docLoppuraportti - KUUMA
download 
Report Transcription
Loppuraportti - KUUMA
Uudistuva ja verkostomainen KeskiUudenmaan kaupunki Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen päivitetty loppuraportti Sisällys Keski-Uudenmaan kaupungin logo: Mainostoimisto Elido Oy, Kerava Taitto: Mainostoimisto Jabadabaduu, Pori 2 Alkusanat 1.Tiivistelmä 1.1 Nykytilanne sekä tulevaisuus erillisinä ja yhtenä kuntana 1.2 Kuntien yhdistymisen edut ja haitat 4 6 6 12 2. Arvio nykytilasta, kun kunnat ovat erillisiä 2.1 Keskiuusmaalainen identiteetti 2.2 Keski-Uudenmaan kuntien väestö ja ikärakenne 2.3 Kuntien talouden nykytila 2.4 Kuntien palveluverkon nykytila 2.5 Kuntien palvelurakenteen nykyiset kustannukset 2.6 Kuntien nykytilan edut ja haitat 16 16 18 20 22 24 25 3. Arvio tulevaisuudesta, jos kunnat jatkavat erillisinä 3.1 Erillisten kuntien talouden tulevaisuudennäkymät 3.2 Erillisten kuntien sopeuttamismahdollisuudet palveluverkon avulla 3.3 Erillisten kuntien edut ja haitat 26 26 30 31 4. Ehdotus Keski-Uudenmaan kaupungiksi 4.1 Visiona uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki 4.2 Kuntalaisten mielipide palvelujen saavutettavuudesta: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut 4.3 Kaupunkirakenne ja palvelujen sijainti 4.4 Palvelujen ja hallinnon järjestäminen 4.4.1 MALY-palvelut 4.4.2 Yhdyskuntatekniset palvelut sekä vesi- ja energiaverkko 4.4.3 Kilpailukykypalvelut 4.4.4 Sivistyspalvelut 4.4.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 4.4.6 Talouspalvelut 4.4.7 Hallinto-, henkilöstö- ja tukipalvelut 4.4.8 ICT-palvelut 4.5 Lähidemokratia sekä päätöksenteko- ja viranhaltijaorganisaatiomallit 32 32 33 34 38 39 42 46 47 51 55 57 60 61 5. 64 64 67 68 71 74 76 Arvio tulevaisuudesta, jos kunnat yhdistyvät Keski-Uudenmaan kaupungiksi 5.1 Henkilöstöjärjestelyiden vaikutus 5.2 Palveluverkon ja toimitilajärjestelyiden vaikutus 5.3 Palveluiden sähköistämisen vaikutus 5.4 Yhdyskuntarakenteen vaikutus 5.5 Keski-Uudenmaan kaupungin talous 5.6 Keski-Uudenmaan kaupungin edut ja haitat 6. Ohjausryhmän esitys 78 Liitteet Liite 1 Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä kaksikielisyyden kustannuksista Liite 2 Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhdistymisselvityksen aikana Liite 3 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen organisointi Liite 4 Organisaatiokaaviot Taustamateriaali 80 80 81 84 86 87 3 Alkusanat Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntien kuntarakennelain mukainen yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa 2013. Selvityksen loppuraportti valmistui syyskuussa 2014. Lokakuussa 2014 kahdeksan kunnan valtuustot totesivat, että yhdistymisselvitys on tehty kuntarakennelain mukaisesti. Nurmijärvi päätti jättäytyä selvityksestä pois. Muut valtuustot hyväksyivät yhdistymisen edellyttämät talous- ja henkilöstökriteerit. Kerava jäi pois selvityksestä tammikuussa 2015 ja Sipoo maaliskuussa 2015. Yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 5.3.2015 • päivittää yhdistymisselvityksen loppuraportin viiden, selvityksessä mukana olevan kunnan tiedoilla • käynnistää yhdistymissopimusluonnoksen valmiste lun tarkennetun aikataulun ja yhdistymisselvityksen työsuunnitelman mukaisesti. Käsissä on nyt ohjausryhmän toimeksiannon mukainen päivitetty loppuraportti. Yhdistymissopimusluonnosta on valmisteltu samanaikaisesti loppuraportin kanssa. Tavoitteena on, että kunnat päättävät syyskuussa 2015 jatkaa yhdistymissopimusluonnoksen valmistelua yhdessä muiden kuntien kanssa, toteuttavat kuntalaisten kuulemisen yhdistymisestä sekä käsittelevät yhdistymissopimuksen valtuustoissaan helmikuussa 2016. Kesällä ja syksyllä 2013 vapaaehtoisesti käynnistyneet Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys sekä Sipoon, Pornaisten ja viiden Itä-Uudenmaan kunnan yhdistymisselvitys eivät ole johtaneet kuntien yhdistymiseen. Myös valtion käynnistämä metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys on päättynyt tuloksettomana. Valtakunnallinen sote-uudistus karahti kiville Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana. Uuteen, Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu 19 itsehallintoalueen muodostaminen ja sote-järjestämisvastuun siirtäminen niille, mutta yksityiskohdat ovat vielä auki. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen rinnalla on käynnistetty viiden selvityskunnan sekä Nurmijärven yhteinen sote-projekti. Sen tavoitteena on vaikuttaa valtakunnalliseen ja Uudenmaan sote-ratkaisuun keskiuusmaalaisten hyödyksi. Sote-projektin keskeisimmät tulokset ja toimenpide-ehdotukset sisältyvät yhdistymisselvityksen päivitettyyn loppuraporttiin. Edellisten hallitusten aikana valmisteltu metropolilaki on sellaisenaan kuopattu. Uuden hallitusohjelman mukaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä valtakunnallisesti (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Tulevaisuuden kunnasta hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus ja että kuntien päätehtävänä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elä- misen mahdollisuuksista. Hallitus käynnistää myös vapaakuntakokeilun sekä panostaa digitaalisuuteen, kokeiluihin ja normien purkamiseen. Linjaukset ennakoivat suuria muutoksia kuntien tehtäviin: niitä siirrettäneen itsehallintoalueille sote-palvelut edellä. Kuntien nykyisistä tehtävistä korostuu jatkossa edunvalvonta niihin tahoihin, jotka tuottavat kuntalaisille palveluja. Isolla kunnalla on paremmat mahdollisuudet selvittää kuntalaisten tarpeet ja mielipiteet, toteuttaa aitoa osallisuutta ja lähidemokratiaa sekä enemmän äänivaltaa toimia asukkaidensa parhaaksi. Tulevat muutokset kuntien tehtäviin, kuntien talouden sopeuttamistarpeen selättäminen sekä hallitusohjelman vapaakunta-, digitalisaatio- ja kokeilumahdollisuudet antavat hyvät lähtökohdat uudelle Keski-Uudenmaan kaupungille, jos sellainen päätetään perustaa. Mäntsälässä 18.6.2015 Johanna Viita projektinjohtaja Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Keski-Uudenmaan selvitysalue 1 349 km2 | 150 000 asukasta Espoon jne. selvitysalue 1 283 km2 | 322 000 asukasta Vantaa 241 km2 | 200 000 asukasta Helsinki 209 km2 | 589 000 asukasta 4 5 1. Tiivistelmä 1.1 Nykytilanne sekä tulevaisuus erillisinä ja yhtenä kuntana Nykytilanne keuksellisen lujasti. Tuusulan tase ja tuloksentekokyky ja talouden sopeutumismahdollisuus tuloissa oli vahvin vielä 2013. Lähituntumassa seurasivat Hyvinkää ja Järvenpää. Keski-Uudenmaan alueen erityispiirteinä ovat muuhun maahan verrattuna • suuri asukasluvun kasvu • nuori mediaani-ikä • nopea ikääntyminen: yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2040 asti 400-1 000 hengellä vuosittain (kuntien omien ennusteiden mukaan tätäkin nopeammin). Tulevaisuus erillisinä kuntina Itsenäisinä kuntina jatkaessaan kuntien on sopeutettava toimintaansa toisaalta pystyäkseen turvaamaan kasvun ja toisaalta voidakseen turvata erityisesti ikääntyvien ihmisten edellyttämät palvelut. Kuntien on jatkuvasti turvattava myös tarpeellinen infrastruktuuri. Rakentamisen rahoitukseen ei riittäne veroprosentin nostolla saavutettava lisärahoitus, vaan kuntien on (netto)velkaannuttava ja/tai myytävä likvidiä omaisuuttaan. Kuntien tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta •valtionosuusleikkauksista. • verotulojen kasvun alenemasta sekä •väestönkasvun, ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista. Keski-Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu väkiluku on nyt 150 723 asukasta. Luku on ollut kasvussa ja Tilastokeskuksen maltillisen väestöennusteen perusteella kasvaa edelleen. Kuntien palvelurakenne on koko valtakunnan tasolla edullinen. Toimintamenot ovat maltillisia suhteessa omiin toimintatuloihin. Kaikkiin Manner-Suomen kuntiin verrattuna kaikki viisi selvitysalueen kuntaa ovat kuudenkymmenen parhaan kunnan joukossa. Tästä huolimatta alueellinen palveluverkko ei ole optimaalinen. Suuri osa Keski-Uudenmaan kunnista on ollut taloudellisesti erittäin vahvoja vielä vuonna 2013 koko maan tasolla tarkastellen. Tämä siitä huolimatta, että vuonna 2009 alkanut heikko taloudellinen kehitys on iskenyt joihinkin kuntiin, esimerkiksi Pornaisiin, poik- Valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa 1,5 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 2017 tasoon. Verotettavan tulon kasvun alenema vastaa vuosina 2009–2013 noin 0,3-0,6% veroprosenttiyksikköä vuodessa. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvu näkyy palveluntarpeen kasvuna, joka nykymenoilla tarkoittaa vuoden 2020 jälkeen keskimäärin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Ikääntymisen vaikutus näkyy myös eläkkeelle jäämisenä, mikä osaltaan heikentää verotettavan tulon kasvua 0,1-0,3 veroprosenttiyksikköä vuodessa. Laskelman suurimmat epävarmuustekijät ovat sote-uudistuksen ja uuden hallitusohjelman lopulliset vaikutukset ml. kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen korottaminen. Näitä ei ole huomioitu painelaskelmissa. Esimerkiksi Tuusulassa kiinteistöveroprosenttien korotusten vaikutuksen on arvioitu olevan 1 miljoona euroa vuodessa. Sopeutustarve meur meur/vuosi Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä 2016-2020 yhteensä eur/as vero-% -3.6 -4.8 -1.0 -0.3 -5.9 -15.6 -18.0-390 -24.0-601 -5.0-243 -1.3-243 -29.5-774 -77.8-519 Toimintakatteen kasvun raja-arvo -2.10 -2.99 -1.49 -1.48 -3.73 -2.71 2.42% 2.69% 3.54% 3.14% 2.66% Taulukko. Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua. Sopeutus meur TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä -3.0 -5.2 -0.9 -0.5 -3.4 -13.2 -0.7 -3.0 -1.0 -0.2 -0.6 -5.4 TE 2019 Yhteensä eur/as vero-% 0.0 0.0 -3.7 -81-0.43 -8.1 -0.3 -16.7-417 -2.08 -0.8 0.0 -2.7-132 -0.80 -0.1 0.0 -0.9-168 -1.02 0.0 0.0 -4.0-106 -0.51 -9.1 -0.3 -28.0-187 -0.98 Taulukko. Kuntien oma arvio mahdollisesta sopeuttamisesta. Seuraavassa taulukossa on arvioitu itsenäisten kuntien veroprosentteja kuntakohtaisten sopeuttamismahdollisuuksien toteuttamisen jälkeen. Toisin sanoen vaikka kunnat toteuttavat kaikki arvioimansa sopeuttamismahdollisuutensa, niiden veroprosentti nousee huomattavasti nykyisestä. Veroprosentti TP 2013 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä 6 Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien 2015– 2020 toimintakatteiden nousuun kohdistuu menneen kaltainen paine ja kunnat päättävät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuvat vuoden 2015 veroprosenteilla vuoteen 2020 mennessä sellaiselle tasolle, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti (lähes) pois, on kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 78 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin kahden ja puolen veroprosenttiyksikön tuottoa. Kuntien sopeuttamisohjelmat on kuvattu alla olevassa taulukossa. Erillisten kuntien sopeuttamisohjelmat ovat yhteensä 28 Me, joka on 35% kuntien yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta, 78 Me. 19.25 19.00 19.75 19.50 19.25 19.25 TP 2014 19.75 19.75 19.75 20.00 19.25 19.62 Tpe 2015 TASU 2016 19.75 19.75 20.50 20.00 19.50 19.77 7 20.50 20.00 20.50 20.00 20.25 20.28 TE 2018 TE 2019 TE 2020 21.00 20.50 20.75 20.00 21.25 21.00 21.00 20.50 21.00 20.00 22.00 21.00 21.25 20.50 21.25 20.25 22.50 21.25 den projektitoimistoja voidaan tilapäisesti perustaa kaupunkialuetasolle. Lähipalvelut tuotetaan sähköisesti ja mobiilisti (mm. palautejärjestelmät). Joukkoliikenteen matkustajapalvelut toimivat kaikilla palvelutasoilla. - Yhdyskuntateknisistä palveluista omaisuuden hallinta ja tilaajatehtävät ovat keskitettyjä palveluita. Korjaus-, ylläpito- ja huoltopalvelut toimivat mobiilisti paikallisissa kohteissa lähipalveluina. Huoltovarikoita on kolme, joista yksi on keskusvarikko. - Kilpailukykypalvelut ovat keskitettyjä palveluita. Yritysten neuvonta- ja kehittämistehtävät keskitetään samaan yhtiöön. Yritysten sijoittumispalvelut sijoitetaan maankäytön, kaavoituksen, mittauspalveluiden, rakennusvalvonnan ja kaupunkitekniikan suunnittelun yhteyteen. Organisaatio on keskitetyn palvelun mukainen, mutta jalkautuu aktiivisesti lähipalveluna lähelle asiakasta. - Sivistyspalveluista varhaiskasvatus ja perusopetus ovat lähipalveluja. Päivähoitopalvelua täydentävät yksityiset toimijat, joiden osuudeksi laskennallisista hoitopaikoista tavoitellaan n. 20-35%. - Keski-Uudenmaan kaupungissa toisen asteen opetuspalvelut tuottaa yksi tai useampi oppilaitos, jotka voivat olla myös osakeyhtiöitä, kuntayhtymiä ja liikelaitoskuntayhtymiä. Lukio- ja ammatillinen koulutus järjestetään keskitettynä palveluna. Oppilaitoksen tai oppilaitosten toimipisteet ovat kuitenkin kaupunkialueilla. - Nuorisopalvelut järjestetään kaupungin omana palveluna osin kaupunkialueen palveluina ja osin lähipalveluina. Sähköisten, mobiili- ja verkkopalveluiden tuotanto sekä tapahtumatuotanto ovat keskitettyjä palveluita. - Kirjastolla on laajoja monitoimipalvelupisteitä lähipalveluna hyödyntäen nykyisiä pääkirjastoja, joiden kokoelmat voivat osittain erikoistua. Palveluja täydentävät reuna-alueilla itsepalvelukirjastot sekä liikkuvat palvelut. Lisäksi koko kaupungin alueella kehitetään sähköisiä palveluja, itse- ja mobiilipalveluja. - Yksi Keski-Uudenmaan opisto vastaa kansalaisopistotoiminnan sekä taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Toimipisteet ovat kaupunkialueen palveluja. Opetustoimintaa järjestetään myös lähipalveluna hyödyntäen eri toimijoiden tiloja. - Liikuntapalvelut vastaa sekä liikuntapaikoista että -toiminnasta. Palvelut järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin ja opiston kanssa lähipalveluina, kaupunkialueen palveluna sekä keskitettyinä palveluina. - Kulttuuripalvelut mahdollistavat erikoistumisen keskitetyissä ja kaupunkialuetason palveluissa. Kulttuurimatkailussa yhdistetään resurssit ja markkinointi sekä toiminnan koordinointi yhteistyössä yrittäjien kanssa. Museon eri toimintayksiköillä on eri tavoin painottuneet kokoelmat, jotka täydentävät toisiaan. Tarkasteltaessa toimintakatteen kasvun raja-arvoja ja veropaineita voidaan havaita, että kuntien välillä ei toimintakatteiden kasvujen rajoissa ole niin suurta hajontaa kuin veropaineessa. Ero johtuu siitä, että kuntien tasapainotuspakettien ja -keinojen välillä on suuria eroja. Huomattavaa on, että jos kunnat sopeuttaisivat toimintaansa ainoastaan palveluverkon uudentamisella, ei toimenpiteillä pystyttäisi kattamaan koko sopeuttamistarvetta - vaikka kunnat tekisivät erittäin kovia palveluverkon muuttamispäätöksiä. Toisaalta yksikään kunta ei pysty kattamaan sopeuttamistarvettaan muuttamatta jatkossa myös palveluverkkoaan. Ehdotus Keski-Uudenmaan kaupungiksi Keski-Uudenmaan kaupungin visiona on uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki. Uudistuvuus tarkoittaa, että älykkäästi ja ketterästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa. Se on kilpailukykyinen ja vetovoimainen mahdollisuuksien luoja sekä vahva metropolialueen toimija. Verkostomaisuus tarkoittaa, että uusi kaupunki yhdistää alueen keskukset toimivaksi verkostoksi. Vahvat paikalliset identiteetit, loistava sijainti metropolialueella sekä laaja alue luovat yhdessä houkuttelevan toimintaympäristön ja monia vaihtoehtoja asukkaille ja yrityksille. Kaupunkirakenteen runkona on kolme kaupunkialuetta, jotka muodostuvat yli nykyisten kuntarajojen, voimakkaimpien keskusten tai palvelukeskittymien ympärille. Kaupunkialueet ovat Tuusulanjärvi, Hyvinkää ja Mäntsälä. Palveluverkko suunnitellaan siten, että kukin kaupunkialue käsittää keskustaajamat, kylät ja niiden vaikutusalueella olevan haja-asutusalueen. Kaupunkirakenteen kehittämisen tukena ovat kuusi uudistuvan rakenteen kriteeriä. Niiden mukaan kaupungin palvelut luokitellaan saavutettavuuden perusteella seuraavasti: •lähipalvelut. • kaupunkialueen palvelut ja • keskitetyt palvelut. Lähipalveluja voi olla useita kussakin Keski-Uudenmaan kaupungin kolmesta kaupunkialueesta väestöpohjan mukaisesti. Kaupunkialueen palveluja on Tuusulanjärven, Hyvinkään ja Mäntsälän kaupunkialueissa kussakin vähintään yksi. Keskitettyjä palveluita on koko Keski-Uudenmaan kaupungissa vain yksi tai väestöpohjasta riippuen useampiakin koko kaupungin väestön tarpeisiin. - Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön palveluista suunnittelu-, kehittämis-, ohjaus- ja koordinaatiotyöt ovat keskitettyjä palveluita. Neuvonta-, asumisen tuki-, rakennusvalvonta- ja tarkastuspalveluja saa kaupunkialuetasolla kaupungin yhteisistä asiakaspalvelupisteistä. Myös isojen kaavoitus- tai aluehankkei- 8 - Taloushallinnon ydintoiminnot ovat keskitettyjä palveluita ja ne keskitetään yhteen kaupunkialueen keskukseen pääradan varrelle. Taloushallinnon peruspalvelut voidaan ulkoistaa. - Hallinto-, henkilöstö- sekä henkilöstöhallinnon tukipalvelut ovat keskitettyjä palveluita. Ne keskitetään yhteen toimipisteeseen. Hallinnon palvelupisteitä on yksi tai useampi koko kaupungin alueella. Ruokapalveluissa siirrytään keskuskeittiö-jakelukeittiö -malliin. Keskus- ja jakelukeittiöiden määrä arvioidaan tulevan palveluverkon pohjalta. Siivouspalveluiden hallinnointi mukaan lukien ostopalveluiden sopimushallinta ovat keskitettyjä palveluita. Siivouspalveluja ei tarvitse tuottaa kokonaan kunnan omana tuotantona. - ICT-palvelut sijoitetaan keskitettyinä palveluina kahteen yksikköön: tietohallintoyksikköön ja tietoteknisten palveluiden yksikköön. Tietotekniset palvelut hankitaan myöhemmin ulkopuolisilta toimittajilta kustannustehokkuuden ja yhä kasvavan asiantuntemuksen tarpeen takia. - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät koko Uudenmaan kattavan itsehallintoalueen järjestettäväksi viimeistään 1.1.2020. Tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan sote-palveluiden järjestämisestä vastaa silloin Keski-Uudenmaan yksikkö, joka on osa Uudenmaan itsehallintoaluetta. Lisäksi tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan yksikkö järjestää sote-palvelut sen mukaan kuin ne Keski-Uudenmaan kaupungissa vuosina 2017-2019 on järjestetty tai suunniteltu järjestettävän. Jos kuntaliitosta ei synny, kuntaliitoksen sote-suunnitelma voidaan toteuttaa perustamalla väliaikainen kuntayhtymä Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kesken vuosiksi 2017-2019. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa voidaan hyödyntää hallitusohjelmassa mainittu vapaakuntakokeilu. - Keski-Uudenmaan kaupungissa sote-lähipalveluita ovat muun muassa neuvolapalvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä suun terveydenhoito, oppilashuolto, perhetyö ja perhesosiaalityö, nuoria tukevat palvelut, ikäihmisten päivätoiminta ja omaishoito, mielenterveys- ja päihdepalveluista päivä- ja työtoiminta ja tuettuasuminen, vammaispalveluista ja kehitysvammahuollosta omaishoito ja päivätoiminta sekä aikuisten sosiaalipalveluista kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi sekä kotiin tuotava psykososiaalinen tuki. Näitä palveluja johdetaan keskitetysti ja tuotetaan lähellä kuntalaisia. - Kaupunkialueen sote-palveluita ovat muun muassa kiireetön ja subakuuttivastaanottopalvelu, suun perusterveydenhoito, perheneuvolapalvelut, opiskeluhuollon palvelut, lastensuojelun avohuolto ja jälkihuolto, ikäihmisten tehostettu palveluasumi- nen, ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusyksikkö sekä päiväkeskus, vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon päivä- ja työkeskustoiminta sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden alueellinen sosiaali- ja terveyspalvelu. Näitä palveluja johdetaan keskitetysti ja tuotetaan hajautetusti. - Keskitettyjä sote-palveluita ovat muun muassa ensihoito ja sairaankuljetus, päivystys ja akuutti sairaalahoito, psykiatrinen päivystys, geriatrian akuuttisairaalahoito, ikäihmisten sosiaalipäivystys ja kuntoutus sekä suun terveydenhuollon päivystys ja anestesiaa vaativat suuren riskin potilaitten palvelut sekä aikuisten sosiaalinen kuntoutus. - Muihin Keski-Uudenmaan kaupungin palveluihin verrattuna, sote-palveluissa on myös ns. seudulliset palvelut, joilla tarkoitetaan koko Uudenmaan kattavan itsehallintoalueen tuottamia erityisen vaativan erikoissairaanhoidon palveluita sekä tukipalveluita. Esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamispalvelut tuotetaan seudullisena palveluna, mutta niiden palvelupisteitä on kuitenkin vähintään yksi kullakin Keski-Uudenmaan kaupungin kaupunkialueella. Keski-Uudenmaan kaupungin valtuuston koko on vähintään 67 jäsentä. Hallituksen jäsenmäärä on 17. Lisäksi ovat tarkastuslautakunta ja tulevaisuusvaliokunta sekä yksi palvelulautakunta, yksi sote-palvelulautakunta (joka toimii arviolta 31.12.2019 asti) ja yksi lupalautakunta. Valiokuntia (esim. tulevaisuusvaliokunta) ja jaostoja (esim. kaupunkikehitysjaosto) perustetaan tarpeellinen määrä. Hallituksen ja lautakuntien jäsenet koostuvat valtuutetuista ja keskeisimmät luottamushenkilöt ovat osa- tai kokopäiväisiä. Kaupungissa toimii valtuuston valitsema päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (pormestari). Toiminnan ja talouden ohjauksen perustana toimii sovellettu tilaaja-tuottaja-toimintatapa. Valtuusto ja hallitus ohjaavat ja koordinoivat keskeisiä toimintoja, mm. taloutta ja edunvalvontaa. Palvelulautakunnat ja aluelautakunnat (lähifoorumit) vastaavat palveluiden tilaamisesta valtuuston hyväksymän päätösvallan puitteissa. Liikelaitosten johtokunta vastaa liikelaitosten osalta palveluiden tuottamisesta (ks. luottamushenkilöorganisaatio liitteenä 4). Kuntarakennelakia ja uutta kuntalakia noudattaen sekä perustuen uuden kaupungin visioon ja kuntalaisja luottamushenkilökyselyihin, Keski-Uudenmaan kaupungissa otetaan käyttöön aluelautakuntamalli (lähifoorumit). Lähifoorumeiden määrä on kolme perustuen yhdyskuntarakenteen kaupunkialueiden määrään. Lähifoorumeilla on merkittävää omaa päätös- ja budjettivaltaa. Ne vastaavat vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa lähipalveluiden tilaamisesta alueelleen. Lähifooruiden jäsenmäärä on 15 ja niiden jäsenet valitaan suorilla vaaleilla kuntavaalien yhteydessä. Lä- 9 Me, joukkoliikenteen kasvun minimoimisen osuus 2-9 Me sekä opetuksen ja sote-kuljetusten kasvun hillitsemisen osuus 3-9 Me. Palveluista suurimmat sopeuttamispotentiaalit ovat sote-palveluissa, vuosittain 14-32 Me, sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnassa, vuosittain yhteensä noin 23 Me. Palvelujen sähköistämisen yhteenlaskettu sopeuttamispotentiaali on vähintään 13,5 Me vuodessa. Toteuttamisen ja kehittämisen kustannukset ovat karkeasti arvioiden 20% vuotuisesta säästöstä eli yhteensä 2,7 Me vuodessa. Tietojärjestelmien ja tietotekniikan yhdistämisen sopeuttamispotentiaali vuositasolla on 1,5 Me. Kertaluonteiset kustannukset ovat noin 2,4 Me. Palveluverkon ja toimitilajärjestelyiden ylläpitokustannusten sopeuttamispotentiaali on noin vuosittain enintään 10,2 Me, josta sivistyspalveluiden osuus on perusopetuksen osalta enintään 5,8 Me ja päiväkotien osalta enintään 0,6 Me. Lisäksi yhdyskuntateknisten palveluiden sopeuttamispotentiaali on 1,8 Me vuodessa. Tuotantorakennuksia joudutaan jossain määrin rakentamaan uudestaan, minkä vuoksi uusi kaupunki aluksi velkaantuu. Samalla saadaan rakennuksia realisoitua joko rakennuksina tai niiden tontteina, mutta niistä saatavaa tuloa ei kuitenkaan ole yhdistymisselvityksessä arvioitu kuin yleispiirteisesti perusopetuksen osalta. Suurin yksittäinen lisäkustannus nykytilanteeseen verrattuna tulee joukkoliikenteen järjestämisestä, vuosittain noin 7,9 Me. Summa on arvioitu HSL-tyyppisen ratkaisun perusteella Sipoon ja Keravan kulurakenteen pohjalta. Toinen vaihtoehto on järjestää joukkoliikenne itse itsenäisenä joukkoliikenneviranomaisena nykyisen Hyvinkään kaupungin tapaan. Palkkojen harmonisoinnin arvioidaan nostavan palkkakustannuksia vuositasolla noin 1,4 Me. Tämä edellyttää, että tehtäväkohtaiset palkat määräytyvät kussakin hinnoittelutunnuksessa selvityskuntien keskiarvopalkkojen mukaan. Keski-Uudenmaan kaupungin yhteenlaskettu sopeuttamispotentiaali on laskettu ottaen huomioon, että sopeuttamispotentiaali ei todennäköisesti toteudu suurimman mahdollisen, saavutettavissa olevan säästön mukaan eikä nopeimmalla mahdollisella aikataululla. Tästä huolimatta Keski-Uudenmaan kaupungin yhteenlaskettu sopeuttamispotentiaali vuosina 2017-2030 on 67 Me. Oletuksena on, että liitos on neutraali valtionosuuden muutoksen suhteen. Myös tiedossa oleva valtionosuusavustus (8Me) ei olennaisesti vaikuta kuntien talouteen. Avustus maksetaan kolmena vuonna peräkkäin. Avustuksen merkitys kokonaisuudessa on hyvin pieni. Se käytetään kuntarakennelain mukaisesti hifoorumeiden puheenjohtajilla on läsnäolo-/puheoikeus kaupunginhallituksessa. Viranhaltijaorganisaatio on päätöksenteko- ja lähidemokratiamallin mukainen ja se perustuu sovellettuun tilaaja-tuottajamalliin. Palveluiden tilaamisvastuu on palvelulautakunnalla, sote-palvelulautakunnalla ja lähifoorumeilla. Asioiden valmistelemisesta palvelulautakunnalle vastaa tilaajajohtaja. Asioiden valmistelemisesta sote-palvelulautakunnalle vastaa sote-tilaajajohtaja. Asioiden valmistelemisesta lähifoorumeille vastaavat tilaajajohtajan alaisuudessa toimivat tilaajapäälliköt. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön palveluiden, yhdyskuntateknisten palveluiden sekä kilpailukykypalveluiden vastuu on kaupunginhallituksella ja sen kaupunkikehitysjaostolla. Asioiden valmistelemisesta niille vastaa kaupunkikehitysjohtaja. Palveluiden tuotantopuolesta eli tuotantoprosessien määrittelystä ja johtamisesta vastaa palvelutuotantojohtaja, joka vastaa asioiden valmistelemisesta liikelaitosten osalta liikelaitosten johtokunnalle. Palvelut tuotetaan asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa, josta vastaa lähifoorumeiden viranhaltijajohto (ks. viranhaltijaorganisaatiokaavio liitteestä 4). Kuntien yhdistymisen taloudelliset vaikutukset Jos kunnat päättävät solmia liitoksen vuonna 2017, yhdistyminen edellyttää erillisiltä kunnilta sekä henkilöstöjärjestelyjä että sopeuttamistoimia jo ennen yhdistymistä vuosina 2015-2016. Ennen yhdistymistä toteutettavin henkilöstöjärjestelyin voidaan hyödyntää enintään 90 hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstöön kuuluvan työntekijän eläköityminen sekä tällä tavoin vähentää henkilöstön ”päällekkäisyyksiä”. Hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstöstä on samoissa tehtävissä arviolta yhteensä noin 200 henkilöä. Sopeuttamispotentiaali on näin ollen yhteensä 10 Me, josta 4,5 Me on mahdollista saavuttaa ennen yhdistymistä. Kuntien yhdistyminen edellyttää myös, että kunnat sopeuttavat toimintaansa omien sopeuttamisohjelmiensa mukaisesti eli vuosina 2015-2016 yhteensä 28 miljoonalla eurolla. Koska tämä on noin 35% kuntien yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta (78 Me), sopeutustyö on kesken kuntien yhdistyessä. Liitoksen toteuduttua uudistetaan palveluja, hallintoa ja palvelurakennetta yhdistymisselvitykseen perustuen ja hyväksyttävän yhdistymissopimuksen mukaisesti. Yhdyskuntarakenteen vaikutus on vuoteen 2050 mennessä yhteensä 44-86 Me. Tästä väestön ja työpaikkojen edullisemman sijoittumisen osuus on 39-68 10 suurehkojen investointien johdosta. Yksittäisten kuntien nettovelka kasvaa suuremmaksi kuin keskimäärin muilla kunnilla Suomessa ja yhdeksi kunnaksikin laskettuna velkaantuminen ylittää maan keskiarvot.* Keski-Uudenmaan kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttää näin ollen toimintakatteen kasvun rajoittamista 3,5 prosenttiin vuodessa sekä maltillisia veroprosentin korotuksia seuraavan taulukon mukaisesti. välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin. Jos yhdistyvät kunnat hyödyntävät hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstön eläköitymisen ja toteuttavat omat sopeuttamisohjelmansa vuosina 20152016 ja jos Keski-Uudenmaan kaupunki hyödyntää edellä arvioidun sopeuttamispotentiaalin, uuden kaupungin talous on liitoshetkellä alijäämäinen. Alijäämäisyys johtuu siitä, että erilliset kunnat eivät pysty omin toimenpitein tasapainottamaan talouttaan sopeuttamistarpeensa edellyttämällä tavalla ennen yhdistymistä. Kunnat velkaantuvat Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 TE 2024 Asukasluku 148 789 149 945 150 723 152 376 153 628 154 901 156 177 157 465 158 741 160 012 161 266 162 495 163 694 Verotettava tulo 2 674 180 2 870 918 2 869 476 2 896 288 3 042 863 3 080 766 3 184 143 3 291 033 3 401 559 3 515 845 3 634 020 3 756 220 3 882 583 Muutos-%7.36%-0.05% 0.93%5.06% 1.25%3.36%3.36%3.36%3.36%3.36%3.36%3.36% Veroprosentti 18.9719.25 19.62 19.7719.77 20.5020.5020.5020.7521.2521.5022.0022.00 Toimintakate -663 647 -693 160 -697 621 -726 640 -743 988 -764 972 -786 025 -816 457 -850 996 -893 224 -937 220 -983 065 -1 030 841 Toimintakatteen muutos4.45% 0.64% 4.16%2.39% 2.82%2.75%3.87%4.23%4.96%4.93%4.89%4.86% Yksittäissopeutukset 0 0 -13 179 -5 417 -9 057 -348 0 0 0 0 0 Uuden kunnan lisäsopeutus 0 0 0 -4 868 -5 893 -6 043 -3 565 -3 902 -3 902 -3 902 -3 902 Verotulot 560 448 614 871 625 239 639 129 667 840 700 566 724 123 748 490 782 200 826 140 863 085 910 993 941 757 Valtionosuudet 132 493 130 657 123 486 120 971 121 863 126 783 135 579 138 446 138 853 142 385 146 017 150 282 154 625 …josta yhdistymisavustus 0 3 200 2 400 2 400 0 Rahoitustuotot ja -kulut 263 -326 -688 -117 -547 -1 167 -1 794 -2 170 -2 525 -2 962 -3 385 -3 799 -4 273 Vuosikate 29 557 52 042 50 415 33 342 45 168 61 210 71 883 68 310 67 533 72 339 68 497 74 412 61 269 Poistot 41 956 48 465 61 075 56 563 59 013 62 166 61 011 62 528 62 580 63 668 63 350 63 082 62 857 Ylijäämä/alijäämä -12 282 2 591 45 993 -22 165 -10 194 603 10 872 5 782 4 953 8 672 5 146 11 330 -1 589 Kumulatiivinen ylij/alij. 159 669 162 256 208 249 186 084 175 890 176 494 187 366 193 147 198 100 206 772 211 918 223 248 221 659 Kumulatiivinen ylij/alij./as 1 073 1 082 1 382 1 221 1 145 1 139 1 200 1 227 1 248 1 292 1 314 1 374 1 354 Nettoinvestoinnit 60 507 54 598 39 317 55 584 77 872 91 126 85 391 63 365 80 061 78 569 79 028 79 478 79 917 ...josta uuden kunnan investoinnit 1 220 1 220 0 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Lainakanta 1000 eur 229 796 259 451 293 407 331 966 379 510 428 330 463 028 477 503 509 450 535 099 565 050 589 535 627 603 Nettolaina 1000 eur 205 016 219 031 208 118 246 987 294 842 343 974 378 983 393 768 426 026 451 986 482 248 507 045 545 423 Nettolaina eur/as 1 378 1 461 1 381 1 621 1 919 2 221 2 427 2 501 2 684 2 825 2 990 3 120 3 332 Nettolaina veroprosenttia 7.67 7.63 7.25 8.53 9.69 11.1711.9011.9612.52 12.86 13.27 13.5014.05 Taulukko. Keski-Uudenmaan kaupungin talous. *Suurimmat kuntakohtaiset investoinnit liittyvät Hyvinkäällä sairaalaan ja keskuslukioon, Järvenpäässä sosiaali- ja terveyskeskukseen, Mäntsälässä Riihenmäen alakouluun ja Ehnroosin yhtenäiskouluun sekä Tuusulassa kouluverkkoon, Rykmentinpuistoon ja Focus-alueeseen. 