Sisällysluettelo SOTELA, 22.4.2015 17:00, Esityslista 1 § -1

Transcription

Sisällysluettelo
SOTELA, 22.4.2015 17:00, Esityslista 1
§ -1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) ............................................................................................................... 1
§ 58 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus .................................................................................................... 2
§ 59 Pöytäkirjan tarkastajat ................................................................................................................................ 3
§ 60 Käsittelyjärjestys ......................................................................................................................................... 4
§ 61 Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomus 2014 ................................................................ 5
Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 .................................................................................................. 6
§ 62 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma 31.3.2015 ................................................................... 46
Liite: Vertailuraportti Edellinen vuosi _ Kuluva vuosi .............................................................................. 47
§ 63 Peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2015 .............................................................................................. 49
Liite: Valtiovarainministeriön päätös ........................................................................................................ 52
Liite: Valtiovarainministeriön maksuerittely .............................................................................................. 55
§ 64 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen selvitys 2015 ..................................................................................... 56
Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt .............................................................................. 57
§ 65 Lääkäripalveluiden kilpailutus ................................................................................................................... 89
Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-20150416 ................................................................ 91
Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 1-20150416 ...................................................... 99
Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 2-20150416 .................................................... 102
Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 4 1-4 5-201 ..................................................... 105
Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 6 1-2015041 ................................................... 112
§ 66 Vanhustenhuoltoon saadut jäämistövarat vuodelta 2014 ....................................................................... 120
Liite: Luettelo avustusten käytöstä ........................................................................................................ 121
§ 67 Avustukset vanhusten virkistystoimintaan ............................................................................................... 123
Liite: Luettelo avustusten käytöstä ........................................................................................................ 125
§ 68 Aluehallintoviraston päätös: lastensuojelun määräaikojen valtakunnallinen valvonta .............................. 127
Liite: AVIn päätös_lastensuojelun määräajat ........................................................................................ 128
§ 69 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 ............................................................................................. 132
Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 ......................................................................................... 134
§ 70 Muutoksia sosiaalihuollon palveluissa kesäkaudella 2015 ...................................................................... 177
§ 71 Nimikemuutokset/sosiaalihuolto/Villa Jensen .......................................................................................... 178
Liite: Nimikemuutokset .......................................................................................................................... 179
§ 72 Vastaus valtuustoaloitteeseen vaikeavammaisten asumispalvelujen järjestämisestä kaupungin
omana toimintana ....................................................................................................................................... 180
Liite: Valtuustoaloite vammaispalveluista, Piipponen-Pekkola .............................................................. 182
Liite: Valtuustoaloite Liite ...................................................................................................................... 183
§ 73 Kuntalain 51 §:n otto-oikeus/Viranhaltijoitten päätökset ja neuvostojen pöytäkirjajäljennökset
17.4.2015 mennessä .................................................................................................................................. 185
§ 74 Muut asiat ............................................................................................................................................... 187
§ -1, SOTELA 22.4.2015 17:00
Sivu 1
OSALLISTUJAT
Päätöksentekijät
Eerola Aila
Eerola Anja
Hakala Kirsi
Hokkanen Risto
Holmroos Anna
Kujamäki Kari
Leskinen Pirkko
Nuora Irma
Pakarinen Juha
Pekkola Petri
Puittinen Marko
Vornanen Timo
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
Muut osallistujat
Hirvonen Pasi
Koskimies Sanna
kaupunginhallituksen edustaja
hallinto- ja kehittämispäällikkö,
sihteeri
vanhustenhuollon johtaja
sosiaalijohtaja
controller
terveysjohtaja
nuorisovaltuuston edustaja
nuorisovaltuuston varaedustaja
Irma Nuoran avustaja
Rosqvist Liisa
Sahala Heli
Spännäri Maija
Valta Maija
Nurminen Ilona
Roininen Martta
Poissa
Haapanen Jorma
palvelujohtaja
ALLEKIRJOITUKSET
Puheenjohtaja
Sihteeri
LAILLISUUS JA
PÄÄTÖSVALTAISUUS
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUS
Pöytäkirjan tarkastajat
PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ
§ 58, SOTELA 22.4.2015 17:00
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Oikaisuvaatimusohje
Sivu 2
§ 59, SOTELA 22.4.2015 17:00
Pöytäkirjan tarkastajat
Valitaan Juha Pakarinen ja Petri Pekkola.
Seuraavana vuorossa ovat Marko Puittinen ja Timo Vornanen.
Ei oikaisuvaatimusohjetta
Sivu 3
§ 60, SOTELA 22.4.2015 17:00
Käsittelyjärjestys
Hyväksytään listan mukaisena.
Sivu 4
§ 61, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 971/2015
Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomus 2014
Sotela 22.4.2015
Valmistelijat: Vastuualueiden johtajat
Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214
Palvelussuhdeasiantuntija Johanna Kivelä, puh. 234 5374
./.
Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2014
on esityslistan erillisenä liitteenä.
Esittelijä:
Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä sosiaalija terveystoimen
tilinpäätös- ja toimintakertomuksen vuodelta 2014 ja lähettää sen edelleen
kaupunginhallitukselle tiedoksi.
Ote:
Kaupunginhallitus
Sivu 5
§ 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014
Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2014
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Sivu 6
Luottamuselinten kokoonpano
- Aila Eerola
SDP
- Anja Eerola
KOK
- Kirsi Hakala
PS
- Risto Hokkanen
SDP
- Anna Holmroos
VIHR
- Kari Kujamäki
PS
- Pirkko Leskinen
KOK
- Irma Nuora
VAS
- Juha Pakarinen
SDP
- Petri Pekkola
VAS
- Marko Puittinen
KOK
- Timo Vornanen
KOK
- Pasi Hirvonen
KOK
-
Yksilöhuoltojaosto
- Pirkko Leskinen
- Anne Heikkilä
- Kirsi Hakala
- Juha Pakarinen
- Petri Pekkola
Marko Puittinen
Vammaisneuvosto
- Liisa Valtonen
- Jarmo Kangas
- Juha Hinkkanen
- Yrjö Nuora
- Eva Pukkila
- Marco Niemi
- Juha Pakarinen
- Marko Puittinen
- Tarja Renlund
- Kyllikki Talikka
- Leif Wikman
- Merja Ylivarvi
Vanhusneuvosto
- Erkki Hänninen
- Liisa Piri
- Jorma Ahvenainen
- Niilo Alenen
- Raimo Vänskä
- Raili Helin
- Risto Hokkanen
- Mia Holmberg
- Kimmo Nironen
- Pirkko Suuronen
- Annina Haarala
- Marjatta Tuominen
KOK
SDP
PS
SDP
VAS
KOK
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
kaupunginhallituksen edustaja
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
23.4.2014 saakka
24.4.2014 alkaen
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
17.12.2014 saakka
18.12.2014 alkaen
Sivu 7
Kokousten ja käsiteltyjen asioiden määrä
Kokoukset
Asiat
Luottamusmieselin
2011 2012 2013 2014 2011 2012 2013 2014
11
11
10
10
205
174
171
178
- jaosto
8
8
8
8
78
78
75
72
Vammaisneuvosto
9
10
7
10
82
83
73
97
Vanhusneuvosto
7
6
7
10
62
52
69
91
Yhteensä
35
35
32
38
427
387
388
438
Asioiden esittelijät kokouksissa
Sosiaali- ja terveyslautakunta:
- Palvelujohtaja Jorma Haapanen
- Sosiaalijohtaja Heli Sahala
- Terveysjohtaja Anne Hiiri, 6.1.2014 saakka
- Vt. terveysjohtaja Riitta Johannala-Kemppainen, 7.1.2014-4.5.2014
- Terveysjohtaja Maija Valta, 5.5.2014 alkaen
- Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist
Jaosto:
- Sosiaalijohtaja Heli Sahala
- Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist
Kaupungin edustajat sosiaalija terveystoimen yhteisöissä
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymäkokoukset
- Topias Kotiniemi
- Eeva-Riitta Pitko
- Marja-Liisa Pohjolainen
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus
- Seppo Rintamo
- Riku Pirinen
- Seija Piipponen-Pekkola
- Emmi Voutilainen
Itä-Suomen päihdehuollon yhtymäkokoukset
- Pirkko Leskinen
Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen hallitus
- Pentti Tiusanen
A-klinikkasäätiön hallitus
- Anna Liakka
Lastensuojelun Keskusliitto
- Satu Ellonen
Sivu 8
Julkaisut
2014
Mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämisen kokeilun loppuraportti 2014
Kotkan kaupungin hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitelma
ESTER - Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke 2011—2013
Loppu- ja arviointiraportti
Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2013
Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.9.2014 alkaen
Avoterveydenhuollon kiireellisen vastaanoton (0—3 vrk) palveluseteliä
koskevat ehdot
Lastensuojelun perhehoidon sekä tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan
maksujen soveltamisohje alkaen 1.1.2015
Sivu 9
1
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
Toimielimelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen
1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut
Kriittiset menestysArviointikriteerit/
tekijät
mittarit
Palvelut laadukkaita ja Hoito- ja palvelutakäyttäjälähtöisiä
kuun toteutuminen
sosiaalija terveydenhuollossa (vastuualueittain
(kyllä/ei)
Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja
omavastuuta vahvistavaa
70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Hoito- ja palvelutakuu
toteutuu kaikissa palveluissa.
Sosiaalihuollossa palvelutakuu ei toteutunut
lastensuojelussa ja
toimeentulotuessa.
Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin.
Vanhustenhuollossa
palvelutakuu toteutui
lukuun ottamatta hoiva-asumisen paikan
saantia. Hoivaasumisessa palvelutakuu toteutui 1.9 2014
alkaen.
Toteutui
50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään.
Hyvinvointia edistävä
ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti)
80- ja 85-vuotiaille,
jotka eivät ole palvelujen piirissä.
Ikäryhmään kuului 750
70-v täyttänyttä, heistä
200 osallistui terveystapaamiseen ja sen
lisäksi osallistuttiin
teemapäivään.
Kohderyhmästä tavoitetaan 95%.
Toteutui
Sähköisten palvelujen
käyttö/ käyttäjien määrä
Terveydenhuollossa
käyttäjämäärä 800 ja
sosiaalihuollossa 600
Sosiaalihuollon sähk.
palveluja käytti yli
1 300 asiakasta. Terveydenhuollossa käyttäjiä oli 800 asiakasta.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Pitkäaikaistyöttömien
määrä vuoden lopussa
720
Pitkäaikaistyöttömien
määrä vuoden lopussa
1116 henkilöä
2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri
tekijät
mittarit
Toimiva elinkeinopoliPitkäaikaistyöttömien
tiikka tukee yrityksiä ja lukumäärä (aikasarjalisää työllisyyttä
seuranta)
Sivu 10
2
3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö
Tavoitetaso 2014
tekijät
mittarit
Strateginen seutuyhSoteSelvitys on aloitettu ja
teistyö vahvistuu
palvelurakenneuudissiihen osallistutaan
tuksen eteneminen
4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoitetaso 2014
tekijät
mittarit
Lakisääteiset/ suosiHenkilöstö osaava ja
Henkilöstömitoitukset
tusten mukaiset henkioikein mitoitettu, esisuhteessa lakisääteilöstömitoitukset toteumiestyö on laadukasta siin/suosituksiin (vantuvat
husten huolto ja terveydenhuolto)
Sairauspoissaolojen
määrä
Sairauspoissaolojen
määrä vähenee 1
pv/työntekijä.
Toteuma 31.12
Terveydenhuollon
vastuualueella on tehty tiivistä yhteistyötä
sekä Kymenlaakson
muiden kuntien että
Carean kanssa. Tästä
ovat esimerkkeinä
mm. lonkkaliukumäki,
neuroliuku, lääkinnällisen kuntoutuksen ja
kroonisen kipupotilaan
hoitoprosessien kehittämishankkeet. Lisäksi
on käynnistetty tiivis
seudullinen tietohallinnon (prosessit
+teknologia) yhteistyö.
Kaikki em. toimet ovat
linjassa valtakunnallisten sote-linjausten
kanssa.
Toteuma 31.12
Vanhustenhuollossa
mitoitukset toteutuvat
Terveydenhuollossa
mitoitukset toteutuvat.
Sosiaalihuollossa vähennys 1,7 pv/hlö
Terveydenhuollossa
vähennys 2,8 pv/hlö
Kaupungin toiminta on
avointa ja oikeudenmukaista
Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen
henkilöstölle
5. Talous on tasapainossa
tekijät
mittarit
Talous on tasapainos- Talouden toteuma (%)
sa
Henkilöstötilaisuudet
toteutuvat
Vanhustenhuollossa
vähennys 0.4 pv/hlö
Tilaisuudet toteutettiin
kaikilla vastuualueilla.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Toimintakate ei ylity
Talouden toteuma-%
oli 104% alkuperäisen
talousarvion tavoitteeseen verrattuna.
Sivu 11
3
6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
tekijät
mittarit
Ympäristö, kestävä
Toimintaa tuetaan
Vanhustenhuollossa 4, Sosiaalihuollossa 2,
kehitys ja turvallisuus
ekotukihenkilöillä
sosiaalihuollossa 2 ja
vanhustenhuollossa 4.
huomioidaan kaikessa
terveydenhuollossa 2
terveydenhuollossa 2
toiminnassa
Talous
Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintatuottojen kertymä jäi n. 1,4 milj. euroa alkuperäistä arviota
pienemmäksi. Kunnalle maksettujen tukien määrä on n. 1 milj. euroa alle budjetoidun, tässä tuloryhmässä vajaus kohdistui valtion korvauksiin perustoimeentulotuen ja työllistämisen kustannuksiin.
Asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 111 771 898 euroa, mikä ylitti alkuperäisen talousarvion 5,6
miljoonalla eurolla. Terveydenhuollossa ylitys on n. 3,2 milj. euroa, ja sosiaalihuollossa n. 2,8 milj.
euroa, vanhustenhuollon määrärahavaraus alittui 0,4 milj. euroa.
Erikoissairaanhoidon kustannukset Kotkalle vuonna 2014 olivat 68,1 milj. euroa, muihin terveydenhuollon asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 6,3 milj. euroa, vanhustenhuollossa 16,2 milj. euroa
ja sosiaalihuollossa 21,2 milj. euroa.
Muiden palvelujen ostoihin käytettiin 3,6 milj. euroa arvioitua enemmän, yhteensä 20,2 milj. euroa.
Tähän erään kirjatut asiantuntijapalveluiden ostot terveydenhuollossa olivat 3,2 milj. euroa, vanhustenhuollossa 0,06 milj. euroa, sosiaalihuollossa 0,5 milj. euroa ja kehittämistoiminnassa 0,1
milj. euroa.
Vammaispalvelulain ja toimeentulotukilain mukaisten etuuksien maksamiseen käytettiin 15,7 milj.
euroa, määrärahavarausten ollessa 16,3 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin 1,5
milj. euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu, yhteensä 4,7 milj. euroa.
Henkilöstökuluihin varattujen määrärahojen säästö oli 3,2 milj. euroa.
Kaupunginvaltuustolle myönsi lisämäärärahaa sosiaalija terveyslautakunnan toimintakulujen ylittymiseen 5 591 000 euroa ja tarkisti toimintatuottojen alitukseksi -2 039 000 euroa.
Sivu 12
Sivu 13
4
Tuloslaskelma
30 Myyntituotot
8 655 309
K Budjetti LTA
Tot%
EUR
8 816 346
8 297 346
104,31%
32 Maksutuotot
8 708 822
9 179 302
8 669 302
100,46%
33 Tuet ja avustukset
6 305 712
7 295 433
6 285 433
100,32%
1 691 104
115,86%
Toteuma EUR
3 Toimintatuotot
34 Muut toimintatuotot
3 Toimintatuotot
4 Toimintakulut
K Budjetti EUR
1 959 379
1 691 104
25 629 221
26 982 186
24 943 185 102,75%
40 Henkilöstökulut
-55 258 686
-58 427 598
-58 366 560
94,68%
43 Palvelujen ostot
-131 936 597
-122 718 033
-127 109 032
103,80%
104,15%
45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat
47 Avustukset
48 Muut toimintakulut
-3 361 294
-3 227 330
-3 227 330
-25 106 835
-25 365 605
-26 565 605
94,51%
-795 527
-442 742
-442 742
179,68%
4 Toimintakulut
-216 458 939
-210 181 308
-215 711 269 100,35%
ULK. TOIMINTAKATE
ULK. TOIMINTAKATE
-190 829 718
-183 199 122
-190 768 084 100,03%
4S Sisäiset erät
S8 Sisäiset tuotot
917 055
812 248
812 248
112,90%
S9 Sisäiset kulut
-10 165 226
-9 919 381
-9 919 381
102,48%
4S Sisäiset erät
-9 248 171
-9 107 133
-9 107 133 101,55%
TOIMINTAKATE
TOIMINTAKATE
-200 077 888
-192 306 255
-199 875 217 100,10%
6 Rahoitustuotot ja -kulut
1 674
0
VUOSIKATE
VUOSIKATE
6S Sisäinen korko
SK Sisäinen korko
1 674
0
-200 076 214
-192 306 255
-14 566
0
0
/0
0
/0
-199 875 217 100,10%
0
/0
6S Sisäinen korko
-14 566
0
0
/0
7 Poistot ja arvonalentumiset
-255 113
-284 013
-284 013
89,82%
-284 013
89,82%
TULOS
TULOS
Hallinnon vyörytykset
Ylijäämä / Alijäämä
-255 113
-284 013
-200 345 893
-192 590 268
-3 866 824
0
-204 212 718
-192 590 268
-200 159 230 100,09%
0
/0
-200 159 230 102,03%
5
Vammaisneuvosto
Vammaisneuvosto edustaa kotkalaisia vammaisia, heidän omaisiaan ja paikallisia vammaisjärjestöjä. Vammaisneuvosto on vammaisten asiantuntijaelin kunnassa ja toimii yhteistyöfoorumina
vammaisille, päättäjille ja virkamiehille.
