Hakijan opas 2016 - Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Transcription

Hakijan opas 2016 - Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Hakijan opas
OULUN AMMAT TIKORKEAKOULU :: 2016
Kevään 2016 yhteishaku
8.–27.1. Kevään yhteishaun ensimmäinen hakuaika,
englanninkielinen koulutus
16.3.–6.4. Kevään yhteishaun toinen hakuaika,
suomenkielinen koulutus
Sisällys
4
Oulun ammattikorkeakoulu – parasta pohjoisen hyväksi
5
Aloituspaikat, kevään 2016 yhteishaku
6
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
6
ENGLANNINKIELISET KOULUTUKSET
7
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
9
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
10
SUOMENKIELISET KOULUTUKSET
11
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto
13
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
15
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto
17
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
23
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
27
HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET
28
Kuka voi hakea? Miten haetaan?
29
Opiskelijavalinnan periaatteita
32Valintaperusteet
35
Kevään 2016 yhteishaun valintakoepäivämäärät
36
Kevään 2015 yhteishaun aloituspaikka- ja hakijamäärät sekä hyväksyttyjen alimmat pisteet
38
YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
39
Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
39
Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto
40
Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
40
Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
41
HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET
42
Kuka voi hakea?
42Työkokemusvaatimus
43
Miten haetaan? Valintaperusteet
44
Avoin ammattikorkeakoulu
46Yhteystiedot
HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016 :: 3
Oulun ammattikorkeakoulu – parasta pohjoisen
hyväksi
Oamk on 8 500 opiskelijan ja 640 työntekijän vahva ja monialainen ammattikorkeakoulu.
Järjestämme ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
johtavaa koulutusta, ammatillisen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutusta,
avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä täydennyskoulutusta. Meillä voit opiskella
kulttuurialaa, liiketaloutta, luonnonvara-alaa, sosiaali- ja terveysalaa sekä tekniikkaa.
Kotkantien kampus
Kotkantien kampus sijaitsee Kaukovainion kaupunginosassa, kolmen kilometrin päässä
Oulun keskustasta. Kampuksella voi suorittaa kulttuurialan, luonnonvara-alan ja tekniikan
ammattikorkeakoulututkintoja sekä näiden alojen ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Kampuksella opiskelee noin 3 500 opiskelijaa.
Teuvo Pakkalan kadun kampus
Teuvo Pakkalan kadun kampus sijaitsee Raksilan kaupunginosassa, noin kilometrin päässä
Oulun keskustasta. Täällä voi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Kampuksella opiskelee noin 1 900 opiskelijaa.
Professorintien kampus
Professorintien kampus sijaitsee lähellä Oulun yliopistollista sairaalaa, noin kolmen kilometrin
päässä Oulun keskustasta. Kampuksella voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulu­tutkinnon. Opiskelijoita kampuksella on
hieman yli 2 000.
Oulaisten kampus
Oulaisten kampus sijaitsee noin 100 kilometrin päässä Oulusta. Oulaisissa voi opiskella
sairaanhoitajaksi tai terveydenhoitajaksi.
4 :: HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016
Aloituspaikat, kevään 2016 yhteishaku
Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus
P Ä I V ÄTO TEU TU S
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto
M O N IM U O TO TO TEU TU S
Valintatapa 1
-
Valintatapa 1
-
-
-
43
-
Musiikkipedagogi (AMK)
27
-
-
-
Muusikko (AMK), kirkkomusiikki
8
-
-
-
Tanssinopettaja (AMK)
17
-
-
-
Medianomi (AMK)
Valintatapa 1
Valintatapa 2B
Valintatapa 1
Valintatapa 3
BBA, Business Information Technology
15
15
-
-
BBA, International Business
20
20
-
-
Tradenomi (AMK), kirjasto- ja tietopalveluala
10
15
-
-
Tradenomi (AMK), liiketalous
80
120
24
36
Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely
40
40
-
-
Valintatapa 1
Valintatapa 2B
Valintatapa 3
-
20
15
17
-
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto
Agrologi (AMK), maaseutuelinkeinot
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Valintatapa 1
Valintatapa 2A
Valintatapa 1
Valintatapa 2A
Bioanalyytikko (AMK)
15
21
-
-
Ensihoitaja (AMK)
13
19
-
-
Fysioterapeutti (AMK)
12
16
-
-
Kätilö (AMK)
12
18
-
-
Optometristi (AMK)
12
16
-
-
Röntgenhoitaja (AMK)
12
18
-
-
-
-
20
25
Sairaanhoitaja (AMK), Oulu
24
36
10
14
Sosionomi (AMK)
24
36
12
18
Suuhygienisti (AMK)
10
15
-
-
Terveydenhoitaja (AMK)
-
-
11
15
Toimintaterapeutti (AMK)
13
19
-
-
Sairaanhoitaja (AMK), Oulainen
Valintatapa 1
Valintatapa 2B
Valintatapa 1
Valintatapa 3
BEng, Information Technology
25
5
-
-
Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka
40
0
-
-
Insinööri (AMK), konetekniikka
60
30
-
-
Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
24
36
-
-
Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka
64
0
26
0
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
-
-
40
0
Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka
Insinööri (AMK), talotekniikka
35
25
10
20
Rakennusarkkitehti (AMK)
20
10
-
-
Rakennusmestari (AMK)
38
0
-
-
HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016 :: 5
A M M AT T I KO R K E A KO U L U T U T K I N TO O N J O H TAVA KO U L U T U S
Englanninkieliset koulutukset
Hakuaika
8.–27.1.2016
6 :: ENGLANNINKIELISET KOULUTUKSET
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
Bachelor of Business Administration (BBA),
Business Information Technology
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Englanninkielinen tietojenkäsittelyn tutkintoohjelma kouluttaa kansainvälisiä ohjelmistosuunnittelun, informaatiotekniikan ja liiketalouden
asiantuntijoita. Koulutus toteutetaan kokonaan
englanniksi, jolloin opiskelijan alakohtainen
kielitaito karttuu opintojen edetessä. Koulutus on
tarkoitettu sekä suomalaisille että kansainvälisille
opiskelijoille, jotka haluavat opiskella monikulttuurisessa ympäristössä ja joiden päämääränä on
ura kansainvälisessä yrityksessä Suomessa tai
ulkomailla.
Opinnot keskittyvät tiedonhallintaan, ohjelmistohallintaan, ohjelmointiin sekä digitaaliseen mediaan. Opinnoissa painotetaan informaatiojärjestelmien kehittämisen ja hallinnan osaamista. Myös
pelikehityksen opiskelu on mahdollista. Opinnot
sisältävät lisäksi kieliopintoja, matematiikkaa,
liiketaloutta, markkinointia ja taloushallintoa.
lussa Euroopassa, Aasiassa tai Yhdysvalloissa.
Myös harjoittelujakso on mahdollista suorittaa
ulkomailla. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus
hakea suorittamaan kansainvälinen kaksoistutkinto Kaliforniassa sijaitsevassa Northwestern
Polytechnic Universityssä tai Saksassa sijaitsevassa Hochschule Neu-Ulm University of Applied
Sciencessa. Myös Saksassa opiskellaan englannin kielellä.
Valmistuessaan opiskelijat ymmärtävät verkko- ja
mobiiliteknologiaa sekä yrittäjyyttä ja kansainvälistä liiketaloutta. Koulutus antaa mahdollisuudet
monenlaisiin uravaihtoehtoihin sekä Suomessa
että ulkomailla. Valmistuneet saavat valmiudet
toimia erilaissa tietojenkäsittelyn tehtävissä,
esimerkiksi ohjelmistosuunnittelu, ohjelmistokehitys, ohjelmointi- ja testaustehtävät, www-sivujen
suunnittelu ja toteutus, asiantuntijatehtävät sekä
markkinointi- ja myyntitehtävät.
Opiskelijoita kannustetaan suorittamaan osa opinnoistaan opiskelijavaihdossa kumppanikorkeakou-
ENGLANNINKIELISET KOULUTUKSET :: 7
Bachelor of Business Administration (BBA), International Business
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Koulutus on suunniteltu vastaamaan kansainvälisesti suuntautuneiden pienten ja keskisuurten
yritysten tarpeisiin. Opetus toteutetaan kokonaisuudessaan englanniksi, jolloin opiskelijan
alakohtainen sanasto karttuu opintojen edetessä.
Koulutus on tarkoitettu niin suomalaisille kuin kansainvälisillekin opiskelijoille, joiden päämääränä
on työllistyä kansainvälisen liiketalouden, myynnin
ja markkinoinnin tehtäviin.
Opinnot keskittyvät kehittämään kansainvälisen liiketoiminnan ja kansainvälisessä työympäristössä
tarvittavia taitoja. Opintoihin sisältyy kansainvälisen markkinoinnin hallintaa, minkä avulla opiskelijat kykenevät tekemään analyysejä, kansainvälisiä
markkinatutkimuksia sekä tuottamaan markkinointistrategioita. Opiskelijat oppivat luonnostelemaan kansainvälisiä markkinointisuunnitelmia
sekä toteuttamaan, ohjaamaan ja valvomaan
kansainvälistä markkinointia ja myyntiä. Kannatta-
8 :: ENGLANNINKIELISET KOULUTUKSET
vien asiakassuhteiden luominen, kehittäminen ja
ylläpitäminen ovat osa opetussuunnitelmaa.
Opiskelijoita kannustetaan suorittamaan osa
opinnoistaan opiskelijavaihdossa kumppanikorkeakouluissa Euroopassa, Aasiassa tai Yhdysvalloissa.
Myös harjoittelujakso on mahdollista suorittaa
ulkomailla. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus
hakea suorittamaan kansainvälinen kaksoistutkinto Kaliforniassa sijaitsevassa Northwestern
Polytechnic Universityssä tai Saksassa sijaitsevassa Hochschu le Neu-Ulm University of Applied
Sciencessa. Myös Saksassa opiskellaan englannin
kielellä.
Koulutus antaa valmiudet monipuolisiin uramahdollisuuksiin sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Valmistuneet työskentelevät esimerkiksi kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin, kansainvälisen
viennin ja tuonnin, asiakaspalvelun sekä henkilöstö- ja taloushallinnon parissa.
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
Bachelor of Engineering (BEng), Information Technology
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Tietotekniikka on välttämätön osa lähes jokaisella
elämänalueella ja tarve IT-alan osaajista kasvaa
jatkuvasti. Englanninkielinen tietotekniikan insinöörikoulutus on tarkoitettu sekä suomalaisille että
kansainvälisille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet luomaan uraa kansainvälisissä työyhteisöissä Suomessa tai ulkomailla. Opinnot toteutetaan
kokonaisuudessaan englanniksi, jolloin opiskelijoiden alakohtainen sanavarasto kehittyy pikkuhiljaa
opintojen etenemisen myötä. Opiskelu tapahtuu
monikulttuurisissa opiskelijaryhmissä.
Opintoihin sisältyy laaja-alaisesti ohjelmointia,
ohjelmistosuunnittelua ja -kehitystä. Myös pelikehityksen opiskelu on mahdollista. Tietotekniikan
insinööri tarvitsee työssään tekniikan osaamisen
lisäksi myös matematiikan ja fysiikan, viestinnän
ja vieraiden kielten sekä yritystalouden perusteiden tietoja ja taitoja. Koulutus antaa valmiudet
myös näihin.
Osa opinnoista suoritetaan yritysten tarjoamissa tuotekehitysprojekteissa. Opintojen alussa
tehdään ensin pienimuotoisia projekteja kouluympäristössä ja opintojen loppuvaiheessa siirrytään
alueen yrityksiin oppimaan oikeassa työympäristössä.
Tutkinnon suorittaneella on valmiudet lukemattomiin uramahdollisuuksiin. Valmistuneella on laaja
ymmärrys ja taidot toimia ohjelmistosuunnittelussa, tuotekehittelyssä sekä asiantuntijana tietotekniikan alalla.
Tutkinnon suorittaneella on valmiudet lukemattomiin uramahdollisuuksiin. Valmistunella on laaja
ymmärrys ja taidot toimia niin ohjelmistosuunnittelussa, tuotekehittelyssä kuin asiantuntijana
tietotekniikan alalla.
ENGLANNINKIELISET KOULUTUKSET :: 9
A M M AT T I KO R K E A KO U L U T U T K I N TO O N J O H TAVA KO U L U T U S
Suomenkieliset koulutukset
Hakuaika
16.3.–6.4.2016
10 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto
Medianomi (AMK)
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Koulutus on keskeinen osa Oulun seudun mediaalan kehittämistä, ja teemme laajasti yhteistyötä
alueen yritysten sekä organisaatioiden kanssa.
Koulutamme median asiantuntijatehtäviin ja
sisällöntuottamiseen viestinnän ammattilaisia,
joiden vahvuutena ovat monipuoliset käytännön
taidot, valmius työnsä kehittämiseen ja tekijän
asenne.
Journalismin opinnoissa korostuvat välineosaamisen lisäksi yhteiskunnallinen osaaminen, median
muuttuva toimintaympäristö ja kyky kertoa
kiinnostavia tarinoita. Journalismin suuntautumisvaihtoehdosta valmistunut medianomi voi työskennellä toimittajana printtimediassa, radiossa,
televisiossa tai verkkomediassa. Koulutus antaa
valmiuksia myös tiedottajan tehtäviin.
