Hakijan opas 2016 - Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Transcription
Hakijan opas 2016 - Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Hakijan opas OULUN AMMAT TIKORKEAKOULU :: 2016 Kevään 2016 yhteishaku 8.–27.1. Kevään yhteishaun ensimmäinen hakuaika, englanninkielinen koulutus 16.3.–6.4. Kevään yhteishaun toinen hakuaika, suomenkielinen koulutus Sisällys 4 Oulun ammattikorkeakoulu – parasta pohjoisen hyväksi 5 Aloituspaikat, kevään 2016 yhteishaku 6 AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 6 ENGLANNINKIELISET KOULUTUKSET 7 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto 9 Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto 10 SUOMENKIELISET KOULUTUKSET 11 Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto 13 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto 15 Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto 17 Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto 23 Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto 27 HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET 28 Kuka voi hakea? Miten haetaan? 29 Opiskelijavalinnan periaatteita 32Valintaperusteet 35 Kevään 2016 yhteishaun valintakoepäivämäärät 36 Kevään 2015 yhteishaun aloituspaikka- ja hakijamäärät sekä hyväksyttyjen alimmat pisteet 38 YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 39 Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto 39 Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto 40 Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto 40 Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto 41 HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET 42 Kuka voi hakea? 42Työkokemusvaatimus 43 Miten haetaan? Valintaperusteet 44 Avoin ammattikorkeakoulu 46Yhteystiedot HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016 :: 3 Oulun ammattikorkeakoulu – parasta pohjoisen hyväksi Oamk on 8 500 opiskelijan ja 640 työntekijän vahva ja monialainen ammattikorkeakoulu. Järjestämme ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, ammatillisen opettajan-, erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutusta, avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä täydennyskoulutusta. Meillä voit opiskella kulttuurialaa, liiketaloutta, luonnonvara-alaa, sosiaali- ja terveysalaa sekä tekniikkaa. Kotkantien kampus Kotkantien kampus sijaitsee Kaukovainion kaupunginosassa, kolmen kilometrin päässä Oulun keskustasta. Kampuksella voi suorittaa kulttuurialan, luonnonvara-alan ja tekniikan ammattikorkeakoulututkintoja sekä näiden alojen ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Kampuksella opiskelee noin 3 500 opiskelijaa. Teuvo Pakkalan kadun kampus Teuvo Pakkalan kadun kampus sijaitsee Raksilan kaupunginosassa, noin kilometrin päässä Oulun keskustasta. Täällä voi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Kampuksella opiskelee noin 1 900 opiskelijaa. Professorintien kampus Professorintien kampus sijaitsee lähellä Oulun yliopistollista sairaalaa, noin kolmen kilometrin päässä Oulun keskustasta. Kampuksella voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Opiskelijoita kampuksella on hieman yli 2 000. Oulaisten kampus Oulaisten kampus sijaitsee noin 100 kilometrin päässä Oulusta. Oulaisissa voi opiskella sairaanhoitajaksi tai terveydenhoitajaksi. 4 :: HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016 Aloituspaikat, kevään 2016 yhteishaku Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus P Ä I V ÄTO TEU TU S Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto M O N IM U O TO TO TEU TU S Valintatapa 1 - Valintatapa 1 - - - 43 - Musiikkipedagogi (AMK) 27 - - - Muusikko (AMK), kirkkomusiikki 8 - - - Tanssinopettaja (AMK) 17 - - - Medianomi (AMK) Valintatapa 1 Valintatapa 2B Valintatapa 1 Valintatapa 3 BBA, Business Information Technology 15 15 - - BBA, International Business 20 20 - - Tradenomi (AMK), kirjasto- ja tietopalveluala 10 15 - - Tradenomi (AMK), liiketalous 80 120 24 36 Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely 40 40 - - Valintatapa 1 Valintatapa 2B Valintatapa 3 - 20 15 17 - Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto Agrologi (AMK), maaseutuelinkeinot Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Valintatapa 1 Valintatapa 2A Valintatapa 1 Valintatapa 2A Bioanalyytikko (AMK) 15 21 - - Ensihoitaja (AMK) 13 19 - - Fysioterapeutti (AMK) 12 16 - - Kätilö (AMK) 12 18 - - Optometristi (AMK) 12 16 - - Röntgenhoitaja (AMK) 12 18 - - - - 20 25 Sairaanhoitaja (AMK), Oulu 24 36 10 14 Sosionomi (AMK) 24 36 12 18 Suuhygienisti (AMK) 10 15 - - Terveydenhoitaja (AMK) - - 11 15 Toimintaterapeutti (AMK) 13 19 - - Sairaanhoitaja (AMK), Oulainen Valintatapa 1 Valintatapa 2B Valintatapa 1 Valintatapa 3 BEng, Information Technology 25 5 - - Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka 40 0 - - Insinööri (AMK), konetekniikka 60 30 - - Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 24 36 - - Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka 64 0 26 0 Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto - - 40 0 Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka Insinööri (AMK), talotekniikka 35 25 10 20 Rakennusarkkitehti (AMK) 20 10 - - Rakennusmestari (AMK) 38 0 - - HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016 :: 5 A M M AT T I KO R K E A KO U L U T U T K I N TO O N J O H TAVA KO U L U T U S Englanninkieliset koulutukset Hakuaika 8.–27.1.2016 6 :: ENGLANNINKIELISET KOULUTUKSET Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Bachelor of Business Administration (BBA), Business Information Technology Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Englanninkielinen tietojenkäsittelyn tutkintoohjelma kouluttaa kansainvälisiä ohjelmistosuunnittelun, informaatiotekniikan ja liiketalouden asiantuntijoita. Koulutus toteutetaan kokonaan englanniksi, jolloin opiskelijan alakohtainen kielitaito karttuu opintojen edetessä. Koulutus on tarkoitettu sekä suomalaisille että kansainvälisille opiskelijoille, jotka haluavat opiskella monikulttuurisessa ympäristössä ja joiden päämääränä on ura kansainvälisessä yrityksessä Suomessa tai ulkomailla. Opinnot keskittyvät tiedonhallintaan, ohjelmistohallintaan, ohjelmointiin sekä digitaaliseen mediaan. Opinnoissa painotetaan informaatiojärjestelmien kehittämisen ja hallinnan osaamista. Myös pelikehityksen opiskelu on mahdollista. Opinnot sisältävät lisäksi kieliopintoja, matematiikkaa, liiketaloutta, markkinointia ja taloushallintoa. lussa Euroopassa, Aasiassa tai Yhdysvalloissa. Myös harjoittelujakso on mahdollista suorittaa ulkomailla. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakea suorittamaan kansainvälinen kaksoistutkinto Kaliforniassa sijaitsevassa Northwestern Polytechnic Universityssä tai Saksassa sijaitsevassa Hochschule Neu-Ulm University of Applied Sciencessa. Myös Saksassa opiskellaan englannin kielellä. Valmistuessaan opiskelijat ymmärtävät verkko- ja mobiiliteknologiaa sekä yrittäjyyttä ja kansainvälistä liiketaloutta. Koulutus antaa mahdollisuudet monenlaisiin uravaihtoehtoihin sekä Suomessa että ulkomailla. Valmistuneet saavat valmiudet toimia erilaissa tietojenkäsittelyn tehtävissä, esimerkiksi ohjelmistosuunnittelu, ohjelmistokehitys, ohjelmointi- ja testaustehtävät, www-sivujen suunnittelu ja toteutus, asiantuntijatehtävät sekä markkinointi- ja myyntitehtävät. Opiskelijoita kannustetaan suorittamaan osa opinnoistaan opiskelijavaihdossa kumppanikorkeakou- ENGLANNINKIELISET KOULUTUKSET :: 7 Bachelor of Business Administration (BBA), International Business Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Koulutus on suunniteltu vastaamaan kansainvälisesti suuntautuneiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Opetus toteutetaan kokonaisuudessaan englanniksi, jolloin opiskelijan alakohtainen sanasto karttuu opintojen edetessä. Koulutus on tarkoitettu niin suomalaisille kuin kansainvälisillekin opiskelijoille, joiden päämääränä on työllistyä kansainvälisen liiketalouden, myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Opinnot keskittyvät kehittämään kansainvälisen liiketoiminnan ja kansainvälisessä työympäristössä tarvittavia taitoja. Opintoihin sisältyy kansainvälisen markkinoinnin hallintaa, minkä avulla opiskelijat kykenevät tekemään analyysejä, kansainvälisiä markkinatutkimuksia sekä tuottamaan markkinointistrategioita. Opiskelijat oppivat luonnostelemaan kansainvälisiä markkinointisuunnitelmia sekä toteuttamaan, ohjaamaan ja valvomaan kansainvälistä markkinointia ja myyntiä. Kannatta- 8 :: ENGLANNINKIELISET KOULUTUKSET vien asiakassuhteiden luominen, kehittäminen ja ylläpitäminen ovat osa opetussuunnitelmaa. Opiskelijoita kannustetaan suorittamaan osa opinnoistaan opiskelijavaihdossa kumppanikorkeakouluissa Euroopassa, Aasiassa tai Yhdysvalloissa. Myös harjoittelujakso on mahdollista suorittaa ulkomailla. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakea suorittamaan kansainvälinen kaksoistutkinto Kaliforniassa sijaitsevassa Northwestern Polytechnic Universityssä tai Saksassa sijaitsevassa Hochschu le Neu-Ulm University of Applied Sciencessa. Myös Saksassa opiskellaan englannin kielellä. Koulutus antaa valmiudet monipuolisiin uramahdollisuuksiin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Valmistuneet työskentelevät esimerkiksi kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin, kansainvälisen viennin ja tuonnin, asiakaspalvelun sekä henkilöstö- ja taloushallinnon parissa. Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Bachelor of Engineering (BEng), Information Technology Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Tietotekniikka on välttämätön osa lähes jokaisella elämänalueella ja tarve IT-alan osaajista kasvaa jatkuvasti. Englanninkielinen tietotekniikan insinöörikoulutus on tarkoitettu sekä suomalaisille että kansainvälisille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet luomaan uraa kansainvälisissä työyhteisöissä Suomessa tai ulkomailla. Opinnot toteutetaan kokonaisuudessaan englanniksi, jolloin opiskelijoiden alakohtainen sanavarasto kehittyy pikkuhiljaa opintojen etenemisen myötä. Opiskelu tapahtuu monikulttuurisissa opiskelijaryhmissä. Opintoihin sisältyy laaja-alaisesti ohjelmointia, ohjelmistosuunnittelua ja -kehitystä. Myös pelikehityksen opiskelu on mahdollista. Tietotekniikan insinööri tarvitsee työssään tekniikan osaamisen lisäksi myös matematiikan ja fysiikan, viestinnän ja vieraiden kielten sekä yritystalouden perusteiden tietoja ja taitoja. Koulutus antaa valmiudet myös näihin. Osa opinnoista suoritetaan yritysten tarjoamissa tuotekehitysprojekteissa. Opintojen alussa tehdään ensin pienimuotoisia projekteja kouluympäristössä ja opintojen loppuvaiheessa siirrytään alueen yrityksiin oppimaan oikeassa työympäristössä. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet lukemattomiin uramahdollisuuksiin. Valmistuneella on laaja ymmärrys ja taidot toimia ohjelmistosuunnittelussa, tuotekehittelyssä sekä asiantuntijana tietotekniikan alalla. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet lukemattomiin uramahdollisuuksiin. Valmistunella on laaja ymmärrys ja taidot toimia niin ohjelmistosuunnittelussa, tuotekehittelyssä kuin asiantuntijana tietotekniikan alalla. ENGLANNINKIELISET KOULUTUKSET :: 9 A M M AT T I KO R K E A KO U L U T U T K I N TO O N J O H TAVA KO U L U T U S Suomenkieliset koulutukset Hakuaika 16.3.