Vuoden 2014 aikana vammaisneuvosto kokoontui kymmenen kertaa. Vammaisneuvosto käsitteli
mm. esteettömyysasioita ja järjesti yhdessä Kotkan esteettömyys- ja hissityöryhmän kanssa Esteettömyyspäivän 20.8.2014 Karhulan torilla. Vammaisneuvosto teki aloitteita ja antoi lausuntoja
kaupungin eri hallinnonaloille. Vammaisneuvoston jäsenten osallistuminen erilaisiin seminaareihin
ja koulutuksiin oli vilkasta. Vammaisneuvostossa oli vuoden 2014 aikana esittelijöinä mm. kaupungin tiedotuspäällikkö Kari Makkonen, joka kertoi tiedottamisen ajankohtaisista asioista.
Vanhusneuvosto
Vanhusneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka
tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen
yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen
päätöksentekoon.
Vanhusneuvosto kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Vanhusneuvostolle esiteltiin vuoden aikana
Risto-hanketta, liikuntapalveluja kotihoidossa, liikuntatoimea, Kotkan kaupungin viestintää,
suunterveydenhuoltoa ja Kelan ikääntyneille ja omaishoitajille suunnattuja kuntoutuskursseja.
Vanhusneuvosto teki aloitteen ikäihmisten liikkumisesta linja-autolla. Vuoden aikana järjestettiin
korjausneuvontapäivä 23.4. sekä 23.9. ja 8.12. vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen
yhteistapaamiset. Vanhusneuvoston aloitteesta käynnistettiin ”Uusi kaveri” -hankkeen suunnittelu.
Vanhusneuvosto on osallistunut Kaakonkulman vanhusneuvostojen yhteistapaamisiin sekä
Vanhusjuhlaan ja 60+ Messuihin. Vanhusneuvoston jäseniä on osallistunut Vie vanhus ulos kampanjaan joulukuussa.
Sivu 14
6
TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE
Kriittiset menestysArviointikriteetekijät
rit/mittarit
Palvelut laadukkaita ja Yhteydensaanti palkäyttäjälähtöisiä
veluihin puhelimitse
Kiireetön hoitoon pääsy hoitotakuun puitteissa
Pitkäaikaissairauksien
hoitoprosessit on kuvattu ja jalkautettu
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Vastausprosentti vähintään 90
Vastausprosentti on
ollut noin 80%.
Terveysasemille 2
viikossa
Hoitotakuu on toteutunut, mutta 2 viikon
aikana vastaanotolle
pääsy ei ole vielä toteutunut.
Kuntoutukseen 2 kuukaudessa
Kuntoutuksen jonot
lyhentyneet, 77 potilaan osalta ei päästy
hoitotakuuseen. Kuntoutuksen toimintamallia muutettu, yksityislääkäreiden lähetteillä ei enää hoideta
potilaita perusterveydenhuollossa.
Suun terveydenhuoltoon 6 kuukaudessa
Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu siltä osin, että
ajan saa 6 kk kuluessa
yhteydenotosta. Yksittäisten hoitokäyntien
välit venyvät tarkoituksettoman pitkiksi,
vaikkakaan eivät ylitä
6 kk.
Mielenterveystyössä 3
kuukaudessa
Mielenterveystyön 3
kuukauden hoitotakuu
toteutui (ensimmäinen
käyntiaika keskimäärin
12.3 vuorokaudessa).
Terveyskeskussairaalan sisätautipoliklinikalle 3 viikossa ja
muistipoliklinikalle
hoitajalle 1 kuukaudessa
Viiden volyymeiltään
ja kustannuksiltaan
suurimman potilasryhmän hoitoprosessit
on kuvattu, toiminta
jalkautettu
Toteutui
Diabeteksen, astman
ja osteoporoosin hoitoprosessit on kuvattu.
Psykoosin, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja masennuksen hoitoprosessit on
kuvattu ja käytössä.
Sivu 15
7
Potilaan omaa osuutta
sairauksien hoidossa
lisätään sähköisten
palvelujen avulla
Marevan-lääkityksen
itsesäätelyn ja tekstiviestipalvelun piirissä
on 800 potilasta
Palvelun piirissä on
noin 800 potilasta.
Terveyskioskien asiakas- ja käyntimäärät
sekä teematapahtumien lukumäärä
Terveyskioskin asiakasmäärä 2 500/vuosi
Terveyskioskissa on
ollut asiakkaita 3424 ja
käyntejä 5877. Kotkansaaren ja Karhulan
terveyskioskit muuttivat loppuvuodesta
uusiin tiloihin kaupungintalolle ja Kulmaan
Käyntimäärä 5
000/vuosi
Teematapahtumia on
vähintään 9 vuodessa
molemmilla kioskilla
Teematapahtumia on
ollut 13.
Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin
Toteutui
50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään
Toteutui osittain
Sähköinen terveystarkastus ja terveysvalmennus otetaan käyttöön
2500 kuntalaista hyödyntää palvelua
Ei toteutunut.
Kausi-influenssarokotusten peittävyys
70 % riskiryhmään
kuuluvista ja kaikki
potilastyössä olevat
kaupungin terveydenhuollon työntekijät
ottavat rokotteen
Riskiryhmiä rokotettiin,
vielä ei tietoa ole saatavissa määrästä.
Henkilökunnan osalta
rokotuskattavuus oli
noin 35%.
Hyvinvointikertomuksen jalkauttaminen
Asetetaan tavoitteet ja
toimenpiteet (kyllä/ei)
Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu
ja toteutuksessa.
70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä
70-v ikäryhmään kuului 750 henkilöä ja
heistä 200 osallistui
terveystapaamiseen ja
sen lisäksi osallistuttiin
teemapäivään.
Sivu 16
8
rit/mittarit
Toimiva elinkeinopoliYhteistyötä yksityisen
tiikka tukee yrityksiä ja ja kolmannen sektorin
lisää työllisyyttä
kanssa lisätään
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Yhteisiä tapaamisia
kahdesti vuodessa
Toteutunut mielenterveystyössä.
Suun terveydenhuollon palvelusetelien
käyttöönotto 500 kpl/v
Palvelusetelitoiminta
käynnistyi toukokuulla.
Seteleitä kirjoitettu 46
kpl. Rahaa niihin sidottu 8326 eur.
Avoterveydenhuollon
palveluseteleitä max
100 kpl/v käyttöön
On otettu käyttöön
keväällä 2014 ja kaikki
jaettu
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Kotkan kaupungin
terveydenhuolto on
mukana selvitystyössä
(kyllä/ei)
Kyllä
Terveydenhuollon
järjestämissuunnitelman mukaisesti yhteistyötä lisätään
Muiden kuntien kanssa tehdään yhteistyötä
kilpailutuksen ja palvelujen järjestämisen
suhteen
Suun terveydenhuollossa päivystyspalvelujen järjestämisessä
tehdään yhteistyötä
koko Kymenlaakson
laajuisesti.
Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian jalkauttaminen
Toimenpideohjelma
toteutuu
Maakunnallinen terveyden edistämissuunnitelma
Suunnitelma ja tavoitteet toteutuvat
Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian jalkautuminen
toteutuu asetettujen
painopisteiden mukaan osana hyvinvointisuunnitelmaa.
Palvelusetelien käyttöönotto
rit/mittarit
Strateginen seutuyhSoteteistyö vahvistuu
palvelurakenneselvitykset
Sivu 17
9
Kriittiset menestysArviointikriteeTavoitetaso 2014
tekijät
rit/mittarit
Henkilöstö osaava ja
Henkilöstösuunnitelma Terveydenhuollon
henkilöstörakenne ja –
oikein mitoitettu, esimäärä toteutuvat henmiestyö on laadukasta
kilöstösuunnitelman
mukaisesti
Toteuma 31.12
Toteutunut
Henkilöstömitoitus on
suositusten mukainen
Toteutunut
Kaikki vakanssit on
täytetty
Terveyskeskussairaalassa lääkäreiden
ja hoitajien vakanssit
on täytetty. Avovastaanoton lääkärin viroista kaikkia ei ole
saatu täytettyä.
Sairauspoissaolot
Sairauspoissaolovähennys 0,5-1 päivää/työntekijä
Avoterveydenhuollossa sairauspoissaolot ovat vähentyneet
10,9 päivästä 5,0 päivään.
Suun terveydenhuollossa vähennys edellisen vuoden vastaavaan aikaan on ollut
1,4 päivää.
Terveyskeskussairaalassa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 9,1 päivästä 5,7
päivään.
Avoterveydenhuollossa sairauspoissaolot ovat vähentyneet
5,0 päivää.
Henkilöstön täydennyskoulutus
Rakennetaan täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmä
Toteutunut
JET- ja EVA-koulutus
esimiehille
Esimiestehtävissä
olevat ovat suorittaneet JET- tai EVAkoulutuksen tai vastaavan koulutuksen
Avoterveydenhuollossa tämä on toteutunut
Suun
terveydenhuollossa
esimiesinfoihin ja
POMOpajoihin osallistuttu hyvin (osallistumisprosentti n. 80)
Henkilöstörakenne
noudattaa mitoitussuosituksia tai on riittävä toteuttamaan
lakisääteisiä palveluja
Vakanssien täyttöaste
Sivu 18
10
Esimiestehtävissä
olevat osallistuvat
kaupungin järjestämiin
esimiesinfoihin, esimieskoulutuksiin ja
POMOpajoihin
Esimiesasemassa
olevien osallistujien
lukumäärä/osuus
Terveyskeskussairaalassa toteutunut,
samoin mielenterveystyössä.
Suun terveydenhuollossa TYHY- ja Kokemapäiviin osallistuttu
hyvin. Henkilöstöinfoihin osallistuminen ei
työjärjestelyjen osalta
juurikaan onnistu.
TYHY, henkilöstöinfot,
Kokemapäivät
TYHY- ja Kokemapäiviin sekä henkilöstöinfoihin osallistujien
määrä
Terveyskeskussairaalassa osallistuttu
TYHY- ja Kokemapäiviin
Mielenterveystyön
palvelualueella on
järjestetty Kokema
psykiatrian poliklinikalla sekä Miekussa.
Suun terveydenhuollossa kehityskeskusteluista käyty yli 60 %
ja loput käydään syksyn aikana.
Kehityskeskustelut
Kehityskeskustelut
käyty kaikkien työntekijöiden kanssa
Terveyskeskussairaalassa kehityskeskustelut käyty n. 50 %
loput syksyllä
Osa Miekun kehityskeskusteluista jäi pitämättä.
Sisäinen tiedotus
Vastuualueen, palvelualueen sekä toimipisteen asioista ja
muutoksista tiedotetaan henkilöstölle
mahdollisimman oikea-aikaisesti, tarvittaessa YT-menettely
huomioiden
Ulkoinen tiedotus
Vastuualueen tai palvelualueen uudistuksista ja muutoksista
tiedotetaan väestölle
kaupungin internetsivuilla
Ennakkoarviointi
Suurissa uudistamis/kehittämishankkeissa
tehdään ennakkoarviointi (EVA)
Sivu 19
11
Avoimet työpajat väestölle
rit/mittarit
Talous on tasapainos- Jonopäivien määrä
sa
keskussairaalassa
Peruuttamattomien
käyntien määrä perusterveydenhuollossa
Suurten uudistus/kehittämishankkeiden
yhteydessä järjestetään yksi avoin työpaja
kuntalaisille
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
0 päivää
Vuoden 2014 alusta
alkanut uusi sakkopäivä maksu systeemi 0päivästä alkaen. Vuoden 2014 lopussa
sakkopäivät saatu
nollattua.
Peruuttamattomien
käyntien määrä vähenee
Kuntoutuksen osalta
perumattomien poisjääntien määrä on 329
käyntiä ja 262 potilasta. Vastaanottotoiminnassa perumattomat
poisjäännit ovat lisääntyneet 440 käyntiä ja 411potilasta lääkäreillä ja 982 käyntiä
ja 639 potilasta hoitajilla.
Suun terveydenhuollossa peruuttamattomien käyntien määrä
vähentynyt edellisen
vuoden vastaavaan
aikaan nähden 129
kpl. Peruuttamattomien käyntien osuus
toteutuneista käynneistä oli v. 2013 4,6
%, v. 2014 4,1 %.
(1016 peruuttamatonta
käyntiä v. 2014)
Mielenterveystyön
peruuttamattomien
käyntien määrä ei ole
vähentynyt n. 7% tasosta tekstiviestimuistutuksesta huolimatta.
Sivu 20
12
Toteuma 31.12
tekijät
rit/mittarit
Toteutunut, yksikköYksikkökohtaiset
Potilasturvallisuuskohtaisten suunnitelkehitys ja turvallisuus
suunnitelma on valmis suunnitelmien valmismien valmistelu on
telu käynnistetty
huomioidaan kaikessa ja jalkautettu yksiköialoitettu, valmiina
toiminnassa
hin
vuoden 2014 lopussa
Toteutunut
Työyksiköiden turvalli- Turvallisuusriskit on
suusriskien päivittämi- päivitetty
nen
Turvallisuuskoulutukset
Terveydenhuollon
henkilöstö osallistuu
määrävälein koulutukseen
Toteutunut
Terveydenhuollon vastuualue
Avoterveydenhuolto
Avoterveydenhuollossa hoitotakuu on toteutunut kaikilla terveysasemilla. Puhelujärjestelmään tehtiin muutoksia vuoden aikana. Syksyllä vastattiin erikseen päivystyspuheluihin ja erikseen muihin
ajanvarauspuheluihin.
Avoterveydenhuollossa käyntimäärät (sisältää sekä lääkärit että hoitajat) ovat hieman laskeneet
edellisvuoteen verrattuna 44046 (v 2013 50770). Terveyskioskissa käyntimäärät ovat edelleen
lisääntyneet 5877 ( v 2014 3105) ja asiakkaita 3424 (v 2014 2131). Uusia kävijöitä kuten nuoret on
myös tullut Terveyskioskiin.
Hoivakotien lääkäripalvelut on ostettu kolmelta firmalta alkuvuoden ajan. Kokeilua on seurattu
säännöllisesti yhteisissä palavereissa. Pientä yhteisten toimintamallien hiomista on ollut. Tavoite,
että terveysasemien ja päivystyksen käynnit potilaiden yleistilan laskun vuoksi vähenevät, on toteutunut.
Terveysasemien päiväaikainen päivystys keskitettiin keskussairaalan yhteyteen 2.6.2014 alkaen.
Toiminta on käynnistynyt hyvin ja päivystykseen on ohjautunut pääasiassa päivystyspotilaita.
Sairauspoissaolot ovat vähentyneet avoterveydenhuollossa vuoden 2013 19,9 päivästä vuoden
2014 14,0 päivään.
Potilasturvallisuusilmoituksia on tullut HaiPro-järjestelmään 26 kpl. Ne ovat pääasiassa läheltä piti
tilanteita ja eniten koskien tiedonkulkua.
Työturvallisuusilmoituksia on tullut 21 ja ne ovat potilaiden aiheuttamia fyysistä tai psyykkistä
kuormitusta ja väkivaltaa.
Sivu 21
13
Suun terveydenhuolto
Suun terveydenhuollossa on tapahtunut hieman kasvua käyntien määrässä (+ 170 käyntiä.) Palveluja käyttäneitä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (- 183 asiakasta). Ajoittain on ollut
vaikeuksia täyttää hoitotakuun velvoitteet. Potilaspaine aiheuttaa sen, että yksittäisten hoitokäyntien välit venyvät hoidon järkevän toteuttamisen kannalta liian pitkiksi. Päivystyskäyntejä käynneistä on ollut hiukan alle viidesosa (19,4 %).Kesän alussa hammaslääkäritilanne tilapäisesti parani
huomattavasti, kun kesätyöntekijät tulivat. Vuokratyövoiman tarve väheni vastaavasti.
Suun terveydenhuollon ruuhkien vähentämiseksi otettiin keväällä käyttöön palveluseteli. Toiminta
on lähtenyt käyntiin hieman hitaasti, koska järjestelmä työllistää vastaanottoa ja neuvontapalveluja.
Myös palvelutuottajiksi ilmoittautuneilla on alkuvaiheessa ollut vaikeuksia laskuttamisessa. Myöskään potilastietojen siirtoa ei aluksi saatu suunnitellusti sujumaan. Tilanne on nyt saatu hoidetuksi.
Perumattomien poisjääntien väheneminen tekstiviestimuistutuksen myötä on hieman tasaantunut.
Vuoden alkupuoliskolla perumattomien käyntien määrä laski noin 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Perumattomia poisjääntejä on silti edelleen yli 4 % toteutuneiden käyntien määrästä.
Mielenterveystyö
Mielenterveystyön 3 kuukauden hoitotakuu on toteutunut. Psykiatrian poliklinikan käynneissä ovat
lisääntyneet erityisesti lähetteettömän akuuttityöryhmän yhteydenotot ja käynnit. Peruuttamattomia
poisjääntejä on edelleen noin 7% annetuista vastaanottoajoista.
Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa on suunnitelmallisesti lisätty potilaskohtaisissa prosesseissa.
Terveysasemilla työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien työmalli on kokeiltu ja kuvattu tavoitteena toiminnan aloittaminen keväällä 2015.
Psykiatrian poliklinikalla tehtiin sisäilmatutkimuksia henkilöstön ja potilaiden kokemien haittaoireiden vuoksi. Toiminta siirrettiin väistötiloihin Takojantie 1:een syyskuussa 2014. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi mielenterveystyön palvelualueella edellisestä vuodesta 13.3 päivästä 16.7 sairauspoissaolopäivään/ työntekijä.
Ostopalveluissa tehostettuun tai tuettuun asumiseen ohjattujen määrä on ollut kasvava. Samalla
ryhmämuotoisten palvelujen sekä kotiin vietävän tuen käyttöä on lisätty. Toimenpiteistä huolimatta
psykiatrisen sairaalan vuodeosastopäivät kasvoivat lähes 17 % vuoden aikana. Korvaushoidon
toimintaprosessit on kuvattu yhteistyössä A-klinikan kanssa.
Vakituisiin työsuhteisiin on saatu rekrytoitua henkilöstöä lukuun ottamatta erikoislääkäreitä.