11 Keski-Uudenmaan kaupungin nettovelan määrä suhteutettuna asukasta kohden tai veroprosenttiyksikköön ei nouse alun väistämättömän kasvun jälkeen hallitsemattomasti, kuten yllä olevasta taulukosta ilmenee. Keski-Uudenmaan kaupunki voi aloittaa toimintansa 1.1.2017 alkaen maltillisella 20,50 veroprosenttiyksiköllä. Vuonna 2020 veroprosentti on 20,75. Jos kun- nat säilyvät itsenäisinä, paine niiden veroprosenttiin vuonna 2020 on välillä 20,25-22,50. Veroprosenttien kehityksen vertailu on esitetty alla olevan taulukon avulla. Ero erillisten kuntien ja Keski-Uudenmaan kaupungin välillä kasvaa entisestään vuoden 2020 jälkeen Keski-Uudenmaan kaupungin jaksotettujen sopeuttamistoimien ansiosta. 1.2 Kuntien yhdistymisen edut ja haitat kuntien yhdistymisselvityksessä etuja ja haittoja on vertailtu nykytilassa, tulevaisuudessa jos kunnat jatkavat erillisinä sekä tulevaisuudessa yhtenä kaupunkina. Kuntarakennelain 4b§:n mukaan kuntien yhdistymisselvityksen tulee sisältää yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Keski-Uudenmaan NYKYTILA 8 ERILLISTÄ KUNTAA Kaavio. Itsenäisten kuntien ja Keski-Uudenmaan kaupungin arvioitu veroprosentin kehitys. Yhteenvetona voi todeta, että kuntien yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta (78 Me vuoteen 2020 mennessä) erilliset kunnat pystyvät sopeuttamaan sopeuttamisohjelmiensa avulla noin kolmasosan eli 28 Me. Jos kunnat eivät yhdisty, ne joutuvat sopeuttamisohjelmiensa lisäksi esimerkiksi korottamaan veroprosenttiaan vuoteen 2020 mennessä kunnasta riippuen välille 20,25-22,50 Jos kunnat yhdistyvät, ne pystyvät sopeuttamaan talouttaan vuoteen 2020 mennessä 28 Me:n lisäksi noin 25 M eurolla eli yhteensä 53 M eurolla. Summa on noin 68% yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta (78 Me). Keski-Uudenmaan kaupungin veroprosentti vuonna 2020 voisi olla 20,75 Näin ollen uudessa kaupungissa pystytään turvaamaan sekä kehittämään palveluita erillisiä kuntia paremmin. TULEVAISUUS 8 ERILLISTÄ KUNTAA TULEVAISUUS YKSI KAUPUNKI tämättömät voimavarat asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan asuntotuotannon aikaansaamisessa. Kuntien yhdistymisen etuja ovat raja-alueiden hyödyntäminen, ekotehokas ja taloudellinen kaupunkirakenne, investointien sekä alueiden systemaattinen kehittäminen. Yhtenäisellä joukkoliikennejärjestelmällä tavoitetaan valtaosa asutuksesta ja poikittaisyhteydet paranevat. Verkostomainen yhdyskuntarakenne on suuri etu, joka mahdollistaa optimaalisen palveluverkon mitoituksen investointi- ja käyttökulujen kannalta menettämättä liikaa palveluiden saavutettavuutta. Haittana on joukkoliikennekustannusten nousu. Edut toteutuvat ainoastaan kuntien yhdistyessä. Etuja ja haittoja on arvioitu kilpailukyvyn, demokratian ja osallistumisen, talouden, maankäytön-asumisen-liikenteen-ympäristön, sosiaali- ja terveyspalveluiden, sivistys- ja opetuspalveluiden, yhdyskuntateknisten palveluiden sekä hallinto-, henkilöstö- ja tukipalveluiden näkökulmasta. Arviointikriteereinä ovat olleet: 1.kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus 2.kunnan kilpailukyky kyseisen palvelun tai työryhmän teeman suhteen verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan 3. vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotan toon ja joukkoliikenteeseen 4.ympäristövaikutukset 5.sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat 6.hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen. Seuraavassa on esitelty keskeisimmät (muut kuin taloudelliset) kuntien yhdistymisen edut ja haitat. Vaikutus kilpailukykyyn Suurimpina etuina nykytilanteessa sekä tulevaisuudessa erillisinä kuntina ovat kuntien ketteryys ja asiakaslähtöisyys. Toisaalta juuri näitä asioita mm. metropolihallinto tai itsehallintoalue heikentää päätösvallan siirtyessä monin osin kuntien ulkopuolelle. Selvityskuntien keskinäinen kilpailu ei myöskään edistä koko alueen etua, koska kunnat eivät välttämättä tarjoa asiakkaalle sijoittumis- tai palveluvaihtoehtoja yli kuntarajojen. Uuden, ison kaupungin muodostamisessa on riskinä toiminnan kankeutuminen. Ketteryyden säilyttäminen edellyttää, että Keski-Uudenmaan kaupungin organisaatio on matala, toiminta asiakas- ja yrityslähtöistä ja sähköisiä välineitä hyödyntävää, ja johtaminen perustuu tietoon. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Nykytilanteen sekä erillisten kuntien tulevaisuuden perusongelmia ovat raja-alueiden hyödyntämättömyys, siitä seuraava yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen kehitys sekä kuntien riittämättömät resurssit alueiden kehittämiseen ja liikenteen tarpeiden hoitamiseen. Asumisen perusongelmia ovat asuntotuotannon osaamisen ja organisoitumisen heikkous sekä riit- 12 ETUJEN JA HAITTOJEN VERTAILU SEKÄ JOHTOPÄÄTÖKSET 13 perusopetuspalvelut) sekä paremmat integrointimahdollisuudet yhteiskuntaan, jolloin myös segregaatiota voidaan ehkäistä tehokkaammin. Nykyisissä kunnissa ei ole kunnanosahallintoa, eivätkä asukkaat pääse vaikuttamaan omaa aluettaan koskeviin asioihin. Luottamushenkilöiden ja kuntalaisten välinen vuorovaikutus on kuitenkin toimivaa. Erilaisten uusien lähidemokratian ja suoran vaikuttamisen toimintamallien sekä rakenteiden järjestäminen uuden kuntalain edellyttämällä tavalla jokaisessa kunnassa erillisinä on haasteellisempaa kuin yhdessä kunnassa. Keski-Uudenmaan kaupungin lähidemokratiaja päätöksentekomallilla varmistetaan, että asukkailla on todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Haittana on, että aluelautakunta-lähifoorumimallista huolimatta luottamushenkilöiden määrä vähenee, koska toimielinten määrä vähenee. Demokratian näkökulmasta on vaarana, että tulevaisuudessa päätöksenteko ja vaikuttaminen karkaavat mm. (sote-)itsehallintoalueen myötä yhä kauemmas yksittäiseltä kunnalta ja ennen kaikkea yksittäiseltä kuntalaiselta. Erillisten kuntien (kuntalaisten) vaikutusvalta on merkittävästi pienempi kuin yhden isomman kunnan (kuntalaisten). Keski-Uudenmaan kaupungilla on nykykuntia merkittävästi paremmat mahdollisuudet toimia asukkaiden parhaaksi esimerkiksi keskeisten liikennehankkeiden toteuttamiseksi sekä lentokentän pohjoispuolisen alueen, ammattikorkeakoulujen toimipisteiden ja rakennusvalvontatoiminnan säilyttämiseksi sekä joukkoliikenteen järjestämiseksi. Sote-palveluiden osalta tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan sote-palveluiden järjestämisestä vastaa 1.1.2020 alkaen Keski-Uudenmaan yksikkö, joka on osa Uudenmaan itsehallintoaluetta. Tiedolla johtamisen sekä palvelujen sähköistämisen ja kehittämisen näkökulmasta erillisten kuntien resurssit eivät riitä ICT:n täysimittaiseen hyödyntämiseen. Lisäksi kunnissa on useita rinnakkaisia, osin päällekkäisiä ja osin vanhentuneita tietojärjestelmiä. Keski-Uudenmaan kaupungille ICT-kehitysinvestoinnit ovat realistisia, ja niiden seurauksena asiakkaiden palveluiden laatu ja kustannustehokkuus paranevat. Haittana on, että ICT-kustannukset per capita nousevat nykyisestä - lähelle pääkaupunkiseudun kaupunkien tasoa. Myös erillisillä kunnilla on yhdistymisselvityksen ansiosta matala kynnys vaihtaa parhaita käytäntöjä keskenään ja nopeuttaa yhteistyössä palvelujen sähköistämistä, mutta toisaalta yhteistyö myös hidastaa toteuttamista. Henkilöstön ammatillinen perusosaaminen on nykyisissä kunnissa hyvällä tasolla eikä rekrytoinnin suhteen ole merkittäviä ongelmia muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Henkilöstön pysyvyyskin on kohtuullisen hyvä alueellisesta työvoimakilpailusta huolimatta. Erityisosaamisessa esiintyy kuitenkin puutteita eikä urakehitykseen ja työnkiertoon pystytä aina tarjoamaan riittävästi vaihtoehtoja. Henkilöstön näkökulmasta etuina isossa kaupungissa ovat paremmat erikoistumis-, kehittymis- ja etemismahdollisuudet. Haittana saattavat olla osin pidentyvät työmatkat. Erillisten kuntien kilpailukyky perustuu pääosin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin yrityksiin ja työpaikkoihin. Helsingin seudun työpaikoista vain 14% sijaitsee kymmenessä KUUMA-kunnassa. Keski-Uudenmaan kaupunki on itse vahva yritysten toimintaedellytysten kehittäjä. Sen kilpailukyky perustuu verkostomaiseen yhdyskuntarakenteeseen, asukas- ja yrityslähtöiseen ketterään toimintatapaan, omaan kehittyvään ja monipuoliseen elinkeinorakenteeseen (kärkinä esimerkiksi teknologia- ja elintarviketeollisuus) sekä monipuolisiin mahdollisuuksiin asua ja yrittää. Isolla kaupungilla on parempien kehittämis- ja asiantuntijaresurssienkin ansiosta paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työpaikkojen ja verotulojen määrän nousuun kuin erillisillä kunnilla. Etujen ja haittojen yhteenveto Yksityiskohtaisessa arvioinnissa etuja ja haittoja kertyi yhteensä 287 kappaletta, joista etuja löytyi 222 ja haittoja 65. Nollavaihtoehtoja eli tilannetta, jossa kuntien yhdistymisen ei arvioitu tuovan etuja eikä haittoja löytyi näiden lisäksi 109 kappaletta. Yhteenveto eduista ja haitoista on nähtävissä seuraavan sivun taulukossa. Vihreä väri kertoo etujen enemmistöstä ja punainen haittojen enemmistöstä. Mitä voimakkaampi vihreä väri on, sitä selkeämmin esiintyy etuja. Mitä voimakkaampi punainen väri on, sitä selkeämmin esiintyy haittoja. Yhdistymisselvityksen mukaan Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisellä on enemmän etuja kuin haittoja verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä. Etujen ja haittojen arviointi kokonaisuudessaan on selvityksen taustamateriaalina. Vaikutus sosiaaliseen eheyteen sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin Toisaalta erillisten kuntien alueelliset vahvat identiteetit ja mahdollisuus paikallisiin ratkaisuihin ovat etu, joka ylläpitää sosiaalista eheyttä ja segregaatiota tapahtuu hyvin hajautetusti. Toisaalta kuntien pienet resurssit eivät mahdollista maahanmuuttajien hyvää kotouttamista eivätkä osaamisen hyödyntämistä, mikä puolestaan lisää segregaatiota. Kuntien heikentyvä taloustilanne ja resurssien vähyys saattavat lisätä myös alueiden eriarvoisuutta. Keski-Uudenmaan kaupunki tarjoaa erityisryhmille paremmat palvelut (ml. 14 * Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti 11.9.2014. 15 2. Arvio nykytilasta, kun kunnat ovat erillisiä 2.1 Keskiuusmaalainen identiteetti Alueellisesti Keski-Uusimaa hahmottuu pääkaupunkiseudun naapurialueeksi. Identiteettiraja Vantaata, Espoota ja Helsinkiä vasten on selkeä. Siinä missä metropoli on urbaani, on Keski-Uusimaa ruraali ja paikallinen. Seutukunnassa vaikuttaa ilmiselvä sisäinen koheesio ja alueella on runsaasti merkkejä yhteiskunnan eri tasoilla etenevästä verkostoitumisesta. Keski-Uudellamaalla näkyy myös merkkejä esikaupunkikehityksestä ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Voimakkaaseen tulomuuttoon kytkeytyvä taajamanmuodostus heijastuu kaikkialle, mutta selvimpiä merkit ovat esimerkiksi Keski-Tuusulassa ja Järvenpään seudulla. Niihin kanavoituu metropolin liikkeelle pumppaamia väestövirtoja ja niissä näkyy nopea kasvu. Kehitys muuttaa Keski-Uuttamaata radikaalisti ja vaarantaa alueen oman koheesion ja erityislaadun. Esikaupunkikehityksen ulkoisia merkkejä ovat voimakas taajamanmuodostus, kylien yhteen kasvaminen ja historiallisten ominaispiirteiden kumoutuminen. Tyypillinen maisemaan ilmaantunut elementti ovat uudet pientaloalueet, esim. pelloille kaavoitetut talosaarekkeet ja vanhojen asutuskeskusten kylkiäiset. Osa isommista taajamista oireilee muutosta lähiöiksi. Uudet kerrostaloalueet valtaavat alaa ja omaleimaisuutta henkivät muistojenpaikat korvautuvat keskiverrolla yleisyydellä. Osa asukkaista katsoo, että kasvukeskukset ovat hukanneet historiansa ja muuttuneet Helsingin nukkumalähiöiksi. Kärjistettynä se tarkoittaa paikallisuuden raukeamista tyhjiin ja asukkaiden välinpitämättömyyttä lähiyhteisöään kohtaan. Keski-Uusimaa on ominaislaadultaan värikäs ja moni-ilmeinen paikallisuuksien mosaiikki. Alueen tärkein identifioitumisen ja yhteenkuuluvuuden taso ovat kylä- ja kaupunki-identiteetit – kuten ohkolalaisuus. Samaistuminen kotikuntiin on häilyvämpää. Kun asukkailta identiteettitutkimuksen yhteydessä esimerkiksi kysyttiin suhtautumista kuntaliitoksiin, oli yleisin vastaus, että kyllähän meidän kylämme tai kaupunkimme säilyy, vaikka itse kunta lakkaisikin olemasta. Keski-Uusimaa hahmottuu alueellisena kokonaisuutena ja miellettävänä yhteytenä. Kylä- ja kaupunki-identiteetteihin verrattuna keskiuusmaalaisuus on identiteettitasona piilevä ja sekundääri, mutta silti selkeästi olemassa ja tavoitettavissa. Keski-Uuttamaata voi luonnehtia asukkaiden kokemaksi kotiseuduksi, eräänlaiseksi kotikentäksi. Profiili on tulosta Keski-Uudenmaan toiseudesta suhteessa metropoliin ja Hämeeseen, ja se lienee vahvistunut viimeaikaisen kuntaliitosliikehdinnän tuloksena. Ihmiset tuntevat seutukuntaa kohtaan sympatiaa ja argumentoivat sen eduiksi mm. pienimuotoisuuden, ihmisläheisyyden, turvallisuuden ja helppouden. Olennainen osa keskiuusmaalaista kotiseutupuhetta on pesäeron tekeminen pääkaupunkiseutuun. Pääkaupunkiseutu nähdään sekavana ja volyymeiltaan ”ei-niin-kovin-ihmisystävällisenä” asutus- ja rakennusmassana. Toinen tärkeä osa kotiseutupuhetta ovat mielellään kerrotut tarinat nuorten perheiden paluumuutoista kotikulmilleen – tarinat manifestoivat Keski-Uudenmaan hyviä puolia ihmisystävällisenä elämänalustana ja lujittavat kertojiensa kotiseututunnetta. Kasvukehityksen marginaaleissa kehittyy syrjäytymistä ja sivullisuutta. Tämä koskee etenkin osaa vanhuksista ja nuorisosta. Vanhukset saattavat kokea, etteivät he enää löydä tuttua kyläänsä tai kaupunkiaan. Kokemus on hämmentävä ja saattaa näkyä syrjäytymisenä ja vetäytymisenä. Nuorisotoimi taas tunnistaa nuorista erityisesti rajusti kasvaneissa taajamissa riskiryhmän, joka ei löydä paikkaansa vanhempiensa uusilla asuinalueilla ja jäävät sivullisiksi. Osa nuorista oireilee; kohtalontoveruus ryhmäännyttää ja kehii rappioromantiikan ja lähiöidentiteetin suuntaan. Tulomuutto ja esikaupunkikehitys kytkeytyvät elimellisesti kysymyksiin juurista ja juurettomuudesta. Muuttajat ja etenkin heidän jälkipolvensa uhkaavat jäädä irrallisiksi, identiteettityhjiöön, mikä ei ennusta hyvää. Provosoiden voi kysyä, nielaiseeko metropolin suunnasta amebamaisesti levittyvä ja valuva esikaupunkikehitys Keski-Uudenmaan paikkakuntia vähä kerrallaan epämääräiseen ja statuksettomaan välitilaan. Terävämmin ja yhtenäisemmin profiloituva Keski-Uusimaa olisi tärkeä vastinpari pääkaupunkiseudulle: se selkiyttäisi alueellista jäsentymistä ja edesauttaisi asukkaiden lujan identiteettijalansijan muodostumista. Lähde: Projektitutkija Harri Nyman, Karvanopat ja Kaukametsä - Elämää Kehä kolmosen tällä puolen -tutkimus. Tutkimuksessa olivat mukana vuosina 2014-2015 Hyvinkään kaupunginmuseo, Järvenpään taidemuseo, Keravan museo, Mäntsälän museotoimi, Nurmijärven museo ja Tuusulan historiallinen museo. 16 17 2.2 Keski-Uudenmaan kuntien väestö ja ikärakenne Keski-Uudenmaan alueen erityispiirteinä ovat muuhun maahan verrattuna • suuri asukasluvun kasvu • nuori mediaani-ikä • nopea ikääntyminen: yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2040 asti 400–1000 hengellä vuosittain (kuntien omien ennusteiden mukaan tätäkin nopeammin). Viimeisten kymmenen vuoden aikana Mäntsälän asukasluku on kasvanut kuntajoukossa eniten, jopa yli 1,5 % vuodessa. Hyvin lähellä Mäntsälää ovat olleet Pornainen ja Tuusula. Näiden kaikkien asukasluvun kasvu on ollut lähellä 1,5%:n tasoa vuodessa, mitä pidetään vielä normaalein keinoin hallittavan kasvun rajana. Myös Hyvinkään ja Järvenpään kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin maassa yleensä. Kaikkien kuntien väestö on mediaani-iältään nuorempaa kuin muualla maassa. Väestön kasvu tulee jatkumaan Tilastokeskuksenkin trendiennusteen perusteella ja ikääntyminenkin jatkuu, mutta ikääntyminen ei tavoita muuta Suomea. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Mäntsälässä, Pornaisissa ja Tuusulassa, mutta hitaimman väestönkasvun Hyvinkäälläkin kasvu on noin puoli prosenttiyksikköä vuodessa, mikä on sekin erittäin hyvä määrä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan minkään tarkasteltavan kunnan väestönkasvu ei tule ylittämään 1,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Keski-Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu väkiluku on noin 150 000 asukasta. Luku on ollut kasvussa ja Tilastokeskuksen maltillisen väestöennusteen perusteella kasvaa edelleen. Asukasluku 31.12.2014 • Hyvinkää 46 366 • Järvenpää 40 390 • Mäntsälä 20 621 • Pornainen 5 148 • Tuusula 38 198 Yhteensä 150 723 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä 2004 20092013 2020 20302040 2013->40 43 523 37 328 17 899 4 569 34 513 137 832 45 270 38 708 19 747 5 067 36 766 145 558 46 188 39 953 20 534 5 145 38 125 149 945 47 655 41 317 22 624 5 615 41 530 158 741 50 053 43 928 24 924 6 101 45 237 170 243 51 802 45 811 26 532 6 497 47 777 178 419 12% 15% 29% 26% 25% 19% Taulukko 1. Kuntien asukasluku vuosina 2004–2040, asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; alempi taulukko kuntien mediaani-iän kehitys 2004–2040. Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä 2004 20092013 2020 20302040 2013->40 40 4142 43 37 3939 41 38 3940 41 36 3638 40 37 3940 41 38 3940 42 4546 4344 4345 4345 4244 4345 Lähde: Selvityksen talousasiantuntijat HT Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, Perlacon Oy 18 4 5 5 7 4 5 kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 400:lla vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa yli 1000 hengellä aivan tulevan vuosikymmenen alussa. Lisäksi, monista muista alueista poiketen ikääntyminen ei rajaudu 2020-lukuun, vaan 75-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan, vaikka tarkastelukausi jatkuu 2040 saakka. Kuntien mediaani-ikä on pienempi kuin koko maassa ja se myös pysyy matalampana. Ongelmaksi tulee, että alueella ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75-vuotiaiden palveluntarpeen muuta Suomea suurempi kasvu. Tämä näkyy kysynnän kasvuna, mutta myös tulevana hinnan kasvuna. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos Yli 75-vuotiaiden määrä 1200 30000 1000 25000 800 20000 600 15000 400 10000 200 5000 0 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Vasen kuva: Yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys. Oikea kuva: yli 75-vuotiaiden määrä 1980-2040. Pornaista lukuun ottamatta kunnat ovat halunneet tuoda tarkasteluun omat, Tilastokeskuksen kehityksestä poikkeavat ikäryhmittäiset väestöennusteet. Niistä ainoastaan Mäntsälän oma ennuste on maltillisempi kuin Tilastokeskuksen trendiennuste. Yhdistettäessä kuntien omat väestöennusteet huomataan, että vuoden 2030 tasolla kuntien omien ennusteiden perusteella alueella asuu lähes 12 000 ihmistä enemmän suhteutettuna Tilastokeskuksen ennusteeseen. Myös ikääntyneiden määrän ennustetaan olevan jopa 1 000 suurempi vuonna 2030 kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Kuntakohtaista vaihtelua tulee ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012 eniten varoja ikääntyneiden palvelurakenteeseen käyttivät Tuusula ja Järvenpää (yli 17 000e/v/yli 75-vuotias), vähiten Hyvinkää ja Mäntsälä (12 500e/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Järvenpäässä, pienin Hyvinkäällä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja. Asukasluku 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Tilastokeskus Yli 75-vuotiaiden määrä 23000 21000 19000 17000 15000 13000 11000 9000 7000 5000 Kuntien omat 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Kuntien oma ennuste – Tilastokeskuksen ennuste 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Tilastokeskus Kuntien omat 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Kuntien oma ennuste – Tilastokeskuksen ennuste 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Kuva. Kuntien omat väestöennusteet yhteensä. 19 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2.3 Kuntien talouden nykytila Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella esimerkiksi nettovelan avulla. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nettolainakanta 1000 € 2004 Käyttöomaisuuden muutos – nettolainakannan muutos Käyttöomaisuus 1000 € 2013Muutos Hyvinkää 35 227 90 854 55 627 Järvenpää 33 758 45 706 11 948 Mäntsälä 22 006 56 599 34 593 Pornainen 4 174 10 251 6 077 Tuusula 6 249 31 172 24 923 Uusi kunta 101 414 234 582 133 168 2004 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Uusi kunta Nettovelkaisin (euroa/asukas, vero-%) kunta on ollut Mäntsälä ja vähävelkaisin Tuusula. Myös Järvenpään nettovelkataso oli maltillinen. Velkaantumiskehitys on ollut parasta Järvenpäässä, jossa takaisinmaksukykyyn suhteutettuna nettovelkataso on jopa laskenut. Myös Pornainen on tarkastelukauden lopulla maksanut nettovelkaansa pois, mutta alkanut uudelleen velkaantua. Mäntsälä on velkaantunut kuntajoukossa nopeimmin. Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Kaikkien tarkasteltavien kuntien käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla 2004 - 2013 kasvanut enemmän kuin nettolainakanta. Suurin käyttöomaisuus absoluuttisesti on ollut Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Tuusulassa Pienin käyttöomaisuus oli Pornaisissa, hieman yli 5 000 eur/as. Käyttöomaisuuden arvoa voi kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuuseriä. Kunnilla on 2012 tilastojen mukaan myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Hyvinkäällä ja Tuusulassa on hyvin suuria metsäpinta-aloja (1800 ha ja 900 ha). Tuusulassa on peltopinta-alaakin noin 350 ha. Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui 217 191 173 753 87 055 15 155 175 759 668 913 2013Muutos 301 433 84 242 241 633 67 880 145 079 58 024 25 945 10 790 238 250 62 491 952 340 283 427 28 615 55 932 23 431 4 713 37 568 150 259 vuotuisen ja taseeseen kertyneen alijäämän ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavilla kunnilla ei ole taseen alijäämiä tilinpäätöksissä 2013. Käytännössä kaikkien kuntien taseissa olevat ylijäämät ovat kasvaneet vuoteen 2011 tultaessa ja tästäkin eteenpäin vielä usealla kunnalla. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina oli 2012 Järvenpäässä (15,8 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienin Pornaisissa (1,5 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Mäntsälän ja Hyvinkään konsernin oma lainakanta oli yli kymmentä veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Eniten konsernin oma laina on kasvanut Mäntsälässä, Pornaisten konsernin oma lainakanta on alentunut lähes kolmea veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä. Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa, mutta riskejä voi olla erityisesti antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. 20 Hyvinkään ja Mäntsälän ei-konsernisijoitukset ovat muita suuremmat. Hyvinkään ei-konsernisijoitukset vastaavat yli 5 veroprosenttiyksikköä, Mäntsälässäkin yli 4,5:tä. Pornaisissa, Tuusulassa ja Järvenpäässä on pienet ei-konsernisijoitukset. Kuntien antolainasaamiset ylipäätään ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Kuntien takaukset olivat vuonna 2013 suurimmillaan Mäntsälässä (yli 11 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienimmillään Pornaisissa (5,7 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Kuitenkin suurimmat ei-konsernille annetut takaukset olivat juuri Pornaisissa (5,7 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä – myönnetty vesiosuuskunnille). Kuntien veroprosentit olivat 2014 maltilliset. Yhdelläkään kunnalla veroprosentin perusteella kuntaa ei voi tuomita kriisikuntien joukkoon kuuluvaksi. Veroprosentit ovat kuitenkin kasvaneet melko nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Tuusulassa ja Hyvinkäällä. Kuntien veroprosenteissa on vielä sopeutusvaraa, jos otetaan huomioon koko maan keskimääräinen taso. Valtionosuudesta päättää yksin valtio. Tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä PornainenTuusula Nettolaina Veroprosentti Verotettava tulo VOS-riippuvuus Käyttöomaisuus Alijäämä Konsernivelka Toimintakate Nettolaina vero-% Veroprosentti Verotettava tulo eur/as VOS vero-% Käyttöomaisuus eur/as Alijäämä vero-% Konsernivelka eur/as Toimintakate eur/as valtionosuutta saavat Mäntsälä, Pornainen ja Hyvinkää. Pienin riski on Tuusulassa ja Järvenpäässä. Mäntsälässä valtionosuus edustaa lähes kahdeksan veroprosenttiyksikön tuottoa, Tuusulassa alle kolmen. Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin kuntien etäisyys korkeimpiin mahdollisiin kiinteistöveroprosentteihin ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Tuusulassa ja Hyvinkäällä maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä yli puolta veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Muilla merkitys on pienempi. Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Hyvinkään yhteisövero edusti vuonna 2013 yli 2 veroprosenttiyksikön tuottoa, myös Tuusula keräsi yhteisöverolla lähes veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Pornaisissa. Hyvinkäällä tonttikauppa oli hyvin toimintaa rahoittava elementti, jopa 1,3 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. 126 62 32 16 17 8 19 7 102 137 152 86 175 180 57 21 206 14343 77 4332 52 56 5 40 346 70 234123 91 9396 223 5056 17 729 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä PornainenTuusula 10.6 19.25 18537 5.8 6526 3.6 3892 -4842 5.7 19.00 20107 3.2 6048 6.8 3965 -4505 16.8 12.2 3.9 19.75 19.5019.25 16392 16367 20737 7.9 7.2 2.9 7065 5043 6249 6.5 6.5 6.2 4567 2128 2189 -4472 -4366 -4596 Lähde: Selvityksen talousasiantuntijat HT Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, Perlacon Oy 21 2.4 Kuntien palveluverkon nykytila Palveluverkon nykytilan tarkastelu käsittää perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon vastaanottotoiminnan palveluverkot. Näiden toimintojen rakennukset muodostavat kuntien kiinteistöjen ylläpitomenoista yhteensä noin 78 %. Tarkastelussa ovat mukana kiinteistöt, kiinteistöpalvelut sekä kiinteistöissä tapahtuva toiminta. Kaikki luvut on kuvattu vuoden 2012 tasossa. Nykytilassa Keski-Uudenmaan viiden kunnan suurten, yli 300 oppilaan koulujen sekä 70–99 oppilaan koulujen opetuksen kustannukset ovat valtakunnallista tasoa suuremmat. Alle 200 oppilaan koulujen kustannukset ovat valtakunnallista tasoa pienemmät. Suurissa kouluissa on 68 % alueen oppilaista ja pienissä, alle sadan oppilaan kouluissa on 7 % alueen oppilaista. ja hajanaisuuteen on sen historiassa. Puolet KeskiUudenmaan koulujen neliöistä on ennen vuotta 1967 rakennettuja. Yksi kolmasosa kouluista on rakennettu jo ennen vuotta 1958. Päiväkotien osalta vastaavat vuodet ovat 1989 ja 1981, hoitoalan rakennusten osalta 1978 ja 1967. Suurin koulujen rakentamisperiodi oli heti sodan jälkeen. Ikänsä perusteella yli puolet kuntien kiinteistökannasta on siis tulossa peruskorjausikään lähiaikoina, jollei niitä ole jo peruskorjattu. Tämän ikäiset rakennukset ovat toiminnaltaan ja tekniikaltaan vanhentuneita. Ongelmia löytyy valitettavasti myös uudemmasta rakennuskannasta. Kiinteistömassan kehitys – Koulut Opetuksen kustannukset 12000 %-osuus m2 10000 20000 100 18000 90 16000 80 4000 14000 70 2000 12000 60 10000 50 8000 40 6000 30 4000 20 2000 10 8000 6000 0 Yli 500 300–499 200–299 150–199 100–149 70–99 40–69 Alle 39 K-U5 kunnat 6210 6124 5350 5824 5208 8802 5769 6412 OPH 6086 6340 6478 7144 7896 9015 11100 6086 Kuva: Viiden kunnan opetuksen kustannukset koulukoon mukaan verrattuna opetushallituksen aineistoon kuntien keskimääräisistä kustannuksista 0 0 1800-1910 1919 1929 1939 1949 Kiinteistömassan kasvu % tiverkossa on 47 työntekijää yli normaalimitoituksen. Kiinteistöjen mitoitus brm2/lapsi vaihtelee tällä hetkellä suuresti. Päiväkodeissa pitäisi selvitä 11,5 bruttoneliöllä (RT 96-11003), nyt käytössä on 13,6 bruttoneliötä. Esimerkiksi Järvenpäässä päiväkodeissa on keskimäärin 11,2 bruttoneliötä per oppilas, kun kahdessa kunnista tarvitaan noin kaksinkertainen määrä neliöitä Järvenpäähän verrattuna. Keski-Uudenmaan koulujen kiinteistökanta on ylimitoitettua (oppilaita/lapsia/neliö), vaikka mitoitus vaihteleekin suuresti. Kun oppilasta kohden tilaa tarvitaan 12–14 bruttoneliötä per oppilas opetushallituksen mitoitusohjeiden mukaan, on sitä keskimäärin nyt 16,9 bruttoneliötä per oppilas. Vaihteluväli kuntien kesken on suuri. Mäntsälässä on tilaa 13 neliötä per oppilas, Pornainen tarvitsee 20,4 neliötä. Vaihteluväli kuntien sisällä on vielä suurempi. Aineistossa on monta koulua, joissa tilaa on yli 25 neliötä per oppilas, kun tiiviimmissä yksiköissä päästään 8 neliöön per oppilas. Päiväkotien keskimääräinen koko on 66 lasta. Yli puolet päiväkodeista on siis enintään kolmen ryhmän päiväkoteja. Pienestä yksikkökoosta johtuen päiväko- Terveyskeskusten tehokkuuseroja selvittäneen tutkimuksen (Juha Aaltonen, VATT) mukaan optimaalinen väestöpohja olisi noin 25 000 asukasta, kun Keski-Uudellamaalla se on tällä hetkellä keskimäärin 15 000 asukasta. Yksi syy kiinteistöverkon huonoon kuntoon, kokoon 22 1959 1969 1979 1989 1999 2009 on päivittänyt Koulurakennukset Kuva: Keski-Uudenmaan kuntien koulujen ikä (nykyiset neliöt rakennusvuoden mukaan). Lähde: Keski-Uudenmaan Antti Andelin, Granlund Oy. kuntien yhdistymisselvityksen väliraportin 23 (19.12.2013) tiedot asiantuntija 2.5 Kuntien palvelurakenteen nykyiset kustannukset 2.6 Kuntien nykytilan edut ja haitat Kuntien toimintakatteet euroa/asukas ovat koko maan tasolla tarkasteltuna selvästi edullisimpien kuntien joukossa. Toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Kaikkiin Manner-Suomen kuntiin suhteutettuna tarkasteltavista kunnista yksi Keski-Uudenmaan kunnissa on palvelujen ja toimintojen kustannustehokkuudessa ja toimintatavoissa suurta vaihtelua. Vaihtelut johtuvat kuntien koosta, sijainnista, historiasta sekä kuntien tekemistä valinnoista. Esimerkiksi pienet kunnat hoitavat palveluitaan ja toimintojaan useammin ostopalveluina kuin isot kunnat. Suurimpina etuina nykytilanteessa ovat yksittäisten kuntien ketteryys ja asiakasläheisyys - ainakin verrattuna pääkaupunkiseudun kuntiin. Esimerkiksi yrityksille pystytään luomaan nopealla aikataululla sopivia ratkaisuja. Reagointi on parhaimmillaan nopeaa ja toiminta asiakaslähtöistä. Myös sisäiset palvelut kuten hallintopalvelut sijaitsevat lähellä henkilöstöä, päättäjiä ja kuntalaisia, ja vakiintuneiden hallintoprosessien ja yhteistyön toimivuus koetaan pääsääntöisesti melko hyväksi. Nykytilannetta pidetään hyvänä perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, ympäristöpalveluissa, rakennusvalvonnassa sekä tukipalveluissa. Lisäksi on hyvä todeta, että Keski-Uudenmaan kunnissa on perusterveydenhuollossa merkittävästi vähemmän käyntejä kuin koko maassa keskimäärin. Myös erikoissairaanhoidon käyttö koko maahan verrattuna on vähäisempää. Suurimpina nykytilanteen haittoina ovat yksittäisten kuntien huonot edunvalvontamahdollisuudet, niukat taloudelliset resurssit ja toiminnallisten yksiköiden haavoittuvaisuus. Kuntatalouden yleisen tilan heikkeneminen asettaa haasteita erityisesti kehittämistoimintaan ja investointeihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteisten tehtävien osalta kunnat eivät ole onnistuneet tasapainottamaan kustannuskehitystä vastaamaan väestön ja sairastavuuden kasvua sekä yleisen hintatason nousua, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Suhteutettuna sairastavuuteen ja ikärakenteeseen selvityskuntien sekä Nurmijärven sote-kustannusten pitäisi olla 14 % vähemmän ollakseen Suomen keskitasoa. Kustannusten kasvu (5,0%) on ollut maan keskitasoa, mutta HUS-aluetta (4,1%) suurempaa. Kunnat ovat panostaneet erityisesti lapsiin ja lastensuojeluun. Lisäksi mielenterveyden laitoshoitojaksoja ja -päiviä on enemmän kuin maassa keskimäärin. Nykyjärjestelmän vahvuudet liittyvät pienen organisaation mahdollistamiin palveluketjujen joustavuuteen, poikkihallinnollisen yhteistyön sujuvuuteen sekä yhteistyökumppaneiden tuntemiseen. Palvelurakenne koetaan kustannustehokkaaksi matalan organisaation ja vähäisen byrokratian ansiosta. * on kymmenen edullisimman joukossa, kaksi kahdenkymmen edullisimman joukossa ja viisi sijoittuu kolmenkymmenen edullisimman kunnan joukkoon. Kaikki viisi kuntaa ovat kuudenkymmenen kunnan joukossa. Kaikki yhteensä, nettomenot eur/as 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yhdistelmä Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Verrokki Manner-Suomi 43404501 464944734640 4770 47304882 501647864841 5014 42334321 439444234560 4717 41274339 450144224521 4606 38834221 424943084342 4503 41464343 460044924584 4658 47414970 511252095229 5288 47704964 516952715394 5556 4194 4435 4120 4040 3876 4095 4664 4674 ∆ 06…12 ∆ 06…12 576 579 596 565 628 563 624 882 13.7 % 13.0 % 14.5 % 14.0 % 16.2 % 13.7 % 13.4 % 18.9 % Taulukko. Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as 2006–2012. Kun jaetaan perusterveydenhuollon menot erikoissairaanhoidon menoilla, havaitaan, että kaikissa tarkastelluissa kunnissa perusterveydenhuollon suhde erikoissairaanhoitoon painottui perusterveydenhuoltoon toisin kuin maassa keskimäärin. Palvelurakenteen reaaliset kustannukset ovat kasvaneet asukasta kohden laskettuna erittäin paljon: Hyvinkäällä vähiten, noin 13 %, ja Pornaisissa eniten, noin 16 %. Kaikkien tarkasteltavien kuntien palvelurakenteen kustannusten kasvu on pysynyt kuitenkin alle maan keskitason. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Alla oleva taulukko osoittaa, että Pornainen ja Mäntsälä ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Hyvinkään riippuvuus muiden tuottamista palveluista on vähäisin. Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, havaitaan, että vuonna 2012 • vain Pornaisten yleishallinto oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin • vain Hyvinkään tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin • kunnat ovat kasvukuntia, joissa on paljon kouluikäisiä lapsia • kunnat ovat tarjonneet runsaat ja monipuoliset vapaa-ajan ja kulttuuripalvelut • sivistyspalveluiden menot olivat näin ollen yleensä kalliimpia kuin maassa keskimäärin, vain Hyvinkää muodostaa tässä poikkeuksen •sosiaalitoimen nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin • terveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin • myös terveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhteensä, perusturva, oli tarkasteltavissa kunnissa edullisemmin järjestetty kuin maassa keskimäärin • perusterveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kai kissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin • erikoissairaanhoidon nettomenot eur/as olivat kai kissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. HenkilöstömenotOstopalvelut Hmenot/Ostop Hyvinkää 121547 104223 Järvenpää 97892 88407 Mäntsälä 51434 53666 Pornainen 6869 16307 Tuusula 96398 82870 Sij. 1.171 1.113 0.964 0.425 1.162 Sivistyspalveluissa valtion rakennemuutosten vaikutukset ovat haasteellisia liittyen esimerkiksi lukion ja ammattikoulutuksen rahoitukseen, vapaan sivistystyön rahoitukseen, oppivelvollisuuden laajentamiseen sekä nuorisotakuuseen. Lähes kaikilla toimialoilla olemassa olevat yksiköt ovat haavoittuvaisia osaamisen ja tehtävienjaon näkökulmasta. Henkilöstön erityisosaamisessa esiintyy osin puutteita eikä urakehitykseen ja työnkiertoon pystytä aina tarjoamaan riittävästi vaihtoehtoja. Tehtävien keskittyessä harvoille henkilöille, on näiden henkilöiden poisjäänti suuri riski toimintojen katkeamattomalle jatkumiselle ja osaamisen siirtymiselle. Yhteenlasketut resurssit mahdollistaisivat joustavammat henkilöjärjestelyt sekä asiantuntijoiden erikoistumisen erikoisosaamista sekä kehittämistä vaativiin tehtäviin. Maankäytön perusongelmia ovat nykykuntien raja-alueiden hyödyntämättömyys, siitä seuraava yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen kehitys sekä kuntien riittämättömät resurssit alueiden kehittämiseen ja liikenteen tarpeiden hoitamiseen. Joukkoliikenteen puutteellisuus vaikeuttaa esimerkiksi koulukuljetusten järjestämistä. Asumisen perusongelmia ovat asuntotuotannon osaamisen ja organisoitumisen heikkous sekä riittämättömät voimavarat asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan asuntotuotannon aikaansaamiseen, koska erityisesti ARA- tuotanto on ollut pääasiassa kuntien omien yhtiöiden varassa. Lähidemokratian nykytilassa on paljon kehittämisen varaa. Tällä hetkellä kunnissa ei ole varsinaista kunnanosahallintoa, eivätkä kuntalaiset pääse vaikuttamaan omaa aluetta koskeviin asioihin. Suora demokratia ei toimi kovinkaan tehokkaasti. Lisäksi äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa vaaleissa 1980-luvulta alkaen. Luottamushenkilöt sen sijaan ovat lähellä kuntalaisia ja vuorovaikutus on toimivaa. Demokratian ja osallistumisen näkökulmasta uudella Keski-Uudenmaan kaupungilla on haasteensa, mutta myös tuhannen taalan paikka kehittää aitoa osallistumista. Tietojärjestelmiä on kunnissa useita rinnakkaisia. Ne ovat osin päällekkäisiä ja osin vanhentuneita. Kuntien käytössä olevat asianhallinta- ja muut tietojärjestelmät eivät nykytilanteessa tue käytännön kehittämistyötä eivätkä hallintorajat ylittävää yhteistyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Taulukko. Kuntien toiminnallinen itsenäisyys 2012. Lähde: Selvityksen talousasiantuntijat HT Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, Perlacon Oy 24 Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportti 19.12.2013 * Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien sote-projekti ja NHG Consulting Oy 25 3. Arvio tulevaisuudesta, jos kunnat jatkavat erillisinä lasku on ollut siis Tuusulassa (vastaa 0,6 veroprosenttiyksikköä vuodessa). Alla olevassa taulukossa vasemman puoleisiin sarakkeisiin on laskettu keskimääräinen vuotuinen verotettavan tulon kasvu ja erotus-sarakkeeseen lasketaan hitaan kasvun ja nopean kasvun erotus. Verotettavan tulon kasvu on muuttunut, kun verrataan nopean kasvun aikaa vuosina 1997–2008 sekä alkanutta hitaan kasvun aikaa vuosina 2008–2013. Eniten kasvu on hidastunut Tuusulassa ja Pornaisissa, missä nopea kasvukin on ollut nopeinta. Hidastuminen on tarkoittanut vuositasolla usean veroprosenttiyksikön kymmenyksen verotulon kasvun laskua, suurin tämä 1997…2008 2008…2013 Erotus Verotulon Veroprosentti- vähennys 2008…2013 yksikköä 3.1 Erillisten kuntien talouden tulevaisuudennäkymät Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula 4.8 % 5.6 % 6.1 % 7.0 % 6.8 % 2.9 % 3.3 % 4.3 % 4.1 % 3.7 % -1.9 % -2.3 % -1.8 % -2.9 % -3.1 % 15 514 026 17 194 308 5 576 788 2 359 359 23 506 564 1.8 2.1 1.7 2.8 3.0 Vuodessa 0.4 0.4 0.3 0.6 0.6 Taulukko. Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina . Itsenäisinä kuntina jatkaessaan kuntien on sopeutettava toimintaansa toisaalta pystyäkseen turvaamaan kasvu ja toisaalta voidakseen turvata erityisesti ikääntyvien ihmisten vaatimat palvelut. Kuntien on jatkuvasti turvattava myös tarpeellinen infrastruktuuri. Rakentamisen rahoitukseen ei riittäne veroprosentin nostolla saavutettava lisärahoitus, vaan kuntien on (netto)velkaannuttava ja/tai myytävä likvidiä omaisuuttaan. • valtionosuusleikkauksista ja valtionosuusuudistuksesta • verotulojen kasvun alenemasta sekä • väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista. Valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa 1,5 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 2017 tasoon. Vaikka leikkaus on tarkasteltavilla kunnilla samansuuruinen (euroa/asukas), kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa (euroa/asukas) johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joiden toisten. Sopeuttamistarpeen syyt Kuntien tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta 2012 2013 2014 2015 2016 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula 0.670.74 1.101.25 1.25 1.26 0.630.71 1.051.17 1.18 1.20 0.790.88 1.331.50 1.50 1.51 0.770.89 1.321.49 1.49 1.49 0.600.70 1.011.15 1.15 1.15 Taulukko. Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina. 26 2017 Tason lasku 2011-2017 1.26 1.20 1.51 1.49 1.15 Tuloverotuloissa turvaudutaan Kuntaliiton veroennustekehikon arvioihin vuoteen 2017 asti. Tästä eteenpäin verotettava tulo kasvaa trendin mukaisella kasvukertoimella. Valtionosuudet on otettu 2015 Kuntaliiton laskelmasta. Tästä eteenpäin valtionosuuksien kasvu arvioidaan uuden valtionosuusjärjestelmän mukaisella ennustemallilla, jossa indeksikorotuksina on käytetty 1,5 %. Tätä arviota tarkennetaan vielä tiedossa olevien valtionosuusleikkausten määrällä. Korot arvioidaan vuoden 2014 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Investointitaso noudattaa aluksi kuntien omaa arviota vuoteen 2020 asti. Aluksi veroprosentit ”jäädytetään” vuoden 2015 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta talous olisi tasapainossa. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa hyvin paljon 2020-luvun alusta alkaen ja jatkuu vuoteen 2040 asti. Ikääntymisestä johtuva palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Lisäksi ikääntymisen vaikutus näkyy eläkkeelle jäämisenä, mikä osaltaan heikentää verotettavan tulon kasvua jo nyt. Ikääntymisen vaihteluväli kuntakohtaisesti vastaa 0,1 – 0,3 veroprosenttiyksikköä vuodessa. Nopeimman ikääntymisen aikaan vuotuinen paine on 0,5–0,6 veroprosenttiyksikköä. Sopeuttamistarpeen määrä ja toteuttamisvaihtoehdot Kuntien talouden kehitys on arvioitu painelaskennalla, missä menetelmänä käytetään sopeutettua trendiä eli trendiä oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Painelaskenta ei ole ennuste tulevasta, vaan kuvaus tulevaisuudesta, jos asioiden annetaan kehittyä kunnes mennessä. Trendinä tässä selvityksessä käytetään 2008–2013. Vuoden 2015 toimintakatteen taso perustuu kuntien omiin tilinpäätösennusteisiin. Vuodesta 2016 lähtien toimintakatteen kasvu ennakoidaan trendin avulla vuotuisten muutosten keskiarvona. 27 Laskelman suurimmat epävarmuustekijät ovat sote-uudistuksen ja uuden hallitusohjelman lopulliset vaikutukset. Erityisesti sote-uudistuksen vaikutukset ovat kuntien kannalta erittäin suuret. Tuloksia arvioitaessa tulee huomata, että uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kuntien kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan. Korotuksen vaikutus koko maan tasolla on arvioitu noin 100 miljoonaksi euroksi. Tarkasteltavista kunnista Tuusulan kiinteistöveroprosentit ovat joukon pienimmät ja alarajan tuntumassa. Korotusten vaikutus on arvioitu Tuusulassa olevan noin 1 miljoonan euron vuositasolla. Korotuksia ei kuitenkaan ole huomioitu painelaskelmissa. Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien 2015– 2020 toimintakatteiden nousuun kohdistuu menneen Sopeutustarve meur meur/vuosi Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä kaltainen paine ja kunnat päättävät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuvat vuoden 2015 veroprosenteilla vuoteen 2020 mennessä sellaiselle tasolle, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti (lähes) pois, on kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 78 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin kahden ja puolen veroprosenttiyksikön tuottoa, koska kunnat yhteenlaskettuna keräävät yhdellä veroprosenttiyksiköllä noin 29 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuusleikkauksen osuus on siis noin 1,5 veroprosenttiyksikköä ja verotettavan tulon kasvun alenema jopa tätäkin suurempi. Sopeutustarvetta vastaavien toimintakatteiden kasvun raja-arvot asettuvat välille 2,42 %/v.–3,54 %/v. 2016-2020 yhteensä eur/as vero-% -3.6 -4.8 -1.0 -0.3 -5.9 -15.6 -18.0 -24.0 -5.0 -1.3 -29.5 -77.8 Toimintakatteen kasvun raja-arvo -390-2.10 -601-2.99 -243-1.49 -243-1.48 -774-3.73 -519-2.71 2.42% 2.69% 3.54% 3.14% 2.66% Tasapainoon päästäisiin myös verotasapainolla. Silloin toimintakate kasvaisi, kuten se kasvaisi ilman sopeutustoimia, mutta vuotuinen alijäämä pyrittäisiin poistamaan nostamalla tuloveroprosenttia maksimissaan prosenttiyksiköllä vuodessa. Alla olevassa taulukossa on laskettu kuntakohtainen veroprosentti, jos kunnat sopeuttavat toimintaa vain veroprosentilla. VeroprosenttiTP 2012 TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä 19.25 19.00 19.75 19.50 18.25 18.97 19.25 19.00 19.75 19.50 19.25 19.25 19.75 19.75 19.75 20.00 19.25 19.62 19.75 19.75 20.50 20.00 19.50 19.77 20.75 20.75 20.50 20.75 20.50 20.65 21.25 21.75 21.25 20.75 21.50 21.50 21.25 22.00 21.50 20.75 21.75 21.50 21.75 22.25 22.00 21.00 22.50 22.00 21.75 22.50 22.00 21.25 23.00 22.25 Taulukko. Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät. Erillisten kuntien sopeuttamismahdollisuudet Sopeuttamismahdollisuuksilla tarkoitetaan tässä raportissa valtuustojen päätöksiä keinosta, jotka sopeuttavat taloutta. Keinot voivat olla menoja vähentäviä tai tuloja kasvattavia, ei kuitenkaan veroprosentin nostoja. Kunnilla voi olla suunnitteilla muitakin sopeutuskeinoja, mutta niistä ei ole päätöksiä – pl. Pornainen, jonka kaikki sopeuttamiskeinot sisältyvät tässä esitettyyn. Yksittäisten kuntien sopeuttamisohjelmat on kuvattu alla olevassa taulukossa ja ne perustuvat kuntakohtaisiin eriteltyihin keinoihin. Erillisten kuntien sopeuttamisohjelmat ovat yhteensä 28 Me, joka on 35% kuntien yhteenlasketusta sopeuttamistarpeesta, 78 Me. Taulukko. Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua. Sopeutus meur Investointien seurauksena myös sopeutetussa laskelmassa lainakanta kasvaa merkittävästi. Tarkasteltavien kuntien yhteenlaskettu lainakanta on sopeutetussa laskelmassa vuonna 2020 noin13 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Jos kunnat kattavat vuotuiset rahoitustarpeensa sopeutuksen sijaan velanotolla, nettovelkatasot vaikuttavat nousevan merkittävän korkeiksi. Lainakannan kasvua tarkasteltaessa täytyy kuitenkin huomioida, että tasoon vaikuttavat myös joidenkin kuntien melko korkeat investointitasot tarkastelukauden aikana. Nettolaina vero-% TP 2012 TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä 10.5 0.0 0.0 12.1 3.4 7.7 10.2 5.1 16.3 12.2 3.2 7.6 10.2 7.0 5.3 17.2 4.1 7.3 10.8 8.8 7.5 19.1 5.2 8.5 Taulukko. Nettolainakannan kehitys, velkasopeutus. 10.5 9.6 13.0 19.3 8.0 10.1 12.2 11.7 20.8 19.7 11.5 13.1 15.0 13.3 24.6 19.6 15.0 15.8 16.9 15.4 23.8 19.7 19.1 18.0 18.4 17.8 23.8 20.0 23.5 20.5 TASU 2016TASU 2017 TE 2018 TE 2019 Yhteensä eur/as Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä -3.0 -0.7 -5.2-3.0 -0.9 -1.0 -0.5 -0.2 -3.4 -0.6 -13.2-5.4 0.0 0.0 -3.7-81 -0.43 -8.1 -0.3-16.7 -417-2.08 -0.8 0.0 -2.7-132 -0.80 -0.1 0.0 -0.9-168 -1.02 0.0 0.0 -4.0-106 -0.51 -9.1 -0.3-28.0 -187-0.98 Taulukko. Kuntien oma arvio mahdollisesta sopeuttamisesta. Seuraavassa taulukossa on arvioitu itsenäisten kuntien veroprosentteja kuntakohtaisten sopeuttamismahdollisuuksien toteuttamisen jälkeen. Toisin sanoen vaikka kunnat toteuttavat kaikki arvioimansa sopeuttamismahdollisuutensa, niiden veroprosentti nousee huomattavasti nykyisestä. Veroprosentti Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Pornainen Tuusula Yhdistelmä TP 2013 19.25 19.00 19.75 19.50 19.25 19.25 Tarkasteltaessa toimintakatteen kasvun raja-arvoja ja veropaineita voidaan havaita, että kuntien välillä ei toimintakatteiden kasvujen rajoissa ole niin suurta hajontaa kuin veropaineessa. Ero johtuu siitä, että kuntien tasapainotuspakettien ja -keinojen välillä on suuria eroja. TP 2014 Tpe 2015 19.75 19.75 19.75 20.00 19.25 19.62 19.75 19.75 20.50 20.00 19.50 19.77 TASU 2016 TE 2018 TE 2019 TE 2020 20.50 20.00 20.50 20.00 20.25 20.28 21.00 20.50 20.75 20.00 21.25 21.00 21.00 20.50 21.00 20.00 22.00 21.00 21.25 20.50 21.25 20.25 22.50 21.25 Lähde: Selvityksen talousasiantuntijat HT Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, Perlacon Oy 28 vero-% 29 3.2 Erillisten kuntien sopeuttamismahdollisuudet palveluverkon avulla Koska kuntien oma arvio sopeuttamisen mahdollisuudesta on hieman yli puolet sopeuttamistarpeesta, on lisäksi selvitty, kuinka paljon palveluverkon uudentamisella ylipäätään voidaan vaikuttaa sopeuttamistarpeeseen. Kullekin Keski-Uudenmaan kunnalle on valmisteltu kolme mahdollista ja optimaalista päiväkoti-, esiopetus- ja kouluverkkoa. Lähtökohtana on ollut tarkastella, kuinka vuoden 2012 verkko olisi voitu rakentaa toisin, jos huomioidaan kuntien nykyinen väestömäärä ja yhdyskuntarakenne, mutta ei olemassa olevaa palveluverkkoa. Johtopäätös on, että missään kunnassa ainoastaan palveluverkon sopeuttamisella ei voida kattaa kunnan koko sopeuttamistarvetta, vaikka kunta tekisi erittäin kovia palveluverkon muuttamispäätöksiä. Palveluverkon uudentamisella saavutettavat säästömahdollisuudet ovat merkittäviä, mutta eivät yksin riitä. Toisaalta yksikään kunta ei pysty kattamaan sopeuttamistarvettaan sopeuttamatta myös palveluverkkoaan. Palveluverkon uudentamisella saatavat kustannussäästöt perustuvat tilojen tehokkaampaan ja toimivampaan käyttöön, toimintojen tehostumiseen (laskennallisesti suuremmat opetusryhmäkoot) sekä käyttöasteen kasvattamiseen. 3.3 Erillisten kuntien edut ja haitat Perusopetuksessa alkutilanteen laskennallista opetusryhmäkokoa on saatu kasvatettua koulujen yksikkökokoa kasvattamalla. Yhden luokan perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin muut kustannukset. Oppilashuolto ja aamu- ja iltapäivätoiminta ja mahdollinen, laajennettu 11-vuotinen perusopetus on jätetty huomioimatta. Esiopetuksen osalta kunnan esiopetusryhmälukumäärää ja kasvattajahenkilökuntaa verrataan mitoituksen mukaisen optimitilanteeseen. Yhden esiopetusryhmän perustamiskustannuksissa on huomioitu niin toteutuneet henkilöstökustannukset kuin skaalautuvat muut kustannukset. Päiväkotien osalta laskennallista asiakasmäärää (lapsimäärää) on verrattu mitoituksen optimaaliseen tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää käyttöastetta (toimintapäivien ja läsnäolopäivien erotus), jota on kasvatettu väljästä mallista tiiviiseen malliin. Yksityinen päiväkotitoiminta on jätetty huomioimatta. Alla olevassa taulukossa on kuvattu erillisten kuntien palveluverkon sopeuttamis-mahdollisuudet suhteessa kuntien sopeuttamistarpeeseen. Palveluverkkomallit ovat väljä malli, välimalli ja tiivis malli. KUNTA HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄMÄNTSÄLÄ PORNAINEN TUUSULA YHT. Sopeuttamistarve, e/asukas 601 378 410 331554 2 274 Kouluja 2012 15 6 13 4 14 52 Päiväkoteja 2012 20 22 12 2 18 74 Terveysasemia ja -keskuksia 2012 2+1 2 1 1 3 9+1 aluesairaala aluesairaala Väljän mallin sopeuttamismahdollisuus, e/asukas 106 65 99 194 138 602 Kouluja ja päiväkoteja (päiväkodit koulujen yhteydessä) 8 9 8 3 8 36 Välimallin sopeuttamismahdollisuus, e/asukas Kouluja ja päiväkoteja (päiväkodit koulujen yhteydessä) Tiiviin mallin sopeuttamismahdollisuus, e/asukas Kouluja ja päiväkoteja (päiväkodit koulujen yhteydessä) 139 130 179 242 183 873 5 3 7 2 6 18 186 158 233 301 220 1 098 2 2 3 1 6 14 Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportti (19.12.2013), selvityksen palveluverkkoasiantuntija, tekniikan tohtori Heikki Lonka, Granlund Oy 30 Suurimmat erillisten kuntien palveluiden edut tulevaisuudessa liittyvät kuntien ketteryyteen ja asiakasläheisyyteen. Päätökset tehdään lähellä kuntalaisia ja tarvittaessa ne voivat syntyä melko nopeasti. Keski-Uudenmaan kunnat tarjoavat monipuolisia asumisen ja yritystoiminnan mahdollisuuksia luonnonläheisessä yhdyskuntarakenteessa. Kunnilla on Helsingin seudun kokonaisuuden näkökulmasta hyvä ja kohtuuhintainen tonttitarjonta etenkin asuntotuotantoa varten. teina ovat matalampi palkkataso, rajalliset osaamisen kehittämisen mahdollisuudet sekä rajalliset urakehitysmahdollisuudet pääkaupunkiseutuun nähden. Lisäksi pienissä yksiköissä mahdollisuudet joustaviin työaikajärjestelyihin ovat suurempia yksiköitä rajallisemmat. Myös kilpailu sijaisista kiihtyy. Verrattuna Helsingin seudun ja muun maan isoihin kaupunkeihin, selvitysalueen kunnissa kehittämisresurssit ovat riittämättömät myös jatkossa. Henkilöstön osaamisessa on puutteita erityisosaamista vaativissa tehtäväalueissa ja mahdollisuudet kehittää ammatillista erityisosaamista ovat huonommat kuin suuremmissa kunnissa. Esimerkiksi • taloushallinnon riskienhallinta on puutteellista • rahoituksen hakumahdollisuudet ole niin monipuolisia kuin isoissa kunnissa •sähköisten ja muiden uusien palvelutuotantotapo jen kehittämismahdollisuudet ovat heikommat kuin suuremmissa kunnissa, mistä johtuen uhkana on pal velutuotannon korkeat kustannukset sekä puutteet koskien palvelutarjontaa ja palvelujen saatavuutta. Palvelujen sähköistämisessä Keski-Uudenmaan erilliset kunnat voivat jäädä jälkeen pääkaupunkiseudun isoista kaupungeista. Yhdistymisselvityksen ansioista tosin Keski-Uudenmaan kunnilla on matala kynnys vaihtaa parhaita käytäntöjä keskenään ja nopeuttaa yhteistyössä palvelujen sähköistämistä, mutta toisaalta yhteistyö myös hidastaa toteuttamista. Erillisten kuntien vaikutusvalta on Keski-Uudenmaan kaupunkia heikompi. Esimerkiksi sote-itsehallintoalueella Keski-Uudenmaan kunnat ovat erillisinä liian pieniä toimiakseen vahvoina vaikuttajina. Erillisten kuntien alueelliset vahvat identiteetit ja mahdollisuus paikallisiin ratkaisuihin ovat kilpailuetu ja ylläpitävät sosiaalista eheyttä. Segregaatiota tapahtuu hyvin hajautetusti, eikä kielteistä kriittistä kokoa saavuteta. Toisaalta haittana on selvityskuntien pienet resurssit, jotka eivät mahdollista hyvää kotouttamista. Tämä puolestaan lisää segregaatiota ja vähentää mahdollisuuksia hyödyntää maahanmuuttajien resursseja alueen kilpailukykyä vahvistavana tekijänä. Lisäksi kuntien heikentyvä taloustilanne ja resurssien vähyys saattavat lisätä alueiden välistä eriarvoisuutta ja heikentää mm. yleisten alueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Uusi kuntalaki tehostaa ja monipuolistaa paikallista päätöksentekoa ja kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia siinäkin tapauksessa, että kunnat jatkavat erillisinä. Tosin resurssit kehittää lähidemokratiaa ovat erillisillä kunnilla pienet. Toisaalta juuri ketteryyttä ja asiakaslähtöisyyttä mahdollinen metropolihallinto (tai mahdollinen itsehallintoalue) ja tuleva rakennusvalvontatoimen ylikunnallinen yhdistäminen heikentävät merkittävästi päätösvallan siirtyessä monessa asiassa pienten kuntien ulkopuolelle. Lisäksi kuntien välinen kilpailu kovenee. Isot keskuskaupungit menestyvät erityisesti yritysten houkuttelemisessa. Keski-Uudenmaan kuntien välinen kilpailu ei edistä koko alueen etua, koska kunnat eivät välttämättä tarjoa yritykselle tai asukkaalle tarpeiden mukaista vaihtoehtoa tai palvelua yli nykyisten kuntarajojen. Jos selvitysalueen kunnat jatkavat erillisinä, maankäytön perusongelmina säilyvät nykykuntien raja-alueiden hyödyntämättömyys ja siitä seuraava yhdyskuntarakenteen epätaloudellinen kehitys, vaikka metropolihallinto tai itsehallintoalue ryhtyisikin vahvoihin toimiin seudullisesti merkittävän yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi kuntarajoista välittämättä. Myös kuntien riittämättömät resurssit alueiden kehittämiseen ja liikenteen tarpeiden hoitamiseen jäävät haitaksi, koska ainakaan suunnitelmissa ollut metropolihallinto ei olisi tuonut olennaista uutta taloudellista panosta kehittämistehtäviin. Asumisen tehtävien hoidon perusongelmiksi kuntatasolla jäävät asuntotuotannon osaamisen ja organisoitumisen heikkous sekä riittämättömät voimavarat asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan asuntotuotannon aikaansaamiseen, koska erityisesti ARAtuotanto on ollut pääasiassa kuntien omien yhtiöiden varassa. Suunnitelmissa ollut metropolihallinto olisi ottanut asumisasioissa päättäjän ja painostajan roolin, mutta pelättävissä oli, että toteutusvastuun olisi jäänyt silti monessa asiassa kunnille. Lisäksi uhkana oli, että olisi syntynyt kalliita ja epätarkoituksenmukaisia asumisen ratkaisuja, kun osalla kunnista on pulaa maasta. Erillisten kuntien henkilöstön rekrytoinnin valtteina ovat tehtävien monipuolisuus, vaikuttamismahdollisuus omaan työhön sekä lyhyet työmatkat. On oletettavaa, että henkilöstö sitoutuu työhön paremmin, jos asuin- ja työpaikka ovat samassa kunnassa. Rekrytoinnin haas- Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys, loppuraportti 11.9.2014 31 4. Ehdotus KeskiUudenmaan kaupungiksi 4.2 Kuntalaisten mielipide palvelujen saavutettavuudesta: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut 4.1 Visiona uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin valmistelutyön pohjaksi tuhannelta 18-79 -vuotiaalta kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan asukkaalta kysyttiin puhelinhaastatteluin*, mitä kunnallisten palveluja pitäisi saada lähimmästä taajamasta (lähipalvelut), mitä palveluja voidaan keskittää ja mitä voidaan sähköistää. Pelkästään sähköisenä tai jotenkin muuten kotoa käsin hoidettavia palveluita olivat vastaajien mielestä useimmiten erilaiset varaus-, lupa- ja hakupalvelut sekä äänestäminen. Lähimmästä taajamasta toivottiin useimmiten saatavan terveydenhoito- ja koulupalveluita. Valmiutta ja halua osittaisiin sähköisiin palveluihin oli useimmin nuorempien haastateltujen keskuudessa. Lisäksi 18-34-vuotiailla oli useissa asioissa muita useammin se mielipide, että palvelut lähitaajamassa Keski-Uudenmaan kaupungin visiona on uudistuva, verkostomainen metropolialueen kaupunki. Uudistuvuus tarkoittaa, että älykkäästi ja ketterästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa. Se on kilpailukykyinen ja vetovoimainen mahdollisuuksien luoja sekä vahva metropolialueen toimija. Verkostomaisuus tarkoittaa, että uusi kaupunki yhdistää alueen keskukset toimivaksi verkostoksi. Vahvat paikalliset identiteetit, loistava sijainti metropolialueella sekä laaja alue luovat yhdessä houkuttelevan toimintaympäristön ja monia vaihtoehtoja asukkaille ja yrityksille. Monikeskuksisuus on mahdollisuus, koska yrityksille ja asukkaille tarjotaan taajamien erikoistumisen ja vahvistuvien vetovoimatekijöiden kautta enemmän vaihtoehtoja sopivan kotipaikan löytämiseen. Vaihtoehtoja ja tilaa on tarjolla myös kansainvälisille toimijoille ja asukkaille. Vahvistuvien keskusten muodostama verkosto mahdollistaa kunnanosahallinnon kehittämisen ja lähidemokratian toteutumisen. Keski-Uudenmaan kaupunkiin luodaan aitoon kunnanosahallintoon ja lähidemokratiaan perustuva malli Suomessa. Päätöksenteko tehostuu yhdessä valtuustossa, joka luo puitteet ja pelisäännöt lähidemokratialle. Kunta järjestää lähipalvelut lähellä asukasta, kunkin alueen asukkaiden tarpeet huomioon ottaen. Keskitetyt ja lähipalvelut määritellään tarkoituksenmukaisella tavalla. Vahvistuva kilpailukyky luo pohjaa kestävälle taloudelle ja palveluille. Palvelut muotoillaan joustavasti ja asiakaslähtöisesti uusia ratkaisuja kehittäen. Asukkaita kannustetaan vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen. Uusi toimintakulttuuri kannustaa henkilöstöä luoviin ratkaisuihin. Kuva. Keski-Uudenmaan kuntien alueella on useita keskustoja. vain tiettyinä aikoina riittävät tai se mielipide, ettei palvelun sijainnilla ole merkitystä. Iäkkäimmät vastaajat ovat pysyvien lähitaajamapalveluiden kannalla useimmissa asioissa. Myös henkilökohtaisen palvelun tarve korostui 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Kysyttäessä avoimena kysymyksenä mielipidettä siitä, mitkä palvelut ovat ehdottomasti lähitaajamasta saatavia palveluita, mainittiin terveyskeskus/terveyspalvelut useimmin, koulut seuraavaksi useimmin. Yli 10 %:n mainintaosuuksiin ylsivät myös päiväkoti, hammashoito, kirjasto, lääkäri ja erilaiset virastot. Päiväkoti, esikoulu, alakoulu, yläkoulu mainittiin useammin alle 50-vuotiaiden keskuudessa kuin 50 vuotta täyttäneiden parissa. Mainintojen osuus nousi iän myötä seuraavissa palveluissa: kirjasto, lääkäri, sairaanhoito, sairaalat ja vanhustenhoito. 77 Terveydenhoito, terveyskeskus, neuvolat Alakoulu, yläkoulu 43 Päiväkoti 18 16 15 Hammashoito Kirjasto 11 Lääkäri 10 Virastot, Kela, verotoimisto... 8 7 Poliisi Esikoulu 7 Vanhustenhoito Sairaanhoito, sairaalat 4 Kaupat, apteekit, pankit 3 2 Liikuntapalvelut, uimahalli Lähde: Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymissopimusluonnos 19.5.2015 Mielenterveuspalvelut 2 Nuorisotoiminta 2 Muu 9 3 Ei osaa sanoa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaavio. ”Mikä tai mitkä palvelut on ehdottomasti oltava saatavissa teitä lähimmistä taajamasta?” Lähde: Taloustutkimus Oy * Puhelinhaastattelujen toteutuksesta vastasi Taloustutkimus Oy. Tiedot kerättiin 11.-17.3.2014. Otos muodostettiin kuntakohtaisella kiintiöpoiminnalla siten, että Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan alueelta tehtiin 140 haastattelua ja Mäntsälän, Pornaisen ja Sipoon alueelta 100 haastattelua. Kokonaistuloksen keskimääräinen tilastollinen virhemarginaali 95 %:n luotettavuustasolla on suurimmillaan ± 3,2 %-yksikköä. 32 33 4.3 Kaupunkirakenne ja palvelujen sijainti Keski-Uudenmaan kaupunkirakenteen runkona on kolme kaupunkialuetta, jotka muodostuvat yli nykyisten kuntarajojen, voimakkaimpien keskusten tai palvelukeskittymien ympärille. Kaupunkialueet ovat Tuusulanjärvi, Hyvinkää ja Mäntsälä. Palveluverkko suunnitellaan siten, että kukin kaupunkialue käsittää keskustaajamat, kylät ja niiden vaikutusalueella olevan haja-asutusalueen väestön. Kaupunkirakenteen lähtötilannetta kuvataan seuraavan sivun kartalla. Kartan selityksissä on kunkin kaupunkialueen ja sen vaikutusalueen nykyväestö sekä olevien keskusten toiminnallinen luokitus. Kartassa on näytetty myös olevat taajama-alueet ja isot työpaikka-alueet sekä seudullisesti merkittävät kylät ja kaupunkirakennetta määrittävät säteittäisyyden ja poikittaisuuden teemat. Keski-Uudenmaan kaupungin rakenteellinen kehityskuva (noin vuonna 2035) on esitetty lähtötilannekartan jälkeen. Kartan selityksissä on kunkin kaupunkialueen ja sen vaikutusalueen tuleva väestö sekä keskusten toiminnallinen luokitus. Kartassa on näytetty myös tuleva liikenneverkko, maakuntakaavan mukaiset asumisen ja työpaikkojen kasvualueet sekä muutama muukin edullinen kasvukohde sekä seudullisesti merkittävät kylät ja kaupunkirakennetta määrittävät erilaiset teemat. 