–6.4.2016 10 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Medianomi (AMK) Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Koulutus on keskeinen osa Oulun seudun mediaalan kehittämistä, ja teemme laajasti yhteistyötä alueen yritysten sekä organisaatioiden kanssa. Koulutamme median asiantuntijatehtäviin ja sisällöntuottamiseen viestinnän ammattilaisia, joiden vahvuutena ovat monipuoliset käytännön taidot, valmius työnsä kehittämiseen ja tekijän asenne. Journalismin opinnoissa korostuvat välineosaamisen lisäksi yhteiskunnallinen osaaminen, median muuttuva toimintaympäristö ja kyky kertoa kiinnostavia tarinoita. Journalismin suuntautumisvaihtoehdosta valmistunut medianomi voi työskennellä toimittajana printtimediassa, radiossa, televisiossa tai verkkomediassa. Koulutus antaa valmiuksia myös tiedottajan tehtäviin. Visuaalisen suunnittelun opinnoissa menestymisen edellytyksiä ovat hyvä kuvallinen hahmotuskyky, luovuus, ryhmätyötaidot sekä rohkeus tarttua toimeen. Opintoihin kuuluvat tärkeänä osana sähköisissä medioissa julkaiseminen ja internetin visuaalinen sisällöntuotanto. Opinnoissa painottuu monialagrafiikka, jonka opintoja ovat muun muassa graafinen suunnittelu, web-design, valokuvaus, kuvankäsittely, animaatio ja interaktiivinen media. Opintojen aikana opiskelija voi syventää opintojaan eri alustoille suunniteltavissa digitaalisissa julkaisuissa, audiovisuaalisissa tuotannoissa tai peliopinnoissa. Visuaalisen suunnittelun medianomit työllistyvät esimerkiksi mainos- ja viestintätoimistoihin, peli- ja av-alan yrityksiin sekä muiden toimialojen visuaalisen suunnittelun tehtäviin. Musiikkipedagogi (AMK) Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Musiikkipedagogin koulutus painottuu oman instrumentin hallintaan ja pedagogiikkaan. Musiikkipedagogikoulutukseen ei oteta opiskelijoita pääinstrumentilla harmonikka, kantele, cembalo, baritonitorvi tai musiikin teoria. Instrumenttiopettajan (klassinen tai pop/jazz) pääaineopinnoissa solististen valmiuksien lisäksi kehitetään mm. kamarimusiikki-, ensemble- ja/tai orkesterisoiton osaamista. Pop/jazz-pääaineisilla opiskelijoilla opintoihin sisältyy myös musiikkiteknologian opintoja. Laaja-alaisen musiikkipedagogin pääaine tähtää monipuoliseen muusikkouteen, joka kehittyy pääja sivuinstrumentin, yhtyesoiton ja -laulun sekä kuoron- ja yhtyejohdon opintojen kautta. Opiskelija voi valita suuntautumisensa joko klassisen musiikin tai rytmimusiikin alalta tai yhdistellä niitä oman kiinnostuksensa ja vahvuuksiensa mukaisesti. Musiikkipedagogin tutkintoon sisältyvät 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot työelämäläheisine harjoitteluineen. Musiikkipedagogin tutkinnon suorittaneet voivat toimia musiikin ammatillisen koulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön sekä muissa musiikkipedagogista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Musiikkipedagogit voivat hakeutua myös muusikon tehtäviin, esim. orkesterisoittajiksi. AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 11 Muusikko (AMK), kirkkomusiikki Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Kirkkomusiikin opinnot painottuvat kanttorin käytännön valmiuksiin: monipuoliseen instrumenttien hallintaan pääaineena joko urut, laulu tai kuoronjohto, liturgiseen musiikkiin ja kuorotoimintaan sekä seurakunnallisiin aineisiin. Harjoittelu tapahtuu kanttorin tehtävissä. Kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa suoritettu muusikon (AMK) tutkinto antaa kelpoisuuden evankelis-luterilaisen kirkon muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävään kanttorin virkaan. Tanssinopettaja (AMK) Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Opiskelun aikana opiskelija kehittää osaamistaan opiskelemalla erilaisia tanssilajeja, joissa oppiminen painottuu suuntautumisvaihtoehdon mukaisiin opintoihin. Lisäksi pedagogista osaamista kehitetään sekä yleisen pedagogiikan, tanssipedagogiikan että metodiikan näkökulmista. Harjoitteluissa opiskelija opettelee toimimaan tanssinopettajana erilaisissa työelämäyhteyksissä. Näyttämötyöhön liittyvissä opintojaksoissa toimitaan tanssijoina, koreografeina tai muissa taiteellisten teosten tekemiseen liittyvissä tehtävissä. Yrittäjyyteen ja työelämään liittyvät opinnot kehittävät kykyä toimia työelämässä ammattilaisena, joka arvostaa omaa asiantuntemustaan ja ammattitaitoaan. Lisäksi kieli- ja viestintäopinnot sekä musiikkiopinnot ja kulttuuriopinnot laajentavat opiskelijan osaamista. Tanssinopettaja (AMK) omaa hyvän tanssitaidon ja osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää tanssinopetusta ja -oppimista. Tutkinto sisältää 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot ja tuottaa kelpoisuuden toimia taiteellisen perusopetuksen opettajana sekä opettajana ammatillisella toisella asteella. Lisäksi tutkinnon suorittaneet voivat toimia tanssialan yrittäjinä ja tanssinopettajina yksityisissä tanssikouluissa tai kunnallisissa tanssioppilaitoksissa tai muissa yhteisöissä tai yrityksissä. Kevään 2016 yhteishaussa etusijalla ovat kansantanssin ja paritanssin suuntautumisvaihtoehtoihin hakeutuvat. 12 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Tradenomi (AMK), kirjasto- ja tietopalveluala Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Koulutuksessa yhdistyvät ammatillinen ja teoreettinen osaaminen. Opinnoissa painotetaan työssä tarvittavia erityistaitoja, kuten tiedontallennusta ja -hakua, kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta, asiakaspalvelu- ja käyttäjäkoulutustaitoja sekä tietoteknistä osaamista. Ammatillista osaamista tukevat monipuoliset kieli- ja liiketalouden opinnot. Opintoihin sisältyy myös tiimityötä projekteissa ja työelämälähtöisissä toimeksiannoissa. Tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut osaa toimia kirjaston asiakaspalvelussa, tunnistaa ja auttaa asiakkaita heidän tiedontarpeissaan sekä paikantaa tiedonlähteet. He osaavat myös kuvata, arvioida ja rakentaa kirjaston kokoelmaa ja tuntevat alan keskeiset kuvailustandardit. He käyttävät työssään kirjastoverkkoa ja keskeisiä kansallisia tietojärjestelmiä. Myös kirjastojen historiallisten ja kulttuuristen vaiheiden tunteminen sekä niiden yhteiskunnallisen merkityksen tietäminen on osa osaamista. Kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinnon suorittaneella on monipuoliset valmiudet toimia kaupunkien ja kuntien kirjastojen, ammattikorkeakoulujen kirjastojen sekä erilaisten tietopalveluyksiköiden työtehtävissä. Tradenomi (AMK), liiketalous Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Päivätoteutuksessa opiskellaan ensimmäisen lukuvuoden aikana perusopinnot, jonka jälkeen siirrytään suuntautumisvaihtoehdon opintoihin. Suuntautumisvaihtoehto valitaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Esimiestyön ja henkilöstöosaamisen suuntautumisvaihtoehdossa opitaan henkilöstötoiminnon tehtäväkenttää, esimiestyön perusteita, palkanlaskentaa ja työoikeutta. Opiskelijayritys, yrityshautomo, LAB-opinnot, laajat kieliopinnot ja ulkomaan opinnot mahdollistavat tutkinnon yksilöllisen koostamisen. Myynnin ja markkinoinnin suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija saa valmiudet yritysten myynti-, markkinointi- ja viestintätehtäviin sekä muihin liiketoiminnan asiantuntijatehtäviin. Opinnoissa keskeistä on markkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa sekä myyntityössä tarvittavien tietojen ja taitojen kehittäminen. Lähtökohtana on kuluttajien ja organisaatioiden ostokäyttäytymisen ja digitaalisen toimintaympäristön ymmärtäminen. Oikeuden ja hallinnon suuntautumisvaihtoehdon opinnot on suunniteltu yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Opintokokonaisuuden suorittaneet saavuttavat monipuolisen osaamisen työelämän kannalta keskeisillä oikeuden aloilla ja harjaantuvat säädösten soveltamiseen käytännön työelämässä julkisella ja yksityisellä sektorilla. AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 13 Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija saa valmiudet erilaisiin taloushallinnon tehtäviin yrityksissä ja julkisella sektorilla sekä itsenäisenä yrittäjänä toimimiseen. Opinnoissa perehdytään käytännönläheisesti mm. kirjanpitoon, palkanlaskentaan, yritysrahoitukseen, verotukseen ja johdon laskentatoimen eri osa-alueisiin, kuten kannattavuus- ja kustannuslaskentaan sekä budjetointiin. jotka painottuvat liiketoiminnan luomiseen, kehittämiseen ja harjoittamiseen yrittäjyysakatemiassa. Akatemiassa oppimisympäristönä toimivat opiskelijatiimien perustamat tiimiyritykset. Monimuotototeutuksena alkaa kaksi ryhmää: esimiestyön ja henkilöstöosaamisen sekä taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdot. Yrittäjyyden suuntautumisvaihtoehdossa voi suorittaa pääosan tradenomin tutkinnosta opinnoissa, Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Koulutus valmistaa tietojenkäsittelyn ammattilaisia alan erilaisiin tehtäviin. Kaikki alan tehtävät vaativat ammattilaisilta loogista ajattelua, uuden tiedon omaksumista ja ongelmanratkaisukykyä. Tämän lisäksi yhteistyö- ja kommunikointitaidot niin suomeksi kuin englanniksi ovat tärkeitä. Opinnot sisältävätkin myös viestintää, kieliopintoja, matematiikkaa, liiketaloutta, markkinointia ja yrittäjyyttä. Opinnoissa toteutetaan erilaisia harjoitustöitä joko yksin, pienissä ryhmissä tai projekteissa. mäasiantuntemuksen suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään ICT-infrastruktuurin suunnitteluun, käyttöönottoon sekä ylläpitoon, tietoliikenneverkkoihin, tietoturvaan ja asiakastukitoimintaan. Ammattiopinnot jakautuvat suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti. Web-sovelluskehityksen suuntautumisvaihtoehdossa pääpaino on ohjelmoinnin, ohjelmistosuunnittelun ja tietokantojen opetuksessa ja harjoittelussa. Suuntautumisvaihtoehdon opetus keskittyy ohjelmistokehitykseen sisältäen käyttöliittymien ja tietokantojen suunnittelua ja kehitystä. Internet-palveluiden ja digitaalisen median suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään verkkoliiketoimintaan, sosiaalisen median sovellusten sisällöntuotantoon (teksti, kuvat, ääni, video, animaatio) ja käyttöliittymäkehitykseen. Järjestel- Tutkinto-ohjelmasta valmistuneet saavat suuntautumisvaihtoehtonsa mukaan valmiudet toimia erilaisissa tietojenkäsittelyn asiantuntijatehtävissä. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi verkkopalvelun ohjelmistokehitys, käyttöliittymän suunnittelu, ohjelmointi- ja testaustehtävät, www-sivujen suunnittelu ja toteutus, kuvan-, äänen- ja videonkäsittely, pelien suunnittelu ja toteutus, sosiaalisen median sisällöntuotanto ja asiantuntijatehtävät, ICT-infrastruktuurin toteutus ja ylläpitotehtävät sekä asiakaspalvelu-, markkinointi-, myynti- ja koulutustehtävät. Suuntautumisvaihtoehdosta riippumatta opiskelijalla on mahdollisuus erikoistua pelikehitykseen. Koulutuksessa on myös mahdollista suorittaa kaksoistutkinto opiskelemalla yksi lukuvuosi Saksassa Hochschule Neu-Ulmissa (opetus englannin kielellä). 