Terveyskeskussairaala
Terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon jonottavien potilaiden määrä on vähentynyt entisestään,
samoin hoitoajat ovat lyhentyneet. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 20,4 vuorokautta (vrt. 26
vuorokautta vuonna 2013). Myös hoitojaksojen määrä on noussut. Karhulan sairaalassa oli 965
päättynyttä hoitojaksoa, kun se v. 2013 vastaavana aikana oli 532 hoitojaksoa. Erikoissairaanhoidosta on voitu siis siirtää aiempaa nopeammin potilaita Karhulan sairaalaan. Myös perusterveydenhuollon päivystysvastaanotolta on pystytty ottamaan potilaita suoraan Karhulan sairaalaan, sen
sijaan että he kiertäisivät esh:n kautta pth:n vuodeosastoille.
Erilaiset infektiopotilaat aiheuttavat kuitenkin edelleen potilaiden sijoitteluun liittyviä ongelmia. Eristyspotilaat tarvitsevat yleensä yhden hengen huoneen ja niitä on käytettävissä vain rajoitetusti.
Tästä syystä siirtoviivemaksuja ei ole edelleenkään saatu kokonaan poistettua, vaikka ne ovatkin
huomattavasti pienentyneet, huomioiden vuoden alusta alkanut uusi sakkopäivä maksu 0-päivästä
alkaen.
Hoito- ja kuntoutuskeskuksesta (Hoiku) on ostettu kevään aikana (ad. 9/2014) hoiva-asumiseen
jonottaville 15 asiakkaalle tilapäispaikkoja. Näistä tulee luonnollisesti kustannuksia, mutta näiden
Sivu 22
Sivu 23
14
kustannusten vaihtoehtoiskustannus tulisi esh:sta. Tällä tavalla on pyritty vähentämään esh:n kustannuksia, jotka ovat ne kaikkein kalleimmat potilaan hoitoketjussa. Yhteensä Hoikusta ostettiin
2649 hoitopäivää
Syyskuussa 2014 valmistuvien hoivapaikkojen myötä Karhulan sairaalan toivotaan keskittyvän ja
profiloituvan pelkästään ns. akuutiksi perusterveydenhuollon sairaalaksi, jossa ei ole hoidossa ei
sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita. Potilasprofiilin muutos näkyy jo nyt lääke-, laboratorio-, röntgen-,
ravitsemus- ja kuljetuskulujen lisääntymisenä Karhulan sairaalassa.
Sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuonna 2013 oli 9,1 päivää ja 2014 oli 5,7 päivää.
HaiPro-järjestelmään oli tehty 241 ilmoitusta, joista 194 oli potilasturvallisuus ilmoituksia ja 47 työturvallisuus ilmoituksia. Yli puolet potilasturvallisuus ilmoituksista oli tapaturmailmoituksia ja työturvallisuus ilmoitukset koskivat väkivalta tilanteita ja työn kuormittavuutta
Terveyskeskussairaalassa on paneuduttu turvallisuusasioiden kehittämiseen yhdessä työsuojeluvaltuuten kanssa. Vartiointipalveluita on lisätty kahdella käynnillä vierailutuntien aikana, useiden
turvallisuusriskitapahtumien johdosta.
Erikoissairaanhoidon jonopäivien määrä on ollut yhteensä 555 päivää. Vuoden 2013 vastaavana
aikana jonopäivien määrä oli 506. Jonopäivien määrän kasvu johtuu siirtoviivemaksujen alkamisesta jo 0-päivästä. Vuoden 2014 aikana maksettiin ns. jonopäivistä n. 360 000 euroa.
Tuloslaskelma Terveydenhuolto
2012
Toteuma
3 Toimintatuotot
Toteuma
Tot%
K Budjetti LTA
947 139
887 778
873 073
706 054
123,66%
32 Maksutuotot
2 921 679
2 875 472
3 073 870
3 036 001
101,25%
177 292
140 058
1 362
0
/0
9 353
634,10%
3 Toimintatuotot
59 749
43 617
59 308
4 105 859
3 946 926
4 007 613
3 751 408 106,83%
-18 140 954
-19 303 732
-19 231 292
-21 130 728
91,01%
43 Palvelujen ostot
-81 595 218
-85 217 075
-87 137 284
-84 021 744
103,71%
-1 378 548
-1 505 898
-1 429 870
-1 491 713
95,85%
47 Avustukset
4 Toimintakulut
ULK. TOIMINTAKATE
4S Sisäiset erät
Toteuma
2014
30 Myyntituotot
4 Toimintakulut
2013
ULK. TOIMINTAKATE
S8 Sisäiset tuotot
S9 Sisäiset kulut
-67 404
-65 495
-69 932
-73 000
95,80%
-116 034
-144 065
-198 309
-73 212
270,87%
-101 298 158
-106 236 266
-108 066 686
-106 790 398 101,20%
-97 192 298
-102 289 339
-104 059 073
-103 038 990 100,99%
314 399
311 524
296 566
357 248
83,01%
-4 418 867
-4 674 267
-4 673 850
-4 685 154
99,76%
4S Sisäiset erät
-4 104 468
-4 362 743
-4 377 284
-4 327 906 101,14%
TOIMINTAKATE
TOIMINTAKATE
-101 296 766
-106 652 082
-108 436 357
-107 366 896 101,00%
6 Rahoitustuotot ja kulut
1 182
2 865
2 234
VUOSIKATE
VUOSIKATE
6S Sisäinen korko
SK Sisäinen korko
1 182
2 865
2 234
-101 295 584
-106 649 217
-108 434 123
-13 343
-15 517
-12 133
0
/0
0
/0
-107 366 896 100,99%
0
/0
6S Sisäinen korko
-13 343
-15 517
-12 133
0
/0
-160 495
-213 277
-198 212
-177 084
111,93%
TULOS
TULOS
-160 495
-213 277
-198 212
-177 084 111,93%
-101 469 423
-106 878 011
-108 644 468
-107 543 980 101,02%
-1 067 836
-1 162 437
-1 802 372
-102 537 258
-108 040 449
-110 446 840
0
/0
-107 543 980 102,70%
15
VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE
rit/mittarit
Palvelut laadukkaita ja Vanhuspalvelujen piikäyttäjä6lähtöisiä
rissä olevien 75-vuotta
täyttäneiden %-osuus
vastaavan ikäisestä
väestöstä
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Kotihoito 25%
29 %
Hoiva-asuminen 9%
11%
Keskussairaalasta
kotihoitoon odottavien
määrä ja hoitopäivien
määrä
0 hoitopäivää
Keskussairaalasta
kotiutettu kotihoitoon
109 henkilöä, viiveetön kotiutuminen toteutuu
Karhulan sairaalasta
kotihoitoon
odottavien määrä ja
hoitopäivien määrä
0 päivää
Karhulan sairaalasta
hoiva-asumiseen odottavien määrä
alle 15
toteutuu
Hoiva-asumisen asukkaista sairaalahoidossa % -osuus
alle 5 %
3
Vapautunut hoivaasumisen paikka täytetään viiveettä
Viive korkeintaan 2 pv
1%
Eskolan hoivakoti
valmistuu syksy 2014
Karhuvuorikodin laajennus valmistuu
2014.
2-3 pv
(paitsi Pihlakodit 2.-4,
joissa toiminnan muutos aiheuttaa ylimääräistä viivettä)
Eskolan hoivakoti
avautui 1.9.2014
Hoiva-asumisen rakennemuutos
Omatoimisten 75vuotta täyttäneiden %
- osuus
66 % selviytyy ilman
vanhustenhuollon palveluja
Hyvinvointia edistävä
ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80ja 85-vuotiaille, jotka
eivät ole palvelujen
piirissä.
Kohderyhmästä tavoitetaan 95%
Karhuvuorikodin laajennus valmistuu 5/
2015
60 %
toteutuu
Sivu 24
16
Avoimet tiedotus- ja
keskustelutilaisuudet
ajankohtaisista aiheista
Osallisuuden lisääminen
-ikäihmisille suunnattujen tilaisuuksien
suunnittelussa ja järjestämisessä mukana
vanhusneuvosto,
ikäihmisten järjestöjä,
kolmannen sektorin
toimijoita ja seurakunnat
rit/mittarit
Toimiva elinkeinopoliSosiaalihuoltolain mutiikka tukee yrityksiä ja kaisten yksityisten
tukipalvelutuottajien
määrä
rit/mittarit
Strateginen seutuyhEtelä-Kymenlaakson
teistyö vahvistuu
kunnilla (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää
ja Virolahti) on yhdenmukaisia vanhustenhuollon palvelurakenteita, toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja.
Uudet, yhdessä kehitetyt vanhustenhuollon
palvelurakenteet ja
toimintamallit
Vanhustenhuollon
yleisötilaisuuksia vähintään 2 vuodessa
Kolmas Vanhuspalvelulain tiedotustilaisuus.
Asuntojen korjausneuvon infotilaisuus
Kaksi eläkeläisjärjestöjen tilaisuutta, - Uusi
kaveri hankkeen
suunnittelu
Yhteisesti järjestetyt
tilaisuudet
Yhteisesti järjestettyjä
Liikunta- ja kulttuuritapahtumia.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
3 uutta tuottajaa vanhustenhuollon ylläpitämään lakisääteiseen
palvelutuottajarekisteriin
2 uutta tuottajaa
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Vanhustenhuollossa
on käytössä seutukunnallisesti hyväksyttyjä palvelujen rakenteita ja toimintamalleja.
toteutuu
STM:n Kaste-hanke
koordinointiapuna
Toipilasyksikkö on
mallinnettu ja käytössä
syksyllä hoiva- asumisessa
Toipilas-/arviointi- ja
kuntoutusyksikön toiminta alkoi syyskuun
alussa Eskolassa
Sivu 25
17
tekijät
rit/mittarit
Henkilöstömäärä vas- Mitoitukset toteutuvat
oikein mitoitettu, esitaa mitoituksia ja täytmiestyö on laadukasta tää kelpoisuusvaatimukset.
Toteuma 31.12
toteutuu
Vapautuvat kotiavustajan toimet muutetaan ensisijaisesti lähihoitajan toimiksi
Toteutuneet nimikemuutokset
Yksi nimikemuutos
fysioterapeutiksi
Sairauspoissaolojen
määrä
Sairauspoissaolojen
määrä vähenee 1.0
päivän / työntekijä
vähentynyt 0.4 päivää/t
työntekijä
Esimiestyötä kehitetään kaupungin linjausten ja vanhustenhuollon johtamisjärjestelmän mukaisesti
Toteutuminen
toteutuu
Kotihoidon henkilöstön
osaaminen
Kotihoidon henkilöstön
osaamistaso nousee
vrt. 2013 tilanteeseen
Suunnitellut ja säännölliset henkilöstötilaisuudet
Kaikille vanhustenhuollon työntekijöille
tarkoitetut henkilöstötilaisuudet toteutuvat 12 kertaa vuodessa
Osaamiskartoitusten
pohjalta käynnistetty
kehittämistyö ja koulutukset
Henkilöstötilaisuus on
pidetty marraskuussa.
Mukana myös vanhusneuvoston edustajien puheenvuorot.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Toimintakate ei ylity
Talouden toteuma-%
rit/mittarit
Talous on tasapainos- Toimintakate %
sa
Toteuma 31.12
tekijät
rit/mittarit
toteutunut
Hoiva-asumisessa ja
Toimintaa tuetaan
kotihoidossa on nimetekotukihenkilöillä
ty vähintään 4 ekotukihuomioidaan kaikessa
tukihenkilöä
toiminnassa
Henkilöstön turvallisuuskoulutukset
Vanhustenhuollon
henkilöstö
osallistuu turvallisuuskoulutuksiin määrävälein
toteutunut
Sivu 26
18
Vanhustenhuollon vastuualue
75 vuotta täyttäneistä selviytyy 60 % (tavoite 66 %) ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja, ympärivuorokautisia hoivapalveluja sai 11 % ja kotihoidon kaikkien eri palvelujen piirissä oli 29 %.
Osaltaan tämä selittyy yli 85-vuotiaiden suurella osuudella ja korkealla sairastavuudella sekä yksin
asuvien suurella osuudella.
Johtamista ja lähiesimiehisyyttä on kehitetty mm. esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, koulutusten, työnohjauksen jne. avulla. Osastonhoitajat ovat panostaneet
henkilöstöjohtamiseen, talouden seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen.
Vanhustenhuollon henkilöstörakennetta muutetaan vähitellen kuntouttavan hoitotyön mahdollistamiseksi ja strategian mukaisesti. Myös toimintakykyä ylläpitävää/edistävää hoitotyötä kehitetään
jatkokouluttamalla henkilöstöä yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa. Hoivapalveluilla on kolme fysioterapeuttia ja kaksi lähihoitajaa koulutettu ergonomiakorttikouluttajiksi.
Tavoitteena on, että kaikki hoitajat ovat ergonomiakortin ja Voitas -koulutuksen suorittaneet.
Kotihoito
Palvelutarpeen arviointi 75 -vuotta täyttäneille ja eläkkeensaajan korkeinta hoitotukea saaville toteutuu määräajan eli 7 arkipäivän kuluessa. Palvelutarpeen arviointikäyntejä on tehty eri-ikäisille
yhteensä 1458. Palveluohjaajat tekivät käynneistä yhteensä 512. Omaishoidontuen asiakkaita oli
vuonna 2014 yhteensä 516. Uusia sopimuksia on tehty 91:lle ja vastaavasti palvelun piiristä on
poistunut 102 asiakasta. Kielteisiä päätöksiä on tehty 16. Omaishoitoa 75 -vuotta täyttäneistä saa
5.54 % (tavoite 5-6 %). Omaishoidon asiakkaista on noin 38 % suunnitelmallisen lomajärjestelyjen
piirissä.
Kotihoidon toiminnan kehittämisessä on otettu käyttöön alueelliset resurssitiimit. Resurssitiimejä
käytetään paikkaamaan erilaisia henkilöstövajeita ja tasaamaan ruuhkahuippuja. Kehittämistyön
edetessä tiimirajat ovat hälventyneet ja ulkopuolisten sijaisten ja Rekryn käytön tarve on vähentynyt. Uudella toimintamallilla seurataan toteutunutta asiakasaikaa ja verrataan sitä palvelusuunnitelman perusteella myönnettyyn kotihoidon palveluaikaan. Mallin avulla on lisätty välitön työaika
50%:iin ja valmistauduttu sähköisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon vuonna 2015.
Päiväsairaalan toiminta päättyi 31.12.2014.
Hoivapalvelut
31.12.2014 hoiva-asumisessa oli 737 asukasta, joista 321 omaa, 319 ostopalvelua ja palveluseteliasiakkaita oli 97. Kotikuntalain perusteella kotkalaisia oli muilla paikkakunnilla hoiva-asumisessa
10 ja muiden kuntien asukkaita Kotkassa 7. Lyhytaikapaikoilla oli 51 asiakasta.
Pihlakodin kolmea yksikköä (kerrokset 2-4) ollaan muuttamassa hoiva-asumisen pienryhmäkodeiksi. Muutos on aloitettu loppusyksyllä 2014 ja vuoden vaihteessa noin puolet paikoista on täytetty uusien kriteerien mukaisilla asukkailla. Pihkapolun nykyisten 38 asukkaan korvaavien tilojen
rakentaminen Karhuvuorikodin yhteyteen on pitkällä ja valmistumisaika on toukokuu 2015. Eskolan
vanhan rakennuksen saneeraus valmistui syyskuussa ja kaupunki sai 81 hoivapaikkaa lisää. Syyskuun jälkeen hoiva-asumisen paikan on saanut lainmukaisesti kolmen kuukauden kuluessa.
Kotona asumista ja sairaalasta kotitutumista tukevat lyhtyaikaishoito siirtyi kaupungin omaksi toiminnaksi Eskolan saneerauksen valmistuttua. Lyhtyaikapaikkoja on yhteensä 59 ja niitä on Villa
Eskolassa, Karhuvuorikodissa ja Citykodissa.
Viriketyö on keskeinen kehittämisalue: tavoitteena on luoda käytännönläheisiä ja joustavia tapoja
lisätä myös vapaaehtoistyöntekijöiden osuutta asukkaiden arjessa. Hoivapalveluilla on kolme viriketyöntekijän vakanssia. Viriketyöntekijät suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä hoitohenkilöstön
kanssa asukkaiden arkeen sopivia virkistäviä tuokioita. Viriketyöntekijät myös koordinoivat vapaaehtoisten toimintaa hoivakodeissa. Liikunnanohjaaja koordinoi ja suunnittelee niin Eskolassa kuin
Citykodissakin olevien kuntosalien käyttöä yhdessä yksikköjen henkilöstön kanssa. Tavoitteena on
Sivu 27
Sivu 28
19
mahdollisimman suuri ja monipuolinen käyttö, joka hyödyntää sekä hoivapalvelujen että kotihoidon
asiakkaita ja myös muita vanhusryhmiä terveyden edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Riskianalyysi
Apteekin lääkkeenjaon kustannukset siirtyivät vanhustenhuollon maksettavaksi. Kustannukset on
saatu katettua ilman lisämäärärahaa.
Koulutetun henkilökunnan saatavuus heikkenee - tutkitaan oppisopimuskoulutuksen käyttöä. Koulutuetettua henkilökuntaa on ollut saatavilla niin vakituisiin toimiin kuin sijaisuuksiin.
Rekryn sijaiskapasiteetti suunniteltiin liian pieneksi? Sijaistarpeeseen on pystytty vastaamaan,
haasteellisia ovat olleet arkipyhälistat ja flunssakausi.
Sairaslomien määrää ei saada vähenemään. Sairaslomat vähenivät 0,4 pv/ hlö. Tavoitteeseen 1
pv/työtekijä ei kuitenkaan päästy.
Hoivapaikat eivät riitä jos hoiva-asumisen tarve on yhtä suurta huolimatta ennakoivasta ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Eskolan valmistuttua ja uusien omien lyhytaikapaikkojen myötä hoivapaikkajono saatiin vähenemään ja Karhulan sairaalassa ei ollut hoivapaikkaa odottavia sen jälkeen. Syyskuun jälkeen hoiva-asumisen paikan on saanut lainmukaisesti kolmen kuukauden kuluessa.
Lääkärikilpailutuksen onnistuminen: riskinä on, että suunniteltu lääkäripalvelu ei ole riittävä tai tuottaja ei onnistu palvelussa laadullisesti tai määrällisesti. Kotihoidon ja hoivapalvelujen lääkäripalvelut kilpailutettu 2015 alussa.
