docToimintakertomus 2014
download 
Report Transcription
Toimintakertomus 2014
PÖYTYÄN KUNTA Toimintakertomuksen ja talousarvion toteutumisen sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS ......................................................................................................................................... 2 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ................................................. 2 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus ....................................................................................................................... 2 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset ............................................................................ 3 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys................................................................................. 4 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa.......................................................... 6 1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä................................................................................. 7 1.1.6 Kunnan henkilöstö.................................................................................................................................... 7 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista............................................................................................................ 8 1.1.8 Ympäristötekijät ........................................................................................................................................ 8 1.2 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ....................................... 9 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS .......................... 11 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ................................................................................................ 11 1.3.2 Toiminnan rahoitus................................................................................................................................. 12 1.4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET ........................................................................................ 13 1.5 KOKONAISTULOT JA –MENOT............................................................................................................ 15 1.6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS.................................................................................... 16 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä ...................................................... 16 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus ................................................................................................................ 16 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ................................................................................... 17 1.6.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut............................................................................................ 17 1.7 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET 20 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN................................................................................................................ 21 2.1 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN..................................................................................................... 21 TARKASTUSLAUTAKUNTA.............................................................................................................................. 21 KESKUSVAALILAUTAKUNTA.......................................................................................................................... 22 KUNNANHALLITUS............................................................................................................................................ 23 PERUSTURVALAUTAKUNTA........................................................................................................................... 29 KOULUTUSLAUTAKUNTA ................................................................................................................................ 34 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA ............................................................................................................................. 39 TEKNINEN LAUTAKUNTA ................................................................................................................................ 41 RAKENNUSLAUTAKUNTA ............................................................................................................................... 49 2.2 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN ............................................................................................ 52 2.3 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN ...................................................................................................... 53 2.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN........................................................................................................... 58 2.5 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA .............................. 58 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Kriisit ovat hyödyllisiä. Nykyinen talouden lama on luonut julkiseen hallintoon valtavan määrän toimintaa ja tunteen siitä, että uudistukset ovat tarpeellisia. Yritykset uudistuksiksi, kuten esimerkiksi sote, eivät ole kaikki onnistuneet. Valtiokin on kuitenkin tehnyt myös onnistuneita uudistuksia. Kunnat ovat myös aktivoituneet omien palvelujen ja hallinnon uudistamiseksi ja tehostamiseksi. Luettelo Pöytyän vireillä olevasta uudistus/tehostus toimista viime vuonna näyttää yllättävän pitkältä: tarpeetonta omaisuutta on myyty siirtoviemärihanke on meneillään yhteistyötä Auran kanssa on tiivistetty kaksi koulua on lakkautettu koko kouluverkon uudistusta on alettu selvittämään Kyrön päiväkoti valmistui kaavoitus ja maanhankinta tuottaa varsinkin Kyröön tarjontaa Auranmaan yrityspalvelut aloitti toimintansa yt-menettely käynnistyi Turun erityinen kuntajakoselvitys tehtiin Aura-Pöytyä selvitys alkoi erityisen kuntajakoselvityksen tuloksena kansanterveystyön kuntayhtymän hallinnossa käynnistyi uudistuksia Merkille pantavin seikka tilinpäätöksessä on se, että ensimmäisen kerran vuosikausiin kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. Talouskriisin alkaessa 2009 taseessa oli ylijäämää noin 5 me. Tämä on nyt syöty ja alijäämää on noin 140 000 e. Noin vuosi sitten voimistunut uusi taantumavaihe jatkunee vielä ainakin tämän vuoden ja alijäämä tulee näin ollen kasvamaan. Juuri Eduskunnassa hyväksytty uusi Kuntalaki edellyttää alijäämän kattamista tietyn siirtymäkauden jälkeen. Tästä talouden tilanteesta pitää päästä mitä pikimmin eroon. Ensin täytyy saada alijäämän lisääntyminen pysäytettyä ja sitten sen verran tuotettua ylijäämää, että jo syntyneet alijäämät on saatu katettua. Tehtävä on näissä oloissa vaikea varsinkin kun ottaa huomioon, että veroprosentti on jo keskiarvon yläpuolella. Koulu- ja keittiöverkon uudistukset ovat edelleen tärkeimmät rakenneuudistukset, joilla saadaan aikaiseksi pysyviä käyttömenosäästöjä ja mielestäni myöskin siten, että toiminnan laatu ei kärsi. Mutta muutenkin yllä olevan luettelon kaikki kohdat on saatettava loppuun ja kehitettävä vielä uusia hankkeita, joihin liittyy toiminnan ja talouden tehostamista. Pöytyällä 23. pnä maaliskuuta 2015 Kari Jokela kunnanjohtaja 3 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Nykyinen Pöytyän kunta on muodostunut kolmesta kunnasta. Vuoden 2005 alussa yhdistyivät Pöytyän ja Karinaisten kunnat ja muodostivat Pöytyä-nimisen kunnan. Vuoden 2009 yhdistyivät Pöytyän ja Yläneen kunnat ja taas muodostettiin uusi Pöytyän kunta. Valtuusto on hyväksynyt kunnalle hallintosäännön, jossa on määritelty mm. kunnan organisaatio, kokousmenettelyt ja eri viranomaisten toimivalta. Kunnanvaltuustoon valittiin valtuustokaudelle 2009 – 2012 poikkeuksellisesti 39 valtuutettua. Vuonna 2013 aloittaneessa valtuustossa on kuntalain mukaisesti 35 valtuutettua. Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päätöksentekoelin, johon kuntalaiset valitsevat edustajansa välittömillä, salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla. Valtuusto päättää kunnan hallinnon järjestämisen perusteista ja valitsee pääsääntöisesti jäsenet kunnan toimielimiin. Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot ja toimikunnat. Kunnan luottamushenkilöorganisaatio muodostui vuonna 2014 valtuuston ja tarkastuslautakunnan lisäksi seuraavista toimielimistä, lautakunnista, jaostoista ja johtokunnista: 1 Hallinnon ja talouden toimiala • kunnanhallitus • kunnanhallituksen henkilöstöjaosto • keskusvaalilautakunta, muut vaalilainsäädännön mukaiset toimielimet • kehittämistoimikunta • taloustoimikunta 2 Perusturvan toimiala • perusturvalautakunta 3 Sivistyksen toimiala • koulutuslautakunta • vapaa-aikalautakunta • kansalaisopiston johtokunta (jäsenet Pöytyä 5, Aura 2, Marttila 2 ja Oripää 2) • ala-koulujen johtokunnat, yläkoulujen johtokunnat (perustettu 2010) 4 Tekninen toimiala • tekninen lautakunta • teknisen lautakunnan tiejaosto • rakennuslautakunta • Pöytyän – Auran vesihuoltolautakunta (jäsenet Pöytyä 3, Aura 3) Kukin toimielin vastaa hallintosäännössä sille annetuista tehtävistä ja toimialansa palveluiden järjestämisestä. KUNNANVALTUUSTO Valtuuston puoluejakauma Puolue Suomen keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vasemmistoliitto Perussuomalaiset Suomen Kristillisdemokraatit Valtuustopaikkoja 14 11 4 2 3 1 Valtuusto kokoontui vuonna 2014 yhteensä 9 kertaa ja käsitteli 87 asiaa. 4 KUNNANVALTUUTETUT VUONNA 2014 Puheenjohtaja AUTIO, Markku, rikosylikonstaapeli, maanviljelijä I varapuheenjohtaja ANTTILA, Jouko, eläinlääkäri II varapuheenjohtaja MIINALAINEN, Toivo, maatalouslomittaja Jäsenet AALTO, Tuija, toimistosihteeri ALI-RONTTI, Ilkka, maanviljelijä ARVOLA, Ulla-Riitta, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja FLEMMICH, Mirjami, VTM, sosiaalikuraattori HELLSTÉN, Ari, kuivaamonhoitaja HUTKO, Sinikka, talouspalvelusihteeri HÄMÄLÄINEN, Timo, viljelijä, eläkeläinen JÄLKÖ, Toni, maanviljelijä KAJANDER, Rauno, maanviljelijä KALLIO, Reino, maa- ja metsätalousyrittäjä, everstiluutnantti KELONIEMI-HURTTILA, Elina, sairaanhoitaja KELONIEMI, Katri, kanttori KETOLA, Anne, operatiivinen päällikkö KULLANMÄKI, Reijo, varatuomari KUMPULAINEN, Hanna, lähihoitaja LAHTI, Vilja, restonomi, kotiäiti LAUKKANEN, Jarno, maanviljelijä, rakennusurakoitsija LEHTOVUORI, Rauno, vartiopäällikkö LEPISTÖ Pasi, elintarviketyöntekijä LINDGREN, Hilkka, talouspäällikkö NIITTYMAA, Veikko, toimittaja PAUNA, Marjatta, ruokapalveluvastaava PITKÄNEN, Sanna, yrittäjä, maanviljelijä PITKÄNEN Veikko, maaseutuyrittäjä RANTALA, Ilkka, yrittäjä RAUHANSUU, Janne, maanviljelijä SIMOLA, Ville, maatalousyrittäjä TAMMINEN Anu, lähihoitaja TOIVONEN, Aarno, yrittäjä VAPPULA, Teemu, palvelupäällikkö, merkonomi VIIRI Reijo, eläkeläinen WÄRRI, Pentti, maanviljelijä, urakoitsija Kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut FLEMMICH, Dieter HAHKO, Laura HAKONEN, Matti JÄRVELÄ, Jari LALLI, Juha LOPONEN, Marika PÖLLÄNEN, Eero REIDE, Pirjo REUNANEN, Ville SÄYLÄ, Tiina TUUPPA, Tauno VAINIO, Jari Puolue Osallistumiskerrat Kesk 9 Kok 9 SDP 9 SDP Kesk Kok Vas SDP KD Kesk Kesk Kesk Kok Kesk Ps Kok Kok Kok Kesk Kesk Kesk Ps Kesk Kesk Ps Kok Kesk Kok Kesk Kesk SDP Kok Kok Vas Kok 8 9 8 9 9 9 7 9 9 9 9 7 4 8 8 9 4 9 7 9 9 7 9 8 9 7 7 9 6 3 5 9 Vas Vas SDP Kd/Kok Kok Kesk Ps Kok Kesk Kok Kok Ps 1 3 1 8 1 4 2 1 4 1 5 1 Teemu Vappulalle myönnettiin ero valtuuston jäsenyydestä 8.12.2014 ja hänen tilalleen valtuustoon tuli ensimmäinen varavaltuutettu Tauno Tuuppa. 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Voimakas muutostrendi on olennaista huomata, kun tarkastellaan tämän päivän kuntakenttää. Vuoden 2013 lopussa Kuntataloustiedotteessa kysyttiin onko koskaan aiemmin ollut samanaikaisesti valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Aiempaan, meneillään olevien muutoshankkeiden listaan pitänee vuodelle 2015 lisätä vielä Kuntatalousohjelma ja sen tuomat muutokset. Kun katsotaan vuotta 2014, on kuntatalous ollut tuloksella mitattuna ja olosuhteisiin nähden kohtalaisessa kunnossa. Mistä tämä kohtalainen kunto on peräisin? Se ei ole tullut ilmaiseksi. Paljon on tehty ja kunnat ovat reagoineet ympäröivään talouteen aktiivisesti. Yli puolet kunnista korotti verotustaan, toi- 5 mintoja tehostettiin ja henkilöstökuluja karsittiin. Tuloksella mitattuna vuosi 2014 tullee näyttämään ylijäämää johtuen satunnaisten erien kasvusta, jonka taustalla ovat lakimuutoksen velvoittamat yhtiöittämiset. Vuosi 2015 tulee olemaan haasteellinen. Kuntien rahoitusasema tulee heikkenemään n. 220 milj. euroa ja valtionosuusleikkaukset tuovat taas konkreettisesti kunnille vaikeuksia, kun rahat puuttuvat mutta palvelut on järjestettävä. Varsinkin kun Rakennepoliittisen ohjelman valtion kontolle tuleva tehtävien vähentäminen ei ole edennyt suunnitellulla tavalla. Yhtenä merkittävänä tekijänä kunnille on samassa ohjelmassa esitelty kuntataloudenohjausjärjestelmä, joka hyvin toteutuessaan voi tuoda helpotusta kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon. Kuntatalousohjelma on laajempi kuin peruspalveluohjelma ja kattaa kaikki kuntien tehtävät. Osana Kuntatalousohjelmaa tulee olemaan sote-budjettikehys, jolla pyritään hillitsemään sote-menojen kasvun kehitystä. Kansantalouden kehityksen ennusteet ovat kerta toisensa jälkeen heikentyneet, kun tarkastelemme vuotta 2014 ja 2015. Kunnat ovat reagoineet heikkeneviin verotuloihin ja valtionosuusleikkauksiin korottamalla veroprosenttejaan vuodelle 2015. Keskimääräinen tuloveroprosentti nousi korotusten jälkeen 19,84 %:iin, kasvua edelliseen vuoteen on 0,1 %-yksikköä. Lisäksi voimallisia sopeutuksia menoihin on odotettavissa edelleen lähes kaikissa kunnissa. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on tiedostettu kunnissa hyvin. Taloustilanne Suomessa on pitkän laskun jälkeen edelleen heikko eikä mitään nopeaa kasvua ensi vuodelle ei tarvinne odottaa. Suomen luottoluokitus sai kolauksen kun Standard & Poor’s laski syksyllä valtion, Takauskeskuksen ja Kuntarahoituksen kolmen A:n luokituksen AA+ -luokkaan. Lähde: Kuntataloustiedote 4/2014 Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli joulukuun lopussa 31 600 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvoi 3 200 henkilöllä. Edellisvuoden joulukuusta määrä kasvoi 2 700 henkilöllä eli 9,3 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,1 prosentilla. Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 1,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 13,9 % Koko maassa osuus kasvoi 1,3 prosenttiyksiköllä, ollen 13,9 %. Näin VarsinaisSuomessa työttömyysaste on yhtä suuri kuin koko maassa ja samalla se on maan ELY-keskusalueista neljänneksi pienin. Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi hieman hitaampaan tahtiin kuin koko maassa, kun esimerkiksi Uudellamaalla ja Pohjanmaalla työttömyyden kasvu oli sitä selvästi nopeampaa. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta määrän kasvu jatkui lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on poikkeuksellisesti supistunut Pohjois-Karjalassa kesäkuusta alkaen. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 10 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 4 300 henkilöä. Vuotta aiemmasta määrä kasvoi kaikissa alueen seutukunnissa. Joulukuussa työttömien nuorten määrä yleensä kasvaa – tällä kertaa 800 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa yhä lähes koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 8 200 eli 23 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kaikissa alueen seutukunnissa. Työttömien määrä kasvoi 12 prosentilla naisten keskuudessa ja miesten keskuudessa vastaavasti 11 prosentilla. Lähde: Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Loimaan seutukunnan asukasluku joulukuussa 2014 oli 37 115. Vastaava luku oli 37 110 joulukuussa 2013. Asukasluku on kasvanut 5 asukkaalla. Väestön määrä lisääntyi Aurassa (+24), Koskella Tl (+18), Marttilassa (+19), Pöytyällä (+30) ja Tarvasjoella (+12). Väestön määrä väheni Loimaalla (-90) ja Oripäässä (-8). Vuodesta 2015 alkaen Tarvasjoki ei enää kuulu Loimaan seutukuntaan, sillä kunta liitettiin Valtioneuvoston päätöksellä Liedon kuntaan. Loimaan seutukunnan väkimäärä joulukuussa 2014 ilman Tarvasjoen asukkaita on 35 147. Tiedot perustuvat kuukausittain julkaistaviin asukaslukutietoihin. Pöytyän kunnan asukasluku nousi 30 hengellä vuonna 2014. Asukasluku 31.12.2014 oli 8618. Asukasluku vuodenvaihteessa 2013–2014 oli 8588. Työttömyysaste Pöytyän kunnassa oli 11,0 % joulukuussa 2014 ja 10,6 % joulukuussa 2013. Avoimia työpaikkoja joulukuussa 2014 oli 3. Yli vuoden oli ollut työttömänä 117 työnhakijaa ja alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli 48. 