Visuaalisen suunnittelun opinnoissa menestymisen edellytyksiä ovat hyvä kuvallinen hahmotuskyky, luovuus, ryhmätyötaidot sekä rohkeus
tarttua toimeen. Opintoihin kuuluvat tärkeänä
osana sähköisissä medioissa julkaiseminen ja
internetin visuaalinen sisällöntuotanto. Opinnoissa
painottuu monialagrafiikka, jonka opintoja ovat
muun muassa graafinen suunnittelu, web-design,
valokuvaus, kuvankäsittely, animaatio ja interaktiivinen media. Opintojen aikana opiskelija voi
syventää opintojaan eri alustoille suunniteltavissa
digitaalisissa julkaisuissa, audiovisuaalisissa
tuotannoissa tai peliopinnoissa. Visuaalisen
suunnittelun medianomit työllistyvät esimerkiksi
mainos- ja viestintätoimistoihin, peli- ja av-alan
yrityksiin sekä muiden toimialojen visuaalisen
suunnittelun tehtäviin.
Musiikkipedagogi (AMK)
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Musiikkipedagogin koulutus painottuu oman
instrumentin hallintaan ja pedagogiikkaan. Musiikkipedagogikoulutukseen ei oteta opiskelijoita
pääinstrumentilla harmonikka, kantele, cembalo,
baritonitorvi tai musiikin teoria.
Instrumenttiopettajan (klassinen tai pop/jazz)
pääaineopinnoissa solististen valmiuksien lisäksi
kehitetään mm. kamarimusiikki-, ensemble- ja/tai
orkesterisoiton osaamista. Pop/jazz-pääaineisilla
opiskelijoilla opintoihin sisältyy myös musiikkiteknologian opintoja.
Laaja-alaisen musiikkipedagogin pääaine tähtää
monipuoliseen muusikkouteen, joka kehittyy pääja sivuinstrumentin, yhtyesoiton ja -laulun sekä
kuoron- ja yhtyejohdon opintojen kautta. Opiskelija
voi valita suuntautumisensa joko klassisen musiikin tai rytmimusiikin alalta tai yhdistellä niitä oman
kiinnostuksensa ja vahvuuksiensa mukaisesti.
Musiikkipedagogin tutkintoon sisältyvät 60
opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot
työelämäläheisine harjoitteluineen. Musiikkipedagogin tutkinnon suorittaneet voivat toimia musiikin
ammatillisen koulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön sekä muissa musiikkipedagogista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä.
Musiikkipedagogit voivat hakeutua myös muusikon tehtäviin, esim. orkesterisoittajiksi.
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 11
Muusikko (AMK), kirkkomusiikki
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Kirkkomusiikin opinnot painottuvat kanttorin
käytännön valmiuksiin: monipuoliseen instrumenttien hallintaan pääaineena joko urut, laulu tai
kuoronjohto, liturgiseen musiikkiin ja kuorotoimintaan sekä seurakunnallisiin aineisiin. Harjoittelu
tapahtuu kanttorin tehtävissä.
Kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa suoritettu muusikon (AMK) tutkinto antaa kelpoisuuden
evankelis-luterilaisen kirkon muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävään kanttorin
virkaan.
Tanssinopettaja (AMK)
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Opiskelun aikana opiskelija kehittää osaamistaan
opiskelemalla erilaisia tanssilajeja, joissa oppiminen painottuu suuntautumisvaihtoehdon mukaisiin
opintoihin. Lisäksi pedagogista osaamista kehitetään sekä yleisen pedagogiikan, tanssipedagogiikan että metodiikan näkökulmista. Harjoitteluissa
opiskelija opettelee toimimaan tanssinopettajana
erilaisissa työelämäyhteyksissä. Näyttämötyöhön
liittyvissä opintojaksoissa toimitaan tanssijoina,
koreografeina tai muissa taiteellisten teosten
tekemiseen liittyvissä tehtävissä. Yrittäjyyteen
ja työelämään liittyvät opinnot kehittävät kykyä
toimia työelämässä ammattilaisena, joka arvostaa
omaa asiantuntemustaan ja ammattitaitoaan.
Lisäksi kieli- ja viestintäopinnot sekä musiikkiopinnot ja kulttuuriopinnot laajentavat opiskelijan
osaamista.
Tanssinopettaja (AMK) omaa hyvän tanssitaidon
ja osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää
tanssinopetusta ja -oppimista. Tutkinto sisältää
60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot ja
tuottaa kelpoisuuden toimia taiteellisen perusopetuksen opettajana sekä opettajana ammatillisella
toisella asteella. Lisäksi tutkinnon suorittaneet
voivat toimia tanssialan yrittäjinä ja tanssinopettajina yksityisissä tanssikouluissa tai kunnallisissa
tanssioppilaitoksissa tai muissa yhteisöissä tai
yrityksissä.
Kevään 2016 yhteishaussa etusijalla ovat kansantanssin ja paritanssin suuntautumisvaihtoehtoihin
hakeutuvat.
12 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
Tradenomi (AMK), kirjasto- ja tietopalveluala
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Koulutuksessa yhdistyvät ammatillinen ja teoreettinen osaaminen. Opinnoissa painotetaan työssä
tarvittavia erityistaitoja, kuten tiedontallennusta
ja -hakua, kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta,
asiakaspalvelu- ja käyttäjäkoulutustaitoja sekä
tietoteknistä osaamista. Ammatillista osaamista
tukevat monipuoliset kieli- ja liiketalouden opinnot.
Opintoihin sisältyy myös tiimityötä projekteissa ja
työelämälähtöisissä toimeksiannoissa.
Tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut osaa
toimia kirjaston asiakaspalvelussa, tunnistaa ja
auttaa asiakkaita heidän tiedontarpeissaan sekä
paikantaa tiedonlähteet. He osaavat myös kuvata,
arvioida ja rakentaa kirjaston kokoelmaa ja tuntevat alan keskeiset kuvailustandardit. He käyttävät
työssään kirjastoverkkoa ja keskeisiä kansallisia
tietojärjestelmiä. Myös kirjastojen historiallisten
ja kulttuuristen vaiheiden tunteminen sekä niiden
yhteiskunnallisen merkityksen tietäminen on osa
osaamista.
Kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinnon
suorittaneella on monipuoliset valmiudet toimia
kaupunkien ja kuntien kirjastojen, ammattikorkeakoulujen kirjastojen sekä erilaisten tietopalveluyksiköiden työtehtävissä.
Tradenomi (AMK), liiketalous
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Päivätoteutuksessa opiskellaan ensimmäisen
lukuvuoden aikana perusopinnot, jonka jälkeen
siirrytään suuntautumisvaihtoehdon opintoihin.
Suuntautumisvaihtoehto valitaan ensimmäisen
opiskeluvuoden aikana.
Esimiestyön ja henkilöstöosaamisen suuntautumisvaihtoehdossa opitaan henkilöstötoiminnon
tehtäväkenttää, esimiestyön perusteita, palkanlaskentaa ja työoikeutta. Opiskelijayritys, yrityshautomo, LAB-opinnot, laajat kieliopinnot ja ulkomaan
opinnot mahdollistavat tutkinnon yksilöllisen
koostamisen.
Myynnin ja markkinoinnin suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija saa valmiudet yritysten myynti-,
markkinointi- ja viestintätehtäviin sekä muihin
liiketoiminnan asiantuntijatehtäviin. Opinnoissa
keskeistä on markkinoinnin suunnittelussa ja
toteutuksessa sekä myyntityössä tarvittavien
tietojen ja taitojen kehittäminen. Lähtökohtana
on kuluttajien ja organisaatioiden ostokäyttäytymisen ja digitaalisen toimintaympäristön ymmärtäminen.
Oikeuden ja hallinnon suuntautumisvaihtoehdon
opinnot on suunniteltu yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Opintokokonaisuuden suorittaneet
saavuttavat monipuolisen osaamisen työelämän
kannalta keskeisillä oikeuden aloilla ja harjaantuvat säädösten soveltamiseen käytännön työelämässä julkisella ja yksityisellä sektorilla.
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 13
Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdossa
opiskelija saa valmiudet erilaisiin taloushallinnon
tehtäviin yrityksissä ja julkisella sektorilla sekä
itsenäisenä yrittäjänä toimimiseen. Opinnoissa perehdytään käytännönläheisesti mm. kirjanpitoon,
palkanlaskentaan, yritysrahoitukseen, verotukseen ja johdon laskentatoimen eri osa-alueisiin,
kuten kannattavuus- ja kustannuslaskentaan sekä
budjetointiin.
jotka painottuvat liiketoiminnan luomiseen, kehittämiseen ja harjoittamiseen yrittäjyysakatemiassa. Akatemiassa oppimisympäristönä toimivat
opiskelijatiimien perustamat tiimiyritykset.
Monimuotototeutuksena alkaa kaksi ryhmää:
esimiestyön ja henkilöstöosaamisen sekä taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdot.
Yrittäjyyden suuntautumisvaihtoehdossa voi suorittaa pääosan tradenomin tutkinnosta opinnoissa,
Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Koulutus valmistaa tietojenkäsittelyn ammattilaisia alan erilaisiin tehtäviin. Kaikki alan tehtävät
vaativat ammattilaisilta loogista ajattelua, uuden
tiedon omaksumista ja ongelmanratkaisukykyä.
Tämän lisäksi yhteistyö- ja kommunikointitaidot
niin suomeksi kuin englanniksi ovat tärkeitä.
Opinnot sisältävätkin myös viestintää, kieliopintoja, matematiikkaa, liiketaloutta, markkinointia
ja yrittäjyyttä. Opinnoissa toteutetaan erilaisia
harjoitustöitä joko yksin, pienissä ryhmissä tai
projekteissa.
mäasiantuntemuksen suuntautumisvaihtoehdossa
keskitytään ICT-infrastruktuurin suunnitteluun,
käyttöönottoon sekä ylläpitoon, tietoliikenneverkkoihin, tietoturvaan ja asiakastukitoimintaan.
Ammattiopinnot jakautuvat suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti. Web-sovelluskehityksen suuntautumisvaihtoehdossa pääpaino on ohjelmoinnin,
ohjelmistosuunnittelun ja tietokantojen opetuksessa ja harjoittelussa. Suuntautumisvaihtoehdon
opetus keskittyy ohjelmistokehitykseen sisältäen
käyttöliittymien ja tietokantojen suunnittelua ja kehitystä. Internet-palveluiden ja digitaalisen median
suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään verkkoliiketoimintaan, sosiaalisen median sovellusten
sisällöntuotantoon (teksti, kuvat, ääni, video,
animaatio) ja käyttöliittymäkehitykseen. Järjestel-
Tutkinto-ohjelmasta valmistuneet saavat suuntautumisvaihtoehtonsa mukaan valmiudet toimia
erilaisissa tietojenkäsittelyn asiantuntijatehtävissä. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi verkkopalvelun
ohjelmistokehitys, käyttöliittymän suunnittelu,
ohjelmointi- ja testaustehtävät, www-sivujen
suunnittelu ja toteutus, kuvan-, äänen- ja videonkäsittely, pelien suunnittelu ja toteutus, sosiaalisen
median sisällöntuotanto ja asiantuntijatehtävät,
ICT-infrastruktuurin toteutus ja ylläpitotehtävät
sekä asiakaspalvelu-, markkinointi-, myynti- ja
koulutustehtävät.
Suuntautumisvaihtoehdosta riippumatta opiskelijalla on mahdollisuus erikoistua pelikehitykseen.
Koulutuksessa on myös mahdollista suorittaa
kaksoistutkinto opiskelemalla yksi lukuvuosi Saksassa Hochschule Neu-Ulmissa (opetus englannin
kielellä).
14 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto
Agrologi (AMK), maaseutuelinkeinot
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Koulutuksen keskeisiä ammatillisia osaamisalueita
ovat kasvituotanto, kotieläintalous, metsätuotanto,
bioenergia, ympäristönhoito sekä yrittäjyys ja
johtaminen. Opintojen alussa painotetaan ammatillista perusosaamista. Opintojen edetessä
jokainen opiskelija rakentaa henkilökohtaisen
opintosuunnitelman avulla oman yksilöllisen ammattiprofiilinsa. Projektimainen työskentely kytkee
opiskelun luontevasti alan viimeisimpään tietoon ja
työtehtävissä tarvittavaan osaamiseen. Harjoittelu,
joka suoritetaan maatiloilla ja maaseutuyrityksissä
sekä muissa agrologin työtehtävissä, täydentää
käytännön työtaitoja ja tutustuttaa tuleviin ammattitehtäviin kotimaassa ja ulkomailla. Osaamista
täydennetään vapaasti valittavilla opinnoilla,
joita voi valita oman tai Oamkin muiden tutkintoohjelmien tarjonnasta tai muista kotimaisista ja
ulkomaisista korkeakouluista.
Agrologi tuntee alkutuotannon biologiset perusteet ja prosessit. Agrologi osaa käyttää erilaisia
analysointi- ja suunnittelumenetelmiä maatalous- ja
ympäristöalalla. Agrologi pystyy toimimaan itsenäisenä yrittäjänä sekä alan kehittäjänä ja asiantuntijana. Agrologin ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi
maanviljelijä, maaseutuyrittäjä, maaseutuasiamies,
ympäristöasiamies, maaseutujohtaja, neuvoja tai
neuvontajärjestön asiantuntija, maaseutu- ja ympäristöhallinnon tarkastaja tai muu viranomainen
sekä kaupan alan myynti- tai tuotepäällikkö.