2.kriteeri: Uusi asuminen sijoitetaan kaupunkiin siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa erilaisia verkkoja pitkin. Sähköisiä palveluja kehite tään voimakkaasti. Keskeiset palvelupisteet luokitel laan saavutettavuustavoitteen mukaan seuraavasti: • lähipalvelut • kaupunkialueen palvelut • keskitetyt palvelut 3.kriteeri: Kaupungin työpaikkaintensiiviset alueet suunnitellaan hyvin saavutettaviksi sekä sijoitetaan logistiikka- ja varastoalueet liikenteellisesti toimiville alueille. 4.kriteeri: Maankäytön sijoittamisella tuetaan keskuk sien kehittymistä ja huolehditaan, että kaupungin eri osien omailmeisyys, ympäristön luomat edellytykset, paikan henki ja historia huomioidaan osana kaupunkirakennetta. 5.kriteeri: Kaupunki tarjoaa asumismahdollisuuksia urbaaneista keskustoista maaseudulle huolehtien, että kaupungissa on erilaisia asumisympäristöjä. 6.kriteeri: Poikittaisia yhteyksiä kehittämällä paranne taan verkostomaisen kaupungin toimivuutta. Kaupunkirakenteen kehittämisen tukena ovat seuraavat uudistuvan rakenteen kriteerit: Keski-Uudenmaan kaupunki edistää aktiivisesti seuraavien liikennehankkeiden toteuttamista: • Pienet kustannustehokkaat toimet KUHA* • Pasila–Riihimäki-rataosuus (1. ja 2. vaihe)* • Hyrylän itäinen ohikulkutie (1.vaihe)* • Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarve (1.vaihe)* • kehä V eli vt25. 1.kriteeri: Uusi maankäyttö täydentää ensisijaisesti olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja hyödyntää uuden kaupungin avaamat mahdollisuudet. Samalla huolehditaan, että nykyisin jo rakentunut verkosto mainen kaupunki säilyy moni-ilmeisenä. Kartta. Keski-Uudenmaan kaupunkirakenteen lähtötilanne. *Tähdellä merkityt sisältyvät Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan 2015 ja ovat valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä sopimuksessa suurten infrahankkeiden ja asumisen edistämiseksi nimetyt hankkeet. 34 35 Uudistuvan kaupunkirakenteen kriteereiden mukaan Keski-Uudenmaan kaupungin palvelut luokitellaan saavutettavuuden perusteella seuraavasti: •lähipalvelut • kaupunkialueen palvelut ja • keskitetyt palvelut. Esimerkkejä kaupunkialueen palveluista ovat kiireetön ja subakuuttivastaanottopalvelu, suun perusterveydenhoito, röntgen- ja laboratoriopalveluiden palvelupiste, perheneuvolapalvelut, lukion ja toisen asteen koulutuksen toimipisteet, kaupungin monitoimiset asiakaspalvelupisteet, monipuolisemmat urheilukentät ja palloiluhallit, joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti sekä työmatkatasoinen joukkoliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle ja city- keskusten väliset joukkoliikenneyhteydet. Lähipalveluja voi olla useita kussakin uuden Keski-Uudenmaan kaupungin kolmesta kaupunkialueesta väestöpohjan mukaisesti. Lähipalvelut sijoittuvat kaupunkialueen taajamavyöhykkeillä mahdollisuuksien mukaan jalankulku- tai pyöräilyetäisyydelle asumisen keskittymistä siten, että niihin on mahdollista päästä turvallisesti jalankulku- ja pyöräteitä myöten. Taajamavyöhykkeiden ulkopuolella vähimmäistavoitetasona on tarjota kohtuullisella etäisyydellä mahdollisuuksien mukaan vaihdoton joukkoliikenneyhteys lähipalvelujen luo niiden toiminta-aikana. Esimerkkejä lähipalveluista ovat ennaltaehkäisevä kansanterveystyöhön keskittyvä vastaanottopalvelu, neuvolapalvelut, lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä suun terveydenhuolto, päiväkoti, ala- ja yläkoulu (yhtenäiskoulu), nuorisotila, kirjaston monitoimipalvelupiste, leikkipuisto ja pallokenttä, joukkoliikenteen pysäkki sekä joukkoliikenneyhteys lähimpään citykeskukseen. Myös liikkuvilla yksiköillä ja mobiilivälineillä toteutettavat palvelumuodot (esim. yhdyskuntatekniset korjaus-, ylläpito- ja huoltopalvelut) voidaan lukea lähipalveluksi. Keskitettyjä palveluita on Keski-Uudenmaan kaupungissa vain yksi tai väestöpohjasta riippuen useampiakin koko kaupungin väestön tarpeisiin. Kaupunkipalvelut voivat sijaita missä tahansa kaupungin alueella lähinnä kuitenkin suurimmissa keskuksissa hyvien liikenneyhteyksien päässä niin, että niihin on mahdollista päästä kaikista kaupunkialueista vähintään vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä säännöllisin vuorovälein. Esimerkkejä keskitetyistä palveluista ovat ensihoito ja sairaankuljetus, ympärivuorokautinen päivystys ja akuutti sairaalahoito, vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden johtaminen, hallinto- henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut, urheilu- ja liikuntakeskukset sekä erikoislajien hallit, joukkoliikenteen matkakeskukset ja liityntäpysäköinti sekä monipuoliset joukkoliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ja muualle maahan. Kaupunkialueen palveluja on kussakin uuden Keski-Uudenmaan kaupungin kolmesta kaupunkialueesta vähintään yksi, mutta väestöpohjasta riippuen useampiakin kunkin kaupunkirakennekartassa määritellyn kaupunkialueen (vaikutuspiireineen) väestön tarpeisiin. Kaupunkialueen palvelut voivat sijaita missä tahansa ko. kaupunkialueen puitteissa kuitenkin niin, että niihin on mahdollista päästä ainakin kaupunkialueen taajamavyöhykkeillä mahdollisuuksien mukaan vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä palvelun toiminta-aikana sekä myös turvallisesti jalankulku- ja pyöräteitä myöten. Kartta. Keski-Uudenmaan kaupungin kehityskuva noin vuonna 2035. Lähde sote-palveluiden osalta: Keski-Uudenmaan kuntien sote-projekti. Tavoitteena on, että sote-palvelut siirtyvät 1.1.2020 alkaen Uudenmaan itsehallintoalueen Keski-Uudenmaan alueyksikön järjestettäväksi. 36 37 4.4 Palvelujen ja hallinnon järjestäminen Operatiivisella tasolla toiminta voidaan toteuttaa usealla eri variaatioilla. Mikäli toiminta järjestetään omana työnä, toteutus voi olla esim. oman organisaation, liikelaitoksen tai kunnan omistaman osakeyhtiön avulla. Järjestäminen voidaan tehdä myös tilaamalla ja ostopalveluna, jolloin työ on ulkoistettu. Keski-Uudenmaan kaupunki säilyttää omassa toiminnassaan sellaisen tason, että kaikki langat pysyvät käsissä ja kaupunki ohjaa oman vastuualueensa kaikkia toimintoja. Toiminnan eri tasot jaetaan ydintoimintaan, lähellä ydintoimintaa olevaan toimintaan ja operatiiviseen eli toteuttavaan toimintaan. Ydintoiminta järjestetään aina kaupungin omana työnä. Kuva. Kunnan toiminnan eri tasot. 4.4.1 MALY-palvelut asiakaspalvelupisteistä. Tämä koskee mm. neuvontaa, asumisen tukea sekä rakennusvalvonta- ja tarkastustehtäviä. Kaupunkialuetasolla voidaan myös perustaa tilapäisiä projektitoimistoja esim. isojen kaavoitus- tai aluehankkeiden tueksi. Lähipalveluita ovat sähköiset ja mobiilit palvelumuodot ml. palautejärjestelmät. Joukkoliikenteen matkustajapalvelut jakautuvat kaikille palveluluokituksen tasoille. MALY-palveluilla tarkoitetaan maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön palveluja. Ne keskitetään pääosin. Tämä koskee ennen muuta suunnittelu-, kehittämis-, ohjaus- ja koordinaatiotöitä. Kaupunkialuetasolla MALY- palveluja saa kaupungin yhteisistä Tehtävä tai palvelu Kaavoitus, poikkeaminen ja suunnittelutarve Keskitettyjen palveluiden taso Kaupunkialuetaso Lähipalvelutaso Suunnittelu ja kehittäminen on keskitetty Neuvonta ja tilapäiset projektitoimistot (asiakaspalvelupisteet) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Maapolitiikka- ja kiinteistöasiat Ohjaus, tonttijaot, toimitukset ja rekisteröinti on keskitetty Neuvonta (asiakaspalvelupisteet) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Paikkatieto- ja mittausasiat, kuntarekisteri Järjestelmähallinta ja kehittäminen on keskitetty Neuvonta ja mittausryhmät (asiakaspalvelupisteet) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Liikenneasiat, liikennejärjestelmä ja joukkoliikenne Suunnittelu, kehittäminen ja koordinaatio (ml. HSL tms.) on keskitetty Matkakeskukset ja liikenneinformaatio Neuvonta (asiakaspalvelupisteet) Vaihtopaikat ja liikenneinformaatio Sähköiset asiointipalvelut... Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Joukkoliikennepysäkki ja pysäkki-informaatio Kutsu- ja palveluliikenne Yhdyskuntatekniikan suunnittelu ja ohjelmointi Suunnittelu, kehittäminen ja koordinaatio on keskitetty Neuvonta (asiakaspalvelupisteet) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Asumisasiat Ohjaus ja suunnittelu on keskitetty Neuvonta (asiakaspalv.) Asumisen tuki yhteistyössä SOTE -toimijoiden kanssa Ympäristöasiat Ohjaus, suunnittelu ja valvonta on keskitetty Neuvonta (asiakaspalvelupisteet) Verkostotoiminta yhteistoimintatahojen kanssa Sähköiset asiointipalvelut... Asumisen tuki mobiilisti Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Rakennusvalvonta Lupahallinta ja kehittäminen on keskitetty (osittain siirretty kaupungin ulkopuolelle) Neuvonta (asiakapalvelupisteet) Tarkastus- ja valvonta Sähköiset asiointipalvelut Mobiilit välineet (internet, palautejärjestelmät, some) Taulukko. MALY-palvelujen saavutettavuus Keski-Uudenmaan kaupungissa. Maankäytön tehtävien hoitaminen tonttituotantoprosessi ja liikenteen järjestämisen prosessi keskeistä. Uudella kaupungilla on varsin hyvät mahdollisuudet kehittää kehityskuvan mukaista kaupunkirakennetta varsinkin alkuvuosina, mutta suuri uusi kehityspotentiaali on avattavissa nykyisin varsin neitseellisillä kuntien raja-alueilla. Uusi kaupunki kehittää maapolitiikkaansa siten, että alueiden kehittämistä varten saadaan oikeista paikoista ja oikea-aikaisesti sopivaan hintaan maata. Tonttituotantoprosessi on tarkoituksenmukaista järjestää yhtenäisessä yksikössä keskitetysti ja pääosin Keski-Uudenmaan uuden kaupungin muodostamisen näkökulmasta keskeisimmät maankäytön tehtävät peilataan nk. tonttituotantoprosessiin ja liikenteen järjestämisen prosessiin, joiden tehokas ja taloudellinen hoitaminen on kehityskuvan toteutuksen kannalta 38 39 hoitamisen sekä uusien vuokra- ym. tuettujen asuntojen tuottamisen hallintaa prosessi- ja omistajaohjauksen kautta. Uudisasuntojen tuotannon suunnittelun tulee tapahtua tiiviissä vuorovaikutuksessa väestösuunnite- ja kaavoitusohjelmatöiden sekä infrainvestointien suunnittelun kanssa. Asumisen tuen parantamisella yhteistyössä sote- toimijoiden kanssa on suuri merkitys segregaation ehkäisylle sekä mm. maahanmuuttajien kotoutukselle. Niin vapaarahoitteisella kuin tuetulla asuntotuotannollakin edistetään asumisen monimuotoisuutta ja laadukkuutta ottaen huomioon ekotehokkaan ja tiiviin pientalovaltaisen rakentamistavan uudet mahdollisuudet. Pientalorakentaminen on edelleen nähtävä uuden kaupungin kilpailukykytekijänä. kaupungin omana työnä siten, että maankäytön, liikenteen ja infrasuunnittelun integraatio voidaan toteuttaa saumattomasti. Tilaaja-tuottajamallia ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa. Liikennejärjestelmäsuunnittelua tehdään saumattomassa vuorovaikutuksessa maankäytön suunnittelun kanssa. Liikenteen järjestämisen prosessi (kaupungin osuus) on tarkoituksenmukaista järjestää yhtenäisessä yksikössä keskitetysti ja pääosin kunnan omana työnä siten, että maankäytön, liikenteen ja infrasuunnittelun integraatio voidaan toteuttaa saumattomasti. Tilaaja-tuottajamallia sovelletaan joukkoliikenteen kuljetuspalvelujen hankintaan joko osana laajempaa seudullista järjestelyä tai kaupungin omina ostoina. Tavoitteellisena ja todennäköisenä on tulevaisuuskuva, jossa Keski-Uudenmaan kaupungin joukkoliikennepalvelut järjestetään joko siten, että uusi kaupunki liittyy kokonaisuudessaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäseneksi tai joukkoliikenne järjestetään itse itsenäisenä joukkoliikenneviranomaisena (nykyisen Hyvinkään kaupungin tapaan). Uuden kaupungin kilpailukyvyn ja toimivuuden kannalta on tärkeää, että kaupungin alueella ei ole erillisiä ja eritasoisia joukkoliikennepalveluita, vaan koko kaupunkia varten laaditaan yhtenäinen palvelutasoluokitus ja liikenteen ostot ja operointi hoidetaan yhteensopivasti koko Helsingin seudun alueen kanssa. Ympäristön tehtävien hoitaminen ympäristöprosessit Ympäristöprosessit hoidetaan saumattomassa vuorovaikutuksessa maankäytön suunnittelun ja muiden ympäristöön vaikuttavien toimintatehtävien kanssa. Ympäristöprosessit on tarkoituksenmukaista järjestää yhtenäisessä yksikössä keskitetysti ja pääosin kunnan omana työnä siten, että kaupungin kaikkien toimintojen ja ympäristöprosessien integraatio voidaan toteuttaa saumattomasti. Asumisen tehtävien hoitaminen asumisen järjestämisen ja tuen prosessi Rakennusvalvonnan tehtävien hoitaminen rakennusvalvonnan lupaprosessit Asumisen järjestämisen ja tuen prosessi uudessa kaupungissa on kytköksissä Helsingin seudun MALaiesopimukseen sekä seudullisiin maankäytön suunnitelmiin. Tärkein näistä on tällä hetkellä Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma (MASU), johon liittyy seudullinen asumisstrategia. Nämä suunnitelmat on hyväksytty seudulla vuonna 2015. Asumisen järjestämisen ja tuen prosessi on tarkoituksenmukaista järjestää yhtenäisessä yksikössä keskistetysti ja pääosin kunnan omana työnä siten, että maankäytön ja asumisen integraatio voidaan toteuttaa saumattomasti. Uudelle kaupungille on tärkeää järjestää kuntien omistamat pienet vuokra-asuntoyhtiöt suuremmaksi kokonaisuudeksi ja vahvistaa olevan asuntokannan Rakennusvalvonnan tehtävien järjestämisen arviointia uudessa kaupungissa vaikeuttaa se, että ympäristöministeriön nimeämä työryhmä valmistelee parhaillaan rakennusvalvonnan keskittämistä ja ylikunnallistamista (tai toimijayksikkökoon kasvattamista). Lähtökohta on, että Keski-Uudenmaan kaupunki säilyttää omassa organisaatiossaan rakennusvalvonnan ottaen huomioon sähköisen asioinnin ja arkistoinnin. Vuoden 2013 talousarviotietojen pohjalta selvitysalueen viisi kuntaa käyttää MALY- perustehtävien hoitamiseen resursseja seuraavasti: TulotNettomenot 218,89 htv 1,88 Me 23,78 Me 8,19 Me 15,70 Me Asukasta/työntekijä e/asukas e/asukas e/asukas e/asukas 679,7 Vaikutus kuntien yhteistoimintaan MALY- tehtävien järjestämistapa Keski-Uudenmaan kaupungissa vaikuttaa useisiin nykyisiin isäntäkuntaorganisaatioihin, liikelaitoksiin, yhtiöihin ja yhteistyötahoihin: • KUUMA-seutu liikelaitos: tehtävät siirretään uudelle kaupungille • Keski-Uudenmaan ympäristökeskus: tehtävät siirre tään uudelle kaupungille • kuntien vuokrataloyhtiöt (4 omaa ja KAS- vuokra asunnot Oy): omat yhtiöt fuusioidaan yhdeksi uuden kaupungin vuokra-asuntoyhtiöksi ja KAS- vuokra asunnot Oy:n omistamat asunnot hankitaan siihen •kuntien vesiliikelaitokset sekä vedenhankinta- ja vesiensuojelukuntayhtymät: fuusioidaan yhdeksi uuden kaupungin vesi- ja viemäriliikelaitokseksi • Helsingin seudun liikenne- kuntayhtymä HSL: Keski Uudenmaan kaupunki liittyy HSL:een tai joukkolii kenne järjestetään itse itsenäisenä joukkoliikennevi ranomaisena (nykyisen Hyvinkään kaupungin tapaan) Vuokra-asuntoyhtiöt Sopeuttamispotentiaali Henkilötyö Asiantuntijarahat Bruttomenot ja Keravan kulurakenteen pohjalta (HSL 2013) arvioidaan, että Keski-Uudenmaan kaupungille tulisi maksettavaksi ainakin 11,6 Me:n vuosittainen bruttomeno, kun viiden kunnan yhteenlasketut joukkoliikenteen bruttomenot olivat vuonna 2013 n. 3,69 Me ja nettomenot n. 2,84 Me (tulot olivat lähinnä valtionapuja). HSL -tyyppisessä ratkaisussa joukkoliikenteellä ei todennäköisesti ole tulo-osuutta, koska nykyisin jäsenkunnat maksavat kaikesta palvelusta kuntaosuusmaksun. Näin ollen arviona esitetty 11,6 Me:n joukkoliikennemeno olisi myös nettosumma. Joukkoliikenteen nettomeno voi kasvaa siis jopa 7,9 Me vuoteen 2013 verrattuna. MALY- tehtäviin käytetty nettosumma on n. 2,2 % viiden kunnan yhteenlasketuista käyttötalouden nettomenoista (Laesterän selvityksen mukaan nettomenot olivat yhteensä 4 770e/asukas v. 2012). Bruttomenoista n. 76 % on henkilöstömenoja. Joukkoliikenteen osuus bruttomenoista on n. 15 % ja joukkoliikenteen tulot ovat olleet n. 23 % bruttomenoista. MALY- tehtävien resurssitarve pysyy ainakin alussa ennallaan, koska kuntien kokoon ja yhdyskuntarakenteeseen suhteutettuina päällekkäisiä tehtäviä ei uudessa kaupungissa ole paljon ja uuden kaupungin muodostaminen edellyttää merkittävää uutta suunnittelupanostusta mm. yhdentyvän kaupunkirakenteen maankäyttöön ja liikenteeseen. Selvityksen kahdeksassa kunnassa on tähän asti käytetty varsin niukasti resursseja MALY-tehtäviin verrattaessa tilannetta esim. pääkaupunkiseudun kuntiin. MALY-palveluiden menot ovat kokonaismenoihin nähden suhteellisen pieniä, mutta vaikuttavuudeltaan erittäin merkittäviä mm. elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta. Uuden kaupungin maapolitiikan taloudelliset hyödyt realisoituvat hitaasti tuloina, koska uusien hyvien alueiden avaukseen pitää ensin suunnittelu- ja investointirahaa erilaisten kynnysten ylittämiseksi, jolloin alussa erityisesti investointimenot lisääntyvät tuloja enemmän. Aluekehityksen investointimenot katetaan pitkällä tähtäimellä maanmyyntituloilla eikä suoraa lisätuloa synny. Yhteisen, nykyisistä raja-alueiden rajoituksista vapaan maankäytön merkittävät taloushyödyt ovatkin välillisiä, uusien asukkaiden ja yritysten tulemisen sekä tiiviin rakenteen verkosto- ym. käyttökustannusten hillinnän kautta syntyviä. Suurin kasvavien kulujen osa-alue MALY-palveluissa on joukkoliikenne, mikäli se harmonisoidaan HSL-tyylisesti koko uuden kaupungin alueelle. Sipoon 12,7 159,9 55,1105,5 HYVINKÄÄN VUOKRAASUNNOT OY LV= x ME 1800 asuinhuoneistoa PORNAISTEN VUOKRAASUNNOT KAS-VUOKRAASUNNOT OY LV= x ME 33 asuinhuoneistoa MÄNTSÄLÄN VUOKRAASUNNOT OY LV= 3 ME 580 asuinhuoneistoa Kaavio. Alueella toimivat vuokra-asuntoyhtiöt. 40 41 TUUSULAN KUNNAN KIINTEISTÖT OY (TUKUKI) LV= 5,0 ME 781 asuinhuoneistoa JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY LV= x ME 1900 asuinhuoneistoa 4.4.2 Yhdyskuntatekniset palvelut sekä vesi- ja energiaverkko Omaisuuden hallinta ja tilaajatehtävät ovat keskitettyjä palveluita, joiden sijainti ei ole keskeistä. Tekniset kunnossapito- ja rakentamispalvelut ovat pääosin luonteeltaan sisäisiä asiakkaita palvelevia tukipalveluita. Korjaus-, ylläpito- ja huoltopalvelut toimivat mobiilisti paikallisissa kohteissa lähipalveluina, mutta varikoita ei tarvitse olla joka kylässä tai keskuksessa. Keski-Uudenmaan kaupungissa huoltovarikoita on n. kolme kappaletta, arviolta yksi kutakin suurempaa keskusta eli kaupunkialuetta kohden. Näistä yksi on keskusvarikko. Varikoiden sijoittamisessa huomioidaan ajoaika, palveluntarpeen sijoittuminen ja työvälineiden saatavuus. PALVELUKOKONAISUUS KESKITETYT PALVELUT KAUPUNKIALUEEN PALVELUT LÄHIPALVELUT 1. Toimitilat Keskusvarikko Sisäisten asiakkaiden palvelu Ydintoiminnan johtaminen ja suunnittelu Yhteiset huoltovarikot n. 3 kpl (sijoittumisessa huomioitava ajoaika, palveluntarpeen sijoittuminen ja työvälineiden saatavuus) Mobiilit korjaus-, ylläpito- ja huoltopalvelut 2. Liikenneväylät ja yleiset alueet Keskusvarikko Ydintoiminnan johtaminen ja suunnittelu Yhteiset huoltovarikot n. 3 kpl (sijoittumisessa huomioitava ajoaika, palveluntarpeen sijoittuminen ja työvälineiden saatavuus) Asiakaspalvelut kaupungin asiakaspalvelupisteissä Mobiilit korjaus-, ylläpito- ja huoltopalvelut 3. Vesihuolto Keskusvarikko Ydintoiminnan johtaminen ja suunnittelu Yhteiset huoltovarikot n. 3 kpl (sijoittumisessa huomioitava ajoaika, palveluntarpeen sijoittuminen ja työvälineiden saatavuus) Asiakaspalvelut kaupungin asiakaspalvelupisteissä Mobiilit korjaus-, ylläpito- ja huoltopalvelut Kaavio. Yhdyskuntateknisten palveluiden sijoittuminen Keski-Uudenmaan kaupungissa. kaupungin asukaskeskittymät eli kaupunkialueet (punaiset ympyrät) ja liikenneyhteyksien näkökulmasta saavutettavat suuralueet (mustat ympyrät). Nämä tekijät ohjaavat palveluiden sijoittumista. Huoltovarikot voivat sijoittua punaisten ympyröiden rajaamien alueiden ohjaamina, mustat ympyrät puolestaan ohjaavat erikoiskaluston sijoittumista. Keskusvarikko voi sijaita esimerkiksi mustien ympyröiden leikkausalueella. Toiminnassa hyödynnetään paikkatiedon ja logistiikan optimointia eli telematiikkaa. Periaatteena on, että liikkumistarve on minimoitu. Kun liikkuminen on välttämätöntä, se tehdään älykkäästi optimoimalla reitit, työajat, prosessit ja osaaminen. Toiminnanhallintajärjestelmässä on työntekijöiden, koneiden ja laitteiden sijainnista jatkuvasti ajantasainen tieto. Seuraavassa kaaviossa esitetään Keski-Uudenmaan 42 Kuva. Esimerkki Keski-Uudenmaan kaupungin kunnossapidon kattavuusalueista. 43 Yhdyskuntatekniset palvelut toteutetaan KeskiUudenmaan kunnassa elinkaariprosessin mukaisesti. Elinkaari alkaa tutkimuksesta ja kehittämisestä, jonka perusteella tehdään yhdyskuntarakenteen ja investointien keskeiset ratkaisut. Maanhankinta ja kaavoitus sekä kuntatekniikan suunnittelu ja rakentaminen ovat osa samaa prosessia ja keskeistä on, että ne ohjelmoidaan samassa kokonaisuudessa. Infrastruktuurin rakentaminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ja ratkaisut ovat kestäviä myös ylläpidon osalta. Investointipäätökset tehdään elinkaarikustannusten mukaan, eli investointikustannusten lisäksi otetaan huomioon myös ylläpitokustannukset. Teknisiä palveluita ohjaavat linjaukset tulevat kunnan taloudesta ja kunnan strategiasta. Nämä linjaukset määrittävät muun muassa kunnan ydinpalveluita, yhdyskuntarakennetta sekä maapolitiikkaa. Linjausten pohjalta tehtävässä ohjelmoinnissa määritetään kehittämisen tärkeysjärjestys ja aikataulu alueiden käytön ja hankkeiden tavoitteiden pohjalta. Ohjelmoinnissa otetaan huomioon myös palveluverkon tarpeet etenkin sivistys- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Ohjelmoinnin jälkeen tehdään käytännön työnä ensin maankäytön ja hankkeiden suunnittelu uusien investointien toteuttamiseksi. Yhdyskuntateknisissä palveluissa on kaksi älykkään toiminnan ulottuvuutta, joiden avulla on mahdollista parantaa toimintaa ja saavuttaa säästöjä. Ensimmäinen kokonaisuus on kiinteistöjen älykkäät teknologiat ja toinen on mobiili resurssien hallinta. Nämä kokonaisuudet liittyvät toisiinsa. Yhdyskuntateknisten palveluiden sopeuttamispotentiaali on yhteensä noin 17,5 - 19,4 Me, joista 7,4 Me saadaan älykkäillä sähköisillä järjestelmillä. Volyymien eli kiinteistöjen ylläpitokustannusten pienenemisellä on mahdollista saavuttaa 8,3 Me - 10,2 Me:n sopeuttaminen (josta muun kuin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osuus on 1,9 Me - 3,8 Me) sekä toiminnan tehostamisella arvioidaan voitavan saavuttaa noin 1,8 Me:n sopeuttaminen. Sopeuttamispotentiaalin laskennan perusteita on esitetty alla olevassa taulukossa. TOIMINTO TUOTTAVUUSTAVOITE Katu- ja viheralueet Ydintoiminnot Henkilöstö ei kasva volyymin kasvaessa, osaaminen paranee + toiminnallisia hyötyjä. Suunnittelu (sis. vesih. suunn.) Toiminnallisia hyötyjä. Rak. ja kunnossapito Toiminnallisia hyötyjä. Ydintoiminnot Toiminnan tehostumisesta saatavat säästöt 15 %. Suunnittelu Suunnittelun ohjauksen kautta parempaa laatua. Rak. ja kunnossapito Volyymin pieneneminen n. 24 % tuo henkilöstöja materiaalisäästöjä. Toiminnan tehostumisesta saatavat henkilöstösäästöt 10 %. Ydintoiminnot Laaturiskien hallinta paranee, toiminnan kehittäminen mahdollistuu. Rak. ja kunnossapito Toiminnan kehittäminen mahdollistuu, toiminta tehostuu volyymin kasvaessa, priorisoinnin kautta toiminnan tehostumisesta saatavat henkilöstösäästöt 5 %. Vesihuolto Kuntien alueella on toiminnassa useita yhtiöitä ja liikelaitoksia, jotka tulee huomioida uudessa kaupungissa. Niiden toiminta tulee kartoittaa ja analysoida, ja sen jälkeen järjestellä tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Sopeuttamispotentiaali PALVELUKOKONAISUUS Toimitilat Vaikutus kuntien yhteistoimintaan Varikot ja kalusto Telnisten pelveluiden järjestelyitä Keski-Uudellamaalla VESIHUOLTO JÄTEHUOLTO ENERGIAHUOLTO PELASTUSTOIMI Liikelaitokset (Järvenpää, Mäntsälä, Hyvinkää), Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä TSV toimittaa (Tuusula ja Järvenpää), kunnan taseyksikkö (Pornainen) Jätevedet: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä KUVES (Järvenpää ja Tuusula) Kiertokapula Oy (Mäntsälä, Tuusula, Järvenpää ja Hyvinkää), Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy (Pornainen) Mäntsälän sähkö Oy (Mäntsälä ja Pornainen), Porvoon sähkö Oy (Pornainen), Hyvinkään Lämpövoima Oy (Hyvinkää), Nurmijärven sähkö Oy (Tuusula), Fortum (Tuusula, Järvenpää ja Hyvinkää), Caruna Oy (Hyvinkää, Järvenpää ja Tuusula), kunnan taseyksikkö (Pornainen) Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (Hyvinkää, Mäntsälä, Tuusula, Järvenpää ja Pornainen + Vantaa) Kuva. Yhdyskuntateknisten palvelujen järjestelyitä Keski-Uudellamaalla. Koneiden ja laitteiden tehokkaampi käyttö säästää n. 12 % investoinneista (poistoista). Taulukko. Tuottavuustavoitteet palvelukokonaisuuksittain. 44 45 4.4.3 Kilpailukykypalvelut 4.4.4 Sivistyspalvelut Sopeuttamispotentiaali Kilpailukykypalveluilla tarkoitetaan yritysten neuvonta-, kehittämis- ja sijoittumispalveluita. Neuvonta- ja kehittämispalvelut keskitetään samaan yhtiöön. Yhtiön sijainnilla ei ole merkitystä vaan resurssien kokoamisella saman katon alle sekä yhteistyöllä saadaan parhaat tehot irti uudesta organisaatiosta. Neuvontapalvelujen tarjonta Keski-Uudenmaan kaupungissa on hyvin nykyisen kaltainen. Kehittämispalveluissa korostuvat yritysten kehittämisen ja siihen liittyvän hankerahoituksen hankkiminen. Kansainvälisen verkoston rakentamiseen sekä kansainvälistymispalvelujen ja siihen liittyvän rahoituksen hyödyntämiseen panostetaan erityisesti. Sijoittumispalvelut keskitetään yhteen maankäytön, kaavoituksen, mittauspalveluiden, rakennusvalvonnan ja kaupunkitekniikan suunnittelun kanssa. Tärkeää on saada yhteinen osaaminen ja tieto samaan paikaan kaikkien ulottuville, tällä keinoin vahvistetaan organisaation ketteryyttä. Organisaatio on keskitetyn mallin mukainen, joka kuitenkin jalkautuu aktiivisesti lähipalveluina lähelle asiakasta. Henkilöt toimivat matriisimallissa, jossa aluevastuu yhdistyy toimialavastuuseen. Kukin kaupunkialueesta vastaava henkilö hyödyntää kaupunkialueensa vahvoja osaamiskeskittymiä kehittämisen kärkenä. Tehtävät toteutetaan samalla henkilömäärällä kuin nyt. Kuntien yhdistymisellä ei ole vaikutusta sopeuttamistarpeen kattamiseen kilpailukykypalveluiden näkökulmasta. Keski-Uudenmaan kaupungin vetovoimaa ja houkuttelevuutta (euroissa) uuden yritystoiminnan kannalta ei ole arvioitu. Kaikki sivistyspalvelut ovat lakiin perustuvia. Osassa palveluita on järjestämisvelvollisuus, osassa on mahdollisuus valita palvelujen järjestäminen ja osassa riittää luoda edellytyksiä. Yhdistämällä ja uudelleen kohdentamalla resursseja turvataan kuntalaisten sivistys- ja vapaa-ajan palveluita valtion tuen vähentyessä ja velvoitteiden laajentuessa. Palveluverkon optimointi on välttämätöntä kuntarakenteesta riippumatta. Vaikutus kuntien yhteistoimintaan Kilpailukykypalveluiden järjestämistapa Keski-Uudenmaan kaupungissa vaikuttaa useisiin nykyisiin isäntäkuntaorganisaatioihin, liikelaitoksiin, yhtiöihin ja yhteistyötahoihin: • neuvontapalveluita tuottavat Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum, Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, YritysVoimala Oy, Hyvinkään Riihimäen Seudun Uusyrityskeskus ja Mäntsälän Yrityskehitys Oy: fuusioidaan yhdeksi yhtiöksi • kehittämispalveluita tuottaa Teknologiakeskus Techvilla Oy: fuusioidaan samaan yhtiöön neuvonta palveluiden kanssa • sijoittumispalveluita tuottaa Mäntsälän Yrityskehitys: tehtävät siirretään uudelle kaupungille. Varhaiskasvatus ja perusopetus Kiinteistökantaa uudistetaan sitä mukaa, kun nykyiset kiinteistöt tulevat peruskorjausikään tai ne ovat toiminnallisesti vanhentuneita. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityispalvelut järjestetään erillisiä kuntia isompana toimijana tehokkaammin kuin nyt. Kaupunkialueilla sivistyksen palvelualalla olevat kiinteistöt ovat yhteiskäytössä muiden palvelualojen kanssa. Koulujen ja opetusryhmien optimointi on perusteltua paitsi taloudellisilla seikoilla, myös pedagogisilla ja kasvatuksellisilla perusteilla. Näitä ovat erityisesti opetuksen järjestämiseen ja oppimiseen liittyvät näkökulmat, jotka optimikokoa paljon pienemmissä yksiköissä ja/tai ryhmissä konkretisoituvat. Opetusvälineiden monipuolisuus, opetusteknologinen varustelutaso, ikäluokkien epätasapaino ja vuotuiset oppilasmäärät, sukupuolten epätasapaino sekä tyttöjen ja poikien määrät vaikuttavat erilaisiin opetusjärjestelyihin kuten joukkuepelien oppimiseen, ryhmätöiden tekemiseen, oppimiskeskustelun käymiseen omalla osaamistasolla, ystävien löytymiseen ja kouluviihtyvyyteen. Keski-Uudenmaan kaupungissa opetus järjestetään optimaalisissa oppimisympäristöissä ja tasapainoisissa ryhmissä, mikä on oppimisen, kouluviihtyvyyden sekä opetuksen onnistumisen kannalta keskeisen tärkeätä. Varhaiskasvatuksen palvelut tuotetaan nyt erillisissä kunnissa pääosin kuntien omana toimintana taajamissa, erikokoisissa, suurelta osin pienehköissä yksiköissä. Kunnallista palvelua täydentää yksityinen palvelutuotanto. Myös perusopetuksen palvelut toteutetaan erillisissä kunnissa lähipalveluna kuntakohtaisesti merkittävästi eroavissa palveluverkoissa (ks. luku 2.4 Kuntien palveluverkon nykytila). Osa erityispalveluista on kuntien yhteisiä palveluita. Myös Keski-Uudenmaan kaupungissa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut ovat lähipalveluita. Varhaiskasvatuksen tuottajina on mahdollista käyttää yksityisiä toimijoita ja kolmatta sektoria. Niiden osuudeksi laskennallisista hoitopaikoista tavoitellaan n. 20–35 %. Yksityistä hoitoa tuetaan yksityisen hoidon tuella sekä kuntalisällä/palvelusetelillä. Perusopetus toimii Keski-Uudenmaan kaupungissa osana palvelukokonaisuutta, jossa on kaikki lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvät palvelut. Toimintaa ohjaavat asiakaslähtöiset prosessit. Keski-Uudenmaan kaupungin palveluverkkoa uudistettaessa otetaan huomioon toiminnalliset, taloudelliset ja asukkaiden tarpeista johtuvat näkökohdat. 