6 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2014 talousarvio hyväksyttiin vuosikatteeltaan negatiiviseksi ja selkeästi alijäämäiseksi. Tilinpäätöksen vuosikate ja tuloslaskelman alijäämä eivät putoa aivan talousarvion tasolle. Vuosikate on positiivinen ja alijäämää kertyi noin kaksi kolmannesta talousarviossa arvioidusta. Tilinpäätöksessä näkyvät niin tulojen kuin menojen vähennykset. Vuosikate on tilinpäätöksessä positiivinen 406 000€. Tulos on negatiivinen 1,623 M€ ja tilikaudelta muodostui alijäämää 1,514 M€. Edellä mainittu tarkoittaa, että vuosikatteella ei saada katettua poistoja. Investoinneista noin 10 % saatiin katettua tulorahoituksella. Toimintatuotot kertyivät talousarviossa arvioitua heikommin lähes 418 000 € ja toimintakulut alittivat talousarviossa arvioidun noin 1 055 000 €. Korkotason alhaisuudesta johtuen korkokulut poikkesivat talousarviossa arvioidusta lähes 167 000 €. Eivät myöskään korkotuotot ja rahoitustuotot kertyneet talousarviossa arvioidusti. Rahoituskulut olivat n. 93 600 € suuremmat kuin rahoitustuotot. Talousarviossa arvioitiin rahoituksessa muodostuvan nettomenoa 209 000 €. Talouden tilanteeseen vaikuttivat mm seuraavat asiat: vesihuoltolaitoksen osalta siirtyminen tulosvaikutteisiin liittymismaksuihin. Tämä tuli voimaan 1.3.2014. Kaukolämpötoiminta yhtiöitettiin kokonaisuudessa vuoden 2013 lopulla tuloveroprosentin korottaminen 0,75 prosenttiyksiköllä vuodelle 2014 pitkäaikaista lainaa nostettiin 2,5 miljoonaa kun budjettiin oli kirjattu pitkäaikaisen lainan lisäystä 5,2 miljoonaa kassassa on ollut käytännössä koko ajan lyhytaikaista lainaa 2,2 miljoonaa euroa verotulot kertyivät yli talousarviossa arvioidun 191 740 €. Verotulojen kertymä oli 100,76 % Valtionosuuksien kertymä oli 99,24 %, mikä tarkoittaa, että valtionosuuksien määrä alitti talousarviossa arvioidun 163 490 eurolla. Toimintatuotot alittivat talousarvion 417 668 €. Toimintatuottoihin sisältyy 189 000 euroa kunnan omaisuuden myynnistä muodostunutta myyntivoittoa. Toimintakulut alittivat talousarvion 1 054 534 eurolla. Myyntitappiota kirjattiin 49 000 euroa. Korko- ja rahoituskulut jäivät alle arvion n. 160 000 €; korko- ja rahoitustuotot jäivät alle arvion 45 000 €. Toimielintasolla perusturvalautakunnan ulkoiset menot ylittivät alkuperäisen talousarvion. Menojen ylitys perusturvalautakunnan kohdalla oli 2,69 % ja euroina 782 257 €. Ulkoiset tulot jäivät koko kunnassa alle arvion 606 644 €. Tämä selittyy osin vähentyneenä palvelutarpeena ja käytön alituksena arvioidusta erityisesti lomituksessa ja vesihuoltopalveluissa. Koulutuslautakunnan tulot ylittyivät liki 134 000 euroa ja vastaavasti menot alittuivat 598 500 euroa. tehtävätasolla ulkoisten menojen ylityksiä alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli kaikkiaan 1 103 554 euroa. Merkittävimmät menojen ylitykset toteutuivat perusturvalautakunnassa (782 257 €). Ylitykset on pääosin hyväksytty valtuustossa. Merkittäviä asioita vuodelta 2014 päätettiin osallistua Varsinais-Suomen erityiseen kuntajakoselvitykseen. Selvitystyö tehdään 2014. Talonrakennushankkeista saatettiin valmiiksi Kyrön päiväkoti. Rakennustyöt aloitettiin kesällä 2013 ja uusi päiväkoti valmistui kesäkuussa 2014. Tehtiin perusterveydenhuollon hallinnon järjestämistä koskevia päätöksiä, jotka tulivat voimaan 18.3.2015 Liedon, Auran, Oripään ja Pöytyän yhteisen siirtoviemärihankkeen toteutus alkoi ja siirtoviemärin odotetaan valmistuvan 2015. Teiden päällystystöitä ja katuvalaistusta tehtiin Kyrössä, Riihikoskella ja Yläneellä. koulurakenteen muutos, jossa päätettiin lakkauttaa 2014 ja 2015 Rannanmäen ja Haverin koulut. yrityspalveluiden uudelleen järjestely kuntien yhteistyönä sivistystoimen hallinnon järjestäminen yhdessä Auran kunnan kanssa (yhteiset sivistystoimen ja kirjastonjohtajan virat) Kunnalle hankittiin runsaasti uutta maaomaisuutta niin asuntotuotannon kuin yritystoiminnan tarpeisiin. Yksityiset myyjät tarjosivat kunnalle maata ostettavaksi, sillä vuonna 2014 oli voimassa tuloverolain poikkeus, jolla yksityisten henkilöiden ja kuntien välisestä kaupasta ei tarvinnut maksaa maaomaisuuden ja kunnalle tarpeettomien rakennettujen kiinteistöjen sekä muun omaisuuden myyminen henkilöstömenoihin kohdistuneet toimet (tuntikehys, sijaisten käytön ohjeistus, talkoovapaat) FCG:lta tilattiin raportti hallinnon ja teknisen toimen osalta Kunnan lainamäärä on edelleen alle puolet kuntien keskiarvosta. kunnan asukasluku on edelleen kasvussa 7 1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntakentällä on vireillä merkittäviä rakennemuutoksia, joiden toteutumisesta ei vielä ole lopullista tietoa. Kuntarakenteeseen kohdistuu muutospaineita, kuten myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Talouteen vaikuttava iso muutos on valtionosuusjärjestelmän uudistus. Verotuloihinkaan ei ole odotettavissa nousua, koska talous on taantumassa eikä vaikuttavaa kasvua ole lähiaikoina odotettavissa. Pöytyän kunnan taseen ylijäämä muuttuu käsillä olevassa tilinpäätöksessä alijäämäksi 140 000. Koko maa on taantumassa, joten kunnan talouden suuntaa on tietoisesti muutettava huolellisemmaksi ja tiukemmaksi. Mikäli menorakenteeseen ei puututa, on Pöytyällä muutaman vuoden kuluessa taseessa usean miljoonan kertynyt alijäämä. Tämä ei riitä kattamaan enää talousarviossa vuodelta 2015 kertyväksi arvioitua alijäämää, vaan talousarvion toteutuessa kunnan tase on alijäämäinen yli 2,5 miljoona euroa. Suunnitelmavuosien alijäämät huomioiden kunnan taseessa on alijäämää 2017 lopussa 6,45 M€. Tämä on asukasta kohti 750 €. Alijäämän muodostuminen taseeseen on seurausta tulorahoituksen riittämättömyydestä poistojen kattamiseen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tulorahoitusta ei riitä investointimenojen kattamiseen ja kunnan pitkäaikainen velka tulee kasvamaan. Lainojen lisäykseksi on taloussuunnitelmassa arvioitu 10,5 M€, joka tarkoittaa sitä, että velkamäärä/as nousee nykyisestä vajaasta 1 290 eurosta 2 300 euroon. Keinona tulevan kehityksen parantamiseen on käyttömenojen alentaminen ja käyttötulojen lisääminen. Tämä tarkoittaa palvelurakenteiden keventämistä. Kyläkoulujen vähentämisestä on valtuuston päätös, jonka vaikutukset tulevat kokonaisuudessaan näkymään vuonna 2016. Vaikutukset näkyvät kustannusten alentumisena paitsi perusopetuksessa myös kiinteistöpalveluissa ja ateria- ja puhtauspalveluissa. Käytöstä poisjäävien rakennusten myynnistä ei välttämättä kovin vaikuttavaa rahamäärää saada, mutta kiinteistöjen käyttökustannusten poisjääminen on tärkeää käyttömenojen alentamiseksi. Omaisuuden myyntiä harkitusti kannattaa jatkossakin tehdä. Myös yhtiöittämisen mahdollisuutta kannattaa pohtia esim. tiettyjen kiinteistöjen osalta. Pöytyän kunnassa alkoi syksyllä 2014 suunnittelutyö perusopetuksen järjestämisen kehittämiseksi. Koulutuslautakunta on työstänyt esitystään kunnanhallitukselle, jonka kokousaikatauluun ehdotus perusopetuksen järjestämisen kehittämiseksi tulee kevään 2015 aikana. Koulutuslautakunnan ehdotus tarkastelee kouluverkkoa tulevaisuuden tarpeiden kannalta ja siitä on osoitettu merkittäviä kustannussäästöjä käyttömenojen osalta. Aluksi investointitarpeet ovat kuitenkin huomattavat. Kouluverkkopäätöksiä seurannee ratkaisujen tekeminen ruokapalvelujen järjestämisen osalta. Pöytyän kunnassa valmistetaan nyt aterioita 12 keittiössä ja keittiöverkon tiivistämisessä nähdään niin ikään mahdollisuuksia menovähennyksiin. Yläneen Kartanokodilla sijaitsee ajanmukainen keittiö, joka pystyy tuottamaan ateriat Yläneen seudun tarpeisiin. Keittiöverkon mahdollisista muutoksista puhuttaessa tarkoitetaan ensisijassa muita kunnan alueita. 1.1.6 Kunnan henkilöstö Henkilöstön määrä vuoden lopussa 2013 – 2014 Vakinaiset Hallinto- ja talous (sis. lomituspalv.) Perusturva Sivistys Tekninen Yhteensä Määräaikaiset 2013 2014 2013 2014 58 129 186 65 438 51 129 191 62 433 25 37 36 10 108 13 25 36 9 83 Työllistetyt 2013 Oppisopimus 2014 4 3 1 5 3 2013 6 6 2 14 Yhteensä 2014 2013 2014 4 4 1 9 83 176 228 78 565 64 161 231 72 528 Määräaikaiset sisältävät sijaiset ja muut määräaikaiset. Maatalouslomittajista ja koulunkäyntiavustajista suuri osa on osa-aikaisia. Maatalouslomituksen henkilöstö on Hallinnon ja talouden henkilöstössä. Ateriaja puhtauspalveluiden henkilöstö sisältyy teknisen toimialan henkilöstöön. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on sivistystoimessa. Taulukon luvut eivät sisällä kansalaisopiston tuntiopettajia. Sairauslomia oli vakituista työntekijää kohti laskettuna keskimäärin 11,52 työpäivää. Vastaava luku oli 2013 12,5 työpäivää. Palkat eivät sisällä kokouspalkkioita. 8 Palkat - maksettuja palkkoja, € - palkkaperusteiset henkilösivukulut, € - palkkaperusteiset sivukulut palkkasummasta, % Eläkemenoperusteiset eläkemaksut, € Eläkemenoperusteiset eläkemaksut palkkasummasta, % 2012 16 740 921 3 988 164 23,82 999 018 5,97 2013 17 098 668 4 088 521 23,91 1 053 287 6,16 2014 17 123 416 4 206 496 24,57 962 120 5,60 Kunnassa laaditaan erillinen henkilöstöraportti. 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Vahinkoriskit Kunnan henkilöriskit, omaisuusriskit, toiminnan riskit ja ajoneuvojen riskit on vakuutettu. Omavastuu kiinteistövakuutuksissa ja irtaimistovakuutuksissa on 2000 - 5000 €. Metsävakuutuksissa omavastuu on 5000 €. Vastuuvakuutusten omavastuu on 1000 € kuitenkin niin, että hallinnon vastuuvakuutuksen omavastuu on 2000 €. Vapaaehtoisissa ajoneuvovakuutuksissa omavastuu on 1000 euroa. Kunnalla on myös keskeytysvakuutus. Omaisuusvakuutukset on kilpailutettu 2011 ja uudet vakuutukset tulivat voimaan vuoden 2012 alusta. Henkilövakuutukset kilpailutettiin 2012. Uusi kilpailutus toteutetaan vuonna 2015. Toiminnalliset riskit Sijaisuusjärjestelyjen puutteet aiheuttavat riskin erityisosaamista vaativien tehtävien hoidon jatkuvuudessa, mikäli erityisosaaja on äkillisesti ja pitkähkön ajan estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Merkittävä riski tulevaisuudessa on ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus ja sitouttaminen. Myös henkilöstön ikärakenne aiheuttaa riskejä suurten ikäluokkien eläköitymisen takia. Ikääntyminen vaikuttaa myös työkykyyn ja sairastumisriskit kasvavat. Tietojärjestelmien toimivuuteen ja tietoturvallisuuteen liittyviä riskejä on olemassa ja ne voivat aiheuttaa viivästyksiä tärkeidenkin tehtävien hoitoon. Pääosin tietojärjestelmien hallinta ja ylläpito hoidetaan omana toimintana. Vähäinen osa valvonnasta on ulkoistettu. Erilaisten sopimusten ja vastuiden hallinta on haastavaa isohkossa organisaatiossa. Pitemmän aikaa kestävä sähkökatko lamauttaa pahasti kunnan toimintoja. Osittain ollaan tilanteessa, jossa on pakko löytää korvaavia tapoja toimia ja toimintojen ylläpito edellyttää ennaltavarautumista. Rahoitusriskit Kunnan kokonaisvelkamäärä on n. 9,96 milj. euroa. Lainoista merkittävä osa on vaihtuvakorkoisia, joihin liittyy korkoriski. Korkotaso on ollut erityisen alhainen vuoden 2012 toiselta vuosipuoliskolta alkaen. Kunta on tehnyt vuoden 2013 aikana yhtä lainaa koskevan koronvaihtosopimuksen. Vuonna 2014 nostettiin pitkäaikaista lainaa 2,5 miljoonaa euroa, ja tähän lainaan liitettiin koronvaihtosopimus. Korkoriskien hallinnan strategiakartoitus saatettiin päätökseen 2014. Talouden riskejä ovat uhat, jotka liittyvät kunnan kokonaistalouteen esim. verotulojen kehitykseen tai muutoksiin valtionosuusjärjestelmässä. Näihin liittyy kunnan palvelukyvyn takaaminen muuttuvassa tilanteessa ja toimintatapojen uudelleenarviointi. 1.1.8 Ympäristötekijät Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kartoittanut ympäristöön liittyviä yllättäviä riskejä. Riskialttiit kuljetukset liikenteessä aiheuttavat riskejä myös ympäristölle. Vesistöjä voi kohdata öljyvahinko. Näiden riskien toteutumiseen pelastuslaitos on varautunut. Kyrön ja Riihikosken jätevedenpuhdistamot ovat täyttäneet lupaehtonsa. Yläneen jätevedet käsitellään Säkylän puhdistamolla, jonka puhdistustulokset ovat niin ikään täyttäneet lupaehdot. Kyrön puhdistamolla toteutettiin mittava pohjailmastimien uusiminen vuonna 2012. Valtuuston päättämä siirtoviemärihanke on parhaillaan meneillään. Siirtoviemäri kulkee Oripäästä Pöytyän kirkonkylästä Riihikosken kautta Auraan. Tulevaisuudessa Pöytyän jätevedet käsitellään Turun Seudun Puhdistamo Oy:n Kakolan jätevedenpuhdistamolla, jonka puhdistustulokset ovat huippuluokkaa. Laitoksella on jatkuva valvonta ja riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Mahdolliset toimintahäiriöt pystytään korjaamaan nopeasti. Siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä voidaan liittää Aurajokilaaksosta useita haja-asutuksen kiinteistöjä viemäriverkostoon. Riihikosken puhdistamon toiminta lakkaa ilmeisesti 2015. Jäteveden siirtopumppaamoiden ja myös keräilypumppaamoiden toiminta voi jostain syystä keskeytyä (esim. sähkökatko), jolloin on vaarana viemärivesien joutuminen vesistöön. Pumppaamoiden valvontaan on kiinnitetty huomiota. Valvontajärjestelmiä on parannettu ja muutoinkin valvonta on säännöllistä. Hait- 9 taa voi aiheutua myös viemäriverkostoon liittyneille kiinteistöille. Kiinteistölle tulevat haitat voidaan korvata vakuutuksista omavastuun ylittävältä osalta. Haja-asutusalueella olevien kunnan kiinteistöjen jätevesien puhdistuksen saattaminen lainsäädännön edellyttämälle tasolle vaatii kunnalta toimivien ratkaisujen löytämistä ja taloudellisia resursseja. Kunnan omat kiinteistöt kuuluvat kaukolämmön piiriin Riihikoskella ja Yläneellä. Myös jo osa Kyrön kiinteistöistä on liitetty kaukolämmön piiriin. Polttoaineena käytetään pääosin haketta ja pellettiä. Jätehuolto on toiminut hyvin sekä Turun Jätehuolto Oy:n että Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueilla. Kunnanhallitus päätti lokakuussa 2014 irtisanomismenettelyn aloittamisesta Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa, joka on huolehtinut Yläneen jätehuollosta. Ja vuoden vaihteesta lähtien vain Turun Jätehuolto Oy on vastannut jätehuollosta koko Pöytyän alueella. Kyrössä on biojätteen erilliskeräystä Elisenvaaran koululla ja Kotikarpalossa. Biojätettä kerätään Yläneellä Kartanokodilla. Kiinteistöjen jätehuollossa on huomioitu muutoinkin jätteiden lajittelu. Lisäksi - - on toteutettu seuraavia kestävään kehitykseen liittyviä toimenpiteitä: Puhtauspalveluissa käytetään pääasiassa Joutsen-tuotteita. Kunnan ostama sähkö tuotetaan 100 % uusiutuvilla energialähteillä. Kaikki keittiöt ovat tehneet kestävän kehityksen mukaiset toimintasuunnitelmat. tavoitteena on sähköisen viestinnän lisääminen ja toimistojen paperin käytön vähentäminen hankitaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia laitteita. Tarjouksiin tulee liittää kuvaus ympäristöasioiden huomioonottamisesta. kunnanhallitus siirtyi käyttämään sähköistä kokousmenettelyä marraskuussa 2014 1.2 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kuntakonsernin hyvää johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista, jonka tavoitteena on varmistaa 1. lain, viranomaisohjeiden ja johdon päätösten noudattaminen 2. strategisten sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen, 3. moitteeton varainhoito, joka tarkoittaa resurssien asianmukaista käyttöä ja hoitoa sekä 4. päätöksenteossa käytettävän tiedon oikeellisuus, riittävyys sekä ajantasaisuus ja luotettava raportointi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut on määritelty hallintosäännössä, jossa todetaan, että kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus voi siirtää ratkaisuvaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet. Sisäinen valvonta on riskien hallintaa. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamisesta, jolla riskejä tunnistetaan ennaltaehkäistään hallitaan. Sisäinen valvonta on sekä ennalta ohjaavaa toimintarutiineihin sisältyvää jatkuvaa toimintojen ja varojen käytön seurantaa että jälkikäteen tapahtuvaa valvontaa. Valvonnan tehokkuus perustuu reaaliaikaisuuteen ja resurssien käytön joustavuuteen. Sisäinen valvonta on osa operatiivista johtamista eikä sitä voi siirtää ulkopuolisten tarkastajien tehtäväksi. Vastuutahoina on kunnan toimiva johto ja tilivelvolliset. Kunnan riskit ovat hyvin moninaisia. Riskit voivat kohdistua • toiminnan organisointiin • rakennettuun ympäristöön • henkilöstöön • yhteiskunnan muutoksiin • sidosryhmiin • kuntalaisiin • kunnan talouteen • elinkeinoelämään 10 Riskien arvioinnin tulisi olla systemaattista yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti tapahtuvaa. Tätä tavoitetta tukee Kuntalakiin vuonna 2012 tehdyt muutokset. Kuntalain mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Tämä säännös tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Lakimuutos edellyttää käytännössä ohjeiden päivittämistä, omistajaohjauksen sekä konserniohjauksen ja -valvonnan terävöittämistä ja valvontajärjestelmän kytkemistä muuhun toimintaan ja päätöksentekoon sekä sen jatkuvaa kehittämistä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista päättäminen ottaa ensi tilassa valtuuston käsiteltäväksi. Sisäisen valvonnan koulutuksia on järjestetty kunnassa, mutta osallistuminen ei ole ollut kattavaa. Kunnassa on olemassa vuonna 2010 valmistunut henkilöstön perehdyttämisohje ja myös opas uudelle työntekijälle. Valmiussuunnitelman yleinen osa on valmistunut 2010 ja muilta osin suunnittelua on jatkettu. Prosessikuvaukset ja erilaiset tarkistuslistat olisivat hyvä apu perehdyttämisessä ja toiminnan arvioinnissa. Niitä on tarvetta tehdä uusia ja päivittää aiemmin tehtyjä. Rakentamishankkeiden menettelytapasääntö on hyväksytty kunnanhallituksessa. Talouden seurannassa on raportointijärjestelmä, joka mahdollistaa määrärahojen käytön likimäärin ajantasaisen seurannan. Automaattisesti toimitetaan raportit kauden sulkemista seuraavan kuukauden 10 päivään mennessä. Pyydettäessä raportteja toimitetaan muunakin aikana. Vuoden aikana hallinnonalat raportoivat toiminnastaan huhtikuun ja elokuun lopun tilanteista. Kaikilla hallinnonaloilla tulisi taloutta arvioida kokonaisuutena eikä yksittäisen tilin toteutuman kautta. Joltain osin myös tarvittaisiin lisää suunnitelmallisuutta talousarvion valmistelutyöhön ja myös toteuttamiseen. Vuonna 2014 valmistui strategiakartoitus korkoriskienhallintaan. Kartoitus koski myös kunnan tytäryhteisöjä. Lisäksi on tilattu arvonlisäveroista selvitys, jossa tarkastellaan arvonlisäverokäytäntöjen oikeellisuutta ja selvitetään, onko kunta saanut asianmukaisesti sille kuuluvat verojen palautukset ja vähennykset. Talousarviossa asetettavien tavoitteiden sisällön mitattavuutta on pystytty jonkin verran parantamaan, jolloin toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan selkeämmin arvioida. Määrärahojen seurantaa tulee täydentää kustannusten ja tuloksellisuuden seurannalla. Sopimuksien hallintaan on suunnitelmissa hankkia asianhallintaohjelmaan sopimuksenhallintaosio. Intranetin käyttöönotto sisäistä tiedotusta tehostamaan on viivästynyt. Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä kunnan johtamiselle perustan luotettavasta ja riittävästä toiminnallisesta ja taloudellisesta informaatiosta. Sisäinen valvonta ei kuitenkaan perustu vielä systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan, joten on mahdollista, että sisäisellä valvonnalla ei riittävästi hallita riskejä eikä taata toiminnan tuloksellisuutta. Ohjeistuksista huolimatta sisäisen valvonnan vastuuttamiseen ja koulutukseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Kuntakonserniyhteisöjen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Aktiivinen konserniohjaus on vähäistä. Konserniohjeen mukaan se käsitellään ja hyväksytään myös kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen hallituksessa ja yhtiökokouksessa. Konserniohje on käsitelty ainakin pääosassa tytäryhteisöjä. Konsernitavoitteiden asettaminen on toistaiseksi ollut varsin suppeaa, minkä vuoksi toteutumisen arviointi tilinpäätöksen yhteydessä ei anna tällä hetkellä riittävää kuvaa tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisesta asemasta tai riskienhallinnasta. Konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tulisi raportoida toiminnastaan elokuun lopun tilanteen pohjalta. Pääosalta tytäryhteisöjä saadaan raportit, ei kuitenkaan kaikilta. Tilintarkastuksessa on havaittu olennaisia puutteita kahden tytäryhteisön osalta. Puutteiden ratkaiseminen eteni 2012, mutta yhtiön asioita ei ole saatu normaalitilanteeseen vielä vuoden 2014 aikana. Konserniohjauksessa ja -valvonnassa on edelleen kehitettävää ja osin jopa suuria haasteita. 11 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tuloslaskelma (ulkoinen), 1000 € 2010 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) Suunnitelman ylittävät poistot Varausten lisäys (-), vähennys (+) Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä 9 -47 -38 21 18 391 536 146 540 686 16 122 -84 -17 2 117 -1 726 0 0 391 64 0 0 0 455 2011 10 -50 -40 22 19 902 951 048 565 761 13 133 -119 -16 2 289 -1 806 0 0 440 61 0 0 0 501 2012 10 -53 -43 22 20 065 611 546 890 717 5 115 -150 -21 11 -1 968 0 0 -1 957 -63 0 192 0 -1 829 2013 10 -55 -45 25 21 305 558 253 081 350 8 55 -106 -20 1 116 -2 020 0 0 -904 111 0 0 0 -793 2014 9 -55 -46 25 21 628 998 370 556 314 4 53 -125 -25 406 -2 029 0 0 - 1 623 109 0 0 0 -1 514 Toimintakate on toimintatuottojen ja –kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot tai kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyttä ei voida määritellä sen perusteella. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, €/asukas Asukasmäärä 2010 19,75 122,6 249 8494 2011 21,40 126,7 270 8474 2012 18,78 0,54 1 8569 2013 18,54 55,2 130 8588 2014 17,19 20,01 47,11 8618 Johtopäätökset tunnusluvuista Toiminnan kuluista saadaan katettua myyntivoitoilla, myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla 17,9 %. Tunnusluku on alhaisempi kuin vuosina 2010 – 2013. Tunnuslukua 2010 – 2011 paransi kunnalle maksettu yhdistymisavustus. (vuonna 2010 ja 2011 1 080 000 €). Vuosikatteen määrä vuonna 2014 on ylijäämäinen ja heikompi kuin 2013. Vuosikatteella saadaan katettua poistoista runsaat 20 %. Vuosikate/Poistot, % -tunnusluku on 20,01 % (hyvä tunnusluku on 100 %). 