Tuloslaskelma
Vanhustenhuolto
2012
2013
Toteuma
3 Toimintatuotot
2014
K Budjetti LTA Tot%
Toteuma
30 Myyntituotot
561 569
715 302
637 940
550 104
32 Maksutuotot
6 400 807
5 573 092
5 056 564
5 058 620
99,96%
244 316
82 300
233 434
64 777
360,37%
51 284
25 730
27 516
4 763
577,66%
4 Toimintakulut
Toteuma
115,97%
3 Toimintatuotot
7 257 976
6 396 425
5 955 455
-25 848 978
-24 764 323
-22 788 551
-23 491 623
97,01%
43 Palvelujen ostot
-14 851 869
-18 337 927
-19 856 274
-19 479 178
101,94%
-1 538 782
-1 513 858
-1 673 643
-1 461 762
114,49%
-2 204 266
-2 177 961
-2 172 565
-2 216 923
98,00%
-180 522
-153 623
-151 128
-204 970
73,73%
45 Aineet, tarvikkeet ja
tavarat
47 Avustukset
5 678 265 104,88%
4 Toimintakulut
-44 624 417 -46 947 693
-46 642 161
-46 854 455
99,55%
ULK. TOIMINTAKATE
ULK. TOIMINTAKATE
-37 366 441 -40 551 268
-40 686 707
-41 176 191
98,81%
4S Sisäiset erät
S8 Sisäiset tuotot
S9 Sisäiset kulut
4S Sisäiset erät
5 722
938
1 193
0
/0
-2 755 217
-2 113 145
-1 912 698
-1 742 120
109,79%
-2 749 495
-2 112 207
-1 911 506
-40 115 936 -42 663 476
-1 742 120 109,72%
TOIMINTAKATE
TOIMINTAKATE
-42 598 212
-42 918 311
99,25%
-10
-43
-30
0
/0
-10
-43
-30
0
/0
VUOSIKATE
VUOSIKATE
-40 115 946 -42 663 518
-42 598 242
-42 918 311
99,25%
6S Sisäinen korko
SK Sisäinen korko
-4 052
-1 839
-384
0
/0
6S Sisäinen korko
-4 052
-1 839
-384
0
/0
-81 318
-71 586
-25 605
-25 605
100,00%
-81 318
-71 586
-25 605
TULOS
TULOS
-40 201 316 -42 736 943
-25 605 100,00%
-42 624 231
-42 943 915
99,26%
-1 564 508
-1 227 054
0
/0
-41 944 247 -44 301 451
-43 851 286
-1 742 931
-42 943 915 102,11%
20
SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE
rit/mittarit
Palvelut laadukkaita ja Sosiaalitakuiden mukäyttäjälähtöisiä
kaiset käsittelyajat
toteutuvat
Asiakastyytyväisyys ja
toiminnan arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos etenee
Sähköisten palvelujen
käyttö ja määrä
Palveluiden painopiste
ennalta ehkäisyyn
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
100 %
Sosiaalihuollossa palvelutakuu ei toteutunut
toimeentulotuen ja
lastensuojelun käsittelyajoissa.
Asiakaspalautteet käsitellään yksiköissä
yhdessä. Muistutusten
määrä ei kasva.
Yksilöpäätösten muutosvaatimusten määrä
vähenee.
Muistutuksia tehtiin
kuusi (kaksinkertaistui).
Ylisektoraalinen yhteistyö lisääntyy ja
Hyvinvointipuiston
suunnitteluun osallistutaan aktiivisesti.
Hyvinvointipuiston
tilasuunnittelu on aloitettu.
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen selvitys
ja suunnitelman laadinta on käynnistetty
Suunnittelu käynnistyy
vuoden 2015 alussa.
Lastensuojelussa sijaishuollossa olevista
asiakkaista 75 % on
perhehoidossa
Toimeentulotuen ja
vammaispalvelujen
sähköisten hakemusten sekä muun sähköisen asioinnin käyttäjämäärä lisääntyy.
Tavoite 600 käyttäjää
vuoden aikana.
Perhehoidossa olevien
osuus oli 61 %.
Lasten ja nuorten palveluissa lisätään avohuollon toimia sekä
yhteistyötä Vatupassin
ja opetustoimen kanssa.
Nuorten tukiasumista
on käytetty tarvetta
vastaavasti, myös
yhtenä avohuollon
tukitoimena. Asumisvalmennus on aloitettu
Koivulassa ja lisäksi
nuorten asumista tuetaan ryhmätoiminnoilla.
Muutosvaatimuksia
jaosto käsitteli kaikkiaan 27, mikä on selvästi vähemmän kuin
ed. vuonna (39)
Sosiaalihuollon sähk.
palveluja käytti 1 366
asiakasta
Sivu 29
21
Nuorisoryhmän sosiaaliohjaaja siirtyi Vatupassiin nuorten matalan kynnyksen palveluihin.
rit/mittarit
Toimiva elinkeinopoliPitkäaikaistyöttömien
tiikka tukee yrityksiä ja määrä vähenee:
Kelan listalla oli elokuussa 2013 1 075
henkilöä.
Aikasarjaseurannan
mukaan vuoden 2012
lopussa 882
henkilöä. (keskimäärin
865 henk./kk)
Kodin ulkopuolelle
sijoitettuja lapsia on
alle 1,5 % ikäryhmästä.
Vuoden lopussa 1,5 %
Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä
on enintään 8 % ikäryhmästä.
Asiakasmäärä oli 10,7
% ikäluokasta.
Uusien lastensuojeluasiakkaiden määrä
vähenee noin 5 %:lla.
Uusia lastensuojeluasiakkaiden määrä
nousi 10 %:lla.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Vuoden lopussa Kelan
listalla on 850 henkilöä.
31.12. listalla 1 116
henkilöä
Pitkäaikaistyöttömiä
aikasarjaseurannan
mukaan on enintään
720 henkilöä 31.12.
Vuoden lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli
1 116.
(keskimäärin 1 126
henk./kk)
tekijät
rit/mittarit
Strateginen seutuyhMaahanmuuttajapalve Sopimukset seutuyhteistyöstä jatkuvat.
teistyö vahvistuu
luissa ja lasten sijaishuollossa sekä työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa
ovat mukana kaikki
seudun kunnat
Toteuma 31.12
Aikaisemmat sopimukset voimassa ja
vuoden 2015 alusta
seudullinen sopimus
tulkkikeskuksen toiminnasta.
Sivu 30
22
tekijät
rit/mittarit
Henkilöstömäärä vas- Epäpätevien pitkäaikaisten sijaisten osuus
oikein mitoitettu, esitaa
enintään 3 %
miestyö on laadukasta mitoituksia ja täyttää
lakisääteiset kelpoisuusehdot.
Poissaolopäivien määrä vähenee ed. vuoSairauspoissaolot
desta.
Toteuma 31.12
Lähes kaikki sijaiset
täyttävät kelpoisuusehdot.
Sairauspoissaolot vähenivät 1,7 päivällä/henkilö
Esimiestyötä kehitetään jatkuvasti
Esimiehet osallistuvat
työnantajan järjestämään koulutukseen ja
esimiestilaisuuksiin.
Tilaisuuksiin osallistuttiin aktiivisesti.
Kehityskeskustelut
Kehityskeskustelut
käydään vähintään
kerran vuodessa.
Palvelujen ja etuuksien myöntämistä koskevat ohjeistot ovat
saatavissa kotisivuilla.
Kehityskeskusteluohjelma toteutui.
Palvelukohtaisia esitteitä laaditaan vähintään yksi vuodessa.
Vammaispalveluesite
on julkaistu tammikuussa 2014.
Ajankohtaisista asioista tiedotetaan aktiivisesti mediatiedotteilla.
Ajankohtaisista asioista on tiedotettu.
Vastuualueen säännölliset henkilöstötilaisuudet
Vähintään 2 tilaisuutta
vuoden aikana koko
henkilöstölle.
Henkilöstötilaisuuksia
järjestettiin yksi marraskuussa.
Yksiköiden tiedottaminen ja henkilöstön
osallistuminen
organisoitua
Yksiköissä järjestetään säännölliset yksikkökokoukset vähintään kerran kuukaudessa.
Yksikkökokoukset
toteutuvat kaikissa
yksiköissä.
Tavoitetaso 2014
Toteuma 31.12
Toimintakate ei ylity.
Talouden toteuma-%
Palveluista tiedottaminen tehostuu
rit/mittarit
Talous on tasapainos- Vastuualueen talousa
den toteutuminen
suunnitelman mukaisesti.
Vammaispalveluohjeisto ja toimeentulotuen ohje ovat kotisivuilla.
Toteuma 31.12
tekijät
rit/mittarit
Ekotukihenkilöitä on
Toimintaa tuetaan
Vammaisten asuYmpäristö, kestävä
ekotukihenkilöillä.
misyksiköille ja lasten- koulutettu kaksi.
suojelun yksiköille on
huomioidaan kaikessa
nimetty vähintään
toiminnassa
kaksi ekotukihenkilöä.
Sivu 31
23
SOSIAALIHUOLLON HALLINTO JA TYÖLLISYYSPALVELUT
Sosiaalihuollon hallinto sisältää vastuualueen yhteiset käyttömenot sekä vastuualueen ICTkustannukset. Työllisyyspalveluihin kuului työvoiman palvelukeskus Väylän toiminta sekä kaikki
työllisyystoimenpiteet ja kunnan rahoitusosuus (50 %) työmarkkinatuen kustannuksista yli 500
päivää työmarkkinatukea saaneiden kotkalaisten työttömien kohdalla. Muutoksena oli työllisyyspalvelupäällikön siirtyminen muihin tehtäviin 1.7.2014 ja viran lakkautus vuoden lopussa.
Työvoiman palvelukeskus Väylän toimintaa kehitettiin vuoden 2014 aikana sisäisesti mm. kuntouttavan työtoiminnan hallinnollisten muutosten sekä asiakasprosessin tarkennusten kautta. Lisäksi
paikallista kumppanuutta kehitettiin läpikäymällä yhteistoimintaan liittyviä käytäntöjä usean eri yhteistyötahon kanssa.
Kotkan työttömyysprosentti kasvoi vuoden aikana ollen joulukuussa 20,7 %. Työttömyyden trendi
oli kasvava kaikkien työttömyysryhmien kohdalla läpi vuoden. Kotkan rahoitusosuus Kelan työmarkkinatuen maksuista vuonna 2014 oli n. 4,7 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 12,5 %.
Vuoden lopussa Kelan listalla oli 8,5 % enemmän työttömiä kuin vuotta aikaisemmin.
Kuntouttavassa työtoiminnassa on toteutunut vuonna 2014 yhteensä 27 476 työtoimintapäivää.
Kasvua vuoteen 2013 verrattuna on 29,7 % ja vuoteen 2012 verrattuna 87,4 %.
Palkkatukityöllistämisen piirissä on vuonna 2014 ollut 102 henkilöä sisältäen yhdeksän oppisopimusta ja 37 velvoitetyöllistettyä. Palkkatukijärjestelmän tulkintojen muutokset pysähdyttivät toiminnan lähes kokomaan syksyllä. Ongelma koski sekä kaupungin että järjestöjen palkkatukityöllistämistä.
Kotkan kaupunki maksaa kunnan alueella toimiville yhdistyksille kuntalisää parantaakseen niiden
mahdollisuuksia työllistää. Vuoden 2014 aikana kuntalisää maksettiin 13 alueen yhdistykselle. Tuella työllistyi 29 eri henkilöä vuoden aikana.
Kotkan kaupunki järjesti työpajatoimintaa kunnan työttömille aikuisille (yli 29-vuotiaat) Soteksäätiön toteuttamana kahdessa eri ryhmässä. Vuoden 2014 aikana työpajatoimintaan osallistui 129
eri henkilöä ja toteutuneita toimintapäiviä oli yhteensä 3 044. Nuorille työttömille (alle 29-vuotiaat)
työpajatoiminnan järjesti Rannikkopajat. Vuoden 2014 aikana nuorten pajoilla oli 295 eri kotkalaista
nuorta työtöntä ja toteutuneita toimintapäiviä oli yhteensä 29 542.
HAKO-kuntakokeiluhankkeen kehittämiä ja Väylän soveltamia ryhmäohjausmalleja toteutettiin
useita vuoden 2014 aikana. Näiden kautta asiakkaat pääsivät mm. hyötymään HAKO-rahoituksen
mahdollistamista ostopalveluista kuntouttavan työtoiminnan yhteydessä. Lisäpalvelut liittyivät mm.
kielikoulutukseen, ammatillisen osaamisen määrittämiseen ja terveydentilan kartoittamiseen. Kuntakokeilutyön tavoitteena on luoda nykyisten ohjaustyön käytäntöjen rinnalle uusia vaihtoehtoja.
Sosiaalityön palvelualue
Yleistä
Lakisääteisten käsittelyaikojen toteutumiseksi lastensuojelussa ja toimeentulotuen käsittelyssä
muutettiin vuoden aikana useaan kertaan toimintaprosesseja ja sähköistä asiointia lisättiin. Tästä
huolimatta alkuvuodesta erityisesti toimeentulotuen käsittelyajat pitenivät yli määräaikojen, mutta
tilanne saatiin kesäkuun loppuun mennessä lain määräämään kuntoon. Loppuvuonna etuuskäsittelyyn saatiin lautakunnan päätöksellä ylimääräinen työntekijä, mutta tästä huolimatta käsittelyajat
ovat ylittäneet lakisääteisen määräajan ja käsittelyaika on ollut 8-9 arkipäivää. Koko vuonna toimeentulotukihakemuksista 70,4 % käsiteltiin määräajassa ja 29,6 %:ssa käsittely kesti yli 7 arkipäivää. Aluehallintovirasto antoi Kotkan kaupungille marraskuussa huomautuksen käsittelyaikojen
ylityksistä.
Lastensuojeluilmoituksista 95,7% käsiteltiin määräajassa.
Sivu 32
24
Effica-asiakastietojärjestelmän käyttöä on laajennettu sijaishuoltoon ja nuorisoryhmään sekä sosiaalija kriisipäivystykseen, mikä on tehostanut työtä ja nopeuttanut asiakastietojen siirtoa.
Sosiaali- ja kriisipäivystys ja turva-asuminen
Sosiaali- ja kriisipäivystys on seudullinen palvelu ja se vastaa koko Etelä-Kymenlaakson sosiaalija kriisipäivystyksessä. Vuonna 2014 asiakkaita oli yhteensä 999 ja yhteydenottoja 1 650.
Asiakasmäärät kääntyivät vuoden aikana selvään kasvuun. Alkuvuodesta asiakkaita oli 60-80/kk,
touko-heinäkuussa n. 100/kk. Elo-lokakuussa asiakasmäärä laski n. 70:eenja loppuvuonna kohosi
taas noin sataan kuukaudessa. Yleisimmät yhteydenoton syyt olivat lastensuojeluasia ja elämäkriisi. Myös huoli läheisestä, mielenterveysongelmat ja lähisuhde- ja perheväkivalta korostuivat yhteydenoton syinä.
Tukikeskus Villa Jensen vastaa sosiaalija kriisipäivystyksen lisäksi myös turva-asumisesta.
Turva-asumisen vuorokausia oli sopimuskunnilla yhteensä 1 253 ja asiakkaita 200. Asiakkaista
lapsia oli 89. Muut kuin Etelä-Kymenlaakson kunnat ostivat turva-asumista 139 vuorokautta.
Aikuissosiaalityö ja päihdehuolto
Aikuissosiaalityössä tehtävärakennetta muutettiin loppuvuonna ja aikuissosiaalityössä on nyt kaksi
sosiaalityöntekijää ja neljä sosiaaliohjaajaa, jotka työskentelevät kahtena tiiminä. Aikuissosiaalityön
työpanosta suunnattiin aiempaa enemmän työllisyysasioihin, mikä vähensi aikuissosiaalityön
osuutta toimeentulotuen käsittelyssä.
Päihdehuollon erityispalvelut ostettiin edelleen A-klinikkasäätiön Itä-Suomen palvelualueelta. Loppuvuonna ostopalvelusopimus irtisanottiin päättyväksi vuoden 2015 loppuun. Päihdehuollon avohoidossa vuosi 2014 oli haasteellinen, kun A-klinikkasäätiössä otettiin käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä. A-klinikkasäätiössä oli syksyllä myös koko henkilöstöä koskevat lomautukset. Näistä
syistä käyntitavoitteet eivät toteutuneet ja asiakasjonoa ei saatu purettua. Avohuollon käyntitavoite
oli 20 000 käyntiä ja käyntejä oli 18 155. Asiakkaita oli 981. Asiakaskunta muuttui aikaisempaakin
vaikeahoitoisemmaksi. Asiakkaiden käytöksessä näkyi levottomuus ja aggressiivisuus johtuen amfetamiinin hyvästä saatavuudesta Kotkan alueella.
Selviämis- ja katkaisuhoidossa jouduttiin ajoittain vuorottelemaan siten, että Kouvolan ja Kotkan
yksiköt olivat vuorotellen auki. Asiakkaita oli selkeästi vaikeampi motivoida katkaisuhoitoon, kun
palvelut eivät olleet lähellä. Tämä näkyi lisääntyneinä yhteydenottoina psykiatrian poliklinikan
akuuttityöryhmään ja lisääntyneinä hoitojaksoina (määrittelemätön psykoosi) Kuusankosken psykiatrisessa sairaalassa. Selviämis- ja katkaisuhoidon hoitovuorokausitavoite oli 3 670 ja hoitovuorokausia oli 3 281.
Kuntouttavassa laitoshoidossa (kuntoutumiskoti) hoitovuorokausitavoite oli 3 800 ja toteutuneita
hoitovuorokausia oli 3 514.
Tukiasuntotoiminnassa tavoitteena oli 20 000 asumisvuorokautta. Tukiasunnoissa oli 21 448 asumisvuorokautta 68 asiakkaalle.