Agrologikoulutusta toteutetaan päivä- ja monimuotototeutuksena. Päiväopiskelu tapahtuu Oulussa
Kotkantien kampuksella. Opiskelu on päätoimista
ja edellyttää opiskelijan sitoutumista kokoaikaiseen työskentelyyn. Monimuoto-opiskelu toteutetaan pääosin verkossa.
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 15
16 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
Sosiaali- ja terveysalan
ammattikorkeakoulututkinto
Bioanalyytikko (AMK)
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Opintojen aikana opitaan ymmärtämään ihmisen
elimistön toimintaa ja laboratoriotutkimusten
merkitystä väestön terveyden edistämisessä, sairauksien diagnosoinnissa, hoidon vaikuttavuuden
arvioinnissa jahoitomenetelmien kehittämisessä.
Opiskelijat saavat valmiudet laboratoriotutkimusprosessin hallintaan opiskelemalla asiakaslähtöistä näytteenottotoimintaa sekä näytteiden
analysointia ja tulosten arviointia laboratorion
laatujärjestelmien mukaisesti.
ammattihenkilöksi (laboratoriohoitaja). Bioanalyytikon keskeisiä työtehtäviä ovat asiakaspalvelu,
näytteenottotoiminta, vieritestaus, näytteiden analysointi ja tulosten arviointi sekä osallistuminen laboratoriopalvelujen laadunhallintaan ja laboratoriotoiminnan kehittämiseen. Bioanalyytikot sijoittuvat
terveysasemien ja sairaaloiden laboratorioihin,
biolääketieteellisiin tutkimus- ja tuotantolaitoksiin,
ympäristöterveydenhuollon laboratorioihin sekä
terveydenhuolto- ja laboratorioalan yrityksiin.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Valvira laillistaa bioanalyytikon terveydenhuollon
Ensihoitaja (AMK)
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Ensihoitajakoulutuksessa opiskellaan sairaalan
ulkopuolisen ensihoitotyön asiantuntijaksi ja
kehittäjäksi. Ensihoitajan erityisosaamista on hoitotasoinen ensihoito, eli valmius antaa tehohoidon
tasoista hoitoa sairaalan ulkopuolella ja ensihoidon johtamisosaaminen. Ensihoitaja on vastuussa
sekä potilaiden hoitamisesta että alaisuudessaan
toimivien ambulanssien ja henkilöstön koordinoinnista ja ohjauksesta. Sairaanhoitajan perusosaaminen on osa ensihoitajan ammattitaitoa.
perustuen. Hoidon vaikutusten ennakointi,
arviointi ja komplikaatioihin varautuminen kuuluvat
ensihoitajan ammattitaitoon. Hän osaa käyttää
turvallisesti hoito- ja viestintäteknologiaa sekä
toteuttaa itsenäisesti ensihoitopotilaan lääkehoidon. Ensihoitajan työhön kuuluu myös potilaiden
kiireetöntä tutkimista, hoidon tarpeen asiantuntijaarviointia, jatkohoidon suunnittelua ja ohjausta.
Viranomaisyhteistyötä tehdään mm. pelastajien ja
poliisin kanssa.
Ensihoitajalla on hyvät ongelmaratkaisutaidot,
tilanneherkkyyttä ja paineensietokykyä. Hän
osaa tutkia vammautuneen tai äkillisesti sairastuneen potilaan, määritellä työdiagnoosin ja
tehdä päätöksiä itsenäisesti tai hoito-ohjeeseen
Ensihoitajat työskentelevät mm. ambulansseissa,
ensihoidon suunnittelu-, koulutus-, johtamis- ja
kehittämistehtävissä ja yrittäjinä sekä päivystysyksiköissä ja teho-osastoilla sairaanhoitajina.
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 17
Fysioterapeutti (AMK)
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Koulutuksen perusopintojen tavoitteena on antaa
opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva fysioterapian
asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa,
työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää
opiskelija fysioterapian yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle ammatin
harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta
tarpeellinen kielitaito.
Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää
opiskelija fysioterapian keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteel-
lisiin perusteisiin siten, että opiskelija kykenee
itsenäisesti työskentelemään fysioterapian asiantuntijatehtävissä, kehitystyössä ja yrittäjänä.
Fysioterapeutit työskentelevät ensisijaisesti
sairaaloissa, terveyskeskuksissa, tutkimus- ja
kuntoutuskeskuksissa, fysikaalisissa hoitolaitoksissa tai muissa julkisissa tai yksityisissä
terveydenhuollon organisaatioissa tai itsenäisinä
ammatinharjoittajina ja yrittäjinä. Lisäksi fysioterapeutteja on mm. erityiskoulujen, potilasjärjestöjen
sekä kolmannen sektorin palveluksessa.
Kätilö (AMK)
Laajuus 270 opintopistettä, kesto 4,5 vuotta
Koulutuksessa suoritetaan ensin sairaanhoitajan opinnot, jonka jälkeen keskeisiä opintoja
ovat seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät
kokonaisuudet. Näitä ovat mm. naisen terveyteen
ja gynekologisten sairauksien hoitoon, lapsettomuuteen, raskauteen ja raskauden häiriöihin,
säännölliseen ja epäsäännölliseen synnytykseen
sekä terveen ja sairaan vastasyntyneen hoitoon
liittyvät opinnot.
Kätilö on asiantuntija raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen naisen, terveen vastasyntyneen ja perheen hoitotyössä sekä gynekologisen
potilaan hoitotyössä. Työhön kuuluu myös
seksuaalineuvonta, perhesuunnittelun ohjaus,
vanhemmuuteen kasvun ja synnytykseen valmistautumisen tukeminen.
Synnytyssalissa kätilö osaa hoitaa synnytyksiä
ja niihin liittyviä ongelmatilanteita itsenäisesti.
Poliklinikoilla kätilö työskentelee lääkärin työparina, mutta tekee esimerkiksi raskaudenaikaisia
ultraäänitutkimuksia itsenäisesti. Vuodeosastoilla
kätilö hoitaa yhdessä muiden asiantuntijoiden
kanssa potilaana olevaa naista ja hänen perhettään. Neuvoloissa kätilö työskentelee eri-ikäisten
naisten ja tyttöjen, raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten, vastasyntyneiden ja heidän
perheidensä parissa.
Pohjois-Suomessa kätilötyön erityishaasteita
ovat mm. monisynnyttäjät ja pitkät välimatkat,
jotka tuovat haasteita synnyttäjän terveydentilan
arviointiin. Maahanmuuttajien terveydentilan
erityishaasteet tuovat omaa vaativuutta kätilön
ammattiosaamiseen.
Valmistuva kätilö saa todistuksen kätilön sekä
sairaanhoitajan tutkinnoista ja hänet laillistetaan
hakemuksesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) toimesta sekä kätilöksi että
sairaanhoitajaksi. Koulutus täyttää sairaanhoitajaja kätilökoulutuksesta annettujen EU-direktiivien
vaatimukset.
18 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
Optometristi (AMK)
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Optometristin ammattitaidon perustana on optometrian teoreettinen ja käytännöllinen terveystekninen osaaminen. Ammatillinen osaaminen
rakentuu soveltuville matemaattis-luonnontieteellisille opinnoille, näönhuollon ja silmälasiteknologian opinnoille sekä lääketieteellisille opinnoille.
Opinnoissa keskeisiä sisältöalueita ovat näköjärjestelmän ja näkökyvyn sekä silmäsairauksien
tunteminen. Lisäksi opiskellaan näöntarkastuksen
menetelmiä ja näönkorjausratkaisuja sekä silmien
terveydentilan tutkimisen menetelmiä.
valvontavirasto Valvirasta. Optometristit työskentelevät lähinnä yksityisen terveydenhuollon näön
tutkimisen ja erilaisten näkötilanteiden tarpeet
tuntevina asiantuntijoina. Optometristin tuottamiin
palveluihin kuuluvat silmän taittovoiman määrittäminen, optisten apuvälineiden määrääminen ja
silmäsairauksien tunnistaminen. Optometristi valitsee asiakkaalle näonkorjausratkaisun, määrää,
valmistaa ja sovittaa silmä- ja piilolasit sekä muut
optiset apuvälineet. Optometristi ohjaa asiakkaita
näköön, näkemisen ongelmiin ja niiden korjaamiseen liittyvissä asioissa.
Tutkinnon suorittamisen jälkeen haetaan ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
Röntgenhoitaja (AMK)
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Röntgenhoitaja osaa toteuttaa eri-ikäisten eri
sairauksia sairastavien potilaiden röntgen-,
isotooppi-, ultraääni- ja magneettitutkimuksia, työskennellä isotooppihoidoissa ja kuvantaohjatuissa
toimenpiteissä sekä toteuttaa sädehoitoa. Röntgenhoitajan ammatillisessa toiminnassa korostuu
turvallisuus monella tavalla kuten kuvantamislaitteiden käytössä, säteilyn vaikutusten tuntemisessa,
laatutyössä sekä potilaan voinnin seuraamisessa
ja turvaamisessa.
Keskeisiä opintokokonaisuuksia ovat radiografiaja sädehoitotyön opinnot (säteilyn käyttö, röntgen-,
isotooppi-, ultraääni- ja magneettitutkimukset, sä-
dehoitomenetelmät), terveysalan opinnot (kliininen
hoitotyö, ensiapu, mikrobiologia, farmakologia,
anatomia), viestintäopinnot (suomen, ruotsin ja
englannin kieli), tutkimus-, kehittämis- ja johtamisopinnot (tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät,
johtaminen ja yrittäjyys) sekä lääketieteen opinnot
(syöpätaudit, radiologia).
Suurin osa röntgenhoitajista sijoittuu terveydenhuoltoon radiografia- ja sädehoitotyöhön, jossa
vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja, vastuullisuutta ja huolellisuutta sekä loogista ajattelua potilasturvallisuuden takaamiseksi.
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 19
Sairaanhoitaja (AMK), Oulu ja Oulainen
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Opinnoissa keskeisiä alueita ovat lääkehoito,
kliininen hoitotyö, mielenterveys- ja päihdetyö,
perheen hoitotyö, aikuisen ja ikääntyneen hoitotyö. Opiskelu sisältää runsaasti toimenpide- ja
simulaatioharjoituksia, verkko-opintoja sekä
harjoittelua erilaisissa hoitoyksiköissä eri puolilla
Suomea tai ulkomailla. Opintojen lopuksi osaamista syvennetään jollakin sairaanhoidon osa-alueella
(asiakasvastuinen hoitotyö, mielenterveys- ja päihdehoitotyö, akuutti- ja tehohoitotyö, perioperatiivinen hoitotyö, lasten hoitotyö, sisätauti-kirurginen
tai gerontologinen hoitotyö). Riittävä ammatillinen
osaaminen varmistetaan mm. lääkehoidon tenteillä, osaamisen näytöillä ja tasokokeilla.
Sairaanhoitaja vastaa potilaiden hoitotyöstä ja
sen kehittämisestä. Hän suunnittelee ja koordinoi
hoitoa, tekee hoitotoimenpiteitä sekä seuraa hoi-
don vaikuttavuutta ja turvallisuutta. Sairaanhoitaja
voi myös toimia hoitotiimien johtajana tai vastaavana hoitajana. Työssä tarvitaan hyviä ihmissuhde- ja kädentaitoja, laajaa tietoperustaa, organisointi- ja paineensietokykyä, hyvää työmoraalia
sekä päätöksentekotaitoa. Sairaanhoitajan työ
perustuu hoitotieteeseen, jota täydentävät mm.
lääketieteet ja käyttäytymistieteet. Työ muuttuu ja
kehittyy terveyspalvelujärjestelmän ja teknologian
kehittyessä. Sairaanhoitaja työskentelee mm.
vastaanotoilla, poliklinikoilla, vuodeosastoilla,
teho- ja leikkausosastoilla, kotisairaanhoidossa,
hoitokodeissa ja yrittäjänä.
Tutkinnon suorittamisen jälkeen haetaan ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Koulutus antaa EU-direktiivien
mukaisen sairaanhoitajan pätevyyden.
Sosionomi (AMK)
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisesti
määriteltyihin osaamisalueisiin: sosiaalialan
eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen, kriittinen
ja osallistava yhteiskuntaosaaminen sekä kehittämis- ja johtamisosaaminen. Opiskelija rakentaa
henkilökohtaista sosiaalialan asiantuntijuuttaan
valitsemalla oman mielenkiinnon mukaan sosiaalialan ammatillista osaamista syventäviä opintoja.
Sosionomi (AMK) osaa työskennellä sosiaalialan
arvojen ja ammattieettisten periaatteiden mukaisesti ja kehittää niihin perustuvaa toimintaa
ja hyvinvointipalveluja yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Hän osaa soveltaa tuen ja
ohjauksen tavoitteellisia menetelmiä asiakkaiden
ja asiakasryhmien kanssa tehtävässä työssä.
