
Sivu 11
ollisuuden ja alkutuotannon työpaikat vähenevät ja uusia työpaikkoja syntyy palvelualoille. Tiedot
perustuvat Tilastokeskuksen toimialakohtaisiin työpaikkatietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden
vuoden viiveellä.
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
Maakuntahallitus kuuli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikön Kalle Myllymäen ja Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkisen selostukset turvapaikkahakijatilanteesta Varsinais-Suomessa.
§ 160, MH 19.10.2015 10:00
Sivu 12
Puheenjohtaja Kanerva edellytti pikaisia toimenpiteitä Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari kasvukäytävän edunvalvonnassa.
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
§ 161, MH 19.10.2015 10:00
HALL: 137/2015
Sivu 13
EDUNVALVONTAJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN
Asia
Maakuntahallitus (mh 22.6.2015 § 111) päätti julistaa haettavaksi edunvalvontajohtajan viran ja
(mh 21.9.2015 § 146) päätti viran täyttöä valmistelevan haastatteluryhmän perustamisen. Edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen jäi eläkkeelle 1.9.2015 alkaen.
Edunvalvontajohtaja johtaa edunvalvonnan ja kuntapalvelujen osaamisryhmää, jonka tehtävänä on
valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä
edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija.
Virkaan valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulun loppututkintoa sekä tehtävien
menestyksellisen hoitamisen kannalta sopivaa työkokemusta. Alueen kaksikielisyys ja vilkkaat
kansainväliset suhteet edellyttävät hyvää molempien kotimaisten kielten suullista ja kirjallista taitoa. Hyvä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito katsotaan eduksi. Lisäksi arvostetaan kunnallishallinnon ja toimintaympäristön laaja-alaista tuntemusta sekä johtamis- ja yhteistyötaitoja.
Edunvalvontajohtajan virka oli haettavana julkisella haulla 16.9.2015 klo 12.00 mennessä ja siihen
saatiin 19 hakemusta. Hakuilmoitus julkaistiin Turun Sanomissa, Åbo Underrättelserissä sekä työvoimatoimiston verkkosivuilla.
Haastatteluryhmä valitsi kokouksessaan 5.10.2015 haastatteluun ensi vaiheessa seuraavat viisi
henkilöä:
Lauri Heikkilä, filosofian tohtori, Marttila
Kirsi Kostia, kauppatieteiden tohtori, Raisio
Jyrki Lumiainen, filosofian maisteri, Masku
Carita Maisila, hallintotieteiden maisteri, Turku
Janne Virtanen, diplomi-insinööri, Paimio
Haastateltavien valinnassa painotettiin toimintaympäristön tuntemusta, maakunnan edunvalvontaan liittyvää työkokemusta ja perehtyneisyyttä sekä johtamis- ja yhteistyötaitoja. Lisäksi haastatteluryhmä päätti, että edunvalvontajohtajan palkkaus määritellään ottaen huomioon liiton muiden
osaamisryhmien johtajien palkkatasot.
Carita Maisila peruutti hakemuksensa sähköpostilla 6.10.2015.
Haastattelut pidettiin 12.10.2015 ja haastatteluryhmä päätti yksimielisesti esittää Janne Virtasta
edunvalvontajohtajan virkaan. Päätös perustui edellä mainittuihin kriteereihin.
Oheismateriaalina on yhteenveto hakijoista. Hakemukset liitteineen ovat nähtävillä kokouksessa.
Valmistelija
KH/MR/mk
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää
1. valita edunvalvontajohtajan virkaan vt. edunvalvontajohtaja Janne Virtasen.
2. että Janne Virtasen loppupalkka on 5675 euroa/kk.
Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan
osalta kokouksessa.
Päätös
Merkittiin, että Janne Virtanen ja Lauri Heikkilä ilmoittivat olevansa esteellisiä (osallisuusjäävi) ja
poistuivat kokouksesta asiakohdan käsittelyn ajaksi.
§ 161, MH 19.10.2015 10:00
HALL: 137/2015
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Lisätietoja
maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204, [email protected]
Sivu 14
§ 162, MH 19.10.2015 10:00
ALUEK: 16/2013
Sivu 15
MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENMUUTOKSET
Asia
Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus asetti kokouksessaan 31.3.2014 (§45) maakunnan yhteistyöryhmän ja vahvisti sen kokoonpanon sekä nimesi uudet kuntajäsenet.
Maakunnan yhteistyöryhmän varajäsen Minna Luotonen on pyytänyt 15.9.2015 eroa maakunnan
yhteistyöryhmän varajäsenyydestä.
Turun kaupunki on ilmoittanut vaihtavansa maakunnan yhteistyöryhmän varajäsenen Sami Savolaisen.
Valmistelija
TN/EH/kk
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus nimeää maakunnan yhteistyöryhmään Minna Luotosen tilalle Anna Sirkiän ja
Sami Savolaisen tilalle Mika Maaskolan.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Lisätietoja
erikoissuunnittelija Esa Högblom p. 040 7760 310, [email protected]
§ 163, MH 19.10.2015 10:00
HALL: 189/2015
Sivu 16
VUODEN 2016 KOKOUSAIKATAULU
Asia
Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen vuoden 2016 kokousaikataulusta päättäminen.
Valmistelija
MR/ml
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää kokousaikataulusta vuodelle 2016 sillä varauksella, että nopeita päätöksiä vaativat, ennalta arvaamattomat asiat saattavat aiheuttaa aikatauluun muutoksia.
Maakuntavaltuusto:
ma 6.6.2016 klo 10.30
ma 12.12.2016 klo 10.30
Maakuntahallitus:
ma 18.1.2016 klo 10.00
ma 15.2.2016 klo 10.00
ma 21.3.2016 klo 10.00
ma 18.4.2016 klo 10.00
ma 16.5.2016 klo 10.00
ma 20.6.2016 klo 10.00
ma 22.8.2016 klo 10.00
ma 19.9.2016 klo 10.00
ma 24.10.2016 klo 10.00
ma 21.11.2016 klo 10.00
ma 19.12.2016 klo 10.00
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Lisätietoja
johdon assistentti Minna Lempinen, p. 0400 157 520, [email protected]
§ 164, MH 19.10.2015 10:00
6
ALUEK: 111/2015
LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN SEKÄ
MAASEUDUN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN RAHOITUKSESTA, SAARISTON
KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI SEKÄ ALUEIDEN KEHITTÄMISEN JA
RAKENNERAHASTOHANKKEIDEN RAHOITTAMISESTA ANNETTUJEN LAKIEN
MUUTTAMISESTA
Asia
Työ- ja elinkeinoministeriö on 29.9.2015 pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esityksestä maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta, saariston kehityksen edistämiseksi sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettujen lakien muuttamisesta (oheismateriaali). Lausunto on pyydetty
toimittamaan viimeistään 13.10.2015.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi laki maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta. Lain nimike ehdotetaan myös muutettavaksi vastaamaan paremmin sen muuttuvaa sisältöä. Saariston kehityksen edistämisestä annettuun lakiin ehdotetaan myös tehtäväksi muutoksia, jotka ovat teknisluonteisia. Lisäksi muutettaisiin
alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettua lakia poistamalla
siitä valtakunnallista maaseudun kehittämisrahaa koskevat säännökset ja maakunnan kehittämisrahaa koskevat säännökset sekä lisäämällä uutta kansallista alueellisten innovaatioiden ja
kokeilujen käynnistämistä koskevan määrärahan hallinnoimiseen tarvittavat säännökset.
Esityksellä siirrettäisiin eräitä maaseudun ja saariston kehittämiseen liittyviä tehtäviä työ- ja
elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Työ- ja elinkeinoministeriölle alueiden
kehittämisestä vastaavana ministeriönä kuuluisi edelleen saariston ja maaseudun kehittämisen
yhteensovitus muuhun alueiden kehittämiseen. Siirrettäviin tehtäviin kuuluisivat lisäksi kansallisin varoin tapahtuva valtakunnallisen maaseudun kehittämiseen koskevien valtakunnallisten
tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitus sekä Suomen kylätoiminta ry:n valtionavustuksen
hallinnointi.
Toteutettavaan organisaatiomuutokseen sisältyy lisäksi sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän että saaristoasian neuvottelukunnan siirtäminen maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen.
Lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta tehtäisiin tarvittavat muutokset uuden kansallisen alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahan hakemista, myöntämistä, maksamista ja seurantaa varten. Maakunnan kehittämisrahaa koskevat säännökset ehdotetaan kumottavaksi.
Tähän uuteen rahoitusinstrumenttiin liittyen on valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016
esitetty momentille 32.50.40 ”Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen” myönnettäväksi 10 miljoonaa euroa. Momentin rahoitusta voidaan käyttää myös kilpailukykyä lisääviin kasvusopimuksiin sekä alueen elinvoimaisuutta ja yhteistyötä yli hallinnollisten ja muiden
rajojen ylittäviin kasvukäytäviin.
Kasvusopimuksien valmistelussa maakunnan liittojen tulee olla mukana riittävällä tavalla, jotta
varmistetaan sopimusten yhteensopivuus maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa.
Kasvukäytävien tarkoituksena on alueen elinvoimaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen eri
alueiden toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Työ- ja elinkeinoministeriö päättäisi rahoitettavista
kasvukäytävistä ja osoittaisi tarvittavat varat kasvukäytävän alueella sijaitseville maakunnan liitoille. Maakunnan liitto myöntää kasvukäytävää toteuttaville hankkeille rahoituksen.
Lausuntoluonnos on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön määräaikaan 13.10.2015 mennessä. Tässä yhteydessä on todettu, että maakuntahallitus käsittelee lausunnon 19.10.2015 pidettävässä kokouksessa.
Valmistelija
TN/PP/SH
Sivu 17
§ 164, MH 19.10.2015 10:00
ALUEK: 111/2015
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:
Varsinais-Suomen liitto pitää hyvänä, että esitykseen on sisällytetty uusi kansallisen alueellisten
innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha. Maakunnan liitot ovat esittäneet tämän
tyyppisen alueellisista tarpeista lähtevän määrärahan käyttöönottoa budjetista poistetun maakunnan kehittämisrahan seuraajaksi.
Maakunnat ovat parhaita asiantuntijoita omien alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisessä. Täten myös todellinen päätösvalta rahoituksesta tulee olla maakunnissa. VarsinaisSuomen liitto ei näe tarkoituksenmukaisena, että ministeriö yksipuolisesti määrittelee rahoitettavat hankkeet ja maakunnan liittojen roolina on tehdä rahoitettavista hankkeista tekninen rahoituspäätös. Tällöin ei rahoitusta voida pitää aidosti alueellisena rahoitusinstrumenttina.
Uutta määrärahaa on tarkoitus suunnata myös valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten
toteuttamiseen. Kasvusopimusten valmistelussa pitää varmistaa maakuntien liittojen aito mukanaolo valtion ja kaupunkien välisissä neuvotteluissa.
Lakiluonnoksen perusteluissa on mainittu, että TEM päättää rahoitettavista kasvukäytävistä.
Varsinais-Suomen liitto edellyttää, että keskeisistä kasvuvyöhykkeistä neuvotellaan laajaalaisesti maakunnan liittojen kanssa. Kun näin toimitaan, voidaan suunnitellulla kasvukäytävärahoituksella edistää myös Varsinais-Suomelle keskeisen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) toteuttamista. Kasvuvyöhyke luo kasvumahdollisuuksia VarsinaisSuomen ja koko Etelä-Suomen elinkeinoelämälle.
Kansallisen alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahalla on ajateltu
rahoitettavan mm. valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamista, kasvukäytävien edistämistä, ennakoidun rakennemuutoksen toimia sekä metropolialueen kehittämistä.
Näin laajojen kokonaisuuksien toteuttaminen vaatii myös riittävän resursoinnin valtion budjettiin.
Tämän tyyppisellä kokeilurahoituksella on vipuvaikutuksen ansiosta mahdollisuus saada aikaan
suuria kokonaisuuksia ja vahvistaa alueiden kilpailukykyä.
Saaristopolitiikan ja saaristoasian neuvottelukunnan siirtäminen maa- ja metsätalousministeriön
yhteyteen on luonteva ratkaisu, sillä saaristoalueet sijaitsevat valtaosin maaseutumaisilla alueilla. Saaristopolitiikassa on kuitenkin huomioitava laaja-alaisesti olemassa-olevien ja mahdollisesti tulevien saaristokuntien erilaisuus ja mahdollisuudet niiden monipuoliseen kehittämiseen.
Vaikka saaristoasiain neuvottelukunta siirretään maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen, niin
työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluu edelleen alueiden kehittämisestä vastaavana ministeriönä
saariston ja maaseudun kehittämisen yhteensovitus muuhun alueiden kehittämiseen. Tätä voidaan pitää hyvänä asiana, sillä työ- ja elinkeinoministeriössä on kokemusta ja näkemystä saaristoasioiden merkityksestä aluekehitystyössä.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Lisätietoja
erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 776 0630, [email protected]
Sivu 18
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 18
TEM 29.9.2015/tm
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, saariston kehityksen edistämiseksi annetun lain muuttamisesta sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi laki maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta. Lain nimike ehdotetaan myös muutettavaksi vastaamaan paremmin sen muuttuvaa sisältöä. Saariston kehityksen edistämisestä annettuun lakiin ehdotetaan myös tehtäväksi muutoksia, jotka ovat teknisluonteisia. Lisäksi muutettaisiin
alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettua lakia poistamalla
siitä valtakunnallista maaseudun kehittämisrahaa koskevat säännökset ja maakunnan kehittämisrahaa koskevat säännökset sekä lisäämällä uutta kansallista alueellisten innovaatioiden ja
kokeilujen käynnistämistä koskevan määrärahan hallinnoimiseen tarvittavat säännökset.
Esityksellä siirrettäisiin eräitä maaseudun ja saariston kehittämiseen liittyviä tehtäviä työ- ja
elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Työ- ja elinkeinoministeriölle alueiden kehittämisestä vastaavana ministeriönä kuuluisi edelleen saariston ja maaseudun kehittämisen yhteensovitus muuhun alueiden kehittämiseen. Siirrettäviin tehtäviin kuuluisivat lisäksi
kansallisin varoin tapahtuva valtakunnallisen maaseudun kehittämiseen koskevien valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitus sekä Suomen kylätoiminta ry:n valtionavustuksen hallinnointi.
Toteutettavaan organisaatiomuutokseen sisältyy lisäksi sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän että saaristoasian neuvottelukunnan siirtäminen maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen.
Lisäksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettuun lakiin
tehtäisiin tarvittavat muutokset uuden kansallisen alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen
käynnistämisen -määrärahan hakemista, myöntämistä, maksamista ja seurantaa varten. Maakunnan kehittämisrahaa koskevat säännökset ehdotetaan kumottavaksi.