A-klinikalta ostettiin myös yksilökohtaisilla maksusitoumuksilla asumispalvelua vaikeasti päihdeongelmaisille ja usein myös asunnottomille asiakkaille. Asumispalveluja ostettiin vuoden aikana 31
asiakkaalle yhteensä 5 783 hoitovuorokautta.,
Lastensuojelu ja sijaishuolto
Lastensuojelun ja sijaishuollon selvityksen tekoon osallistuttiin koko vuoden ajan. Syksyllä kaikki
työntekijät osallistuivat neljään puolen päivän mittaiseen työpajaan ja esimiehet seitsemään. Lisäksi esimiehet osallistuivat tarkastuspäällikön tekemän Sijaishuollon ostopalvelut -selvityksen
tekemiseen sekä henkilöstöjohtajan tekemän Kotkan kaupungin sijaishuollon henkilöstöresurssit
-selvityksen tekemiseen. Lastensuojelun ja sijaishuollon selvityksen johdosta päätettiin siirtyä prosessimaiseen toimintamalliin.
Sivu 33
25
Lastensuojeluilmoituksia käsiteltiin 897, kasvua edellisestä vuodesta 23,2 %. Uusia lastensuojeluasiakkaita oli 514 eli 10 % enemmän kuin vuonna 2013. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden
määrä oli 1 047, mikä on 9,4 % enemmän kuin vuonna 2013. Kodin ulkopuolelle oli 31.12. sijoitettuna 147 lasta eli 1,5 % ikäluokasta.
Lastensuojelussa on käynnistetty huostaan otettujen lasten vanhempien vertaistukihenkilötoiminta.
Toiminta on 1.10.2014 alkanut siten, että vertaistukihenkilöksi työllistettiin palkkatuella Voikukkiakoulutukseen osallistunut henkilö.
Perhehoitopainotteisuus lisääntyi. Hoitovuorokausista perhehoidon osuus on 61 %. Edellisenä
vuonna perhehoidon osuus oli 58 %. Perhehoidossa oli yhteensä 127 lasta eli 23 % enemmän
kuin vuonna 2013. Lyhytaikainen perhehoito ja nuorten perhehoito otettiin suunnitelmien mukaisesti käyttöön loppuvuonna. Lyhytaikaisessa perhehoidossa on ollut 15 lasta ja nuorten perhehoidossa yksi.
Laitoshoidossa (omat + ulkopuoliset yhteensä) on ollut vuoden aikana 105 lasta eli 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laitoshoidossa olleista lapsista 52 lasta oli sijoitettuna Kotkan ulkopuolelle, mikä on 21 % vähemmän kuin vuonna 2013. Hoitovuorokausia Kotkan ulkopuolisissa
laitoksissa oli 5 798 eli 1 452 vuorokautta ja 25 % vähemmän kuin edellisenä vuotena.
Taimelan ja Kotomäen vastaanottoyksiköt toimivat kesällä neljän viikon ajan yhtenä yksikkönä,
jolla voitiin vähentää sijaistarvetta. Lastensuojelun perhetyössä oli 81 asiakasperhettä, joissa 167
lasta. Tämä oli 12 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta myös perhetyöntekijöiden vakanssimäärä on vähentynyt yhdellä. Lisäksi toiminta kohdennettiin aikaisempaa tiukemmin lastensuojelun asiakasperheisiin.
Nuorisoryhmän erityisperhetyön (sosiaaliohjaus, intensiivityö ja matalakynnys) oli yhteensä 153
perhettä, joissa 279 lasta, mikä oli saman verran kuin vuonna 2013, vaikka yksi työntekijä siirtyi
1.8.2014 alkaen Nuorten Vatupassiin. Perheistä vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettiin kaksi
nuorta Kotomäkeen selvittelyjaksolle ja yksi nuori Koivulaan
Intensiiviperhetyössä asiakkaana oli 21 nuorta. Näistä kodin ulkopuolelle sijoitettiin neljä nuorta
Kotomäkeen selvittelyjaksolle (intensiivityö mukana sijoituksen aikana) ja yksi nuori kriisijaksolle
Kuusankosken nuorisopsykiatrian osastolle.
Joustavan perusopetuksen ryhmässä oli vuoden aikana 14 nuorta. Ilman tehostettua tukipakettia
(erityisperhetyön ja koulun yhdistäminen) olisi kaikkien näiden kohdalla kodin ulkopuolinen sijoitus
ollut erittäin todennäköinen.
Tukiasuntotyössäkään johtopäätöksiä ei voida tehdä asiakasmäärien perusteella. Todellinen tilanne saadaan hoitovuorokausien kautta:
- Kahden työntekijän työpanoksella tukiasunnoissa samanaikaisesti asuvien nuorten optimaalinen määrä on 8. Samaan aikaan asiakkaana on selvittelyvaiheessa ja omissa vuokraasunnoissa olevia nuoria.
- 8 asunnon kannalla hoitovuorokausien maksimi vuodessa on 2 920 (100 % käyttöaste)
- Vuonna 2013 tukiasuntovuorokausia oli 2 465 (käyttöaste 84,4 %) ja vuonna 2014 tukiasuntovuorokausia oli 2 014 (käyttöaste 82,7 %).
- 100 % käyttöastetta pienentää se, että siirtymävaiheissa osa asunnoista on hetken aikaa
tyhjänä, samoin jos tukiasuminen joudutaan keskeyttämään
Asiakasmäärien vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa se, missä vaiheessa vuotta asiakkuuksia alkaa.
Mikäli useampia asiakkuuksia aloitetaan vuodenvaihteen aikaan, vaikuttaa se koko vuoden asiakasmäärään (keskimääräinen tukiasunnossa asumisaika on vuosi).
Käyttöasteen pieni aleneminen vuodesta 2013 liittyy tukiasumisen keskeyttämisiin: vuonna 2013
jouduttiin keskeyttämään tukiasuminen päihdeongelman vuoksi kahden nuoren osalta. Vuonna
2014 keskeytys jouduttiin samasta syystä tekemään neljälle nuorelle.
Sivu 34
26
Uusi haaste tulee olemaan asumisvalmennuksen järjestäminen uudelleen. Koivulassa vuoden
2014 alussa käynnistetty asumisvalmennus ja yhteistyö toimivat erinomaisesti. Tilanne muuttui
syksyllä 2014, kun paine Koivulan kaikkien paikkojen täyttämiseen lisääntyi. Asumisvalmennukseen varattu paikka on ollut normaalissa sijoituskäytössä. Tilanteeseen ei ole tulossa muutosta.
Asumisvalmennus ennen tukiasuntoon muuttoa on tärkeä osa nuoren onnistumisprosessia. Asumisvalmennuksen järjestäminen on mietittävä uudelleen.
Jälkihuoltotyön asiakasmäärä oli sama kuin vuonna 2013 eli 23 nuorta.
Vammaistyön palvelualue
Laitospaikkojen vähennys merkitsee Carealta ostettavien laitospalvelujen ja niiden kustannusten
vähenemistä. Laitoshoidon käyttöpäivät vähentyivät edellisestä vuodesta 38 %.
Kehitysvammahuollossa ostetaan tarvittaessa asumispalveluja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden
mukaisesti yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiakasmäärät ja kustannukset asumispalveluissa ovat
kasvaneet laitoshoidon vähentyessä. Omissa asumispalveluissa on toteutettu vertaisarviointi ja
sen tulosten pohjalta toteutettu asiakkaiden osallisuutta ja itsemääräämistä edistävää kehittämistyötä.
Päivätoimintaan ja työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä on pysynyt ennallaan. Avotyön ja
tuetun työn osuus on lievässä kasvussa.
Omaishoidossa asiakasmäärät ovat edelleen lisääntyneet. Lyhytaikainen perhehoito on laajentunut, lisää lapsia on tullut palvelun piiriin. Vuoden aikana on valmennettu uusia perhehoitajia yhteistyössä vanhustyön kanssa.
Henkilökohtaisen avun palvelu on jatkanut kasvuaan. Vuoden aikana henkilökohtaisen avun asiakkaita on ollut yhteensä 185. Kasvua edellisestä vuodesta on 31 %. Erityisesti ovat nousseet ostopalvelun määrät ja kustannukset. Kokonaiskustannusten kasvua on kuitenkin saatu hillittyä, toimintakulujen kasvu on 6 %.
Ostopalvelujen kilpailutus on toteutettu, palveluntuottajat valitaan alkuvuodesta 2015. Henkilökohtaisen avun palvelusetelin piirissä on kolme palveluntuottajaa. Vuoden 2014 aikana on toteutettu
vammaispalvelun kustannusselvitys ja henkilökohtaisen avun selvitys. Selvitysten perusteella kustannukset ja tuntimäärät/asiakas ovat selvästi korkeammalla tasolla verrattuna muihin kuntiin.
Henkilökohtaisen avun tuntimääriä ja järjestämistapoja käydään läpi yhdessä asiakkaiden kanssa.
Kuljetuspalveluissa asiakasmäärä on jatkanut tasaisesti lievää kasvua. Kustannukset eivät kuitenkaan ole viime vuodesta kohonneet. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun taksin tilauskustannukset
siirtyivät kaupungille vuonna 2014. Kustannukset vuoden aikana olivat n. 19.000 €. Yhtenäinen
tilauskäytäntö ja omavastuun muutokset ovat hieman pienentäneet ajettujen matkojen määrää ja
keskipituuksia.
Asiakasmaksutulot ovat vähentyneet lainsäädännön ja sen tulkintojen mukaisen ohjeistuksen myötä n. 40 %. Viime vuoden liikaa perittyjä asiakasmaksuja palautettiin asiakkaille n. 260.000 €.
Sivu 35
27
Maahanmuuttajatyön palvelualue
Seudullinen alkuvaiheen ohjaus ja neuvontapalvelu Virkaneuvo jatkaa toimintaansa vakinaisella
henkilökunnalla. Virkaneuvo on aloittanut palvelujen tarjonnan 1x/vk myös Haminassa.
Seudullisen Kotouttamisohjelman mukaisesti on perustettu seudullinen Maahanmuuttotoimikunta ja
Maahanmuuttajafoorumi. Molemmat aloittivat toimintansa keväällä.
Panostusta kotoutumiskoulutuksiin on jatkettu edellisen vuoden tavoin. Näin on arvioitu yhdessä
työhallinnon ja muiden toimijoiden (3 sektori) järjestämien kotoutumistoimenpiteiden kanssa päästävän lain edellyttämiin suositusaikoihin ja vältytään pitkiltä odotusajoilta kielikoulutukseen.
Kymenlaakson Opiston kautta on toteutettu vuoden aikana 8 erilaista koulutusryhmää, tämä on
osaltaan auttanut siihen, että odotusajat kielikoulutukseen tai kurssien välillä on pysynyt kohtuullisena. Lisäksi on ollut palkattuna opettaja joka on vetänyt kaksi omaehtoista alkeiskurssia. Näille
alkeiskursseille on ohjattu lähinnä vasta maahan tulleita henkilöitä, jolloin kielen opiskelu on päässyt vauhtiin mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen. Kolmannen sektorin toimijat ja seurakunnat ovat myös aktiivisesti järjestäneet erilaisia aktiviteetteja maahanmuuttajille.
Kiintiöpakolaisten vastaanottoa on jatkettu n.15 henkilöä/vuosi. Vuoden aikana vastaanotimme
yhteensä 18 kiintiöpakolaista, heistä 2 kuului vuoden 2013 kiintiöön, mutta saapuivat vuoden 2014
puolalla. Kiintiöpakolaiset tulivat Iranista, Afganistanista ja Sudanista.
Tulkkikeskuksessa panostettiin toiminnan laajentamiseen tiiviimmin koko Kaakkois-Suomen alueelle. Yhteistyösopimus Kouvolan kanssa oli voimassa ja vastaavaa yhteistyötä käynnistettiin EteläKymenlaakson kuntien ja Carean kanssa. Tulkkipalvelut kilpailutettiin loppuvuodesta.
Kotkan tulkkikeskuksen vuosi 2014 oli tilausmäärältään sen historian vilkkain. Laskutettuja tulkkaustunteja kertyi 14 453. Se on noin 700 tuntia enemmän kuin edellinen vuosi. Varsinaisena syynä tilausten määrän kasvulle oli Kouvolan kaupungin kanssa tehdyn yhteistyön tiivistäminen. Kysytyimmät kielet olivat somalia, venäjä, arabia, kinjaruanda ja sorani.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
Kotkan vastaanottokeskuksen aikuisten yksikön toiminta siirtyi keskusmallisesta majoituksesta
(Sammonkatu) hajasijoitusmalliin, jossa asiakkaat asuvat eri puolilla Kotkan kaupunkia.
Samaan aikaan Maahanmuuttovirasto vaati paikkaluvun alentamista 150:stä 100:aan huhtikuun
alusta. Lokakuussa paikkaluku nostettiin Maahanmuuttoviraston ohjeistuksella takaisin 150 paikkaan.
Koivulan ryhmäkoti jatkoi alaikäisten turvapaikanhakijoiden majoittamista. Syksy oli erittäin vilkas ja
asiakkaita oli hetken aikaan useammilla ylipaikoilla. Koivula myös tarjoaa erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden lapsille tilapäistä lastenhoitoa.
Sivu 36
Sivu 37
28
Tuloslaskelma
Sosiaalihuolto
2012
2013
Toteuma
3 Toimintatuotot
30 Myyntituotot
32 Maksutuotot
4 Toimintakulut
2014
Toteuma
7 301 969
K Budjetti
Tot%
LTA
7 144 118
7 041 189
101,46%
Toteuma
7 115 605
598 842
692 027
578 388
574 681
100,65%
6 974 709
6 462 027
6 070 916
6 220 656
97,59%
799 302
126,81%
851 402
880 822
1 013 583
3 Toimintatuotot
15 726 923
15 150 480
14 807 004
-13 345 906
-12 704 549
-12 616 885
-13 127 139
96,11%
43 Palvelujen ostot
-19 884 827
-23 053 140
-24 800 100
-23 470 015
105,67%
-295 232
-242 258
-256 467
-273 230
93,86%
-22 311 893
-23 723 677
-22 788 701
-24 198 582
94,17%
-271 807
-157 464
-442 712
-149 378
296,37%
47 Avustukset
14 635 828 101,17%
4 Toimintakulut
-56 109 665
-59 881 089
-60 904 865 -61 218 344
99,49%
ULK. TOIMINTAKATE
ULK. TOIMINTAKATE
-40 382 742
-44 730 609
-46 097 860 -46 582 516
98,96%
4S Sisäiset erät
S8 Sisäiset tuotot
505 709
553 640
619 296
455 000
-2 487 087
-2 617 074
-2 617 880
-2 564 758
102,07%
4S Sisäiset erät
-1 981 377
-2 063 433
-1 998 583
-2 109 758
94,73%
TOIMINTAKATE
TOIMINTAKATE
-42 364 120
-46 794 042
-48 096 444 -48 692 274
98,78%
-728
127
S9 Sisäiset kulut
VUOSIKATE
VUOSIKATE
6S Sisäinen korko
SK Sisäinen korko
6S Sisäinen korko
TULOS
TULOS
Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset
-728
127
-42 364 848
-46 793 915
136,11%
-530
0
/0
-530
0
/0
-48 096 974 -48 692 274
98,78%
-106
-1 233
-1 708
0
/0
-106
-1 233
-1 708
0
/0
-1 745
-16 976
-30 102
-16 241
185,34%
-1 745
-16 976
-30 102
-42 366 699
-46 812 124
-823 872
-789 120
-43 190 571
-47 601 244
-16 241 185,34%
-48 128 784 -48 708 515
-837 398
0
98,81%
/0
-48 966 181 -48 708 515 100,53%
Sivu 38
29
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
AVOTERVEYDENHUOLTO
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet/ asiakkaat
Asiakkaat yhteensä
- Lääkärit
- terveysasemilla
- keskitetyssä päivystyksessä
- hyvinvointineuvolassa
- hoivakodeissa
- kotihoidossa
- Hoitohenkilöstö
- Muu henkilöstö
2010
2011
2012
2013
2014
38 165
26 072
19 326
10 083
3 864
34 126
25 760
19 853
10 643
4 364
606
33 538
25 276
19 575
10 208
4 107
906
29 274
3 986
24 696
3 867
24 653
5 443
35 803
27 735
18 804
9 990
5 131
913
591
25 119
5 844
35 454
27 087
18 337
10 406
4 965
616
561
25 710
4 348
145 746
58 388
40 206
13 353
5 504
145 158
64 859
41 773
14 669
6 558
2 586
157 689
65 596
42 695
14 223
5 565
4 623
73 161
13 099
67 578
12 631
76 530
15 563
156 586
65 136
39 847
13 820
6 892
4 577
1 785
75 091
16 359
144 896
61 844
36 149
14 430
6 432
2 648
2 185
70 531
11 602
64,5 %
57,2 %
56,2 %
60.3 %
59,9 %
22,7
24,6
21,7
20.7 %
23,3
99,6
54,1
105
71,3
103,5
78,8
105,9
81.3
96,8
76,7
Toimintakulut, €/ asiakas ja käynti
- Avoterveydenhuolto, €/ asiakas
- Avoterveydenhuolto, €/ käynti
309,68
81,14
348,66
84,24
384,18
81,71
368,68
84,30
375,67
91,92
Asiakaspalvelujen ostot, 1000 €
3 286
1 176
875
958
955
Suoritetavoitteet/ palvelut, käynnit
Avoterveydenhuollon käynnit
- lääkärikäynnit
- terveysasemilla
- keskitetyssä päivystyksessä
- hyvinvointineuvolassa
- hoivakodeissa
- kotihoidossa
- Hoitohenkilöstö
- Muu henkilöstö
Vaikuttavuus
Avoterveydenhuollon palveluja käytti
kotkalaisesta väestöstä, %
Prosessit ja rakenteet
Avoterveydenhuollon lääkäreiden iltaja viikonloppupäivystyskäyntien %osuus
Resurssit
Vakanssit/henkilöstösuunnitelma
HTV2
Työpanos, HTV1
Sivu 39
30
SUUN TERVEYDENHUOLTO
Tunnusluvut
Suoritetavoitteet/ asiakkaat
Asiakkaat
- 18 vuotta täyttäneet
2010
2011
2012
2013
2014
17 562
10 517
17 783
10 991
18 348
11 531
19 126
11 958
18 722
12 132
Käynnit
- 18 vuotta täyttäneet
44 828
27 727
45 256
28 808
46 971
30 291
49 576
31 901
49 798
33 178
Vaikuttavuus
Palveluja käytti väestöstä, %
- vuodessa
32,1
32,4
33,5
34,9
32,9
Lasten ja nuorten d/D –indeksi (12v)
0,26
0,18
0,21
0,19
0,34
58,0
57,5
58,8
60
59,5
44,9
46,5
44,5
44,7
46,7
221,21
96,66
25,0
230,19
90,45
24,7
238,87
93,31
24,0
250,76
96,74
23,0
259,84
97,69
24,9
19
20
25
31
98
Resurssit
HTV2
Työpanos, HTV1
Toimintakulut, €/ asiakas ja käynti
- euroa/ potilas
- euroa/ käynti
Tulojen osuus menoista,%
Sivu 40
31
TERVEYSKESKUKSEN SAIRAALA
Tunnusluvut
Asiakkaat 31.12.