Sosiaalialan asiantuntijuutta haluavat rekrytoida
julkinen, yksityinen ja kolmas sektori, järjestöt,
yhdistykset ja säätiöt. Työnantajat tuottavat
sosiaalipalveluja lastensuojelun, sosiaalisen
nuorisotyön, perhetyön, lasten ja aikuisten
vammaispalvelujen, seniorityön, sosiaaliturvan,
aikuissosiaalityön, kuntouttavan työtoiminnan,
mielenterveystyön, päihdetyön ja monikulttuurisen
työn alueilla. Sosionomi (AMK) voi toimia yrittäjänä. Esimerkkejä työelämän ammattinimikkeistä
ovat sosiaaliohjaaja, lastentarhanopettaja, koulukuraattori, palveluohjaaja, päivätoiminnanohjaaja,
muistikuntoutusohjaaja, nuoriso-ohjaaja, ohjaaja
tai vastaava ohjaaja lasten- ja nuorisokodissa,
päihde- ja mielenterveystyössä ja vammaistyössä,
tiimivastaava, projektityöntekijä ja -päällikkö ja
urasuunnittelija.
20 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
Kelpoisuuden lastentarhanopettajan tehtäviin saa,
kun suorittaa voimassa olevan lainsäädännön
(Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön
kelpoisuusvaatimuksista 272/2005) mukaiset
varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan
opinnot. Sosionomin (AMK) tutkinto antaa myös
pätevyyden hakeutua oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisiin koulukuraattorin
tehtäviin.
Suuhygienisti (AMK)
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Suuhygienistin monipuoliseen työnkuvaan sisältyvät mm. suun terveystarkastukset, hampaiden
karioitumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet,
kiinnityskudossairauksien varhais- ja ylläpitohoito,
ammatin vastuualueen mukaiset oikomishoidon
toimenpiteet sekä röntgenkuvien ottaminen
hampaista. Myös esteettinen hammashoito voi
kuulua suuhygienistin työhön. Suuhygienisti osaa
toimia suun terveydenhoidon ensiaputilanteissa
ja hallitsee vastuualueensa lääkehuollon periaatteet. Hänellä on valmiudet lähiesimiestehtäviin
sekä alan kehittämistyössä tarvittava tutkimus- ja
kehittämisosaaminen. Työssä korostuu asiakaslähtöinen terveyden edistäminen ja suun terveydenhoito moniammatillisessa tiimissä. Opinnot
kohdentuvat työtehtävissä tarvittavien tietojen
ja taitojen harjaannuttamiseen. Ammattitaitoa
edistävä harjoittelu mahdollistaa monipuolisen
tehtäväalueisiin perehtymisen.
Suuhygienisti voi työskennellä terveyskeskuksessa, sairaalassa, yksityisillä hammaslääkäriasemilla sekä myynti- ja markkinointitehtävissä. Hän voi
toimia myös yrittäjänä ja itsenäisenä ammatinharjoittajana. Suuhygienistin työssä vaaditaan hyviä
vuorovaikutustaitoja, joustavuutta, vastuullisuutta
sekä kiinnostusta ammattialan ajankohtaiseen
tutkimukseen. Suun terveydenhoitotyö edellyttää
itsenäistä työskentelyä, vastuullisuutta ja hyviä
käden taitoja. Yhteistyö muun terveydenhuollon
ammattilaisten ja terveydenedistämistahojen
kanssa on olennainen osa suuhygienistin työtä.
Terveydenhoitaja (AMK)
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Terveydenhoitaja on hoitotyön ja erityisesti terveydenhoitotyön, terveyden edistämisen ja kansanterveystyön asiantuntija. Tärkeitä osaamisalueita
ovat sairaanhoitajan valmiuksien lisäksi terveyden
edistäminen ja eri-ikäisen yksilön, perheen ja
yhteisön terveydenhoitotyö, terveellisen ja turvallisen ympäristön edistäminen ja yhteiskunnallinen
terveydenhoitotyö sekä terveydenhoitotyön
johtaminen ja kehittäminen.
Terveydenhoitaja osaa edistää ja ylläpitää yksilöiden, perheiden, työ- ja muiden yhteisöjen,
väestön ja ympäristön terveyttä sekä osaa
ehkäistä sairauksia. Hän osaa vahvistaa asiakkaiden voimavaroja, itsehoitoa ja kykyä elää terveellisesti. Työ edellyttää kykyä ja rohkeutta puuttua
varhain asiakkaan tilanteeseen elämänkulun eri
vaiheissa. Terveydenhoitajan asiantuntijuudessa
korostuu kriittinen ajattelu, itsenäinen päätöksenteko ja vastuullisuus.
Terveydenhoitaja tekee työtään neuvoloissa,
koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, avosairaanhoidon vastaanotoilla,
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 21
kotihoidossa ja ikääntyneiden palveluissa sekä
sairaanhoidossa terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa. Terveydenhoitaja voi toimia myös
erilaisissa yhteisöissä, järjestöissä, koulutus- ja
projektitehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä.
Terveydenhoitaja (AMK) laillistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöiksi sairaanhoitajana ja
terveydenhoitajana, sillä terveydenhoitajakoulutus
antaa myös EU-direktiivien mukaisen sairaanhoitajan pätevyyden.
Toimintaterapeutti (AMK)
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Toimintaterapeutin työ perustuu toiminnan tieteen,
toimintaterapian teoriaperustan ja lähitieteiden
kuten esimerkiksi lääketieteen ja käyttäytymistieteiden osaamiseen. Keskeisiä opintoja ovat
sosiaali- ja terveysalan perusteet, terapeutiksi
kasvaminen, toimintakyvyn arviointi, terapeuttinen toiminta, toimintaterapian asiakkuudet sekä
toiminnalliset ympäristöt. Lisäksi tutkinto sisältää syventävät opinnot oman urasuunnitelman
mukaisesti.
Toimintaterapian tavoitteena on tukea asiakkaan
toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollistaa asiakkaan eläminen arjessa mielekkäällä
ja merkityksellisellä tavalla. Toimintaterapia pe-
rustuu asiakkaan, toimintaterapeutin ja toiminnan
väliseen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteeseen.
Terapeuttisen yhteistyösuhteen rakentaminen
ja ylläpitäminen vaatii terapeuttisia taitoja mm.
kykyä kuunnella asiakasta, läsnäoloa, rohkeutta ja
luovuutta. Toimintaterapeutti osaa myös suunnitella ja toteuttaa toiminnallisia ja esteettömiä
ympäristöjä sekä mukauttaa niitä asiakkaan
tarpeiden mukaan.
Toimintaterapeutti voi työskennellä sairaaloissa,
terveyskeskuksissa, kuntoutus- ja tutkimuskeskuksissa, erityiskouluissa, järjestöissä, yksityisissä palvelujärjestelmissä, erilaisissa projekteissa
sekä yrittäjänä.
22 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Opinnoissa käsitellään laajasti erilaisia energian
tuotantolaitoksia ja niihin liittyviä vaihtoehtoja
sekä energian käyttöön, jakeluun, ohjaukseen ja
ympäristötekniikkaan liittyviä kysymyksiä. Opinnoissa käydään läpi erilaisia energiajärjestelmiä,
joita hyödynnetään pienissä ja keskisuurissa
kohteissa. Järjestelmissä yhdistyvät uudet ja perinteiset energiatekniset ratkaisut sekä erilaisten
energiaratkaisujen toteuttaminen mahdollisimman
kokonaistaloudellisesti. Opintoja voi painottaa
erityyppisten energian tuotantolaitosten suunnitteluun ja toteutukseen sekä energian käyttöön ja
ohjaukseen tai ympäristötekniikkaan.
assa polttoaineita, palamista, vedenkäsittelyä ja
korroosiota. Tavoitteena on, että energiatekniikan insinöörit ymmärtävät eri energiamuotoihin
liittyviä prosesseja ja osaavat testata ilmiöitä
myös laboratoriossa ja erilaisissa oppimisympäristöissä.
Valmistuneiden työtehtäviä ovat esimerkiksi
energiatekniikan ja ympäristöalan suunnittelu-,
käytönvalvonta-, asiantuntija- ja esimiestehtävät
energia- ja vesilaitoksissa, jätehuoltoyrityksissä,
teollisuusyrityksissä, kuntien teknisillä osastoilla,
ympäristökeskuksissa, energia-alan yrityksissä ja
suunnittelutoimistoissa.
Oamkin omissa kemian ja ympäristötekniikan
laboratorioissa opiskelijat testaavat muun mu-
Insinööri (AMK), konetekniikka
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Tavoitteena on kouluttaa insinöörejä, joiden
taitoihin kuuluvat konealan ammattiosaamisen
lisäksi tietotekniset valmiudet, tuotekehitystaito,
yrityksen logistiikan perusasiat ja kustannustietous sekä ammatissa tarvittavan vieraan kielen
hallinta ja ihmisten tarpeiden huomiointi teknologian soveltamisessa. Valittavana on kolme
suuntautumisvaihtoehtoa: auto- ja kuljetustekniikka, koneautomaatio ja tuotantotekniikka. Suuntautumisvaihtoehdon valinta tehdään ensimmäisen
vuoden keväällä.
Auto- ja kuljetustekniikan suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään ajoneuvotekniikkaan,
autoelektroniikkaan, polttomoottori- ja voimansiirtotekniikkaan sekä nykyaikaisiin ohjaus- ja
säätöjärjestelmiin. Oppimisympäristöön kuuluu
myös yksi Suomen monipuolisimmista autolaboratorioista. Keskeisiä vahvuusalueita ovat
moottorinohjaus- ja tiedonkeruujärjestelmät sekä
testausmenetelmät laboratoriossa ja pohjoisissa
olosuhteissa. Koulutus antaa valmiudet toimia
asiantuntijana jälkimarkkinoinnin, katsastuksen,
kuljetuksen, tuotekehityksen sekä kunnossapidon
ja huollon tehtävissä.
Koneautomaation suuntautumisvaihtoehdossa
perehdytään moniteknisten laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun ja tuotekehitykseen. Teollisuuden koneautomaatioprojekteissa asiantuntijana
toimiminen edellyttää tekniikan eri alojen hallintaa,
teknistaloudellista kokonaisnäkemystä sekä asiantuntemusta projektitoiminnasta. Koulutus antaa
myös hyvät valmiudet tuotekehitystoimintaan
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 23
käyttämällä hyväksi nykyaikaisia tietokoneavusteisia suunnittelutyökaluja kuten 3D-mallinnusta ja
simulointia. Koulutus antaa laajat valmiudet toimia
erilaisissa asiantuntijatehtävissä suunnittelusta
valmistukseen ja markkinointiin.
Tuotantotekniikan suuntautumisvaihtoehdossa syvennytään alihankintayritysten ja teollisuuden tuotanto- ja valmistusjärjestelmiin, tuotannon laatuun
ja sen hallintaan sekä tuotannon logistiikkaan.
Suuntautumisvaihtoehdossa työskennellään tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan teollisuuden
kanssa. Yhden lukukauden opinnot suoritetaan
ohjattuina projektitöinä teollisuusyrityksissä. Koulutus antaa valmiudet toimia tuotannon esimies- ja
kehitystehtävissä teollisuus- ja konepajayrityksissä. Työtehtävät voivat liittyä myös valmistuksen
laadunvarmistukseen sekä logistiikkaan.
Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka,
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Valittavana on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa:
talonrakennustekniikka ja yhdyskuntatekniikka.
Suuntautumisvaihtoehdon valinta tehdään ensimmäisen vuoden keväällä.
Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto
antaa valmiudet talonrakentamisen monipuolisiin
suunnittelu-, ohjaus-, valvonta- ja tarkastustehtäviin sekä uudis- että korjausrakentamisen alalle.
Vaihtoehtoisilla opinnoilla voi suuntautua muun
muassa rakennesuunnitteluun, tuotannon suunnit-
teluun, kustannussuunnitteluun tai rakennuttamistehtäviin.
Yhdyskuntatekniikan suuntautumisvaihtoehto
antaa valmiudet toimia erilaisissa tie- ja liikennealan hankkeiden sekä vesihuolto-, vesirakentamis-, vesistö- ja ympäristöhankkeiden tutkimus-,
suunnittelu- ja toteuttamistehtävissä. Suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään myös ympäristövaikutusten arviointiin, maankäytön suunnitteluun
sekä maisema- ja ympäristörakentamiseen.
Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Sähkö on läsnä jokapäiväisessä elämässämme.
Ei ole teollisuuden alaa tai elinkeinoa, jonka
toiminta ja kehittyminen ei riippuisi sähköteknisistä ratkaisuista. Myös automaatiota on kaikkialla:
autoissa, kotien lämmityksessä ja turvallisuusratkaisuissa sekä järjestelmissä, joilla varmistetaan puhtaan veden, energian ja ruoan saanti.
Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus antaa
monipuolisen perustan erityisesti suunnittelu- ja
projektitehtäviin.
Koulutuksessa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: automaatiotekniikka ja sähkötekniikka.
Ensimmäinen opintovuosi on kaikille yhteinen ja
suuntautumisvaihtoehto valitaan ensimmäisen
vuoden keväällä. Automaatiotekniikan opinnot
antavat hyvät valmiudet projektimuotoisesti toteutettavien, automaattisesti toimivien koneiden,
laitteiden ja niistä koottujen järjestelmien suunnittelu-, toteutus- ja käyttöönottotehtäviin sekä alan
palvelutoimintaan.