Esitys liittyy vuoden 2016 talousarvioon ja on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
—————
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 19
PERUSTELUT
1
N y kyt i la
Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 7 §:n mukaan vastuu valtakunnallisesta alueiden kehittämisestä ja siihen liittyvästä yhteistyöstä sekä
aluekehittämispäätöksen ja kansallisten rakennerahasto-ohjelmien valmistelusta kuuluu työ- ja
elinkeinoministeriölle. Nämä tehtävät tulee tehdä yhteistyössä ministeriöiden maakuntien liittojen ja muiden alueiden kehittämisen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisten tahojen
kanssa. Alueiden kehittämiseen liittyy myös siihen varattujen erilaisten varojen myöntäminen.
Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää varoja alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) (rahoituslaki) perusteella muun muassa kansallisiin
useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin alueiden ja maaseudun kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Näitä ovat maakunnan kehittämisraha tai valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin varatut määrärahat.
Maakunnan kehittämisrahasta on rahoitettu myös saariston kehittämiseen liittyviä toimintoja,
kuten saaristoasiain neuvottelukunnan kuluja sekä saariston kehittämiseen liittyviä hankkeita.
Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain 16 §:ssä säädetään
yhteistyöryhmistä. Yhteistyöryhmiä voidaan perustaa erityisohjelmien tai muiden aluepoliittisesti merkittävien kokonaisuuksien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittamista, sekä ennakointia, seurantaa ja arviointia varten. Yhteistyöryhmät asetetaan erityisohjelman toteuttamisajaksi, muita aluepoliittisia kokonaisuuksia varten asetetut yhteistyöryhmät hallituskaudeksi. Yhteistyöryhmät asettaa valtioneuvosto, mutta työ- ja elinkeinoministeriö päättää yhteistyöryhmän jäsenistön muutoksista.
Tällaisia yhteistyöryhmiä ovat muun muassa kansallisen maaseutupolitiikan keskeinen toimija
maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) sekä kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä. Saariston
kehittämisen yhteistyöelimenä toimii saaristoasian neuvottelukunta, josta säädetään laissa saariston kehityksen edistämisestä (494/1981). Nämä yhteistyöelimet toimivat työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä ja ne kuuluvat alueiden kehittämisen kokonaisuuteen.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on vuoden 2012 alusta alkaen toiminut työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Tätä aiemmin se toimi maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä.
Yhteistyöryhmälle on koko sen toiminnan ajan ollut ominaista tiivis yhteistyö maa- ja metsätalousministeriön ja alueiden kehittämisestä vastaavan ministeriön kanssa. YTR:n tehtävänä
on sovittaa yhteen maaseudun kehittämistoimintaa ja edistää maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä. Valtioneuvosto on asettaessaan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää antanut sen tehtäviksi muun muassa maaseutupoliittisen kokonaisohjelman vuosille
2014 2020 sekä maaseutupoliittisen toimenpideohjelman 2015 2020 toteuttamisen ja seurannan yhteistyönä eri toimijoiden kanssa sekä hallituksen maaseutupoliittisten linjausten valmistelun ja toteuttamisen hallituksen apuna. Lisäksi YTR:n tehtäviin kuuluu maaseutupolitiikan ja
maaseudun kehittämien rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen verkostomaiseen toimintaan ja kumppanuuteen perustuen sekä paikkaperustaisen politiikan tukeminen. Valtioneuvosto on myös linjannut YTR:n tehtäviin teemakohtaisen kehittämistyön erityisesti maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa määritellyillä temaattisilla painopistealoilla sekä maaseutututkimuksen ja -osaamisen vahvistamisen muun muassa valtakunnallisilla maaseudun tutkimusja kehittämishankkeilla. Tehtäviin kuuluu lisäksi maaseututoimijoiden verkostoitumisen ja
kokemustenvaihdon edistäminen, maaseutuvaikutusten arvioinnin kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen ja seuranta sekä vaikuttaminen vireillä oleviin merkittäviin maaseutupoliitti2
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 20
sesti merkittäviin hankkeisiin. Valtioneuvosto on asettanut YTR:n tehtäviin myös paikallisen
kehittämisen ja rakenteiden sekä työtapojen vahvistamisen ja maaseudun, saariston ja kaupungin vuorovaikutuksen ja yhteistyönedellytysten parantamisen yhdessä kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän, saaristoasiain neuvottelukunnan sekä muiden osapuolien kanssa. YTR osallistuu myös kansallisen ja EU:n maaseutu- ja aluepolitiikan yhteensovittamiseen.
Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan maaseudun kehittäminen kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle, työ- ja elinkeinoministeriölle alueiden kehittämiseen kuuluvana tehtävänä on
vuodesta 2012 kuulunut kansallisen maaseutupolitiikan yhteensovittaminen. Tämä tehtävä lisättiin työ- ja elinkeinoministeriöstä annettuun valtioneuvoston asetukseen (1024/2007).
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän jäsenistö koostuu keskeisten ministeriöiden, elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskusten, maakuntien liittojen ja järjestöjen edustajista. Puheenjohtajuus on vaihdellut maa- ja metsätalousministeriön ja alueiden kehittämisestä vastaavan ministeriön kesken. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmällä on sihteeristö, johon kuuluu päätoiminen
pääsihteeri. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaan osallistuu useita erilaisiin maaseudun kehittämisen erityiskysymyksiin paneutuvia teemaverkostoja.
Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on pysyvä saariston kehityksen edistämisestä annetun
lain ja sen perusteella annetun saaristoasiain neuvottelukunnasta annetun asetuksen mukainen
valtioneuvoston asettama neuvottelukunta, joka on toiminut vuodesta 2008 lähtien työ- ja
elinkeinoministeriön yhteydessä. Sitä ennen neuvottelukunta toimi sisäasiainministeriön yhteydessä. Neuvottelukunta osallistuu saaristoalueiden kehittämiseen yhdessä maakuntien, kuntien, valtion viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa. Neuvottelukunnalla on oma sihteeristö, johon kuuluu päätoiminen pääsihteeri. Sihteeristön jäsenet edustavat ministeriöitä, valtion
laitoksia ja maakunnallisia liittoja. Kuntasektoria edustavat sivutoimiset sihteerit. Lisäksi Ahvenanmaan maakunnan saaristotoimikunnan edustaja osallistuu neuvottelukunnan kokouksiin
asiantuntijajäsenenä. Saaristoasiain neuvottelukunta on laatinut yhdessä ministeriöiden, maakuntien liittojen, kuntien ja järjestöjen kanssa valtioneuvoston saaristopoliittisen periaatepäätöksen.
Rahoituslaissa on säännökset maakunnan kehittämisrahan hakemisesta, myöntämisestä ja
maksamisesta sekä seurannasta ja takaisinperinnästä. Maakunnan kehittämisrahan poistamista
ehdotettiin vuodelle 2015 tehdyssä valtion talousarvioehdotuksessa (HE 131/2014 vp), eikä
maakunnan kehittämisrahaa enää ole budjetoitu vuodelle 2015. Maakunnan kehittämisraha oli
valtion talousarvioon otettua kansallista alueiden kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa. Sitä
käytettiin alueiden kehittämiseen liittyvien erityisohjelmien ja valtakunnallisesti tärkeiden laajempien alueiden kehittämiseen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen. Lisäksi valtioneuvoston
päätöksellä jaettiin maakuntien liitoille vuosittain maakunnan kehittämisrahaa osaksi niiden
vapaasti käytettäväksi rahoituslain 7 §:n mukaisiin käyttötarkoituksiin ja osittain erityisohjelmien rahoitukseen kohdennettuna.
2
E hd o te t ut muut o k se t
Esityksessä ehdotetaan siirrettäväksi työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, saaristoasiain neuvottelukunta, valtakunnalliset
maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kylätoiminnan valtionapu. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan koordinoivien tehtävien ja toiminnan
sekä hanketoiminnan siirtoesityksestä on sovittu maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja
elinkeinoministeriön kesken. Hallituksen tulo- ja menoarvioehdotuksessa on näihin toimintoihin liittyvät varat sekä kolme henkilötyövuotta ja niihin liittyvät toimintamenot esitetty siirrettäväksi työ- ja elinkeinoministeriön momenteilta maa- ja metsätalousministeriön käytettäväk3
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 21
si. Maa- ja metsätalousministeriö vastaisi uudistuksen jälkeen kansallisen maaseutupolitiikan
yhteensovittamisesta sekä mahdollisesta kansallisen maaseutupolitiikan ohjelmien ja periaatepäätösten valmistelusta ja esittelystä valtioneuvoston hyväksyttäviksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön tehtäviin kuuluu maaseudun kehittämisen yhteensovitus alueiden
kehittämisen kokonaisuuteen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä poikkihallinnollisena toimijana edistää tätä yhteensovitusta.
Maa- ja metsätalousministeriössä on tarkoitus hoitaa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja
kehittämishankkeiden sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitus sekä jo käynnissä olevien hankkeiden maksatus ja muu hallinnointi. Myös maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasian neuvottelukunnan toimintaan varattu rahoitus siirretään maa- ja metsätalousministeriön käyttöön.
Tarkoituksena on, että hallinnollisen siirron johdosta valtakunnallisissa maaseudun tutkimusja kehittämishankkeissa tai maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tai saaristoasiain neuvottelukunnan hankkeissa itse hanketoiminnan sisältö ja laajuus tai niiden rahoittamisen edellytykset
eivät merkittävästi muuttuisi. Samoin maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain
neuvottelukunnan toiminnan on tarkoitus jatkua pääosin nykyisin toimintatavoin ja tavoittein
sen jälkeenkin, kun kyseiset toiminnot ja niiden edellyttämät määrärahat ja henkilöstövoimavarat on siirretty maa- ja metsätalousministeriöön. Niiden on tarkoitus edelleenkin toimia
myös aluekehityksen kokonaisuuden merkittävinä toimijoina.
Esityksessä esitetään muutoksia kahteen rahoitusta sääntelevään lakiin. Alueiden kehittämisen
ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetussa laissa (8/2014) on keskeiset säädökset
valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden hakemisesta, maksamisesta ja valvonnasta. Nämä säännökset ehdotetaan kumottavaksi.
Maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta
annettuun lakiin taas lisättäisiin valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä
maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan käyttämää rahoitusta
koskevat säännökset. Lain nimike myös muutettaisiin vastaamaan sen muutettavaa sisältöä.
Lisäksi saariston kehityksen edistämisestä annettuun lakiin (494/1981) tehtäisiin teknisluonteisia muutoksia.
Kylätoiminnan valtioapu myönnettäisiin edelleen valtioavustuslain perusteella. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 esitetään momenttia 32.50.62 ”Maaseudun kehittäminen” siirrettäväksi momentiksi 30.10.63.
Alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettuun lakiin tehtäisiin
lisäksi valtion talousarviota koskevassa ehdotuksessa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle esitettävän alueiden uudistumisen ja kokeilujen käynnistämiseen tarkoitetun määrärahan
käyttöä koskevat säännökset.
Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 esitetään momentille 32.50.40 ”Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen” myönnettäväksi 10 000 000 euroa.
4
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 22
2.1
Yksityiskohtaiset perustelut
Laki maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta
Lain nimike. Lain nimikettä on tarpeen muuttaa, kun lakiin lisätään saaristoasiain neuvottelukunnan tehtäviä. Lain nimikettä lyhennetään siten, että nimikkeessä ei enää yksilöidä mitä tutkimus- ja kehittämishankkeita laki koskee. Näin vältetään lain nimikkeen kasvaminen tarpeettoman pitkäksi.
1 §. Soveltamisala. Soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös saariston tutkimus- ja
kehittämishankkeita saaristoasiain neuvottelukunnan tehtävien siirtyessä maa- ja metsätalousministeriöön.
4 §. Avustettava toiminta. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin saaristopolitiikan tavoitteiden toteutuminen, jotta mahdollistetaan saaristoasiain neuvottelukunnan rahoitus jatkossa.
5 a §. Yhteistyöryhmät. Lakiin lisättäisiin uusi 5 a §. Pykälällä mahdollistetaan yhteistyöryhmän asettaminen maaseutu- tai saaristopoliittisesti merkittävien kokonaisuuksien valmistelun
ja toimeenpanon yhteensovittamista sekä ennakointia, seurantaa ja arviointia varten. Yhteistyöryhmän asettaisi valtioneuvosto ja jäsenistön muutoksista päättäisi maa- ja metsätalousministeriö. Jäseniksi tulisi valita edustajia sellaisista ministeriöistä ja muista tahoista, joilla on
keskeinen merkitys asian toteuttamisen kannalta.
Tällä säännöksellä on erityisesti tarkoitus mahdollistaa yhteistyöryhmän toiminta jälleen maaja metsätalousministeriössä. Maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetulla lailla (1477/2007), joka on kumottu 1.1.2012 maa- ja
elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetulla lailla (1413/2011), siirrettiin maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä virkoineen maa- ja metsätalousministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Maa- ja metsätalousministeriö ja työ- ja
elinkeinoministeriö ovat sopineet maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja saaristoasiain neuvottelukunnan tehtävien siirrosta työ- ja elinkeinoministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Vuoden 2016 talousarvion 32.50.62 (Maaseudun kehittäminen) momentilta on päätetty
siirtää määrärahat, joilla rahoitetaan maaseudun kehittämistä ja saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaa momentille 30.10.63 ja virat määrärahoineen momentilta 32.01.01 momentille
30.01.01. Kokonaan uusina tehtävinä maa- ja metsätalousministeriöön siirtyvät saaristoasiain
neuvottelukunnan tehtävät.
Säännös mahdollistaa myös muut yhteistyöryhmät ja pitää avoimena ryhmiin liittyvän muun
tarvittavan sääntelyn.
Yhteistyöryhmät asetettaisiin erityisohjelman toteuttamisajaksi tai korkeintaan kuuden vuoden
määräajaksi. Säännös toimikaudesta halutaan pitää avoimena, ja sitä ei ole välttämätöntä sitoa
hallituskauteen. Näin voidaan tarvittaessa turvata toiminnan jatkuvuus muun muassa hallituksen vaihdostilanteissa. Toimikausi voisi olla joko erityisohjelman toteuttamisaika taikka muu
määräaika, kuitenkin korkeintaan kuusi vuotta. Erityisohjelman toteuttamisaikaa ei ole rajattu
kuuteen vuoteen, vaan se voisi olla tarpeen mukaan pidempikin.