12 1.3.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. Rahoituslaskelma, 1000 € 2010 2011 2012 2013 2014 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 2 117 0 -22 2 289 0 -459 11 0 -235 1 116 0 222 406 0 -140 -3 149 0 220 -834 -5 041 829 1 184 -1 198 -3 334 614 647 -2 297 -2 852 10 507 -997 -3 860 263 671 -2 660 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta -36 112 0 70 0 40 0 36 0 26 800 -475 0 0 -260 142 1 744 -475 0 0 265 1 604 830 -699 0 0 1 279 1 450 0 -767 150 0 495 -86 2 500 -668 850 0 -83 2 625 Rahavarojen muutos -692 406 -848 -1 083 -35 1 620 2 312 2 026 1 620 1 178 2 026 95 1 178 60 95 2012 2013 2014 -7 986 Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahoituksen tunnusluvut 2010 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % (100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno) Pääomamenojen tulorahoitus, % 100 * Vuosikate/(Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate (Vuosikate + korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset) Rahavarat 31.12, 1000 € Kassasta maksut/vuosi, 1000 € Rahan riittävyys, pv Asukasmäärä 2011 67,23 54,35 0,39 39,25 11,29 59,68 49,58 0,32 31,22 9,58 3,9 4,1 0,2 1,4 0,67 1620 51622 11,5 8494 2026 56602 13,1 8474 1178 57815 7,4 8569 95 59304 0,6 8588 60 60 676 0,36 8618 Johtopäätökset tunnusluvuista: Investointien omahankintamenoja on rahoitettu tulorahoituksella reilut 10 %:a. Edeltävinä vuosina tunnusluku oli heikompi vain vuonna 2012. Pääomamenojen tulorahoitus -tunnusluku on myös heikompi kuin 2010, 2011 ja 2013, mutta kuitenkin vuotta 2012 parempi. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus on riittänyt vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Korkokulujen ja pitkäaikaisten lainojen lyhennysten määrä on ollut 793 000 €. Tunnuslukuna 1-2 on tyydyttävä ja yli 2 oleva tunnusluku on hyvä. Kuntien keskiarvo oli 1,30 vuonna 2013 ja 1 vuonna 2012 Rahavarojen määrä oli vuoden lopussa vain 60 000 €, joka on samaa matalaa tasoa, kuin vuoden 2013 lopun rahavarojen määrä. 13 1.4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase, 1000 € VASTAAVAA A. PYSYVÄT VASTAAVAT I. Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 2. Muut pitkävaikutteiset menot 3. Ennakkomaksut II. Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 2. Rakennukset 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 4. Koneet ja kalusto 5. Muut aineelliset hyödykkeet 6. Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat III. Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 2. Joukkovelkakirjasaamiset 3. Muut lainasaamiset 4. Muut saamiset B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 3. Muut toimeksiantojen varat C. VAIHTUVAT VASTAAVAT I. Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 2. Keskeneräiset tuotteet 3. Valmiit tuotteet 4. Muu vaihto-omaisuus 5. Ennakkomaksut II. Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 4. Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 4. Siirtosaamiset III. Rahoitusarvopaperit IV. Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä 31.12.2011 1000 € 31.12.2012 1000 € 31.12.2013 31.12.2014 1000 € 1000 € 39 734 435 0 435 0 29 236 4 215 18 246 4 893 296 20 1 564 40 026 347 0 347 0 29 711 4 180 20 131 4 661 534 20 184 40 083 315 0 315 0 29 684 4 136 19 426 4 191 352 20 1 559 41 094 168 0 168 0 30 933 4 759 21 048 4 210 259 19 636 10 064 8 951 0 1 032 81 124 11 113 0 9 969 8 896 0 1 010 63 105 0 105 0 10 084 9 047 0 986 50 102 0 102 0 9 993 8 983 0 960 50 91 0 91 0 3 988 65 0 0 65 0 0 2 026 0 0 0 0 0 1 896 572 0 545 779 0 2 026 43 847 2 629 65 0 0 65 0 0 1 385 0 0 0 0 0 1 385 652 0 116 618 0 1 178 42 760 1 646 65 0 0 65 0 0 1 485 0 0 0 0 0 1 485 952 0 282 251 0 95 41 830 1 724 71 0 0 71 0 0 1 593 0 0 0 10 0 1 583 1 169 0 24 390 0 60 42 909 14 VASTATTAVAA 31.12.2011 1000 € 31.12.2012 1000 € -27 730 -23 734 0 0 -3 495 -501 -1 941 -25 901 -23 734 0 0 -3 997 -1 829 -1 813 -25 108 -23 734 0 0 2 167 -793 -1 702 -25 594 -23 734 0 0 -1 374 -1 514 -1 593 -823 -1 118 -8 0 -8 -460 -11 -449 0 -13 707 -7 859 0 -886 -927 0 0 0 -442 0 -442 0 -14 605 -8 140 0 -775 -927 0 0 0 -438 0 -438 0 -14 583 -7 592 0 -666 -927 0 0 0 -521 0 -521 0 -17 202 -9 263 0 -6 366 -690 0 0 0 -803 0 -5 847 0 -6 539 -648 0 0 0 -954 0 -6 465 0 -5 859 -599 0 0 0 -1 135 0 -6 991 0 --7 553 -546 0 0 0 -1 165 0 -7 938 0 -649 -56 0 -157 -2 166 -551 -2 269 -43 847 -658 -47 0 -179 -2 468 -577 -2 536 -42 760 -768 -49 0 -398 -2 518 -660 -2 598 -41 830 -1 806 -52 0 -206 -2 375 -631 -2 869 -42 909 A. OMA PÄÄOMA I. Peruspääoma II. Arvonkorotusrahasto III. Muut omat rahastot IV. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä V. Tilikauden yli-/alijäämä B. POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 2. Vapaaehtoiset varaukset C. PAKOLLISET VARAUKSET 1. Eläkevaraukset 2. Muut pakolliset varaukset D. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1. Valtion toimeksiannot 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 3. Muut toimeksiantojen pääomat E. VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 1. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3. Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat 7. Liittymismaksut ja muut velat 8. Siirtovelat II. Lyhytaikainen 1. Joukkovelkakirjat 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3. Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat 7. Muut velat 8. Siirtovelat Vastattavaa yhteensä 31.12.2013 31.12.2014 1000 € 1000 € Taseen tunnusluvut 31.12. 2011 Omavaraisuusaste, % 100 * (Oma pääoma+Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)/ (Koko pääoma- Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus-% 100* (Vieras pääoma – Saadut ennakot)/Käyttötulot Kertynyt alijäämä, 1000 € Kertynyt alijäämä, €/as Lainakanta 31.12, 1000 € Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat €/asukas Lainasaamiset 31.12, 1000 € Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä 31.12. 2012 31.12. 2013 31.12. 2014 67,91 65,09 64,61 58,98 26,27 26,99 25,04 30,08 3 997 472 7 760 2 167 253 7 891 1 374 160 7 277 -140 -16,25 9 956 915 1 032 921 1 010 847 986 1 155 960 8 474 8 569 8 588 8 618 15 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Johtopäätökset tunnusluvuista: Omavaraisuusasteella mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuusaste laski edelliseen tilinpäätökseen verrattuna vähän, ollen 58,98 %. Kuntatalouden keskimääräinen omavaraisuus 2013 oli 60,5 %. Hyvänä pidetään 70 %. Pöytyän omavaraisuus on ensimmäistä kertaa alle kuntien keskitason. suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi vuonna 2014, kun se vuonna 2013 oli poikkeuksellisesti vähentynyt sitä edeltäviin vuosiin verrattuna. Tunnusluvun mukaan n. 30 % kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Valtakunnallisesti suhteellinen velkaantuneisuus on alle kuntien keskiarvon. Vuonna 2013 kaikkien Suomen kuntien suhteellinen velkaantuneisuus on ollut 50,7 %. lainamäärä kasvoi runsaat 2,6 milj. euroa vuodesta 2013. Talousarviossa ennakoitiin pitkäaikaisen lainan lisäykseksi 5,2 milj. euroa, josta nostettiin 2,5 milj. euroa. Maksuvalmiutta on hoidettu lisäksi lyhytaikaisin lainoin, jonka määrä vuoden vaihteessa oli 1 milj. euroa. lainat 1 155 €/as on noin 50 % kuntien keskiarvosta. Vuonna 2013 kaikkien kuntien lainojen keskiarvo oli 2 540 €/as. 1.5 KOKONAISTULOT JA –MENOT Kokonaistulojen ja –menojen laskelma vuodelta 2014 on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. 1000 € % TULOT Toiminta 9 628 25 556 21 314 4 53 0 0 -189 17,95 43,69 37,19 0,01 0,10 0 0 -0,17 263 671 0,02 0,88 26 2 500 1 000 0 0,06 0 0,26 0 Kokonaistulot yhteensä 60 825 100 MENOT Toiminta 1000 € % Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät - +/- Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien luovutustappiot (-) 55 998 125 25 0 92,14 0,21 0,04 0 0 -49 0 -0,08 3 860 6,35 0 668 150 0 0 1,10 0,25 0 Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 60 777 100,0 Kokonaistulot – kokonaismenot = 60 825 – 60 777 = 48 Muut maksuvalmiuden muutokset – rahavarojen muutos = [83] - [35] = [48] 16 1.6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Pöytyän kuntakonserniin kuuluu tytäryhtiöitä, joissa kunnan omistusosuus on yli 50 % sekä kuntayhtymiä. Lisäksi kunnalla on osakkuusyhtiöitä, joissa omistusosuus on 50 % tai sen alle. Kuntakonsernista laaditaan konsernitaseen lisäksi konsernituloslaskelma ja konsernirahoituslaskelma. 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Kuntayhtymät • • • • • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky Pöytyän kansanterveystyön ky Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ky Loimaan koulutuskuntayhtymä Varsinais-Suomen Liitto ky Omistusosuus % 2,27 % 73,75 % 3,05 % 12,00 % 1,53 % Tytäryhteisöt Asunto-osakeyhtiöt As As As As As Oy Oy Oy Oy Oy Karinaisten Faarinhovi Pöytyän Riihiniitty Pöytyän Sankarinrivi Talonpojankartano Faarinkujanrivi 100,0 100,0 100,0 100,0 84,7 Kiinteistöosakeyhtiöt KOY KOY KOY KOY KOY Kyrön Tapiola Pöytyän Talonpojanpuisto*) Pöytyän Yritystalo Koskenranta **) Pöytyän Liiketalo Oy Muut yhtiöt Pöytyän lämpökeskus Oy 100,0 77,0 66,8 59,0 51,4 100 Osakkuusyhteisöt As Oy Manttaalinrinne KOY Manttaalinrivi KOY Pikkumylly As Oy Sankarintie 1 Parravahan Vesi Oy 45,9 45,5 35,2 42,1 41,5 *) KOY Koskenrannan ja KOY Pöytyän Talonpojanpuiston tilinpäätökset 2014 eivät ole valmistuneet eikä tietoja ole voitu yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Muut tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on yhdistelty. 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 7.9.2009 konserniohjeen, joka tuli voimaan 1.1.2010. Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan strategian ja tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjeen tavoitteena on, että kunnan tytär- ja osakkuusyhteisöt, kuntayhtymät ja muut kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat valtuuston hyväksymiä ja asettamia tavoitteita. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohjeessa on määritelty, että konsernijohdon muodostaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja tai muu johtosäännössä määrätty viranomainen. Kunnanjohtaja on nimennyt kunnanhallitusta kuultuaan kunnan edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin. Konserniohjeessa on ohjeet myös konserniraportoinnista. Tytäryhtiöiden tuli raportoida toiminnastaan ja taloudestaan elokuun lopun tilanteessa. Vuoden 2014 talousarviossa yleistavoitteena oli kaikille konserniin kuuluville pysyminen taloudellisesti sellaisessa kunnossa, että yhtiö voi varautua tulevaisuuteen tulorahoituksellaan huolehtien maksu- ja rahoitusvalmiudestaan kestävällä tavalla. Voidaan arvioida, että tämä tavoite on toteutunut vähintään tyydyttävästi. Vuokratalojen erityistavoitteena on pitää asuntokanta sellaisessa kunnossa, että asunnot ovat haluttuja vuokra-asuntoja. Tytäryhtiöiden asunnoissa vuokrausaste on korkea ja tyhjänäoloajat ovat lyhyitä, joten tämäkin tavoite on toteutunut. Pääosa tytäryhtiöistä osallistuu rahoitus- ja korkoriskien selvitystyöhön. Vuonna 2014 selvitettiin tytäryhteisöjen rahoitus- ja korkoriskit yhdessä kunnan kanssa. 17 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin tytäryhteisöjen KOY Koskenrannan ja KOY Talonpojanpuiston tilinpäätösten valmistumisessa on ollut ongelmia. KOY Koskenrannan tilinpäätös 2013 on saatu valmiiksi. KOY Talonpojanpuiston osalta vuosi 2013 on kesken. Pöytyän Lämpökeskus Oy:n toiminta laajeni, kun Pöytyän kunta myi Yläneen lämpökeskuksen liiketoiminnan Pöytyän Lämpökeskus Oy:lle vuonna 2013. 1.6.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma, 1000 € Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja –kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2010 1000 € 27 679 -64 079 2012 1000 € 31 709 -76 729 -36 400 21 510 18 686 2011 1000 € 30 366 -69 035 6 -38 663 22 540 19 761 -45 029 22 863 23 160 2013 1000 € 33 331 -79 373 1 -46 041 25 053 23 933 2014 1000 € 29 629 -76 434 3 -46 802 25 526 23 717 22 93 -290 -75 3 545 29 130 -360 -102 3336 9 108 -398 -73 640 10 51 -331 -48 2 627 9 48 -313 -48 2 138 -2 864 0 0 5 686 -10 -2 923 0 0 -42 370 20 676 390 -3 099 0 0 0 -2 459 118 -1 -2 342 -3 370 0 -8 0 -750 109 -6 -647 -3 541 0 -2 110 -1 294 90 -6 -1 210 2013 41,99 77,96 306 2014 38,76 60,38 248 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, €/asukas 2010 43,2 123,8 417 2011 43,99 114,11 393 2012 41,33 20,66 75 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma, 1000 € 2010 1000 € Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys 2011 1000 € 2012 1000 € 2013 1000 € 2014 1000 € 3 545 -5 -48 3 336 0 -449 640 0 -211 2 627 0 285 2 138 -110 -32 -4 774 6 222 -1 044 -7 736 875 1 220 -2 754 -5 973 638 684 -4 221 -5 434 142 514 -1 866 -4 775 271 753 -1 533 -36 112 -10 70 -2 40 -1 36 0 26 18 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po:n muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 1 952 -1 098 -55 -20 3 742 -1 097 117 115 2 984 -1 796 -68 45 1 897 -1 510 435 50 2 503 -1 678 405 47 2 -41 -280 -31 505 -6 -6 -308 1 159 3 778 4 2 227 1 168 2 602 28 -51 -592 578 870 101 -13 419 0 1 660 -539 2 857 3 396 1 024 3 876 2 857 -1 618 2 258 3 876 -996 1 270 2 258 126 1 397 1 270 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut 2010 Investointien tulorahoitus, % (100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno) Pääomamenojen tulorahoitus, % 100 * Vuosikate/(Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate (Vuosikate + korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassasta maksut, 1000 € Kassan riittävyys, pv 2011 2012 2013 2014 74,3 48,6 12,0 49,6 47,5 61,2 42,2 9,0 38,8 33,01 2,8 2,5 0,5 1,6 1,23 71 207 14,8 80 986 17,5 86 159 9,5 87 093 5,3 88 812 5,7 Konsernitase ja sen tunnusluvut Tase, 1000 € VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjasaamiset Lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset − Pitkäaikaiset saamiset − Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 31.12.2010 1000 € 31.12.2011 1000 € 31.12.2012 1000 € 31.12.2013 1000 € 31.12.2014 1000 € 46 953 522 18 454 50 44 032 4 669 28 078 5 626 1 677 289 3 693 49 665 611 543 67 46 253 4 648 29 504 5 635 1 896 57 4 513 51 448 475 404 71 48 250 4 638 31 223 5 526 2 087 52 4 724 52 756 442 24 413 5 49 549 4 620 35 951 4 280 2 877 52 1 769 53 102 335 23 304 9 50 075 5 243 36 904 4 292 2 592 58 986 2 399 481 1 251 17 498 152 408 408 6 040 288 2 895 10 2 885 6 2 851 53 402 2 802 975 1 193 0 503 131 353 353 7 364 294 3 194 9 3 185 6 3 870 57 382 2 722 923 1 192 0 493 115 253 253 5 517 292 2 967 20 2 947 6 2 252 57 218 2 765 897 1 283 0 480 103 244 244 5 173 344 3 559 22 3 537 134 1 136 58 173 2 692 1 040 1 082 0 468 103 207 207 4 894 357 3 140 27 3 113 40 1 357 58 202 19 31.12.2010 1000 € 31.12.2011 1000€ -27 093 -23 734 0 -27 495 -23 734 0 -25 157 -23 734 0 -24 580 -23 734 0 -23 418 -23 734 0 -241 -2 442 -676 -570 -2 195 -251 -3 120 -390 -273 -2 175 -239 -3 526 2 341 -274 -2 108 -303 -1 191 647 -422 -1 985 -352 -543 1 210 -433 -1 866 Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pitkäaik. korollinen vieras pääoma Pitkäaik. koroton vieras pääoma Lyhytaikainen Lyhytaik. korollinen vieras pääoma Lyhytaik. koroton vieras pääoma -1 001 -1 194 -254 -9 -245 -771 -22 519 -13 143 -12 255 -888 -9 376 -1 141 -8 235 -967 -1 208 -267 -9 -259 -710 -26 461 -15 499 -14 373 -1 126 -10 962 -1 810 -9 152 -1 072 1 036 -304 -9 -296 -614 -28 761 -17 007 -15 680 -1 327 -11 754 -1 583 -10 171 -959 -1 025 -384 -6 -378 -633 -30 168 -17 337 -15 832 -1 506 -12 831 -2 698 -10 133 -849 -1 017 -526 -4 -522 -697 -31 262 -18 008 -16 458 -1 549 -13 254 -2 866 -10 388 VASTATTAVAA YHTEENSÄ -53 402 -57 382 -57 218 -58 173 -58 202 31.12. 2010 31.12. 2011 31.12. 2012 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUK- 31.12.2012 31.12.2013 1000 € 1000 € 31.12.2014 1000 € SET Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 100 * (Oma pääoma + Konsernireservi + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)/(Koko pääoma- Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas Konsernin lainakanta 31.12, 1000 € Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainat €/asukas Lainasaamiset 31.12 Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Kunnan asukasmäärä • 31.12. 2013 31.12. 2014 55,0 51,5 47,5 45,3 43,6 33,0 3 118 367 13 395 36,14 3 510 414 16 182 36,73 1 184 138 17 263 36,11 544 63 18 085 36,75 -668 -77 19 325 1 577 1 909 2 010 2 106 2 242 516 503 493 480 468 8 494 8 479 8 569 8 588 8 618 konsernin lainat €/as on alhaisempi kuin koko maan kuntakonserneissa. Vuonna 2013 oli konsernin lainakanta koko maan kunnissa 5 538 €/as. 20 1.7 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tuloksen käsittely Kunnanhallituksen on kuntalain 70 §:n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamisista koskevista toimenpiteistä. Tilikauden 2014 tulos on 1 622 796,86 € alijäämäinen. Alkuperäisessä talousarviossa tulos arvioitiin negatiiviseksi 2 420 100 €, joten tilikauden tulos on selvästi talousarviossa arvioitua parempi. Tilikausi on alijäämäinen 1 514 003,91 €. Poistoerojen vähennyksistä johtuu, että alijäämä on pienempi kuin tilikauden tulos. Poistoeron vähennykset liittyvät investointivarauksella toteutettuihin investointihankkeisiin ja määrältään perustuvat suunnitelman mukaisiin poistoihin. Pöytyän kunnan aloittavassa taseessa 1.1.2014 oli ylijämää 1 373 940,61 €. Kertynyt ylijäämä muuttui 2014 alijäämän siirron jälkeen kertyneeksi alijäämäksi 140 063,30 €. Kunnanhallitus ehdottaa tilikauden 1 622 796,86 euron alijäämäisen tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1) Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 108 792,95 euroa 2) Tilikauden alijäämä 1 514 003,91 euroa kirjataan tilikauden yli-/alijäämätilille. Talouden tasapainottamisen pääasialliset keinot ovat tulojen lisäys ja/tai menojen vähennys. Tuloja voidaan lisätä nostamalla veroprosenttia tuloverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa ja nostamalla kunnan palveluista perittäviä maksuja. Veroprosentin korotus yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsee n. 1 milj. euron lisäystä verotuloihin. Menojen vähennyksen tulisi ensisijaisesti kohdistua käyttötalouteen ja keinojen tulisi olla pitkäkestoisia. Tuottavia investointeja kannattaa tehdä huonoinakin aikoina. Monilla investoinneilla saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia käyttötalouteen ja julkiset investoinnit tukevat elinkeinoelämää taantuman aikana. Veroprosenttia korotettiin viimeksi vuodelle 2014, joten seuraavan veroprosentin korotuksen ajankohta tulee miettiä tarkoin, eikä se voi olla vuosittain ensisijainen vaihtoehto tulojen lisäykselle Kunnan talouden tilanne on tilinpäätöksen perusteella hyvin erilainen, kuin mihin kunnassa on ennen totuttu. Taseeseen kertynyt ylijäämä on nyt käytetty, ja menorakenteeseen ei ole onnistuttu tekemään muutoksia, joilla vaikuttaa menojen pitkäaikaiseen ja tarvittavan laajuiseen vähennykseen. Tästä huolimatta tilinpäätös on alijäämäinen. Edelleen on tarve kunnan menojen karsimiseen, toimintojen uudelleenjärjestelyyn ja tulopohjan parantamiseen. Vuonna 2013 ja 2014 alussa on päätetty mm. seuraavista toimenpiteistä: koulurakenteen muutos, jolla lakkautetaan 2014 ja 2015 Rannanmäen ja Haverin koulut. Karinaisten koulun, joka jo toimii hallinnollisesti yhdessä Heikinsuon koulun kanssa, toiminta lakkaa yrityspalveluiden uudelleen järjestely kuntien yhteistyönä vesihuoltolaitoksen osalta siirtyminen tulosvaikutteisiin liittymismaksuihin. Tämä tulee voimaan 1.3.2014. tuloveroprosentin korottaminen 0,75 prosenttiyksiköllä vuodelle 2014. sivistystoimen hallinnon järjestäminen yhdessä Auran kunnan kanssa maaomaisuuden ja kunnalle tarpeettomien rakennettujen kiinteistöjen sekä muun omaisuuden myyminen henkilöstömenoihin kohdistuneet toimet (tuntikehys, sijaisten käytön ohjeistus, talkoovapaat) päätökset perusterveydenhuollon hallinnollisesta rakenteesta (voimaantulo 18.3.2015) Viime vuosina menojen lisäys on kohdentunut erityisen voimakkaasti terveyspalveluihin, vanhusten palveluihin sekä sosiaalityöhön. Haasteena jatkossakin on talouden sovittaminen pienentyviin tuloihin. Tämän hetkisen yleisen talouden tilanteen pohjalta ei voida ennakoida kunnan veropohjan korjaantuvan siinä määrin, että siitä saataisiin helpotusta taloustilanteeseen. Valtionosuuksia on leikattu jo useamman vuoden ajan ja suunnitteilla on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Kunnassa on talouden näkökulmasta katsottuna tehty positiivisia päätöksiä. Vaikutukset tulevat kuitenkin näkymään viiveellä. Käyttömenojen alentamiseksi tulee ensisijaisesti vielä tarkastella ruokahuollon järjestämisvaihtoehtoja, yhteistyömahdollisuuksia eri tehtävien järjestämiseksi ja kouluverkon rakennetta. Tavoitteena on maapoliittisen ohjelman ja asuntopoliittisen ohjelman valmistelu. Nämä liittyvät kunnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Asuntopoliittisella ohjelmalla otetaan kantaa myös kunnan omistajapolitiikkaan ja selvitetään vuokra-asuntojen hallinnoinnin vaihtoehtoja. Investointeja kohdistetaan hankkeisiin, joilla on positiivinen vaikutus käyttötalouden menojen alentamiseen ja jotka tukevat kunnan palvelujen kehittämistä ja tehostamista. 