Sähkötekniikassa keskitytään sähkönjakeluun,
sähkönkäyttötekniikkaan, kiinteistöjen sähköteknisiin järjestelmiin ja sähkösuunnitteluun. Opintojen
lopulla osaamista syvennetään joko sähköiseen
talotekniikkaan tai sähkövoimatekniikkaan. Sähköisen talotekniikan opinnot painottuvat kiinteistöjen sähköjärjestelmiin sekä asumismukavuutta
ja turvallisuutta edistävin ohjaus- ja automaatio-
24 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
ratkaisuihin. Sähkövoimatekniikassa keskitytään
sähkön tuotantoon, siirto- ja jakeluverkkoihin sekä
teollisuuden sähkökäyttöihin. Sähkötekniikan
opinnoista saat hyvät valmiudet turvallisten ja
energiatehokkaiden sähköjärjestelmien suunnittelu- ja käyttötehtäviin.
Sähkötekniikan opinnot täyttävät sähköpätevyys
1:n koulutusvaatimuksen. Automaatiotekniikan
opinnot täyttävät sähköpätevyys 2:n koulutusvaatimuksen, jos tutkintoon sisältyvät valinnaiset 15
opintopistettä ovat sähkötekniikan opintoja.
Insinööri (AMK), talotekniikka
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Koulutuksessa suuntaudutaan LVI-tekniikkaan ja
opintojen keskeisiä aihealueita ovat sisäilmasto-,
ilmastointi-, lämmitys- ja jäähdytystekniikka,
vesihuolto ja kiinteistöautomaatio.
Talotekniikan insinöörit osaavat toteuttaa
terveellisiä ja viihtyisiä asuin- ja työympäristöjä
ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan
teknologian keinoin. Koulutus antaa valmiudet
toimia suunnittelu-, projektinhoito- ja rakennuttamistehtävissä, kiinteistöjen ylläpidon johtotehtävissä, tuotekehitys-, myynti- ja markkinointiteh-
tävissä sekä asiantuntija- ja opetustehtävissä
LVIA-alalla.
Suoritettu tutkinto antaa koulutuksellisen pätevyyden seuraaviin tehtäviin (tehtävien vaatima
työkokemus on mahdollista hankkia vasta
valmistumisen jälkeen): kiinteistöjen vesi- ja
viemärilaitteistojen sekä ilmavaihtolaitteistojen
rakentamisesta vastaavat työnjohtajat, ilmanvaihtotöiden vastaava suunnittelija, kiinteistön vesi- ja
viemärilaitteiston vastaava suunnittelija sekä
energiatodistuksen laatija.
Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Koulutuksessa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa:
laite- ja tuotesuunnittelu tai ohjelmistokehitys.
Laite- ja tuotesuunnittelussa opiskellaan mikroprosessoriohjattujen laitteiden suunnittelua. Opinnoissa keskitytään elektroniikkaan, tietoliikenteeseen
ja laiteläheiseen ohjelmointiin. Yhtenä soveltamiskohteena on terveysteknologia, jossa opiskellaan
ihmisen mittaamista ja hyvinvointiin liittyvien
laitteiden suunnittelua. Ohjelmistokehityksessä
opiskellaan työasemien, mobiilien ja sulautettujen
laitteiden ohjelmistojen kehittämistä ja ohjelmistoprosessien hallintaa. Myös pelikehityksen opiskelu
on mahdollista.
Tietotekniikan insinööri tarvitsee työssään
tekniikan osaamisen lisäksi myös matematiikan
ja fysiikan, viestinnän ja vieraiden kielten sekä yritystalouden perusteiden tietoja ja taitoja. Koulutus
antaa valmiudet myös näihin.
Osa opinnoista suoritetaan yritysten tarjoamissa tuotekehitysprojekteissa. Opintojen alussa
tehdään ensin pienimuotoisia projekteja kouluympäristössä ja opintojen loppuvaiheessa siirrytään
alueen yrityksiin oppimaan oikeassa työympäristössä.
Valmistuneilla insinööreillä on monipuoliset tiedot
ja taidot toimia suunnittelijana, tuotekehittäjänä
tai asiantuntijatehtävissä nopeasti kehittyvillä ja
kansainvälisillä elektroniikka-, tietoteollisuus- ja
hyvinvointiteknologia-aloilla.
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 25
Rakennusarkkitehti (AMK)
Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta
Rakennusarkkitehtikoulutus antaa vahvan osaamisen pohjoisen alueen talonrakennuksen teknisten
perusteiden hallintaan ja erityisesti asuinrakennusten rakennussuunnitteluun. Koulutus on käytännönläheistä ja tarjoaa hyvät valmiudet työelämään
niin harjoitus-, projekti- kuin opinnäytetöiden
kautta. Koulutuksen painopisteitä ovat pientalosuunnittelu, maatalousrakentaminen, korjausrakentaminen, pienimuotoinen teollisuustuotanto,
mallintaminen ja asiakaspalvelu.
misen tietomallintaminen (BIM) ja visualisointi,
korjausrakentaminen, kiinteistöjen ylläpito,
elinkaariajattelu, materiaali- ja energiatehokkuus sekä rakennussuunnittelun projektijohto ja
prosessit
Rakennusarkkitehdit voivat toimia monipuolisesti
rakennussuunnittelussa ja asiantuntijatehtävissä.
Koulutus antaa kelpoisuuden asetuksen mukaisiin
A-luokan rakennussuunnittelijan tehtäviin.
Keskeisiä osa-alueita ovat rakennusten toiminnallisuus, asuttavuus ja käyttökelpoisuus, rakenta-
Rakennusmestari (AMK)
Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta
Koulutamme Pohjois-Suomen elinkeinoelämän
tarpeisiin rakennusalan työnjohdon ja työmaatekniikan ammattilaisia, joilla on valmiudet kehittyä
vaativiin vastaavan työnjohtajan tehtäviin. Valittavana on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: talonrakennustekniikka ja infra- ja viherrakennustekniikka. Suuntautumisvaihtoehdon valinta tehdään
ensimmäisenä lukuvuonna.
Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto
antaa valmiudet talonrakennustyömaan tuotannon
suunnittelu- ja esimiestehtäviin sekä rakennusprojektien hallintaan. Infra- ja viherrakennustekniikan
suuntautumisvaihtoehdosta saa valmiudet tie-,
vesihuolto- ja maarakennustyömaiden sekä viherrakentamisen tuotannon suunnittelu- ja esimiestehtäviin sekä rakennusprojektien hallintaan.
Koulutuksen jälkeen rakennusmestarit toimivat
maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa rakennustöissä vastaavana työnjohtajana. Keskeisiä
työtehtäviä ovat rakennustyömaiden tuotannon
suunnittelu- ja esimiestehtävät sekä rakennusprojektien hallinta.
26 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
A M M AT T I KO R K E A KO U L U T U T K I N TO O N J O H TAVA KO U L U T U S
Hakuohjeet ja valintaperusteet
HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET :: 27
Kuka voi hakea?
Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on
säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Kelpoisuuden ammattikorkeakoulututkintoon
johtavaan koulutukseen antavat:
– suomalainen lukion oppimäärä ja/tai ylioppilastutkinto
– International Baccalaureate -tutkinto (IB)
– suomalainen opistoasteen tai ammatillisen
korkea-asteen tutkinto
– näyttötutkintona suoritettu suomalainen
ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai
erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aiempi
tutkinto
– ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa
maassa antaa hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin.
– European Baccalaureate -tutkinto (EB)
– Reifeprüfung-tutkinto (RP)
– 120 opintoviikon laajuinen suomalainen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaava aiempi
vähintään 80 opintoviikon laajuinen ammatillinen tutkinto
Huom! Korkeakoulututkinnolla ei pääsääntöisesti
voi hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen.
Miten haetaan?
– Korkeakoulujen kevään yhteishaussa on
kaksi hakuaikaa. Ensimmäinen hakuaika on
8.–27.1.2016, jolloin voi hakea englanninkielisiin koulutuksiin. Toinen hakuaika on
16.3.–6.4.2016, jolloin voi hakea suomenkielisiin koulutuksiin. Keväällä 2017 alkavaan
koulutukseen haetaan korkeakoulujen syksyn
yhteishaussa 7.–21.9.2016.
– Hakemukseen merkitään kaikki suoritetut
tutkinnot. Järjestelmä huomioi kunkin hakukohteen kohdalla hakijan kannalta parhaimman
vaihtoehdon.
– Kevään yhteishaussa on kaksi erillistä hakuaikaa, mutta hakutoiveet asetetaan silti yhteen
hakemukseen toiveiden mukaiseen järjestykseen. Hakukohteita voi olla korkeintaan kuusi.
Järjestystä ei voi muuttaa enää hakuajan
päättymisen jälkeen.
– Oamkin kaikissa hakukohteissa on valintakoe.
Hyväksytty valintakoesuoritus on edellytys
valinnalle.
– Sähköinen hakemus täytetään hakuaikana
osoitteessa www.opintopolku.fi.
28 :: HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET
– Sähköisen hakemuksen lisäksi tulee toimittaa
mahdolliset ennakkotehtävät tai muut vaaditut
asiakirjat.
– Tulosten valmistuessa tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa sen mukaan, mikä on hakutoivejärjestyksessä korkeimmalla ja mihin menestys
riittää.
Opiskelijavalinnan periaatteita
Esteettömyys
opiskelijavalinnoissa
Mikäli hakija tarvitsee terveydentilansa tai vammansa perusteella erityisjärjestelyä valintakokeessa, hänen tulee täyttää valintakokeen erityisjärjestelyjä koskeva hakemus. Hakemuksessa tulee
mainita erityisjärjestelyt, joita haetaan sekä perustelut erityisjärjestelyjen hakemiselle. Hakemukseen tulee liittää kopiot todistuksista, joihin hakija
vetoaa. Päätös valintakokeen erityisjärjestelyistä
on hakukohdekohtainen, ja päätös on voimassa
vain määrättynä valintakoepäivänä. Valintakokeen
erityisjärjestelyjä koskeva hakemus tulee toimittaa
viipymättä hakemuksen lähettämisen jälkeen niiden hakutoiveiden korkeakouluihin, joissa järjestettäviin valintakokeisiin hakija osallistuu.
Hakemuksen käsittelymaksu
EU/ETA-alueen ja Sveitsin koulutusjärjestelmien
ulkopuolella korkeakoulukelpoisuuden tuottavan
tutkinnon suorittaneilta peritään hakemuksen
käsittelymaksu, jonka suuruus on 100 euroa.
Hakemuksen käsittelymaksu koskee kaikkia
tutkintoon johtavia koulutuksia ja Opetushallitus
perii maksun hakuvaiheessa.
Hakuajat
Syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen haetaan
korkeakoulujen kevään yhteishaussa. Kevään
yhteishaussa on kaksi hakuaikaa. Ensimmäinen
hakuaika on 8.–27.1.2016, jolloin voi hakea
englanninkielisiin koulutuksiin. Toinen hakuaika on
16.3.–6.4.2016, jolloin voi hakea suomenkielisiin
koulutuksiin.
Kevään ensimmäisen ja toisen hakuajan hakutoiveet asetetaan yhteen hakemukseen toiveiden
mukaiseen järjestykseen. Ensimmäisen hakuajan
päätyttyä ei voi enää muuttaa jo valittujen koulutusten keskinäistä järjestystä. Hakemuksesta ei
voi myöskään poistaa yhtä yksittäistä ensimmäisen hakuajan hakutoivetta. Myöhemmän hakuajan
kohteita voi vielä vapaasti järjestää tai poistaa
toisen hakuajan päättymiseen saakka.
Keväällä 2017 alkavaan koulutukseen haetaan korkeakoulujen syksyn yhteishaussa
7.–21.9.2016.
Hakuaika päättyy aina viimeisenä hakupäivänä
kello 15.00.
Hakutoivejärjestys
Hakutoivejärjestys tulee miettiä tarkkaan, sillä
hakuaikojen päättymisen jälkeen sitä ei voi enää
muuttaa. Korkeakoulujen yhteishaussa tarjotaan
vain yhtä opiskelupaikkaa hakutoivejärjestyksen
ja valintapisteiden perusteella. Jos hakija tulee
hyväksytyksi ensimmäiseen hakutoiveeseensa, ei
hän voi tulla hyväksytyksi alempiin hakutoiveisiinsa, vaan kaikki alemmat hakutoiveet peruuntuvat
automaattisesti. Jos hakija ei tule hyväksytyksi
ensimmäiseen hakutoiveeseensa, tarkistetaan
riittävätkö pisteet toiselle sijalle merkittyyn hakutoiveeseen jne. Jos hakija valitaan esimerkiksi
kolmantena hakutoiveena olevaan koulutukseen,
mahdolliset alemmat hakutoiveet peruuntuvat
automaattisesti. Tässä tapauksessa tarjotun opiskelupaikan voi vastaanottaa ehdollisesti ja jäädä
jonottamaan opiskelupaikkaa ylemmistä hakutoiveista, mikäli on varasijalla näissä hakutoiveissa.
Harkinnanvarainen valinta
Oulun ammattikorkeakoulu käyttää harkinnanvaraista valintaa ainoastaan englanninkielisissä
koulutuksissa. Harkinnanvaraisuus koskee hakukeväänä valmistuvia EU-/ETA-alueen ulkopuolisia
kansalaisia, jotka suorittavat tutkinnon muualla kuin
Suomessa. Heidän hakukelpoisuutensa tuottavan
tutkinnon ei tarvitse olla suoritettuna hakuajan
loppuun mennessä. Valmistumassa olevan hakijan
tulee toimittaa oppilaitoksen antama leimattu
HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET :: 29
lausunto tulevasta valmistumisestaan sekä mahdollinen käännös lausunnosta (jos lausunto ei ole kirjoitettu englanniksi, ruotsiksi tai suomeksi) Oamkin
hakijapalveluihin 10.2.2016 mennessä. Tutkinto
tulee olla suoritettuna 15.7.2016 mennessä.