Valtioneuvostolle annettaisiin mahdollisuus antaa asetuksella tarkempia säännöksiä yhteistyöryhmien kokoonpanosta, toimikaudesta, työskentelytavoista ja tehtävistä. Lain säännökset
koskisivat yhteistyöryhmien ohella myös saaristoasiain neuvottelukuntaa, lukuun ottamatta
tämän pykälän 2 ja 3 momenttia. Saaristoasiain neuvottelukunnasta säädetään saariston kehi5
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 23
tyksen edistämisestä annetussa laissa (494/1981), ja lakien päällekkäisyyden välttämiseksi tämän lain säännökset ryhmän asettamisesta ja säädöksenantovaltuudesta eivät koskisi neuvottelukuntaa.
Laki saariston kehityksen edistämisestä
14 §. Saaristoasiain neuvottelukunta. Samalla kun saaristoasiain neuvottelukunta siirtyy maaja metsätalousministeriöön, halutaan korjata vanha lainkohta, jonka mukaan neuvottelukunta
toimii valtioneuvoston kanslian yhteydessä. Neuvottelukunta toimii jatkossa maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä. Valtioneuvosto edelleen asettaa neuvottelukunnan. Lisäksi säännöksessä annetaan maa- ja metsätalousministeriölle valta päättää neuvottelukunnan jäsenistön
muutoksista hallinnollisen taakan keventämiseksi.
Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta
1 §. Soveltamisala. Pykälän 1 momenttia esitetään muutettavaksi niin, että siitä poistetaan
maininta maakunnan kehittämisrahasta sekä valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuista. Momenttiin lisättäisiin maininta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisrahasta.
2 §. Määritelmät. Pykälän 1 momentin 3 kohta esitetään muutettavaksi. Maakunnan kehittämisrahaa koskeva määrittely poistettaisiin tarpeettomana ja kohtaan 3 tulisi uutta kansallista
alueiden kehittämiseen tarkoitettua alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen
määrärahaa koskeva määritelmä. Tällä tarkoitettaisiin pääministeri Sipilän hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen
kärkihankkeen toteuttamiseen käytettävää kansallista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen
käynnistämisen -määrärahaa. Momentin 4 kohta esitetään poistettavaksi. Koska jäljelle jääneiden momentin kohtien numerointi tämän takia muuttuu, esitetään 2 § muutettavaksi kokonaisuudessaan.
6 §. Ministeriöiden myöntämä tuki. Pykälän 1 momentista esitetään poistettavaksi maininta
kansallisista valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin varatusta määrärahasta sekä maakunnan kehittämisrahasta. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös työ- ja
elinkeinoministeriön toimivallasta myöntää rahoitusta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta. Ministeriö voisi myöntää, kuten nykyisinkin, osan varoista
useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti merkittäviin alueiden kehittämistä
koskeviin hankkeisiin. Näitä olisivat esimerkiksi erilaiset selvitykset tai arvioinnit. Tähän tarkoitukseen työ- ja elinkeinoministeriölle jätettävä rahoitus olisi vähäinen. Lisäksi uutena asiana esitetään, että ministeriö voisi myöntää rahoitusta valtion ja kaupunkien välisiin kilpailukykyä lisääviin kasvusopimuksiin sekä alueen elinvoimaisuutta ja yhteistyötä yli hallinnollisten
ja muiden rajojen lisääviin kasvukäytäviin.
Valtion ja kaupunkien välisillä kasvusopimuksilla tarkoitetaan alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 45 §:n mukaisia yhteistyösopimuksia.
Asianomaisen ministeriön ja kaupungin väliset neuvottelut käydään työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, sopimuksessa voi osapuolina olla myös muita ministeriöitä oman hallinnonalansa aluekehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden osalta. Jos sopimuksen soveltamisala ei liity
alueiden kehittämiseen, ei sopimukseen sovellettaisi tätä säännöstä. Pykälän yksityiskohtaisten
perustelujen mukaan maakuntien liittojen tulee olla mukana sopimusvalmistelussa riittävällä
tavalla, jotta varmistetaan sopimusten yhteensopivuus maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa.
Sopimuksen solmimisen jälkeen sitä varten tarvittava rahoitus suunnataan toimivaltaiselle
maakunnan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset sopimusta toteuttavista yksittäisistä hankkeis6
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 24
ta. Liitto myös varmistaa, että kasvusopimus otetaan tarvittavalla tavalla osaksi maakuntaohjelma- ja toimeenpanosuunnitelmamenettelyä.
Kasvukäytävien tarkoituksena on alueen elinvoimaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen eri
alueiden ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Työ- ja elinkeinoministeriö päättäisi rahoitettavista kasvukäytävistä, ja osoittaisi tarvittavat varat kasvukäytävän alueella sijaitsevalle
maakunnan liitolle. Maakunnan liitto myöntää kasvukäytävää toteuttaville hankkeille rahoituksen.
Metropolialueen kehittämistä ministeriö voisi tukea erilaisilla metropolialueen yhteistyötä tukevilla kehittämishankkeilla.
Hankkeet voisivat olla myös ministeriön itse toteuttamia. Ehdotus vastaa sisällöllisesti voimassa olevan lain säännöstä.
Pykälään 2 momenttiin esitetään lisättäväksi, että työ- ja elinkeinoministeriö voisi myöntää
Euroopan alueellisen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmiin valtion rahoitusta.
7 §. Maakuntien liittojen myöntämä tuki. Pykälän 1 momentin johtolausetta esitetään muutettavaksi niin että maakunnan kehittämisrahaa koskeva maininta poistettaisiin ja liittojen toimivaltaan tulisi myöntää alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa.
Varoja käytettäisiin pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisiin hankkeisiin. Maakuntien
liittojen alueelliseen kehittämistukeen kuuluvat kehittämishankkeet ovat yleisiä kehittämishankkeita tai aluekehityksen kannalta merkityksellisiä yritysten toimintaympäristöä kehittäviä
hankkeita. Perusrakenteen investointituen hankkeet ovat pääasiassa kuntalähtöisiä.
Määrärahalla tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistetaan
kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen ja selvitä siitä. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja
yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. Varoja
myöntäisivät maakuntien liitot ennakoitua rakennemuutosta tukeviin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan maakunta laatisi ennakoivaa rakennemuutosta koskevan suunnitelman. Lisäksi maakuntien liitot voivat myöntää rahoitusta
kasvusopimuksiin, kasvukäytäviin sekä metropolialueen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin
sen jälkeen kun työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt asiaa koskevan kohdentamispäätöksen.
11 §. Valtiontukea koskevien säännösten noudattaminen. Pykälän nimikettä esitetään muutettavaksi niin, että siinä säädettäisiin myös muusta kuin vähämerkityksisestä tuesta. Nykyistä
11 §:ää on tulkittu niin, että rahoituslain mukaisessa toiminnassa voidaan käyttää vain vähämerkityksisen tuen menettelyjä. Pykälässä on kuitenkin ollut 2 momentin sanamuodon mukaisesti tarkoitus säätää menettelystä siinä tapauksessa, jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä
tukena. Pykälään esitetään otettavaksi informatiivisluonteinen uusi 1 momentti. Momentin
mukaan tukea myönnettäessä tulisi valtiontuen edellytyksiä ja rajoituksia koskevan Euroopan
unionin lainsäädännön lisäksi noudattaa mitä Euroopan komission päätöksessä määrätään, jos
komissio on hyväksynyt tuen.
14 §. Hyväksyttävät kustannukset. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että
maakunnan kehittämisrahaa sekä valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita
koskeva maininta poistetaan ja lisätään alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa koskeva maininta.
7
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 25
15 §. Tuen määrä. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että maakunnan kehittämisrahaa sekä valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita koskeva maininta poistetaan ja lisätään alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa
koskeva maininta.
19 §. Tuen maksaminen ja hakeminen. Pykälän 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi niin, että
maakunnan kehittämisrahaa sekä valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita
koskeva maininta poistetaan ja lisätään alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa koskeva maininta.
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Pykälään lisättäisiin uusi 1 ja 2 momentti, joissa säädettäisiin maaseudun ja saariston kehittämiseen liittyvien toimintojen siirtymisestä maa- ja metsätalousministeriöön työ- ja elinkeinoministeriöstä. Pykälän 2 momentin mukaan tulisi ennen
tämän lain voimaantuloa myönnettävään muutettavan 2 §:n 1 momentin mukaiseen valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä maakunnan kehittämisrahasta
saariston kehittämiseen tarkoitettuun tukeen, sen käyttöön, maksamiseen ja valvontaan sekä
takaisinperintään ja muuhun tuen hallinnointiin soveltaa tuen myöntämisajankohtana voimassa
olleita säännöksiä sekä tukipäätöksen ehtoja. Tämä siirtymäsäännös koskee myös hankinta- ja
muita sopimuksia, jotka liittyvät hankkeiden toteuttamiseen.
Siirtohetkellä vireillä olevat hakemukset siirrettäisiin maa- ja metsätalousministeriöön. Tuki
myönnettäisiin noudattaen mitä niistä laissa eräiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamisesta annetussa laissa säädetään. Jo myönnetyn tuen sekä hakemuksen siirrosta on ilmoitettava tuen saajalle ja hakijalle mahdollisimman pian siirron jälkeen.
Lisäksi siirtymäsäännöksessä säädettäisiin siirrettävän henkilöstön oikeuksista ja velvoitteista.
Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 11 §:n mukaan ministeriöiden toimialan muuttuessa valtioneuvosto voi siirtää viran ministeriöstä toiseen toimialajaon muutosta vastaavasti.
Lähtökohtana on, että täytettynä oleva virka voidaan siirtää ilman virkamiehen suostumusta,
jos siirto ei vaikuta virkamiehen vapauteen valita asuinpaikkansa. Nyt esitettävällä siirrolla ei
ole tällaisia vaikutuksia.
Työ- ja elinkeinoministeriön alueosaston alueohjaus- ja politiikat ryhmässä on yhteensä viisi
maaseudun kehittämiseen ja saariston kehittämiseen kohdistuvaa virkaa. Lisäksi yhden viran
haltija on virkavapaalla 31.12.2015 saakka. Valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa on näistä
viroista kolme esitetty siirrettäväksi maa- ja metsätalousministeriöön.
Siirto esitetään tehtäväksi valtioneuvostosta annetussa laissa säädetyn menettelyn mukaisesti.
Virkamiesten palvelussuhteen ehdot säilyisivät ennallaan virkojen siirron yhteydessä ja niihin
sovelletaan mitä niistä virkaehtosopimuksissa sovitaan tai laissa säädetään.
3
E s it y kse n v ai k ut uk s e t
Kansallisen maaseutupolitiikan yhteensovitus ja maa- metsätalousministeriön toimialalle kuuluvan maaseudun kehittämisen toteuttaminen samassa ministeriössä helpottaa riittävien voimavarojen varmistamista tilanteessa, jossa ministeriöissä käytettävissä olevat henkilöstö- ja
muut resurssit pienenevät. Myös saaristopolitiikan osalta siirto maaseudun kehittämisestä vastaavaan ministeriöön antaa lisäarvoa, sillä saaristoalueet sijaitsevat valtaosin maaseutumaisilla
alueilla.
Siirrosta ei aiheudu erilliskustannuksia ja siirto valmistellaan niin, että hankkeiden ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän sekä saaristoasiain neuvottelukunnan toiminta jatkuu mahdolli8
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 26
simman vähin häiriöin. Ehdotetulla muutoksella ei ole hallinnon ulkopuolelle ulottuvia mainittavia muita vaikutuksia. Siirtymävaiheessa muutoksesta tiedottaminen edellyttää erityistä huolellisuutta, jotta tuen saajat ja yhteistyöverkostot ovat tietoisia muutoksesta.
Rahoituslain uutta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahan
myöntämistä ja maksamista koskevat säännökset vastaavat sisällöllisesti voimassa olevan lain
kansallista rahoitusta koskevia säännöksiä. Niiden käyttöönotto työ- ja elinkeinoministeriössä
ja maakuntien liitoissa ei vaadi perehtymistä tai koulutusta ja säästää näin kustannuksia. Uudella alueiden kehittämiseen tarkoitetulla määrärahalla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia alueiden kehittämisen kannalta suurempien kokonaisuuksien liikkeellelähtöön.
4
A s ia n va l m is t el u
Ehdotus on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa
yhteistyössä. Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot maakuntien liitoilta, elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksilta, maa- ja metsätalousministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmältä, saaristoasiain neuvottelukunnalta sekä MTK ry:ltä ja Suomen kuntaliitolta.
5
V o i maa nt u l o
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset.
9
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 27
1.
Laki
maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden
rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan alueiden maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) nimike, 1 §:n 1 momentti ja 4 §:n 2 momentti, sekä
lisätään lakiin uusi 5 a § seuraavasti:
Laki
eräiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta
1§
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan myönnettäessä avustusta maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun
ja saariston tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.
——————————————————————————————
4§
Avustettava toiminta
——————————————————————————————
Avustusta voidaan lisäksi myöntää sellaiseen laajaan tutkimus- tai kehittämistoimintaan, joka merkittävällä tavalla edistää maaseudun kehittämistä ja maaseutu- tai saaristopolitiikan tavoitteiden toteutumista.
——————————————————————————————
5a§
Yhteistyöryhmät
Tässä laissa tarkoitettujen maaseutu- tai saaristopoliittisesti merkittävien kokonaisuuksien
valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittamista sekä ennakointia, seurantaa ja arviointia varten voidaan asettaa yhteistyöryhmiä. Yhteistyöryhmissä ovat edustettuina jäsenet sellaisista
ministeriöistä ja muista tahoista, joilla on keskeinen merkitys asian toteuttamisen kannalta.
10
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 28
Yhteistyöryhmät voidaan asettaa erityisohjelman toteuttamisajaksi taikka korkeintaan kuuden
vuoden määräajaksi.
Valtioneuvosto asettaa yhteistyöryhmät ja määrää niiden puheenjohtajat. Maa- ja metsätalousministeriö päättää yhteistyöryhmien jäsenistön muutoksista.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä yhteistyöryhmien kokoonpanosta, toimikaudesta, työskentelytavoista ja tehtävistä.
Mitä tässä laissa säädetään yhteistyöryhmistä, edellä 2 ja 3 momenttia lukuun ottamatta, sovelletaan myös saaristoasiain neuvottelukuntaan.
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2016.
—————
2.
Laki
saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 14 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:n 1 momentti
seuraavasti:
14 §
Saaristoasiain neuvottelukunta
Saariston kehityksen edistämistä koskevien toimenpiteiden valmistelua ja niiden vaikutusten
seurantaa varten valtioneuvosto asettaa saaristoasiain neuvottelukunnan, joka toimii maa- ja
metsätalousministeriön yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriö päättää neuvottelukunnan
jäsenistön muutoksista.
——————————————————————————————
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 2016.
—————
11
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 29
3.
