OPINTO-OPUS 2015–2016

Transcription

OPINTO-OPUS
2015–2016
Sähköinen opinto-opas ja kurssikuvaukset
https://nettiopsu.utu.fi/opas
Tämän oppaan tiedot perustuvat elokuun 2015 tietoihin
(julkaistu 21.8.2015, punaisella sen jälkeen tehdyt korjaukset)
Pidätämme oikeuden muutoksiin.
TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
SISÄLLYSLUETTELO
TURUN KAUPPAKORKEAKOULU ................................................................................................................... 4
Turun kauppakorkeakoulun työskentelyajat .............................................................................................. 5
YLEISTÄ OPISKELUSTA .................................................................................................................................. 6
Opintoneuvonta ........................................................................................................................................ 6
Turun yliopistoon ilmoittautuminen ............................................................................................................ 6
Opintoaikojen rajaus .................................................................................................................................. 7
Ilmoittautuminen kursseille ........................................................................................................................ 8
Turun kauppakorkeakoulussa opiskeltavat aineet ..................................................................................... 8
Lyhenteet ja käsitteet ................................................................................................................................. 9
Kuulustelut eli tentit ................................................................................................................................. 14
Opiskelija- ja opintotietojärjestelmä ......................................................................................................... 15
Siirtyminen KTM-tutkinto-ohjelmaan ........................................................................................................ 16
Palaute vuorovaikutteisen opiskelukulttuurin osana ................................................................................ 17
Perustutkinto-opintojen suorittaminen Avoimessa yliopistossa ............................................................... 17
Opiskelu ulkomailla .................................................................................................................................. 17
JOO-opinnot ............................................................................................................................................ 18
Muiden opintojen ja osaamisen sisällyttäminen tutkintoon ...................................................................... 18
KHT- ja HTM- ja JHTT-tutkinnon opintovaatimukset ............................................................................... 23
Työharjoittelu ........................................................................................................................................... 23
Rekry - Turun yliopiston työelämäpalvelut ............................................................................................... 25
Turun kauppakorkeakoulun kirjastopalvelut ............................................................................................ 25
Valmistuminen ......................................................................................................................................... 25
KTK- ja KTM-TUTKINTOJEN RAKENNE ........................................................................................................ 27
KTK- ja KTM-tutkintojen rakenne vsk 2014 lähtien ................................................................................. 27
KTK- ja KTM-tutkintojen rakenne vsk:t 2005 - 2013 ................................................................................ 28
Liiketalouden tradenomin tutkinnosta KTK-tutkintoon hyväksiluettavat opinnot ...................................... 29
Maisterin tutkinnon täydentävät opinnot .................................................................................................. 29
1. LUKUVUODEN OPINNOT .......................................................................................................................... 32
KAIKILLE YHTEISET OPINNOT ..................................................................................................................... 33
VALTIOTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT................................................................. 35
TUTKINTO-OHJELMAT JA SIVUAINESUOSITUKSET .................................................................................. 38
KTK-tutkinto-ohjelmat .............................................................................................................................. 38
KTM-tutkinto-ohjelmat ............................................................................................................................. 39
JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI ................................................................................................................. 41
TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE .......................................................................................................................... 45
YRITTÄJYYS ................................................................................................................................................... 51
LASKENTATOIMI JA RAHOITUS ................................................................................................................... 55
TALOUSTIETEIDEN KVANTITATIIVISET MENETELMÄT ............................................................................. 64
YRITYSJURIDIIKKA ........................................................................................................................................ 68
MARKKINOINTI ............................................................................................................................................... 70
KANSAINVÄLINEN LIIKETOIMINTA ............................................................................................................... 77
TOIMITUSKETJUJEN JOHTAMINEN ............................................................................................................. 82
TALOUSMAANTIEDE ..................................................................................................................................... 87
TALOUSTIEDE ................................................................................................................................................ 94
KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT ................................................................................................................... 104
ENGLANNIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ...................................................................................................... 107
ESPANJAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ........................................................................................................ 109
RANSKAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ .......................................................................................................... 110
RUOTSIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ........................................................................................................... 112
SAKSAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ............................................................................................................. 113
SUOMEN KIELI JA TALOUSELÄMÄN VIESTINTÄ ...................................................................................... 115
VENÄJÄN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ........................................................................................................... 116
JAPANIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ............................................................................................................ 117
KIINAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ ............................................................................................................... 118
OPINTOKOKONAISUUDET
BALTIC SEA BUSINESS & SOCIETY – OPINTOKOKONAISUUS .............................................................. 118
INNOVATION AND BUSINESS CREATION STUDY MODULE ................................................................... 120
KANSAINVÄLISEN LIIKEVIESTINNÄN OPINTOKOKONAISUUS ............................................................... 121
KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPINTOKOKONAISUUS ................................................................................... 122
KVANTITATIIVISEN TALOUSTIETEEN OPINTOKOKONAISUUS .............................................................. 123
LIIKETOIMINTAOSAAMISEN PERUSOPINTOKOKONAISUUS .................................................................. 125
MATKAILULIIKETOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS ............................................................................... 125
OIKEUSTALOUSTIETEEN OPINTOKOKONAISUUS .................................................................................. 127
PALVELULIIKETOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS ................................................................................ 128
RAHOITUKSEN JA SIJOITUSTOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS ......................................................... 129
TIETOTURVAJOHTAMISEN OPINTOKOKONAISUUS ................................................................................ 131
TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN OPINTOKOKONAISUUS ...................................................................... 132
TYÖELÄMÄN JA HENKILÖSTÖASIOIDEN OPINTOKOKONAISUUS ......................................................... 133
VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS ..................................................................... 134
YRITYSVIESTINNÄN OPINTOKOKONAISUUS ........................................................................................... 136
MAISTERIOHJELMAT
KAUPAN JA PALVELUJEN MAISTERIOHJELMA ........................................................................................ 137
MASTER´S DEGREE PROGRAMMES
MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN GLOBAL INFORMATION TECHNOLOGY MANAGEMENT ………...
(GITM) ........................................................................................................................................................... 144
MASTER´S DEGREE PROGRAMME IN GLOBAL INNOVATION MANAGEMENT (GIM)…………………..150
MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN FUTURES STUDIES (FUTU) ....................................................... 154
INTERNATIONAL MASTER IN MANAGEMENT OF INFORMATION TECHNOLOGY (IMMIT) .........................
AASIAN OHJELMA ....................................................................................................................................... 156
MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO (MAVY) ...................................................................................... 157
CO-OP NETWORK STUDIES ....................................................................................................................... 158
JATKOTUTKINNOT....................................................................................................................................... 159
JATKO-OPISKELU ........................................................................................................................................ 161
KÄYTÄNNÖN OHJEITA JATKO-OPISKELUUN ........................................................................................... 164
YLEISTIETEELLISET OPINNOT ................................................................................................................... 166
JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI ............................................................................................................... 167
TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE ........................................................................................................................ 167
YRITTÄJYYS ................................................................................................................................................. 168
LASKENTATOIMI JA RAHOITUS ................................................................................................................. 169
TALOUSTIETEIDEN KVANTITATIIVISET MENETELMÄT ........................................................................... 170
YRITYSJURIDIIKKA ...................................................................................................................................... 170
MARKETING AND INTERNATIONAL BUSINESS ........................................................................................ 171
TOIMITUSKETJUJEN JOHTAMINEN ........................................................................................................... 172
TALOUSMAANTIEDE ................................................................................................................................... 173
TALOUSTIEDE .............................................................................................................................................. 174
TULEVAISUUDEN TUTKIMUS ..................................................................................................................... 174
KAUPPATIETEIDEN VALTAKUNNALLINEN JATKOKOULUTUSOHJELMA (KATAJA).............................. 175
KANSANTALOUSTIETEEN VALTAKUNNALLINEN JATKOKOULUTUSOHJELMA
(KAVA)…………………………………………………………………………………………………………………176
TULEVAISUUDEN TUTKIMUKSEN VERKOSTOAKATEMIAN VALTAKUNNALLINEN
175JATKOKOULUTUSOHJELMA…………………………………………………………………………….………..
176
LIITTEET
Turun kauppakorkeakoulun tutkintoja ja opintosuorituksia koskevat määräykset
Turun yliopiston opintojohtosääntö
TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
Turun kauppakorkeakoulu (TuKKK) on osa Turun yliopistoa. Turun yliopisto tarjoaa Suomessa ainutlaatuisen monitieteisyyden areenan, joka integroi liiketaloudellisen osaamisen entistä laajemmin ja tiiviimmin
osaksi koulutusta ja tutkimusta. Turun kauppakorkeakoulun toimintaa johtaa dekaani johtokunnan ja varadekaanien kanssa sekä vastaa kauppakorkeakoulun kehittämisestä ja yliopiston strategian toteutuksesta kauppakorkeakoulussa.
Turun kauppakorkeakoulu on kansainvälinen ja laaja-alainen kauppatieteellinen yksikkö. Sen tehtävänä
on edistää ja harjoittaa vapaata talousja kauppatieteellistä tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylintä
opetusta ja vaikuttaa monipuolisesti yhteiskunnassa niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.
Turun kauppakorkeakoulussa panostetaan voimakkaasti opetuksen ja tutkimuksen laatuun, pyrkimyksenä on niiden jatkuva kehittäminen. TuKKK läpäisi vuonna 2009 hyväksytysti Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttaman laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin. Vuonna 2012 TuKKK sijoittui kolmanneksi Eduniversal Worldwide Business Schools Rankingin luokassa Excellent Business Schools.
Kauppakorkeakoulussa opiskeli vuonna 2014 yli 3000 tutkinto-opiskelijaa. TuKKK:uun saapuu vuosittain
noin 150 vaihto-opiskelijaa ja vastaavasti noin 200 TuKKK:n opiskelijaa lähtee vaihto-opiskelijaksi.
TuKKK:lla on yli 80 yhteistyöyliopistoa noin 40 eri maassa. Turun kauppakorkeakoulusta on valmistunut
sen koko toiminnan aikana noin 8 000 kauppatieteellisen tutkinnon suorittanutta. Korkeakoulun henkilökunnan määrä on noin 300.
Turun kauppakorkeakoulu perustettiin vuonna 1950 Turun Liikemiesyhdistyksen aloitteesta. Kauppakorkeakoulua ylläpiti yksityinen Turun Kauppakorkeakoulun Säätiö 1.4.1977 asti. Tuolloin se muuttui valtion
korkeakouluksi, ja säätiön rooli muuttui ylläpitäjästä avustajaksi ja tukijaksi. Kauppakorkeakoulu toimi alkuvuodet Turun Kauppaopiston rakennuksessa Aurakadulla, josta se siirtyi vuonna 1958 Rehtorinpellolle
valmistuneeseen uudisrakennukseen. Rakennusta laajennettiin vuosina 1963 ja 1988. Syksyllä 2002 valmistui lisärakennus, joka mahdollisti kaikkien Turun kauppakorkeakoulun toimintojen sijoittumisen yhteisiin tiloihin. Lisäksi TuKKK:lla on yksikkö Porin yliopistokeskuksessa. Turun kauppakorkeakoulu ja Turun
yliopisto yhdistyivät vuonna 2010.
4
Turun kauppakorkeakoulun työskentelyajat lukuvuonna 2015 – 2016
66. lukuvuosi: 1. elokuuta 2015 – 31. heinäkuuta 2016
Opetus
Ensimmäisen vuosikurssin opetus alkaa 25.8.2015
Syyslukukausi
I: 31.8. – 16.10.2015 vkot 36 – 42
II: 26.10. – 4.12.2015 vkot 44 – 49
Kevätlukukausi
III: 4.1. – 12.2.2016
vkot 1 – 6
IV: 29.2. – 22.4.2016
vkot 9 – 16
Joululoma 21.12.2015–3.1.2016, pääsiäisloma 24. – 30.3.2016
Kuulustelut
Syystenttikaudella
24. – 28.8.2015
vko 35
Syysvälitenttikaudella
19. – 23.10.2015 vko 43
(ja lisäksi perjantaisin 4.9. – 4.12.2015, alk. klo 14.00)
Talvitenttikaudella
7. – 18.12.2015 vkot 50 – 51 (7.12. ei aamupäivän tenttitilaisuutta)
Kevätvälitenttikaudella
15. – 26.2.2016 vkot 7 – 8
(ja lisäksi perjantaisin 8.1. – 22.4.2016, alk. klo 14.00)
Kevättenttikaudella
25.4. – 20.5.2016 vkot 17– 20
Kurssi-ilmoittautuminen
Syyslukukausi I periodi
17. – 27.8.2015 (ilmoittautuminen 1. vsk:n opetukseen 27.8.2015)
II periodi
5. – 18.10.2015
Kevätlukukausi III periodi
7. – 16.12.2015
IV periodi
8. – 21.2.2016
Ilmoittautuminen kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmaryhmiin
Keväällä 2016 alkaviin ryhmiin 5. – 18.10.2015
Syksyllä 2016 alkaviin ryhmiin 8. – 21.2.2016
Syyslukukausi 2015
Elokuu
TENTIT
Vkot 35
M
24
Ti
25
K
26
To
27
P
28
L
29
S
30
36
31
1
2
3
4
5
6
Syyskuu
Lokakuu
LUENNOT ( I periodi)
37
38
39
40
7
14
21
28
8
15
22
29
9
16
23
30
10
17
24
1
11
18
25
2
12
19
26
3
13
20
27
4
Marraskuu
TENTIT
LUENNOT ( II periodi)
41
42
43
44
45
46
47
48
5
12
19
26
2
9
16
23
6
13
20
27
3
10
17
24
7
14
21
28
4
11
18
25
8
15
22
29
5
12
19
26
9
16
23
30
6
13
20
27
10
17
24
31
7
14
21
28
11
18
25
1
8
15
22
29
Kevätlukukausi 2016
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Tammikuu
LUENNOT ( III periodi)
Vkot 1
2
3
M
4
11 18
Ti
5
12 19
K
6
13 20
To
7
14 21
P
8
15 22
L
9
16 23
S
10 17 24
4
25
26
27
28
29
30
31
5
1
2
3
4
5
6
7
6
8
9
10
11
12
13
14
TENTIT
7
15
16
17
18
19
20
21
8
22
23
24
25
26
27
28
9
29
1
2
3
4
5
6
LUENNOT ( IV periodi)
10 11 12 13
7
14 21 28
8
15 22 29
9
16 23 30
10 17 24 31
11 18 25 1
12 19 26 2
13 20 27 3
14
4
5
6
7
8
9
10
15
11
12
13
14
15
16
17
16
18
19
20
21
22
23
24
Joulukuu
TENTIT
49
50
51
30
7
14
1
8
15
2
9
16
3
10
17
4
11
18
5
12
19
6
13
20
52
21
22
23
24
25
26
27
Toukokuu
17
25
26
27
28
29
30
1
TENTIT
18 19
2
9
3
10
4
11
5
12
6
13
7
14
8
15
20
16
17
18
19
20
21
22
21
23
24
25
26
27
28
29
Vastaanottoajat:
Opettajien vastaanottoja pidetään pääsääntöisesti opetusperiodien aikana. Tenttiviikkojen aikana opettajat ovat tavattavissa sopimuksen mukaan.
5
YLEISTÄ OPISKELUSTA
Neuvonta opintoihin liittyvissä asioissa
Turun kauppakorkeakoulun opintotoimisto hoitaa kauppakorkeakoulun opintohallintoon liittyviä yleisiä
asioita. Opintotoimiston aukioloajat ja henkilöstö löytyvät TuKKK:n intranet-sivuilta kohdasta Opiskelu
> Opintotoimisto. Aukioloaikojen ulkopuolella opintotoimiston henkilökunnan tavoittaa puhelimitse tai
sähköpostitse.
Lukuvuosi-ilmoittautumiseen ([email protected]) liittyviä asioita hoitaa Turun yliopiston
opiskelija- ja hakijapalvelut, joka sijaitsee yliopiston päärakennuksen pohjakerroksessa
yliopistonmäellä. Turun yliopiston opiskelijoiden opintotukiasiat hoidetaan myös Opiskelija- ja
hakijapalveluissa ([email protected]). Lisätietoa opiskeluun liittyvistä asioista löytyy Turun yliopiston
intranetistä.
Opintojaksoihin ja tentteihin liittyviä asioita, kuten kurssi- ja tentti-ilmoittautumiset sekä suoritusten
rekisteröinti, hoidetaan ainelaitoksilla.
Opintojen ohjaus
Keskeisiä opinto-ohjauksen välineitä ovat mm. sähköinen opinto-opas, TuKKK Opiskelu-sivusto ja
sähköinen hops-järjestelmä. Opiskelijan on mahdollista saada opintojen ohjausta koko opintojensa
ajan. Lisätietoja opintojen ohjausta antavista tahoista on saatavilla TuKKK:n intranet-sivuilla kohdassa
Opiskelu / Perustutkinto-opinnot / Opintojen suunnittelu ja HOPS / Opintojen ohjaus.
Turun yliopistoon ilmoittautuminen
Lukuvuosi-ilmoittautumisaika Turun yliopistoon päättyy perjantaina 4.9.2015. Yliopistoon tulee
ilmoittautua joko läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksi. Vain läsnäolevaksi ilmoittautuneella on oikeus
osallistua kuulusteluihin, saada suorituksensa kirjatuksi opintorekisteriin ja saada tutkintotodistus.
Uusi lukuvuosi alkaa 1.8.2015, joten opiskelijan täytyy olla ilmoittautunut läsnäolevaksi ennen
kuin voi osallistua elokuussa tentteihin. Ylioppilaskunnan jäsenyys on pakollinen kaikille
läsnäolevaksi ilmoittautuville alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittaville. Poissaolevaksi
ilmoittautuva ei voi osallistua tentteihin eikä kuulua ylioppilaskuntaan. Ilmoittautumiseen vaikuttaa
myös mahdollinen opiskelu ulkomailla, opintotuen saaminen sekä opintoajan rajaus. Voit tarkastaa
lukuvuosi-ilmoittautumisesi perille tulon NettiOpsusta.



Läsnäolevaksi ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla ylioppilaskunnan jäsenmaksu.
Maksutiedot löytyvät Nettiopsusta ilmoittautumisajan alettua (ennen 2015 aloittaneet). Voit
maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä vapaaehtoisia kehitysyhteistyömaksuja tai
Ylioppilaslehden postitusmaksun. Maksettava summa tulee laskea tarkkaan, jotta
ilmoittautuminen onnistuu ja maksut kohdentuvat oikein. Läsnäoloilmoittautuminen näkyy
opintorekisterissä 3-5 arkipäivää jäsenmaksun maksamisen jälkeen. Maksun jälkeen voi
noutaa lukuvuositarran opiskelijakorttiin ylioppilaskunnalta (TYY). Uuden opiskelijakortin saa
tilattua verkosta osoitteesta elisalompakko.fi/lyyra.
Nettiopsussa voi myös ilmoittautua poissaolevaksi.
Myös opiskelijan, joka valmistuu 1.8. jälkeen, tulee olla läsnäoleva ja maksaa
ylioppilaskunnan jäsenmaksu.
Jatko-opiskelijoille ylioppilaskunnan jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Turun yliopistosta valmistuneen
jatko-opiskelijaksi hyväksytyn ei tarvitse ensimmäisenä vuonna ilmoittautua henkilökohtaisesti.
Ilmoittautuminen merkitään automaattisesti kauppakorkeakoulun hyväksymispäätöksen perusteella.
Muusta yliopistosta valmistuneelle jatko-opiskelijalle opiskelija- ja hakijapalvelut lähettää
ilmoittautumislomakkeen ja -ohjeet. Jäsenmaksun suorittavat jatko-opiskelijat ilmoittautuvat
maksamalla jäsenmaksun ilmoittautumiskirjeen pankkisiirtolomakkeella.
Ulkomaille opiskelemaan lähtevien ilmoittautuminen
Lukuvuoden aikana ulkomailla opiskeleva, joka ei suorita opintoja Turun kauppakorkeakoulussa, voi
ilmoittautua poissaolevaksi. Turun yliopiston myöntämän apurahan saamisen ehtona on joko läsnä- tai
poissaolevaksi ilmoittautuminen koko vaihdon ajaksi. Kesätenttejä suorittavien opiskelijoiden tulee olla
ilmoittautunut läsnäolevaksi ennen tenttiin ilmoittautumista.
6
Uudelleenkirjoittautuminen
Myöhästyneestä lukuvuosi-ilmoittautumisesta peritään 35 euron suuruinen
uudelleenkirjoittautumismaksu (koska kirjoittautumismaksu suoritetaan eri tilille kuin TYYn
jäsenmaksu, ota yhteyttä Opiskelija- ja hakijapalveluihin, [email protected]). Lisätietoja
ilmoittautumisesta löytyy TY:n nettisivuilta kohdasta Opiskelu > Ilmoittautuminen yliopistoon.
Osoitteen- ja nimenmuutokset
Mikäli opiskelijan osoite tai muut yhteystiedot muuttuvat, tulee opiskelijan päivittää muuttuneet tiedot
NettiOpsussa. Nimenmuutoksesta tulee ilmoittaa opiskelija- ja hakijapalveluihin sähköpostitse
osoitteeseen [email protected].
Opintoaikojen rajaus
Opintoaikojen rajaus koskee opintonsa lukuvuonna 2005 - 2006 tai sen jälkeen aloittaneita
opiskelijoita.
Opiskeluoikeuden kesto
Tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on aika, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto
päätoimisesti opiskellen. Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme (3)
vuotta ja ylemmän korkeakoulututkinnon kaksi (2) vuotta. Valmistumisen tavoiteaika on viisi vuotta
(3+2), kun opiskelija on valittu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa.
Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus
suorittaa tutkinnot kahta (2) vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pidemmässä ajassa eli
yhteensä seitsemässä (7) vuodessa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla
on oikeus suorittaa tutkinto neljässä (4) vuodessa (2+2).
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai
asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Jos
opiskelija kuitenkin opiskelee ja ilmoittautuu läsnäolevaksi tällaisena aikana, opintojen enimmäisaika
kuluu. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden poissaoloa,
jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Vuonna 2015 tai sen jälkeen aloittaneet voivat
ilmoittautua poissaoleviksi enintään kahdeksi lukukaudeksi sen vaikuttamatta opintojen
enimmäisaikaan.
Opiskeluoikeuden jatkaminen ja lisäajan hakeminen
Yliopisto voi hakemuksesta myöntää lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen opiskelijalle, joka ei ole
suorittanut tutkintoa säädetyssä ajassa. Muuten opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos
opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava
yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Lisäaikaa tulee hakea vain siinä tapauksessa, että
todella aikoo suorittaa opintoja.
Opiskelija voi opiskeluajan päättymisen lähestyessä hakea opiskeluoikeuden jatkamista. Oman
opiskeluaikaa koskevan tilanteen voi tarkastaa Nettiopsun kautta (voimassaolevan opiskeluoikeuden
alapuolella oleva "Opintoajan rajaus").
Jokainen opiskelija on saanut tiedon jäljellä olevasta opiskeluajastaan myös sähköpostitse lukuvuosiilmoittautumisen ohjeiden mukana. Tiedon saa tarvittaessa myös yliopiston opiskelija- ja
hakijapalveluista osoitteesta [email protected].
Jos opiskelija jo etukäteen pitää todennäköisenä, ettei hän valmistu opiskeluoikeuden
voimassaoloaikana, lisäaikaa voi hakea etukäteen. Myös hakuhetkellä jo päättynyt opiskeluoikeus
voidaan hakemuksesta palauttaa ja lisäaikaa myöntää, mutta tällöin opiskelijalta peritään
uudelleenkirjautumismaksu (35 e). Lisäaikahaut päättyvät 31.3. ja 31.10.
Hakemukseen tulee liittää opintojaksokohtainen ja aikataulutettu valmistumissuunnitelma opintojen
loppuun saattamiseksi.
Opiskeluoikeuden lisäajan myöntäminen
Mikäli opiskelijalla on lakiin perustuva syy saada pidennystä opiskeluaikaan, opiskeluaikaa
pidennetään automaattisesti, kun selvitys syyn olemassaolosta on esitetty. Pidennys lasketaan lakiin
perustuvan syyn keston mukaan kuitenkin niin, että lisäaikaa myönnetään aina kokonaisina
7
lukukausina. Opiskeluoikeuden uusi päättymisajankohta merkitään opiskelijatietojärjestelmään
opiskelijan hakemuksen perusteella.
Lisäajan myöntämisen edellytyksenä on toteuttamiskelpoinen hops/valmistumissuunnitelma.
Suunnitelmasta on käytävä ilmi suoritettavat opinnot ja niiden aiottu suorittamisajankohta.
Arvioinnissa otetaan huomioon sekä opiskelijan jo suorittamien että jäljellä olevien opintojen määrä ja
laajuus suhteessa tutkinnon tavoiteaikaan sekä mahdollinen aiemmin myönnetty lisäaika. Tällöin
tarvitaan myös opiskelijan selvitys opintoja viivästyttäneistä syistä.
Päätöksen opiskeluoikeuden jatkamisesta muuhun kuin lakiin perustuvassa tapauksessa tekee
opintoasiainpäällikkö.
Turun kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskeluoikeuden rajoitukset
Turun kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskelijalla voi olla samanaikaisesti vain yksi opiskeluoikeus
samantasoiseen tutkintoon. Opiskelijan saadessa TuKKK:sta uuden opiskeluoikeuden
samantasoiseen tutkintoon tulee hänen luopua aiemmasta tutkinto-opiskeluoikeudesta, jos aiemman
opiskeluoikeuden tutkinto on vielä suorittamatta.
Ilmoittautuminen kursseille
Kurssi-ilmoittautuminen tehdään NettiOpsussa (nettiopsu.utu.fi).
Lukuvuoden 2015 – 2016 kurssi-ilmoittautumisajat
Syyslukukausi I periodi
17. - 27.8.2015
II periodi
5. - 18.10.2015
Kevätlukukausi III periodi
7. - 16.12.2015
IV periodi
8. - 21.2.2016
Ilmoittautuminen kandidaatintutkielma- ja pro gradu -tutkielmaryhmiin:
keväällä 2016 alkaviin ryhmiin
5. - 18.10.2015
syksyllä 2016 alkaviin ryhmiin
8. - 21.2.2016
Turun kauppakorkeakoulussa opiskeltavat aineet
Johtaminen ja organisointi (JO)
Tietojärjestelmätiede (TJ)
Yrittäjyys (YR)
Laskentatoimi ja rahoitus (LR)
Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät (TKM)
Yritysjuridiikka (YJ)
Markkinointi (MA)
Kansainvälinen liiketoiminta (KV)
Toimitusketjujen johtaminen (LOG)
Talousmaantiede (TM)
Taloustiede (KT)
Tulevaisuudentutkimus (FUTU)
Kielet: Englannin kieli ja liikeviestintä (EN)
Espanjan kieli ja liikeviestintä (ES)
Ranskan kieli ja liikeviestintä (RA)
Ruotsin kieli ja liikeviestintä (RU)
Saksan kieli ja liikeviestintä (SA)
Suomen kieli ja talouselämän viestintä (SV)
Venäjän kieli ja liikeviestintä (VE)
Japanin kieli ja liikeviestintä (JA)
Kiinan kieli ja liikeviestintä (CH)
8
Lyhenteet ja käsitteet
Alla on lueteltu opintoihin liittyviä lyhenteitä ja käsitteitä selvennyksineen:
TY = Turun yliopisto, University of Turku
TuKKK = Turun kauppakorkeakoulu
TSE = Turku School of Economics at the University of Turku
Johtokunta = Board of Turku School of Economics
TuJa = Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta, Committee for Research and Doctoral Studies
KouKe = Koulutuksen kehittämistoimikunta, Committee of Educational Development
UTUGS = Turun yliopiston tutkijakoulu, University of Turku Graduate School
op= opintopiste
sl = syyslukukausi
kl = kevätlukukausi
lv. = lukuvuosi
OK = opintokokonaisuus
vsk. = vuosikurssi
cr = credits
ECTS = European Community Course Credit Transfer System. Eurooppalainen opintosuoritusten siirtojärjestelmä
AT = autumn term, syyslukukausi
ST = spring term, kevätlukukausi
st = kielistudio
ATK1-5 = TuKKK:n viisi tietokoneluokkaa
ls = luentosali
nn = nomen nescio = nimi ei tiedossa
hops = henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka laaditaan ensimmäisen opintovuoden aikana pääainevalintojen yhteydessä
e = virtuaalikurssi, esim. TJe2 Management of IS Projects
m = monimuoto-opinto, esim. ENm1
LTT = liiketaloustiede
Y = KTK ja KTM-tutkinnon kaikille yhteinen ja pakollinen opintojakso, esim. YJY
M = aineen menetelmäopintojakso KTM-tutkinnossa, esim. YJSM
YLJ = yleistieteelliset jatko-opinnot
LR = laskentatoimi ja rahoitus, Accounting and Finance
LRS = laskentatoimen ja rahoituksen syventävien opintojen nimilyhenne
LRK = laskentatoimen ja rahoituksen kandidaatintutkielman nimilyhenne
LRPG = laskentatoimen ja rahoituksen pro gradu -tutkielman nimilyhenne
LRJ = laskentatoimen ja rahoituksen jatko-opintojen nimilyhenne
LRL = laskentatoimen ja rahoituksen lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne
LRV = laskentatoimen ja rahoituksen väitöskirjan nimilyhenne
LTO = liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus; liiketaloustieteellisistä aineista koostuva kokonaisuus TY:n muiden tiedekuntien opiskelijoille
JO = johtaminen ja organisointi, Management and Organization
JOS = johtamisen ja organisoinnin syventävien opintojen nimilyhenne
JOK = johtamisen ja organisoinnin kandidaatintutkielman nimilyhenne
JOPG = johtamisen ja organisoinnin pro gradu -tutkielman nimilyhenne
JOJ = johtamisen ja organisoinnin jatko-opintojen nimilyhenne
JOL = johtamisen ja organisoinnin lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne
JOV = johtamisen ja organisoinnin väitöskirjan nimilyhenne
MA = markkinointi, Marketing
MAS = markkinoinnin syventävien opintojen nimilyhenne
MAK = markkinoinnin kandidaatintutkielman nimilyhenne
MAPG = markkinoinnin pro gradu -tutkielman nimilyhenne
MAJ = markkinoinnin jatko-opintojen nimilyhenne
MAL = markkinoinnin lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne
MAV = markkinoinnin väitöskirjan nimilyhenne
9
KV = kansainvälinen liiketoiminta, International Business
KVS = kansainvälisen liiketoiminnan syventävien opintojen nimilyhenne
KVK = kansainvälisen liiketoiminnan kandidaatintutkielman nimilyhenne
KVPG = kansainvälisen liiketoiminnan pro gradu -tutkielman nimilyhenne
KVJ = kansainvälisen liiketoiminnan jatko-opintojen nimilyhenne
KVL = kansainvälisen liiketoiminnan lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne
KVV = kansainvälisen liiketoiminnan väitöskirjan nimilyhenne
LOG = toimitusketjujen johtaminen, Supply Chain Managemenet
LOGS = toimitusketjujen johtamisen syventävien opintojen nimilyhenne
LOGK = toimitusketjujen johtamisen kandidaatintutkielman nimilyhenne
LOGPG = toimitusketjujen johtamisen pro gradu -tutkielman nimilyhenne
LOGJ = toimitusketjujen johtamisen jatko-opintojen nimilyhenne
LOGL = toimitusketjujen johtamisen lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne
LOGV = toimitusketjujen johtamisen väitöskirjan nimilyhenne
YR = yrittäjyys, Entrepreneurship
YRS = yrittäjyyden syventävien opintojen nimilyhenne
YRK = yrittäjyyden kandidaatintutkielman nimilyhenne
YRPG = yrittäjyyden pro gradu -tutkielman nimilyhenne
YRJ = yrittäjyyden jatko-opintojen nimilyhenne
YRL = yrittäjyyden lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne
YRV = yrittäjyyden väitöskirjan nimilyhenne
KT = taloustiede, Economics
KTS = taloustieteen syventävien opintojen nimilyhenne
KTK = taloustieteen kandidaatintutkielman nimilyhenne
KTPG = taloustieteen pro gradu -tutkielman nimilyhenne
KTJ = taloustieteen jatko-opintojen nimilyhenne
KTL = taloustieteen lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne
KTV = taloustieteen väitöskirjan nimilyhenne
YJ = yritysjuridiikka, Business Law
YJS = yritysjuridiikan syventävien opintojen nimilyhenne
YJK = yritysjuridiikan kandidaatintutkielman nimilyhenne
YJPG = yritysjuridiikan pro gradu -tutkielman nimilyhenne
YJJ = yritysjuridiikan jatko-opintojen nimilyhenne
YJL = yritysjuridiikan lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne
YJV = yritysjuridiikan väitöskirjan nimilyhenne
TM = talousmaantiede, Economic Geography
TMS = talousmaantieteen syventävien opintojen nimilyhenne
TMK = talousmaantieteen kandidaatintutkielman nimilyhenne
TMPG = talousmaantieteen pro gradu -tutkielman nimilyhenne
TMJ = talousmaantieteen jatko-opintojen nimilyhenne
TML = talousmaantieteen lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne
TMV = talousmaantieteen väitöskirjan nimilyhenne
TKM = taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät, Quantitative Methods in Management
TKMS = taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien syventävien opintojen nimilyhenne
TKMK = taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien kandidaatintutkielman nimilyhenne
TKMPG = taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien pro gradu -tutkielman nimilyhenne
TKMJ = taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien jatko-opintojen nimilyhenne
TKML = talousja tilastomatematiikan lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne
TKMV = talousja tilastomatematiikan väitöskirjan nimilyhenne
TJ = tietojärjestelmätiede, Information Systems Science
TJS = tietojärjestelmätieteen syventävien opintojen nimilyhenne
TJK = tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielman nimilyhenne
TJPG = tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielman nimilyhenne
TJJ = tietojärjestelmätieteen jatko-opintojen nimilyhenne
10
TJL = tietojärjestelmätieteen lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne
TJV = tietojärjestelmätieteen väitöskirjan nimilyhenne
FUTU = tulevaisuudentutkimus, Futures Studies
FUTUS = tulevaisuudentutkimuksen syventävien opintojen nimilyhenne
FUTUPG = tulevaisuudentutkimuksen pro gradu -tutkielman nimilyhenne
FUTUJ = tulevaisuudentutkimuksen jatko-opintojen nimilyhenne
FUTUL = tulevaisuudentutkimuksen lisensiaatintutkimuksen nimilyhenne
FUTUV = tulevaisuudentutkimuksen väitöskirjan nimilyhenne
TUTU = Tulevaisuudentutkimuskeskus ja tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden opintojen
nimilyhenne
EN = englannin kieli ja liikeviestintä, Business English
ES = espanjan kieli ja liikeviestintä, Business Spanish
RA = ranskan kieli ja liikeviestintä, Business French
RU = ruotsin kieli ja liikeviestintä, Business Swedish
SA = saksan kieli ja liikeviestintä, Business German
SV = suomen kieli ja talouselämän viestintä, Finnish language and business communication
VE = venäjän kieli ja liikeviestintä, Business Russian
JA = japanin kieli ja liikeviestintä, Business Japanese
CH = kiinan kieli ja liikeviestintä, Business Chinese
KTK = kauppatieteiden kandidaatti =
B.Sc. (Econ. & Bus. Adm.) = Bachelor of Science in Economics and Business Administration
KTM = kauppatieteiden maisteri =
M.Sc. (Econ. & Bus. Adm.) = Master of Science in Economics and Business Administration
KTL = kauppatieteiden lisensiaatti =
Lic.Sc. (Econ. & Bus. Adm.) = Licentiate of Science in Economics and Business Administration
KTT = kauppatieteiden tohtori =
D.Sc. (Econ. & Bus. Adm.) = Doctor of Science in Economics and Business Administration
FT = Filosofian tohtori =
Ph.D. = Doctor of Philosophy
VTK = valtiotieteiden kandidaatti =
B.Soc.Sci (Econ.) = Bachelor of Social Sciences
VTM = valtiotieteiden maisteri =
M.Soc.Sci (Econ.) = Master of Social Sciences
VTL = valtiotieteiden lisensiaatti =
Lic.Soc.Sci (Econ) = Licentiate of Social Sciences
VTT = valtiotieteiden tohtori =
D.Soc.Sci (Econ) = Doctor of Social Sciences
FM = Filosofian maisteri = M.Sc. tai
MA = Master of Arts
Kaupan ja palveluiden maisteriohjelma (KAPA) = Master’s Degree Programme in Trade and Services
FUTU = Master’s Degree Programme in Futures Studies
GIM = Master’s Degree Programme in Global Innovation Management
GITM = Master’s Degree Programme in Global Information Technology Management
IMMIT = International Master in Management of Information Technology
ÅA = Åbo Akademi, Åbo Akademi University
TUCS = Turku Centre for Computer Science, turkulaisten yliopistojen, TY:n ja ÅA:n tietojärjestelmätieteen yhteistyöorganisaatio.
ACE = Aboa Centre for Economics, TuKKK:n taloustieteen laitoksen ja ÅA:n nationalekonomi-oppiaineen yhteistyöelin
KATAJA = kauppatieteiden valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma
KAVA = kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma
TVA = tulevaisuuden tutkimuksen verkostoakatemia
JOO = joustava opinto-oikeus
OKM = opetusja kulttuuriministeriö
11
Opintopiste
Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste (op). Yhden lukuvuoden suorittamiseen keskimäärin
vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.
Opintojakso
Opintojen järjestämisen perusyksikkö on opintojakso eli kurssi. Se on itsenäinen kokonaisuus, jonka
sisältö ja osaamistavoitteet määritetään. Opintojaksoon voi kuulua erilaista opetusta ja opiskelua kuten
kirjallisuutta, luentoja, harjoituksia, ohjattuja ryhmätöitä, itsenäistä työskentelyä ja näiden
opetusmuotojen yhdistelmiä. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia, valinnaisia tai vapaasti
valittavia tutkintovaatimuksissa esitetyllä tavalla.
Huom! Opintojaksot on suoritettava kokonaisina. Osasuorituksista ei tule merkintää
tutkintotodistukseen eikä niitä myöskään lasketa tutkinnon laajuuteen.
Kaikille yhteiset opinnot
Kaikille yhteiset opinnot ovat luonteeltaan yleistiedollisia ja -tieteellisiä. Ne pyrkivät takaamaan
tutkinnon laaja-alaisuuden ja antamaan valmiuksia muissa opintotyypeissä tapahtuvaan opiskeluun.
Ne ovat kaikille pakollisia ja niitä on sekä KTK- että KTM -tutkinnossa.
Perusopinnot
Perusopinnot antavat opiskelijalle yleiskuvan oppiaineen keskeisistä käsitteistä, teorioista ja
tutkimustuloksista. Perusopintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on vähintään 25 op.
Aineopinnot
Aineopinnot antavat opiskelijalle kokonaiskuvan oppiaineen sisältämistä keskeisistä
ongelmakokonaisuuksista sekä kyvyn soveltaa aineen teoriaa, menetelmiä ja tutkimustuloksia
käytännön ongelmien analysointiin ja ratkaisemiseen sekä ratkaisujen perustelujen esittämiseen.
Pääaineen aineopintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on yhdessä perusopintojen kanssa
vähintään 60 op. Aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma.
Syventävät opinnot
Syventävien opintojen tavoitteena on, että opiskelija saa syvällisen teoreettisen tietämyksen
oppiaineesta sekä kyvyn itsenäisesti hankkia tieteellistä tietoa sekä tunnistaa, eritellä ja soveltaa sitä
ongelmien ratkaisemisessa uusissa tilanteissa. Pääaineen syventävien opintojen laajuus maisterin
tutkinnossa on vähintään 60 op ja niihin sisältyy pro gradu -tutkielma. Syventäviä opintoja ei voi
pääsääntöisesti sisällyttää kandidaatintutkintoon.
Opintokokonaisuus
Opintokokonaisuus koostuu yhden tai useamman oppiaineen tai tieteenalan järjestämistä
opintojaksoista, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä, esim. rahoituksen ja sijoitustoiminnan
opintokokonaisuus. Opiskelijan on valittava samaan tutkintoon väh. 25 op laajuisesti
opintokokonaisuuden opintojaksoja saadakseen tutkintotodistukseen merkinnän opintokokonaisuuden
suorittamisesta. Opintokokonaisuus rinnastetaan sivuaineeseen vuonna 2014 ja sen jälkeen
aloittaneilla.
Opetussuunnitelma
Lukuvuosittaisessa opetussuunnitelmassa esitetään kunkin aineen opetustarjonta ja opintojaksojen
tutkintovaatimukset ao. lukuvuonna. Opintojakson opetussuunnitelmassa määritellään opintojakson
nimi, osaamistavoitteet ja käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus, opetusja työmuodot, suoritustavat
sekä opintojakson vastuuhenkilö. Opetussuunnitelman mukaiset tutkintovaatimukset astuvat voimaan
lukuvuoden alkaessa 1.8.2014 ja ovat voimassa kaksi lukuvuotta.
Plagiaatin tunnistaminen
Sähköinen plagiaatintunnistus on osa koulutuksen ja tutkimuksen laatujärjestelmää Turun yliopistossa.
Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmällä tarkastetaan kaikki Turun yliopistossa laadittavat opinnäytteet
(kandidaatintutkielmat, pro gradu -tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat) ennen niiden
hyväksymistä. Opettajat voivat käyttää plagiaatintunnistusjärjestelmää myös muiden opintosuoritusten
tarkastamiseen. Järjestelmän tarkoitus on auttaa opiskelijaa kirjoittamaan eettisesti ja näyttää tekstistä
ongelmalliset kohdat, joita tulisi korjata. Lisätietoja sähköisestä plagiaatintunnistuksesta on saatavilla
fairUTU-sivustolta TY:n intranetistä.
Kandidaatintutkielma
Kandidaatintutkielma kuuluu pääaineen aineopintoihin ja on laajuudeltaan 10 op.
Kandidaatintutkielmatyöskentelyn tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelijoita itsenäiseen työhön,
tieteellisen lähdeaineiston käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun.
Opiskelumuotona on seminaari, jossa jokainen opiskelija esittää oman kandidaatintutkielmansa ja
toimii toisen opponenttina. Kandidaatintutkielmatyöskentely luo pohjan syventäviin opintoihin
12
kuuluvalle pro gradu -tutkielmatyöskentelylle. Kandidaatintutkielmatyöskentelyyn kuuluu pakollisena
kirjaston käytön, tiedonhaun ja informaatiolukutaidon opetusta. Tarkemmat ohjeet
kandidaatintutkielmatyöskentelystä löytyvät Tutkielmantekijän käytännön oppaasta.
Pro gradu -tutkielma
Kauppatieteiden maisterin tutkintoon kuuluu pro gradu -tutkielma osana pääaineen syventäviä opintoja. Pro gradu -tutkielman laajuus on 30 op ja sen arvosana vaikuttaa pääaineen kokonaisarvosanaan. Pro gradu -tutkielmatyöskentelyn tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet hankkia tieteellistä
tietoa sekä sitä soveltaen esittää määrittelemänsä ongelman ratkaisu itsenäisenä pro gradu -tutkielmana. Pro gradu -tutkielmatyöskentelyyn kuuluu pakollisena tiedonhaun opetusta. Tarkemmat ohjeet
pro gradu -tutkielmatyöskentelystä löytyvät Tutkielmantekijän käytännön oppaasta.
Kypsyysnäyte
Kypsyysnäyte on osa tutkintoa, ja se suoritetaan kandidaatin- ja pro gradu -tutkielman yhteydessä.
Ensimmäisestä Turun kauppakorkeakoulussa kirjoitettavasta kypsyysnäytteestä
tarkastetaan aina suomen kieli, vaikka opiskelija olisi suorittanut kypsyysnäytteen hyväksytysti osana
toista tutkintoa. Kun kypsyysnäyte on hyväksytty kandidaatin tutkintoa varten Turun
kauppakorkeakoulussa, maisterin tutkintoa varten kirjoitetusta kypsyysnäytteestä tarkastetaan vain
asiasisältö. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa sen jälkeen, kun valmis tutkielma on jätetty
tarkastettavaksi.
Kypsyysnäytteen perusteella opiskelija saavuttaa muodollisen kielitaitopätevyyden (erinomainen
kielitaito) edellyttäen, että hän kirjoittaa kypsyysnäytteen samalla kielellä, jolla on saanut
koulusivistyksensä (suomen tai ruotsin kieli).
Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa, että hän tuntee opinnäytteensä aihepiirin ja että hänellä on
akateemiselta kansalaiselta edellytettävä kirjallinen taito tuottaa kohderyhmän huomioon ottavaa
tekstiä. Kieliasultaan kypsyysnäytteen tulee olla tarkkaa, sujuvaa ja virheetöntä suomen kieltä.
Kypsyysnäyte hyväksytään tai hylätään ilman erillistä mainintaa tutkielman hyväksymisen yhteydessä.
Kirjoitusaika on kaksi tuntia. Kieliasun tarkastaa suomen kielen ja talouselämän viestinnän lehtori ja
asiasisällön tutkielman ohjaaja. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttiakvaariossa, katso ohjeet tenttis.utu.fi.
Opiskelijanumero
Jokaisella Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalla on oma opiskelijanumeronsa. Opiskelijanumero on
tärkeä tieto korkeakoulun opiskelijatietojärjestelmän kannalta ja sitä tarvitaan mm. ilmoittauduttaessa
ja osallistuttaessa tentteihin jne. Mikäli opiskelijalla on aiempi opiskeluoikeus Turun yliopistossa,
opiskelijanumero ei muutu.
Opintojaksokoodi
Opintojaksokoodi muodostuu kirjain- sekä numeroyhdistelmästä (esim. MA030001), jonka perusteella
opintosuoritukset erotetaan toisistaan esimerkiksi opintojakson nimen pysyessä samana, mutta laajuuden tai sisällön muuttuessa.
Opetusaikataulu
TuKKK:n opetusaikataulusta ilmenee kaikkien lukukauden aikana järjestettävien luentoja
harjoitusjaksojen ajankohdat (pl. intensiivikurssit), luennoitsijat sekä salit, joissa luennot pidetään.
Opetusaikataulun avulla kukin opiskelija laatii oman lukujärjestyksensä. Opetusaikataulu ilmestyy
lukukausien alussa, kaksi kertaa lukuvuodessa. Opetusaikataulu julkaistaan TuKKK:n intranet-sivuilla
(Opiskelu) aina lukukausien alussa. Päivämääriin ja kellonaikoihin saattaa lukuvuoden aikana tulla
muutoksia. Näistä muutoksista ilmoitetaan intranetissä Opiskelu > Ajankohtaista-palstalla.
Kuulustelu- eli tenttijärjestys
Tenttien ajankohdat on ilmoitettu opintojaksoittain kuulustelujärjestyksessä, joka julkaistaan
lukuvuosittain. Tenttijärjestys julkaistaan TuKKK:n intranet-sivuilla kohdassa Opiskelu > Tenttijärjestys.
Myös aineiden yleisinä tenttipäivinä tentittävissä olevista opintojaksoista ilmoitetaan erikseen
intranetissä. Kuulustelujärjestyksen päivämääriin ja kellonaikoihin saattaa lukuvuoden aikana tulla
muutoksia. Näistä muutoksista ilmoitetaan intranetissä ja ne ovat merkitty tenttijärjestykseen
punaisella.
13
Kuulustelut eli tentit
Yleiset säännökset

Opintojakson kuulusteluun voi osallistua osallistuttuaan sitä varten järjestettyyn opetukseen.

Samoilla tutkintovaatimuksilla on kolme (3) peräkkäistä kuulustelumahdollisuutta, joihin ei
lasketa aineiden yleisinä tenttipäivinä järjestettyjä tenttejä eikä mahdollisia kesätenttejä.
Tämän jälkeen opintojakso on suoritettava mahdollisesti muuttuneiden vaatimusten
mukaisesti.

Kuulustelujärjestyksestä ilmenee kuulustelujen ajankohta.

Kuulustelujen osallistumiskertoja ei ole rajoitettu. Arvosanaa saa korottaa. Jos korotus ei
onnistu, aikaisempi arvosana jää voimaan.
Ilmoittautuminen kuulusteluun

Vain läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi osallistua kuulusteluun.

Kuulusteluun on ilmoittauduttava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen
kuulustelutilaisuutta.

Ilmoittautuminen tehdään NettiOpsussa osoitteessa nettiopsu.utu.fi

Ilmoittautua voi vain yhteen samassa tilaisuudessa järjestettävään kuulusteluun.
Poikkeuksen voivat myöntää kuulustelijat. Opiskelija voi poikkeusluvalla osallistua samassa
kuulustelutilaisuudessa enintään kahteen kuulusteluun. Luvat on toimitettava vähintään 7 pv
ennen kuulustelutilaisuutta laitoskansliaan. Katso tarkemmat ohjeet TuKKK:n intranetin
Opiskelu-sivuilta.
Kuulustelutilaisuus

Kuulustelutilaisuus kestää enintään 4 tuntia.

Kuulustelutilaisuudessa on oltava läsnä vähintään 20 minuuttia.

Vastauspaperiin on merkittävä nimi, opintojen aloitusvuosi ja opiskelijanumero sekä
kuulusteltava opintojakso.

Kaikki kuulustelussa käytetyt paperit palautetaan valvojalle. Myös kuulustelusta luopuneiden
on jätettävä kaikki kuulustelupaperit valvojalle sekä merkittävä vastauspaperiin yllä
mainittujen tietojen lisäksi kuulustelusta luopumisensa.

Opiskelijan tulee kuulustelutilaisuudessa todistaa henkilöllisyytensä.

Kuulustelutilaisuudessa käytetään vain TuKKK:n tarjoamia laskimia. Poikkeuksista informoi
opintojakson opettaja.

Kuulustelutilaisuudessa saa olla mukana vain kirjoitusvälineet ja henkilöllisyystodistus
(taulukot, sanakirjat yms. vain luennoitsijan tai tentin vastaanottajan ohjeiden mukaan).
Lisäksi mukaan saa ottaa etiketittömän tai etiketeistä peitetyn juomapullon ja hedelmiä (ei
muita eväitä).
Vilppi/rikkomukset kuulusteluissa ja muissa opintosuorituksissa

Opiskelijan, joka kuulustelussa syyllistyy vilppiin, voi kuulustelutilaisuuden valvoja
välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta ja hänen suorituksensa hylätään.

Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden
jälkeen. Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä
suorittaessaan syyllistyneen vilppiin.
Opintosuoritusten julkistaminen ja arvostelu

Opintosuoritusten tulokset on julkistettava viimeistään kahden viikon kuluttua suorituksesta.
Mahdollisesta myöhästymisestä on ilmoitettava viimeistään tenttitilaisuudessa.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta. Asiaa voi tiedustella
vastaanottoaikoina asianomaiselta opettajalta.

Kirjalliset opintosuoritukset säilytetään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

Opiskelijalla on oikeus myös omalla kustannuksellaan saada jäljennös
kuulustelupapereistaan.
Opintosuoritusten arvostelu

Hyväksytty opintosuoritus arvostellaan käyttäen arvosteluasteikkoa 0 - 5 tai
hyväksytty/hylätty.

Useasta kuulustelusta koostuvan opintokokonaisuuden arvosana määräytyy sen eri osien
opintopistelaajuuksiin painotetun keskiarvon perusteella. Mikäli esim. jonkin
harjoituskurssin arvostelu ei vaikuta lopulliseen arvosanaan, on tästä maininta
kurssikuvauksessa.
14
Sähköinen tenttiminen

Turun yliopiston sähköinen tenttipalvelu on Moodle-opetusalustan pohjalta kehitetty tietojärjestelmäsovellus. Se mahdollistaa perinteisten kirjallisuuskuulustelujen, luentotenttien ja tasotestien
toteuttamisen sähköisesti tenttiakvaariossa. Ks. tenttis.utu.fi.

Sähköisen tenttipalvelun osoite on tenttis.utu.fi. Palvelun etusivulta löydät tentin varaamista ja
tenttitilaan menoa koskevat ohjeet. Tutustu niihin huolella. Muista käydä aktivoimassa opiskelijakorttisi ennen ensimmäistä käyttökertaa ylioppilaskunnan (TYY) kansliassa. Vuonna 2014 ja
2015 opintonsa aloittaneiden opiskelijakortissa aktivointi on valmiina. Tilaan pääsee myös kulkukortilla/sähköisellä avaimella, ks. lisätietoja avaimen noutamisesta tenttis.utu.fi.
Opintosuoritusten/kandidaatintutkielman
arvosteluasteikko
Hylätty
Välttävät tiedot
Tyydyttävät tiedot
Hyvät tiedot
Kiitettävät tiedot
Erinomaiset tiedot
ECTS-arvosanat
0
1
2
3
4
5
F
E
D
C
B
A
Syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielman arvosteluasteikko
Arvosteluasteikko
Laskennallinen arvo*
Approbatur
1
1,0
Lubenter approbatur
2
1,7
Non sine laude approbatur
3
2,3
Cum laude approbatur
4
3,0
Magna cum laude approbatur
5
3,7
Eximia cum laude approbatur
6
4,3
Laudatur
7
5,0
*pääaineen keskiarvon laskennassa käytetään pro gradu -tutkielman laskennallista arvoa
Arvostelun oikaisu ja oikaisumenettely
Arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua.
Opintosuoritusten arvostelua koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä
ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä
arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisua voi pyytää myös muualla
suoritettujen opintojen tai muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija.
Hyväksilukemista koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista ja toimitettava päätöksen tekijälle.
Oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan
käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Opintosuorituksen
arvostelua tai hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea
muutosta valittamalla.
Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta opiskelija voi tehdä kirjallisesti
oikaisuvaatimuksen tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Opinnäytteen arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta
valittamalla.
Opinto-opuksen liitteinä ovat Turun yliopiston opintojohtosääntö ja TuKKK:n tutkintoja ja opintoja koskevat määräykset.
Opiskelija- ja opintotietojärjestelmä
Turun yliopistossa on käytössä Opsu-opiskelijatietojärjestelmä. NettiOpsu on
opiskelijatietojärjestelmän eli opintorekisterin sähköinen palvelu kaikille Turun yliopiston opiskelijoille.
Kirjautuminen NettiOpsuun vaatii Turun yliopiston tietohallinnon myöntämän, voimassa olevan
15
käyttäjätunnuksen ja salasanan. Tunnuksen voi aktivoida verkkopankkitunnuksilla osoitteessa
idm.utu.fi, mikäli käyttäjällä on suomalainen henkilötunnus. Jos käyttäjällä ei ole suomalaista
henkilötunnusta tai verkkopankkitunnuksia, voi hän noutaa käyttäjätunnuksensa henkilöllisyytensä
todistamalla kauppakorkeakoulun Helpdeskistä.
Opiskelijoiden palvelut NettiOpsussa ovat seuraavat:
 Opiskelija saa sähköisen opintosuoritusotteen html- ja pdf-muodossa. Allekirjoituksella ja
leimoilla varustetun virallisen suoritusotteen voi noutaa opintotoimistosta.
 Opiskelija voi muuttaa omia yhteystietojaan ja niiden luovutusehtoja.
 Opiskelija pystyy selaamaan omia opintosuorituksia, opintojaksojen ja tenttien tietoja sekä
ilmoittautumaan kursseille ja tentteihin.
 Opiskelijan lukuvuosi-ilmoittautuminen.
Lisätietoja ja ohjeita NettiOpsun palveluista Turun yliopiston intranetistä kohdasta Palveluhakemisto >
Opiskelijalle > Nettiopsu.
Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (hops) laatiminen
KTK-/KTM-tutkinto-opiskelijoiden on ensimmäisen opiskeluvuoden aikana valittava pääaine ja
jätettävä opintojaksokohtainen ehdotus tutkintorakenteeksi sähköisessä hops-järjestelmässä.
Opiskelijan pääaine, määräytyy sen hakukohteen mukaan, mistä opiskelija on korkeakouluun
hyväksytty. Yleensä TuKKK:n opiskelijat ovat päässeet valitsemaansa pääaineeseen, mutta kahtena
viime vuotena on jouduttu karsimaan laskentatoimen ja rahoituksen aineessa. Mikäli johonkin
pääaineeseen on halukkaita niin paljon, ettei aine voi opetusresurssisyistä hyväksyä heitä kaikkia,
karsintaperusteina käytetään seuraavaa laskentakaavaa: Suoritettujen, kaikille yhteisten
opintojaksojen opintopistemäärä) x (ko. suoritusten arvosanojen painotettu keskiarvo) + 2 x (halutussa
pääaineessa suoritettujen, kaikille yhteisten opintojaksojen opintopistemäärä) x (ko. suoritusten
arvosanojen painotettu keskiarvo) hopsin laatimisesta sekä valittavista pääaineista pidetään
informaatiotilaisuuksia keväällä.
Pääaineen vaihto
KTK-/KTM-opiskelija voi opintojen kuluessa tietyin edellytyksin vaihtaa hakemuksesta pääainetta.
Hakuvaiheessa tulee haetun pääaineen opintoja olla suoritettuna noin 25 opintopistettä. Pääaineen
vaihtoa voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Hakuajat päättyvät vuosittain 15.4. ja 15.10.
Hakemuslomakkeita on saatavissa opintotoimistosta tai intranetistä Opiskelu-sivuilta. Tarkemmat
ohjeet hakemuksen palauttamisesta ja hopsin liittämisestä hakemukseen eri vuosikurssien
opiskelijoiden osalta löytyvät intranetistä sekä hakemuslomakkeelta. Opetuksesta vastaava
varadekaani vahvistaa päätöksellään pääaineen vaihtamisen.
Pääaineen vaihto kansainväliseen liiketoimintaan
Kansainvälisen liiketoiminnan aineeseen valitaan pääaineopiskelijat erillisen haastattelun kautta
opiskelijavalinnan yhteydessä. Vaihto kansainvälisen liiketoiminnan pääaineesta toiseen
pääaineeseen tapahtuu samalla tavalla kuin edellä kuvattu pääaineen vaihto. Vaihdettaessa
pääainetta kansainväliseen liiketoimintaan opiskelija jättää hakemuksen pääaineen vaihdosta, jossa
hän lisäksi ilmoittaa, millä kielellä suorittaa haastattelun. Tarkemmat ohjeet hakemuksen
palauttamisesta ja hakuaikataulusta sekä hopsin liittämisestä hakemukseen eri vuosikurssien
opiskelijoiden osalta löytyvät intranetistä.
VTK- ja VTM-tutkintoja Turun kauppakorkeakoulussa suorittavien opiskelijoiden pääaine on
taloustiede (aiemmin kansantaloustiede) eivätkä he voi vaihtaa pääainettaan.
Siirtyminen KTM-tutkinto-ohjelmaan
Turun kauppakorkeakoulussa on 1.8.2014 siirrytty pääainepohjaisiin tutkinto-ohjelmiin (KTK-, VTK-,
KTM- ja VTM-tutkinto-ohjelmat), joissa osassa on erikoistumissuuntia. Opiskelijat vuosikurssista 2014
lähtien hyväksytään automaattisesti tutkinto-ohjelmiin, ja aikaisemmat vuosikurssit noudattavat yhä
oman aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia. Oman aloitusvuoden opinto-oppaasta löytyvät mm. tutkinnon pakolliset opintojaksot.
Opiskelija, joka on aloittanut opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, ja joka ei ole vielä valmistunut
kauppatieteiden kandidaatiksi tai valtiotieteiden kandidaatiksi, voi perustellusta syystä hakeutua KTMtai VTM-tutkinto-ohjelmiin. Haku tutkinto-ohjelmaan tehdään erillisellä lomakkeella, joka palautetaan
16
KTK- tai VTK-valmistumisen yhteydessä opintotoimistoon. Lomake löytyy intranetistä kohdasta Opiskelu > Perustutkintoopinnot > Tutkinto-ohjelmat. Hakemukseen tulee liittää halutun tutkinto-ohjelman
ja mahdollisen erikoistumissuunnan mukainen HOPS. Lopullisen päätöksen tutkinto-ohjelmaan siirtymisestä tekee opetuksesta vastaava varadekaani pääaineita kuultuaan. Hakemus on sitova, eikä opiskelija voi tutkinto-ohjelmaan hyväksymisen jälkeen palata suorittamaan vanhan rakenteen mukaista
tutkintoa. Opiskelija, joka on hyväksytty tutkinto-ohjelmaan, noudattaa maisteriopinnoissaan sen lukuvuoden tutkintovaatimuksia, jolloin hänet hyväksyttiin tutkinto-ohjelmaan. Siirtyminen KTK- tai VTKtutkinto-ohjelmiin ei ole mahdollista, vaan opiskelija tekee kandidaatin tutkinnon oman aloitusvuotensa
tutkintovaatimusten mukaisesti.
Mikäli tutkinto-ohjelmaan siirtyvän opiskelijan aloitusvuoden mukainen maisterivaiheen pakollinen
opintojakso on siirtynyt kandidaatin tutkintoon (esimerkiksi TKMSY -> TKMY3), tulee opiskelijan suorittaa pakollinen opintojakso joka tapauksessa jommassakummassa tutkinnossa. Opintotoimistosta voi
kysyä tarkempia neuvoja.
Palaute vuorovaikutteisen opiskelukulttuurin osana
Turun kauppakorkeakoulun strategian yhtenä tavoitteena on vuorovaikutteinen oppimiskulttuuri, jolla
halutaan korostaa myös opiskelijan aktiivista roolia oppijana ja akateemisen yhteisön vastuullisena
jäsenenä. Opettajat antavat opiskelijoille palautetta näiden oppimisesta esim. tenttituloksen tai
tutkielman arvostelun muodossa. Opiskelijat omalta osaltaan antavat palautetta kaikkien kurssien
opetuksesta ja sen sisällöstä palautelomakkeella. Kurssipalautteen lisäksi opettajat voivat käydä
keskustelua opiskelijoidensa kanssa kurssien sisällön ja opetusmenetelmien kehittämisestä.
Palautteen antaminen puolin ja toisin on osa akateemista kulttuuria. Opiskelijoiden antamaa palautetta
käyttävät opettajat oman opetuksensa kehittämisessä sekä TuKKK:n johto opetuksen laadun
seurannassa. Palautetieto on tärkeää myös raportoitaessa opetuksen laadusta yliopiston
sidosryhmille.
Tutkinto-opintojen suorittaminen Avoimessa yliopistossa
Avoimen yliopiston opinto-ohjelma suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä yliopiston tiedekuntien
kanssa. Turun kauppakorkeakoulussa kurssitarjonta jakautuu Avoimen yliopiston itse järjestämiin kursseihin ja TuKKK:n tutkinto-opetukseen kuuluviin kursseihin (integroidut kurssit). Perustutkinto-opiskelijan
kannattaa huomioida, että Avoimen yliopiston omat kurssit pidetään aina ilta-aikaan klo 16.00 jälkeen ja
lisäksi opetusta järjestetään myös kesällä. Opintojaksot vastaavat tasoltaan ja sisällöltään tutkinto-opetusta, joten opintojaksot voidaan sisällyttää sellaisenaan KTK-/KTM ja VTK/VTM -tutkintoihin. Kurssitarjonta löytyy osoitteesta http://www.utu.fi/fi/yksikot/avoin/opintotarjonta/opinnot-tiedekunnittain/turun-kauppakorkeakoulu/opinnot-turussa/Sivut/home.aspx. Avoimen yliopiston kursseille ilmoittaudutaan Avoimen
yliopiston NettiOpsussa. Lisätietoja ilmoittautumisesta http://www.utu.fi/fi/yksikot/avoin/opiskelijapalvelut/ilmoittautuminen-opintoihin/Sivut/home.aspx. Opintomaksu on 15 €/opintopiste, ja se maksetaan verkkopankissa ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen on sitova.
Huom! Perustutkinto-opiskelijat eivät voi ilmoittautua avoimen yliopiston tentteihin suorittamatta opintomaksua!
Lisätiedot: Avoimen yliopiston TuKKK:n palvelupisteestä, puh. (02) 333 9225, www.utu.fi/avoin.
Opiskelu ulkomailla
Turun kauppakorkeakoulun opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja
opintoja. Erilaiset vaihto-ohjelmat tarjoavat mahdollisuuksia ulkomailla opiskeluun. Tällaisia ohjelmia ovat
mm. Nordplus, Erasmus ja ISEP. Lisäksi Turun yliopistolla ja kauppakorkeakoululla on kahdenvälisiä
opiskelijavaihtosopimuksia useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Turun kauppakorkeakoululla on yli
80 yhteistyökorkeakoulua 40 maassa eri puolilla maailmaa. Lukuvuosittain lähes 200 TuKKK:n
opiskelijaa opiskelee ulkomailla. Opintojen sisällyttämistä tutkintoon tulee hakea erillisen
hyväksilukumenettelyn kautta (ks. lisätietoja kohdasta ”Muiden opintojen ja osaamisen sisällyttäminen
tutkintoon”).
17
JOO-opinnot
Valtakunnallinen joustava opinto-oikeus (JOO) -sopimus antaa opiskelijoille mahdollisuuden
monipuolistaa tutkintoaan suorittamalla sivuaineopintoja muiden yliopistojen opintotarjonnasta. JOOopinto-oikeuden haku tapahtuu kaikissa sähköisesti Joopas.fi-palvelun kautta. Hakemukseen vaaditaan
aina kotiyliopistosta pääaineen puolto. JOO-opinto-oikeutta voi hakea toisen tai myöhemmän
vuosikurssin opiskelija. Opiskelijan tulee ennen hakemuksen jättämistä ottaa selvää kohdeylipiston
hakuohjeista ja siellä tarjolla olevista Joo-opinnoista. JOO-opinto-oikeutta ei puolleta sellaisen
oppiaineen opintoihin, joita voi suorittaa Turun yliopistossa. Suoritettavien JOO-opintojen tulee
myös mahtua tutkintojen minimilaajuuteen (kandi 180 op, maisteri 120 op). Lisätietoja JOO-oikeudesta
on saatavilla TuKKK:n intranet-sivuilla kohdassa Opiskelu > Perustutkinto-opinnot > Sivuaineopinnot >
Opinnot muissa yliopistoissa (JOO). Hakulomake ja tietoa yliopistojen JOO-tarjonnasta on saatavilla
JOOPAS-verkkopalvelusta (http://www.joopas.fi).
Turun yliopistolla on keskinäinen erityisopimus opintojen maksuttomuudesta Åbo Akademin kanssa.
Lisäksi Turun yliopisto on solminut kaikkien turkulaisten korkeakoulujen kanssa yhteistyösopimuksen,
joka mahdollistaa TuKKK:n opiskelijalle sellaisten opintojen suorittamisen, joita ei ole Turun yliopiston
opetustarjonnassa. Opinto-oikeutta haetaan JOOPAS-verkkopalvelun kautta erillisessä Turun alueen
korkeakoulujen haussa.
Opinnot Turun yliopiston muissa tiedekunnissa, Åbo Akademissa ja turkulaisissa ammattikorkeakouluissa
Turun yliopiston sisällä opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua toisen tiedekunnan opintoihin kunkin
tiedekunnan ja aineen ohjeistamalla tavalla.
Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden tulee omasta pääaineesta etukäteen varmistaa muissa
tiedekunnissa, Åbo Akademissa ja turkulaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavien opintojen
sopivuus TuKKK:ssa suorittamaansa tutkintoon.
Turun kauppakorkeakoulun sivuaineopintoihin muista tiedekunnista haettaessa käytetään pääasiassa
JOOPAS-verkkopalvelun (www.joopas.fi) verkostohakua. Hakukohteet ja ohjeet löytyvät TuKKK:n
intranet-sivuilta kohdasta Opiskelu > Opintotarjonta muiden tiedekuntien opiskelijoille.
Muiden opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon – Yleiset säännökset ja
käytännöt
Turun yliopiston opintojohtosäännön 22 §:n mukaisesti opiskelija voi tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suorittamiaan
opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.
Muualla suoritettujen opintojen ja muulla tavoin hankitun osaamisen tulee täyttää tutkinnolle ja sen
osille asetetut osaamistavoitteet.
Opintojen ja muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukua sovelletaan Turun kauppakorkeakoulun
tutkinto-opiskelijoihin. Lisäksi opintojen hyväksilukua sovelletaan sellaisiin TY:n muiden tiedekuntien
tutkinto-opiskelijoihin, jotka on hyväksytty TuKKK:uun suorittamaan sivuainetta tai sivuaineen laajuista
opintokokonaisuutta.
Samansisältöisiä opintojaksoja ei voida sisällyttää tutkintoon useampaan kertaan. Muualla suoritettuina opintoina ei voida siis hyväksyä opintojaksoja, jotka vastaavat sisällöltään jo suoritettuja opintoja.
18
Muualla suoritettuina opintoina voidaan hyväksilukea ainoastaan kokonaisia opintojaksoja, keskeneräisiä suorituksia ei voida hyväksilukea.
1.8.2008 jälkeen muissa suomalaisissa yliopistoissa suoritetut opintojaksot, jotka on arvosteltu arvosteluasteikkoa 1-5 käyttäen, sisällytetään TuKKK:ssa tutkintoon arvosanoineen.
Ulkomailla suoritetut, TuKKK:ssa hyväksiluetut opinnot rekisteröidään arvosanalla hyväksytty.
Opintojen hyväksilukeminen
Kun muualla suoritettu opintojakso vastaa sisällöltään ja tasoltaan TuKKK:n opetustarjonnassa olevaa
opintojaksoa, voidaan hakea opintojen korvaavuutta. Korvaavuutta haetaan yleensä tutkinnon/pääaineen/sivuaineen pakollisiin opintoihin. Opintojaksoja korvaavat opinnot hyväksiluetaan sen laajuisina
kuin ne on suoritettu (opintopisteiksi muunnettuna). Hakemukset käsitellään ja puollot myönnetään ko.
ainetta opetettavassa aineessa.
Muualla suoritettu opintojakso, joka ei suoraan vastaa sisällöltään mitään TuKKK:ssa opetettavan aineen opintojaksoa, mutta täyttää sisällöltään ja tasoltaan asetetut vaatimukset, voidaan sisällyttää ko.
aineen valinnaisiin opintoihin. Opintoja voi sisällyttää vain jos opinnot eivät sisälly, eivätkä tule sisältymään toiseen tutkintoon. Tutkintoon sisällytettävät opinnot sisällytetään pääsääntöisesti suoritusten
laajuisina. Opintojen sisällyttämisestä tutkintoon vastaa kyseinen aine.
KTK- tai KTM- tutkintoon voidaan hyväksyä muiden kuin kauppatieteellisten oppiaineiden opintoja, mikäli niiden katsotaan tukevan KTK- tai KTM- tutkinnoille asetettuja tavoitteita ja soveltuvan osaksi suoritettavaa tutkintoa. Myös toisessa yliopistossa suoritettu sivuainekokonaisuus sellaisessa oppiaineessa, jota ei ole TuKKK:n opetustarjonnassa, voidaan sisällyttää KTK-/KTM- tutkintoon.
Turun yliopiston muissa tiedekunnissa suoritetusta opinnoista (ml. sivuainekokonaisuudet), joiden sopivuuden TuKKK:ssa suoritettavaan tutkintoon opiskelija on etukäteen pääaineesta varmistanut, täytetään erillinen opintojen hyväksilukulomake ja toimitetaan pääaineen laitokselle.
Muiden kuin kauppatieteellisten aineiden opintojen hyväksilukemisen puollosta vastaa opiskelijan pääaine.
Muilla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen
Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen tapahtuu opintojaksokohtaisesti, määriteltyihin opintojakson osaamistavoitteisiin perustuen.
Opiskelijalla on aina vastuu osaamisensa todistamisesta ja ensisijainen vastuu riittävien tietojen toimittamisesta. Osaamisen todentamisessa oleellista on, että opiskelija osoittaa, mitä opintojen osaamistavoitteisiin liittyvää osaamista hänellä on esitetyn dokumentin pohjalta ja miten se vastaa opintojakson
osaamistavoitteita. Mikäli osaaminen ja osaamistavoitteet vastaavat toisiaan, voidaan korvaavuus
myöntää joko kokonaan tai osittain, jolloin voidaan edellyttää osaamisen täydentämistä esimerkiksi
tentillä, haastattelulla, suullisella esittelyllä tai lisäraportin kirjoittamisella.
Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukemista haetaan muiden
opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon -lomakkeella ja tätä tarkoitusta varten laaditulla
arviointilomakkeella, jotka löytyvät intranetistä. Hakemukseen on liitettävä hyväksiluvun arvioimiseksi
tarvittava määrä liitteitä esim. alkuperäiset työtodistukset, portfolioita, oppimispäiväkirjoja, kirjallisia raportteja tai muita dokumentoituja osoituksia hankitusta osaamisesta.
Hyväksiluetut opintojaksot tallennetaan opintosuoritusrekisteriin hyväksytty-arvosanalla.
Samantasoinen valmis yliopistotutkinto
Samantasoisesta valmiista yliopistotutkinnosta opiskelija voi vain korvata opintoja. Toiseen, vähintään
samantasoiseen yliopistotutkintoon sisältyvillä opinnoilla, opiskelija voi korvata enintään 30 opintopistettä samansisältöisiä, opetussuunnitelmassa pakolliseksi määrättyjä opintoja. Tämä lisäksi opiskelija
19
voi toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla korvata pakollisia kielija viestintäopintoja. Opinnot korvataan pääsääntöisesti sillä laajuudella kuin ne on suoritettu aiemmassa tutkinnossa.
Opintojen korvaamisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine.
Samantasoinen keskeneräinen yliopistotutkinto (tutkinto tehdään vastaisuudessa valmiiksi)
Mikäli haettavat opinnot tulevat sisältymään toiseen tutkintoon, noudatetaan samoja sääntöjä kuin jos
tutkinto olisi valmis. Kts. edellä.
Hyväksilukeminen opinnoista, jotka eivät sisälly toiseen yliopistotutkintoon
Samantasoinen keskeneräinen yliopistotutkinto, jota ei suoriteta loppuun tai yksittäiset yliopistotasoiset
opintojaksot (esim. muiden yliopistojen avoimen yliopiston kurssit) voidaan joko sisällyttää opintoihin
tai niillä voi korvata tietty opintojakso, mikäli ne eivät sisälly tai niitä ei aiota sisällyttää toiseen yliopistotutkintoon. KTK- ja VTK- tutkinnon opinnoista vähintään 90 opintopistettä, mukaan lukien kandidaatintutkielma, ja KTM- ja VTM- tutkinnon opinnoista vähintään 60 opintopistettä, mukaan lukien pro
gradu – tutkielma, tulee kuitenkin suorittaa TuKKK:ssa. Opinnot korvataan pääsääntöisesti sillä laajuudella kuin ne on suoritettu.
Muualla suoritettujen kielija viestintäopintojen hyväksilukeminen
Opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoonsa ulkomailla tai kotimaassa suoritettuja korkeakoulutasoisia
kielten opintojaksoja tai korvata niillä tutkintorakenteeseen kuuluvia opintojaksoja. Mikäli opintojakso
vastaa opinto-ohjelmassa olevaa jaksoa, voidaan sillä korvata ko. jakso. Ellei vastaavuutta ole, voidaan suoritetut opintojaksot sisällyttää kieliopintoihin merkinnällä muualla suoritettuja opintoja, kuitenkin vain mikäli niiden sisältö ja taso täyttävät tutkinnoille asetetut vaatimukset.
Hyväksilukemiset käsittelee ko. kielen vastuuhenkilö.
Tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voidaan sisällyttää korkeakoulutasoiset kielten alkeisopinnot ja
myös muiden kuin Turun kauppakorkeakoulussa opiskeltavien kielten opintoja.
Myös muu kuin TuKKK:n kieliaine voidaan hyväksyä sivuaineeksi, mikäli kieliopintojen sisältö ja taso
täyttävät asetetut vaatimukset. Kielten sivuaineopintoihin tulee sisältyä vähintään 6 op TuKKK:n opetussuunnitelman mukaisia liikeviestinnän opintoja. Kielen alkeisopintoja ei voi sisällyttää sivuaineeseen. Puollon opintojen hyväksilukemisesta antaa kielten ja liikeviestinnän yksikön johtaja. Lisäksi tarvitaan pääaineen puolto.
Opiskelusta ulkomaisessa yliopistossa KTK- tai KTM- opintojen aikana opiskelija saa opiskeluajan pituudesta riippuen sisällyttää joko 2 tai 4 opintopistettä opetusohjelmaan hyväksytyssä kielessä sillä
edellytyksellä, että kyseessä oleva kieli on ollut sekä opiskelukieli (hyväksytty opintosuoritus jossakin
kauppatieteellisessä aineessa) että maan virallinen kieli.
Hyväksilukeminen liiketalouden tradenomin tutkinnosta, tutkinto valmis
Muualla suoritettuina opintoina voidaan KTK/VTK -tutkintoon hyväksyä myös ammattikorkeakoulututkinnosta opintoja. Johtokunta on määritellyt opintojaksokohtaisesti liiketalouden tradenomin tutkin-
20
nosta KTK/VTK -tutkintoihin hyväksiluettavat opinnot, enintään 60 (KTK)/25 (VTK) opintopistettä. Näden lisäksi liiketalouden tradenomin tutkinnosta voidaan opiskelijan aiemmista opinnoista riippuen hyväksilukea tapauskohtaisesti enintään 15 (KTK)/50 (VTK) opintopistettä, yhteensä 75 opintopistettä.
Opintojen korvaamisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine.
Opinnot rekisteröidään arvosanalla hyväksytty, pl. ruotsin kieli, jotka hyväksiluetaan arvosanoineen,
mikäli opinnot on suoritettu arvosteluasteikolla 1-5.
Hyväksilukeminen muista AMK- tutkinnoista, tutkinto valmis
Muiden AMK-tutkintojen kuin liiketalouden tradenomin tutkinnon suorittaneiden osalta korvattavat opinnot ja op-määrät käsitellään tapauskohtaisesti. Opintojen korvaamisesta tutkintoon vastaa kyseinen
aine. Opinnot rekisteröidään arvosanalla hyväksytty, pl. ruotsin kieli, jotka hyväksiluetaan arvosanoineen, mikäli opinnot on suoritettu arvosteluasteikolla 1-5.
Opintojen korvaaminen keskeneräisestä AMK- tutkinnosta
Pakollisia, kaikille yhteisten opintojen jaksoja sekä pakollisia kielija viestintäopintojen jaksoja voidaan
korvata keskeneräisestä AMK- tutkinnosta, mikäli AMK:ssa suoritetun opintojakson taso ja sisältö vastaavat keskeisiltä osin TuKKK:n vastaavia opintojaksoja. Opintojen korvaamisesta tutkintoon vastaa
kyseinen aine. Opinnot rekisteröidään arvosanalla hyväksytty, pl. ruotsin kieli, jotka hyväksiluetaan arvosanoineen, mikäli opinnot on suoritettu arvosteluasteikolla 1-5.
Porin yksiköstä siirtyneiden hyväksiluvut, KTK- tutkintoon
Porin yksiköstä kesken tutkinnon siirtyneille opiskelijoille hyväksiluetaan päätöksen mukaisesti ne pakolliset kaikille yhteiset opinnot ja kieliopinnot, jotka vastaavat Turun KTK- tutkinnon opintoja. Muut Porissa tehdyt perus- ja aineopinnot sisältyvät automaattisesti aineen valinnaisiin opintoihin. Mikäli opiskelija haluaa Porin opintosuorituksilla korvata pääaineen, sivuaineen tai muun opintokokonaisuudenpakollisia opintoja, haetaan hyväksilukua muiden opintojen ja osaamisen hyväksilukumenettelyn
kautta. Opintojen korvaamisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine.
Vaihto-opintojen hyväksiluvut
Vaihtoyliopistossa suoritetuilla opinnot voidaan joko sisällyttää opintoihin tai niillä voidaan korvata tietty
opintojakso, mikäli opinnot täyttävät sisällöltään ja tasoltaan asetetut vaatimukset.
TuKKK:n ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa suoritettujen opintojjaksojen tai sivuainekokonaisuuksien
ECTS- creditit siirretään opiskelijan tutkintoon pääsääntöisesti täysimääräisinä eli 1 ECTS cr =1 op.
Opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine. Muiden kuin kauppatieteellisten aineiden opintojen hyväksilukemisen puollosta vastaa opiskelijan pääaine.
Ulkomailla suoritetut, TuKKK:ssa hyväksiluetut opinnot rekisteröidään arvosanalla hyväksytty.
21
Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot
Avoimen yliopiston väylän kautta hyväksyttyjen opiskelijoiden tulee hakea muussa kuin TY:n avoimessa yliopistossa suoritettujen kurssien hyväksilukua, korvaamista tai sisällyttämistä.
Opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine. Muiden kuin kauppatieteellisten aineiden hyväksilukemisesta vastaa opiskelijan pääaine.
Maisterivaiheen opiskelijoiden hyväksiluvut aiemmista tutkinnoista
Opiskelijan valintaperusteena olleesta tutkinnosta (esim. alemmasta yliopistotutkinnosta tai AMKtutkinnosta) ei voida hyväksilukea opintoja maisterivaiheen opintoihin. Jos opiskelija on kuitenkin suorittanut aiemmin toisen ylemmän yliopistotutkinnon, voidaan sen perusteella korvata enintään 30 opintopistettä samansisltöisiä, TuKKK:n opetussuunnitelmassa pakolliseksi määrättyjä opintoja. Tämän
lisäksi opiskelija voi toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla korvata pakollisia kielija viestintäopintoja.
Mikäli opiskelija on suorittanut opintoja toisessa yliopistossa, mutta opinnot eivät sisälly tutkintoon, voi
opinnot joko sisällyttää tai korvata TuKKK:ssa suoritettavaan tutkintoon, mikäli taso ja sisältö vastaavat vaadittua tasoa.
Opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon vastaa kyseinen aine. Muiden kuin kauppatieteellisten aineiden opintojen hyväksilukemisen puollosta vastaa opiskelijan pääaine.
Hyväksilukuprosessi
1. Hyväksiluvun hakeminen käynnistyy aina opiskelijan aloitteesta ja hyväksilukemista haetaan tarkoitukseen varatuilla lomakkeilla, jotka ovat saatavilla TuKKK:n intranet-sivuilta (Opiskelu > Opintojen ja
osaamisen hyväksilukeminen). Valitse oikea lomake sen mukaan, sisältyykö hyväksiluettava opintojakso toiseen tutkintoon vai ei.
2. Hakemukset käsitellään ja hyväksytään pääsääntöisesti ko. aineessa. Jos opinnot ovat aineesta,
jota ei opeteta TuKKK:ssa, hakemuksen käsittelee pääaine (pl. kieliopinnot).
3. Jokaista ainetta varten täytetään oma hakemus, johon liitetään kopio todistuksista/opintorekisteriotteesta (alkuperäinen näytettävä laitoksella), kuvaukset opintojaksojen tutkintovaatimuksista ja muut
mahdolliset liitteet, jotka voivat vaikuttaa asiaan. Huom! Liitteitä ei palauteta.
4. Hakemukset palautetaan ko. aineen yhteyshenkilölle.
5. Toiseen tutkintoon sisältyvien opintojen osalta täytetään koontilomake, johon kootaan kaikki opinnot, joiden hyväksilukua on haettu. Koontilomake palautetaan opintotoimistoon.
6. Hyväksiluvut rekisteröidään laitoksilla. Korvattu kurssi rekisteröidään ko. kurssikoodilla. Aineeseen
sisällytetyt opinnot rekisteröidään muualla suoritettuina opintoina (esim. LR muualla suoritetut opinnot), samoin tutkinnon muihin opintoihin sisältyvät hyväksiluvut.
Hyväksilukuprosessi
1. Hyväksiluvun hakeminen käynnistyy aina opiskelijan aloitteesta ja hyväksilukemista haetaan
tarkoitukseen varatuilla lomakkeilla, jotka ovat saatavilla TuKKK:n intranet-sivuilta (Opiskelu >
Käytännön asioita > Opintojen hyväksilukeminen). Valitse oikea lomake sen mukaan, sisältyykö
hyväksiluettava opintojakso toiseen tutkintoon vai ei.
22
2. Hakemukset käsitellään ja hyväksytään pääsääntöisesti ko. aineessa. Jos opinnot ovat aineesta,
jota ei opeteta TuKKK:ssa, hakemuksen käsittelee pääaine (pl. kieliopinnot).
3. Jokaista ainetta varten täytetään oma hakemus, johon liitetään kopio
todistuksista/opintorekisteriotteesta (alkuperäinen näytettävä laitoksella), kuvaukset
opintojaksojen tutkintovaatimuksista ja muut mahdolliset liitteet, jotka voivat vaikuttaa asiaan.
Huom! Liitteitä ei palauteta.
4. Hakemukset palautetaan ko. aineen yhteyshenkilölle.
5. Hyväksiluvut rekisteröidään laitoksilla. Korvattu kurssi rekisteröidään ko. kurssikoodilla.
Aineeseen sisällytetyt opinnot rekisteröidään muualla suoritettuina opintoina (esim. LR muualla
suoritetut opinnot), samoin tutkinnon muihin opintoihin sisältyvät hyväksiluvut.
KHT- ja HTM- ja JHTT-tutkinnon opintovaatimuksia
Laskentatoimessa ja rahoituksessa voidaan suorittaa KHT- tai HTM-tutkintoa (Työ- ja elinkeinoministeriön asetus 262/2008) sekä JHTT-tutkintoa (Valtiovarainministeriön asetus 1369/2009) varten vaadittavat opinnot. KHT-tutkinnon vaatimukset täyttääkseen on suoritettava laskentatoimen ja rahoituksen 60 op:n perus- ja aineopinnot opetussuunnitelman mukaan. HTM- ja JHTT-tutkintoon hyväksyminen edellyttää vähintään 52 op:n laajuisia perus- ja aineopintoja. KHT- ja HTM-tutkinnon aihealuevaatimukset tilintarkastuksen, laskentatoimen ja rahoituksen opintojen osalta täyttyvät suorittamalla laskentatoimessa ja rahoituksessa aine- ja syventävien opintojen osana tarjolla olevat tilintarkastuksen
opintojaksot: LR11 Tilintarkastuksen perusteet (4 op), LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä (Tilinpäätösinformaatio ja tilintarkastus -ryhmä) (4 op), LRS6 Tilintarkastuksen teoria ja käytäntö (6 op) ja LRS8 ATK-avusteinen tilintarkastus ja järjestelmätarkastus (4 op).
JHTT-tutkinnon aihealuevaatimukset täyttääkseen tulee edellä mainittujen opintojen lisäksi suorittaa
jokin julkisyhteisöihin liittyvä opintojakso, esimerkiksi LR07,1 Julkisen sektorin laskentatoimi (2 op). Tilintarkastuksen, laskentatoimen ja rahoituksen opintojen osalta voidaan suorittaa myös vaihtoehtoisia
kursseja Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen 262/2008 tai Valtiovarainministeriön asetuksen
1369/2009 puitteissa. Vaihtoehtoisista kursseista tulee neuvotella tapauskohtaisesti aineen
amanuenssin kanssa. Tilintarkastajan ammattitutkintoon pääsy edellyttää lisäksi mainitussa asetuksessa säädettyjä yritysjuridiikan opintoja sekä yleisopintoja.
Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen 262/2008 mukaisia opintovaatimuksia on sovellettu KHT- ja
HTM-tutkintoihin hakeviin vuodesta 2008 lähtien.
Työharjoittelu
Harjoittelun sisällyttäminen tutkintoon
Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija käytännön työelämään ja kehittää opiskelijan
valmiuksia soveltaa ja käyttää tieteellistä tietoa. Harjoittelun on vastattava tutkinnon tavoitteita.
Kandidaatin tutkinnossa harjoittelulta edellytetään, että se kehittää opiskelijan asiantuntijuutta.
Maisterin tutkinnossa vaaditaan asiantuntijuutta syventävää harjoittelua.
Ennen harjoittelun suorittamista opiskelijan suositellaan ottavan yhteyttä siihen oppiaineeseen, johon
harjoittelu sijoittuu. Harjoittelujakson jälkeen opiskelijan tulee laatia harjoittelusta raportti, jossa hänen
tulee osoittaa, etä on saavuttanut harjoittelulle asetetut tavoitteet.
Harjoittelun määrä sekä kandidaatin että maisterin tutkinnossa voi olla enintään kuusi opintopistettä.
Harjoittelua voi siis olla enintään 12 op. Harjoittelusta ei anneta arvosanaa.