14 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto Agrologi (AMK), maaseutuelinkeinot Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Koulutuksen keskeisiä ammatillisia osaamisalueita ovat kasvituotanto, kotieläintalous, metsätuotanto, bioenergia, ympäristönhoito sekä yrittäjyys ja johtaminen. Opintojen alussa painotetaan ammatillista perusosaamista. Opintojen edetessä jokainen opiskelija rakentaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla oman yksilöllisen ammattiprofiilinsa. Projektimainen työskentely kytkee opiskelun luontevasti alan viimeisimpään tietoon ja työtehtävissä tarvittavaan osaamiseen. Harjoittelu, joka suoritetaan maatiloilla ja maaseutuyrityksissä sekä muissa agrologin työtehtävissä, täydentää käytännön työtaitoja ja tutustuttaa tuleviin ammattitehtäviin kotimaassa ja ulkomailla. Osaamista täydennetään vapaasti valittavilla opinnoilla, joita voi valita oman tai Oamkin muiden tutkintoohjelmien tarjonnasta tai muista kotimaisista ja ulkomaisista korkeakouluista. Agrologi tuntee alkutuotannon biologiset perusteet ja prosessit. Agrologi osaa käyttää erilaisia analysointi- ja suunnittelumenetelmiä maatalous- ja ympäristöalalla. Agrologi pystyy toimimaan itsenäisenä yrittäjänä sekä alan kehittäjänä ja asiantuntijana. Agrologin ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi maanviljelijä, maaseutuyrittäjä, maaseutuasiamies, ympäristöasiamies, maaseutujohtaja, neuvoja tai neuvontajärjestön asiantuntija, maaseutu- ja ympäristöhallinnon tarkastaja tai muu viranomainen sekä kaupan alan myynti- tai tuotepäällikkö. Agrologikoulutusta toteutetaan päivä- ja monimuotototeutuksena. Päiväopiskelu tapahtuu Oulussa Kotkantien kampuksella. Opiskelu on päätoimista ja edellyttää opiskelijan sitoutumista kokoaikaiseen työskentelyyn. Monimuoto-opiskelu toteutetaan pääosin verkossa. AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 15 16 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Bioanalyytikko (AMK) Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Opintojen aikana opitaan ymmärtämään ihmisen elimistön toimintaa ja laboratoriotutkimusten merkitystä väestön terveyden edistämisessä, sairauksien diagnosoinnissa, hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa jahoitomenetelmien kehittämisessä. Opiskelijat saavat valmiudet laboratoriotutkimusprosessin hallintaan opiskelemalla asiakaslähtöistä näytteenottotoimintaa sekä näytteiden analysointia ja tulosten arviointia laboratorion laatujärjestelmien mukaisesti. ammattihenkilöksi (laboratoriohoitaja). Bioanalyytikon keskeisiä työtehtäviä ovat asiakaspalvelu, näytteenottotoiminta, vieritestaus, näytteiden analysointi ja tulosten arviointi sekä osallistuminen laboratoriopalvelujen laadunhallintaan ja laboratoriotoiminnan kehittämiseen. Bioanalyytikot sijoittuvat terveysasemien ja sairaaloiden laboratorioihin, biolääketieteellisiin tutkimus- ja tuotantolaitoksiin, ympäristöterveydenhuollon laboratorioihin sekä terveydenhuolto- ja laboratorioalan yrityksiin. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira laillistaa bioanalyytikon terveydenhuollon Ensihoitaja (AMK) Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Ensihoitajakoulutuksessa opiskellaan sairaalan ulkopuolisen ensihoitotyön asiantuntijaksi ja kehittäjäksi. Ensihoitajan erityisosaamista on hoitotasoinen ensihoito, eli valmius antaa tehohoidon tasoista hoitoa sairaalan ulkopuolella ja ensihoidon johtamisosaaminen. Ensihoitaja on vastuussa sekä potilaiden hoitamisesta että alaisuudessaan toimivien ambulanssien ja henkilöstön koordinoinnista ja ohjauksesta. Sairaanhoitajan perusosaaminen on osa ensihoitajan ammattitaitoa. perustuen. Hoidon vaikutusten ennakointi, arviointi ja komplikaatioihin varautuminen kuuluvat ensihoitajan ammattitaitoon. Hän osaa käyttää turvallisesti hoito- ja viestintäteknologiaa sekä toteuttaa itsenäisesti ensihoitopotilaan lääkehoidon. Ensihoitajan työhön kuuluu myös potilaiden kiireetöntä tutkimista, hoidon tarpeen asiantuntijaarviointia, jatkohoidon suunnittelua ja ohjausta. Viranomaisyhteistyötä tehdään mm. pelastajien ja poliisin kanssa. Ensihoitajalla on hyvät ongelmaratkaisutaidot, tilanneherkkyyttä ja paineensietokykyä. Hän osaa tutkia vammautuneen tai äkillisesti sairastuneen potilaan, määritellä työdiagnoosin ja tehdä päätöksiä itsenäisesti tai hoito-ohjeeseen Ensihoitajat työskentelevät mm. ambulansseissa, ensihoidon suunnittelu-, koulutus-, johtamis- ja kehittämistehtävissä ja yrittäjinä sekä päivystysyksiköissä ja teho-osastoilla sairaanhoitajina. AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 17 Fysioterapeutti (AMK) Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Koulutuksen perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva fysioterapian asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija fysioterapian yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta tarpeellinen kielitaito. Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija fysioterapian keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteel- lisiin perusteisiin siten, että opiskelija kykenee itsenäisesti työskentelemään fysioterapian asiantuntijatehtävissä, kehitystyössä ja yrittäjänä. Fysioterapeutit työskentelevät ensisijaisesti sairaaloissa, terveyskeskuksissa, tutkimus- ja kuntoutuskeskuksissa, fysikaalisissa hoitolaitoksissa tai muissa julkisissa tai yksityisissä terveydenhuollon organisaatioissa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina ja yrittäjinä. Lisäksi fysioterapeutteja on mm. erityiskoulujen, potilasjärjestöjen sekä kolmannen sektorin palveluksessa. Kätilö (AMK) Laajuus 270 opintopistettä, kesto 4,5 vuotta Koulutuksessa suoritetaan ensin sairaanhoitajan opinnot, jonka jälkeen keskeisiä opintoja ovat seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät kokonaisuudet. Näitä ovat mm. naisen terveyteen ja gynekologisten sairauksien hoitoon, lapsettomuuteen, raskauteen ja raskauden häiriöihin, säännölliseen ja epäsäännölliseen synnytykseen sekä terveen ja sairaan vastasyntyneen hoitoon liittyvät opinnot. Kätilö on asiantuntija raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen naisen, terveen vastasyntyneen ja perheen hoitotyössä sekä gynekologisen potilaan hoitotyössä. Työhön kuuluu myös seksuaalineuvonta, perhesuunnittelun ohjaus, vanhemmuuteen kasvun ja synnytykseen valmistautumisen tukeminen. Synnytyssalissa kätilö osaa hoitaa synnytyksiä ja niihin liittyviä ongelmatilanteita itsenäisesti. Poliklinikoilla kätilö työskentelee lääkärin työparina, mutta tekee esimerkiksi raskaudenaikaisia ultraäänitutkimuksia itsenäisesti. Vuodeosastoilla kätilö hoitaa yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa potilaana olevaa naista ja hänen perhettään. Neuvoloissa kätilö työskentelee eri-ikäisten naisten ja tyttöjen, raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten, vastasyntyneiden ja heidän perheidensä parissa. Pohjois-Suomessa kätilötyön erityishaasteita ovat mm. monisynnyttäjät ja pitkät välimatkat, jotka tuovat haasteita synnyttäjän terveydentilan arviointiin. Maahanmuuttajien terveydentilan erityishaasteet tuovat omaa vaativuutta kätilön ammattiosaamiseen. Valmistuva kätilö saa todistuksen kätilön sekä sairaanhoitajan tutkinnoista ja hänet laillistetaan hakemuksesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) toimesta sekä kätilöksi että sairaanhoitajaksi. Koulutus täyttää sairaanhoitajaja kätilökoulutuksesta annettujen EU-direktiivien vaatimukset. 18 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Optometristi (AMK) Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Optometristin ammattitaidon perustana on optometrian teoreettinen ja käytännöllinen terveystekninen osaaminen. Ammatillinen osaaminen rakentuu soveltuville matemaattis-luonnontieteellisille opinnoille, näönhuollon ja silmälasiteknologian opinnoille sekä lääketieteellisille opinnoille. Opinnoissa keskeisiä sisältöalueita ovat näköjärjestelmän ja näkökyvyn sekä silmäsairauksien tunteminen. Lisäksi opiskellaan näöntarkastuksen menetelmiä ja näönkorjausratkaisuja sekä silmien terveydentilan tutkimisen menetelmiä. valvontavirasto Valvirasta. Optometristit työskentelevät lähinnä yksityisen terveydenhuollon näön tutkimisen ja erilaisten näkötilanteiden tarpeet tuntevina asiantuntijoina. Optometristin tuottamiin palveluihin kuuluvat silmän taittovoiman määrittäminen, optisten apuvälineiden määrääminen ja silmäsairauksien tunnistaminen. Optometristi valitsee asiakkaalle näonkorjausratkaisun, määrää, valmistaa ja sovittaa silmä- ja piilolasit sekä muut optiset apuvälineet. Optometristi ohjaa asiakkaita näköön, näkemisen ongelmiin ja niiden korjaamiseen liittyvissä asioissa. Tutkinnon suorittamisen jälkeen haetaan ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja Röntgenhoitaja (AMK) Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Röntgenhoitaja osaa toteuttaa eri-ikäisten eri sairauksia sairastavien potilaiden röntgen-, isotooppi-, ultraääni- ja magneettitutkimuksia, työskennellä isotooppihoidoissa ja kuvantaohjatuissa toimenpiteissä sekä toteuttaa sädehoitoa. Röntgenhoitajan ammatillisessa toiminnassa korostuu turvallisuus monella tavalla kuten kuvantamislaitteiden käytössä, säteilyn vaikutusten tuntemisessa, laatutyössä sekä potilaan voinnin seuraamisessa ja turvaamisessa. Keskeisiä opintokokonaisuuksia ovat radiografiaja sädehoitotyön opinnot (säteilyn käyttö, röntgen-, isotooppi-, ultraääni- ja magneettitutkimukset, sä- dehoitomenetelmät), terveysalan opinnot (kliininen hoitotyö, ensiapu, mikrobiologia, farmakologia, anatomia), viestintäopinnot (suomen, ruotsin ja englannin kieli), tutkimus-, kehittämis- ja johtamisopinnot (tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät, johtaminen ja yrittäjyys) sekä lääketieteen opinnot (syöpätaudit, radiologia). Suurin osa röntgenhoitajista sijoittuu terveydenhuoltoon radiografia- ja sädehoitotyöhön, jossa vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja, vastuullisuutta ja huolellisuutta sekä loogista ajattelua potilasturvallisuuden takaamiseksi. AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 19 Sairaanhoitaja (AMK), Oulu ja Oulainen Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Opinnoissa keskeisiä alueita ovat lääkehoito, kliininen hoitotyö, mielenterveys- ja päihdetyö, perheen hoitotyö, aikuisen ja ikääntyneen hoitotyö. Opiskelu sisältää runsaasti toimenpide- ja simulaatioharjoituksia, verkko-opintoja sekä harjoittelua erilaisissa hoitoyksiköissä eri puolilla Suomea tai ulkomailla. Opintojen lopuksi osaamista syvennetään jollakin sairaanhoidon osa-alueella (asiakasvastuinen hoitotyö, mielenterveys- ja päihdehoitotyö, akuutti- ja tehohoitotyö, perioperatiivinen hoitotyö, lasten hoitotyö, sisätauti-kirurginen tai gerontologinen hoitotyö). Riittävä ammatillinen osaaminen varmistetaan mm. lääkehoidon tenteillä, osaamisen näytöillä ja tasokokeilla. Sairaanhoitaja vastaa potilaiden hoitotyöstä ja sen kehittämisestä. Hän suunnittelee ja koordinoi hoitoa, tekee hoitotoimenpiteitä sekä seuraa hoi- don vaikuttavuutta ja turvallisuutta. Sairaanhoitaja voi myös toimia hoitotiimien johtajana tai vastaavana hoitajana. Työssä tarvitaan hyviä ihmissuhde- ja kädentaitoja, laajaa tietoperustaa, organisointi- ja paineensietokykyä, hyvää työmoraalia sekä päätöksentekotaitoa. Sairaanhoitajan työ perustuu hoitotieteeseen, jota täydentävät mm. lääketieteet ja käyttäytymistieteet. Työ muuttuu ja kehittyy terveyspalvelujärjestelmän ja teknologian kehittyessä. Sairaanhoitaja työskentelee mm. vastaanotoilla, poliklinikoilla, vuodeosastoilla, teho- ja leikkausosastoilla, kotisairaanhoidossa, hoitokodeissa ja yrittäjänä. Tutkinnon suorittamisen jälkeen haetaan ammattioikeuksia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Koulutus antaa EU-direktiivien mukaisen sairaanhoitajan pätevyyden. Sosionomi (AMK) Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisesti määriteltyihin osaamisalueisiin: sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen, kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen sekä kehittämis- ja johtamisosaaminen. Opiskelija rakentaa henkilökohtaista sosiaalialan asiantuntijuuttaan valitsemalla oman mielenkiinnon mukaan sosiaalialan ammatillista osaamista syventäviä opintoja. Sosionomi (AMK) osaa työskennellä sosiaalialan arvojen ja ammattieettisten periaatteiden mukaisesti ja kehittää niihin perustuvaa toimintaa ja hyvinvointipalveluja yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Hän osaa soveltaa tuen ja ohjauksen tavoitteellisia menetelmiä asiakkaiden ja asiakasryhmien kanssa tehtävässä työssä. Sosiaalialan asiantuntijuutta haluavat rekrytoida julkinen, yksityinen ja kolmas sektori, järjestöt, yhdistykset ja säätiöt. Työnantajat tuottavat sosiaalipalveluja lastensuojelun, sosiaalisen nuorisotyön, perhetyön, lasten ja aikuisten vammaispalvelujen, seniorityön, sosiaaliturvan, aikuissosiaalityön, kuntouttavan työtoiminnan, mielenterveystyön, päihdetyön ja monikulttuurisen työn alueilla. Sosionomi (AMK) voi toimia yrittäjänä. Esimerkkejä työelämän ammattinimikkeistä ovat sosiaaliohjaaja, lastentarhanopettaja, koulukuraattori, palveluohjaaja, päivätoiminnanohjaaja, muistikuntoutusohjaaja, nuoriso-ohjaaja, ohjaaja tai vastaava ohjaaja lasten- ja nuorisokodissa, päihde- ja mielenterveystyössä ja vammaistyössä, tiimivastaava, projektityöntekijä ja -päällikkö ja urasuunnittelija. 