Laki
alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain
(8/2014) 1 §:n 1 momentti, 2 §, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 7 §:n 1 momentti, 11 §, 14 §:n 1 momentti ja 15 §:n 2 momentti sekä 19 §:n 1 momentti, seuraavasti:
1§
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan alueiden kehittämiseen liittyviin tukiin, jotka rahoitetaan alueellisten
innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta.
——————————————————————————————
2§
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) rakennerahastovaroilla Euroopan komission Euroopan unionin talousarvioista Suomeen
myöntämiä rakennerahastojen varoja;
2) rakennerahasto-ohjelmalla Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -toimenpideohjelmaa;
3) alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahalla valtion talousarvioon otettuja yksinomaan kansallisia varoja;
4) kansallisella julkisella rahoituksella valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen tuettavaan toimenpiteeseen osoittamaa rahoitusta, etuutta tai suoritusta, joka on rahana määriteltävissä;
5) omarahoituksella hakijan tavanomaisessa toiminnassaan hallinnoimia yksityisiä tai julkisia varoja tai luontoissuorituksia, jotka hakija osoittaa hankkeen toteuttamiseen;
6) tuella avustusta, joka myönnetään valtion tai Euroopan unionin taikka näiden molempien
varoista;
7) valtiontuella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua tukea, rahoitusta tai muuta etua;
8) vähämerkityksisellä tuella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108
artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa tarkoitettua Euroopan unionin jäsenvaltion myöntämää tukea, rahoitusta tai muuta etuutta;
9) kehittämishankkeella määräaikaista hankesuunnitelmaan perustuvaa kehittämistoimintaa,
jonka pääasiallisena tarkoituksena ei ole tuottaa välitöntä taloudellista etua tuen saajalle;
12
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 30
10) investoinnilla rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista, laajentamista, korjaamista tai hankkimista sekä muuta aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankkimista;
11) alueella maakuntajakolain (1159/1997) mukaisia maakunnan alueita tai valtion aluehallintoviranomaisten toimialueita sekä valtakunnallisessa toiminnassa Manner-Suomen aluetta;
12) rakennerahastohankkeella rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseksi rakennerahastovaroin osarahoitettua hanketta;
13) välittävällä toimielimellä viranomaista, joka hoitaa hallinto- tai todentamisviranomaisen
puolesta tuen saajiin liittyviä tehtäviä; ja
14) yleisasetuksella yhteiseen strategiakehykseen kuuluvaa Euroopan aluekehitysrahastoa,
Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan
aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006
kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1303/2013.
6§
Ministeriöiden myöntämä tuki
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää osan alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen
käynnistämisen määrärahasta useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti merkittäviin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin, valtion ja kaupunkien välisiin
kasvusopimuksiin, kasvukäytäviin sekä metropolialueen kehittämiseen. Hankkeet voivat olla
myös ministeriön itse toteuttamia.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää osan Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan
sosiaalirahaston varoista ja niitä vastaavista valtion varoista rakennerahasto-ohjelman mukaisiin valtakunnallisesti merkittäviin, useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin hankkeisiin sekä rakennerahastojen teknisen tuen hankkeisiin. Hankkeet voivat olla myös ministeriön itse toteuttamia. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmien mukaisiin hankkeisiin valtion rahoitusta.
——————————————————————————————
7§
Maakuntien liittojen myöntämä tuki
Maakuntien liitot voivat myöntää alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen
määrärahaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston varoja ja niitä vastaavia kansallisia varoja:
1) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä
koskeviin kehittämishankkeisiin (alueellinen kehittämistuki); kehittämishankkeessa investointien osuus voi olla enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista;
2) käyttöomaisuuden hankkimiseen tai sen muutos- ja parannustöihin perusrakenteen kehittämistä varten (perusrakenteen investointituki);
3) opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin ainoastaan Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettaviin kehittämis- ja investointihankkeisiin.
——————————————————————————————
13
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 31
11 §
Valtiontukea koskevien säännösten noudattaminen
Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä valtiontuen edellytyksistä ja rajoituksista Euroopan
unionin lainsäädännössä säädetään, ja jos Euroopan komissio on hyväksynyt tuen, noudatetaan
lisäksi, mitä tukea koskevassa komission päätöksessä määrätään.
Jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että
hakija antaa tuen myöntävälle viranomaiselle selvityksen hakijalle jo myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta ja että tuen määrä ei ylitä Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyä vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää.
Jos tuen kohteena on muu kuin hakijan yritystoiminta tai tukea siirretään 12 §:n tarkoitetulla
tavalla, on tuen edellytyksenä, että vastaava selvitys annetaan jokaisen tuen kohteena olevan
tai tuettavaan toimenpiteeseen osallistuvan tahon osalta eikä tuen määrä ylitä minkään tahon
osalta vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää.
Valtiontukea koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta tässä laissa tarkoitettuun tukeen ja vähämerkityksisen tuen myöntämisen edellytyksistä voidaan antaa tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.
14 §
Hyväksyttävät kustannukset
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa tuki voidaan myöntää prosenttiperusteisena korvauksena, kertakorvauksena tai toteutuneisiin kustannuksiin perustuen.
——————————————————————————————
15 §
Tuen määrä
——————————————————————————————
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa osa hankkeen omarahoituksesta tai muusta kuin valtionrahoituksesta voi olla vastikkeetta tehtyä työtä tai tuotantopanoksen luovutusta (luontoissuoritus) taikka vastikkeellista todennettavissa olevaa työtä tai vastikkeellista hankkeessa tarvittavan hyödykkeen luovutusta.
——————————————————————————————
19 §
Tuen maksamisen hakeminen
Tuen maksamista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen määrärahasta haetaan tuen myöntäneeltä viranomaiselta. Maksamista haetaan kirjallisesti sitä varten vahvistetulla lomakkeella.
Hakemus on allekirjoitettava. Maakunnan liitto voi päättää, että toinen maakunnan liitto voi
hoitaa alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen määrärahaan tai rakennerahastovaroihin liittyvät maksatukset sen puolesta.
——————————————————————————————
———
14
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 32
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2016.
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn muutettavan 2 §:n 1 momentin mukaiseen valtakunnallisiin maaseudun kehittämis- ja tutkimushankkeisiin ja maakunnan kehittämisrahasta
saariston kehittämiseen tarkoitettuun tukeen, sen käyttöön, maksamiseen ja valvontaan sekä
takaisinperintään ja muuhun tuen hallinnointiin sovelletaan tuen myöntämisajankohtana voimassa olleita säännöksiä sekä tukipäätöksen ehtoja.
Tämän lain voimaan tullessa työ- ja elinkeinoministeriössä vireillä oleva hakemus, joka
koskee tuen myöntämistä tai sen maksamista 1 momentin mukaiseen toimintaan, siirretään
maa- ja metsätalousministeriön ratkaistavaksi. Tuki myönnetään siirretyn hakemuksen perusteella noudattaen mitä eräiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetussa laissa säädetään tuen edellytyksistä ja menettelystä tukea myönnettäessä.
Jo myönnetyn tuen sekä hakemuksen siirrosta on ilmoittava tuen saajalle ja hakijalle mahdollisimman pian siirron jälkeen.
Työ- ja elinkeinoministeriössä maa- ja metsätalousministeriöön siirtyviä tehtäviä hoitavista
virkasuhteisista henkilöistä kolme sekä vastaavat virat siirtyvät tämän lain voimaantullessa
maa- ja metsätalousministeriöön. Viran siirtäminen tai viran nimen muuttaminen ei edellytä
virkamiehen suostumusta. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Virkamiehen palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä niistä virkaehtosopimuksissa sovitaan tai laissa säädetään.
—————
Helsingissä
päivänä
kuuta 20 .
Pääministeri
Juha Sipilä
Elinkeinoministeri Olli Rehn
15
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 33
Rinnakkaistekstit
1.
Laki
maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden
rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan alueiden maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) nimike, 1 §:n 1 momentti ja 4 §:n 2 momentti, sekä
lisätään lakiin uusi 5 a § seuraavasti:
Laki
eräiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta
Voimassa oleva laki
Ehdotus
1§
1§
Soveltamisala
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan myönnettäessä avusTätä lakia sovelletaan myönnettäessä avustusta maa- ja elintarviketalouden sekä maa- tusta maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.
seudun ja saariston tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.
——————————————
——————————————
4§
4§
Avustettava toiminta
Avustettava toiminta
——————————————
Avustusta voidaan lisäksi myöntää sellaiseen laajaan tutkimus- tai kehittämistoimintaan, joka merkittävällä tavalla edistää maaseudun kehittämistä ja maaseutupolitiikan tavoitteiden toteutumista.
——————————————
——————————————
Avustusta voidaan lisäksi myöntää sellaiseen laajaan tutkimus- tai kehittämistoimintaan, joka merkittävällä tavalla edistää maaseudun kehittämistä ja maaseutu- tai saaristopolitiikan tavoitteiden toteutumista.
——————————————
16
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 34
Voimassa oleva laki
Ehdotus
5a§
Yhteistyöryhmät
Tässä laissa tarkoitettujen maaseutu- tai
saaristopoliittisesti merkittävien kokonaisuuksien valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittamista sekä ennakointia, seurantaa
ja arviointia varten voidaan asettaa yhteistyöryhmiä. Yhteistyöryhmissä ovat edustettuina jäsenet sellaisista ministeriöistä ja
muista tahoista, joilla on keskeinen merkitys
asian toteuttamisen kannalta. Yhteistyöryhmät voidaan asettaa erityisohjelman toteuttamisajaksi taikka korkeintaan kuuden vuoden määräajaksi.
Valtioneuvosto asettaa yhteistyöryhmät ja
määrää niiden puheenjohtajat. Maa- ja metsätalousministeriö päättää yhteistyöryhmien
jäsenistön muutoksista.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä yhteistyöryhmien kokoonpanosta, toimikaudesta,
työskentelytavoista ja tehtävistä.
Mitä tässä laissa säädetään yhteistyöryhmistä, edellä 2 ja 3 momenttia lukuun ottamatta, sovelletaan myös saaristoasiain neuvottelukuntaan.
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
2016.
17
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 35
TEM 29.9.2015/tm
2.
Laki
saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 14 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:n 1 momentti
seuraavasti:
Voimassa oleva laki
Ehdotus
14 §
14 §
Saaristoasiain neuvottelukunta
Saaristoasiain neuvottelukunta
Saariston kehityksen edistämistä koskevien
toimenpiteiden valmistelua ja niiden vaikutusten seurantaa varten valtioneuvosto asettaa
saaristoasiain neuvottelukunnan, joka toimii
valtioneuvoston kanslian yhteydessä.
Saariston kehityksen edistämistä koskevien
toimenpiteiden valmistelua ja niiden vaikutusten seurantaa varten valtioneuvosto asettaa
saaristoasiain neuvottelukunnan, joka toimii
maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä.
Maa- ja metsätalousministeriö päättää neuvottelukunnan jäsenistön muutoksista.
——————————————
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
2016.
——————————————
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 36
3.
Laki
alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain
(8/2014) 1 §:n 1 momentti, 2 §, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 7 §:n 1 momentti, 11 §, 14 §:n 1 momentti ja 15 §:n 2 momentti sekä 19 §:n 1 momentti, seuraavasti:
Voimassa oleva laki
Ehdotus
1§
1§
Soveltamisala
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan alueiden kehittämiseen liittyviin tukiin, jotka rahoitetaan maakunnan kehittämisrahasta tai maaseudun kehittämistä koskevien valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
varatuista kansallisista varoista.
——————————————
Tätä lakia sovelletaan alueiden kehittämiseen liittyviin tukiin, jotka rahoitetaan alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahasta.
2§
2§
Määritelmät
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) rakennerahastovaroilla Euroopan komission Euroopan unionin talousarvioista
Suomeen myöntämiä rakennerahastojen varoja;
2) rakennerahasto-ohjelmalla Kestävää
kasvua
ja
työtä
2014–
2020 -toimenpideohjelmaa;
3) maakunnan kehittämisrahalla valtion talousarvioon otettuja yksinomaan kansallisia
alueiden kehittämiseen tarkoitettuja määrärahoja;
4) maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin varatuilla määrärahoilla työ- ja
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) rakennerahastovaroilla Euroopan komission Euroopan unionin talousarvioista
Suomeen myöntämiä rakennerahastojen varoja;
2) rakennerahasto-ohjelmalla Kestävää
kasvua
ja
työtä
2014–
2020 -toimenpideohjelmaa;
3) alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahalla valtion talousarvioon otettuja yksinomaan kansallisia
varoja;
——————————————
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 37
Voimassa oleva laki
Ehdotus
elinkeinoministeriön kansalliseen maaseudun kehittämiseen myöntämiä varoja;
5) kansallisella julkisella rahoituksella valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen tuettavaan toimenpiteeseen osoittamaa rahoitusta, etuutta tai suoritusta, joka on rahana määriteltävissä;
6) omarahoituksella hakijan tavanomaisessa toiminnassaan hallinnoimia yksityisiä tai
julkisia varoja tai luontoissuorituksia, jotka
hakija osoittaa hankkeen toteuttamiseen;
7) tuella avustusta, joka myönnetään valtion tai Euroopan unionin taikka näiden molempien varoista;
8) valtiontuella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, rahoitusta tai muuta
etua;
9) vähämerkityksisellä tuella Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107
ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa tarkoitettua Euroopan unionin jäsenvaltion
myöntämää tukea, rahoitusta tai muuta etuutta;
10) kehittämishankkeella määräaikaista
hankesuunnitelmaan perustuvaa kehittämistoimintaa, jonka pääasiallisena tarkoituksena
ei ole tuottaa välitöntä taloudellista etua tuen
saajalle;
11) investoinnilla rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista, laajentamista, korjaamista tai hankkimista sekä muuta
aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden
hankkimista;
12) alueella maakuntajakolain (1159/1997)
mukaisia maakunnan alueita tai valtion aluehallintoviranomaisten toimialueita sekä valtakunnallisessa toiminnassa Manner-Suomen
aluetta;
13) rakennerahastohankkeella rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseksi rakennerahastovaroin osarahoitettua hanketta;
14) välittävällä toimielimellä viranomaista,
joka hoitaa hallinto- tai todentamisviranomaisen puolesta tuen saajiin liittyviä tehtäviä; ja
15) yleisasetuksella yhteiseen strategiakehykseen kuuluvaa Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja
4) kansallisella julkisella rahoituksella valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen tuettavaan toimenpiteeseen osoittamaa rahoitusta, etuutta tai suoritusta, joka on rahana määriteltävissä;
5) omarahoituksella hakijan tavanomaisessa toiminnassaan hallinnoimia yksityisiä tai
julkisia varoja tai luontoissuorituksia, jotka
hakija osoittaa hankkeen toteuttamiseen;
6) tuella avustusta, joka myönnetään valtion tai Euroopan unionin taikka näiden molempien varoista;
7) valtiontuella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, rahoitusta tai muuta
etua;
8) vähämerkityksisellä tuella Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107
ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa tarkoitettua Euroopan unionin jäsenvaltion
myöntämää tukea, rahoitusta tai muuta etuutta;
9) kehittämishankkeella määräaikaista hankesuunnitelmaan perustuvaa kehittämistoimintaa, jonka pääasiallisena tarkoituksena ei
ole tuottaa välitöntä taloudellista etua tuen
saajalle;
10) investoinnilla rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista, laajentamista, korjaamista tai hankkimista sekä muuta
aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden
hankkimista;
11) alueella maakuntajakolain (1159/1997)
mukaisia maakunnan alueita tai valtion aluehallintoviranomaisten toimialueita sekä valtakunnallisessa toiminnassa Manner-Suomen
aluetta;
12) rakennerahastohankkeella rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseksi rakennerahastovaroin osarahoitettua hanketta;
13) välittävällä toimielimellä viranomaista,
joka hoitaa hallinto- tai todentamisviranomaisen puolesta tuen saajiin liittyviä tehtäviä; ja
14) yleisasetuksella yhteiseen strategiakehykseen kuuluvaa Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja
20
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 38
Voimassa oleva laki
Ehdotus
kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä
säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä
neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006
kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o
1303/2013.
kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä
säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä
neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006
kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o
1303/2013.