Harjoittelu voidaan sisällyttää joko pää- tai sivuaineeseen. Harjoittelun hyväksyy kyseisen
aineen harjoittelun vastuuhenkilö.
2 op vastaa neljää kokopäivätoimista harjoitteluviikkoa. 6 op vastaa silloin kolmen
kuukauden harjoittelujaksoa.
Harjoittelujakso voi koostua useammasta työjaksosta. Harjoittelun on oltava luonteeltaan
ammattialan harjoittelua. Harjoitteluksi ei voida hyväksyä yleisluontoista työkokemuksen
hankkimista. Esimerkiksi toimistorutiineihin liittyvät tehtävät tai asiakaspalvelutehtävät eivät
ole opintopisteitä tuottavaa harjoittelua.
Harjoitteluksi ei voida hyväksyä harjoittelujaksoa tai koulutusta, joka on sisällytetty toiseen
tutkintoon, tai jolla on korvattu kandidaatin tai maisterin tutkintoon kuuluvia muita
opintojaksoja.
23





Ennen työharjoittelua opiskelijan kannattaa ottaa yhteyttä harjoittelun vastuuhenkilöön ja
keskustella hänen kanssaan alustavasti harjoittelupaikan työtehtävien ja vastuualueiden
sisällöstä sekä harjoittelun kestosta.
Harjoittelun jälkeen opiskelija laatii lopullista hyväksymistä varten harjoitteluraportin
harjoittelun vastuuhenkilön ohjeiden mukaan.
Harjoittelusta laadittava raportti on palautettava harjoittelun vastuuhenkilölle 2 kuukauden
kuluessa harjoittelun päättymisestä. Raporttiin on liitettävä työtodistus.
Harjoitteluksi hyväksyttävää, ennen opintojen alkamista hankittua työkokemusta tai
koulutusta voi olla päätoimisessa esimiestehtävässä toimiminen tai muu vastaava vaativa
tehtävä. Tällaisen harjoittelun on oltava tapahtunut enintään 5 vuotta ennen opintojen
alkamisesta.
Puolustusvoimien johtajakoulutus (RUK-koulutus) voidaan hyväksyä harjoitteluksi silloin, kun
se sisältää jonkin kyseisen oppiaineen (pää- tai sivuaineen) kannalta vaativan erityistehtävän
ja vastaa oppiaineen tavoitteita. Asian päättää tapauskohtaisesti harjoittelun vastuuhenkilö.
Työharjoittelutuki
Työharjoittelusta on mahdollista saada opintopisteitä pää- tai sivuaineeseen, jolloin harjoittelun tulee vastata opiskeltavaa koulutusalaa sekä tutkinnon tavoitteita. Harjoittelun kesto on vähintään kolme ja enintään kuusi kuukautta. Harjoittelun voi sisällyttää yhden kerran sekä kandidaatti- että maisteriopintoihin,
joista kummastakin voi saada enintään kuusi opintopistettä. Opintopisteet kannattaa tarkistaa oppiaineen
harjoitteluvastaavalta ennen harjoittelun alkua.
Käytännössä opiskelija hakee itse itselleen harjoittelupaikan omien kanaviensa kautta. Avoimia paikkoja
löytyy runsaasti myös Rekryn – Turun yliopiston työelämäpalvelujen verkkosivuilta etenkin
kalenterivuoden alussa, intranet.utu.fi/fi/Yksikko/rekry/
Turun kauppakorkeakoulun perustutkinto-opiskelijoilla (mukaan lukien maisteriohjelmissa opiskelevat) on
mahdollisuus hakea harjoitteluunsa rahoitustukea. Tuki on tarkoitettu työnantajalle opiskelijan
palkkaamisesta aiheutuvien kulujen osakompensointiin. Rahoitustuki myönnetään opiskelijan käyttöön
yhden kerran opintojen aikana auttamaan harjoittelupaikan saamista. Harjoittelun voi suorittaa
yrityksissä, valtion- tai kunnallishallinnossa, järjestöissä, yhdistyksissä tai säätiöissä.
Lisätietoja löytyy intranetistä, oppiaineiden harjoitteluvastaavilta tai laitosten amanuensseilta. Rekryssä
lisätietoja antaa harjoitteluasioista vastaava suunnittelija Hannele Kaitaranta, [email protected] tai
(02) 333 6283 tai [email protected], (02) 333 9206.
Kansainvälinen harjoittelu
Kansainvälinen harjoittelu on määräaikaista työskentelyä ulkomailla omia opintoja tai koulutusta vastaavissa töissä. Harjoittelumahdollisuuksista ulkomailla saa tietoa Rekrystä (intranet.utu.fi -> Rekry).
Myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn verkkosivuilta (maailmalle.net tai
maatieto.net) löytyy runsaasti tietoa ulkomailla harjoitteluun liittyen. Näiltä sivuilta löydät tietoa myös
CIMO:n tarjoamista harjoitteluohjelmista.
Rekryn kautta opiskelijoilla on mahdollisuus saada Erasmus+-harjoitteluapurahaa ulkomailla suoritettavaan 2-12 kuukauden mittaiseen, opintoihin sisältyvään harjoitteluun. Apurahaa voidaan kuitenkin
myöntää yhteen harjoittelupaikkaan enintään 6 kuukauden ajaksi. Harjoittelun tulee tapahtua Euroopassa ja harjoittelupaikoiksi käyvät erilaiset yksityiset tai julkiset organisaatiot ja yritykset. Hyväksyttäviä Erasmus-harjoittelupaikkoja sen sijaan eivät ole Euroopan unionin toimielimet eivätkä EU-ohjelmia
hallinnoivat organisaatiot.
Euroopan ulkopuolella tapahtuvaan harjoitteluun on mahdollista hakea yliopiston yleistä apurahaa.
Harjoittelu tapahtuu useimmiten opiskelijan itse järjestämässä harjoittelupaikassa. Vuoden 2012 alusta
lähtien yleistä apurahaa ei enää myönnetä Suomi-kouluihin tai Suomen diplomaattisiin edustustoihin
24
ulkomailla (lähetystöt, konsulaatit). Nämä paikat kuuluvat kotimaan harjoittelun apurahojen piiriin. Yleinen apuraha on luonteeltaan matka-apuraha.
Lisätietoja ulkomaan harjoitteluapurahoista ja neuvontaa harjoittelupaikan hankkimiseen saa Rekrystä
kansainvälisen harjoittelun suunnittelija Janne Loikkaselta, [email protected] tai (02) 333 5788.
Rekry - Turun yliopiston työelämäpalvelut
Rekry - Turun yliopiston työelämäpalvelut on osa Turun Akateemisia rekrytointipalveluja, joka on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen neuvonnan ja työnvälityksen palveluyksikkö. Palvelemme
akateemisia opiskelijoita ja vastavalmistuneita osoitteessa Henrikinkatu 7 (ÅA, Hanken).
Rekryn tehtävänä on tukea ja edistää akateemisten opiskelijoiden ja työnhakijoiden sijoittumista työelämään. Rekrystä saat henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, kun tarvitset




uraohjausta, mm. pää- ja sivuainevalintoja tehdessäsi sekä opintojen myöhemmässä vaiheessa
työnhakuun liittyviä vinkkejä, esim. hakemusten laatimisessa ja työhaastatteluun valmistautumisessa
tietoja työpaikoista (vakituinen työ, kesätyö, osa-aikatyö jne.), harjoittelupaikoista Suomessa ja ulkomailla sekä pro gradu -toimeksiannoista
tietoja työnantajista ja työmarkkinoista
Liittymällä Rekryinfo-sähköpostilistalle osoitteessa http://www.utu.fi/Rekryopiskelija saa viikoittain tietoa avoimista työpaikoista, harjoittelusta, Rekryn järjestämistä tilaisuuksista jne. Samasta osoitteesta
saat tietoa kaikista Rekryn toiminnoista ja yhdyshenkilöistä. Tiedotamme tapahtumistamme myös facebookissa.
Rekry järjestää lukuisia koulutus- ja työelämätilaisuuksia sekä työnhakuun valmentavia kursseja. Kuukausittain ilman ajanvarausta toimivilla CV-klinikoilla autamme ansioluettelon ja työhakemusten laatimisessa. Rekry tarjoaa opiskelijoille myös ns. Työssä-tilaisuuksia, joissa alan asiantuntijat kertovat
urapoluistaan ja käytännön työskentelystä elinkeinoelämässä. Kampus-tapahtumat puolestaan ovat
opiskelijoille ja vastavalmistuneille järjestettyjä eri työnantajien rekrytointitilaisuuksia, esimerkkinä vuosittainen ICT-Kampus. Lisäksi Rekry organisoi työnantajaesittelyitä ja erilaisia informaatiotilaisuuksia..
Rekryn sähköpostiosoite on [email protected], puhelinnumero (02) 333 5873 ja verkko-osoite
www.utu.fi/rekry. Rekry on avoinna arkisin klo 10-15 osoitteessa Henrikinkatu 7.
Turun kauppakorkeakoulun kirjastopalvelut
Kauppakorkeakoulun kirjasto on osa Turun yliopiston kirjastoa. Se on julkinen taloustieteellinen
kirjasto, joka tarjoaa käytettäväksi kauppakorkeakoulun tutkimuksessa ja opetuksessa tarvittavia
tietoaineistoja sekä painetussa että elektronisessa muodossa. Kauppatieteiden kirjasto on avoinna
lukukausien aikana maanantaista torstaihin klo 9 -18 ja perjantaisin klo 9 - 16. Viikonloppuisin kirjasto
on suljettu.
Kirjaston www-sivulla (utu.fi/kirjasto) on hyödyllistä tietoa käytännöistä ja palveluista.
Kokonaisuusmerkinnän anomisesta on saatavilla ohjeet intranetissä TuKKK:n Opiskelu-sivuilla.
Valmistuminen
1. Valmistumista tulee hakea toimittamalla sähköinen valmistumista varten -lomake liitteineen alla olevien päivämäärien mukaisesti. Suoritusten tulee tällöin olla opintorekisterissä ja kaikki tutkinnon kokonaisuusmerkinnät anottuna.
2. Valmistumiskierron aikana opintosi tarkistetaan laitoksilla ja varmistetaan, että tutkintovaatimukset
täyttyvät.
25
3. TuKKK:n dekaani myöntää tutkinnot, päivämäärät alla.
4. Todistus on valmis noin kahden viikon päästä tutkinnon hyväksymispäivästä.
Tarkemmat ohjeet tutkinnoittain löytyvät TuKKK:n intranet-sivuilta (Opiskelu > Valmistuminen)
Tutkintojen hyväksymispäivät
(koskee KTK-, VTK-, KTM-, VTM- ja
FM- tutkintoja)
Syyslukukausi 2015:
ma 31.8.2015
ma 28.9.2015
ma 19.10.2015
ma 23.11.2015
pe 18.12.2015
(todistusten luovutus tammikuussa)
Valmistumista varten -lomake liitteineen oltava täytettynä opintotoimistossa (suoritusten oltava rekisterissä)
ti 11.8.2015
to 3.9.2015
to 24.9.2015
to 29.10.2015
to 26.11.2015
Ekonomin arvo
Kaikille KTM-tutkinnon suorittaneille on syksystä 2013 lähtien myönnetty automaattisesti ekonomin arvo,
josta on erillinen merkintä tutkintotodistuksessa.
Valmistumisjuhla
Valmistumisjuhla järjestetään yleensä kaksi kertaa vuodessa korkeakoululla. Tarkempia tietoja myöhemmin.
Juhlaan lähetetään erillinen kutsu sähköpostitse.
Lisätietoja valmistumisesta saat TuKKK:n intranet-sivuilta (Opiskelu > Valmistuminen) tai opintotoimistosta,
puh. (02) 3339 207 tai (02) 3339 206, [email protected].
26
KTK- JA KTM-TUTKINTOJEN RAKENNE vuosikurssista 2014 lähtien
KTK-TUTKINTO
1. opintovuosi
KTM-TUTKINTO
2.opintovuosi
3. opintovuosi
60 op
4. opintovuosi
5. opintovuosi
Kaikille yhteiset menetelmäopinnot 4 op
Pääaineen opinnot väh. 60 op
(sisältää kandidaatintutkielman 10 op)
(sisältää pro gradu – tutkielman 30 op)
Sivuaineen opinnot 25 op
Kieli- ja viestintäopinnot 24 op
Kieli- ja viestintäopinnot
10 op
Vapaasti valittavat opinnot
60 op
60 op
60 op
KTK-tutkinto 180 op
KTK-tutkinto
KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT
 laajuus vähintään 24 op
 kaksi vierasta kieltä
 molemmissa vieraissa kielessä vähintään 6 op
 ruotsin kielessä vähintään 6 op
 suomen kielessä ja viestinnässä vähintään 3 op
 loput 3 op opiskelijan valinnan mukaan
 kielten korkeakoulutasoiset alkeisopinnot
eivät sisälly vaadittaviin kielija viestintäopintojen kokonaislaajuuteen (24 op),
mutta ne voidaan sisällyttää tutkinnon
vapaasti valittaviin opintoihin
60 op
KTM-tutkinto 120 op
KTM-tutkinto
 väh. 6 op yhdessä vieraassa kielessä kielten ja liikeviestinnän yksikön määrittelemällä tavalla
 kielten korkeakoulutasoiset alkeisopinnot eivät sisälly vaadittaviin kielija viestintäopintojen kokonaislaajuuteen (10 op), mutta ne voidaan sisällyttää
tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin
MUUT SÄÄNNÖKSET
 KTK-tutkintoon tulee sisältyä yhden sivu-  KTM-tutkintoon tulee sisältyä sisältyä yhden sivuaiaineen opinnot tai sivuaineeksi rinnastetneen opinnot tai sivuaineeksi rinnastettavan opintotavan opintokokonaisuuden opinnot
kokonaisuuden opinnot
 Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vä Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vähintään puohintään puolet, ml. tutkintoon sisältyvä
let, ml. tutkintoon sisältyvä pro gradu-tutkielma on
kandidaatintutkielma on suoritettava
suoritettava TuKKK:n opintoina
TuKKK:n opintoina
KTK-/KTM-tutkintovaatimukset määräytyvät aina opintojen aloitusvuoden mukaan.
27
KTK- JA KTM-TUTKINTOJEN RAKENNE vuosikurssit 2005 – 2013
KTK-TUTKINTO
KTM-TUTKINTO
1. opintovuosi
2.opintovuosi
3. opintovuosi
4. opintovuosi
Kaikille yhteiset menetelmäopinnot 7 op tai
4 op (aloitusvuodesta
johtuen)
60 op
60 op
KTK-tutkinto 180 op
KTK-tutkinto
 kaksi vierasta kieltä
 molemmissa vieraissa kielessä vähintään
6 op
 ruotsin kielessä vähintään 6 op
 suomen kielessä ja viestinnässä vähintään 3 op
 kielten korkeakoulutasoiset alkeisopinnot
eivät sisälly vaadittaviin kielija viestintäopintojen kokonaislaajuuteen (24 op),
mutta ne voidaan sisällyttää tutkinnon
vapaasti valittaviin opintoihin
(sisältää pro gradu – tutkielman 30 op)
10 op
60 op
5. opintovuosi
60 op
60 op
KTM-tutkinto 120 op
KTM-tutkinto
 väh. 6 op yhdessä vieraassa kielessä kielten ja liikeviestinnän yksikön määrittelemällä tavalla
 kielten korkeakoulutasoiset alkeisopinnot eivät sisälly vaadittaviin kielija viestintäopintojen kokonaislaajuuteen (10 op), mutta ne voidaan sisällyttää
tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin
MUUT SÄÄNNÖKSET
 Tutkintoon tulee aina sisältyä yksi liiketa-  Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vähintään puoloustieteellinen aine ja yksi muu kauppalet, ml. tutkintoon sisältyvä pro gradu-tutkielma on
tieteellinen aine vähintään sivuaineena
suoritettava TuKKK:n opintoina
 Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vähintään puolet, ml. tutkintoon sisältyvä
kandidaatintutkielma on suoritettava
TuKKK:n opintoina
KTK-/KTM-tutkintovaatimukset määräytyvät aina opintojen aloitusvuoden mukaan.
28
Liiketalouden tradenomin tutkinnosta KTK-tutkintoon hyväksiluettavat opinnot
Turun kauppakorkeakoulun johtokunnan päätöksen mukaisesti valmiista liiketalouden tradenomitutkinnosta hyväksiluetaan 1.8.2010 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden kohdalta seuraavat opintojaksot KTK-tutkintoon:
Liiketalouden tradenomitutkinnosta hyväksiluettavat opintojaksot
LRYA1 Kirjanpidon perusteet
2
LRYA2 Tilinpäätössuunnittelun ja rahoituksen perusteet
3
(edellytetään LR:n tasokuulustelun suorittamista hyväksyttävästi, ota yhteyttä LR:n yliopisto-opettaja Matti Niinikoskeen)
JOY Johtamisen perusteet
4
KVY Kansainvälisen liiketoiminnan perusteet
3
KTY Taloustieteen perusteet
6
YJY Yritysjuridiikan perusteet
3
TJY1 Henkilökohtainen tietojenkäsittely
2
TJY2 Tietohallinnon perusteet
3
YRY Yrittäjyys
3
MAY Markkinoinnin perusteet
4
TEVY Yrityselämään! – Liiketoiminta ja projektityöskentely
9
RU1 Ruotsin kieli
6
SV1 Liike-elämän viestintä
3
EN1 Business Communication
6
TKMY1 Talousmatematiikan perusteet
3
Hyväksiluettavat opinnot yhteensä
60
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
Näiden lisäksi liiketalouden tradenomin tutkinnosta voidaan opiskelijan aiemmista opinnoista riippuen
hyväksilukea tapauskohtaisesti yhteensä enintään 75 opintopistettä. Hyväksilukua haetaan muualla
suoritettujen opintojen menettelyn kautta. Hyväksiluettavien opintojen tulee olla sellaisia, jotka täyttävät KTK-tutkinnolle ja sen osille asetetut osaamistavoitteet. Tutkintotodistukseen tulee maininta hyväksilukemisesta.
Opintojen korvaaminen keskeneräisestä AMK-tutkinnosta (katso kohta: Muiden opintojen ja osaaamisen hyväksilukeminen.
Maisterin tutkinnon täydentävät opinnot
Täydentävillä opinnoilla tarkoitetaan maisterin tutkintoa suorittamaan valitun opiskelijan aiempaa tutkintoa täydentäviä opintoja, joiden tarkoituksena on antaa riittävät edellytykset maisterin tutkinnon suorittamiseen. Täydentävät opinnot määritellään opiskelijakohtaisesti opiskelijan aikaisempien opintojen
perusteella. Täydentävinä opintoina suoritetaan perus- ja aineopintotasoisia opintoja.
KTK-tutkinnon tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittaneen täydentävät opinnot
Opiskelijan tulee suorittaa täydentäviä opintoja pääaineessa, silloin kun hän vaihtaa KTK-tutkinnon
pääaineen toiseksi KTM-tutkinnossa. Mikäli ulkomailla suoritetussa KTK-tutkintoa vastaavassa tutkinnossa pääaineen opinnot ovat suppeammat kuin suomalaisessa KTK-tutkinnossa, tulee opiskelijan
täydentää pääainettaan.
KTK-tutkinnon tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittanut tai pääainetta vaihtavalla opiskelijalla
tulee olla KTM-tutkinnon pääaineessa opintoja yhteensä vähintään 48 op, joista 18 op voidaan sisällyttää KTM-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Mikäli opiskelijalla on aikaisempia opintoja ko. pääaineessa, otetaan ne huomioon täydentävien opintojen määrää vähentävästi.
Lisäksi täydentävinä opintoina edellytetään TKMY3 Tilastollisen päättelyn perusteet -opintojakson suorittamista, mikäli vastaavia opintoja ei ole aiemmin suoritettu. Opintojakso TKMY3 voidaan sisällyttää
myös maisterin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.
29
Muun kandidaatin tutkinnon kuin KTK-tutkinnon suorittaneen täydentävät opinnot
Pääaineen täydentävät opinnot
Pääaineessa opintosuorituksia tulee olla vähintään 48 op aiemmat suoritukset huomioiden. Näistä täydennettäviksi tulevista opinnoista osa voidaan sisällyttää KTM-tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.
Liiketaloustieteen, taloustieteen ja taloustieteen kvantitatiivisten menetelmien täydentävät
opinnot
Muilta kandidaatin tutkinnon kuin KTK-tutkinnon suorittaneilta vaaditaan seuraavasti täydentäviä opintoja liiketaloustieteissä, taloustieteessä ja taloustieteen kvantitatiivisissa menetelmissä, mikäli vastaavia opintojaksoja ei ole suoritettu aiemmin:
LRYB Kustannuslaskennan perusteet
KTY1 Mikrotalouden perusteet
TKMY3 Tilastollisen päättelyn perusteet
Yhteensä
2 op
3 op
4 op
3 op
3 op
15 op
Lisäksi valittava vähintään 7 op seuraavista:
LOGY Toimitusketjujen johtamisen perusteet
YRY Yrittäjyys
KTY2 Makrotalouden perusteet
Yhteensä
4 op
4 op
3 op
3 op
3 op
3 op
22 op
Kieli- ja viestintäopintojen täydentäminen
Mikäli toisesta vieraasta kielestä alkeita ei ole aiemmin suoritettu, pitää alkeisopinnot täydentää.
Liiketalouden tradenomien täydentävät opinnot
Liiketalouden tradenomin tutkinnon suorittaneiden täydentävien opintojen määrä on enintään 60 op ja
ne koostuvat pääaineen opinnoista 30 - 48 op, menetelmäopinnoista 6 op sekä mahdollisista toisen
vieraan kielen alkeisopinnoista 6 op.
Pääaineen opinnot
Pääaineen opintoja tulee täydentää vähintään 30 op ja enintään 48 op riippuen aikaisemmista pääaineessa suoritetuista opinnoista. Yliopistotasoiset opinnot ja liiketalouden tradenomin ylemmän AMKtutkinnon opinnot huomioidaan tapauskohtaisesti tradenomien täydentävien opintojen määrää vähentävästi. Pääaineen täydentävistä opinnoista voidaan osa sisällyttää maisterin tutkinnon muihin opintoihin.
Liiketalouden tradenomin tutkinnon suorittaneella pääaineen täydentäviin opintoihin sisältyy aina kandidaatintutkielma 10 op, mutta liiketalouden tradenomin ylemmän AMK-tutkinnon lopputyö otetaan
huomioon kandidaatintutkielman laajuisena.
Tradenomin tutkinnon suorittaneiden pakolliset täydentävät menetelmäopinnot
TKMY2 Kuvaileva tilastotiede
Yhteensä
3 op
3 op
6 op
Kieli- ja viestintäopintojen täydentäminen
Mikäli toisesta vieraasta kielestä alkeita ei ole aiemmin suoritettu, pitää alkeisopinnot täydentää.
30
AMK-insinööritutkinnon suorittaneiden täydentävät opinnot
Pääaineessa opintosuorituksia tulee olla yhteensä vähintään 48 op aiemmat suoritukset huomioiden.
Näistä täydennettäviksi tulevista opinnoista osa voidaan sisällyttää maisterin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.
31
1. LUKUVUODEN OPINNOT
Seuraavassa taulukossa kuvataan opintojaksokohtaisesti opintopisteiden ja opetustuntien jakautuminen viikoittain ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.
SYYSLUKUKAUSI
opintojakso
I: 31.8. -16.10.2015, opetustuntia/vko
op
TEVY
-ryhmä 1
-ryhmä 2
LRYA1
- luennot
- harjoitukset
TKMY1
- luennot
- harjoitukset
TJY1
- luennot
(- ohjaukset)
KTY
MAY
YRY
YJY
KVY4)
Ru1a
*VK 1
36
37
38
39
40
II: 26.10. - 4.12.2015, opetustuntia/vko
41
42
43
44
45
46
47
48
49
5051
I p.
t/periodi
II p. yht.
(9)
2
3
2
6
4
3
3
(3)
2
(3)
*VK 2
3
Viikkotunnit
Opintop. yht.
P
E
R
E
H
D
Y
T
Y
S
V
I
I
K
K
O
T
E
N
T
I
T
3
2
(3)
3
(3)
21)
(2)1)
2
2
2
2
2
2
2
2
3
(3)
3
(3)
2
2
T
E
N
T
T
I
V
I
I
K
O
T
3
(3)
22)
(3)
3
T
E
N
T
T
I
V
I
I
K
O
T
(2)2)
2
2
3
2
3
2
3
2
3
2
3
2
1
(1)
1
(1)
1
(1)
1
(1)
(1)
2
2
4
4
4
3
2
14
(14)
8
(8)
22
(22)
14
8
4
14
12
21
12
18
12
39
24
7
(6)
24
4
(5)
12
(12)
11
(11)
24
20
14
24
(14)
26
(26)
24
52
3
3
2
3
2
3
2
3
2
3
2
3
2
1
1
(1)
4
1
(1)
4
1
(1)
4
1
(1)
4
1
(1)
4
1
(1)
4
2
4
4
(2)
2
(2)
(2)
2
(2)
(2)
2
(2)
(2)
2
(2)
(2)
2
(2)
(2)
2
(2)
(2)
2
(2)
2
(2)
2
(2)
2
(2)
2
(2)
2
(2)
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
28
21
22
25
23
20
23
22
20
23
23
22
19
19
156
4
20
4
14
23)
4
4
4
4
4
4
24
(14)
14
(14
2
(2)
23)
126
282
28
VK= vieras kieli
* = puolet vuosikurssista suorittaa kurssin EN1a syyslukukaudella, puolet kevätlukukaudella
1)
= yritysvierailu
2)
= ryhmäkohtainen ohjaus ja tiedonhakukoulutus
3)
= viimeinen luento tenttiviikolla
4)
= vain pääaineopiskelijoille
KEVÄTLUKUKAUSI
opintojakso
op
TEVY jatkuu
- ryhmä 1
- ryhmä 2
LRYA2
- luennot
- harjoitukset
LRYB
- luennot
- harjoitukset
TMY
LOGY
TJY2
KVYe
JOY
Ru1c
*VK 1
9
*VK 2
3
III: 4.1. - 12.2.2016, opetustuntia/vko
4
5
710
1
2
3
6
3
13)
(3)
(1) 3)
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
4
4
2
4
2
4
2
4
2
4
2
2
2
2
2
2
3
(3)
3
4
3
4
3
3
4
2
3
Viikkotunnit
Opintop. yht.
2
T
E
N
T
T
I
V
I
I
K
O
T
IV: 29.2.22.4.2016, opetustuntia/vko
9
10
7*
11
12
13 - 14
15
16
7*
(7*)
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
(7*)
2
2
2
2
2
2
2
2
verkkokurssi
2
2
T
E
N
T
T
I
V
I
I
K
O
T
t/periodi
III p. IV p. yht.
7
(7)
14
(14)
21
(7)
12
12
6
6
18
18
12
12
14
12
24
22
14
12
12
24
10
4
2
2
4
2
2
4
2
2
4
2
2
4
2
2
4
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
24
12
12
14
14
24
26
26
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
24
28
52
25
25
24
24
27
24
25
25
18
14
14
14
10
149
120
269
41
VK= vieras kieli
3)
= ryhmäkohtainen ohjaus
* = yrityspeli, joka jakautuu kunkin opiskelijan osalta kahteen päivään IV periodilla
32
1720
KAIKILLE YHTEISET OPINNOT
Kaikille yhteiset opinnot pyrkivät takaamaan tutkinnon laaja-alaisuuden ja antamaan perusvalmiuksia
myöhemmissä opinnoissa tapahtuvaan opiskeluun. Ne ovat kaikille pakollisia ja niitä on sekä KTKettä KTM-tutkinnossa. KTK-tutkinnossa kaikille yhteiset opinnot ovat vuosikurssista 2014 lähtien
laajuudeltaan 66 opintopistettä ja KTM-tutkinnossa 4 opintopistettä. Opintojaksokuvaukset löytyvät
sähköisestä opinto-oppaasta https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm.
KTK-tutkinto
LRYB Kustannuslaskennan perusteet
KVYe/KVY Kansainvälisen liiketoiminnan perusteet
YRY Yrittäjyys
TEVY Yrityselämään! – Liiketoiminta ja projektityöskentely
MENY1 Tieteellisen tutkimuksen ja viestinnän perusteet
TMY Aluenäkökulma talouselämään
Yhteensä
2
3
4
4
3
6
3
2
4
3
4
3
9
4
3
3
3
3
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
66
op
KTM-tutkinto
MENY2 Tieteenfilosofia ja tieteellinen tutkimusprosessi
4
op
Kaikille yhteiset opinnot, kuten myös muut tutkintovaatimukset, määräytyvät opintojen aloitusvuoden
mukaan.
33
Informaatiolukutaidon opetus
Informaatiolukutaidolla tarkoitetaan kykyä tunnistaa, millaista tietoa opintojen eri vaiheissa tarvitaan ja
taitoa paikantaa, arvioida ja käyttää tehokkaasti tarvittavaa tietoa. Turun kauppakorkeakoulussa
informaatiolukutaidon opetus on integroitu osaksi tutkinto-opetusta. Informaatiolukutaidon opetuksesta
vastaa Kauppakorkeakoulun kirjasto yhteistyössä ainelaitosten kanssa. Opetuksen tavoitteena on, että
valmistuessaan yliopistosta opiskelija kykenee täyttämään kansainväliset, myös Suomessa hyväksytyt
informaatiolukutaidon osaamistavoitteet.
Opiskelijoille tarjotaan informaatiolukutaidon opetusta opintojen eri vaiheissa seuraavan taulukon mukaisesti
Milloin
Informaatiolukutaito 1:
1. vsk, sl.
1. vsk, sl.
2. vsk
2.- 3. vsk/
sl. tai kl.
Kandidaatin-tutkielma-työskentely
3.-5. vsk/
sl. tai kl.
pro gradu- tutkielma-työskentely.
34
Mitä
Missä yhteydessä
Miten käytän kirjastoa?
Kaikille yhteinen kirjastopalvelujen esittely sekä lyhyt opastus.
Johdatusta informaatiolukutaitoon. Keskeisimmät tiedonlähteet.
Perehdytysviikolla
Informaatiolukutaidon opetusta räätälöidään tarvittaessa
opettajan pyynnöstä opintojakson tarpeisiin.
Perus- ja aineopintojaksot
Kandistartti: opetusta mm. tiedonhakuun, kielenhuoltoon
sekä Word-ohjelman hyödyntämiseen.
Informaatiolukutaidon perusteet. Tiedonlähteet ja tiedonhaku: oman tutkimusaiheen
kannalta tärkeimmät tiedonlähteet ja niiden hyödyntäminen..
Kaikille tutkielmatyöskentelyään aloittaville yhteinen Kandistartti
Informaatiolukutaidon syventäminen. Edistyneen tiedonhaun ja -hallinnan menetelmät. Tutkielman teossa tarpeelliset tiedonlähteet laajemmin.
Pienryhmätyöskentelyä graduryhmittäin; opiskelijalla on jo
aihe tiedossaan, ks. aineen
pro gradu -tutkielmaopintojakso
TEVY-jakson yhteydessä kaikille yhteinen luento ja pienryhmätyöskentelyä ks. TEVY
Pienryhmätyöskentelyä kandiryhmittäin atk-luokassa; opiskelijalla on jo aihe tiedossaan,
ks. aineen kandidaattitutkielma-opintojakso
VALTIOTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN
TUTKINNOT
PÄÄAINEENA TALOUSTIEDE
VTK-tutkinto
VTM-tutkinto
1. opintovuosi
2. opintovuosi
3. opintovuosi
4. opintovuosi
5. opintovuosi
Pääaineen perus- ja aineopinnot 89 op
Pääaineen syventävät opinnot 95 op
(sisältää pro gradu -tutkielman 30 op)
(taloustieteen matematiikka)
(tilastotiede)
Yhden sivuaineen perusopinnot tai
vastaava opintokokonaisuus 25 op.
Erikoistumissuunnan mukainen sivuaine tai muut opinnot 25 op
60 op
60 op
60 op
60 op
VTK-tutkinto 180 op
VTK-tutkinto
60 op
VTM-tutkinto 120 op
VTM-tutkinto




laajuus vähintään 16 op
vieras kieli 6 op
ruotsin kieli ja liikeviestintä 6 op
suomen kieli ja talouselämän viestintä 4 op

MUUT SÄÄNNÖKSET
 Tutkinnon pakolliset sivuaineet ovat tilastotiede (väh.  Suoritettavan tutkinnon laajuudesta
25 op) ja taloustieteen matematiikka (väh. 25 op). Livähintään puolet, ml. tutkintoon sisäksi on suoritettava yhden sivuaineen tai vastaavan
sältyvä pro gradu -tutkielma, on suoopintokokonaisuuden perusopinnot. Opiskelijan suoritettava TuKKK:n opintoina
sitellaan valitsevan sivuaineekseen yhden yhteiskun-  Muihin opintoihin voi sisällyttää
tatieteellisen oppiaineen perusopinnot.
esim. sivuaineopintoja, metodiopintoja, opettajan pedagogisia opintoja,
 Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vähintään puolet, ml. tutkintoon sisältyvä kandidaatintutkielma on
pääaineopintoja tai kielija viestintäsuoritettava TuKKK:n opintoina
opintoja
35
Kieli- ja viestintäopinnot vuonna 2010 ja sen jälkeen aloittaneille opiskelijoille
VTK-tutkinnon pakolliset kielija viestintäopinnot 16 op suoritetaan KTK-tutkinnon laajuuksia
noudattaen seuraavasti: Suomen kieli ja talouselämän viestintä (4 op, SV1 Talouselämän viestinnän
perusteet ja MENY1b Tieteellisen viestinnän perusteet), ruotsin kieli ja liikeviestintä (6 op, pakolliset
perusopinnot) sekä vieras kieli (6 op, pakolliset perusopinnot). Vieras kieli voi opiskelijan valinnan
mukaan olla jokin TuKKK:n kieliaineista, kiinan kieli tai japanin kieli.
Vuonna 2010 ja sen jälkeen aloittaneiden VTK-tutkinnon (pääaineena taloustiede) kieliopintojen
rakenne
Suomen kieli ja talouselämän viestintä
Ruotsin kieli ja liikeviestintä
Vieras kieli
Tieteellisen viestinnän perusteet
Yhteensä
VTK-tutkinto
3 op (SV1)
6 op (pakolliset perusopinnot)
1 op (MENY1b)
16 op
Kieli- ja viestintäopinnot ennen vuotta 2010 aloittaneille opiskelijoille
Kandidaatin tutkinnossa on 15 opintopisteen laajuiset pakolliset kielija viestintäopinnot, jotka suoritetaan Turun yliopiston kielikeskuksessa.
Pakolliset kieliopinnot




Suomen kielen kirjallinen viestintä 2 op
Puheviestinnän perusteet 2 op
Toinen kotimainen kieli 5 op
Vieras kieli 6 op
Vieraan kielen pakollisilla opinnoilla tarkoitetaan tekstin ymmärtämisen tai suullisen taidon kursseja
sekä muita vähintään taitotason B1 - B2 kursseja. Niitä voi suorittaa yhdestä tai useammasta kielestä.
Liiketalouden tradenomitutkinnosta hyväksiluettavat opintojaksot
Valmiista liiketalouden tradenomin tutkinnosta korvataan VTK-tutkintoon seuraavat opintojaksot:
KT32 Yleinen liiketaloustiede
RU1 Ruotsin kieli ja liikeviestintä
SV1 Talouselämän viestinnän perusteet
EN1 Business Communication
6
4
6
3
6
op
op
op
op
op
Hyväksiluettavat opinnot yhteensä
25
op
Keskeneräisestä tradenomin tutkinnosta voidaa korvata myös yllä olevia jaksoja, mikäli AMK:ssa suoritetun opintojakson taso ja sisältö vastaavat keskeisiltä osin TuKKK:n vastaavia opintojaksoja
Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops)
Jokaisen uuden taloustieteen VTK/VTM pääaineopiskelijan tulee opintojen alussa tehdä ja hyväksyttää kandivaiheen opinnoistaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops). Lisäksi jokaisen maisterin
erikoistumissuuntaan valittavan on maisterivaiheen opintojen alussa tehtävä ja hyväksytettävä maisterin opintojensa hops.
Hops on opintojen ohjauksen väline, jossa positiivisessa hengessä tuetaan opiskelijaa opintojen eri
vaiheissa, erityisesti opintojen käynnistys- ja suunnitteluvaiheessa, opinnäytteiden ohjauksessa sekä
mahdollisissa opiskeluvaikeuksissa ja muissa ongelmatilanteissa. Samalla pidetään huolta siitä, että
opiskelijan oma vastuu valinnoista ja opintojen etenemisessä säilyy.
Hopsit tehdään sähköisenä nettiopsun hops-järjestelmään ja ne hyväksytään henkilökohtaisessa
HOPS-keskustelussa laitoksella. Ennen hopsin tekoa opiskelijan tulee kirjautua hops-järjestelmään ja
36
rekisteröityä oman vuosikurssinsa hops-ryhmään. Hops-ryhmien nimet ovat muotoa: ”TuKKK: Taloustieteen VTK/VTM pääaineopiskelijat (vsk 20xx)”. Hops-ryhmän kuvauksesta löytyy lisätietoa taloustieteen opiskelijoiden mallihopseista, hopsin laadinnasta löytyy hops-järjestelmän ”ohjeet” painikkeen
alta.
Kandivaiheen hopsin hyväksyy taloustieteen laitoksen VTK/VTM opiskelijoiden omaopettaja Joonas
Ollonqvist ja maisterivaiheen hopsin hyväksyy joko laitoksen amanuenssi Jouni Jokinen, omaopettaja
Joonas Ollonqvist tai joku laitoksen professoreista riippuen opiskelijan valitsemasta erikoistumissuunnasta. Pakollisten hops-keskustelujen lisäksi toisen opiskeluvuoden vuoden keväällä pidetään vapaaehtoinen hops-keskustelu, jonka pääpaino on kandinopintojen loppuunsaattamisessa. Opintojen ohjausta on myös mahdollista saada aina tarpeen sitä vaatiessa. Ongelmatilanteissa kannattaa rohkeasti
ottaa yhteyttä joko amanuenssi Jouni Jokiseen tai omaopettaja Joonas Ollonqvistiin.
Opintosuoritusten vanheneminen
Suoritetut perus-, aine- ja syventävän tason opinnot, kypsyysnäyte ja kieliopinnot eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina tutkintoon.
Yksittäiset opintosuoritukset voivat vanheta oppiaineen harkinnan mukaan. Keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamisesta tulee neuvotella ao. opettajan kanssa, mikäli vaatimukset ovat
olennaisesti muuttuneet opiskelun aikana.
37
TUTKINTO-OHJELMAT JA SIVUAINESUOSITUKSET
KTK-tutkinto-ohjelmat 180 op
Erikoistumissuunta
Sivuainesuositukset 25 op
Johtaminen ja organisointi
Työelämän ja henkilöstöasioiden
opinto-kokonaisuus, kansainvälinen liiketoiminta, yrittäjyys, taloussosiologia,
Tietojärjestelmätiede
Markkinointi, yrittäjyys, kansainvälinen
liiketoiminta, laskentatoimi ja rahoitus,
johtaminen ja organisointi, toimitusketjujen johtaminen
Yrittäjyys
Innovatiivinen liiketoiminta
Minor subject recommendations: International Business, Management and
organization, Marketing, Study module
of 25 ECTS in Kingston University UK
Laskentatoimi ja rahoitus
Ensisijaiset: yritysjuridiikka, tietojärjestelmätiede, taloustiede, taloustieteiden
kvantitatiiviset menetelmät
Muut: johtaminen ja organisointi, kansainvälinen liiketoiminta, markkinointi,
toimitusketjujen johtaminen, yrittäjyys,
tulevaisuudentutkimus
Taloustieteiden kvantitatiiviset
menetelmät
laskentatoimi ja rahoitus, matematiikka,
taloustiede, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede
Yritysjuridiikka
laskentatoimi ja rahoitus, johtaminen ja
organisointi, markkinointi, toimitusketjujen johtaminen, taloustiede
Markkinointi
johtaminen ja organisointi, laskentatoimi, tietojärjestelmätiede, yritysjuridiikka
Kansainvälinen liiketoiminta
laskentatoimi ja rahoitus, talousmaantiede, toimitusketjujen johtaminen
Toimitusketjujen johtaminen
tietojärjestelmätiede, laskentatoimi ja
rahoitus, talousmaantiede, yritysjuridiikka
Talousmaantiede
markkinointi, kansainvälinen liiketoiminta, toimitusketjujen johtaminen, johtaminen ja organisointi, matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus, Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus
Taloustiede
taloustieteen matematiikka
38
KTM-tutkinto-ohjelmat 120
op
Erikoistumissuunta
Sivuainesuositukset 25 op
Organisaatiokäyttäytymisen
erikoistumissuunta
Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus, kansainvälinen liiketoiminta, yrittäjyys
Organisaatioiden johtamisen
erikoistumissuunta
taloussosiologia, kansainvälinen
liiketoiminta, yrittäjyys
Ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan erikoistumissuunta
markkinointi, yrittäjyys, kansainvälinen
liiketoiminta
Tietojohtamisen erikoistumissuunta
organisointi, toimitusketjujen johtaminen
Yrittäjyys
Innovatiivinen liiketoiminta
International Business, Future Studies,
Marketing, Study module of 25 ECTS in
Kingston University UK
Tilinpäätösinformaation ja
tilintarkastuksen erikoistumissuunta
Ensisijaiset: taloustiede, yritysjuridiikka,
tietojärjestelmätiede
Muut: kansainvälinen liiketoiminta, yrittäjyys, tulevaisuuden tutkimus
Johdon laskentatoimen erikoistumissuunta
Ensisijaiset: johtaminen ja organisointi,
kansainvälinen liiketoiminta, taloustiede, tietojärjestelmätiede, yritysjuridiikka
Muut. markkinointi, toimitusketjujen johtaminen, yrittäjyys tulevaisuuden tutkimus
Rahoituksen erikoistumissuunta
Ensisijaiset: taloustiede, taloustieteiden
Muut: kansainvälinen liiketoiminta,
markkinointi, tietojärjestelmätiede, yrittäjyys, yritysjuridiikka
Yleinen suuntautumisvaihtoehto
Taloustieteiden kvantitatiiviset
menetelmät
Yritysjuridiikka
Markkinointi
organisointi, markkinointi, toimitusketjujen johtaminen, taloustiede
Yritysten välisen markkinoinnin erikoistumissuunta
johtaminen ja organisointi, kansainvälinen liiketoiminta, toimitusketjujen johtaminen, yritysjuridiikka
Innovaatioiden ja palveluliiketoiminnan erikoistumissuunta
johtaminen ja organisointi, Palveluliiketoiminnan opintokokonaisuus, tietojärjestelmätiede, yrittäjyys
Markkinointiviestinnän ja
brändien erikoistumissuunta
johtaminen ja organisointi, taloussosiologia, talousmaantiede, yritysjuridiikka
39
Specialisation in International
Growth and Strategy
johtaminen ja organisointi, yrittäjyys,
Vastuullisen liiketoiminnan
opintokokonaisuus
Marketing
markkinointi, Kansainvälisen liikeviestinnän opintokokonaisuus, Palveluliiketoiminnan opintokokonaisuus
Relations
taloustiede, valtio-oppi, poliittinen historia
Talousmaantiede
Taloustiede
40
tietojärjestelmätiede, laskentatoimi ja
rahoitus, talousmaantiede, yritysjuridiikka
Liikepaikkasuunnittelun ja
matkailun erikoistumissuunta
markkinointi, taloussosiologia, toimitusketjujen johtaminen, kansainvälinen liiketoiminta
Yritysmaantieteen erikoistumissuunta
johtaminen ja organisointi, kansainvälinen liiketoiminta, Innovation and Business Creation -opintokokonaisuus,
Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus
Talouspolitiikan erikoistumissuunta
valtio-opin tai sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot
Kvantitatiivisen taloustieteen
erikoistumissuunta
Kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuus
laskentatoimi (määrätyt kurssit)
JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI (Management and Organization)
Johtamisessa pyritään sovittamaan erilaisten organisaatiossa toimivien yksilöiden ja ryhmien sekä organisaation ulkoisten sidosryhmien tarpeet, tavoitteet ja toiminta menestyksellisesti yhteen. Tuloksellinen organisointi vaatii sekä ihmisten johtamisen (Leadership) että asioiden ja järjestelmien johtamisen
(Management) taitoja. Nykyajan johtaminen edellyttää myös kykyä ymmärtää globalisoituneen talouden ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita toiminnalle. Johtamisen ja organisoinnin oppiaine tarjoaa kokonaisvaltaisen näkemyksen yritysten ja organisaatioiden johtamisesta ja johtajuudesta
yhdistäen viimeisintä teoriaa ja yrityselämän käytäntöä.
Johtamisen ja organisoinnin KTM-tutkinto-ohjelmasta valmistuneet opiskelijat:
- tuntevat johtamisen ja organisoinnin keskeisimmät opilliset käsitteet ja teemat sekä alan tieteellisen
keskustelun tärkeimmät näkökulmat
- osaavat analysoida työyhteisöjen ja organisaatioiden moninaisia tilanteita ja tunnistavat sisäisten ja
ulkoisten sidosryhmien tarpeita ja vaatimuksia
- kykenevät johtamaan työyhteisöjen muutosprosesseja ja käyttämään erilaisia henkilöstökysymysten
ja liiketoiminnan suunnitteluun ja hallintaan liittyviä ammatillisia työkaluja
- osaavat toimia yhteistyössä eri alojen ammattilaisten kanssa ja luoda yhteistoiminnallista toimintakulttuuria vuorovaikutuksen ja viestinnän keinoin
- pystyvät arvioimaan kriittisesti erilaisten johtamisoppien tapauskohtaista soveltuvuutta organisaation
tilanne, kehitysvaihe ja toiminnallinen ympäristö huomioiden
- osaavat tarkastella yritysten ja organisaatioiden toimintaa huomioon ottaen tasapainoisesti niin taloudelliset, eettiset, kulttuuriset kuin ekologisetkin vaatimukset ja näkökohdat
- erikoistumissuunnasta riippuen opiskelijat syventyvät joko ihmisten ja ryhmien toiminnan dynamiikkaan ja näihin liittyviin henkilöstöjohtamisen ja johtajuuden kysymyksiin (organisaatiokäyttäytymisen
erikoistumissuunta) tai organisaatioiden rakenteen ja kulttuurin piirteisiin sekä organisaatioiden ja laajemman yhteiskunnallisen toimintaympäristön väliseen suhteeseen (organisaatioiden johtamisen erikoistumissuunta)
Johtamisen ja organisoinnin opintojaksotarjonta
Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat noudattavat aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia,
huomioiden opintojaksotarjonnan lukuvuosittaiset muutokset.
Perus- ja aineopinnot
JO1 Organisaatiokäyttäytyminen ja johtajuus
JO2 Henkilöstöjohtaminen
JO3 Rakenteet ja toimijat organisaatiossa
JO4 Organisaatio ja toimintaympäristö
JO5 Esimiestyö ja vuorovaikutustaidot
JO6 Työpsykologia
JO10 Liikkeenjohdon konsultointi
JO11 Liiketoimintaetiikka
JO13/KV16 Responsible Business: an Introduction
YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset
TM4/JO14 Geographies of firms and industries
JOK Kandidaatin tutkielma
JOS1 Advanced Organizational Behavior
JOS2 Organizations in their Environments
JOS3/KVS17 International Human Resource Management
JOS4/KVS18 International Comparative Management
TMS2/JOS6 Global Responsible Business
TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the
Finnish Innovation System
4
6
6
6
6
6
6
6
6
6
6
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
cr
6
10
cr
op
6
6
6
6
6
6
op
op
op
cr
cr
cr
41
JOM/TJM/YRM Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin menetelmin
YSM/JO Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät
JOPG Pro gradu –tutkielma
6
op
6
op
30
op
Johtamisen ja organisoinnin KTK tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja organisoinnin KTK-opinnot suoritettuaan opiskelija
-
-
tuntee organisaation rakenteen, kulttuurin ja toimintaympäristön yhteensovittamisen haasteet,
organisaatiokäyttäytymisen peruskysymykset ja näkökulmat, johtajuuden vuorovaikutuksellisena ilmiönä sekä alan teoreettisen kehityksen suuntauksia.
osaa arvioida ja käyttää johtamisen laajaa käsitteellistä välineistöä työelämän muuttuvissa tilanteissa
kykenee käyttämään ja tuottamaan tietoa liike-elämän tarpeisiin ja hallitsee ryhmätyöskentelyn
perustaidot
Johtamisen ja organisoinnin KTK-tutkinto-ohjelma
180
op
62-63
op
24
op
Pääaineopinnot
Pakolliset opinnot
JOK Kandidaatin tutkielma
Valinnaiset opinnot
JO6 Työpsykologia
Sivuainesuositukset
Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus
Yrittäjyys
Taloussosiologia
Valinnaiset opinnot
60
4
6
6
6
6
6
10
op
op
op
op
op
op
op
op
op
6 op
6 op
6 op
6 op
6 cr
6 cr
25 op
0-9
op
Opintojen ohjaus
Opintojen suunnitteluun ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä aineen tutkijatohtoriin (sisältöasiat) sekä johtamisen ja yrittäjyyden laitoksen amanuenssiin
(rakenneasiat).
Johtamisen ja organisoinnin KTM tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja organisoinnin KTM-opinnoissa opiskelija valitsee toisen kahdesta erikoistumissuunnasta ja niiden mukaiset sivuaineet.
42
1) Organisaatiokäyttäytyminen tarkastelee organisaation jäsenten inhimillistä ja sosiaalista toimintaa
sekä ihmisten ja ryhmien välisiä suhteita organisaatioissa. Se painottuu organisaation sisäiseen dynamiikkaan, sisältäen näkökulmia yksilöiden motivointiin ja osaamisen kehittämiseen samoin kuin organisaation muutokseen, oppimiseen ja kulttuuriin. Erikoistumissuunta tarjoaa välineitä yksilöiden ja ryhmien johtamiseen sekä esimiehen että alaisen näkökulmasta. Se sisältää myös henkilöstöjohtamisen
teema-alueet.
2) Organisaatioiden johtaminen tarkastelee organisaatioita kokonaisuuksina toimintaympäristössään.
Tarkasteltavia organisaatioiden piirteitä ovat esimerkiksi identiteetti, hierarkkisuus, koko ja monialaisuuden aste. Erikoistumissuunnassa kiinnitetään huomiota myös organisaatioiden muodostamiin verkostoihin, toimialoihin ja organisaatioiden toimintaa säätelevään institutionaaliseen ympäristöön. Näin
se tarjoaa näkökulman, jonka perusteella organisaatiot voivat analysoida toimintaympäristöään ja vastata tuloksekkaasti kohtaamiinsa ulkoisiin vaatimuksiin.
Johtamisen ja organisoinnin KTM-opinnot suoritettuaan opiskelijalla on
-
-
kyky arvioida ja käyttää johtamisen laajaa käsitteellistä välineistöä työelämän ja yritysten monimutkaisissa ja muuttuvissa tilanteissa ja tiedostaa näiden tilanteiden kulttuuriset, poliittiset ja
moraaliset haasteet
luovaa ongelmanratkaisutaitoa ja hän kykenee innovatiivisesti käyttämään työnsä voimavarana tutkimuksen tuottamaa tietoa ja taitoa
valmiudet niin laadullisten kuin tilastollisten tutkimusmenetelmien käyttöön sekä
kyky arvioida kriittisesti ja hyödyntää tutkimustietoa päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen
tukena
Johtaminen ja organisointi pääaineena KTM-opinnoissa avaa mahdollisuudet monipuolisiin urapolkuihin sekä asiantuntijana että johtajana erityyppisissä yrityksissä ja organisaatioissa. Oppiaine antaa tarjoaa opiskelijalle valmiudet toimia esimerkiksi strategisen johtamisen ja henkilöstövoimavarojen asiantuntijaja esimiestehtävissä, henkilöstöjohtamisen tai organisaation kehittämisen asiantuntijoina, liikkeenjohdon konsultteina ja projektien vetäjinä tai valmiuden aloittaa uransa yleisjohdon tukitehtävissä.
Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat henkilöstöpäällikkö, kehittämisjohtaja, liikkeenjohdon konsultti, analyytikko, työyhteisön kehittäjä ja projektipäällikkö. Aine tarjoaa myös vahvan pohjan jatko-opinnoille.
Johtamisen ja organisoinnin KTM-tutkinto-ohjelma
120
op
Kaikille yhteiset menetelmäopinnot (pakolliset)
4
op
10
op
Organisaatiokäyttäytymisen erikoistumissuunta
Pääaineopinnot
Pakolliset opinnot
Valinnaiset opinnot
TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to
the Finnish Innovation System
Sivuainesuositukset
Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus
Yrittäjyys
Organisaatioiden johtaminen –erikoistumissuunta
60
op
6 cr
30 op
6 op
6
op
6
6
cr
op
6
6
6
cr
op
cr
25
op
43
Pääaineopinnot
Pakolliset opinnot
JOM/TJM/YRM Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin
menetelmin
Valinnaiset opinnot
the Finnish Innovation System
Sivuainesuositukset
Taloussosiologia
Yrittäjyys
nnaiset opinnot
60
op
6
30
6
cr
op
op
6
op
6
6
cr
op
6
6
6
cr
op
cr
25
op
0-21
op
Opintojen ohjaus
Opintojen suunnitteluun ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä aineen tutkijatohtoriin (sisältöasiat) sekä johtamisen ja yrittäjyyden laitoksen amanuenssiin
(rakenneasiat).
Johtaminen ja organisointi sivuaineena
KTM-tutkinnossa suoritettaviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä pakollisena kaikille yhteisten
opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine
koostetaan muista ko. aineen jaksoista huomioiden sivuaineen mahdolliset pakollisuudet.
Jos opiskelijalla on KTK-tutkinnossa johtaminen ja organisointi sivuaineena, KTM-tutkinnossa hän voi
suorittaa myös syventäviä opintojaksoja ottaen kuitenkin huomioon syventävissä opintojaksoissa
vaadittavat edeltävät opinnot.
Johtamista ja organisointia sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTK-tutkinnossa että
KTM-tutkinnossa seuraavista opintojaksoista vähintään 25 op
Pakollinen opintojakso KTK-tutkinnossa
Vaihtoehtoiset opintojaksot (väh. 21 op )
JO6 Työpsykologia
25 op
4 op
6 op
6 op
6 op
6 op
6 op
6 op
6 op
6 op
6 op
6 op
6 op
Vastaavuustaulukko
Huom! Opiskelijan tulee vastaavuustaulukosta tarkistaa vanhojen ja uusien opintojaksojen
vastaavuudet ja verrata uusien opintojaksojen sisältöä jo suorittamiensa opintojaksojen sisältöihin..
44
Saman sisältöisiä jaksoja ei ole syytä suorittaa päällekkäin, mutta jos näin on jo tapahtunut, voidaan
pääsääntöisesti hyväksyä molemmat jaksot tutkintoon. Taulukkoon on lihavoituna merkitty jaksot, joita
ei voi molempia hyväksyä tutkintoon.
Uusi opintojakso
Vanha opintojakso
JOY
JO1
JOY
JO1
Johtaminen ja liiketoiminta
Organisaatiokäyttäytyminen ja
HRM
JO5
Henkilöstöjohtamisen käytännöt
Käytännön henkilöstöjohtaminen ja työsuhdekysymykset
Organisaatioteoria
JO2
Johtamisen perusteet
Organisaatikäyttäytyminen ja
johtajuus
Henkilöstöjohtaminen
JO42
JO3
Rakenteet ja toimijat organisaatiossa
JO3
JO1
JO4
JO5
Organisaatio ja toimintaympäristö
Esimiestyö ja
vuorovaikutustaidot
JO2
JO4
JO1
JO11
Liiketoimintaetiikka
JO11
JO13/
KV16
JOS2
Responsible Business:
an Introduction
Organizations in their
Environments
JO13
JOS4/
KVS18
JOS3/
KVS1
International Comparative
Management
International Human
Resource Management
7
7
7
Global Responsible
Business
JOS2
TMS2/
JOS6
JOS1
JOS3/
KVS1
7
TMS2/
JOS6
Organisaatiot ja niiden kehittäminen
Strategia ja liiketoiminnan johtaminen
Esimiestyö ja vuorovaikutustaidot
Liikkeenjohdon työ
Principles of Responsible
Business
Vastuullinen liiketoiminta:
johdantokurssi
Organizational Theories/
Organisaatioteorian suuntaukset
Strategic Management/
Strateginen johtaminen
Kansainvälinen henkilöstövoimavarojen johtaminen
Vanha opintojakso tarjolla
1.8.2005 31.7.2014
1.8.2003 31.7.2005
1.8.2009 –
31.7.2014
1.8.1995 –
31.7.2005
1.8.2010 31.7.2014
1.8.2005 31.7.2010
1.8.2005 –
31.7.2009
1.8.2010 –
31.7.2014
1.8.1996 –
31.7.2014
Globaali vastuullinen liiketoiminta
TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE
Sekä yritykset että julkishallinnon organisaatiot ovat kasvavassa määrin riippuvaisia tietojärjestelmistä.
Tiivis sidos on luonut tarpeen ammattilaisille, jotka hallitsevat sekä tietotekniikan mahdollisuudet että
liiketoiminnan kehittämisen. Alan koulutustarpeesta kertovat tietojärjestelmätieteen ohjelmista valmistuneiden korkeat alkupalkat. Tietojärjestelmätieteestä valmistuneiden työllisyystilanne ja työelämävastaavuus on hyvä ja tietohallinnon johtamiseen erikoistuvia ohjelmia pidetään myös kansainvälisesti
erittäin houkuttelevina.
Kaikilla ohjelmasta valmistuneilla (erikoistumissuunnasta riippumatta) on perusvalmiudet toimia asiantuntija- tai johtotehtävissä järjestelmien kehitys-, ja käyttöönottohankkeissa, joko IT-palveluja tarjoavassa toimittajayrityksessä tai tietotekniikkaa hyödyntävässä asiakasyrityksessä. Tietojärjestelmätieteilijät sijoittuvat valmistuttuaan tyypillisesti yksityiselle sektorille asiantuntijaja johtotehtäviin. Esimerkkejä tehtävänimikkeistä ovat account manager, service manager, ICT consultant, IT auditor, project manager, business analyst, data analyst, systems analyst, sales manager, innovation manager,
enterprise architect, systems architect, chief information officer (CIO). Yllä mainitut tehtävänimikkeet
45
on tarkemmin kuvattu European ICT Professional Profiles ja European eCompetence Framework 3.0
raporteissa, joista saa lisätietoa kyseisiin nimikkeisiin liittyvistä tehtävistä ja niissä vaadituista kompetensseista.
Tietojärjestelmätieteen pääaineopiskelijalle on suunniteltu kaksi erikoistumissuuntaa:
 Ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminta: Erikoistumissuunta antaa lisävalmiuksia toimia isossa IT palvelutalossa markkinoinnin ja asiakkuuden hallinnan tehtävissä tai vaihtoehtoisesti asiantuntijana, myynnin johtotehtävissä tai yrittäjänä pienissä tai keskisuurissa ohjelmisto-, peli- tai verkkoliiketoimintaa
harjoittavassa yrityksessä. Sivuainesuosituksena ovat markkinointi, yrittäjyys tai kansainvälinen liiketoiminta.
 Tietojohtaminen: Erikoistumissuunta antaa lisävalmiuksia toimia suurten tai keskisuurten organisaatioiden tietohallinto-osastoilla tai näitä konsultoivissa IT alan yrityksissä. Tehtävät voivat liittyä
mm. tiedon analysoinnin ja raportoinnin, tietoarkkitehtuurien, tietoturvan, IT-palvelujen tai tietohallinnon strategiseen kehittämiseen. Sivuainesuosituksena ovat laskentatoimi, johtaminen tai toimitusketjujen hallinta.
TJ1 Tietotekniikka liiketoiminnan kehittämisessä
TJ3/LOG6 Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmät
TJ5 Taulukkolaskenta
LR09/TJ6 Accounting Information Systems
TJ9/KV15 Verkkoliiketoiminta
TJ11 Taulukkolaskennan jatkokurssi
TJ14 Tietojärjestelmien mallintaminen
TJ15 ICT Infrastructure
TJ16 Tietokannat
TM51/TJ17/LOG15 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa I
TKM13/TJ21 Tilastolliset ohjelmistot
TJ22 Tietojärjestelmien kehittäminen
TJ23 Tietojärjestelmien kehittämisprojekti
TJ24 Usability Testing
TJ25 Business Intelligence
TJS1 Management of ICT Services
TJSe2 Management of IS Projects
TJS5 Healthcare Information Systems
TJS6 Software Business
TJS8 Special courses: Information Systems Research
on Games
TJS8 Special courses: IT Governance
TJS8 Special courses: Knowledge management and information security
YJS7/TJS9 Immateriaalioikeus
LRS8/TJS11 ATK-avusteinen tilintarkastus ja järjestelmätarkastus
TJS13 Management of Information System Security
TJS16 Information Technology and Ethics
TJS17 Enterprise architecture
TJS18 Knowledge work
TJS19 Master’s project – Special Assignment
TJS20 Exercise project
BIDI0003/MAS19/KVS7/TJS23/YRS9/LRS19 Business
Development Laboratory
46
2 op
3 op
5 op
5 op
3 op
3 op
6 op
5 op
5 op
6 op
5 op
6 op
4 op
5 op
5 op
5 op
5 op
6 op
6 op
6 op
6 op
6 op
6 op
6 op
6 op
4 op
6 op
6 op
6 op
6 op
10 op
3-6 op
7 op
KTK tutkinto-ohjelma
Tietojärjestelmätieteen 3-vuotinen kandidaatin tutkinto-ohjelma on suunniteltu siten, että opiskelija saa
hyvät ammatillisten perusvalmiudet, joilla hän voi toimia erilaisissa IT kehittämishankkeisiin liittyvissä
asiantuntijatehtävissä. Hänellä on vahvuutena laaja ymmärrys liiketoiminnasta ja hyvät kielija viestintävalmiudet. Ohjelmasta valmistuvilla on erityislaatuisen hyvä yhdistelmä IT alan erikoisosaamista, liiketoimintaosaamista ja yleisiä työelämävalmiuksia.
Kandidaatin tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija osaa:
 Tunnistaa liiketoiminnan eri toiminnot ja niihin liittyvät keskeiset prosessit, analysoida liiketoimintaan
liittyviä ongelmia sekä soveltaa erilaisia tietojärjestelmien kehittämismenetelmiä liiketoiminnan kehittämiseen.
 Tunnistaa tietoteknisen infrastruktuurin keskeiset komponentit sekä yrityksen liiketoimintaa tukevien
tietojärjestelmien keskeiset toiminnot
 Analysoida ja kuvata tietojärjestelmäinvestoinnin kustannuksia ja riskejä ja sekä investoinnin avulla
saavutettavia liiketoiminnan hyötyjä.
 Laatia jäsenneltyjä kirjallisia ja suullisia esityksiä sekä suomen että englannin kielellä.
 Kerätä, analysoida ja raportoida tieteellistä tietoa oman ammattialueensa ja erikoistumisensa mukaisista kysymyksistä
Tietojärjestelmätieteen KTK-tutkinto-ohjelma
Kaikille yhteiset opinnot (pakolliset)
180
op
57-58
op
24
op
0-14
op
Pääaineopinnot
Pakolliset opinnot
TJ16 Tietokannat
TJK Kandidaatintutkielma
Valinnaiset opinnot
Sivuainesuositus
Markkinointi
Yrittäjyys
Valinnaiset opinnot
60
op
2
3
5
5
6
6
5
6
10
op
op
op
op
op
cr
op
op
op
3
6
5
5
5
5
3
6
op
op
op
op
cr
op
cr
op
4
25
op
op
Yhteisten kauppatieteellisten opintojen kautta opiskelija saa laaja-alaisen kuvan yrityksen eri toiminnoista (toimitusprosessit, talousja henkilöstöhallinto, markkinointi, vientitoiminta, johtaminen, yritysjuridiikka), jota tarvitaan liiketoiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen lisäksi mm. IT projektien ja tietohallinnon johtamisessa. Perustietoja tilastomatematiikasta ja matemaattisista menetelmistä tarvitaan
47
mm. suurten tietomäärien analysointiin ja raportointiin liittyvissä toimenkuvissa. Yhteiset opinnot antavat myös liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä analyyttisiä valmiuksia, esiintymisvalmiuksia ja ongelmanratkaisukykyä (erityisesti TEVY kurssi).
Kieli- ja viestintäopintojen kautta opiskelija saa hyvät esiintymis- ja viestintävalmiudet suomen ja englannin kielellä, mikä on tietotekniikka-alalla erittäin keskeisiä. Henkilöille, jotka sijoittuvat kansainvälisiin IT alan asiantuntijatehtäviin, on oman asemamaan tai markkina-alueen kielten hallinta luonnollisesti erittäin keskeistä.
Pääaineen pakolliset opinnot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot tietotekniikasta sekä valmius
toimia asiantuntijana kehittämistehtävissä. Tietotekniikkaa ja yrityksen tietojärjestelmiä koskevat perustiedot saadaan kursseilla: Tietohallinnon perusteet, Henkilökohtainen tietojenkäsittely, ICT infrastructure ja Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmät. Menetelmälliset valmiudet toimia asiantuntijana
tietotekniikan ja liiketoiminnan kehittämisessä saadaan kehittämistyöhön ja järjestelmien käyttöönottoon painottuvilla kursseilla: Tietotekniikka liiketoiminnan kehittämisessä, Tietokannat, Tietojärjestelmien mallintaminen ja Tietojärjestelmien kehittäminen. Kriittisen ajattelun kehittyminen perustuu sekä
kurssien osana tehtäviin harjoitustöihin että myös itsenäisesti laadittavaan kandidaatin tutkielmaan.
Vaikka kandidaatin tutkinto ei vielä sisällä varsinaista erikoistumista, kannattaa pääaineen vapaavalintaiset opinnot ja sivuainevalinta tehdä toisiaan tukevana. Opiskelijalle joka on kiinnostunut työtehtävistä IT alan ohjelmisto- ja palveluyrityksissä tai verkkoliiketoiminnassa, soveltuvia kursseja ovat erityisesti Verkkoliiketoiminta, Käytettävyyden arviointi ja Tietojärjestelmien kehittämisprojekti. Tietojärjestelmien kehittämisprojektin ja kandidaatin tutkielman aihepiiri kannattaa mahdollisuuksien mukaan
suunnata ohjelmisto- ja verkkoliiketoimintaa koskeviin erityiskysymyksiin. Hyviä sivuainevalintoja ovat
mm. Markkinointi, Kansainvälinen liiketoiminta ja Yrittäjyys.
Opiskelijalle joka on kiinnostunut tietohallinnon ja tietojohtamisen tehtävistä perinteisissä yrityksissä,
soveltuvia kursseja ovat erityisesti Taulukkolaskenta, Taulukkolaskennan jatkokurssi, Business intelligence, Taloushallinnon tietojärjestelmät, Tilastolliset ohjelmistot ja Paikkatietojärjestelmät. Näiden
kurssien avulla opiskelija saa monipuolisen osaamisen yritysten ja julkishallinnon tietokantoihin kertyvien suurten tietomäärien jalostamiseen, analysointiin ja raportointiin, aihepiiristä löytyy myös paljon
aiheita kandidaatin tutkielmalle. Hyviä sivuainevalintoja ovat mm. Laskentatoimi ja rahoitus, Johtaminen ja organisointi ja Toimitusketjujen johtaminen.
Valintoja tehdessä kannattaa tarkastella myös maisterivaiheen opintotarjontaa ja kahta erikoistumisvaihtoehtoa. Lopullinen sijoittuminen työelämään riippuu monesta asiasta, joten valinnat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnossa voi kuitenkin tehdä pitkälle oman kiinnostuksen mukaisesti.
Opintojen ohjaus
Omaopettajiin voit olla yhteydessä jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, eikä tämä vielä sido pääaineen valintaan. Siinä vaiheessa kun tiedät valitsevasi tietojärjestelmätieteen tutkinto-ohjelman, sinulle
voidaan nimetä oma-opettaja.
Omaopettajatoiminta yleisesti ja
omaopettajan nimeäminen
HOPS ohjaus
(pää- ja sivuainevalinnat, mentoritoiminta, kansainvälisen vaihdon
suunnittelu, tutkielma-aiheen valinta, ym.)
Muualla suoritettujen opintojen
hyväksyminen
Työharjoittelu
Valmistuminen
Opintohallinnolliset asiat
48
Timo Leino
Ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan omaopettajat:
- Jonna Järveläinen
- Ville Harkke
Tietojohtamisen omaopettajat:
- Timo Leino
- Hannu Salmela
- Jukka Heikkilä
Ville Harkke
Timo Leino
Amanuenssi Eila Wilkman-Korkiamäki
Koulutus- ja tutkimussihteeri Mari Jaakkola
KTM tutkinto-ohjelma
Tietojärjestelmätieteen 2-vuotinen maisterin tutkinto-ohjelma on suunniteltu siten, että opiskelija saa
hyvät ammatillisten perusvalmiudet vaativiin IT alan asiantuntijatehtäviin, projektin johtotehtäviin sekä
myöhemmin urallaan myös muihin IT alan johtotehtäviin. Lähtökohtana tietojärjestelmätieteen maisterin tutkinto-ohjelman suunnittelussa on, että vaativissa asiantuntijaja johtotehtävissä edellytetään tietojärjestelmätieteen valmiuksien lisäksi valmiuksia kriittiseen, vastuulliseen ja itsenäiseen ajatteluun.
Tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija osaa:
 Tunnistaa tietotekniikan strategiset hyödyt ja riskit ja johtaa liiketoiminnan ja tietojärjestelmien yhteensovittamista erityyppisissä organisaatioissa.
 Analysoida IT projektin johtajan työtehtäviä, niissä tarvittavia valmiuksia sekä analysoida omia vahvuuksiaan toimia projektin johtajana
 Tunnistaa ja analysoida IT alan työhön liittyviä keskeisiä eettisiä kysymyksiä.
 Laatia jäsenneltyjä kirjallisia ja suullisia esityksiä suomen ja englannin kielellä sekä valitsemillaan
muilla kielillä.
 Hyödyntää tieteen filosofiaan perustuvia tieteellisen tiedon tuottamisen menetelmiä.
 Soveltaa tietojärjestelmätieteen teorioita ja tutkimusmenetelmiä asettamansa tutkimusongelman ratkaisuun.
Tietojärjestelmätieteen KTM-tutkinto-ohjelma
120
op
4
op
10
op
Kaikille yhteiset menetelmäopinnot (pakolliset)
Ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminta erikoistumissuunta
Pääaineopinnot
Pakolliset opinnot
YSM/TJ Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset menetelmäopinnot tai
JOM/TJM Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin
menetelmin
TJPG Pro gradu –tutkielma
Valinnaiset opinnot
TJS8 Special courses: Information Systems Research
on Games
Sivuainesuositus
Markkinointi
Yrittäjyys
Tietojohtaminen erikoistumissuunta (12 + 25 op)
Pääaineopinnot
Pakolliset opinnot
YSM/TJ Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset menetelmäopinnot tai
JOM/TJM Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin
menetelmin
TJPG Pro gradu –tutkielma
Valinnaiset opinnot
TJS8 Special courses: IT Governance
60
op
6
6
6
cr
cr
cr
30
op
6
6
6
6
cr
cr
cr
cr
6 op
7 cr
25
op
60
op
6
6
6
cr
cr
cr
30
op
6
6
cr
cr
49
LRS8/TJS11 ATK-avusteinen tilintarkastus ja järjestelmätarkastus
Sivuainesuositus (25 op)
Valinnaiset opinnot
6
6
4
cr
cr
op
25
op
0-21
op
Pääaineen pakolliset opinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmius toimia projektin johtotehtävissä
sekä käsitys alaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Tämä varmennetaan kahdella pakollisella kurssilla: Management of IS Projects ja Information Techonology and Ethics.
Tutkinto-ohjelman pakollisten opintojen toinen keskeinen osa-alue muodostuu menetelmäopinnoista:
Tieteen filosofia ja tieteellinen tutkimusprosessi, Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät
ja Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin menetelmin. Näiden kurssien sekä pro gradu -tutkielman keskeisenä tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun ja ongelman
ratkaisuun.
Ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan suuntautuminen laajentaa edelleen opiskelijan valmiuksia toimia alan yrityksissä joko markkinointitehtävissä, vientitehtävissä tai vaihtoehtoisesti myös yrittäjänä.
Erikoistumissuuntaan soveltuva sivuainevalintoja myös maisterivaiheessa ovat markkinointi, kansainvälinen liiketoiminta ja yrittäjyys. Maisterivaiheessa opiskelija voi kuitenkin perustelluista syistä valita
myös jonkun muun sivuaineen tai opintokokonaisuuden.
Erikoistumissuuntaan soveltuvia kursseja pääaineen valinnaisessa tarjonnassa ovat erityisesti: Software business, Management of ICT services, Information systems research on games, Immateriaalioikeus, Health care information systems ja Business development laboratory. Lisäksi pro gradu -tutkielman aihepiiri kannattaa mahdollisuuksien mukaan suunnata omaa erikoistumisalaa koskeviin erityiskysymyksiin.
Tietojohtamisen erikoistuminen laajenee maisterivaiheessa tiedon johtamisesta yrityksen koko tietohallinnon johtamiseen. Erikoistuminen antaa hyvät valmiudet tietoarkkitehtuurien, tietoturvan, IT palvelujen ja koko tietohallinnon strategiseen kehittämiseen. Erikoistumissuuntaan soveltuvia sivuainevalintoja myös maisterivaiheessa ovat laskentatoimi ja rahoitus, johtaminen ja organisointi sekä toimitusketjujen johtaminen. Maisterivaiheessa opiskelija voi kuitenkin perustelluista syistä valita myös jonkun
muun sivuaineen tai opintokokonaisuuden. Pääaineen valinnaisilla opinnoilla opiskelija voi hankkia
monipuolisen osaamisen yritysten ja julkisen sektorin tietohallinnon kehittämisen eri osa-alueisiin.
Erikoistumissuuntaan soveltuvia jaksoja ovat erityisesti: Management of ICT Services, IT Governance,
Management of Information System Security, Enterprise Architecture ja ATK-avusteinen tilintarkastus
ja järjestelmätarkastus. Lisäksi pro gradu -tutkielman aihepiiri kannattaa mahdollisuuksien mukaan
suunnata omaa erikoistumisalaa koskeviin erityiskysymyksiin.
Opintojen ohjaus
Omaopettajiin voit olla yhteydessä jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, eikä tämä vielä sido pääaineen valintaan. Siinä vaiheessa kun tiedät valitsevasi tietojärjestelmätieteen tutkinto-ohjelman, sinulle
voidaan nimetä oma-opettaja.
Omaopettajatoiminta yleisesti ja
omaopettajan nimeäminen
HOPS ohjaus
(pää- ja sivuainevalinnat, mentoritoiminta, kansainvälisen vaihdon
suunnittelu, tutkielma-aiheen valinta, ym.)
Muualla suoritettujen opintojen
hyväksyminen
Työharjoittelu
Valmistuminen
Opintohallinnolliset asiat
50
Timo Leino
Ohjelmisto- ja verkkoliiketoiminnan omaopettajat:
- Jonna Järveläinen
- Ville Harkke
Tietojohtamisen omaopettajat:
- Timo Leino
- Hannu Salmela
- Jukka Heikkilä
Ville Harkke
Timo Leino
Amanuenssi Eila Wilkman-Korkiamäki
Koulutus- ja tutkimussihteeri n.n.
Tietojärjestelmätiede sivuaineena
Tietojärjestelmätiedettä sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTK-tutkinnossa että KTMtutkinnossa seuraavista opintojaksoista vähintään 25 op
Pakolliset opintojaksot
Vaihtoehtoiset opintojaksot (väh. 21 op)
TJ16 Tietokannat
25 op
5 op
2
3
5
5
3
3
6
5
5
6
5
6
4
5
5
5
5
 KTM-tutkinnossa tehtäviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen jaksoja,
kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa (TJY1 ja TJY2).
 Siinä tapauksessa, että opiskelijalla on KTK-tutkinnossa ollut tietojärjestelmätiede sivuaineena (25 op),
voi hän KTM-tutkinnossa suorittaa myös syventäviä opintojaksoja ottaen kuitenkin huomioon
syventävissä opintojaksoissa vaadittavat edeltävät opinnot (katso kunkin opintojakson kohdalta).
YRITTÄJYYS
Entrepreneurship
Organisations are operating in increasingly turbulent and dynamic environments. Advancements in
technology, changes in the environment and new forms of organising are constantly redefining career
boundaries, job profiles and the concept of specific job skills. To be able to keep up with the everchanging environment, you need to be capable of turning uncertainty into opportunities. If you wish to
build a successful career and a future in any kind of organisation from start-ups to large established
global companies and public sector organisations, entrepreneurial competences form a solid ground to
build on. Individuals who have the skills for turning different situations into opportunities are highly appreciated in diverse organisational settings. Our teaching is provided mainly in English and foreign visiting lecturers are extensively used, which enforces your capabilities to work in global context.
Learn how to renew organisations and their strategies, how to act entrepreneurially in different
situations, and how to turn uncertainty into opportunities!
Your entrepreneurship studies focus on key competencies, analytical and problem solving skills that
will enable you to innovate, explore and create opportunities at different stages of different organisational processes. During your entrepreneurship studies you can specialise in “Creating innovative business” both at the Bachelor’s and Master’s level. Specialisation area provides you an opportunity to tailor your study to support your own career goals. Entrepreneurship is in process of negotiating a study
module from abroad which will be recognised as your minor subject. Our other recommendations for
minors during your Bachelor’s studies are International business, Management and organization, and
Marketing. In the Master’s level, we recommend International business, Future Studies or Marketing
as a minor module.
Leverage the opportunities for creating novel solutions or value in business and work life.
51
Entrepreneurship graduates have a broad range of career prospects in entrepreneurial firms, large enterprises and public institutions. The competence provided in this programme will prepare students for
leading entrepreneurial innovations, managing business development, and working in business policy
and strategy positions. The potential career paths of graduates from this programme include CEO,
specialist/consultant/advisor, business development manager, and small business owner-manager for
example. By studying entrepreneurship, developing own venture is not the inevitable career, but it is
just one of the many possible career options! Entrepreneurial competencies and mindset are highly
valued and even demanded, in any kind of organisation if you wish to build a successful career.
You will have a broad range of career prospects after graduation – starting your own venture is
possible but not the only career option!
Students who have begun their studies prior to autumn 2014 follow the degree requirements of their
admission year, however taking into account the changes which occur in the curricula each academic
year.
Basic and intermediate studies
YRY Yrittäjyys
YR1 Opportunity Creation and Assessment
YR2 Venture Creation
YR3 Managing a Growing Business
YR5 Entrepreneurship and Society
YR7 Startup!
KV2/TM34/YR9 Business Intelligence and the Global Business Environment
KV11/YR10 International Innovation Management as Design
MA22/YR11 Innovaatio- ja tuotejohtaminen
FUTUS3 Career Management
YRK Bachelor’s thesis/ Kandidaatintutkielma
Advanced studies
YRS1 Theoretical Perspectives and Current Issues in
Entrepreneurship Research
YRS2 Special topic: Innovation and Value Creation
TMS47/KVS16/JOS13/YRS3/TUTUS30 Perspectives to the
Finnish Innovation System (not offered in 2013 - 2014)
YRS4 Advanced Special Studies
YRSe5 Advanced Readings in Entrepreneurship
YRS6 Multidisciplinary Framework for Entrepreneurship
FUTUS4/YRS7 Strategic Foresight
YSM/JO tai YSM/TJ Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset
tutkimusmenetelmät
JOM/TJM/YRM Johtamisen tutkiminen kvantitatiivisin
menetelmin
YRPG Pro gradu
3
6
6
6
6
6
op
cr
cr
cr
cr
cr
10
6
op
cr
6
6
2
10
cr
cr
cr
op
6
cr
6
6
cr
cr
3-6
6
6
6
7
cr
cr
cr
cr
cr
6
op
6
op
30
op
B. Sc. (Econ & Bus. Adm.) degree programme in Entrepreneurship
Learning outcomes at the degree programme level
In the Bachelor’s level, the groundwork for your forthcoming courses and career will be formed. You
will become familiar with entrepreneurial processes and the role of entrepreneurship in different organisations. During your studies, you will look at actual businesses via case-studies, visiting lecturers and
excursions. We are organising a possibility for you to take a recognised study module abroad to support your international skills. Through Bachelor’s studies our aim is to enhance your innovativeness,
creativity and entrepreneurial mindset.
After completing your Bachelor’s studies you will have good understanding of entrepreneurship as a
phenomenon and its impacts on individual, organisational and societal level. You will have good skills
in opportunity recognition and exploitation in different kind of organisations. You will understand how to
52
create and discover viable business opportunities, how to renew organisations and their strategies in
an innovative and creative manner.
B. Sc. (Econ & Bus. Adm.) degree programme in Entrepreneurship
Common core studies (compulsory)
180
59-60
cr
cr
Language and communication studies
24
cr
37
3
6
6
6
6
cr
op
cr
cr
cr
cr
10
23
6
10
6
6
6
2
op
cr
cr
op
cr
cr
cr
cr
25
cr
Specialisation area
Creating Innovative Business
Compulsory studies of the major subject
YRY Yrittäjyys
YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial
Mindset
YRK Bachelor’s thesis/ Kandidaatintutkielma
Optional studies of the major subject
YR7 Startup!
MA22/YR11 Innovaatio- ja tuotejohtaminen
FUTUS3 Career Management
Minor subject recommendations
International Business
Management and Organization
Marketing
Minor/study module from abroad: The Entrepreneurship unit is in
process of negotiating an option to study a study module of 25 ECTS at
Kingston University, UK. (likely from 2015-2016 onwards) This study
module will be accredited as a minor for Entrepreneurship students.
Kingston’s study module will be open to TSE students only majoring in
Entrepreneurship.
Optional studies
11-
Guidance of studies
In the questions which are related to the planning of studies and to the personal curriculum one can
contact university teacher Sanna Suomalainen (contents matters) and departmental coordinator of the
Department of Management and Entrepreneurship (structure matters).
M.Sc. (Econ. & Bus.Adm.) degree programme in Entrepreneurship
Learning outcomes at the degree programme level
In the Master’s level you will reach for your professional and personal goals through your choice of
courses and concentrations you pursue. You will advance your knowledge of the key theoretical developments and concepts in the field of entrepreneurship. In addition, we will provide you methodological
and advanced courses to complete your Master’s thesis. The flexible structure of the entrepreneurship
Master’s programme allows you to tailor your specialisation to suit your own career focus.
After completing your Master’s studies, you have acquired the competencies to apply theoretical
53
knowledge in practice, how to manage and lead venture development process and an ability to formulate entrepreneurial strategies and initiate change processes and renewal.
M.Sc. (Econ. & Bus.Adm.) degree programme in Entrepreneurship
120
cr
4
cr
10
cr
Common methodological studies (compulsory)
Creating Innovative Business
Compulsory studies of the major subject
YRS1 Theoretical Perspectives and Current Issues in
Entrepreneurship Research
YRPG Master’s thesis/Pro gradu
YSM/JO tai YSM/TJ Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät
Optional studies of the major subject
YRS2 Special Topic: Innovation and Value Creation
TMS47/KVS16/JOS13/YRS3/TUTUS30 Perspectives to the
Finnish Innovation System
YRSe5 Advanced Readings in Entrepreneurship
FUTUS4/YRS7 Strategic Foresight
48 cr
6 cr
30
6
op
op
6
op
12 cr
6 cr
6 cr
6
cr
6
7
cr
cr
Minor subject recommendations
International business
Future Studies/Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuus
Marketing
Minor/study module from abroad: Entrepreneurship has
negotiated on an option to study a study module of 25 ECTS in
Kingston University, UK. This study module will be accredited
as a minor for Entrepreneurship students. Kingston’s study
module will be open of TSE students only for those majoring in
Entrepreneurship.
25
cr
Optional studies
21
cr
Guidance of studies
In the questions which are related to the planning of studies and to the personal curriculum one can
contact university teacher Sanna Suomalainen (contents matters) and departmental coordinator of the
Department of Management and Entrepreneurship (structure matters).
Ltt, yrittäjyys sivuaineena
Yrittäjyyttä sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTK-tutkinnossa että KTM-tutkinnossa
seuraavista opintojaksoista vähintään 25 op
54
25 op
Pakollinen opintojakso KTK-tutkinnossa
YRY Yrittäjyys
op
3
Vaihtoehtoiset opintojaksot (väh. 22 op )
6
6
6
YR7 Startup!