21 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. 2.1 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Käyttötalousosan toteutumisessa selvitetään tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat ja niiden syyt siltä osin kuin valtuusto ei ole niitä hyväksynyt talousarviomuutoksina. TARKASTUSLAUTAKUNTA TEHTÄVÄ: TARKASTUSTOIMINTA TARKASTUSLAUTAKUNTA Jäsenet Osallistumiskerrat Hämäläinen Timo, pj 9 Keloniemi Katri, vpj 8 Järvelä Jari 9 Kantola-Pöllänen Tuire 8 Rastas Tapio 9 Suomalainen Sari 9 Kokouksia 9 Kunnan omaehtoisesta ulkoisesta valvonnasta vastaavat valtuuston valitsema tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Valtuusto on delegoinut tarkastuslautakunnalle hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestämisen sekä arvioinnin, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Valtuuston valitsema tilintarkastaja tarkastaa vastaavasti kunnan kunkin tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Tavoitteiden toteutuminen Tilintarkastuspäiviä oli budjetoitu 10 ja niistä toteutui 11,5 (7 päivää keväällä ja 4,5 syksyllä). Tilintarkastaja on ollut mukana kahdeksassa lautakunnan kokouksessa. Tarkastuslautakunnan jäsenistä kolme on osallistunut koulutuksiin vuonna 2014. Lautakunta käytti kaksi päivää toimialojen johtavien viranhaltijoiden ja lautakuntien puheenjohtajien haastatteluihin. Tarkastuslautakunta on saattanut yhden pitkittyneen tarkastuskohteensa päätökseen. Tarkastuslautakunta on seurannut konserniyhtiöiden toimintaa vuonna 2014. Talous/Tarkastustoiminta TA 2014 € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut T Toimintatulot, ulkoiset E Toimintamenot, ulkoiset H TA-muutokset, € TA muutosten Toteutuma, Poikkeama jälkeen, € € € V Netto, sisäiset Ä Toimintakate (Netto ulkoiset+sisäiset) 0 -14 000 -14 000 -200 -200 -14 200 0 -1 908 -1 908 0 0 -1 908 0 -15 908 -15 908 -200 -200 -16 108 0 -15 908 -15 908 -122 -122 -16 030 0 0 0 -78 -78 -78 : Laskennalliset Muut laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset -1 800 -16 000 0 -1 908 -1 800 -17 908 -1 628 -17 658 -172 -250 T Netto, ulkoiset Ä Toimintamenot, sisäiset 22 KESKUSVAALILAUTAKUNTA TEHTÄVÄ: VAALIT (12) Jäsenet Lehtinen Unto, pj Reunanen Ville, vpj Aalto Tuija Mäki Tauno Mäki-Takala Tiina KESKUSVAALILAUTAKUNTA Osallistumiskerrat 3 3 2 3 3 Varajäsenet Leppäsilta Johanna Kokouksia 3, käsiteltyjä asioita 22 1 Vuonna 2014 järjestettiin europarlamenttivaalit. Äänestysalueita oli kolme. Ennakkoäänestys järjestettiin kunnan toimesta. Talous/Vaalit TA 2014 € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut T Toimintatulot, ulkoiset E Toimintamenot, ulkoiset H TA-muutokset, € TA muutosten Toteutuma, Poikkeama jälkeen, € € € V Netto, sisäiset Ä Toimintakate (Netto ulkoiset+sisäiset) 13 000 -12 000 1 000 0 0 1 000 0 0 0 0 0 0 13 000 -12 000 1 000 0 0 1 000 13 325 -11 619 1 706 -69 -69 1 637 -325 -381 -706 69 69 -637 : Laskennalliset Muut laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset -1 800 -800 0 0 -1 800 -800 -3 395 -1 758 1 595 958 T Netto, ulkoiset Ä Toimintamenot, sisäiset 23 KUNNANHALLITUS Toiminta-ajatus: Myötävaikuttaa valtuuston hyväksymän strategian toteutumiseen niin, että valtuuston vahvistama visio toteutuu. KUNNANHALLITUS Jäsenet Wärri Pentti, pj Arvola Ulla-Riitta Flemmich Mirjami Hellstén Ari Kajander Rauno Keloniemi-Hurttila Elina Lepistö Pasi Lindgren Hilkka, vpj Niittymaa Veikko Rantala Ilkka Osallistumiskerrat 20 19 20 21 19 19 16 21 18 18 Kokouksiin osallistuneet varajäsenet Hahko Laura Hartikka Reijo Ketola Hannu Loponen Marika Mäki-Takala Petri Parkkila Kari Reide Pirjo Säylä Tiina Toivonen Aarno Kokouksia 21, käsiteltyjä asioita 324 julkisella listalla 1 2 4 2 4 1 1 1 2 TEHTÄVÄ: HALLINNON JA TALOUDEN PALVELUT (14) Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen esimies: Kunnanjohtaja (luottamushenkilöhallinto, keskushallinto, yhteistyö) Hallintopäällikkö (hallinto- ja henkilöstöpalvelut) Talouspäällikkö (talous- ja tietohallintopalvelut) Toiminta-ajatus: Hallinnon ja talouden palvelut: Myötävaikuttaa valtuuston hyväksymän strategian toteutumiseen niin, että valtuuston vahvistama visio toteutuu. Palvelusuunnitelman kuvaus: Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, talouden hoitoa ja muuta toimintaa. Johtamisella luodaan kuntaan edellytykset peruspalvelutuotannon onnistuneeseen toteuttamiseen ja tarjotaan elinkeinotoiminnalle suotuisa ilmapiiri ja yleiset edellytykset. Hallinnon ja talouden palvelut tuottavat toimistopalveluita, joiden tarkoituksena on tukea kunnan varsinaista palvelutuotantoa hoitamalla palvelutoimintaan liittyvät henkilöstö-, talous- ja tietohallinnon, arkistonhoidon yms. tehtävät. Lisäksi osallistutaan keskushallinnon (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus) käsiteltäväksi tulevien asioiden valmisteluun. Muutokset toimintaympäristössä Kunnan talouteen vaikutti edelleen jatkunut valtionosuuksien leikkaus. Verotulojen kertymä kasvoi jonkin verran heikosta yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Sekä menot että tulot eivät koko kunnan tasolla toteutuneet arvioidussa laajuudessa. Lomituksessa näkyi palvelutarpeen väheneminen joka vaikutti huomattavasti sekä tuloihin että menoihin. Merkittävät menojen ylitykset tulivat myös terveyspalveluihin ja sosiaalityöhön. Investointiosassa toteutui huomattavia muutoksia arvioituun nähden. Kunnan talouden tasapainottamiseksi sovellettiin vuonna 2013 hyväksyttyjä yleisiä ohjeita henkilöstökulujen vähentämiseksi. Ohjeistusta annettiin vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta, vuosilomista ja koulutuksesta sekä säästövapaiden myöntämisestä. Koko vuonna talkoovapaa-/säästövapaapäiviä pidettiin yhteensä 472 päivää (2013: 1048 ja 2012: 609). Henkilöstökulut nousivat edellisestä vuodesta vain 0,5 %, talousarvion toteutuma oli 98 %. Kuntasektorin ansiotasoindeksin muutos oli vuositasolla 1,8 %. Säästösyistä ei myöskään kaikkia talousarvioon hyväksyttyjä uusia vakansseja täytetty. 24 Kuntarakenneuudistus ja sote-alueiden muodostaminen ovat koko kuntakenttään vaikuttavia asioita, jotka tuovat epävarmuutta kuntien tulevaisuuteen. Valtuusto hyväksyi kunnan uuden strategian vuoden 2014 alussa. Kuntahankintojen suorittamia kilpailutuksia hyödynnetään mm. puhelinjärjestelmässä, monitoimilaitehankinnoissa, hankintojen kilpailutusjärjestelmässä, tietoverkon laitteiden sekä toimistopaperin hankinnassa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoite Valtuustotaso: Kuntarakenteen järjestelyyn liittyvät toimenpiteet Hallintorakenteen muutostarpeiden jatkoselvitykset kouluverkko, ateriapalveluiden tuottaminen, tukipalveluyksikön muodostaminen, perusterveydenhuollon hallinto, vuokraasuntojen hallinnointi positiiviset vaikutukset talouteen investointihankkeilla tuetaan peruspalveluiden rakennemuutosten toteuttamista Maapoliittisen ja asuntopoliittisen ohjelman laatiminen Kunnan toimitilojen käyttöä tehostetaan ja keskitetään ta-vuonna niin, että osasta toimitiloja voidaan luopua. Kunnanhallitustaso: Henkilöstöstrategiaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelu Sähköisen kokouskäytännön käyttöönotto Vanhan tonttikannan rakentamiskelpoisuuden arviointi ja hinnoittelu Toteutuma Alkuvuodesta neuvoteltiin Tarvasjoen liittymiseen liittyen. Pöytyän kunnan valtuusto äänesti liitoksen puolesta, mutta ministeriö teki päätöksen Tarvasjoen liittymisestä Liedon kuntaan. Neuvottelut Auran ja Pöytyän kuntien yhdistymisestä jatkuivat aktiivisina. Kunnanhallituksen nimeämä taloustoimikunta jatkoi kunnan talouden parantamiseen tähtääviä selvityksiä. Toimenpiteitä kunnan omaisuuden myymiseksi tehtiin. Toteutettiin vesihuoltolaitoksen liittymismaksujen tulosvaikutteinen käsittely. Yritysneuvontapalvelujen toiminta uudistettiin 2014 alusta. Veroprosentin korotus vuodelle 2014 päätettiin tavoitteesta poikkeavasti 0,75 %-yksiköksi, kouluverkkoselvitys aloitettiin, teetettiin selvitys hallinnon ja teknisen toimen osalta, tehtiin päätökset perusterveydenhuollon hallinnon uudelleen organisoimiseksi. Maapoliittisen ja asuntopoliittisen ohjelman laatiminen on kesken. Kunnan toimitilojen käytön tehostamista on selvitetty ja asia nousi esille esimerkiksi FCG:n raportin yhteydessä. Henkilöstöstrategian toimintaohjelma valmisteltiin ja se hyväksyttiin tammikuussa 2014. Konkreettiset toimenpiteet toteutetaan vuosien 2014 – 2015 aikana Kunnanhallituksen jäsenille hankittiin tabletit ja KH-kokouksiin osallistuville järjestettiin koulutus sähköisestä kokouskäytännöstä. Vuoden 2014 viimeiset kokoukset järjestettiin paperittomina. Kunnanvaltuusto on vahvistanut kaikkien myymättömien tonttien hinnat. TALOUS: Hallinnon ja talouden palvelut TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset TA-muu- TA muutosten Toteutuma, Poikkeama tokset, € jälkeen, € € € 150 000 - 1 661 500 -1 511 500 0 0 0 -1 511 500 0 0 0 0 0 0 0 -4 000 524 450 -991 050 0 0 0 150 000 -1 661 500 -1 -1 511 500 - 1 0 0 0 -1 511 500 -1 -4 000 524 450 -991 050 175 618 622 845 447 227 0 -1 342 -1 342 448 569 25 618 -38 655 - 64 273 0 1 342 1 342 -62 931 -3 925 528 408 -924 085 -75 -3 958 -66 965 25 TEHTÄVÄ: KUNTAKEHITYS JA MARKKINOINTI (16) (kesken) Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen esimies: Kehitysjohtaja Palveluajatus: Palveluajatuksena on aktiivisella maanhankinnalla, kaavoituksella ja markkinoinnilla tarjota hyviä edellytyksiä yritystoiminnalle ja asumiselle kunnassa sekä tuottaa/järjestää elinkeinojen neuvonta- ja kehittämispalvelut sekä lakisääteiset viranomaispalvelut. Muutokset toimintaympäristössä Rakennustonttien kysyntä vähentyi vuoteen 2013 nähden. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Kunnalla on edelleen hyvä tilanne asuin- ja yritystonttien suhteen. Asuintonttivarantoa on taajamissa noin 120. Kyröstä on uutena alueena tullut rakennettavaksi Junnimäen lisäalueen 11 omakotitonttia. Omakotirakentamiseen soveltuvia kiinteistöjä on myynnissä myös kunnan haja-asutusalueilla. Yritystontteja on Kyrön, Lallin, Rekolan ja Ristinummen alueella. Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus Yrityskolmion toiminta päättyi 31.12.2013 ja Auran, Kosken, Marttilan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen yhteinen Auranmaan yrityspalvelut –yksikkö aloitti 1.1.2014. Tarvasjoki jäi pois yhteistyöalueesta 1.1.2015, kun kunta liitettiin Lietoon. Pöytyällä aloitti vuonna 2014 yhtensä 45 yritystä ja lopetti 19, jolloin nettolisäys oli 26 kpl. Luontokapinetin aukioloaikoja lisättiin erityisesti sunnuntaiaukioloilla. Lisäksi toteutettiin sisällöllistä uudistamista. Kesälle 2014 suunnitellut omakotimessut peruuntuivat johtuen vähäisestä tonttien varaamisesta ja rakentamisinnokkuudesta. Kehittämistoimikunta myönsi maaseutuelinkeinojen kehittämisavustusta 10 029,41 € yhteensä 34 hakijalle. Elinkeinopoliittisia tukia ei myönnetty. Maakunnallisen energiahankkeen (Eetu) työntekijän työpiste sijaitsi Kyrössä ja Pöytyän kunta toimi hankeen hallinnoijana 1.1.2014 alkaen. Hanke päättyy 28.2.2015. Kylien neuvottelukunta on toiminut aktiivisesti. Sen tehtävänä on kunnan ja kylien välisen sekä kylien keskinäisen yhteistyön vahvistaminen. Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kehittämistoimikunta myönsi kylien kehittämiseen 18 900 €, minkä lisäksi Kyrön seudun kyläyhdistys ry sai 20 000 € Kyrön maauimalan uudelleen avaamiseksi. Tavoite Mittari TA 2014 Toteutuma Poikkeama > 2 vuotta Asunto- ja yritysrakentamisen toimintaedellytysten luominen maanhankinnalla ja kaavoituksella Kunnan kasvua tukeva kokonaismarkkinointi ja imagon kehittäminen Elinkeinojen kehittymistä tukevien aktiivisesti toimivien yrityspalvelujen tuottaminen/ järjestäminen ja markkinointi Tonttivarannon ja maareservin riittävyys Tonttivaranto 3 vuotta Tonttivaranto > 5 vuotta Nettomuutto Positiivinen Positiivinen - Yrityspalvelujen yrityskontaktit/yritysmäärä > 33 % 26 % -7% 26 KEHITTÄMISTOIMIKUNTA Jäsenet Osallistumiskerrat Rauhansuu Janne, pj. 5 Aalto Tuija 5 Hartikka Reijo 3 Kallio Reino vpj. 4 Ketola Anne Tammenlaakso-Anttonen Ann-Mari 2 Uusitalo Pekka 2 Kokouksiin osallistuneet varajäsenet Arvola Ulla-Riitta 1 Pitkänen Veikko 2 Tuuppa Tauno 1 Kokouksia 5 Talous/Kuntakehitys ja markkinointi TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset TA-muutokset, € TA muutosToteututen jälkeen,€ ma, € Poikkeama, € 37 500 - 614 500 - 577 000 0 0 0 - 577 000 0 0 0 0 0 0 0 37 500 - 614 500 - 577 000 0 0 0 -577 000 124 260 - 86 760 - 551 258 - 63 242 - 426 998 - 150 002 0 0 -212 212 -212 212 - 427 210 -149 790 - 7 700 -14 850 -511 560 0 0 0 - 7 700 -14 850 - 599 550 - 7 669 -12 781 - 447 660 - 31 -2 069 151 890 27 TEHTÄVÄ: LOMITUSPALVELUT (17) Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen esimies: Talouspäällikkö Palvelualueen esimies: Lomitusasiamies Toiminta-ajatus: Edistää ja ylläpitää maatalousyrittäjien työkykyä ja terveyttä sekä luoda edellytyksiä työssä menestymiselle ja viihtymiselle. Maatalousyrittäjien lakisääteiset lomituspalvelut mahdollistavat yrittäjien vuosilomat, perhevapaat, koulutuksen sekä tapaturmista ja sairauksista toipumisen. Palveluajatus: Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa määriteltyjen palvelujen toteuttaminen tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti käyttäjien lähtökohdat huomioiden noudattaen lainsäädännön, työehtosopimuksen sekä Melan lomitusohjeiden linjaa Auran, Loimaan kaupungin, Oripään ja Pöytyän kuntien alueella. Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö on toimivien lomituspalvelujen ehdoton edellytys. Toimintaympäristön muutos Lomituspalvelulain mukaisesti vuosilomaan oikeutetun maatalousyrittäjän lomituspalvelujen toteuttamiseksi paikallisyksikön on yhteistyössä maatalousyrittäjän kanssa laadittava maatalousyritykselle palvelusuunnitelma. Lomituspalvelulain muuttamisesta annetun lain(1161/2010) voimaantulosäännöksen mukaan paikallisyksikköjen on huolehdittava siitä, että palvelusuunnitelmat päivitetään kaikille vuosilomaan oikeutetuille tiloille lomituspalvelulain mukaisesti kolmen vuoden välein. Vuoden 2014 aikana eläinten pitämisestä luopui 8 tilaa käsittäen 10 maatalousyrittäjää. Lopettaneet tilat olivat lähinnä pieniä lypsykarja- ja sikatiloja. Mela tiukensi entisestään lomituksen edellytyksiä. Siipikarjahallien pesuvaiheen rajaaminen lomituksen ulkopuolelle vähensi huomattavasti toteutuneiden lomituspäivien määrää. Useat maatalousyrittäjät jättivät kaikki tai ainakin osan vuosilomistaan käyttämättä. Vastaavaa ilmiötä ei ole aikaisemmin tapahtunut. Lomituksen alasajo on selvästi alkanut. Euroopan komissio antoi 01.07.2014 uudet maatalouden valtiontuen suuntaviivat vuosille 2014-2020. Kaikkien jäsenvaltioiden on sopeutettava nykyiset valtiontukijärjestelmänsä niiden mukaiseksi. Vaatimus koskee myös Suomen maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmää. Uusi lomituspalvelulaki 01.01.2015 alkaen on siis valmisteilla.. Tavoite Mittari Kysyntää vastaavasti riittävästi ammattitaitois- Lomitettujen päivien määrä ta työvoimaa Hyvä asiakaspalvelu Tehdyt valitukset, yhteydenotot Melasta Melan tuloskortti: tavoite 4 = hyvä Arvosana asteikolla 1-5 Hallinnon arvosana Maatalouslomittajien arvosana Lomituspalvelusuunnitelmien tekeminen kaikilla kunnan lomittajaa käyttävillä tiloilla Kysyntä – ja laajuustiedot Asiakastyytyväisyyskysely: Vastausprosentti 36 Tehdyt lomituspalvelusuunnitelmat Palvelujen käyttäjät/kohderyhmän laajuus Vuosilomaan oikeutetut yrittäjät Maatalouslomituspalveluja voivat käyttää pakollisesti MYEL–vakuutetut maatalousyrittäjät harjoittaessaan maatalousverotuksen piiriin kuuluvaa kotieläintaloutta tai kasvinviljelyä Perustiedot (tuotannontekijät/suoritteet) Suoritteet Vuosilomaan oikeutetut eläintilat Taloudellisuus/tuottavuus Lomitetut päivät Lomituspäivän hinta, euroa Henkilöstö Lomitusohjaaja Toimistosihteeri Lomitusasiamies Kuukausipalkkaiset maatalouslomittajat: Kokoaikaiset : 100,00 % osa-aikaiset : 90,00 % 80,00 % 70,00 % 50,00 % Lyhytaikaiset määräaikaiset kk-palkkaiset maatalouslomittajat (sisältäen tuntipalkkaiset) TA 2014 Toteutuma Poikkeama 17 000 13 921 - 3 079 0 0 0 4,00 4,00 4,38 4,06 +0,38 +0,06 85 TA 2014 12 Toteutuma - 73 Poikkeama 390 TA 2014 369 - 21 Toteutuma Poikkeama 255 242 -13 17 000 188,18 13 921 188,07 -3 079 -0,11 2 0,5 1 42 2 0,5 1 37 23 7 4 1 2 15 0 0 0 -5 50 -35 28 Talous/Lomituspalvelut TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset TA-muutokset, € TA muutosten Toteutuma, Poikkeajälkeen,€ € ma, € 3 408 000 -3 364 800 43 200 0 0 0 43 200 -638 400 0 -638 400 0 0 0 0 2 769 600 -3 364 800 - 595 200 0 0 0 0 2 769 601 -1 -2 760 284 -604 516 9 317 -604 517 0 0 0 0 0 0 9 317 -604 517 0 -42 700 500 0 0 - 638 400 0 -42 700 -638 900 0 0 -38 143 -4 557 -28 826 -609 074 Lomatoimen selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Sisäinen valvonta Lomituspalvelujen yleinen ohjaus, johto ja valvonta kuuluvat Sosiaali- ja terveysministeriölle. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) vastaa lomituspalveluiden toimeenpanosta valtakunnallisesti. Pöytyän kunta hoitaa Melan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella käytännön lomitustyöt ja siihen liittyvät hallintotehtävät Auran, Loimaan kaupungin, Oripään ja Pöytyän kuntien alueella hyvää hallintotapaa noudattaen. Maatalousyrittäjien lomituspalvelut järjestetään maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia ja –asetusta sekä Melan antamia ohjeita noudattaen. Mela valvoo lomituspalvelulain- ja asetuksen noudattamista, lomitusasiamiehen tekemiä päätöksiä ja lomituspalvelujen oikeudenmukaista ja tasapuolista toteutumista koko maassa. Tämän mahdollistaa vuonna 2007 valtakunnallisesti käyttöön otettu uusi keskitetty selainpohjainen Lomitusnetti-tietokonejärjestelmä. Mela tekee tämän valvonnan lisäksi tarkastuskäyntejä kuntiin säännöllisesti kolmen vuoden välein. Viimeisin Melan tekemä kuntatarkastus toteutui Pöytyän paikallisyksikössä 12.11.2014. Lomitustoiminta rahoitetaan valtion varoista ja lomituspalvelujen käyttäjiltä perittävillä sijaisapu- ja maksullisen lomituksen maksuilla. Yrittäjiltä perittävistä hinnoista päättää Mela. Mela valvoo lomitustoiminnan valtion rahojen käyttöä Melalle vuosittain tehtävällä valtionkorvausselvityksellä. Mela mittaa paikallisyksiköiden tavoitteiden toteutumista, taloudellisuutta ja tehokkuutta laatimallaan tuloskortilla. Kunnan osalta samoja asioita seurataan kirjallisena kunnanhallitukselle annettavilla osavuosiraporteilla, jotka toimitetaan tiedoksi kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle siten kuin arviointisuunnitelmaan ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeeseen on kirjattu. Riskien hallinta Riskien hallinta maatalouslomituksessa jakautuu työnantajan, maatalouslomittajan ja maatalousyrittäjän kesken. Lomitustoimella on työnantajana velvollisuus huolehtia maatalouslomittajien työlainsäädännön mukaisesta työsuojelusta. Lomitusohjaajat antavat maatalouslomittajille työsuojeluun liittyviä ohjeita ja huolehtivat maatalouslomittajien henkilökohtaisesta suojautumisesta. Tämän lisäksi he valvovat lomitustilojen työturvallisuuden tasoa säännöllisesti tehtävillä tilatarkastuksilla. Kunnalla on voimassa oleva maatalouslomituksen toiminnanvastuuvakuutus maatalouslomittajien tiloilla aiheuttamia mahdollisia taloudellisia vahinkoja varten sekä työntekijöiden lakisääteinen tapaturmavakuutus työssä tai työmatkalla mahdollisesti tapahtuvien vahinkojen varalle. Maatalouslomittajalla on velvollisuus noudattaa työsuojelulainsäädäntöä ja työnantajan antamia ohjeita, velvollisuus ilmoittaa työnantajalle työturvallisuudessa havaitsemistaan puutteista työympäristön, koneiden, laitteiden ja henkilökohtaisten suojainten osalta sekä velvollisuus kieltäytyä välitöntä terveydellistä vaaraa aiheuttavista töistä. Maatalousyrittäjän velvollisuuksiin kuuluu huolehtia maatalouslomittajan työhön opastamisesta ja ohjauksesta, tilojen, koneiden ja laitteiden työturvallisuudesta sekä noudattaa työturvallisuuslain määräyksiä koneissa ja laitteissa sekä terveydelle vaarallisten aineiden luovuttajana. 29 Riskilomake Riski tai ongelma Pahimmat seuraukset suojaamattomat lantakuilut puristuminen; kuolema ryhmäkarsinaan meneminen, jossa useita nautoja potkituksi tuleminen, ruhjoutuminen, kuolema 3 pariryhmätyöskentely suurien koneiden käyttäminen ja hallinta puristuminen, ruhjoutuminen, kuolema 3 rehutorniin minen rehukuljettimeen ruhjoutuminen, putoaminen, kuolema 3 koneet kunnossa,perusteellinen työhön opastus ja varovaisuus parityöskentely, toinen valppaana alhaalla, toinen torniin, jos pakko kiipeä- Riskin suuruus 1 -3 3 Riskiin varautuminen työsuojelulliset tilakäynnit Asia hoidettu/ Toimenpiteet asian hoitamiseksi lomituskielto, kunnes suojaus kunnossa. Lopputarkastus Toteutusaikataulu työohje yksintyöskentely ehdottomasti kielletty heti / tehty työhön perehdytys varotoimenpide: rehukuljetinta ei saa päälle vahingossa, kun tornissa ollaan. Turvavaljaat, - kaaret heti / tehty tehty ennen työmääräystä tehty ennen työmääräystä Vuonna 2014 maatalouslomittajille sattui työpaikalla 8 työtapaturmaa. Eläinten aiheuttamia tapaturmia olivat lehmän ja sikojen tönäisyt sekä hevosen puraisu. Muita syitä olivat liukastumiset ja portaissa kompurointi sekä sormen litistyminen purukärryjen ja seinän väliin. Mela korvaa omavastuuosuuden maatalouslomittajan tilalle mahdollisesti aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta. Vuonna 2014 jätettiin 4 korvaushakemusta, joissa yrittäjä katsoi maatalouslomittajan vahingon aiheuttajaksi. Vahingot aiheutuivat antibioottilehmän lypsämisestä, maidon tilatankin hanan auki jäämisestä, traktorin törmäämisestä apevaunuun sekä traktorin avoinna olleen oven törmäämisestä tuorerehupaaliin. Näistä kaikki johtivat vahingon korvaamiseen. Uusien ammattitaitoisten maatalouslomittajien tarve ennakoidaan etukäteen tiedossa olevan kysynnän mukaan ja tällä tavalla henkilökunnan riittävyys pyritään turvaamaan vuoden jokaisena päivänä. Koko henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista pidetään yllä säännöllisillä koulutuksilla. Lisäkoulutuksen järjestämisen tarvetta seurataan koko ajan. Henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista seurataan. Ongelmatilanteisiin puututaan heti keskustelemalla ja ratkaisemalla tilanne kaikilla mahdollisilla käytössä olevilla työnjohdollisilla keinoilla. Toimivalla yhteistyöhaluisella työterveyshuollolla on myös tärkeä rooli tässä tehtävässä. PERUSTURVALAUTAKUNTA Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen viranhaltija: Perusturvajohtaja Lautakunnan toiminta-ajatus: Perusturvapalvelujen toiminta-ajatuksena on kuntalaisten hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja terveyden edistäminen ja ylläpitäminen järjestämällä lainsäädäntöön perustuvat asiakaslähtöiset, laadukkaat ja taloudelliset sosiaali- ja terveyspalvelut ja tukitoimet riittävässä laajuudessa. PERUSTURVALAUTAKUNTA Jäsenet Tuuppa Tauno, pj Lehtovuori Rauno, vpj Flemmich Dieter Hutko Sinikka Ketola Hannu Kulmala Hellevi Lehtonen Teija Pauna Marjatta Raille Anne Siimar Mari Osallistumiskerrat 10 9 10 9 7 9 10 10 10 6 Kokouksiin osallistuneet varajäsenet Pasuri Riitta Pitkänen Sanna Pitkänen Veikko Santavuori Anssi Kokouksia 10 1 1 2 1 30 Talous/Perusturvalautakunta TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset TA-muutokset, € TA muutosten Toteutuma, jälkeen. € € Poikkeama € Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulk + sis) 2 600 000 -29 084 000 -26 484 000 0 -880 000 -880 000 -27 364 000 -49 640 -876 633 -926 273 0 0 0 -926 273 2 550 360 -29 960 633 -27 410 273 0 -880 000 -880 000 -28 290 273 2 588 014 -29 866 257 -27 278 243 5 311 -797 861 -792 550 -28 070 793 -37 -94 -132 -5 -82 -87 -219 Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset -50 400 -833 600 -28 248 000 0 0 -926 273 -50 400 -833 600 -29 174 273 -50 372 -775 558 -28 896 723 -28 -58 042 -277 550 Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset 654 376 030 311 139 450 480 TEHTÄVÄ: TERVEYSPALVELUT (30) Toiminta-ajatus: Turvata laadukkaiden ja riittävien terveyspalvelujen saatavuus palveluja tuottavilta kuntayhtymiltä joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Palvelujen järjestämistä varten kunta kuuluu Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymään sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kunta ostaa ympäristöterveydenhuollon palvelut Liedon kunnalta. Tavoite Joustava kotiuttaminen/hoitoon ohjaus erikoissairaanhoidosta taloudellisesti Saumaton palveluketju toteutuu tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti Tavoitetaso Lisämaksullisia siirtoviivepäiviä <20 TOTEUMA 0 Perusterveydenhuollon hoitopäivät/ asukas <1,20 1,14 Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Toiminnan painopisteenä on ollut: aktiivinen osallistuminen terveydenhuollon järjestämisen suunnitteluun SAS-toimintaa jatkettu kerran kuukaudessa. Tunnusluvut Suoritteet Avohoito, käyntikertoja TYKS LAS Psykiatria muut aluesairaalat ensihoito ja päivystys LL terveyskeskus Vuodeosastohoito, hoitojaksoja TYKS LAS Psykiatria muut aluesairaalat terveyskeskus, hoitopäiviä Taloudellisuus/tuottavuus perusterveydenhuollon nettokustannukset/asukas erikoissairaanhoidon nettokustannukset/asukas TA 2014 TOTEUMA 6 800 6 200 2 200 100 52 000 8 054 7 692 2 451 121 485 49 382 740 650 35 30 9700 758 557 45 29 9 828 711 698 1 240 1 311 31 Talous/Terveyspalvelut TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset TA-muutokset, € TA muutosten Toteutuma, € jälkeen,€ Poikkeama, € -16 823 000 -16 823 000 -695 000 -695 000 -17 518 000 -17 518 000 -17 503 417 -17 503 417 -14 583 -14 583 Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) -16 823 000 -695 000 -17 518 000 -17 503 417 -14 583 Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset -1 700 -16 824 700 -695 000 -1 700 -17 519 700 -1 238 -17 504 655 -462 -15 045 Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset Erikoissairaanhoito (200) Talous Menot Tulot Netto TA 2014 -10 686 000 TOTEUMA -11 298 335 -10 686 000 -11 298 335 % 105,73 105,73 Perusterveydenhuolto (204) Talous Menot Tulot Netto TA 2014 -5 937 000 TOTEUMA -6 016 851 -5 937 000 -6 016 851 % 101,35 101,35 Ympäristöterveydenhuolto (208) Talous Menot Tulot Netto TA 2014 -200 000 TOTEUMA -188 231 -200 000 -188 231 % 94,12 94,12 TEHTÄVÄ: HALLINTO, VANHUSTEN JA KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT (34) Toiminta-ajatus: Toiminta-ajatuksena on tuottaa tarpeenmukaisia yksilön hyvinvointia, toimintakykyä ja elämänlaatua edistäviä ja ylläpitäviä palveluita ikääntyneille ja kehitysvammaisille kuntalaisille taloudellisesti koko kunnan alueella. Tavoite Avohoitopainoitteisuuden edistäminen ikääntyneiden palveluissa. Omassa kodissa asuvien osuus yli 75-vuotiaista. Tavoitetaso 92 % 86 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä <1 % 0% x Ikääntymispoliittinen ohjelma hyväksytty valtuustossa Vanhuspalveluiden strategian arviointi TOTEUMA Toiminnan painopistealueet Toiminnan painopistealueina on ollut: ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden kehittäminen suunniteltu ja toteutettu pienimuotoista kotisairaalatoimintaa kotihoidon osatoimintona (esim. saattohoito kotona) toteutettu ikääntyneiden neuvolatoimintaa yhteistyössä Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän kanssa. arvioitu ja suunniteltu ostopalvelun lisäämistä tukipalveluiden tuotannossa. palveluseteli suunniteltiin otettavaksi käyttöön ensin omaishoidon tuessa ja kotihoidossa ja myöhemmin vanhusten asumispalveluissa. Palveluseteliä ei ole otettu käyttöön vuonna 2014. kehitysvammaisten palveluissa työtoiminnan kehittämistä jatkettu. 32 Osallistuttu seuraaviin hankkeisiin: Tehu-osahanke (kotisairaalatoiminta ja saattohoito), päättynyt 5/2014 ja Kotihoidon toiminnanohjaushanke (Raision kaupunki). Tunnusluvut Suoritteet Asumispäivät Riihikoti-palvelukeskus Palvelutalo Kotikarpalo Kartanokoti Yläneen ryhmäkoti Ikääntyneiden ostopalveluissa KV-asuntolat Kotihoidon ruokakunnat Kotihoidon käyntejä Tukipalveluasiakkaat Omaishoidontukiasiakkaat Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta-asiakkaat TA 2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset €/asukas Henkilöstö Perusturvajohtaja Toimistosihteeri Avopalveluohjaaja Vastaava sairaanhoitaja Vastaava ohjaaja Kotihoidon ohjaaja Sairaanhoitaja Ohjaaja Lähihoitaja Lähihoitaja (varahenkilö) Hoitotyöntekijä Harjoittelija Virikeohjaaja Toimintaterapeutti Yhteensä TOTEUMA 13 230 13 600 10 840 3 500 6 200 5 800 400 58 000 250 60 33 13 654 13 252 10 738 3 414 5 108 5 557 303 58 365 263 57 34 3 130 3 352 1 1,5 2 4 1 1 8 3 90 6 4 4 1 1 127,5 1 1,5 2 4 1 1 8 3 86 6 4 4 1 1 123,5 Talous/Hallinto, vanhusten ja kehitysvammaisten palvelut TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset TA-muutokset, € TA muutosten Toteutuma, € jälkeen,€ Poikkeama, € 2 164 800 -9 147 000 -6 982 200 0 0 0 2 164 800 -9 147 000 -6 982 200 2 202 454 -9 067 205 -6 864 751 -37 655 -79 794 -117 449 Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) -880 000 -880 000 -7 862 200 0 0 0 -880 000 -880 000 -7 862 200 -797 482 -797 482 -7 662 233 -82 518 -82 518 -199 967 Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset -50 400 -691 700 -8 604 300 0 0 0 -50 400 -691 700 -8 604 300 -50 371 -577 941 -8 290 547 -28 -113 758 -313 753 Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset 33 TEHTÄVÄ: SOSIAALITYÖ JA TUKITOIMINTA (36) Palvelusuunnitelman kuvaus: Kuntalaisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Tavoite Ennaltaehkäisevän toiminnan vaikuttavuuden tehostaminen. Pitkien toimeentuloasiakkuuksien väheneminen Tavoitetaso TOTEUMA toimeentulotukiasiakkuuden kesto <12 kk 19 %>12 kk Perhetyö, varhainen puuttuminen, kotona annettavan kuntoutuksen tehostaminen asiakastalouksien määrä >60 47 Ehkäisevän lastensuojelun toiminnan laajentaminen ja pitkäaikaisten laitossijoitusten väheneminen laitossijoitusten määrä < 5 6 Nuorten aktivointiin panostaminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen aktivointisuunnitelmien määrä >70 53 Toiminnan painopisteet ja kehittämistarpeet Painopistealueina on ollut: - ehkäisevän lastensuojelun toiminnan laajentaminen ja perhekuntoutuksen lisääminen - nuorten aktivointiin panostaminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen - nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen vaikuttaminen kunnan omaa työpajatoimintaa kehittämällä - mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen. Osallistuttu Varsinais-Suomen aikuiskaste –hankkeeseen Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) 2013-2015. Tunnusluvut Toimeentulotukea saavat ruokakunnat Perheneuvolan asiakkaat Perhetyön piirissä Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat Aktivointisuunnitelmat Vammaispalveluasiakkaat -joista kuljetuspalveluasiakkaat Perheneuvolan käynnit Päihdehuollon avokäynnit Henkilöstö Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Perheohjaaja Lähihoitaja Vastaava työtoiminnan ohjaaja Työtoiminnanohjaaja Mielenterveys- ja päihdetyöntekijä TA 2014 220 40 25 25 70 155 142 350 380 TOTEUMA 208 41 40 22 53 140 121 338 297 1 1 3 2 1 1 2 1 1 1 3 2 1 1 2 1 Talous/Sosiaalityö ja tukitoiminta TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset TA-muutokset, € TA muutos- Toteutuma, € ten jälkeen, € Poikkeama, € Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) 435 200 -3 114 000 -2 678 800 0 0 0 -2 678 800 -49 640 -181 633 -231 273 0 0 0 -231 273 385 560 -3 295 633 -2 910 073 0 0 0 -2 910 073 385 560 -3 295 633 -2 910 073 5 311 -379 4 932 -2 905 143 0 0 0 -5 311 379 -4 932 -4 930 Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset 0 -140 200 -2 819 000 0 0 -231 273 0 -140 200 -3 050 273 0 -196 378 -3 101 521 0 56 178 51 248 Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset 34 KOULUTUSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus: Tehtävänä on tukea ja kannustaa ihmisten jatkuvaa henkistä kasvua ja hyvinvointia, vastata kasvun tarpeisiin ja lisääntyviin koulutustarpeisiin ja vapaa-ajan haasteisiin sekä taata palvelujen korkea taso asuinpaikasta riippumatta. KOULUTUSLAUTAKUNTA Jäsenet: Vappula, Teemu 10.12.2014 saakka Järvelä, Jari 11.12.2014 alkaen Jälkö, Toni Ketola, Anne Lindfors, Sanna Loponen, Marika Santavuori, Anssi Savinen, Nina Siukonen, Jyri Säylä, Tiina Vahlberg, Mika Osallistumiskerrat 6 0 9 4 9 10 3 10 6 10 6 Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Pentti, Hannu Simola, Ville Nieminen, Jari Kaukinen, Irma Kokouksia 11 , käsiteltyjä asioita 105 4 1 2 1 TEHTÄVÄ: OPETUS- JA KIRJASTOPALVELUT (40) Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen esimies: Sivistysjohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus: Järjestetään mahdollisimman laaja-alaiset perusopetuksen, lukion ja kansalaisopiston koulutuspalvelut. Perusopetusta annetaan alakouluilla, yhtenäiskoulussa ja yläkoulussa. Lukio-opetusta annetaan Elisenvaaran (päivä)lukiossa ja myös aikuisopiskelijoille etälukiossa. . Laadukkaat kirjastopalvelut järjestetään lähipalveluna kolmessa kirjastossa Riihikoskella, Kyrössä ja Yläneellä. Kirjaston tehtävänä on toteuttaa ja vahvistaa kuntalaisten tasa-arvoa ja sivistyksellisiä perusoikeuksia sekä edistää elinikäistä oppimista. Kansalaisopisto tarjoaa opiston toimialueen (Aura, Marttila, Oripää ja Pöytyä) asukkaille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen, elämänhallinnan parantamiseen sekä kansalaisvalmiuksien kartuttamiseen. Opetuspalvelujen tarjoamisessa ja opetuksen toteutuksessa huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät. Mahdollisuuksien mukaan opetusta järjestetään eri alueilla asuville kuntalaisille lähipalveluna. Luontokapinetti Kuhankuonon retkeilyreitistöllä täydennettynä jakaa luonto- ja ympäristötietoutta kaikenikäisille. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite/Valtuustotaso Mittari Talousarvio Toteutunut Palvelusuunnitelman tavoitteet Lähikouluverkosto. Toimivat kuljetusjärjestelyt. Kirjastopalvelut alueittain (Kyrö, Riihikoski, Yläne) Vapaan sivistystyön toimintaa koko kunnan alueella -1 -1 Valtuustotaso (sitovat) Vaikuttavuustavoitteet Perusopetuspalvelut Taloudellisesti järjestetty laadukas opetus Keskimääräinen ryhmäkoko Oppilasmäärä/opettaja (1-2 lk) Oppilasmäärä/opettaja (3-6 lk) Oppilasmäärä/opettaja (7-9 lk) perusopetusryhmä valinnaisaineet < 20 < 25 6-22 7-21 < 25 Y>5 E > 10 11-24 5-17 8-21 Tot-% 35 Toimiva erityisopetus omana toimintana ja tarvittaessa ostopalveluna Lukio-opetuspalvelut Oppilasmäärän säilyttäminen Kirjastopalvelut Seutukunnallisen yhteistyön kehittäminen Oppilaiden lukumäärä oma erityisopetus: tehostettu tuki erityinen tuki ostopalvelut Oppilasmäärä 80 70 15 111 61 19 145 +1 133 Yhteiset hankinnat, projektit, kehittäminen/vuosi Aineiston kuljetuspalvelu krt/viikko 1 - 1 1 100 % Kirjastojen ja koulujen yhteistyön syventäminen Ohjatut kirjastokäynnit ja opetus oppilasta kohden, kertaa lukuvuodessa 4 1,2 30 % Lukutaidon edistäminen Yläkoulu ja lukio Alaluokkien 1-6 kirjavinkkaus Tiedonhaun opettaminen, kirjastoopetusta, kirjaesittelyä krt/luokka 100 % 98 % 98 % 1 0,37 37 % toteutunut toteutunut Päiväkotiyhteistyö Kansalaisopistopalvelut Opetustuntimäärän nostaminen Kurssilaisten lukumäärän kasvu Uuden hallintomallin vakiinnuttaminen Lautakuntataso (informaatio valt.) Vaikuttavuustavoitteet: Perusopetus Muut opetuspalvelut Lukio-opetuspalvelut Kansalaisopistopalvelut Kirjasto Käyvät kirjastossa lainaamassa Opetustuntimäärä Netto-opisk. lkm. (opiskelija lasketaan kerran) Brutto-opisk. lkm. Kansalaisopiston johtokunta on tehnyt kokouksessaan 29.10.14 aloitteen alueopistoselvityksen uudelleen käynnistämisestä Loimaan kaupungin kanssa. 7400 2300 4100 7321 2326 4778 Opetussuunnitelman toteutumisen seuranta Valtakunnallisten kokeiden arvosanojen keskiarvo väh.keski lähes Päättötodistuksen saaneet, % tasoa keskitas. Oppilaiden sijoittuminen jatko100 98 opintoihin, % Ympäristökasvatuksen opetuskertojen 100 100 määrä Pöytyä: Opiskelijamäärä vapaaeht. kielten kurs40 29 seilla Oppilashuoltotoimenpiteiden tehostami35 54 nen määrä Yhteisten hankkeiden lukumäärä 40 Tiedollisen syrjäytymisen ehkäisy (Eri2-3 tyisryhmille toimenpiteet, kurssit, projektit) 1 tot. 1 Verkkoa varttuneille -projekti 100 % Toimintaympäristön muutos: Rannanmäen koulu päätettiin lakkauttaa 1.8.2014 alkaen ja Haverin koulu 1.8.2015 alkaen. Lisäksi päätettiin keskittää Karinaisten-Heikinsuon koulun opetus yhteen toimipisteeseen, Heikinsuon koululle, 1.8.2015. Koulujen lakkauttamisen myötä vakinaisia opettajan vakansseja ei vähene, sen sijaan määräaikaisten opettajien tarve pienentyy. Syksyllä 2014 käynnistettiin kunnanvaltuuston linjaaman mukaisesti laajamuotoisen ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän perusopetuksen kehittämissuunnitelman valmistelu. Pöytyän ja Auran yhteinen sivistysjohtaja aloitti 1.8.2014, ja Pöytyän ja Auran yhteinen kirjastotoimenjohtaja 1.11.2014. 