6§
6§
Ministeriöiden myöntämä tuki
Ministeriöiden myöntämä tuki
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää
osan maakunnan kehittämisrahasta ja kansallisiin valtakunnallisiin maaseudun tutkimusja kehittämishankkeisiin varatusta määrärahasta useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin
tai valtakunnallisesti merkittäviin, alueiden
tai maaseudun kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Hankkeet voivat olla myös ministeriön itse toteuttamia.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää
osan Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoista ja niitä vastaavista valtion varoista rakennerahastoohjelman mukaisiin valtakunnallisesti merkittäviin, useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin hankkeisiin sekä rakennerahastojen teknisen tuen hankkeisiin. Hankkeet voivat olla
myös ministeriön itse toteuttamia.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää
osan alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen
käynnistämisen määrärahasta useampaa kuin
yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti
merkittäviin alueiden kehittämistä koskeviin
kehittämishankkeisiin, valtion ja kaupunkien
välisiin kasvusopimuksiin, kasvukäytäviin sekä metropolialueen kehittämiseen. Hankkeet
voivat olla myös ministeriön itse toteuttamia.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää
osan Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoista ja niitä vastaavista valtion varoista rakennerahastoohjelman mukaisiin valtakunnallisesti merkittäviin, useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin hankkeisiin sekä rakennerahastojen teknisen tuen hankkeisiin. Hankkeet voivat olla
myös ministeriön itse toteuttamia. Lisäksi
työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteistyöohjelmien mukaisiin hankkeisiin valtion rahoitusta.
——————————————
——————————————
7§
7§
Maakuntien liittojen myöntämä tuki
Maakuntien liittojen myöntämä tuki
Maakuntien liitot voivat myöntää maakunnan kehittämisrahaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston varoja ja niitä vastaavia kansallisia varoja:
1) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien
välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin
Maakuntien liitot voivat myöntää alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määrärahaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston varoja ja niitä vastaavia kansallisia varoja:
1) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien
välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edis-
21
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 39
Voimassa oleva laki
Ehdotus
(alueellinen kehittämistuki); kehittämishankkeessa investointien osuus voi olla enintään
puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista;
2) käyttöomaisuuden hankkimiseen tai sen
muutos- ja parannustöihin perusrakenteen
kehittämistä varten (perusrakenteen investointituki);
3) opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin ainoastaan Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettaviin kehittämis- ja investointihankkeisiin.
tämistä koskeviin kehittämishankkeisiin
(alueellinen kehittämistuki); kehittämishankkeessa investointien osuus voi olla enintään
puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista;
2) käyttöomaisuuden hankkimiseen tai sen
muutos- ja parannustöihin perusrakenteen
kehittämistä varten (perusrakenteen investointituki);
3) opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin ainoastaan Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettaviin kehittämis- ja investointihankkeisiin.
——————————————
——————————————
11 §
11 §
Vähämerkityksinen tuki
Valtiontukea koskevien säännösten
noudattaminen
Jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä
tukena, tuen myöntämisen edellytyksenä on,
että hakija antaa tuen myöntävälle viranomaiselle selvityksen hakijalle jo myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta ja että tuen
määrä ei ylitä Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyä vähämerkityksisen tuen
enimmäismäärää.
Jos tuen kohteena on muu kuin hakijan
yritystoiminta tai tukea siirretään 12 §:n tarkoitetulla tavalla, on tuen edellytyksenä, että
vastaava selvitys annetaan jokaisen tuen kohteena olevan tai tuettavaan toimenpiteeseen
osallistuvan tahon osalta eikä tuen määrä ylitä minkään tahon osalta vähämerkityksisen
tuen enimmäismäärää.
Valtiontukea koskevan Euroopan unionin
lainsäädännön soveltamisesta tässä laissa tarkoitettuun tukeen ja vähämerkityksisen tuen
myöntämisen edellytyksistä voidaan antaa
tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.
22
Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä
valtiontuen edellytyksistä ja rajoituksista Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään,
ja jos Euroopan komissio on hyväksynyt tuen,
noudatetaan lisäksi, mitä tukea koskevassa
komission päätöksessä määrätään.
Jos tuki myönnetään vähämerkityksisenä
tukena, tuen myöntämisen edellytyksenä on,
että hakija antaa tuen myöntävälle viranomaiselle selvityksen hakijalle jo myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta ja että tuen
määrä ei ylitä Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyä vähämerkityksisen tuen
enimmäismäärää.
Jos tuen kohteena on muu kuin hakijan
yritystoiminta tai tukea siirretään 12 §:n tarkoitetulla tavalla, on tuen edellytyksenä, että
vastaava selvitys annetaan jokaisen tuen kohteena olevan tai tuettavaan toimenpiteeseen
osallistuvan tahon osalta eikä tuen määrä ylitä minkään tahon osalta vähämerkityksisen
tuen enimmäismäärää.
Valtiontukea koskevan Euroopan unionin
lainsäädännön soveltamisesta tässä laissa tarkoitettuun tukeen ja vähämerkityksisen tuen
myöntämisen edellytyksistä voidaan antaa
tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 40
Voimassa oleva laki
Ehdotus
14 §
14 §
Hyväksyttävät kustannukset
Hyväksyttävät kustannukset
Maakunnan kehittämisrahasta ja kansallisesta maaseudun kehittämiseen tarkoitetusta
määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa tuki
voidaan myöntää prosenttiperusteisena korvauksena, kertakorvauksena tai toteutuneisiin
kustannuksiin perustuen.
——————————————
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen
käynnistämisen määrärahasta rahoitetuissa
hankkeissa tuki voidaan myöntää prosenttiperusteisena korvauksena, kertakorvauksena
tai toteutuneisiin kustannuksiin perustuen.
15 §
15 §
Tuen määrä
Tuen määrä
——————————————
Maakunnan kehittämisrahasta tai kansallisesta maaseudun kehittämiseen varatusta määrärahasta rahoitetuissa hankkeissa osa hankkeen omarahoituksesta tai muusta kuin valtionrahoituksesta voi olla vastikkeetta tehtyä
työtä tai tuotantopanoksen luovutusta (luontoissuoritus) taikka vastikkeellista todennettavissa olevaa työtä tai vastikkeellista hankkeessa tarvittavan hyödykkeen luovutusta.
——————————————
——————————————
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen
käynnistämisen määrärahasta rahoitetuissa
hankkeissa osa hankkeen omarahoituksesta
tai muusta kuin valtionrahoituksesta voi olla
vastikkeetta tehtyä työtä tai tuotantopanoksen
luovutusta (luontoissuoritus) taikka vastikkeellista todennettavissa olevaa työtä tai vastikkeellista hankkeessa tarvittavan hyödykkeen luovutusta.
——————————————
19 §
19 §
Tuen maksamisen hakeminen
Tuen maksamisen hakeminen
Tuen maksamista maakunnan kehittämisrahasta ja valtakunnalliseen maaseudun kehittämiseen varatuista määrärahoista rahoitetuissa hankkeissa haetaan tuen myöntäneeltä
viranomaiselta. Maksamista haetaan kirjallisesti sitä varten vahvistetulla lomakkeella.
Hakemus on allekirjoitettava. Maakunnan
liitto voi päättää, että toinen maakunnan liitto
voi hoitaa maakunnan kehittämisrahaan tai
rakennerahastovaroihin liittyvät maksatukset
sen puolesta.
——————————————
Tuen maksamista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen määrärahasta haetaan tuen
myöntäneeltä viranomaiselta. Maksamista
haetaan kirjallisesti sitä varten vahvistetulla
lomakkeella. Hakemus on allekirjoitettava.
Maakunnan liitto voi päättää, että toinen
maakunnan liitto voi hoitaa alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen määrärahaan tai rakennerahastovaroihin liittyvät maksatukset
sen puolesta.
——————————————
23
——————————————
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
2016.
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyyn muutettavan 2 §:n 1 momentin mukai-
§ 164, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: HE maaseutu_saaristo_rahoituslain muutos 29.9.2015
Sivu 41
Voimassa oleva laki
Ehdotus
seen valtakunnallisiin maaseudun kehittämisja tutkimushankkeisiin ja maakunnan kehittämisrahasta saariston kehittämiseen tarkoitettuun tukeen, sen käyttöön, maksamiseen ja
valvontaan sekä takaisinperintään ja muuhun
tuen hallinnointiin sovelletaan tuen myöntämisajankohtana voimassa olleita säännöksiä
sekä tukipäätöksen ehtoja.
Tämän lain voimaan tullessa työ- ja elinkeinoministeriössä vireillä oleva hakemus,
joka koskee tuen myöntämistä tai sen maksamista 1 momentin mukaiseen toimintaan
siirretään maa- ja metsätalousministeriön
ratkaistavaksi. Tuki myönnetään siirretyn
hakemuksen perusteella noudattaen mitä
eräiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden
rahoituksesta annetussa laissa säädetään tuen edellytyksistä ja menettelystä tukea myönnettäessä.
Jo myönnetyn tuen sekä hakemuksen siirrosta on ilmoittava tuen saajalle ja hakijalle
mahdollisimman pian siirron jälkeen.
Työ- ja elinkeinoministeriössä maa- ja metsätalousministeriöön siirtyviä tehtäviä hoitavista virkasuhteisista henkilöistä kolme sekä
vastaavat virat siirtyvät tämän lain voimaantullessa maa- ja metsätalousministeriöön. Viran siirtäminen tai viran nimen muuttaminen
ei edellytä virkamiehen suostumusta. Siirtyvä
henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja
velvollisuutensa. Virkamiehen palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä niistä virkaehtosopimuksissa sovitaan tai laissa säädetään.
———
24
§ 165, MH 19.10.2015 10:00
MAANK: 155/2015
Sivu 43
LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOSLUONNOKSESTA,
MAAKUNTAKAAVOJEN VAHVISTUSMENETTELYSTÄ LUOPUMINEN
Asia
Ympäristöministeriö on pyytänyt 16.9.2015 päivätyllä kirjeellään Varsinais-Suomen liiton lausuntoa
luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lausunto on
pyydetty toimittamaan sähköpostilla 21.10.2015 mennessä.
Luonnoksessa esitetään luovuttavaksi nykyisestä menettelystä, jossa ympäristöministeriö vahvistaa sekä maakuntien liittojen laatimat maakuntakaavat että kuntien yhteiset yleiskaavat.
Lakimuutoksen tavoitteena on
- nopeuttaa maakuntakaavoitukseen ja kuntien yhteiseen yleiskaavoitukseen liittyvää päätöksentekoa ja muutoksenhakua,
- valtakunnallisten intressien ennakointi ja oikea-aikainen huomioon ottaminen sekä
- yhdenmukaistaa eri kaavatasojen muutoksenhakumenettelyt.
Lausuntopyynnön mukaan esityksellä korostetaan maakunnan liittojen itsehallinnollista roolia
maankäytön suunnittelussa. Esitys lisää maakuntien ja kuntien vastuuta kaavoituksessa sekä tarvetta viranomaisten väliseen vuorovaikutteiseen yhteistyöhön kaavoja laadittaessa. Maakuntakaavoitusprosessia ja ohjausta koskevat muutokset sisältyvät esitykseen maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamiseksi. Kaavojen sisältövaatimuksiin ei esitetä muutoksia.
Lainmuutos tarkoittaa myös muutoksenhakuviranomaisen muutosta, sillä esityksen mukaisesti
valitukset käsittelisi ympäristöministeriön sijaan hallinto-oikeus, ja päätöksistä olisi jatkovalitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Vahvistusmenettelyn poistaminen rakennuslainsäädännöstä on kirjattu hallitusohjelmaan. Valmistelun tavoitteena on, että lainmuutos tulisi voimaan heti vuoden 2016 alusta ilman erityisiä siirtymäsäännöksiä.
Maakuntahallitus on antanut vahvistusmenettelyn vaihtoehtoja käsitelleestä selvityksestä lausuntonsa kokouksessaan 23.2.2015.
Lausuntopyyntö ja lakimuutoksen valmistelumateriaali ympäristöministeriön sivuilla:
http://www.ym.fi/fiFI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2015/Lausuntopyynto_Hallituksen_esit
ys_maanka(35557)
Valmistelija
HS/em
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus antaa luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta seuraavan lausunnon:
Esitetty maankäyttö- ja rakennuslain muutos on maakuntahallituksen aiemmin esittämien näkemysten mukainen.
Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa esitetään ja sovitetaan
yhteen valtakunnalliset, maakunnalliset ja useampaa kuin yhtä kuntaa koskevat alueiden käytön ja
yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavoilla välitetään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja muuhun suunnitteluun. Maakuntien liitoilla on siten tärkeä valtakunnallisen aluerakenteen suunnittelijan rooli eikä tätä roolia pidä muutoksella heikentää.
Varsinais-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa muutettujen maankäyttö- ja rakennuslain pykälien
sisältöön ja muotoiluun, mutta esitykseen maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta on
jäänyt epäloogisuus, joka ei ota huomioon maakuntien liitoissa vakiintuneita käytäntöjä.
§ 165, MH 19.10.2015 10:00
MAANK: 155/2015
Sivu 44
Asetuksen 13 § ”Lausunnot kaavaehdotuksesta” esitetyssä muodossa edellyttää lausuntojen pyytämistä aiempien viranomaisten ja sidosryhmien lisäksi niiltä ministeriöiltä, joita asia koskee ennen
kaavaehdotuksen nähtäville panoa. Tämä tuo kaavaprosessiin kokonaan uuden vaiheen nykyisten
valmistelu- ja ehdotusvaiheiden välille, mikä eriyttää lausunnot ehdotusvaiheen nähtävillä olosta.