6
6
10
KTM-tutkinnossa tehtäviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen
jaksoja, kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine
Siinä tapauksessa, että opiskelijalla on KTK-tutkinnossa yrittäjyys sivuaineena (25 op), voi hän
KTM-tutkinnossa suorittaa myös syventäviä opintojaksoja ottaen kuitenkin huomioon
syventävissä opintojaksoissa vaadittavat edeltävät opinnot.
LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (Accounting and Finance)
Laskentatoimen ja rahoituksen tuottamalla informaatiolla on tärkeä merkitys yrityksen toiminnan
ohjauksessa, päätöksenteossa sekä yrityksestä ulospäin suuntautuvassa viestinnässä. Tämä
informaatio on myös keskeistä rahoitusmarkkinoiden ja sijoittajien toiminnalle. Laskentatoimi ja
rahoitus muodostaa kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen järjestelmän ja kielen, jonka avulla
yrityksessä kommunikoidaan sen talouden ja rahoituksen kysymyksistä, sitä ohjataan, sen tavoitteita
yhteismitallistetaan ja sen tuloksista raportoidaan sidosryhmille. Laskentatoimeen ja rahoitukseen
kuuluu siten yrityksen toimintoja kuvaavien mittausjärjestelmien luominen ja kehittäminen, niiden
vaatimien tietojen kerääminen sekä näin saadun aineiston muokkaaminen yritystä koskevaksi talousja rahoitusinformaatioksi. Tätä informaatiota käyttävät hyväkseen sen tuottaneiden laskentatoimen ja
rahoituksen ammattilaisten lisäksi esimerkiksi analyytikot, sijoittajat ja yritysjohtajat erilaisissa
päätöksenteko-, sopimus-, ja johtamistilanteissa. Laskentatoimen ja rahoituksen tuottama informaatio
on pääasiassa rahamääräistä, mutta entistä useammin myös ei-rahamääräistä mittaamista ja
raportointia. Sen ydinkysymyksiä ovat talousyksikköjen kannattavuus, taloudellisuus ja
rahoituksellinen tasapaino sekä tiedon tuottaminen sijoittajien, rahoitusmarkkinoiden ja muiden
sidosryhmien tarpeisiin.
Laskentatoimi ja rahoitus on kauppatieteellisten yliopisto-opintojen tyypillinen pääaine, johon kuuluvaa
sisältöä ei yhtä laajasti muualla tutkita eikä opeteta. Talouselämän piirissä odotetaan
kauppakorkeakoulusta valmistuneelta juuri tämän oppiaineen perusteiden tuntemusta ja hallintaa.
Laskenta-/rahoitusekonomi voi työskennellä esimerkiksi yritysten ja yhteisöjen vaativissa rahoitus- ja
talousjohdon tehtävissä, yritysanalyytikkona, auktorisoituna tilintarkastajana yms. asiantuntijana.
Yrityskokonaisuutta mittaavan, analysoivan ja raportoivan luonteensa vuoksi laskentatoimi ja rahoitus
pääaineena luo erinomaisen ja laaja-alaisen pohjan myös yritysten ylimmänkin yleisjohdon tehtäviin.
Toisaalta laskentatoimen ja rahoituksen tunteminen palvelee ja täydentää aina mitä tahansa ekonomin
ammattitehtävää. Laskentatoimen ja rahoituksen opinnot tähtäävät siihen, että opiskelijalla on
opintojensa jälkeen valmiudet jäsentää ja analysoida yrityksen talouteen ja rahoitukseen liittyviä
kysymyksiä, esittää niihin ratkaisuvaihtoehtoja sekä tehdä itsenäisestikin yrityksen rahoitukseen ja
talouteen liittyviä päätöksiä.
Pääaineopintojen rakentuminen ja erikoistumissuunnat
Pääaineen pakollisten opintojaksojen lisäksi opiskelija suorittaa sen erikoistumissuunnan
opintojaksoja, jotka parhaiten tukevat hänen henkilökohtaisia uratavoitteitaan. Kokonaisvaltainen
laskentatoimen ja rahoituksen lähtökohta jäsentyy edettäessä KTK-tutkinto-ohjelmasta KTM-tutkintoohjelmaan kolmeen erikoistumissuuntaan: tilinpäätösinformaatio ja tilintarkastus, johdon laskentatoimi
sekä rahoitus.
Laskentatoimen ja rahoituksen opintojaksot
LRY Laskentatoimen perusteet
LRYA1 Kirjanpidon perusteet (2 op)
9
op
55
LRYA2 Tilinpäätössuunnittelun ja rahoituksen
perusteet (3 op)
LRYB Kustannuslaskennan perusteet (4 op)
LR01A Tilinpäätös ja verosuunnittelu
LR01B Kirjanpidon ja tilinpäätöksen
Erityiskysymyksiä
LR02 Johdon laskentatoimen perusteet
LR03 Rahoituksen perusteet
LR04 Laskentatoimi investointipäätöksenteossa
LR05 Rahoituksen jatkokurssi
LR06 Ohjausta tukeva johdon laskentatoimi
LR07,1 Julkisen sektorin laskentatoimi TAI
LR07,11 Public Sector Accounting
LR07,2 Tilinpäätösanalyysi
LR07,3 Cost Management
LR07,4 Corporate Responsibility Reporting
LR07,5 Yritysjärjestelyt
LR07,6 IAS/IFRS-tilinpäätösstandardit
KT5/LR07,7 Rahatalous
KT19/TM47/LR07,8 Kiinteistösijoittaminen
TKM4/KT13/LR07,9 Taloustieteen matemaattiset
Menetelmät
LR07,10/KV18/MA21 Ethical Issues in Finance and
Responsible Investing
LR07,12 Corporate Debt Financing
LR09/TJ6 Taloushallinnon tietojärjestelmät
LR10 Konsernilaskenta
LR11 Tilintarkastuksen perusteet
LR15/MA15/KV14 Sijoittajaviestintä
LRK Kandidaatintutkielma
* ei opetustarjonnassa lv. 14–15 / not available during the academic year 14–15
** ei opetustarjonnassa lv. 15–16 / not available during the academic year 15–16
56
2
3
op
op
5
5
5
5
5
2
2
3
3
2
3
3
6
6
6
op
op
op
op
op
op**
cr**
op
cr
cr
op**
op*
op
op
op
3
cr**
3
3
3
4
4
10
cr*
op
op
op
op**
op
LRS1 Tilinpäätösinformaation teoria
LRS2 Johdon laskentatoimen teoria
LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen
erityiskysymyksiä
LRS4 International Accounting
LRS5 Tilinpäätösinformaation erikoisosa
LRS6 Tilintarkastuksen teoria ja käytäntö
LRS8/TJS11 ATK-avusteinen tilintarkastus ja
järjestelmätarkastus
LRS10 Financial Risk Management
LRS12 Advanced Strategic Management
Accounting
LRS13 Advanced Management Control Systems
LRS14 Henkisen pääoman mittaaminen ja
johtaminen
LOGS13/KVS6/LRS15 Strategy and Business
Competence
BIDI0003/MAS19/KVS7/TJS23/YRS9/LRS19
Business Development Laboratory: Turning Ideas
into Business
TKMS7/LRS20/TMS82/MAS2/KVS2/JOM/YRM/LOG
S
Monimuuttujamenetelmien soveltaminen taloustieteissä
TKM7/LRS22/KT35 Ekonometrian peruskurssi
TKM11/LRS23 Rahoituksen kvantitatiiviset menetelmät
KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria
LRS25/TKM9 Financial Modeling and Simulation
KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria
KTS3/LRS27 Pankkitalous
LRS28/TKMS13 Advanced Corporate Finance
TKMS10/KTS13/LRS29 Matemaattinen rahoitus
TKMS8/KTS12/LRS30 Korkoinstrumentit ja niiden
arvottaminen
LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing and
Portfolio Theory
KTS28/LRS33/TKMS15 Aikasarjamallit ja
ennustaminen
YSM/LR Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset
tutkimusmenetelmät
LRPG Pro gradu -tutkielma
6
6
4
op
op
op
6
4
6
4
cr
op
op
op
4
6
cr*
cr**
6
4
cr*
op
4
cr
7
cr
1-6
op
6
6
6
6
6
6
6
6
6
op
op*
op*
cr*
op**
op
cr*
op
op
6
cr**
6
op**
6
op
30
op
Laskentatoimen ja rahoituksen KTK-tutkinto-ohjelma (180 op)
Laskentatoimen ja rahoituksen KTK-tutkinto-ohjelman suorittaminen tarjoaa perustasoisen, mutta kattavan akateemisen pohjan toimimiseen taloushallinnon ja rahoituksen tehtävissä, kuten esimerkiksi yritysten ja yhteisöjen talous- tai rahoituspäällikkönä sekä erilaisissa asiantuntijatehtävissä. KTK-tutkintoohjelma luo opiskelijalle laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen ammatillisen perustan tilinpäätösinformaatiosta ja tilintarkastuksesta, johdon laskentatoimesta sekä rahoituksesta.
Suoritettuaan KTK-tutkinnon laskentatoimen ja rahoituksen ohjelmassa opiskelija
 hallitsee perustiedot yrityksen kirjanpidosta sekä tilinpäätöksen laatimisesta ja analysoinnista,
57
 tuntee yrityksen taloudellisen johtamisen peruskäsitteet ja työvälineet,
 tuntee rahoituksen perusteoriat ja käytänteet,
 omaa perusvalmiudet ryhtyä soveltamaan tietojaan ja taitojaan taloushallinnon ja rahoituksen kentän
käytännön työtehtävissä ja kykenee käyttämään ryhmätyötaitoja sekä kielija viestintätaitoja.
Laskentatoimen ja rahoituksen KTK-ohjelmasta valmistuttuaan opiskelijalla on tukeva, kattava ja
monipuolinen akateeminen pohja taloushallinnon ja rahoituksen tehtäviin.
48–54
o
p
60 op
Pääaineen pakolliset opintojaksot
Pakolliset opintojaksot (52 op)
LRY Laskentatoimen perusteet
LRYA1 Kirjanpidon perusteet (2 op)
LRYA2 Tilinpäätössuunnittelun ja rahoituksen
perusteet (3 op)
LRYB Kustannuslaskennan perusteet (4 op)
LR01A Tilinpäätös ja verosuunnittelu
LR01B Kirjanpidon ja tilinpäätöksen
Erityiskysymyksiä
LR02 Johdon laskentatoimen perusteet
LR04 Laskentatoimi investointipäätöksenteossa
LR06 Ohjausta tukeva johdon laskentatoimi
LR10 Konsernilaskenta
LRK Kandidaatintutkielma
Valinnaiset opintojaksot, valittava väh. 3 op
LR07,1 Julkisen sektorin laskentatoimi TAI
LR07,11 Public Sector Accounting
LR07,3 Cost Management
LR07,4 Corporate Responsibility Reporting
LR07,6 IAS/IFRS-tilinpäätösstandardit
Menetelmät
LR07,10/KV18/MA21 Ethical Issues in Finance and
Responsible Investing
LR11 Tilintarkastuksen perusteet
Vapaavalintaiset opintojaksot (ei voi sisällyttää pääaineen pakollisiin 60 opintopisteeseen)
Sivuainesuositukset
58
25
9
op
2
3
op
op
5
5
5
5
5
3
10
op
op
op
op
op
op
op
3
3
3
3
op
op**
cr*
op
2
2
3
3
2
3
3
6
6
6
op**
cr**
op
cr
cr
op**
op*
op
op
op
3
cr**
3
3
4
cr*
op
op
4
op**
op
Ensisijaiset: Yritysjuridiikka, Tietojärjestelmätiede,
Taloustiede, Taloustieteiden kvantitatiiviset
menetelmät.
Muut: Johtaminen, Kansainvälinen liiketoiminta,
Markkinointi, Toimitusketjujen johtaminen, Yrittäjyys,
Tulevaisuudentutkimus.
Rahoituksen erikoitumissuunnan valinneet (tai
valintaa harkitsevat) valitsevat KTK-tasolla
sivuaineekseen joko taloustieteiden kvantitatiiviset
menetelmät tai taloustieteen, kuitenkin niin, että
valittujen sivuaineopintoihin on sisällytettävä
ekonometrian perusteet kurssi (koodilla TKM7 tai
KT35).
24
0–23
op
op
Laskentatoimen ja rahoituksen KTM-tutkinto-ohjelma (120 op)
KTM-tutkinto-ohjelman suorittaminen antaa erinomaiset valmiudet laskentatoimen ja rahoituksen
asiantuntijalle vastuullisissa ja erittäin vaativissa talousja rahoitusjohdon tehtävissä toimimiseen.
Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset kansainvälisten yritysten talousja rahoitusjohdon tehtävät sekä
vaativat asiantuntijatehtävät, kuten auktorisoitu tilintarkastaja, sijoitus- tai luottoanalyytikko.
KTM-tutkinto-ohjelmassa opiskelija syventää laskentatoimen ja rahoituksen tietojaan ja taitojaan.
Tutkinto-ohjelmassa opiskelija valitsee yhden kolmesta erikoistumissuunnasta: tilinpäätösinformaatio
ja tilintarkastus, johdon laskentatoimi tai rahoitus. Varsinkin työelämän kannalta ko.
erikoistumissuuntia ja niiden teemoja voidaan luonnehtia seuraavasti
Tilinpäätösinformaatio ja tilintarkastus
 tilinpäätösinformaation tuottaminen eri sidosryhmille (mm. kirjanpito ja tuloslaskenta, tilinpäätös- ja
verosuunnittelu) ja yhteiskuntavastuun raportointi
 kansainvälinen laskentatoimi (mm. IFRS, konsernilaskenta, rahavirtalaskenta)
 tilinpäätösanalyysit
 tilintarkastus
Johdon laskentatoimi
 yrityksen toiminnan operatiiviseen ja strategiseen ohjaukseen – suunnitteluun ja tarkkailuun –
liittyvä laskentatoimi (mm. budjetointi, kustannuslaskenta ja -johtaminen, vastuualuelaskenta,
suoritusmittaus sekä laskenta- ja palkitsemisjärjestelmät)
 yritysorganisaation eri tasoilla tapahtuvaa päätöksentekoa tukeva laskentatoimi (mm.
investointilaskenta, strateginen suunnittelu, tuotannolliset vaihtoehtolaskelmat ja
hinnoittelulaskelmat)
 business controller -roolimalliin liittyvä koulutus
Rahoitus

rahoitusmarkkinat, sijoitustoiminta ja arvopapereiden hinnoittelu

yritysrahoituksen kysymykset

riskienhallinta ja johdannaisinstrumentit
Tilinpäätösinformaation ja tilintarkastuksen erikoistumissuunta
Tilinpäätösinformaation ja tilintarkastuksen erikoistumissuunnan opiskelussa syvennetään opiskelijan
tietoja, taitoja ja pätevyyttä ajatellen sekä vaativia yrityksen talousjohdon tehtäviä
(tilinpäätösinformaation tarjonta) että vaativia tilinpäätösten analysointi- ja tilintarkastustehtäviä
(tilinpäätösinformaation kysyntä). Koulutus tukee ammatillisen pätevyyden kehittymisen ohella myös
pro gradu -työskentelyä sekä mahdollisia jatko-opintoja. KTM-tutkinnon suoritettuaan opiskelija
tiedostaa teorian merkityksen tilinpäätösinformaatiossa ja tilintarkastuksessa ja pystyy soveltamaan
oppimaansa käytäntöön. KTM–tutkinto antaa valmiudet vaativiin yrityksen talousjohdon tehtäviin,
joissa tuotetaan ja hyödynnetään tilinpäätösinformaatiota. KTM–tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa
59
analysoida ja kommunikoida tilinpäätösinformaatiota syvällisesti ja monipuolisesti eri
päätöksentekotilanteissa ja tilintarkastuksessa.
Erikoistumissuunnassa tarjotaan KHT-, HTM- ja JHTT-tutkintojen edellyttämät opinnot.
KTM-tutkinto-ohjelmassa tilinpäätösinformaation ja tilintarkastuksen erikoistumissuunnan opiskelijat
suorittavat pakollisena opintojakson LRS1. Erikoistumissuunnan opiskelijat valitsevat LRS3:sta osion
Tilinpäätösinformaatio ja tilintarkastus. Menetelmäopinnoista valitaan YSM/LR (6 op) ja muita
menetelmäopintoja vähintään 6 op. Muut opintojaksot erikoistumissuunnan opiskelijat voivat vapaasti
valita laskentatoimen ja rahoituksen KTM-tason opetustarjonnasta.
Johdon laskentatoimen erikoistumissuunnan opiskelussa syvennetään opiskelijan tietoja, taitoja ja
pätevyyttä ajatellen vaativia yrityksen toiminnan strategiseen ja operatiivisen ohjaukseen liittyviä
laskentatoimen kysymyksiä (mm. budjetointi, kustannuslaskenta ja -johtaminen, vastuualuelaskenta,
suoritusmittaus sekä laskenta- ja palkitsemisjärjestelmät) sekä yritysorganisaation eri tasoilla
tapahtuvaa päätöksentekoa (mm. investointilaskenta, strateginen suunnittelu, tuotannolliset
vaihtoehtolaskelmat ja hinnoittelulaskelmat). Business controller -roolimalliin liittyvä koulutus syvenee.
Koulutus tukee ammatillisen pätevyyden kehittymisen ohella myös pro gradu -työskentelyä sekä
mahdollisia jatko-opintoja. Tämän erikoistumissuunnan KTM-tutkinnon suoritettuaan opiskelija
tiedostaa teorian merkityksen johdon laskentatoimen eri osa-alueilla ja pystyy soveltamaan
oppimaansa käytäntöön. KTM–tutkinto antaa valmiudet vaativiin yrityksen talousjohdon tehtäviin,
joissa tuotetaan, jalostetaan ja hyödynnetään yritysten talouteen liittyvää monipuolista informaatiota ja
osataan kommunikoida sitä tehokkaasti yrityksen johtamisessa ottaen huomioon myös lisääntyvän
kansainvälistymisen haasteet.
Johdon laskentatoimen erikoistumissuunnan opiskelijat suorittavat pakollisena opintojakson LRS2 ja
valinnaisesti vähintään joko LRS12:n tai LRS13:n. Erikoistumissuunnan opiskelijat valitsevat LRS3:sta
osion Johdon laskentatoimi. Menetelmäopinnoista valitaan YSM/LR (6 op) ja muita menetelmäopintoja
vähintään 6 op. Muut opintojaksot johdon laskentatoimen erikoistumissuunnan opiskelijat voivat valita
vapaasti laskentatoimen ja rahoituksen KTM-tason opetustarjonnasta.
Rahoituksen erikoistumissuunnan tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden osaamista modernin
rahoitusteorian eri osa-alueilla ja tuottaa syvällistä ymmärrystä rahoitusmarkkinoista ja instrumenteista, riskienhallinnasta sekä yrityksen rahoituksesta. Rahoituksen erikoistumissuunta antaa
opiskelijalle monipuoliset valmiudet toimia rahoitussektorilla ja yrityksissä rahoitukseen liittyvissä
vaativissa kansainvälisissä johtamis-, analysointi- ja suunnittelutehtävissä. Keskeisiä osaamisalueita
ovat arvopaperien ja yritysten arvonmääritys, sijoitustoiminta ja -strategiat, rahoitusmarkkinat,
johdannaiset ja riskienhallinta sekä yrityksen rahoitukseen liittyvät erityiskysymykset. Koulutus tukee
ammatillisen pätevyyden kehittymisen ohella myös pro gradu -työskentelyä sekä mahdollisia jatkoopintoja.
Rahoituksen erikoistumissuunnan opiskelijat suorittavat pakollisia syventäviä opintojaksoja 46 op.
Niihin on sisällytettävä LRPG (30 op), LRS3/johdannaiset (4 op) sekä joko opintojakso LRS26 (6 op)
tai LRS28 (6 op) sekä joko LRS31 (6 op) tai LRS23 (6 op). Menetelmäopintoja valitaan vähintään
kuusi opintopistettä seuraavista opintojaksoista: YSM/LR (6 op), LRS24 (6 op), LRS33 (6 op) tai TKM8
(6 op). Menetelmäopintoihin voidaan sisällyttää mahdollisesti kursseja myös muista
tiedekunnista/matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tarjonnasta. Vaihtoehtoisista kursseista
tulee neuvotella tapauskohtaisesti prof. Mika Vaihekosken kanssa.
Vaihtoehtoisia kursseja rahoituksen erikoistumissuunnan opiskelijat valitsevat vähintään 8
opintopistettä seuraavista kursseista:
TKM11/LRS23 Rahoituksen kvant. menet.
LRS25/TKM9 Financial Modeling and Simul.
KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrah. teoria
LRS28/TKMS13 Adv. Corporate Finance
TKMS10/LRS29 Matemaattinen rahoitus
60
4 op
6 op (ellei valittu pakollisiin)
6 op
6 op
6 op
TKMS8/KTS12/LRS30 Korkoinstrumentit
LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing & PT
6 op
4
op
60
op
6
4
op
op
6
op
30
op
1–6
op
Kaikille yhteiset menetelmäopinnot
Tilinpäätösinformaation ja tilintarkastuksen erikoistumissuunta
Pääaineen syventävät opintojaksot
LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä, Tilinpäätösinformaatio ja tilintarkastus
YSM/LR Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät
LRPG Pro gradu –tutkielma
Muut menetelmäopinnot, valittava väh. 6 op
TKMS7/LRS20/TMS82/MAS2/KVS2/JOM/YRM/LOGS
Ennustaminen
Kaikki Laskentatoimen ja rahoituksen syventävät opintojaksot.
Sivuainesuositukset
Ensisijaiset: Taloustiede, Yritysjuridiikka, Tietojärjestelmätiede.
Muut: Kansainvälinen liiketoiminta, Yrittäjyys, Tulevaisuudentutkimus.
LRS2 Johdon laskentatoimi
LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä, Johdon laskentatoimi
LRS12 Advanced Strategic Management
Accounting TAI
LRS13 Advanced Management Control Systems
Muut menetelmäopinnot, valittava väh. 6 op
TKMS7/LRS20/TMS82/MAS2/KVS2/JOM/YRM/LOGS
Ennustaminen
Kaikki Laskentatoimen ja rahoituksen syventävät opintojaksot.
Sivuainesuositukset
6
6
6
6
25
op
op*
op
op
op
60
op
6
4
op
op
6
cr**
6
6
cr*
op
30
op
1–6
op
6
6
6
6
op
op*
op
op
25
op
61
Ensisijaiset: Johtaminen, Kansainvälinen liiketoiminta,
Taloustiede, Tietojärjestelmätiede, Yritysjuridiikka.
Muut: Markkinointi, Toimitusketjujen johtaminen, Yrittäjyys, Tulevaisuudentutkimus.
Pakolliset opintojaksot (46op)
LRS3/TKMS12 Laskentatoimen ja rahoituksen
erityiskysymyksiä, Johdannaisinstrumentit
KTS14/TKMS11/LRS26 Yritysrahoituksen teoria TAI
LRS28/TKMS13 Advanced Corporate Finance SEKÄ
TAI
Portfolio Theory
Menetelmäopinnot, valittava väh. 6 op
Ennustaminen
TKM8 Taloudelliset ennustemallit
LRS25/TKM9 Financial Modeling and Simulation
TKMS8/KTS12/LRS30 Korkoinstrumentit ja niiden
Arvottaminen
Portfolio Theory
Sivuainesuositukset
Ensisijaiset: Taloustiede, Taloustieteiden kvantitatiiviset
menetelmät.
Muut: Kansainvälinen liiketoiminta, Markkinointi, Tietojärjestelmätiede, Yrittäjyys, Yritysjuridiikka.
60
op
4
op
6
6
6
op
cr*
op*
6
cr**
30
op
6
op
6
6
op
op
6
op
4
6
6
6
6
6
6
6
cr*
op*
cr*
op
op
cr*
op
op
6
cr**
25
op
10
0–
op
op
2
1
Suoritusjärjestysvaatimuksia
 LRK Kandidaatintutkielmatyöskentelyyn voi osallistua vasta, kun vähintään LRY + kolme jaksoista
LR01-LR06, yhteensä 24 op, on suoritettu.
 LRPG Pro gradu -tutkielmatyöskentelyyn voi osallistua vasta, kun 44 op laskentatoimen ja
rahoituksen opintoja sisältäen kandidaatintutkielman on suoritettu.
KHT- ja HTM- ja JHTT-tutkinnon opintovaatimuksia
Laskentatoimessa ja rahoituksessa voidaan suorittaa KHT- tai HTM-tutkintoa (Työ- ja elinkeinoministeriön asetus 262/2008) sekä JHTT-tutkintoa (Valtiovarainministeriön asetus 1369/2009) varten vaadittavat opinnot. KHT-tutkinnon vaatimukset täyttääkseen on suoritettava laskentatoimen ja rahoituk62
sen 60 op:n perus- ja aineopinnot opetussuunnitelman mukaan. HTM- ja JHTT-tutkintoon hyväksyminen edellyttää vähintään 52 op:n laajuisia perus- ja aineopintoja. KHT- ja HTM-tutkinnon aihealuevaatimukset tilintarkastuksen, laskentatoimen ja rahoituksen opintojen osalta täyttyvät suorittamalla laskentatoimessa ja rahoituksessa aine- ja syventävien opintojen osana tarjolla olevat tilintarkastuksen
opintojaksot: LR11 Tilintarkastuksen perusteet (4 op), LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä (Tilinpäätösinformaatio ja tilintarkastus -ryhmä) (4 op), LRS6 Tilintarkastuksen teoria ja käytäntö (6 op) ja LRS8 ATK-avusteinen tilintarkastus ja järjestelmätarkastus (4 op). JHTT-tutkinnon aihealuevaatimukset täyttääkseen tulee edellä mainittujen opintojen lisäksi suorittaa jokin julkisyhteisöihin liittyvä opintojakso, esimerkiksi LR07,1 Julkisen sektorin laskentatoimi (2 op). Tilintarkastuksen,
laskentatoimen ja rahoituksen opintojen osalta voidaan suorittaa myös vaihtoehtoisia kursseja Työ- ja
elinkeinoministeriön asetuksen 262/2008 tai Valtiovarainministeriön asetuksen 1369/2009 puitteissa.
Vaihtoehtoisista kursseista tulee neuvotella tapauskohtaisesti aineen amanuenssin kanssa. Tilintarkastajan ammattitutkintoon pääsy edellyttää lisäksi mainitussa asetuksessa säädettyjä yritysjuridiikan
opintoja sekä yleisopintoja.
Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen 262/2008 mukaisia opintovaatimuksia on sovellettu KHT- ja
HTM-tutkintoihin hakeviin vuodesta 2008 lähtien.
Opintojen ohjaus
Laskentatoimen ja rahoituksen omaopettajina lukuvuosina 2014–2016 toimivat Johanna Rämö ja UllaMaarit Valve. Omaopettajat antavat laskentatoimen ja rahoituksen pääaineopiskelijoille
pääainetuutorointia sekä opintoja uraneuvontaa. Heidän puoleensa voi kääntyä myös muissa
pääaineeseen liittyvissä kysymyksissä. Toisen vuosikurssin opiskelijat saavat tietää omaopettajat
alkusyksystä.
Aineen henkilökunta on tavattavissa vastaanottoaikoina tai erikseen sovittuina ajankohtina.
Opintojaksojen vastuuhenkilöiltä saa tietoa yksittäisten kurssien sisällöstä. KTM-tutkinto-ohjelman
erikoistumissuuntien sisällöstä ja vaatimuksista vastaavat ko. suuntien professorit. Opintojen
rakennetta koskevissa kysymyksissä voi tarvittaessa kääntyä myös laskentatoimen ja rahoituksen
laitoksen amanuenssin puoleen.
Harjoittelu ja harjoittelun vastuuopettaja
Työharjoittelusta on mahdollista saada opintopisteitä pää- tai sivuaineeseen. Harjoittelun tulee vastata
opiskeltavaa koulutusalaa sekä tutkinnon tavoitteita. Lisäksi sen tulee kehittää opiskelijan
ammattitaitoa ja työelämävalmiuksia. Harjoittelun kesto on vähintään kolme ja enintään kuusi
kuukautta. Harjoittelun voi sisällyttää yhden kerran sekä kandidaatti- että maisteriopintoihin, joihin
kumpaankin voi saada harjoittelulla kuusi opintopistettä (yhteensä enintään 12 op). Opintopisteiden
karttuminen kannattaa tarkistaa oppiaineen harjoitteluvastaavalta ennen harjoittelun alkua.
Harjoittelun hyväksymiseen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä laskentatoimen ja rahoituksen
harjoittelun vastuuopettaja tutkijatohtori Terhi Chakhovichiin.
Laskentatoimen ja rahoituksen pääaineopiskelijoiden kiintiö
Laskentatoimeen ja rahoitukseen otetaan vuosittain noin 70 pääaineopiskelijaa. Mikäli pääaineopiskelijoita ilmoittautuu yli 70, saatetaan joutua karsimaan. Tämä suoritetaan tällöin tiede- ja
opetusneuvoston määrittelemien periaatteiden mukaisesti.
Laskentatoimen ja rahoituksen sivuaineopinnot
 Laskentatointa ja rahoitusta sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat laskentatoimen ja
rahoituksen perus- ja aineopintoja sisältäen pakollisen LRY-jakson vapaasti yhteensä vähintään 25
op. Lisäksi huomioon tulee ottaa aineen yleiset suoritusjärjestyssuositukset. Sivuaineopiskelijat
eivät voi suorittaa opintojaksoa LRK Kandidaatintutkielma.
 KTM-tutkinnossa suoritettaviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen
jaksoja mikäli ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine
 KTM-tutkinnossa sivuaineopiskelijat voivat suorittaa syventäviä opintoja vasta, kun yhteensä 34 op
perus- ja aineopintoja on suoritettu. Vaadittavat opinnot voivat sisältyä osittain tai kokonaan KTKtutkintoon.
63
TALOUSTIETEIDEN KVANTITATIIVISET MENETELMÄT
(Quantitative Methods in Management)
Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät -oppiaineessa opetetaan, miten kvantitatiivisia menetelmiä
voidaan käyttää hyväksi tuettaessa liikkeenjohdon ja muiden taloudellisten toimijoiden päätöksentekoa
ja taloustieteellistä tutkimusta. Kauppakorkeakoulussa taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien
lähtökohtana ovat siis liike- ja kansantaloustieteen sekä käytännölliset että teoreettiset ongelmat, joihin
sovelletaan matematiikan ja tilastotieteen moderneja keinoja, myös tietoteknisiä ratkaisuja soveltaen.
Siten aine soveltavan luonteensa vuoksi eroaa esim. yliopistossa annettavasta matematiikan
opetuksesta ja poikkeaa peruslähtökohdiltaan myös lukion matematiikasta. Taloustieteiden
kvantitatiiviset menetelmät soveltuu pää- tai sivuaineeksi sellaiselle opiskelijalle, joka haluaa syventää
taloustieteellistä ymmärtämystään analyyttisten mallien avulla. Opiskelija voi erikoistua esim.
rahoitukseen, laadunjohtamiseen, riskienhallintaan, logistiikkaan tai taloustieteeseen. Tilastotieteen
tärkeys korostuu usein opiskelijan tehdessä pro gradu -tutkielmaansa. Tilastotieteen kursseja
suositellaan myös jatko-opiskelijoiksi aikoville. Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien
pääaineesta valmistuvat sijoittuvat pääasiassa rahoitus- ja vakuutustoimialan asiantuntijatehtäviin
sekä finassialalla tietoteknisiä ratkaisuja tarjoaviin yhtiöihin.
Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät: kuulusteluista ja niiden arvosteluperiaatteista
Opintojaksoihin liittyviin harjoituksiin on osallistuttava riittävästi, mikä on edellytyksenä
tenttisuorituksen hyväksymiseen. Osallistuminen ja harjoitusten tekeminen vaikuttaa arvosanaan siten
kuin siitä ilmoitetaan tarkemmin kunkin opintojakson yhteydessä.
Mikäli opintojakso on mahdollista suorittaa välitenteillä (tämän mahdollisuuden olemassaolosta
ilmoitetaan erikseen kunkin opintojakson kohdalla), henkilön oikeus suorittaa opintojakso välitenteillä
on voimassa ainoastaan sinä lukuvuonna, jona henkilö on suorittanut opintojaksoon liittyvät
harjoitukset hyväksytysti.
Tietyt TKM:n jaksot voidaan suorittaa kirjatentteinä. Mikäli henkilö haluaa suorittaa jonkin em.
opintojakson kirjatentillä, tästä tulee sopia opintojakson vastuuhenkilön kanssa heti lukukauden
alussa. Kirjatentti-ilmoittautumisia ei oteta vastaan kesken lukukauden.
Metoditutkimuksen lehtorin opetuksesta ja palveluista:
Oppiaineen taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät metoditutkimuksen lehtori VTL Satu-Päivi
Kantola antaa yksilöllistä ohjausta tilastollisten ja muiden kvantitatiivisten menetelmien käyttöä
koskevissa kysymyksissä korkeakoulun kaikkien oppiaineiden sekä perus- että jatkotutkintoa
suorittaville opiskelijoille.
Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät: opintojen rakenne
Opiskelija, joka suorittaa KTK/KTM-tutkintoa taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät pääaineena
suorittaa perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot seuraavassa annettujen ohjeiden mukaisesti.
Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat noudattavat aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia
huomioiden opintojaksotarjonnan muutokset.
Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien KTK-tutkinto-ohjelma
KTK-tutkinnon osaamistavoitteet
KTK-tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on riittävät tiedot taloustieteissä sovellettavista matemaattisista ja tilastotieteellisistä menetelmistä sekä niihin liittyvistä substanssisovelluksista.
Pääaineopinnot
60 op
Pakolliset opinnot (25 op)
TKMK Kandidaatintutkielma
64
48–57 op
3
3
3
6
10
op
op
op
op
op
Valinnaiset opinnot (väh. 35 op)
TKM4/KT13/LR07,9 Taloustieteen matemaattiset menetelmät
TKM5/LOG16 Operaatioanalyysin perusteet
LRS25/TKM9 Financial modeling and simulation
TKM12/LOGS23 Laadunohjauksen menetelmät (ei opetustarjonnassa lv. 14–15)
TKM14 Kyselytutkimusten tilastolliset menetelmät
6
6
6
6
6
6
op
op
op
op
op
op
4
4
op
op
Sivuainesuositukset
Matematiikka
Taloustiede
Tietojenkäsittelytiede
Tilastotiede
25 op
24 op
11–24 op
 Vaihtoehtoisiin opintojaksoihin suositellaan sisällytettäväksi myös matematiikan opintoja Turun
yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tarjonnasta, mikäli matematiikka ei ole
sivuaineena. Suoritettavista jaksoista sovitaan aineen vastuuhenkilön kanssa.
 Matematiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintojen sisällöstä sovitaan aineen
tohtorikoulutettavan kanssa.
Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien KTM-tutkinto-ohjelma
KTM-tutkinnon osaamistavoitteet
KTM-tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on syvälliset tiedot taloustieteissä sovellettavista matemaattisista ja tilastotieteellisistä menetelmistä ja niihin liittyvistä substanssisovelluksista.
Suoritettuaan KTM-tutkinnon TKM:n ns. yleisellä suuntautumisvaihtoehdolla omaa opiskelija syvälliset
tiedot taloustieteissä sovellettavista matemaattisista ja tilastotieteellisistä menetelmistä sekä tuntee
ainakin yhden substanssisovelluksen siten, että on kykenevä toimimaan kyseisen alan asiantuntijatehtävissä.
Rahoituksen erikoistumissuunnan osaamistavoitteet
Rahoituksen erikoistumissuunta on tarkoitettu niille pääaineopiskelijoille, jotka haluavat selkeästi suuntautua rahoituksen opintoihin. Erikoistumissuunnan sisältö ja vaatimukset vastaavat yrityselämän tarpeisiin tuottaa entistä pätevämpiä rahoitusalan osaajia. Rahoituksen erikoistumissuunta mahdollistaa
opiskelijalle suuntautumisen erilaisiin rahoituksen työtehtäviin niin yrityksissä ja julkisella sektorilla kuin
rahoitusmarkkinoillakin, kotimaassa ja kansainvälisesti.
4 op
Pääaineopinnot
TKMPG Pro gradu –tutkielma
TKMS1 Optimointi taloustieteissä
TKMS3 Riskienhallintamenetelmät
TKMS4 Tilastolliset analyysimenetelmät
TKMS7/LRS20/TMS82/MAS2/KVS2/JOM/TJM/YRM/LOGS12
Monimuuttujamenetelmien sov. Taloustieteissä
60 op
30
op
6
6
6
1-6
op
op
op
op
65
TKMS8/KTS12/LRS30 Korkoinstrumentit ja niiden arvottaminen
TKMS9/KTS10 Rahoitusinstrumenttien hinnoittelu
TKMS10/KTS13/LRS29 Matemaattinen rahoitus (ei
opetustarjonnassa lv. 14–15)
KTS28/LRS33/TKMS15 Aikasarjamallit ja ennustaminen
LRS3/TKMS12 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä,
johdannaisinstrumentit
LRS28/TKMS13 Advanced corporate finance
LRS31/KTS16/TKMS14 Asset pricing and portfolio theory
Sivuainesuositukset
Matematiikka
Taloustiede
Tilastotiede
6
6
6
op
op
op
6
6
6
4
op
op
op
op
6
6
op
op
30
6
6
op
op
op
4
op
6
6
6
6
6
op
op
op
op
op
6
op
6
6
1-6
op
op
op
6
6
6
6
op
op
op
op
6
op
25 op
Pääaineopinnot
TKMPG Pro gradu –tutkielma
TKMS10/KTS13/LRS29 Matemaattinen rahoitus (ei
opetustarjonnassa lv. 14-15)
KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria tai
LRS28/TKMS13 Advanced corporate finance tai
Valinnaiset opintojaksot
TKMS1 Optimointi taloustieteissä
TKMS4 Tilastolliset analyysimenetelmät
Monimuuttujamenetelmien sov. Taloustieteissä
64 op
LRS28/TKMS13 Advanced corporate finance
Sivuainesuositukset
25 op
Matematiikka
Taloustiede
Tilastotiede
Kieli- ja
viestintäopinnot
10 op
17–21 op
 Vaihtoehtoisiin opintojaksoihin suositellaan sisällytettäväksi myös matematiikan opintoja Turun
66
yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tarjonnasta, mikäli matematiikka ei ole sivuaineena.
Suoritettavista jaksoista sovitaan aineen vastuuhenkilön kanssa.
 Matematiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintojen sisällöstä sovitaan aineen
vastuuhenkilön kanssa.
 Opiskelija voi hakea rahoituksen erikoistumissuunnan opiskelijaksi tietyt kurssit suoritettuaan. Hakulomake on saatavana intrassa (Opiskelu, Lomakkeita) tai opintotoimistosta. Lomake palautetaan laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen amanuenssille. Haku on jatkuva, mutta haun hyväksymisen
edellytyksenä on, että rahoituksen erikoistumissuunnassa kukin seuraavista pakollisista opintojaksoista on suoritettu ennen hakua vähintään arvosanalla kolme (3):
 TKM7/LRS22/KT35 Ekonometrian peruskurssi 6 op
 LR03 Rahoituksen perusteet 5 op
 LR05 Rahoituksen jatkokurssi 5 op
 Huom! Rahoituksen ja sijoitustoiminnan opintokokonaisuus on ohjelmaltaan väljempänä tarjolla niille
opiskelijoille jotka eivät halua sitoutua vaativampaan rahoituksen erikoistumissuuntaan. Tutkintoon
voi siis suorittaa vain toisen edellä mainituista (joko Rahoituksen erikoistumissuunnan tai
Rahoituksen ja sijoitustoiminnan opintokokonaisuuden).
Opintojen ohjaus
Opintojen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä (henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta sekä
ohjelman ja erikoistumissuunnan valinta) voi olla yhteydessä aineen tohtorikoulutettavaan. Tutkielmiin
liittyvissä asioissa yhteyshenkilönä on aineen professori.
Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät sivuaineena
Taloustieteiden kvantitatiivisia menetelmiä sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTKtutkinnossa että KTM-tutkinnossa seuraavista opintojaksoista vähintään 25 op
menetelmät
TKM12/LOGS23 Laadunohjauksen menetelmät (ei
TKM14 Kyselytutkimusten tilastolliset menetelmät



25 op
3
3
3
op
op
op
6
op
6
6
6
6
6
6
op
op
op
op
op
op
4
4
op
op
KTM-tutkinnossa suoritettaviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten
opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon
sivuaine koostetaan muista ko. aineen jaksoista huomioiden sivuaineen mahdolliset
pakollisuudet.
Siinä tapauksessa, että opiskelijalla on KTK-tutkinnossa taloustieteiden kvantitatiiviset
menetelmät sivuaineena (25 op), KTM-tutkinnossa hän voi suorittaa myös syventäviä
opintojaksoja ottaen kuitenkin huomioon syventävissä opintojaksoissa vaadittavat edeltävät
opinnot.
Opiskelija, joka suorittaa KTK/KTM-tutkinnossa taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät
sivuaineena suorittaa yllä olevassa taulukossa luetelluista perus- ja aineopinnot -jaksoista
valinnaisesti vähintään niin monta, että vaadittava sivuainelaajuus taloustieteiden
kvantitatiiviset menetelmät -opinnoissa tulee täyteen. Taloustieteiden kvantitatiivisten
menetelmien sivuaineopintoihin voidaan tietyin edellytyksin sisällyttää myös syventäviä
opintoja, joista tulee sopia erikseen.
67
YRITYSJURIDIIKKA (Business Law)
Yritysjuridiikan opinnoissa opiskelija voi yhdistää ammatillisiin valmiuksiin tähtäävät juridiikan
opintonsa sopiviin liiketaloustieteen opintojaksoihin. Yritysjuridiikan opintoja suorittaneen
kauppatieteilijän vahvuutena on oikeudellisen ja liiketaloustieteellisen osaamisen yhteensovittaminen.
Yhdessä ne antavat valmiudet yritysten ja muiden yhteisöjen tehtäviin, joissa tarvitaan
liiketaloudellisen koulutuksen lisäksi oikeusjärjestelmää ja erityisesti yritystoimintaa koskevien normien
ja niiden toimivuuden tuntemusta. Yritysjuridiikkaa opiskellut tuntee yritystoiminnan kannalta
keskeisten oikeudenalojen peruspiirteet sekä niille ominaiset ongelmanratkaisutavat ja niiden
yhteyden käytännöllisiin kysymyksiin. Yritysjuridiikka tarjoaa pitkälle ulottuvia
erikoistumismahdollisuuksia erityisesti taloushallinnon piiriin kuuluvilla liikejuridiikan erityisalueilla ja
antaa valmiudet esimerkiksi yritysverotuksen, rahoituksen, tilintarkastuksen ja muun taloushallinnon
johto- ja asiantuntijatehtäviin. Yritysjuridiikasta valmistuvat ovat työllistyneet monipuolisesti yritysten eri
tehtäviin sekä julkishallintoon, kuten verohallintoon ja ministeriöihin.
Yleistavoitteena on kokonaiskuvan antaminen oikeusjärjestelmämme rakenteesta ja toiminnasta
erityisesti talouselämän piirissä esiintyvien oikeudellisten ongelmien näkökulmasta. Keskeisessä
asemassa opinnoissa ovat yhtiöoikeus ja rahoitusmarkkinoiden sääntely sekä kotimaiseen ja
kansainväliseen yritystoimintaan liittyvät vero-oikeudelliset kysymykset.
Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat noudattavat aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia
huomioiden opintojaksotarjonnan muutokset.
Yritysjuridiikan KTK-tutkinto-ohjelma
KTK-tutkinnon osaamistavoitteet
Kauppatieteen kandidaatin tutkinnon pääaineena yritysjuridiikka suorittanut hallitsee laajasti yritystoimintaan läheisesti liittyvien oikeudenalojen perustiedot. Liiketaloustieteellisellä sivuaineella yritysjuridiikan pääaineopiskelija voi ohjata erityisosaamistaan työmarkkinoilla suuntaamalla opintojaan esimerkiksi rahoituksen, tilintarkastuksen tai yrityksen yleishallinnon alueelle.
Pääaineopinnot
60 op
YJ1 Vero-oikeuden perusteet
YJ2 Sopimusoikeus
YJ3 Yhteisöoikeus
YJ4 Yritysverotuksen kysymyksiä
YJ5 Oikeuslähteet
YJK Kandidaatintutkielma
YJ6 Henkilöverotuksen kysymyksiä
YJ7 Markkinaoikeus
YJ8/LOG12 Ulkomaankaupan kuljetus- ja sopimusoikeus
YJ9 Rahoitusoikeus
YJ10 Tilintarkastusoikeus
YJ11 Työoikeus
YJ16 Yrityksen velka- ja vakuuskysymykset
68
54–59 op
3
4
6
6
6
7
10
op
op
op
op
op
op
op
6
6
6
6
6
6
6
op
op
op
op
op
op
op
Sivuainesuositukset
Markkinointi
Taloustiede
25 op
24 op
12–17 op
Yritysjuridiikan KTM-tutkinto-ohjelma
KTM-tutkinnon osaamistavoitteet
Syventävien opintojaksojen suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee kyseisten erikoisalojen keskeisen
sisällön sekä osaa soveltaa tietojaan niihin liittyviin käytännöllisiin oikeudellisiin ongelmiin. Yritysjuridiikan syventävät opinnot suorittanut kauppatieteen maisteri hallitsee hyvin yritystoimintaan liittyvän lainsäädännön sisällön. Tämän lisäksi hänellä on laaja tietämys yritysjuridiikan erityiskysymyksistä, joka
on joiltain osin hyvinkin syvällistä. Liiketaloustieteellisellä sivuaineella yritysjuridiikan pääaineopiskelija
voi ohjata erityisosaamistaan työmarkkinoilla suuntaamalla opintojaan esimerkiksi rahoituksen, tilintarkastuksen tai yrityksen yleishallinnon alueelle.
Pääaineopinnot
4 op
60 op
YJPG Pro gradu –tutkielma
YJSM Oikeustieteelliset menetelmät
Vaihtoehtoiset pakolliset opinnot (6–18 op)
Vähintään yhden valittavista jaksoista oltava
yhteisöoikeuden, sopimusoikeuden tai vero-oikeuden alalta.
YJS1 Yhteisöoikeuden erityiskysymyksiä
YJS2 Sopimusoikeuden erityiskysymyksiä
YJS3 Vero-oikeuden erityiskysymyksiä
Valinnaiset opinnot (6–18 op)
YJS4 International Taxation
YJS9 Rahoitusoikeuden erityiskysymyksiä
YJS11 Yritysjuridiikan erityiskysymyksiä
30
6
op
op
6
6
6
op
op
op
6
6
6
6
cr
op
op
op
Sivuainesuositukset
Markkinointi
Taloustiede
25 op
10 op
21 op
Opintojen ohjaus
Opintojen suunnitteluun ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä aineen tohtorikoulutettavaan (sisältöasiat) sekä laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen
amanuenssiin (rakenneasiat).
Oikeustieteellistä opetusta Turussa antavat yksiköt (Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Åbo
Akademin oikeustieteen laitos ja Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen
yritysjuridiikan oppiaine) muodostavat Turku Law School -nimisen yhteistyöhankkeen. Tämän yhteistyön puitteissa yritysjuridiikan pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoja toisessa yliopistossa. Näihin opintoihin hakeudutaan erillisen ohjeistuksen mukaan. Opintojaksoa YJ13 suositellaan
vaihto-opiskelijoille. Kyseistä opintojaksoa ei voi sisällyttää yritysjuridiikan pää- tai sivuaineiden pakollisiin vähimmäislaajuuksiin. Muut Turku Law Schoolin opintojaksot löytyvät erillisestä opinto-oppaasta.
Tilintarkastajan uralle aikovan kannattaa jo opiskeluaikana hankkia siihen vaadittava valmius. Opiskelijan tulee suorittaa vähintään 30 opintopisteen laajuiset oikeustieteen opinnot. Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa on tarkemmin määrätty KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista (Työ69
ja elinkeinoministeriön asetus 262/2008). Asiaan liittyvissä kysymyksissä pyydetään ottamaan yhteyttä
aineen opettajiin.
Yritysjuridiikka sivuaineena
Yritysjuridiikkaa sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTK-tutkinnossa että KTMtutkinnossa seuraavista opintojaksoista vähintään 25 op.