20 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Kelpoisuuden lastentarhanopettajan tehtäviin saa, kun suorittaa voimassa olevan lainsäädännön (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005) mukaiset varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot. Sosionomin (AMK) tutkinto antaa myös pätevyyden hakeutua oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisiin koulukuraattorin tehtäviin. Suuhygienisti (AMK) Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Suuhygienistin monipuoliseen työnkuvaan sisältyvät mm. suun terveystarkastukset, hampaiden karioitumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet, kiinnityskudossairauksien varhais- ja ylläpitohoito, ammatin vastuualueen mukaiset oikomishoidon toimenpiteet sekä röntgenkuvien ottaminen hampaista. Myös esteettinen hammashoito voi kuulua suuhygienistin työhön. Suuhygienisti osaa toimia suun terveydenhoidon ensiaputilanteissa ja hallitsee vastuualueensa lääkehuollon periaatteet. Hänellä on valmiudet lähiesimiestehtäviin sekä alan kehittämistyössä tarvittava tutkimus- ja kehittämisosaaminen. Työssä korostuu asiakaslähtöinen terveyden edistäminen ja suun terveydenhoito moniammatillisessa tiimissä. Opinnot kohdentuvat työtehtävissä tarvittavien tietojen ja taitojen harjaannuttamiseen. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu mahdollistaa monipuolisen tehtäväalueisiin perehtymisen. Suuhygienisti voi työskennellä terveyskeskuksessa, sairaalassa, yksityisillä hammaslääkäriasemilla sekä myynti- ja markkinointitehtävissä. Hän voi toimia myös yrittäjänä ja itsenäisenä ammatinharjoittajana. Suuhygienistin työssä vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta, vastuullisuutta sekä kiinnostusta ammattialan ajankohtaiseen tutkimukseen. Suun terveydenhoitotyö edellyttää itsenäistä työskentelyä, vastuullisuutta ja hyviä käden taitoja. Yhteistyö muun terveydenhuollon ammattilaisten ja terveydenedistämistahojen kanssa on olennainen osa suuhygienistin työtä. Terveydenhoitaja (AMK) Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Terveydenhoitaja on hoitotyön ja erityisesti terveydenhoitotyön, terveyden edistämisen ja kansanterveystyön asiantuntija. Tärkeitä osaamisalueita ovat sairaanhoitajan valmiuksien lisäksi terveyden edistäminen ja eri-ikäisen yksilön, perheen ja yhteisön terveydenhoitotyö, terveellisen ja turvallisen ympäristön edistäminen ja yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö sekä terveydenhoitotyön johtaminen ja kehittäminen. Terveydenhoitaja osaa edistää ja ylläpitää yksilöiden, perheiden, työ- ja muiden yhteisöjen, väestön ja ympäristön terveyttä sekä osaa ehkäistä sairauksia. Hän osaa vahvistaa asiakkaiden voimavaroja, itsehoitoa ja kykyä elää terveellisesti. Työ edellyttää kykyä ja rohkeutta puuttua varhain asiakkaan tilanteeseen elämänkulun eri vaiheissa. Terveydenhoitajan asiantuntijuudessa korostuu kriittinen ajattelu, itsenäinen päätöksenteko ja vastuullisuus. Terveydenhoitaja tekee työtään neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, avosairaanhoidon vastaanotoilla, AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 21 kotihoidossa ja ikääntyneiden palveluissa sekä sairaanhoidossa terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa. Terveydenhoitaja voi toimia myös erilaisissa yhteisöissä, järjestöissä, koulutus- ja projektitehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä. Terveydenhoitaja (AMK) laillistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöiksi sairaanhoitajana ja terveydenhoitajana, sillä terveydenhoitajakoulutus antaa myös EU-direktiivien mukaisen sairaanhoitajan pätevyyden. Toimintaterapeutti (AMK) Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Toimintaterapeutin työ perustuu toiminnan tieteen, toimintaterapian teoriaperustan ja lähitieteiden kuten esimerkiksi lääketieteen ja käyttäytymistieteiden osaamiseen. Keskeisiä opintoja ovat sosiaali- ja terveysalan perusteet, terapeutiksi kasvaminen, toimintakyvyn arviointi, terapeuttinen toiminta, toimintaterapian asiakkuudet sekä toiminnalliset ympäristöt. Lisäksi tutkinto sisältää syventävät opinnot oman urasuunnitelman mukaisesti. Toimintaterapian tavoitteena on tukea asiakkaan toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollistaa asiakkaan eläminen arjessa mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. Toimintaterapia pe- rustuu asiakkaan, toimintaterapeutin ja toiminnan väliseen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteeseen. Terapeuttisen yhteistyösuhteen rakentaminen ja ylläpitäminen vaatii terapeuttisia taitoja mm. kykyä kuunnella asiakasta, läsnäoloa, rohkeutta ja luovuutta. Toimintaterapeutti osaa myös suunnitella ja toteuttaa toiminnallisia ja esteettömiä ympäristöjä sekä mukauttaa niitä asiakkaan tarpeiden mukaan. Toimintaterapeutti voi työskennellä sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuntoutus- ja tutkimuskeskuksissa, erityiskouluissa, järjestöissä, yksityisissä palvelujärjestelmissä, erilaisissa projekteissa sekä yrittäjänä. 22 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Opinnoissa käsitellään laajasti erilaisia energian tuotantolaitoksia ja niihin liittyviä vaihtoehtoja sekä energian käyttöön, jakeluun, ohjaukseen ja ympäristötekniikkaan liittyviä kysymyksiä. Opinnoissa käydään läpi erilaisia energiajärjestelmiä, joita hyödynnetään pienissä ja keskisuurissa kohteissa. Järjestelmissä yhdistyvät uudet ja perinteiset energiatekniset ratkaisut sekä erilaisten energiaratkaisujen toteuttaminen mahdollisimman kokonaistaloudellisesti. Opintoja voi painottaa erityyppisten energian tuotantolaitosten suunnitteluun ja toteutukseen sekä energian käyttöön ja ohjaukseen tai ympäristötekniikkaan. assa polttoaineita, palamista, vedenkäsittelyä ja korroosiota. Tavoitteena on, että energiatekniikan insinöörit ymmärtävät eri energiamuotoihin liittyviä prosesseja ja osaavat testata ilmiöitä myös laboratoriossa ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Valmistuneiden työtehtäviä ovat esimerkiksi energiatekniikan ja ympäristöalan suunnittelu-, käytönvalvonta-, asiantuntija- ja esimiestehtävät energia- ja vesilaitoksissa, jätehuoltoyrityksissä, teollisuusyrityksissä, kuntien teknisillä osastoilla, ympäristökeskuksissa, energia-alan yrityksissä ja suunnittelutoimistoissa. Oamkin omissa kemian ja ympäristötekniikan laboratorioissa opiskelijat testaavat muun mu- Insinööri (AMK), konetekniikka Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Tavoitteena on kouluttaa insinöörejä, joiden taitoihin kuuluvat konealan ammattiosaamisen lisäksi tietotekniset valmiudet, tuotekehitystaito, yrityksen logistiikan perusasiat ja kustannustietous sekä ammatissa tarvittavan vieraan kielen hallinta ja ihmisten tarpeiden huomiointi teknologian soveltamisessa. Valittavana on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: auto- ja kuljetustekniikka, koneautomaatio ja tuotantotekniikka. Suuntautumisvaihtoehdon valinta tehdään ensimmäisen vuoden keväällä. Auto- ja kuljetustekniikan suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään ajoneuvotekniikkaan, autoelektroniikkaan, polttomoottori- ja voimansiirtotekniikkaan sekä nykyaikaisiin ohjaus- ja säätöjärjestelmiin. Oppimisympäristöön kuuluu myös yksi Suomen monipuolisimmista autolaboratorioista. Keskeisiä vahvuusalueita ovat moottorinohjaus- ja tiedonkeruujärjestelmät sekä testausmenetelmät laboratoriossa ja pohjoisissa olosuhteissa. Koulutus antaa valmiudet toimia asiantuntijana jälkimarkkinoinnin, katsastuksen, kuljetuksen, tuotekehityksen sekä kunnossapidon ja huollon tehtävissä. Koneautomaation suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään moniteknisten laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun ja tuotekehitykseen. Teollisuuden koneautomaatioprojekteissa asiantuntijana toimiminen edellyttää tekniikan eri alojen hallintaa, teknistaloudellista kokonaisnäkemystä sekä asiantuntemusta projektitoiminnasta. Koulutus antaa myös hyvät valmiudet tuotekehitystoimintaan AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 23 käyttämällä hyväksi nykyaikaisia tietokoneavusteisia suunnittelutyökaluja kuten 3D-mallinnusta ja simulointia. Koulutus antaa laajat valmiudet toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä suunnittelusta valmistukseen ja markkinointiin. Tuotantotekniikan suuntautumisvaihtoehdossa syvennytään alihankintayritysten ja teollisuuden tuotanto- ja valmistusjärjestelmiin, tuotannon laatuun ja sen hallintaan sekä tuotannon logistiikkaan. Suuntautumisvaihtoehdossa työskennellään tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan teollisuuden kanssa. Yhden lukukauden opinnot suoritetaan ohjattuina projektitöinä teollisuusyrityksissä. Koulutus antaa valmiudet toimia tuotannon esimies- ja kehitystehtävissä teollisuus- ja konepajayrityksissä. Työtehtävät voivat liittyä myös valmistuksen laadunvarmistukseen sekä logistiikkaan. Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Valittavana on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: talonrakennustekniikka ja yhdyskuntatekniikka. Suuntautumisvaihtoehdon valinta tehdään ensimmäisen vuoden keväällä. Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto antaa valmiudet talonrakentamisen monipuolisiin suunnittelu-, ohjaus-, valvonta- ja tarkastustehtäviin sekä uudis- että korjausrakentamisen alalle. Vaihtoehtoisilla opinnoilla voi suuntautua muun muassa rakennesuunnitteluun, tuotannon suunnit- teluun, kustannussuunnitteluun tai rakennuttamistehtäviin. Yhdyskuntatekniikan suuntautumisvaihtoehto antaa valmiudet toimia erilaisissa tie- ja liikennealan hankkeiden sekä vesihuolto-, vesirakentamis-, vesistö- ja ympäristöhankkeiden tutkimus-, suunnittelu- ja toteuttamistehtävissä. Suuntautumisvaihtoehdossa perehdytään myös ympäristövaikutusten arviointiin, maankäytön suunnitteluun sekä maisema- ja ympäristörakentamiseen. Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Sähkö on läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Ei ole teollisuuden alaa tai elinkeinoa, jonka toiminta ja kehittyminen ei riippuisi sähköteknisistä ratkaisuista. Myös automaatiota on kaikkialla: autoissa, kotien lämmityksessä ja turvallisuusratkaisuissa sekä järjestelmissä, joilla varmistetaan puhtaan veden, energian ja ruoan saanti. Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus antaa monipuolisen perustan erityisesti suunnittelu- ja projektitehtäviin. Koulutuksessa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: automaatiotekniikka ja sähkötekniikka. Ensimmäinen opintovuosi on kaikille yhteinen ja suuntautumisvaihtoehto valitaan ensimmäisen vuoden keväällä. Automaatiotekniikan opinnot antavat hyvät valmiudet projektimuotoisesti toteutettavien, automaattisesti toimivien koneiden, laitteiden ja niistä koottujen järjestelmien suunnittelu-, toteutus- ja käyttöönottotehtäviin sekä alan palvelutoimintaan. Sähkötekniikassa keskitytään sähkönjakeluun, sähkönkäyttötekniikkaan, kiinteistöjen sähköteknisiin järjestelmiin ja sähkösuunnitteluun. Opintojen lopulla osaamista syvennetään joko sähköiseen talotekniikkaan tai sähkövoimatekniikkaan. Sähköisen talotekniikan opinnot painottuvat kiinteistöjen sähköjärjestelmiin sekä asumismukavuutta ja turvallisuutta edistävin ohjaus- ja automaatio- 24 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS ratkaisuihin. Sähkövoimatekniikassa keskitytään sähkön tuotantoon, siirto- ja jakeluverkkoihin sekä teollisuuden sähkökäyttöihin. Sähkötekniikan opinnoista saat hyvät valmiudet turvallisten ja energiatehokkaiden sähköjärjestelmien suunnittelu- ja käyttötehtäviin. Sähkötekniikan opinnot täyttävät sähköpätevyys 1:n koulutusvaatimuksen. Automaatiotekniikan opinnot täyttävät sähköpätevyys 2:n koulutusvaatimuksen, jos tutkintoon sisältyvät valinnaiset 15 opintopistettä ovat sähkötekniikan opintoja. Insinööri (AMK), talotekniikka Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Koulutuksessa suuntaudutaan LVI-tekniikkaan ja opintojen keskeisiä aihealueita ovat sisäilmasto-, ilmastointi-, lämmitys- ja jäähdytystekniikka, vesihuolto ja kiinteistöautomaatio. Talotekniikan insinöörit osaavat toteuttaa terveellisiä ja viihtyisiä asuin- ja työympäristöjä ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan teknologian keinoin. Koulutus antaa valmiudet toimia suunnittelu-, projektinhoito- ja rakennuttamistehtävissä, kiinteistöjen ylläpidon johtotehtävissä, tuotekehitys-, myynti- ja markkinointiteh- tävissä sekä asiantuntija- ja opetustehtävissä LVIA-alalla. Suoritettu tutkinto antaa koulutuksellisen pätevyyden seuraaviin tehtäviin (tehtävien vaatima työkokemus on mahdollista hankkia vasta valmistumisen jälkeen): kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen sekä ilmavaihtolaitteistojen rakentamisesta vastaavat työnjohtajat, ilmanvaihtotöiden vastaava suunnittelija, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston vastaava suunnittelija sekä energiatodistuksen laatija. Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Koulutuksessa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: laite- ja tuotesuunnittelu tai ohjelmistokehitys. Laite- ja tuotesuunnittelussa opiskellaan mikroprosessoriohjattujen laitteiden suunnittelua. Opinnoissa keskitytään elektroniikkaan, tietoliikenteeseen ja laiteläheiseen ohjelmointiin. Yhtenä soveltamiskohteena on terveysteknologia, jossa opiskellaan ihmisen mittaamista ja hyvinvointiin liittyvien laitteiden suunnittelua. Ohjelmistokehityksessä opiskellaan työasemien, mobiilien ja sulautettujen laitteiden ohjelmistojen kehittämistä ja ohjelmistoprosessien hallintaa. Myös pelikehityksen opiskelu on mahdollista. Tietotekniikan insinööri tarvitsee työssään tekniikan osaamisen lisäksi myös matematiikan ja fysiikan, viestinnän ja vieraiden kielten sekä yritystalouden perusteiden tietoja ja taitoja. Koulutus antaa valmiudet myös näihin. Osa opinnoista suoritetaan yritysten tarjoamissa tuotekehitysprojekteissa. Opintojen alussa tehdään ensin pienimuotoisia projekteja kouluympäristössä ja opintojen loppuvaiheessa siirrytään alueen yrityksiin oppimaan oikeassa työympäristössä. Valmistuneilla insinööreillä on monipuoliset tiedot ja taidot toimia suunnittelijana, tuotekehittäjänä tai asiantuntijatehtävissä nopeasti kehittyvillä ja kansainvälisillä elektroniikka-, tietoteollisuus- ja hyvinvointiteknologia-aloilla. AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 25 Rakennusarkkitehti (AMK) Laajuus 240 opintopistettä, kesto 4 vuotta Rakennusarkkitehtikoulutus antaa vahvan osaamisen pohjoisen alueen talonrakennuksen teknisten perusteiden hallintaan ja erityisesti asuinrakennusten rakennussuunnitteluun. Koulutus on käytännönläheistä ja tarjoaa hyvät valmiudet työelämään niin harjoitus-, projekti- kuin opinnäytetöiden kautta. Koulutuksen painopisteitä ovat pientalosuunnittelu, maatalousrakentaminen, korjausrakentaminen, pienimuotoinen teollisuustuotanto, mallintaminen ja asiakaspalvelu. misen tietomallintaminen (BIM) ja visualisointi, korjausrakentaminen, kiinteistöjen ylläpito, elinkaariajattelu, materiaali- ja energiatehokkuus sekä rakennussuunnittelun projektijohto ja prosessit Rakennusarkkitehdit voivat toimia monipuolisesti rakennussuunnittelussa ja asiantuntijatehtävissä. Koulutus antaa kelpoisuuden asetuksen mukaisiin A-luokan rakennussuunnittelijan tehtäviin. Keskeisiä osa-alueita ovat rakennusten toiminnallisuus, asuttavuus ja käyttökelpoisuus, rakenta- Rakennusmestari (AMK) Laajuus 210 opintopistettä, kesto 3,5 vuotta Koulutamme Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin rakennusalan työnjohdon ja työmaatekniikan ammattilaisia, joilla on valmiudet kehittyä vaativiin vastaavan työnjohtajan tehtäviin. Valittavana on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: talonrakennustekniikka ja infra- ja viherrakennustekniikka. Suuntautumisvaihtoehdon valinta tehdään ensimmäisenä lukuvuonna. Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto antaa valmiudet talonrakennustyömaan tuotannon suunnittelu- ja esimiestehtäviin sekä rakennusprojektien hallintaan. Infra- ja viherrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehdosta saa valmiudet tie-, vesihuolto- ja maarakennustyömaiden sekä viherrakentamisen tuotannon suunnittelu- ja esimiestehtäviin sekä rakennusprojektien hallintaan. Koulutuksen jälkeen rakennusmestarit toimivat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa rakennustöissä vastaavana työnjohtajana. Keskeisiä työtehtäviä ovat rakennustyömaiden tuotannon suunnittelu- ja esimiestehtävät sekä rakennusprojektien hallinta. 26 :: AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS A M M AT T I KO R K E A KO U L U T U T K I N TO O N J O H TAVA KO U L U T U S Hakuohjeet ja valintaperusteet HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET :: 27 Kuka voi hakea? Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014. Kelpoisuuden ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen antavat: – suomalainen lukion oppimäärä ja/tai ylioppilastutkinto – International Baccalaureate -tutkinto (IB) – suomalainen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto – näyttötutkintona suoritettu suomalainen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aiempi tutkinto – ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa hakukelpoisuuden korkeakouluopintoihin. – European Baccalaureate -tutkinto (EB) – Reifeprüfung-tutkinto (RP) – 120 opintoviikon laajuinen suomalainen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaava aiempi vähintään 80 opintoviikon laajuinen ammatillinen tutkinto Huom! Korkeakoulututkinnolla ei pääsääntöisesti voi hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Miten haetaan? – Korkeakoulujen kevään yhteishaussa on kaksi hakuaikaa. Ensimmäinen hakuaika on 8.–27.1.2016, jolloin voi hakea englanninkielisiin koulutuksiin. Toinen hakuaika on 16.3.–6.4.2016, jolloin voi hakea suomenkielisiin koulutuksiin. Keväällä 2017 alkavaan koulutukseen haetaan korkeakoulujen syksyn yhteishaussa 7.–21.9.2016. – Hakemukseen merkitään kaikki suoritetut tutkinnot. Järjestelmä huomioi kunkin hakukohteen kohdalla hakijan kannalta parhaimman vaihtoehdon. – Kevään yhteishaussa on kaksi erillistä hakuaikaa, mutta hakutoiveet asetetaan silti yhteen hakemukseen toiveiden mukaiseen järjestykseen. Hakukohteita voi olla korkeintaan kuusi. Järjestystä ei voi muuttaa enää hakuajan päättymisen jälkeen. – Oamkin kaikissa hakukohteissa on valintakoe. Hyväksytty valintakoesuoritus on edellytys valinnalle. – Sähköinen hakemus täytetään hakuaikana osoitteessa www.opintopolku.fi. 28 :: HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET – Sähköisen hakemuksen lisäksi tulee toimittaa mahdolliset ennakkotehtävät tai muut vaaditut asiakirjat. – Tulosten valmistuessa tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa sen mukaan, mikä on hakutoivejärjestyksessä korkeimmalla ja mihin menestys riittää. Opiskelijavalinnan periaatteita Esteettömyys opiskelijavalinnoissa Mikäli hakija tarvitsee terveydentilansa tai vammansa perusteella erityisjärjestelyä valintakokeessa, hänen tulee täyttää valintakokeen erityisjärjestelyjä koskeva hakemus. Hakemuksessa tulee mainita erityisjärjestelyt, joita haetaan sekä perustelut erityisjärjestelyjen hakemiselle. Hakemukseen tulee liittää kopiot todistuksista, joihin hakija vetoaa. Päätös valintakokeen erityisjärjestelyistä on hakukohdekohtainen, ja päätös on voimassa vain määrättynä valintakoepäivänä. Valintakokeen erityisjärjestelyjä koskeva hakemus tulee toimittaa viipymättä hakemuksen lähettämisen jälkeen niiden hakutoiveiden korkeakouluihin, joissa järjestettäviin valintakokeisiin hakija osallistuu. Hakemuksen käsittelymaksu EU/ETA-alueen ja Sveitsin koulutusjärjestelmien ulkopuolella korkeakoulukelpoisuuden tuottavan tutkinnon suorittaneilta peritään hakemuksen käsittelymaksu, jonka suuruus on 100 euroa. Hakemuksen käsittelymaksu koskee kaikkia tutkintoon johtavia koulutuksia ja Opetushallitus perii maksun hakuvaiheessa. Hakuajat Syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen haetaan korkeakoulujen kevään yhteishaussa. Kevään yhteishaussa on kaksi hakuaikaa. Ensimmäinen hakuaika on 8.–27.1.2016, jolloin voi hakea englanninkielisiin koulutuksiin. Toinen hakuaika on 16.3.–6.4.2016, jolloin voi hakea suomenkielisiin koulutuksiin. Kevään ensimmäisen ja toisen hakuajan hakutoiveet asetetaan yhteen hakemukseen toiveiden mukaiseen järjestykseen. Ensimmäisen hakuajan päätyttyä ei voi enää muuttaa jo valittujen koulutusten keskinäistä järjestystä. Hakemuksesta ei voi myöskään poistaa yhtä yksittäistä ensimmäisen hakuajan hakutoivetta. Myöhemmän hakuajan kohteita voi vielä vapaasti järjestää tai poistaa toisen hakuajan päättymiseen saakka. Keväällä 2017 alkavaan koulutukseen haetaan korkeakoulujen syksyn yhteishaussa 7.