Harkinnanvaraisuutta käytetään myös arvioitaessa
niiden hakijoiden englannin kielen taitoa, jotka eivät
ole EU/ETA-alueen kansalaisia, mutta asuinmaa
on Suomi. Näiden hakijoiden ei tarvitse toimittaa
todistusta kielitaidostaan, vaan kielitaito arvioidaan
Suomessa suoritettavan valintakokeen perusteella.
Kiintiöt
Syksyllä 2016 alkavasta koulutuksesta alkaen
korkeakoulut velvoitetaan varaamaan yhteishaun
hakukohteissa riittävä määrä paikkoja ensikertalaisille. Ensikertalaiseksi katsotaan hakija, joka ei ole
aiemmin suorittanut korkeakoulututkintoa tai ei ole
vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa kevään 2014 yhteishausta tai tämän
jälkeen. Oulun ammattikorkeakoulussa varataan
kevään 2016 yhteishaussa ensikertalaisille 75
prosenttia aloituspaikoista lukuun ottamatta muusikkokoulutusta sekä englanninkielistä koulutusta.
Ilmoittautuminen
Opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen opiskelijan tulee ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi.
Ensimmäisen lukuvuoden poissaolo on mahdollista vain seuraavista lakisääteisistä syistä:
– suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007),
siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten
vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain
(194/1995) mukaista palvelua;
– on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai
– on oman sairautensa tai vammansa vuoksi
kykenemätön aloittamaan opintojaan.
Poissaolo ensimmäisenä lukuvuonna sairauden
tai vamman vuoksi kuluttaa kahden lukukauden
poissaolo-oikeutta. Poissaolo asevelvollisuuden,
siviilipalveluksen, naisten vapaaehtoisen asepalvelun, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi
on mahdollista missä tahansa vaiheessa opintoja
eikä se kuluta poissaolo-oikeutta.
Kielitaitovaatimus
Kaikkien ulkomaisella tutkinnolla hakevien EU/ETAalueen ulkopuolisten kansalaisten, joiden asuinmaa
ei ole Suomi, on todistettava englannin kielen
taitonsa hakiessaan englanninkielisiin koulutuksiin.
EU/ETA-alueen ulkopuolisiin kansalaisiin, joiden
asuinmaa on Suomi, Oamk käyttää harkinnanvaraista valintaa. Heidän kielitaitonsa arvioidaan Suomessa suoritettavan valintakokeen perusteella.
30 :: HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET
Monimuotototeutus
Käytettäviä opetusmuotoja ovat lähi-, etä- ja
verkko-opetus, joita toteutetaan päivisin, iltaisin ja
viikonloppuisin. Monimuotototeutus soveltuu usein
työn ohessa opiskeluun, mutta työpaikka ei ole
edellytys opiskelulle eikä koulutukseen valittavilta
pääsääntöisesti edellytetä työkokemusta.
Muutoksenhaku
Jos hakija katsoo, ettei opiskelijavalintaa ole tehty
valintaperusteiden mukaisesti tai että opiskelijavalintamenettelyssä on toimittu virheellisesti, hänen
on otettava yhteys Oamkin hakijapalveluihin.
Jos asia ei tällöin selviä, hakija voi pyytää siihen
kirjallista oikaisua Oamkin rehtorilta 14 päivän
kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.
Opiskelijaksi ottamisen
rajoitukset
Opiskelijaksi hakevan tulee ammattikorkeakoulun
pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat
tiedot sekä tieto opiskeluoikeuden peruuttamista
koskevasta päätöksestä. Oamkissa tämä koskee
sosiaali- ja terveysalalle hakevia.
Pohjakoulutusvaatimus
Kevään 2016 yhteishaussa Oamkin ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen kaikissa
hakukohteissa on pohjakoulutusvaatimuksena
amk-lain mukainen hakukelpoisuus (katso s. 28).
Haussa käytettävän tutkinnon on oltava suoritettuna kevään yhteishaussa 15.7.2016 mennessä
ja syksyn yhteishaussa 30.12.2016 mennessä.
Poikkeuksena hakukeväänä suoritettava kansainvälinen ylioppilastutkinto (EB-, IB- tai RP-tutkinto), joka
tulee olla suoritettuna ja tutkintotodistuksen kopio
toimitettuna hakijapalveluihin viimeistään 2.9.2016.
Tutkinnon on kuitenkin oltava valmis jo hakuajan
loppuun mennessä, jos hakija ei ole EU- tai ETAmaan kansalainen ja hakee Suomen ulkopuolella
suoritetulla tutkinnolla (pois lukien EB-, IB- ja
RP-tutkinnolla hakevat).
Oamkin englanninkielisessä koulutuksessa käytetään harkinnanvaraista valintaa hakukeväänä valmistuviin hakijoihin, jotka eivät ole EU- tai ETA-maan
kansalaisia ja hakevat Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla (ks. harkinnanvarainen valinta).
Päivätoteutus
Päivätoteutuksessa lähiopinnot toteutetaan
pääsääntöisesti päivisin. Opetusmuoto sopii
iästä riippumatta kaikille, jotka haluavat suorittaa
opintoja päivisin lähiopetuksen tukemana.
Todistusjäljennökset
Suomalaisella tutkintotodistuksella hakevien ei tarvitse toimittaa todistusjäljennöstä hakuvaiheessa,
vaan todistukset tarkistetaan hyväksytyksi tulleilta.
Poikkeuksena ovat ennen vuotta 1990 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet, joiden on
toimitettava todistuskopiot jo hakuvaiheessa.
Kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, EB- tai
RP- tutkinto) suorittaneiden tulee toimittaa
todistusjäljennös hakuvaiheessa. Hakukeväänä
kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittavien
tulee toimittaa todistus arvosana-arvioinneista
viimeistään 9.6.2016.
Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla
hakevan on toimitettava hakuvaiheessa kopio
hakemuksensa perusteena olevasta lopullisesta
tutkintotodistuksesta ylimpänä ammattikorkeakouluhakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun
hakijapalveluihin, joka tekee päätöksen hakukelpoisuudesta kaikkiin ammattikorkeakoulujen
hakutoiveisiin. Vain lopullinen tutkintotodistus
voidaan hyväksyä, tilapäisiä tai väliaikaisia todistuksia ei hyväksytä. Tämä ei koske hakukautena
valmistuvia EU-/ETA-maan kansalaisia, joiden
tulee toimittaa todistuskopiot 15.7.2016 mennessä. Englanninkielisessä koulutuksessa käytetään
harkinnanvaraista valintaa hakukautena valmistuviin EU-/ETA-alueen ulkopuolisiin kansalaisiin (ks.
harkinnanvarainen valinta).
Jos tutkintotodistuksen kieli ei ole suomi, ruotsi tai
englanti, niin hakijan on lisäksi toimitettava kopio
virallisen kielenkääntäjän käännöksestä. Käännöksessä tulee olla kääntäjän allekirjoitus ja leima.
Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, ammattikorkeakoulu voi kutsua
hakijan valintakokeeseen. Hakijalla tulee olla
pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös
(turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa hakuvaiheessa
kopio kyseisestä päätöksestä kaikkien hakukohteiden ammattikorkeakoulujen hakijapalveluihin.
Kevään yhteishaussa hakuvaiheessa toimitettavien todistusjäljennösten määräaika on ensimmäisen hakuajan osalta 10.2.2016 ja toisen hakuajan
osalta 20.4.2016. Syksyn yhteishaussa määräaika on 28.9.2016.
Valinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes
todistukset on tarkistettu. Korkeakoulu voi purkaa
opiskelijavalinnan, jos hakija on antanut hakemuksessaan virheellisiä tietoja tai hän ei toimita
todistuksia tarkistettavaksi korkeakoulun määräämällä tavalla (ks. todistusjäljennökset).
HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET :: 31
Valintaperusteet
Ammattikorkeakoulujen valintaperustesuosituksessa on määritelty kolme eri valintatapaa. Valinta suoritetaan pelkän valintakokeen, valintakokeen ja koulumenestyksen tai valintakokeen ja työkokemuksen perusteella. Korkeakoulu määrittelee hakukohteittain, mitkä valintatavoista ovat käytössä kyseisessä hakukohteessa, sekä antaa valintatapakohtaiset aloituspaikat. Oamkin käyttämät valintatavat aloituspaikkoineen
on esitetty sivulla 5. Pohjakoulutuksen mukaan hakijat ovat mukana käytössä olevissa valintatavoissa
eikä hakijan tarvitse tätä itse valita. Valintatavoissa 2A ja 2B ovat mukana suomalaisen ylioppilastutkinnon tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, EB- ja RP-tutkinto) suorittaneet hakijat. Muissa valintatavoissa ovat mukana kaikki hakijat.
Valintatapa 1
Valintakoe
40/70/100
Valintatapa 2A
Valintatapa 2B
Koulumenestys (YO-tutkinnon arvosanat)
30
Koulumenestys (YO-tutkinnon arvosanat)
60
Valintakoe
70
Valintakoe
40
Yhteensä
100
Yhteensä
100
Valintatapa 3
Valintakoe
Työkokemus
Yhteensä
70
30
100
Poikkeuksina edellä esitettyihin valintatapoihin ovat rakennusarkkitehtikoulutus, joka sisältää valintatavasta riippumatta soveltuvuuskokeen (50 pistettä) sekä rakennusmestarikoulutus, jossa huomioidaan
valintatavasta riippumatta rakennusalan työkokemus (30 pistettä).
Koulumenestys
Koulumenestyspisteet muodostuvat ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Ammatillisen tutkinnon
koulumenestystä ei pisteytetä.
Vuonna 1990 tai sen jälkeen suoritetun suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanat saadaan hakijarekisteriin suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Kansainvälisestä ylioppilastutkinnosta (IB, EB ja RR) sekä
ennen vuotta 1990 suoritetusta suomalaisesta ylioppilastutkinnosta tulee toimittaa todistusjäljennös
hakuvaiheessa (ks. todistusjäljennökset s. 31).
32 :: HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET
Koulumenestys pisteytetään seuraavasti:
Valintatapa 2A
Ylioppilastutkintotodistus
L/E
M
C
B
A
Äidinkieli
10
9
8
7
6
10 (9)
9 (8)
8 (7)
7 (6)
6 (5)
10
9
8
7
6
Paras kieli (vieras kieli tai toinen kotimainen), pitkä (lyhyt/
keskipitkä)
Matematiikka (lyhyt tai pitkä) tai paras reaaliaineiden kokeista
(ennen v. 2006 kirjoittaneilla reaali)
Valintatapa 2B (lukuunottamatta tekniikka)
Ylioppilastutkintotodistus
L/E
M
C
B
A
Äidinkieli
20
19
17
12
10
20 (19)
19 (18)
17 (16)
12 (11)
10 (9)
20
19
17
12
10
Paras kieli (vieras kieli tai toinen kotimainen), pitkä (lyhyt/
keskipitkä)
Matematiikka (lyhyt tai pitkä) tai paras reaaliaineiden kokeista
(ennen v. 2006 kirjoittaneilla reaali)
Valintatapa 2B, tekniikka
Ylioppilastutkintotodistus
L/E
M
C
B
A
Äidinkieli
15
12
9
6
3
Paras pitkänä kirjoitettu kieli
Matematiikka, pitkä (lyhyt)
15
12
9
6
3
15 (10)
12 (8)
9 (6)
7 (4)
5 (2)
15
12
9
6
3
Fysiikan, kemian tai biologian reaalikoe (v. 2006 tai sen
jälkeen suoritettu)
IB-tutkinnon, EB-tutkinnon ja Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet muuntavat tutkintotodistuksensa arvosanat seuraavan muuntokaavan mukaisesti:
matematiikka
EB-tutkinto
muu ainekohtainen koe
IB-tutkinto (Diploma) Refeprüfung-tutkinto
Suomalainen
ylioppilastutkinto
9,50–10,00
9,00–10,00
7 (Excellent)
13–15 pistettä
L (Laudatur)
8,50–9,45
8,00–8,95
6 (Very good)
10–12 pistettä
E (Eximia cum laude
approbatur)
7,00–8,45
7,00–7,95
5 (Good)
8–9 pistettä
M (Magna cum laude
approbatur)
6,00–6,95
6,00–6,95
4 (Satisfactory)
7 pistettä
C (Cum laude
approbatur)
5,00–5,95
5,00–5,95
3 (Mediocre)
5–6 pistettä
B (Lubenter approbatur)
4,00–4,95
4,00–4,95
2 (Poor)
4 pistettä
A (Approbatur)
Huom. IB-tutkinnossa äidinkieltä vastaa A1-kieli, EB- ja RP-tutkinnoissa äidinkieltä vastaava kieli.
HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET :: 33
Työkokemus
Valintakokeet
Työkokemus on osa pisteytystä vain rakennusmestarikoulutuksessa sekä osassa monimuotototeutuksen hakukohteita. Työkokemuspisteitä
laskettaessa otetaan huomioon vain 18-vuotiaana
tai sen jälkeen hankittu työkokemus, joka on
kertynyt kevään haussa viimeistään 31.7. ja
syksyn haussa viimeistään 31.12. Kaksi kuukautta yleistä työkokemusta tuottaa yhden pisteen.