Vallitseva käytäntö on pyytää lausunnot valmistelu-/luonnos- ja ehdotusvaiheissa samassa yhteydessä, kun kaavat ovat julkisesti nähtävillä. Esitetty asetuksen muotoilu ei edistä prosessin nopeuttamista eikä ministeriöiden ja muiden viranomaisten ennakoivaa osallistumista aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.
Vaikka lainsäädäntö ei käsitettä luonnos tunnekaan, on suurimmassa osassa liittoja (ja kuntia)
vakiintunut käytäntö, että MRL 62 § / MRA 30 § mukainen valmisteluvaiheen kuuleminen hoidetaan kaavaluonnoksella ja siihen liittyvällä muulla valmistelumateriaaleilla. Varsinais-Suomen liiton
näkemyksen mukaan kaavaluonnoksen merkitystä ja asemaa osana kaavaprosessia tulee vahvistaa.
Varsinais-Suomen liiton konkreettinen korjausehdotus on, että asetuksen 13 §:stä tulee jättää pois
sana ”ennen” ja asianomaisten, kaavaprosessin aloitusvaiheessa osallisiksi todettujen ministeriöiden kuuleminen kirjattava asetuksen 30 §:ään ”Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa”.
Lakiesityksen 17 § mukaan maakuntakaavoituksen erityiset edistämis-, ohjaus- ja valvomistehtävät
poistuvat asianomaiselta ministeriöltä kokonaan. Kuten aiemmin on jo todettu, maakuntakaavoituksella on valtakunnallisen aluerakenteen ja intressien suunnittelutehtävä, jota ympäristöministeriö on koordinoinut. Ympäristöministeriö on vahvistusvaiheessa toiminut eri ministeriöiden usein
varsin ristiriitaistenkin näkemysten yhteen sovittajana. Vaikeimmissa tapauksissa ratkaisu on tehty
valtioneuvostossa. Esitetyn muutoksen tullessa voimaan jää tämä tehtävä yksin maakuntien liitoille. Onnistuakseen vuorovaikutuksen eri ministeriöiden kanssa tulee olla aitoa ja välitöntä, mikä
osaltaan lisää kaavavalmistelussa tarvittavaa aikaa ja resursseja. Ministeriöiden kynnys valittaa
maakuntavaltuuston kaavapäätöksistä saattaa madaltua, jos tällä valmistelutyön osa-alueella ei
onnistuta.
Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että myös maakuntakaavoitusta kehitetään. Lakiesityksessä ympäristöministeriön tehtäviksi edelleen kirjatut alueiden käytön suunnittelun yleiset kehittämisja ohjaustehtävät sisältävät myös maakuntakaavoituksen. Ympäristöministeriön valvontatehtävien
poistuminen edistää maakuntakaavoituksen valtakunnallista kehittämistyötä ja sen koordinointia.
Tämä edellyttää työn tunnistamista ja riittävää resursointia myös ministeriötasolla sekä oikeaaikaista kytkentää maakuntakaavaprosesseihin.
Varsinais-Suomen liitolla ei ole esitysluonnoksesta muuta huomautettavaa.
Lausunto lähetetään: ympäristöministeriön kirjaamo: [email protected]
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Lisätietoja
suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 7203 056, [email protected]
§ 166, MH 19.10.2015 10:00
MAANK: 161/2015
Sivu 45
LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOSLUONNOKSESTA,
POIKKEAMISTOIMIVALLAN SIIRTO
Asia
Ympäristöministeriö on pyytänyt 1.10.2015 päivätyllä kirjeellään Varsinais-Suomen liiton lausuntoa
luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lausunto on
pyydetty toimittamaan sähköpostilla 4.11.2015 mennessä.
Esitysluonnoksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslakia muutettaisiin siten, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille nykyisin kuuluva poikkeamistoimivalta siirrettäisiin kokonaan kunnille.
Jo nykyisin suurin osa poikkeamispäätöksistä on kunnilla. Muutoksen myötä kunnille siirtyisivät
muun muassa kaikki rantarakentamisen poikkeamispäätökset.
Esitysluonnoksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslakia muutettaisiin myös siten, että alueellisen
poikkeamisen soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös asemakaava-alueella olemassa
olevan liike- tai toimistorakennuksen tilojen muuttamista asuinkäyttöön tai muuhun käyttöön, joka
ei aiheuta ympäristöhäiriötä.
Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on selkeyttää viranomaisten välistä työnjakoa sekä helpottaa rakentamista nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla poikkeamisasioiden käsittelyä.
Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain (kokeilulaki, 1257/2010)
tavoitteena on ollut hankkia kokemuksia siitä, miten rakentamis- ja kaavamääräyksiä sekä lupamenettelyjä keventämällä voidaan edistää asuntorakentamista erityisesti kasvukeskuksissa ja lisätä asuntotuotannon kustannustehokkuutta. Kokeilulaki säädettiin alun perin olemaan voimassa
1.1.2014 saakka. Voimassaoloaikaa jatkettiin viidellä vuodella vuoden 2018 loppuun saakka lakimuutoksella 990/2013. Samalla lain alueellista soveltamisalaa laajennettiin poikkeamistoimivallan
siirtämisen kokeilun osalta kymmeneen asukasluvultaan suurimpaan kuntaan. Esityksessä ehdotetaan kokeilulain 3 § kumottavaksi tarpeettomana.
Esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi poikkeamistoimivallan sisältöä lukuun ottamatta alueellisen
poikkeamistoimivallan soveltamisalan vähäistä laajentamista. Myöskään poikkeamisen edellytyksiä
ei ehdoteta muutettaviksi lukuun ottamatta rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvää
lisäystä.
Lausuntopyyntö ja lakimuutoksen valmistelumateriaali ympäristöministeriön sivuilla:
http://www.ym.fi/fiFI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2015/Lausuntopyynto_poikkeamistoimi
vallan_sii%2835739%29
Valmistelija
HS/em
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus antaa luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta seuraavan lausunnon:
Esitysluonnoksen mukainen poikkeamistoimivallan keskittäminen kunnille selkiyttää lupakäytäntöjä
erityisesti luvan hakijan näkökulmasta. On kuitenkin huomattava, että lupien myöntämisedellytysten osalta laki ja muut rakentamismääräykset säilyvät entisellään. Tällä hetkellä riittävää asiantuntemusta ja kokemusta on ELY-keskusten lisäksi ainoastaan suurimmissa kunnissa. Muutos saattaa
tuoda suureen osaan kuntia lisäresursointi- ja koulutustarpeen, jonka kattamiseksi tulee kehittää
eri viranomaisten (mm. suunnittelu-, ympäristö-, museo-, liikenne-) välisiä yhteistyökäytäntöjä ja
tieto- ja neuvontapalveluja.
Varsinais-Suomen liiton näkemyksen mukaan maankäytön kehittämisen tulee jatkossakin perustua
kokonaisvaltaiseen ja vuorovaikutteiseen MRL 1 §.n mukaiseen suunnitteluun. Lainmuutos ei saa
§ 166, MH 19.10.2015 10:00
MAANK: 161/2015
Sivu 46
johtaa tilanteeseen, jossa yhä useammin kokonaisvaltainen, pitkäjänteinen suunnittelu ja kaavoitus
korvataan poikkeamismenettelyllä.
Varsinais-Suomen liitolla ei ole esitysluonnoksesta muuta huomautettavaa.
Lausunto lähetetään: ympäristöministeriön kirjaamo, [email protected]
Päätös
Jani Kurvinen ehdotti Juhani Pilpolan kannattamana seuraavaa:
Lausunnon ensimmäisen kappaleen kaksi viimeistä virkettä tulee poistaa.
Puheenjohtaja Kanerva totesi, että keskustelussa on tehty kannatettu muutosehdotus ja teki seuraavan äänestysehdotuksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA. Ne, jotka kannattavat Kurvisen/Pilpolan muutosehdotusta äänestävät EI.
Ehdotus hyväksyttiin.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti:
Alatalo Juuso
Heikkilä Lauri
Kiviranta Esko
Kurvinen Jani, 2. vpj.
Lehtinen Riitta
Massinen Aimo
Nieminen Raimo
Nummentalo Juhani
Perho Tiina
Pilpola Juhani
Andersson Janina
Söderlund Nina
Vuola Hanna
Kanerva Ilkka
JAA
EI
EI
EI
JAA
JAA
JAA
JAA
JAA
EI
JAA
JAA
EI
JAA
Puheenjohtaja Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun yhdeksän (9) JAA ääntä ja viisi (5) EI -ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi.
_____
Lisätietoja
suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 7203 056, [email protected]
§ 167, MH 19.10.2015 10:00
MAANK: 21/2015
Sivu 47
RAPU-HANKKEEN KÄYNNISTÄMISPÄÄTÖS
Asia
RAPU-hanke on saanut ELY-keskukselta rahoituspäätöksen.
.
Hankkeen tavoitteena on laatia suunnitelma, jonka avulla voidaan toteuttaa kansallisen rapustrategian tavoitteita Varsinais-Suomessa (Maa- ja metsätalousministeriö 2014). Hankkeessa tutkitaan jokiravun esiintymisalueet Varsinais-Suomessa. Esiselvityksen perusteella valitaan koeravustuskohteita, joista ei ole nykytietoa ja jotka ovat mahdollisia jokiravun esiintymisalueita. Hankkeen loppuraportissa esitetään jokiravun
esiintyminen Varsinais-Suomessa ja toimenpide-ehdotuksia Varsinais-Suomen jokirapukantojen tilan parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on myös tehostaa neuvontaa muun muassa rapurutosta ja rapujen istuttamisesta. Neuvontaa toteutetaan muun muassa sosiaalisen median avulla.
Hankkeen toteutusaikataulu on 1.6.2015–30.9.2016 ja budjetti on 6000 €, josta ELY-keskuksen
rahoitusta on 5000 € ja Valonian vesihuoltorahoituksesta 1000 €. Hanketta koordinoi Valonia. Yhteistyökumppaneita ovat ammattiopisto Livia, L-S kalatalouskeskus ja kalastusalueet. Livia osallistuu koeravustusten toteutukseen osana oppilaiden opetusta.
Valmistelija
HS/AA/em
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää
1. käynnistää RAPU-hankkeen ja perustaa sille kustannuspaikan. Hankkeen tilivelvollinen on
suunnittelujohtaja Heikki Saarento.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Lisätietoja
suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056, [email protected]
§ 168, MH 19.10.2015 10:00
HALL: 195/2015
Sivu 48
MAAKUNTAJOHTAJIEN OPINTOMATKA YHDISTYNEISIIN ARABIEMIIRIKUNTIIN 19.-27.1.2016
Asia
Päijät-Hämeen liitto järjestää yhdessä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy kanssa maakuntajohtajien opintomatkan Abu Dhabiin ja Dubaihin 19. - 27.1.2016. Vierailun tavoitteena on perehtyä LähiIdän bisneskulttuuriin, verkostoitua paikallisten yritysten, paikallishallinnon ja pääomasijoittajien
kanssa. Matkalla tutustutaan suomalaisten yritysten toimintaan ja muun muassa cleantech- ja hyvinvointialojen kasvaviin mahdollisuuksiin.
Valmistelija
KH/ml
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää, että maakuntajohtaja Kari Häkämies osallistuu maakuntajohtajien opintomatkaan Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin 19. -27.1.2016.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Lisätietoja
maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204, [email protected]
§ 169, MH 19.10.2015 10:00
ALUEK: 112/2015
VASCO DA GAMA –PROJEKTIN LOPPUKONFERENSSI BRYSSELISSÄ 23.11.2015
Asia
Perifeeristen merellisten alueiden liiton CPMR:n johtaman ja komission liikenteen ja liikkumisen
pääosaston, DG MOVEN rahoittaman projektin: Vasco da Gama “Training for Greener and Safer Maritime Transport” loppukonferenssi pidetään Brysselissä 23. marraskuuta 2015. Konferenssissa käsitellään hankkeen tuloksia merenkulkualan koulutukseen liittyen. Hankkeessa on
keskitytty koulutuksen parantamiseen ja yhtenäistämiseen erityisesti merenkulun turvallisuuden
ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta. CPMR:n sihteeristön kautta on puhujaksi pyydetty
maakuntahallituksen jäsentä Tiina Perhoa, joka käyttää puheenvuoron erityisesti Itämeren merenkulkualan mahdollisuuksista ja tarpeista osaavaan työvoimaan liittyen.
Tilaisuuden ohjelma on oheismateriaalina.