36 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Kirjaston seutukunnallinen hankeyhteistyö ei vuonna 2014 toteutunut, sillä Loisto-kirjastoissa ei ollut taloudellisia eikä henkilöstöresursseja yhteistyön toteuttamiseen. Seutukunnallinen kirjastoaineiston kuljetus jatkui aiempien vuosien tapaan kerran viikossa toteutettuna. Seutukunnallisten hankkeiden sijaan toteutettiin kaksi Pöytyän kirjaston omaa hanketta. Verkkoa varttuneille –hanketta (AVI-rahoitus 15 000 €) hoitamaan palkattiin projektityöntekijä. Hankkeeseen kuuluvia verkkosisältöjen opetuksia varttuneelle väestölle järjestettiin kaikissa kirjaston toimipisteissä. Osallistujia koulutuksissa kävi yhteensä 287. Mediakasvatusprojekti Joulukalenterista lukuintoa joulunaikaan (AVI 6 500 €) toteutettiin yhteistyössä Pöytyän alakoulujen sekä Yläneen yhtenäiskoulun kanssa. Koululaiset lukivat vinkattavia kirjoja sekä suunnittelivat ja toteuttivat vinkkinsä projektin vetäjien ohjauksessa iPadeilla. Vinkeistä koostettu joulukalenteri koottiin kirjaston kotisivuille. Projektia vetivät kirjastonhoitajat Taina Jaakkola ja Minna Leinonen. Projektirahoilla palkattiin Riihikosken kirjastoon sijainen, joka hoiti kirjaston asiakaspalvelua ja järjestelytehtäviä vapauttaen kirjastonhoitajan projektitehtäviin. Joulukalenterihankkeella toteutettiin vuoden 2014 painopistealueeksi nimettyä kirjaston aktiivisen ja pitkälle viedyn kouluyhteistyön jatkamista ja kehittämistä ja siten uusien kirjastonkäyttäjien saamista. Tavoitteen saavuttamiseksi kirjasto järjesti lisäksi kirjavinkkausta lähes kaikille Pöytyän 1.-6.luokkalaisille. Yläneen kirjastolla on järjestetty säännöllisesti satutunteja. Kirjaston ja koulujen yhteistyön syventäminen ei saavuttanut kaikkien osalta tavoitettaan. Taloudellisista syistä kaikki 7.-9. luokat eivät lähteneet tiedonhaun tai kirjastonkäytön opetukseen kirjastolle eivätkä kaikki 1.-6.-luokat ole käyneet ohjatuilla kirjastokäynneillä tavoiteltua neljää kertaa vuodessa. Lähellä kirjastoja sijaitsevat koulut ovat käyttäneet kirjastoa melko aktiivisesti, kun taas kauempana sijaitsevat koulut ovat käyneet harvemmin. Kouluyhteistyön mittarit vaativat uudistamista ja etenkin yläkoulun ja lukion kanssa tehtävä kouluyhteistyö tehostamista. Kansalaisopiston opiskelijamäärät ovat vuonna 2014 olleet lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaiset. Kokonaisopetustuntimäärä jäi hieman asetettua tavoitetta pienemmäksi, mikä johtuu siitä, että varsin suuri osuus suunnitelluista kursseista ei riittämättömän ilmoittautujamäärän takia toteutunut. Kaikkiaan opetusta suunniteltiin 9511 tuntia, mistä 77 % eli 7321 tuntia toteutui. Koulutuspalveluita on tarjottu kattavasti koko opiston toiminta-alueella, ja keväällä saadulla opintoseteliavustuksella on voitu tukea eläkeläisten, työttömien ja oppimisvaikeuksisten kursseille osallistumista. Yhteistyötä Loimaan työväenopiston kanssa on jatkettu. Loimaan työväenopisto ja Auranlaakson kansalaisopisto tiedottivat kurssitarjonnastaan yhteisellä opinto-ohjelmalla ja opistojen toimintaa suunniteltiin yhdessä kummankin oppilaitoksen erityisosaamista hyödyntäen. Niin ikään oppilaitokset ovat tehneet opettajavaihtoa. Opetushallituksen keväällä 2014 myöntämillä kahdella laatu- ja kehittämisavustuksella on ryhdytty ideoimaan Auranlaakson kansalaisopistolle ja Loimaan työväenopistolle yhteistä lasten ja nuorten kuvataidekoulua sekä vahvistamaan oppilaitosten yhteistä imagoa. Näihin kahteen projektiin avusta saatiin 59.000 euroa. Kansalaisopisto on ollut mukana myös varsinaissuomalaisten kansalaisopistojen 31.12.14 päättyneessä Osaava-hankkeessa. Kysyntä- ja laajuustiedot Palvelujen käyttäjät/kohderyhmän laajuus Peruskoululaisten lukumäärä 1.1. Kuljetettavien oppilaiden lukumäärä 1.1. Lukio-opetuspalvelut: Lukiolaisten lukumäärä Kuljetuksen saavien lukumäärä Kirjastopalvelut: Lainamäärä Kansalaisopistopalvelut Pöytyällä: Palveluiden käyttäjät/kunnan asukasluku Perustiedot (tuotannontekijät/suoritteet) Suoritteet Taloudellisuus/tuottavuus Perusopetus ja lukio: erillinen taulukko Kirjaston: lainat/asukas käynnit/asukas aukiolotunnit Kansalaisopiston (kaikkien kuntien): Opetustunnit opiskelijat (netto) opiskelijat (brutto) Talousarvio 2014 Toteutunut 31.12.2014 924 440 936 439 147+1 40 133 88 135000 138 105 1200/8612 1262/8587 Talousarvio Toteutunut 15 7 4819 16,08 6,92 4 905 7400 2300 4100 7321 2326 4778 37 Henkilöstö Opetustoimen hallinto Perusopetus Rehtorit Opettajat 31.12. - joista tuntiopettajia Koulunkäyntiavustajat Muu vakituinen henkilöstö (Lisäksi tarpeen mukaan tilapäisiä tuntiopettajia ja koulunkäyntiavustajia) Lukio Lukion rehtori Lukion lehtorit Toimistosihteeri Vahtimestari Kirjasto Kirjastotoimenjohtaja Muu kirjastohenkilöstö (1 vakanssi täyttämättä 2012 alkaen) Kansalaisopisto Rehtori Opettaja Muu vakituinen henkilöstö (Lisäksi tarpeen mukaan tuntiopettajia ja muuta tilapäistä henkilöstöä) Yhteensä (vakanssit) 2,5 1,7 2 78 8 19 4,5 2 79 8 19 4,5 1 9 0,5 0,3 1 9 0,5 0,3 1 7 0,6 7 0,5 2 1,2 0,5 2 1,2 tuntiop. 80 128,5 128,3 TALOUS/Opetus- ja kirjastopalvelut TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset TATA muutos- Toteutuma muutokset ten jälkeen € € € 440 400 -9 368 500 -8 928 100 Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) -1 303 050 -1 303 050 -10 231 150 0 0 -9 0 -8 0 0 -1 0 -1 0 -10 Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset -30 200 -1 454 500 -11 715 850 0 -30 200 -29 979 -221 0 -1 454 500 -1 409 557 -44 942 0 -11 715 850 -11 023 754 -692 096 Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset 440 400 602 368 500 -9 013 928 100 -8 411 9 303 050 -1 181 303 050 -1 172 231 150 -9 584 394 966 573 102 748 645 218 Poikkeama € -161 -354 -516 -9 -121 -130 -646 993 534 527 102 302 405 932 TEHTÄVÄ: VARHAISKASVATUS (41) Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen esimies: Sivistysjohtaja Palvelualueen esimies: Varhaiskasvatuspäällikkö Palvelusuunnitelman kuvaus: Varhaiskasvatuspalvelut tuottavat varhaiskasvatuspalveluja ja esiopetusta alle kouluikäisille lapsille tarkoituksenmukaistaen palvelujärjestelmien ja tukitoimien avulla kunnassa ilmenevän tarpeen mukaan laadukkaasti ja taloudellisesti kiinteässä yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoite Seurantatapa/mittari Tavoitetaso Toteuma Palvelusuunnitelman tavoitteet Varhaiskasvatuspalveluja on saatavilla riittävästi perheiden palvelutarpeiden mukaisesti. määrä/tarve 455 Määrä/tarveraportit neljännesvuosittain raportti liite liite 31.12.14 valmis käyttöön otto 1.8.14 Kyrön päiväkodin toiminnan aloittaminen uudessa kiinteistössä 31.12.14 423 38 Ostopalvelutoiminnan kilpailutus 2014 valmis 1.8. Palveluseteli 1.8.14 Palvelujärjestelmien kehittämistyön suunnitelma ilta-, viikonloppu- ja yöhoitojärjestelyistä valmis valmis Henkilöstön ammattitaidon lisääminen erityistä tukea tarvitseville lapsille koulutuskertoja/työntekijä 3 2,5 455 452 64000 13500 54765 15800 175 200 80 455 179/173 209/213 87/72 475/458 Valtuustotaso (sitovat) Vaikuttavuustavoitteet Päivähoitopaikkojen tarve hoitopaikkojen määrä/tarve Tuotantotavoitteet Läsnäolopäivät varhaiskasvatuksessa Läsnäolopäivät esiopetuksessa Lautakuntataso (informaatio valt.) Vaikuttavuustavoitteet Päivähoitopaikkojen määrä/ hoitopaikkojen tarve Kyrön alue Riiihikosken alue Yläneen alue Yhteensä Toimintaympäristön muutokset: Kyrön uusi päiväkoti valmistui 1.8.14. Riihikoskella Palvelusetelipäiväkoti Pikkukirsikka laajensi toimitilojaan 1.8.14 lukien, hoitopaikkoja nyt 72. Varhaiskasvatuspalveluiden ostopalvelusta luovuttiin ja siirryttiin palvelusetelitoimintaan 1.8.14 lukien. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työpanoksen myynti Oripään kuntaan 1 pv/vk on toteutunut. Varhaiskasvatuksen hoitomaksujen perintä on saatu päivitettyä ajantasalle. Päivähoitomaksutarkistus tehtiin uuden maksuasetuksen mukaiseksi 1.8.14 lukien Ryhmäkoti Maijala on toiminut päiväkotitoimintana. Toiminnan vakiinnuttamiselle on ollut pysyvä tarve. Lasten kotihoidon tuen piirissä oli joulukuussa 2014 perheitä 139, lapsia 219 Varhaiskasvatus siirtyi sähköiseen päivähoitohakemukseen marraskuussa 2014 Palvelusetelipäiväkodeissa olevien lasten läsnäolopäivät eivät kerrytä läsnäolopäivien lukumäärä, tämän vuoksi läsnäolopäivien kertymä on suunnitelmaa vähäisempi. Vuoden 2014 läsnäolopäivät pitävät sisällään tammi – heinäkuu oman ja ostopalvelun läsnäolot ja elo – joulukuu vain omat läsnäolopäivät Tunnusluvut Palvelujen käyttäjät/kohderyhmän laajuus 0 – 6 v. määrä 31.12.12 Varhaiskasvatuksessa lapsia yhteensä joista esiopetuksessa Suoritteet/läsnäolopäivät Varhaiskasvatuksessa Esiopetuksessa Henkilöstö Varhaiskasvatuspäällikkö Toimistosihteeri Kiertävä erityislastentarhanopettaja Muu päivähoidon vakinainen henkilöstö Yhteensä vakansseja Käytössä vakansseja TA 2014 Toteuma 770 437 93 779 410 83 64000 14900 54 765 15 800 1 0,75 2 65 68,75 1 0,75 2 62 65,75 62,75 39 Talous/Varhaiskasvatuspalvelut TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset TA-muutokset TA muutos- Toteutuma Poik€ ten jälkeen, € keama, € € Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) 630 100 -4 367 000 -3 736 900 0 -343 800 -343 800 -4 080 700 -28 000 0 -28 000 0 0 0 -28 000 602 100 601 383 -4 367 000 -4 123 011 -243 -3 764 900 -3 521 628 -243 0 0 -343 800 -419 671 75 -343 800 -419 671 75 -4 108 700 -3 941 300 -167 Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset -16 700 -253 200 -4 350 600 0 0 -28 000 -16 700 -9 184 -7 516 -253 200 -208 825 -44 375 -4 378 600 -4 159 309 -219 291 Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset 717 989 272 0 871 871 400 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Vapaa-aikalautakunta tuottaa ja kehittää yhteistyössä yhdistysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa kuntalaisille monipuolisia vapaa-aikapalveluja, jotka tukevat ja auttavat heidän omaehtoista itsensä kehittämistä ja kasvua sekä elämän laadun parantamista. Vapaa-aikatoimeen kuuluvat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Jäsenet Jari Nieminen, puheenjohtaja Juho Raiko, varapuheenjohtaja Matti Kaurila Minna Virtanen Irma Kaukinen Oskari Sihvonen Suvi Lindgren Ville Arkkila, varajäsen Mirjami Flemmich, khall edustaja Kokouksia 5, käsiteltyjä asioita 41 Osallistumiskerrat 5 5 2 3 5 4 4 2 3 TEHTÄVÄ: MUU SIVISTYSTYÖ Tilivelvollinen ja palvelualueen esimies: Kulttuurisihteeri Palveluajatus: Monipuoliset vapaa-aikapalvelut ovat kunnan elinvoimaisuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin merkkejä. Vapaa-aikapalvelut tukevat kolmannen sektorin toimintaa yhteistyöllä, tiedotusavulla, neuvonnalla ja avustuksilla. Lisäksi vapaa-aikatoimi järjestää toimintaa myös sellaisilla vapaa-aikasektoreilla, joilla muut eivät toimi. Yhteistyössä tekeminen on vapaa-aikatoimen resurssi ja sidosryhmät ovat voimavara. Tavoitteet Pöytyällä vapaa-aikana viihtyvä kuntalainen. Toteuma Kunnan pinta-alan laajuus on haaste työntekijöille. Toiminta keskittyi kunnan taajamiin: Kyrö, Riihikoski ja Yläne. Toiminnan peruslähtökohtana on huomioida kunta yhtenä ja yhtenäisenä kokonaisuutena. Kaikki sektorit ovat tehneet vahvasti yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kunnan eri yhdistykset ovat vapaa-aikatoimen yhteistyökumppaneita. Toimivat ja laadukkaat vapaa-aikapalvelut on osa kunnan positiivista imagoa. 40 Talousarvio Toteutuma 1 1 1 1 - 1 1 1 1 60 % Poikkeama Perustelutiedot Toimintaa kuvaavia tietoja Henkilöstö 31.12. kulttuurisihteeri liikuntasihteeri nuorisosihteeri nuoriso-ohjaaja etsivä nuorisotyöntekijä 1.8. alkaen Vaikuttavuustavoitteet - painopiste oli elokuvatoiminnassa ja kulttuuritapah- tumissa kaiken ikäisille, kotiseutuarkisto ja kunnan taidekokoelma - nuorten vaikuttajaryhmän toiminnan sitouttaminen ja toiminnan organisointi - terveyttä edistävät liikuntakampanjat Tuotantotavoitteet kulttuuritapahtumat - ja toiminta eri ikäisille ohjatut liikuntaryhmät nuorisotilat/aukioloajat - hankerahoitus Auran kanssa elokuvatoiminta Kurkisalissa ja Luontokapinetissa, kesätapahtumat (Säpinät ja Elojuhlat) vakiintuneet. Kotiseutuarkisto ja taideinventointi kesken (50 %). Nuorisovaltuuston kaksivuotiskausi päättyi, valtuustovaalit. Saviseutu liikkuu –kampanja, seutukunnallinen (talvella hiihto keväällä pyöräily ja kävely syksyllä) 42 tapahtumaa, teatteriryhmät lapsille ja nuorille (5 ryhmää), kesällä taidepajatoiminta Kyrössä (peruuntui), Riihikoskella ja Yläneellä. 22 3 tilaa: viikossa/ avoimet ovet, yhteensä 33 tuntia, viikossa/ alakoululaisten kerhotoimintaa, yhteensä 8 tuntia. Talous/Vapaa-aikalautakunta yhteensä TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset/laskennalliset Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset TA-muutokset, € TA muutosten Toteujälkeen,€ tuma, € Poikkeama, € 39 700 513 200 -473 500 0 -7 100 -7 100 - 480 600 0 0 0 0 0 0 0 39 700 513 200 -473 500 0 -7 100 -7 100 - 480 600 44 849 -477 984 -433 135 0 -7 925 -7925 -441 060 -5 149 -35 216 -40 365 0 825 825 -39 540 0 -519 550 -1 000 150 0 0 0 0 -519 550 -1 000 150 0 -470 485 -911 545 0 -49 065 -88 605 Riskilomake Riski tai ongelma Pahimmat seuraukset nuorisotiloilla ammatillisten työntekijöiden riittämättömyys (kolme nuorisotilaa) fyysinen loukkaantuminen esim. retket, leirit, tapahtumat Työturvallisuus levottomuus, tilanteiden riistäytyminen Työhyvinvointi Riskin suuruus 1=vähäinen riski 2= kohtalainen riski 3= merkittävä riski vakavat vammat, invaliditeetti psyykkiset vammat työkyvyttömyys Riskin suuruus 1 -3 2 Riskiin varautuminen 1 luodaan turvalliset puitteet kaikelle toiminnalle esim. työskennellään pareittain tiedostetaan työn kuormittavuus 1 1 henkilöstöresurssit Asia hoidettu /Toimenpiteet asian hoitamiseksi 2 henkilöä iltatyövuorossa viikonloppuisin/ tarve lisähenkilöstölle osa toimintastrategiaa vapaaehtoinen työnohjaus Toteutusaikataulu 41 TEKNINEN LAUTAKUNTA Toiminta-ajatus: Tekninen toimi vastaa kunnan teknisen toimialan kunnossapidosta ja ylläpitotehtävistä sekä rakentamisesta ja toimialueensa kehittämisestä. Teknisen toimen vastuulla ovat myös ruoka- ja puhtauspalvelut. TEKNINEN LAUTAKUNTA Jäsenet Ali-Rontti Ilkka, pj Hakonen Matti Halinen Marjaana Kantola-Pöllänen Tuire Kullanmäki Reijo, varapj Lahti Vilja Simola Ville Tammenlaakso-Anttonen Ann-Mari Toivonen Aarno Viiri Reijo Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Artkkila Ville Perkiö Heikki Hartikka Reijo Sinkkonen Sinikka Osallistumiskerrat 8 6 6 8 6 8 7 7 7 3 2 2 2 1 Kokouksia 8, Käsiteltyjä asioita 122 Yleiset kehittämistavoitteet ja toimintaympäristön muutokset Vuoden 2014 kesäkuun lopussa valmistui Kyrön päiväkoti. Lieto-Aura-Pöytyä-Oripää siirtoviemärin rakentaminen oli alkoi vuoden 2013 lopussa. Lieto-Aura välille siirtoviemäri valmistui vuoden 2014 lopussa. Aura-Riihikoski-Oripää välin rakentaminen kilpailutettiin ja urakoitsija valittiin. Rahkion vanha koulu ja Kyrön vanha päiväkoti myytiin syksyllä 2014. Rannanmäen koulun toiminta loppui kevätlukukauden jälkeen ja koulu on myynnissä Talous/Tekninen lautakunta TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset 2 651 -7 170 -4 518 3 022 -488 2 534 -1 984 TA-muutokset, € TA muutos- Toteutuma, € ten jälkeen, € 400 100 700 750 600 150 550 -227 305 0 -227 305 -32 285 -4 000 -36 285 -263 590 2 424 -7 170 -4 746 2 990 -492 2 497 -2 248 095 100 005 465 600 865 140 -1 936 600 2 625 450 -1 295 700 0 0 -263 590 -1 936 600 2 625 450 -1 559 290 2 448 -6 631 -4 182 2 826 -431 2 394 -1 788 946 677 731 384 847 536 195 -1 927 655 2 413 203 -1 302 647 Poikkeama, € -24 -538 -563 164 -60 103 -459 851 423 274 081 753 329 945 -8 945 212 246 -256 643 Talouden analyysi Talousarvion tulojen alittuminen johtuu suurimmalta osalta siitä, että vesihuolto- ja metsänmyyntitulot eivät toteutuneet suunnitellusti. Talousarvion menojen alittuminen johtuu pääasiassa kiinteistönhoitokulujen säästöistä. 42 TEHTÄVÄ: HALLINTO, HUOLTOHENKILÖSTÖ, KONEET (50) Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Tulosvastuullinen esimies: Tekninen johtaja Palvelusuunnitelman kuvaus: Teknisen toimen tavoitteena on taloudellisten resurssien sallimissa puitteissa tuottaa kuntalaisille teknisen toimen palvelut. Yleiset kehittämistavoitteet ja toimintaympäristön muutokset: Kiinteistönhoitaja Väinö Julkusen jäätyä eläkkeelle, johon ei saatu täyttölupaa kunnanhallitukselta. Työtehtävien ja toimintojen kehittämistä tulee uudistaa ja suunnitella etukäteen jotta eläkepoistumaa voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Henkilökunta: Nimike Tekninen johtaja Rakennuspäällikkö Kiinteistöpäällikkö Toimistosihteeri Rakennustarkastaja-rakennusmestari Kirvesmiehet Kirvesmiehet Vesihuollon esimies Laitosmiehet Huoltomies Huoltomies Vakansseja 1 1 1 1,75 0,5 2 1 1 1 1 1 Henkilöitä 1 1 1 1,75 0,5 2 1 1 1 1 1 Huomautuksia Määräaikainen + 1 oppisopimuskoulutettava Talousarviossa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoite Toteutuma Tuotantotavoite Huhtikuussa järjestettiin henkilökunnalle oma kehittämiskouHenkilöstön ammattitaidon ylläpitämilutus. nen ja työhön sitoutuminen Vaikuttavuustavoite Tehtävien tasainen jakautuminen ja tarvittaessa ulkoistaminen tai lisätyövoiman palkkaus Oman työvoiman lisäksi on palkattu, kesätyöntekijöitä, työllistettyjä sekä palkkatuen piirissä olevia henkilöitä. Eläköityminen vähensi omaa työvoimaa (ei täyttölupaa). Kiinteistönhoitopalvelujen ostopalvelua vähennettiin (Kotikarpalo). Lautakuntatason tavoitteet Henkilöstön jaksaminen Organisaation vahvistaminen, työnjohto Tyky-toimintaa järjestettiin syksyllä. Työterveyshuolto auttaa tarpeen mukaan. Henkilökuntaa vähennetty vuonna 2014. Päivittäiset työrutiinit tehdään itsenäisesti ja omatoimisuutta on pyritty lisäämään. Talous/ Hallinto, huoltohenkilöstö, koneet TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset TA-muutokset, € TA muutosToteutuma, ten jälkeen,€ € Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) 19 -618 -599 235 -3 231 -367 200 400 200 000 500 500 700 0 0 0 0 0 0 0 19 -618 -599 235 -3 231 -367 Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset -37 200 9 350 -395 550 0 0 0 -37 200 9 350 -395 550 Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset 200 400 200 000 500 500 700 21 -593 -571 228 -2 226 -345 922 474 551 924 405 519 032 -37 079 -34 669 416 780 Poikkeama, € -2 -24 -27 6 -1 4 -22 723 926 649 076 095 981 668 -121 44 019 21 230 43 TEHTÄVÄ: KIINTEISTÖPALVELUT (52) Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Palvelualueen esimies: Kiinteistöpäällikkö Palveluajatus: Tekninen toimi vastaa kiinteistöjen ja toimitilojen kunnosta siten, että palvelut ja toiminnot voidaan hoitaa niissä toimitilojen mukaan, keskeytyksettä ja turvallisesti. Vuokra-asunnot ja liikehuoneistot täyttävät asumisen ja liiketoiminnan edellyttämät välttävät vaatimukset. Yleiset kehittämistavoitteet ja toimintaympäristön muutokset: Ostopalvelua vähennettiin kiinteistönhoitopalveluissa syksyllä. Kotikarpalon kiinteistöt hoidetaan omana työnä. Vuokra-asuntoja on kunnostettu niiden vapautuessa ja investointiohjelman mukaiset kiinteistöjen peruskorjauksia on tehty. Rahkion vanha koulu ja Kyrön vanha kunnantalo myytiin. Rannanmäen koulun toiminta loppui kevätlukukauden jälkeen ja koulu on myynnissä. Riihikoti palvelukeskuksen julkisivujen rappauspinnat saneerattiin. Heikinsuon koulun öljylämmityskattilat uusittiin. Varavoimavalmiudet toteutettiin palvelutaloihin. Haverintien vuokratalon käyttövesiputket uusittiin. Vanhojen rakennusten peruskorjausvelka kasvaa vuosi vuodelta. Henkilökunta: Nimike Asuntosihteeri Kiinteistönhoitajat Kiinteistönhoitajat Henkilöitä 1 4 (3) 1 x 0,15 Huomautuksia 1-vakanssi täyttämättä sivutoimi (Haverin koulu) Kiinteistöille talousarviossa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoite Toteuma Vaikuttavuustavoite