Karhulan sairaalan kaikki asiakkaat (laitoshoito)
- Asiakkaat (75-), lkm
- Pitkäaikaishoidossa olevat asiakkaat, lkm
2010
2011
2012
2013
2014
108
111
111
112
96
75
95
81
83
75
15
27
7
5
0
918
2 379
954
2479
1 023
2357
1121
2465
1373
2 484
41 707
3 710
40 850
3673
40 912
3 687
42 077
3 745
39 565
3 611
113
113
113
113
1,7 %
4,3 %
1,7 %
4,5 %
1,9 %
4,3 %
2,0 %
4,5 %
2,5 %
4,6 %
89,0
118,1
107,2
110,2
110,2
83,3
87,0
92,8
100,4
101,0
Toimintakulut/ asiakas
- laitoshoito, euroa
- Poliklinikkatoiminta, euroa
9 245
461
10 053
472
10 232
559
9 873
537
9 167
487
Sakkomaksut, 1000 €
1 190
471
682
463
360
1 398
682
463
1 231
Asiakkaat vuodessa
Laitoshoito, lkm
Poliklinikkatoiminta, lkm
Suoritetavoitteet
Hoitopäivät
Poliklinikkakäynnit
Hoitopaikat
Vaikuttavuus
Laitoshoidon kattavuus
Poliklinikkatoiminnan kattavuus
Resurssit
HTV2
Työpanos, HTV1
1)
2)
1)
1 268
2)
Sisältää jonohallinnan 1 159 960 euroa
Sisältää jonohallinnan 981 000 euroa, joka vanhustenhuollon kustannuksissa
Sivu 41
32
MIELENTERVEYSTYÖ
Tunnusluvut
Asiakkaat vuodessa
Sairaanhoitopiirin asiakkaat
- avohoitoasiakkaat
- laitoshoitoasiakkaat
Mielenterveyskeskus, oma avohoito
- kotkalaiset asiakkaat
Psykiatriset hoitokodit
- oma toiminta (1.9.2005-)
2010
2011
2012
2013
2014
638
264
1 550
709
245
1 559
705
260
1 635
711
246
1 652
672
274
1 707
1 432
152
72
1 433
178
85
1 507
193
96
1 545
193
82
1 532
175
76
Palvelut
Avohoitokäynnit
- Sairaanhoitopiiri
- Mielenterveyskeskus
- kotkalaisten käynnit
- myynti muille kunnille
25 067
3 783
21 284
19 944
1 335
24 655
3 971
20 684
20 133
551
29 384
4 332
25 052
23 854
1 198
31 324
4 928
26 602
25 318
1 284
31 112
5 584
25 528
25 491
1 566
Hoitopäivät ja asumisvuorokaudet
- Sairaanhoitopiiri
- Psykiatriset hoitokodit
11 638
27 505
10 000
32 749
10 974
32 137
9 575
33 758
10 443
34 433
1,2 %
0,5 %
2,9 %
1,3 %
0,4 %
2,6 %
1,3 %
0,5 %
2,7 %
1,3 %
0,5 %
2,8 %
1,2 %
0,5 %
2,8 %
370
250
488
440
182
597
552
198
586
572
175
616
570
192
632
62,0
61,2
56,3
56
55,6
39,8
25,6
14,2
43,0
26,9
16,1
44,6
26,9
17,7
43.9
26.8
17.1
46,4
28,1
18,3
258
242
261
303
309
Toimintakulut, €/ asiakas
- mielenterveyskeskus
- psykiatriset hoitokodit
1 242
16 277
1 186
16 676
1 222
17 581
1 293
18 870
1 443
21 442
11 253
10 227
10 908
12 596
12 665
465
Vaikuttavuus/ kattavuus
Sairaanhoitopiiri
- avohoito
- laitoshoito
Mielenterveyskeskus, oma avohoito
Avohoitokäynti/ 1000 asukas
Hoitopäivät/ 1000 asukas
Asumisvrk/ 1000 asukas
Resurssit
HTV2
Työpanos, HTV1
- avohoito
- psykiatriset hoitokodit
Toimintakate, €/ asukas
-
joista päivätoiminnan ostopalvelut, 1000 €
233
328
387
479
-
joista Sairaanhoitopiirin ostopalvelut, 1000 €
889
975
1 499
1 255
Sivu 42
33
ERIKOISSAIRAANHOITO
Tunnusluvut
Asiakkaat vuodessa
Sairaanhoitopiiri
- avohoito
- laitoshoito
2010
2011
2012
2013
2014
18 733
7 872
19 071
5 875
19 588
5 782
20 080
5 896
19 744
4 671
58 249
66 131
10 157
69 833
9 669
76 063
9 686
76 155
9 652
41 512
4 905
38 110
4954
1 936
39 084
5419
2 299
35 661
5 305
752
26 402
5 161
707
DRG-jaksot
11 096
11 122
11 196
10 882
8 544
Vaikuttavuus/ kattavuus
Sairaanhoitopiiri
- avohoito
- laitoshoito
34,2 %
14,4 %
34,8 %
10,7 %
35,7 %
10,5 %
36,7 %
10,8 %
36,2 %
5,6 %
1,06
1,21
1,27
1,39
1,40
0,76
0,70
0,71
0,65
0,59
967
999
1 095
1 118
1 135
52 759
53 754
59 277
61 257
61 181
6 316
7 396
8 388
8 096
Suoritetavoitteet
Avohoitokäynnit
+ Ostopalvelut
Hoitopäivät
- Sairaanhoitopiiri
+ Ostopalvelut
- Jatkohoitopäivät
Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynti/ asukas
Somaattisen erikoissairaanhoidon hpv/ asukas
Resurssit
Toimintakate, €/ asukas
-
joista sairaanhoitopiirin ostopalvelut, 1000 €
Vuoden 2010 kustannuksiin sisällytetty vuonna 2011 maksettu edellisen vuoden alijäämä
1 393 584,-.
Sivu 43
34
VANHUSTENHUOLTO
Tunnusluvut
75 vuotta täyttänyt väestö
2010
5 389
2011
5 451
2012
5 498
2013
5576
2014
5 670
Asiakkaat 31.12.
Kaikki asiakkaat
- kotihoito
- hoivapalvelut
Asiakkaat (75-), lkm
- kotihoito
- hoiva-asuminen
- laitoshoito
- vanhainkodit
- vuodeosastot, PAS-hoito
- hoiva-osastot
2 526
1 906
620
1 882
1 359
279
244
173
12
59
2 644
1 999
645
1 968
1 447
340
181
159
22
0
2 361
1 651
710
1 992
1 410
416
166
160
6
0
2 500
1 764
736
1 898
1 290
601
7
0
7
0
2 181
1 391
790
69 601
40 06
77 090
66 133
70 966
39 676
90 597
0
93 841
69 213
6 136
77 000
0
109 330
110 766
12 884
32 344
0
103 290
132 893
11 064
0
0
314 685
315 112
313 802
313 604
313 125
Vaikuttavuus
Asiakkaiden %-osuus 75 vuotta
täyttäneestä väestöstä
34,9
36,1
36,2
34
40
- kotihoito, %
- palveluasuminen, %
- laitokset, PAS-hoito, %
25,2
5,2
4,5
26,5
6,3
3,3
25,6
7,6
3,0
23.1
10.8
0.1
29
11
0
Asiakkaat vuodessa
- omaishoito
- kotihoito
- hoivapalvelut
510
3 043
1 275
494
3 194
1 270
496
3 123
1 317
492
3 050
1285
516
Resurssit/henkilöstösuunnitelma
HTV2
Vakanssit
- kotihoito
- hoivapalvelut
Työpanos, HTV1
- kotihoito
- hoivapalvelut
492,0
193,0
299,0
455,1
162,1
293,0
631,8
237,6
394,2
458,7
165,8
292,9
539,7
204
335,7
474,6
166,9
307,7
494,7
203
291,7
444,1
170,9
273,2
472,8
201
271,8
410,9
161,7
249,2
5 821
5 009
18 754
6 363
4 951
21 077
6 643
5 320
22 875
6 501
4 340
5 833
5 439
8 661
10 433
14 708
16 211
Suoritetavoitteet, hoitopäivät
- hoiva-asuminen (oma toiminta)
- hoiva-asuminen (ostopalvelut)
- palvelusetelit
- palvelukeskukset
- hoivaosastot
Suoritetavoitteet, käynnit
- kotihoito
Toimintakulut/ asiakas
- omaishoito
- kotihoito
- hoivapalvelut
644
0
0
0
0
1
Sivu 44
35
SOSIAALIHUOLTO
Tunnusluvut
Väestötiedot, kohderyhmä
0-17 –vuotiaat asukkaat
2010
2011
2012
2013
2014
9 972
9 913
9861
9786
9713
148
128
133
135
147
Kodin ulkopuolelle sijoitetut,
0-20 –vuotiaat lapset (31.12.)
Suoritetavoitteet, asiakkuudet/ v
Vammaistyön asiakkuudet
Sosiaalityön asiakkuudet
- Lastensuojeluasiakkaat
- Toimeentulotukiruokakunnat
- Päihdehuollon asiakkaat
- kuntouttava työtoiminta
1 967
1 801
1910
2037
2124
1 127
3 954
2 200
184
992
4 601
2 095
162
1062
4462
2039
235
1138
4603
1848
324
1241
4761
1615
433
Maahanmuuttajatyö asiakkaat
1 174
1 001
298
307
289
1,46
1,3
1,3
1,4
1,5
53
40
75
22
52
37
75
19
222
265
223,9
226
224,4
55
129
71,8
135,8
55
125,9
54,6
128,4
54,6
116,3
38
57,4
43
43
43
Vaikuttavuus
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten
osuus 0-17 –vuotiaasta väestöstä, %
Asiakkuudet/ työpanos
- Vammaistyö
- Sosiaalityö
- Maahanmuuttajatyö
Resurssit
HTV2
- Vammaistyö
- Sosiaalityö
-Työllisyyspalvelut
10,5
Työpanos, HTV1
- Vammaistyö
- Sosiaalityö
-Työllisyyspalvelut
209,9
48,8
107,1
54,0
205,6
48,6
105,1
51,84
199
49,5
108,9
40,6
197
49,8
107,8
39,4
190,2
51
96,2
35,6
7,4
Toimintakulut, €/ asiakkuus
Vammaistyö
Sosiaalityö
- toimeentulotuki, €/ ruokakunta
Maahanmuuttajatyö
5 181
7 503
5 946
8 969
6 670
9 003
9 503
9 504
2 301
6 306
2 576
6 754
2 702
2 662
2 598
188
164
164
164
164
14 007
15 284
16 798
19 515
20 740
Vastaanottokeskuspaikat
Sivu 45
§ 62, SOTELA 22.4.2015 17:00
KH: 555/2015
Sivu 46
Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma 31.3.2015
Sotela 22.4.2015
Valmistelija: Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214
Sosiaali- ja terveyslautakunnan käyttösuunnitelmassa todetaan, että lautakunta on velvoitettu toteuttamaan puolivuotisraportoinnin lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta. Tämän lisäksi lautakunnalle raportoidaan talouden toteumasta talousarviovuoden aikana.
Vuoden 2015 käyttösuunnitelman toimintakatetavoite jää 3,8 milj. euroa
alle vuodelle 2014 vahvistetusta sosiaalija terveystoimen tilinpäätöksestä.
Vastuualueiden arviot kuluvan vuoden riskeistä ja keinoista tuottavuuden
parantamiseksi on kirjattu käyttösuunnitelmaan. Toimenpiteissä onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen on tärkeää myös talousarvioraamissa
pysymiseksi. Se tukee myös kevään aikana valmisteltavan tasapainotusohjelman tavoitteita.
Kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen paineet budjetin ylittymisestä
henkilökohtaisen avun järjestämisessä ovat suuret kolmen ensimmäisen
kuukauden perusteella. Kustannusrakenteen muutos palvelujen ostoista
työnantajamallin mukaisiin avustuksiin näkyy huhtikuun jälkeisessä raportoinnissa, maaliskuun loppuun mennessä on toteuma-% palvelujen ostoille
88,5 %.
Samoin pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset kunnalle KELAn tammihelmikuun laskutuksen perusteella ennustaa ylitystä varattuihin määrärahoihin, maaliskuun loppuun kirjautuneiden kustannusten perusteella ennuste ylittää talousarviomäärärahan 1,3 milj. euroa.
Mikäli palvelujen kustannusrakenne erikoissairaanhoidossa sekä osasto- ja
avohoidon että eri erikoisalojen suhteen toteutuu vuoden aikana tammi- ja
maaliskuun tavoin, on riski määrärahojen ylittymiseen suuri. Näin myös mikäli perusterveydenhuollon päiväaikaisen päivystyksen suoritemäärät vuoden mittaan toteutuvat tammi-maaliskuun mukaisina. Ylitysriski yhteensä
noin 1,6 milj. euroa.
./.
Liitteenä olevassa tuloslaskelmassa verrataan paitsi tammi-maaliskuun
toteumaa budjettiin nähden, myös muutosta viime vuoden vastaavaan
ajankohtaan. Huomattava ero asiakaspalveluiden ostoissa (3,5 milj.) selittyy erikoissairaanhoidon laskutuksen muutoksella ennakkolaskutuksesta
toteutuneiden suoritteiden mukaiseen laskutukseen sekä laskutusrytmin
muutoksella.
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi talouden toteuman
31.3.2015.
§ 62, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Vertailuraportti Edellinen vuosi _ Kuluva vuosi
Sivu 47
SOTELA Sosiaali- ja
terveyslautakunta
Toteuma EUR
3
30 Myyntituotot
300 Liiketoiminnan myyntituotot
308 Täyden korv.perust.saadut korv.valtiolta
310 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä
313 Muut suoritteiden myyntituotot
139 917
-61 251
-43,78%
7 147 100
1,10%
936 662
-71 211
-7,60%
0
/0
70 351
143 156
-72 805
-50,86%
0
/0
18 876
64,99%
0
/0
-14,93%
7 147 100
14,86%
948 907
890 040
58 867
6,61%
0
/0
1 395 008
1 330 962
64 046
4,81%
0
/0
2 499
2 733
-234
-8,55%
9 364 000
0,03%
2 346 414
2 223 735
122 679
5,52%
9 364 000
25,06%
1 419 080
1 326 256
92 825
7,00%
7 018 000
20,22%
1 419 080
1 326 256
92 825
7,00%
7 018 000
20,22%
340 Vuokratuotot
218 010
224 311
-6 301
-2,81%
0
/0
194 407
202 910
-8 502
-4,19%
1 739 980
11,17%
412 418
427 221
-14 803
-3,46%
1 739 980
23,70%
321 Terveydenhuollon maksut
3 Toimintatuotot
5 240 302
5 225 992
14 310
0,27%
25 269 080
20,74%
400 Palkat ja palkkiot
-10 187 294
-9 732 424
-454 870
4,67%
-43 086 022
23,64%
410 Henkilösivukulut
-3 564 030
-3 483 703
-80 328
2,31%
-14 646 690
24,33%
-13 751 325
-13 216 127
-535 198
4,05%
-57 732 712
23,82%
-21 609 581
-25 205 249
3 595 668
-14,27%
-105 506 654
20,48%
-4 346 859
456 598
-10,50%
-17 974 227
21,64%
-29 552 108 4 052 266
-13,71%
-123 480 881
20,65%
430 Asiakaspalvelujen ostot
434 Muiden palvelujen ostot
43 Palvelujen ostot
45 Aineet, tarvikkeet
450 Ostot tilikauden aikana
47 Avustukset
470 Avustukset kotitalouksille
474 Avustukset yhteisöille
47 Avustukset
48 Muut toimintakulut 480 Vuokrat
4 Toimintakulut
78 667
865 451
-186 391
32 Maksutuotot
43 Palvelujen ostot
2015 2015 1-3
29 045
33 Tuet ja avustukset 330 Tuet ja avustukset
Muutos%
1 248 781
329 Muut palvelumaksut
4
Muutos
47 921
325 Sosiaalitoimen maksut
34 Muut
2014 1-3
1 062 390
30 Myyntituotot
32 Maksutuotot
Tot%
K Budjetti LTA
2015 1-3
-3 890 261
-25 499 842
-939 596
-845 100
-94 496
11,18%
-3 316 513
28,33%
-939 596
-845 100
-94 496
11,18%
-3 316 513
28,33%
-4 598 795
-4 831 584
232 789
-4,82%
-20 992 600
21,91%
-1 345 693
-928 465
-417 227
44,94%
-6 767 757
19,88%
-5 944 487
-5 760 049
-184 438
3,20%
-27 760 357
21,41%
-166 303
-67 398
-98 905
146,75%
-502 321
33,11%
-28 106
-15 142
-12 964
85,62%
-143 611
19,57%
-194 409
-82 540
-111 869
135,53%
-645 932
30,10%
-49 455 925 3 126 265
-6,32%
-212 936 395
21,76%
-46 329 660
§ 62, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Vertailuraportti Edellinen vuosi _ Kuluva vuosi
ULK.