46 47 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sopeuttamispotentiaali Kokonaisvolyymi olisi tällöin noin 103,3 Me. Suurin mahdollinen käytettävissä oleva varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteinen sopeuttamispotentiaali on kiinteistöjen osalta enintään 6,36 Me ja toiminnan osalta enintään 16,39Me eli yhteensä enintään 22,75 Me vuodessa. Luku on arvio maksimipotentiaalista, mutta ei tarkoita, että se toteutetaan. Keski-Uudenmaan kaupungin valtuusto päättää toteutettavasta sopeuttamispotentiaalista talousarvion yhteydessä. Sopeuttamispotentiaali ei myöskään realisoidu uuden kaupungin perustamishetkestä, vaan pitkällä tähtäimellä sitä mukaa, kun palveluverkkoa uudistetaan. Kiinteistökantaa uudistetaan sitä mukaa, kun nykyiset kiinteistöt tulevat peruskorjausikään tai ne ovat toiminnallisesti vanhentuneita. Päivähoidon kokonaisvolyymi ilman yksityistä palvelutoimintaa on viidessä erillisessä kunnassa vuonna 2013 yhteensä noin 58,3 Me vuodessa. Kustannusten ja järjestelyn hajonta kuntien sisällä eri päiväkodeissa on lähtötilanteessa suuri. Päiväkotiasiakkaita on yhteensä 5 656 ja esiopetuksen asiakkaita 1 664. Tilastokeskuksen mukaan 0-6 -vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2012 tasosta eli 12 924 lapsesta vuoteen 2030 mennessä 13 553 lapseen. Jos päiväkotien määrä vuonna 2030 Keski-Uudenmaan kaupungissa olisi 40, niissä kussakin olisi 150 lasta ja käytettäisiin nykyisen lain suomaa enimmäisryhmäkokoa, olisi kuntien tuottaman päiväkotitoiminnan vuosittainen sopeuttamispotentiaali kiinteistöistä enintään 0,56 Me ja toiminnasta enintään 3,02 Me. Yhteensä päivähoidon vuosittainen sopeuttamispotentiaali olisi 3,6Me vuoden 2013 lapsimäärään ja palveluverkkoon verrattuna. Kokonaisvolyymi olisi tällöin 54,7Me. Jos päiväkotien määrä vuonna 2030 Keski-Uudenmaan kaupungissa olisi 30, niissä kussakin olisi 210 lasta ja käytettäisiin nykyisen lain suomaa enimmäisryhmäkokoa, olisi kuntien tuottaman päiväkotitoiminnan vuosittainen sopeuttamispotentiaali kiinteistöistä enintään 0,56 Me ja toiminnasta enintään 3,19 Me. Yhteensä päivähoidon vuosittainen sopeuttamispotentiaali olisi 3,75Me vuoden 2013 lapsimäärään ja palveluverkkoon verrattuna. Kokonaisvolyymi olisi tällöin 54,5Me eli. Toiseen asteen koulutus Lukiokoulutus tuotetaan nyt kunnissa omana tuotantona hyvin erikokoisissa yksiköissä. Ammatillinen koulutus tuotetaan koulutuskuntayhtymässä (Keuda) ja osakeyhtiössä (Hyria). Keski-Uudenmaan kaupungissa toisen asteen opetuspalvelut tuottaa yksi tai useampi oppilaitos, jotka voivat olla myös osakeyhtiöitä, kuntayhtymiä tai liikelaitoskuntayhtymiä. Lukio- ja ammatillinen koulutus järjestetään keskitettynä palveluna. Oppilaitoksen tai oppilaitosten toimipisteet ovat kuitenkin kaupunkialueilla. Vahvat toimijat turvaavat Keski-Uudellamaalla lukio- ja ammatillisen koulutuksen jatkumisen valtakunnallisen oppilaitosverkoston tiivistämisen jälkeenkin. Laaja-alaiset oppilaitokset mahdollistavat myös aiempaa joustavammin kurssivalinnat ja yhdistelmätutkintojen suorittamisen. Nuorisotakuun toteuttaminen on olennainen osa toisen asteen koulutuksen järjestelyä. Nuorisotakuun toteuttaminen on käynnistynyt selvitysalueen viiden kunnan sekä Keravan, Nurmijärven ja Sipoon kesken kuntakokeiluna syksystä 2014 alkaen. Perusopetuksen kokonaisvolyymi vuonna 2013 on 122,4 Me. Perusopetuksessa on 17 112 oppilasta, joista 11 423 alakouluissa ja 5 689 yläkouluissa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 alueella on 7-15 -vuotiaita 17 364, ja vuonna 2030 heitä on 18 523. Lähes kaikki ovat järjestetyn perusopetuksen piirissä. Jos koulujen määrä vuonna 2030 Keski-Uudenmaan kaupungissa olisi 18, niissä kussakin olisi noin 800 oppilasta ja käytettäisiin keskimäärin 21 oppilaan ryhmäkokoa (Tuusulan nykyinen ryhmäkoko, joka on selvityskunnista suurin), olisi perusopetuksen vuosittainen sopeuttamispotentiaali kiinteistöistä enintään 5,8Me ja toiminnasta 3,6Me. Yhteensä perusopetuksen vuosittainen sopeuttamispotentiaali olisi 9,4Me vuoden 2013 oppilasmäärään ja palveluverkkoon verrattuna. Kokonaisvolyymi olisi tällöin noin 113Me. Jos taas koulujen määrä vuonna 2030 Keski-Uudenmaan kaupungissa olisi 18, niissä kussakin olisi noin 800 oppilasta ja ryhmäkoko olisi keskimäärin 24 oppilasta, olisi perusopetuksen vuosittainen sopeuttamispotentiaali kiinteistöistä enintään 5,8 Me ja toiminnasta 13,2Me. Yhteensä perusopetuksen vuosittainen sopeuttamispotentiaali olisi tällöin noin 19Me vuoden 2013 oppilasmäärään ja palveluverkkoon verrattuna. Toisen asteen koulutuksen sopeuttamispotentiaali Lukiokoulutuksen kokonaisvolyymi vuonna 2013 oli erillisissä kunnissa yhteensä n. 16,8 Me. Lukio-opiskelijoita alueella oli 2 800. Vuosittainen opiskelijakohtainen kustannus vaihtelee lukiokoulutuksessa 5 000 ja 8 200 euron välillä. Ammatillisessa koulutuksessa vuosittainen opiskelijakohtainen kustannus on keskimäärin noin 10 000 e. Tilastokeskuksen mukaan 16-19 -vuotiaiden ikäluokka alueella vuonna 2013 oli 8 269 ja vuonna 2030 se on 7 809. 48 joissa on vilkasta kaupallista tapahtumatarjontaa. Kunnissa järjestetään lisäksi oppilaitosten saleissa tai muissa julkisissa tiloissa kulttuuritapahtumia. Omia kulttuurilaitoksia on viidessä kunnassa olevat museot. Keski-Uudenmaan kaupungissa olemassa olevat resurssit kootaan yhteiseksi kulttuuripalveluksi, mikä mahdollistaa erikoistumista keskitetyissä- ja kaupunkialuetason palveluissa. Myös kulttuurimatkailussa yhdistetään resurssit ja markkinointi sekä toiminnan koordinointi yhteistyössä yrittäjien kanssa. Museopalvelut muodostavat yhden laajan museon, jonka eri toimintayksiköillä on eri tavoin painottuneet kokoelmat, jotka täydentävät toisiaan. Kokoelmien sijoittelussa huomioidaan niiden sijoittelua ohjaavat sopimukset. Kansalaisopistotoimintaa järjestetään nyt yhtä kuntaa lukuun ottamatta omana tai kuntien yhteisenä toimintana. Taiteen perusopetusta järjestetään nyt kunnan omana, kuntien yhteisenä sekä kuntien tukemana toimintana (esim. yksityiset kannatusyhdistykset tai yleishyödyllinen yritys). Taiteen perusopetusta järjestetään sekä yleisen että laajan oppimäärän mukaisena. Keski-Uudenmaan kaupunkiin muodostetaan yksi oppilaitos, ”Keski-Uudenmaan Opisto” joka vastaa sekä kansalaisopistotoiminnan että taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Toimipisteet ovat kaupunkialueen palveluja, mutta opetustoimintaa järjestetään myös lähipalveluna hyödyntäen eri toimijoiden tiloja. Koko kunnan yhteisiä toimijoita muodostamalla pystytään turvaamaan nykyisiä palveluja ja niiden kehittämistä. Järjestelyistä syntyvät säästöillä kompensoidaan valtion rahoitukseen suunnittelemia leikkauksia. Sopeuttamispotentiaali syntyy palveluverkkoa tiivistämällä sekä yhteisestä kurssitarjonnasta ja tuki- ja hallintopalveluista. Jatkossa tavoitteena on, että opiskelijaa kohti saatu valtionosuus kattaa todelliset opiskelijakohtaiset kustannukset. Keski-Uudenmaan kaupungin myötä syntyvillä sopeuttamisella katetaan valtion leikkauksia sekä vastataan uusiin lainsäädännön toimiin haasteisiin. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut järjestetään nyt lähipalveluna. Tarjonta vaihtelee merkittävästi kunnittain. Nuorisokeskus ja työpajatoiminta on järjestetty nykyisin kolmessa kunnassa omana toimintana, Hyvinkäällä ja Pornaisissa ostopalveluna. Keski-Uudenmaan kaupungissa palvelut järjestetään kaupungin omana palveluna osin kaupunkialueen palveluina ja osin lähipalveluina. Sähköiset-, mobiilija verkkopalvelut sekä tapahtumatuotanto ovat keskitettyjä palveluita. Vapaa-ajan- ja kulttuuripalvelut sekä niiden sopeuttamispotentiaali Liikuntapalveluiden tarjonta ja liikuntapaikat vaihtelevat nyt merkittävästi kunnittain ja toiminta on organisoitunut eri tavalla eri kunnissa. Merkittävän osan palvelusta toteuttaa kolmas sektori. Keski-Uudenmaan kaupungissa on yksi liikuntapalveluiden järjestäjä, joka vastaa sekä liikuntapaikoista että -toiminnasta. Palvelut järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin ja opiston kanssa lähipalveluina, kaupunkialueen palveluina ja keskitettyinä palveluina. Kunnalliset kirjastot tekevät nyt hankinta- ja lainausyhteistyötä eri kokoonpanoissa (Kirkes, Ratamo ja Porsse). Kirjastoyksiköiden koot vaihtelevat ja käytössä erityisesti haja-asutusalueilla kirjastoautopalveluja. Selvityskunnissa on nyt pääosin yksi kirjaston toimipiste lukuun ottamatta Tuusulaa, jolla on neljä toimipistettä. Keski-Uudenmaan kaupungissa on yksi kirjasto, jolla on laajoja monitoimipalvelupisteitä lähipalveluna hyödyntäen nykyisiä pääkirjastoja, joiden kokoelmat osittain voivat erikoistuvat. Palveluja täydentävät erityisesti reuna-alueilla itsepalvelukirjastot sekä liikkuvat palvelut. Lisäksi koko kaupungin alueella kehitetään sähköisiä, itse- ja mobiilipalveluja. Kulttuurihistoriallisesti Keski-Uusimaa on merkittävä ja rikas alue, jossa on useita kulttuurikoteja vetovoimaisina kulttuurikohteina. Kunnat järjestävät nyt itse vain pienen osan tapahtumista ja tukevat muiden järjestämää tapahtumatoimintaa avustuksin ja tiloin. Merkittävimmät kulttuuritilat ovat Järvenpää-talo ja Hyvinkää-sali, Vaikutus kuntien yhteistoimintaan Sivistyspalveluissa tehdään paljon yhteistyötä ja -toimintaa Keski-Uudenmaan kuntien kesken. Kuntien yhdistyminen vaikuttaa seuraavasti: • Toisen asteen koulutuksen lähtötilanne: Lukiokou lutus tuotetaan kunnissa omana tuotantona hyvin erikokoisissa yksiköissä ja ammatillinen koulutus koulutuskuntayhtymissä. Lisäksi alueella toimii yksi yksityinen lukiokoulutuksenjärjestäjä. • Keski-Uudenmaan kaupungissa toisen asteen ope tuspalvelut tuottaa yksi tai useampi oppilaitos, jotka voivat olla myös osakeyhtiöitä, kuntayhtymiä tai liike laitoskuntayhtymiä. Lukio- ja ammatillinen koulutus järjestetään keskitettynä palveluna. Oppilaitoksen tai oppilaitosten toimipisteet ovat kuitenkin kaupunkialueilla. •Kirjastopalveluiden lähtötilanne: Kunnalliset kir jastot, jotka tekevät hankinta- ja lainausyhteistyötä eri kokoonpanoissa (Kirkes, Ratamo ja Porsse). 49 • 4.4.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Keski-Uudenmaan kaupungissa on yksi kirjasto, jolla on laajoja monitoimipalvelupisteitä lähipalveluina hyödyntäen nykyisiä pääkirjastoja. Palveluja täydentävät erityisesti reuna-alueilla itsepalvelukirjastot sekä liikkuvat palvelut. Lisäksi koko kaupungin alueella kehitetään sähköisiä, itse- ja mobiilipalveluja. Seuraava suunnitelma Keski-Uudenmaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi on toteutettavissa vuosina 2017-2019. Jos kuntaliitosta ei synny, suunnitelma voidaan toteuttaa perustamalla väliaikainen kuntayhtymä Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kesken vuosiksi 2017-2019. Oletuksena molemmissa vaihtoehdoissa on, että sote-palvelut siirtyvät koko Uudenmaan kattavan itsehallintoalueen järjestettäväksi viimeistään 1.1.2020 alkaen. Molemmissa vaihtoehdoissa voidaan myös hyödyntää hallitusohjelmassa mainittu vapaakuntakokeilu. Tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan sote-palveluiden järjestämisestä vastaa 1.1.2020 alkaen Keski-Uudenmaan yksikkö, joka on osa Uudenmaan itsehallintoaluetta. Lisäksi tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan yksikön ylimpänä toimielimenä on johtokunta, jonka jäsenten kotipaikka on Keski-Uudenmaan yksikön toimialue. Keski-Uudenmaan yksikkö järjestää sote-palvelut seuraavan suunnitelman mukaisesti. Kuntien järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on hyvin laaja sisältäen lähes 200 lakisääteistä tehtävää ja yli 500 lakisääteistä velvoitetta. Tästä johtuen yhdistymisselvityksessä (ja erillisessä Keski-Uudenmaan sote-projektissa) tarkasteltavaksi on valittu merkitykseltään tärkeimmät ja/tai kustannuksiltaan suurimmat palvelukokonaisuudet: • ikäihmisten palvelut •mielenterveys- ja päihdepalvelut ml. aikuisten sosiaalipalvelut • lasten, nuorten ja perheiden palvelut ml. lastensuojelu • vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto sekä •vastaanotto- ja sairaalapalvelut ml. erikoissairaan hoito ja tukipalvelut. Palvelukokonaisuudet on luokiteltu saavutettavuuden mukaan kuten muutkin Keski-Uudenmaan kaupungin palvelut. Lisänä muihin kaupungin palveluihin verrattuna on ns. seudulliset palvelut, joilla tarkoitetaan Keski-Uuttamaata laajemman (sote-) itsehallintoalueen tuottamia palveluita. Yhdistymisselvityksen aikana on ollut meneillään useita lainsäädäntöhankkeita ja hallinnollisia uudistuksia, joista keskeisimpiä ovat valtakunnallinen sote-uudistus (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, valvonnasta ja suunnittelusta) ja sosiaalihuoltolain uudistus. Uuden, Sipilän hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksen. Sote-uudistuksen ja muiden tuottavuus- ja rakenneuudistusten tavoitteena on vähintään 3 miljardin euron vaikutukset. Tämä on asukasta kohti noin 600 euroa eli Keski-Uudenmaan kunnille yhteensä noin 90 Me. Jos sopeuttaminen toteutetaan vain sote-uudistuksen avulla, se merkitsee noin 20 prosenttia matalampaa sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen tasoa kuin nyt. Leikkausten toteuttaminen edellyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden lisäämistä sekä palvelurakenteen perusteellista uudistusta. Lisäksi hallituksen tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla. Tämä on asukasta kohti noin 200 euroa eli Keski-Uudenmaan kunnilla yhteensä noin 30 Me. Sote-uudistus perustuu hallitusohjelman mukaan kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin, joita koko maassa on enintään 19. Itsehallintoalue järjestää sote-palvelut, jotka se tuottaa itse tai käyttää niiden tuottamiseen yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Itsehallintoalueiden korkein päättävä elin on vaaleilla valittava valtuusto. Alueilla ei ole verotusoikeutta. Jos itsehallintoalueen rajat perustuvat nykyisiin maakuntiin, Uudenmaan itsehallintoalueen erityisinä haasteina ovat suuri asukasmäärä sekä kuntien perustuslain mukaisen itsehallinnon ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien säilyttäminen. Sote-uudistus siirtää sote-palvelut kunnista itsehallintoalueille, mutta jättää kunnille kuitenkin sote-palveluiden rahoittamisen. Keski-Uudenmaan kunnat haluavat tukea valtakunnallista valmistelutyötä selvittämällä, miten sote-uudistus olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa Keski-Uudellamaalla ja mahdollisesti koko Uudellamaalla. Keski-Uudenmaan kuntien tavoitteet sote-uudistuksessa ovat seuraavat: 1.oikeudenmukainen rahoitusratkaisu 2.asukkaiden yhdenvertaiset osallistumis- ja vaikutta mismahdollisuudet muun Suomen kanssa 3.kustannustehokkuus 4.asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet ja -prosessit, joissa huomioidaan myös sosiaalipalvelut sekä kytkentä kasvatus- ja sivistystoimeen 5.palvelujen saatavuus 6.kolmas sektori ja yksityiset palvelutuottajat mukana tuottamassa palveluita. • Kansalaisopistopalveluiden lähtötilanne: Kansa laisopistotoimintaa on järjestetty yhtä kuntaa lukuun ottamatta omana tai kuntien yhteisenä toimintana. Taiteen perusopetusta on järjestetty kunnan omana, kuntien yhteisenä sekä kuntien tukemana toimintana (esim. yksityiset kannatusyhdistykset tai yleishyö dyllinen yritys). Taiteen perusopetusta järjestetään sekä yleisen että laajan oppimäärän mukaisena. •Keski-Uudenmaan kaupunkiin muodostetaan yksi oppilaitos, ”Keski-Uudenmaan Opisto”, joka vastaa sekä kansalaisopistotoiminnan että taiteen perus opetuksen järjestämisestä. Toimipisteet ovat kau punkialueen palveluja , mutta opetustoimintaa järjestetään myös lähipalveluna hyödyntäen eri toimijoiden tiloja. 50 Seudulliset palvelut Keskitetyt palvelut Kaupunkialueen palvelut Lähipalvelut Kuva. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut saavutettavuuden mukaan. 51 3. Kaupunkialueen palvelut • Ensihoito ja sairaankuljetus • Päivystys 24/7 ja akuuttihoidon palvelutarve • Perustason erikoissairaanhoito, ml. Mielenterveys- ja päihdepotilaat. • Suun terveydenhoidon päivystys, anestesiaa vaativat suuren riskin potilaitten palvelut (mm. monisairaat. muistipotilaat, osa kehitysvammaisista) • Oikomishoidon koordinaatio • Kuntoutuksen koordinaatio • Apuvälineyksikkö • Vaativa kuntoutus • Lääkäripalvelujen- ja hammaslääkäripalvelujen koordinaatio • Kotisairaalatoiminnan koordinaatio • Tutkimus- ja kehitystyön koordinaatio SEUDULLISET PALVELUT • Profiloidut terveyskeskuksen vuodeosastopalvelut •Subakuuttivastaanottopalvelut (lapset, nuoret, perheet, aikuiset, vammaiset, ikääntyvät) • Kiireettömät vastaanottopalvelut (lapset, nuoret, perheet, aikuiset, vammaiset, ikääntyvät) • Suun perusterveydenhuolto (lapset, nuoret, perheet, aikuiset, vammaiset, ikääntyvät) • Perusteson kuntoutuspalvelut KESKITETYT PALVELUT • Ennaltaehkäisevään kansanterveystyöhön keskittyvää palvelu (integroituneena muihin lähipalveluihin) • Lasten ja nuorten ennältäehkäisevä suun terveydenhoito (integroituneena muihin lähipalveluihin) • Kotisairaalapalvelut (järjestetty keskitettynä palveluna) • Kotihoidon lääkäripalvelut (järjestetty keskitettynä palveluna) • Kotiin vietävä kuntoutus (järjestetty keskitettynä palveluna) KAUPUNKIALUEEN PALVELUT LÄHIPALVELUT Esimerkiksi vastaanottopalveluiden ja sairaalapalvelut (ml. tukipalvelut) -palvelukokonaisuuden osalta jako lähipalveluihin, kaupunkialueen palveluihin, keskitettyihin palveluihin ja seudullisiin palveluihin on seuraava: • Erityistason erikoissairaanhoito (ml.) kehitysvammaisten elektiivinen erikoissairaanhoito (arviointiyksikkö) • Koordinaatio seudullisten ja keskitettyjen erikoissairaanhoidon palveluiden välillä • Lab- ja kuvantamispalvelut (palvelupisteitä kaupunkialueen palveluina) • Muut terveydenhuollon huollon tukipalvelut, kuten lääkehuollon palvelut (pisteitä kaupunkialueen palveluina, logistiikkapalvelut, välinehuolto) • Apuvälinekeskus (apuvälineyksikkö keskitettynä palveluna, palveluyksiköitä kaupunkialueen palveluina) Palveluohjaus/puhelinneuvonta Sähköiset palvelut: neuvonta, haku- ja arviointilomakkeet, konsultaatio, ajanvaraus ja sähköisten palveluiden kehittäminen Yhteinen tietojärjestelmä: asiakas- ja hoitosuunnitelmat 2. Keskitetyt palvelut Muiden palvelukokonaisuuksien kuin em. vastaanotto- ja sairaalapalveluiden osalta palveluiden luokittelu saavutettavuuden mukaan on seuraava (listaus ei ole täydellinen tai kattava): Keskitettyjä palveluita tuotetaan Keski-Uudenmaan kaupungissa vain yhdessä palveluyksikössä ja niitä johdetaan keskitetysti. 1. Seudulliset palvelut Keskitettyjä palveluita ovat esimerkiksi seuraavat vaativat sosiaali- ja terveyspalvelut: • psykiatrinen päivystys • geriatrian akuuttisairaalahoito • ikäihmisten sosiaalipäivystys • ikäihmisten kuntoutus •suun terveydenhuollon päivystys ja anestesiaa vaativat suuren riskin potilaitten palvelut sekä • aikuisten sosiaalinen kuntoutus. Uudenmaan kattava itsehallintoalue tai sen koko itsehallintoalueen kattava yksikkö järjestää ja tuottaa erityisen vaativan erikoissairaanhoidon sekä tukipalvelut. Palvelupisteitä voi olla muillakin palvelutasoilla kuin yksi koko Uudellamaalla. Esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamispalvelut tuotetaan seudullisena palveluna eli tuottajana on koko Uudenmaan kattava itsehallintoalue tai esimerkiksi HUS-liikelaitos. Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden palvelupisteitä on kuitenkin vähintään yksi kullakin Keski-Uudenmaan kaupungin kaupunkialueella. 52 • työterveyshuollon järjestäminen ja tuottaminen • sosiaalinen luototus • omaishoidon tukiavustukset •toimeentulotuki • työllisyyden hoito ja siihen liittyvät toimenpiteet • kotouttamispalveluiden koordinointi • terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen • kuntalaisen (erityisesti ikäihmiset) tukipalvelut • kunnan palveluohjaus sekä •vanhus- ja vammais- ja muiden mahdollisten neuvostojen toiminta. Kaupunkialueen sote-palveluita tuotetaan Keski-Uudenmaan kaupungissa kolmessa palveluyksikössä. Jokaisella kaupunkialueella on siis yksi palveluyksikkö. Näitä palveluja käyttää suurin osa kuntalaisista. Palveluja johdetaan keskitetysti ja ne tuotetaan hajautetusti. Kaupunkialueen sote-palveluja ovat esimerkiksi: •perheneuvolapalvelut • opiskeluhuollon palvelut • lastensuojelun avohuolto ja jälkihuolto •ikäihmisten tehostettu palveluasuminen, arviointi ja kuntoutusyksikkö sekä päiväkeskus • vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon osalta päivä- ja työkeskustoiminta sekä • mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta alueelli nen sosiaali- ja terveyspalvelu. Teknologian tuomat hyödyt tulevaisuudessa Sosiaali- ja terveydenhuollossa on meneillään merkittävä teknologinen muutos, jonka kaikkia vaikutuksia palvelujärjestelmän laatuun, vaikuttavuuteen ja kustannuksiin ei voida vielä ennakoida. Vastaava tilanne on myös muualla Länsi-Euroopassa. Muutoksesta esimerkkeinä ovat esim. sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhdistämishanke, kotihoidon mobiiliteknologiat ja sähköiset päätöksenteon tukijärjestelmät. Kustannuksia pelkkä teknologian käyttöönotto ei välttämättä vähennä, vaan se edellyttää myös palvelurakenteen muuttamista (esimerkiksi niiden palveluiden resursoinnin vähentämistä, joiden käyttöä teknologia vähentää). Kehittämiskohteita ovat esimerkiksi: • etäpalvelun lisääminen ja esimerkiksi suunniteltujen vastaanottojen osittainen korvaaminen etävastaan otoilla sekä sähköiset terveystarkastukset • itsepalvelun ja omahoidon mahdollisuuksien lisääminen • ammattihenkilöstön välisen kommunikoinnin parantaminen; esim. perusterveydenhuolto – erikois sairaanhoito konsultaatiot, joilla voidaan vähentää lähetteitä sairaalaan • potilaiden monitoroinnin parantaminen; esim. ko tiin vietävillä teknologioilla voidaan parantaa ikään tyneiden turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta •etädiagnostiikka; mahdollista potilaiden siirtojen vähentämisen ja erityisosaamisen jakamisen nykyistä laajemmin • potilas- ja lääkehoidon turvallisuuden seurannan ja raportoinnin parantaminen; esimerkiksi lääkitysvir heiden automaattinen kartoittaminen yhtenäisten tietojärjestelmien avulla • palvelujen koordinoinnin ja ohjauksen parantaminen erityisesti runsaasti palveluja käyttävien asiakkaiden osalta sekä • taloudellisen ja toiminnallisen raportoinnin parantaminen ja päätösten kustannusvaikuttavuuden osoittaminen toiminnan kehittämiseksi. 4. Lähipalvelut Lähipalveluita tuotetaan Keski-Uudenmaan kaupungissa useassa palvelupisteessä lähellä kuntalaisia jokaisella kaupunkialueella. Lähipalveluita ja ennaltaehkäiseviä sosiaali-ja terveyspalveluita johdetaan kuitenkin keskitetysti. Lähipalveluita ovat esimerkiksi: •neuvolapalvelut • lapsiperheiden kotipalvelu •oppilashuolto • perhetyö ja perhesosiaalityö • nuoria tukevat palvelut • ikäihmisten päivätoiminta ja omaishoito sekä kotiin ja kodin lähelle tuotavat palvelut • mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta päivä- ja työtoiminta, tuettuasuminen sekä kotiin ja kodin lähelle tuotavat palvelut • vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon osalta omaishoito, päivätoiminta sekä kotiin ja kodin lähelle tuotavat palvelut •aikuisten sosiaalipalveluiden osalta kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi sekä kotiin tuotava psyko sosiaalinen tuki. Keski-Uudenmaan kaupungissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisen lähtökohtana ja yleisenä periaatteena on palveluiden organisointi kustannusvaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden ja palvelujen vaikuttavuuden näkökulmista mahdollisimman optimaalisella tavalla. Sote-palveluiden siirryttyä osaksi koko Uudenmaan kattavaa itsehallintoaluetta - viimeistään 1.1.2020, Keski-Uudenmaan kaupungin vastuulle ehdotetaan jääväksi seuraavat palvelut: 53 Viimeksi mainitulla kehittämiskohteella tarkoitetaan tiedolla johtamista. Siihen liittyvien alustojen ja palveluiden kehittämisen koetaan olevan yksi tekijä, joilla organisaatioiden toimintakustannusten kasvua on mahdollista hillitä. HUS-alueen kuntien asukkaiden perusterveydenhuollon ja HUS:n välinen potilastietojen tarkastelu on mahdollista alueellisen viitetietokannan, Navitaksen avulla. Sosiaalipalvelujen tai sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten asiakkaiden osalta Navitas ei kuitenkaan toistaiseksi tarjoa merkittävää yhteistä tietokantaa. HUS-liikelaitosten tuottamien tukipalvelujen integraatiot (esim. tutkimuslähetteet ja -tulokset) kuntien potilastietojärjestelmiin ovat kattavat. Akusti on Kuntaliiton koordinoimaa alueiden ja kuntien tietohallintoyhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollossa. STM puolestaan hallinnoi sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan strategian Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -toimeenpano-ohjelmaa. Lisäksi HUS-alueella on käynnissä Apotti-hanke, jonka tavoitteena on yhdistää sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kirjaukset yhteen reaaliaikaiseen järjestelmään, tarjota sähköisen asioinnin palveluja sekä tukea ammattilaisten osaamista. Hyväksytyn hallitusohjelmaan on kirjattu vaatimus järjestämisvastuussa olevien itsehallintoalueiden tietojärjestelmien yhtenäistämisestä sekä kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä, jotta voidaan taata kansallinen palveluväylä. Vanhusten palvelut (sopeuttamispotentiaali 7,8 – 10,9 Me/vuosi) 4.4.6 Talouspalvelut Sopeuttamispotentiaali saavutetaan keventämällä palvelurakennetta. Potentiaalissa on huomioitu laitoshoidon vähentämisen vaativa lisäpanostus kotipalveluihin ja palveluasumiseen. Keski-Uudenmaan kaupunkiin kehitetään keskitetty palveluneuvonta- ja ohjausjärjestelmä: yhteisen arvointiyksikön ja yhdenmukaisen palvelukriteeristön avulla palveluita pystytään ohjaamaan tehokkaammin. Lisäksi kehitetään lääkäripalvelukonseptin, intergroidaan terveyskeskusvuodeosastoa eri profiileilla lääkäripalveluihin ja kotihoitoon. Kehitetään läpileikkaavat kuntoutupalvelut ja osallistetaan omaisia. Taloushenkilöstön sijoittuminen fyysisesti Keski-Uudenmaan kaupungissa esitetään alla olevassa taulukossa. Taloushallinnon ydintoiminnot ehdotetaan keskitettäväksi yhden kaupunkialueen keskukseen pääradan varrelle. Taloushallinnon peruspalvelut Sopeuttamispotentiaali FYYSISTEN PALVELUPISTEIDEN SIJOITTUMINEN 1. Strategia, kehittäminen ja analyysit (toimintaympäristöstä ja organisaatiosta) Palvelu keskitetään yhden kaupunkialueen keskukseen pääradan varteen. 2. Talouden ohjaus, suunnittelu ja seuranta ml. kustannuslaskenta ja tuotteistus Palvelu keskitetään yhden kaupunkialueen keskukseen pääradan varteen. Kustannuslaskennan ohjaus on keskitetyissä palveluissa. Tuotteistus voi olla palvelutoiminta-alueella, jos palvelutoiminta-alueilla on keskitetty ohjaus. Jos palvelutoiminta tuotetaan itsenäisemmin alueellisesti, tuotteistus tulee olla ns. keskitetyssä konserniohjauksessa. Ns palvelutoiminnan Talouspäällikkö-toiminta (controller-toiminta) kuuluu taloushallintoyksikköön ja talouspäälliköt / controllerit toimivat matriisiorganisaatiossa palvelutoiminnan yksikön johdon tukena. Lastensuojelussa ensisijainen tähtäin on vähentää laitospalveluja ja sijoitusten määriä panostamalla ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen toimintaan sekä lisäämällä perhehoitoa. Myös lastensuojelun asiakkuuden alkuvaihe ja tukeva avohuoltotoiminta on kriittistä. Yhteistyö mahdollistaa yksiköiden paremman erikoistumisen ja pitkäaikaissijoituksia saadaan vähennettyä. Yhteisesti järjestetyt lastensuojelupalvelut tasoittavat laatueroja ja tuovat vakautta sekä pienentävät yksittäisille kunnille aiheutuvia järjestämisriskejä. 3. Rahoitus ja likviditeetin hallinta Palvelu keskitetään yhteen kaupunkialueen keskukseen pääradan varteen. (Palvelutoiminnan) yksiköissä ei tarvita syvällistä talous- ja rahoitusosaamista. Yksiköissä on henkilöitä jotka tekevät tarvittaessa oman työn ohessa rahoitussuunnittelua. 4. Konserniohjaus ja riskienhallinta Palvelu keskitetään yhteen kaupunkialueen keskukseen pääradan varteen. Riskienhallintaa tehdään (palvelutoiminnan) yksiköissä controllerien sekä riskienhallintaan erikoistuneiden asiantuntijoiden tuottamana. Vaikutus kuntien yhteistoimintaan 5. Taloushallinnon peruspalvelut Jos ulkoistetaan, sijainnilla ei välttämättä väliä. Muutoin oma ”palvelukeskus” voisi olla samassa toimipisteessä em. palveluiden 1-4 kanssa pääradan varrella. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa suositellaan toteutettavaksi integraatio erikoissairaanhoidon psykiatrisen hoidon ja perustason palveluiden välillä, jolloin päällekkäisyydet vähenevät. ”Yhden oven” asiakaslähtöinen kokonaisuus mahdollistaa nykyisten puuttuvien palveluiden kehittämisen toimintoja ja resursseja yhdistämällä. Lisäksi keskitytään avopalveluihin ja kevyempiin asumispalveluratkaisuihin. Lastensuojelu (sopeuttamispotentiaali 1,6 – 7,0 Me/vuosi) Terveyspalvelut (sopeuttamispotentiaali 3,9 – 10,9 Me) Kaikkien kuntayhtymien, osakeyhtiöiden ja sote-palveluiden palveluja kunnille tarjoavien yhteisöjen (esim. Kiljavan Sairaala, Hyvinkään sairaala, Eteva) rooli tulee sote-uudistuksen yhteydessä arvioitavaksi. Tämä merkitsee suuria rakenteellisia muutoksia, uudelleen järjestelyjä ja/tai fuusioita, joiden valmistelu aloitetaan vuonna 2016. Terveyspalveluissa ensisijaisena tavoitteena on pienentää erikoissairaanhoidon palvelukäyttöä kokonaisuutena. Alhaisempi kustannustaso voidaan saavuttaa häivyttämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja-aita. Integroitu toimintamalli mahdollistaa kevyempirakenteisen kokonaishoitoketjun, koska tarkoituksen mukaista ohjautuvuutta hoitoketjun eri vaiheissa pystytään parantamaan. Kaavio. Talouspalveluiden sijoittuminen Keski-Uudenmaan kaupungissa. Lähteet: Keski-Uudenmaan sote-projekti ja NHG Consulting Oy. 54 LÄHIPALVELUINA ORGANISOITAVAT PALVELUT MIKÄ PALVELU TAI PALVELUKOKONAISUUS? Päihde- ja mielenterveyspalvelut (sopeuttamispotentiaali 0,8 – 3,1 Me/vuosi) Tarkastelussa olevien palveluiden tuottamisen periaatteita ja näiden vuoden 2012 tiedoista arvioitu sopeuttamispotentiaali Keski-Uudenmaan kaupungissa on vuositasolla noin 14-32 Me nykyiseen kustannustasoon verrattuna. Tavoitteena on, että vuosina 20172019 edellä mainitut rakenteelliset muutokset on tehty ja ne voidaan siirtää Uudenmaan itsehallintoalueen Keski-Uudenmaan yksikön järjestettäväksi. Sopeuttamispotentiaali jakautuu suurimpien palvelukokonaisuuksien kesken seuraavasti: voidaan mahdollisesti myös ulkoistaa, jolloin niiden fyysisellä sijainnilla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Jos peruspalvelut päätetään tuottaa omana työnä, voi yksikkö sijaita fyysisesti taloushallinnon ydintoimintojen läheisyydessä. 55 Taitoan kanssa hallitsee kuntien ulkoistamien talouspalveluiden tuottamista Suomessa tällä hetkellä), vai tuottaa taloushallinnon peruspalvelut omana työnään. Viidestä nykyisestä kunnasta muodostettava uusi kaupunki olisi sen kokoinen toimija, joka voisi harkita tuottavansa talouden peruspalvelut myös itse. Uuden kaupungin johtaminen edellyttää dynaamista talouden ohjausta. Talouden ohjauksen tulee tukea uuden kaupungin palvelurakenteiden kustannustehokasta kehittämistä. Talouspolitiikan kokonaisuuden onnistumisen kannalta palveluverkon rakenne on keskeisessä osassa. Uudelle kaupungille suunniteltavasta palveluverkosta on saatava irti sekä nopeita että pitkän aikavälin säästöjä. Kunnanosahallinnon (lähifoorumeiden) rahankäyttö tulee rajata harkitusti ja uuden kaupungin palveluverkon isot linjaukset tulee suunnitella kunnanosahallinnon yläpuolella. Taloushallinnon ja talouspalveluiden järjestäminen yhdessä uudessa kaupungissa tuo nykytilanteeseen verrattuna lisää toimintavarmuutta, asiantuntijuutta ja mahdollistaa toimintatapojen sekä erikoisosaamisen kehittämisen. Keski-Uudenmaan kaupungissa kehitetään mm. kustannuslaskennan osaamista, konserniohjausta ja riskienhallintaa sekä panostaa koko organisaation läpileikkaavaan kustannustietoisuuteen yhtenäisen kustannuslaskennan ja tuotteistuksen kautta. Myös taloushallinnon järjestelmien uudistamiseen panostetaan muutosvaiheessa, sillä uuden kaupungin tehokas toiminta edellyttää tiedolla johtamista. 