Vuokralaisen vaihtuessa on huoneisto tarkastettu ja tarvittaessa Rakennukset, niiden kiinteät kokunnostettu. neet ja laitteet pidetään tyydyttä- Koulukiinteistöjä koskeva kuntoselvitys tehtiin kouluverkkoselvitykvässä kunnossa. sen tueksi. Kiinteistöjen energiahuolto hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Tuotantotavoitteet Riittävä tiedottaminen kiinteistöjä koskevista muutoksista ja kiinteistöjen korjaustoimenpiteet kunnon ylläpitämiseksi. Lautakuntatason tavoitteet Kiinteistöjen energiaselvitykset. Energiansäästöohjeet käyttäjille ja käyttäjien sitouttaminen toimenpiteisiin. Kiinteistöjen huolto- ja korjaustoimenpiteiden kirjaus huoltokirjaohjelmaan Kiinteistöjä on liitetty kaukolämpöön. Kiinteistöjä koskevista muutoksista on tiedotettu riittävän ajoissa ja tarpeeksi laajalti. Energiaselvityksiä on tehty aikaisemmin 4:lle yli 1000 m2 kiinteistölle. Kiinteistöjen käyttäjiä on ohjeistettu energiansäästö toimenpiteistä. Kiinteistöhuoltokirjaa ollaan uudistamassa. Talous: Kiinteistöpalvelut TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset TA-muutokset, € TA muutosten Toteutuma jälkeen,€ € Poikkeama, € Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) 1 236 300 -2 745 000 -1 508 700 0 -421 500 -421 500 -1 930 200 -32 830 0 -32 830 0 0 0 -32 830 1 203 470 -2 745 000 -1 541 530 0 -421 500 -421 500 -1 963 030 1 203 470 -2 425 715 -1 222 246 0 -361 842 -361 842 -1 584 088 0 -319 284 -319 284 0 -59 658 -59 658 -378 942 Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset -1 119 500 2 726 150 -323 550 0 0 -32 830 -1 119 500 2 726 150 -356 380 -1 107 164 2 514 912 -176 340 -12 336 211 238 -180 040 Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset 44 TEHTÄVÄ: RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT (53) Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Palvelualueen esimies: Palvelupäällikkö Palvelusuunnitelman kuvaus: Tekninen toimi vastaa 1. Pöytyän kunnan laadukkaiden ruokapalveluiden tuottamisesta turvallisesti ja tehokkaasti koko kunnan alueelle sekä 2. Puhtauspalveluiden tuottamisesta tehokkaasti, käyttäjiä palvelevasti ja pintamateriaalien elinkaaret pidentävästi Yleiset kehittämistavoitteet ja toimintaympäristön muutokset: Henkilökunta: Nimike Palvelupäällikkö Ruokapalveluesimies Ruokapalveluvastaava Vastaava kokki Kokki Ruokapalvelutyöntekijä Palveluesimies Laitoshuoltaja Henkilöitä 1 5 6 1 12 6 1 15 Huomautuksia Ruoka- ja puhtauspalveluille talousarviossa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Riihikoski-Kyrö alueelle on suunniteltu vaihtoehtoja keittiöverkon tehostamiseksi. Tavoite Toteuma Vaikuttavuustavoitteet: Keittiöverkon tehostaminen kustannusten alentaminen; henkilöstökustannusten aleneminen ja logistiikan paraneminen. Alueellisen yhteistyön kehittäminen ruokapalveluissa Tuotantotavoitteet: Puhtauspalveluiden ostopalvelujen lisääminen Keittiöverkon tehostaminen ei ole toteutunut. Ostopalveluita on lisätty Riihikosken toimipisteen, virastotalon ja kirjaston siivoukseen. Lautakuntatason tavoitteet Vaikuttavuustavoitteet: Ruokapalveluissa asiakastyytyväisyyskysely pidetty. - asiakastyytyväisyyskyselyt sekä ruoka –ja siivouspalveluista Tuotantotavoitteet: - valmistuskeittiöiden väheneminen Ei muutoksia Tunnuslukuja Toiminta Ateriasuoritteet, kpl 2014 564550 Ateriasuoritteet, €/kpl 3,00-6,20 Siivousala–m2 2 Siivous, €/m 1) 2) (1 32750 2013 559006 2012 541779 3,00-6,50 2,80-6,2€ 33659 (2 17,00-80.00 18,70-61,36 (1 35627 (2 16,42- 83,64 € (2 Ruoka-annosten todellinen hinta vaihtelee valmistuspaikan mukaan. Siivousneliöiden hinta kohteitten mukaan laskettuna. Hinnan eroihin vaikuttaa mm. kohteessa olevat erilliset kiinteistöt ja kerrokset ( siirtymäaika) 45 Talous/ Ruoka- ja puhtauspalvelut TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset TA-muu- TA muutostokset, € ten jälkeen, € Toteutuma, € 108 200 -2 714 800 -2 606 600 2 666 250 0 2 666 250 59 650 0 0 0 0 0 0 0 108 200 -2 714 800 -2 606 600 2 666 250 0 2 666 250 59 650 129 882 -2 593 683 -2 463 801 2 508 246 -157 2 508 089 44 288 -4 600 -53 250 1 800 0 0 0 -4 600 -53 250 1 800 -4 547 -48 750 -9 009 Poikkeama, € -21 -121 -142 158 682 117 799 004 157 158 161 15 362 -53 -4 500 10 808 TEHTÄVÄ: LIIKENNEVÄYLÄT JA ALUEET (54) Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Palvelualueen esimies: Rakennuspäällikkö Palvelusuunnitelman kuvaus: Tekninen toimi vastaa 1. Kaavateiden, kevyen liikenteen väylien, puistojen ja muiden yleisten alueitten hoitamisesta ja ylläpidosta ottaen huomioon liikenneturvallisuuden ja ympäristön viihtyvyyden asettamat vaatimukset. 2. Yhteistyöstä jätehuoltopalveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. 3. Kunnan metsien hoitamisesta yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksen kanssa ja suoalueiden vuokraukseen liittyvistä toimenpiteistä. Yleiset kehittämistavoitteet ja toimintaympäristön muutokset: Teiden ja puistojen viimeistelyssä on painotettu maisemallisia arvoja. Metsäalueiden raivaus- ja harvennustyöt on teetetty metsänhoitoyhdistyksellä metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Pöytyän kunnan metsäalueista teetettiin metsäsuunnitelmat Metsäkeskuksen tekemänä. Henkilöstö: Pienet huolto- ja hoitotyöt on tehty muun työn ohella omana työnä 2-3 huoltomiehen voimin. Viheralueiden hoitotyössä on käytetty kunnan kesätyöntekijöitä. Urakoitsijat ovat suorittaneet esim. seuraavia töitä: puistojen hoito isojen nurmialueiden leikkaus sorateiden ja -pihojen lanaukset sekä pölynsidonta liikenneväylien ojanpientareiden niitto liikenneväylien suuremmat korjaustyöt viheralueiden rakentamistyöt puistojen metsänhakkuut talvikunnossapito katuvalaistusten rakentaminen ja kunnossapito Liikunta-alueiden kunnossapitotyöt on ulkoistettu paikallisille urheiluseuroille. Liikenneväylille ja alueille talousarviossa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoite Toteutuma Vaikuttavuustavoite Uusia katuvalaistuksia on rakennettu ja vanhoja saneerattu uusien Liikenneolosuhteiden ja turvallimääräysten mukaisiksi. suuden parantaminen. Tuotantotavoite Kyröön rakennettiin Junninmäen jatkoalue. Uusien kaavateiden toteuttamiVanhoja huonokuntoisia katuja päällystettiin.(Määhärintie, Näätänen kaavojen vahvistuttua. polku, Jukolantie, Taavelintie, Sepänkuja, Kehityksentie, KarinieTievalaistusta korjataan ja ramentie, Kalikantie, Takamaantie, Männiköntie, Sähkötie, Kievarinkennetaan myönnettyjen määrä- tie) rahojen puitteissa. Katuvalaistuksen ohjaus on muutettu internetpohjaiseen ohjaukseen. Katuvalaistukset on toteutettu Rekolantielle, Koukkarintielle ja liiketielle. Yksityistieavustukset Yksityistieavustukset on myönnetty avustusperusteiden mukaisesti. 46 Tunnuslukuja 2014 72,8 354 1800 15 205 n.810 Kunnossa pidettäviä kaavateitä, km Avustettavia yksityisteitä, km Tievalaistuspisteet, kpl Puistoja, ha Turvetuotantoalueet, ha Metsiä, ha 2013 72,8 354 n. 1700 15 205 750 2012 71 340 n. 1700 15 205 800 Talous/Liikenneväylät ja alueet TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset TA-muutokset, € TA muutos- Toteutuma, ten jälkeen, € € Poikkeama, € Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) 150 700 -536 000 -385 300 0 -23 300 -23 300 -408 600 -50 475 0 -50 475 0 0 0 -50 475 100 225 -536 000 -435 775 0 -23 300 -23 300 -459 075 100 225 -470 657 -370 432 0 -23 167 -23 167 -393 599 0 -65 343 -65 343 0 -133 -133 -65 476 Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset -309 000 -15 200 -732 800 0 0 -50 475 -309 000 -15 200 -783 275 -317 550 -5 860 -717 009 8 550 -9 340 -66 266 Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset TEHTÄVÄ: VESIHUOLTOPALVELUT (55) Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Tulosvastuullinen esimies: Tekninen johtaja Palvelusuunnitelman kuvaus: Varmistaa asiakkaille keskeytymätön talousvedelle asetetut laatuvaatimukset täyttävän talousveden jakelu ja jätevesien käsittelypalvelu kilpailukykyiseen hintaan. Yleiset kehittämistavoitteet ja toimintaympäristön muutokset: Jätevesiviemäristön vuotovesimäärät ovat korkeat ja niiden vähentämiseksi on tehty vuotovesikartoituksia. Yläneen talousveden turvaamiseksi tehtiin rauta-mangaaninpoistojärjestelmä. Uv-laitteet hankittiin Pihlavan ja Yläneen vedenottamoille. Pihlavan vedenottamolle tehtiin täydellinen sähkösaneeraus. Riihikosken Kallentien asemakaava-alueen runkovesilinja ja kiinteistöjen talosulkuventtiilit uusittiin. Henkilöstö: Henkilöstö ennallaan. Erikoisosaamista vaativat työtehtävät tilataan tapauskohtaisesti ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Vesihuoltolaitokselle talousarviossa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoite Toteutuma Vaikuttavuustavoite Veden laatuseurantaa on tehnyt Lounais-Suomen vesiVeden laatuseuranta valvontatutkimusohjelja ympäristötutkimus Oy valvontatutkimusohjelman man mukaisesti mukaisesti. Jätevedenpuhdistamojen puhdistustuloksia on tarkkailLupien edellyttämien puhdistusvaatimusten lut Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy valsaavuttaminen vontatutkimusohjelman mukaisesti. Vedenottamoiden UV-laitteiden on hankittu. Jätevesiverkostojen, -pumppaamojen, ja – Jatkuvaa seurantaa ja tarkkailua. Havaitut viat on korpuhdistamoiden riittävät huolto ja kunnossajattu välittömästi. pitotoimenpiteet Tuotantotavoitteet Asianmukainen jätevesien keräys ja käsittely Ympäristöluvan vaatimukset jätevesien käsittelyn tehokkuudesta on saavutettu. Lautakuntatason tavoitteet Verkoston toimivuuden parantaminen Vuotovesien vähentäminen kaivojen korjaukset, runkoventtiilien vaihto Vesijohtoverkostoissa ilmenneitä vuotoja on korjattu. Vuotovesiselvitykset on aloitettu. Riihikosken alueella aloitettiin vanhojen betonikaivojen saneeraukset betoni-injektointimenetelmällä. 47 Tunnuslukuja 2014 610 (Yläne) 1 452 (Riihikoski) 843 (Kyrö) 414 (Yläne) 555 (Riihikoski) 678(Kyrö) 52 118 46 085 620 157 305 890 (49) 199 970 Vesilaitoksen liittyjät, kpl Viemärilaitoksen liittyjät, kpl Laihian ottamon talousvesi, m3 Oripään kunnalta ostettu talousvesi, m3 Pihlavan ottamon talousvesi, josta Riihikoskelle ja Kyröön, m3 (%) Parravahan Vesi Oy:ltä ostettu talousvesi (Kyrö) Verkostoon pumpattu talousvesi, m3 98 203 (Y) 289 621 (R) 216 239 (K) 94 126 (Y) 226 787 (R) 186 116 (K) 4077 (4) 62 834 (22) 30 123(14) Laskutettu talousvesi, m3 Laskuttamaton talousvesi, m3 (hävikki-%) Säkylään johdetut jätevedet Riihikosken puhdistamolla käsitellyt jätevedet, m3 Kyrön puhdistamolla käsitellyt jätevedet, m3 Jäteveden laskutus, m3 Vuotovesimäärä, m3 (%) 74 545 172 126 112 753 53 868 (Y) 88 870 (R) 66 332 (K) 20 677 (28) (Y) 83 256 (48) (R) 46 421 (41) (K) 2013 605 (Yläne) 1442 (Riihikoski) 828 (Kyrö 2012 603 (Yläne) 1429 (Riihikoski) 817 (Kyrö) 410 (Yläne) 549 (Riihikoski) 663 (Kyrö) 25470 82683 693622 370032 (53) 188798 406 (Yläne) 541 (Riihikoski) 655 (Kyrö) 26023 62055 695930 377902 (54) n. 175000 108153 (Y) 340996 (R) 217834 (K) 94584 (Y) 229327 (R) 192256 (K) 13569 (12) (Y) 111669 (32) (R) 25578 (11) (K) 90463 149630 88078 (Y) 340952 (R) 211950 (K) 84233 m³ (Y) 238956 m³ (R) 204500 m³ (K) 8836 m³ (10) (Y) 102095 (30) (R) 7450 (4) (K) 109497 60024 (Y) 80324 (R) 70307 (K) 30439 (33) (Y) 69306 (46) (R) 39190 (35) (K) 178540 54054 (Y) 86067 (R) 75739 (K) 46221 (46) (Y) 97595 (53) (R) 102800 (42) (K) 100276 183663 Talous/Vesihuoltopalvelut TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset Netto, sisäiset Toimintakate (Netto ulkoiset + sisäiset) Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset 1 137 -555 581 121 -40 81 662 TA-muutokset, € TA muutosten jälkeen, € Toteutuma, € 993 -548 445 89 -44 44 490 000 900 100 500 300 200 300 -144 000 0 -144 000 -32 285 -4 000 -36 285 -180 285 993 -555 437 89 -44 44 482 000 900 100 215 300 915 015 -466 300 -41 600 154 400 0 0 -180 285 -466 300 -41600 -25 885 Poikkeama, € 448 148 300 215 277 937 237 -448 -7 752 -8 200 0 -22 -22 -8 222 -461 315 -12 430 16 492 -4 985 -29 170 -42 377 48 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 2011 LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) Rahoitustuotot ja –kulut YLI/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset tuotot ja kulut YLI/ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA Poistoeron lisäys/vähennys TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ • • • • • 2012 873 373 1004 452 14 245 14 567 -505 -25 -448 -21 -114 -97 -211 376 974 911 696 339 653 992 -211 992 24 789 -187 203 -501 -24 -459 -13 20 -97 -77 097 922 047 901 052 505 453 -77 453 22 176 -55 277 2013 2014 996 713 1 064 071 14 111 18 591 -636 -32 -475 -12 -146 -17 -163 711 230 596 333 136 782 918 -546 -42 -461 -16 16 -9 6 -163 918 19 899 -144 019 059 240 315 557 492 517 975 6 975 17 910 24 885 vesihuoltolaitoksesta on muodostettu 2010 taseyksikkö, mikä tarkoittaa, että laitokselle muodostuu jatkuva tase vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 2013 osoittaa alijäämää 144 019 €. poistoissa on mukana poisto pitkävaikutteisista menoista (vesiosuuskunnat), jonka määrä oli 2011 53001 €, 2012 73081 € ja 2013 73081 € uutta liittymismaksuvelkaa on kirjattu taseeseen 180 579 € alijäämä (505 013 – 199 163 € = 305 850) saadaan katettua nostamalla vesilaitoksen ja viemärilaitoksen taksaa keskimäärin 42 senttiä/m3 vuodeksi. Vesihuoltolaitoksen tase 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset 3 678 415 415 3 220 618 748 748 991 276 292 2 857 859 82 682 4 41 41 489 127 127 127 159 879 879 515 359 359 359 0 362 156 3 540 331 331 3 166 524 977 977 668 3 185 248 248 2 895 223 023 2 700 533 118 480 108 804 15 829 41 879 41879 756 981 129 774 129 774 129 774 0 756 981 169 2 466 195 85 63 41 41 1 221 185 185 185 568 207 207 481 755 897 439 489 391 879 879 066 240 240 240 0 1 035 826 3 238 164 164 3 032 2 116 2 335 201 783 437 437 467 984 487 075 983 375 41 41 1 278 135 135 135 939 879 879 331 881 881 881 0 1 136 230 VASTAAVAA YHTEENSÄ 4 168 133 4 297 505 4 406 634 4 517 113 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisen tilikauden alijäämä Tilikauden alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat julkisyhteisöiltä Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen -2 961 391 -3 267 108 118 514 187 203 -216 423 -216 423 -990 319 -803 018 0 -803 018 -187 301 VASTATTAVAA YHTEENSÄ -2 906 114 -3 267 108 305 717 55 277 -194 246 -194 423 -1 197 145 -954 083 0 -954 083 -243 062 -2 762 095 -3 267 108 360 994 144 019 -174 347 -174 347 -1 470 191 -1 134 662 0 -1 134 662 -335 529 -2 786 980 -3 267 108 505 013 -24 885 -156 437 -156 437 -1 573 696 -1 164 799 0 -1 164 799 -408 896 -4 168 133 -4 297 505 -4 406 634 -4 517 113 49 RAKENNUSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus: Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa, sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla säädetään ja määrätään. Rakennusvalvonnan tehtävänä on myös huolehtia kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta sekä huolehtia eri korjausavustusten hakuprosesseista (ARA). Ympäristönsuojelu huolehtii sille laissa säädetyistä lupa- ja valvontatehtävistä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tehtävänä on tuottaa laadukkaat palvelut lähellä käyttäjiä aluepelastuslautakunnan tekemän palvelutasopäätöksen mukaisesti. RAKENNUSLAUTAKUNTA Jäsenet Laukkanen Jarno, pj Lalli Juha, vpj Vuohijoki Anne-Maria Reide Pirjo Teräntö Sirkka Kulju Tero Vestu Olli Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Grönroos Rune Marttila Juho Kiukainen Teemu Lempiäinen Seija Kunnanhallituksen edustaja: Lepistö Pasi Kokouksia 5, Käsiteltyjä asioita 58 Osallistumiskerrat 3 2 5 3 4 5 3 1 1 2 1 4 TEHTÄVÄ: YMPÄRISTÖ- JA PELASTUSPALVELUT Tilivelvollinen ja tulosvastuullinen esimies: Johtava rakennustarkastaja Palveluajatus: Rakennuslautakunnan tavoitteena on lupakäsittelyn joustava hoitaminen, tarvittaessa lomake- ja asiakirjaopastaminen ja yleisesti rakentamisen laadukkaan lopputuloksen saavuttaminen rakentamisen eri osa-alueilla. Palvelun rungon muodostavat erilaiset määräykset, tarkastukset ja neuvontapalvelut. Toimintaympäristön muutokset Vuoden 2014 VRK:n VTJ-kyselyn hallintapalvelun kanssa tehtiin sopimus VTJ-ylläpitokäyttöliittymän raportit-osion käytöstä. Lisäksi RaKi:n käyttöönoton takia rakennusvalvontaohjelmistojen uudet versiot hankittiin vuoden 2014 lopulla ja käyttöönotto tapahtuu vuoden 2015 alkupuolella. Ympäristönsuojelupalvelujen hallinto jatkuu Kosken Tl kunnan hallinnoimana toimintana, jossa on mukana Koski TL, Pöytyän, Auran ja Marttilan kunnat. Kosken ympäristönsuojelupalveluyksikön kanssa tehdään yhteistyötä ympäristöterveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Palo- ja pelastustoimesta vastaa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos. Rakennustarkastajien tehtäviä hoitaa kaksi viranhaltijaa toinen Riihikoskella ja toinen Yläneellä. Molemmat tekevät rakennuslupapäätöksiä. Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu on tärkeää, minkä vuoksi yhteisiä tulkintoja on edelleen hiottu vuoden aikana. Pöytyän rakennusjärjestys on hyväksytty syyskuussa 2009. Uusi rakennusjärjestys on valmisteltu vuoden 2014 aikana, hyväksytty rakennuslautakunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Uusi rakennusjärjestys tulee voimaan kunnanvaltuuston päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Toiminnan painopistealueet ja suunnitelmakauden yksilöidyt tavoitteet Rakentamista ohjataan niin, että rakentaminen täyttää yleisesti lujuuden, paloturvallisuuden ja terveellisyyden vaatimukset eikä aiheuta ympäristön saastumista tai haittaa asukkaille tai terveydelle. Lupaasiakirjojen tasoon kiinnitetään edelleen jatkossakin huomiota. Myös lupapiirustuksilta vaadittavaa selkeyttä ja tasoa tullaan parantamaan lain vaatimaan tasoon. Luvattomaan rakentamiseen ja rauenneisiin rakennuslupiin myös jatkossa kiinnitetään huomiota. Lautakunta on pyrkinyt vaikuttamaan maaseutuympäristöön sopeutuvan rakennuskannan luomiseen ja yleisesti ympäristön huomioimiseen rakentamisessa. 50 Valtion asuntorahaston korjausavustuksista on vuosittain ilmoitus paikallisessa lehdessä. Kuluneena vuonna ARA osoitti määrärahaa korjausavustuksille keväällä ja syksyllä. Korjausavustusten haussa on opastettu kuntalaisia mahdollisuuksien mukaan. Opastustyötä on tehty haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmäratkaisuissa yhteistyössä Kosken ympäristönsuojelun kanssa. Jätevesiasetukseen 2011 tulleiden muutosten takia jätevesijärjestelmien saneeraukset ovat pysähtyneet lähes kokonaan. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Toiminnalliset riskit: muuttuva lainsäädäntö sekä muutokset rakentamismääräyksissä henkilöstön vaihtuvuus ja pätevän sekä sitoutuneen henkilökunnan saatavuus tietojärjestelmäriskit liittyvät lähinnä laiterikkoihin sekä rakennusvalvonta- kartta, sekä muiden käytössä olevien ohjelmien toimintaan Vahinkoriskit: rakennus sortuu esim. suunnitteluvirheen johdosta rakennus rakennetaan väärään paikkaa esim. liian lähelle naapurin tonttia Muut riskit: puutteelliset suunnitelmat rakentajien piittaamattomuus lupapäätöksen ehtoja kohtaan rakennus ei valmistu määräajassa tai jää kokonaan kesken Selvitys sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan käytäntöön verraten. Valvontaympäristö: Rakennuslautakunta ja rakennustarkastajat ovat noudattaneet MRL:n, MRA:n sekä rakennusjärjestyksen antamia määräyksiä ja ohjeita. Valtion asuntorahaston avustuksien osalta on noudatettu ARA:n ohjeita. Rakennustarkastajat ovat toimineet päätöksiä tehdessä hallintosäännössä erikseen viranhaltijalle määritellyn päätösvallan mukaisesti. Henkilöstö on kouluttautunut tarpeen ja tarjonnan mukaan lyhytkestoisilla koulutusjaksoilla. Riskienhallinta: Tavoitteena on ollut minimoida päätöksissä tapahtuvat riskit hyvällä lautakunnan ja viranhaltijoiden keskinäisellä yhteistyöllä. Asiakkaille on pyritty antamaan mahdollisimman oikeaa tietoa, jolloin mm. väärinkäsityksiltä on vältytty. Kontrollitoimenpiteet: Erityistoimenpiteitä ei ole nykyiseen menettelyyn tehty. Tulo- ja menopuolta on seurattu ja verrattu talousarviossa olleisiin lukuihin säännöllisesti. Talous- ym. asiat on esitetty myös osavuosiraporteissa. Laskujen hyväksyntä tehdään niin, että laskun hyväksyjä ja kirjaaja on eri henkilö. Informaatio ja tiedonkulku: Tiedonkulku on henkilöstön hyvän yhteistyön ja ammattitaidon ansiosta toiminut hyvin. Asiakkaiden saama tieto mm. lupa- ja korjausavustusasioissa on ollut ilmeisen riittävää sillä huonoa asiakaspalautetta ei ole tullut. Seuranta: Talouden toteutumista, lain muutoksia, asiakkaiden antamia palautteita ja ympäristössä tapahtuvia muutoksia on seurattu ja tullaan seuraamaan säännöllisesti. Talousluvut ovat pääpiirteittäin toteutuneen suunnitelman mukaisesti. Talousarviossa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoite Toteutuma Rakennuslupien käsittelyaika asianmukaisten hakemusten toimittamisesta. - käsittelyaika lautakunnan päätös <60 päivää - viranhaltijapäätös <14 päivää Viihtyisä asuinympäristö Järjestetään kunnan eri osa-alueille rakennetun ympäristön katselmuksia 1-2 kpl/ vuosi. Rakennuslupien käsittelyaika on pysynyt tavoitteiden mukaisissa aikarajoissa. Lupahakemusten määrä on laskenut vuoden 2013 tasosta. Katselmus pidettiin toukokuussa Yläneen kirkonkylän, Ristinummen ja Kalikan kaava-alueilla. 51 Rakentaminen 2014 Kysyntä- ja laajuustiedot Palvelujen käyttäjät/kohderyhmän laajuus Omakotirakentajat Omakotitalot Talousrakennukset Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 25 30 15 12 Rakennusliikkeet Omakotitalot Paritalot Luhtitalot 3 2 1 0 1 0 Maatilarakentaminen (kaikki) 20 16 Vapaa-ajan asunnot ja saunat 35 15 Korjaus ja energia-avustukset (yht.) 15 9 Rakennusluvat Toimenpideluvat Ilmoitukset Maa-ainesluvat Perustiedot (tuotannontekijät/suoritteet) Henkilöstö Johtava rakennustarkastaja Rakennustarkastaja Toimistosihteeri 150 30 50 Talousarvio 2014 111 50 24 1 Toteutuma 2014 1 0,5 0,75 1 0,5 0,75 TALOUS/Ympäristö- ja pelastuspalvelut TA, € Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset Netto, ulkoiset Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset Netto, sisäiset Toimintakaste (Netto ulk+sis) Laskennalliset Suunnitelmapoistot Muut Laskennalliset, netto Tehtävän kokonaiskustannukset TA-muutokset, € TA muutos- Toteututen jälkeen, ma, € € Poikkeama, € 76 000 -883 000 -807 000 0 0 0 -807 000 -5 000 0 -5 000 0 0 0 -5 000 71 000 -883 000 -812 000 0 0 0 -812 000 70 165 -874 235 -803 170 0 0 0 -803 170 -65 -8 765 -8 830 0 0 0 -8 830 0 -27 900 -834 900 0 0 -5 000 0 -27 900 -839 900 0 -21 238 -824 408 0 -6 662 -15 492 52 2.2 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Nimi TA € TAmuutokset, € TA muutosten jälkeen, € Toteutuma, € Poikkeama, € TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 4 934 300 4 934 300 4 278 631 -655 669 Maksutuotot 2 792 050 2 792 050 2 741 795 -50 255 109 250 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TUOTOT YHTEENSÄ 526 300 526 300 635 550 1 793 450 1 793 450 1 972 456 179 006 10 046 100 10 046 100 9 628 432 -417 668 -17 565 305 -17 565 305 -16 899 345 -665 957 -4 087 103 -4 087 103 -4 209 736 122 633 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut -1 061 620 -1 061 620 -968 121 -93 499 -27 532 688 -27 532 688 -26 896 428 636 260 Aneet, tarvikkeet, tavarat -3 200 659 -3 200 659 -3 185 477 305 200 Avustukset -2 849 385 -2 849 385 -3 268 225 418 840 Palvelujen ostot Muut toimintakulut -755 840 -755 840 -860 749 104 910 KULUT YHTEENSÄ -57 052 600 -57 052 600 -55 998 065 1 054 534 TOIMINTAKATE -636 866 -47 006 500 -47 006 500 -46 369 633 Verotulot 25 364 000 25 364 000 25 555 742 191 742 Valtionosuudet 21 477 000 21 477 000 21 313 509 -163 491 Rahoitustuotot ja –kulut Korkotuotot 3 000 3 000 3 840 840 99 000 99 000 52 702 -46 298 -292 000 -292 000 -124 690 167 309 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE -19 000 -19 000 -25 480 6 480 -374 500 -374 500 405 987 -780 488 -2 045 600 -2 045 600 -2 028 785 16 815 0 0 -2 420 100 -2 420 100 -1 622 797 -797 303 108 800 108 800 -108 793 -7 0 0 0 0 -2 311 300 -2 311 300 -1 514 004 -797 296 Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) Varausten lis. (-) tai väh. (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0 Verotulojen erittely, € TA Kunnan tulovero Osuus yhteisöverosta Kiinteistövero Yhteensä TA muutokset TA muutosten jälkeen 22 942 000 1 050 000 1 372 000 23 760 000 Toteuma Poikkeama 22 954 949 1 198 394 1 402 399 25 080 983 -12 949 -148 394 -30 399 -191 742 Verojen määräytymisen perusteet Tulovero Verovuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuloveroprosentti 18,73 18,50 19,50 19,50 20,00 20.00 20,75 Verotettavat tulot, € 101 567 325 98 241 222 99 812 318 103 124 112 107 248 540 118 059 000 Muutos % 6,5 -3,3 1,6 3,3 4,0 3,1 1,6 Efektiivinen vero-% 13,58 12,87 13,33 13,26 13,38 13,62 14,08 53 Kiinteistövero, % Yleinen Verovuosi 0,70 2010 0,70 2011 0,80 2012 0,80 2013 0,80 2014 Vakituinen asuinrakennus 0,37 0,37 0,38 0,38 0,38 Muu asuinrakennus 0,97 0,97 0,98 0,98 0,98 Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtionosuuksien erittely, € TA Peruspalveluvaltionosuus Verotuloihin perustuva tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Harkinnanvaraisen vo:n korotus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä TA-muutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama 17 920 000 4 700 000 0 0 0 0 0 0 17 920 000 4 700 000 0 0 17 710 719 4 706 580 0 0 209 281 -6 580 0 0 -1 143 000 0 -1 143 000 -1 103 790 -39 210 21 477 000 0 21 477 000 21 313 509 163 491 2.3 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 40 Kunnanhallitus 75 Kiinteä omaisuus Talousarviossa on varauduttu kiinteän omaisuuden hankintoihin 200 000 eurolla. Hankintoja on suoritettu 945 799,65 eurolla. Suurimmat hankinnat olivat asunto- ja yritysrakentamiseen hankitut Virtalan alue Yläneeltä, Vehnämyllyn alue Riihikoskelta sekä Lehtisen ja Räikän alueet Kyröstä. Lisäksi ostettiin vaihtomaaksi soveltuva Sauran alue Mäkiäisistä sekä yhtenäiskoulun ja urheilukentän pysäköintialueen laajennukseen kaavoitettava palaneen omakotialueen kiinteistö Yläneeltä. Myynteihin on varauduttu talousarviossa 340 900 euroa. Myyntien määrä oli 455 703,99 euroa, mihin sisältyivät myös kohteista muodostuneet luovutusvoitot. Suurimmat myynnit olivat Karinaisten vanha kunnantalo, Kyrön vanha päiväkoti, Rahkion koulu, Karinaisissa sijaitsevan turvetuotantoalueen myynti pitkäaikaiselle vuokralaiselle sekä kolmen käytöstä poistuneen urheilukentän myynti. Omakotitalojen ja paritalojen rakennuspaikoiksi on myyty kaksi tonttia Riihikoskelta (Mäkiäistenkankaalta ja Kulhuanrinteeltä), viisi tonttia Kyröstä (yksi Huitinperästä, kaksi Pappilanmäestä ja kaksi Uimalan alueelta) sekä kaksi Yläneeltä (Kalikasta ja Ristinummelta). Rivitalo-, kerrostalo- ja yritystontteja ei myyty. Rakennuspaikkojen lisäalueita myytiin kahdeksan kappaletta. 77 Aineeton käyttöomaisuus ja irtain omaisuus Myytiin kaksi vuokralaisilta vapautunutta asuinhuoneistoa (As Oy Sankarintie 1 ja As Oy Karinaisten Veräjänrinne). Uudisrakennushankkeet: Hanke 120 Kyrön päiväkoti Määrärahavaraus 1,6 milj. €. Ulkoiset kustannukset 1 286 686,28 €. Kyrön uusi päiväkoti. Hanke 160 Asuinrakennus Alasinkuja 2 Ulkoiset kustannukset 45 300 €. Hanke 161 Asuinrakennus Uimalantie 14 Ulkoiset kustannukset 90 810,04 €. 54 Perusparannushankkeet: Määrärahavaraus 515 000 €. Ulkoiset kustannukset 153 147,78 €. Hanke 220 Riihikoti palvelukeskuksen Ulkoiset menot olivat 153 147,78 €. Palvelukeskuksen julkisivurappauksen saneeraus. Hanke 221 Kotikarpalo Ulkoiset menot olivat 12 702,95 €. Kotikarpalon kaukolämpöliitos. Hanke 232 Heikinsuon koulu Ulkoiset menot olivat 13 353,87 €. Koulun luokkahuoneiden lattioiden korjaukset sisäilman laadun parantamiseksi Öljylämmityksen kattilan uusiminen. Hanke 235 Kyrön koulu Ulkoiset menot olivat 24 847,65 €. Asunnon muutos luokkatilaksi ja luokkahuoneen lattian korjaus sisäilman laadun parantamiseksi Hanke 256 Nuorisotila kasi Ulkoiset tulot olivat 60 000 €. (Hankeavustus) Nuorisotilan rakentaminen Pöytyän liiketalon tiloihin. Hanke 280 Haverintien vuokratalot Ulkoiset menot olivat 31 042,37 €. Käyttövesiputkien uusiminen. Hanke 283 Koulurinteen vuokratalo Ulkoiset menot olivat 9 734 €. Huoneistojen korjauksia. Hanke 284 Marjamäen rivitalot Ulkoiset menot olivat 41 607,23 €. Huoneistojen korjauksia. Hanke 285 Rajamäentien vuokratalot Ulkoiset menot olivat 24 992,84 €. Rivitalojen kaukolämpöliitos. Julkinen käyttöomaisuus: Määrärahavaraus 600 000 €. Ulkoiset kustannukset 211 515,79 €. 8400 Kaavateiden rakentaminen ja perusparantaminen Hanke 310 Kyrön kaava-alueet teiden rakentaminen Ulkoiset menot olivat 17 534,90 €. Katusuunnittelua. Hanke 311 Rautatien alikulun tiejärjestelyt Ulkoiset menot olivat 308,7 €. Katusuunnittelua. Hanke 314 Junnilan alueen kaavatiet Ulkoiset menot olivat 24 079,78 €. Junnimäen alueen kadunrakentaminen. Hanke 340 Kyrön kaava-alueet teiden päällystäminen Ulkoiset menot olivat 88 882,72 €. Kyrön teiden asfaltointia. Hanke 345 Riihikosken kaava-alueet teiden päällystäminen Ulkoiset menot olivat 25 941,676 €. Riihikosken teiden asfaltointia. 55 Hanke 350 Yläneen kaava-alueet teiden päällystäminen Ulkoiset menot olivat 54 768,02 €. Yläneen teiden asfaltointia. 8500 Tievalaistus Määrärahavaraus 200 000 €. Ulkoiset menot olivat 130 605,24 €. Tievalaistuksen rakentamista ja uusimista. Katuvalo-ohjausjärjestelmän hankinta. Hanke 355 Paikallisteiden valaistus Ulkoiset menot olivat 4 652,56 €. Tievalaistuksen rakentamista ja uusimista. Katuvalo-ohjausjärjestelmän hankinta. Hanke 360 Kaavateiden valaistus Ulkoiset menot olivat 125 952,68 €. Tievalaistuksen rakentamista ja uusimista. Katuvalo-ohjausjärjestelmän hankinta. 8630 Liikuntapaikkojen rakentaminen Määrärahavaraus 15 000 €. Ulkoiset menot olivat 15 840,45 €. Hanke 371 Kuntopolut ja reitit Ulkoiset menot olivat 15 840 €. Haukkavuoren frisbeegolfrata ja sprinttiradan valaistus. 8660 Muu julkisen käyttöomaisuuden rakentaminen Määrärahavaraus 50 000 €. Ulkoiset menot olivat 31 358,40 €. Hanke 381 Leikkikentät, torit, puistot Ulkoiset menot olivat 16 457,31 €. Leikkikenttien korjauksia. 8680 Irtain omaisuus Määrärahavaraus 15 000 €. Ulkoiset menot olivat 9 334,68 €. Ruohonleikkurin hankinta. Vesilaitos Määrärahavaraus 180 000 €. Ulkoiset kustannukset 70 692,32 €. 8710 Vesijohtolinjat Hanke 401 Riihikosken kaava-alueen vesijohdot Ulkoiset menot olivat 42 739,5 €. Kallentien runkovesijohtolinjojen ja venttiilien uusiminen. Hanke 407 Junnilan alueen vesijohdot Ulkoiset menot olivat 27 952,82 €. Junnilan kaava-alueen vesijohtolinjat. 8720 Vedenottamot Määrärahavaraus 120 000 €. Ulkoiset kustannukset 160 777,34 €. Hanke 410 Pihlavan vedenottamo Ulkoiset menot olivat 104 111,59 €. Auran maksuosuus 47 972,41 €. Pihlavan vedenottamon sähkösaneeraus ja uv-laitteiden hankinta. Hanke 412 Yläneen vedenottamo Ulkoiset menot olivat 56 665,75 €. Laihian vedenottamon uv-laitteiden ja rauta-mangaaninpoistojärjestelmän hankinta. 56 Viemärilaitos Määrärahavaraus 185 000 €. Ulkoiset kustannukset 40 658,10 €. 8800 Viemärilinjat Hanke 450 Kyrön alueen viemärit Ulkoiset menot olivat 11 315,29 €. Kyrön alueen täydennysviemäröintiä. Hanke 465 Junnilan alueen viemärit Ulkoiset menot olivat 29 342,81 €. Junnilan kaava-alueen viemäreiden rakentaminen. Hanke 468 Siirtoviemärit Ulkoiset menot olivat 357 853 €. Avustukset 126 884,64 Siirtoviemäri Lieto-Aura-Pöytyä-Oripää rakentaminen 8870 Pumppaamot Määrärahavaraus 178 000 €. Hanke 470 Kyrön pumppaamot Ulkoiset menot olivat 15 661,58 € Hanke 473 ALOP pumppaamot Ulkoiset menot olivat 72 212,73 € Avustukset 28 548 € Investointeihin oli varattu vuonna 2014 yhteensä 6 510 400 €. Vuoden loppuun mennessä määrärahoista oli käytetty 2 860 814,37 euroa eli 43,9 %. Avustusta on saatu 263 405,05 euroa. Kustannus- Kustannusarvio arvion muutokset, € Talousarvio, € Toteutunut, € Poikkeama, TA€ muutokset, € Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Menot -200 000 -945 499 Tulot 340 900 455 703 -114 803 745 799 Valt. päätös Netto 140 900 -490 095 630 995 -109 500 Aineeton käyttöomaisuus Menot -120 000 -10 500 Tulot 100 000 75 017 24 982 Netto -20 000 64 517 -84 517 Perusturvalk Irtain omaisuus -56 000 -1 782 -54 218 Tulot Menot 0 0 0 Netto -56 000 -1 782 -54 218 -33 872 Koulutuslk Irtain omaisuus -100 000 -66 127 Tulot Menot 0 0 0 Netto -100 000 -66 127 -33 872 -441 174 Tekninen lk Talonrakennus -2 175 400 -1 734 225 Tulot Menot 0 60 000 60 000 Netto -2 175 400 -1 674 225 -501 174 57 Uudisrakennukset Kyrön päiväkoti Alasinkuja 2 2 700 000 -1 600 000 -1 286 686 -313 313 -60 400 -45 300 -15 100 0 -90 810 -90 810 -515 000 -251 428 -263 571 Riihikoti 0 -153 147 -153 147 Kotikarpalo 0 -12 702 -12 702 Heikinsuon koulu 0 -13 353 -13 353 Kyrön koulu 0 -24 847 -24 847 Nuorisotila Kasi 0 -60 000 -60 000 -106 400 -107 376 Uimalantie 14 Perusparannushankkeet Asuinrakennukset Julkinen käyttöomaisuus -865 000 -374 418 -490 581 Tulot Menot 0 0 0 Netto -865 000 -374 418 -490 581 Kaavateiden rakentaminen -600 000 -211 515 -388 484 Rautatien alikulku, Kyrö 0 -308 Junnilan alueen kaavatiet 0 -24 079 Kaavateiden rak ja per.par Rkoski 0 Kaavatiet, Kyrö Kaavatiet, Yläne Kaavatiet, Riihikoski Tievalaistus Liikuntapaikkojen rakentaminen Leikkikentät, torit puistot -17162 -88 882 0 -54 768 0 -25 941 -200 000 -130 605 -69 394 -15 000 -15 840 840 0 -16 457 Irtain omaisuus -15 000 -9 334 Tulot Menot 0 0 -5 665 0 Netto -15 000 -9 334 -5 665 -68 530 Vesilaitos -300 000 -231 469 Tulot Menot 45 000 47 972 2 972 Netto -255 000 -15 957 -71 502 Vesijohtolinjat -180 000 -70 692 -180 000 - Riihikosken kaava-alue 0 -42 739 - Junnilan alue 0 -27 952 - Pihlava -55 000 -56 139 1 139 - Yläneen vedenottamo -20 000 -56 665 36 655 Vedenottamot Viemärilaitos Menot -3 155 000 Tulot 2 307 000 155 432 2 151 567 Netto -848 000 -331 032 -516 967 Viemärilinjat -2 977 000 -486 465 -2 668 534 -398 510 -2 578 489 - Kyrö 0 -11 315 - Junnilan alue 0 -29 342 - Mäkiäistenkangas 0 -2 326 - siirtoviemärit 0 -230 968 Pumppaamot INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO -178 000 -6 986 400 2 792 900 -4 193 500 -59 406 -118 593 -3 860 123 -3 126 277 794 126 1 997 874 -3 065 997 -1 127 503 58 2.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TA, € Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po:n muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Toteutuma, € Poikkeama, € -374 000 0 -6 986 400 2 352 000 440 900 -4 568 000 405 989 139 956 -3 860 263 670 -2 660 123 405 677 009 -780 488 139 956 -3 126 2 088 -229 - 1 907 277 594 777 991 0 0 0 25 690 0 -25 690 5 200 000 -668 100 0 0 2 500 000 -667 893 850 000 0 2 700 000 -207 -850 000 0 0 0 0 0 4 531 900 -36 100 93 -6 -107 -63 2 624 -35 93 -6 -107 -63 1 907 743 083 647 156 653 355 743 083 647 156 246 745 2.5 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Seuraavissa taulukoissa on yhteenveto talousarvion sitovista määrärahoista ja tuloarvioista, niiden toteutuma ja poikkeama. Kaikissa tehtävissä sitovuus on bruttomääräinen. Määrärahat Tuloarviot TA Toteutuma Poikkea- Valtuuston TA ToteutuPoikValtuusma hyväksymä ma keama ton hymuutos väksymä muutos KÄYTTÖTALOUSOSA Tarkastuslk Tarkastustoiminta 14000 15908 -1908 0 0 0 0 0 Keskusvaalilk 0 Vaalit 12000 11619 381 0 13000 13325 -325 0 Kunnanhallitus 0 0 Hallinnon ja talouden palvelut 1661500 1622845 38655 0 150000 175618 -25618 0 Kuntakehitys ja markkinointi 614500 551259 63241 0 37500 124260 -86760 0 Lomituspalvelut 3364800 2760284 604516 0 3408000 2769601 638399 -638400 Perusturvalk Terveyspalvelut 16823000 17503417 -680417 350000 0 0 0 0 Hallinto, vanhus- ja kehitys9147000 9067206 79794 0 2164800 2202455 -37655 0 vammapalvelut Sosiaalityö ja tukitoiminta 3114000 3295634 -181633 150000 435200 385560 49640 -49640 Koulutuslk Opetus- ja kirjastopalvelut 9368500 9013966 354534 0 440400 602394 -161994 0 Varhaiskasvatuspalvelut 4367000 4123011 243989 0 630100 601383 28717 -28000 59 Vapaa-aikalk Muu sivistystyö 513200 477984 Tekninen lk Hallinto, henkilöstö, koneet 618400 593474 Kiinteistöpalvelut 2745000 2425715 Ruoka- ja puhtauspalvelut 2714800 2593683 Liikenneväylät ja alueet 536000 470657 Vesihuoltopalvelut 555900 548148 Rakennuslk Ympäristö- ja pelastuspalvelut 883000 874235 YHTEENSÄ 57052600 55949045 Perusparannushankkeet Riihikoti Kotikarpalo Heikinsuon koulu Kyrön koulu Nuorisotila Kasi Asuinrakennukset (280,283,284,285) Kaavateiden rakentaminen ja perusparantaminen - Rautatien alikulku 311 - Junnilan alue - Kyrön kaava-alue -teiden päällystys (340,345, 350) 39700 44849 -5149 0 24926 319285 121117 65343 7752 0 0 0 0 0 19200 1236300 108200 150700 1137000 21923 1203469 129882 100224 993448 -2723 32831 -21682 50476 143552 0 -32830 0 -50475 -144000 0 76000 500000 10046100 71065 9439455 4935 606645 -5000 -948345 8765 1103555 Valtuuston hyväksymä muutos TA Tuloarviot Toteutuma Poikkeama Valtuuston hyväksymä muutos 25364000 25555742 21477000 21343509 3000 3840 99000 52702 292000 19000 124691 25480 -191742 163491 -840 46298 167309 -6480 Määrärahat Toteutuma Poikkeama TA INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Irtain omaisuus Aineeton käyttöomaisuus Perusturvalk Irtain omaisuus Koulutuslk Irtain omaisuus Tekninen lk Kyrön päiväkoti, uudisrak. Alasinkuja 2, asuinrak, uudisrakennus Uimalantie 14, asuinrakenn. 0 Määrärahat ToteutuPoikma keama TA TULOSLASKELMA Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 35216 200000 0 120000 945800 0 10500 56000 1782 54218 100000 66128 1600000 60400 1286686 45300 33872 0 313314 15100 90 810 -90 810 515000 311429 203571 0 0 0 0 0 0 153148 12703 13354 24848 0 107376 -153148 -12703 -13354 -24848 0 -107376 600000 211516 388484 0 0 0 0 309 24080 17535 169592 -309 -24080 -17535 -169592 Valtuuston hyväksymä muutos TA -745800 Valt.päät 0 109500 340900 0 100000 0 Tuloarviot Toteutuma Poikkeama Valtuuston hyväksymä muutos 455704 0 75017 60000 -114804 0 24983 -60000 60 Tievalaistus (355, 360) Liikuntapaikat Muu julkinen käyttöomais Irtain omaisuus 200000 15000 50000 130605 15840 16457 69395 -840 33543 15000 9335 5665 180000 70693 109307 0 0 42740 27953 -42740 -27953 Pihlava Yläneen vedenottamo 100000 20000 104112 56666 -4112 -36666 Viemärilinjat 185000 40658 144 342 0 0 2792000 178000 6986400 11315 29343 357853 87954 3860123 -11315 -29343 2434147 90046 3126277 Irtaimen hankinnat Vesijohtolinjat - Riihikosken kaava-alue - Junnilan alueen vesijohdot (407) Vedenottamot - Kyrön kaava-alueen viem. - Junnilan viemärit - Siirtoviemärit Pumppaamot (470,473) Yhteensä Valt.päät Valt.päät Määrärahat Toteutu- Poikkeama Valtuuston ma hyväksymä muutos TA 45000 47972 -2973 2307000 0 2792900 126885 28548 794126 2180115 -28548 1998774 Tuloarviot Toteutuma Poikkeama Valtuuston hyväksymä muutos TA RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 0 0 0 0 25 690 -25 690 668 100 667 893 207 5 200 000 3 350 000 1 850 000 0 0 5 200 000 3 375 690 0 0 668 100 667 893 207 1 824 310 Antolainauksen muutokset perustuvat valtuuston hyväksymiin yritystoiminnan tukiin ja yritysten kanssa tehtyihin kiinteistökauppoihin, jotka valtuusto on hyväksynyt.