Valmistelija
TN/SP/kk
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus päättää, että Tiina Perho osallistuu CPMR:n Vasco da Gama -hankkeen loppukonferenssiin Brysselissä 23.11.2015.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Lisätietoja
erikoissuunnittelija Sonja Palhus, p. 040 534 3865, [email protected]
Sivu 49
§ 169, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Agenda_VDG_Final_Conference 1- 10 docx (2)
Sivu 49
VASCO DA GAMA FINAL CONFERENCE
23 November 2015 - EESC – Brussels
DRAFT PROGRAMME
(29/09/15)
9.00 – 9.30
Registration of participants
9.30 – 10.15
OPENING SESSION
Welcome address by the President of the European Economic and Social
Committee
Eleni MARIANOU, CPMR General Secretary
Pierre KARLESKIND, Vice-President Brittany Region
Jochen SCHULTE, Maritime Rapporteur of Baltic Sea Parliamentarian Conference,
Member of Parliament, Mecklenburg-Vorpommern (tbc)
Representative from the European Commission
10.15 – 12.15
MATCHING EUROPEAN MARITIME TRAINING AND EDUCATION WITH MARITIME
TRANSPORT CHALLENGES
Introduction and moderation by Giuseppe SCIACCA, CPMR General Secretariat,
VDG project manager
Pär KARLSSON, Captain, Kalmar Maritime Academy: VDG Master Programme:
lessons learnt and steps ahead
Tiphaine MOISAN: Contribution from a VDG Master Programme student
Jean-Pierre CLOSTERMANN, Ecole Supérieure Nationale de la Marine: Simulators
& training and Education in maritime transport
Ventsislav DIMITROV: Contribution from a VDG student on the experimental
session on simulators
Presentation of Clean Shipping Index on environmental issues (tbc)
Reaction of a representative of the European Community Shipowners’
Association (ECSA)
Reaction of a representative of the European Transport Workers' Federation
(ETF)
Reaction from a “Key witness”: Capt. Hubert ARDILLON, Confederation of
European shipmasters’ associations (Cesma)
Debate
12.15 – 13.15
This project is co-funded by the European Union
Lunch on site
§ 169, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Agenda_VDG_Final_Conference 1- 10 docx (2)
Sivu 50
13.15 – 14.45
MOBILITY IN MARITIME TRANSPORT EDUCATION AND TRAINING
Introduction and moderation by Patrick ANVROIN, CPMR Director and VDG
project Coordinator; lessons learnt from the VDG enquiry
Speech by a representative of Antwerp Maritime Academy
Testimonials : VDG first summer school in Kalmar
Ted BÅGFELDT: Contribution from the Head of Academy, Kalmar
Maritime Academy, Linnaeus University
Contribution from a student
Speech by a representative of Brittany Region
Debate
Conclusion: Paving the Way towards a Maritime Erasmus
14.45 – 16.00
VDG Spin-off
Introduction and moderation by Davide STRANGIS, Executive Secretary CPMR
Intermediterranean Commission
Speaker from Varna N. Vaptsarov Naval Academy, Dr. Nedko DIMITROV,
Speaker from University of LUAV, Venice
Speaker from an Atlantic Arc stakeholder, Rui AZEVEDO, General Secretary,
Fórum Oceano, national maritime cluster of Portugal
The experience of the North Sea Commission
Speaker from a Baltic Sea stakeholder,
Reaction by a representative of the European Commission (DG Mare)
Speech by a Member of the European Parliament
Debate
16.00 – 16.15 Coffee Break
16.15 – 17.00
CONCLUDING SESSION MODERATED BY A REPRESENTATIVE OF THE EESC
Memorandum of Understanding: towards a Vasco da Gama “label”? by a
representative of the CPMR
Concluding remarks by a representative of the European Commission (DG
Move/Mare)
17.00 – End of the meeting
This project is co-funded by the European Union
§ 170, MH 19.10.2015 10:00
Sivu 52
MAANKÄYTTÖJAOSTON 21.9.2015 ANTAMAT LAUSUNNOT JA KÄSITTELEMÄT ASIAT
Asia
Maankäyttöjaoston pöytäkirja 21.9.2015:
Lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaluonnoksesta (M95/1.6.2015)
Lausunto Paraisten kaupungin ympäristölautakunnalle Utön uudelleen nähtäville asetetusta
osayleiskaavaehdotuksesta korppoossa (M125/6.8.2015)
Lausunto Paraisten kaupungille Korppoon eteläisen saariston yleiskaavan muutoksesta BjörköÅnsören (M140/4.9.2015)
Lausunto Kosken Tl kunnanhallitukselle Kosken Tl kunnan keskustaajaman osayleiskaavaehdotuksesta (M137/3.7.2015)
Lausunto Turun kaupunginhallitukselle kaupungin rakennusjärjestyksestä (M133/21.8.2015)
Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta Varsinais-Suomen liiton lausunnon antamiseen
1. Kustavin kunta: Kaurissalo-Kiparluodon ranta-asemakaavan muutos (M146/7.9.2015)
2. Loimaan kaupunki: Nahinlahden asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnos
(M131/17.8.2015)
3. Maa- ja metsätalousministeriö: Luonnos paikkatietoinfrastruktuurista annetun lain muuttamista
koskevaksi hallituksen esitykseksi (M130/17.8.2015)
4. Maa- ja metsätalousministeriö: Komission ehdotus Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle
2016 (M141/3.9.2015)
5. Naantalin kaupunki: Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavan muutos
(M132/20.8.2015)
6. Naantalin kaupunki: Leiklahden ranta-asemakaavan muutos (M135/26.8.2015)
7. Naantalin kaupunki: Merisalin asemakaavamuutos (M144/4.9.2015)
8. Uudenkaupungin kaupunki: VIII kaupunginosan kortteli 37 sekä lähivirkistysalueen asemakaavamuutos (M138/2.9.2015)
Ilmoitukset Varsinais-Suomen liiton luottamustoimielimien päätöksistä ovat olleet nähtävillä
pöytäkirjojen tarkastusten jälkeen liiton kotisivuilla www.varsinais-suomi.fi otsikon ”Päätöksenteko /
Esityslistat ja pöytäkirjat” alla.
Tämän lisäksi maankäyttöjaoston pöytäkirjan paperiversio on nähtävillä kokouksessa.
Valmistelija
HS/em
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus merkitsee maankäyttöjaoston pöytäkirjan 21.9.2015 tiedoksi eikä käytä ottooikeuttaan.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Lisätietoja
suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 7203 056, [email protected]
§ 171, MH 19.10.2015 10:00
Sivu 53
VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET
Asia
Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset:
Maakuntajohtajan päätökset:
- hankepäätökset A § 28-29
- muut B § 211 - 217
Edunvalvontajohtajan päätökset:
- EAKR-ohjelman maksatuspäätökset Y § 16
- Maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset Z § 10
Hallintojohtajan päätökset:
- projektien maksatushakemusten maksuunpano K § 24
Aluekehitysjohtajan päätökset:
- CB hankerahoituspäätökset Q § 139
Valmistelija
MK
Maakuntajohtajan ehdotus
Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Lisätietoja
hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, [email protected]
§ 172, MH 19.10.2015 10:00
Sivu 54
TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT
1. LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSISTA
ANNETUN LAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA
Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.9.2015 pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi,
joka koskee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (910/2009) ja eräiden muiden lakien muuttamista. Lausunto on pyydetty toimittamaan viimeistään 7.10.2015. Lausunto on
lähetetty 5.10.2015.
Muutosehdotuksen pääasiallisena sisältönä on siirtää lisää ELY-keskusten nyt hoitamia maksatustehtäviä 1.1.2015 toimintansa aloittaneelle ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle. Siirrettävät maksamista ja maksamiseen läheisesti liittyvät tehtävät koskevat maa- ja
metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalojen
pääluokista maksettavia valtionavustuksia ja korvauksia.
Ehdotuksella on tarkoitus edelleen tehostaa kehittämis- ja hallintokeskuksen tuottavuutta ja kohdentaa ELY-keskusten voimavarat entistä tehokkaammin aluekehitystehtävien hoitamiseen mukaan lukien valtionavustusten myöntämistä koskeviin tehtäviin.
Varsinais-Suomen liitto on antanut asiasta seuraavan lausunnon:
Maksatustehtävien siirtäminen ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle
johtaa maksatuskäsittelytulkintojen yhtenäistymiseen ja poistaa asiakkaiden eriarvoista kohtelua.
Toivottavaa on, että yhtenäistyminen ei johda maksatuskäytäntöjen tiukentumiseen, vaan mallit
haetaan niiltä alueilta, joissa maksatuskäsittely on ollut sujuvaa ja asiakaslähtöistä.
Maksatusten käsittelyn entistä suurempi keskittäminen yhteen organisaatioon ei saa johtaa käsittelyaikojen merkittävään pidentymiseen. Jatkuvista säästöpaineista huolimatta kehittämis- ja hallintokeskuksen riittävä resursointi tulee varmistaa. Keskittämisen lopputuloksena tulee olla asiakkaiden entistä joustavampi ja nopeampi palvelu.
Esityksen perusteluissa viitataan Sipilän hallituksen ohjelman tavoitteeseen yksinkertaistaa julkisen
aluehallinnon järjestämistä. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään toimivaltaisille selkeille itsehallintoalueille. Toivottavaa on, että esimerkiksi maksatustehtäviä ei jouduta siirtelemään nopealla aikataululla edestakaisin eri organisaatioiden välillä.
2. MATKARAPORTIT
Perho Tiina, Partanen Petteri
Maritime Working Group of the CPMR Baltic Sea Commission
8.9.2015 Tukholma, Ruotsi
Klap Aleksis ja Juvonen Timo
BalticFlows hankkeen partner meeting ja hulevesiseminaari
14.-16.9.2015 Hampuri, Saksa
Palhus Sonja
BSSSC Annual Conference; Digital Agenda - New Chances and Challenges for the Regions of the
Baltic Sea
23.-25.9.2015 Visby, Ruotsi
Andersson, Haijanen, Heikkilä, Heinonen, Häkämies, Kauppinen, Kurvinen, Lehtinen, Lempinen,
Leppänen, Myllymäki, Nummentalo, Nuotio, Palhus, Pilpola, Rinne, Roto, Saarento, Virtanen
Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatka Ahvenanmaalle ja Ruotsiin
30.9.-2.10.2015 Ahvenanmaa ja Tukholma, Ruotsi
§ 172, MH 19.10.2015 10:00
Maakuntahallituksen ehdotus
Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
_____
Sivu 55
§ 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen_Perho
Sivu 55
MATKARAPORTTI
TILAISUUS:
MARITIME WORKING GROUP OF THE CPMR BALTIC SEA
COMMISSION
OSALLISTUJA(T) LIITOSTA:
Tiina Perho, Petteri Partanen
PAIKKA:
Tukholma
AIKA:
8. 9. 2015
MUUT OSALLISTUJAT:
(Alle 10, nimet/Yli 10 tahot)
Jaakko Mikkola, Uudenmaan liitto
Asa Bjering, CPMR Baltic Sea Commission
Damien Perisse, CPMR (Skype-yhteys)
Frank Hering, Kymenlaakson liitto
Lena Söderman, Stockholm County Council
Gustav Hemming, Stockholm County Council
Maja Berggren, Stockholm County Council
Mats Lindman, Stockholm County Council
Peter Askman, Region Skäne
Linus Karlsson, Linne Universitet
Sofia Prans, Region Ostergötland
Carl Hamilton, Region Ostergötland
TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS
CPMR Baltic Sea Comission, Maritime -työryhmän kokous.
TILAISUUDENKOKONAISKUSTANNUSLIITOLLE( )
OSANOTTO-
MATKAKULUT MAJOITUS
PÄIVÄRAHAT YHTEENSÄ
MAKSU
Lennot 457;-
Taksit 30;Junat 112;-
n. 80;-
679;-
§ 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen_Perho
TEHDYT PÄÄTÖKSET,
KANNANOTOTYMS,_
Kokouksessa käsiteltiin mm. sinistä kasvua Tukholman alueella, merialueiden
suunnittelun toteutusta Suomessa Ja Ruotsissa, syyskuun lopulla Brysselissä Blue
Grouvth -teemalla pidettävän seminaarin valmistelua sekä CPMR:n menossa olevaa
selvitystä alueilla tehtävistä investoinneista meriteollisuuteen.
Kuultiin esittelyt projekteista Smart Blue Regions, Baltic Blue Growth, Vasco DA Gama
ja Stockholm County Council's Water Strategy.
TILAISUUDEN MERKITYS LIITOLLE
Aktiivinen osallistuminen CPMR-yhteistyöhönmyöstyöryhmätasolla.Tiina Perhotoimii
vuoden 2016 alusta lähtien Maritime VVorking Groupin puheenjohtajana.
LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄTJATKOTOIMET
Seuraavatyöryhmänkokous pidetäänBrysselissätodennäköisestitammikuussa 2016.
LUETTELO LIITTEISTÄ
Kokouksen asialista.
Päiväys Ja allekirjoitus
9. 10.2015
7^ W
Petteri Partanen
Sivu 56
§ 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti Klap ja Juvonen
Sivu 57
§ 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Palhus
Sivu 58
§ 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Palhus
Sivu 59
§ 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Maakuntahallitus
MATKARAPORTTI
TILAISUUS:
Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatka Ahvenanmaalle ja Ruotsiin 30.9 – 2.10.2015
OSALLISTUJA(T) LIITOSTA:
Varsinais-Suomen liiton hallitus (9)
Andersson Janina, Haijanen Pauliina, Heikkilä Lauri, Kurvinen Jani, Lehtinen Riitta, Nummentalo
Juhani, Pilpola Juhani, Rinne Tarja, Virtanen Petri (30.9.2015)
Maakuntavaltuuston puheenjohtajisto (1)
Myllymäki Pekka
Varsinais-Suomen liitto, virasto (10)
Häkämies Kari, Nuotio Tarja, Roto Markku, Saarento Heikki, Lempinen Minna, Virtanen Janne,
Leppänen Laura, Kauppinen Veli-Matti, Heinonen Sami, Palhus Sonja
PAIKKA:
Maarianhamina, Ahvenanmaa ja Tukholma, Ruotsi
AIKA:
30.9 – 2.10.2015
MUUT OSALLISTUJAT:
(Alle 10, nimet/Yli 10 tahot)
Kts. seuraava kohta
TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS
Matkan tavoitteena oli tutustua Ahvenanmaan ja Ruotsin ajankohtaisiin aluepoliittisiin kysymyksiin sekä
välittää tietoa Varsinais-Suomen maakuntastrategiasta.
Esitelmöitsijät laivalla
Siv Sandberg- Åbo Akademi
Petri Virtanen – Tampereen yliopisto
Ahvenanmaan maakuntahallinto
Gunnar Jansson - lagtingsledamot
Wille Valve - minister
Linnea Johansson – näringsavdelningen
Mikael Juresta - landskapsregeringen
Suomen Ruotsin suurlähetystössä kuultiin useita asiantuntijoita
Jarmo Viinanen – suurlähettiläs
Anne Eriksson - sosiaalineuvos
Kjell Skoglund – toimitusjohtaja, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari
Annika Hahn-Englund – Ambassadör för nordisk samarbete, Utrikesdepartement
Jan Cedervärn – Tillväxtanalys
Sivu 60
§ 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Maakuntahallitus
Annelie Roswall Ljunggren – statsekreterare för civilminister
Kristoffer Tamsons – Stockholms läns landsting
Markus Berensson – Stockholms läns landsting
TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE
OSANOTTOMAKSU
MATKAKULUT
MAJOITUS
PÄIVÄRAHAT
YHTEENSÄ
-
Laivamatkat
majoitus 2 yötä
yhteensä 5127€
KVTES:in
mukaisesti,
n. 2158,40 €
14290,40€
TurkuMaarianhamina ja
MaarianhaminaKapelskär 1281€
Lennot
Tukholma-Turku
bussikuljetukset
Ahvenanmaa ja Ruotsi
yhteensä:
2034€
3690€
yhteensä 4971€
TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS.
TILAISUUDEN MERKITYS LIITOLLE
Matkan aikana tutustuttiin ahvenanmaalaiseen ja ruotsalaiseen aluepolitiikkaan laajasti, luotiin suhteita
paikallisiin toimijoihin ja välitettiin tietoa niin Varsinais-Suomesta kuin maakuntastrategiastakin. Lisäksi
saatiin kuulla ensikäden tietoa mm. Ahvenanmaan kestävän kasvun suunnitelmasta, suomalaisten
yritysten palveluista Ruotsissa, Ruotsin alueuudistuksesta sekä liikenne- ja kaupunkisuunnittelusta
Tukholmassa.
Tavoitteena jatkossa on yhteistyön syventäminen.
Lisäksi maakuntahallituksen jäsenet saivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja viraston virkamiehiin.