25 op
YJ1 Vero-oikeuden perusteet
3
4
op
op
YJ2 Sopimusoikeus
YJ3 Yhteisöoikeus
YJ4 Yritysverotuksen kysymyksiä
YJ6 Henkilöverotuksen kysymyksiä
YJ7 Markkinaoikeus
YJ9 Rahoitusoikeus
YJ10 Tilintarkastusoikeus
YJ11 Työoikeus
6
6
6
6
6
6
6
6
6
6
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
KTM-tutkinnossa suoritettaviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä pakollisena kaikille
yhteisten opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTMtutkinnon sivuaine koostetaan muista ko. aineen jaksoista huomioiden sivuaineen
mahdolliset pakollisuudet.
Jos opiskelijalla on KTK-tutkinnossa yritysjuridiikka sivuaineena, KTM-tutkinnossa hän voi
suorittaa myös syventäviä opintojaksoja ottaen kuitenkin huomioon syventävissä
opintojaksoissa vaadittavat edeltävät opinnot.
MARKKINOINTI (Marketing)
Markkinointi on keskeinen liiketaloustieteen oppiaine ja tutkimusala. Asiakasarvon tunnistamiseen,
luomiseen ja viestimiseen liittyvänä toimintana se on strategisessa roolissa osana yritystoimintaa.
Markkinoinnissa on kyse yrityksen kyvystä tyydyttää asiakkaiden tarpeet kannattavuus- ja
kasvutavoitteet huomioon ottaen eettisesti kestävällä tavalla. Markkinoinnin opetuksessa erityistä
huomiota kiinnitetään yrityksen strategisten menestystekijöiden tunnistamiseen ja hallintaan sekä
asiakaslähtöisen ajattelun omaksumiseen. Opetuksen painopiste on erityisesti niiden tietojen ja
taitojen hankkimisessa, joita markkinoinnin tuloksekas johtaminen ja tutkimus edellyttävät
verkostoituneessa, globaalissa ja nopeasti digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Opetuksessa
käytetään monimuotoisia menetelmiä, ts. markkinoinnin opit ja viimeisin tutkimustieto kytketään
käytäntöön esimerkkien, harjoitustöiden (esim. case-harjoitukset, referaatit, esseet), simulaatioiden
sekä tutkimuksen kautta. Markkinoinnin opinnot antavat valmiuksia analyyttiseen, luovaan ja
vastuulliseen liiketaloudelliseen ajatteluun, jossa painottuvat yrityksiä ja asiakkaita yhdistävät
prosessit: asiakastarpeiden selvittäminen, tuotteiden ja palvelukonseptien kehittäminen,
markkinointiviestintä, asiakassuhteiden kehittäminen sekä monikanavaisten liiketoimintaverkostojen
hallitseminen.
Markkinointia pääaineenaan opiskelleet sijoittuvat pääasiassa erilaisten organisaatioiden
markkinoinnin johto- ja asiantuntijatehtäviin (esim. tuotepäällikkö/-johtaja, markkinointipäällikkö/johtaja, avainasiakaspäällikkö-/johtaja, myyntipäällikkö/-johtaja) sekä myös yleisliikkeenjohdollisiin
tehtäviin (esim. toimitusjohtaja, kehitysjohtaja ja yritysten strategiset johto- ja asiantuntijatehtävät).
Koulutus luo perustan myös tutkijan uralle.
70
Lista oppiaineen opintojaksoista: HUOM: Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat
noudattavat aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia, huomioiden opintojaksojen lukuvuosittaiset
muutokset.
MAK Kandidaatintutkielma
MA11 Markkinoinnin strateginen johtaminen
MA12 Kuluttajakäyttäytyminen
MA13 Markkinointiviestintä
MA14 B2B-markkinointi
MA21 Palvelujen markkinointi
MA22/YR11 Innovaatio- ja tuotejohtaminen (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015)
MA23 Digitaalinen markkinointi
MA24 Sales management
MA25 Eettinen markkinointi
MA26/LOG14 Jakelun johtaminen ja kaupan ketjuliiketoiminta
MA27 Lean Software Startup
TM41/MA28 Johdatus vähittäiskauppaan
KT6 I/MA29 I Instituutiotaloustieteen perusteet
KT6 II/MA30 II Talous ja psykologia
KV4/MA13/YR10 Exports and SME Internationalisation
KV3/MA14 Business Marketing (poistuu opetustarjonnasta lv. 2014–2015 jälkeen)
LR15/MA15/KV14 Sijoittajaviestintä (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016)
TJ9/MA19 Verkkoliiketoiminta
LR07,10/KV18/JO19/MA21 Ethical Issues in Finance
and Responsible Investing (Not offered in 2015–2016)
Alumni Keynote Speakers
Harjoittelu, aineopinnot
4
10
10
6
6
6
6
6
op
op
op
op
op
op
op
op
6
6
6
4 tai 7
op
cr
op
op
6
6
3
3
6
cr
op
op
op
cr
6
cr
4
op
6
3
op
cr
2
2-6
op
op
30
6
op
op
6
op
6
6
6
cr
cr
cr
6
cr
6
op
6
cr
6
cr
6
cr
7
6
6
cr
cr
op
6
cr
Syventävät opintojaksot
MAPG Pro gradu -tutkielma
YSM/MA Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät
MAS1/KVS2 Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset
menetelmät
MAS11 Business Market Management
MAS12/KVS3 Strategizing in Business Networks
MAS13 Managing Customer and Supplier Relationships
MAS21/KVS52 Innovations and New Business Opportunities
MAS22 Tietointensiivisen liiketoiminnan markkinointi
(ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016) tai
MAS22 Marketing of knowledge-intensive business
(not offered in 2015-2016)
MAS23/KVS55 Developing Service Business (not offered in 2014–2015)
KVS5/MAS24 Managing International Innovation Development
BIDI0003/MAS25 Business Development Laboratory
MAS31 Strategic Brand Management
MAS32/TSS9 Kulutuskulttuuri ja markkinointijärjestelmä
MAS33 Mainonta ja media (ei opetustarjonnassa lv.
2015–2016)
71
MAS34 Kaupan strateginen markkinointi
MAS35 Mainonta ja kulutuskulttuuri (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016)
TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11 Matkailun tulevaisuus ja
matkailututkimus (ei opetustarjonnassa lv. 2014–
2015)
Harjoittelu, syventävät opinnot
6
18
op
op
6
op
2-6
op
Markkinoinnin KTK-tutkinto-ohjelma
Kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on kattavat tiedot markkinoinnin keskeisistä
näkökulmista ja käsitteistä. Opiskelija kykenee laatimaan itsenäisesti teoreettisen tutkimusraportin
rajatusta markkinoinnin aihepiiristä ja perustelemaan tekemänsä valinnat. Ymmärrys markkinoinnin
johtamisesta sekä kuluttajien ja organisaatioiden käyttäytymisestä ja analysoinnista antaa
perusvalmiudet markkinoinnin kilpailukeinojen suunnitteluun ja toteuttamiseen käytännössä.
Markkinoinnin KTK-ohjelman suorittanut opiskelija hallitsee markkinoinnin perusosaamisalueiden
lisäksi työelämän kannalta keskeiset tutkimusmetodit, viestintätaidot ja informaatiolukutaidon perusteet
sekä kykenee tarkastelemaan yritys- ja talouselämää monitieteisesti (useista eri näkökulmista).
Markkinointia pääaineenaan opiskelleet kauppatieteiden kandidaatit sijoittuvat pääasiassa erilaisten
organisaatioiden markkinoinnin operatiivisiin johto- ja asiantuntijatehtäviin (esim.
markkinointiassistentti/marketing trainee, tuotepäällikkö, markkinointipäällikkö, avainasiakaspäällikkö,
myyntipäällikkö).
Opintojen ohjaus
Opintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä voi tarvittaessa kääntyä markkinoinnin ja
kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen opintoamanuenssin tai amanuenssin puoleen.
Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS), erikoistumislinjoihin ja sivuaineisiin liittyvissä
kysymyksissä opiskelija voi ottaa yhteyttä omaopettajaan tai oppiaineen HOPS-yhteyshenkilöön.
KTK-opintojen rakentuminen
Markkinoinnin oppiaine tarjoaa KTK-tutkinnossa monipuolisen valikoiman markkinoinnin eri
aihepiireihin liittyviä opintojaksoja, jotka ovat osaksi pakollisia, osaksi joustavasti opiskelijan
valittavissa. Kandidaatintutkinnon pakolliset opintojaksot kehittävät opiskelijan osaamista
markkinoinnin keskeisillä tehtäväalueilla ja antavat perusvalmiudet muiden opintojaksojen
suorittamiseen ja erikoistumiseen maisteritason opinnoissa. Vaihtoehtoiset, vapaavalintaiset
aineopinnot ja kandidaatintutkielma (yhdessä koko tutkinnon vapaasti valittavien opintojen kanssa)
tarjoavat opiskelijalle kuitenkin mahdollisuuden erikoistua jo kandidaatintutkinnossa.
KTK kaikille yhteiset opinnot
Pääaine: markkinointi (ml. kandidaatin tutkielma)
Sivuaine
180 op
53-62 op
24 op
60 op
25 op
9-18 op
53-62
24
Pääaineopinnot
60 op
MA14 B2B-markkinointi
MAK Kandidaatintutkielma
72
180 op
op
op
4
10
6
6
6
10
op
op
op
op
op
op
6
op
MA22/YR11 Innovaatio- ja tuotejohtaminen (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015)
MA23 Digitaalinen markkinointi
MA24 Sales management
MA27 Lean Software Startup
KT6 I/MA29 Instituutiotaloustieteen perusteet
KT6 II/MA30 Talous ja psykologia
Alumni Keynote speakers
6
op
6
6
6
4 tai 7
6
op
cr
op
op
cr
6
3
3
2
2-6
op
op
op
op
op
25
25
25
25
op
op
op
op
9-18
op
Sivuainesuositukset
Johtaminen ja organisointi tai
Laskentatoimi tai
Tietojärjestelmätiede tai
Yritysjuridiikka
Vapaasti valittavat
opinnot
Markkinoinnin KTM-tutkinto-ohjelma
Maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on syventävien kurssien ja pro gradu -tutkielman kautta
valituista markkinoinnin aihepiireistä syvällistä teoreettista tietoa. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija
kykenee toteuttamaan itsenäisiä, tieteellisen tutkimuksen periaatteita noudattavia projekteja ja
hallitsee analyyttisen ajattelun ja markkinoinnin ilmiöiden tutkimisen perusmenetelmät. Opiskelija osaa
tulkita tietoa kriittisesti eri näkökulmat huomioiden sekä kykenee soveltamaan tutkimustietoa ja
teoreettisia jäsennyksiä käytännön markkinointitoiminnassa eettisesti vastuullisella tavalla.
Markkinoinnin KTM-tutkinto-ohjelman suorittanut hallitsee markkinoinnin tärkeimmät teoriat ja opit
sekä osaa itsenäisesti päivittää tietämystään. Hänellä on työelämän kannalta keskeiset tutkimus-,
viestintä- ja informaatiolukutaidot ja hän kykenee tutkintoon kuuluvien kaikille pakollisten opintojen ja
sivuaineopintojen suorittamisen kautta tarkastelemaan yritys- ja talouselämää monitieteisesti ja
kokonaisvaltaisesti.
Markkinointia pääaineenaan opiskelleet sijoittuvat pääasiassa erilaisten organisaatioiden
markkinoinnin johto- ja asiantuntijatehtäviin (esim. markkinointijohtaja, avainasiakasjohtaja,
myyntijohtaja) sekä myös yleisliikkeenjohdollisiin tehtäviin (esim. toimitusjohtaja, kehitysjohtaja ja
yritysten strategiset johto- ja asiantuntijatehtävät). Koulutus luo perustan myös tutkijan uralle.
Opintojen ohjaus
kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen opintoamanuenssin tai amanuenssin puoleen.
Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS), erikoistumislinjoihin ja sivuaineisiin liittyvissä
kysymyksissä opiskelija voi ottaa yhteyttä omaopettajaan tai oppiaineen HOPS-yhteyshenkilöön.
KTM-opintojen rakentuminen ja erikoistumissuunnat
Markkinoinnin aine tarjoaa maisteriopintotasolla monipuolisen valikoiman markkinoinnin eri
aihepiireihin liittyviä opintojaksoja. Kaikille pakollisten opintojaksojen lisäksi opiskelija valitsee yhden
erikoistumissuunnan, jonka kursseihin hän opinnoissaan keskittyy. Syventämistä ja/tai variaatiota
opiskelusisältöihin on mahdollista saada pro gradun, vapaavalintaisten opintojen ja sivuainevalinnan
kautta. Markkinoinnin KTM-tutkinnon erikoistumissuunnat ovat Yritysten välinen markkinointi,
Innovaatiot ja palveluliiketoiminta sekä Markkinointiviestintä ja brändit.
Yritysten välinen markkinointi. Valtaosa kansantaloudessa tapahtuvasta kaupanteosta tapahtuu
yritysten välisissä vaihdantasuhteissa ja verkostoissa. Merkittävä osa kansainvälisesti menestyneistä
suomalaisyrityksistä toimii yritysmarkkinoilla. Verkottuneessa liiketoimintaympäristössä yksittäisen
yrityksen kilpailukyky on vahvasti riippuvainen keskeisten liiketoimintasuhteiden ja näistä
muodostuvien arvoverkkojen menestyksekkäästä johtamisesta. Tämä erikoistumissuunta perehdyttää
opiskelijat yritysmarkkinoiden, liiketoimintasuhteiden ja -verkostojen johtamiseen uusimman
tutkimustiedon avulla sekä käytännön yritysesimerkkejä ja vuorovaikutteisia opetusmenetelmiä
73
hyödyntämällä. Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelija 1) tuntee yritysten välisen markkinoinnin,
liiketoimintasuhteiden ja -verkostojen, sekä asiakas- ja toimittajasuhteiden ja kaupan toimitusketjujen
johtamisen tärkeimmät teoriat, 2) tuntee keskeiset B2B markkinoinnin johtamisen käytännön työkalut,
sekä 3) osaa analysoida, yhdistellä ja hyödyntää näitä teorioita ja johtamistyökaluja innovatiivisesti
liikkeenjohdollisten ongelmien ratkaisemisessa. Maisterintutkinnon suorittaminen tässä
erikoistumissuunnassa antaa monipuoliset valmiudet toimia liikkeenjohdon johtamis- ja
asiantuntijatehtävissä, erityisesti yritysten välistä kauppaa käyvien palveluja teollisuusyritysten sekä
kaupan alan yritysten palveluksessa. Opiskelija voi sijoittua esimerkiksi markkinointipäällikön/-johtajan
myyntipäällikön/-johtajan, avainasiakaspäällikön/-johtajan, tai kehityspäällikön/-johtajan tehtäviin.
Innovaatiot ja palveluliiketoiminta. Nopeasti muuttuvat ja monimutkaistuvat markkinat vaativat
yrityksiltä jatkuvaa uudistumista ja kykyä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita.
Tämä vaatii asiakaslähtöistä, ennakoivaa ja yrittäjämäistä ajattelua, johon tämä erikoistumissuunta
valmentaa. Useimmilla toimialoilla kilpailuedun luominen edellyttää palveluja tietointensiivisten
tarjoomien kehittämistä, erilaisten arvoverkostojen hyödyntämistä sekä asiakkaiden osallistamista.
Siksi ne ovat tämän opintokokonaisuuden keskeisiä teemoja. Innovaatiot ja palveluliiketoiminta erikoistumissuunnan suoritettuaan opiskelija 1) tuntee innovaatiojohtamisen, palvelulogiikan,
arvonluonnin sekä tietointensiivisten palveluiden keskeiset teoriat ja tutkimusalueet, 2) hallitsee
analyyttisen ja luovan liiketaloudellisen ajattelutavan, sekä 3) osaa soveltaa tieteellistä tietoa ja
menetelmiä haastavien liiketoimintaongelmien ratkaisemiseen. Opintokokonaisuus antaa opiskelijoille
valmiuksia kehittää ja johtaa innovatiivista ja tietointensiivistä liiketoimintaa, esimerkiksi
markkinointijohtajan, tuote- tai liiketoiminnan kehittäjän, konsultin tai yrittäjän tehtävässä.
Markkinointiviestintä ja brändit -erikoistumissuunnassa perehdytään markkinointiviestinnän ja
kulutuskäyttäytymisen erityiskysymyksiin. Opinnot huomioivat jatkuvassa murroksessa olevan
markkinointiviestinnän ja kuluttamisen kentän tarkastellen ilmiöitä myös digitaalisissa ympäristöissä.
Opinnoissa käsitellään yrityksen tuotteisiin, hintaan, jakeluun ja markkinointiviestintään liittyvää
päätöksentekoa sekä kulutuskäyttäytymistä. Markkinoivan yrityksen ja kuluttajan näkökulmat
korostuvat opintosuuntauksessa vahvasti. Markkinointiviestintä ja brändit -erikoistumissuunnan
suoritettuaan opiskelija 1) tuntee viestinnän ja kuluttajakäyttäytymisen tärkeimmät teoriat ja
tutkimuksen, 2) hallitsee brändin rakentamisen, mainonnan ja muun markkinointiviestinnän käytännöt,
sekä 3) ymmärtää kulutuksen ja median kulttuurisina ilmiöinä. Opintojen tavoitteena on antaa
opiskelijalle valmiudet markkinoinnin kilpailukeinojen johtamiseen, markkinointiviestinnän ja brändien
johto- ja asiantuntijatehtäviin esimerkiksi brändipainotteisissa tavaroita tai palveluja tuottavissa
yrityksissä, vähittäiskaupassa sekä mainostoimisto-, viestintätoimisto- ja markkinatutkimusyrityksissä.
Markkinoinnin KTM-tutkinto-ohjelma
KTM kaikille yhteiset opinnot
Pääaine: markkinointi (ml. pro gradu -tutkielma)
Sivuaine
Markkinoinnin KTM-tutkinto-lma
-ohjelma
Yritysten välisen markkinoinnin erikoistumissuunta
MAS1/KVS2 Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät
MAS11 Business Market Management
74
120 op
4 op
10 op
60 op
25 op
21 op
120 op
4
10
op
op
60
op
30
6
op
op
6
op
6
6
6
6
cr
cr
cr
op
2-6
op
Johtaminen tai
Kansainvälinen liiketoiminta tai
Toimitusketjujen johtaminen tai
Yritysjuridiikka
25
25
25
25
op
op
op
op
60
op
30
6
op
op
6
op
6
cr
6
op
6
cr
6
cr
6
cr
6
cr
2-6
op
25
25
25
25
op
op
op
op
60
op
30
6
op
op
6
op
6
6
6
cr
op
op
6
18
op
op
2-6
op
25
25
25
25
op
op
op
op
Sivuainesuositukset
Innovaatioiden ja
palveluliiketoiminnan
erikoistumissuunta
MAS21/KVS52 Innovations and New Business Opportunities
MAS22 Tietointensiivisen liiketoiminnan markkinointi (ei
opetustarjonnassa lv. 2015–2016) tai
MAS22 Marketing of knowledge-intensive business (not
offered in 2015–2016)
MAS23/KVS55 Developing Service Business (not offered in 2014–2015)
KVS5 /MAS24 Managing International Innovation Development
Sivuainesuositukset
Palveluliiketoiminnan opintokokonaisuus tai
Yrittäjyys
Markkinointiviestinnän ja
brändien erikoistumissuunta
2015–2016)
MAS35 Mainonta ja kulutuskulttuuri (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016)
Sivuainesuositukset
Taloussosiologia tai
Talousmaantiede tai
Yritysjuridiikka
75
Vapaasti valittavat
opinnot
21
op
Markkinointi sivuaineena
Markkinointia sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat alla esitetyistä perus- ja aineopinnoista
vähintään 25 op. KTM-tutkinnossa tehtäviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten
opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine
koostetaan muista aineen jaksoista huomioiden sivuaineen mahdolliset pakollisuudet.
Valinnaiset opinnot (11 op)
ks. markkinoinnin muut opintojaksot
25
op
4
10
op
op
Vastaavuustaulukko
Uusi opintojakso
MA11
MA12
MA13
MA21
MA22/YR11
MA23
MA24
MA25
MA26/LOG14
MA27
TM41/MA28
KT6 I/MA29
KT6 II/MA30
MAS1/KVS2
MAS1.1/KVS2.1
MAS12/KVS3
MAS13
MAS21/KVS52
MAS22
MAS23/KVS55
KVS5/MAS24
BIDI0003/MAS25
MAS31
76
Markkinoinnin strateginen
johtaminen (10 op)
Kuluttajakäyttäytyminen
Markkinointiviestintä
Palvelujen markkinointi
Innovaatio- ja tuotejohtaminen
Digitaalinen markkinointi
Sales Management
Eettinen markkinointi
Jakelun johtaminen ja kaupan ketjuliiketoiminta
Lean Software Startup
Johdatus vähittäiskauppaan
Intituutiotaloustieteen perusteet (3 op)
Talous ja psykologia (3 op)
Markkinointitutkimuksen
Markkinointitutkimus
Strategizing in Business
Networks
Managing Customer and
Supplier Relationships
Innovations and New Business Opportunities
Tietointensiivisen liiketoiminnan markkinointi
Developing Service Business
Managing International Innovation Development
Business Development Laboratory
Strategic Brand Management
Vanha opintojakso (nimi tai laajuus vain jos
muuttunut)
MA1/YR11
(6-7 op)
MA2
MA5
MA3
MA4
MA8
MA9
MA7
MA12/LOG14
MA10
TM41/MA16
KT6 I/MA20 I
(4 op)
KT6 II/MA20 II
MAS2/KVS2
(4 op)
MAS2.1/KVS2.1
Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät
Business to Business Relationships and Networks
Customer Relationship Management
Innovative Marketing and
Firm’s Growth
Tietointensiivisten yrityspalveluiden markkinointi
MAS14/KVS3
MAS3
MAS4/KVS52
MA6
MAS9/KVS55
KVS5/MAS17
BIDI0003/MAS19
MAS15
MAS32/TSS9
MAS33
MAS34
MAS35
Kulutuskulttuuri ja markkinointijärjestelmä
Mainonta ja media
Kaupan strateginen markkinointi
Mainonta ja kulutuskulttuuri
(18 op)
MAS5/TSS9
MAS6
MAS32
MAS40
KANSAINVÄLINEN LIIKETOIMINTA
Kuluttamisen kulttuuri ja markkinoinnin henki
Mediaviestintä
(30 op)
(International Business)
The business environment today is highly international. In order to succeed in this competing
environment, firms need access to personnel well-trained in international business skills. Not only are
foreign languages essential, but employees and managers also need to understand foreign cultures
and ways of doing business. Students majoring in IB gain a wide understanding of the complexities of
business in a globalising world. They learn how small firms internationalise, which factors and
processes support or hamper this development and how eventually multinational enterprises are
created. This enables graduates to work as managers or experts in globally operating firms or
organisations, international entrepreneurs or qualified researchers in the international business
environment.
List of courses: NOTE: Students who have begun their studies prior to autumn 2014 follow the
degree requirements of their admission year taking into account changes which occur in the
curricula each academic year.
Basic and intermediate studies
KV1 International Business Management
KV2/TM34/YR11 Business Intelligence and the
Global Business Environment
KVK Kandidaatintutkielma
KV3/MA14 Business Marketing
(poistuu opetustarjonnasta lv. 2014–2015 jälkeen)
KV4/MA13/YR10 Exports and SME
Internationalisation
KVS5 Managing international innovation
Developmetnt
KV6 Multinational Corporations and Foreign Direct
Investment
KV11/MA31 International Innovation Management
as Design
KT4/KV13 International Economics
LR15/MA15/KV14 Sijoittajaviestintä (ei
TM3/KV17 Poliittinen maantiede ja Euroopan
integraatio (ei opetustarjonnassa 2015–2016)
LR07,10/KV18/JO19/MA21 Ethical Issues in
Finance and Responsible Investing (Not offered in
2015-2016)
KV21/TM37 Eastern Europe and Central Asia
Twenty Years Later
KV22/TM32 The Russian Market Economy
KV23/TM33 Business in the Baltic Sea Region
KV24/TM36 Investment Opportunities in Eastern
Europe
KV30 Managing across Cultures
3
op
6
6
cr
cr
10
6
op
cr
6
cr
6
cr
3 or 6
cr
6
cr
6
4
cr
op
6
6
4
op
cr
op
3
cr
3
cr
3
6
6
cr
cr
cr
2, 4, 6
cr
77
KV31/TM35 Doing Business in Asia-Pacific
KV32 India as a Business Environment
KV35/SA18 Strategien der Internationalisierung
KV90 Location-specific Studies
3
3
3
1-6
2
2-6
cr
cr
cr
cr
op
op
30
6
6
op
cr
op
6
op
6
6
6
cr
cr
cr
6
cr
6
cr
2-6
6
cr
cr
6
cr
2
4
cr
cr
6
cr
6
cr
6
cr
6
cr
6
6
6
cr
cr
cr
6
cr
6
cr
1-6
2-6
cr
op
Advanced studies
KVPG Pro gradu –tutkielma
KVS1 International Business Strategy
MAS1/KVS2 Markkinointitutkimuksen
YSM/KV Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset
tutkimusmenetelmät
KVS4 International Mergers and Acquisitions
KVS5/MAS24 Managing International Innovation
Development
MAS21/KVS52 Innovations and New Business
Opportunities
KVS53 Project Management and Innovation (not
KVS54 Special Themes in Innovation Management
MAS23/KVS55 Developing Service Business (not
TMS48/KVS56 Innovation, Clusters and
Regional Development (not offered in 2014–2015)
KVS57 Multinational Management
LOGS13/KVS6/LRS15 Strategy and Business
Competence
KVS8 International Marketing Management (not
KVS9 International Entrepreneurship (not offered in
2014–2015)
KVS10/TMS32 The Development of the EU-Russia
Economic Relations
KVS11 Business Prospects in the Arctic (not
KVS12 The EU as a Business Environment
KVS13 New Challenges of Global Business
JOS3/KVS17 International Human Resource
Management
JOS4/KVS18 International Comparative
Management
LOGS22/TMS44/KVS19 Trade and Transport
Facilitation
KVS90 Location-specific Studies
B.Sc. (Econ & Bus.Adm.) degree programme in International Business
An International Business (IB) B.Sc. graduate possesses a broad knowledge of international business
theories and practices and s/he is able to apply them critically and creatively. S/he understands the
challenges and opportunities of international business environment and is able to judge which
management tools are appropriate for real-life problem solving.
The core themes and topics are covered in compulsory course of international business. Additionally,
students may select courses based on their own interest related to international growth and strategy,
international marketing and international relations. More information on the courses can be found at
the IB website.
In the IB B.Sc. programme recommended minor subjects are Accounting and Finance, Economic
Geography and Operations & Supply Chain Management. More detailed recommendations on
78
individual courses can be found at the IB website. If a student wishes to choose another minor subject,
s/he should contact his/her MyTeacher for approval. It is also possible that students can do their minor
while in exchange. For instructions, students should consult their MyTeacher. More detailed
information of the structure of the degree can be obtained from the departmental coordinators at the
Department of Marketing and International Business.
For elective studies we recommend our students to choose courses from the following study modules:
- Baltic Sea Studies
- East Asian Studies
- Development Studies
B.Sc. degree programme in International Business
B. Sc. common core studies
Major: International Business (incl. bachelor’s thesis)
Minor
Elective studies
180 op
54-63 op
24 op
60 op
25 op
8-17 op
B.Sc. degree programme in International Business
B.Sc. common core studies
54-63
180 op
op
24
op
3
6
6
op
cr
cr
10
op
6
cr
3 or 6
cr
6
cr
6
6
6
4
cr
op
cr
op
3
cr
3
cr
3
6
6
cr
cr
cr
2, 4, 6
3
3
3
1-6
2
2-6
cr
cr
cr
cr
cr
op
op
25
op
Major studies
Obligatory courses (23 op)
KV2/TM34/YR9 Business Intelligence and the
Global Business Environment
KVK Kandidaatintutkielma
Optional courses (min. 37 op)
KV4/MA13/YR10 Exports and SME
Internationalisation
KV6 Multinational Corporations and Foreign Direct
Investment
KV11/MA31 International Innovation Management
as Design
TM3/KV17 Poliittinen maantiede ja Euroopan
integraatio (ei opetustarjonnassa 2015–2016)
LR07, 10/KV18/JO19/MA21 Ethical Issues in
Finance and Responsible Investing (not offered
2015–2016)
Twenty Years Later
Europe
KV90 Location-specific Studies
Minor
recommendations
Laskentatoimi ja rahoitus or
79
Talousmaantiede or
Toimitusketjujen johtaminen or
Elective studies
25
25
op
op
9-18
op
M.Sc. (Econ & Bus.Adm.) degree programme in International Business
An International Business (IB) M.Sc. graduate is able to evaluate, combine and apply various
international business theories and practices appropriately as well as create new knowledge to the
field. S/he is able to solve both theory-related and practical international business problems
independently.
The structure of the programme is as follows:
M. Sc. degree programme in International Business
120 op
M. Sc. common core studies
4 op
10 op
Major: International Business (incl. Master’s thesis)
60 op
Minor
25 op
Elective studies
21 op
In the IB M.Sc. Programme the students specialize in one of the three focus areas according to their
own interests. The alternative focus areas are:
- International Growth and Strategy
- International Marketing
- International Relations
A graduate specializing in International Growth and Strategy possesses advanced knowledge in the
international growth and strategy related theories and management practices. S/he is able to apply
and develop frameworks which help him/her to understand what determines the success and/or failure
of internationally operating firms. These students have KVS1 International Business Strategy as a
compulsory course. We recommend that these students would choose either Entrepreneurship,
Management and Organisation or Sustainable Development as minor studies. If a student wishes to
choose another minor subject, s/he should contact his/her MyTeacher for approval. It is also possible
that students can do their minor while in exchange. For instructions, students should consult their
MyTeacher. More detailed information of the structure of the degree can be obtained from the
departmental coordinators at the Department of Marketing and International Business.
A graduate specializing in International Marketing possesses advanced knowledge in the international
marketing and innovation related theories and management practices. S/he is able to apply and
develop frameworks which help him/her to understand how value is created on international markets.
These students have KVS8 International Marketing Management as a compulsory course. We
recommend that these students would choose either International Business Communication,
Marketing or Service Business as minor studies. If a student wishes to choose another minor subject,
s/he should contact his/her MyTeacher for approval. It is also possible that students can do their minor
while in exchange. For instructions, students should consult their MyTeacher. More detailed
information of the structure of the degree can be obtained from the departmental coordinators at the
Department of Marketing and International Business.
A graduate specializing in International Relations possesses advanced knowledge in the international
trade and relations theories and management practices. S/he is able to apply and develop frameworks
which help him/her to understand what how international relations are managed. These students have
KVS13 New Challenges of Global Business as a compulsory course. We recommend that these
students would choose either Economics, Political History or Political Science as minor studies. If a
student wishes to choose another minor subject, s/he should contact his/her MyTeacher for approval.
It is also possible that students can do their minor while in exchange. For instructions, students should
consult their MyTeacher. More detailed information of the structure of the degree can be obtained from
the departmental coordinators at the Department of Marketing and International Business.
We recommend to all IB students that they would also choose a secondary minor in:
- Baltic Sea Studies or
- East Asian Studies or
- Development Studies or
80
-
Business languages
M.Sc. degree programme in
M.Sc. common core studies
120
4
10
International Growth and
Strategy specialization
area
op
op
op
60 op
KVPG Pro gradu -tutkielma
tutkimusmenetelmät
menetelmät
30
6
6
op
cr
cr
6
op
6
6
cr
cr
2
6
cr
op
KVS5 Managing International Innovation
Development
JOS3/KVS17 International Human Resource
Management
JOS4/KVS18 International Comparative
Management
6
cr
1-6
2-6
cr
cr
Johtaminen ja organisointi or
Yrittäjyys or
25
25
25
op
op
op
Minor recommendations
International Marketing
specialization area
60 op
KVPG Pro gradu -tutkielma
KVS8 International Marketing Management (not
tutkimusmenetelmät
Menetelmät
KVS9 International Entrepreneurship (not offered in
2014–2015)
MAS21/KVS52 Innovations and New Business
Opportunities
MAS23/KVS55 Developing Service Business (not
Markkinointi or
Kansainvälisen liikeviestinnän opintokokonaisuus or
Palveluliiketoiminnan opintokokonaisuus
30
6
op
cr
6
cr
6
cr
6
cr
6
6
cr
cr
6
cr
6
cr
1-6
2-6
cr
op
25
25
25
op
op
op
81
International Relations
specialization area
60 op
KVPG Pro gradu –tutkielma
tutkimusmenetelmät
Menetelmät
Economic Relations
KVS11 Business Prospects at the Arctic (not offered
in 2014–2015)
LOGS22/TMS44/KVS19 Trade and Transport
Facilitation
30
6
6
op
cr
cr
6
op
6
cr
6
cr
6
6
cr
cr
1-6
2-6
cr
op
25
25
25
op
op
op
21
op
Taloustiede or
Poliittinen historia or
Valtio-oppi
Elective studies
Kansainvälinen liiketoiminta sivuaineena
Kansainvälistä liiketoimintaa sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTK-tutkinnossa että
KTM-tutkinnossa vähintään 25 op kansainvälisen liiketoiminnan opintoja. KTM-tutkinnossa tehtäviin
sivuaineopintoihin ei voi sisältyä kaikille yhteisten opintojen jaksoja, jos ne on suoritettu KTKtutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine koostetaan muista aineen jaksoista.
Valittavissa vapaasti kv. liiketoiminnan perus- ja
aineopintotarjonnasta
25 op
3 op
6 cr
TOIMITUSKETJUJEN JOHTAMINEN (ENT. LTT, LOGISTIIKKA)
(Operations & Supply Chain Management)
Oppiaineen nimi oli lukuvuoteen 2011 - 2012 asti LTT, logistiikka. Nykyinen nimi vastaa tutkimusalan
kansainvälistä käytäntöä sekä aineen opetuksen ja tutkimuksen sisältöä aiempaa huomattavasti paremmin. Uusi nimi on nykyään myös yritysmaailmassa varsin yleisesti käytetty käsite.
Yritykset sekä yritysten muodostamat toimitusketjut tai -verkostot kaikilla toimialoilla pyrkivät hallitsemaan hankintatoimeen, valmistukseen, jakeluun ja myyntiin liittyviä materiaali-, raha- ja tietovirtoja yhä
tehokkaammin. Tähän liittyvät toimitusketjun hallinnan usein varsin käytännönläheiset ongelmat ovat
aineen opetuksen ja tutkimuksen keskeinen kohde.
Opinnot antavat kokonaisvaltaisen kuvan yritykseen tulevan, sen sisällä liikkuvan ja yrityksestä lähtevän materiaalivirran (ml. kierrätysvirrat) sekä siihen liittyvän informaatiovirran suunnittelusta ja ohjauk82
sesta yrityksen taloudellisten tavoitteiden kannalta tehokkaimmalla tavalla (Supply Chain Management). Kytkentä reaalimaailman prosesseihin on hyvin tiivis.
Opinnoissa tarkastellaan niin teollisuuden, kaupan kuin logistiikkapalveluita tuottavien yritysten logistisia toimintoja sekä kotimaan että erityisesti kansainvälisten toimintojen osalta. Toimitusketjujen johtamisen laaja-alaisella osaamisella on kysyntää paitsi valmistuksen ja kaupan myös liiketoiminnan konsultoinnin ja yhä useammin myös julkisen sektorin eri tehtävissä. Pääaineesta valmistuneet ovatkin
työllistyneet hyvin; tyypillisesti suurten yritysten kansainvälisen toimitusketjun hallinnan asiantuntijatehtäviin. Opintojen ammatillisina tavoitteina ovat teollisuuden ja kaupan kotimaiset ja kansainväliset hankinnan, toiminnanohjauksen ja jakelun asiantuntijatehtävät sekä logistiikkapalveluyritysten (mm. logistiikka- ja kuljetusyritysten) johtotehtävät.
Lista oppiaineen opintojaksoista: HUOM: Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat
noudattavat aloitusvuotensa tutkintovaatimuksia, huomioiden opintojaksojen lukuvuosittaiset
muutokset.
LOG1/TM44 Supply Chain Management
LOG2 Tuotantotalous
LOG3 Purchasing and Supply Management
LOG4/TM45 Kuljetustoiminnot ja -markkinat
LOGK Kandidaatintutkielma
LOG8 Toimitusketjujen johtamisen projektityö
LOG9 Materiaalihallinnon teknologiat ja mittarit
4
6
6
6
6
6
10
5
2,
4, 6
6
6
4
tai
7
6
2
2-6
op
cr
op
cr
op
op
op
op
op
30
7
op
op
6
6
op
op
1–6
op
4
4–
10
2,
4, 6
6
6
cr
op
2-6
op
op
op
op
op
op
op
Syventävät opintojaksot
LOGPG Pro gradu -tutkielma
LOGS10 Toimitusketjujen johtamisen kvantitatiiviset sovellukset
LOGS11 Logistiikkapalvelut ja -markkinat
YSM/LOG Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät
LOGS13/KVS6/LRS15 Strategy and Business Competence
LOGS20 Operaatioiden ja toimitusketjun johtamisen erityisalueet
LOGS21 Toimitusketjujen johtamisen erikoistyö
LOGS22/TMS49/KVS19 Trade and Transport Facilitation
TKM12/LOGS23 Laadunohjauksen menetelmät (ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2014–2015)
op
cr
op
Toimitusketjujen johtamisen KTK-tutkinto-ohjelma
Opinnoissa tarkastellaan teollisuuden, kaupan ja logistiikkapalveluita tuottavien yritysten logistisia
toimintoja sekä kotimaan että erityisesti kansainvälisten toimintojen kannalta, minkä vuoksi kytkentä
reaalimaailman prosesseihin on hyvin tiivis. Kuljetus- ja logistiikkamarkkinoiden toimintaa ja rakennetta
83
käsitellään sekä em. palveluja tuottavien yritysten johtamisen että toimialan kannalta. Toimivien
logistiikkamarkkinoiden merkitystä tarkastellaan myös makrotasolla niin kehittyvien maiden kuin
maailmankaupankin kannalta.
Tutkinnon suorittanut omaa kokonaisvaltaisen kuvan yritykseen tulevien, sen sisällä liikkuvien ja
yrityksestä lähtevien materiaalivirtojen sekä niihin liittyvän informaation suunnittelusta ja ohjauksesta
yrityksen taloudellisten tavoitteiden kannalta tehokkaimmalla tavalla. Hänellä on myös selkeä käsitys
liiketoiminnan verkostoitumisesta globaalissa toimintaympäristössä. Tutkintoon liittyy myös
perustietämys toimitusketjujen johtamisen ja siitä tukevien muiden tieteiden alalla tapahtuvasta
tutkimustyöstä.
Kauppatieteen kandidaatti kykenee työskentelemään toimialaansa liittyvissä työryhmissä tai
suorittamaan erityyppisiä toiminnan suunnitteluun tai organisoimiseen liittyviä yksilötehtäviä. Hän
kykenee osallistumaan pitkäaikaisiin projekteihin kohdealueen ammatillisten ohjeiden ja sosiaalisten
tarpeiden mukaisesti. Hän hallitsee erilaisia vuorovaikutuksen, viestinnän, argumentoinnin ja
kommunikoinnin menetelmiä ja tapoja, joiden avulla hän voi tuottaa työyhteisölleen toimitusketjujen
johtamiseen liittyvää tietoa, paikallistaa ongelmia ja kehittää niihin ratkaisuja.
Tällainen osaaminen luo hänelle edellytykset toimia tehokkaasti palvelemansa yhteisön materiaali- ja
informaatiovirtojen suunnitteluun ja ohjaukseen, liiketoiminnan verkostoitumiseen sekä kuljetus- ja
logistiikkamarkkinoiden kansainvälisiin vuorovaikutussuhteisiin ja riippuvuuksiin liittyvissä tehtävissä
globaalissa toimintaympäristössä.
Toimitusketjujen johtamisen aine tarjoaa opiskelijan valittavaksi monipuolisen valikoiman eri
aihepiireihin liittyviä opintojaksoja. Pakolliset opintojaksot kehittävät opiskelijan osaamista
toimitusketjujen johtamisen keskeisillä tehtäväalueilla ja antavat perusvalmiudet muiden
opintojaksojen suorittamiseen. Yhdistelemällä vaihtoehtoisia, vapaasti valittavia aineopintoja opiskelija
voi perehtyä esimerkiksi tuotantotalouteen, operaatioanalyysiin ja kuljetusmarkkinoihin.
Toimitusketjujen johtamisen aineen opinnoissa ei ole erikoistumissuuntia, mutta halutessaan opiskelija
voi kurssivalinnoilla painottaa opintojaan esimerkiksi toimitusketjun hallintaan tai logistiikka- ja
kuljetusmarkkinoihin.
Opiskelija voi tukea ammatillisia tavoitteitaan sivuainevalinnoilla. Sivuainesuosituksia ovat
laskentatoimi ja rahoitus, tietojärjestelmätiede, talousmaantiede ja yritysjuridiikka.
Opintojen ohjaus
kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen opintoamanuenssin tai amanuenssin puoleen. Toimitusketjujen
johtamisen opintoja (HOPS) koskevissa kysymyksissä voi keskustella toimitusketjujen johtamisen
HOPS-yhteyshenkilön kanssa.
Pääaine: toimitusketjujen johtaminen (ml. kandidaatin tutkielma)
Sivuaine
Pääaineopinnot
180 op
53–62 op
24 op
60 op
25 op
9-18 op
180
53–62
op
op
24
op
60
op
4
op
6
6
cr
op
LOG2 Tuotantotalous
84
LOGK Kandidaatintutkielma
6
6
6
10
cr
op
op
op
5
op
2, 4, 6
6
6
op
op
op
4 tai 7
op
6
op
2
2-6
op
op
25
25
25
25
9-18
op
op
op
op
op
LOG8 Toimitusketjujen johtamisen projektityö
Sivuainesuositukset
Laskentatoimi ja rahoitus tai
Talousmaantiede tai
Yritysjuridiikka
Toimitusketjujen johtamisen KTM-tutkinto-ohjelma
Opinnoissa tarkastellaan niin teollisuuden, kaupan kuin logistiikkapalveluita tuottavien yritysten logistisia toimintoja sekä kotimaan että erityisesti kansainvälisten toimintojen kannalta. Tutkinnon suorittaneella on kandidaatin tutkintoon sisältyneiden osaamisvaatimusten lisäksi syvällinen osaaminen oman
pro gradu -tutkielmansa kohteeksi valitsemastaan erityisalasta. Hän tuntee tutkimuskohteensa erityisteorioita sekä hallitsee erilaisia metodologisia lähestymistapoja, jotka tukevat toimitusketjujen johtamiseen liittyvien ongelmien ratkaisemista tuoreimpia tutkimustuloksia hyödyntämällä. Tutkinnon suorittanut osaa kriittisesti arvioida, soveltaa ja hyödyntää uutta informaatiota oman tietopohjansa ja teorioiden hallintansa rikastamiseksi ja laajentamiseksi sekä uusien näkökohtien löytämiseksi tai arvioimiseksi. Hän kykenee soveltamaan olemassa olevaa teoriaa ja tieteellisiä menetelmiä analysoidakseen tehtäväalueeseensa liittyviä käytännön ongelmia ja tuottaakseen itsenäisesti niihin tulkintoja ja
ratkaisuehdotuksia. Hän pystyy myös käyttämään tietämystään uudenlaisissa tehtäväalansa toiminnoissa suunnitellakseen, johtaakseen, organisoidakseen tai hoitaakseen erilaisia vaativia tehtäviä itsenäisesti tai projektiryhmän vetäjänä tai jäsenenä. Taustalla on syvällinen ymmärrys omasta tieteenalasta, sen perinteistä, omaleimaisuudesta sekä asemasta yhteiskunnassa.
Tutkinnon suorittaneella on kehittyneet oman sisäisen toiminnan sekä ulkoisen vuorovaikutuksen hallinnan taidot. Hän pystyy kommunikoimaan eri tavoin sekä ilmaisemaan itseään, puolustamaan kantaansa ja olemaan eettisellä tavalla asiantuntija sekä suurelle yleisölle kuin myös itsenäisesti erityisyhteisöissä. Hän kykenee koostamaan eri lähteistä tulevaa informaatiota luovien ratkaisujen kehittämiseksi voidakseen positiivisesti edistää palvelemansa yrityksen toimintaa sekä vaikuttamaan taustalla olevaan talouselämään, yhteiskuntaan ja sen muihin yhteisöihin.
Pakolliset syventävät opintojaksot (49 op) syventävät opiskelijan osaamista toimitusketjujen
johtamisen erikoisalueilla teoreettinen ja sekä teoreettisia ja menetelmällisiä valmiuksia analysoida
toimitusketjujen johtamisen tutkimusaiheita. Toimitusketjujen johtamisen aineen opinnoissa ei ole
erikoistumissuuntia, mutta halutessaan opiskelija voi kurssivalinnoilla painottaa opintojaan esimerkiksi
toimitusketjun hallintaan tai logistiikka- ja kuljetusmarkkinoihin.
Opiskelija voi tukea ammatillisia tavoitteitaan sivuainevalinnoilla. Sivuainesuosituksia ovat
laskentatoimi ja rahoitus, tietojärjestelmätiede, talousmaantiede ja yritysjuridiikka.
Opintojen ohjaus
kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen opintoamanuenssin tai amanuenssin puoleen. Sivuainetta
85
koskevissa kysymyksissä voi keskustella omaopettajan kanssa. Toimitusketjujen johtamisen opintoja
koskevissa kysymyksissä voi keskustella omaopettajan kanssa.
Pääaine: toimitusketjujen johtaminen (ml. pro gradu -tutkielma)
Sivuaine
120 op
4 op
10 op
60 op
25 op
21 op
Pääaineopinnot
Pakolliset opinnot
LOGPG Pro gradu -tutkielma
LOGS10 Toimitusketjujen johtamisen kvantitatiiviset sovellukset
LOGS11 Logistiikkapalvelut ja -markkinat
YSM/LOG Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät
tai
LOGS13/KVS6/LRS15 Strategy and Business Competence
LOGS20 Operaatioiden ja toimitusketjun johtamisen erityisalueet
LOGS21 Toimitusketjujen johtamisen erikoistyö
TKM12/LOGS23 Laadunohjauksen menetelmät (ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2014–2015)
4
10
60 op
op
op
49
30
7
op
op
op
6
6
op
op
6
op
4
4–
10
2,
4, 6
6
6
cr
op
2-6
op
25
25
25
25
op
op
op
op
21
op
op
cr
op
Sivuainesuositukset
Laskentatoimi ja rahoitus tai
Talousmaantiede tai
Yritysjuridiikka
Vapaasti valittavat
opinnot
Toimitusketjujen johtaminen sivuaineena
Toimitusketjujen johtamista sivuaineenaan lukevat opiskelijat suorittavat vähintään 25 op seuraavista
opintojaksoista:
25 op
LOG2 Tuotantotalous
86
4
6
6
6
op
cr
op
op
6
6
6
6
cr
op
op
op
4 tai 7
op
6
op
6
2-6
op
op
 KTM-tutkinnossa suoritettaviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen
jaksoja, kun ne on suoritettu KTK-tutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine koostetaan
muista ko. aineen jaksoista huomioiden sivuaineen mahdolliset pakollisuudet.
 Siinä tapauksessa, että opiskelijalla on KTK-tutkinnossa toimitusketjujen johtaminen sivuaineena
(25 op), KTM-tutkinnossa hän voi suorittaa myös syventäviä opintojaksoja ottaen kuitenkin
huomioon syventävissä opintojaksoissa vaadittavat edeltävät opinnot.
TALOUSMAANTIEDE (Economic Geography)
”Talous toimii sijainnin ehdoilla”
Talousmaantiede tarkastelee taloudellisten toimintojen sijaintia, alueellista organisoitumista ja
toimintojen välisiä suhteita. Talousmaantieteilijä on kiinnostunut talouden toimijoiden ja alueellisen
toimintaympäristön vuorovaikutuksesta. Tarkastelutaso voi vaihdella paikallisesta globaaliin. Turun
kauppakorkeakoulussa talousmaantieteen keskeisiä teemoja ovat liikepaikkasuunnittelu, kuluttajien
aluekäyttäytyminen, alueelliset innovaatiojärjestelmät ja toimialakeskittymät, alueiden strateginen
kehittäminen, yritysten yhteiskuntavastuu ja matkailu sekä yhteisenä nimittäjänä kaikille edellä
mainituille paikkatietomenetelmien liiketoimintasovellukset.
Tieteenalan laaja-alaisuudesta johtuen talousmaantieteilijät ovat sijoittuneet hyvin monipuolisesti liikeelämän, kansainvälisten organisaatioiden tai julkisen hallinnon asiantuntija-, tutkimus- tai
johtotehtäviin. Liiketoimintaosaamisen ja viestintävalmiuksien lisäksi käytännönläheisten menetelmien,
kuten paikkatietomenetelmien ja liikepaikkasuunnittelun työkalujen hallinta ovat talousmaantieteilijän
erityisvahvuuksia työmarkkinoilla. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden
talousmaantieteilijöiden tehtävänimikkeitä ovat muun muassa verkostosuunnittelija,
kauppapaikkapäällikkö, konsultti, markkinointijohtaja, projektipäällikkö (sekä yrityksissä että
yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelun tehtävissä), taloustoimittaja, tutkija, professori, johtaja,
diplomaatti, kansainvälisten asioiden asiantuntija.
Sekä kauppatieteiden kandidaatin että maisterin tutkinnoissa talousmaantieteen opintojaksot on
ryhmitelty opintopoluiksi, joista kukin rakentuu tietyn teeman ympärille. Opintopolut ovat: Yritysten
yhteiskuntavastuu (numerolla 2 alkavat opintojaksot), Aluemaantiede (3), Yritys- ja
markkinointimaantiede (4), Maantieteen menetelmät (5) ja Matkailumaantiede (6). Kauppatieteiden
kandidaatin tutkinnossa on mahdollista profiloitua tietyn aihepiirin osaajaksi opintopolkujen kautta,
kauppatieteiden maisterin tutkinnossa on lisäksi kaksi vaihtoehtoista erikoistumissuuntaa,
Liikepaikkasuunnittelu ja matkailu sekä Yritysmaantiede. Talousmaantiede on mahdollista valita
pääaineeksi myös monitieteisessä Kaupan ja palvelujen maisteriohjelmassa.
Talousmaantieteen opintojaksot:
TMK Kandidaatintutkielma
TMe2 Globalisation and Corporate Responsibility
TM23 Sidosryhmät ja yritysvastuun työkalut
TM3/KV17 Poliittinen maantiede ja Euroopan integraatio
(ei opetustarjonnassa 2015–2016)
3
10
5
6,8,10
4
op
op
cr
op
op
3
cr
87
KV24/TM36 Investment Opportunities in Eastern Europe
KV21/TM37 Eastern Europe and Central Asia 25 Later
TM4/JO14 Geographies of Firms and Industries
TM42 Alue- ja yhdyskuntasuunnittelu Suomessa
KT19/TM47/LR07,8 Kiinteistömarkkinoiden taloustiede
TM5 Empiirisen alueanalyysin perusteet
TM6 Matkailumaantiede (ei opetustarjonnassa lv.
2014−2015)
TM9 Erikoiskurssit
6
6
TMPG Pro gradu -tutkielma
TMS1 Talousmaantieteen tutkimus
YSM/TM Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät
TSS2/TMS81 Sosiologian tutkimusmenetelmät
TKMS7/LRS20/KVS2/MAS2/TMS82/JOM/LOGS12 a−f
KVS10/TMS32 The Development of the EU–Russia Economic Relations
TMS41 Liikepaikkasuunnittelun käytännön menetelmät (ei
TMS42/TSS10 Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen (ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015)
the Finnish Innovation System (not offered in 2015–2016)
TMS48/KVS56 Innovation, Clusters and Regional Development (ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015)
TMS51/TJS10 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa II
matkailututkimus (ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015)
TMS9 Erikoiskurssit
cr
3
6
3
6
6
6
6
6
6
6
6
cr
cr
cr
cr
op
op
op
cr
op
op
op
op
6
op
1-20
2
2-6
op
op
op
30
6
6
op
op
op
6
op
6
6
6
op
cr
cr
6
op
6
op
6
cr
6
cr
6
6
6
cr
op
op
1-20
2-6
op
op
Syventävät
opintojaksot
HUOM: Ennen syksyä 2014 opintonsa aloittaneet opiskelijat noudattavat aloitusvuotensa
tutkintovaatimuksia, huomioiden opintojaksojen lukuvuosittaiset muutokset.
Talousmaantieteen KTK-tutkinto-ohjelma
88
Liiketoimintaosaamisen ja viestintävalmiuksien lisäksi talousmaantiedettä pääaineena opiskellut kauppatieteiden kandidaatti ymmärtää sijainnin ja toimintaympäristön merkityksen liiketoiminnalle ja osaa
hyödyntää osaamistaan työtehtävissä, jotka voivat liittyä esimerkiksi markkinointiin, aluekehitykseen,
matkailuun ja vastuulliseen liiketoimintaan. Yritys- ja markkinointimaantieteen keskeisten teorioiden
tuntemuksen lisäksi talousmaantieteilijällä on menetelmälliset valmiudet aluetiedon keruuseen ja analysointiin sekä näin tuotetun tiedon hyödyntämiseen esimerkiksi markkinointitutkimuksissa, liikepaikkasuunnittelussa ja erilaisissa aluekehitystehtävissä niin globaalilla kuin kansallisella tasolla. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden talousmaantieteilijöiden erityinen kilpailuetu työmarkkinoilla on paikkatietomenetelmät ja niiden soveltaminen liiketoiminnassa.
Talousmaantieteen opintojaksot on ryhmitelty opintojen suunnittelua helpottaviksi opintopoluiksi, joista
kukin rakentuu tietyn teeman ympärille. Opintopolut ovat: Yritysten yhteiskuntavastuu (polku 2),
Aluemaantiede (polku 3), Yritys- ja markkinointimaantiede (polku 4), Maantieteen menetelmät (polku
5) ja Matkailumaantiede (polku 6). Kunkin opintojakson ensimmäinen numero kertoo, mihin polkuun se
liittyy (esim. TM4  TM41  TMS41). Pakollisten opintojaksojen lisäksi opiskelija valitsee ne
opintojaksot, jotka parhaiten tukevat hänen henkilökohtaisia uratavoitteitaan.
Sivuainevalinnoilla tuetaan ammatillisia uratavoitteita ja profiloidaan osaamista. Riippuen valitusta
opintopolusta, suositeltavia sivuaineita ovat kansainvälinen liiketoiminta (polut 3 ja 4), markkinointi (polut 4−6), johtaminen ja organisointi (polku 4), toimitusketjujen johtaminen (polut 4 ja 5). Sivuaineeksi
voi valita myös Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuuden (polut 4 ja 6) tai Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuuden (polut 2 ja 4). Matkailuopintoja on mahdollista suorittaa myös Matkailualan
verkostoyliopistossa (MAVY). Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muualla suoritettuja opintojaksoja sekä harjoittelua.
Opintojen ohjaus
Opintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä käänny markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan
laitoksen opintoamanuenssin tai amanuenssin puoleen. Opintojen suunnitteluun liittyvissä asioissa
(esim. HOPS:n laadinta) ota yhteyttä talousmaantieteen omaopettajaan Anna-Maija Kohijokeen.
Pääaine: talousmaantiede (ml. kandidaatin tutkielma)
Sivuaine
180 op
54–63 op
24 op
60 op
25 op
8-17 op
Pääaineen opinnot
180 op
54–63
24
op
op
60 op
TMK Kandidaatintutkielma
Vaihtoehtoiset opinnot (väh. 24 op)
valitse seuraavista vähintään 12 op
(ei opetustarjonnassa lv. 2015-2016)
3
5
6
6
6
op
cr
op
op
op
10
op
6,8,10
4
op
op
6
op
89
TM42 Alue- ja yhdyskuntasuunnittelu Suomessa
2014−2015)
seuraavista 0-12 op
KV21/TM37 Eastern Europe and Central Asia 25 Years
Later
TM9 Erikoiskurssit
6
6
op
op
3
6
6
cr
cr
cr
3
6
3
cr
cr
cr
6
6
6
1-20
2
2-6
cr
op
op
op
op
op
Markkinointi tai
Toimitusketjujen johtaminen tai
Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus tai
25
25
25
25
25
25
op
op
op
op
op
op
8-17
op
Sivuainesuositukset
Vapaasti valittavat
opinnot
Talousmaantieteen KTM-tutkinto-ohjelma
Talousmaantiedettä pääaineena opiskelleella kauppatieteiden maisterilla on liiketoimintaosaamisen ja
viestintävalmiuksien lisäksi talousmaantieteen tieteenalan yleinen tuntemus sekä menetelmälliset
valmiudet ja kyky analysoida valitsemaansa erikoistumissuuntaan liittyviä kysymyksiä niin käytännön
liike-elämän kuin akateemisen tutkimuksen tasolla. Kauppatieteiden maisterin tutkinnossa
talousmaantieteen syventävät opintojaksot jakautuvat kahteen erikoistumissuuntaan,
Liikepaikkasuunnittelu ja matkailu sekä Yritysmaantiede, joista opiskelija valitsee uratavoitteitaan
parhaiten tukevan suunnan. Pro gradu -tutkielma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden profiloitua tietyn
erikoisalan osaajaksi ja sijoittua sitä vastaaviin työtehtäviin.
Liikepaikkasuunnittelu ja matkailu
Pakollisten opintojaksojen lisäksi opiskelija valitsee kuluttajien aluekäyttäytymistä ja kulutustiloja,
paikkatietomenetelmiä ja matkailua käsittelevistä opintojaksoista ne, jotka parhaiten tukevat
henkilökohtaisia uratavoitteita. Liikepaikkasuunnittelun ja matkailun erikoistumissuunnan valinneiden
vahvuuksia ovat menetelmäosaamisen lisäksi strategisen liikepaikkasuunnittelun ja
kuluttajakäyttäytymisen sekä siinä tapahtuvien muutosten ymmärtäminen ja kyky soveltaa taitojaan
esimerkiksi kaupan- ja palvelualojen yritysten johto- ja asiantuntijatehtävissä sekä akateemisessa
tutkimuksessa. Liikepaikkasuunnitteluun ja/tai matkailuun erikoistunut talousmaantieteilijä osaa
hahmottaa kulutuksen alueellisena ja sosiaalisena ilmiönä, joka on riippuvainen aluerakenteesta mutta
myös itse aktiivisesti muuttaa ja luo tätä rakennetta. Talousmaantieteilijän erityinen vahvuus on
paikkatietomenetelmien ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen liiketoiminnassa,
erityisesti kuluttajakäyttäytymisen tarkastelussa ja liikepaikkasuunnittelun välineenä.
Suositeltavia sivuainevaihtoehtoja ovat markkinointi, taloussosiologia, toimitusketjujen johtaminen
sekä kansainvälinen liiketoiminta. Opiskelija, joka haluaa syventää matkailuosaamistaan, voi sisällyttää tutkintoonsa myös opintoja Matkailualan verkostoyliopistossa (MAVY). Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muualla suoritettuja opintojaksoja sekä harjoittelua.
90
Yritysmaantiede
Yritysmaantieteen erikoistumissuunnan suorittaneet hahmottavat, mikä merkitys alueellisella
toimintaympäristöllä on yrityksen toiminnalle. Lisäksi he ymmärtävät yrityksen mahdollisuudet uudistaa
alueellisia toimintaympäristöjään ja huolehtia yhteiskuntasuhteistaan sekä kotimaassa että ulkomailla.
Valinnaiset opintojaksot kehittävät opiskelijan valmiuksia analysoida alueita innovaatioiden ja
toimialaklustereiden kehittämisen sekä liiketoiminnan vastuullisuuden ja kestävyyden näkökulmasta.
Opinnot harjaannuttavat opiskelijaa jäsentämään strategisen liikkeenjohdon päätöstilanteita, joita
syntyy kun yritys toimii erilaisilla paikkakunnilla, innovaatioympäristöissä, toimialaklustereissa ja
sidosryhmäverkostoissa ja kun yritys etsii investointikohteita uusilta alueilta. Näitä valmiuksia tarvitaan
yritysjohdossa, konsultointitehtävissä, kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä sekä aluekehittämisen
vastuutehtävissä. Yritysmaantieteen erikoistumissuunta luo myös pohjan yritysten ja alueiden
vuorovaikutuksen tutkimiseen.
Sivuainevalinnalla opiskelija vahvistaa tämän erikoistumissuunnan eri painotuksia. Sivuaineita voivat
olla esimerkiksi johtaminen ja organisointi, kansainvälinen liiketoiminta, Vastuullisen liiketoiminnan
opintokokonaisuus sekä Innovation and Business Creation -opintokokonaisuus. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muualla suoritettuja opintojaksoja sekä harjoittelua.
Opintojen ohjaus
Opintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä käänny markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan
laitoksen opintoamanuenssin tai amanuenssin puoleen. Opintojen suunnitteluun liittyvissä asioissa
(esim. HOPS:n laadinta) ota yhteyttä talousmaantieteen omaopettajaan (Päivi Oinas).
Menetelmäopinnot
Pääaine: talousmaantiede (ml. pro gradu -tutkielma)
Sivuaine
120 op
4 op
10 op
60 op
25 op
21 op
Talousmaantieteen pääaineopinnot KTM-tutkinto
Menetelmäopinnot
Liikepaikkasuunnittelun ja matkailun erikoistumissuunta
yksi seuraavista opintojaksoista
TKMS7/LRS20/KVS2/MAS2/TMS82/JOM/LOGS12 a-f Monimuuttujamenetelmien soveltaminen taloustieteissä
TMS41 Liikepaikkasuunnittelun käytännön menetelmät (ei
TMS42/TSS10 Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen
(ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015)
TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11 Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus (ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015)
TMS9 Erikoiskurssit
120 op
4
10
op
op
60 op
30
6
op
op
6
op
6
op
6
op
6
op
6
op
6
6
op
op
1-20
op
91
2-6
op
Markkinointi
Taloussosiologia
25
25
25
25
op
op
op
op
Sivuainesuositukset
Yritysmaantieteen erikoistumissuunta
TMPG Pro gradu –tutkielma
yksi seuraavista opintojaksoista
TKMS7/LRS20/KVS2/MAS2/TMS82/JOM/LOGS12 a-f Monimuuttujamenetelmien soveltaminen taloustieteissä
TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the
Finnish Innovation System (not offered 2015–2016)
TMS48/KVS56 Innovation, Clusters and Regional Development (ei opetustarjonnassa lv. 2014−2015)
TMS9 Erikoiskurssit
60 op
30
6
op
op
6
op
6
6
op
op
6
6
6
cr
cr
cr
6
cr
1-20
2-6
op
op
25
25
25
25
op
op
op
op
21
op
Sivuainesuositukset
Innovation and Business Creation -opintokokonaisuus tai
Vastuullisen liiketoiminnan -opintokokonaisuus
Vapaasti valittavat
opinnot
Talousmaantiede sivuaineena
Talousmaantiedettä sivuaineenaan lukevat opiskelijat valitsevat sekä KTK-tutkinnossa että KTMtutkinnossa vähintään 25 op talousmaantieteen opintoja. KTM-tutkinnossa suoritettaviin
sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen jaksoja, kun ne on suoritettu KTKtutkinnossa. Tämän johdosta KTM-tutkinnon sivuaine koostetaan muista talousmaantieteen jaksoista
kuitenkin siten, että opintojaksoista TMe2, TM3, TM4, TM5, TM51 ja TM6 suoritetaan vähintään 15 op.
Sivuainekokonaisuuteen voi sisältyä sekä KTK- että KTM-tutkinnossa myös syventäviä opintoja.
Talousmaantiede sivuaineena
sekä seuraavista vähintään 15 op
(ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016)
92
25
op
3
op
5
4
cr
op
6
6
op
op
TM6 Matkailumaantiede
6
op
6
op
Vaihtoehtoiset opintojaksot
valittavissa vapaasti talousmaantieteen muista opintojaksoista opintojaksokohtaiset rajoitteet huomioon ottaen
93
TALOUSTIEDE (Economics)
Taloustiede antaa systemaattisen kokonaiskuvan talouselämästä. Tavoitteena on ymmärtää, kuinka
talousjärjestelmä ja sen osat - markkinat, yritykset, kotitaloudet - toimivat. Taloustiede auttaa vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten korot ja valuuttakurssit määräytyvät? Mikä on innovaatioiden
merkitys taloudelle? Mistä työttömyys johtuu? Millainen on hyvä palkka- ja kannustinjärjestelmä? Millaista rahapolitiikkaa keskuspankin tulisi harjoittaa?
Taloustieteelliset analyysivalmiudet ovat välttämättömiä nopeasti muuttuvassa talouselämässä. Taloustieteen oppiaineesta valmistuneita palkataan vaativiin asiantuntijatehtäviin yksityiselle ja julkiselle
sektorille. Tyypillisiä työnantajia ovat liikepankit, suuryritykset, kansainväliset organisaatiot, Suomen
Pankki, valtiovarainministeriö ja taloudelliset tutkimuslaitokset.
Taloustieteen laitoksesta valmistuu kauppatieteiden ja valtiotieteiden kandidaatteja ja maistereita.
VTK/VTM -tutkintoihin sisältyy laajat mikrotaloustieteen, makrotaloustieteen ja ekonometrian opinnot.
Menetelmäopinnot korostavat tutkintoväylän analyyttisyyttä. KTK/KTM -tutkintoihin kuuluvat liiketalouden opinnot korostavat väylän soveltuvuutta elinkeinoelämän ja rahoitussektorin tehtäviin. Molemmat
maisterin tutkinnot antavat hyvät valmiudet taloustieteen jatko-opintoihin.
Opintojen ohjaus
Taloustieteen omaopettajina lukuvuosina 2014–2016 toimivat VTK/VTM -puolella Joonas Ollonqvist ja
KTK/KTM -puolella Erik Mäkelä. Omaopettajat antavat opiskelijoille tuutorointia sekä opintoja uraneuvontaa. Heidän puoleensa voi kääntyä myös muissa taloustieteen oppiaineeseen liittyvissä kysymyksissä.
Aineen henkilökunta on tavattavissa vastaanottoaikoina tai erikseen sovittuina ajankohtina. Opintojaksojen vastuuhenkilöiltä saa tietoa yksittäisten kurssien sisällöstä. Tutkinto-ohjelmien erikoistumissuuntien sisällöstä ja vaatimuksista vastaavat ko. suuntien professorit. Opintojen rakennetta koskevissa kysymyksissä voi tarvittaessa kääntyä myös taloustieteen laitoksen amanuenssin puoleen.
Erikoistumissuunnan valinnut opiskelija osallistuu pakolliseen opintojen ohjaukseen, jonka aikana hän
tekee erikoistumissuunnan opintosuunnitelman (laajuus 1 op).
Tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteet
Taloustieteen tutkinto-ohjelmasta valmistunut opiskelija
hallitsee sekä mikro- että makrotaloustieteen teorianmuodostuksen keskeiset osa-alueet ja osaa tarkastella talouden toimintaa analyyttisesti,
hallitsee taloustieteen empiiriset menetelmät ja osaa käyttää tilastotieteellisiä aineistoja
talouteen liittyvien kysymysten analysointiin,
ymmärtää taloustieteen teorioiden ja empiiristen menetelmien keskeiset oletukset ja
puutteet,
osaa soveltaa taloustiedettä
o
yksittäisten taloudenpitäjien (yritysten ja kuluttajien) päätöksenteon,
o
Suomen kansantalouden ja maailmantalouden toiminnan ja ongelmien,
o
talouspolitiikan vaihtoehtojen ja suuntaviivojen, sekä
o
valitsemiensa taloustieteen erikoisalueiden (esim. rahoitus ja julkinen talous)
keskeisten kysymysten jäsentämiseen ja arviointiin.
osaa kommunikoida taloustieteeseen pohjautuvia näkemyksiä asiantuntijoille ja laajemmalle yleisölle.
94
Taloustieteen VTK -tutkinto-ohjelma (180 op)
Pakolliset kielija viestintäopinnot
16
op
Pääaineen perusopinnot
KT30 Suomen talouden rakenne ja kehitys
KT38 Rahoitusmarkkinoiden historiaa
KT32 Yleinen liiketaloustiede
25
6
5
4
4
6
op
op
op
op
op
op
64
op
6
6
6
6
6
10
op
op
op
op
op
op
6
3
cr
op
3
6
op
cr
6
6
6
6
6
op
cr
op
op
cr
Pääaineen aineopinnot
Pääaineopiskelijoille pakolliset opintojaksot (40 op)
KT33 Mikroteoria I
KT36 Mikroteoria II
KT34 Makroteoria
KT37 Makroteoria II
KTK Kandidaatintutkielma
KT6 I/MA29 Instituutiotaloustieteen perusteet (ei opetusta lukuvuonna 2015-16)
KT8 Environmental and Natural Resource Economics (ei
opetusta lukuvuonna 2015-16)
KT15 Julkinen talous
KT18 Economic Integration
KT26 Oikeustaloustiede (ei opetusta lukuvuonna 2015-16)
KT29 Money, Banking and International Finance (ei opetusta
lukuvuonna 2015-16)
KT39 Suomen taloushistoria
VTK -tutkinnon pakollinen sivuaine
Taloustieteen matematiikka
KT50 Matemaattinen analyysi I
KT51 Matemaattinen analyysi II
KT52 Lineaarialgebran kurssi
KT53 Optimointi
6
op
25
7
6
6
6
op
op
op
op
op
VTK -tutkinnon pakollinen sivuaine
Tilastotieteen perusopinnot
25
op
VTK -tutkinnon valinnainen sivuaine
25 op
Opiskelijan suositellaan valitsevan sivuaineekseen yhden yhteiskuntatieteellisen oppiaineen perusopinnot.
Taloustieteen matematiikka -sivuaine on mahdollista korvata matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä matematiikan perusopinnoilla (25 op). Mikäli korvaa matematiikan näin, hänen
tulee kuitenkin suorittaa lisäksi vielä KT53 Optimointi –kurssi. Kurssi korvaa tässä tapauksessa 6 opintopistettä vaihtoehtoisia opintojaksoja.
Taloustieteen VTM -tutkinto-ohjelma (120 op)
Taloustieteen opiskelija voi valita maisterivaiheessa kolmesta mahdollisesta erikoistumissuunnasta.
Erikoistumissuunnat ovat
1) talouspolitiikan erikoistumissuunta,
2) kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunta ja
3) rahoituksen erikoistumissuunta.
95
Talouspolitiikan erikoistumissuunta antaa valmiudet vaativiin asiantuntijatehtäviin yksityisellä ja julkisella
sektorilla. Erikoistumissuunnassa opiskelija suorittaa sivuaineena valtio-opin tai sosiaalipolitiikan sekä
lisäksi pääaineesta tietyt valinnaiset kurssit.
Kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunta antaa erinomaiset valmiudet taloustieteen jatko-opintoihin. Erikoistumissuunnan opiskelija suorittaa kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuuden ja lisäksi pääaineesta tietyt valinnaiset kurssit.
Rahoituksen erikoistumissuunta antaa vahvan pohjan rahoituksen alan asiantuntijatehtäviin. Erikoistumissuunnan opiskelija suorittaa alla määritellyt kurssit, joista muodostuu sivuaineena laskentatoimen
sivuaine.
Opiskelija, joka ei valitse erikoistumissuuntaa, voi valita sivuaineen vapaasti.
KTS35 Erikoistumissuunnan opintosuunnitelma
KTS20 Syventävä mikroteoria I
KTS22 Syventävä mikroteoria II
KTS21 Syventävä makroteoria I
KTS23 Syventävä makroteoria II
KTS24 Advanced Econometrics
KTS25 Taloustieteen essee
KTPG Pro gradu –tutkielma
95
op
1
6
6
6
6
10
12
30
op
op
op
op
op
cr
op
op
6
cr
6
6
6
op
op
op
6
6
op
op
6
cr
6
6
6
6
6
6
cr
cr
cr
op
op
op
Valinnaiset opintojaksot (valittava vähintään yksi *:llä merkitty ja väh.
18 op)
*KTS33 Advenced Course in Public Economics (ei opetusta
lukuvuonna 2015-16)
*KTS31 Talouspolitiikan empiiriset sovellutukset
*KTS3/LRS27 Pankkitalous
KTSe7 Instituutiotaloustieteen jatkokurssi (ei opetusta lukuvuonna
2015-16)
KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria (ei opetusta lukuvuonna 2015-16)
KTS18 Seminar in Environmental Policy (ei opetusta lukuvuonna
2015-16)
KTS26 Basic Game Theory
KTS28/LRS33/TKMS15 Time Series Models and Forecasting
LRS31/KTS16/TKMS14 Asset Pricing and Portfolio Theory
KTS30 Psykologisen taloustieteen teemoja
KTS34 Työn taloustiede
KTS36 Mechanism Design
Erikoistumissuunnan mukainen sivuaine
Erikoistumissuunnan opiskelija valitsee lisäksi sivuaineeksi joko valtio-opin
tai sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot
25
op
Kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunta
96
95
op
1
6
6
6
6
10
op
op
op
op
op
cr
Valinnaiset opintojaksot (valittava yhteensä väh. 18 op)
2015-16)
2015-16)
KTS31 Talouspolitiikan empiiriset sovellutukset
KTS33 Advanced Course in Public Economics (ei opetusta
lukuvuonna 2015-16)
Pakollinen sivuaine kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuus
12
30
op
op
6
6
op
op
6
6
op
op
6
6
cr
cr
6
6
6
6
6
cr
cr
op
op
cr
6
6
op
op
25
op
2015-16)
2015-16)
lukuvuonna 2015-16)
Laskentatoimi, josta valittava pakollisina kurssit
95
op
1
6
6
6
6
10
12
30
op
op
op
op
op
cr
op
op
6
6
op
op
6
cr
6
6
6
6
6
cr
cr
op
op
cr
6
6
op
op
25
op
5
5
op
op
Lisäksi opiskelija valitsee seuraavista kursseista vähintään 15 op
KTS14/TKMS11/LRS26LRS26 Yritysrahoituksen teoria
6
6
6
6
cr
op
cr
op
97
KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria (ei opetusta lukuvuonna 2015-16
LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä, johdannais-instrumentit
6
op
6
4
op
op
Taloustieteen VTM -tutkinto-ohjelma ilman erikoistumissuuntaa
2015-16
KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria (ei opetusta lukuvuonna 2015-16
2015-16
lukuvuonna 2015-16)
Muut vapaasti valittavat opinnot
95
op
6
6
6
6
10
12
30
op
op
op
op
cr
op
op
6
6
op
op
6
6
op
op
6
cr
6
6
6
6
6
cr
cr
op
op
cr
6
6
25
op
op
op
Taloustieteen sivuaineopinnot muille kuin KTK-/KTM -opiskelijoille
Muiden tiedekuntien opiskelijat voivat suorittaa seuraavia taloustieteen opintokokonaisuuksia:
 Perusopinnot, 25 op
 Perus- ja aineopinnot, 65 op. Taloustieteen sivuaineen aineopintoihin kuuluu pakollisena KT33,
KT34, KT36 ja KT37 mutta ei KT35 (Ekonometrian peruskurssi).
 Syventävät opinnot, 100 op. Syventävien opintojen suorittajilta vaaditaan lisäksi taloustieteen
matematiikan perusopinnot (KT50, KT51, KT52, KT53 tai vastaavat), 25 op.
 Tietojenkäsittelyopin ja matematiikan opiskelijat voivat suorittaa 30 opintopisteen laajuiset
sivuaineopinnot siten, että niihin kuuluvat opintojaksot KTY Taloustieteen perusteet, KT33, KT34,
KT36 ja KT37.
Kokonaisuudet ovat rakenteeltaan samat kuin VTK ja VTM -tutkinnoissa.
Turun yliopiston opiskelijat voivat osallistua taloustieteen kursseille ilman Joopas
-sivuaineoikeutta. Opiskelijan tulee ilmoittautua kurssille ja tenttiin. Sivuaineopiskelijoiden osallistumista
kursseille voidaan rajoittaa opiskelijamäärien kasvaessa liian suuriksi. Sivuaineopiskelijan on
huomioitava kurssivalinnassa kurssille mahdollisesti kuuluvat pakolliset edeltävät opinnot.
Kokonaisuusmerkinnän hakeminen
Kun kaikki opintokokonaisuudessa vaaditut opintojaksot on suoritettu, opiskelijan tulee hakea
opintokokonaisuudesta kokonaisuusmerkintä. Hakeminen tapahtuu taloustieteen laitoksen toimiston
kautta. KTK/KTM -opiskelijoiden kokonaisuudet merkitään vasta kandidaatiksi tai maisteriksi
valmistumisen yhteydessä.
T
98
Taloustieteen KTK -tutkinto-ohjelman rakenne
Pääaineen opinnot
Taloustieteen matematiikka
24 op
64 op
25 op
4 op
63 op
Taloustieteen KTK -tutkinto-ohjelma (180 op)
24
op
63
op
64
op
6
6
6
6
6
6
10
op
op
op
op
op
op
op
6
6
3
cr
op
op
3
6
op
cr
6
6
6
6
6
op
cr
op
op
cr
5
4
6
op
op
op
25
op
7
6
6
6
op
op
op
op
4
op
Pääaineopiskelijoille pakolliset opintojaksot (46 op)
KT33 Mikroteoria I
KT36 Mikroteoria II
KT34 Makroteoria I
KT37 Makroteoria II
KTK Kandidaatintutkielma
KT6 I/MA29 Instituutiotaloustieteen perusteet (ei opetusta lukuvuonna 2015-16
KT8 Environmental and Natural Resource Economics (ei opetusta lukuvuonna 2015-16
KT26 Oikeustaloustiede (ei opetusta lukuvuonna 2015-16
KT29 Money, Banking and International Finance (ei opetusta
lukuvuonna 2015-16
Pakollinen sivuaine
Taloustieteen matematiikka (25 op)
KT50 Matemaattinen analyysi I
KT51 Matemaattinen analyysi II
KT52 Lineaarialgebran kurssi
KT53 Optimointi
Taloustieteen matematiikan sivuaine on mahdollista korvata matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä matematiikan perusopinnoilla (25 op). Mikäli korvaa matematiikan näin, hänen tulee
kuitenkin suorittaa lisäksi vielä KT53 Optimointi –kurssi. Kurssi korvaa tässä tapauksessa 6 opintopistettä vaihtoehtoisia opintojaksoja.
KTM -tutkinnon rakenne taloustieteessä
Taloustieteen opiskelija voi valita maisterivaiheessa kolmesta mahdollisesta erikoistumissuunnasta.
Erikoistumissuunnat ovat
a) talouspolitiikan erikoistumissuunta,
b) kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunta ja
c) rahoituksen erikoistumissuunta.
99
Talouspolitiikan erikoistumissuunta antaa valmiudet vaativiin asiantuntijatehtäviin yksityisellä ja julkisella
sektorilla. Erikoistumissuunnassa opiskelija suorittaa sivuaineena valtio-opin tai sosiaalipolitiikan sekä
lisäksi pääaineesta tietyt valinnaiset kurssit.
Kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunta antaa erinomaiset valmiudet taloustieteen jatko-opintoihin. Erikoistumissuunnan opiskelija suorittaa kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuuden ja lisäksi pääaineesta tietyt valinnaiset kurssit.
Rahoituksen erikoistumissuunta antaa vahvan pohjan rahoituksen alan asiantuntijatehtäviin. Erikoistumissuunnan opiskelija suorittaa alla määritellyt kurssit, joista muodostuu sivuaineena laskentatoimen
sivuaine sekä lisäksi pääaineesta erikoistumissuuntaa tukevan pankkitalouden kurssin.
Opiskelija, joka ei valitse erikoistumissuuntaa, voi valita sivuaineen vapaasti.
Taloustieteen KTM -tutkinto-ohjelma (120 op)
4
op
10
op
77
op
1
6
6
6
6
10
30
op
op
op
op
op
cr
op
6
6
op
cr
6
6
op
op
6
6
op
op
6
6
cr
cr
6
6
6
6
6
cr
cr
op
op
op
25
op
4
op
Valinnaiset opintojaksot (valittava vähintään yksi *:llä merkitty ja yhteensä väh. 12 op)
*KTS31 Talouspolitiikan empiiriset sovellutukset
*KTS33 Advanced Course in Public Finance (ei opetusta
lukuvuonna 2015-16)
*KTS3/LRS27 Pankkitalous
2015-16
2015-16)
Erikoistumissuunnan opiskelija valitsee lisäksi sivuaineeksi joko
valtio-opin tai sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot
100
4
op
10
op
77
op
1
6
6
6
6
10
30
op
op
op
op
op
cr
op
6
6
op
op
6
6
op
op
6
6
cr
cr
6
6
6
6
6
cr
cr
op
op
cr
6
6
op
op
2015-16)
2015-16)
lukuvuonna 2015-16)
Pakollinen sivuaine kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuus
25
op
4
op
4
op
10
op
77
op
KTPG Pro gradu -tutkielma
Valinnaiset opintojaksot (yhteensä väh. 12 op)
2015-16)
2015-16)
1
6
6
6
6
10
30
op
op
op
op
op
cr
op
6
6
op
op
6
cr
6
6
6
cr
op
op
101
lukuvuonna 2015-16)
6
cr
6
6
op
op
Laskentatoimi, josta valittava pakollisina kurssit
25
op
5
5
op
op
6
6
cr
op
6
6
6
6
cr
op
op
op
4
op
4
op
Lisäksi opiskelija valitsee seuraavista kursseista vähintään
15 op
KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarjaekonometria (ei
opetusta lukuvuonna 2015-16)
LRS3 Laskentatoimen ja rahoituksen erityiskysymyksiä, johdannaisinstrumentit
Taloustieteen KTM -ohjelma ilman erikoistumissuuntaa
KTPG Pro gradu -tutkielma
Valinnaiset opintojaksot (yhteensä väh. 13 op)
2015-16)
KTS14/TKMS11 Yritysrahoituksen teoria
2015-16)
KTS33 Advanced Course in Public Finance (ei opetusta
lukuvuonna 2015-16)
Sivuaineen opinnot
102
4
op
10
op
77
op
6
6
6
6
10
30
op
op
op
op
cr
op
6
6
op
op
6
6
op
op
6
6
cr
cr
6
6
6
6
6
cr
cr
op
op
cr
6
6
op
op
25
op
4
op
Lisähuomautuksia
 Valintoja tehtäessä on otettava huomioon kussakin opintojaksossa vaaditut edeltävät opinnot.
Erikoistumissuunnat
Talouspolitiikan erikoistumissuunnan osaamistavoitteet:
- opiskelija hallitsee talouspolitiikan arvioinnin kannalta keskeiset taloustieteen teoriat,
- opiskelija osaa käyttää tilastollisia aineistoja ja empiirisiä menetelmiä arvioidessaan
talouspolitiikkaa ja
- opiskelija tunnistaa talouspolitiikkaan vaikuttavat instituutiot ja niiden vaikutusmekanismit.
Pakollisena suoritetaan kvantitatiivisen taloustieteen vähintään 25 opintopisteen laajuinen kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuus. Erikoistumissuunnalla pro gradu -tutkielma laaditaan kvantitatiiviseen taloustieteeseen liittyvästä aiheesta.
Kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuunnan osaamistavoitteet:
opiskelija hallitsee hyvin ekonometriset, tilastolliset ja taloustieteessä käytettävät
matemaattiset menetelmät (vai muut taloustieteen kvantitatiiviset menetelmät?) sekä
kykenee analysoimaan ja ratkaisemaan vaativia kvantitatiivisia ongelmia taloustieteessä.
Taloustieteen pääaineen rahoituksen erikoistumissuunta
Rahoituksen erikoistumissuunta on tarkoitettu niille taloustieteen opiskelijoille, jotka haluavat selkeästi
suuntautua rahoituksen opintoihin. Erikoistumissuunnan sisältö ja vaatimukset vastaavat rahoitusalan
asiantuntemuksen kasvavaan kysyntään talouselämän eri sektoreilla. Rahoituksen erikoistumissuunta
antaa erityisvalmiuksia rahoituksen tehtäviin yrityksissä ja julkisella sektorilla, Suomessa ja ulkomailla.
Rahoituksen erikoistumissuunnan valinnan edellytyksenä on, että kukin seuraavista opintojaksoista on
suoritettu ennen valintaa vähintään arvosanalla kolme (3):
TKM7/LRS22/KT35 Ekonometrian peruskurssi 6 op
LR03 Rahoituksen perusteet 5 op
LR05 Rahoituksen jatkokurssi 5 op
Kurssit LR03 Rahoituksen perusteet 5 op ja LR05 Rahoituksen jatkokurssi 5 op kuuluvat
erikoistumissuunnan pakolliseen maisterivaiheen laskentatoimen sivuaineeseen.
Taloustiede sivuaineena KTK –opiskelijoille
Taloustiedettä sivuaineena lukevat KTK -opiskelijat valitsevat sekä KTK -tutkinnossa että KTM -tutkinnossa seuraavista opintojaksoista vähintään 25 op.
103
KT33 Mikroteoria I
KT36 Mikroteoria II
KT34 Makroteoria I
KT37 Makroteoria II
KT4 International Economics
KT5 Rahatalous
KT6 I/MA20 I Instituutiotaloustieteen perusteet (ei opetusta lukuvuonna
2015-16)
KT6 II/MA20 II Talous ja psykologia
KT8 Environmental and Natural Resource Economics (ei opetusta
lukuvuonna 2015-16)
TKM4/KT13 Taloustieteen matemaattiset menetelmät
KT19/TM47 Kiinteistömarkkinoiden taloustiede
KT26 Oikeustaloustiede (ei opetusta lukuvuonna 2015-16)
25
op
6
6
op
op
19
6
6
6
6
6
6
4
op
op
op
op
op
cr
op
op
4
6
op
cr
6
6
6
6
6
5
4
6
6
op
op
cr
op
op
op
op
op
op
KTM -tutkinnossa suoritettaviin sivuaineopintoihin ei voi enää sisältyä kaikille yhteisten opintojen
jaksoja, kun ne on suoritettu KTK -tutkinnossa. Tämän johdosta KTM -tutkinnon sivuaine koostetaan
muista ko. aineen jaksoista huomioiden sivuaineen mahdolliset pakollisuudet.
Siinä tapauksessa, että opiskelijalla on KTK -tutkinnossa taloustiede sivuaineena (25 op), KTM tutkinnossa hän voi suorittaa myös syventäviä opintojaksoja ottaen kuitenkin huomioon syventävissä
opintojaksoissa vaadittavat edeltävät opinnot.
Kauppatieteellisen alan työtehtävät edellyttävät vaativan tason kielija vuorovaikutusosaamista. Turun
kauppakorkeakoulun kielten ja liikeviestinnän yksikkö on erikoistunut liike-elämän kielija
viestintätaitojen opetukseen ja vastaa kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon kielija
viestintäopinnoista.
Kieli- ja viestintäopinnot painottuvat kaupallis-taloudellisiin käsitteisiin ja terminologiaan, liike-elämän
viestintävalmiuksien harjoituttamiseen sekä kulttuurien väliseen kommunikaatioon.
KTK- ja KTM-tutkinnon pakolliset kielija viestintäopinnot tulee suorittaa tutkintovaatimusten
mukaisesti opiskelijan valinnan mukaan seuraavissa TuKKK:n kielten ja liikeviestinnän aineissa:
englanti, espanja, ranska, ruotsi, saksa, venäjä, suomen kieli ja talouselämän viestintä tai japanin ja
kiinan kielessä. Mikäli opiskelija haluaa korvata pakollisia kielija viestintäopintoja jossakin muussa
kielessä suorittamillaan opinnoilla, tulee näihin opintoihin sisältyä liikeviestinnän opintoja. Puollon
opintojen sisällyttämisestä tutkintoon antaa kielten ja liikeviestinnän yksikön johtaja
Kieli- ja viestintäopintoja sisältyy sekä KTK- että KTM-tutkintoon.
104
KTK- ja KTM-tutkintojen kielija viestintäopintojen tutkintovaatimukset
KTK-tutkintoon tulee sisältyä vähintään 24 op ja KTM-tutkintoon vähintään 10 op kielija
viestintäopintoja seuraavasti:
KTK-tutkinto
KTM-tutkinto
Suomen kieli ja talouselämän
viestintä
Vieras kieli 1
6 op*
Vieras kieli 2
3 op
4 op
Yhteensä
24 op
10 op
*KTM-tutkintoon vaadittavat 6 op vieraan kielen opintoja opiskelijan tulee suorittaa yhdessä
sellaisessa kielessä, jossa hän on KTK-tutkinnossa suorittanut pakolliset perusopinnot 6 op.
Huom! Ruotsin kieli on toinen kotimainen kieli, ei tutkinnon kielija viestintäopintoihin luettava vieras
kieli.
Huom! KTK-tutkinnossa yhden kielen alle kolmen ja KTM-tutkinnossa yhden kielen alle neljän opintopisteen suoritukset merkitään tutkintotodistuksessa Muut kieliopinnot -otsikon alle.
VTK-tutkinnon (pääaineena taloustiede) kielija viestintäopintojen tutkintovaatimukset
VTK-tutkinnon pakolliset kielija viestintäopinnot (16 op) suoritetaan KTK-tutkinnon kieliopintojen
opintojaksolaajuuksia noudattaen seuraavasti: Suomen kieli ja talouselämän viestintä (3 op, pakolliset
perusopinnot), ruotsin kieli ja liikeviestintä (6 op, pakolliset perusopinnot), vieras kieli (6 op, pakolliset
perusopinnot) sekä tieteellisen viestinnän perusteet (1op). Vieras kieli voi opiskelijan valinnan mukaan
olla jokin TuKKK:n kieliaineista tai japanin tai kiinan kieli.
Vieras kieli 1
Tieteellisen viestinnän perusteet
Yhteensä
VTK-tutkinto
1 op (MENY 1b)
16 op
Lähtötaso
Kieli- ja viestintäopinnot edellyttävät kielikohtaisesti opiskelijoilta erilaisia pohjatietoja.
Suomen kielen ja talouselämän viestinnän opinnot edellyttävät äidinkielenomaista suomen kielen
hallintaa. Ruotsin ja englannin kielessä edellytetään lähtötasona lukion oppimäärän (tai vastaavan)
hyvää hallintaa. Opiskelijoille, joiden ruotsin kielen perustiedot kaipaavat täydentämistä, suositellaan
ruotsin kielen täydennyskurssia RU1t, joka voidaan sisällyttää ainoastaan KTK-tutkinnon kielija
viestintäopintojen vaihtoehtoisiin opintojaksoihin. Espanjan, ranskan, saksan, venäjän, kiinan ja
japanin kielen opiskelu on mahdollista aloittaa alkeista tai opiskelija voi jatkaa suoraan liikeviestinnän
opintoihin oman lähtötason pohjalta. Kielten ja liikeviestinnän yksikkö tarjoaa myös mahdollisuuden
opiskella suomea vieraana kielenä.
Kypsyysnäyte
Kypsyysnäytteen kieliasun tarkistaa ja hyväksyy suomen kielen ja talouselämän viestinnän lehtori.
Hyväksytty kypsyysnäyte edellyttää suomen kielen hyvää kirjallista hallintaa.
Vieraiden kielten taitotasot
Vieraiden kielten opintojaksot on Turun kauppakorkeakoulussa luokiteltu eurooppalaisen
viitekehyksen mukaisiin taitotasoihin. A-taso tarkoittaa kielitaidon perustasoa, B-taso edistyneempää
kielitaidon tasoa ja C-taso kaikkein edistyneintä kielitaidon tasoa. Kunkin opintojakson edellyttämä
taso mainitaan opintojaksokuvauksissa.