4.4.7 Hallinto-, henkilöstö- ja tukipalvelut Hallintopalvelut Hallintopalveluiden osalta toiminnot keskitetään ja sähköistämisastetta lisätään. Yleishallinto sisältäen kirjaamot, arkistotoimen, hankintaosaamisen, lainopillisen neuvonnan ja muun asiantuntijaosaamisen keskitetään yhteen toimipisteeseen. Yleishallinnossa suoraan asiakasrajapinnassa tehtävän työn osuus on suhteellisen vähäinen ja keskittyy lähinnä kuntalaisaloitteiden ja palautteiden käsittelyyn. Lisäksi nämä toiminnot ovat luonteeltaan ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET SOPEUTTAMISPOTENTIAALI MUU MUUTOKSESTA SYNTYVÄ LISÄARVO Yhtenäiset tietojärjestelmät ja toimintatavat Toimintakuluissa huomattava sopeuttamispotentiaali, joka alkaa konkretisoitua 3-5 vuoden kuluessa ydistymisestä, Toimintavarmuuden paraneminen (esimerkiksi henkilöstön sijaisjärjestelyt) Eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden hyödyntäminen, prosessien uudistaminen, työtehtävien uudelleenorganisointi Sopeuttamispotentiaali Henkilöstökriteerien menettelyohjeen noudattaminen Taloushallinnon henkilöstömäärässä on uuteen organisaatiorakenteeseen siirryttäessä noin 20-25% säästöpotentiaali. Kustannussäästöinä tämä tarkoittaa noin 0,9 Me / vuosi. Lisäksi asiantuntijapalveluissa on nähtävissä korkeintaan noin 10% sopeuttamispotentiaali, joka tarkoittaisi noin 85 000 euroa vuosittain. Tilasuunnittelu, tilojen tehokas käyttö Toimialojen hallinnon uudistaminen osana palveluverkkorakenteen muutosta Vaikutus kuntien yhteistoimintaan sellaisia, joissa sähköistä asiointia voidaan kehittää. Näin ollen asiakaspalvelupisteitä ei tarvita kaikkien kaupunkialueiden alueella, vaan asiakaspalvelut ovat toteutettavissa keskitettynä palveluna. Palvelupisteiden sijoittelua suunniteltaessa huomioidaan valtiovarainministeriön valmisteleman Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen vaikutukset. Hankkeen tavoitteena on julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun keskittäminen siten, että yhteisten asiakaspalvelupisteiden toiminta käynnistyisi lähivuosina. Hanke koskee kaikkia Keski-Uudenmaan selvitysalueen kuntia. edellyttäen, että onnistutaan tietojärjestelmien ja toimintatapojen yhtenäistämisessä ja että henkilöstösuunnittelu tukee palvelutuotannon suhteen tehtäviä muutosratkaisuja. Sopeuttamispotentiaalia on arvioitu tarkemmin luvussa 5.1 Henkilöstöjärjestelyiden vaikutus. Sähköisten palvelujen kehittäminen Talouspalveluita tuotetaan omana sisäisenä palveluna Hyvinkäällä ja Pornaisissa. Järvenpää, Tuusula ja Mäntsälä ovat ostaneet palvelua KuntaProlta 1.6.2014 alkaen. Ne taloushallinnon tehtävät, jotka ovat kuntien omalla vastuulla, ovat lähes kaikissa selvityksen kunnissa tällä hetkellä aliresursoituja. Taloushallinnon sisäiset prosessit ovat haavoittuvia ja sisältävät paljon manuaalista työtä. Varamiesjärjestelyt kuntien sisäisissä töissä ovat puutteellisia. Kuntien yhdistyminen toisi nykytilanteeseen verrattuna laajempaa osaamista ja vähentäisi ohuen resursoinnin aiheuttamaa haavoittuvuutta. Toisaalta nykyisissä kunnissa taloushallinnon prosessit ovat olleet joustavia ja mahdollisiin poikkeamiin on voitu reagoida ketterästi. Kuntien yhdistyessä tulee tehdä erillinen selvitys siitä, tulisiko uuden kaupungin taloushallinnon peruspalvelut ostaa jatkossa KuntaProlta (joka yhdessä Palvelujen saavutettavuuden turvaaminen (asiakastarpeiden huomioiminen) 56 57 Laaja-alaisemmat toiminnan kehittämis-mahdollisuudet Mahdollisuus hallinnon asiantuntijaosaamisen keskittämiseen, paremmat mahdollisuudet työtehtävien jakamiseen ja erikoistumiseen Henkilöstöpalvelut ja palvelussuhdeneuvontaan liittyvät kokonaisuudet. Näiden palvelujen fyysinen sijainti ei lähtökohtaisesti ole ratkaisevaa. Palvelut ovat jatkossakin lähtökohtaisesti kunnan omana toimintana tuotettavia (vertaa henkilöstöhallinnon tukipalvelut, joita käsitellään edempänä). Henkilöstöpalvelut hoidetaan Keski-Uudenmaan kaupungissa keskitetysti. Henkilöstöjohdon alaisuuteen keskitettäviä palvelukokonaisuuksia ovat henkilöstöpolitiikkaan, henkilöstösuunnitteluun, työsuojeluun, työhyvinvointiin, osaamisen hallintaan, yhteistoimintaan ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET SOPEUTTAMISPOTENTIAALI MUU MUUTOKSESTA SYNTYVÄ LISÄARVO Tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja kehittäminen Keskittäminen mahdollistaa henkilöstötarpeen vähentämisen ja tehostaa toimintaprosesseja; sopeuttamispotentiaali toimintakulujen kautta. Paremmat mahdollisuudet strategisen henkilöstösuunnittelun kehittämiseen (osaamisen hallinta, työhyvinvointi, palvelussuhdeneuvonta, henkilöstöpolitiikka jne.) Yhdenmukaisten henkilöstöpoliittisten periaatteiden ja toimintatapojen kehittäminen Palkkaharmonisoinnissa ja muissa siirtymävaiheen erityiskysymyksissä/ toimenpiteissä onnistuminen Mahdollisuus tarjota monipuolisempia vaihtoehtoja henkilöstön ammatilliseen kehittymiseen ja asiantuntijaosaamisen hyödyntämiseen Riittävä resursointi palvelussuhdeneuvontaan ja kehittämistoimintoihin Ruoka- ja siivouspalvelujen osalta tulee panostaa seudullisten yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseen myös siinä tapauksessa, ettei selvitysalueen kuntaliitos toteutuisi. Ruoka- ja siivouspalvelujen sisällyttäminen osaksi palveluverkkosuunnitelmia on erittäin tärkeää. Maaseutuhallintopalvelut järjestetään seudullisena yhteistyönä jo nykytilassa. ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET SOPEUTTAMISPOTENTIAALI MUU MUUTOKSESTA SYNTYVÄ LISÄARVO Ruoka- ja siivouspalvelujen osalta siirtyminen keskuskeittiöjakelukeittiö -malliin Ruoka- ja siivouspalvelujen osalta tämä merkitsisi toimintakulujen osalta jopa 2,8Me: n vuotuista sopeuttamispotentiaalia. Toimintavarmuuden paraneminen (esimerkiksi henkilöstön sijaisjärjestelyt) Siivouspalvelujen hallinnon keskittäminen Henkilöstöhallinnon tukipalvelujen yhtenäistäminen palkanlaskennan ja rekrytointipalvelujen osalta jo ennen yhdistymistä Selkeät roolit henkilöstöjohdon ja toimialajohdon työnjaon osalta, henkilöstöpoliittisen ohjausotteen vahvistaminen suhteessa toimialoihin Maaseutuhallintopalvelujen ja valmiussuunnittelun suhteen ei tarvetta muutoksiin Tukipalvelut Kuntien valmiussuunnittelun tasossa esiintyy nykytilassa kuntakohtaisia eroja. Kuntien yhdistyminen mahdollistaisi näiden erojen kaventamisen ja toimintojen koordinoimisen saman johdon alaisuudessa. Toisaalta valmiussuunnittelun yhtenäistäminen vaatii siirtymävaiheessa resursointia ja laaja-alaisen valmiussuunnittelua koskevan kokonaisuuden haltuunottoa. Kaikki kunnat kuuluvat Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseen ja tekevät jo tältä osin yhteistyötä alueen kokonaisturvallisuuden varmistamiseksi. Pelastustoimi ja sairaankuljetuspalvelut tuotetaan näin ollen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimesta, eikä kuntaliitos muuttaisi tilannetta. Siivouspalvelujen hallinnointi, ostopalvelujen sopimushallinta mukaan lukien, hoidetaan Keski-Uudenmaan kaupungissa keskitetysti. Siivouspalveluja ei tarvitse tuottaa kokonaan kunnan omana tuotantona. Henkilöstöhallinnon tukipalveluiden (palkanlaskenta) toimintamenoissa on 0,3Me:n vuotuinen sopeuttamispotentiaali. Työterveyshuollossa toimintojen yhdistymisestä syntyvä vuosittainen sopeuttamispotentiaali on 9% nykyisistä kokonaiskustannuksista eli noin 0,5 Me. Laaja-alaisemmat toiminnan kehittämismahdollisuudet Ruokapalvelujen tarkoituksenmukaisempi kytkeminen osaksi palveluverkkokokonaisuutta. Henkilöstöhallinnon tukipalvelujen keskittämisen kautta syntyvät volyymiedut sekä paremmat mahdollisuudet palvelutuotannon tehostamiseen Tuki henkilöstöhallinnon strategisen suunnittelun ja operatiivisen puolen toimintojen eriyttämistarpeelle ostopalvelusopimuksin. Palvelua ei näin ollen tarvitse tuottaa kunnan omana tuotantona. Työterveyshuollon seudullista organisointia on selvitetty erillisenä projektina vuoden 2014 alusta. Henkilöstöhallinnon tukipalvelut (rekrytointi ja palkanlaskenta) tuotetaan Keski-Uudenmaan kaupungissa keskitetysti. Rekrytoinnin osalta nykyistä yhtenäisempään tuottamistapaan tulee pyrkiä jo ennen yhdistymistä valtuustojen syksyllä 2014 hyväksymien henkilöstökriteerien käyttöönoton avulla. Palkanlaskennan osalta kolmessa selvitysalueen kunnassa palvelut tuotetaan omana tuotantona, yhdessä palvelut hankintaan kokonaisuudessaan KuntaPro:lta ja yhdessä järjestelmäpalveluna KuntaPro:lta. Keski-Uudenmaan kaupunki voi hankkia palkanlaskentapalvelut ulkoa. Ruokapalveluissa siirrytään keskuskeittiö-jakelukeittiö -mallin mukaiseen tuotantotapaan. Tämän mallin mukaisesti uuden kunnan alueelle sijoitetaan 2-3 keskuskeittiötä (=valmistuskeittiö) ja tarpeellinen määrä jakelukeittiöitä. Jakelukeittiöiden (=palvelukeittiö) määrä sopeutetaan uuteen palveluverkkoon ja jakelukeittiöiden lopullinen määrä arvioidaan tulevan palveluverkkorakenteen pohjalta. Monessa kunnassa on joka tapauksessa parhaillaan arvioitavana keittiötilojen peruskorjaustarpeet sekä laitehankinnat. Työterveyshuollon palvelut on hankittavissa myös 58 Vaikutus kuntien yhteistoimintaan Kuntien yhdistyminen mahdollistaa valmiussuunnitteluerojen kaventamisen ja toimintojen koordinoimisen saman johdon alaisuudessa. Pelastustoimi ja sairaankuljetuspalvelut tuotetaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimesta, eikä kuntaliitos muuttaisi tilannetta. Maaseutupalvelut järjestetään seudullisena yhteistyönä jo nykytilassa. Kuntien yhdistyessä Keski-Uudenmaan kaupunki tuottaa maaseutupalvelut alueelleen. 59 4.4.8 ICT-palvelut ICT-palvelut eli tietohallintofunktion tehtävät keskitetään kahden erillisen yksikön vastuulle: tietohallinnon yksikköön ja tietoteknisten palveluiden yksikköön. Tietohallinto-yksikön vastuulla on tiedon hallinnan kokonaisvaltainen johtaminen, kokonaisarkkitehtuuri, toiminnan kehitys yhteistyössä liiketoiminnan kanssa, tietoturva- ja tietosuojakysymykset, tietohallinnon taloudenhallinta sekä mahdollisesti ICT-sopimukset. Palvelujen sähköistämisen vaikutusta Keski-Uudenmaan kaupungille kuvataan luvussa 4.3. Tietoteknisten palveluiden yksikön vastuulla on ICT-palveluiden tuottaminen ja hankkiminen muilta toimijoilta. Tietoteknisten palveluiden keskeinen tehtävä on palveluiden integrointi niin, että kaupungin ICT-kokonaisuus on kustannustehokas, luotettava, tarkoituksenmukainen ja joustava. Yksiköllä on myös vastuu ICT-palveluiden toimivuudesta. Nykyisellään noin 80 prosenttia tietohallintofunktioiden työstä kuluu tietoteknisten palveluiden hallintaan ja operointiin. Toisaalta niiden vaikutus organisaation toiminnan tehostamisessa on vain 10-20% luokkaa. Todellinen tehostamispotentiaali löytyy tietohallinnon vastuualueelta. Tietotekniset palvelut ovat vähin erin muuttumassa standardoiduksi ”teolliseksi” tuotannoksi. ICT:n hyödyntämisen kannalta on tärkeää, että koko organisaatio pyrkii kääntämään huomion ja painopisteen näistä standardipalveluista kohti palveluiden sähköistämistä ja tehostamista. tuottaja edellyttänee muutoksia tietojärjestelmiin jo ennen sote-uudistuksen voimaantuloa. 4.5 Lähidemokratia sekä päätöksentekoja viranhaltijaorganisaatiomallit Vaikutus kuntien yhteistoimintaan Nykyisin kolmen kaupungin (Järvenpään, Keravan ja Mäntsälän) perustietotekniikasta vastaa Keravan kaupungin liikelaitos Tipake. Yhdistyvien kuntien muiden kuntien kanssa tekemät kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset siirtyvät Keski-Uudenmaan kaupungille. Yhdistymishallitus arvioi kunkin sopimuksen kohdalta, miten yhteistoiminta on tarkoituksenmukaisinta hoitaa kuntien yhdistymisen jälkeen. Arvioinnin perusteella yhdistymishallitus käynnistää neuvottelut ja muut toimenpiteet näistä sopimuksista. Perustietotekniikkaan liittyvä operatiivinen toiminta on mahdollista hankkia ulkopuoliselta toimittajalta kustannustehokkuuden ja yhä kasvavan asiantuntemuksen tarpeen takia. Sopeuttamispotentiaali Tietojärjestelmien ja tietotekniikan yhdistämisen kustannukset ovat kertaluontoisena noin 2,44 miljoonan euron luokkaa. Kuntien yhdistymisen myötä voidaan saavuttaa todennäköisesti 1,53 miljoonan euron vuosittaiset säästöt (0,9 Me euroa + 3-4 henkilöresurssia). Pidemmällä tähtäimellä säästöjä voidaan saada aikaan enemmänkin, koska henkilöstön tarve saattaa ajan myötä pienentyä. Sote-järjestelmien yhdistämisen kustannuksia ja säästöpotentiaalia ei ole huomioitu. Sote-uudistus tulee kaikella todennäköisyydellä luomaan kunnillekin uusia tarpeita, jotka vaikuttavat myös tietohallintofunktioiden vastuualueella. Vaikka suunnitellut sote-itsehallintoalueet todennäköisesti ottavat vastuun alueidensa potilastietojärjestelmistä 1.1.2020 alkaen, tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluja siihen asti tuottavat kunnat (tai kuntayhtymät) työkaluja näiden alueiden toiminnanohjaukseen. Myös asiakkaiden vapaus valita yli kuntarajojen terveyspalveluidensa Keski-Uudenmaan kaupungin valtuuston koko on asukasluvusta riippuen vähintään 67 jäsentä, mikä noudattaa tulevan kuntalain mukaista jäsenmäärää. Hallituksen jäsenmäärä on 17 jäsentä. Koko kaupungissa toimii valtuuston valitsema päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (pormestari) sekä kolme osa-aikaista apulaispormestaria. Apulaispormestarit toimivat samalla sekä kaupunginhallituksen varapuheenjohtajina että lautakuntien puheenjohtajina. Poliittisen ja ammattijohdon työnjako määritellään erikseen. Kuntalain mukaisesti kaupungissa on tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Näiden lisäksi tulee yksi palvelulautakunta, yksi sote-palvelulautakunta (joka toimii arviolta 31.12.2019 asti) ja yksi lupalautakunta. Lisäksi voidaan perustaa tarpeellinen määrä valiokuntia (esim. tulevaisuusvaliokunta) ja jaostoja (esim. kaupunkikehitysjaosto). Hallituksen ja lautakuntien jäsenet koostuvat valtuutetuista. Keski-Uudenmaan kaupungissa toiminnan ja talouden ohjauksen perustana toimii sovellettu tilaaja-tuottaja-toimintatapa. Keskushallinto eli valtuusto ja hallitus ohjaavat ja koordinoivat keskeisiä toimintoja, mm. taloutta ja edunvalvontaa. Palvelulautakunnat ja lähifoorumit (valtuuston hyväksymän päätösvallan puitteissa) vastaavat palveluiden tilaamisesta. Palveluiden tuottamisesta vastaa liikelaitosten osalta liikelaitosten johtokunta. Keski-Uudenmaan kaupungin lähidemokratiamallin valmistelun yhteydessä kysyttiin kuntalaisten mielipidettä vaikuttamis- ja osallistumistarpeista ja tavoista kunnan toimintaan*. Johtopäätöksenä oli, että vaikuttaminen ja osallistuminen koetaan tärkeäksi. Avoimeen internet-pohjaiseen kuntalaiskyselyyn vastasi peräti 989 alueen asukasta ja lisäksi n. 110 nuorta haastateltiin erikseen. Kun kyselyssä kysyttiin, mihin kunnan palveluihin vastaaja haluaa osallistua ja vaikuttaa, kärkeen nousivat terveyspalvelut (erityisesti terveyskeskus ja lääkärinvastaanotto toiminta) ja tekniset palvelut (teiden ja katujen hoito ja joukkoliikennepalvelut). Vaikuttamisvaltaa kuntiin nähden vastaajat uskoivat olevan ylivoimaisesti eniten poliittisilla järjestöillä ja puolueilla. Toisella sijalla olivat tasaväkisinä kylä- ja kaupunginosayhdistykset sekä tuottaja- ja yrittäjäjärjestöt. Tapoja vaikuttaa ja osallistua kuntien palveluihin sekä oman asuinalueen kehittämiseen pitää keskiuusmaalaisten mielestä voimakkaasti modernisoida. Vastaajat toivoivat kunnilta lisää uusia, sähköisiä ja erilaisille ryhmille kohdistettuja osallistumis- ja viestintätapoja. Yleistiedottaminen ei enää riitä. Kunnan pitäisi olla aktiivinen alueiden omissa facebook-ryhmissä tai perustaa itse erilaisia sähköisiä viestintäryhmiä eri teemoja tai alueita varten. Tärkeää on myös, että iäkkäät ja vammaiset huomioidaan yhdenvertaisesti. Lisäksi vastaajat korostivat viestinnän ja palveluiden vuorovaikutteisuutta. Asukkaan tulee helposti nähdä kunnan reaktio omaan viestiinsä sekä sen käsittelyn edistyminen. Kuntalaiskyselyn sekä luottamushenkilökyselyn ja -työskentelyn perusteella Keski-Uudenmaan kaupungissa otetaan käyttöön aluelautakuntamalli. Aluelautakuntia kutsutaan lähifoorumeiksi. Tämä malli on vastaus kuntarakennelain 4b§:n edellyttämään arvioon asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta uudessa kaupungissa. Lisäksi mallin avulla Keski-Uudenmaan kaupunki noudattaa uutta kuntalakia, joka kannustaa kuntia huolehtimaan alueelliseen vaikuttamiseen ja palvelujen saavutettavuuteen liittyvistä kysymyksistä kunnan eri osien ja asukkaiden kannalta. Suoralla vaalilla valittavien lähifoorumeiden määrä on kolme perustuen yhdyskuntarakenteen mukaisten kaupunkialueiden määrään. Lähifoorumeilla on merkittävää, omaa päätös- ja budjettivaltaa. Lähifoorumin koko on 15 jäsentä. Eri kaupunkialueiden on mahdollista vastata tietyistä keskitetyistä palveluista koko kaupungin osalta, mikäli niillä on luontaista osaamista jostakin osa-alueesta. Kullakin kolmella lähifoorumilla on poliittinen puheenjohtaja. Lähifoorumeiden puheenjohtajilla on läsnäolo- / puheoikeus kaupunginhallituksessa. Aluelautakuntamallin luontaisia piirteitä ovat muun muassa: • asukkailla on todellista valtaa omaa aluettaan koskevas sa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä * Kyselyn toteutti Diakonia-ammattikorkeakoulu osana KUUMA-seutu liikelaitoksen Lähidemokratia-hanketta. Tiedot kerättiin maalis-huhtikuussa 2014 silloisten kahdeksan selvityskunnan alueelta. 60 61 Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön palveluiden, yhdyskuntateknisten palveluiden sekä kilpailukykypalveluiden vastuu on kaupunginhallituksella ja sen kaupunkikehitysjaostolla. Asioiden valmistelemisesta niille vastaa kaupunkikehitysjohtaja. Palveluiden tuotantopuolesta eli tuotantoprosessien määrittelystä ja johtamisesta vastaa palvelutuotantojohtaja, joka vastaa asioiden valmistelemisesta liikelaitosten osalta liikelaitosten johtokunnalle. Palvelut tuotetaan asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa, josta vastaa lähifoorumeiden viranhaltijajohto. • kunnanvaltuusto päättää aluelautakuntien perustamisesta •tehtävistä ja toimintaperiaatteista sovitaan yhteis työssä kunnan ja alueen asukkaiden kanssa. Keski-Uudenmaan kaupungissa lähifoorumi vastaa palveluiden tilaamisesta ns. laajan mallin mukaisesti, vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa. Tällöin lähifoorumien tehtävä- / vastuukenttään kuuluvat mm. seuraavat lähipalvelut: •varhaiskasvatus •perusopetus •nuorisopalvelut • kirjastopalvelut sekä • kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen palvelut. Sopeuttamispotentiaali Toimielinten lukumäärän vähenemisen myötä luottamushenkilöpalkkioista aiheutuvat kustannusten arvioidaan laskevan 0,9 Me. Kokopäiväisen pormestarin vuosikustannukset ovat n. 150 000 - 200 000 euroa. Kansalaisyhteiskunnan vahvistumisella on myönteinen vaikutus välillisiin kustannuksiin, mm. lastensuojelusta aiheutuviin kustannuksiin. Vaalien järjestämisestä aiheutuvien kustannusten arvioidaan laskevan äänestysalueiden määrän vähenemisestä johtuen nykyisestä 0,1 Me. Kansalaisyhteiskunnan kehittymisen myötä saavutetaan säästöjä välillisesti, kun edistetään kuntalaisten ja alueiden asukkaiden omaa vastuuta elinympäristöstään. Näin päästään edistämään perheiden hyvinvointia ja ehkäisemään syrjäytymistä. Ehkäisemällä yksi huostaanottotapaus saavutetaan noin miljoonan euron säästö. Henkilöstöjärjestelyjen sopeuttamispotentiaalia on arvioitu luvussa 5.1. Lisäksi lähifoorumi vastaa muun muassa seuraavien sote-palveluiden tilaamisesta siihen asti, kunnes sote-uudistus siirtää sote-palvelut itsehallintoalueille (listaus ei ole kattava): • ennaltaehkäisevään kansanterveystyöhön keskittyvä palvelu • lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä suun terveydenhoito •neuvolapalvelut • lapsiperheiden kotipalvelu •oppilashuolto • perhetyö ja perhesosiaalityö • nuoria tukevat palvelut • ikäihmisten päivätoiminta ja omaishoito sekä kotiin ja kodin lähelle tuotavat palvelut. Keski-Uudenmaan kuntien tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan kaupungissa vuosina 2017-2019 valmisteltu ja toteutettu sote-palveluiden malli siirtyy sellaisenaan Keski-Uudenmaan sote-alueyksiköksi, osaksi Uudenmaan itsehallintoaluetta. Viranhaltijaorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio on päätöksenteko- ja lähidemokratiamallin mukainen ja se perustuu sovellettuun tilaaja-tuottajamalliin. Palveluiden tilaamisvastuu on palvelulautakunnalla, sote-palvelulautakunnalla ja lähifoorumeilla. Asioiden valmistelemisesta palvelulautakunnalle vastaa tilaajajohtaja. Asioiden valmistelemisesta sote-palvelulautakunnalle vastaa sote-tilaajajohtaja. Asioiden valmistelemisesta lähifoorumeille vastaavat tilaajajohtajan alaisuudessa toimivat tilaajapäälliköt. 62 63 5. Arvio tulevaisuudesta, jos kunnat yhdistyvät KeskiUudenmaan kaupungiksi 5.1 Henkilöstöjärjestelyiden vaikutus Eläköitymisen hyödyntäminen ennen yhdistymistä vaikuttavat mm. vakuutetun ikä ja asuinalue. Käytännössä vanhuuseläkkeelle jäädään nykyisen eläkelainsäädännön mukaisesti 63 – 68 -vuotiaana, yksilöllisen valinnan mukaisesti. Yhteenveto selvitysalueen eläkepoistumaennusteesta vuoteen 2022 saakka on yhdistymisselvityksen taustamateriaalina. Viiden selvityskunnan vakinaisen henkilöstön määrä on yhteensä noin 6 800 henkilöä. Kun määräaikaiset lasketaan mukaan henkilöstön kokonaismäärä (ilman sijaisia) on 8 100 (raportoidut tiedot 31.3.2014). Heistä eläkkeelle arvioidaan siirtyvän 250 henkilöä vuodessa eli vuosina 2015-2016 yhteensä 500 henkilöä. Hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstön kokonaismäärä on yhteensä noin 1000 henkilöä. Tästä vuosina 2015-2016 arvioidaan eläköityvän yhteensä noin 90 henkilöä. Mikäli kaikkien hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstöön kuuluvien eläköityvien työtehtävät jätettäisiin täyttämättä ja laskennallisena vuosipalkkaoletuksena käytettäisiin 50 000 euroa, saavutettaisiin henkilöstömenosäästönä 4,5 Me. Muun kuin hallintohenkilöstön osalta eläköitymisen hyödyntämispotentiaali voidaan arvioida vasta palvelujen tarkempien volyymitietojen sekä palvelurakenteen ja -verkon suhteen tehtävien ratkaisujen pohjalta. Arvio perustuu Kevan (31.12.2010) tilastoimaan eläköitymisennusteeseen. Kevan eläkepoistuma on rakennettu tilastokeskuksen mukaisen ammattinimikkeistön ja toimialojen pohjalta, ja vanhuuseläkkeiden lisäksi aineistossa ovat mukana työkyvyttömyyseläkkeet ja muut eläkelajit. Eläkepoistuma ilmaistaan Kevan aineistossa todennäköisyyslaskelmana, johon Muun henkilöstöpoistuman hyödyntäminen Vakinaisen henkilöstön nykyinen keskimääräinen lähtövaihtuvuus (sisältäen myös eläkkeelle siirtyvät) on noin 8 prosenttia eli noin 500 henkilöä vuodessa. Mikäli koko luonnollinen henkilöstöpoistuma hyödynnettäisiin ennen yhdistymistä vuosina 2015-2016, olisi laskennallinen sopeutumispotentiaali enintään noin 1 000 henkilöä. Määrä sisältää kaikki ammattiryhmät, myös hoito- ja opetushenkilöstön. Henkilöstöpoistuman todellinen hyödyntäminen muun kuin hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstön osalta voidaan arvioida vasta palveluiden tarkempien volyymitietojen sekä palvelurakenteen ja -verkon suhteen tehtävien ratkaisujen pohjalta. Määräaikaisten osalta sopeuttamismahdollisuus ei ole merkittävä. Suurin osa määräaikaisesta henkilöstöstä toimii sijaisina tai on sellaisissa palvelutuotannon 64 lain 37§:ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Sipilän hallituksen ohjelman mukaan edellä mainittua kuntarakennelain irtisanomissuojaa kuntaliitostilanteessa koskevat säädökset kumotaan. Säädösten kumoamisen eduskuntakäsittelyn tai voimaantulon ajankohdista ei kuitenkaan ole vielä tietoa. Henkilöstö siirtyy Keski-Uudenmaan kaupunkiin liikkeenluovutuksen periaattein, palvelussuhdeturva määräytyy siirtohetkellä voimassa olevan kuntalain määräysten perusteella. tehtävissä, joissa ei ole sopeuttamismahdollisuutta ilman palvelurakenteeseen tehtäviä muutoksia (esim. tuntiopettajat, koulunkäyntiavustajat). Muihin määräaikaisiin lukeutuvat myös hanketyöntekijät, joista osa saattaa työskennellä osittain ulkopuolisella rahoituksella. Henkilöstön ”päällekkäisyyksien” vähentäminen Hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstön osalta henkilöstön kokonaismäärä on yhteensä noin 1 000 henkilöä. Heistä 20%:n eli 200 henkilön arvioidaan olevan samoissa, toisin sanoen ”päällekkäisissä”, tehtävissä. Muun henkilöstön osalta päällekkäisyyksiä ei nykytilanteessa eli nykyisellä palvelurakenteella ja -verkolla arvioida olevan. Mikäli kunnissa ei ole hyödynnetty hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstön eläköitymistä ennen kuntien yhdistymistä (ennen 31.12.2016), on sopeuttamistarve kuntien yhdistyessä 1.1.2017 yhteensä noin 200 henkilöä. Jos näissä tehtävissä lähtövaihtuvuus eläköityminen mukaan lukien olisi vähintään 5% eli 50 henkilöä vuodessa, sopeuttaminen toteutuisi noin neljässä vuodessa. Sopeuttamispotentiaali on yhteensä neljässä vuodessa noin 10 Me, kun laskennan perustana käytetään 50 000 euron vuosipalkkaoletusta. Mikäli kunnissa kuitenkin on hyödynnetty hallinto-, asiantuntija- ja johtohenkilöstön eläköitymispotentiaali ennen kuntien yhdistymistä (ennen 31.12.2016), on tämän henkilöstön määrä vähentynyt 1000 henkilöstä 910 henkilöön. Näin myös päällekkäisyyksistä johtuva sopeuttamistarve on vähentynyt 200 henkilöstä 110 henkilöön. Jos näissä tehtävissä lähtövaihtuvuus ml. eläköityminen olisi vähintään 50 henkilöä vuodessa, sopeuttaminen toteutuisi kuntien yhdistymisen jälkeen hieman yli kahdessa vuodessa. Näin ollen päällekkäisyyksistä johtuvasta 10 miljoonan euron säästöpotentiaalista toteutuisi 4,5Me ennen yhdistymistä vuosina 2015-2016 ja 5,5 Me yhdistymisen jälkeen hieman yli kahtena seuraavana vuonna. Valtuustot ovat syksyllä 2014 hyväksyneet yhdistymisen edellyttämät henkilöstökriteerit, joita noudattamalla sopeuttaminen olisi mahdollista tämän vaihtoehdon mukaan. On huomattava, että nykyisestä henkilöstön irtisanomissuojasta johtuen sopeuttamisaikaa ei ole mahdollista nopeuttaa edellä esitetystä. Sopeuttamisaika on riippuvainen eläköitymisestä ja muusta luonnollisesta henkilöstövaihtuvuudesta. Vuosien 2014-2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstö siirtyy uuden tai toisen kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun Siirtymäkauden henkilöstöjärjestelyt Luonnollisen henkilöstöpoistuman hyödyntämiseksi ja henkilöstön ”päällekkäisyyksien” vähentämiseksi selvityskuntien valtuustot ovat syksyllä 2014 hyväksyneet seuraavat henkilöstökriteerit: 1.Vuosina 2014-2015 henkilöstö palkataan ensisijai sesti nämä lähentymis- ja henkilöstökriteerit hyväk syneiden kuntien henkilöstöstä. Menettelytapa on voimassa yhdistymishallituksen toimikauden alkuun (arviolta 1.9.2015) asti. Tehtävä- ja henkilöstö järjestelyjä tehdään suunnitelmallisesti yli kunta rajojen näiden kuntien osalta. 2. Yhdistymishallituksen toimikauden alettua eli arviolta 1.9.2015 alkaen yhdistymishallitus linjaa kuntien avoimien vakanssien täyttämisessä ja uusien vakanssien perustamisessa noudatettavat periaatteet. Tätä varten laaditaan erikseen tarkemmat menettely tavat, jotka hyväksytään osana yhdistymissopimusta. Henkilötyövuosien tarkastelutasona pidetään vuoden 2015 talousarvion määrittämää tasoa. Henkilöstökriteerien toteuttaminen etenee vaiheittain yhtenäisten menettelytapojen mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa, vuoden 2015 alusta alkaen, kunnat ovat hyväksyneet yhteiset rekrytoinnin vähimmäiskriteerit. Tällä pyritään yhdenmukaistamaan rekrytointiprosesseja ja tarkentamaan rekrytointitarpeen arviointia. Toisessa vaiheessa hyödynnetään erillisten kuntien yhteistoimintamahdollisuuksia kuntalain tarjoamien mahdollisuuksien pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tehtävät voidaan antaa sopimalla toisen kunnan hoidettavaksi tai virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Lisäksi avoimeksi tulleita virkoja tai työsuhteita voidaan jättää täyttämättä, 65 jakaa ne kunnan sisällä tai lakkauttaa. Hakukuulutuksiin voidaan myös lisätä maininta, mikäli kyseisen tehtävän hoitaminen sitä edellyttää, että työssä arvostetaan Keski-Uudenmaan alueen tuntemusta. Virkaan tai tehtävään valitaan jatkossakin sopivin ja pätevin. Yhdistymispäätösten jälkeen, arviolta helmikuussa 2016, avoin virka tai tehtävä voidaan myös täyttää määräaikaisesti, määräaikaisuuden perusteen liittyessä kuntaliitokseen. Yhdistymishallituksen toimikauden alettua, arviolta huhti-toukokuussa 2016, kunnissa siirrytään noudattamaan yhteisiä toimintaperiaatteita ja menettelytapoja henkilöstötarpeen arviointia, eläköitymisen ennakointia sekä henkilöstön rekrytointikäytäntöjä koskien. Henkilöstöä koskevat periaatteet kuvataan tarkemmin yhdistymissopimuksessa. Kunnat toimittivat tiedot joulukuun 2013 maksupalkkojen osalta (maksupalkka = tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja muut lisät yhteensä): • hinnoittelutunnuksittain alimmat ja ylimmät maksupalkat •kunkin hinnoittelutunnuksen osalta joulukuun maksupalkan keskiarvo • TKP eli tehtäväkohtainen palkkasumma/ hinnoittelu tunnus ja • henkilömäärä / hinnoittelutunnus Tiedot kerättiin seuraavia sopimusaloja koskien: KVTES, OVTES ja TS. Arvioitavan aineiston ulkopuolelle jätettiin osa-aikaiset, tuntityöntekijät, lääkärisopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö sekä KVTES palkkahinnoittelun ulkopuolinen henkilöstö (ns. hinnoittelukohta 99999999). Palkkahinnoitteluun kuulumattomat on jätetty laskennan ulkopuolelle kyseisen ryhmän erittäin suuren palkka- ja tehtävähajonnan takia. Tähän palkkahinnoitteluun kuulumattomien joukkoon kuuluvat niin kunnanjohtajat kuin esimerkiksi yksittäiset projektityöntekijätkin. Ryhmään kuuluvien nimikkeiden palkkaerot voivat tästä johtuen olla kuukausitasolla jopa tuhansia euroja. Palkkahinnoitteluun kuulumattomien ryhmän sisällyttäminen palkkaharmonisointiarvioon ei olisi edistänyt mahdollisuuksia luotettavien johtopäätösten tekemiseen, pikemminkin päinvastoin. Lääkärisopimukseen ja tuntityöläisten työehtosopimukseen kuuluva henkilöstö jouduttiin jättämään analysoitavan aineiston ulkopuolelle raportointivaikeuksien takia. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kaikkien kuntien osalta ei myöskään saatu hinnoittelutunnuskohtaisia mediaaneja. Kerättyä aineistoa työstettiin siten, että joulukuun 2013 kuukausipalkoista laskettiin kunkin hinnoittelutunnuksen osalta kuntakohtaiset keskipalkat ja näistä edelleen keskiarvot kaikkien kahdeksan kunnan osalta yhteensä. Näin laskettua arviota verrattiin joulukuun todelliseen nykytilaan eli maksettuun palkkasummaan. Palkkojen harmonisointitapa ja sen kustannukset yhdistymisessä Palkkaharmonisointi nostaa palkkakustannuksia nykyisellä henkilöstömäärällä vuositasolla noin 1,4 Me. Tämä edellyttää, että tehtäväkohtaiset palkat määräytyvät kussakin hinnoittelutunnuksessa selvitysalueen kuntien keskiarvopalkkojen mukaan. Mikäli tehtäväkohtaiset palkat määräytyisivät kussakin hinnoittelutunnuksessa selvitysalueen kuntien korkeimman palkan mukaan, palkkakustannukset nousisivat kuntien yhdistyessä vuositasolla 16 Me eli noin 5 %. Palkkaharmonisointikustannusten laskeminen suurimpien maksettujen palkkojen mukaan antaa kuitenkin kustannuksista vääristyneen kuvan. Suurimpien palkkojen pohjalta laskettua arviota ei voida pitää todellisuutta vastaavana, sillä samaankin hinnoittelukohtaan sisältyvien henkilöiden työtehtävien sisällöissä ja vastuissa on kuntien kesken nykytilassa huomattavia eroja. Hinnoittelutunnuskohtaisiin keskiarvopalkkoihin perustuva palkkojen harmisointikustannusten arvio on laskettu seuraavalla tavalla: • joulukuussa 2013 maksetun palkkasumman ja kunta kohtaisten keskipalkkojen keskiarvon välinen erotus noin 88 197 euroa kuukaudessa x Sopimusalat KVTES/kk OVTES/kk TS/kk yhteensä/kk yhteensä/ vuosi lisäkustannus yht. ( sis. sivukulut)/ vuosi 5.2 Palveluverkon ja toimitilajärjestelyiden vaikutus • henkilöstösivukulujen osuus (x 1,29) x • 12,5 kk (sisältäen lomarahat) • on yhteensä 1,42 Me. Maksettu palkkasumma € (joulukuu 2013) Keskiarvopalkkojen mukaan laskettu palkkasumma € Keskiarvopalkkojen ero maksettuun € % 12 681 470 5 730 063 1 413 586 19 825 120 237 901 434 12 743 976 5 754 968 1 414 373 19 913 317 238 959 801 62 506 24 905 786 88 197 1 058 367 0,5 % 0,4 % 0,1 % 0,4 % 1 422 177 66 Sivistyspalvelujen (ks. tarkemmin luku 4.4.4) kiinteistöjen ylläpitokustannusten suurin mahdollinen säästöpotentiaali on perusopetuksen osalta enintään 5,8 Me ja päiväkotien osalta enintään 0,6 Me eli yhteensä 6,4 Me. Tämän mukaisesti arvioiden koko kiinteistömassan ylläpitokustannusten säästöpotentiaali on pitkällä tähtäimellä noin 10,2 Me / vuosi. Arvio perustuu kaikkien kuntien kiinteistöjen määrätietoihin, ylläpitokustannuksiin sekä karkealla tasolla koko kiinteistömassan vähentämismahdollisuuksiin ja ylläpitokustannusten säästöpotentiaaliin vuoteen 2017 mennessä sekä vuoteen 2030 mennessä. Investointien takaisinmaksuaika on noin 14 vuotta. Tämä tarkoittaa, että kokonaissäästöt alkavat kertyä vasta yli vuosikymmenen kuluttua. Tehdyt selvitykset on kuvattu tämän raportin taustamateriaalissa. Keski-Uudenmaan viidellä kunnalla on toimitiloja noin 350 kpl, joissa on pinta-alaa noin 650 000 neliömetriä. Toimitilat omistetaan pääosin itse, ja esimerkiksi Pornainen omistaa 100 % käytössä olevista toimitiloista. Eniten tiloja vuokraavat ulkopuolelta Hyvinkää ja Tuusula, jotka omistavat noin 80 % kunnan käytössä olevista toimitiloista. Toimitilojen ylläpitoon käytetään viidessä kunnassa yhteensä noin 37,8 Me vuodessa. Tilojen kunto on kuntien oman arvion mukaan kohtuullinen. Kiinteistöjen nykykäyttöarvon (teknisen arvon) osuus jälleenhankinta-arvosta on suuressa osassa kuntia kohtuullisella tasolla, eli noin 70–75 %. Kuitenkin alueella on sekä hyvässä että erittäin huonossa kunnossa olevia tiloja. Korjausvelkaa kunnilla on yhteensä n. 86 miljoonaa euroa.* Keski-Uudenmaan kaupungissa kiinteistöverkkoa kehitetään väestökasvutavoitteiden, kaupunkikehityksen suuntaviivojen (mm. uusien alueiden avaukset), käyttäjähallintokuntien tehostuvien toimintaprosessien ja palvelutilatarpeiden (uudet ja nykyiset tilat), korjausvelan hallintatarpeiden sekä tehokkaan tilankäytön periaatteiden mukaisesti. Koko kiinteistömassan (poislukien perusopetus ja varhaiskasvatus) ylläpitokustannusten sopeuttamispotentiaali on karkealla tasolla seuraava: • ylläpitokustannusten säästöpotentiaali vuoden 2017 tilanteessa on noin 1,9 Me / vuosi • ylläpitokustannusten säästöpotentiaali vuoden 2030 tilanteessa on noin 3,8 Me / vuosi • palvelutarpeen (tilatarpeen) kasvua ei ole arvioin nissa otettu huomioon •pääomavuokraa/kuluja ei ole arvioinnissa otettu huomioon • mahdollisesti poistuvien tilojen myyntituloja ei ole arvioinnissa otettu huomioon • kiinteistöjen käyttäjien toimintaan liittyvää säästö potentiaalia on arvioitu erikseen palvelukohtaisesti. * Korjausvelalla tarkoitetaan summaa, joka pitäisi sijoittaa kiinteistökantaan, jotta jokainen kiinteistö olisi tekniseltä arvoltaan vähintään 75% määritellyllä rajalla. Korjausvelan määrä yhteensä on viitteellinen, sillä eri kunnissa on saatettu mitata velkaa eri tavalla ja eri vuosina: Hyvinkää 9,8 Me + Järvenpää 26,6 Me + Mäntsälä 11 Me + Pornainen 27 Me + Tuusula 11,5 Me = 85,9 Me. 67 5.3 Palveluiden sähköistämisen vaikutus •palvelun sähköistäminen eli muuttaminen lähipalveluksi (asiakkaiden itsepalvelu, silloin kun se on mahdollista) • sosiaalisen median hyödyntäminen lähidemokratian toteuttamisessa • syrjäytymisen tai sairastumisen ennakointi ja ennaltaehkäisy •sähköinen allekirjoituksen käyttöönotto (tärkeää kokonaan sähköisessä asioinnissa) • siirtyminen manuaalisesta toimintatavasta vahvasti yhteen toimiviin, sähköistä toimintatapaa toteutta viin prosesseihin • erikoislääkäriyhteys videoitse yleislääkärin vastaanotolta • sähköinen äänestäminen, joka sopisi hyvin kaupun gin visioon (vaatii erillisluvan). Palveluiden sähköistämisellä tarkoitetaan palveluihin liittyvien tietojen käsittelyä sähköisessä muodossa koko palveluprosessin ajan ja uuden teknologian muuta käyttöä palveluprosessien tehostamisessa. Merkittävä sopeuttamispotentiaali saadaan, kun nykyisiä toimitapoja kehitetään aidosti sähköisiksi. Esimerkiksi sähköinen arkistointi voidaan periaatteessa toteuttaa siten, että prosessin aikana syntyneet asiakirjat skannataan digitaalisiksi dokumenteiksi ja arkistoidaan sähköisinä tiedostoina. Oikeaoppinen menettelytapa – jolla saadaan aikaan suurempia säästöjä – on kuitenkin suunnitella koko prosessi sellaiseksi, että tieto syntyy ja tallennetaan alun perin sähköiseen muotoon ja se säilyy sellaisena koko prosessin ajan arkistointiin asti. Toimintatapojen muutoksessa on kaksi pääsuuntaa, joita kehittämällä saadaan aikaan todellisia säästöjä: pitkien prosessien uudistaminen sekä tietojen parempi hallinta ja tiedolla johtaminen. Hyvä esimerkki prosessien uudistamisesta on kunnan maankäyttöön liittyvät vaiheet. Pitkässä prosessissa pitäisi pystyä integroimaan yhteen maan hankinta, maaomistuksen hallinta, kaavoitus, kunnallistekniikan rakentaminen ja tonttien myynti tai vuokraaminen. Nyt pitkä prosessi on monessa kunnassa pilkottu pienempiin osiin, joita tuetaan tietojärjestelmillä, mutta samalla prosessissa saattaa olla katkoskohtia, joissa tieto siirtyy järjestelmästä toiseen jopa manuaalisesti. Esimerkkinä tietojen paremmasta hallinnasta on kaupunkitasoinen asukas- ja henkilöstötietorekisteri. Tiedolla johtaminen tarkoittaa sitä, että kaupungin palvelut on tuotteistettu ja niiden suoritemäärät ja yksikkökustannukset nähtävissä mahdollisimman reaaliaikaisesti. Lisäksi nähdään mihin palveluihin henkilöresurssit käytetään. Tiedolla johtaminen tarkoittaa myös operatiivisen toiminnan johtamista reaaliaikaiseen tilannekuvaan perustuen. Sähköinen asiointi edellyttää sähköistä arkistointia sekä esimerkiksi erilaisten lupahakemusten ja neuvontapalveluiden systemaattista suunnittelua sellaisiksi, että ne voidaan toteuttaa kokonaan digitaalisen tiedon avulla. Mahdollisuuksien mukaan käytettäisiin myös yhtenäistä sähköisen palvelun alustaa eikä rakenneta jokaiselle palvelulle omaa järjestelmää. Valtion johdolla toteutettu Lupapiste.fi on lupaava esimerkki siitä millaisia valmiita ratkaisuja on saatavilla. Yhdistymisselvityksessä esiin nousseita sähköisten palveluiden konkreettisia kehittämiskohteita, joiden tehostamisella tietotekniikan avulla voidaan saada nopeasti hyötyjä, ovat seuraavat: Yhdistymisselvityksessä esiin nousseita rajattuja alueita ja toimintatapoja, joita kehittämällä ja ICT:llä tukemalla voidaan saada aikaan tuntuvia säästöjä, ovat ainakin seuraavat: • ajanvarauksen sähköistäminen •kaikkien liikkuvien resurssien hallinta mobiilin kotihoidon tapaan •asiakaspalvelukeskukset (Contact Centerit) lähipalveluina KEHITTÄMISKOHTEEN NIMI MITÄ KEHITTÄMISKOHTEEN TOTEUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ? SÄÄSTÖPOTENTIAALI KÄYTTÖÖNOTON HELPPOUS Rakennusvalvonnan sähköistäminen Lupapiste.fi käytön aloittaminen ja integrointi taustajärjestelmiin n. 50 000 euroa per kaupunki. Kustannussäästöt noin 250 000 euroa vuodessa (5 htv). Helppo Toimitilojen ja omaisuuden hallinnan sähköistäminen Uuden järjestelmän (joka voi olla jokin nykyisistä) hankkiminen kiinteistöjen hallintaan. Mahdollisesti yksi ja sama järjestelmä vuokrien hallintaan ja ylläpitoon. Käyttöönotto alle 100 000 euroa (arvio). Toimitilojen ylläpitokustannukset 37,8 Me vuodessa. Säästöpotentiaali keskipitkällä aikavälillä (5-10 v) yhteensä noin 12 % ylläpito-kustannuksista eli 4,5 Me. Keskiverto ICT:n avulla kutsuohjattuja liikenneratkaisuja Eri hallinnon alueiden kuljetusten yhteinen koordinointi ja soveltuvin osin oma tuotanto. Ajoneuvojen hallinnan osaamista (ja järjestelmä) logistiikkayrityksistä. Sosterin ja Sivin kuljetukset yhteensä noin 8,5 Me. Yhdistetään ja tehdään paljon itse, säästetään noin 20% = 1,7 Me. Liikenneratkaisujen kehittäminen osana palveluverkon suunnittelua voi tuoda tuntuvia lisäsäästöjä. Hankala Kuntalaisten asioiden ja palautteiden läpinäkyvä seuranta Voidaan soveltaa Helpdeskjärjestelmää. Muitakin valmiita järjestelmiä olemassa. Käyttöönoton kustannukset vähäiset, mutta mahdolliset integraatiot taustajärjestelmiin maksaa 5 000-10 000 per liittymä Säästöjä syntyy, kun asukkaat ottavat vastuuta ympäristöönsä ja löytyviä vikoja ja ongelmia voidaan korjata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Säästöpotentiaalin arviointi vaikeaa, mutta tällä on merkittävä vaikutus asiakastyytyväisyydelle. Keskiverto Etäneuvotteluvalmiudet Kevyen mallin eli Lyncin hyödyntäminen 10 euroa per työntekijä per vuosi. Käyttöönotto periaatteessa ilmainen Noin 8 100 työntekijää. Jos 15% työntekijöistä tekee kerran viikossa (40 viikkoa) kokous-matkan 30 kilometrin päähän (matka-aika 1 tunti) . Vuodessa kertyy 48 600 kokousmatkaa, joista kertyy 48 600 matkustus-tuntia ja 1,5 miljoonaa km. Näistä kertyy yli 24 htv. Potentiaalinen säästö noin 1,2 Me. Helppo Peruskirjastojen automatisointi Edellyttää varausautomaatteja, kameroita ja uusia korttilukitusjärjestelmiä. Kertainvestointi, jonka kokoluokka ei tiedossa. Pystytään ylläpitämään nykyinen kirjastoverkko ja kirjastohenkilöstöä tarvitaan 6 htv:tä vähemmän. Säästö noin 0,3 Me. Keskiverto Opettajien työajan seurannan prosessin parantaminen Järjestelmien integrointiprojekti, kustannus on alle 100.000 (arvio), jos käytössä on vain yksi lukujärjestysjärjestelmä ja palkanlaskujärjestelmä. Vuodessa turhaa työtä 12 000 tuntia eli noin 6 henkilön resurssit. Säästöpotentiaali noin 3 Me. Keskiverto Jonojen näyttäminen netissä Terveyskeskusjonojen ja toimeentulotuen hakemusten käsittelyjonojen näyttäminen netissä 50.000 (arvio). Esim. 1700 kotitaloutta hakee toimeentulotukea. Oletetaan, että jokainen tuen saaja soittaisi kerran vuodessa hakemuksesta ja 80% näistä jää pois (kuten Espoossa käsittelyaikojen näyttämisen ansiosta) => vuodessa 1.400 soittoa vähemmän: Koko K-U:n alueella 5000 soittoa vähemmän. Säästö noin 1htv:tä. Säästöjä tärkeämpää parempi palvelu asiakkaille. Helppo Muut palvelut ryhmän arvio: säästöpotentiaali keskipitkällä aikavälillä (5-10 v) yhteensä 8 % kiinteistöjen kokonaiskustannuksista 2,9 Me Keskiverto Liikkuvien resurssien hallinta teknisessä toimessa 68 Mobiilin kotihoidon idean soveltaminen tekniseen toimeen. Valmiita ratkaisuja olemassa. Järjestelmän käyttöön otto alle 100.000 euroa (arvio) + 150 älypuhelinta. 69 Lisää kehittämiskohteita on esitelty esim. luvussa 4.4.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Sähköisten palveluiden kehittämiskohteiden yhteenlaskettu sopeuttamispotentiaali on pitkällä tähtäimellä vähintään 13,5 Me vuodessa. Toteuttamisen kustannuksiksi arvioidaan karkeasti 20% vuotuisesta säästöstä eli yhteensä noin 2,7 Me. 2.Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu2014 projektin rahoitustyöryhmä on selvittänyt, että 20 000-50 000 asukkaan kunnissa kuntien asiakas palvelun kustannukset ovat – kahden eri selvityksen perusteella - luokkaa 15-24 e / asukas. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa kahden selvityksen mukaiset luvut ovat hieman alemmat, 11 ja 18 euroa. Jos arvioidaan, että ne ovat noin 15 euroa per asiakas, olisivat ne Keski-Uudenmaan kaupungissa ainakin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Palveluiden sähköistämisen potentiaalin ilmaiseminen yhdellä luvulla on kuitenkin mahdotonta. Seuraavassa on esimerkkejä, joiden pohjalta on arvioitu edellä mainitun potentiaalin suuruusluokkaa: 3. Tanskan kuntaliitto on teettänyt vuonna 2011 tutkimuksen, jossa on vertailtu eri asiakaspalvelu kanavien kustannuksia. Palvelupisteessä tapahtuvan henkilökohtaisen palvelutapahtuman kustannus oli 5,58 euroa / palvelutapahtuma ja täysin sähköistetyn itsepalvelutapahtuman hinta oli 1,49 euroa / palvelutapahtuma. Henkilökohtainen palvelu on siis yli 3 kertaa sähköistä asiointia kalliimpaa. Voimakkaalla palvelujen sähköistämisellä voitaisiin siis pelkästään asiakaspalvelusta säästää noin 1 miljoona euroa vuodessa. Sähköistetyssä palvelussa syntyy myös huomattavia (edellä mainittua suurem pia) säästöjä asioiden käsittelyn myöhemmissä vaiheissa. Kaikki sähköistämisen säästö ei synny yksinomaan asiakaspalvelussa. 1.Arviolta vain 2% kuntien palveluista on sähköistetty. Jos näillä keinoin saadaan palvelujen sähköistä misastetta nostettua ja päästäisiin esimerkiksi 10% kustannussäästöihin, puhutaan jo jopa 100 miljoonan euron kustannussäästöistä. Tällä olisi jo merkittävä vaikutus sopeuttamistarpeen kattamiseen. 5.4 Yhdyskuntarakenteen vaikutus vuoteen 2050 mennessä 39-68 Me enemmän nettotuloja kuin pysymällä erillisinä. Suhteellisen pienet kuntataloudelliset erot eri skenaarioiden välillä johtuvat ensinnäkin siitä, että kaikissa vaihtoehdossa väestö- ja työpaikkamäärät kasvavat ja asuntotuotanto ja väestönkasvu painottuvat keskuksiin. Ympäristöministeriön tutkimusten mukaan keskusta-alueiden kehittäminen tuottaa kunnalle tuloja asukasta kohti laskettuna 1,5 – 2 kertaa enemmän kuin muun tiiviimmän asutuksen alueen (keskusta-alueet 1200-1500e/asukas vrt. muu tiiviimmän asutuksen alue 600-1000e/asukas). Sen sijaan harvaan asutun alueen kehittäminen tuottaa kunnalle asukasta kohti laskettuna huomattavasti enemmän menoja kuin tuloja (-3900e/ asukas). Toiseksi: nettotulotarkastelu tasaa lopputulosta. Menojen ja tulojen erilliset summat ovat suuria. Esimerkiksi noin 80 000 uuden asukkaan aikaansaamat menot 30 vuodessa ovat 4 mrd euron ja tulot 4,2 mrd euron suuruusluokkaa (ympäristöministeriön tutkimuksiin perustuva esimerkkilaskelma, jota ei ole kohdennettu Keski-Uudellemaalle). Myönteisen kuntataloudellisen vaikutuksen toteutuminen ja resurssien tarkoituksenmukainen käyttäminen edellyttää eri alueiden rakentamisen ajoittamista. Yksittäisten kuntien on yhdistynyttä kuntaa vaikeampaa varautua merkittävän uudisrakentamisen alkuvaiheen menoihin ja tulojen ajalliseen viiveeseen. Yhdistyneellä kunnalla sen sijaan on hyvä mahdollisuus toteuttaa ajallisesti tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta yhdyskuntarakennetta. Tämä koskee etenkin Ristikytöä, jonka toteuttamiseen yhdistyneellä kunnalla on yksittäistä kuntaa realistisemmat mahdollisuudet. Nopean kasvun Keski-Uudenmaan kaupunki -vaihtoehto saa aikaan positiivisimman kuntataloudellisen vaikutuksen, mutta siihen sisältyy myös mm. kuntapalvelujen ja infrastruktuurin kapasiteettien riittävyyteen liittyviä riskejä. Yhdistyvien kuntien maltillisempi väestökehitys tarjoaa taloudellisesti realistisemman ja turvallisemman kehityspolun. Kuntatalouden näkökulmasta yhdistyvien kuntien vaihtoehto tuottaa myös pienimmät joukkoliikenteen kustannukset sekä parhaat sopeuttamismahdollisuudet opetus- ja sosiaalitoimen kuljetusten kustannuksissa. Keski-Uudenmaan kaupungin yhdyskuntarakenteen vaikutuksia arvioitiin muodostamalla yhdyskuntarakenteesta kolme skenaariota ja vertaamalla niitä toisiinsa kuntatalouden, vetovoiman ja ekotehokkuuden näkökulmista. Vaihtoehtoiset yhdyskuntarakenneskenaariot ovat: • kunnat jatkavat erillisinä • kunnat yhdistyvät Keski-Uudenmaan kaupungiksi •kunnat yhdistyvät Keski-Uudenmaan kaupungiksi ja kasvavat nopeasti. Kahdessa ensimmäisessä vaihtoehdoissa väestö- ja työpaikkamäärät ovat samoja. Väestö kasvaa Tilastokeskuksen ennusteiden mukaisesti eli 151 000:stä noin 170 000 henkilöön vuonna 2030 ja noin 215 000 henkilöön vuonna 2050. Työpaikkamäärä kasvaa 53 000:sta noin 63 000 työpaikkaan vuonna 2030 ja 77 000 työpaikkaan vuonna 2050. Vaihtoehdot eroavat toisistaan väestön ja työpaikkojen sijoittumisessa. Erillisten kuntien vaihtoehdossa yhdyskuntarakenne muodostuu hajautuneemmaksi kuin muissa vaihtoehdoissa – kuntien olemassa olevien suunnitelmien mukaisesti. Yhdistyvän kunnan yhdyskuntarakenne perustuu suurempiin keskittymiin ja koordinoituun kehittämiseen. Lisäksi siihen sisältyy myös Ristikydön kehittäminen uudeksi keskukseksi. Vaihtoehdot on muodostettu eroja tietoisesti kärjistäen, jotta vaihtoehtojen väliset erot ja niiden vaikutukset tulevat selvästi näkyviin. Kolmannessa skenaariossa väestö- ja työpaikkamäärät kasvavat Tilastokeskuksen ennusteita nopeammin. Siinä väestömäärä on 179 000 vuonna 2030 ja 217 000 vuonna 2050. Työpaikat ovat vastaavasti 65 000 vuonna 2030 ja 91 000 vuonna 2050. Tämän skenaarion väestö- ja työpaikkakasvu koko alueen tasolla vastaa suunnilleen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman kasvua. Kuntien omat kasvuennusteet ovat lähempänä tätä kolmatta skenaariota kuin kahta ensin mainittua. Yhdyskuntarakenteen yleispiirteiset vaikutukset kuntatalouteen tutkittiin vertaamalla yhdyskuntarakenteen yhteenlaskettuja nettotuloja (tuloista vähennetty menot) vuosina 2014 – 2050 eri skenaarioissa. Erillisten kuntien nettotulot vuoteen 2050 mennessä ovat arvion mukaan noin 57 miljoonaa euroa, yhdistyvien kuntien noin 96 miljoonaa euroa ja nopeasti kasvavassa Keski-Uudenmaan kaupungissa noin 125 miljoonaa euroa. Yhdistymällä kunnat saavat siis Kuvaaja: Tuula Palaste-Eerola 70 Yhdyskuntarakenteen vaikutusten arvioimiseksi kuntatalouden näkökulmasta laadittiin lisäksi yksityiskohtaiset analyysit kolmesta alueesta: Ristikydöstä, Palopurosta ja Pornaisten keskeisistä alueista. 71 Ristikydön alueen liikenteellinen sijainti on erinomainen pääradan varressa ja oikoradan liittymässä Keravan ja Järvenpään vahvojen kaupunkikeskusten välissä. Päärata tarjoaa valmiin, nopean ja tiheän joukkoliikenneyhteyden muihin keskuksiin, ja vaihtomahdollisuus oikoradan juniin lisää Ristikydön vetovoimaa erityisesti seudullisesti merkittävien työpaikkojen sijoittumiselle. Ristikytöön (ml. Järvenpää eteläisten kaupunginosien kehittäminen) on arvioitu tulevan yhdistyvien kuntien vaihtoehdossa noin 18 000 asukasta ja 4 000 työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. Nopean kasvun Keski-Uudenmaan kaupungissa määrä voi nousta 20 000 asukkaaseen ja 5 000 työpaikkaan. Erillisten kuntien vaihtoehdossa on arvioitu, että Ristikytö ei toteudu vuoteen 2050 mennessä. Ristikydön osuus yhdistyvien kuntien asuntotuotannosta on 23 % ja nopean kasvun Keski-Uudenmaan kaupungissa noin 21%. Nykyisen Tuusulan alueella kasvun painopiste siirtyy vähitellen näissä vaihtoehdoissa Hyrylän keskeisiltä alueilta Ristikytöön. Rykmentinpuiston asemakaavoitetut osat toteutuisivat, mutta Hyrylän asutus ei kasvaisi kiinni Keravaan. Koko Tuusulan kannalta kuntien yhdistyminen tuottaa kuitenkin kuntataloudellisesti edullisemman tuloksen kuin jatkaminen itsenäisenä. Yhdyskuntataloudellisten laskelmien perusteella Ristikytö on todennäköisesti erittäin kannattava kehittämishanke. Kunta voi hankkia raakamaan ja rakennetut kiinteistöt vapaaehtoisin kaupoin tai lunastamalla, ja hyvän saavutettavuuden vaikutuksesta kaavoitetun rakennusmaan myyntihinta on suhteellisen korkea. Lisäkuluja aiheutuu pääradan ja oikoradan asemien sekä eritasojärjestelyjen rakentamisesta. Palopuro sijaitsee pääradan aseman ympärillä, joten sinne on hyvä joukkoliikenneyhteys. Alue on kuitenkin etäällä pääkaupunkiseudun työpaikka-alueista ja se sijaitsee myös erillään Hyvinkään keskustaajamasta ja sen työpaikka- ja palvelukeskittymistä. Kehittämisalueena Palopuro joutuisi kilpailemaan useiden muiden alueiden kanssa, jotka ovat seudulla lähempänä nykyisiä suuria työpaikkakeskittymiä. Markkinaedellytysten näkökulmasta alueen kehittämisen haasteina ovat kysyntä ja siihen liittyvät riskit. Yhdyskuntataloudellisesti Palopuro voi olla kannattava, mutta kysyntäriski vaikuttaa tuottoihin. Pornaisten keskeisten alueiden kehittäminen poikkeaa suurista aluekehityshankkeista, koska kysymyksessä on nykyisten kylämäisten taajamien koordinoitu tiivistäminen. Kunnan kannalta haasteena on palveluverkon kehittäminen taloudellisesti. Yhdyskuntarakenteen vaikutukset vetovoimaan arvioitiin asukkaiden asumismieltymysten sekä rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien kiinnostuksen näkökulmasta. Näkökulmina olivat •saavutettavuus, jolla tarkoitetaan liikennejärjestel män alueille tarjoamaa palvelutasoa • alueen palvelutaso sekä • asuntojen hintataso, joka kuvaa kotitalouksien haluk kuutta ja valmiutta maksaa vaihtoehtoisista sijainneista. Selvitysalueen keskukset ovat kussakin kunnassa liikenteellisesti paremmin saavutettavia kuin kunnan muut alueet keskimäärin. Kaupalliset ja julkiset palvelut ovat keskittyneet keskuksiin. Asuntojen aluehintataso on yleensä korkeampi keskuksissa kuin muilla Keski-Uudenmaan arvioidut CO2-päästöt 2050 VO+ (g/km/vrk/as) 3500 3000 2500 2000 Keski-Uudenmaan arvioidut CO2-päästöt 2050 V1/V2 (g/km/vrk/as) 2500 2000 1500 1000 500 0 Henkilöauto 15 km katuajossa Henkilöauto 15 km maantieajossa 500 0 Henkilöauto 15 km katuajossa Henkilöauto 15 km maantieajossa Kaavio. Henkilökuljetusten maaliikenteen päästöt erillisissä kunnissa. 72 Linja-auto 10 km Juna 10 km Kevyt liikenne 5 km Juna 10 km Kevyt liikenne 5 km Kaavio. Henkilökuljetusten maaliikenteen päästöt yhdistyneissä kunnissa ja nopean kasvun Keski-Uudenmaan kaupungissa. Nopean kasvun Keski-Uudenmaan kaupungissa kustannusten kasvu on 73 Me eli samaa suuruusluokkaa kuin erillisissä kunnissa, vaikka uusia asukkaita on 17 000 enemmän. Kuntaliitoksen sopeuttamispotentiaali opetuksen ja soten kuljetuskustannuksissa on siis noin 3-9 Me. Erot aiheuttaa väestön voimakkaampi sijoittuminen muille alueille kuin keskuksiin, joilla kuljetusten järjestäminen aiheuttaa enemmän kustannuksia. saman kunnan alueilla. Näin ollen kasvun suuntaaminen keskuksiin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä lisää koko kunnan vetovoimaa. Yhdyskuntarakenteen vaikutukset ekotehokkuuteen arvioitiin vertaamalla maaliikennettä ja asumista eri vaihtoehdoissa. Yhdistyvien kuntien vaihtoehdossa ja Keski-Uudenmaan kaupungin nopean kasvun vaihtoehdossa uusi asutus painottuu erillisiä kuntia enemmän nykyisille asumisen alueille, keskusta-alueille sekä hyvien liikenneyhteyksien ääreen, mikä vähentää infrastruktuurin tarvetta ja maaliikenteen päästöjä. Yhdyskuntarakenteen vaikutusten yhteenvetona voidaan todeta, kuntien yhdistyminen ja kasvu Tilastokeskuksen ennusteiden mukaisesti tuottaa kuntatalouden, vetovoiman ja ekotehokkuuden kannalta 44 – 86 Me edullisimman lopputuloksen vuoteen 2050 mennessä verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä. Arvioinnissa käytetyt väestöennusteet ovat maltillisia verrattuna kuntien omiin sekä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman ennusteisiin. Tämä heijastuu myös laskelmiin, joita voidaan pitää minimiarvoina. Maaliikenteen kustannusten osalta arvioitiin joukkoliikenteen sekä opetuksen ja soten kuljetuskustannuksia eri skenaarioissa. Erillisten kuntien joukkoliikennekustannukset ovat vuoteen 2050 mennessä noin 42 Me, yhdistyvien kuntien vaihtoehdossa 33 Me sekä nopean kasvun Keski-Uudenmaan kaupungissa 40 Me enemmän kuin nyt. Kuntaliitoksen sopeuttamispotentiaali joukkoliikennekustannuksissa on siis 2-9 Me. Erot aiheuttaa väestön voimakkaampi sijoittuminen muille alueille kuin keskuksiin, joilla joukkoliikenteen järjestäminen aiheuttaa enemmän kustannuksia. Arvioinnissa ei ole huomioitu Ristikydön rautatieasemaa, joka tuo huomattavaa kustannussäästöä verrattuna bussiliikenteen kustannuksiin. Nykyisten vahvojen keskusten tiivistäminen hajautumisen sijasta on kunnallistekniikan ja palveluverkoston näkökulmasta taloudellisinta. Ristikytö on toteutuessaan pitkällä ajalla todennäköisesti erittäin kannattava investointi ja vahvistaa myös liikenteellisen saavutettavuuden näkökulmasta Keski-Uudenmaan kaupunkia. Yhdyskuntarakenteen vaikutusten arvioinnin lisäksi on huomattava, että Keski-Uudenmaan kaupunki on erillisiä kuntia vahvempi vaikuttaja päätettäessä Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisista tavoitteista sekä liikenneinvestointien suuntaamisesta. 1500 1000 Linja-auto 10 km Opetuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuljetusten kustannukset ovat nyt yhteensä noin 8,5 Me vuodessa. Väestönlisäyksen aiheuttamaa kasvua kustannusten kehityksessä vuoteen 2050 mennessä arvioitiin eri skenaarioissa. Jos kunnat jatkavat erillisinä, kuljetuskustannusten kasvu on 70 Me vuoteen 2050 mennessä. Jos kunnat yhdistyvät, kuljetukset kasvavat 61 Me. Lähde: Keski-Uudenmaan kuntaliitoksen yhdyskuntarakennearviointi, Kaupunkitutkimus TA Oy ja SWECO Ympäristö Oy 73 5.5 Keski-Uudenmaan kaupungin talous Keski-Uudenmaan kaupungin yhteenlaskettu sopeuttamispotentiaali on laskettu ottaen huomioon, että sopeuttamispotentiaali ei todennäköisesti toteudu suurimman mahdollisen, saavutettavissa olevan säästön mukaan eikä nopeimmalla mahdollisella aikataululla. Tästä huolimatta Keski-Uudenmaan kaupungin yhteenlaskettu sopeuttamispotentiaali vuosina 2017-2030 on 67 Me. Yhdistymisselvityksessä on arvioitu sopeuttamispotentiaalia, jos kunnat yhdistyvät Keski-Uudenmaan kaupungiksi. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto liitoksen kautta toteutuvasta, tässä raportissa kuvatusta sopeuttamispotentiaalista. Taulukosta käy ilmi uuden kaupungin arvioitu mahdollisuus menojen vähennykseen, tiettyihin kertaluonteisiin tuloihin ja menoihin sekä palveluverkon uudistukseen liittyviin investointitarpeisiin. Arvioinnissa ei ole huomioitu mahdollisten lisääntyvien maanmyyntitulojen tai uuden yritystoiminnan vaikutuksia. Rautaviitonen 201620172018201920202021 20222023 2024 2025 20262027 202820292030 Yhteensä Demokratia ja osallistuminen 229 229 229 229 915 Kertaluontoinen kulu, pormestari -100 -100 Eläköityminen jne, yhteiset eläköityvät 2 500 2 500 2 500 7 500 Palkanlaskenta 100 100 100 300 Ruokapalvelut 933 933 933 2 800 Talouspalvelut 328 328 328 985 Palkkaharmonisaatio -356 -356 -356 -356 -1 425 Palveluiden sähköistäminen 500 1 000 1 000 1,000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 13 500 Palveluiden sähköistäminen, vastaava kulu 20% hyödystä-100-200-200-200-200 -200-200 -200 -200 -200-200 -200-200-200 -2 700 ICT-palvelut, tietotohallinto jne -hyöty 500 1,025 1 525 Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen vaikutus, 3 meuroa jaksottuu vuoden 2030 jälkeen 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 10 000 MALY, joukkoliikenne-790-790-790-790-790 -790 -790-790-790-790-7 900 Muut palvelut (yhdyskuntatekniset palvelut) 200200200278278 278278 278 278 278278 278278278 3 660 Päiväkodit ja koulut, toiminta 600600600600600600 600 6006006006006 600 Päiväkodit ja koulut, kiinteistöt 582582582582582582 582 5825825825826 400 Päiväkodit, koulut ja sote, kuljetukset 257 257 257 257 257 257 257 257 257 257 257 2 829 Työterveyshuolto 133 133 133 400 SOTE 1 175 1 175 1 175 1 175 1 175 1 175 1 175 1 175 1 175 1 175 1 175 1 175 14 100 Yhdistymisavustus 3 200 2 400 2 400 8 000 Yhteensä 8 068 8 293 8 443 3 565 3 902 3 902 3 902 3 902 3 902 3 902 3 902 3 902 3 902 3 902 67 389 Nettoinvestointien lisäys, päivähoito ja opetus20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 00020 000 20 000 20 000 20 000 220 000 ICT-palvelut, tietotohallinto jne -investointi 1220 1220 2 440 Taulukko. Keski-Uudenmaan kaupungin sopeuttamispotentiaali 2017 - 2030. tasapainottamaan talouttaan sopeuttamistarpeensa edellyttämällä tavalla ennen yhdistymistä. Kunnat velkaantuvat suurehkojen investointien johdosta. Yksittäisten kuntien nettovelka kasvaa suuremmaksi kuin keskimäärin muilla kunnilla Suomessa ja yhdeksi kunnaksikin laskettuna velkaantuminen ylittää maan keskiarvot. Suurimmat kuntakohtaiset investoinnit liittyvät Hyvinkäällä sairaalaan ja keskuslukioon, Järvenpäässä sosiaali- ja terveyskeskukseen, Mäntsälässä Riihenmäen alakouluun ja Ehnroosin yhtenäiskouluun sekä Tuusulassa kouluverkkoon, Rykmentinpuistoon ja Focus-alueeseen. Oletuksena on, että liitos on neutraali valtionosuuden muutoksen suhteen ja että kunnat saavat kahdek- Seuraavassa taulukossa esitetään Keski-Uudenmaan kaupungin taloustilanne, kun huomioidaan kuntien ilmoittamat sopeuttamismahdollisuudet vuosina 2016 - 2019 ja liitoksen jälkeinen (edellä esitetty) sopeuttamispotentiaali. Vuoden 2016 tilanteesta voidaan havaita, että liitoshetkellä kuntien yhteenlaskettu tulos on alijäämäinen ja yhdistymisen mahdollistamista sopeuttamistoimista huolimatta tulos myös pysyisi alijäämäisenä vuodesta 2017 eteenpäin. Uuden kunnan talouden tasapainottaminen edellyttää toimintakatteen kasvun rajaamista alle 3,5 prosenttiin vuodessa. Lisäksi laskelmassa paineen loppuosa on katettu veroprosentin korotuksilla. Alijäämäisyys liitoshetkellä johtuu siitä, että erilliset kunnat eivät pysty omin toimenpitein 74 san miljoonaa euroa yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena peräkkäin. Yhdistymisavustuksen merkitys kokonaisuudessaan on pieni ja sitä joudutaan käyttämään myös fuusion järjestelyihin. Keski-Uudenmaan kaupungin tasapainoinen talous edellyttää, että 1. ennen liitosta erilliset kunnat toteuttavat omat sopeuttamisohjelmansa ja ohjelmien toimenpiteet vuosille 2017–2019 toteutetaan osana Keski-Uuden maan kaupunkia 2. liitoksen jälkeen Keski-Uudenmaan kaupunki aloittaa toimintansa sopeuttamalla ja samalla tehos tamalla toimintaa. Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 TP 2014 Tpe 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 TE 2024 Asukasluku 148 789 149 945 150 723 152 376 153 628 154 901 156 177 157 465 158 741 160 012 161 266 162 495 163 694 Verotettava tulo 2 674 180 2 870 918 2 869 476 2 896 288 3042 863 3 080 766 3 184 143 3 291 033 3 401 559 3 515 845 3 634 020 3 756 220 3 882 583 Muutos-%7.36%-0.05% 0.93%5.06% 1.25%3.36%3.36%3.36%3.36%3.36%3.36%3.36% Veroprosentti 18.9719.25 19.62 19.7719.77 20.5020.5020.5020.7521.2521.5022.0022.00 Toimintakate -663 647 -693 160 -697 621 -726 640 -743 988 -764 972 -786 025 -816 457 -850 996 -893 224 -937 220 -983 065 -1 030 841 Toimintakatteen muutos4.45% 0.64% 4.16%2.39% 2.82%2.75%3.87%4.23%4.96%4.93%4.89%4.86% Yksittäissopeutukset 0 0 -13 179 -5 417 -9 057 -348 0 0 0 0 0 Uuden kunnan lisäsopeutus 0 0 0 -4 868 -5 893 -6 043 -3 565 -3 902 -3 902 -3 902 -3 902 Verotulot 560 448 614 871 625 239 639 129 667 840 700 566 724 123 748 490 782 200 826 140 863 085 910 993 941 757 Valtionosuudet 132 493 130 657 123 486 120 971 121 863 126 783 135 579 138 446 138 853 142 385 146 017 150 282 154 625 …josta yhdistymisavustus 0 3 200 2 400 2 400 0 Rahoitustuotot ja -kulut 263 -326 -688 -117 -547 -1 167 -1 794 -2 170 -2 525 -2 962 -3 385 -3 799 -4 273 Vuosikate 29 557 52 042 50 415 33 342 45 168 61 210 71 883 68 310 67 533 72 339 68 497 74 412 61 269 Poistot 41 956 48 465 61 075 56 563 59 013 62 166 61 011 62 528 62 580 63 668 63 350 63 082 62 857 Ylijäämä/alijäämä -12 282 2 591 45 993 -22 165 -10 194 603 10 872 5 782 4 953 8 672 5 146 11 330 -1 589 Kumulatiivinen ylij/alij. 159 669 162 256 208 249 186 084 175 890 176 494 187 366 193 147 198 100 206 772 211 918 223 248 221 659 Kumulatiivinen ylij/alij./as 1 073 1 082 1 382 1 221 1 145 1 139 1 200 1 227 1 248 1 292 1 314 1 374 1 354 Nettoinvestoinnit 60 507 54 598 39 317 55 584 77 872 91 126 85 391 63 365 80 061 78 569 79 028 79 478 79 917 ...josta uuden kunnan investoinnit 1 220 1 220 0 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Lainakanta 1000 eur 229 796 259 451 293 407 331 966 379 510 428 330 463 028 477 503 509 450 535 099 565 050 589 535 627 603 Nettolaina 1000 eur 205 016 219 031 208 118 246 987 294 842 343 974 378 983 393 768 426 026 451 986 482 248 507 045 545 423 Nettolaina eur/as 1 378 1 461 1 381 1 621 1 919 2 221 2 427 2 501 2 684 2 825 2 990 3 120 3 332 Nettolaina veroprosenttia 7.67 7.63 7.25 8.53 9.69 11.1711.9011.9612.52 12.86 13.27 13.5014.05 Taulukko. Keski-Uudenmaan kaupungin talous. •itsenäiset kunnat eivät pysty sopeutumaan siihen tasoon ja tahtiin, mitä ovat arvioineet •uusi kaupunki ei pysty sopeutumaan yhdistymis selvityksessä arvioituun tasoon ja tahtiin • kuntien talous ei kehity niinkään hyvin, kuin mitä nyt on pessimistisesti arvioitu • uuden hallitusohjelman vaikutuksia ei ole huomioitu soten rahoitusmalli muuttaa kuntien taloudellista tilannetta toisin kuin tässä on arvioitu (rahoitusmalli vaikuttaa tosin myös yksittäisten kuntien talouteen, jos ne päättävät jatkaa itsenäisinä). Seuraavaan taulukkoon on koottu Keski-Uudenmaan kaupungin konsernitase suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin. Konsernitase on pienin euroa/ asukas, mutta konsernilainakin olisi pienin. Sama pätee konsernin rahoitusomaisuuteen, joka sekin on pienempi kuin muilla. Uusi kaupunki olisi muihin kaupunkeihin verrattuna vähävelkainen, mutta omistuksiltaankin kevyempi. Tämän talousanalyysin toteutumiseen liittyvät seuraavat riskit: Uusi kunta Tampere Espoo Konsernitaseen loppusumma 1000 € 1 384 520 2 748 701 4 506 863 Konsernitase €/as 9 305 12 642 17 548 Oma pääoma 1000 € 622660 1397511 2324283 Oma pääoma €/as 4 185 6 428 9 050 Vieras pääoma 1000€ 723 592 1 257 111 2 001 393 Lainakanta €/as 3 538 4 037 5 953 Kaupungin oma lainakanta €/as 1 744 1 675 748 Rahoitusomaisuus 1000 € 95 726 289 135 1 032 071 Rahoitusomaisuus €/as 643 1 330 4 019 Rahoitusomaisuus €/as kunta 473856 3 100 Vantaa Turku Oulu 3 334 182 2 588 791 2 405 770 15 395 894 16 240 14 364 16 425 25 491 829099 894223 1362157 8867701 4 038 4 962 9 300 14 682 2 335 400 1 528 162 900 854 5 265 496 8 984 6 571 3 879 6 915 4 642 2 351 1 938 2 001 480 790 320 764 377 930 1 399 900 2 342 1 780 2 580 2 318 901 1 206 1 954 1 727 Taulukko. Uuden kaupungin konsernitase verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Lähde: Selvityksen talousasiantuntijat HT Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela, Perlacon Oy 75 Helsinki Maan ka 9 361 3 718 3 785 2 134 1 535 969 5.6 Keski-Uudenmaan kaupungin edut ja haitat Kuntien yhdistymisen etuja yhdyskuntarakenteen osalta ovat raja-alueiden hyödyntäminen, ekotehokas ja taloudellinen kaupunkirakenne sekä investointien ja alueiden systemaattinen kehittäminen. Yhdyskuntarakenne Keski-Uudenmaan kaupungissa on joukkoliikennepainotteisempi kuin nyt. Yhtenäisellä joukkoliikennejärjestelmällä tavoitetaan valtaosa asutuksesta ja poikittaisyhteydet paranevat. Lisäksi yhdyskuntarakenne voidaan kehittää sellaiseksi, että kaupungin palveluverkon mitoitus on investointi- ja käyttökulujen kannalta optimaalinen menettämättä liikaa palveluiden saavutettavuutta. Tämä ei näy investointitarpeen vähenemisenä, vaan investointitarpeiden kasvun hillitsemisessä, koska mitään rakenteita ei toteuteta alamittaisella väestöpohjalla eikä sijoiteta kauemmas maankäytöllisistä keskiöistä kuin on välttämätöntä. Haittana on joukkoliikennekustannusten nousu nykytilanteeseen nähden. Edunvalvonnan näkökulmasta uudella kaupungilla on nykykuntia merkittävästi erillisiä kuntia paremmat mahdollisuudet toimia kuntalaisten parhaaksi esimerkiksi lentokentän pohjoispuolisen alueen, ammattikorkeakoulujen toimipisteiden ja rakennusvalvontatoiminnan säilyttämiseksi sekä joukkoliikenteen järjestämiseksi. Yhdistyneet kunnat pystyvät paremmin vaikuttamaan myös itsehallintoalueiden muodostamiseen sekä keskeisten liikennehankkeiden toteuttamiseen. Kilpailukyvyn näkökulmasta Keski-Uudenmaan kaupungin etuina ovat suuruuden ekonomian hyödyntäminen sekä pienille kunnille luontaisen ketteryyden säilyttäminen. Maankäytön, rakennusvalvonnan ja elinkeinotoimen yhteisellä johtamisella ja organisaatiolla saadaan lisää osaamista, resursseja ja tehokkuutta. Henkilöstö jalkautuu edelleen tehokkaasti yrityksiin ja yhteisöihin. Vahvempien resurssien ansiosta uudella kaupungilla on paremmat edellytykset kehittää mm. kansainvälistymispalveluita sekä hankintoja siten, että myös pienillä, paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. Keski-Uudenmaan kaupunki tarjoaa potentiaalisille uusille sekä alueella jo toimiville yrityksille monipuoliset toimintaedellytykset: sijoittautumisvaihtoehtoja laajalta alueelta, suuren ostovoiman, hyvän työvoimatarjonnan sekä riittävästi vuokra-asuntoja. Kasvukeskusten vahvuuksien tukemisen ja kasvattamisen kautta alueen kilpailukyky paranee. Sivistyspalveluiden näkökulmasta uuden kaupungin muodostaminen tuo lisämahdollisuuksia ja potentiaalia, mutta ei merkittävässä määrin, koska jokainen kunta joutuu muutoinkin taloustilanteensa vuoksi optimoimaan omaa palveluverkkoaan päiväkotien ja koulujen osalta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityispalvelut on kuitenkin isompana toimijana helpompi järjestää. Haittana on, että osassa kuntaa palvelujen saavutettavuus saattaa heikentyä, mutta näin tapahtuu myös itsenäisissä kunnissa niiden joutuessa muuttamaan palveluverkkoaan. Etuna on, että uuden kaupungin myötä syntyvillä menojen säästöillä katetaan valtion leikkauksia sekä vastataan uusiin lainsäädännön tuomiin haasteisiin toisen asteen koulutuksessa, vapaa-ajan ja kulttuuripalveluissa sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opistoissa. Nämä muutokset on kunnissa joka tapauksessa ratkaistava. Uudessa kaupungissa ne tehdään todennäköisesti helpommin kuin erillisinä kuntina ja toimijoina. Sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta kuntien yhdistymisen edut ovat taloudellisia, toiminnallisia ja edunvalvonnallisia. Taloudelliset edut perustuvat volyymi- ja mittakaavaetuihin. Suuri organisaatio kykenee esimerkiksi järjestämään hoidollisesti haastavampien asiakasryhmien (päihde-, mielenterveys- ja vammaispalvelut) palveluprosessit tehokkaammin ja turvaamaan käytössä olevat henkilöresurssit sekä osaamisen. Muita esimerkkeinä ovat hankinnat, ruotsinkielisten palvelujen parantuminen, erityisryhmien integrointi muuhun yhteiskuntaan sekä maahanmuuttoasioihin saatava riittävä asiantuntemus ja laajempi vastuu. Tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan kaupungissa vuosina 2017-2019 luotu malli siirtyy sellaisenaan Keski-Uudenmaan alueyksiköksi eli osaksi Uudenmaan itsehallintoaluetta. Lisäksi tavoitteena on, että Keski-Uudenmaan yksikön ylimpänä toimielimenä on johtokunta, jonka jäsenen kotipaikka on Keski-Uudenmaan yksikön toimialue*. Palvelujen sähköistämisen ja kehittämisen näkökulmasta erillisten kuntien resurssit eivät riitä ICT:n täysimittaiseen hyödyntämiseen. Monet tarvittavista hankkeista (esimerkiksi sähköinen arkistointi) ovat kokoluokaltaan niin suuria, että yksittäisillä kunnilla ei ole niiden toteuttamiseen realistisia mahdollisuuksia, vaikka niistä saatava hyöty olisi itsestään selvää. Keski-Uudenmaan kaupungin kokoiselle toimijalle nämä kehitysinvestoinnit ovat realistisia ja niistä saataisiin 76 nopeasti tehostamishyötyjä. Haittana on, että ICT-kustannukset per capita nousevat nykyisestä. Henkilöstön näkökulmasta etuina isossa kaupungissa ovat paremmat erikoistumis-, kehittymis- ja etemismahdollisuudet. Henkilöstön rekrytointiin ja palkkakilpailuun liittyvät haasteet uhkaavat lisääntyä merkittävästi. Haittana saattavat olla osin pidentyvät työmatkat. Uuden kaupungin etuna on, että palvelujen, toimintojen ja työtehtävien uudelleen suunnittelu mahdollistavat vakanssien päällekkäisyyksien karsimisen nykytilaa huomattavasti tehokkaammin. Nykyinen henkilöstön irtisanomissuoja huomioiden sopeuttamisessa onnistutaan kuitenkin vain hyödyntämällä ennen yhdistymistä eläkepoistuman ja muun vaihtuvuuden kautta syntyvä mahdollisuus jättää vakansseja täyttämättä. Haitaksi lukeutuvat palkkaharmonisoinnista aiheutuvat lisäkustannukset. Uuden, ison kaupungin muodostamisessa on riskinä, että toiminta kankeutuu. Siksi Keski-Uudenmaan kaupungin organisaatio on matala, toiminta asiakas- ja yrityslähtöistä ja sähköisiä välineitä hyödyntävää, ja johtaminen perustuu tietoon. Demokratian näkökulmasta on vaarana, että päätöksenteko ja vaikuttaminen karkaavat mm. (sote-) itsehallintoalueen myötä yhä kauemmas paitsi yksittäiseltä kunnalta - ennen kaikkea yksittäiseltä kuntalaiselta. Erillisten kuntien (kuntalaisten) vaikutusvalta on merkittävästi pienempi kuin yhden isomman kunnan (kuntalaisten). Kuntien järjestämisvastuulle jäävien toimintojen osalta on tarvetta tiivistää päätöksentekoa nykyisestä moniportaisesta mallista kohti yksinkertaisempaa rakennetta. Tämä lisää tarvetta vahvistaa lähidemokratiaa sekä kuntalaisten suoria vaikuttamiskeinoja. Erilaisten uusien toimintamallien sekä rakenteiden järjestäminen jokaisessa kunnassa erillisinä on haasteellisempaa kuin yhdessä kunnassa. Ehdotetulla Keski-Uudenmaan kaupungin lähidemokratia- ja päätöksentekomallilla varmistetaan, että asukkailla on todellista valtaa omaa aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä. Eri tehtävistä ja toimintaperiaatteista sovitaan yhteistyössä ”keskuskaupungin” ja kaupunkialueiden asukkaiden kanssa. Haittana on, että ehdotusta aluelautakunta-lähifoorumimallista huolimatta luottamushenkilöiden määrä vähenee, koska toimielinten määrä vähenee. * Täydennetty Keski-Uudenmaan sote-projektin mukaan. 77 6. Ohjausryhmän esitys Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä käsitteli päivitettyä loppuraporttia 14.8.2015 ja päätti esittää Hyvinkään ja Järvenpään kaupunginvaltuustoille sekä Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan kunnanvaltuustoille seuraavaa: valtuustot päättävät todeta, että kuntarakennelain mukainen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti on päivitetty selvityksessä mukana olevien kuntien tiedoilla ja yhdistymisselvityksen ohjausryhmän toimeksiannon mukaisesti. Lisäksi ohjausryhmä päätti 14.8.2015 suositella valtuustoille, että ne päättävät toteuttaa kuntalaisten kuulemisen kuntien yhdistymisestä samansisältöisenä marras-joulukuussa 2015. Myös selvityksen johtoryhmä eli kuntajohtajat olivat kokouksessaan 12.8.2015 todenneet, että kuntalaisille ja henkilöstölle tiedottaminen ja kuntalaisten kuuleminen tulee varmistaa kaikissa selvityskunnissa ja että sote-uudistus tulee kytkeä tiiviimmin yhdistymisselvitykseen. Kuntalaisten kuuleminen kuntien yhdistymisestä Ohjausryhmä päätti 5.3.2015 käynnistää yhdistymissopimusluonnoksen valmistelun. Sopimusluonnosta on valmisteltu muun muassa ohjausryhmän, henkilöstöjärjestöjen sekä kuntien valtuustoinfojen evästysten perusteella. Ohjausryhmä käsitteli yhdistymissopimusluonnosta 14.8.2015 ja päätti esittää Hyvinkään ja Järvenpään kaupunginvaltuustoille sekä Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan kunnanvaltuustoille, että ne päättävät 1)merkitä yhdistymissopimusluonnoksen tiedoksi 2)toteuttaa kuntalaisten kuulemisen yhdistymisestä sekä 3) sen jälkeen käsitellä yhdistymissopimuksen helmikuussa 2016, jolloin päätetään yhdistymis sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. 78 79 Liitteet Liite 2 Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhdistymisselvityksen aikana Liite 1 Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä kaksikielisyyden kustannuksista Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä on hyväksynyt selvitykselle osallisuussuunnitelman ja viestintäsuunnitelman, jotka ovat toimineet yhdistymisselvityksen työvälineinä. Osallisuussuunnitelman tavoitteena on ollut, että 1.selvityksen keskeisimpien kumppaneiden ja sidos ryhmien vaikutusmahdollisuudet selvityksen valmisteluun varmistetaan 2.keskeisten sidosryhmien kanssa tehdään yhteistyötä suunnitellusti ja tasavertaisesti 3. keskeiset sidosryhmät ja yhteistyökumppanit määritellään 4.keskeisten sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden mielipiteet yhdistymisselvityksestä perustuvat faktoihin 5.selvityksen valmistelijat tietävät kukin vuorovaiku tus- ja yhteistyövastuunsa ja toimivat sen mukaisesti. Kunta on kielilain (423/2003) mukaan kaksikielinen, jos kunnassa on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä asukkaita, ja vähemmistö käsittää vähintään 8 % asukkaista tai vähintään 3000 asukasta. Kaksikielisessä kunnassa palvelut tulee olla saatavissa samoin perustein sekä suomeksi että ruotsiksi. Kunnan tulee henkilökohtaisissa yhteydenotoissa, asiakkaan niin halutessa, käyttää asiakkaan omaa kieltä. Palvelut voidaan KUNTA tuottaa eri kielillä eri palvelu- tai toimintapisteissä. Keski-Uudenmaan kunnissa on ruotsinkielisiä asukkaita yhteensä 1630 ja heidän osuutensa kuntien yhteenlasketusta väestömäärästä (149 945) on 1,09%. Keski-Uudenmaan kaupunki on siis yksikielinen kunta. Kielellisten oikeuksien toteutuminen ei Keski-Uudenmaan kaupungissa tuota lisäkustannuksia nykytilanteeseen verrattuna. RUOTSINKIELISTEN MÄÄRÄ, HLÖÄ RUOTSINKIELISTEN OSUUS, % Hyvinkää 3690,8 Järvenpää 3590,9 Mäntsälä 1840,9 Pornainen 1082,1 Tuusula 6101,6 Yhteensä 1 630 1,09 Lähde: Tilastokeskus 31.12.2013 • selvityshanke on ollut esillä kuntien yhteistoimintaelimissä • henkilöstöjärjestöjen edustajille on järjestetty kuusi yhteistä tiedotus- ja keskustelutilaisuutta: ensim mäinen Nurmijärvellä marraskuussa 2013, toinen Hyvinkäällä väliraportin valmistuttua joulukuussa 2013, kaksi syksyllä 2014 henkilöstökriteerien me nettelytapaohjeiden valmistelusta sekä kaksi keväällä 2015 yhdistymissopimusluonnoksen valmistelusta • henkilöstöjärjestöjen edustajilla on ollut mahdolli suus osallistua luottamushenkilöille suunnattuun väliraportin esittelytilaisuuteen Keravalla tammi kuussa 2014 sekä loppuraportin (11.9.2014) esittely tilaisuuteen Järvenpäässä syyskuussa 2014 • järjestöjen edustajat on kutsuttu seuraaviin selvitys työryhmien yhteisiin tilaisuuksiin sekä kuntalaisille suunnattuihin asukasiltoihin: - palveluverkkotyöpaja Mäntsälässä (12/2013) - valtiovarainministeriön järjestämä tiedotustilaisuus kuntarakenneuudistuksesta Hyvinkäällä (4/2014) - työryhmien yhteiset seminaarit Järvenpäässä (4/2014) ja Sipoossa (4/2014) -selvityksen järjestämät yhteiset asukasillat Tuusu lassa, Mäntsälässä ja Hyvinkäällä (4/2014) - Järjestöt ja kunta-tilaisuus Järvenpäässä (4/2014). Yhdistymisselvityksen valmistelussa kunnat ovat huolehtineet kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä yhteistoiminnasta henkilöstön edustajien kanssa kuntajakolain 7§ mukaisesti. Yhdistymisselvityksen valmistelu on toteutettu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Kukin kaupunki on noudattanut omia viestintäperiaatteitaan sisäisessä viestinnässä omille luottamushenkilöille ja henkilöstölle. Kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa on otettu huomioon kuntalain (365/1995) neljäs luku, jossa mainitaan mm. tiedottaminen, kuulemistilaisuudet ja mielipiteiden selvittäminen. Lisäksi on annettu vaikuttamismahdollisuudet henkilöille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin kuntien yhdistymisellä voi olla huomattava vaikutus (hallintolain 434/2003, 41§). Henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat osallistuneet etenkin työryhmien yhteisseminaareihin ja tiedotustilaisuuksiin runsaslukuisesti. Kaikista kunnista on saatu edustajat näiltä osin mukaan. Järjestöt ovat jättäneet joulukuussa 2013 valmistuneesta väliraportista kuntakohtaiset yhteislausunnot. Lausunnot on käsitelty Hallinto-, henkilöstö- ja tukipalvelut -työryhmässä sekä selvityksen johto- ja ohjausryhmissä. Yhdistymissopimusluonnoksesta on pyydetty kuntien yhteistyötoimikuntien lausunnot siten, että ne voidaan käsitellä selvityksen poliittisen ohjausryhmän kokouksessa 14.8.2014. Kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksen loppuraportin valmistuttua 11.9.2014 on pidetty yhteistoimintamenettelyn mukainen tiedotus- ja keskustelutilaisuus kaikille kunnille samanaikaisesti. Viiden kunnan tiedoilla päivitetystä loppuraportista on myös tarkoitus pitää samanlainen tilaisuus syksyllä 2015. Kuntien henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Henkilöstön osallisuutta on edistetty yhdistymisselvityksen aikana seuraavilla tavoilla: 80 81 Kuntien luottamushenkilöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhdistymisselvityksen kanssa järjestänyt nuorisovaltuustoille yhteisen kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksen loppuraporttia käsitelleen tilaisuuden syksyllä 2014. Nuorisovaltuustot ovat myös kommentoineet loppuraporttia yhteisesti. Uuden kaupungin palveluihin sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyen on järjestetty kolme avointa ja koko selvitysalueen yhteistä asukasiltaa: Tuusulassa 1.4.2014, Mäntsälässä 8.4.2014 ja Hyvinkäällä 10.4.2014. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 100 kuntalaista. Keskiuusmaalaista identiteettiä tutkineeseen ”Karvanopat ja kaukametsä – Elämää kehäkolmosen tällä puolen” -hankkeeseen osallistuivat vuosina 2014-2015 Hyvinkään kaupunginmuseo, Järvenpään taidemuseo, Keravan museo, Mäntsälän museotoimi, Nurmijärven museo ja Tuusulan historiallinen museo. Kenttätutkimus toteutui kesä- ja marraskuun välisenä aikana 2014. Dokumentointi käsittää kaikkiaan 85 aineistoksi raportoitua tutkimustekoa: dokumentointeja, haastatteluja, havainnointeja, netnografioita, gallupeja ja tallennuksia. Yhdistymispäätökseen liittyen kuntalaisten kuulemisen eri tavoista ml. neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä päättävät selvitysalueen valtuustot. Ohjausryhmä on joulukuussa 2014 linjannut asian jatkovalmistelua seuraavasti: ”mikäli yhdistymisselvitys johtaa siihen, että kuntaliitos joidenkin kuntien osalta on mahdollinen, ohjausryhmän suositus on, että näissä kunnissa kuntalaisten kuuleminen toteutetaan samaan aikaan ja samankaltaisena.” Yhdistymisselvityksen työsuunnitelman mukaan kukin kuntajohtaja on informoinut valtuustoa sekä kaupungin- ja kunnanhallitusta säännöllisesti yhteisiä esittelymateriaaleja hyödyntäen. Valtuustojen ensimmäinen yhteinen keskustelutilaisuus on pidetty väliraportin yhteydessä tammikuussa 2014. Valtuustot vastasivat väliraportin yhteydessä ohjausryhmän lausuntopyyntöön. Toinen yhteinen tilaisuus on pidetty kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksen loppuraportin yhteydessä syyskuussa 2014. Loppuraportti ja ohjausryhmän lausuntopyyntö on käsitelty kaikissa valtuustoissa. Yhdistymissopimusluonnoksesta on pidetty kaikissa viidessä selvityskunnassa valtuustoinfot samanaikaisesti ja samansisältöisesti 4.6.2015 klo 18. Lähidemokratia-mallin valmisteluun liittyen on kysytty maalis-huhtikuussa 2014 kunnan- ja kaupungin hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajiston mielipidettä. Kyselyyn vastasi 38 luottamushenkilöä. Kyselyn toteutti Diakonia-ammattikorkeakoulu. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Palvelujen saavutettavuuteen liittyen on teetetty selvitys Taloustutkimuksella. Puhelinhaastatteluissa tuhannelta 18-79 -vuotiaalta Keski-Uudenmaan kuntien asukkaalta kysyttiin, mitä kunnallisten palveluja pitäisi saada lähimmästä taajamasta (lähipalvelut), mitä palveluja voidaan keskittää ja mitä voidaan sähköistää. Tiedot kerättiin maaliskuussa 2014. Otos muodostettiin kuntakohtaisella kiintiöpoiminnalla siten, että Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan alueelta tehtiin 140 haastattelua ja Mäntsälän, Pornaisen ja Sipoon alueelta 100 haastattelua. Kokonaistuloksen keskimääräinen tilastollinen virhemarginaali 95 %:n luotettavuustasolla on suurimmillaan ± 3,2 %-yksikköä. Keski-Uudenmaan kaupungin lähidemokratiamallin valmisteluun liittyen on kysytty maalis-huhtikuussa 2014 kuntalaisten mielipidettä vaikuttamis- ja osallistumistarpeista ja tavoista kunnan toimintaan. Avoimeen internet-pohjaiseen kuntalaiskyselyyn vastasi 989 alueen asukasta. Tämän lisäksi noin 110 nuorta haastateltiin erikseen. Kyselyn toteutti Diakonia-ammattikorkeakoulu osana KUUMA-seudun Lähidemokratia-hanketta. Nuorisovaltuustojen edustajat ovat osallistuneet demokratia-ryhmän kokouksiin. Lisäksi nuorisovaltuustojen edustajien KUNTA-työryhmä on yhdessä Elinkeinoelämän osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Työskentelyn lähtökohdaksi on järjestetty syyskuussa 2013 seminaari, johon kutsuttiin selvitysalueen yrittäjien puheenjohtajat sekä Uudenmaan yrittäjien toimitusjohtaja. Seminaarin tavoitteena oli kuulla yrittäjien mielipiteitä siitä, mikä uuden kunnan toiminnassa on tärkeää yritysten kannalta. Yhteistyössä Uudenmaan yrittäjien kanssa on toteutettu keväällä 2014 kysely seudun yrittäjille. Tarkoituksena oli selvittää yritysten mielipide siitä, onko Keski-Uudenmaan kaupungin vision toteutuminen mahdollista ja tuoko kuntien yhdistyminen yritystoiminnan näkökulmasta enemmän etua vai haittaa. Lisäksi on haastateltu henkilökohtaisesti kunkin kunnan kolmen merkittävän yrityksen johdon edustajaa. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää heidän käsityksensä ja suhtautumisensa kuntaliitoksiin ja kuntien välisen yhteistyön merkitykseen yritysten näkökulmasta. 82 Järjestöjen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Keväällä 2015 on käynnistetty Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan yhteinen sote-projekti. Projektiin on osallistunut Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari ja projektissa on kuultu muita Uudenmaan kuntien sekä Uudenmaan liiton edustajia. Selvityshenkilönä projektissa on toiminut kaupunkineuvos Rolf Paqvalin, projektityöntekijänä Kiljavan sairaalan toimitusjohtaja Päivi Flinkman ja projektipäällikkönä Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen projektinjohtaja Johanna Viita. Lähidemokratiaan ja päätöksentekomalliin liittyen on kuultu selvitysalueen kuntien nuorisovaltuustojen jäseniä sekä alan asiantuntijoita, kuten professori Aimo Ryynästä, VM:n asettaman demokratiajaoston puheenjohtajaa Inga Nyholmia sekä tekniikan tohtori, johtava asiantuntija Heikki Lonkaa Granlund Oy:stä. Lisäksi on tehty tiivistä yhteistyötä KUUMA-seutu liikelaitoksen Lähidemokratia-hankkeen kanssa. Lähidemokratia ja päätöksenteko on ollut selvityksen ohjausryhmän kokousten ja seminaarien keskeisiä teemoja keväällä 2014. Mahdollisen kuntaliitoksen vaikutuksia järjestöille sekä järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia Keski-Uudenmaan kaupungissa on pohdittu koko selvitysalueen yhteisessä Kunta ja järjestöt -tilaisuudessa huhtikuussa 2014. Tilaisuuteen osallistui yli 50 järjestöjen edustajaa. Sivistystoimen osa-alueihin liittyville yhdistyksille on järjestetty nettikysely keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 213 selvitysalueen järjestöä. Muiden sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden osallistumisja vaikutusmahdollisuudet Keski-Uudenmaan kaupungin yhdyskuntarakenteeseen sekä metropolihallintoon liittyen on informoitu ja kysytty mielipidettä mm. HSL:ltä, Uudenmaan liitolta, KUUMA- seudulta, Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta, Uudenmaan ELY- keskukselta, Liikennevirastolta sekä ministeriöiltä. Yhdyskuntateknisiin palveluihin liittyen on kysytty 16 Keski-Uudenmaan kuntien kanssa toimivan teknisen alan organisaation eli vesihuolto-, energia-, jätehuolto- ja pelastustoimen organisaation mielipidettä. Kommentteja ovat antaneet Tuusulan seudun vesilaitos -kuntayhtymä, Mäntsälän Sähkö Oy, Kiertokapula Oy ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES). Sivistyspalveluihin liittyen on pyydetty lausunnot koulutuskuntayhtymiltä ja järjestetty nettikysely kuntien alueella toimiville, sivistyksen osa-alueisiin liittyville yhdistyksille. Vastauksia saatiin 213 kappaletta. Sote-palveluihin liittyen on haastateltu keskeisimpiä yhteistyökumppaneita kuten toimitusjohtaja Aki Lindeniä HUSista, sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saarta HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueelta, sairaanhoitoalueen johtaja Sune Langia HUS/Porvoon sairaanhoitoalueelta, vt. toimitusjohtaja Kaarina Kilpeläistä kuntayhtymä Etevasta, toimitusjohtaja Päivi Flinkmania Kiljavan Sairaala Oy:stä, kuntayhtymän johtaja Ismo Airista Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymästä. Joulukuussa 2013 on järjestetty työseminaari sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksesta, johon osallistui kuntien päättäjiä, virkamiehiä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon muita toimijoita. Toukokuussa 2014 työryhmä on järjestetty työseminaari kuntien sosiaali- ja terveysjohdon esimiehille ja johdolle, jossa käsiteltiin kuntien yhdistymisen mahdollisuuksia ja haasteita ja tuotettiin samalla aineksia selvitystyöhön. 83 Liite 3 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen organisointi Johtoryhmän kokoonpano ja työryhmien puheenjohtajuudet nanjohtaja Esko Kairesalo. Varapuheenjohtajia ovat Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ja Hyvinkään vs. kaupunginjohtaja Jyrki Mattila. Kuntajohtajat toimivat puheenjohtajina selvityksen työryhmissä seuraavasti (tosin loppuraportin päivityksen aikana ovat kokoontuneet vain MALY- ja HHT-työryhmät): Poliittiselle ohjausryhmälle asiat esittelee johtoryhmä, joka muodostuu kuntajohtajista sekä hallinto-, henkilöstö- ja tukipalvelut -työryhmän puheenjohtajasta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Mäntsälän kun- kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajat sekä yhteensä kahdeksan ns. lisäjäsentä siten, että ohjausryhmän kokoonpano vastaa kunnallisvaalien tulosta. Yhdistymisselvitystä on ohjannut poliittinen ohjausryhmä. Sen jäseninä ovat 5.3.2015 lähtien olleet Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ JOHTORYHMÄ ELI KUNTAJOHTAJAT Demokratia ja kuntalaisten osallistuminen Talous Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö sekä vetovoima Sivistyspalvelut Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut Esko Kairesalo, Mäntsälä Hannu Joensivu, Tuusula Erkki Kukkonen, Järvenpää Markku Hyttinen, Pornainen Päivi Autere, Järvenpää Selvitysprojektin johtaja ASIANTUNTIJAT TYÖRYHMÄ 1 HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT TYÖRYHMÄ 2 TYÖRYHMÄ N Puheenjohtajana kuntajohtajaja venpään kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Mikko Taavitsainen. Ohjausryhmän kokoonpano on esitetty alla näkyvässä kaaviossa. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Hyvinkään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Annika Kokko. Varapuheenjohtajina ovat toimineet Tuusulan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Arto Lindberg ja Jär- KOK 5 + SDP 5 + PS 2 + KESK 2 + SIT 2 + VIHR 1 + VAS 1 = 18 JÄSENTÄ HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ MÄNTSÄLÄPORNAINEN TUUSULA Irma Pahlman Terho Pursiainen Anne Helin Seppo Yrtti Tuija Reinikainen Annika Kokko (pj) Helinä Perttu Tapio Havula Janne-Pekka Nurmi Sanna Kervinen Juhani Kouhia Mikko Taavitsainen Heta Ravolainen- Arto Lindberg Leena Meri (varapj) Rinne (varapj) Maija-Liisa Pyykkönen Ulla-Mari Karhu Tarja Edry 84 Yhdistymisselvityksen projektinjohtaja Talousasiantuntijat Selvitysprojektin johtaja on valmistellut yhdistymisselvityksen työsuunnitelman ja osallisuus- ja viestintäsuunnitelmat sekä varmistanut, että työryhmät etenevät niiden mukaisesti. Lisäksi selvitysprojektinjohtaja on koonnut työryhmien ja asiantuntijoiden raporteista selvityksen väli- ja loppuraportit, vastannut selvityksen viestinnästä sekä kustannusarvion laatimisesta. Lisäksi hän on valmistellut kunnille yhdistymissopimuksen. Lisäksi projektinjohtaja on päivittänyt yhdistymisselvityksen loppuraportin selvityksessä maaliskuun 2015 jälkeen mukana olevien kuntien tiedoilla. Hallintohenkilöstö- ja tukipalvelut -työryhmä on päivittänyt koko aiemman loppuraporttinsa. MALY-työryhmä on teettänyt yhdyskuntarakenteen vaikutuksia selvittäneet asiantuntijatyön. Selvitysprojektin johtajan tekee esityksensä johtoryhmälle. Projektinjohtajana toimii KUUMA-seutu liikelaitoksen johtaja Johanna Viita. Talousasiantuntija on valmistellut mm. laskelmat kuntien talouden nykytilasta, erillisten kuntien tulevaisuudesta ja uuden kaupungin tulevaisuudesta sekä alkuperäiseen loppuraporttiin (11.9.2014) että uuteen päivitettyyn loppuraporttiin. Talousasiantuntijoina ovat toimineet HT Eero Laesterä ja Tuomas Hanhela Perlacon Oy:stä. Palveluverkkoasiantuntija Palveluverkkoasiantuntija on analysoinut perusopetuksen, varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen nykyisen toiminnan ja kiinteistöt. Palveluverkkoasiantuntijana on toiminut TT Heikki Lonka, Granlund Oy. Päivitettyyn loppuraporttiin tiedot on päivittänyt asiantuntija Antti Andelin, Granlund Oy. 85 Liite 4 Organisaatiokaaviot Taustamateriaali Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen aikana on valmistunut runsaasti materiaalia, johon on viitattu tässä loppuraportissa. Kaikki valmistunut materiaali on luettavissa ja saatavilla yhdistymisselvityksen internet-sivuilla osoitteessa: www.kuuma.fi/K-Uselvitys Kuvat. Luottamushenkilöorganisaatiokaavio (yllä) ja viranhaltijaorganisaatiokaavio (alla). 86 Kuvaaja: Jenni Viita. 87