ULK. TOIMINTAKATE
TOIMIN
TAKATE
4S
S8 Sisäiset tuotot
S98 Sisäiset tuotot
S8 Sisäiset tuotot
S9 Sisäiset kulut
S99 Sisäiset kulut
-41 089 358
-44 229 932 3 140 575
Sivu 48
-7,10%
-187 667 315
21,89%
78 191
132 814
-54 624
-41,13%
1 678 060
4,66%
78 191
132 814
-54 624
-41,13%
1 678 060
4,66%
-1 981 172
-2 178 379
197 207
-9,05%
-10 331 850
19,18%
-1 981 172
-2 178 379
197 207
-9,05%
-10 331 850
19,18%
4S Sisäiset erät
-1 902 981
-2 045 565
142 584
-6,97%
-8 653 790
21,99%
TOIMIN TOIMINTAKATE
TAKATE
-42 992 339
-46 275 497 3 283 158
-7,09%
-196 321 105
21,90%
S9 Sisäiset kulut
§ 63, SOTELA 22.4.2015 17:00
KH: 132/2015
Sivu 49
Peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2015
Kh 7.4.2015 / 95 §
Valmistelijat: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550
Controller Leena Rasi, puh. 040 556 4784
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) tuli voimaan
1.1.2010. Laissa luetellaan ne ns. kuntien valtionosuustehtävät, joiden
käyttökustannuksiin valtionosuutta myönnetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta näistä tehtävistä säädetään mm. kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa, sosiaalihuoltolaissa, kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa, mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa jne.
Nykyisessä mallissa sektorikohtaiset eli peruspalvelujen rahoitus (yleinen
valtionosuus), verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, sosiaalija
terveyspalvelujen rahoitus, esi- ja perusopetuksen rahoitus sekä kulttuuritoimen rahoitus on yhdistetty. Valtionosuus suoritetaan kunnille kuukausittain.
Toteutuvaan valtionosuuksien kokonaismäärään vaikuttaa nk. yhden putken valtionosuuden ulkopuolelle jäävä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus, joka on Kotkan kaupungille negatiivinen. Lasten ja nuorten palveluiden
lautakunta on kokouksessaan 3.3.2015 / 21 § käsitellyt opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän osuuden rahoituksesta. Päätös on tuotu kaupunginhallitukselle tiedoksi esityslistan edeltävässä pykälässä.
Lisäksi kuukausittaisissa tilityksissä huomioidaan nk. kotikuntakorvaustulot
(286 468 euroa) ja kotikuntakorvausmenot (-1 269 141 euroa), jotka aiheutuvat siitä, että oppilaan käydessä koulua toisen kunnan tai yksityisen ylläpitäjän koulussa, toteutetaan korvauksen laskutus kotikunnalta. Nämä kirjataan opetustoimen toimintatuloksi ja -menoksi.
Taulukossa ovat tiedot Kotkan kaupungin vuoden 2015 peruspalvelujen
rahoituksesta yhteensä, vähennettynä opetus- ja kulttuuritoimen muilla valtionosuuksilla. Summa viimeisellä rivillä kertoo kaupungin tuloslaskelman
valtionosuudet-kohtaan tuloksi kirjautuvan euromäärän, 96 680 564 euroa.
§ 63, SOTELA 22.4.2015 17:00
KH: 132/2015
Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa)
Yleinen osa
SOTE laskennalliset kustannukset
Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen
laskennalliset kustannukset
Kunnan peruspalvelujen laskennalliset kustannukset
yhteensä
Valtionosuusjärjestelmän tasaus
Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7.
luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm.
veromenetysten kompensaatio)
Kunnan omarahoitusosuus
Yhden putken valtionosuus ennen
verotulotasausta
Verotulotasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio,
kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta,
nuoriso, museo) vähennettynä
omarahoitusosuudella
Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus
Kaupungille maksettava valtionosuus
Sivu 50
2013
3,2
219,6
2014
3,2
228,2
40,0
40,2
2015
2,3
Muutos
285,9
17,5
-0,9
-0,6
-0,6
-11,5
-10,9
8,9
9,6
10,3
0,7
-172,0
-180,1
-192,8
-12,7
99,0
100,5
94,2
-6,3
-2,7
-2,0
7,6
9,6
-7,8
-7,4
-5,1
2,3
1,7
90,2
0,0
91,1
0,0
96,7
0,0
5,6
./.
Valtiovarainministeriön 31.12.2014 tekemä päätös
VM/2633/02.02.06.00/2014 on esityslistan liitteenä. Yksityiskohtaiset tiedot
valtionosuustekijöistä ovat kaikkien kuntien osalta julkiset ja löytyvät valtiovarainministeriön www-sivuilta kohdasta:
http://vm.fi/documents/10623/307645/3.1.1.1_Kunnan_peruspalvelujen_val
tionosuus2015_tiedotNETTIIN.xls
./.
Maksuerittely Kotkan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetustoimen
muusta rahoituksesta vuodelle 2015 on esityslistan liitteenä.
Jos kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön kunnan peruspalvelujen
myöntämistä tai kunnan verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasausta
koskevaan päätökseen, sillä on kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain
64 §:n nojalla oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus valtiovarainministeriölle.
Esittelijä:
Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf
Ehdotus:
Kaupunginhallitus päättää tyytyä valtiovarainministeriön päätökseen per
uspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2015.
Päätös:
Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.
_________________
Sotela 22.4.2015
Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee asian tiedoksi.
§ 63, SOTELA 22.4.2015 17:00
KH: 132/2015
Sivu 51
§ 63, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Valtiovarainministeriön päätös
Sivu 52
Sivu 53
Sivu 54
§ 63, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Valtiovarainministeriön maksuerittely
Sivu 55
§ 64, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 975/2015
Sivu 56
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen selvitys 2015
Sotela 22.4.2015
Valmistelija: Terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167
Kotkan kaupunki on sosiaalija terveyslautakunnan päätöksellä (Sotela
17.12.2014 § 156) irtisanonut A-klinikkasäätiön kanssa tehdyn ostopalvelusopimuksen vuoden 2015 loppuun mennessä. Perusteena ovat toimintaympäristön muuttuminen ja päihdehuollon palvelujen uudelleen järjestelyjen tarve. Palvelujen ostaminen edellyttää jatkossa myös palveluiden kilpailuttamista. Kotkan kaupungin A-klinikan ostopalvelujen arvo on vuonna
2015 noin 4,2 milj. €.
Kaupunki käynnisti 26.1.2015 mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan
selvityksen, jonka alustavien tulosten oli määrä valmistua huhtikuun 2015
loppuun mennessä. Selvityksen pohjalta oli tarkoitus käynnistää konkreettisen projektisuunnitelman työstäminen tarvittavien muutosten ja toimenpiteiden käynnistämiseksi. Selvitystä varten nimettiin neljä eri työryhmää: 1)
ennaltaehkäisevän päihdetyön, 2) mielenterveyspotilaan, 3) päihdepotilaan
sekä 4) mielenterveys- ja päihdepotilaan prosessien kehittämisen työryhmät. Työryhmien tuloksia vedettiin yhteen yhteisessä työpajassa
14.4.2015. Keskeiset tulokset, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset
löytyvät selvityksen loppuraportista. Työ jatkuu seuraavaksi konkreettisen
projektisuunnitelman laatimisella asetettujen tavoitteiden ja muutosten
saavuttamiseksi. Projektisuunnitelma esitellään sosiaalija terveyslautakunnassa viimeistään kesäkuussa 2015.
./.
Mielenterveys- ja päihdehuollon selvityksen loppuraportti on esityslistan
erillisenä liitteenä.
Esittelijä:
Terveysjohtaja Maija Valta
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi mielenterveys- ja päihdehuoltoa koskevan loppuraportin ja jatkosuunnitelman.
§ 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt
Mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoprosesseja
koskeva selvitys
Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja
johtopäätöksistä
16.4.2015
Sivu 57
Sivu 58
SELVITYKSEN TAUSTAA
16.04.2015
2
Sivu 59
Taustaa
• A-klinikan sopimus on irtisanottu päättymään 2015 lopussa
(sotelan päätös joulukuussa 2014). Tämän vuoden
sopimus on muutettu sellaiseksi, että se mahdollistaa
toimintamallin nopean muutoksen ja hyötyjen saamisen
kaupungille.
• Koko nykyinen toimintamalli pitää kyseenalaistaa ja
uudistaa.
• Kyseessä on noin 4,2 miljoonan euron kokonaisuus,
tavoitteena merkittävimmät euromääräiset säästöt jo tänä
vuonna.
• Tavoitteena nivoa palvelut osaksi omaa toimintaa, ennen
kaikkea osaksi mielenterveystyötä.
• Projektin toteutus tapahtuu alatyöryhmissä.
16.04.2015
3
Sivu 60
Taustaa
• Palveluita ei ole tarkoitus hoitaa kaupungin nykyisillä
resursseilla. Oman toiminnan resursointi on määritettävä
uudelleen.
• Kaikille muutoksille on asetettava eurotavoitteet.
• Projekti on terveydenhuoltovetoinen, koska suurimmat
muutokset koskevat terveydenhuoltoa.
• Tavoitteena on nopea selvitysprojekti, josta tehdään
selkeät johtopäätökset ja muutokset. Toimintaa korjataan
jatkossa tarvittaessa.
• Tavoiteaikataulu on, että selvitysvaihe on valmis huhtikuun
loppuun mennessä (sotelan kokous 22.4.2015), jonka
jälkeen konkreettinen projektisuunnitelma etenemisestä.
16.04.2015
4
PÄIHDEHUOLLON
KUSTANNUKSET V. 2015
Sivu 61
Sivu 62
Sosiaalihuollon päihdekustannukset
Sosiaalihuolto
A-klinikkatoiminta
902 500 €
Selviämis- ja katkaisuhoito
327 731 €
Kuntoutumishoito
290 605 €
Tukiasuntotyö
93 100 €
Yhteensä:
1 613 936 €
Budjetissa:
1 615 000 €
16.04.2015
6
Sivu 63
Terveydenhuollon päihdekustannukset
Terveydenhuolto / mielenterveyspalvelut
Terveysneuvonta Vinkki
47 880 €
Kuntoutuminen Neppari
150 000 €
Apteekkilasku Carea (korvaushoito)
300 000 €
Korvaushoito, oma henkilöstöresurssi
Korvaushoito; A-klinikan määräraha
Yhteensä:
16.04.2015
37 881 €
800 000 €
1 335 761 €
7
Sivu 64
Päihdehuollon muut kustannukset
Muut kustannukset
Hoivakatkaisuhoito
79 753 €
Vanhustenhuollon asumispalvelut:
Leporanta, Kesäranta
785 000 €
Muu päihdehuolto:
Järvenpään sosiaalisairaala +
perhepaikkoja
374 000 €
Yhteensä:
1 238 753
Kaikki yhteensä
Sosiaalihuolto + terveydenhuolto +
muut
16.04.2015
4 189 514 €
8
Sivu 65
SELVITYKSEN TAVOITTEET
16.04.2015
9
Sivu 66
Tehtäväksi anto:
• Nykytilanteen kuvaus, prosessikaaviona
• Tavoitetilan kuvaus, prosessikaaviona
• Mitä on järkevää jatkossa tuottaa itse Kotkan kaupungin
omana toimintana?
• Mitkä palvelut kannattaa edelleen ostaa jatkossa?
• Kuvaus tavoitetilan vaatimista resursseista (henkilöstö,
osaaminen, talous, johtaminen)
• Erittely asioista, joita voidaan:
– toteuttaa heti kesälomien jälkeen ja säästöt realisoituvat nopeasti
– toteuttaa ensi vuonna ja säästöt realisoituvat v. 2016
– toteuttaa 1-3 vuoden aikavälillä, jolloin säästöt realisoituvat vasta
myöhemmin
16.04.2015
10
Sivu 67
Neljä työryhmää
1. Ennaltaehkäisevien palvelujen työryhmä (pj. Minna Keveri)
2. Mielenterveyspotilaan työryhmä (pj. Kirsi Warjus-Ulvinen)
3. Päihdepotilaan työryhmä (pj. Riitta JohannalaKemppainen)
4. Mielenterveys- ja päihdepotilaan työryhmä (pj. Maija Valta)
Koordinoija Maija Valta
16.04.2015
11
Sivu 68
Tavoitetilan kuvaus 1
• Ennaltaehkäisy omaa toimintaa
• Tunnistaminen, AUDIT ja labrat, ohjaus päihdehoitajalle
• Päihdepotilaan tilanteen ja hoidon tarpeen kartoitus
päihdehoitajan vastaanotolla terveysasemilla ja
mahdollisesti Vatupassissa
– löydetään ne potilaat, jotka ovat motivoituneita hoitoon ja päihteiden
vähentämiseen
16.04.2015
12
Sivu 69
Tavoitetilan kuvaus 2
• Hoito ja seuranta omalla terveysasemalla tai ostopalveluna,
tässä kohtaa tärkeää jo olemassa olevan tiedon
hyödyntäminen eri palveluissa, ei tehdä päällekkäistä
toimintaa
– Korvaushoito, alku ostopalveluna, jatko omana toimintana esim
päihdehoitajalla, lääkäriosaaminen ostetaan
– yhdessä sovitaan korvaushoitoon pääsyn kriteerit, toimintamalli
(milloin joutuu hoidosta pois, mitä vaaditaan hoidettavalta vrt. Kemin
malli)
– Rattijuopot päihdehoitajan seurannassa, sovittava lääkärityöpanos,
potilaita noin 50 / vuodessa, käynnit noin 1-8 x kk/3-6 kk
16.04.2015
13
Sivu 70
Johtaminen
•
•
•
•
vaikuttavuudesta ei tietoa tällä hetkellä
prosessin omistaja
tieto potilasmääristä, käynneistä jne
kuinka matalan kynnyksen palvelua pitää olla ja kuinka
paljon
16.04.2015
14
Sivu 71
KESKEISET TULOKSET
16.04.2015
15
Sivu 72
Nykytilan kuvaus:
• Mielenterveyspotilaiden hoitoprosessit kuvattu
• Päihdepotilaan nykytilan hoitoprosessia ei voi kuvata, kun
sitä ei ole
• Myöskään mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoprosessia
ei voi kuvata, koska potilaat kulkevat ”siellä sun täällä”
ilman, että kukaan koordinoi potilaan kulkua
16.04.2015
16
Sivu 73
Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon
haasteet
• potilaiden ongelmien tunnistaminen varhain ja varhainen
puuttuminen
• osaamisen puute kaikilla tasoilla, erityisesti
päihdepsykiatrisen osaamisen puute
• potilaiden sitoutuminen hoitoon puutteellista; tulevat ja
menevät ns. omaan tahtiin, paljon perumattomia aikoja
• tiedonkulku eri yksiköiden /vastuualueiden välillä
puutteellista
• painopiste korjaavassa, kalliissa hoidossa,
perusterveydenhuoltoon ei ole panostettu (resurssit,
osaaminen)
• päihdepotilaan diagnosointi ja hoito tapahtuu jossain
muualla kuin pth:ssa (vrt. seuraavat diat)
16.04.2015
17
Sivu 74
Päihdepotilaan käyntisyyt
avovastaanotolla
v. 2013
v. 2014
Päihdeongelma
36
41
Päihdeongelma ja sen
aiheuttamat taudit
60
73
Skitsofrenia sekä päihde- ja
mielenterveysongelma
59
22
155
136
Vastaanottotoiminta
Yhteensä:
16.04.2015
18
Sivu 75
Päihdepotilaan käyntisyyt
avovastaanotolla
v. 2013
v. 2014
114
152
5
14
161
211
280
377
Psykiatrian poliklinikka
Päihdeongelma
Päihdeongelma ja sen
aiheuttamat taudit
Skitsofrenia sekä päihde- ja
mielenterveysongelma
Yhteensä:
16.04.2015
19
Sivu 76
haasteet
• Asiakkaan sitoutumattomuus hoitoon:
– pakotettuna käynnit A-klinikalla
– paljon peruuttamattomia aikoja
– 1700 potilasta, 33 %:lla saman aikainen päihdeongelma-> osa
potilaista tippuu pois, jopa puolet ajoista voi peruuntua, tulevat
kuitenkin uudelleen, jolloin tilanne voi olla entistä pahempi
– potilaiden voimavarat vähissä
• varsinkin aamusta
• haetaanko kotoa?
• voiko hoitaja mennä kotiin?
– potilaat sanelevat säännöt, joita muiden tulee noudattaa
16.04.2015
20
Sivu 77
haasteet
• Potilasta koskevat tiedot eivät ole samassa
tietojärjestelmässä -> eri tahot eivät tiedä mitä hoitoa
potilas saanut ja mitä on suunnitteilla seuraavaksi
• Perusterveydenhuolto ei tiedä, missä potilas on
• Laaja diagnoosikirjo, mikä on syys, mikä seuraus? Mitä ja
kenen pitäisi hoitaa ensin?
• Kalliit kustannukset, mutta tuloksia vaikea mitata / ei ole
mitattu
• Potilasvolyymeista vaikea saada tietoa erityisesti A-klinikan
osalta. Ei ole systemaattista tapaa saada esim. A-klinikalla
”eri tuotteiden piirissä” olevien/hoidettujen potilaiden
määristä ja tuloksista.
16.04.2015
21
Sivu 78
TULEVAISUUDEN
TAVOITETILA
16.04.2015
22
Sivu 79
Mielenterveys- ja/tai päihdepotilas
• On samanlainen kuntoutuja kuin somaattista sairautta
sairastava potilas
• Ei pidä eristää, ohjata erillisille polulle jo hoidon
alkuvaiheessa
• Myös somaattiset sairaudet hoidettava hyvin, jotta
kokonaisuus voi hyvin
16.04.2015
23
Sivu 80
Ennaltaehkäisevä työ
• Ennaltaehkäisevä työ on sidottava huomattavasti nykyistä
kiinteämmin osaksi hyvinvointipalveluita ja erityisesti
muuta mielenterveys- ja päihdetyötä
• Oltava selkeä työnjako, selkeät tehtävät ja roolit
• Ennaltaehkäisevän työn koordinointi tapahtuu kiinteässä
yhteistyössä perusterveydenhuollon avovastaanoton
kanssa ja fyysisesti myös samoissa tiloissa muun
henkilöstön kanssa
16.04.2015
24
Sivu 81
Perusterveydenhuollon avovastaanotolla
vahva rooli
• Hoitoprosessi käynnistyy aina perusterveydenhuollosta
omahoitajan ja –lääkärin vastaanotolta
– Vastaanotolla toteutetaan Käypä Hoito suositusten mukaista hoidon
tarpeen arviointia, toteutusta ja seurantaa.