Poikkeuksena on rakennusmestarikoulutus, jolloin
työkokemuksen tulee olla rakennusalalta.
Kaikissa Oamkin hakukohteissa on maksuton
valintakoe. Valintakokeisiin tai sen ensimmäiseen
vaiheeseen hyväksytään kaikki hakukelpoiset
hakijat. Valintakokeeseen ei välttämättä tule erillistä kutsua, vaan valintakokeen tiedot julkaistaan
ammattikorkeakoulun www-sivuilla. Oulun ammattikorkeakoulun kevään 2016 valintakokeiden
aikataulu on sivulla 35. Lisätietoja Oulun ammattikorkeakoulun valintakokeista osoitteessa www.
oamk.fi. Valintakoetulos on voimassa kyseisen
haun ajan.
Pisteitä voi saada vain työkokemuksesta, josta on
työnantajan antama työtodistus. Työtodistuksesta
tulee ilmetä työsuhteen tarkka alkamis- ja päättymispäivä, työnantajan yhteystiedot, työtehtävät
ja osa-aikatyön kohdalla työtunnit. Työtodistuksia
ei tarvitse toimittaa hakuaikana. Poikkeuksena
tähän rakennusmestarikoulutus, jossa työtodistukset tulee lähettää ylimpään rakennusmestarikoulutuksen hakukohteeseen siten, että ne saapuvat
hakijapalveluihin viimeistään 20.4.2016 klo 15.00
(postileiman päiväys ei riitä).
Varusmiespalvelua, naisten vapaaehtoista asepalvelusta, siviilipalvelua tai hoitovapaata ei lasketa
työkokemukseksi. Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että
hakija on tai on ollut YEL- tai MYEL-vakuutettu.
Ulkomainen yrittäjyys todistetaan vastaavin virallisin dokumentein.
Hakijan tulee muuntaa osa-aikatyön tunnit kokoaikaiseksi niin, että 150 tuntia tai 20 vähintään 7
tunnin työpäivää vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman
työnantajan palveluksessa hankittua. Rinnakkaisista työsuhteista voi saada työkokemuspisteitä vain
päätoimista työskentelyä vastaavan määrän.
34 :: HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET
Valinta tasapisteissä olevien
välillä
Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin
perustein:
1.valintakoepisteet
2.koulumenestyspisteet
3.työkokemuspisteet
4.hakutoivejärjestys
Tasapistetilanteessa käytettävät perusteet
vaihtelevat hakukohteittain riippuen siitä, mitä
valintatapoja hakukohteessa käytetään. Jos näillä
kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki
tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse
ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai
järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat.
Kevään 2016 yhteishaun valintakoepäivämäärät
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto
Medianomi (AMK)
Päivätoteutus
Monimuotototeutus
– 1. vaihe: 24.5., 2. vaihe: 1.–2.6.
Musiikkipedagogi (AMK)
20.–27.5.
–
Muusikko (AMK), kirkkomusiikki
20.–27.5.
–
Tanssiopettaja (AMK)
24.–26.5.
–
Päivätoteutus
Monimuotototeutus
BBA, Business Information Technology
22.4.
–
BBA, International Business
20.4.
–
7.6.
–
10.6.
25.5.
9.6.
–
Päivätoteutus
Monimuotototeutus
1.6.
7.6.
Päivätoteutus
Monimuotototeutus
3.5.
3.5.
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
Tradenomi (AMK), kirjasto- ja tietopalveluala
Tradenomi (AMK), liiketalous
Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto
Agrologi (AMK), maaseutuelinkeinot
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Valtakunnallinen esivalintakoe kaikille hakijoille
Varsinainen valintakoe, johon kutsutaan esivalintakokeen perusteella:
Bioanalyytikko (AMK)
1.–7.6.
–
Ensihoitaja (AMK)
1.–7.6.
–
Fysioterapeutti (AMK)
1.–6.6.
–
Kätilö (AMK)
1.–7.6.
–
Optometristi (AMK)
1.–6.6.
–
Röntgenhoitaja (AMK)
1.–7.6.
–
Sairaanhoitaja (AMK), Oulainen
–
6.–8.6.
1.–7.6.
1.–7.6.
Sosionomi (AMK)
1.–6.6.
7.–8.6.
Suuhygienisti (AMK)
1.–6.6.
–
–
1.–3.6.
7.–9.6.
–
Sairaanhoitaja (AMK), Oulu
Terveydenhoitaja (AMK)
Toimintaterapeutti (AMK)
Päivätoteutus
Monimuotototeutus
BEng, Information Technology
21.4.
–
Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka
26.5.
–
Insinööri (AMK), konetekniikka
26.5.
–
Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
26.5.
–
Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatitekniikka
26.5.
25.5.
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
Insinööri (AMK), talotekniikka
26.5.
25.5.
Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka
26.5.
25.5.
26.–27.5.
–
26.5.
–
Rakennusarkkitehti (AMK)
Rakennusmestari (AMK)
HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET :: 35
Kevään 2015 yhteishaun aloituspaikka- ja
hakijamäärät sekä hyväksyttyjen alimmat pisteet
Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus
Huom. aloituspaikkamäärä- ja valintaperustemuutoksista johtuen pistemäärät eivät ole kaikilta osin
vertailukelpoisia
Aloituspaikat
Ensisijaiset
hakijat
Kaikki
hakijat
Medianomi (AMK), monimuotototeutus
43
223
598
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto
Hyväksyttyjen alin
pistemäärä *)
koepisteet: journalismi 62,50,
visuaalinen suunnittelu 75,00
Musiikkipedagogi (AMK), monimuotototeutus
27
74
174
koepisteet 62,70
Muusikko (AMK), monimuotototeutus
8
10
22
koepisteet 67,00
Tanssiopettaja (AMK), päivätoteutus
17
49
80
koepisteet 63,88
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
BBA, Business Information Technology
32
77
396
yhteispisteet 20,00, koepisteet 20,00
BBA, International Business
40
154
823
yhteispisteet 53,20, koepisteet 26,80
Tradenomi (AMK) liiketalous, päivätoteutus
195
482
1531
yhteispisteet 59,67, koepisteet 21,75
Tradenomi (AMK), liiketalous, monimuotototeutus
35
123
448
koepisteet 45,00
Tradenomi (AMK), kirjasto- ja tietopalveluala,
päivätoteutus
35
67
241
yhteispisteet 76,20, koepisteet 30,80
Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely, päivätoteutus
70
163
512
yhteispisteet 60,00, koepisteet 24,00
35
54
192
yhteispisteet 57,07
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto
Agrologi (AMK), maaseutuelinkeinot,
päivätoteutus
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Bioanalyytikko (AMK), päivätoteutus
36
82
322
yhteispisteet 76,00, koepisteet 56,00
Ensihoitaja (AMK), päivätoteutus
24
272
924
yhteispisteet 79,00
Ensihoitaja (AMK), monimuotototeutus
24
113
262
koepisteet 49,50
Fysioterapeutti (AMK), päivätoteutus
28
298
1018
yhteispisteet 79,00, koepisteet 56,00
Kätilö (AMK), päivätoteutus
30
197
630
yhteispisteet 74,00
Optometristi (AMK), päivätoteutus
28
122
437
yhteispisteet 77,00, koepisteet 55,00
Röntgenhoitaja (AMK), päivätoteutus
30
148
612
yhteispisteet 77,00
Sairaanhoitaja (AMK), päivätoteutus, Oulu
70
305
1295
yhteispisteet 75,50
Sairaanhoitaja (AMK), monimuotototeutus,
Oulainen
30
148
423
yhteispisteet 74,00, koepisteet 57,50
Sosionomi (AMK), päivätoteutus
65
400
1242
yhteispisteet 79,00
Sosionomi (AMK), monimuotototeutus
30
239
668
yhteispisteet 87,00, koepisteet 61,00
Suuhygienisti (AMK), päivätoteutus
25
129
524
yhteispisteet 76,00, koepisteet 54,00
Terveydenhoitaja (AMK), monimuotototeutus
25
260
735
yhteispisteet 80,50
Toimintaterapeutti (AMK), päivätoteutus
30
176
796
yhteispisteet 69,00
36 :: HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
BEng, Information Technology
30
70
574
koepisteet 13,00
Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka,
päivätoteutus
44
85
378
yhteispisteet 52,00
Insinööri (AMK), konetekniikka, päivätoteutus
110
173
378
yhteispisteet 43,00
Insinööri (AMK), konetekniikka,
monimuotototeutus
10
39
108
yhteispisteet 36,00
Insinööri (AMK), rakennus- ja
yhdyskuntatekniikka, päivätoteutus
80
122
447
yhteispisteet 44,00
Insinööri (AMK), rakennus- ja
yhdyskuntatekniikka, infrarakennustekniikka,
päivätoteutus
20
27
195
yhteispisteet 39,00
Insinööri (AMK), rakennus- ja
yhdyskuntatekniikka, monimuotototeutus
10
55
152
yhteispisteet 78,00
Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatitekniikka,
päivätoteutus
75
144
534
yhteispisteet 52,00
Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka,
monimuotototeutus
15
41
98
yhteispisteet 35,00
Insinööri (AMK), talotekniikka, päivätoteutus
44
101
316
yhteispisteet 51,00
Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka,
päivätoteutus
65
130
472
yhteispisteet 48,00
Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka,
monimuotototeutus
25
21
93
koepisteet 10,00
Rakennusarkkitehti (AMK)
30
111
383
yhteispisteet 78,00
Rakennusmestari (AMK)
38
101
316
yhteispisteet 52,00
*) Hyväksyttyjen alin pistemäärä varsinaisen valinnan jälkeen. Mahdollista varasijavalintaa ei ole huomioitu.
HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET :: 37
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus
Hakuaika
16.3.–6.4.2016
38 :: HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016
Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Kulttuurituottaminen ja luova talous
Laajuus 60 opintopistettä, kesto 1–2 vuotta
Koulutuksen keskeisenä sisältönä ovat kulttuurialan hankkeiden tuotannollinen organisointi ja
johtaminen. Tällaisia hankkeita ov at esimerkiksi
tapahtumat, kirjalliset ja visuaaliset tuotannot,
erilaiset palvelut sekä kehityshankkeet. Tuottaja
on kokonaisvaltaisessa vastuussa hankkeen
suunnittelusta niin, että taiteelliset ja taloudelliset
tavoitteet saavutetaan resurssien puitteissa ja
asiakkaat huomioiden.
Työelämää ja alueen kulttuurielämää kehittävän
opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä.
Opinnäytetyössään opiskelija yhdessä työelämän
toimijoiden kanssa arvioi alansa kehittämistarpeita ja etsii niille ratkaisuja valitsemansa kehittä-
mistehtävän näkökulmasta. Työssä hän osoittaa
valmiutensa innovatiiviseen ja tulevaisuutta
ennakoivaan eettiseen, yhteistyökykyiseen sekä
itsenäiseen asiantuntijatyöhön.
Opiskelu tapahtuu työelämäyhteistyössä ja
kehittämishankkeissa pääosin verkko-opintoina.
Osa opetuksesta järjestetään tutkinto-ohjelmakohtaisesti ja osa yhdessä muiden Oamkin ylempien
(master) ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien
kanssa. Monialaisina yhteisinä opintoina tarjotaan
strategia- ja henkilöstöjohtamisen, myynti- ja
asiakasosaamisen, hankintaosaamisen sekä
yrittäjyyden ja projektin johtamisen opintoja.
Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Tradenomi (ylempi AMK), yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen
Laajuus 90 opintopistettä, kesto 2 vuotta
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen tutkinnon
suorittanut voi toimia liiketoiminnan kehittämis- ja
johtotehtävissä, vaativissa asiantuntijatehtävissä
sekä yrittäjänä. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden
kehittää liiketoimintaosaamista ja yrittäjyysvalmiuksia. Koulutuksen keskeisinä sisältöalueina
ovat työelämän ja liiketoiminnan kehittämisen
menetelmät, strateginen ajattelu, prosessien
kehittäminen, yrittäjyys ja esimiestyö.
Työelämää ja alueen elinkeinoelämää kehittävän
opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä.
Opiskelija osoittaa opinnäytetyön toteuttamisessa
ja raportoinnissa valmiuksia itsenäiseen, innova-
tiiviseen ja tulevaisuutta ennakoivaan asiantuntijatyöhön.
Opiskelu tapahtuu työelämäyhteistyössä lähi- ja
etäopiskeluna verkko-opetusta hyödyntäen. Osa
opetuksesta järjestetään yhdessä muiden Oamkin
ylempien (master) ammattikorkeakoulututkintoohjelmien kanssa. Monialaisina yhteisinä opintoina
tarjotaan strategia- ja henkilöstöjohtamisen,
myynti- ja asiakasosaamisen, hankintaosaamisen
sekä yrittäjyyden ja projektin johtamisen opintoja.
Koulutuksen lähipäiviä on pääsääntöisesti kerran
kuukaudessa.
YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 39
Sosiaali- ja terveysalan ylempi
ammattikorkeakoulututkinto
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
Laajuus 90 opintopistettä, kesto 1,5–2,5 vuotta
Koulutuksen keskeisenä sisältönä ovat johtaminen
ja esimiestyö sekä käyttäjälähtöinen palvelujen kehittäminen ja arviointi. Koulutus syventää osaamista
esimiestyöhön ja johtotehtäviin, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, yrittäjyyteen sekä
palvelurakenteiden ja prosessien kehittämiseen.