C2 taitava itsenäinen kielitaito
C1 taitavan kielitaidon perustaso
105




B2 toimiva itsenäinen kielitaito
B1 sujuva peruskielitaito
A2 kehittyvä/toimiva peruskielitaito
A1 kehittyvä alkeiskielitaito
Kielten alkeisopinnot
Korkeakoulutasoiset kielten alkeisopinnot sijoittuvat tutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin, mutta
eivät vaadittavien kielija viestintäopintojen laajuuteen.
Kieliaine sivuaineena
TuKKK:n kieliaine voidaan valita sivuaineeksi. Kielten ja liikeviestinnän sivuainelaajuuden jossakin
kieliaineessa suoritettuaan opiskelija



ymmärtää ja osaa tuottaa kaupallis-taloudellista kieltä sekä kirjallisesti että suullisesti yrityksen
vaativissa viestintätilanteissa.
tuntee kulttuurienvälisen viestinnän erityispiirteitä
tuntee hyvin kohdekielisten alueiden talouden rakenteita, liikekulttuuria ja elinkeinoelämää
Sivuaineen laajuus on 25 op, joihin tulee sisältyä vähintään 6 op Turun kauppakorkeakoulun
opetussuunnitelman mukaisia kaupallisia kielija viestintäopintoja. Kieli sivuaineena suositellaan
sisällytettäväksi KTM-tutkintoon.
Muu kuin TuKKK:n kieliaine voidaan hyväksyä sivuaineeksi, mikäli opintojen sisältö ja taso täyttävät
kauppatieteellisen alan yliopisto-opinnoille asetetut vaatimukset. Puollon opintojen sisällyttämisestä
tutkintoon antaa kielten ja liikeviestinnän yksikön johtaja. Lisäksi tarvitaan pääaineen puolto.
Opintoihin tulee sisältyä vähintään 6 op kaupallisia kielija viestintäopintoja. Kielen alkeisopintoja ei
voi sisällyttää sivuaineeseen.
Opintokokonaisuudet
Kieli- ja viestintäaineita voi sisällyttää Kansainvälisen liikeviestinnän ja Yritysviestinnän
opintokokonaisuuksiin (lisätietoa löytyy Kielten ja liikeviestinnän intranet-sivustolta).
Kieli- ja viestintäopintojen ajoittaminen
Pakollisten kielija viestintäopintojen suorittaminen aloitetaan pääsääntöisesti ensimmäisenä
opiskeluvuonna. Mikäli opiskelija aloittaa tutkinnon pakollisen vieraan kielen opinnot alkeista, on
alkeisopinnot hyvä sijoittaa heti ensimmäiseen opiskeluvuoteen. Kaikkiin kielten opetusryhmiin
ilmoittaudutaan ennakolta.
Läsnäolovelvollisuus
Kielten opiskelu perustuu vuorovaikutukseen ja toiminnallisten harjoitusmuotojen hyödyntämiseen.
Opiskelu on interaktiivista ja onnistunut oppimistilanne perustuu usein opiskelijan ennalta valmistelemiin oppimistehtäviin. Opiskelijoilta edellytetään siksi pääsääntöisesti 80 %:n osallistumista valitsemansa opintojakson opetukseen. Osallistuminen ensimmäiselle luentokerralle on välttämätöntä opiskelupaikan varmistamiseksi.
Kielten kuulustelut
Kielten opinnoissa menestyminen edellyttää aktiivista opiskelua. Opiskelijan oman edun mukaista on
pyrkiä tenttimään kielten opintojaksot mahdollisimman pian opintojaksolle osallistumisen jälkeen.
Opintojaksolle osallistumisen jälkeen opiskelijalla on oikeus osallistua samojen tutkintovaatimusten
mukaisesti kolmeen peräkkäiseen kuulusteluun. Mikäli opiskelija ei suorita opintojaksoa
kuulustelujärjestyksessä mainittuina kolmena peräkkäisenä kuulustelukertana, tulee hänen suorittaa
se muuttuneiden vaatimusten mukaisesti.
Muualla suoritettujen kielija viestintäopintojen hyväksilukeminen tutkintoon
Opiskelijat voivat hyväksilukea tutkintoonsa ulkomailla tai kotimaassa suoritettuja korkeakoulutasoisia
kielten opintojaksoja tai korvata niillä tutkintorakenteeseen kuuluvia opintojaksoja.
Mikäli opintojakso vastaa opinto-ohjelmassamme olevaa jaksoa, voidaan sillä korvata ko. jakso.
Huom! Korvaavat opinnot hyväksiluetaan sen laajuisina kuin ne on suoritettu. Mahdolliset ylimenevät
opintopisteet rekisteröityvät kielija viestintäopintoina, mutta ylimenevillä opintopisteillä ei voi korvata
106
kielikohtaisia pakollisia opintoja. Opiskelijan tulee siis joka tapauksessa suorittaa pakolliset
perusopinnot.
Ellei vastaavuutta ole, voidaan suoritetut opintojaksot sisällyttää kieliopintoihin merkinnällä muualla
suoritettuja opintoja, kuitenkin vain mikäli niiden sisältö ja taso täyttävät kauppatieteellisen alan
yliopisto-opinnoille asetetut vaatimukset.
Hyväksilukemiset käsittelee ko. kielen vastuuopettaja.
Kielipisteet opiskelusta ulkomaisessa yliopistossa
Opiskelusta ulkomaisessa yliopistossa KTK- tai KTM-opintojen aikana opiskelija saa opiskeluajan
pituudesta riippuen sisällyttää joko 2 tai 4 opintopistettä opetusohjelmaan hyväksytyssä kielessä sillä
edellytyksellä, että kyseessä oleva kieli on ollut sekä opiskelukieli (hyväksytty opintosuoritus jossakin
kauppatieteellisessä aineessa) että maan virallinen kieli. Huom! Opintopisteitä opiskelusta
ulkomaisessa yliopistossa voi saada ainoastaan Turun kauppakorkeakoulussa opetettavissa kielissä.
Hyväksi lukemiset käsittelee kielten ja liikeviestinnän yksikön koulutus- ja tutkimussihteeri.
Muiden kuin Turun kauppakorkeakoulussa opiskeltavien kielten osalta puollon kieliopintojen
hyväksilukemisesta tutkintoon antaa kielten ja liikeviestinnän yksikön johtaja. Nämä kieliopinnot
sisällytetään pääsääntöisesti tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.
Yhteistyö Turun yliopiston kielikeskuksen, humanistisen tiedekunnan kieliaineiden ja
yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Itä-Aasian koulutus- ja tutkimuskeskuksen kanssa
Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat saada opiskeluoikeuden tietyille TY:n kielikeskuksen
sekä humanistisen tiedekunnan kielten oppiaineiden opintojaksoille erillisen ohjeistuksen mukaisesti.
Humanistisen tiedekunnan kielten opintojaksoille on jatkuva haku. Vastaavasti kielten ja liikeviestinnän
yksikkö tarjoaa JOOPAS-hakumenettelyn kautta TY:n muiden tiedekuntien opiskelijoille lukuvuosina
2014–2016 opiskelupaikkoja tietyillä kielten opintojaksoilla.
Huom!
Turun yliopiston kielikeskuksessa ja/tai eri tiedekunnissa suoritettuja kielten opintoja voidaan
hyväksilukea KTK-/KTM-tutkintoihin/VTK-/VTM-tutkintoihin ainoastaan erillisen hyväksilukumenettelyn
kautta (lukuun ottamatta yhteistyössä tarjottavia japanin ja kiinan kielen opintoja). Suoritus tulee
osaksi TuKKK:n tutkintoa vain, kun että asiasta on olemassa hyvissä ajoin tehty kirjallinen
päätös. TuKKK:n opiskelijoiden tulee mahdollisuuksien mukaan varmistaa suunnittelemiensa
kieliopintojen soveltuvuus tutkintoon ko. kielen vastuuopettajalta jo ennen kursseille hakeutumista.
Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat jatkaa japanin ja kiinan kielen opintojaan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Itä-Aasian koulutus- ja tutkimuskeskuksessa. Lisätietoja kurssitarjonnasta aasia.utu.fi
Lisätietoja kielten opiskelusta ja opintojaksoista löytyy Kielten ja liikeviestinnän intranet-sivustolta.
ENGLANNIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business English)
Opetuksen tavoitteena on kehittää edelleen opiskelijoiden kielitaitoa ja antaa heille liike-elämässä
tarvittavia viestintävalmiuksia sekä laajentaa erityisesti liikekielen sanavarastoa. Englannin kielessä ei
järjestetä alkeisopetusta, vaan lähtötasona edellytetään hyviä perustietoja.
Perusopinnot (6 op) ovat pakollisia kaikille englannin kieltä opiskeleville. Pakollisten opintojaksojen
jälkeiset vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot ovat vapaasti valittavissa. Opinto-oppaassa olevat
ajankohdat ovat ohjeellisia, mutta pakolliset opintojaksot on tarkoituksenmukaista suorittaa ennen
vaihtoehtoisia.
Englannin kielen pakolliset perusopinnot (6 op) uudistuivat lukuvuonna 2012-2013. Ne vuonna
2011 tai aiemmin opintonsa aloittaneet opiskelijat, joilla on suoritettuna vanhoja 2
opintopisteen laajuisia peruskursseja, voivat vielä lukuvuoden 2014-2015 aikana täydentää
perusopintonsa vanhanmallisilla peruskursseilla. Tämän jälkeen tarjolla ovat vain uudet 3
107
opintopisteen perusopinnot. Lisätietoa vanhojen perusopintojen täydentämisestä saa intran
sivuilta.
Syyslukukaudesta 2014 alkaen englannin pakollisista perusopinnoista suoritetaan vain
opintojakso EN1a (3 op) ensimmäisenä opiskeluvuotena. Opintojakso EN1b (3 op) on tarjolla
syksyllä 2014 opintonsa aloittaneille vasta toisena opiskeluvuotena eli lukuvuonna 2015-2016.
Opiskelijoilta edellytetään pääsääntöisesti vähintään 80 %:n osallistumista valitsemansa opintojakson
opetukseen. Osallistuminen opintojakson ensimmäiselle luentokerralle on välttämätöntä
opiskelupaikan varmistamiseksi.
ENGLANNIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op
Englannin kielen ja liikeviestinnän sivuainelaajuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa tuottaa
kaupallis-taloudellista kieltä sekä kirjallisesti että suullisesti yrityksen vaativissa asiantuntijaja
johtotehtävissä. Hän pystyy toimimaan kansainvälisessä ja monikulttuurisessa yritysmaailmassa ja
tuntee kulttuurien välistä viestintää englanninkielisen liikeviestinnän näkökulmasta.
Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaineen voi sisällyttää KTK-tutkintoon tai KTM-tutkintoon. Samoja
opintojaksoja ei voi sisällyttää sekä KTK- että KTM-tutkintoon.
Pakolliset perusopinnot (6 op)
Opetusohjelmassa 1. vuosikurssille:
EN101008
EN1a
Business Communication 1
3 op
Opetusohjelmassa aiemmin aloittaneille:
EN101009
EN1b
Opetusohjelmassa vain vuonna 2011 tai aiemmin aloittaneille:
EN101007
EN1c
(poistuu opetusohjelmasta lv. 2015-2016)
Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot
EN102019
EN2
The Language of Advertising, Marketing and
Branding
EN102002
EN3
International Business Negotiation Skills
EN102001
EN4
Financial English
EN102006
EN5
International Presentation Skills
EN102017
EN7
Effective Managerial Communication
EN102009
EN9
Business Writing Skills
EN102010
EN10
Academic Writing
EN102011
EN11
Business in the Media
EN102013
EN12
Independent Studies
EN102003
EN13
Intercultural Communication for Cross-Cultural Team Building
EN102015
EN14
Pronunciation in Business English
EN102016
EN15
Intercultural Business Communication –
Theory and Practice
Opiskelu ulkomaisessa yliopistossa
EN102101
ENa
Yliopisto-opiskelu englanninkielisessä maassa, 1 lukukausi
EN102102
ENb
Yliopisto-opiskelu englanninkielisessä maassa, 2 lukukautta
108
3 op
2 op
2 op
3 op
3 op
2 op
2 op
3 op
3 op
2 op
1-5 op
3 op
2 op
3 op
2 op
4 op
ESPANJAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business Spanish)
Espanjan kieli on viidensadan miljoonan ihmisen äidinkieli yhteensä kahdessakymmenessäkahdessa
maassa. Hyvä espanjan kielen taito ja laajan kielija kulttuurialueen tuntemus tarjoaa mahdollisuudet
toimia erilaisissa liike-elämän tehtävissä. Turun kauppakorkeakoululla on opiskelijavaihtokohteita
useissa espanjankielisissä maissa.
Turun kauppakorkeakoulussa espanjan kielen opinnot voi aloittaa alkeista tai jatkaa aikaisempien
opintojen pohjalta suoraan perusopintoihin. Espanjan kielestä ja liikeviestinnästä on mahdollista
suorittaa myös sivuainelaajuus. Opintojen tavoitteena on saavuttaa liike-elämässä vaadittavat
kirjalliset ja suulliset viestintävalmiudet sekä kyky ymmärtää ja käyttää kaupallis-taloudellista kieltä.
Alkeisopinnot ES0
Opiskelijat, joilla ei ole aiempia espanjan kielen opintoja aloittavat opintonsa alkeistasolta ES0.
Alkeisopinnot suoritettuaan opiskelija voi jatkaa opintojaan liikeviestinnän perusopintoihin.
HUOM! Alkeisopinnot voidaan sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin, mutta ei
kieliopintoihin.
KTK-tutkinnon pakolliset perusopinnot ES1
Turun kauppakorkeakoulussa 6 op:n alkeisopinnot suorittaneet opiskelijat tai muualla
alkeisoppimäärän (esim. lukion kurssit 1-5) suorittaneet jatkavat opintojaan pakollisista
perusopinnoista (ES1). Kaikki lukion kurssit (1-8) suorittaneet tai vastaavan taidon hankkineet voivat
tenttiä opintojakson ES1a Jatkokurssi ja jatkaa opintojaan opintojaksosta ES1b Espanjan
maantuntemus ja liikekieli. Pakollisten perusopintojen laajuus on 6 op.
Liikeviestinnän pakolliset perusopinnot suoritettuaan opiskelija osaa toimia espanjankielisen maailman
liikekulttuurin edellyttämällä tavalla ja käyttää espanjan kielen rakenteita työ- ja liike-elämän tilanteiden
vaatiman tason ja tyylin mukaisesti. Opiskelijalla on laaja yleiskielen sanavarasto ja hän osaa käyttää
kaupallis-taloudellisen erikoiskielen sanastoa kirjallisissa ja suullisissa viestintätilanteissa.
Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot ES2-ES20
Pakollisten opintojaksojen jälkeen opiskelijat voivat suorittaa haluamansa määrän vaihtoehtoisia
espanjan kielen perus- ja aineopintoja. Kurssikohtaiset taitotasoluokitukset ohjaavat suositeltua
etenemisjärjestystä, ja joihinkin opintojaksoihin sisältyy myös yksityiskohtaisempia tasokuvauksia.
Opiskelijoilta edellytetään pääsääntöisesti 80 %:n osallistumista valitsemansa opintojakson
opetukseen. Osallistuminen ensimmäiselle luentokerralle on välttämätöntä opiskelupaikan
varmistamiseksi.
ESPANJAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op
Espanjan kielen ja liikeviestinnän sivuainelaajuuden suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin
espanjankielisen maailman talouselämää ja liikekulttuuria. Hän ymmärtää ja osaa tuottaa kaupallistaloudellista kieltä sekä kirjallisesti että suullisesti yrityksen vaativissa viestintätilanteissa.
Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaineen voi sisällyttää KTK -tutkintoon tai KTM -tutkintoon.
Sivuainelaajuuteen ei sisällytetä kielen alkeisopintoja. Huom! Samoja opintojaksoja ei voi sisällyttää
sekä KTK- että KTM -tutkintoon.
Espanjan kielen ja liikeviestinnän vaihtoehtoisessa opintotarjonnassa on mm. kielitaitoon, suulliseen ja
kirjalliseen liikeviestintään, espanjankielisen maailman talouteen ja liikekulttuuriin painottuvia
opintojaksoja sekä itsenäisesti suoritettavia jaksoja. Myös espanjankielisissä
vaihtoyhteistyöyliopistoissa suoritettuja espanjan kielen opintoja on mahdollista sisällyttää espanjan
kielen sivuainekokonaisuuteen.
Alkeisopinnot (6 op)
ES130001
ES130002
ES0a
ES0b
Espanjan alkeet 1
Espanjan alkeet 2
3 op
3 op
109
ES131001
ES1a
Jatkokurssi
ES131004
ES1b
Espanjan maantuntemus ja liikekieli
ES132019
ES2
Lenguaje comercial
ES132027
ESe3
Kirjallinen viestintä
ES132025
ES4a
Suullinen viestintä 1
ES 132004
ES4b
Suullinen viestintä 2
ES 132005
ES5
Expresión oral
ES 132020
ES6a
Liikekielen rakenteet 1
ES 132021
ES6b
ES 132022
ES7
Suullinen liikeviestintä
ES 132008
ES8
Latinalaisen Amerikan maantuntemus ja talous
ES 132009
ES9
Economía latinoamericana
ES 132023
ES10
Estudios independientes
ES 132013
ES13
Mundo hispánico
3 op
3 op
2 op
2 op
2 op
2 op
2 op
1 op
1 op
2 op
2 op
2 op
1-5 op
2 op
ES 132014
ES 132015
ES14
ES15
España de hoy
España contemporánea
1 op
2 op
ES 132016
ES 132017
ES 132024
ES 132026
ES16
ES17
ES19
ESe20
América Latina de hoy
América Latina contemporánea
Blog español
Vamos de intercambio
1 op
2 op
2-3 op
2 op
ES 132101
ESa
Opiskelu espanjankielisessä yliopistossa, 1 lukukausi
ES 132102
ESb
Opiskelu espanjankielisessä yliopistossa, 2 lukukautta
2 op
4 op
RANSKAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business French)
Ranskan kielen ja liikeviestinnän pakollisten perusopintojen ja aineopintojen tavoitteena on kehittää
opiskelijan liike-elämässä tarvitsemia suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja sekä valmiutta käyttää
kaupallis-taloudellista erityiskieltä.
Alkeisopinnot RA0
Ranskan kielen alkeiskurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät ole ennen opiskelleet ranskaa tai
jotka katsovat opintonsa riittämättömiksi. Alkeisopintojen jälkeen opiskelijalla on lukion oppimäärää
vastaava yleiskielen taito. HUOM! Alkeisopinnot voi sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin
opintoihin, mutta ei kieliopintoihin.
KTK-tutkinnon pakolliset perusopinnot RA1
Turun kauppakorkeakoulussa suoritettujen 6 op:n alkeisopintojen jälkeen opiskelija aloittaa pakolliset
perusopinnot (RA1A). Myös muualla suoritetun alkeisoppimäärän jälkeen valitaan RA1A. Ranskaa
aikaisemmin opiskellut aloittaa opintonsa joko kokonaisuudesta RA1B (noin kolmen vuoden
aikaisemmat opinnot) tai kokonaisuudesta RA1C (noin viiden vuoden aikaisemmat opinnot).
Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot RA2-RA21
Pakollisten opintojaksojen jälkeen opiskelija voi suorittaa haluamansa määrän vaihtoehtoisia ranskan
kielen perus- ja aineopintoja. Kurssikohtaiset taitotasoluokitukset ohjaavat suositeltua
etenemisjärjestystä.
RANSKAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op
Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaineen voi sisällyttää KTK-tutkintoon tai KTM-tutkintoon.
sekä KTK- että KTM-tutkintoon.
Ranskan kielen ja liikeviestinnän vaihtoehtoisessa opintotarjonnassa on mm. kielitaitoon, suulliseen ja
110
kirjalliseen liikeviestintään, ranskankielisen maailman talouden tuntemukseen painottuvia
opintojaksoja sekä itsenäisesti suoritettavia jaksoja.
Myös vaihtoyhteistyöyliopistoissa suoritettuja ranskan kielen opintoja on mahdollista sisällyttää
ranskan kielen sivuainekokonaisuuteen.
opetukseen.
RA120001
RA120002
RA0a
RA0b
Ranskan alkeet 1
Ranskan alkeet 2
3 op
3 op
Vaihtoehtoisesti lähtötason mukaan yksi kokonaisuuksista RA1A, RA1B tai RA1C
RA121020
RA121021
RA1Aa
RA1Ab
Français niveau élémentaire
Français des affaires A
3 op
3 op
RA121022
RA121023
RA1Ba
RA1Bb
Français niveau intermédiaire
Français des affaires B
3 op
3 op
RA121024
RA121025
RA1Ca
RA1Cb
Français niveau avancé
Français des affaires C
3 op
3 op
RA122016
RA122017
RA122020
RA2
RA3
RA7
Kirjallinen viestintä
Le monde des affaires
Traduction de textes économiques (finnois-français)
(ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2014–2015)
3 op
3 op
3 op
RA122021
RA122022
RA122023
RA122015
RA122024
RA8
RA10
RA13
RA15
RA16
Français pratique
Communication d’entreprise 1
Communication d’entreprise 2
Voyage d’études
Tandem franco-finlandais
3 op
2 op
2 op
3 op
2 op
RA122029
RA122030
RA122031
RA18
RA19
RA20
Apprentissage en autonomie
Questions d’actualité
Communication interculturelle
1-5 op
3 op
2 op
RA122032
RA21
Compréhension de textes
2 op
RA122101
RA122102
RAa
RAb
Opiskelu ranskankielisessä yliopistossa, 1 lukukausi
Opiskelu ranskankielisessä yliopistossa, 2 lukukautta
2 op
4 op
111
RUOTSIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business Swedish)
Ruotsi on vuodesta toiseen yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Myös v. 2013 se oli
selkeästi suurin yksittäinen vientimaamme, jonne suuntautui 11,6 % kokonaisviennistä. Suomessa
toimii useita satoja ruotsalaisyrityksiä, joissa ruotsin kieli on tärkeä työväline. Elinkeinoelämän
keskusliiton jäsenyrityksillään tekemän tutkimuksen mukaan ruotsin kieli on toiseksi tärkein kieli
työhönottokriteerinä heti englannin jälkeen.
Ruotsin kielen opintojen tavoitteena on sekä parantaa yleiskielen hallintaa yhteiskunnan eri
viestintätilanteissa että kehittää talouselämän työtehtävien edellyttämää suullista ja kirjallista
kielitaitoa.
Lähtötasona edellytetään hyviä ruotsin kielen perustietoja. Opintojaksoa RU1t suositellaan
opiskelijoille, joilla ei ruotsi sisälly ylioppilastutkintoon tai jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon
ruotsin kokeen alemmalla arvosanalla kuin magna cum laude approbatur. RU1t voidaan sisällyttää
ainoastaan KTK-tutkinnon vaihtoehtoisiin kieliopintoihin. Opintojakso RU1t on
tarkoituksenmukaisinta suorittaa opintojakson RU1a rinnalla ensimmäisellä syyslukukaudella.
KTK-tutkintoon sisältyvien pakollisten kieliopintojen 6 op:n suorittaminen antaa opiskelijalle
julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) ja valtioneuvoston
asetuksen ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) mukaisen
kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavan ruotsin kielen tyydyttävän/hyvän
suullisen ja kirjallisen taidon. Syksystä 2007 lähtien opintonsa aloittaneiden tutkintotodistukseen
tulee maininta valtionhallinnon kielitutkintoa vastaavasta ruotsin kielen kirjallisesta ja suullisesta
taidosta erikseen. Arvosanat määräytyvät pakollisten perusopintojen perusteella. Arviointiasteikko:
5–4 hyvät tiedot, 3–1 tyydyttävät tiedot.
Suoritettuaan ruotsin kielen pakolliset perusopinnot opiskelijalla on valmiudet suoriutua yrityksen
liikeviestinnästä, keskustella työelämän eri tilanteissa ja hyödyntää talouselämää käsitteleviä
julkaisuja.
RUOTSIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op
Ruotsin kielen ja liikeviestinnän sivuainelaajuuden suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin
Pohjoismaiden talouden rakenteita, kulttuuria ja elinkeinoelämää. Hän ymmärtää ja osaa tuottaa
kaupallis-taloudellista kieltä sekä kirjallisesti että suullisesti yrityksen vaativissa viestintätilanteissa.
Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaineen voi sisällyttää KTK-tutkintoon tai KTM-tutkintoon. Huom!
Samoja opintojaksoja ei voi sisällyttää sekä KTK- että KTM-tutkintoon.
Ruotsin kielen ja liikeviestinnän vaihtoehtoisessa opintotarjonnassa on mm. suulliseen ja kirjalliseen
kielitaitoon sekä liikeviestintään, Pohjoismaiden talouden tuntemukseen ja kulttuurien väliseen
viestintään sekä talouselämän erityisaloihin painottuvia opintojaksoja, sekä itsenäisesti suoritettavia
jaksoja.
Myös ruotsinkielisissä vaihtoyhteistyöyliopistoissa suoritettuja ruotsin kielen opintoja on mahdollista
sisällyttää ruotsin kielen sivuainekokonaisuuteen.
RU151001 RU1a Affärskommunikation
RU151005 RU1b Muntlig kommunikation
RU151006
Toisen kotimaisen kielen suullinen
RU151003 RU1c
taito
Ekonomiska texter
RU152001 RU1t
Affärskommunikation, täydentävä
opetus
RU152022 RU2
Marknadsföring på svenska
RU152003 RU3
Företag och miljö
112
2 op
2 op
2 op
2 op
3 op
3 op
RU152024
RU152005
RU152013
RU152007
RUe4
RU5
RU6
RU7
Sverigekunskap för ekonomer
Möten och förhandlingar
Svenskt i Finland
Företagskommunikation
RU152008 RU8
Bra svenska i affärslivet
RU152009 RU9
Att skriva svenska
RU152014 RU10 Aktuell diskussion
RU152011 RU11 Självständiga studier
RU152012 RU12 Norska i affärer
RU152023 RU13 Näringslivet i Norden
RU152016 RU14 Sverige i fokus
RU152026 RU15 Svenska för redovisning och bokföring
RU152025 RU16 Hörförståelse
RU152019 RU17 Företagskommunikation på svenska
OCH tyska
RU152020
TEMAKURS
RU18 N Temakurs Norden
3 op
3 op
2 op
2 op
2–3 op
2 op
2 op
1–5 op
2 op
3 op
3 op
3 op
2 op
2 op
2 op
RU152021
RU19
RU150001
RU20
Finländsk kultur på landets två språk
Swedish for Foreigners
RU152101 RUa
Opiskelu yliopistossa Ruotsissa,
1 lukukausi
RU152102 RUb
Opiskelu yliopistossa Ruotsissa,
2 lukukautta
1 op
2 op
2 op
4 op
SAKSAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business German)
Saksan kieli on Euroopassa yli sadan miljoonan ihmisen äidinkieli. Suomelle tärkeän
kauppakumppanin kielen osaaminen avaa mahdollisuudet haastaviin tehtäviin yhä
kansainvälisemmän liike-elämän palveluksessa. Saksankieliset maat ovat myös suosittuja
opiskelijavaihdon ja työharjoittelun kohteita.
Turun kauppakorkeakoulussa voi aloittaa saksan kielen opinnot alkeista tai jatkaa aikaisempien
opintojen pohjalta suoraan liikekielen perusopintoihin. Saksan kieltä voi opiskella aina sivuaineeksi
asti. Kaikessa kielen opiskelussa pääpaino on liike-elämässä tarvittavan kielitaidon
harjaannuttamisessa.
Alkeisopinnot SA0 6 op
Opiskelijat, joilla ei ole lainkaan aikaisempia saksan kielen opintoja tai jotka katsovat opintonsa
riittämättömiksi, aloittavat opintonsa alkeistasolla SA0. Alkeisopinnot suoritettuaan opiskelija voi
jatkaa opintojaan liikeviestinnän perusopintoihin.
HUOM! Alkeisopinnot voidaan sijoittaa tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin, mutta ei kielija viestintäopintoihin.
KTK-tutkinnon pakolliset perusopinnot SA1 6 op
Perusopintojen taso SA1A on tarkoitettu Saksan kielen alkeisopinnot (Liikesaksan alkeet 1 ja 2)
Turun kauppakorkeakoulussa (tai vastaavanlaajuiset alkeisopinnot muussa korkeakoulussa)
suorittaneille opiskelijoille. Opiskelijat, joilla on aikaisempia opintoja saksan kielessä, valitsevat
kokonaisuuden SA1B (n. 3 vuoden aikaisemmat opinnot) tai SA1C (n. 5 vuoden aikaisemmat
opinnot). Opiskelijoita, joilla on erittäin vahva saksan kielen taito (esim. saksa kotikielenä tai
pidempiaikainen oleskelu saksankielisessä maassa), pyydetään ottamaan yhteyttä kielen
113
vastuuopettajaan ennen opintojen aloittamista.
Liikeviestinnän pakolliset perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet käyttää saksan kieltä
yritysten kansainvälisen toiminnan edellyttämissä tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti sekä
laajahko kaupallis-taloudellinen sanavarasto.
Vaihtoehtoiset perus- ja aineopinnot SA2 – SA18
Pakollisten opintojaksojen jälkeen opiskelijat voivat suorittaa haluamansa määrän vaihtoehtoisia
saksan kielen perus- ja aineopintoja. Opintojaksokohtaiset taitotasoluokitukset ohjaavat
suositeltavaa suorittamisjärjestystä.
opetukseen. Osallistuminen ensimmäiselle luentokerralle on välttämätöntä opiskelupaikan
varmistamiseksi.
SAKSAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op
Saksan kielen ja liikeviestinnän sivuainelaajuuden suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin
saksankielisen Euroopan talouden rakenteita, kulttuuria ja elinkeinoelämää. Hän ymmärtää ja osaa
tuottaa kaupallis-taloudellista kieltä sekä kirjallisesti että suullisesti yrityksen vaativissa
viestintätilanteissa.
Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaineen voi sisällyttää KTK-tutkintoon tai KTM-tutkintoon.
sekä KTK- että KTM-tutkintoon.
Saksan kielen ja liikeviestinnän vaihtoehtoisessa opintotarjonnassa on mm. kielitaitoon, suulliseen ja
kirjalliseen liikeviestintään, kohdealueiden talouden tuntemukseen ja kulttuurien väliseen viestintään
painottuvia opintojaksoja sekä itsenäisesti suoritettavia jaksoja. Myös saksankielisissä
vaihtoyhteistyöyliopistoissa suoritettuja saksan kielen opintoja on mahdollista sisällyttää saksan
kielen sivuainekokonaisuuteen.
SA 110001
SA0a
Liikesaksan alkeet 1
SA110002
SA0b
Liikesaksan alkeet 2
Vaihtoehtoisesti lähtötason mukaan yksi kokonaisuuksista SA1A / SA1B tai SA1C:
SA1A
Liikeviestinnän perusteet A (SA0 suorittaneille)
SA111013
SA1Aa Deutsch im Unternehmen
SA111014
SA1Ab Kirjallinen liikeviestintä
SA111015
SA1Ac
Mündliche Wirtschaftskommunikation 1
SA1B
Liikeviestinnän perusteet B (n. 3 v. aikaisemmat opinnot)
SA111019
SA1Ba Deutsch im Unternehmen
SA111020
SA1Bb Kirjallinen liikeviestintä
SA111018
SA1Bc
Mündliche Wirtschaftskommunikation 1
SA1C
Liikeviestinnän perusteet C (n. 5 vuoden aikaisemmat
opinnot)
SA111021
SA1Ca Wirtschaftsdeutsch 1
SA111022
SA1Cb Kirjallinen liikeviestintä
SA111023
SA1Cc Mündliche Wirtschaftskommunikation 1
SA112016
SA1Ca
SA112001
SA112025
SA112002
114
SA2
SA3a
SA3b
Wirtschaftsdeutsch 1 (vaihtoehtoisena vain SA1A:n
tai SA1B:n suorittaneille)
Geschäftspartner Finnland
SA112031
SA112005
SA112038
SA112032
SA4
SA5
SAm6
SA7
Aktuelle Themen mündlich
Deutschland aktuell
Geschäftliche Kommunikation
Aktuelle Texte
(ei opetustarjonnassa lukuvuonna 2015-2016)
SA112024
SA8
SA112010
SA112022
SA10
SAe11
SA112015
SA112013
SA112018
SA112020
SA12
SA13
SA14
SA15
SA112023
SA112030
SA112035
SA16
SA17
SA18
Wirtschaftliche Landeskunde
Wirtschaftsdeutsch 2
Netzprojekte
Interkulturelle Kommunikation
Selbstständiges Lernen
Studium vor Ort
Tandem Deutsch-Finnisch (ei opetustarjonnassa
lukuvuonna 2014–2016)
Geschäftskommunikation auf Deutsch UND Schwedisch
Deutsch-Blog
Strategien der Internationalisierung
SA112101
SAa
SA112102
SAb
Opiskelu saksankielisessä yliopistossa, 1 lukukausi
Opiskelu saksankielisessä yliopistossa, 2 lukukautta
SUOMEN KIELI JA TALOUSELÄMÄN VIESTINTÄ
(Finnish language and business communication)
Suomen kielen ja talouselämän viestinnän opiskelu vahvistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä
perehdyttää kielen- ja viestinnäntutkimuksen teorioihin. Suomen kielen ja talouselämän viestinnän
opintojen vähimmäismäärä on 3 op eli Talouselämän viestinnän perusteet -opintojakso. Sen
suositeltava suoritusaika on 2. vsk. Lisäksi jokaisen tulee suorittaa menetelmäopinto MENY1b
Tieteellisen viestinnän perusteet, joka vastaa aiempaa SV-kurssia Kirjoittamisen taito/Tieteellinen
viestintä. Se on hyödyllisintä suorittaa samaan aikaan kandidaatintutkielman kanssa.
SUOMEN KIELI JA TALOUSELÄMÄN VIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op
Suomen kielestä ja talouselämän viestinnässä voi suorittaa sivuaineopinnot. Sivuaineopintoja
suositellaan erityisesti niille opiskelijoille, jotka suuntautuvat viestintään, kuten viestintäpäälliköiksi,
taloustoimittajiksi tai markkinointi- ja HR-tehtäviin. Sivuaineopinnot vahvistavat opiskelijan
teoreettisia valmiuksia, kielen ja viestinnän analyysitaitoja sekä henkilökohtaisia viestintätaitoja.
Teoreettisemmat opintojaksot SV2 ja SV4 sopivat erityisesti sivuaineopintoihin.
YRITYSVIESTINNÄN OPINTOKOKONAISUUS 25 op
Vähintään 25 opintopisteen laajuinen Yritysviestinnän opintokokonaisuus on hyödyllinen,
viestintävalmiuksia vahvistava kokonaisuus kaikille taloudellisen alan tehtävissä työskenteleville.
Suomen kielen ja talouselämän viestinnän opinnot muodostavat keskeisen osan tätä kokonaisuutta.
Yritysviestinnän opintokokonaisuuteen on suositeltavaa sisällyttää SVe5-jakso. Ks. lisätietoja
kohdasta Yritysviestinnän opintokokonaisuus.
Yksittäisiä suomen kielen ja talouselämän viestinnän kursseja voidaan valita joko KTK- tai KTMopintojen vaihtoehtoisiin kielija viestintäopintoihin tai vapaasti valittaviin opintoihin.
SV161007 SV1
Talouselämän viestinnän perusteet
3 op
115
SV162002
SV2
Kielen ja tekstin tutkimus kauppatieteissä (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015)
3 op
SV162003
SV3
Tehokas kirjallinen liikeviestintä
3 op
SV162004
SV4
Mainosten kieli
3 op
SV162019
SV162006
SV162017
SVe5
SV6
SV7
Yhteisöviestintä
Vakuuttava esiintyminen
Kokous- ja neuvottelutaito
4 op
3 op
3 op
SV162008
SV8
Argumentointi ja väittely
3 op
SV162009
SV162010
SV9
SV10
Johtamisviestintä
Suomen kielen ja talouselämän viestinnän itsenäiset
opinnot
3 op
1–5 op
SV162016
SV162018
SV162013
SV162014
SV162021
SV162022
SV11
SV12
SVF1a
SVF1b
SVF2a
SVF2b
Erikoiskurssi (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016)
Kokoustekniikka
Finnish for Foreigners: Beginners’ Course 1a
Finnish for Foreigners: Beginners’ Course 1b
Finnish for Foreigners: Beginners’ Course II A
Finnish for Foreigners: Beginners’ Course II B
2 op
2 op
2 op
2 op
2 op
2 op
Kypsyysnäyte
Kypsyysnäyte kirjoitetaan oman pääaineen tai laitoksen tenttitilaisuudessa tai tenttiakvaariossa
ohjaajan antamasta tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Kypsyyskokeen kieliasun tarkastaa suomen
kielen opettaja ja asiasisällön tutkielman ohjaaja. Ks. lisäohjeita intranetista ja Tutkielmantekijän
käytännön oppaasta.
VENÄJÄN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business Russian)
Venäjän kielen ja liikeviestinnän opinnot järjestetään lähtötason mukaisesti ja niitä opiskelijoita, joilla
on jo perustiedot venäjän kielestä ja niitä joiden, kotikieli on venäjä, pyydetään ottamaan
yhteyttä aineen vastuuopettajaan. Pakollisten perusopintojen määrä on 6 op. Venäjän kielen
opiskelu on mahdollista aloittaa alkeista. Ne opiskelijat, jotka eivät ole aikaisemmin lukeneet venäjää,
ilmoittautuvat venäjän alkeiskurssille. HUOM! Alkeisopinnot voidaan sisällyttää tutkinnon vapaasti
valittaviin opintoihin, mutta ei kieliopintoihin. Opiskelijoilta edellytetään 80 %:n osallistumista
valitsemansa opintojakson opetukseen.
VENÄJÄN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ SIVUAINEENA 25 op
Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaineen voi sisällyttää KTK-tutkintoon tai KTM -tutkintoon.
sekä KTK- että KTM -tutkintoon.
Venäjän kielen ja liikeviestinnän vaihtoehtoisessa opintotarjonnassa on mm. kielitaitoon, suulliseen ja
kirjalliseen liikeviestintään, venäjänkielisen maailman talouden tuntemukseen ja liikekulttuuriin
painottuvia opintojaksoja sekä itsenäisesti suoritettavia jaksoja.
Myös venäjänkielisissä vaihtoyhteistyöyliopistoissa suoritettuja venäjän kielen opintoja on mahdollista
sisällyttää venäjän kielen sivuainekokonaisuuteen.
VE0
VE140001
VE0a
VE140002
VE0b
116
Venäjän alkeiskurssi 1
Venäjän alkeiskurssi 2
3 op
3 op
VE1
VE141017
VE1a
Liikekielen perusteet 1
VE141018
VE1b
Liikekielen perusteet 2
3 op
3 op
VE142003
VE2a
VE142004
VE2b
VE142005
VE3
VE142011
VE4
2 op
2 op
3 op
2 op
VE142007
VE142008
VE5
VE6
VE142010
VE7
VE142009
VE142002
VE142012
VE8
VE9
VE10
Liikekielen jatkokurssi 1
Liikekielen jatkokurssi 2
Suullinen liikeviestintä
Liikevenäjän rakenteet I
Talousuutisia venäjäksi
Liikevenäjän rakenteet II
Venäjän maantuntemus
Kirjallinen liikeviestintä
(ei opetustarjonnassa
lv. 2012–2013)
Venäjän
kielen itsenäiset
opinnot
Liikekulttuuri venäläisittäin
3 op
3 op
3 op
3 op
1-5 op
3 op
VE142101
VEa
Opiskelu venäjänkielisessä yliopistossa, 1 lukukausi
(ei
opetustarjonnassa
lv 2014–2015)
VE142102
VEb
Opiskelu
venäjänkielisessä
yliopistossa, 2 lukukautta
2 op
4 op
JAPANIN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business Japanese)
Japanin kielen ja liikeviestinnän opintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet käyttää japanin
kieltä liike-elämässä. Japanin kielen alkeiskurssit ja jatkokurssi järjestetään yhteistyössä Turun
yliopiston kielikeskuksen ja Åbo Akademin kanssa. Japanin kielen alkeet ovat muiden kielten alkeista
poiketen laajuudeltaan 8 op, sillä kirjoittamisen harjoittelu vaatii paljon itsenäistä työskentelyä.
Alkeisopinnot voi sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Niitä ei voi sisällyttää
pakollisiin kielija viestintäopintoihin.
JA300001
JA0a
JA300002
JA0b
Japanin kielen alkeiskurssi 1
Japanin kielen alkeiskurssi 2
4 op
4 op
JA301001
JA1
Japanin kielen jatkokurssi
JA301002
JA2
Liike-elämän japanin kurssi 1
4 op
2 op
JA302001
JA3
Kanji- ja kirjoituskurssi
(ei opetustarjonnassa lv 2014-2016)
JA302002
JA4
Liike-elämän japanin kurssi 2
JA302101
JAa
Opiskelu japaninkielisessä yliopistossa, 1 lukukausi
JA302102
JAb
Opiskelu japaninkielisessä yliopistossa, 2 lukukautta
1 op
2 op
2 op
4 op
Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat jatkaa japanin kielen opintojaan Turun yliopiston
yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Itä-Aasian koulutus –ja tutkimuskeskuksen japanin kielen
kursseilla. Lisätietoja kurssitarjonnasta aasia.utu.fi.
117
KIINAN KIELI JA LIIKEVIESTINTÄ (Business Chinese)
Kiinan kielen ja liikeviestinnän opintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet käyttää kiinan
kieltä liike-elämässä. Kiinan kielen alkeis- ja jatkokursseista vastaa Turun yliopiston kielikeskus.
Alkeis- ja jatkokursseille ilmoittaudutaan ensimmäisen opetuskerran yhteydessä. Kiinan kielen alkeet
ovat muiden kielten alkeista poiketen laajuudeltaan 8 op, sillä kirjoittamisen harjoittelu vaatii paljon
itsenäistä työskentelyä. Alkeisopinnot voi sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.
Niitä ei voi sisällyttää pakollisiin kieliopintoihin.
KIKI0001
Kiinan kielen alkeiskurssi I (TY:n kielikeskus)
KIKI0004
Kiinan kielen alkeiskurssi II (TY:n kielikeskus)
4 op
4 op
KIKI0002
Kiinan kielen jatkokurssi I (TY:n kielikeskus)
CH311001
CH1
Liike-elämän kiinan kurssi 1
4 op
2 op
KIKI0003
Kiinan kielen jatkokurssi II ( TY:n kielikeskus)
CH311002
CH2
Liike-elämän kiinan kurssi 2
4 op
2 op
Opiskelu ulkomaisessa yliopistosa
CH312101
CHa
Opiskelu kiinankielisessä yliopistossa,
1 lukukausi
CH312102
CHb
Opiskelu kiinankielisessä yliopistossa,
2 lukukautta
2 op
4 op
Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat jatkaa kiinan kielen opintojaan Turun yliopiston
kielikeskuksen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Itä-Aasian koulutus– ja tutkimuskeskuksen
(CEAS) kiinan kielen kursseilla. Lisätietoja CEASin kurssitarjonnasta aasia.utu.fi.
OPINTOKOKONAISUUDET
BALTIC SEA BUSINESS & SOCIETY –
OPINTOKOKONAISUUS
Baltic Sea Business & Society -opintokokonaisuus perehdyttää opiskelijat liiketoimintaan Itämeren alueella sekä antaa laaja-alaista tietoisuutta Itämeren alueen maiden poliittisista tilanteista ja yhteiskunnista. Opintokokonaisuudessa Itämeren aluetta lähestytään monitieteisestä – sekä taloudellisesta että
yhteiskuntatieteellisestä – näkökulmasta, jonka kautta opiskelijoille muodostuu syvällinen ja kokonaisvaltainen ymmärrys alueesta. Voimakas talouskasvu ja taloudellisten kysymysten korostuneisuus ovat
olleet ominaisia monille Itämeren alueen maille, mikä on muovannut niiden yhteiskuntia, politiikkoja ja
kulttuureja. Toisaalta taas Itämeren alueen maiden liiketoimintakulttuureja ei voi ymmärtää ilman maiden yhteiskunnallista ja poliittista tuntemusta.
Itämeren alue on eräs Varsinais-Suomen ja Turun kaupungin tärkeimpiä maantieteellisiä painopistealueita. Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteinen Baltic Sea Business & Society -opintokokonaisuus on osa laajempaa prosessia, jossa tuetaan Suomen – erityisesti Varsinais-Suomen –
118
profiloitumista Itämeri-osaajana ja tuotetaan alalle entistä kilpailukykyisempiä asiantuntijoita ja tutkimusta, joista on yhä kasvava kysyntä sekä Suomessa että kansainvälisestikin. Opetus on suunniteltu
tuomaan opiskelijoille valmiuksia toimia sekä liike-elämän palveluksessa että Itämereen liittyvissä julkisen sektorin (EU sekä valtion- ja kunnallishallinto Itämeren eri maissa) ja kolmannen sektorin (esimerkiksi kansalaisjärjestöt) asiantuntijatehtävissä.
Opintokokonaisuus koostuu Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan sekä Turun yliopiston Baltic Sea Region Studies -maisteriohjelman kunkin vuoden opetussuunnitelman mukaisista
opintojaksoista. Opintokokonaisuuden laajuus on vähintään 25 op. Kokonaisuuteen tulee sisältyä alla
mainituista opintojaksoista vähintään 6 op Turun kauppakorkeakoulun kansainväliseen liiketoimintaan
kuuluvia opintojaksoja sekä vähintään 5 op Turun yliopiston Baltic Sea Region Studies -maisteriohjelmaan kuuluvia opintojaksoja. Muuten voidaan vapaasti valita, mitä kyseisistä opintojaksoista kokonaisuuteen sisällytetään.
Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa:
opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin
ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä
hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16)
opiskelija on VTK/VTM-opiskelija
Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden
opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja, tulee tutkinto-ohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen.
Ne KTK/KTM-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuonna 2013 tai aikaisemmin, noudattavat
oman aloitusvuotensa opinto-opasta. Kyseisille opiskelijoille opintokokonaisuus ei käy sivuaineeksi,
vaan he saavat tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Opiskelijan on valittava tutkintokohtaisesti vähintään 25 opintopisteen laajuisesti opintokokonaisuuden
opintojaksoja saadakseen merkinnän tutkintotodistukseen. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki
opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko kyseinen opintojakso luettu opiskelijan
pääaine-, sivuaine- tai kieliopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen.
Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat ilmoittautuvat Baltic Sea Region Studies -opintojaksoille kurssin
alussa, jos ennakkoilmoittautumisesta ei ole erikseen mainittu.
Opintojaksojen kuvaukset löytyvät ko. aineen sivuilta.
Baltic Sea Business & Society -opintokokonaisuus
Kansainvälinen liiketoiminta, valittava väh. 6 op
KVS10/TMS32 Development of EU-Russia Economic Relations
op:t
3
6
6
6
Baltic Sea Region Studies, valittava väh. 5 op
BSRM3202 Spatial policies and planning in the Baltic Sea Region (not offered
2015–2016)
BSRM3204 European Integration and State Transformation in the European North
BSRS0025 Energy, Shipping and Sustainable Development in the Baltic Sea (not
offered 2015–2016)
BSRM3209 Baltic Sea Area Regional Dynamic and Challenges
BSRM3205 Cross-Border Areas in the Baltic Sea Region: Borders, Identity and
Everyday Life
BSRM2102 Environment and Energy Related challenges in the Baltic Sea Region
– a multidisciplinary approach (new for academic year 2015–2016)
119
5
5
5
5
5
5
INNOVATION AND BUSINESS CREATION STUDY MODULE
The Innovation and Business Creation is a multidisciplinary study module that is based on diverse capabilities within different disciplines at Turku School of Economics and Development Services at the
Brahea Centre. The module is designed to provide students with a concise skills set to enhance
knowledge and understanding of innovation as drivers for value and economic renewal; and facilitate
the comprehension of business as means for achieving sustainable development within new ventures.
This study module helps students to understand and exploit the innovation potential in different disciplines which is achieved through an introductory course generating the basis and fundamentals for
both business majors and novice business students from other faculties. On a higher level the module
is focusing to operationalize this understanding to apply knowledge about innovation and business
management in different settings and to allow for analysis of organisational solutions and managerial
actions and their conceptual and empirical explanations. To further advance the learning process the
student have the opportunity to integrate their operational sense making of innovation and business
creation in the context of their own major studies. Besides the knowledge and skills these studies are
targeting to facilitate business and entrepreneurial mind-set and behaviour.
After completing the module the student is equipped with working tools for a real business start-up and
with an understanding of business development process from the very beginning of a new venture.
The student will learn adequate academic and practical skills to be utilised in the modern knowledge
intensive business, including for example project management skills, problem solving, creativity and
innovation management.
There is a restricted attendance in the study module which is open for all faculties of the University of
Turku and for certain specified Master’s degree students in Åbo Akademi University. The studies begin
annually in September. The students are selected based on their motivation, prior studies and study
merits. The application period, process and selection criteria in detail and more information at:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/braheadevelopment/koulutus/tutkintokoulutus/Sivut/Innovation-and-Business-Creation.aspx
The student will complete three to four obligatory core courses (18-21 ECTS) and in addition select
optional course(s) according to their degree and programme regulations and own personal interest.
Please notice that some courses have restricted attendance and only limited number of student places
annually. The list of available elective courses may vary in different years.
The structure of the Innovation and Business Creation study module:
Obligatory Core courses (18-21 ECTS)
BIDI0002 Introduction to Innovation and Business, 5
BIDI1002 Intermediate Course on Business Management of Start-ups, 3 ECTS (for non-business majors only)
BIDI0004 Special Topic Studies, 6 ECTS
BIDI0003 Business Development Laboratory: Turning Ideas into Business, 7 ECTS
Elective special courses (4-10 ECTS)
BIDI1005 Start-up Journey, 10 ECTS
BIDI0005 Advanced Special Topic Studies, 4-9 ECTS
KVS54 Special Themes in Innovation Management, 2 or 4 ECTS
TJS17 Enterprise Architecture, 6 ECTS
TJS6 Software Business, 6 ECTS
120
KANSAINVÄLISEN LIIKEVIESTINNÄN
OPINTOKOKONAISUUS (International Business Communication Studies)
Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toimia yritysten ja organisaatioiden kansainvälisissä, monikulttuurisissa ja monikielisissä viestintätilanteissa ja liiketoimintaympäristöissä kielija kulttuurisidonnaisuudet ymmärtäen. Opiskelijalla on hyvät suullisen ja kirjallisen liikeviestinnän taidot
vähintään kolmessa eri kielessä.
Opintokokonaisuus toteutetaan pääasiassa kielten ja liikeviestinnän oppiaineiden yhteistyönä.
Opintokokonaisuuden laajuus on vähintään 25 op. Kokonaisuuteen kuuluu yksi kaikille pakollinen
opintojakso, joka suoritetaan englannin kieleen ja liikeviestintään. Pakollisen opintojakson (EN15) lisäksi opiskelija valitsee kokonaisuuteen opintoja vähintään kolmen (3) eri kieliaineen alla luetelluista
opintojaksoista. Lisäksi opintokokonaisuuteen voi sisällyttää alla mainittuja KV-liiketoiminnan opintojaksoja.
opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin
ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä
opiskelija on VTK/VTM-opiskelija
opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja tai pakollisia kielija viestintäopintoja, tulee tutkintoohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen.
pääaine- tai sivuaineopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen.
Opintokokonaisuus suositellaan sisällytettäväksi KTM-tutkintoon
Kansainvälisen liikeviestinnän opintokokonaisuus
Opintokokonaisuuden pakollinen opintojakso
EN15 Intercultural Business Communication Theory and Practice
op:t
3
Vaihtoehtoiset opintojaksot (sisältäen vähintään kolmen (3) eri kieliaineen opintojaksoja):
Englannin kieli ja liikeviestintä
EN3 International Business Negotiations Skills
EN5 International Presentation Skills
EN7 Effective Managerial Communication
EN9 Business Writing Skills
EN11 Business in the Media
EN12 Independet Studies
EN13 Intercultural Communication for Cross-Cultural Team Building
3
2
2
3
2
1-5
3
Espanjan kieli ja liikeviestintä
ES2 Lenguaje comercial
ESe3 Kirjallinen viestintä
ES4a Suullinen viestintä 1
ES4b Suullinen viestintä 2
ES5 Expresión oral
ES7 Suullinen liikeviestintä
2
2
2
2
2
2
121
ES8 Latinalaisen Amerikan maantuntemus ja talous
ES9 Economia latinoamericana
ES10 Estudios independientes
ES13 Mundo hispánico
2
2
1-5
2
Ranskan kieli ja liikeviestintä
RA2 Kirjallinen viestintä
RA3 Le monde des affaires
RA8 Français pratique
RA10 Communication d'entreprise 1
RA13 Communication d'entreprise 2
RA18 Apprentissage en autonomie
RA19 Questions d’actualité
RA21 Compréhension de textes
3
3
3
2
2
1-5
3
2
RU2 Marknadsföring på svenska
RU5 Möten och förhandlingar
RU7 Företagskommunikation
RU9 Att skriva svenska
RU11 Självständiga studier
RU17 Företagskommunikation på svenska och tyska
3
3
2
2
1-5
2 (4)
Saksan kieli ja liikeviestintä
SA4 Aktuelle Themen mündlich
SAm6 Geschäftliche Kommunikation
SA10 Wirtschaftsdeutsch 2
SA12 Interkulturelle Kommunikation
SA13 Selbstständiges Lernen
SA16 Geschäftskommunikation auf Deutsch UND Schwedisch
SA18 Strategien der Internationalisierung
1 (-3)
3
3
3
1-5
2 (4)
1 (3)
Venäjän kieli ja liikeviestintä
VE2b Liikekielen jatkokurssi 2
VE4 Liikevenäjän rakenteet I (ei opetustarjonnassa 2014-2015)
VE5 Talousuutisia venäjäksi
VE6 Liikevenäjän rakenteet II (ei opetustarjonnassa 2015-2016)
VE7 Venäjän maantuntemus (ei opetustarjonnassa 2015-2016)
VE8 Kirjallinen liikeviestintä
VE9 Venäjän kielen itsenäiset opinnot
VE10 Liikekulttuuri venäläisittäin (ei opetustarjonnassa 2014-2015)
2
3
3
3
3
3
1-5
3
KV30 Managing Across Cultures
2/4/6
Opintojaksokuvaukset löytyvät ko. aineen sivuilta.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPINTOKOKONAISUUS
Kestävä kehitys haastaa yrityksiä, yhteisöitä ja yksilöitä muuttamaan ajattelu- ja toimintatapojaan. Kestävän kehityksen opintokokonaisuus (KEKO) on Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijoille
tarjottava opintokokonaisuus, jonka avulla vastataan kestävän kehityksen haasteeseen sekä luodaan
opiskelijoille osaamispääomaa työmarkkinoille. Opintokokonaisuus pohjautuu TY:ssa ja TuKKK:lla tarjolla oleville kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan opintojaksoille. Opintokokonaisuutta
suositellaan osaksi opiskelijan ylempää tutkintoa, mutta se on mahdollista suorittaa myös osana alempaa tutkintoa. Opintokokonaisuuteen on erillinen haku huhtikuussa (englanninkielisille opiskelijoille
kesä-elokuussa).
122
KEKO:ssa opiskelija oppii tarkastelemaan erilaisia ilmiöitä sosiaalisen, ympäristöllisen, taloudellisen ja
kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta ja tunnistamaan riippuvuussuhteita kestävän kehityksen eri
osa-alueiden välillä. Kokonaisuudessa hyödynnetään eri tieteenalojen opiskelijoiden välistä keskustelua ja toisiltaoppimista.
Sisältö: KEKO-opinnot koostuvat pakollisesta tiimityöosuudesta "Kestävän kehityksen integrointi ja
hallinta" KEKO0001 (10 op) ja vapaavalintaisista kestävän kehityksen eri osa-alueiden KEKO2 kursseista (15 op, vaihto-opiskelijoille 2 op) Turun yliopiston eri tiedekunnissa ja Turun kauppakorkeakoulussa. KEKO2-kurssit liittyvät kukin erityisesti joko taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävään kehitykseen. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan osaamista niiltä kestävän kehityksen osa-alueilta, joissa hänen aiempi osaamisensa ei vielä ole kovin vahva.
Valittavien kurssien listaus löytyy opintokokonaisuuden www-sivuilta: https://intranet.utu.fi/fi/sivustot/keke/keke/Sivut/keko2.aspx
Huom: kestävän kehityksen opintokokonaisuuden (KEKO) ja Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuuden (Vast.LT) opintojaksot eivät voi olla päällekkäisiä.
Opintokokonaisuuteen otetaan vuosittain max. 30 opiskelijaa, lisäksi englanninkielisessä haussa 10
opiskelijaa. Haku on vuosittain huhtikuussa, englannin kielellä opiskeleville kesä-elokuussa. Lisätietoja
hausta: https://intranet.utu.fi/fi/sivustot/keke/keke/Sivut/home.aspx
Lisätietoa: https://intranet.utu.fi/fi/sivustot/keke/keke/Sivut/home.aspx sekä [email protected]
- opiskelija on aloittanut KTK/KTM-opintonsa vuonna 2014 tai sitä myöhemmin
- ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä
- opiskelija on VTK/VTM-opiskelija
KVANTITATIIVISEN TALOUSTIETEEN
OPINTOKOKONAISUUS (Quantitative Economics)
Kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuus kehittää opiskelijan valmiutta kvantitatiivisen taloustieteen menetelmien hallintaan. Opintokokonaisuus antaa erinomaisen pohjan jatko-opintoihin taloustieteessä.
Opintokokonaisuuden laajuus on väh. 25 op. Opintokokonaisuus on koottu eri aineitten tarjoamista
opintojaksoista. Opintokokonaisuuteen on mahdollista sisällyttää vastuuopettajan hyväksymiä Kansantaloustieteen jatko-opinto-ohjelman opintoja.
123
pää- tai sivuaineopintoihin. Sama opintojakso ei voi sisältyä useampaan eri opintokokonaisuuteen.
Opintokokonaisuus kuuluu pakollisena sivuaineena kvantitatiivisen taloustieteen erikoistumissuuntaan.
Kvantitatiivisen taloustieteen opintokokonaisuus
Matematiikka
Usean muuttujan funktiot I
Usean muuttujan funktiot II
MATE6006
MATE6007
4
4
Sovellettu matematiikka
Todennäköisyyslaskenta I
Todennäköisyyslaskenta II
Differentiaaliyhtälöt
Numeerinen analyysi
Konveksi analyysi ja optimointi
Optimointialgoritmit
Stokastiset prosessit
Matemaattinen mallintaminen
Variaatiolaskenta
Topologian perusteet
Game Theory
Simulation
Mitta- ja integrointiteoria
SMAT5001
SMAT5066
SMAT5045
SMAT5176
SMAT5016
SMAT5037
SMAT5023
SMAT5215
SMAT5213
MATE5325
SMAT5060
SMAT5301
MATE5310
4
4
5
4
5
5
5
10
5
5
5
5
5
Tilastotiede
Tilastollinen päättely I
Tilastollinen päättely II
Lineaariset mallit
Tilastollisen päättelyn teoria
Yleistetyt lineaariset mallit
TILM3561
TILM3562
TILM3512
TILM3519
TILM3520
5
4
8
10
8
Todennäköisyyslaskennan kursseista voi suorittaa vaihtoehtoisena myös matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan tilastotieteilijöille suunnatut kurssit.
124
LIIKETOIMINTAOSAAMISEN
PERUSOPINTOKOKONAISUUS
Turun yliopiston kaikkien muiden tiedekuntien kuin Turun kauppakorkeakoulun KTK/KTM -opiskelijat
voivat suorittaa Liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuuden (LTO). Työelämässä arvostetaan
laajaa osaamista sekä liiketoiminnan peruspiirteiden yleistä hahmottamista oman alan erityistuntemuksen lisäksi. Suoritettuaan liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuuden opiskelija tuntee kauppatieteiden ja liiketoimintaosaamisen peruskäsitteet ja perustoimintamallit.
Opintokokonaisuus sisältää pakollisia opintojaksoja, jotka luovat toisaalta perustan liiketaloustieteelliselle ajattelulle ja toisaalta kokoavat yhteen perusopintokokonaisuuden tavoitteen. Valinnaisilla opintojaksoilla opiskelija voi syventää osaamistaan haluamissaan aiheissa.
Opintokokonaisuuden opetus pyrkii käytännönläheisyyteen, mikä näkyy esimerkiksi pakollisiin opintoihin kuuluvaan Lto2 Yritystoiminta kokonaisuutena -opintojaksoon sisältyvässä yrityssimulaatiossa. Kokonaisuutta opiskelemaan otetaan vuosittain maksimissaan noin 150 opiskelijaa.
Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuutta ei voi sisällyttää KTK- tai KTM-tutkintoon.
Opintokokonaisuuden suorittaminen
Kokonaisuus on laajuudeltaan 25 op, ja opinto-oikeus myönnetään kahdeksi vuodeksi. Opinnot järjestetään kuitenkin siten, että ne on mahdollista suorittaa myös yhden lukuvuoden kuluessa. Opintoihin
haetaan suorittamalla pääsykoetenttinä toimiva opintokokonaisuuden ensimmäinen opintojakso "Lto1
Johdatus liiketoimintaosaamiseen".
Liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuus
Pääsykoetentti 3 op
Lto1 Johdatus liiketoimintaosaamiseen
Pakolliset opintojaksot 13 op
Lto2 Yritystoiminta kokonaisuutena
LtoYR3 Yrittäjyys
LtoJO6 Johtamisen perusteet (Kurssin aik. nimi: Johtajuus)
LtoLR7 Kirjanpidon perusteet
LtoLR8 Johdon laskentatoimen perusteet
LtoMA9 Markkinointi kansainvälisessä ympäristössä
Vaihtoehtoiset opintojaksot, joista valitaan yhteensä vähintään 9 op
Lto3 Projektijohtaminen
LtoJO5 Organisaatio, rakenteet ja toimintaympäristö (Kurssin aik. nimi: Strateginen johtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen)
LtoJO6.1 Henkilöstöjohtaminen (pakolliset ed. op. LtoJO6)
LtoLR7.1 Tilinpäätös ja verotus (pakolliset ed. op. LtoLR7)
LtoLR8.1 Laskentatoimi yrityksen ohjauksen ja päätöksenteon apuna (Pakolliset ed. op. LtoLR8)
LtoMA9.1 Palvelujen markkinointi (Pakolliset ed. op. LtoMA9)
LtoKV9.2 Kansainvälisen liiketoiminnan rooli yritystoiminnassa (Pakolliset ed.
op. LtoMA9)
3 op
2 op
3 op
2 op
2 op
2 op
2 op
3 op
3 op
3 op
3 op
3 op
3 op
3 op
Opintojaksokuvaukset löytyvät Turun yliopiston intranetistä:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/tse/studying/muuttdk/lto/Sivut/home.aspx
MATKAILULIIKETOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS
(Tourism Business)
Matkailu- ja vapaa-ajan toimiala on laaja kokonaisuus, jonka keskeisiä osia ovat esimerkiksi majoitusja ravitsemistoiminta, henkilöliikenne, monenlaiset luontoon ja kulttuuriin liittyvät nähtävyydet, aktiviteetit ja tapahtumat sekä hyvinvointi- ja liikuntapalvelut. Matkailua tukevia aloja ovat puolestaan esimerkiksi käsi- ja pienteollisuus sekä vähittäiskauppa ja lisäksi matkailu- ja elämystuotanto yhdistyy
kiinteästi luoviin toimialoihin, kuten muotoiluun sekä viihde- ja kulttuurituotantoon. Matkailu- ja vapaa125
ajantoimialan jatkuva kasvu heijastaa elämystalouden nousua. Tuotteiden ja palveluiden sijaan kuluttajat etsivät yhä enemmän kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla tavoitellaan paitsi viihtymistä, nautintoa, ja uusien paikkojen kokemista, myös uusien asioiden oppimista sekä itsensä kehittämistä ja
haastamista.
Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus keskittyy elämyskulutuksen merkityksen kasvuun ja sen aikaansaamiin liiketoiminta- ja tutkimusmahdollisuuksiin laaja-alaisesti ja monitieteisesti. Opintokokonaisuudessa perehdytään matkailu- ja vapaa-ajantutkimuksen käsitteisiin ja ajatustapoihin markkinoinnin,
maantieteen ja sosiologian näkökulmista.
Opintokokonaisuudessa tarkastellaan matkailua ja vapaa-aikaa erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta. Opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita erityisesti matkailun kulttuurisista ja yhteiskunnallisista
näkökulmista, suositellaan myös Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja Maisematutkimuksen (KTMT)
koordinoimaa Kulttuuri- ja elämysmatkailun sivuainekokonaisuutta (KUME). Lisäksi, opiskelijoilla on
mahdollisuus hakeutua myös Mavyn (Matkailualan verkostoyliopiston) tuottamiin matkailuopintoihin.
Opintokonaisuuden laajuus on vähintään 25 op. Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuuteen on
sisällytettävä 3 op:n laajuinen opintojakso Johdatus matkailuliiketoimintaan.
- ennen vuotta 2014 KTK/KTM-opintonsa aloittanut opiskelija on hyväksytty erillisellä hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opus s. 16)
Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus
MALIe1 Johdatus matkailuliiketoimintaan (verkkokurssi)
3 op
Näistä vähintään 10 op
TM6 Matkailumaantiede (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015)
6 op
A.6 Matkailu ja turismi
3 op
TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11 Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus (ei
6 op
Valinnaiset opinnot
6 op
A.1 Kulttuuri, elämäntapa ja talous
3 tai 6 op
S.5 Kulttuuri. elämäntapa ja talous II
6 op
TMS42/TSS10 Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen
6 op
6 op
Opintokokonaisuuteen on aikaisemmin kuulunut lisäksi TUTU4/JO16 Yrityksen visionäärinen
johtaminen sekä MAS7 Matkailu- ja kulttuuripalvelujen markkinointi.
126
OIKEUSTALOUSTIETEEN OPINTOKOKONAISUUS
(Law and Economics)
Oikeustaloustiede tutkii oikeusjärjestelmää taloustieteen tarjoamin välinein. Vastauksia pyritään saamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Miten taloustieteelliset argumentit olisi otettava huomioon lakeja sovellettaessa? Miten hyvin oikeusjärjestelmä toimii taloudellisen tehokkuuden kriteerillä arvioituna, ja miten sitä pitäisi muuttaa? Millaisia vaikutuksia lainsäädännöllä ja sen muutoksilla on taloudenpitäjien toimintaan? Oikeustaloustiede tarjoaa siten erittäin tärkeän välineistön lainsäädännön sisällön sekä oikeudellisten instituutioiden toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden ymmärtämiseksi. Tietoja voidaan hyödyntää varsin monissa eri yhteyksissä, esim. yritysjuridisissa analyyseissä, eri instituutioiden hallinnossa ja ohjauksessa, lainvalmistelussa taikka tutkimuksessa.
Oikeustaloustieteen keskeisiä osa-alueita ovat yritystoiminnan ja arvopaperimarkkinoiden sääntely,
kilpailu- ja immateriaalioikeus sekä sopimus-, vahingonkorvaus- ja rikostaloustiede. Se sisältää monia
tutkimussuuntauksia ja koulukuntia, joihin kuuluu myös oikeusekonometria. Oikeustaloustiedettä voidaan lähestyä sekä oikeus- että taloustieteen näkökulmasta.
Opintokokonaisuus on nivottu yhteen Turun kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan ja taloustieteen aineiden sekä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tarjoamista opintojaksoista.
opintojaksoja saadakseen tutkintotodistukseen merkinnän opintokokonaisuuden suorittamisesta. Tähän laajuuteen luetaan mukaan kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot riippumatta siitä, onko
kyseinen opintojakso luettu esimerkiksi pää- tai sivuaineopintoihin. Suositus on, että kokonaisuus
koostuu useamman aineen opintojaksoista.
Opintokokonaisuuteen kuuluville oikeustieteellisen tiedekunnan opintojaksoille ilmoittaudutaan UllaMaija Myllylle.
Opintokokonaisuuden pakollisena opintojaksona opiskelijan on suoritettava Introduction to Law and
Economics -opintojakso. Tämän jälkeen opiskelijan on valittava kaksi seuraavista jaksoista:






Oikeustaloustiede erityisesti varallisuusoikeudessa
Oikeustaloustieteen oppisuunnat
Economic Analysis of Intellectual Property Law
KT6 I Instituutiotaloustieteen perusteet
KT26 Oikeustaloustiede
KTSe7 Instituutiotaloustieteen jatkokurssi (
Loput opintojaksot opiskelija voi valita oman suuntauksensa mukaan joko jäljellä olevista oikeustaloustieteen opinnoista tai soveltavista opinnoista.
Oikeustaloustieteen opintokokonaisuus
Pakollinen opintojakso
Oikeustieteellinen tiedekunta
Introduction to Law and Economics
op
3
Oikeustaloustieteen opinnoista valittava vähintään kaksi opintojaksoa, 9–12 op seuraavista:
Oikeustaloustiede erityisesti varallisuusoikeudessa
6
Oikeustaloustieteen oppisuunnat
6
Economic Analysis of Intellectual Property Law
7
Turun kauppakorkeakoulu
127
Taloustiede
KT6 I/MA29 Instituutiotaloustieteen perusteet (ei opetusta lukuvuonna 2015-16)
KT26 Oikeustaloustiede etusta lukuvuonna 2015-16)
KTSe7 Instituutiotaloustieteen jatkokurssi etusta lukuvuonna 2015-16)
Oikeustaloustieteen soveltavat opintojaksot
Kilpailuoikeus
International and comparative company law
Yritysjuridiikka
YJS1 Yhteisöoikeuden erityiskysymyksiä
4
6
6
12
12
6
6
PALVELULIIKETOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS
Palvelut ovat jo pitkään kasvattaneet merkitystään paitsi liike-elämässä myös akateemisen tutkimuksen kohteena. Palveluilla on merkittävä työllistävä vaikutus sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, ja
yhä useampi innovaatio on luonteeltaan tietointensiivinen, korkeatasoista osaamista edellyttävä palvelutuote. Lisäksi yritykset tarjoavat yhä useammin kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka perustuvat palvelujen ja tavaroiden yhdistämiseen.
Palvelujen kasvava merkitys on lisännyt tarvetta palveluliiketoiminnan erikoisosaamiselle. Liike-elämässä tarvittavia taitoja ovat erityisesti palvelujen suunnittelu, kaupallistaminen ja markkinointi. Lisäksi
edellytetään taitoa hallita monimutkaisia palveluprosesseja, palvelujen ostoon ja myyntiin liittyviä toimintoja sekä kykyä johtaa asiantuntijatiimejä ja päivittäistä asiakaspalvelutyötä. Palveluliiketoiminnan
opintokokonaisuus pyrkii kehittämään opiskelijoiden edellytyksiä vastata ajankohtaisiin liiketoimintahaasteisiin. Opintokokonaisuus antaa opiskelijoille valmiuksia palvelujen suunnitteluun, kaupallistamiseen, markkinointiin ja johtamiseen, ja keskittyy erityisesti tietointensiivisiin yrityspalveluihin (KIBS)
sekä digitaalisiin palveluihin. Opiskelija voi oman kiinnostuksensa mukaisesti perehtyä johonkin tiettyyn palveluliiketoiminnan osa-alueeseen yhdistelemällä eri oppiaineiden opintojaksoja. Suositeltavia
osa-alueita ovat:



Tietointensiiviset yrityspalvelut. Suositeltavat opintojaksot: MA21 (ent. MA3), MAS22
MAS23/KVS55 (ent. MAS9/KVS55), JO4.
Korkean teknologian palveluliiketoiminta. Suositeltavat opintojaksot: TJ9/KV15, (ent.
TJ9/MA19), TJS6, MAS22, JO10, YR1.
Kansainvälisen palveluliiketoiminnan kehittäminen. Suositeltavat opintojaksot:
MAS23/KVS55 (ent. MAS9/KVS55), TJS6, LOGS11, YR1, YR3.
Opintokokonaisuuden laajuus on 25 op. Opiskelijoita kannustetaan vahvasti valitsemaan opintojaksoja
useammasta oppiaineesta. Suositus on, että opintokokonaisuus suoritetaan osana maisterivaiheen
opintoja.
128
Palveluliiketoiminnan opintokokonaisuus
Markkinointi
6 op
MAS22 Tietointensiivisen liiketoiminnan markkinointi (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016)
MAS23/KVS55 Developing Service Business (not offered 2014–2015)
6 op
6 op
6 op
6 op
6 op
MAS23/KVS55 Developing Service Business (ei opetustarjonnassa
lv. 2014–2015)
LOGS11 Logistiikkapalvelujen markkinat
6 op
Yrittäjyys
YR1 Opportunity creation and assessment
6 op
YR3 Managing a growing business
6 op
6 op
6 op
6 op
Mahdollisesti aiemmin suoritetut nyt jo opetustarjonnasta poistuneet opintojaksot on myös mahdollista
lukea hyväksi palveluliiketoiminnan opintokokonaisuuteen:
TJ20 ICT-innovaatiosta palveluliiketoiminnaksi, 6 op
YR1/TJ19 New Business Models, 5 op
TJS4/YRS10 eServices, 6 op
YR4 Business Competence and Innovations, 5 op
YR8 Entrepreneurship and Business Growth, 6 op
TJS6 Management of International IT, 6 op
MA6 Tietointensiivisten yrityspalveluiden markkinointi, 6 op
KVS20/MAS21 Services Management in International Context, 3 op
TJ9/MA19 Verkkoliiketoiminta 6 op
RAHOITUKSEN JA SIJOITUSTOIMINNAN
OPINTOKOKONAISUUS (Finance and Investments)
Rahoitusmarkkinoiden voimakas kasvu ja kansainvälistyminen viimeisen kahden vuosikymmenen
aikana on lisännyt merkittävästi rahoitusosaamisen tarvetta. Vankan rahoituksen perusosaamisen
lisäksi rahoitusalan nopea kehittyminen edellyttää myös modernien lähestymistapojen sekä välineiden
hallintaa.
129
Opintokokonaisuus on koottu ja koordinoitu eri aineitten tarjoamista opintojaksoista.
Opintokokonaisuuden laajuus on 25 op. Suositus on, että kokonaisuus koostetaan useamman aineen
opintojaksoista.
hakemuksella KTM-tutkinto-ohjelmaan (ks. opinto-opas 16)
Rahoituksen ja sijoitustoiminnan opintokokonaisuus
LR07, 10/KV18/MA21 Ethical Issues in Finance and Responsible
Investing (not available during the academic year 15–16)
LRS10 Financial Risk Managemen
(not available during the academic year 15–16)
Taloustiede
KT17 Intermediate Course in International Economics
(not available during the academic year 15-16)
KTS15/TKMS2/LRS24 Soveltava aikasarja-ekonometria
Yritysjuridiikka
YJ9 Rahoitusoikeus
Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät
130
op
5
5
4
3 cr
6
4
4 cr
6
6
6
6
6 cr
6
6
6
6
6
6
6
6
6
6
6
6
TIETOTURVAJOHTAMISEN OPINTOKOKONAISUUS
(Information Security Management Study Module)
Opintokokonaisuuden tavoitteena on lisätä organisaatiotason tietoturvan tuntemusta, perehdyttää tietoturvajohtamisen osa-alueisiin sekä yritysten tietotekniikan hallintaan. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijat pystyvät hahmottamaan organisaation tietoturvan kokonaisuudessaan ja osallistumaan tietoturvan johtamiseen, sen arviointiin ja kehittämiseen erilaisissa toimintayksiköissä. Lisäksi
opiskelijat tuntevat periaatteet, jotka edistävät hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista sekä yksityisen sääntelyn mahdollisuudet niiden luomiseen. Erityisesti he ymmärtävät ja tunnistavat liiketoiminnan jatkuvuuden merkityksen ja pystyvät toimintayksiköissä arvioimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan käytäntöjä, jotka mahdollistavat toimintayksikön toiminnan jatkuvuuden tietojärjestelmiin ja -verkkoihin liittyvissä poikkeustilanteissa.
Käytännössä kaikkien tietojärjestelmätiedettä tai tietojenkäsittelytieteitä opiskelleiden olisi hyvä omata
kattavat tiedot tietoturvan ja -suojan perusteista ja toteuttamisesta, ja teknisestä tietoturvasta valmistuneiden tulisi ymmärtää myös organisaatiotason näkökulma tietoturvaan.
Opintokokonaisuuden laajuus on 25 op. Opintokokonaisuuden voi sisällyttää maisteri- tai tohtoritason
tutkintoon.
Pakolliset opintojaksot (17-20 op)
Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede
TJS8 Knowledge Management - Information Security
tai
ProActive Contracting and Risk Management
6
6
6
op
op
op
5-8
op
5
6
6
6
5
5-8
op
op
op
op
op
op
Vaihtoehtoiset opintojaksot (yhteensä pakollisten kanssa väh. 25 op)
Turun kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede
TJS16 Information technology and ethics
TJS8 IT Governance
ProActive Law and the Prevention and Resolution of Disputes
Opintojaksokuvaukset löytyvät sähköisestä opinto-oppaasta.
131
TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN OPINTOKOKONAISUUS
Muutosvauhdin kiihtyessä ja toimintaympäristöjen monimutkaistuessa yritysten ja erilaisten organisaatioiden menestys riippuu yhä enemmän niiden kyvystä ennakoida ja rakentaa tulevaisuutta. Tulevaisuudentutkimus on tiedonala, joka tarjoaa käyttöön tietoa, työkaluja ja menetelmiä tulevaisuuden
tekemisen ja päätöksenteon tueksi. Opintokokonaisuuden aikana tutustutaan sekä tulevaisuudentutkimuksen käytännönläheiseen puoleen että tiedonalan akateemisiin erityispiirteisiin ja tutkimusmenetelmiin.
Opinnot tarjoavat kiinnostavia näkökulmia organisaatioiden tulevaisuustiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen ja työkaluja organisaatioiden ja yritysten tulevaisuustyöskentelyyn esimerkkinä mm. verstas, strategia-, visio- ja skenaariotyöskentely. Toisaalta monitieteisenä alana tulevaisuudentutkimus tarjoaa ainutlaatuisia holistisia menetelmiä hahmottaa muutosta.
Tulevaisuudentutkimusta ja ennakointia hyödynnetään hyvin erilaisissa työtehtävissä niin yrittäjänä ja
yksityisellä sektorilla kuin julkishallinnossa ja yhteiskunnallisissa tehtävissä. Ennakointitietoa tuotetaan ja hyödynnetään mm. t & k -tehtävissä, kuluttajatutkimuksessa, markkina-analyyseissa, strategiatyöskentelyssä tai esim. yhdyskuntasuunnittelussa ja osaamistarpeiden ennakoinnissa.
Tutu 1, 2 ja 5 soveltuvat myös yksittäisiksi opintojaksoiksi. Tutu 2, 3 ja 4 edellyttävät kronologista suorittamista.
Lisätietoa: www.tvanet.fi
Opintokokonaisuuden laajuus on väh. 25 op. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa:
TUTU 1
Tulevaisuusajattelu ja skenaariot
5 op
TUTUS 2
Tulevaisuudentutkimuksen perusteet
5 op
TUTUS 3
Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät
5 op
TUTUS 4
Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät käytännössä
5 op
TUTU 5
Vaihtuvateemainen tulevaisuudentutkimuksen opintojakso
5 op
132
TYÖELÄMÄN JA HENKILÖSTÖASIOIDEN
OPINTOKOKONAISUUS
Akateemisen tutkinnon suorittaneet sijoittuvat usein erilaisiin henkilöstöhallinnollisiin tehtäviin sekä sellaisiin johto- tai asiantuntijatehtäviin, joissa tarvitaan työelämän asioiden laaja-alaista hahmottamista,
osaamista sekä käytäntöjen ymmärtämistä. Työelämän kysymykset edellyttävät usein myös tutkimukselta monitieteistä otetta. Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet tarkastella usean eri tieteenalan lähtökohdista erilaisia henkilöstökysymyksiä ja työvoiman käyttöä osana yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Lisäksi opiskelija ymmärtää ja hallitsee
työelämä- ja henkilöstökysymyksiä.
Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuuteen, 25 op järjestetään haku vuosittain toukokuussa. Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus on laajuudeltaan 25–40 opintopistettä.
Opinnot koostuvat monitieteisesti Turun työtieteiden keskuksen, Turun yliopiston eri tiedekuntien ja
Turun kauppakorkeakoulun, Åbo Akademin sekä Työterveyslaitoksen tarjoamasta opetuksesta. Opinnot soveltuvat yliopistojen perustutkintoja opiskeleville esimerkiksi maisteritutkinnon sivuaineeksi.
Haku opintoihin järjestetään vuosittain toukokuussa. Kokonaisuudesta saa erillisen diplomin. Opiskelija suorittaa pakollisia opintoja 14 op. Tämän lisäksi opiskelijan tulee valita valinnaisia opintojaksoja
siten, että hän suorittaa opintokokonaisuuteen kuuluvia valinnaisia opintojaksoja 11–26 opintopistettä.
Opintojaksot ovat tasoltaan aine- ja syventäviä opintoja. Opintokokonaisuus sopii luontevimmin osaksi
maisteriopintoja. Opiskelija vastaa itse tarvittavien opintojaksojen suorittamisesta opintokokonaisuutta
varten. Mikäli jokin Tyhe-opintojen opetussuunnitelmaan kuuluva opintojakso kuuluu opiskelijan opintorekisteriotteella toiseen opintokokonaisuuteen, sitä ei voida lukea osaksi Tyheopintokokonaisuutta.
Aiemmin Tyhe-opintonsa aloittaneet huomioivat opintojaksotarjonnan lukuvuosittaiset muutokset pakollisissa opinnoissa (kts. siirtymäsäädökset).
Opintokokonaisuuden laajuus on vähintään 25 op. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun
opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa:
Opintokokonaisuus alkaa pakollisella johdantoluennolla syyskuussa. Johdantoluennolla informoidaan
opintokokonaisuuden käytännön asioista.
op
Työtieteiden keskus
Työelämä ja työhyvinvointi
Työoikeuden perusasiat
Työmarkkinat ja työpolitiikka
Henkilöstöjohtamisen keskeiset osa-alueet ja käytänteet
Työelämän ajankohtaisia aiheita
3
3
3
3
2
Valinnaiset opintojaksot (11 – 26 op)
133
JO1 Organisaatiokäyttäytyminen ja johtajuus*
JO5 Esimiestyö ja vuorovaikutustaidot*
JO2 Henkilöstöjohtaminen*
YR5 Entrepreneurship and society*
TJS18 Knowledge work
6
6
6
6
510
Työtieteiden keskus
Henkilöstöjohtamisen erityiskysymyksiä*
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen
Esimies- ja alaistaidot
Paikallinen sopiminen työehdoista *
Työoikeus
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Työ- ja organisaatiopsykologia
Työelämän sosiologia, kirjallisuus
Työelämän sosiologia: luennot
Challenges to Labour Relations in Finland and Europe,
Employment and equality
Kasvatustieteiden tiedekunta
Sukupuoli työelämässä
Osaaminen, hyvinvointi ja sosiaalinen vastuu työorganisaatiossa
Oppimisen ja työelämän psykologia
Aikuis- ja työelämän koulutus
Monikulttuurinen työelämä
Humanistinen tiedekunta
Moderni aikakausi Suomen yhteiskuntahistoriassa
3
4
3
5
7
3
3
3
2-5
2-4
4
4
4
5
4
5
*kiintiöt
VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN OPINTOKOKONAISUUS
(Studies on Responsible Business)
Yhteiskunta, kuluttajat ja muut sidosryhmät odottavat yrityksiltä konkreettisia toimia ja vastuunottoa
sekä ympäristö- että sosiaalisen ja taloudellisen vastuun kysymyksissä. Vastuullisuuskysymykset korostuvat globaalissa ja verkottuneessa taloudessa. Vastuullisuus liittyy organisaation riskien hallintaan,
maineeseen ja pitkän ajan kannattavuuden turvaamiseen. Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuuden tavoitteena on perehdyttää opiskelija tähän ajankohtaiseen teemaan.
Opintokokonaisuutta hallinnoi Johtamisen ja organisoinnin oppiaine. Vastuuhenkilönä on tutkijatohtori
KTT Salla Laasonen. Lisätietoja vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuudesta: [email protected]. Aihepiiriin liittyy keskeisesti myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta käsin koordinoitava
monitieteinen Kestävän kehityksen opintokokonaisuus (KEKO). KEKO ja vastuullisen liiketoiminnan
opintokokonaisuus eivät ole päällekkäisiä, vaan toisiaan täydentäviä. Huom: kestävän kehityksen
opintokokonaisuuden (KEKO) ja Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuuden (Vast.LT) opintojaksot eivät voi olla päällekkäisiä.
Lisätietoja KEKO-kokonaisuudesta: [email protected]
134
6 op
Valinnaiset opinnot
Laskentatoimi
LR07, 4 Corporate Responsibility Reporting
LR07, 10/KV18/MA21 Ethical Issues in Finance and Responsible Investing
Markkinointi
Taloustiede
KT9 Ympäristötalouden perusteet (ei opetusta lukuvuonna 2015-16)
Talousmaantiede
Tulevaisuudentutkimus
FUTUS7 Global Challenges and Sustainable Futures
2 cr
3 cr
6 op
6 op
6 cr
5 op
6-10 op
5 cr
6 op
5 cr
2-6 cr
6 cr
Tarjolla vain Turun kauppakorkeakoulun ja kestävän kehityksen opintokokonaisuuden (KEKO) opiskelijoille.
Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuudessa pakollinen opintojakso JO13/KV16 Responsible Business: an Introduction on suoritettava, mikäli opiskelija haluaa erillisen merkinnän todistukseensa opintokokonaisuuden suorittamisesta.
Mahdollisesti aiemmin suoritetut nyt jo opetustarjonnasta poistuneet opintojaksot on myös mahdollista
lukea hyväksi Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuuteen:



















MA10 Markkinointietiikka, 5 ov
MA20 Yritysten eettinen vastuu, 1 tai 3ov
KV27 Yritysten eettinen vastuu, 1 tai 3 ov
TM 21 Resurssien hallinta ja kestävä kehitys 3 tai 5 ov
TM22 Yritysten eettinen vastuu, 1,2 tai 3 ov
TS18 Yritysten eettinen vastuu, 1, 2 tai 3ov
JO12 Yritysten eettinen vastuu 2 ov
TM21 Globaali vastuullinen liiketoiminta 3 tai 5 ov
KV28 Eettinen vastuu kansainvälisessä liiketoiminnassa 2 tai 5 ov
KTT9 Ympäristötalouden perusteet 3 ov
JO13 Ympäristöjohtamisen perusteet 5 ov
JOS9 Organisaatiot, yhteiskunta ja luonnonympäristö 5 ov
JO12 Liikkeenjohdon eettiset kysymykset 2, 3 tai 5 ov
LT07 Environmental Reporting 1 ov
TS6 Environmental sociology 3 tai 4 ov
TUTU4 / JO16 Yrityksen visionäärinen johtaminen 5 ov
LT07, 4 Environmental and Corporate Social Responsibility Reporting 1 ov
FUTUS-3 Values, ethics and the history of futures studies 3 ECTS cr
JO9 Vastuullinen liiketoiminta ja ympäristökysymykset 4 tai 6 op
Opintokokonaisuuden laajuus on väh. 25 op. Opintokokonaisuus on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijalle sivuaine seuraavissa tapauksissa:
135
YRITYSVIESTINNÄN OPINTOKOKONAISUUS
Opintokokonaisuuden tavoitteena on lisätä viestinnän yleisten lainalaisuuksien tuntemusta,
perehdyttää liiketoiminnalle keskeisiin viestinnän osa-alueisiin (markkinointi-, konserni- ja
työyhteisöviestintä) sekä kehittää opiskelijoiden henkilökohtaisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.
Käytännössä kaikissa talouselämän tehtävissä voi hyödyntää viestintätietoja ja -taitoja. Varsinkin
viestinnän, markkinoinnin, median, henkilöstöhallinnon ja konsultoinnin tehtäviin tähtääviltä
edellytetään erinomaista viestintäosaamista.
Opintokokonaisuudessa tarkastellaan yritysten ja yhteisöjen viestintää niin yksilö-, ryhmä- ja
organisaatio- kuin julkisuuden ja mediankin tasolla. Teoreettiset opintojaksot taustoittavat ja auttavat
ymmärtämään sellaisia yhteisöjen toimintaan liittyviä ilmiöitä kuten kulttuuri, mielikuvat, identiteetti,
maineen ja yrityskuvan hallinta ja julkisuusmekanismit sekä asiakkaille suunnatun ja muille
sidosryhmille suunnatun viestinnän eroja. Viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen painottuvat
jaksot antavat kuvan yritysviestinnän tavoitteista, keinoista, onnistumisen mahdollisuuksista sekä
tuloksista. Suullisten ja kirjallisten taitojen kehittämiseen tähtäävillä opintojaksoilla sovelletaan
käytäntöön teoreettista tietoa tuloksellisesta henkilökohtaisesta viestinnästä.
Opintokokonaisuuden laajuus on väh. 25 op. Opiskelijoiden tulee valita opintojaksoja vähintään
kahdesta aineesta. Opintokokonaisuuteen tulee sisältyä sekä kieliaineen että muun kuin kieliaineen
opintoja.
opintojaksoja saadakseen opintokokonaisuudesta sivuaineen. Jos opintokokonaisuudessa on opiskelijalle pakollisia pää- tai toisen sivuaineen opintoja tai pakollisia kielija viestintäopintoja, tulee tutkintoohjelmaopiskelijan valita opintokokonaisuuden muita kursseja siten, että 25 op tulee täyteen.
136
Opintokokonaisuuden voi sisällyttää joko KTK- tai KTM-tutkintoon. Opiskelijoiden on syytä huolellisesti
etukäteen suunnitella, kumpaan tutkintoon opintokokonaisuuden aikoo sisällyttää. Jos aikoo sijoittaa
opintokokonaisuuteen esimerkiksi syventäviä opintojaksoja, on suositeltavaa suorittaa kokonaisuus
KTM-tutkinnon osana.
Yritysviestinnän opintokokonaisuus
Markkinointi
MAS33 Mainonta ja media
SV2 Kielen ja tekstin tutkimus kauppatieteissä
SV3 Tehokas kirjallinen liikeviestintä
SV4 Mainosten kieli (ei opetustarjonnassa lv. 2015-2016)
SVe5 Yhteisöviestintä
SV6 Vakuuttava esiintyminen
SV7 Kokous- ja neuvottelutaito (ei opetustarjonnassa lv. 2014-2015)
tai SV12 Kokoustekniikka
SV8 Argumentointi ja väittely (ei opetustarjonnassa lv. 2015-2016)
SV9 Johtamisviestintä
SV10 Suomen kielen ja talouselämän viestinnän itsenäiset opinnot
SV12 Kokoustekniikka (vaihtoehtoinen SV7 kanssa)
op:t
6
4
6
6
3
3
3
4
3
3
2
3
3
1–5
2
Englannin kieli ja liikeviestintä
EN13 Intercultural Communication for Cross-Cultural Team Building
EN15 Intercultural Business Communication –Theory and Practice
3
3
Saksan kieli ja liikeviestintä
SA12 Interkulturelle Kommunikation
SA18/KV35 Strategien der Internationalisierung
3
1 (3)
Kansainvälinen liiketoiminta.
KV14/LR15/MA15 Sijoittajaviestintä
KV30 Managing Across Cultures
4
2/4/6
2
Laskentatoimi
Opintojaksokuvaukset löytyvät ko. aineen sivuilta.
4
MAISTERIOHJELMAT
KAUPAN JA PALVELUJEN MAISTERIOHJELMA
(Master´s Degree Programme in Trade and Services)
Monitieteisen Kaupan ja palvelujen maisteriohjelman tavoitteena on luoda uutta tutkimukseen ja läheisiin elinkeinoelämäsuhteisiin perustuvaa osaamista toimialan kehittämiseksi ja alan yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi kansainvälisessä ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Ohjelma on tarkoitettu KTK-tutkinnon (tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon), soveltuvan kandidaatin- tai maisteritutkinnon sekä liiketalouden tradenomin tutkinnon suorittaneille.
Maisteriohjelman suorittaminen antaa valmiudet toimia kaupan ja palvelualojen johto- ja asiantuntijatehtävissä. Liiketoimintaosaamisen ja viestintävalmiuksien lisäksi ohjelmasta valmistunut hallitsee alan
137
keskeiset tutkimusmenetelmät, osaa tarkastella kaupan ja palvelujen alaan liittyviä kysymyksiä monitieteisestä näkökulmasta ja osaa hyödyntää osaamistaan työtehtävissä, jotka voivat liittyä esimerkiksi
kaupan ja palvelujen johto-, suunnittelu-, asiantuntijaja tutkimustehtäviin, aluekehitykseen, matkailuun tai vastuulliseen liiketoimintaan. Kantavia teemoja ohjelmassa ovat kuluttajan ymmärtäminen ja
tiedolla johtaminen
Tutkinnon suorittamisesta kaupan ja palvelujen maisteriohjelmassa tulee erillinen merkintä tutkintotodistukseen. Tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden pääaineessa (markkinointi, talousmaantiede tai
taloussosiologia) TuKKK:n jatko-opintosäännösten mukaisesti.
Pääaineopinnoissa syvennytään joko kaupan markkinoinnin strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen
(pääaineena markkinointi), liikepaikkasuunnitteluun (pääaineena talousmaantiede) tai kuluttajakäyttäytymiseen (pääaineena taloussosiologia). Näitä teemoja voi opiskella myös sivuaineen laajuisina,
minkä lisäksi sivuaineessa voi perehtyä joko Baltian ja Itä-Euroopan liiketoiminta-alueeseen (sivuaineena kv. liiketoiminta), kaupan logistisiin prosesseihin (sivuaineena toimitusketjujen johtaminen) tai
kaupan tietojärjestelmiin osana tilaus-, toimitus- ja asiakkuusprosesseja (sivuaineena tietojärjestelmätiede). Opiskelija voi valita sivuaineekseen myös Vastuullisen liiketoiminnan, Matkailuliiketoiminnan tai
Työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuuden. Näistä viimeksi mainittuun on erillinen hakuprosessi ja sen voivat valita sivuaineekseen vain markkinointia tai taloussosiologiaa pääaineenaan
opiskelevat.
Ohjelman monitieteisyydestä huolimatta jokaisella pääaineella on omat erityispiirteensä sekä osaamistavoitteet ja ammattikuvat, joita täydennetään ja vahvistetaan sivuainevalinnoilla:



Markkinointia pääaineenaan opiskelleen vahvuutena on kyky analysoida ja ymmärtää
kaupan ja palveluyritysten keskeisiä menestystekijöitä ja niiden hallinnan periaatteita
verkostoituvassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Markkinoinnin opinnot antavat
valmiuksia analyyttiseen, luovaan ja vastuulliseen liiketaloudelliseen ajatteluun, jossa
painottuvat yrityksiä ja asiakkaita yhdistävät prosessit: havaittavien ja latenttien
asiakastarpeiden selvittäminen, tuotteiden ja palvelukonseptien kehittäminen,
markkinointiviestintä ja brändäys, asiakassuhteiden kehittäminen sekä monikanavaisten
liiketoimintaverkostojen hallitseminen. Tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on markkinoinnin
keskeisten teorioiden tuntemuksen kautta kyky toteuttaa itsenäisiä, tieteellisen tutkimuksen
periaatteita noudattavia projekteja ja soveltaa tutkimustietoa ja teoreettisia jäsennyksiä
käytännön markkinointitoiminnassa. Markkinoinnin pääaineekseen valinnut kykenee
tarkastelemaan kaupan ja palvelualaan liittyviä kysymyksiä monitieteisesti ja
kokonaisvaltaisesti ja osaa itsenäisesti päivittää tietämystään.
Talousmaantieteen pääaineeksi valinneiden vahvuuksia ovat menetelmäosaamisen lisäksi
strategisen liikepaikkasuunnittelun ja kuluttajakäyttäytymisen sekä siinä tapahtuvien muutosten ymmärtäminen ja kyky soveltaa taitojaan esimerkiksi kaupan ja palvelualojen yritysten
johto- ja asiantuntijatehtävissä sekä akateemisessa tutkimuksessa. Yritys- ja markkinointimaantieteen keskeisten teorioiden tuntemuksen lisäksi talousmaantieteilijällä on menetelmälliset valmiudet aluetiedon keruuseen ja analysointiin sekä näin tuotetun tiedon hyödyntämiseen
esimerkiksi markkinointitutkimuksissa, liikepaikkasuunnittelussa, ja erilaisissa aluekehitystehtävissä niin globaalilla kuin kansallisella tasolla. Erityinen vahvuus on paikkatietomenetelmien
ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen liiketoiminnassa, erityisesti kuluttajakäyttäytymisen tarkastelussa ja liikepaikkasuunnittelun välineenä.
Taloussosiologiaa pääaineenaan opiskelleen vahvuutena on perehtyneisyys erilaisiin taloudellisiin toimintaympäristöihin ja niiden keskeisiin piirteisiin sekä kyky tarkastella kuluttamista myös laajemmasta yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta perspektiivistä. Hän osaa jäsentää teoreettisesti kulutukseen liittyviä kysymyksiä sekä kykenee määrittelemään tutkimusongelmia itsenäisesti. Taloussosiologin erityisvahvuutena on kyky soveltaa kvantitatiivisia yhteiskuntatieteellisiä tutkimusmenetelmiä käytännön työtehtävissä.
Maisteriohjelman pro gradu -tutkielmat tehdään alan aihepiireistä ohjelman omassa, monitieteisessä
tutkielmaryhmässä. Pro gradu -tutkielma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden profiloitua tietyn
erikoisalan osaajaksi ja sijoittua sitä vastaaviin työtehtäviin.
Kaupan ja palvelujen maisteriohjelma
Pääaineen syventävät opinnot (sis. pro gradu -tutkielman)
Sivuaineopinnot
138
120 op
60 op
25 op
Kieliopinnot
Menetelmäopinnot
Valinnaiset opinnot
10 op
4 op
21 op
Markkinoinnin pääaine/Kaupan markkinoinnin johtaminen
Pakolliset syventävät opintojaksot (54 op)
menetelmät
MAS41/TMS44/TSS31 Kaupan tutkimus
60
30
op
6
op
6
6
6
op
op
op
6
op
6
cr
6
cr
6
6
cr
op
6
6
cr
op
op
Vaihtoehtoiset syventävät opintojaksot (6 op)
matkailututkimus (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015)
MAS23 Developing Service Business (not offered
2014–2015)
MAS33 Mainonta ja media (ei opetustarjonnassa 2015–
2016)
MAS42 Kaupan alan syventävät erikoiskurssit
Sivuaineopinnot
Menetelmäopinnot
kv. liiketoiminta, talousmaantiede, taloussosiologia, tietojärjestelmätiede, toimitusketjujen johtaminen, Vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus, Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus tai Työelämä- ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus
HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma
Kieliopinnot
Englannin kieli
Toinen vieras kieli
6
4
Talousmaantieteen pääaine/Liikepaikkasuunnittelu
TMS41 Liikepaikkasuunnittelun käytännön menetelmät
TMS42/TSS10 Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen (ei opetustarjonnassa 2014–2015)
TMS51/TJS10 Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa
II
YSM/TM Tutkimusprosessi ja kvalit. tutkimusmen. tai
TSS2/TMS81 Sosiologian tutkimusmenetelmät tai
TKMS7/LRS20/KVS2/MAS2/TMS82/JOM/LOGS12 Monimuuttujamen. soveltaminen taloustieteissä
25
op
4
op
10
op
op
21
op
60
30
6
op
op
6
op
6
6
op
op
6
op
op
op
139
Sivuaineopinnot
Menetelmäopinnot
kv. liiketoiminta, markkinointi, taloussosiologia, tietojärjestelmätiede, toimitusketjujen johtaminen, Vastuullisen
liiketoiminnan opintokokonaisuus tai Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus
Kieliopinnot
Englannin kieli
Toinen vieras kieli
6
4
Taloussosiologian pääaine/Kuluttajakäyttäytyminen
TSPG Pro gradu -tutkielma
TSS2/TMS81 Sosiologian tutkimusmenetelmät tai
YSM/TS Tutkimusprosessi ja kvalit. tutkimusmenetelmät
S.5 Kulttuuri, elämäntapa ja talous II tai
S.6 Kulutussosiologia II
TMS42/TSS10 Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015)
matkailututkimus (ei opetustarjonnassa lv. 2014–2015)
S.5 Kulttuuri, elämäntapa ja talous II tai
TSS30 Taloussosiologian syventävät erikoiskurssit
Sivuaineopinnot
kv. liiketoiminta, markkinointi, talousmaantiede, tietojärjestelmätiede, toimitusketjujen johtaminen, Vastuullisen
liiketoiminnan opintokokonaisuus, Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus tai Työelämä- ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus
Menetelmäopinnot MENY2 Tieteenfilosofia ja tieteellinen tutkimusprosessi
Kieliopinnot
Englannin kieli
Toinen vieras kieli
25
op
4
op
10
op
op
21
op
60
op
30
op
6
op
6
op
6
6
op
op
6
op
6
op
6
6
op
op
6
4
op
25
op
4
op
10
op
op
21
op
op
Taloussosiologian pääaineopiskelijoilta edellytetään opintojakson TM41/MA28 Johdatus vähittäiskauppaan suorittamista (tai vastaavia tietoja) ennen opintojakson TMS42/TSS10 suorittamista.
HUOM! Ennen vuotta 2013 aloittaneet opiskelijat, joilla opintojakso TKMSY Tilastollinen päättely
(3 op) kuuluu KTM-tutkinnon menetelmäopintoihin, suorittavat opintojakson TKMY3 opintojakson vastuuopettajan erityisohjeiden mukaisesti.
Kaupan ja palvelujen maisteriohjelman sivuaineet
Kaupan ja palvelujen maisteriohjelmassa tarjolla olevat sivuaineopinnot on esitelty aineittain alla olevissa taulukoissa. Sivuaine koostuu pääasiallisesti aineopintotasoisista opintojaksoista. HUOM! Muista
katsoa opintojaksojen mahdollisesti edellyttämät edeltävät opinnot opinto-oppaasta!
Sivuaineena suoritettavien monitieteisten opintokokonaisuuksien kuvaukset löytyvät kunkin opintokokonaisuuden kohdalta sähköisestä opinto-oppaasta.
Toimitusketjujen johtamisen sivuaineopinnot
140
väh.
25
op
(vsk. 2009 lähtien)
LOGY Toimitusketjujen johtamisen perusteet*
4
6
6
6
op
cr
cr
op
* Opintojakso LOGY (4 op) on pakollinen opiskelijoille, jotka eivät ole suorittaneet vastaavia opintoja.
LOG2 Tuotantotalous
6
6
6
op
op
op
6
op
Opintojakso LOG8 Toimitusketjujen johtamisen projektityö on poistunut sivuainetarjonnasta lv.
2014–2015 lähtien.
Kansainvälisen liiketoiminnan sivuaineopinnot
KVY Kansainvälisen liiketoiminnan perusteet*
väh.
25
3
6
3
op
cr
cr
op
* Opintojakso KVY (3 op) on pakollinen opintojakso opiskelijoille, jotka eivät ole suorittaneet vastaavia opintoja.
Twenty Years Later
Europe
KV90 Location-Specific Studies
Economic Relations
KVS90 Location-Specific Studies
Markkinoinnin sivuaineopinnot
MAY Markkinoinnin perusteet*
MA11 Markkinoinin strateginen johtaminen
3
6
6
cr
cr
cr
1-6
6
cr
cr
1-6
cr
väh.
25
4
10
op
op
op
* Opintojakso MAY (4 op) on pakollinen opiskelijoille, jotka eivät ole suorittaneet vastaavia opintoja.
Suositeltavat opintojaksot:
6
6
op
op
7
6
op
op
6
op
6
6
cr
cr
Sivuainekokonaisuuteen sopivat myös:
MAS23/KVS55 Developing Service Business (ei opetistajonnassa lv. 2014–2015)
141
2015–2016)
Talousmaantieteen sivuaineopinnot
6
6
cr
op
6
op
väh.
25
3
op
op
TMY Talousmaantieteen perusteet*
* Opintojakso TMY (3 op) on pakollinen opiskelijoille, jotka eivät ole suorittaneet vastaavia opintoja.
sekä seuraavista vähintään 15 op
TM3/KV17 Poliittinen maantiede ja Euroopan integraatio (ei opetustarjonnassa lv. 2015–2016)
2014–2015)
5
4
cr
op
6
6
6
cr
op
op
6
op
Vaihtoehtoiset opintojaksot (0-7 op)
valittavissa vapaasti talousmaantieteen muista opintojaksoista opintojaksokohtaiset rajoitteet huomioon ottaen niin, että sivuaineen
laajuus (25 op) täyttyy
Taloussosiologian sivuaineopinnot
P.1 Taloussosiologian perusteet
A.5 Taloussosiologian suuntauksia, lukupiiri
A.1 Kulttuuri, elämäntapa ja talous
A.2 Kulutussosiologia
A.3 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät
A.4 Työelämän sosiologia
S.4 Sosiologian tutkimusmenetelmät
S.5 Kulttuuri, elämäntapa ja talous II
TS30 Taloussosiologian erikoiskurssit
TSS30 Taloussosiologian syventävät erikoiskurssit
väh.
25
3
4
op
op
3/6
3/6
8
3/6
6
6
6
6
6
op
op
op
op
op
op
op
op
op
op
Opintojaksot TS5 Matkailun sosiologia ja TSS16 ICT and Society ovat poistuneet sivuainetarjonnasta lv. 2014–15 lähtien.
Tietojärjestelmätieteen sivuaineopinnot
väh.
25
3
5
op
op
TJY2 Tietohallinnon perusteet*
* Opintojakso TJY2 (3 op) on pakollinen opiskelijoille, jotka eivät ole
suorittaneet vastaavia opintoja.
142
5
5
6
op
cr
op
op
6
op
6
6
cr
op
Opintojen ohjaus ja HOPS
Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) opintojensa alussa. Hyväksytystä
HOPS:sta tulee vsk:sta 2014 lähtien opintorekisteriin suoritusmerkintä YH000022 HOPS
Henkilökohtainen opintosuunnitelma 0 op (pakollinen opintosuoritus). Opintosuunnitelmaan sisältyvät
KTM-tutkinnon opintojen lisäksi aiempaa tutkintoa täydentävät opinnot, mikä niitä opiskelijalta
edellytetään. Pääaineen täydentäviä opintoja voi joissain tapauksissa sisällyttää tutkinnon vapaasti
valittaviin opintoihin. Lisätietoja antavat opintoamanuenssi ja maisteriohjelman koordinaattori.
Henkilökohtaista opinto-ohjausta varten voi varata ajan joko opintoamanuenssilta tai maisteriohjelman
koordinaattorilta. Opintojen suunnittelun ensisijaisia apuvälineitä ovat opiskelijan yleisopas, opinto-oppaat sekä intranet, jossa maisteriohjelmalla on oma sivustonsa. Muut opinto-ohjausta antavat tahot:
 opintotoimisto: yleinen opintoneuvonta, opetusaikataulut, kuulustelut, muulla suoritetut opinnot
sekä valmistumiseen liittyvät kysymykset
 maisteriohjelman edustajat pääaineittain: pääaineeseen liittyvä ohjaus, mm. aineen opetussuunnitelma sekä tutkielmaan liittyvät kysymykset
 kielija viestintäopinnoissa kielikohtaisesti vastuuopettajat
Maisteriohjelman opinnot on tarkoitus suorittaa kahdessa vuodessa. Pääaineiden opintojen ja pakollisten menetelmäopintojen suositellut suorittamisajankohdat on esitetty alla olevassa taulukossa. Ota
HOPSia laatiessasi huomioon myös se, että osa kursseista järjestetään joka toinen vuosi.
1. vuosi
Opintojaksot
sl
I
sl
II
kl
III
2. vuosi
kl
IV
sl
I
sl
II
kl
III
kl
IV
Kaikille yhteiset, pakolliset opintojaksot
MAS41/TMS44/TSS31
Kaupan tutkimus
MAPG/TMPG/TSPG
Pro gradu -tutkielma
Tieteenfilosofia ja tieteellinen tutkimusprosessi
MENY2
* 1. vuoden sl I-II tai kl III-IV
Markkinoinnin pääaine/Kaupan markkinoinnin johtaminen
YSM/MA
Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset menetelmät
MAS1/KVS2
Markkinointitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät
tai
MAS13
Managing Customer and Supplier Relationships
MAS23
Developing Service Business
tai
tai
tai
MAS31
Strategic Brand Management
tai
MAS32/TSS9
tai
MAS33
Mainonta ja media
MAS34
Kaupan strateginen markkinointi
tai
TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11
Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus
tai
tai
Talousmaantieteen pääaine/Liikepaikkasuunnittelu
TMS41
Liikepaikkasuunnittelun käytännön menetelmät
tai
TMS42
Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen
tai
TMS51/TJS10
Paikkatietomenetelmät liiketoiminnassa II
YSM/TM
Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset menetelmät tai
TSS2/TMS81
Sosiologian tutkimusmenetelmät tai
TKMS7/LRS20/TMS82/...
Monimuuttujamen. soveltaminen taloustieteessä
Taloussosiologian pääaine/Kuluttajakäyttäytyminen
TSS2/TMS81
Syventävät yhteiskuntatieteelliset menetelmät tai
YSM/TS
Tutkimusprosessi ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät
MAS32/TSS9
tai
143
S.5
Kulttuuri, elämäntapa ja talous II tai
tai
tai
tai
S.6
Kulutussosiologia II
tai
tai
tai
TMS42/TSS10
Kulutustilat ja kuluttajan aluekäyttäytyminen
tai
TMS6/TUTUS9/MAS8/TSS11
Matkailun tulevaisuus ja matkailututkimus
tai
S.5
Kulttuuri, elämäntapa ja talous II tai
tai
tai
tai
S.6
Kulutussosiologia II
tai
tai
tai
MASTER’S DEGREE PROGRAMMES
The Master’s degree programmes are specialised two-year programmes that are premised on up-todate scientific research. The structure of these programmes is in line with the Master of Science degree
structure and schedule, as described in the previous chapter. The Turku School of Economics offers the
following Master’s degree programmes in English:




Global Information Technology Management, GITM
Global Innovations Management, GIM
Futures Studies, FUTU
International Master’s in Management of Information Technology, IMMIT
MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN GLOBAL
INFORMATION TECHNOLOGY MANAGEMENT (GITM)
The Global IT Management (GITM) master’s degree prorgramme provides students competence for
managerial, project leadership, and expert positions in design, implementation and service facilitation
of information technology. It trains professionals to work in information resources management in international enterprises and in international project environments within the ICT-enterprises. It prepares
students with a background in business and/or information technology or computer science, in order to
become “hybrid” managers at the interface between ICT, business, and people. The successful completion of the GITM master’s degree makes a student eligible for postgraduate studies in Information
Systems Science.
The two-year GITM Master’s program consists of 120 ECTS credits (minimum requirement) and is
completed in 2 years full-time studies. The language of instruction is English. The final degree is either
Master of Science in Economics and Business Administration (M.Sc.(Econ. & Bus. Adm.)) or Master of
Science (M.Sc.). Entrance degree together with possible supplementary studies defines the final degree which is already decided in the admission process. The major in the both degrees is Information
Systems Science.
The core of program consists of IT management and Software business related studies. The minor
studies are selected in the study plan phase based on students´ specialization interests. The language
studies depend on students background and their own interests. Each GITM-student’s study and future plan is supported by Career management studies (FUTU3, 2 ECTS in optional studies).
Depending on the students’ background and the target degree in GITM program students might have
to supplement their earlier studies with business and economic studies or information systems studies.
In the study structure some of the supplementary studies can be included in the optional studies.
The GITM program is one of the Turku Centre for Computer Science master’s programs. Turku School
of Economics has run the Global Information Technology Management (GITM) programme since
2003. We have and have had students from Afghanistan, Bangladesh, Bulgaria, Cameroon, China,
Ecuador, Ethiopia, Finland, Ghana, India, Iran, Latvia, Malaysia, Nigeria, Nepal, Pakistan, Romania,
Slovenia, Russia, South Korea, Tajikistan, Thailand, Turkey, Uganda, USA, and Vietnam.
144
MASTER OF SCIENCE IN ECONOMICS AND BUSINESS ADMINISTRATION
120 cr
Major: Information Systems Science (incl. Master’s thesis 30 ECTS cr)
60 cr
Minor: Management & Organization or International Business or Entrepreneurship
25 cr
10 cr
Methodological studies
4 cr
Optional studies
21 cr
Detailed structure of the Master’s Degree Programme in GLOBAL INFORMATION
TECHNOLOGY MANAGEMENT: M.Sc. (Econ. & Bus. Adm.)
MAJOR: INFORMATION SYSTEMS SCIENCE
60 cr
Obligatory courses (60 ECTS cr)
TJPG Master’s thesis
30
TJSRM Research Methods
6
TJS17 Enterprise Architecture
6
TJSe2 Management of IS projects
6
TJS1 Management of ICT services
6
6
Optional IS courses
TJS4 eServices
6
2-6
TJS8 Special Courses: Information Systems Research on Games
2-6
TJS8 Special Courses: IT Governance and Strategic Management of IT
6
TJS8 Special Courses: Knowledge Management- Information Security
2-6
6
5
TJS18 Knowledge Work
10
10
TJS20 Exercise project
3-6
LR09/TJ6 Accounting information systems
3
6
TJ24 Usability testing
5
BIDI0003/MAS19/KVS7/TJS23/YRS9/LR19 Business Development Laboratory
7
TUCS courses (http://tucs.fi) and other IS courses via JOO agreement
MINOR: MANAGEMENT AND ORGANIZATION
25 cr
6
6
6
145
6
6
6
TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation
System Systems
6
MINOR: INTERNATIONAL BUSINESS
6
KV2/TM34 Business Intelligence and the Global Business Environment
4
KV3/MA14 Business Marketing
6
KV4/MA13 Exports and SME Internationalisation
6
KV6 Multinational Corporations and Foreign Direct Investment
3-6
6
6
KV21/TM37 Eastern Europe and Central Asia 25 Years Later (no lectures)
3
KV22/TM32 The Russian Market Economy (no lectures)
3
6
6
2/4/6
6
3
KVS1 International Business Strategies
6
6
KVS10/TMS32 The Development of the EU-Russian Economic Relations
6
6
6
TMS47/ KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation
System
6
6
MINOR: ENTREPRENEURSHIP
25 cr
YR1 Opportunity creation and assessment
6
YR2 Venture creation
6
YR3 Managing a growing business
6
YR5 Entrepreneurship and society
6
6
TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation
System
6
6
METHODOLOGICAL STUDIES:
MENY2 Philosophy of Science and the Scientific Research
146
25 cr
4 cr
4
LANGUAGE AND COMMUNICATION STUDIES
10 cr
st
1 Foreign language
primarily English
6
2nd Foreign language
Finnish for those whose mother tongue is not Finnish or who have no previous
Finnish studies
For those whose mother tongue is Finnish or who have studied Finnish, the 2 nd
foreign language is decided based on previous language studies
4
MASTER OF SCIENCE
Major: Information Systems Science (incl. Master’s thesis 30 ECTS cr)
Optional studies (minor, language and communication studies etc.)
120 cr
80 cr
4 cr
36 cr
Detailed structure of the Master’s Degree Programme in GLOBAL INFORMATION
TECHNOLOGY MANAGEMENT: M.Sc.
MAJOR: INFORMATION SYSTEMS SCIENCE
80 cr
Obligatory courses (48 cr)
TJPG Master´s thesis
30
TJSRM Research Methods
6
TJS17 Enterprise Architecture
6
TJSe2 Management of IS projects
6
Obligatory courses in Business informatics (18 cr)
TJS1 Management of ICT services
6
6
6
Obligatory courses in Work Informatics (20 cr)
TJS18 Knowledge Work
10
10
Optional courses (12-14 cr)
2-6
TJS8 Special Courses: IT Governance and Strategic Management of IT
6
TJS8 Special Courses: Information Systems Research on Games
2-6
TJS8 Special Courses: Knowledge Management
2-6
5
OTHER STUDIES AND/OR OPTIONAL MINOR ACCORDING TO PERSONAL
STUDY PLAN
METHODOLOGICAL STUDIES
MENY2 Philosophy of Science and the Scientific Research
36 cr
4 cr
4
147
Courses
obligatory courses are marked with bold letters
1st year
(timetable
marked with
shadowing)
I I
I
III
2nd year
(timetable
marked with
shadowing)
IV
Advanced studies in IS (60)
TJPG
Master’s Thesis (30)
TJSRM
Research Methods (6)
TJS17
Enterprise Architecture (6)
TJSe2
Management of IS Projects (6)
TJS1
Management of ICT Services (6)
TJS6
Software business (6)
Optional IS studies
TJS5
Healthcare Information Systems (6)
TJS8
Special Courses (6)
or
TJS13
Management of Information System Security (6)
or
TJS16
Information Technology and Ethics (5)
or
TJS18
Knowledge Work (10)
TJS19
Master’s project – Special Assignment (10)
TJS20
Exercise project
LR09/TJ6
Accounting information systems
TJ15
ICT Infrastructure
TJ24
Usability testing
BIDI0003/MA
S19/KVS7/TJ
S23/YRs9/LR
19
Business development Laboratory
TUCS courses, flexible study right agreement
Supplementary IS studies
TJK530
Bachelor’s Thesis (10)
Methodological studies (4)
MENY2
Philosophy of Science and the Scientific Research (4)
or
Language and communication studies (10)
148
SVF1a
Finnish: Beginner’s course 1 (2)
SVF1b
Finnish: Beginners’ course 2 (2)
EN3
International Business Negotiations Skills (3)
or
o
r
o
r
or
or
I
II
III
IV
EN10
Academic Writing (3)
or
Minor: Management & Organization (25)
JO13/KV16
Responsible Business: an Introduction (6)
YR6/JO8
Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset
(6)
TM4
Geographies of firms and industries (6)
JOS2
Organizations in their Environments (6)
JOS3/KVS1
7
International Human Resource Management (6)
TMS2/JOS6
Global Responsible Business (6)
TMS47/
KVS16/JOS
13/TUTUS30/Y
RS3
Perspectives to the Finnish Innovation System (6)
or
or
or
not offered 2015-2016
Minor: International Business (25)
KV1
International Business Management (6)
KV2/TM34
Business Intelligence and the Global Business Environment (4)
KV3/MA14
Business Marketing (6)
KV4/MA13/Y
Exports and SME Internationalisation (6)
R10
KV11
International Innovation Management as Design
JO13/KV16
Responsible Business: an Introduction
KV21
Eastern Europe and Central Asia Twenty Years Later
KV22/TM32
The Russian Market Economy (3)
KV23/TM33
Business in the Baltic Sea Region (6)
KV24/TM36
Investment Opportunities in Eastern Europe (6)
KV30
Managing across Cultures
KV31/TM35
Doing Business in Asia-Pacific (6)
KV32
India as a Business Environment
KVS1
International Business Strategy (6)
KVS4
International Mergers and Acquisitions (6)
KVS10/TMS
32
The Development of the EU-Russia Economic Relations (6)
KVS12
The EU as a Business Environment
KVS13
New Challenges of Global Business (6)
TMS47/
KVS16/JOS
13/TUTUS30/
YRS3
MAS12/KVS3
Strategizing in Business Networks
or
or
or
or
virtual course
virtual course
or
149
Minor: Entrepreneurship (25)
YR1
Opportunity creation and assessment (6)
YR2
Venture creation (6)
YR3
Managing a growing business (6)
YR5
Entrepreneurship and society
YR6/JO8
Corporate Entrepreneurship and Creating Entrepreneurial Mindset
TMS47/
KVS16/JOS
13/TUTUS30/
YRS3
YRS6
Multidisciplinary Framework for Entrepreneurship
not offered 2015-2016
Supplementary studies in business and economics
LRYA
Bookkeeping, parts I and II (5)
LRYB
Introduction to Cost Accounting (4)
JOY
Introduction to Management and Organisation (4)
KVY
Basic Course in International Business (3)
MAY
Principles of Marketing (4)
YRY
Entrepreneurship (3)
LOGY
Introduction to Operations & Supply Chain Management (4)
KTY
Introduction to Economics (6)
MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN GLOBAL
INNOVATION MANAGEMENT (GIM)
The Master's Degree Programme in Global Innovation Management is an English-language two-year
programme covering the management of innovation processes in international firms. It combines studies and research in the fields of international business, entrepreneurship and innovation management.
Students learn how innovations are created and launched in international setting and how innovativeness can be fostered in a firm. They learn how to manage international resources, cross-border R&D
activities, and take the international markets into account in the innovation launch. Students learn also
to understand entrepreneurial activities and key strategies for firm growth.
Innovation Management Studies offer corporate management opportunities for graduates, particularly
in the Life Sciences (Biotechnology) and Information and Communications Technology. Graduates of
the GIM programme will also be equipped with the skills to take up an array of specialist business and
technical positions in high-technology industries. Those who wish to remain in academia will be able to
apply for doctoral studies in Economics and Business Administration within the International Business
programme.
Master’s Degree Programme in Global Innovation Management (GIM)
Major: International Business (incl. Master’s thesis)
Minor: Entrepreneurship
150
120 cr
60 cr
25 cr
10 cr
Specialisation Studies: Innovation Management
Optional Studies
4 cr
18 cr
3 cr
All students will prepare their personal study plans at the beginning of the study period under the guidance of faculty members.
Detailed structure of the Global Innovation Management Master’s Degree Programme
Major: International Business
60 cr
KVPG Master’s Thesis
KVS60 Research Methods in International Innovation Management
Optional courses (a minimum of 12
cr from the following)
KVS8 International Marketing
Management (not offered in 2014–
2015)
MAS12/KVS3 Strategizing in Business
Networks
TMS47/KVS16/JOS13/TUTUS30/YRS3
Perspectives to the Finnish Innovation
System (not offered in 2015–2016)
30
cr
6
12
cr
cr
6
cr
6
cr
6
cr
6
cr
6
cr
2
1-6
cr
cr
Minor: Entrepreneurship
25 cr
YRGIM Introduction to Entrepreneurship
YR6/JO8 Corporate Entrepreneurship
and Creating Entrepreneurial Mindset
Optional courses (a minimum of 6 cr
from the following)
1
cr
6
cr
6
6
cr
cr
6
6
cr
cr
Specialisation Studies: Innovation
Management
Obligatory course (6 cr)
KVS5/MAS24 Managing International Innovation Development
Recommended optional courses (a
minimum of 12 cr from the following)
MAS21/KVS52 Innovations and New
Business
Opportunities
18 cr
6
cr
6
cr
151
offered in
2015–2016)
KVS54 Special Themes: Innovation
Management
MAS23/KVS55 Developing Service
Business (not offered in 2014–2015)
TLS_0067 Introduction to International
Intellectual Property Law
Alternative options:
KV4/MA13 Exports and SME Internationalisation
KV11/YR10 International Innovation
Management as Design
MENY2 Philosophy of Science and the
Scientific
Research
HOPS Personal Study Plan
Language and Communication Studies
1st Foreign language
- primarily English
2nd Foreign language
- Finnish for those whose mother
tongue is not Finnish or who have
no previous Finnish studies
- For those whose mother tongue is
Finnish or who have studied Finnish, the 2nd foreign language is decided based on previous language
studies
6
cr
2/4/6
cr
6
cr
4
cr
1-6
cr
6
cr
6
cr
4
4 cr
cr
6
10 cr
cr
4
cr
The teaching staff act as facilitators, advisors and mentors in the learning process of the student, but
the responsibility to achieve the learning objectives of each individual student lies within him/herself.
The programme can be completed in two years. In case that the student is required to take supplementary studies in addition of the Master’s Programme’s studies, two years may not suffice. It is highly
recommended that supplementary studies are taken in the first year. Most of the supplementary studies
are offered in the curriculum of International Business. Courses KV40 and KV41 are specially designed
for GIM-students.
MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN FUTURES STUDIES
(FUTU)
Futures Studies is a new emerging field of research. As the future does not exist yet, the field studies
the future projections of and discontinuities in past trends and current views of the long-term future.
Futures Studies is interested in the probable futures, possible futures and preferred futures. As a societal action, futures studies aim to serve private and public decision-makers by outlining alternative
long-term strategies in a changing operational environment. As an academic field of research, Futures
Studies generates knowledge of the ways and processes of how individuals and organizations deal
with the uncertain future. Typical research questions in the field are focused to the epistemology of
knowledge about the future, the methodological development of futures studies tools and analyses of
alternative futures of a clear topic or a more general theme. Futures Studies is an interdisciplinary
152
field, where rather wide topics are analyzed and the results and approaches of more traditional disciplines meet.
You can study Futures Studies as a Major Subject in the two-year Master’s degree programme and in
the four-year Postgraduate progamme at the Turku School of Economics (TSE) in the University of
Turku.
Futures Studies offers complementary approaches and methods to other Major Subjects of the Turku
School of Economics. Students having a Futures Studies as the major subject are encouraged to
study other subjects at TSE as minors.
The Finland Futures Research Centre (FFRC) organises two-year Master’s Degree Programme in Futures Studies.
After graduation the students will be able to understand, compare and evaluate different futures studies cases and methods in relation to each other. The students can explore ethical questions, such as
the role of futurists in decision-making processes and the incorporation of sustainability goals to futures studies. The students will learn to design and manage demanding futures studies projects independently. They can apply various methods of futures studies and judge the meaning and consequences of methodological choices.
Graduates of Futures Studies may work in strategic planning of large corporations and medium size
business, as well as other organizations, for example administration and non-governmental organizations. MA in Futures Studies also opens up possibilities to other careers in research & development,
consultancy and education.
More information about the programme and courses: [email protected]
MASTER’S DEGREE PROGRAMME: FUTURES STUDIES (FUTU)
120 ECTS CR.
Major: Futures Studies (incl. Master’s thesis)
60 cr
Obligatory Futures Studies courses
9 cr.
Optional courses
12 cr
Minor
25 cr
10 cr
4 cr
DETAILED STRUCTURE OF THE MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN FUTURES STUDIES
MAJOR: ADVANCED FUTURES STUDIES
69 CR
OBLIGATORY COURSES (51 ECTS CR)
FUTUPG Master’s Thesis
30
FUTUS5 Futures Case Evaluation
8
FUTUS2 Futures research Methods
8
FUTUS1 Ethics of Futures Studies
5
OPTIONAL ADVANCED COURSES (9 CR FROM THE FOLLOWING)
FUTUS3 Systems Thinking
6
FUTUS4 Strategic Foresight
6
FUTUS6 Futures Research Methods in Practice
6
153
FUTUS7 Global Challenges and Sustainable Futures (not offered 2015-2016)
6
FUTUS8 Changing Futures Theme (not offered 2015-2016)
6
TMS47/KV16/JOS13/TUTU30/YRS3 Perspectives to the Finnish Innovation Systems
6
OBLIGATORY FUTURES STUDIES COURSES
9 CR
FUTU1 Foundations of Futures Studies
5
FUTU2 Scenario Thinking
4
OPTIONAL COURSES
12 CR
FUTU3 Career Management
2
Other studies, must be approved by the professor beforehand
10
MINOR
25 CR
Management and Organisation, Economic Sociology, Entrepreneurship, Innovation and
Entrepreneurship Study Module, Sustainable Development etc.
METHODOLOGICAL STUDIES
4 CR
MENY2 Introduction to the Philosophy of Science
LANGUAGE AND COMMUNICATION STUDIES
1st
foreign language
Primarily English
2nd foreign language
Finnish for those whose mother tongue is not Finnish or who have no previous Finnish
studies
For those whose mother tongue is Finnish or who have studied Finnish, the 2nd foreign
language is decided based on previous language studies
4
10 CR
6
4
All students prepare a personal study plan at the beginning of the study period under the guidance of
their coordinator. The programme can be completed in two years. If the student is required to take
supplementary studies in addition to their Master’s programme studies, two years may not suffice. In
such a situation the student’s right to study will be extended for two more years. It is highly
recommended that supplementary studies are taken during the first year.
INTERNATIONAL MASTER IN MANAGEMENT OF
INFORMATION TECHNOLOGY (IMMIT)
Information and information technology (IT) have increasingly become an integral part of products and
services and form the foundation of business processes. Organisations must know how to make the
right choices with respect to new IT systems and, at the same time, ensure that existing business
processes continue to receive high quality service from IT. This tight link between IT and
organisational processes means that the IT department is not alone in its responsibility for the effective
use of information and IT. Getting more value from IT is an increasingly important organisational
competency. The IMMIT programme is designed to address these new Information & Management
challenges.
154
The IMMIT programme degree totals 120 ECTS credits, to be completed in 2 years of full-time studies.
The language of instruction is English. The first semester will start in August at IAE Aix-en-Provence.
The emphasis will be on the foundations of international business. The semester will finish in
December and in January the students will move to the University of Turku in Finland to start the
second semester. The main focus of the second semester will be on skills in IT management. The
second semester will finish in May. The third semester will start at Tilburg University in September
and the emphasis shifts towards integration issues such as the role of IT in business transformation,
management of IT-based innovation and more specialised topics in international IT management. The
fourth semester starts in January/February and is devoted to thesis work, which includes an
internship in an international operating company. This internship could take place anywhere in the
world, although most IMMIT students find an internship position in Europe.
Each partner university requires a minimum number of ECTS to be earned at its own institution (oncampus) and the Master’s thesis is jointly supervised by faculty members from each university. Upon
completion, students are awarded three degrees: Master of Science in Information Management
(recognised in the Netherlands), Master Sciences du Management Spécialité Management et
Technologies de l’Information (recognised in France) and Master of Science in Economics and
Business Administration (recognised in Finland).
IMMIT is a two-year programme (120 ECTS) and is designed for students with an undergraduate
degree in IT, Business or Management. The programme is structured around four successive tracks:
Fundamental of Management and multicultural environment track (IAE)
Fundamental of ITC and research track (TSE)
Integration and career tracks (Tilburg University)
Real life experience and thesis (IAE, TSE and Tilburg University)
INTERNATIONAL MASTER IN MANAGEMENT OF INFORMATION
TECHNOLOGY (IMMIT)
120 cr
Major: Information Systems Science (incl. Master’s thesis)
60 cr
Minor: Management and Organization
27 cr
9 cr
6 cr
Elective studies
18 cr
THE COURSE SCHEDULE OF THE IMMIT PROGRAMME AT TSE
Courses and credits
1st year (timetable
marked with
shadowing)
I
II
III
IV
2nd year
(timetable
marked with
shadowing)
I
II
III
Advanced studies in IS
TJPG
Master’s thesis (30)
TJSRM
Research methods (6)
TJS1
Management of ICT services (6)
TJS6
Software business (6)
TJS8
Special courses: IT Governance (6)
Language and communication
155
IV
EN3
International Business Negotiations Skills (3)
EN10
Academic writing (3)
Optional or elective courses
SVF1
Finnish: Beginner’s Course 1 (2)
SVF2
Finnish: Beginner’s Course 2 (2)
TJSe2
Management of IS projects (6)
Courses offered by Turku Centre for Computing Science
(TUCS), discussed with TSE academic coordinator of IMMIT.
AASIAN OHJELMA
Asian Programme Basic Studies 25 ECTS
The Asian Programme is an interdisciplinary Bachelor level study programme which provides students
basic knowledge of Asia. It is a good introduction to Asia for all students whose study or career plans
relate to the region. The programme is coordinated by the University Network for Asian Studies.
The Asian Programme is arranged on the Internet, in the Moodle learning environment. The courses
consist of lecture presentations, literature exams, web assignments and essays.
To get the Asian Programme Basic Studies minor choose at least three (3) basic studies courses and
additional basic or advanced level courses to get a minimum of 25 ECTS.
Asian Programme Basic Studies Courses:
1.
Contemporary East Asia (6 ECTS) (spring term 2016)
2.
Contemporary Southeast Asia (5 ECTS) (spring term 2016)
3.
Contemporary South Asia (5 ECTS) (spring term 2016)
4.
Culture in East and Southeast Asia (6 ECTS) (autumn term 2016)
5.
Business in East and Southeast Asia (6 ECTS) (autumn term 2016)
See the list of possible advanced level courses from our website asianet.fi.
If you cannot fit the Asian Programme into your degree, see our new 10 ECTS Mini Minor.
Application
The application period for all the courses is 1. - 30.9.2015. The application form and guidelines will be
announced on our website.
The courses are free for all students who hold a valid study right in one of the University Network's
member universities. Member universities are: Aalto University, Lappeenranta University of
Technology, Universities of Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku and Vaasa and the Åbo Akademi
University.
Mini Minor in Asian Studies 10 ECTS
The Mini Minor in Asian Studies is designed for students who prefer to include a small minor (10
ECTS) in Asian Studies in their degree. It provides a possibility to gain advanced knowledge of a
specific theme or a region. The courses are coordinated by the University Network for Asian Studies.
The Mini Minor is arranged on the Internet, in the Moodle learning environment. The courses consist of
lecture presentations, literature exams, web assignments and essays. Each module consists of one
basic level course and one or two advanced level courses.
The Mini Minor modules are:
Contemporary East Asia
156
Contemporary South Asia
Contemporary Southeast Asia
Culture in East and Southeast Asia
Business in East and Southeast Asia
Application period to the Mini Minor is organized two times a year in September (1. - 30.9.2015) and in
November (9. - 22.11.2015) for all courses starting in spring term 2016. The application form and
guidelines can be found on the asianet.fi -website.
The courses are free for all students who hold a valid study right in one of the University Network's
member universities. Member universities are: Aalto University, Lappeenranta University of
Technology, Universities of Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku and Vaasa and the Åbo Akademi
University.
For more information, please contact: Silja Keva, University Teacher, Finnish University Network for
Asian Studies, 20014 University of Turku, tel. 02 333 8897, [email protected]
http://www.asianet.fi, http://www.facebook.com/asianetfi, http://www.twitter.com/asianetfi
MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO (MAVY)
(Mukana:Aalto-yliopisto, HANKEN, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto)
Monitieteiset matkailualan opinnot
Opinnot luovat edellytyksiä ymmärtää matkailua ilmiönä sekä sen kasvavaa merkitystä ja vaikutusta
talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Matkailualan verkostoyliopiston (MAVY) aidosti monitieteinen toiminta on kansainvälisestikin innovatiivinen tapa kehittää yliopistojen tutkimusta ja opetusta. Opiskelijat sisällyttävät matkailualan opinnot tutkintoonsa sivuaineopintoina tai eri oppiaineisiin integroitavina opintoina ja vahvistavat näin ammatillista moniosaamistaan.
Hakuaika on huhtikuun alusta toukokuun loppuun.
Katso kotisivu www.funts.fi (Opiskelu, Hae Opiskelijaksi, Työelämätarinoita)
Monitieteiset matkailualan perusopinnot verkko-opintoina (25−30 op).
Matkailualan aineopinnot ja syventävien opintojen tasoisia opintojaksoja monimuoto-opintoina. Opiskelija voi suorittaa myös 35 opintopistettä pienempiä, oman tutkinnon kannalta tavoitteellisia kokonaisuuksia, mikäli oma laitos hyväksyy opintojen liittämisen tutkintoon. Useimpiin opintojaksoihin sisältyy
kontaktiopetusta lyhyillä intensiivikursseilla Savonlinnassa, eri jäsenyliopistoissa tai matkailuyrityksissä
ja matkakohteissa. Intensiivikurssit ovat osa opetusta ja ne syventävät näkemystä matkailuelinkeinon
käytännöistä, matkailun yhteiskunnallisista sekä kulttuurisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista.
MAVY toteuttaa jatkokoulutusta niille jäsenyliopistojen jatko-opiskelijoille, joiden tutkimus käsittelee
matkailua tai matkailuun liittyvää vapaa-ajan tutkimusta. Jatkokoulutukseen on jatkuva haku.
Opinnot ovat kunkin jäsenyliopiston omaa opetustarjontaa. Opintojaksoille voivat ilmoittautua MAVY:n
opinto-oikeuden saaneet, omassa pääaineyliopistossa läsnä olevat tutkinto-opiskelijat. MAVY:n opinnoissa tarvittavat Itä-Suomen yliopiston tunnukset ovat voimassa vain läsnäolonsa varmistaneilla opiskelijoilla (WebOodi, Moodle, sposti ja etäyhteydet kirjastoon).
Opintojen liittäminen tutkintoon omassa yliopistossa
Opiskelija liittää matkailualan opintonsa omaan tutkintoonsa MAVY:n toimistosta annettavalla selvityksellä ja virallisella opintosuoritusotteella. Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetusja tutkimuslaitos
ylläpitää Matkailualan verkostoyliopiston opiskelijaluetteloa ja rekisteröi opintosuoritukset yliopiston
opintorekisteriin Oodiin, josta opiskelija voi tarkastella suorituksiaan ja tulostaa suoritusotteensa. Opintojen suoritusmerkinnät oman yliopiston opintorekisteriin tehdään pääsääntöisesti siinä tiedekunnassa,
jossa opiskelija on pääaineopiskelijana. Matkailualan verkostoyliopiston opintojaksoja on mahdollisuus
korvata kansainvälisen vaihdon aikana ulkomaisessa yliopistossa suoritetuilla vastaavilla matkailualan
opinnoilla.
157
Yhteystiedot ja neuvonta
Koordinaatioyksikkönä toimii ja jäsenyliopistoja palvelee Savonlinnassa Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetusja tutkimuslaitos. Laitoksen johtaja on Matkailualan verkostoyliopiston johtaja.
Opintotoimisto: [email protected]
Suunnittelupäällikkö Ulla Ritola-Pesonen, 050 526 2245 (opintoasiat, neuvonta, verkostoyhteistyö)
Johtaja Antti Honkanen, 050 525 9827
CO-OP NETWORK STUDIES
Co-op Network Studies (CNS) on vuonna 2005 perustettu yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille
osuustoiminnan ja yhteisötalouden sivuaineopintoja monitieteisenä yhteistyöverkostona sekä kehittää
alan tutkimusta ja opetusta. Verkostoon kuuluu kahdeksan suomalaista yliopistoa: Aalto-yliopiston
Kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan
teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Verkoston opetusta kehittää, tuottaa ja koordinoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä verkoston yliopistojen
kanssa.
Osuustoiminnan ja yhteisötalouden opintokokonaisuus koostuu viidestä (5) perusopintotason kurssista
(kandi- ja maisteriopinnot) ja viidestä (5) aineopintotason kurssista (maisteri- ja jatko-opinnot). Kurssit
ovat viiden opintopisteen laajuisia, lukuun ottamatta Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoita, joille kurssit järjestetään kuuden opintopisteen laajuisina. Aineopintojen suorittaminen edellyttää kolmen ensimmäisen perusopintotason kurssin suorittamista
(Osuustoiminnan arvot ja periaatteet, Osuuskuntaoikeus ja Osuustoiminta eri yritysmuodoissa). Aineopintotason A1-, A2- ja A3-kursseilla käydään läpi samoja kurssiteemoja kuin perusopinnoissa, mutta
syvemmin ja soveltavammin.
Opiskelijat voivat valita sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. Osa kursseista
voidaan suorittaa sekä suomeksi että englanniksi kirjoittaen. CNS-opintoja voivat suorittaa myös Helsingin avoimen yliopiston opiskelijat. Lukuvuonna 2015 – 2016 Helsingin avoimen yliopiston opiskelijat
pystyvät valitsemaan, edellä mainitun opintopolun kautta, myös aineopintotason kursseja.
Verkoston opetuksella on kiinteä yhteys yhtäältä osuustoiminnan ja yhteisötalouden tutkimukseen ja
toisaalta elinkeinoelämään. Opinnoissa huomioidaan uudenlaiset osuuskunnat ja toiminta-alat, koska
niiden merkitys kasvaa yhteiskunnassa, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Kursseilla otetaan huomioon osuustoiminnan laaja kirjo ja keskinäisyys yritysmuotona. Kurssit luovat arvoa osuustoimintayrityksille, koska niillä keskustellaan yritysten kannalta ajankohtaisista ja olennaisista kysymyksistä.
Osuustoiminnan neuvottelukunta vahvistaa verkoston toimintaa myös opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Verkoston osaaminen mahdollistaa monitieteisen opetuksen, joka palvelee monipuolisesti osuustoimintaan ja yhteisötalouteen liittyvien tietojen ja taitojen sekä arvojen ja asenteiden kehittämistä. Opintokokonaisuuden suorittaja ei ainoastaan saavuta osuustoiminnan ja yhteisötalouden kannalta olennaisia oppimistavoitteita, vaan saa myös käyttökelpoisen näkemyksen talouselämän monipuolisuudesta. Verkoston kurssit ovat hyödyllisiä myös niille, joilla ei ole ensisijaisesti kiinnostusta osuustoimintaan ja yhteisötalouteen.
Opintojaksoille ilmoittaudutaan viimeistään 5 päivää ennen kurssin alkua e-lomakkeella: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/48914/lomake.html. Tarkemmat ilmoittautumisajat löytyvät opintojaksojen
yhteydestä.
Lisätietoja opinnoista nettisivuilta: http://www.helsinki.fi/ruralia/koulutus/coop/index.htm
Co-op Network Studies -koordinaatioyksikkö (os. Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli)
Tytti Klén, koordinaattori, (hallinto, koordinaatiotehtävät, opiskelijahallinto), [email protected]
158
Perusopinnot 25 op
CNS-P1 Osuustoiminnan arvot ja periaatteet I
CNS-P2 Osuuskuntaoikeus I
CNS-P3 Osuustoiminta eri yritysmuodoissa I
CNS-P4 Osuuskuntien liiketoiminta
CNS-P5 Osuuskunnat ja kestävä kehitys
5 55 op
5 op
5 op
5 op
5 op
Aineopinnot 25 op
CNS-A1 Osuustoiminnan arvot ja periaatteet II
CNS-A2 Osuuskuntaoikeus II
CNS-A3 Osuustoiminta eri yritysmuodoissa II
CNS-A4 Osuuskuntien kilpailuetujen kehittäminen
CNS-A5 Osuustoiminnan tutkimus
5 op
5 op
5 op
5 op
5 op
JATKOTUTKINNOT
Turun kauppakorkeakoulun jatkokoulutus tarjoaa tutkijankoulutuksen tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävien liiketoimintaa ja taloutta koskevien kysymysten ratkaisemiseksi.
Tohtorikoulutettava voi suorittaa joko kauppatieteiden tohtorin, valtiotieteiden tohtorin tai filosofian
tohtorin tutkinnon. Tohtorin koulutus antaa valmiudet toimia laajoissa ja vaativissa
asiantuntijatehtävissä yliopistoyhteisön, liike-elämän ja yhteiskunnan palveluksessa.
Koulutus on kauppatieteellisen alan luonteen mukaisesti monitieteinen ja kattaa kaikki liike-toiminnan
ja talouden tutkimuksen kannalta keskeiset tieteenalat.
Jatkotutkinnon voi suorittaa seuraavilla tieteenaloilla:

laskentatoimi ja rahoitus

johtaminen ja organisointi

markkinointi

kansainvälinen liiketoiminta

toimitusketjujen johtaminen

yrittäjyys

taloustiede

yritysjuridiikka

talousmaantiede

taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät

tietojärjestelmätiede

tulevaisuudentutkimus.
Jatkokoulutus järjestetään nk. tohtoriohjelmissa. Turun kauppakorkeakoulu vastaa Turun kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman toteuttamisesta, mutta jatko-opintoja suorittaessaan tohtorikoulutettava voi
kuulua kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman sijasta myös johonkin toiseen monitieteiseen Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) alaiseen tohtoriohjelmaan. Tutkinnon myöntää kuitenkin aina Turun
kauppakorkeakoulu.
Tohtorikoulutuksen tavoitteet
Tohtorikoulutuksen suoritettuaan tohtorikoulutettavalla on:
1. syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa sekä valmius soveltaa sen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä
2. hyvä perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa liittyvän tieteenalan (tai tieteenalojen) historiallisen kehitykseen, peruskysymyksiin ja tutkimusmenetelmiin sekä niiden yhteiskunnalliseen
merkitykseen
3. perehtyneisyys yleiseen tieteenteoriaan
4. sellainen kauppatieteiden/valtiotieteiden ja omaan tutkimusalaan liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden tutkimustulosten ymmärtämisen ja kehityksen seuraamisen
159
5. hyvät valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntijaja kehitystehtävissä
sekä kansainvälisessä yhteistyössä.
Kauppatieteiden tohtorin, valtiotieteiden tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinto
Kauppatieteiden tohtorin, valtiotieteiden tohtorin ja filosofian tohtorin tutkintoon tähtäävä täysipäiväinen
opiskelu kestää noin neljän lukuvuoden ajan. Tutkinto voidaan suorittaa lisensiaatin tutkinnon jälkeen
tai ilman lisensiaattivaihetta. Valtaosa jatko-opiskelijoista etenee nykyisin suoraan maisterin tutkinnosta tohtorin tutkintoon. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on:
1. suoritettava tutkintovaatimusten edellyttämät ja opetussuunnitelmassa tarkemmin kuvatut
opinnot (yhteensä 60 op)
2. laadittava ja julkaistava väitöskirja, joka osoittaa kykyä luoda uutta tieteellistä tietoa, ja puolustettava väitöskirjatutkimusta julkisessa väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tutkimukseen perustuva esitys aiheesta, joka kuuluu johonkin TuKKK:n tieteenalaan.
Kauppatieteiden tohtorin, valtiotieteiden tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon 240 op opinnot
koostuvat seuraavasti
1. yleistieteelliset opinnot 16 op, joita varten vahvistetaan tohtoriohjelman yhteinen opetussuunnitelma
2. pääaineen jatko-opinnot 32 op, joiden vaatimukset vahvistetaan kunkin aineen osalta erikseen
3. valinnaiset opinnot 12 op, jotka voidaan valita aiotun tutkimuksellisen suuntauksen mukaan
4. väitöskirjan laatiminen, julkaiseminen ja puolustaminen julkisessa väitöstilaisuudessa.
Mikäli jatko-opiskelija on jo suorittanut kauppatieteiden lisensiaatin tai valtiotieteiden lisensiaatin
tutkinnon, hänen ei tarvitse suorittaa kohtien 1-3 edellyttämiä opintoja kauppatieteiden tohtorin
tutkinnossa.
Väitöskirja
Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tutkimukseen perustuva esitys aiheesta, joka kuuluu jonkun edellä
luetellun tieteenalan piiriin. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä monografia tai kokoomaväitöskirja, joka
koostuu joukosta samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja, julkaistaviksi hyväksyttyjä
käsikirjoituksia tai muista vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävistä töistä sekä niistä laaditusta
synteesistä. Synteesissä esitetään tutkimuksen ongelma, sen motivointi ja tieteellinen asemointi sekä
tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Julkaisuihin voi kuulua myös
yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Kokoomaväitöskirjojen
tunnuspiirteet määritellään tarkemmin johtokunnan antamassa erillisohjeessa.
Väitöskirja on jätettävä tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnalle esitarkastusta varten. Hakemukseen
liitetään väitöskirjan käsikirjoitus yhtenä täydellisenä kappaleena. Tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta
vastaava varadekaani määrää tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan väitöskirjalle vähintään
kaksi korkeakoulun ulkopuolista esitarkastajaa, joista molemmilla on vähintään tohtorin pätevyys ja
joista ainakin toinen on vähintään dosentti tai hänellä on vastaava pätevyys.
Tarkastuksen suoritettuaan esitarkastajien tulee ilmoittaa, onko opinnäytteellä katsottava olevan
sellainen tieteellinen arvo, että sitä on pidettävä väitöskirjalle asetettavat vaatimukset täyttävänä.
Esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
lopullinen käsikirjoitus on jätetty esitarkastajille. Tarkastajien perustellun kirjallisen lausunnon
perusteella varadekaani myöntää tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan väittelyluvan
väitöskirjan julkistamiseen sekä määrää väitöskirjan tarkastajaksi yhden tai kaksi vastaväittäjää, joista
ainakin toinen on vähintään dosentti tai hänellä on vastaava pätevyys. Edelleen varadekaani määrää
TuKKK:n professorin, myös emeritus/emerita, tai erityisestä syystä vähintään tohtorin tutkinnon
suorittaneen valvojan eli kustoksen väitöstilaisuuteen.
Väitöskirja on julkaistava johtokunnan hyväksymällä tavalla. Tämän lisäksi teos on pidettävä vähintään
10 päivän ajan ennen määrättyä tarkastustilaisuutta saatavilla korkeakoulun osoittamassa paikassa,
mikäli tästä ei myönnetä poikkeusta.
Johtokunta arvostelee väitöskirjan tarkastajien lausunnon perusteella seuraavin arvolausein:
 laudatur
 eximia cum laude approbatur
 magna cum laude approbatur
 cum laude approbatur
160



non sine laude approbatur
lubenter approbatur
approbatur.
Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta on laatinut väitöskirjojen arvostelusta erillisohjeen, jossa
arviointikriteerit kuvataan seikkaperäisemmin. Ohje on luettavissa TuKKK:n internet- ja intranetsivuilla.
Kauppatieteiden lisensiaatin ja valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto
Kauppatieteiden lisensiaatin ja valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto on mahdollista suorittaa välivaiheena
edettäessä kauppatieteiden tohtorin tai valtiotieteiden tohtorin tutkintoon. Lisensiaatin tutkintoon
tähtäävä täysipäiväinen opiskelu kestää noin kahden ja puolen lukuvuoden ajan. Lisensiaatin
tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on:
1. suoritettava tutkintovaatimusten edellyttämät ja opetussuunnitelmassa tarkemmin kuvatut
opinnot, ja
2. laadittava lisensiaatintutkimus ja puolustettava sitä julkisessa lisensiaattiseminaarissa.
Lisensiaatin tutkinnon 150 op opinnot koostuvat seuraavasti
1. yleistieteelliset opinnot 16 op, joita varten vahvistetaan tohtoriohjelman yhteinen opetussuunnitelma
2. pääaineen jatko-opinnot 32 op, joiden vaatimukset vahvistetaan kunkin aineen osalta erikseen
3. valinnaiset opinnot 12 op, jotka voidaan valita aiotun tutkimuksellisen suuntauksen mukaan
4. lisensiaatintutkimus 90 op, julkinen lisensiaattiseminaari.
Lisensiaatintutkimus
Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa kykyä käsitellä tieteellisesti tutkimustehtävää. Monografian
sijasta lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä
julkaisuja, julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia tai muita vastaavat tieteelliset kriteerit täyttäviä
töitä sekä niistä laadittu synteesi, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, sen motivointi ja tieteellinen
asemointi sekä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Julkaisuihin voi kuulua
myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
Valmis lisensiaatintutkimus on jätettävä tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnalle varadekaanin
suorittamaa tarkastajien määräämistä varten. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan
varadekaani määrää lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa, joista ainakin toisen on oltava
korkeakoulun ulkopuolelta.
Lisensiaatintutkimus käsitellään asianomaisen aineen järjestämässä lisensiaattiseminaarissa, joka on
julkinen. Tilaisuudesta on ilmoitettava korkeakoulussa vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin.
Varadekaanin määräämät tarkastajat antavat lisensiaatintutkimuksesta perustellun kirjallisen
lausunnon, jonka perusteella tutkimus arvostellaan johtokunnan kokouksessa. Lisensiaatintutkimuksen
hyväksyessään johtokunnalla tulee olla käytössään lopullinen kansiin sidottu opinnäytetyö.
Lisensiaatintutkimusta hyväksyttäessä käytetään vastaavia arvolauseita kuin väitöskirjassakin (ks.
ed.).
Opiskelijan, joka on saanut oikeuden lisensiaatin tutkinnon suorittamiseen, on mahdollisuus hakea
opinto-oikeutta tohtorin tutkinnon suorittamiseen täyttämällä lomake jatko-opiskelijaksi hakemisesta.
Lomake löytyy TuKKK:n www-sivuilta.
JATKO-OPISKELU
Valintaperusteet tohtorintutkintoon
Seuraavilla valintaperusteilla varmennetaan se, että eri koulutustaustalla hakevilla on tarvittavat valmiudet suoriutua menestyksellisesti tieteellisistä jatko-opinnoista:
1.
2.
3.
4.
5.
Soveltuva tutkinto ja siihen liittyvien laatuvaatimusten täyttyminen
Tutkimussuunnitelma
Suunnitelma tutkinnon suorittamisen aikataulusta ja jatko-opintojen rahoituksesta
Perustelukirje (Letter of motivation)
Riittävä kielitaito
161
1. Soveltuva tutkinto ja siihen liittyvien laatuvaatimusten täyttyminen
Tohtorintutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut
1. soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon
2. soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai
3. soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden
vastaaviin korkeakouluopintoihin
1. Soveltuvan suomalaisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet
 sisällöllisesti jatkotutkinnon pääainetta vastaavia edeltäviä opintoja suoritettu vähintään 60 op,
joista vähintään 18 op syventäviä opintoja
 pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosana cum laude approbatur
 pääaineen opinnoista vähintään hyvät tiedot
2. Soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet
 sisällöllisesti jatkotutkinnon pääainetta vastaavia edeltäviä opintoja vähintään 60 op
 tämän lisäksi vaaditaan täydentävinä opintoina vähintään 30 op yliopistotasoisia syventäviä
opintoja jatkotutkinnon pääaineessa. Täydentäviin opintoihin tulee sisältyä menetelmäopintoja,
ja niiden tulee olla suoritettuna ennen jatko-opinto-oikeuden myöntämistä.
 suoritetun tutkinnon tulee sisältää pro gradua vastaava tutkielma, joka on Turun kauppakorkeakoulun arvosana-asteikolla cum laude approbatur -tasoinen
 edeltävissä AMK-tutkinnoissa suoritetuista ja täydentävistä pääaineopinnoista tulee olla vähintään hyvät tiedot
3. Soveltuvan ulkomaisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet
 sisällöllisesti jatkotutkinnon pääainetta vastaavia edeltäviä opintoja suoritettu vähintään 60 op,
joista vähintään 18 op syventäviä opintoja
 suoritettuun tutkintoon tulee sisältyä pro gradu -tutkielma, josta vähintään hyvät tiedot (arvosana "good") tai vastaava näyttö, jonka pääaineen professori arvioi
 pääaineen opinnoista vähintään hyvät tiedot
2. Tutkimussuunnitelma
Hakemukseen tulee sisältyä laadukas tutkimussuunnitelma, joka osoittaa hakijan soveltuvuutta tohtorikoulutukseen. Tutkimussuunnitelman perusteella arvioidaan tutkimuksen aihepiirin soveltuvuus pääaineen tutkimusprofiiliin ja asiantuntijuusalueisiin. Tutkimussuunnitelmasta tulee käydä ilmi tutkimuksen
aihe, perustelut aiheen valinnalle, tutkimuksen teoreettinen perusta, metodit ja tutkimusaineisto sekä tieteellinen, liikkeenjohdollinen ja/tai yhteiskunnallinen uutuusarvo.
3. Suunnitelma tutkinnon suorittamisen aikataulusta ja jatko-opintojen rahoituksesta
Hakemukseen tulee sisältyä suunnitelma tutkinnon suorittamisen aikataulusta ja jatko-opintojen rahoituksesta. Tohtorintutkinnon suorittaminen päätoimisesti opiskellen kestää noin 4 vuotta. Pääsääntöisesti
valinnassa asetetaan etusijalle ne hakijat, jotka tavoittelevat päätoimista jatko-opiskelua ja jotka pystyvät
esittämään realistisen rahoitussuunnitelman.
4. Perustelukirje (Letter of motivation)
Hakemukseen tulee liittää perustelut jatko-opintoihin hakeutumiselle (letter of motivation).
5. Riittävä kielitaito
162
Hakijan tulee olla suomen- tai englanninkielentaitoinen, jotta hän pystyy osallistumaan opetukseen ja
kommunikoimaan yliopiston henkilökunnan kanssa. Toimiminen kansainvälisessä tiedeyhteisössä edellyttää käytännössä aina myös englannin kielen taitoa. Kielitaidon osoittamisesta annetut ohjeet löytyvät
TuKKK:n internet-sivuilta.
Jatko-opiskelijoiden vuotuinen sisäänotto on noin 35 opiskelijaan. Rajoituksena valinnalle voi yllämainittujen seikkojen lisäksi olla pääaineen ohjausresurssien riittämättömyys.
Mikäli muulta kuin kauppatieteen alalta maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija haluaa suorittaa kauppatieteiden tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon, tulee hänen ennen jatko-opiskelijaksi hyväksymistä suorittaa liiketaloustieteellisten oppiaineiden kaikille yhteiset opintojaksot, yhden liiketaloustieteellisen aineen
perusopinnot sekä pääaineen alalta erikseen määritellyt täydentävät opinnot mukaan lukien pääaineeseen liittyvät menetelmävalmiudet. Myös pääainetta vaihtavan kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneen
tulee ennen jatko-opinto-oikeuden saamista suorittaa pääaineen opintoja vähintään 60 op, joista vähintään 18 op syventäviä opintoja.
Edellä mainitut jatkotutkinnon pääainetta vastaavat edeltävät opinnot voivat sisältyä ylempään korkeakoulututkintoon tai ne voivat olla täydentävinä opintoina suoritettuja. Vastuuopettajan harkinnan mukaan voidaan edellyttää myös muita pääaineen opintoja siten, että voidaan varmistaa aineen jatkoopintovalmiuksien saavuttaminen.
Täydentävien opintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Mikäli opintojen laajuus on ilmoitettu sekä
opintoviikkoina että opintopisteinä, käytetään määrittelyssä opintopisteitä. Yliopistotasoisten suoritusten opintoviikot muutetaan opintopisteiksi kertoimella 1,8 (tiede- ja opetusneuvoston 2/17.2.2006 päätös opintojaksojen muuntokertoimista).
Jatko-opiskelijaksi hakeminen
Oikeutta kauppatieteiden tohtorin, valtiotieteiden tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinnon
suorittamiseen haetaan erillisellä hakulomakkeella. Hakuajat ovat yhdenmukaiset Turun yliopiston
tutkijakoulun (UTUGS) hakuaikojen kanssa. Haku on kaksi kertaa vuodessa: kevätlukukaudella ja
syyslukukaudella (tarkemmat hakuajat ilmoitetaan lukukauden alkaessa TuKKK:n internet-sivuilla).
Hakemuksessa on esitettävä suunniteltu pääaine, jatko-opintojen tutkintorakenne ja
tutkimussuunnitelma. Oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksesta ja virallinen opintorekisteriote
(Turun yliopistossa tutkintonsa suorittaneilta riittävät jäljennökset), viralliset käännökset
tutkintotodistuksista ja opintorekisteriotteista, jos ne ovat muulla kielellä kuin suomi, ruotsi tai englanti,
tutkimussuunnitelma, suunnitelma tutkinnon suorittamisen aikataulusta ja jatko-opintojen
rahoituksesta, perustelukirje, CV ja mahdollinen suosituskirje/et sekä mahdolliset muut liitteet liitetään
hakemukseen ohjeiden mukaisesti
Hakemukset käsitellään oppiaineissa ja koordinoidusti Tutkimus- ja
jatkokoulutustoimikunnassa/kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman johtoryhmässä. Jatko-opintooikeuden myöntää Turun kauppakorkeakoulun dekaani. Tieto päätöksestä lähetetään hakijalle.
Jatko-opiskelijoiden ohjaus, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta ja kurssien valinta
Jatko-opiskelijoilta edellytetään aktiivisuutta jatko-opinnoissaan. Kauppakorkeakoulun tohtorikoulutettavat valitsevat opintonsa TuKKK:n omasta kurssitarjonnasta, Tutkijakoulun (UTUGS) kurssitarjonnasta, valtakunnallisten ja kansainvälisten tutkijakoulutusohjelmien tarjonnasta sekä mahdollisuuksien
mukaan muiden TY:n tiedekuntien tarjonnasta. Jatko-opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa
JOO-opintoina muiden suomalaisten yliopistojen opintojaksoja (edellyttää pääaineen puoltoa ja hakemista JOOPAS-järjestelmässä). Tohtorintutkintoon kuuluvat opinnot ovat jatko-opintotasoisia ja tutkintoon voi sisällyttää myös syventäviä opintoja. Aineopintotasoisia opintoja ei jatkotutkintoon voi sisällyttää.
Jatko-opiskelijalle määrätään 1–2 ohjaajaa. Ohjaajalla tulee olla vähintään tohtorin tutkinto. Ohjaajaksi
voidaan määrätä myös toisessa korkeakoulussa tai korkeakoulun ulkopuolella työskentelevä henkilö,
mutta yhden ohjaajista tulee olla Turun kauppakorkeakoulun henkilökuntaan kuuluva.
Jatko-opiskelijan ja ohjaajan välillä laaditaan ohjaussuunnitelma, jossa määritellään sekä ohjaajan että
ohjattavan vastuut ja sovitaan jatko-tutkinnon aikataulusta. Ohjaussuunnitelma sitoo opiskelijan jatko-
163
opintojen ja väitöskirjatyöskentelyn suorittamiseen sovitussa aikataulussa sekä sitouttaa ohjaajan
säännölliseen ohjaustyöhön ja ohjattavan tutkimuksen edistämiseen.
Jatko-opiskelijat laativat lisäksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta tulee käydä ilmi ne
opintojaksot, jotka opiskelija aikoo suorittaa sekä opintojaksojen suoritusaikataulu. HOPS laaditaan
ensimmäisen jatko-opiskelulukukauden aikana ja sitä täydennetään vuosittain.
Kansainvälisyys jatko-opinnoissa
Kansainvälisyys kuuluu oleellisena osana akateemisella uralla kehittymiseen ja etenemiseen. Tähän
kehitykseen on luontevinta lähteä mukaan jo jatko-opiskelujen aikana. Käytännön
kansainvälistymismuotoja ovat mm. tutkijavaihto, kansainvälisten jatko-opintokurssien suorittaminen,
tieteellisiin konferensseihin osallistuminen ja oman tutkimuksen esitteleminen niissä, julkaiseminen
kansainvälisillä foorumeilla sekä toiminta oman alan tieteellisissä yhdistyksissä.
Turun kauppakorkeakoulu on aktiivinen toimija kansainvälisissä tutkijaverkostoissa. Erilaisia
vuorovaikutuksen muotoja ovat mm. vierailevat professorit ja tutkijat, luennoitsija- ja
asiantuntijavierailut, tutkijoiden vaihto, jatko-opintojen kansainvälinen yhteisohjaus, yhteiset
konferenssit ja tutkimusyhteistyö.
Jatko-opiskelijoille järjestetään sekä kotimaisten että ulkomaisten asiantuntijoiden vierailuluentoja ja
erikoisseminaareja. Tutkimustyön ohjaaja voi sopimuksen mukaan hyväksyä näihin osallistumisen
osana tutkintovaatimuksia. Tutkijakoulutuksen olennainen osa on osallistuminen kansainvälisiin
seminaareihin ja konferensseihin sekä kansainvälisten tiedeyhteisöjen toimintaan. Tällaisia
tiedeyhteisöjä ovat ulkomaiset yliopistot, tieteelliset laitokset ja seurat sekä tutkimusryhmät. Monet
näistä julkaisevat aikakausikirjoja tai toimittavat julkaisusarjoja, joita jokaisen tutkijan tulisi käyttää
hyväkseen pyrkiessään tutkimustoiminnassaan kansainväliselle tasolle.
Jokaisen korkeakoulun tutkijan tulisi kuulua jäsenenä oman alansa tieteellisiin yhdistyksiin. Niiden
kautta tutkija pystyy seuraamaan alan kehitystä ja saa kontakteja tutkijakollegoihin. Jäsenyys
tieteellisessä seurassa on tavallisesti henkilökohtainen, mutta myös korkeakoulu voi olla jäsenenä.
Tietoja oman tieteenalansa tieteellisistä yhdistyksistä saa korkeakoulun opettajilta ja tutkijoilta.
KÄYTÄNNÖN OHJEITA JATKO-OPISKELUUN
Ilmoittautuminen
Lukuvuosi-ilmoittautuminen on 20.5. - 4.9.2015.
Jatko-opiskelijoiden tulee ilmoittautua yliopistoon vuosittain läsnä/poissa olevaksi samanaikaisesti
perustutkintoa suorittavien kanssa. Ilmoittautumisajan jälkeen ilmoittautuvilta peritään
uudelleenkirjaamismaksu 35 €.
Jatko-opiskelijoille ylioppilaskunnan jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Jäsenmaksun suorittavat jatkoopiskelijat ilmoittautuvat maksamalla jäsenmaksun Turun yliopiston ylioppilaskunnalle. Muut voivat
ilmoittautua NettiOpsun kautta tai palauttamalla ilmoittautumiskirjeen Turun yliopiston opiskelija- ja
hakijapalveluihin.
Muualla suoritettujen jatko-opintojen sisällyttäminen tutkintoon
Opiskelija voi sisällyttää myös muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintoja
tutkintoonsa tai korvata muualla suoritetuilla opinnoilla tutkintorakenteeseensa kuuluvia opintojaksoja.
Jotta opintojaksot voidaan hyväksilukea tutkintoon, tulee niiden sisällön ja tason täyttää jatkoopinnoille asetetut vaatimukset.
Opintojen sisällyttämisestä ja/tai korvaamisesta on tehtävä hakemus ko. aineen vastuuhenkilölle.
Muualla suoritettujen yleistieteellisten opintojen korvaavuudesta toimitetaan hakemus puoltoa varten
ko. vastaavan yleistieteellisen opintojakson vastuuhenkilölle. Mikäli suoritetulle yleistieteelliselle
opintojaksolle ei löydy korvaavaa jaksoa, toimitetaan hakemus puoltoa varten tutkimuksesta ja
jatkokoulutuksesta vastaavalle varadekaanille.
TuKKK:n intranetistä (Opiskelu > Lomakkeet) saa hakulomakkeita, jotka täytetään kunkin oppiaineen
osalta erikseen. Tarkemmat ohjeet löytyvät hakulomakkeista ja intranetistä.
164
Jatko-opintoihin liittyvä tiedottaminen
Ajankohtaiset ilmoitukset löytyvät TuKKK:n intranet-sivuilta kohdasta Opiskelu. Tohtoriohjelman
koordinaattori ottaa aktiivisesti yhteyttä jatko-opiskelijoihin sähköpostitse ja välittää tietoa mm.
kursseista, UTUGS:n toiminnasta, haettavista apurahoista ja konferensseista. Koordinaattorina toimii
opintotoimiston opintoasiainsuunnittelija. Myös ainelaitokset lähettävät jatko-opiskelijoille tarpeen
tullen erillistiedotteita ajankohtaisista asioista.
Turun kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman johtoryhmä (Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta)
Tohtoriohjelman johtoryhmän tehtävänä on:
1. järjestää tohtorintutkinnon suoritusoikeutta koskeva haku 2–4 kertaa vuodessa
yhteistyössä osallistuvien tiedekuntien kanssa ja tehdä opiskelusuoritusoikeuden
myöntämisestä ehdotus dekaanille;
2. järjestää haku Turun yliopiston tutkijakoulun tukemiin tohtorikoulutettavan
tehtäviin (haettavana tulee tällöin olla myös oikeus suorittaa tohtorintutkinto
Turun yliopistossa) ja tehdä laitokselle/tiedekunnalle ehdotus näihin tehtäviin
valittavista hakijoista;
3. suunnitella, organisoida ja kehittää tohtoriohjelman koulutusta ja muuta toimintaa
sekä varmistaa toiminnan laatu;
4. seurata tohtorikoulutettavien edistymistä;
5. edistää tohtoriohjelman paikallista, kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista
ja päättää yhteistyön periaatteista; sekä
6. päättää tohtoriohjelmalle osoitetun rahoituksen kohdentamisesta.
Tohtoriohjelman johtajana toimii tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava varadekaani.
Johtoryhmää kuultuaan varadekaani määrää lisensiaatintutkimuksen tarkastajat sekä väitöskirjan
esitarkastajat ja myöntää väittelyluvat sekä hyväksyy jatkotutkintoihin sisältyvien yleistieteellisten
opintojen opetussuunnitelmat.
Turun yliopiston tutkijakoulu
Turun yliopistossa aloitti 1.8.2011 toimintansa koko yliopiston laajuinen tutkijakoulu. Tutkijakoulun
tehtävänä on systemaattisen, korkeatasoisen, ohjatun ja kestoltaan hallitun tohtorikoulutuksen
järjestäminen Turun yliopiston tohtorikoulutettaville. Tohtorikoulutuksen pääasiallinen tavoite on antaa
valmiudet toimia tutkijan tehtävässä. Lisäksi se antaa valmiuksia opetustehtäviin ja muihin vaativiin
asiantuntijatehtäviin. Tutkijakoulun ja siihen sisältyvien tohtoriohjelmien antaman opetuksen ja tuen
avulla pyritään turvaamaan, että yliopistojen, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin
koulutetaan riittävästi korkeatasoisia ja osaavia asiantuntijoita. Tohtorin tutkintoa suorittavat jatkoopiskelijat kuuluvat Turun yliopiston tutkijakouluun omien tiedekuntiensa tohtoriohjelmien kautta.
Kaikki Turun kauppakorkeakoulussa jatkotutkintoa suorittavat kuuluvat pääsääntöisesti Turun
kauppakorkeakoulun tohtoriohjelmaan ja sitä kautta Turun yliopiston tutkijakouluun.
Lisätietoja on saatavilla tutkijakoulun sivuilta:
www.utu.fi/fi/Tutkimus/tutkijakoulu/Sivut/home.aspx.
Tutkijakoulun opetustarjontaan kuuluvia opintojaksoja voi harkinnan mukaan ja ohjaajan kanssa
erikseen sovittavalla tavalla sisällyttää TuKKK:ssa suoritettavaan jatkotutkintoon.
Passiivirekisteri
Tohtorin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on neljä vuotta. Turun yliopistossa on otettu käyttöön
passiivirekisteri 1.8.2010 osana opiskelijatietojärjestelmää. Jatkotutkinto-opiskelijan, joka ei opiskele
aktiivisesti, opinto-oikeus voidaan siirtää passiiviseksi (Turun yliopiston opintojohtosääntö, 8 §), jos
opiskelija ei ole viimeisen kolmen lukuvuoden aikana suorittanut jatko-opintoja tai osallistunut
ohjaukseen sovitulla tavalla. Opinto-oikeus siirretään passiiviseksi myös, jos opiskelija on
ilmoittautunut poissaolevaksi tai laiminlyönyt ilmoittautumisen viimeiset kolme lukuvuotta.
Passiivirekisterimerkintä on opinto-oikeuskohtainen, eli opiskelijalla voi samanaikaisesti olla muita
aktiivisia opiskeluoikeuksia. Opiskelija voi hakea passiivirekisterissä olevan opiskelu-oikeuden
aktivoimista palauttamalla Passiivirekisteri-lomakkeen, laatimalla HOPSin ja tekemällä
ohjaussuunnitelman yhdessä ohjaajan kanssa. Lisätietoja passiivirekisteristä on saatavissa osoitteesta
www.utu.fi/tse > Opiskelu > Jatko-opinnot > Passiivirekisteri ja opinto-oikeus.
165
YLEISTIETEELLISET OPINNOT (General Postgraduate Studies)
Yleistieteellisten opintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija yhteiskuntatieteiden tieteenfilosofisiin
perusteisiin ja antaa perusteet sekä tutkimusotteen hahmottamiselle että tutkimusmetodin valinnalle ja
käytölle omassa tutkimustyössä. Lisäksi opinnot tukevat tutkijavalmiuksien ja ammatillisten taitojen
kehittymistä (transferable skills).
Yleistieteellisiin opintoihin (vähintään 16 op) voi sisältyä




Turun kauppakorkeakoulun tarjoamia YLJ-opintojaksoja
Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) puitteissa tarjottavia opintojaksoja harkinnan mukaan
ja ohjaajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla tai
KATAJAn, KAVAn, TVA:n tai muun kansallisen tai vastaavan tasoisen kansainvälisen
tohtorikoulutusverkoston tarjoamia opintojaksoja.
Lisäksi KTM-tutkintoon kuuluva kvalitatiivisten menetelmien opintojakso (YSM) tai
kvantitatiivisten menetelmien opintojaksot (esim. JOM/TJM/YRM, MAS2/KVS2, TKMS7)
suositellaan sisällytettäväksi (2 op:n laajuisena) niiden tohtorikoulutettavien yleistieteellisiin
opintoihin, joiden KTM-tutkintoon vastaava oppisisältö ei kuulu.
Tohtorikoulutettavan tulee seurata aktiivisesti eri tahojen opintojaksotarjontaa, jota verkostot
päivittävät eri aikoina lukuvuoden kuluessa, ja valita siitä YLJ-opintojen tavoitteen mukaisesti itselleen
parhaiten soveltuvat jaksot. Yleistieteellisiin opintoihin tulee sisältyä tieteenfilosofian, metodologian ja
tutkijavalmiuksien opintoja. Tutkijavalmiuksiin ja ammatillisiin taitoihin keskittyviä kursseja suositellaan
otettavaksi enintään 6 op / 16 op. Opintosuunnitelma ja sen muutokset tulee hyväksyttää ohjaajalla.
UTUGS:n tarjoamaa Information Resources and Tools for Research -opintojakso (1 op) suositellaan
suoritettavaksi heti jatko-opintojen alussa. Kurssi on pakollinen kaikille tohtorikoulutettaville ja se
korvaa aikaisemman YLJ0 Tutkijan työvälineet 1 op -opintojakson.
Vuonna 2015 ja sen jälkeen Turun kauppakorkeakouluun jatko-opintoja suorittamaan hyväksytyillä
opiskelijoilla YLJ-opintoihin kuuluu pakollisena tutkimusetiikan opintoja vähintään 1 opintopisteen
laajuisena. Pakolliseksi tutkimusetiikan suoritukseksi suositellaan UTUGS-yleiskoulutustarjonnassa
olevaa opintojaksoa Ethics for Academic Research (2 op). Tutkimusetiikan pakolliseksi suoritukseksi
hyväksytään myös muita sisällöllisesti vastaavia opintoja. Tutkimusetiikan opintojakson sisällyttämistä
suositellaan myös aiemmin jatko-opintonsa aloittaneille.
Lukuvuonna 2015–2016 tarjonnassa on esimerkiksi seuraavia yleistieteellisiin opintoihin soveltuvia
opinto-jaksoja (muutokset mahdollisia).
Tieteenfilosofia
 Philosophical, Methodological and Pragmatic Approaches to Scientific Futures Research 3 op
(UTUGS)
 Eight Lectures on Philosophy of Science 4 op (UTUGS) (vastaa aiempaa opintojaksoa 175010
YLJ1 4 op)
Tutkimusmetodologia
 YLJe3 Taloustieteen metodologia 4 op (TuKKK)
 YLJ4 Methodology of Business Studies 4 op (TuKKK)
 YLJ7 Laadulliset tutkimusmenetelmät 4 op (TuKKK)
 Doctoral course in qualitative methodology 1 tai 4 op (UTUGS)
 Doctoral Seminar in Case studies in business and management studies 6 op
(KATAJA/EIASM)
 Principles of Econometrics 8 op (KAVA)
Tutkijavalmiudet ja ammatilliset taidot
 Information Resources and Tools for Research 1 op (UTUGS). Huom! Pakollinen kurssi!
 YLJ8 Workshop on Scientific Writing 2–4 op (TuKKK)
 Tutkimus ja tekijänoikeudet 1 op (UTUGS)
 Ethics of Academic Research 2 op (UTUGS) Huom! Pakollinen kurssi v. 2015 aloittaneille! (tai
muu vastaavan sisältöinen 1 op)
 Tieteen popularisointi 1 op (UTUGS)
166
Turun yliopiston ulkopuolella suoritettujen opintojen sisällyttämistä tutkintoon tulee hakea erikseen (ks.
tarkemmin Muualla suoritettujen jatko-opintojen sisällyttäminen tutkintoon).
Jatkotutkintojen yleistieteelliset opinnot 16 op










YL175000 YLJ0 Information Resources and Tools for Research (English course) 1 ECTS
(opintojakson koodi vaihtuu UTUGS-koodiksi lv. 2015–2016 alkaen)
YLJ1 Philosophy of science (English course) 4 ECTS
KT049004 YLJe3 Taloustieteen metodologia 4 op
LT019002 YLJ4 Methodology of business studies 4 ECTS
TK089002 YLJ5 Statistical research methods (English course) 4 ECTS
MA039003 YLJ6 Tieteellinen lukeminen ja tutkimusviestintä 4 op
PYJO9030 PYLJ6 Tieteellinen lukeminen ja tutkimusviestintä 4 op
JO027070 YLJ7 Laadulliset tutkimusmenetelmät 4 op
MA036080 YLJ8 Workshop on Scientific Writing (English course) 4 ECTS
PYJO9031 PYLJ8 Tieteellinen kirjoittaminen 4 op
JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI
Johtamisen ja organisoinnin tutkimuksen keskeinen tehtävä on ymmärtää organisaatioissa ja organisaatioiden välillä tapahtuvia aktiviteetteja ja prosesseja. Yksittäisten organisaatioiden jäsenten toimia
tutkitaan erityisesti johdon ja henkilöstön näkökulmista paikallisessa ja ajallisessa kontekstissaan. Kokonaisten organisaatioiden osalta huomio on niiden tavoitteellisessa toiminnassa käytössään olevien
resurssien ja ulkoisten rajoitteiden puitteissa. Tämän moninaisuuden seurauksena johtamisen ja organisoinnin tutkimus on usein monitieteistä. Sosiologia, sosiaalipsykologia, psykologia ja kulttuuriantropologia ovat esimerkkejä tieteenaloista, joilta lähtöisin olevaa käsitteistöä voi soveltaa johtamisen ja
organisoinnin tutkimuksessa.
Johtamisen ja organisoinnin tohtoriopinnoissa opiskelija voi erikoistua esimerkiksi organisaatiokäyttäytymisen, henkilöstöjohtamisen tai organisaatioteorian aihepiireihin. Oleellisinta on, että valitusta alueesta riippumatta opiskelija haluaa tehdä korkeatasoista akateemista tutkimusta. Tämä halu on perusta akateemiselle tai käytännöllisemmin painottuvalle uralle tutkinnon jälkeen. Ohjaavat professorit
opastavat ja auttavat tohtoriopiskelijoita kohti näitä tavoitteita samalla täyttäen tehtävänsä korkeatasoisten väitöskirjojen synnyssä.
Lisätiedot
Opiskelijan on suositeltavaa valita kursseja väitöskirja-aihetta tukevasti. On myös mahdollista neuvotella vaihtoehtoisista suoritustavoista yksittäisille kursseille.
Opiskelija voi myös sisällyttää tutkintoonsa johtamisen ja organisoinnin syventävistä kursseista JOS3
ja/tai JOS4 siinä tapauksessa että ne eivät sisältyneet hänen KTM-tutkintoonsa. Syventävien jaksojen
kuvaukset löytyvät KTM-tutkintovaatimusten puolelta.
Opiskelijan on valittava ainakin kaksi seuraavista kolmesta kurssista JOJ12, JOJ13, ja JOJ15.
Opintojaksot:
 JOJ12 Johtamis- ja organisaatioteoria 8 op
 JOJ13 Tutkimusmetodologia 8 op
 KVJ15/MAJ15/JOJ15 Reading the Classics 6 ECTS
 JOJ100 Erikoistumisalueet 3–32 op
 JOV Väitöskirja
TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE
Organisaatioissa päätökset ja muu toiminta perustuu tietojärjestelmien avulla tuotettuihin tietoihin. Tietojärjestelmien suunnittelu, hankinta ja kehittäminen ovat kaikkien organisaatioiden ydintoimintaa. Tietojärjestelmätiede tutkii tietotekniikan hyväksikäyttöön, tietojärjestelmien suunnitteluun ja johtamiseen
liittyviä kysymyksiä kuten tiedon esittämisen ja käsittelyn periaatteita ja välineistöä, organisaatioiden
tietojärjestelmiä, ohjelmointia ja järjestelmien suunnittelua sekä tietohallinnon johtamiskäytäntöjä. Jatkotutkintojen tavoitteena on edelleen syventää aikaisempia opintoja erityisesti seuraavilla alueilla: tietotekniikan hyväksikäytön johtaminen, tietotekniikan merkitys yritysten kilpailukyvylle, tietojärjestelmien
167
suunnittelun niveltäminen osaksi liiketoimintaa ja yritysjohdon päätöksenteon tukeminen.
Jatko-opinnot muokataan viime kädessä kunkin jatko-opiskelijan henkilökohtaisia tarpeita vastaaviksi.
Tässä kurssien kohdalla lueteltu kirjallisuus on ohjeellista, ja sen vaihtamisesta voidaan sopia opiskelijan tarpeisiin paremmin sopivaksi kurssin vastuuhenkilön ja opiskelijan kesken. Opintosuorituksia voi
tehdä myös erilaisina harjoitus- ja raportointitöinä. Kontaktiopetusta on tietojärjestelmätieteen teemoista saatavissa mm. Turku Centre for Computer Science (TUCS) -yhteistyön kautta tai erilaisissa
valtakunnallisissa jatkokoulutusjärjestelyissä. Näitä opintoja voidaan sisällyttää tietojärjestelmätieteen
opintosuorituksiin sopimuksen mukaan.
Jatko-opiskelijan valittavana ovat lisäksi ne aineen tarjoamat syventävät opintojaksot), joita opiskelija
ei ole jo sisällyttänyt maisterin tutkintoon. Syventävien jaksojen kuvaukset löytyvät perustutkinnon
opinto-oppaasta.
Opintojaksot:
 TJJ1 Information Systems Research Methodologies 16 ECTS
 TJJ2 Health care IS as a research field 8 ECTS
 TJJ3 IT-Strategy as a research field 8 ECTS
 TJJ4 Business continuity as a research field 8 ECTS
 TJJ5 E-Government as a research field 8 ECTS
 TJJ6 Network information management as a research field 8 ECTS
 TJJ100 Erikoistumisalueet 3–32 op
 TJL Lisensiaatintutkimus 90 op
 TJV Väitöskirja
YRITTÄJYYS
The entrepreneurship programme provides postgraduate students with the competence to work as researchers and specialists in demanding tasks related to entrepreneurship and innovation in both academia and business.
Entrepreneurship is one of the strength areas of the Turku School of Economics. Research on entrepreneurship is conducted in close collaboration with various departments and in international research
networks. Entrepreneurship research focuses on the processes of entrepreneurship and innovation as
well as on entrepreneurial behaviour from the point of view of business creation, growth, internationalisation and renewal in different contexts both in private and public sector organisations. The role of entrepreneurship in changing societies is studied in different economic, social and cultural contexts.
Postgraduate studies are largely built around the student's own scientific interests. Students are free to
choose their specialisation area as well as their theoretical and methodological approaches. However,
most of the dissertation topics are related to the focal research areas described above.
Entrepreneurship research is highly networked and the students are offered good opportunities for international research collaboration. E.g. the postgraduate students are offered a possibility to join the
European Doctoral Programme organised by the European Council for Small Business and Entrepreneurship (ECSB), making it possible to gain access to several esteemed European professors and researchers in entrepreneurship.
It is recommended that the students select courses which support the licentiate or doctoral thesis
work. The minimum number of credits required in the major subject is 32 cr. Postgraduate students of
Entrepreneurship construct their studies according to the following principles.
All students must complete YRS1 Classics and Current Issues in Entrepreneurship Research either
prior to their postgraduate studies or take the YRS1 course while studying their postgraduate studies.
Compulsory courses for all students:
- YRS1 Theoretical perspectives and current issues in entrepreneurship research, 6 cr
- YRJ3 Classics and theoretical perspectives of entrepreneurship, 8 cr
At least one of the following courses:
- YRJ1 The Survey Method in Entrepreneurial Research, 4 cr
- YRJ2 Qualitative Methods in Entrepreneurial Research, 4 cr
In addition to the above, at least 20 cr according to the student's own interests
- YRJ100, 3-32 cr.
- It is possible to compensate studies with postgraduate courses, seminars or similar offered by other
institutes, such as those in the KATAJA programme (The Finnish Doctoral Program in Business Studies), European institute for advanced studies in management (EISM), European Council of Small Business ECSB (European doctoral Programme) and International Council of Small Business (ICSB). Students should ask their thesis supervisor for further advice.
168
Postgraduate students may also choose courses in their specialisation area from the general advanced course offerings (YRS1-YRS4 and YRS10) from those courses that are not included in the
Master's degree. See the advanced courses in the Study Guide.
Opintojaksot:
 YRJ1 The survey method in entrepreneurial research 4 ECTS
 YRJ2 Qualitative methods in entrepreneurial research 4 ECTS
 YRJ3 Classics and theoretical perspectives of entrepreneurship 8 ECTS
 YRJ4 Special courses 8–16 ECTS
 YRJ100 Erikoistumisalueet 3–32 op
 YRL Lisensiaatintutkimus 90 op
 YRV Väitöskirja
LASKENTATOIMI JA RAHOITUS
(Accounting and Finance)
Liiketaloustiede, laskentatoimi ja rahoitus on tieteenala, jonka tutkimuksen ja opetuksen harjoittaminen
kuuluu yliopistojen välisessä työnjaossa erityisesti kauppatieteellisten yksiköiden vastuulle. Onkin
luonnollista, että mm. elinkeinoelämän piirissä odotetaan laskentatoimelta ja rahoitukselta
perustutkimuksen lisäksi myös sovellutuskelpoisia tutkimustuloksia.
Laskentatoimen ja rahoituksen tutkimusalue voidaan jakaa kolmeen opintosuuntaan:
tilinpäätösinformaatioon, johdon laskentatoimeen ja rahoitukseen.
Tilinpäätösinformaation tutkimus kohdistuu siihen taloudelliseen informaatioon – sen tuottamiseen,
hyväksikäyttöön ja vaikutuksiin – jolla yrityksen toimintaa (taloudellinen asema, toiminnan tulos,
rahavirrat) arvioidaan ja sen taloudellinen tulos jaetaan. Myös yhteiskuntavastuun raportointi ja
tilintarkastus kuuluvat tämän alueen tutkimuksen piiriin.
Johdon laskentatoimen tutkimus kohdistuu operatiivisen johdon tarvitseman informaation
tuottamiseen, hyväksikäyttöön ja vaikutuksiin. Kysymys on tällöin sekä tulevaisuutta koskevasta
päätöksenteosta että tapahtuneeseen liittyvistä tarkkailupäätöksistä. Näin johdon laskentatoimen
tutkimus kytkeytyy olennaisesti yrityksen taloudellisen ohjaamisen problematiikkaan.
Rahoituksen tutkimus keskittyy ymmärtämään rahoitusmarkkinoiden toimintaa, sijoituspäätöksiä ja
erilaisten rahoitusinstrumenttien hinnoittelua. Toisen laajan kokonaisuuden muodostavat
yritysrahoituksen kysymykset liittyen muun muassa pääomarakenteeseen, riskienhallintaan sekä
omistajaohjaukseen. Tutkimus on luonteeltaan pääosin kvantitatiivista ja tutkimuskysymyksiä voidaan
tarkastella sekä teoreettiselta että empiiriseltä kannalta.
Pääaineen jatko-opinnot
Opiskelija suorittaa yhteensä 32 op pääaineensa opintoja. Opintojen tavoitteena on syventää
opiskelijan tietoja laskentatoimen ja rahoituksen alueella sekä täydentää hänen valmiuksiaan
tutkimuksen tekemisessä. Tilinpäätösinformaation ja johdon laskentatoimen opintosuunnan
valinneiden opiskelijoiden jatko-opintojen keskeisen osan muodostavat pakolliset opintojaksot LRJ1
(osat I ja II) sekä LRJ2 ja LRJ3. Jaksoja LRJ2 ja LRJ3 voi korvata myös omaan tutkimusalueeseen
sopivilla muualla suoritetuilla opinnoilla, esim. KATAJAn tai UTUGS:in kursseilla. Korvaavuudesta on
ensin keskusteltava ohjaavan professorin kanssa. Ks. Muualla suoritettujen jatko-opintojen
hyväksilukeminen tutkintoon.
Rahoituksen opintosuunnan valinneiden opiskelijoiden jatko-opintojen keskeisen osan muodostavat
rahoituksen valtakunnallisen tohtoriohjelman (GSF) tarjoamat kurssit. Opiskelijan odotetaan
suorittavan GSF:n kurssitarjonnan pakolliset peruskurssit (24 op) sekä vähintään yhden valinnaisen
kurssin. Puuttuvat opintopisteet (2 op) opiskelija tekee joko suorittamalla LRJ2:n tai LRJ3:n tai
korvaavan kurssin (sovittava ohjaajan kanssa etukäteen).
Jatko-opiskelijan valittavana ovat lisäksi ne aineen tarjoamat syventävät opintojaksot, joita ei ole
sisällytetty KTM-tutkintoon. Syventävien jaksojen kuvaukset löytyvät KTM-tutkintovaatimuksista.
Opintojaksot:
LRJ1 Laskentatoimen metodologia, tutkimustraditio ja oppihistoria, osa II 8 op
LRJ2 Tilinpäätösinformaatio, rahoitus tai johdon laskentatoimi 6–8 op
LRJ3 Erikoistumisosa 8–10 op
LRL Lisensiaatintutkimus 90 op
LRV Väitöskirja
169
TALOUSTIETEIDEN KVANTITATIIVISET MENETELMÄT
(Quantitative Methods in Management)
Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien opetuksen päämääränä on harjaannuttaminen
kvantitatiivisiin analyyseihin sekä perehdyttäminen taloustieteiden matemaattisten apuneuvojen
käyttöön suunnittelussa, päätöksenteossa ja tutkimuksessa. Jatko-opintojen yhteydessä opiskelun
painopiste on nimenomaan opiskelijan analyysitaidon kehittämisessä lähtien ilmiön havainnoimisesta,
havaintojen kuvallisesta hahmottamisesta ja kvantitatiivisten menetelmien valinnasta ja päätyen
menetelmien tehokkaaseen tietokonetoteutukseen sekä tulosten tulkintaan ja raportointiin. Jatkoopiskelijan on kehitettävä kokonaisnäkemystä menetelmien soveltamisesta ja valintamahdollisuuksista
sekä tutkijankykyä. Jatko-opiskelu tähtää siten myös riittävän laaja-alaiseen yleistietouden antamiseen
sekä tieteenalan historiallisen kehityksen tuntemiseen.
On toivottavaa, että jatko-opiskelijat suorittavat harjoitustöissä analyyseja, jotka liittyvät yritysten,
laitosten tai tutkimusprojektien ongelmiin, koska tällöin tärkeä tulosten tulkintavaihe ja muut käytännön
asettamat ehdot tulevat mukaan.
Taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien pääaineen jatko-opiskelijoiden on suoritettava
opintojakso TKMJ6. Muut opintojaksot ovat valinnaisia.
Jatko-opintoihin voidaan sisällyttää myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja, joista on sovittava
erikseen aineen vastuuopettajan kanssa.
Jatko-opiskelijan valittavana ovat lisäksi ne aineen tarjoamat syventävät TKMS-opintojaksot, jotka
eivät sisälly hänen KTM-tutkintoonsa. Syventävien jaksojen kuvaukset löytyvät KTMtutkintovaatimusten puolelta.
Metoditutkimuksen lehtorin opetuksesta ja palveluista:
Oppiaineen taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät metoditutkimuksen lehtori VTL Satu-Päivi
Kantola antaa yksilöllistä ohjausta tilastollisten ja muiden kvantitatiivisten menetelmien käyttöä
koskevissa kysymyksissä korkeakoulun kaikkien oppiaineiden sekä perus- että jatkotutkintoa
suorittaville opiskelijoille.
Opinto-jaksot:








TKMJ1 Operaatioanalyysi ja matemaattinen optimointi 8 op
TKMJ2 Päätöksenteon teoria 8 op
TKMJ3 Tilastotieteen teoriaa ja menetelmiä 8 op
TKMJ4 Todennäköisyyslaskenta ja stokastiset mallit 8 op
TKMJ5 Rahoituksen matemaattiset mallit 8 op
TKMJ6 Erikoistumisosa 8 op
TKML Lisensiaatintutkimus 90 op
TKMV Väitöskirja
YRITYSJURIDIIKKA (Business Law)
Keskeisessä asemassa yritysjuridiikan tutkimuksessa ovat yhtiöoikeus ja rahoitusmarkkinoiden sääntely sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yritystoimintaan liittyvät vero-oikeudelliset kysymykset. Yleistavoitteena on lisäksi kokonaiskuvan antaminen oikeusjärjestelmämme rakenteesta ja toiminnasta erityisesti talouselämän piirissä esiintyvien oikeudellisten ongelmien näkökulmasta. Yritysjuridiikka tarjoaa pitkälle ulottuvia erikoistumismahdollisuuksia lähinnä taloushallinnon piiriin kuuluvilla liikejuridiikan
erityisalueilla ja antaa valmiudet esimerkiksi yritysverotuksen, rahoituksen, tilintarkastuksen ja muun
taloushallinnon asiantuntijatehtäviin.
Opintojen tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja oikeustieteen tutkimuksen menetelmistä ja
laajentaa hänen tieteellisiä kytkentöjään sekä täydentää hänen valmiuksiaan tutkimuksen
tekemisessä.
Jatko-opiskelijan valittavana ovat lisäksi aineen tarjoamat syventävät opintojaksot, joita ei ole
sisällytetty KTM-tutkintoon. Opintojaksojen kuvauksen löytyvät KTM-tutkintovaatimusten puolelta.
Opintojakson YJJ1 suorittavat kaikki jatko-opiskelijat. Tämän jälkeen opinnot painottuvat kunkin
valitseman tutkimusteeman mukaisesti. Opintojaksoista YJJ2a ja YJJ2b opiskelija valitsee
tutkimusalansa mukaisen vaihtoehdon.
170
Opinto-jaksot:







YJJ1 Oikeustieteen teoria ja historiallinen kehitys 8 op
YJJ2a Velvoiteoikeuden erityisjakso 8 op
YJJ2b Vero-oikeuden erityisjakso 8 op
YJJ3 Erikoistuminen jollekin yritysjuridiikan osa-alueelle 8 op
YJJ4 Erikoistuminen jollekin yritysjuridiikan osa-alueelle 8 op
YJL Lisensiaatintutkimus 90 op
YJV Väitöskirja
MARKETING AND INTERNATIONAL BUSINESS
(Markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta)
Marketing
Marketing as a science has a major role in all university-level business education. It focuses on the
mechanisms and regularities of successful business, using customer-centric thinking as its key premise.
As a business science it nurtures a wide range of research domains. At the Turku School of Economics
marketing specializes in business networks and relationships, innovative business, and marketing
communications and brand management. These topics are studied particularly in the context of
knowledge and service intensive businesses, b-to-b markets, and retailing.
The marketing programme provides postgraduate students with the competence to work as researchers
or specialists in demanding marketing tasks in both business and academia. Students are free to choose
their specialization area and both theoretical and methodological approach. They can also plan their
studies according to their own scientific interests. There is a wide range of courses to choose from, the
main subject areas including service marketing, business-to-business marketing, strategic marketing,
marketing communications and consumer behaviour.
The international business programme provides postgraduate students with the competence to work as
researchers or specialists in demanding international business contexts.
Postgraduate studies are largely built around the student’s own scientific interests. However, the majority
of the dissertation topics are related to the research focus areas of the department: global innovation
management, international growth of SMEs, cross-border mergers and acquisitions and the corporate
social responsibility of globally operating companies.
The opportunity to study the European transition economies gives an additional perspective on
international business in a changing Europe. Particular emphasis is placed on the problems of the
transition phase, and on analysing Western companies and their actions in conjunction with planning and
implementing their business operations.
Postgraduate studies in Marketing and International Business
Professor Aino Halinen-Kaila is responsible for postgraduate studies in marketing, and Professor Niina
Nummela for those in international business.
The minimum number of credits required in the major subject is 32 cr. Postgraduate students of
Marketing and International Business construct their studies according to the following principles:
Courses that are compulsory for all students:

MAJ11/KVJ11 The Evolution of Marketing/International Business Theories, 6 cr

MAJ12/KVJ12 Academic Argumentation and Presentation Skills, 2 cr
At least two of the courses:

MAJ13/KVJ13 The Use of Scientific Method in Marketing/International Business, 6 cr

MAJ14/KVJ14 Marketing/International Business as a Science, 6 cr

MAJ15/KVJ15 Reading the Classics, 6 cr
In addition to the above, 12 cr according to student’s own interests in marketing or international
business

MAJ16/KVJ16 Specialisation area 6 cr or
171

It is possible to substitute courses in TSE with postgraduate courses offered by other institutes,
such as those in the KATAJA programme (The Finnish Doctoral Program in Business Studies).
Students wishing to complement their postgraduate studies in other institutions should ask their
professor for advice as the applicability may vary
Postgraduate students may also choose courses in their specialisation area from the general
advanced course offerings of their major subject (marketing or international business). Note!
Students taking advanced courses on the European transition economies are required to have
previous studies in or other experience of the subject.

All postgraduate students are required to participate in the research seminars covering the major subject,
and to give a presentation of their research plan or report according to the agreed schedule. They are
also expected to act as opponents in the research and licentiate seminars when asked to do so.
Postgraduate course examinations are held on all the examination dates set for Marketing and
International Business, approximately nine times each term (18 times a year). The exact dates and times
are given in the TSE examination timetable. The examinations for the advanced courses take place only
on the dates given in the timetable.
List of courses:








KVJ11/MAJ11 The Evolution of Marketing/International Business Theories 6 cr
MAJ12/KVJ12 Academic Argumentation and Presentation Skills 2 cr
MAJ13/KVJ13 The Use of Scientific Method in Marketing/International Business 6 cr
MAJ14/KVJ14 Marketing/International Business as a Science 6 cr
KVJ15/MAJ15/JOJ15 Reading the Classics 6 cr
MAJ16/KVJ16 Specialisation Area 6 cr
MAL/KVL Licentiate thesis 90 cr
MAV/KVV Doctoral thesis
TOIMITUSKETJUJEN JOHTAMINEN
(Operations & Supply Chain Management)
Oppiaineen nimi oli lukuvuoteen 2011–2012 asti LTT, logistiikka. Nykyinen nimi vastaa tutkimusalan
kansainvälistä käytäntöä sekä aineen opetuksen ja tutkimuksen sisältöä aiempaa huomattavasti
paremmin. Uusi nimi on nykyään myös yritysmaailmassa varsin yleisesti käytetty käsite.
Toimitusketjujen johtamisen opinnot keskittyvät kansainvälisesti toimivien teollisuuden ja kaupan
yritysten osto-, kuljetus- ja varastotoimintoihin ja materiaalivirran muodostaman logistisen ketjun
ohjaukseen. Logististen toimintojen vaikutukset yritysten kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja
palvelutasoon ovat keskeisiä opetuksen ja tutkimuksen kohteita. Viime vuosina tutkimusta on tehty myös
logistiikan kustannusten osalta niin yritysten, toimialojen kuin valtioidenkin tasolla. Myös toimiala- ja
makrotason tarkastelut sekä alan teoria- tai metodologiakehitys voivat hyvin olla jatko-opintojen
kohteena. Erityisosaamisena voidaan mainita merenkulkutalouteen painottuva opintojakso.
Aineen merkittävä osaamisalue on ns. Trade and Transport Facilitation (TTF), joka tarkoittaa erityisesti
kehittyvien maiden talouden ja ulkomaankaupan edellytysten tukemista. Tähän liittyvien TTF-maaanalyysien teko, aiheen analyyttisten menetelmien kehittäminen sekä empiirisen aineiston kerääminen
ovat osa tätä työtä. Aineen tutkijat ovatkin osallistuneet merkittävästi näiden osa-alueiden kehittämiseen
mm. Maailmanpankin ja useiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.
Jatko-opintoja suorittaessaan opiskelija muodostaa laaja-alaisen käsityksen alan viimeisimmästä
tutkimuksesta sekä syventää alan tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen hallintaa. Jatko-opintojen
keskeinen tehtävä on valmentaa kansainvälistä tasoa olevan tutkimustyön tekemiseen kunkin opiskelijan
tutkimusaiheen luonteen huomioiden. Erityisesti omaa tutkimusta tukevat konferenssiesitykset sekä
itsenäiset tai tutkijaryhmän laatimat journal-artikkelit ovat keskeinen osa tutkijakoulutusta. Myös
osallistuminen kansainvälisiin tohtorikoulutustyöpajoihin kuuluu kiinteänä osana oppiaineen
tutkijakoulutukseen. TuKKK:n toimitusketjujen johtamisen jatko-opiskelijat ovatkin osallistuneet
aktiivisesti alan yhteispohjoismaisiin ja eurooppalaisiin työpajoihin.
Toimitusketjujen johtamisen opintosuorituksista tulee sopia oppiaineen vastuuopettajan kanssa. Jokaisen jatko-opiskelijan on osallistuttava pääaineessaan järjestettäviin tutkimusseminaareihin ja esitettävä
172
niissä tutkimussuunnitelmansa ja/tai väliraporttinsa erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti.
Toimitusketjujen johtamisen jatko-opiskelijat suorittavat pakollisina opintojaksoina sekä
LOGJ1:n että LOGJ2:n. Näiden opintojaksojen tavoitteena on perehdyttää jatko-opiskelija toimitusketjujen johtamisen ja logistiikan kehitykseen tieteenalana sekä keskeisten tieteellisten menetelmien ja lähestymistapojen ymmärtämiseen ja käyttöön. Opintojaksojen LOGJ4–LOGJ7 tavoitteena on perehdyttää
jatko-opiskelija toimitusketjujen johtamisen ja logistiikan keskeisiin osa-alueisiin erityisesti hänen oman
tutkimusalueensa näkökulmasta. Edellä mainittuja jatkotutkintoon tulevia kuulusteluja voi suorittaa kaikkina toimitusketjujen johtamisen tenttipäivinä, jotka löytyvät korkeakoulun kuulustelujärjestyksestä.
Jatko-opiskelijan valittavana ovat lisäksi ne aineen tarjoamat syventävät opintojaksot, joita ei ole sisällytetty KTM-tutkintoon. Syventävien jaksojen kuvaukset löytyvät KTM-tutkintovaatimusten puolelta. Näiden
syventävien opintojaksojen kuulusteluja voi suorittaa ainoastaan kunkin opintojakson omina kuulusteluajankohtina (ks. TuKKK:n kuulustelujärjestys).
Opintojaksot:







LOGJ1 Toimitusketjujen johtamisen tutkimuksen teoriapohja 8 op
LOGJ2 Tieteelliset menetelmät toimitusketjujen johtamisen tutkimuksessa 8 op
LOGJ4 Kuljetustalous 8 op
LOGJ6 Toimitusketjujen johtamisen projekti 8 op
LOGJ7 Erikoistumisosa 8 op
LOGL Lisensiaatintutkimus 90 op
LOGV Väitöskirja
TALOUSMAANTIEDE (Economic Geography)
Talousmaantiede on maantieteen erityisala, joka pohjoismaisessa traditiossa sijaitsee usein
kauppakorkeakouluissa. Tutkimuksen ja opetuksen sidokset liiketaloustieteisiin ovat vahvat.
Talousmaantiede tutkii taloudellisten toimintojen sijaintia, alueellista organisoitumista ja toimintojen
välisiä sidoksia. Alan tutkimus tarkastelee taloudellisen toiminnan ja alueellisen toimintaympäristön
vuorovaikutusta. Tutkimus voi kohdistua paikallisiin, alueellisiin tai globaaleihin ilmiöihin. Turun
kauppakorkeakoulun talousmaantieteen tutkimuksessa painottuvat maantieteellinen yritystutkimus,
liikepaikkasuunnittelu, kuluttajien aluekäyttäytyminen, vastuullinen liiketoiminta, oppimisen ja
innovaatioiden maantiede sekä alueelliset innovaatiojärjestelmät, kaupunkien ja alueiden strateginen
kehittäminen, matkailu sekä paikkatietomenetelmät. Talousmaantieteen alan väitöskirja Turun
kauppakorkeakoulussa voi liittyä esimerkiksi näihin aihepiireihin tai niiden laajennuksiin.
Jatkokoulutus perehdyttää talousmaantieteelliseen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmiin ja kehittää
opiskelijan kykyä itsenäiseen, kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Jatko-opinnot antavat valmiudet
tuottaa itsenäisesti uutta tieteellistä tietoa, joka julkaistaan talousmaantieteen väitöskirjana.
Tutkimuksen raportointi tähtää oman tutkimusalan tieteelliseen keskusteluun osallistumiseen ja
tutkimustulokset pyritään joko osana väitöskirjatyöskentelyä tai sen jälkeen julkaisemaan tyypillisesti
kansainvälisesti leviävissä tieteellisissä aikakauslehdissä tai kokoomateoksissa.
Jatkokoulutuksen opintojaksot talousmaantieteessä
Talousmaantieteen jatko-opinnot (32 op) koostuvat neljästä 8 op:n osiosta (TMJ1–TMJ4). Osioihin
liittyvästä kirjallisuudesta sovitaan erikseen.
Jatko-opiskelijan valittavana ovat lisäksi ne aineen tarjoamat syventävät opintojaksot, joita ei ole
sisällytetty perustutkintoon. Näiden jaksojen kuulusteluja voi suorittaa kunkin opintojakson omina
kuulusteluajankohtina (ks. kuulustelujärjestys). Talousmaantieteen pääaineopiskelijat voivat sisällyttää
ne jatkotutkintonsa valinnaisiin opintoihin.
173
Opintojaksot:






TMJ1 Talousmaantieteen teoria 8 op
TMJ2 Talousmaantieteen menetelmät 8 op
TMJ3 Talousmaantieteen erikoistumisjakso 8 op
TMJ4 Talousmaantieteen tutkimusseminaari 8 op
TML Lisensiaatintutkimus 90 op
TMV Väitöskirja
TALOUSTIEDE
Doctoral Studies in Economics 32 op
The doctoral studies in economics offer a firm grounding in microeconomics, macroeconomics and
econometrics as well as in various fields of specialization. The main goal of the doctoral program is to
train students to conduct advanced research in economics. Graduates obtain positions at universities,
research institutions, government and international agencies.
The minimum number of credits in the economics is 32 cr. Courses that are compulsory for all students: KTJ5 Microeconomics, KTJ6 Macroeconomics, KTJ7 Econometrics and KTJ8 Research Seminar in Economics.
Opintojaksot:
 KTJ5 Microeconomics 8 ECTS
 KTJ6 Macroeconomics 8 ECTS
 KTJ7 Econometrics 8 ECTS
 KTJ8 Research Seminar in Economics 8 ECTS
 KTL Licenciate Thesis 90 ECTS
 KTV Doctoral Dissertation 180 ECTS
TULEVAISUUDEN TUTKIMUS
Postgraduate Studies in Futures Studies
In the Postgraduate studies the doctoral candidates will deepen their understanding and skills in Futures Studies in order to be able to act as an independent researcher in the field of Futures Studies. At
Turku School of Economics (TSE), a wide range of research topics have been carried out in the field
of Futures Studies. You can specialise in, for example, business foresight, the future of energy and
environmental issues, education, large scale socio-economic transitions, future consciousness and
futures studies methodology.
General postgraduate studies are carried out by following the instructions in the study guide of TSE.
In the Elective postgraduate studies, the aim is to deepen understanding of the particular contents
and/or methods of one’s research topic. The student will present a list of planned courses and write
down the reasoning of the selection to the Professor. The course list will be negotiated and refined (if
necessary) with the Professor, who finally approves the list.
Information: http://www.utu.fi/en/units/tse/studying/doctoralstudies/Pages/Admission.aspx
Postgraduate Studies in Futures Studies, Obligatory Courses 16 ECTS
 FUTS9004 Philosophical, Methodological and Pragmatic Approaches to Scientific Futures Research 3 ECTS
 FUTS9005 Futures Studies as a Tool for Long-term Strategic Planning 4 ECTS
 FUTS9006 Directions in Futures Studies Methodology 6 ECTS
 FUTS9010 Research Seminar 3 ECTS
Postgraduate Studies in Futures Studies, Selected Courses 16 ECTS
 FUTS9007 Futures Studies Literature 6–16 ECTS
 FUTS9008 Summer School & Summer Conference 6 ECTS
174





FUTS9009 National Foresight in Finland and Other Countries 4 ECTS
FUTS9011 Licenciate Thesis 90 ECTS
FUTS9012 Doctoral Thesis 180 ECTS
FUTU9002 Licenciate Thesis 90 ECTS
FUTU9003 Doctoral Thesis 180 ECTS
KAUPPATIETEIDEN VALTAKUNNALLINEN
JATKOKOULUTUSOHJELMA (KATAJA)
(The Finnish doctoral program in business studies)
KATAJA:ssa on seitsemän ala-tohtoriohjelmaa:







The Finnish Center for Service and Relationship Management (FCSRM)
The Finnish Graduate School of International Business (FIGSIB)
The Finnish Graduate School of Marketing (FINNMARK)
The Graduate School of Management and Information Systems Studies (GRAMIS)
The Graduate School of Accounting (GSA)
The Graduate School of Finance (GSF)
The Graduate School of Logistics and Supply Chain Management (L&SCM)
Kauppatieteiden valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman (KATAJA) tavoitteena on mahdollistaa
kansainvälisen tason mukainen tutkijankoulutus. KATAJAn valtakunnalliset ohjaus- ja
opetustilaisuudet täydentävät ja tukevat kauppatieteellisten koulutusyksiköiden omaa jatkokoulutusta
ja tohtoriohjelmien toimintaa. Yleis-, erityis- ja tutkimusvalmiuskursseja järjestetään aiheista, jotka
voidaan hyväksyä kaikkien koulutusyksiköiden tutkintovaatimuksiin.
Jatko-opiskelijoiden rekrytoinnista ja seurannasta, jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä sekä
ohjaajien määräämisestä vastaa ensisijaisesti koulutusyksikkö, jossa jatko-opiskelija on kirjoilla.
Korkeakoulujen ja yliopistojen laitokset vastaavat jatkotutkintojen myöntämisestä yksittäisten
korkeakoulujen ja yliopistojen vaatimusten mukaisesti. Kukin yliopisto soveltaa omia lisensiaatin ja
tohtorin tutkinnon vaatimuksiaan sekä pää- että mahdollisen sivuaineen osalta. KATAJAn kurssit
hyväksytään kaikkien koulutusyksiköiden jatkokoulutusohjelmissa.
KATAJAn kursseille ja ohjaustilaisuuksiin voivat osallistua jatko-opiskelijat, jotka on hyväksytty
suorittamaan kauppatieteellisiä jatko-opintoja jossakin jäsenyliopistossa. Jäsenyliopistot ovat Aalto
yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun
yliopisto, Svenska handelshögskolan, Tampereen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Vaasan
yliopisto, Åbo Akademi ja Itä-Suomen yliopisto. Liitännäisjäseniä ovat Helsingin yliopisto ja Lapin
yliopisto. Yhtäläiset perusvalmiudet omaavat muiden koulutusyksiköiden opiskelijat voivat osallistua
yksittäisiin tilaisuuksiin mikäli niissä on tilaa. Etusija tapahtumiin on kuitenkin jäsenyliopistojen
täyspäiväisillä jatko-opiskelijoilla ja tohtoriohjelmiin hyväksytyillä.
KATAJAn organisaatio: Kauppatieteellisen alan jatkokoulutusyhteistyötoimikunta perustettiin vuonna
1980 organisoimaan valtakunnallista kauppatieteiden jatkokoulutusta. Toimikunta on maan
kauppatieteellisten koulutusyksiköiden yhteistyöorganisaatio, joka muodostuu jäsenkorkeakoulujen
nimeämistä edustajista. Toimikunnan puheenjohtajana on tällä hetkellä professori Kristian Möller Aalto
yliopiston kauppakorkeakoulusta. Jatkokoulutusyhteistyötoimikunta johtaa ja valvoo kauppatieteiden
valtakunnallista jatkokoulutusohjelma KATAJAa.
Lisätietoja KATAJAsta www.kataja.eu tai koordinaattori [email protected].
175
KANSANTALOUSTIETEEN VALTAKUNNALLINEN
JATKOKOULUTUSOHJELMA (KAVA)
Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KAVA) on maan kaikkien taloustieteen
laitosten yhteistyöorganisaatio. KAVA tarjoaa systemaattista ja ajanmukaista kansainvälisen tason
taloustieteen tohtorikoulutusta.
KAVAn kursseille ja seminaareihin on oikeutettu osallistumaan jokainen opiskelija, joka on hyväksytty
suorittamaan taloustieteen jatko-opintoja jossakin suomalaisessa yliopistossa. Myös muiden
tieteenalojen jatko-opiskelijat voivat osallistua yksittäisiin tilaisuuksiin, mikäli heidän lähtötasonsa ei
poikkea muista osanottajista ja mikäli kurssilla on tilaa. Kursseille hakiessaan heidän tulee liittää
mukaan CV, lyhyt selonteko opintojen tämän hetkisestä tilanteesta ja suoritetuista taloustieteen
opinnoista sekä ohjaajan suositus.
KAVA järjestää vuosittain seuraavat kaikille taloustieteen jatko-opiskelijoille suositeltavat (pakolliset)
peruskurssit: mikrotalousteorian ja makrotalousteorian jatkokoulutuskurssi sekä ekonometrian
tilastolliset perusteet. Kukin peruskurssi jakautuu neljään itsenäiseen moduuliin ja on laajuudeltaan 1012 op. Vuosittain KAVA tarjoaa myös aihealuekursseja sekä niitä syventäviä erikoiskursseja, joissa
opiskelija voi täydentää oman erikoisalansa tuntemusta. Lisäksi KAVA organisoi seitsemän
seminaariryhmän toimintaa, joista kukin kokoontuu 1–2 kertaa vuodessa. Tutkimusseminaarit ovat
keskeinen tutkimustyön ohjauksen muoto ja jatko-opiskelijoilta odotetaan säännöllistä osallistumista
niihin. Kaikki kurssit ja seminaarit pidetään englanniksi.
KAVAan ilmoittaudutaan täyttämällä sähköinen ilmoittautumislomake. Lisää tietoa KAVAsta ja KAVAn
opetuksesta löytyy osoitteesta www.fdpe.fi/
TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN VERKOSTOAKATEMIAN
VALTAKUNNALLINEN JATKOKOULUTUS
(Doctoral Education in Futures Studies)
Tulevaisuudentutkimus on luonteeltaan tieteidenvälistä ja poikkitieteellistä. Tulevaisuudentutkimuksen
tarkoituksena on tarjota perusteltuja näkemyksiä tulevaisuudesta ja sen eri kehitysvaihtoehdoista
suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan perustaksi. Työssään tulevaisuudentutkijat käyttävät hyväkseen eri tieteenaloilla saavutettuja tutkimustuloksia ja tekevät johtopäätöksiä erilaisista mahdollisista,
todennäköisistä ja toivottavista tulevaisuudentiloista.
Tulevaisuudentutkimuksen jatkokoulutustarjonnan tavoitteena on antaa jatko-opiskelijoille mahdollisuus perehtyä syvällisesti tulevaisuudentutkimuksen tieteellisiin menetelmiin, filosofiseen perustaan ja
tutkimusnäkökulmaan sekä yhdistää nämä opiskelijan omaan tieteenalaan ja tutkimusalueeseen. Jatkokoulutusohjelman tarkoituksena on tarjota seminaareja teemoista, joihin syventymiseen mahdollisimman monella jatko-opiskelijalla on tarvetta. Huolimatta varsin erilaisista aineyhdistelmistä ja tutkimusongelmista tulevaisuudentutkimuksen jatko-opiskelijoilla on koko joukko jaettuja teemoja, joiden
syvällisempi käsittely yhteisissä seminaareissa on perusteltua.
Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) tulevaisuudentutkimuksen jatko-opintoseminaareihin ja muuhun jatko-opetustarjontaan voivat osallistua jatko-opiskelijat, joilla on voimassaoleva opiskeluoikeus tai jotka on hyväksytty suorittamaan jatko-opintoja jossain TVA:n jäsenyliopistossa tai ovat
mukana TVA:n kanssa yhteistyötä tekevässä organisaatiossa tai yksikössä. Seminaarit ovat avoimia
myös sellaisille TVA:n perustutkinto-opiskelijoille, joiden pro gradu -tutkielma on työn alla tai joilla on
erityistä perusteltua kiinnostusta aiheeseen. Etusija koulutuksessa on jäsenyliopistojen ja -korkeakoulujen kokopäiväisillä jatko-opiskelijoilla ja tutkijakouluihin hyväksytyillä. Osa jatkokoulutuksesta kuuluu
Turun kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman tulevaisuudentutkimuksen oppiaineen opetusohjelmaan.
176
Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA) on yliopistojen tulevaisuudentutkimuksen opetusja tutkimusverkosto, jota koordinoi Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. TVA koordinoi 25 opintopisteen laajuisen tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden
ja muihin tieteenaloihin kytkeytyvien erikoismoduulien lisäksi opetusta tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä ja näkökulmista kiinnostuneille jatko-opiskelijoille.
TVA:n toimintaa ja jatkokoulutuksen tieteellistä tasoa valvoo johtokunta, jonka jäsenet valitaan jäsenyliopistoista. Johtokunnan puheenjohtajana toimii professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta. Lisätietoja: [email protected],[email protected], http://www.tvanet.fi.
177
TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN
TUTKINTOJA JA OPINTOSUORITUKSIA KOSKEVAT
MÄÄRÄYKSET
Turun kauppakorkeakoulun johtokunta on
18.6.2010 antanut Turun yliopiston johtosäännön ja opintojohtosäännön perusteella seuraavat määräykset
Tutkinto-opinnot
1 § Tutkinnot
Turun kauppakorkeakoulussa voidaan suorittaa kauppatieteiden kandidaatin ja valtiotieteiden kandidaatin,
kauppatieteiden maisterin ja valtiotieteiden maisterin,
kauppatieteiden lisensiaatin ja valtiotieteiden lisensiaatin, kauppatieteiden tohtorin ja valtiotieteiden tohtorin
sekä filosofian tohtorin tutkinto siten kuin asetuksessa
(A 794/2004) ja näissä määräyksissä tarkemmin säädetään. Lisäksi on mahdollista suorittaa filosofian maisterin tutkinto Futures Studies– ja Global IT Management –
maisteriohjelmissa sekä tietojärjestelmätieteen pääaineessa.
Näitä määräyksiä noudatetaan myös Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä järjestettävässä tutkintokoulutuksessa.
Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteistyössä kotimaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa.
Turun yliopiston opetusja tutkintokieli on suomi. Tutkinnon ja opintojakson opetusja opintosuorituskieli voi
olla opetusja tutkintokielestä poikkeava siten kuin vahvistetusta opetussuunnitelmasta ilmenee.
Tarkoituksenmukaisesta syystä tutkinto voidaan suorittaa englannin kielellä, jolloin siitä annetaan suomenkielisen tutkintonimikkeen ja -todistuksen lisäksi myös englanninkielinen tutkintonimike ja -todistus.
2 § Tutkintoon johtavat opinnot
Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:
1) kauppatieteiden tai valtiotieteiden perusopintoja, aineopintoja ja syventäviä opintoja
2) kauppatietieteellisen tai valtiotieteellisen jatkokoulutuksen opintoja, lisensiaatintutkimus ja väitöskirja
3) kielija viestintäopintoja
4) monitieteisiä opintokokonaisuuksia
5) muiden tieteenalojen opintoja
6) muita opintoja
7) asiantuntijuutta kehittävää tai syventävää harjoittelua.
3 § Oppiaineet
Turun kauppakorkeakoulun opetussuunnitelmaan voivat
järjestää opintoja seuraavat oppiaineet:
menetelmät, tietojärjestelmätiede, yritysjuridiikka sekä
tulevaisuudentutkimus;
kielet: englannin kieli ja liikeviestintä, espanjan kieli ja
liikeviestintä, ranskan kieli ja liikeviestintä, ruotsin kieli
ja liikeviestintä, saksan kieli ja liikeviestintä, suomen
kieli ja talouselämän viestintä sekä venäjän kieli ja liikeviestintä.
Johtokunnan päätöksellä TuKKK:n opetussuunnitelmaan voi sisältyä myös muita kuin yllä olevien oppiaineiden opintoja.
4 § Perus-, aine- ja syventävät opinnot Kauppatieteiden kandidaatin ja valtiotieteiden kandidaatin tutkinnossa oppiaineiden opinnot muodostuvat perus- ja aineopinnoista:
Perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä;
perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija saa yleiskuvan oppiaineen keskeisistä käsitteistä, teorioista ja
tutkimustuloksista.
Aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa
on vähintään 60 opintopistettä; aineopintojen tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaiskuvan oppiaineen
sisältämistä keskeisistä ongelmakokonaisuuksista sekä
kyvyn soveltaa aineen teoriaa, menetelmiä ja tutkimustuloksia käytännön ongelmien analysointiin ja ratkaisemiseen sekä ratkaisujen perustelujen esittämiseen kirjallisesti ja suullisesti.
Kauppatieteiden maisterin, valtiotieteiden maisterin ja filosofian maisterin tutkinnossa oppiaineiden opinnot
muodostuvat edellä kuvattujen opintojen lisäksi syventävistä opinnoista:
Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä ja ne pohjautuvat perus- ja aineopintoihin; syventävien opintojen tavoitteena on, että opiskelija saa
syvällisen teoreettisen tietämyksen oppiaineesta sekä
kyvyn itsenäisesti hankkia tieteellistä tietoa sekä tunnistaa, eritellä ja soveltaa sitä ongelmien ratkaisemisessa
uusissa tilanteissa.
Perus-, aine- tai syventävät opinnot voivat koostua
myös tutkinnon tavoitteisiin soveltuvista monitieteisistä
opintokokonaisuuksista siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
Kauppatieteiden kandidaatin ja valtiotieteiden kandidaatin tutkinnot
5 § Tutkintojen tavoitteet
Kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijalle annetaan
1) tutkintoon kuuluvan pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus
sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen
2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin
3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen
4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä
5) riittävä viestintä- ja kielitaito.
liiketaloustieteelliset aineet: johtaminen ja organisointi,
kansainvälinen liiketoiminta, laskentatoimi ja rahoitus,
markkinointi, toimitusketjujen johtaminen sekä yrittäjyys;
muut kauppatieteelliset aineet: taloustiede, talousmaantiede, taloussosiologia, taloustieteiden kvantitatiiviset
178
6 § KTK- ja VTK -tutkintojen laajuus
Kauppatieteiden kandidaatin ja valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon
päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa.
7 § KTK- ja VTK-tutkinnon pää- ja sivuaineen opinnot
KTK- tutkinnon pääaineena voi olla jokin 3 §:ssä mainittu liiketaloustieteellinen aine tai muu kauppatieteellinen aine pl. tulevaisuudentutkimuksen ja taloussosiologian. KTK-tutkintoon tulee sisältyä pääaineen perus- ja
aineopinnot ja vähintään yhden sivuaineen perusopinnot tai sivuaineeseen rinnastettavan opintokokonaisuuden perusopinnot. Pääaineen aineopintoihin sisältyy
kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 10 opintopistettä.
VTK-tutkinnon pääaineena on taloustiede. VTKtutkintoon tulee sisältyä pääaineen perus- ja aineopinnot ja vähintään kahden pakollisen sivuaineen perusopinnot sekä yhden valinnaisen sivuaineen tai sivuaineeseen rinnastettavan opintokokonaisuuden perusopinnot. Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 10 opintopistettä.
8 § KTK- ja VTK-tutkinnon kielija viestintäopinnot
KTK-tutkintoon tulee sisältyä kielija viestintäopintoja
vähintään 24 opintopistettä. Tutkintoon tulee sisältyä
vähintään 3 opintopisteen laajuinen suoritus suomen
kielessä ja talouselämän viestinnässä sekä 6 opintopisteen laajuinen suoritus ruotsin kielessä ja liikeviestinnässä. Edelleen tutkintoon tulee sisältyä kahden vieraan kielen opintoja, joissa kummassakin vähintään 6
opintopisteen laajuinen suoritus. Loput kieliopintojen vähimmäismäärään vaadittavat 3 opintopistettä opiskelija
voi suorittaa oman valintansa mukaan.
VTK-tutkintoon tulee sisältyä kielija viestintäopintoja
opintoja suomen ja ruotsin kielessä sekä yhdessä vieraassa kielessä.
Opiskelija voi lisäksi suorittaa yhden tai useamman kielen alkeisopinnot 6 opintopisteen laajuisesti. Nämä
opinnot eivät sisälly tämän pykälän 1 ja 2 momentissa
määriteltyihin kielija viestintäopintojen laajuuteen.
Muualla suoritetut korkeakoulutasoiset kielten alkeisopinnot voidaan sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin
opintoihin.
9 § KTK-tutkinnon kaikille yhteiset opinnot
KTK-tutkinnon kaikille yhteisten opintojen tavoitteena on
antaa opiskelijalle keskeisten kauppatieteellisten oppiaineiden perusteiden tuntemus ja hallinta. Kaikille yhteisten opintojen laajuus on KTK-tutkinnossa vähintään 60
opintopistettä siten, että liiketaloustieteellisten opintojen
osuus on vähintään 35 opintopistettä ja muiden kauppatieteellisten opintojen osuus vähintään 25 opintopistettä.
KTK-tutkinnon kaikille yhteisiin opintoihin sisältyy vähintään 9 opintopistettä menetelmäopintoja, joiden tavoitteena on antaa kauppatieteiden opiskelun edellyttämät
tiedot menetelmätieteiden perusteista sekä kehittää
opiskelijan valmiuksia tieteellisen tiedon hyväksikäyttäjänä.
Kauppatieteiden maisterin, valtiotieteiden maisterin
ja filosofian maisterin tutkinnot
10 § Tutkintojen tavoitteet
Kauppatieteiden maisterin ja valtiotieteiden maisterin
tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijalle annetaan
1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden
hyvä tuntemus ja sivuaineen perusteiden tuntemus
2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen
3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä
4) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen
5) hyvä viestintä- ja kielitaito.
11 § KTM- VTM- ja FM-tutkintojen laajuus
Kauppatieteiden maisterin valtiotieteiden maisterin ja filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa.
Maisterin tutkinto voidaan suorittaa myös maisteriohjelmana, joka toteutetaan niin, että siinä saavutetaan
maisterin tutkinnolle asetetut tavoitteet.
12 § KTM- ja VTM-tutkinnon pää- ja sivuaineen opinnot
KTM-tutkinnon pääaineena voi olla jokin 3 §:ssä mainittu liiketaloustieteellinen aine tai muu kauppatieteellinen aine. KTM-tutkintoon tulee sisältyä pääaineen syventävät opinnot. Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on 30 opintopistettä sekä vähintään 6 opintopistettä pääainekohtaisesti määriteltäviä menetelmäopintoja. Edelleen KTMtutkintoon tulee sisältyä vähintään yhden sivuaineen
perusopinnot tai sivuaineeseen rinnastettava opintokokonaisuus, jossa suoritetaan opintoja vähintään
25 opintopisteen laajuisesti. Sivuaineeseen voi sisältyä
syventäviä opintoja vasta kun sivuainetta on pääsääntöisesti suoritettu 25 opintopisteen laajuisesti.
VTM-tutkinnon pääaineena on taloustiede. VTMtutkintoon tulee sisältyä pääaineen syventävät opinnot.
Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on 30 opintopistettä. VTM-tutkintoon sisältyy tutkinnon laajuuden edellyttämässä määrin
muita valinnaisia opintoja.
13 § KTM-tutkinnon kielija viestintäopinnot
KTM-tutkintoon tulee sisältyä kielija viestintäopintoja
vähintään 6 opintopistettä yhdessä vieraassa kielessä
kielten ja liikeviestinnän yksikön määrittelemällä tavalla.
Loput KTM-tutkinnon kieliopintojen vähimmäismäärään
vaadittavat 4 opintopistettä opiskelija suorittaa oman
valintansa mukaan kielten alkeisopinnoille määritellyt
rajoitukset huomioiden.
14 § KTM-tutkinnon menetelmäopinnot
KTM-tutkinnon menetelmäopintojen tavoitteena on kehittää opiskelijan taitoja tieteellisen tiedon tuottajana ja
välittäjänä. Tavoitteena on antaa opiskelijalle tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja hallinta sekä
kyky soveltaa tieteellistä tietoa pääaineen alalla. Kaikille
yhteisten menetelmäopintojen laajuus on KTM-
179
tutkinnossa vähintään 4 opintopistettä. Lisäksi tutkinnon
pääaineeseen sisältyy pääainekohtaisesti määriteltäviä
menetelmäopintoja.
15 § Tutkintorakenteen laadinta
Sekä kandidaatin että maisterin tutkinto-opinto-oikeuden saaneen opiskelijan tulee ensimmäisen opiskeluvuoden aikana laatia tutkintorakenne ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Kauppatieteiden opiskelijan tulee tässä yhteydessä tehdä esitys tutkintojensa
pääaineeksi. Opetuksesta vastaava varadekaani vahvistaa oppiaineita kuultuaan vuosikurssin pääainejakautuman.
Kauppatieteiden opiskelija voi opintojen kuluessa muuttaa tutkintorakennettaan sekä tietyin edellytyksin hakemuksesta vaihtaa pääainettaan. Opetuksesta vastaava
varadekaani hyväksyy pääainevaihdokset pääainetta
kuultuaan.
Pelkästään maisterin tutkintoa suorittavan opiskelijan
tulee tutkintoon johtavien opintojen alkaessa laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka sisältää myös
mahdolliset täydentävät opinnot. Opetuksesta vastaava
varadekaani vahvistaa opiskelijan opintosuunnitelman.
Johtokunta voi myöntää opiskelijalle luvan poiketa yleisestä tutkintorakenteesta, jos siihen on erityisiä syitä ja
opiskelija saavuttaa tutkinnolle asetetut perustavoitteet.
16 Muiden opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen
Opiskelija voi tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen
muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai
ammattikorkeakoulussa suorittamiaan opintoja sekä
korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.
Opiskelija voi lukea hyväkseen tai korvata tutkintoon
kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Muualla suoritettujen opintojen ja muulla tavoin
hankitun osaamisen tulee täyttää tutkinnolle ja sen
osille asetetut osaamistavoitteet.
Toiseen, vähintään samantasoiseen yliopistotutkintoon
sisältyvillä opinnoilla opiskelija voi korvata enintään 30
opintopistettä samansisältöisiä, opetussuunnitelmassa
pakolliseksi määrättyjä opintoja. Tämän lisäksi opiskelija voi toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla korvata
pakollisia kielija viestintäopintoja.
Suoritettavan tutkinnon laajuudesta vähintään puolet,
mukaan lukien tutkintoon sisältyvä opinnäytetyö, on
suoritettava Turun kauppakorkeakoulun opintoina.
Opiskelijan on tehtävä hakemus muualla suoritettujen
opintojensa ja osaamisensa sisällyttämisestä tutkintoon.
Opintojen ja osaamisen sisällyttämisestä tutkintoon
määrätään tarkemmin erillisohjeessa.
17 § Harjoittelu
Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija käytännön työelämään ja kehittää opiskelijan asiantuntijuutta ja valmiuksia soveltaa ja käyttää tieteellistä tietoa.
Harjoittelun on vastattava tutkinnon ja opintojen osaamistavoitteita.
Ennen harjoittelun suorittamista opiskelijan suositellaan
ottavan yhteyttä siihen oppiaineeseen, johon harjoittelu
sijoittuu. Harjoittelujakson jälkeen opiskelijan tulee laatia harjoittelusta tieteellinen raportti osoittamaan, onko
hän saavuttanut harjoittelulle asetetut tavoitteet.
Erityisestä syystä harjoitteluksi voidaan hyväksyä myös
sellaista tutkintoalan opintojen mukaista osaamista ja
ammattitaitoa kehittävää työkokemusta tai koulutusta,
joka on hankittu ennen opintojen alkamista.
Harjoittelun määrä sekä kandidaatin että maisterin tutkinnossa voi olla enintään kuusi opintopistettä.
Harjoittelun hyväksymisestä tutkintoon määrätään tarkemmin erillisohjeessa.
Jatkotutkinnot
18 § Jatko-opinto-oikeus
Turun kauppakorkeakoulussa voidaan suorittaa
kauppatieteiden lisensiaatin ja valtiotieteiden
lisensiaatin, kauppatieteiden tohtorin ja valtiotieteiden
tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinto.
TuKKK:ssa suoritettavan jatkotutkinnon pääaineena on
jokin 3 §:ssä mainituista liiketaloustieteellisistä tai
muista kauppatieteellisistä oppiaineista pl.
taloussosiologian.
Tieteellisen jatkokoulutuksen perustana on yliopistossa
suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, joka antaa jatkotutkintokelpoisuuden pääaineen syventävien opintojen
alalla. Monialaisen maisteriohjelman kohdalla tehdään
harkinta erikseen.
Tieteellisen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan
ottaa henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän
korkeakoulututkinnon, soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden
vastaaviin korkeakouluopintoihin ja jolla korkeakoulu
muuten toteaa olevan tarvittavat tiedot ja valmiudet siten, kuin johtokunta on tarkemmin määritellyt.
Kauppatieteiden tohtorin tai valtiotieteiden tohtorin tutkinto voidaan suorittaa kauppatieteiden lisensiaatin tai
valtiotieteiden lisensiaatin tutkinnon jälkeen tai ilman lisensiaattivaihetta.
Muun kuin kauppatieteellisen alan tutkinnon suorittaneen tulee ennen KTT-tutkinto-opinto-oikeuden myöntämistä suorittaa liiketaloustieteellisten oppiaineiden perusteet, yhden liiketaloustieteellisen aineen perusopinnot sekä pääaineen alalta erikseen määritetyt täydentävät opinnot mukaan lukien pääaineen opintoihin liittyvät
menetelmäopinnot. Myös pääainetta vaihtavan kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneella tulee olla sisällöllisesti jatkotutkinnon pääainetta vastaavia edeltäviä opintoja vaadittu määrä ennen jatko-opinto-oikeuden myöntämistä.
Oikeutta tieteelliseen jatkokoulutukseen on haettava kirjallisesti dekaanilta, joka suorittaa valinnan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa tieteenalan edustajaa ja tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan. Hakemuksessa on esitettävä suunniteltu pääaine, jatkotutkintorakenne ja alustava tutkimussuunnitelma.
180
Jatkokoulutukseen valinnan perusteina ovat hakijan
aiempi opintomenestys, tarvittavat tiedot ja valmiudet
jatko-opintoihin siten, kuin johtokunta on valintaperusteet tarkemmin määritellyt.
Tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava
varadekaani vahvistaa jatko-opiskelijan
tutkintorakenteen. Jatko-opiskelijalle nimetään tällöin
myös ohjaaja tai ohjaajat, joilla on oltava vähintään
tohtorin pätevyys. Yhden ohjaajista tulee olla
korkeakoulun opetusja tutkimushenkilökuntaan
kuuluva. Jatko-opintojen alkaessa jatko-opiskelija laatii
henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Tässä
yhteydessä jatko-opiskelija ja ohjaaja laativat myös
ohjaussuunnitelman, jossa määritellään sekä ohjaajan
että ohjattavan vastuut ja sovitaan jatko-opintojen
aikataulusta.
19 § Jatko-opintojen tavoitteet ja vaatimukset
Jatkotutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on:
1. hyvä perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa
sekä valmius sen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä
2. perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa liittyvän
tieteenalan (tai tieteenalojen) historialliseen kehitykseen, peruskysymyksiin ja tutkimusmenetelmiin sekä niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen.
3. perehtyneisyys yleiseen tieteenteoriaan
4. sellainen kauppatieteiden/valtiotieteiden ja
omaan tutkimusalaan liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden tutkimustulosten ymmärtämisen ja kehityksen seuraamisen
5. hyvät valmiudet toimia työelämässä asiantuntijaja kehitystehtävissä sekä kansainvälisessä yhteistyössä.
Jatko-opinnot koostuvat edellä mainittuja tavoitteita vastaavista osasuorituksista seuraavasti:
1) yleistieteelliset opinnot 16 op, joita varten vahvistetaan yhteinen opetussuunnitelma
2) pääaineen jatko-opinnot 32 op, joiden vaatimukset
vahvistetaan kunkin aineen osalta erikseen
3) valinnaiset opinnot 12 op, jotka voidaan valita aiotun
tutkimuksellisen suuntauksen mukaan
4) väitöskirja/lisensiaatintutkimus
Tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava varadekaani voi erillisestä hakemuksesta hyväksyä myös sellaisen jatkotutkintorakenteen, joka osasuoritusten keskinäisten laajuuksien osalta poikkeaa yllä kohdissa 1 - 3
esitetystä, jos sitä pidetään erityisten syiden vuoksi aiheellisena.
Väitöskirjaksi tai lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja, julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia
tai muita vastaavat tieteelliset kriteerit täyttäviä töitä
sekä niistä laadittu synteesiosa, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, sen motivointi ja tieteellinen asemointi sekä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, tulokset
ja johtopäätökset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Kokoomajulkaisujen tunnuspiirteet määritellään
yksityiskohtaisemmin erillisohjeessa.
20 § Lisensiaatin tutkinto
Lisensiaatin tutkintoon tähtäävät opinnot järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa noin kahdessa ja
puolessa vuodessa. Lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 150 opintopistettä.
Kauppatieteiden lisensiaatin ja valtiotieteiden lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on
1) suoritettava tutkintovaatimusten edellyttämät ja opetussuunnitelmassa tarkemmin kuvatut opinnot.
2) laadittava lisensiaatintutkimus (90 op) ja puolustettava sitä julkisessa lisensiaattiseminaarissa.
22 § Tohtorin tutkinto
Tohtorin tutkintoon tähtäävät opinnot järjestetään siten,
että tutkinto voidaan suorittaa neljässä vuodessa. Tohtorin tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 240 opintopistettä. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan
on
1) suoritettava tutkintovaatimusten edellyttämät ja opetussuunnitelmassa tarkemmin kuvatut opinnot
2) laadittava ja julkaistava väitöskirja, joka osoittaa kykyä luoda uutta tieteellistä tietoa, ja puolustettava väitöskirjatutkimusta julkisessa väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tutkimukseen perustuva esitys aiheesta, joka kuuluu johonkin TuKKK:n tieteenalaan.
23 § Väitöskirjan tarkastus
Hakemus väitöskirjan esitarkastusta varten on jätettävä
tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnalle. Siihen liitetään
väitöskirjan käsikirjoitus yhtenä täydellisenä
kappaleena.
Tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava
varadekaani määrää tutkimus- ja
jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan väitöskirjalle
vähintään kaksi korkeakoulun ulkopuolista
esitarkastajaa, joista molemmilla on vähintään tohtorin
pätevyys ja joista ainakin toinen on vähintään dosentti
tai hänellä on vastaava pätevyys.
Tarkastuksen suoritettuaan esitarkastajien tulee
ilmoittaa, onko opinnäytteellä katsottava olevan
sellainen tieteellinen arvo, että sitä on pidettävä
väitöskirjalle asetettavat vaatimukset täyttävänä.
Esitarkastajien tulee antaa perusteltu lausuntonsa
pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
lopullinen käsikirjoitus on jätetty esitarkastajille.
Esitarkastajien kirjallisen lausunnon perusteella
tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava
varadekaani myöntää tutkimus- ja
jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan väittelyluvan
väitöskirjan julkaisemista ja julkista puolustamista
varten.
Ennen väittelyluvan myöntämistä väitöskirjaksi aikoman
tutkimuksen laatijalle tulee antaa mahdollisuus
vastineensa esittämiseen.
Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikuntaa kuultuaan
varadekaani antaa väittelyluvan väitöskirjan
esittämiseen ja määrää väitöskirjan tarkastajaksi yhden
tai kaksi vastaväittäjää, joista ainakin toinen on
vähintään dosentti tai hänellä on vastaava pätevyys .
Edelleen varadekaani määrää TuKKK:n professorin,
myös emeritus/emerita, tai erityisestä syystä muun
tohtorin tutkinnon suorittaneen valvojan eli kustoksen
väitöstilaisuuteen. Pääsääntöisesti kustoksena toimii
väitöskirjan ohjaaja.
Väitöskirja on julkaistava johtokunnan hyväksymällä
tavalla. Tämän lisäksi teos on pidettävä saatavilla
181
vähintään 10 päivän ajan ennen väitöstilaisuutta
korkeakoulun osoittamassa paikassa, mikäli tästä ei
myönnetä poikkeusta.
Väitöstilaisuudessa on, väitöskirjan tekijän pitämän alkajaisesitelmän jälkeen, vastaväittäjien esiinnyttävä ensimmäisinä. Sen jälkeen voivat muut esittää kysymyksiä
väitöskirjasta. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi
tuntia, josta ajasta viralliset vastaväittäjät saavat käyttää
korkeintaan neljä tuntia.
Opiskelijalle on varattava tilaisuus samojen tutkintovaatimusten mukaisiin kolmeen peräkkäiseen kuulustelukertaan. Mikäli kyseisen opintojakson tutkintovaatimukset tämän jälkeen ovat muuttuneet eikä opiskelija ole
kuulustelua tai muita opintojaksoon kuuluvia suorituksia
läpäissyt, on opiskelijan suoritettava opintojakso muuttuneiden tutkintovaatimusten mukaisesti. Tutkintovaatimusten tulkintakysymyksistä päättää aineen vastuuhenkilö.
Julkisen tarkastuksen tapahduttua vastaväittäjien on
kuukauden kuluessa annettava kirjallinen lausuntonsa,
jonka tulee sisältää perusteltu arvostelu väitöskirjan tieteellisestä arvosta ja siitä, vastaako se tarkoitustaan,
sekä myös puolustuksesta.
Opintojakson suoritustapa määritellään opetussuunnitelmassa. Kaikki opintojaksoon kuuluvat suoritukset tulee tehdä ohjeiden mukaisesti määräaikaan mennessä.
Poikkeuksen tämän momentin säännöksistä voi myöntää opintojakson opettaja.
Johtokunta arvostelee väitöskirjan vastaväittäjien lausunnon perusteella. Ennen arvosanan määräämistä
väittelijälle tulee antaa mahdollisuus vastineensa esittämiseen.
Opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti opetussuunnitelmassa esitetyssä suoritusjärjestyksessä.
24 § Tutkinnon suorittaminen ja tutkintotodistus
Suoritettuaan kaikki tutkintoon vaaditut opinnot opiskelijan tulee jättää hakemus tutkinnon hyväksymistä varten
opintotoimistoon.
Dekaani voi myöntää kullekin opiskelijalle vain yhden
tutkinnon kunakin tutkintojen hyväksymispäivänä.
Tutkintotodistuksesta tulee käydä ilmi
1) tutkintonimike ja koulutusala
2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma
3) tutkinnon keskeinen sisältö
4)
alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa myös opiskelijan osoittama kielitaito.
Tutkintotodistuskaavat vahvistaa korkeakoulun johtokunta.
Kaikkien tutkintotodistusten liitteenä myönnetään erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma
Supplement, jossa annetaan tarvittavat tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista
opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja
asemasta koulutusjärjestelmissä.
25 § Tutkinto-opiskeluoikeuden rajoitukset
Turun kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskelijalla voi olla
samanaikaisesti vain yksi opiskeluoikeus samantasoiseen tutkintoon. Opiskelijan saadessa TuKKK:sta uuden opiskeluoikeuden samantasoiseen tutkintoon tulee
hänen luopua aiemmasta tutkinto-opiskeluoikeudesta,
jos aiemman opiskeluoikeuden tutkinto on vielä suorittamatta.
Opintosuoritukset
26 § Opintosuoritus
Opintosuorituksella tarkoitetaan opinnäytetyötä taikka
sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua, esitystä tai
muuta suoritusta, joka sisältyy korkeakoulun opetussuunnitelmaan.
Opintosuoritukset liittyvät voimassa oleviin tutkintovaatimuksiin ja opetussuunnitelmiin, jotka johtokunta hyväksyy ja hallintopalveluyksikkö julkaisee kunkin lukuvuoden alkaessa.
Opintosuorituksen tuloksesta riippumatta opiskelija voi
uusia suorituksen. Yrityskertoja ei ole rajoitettu.
Saman opintosuorituksen useista suorituksista on voimassa korkein arvosana. Opintosuorituksen arvosanaa
ei voi kuitenkaan korottaa, mikäli suoritus sisältyy
myönnettyyn tutkintoon.
27 § Kuulustelut
Opetuksesta vastaava varadekaani vahvistaa kuulustelujen ajankohdat.
Kuulustelutilaisuus voidaan siirtää vain painavista
syistä. Siirrosta on, mikäli mahdollista, tiedotettava hyvissä ajoin.
Laitoksen oppiaineet huolehtivat kuulusteluihin liittyvistä
käytännön järjestelyistä. Kuulustelutilaisuuksia järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että kuhunkin kuulustelusaliin määrätään riittävästi valvojia (yli 50 osallistujaa - vähintään 2 valvojaa). Oppiaineet hoitavat valvojat kuulusteluihin.
Kukin opettaja valmistelee ja arvostelee kuulustelut siten kuin opetussuunnitelma määrää. Opettajan ollessa
esteellinen tai tilapäisesti estynyt määrää laitoksen johtaja toisen saman aineen opettajan tai muun pätevän
henkilön toimittamaan kuulustelut.
Kuulustelutehtäviä laadittaessa on huolehdittava siitä,
että kuulustelu vastaa kyseessä olevalle opintojaksolle
määriteltyjä osaamistavoitteita ja tutkintovaatimuksia.
Kuulustelutehtävien taso ja määrä tulee myös suhteuttaa kuulustelutilaisuuden kestoon.
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:llä ja VTK/VTMtutkinto-opiskelijoiden edustajilla on oikeus saada kuulustelun jälkeen jäljennös kuulustelukysymyksistä.
Opiskelija voi kirjoittaa kypsyysnäytteen sen jälkeen,
kun hän on jättänyt valmiin opinnäytetyönsä tarkastettavaksi.
28 § Ilmoittautuminen kuulusteluun ja muuhun
opintosuoritukseen
Oikeus ilmoittautua, osallistua ja suorittaa opintoja on
yliopistoon läsnäolevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla.
Opiskelijalla tulee olla tutkinnon tai opintojakson edellyttämä opiskeluoikeus.
182
Kuulusteluun on ilmoittauduttava viimeistään seitsemän
päivää ennen kuulustelutilaisuutta. Ilmoittautuminen tapahtuu pääsääntöisesti opintotietojärjestelmän kautta.
Myöhästyneiden kuulusteluilmoittautumisten mahdollisesta hyväksymisestä päättää opintojakson opettaja.
Opiskelija voi ilmoittautua vain yhteen samassa tilaisuudessa järjestettävään kuulusteluun. Poikkeuksen tästä
voivat myöntää kuulustelijat. Opiskelija voi poikkeusluvalla osallistua samassa kuulustelutilaisuudessa enintään kahteen kuulusteluun.
29 § Kuulustelutilaisuus
Kuulusteluaika luetaan alkavaksi siitä hetkestä, jolloin
kuulusteltavat ovat saaneet kysymykset.
Kuulustelutilaisuus saa kestää enintään neljä tuntia.
Kuulustelutilaisuudesta ei saa poistua ennen kuin 20
minuuttia on kulunut kuulustelun alkamisesta. Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuneelle opiskelijalle valvoja
voi antaa mahdollisuuden osallistua kuulusteluun. Edellytyksenä osallistumiselle on, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa eikä samaan kuulusteluun osallistuneita ole jo poistunut kuulustelusta.
Kirjallisessa kuulustelussa opiskelijan tulee käyttää Turun kauppakorkeakoulun jakamaa vastauspaperia tai
muuta kuulustelijan jakamaa vastauslomaketta. Opiskelija tuo mukanaan kuulustelutilaisuuteen kuulustelussa
käytettävät kirjoitusvälineet. Halutessaan opiskelija
voi ottaa kuulustelutilaisuuteen mukaan etiketittömän tai etiketeistä peitetyn juomapullon ja hedelmiä. Muut tavaransa opiskelijan tulee asettaa kuulustelun valvojan osoittamaan paikkaan.
Jos kuulustelutilaisuudessa tarvittavien kirjoitusvälineiden lisäksi sallitaan tai edellytetään muita välineitä, on
siitä opintojakson opettajan tiedotettava etukäteen kuulusteluun osallistuville opiskelijoille ja valvojille.
Opiskelijan tulee vastauspaperiinsa merkitä nimensä,
opiskelijanumeronsa, opintojensa aloitusvuosi sekä
kuulusteltava opintojakso. Kaikki kuulustelupaperit palautetaan henkilökohtaisesti kuulustelun valvojalle.
Myös kuulustelusta luopuneiden tulee jättää saamansa
kuulustelupaperit kuulustelun valvojalle sekä merkitä
vastauspaperiin edellä mainittujen tietojen lisäksi, että
hän luopuu kuulustelusta.
Opiskelijan tulee todistaa henkilöllisyytensä kuulustelussa ja kuulustelun valvojalla on velvollisuus tarkastaa
kuulusteltavan henkilöllisyys. Jos opiskelija ei voi todistaa henkilöllisyyttään, kuulustelun valvoja sopii opiskelijan kanssa tavasta, jolla henkilöllisyys myöhemmin todistetaan. Jos henkilöllisyyttä ei tälläkään tavalla osoiteta, kuulustelu hylätään.
Kuulustelujen valvonnasta on annettu tarkemmat erillisohjeet.
30 § Vilppi/rikkomukset kuulusteluissa ja muissa
opintosuorituksissa
Opiskelijan, joka kuulustelussa syyllistyy vilppiin, voi
kuulustelutilaisuuden valvoja välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta ja hänen suorituksensa hylätään.
Jos kuulusteltava aiheuttaa häiriötä kuulustelutilaisuudessa eikä häirintä huomautuksen jälkeen lakkaa, voi
valvoja poistaa hänet kuulustelutilaisuudesta ja hänen
suorituksensa hylätään. Kun opiskelijan kuulustelu keskeytetään vilpin tai häiritsemisen takia, valvojan on merkittävä vastauspapereihin keskeytyksen syy.
Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. Myös muu
opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin.
Kuulustelujen valvojat tai vilpin huomanneet opettajat
tekevät kuulusteluissa, harjoitustehtävissä tai muissa
kirjallisissa opintosuorituksissa ilmenneistä vilppitapauksista viipymättä kirjallisen selvityksen opintotoimistoon.
31 § Opintosuoritusten arvostelu
Opintosuoritus ja kandidaatintutkielma arvostellaan
käyttäen arvosteluasteikkoa 5-0. Opintosuoritusten yhteismäärän arvosana määräytyy siten, että 5 vastaa arvosanaa erinomaiset tiedot, 4 vastaa arvosanaa kiitettävät tiedot, 3 vastaa arvosanaa hyvät tiedot, 2 vastaa arvosanaa tyydyttävät tiedot ja 1 vastaa arvosanaa välttävät tiedot. 0 merkitsee hylättyä opintosuoritusta. Opintosuorituksen luonteesta johtuen voidaan käyttää myös
arvosanaa hyväksytty. Tutkintotodistuksen englanninkielisessä liitteessä voidaan käyttää vastaavasti kansainvälistä ECTS-arvosteluasteikkoa A, B, C, D E ja F.
Useasta osasta koostuvan opintosuorituksen arvosana
määräytyy sen mukaan, millaiseksi opintosuorituksen
eri osien painotus on määritelty tai painotetun keskiarvon perusteella.
Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa otetaan
huomioon, mitä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä asetuksessa
suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) säädetään.
Syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma arvostellaan käyttäen arvolauseita laudatur (7), eximia
cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), non sine laude approbatur (3), lubenter approbatur (2) ja approbatur (1).
Pro gradu -tutkielman voi laatia myös kaksi opiskelijaa
yhdessä, mutta tällöin molempien itsenäinen panos on
voitava osoittaa.
Asetuksen (A 794/2004) 10 §:n ja 16 §:n tarkoittaman
kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastaa ja hyväksyy toinen tutkielman tarkastajista ja kieliasun äidinkielen
opettaja. Koulusivistyksensä ruotsin kielellä saanut
opiskelija voi kirjoittaa kypsyysnäytteen ruotsiksi.
Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla
kuin suomen tai ruotsin kielellä tai opiskelija, joka on
saanut koulusivistyksensä ulkomailla, kirjoittaa kypsyysnäytteensä pääsääntöisesti englannin kielellä, kuten pro
gradu -tutkielmansakin. Tällöin kypsyysnäytteestä tarkastetaan ainoastaan opiskelijan perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin ja tutkintotodistukseen ei tule erillistä
mainintaa kypsyysnäytteen suorittamisesta.
Lisensiaatintutkimuksesta ja väitöskirjasta arvolauseeksi annetaan laudatur, jos tutkimuksella on havaittu
olevan huomattava tieteellinen arvo, eximia cum laude
approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude
183
approbatur tai non sine laude approbatur, jos tutkimus
on voitu epäröimättä hyväksyä, sekä lubenter approbatur tai approbatur, jos tutkimuksen voidaan katsoa vain
täyttävän ne vaatimukset, jotka tätä tarkoitusta varten
laaditulle teokselle on asetettava.
Oikaisupyyntöä koskeva päätös annetaan kirjallisena.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi
14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.
Tutkintojen opinnäytteille tehdään ennen
töiden hyväksymistä alkuperäisyyden tarkastus
sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän
avulla. Plagiaatintunnistusjärjestelmää voidaan
käyttää myös muiden opintojen yhteydessä
yksikön harkinnan mukaan.
Opintosuorituksen arvostelua tai hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa
hakea muutosta valittamalla.
32 § Opintosuoritusten julkistaminen
Opintosuoritusten tulokset on vietävä suoritusrekisteriin
ja ne on julkistettava kahden viikon kuluessa suorituksesta. Laitos, yksikkö tai oppiaine voi painavasta
syystä pidentää tulosten julkistamisen määräaikaa.
Määräajan pidentämisestä ja sen kestosta on ilmoitettava viimeistään kuulustelutilaisuudessa. Kesällä järjestettävien kuulustelujen tulokset voidaan julkistaa edellä
mainittua pidemmän ajan kuluttua ja niistä annetaan
määräajat erikseen.
Opintosuoritusten tuloksia julkistettaessa on niistä käytävä ilmi opintojakson nimi, kuulustelun pito- ja julkaisupäivämäärät, opintosuorituksen arvostelleen opettajan
nimi ja opintosuorituksen läpäisseiden opiskelijanumerot sekä hylättyjen suoritusten lukumäärä. Tulosten tulee olla nähtävillä vähintään viikon ajan, elleivät erityiset
syyt muuta vaadi.
Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta
opiskelija voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelusta
opiskelija voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön johtokunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opinnäytteen arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta
valittamalla.
34 § Voimaantulo
Nämä määräykset tulevat voimaan 1.8.2010. Näillä
määräyksillä kumotaan Turun kauppakorkeakoulun hallituksen 10.6.2005 hyväksymä tutkintosääntö ja tutkintosäännön jatkotutkintovaatimusten soveltaminen sekä
opintosuorituksia koskeva johtosääntö niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Lukuvuoden työskentelyaikojen aikana tarkastukseen
jätetty valmis opinnäytetyö tulee arvostella pääsääntöisesti kuukauden kuluessa siitä kun se on jätetty tarkastettavaksi.
Laitosten ja yksiköiden toimistot säilyttävät ja arkistoivat
opintosuoritusten tulokset. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään
kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Opinnäytetyöt säilytetään pysyvästi.
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden
soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on myös
varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai
muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla
on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös
suorituspapereistaan.
33 § Arvostelun oikaisu ja muutoksenhaku
Opiskelija voi pyytää kirjallisesti oikaisua muun opintosuorituksensa kuin alla mainitun opinnäytteen arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin
osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen arvostelun
suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä.
Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on
tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin
opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset
sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
184
TURUN YLIOPISTON
OPINTOJOHTOSÄÄNTÖ
Sen lisäksi mitä lainsäädännössä on säädetty, opinnoista Turun yliopistossa ovat voimassa tämän johtosäännön määräykset. Johtosäännön alan keskeiset
säädökset ovat yliopistolaki (558/2009), valtioneuvoston
asetus yliopistoista (770/2009), valtioneuvoston asetus
yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sekä opetusministeriön asetus koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista
(568/2005).
Tässä johtosäännössä tiedekunnalla tarkoitetaan kaikkia Turun yliopiston tutkinto-opetuksesta vastaavia yksiköitä eli tiedekuntia ja Turun kauppakorkeakoulua.
Johdanto
Turun yliopiston perustehtävänä on vapaan tutkimuksen
ja tieteellisen sivistyksen edistäminen sekä tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen antaminen. Tehtäviään toteuttaessaan yliopisto edistää elinikäistä oppimista ja tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tiedekuntien tehtävänä on myös arvioida ja kehittää tutkintoja, opintoja ja opetusta.
1 § Johtosäännön tavoitteet ja soveltaminen
Opintojohtosäännön tavoitteena on edistää oikeusturvaa ja opintojen sujuvuutta antamalla selkeät hallinnolliset ohjeet opiskelun eri tilanteisiin. Yliopiston rehtori ja
tiedekunnat antavat erikseen yksityiskohtaisempia ohjeita. Johtosääntöä ja sen nojalla annettavia muita määräyksiä tulee soveltaa siten, että tulkinta edistää tasaarvoa, yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Tätä johtosääntöä sovelletaan Turun yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä
soveltuvin osin myös erillisiin opintoihin ja avoimena yliopisto-opetuksena ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin opintoihin.
2 § Yliopiston koulutusalat ja tutkinnot
Yliopistossa vallitsee tutkimuksen ja opetuksen vapaus,
ja opetus on julkista.
Yliopistossa suoritetaan alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä ja ammatillisia jatkotutkintoja. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan alemman
korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen jälkeen. Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen
suoritusaika on kolme lukuvuotta ja ylemmän kaksi lukuvuotta (psykologian maisterin tutkinnon kaksi ja puoli
lukuvuotta). Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kuusi lukuvuotta ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon viisi. Tiedekuntien tulee järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen
tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja
keskeytyksettä.
Tieteellinen ja ammatillinen jatkotutkinto suoritetaan
ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä tasoltaan vastaavan koulutuksen jälkeen. Tiedekunta päättää edellytyksistä, joilla tieteellisen jatkotutkinnon voi suorittaa
suoraan alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen jälkeen.
Lisäksi yliopisto järjestää avointa yliopisto-opetusta, täydennyskoulutusta ja erikoistumisopintoja.
Tämän johtosäännön liitteenä on luettelo yliopiston tiedekunnissa edustettuina olevista pääaineista, koulutusohjelmista ja koulutusaloista sekä niistä alemmista ja
ylemmistä korkeakoulututkinnoista ja tieteellisistä ja ammatillisista jatkotutkinnoista, joita yliopistossa voi suorittaa. Osalla koulutusaloista järjestetään myös aineenopettajankoulutusta.
Alempia korkeakoulututkintoja ei voi suorittaa lääketieteen eikä hammaslääketieteen alalla, mutta tiedekunta
voi myöntää lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaatin arvoja.
Koulutus voidaan järjestää myös kotimaisina tai kansainvälisinä yhteistutkintoina. Yhteistutkinnolla tarkoitetaan sekä yhteis- että kaksoistutkintoja.
Yhteistutkintona järjestettävän alemman korkeakoulututkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja
ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus vähintään 120
opintopistettä. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavat
yhteistutkinnot suunnitellaan ja järjestetään siten, että
ne antavat kelpoisuuden tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Hallitus päättää tiedekuntia kuultuaan yliopiston pääaineiden ja koulutusohjelmien ja niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perustamisesta ja lakkauttamisesta, ellei
niistä ole säädetty asetuksella. Hallitus päättää tiedekuntia kuultuaan myös opetusministeriölle tehtävistä yliopiston koulutusvastuuta ja maisteriohjelmia koskevista
muutosesityksistä.
Jos oppiaine tai koulutusohjelma lakkautetaan, yliopiston tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekunta päättää siirtymäkauden
järjestelyistä.
3 § Opintoasiainneuvosto
Yliopistossa on opintoasiainneuvosto, joka valmistelee
koulutusta koskevia asioita hallituksen tai rehtorin päätöksentekoa varten. Neuvoston tehtävänä on myös yliopiston koulutukseen liittyvien strategisten linjausten
valmistelu, niiden toteutumisen seuranta sekä opetuksen ja oppimisen laadun edistäminen ja seuraaminen.
Opintoasiainneuvosto seuraa myös opiskelijavalinnoille
asetettujen tavoitteiden toteutumista ja antaa tarvittaessa tiedekunnille suosituksia valintojen kehittämisestä.
Opintoasiainneuvoston asettaa rehtori, ja sen toimikausi
on sama kuin rehtorin. Opintoasiainneuvoston puheenjohtajana toimii koulutuksesta vastaava vararehtori, ja
185
sen jäsenistössä ovat edustettuina kaikki tiedekunnat,
opettajat, opiskelijat ja opintohallinto.
4 § Opintojen maksuttomuus
Tutkintoon johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevalta voidaan edellyttää kansainvälisen maksullisen
testin suorittamista.
Maksuttomuuden piiriin kuuluvat varsinaisen tutkintoihin
kuuluvan opetuksen lisäksi sen edellyttämät tai siihen
liittyvät tehtävät, kuten kuulustelut, arvioinnit, opinnäytetöiden ohjaus ja tarkastus, opintoneuvonta, todistukset
opintosuorituksista sekä tutkintotodistukset.
Maksua ei myöskään voida periä maksuttomaan opetukseen kuuluvista opetuksen järjestämisen edellyttämistä työvälineistä, koneista, laitteista, suojavaatteista,
työturvallisuussäännöksissä edellytetyistä varusteista,
opetuksessa käytettävistä yliopistolle kuuluvista materiaaleista ja tarvikkeista eikä muista vastaavista opetusvälineistä.
Jos opiskelijalle annetaan hänen henkilökohtaiseen
käyttöönsä sellaisia oppimateriaaleja taikka työvälineitä,
laitteita, materiaaleja tai muita tarvikkeita, jotka opintojen päätyttyä jäävät opiskelijalle, niistä voi periä maksun
todellisten hankinta- tai tuotantokustannusten mukaisesti.
Muusta kuin tässä pykälässä tarkoitetusta maksuttomasta toiminnasta saadaan periä maksuja. Maksuista
säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella noudattaen mitä laissa säädetään julkisoikeudellisten suoritteiden omakustannusarvosta.
Vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta voidaan periä maksuja lainsäädännössä erikseen määrätyin edellytyksin.
5 § Opiskelijavalinta
Yliopiston hallitus päättää tiedekuntien johtokuntien esityksestä yliopistoon vuosittain alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden
määrästä.
Tiedekunta päättää tiedekunnan opiskelijavalinnan perusteista ja hyväksyy opiskelijat tiedekuntaan. Tätä
määräystä sovelletaan sekä tutkintoon johtavaan opiskeluoikeuteen että muuhun oikeuteen suorittaa opintoja
tiedekunnassa.
Valittaessa opiskelijoita suorittamaan tutkintoa käytetään etukäteen päätettyjä ja julkistettuja valintaperusteita.
Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon opiskelijoita valittaessa valintaperusteina käytetään aiemman
koulutuksen todistuksia, valintakoetta tai aiempia opintosuorituksia taikka näiden yhdistelmiä tai muita tiedekunnan päättämiä perusteita. Jatkotutkintoon opiskelijoita valittaessa valintaperusteina voivat olla aiemmat
opinnot, opintomenestys, opintoja tutkimussuunnitelma tai muu jatko-opintokelpoisuutta osoittava selvitys. Jatko-opintoihin valittaessa varmistetaan, että opiskelijalla on mahdollisuus saada tutkimuksensa aihepiiristä korkeatasoista ohjausta.
Opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden yliopistojen tai
ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa yhteishaussa
mukana olevan korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.
6 § Opiskelijaliikkuvuus
Yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen hyvät mahdollisuudet
sivuaineopintojen suorittamiseen myös yli tiedekuntarajojen.
Tiedekunnat päättävät perusteista, joita noudatetaan
myönnettäessä yliopiston sisäisiä sivuaineopiskeluoikeuksia.
Tiedekunnat päättävät perusteista, joiden mukaan joustavaa opinto-oikeutta (JOO) koskevien sopimuksien
mukaisia opinto-oikeuksia muissa korkeakouluissa
puolletaan.
Yliopistopalvelut päättää yleisistä perusteista, joiden
mukaan opiskelijat voivat osallistua kansainvälisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin. Tiedekunnat päättävät perusteista, joiden mukaan opiskelijat voivat osallistua tiedekunnan omiin opiskelijavaihto-ohjelmiin ja siitä, millä perusteilla opiskelijan vaihto-opiskelunsa aikana suorittamat opinnot hyväksiluetaan tutkintoon.
7 § Opiskeluoikeus
Oikeus suorittaa opintoja on yliopistoon läsnäolevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla.
Opiskelijalla tulee olla opintosuorituksen edellyttämä
opiskeluoikeus. Jatko-opiskelijan opiskeluoikeus määräytyy tiedekunnan hyväksymän jatko-opintosuunnitelman mukaan.
Opiskelijalla voi samanaikaisesti olla voimassa vain yksi
tohtorin tutkinnon suoritusoikeus Turun yliopistossa.
Perustutkinto-opiskelijan opinto-oikeus on yliopistolaissa säädetyllä tavalla ajallisesti rajattu vuoden 2005
opiskelijavalinnassa ja sen jälkeen opiskelupaikan vastaanottaneilla opiskelijoilla. Opiskeluoikeuden lisäajan
myöntämisestä päättää tiedekunta opiskelijan hakemuksesta. Opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi keskushallinnon opiskelija- ja hakijapalvelut ohjeistaa ja seuraa päätöksentekoa.
Opiskelija voi hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua
opiskeluoikeuden menettämisestä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisua haetaan päätöksen tehneeltä.
186
Opiskelija voi vapaaehtoisesti luopua opiskeluoikeudestaan. Luopumisilmoitus tehdään kirjallisesti keskushallinnon opiskelija- ja hakijapalveluihin, joka myös antaa
menettelyohjeita.
10 § Opiskelijaksi ilmoittautuminen
Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi yliopistopalveluiden määräämällä tavalla.
8 § Passiivirekisteri
Perus- ja jatkotutkinto-opiskelijan, joka ei opiskele aktiivisesti, opinto-oikeus voidaan siirtää passiiviseksi. Tällöin opiskelija ei ole yliopistossa kirjoilla läsnä- tai poissaolevana, ei voi kuulua ylioppilaskuntaan eikä näy tilastoissa opiskelijana. Merkintä on opinto-oikeuskohtainen, eli opiskelijalla voi samanaikaisesti olla muita aktiivisia opiskeluoikeuksia.
Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopistopalveluiden
määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos
tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus toimitetaan keskushallinnon opiskelija- ja hakijapalveluihin, ja
myös päätökset tehdään yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi keskitetysti.
Perustutkinto-opiskelijoista passiivirekisteri koskee vain
niitä opiskelijoita, jotka ovat vastaanottaneet opiskelupaikkansa ennen lukuvuoden 2005-2006 opiskelijavalintaa, jolloin opintoajan rajausjärjestelmä tuli voimaan.
Passiivirekisterissä oleva opiskelija ei voi ilmoittautua
eikä hän voi menettää opiskeluoikeuttaan 2 momentissa kuvatulla tavalla.
Perustutkinto-opiskelijan opinto-oikeus siirretään passiiviseksi, jos hänen kyseinen opinto-oikeutensa on alkanut vähintään 10 lukuvuotta sitten tai jos hän on ilmoittautunut poissaolevaksi tai laiminlyönyt ilmoittautumisen
viimeisenä kolmena lukuvuotena.
Jatko-opiskelijan opinto-oikeus siirretään passiiviseksi,
jos opiskelija ei ole viimeisen kolmen lukuvuoden aikana suorittanut jatko-opintoja tai osallistunut ohjaukseen sovitulla tavalla. Opinto-oikeus siirretään passiiviseksi myös, jos opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi tai laiminlyönyt ilmoittautumisen viimeiset kolme
lukuvuotta.
Sekä perustutkinto-opiskelijan että jatko-opiskelijan
opiskeluoikeuden palauttaminen aktiiviseksi edellyttää
opintosuunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä tiedekunnassa. Passiivirekisteristä ja opinto-oikeuden palauttamisesta aktiiviseksi keskushallinnon opiskelija- ja
hakijapalvelut antaa tarkemmat menettelyohjeet erikseen. Opiskeluoikeuksia siirretään passiiviksi kunkin lukuvuoden alussa, ja niille opiskelijoille, joita asia koskee, tiedotetaan ja annetaan toimenpideohjeet edellisen
lukuvuoden syyslukukauden aikana.
9 § Muutoksenhaku opiskelijavalintapäätöksiin
Tutkintoa tai muita opintoja suorittamaan otettavien
opiskelijoiden valintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekunnalta tai muulta opiskelijavalintapäätöksen tehneeltä yksiköltä 14 päivän kuluessa
tulosten julkistamisesta. Tulosta julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua.
Oikaisupyyntöä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeudelta niin kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) ja yliopistolaissa
(558/2009) säädetään.
Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
11 § Lukuvuosi
Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Syyslukukausi alkaa 1.8. ja
päättyy 31.12., kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy
31.7. Tiedekunta päättää viimeistään edellisen lukuvuoden joulukuun loppuun mennessä ajanjaksoista, jolloin
opetusta annetaan ja lukuvuoden mahdollisesta jakamisesta opetusperiodeihin.
Opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä
ja tehokkaasti.
12 § Opetussuunnitelmat
Opetussuunnitelman laatimisen tavoitteena on varmistaa sekä tutkinnon sisällön että koulutuksen toteuttamisen laadukkuus. Opetussuunnitelmassa määritellään
tutkinnon tavoitteet, tutkinnon rakenne, tutkintoon vaadittavat opinnot ja niiden sisältö, opintojen laajuus, suoritustavat, opetusmenetelmät, oppimateriaalit, osaamistavoitteet ja arviointimenetelmät.
Opetussuunnitelmista päättää tiedekunnan johtokunta.
Opetussuunnitelmien valmistelua varten tiedekunnassa
voidaan asettaa työryhmiä tai muita toimielimiä, joissa
on jäseninä sekä opettajia että opiskelijoita. Seuraavan
lukuvuoden opetussuunnitelmat tulee hyväksyä toukokuun loppuun mennessä. Opetusohjelmat pyritään julkistamaan opetussuunnitelmien julkistamisen yhteydessä, kuitenkin syyslukukauden opetusohjelma viimeistään 15.8. ja kevätlukukauden 15.12. Opettajien
työsuunnitelmat tulee laatia siten, että opetussuunnitelmien edellyttämät opetustehtävät kyetään toteuttamaan. Tiedekunta voi hyväksyä vain sellaisia opetussuunnitelmia, joiden toteuttamiseen tiedekunnalla on
osoittaa resurssit.
Opetussuunnitelmassa määrätään opintosuorituksen
vastaanottava henkilö tai henkilöt, joiden tulee olla palvelussuhteessa yliopistoon ja joiden pätevyyden tulee
vastata opintosuorituksen tasoa. Opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt laitos tai oppiaine vastaa
siitä, että toinen saman aineen opettaja tai muu pätevä
henkilö vastaanottaa opintosuoritukset.
187
13 § Opintojen ohjaus
Opiskelijat laativat tiedekunnan ohjeiden mukaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) erikseen kutakin suoritettavaa tutkintoa varten. Opintosuunnitelman
tarkoituksena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan tutkinnon ja opiskelun kokonaisuutta, tehostaa opintojen
ohjausta sekä lisätä opiskelijan valmiuksia opintojen
etenemisen tavoitteelliseen ja realistiseen suunnitteluun.
Tiedekunnan tulee varmistaa riittävä ohjaus opintosuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen.
Jokaisessa pääaineessa ja koulutusohjelmassa tulee
olla yksi tai useampi HOPS-ohjaaja.
Tiedekunnat seuraavat ja tukevat omien opiskelijoidensa opintojen etenemistä ja valmistumista suunnitelmallisesti. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus opintojen ohjaukseen opiskelun kaikissa vaiheissa ja hänelle
tiedotetaan muista opiskelua ja opiskeluaikaista elämää
tukevista palveluista.
14 § Opetuksen kehittäminen
Tiedekunta vastaa koulutuksen ja opetuksen laadusta
ja sen seurannasta yliopiston strategian mukaisesti.
Koulutuksesta ja opetuksesta kerätään opiskelijoilta
säännöllisesti palautetta, ja sitä hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä. Koulutuksen kehittämisessä hyödynnetään myös sidosryhmiltä saatavaa palautetta. Yliopistopalvelut ja tiedekunta antavat tarkemmat ohjeet
palautteen keräämiseksi ja siitä raportoimiseksi.
tai opintojakson kielenä. Päätös muun kielen käyttämisestä on tehtävä opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Vapaaehtoisen opintojakson kielenä voidaan
käyttää myös muuta kuin opetussuunnitelmassa hyväksyttyä kieltä.
18 § Kuulustelut
Tehtäviä laadittaessa on huolehdittava siitä, että tentti
tai muu vaadittava opintosuoritus vastaa opetussuunnitelmassa määrättyjä osaamistavoitteita. Kuulustelutilaisuuden kesto tulee suhteuttaa vaadittavien suoritusten
tasoon ja määrään.
Vammaisille ja oppimisvaikeuksisille opiskelijoille tulee
tarjota sellaiset opintoja koskevat esteettömät järjestelyt, jotka tenttiä tai muuta vastaavaa opintosuoritusta
varten ovat opiskelijalle hänen vammansa vuoksi tarpeen. Suoritustavassa ja tenttitilaisuuden kestossa esteettömyys ja vammaisten ja oppimisvaikeuksisten opiskelijoiden yksilölliset toimintaedellytykset tulee ottaa
huomioon. Erityisjärjestelyjä hakevan opiskelijan tulee
olla hyvissä ajoin yhteydessä yliopiston vammaisasiamieheen tai opetus- tai kuulustelujärjestelyistä vastaavaan yksikköön.
Kuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava
henkilöllisyytensä.
Opettajille annetaan mahdollisuus sisällyttää työsuunnitelmaan aikaa oman opetuksen kehittämiseen ja pedagogiseen kouluttautumiseen.
Kuulustelukerroista määrätään opetussuunnitelmassa.
Jos opintojakson suorittamiseksi pidetään kuulustelu,
se on järjestettävä samoin vaatimuksin vähintään kolme
kertaa yhden vuoden aikana luentosarjan tai kurssin
päättymisestä. Nämä kolme ajankohtaa on ilmoitettava
kunkin opintojakson alussa, ja niiden ajankohtaa päätettäessä on otettava huomioon, että opiskelijoille jää riittävästi aikaa valmistautumiseen kuulustelukertojen välillä.
Opintoasioita valmistelevissa tai niistä päättävissä toimielimissä tulee olla opiskelijaedustus.
Saman opintosuorituksen useista suorituksista on voimassa korkein arvosana.
15 § Opintojen mitoitus
Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60
opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa yhtä European
Credit Transfer System (ECTS) -järjestelmän pistettä.
Sähköisestä tenttimisestä annetaan erilliset ohjeet.
16 § Opintosuoritukset
Tässä johtosäännössä olevia määräyksiä sovelletaan
kirjallisiin, suullisiin ja muihin opintosuorituksiin, jotka sisältyvät tiedekuntien ja erillisten laitosten hyväksymiin
opetussuunnitelmiin.
Tiedekunta tai muu opetusta antava yksikkö ratkaisee
opintosuoritusten yleistä järjestelyä koskevat asiat, ja
antaa sitä koskevat ohjeet. Laitos, erillinen laitos tai tiedekunta päättää kuulustelutilaisuuksien järjestämisestä.
17 § Opetus- ja tutkintokieli
Yliopiston opetusja tutkintokieli on suomi. Tiedekunnalla on oikeus, jos opintosuorituksen tarkoitus sitä vaatii tai muusta painavasta syystä, päättää muun kielen
käyttämisestä koulutusohjelman, opintokokonaisuuden
19 § Opintosuoritusten arvostelu, tulosten julkistaminen ja muutoksenhaku
Opintosuoritusten arvostelu
Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa
5=erinomainen (A); 4=kiitettävä (B); 3=hyvä (C); 2=tyydyttävä (D); 1=välttävä (E); 0=hylätty (F); tai asteikkoa
hyväksytty/hylätty. Ruotsin kielen arvostelussa voidaan
käyttää myös asteikkoa "hyvä taito" ja "tyydyttävä taito".
Tiedekunta antaa määräykset opinnäytteiden arvostelusta. Jos opinnäytteiden arvostelussa käytetään muuta
asteikkoa kuin hyväksytty/hylätty, tiedekuntien tulee
määritellä arvosanojen perusteet.
Opintosuoritusten arvosteluperusteet ovat julkisia, ja
opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden
soveltamisesta opintosuoritukseensa. Opiskelijalle on
188
varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai
muuten tallennettuun opintosuoritukseen.
Opintosuorituksen arvostelijan esteellisyyttä arvioitaessa sovelletaan hallintolain esteellisyyttä koskevia
säännöksiä.
Tutkintojen opinnäytteille tehdään ennen töiden hyväksymistä alkuperäisyyden tarkastus sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän avulla. Plagiaatintunnistusjärjestelmää voidaan käyttää myös muiden opintojen yhteydessä yksikön harkinnan mukaan. Rehtori ja yliopistopalvelut antavat tarkemmat määräykset (18.3.2013).
Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta
opiskelija voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Ennen lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelua
tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen
esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta.
Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelusta
opiskelija voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön sille hallintoelimelle, joka päättää opinnäytteen arvostelusta 14
päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Tulosten julkistaminen
Opintosuoritusten tulokset on julkistettava ja toimitettava opiskelijatietojärjestelmään kahden viikon kuluessa
suorituksesta. Tiedekunta, laitos tai oppiaine voi painavasta syystä pidentää tulosten julkistamisen määräaikaa. Määräajan pidentämisestä ja sen kestosta on ilmoitettava viimeistään kuulustelutilaisuudessa. Sähköisten kuulustelujen tulosten julkistamisesta annetaan
ohjeet erikseen. Kesätenttien tulosten julkistamisesta
tiedekunnat antavat määräajat erikseen.
Opinnäytteen arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
20 § Tutkintolautakunta
Opintosuoritusten arvostelua ja opintojen tai osaamisen
hyväksilukemista koskevien oikaisupyyntöjen ja niiden
johdosta tehtyjen päätösten käsittelyä varten yliopistossa on tutkintolautakunta, jonka kokoonpanosta säädetään yliopiston johtosäännössä. Tutkintolautakunnassa käsiteltävistä asioista säädetään 19 §:ssä.
Opinnäytteet on arvosteltava kunkin tiedekunnan erikseen päättämässä ja opiskelijoille ilmoittamassa kohtuullisessa määräajassa.
Tutkintolautakunnan toimikausi on neljä vuotta kuitenkin
siten, että opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi vuotta.
Ilmoitustaululla tuloksia julkistettaessa käytetään opiskelijanumeroa. Tulosten julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan myös hylättyjen lukumäärä, mutta heidän opiskelijanumeroaan tai muuta tunnistetietoa ei käytetä.
Tutkintolautakunnan tulee päätöksentekoaan varten
kuulla arvostelusta tai hyväksilukemisesta päätöksen
tehnyttä. Tutkintolautakunta voi käyttää myös ulkopuolista asiantuntija-apua.
Muutoksenhaku
21 § Opintosuoritusten arkistointi, julkisuus ja opinnäytteiden julkaiseminen
Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset
säilytetään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Opiskelijatietojärjestelmään tallennetut tiedot säilytetään 50 vuoden ajan. Valmistumisen yhteydessä tutkintotodistuksen arkistokappaleeseen liitetään myös
englanninkielinen Diploma Supplement ja opintorekisteriote liitteineen. Tutkintotodistus ja Diploma Supplement
on tulostettava arkistokelpoiselle paperille.
Opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua
muun opintosuorituksensa kuin alla mainitun opinnäytteen arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai
muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen
arvostelun suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisupyyntöä koskeva päätös annetaan kirjallisena.
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi
14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.
Opintosuorituksen arvostelua tai hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa
hakea muutosta valittamalla.
Opinnäytteen tekijällä on oikeus määrätä teoksensa julkaisemistavasta. Julkaisemisesta sovitaan tekijän kanssa, mutta
väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset pyritään julkaisemaan
sähköisessä muodossa yliopiston julkaisuarkistossa. Julkaisuarkistossa julkaiseminen ei ole opinnäytteen hyväksymisen
edellytys. Kaikista opinnäytetöistä toimitetaan yksi kansitettu
kappale tiedekunnan ohjeistamalla tavalla yliopiston kirjastoon
pysyvästi säilytettäväksi. Pro gradu –tutkielmaa alempia opinnäytteitä voidaan kuitenkin säilyttää pelkästään sähköisessä
muodossa, jos niiden säilyminen muuttumattomana voidaan
taata 50 vuoden ajaksi.
Kaikista opinnäytteistä, lukuun ottamatta alemman korkeakoulututkinnon tutkielmia, laaditaan sähköisessä muodossa tiivistelmä, joka toimitetaan kirjastoon.
Muutoksenhaku, ylemmän korkeakoulututkinnon ja jatkotutkintojen opinnäytteet
189
Opinnäytteet ovat kokonaan julkisia asiakirjoja sen jälkeen, kun ne on hyväksytty. Opinnäytetyöhön ei voi sisällyttää esimerkiksi sellaista aineistoa, jonka osalta
opinnäytetyötä tukenut yhteisö edellyttää salassapitoa.
Opinnäytteitä lukuun ottamatta opintosuorituksia ei saa
luovuttaa tai näyttää ilman asiallista perustetta eikä
muutoinkaan julkistaa ilman opiskelijan lupaa.
22 § Muiden opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen
Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan tiedekunnan
päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka
muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä
korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa tiedekunnan päätöksen
mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon
kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.
2.
vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen
seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä
toimimisen.
Mitä 1 momentissa määrätään, ei koske opiskelijaa,
joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen
tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää tiedekunta.
Tiedekunta voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan
1 momentissa määrätyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.
Kun opiskelijalta ei vaadita 1 momentissa tarkoitettua
kielitaitoa, tiedekunta määrää kypsyysnäytteen kielestä
erikseen.
Muualla suoritettujen opintojen ja muulla tavoin hankitun osaamisen tulee täyttää tutkinnolle ja sen osille asetetut osaamistavoitteet.
24 § Todistukset
Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan
alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta sekä
jatko-tutkinnoista tutkintotodistuksen opiskelijan omasta
hakemuksesta tai tiedekunnan muutoin määräämäll.ä
tavalla.
Aiemmat opinnot tai muulla tavoin hankittu osaaminen
sisällytetään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.
Tutkintotodistuksista tulee käydä ilmi:
Toiseen, vähintään samantasoiseen yliopistotutkintoon
sisältyvillä opinnoilla opiskelija voi korvata enintään 30
opintopistettä samansisältöisiä, opetussuunnitelmassa
pakolliseksi määrättyjä opintoja. Tämä määräys ei
koska hammaslääke- ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opintojen keskinäistä korvaamista eikä yliopistojen
välisiin sopimuksiin perustuvia yhteistutkintoja. Tämän
lisäksi opiskelija voi toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla korvata pakollisia kielija viestintäopintoja.
1.
2.
3.
4.
5.
tutkintonimike ja koulutusala;
tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma;
tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus ja sen erikoisala
tutkinnon keskeinen sisältö; sekä
opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja
ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annettu valtioneuvoston asetus.
Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvien opintojen
käyttämisestä yliopiston tutkintoon päättää tiedekunta.
Jatkokoulutuksena suoritettujen tutkintojen todistuksiin
sovelletaan edellisen momentin kohtia 1–4.
Tutkinnosta vähintään opinnäytetyö on suoritettava Turun yliopiston opintoina. Lisäksi tiedekunnat voivat määrätä, kuinka suuri osa tutkinnosta on opinnäytteen lisäksi suoritettava Turun yliopistossa.
Turun yliopistossa tutkinnon suorittaneille annetaan
aina suomenkielinen tutkintotodistus. Tämän lisäksi vieraskielisestä koulutuksesta annetaan myös vieraskielinen tutkintotodistus.
Tiedekunta päättää aiemmin hankitun osaamisen osoittamisesta, arvioinnista ja hyväksymisestä sekä menettelytavoista kunkin tieteenalan erityistarpeet huomioon
ottaen.
Yhteistutkinnosta annetaan yksi tai useampi todistus
sen mukaan, onko kyseessä useamman korkeakoulun
yhteistyössä kehittämä ja järjestämä tutkinto, joka johtaa yhteen tutkintotodistukseen vai kaksoistutkinto-ohjelma, jossa tutkinnon suorittamisen jälkeen annetaan
kaksi tai useampia tutkintotodistuksia.
23 § Perustutkinto-opiskelijalta vaadittava kielitaito
Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla
osoittaa saavuttaneensa:
1.
suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään valtion virka- tai
työsuhteeseen kaksikielisessä viranomaisessa
ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
Kaikkien tutkintotodistusten liitteenä myönnetään erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma
Supplement, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta
samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta asemasta koulutusjärjestelmissä.
Tiedekunta antaa pyynnöstä erikseen säädetystä maksusta vastaavuustodistuksen, jolla voidaan osoittaa
suoritettujen opintojen tuottama kelpoisuus sellaisiin
190
tehtäviin, joiden edellyttämästä kelpoisuudesta on säädetty lailla tai asetuksella.
25 § Kurinpitoa koskevia määräyksiä
Opiskelijan, joka tentissä syyllistyy vilppiin tai käyttäytyy
häiritsevästi, voi valvoja välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta
tenttitilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin. Hylkäämispäätös on tehtävä
viivytyksettä. Nämä määräykset koskevat myös valintakoetta.
Opiskelijalle, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai
tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai
muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan antaa
kirjallinen varoitus. Jos teko tai laiminlyönti on vakava,
hänet voidaan erottaa enintään yhden vuoden määräajaksi. Varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus.
Ennen asian ratkaisemista opiskelijalle on todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä
syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa
kuulluksi.
26 § Avoin yliopisto-opetus, erilliset opinnot, täydennyskoulutus ja tutkintojen täydentäminen
Yliopistossa voidaan suorittaa myös erillisiä opintoja,
joustavan opinto-oikeuden (JOO) piiriin kuuluvia opintoja sekä järjestää täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta.
mena yliopisto-opetuksena suoritetuista opintokokonaisuuksista. Todistuskaavan hyväksyy asianomainen tiedekunta.
Avoimen yliopisto-opetuksen ja erillisten opintojen maksuista päättää rehtori, ellei niistä ole
muualla säädetty.
Opiskelijalla, joka on suorittanut Turun yliopistossa
ylemmän korkeakoulututkinnon tai sellaisen alemman
tutkinnon, jonka suorittaneella ei ole oikeutta suorittaa
ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja
tutkinnon suorittamista seuraavan kolmen lukuvuoden
ajan.
27 § Voimaantulo
Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.8.2010 lukien, mihin
asti 31.12.2009 voimassa olleet johtosäännöt ovat soveltuvin osin voimassa. Ennen tämän johtosäännön voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Vuoden 2010 opiskelijavalinnassa sovelletaan kuitenkin tämän johtosäännön määräyksiä.
Tällä johtosäännöllä kumotaan Turun yliopiston hallituksen 2.12.2004 hyväksymä ja kanslerin 22.12.2004 vahvistama johtosääntö koulutuksesta ja tutkinnoista siihen
myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä Turun kauppakorkeakoulun hallituksen 10.6.2005 hyväksymät tutkintosääntö ja opintosuorituksia koskeva johtosääntö
niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tiedekunta ottaa opiskelijat järjestämäänsä täydennyskoulutukseen sekä suorittamaan erillisiä opintoja ja
JOO-opintoja. Yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus
ja asianomaiset erilliset laitokset ottavat opiskelijat
omaan koulutukseensa.
Täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopisto-opetuksen
valintaperusteet hyväksyy opetuksen järjestäjä eli tiedekunta, koulutus- ja kehittämiskeskus, kielikeskus tai
muu erillinen laitos.
Avoimen yliopiston opetus suunnitellaan tiedekuntien ja
koulutus- ja kehittämiskeskuksen sekä erillisen laitoksen yhteistyönä ja se perustuu näiden välisiin sopimuksiin. Tiedekunta hyväksyy omien oppiaineidensa
avointa yliopisto-opetusta koskevat opetussuunnitelmat.
Koulutus- ja kehittämiskeskus koordinoi ja kokoaa lukuvuosittain yliopiston avoimen yliopisto-opetuksen toimeenpanosuunnitelman sen jälkeen kun tiedekunnat
ovat hyväksyneet opetussuunnitelmat ja opetuksen järjestämisen. Toimeenpanosuunnitelmaan sisällytetään
myös sellainen avoimen yliopiston opetus, joka tapahtuu yhteistyössä yliopiston ulkopuolisen oppilaitoksen
tai muun opetuksen järjestäjän kanssa.
Tiedekunnat antavat tarvittaessa todistukset suoritetuista erillisistä opinnoista. Koulutus- ja kehittämiskeskus antaa tarvittaessa todistuksen järjestämistään avoi-
191
192

OPINTO-OPUS 2015–2016

Transcription

Similar documents

WINHAWILLE-OHJEET Saimaan ammattikorkeakoulu

Porin yksikkö (11 - Tampereen teknillinen yliopisto

Merkityksellisiä tavoitteita kohti

Kuvataidelinja 34 ov ja Kuvataiteen perusopinnot 25 op

HAE 7.1.-2.3.2015

Sivuainekokonaisuudet hallintotieteiden pääaineopiskelijoille

macciavellin jono

Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta

Pieni sivuaineopas

OPISKELIJAEDUSTAJAN OPAS