–21.9.2016. Hakuaika päättyy aina viimeisenä hakupäivänä kello 15.00. Hakutoivejärjestys Hakutoivejärjestys tulee miettiä tarkkaan, sillä hakuaikojen päättymisen jälkeen sitä ei voi enää muuttaa. Korkeakoulujen yhteishaussa tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa hakutoivejärjestyksen ja valintapisteiden perusteella. Jos hakija tulee hyväksytyksi ensimmäiseen hakutoiveeseensa, ei hän voi tulla hyväksytyksi alempiin hakutoiveisiinsa, vaan kaikki alemmat hakutoiveet peruuntuvat automaattisesti. Jos hakija ei tule hyväksytyksi ensimmäiseen hakutoiveeseensa, tarkistetaan riittävätkö pisteet toiselle sijalle merkittyyn hakutoiveeseen jne. Jos hakija valitaan esimerkiksi kolmantena hakutoiveena olevaan koulutukseen, mahdolliset alemmat hakutoiveet peruuntuvat automaattisesti. Tässä tapauksessa tarjotun opiskelupaikan voi vastaanottaa ehdollisesti ja jäädä jonottamaan opiskelupaikkaa ylemmistä hakutoiveista, mikäli on varasijalla näissä hakutoiveissa. Harkinnanvarainen valinta Oulun ammattikorkeakoulu käyttää harkinnanvaraista valintaa ainoastaan englanninkielisissä koulutuksissa. Harkinnanvaraisuus koskee hakukeväänä valmistuvia EU-/ETA-alueen ulkopuolisia kansalaisia, jotka suorittavat tutkinnon muualla kuin Suomessa. Heidän hakukelpoisuutensa tuottavan tutkinnon ei tarvitse olla suoritettuna hakuajan loppuun mennessä. Valmistumassa olevan hakijan tulee toimittaa oppilaitoksen antama leimattu HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET :: 29 lausunto tulevasta valmistumisestaan sekä mahdollinen käännös lausunnosta (jos lausunto ei ole kirjoitettu englanniksi, ruotsiksi tai suomeksi) Oamkin hakijapalveluihin 10.2.2016 mennessä. Tutkinto tulee olla suoritettuna 15.7.2016 mennessä. Harkinnanvaraisuutta käytetään myös arvioitaessa niiden hakijoiden englannin kielen taitoa, jotka eivät ole EU/ETA-alueen kansalaisia, mutta asuinmaa on Suomi. Näiden hakijoiden ei tarvitse toimittaa todistusta kielitaidostaan, vaan kielitaito arvioidaan Suomessa suoritettavan valintakokeen perusteella. Kiintiöt Syksyllä 2016 alkavasta koulutuksesta alkaen korkeakoulut velvoitetaan varaamaan yhteishaun hakukohteissa riittävä määrä paikkoja ensikertalaisille. Ensikertalaiseksi katsotaan hakija, joka ei ole aiemmin suorittanut korkeakoulututkintoa tai ei ole vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa kevään 2014 yhteishausta tai tämän jälkeen. Oulun ammattikorkeakoulussa varataan kevään 2016 yhteishaussa ensikertalaisille 75 prosenttia aloituspaikoista lukuun ottamatta muusikkokoulutusta sekä englanninkielistä koulutusta. Ilmoittautuminen Opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen opiskelijan tulee ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi. Ensimmäisen lukuvuoden poissaolo on mahdollista vain seuraavista lakisääteisistä syistä: – suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua; – on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai – on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan. Poissaolo ensimmäisenä lukuvuonna sairauden tai vamman vuoksi kuluttaa kahden lukukauden poissaolo-oikeutta. Poissaolo asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, naisten vapaaehtoisen asepalvelun, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi on mahdollista missä tahansa vaiheessa opintoja eikä se kuluta poissaolo-oikeutta. Kielitaitovaatimus Kaikkien ulkomaisella tutkinnolla hakevien EU/ETAalueen ulkopuolisten kansalaisten, joiden asuinmaa ei ole Suomi, on todistettava englannin kielen taitonsa hakiessaan englanninkielisiin koulutuksiin. EU/ETA-alueen ulkopuolisiin kansalaisiin, joiden asuinmaa on Suomi, Oamk käyttää harkinnanvaraista valintaa. Heidän kielitaitonsa arvioidaan Suomessa suoritettavan valintakokeen perusteella. 30 :: HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET Monimuotototeutus Käytettäviä opetusmuotoja ovat lähi-, etä- ja verkko-opetus, joita toteutetaan päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Monimuotototeutus soveltuu usein työn ohessa opiskeluun, mutta työpaikka ei ole edellytys opiskelulle eikä koulutukseen valittavilta pääsääntöisesti edellytetä työkokemusta. Muutoksenhaku Jos hakija katsoo, ettei opiskelijavalintaa ole tehty valintaperusteiden mukaisesti tai että opiskelijavalintamenettelyssä on toimittu virheellisesti, hänen on otettava yhteys Oamkin hakijapalveluihin. Jos asia ei tällöin selviä, hakija voi pyytää siihen kirjallista oikaisua Oamkin rehtorilta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset Opiskelijaksi hakevan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Oamkissa tämä koskee sosiaali- ja terveysalalle hakevia. Pohjakoulutusvaatimus Kevään 2016 yhteishaussa Oamkin ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen kaikissa hakukohteissa on pohjakoulutusvaatimuksena amk-lain mukainen hakukelpoisuus (katso s. 28). Haussa käytettävän tutkinnon on oltava suoritettuna kevään yhteishaussa 15.7.2016 mennessä ja syksyn yhteishaussa 30.12.2016 mennessä. Poikkeuksena hakukeväänä suoritettava kansainvälinen ylioppilastutkinto (EB-, IB- tai RP-tutkinto), joka tulee olla suoritettuna ja tutkintotodistuksen kopio toimitettuna hakijapalveluihin viimeistään 2.9.2016. Tutkinnon on kuitenkin oltava valmis jo hakuajan loppuun mennessä, jos hakija ei ole EU- tai ETAmaan kansalainen ja hakee Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla (pois lukien EB-, IB- ja RP-tutkinnolla hakevat). Oamkin englanninkielisessä koulutuksessa käytetään harkinnanvaraista valintaa hakukeväänä valmistuviin hakijoihin, jotka eivät ole EU- tai ETA-maan kansalaisia ja hakevat Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla (ks. harkinnanvarainen valinta). Päivätoteutus Päivätoteutuksessa lähiopinnot toteutetaan pääsääntöisesti päivisin. Opetusmuoto sopii iästä riippumatta kaikille, jotka haluavat suorittaa opintoja päivisin lähiopetuksen tukemana. Todistusjäljennökset Suomalaisella tutkintotodistuksella hakevien ei tarvitse toimittaa todistusjäljennöstä hakuvaiheessa, vaan todistukset tarkistetaan hyväksytyksi tulleilta. Poikkeuksena ovat ennen vuotta 1990 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet, joiden on toimitettava todistuskopiot jo hakuvaiheessa. Kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, EB- tai RP- tutkinto) suorittaneiden tulee toimittaa todistusjäljennös hakuvaiheessa. Hakukeväänä kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittavien tulee toimittaa todistus arvosana-arvioinneista viimeistään 9.6.2016. Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla hakevan on toimitettava hakuvaiheessa kopio hakemuksensa perusteena olevasta lopullisesta tutkintotodistuksesta ylimpänä ammattikorkeakouluhakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin, joka tekee päätöksen hakukelpoisuudesta kaikkiin ammattikorkeakoulujen hakutoiveisiin. Vain lopullinen tutkintotodistus voidaan hyväksyä, tilapäisiä tai väliaikaisia todistuksia ei hyväksytä. Tämä ei koske hakukautena valmistuvia EU-/ETA-maan kansalaisia, joiden tulee toimittaa todistuskopiot 15.7.2016 mennessä. Englanninkielisessä koulutuksessa käytetään harkinnanvaraista valintaa hakukautena valmistuviin EU-/ETA-alueen ulkopuolisiin kansalaisiin (ks. harkinnanvarainen valinta). Jos tutkintotodistuksen kieli ei ole suomi, ruotsi tai englanti, niin hakijan on lisäksi toimitettava kopio virallisen kielenkääntäjän käännöksestä. Käännöksessä tulee olla kääntäjän allekirjoitus ja leima. Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, ammattikorkeakoulu voi kutsua hakijan valintakokeeseen. Hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa hakuvaiheessa kopio kyseisestä päätöksestä kaikkien hakukohteiden ammattikorkeakoulujen hakijapalveluihin. Kevään yhteishaussa hakuvaiheessa toimitettavien todistusjäljennösten määräaika on ensimmäisen hakuajan osalta 10.2.2016 ja toisen hakuajan osalta 20.4.2016. Syksyn yhteishaussa määräaika on 28.9.2016. Valinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes todistukset on tarkistettu. Korkeakoulu voi purkaa opiskelijavalinnan, jos hakija on antanut hakemuksessaan virheellisiä tietoja tai hän ei toimita todistuksia tarkistettavaksi korkeakoulun määräämällä tavalla (ks. todistusjäljennökset). HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET :: 31 Valintaperusteet Ammattikorkeakoulujen valintaperustesuosituksessa on määritelty kolme eri valintatapaa. Valinta suoritetaan pelkän valintakokeen, valintakokeen ja koulumenestyksen tai valintakokeen ja työkokemuksen perusteella. Korkeakoulu määrittelee hakukohteittain, mitkä valintatavoista ovat käytössä kyseisessä hakukohteessa, sekä antaa valintatapakohtaiset aloituspaikat. Oamkin käyttämät valintatavat aloituspaikkoineen on esitetty sivulla 5. Pohjakoulutuksen mukaan hakijat ovat mukana käytössä olevissa valintatavoissa eikä hakijan tarvitse tätä itse valita. Valintatavoissa 2A ja 2B ovat mukana suomalaisen ylioppilastutkinnon tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, EB- ja RP-tutkinto) suorittaneet hakijat. Muissa valintatavoissa ovat mukana kaikki hakijat. Valintatapa 1 Valintakoe 40/70/100 Valintatapa 2A Valintatapa 2B Koulumenestys (YO-tutkinnon arvosanat) 30 Koulumenestys (YO-tutkinnon arvosanat) 60 Valintakoe 70 Valintakoe 40 Yhteensä 100 Yhteensä 100 Valintatapa 3 Valintakoe Työkokemus Yhteensä 70 30 100 Poikkeuksina edellä esitettyihin valintatapoihin ovat rakennusarkkitehtikoulutus, joka sisältää valintatavasta riippumatta soveltuvuuskokeen (50 pistettä) sekä rakennusmestarikoulutus, jossa huomioidaan valintatavasta riippumatta rakennusalan työkokemus (30 pistettä). Koulumenestys Koulumenestyspisteet muodostuvat ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Ammatillisen tutkinnon koulumenestystä ei pisteytetä. Vuonna 1990 tai sen jälkeen suoritetun suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanat saadaan hakijarekisteriin suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Kansainvälisestä ylioppilastutkinnosta (IB, EB ja RR) sekä ennen vuotta 1990 suoritetusta suomalaisesta ylioppilastutkinnosta tulee toimittaa todistusjäljennös hakuvaiheessa (ks. todistusjäljennökset s. 31). 32 :: HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET Koulumenestys pisteytetään seuraavasti: Valintatapa 2A Ylioppilastutkintotodistus L/E M C B A Äidinkieli 10 9 8 7 6 10 (9) 9 (8) 8 (7) 7 (6) 6 (5) 10 9 8 7 6 Paras kieli (vieras kieli tai toinen kotimainen), pitkä (lyhyt/ keskipitkä) Matematiikka (lyhyt tai pitkä) tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v. 2006 kirjoittaneilla reaali) Valintatapa 2B (lukuunottamatta tekniikka) Ylioppilastutkintotodistus L/E M C B A Äidinkieli 20 19 17 12 10 20 (19) 19 (18) 17 (16) 12 (11) 10 (9) 20 19 17 12 10 Paras kieli (vieras kieli tai toinen kotimainen), pitkä (lyhyt/ keskipitkä) Matematiikka (lyhyt tai pitkä) tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v. 2006 kirjoittaneilla reaali) Valintatapa 2B, tekniikka Ylioppilastutkintotodistus L/E M C B A Äidinkieli 15 12 9 6 3 Paras pitkänä kirjoitettu kieli Matematiikka, pitkä (lyhyt) 15 12 9 6 3 15 (10) 12 (8) 9 (6) 7 (4) 5 (2) 15 12 9 6 3 Fysiikan, kemian tai biologian reaalikoe (v. 2006 tai sen jälkeen suoritettu) IB-tutkinnon, EB-tutkinnon ja Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet muuntavat tutkintotodistuksensa arvosanat seuraavan muuntokaavan mukaisesti: matematiikka EB-tutkinto muu ainekohtainen koe IB-tutkinto (Diploma) Refeprüfung-tutkinto Suomalainen ylioppilastutkinto 9,50–10,00 9,00–10,00 7 (Excellent) 13–15 pistettä L (Laudatur) 8,50–9,45 8,00–8,95 6 (Very good) 10–12 pistettä E (Eximia cum laude approbatur) 7,00–8,45 7,00–7,95 5 (Good) 8–9 pistettä M (Magna cum laude approbatur) 6,00–6,95 6,00–6,95 4 (Satisfactory) 7 pistettä C (Cum laude approbatur) 5,00–5,95 5,00–5,95 3 (Mediocre) 5–6 pistettä B (Lubenter approbatur) 4,00–4,95 4,00–4,95 2 (Poor) 4 pistettä A (Approbatur) Huom. IB-tutkinnossa äidinkieltä vastaa A1-kieli, EB- ja RP-tutkinnoissa äidinkieltä vastaava kieli. HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET :: 33 Työkokemus Valintakokeet Työkokemus on osa pisteytystä vain rakennusmestarikoulutuksessa sekä osassa monimuotototeutuksen hakukohteita. Työkokemuspisteitä laskettaessa otetaan huomioon vain 18-vuotiaana tai sen jälkeen hankittu työkokemus, joka on kertynyt kevään haussa viimeistään 31.7. ja syksyn haussa viimeistään 31.12. Kaksi kuukautta yleistä työkokemusta tuottaa yhden pisteen. Poikkeuksena on rakennusmestarikoulutus, jolloin työkokemuksen tulee olla rakennusalalta. Kaikissa Oamkin hakukohteissa on maksuton valintakoe. Valintakokeisiin tai sen ensimmäiseen vaiheeseen hyväksytään kaikki hakukelpoiset hakijat. Valintakokeeseen ei välttämättä tule erillistä kutsua, vaan valintakokeen tiedot julkaistaan ammattikorkeakoulun www-sivuilla. Oulun ammattikorkeakoulun kevään 2016 valintakokeiden aikataulu on sivulla 35. Lisätietoja Oulun ammattikorkeakoulun valintakokeista osoitteessa www. oamk.fi. Valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan. Pisteitä voi saada vain työkokemuksesta, josta on työnantajan antama työtodistus. Työtodistuksesta tulee ilmetä työsuhteen tarkka alkamis- ja päättymispäivä, työnantajan yhteystiedot, työtehtävät ja osa-aikatyön kohdalla työtunnit. Työtodistuksia ei tarvitse toimittaa hakuaikana. Poikkeuksena tähän rakennusmestarikoulutus, jossa työtodistukset tulee lähettää ylimpään rakennusmestarikoulutuksen hakukohteeseen siten, että ne saapuvat hakijapalveluihin viimeistään 20.4.2016 klo 15.00 (postileiman päiväys ei riitä). Varusmiespalvelua, naisten vapaaehtoista asepalvelusta, siviilipalvelua tai hoitovapaata ei lasketa työkokemukseksi. Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on ollut YEL- tai MYEL-vakuutettu. Ulkomainen yrittäjyys todistetaan vastaavin virallisin dokumentein. Hakijan tulee muuntaa osa-aikatyön tunnit kokoaikaiseksi niin, että 150 tuntia tai 20 vähintään 7 tunnin työpäivää vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Rinnakkaisista työsuhteista voi saada työkokemuspisteitä vain päätoimista työskentelyä vastaavan määrän. 34 :: HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET Valinta tasapisteissä olevien välillä Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein: 1.valintakoepisteet 2.koulumenestyspisteet 3.työkokemuspisteet 4.hakutoivejärjestys Tasapistetilanteessa käytettävät perusteet vaihtelevat hakukohteittain riippuen siitä, mitä valintatapoja hakukohteessa käytetään. Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat. Kevään 2016 yhteishaun valintakoepäivämäärät Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Medianomi (AMK) Päivätoteutus Monimuotototeutus – 1. vaihe: 24.5., 2. vaihe: 1.–2.6. Musiikkipedagogi (AMK) 20.–27.5. – Muusikko (AMK), kirkkomusiikki 20.–27.5. – Tanssiopettaja (AMK) 24.–26.5. – Päivätoteutus Monimuotototeutus BBA, Business Information Technology 22.4. – BBA, International Business 20.4. – 7.6. – 10.6. 25.5. 9.6. – Päivätoteutus Monimuotototeutus 1.6. 7.6. Päivätoteutus Monimuotototeutus 3.5. 3.5. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Tradenomi (AMK), kirjasto- ja tietopalveluala Tradenomi (AMK), liiketalous Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto Agrologi (AMK), maaseutuelinkeinot Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Valtakunnallinen esivalintakoe kaikille hakijoille Varsinainen valintakoe, johon kutsutaan esivalintakokeen perusteella: Bioanalyytikko (AMK) 1.–7.6. – Ensihoitaja (AMK) 1.–7.6. – Fysioterapeutti (AMK) 1.–6.6. – Kätilö (AMK) 1.–7.6. – Optometristi (AMK) 1.–6.6. – Röntgenhoitaja (AMK) 1.–7.6. – Sairaanhoitaja (AMK), Oulainen – 6.–8.6. 1.–7.6. 1.–7.6. Sosionomi (AMK) 1.–6.6. 7.–8.6. Suuhygienisti (AMK) 1.–6.6. – – 1.–3.6. 7.–9.6. – Sairaanhoitaja (AMK), Oulu Terveydenhoitaja (AMK) Toimintaterapeutti (AMK) Päivätoteutus Monimuotototeutus BEng, Information Technology 21.4. – Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka 26.5. – Insinööri (AMK), konetekniikka 26.5. – Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 26.5. – Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatitekniikka 26.5. 25.5. Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Insinööri (AMK), talotekniikka 26.5. 25.5. Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka 26.5. 25.5. 26.–27.5. – 26.5. – Rakennusarkkitehti (AMK) Rakennusmestari (AMK) HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET :: 35 Kevään 2015 yhteishaun aloituspaikka- ja hakijamäärät sekä hyväksyttyjen alimmat pisteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Huom. aloituspaikkamäärä- ja valintaperustemuutoksista johtuen pistemäärät eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat Medianomi (AMK), monimuotototeutus 43 223 598 Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Hyväksyttyjen alin pistemäärä *) koepisteet: journalismi 62,50, visuaalinen suunnittelu 75,00 Musiikkipedagogi (AMK), monimuotototeutus 27 74 174 koepisteet 62,70 Muusikko (AMK), monimuotototeutus 8 10 22 koepisteet 67,00 Tanssiopettaja (AMK), päivätoteutus 17 49 80 koepisteet 63,88 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto BBA, Business Information Technology 32 77 396 yhteispisteet 20,00, koepisteet 20,00 BBA, International Business 40 154 823 yhteispisteet 53,20, koepisteet 26,80 Tradenomi (AMK) liiketalous, päivätoteutus 195 482 1531 yhteispisteet 59,67, koepisteet 21,75 Tradenomi (AMK), liiketalous, monimuotototeutus 35 123 448 koepisteet 45,00 Tradenomi (AMK), kirjasto- ja tietopalveluala, päivätoteutus 35 67 241 yhteispisteet 76,20, koepisteet 30,80 Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely, päivätoteutus 70 163 512 yhteispisteet 60,00, koepisteet 24,00 35 54 192 yhteispisteet 57,07 Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto Agrologi (AMK), maaseutuelinkeinot, päivätoteutus Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Bioanalyytikko (AMK), päivätoteutus 36 82 322 yhteispisteet 76,00, koepisteet 56,00 Ensihoitaja (AMK), päivätoteutus 24 272 924 yhteispisteet 79,00 Ensihoitaja (AMK), monimuotototeutus 24 113 262 koepisteet 49,50 Fysioterapeutti (AMK), päivätoteutus 28 298 1018 yhteispisteet 79,00, koepisteet 56,00 Kätilö (AMK), päivätoteutus 30 197 630 yhteispisteet 74,00 Optometristi (AMK), päivätoteutus 28 122 437 yhteispisteet 77,00, koepisteet 55,00 Röntgenhoitaja (AMK), päivätoteutus 30 148 612 yhteispisteet 77,00 Sairaanhoitaja (AMK), päivätoteutus, Oulu 70 305 1295 yhteispisteet 75,50 Sairaanhoitaja (AMK), monimuotototeutus, Oulainen 30 148 423 yhteispisteet 74,00, koepisteet 57,50 Sosionomi (AMK), päivätoteutus 65 400 1242 yhteispisteet 79,00 Sosionomi (AMK), monimuotototeutus 30 239 668 yhteispisteet 87,00, koepisteet 61,00 Suuhygienisti (AMK), päivätoteutus 25 129 524 yhteispisteet 76,00, koepisteet 54,00 Terveydenhoitaja (AMK), monimuotototeutus 25 260 735 yhteispisteet 80,50 Toimintaterapeutti (AMK), päivätoteutus 30 176 796 yhteispisteet 69,00 36 :: HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto BEng, Information Technology 30 70 574 koepisteet 13,00 Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka, päivätoteutus 44 85 378 yhteispisteet 52,00 Insinööri (AMK), konetekniikka, päivätoteutus 110 173 378 yhteispisteet 43,00 Insinööri (AMK), konetekniikka, monimuotototeutus 10 39 108 yhteispisteet 36,00 Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, päivätoteutus 80 122 447 yhteispisteet 44,00 Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, infrarakennustekniikka, päivätoteutus 20 27 195 yhteispisteet 39,00 Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, monimuotototeutus 10 55 152 yhteispisteet 78,00 Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatitekniikka, päivätoteutus 75 144 534 yhteispisteet 52,00 Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka, monimuotototeutus 15 41 98 yhteispisteet 35,00 Insinööri (AMK), talotekniikka, päivätoteutus 44 101 316 yhteispisteet 51,00 Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka, päivätoteutus 65 130 472 yhteispisteet 48,00 Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka, monimuotototeutus 25 21 93 koepisteet 10,00 Rakennusarkkitehti (AMK) 30 111 383 yhteispisteet 78,00 Rakennusmestari (AMK) 38 101 316 yhteispisteet 52,00 *) Hyväksyttyjen alin pistemäärä varsinaisen valinnan jälkeen. Mahdollista varasijavalintaa ei ole huomioitu. HAKUOHJEET JA VALINTAPERUSTEET :: 37 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Hakuaika 16.3.–6.4.2016 38 :: HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016 Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Kulttuurituottaminen ja luova talous Laajuus 60 opintopistettä, kesto 1–2 vuotta Koulutuksen keskeisenä sisältönä ovat kulttuurialan hankkeiden tuotannollinen organisointi ja johtaminen. Tällaisia hankkeita ov at esimerkiksi tapahtumat, kirjalliset ja visuaaliset tuotannot, erilaiset palvelut sekä kehityshankkeet. Tuottaja on kokonaisvaltaisessa vastuussa hankkeen suunnittelusta niin, että taiteelliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan resurssien puitteissa ja asiakkaat huomioiden. Työelämää ja alueen kulttuurielämää kehittävän opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Opinnäytetyössään opiskelija yhdessä työelämän toimijoiden kanssa arvioi alansa kehittämistarpeita ja etsii niille ratkaisuja valitsemansa kehittä- mistehtävän näkökulmasta. Työssä hän osoittaa valmiutensa innovatiiviseen ja tulevaisuutta ennakoivaan eettiseen, yhteistyökykyiseen sekä itsenäiseen asiantuntijatyöhön. Opiskelu tapahtuu työelämäyhteistyössä ja kehittämishankkeissa pääosin verkko-opintoina. Osa opetuksesta järjestetään tutkinto-ohjelmakohtaisesti ja osa yhdessä muiden Oamkin ylempien (master) ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien kanssa. Monialaisina yhteisinä opintoina tarjotaan strategia- ja henkilöstöjohtamisen, myynti- ja asiakasosaamisen, hankintaosaamisen sekä yrittäjyyden ja projektin johtamisen opintoja. Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tradenomi (ylempi AMK), yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Laajuus 90 opintopistettä, kesto 2 vuotta Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen tutkinnon suorittanut voi toimia liiketoiminnan kehittämis- ja johtotehtävissä, vaativissa asiantuntijatehtävissä sekä yrittäjänä. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää liiketoimintaosaamista ja yrittäjyysvalmiuksia. Koulutuksen keskeisinä sisältöalueina ovat työelämän ja liiketoiminnan kehittämisen menetelmät, strateginen ajattelu, prosessien kehittäminen, yrittäjyys ja esimiestyö. Työelämää ja alueen elinkeinoelämää kehittävän opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Opiskelija osoittaa opinnäytetyön toteuttamisessa ja raportoinnissa valmiuksia itsenäiseen, innova- tiiviseen ja tulevaisuutta ennakoivaan asiantuntijatyöhön. Opiskelu tapahtuu työelämäyhteistyössä lähi- ja etäopiskeluna verkko-opetusta hyödyntäen. Osa opetuksesta järjestetään yhdessä muiden Oamkin ylempien (master) ammattikorkeakoulututkintoohjelmien kanssa. Monialaisina yhteisinä opintoina tarjotaan strategia- ja henkilöstöjohtamisen, myynti- ja asiakasosaamisen, hankintaosaamisen sekä yrittäjyyden ja projektin johtamisen opintoja. Koulutuksen lähipäiviä on pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 39 Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Laajuus 90 opintopistettä, kesto 1,5–2,5 vuotta Koulutuksen keskeisenä sisältönä ovat johtaminen ja esimiestyö sekä käyttäjälähtöinen palvelujen kehittäminen ja arviointi. Koulutus syventää osaamista esimiestyöhön ja johtotehtäviin, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, yrittäjyyteen sekä palvelurakenteiden ja prosessien kehittämiseen. Työelämää ja alueen elinkeinoelämää kehittävän opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Opiskelija arvioi opinnäytetyössään alansa kehittämistarpeita yhdessä työelämän toimijoiden kanssa. Hän osoittaa opinnäytetyön toteuttamisessa ja raportoinnissa valmiuksia eettiseen, itsenäiseen, innovatiiviseen ja tulevaisuutta ennakoivaan asiantuntijatyöhön. Opiskelu tapahtuu työelämäyhteistyössä ja kehittämishankkeissa pääosin verkko-opintoina. Lähipäiviä toteutetaan 1 krt/kk ja niitä voi seurata myös verkon kautta. Osa opetuksesta järjestetään yhdessä muiden Oamkin ylempien (master) ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien kanssa. Monialaisina yhteisinä opintoina tarjotaan strategia- ja henkilöstöjohtamisen, myynti- ja asiakasosaamisen, hankintaosaamisen sekä yrittäjyyden ja projektin johtamisen opintoja. Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Insinööri (ylempi AMK), teknologialiiketoiminta Laajuus 60 opintopistettä, kesto 1–2 vuotta Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia yritysten johtotehtäviin erityisesti teknologiaalan yrityksissä siten, että aikaisemmin hankitun teknologiaosaamisen avulla saadaan aikaan uutta liiketoimintaa kehittämällä yrityksen toimintoja kokonaisvaltaisesti. Koulutus antaa valmiuksia suunnitella, valmistaa ja markkinoida tuotteita kannattavasti erityisesti vientiin ottaen huomioon, että tehtävässä tarvitaan teknologiaosaamisen lisäksi lukuisia muita taitoja erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Työelämää ja alueen elinkeinoelämää kehittävän opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Opiskelija arvioi ja kehittää opinnäytetyössään organisaationsa toimintaa osana työyhteisöään ja tarvit- taessa ulkopuolisten tahojen kanssa. Hän osoittaa opinnäytetyön toteuttamisessa ja raportoinnissa valmiuksia eettiseen, itsenäiseen, innovatiiviseen ja tulevaisuutta ennakoivaan asiantuntijatyöhön. Opiskelu tapahtuu työelämäyhteistyössä ja kehittämishankkeissa pääosin verkko-opintoina. Lähipäiviä toteutetaan 1 krt/kk ja niitä voi seurata myös verkon kautta. Osa opetuksesta järjestetään yhdessä muiden Oamkin ylempien (master) ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien kanssa. Monialaisina yhteisinä opintoina tarjotaan strategia- ja henkilöstöjohtamisen, myynti- ja asiakasosaamisen, hankintaosaamisen sekä yrittäjyyden ja projektin johtamisen opintoja. 40 :: YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Y L E M PÄ Ä N A M K -T U T K I N TO O N J O H TAVA KO U L U T U S Hakuohjeet ja valintaperusteet YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 41 Kuka voi hakea? Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014. Hakukelpoisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon antaa soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä tämän jälkeen hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Asianomaiseksi alaksi katsotaan sekä ala, jolle nyt ollaan hakemassa että ala, jolta korkeakoulututkinto on. Ammattikorkeakoulu määrittelee pohjakoulutusvaatimuksen jokaiseen hakukohteeseensa erikseen. Oamkin pohjakoulutusvaatimukset ovat seuraavat: – Kulttuurituottaminen ja luova talous: korkeakoulututkinto – Tradenomi (ylempi AMK), yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen: liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tai muu alempi korkeakoulututkinto, joka sisältää tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 40 opintopistettä liiketalouden korkeakouluopintoja – Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen: sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinto – Insinööri (ylempi AMK), teknologialiiketoiminta: vähintään insinööri (AMK) tai vastaava ulkomailla suoritettu tekniikan alan korkeakoulututkinto vaatimus). Todistusjäljennöksiä ei tarvitse toimittaa hakuvaiheessa, vaan todistukset tarkistetaan opiskelupaikan vastaanottaneilta. Suomen ulkopuolella suoritetun tutkinnon on kuitenkin oltava valmis hakuajan loppuun mennessä, jos hakija ei ole EU- tai ETA-maan kansalainen. Osoittaakseen hakukelpoisuutensa Suomen ulkopuolella suoritetulla tutkinnolla hakevan on toimitettava kopio hakemuksensa perusteena olevasta lopullisesta tutkintotodistuksesta korkeakoulun hakijapalveluihin viimeistään 20.4.2016. Jos todistus on annettu muulla kielellä kuin suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, on hakijan toimitettava myös kopio virallisen kielenkääntäjän suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tekemästä käännöksestä. Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa tutkintoaan asiakirjoin, ammattikorkeakoulu voi kutsua hakijan valintakokeeseen tai hänen määräaikaan mennessä toimittamansa ennakkotehtävä voidaan ottaa huomioon. Hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä päätöksestä hakuvaiheessa kaikkien hakukohteiden ammattikorkeakoulujen hakijapalveluihin. Haussa käytettävän tutkinnon on oltava suoritettuna 15.7.2016 mennessä (huom. ks. työkokemus- Työkokemusvaatimus Hakukelpoisuuteen vaaditaan kolme vuotta työkokemusta, joka on kertynyt lopullisen tutkintotodistuksen myöntämispäivästä alkaen ja se on hankittu kevään haussa 31.7.2016 mennessä ja syksyn haussa 31.12.2016 mennessä. Ammattikorkeakoulu hyväksyy työkokemukseksi myös aiemmin suoritetun opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon (tutkinto voi olla miltä koulutusalalta tahansa) jälkeen, ennen korkeakoulututkintoa hankitun työkokemuksen. Myös tässä tapauksessa vaaditaan asianomaiselta alalta hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus. Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on ollut YEL tai MYEL- vakuutettu (YEL= yrittäjäeläkevakuutus, MYEL= viljelijöiden, metsätilallisten, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus). Ulkomainen yrittäjyys todistetaan vastaavin virallisin dokumentein. 42 :: YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Käsi- ja taideteollisuusalalla, viestintä- ja kuvataidealalla, teatteri- ja tanssialalla ja musiikkialalla työkokemuksen asemesta voidaan vaatia vastaavan pituinen taiteellinen toiminta, joka osoitetaan esim. portfoliolla (Laki 932/2014). Työkokemus ilmoitetaan täysinä kuukausina. Hakijan tulee muuntaa osa-aikatyön tunnit kokoaikaiseksi niin, että 150 tuntia tai 20 vähintään 7 tunnin työpäivää vastaa yhtä kuukautta. Työkoke- muksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Rinnakkaisista työsuhteista voi saada työkokemuspisteitä vain päätoimista työskentelyä vastaavan määrän. Varusmiespalvelusta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta, siviilipalvelusta tai hoitovapaata ei lasketa työkokemukseksi. Miten haetaan? 1) Oamkin ylempään amk-tutkintoon johtaviin koulutuksiin haetaan korkeakoulujen kevään yhteishaussa 16.3.–6.4.2016. Hakuaika päättyy viimeisenä hakupäivänä kello 15.00. 2) Sähköinen hakemus täytetään hakuaikana osoitteessa www.opintopolku.fi. 3) Hakemuksen lähettämisen lisäksi tulee toimittaa ennakkotehtävä sekä mahdolliset muut vaaditut asiakirjat. 4) Tulosten valmistuessa tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa sen mukaan, mikä on hakutoivejärjestyksessä korkeimmalla ja mihin menestys riittää. Valintaperusteet Opiskelijavalinta suoritetaan ennakkotehtävän ja/ tai valintakokeen perusteella. Kaikissa Oamkin ylempään amk-tutkintoon johtavissa koulutuksissa on ennakkotehtävä. Kulttuurialalla on lisäksi valintakoehaastattelu, johon kutsutaan osa hakijoista ennakkotehtävän perusteella. Ennakkotehtävien ohjeistukset julkaistaan hakuajan alkuun mennessä Oamkin www-sivuilla, www.oamk.fi. Opinnäytetyön arvosana, koulumenestys ja alakohtainen työkokemus voidaan huomioida ennakkotehtävässä/valintakokeessa. Hakijat asetetaan tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein: 1. Ennakkotehtävä ja/tai valintakoe 2. Hakutoivejärjestys Jos näillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä arpoo valittavan/valittavat. YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS :: 43 Avoin ammattikorkeakoulu 44 :: AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU Avoimen ammattikorkeakoulun kautta on mahdollista suorittaa ammattikorkeakoulu- ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin sisältyviä opintoja iästä ja aiemmasta koulutuksesta riippumatta. Oamk järjestää avointa koulutusta Oulussa ja Oulaisissa. Valittavana ovat avoimen ammattikorkeakoulun erillistarjonnan lisäksi lähes kaikki Oamkin amk- ja ylempään amk-tutkintoon johtavien koulutusten opinnot lukuun ottamatta harjoittelua, opinnäytetyötä ja pedagogisia opintoja. Tarjolla olevasta koulutuksesta voi valita yksittäisiä opintojaksoja tai valmiiksi suunniteltuja opintokokonaisuuksia ja opintopolkuja. Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa opintoja päivisin ja iltaisin sekä verkko- ja monimuoto-opintoina. Avoimen ammattikorkeakoulun opetustarjonta julkaistaan kolme kertaa lukuvuodessa (syys-, kevät- ja kesätarjonta). Ilmoittautumiset avoimen amkin opinnoille tehdään sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän kautta ilmoittautumisaikana. Avoin ammattikorkeakoulu on hyvä tapa tutustua amk-opiskeluun ja opiskella tutkintoon kuuluvia opintoja etukäteen. Koska opintojaksot ovat samoja kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, voit esittää niitä hyväksiluettavaksi myöhemmin tutkinto-opiskelijana. Avoimessa ammattikorkeakoulussa opintoja suorittaneet voivat hakea tutkinto-opiskelijaksi opintojensa perusteella ilman normaaliin opiskelijavalintaan osallistumista. Tällöin koulutukseen hyväksiluettavissa olevia avoimen ammattikorkeakoulun opintoja tulee olla suoritettuna vähintään 60 opintopistettä (ylempään amk-tutkintoon johtavaan koulutukseen 20–25 opintopistettä). Ammattikorkeakoulututkintoon hakevalla ei tarvitse olla ammattikorkeakoululaissa määriteltyä hakukelpoisuutta. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa tulee hakijan täyttää viimeisimmän valintaperustepäätöksen mukainen pohjakoulutusvaatimus. Avoimessa ammattikorkeakoulussa yhden opintopisteen hinta on 15 euroa. Vaihtoehtoisesti voi opiskella koko lukuvuoden 300 eurolla ilman opintopisterajaa. Lisätietoja oamk.fi/avoin. AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU :: 45 Yhteystiedot Hakijapalvelut PL 405, 90101 OULU Käyntiosoite: Kotkantie 1, 90250 Oulu SUOMENKIELINEN KOULUTUS 010 19 2000 [email protected] ENGLANNINKIELINEN KOULUTUS 010 19 2001 [email protected] Opiskelijapalvelut KULTTUURI, LUONNONVARA JA TEKNIIKKA Kotkantien kampus Kotkantie 1, 90250 Oulu [email protected] LIIKETALOUS Teuvo Pakkalan kadun kampus Teuvo Pakkalan katu 19, 90130 Oulu [email protected] SOSIAALI- JA TERVEYSALA Professorintien kampus Kiviharjuntie 8, 90220 Oulu [email protected] Oulaisten kampus Kuntotie 2, 86300 Oulainen [email protected] 46 :: HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016 Hakijan oppaan tiedot ovat painohetkellä voimassa olleiden päätösten mukaiset. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hakijan opas 2016 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Toimittaja: Eija Räisänen Ulkoasu: Oamkin Viestintäpalvelut Valokuvat: Petteri Löppönen (kansi, s.38, s. 44), Tiia Tervonen (s. 6, s. 10), Pia Alatorvinen (s. 16), Jussi Tuokkola (s. 27, s. 41), Oamkin Viestintäpalvelut Painopaikka: Erweko 2015, Painos: 6 500 kpl HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016 :: 47 Tule opiskelemaan Oamkiin! Noin 8 500 opiskelijaa suuntaa vuosittain kulkunsa Oulun ammattikorkeakouluun – mikset siis sinäkin? oamk.fi/opiskelemaan 48 :: HAKIJAN OPAS – KEVÄT 2016