Työelämää ja alueen elinkeinoelämää kehittävän
opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Opiskelija arvioi opinnäytetyössään alansa kehittämistarpeita yhdessä työelämän toimijoiden kanssa.
Hän osoittaa opinnäytetyön toteuttamisessa ja
raportoinnissa valmiuksia eettiseen, itsenäiseen,
innovatiiviseen ja tulevaisuutta ennakoivaan
asiantuntijatyöhön.
Opiskelu tapahtuu työelämäyhteistyössä ja
kehittämishankkeissa pääosin verkko-opintoina.
Lähipäiviä toteutetaan 1 krt/kk ja niitä voi seurata
myös verkon kautta. Osa opetuksesta järjestetään yhdessä muiden Oamkin ylempien (master)
ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien kanssa.
Monialaisina yhteisinä opintoina tarjotaan strategia- ja henkilöstöjohtamisen, myynti- ja asiakasosaamisen, hankintaosaamisen sekä yrittäjyyden
ja projektin johtamisen opintoja.
Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Insinööri (ylempi AMK), teknologialiiketoiminta
Laajuus 60 opintopistettä, kesto 1–2 vuotta
Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia
yritysten johtotehtäviin erityisesti teknologiaalan yrityksissä siten, että aikaisemmin hankitun
teknologiaosaamisen avulla saadaan aikaan uutta
liiketoimintaa kehittämällä yrityksen toimintoja
kokonaisvaltaisesti. Koulutus antaa valmiuksia
suunnitella, valmistaa ja markkinoida tuotteita
kannattavasti erityisesti vientiin ottaen huomioon,
että tehtävässä tarvitaan teknologiaosaamisen
lisäksi lukuisia muita taitoja erityisesti pienissä ja
keskisuurissa yrityksissä.
Työelämää ja alueen elinkeinoelämää kehittävän
opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Opiskelija arvioi ja kehittää opinnäytetyössään organisaationsa toimintaa osana työyhteisöään ja tarvit-
taessa ulkopuolisten tahojen kanssa. Hän osoittaa
opinnäytetyön toteuttamisessa ja raportoinnissa
valmiuksia eettiseen, itsenäiseen, innovatiiviseen
ja tulevaisuutta ennakoivaan asiantuntijatyöhön.
Opiskelu tapahtuu työelämäyhteistyössä ja
kehittämishankkeissa pääosin verkko-opintoina.
Lähipäiviä toteutetaan 1 krt/kk ja niitä voi seurata
myös verkon kautta. Osa opetuksesta järjestetään yhdessä muiden Oamkin ylempien (master)
ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien kanssa.
Monialaisina yhteisinä opintoina tarjotaan strategia- ja henkilöstöjohtamisen, myynti- ja asiakasosaamisen, hankintaosaamisen sekä yrittäjyyden
ja projektin johtamisen opintoja.
40 :: YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
Y L E M PÄ Ä N A M K -T U T K I N TO O N J O H TAVA KO U L U T U S
Hakuohjeet ja valintaperusteet
YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 41
Kuka voi hakea?
Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on
säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014.
Hakukelpoisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon antaa soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto
sekä tämän jälkeen hankittu vähintään kolmen
vuoden työkokemus asianomaiselta alalta.
Asianomaiseksi alaksi katsotaan sekä ala, jolle
nyt ollaan hakemassa että ala, jolta korkeakoulututkinto on. Ammattikorkeakoulu määrittelee
pohjakoulutusvaatimuksen jokaiseen hakukohteeseensa erikseen. Oamkin pohjakoulutusvaatimukset ovat seuraavat:
– Kulttuurituottaminen ja luova talous: korkeakoulututkinto
– Tradenomi (ylempi AMK), yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen: liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tai muu alempi korkeakoulututkinto, joka sisältää tai jonka lisäksi on suoritettu
vähintään 40 opintopistettä liiketalouden
korkeakouluopintoja
– Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen: sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinto
– Insinööri (ylempi AMK), teknologialiiketoiminta:
vähintään insinööri (AMK) tai vastaava ulkomailla suoritettu tekniikan alan korkeakoulututkinto
vaatimus). Todistusjäljennöksiä ei tarvitse toimittaa hakuvaiheessa, vaan todistukset tarkistetaan
opiskelupaikan vastaanottaneilta.
Suomen ulkopuolella suoritetun tutkinnon on
kuitenkin oltava valmis hakuajan loppuun mennessä, jos hakija ei ole EU- tai ETA-maan kansalainen.
Osoittaakseen hakukelpoisuutensa Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla hakevan on toimitettava kopio hakemuksensa perusteena olevasta
lopullisesta tutkintotodistuksesta korkeakoulun
hakijapalveluihin viimeistään 20.4.2016. Jos
todistus on annettu muulla kielellä kuin suomeksi,
ruotsiksi tai englanniksi, on hakijan toimitettava
myös kopio virallisen kielenkääntäjän suomeksi,
ruotsiksi tai englanniksi tekemästä käännöksestä.
Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, ammattikorkeakoulu voi kutsua
hakijan valintakokeeseen tai hänen määräaikaan
mennessä toimittamansa ennakkotehtävä voidaan
ottaa huomioon. Hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella).
Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä päätöksestä hakuvaiheessa kaikkien hakukohteiden
ammattikorkeakoulujen hakijapalveluihin.
Haussa käytettävän tutkinnon on oltava suoritettuna 15.7.2016 mennessä (huom. ks. työkokemus-
Työkokemusvaatimus
Hakukelpoisuuteen vaaditaan kolme vuotta
työkokemusta, joka on kertynyt lopullisen tutkintotodistuksen myöntämispäivästä alkaen ja se on
hankittu kevään haussa 31.7.2016 mennessä ja
syksyn haussa 31.12.2016 mennessä.
Ammattikorkeakoulu hyväksyy työkokemukseksi myös aiemmin suoritetun opistoasteen tai
ammatillisen korkea-asteen tutkinnon (tutkinto voi
olla miltä koulutusalalta tahansa) jälkeen, ennen
korkeakoulututkintoa hankitun työkokemuksen.
Myös tässä tapauksessa vaaditaan asianomaiselta alalta hankittu vähintään kolmen vuoden
työkokemus.
Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä
on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on
ollut YEL tai MYEL- vakuutettu (YEL= yrittäjäeläkevakuutus, MYEL= viljelijöiden, metsätilallisten,
kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus). Ulkomainen yrittäjyys todistetaan vastaavin virallisin dokumentein.
42 :: YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS
Käsi- ja taideteollisuusalalla, viestintä- ja kuvataidealalla, teatteri- ja tanssialalla ja musiikkialalla
työkokemuksen asemesta voidaan vaatia vastaavan pituinen taiteellinen toiminta, joka osoitetaan
esim. portfoliolla (Laki 932/2014).
Työkokemus ilmoitetaan täysinä kuukausina.
Hakijan tulee muuntaa osa-aikatyön tunnit kokoaikaiseksi niin, että 150 tuntia tai 20 vähintään 7
tunnin työpäivää vastaa yhtä kuukautta. Työkoke-
muksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman
työnantajan palveluksessa hankittua. Rinnakkaisista työsuhteista voi saada työkokemuspisteitä vain
päätoimista työskentelyä vastaavan määrän.
Varusmiespalvelusta, naisten vapaaehtoista
asepalvelusta, siviilipalvelusta tai hoitovapaata ei
lasketa työkokemukseksi.
Miten haetaan?
1) Oamkin ylempään amk-tutkintoon johtaviin
koulutuksiin haetaan korkeakoulujen kevään
yhteishaussa 16.3.–6.4.2016. Hakuaika
päättyy viimeisenä hakupäivänä kello 15.00.
2) Sähköinen hakemus täytetään hakuaikana
osoitteessa www.opintopolku.fi.
3) Hakemuksen lähettämisen lisäksi tulee toimittaa ennakkotehtävä sekä mahdolliset muut
vaaditut asiakirjat.
4) Tulosten valmistuessa tarjotaan vain yhtä
opiskelupaikkaa sen mukaan, mikä on hakutoivejärjestyksessä korkeimmalla ja mihin
menestys riittää.
Valintaperusteet
Opiskelijavalinta suoritetaan ennakkotehtävän ja/
tai valintakokeen perusteella. Kaikissa Oamkin
ylempään amk-tutkintoon johtavissa koulutuksissa
on ennakkotehtävä. Kulttuurialalla on lisäksi valintakoehaastattelu, johon kutsutaan osa hakijoista
ennakkotehtävän perusteella. Ennakkotehtävien
ohjeistukset julkaistaan hakuajan alkuun mennessä Oamkin www-sivuilla, www.oamk.fi. Opinnäytetyön arvosana, koulumenestys ja alakohtainen
työkokemus voidaan huomioida ennakkotehtävässä/valintakokeessa.
Hakijat asetetaan tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:
1. Ennakkotehtävä ja/tai valintakoe
2. Hakutoivejärjestys
Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei
valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita
tai järjestelmä arpoo valittavan/valittavat.
YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 43
Avoin ammattikorkeakoulu
44 :: AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU
Avoimen ammattikorkeakoulun kautta on mahdollista suorittaa ammattikorkeakoulu- ja ylempiin
ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyviä opintoja
iästä ja aiemmasta koulutuksesta riippumatta.
Oamk järjestää avointa koulutusta Oulussa ja
Oulaisissa. Valittavana ovat avoimen ammattikorkeakoulun erillistarjonnan lisäksi lähes kaikki Oamkin amk- ja ylempään amk-tutkintoon johtavien
koulutusten opinnot lukuun ottamatta harjoittelua,
opinnäytetyötä ja pedagogisia opintoja. Tarjolla
olevasta koulutuksesta voi valita yksittäisiä
opintojaksoja tai valmiiksi suunniteltuja opintokokonaisuuksia ja opintopolkuja.
Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa opintoja päivisin ja iltaisin sekä verkko- ja monimuoto-opintoina.
Avoimen ammattikorkeakoulun opetustarjonta
julkaistaan kolme kertaa lukuvuodessa (syys-,
kevät- ja kesätarjonta). Ilmoittautumiset avoimen
amkin opinnoille tehdään sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta ilmoittautumisaikana.
Avoin ammattikorkeakoulu on hyvä tapa tutustua
amk-opiskeluun ja opiskella tutkintoon kuuluvia
opintoja etukäteen. Koska opintojaksot ovat
samoja kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa,
voit esittää niitä hyväksiluettavaksi myöhemmin
tutkinto-opiskelijana.
Avoimessa ammattikorkeakoulussa opintoja
suorittaneet voivat hakea tutkinto-opiskelijaksi
opintojensa perusteella ilman normaaliin opiskelijavalintaan osallistumista. Tällöin koulutukseen
hyväksiluettavissa olevia avoimen ammattikorkeakoulun opintoja tulee olla suoritettuna vähintään
60 opintopistettä (ylempään amk-tutkintoon
johtavaan koulutukseen 20–25 opintopistettä).
Ammattikorkeakoulututkintoon hakevalla ei
tarvitse olla ammattikorkeakoululaissa määriteltyä
hakukelpoisuutta. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa tulee hakijan täyttää viimeisimmän
valintaperustepäätöksen mukainen pohjakoulutusvaatimus.
Avoimessa ammattikorkeakoulussa yhden
opintopisteen hinta on 15 euroa. Vaihtoehtoisesti
voi opiskella koko lukuvuoden 300 eurolla ilman
opintopisterajaa.
Lisätietoja
oamk.fi/avoin.
AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU :: 45
Yhteystiedot
Hakijapalvelut
PL 405, 90101 OULU
Käyntiosoite: Kotkantie 1, 90250 Oulu
SUOMENKIELINEN KOULUTUS
010 19 2000
[email protected]
ENGLANNINKIELINEN KOULUTUS
010 19 2001
[email protected]
Opiskelijapalvelut
KULTTUURI, LUONNONVARA JA TEKNIIKKA
Kotkantien kampus
Kotkantie 1, 90250 Oulu
[email protected]
LIIKETALOUS
Teuvo Pakkalan kadun kampus
Teuvo Pakkalan katu 19, 90130 Oulu
[email protected]
SOSIAALI- JA TERVEYSALA
Professorintien kampus
Kiviharjuntie 8, 90220 Oulu
[email protected]
Oulaisten kampus
Kuntotie 2, 86300 Oulainen
[email protected]
46 :: HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016
Hakijan oppaan tiedot ovat painohetkellä voimassa olleiden päätösten mukaiset.
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
Hakijan opas 2016
OULUN AMMATTIKORKEAKOULU
Toimittaja: Eija Räisänen
Ulkoasu: Oamkin Viestintäpalvelut
Valokuvat: Petteri Löppönen (kansi, s.38, s. 44), Tiia Tervonen (s. 6, s. 10),
Pia Alatorvinen (s. 16), Jussi Tuokkola (s. 27, s. 41),
Oamkin Viestintäpalvelut
Painopaikka: Erweko 2015, Painos: 6 500 kpl
HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016 :: 47
Tule opiskelemaan Oamkiin!
Noin 8 500 opiskelijaa suuntaa vuosittain kulkunsa
Oulun ammattikorkeakouluun – mikset siis sinäkin?
oamk.fi/opiskelemaan
48 :: HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016