LUETTELO LIITTEISTÄ
Matkaohjelma
Vierailumuistio
Matkan aikana nähdyt esitykset: Sandberg, Virtanen, Cedervärn, Berensson
8.10.2015
Päiväys
Allekirjoitus
Sonja Palhus
Sivu 61
§ 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Vierailumuistio_Maakuntahallitus
VSL/SH/LL/VMK/TN/SP 8.10.2014
VIERAILUMUISTIO AHVENANMAA JA TUKHOLMA
Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatka Maarianhaminaan ja Tukholmaan 30.9 - 2.10.2015.
Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatkan tavoitteena oli tutustua Ahvenanmaan ja Ruotsin
aluehallintoon, aluestrategioihin sekä käynnissä oleviin uudistuksiin. Matkan aikana kuultiin useita esityksiä
aiheista joista on tässä muistiossa ydinkohdat ja muistion liitteenä relevanteimmat esitykset.
Laivalla keskiviikkona 30.9.2015
Landsting? Län? Regionfrågan? Miten Ruotsin aluehallinto toimii, ja mitä voimme oppia siitä? - tutkija
Siv Sandberg, Åbo Akademi
Siv Sandberg (ÅA) alusti Ruotsin hallintomallista ja vaalijärjestelmästä. Matkan osallistujat saivat hyvän
kuvan siitä, miten Ruotsissa vaalit vaikuttavat myös aluehallintoon ja miten vaalitapa poikkeaa
suomalaisesta. Jako lääneihin ja maakäräjiin selkiytyi, samoin näiden roolit sekä työnjako kuntatason kanssa
(esitys liitteenä).
Suomalaisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla on takanaan kenties loistava tulevaisuus - mutta millainen on
palvelusysteemien uusi maailma? - sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Petri Virtanen
Petri Virtanen (TaY) kertoi käytännönläheisesti sote-palvelujen menneisyydestä ja tulevaisuudesta
erityisesti nykyinen uudistus fokuksena. Hyvän palvelutason tulee olla ykkösprioriteetti tässä uudistuksessa.
Se, että olemme jatkuvassa muutosprosessissa ei ole mitään uutta, vaikka usein päivitellään ”milloin nämä
muutosprosessit on saatu loppuun ja päästään oikeisiin töihin”. SOTE-uudistuksen kohteena on itse asiassa
koko valtava toimijoiden verkosto, jotka nivoutuvat toisiinsa ketkä tiukemmin, ketkä löyhemmin (esitys
liiteenä).
Maarianhaminassa keskiviikkona 30.9.2015
Ahvenanmaalle saavuttaessa siirryttiin maakuntahallitukseen, jossa delegaation vastaanotti ministeri Wille
Valve, maakuntahallinnon lakimies Mikael Juresta sekä Ahvenanmaan pitkäaikainen kansanedustaja
Gunnar Jansson. Jansson esitteli maakuntahallituksen rakennuksen ja kertasi Ahvenanmaan historiaa ja
tietä kohti itsehallintoa.
Linnea Johansson valotti Ahvenanmaan käynnissä olevaa kestävän Ahvenanmaan strategiaa 2014-2017.
Strategia tähtää kaikin tavoin kestävään kehitykseen Ahvenanmaalla ja sen tukiranka muodostuu
positiivisen väestönkasvun tavoitteesta.
Tarja Nuotio kertoi omasta maakuntastrategiastamme, sen kumppanuusajattelusta ja toteutuksesta tähän
mennessä.
Tukholmassa torstaina 1.10.2015, Suomen Ruotsin suurlähetystö
Suurlähettiläs Jarmo Viinanen sekä lähetystön ministeri Mikael Antell kertoivat Ruotsin poliittisesta
tilanteesta. He kuvasivat myös tämän hetken taloudellista tilannetta Ruotsissa peilaten sitä Suomen
tilanteeseen, joka on varsin paljon haastavampi.
Sivu 62
§ 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Vierailumuistio_Maakuntahallitus
Kjell Skoglund Suomalais-Ruotsalaisesta Kauppakamarista kertoi siitä, miten suomalaisten yritysten
edellytyksiä päästä Ruotsin markkinoille ja sitä kautta muuallekin maailmaan edistetään. Toiminta on hyvin
aktiivista ja kauppakamari järjestää monenlaista aktiviteettia palvellakseen elinkeinoelämää. Jäsenyrityksiä
kauppakamarilla on n. 400 kappaletta.
Tillväxtanalys – en myndighet för att stärka den svenska konkurrenskraften - generaldirektör Jan
Cedervärn, Tillväxtanalys
Jan Cedervärn Tilväxtanalys-organisaatiosta alusti tilastojen näkökulmasta Ruotsin tilannetta sekä Ruotsin
aluekehittämistä. Hän kertoi myös Ruotsin kansallisesta aluekehitysstrategiasta ja sen vaikutuksesta maan
kokonaisvaltaisen kehittämiseen. Lisäksi hän kuvasi alueellisia kehitysstrategioita, jota vastaavat meidän
maakuntastrategiaa monelta osin.
Saimme hyvän kuvan Ruotsin kansallisen kestävän kasvu- ja kilpailukykystrategian 2015-2020 painopisteistä
ja prosessista. Positiivista oli havaita, että strategiassa käsitellyt teemat ja lähestymistapa olivat hyvin
lähellä Varsinais-Suomen maakuntastrategian valmisteluprosessia ja valittuja kärkiteemoja. Ruotsin
toimintamallissa keskeisiä asioita olivat alueellinen johtajuus, yhteistyö ja kumppanuus, tulosorientaatio
sekä kestävä kehitys. Vuotuinen kokonaispanostus on n. 1,5 miljardia Ruotsin kruunua (n. 11,3 miljoonaa
euroa). Kasvustrategian toimenpiteiden rahoitukseen käytetään lisäksi olemassa olevia rahoitustyökaluja
kuten ESR- ja EAKR-ohjelmien varoja, yritystukia, kalatalousohjelmaa jne. (esitys liitteenä).
Pohjoismaisen yhteistyön suurlähettiläs Annika Hahn-Englund kertoi toimialastaan ja tehtäväkentästään
laveasti. Hän puhui myös Pohjoismaiden vahvuuksista ja mahdollisuuksista.
Tukholmassa perjantaina 2.10.2015
Annelie Roswall Ljungren kertoi Ruotsissa ajankohtaisesta aluehallintouudistuksesta otsikolla ”En ny
regionreform 2019 – varför och hur?” Ruotsissa on 21 lääniä ja lisäksi maakäräjiä, joiden tehtävinä on mm.
sairaanhoito, kuljetukset ja liikenne. Lisäksi Ruotsalaisessa mallissa on kuntayhtymiä ja valtiollisia
viranomaisia. Suomessa ruotsalaista mallia pidetään usein esimerkillisenä, vaikka malli ei ole käytännössä
kovin selkeä. Esimerkiksi kehittämistehtävät on jaettu eri viranomaisten kesken. Aluehallintouudistuksen
tarpeesta on Ruotsissa keskusteltu pitkään ja selvitystyö alkoi heinäkuussa 2015. Pyrkimyksenä on
alueellinen itsehallinto, eli käytännössä nykyisen järjestelmän selkeyttäminen. Alueiden määrällinen tavoite
on 6–8 aluetta. Uudistuksen taustalla on moninaisia tekijöitä, mm: lisääntynyt liikkuvuus läänien rajojen
ylitse vaatii erilaista lähestymistä ja lisäksi terveyden ja sairaanhoidon haasteet vaativat järjestelmän
uudistamista. Tärkeänä aloitteena uudistuksille oli nimenomainen toive maakäräjiltä jotka kamppailevat
erityisesti terveydenhuollon järjestämisen haasteiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on selvemmin nähdä
missä päätöksistä seuraava poliittinen vastuu on. Selvitystyön tavoiteaikataulu työn valmistumiselle on
8/2017. Tavoite koko uudistukselle on, että vuonna 2022 kansalaiset saisivat äänestää uuden aluejaon
mukaan.
Aluehallinto ei Ruotsissa vaikuta lainkaan Suomea yksinkertaisemmalta, esim. sosiaali- ja terveyspuolen
kysymykset on vastuutettu eri toimijoille; sosiaalitoimi hoidetaan kunnissa ja lääneissä, kun taas
terveydenhuolto on maakäräjien vastuualueena.
Sivu 63
§ 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Vierailumuistio_Maakuntahallitus
Region- och trafikpolitiska utmaningar i Stockholms region – Stockholm växer så att det knacker –
trafiklandstingsråd Kristoffer Tamsons, Stockholms läns landsting sekä förste landstingsrådsekreterare
Markus Berensson, Stockholms läns landsting
Kristoffer Tamsons ja Markus Berensson kertoivat liikenteen ja maankäytön suunnittelusta Tukholmassa.
Tukholman läänin maakäräjät on toiminut vuodesta 1970 lähtien alueellisena joukkoliikenneorganisaationa,
jonka hoidettavana on kaikkien joukkoliikennemuotojen (paikallisjuna-, metro-, raitiotie-, linja-auto-,
saaristoliikenne) lisäksi myös kuntien kuljetuspalvelujen järjestäminen. Kaikki liikenne on kilpailutettua,
kaikille avointa (Iuvan kautta). Osa liikenteestä on tuettua, käytännössä 50 % on itse itsensä kannattavaa,
mutta joukkoliikenteen kehittäminen nähdään vahvasti aluekehitysvälineenä. Keskiössä on palveluiden
laatu ja esteettömyys. Strategiassa kolme kärkeä: nykyisestä huolehtiminen, kehittämisresurssien
keskittäminen (kraftsamla för att bygga nyt) sekä aktiivinen rooli yhdyskuntasuunnittelussa.
Tukholma kasvaa erittäin nopeasti ja tämä luo kovia paineita aluesuunnitteluun. Matkoista noin 56 %
tehdään joukkoliikenteellä, eli kestävien liikennemuotojen osuus on kokonaisuutena Tukholmassa korkea.
Joukkoliikenteen järjestämisessä käyttäjien palvelutasoon pyritään vaikuttamaan monenlaisin toimin ja
asiakastyytyväisyys onkin kasvussa. Esteettömyys on tärkeä edistettävä asia joukkoliikenteessä.
Liikennesektorilla on seuraavanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia: liikenteen voimakas kasvu, uudet
polttoaineet, kustannuspaineet investointien myötä. Ruotsissa on tunnistettu liikenteen pitkäjänteisen
suunnittelun merkitys. Suomessa liikenne palveluna -ajattelu (Mobility as a service) on liikennepolitiikan
keskiössä, ja se nähdään uutena liiketoimintaa synnyttävänä mahdollisuutena ja myös kansainvälisenä
tuotteistamisen mahdollisuutena. Tällä tarkoitetaan tietojärjestelmien kehittämistä järjestelmän
luomiseksi, jossa mm. henkilöautot, bussit, raitiotie ja taksit on saatavissa yhden luukun periaatteella.
Ruotsissa on viritelty samanlaista ajattelua liikenne palveluna (MaaS) -konseptista kuin Suomessa. Lisäksi
saimme kuulla maankäytön kehittämisestä ja yleisesti aluesuunnittelusta. Ajatukset, tavoitteet ja myös
haasteet ovat hyvin samankaltaisia sekä Varsinais-Suomessa että Tukholman läänissä, vaikka mittakaavassa
on eroa.
Tukholman läänin maakäräjille kuuluu myös maakuntakaavoitusta vastaava kuntarajat ylittävä
alueidenkäytön suunnittelu (RUFS = Regional Utvecklingsplan för Stockholmsregionen). Alueen
suunnitteluhaasteita ovat voimakkaan kasvun yhteensovittaminen ympäristön ja asukkaiden terveyden
parantamiseen. Yhdyskuntarakenteen hajautumien on myös Tukholman seudun ongelma. Tavoitteena on
kasvun suuntaaminen olemassa olevia keskuksia (ydin ja kahdeksan alakeskusta) tukevalla ja ympäröivää
maaseutua/luontoa säästävällä tavalla. Suurimpia haasteita ovat asuntotuotannon riittävyys ja
liikenneverkon kapasiteettiongelmat. Myös segregaatiokysymykset ovat osa alueidenkäytön suunnittelua
(esitykset liitteenä).
LIITTEET
-
Landsting? Län? Regionfrågan? Miten Ruotsin aluehallinto toimii, ja mitä voimme oppia siitä? tutkija Siv Sandberg, Åbo AkademiTEET
Suomalaisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla on takanaan kenties loistava tulevaisuus - mutta
millainen on palvelusysteemien uusi maailma? - sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Petri
Virtanen
Sivu 64
§ 172, MH 19.10.2015 10:00 / Pykälän liite: Vierailumuistio_Maakuntahallitus
-
Tillväxtanalys – en myndighet för att stärka den svenska konkurrenskraften - generaldirektör Jan
Cedervärn, Tillväxtanalys
Region- och trafikpolitiska utmaningar i Stockholms region - Kristoffer Tamsons, Stockholms läns
landsting
Stockholmsregionens utmaningar – Markus Brensson, Stockholms läns landsting
Sivu 65
§ 173, MH 19.10.2015 10:00
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN
Maakuntajohtajan ehdotus
Puheenjohtaja päättää kokouksen.
Päätös
Puheenjohtaja Ilkka Kanerva päätti kokouksen klo 11.45.
_____
Sivu 67
§ 9998, MH 19.10.2015 10:00
Sivu 68
§ 9998, MH 19.10.2015 10:00
Sivu 69
MUUTOKSENHAKUKIELLOT
Kieltojen perusteet
Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta,
koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Pykälät: 158-160, 162-166, 170-173
Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.
Pykälät: 161, 167-169
HValL 3 §:n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.
Pykälät ja kieltojen perusteet:
OIKAISUVAATIMUSOHJEET
Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.
Pykälät: 161, 167-169
Oikaisuvaatimusviranomainen
Aika
Oikaisuvaatimuksen
sisältö
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUS
Ratapihankatu 36
PL 273
20101 TURKU
sähköposti: [email protected]
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.
Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.
Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen.
Turun hallinto-oikeus
Yliopistonkatu 34
PL 32
20101 TURKU
Kunnallisvalitus, pykälät:
Valitusaika 30 päivää
Hallintovalitus, pykälät:
Valitusaika 30 päivää
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain
(701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa.
§ 9998, MH 19.10.2015 10:00
Muu valitusviranomainen
Sivu 70
Osoite:
Postiosoite:
Pykälät:
Valitusaika
päivää
Valitusaika
Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.
Valituskirja
Valituskirjassa on ilmoitettava
valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite
päätös, johon haetaan muutosta
miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi
muutosvaatimuksen perusteet
Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija
on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.
Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna
jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.
Valitusasiakirjojen
toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla
valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä.
Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.
Lisätietoja
Yksityiskohtainen oikaisuvaatimus/valitusosoitus liitetään pöytäkirjannotteeseen.