• Työparia tukee sekä psykiatriset sairaanhoitajat että ns.
päihdehoitajat – tavoitteena erittäin tiivis, saumaton
yhteistyö, myös ennaltaehkäisevä työ huomioiden
16.04.2015
25
Sivu 82
Miepä -keskus
• Perustetaan Miepä-keskus = Mielenterveys- ja
päihdepotilaiden koordinoinnin ja hoidon keskus:
– johon potilasohjaus tapahtuu joko avovastaanoton kautta
– tai raskaammasta hoidosta esim. Kypsasta
• Keskuksesta löytyy:
– mielenterveysosaaminen
– päihdehoidon osaaminen
– sosiaalihuollon osaaminen
16.04.2015
26
Sivu 83
Vaativa / vaativin laitoshoito
• Vaativaa hoitoa toteutetaan edelleen yhteistyössä mm.
–
–
–
–
KYPSA:n kanssa
A-klinikan kanssa
Järvenpään sosiaalisairaalan kanssa
jne.
• Painopisteen siirtyessä entistä enemmän
perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisevään, varhaiseen
puuttumiseen, voidaan olettaa, että pitkällä aikavälillä
vaativimpien hoitojen tarve vähenee
• Kyse on erityisosaamisesta, jota ei ole järkevää siirtää
omaksi toiminnaksi, vaan kannattaa ostaa jatkossakin.
• Tavoitteena volyymien kasvun hiljeneminen / pieneneminen
2-5 vuoden aikavälillä
16.04.2015
27
Sivu 84
Avohoidon palvelut tuotteistettava
• Mitä tarvitaan tulevaisuudessa?
• Mietittävä täysin puhtaalta pöydältä avopalvelujen tarve:
– terapiapalvelut
– asumispalvelut
– kuntoutuspalvelut
• Hoikun roolin vahvistaminen kuntoutuksessa (Hoiku kuntien
ja Carean omistukseen syksyllä 2015)
16.04.2015
28
Sivu 85
Muutoksen jälkeen:
• Maksaja tietää aina missä potilas kulkee ja mistä hoidon
kustannukset muodostuu
• Prosessilla on omistaja, joka tietää missä potilas on ja
millaista hoitoa hän saa (mm. päällekkäisyydet poistuu,
hoidon vaikuttavuuden arviointi)
• Yhteistyö tiivistyy ja sujuvoituu
• Potilaan hoitoa koskevat tiedot tallennetaan samaan
tietojärjestelmään (jos ei lainsäädännöllistä estetä).
• On mahdollista säästää ostopalvelujen kustannuksissa,
mutta myös tarjota potilaalle enemmän palveluja samalta
luukulta
16.04.2015
29
Sivu 86
Mitä muutoksen toteutus edellyttää?
• Päihdeosaamisen lisäämistä terveysasemille
• Päihdelääkärin ja päihdesairaanhoitajien osaamisen
varmistaminen (oma/osto?) Miepä -keskukseen
• Sosiaaliohjaajan osaamista avovastaanotolle ja
sosiaalityöntekijän osaamista Miepä -keskukseen
• Kaikkien olemassa olevien asiakkaiden läpikäymistä;
– mitä kukin potilas oikeasti tarvitsee ja missä kunkin asiakkaan palvelut
tuotetaan jatkossa (esim. asumispalveluiden osalta)
• Selkeää työnjakoa pth:n, Miepä-keskusken, Miekun ja
laitoshoidon välillä.
16.04.2015
30
Sivu 87
Mielenterveys- ja päihdepotilaan
hoitoprosessin malliluonnos
Pth:n avovastaanotto
Päivystys
Vatupassi /
Ohjaamo
Ennaltaehkäisevä
työ
Miepä keskus
Mielenterveysosaaminen
Päihdeosaaminen
Sosiaalihuollon
osaaminen
16.04.2015
Mieku
Avohoito - terapiat
Asumispalvelut –
intervalli / laitos
Kuntoutuspalvelut
avo- / laitos
Vaativa laitoshoito
Kypsa
Järvenpään sosiaalisairaala
31
Sivu 88
Miten tästä edetään?
• Raportti 23.4.2015 lautakuntaan
• Projektisuunnitelman jatkotyöstäminen
– Pelkistetty projektisuunnitelma 5 - 6/2015 lautakuntaan eli miten, millä
aikataululla millä resursseilla muutos toteutetaan
• Projektisuunnitelman toteutus asteittain suunnitelman
mukaisessa aikataulussa lautakuntakäsittelyn jälkeen
16.04.2015
32
§ 65, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 618/2015
Sivu 89
Lääkäripalveluiden kilpailutus
Sotela 25.3.2015 § 40
Terveydenhuollon vastuualueella on ollut tavoitteena täyttää kaikki
olemassa olevat lääkärien virat vakinaisilla työntekijöillä. Kaikkia virkoja ei
ole kuitenkaan saatu täytettyä. Lisäksi lääkäreiden työajan osa-aikaisuudet
tekevät tilanteesta entistä haasteellisemman. Tilanne myös muuttuu
jatkuvasti esim. opintovapaiden ja perhevapaiden vuoksi. Tilannetta on
pyritty korjaamaan kotihoidon ja hoiva-asumisen lääkäripalvelujen ostolla,
sekä palkkaamalla ostolääkäreitä esimerkiksi avovastaanotolle. Vaikka
avoinna olevia virkoja on myös saatu täytettyä, näyttää tilanne siltä, että
em. toimet yhteensä eivät ole riittävät tarvittavan lääkäripanoksen
varmistamiseksi.
Terveydenhuollon vastuualueen taloudellisesti suurimmat haasteet
muodostuvat erikoissairaanhoidon kulujen kustannusten rajusta
karsinnasta. Tämä edellyttää sekä toimivia hoitoketjuja, hoidon porrastusta,
toiminnan tehostamista, tuottavuuden lisäämistä, mutta myös riittävien
lääkäriresurssien varmistamista perusterveydenhuoltoon ja psykiatrian
poliklinikalle. Tästä syystä seuraavien lääkäripalvelujen hankinta
ostopalveluina on perusteltua:
Terveyskeskuksen avovastaanotolle kahden lääkärin työpanos.
Tavoitteena on erikoissairaanhoidon ja erityisesti päivystyskustannusten vähentäminen.
Hyvinvointineuvolaan yhden lääkärin työpanos. Tavoitteena
varhainen lasten ja nuorten ongelmiin puuttuminen ja
ennaltaehkäisy sekä kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen
käytön ja kulujen vähentäminen.
Psykiatrian poliklinikalle yhden psykiatrin työpanos. Tavoitteena
erikoissairaanhoidon käytön ja kulujen vähentäminen.
Skopiapalvelujen kilpailuttaminen voimassa olevan sopimuskauden
päättymisen (31.5.2015) vuoksi. Palvelu on hankittu jo tällä hetkellä
ostopalveluna ja se on aiemmin kilpailutettu.
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi lääkäripalveluja koskevan
tilanteen ja valtuuttaa terveysjohtajan valmistelemaan kilpailutusta edellä
mainittujen lääkäripalvelujen osalta.
Päätös:
Hyväksyttiin.
_______________
Sotela 22.4.2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta on päätöksellään (Sotela 25.3.2015 § 40)
valtuuttanut terveysjohtajan valmistelemaan suoliston tähystystutkimuksia,
avoterveydenhuollon omalääkärin (2 kpl), hyvinvointineuvolan lääkärin ja
psykiatrin työpanosta koskevaa kilpailutusta. Lautakunnan kokouksen jälkeen varmistui vielä yhden lääkärin erikoistumisopintoihin lähteminen elokuussa 2015, jonka vuoksi lautakunnalle ehdotetaan vielä lasten ja nuorten
§ 65, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 618/2015
Sivu 90
lääkärin työpanoksen (Vatupassi) kilpailuttamista optiona siltä varalta, että
viransijaisuuteen ei saada lääkäriä suoralla haulla.
Kilpailutus toteutetaan ns. toissijaisena, (sosiaalija terveyspalvelut) EUkynnysarvon ylittävänä hankintana. Tuotettaville palveluille on asetettu minimivaatimukset, joiden tulee täyttyä koko sopimuskauden ajan. Toimittajan valinta tehdään käyttäen halvinta hintaa valintaperusteena.
Tavoiteaikataulu kilpailutusprosessin etenemiselle on seuraava:
Kilpailutus julkaistaan Hilma-ilmoituskanavassa viimeistään
29.4.2015
Mahdolliset kysymykset sähköpostilla viimeistään 15.5.2015 klo
12 mennessä osoitteeseen: [email protected]
Kotkan kaupungille osoitettu tarjous viimeistään 29.5.2015 klo
16 osoitteeseen: [email protected]
Hankintapäätös 17.6.2015 sosiaalija terveyslautakunnassa
Sopimusneuvottelut vk 25 - 26/2015
Sopimuskausi alkavat joko 17.8.2015 (lääkäripalvelut) tai
1.9.2015 (suoliston tähystystutkimusten asiantuntijatyöpanos)
./.
Liitteet 7 kpl
JYSE-ehdot ovat luettavissa valtiovarainministeriön nettisivuilta linkistä
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/08_muut_julka
isut/20140701Julkis/JYSE_2014_palvelut.pdf
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä suoliston tähystystutkimuksiin liittyvän asiantuntijatyöpanoksen, avovastaanoton kahden (2) omalääkärin, hyvinvointineuvolan lääkärin ja psykiatrin työpanoksen kilpailutuksen käynnistämisen esittelytekstin ja liitteiden mukaisesti. Lisäksi lautakunta päättää hyväksyä lasten ja nuorten lääkärin (Vatupassi) työpanoksen
kilpailuttamisen optiona.
Ote:
Controller Maija Spännäri
§ 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-201... Sivu 91
TARJOUSPYYNTÖ
Kotkan kaupungin hyvinvointipalvelut: Suoliston tähystystutkimuksia, avovastaanoton, hyvinvointineuvolan, Vatupassin (optio) ja psykiatrian lääkäripalveluja koskeva kilpailutus
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit ja skopiat
Sivu 2 / 8
16.04.2015
SISÄLLYSLUETTELO
1
HANKINTAYKSIKKÖ ................................................................................................. 3
2
HANKINNAN KOHDE ................................................................................................. 3
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
HYVINVOINTIPALVELUT KOTKASSA .................................................................................. 3
HANKINNAN KOHDE ................................................................................................... 3
OSA- JA VAIHTOEHTOISET TARJOUKSET ............................................................................ 5
KELPOISUUSEHDOT .................................................................................................... 5
KUVAUS HANKINNAN KOHTEESTA .................................................................................... 5
HINNOITTELUMALLI .................................................................................................... 5
3
TARJOUKSEN VALINTAPERUSTEET ........................................................................... 5
4
SOPIMUSKAUSI JA -EHDOT ...................................................................................... 5
5
HANKINTAMENETTELY.............................................................................................. 6
6
YHTEYDENPITO JA TIEDOTTAMINEN TARJOUSKILPAILUN AIKANA .......................... 6
7
TARJOUSTIETOJEN JA HANKINTA-ASIAKIRJOJEN JULKISUUS ................................. 6
8
TARJOUSTEN JÄTTÄMINEN JA VOIMASSAOLO .......................................................... 7
9
TARJOUKSEN RAKENNE ............................................................................................ 7
10 PÄÄTÖKSENTEON AIKATAULU .................................................................................. 7
11 LIITTEET .................................................................................................................. 8
TARJOUSPYYNTÖ
1
Sivu 3 / 8
16.04.2015
HANKINTAYKSIKKÖ
Kotka on Kymenlaakson toiseksi suurin kaupunki. Kotkan väkiluku on noin 54 700 asukasta. Kotka sijaitsee Suomenlahden rannikolla, Kymijoen suistossa. Kaupunki tunnetaan
mm. satamasta, teollisuudesta, kauniista puistoista ja Meripäivistä. Kotka on myös monipuolinen koulu- ja kulttuurikaupunki.
2
HANKINNAN KOHDE
2.1
Hyvinvointi- ja terveyspalvelut Kotkassa
Terveydenhuollon vastuualueen tehtävänä on ihmisarvoa kunnioittaen edistää väestön terveyttä kannustamalla väestöä ottamaan vastuuta terveydestään ja tarjoamalla
keinoja itsehoidon toteuttamiseksi. Lisäksi terveydenhuollon tehtävänä on järjestää sairauksien hoito tarpeenmukaisilla palveluilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Hyvinvointineuvolan tavoitteena on hyvinvoiva lapsi ja perhe. Lisäksi työn tavoitteena
on edistää ja tukea lapsia ja nuoria heidän kasvussaan ja kehityksessään sekä tukea heidän perheitään erilaisissa elämäntilanteissa mahdollisimman varhain, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työ perheiden kanssa perustuu luottamuksellisuuteen ja perheiden kunnioittamiseen sekä yksilölliseen kohtaamiseen.
Varhaisen tuen palvelut edistävät ja turvaavat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä,
tukevat vanhemmuutta sekä koko perheen hyvinvointia.
Siten, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukkea mahdollisimman varhain ja omassa
kehitysympäristössä. tuki tuotetaan monitoimijaisesti, erilaista osaamista ja osaamisen
jakamista hyödyntäen.
Mielenterveystyön palvelualueen tarkoituksena on aikuisväestön psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen järjestäminen sekä ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan
mielenterveystyön kehittäminen yhteistyötahojen kanssa. Lasten ja nuorten psykiatriset
palvelut tuottaa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea.
2.2
Hankinnan kohde
Tällä tarjouspyynnöllä ja tarjouspyynnön liitteiden mukaisesti Kotkan kaupunki pyytää
tarjousta palveluista, jotka jakautuvat seuraaville kuudelle (6) osa-alueelle:
1.
Suoliston tähystystutkimukset
2.
Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4.1.
Sopimuskausi on kaksi (2) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen
sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden, ellei sopimusta ole irtisanottu hankintayksikön toimesta vähintään neljä (4) kk ennen määräaikaisen jakson päättymistä.
Sopimuskausi alkaa 01.09.2015
Avovastaanoton omalääkäri 1
Terveyskeskuksen avovastaanoton omalääkäriä tehtävänä perusterveydenhuollon avovastaanoton omalääkärin tehtävät
TARJOUSPYYNTÖ
3.
Yksi (1) psykiatrian erikoislääkäri psykiatrian poliklinikalle
Sopimuskausi on yksi (1) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen
Hyvinvointineuvolan lääkäri
6.
Terveyskeskuksen avovastaanoton omalääkäriä tehtävänä perusterveydenhuollon avovastaanoton omalääkärin tehtävät
Psykiatrian erikoislääkäri
5.
4.
Sivu 4 / 8
16.04.2015
Yksi (1) lääkäri hyvinvointineuvolaan (neuvolatoiminta ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto)
Lasten ja nuorten lääkäri (OPTIO)
Yksi (1) lääkäri, jolla kokemusta lastenpsykiatriasta tai lasten neurologiasta tehtävänä toimia lasten ja nuorten vatupassin lääkärinä sekä lastenneurologiselta
osastolta siirrettävien neuropsykiatrian palveluita tarvitsevien lasten seurannassa
ja ohjauksessa yhdessä kouluhoitajien palveluohjaajan kanssa
Toimittaja vastaa kokonaisvaltaisesti lääkäripalveluiden tuottamisesta ja toimivuudesta.
Lääkärit ovat työsuhteessa toimittajaan. Toimittaja vastaa kaikista työnantajavelvoitteista
em. lääkäreitään kohtaan.
TARJOUSPYYNTÖ
2.3
Sivu 5 / 8
16.04.2015
Osa- ja vaihtoehtoiset tarjoukset
Osatarjouksia on mahdollista tehdä siten, että tarjoaja tarjoaa yhdelle tai useammalle luvussa 2.2 mainituista osa-alueista 1-6. Optiota (osa-alue) 6 ei ole pakollista tarjota. Tarjoajan on ilmaistava tarjouspyynnön liitteellä 5 mitä osa-aluetta / osa-alueita tarjous
koskee. Muita osatarjouksia ei ole sallittua esittää.
Hankinnan kohteesta poikkeavia vaihtoehtoisia tarjouksia ei ole sallittua tehdä.
Hankintayksikkö solmii Palvelusopimukset (liite 6.1) valittavien toimittajien kanssa. Palvelusopimuksen liitteenä ovat lisäksi yleiset sopimusehdot (liite 6.2).
2.4
Kelpoisuusehdot
Tarjoajaa koskevat kelpoisuusehdot on kerrottu liitteessä 1.
Tarjoaminen vakuutus on esitettävä liitteellä 2. Tarjoajan tarjoaminen ryhmittymänä sekä mahdolliset alihankkijat on ilmoitettavat liitteellä 3.
2.5
Kuvaus hankinnan kohteesta
Hankittavaan palveluun liittyvät vaatimukset sekä syventävää tietoa sen sisällöstä on kuvattu osa-alueittain liitteissä 4.1-4.5.
2.6
Hinnoittelumalli
Palveluiden hinnoittelu ja hintojen antaminen on kuvattu liitteessä 5. Samalla liitteellä
toimittaja antaa palveluiden hinnat.
3
TARJOUKSEN VALINTAPERUSTEET
Hankinnan valintaperusteena on jokaisella osa-alueella halvin hinta.
4
SOPIMUSKAUSI JA -EHDOT
Tavoitteena on, että sopimus astuu kullakin osa-alueella voimaan edellä mainittuna ajankohtana.
Palvelusopimus on voimassa edellä luvussa 2.2 osa-aluekohtaisesti ilmoitetun kauden.
Tarjoajan tulee tutustua huolellisesti liitteen 6 ja sen alaliitteiden ehtoihin. Sopimusehdot
ovat ehdottomia vaatimuksia eikä niihin saa tehdä muutoksia. Muita kuin tarjoushintaan
vaikuttavia sopimusehtokohtia voidaan kuitenkin täsmentää (ei kuitenkaan kokonaisuudessaan poistaa tai muuttaa) sopimusneuvotteluissa puutteellisilta osilta.
TARJOUSPYYNTÖ
5
Sivu 6 / 8
16.04.2015
HANKINTAMENETTELY
Hankinta on sosiaalija terveyspalvelujen hankinta (hankintalain liitteen B, ryhmä 25
mukainen ns. toissijainen palvelu).
Hankinta on EU-kynnysarvon ylittävä palveluhankinta.
Hankintamenettelynä käytetään avointa menettelyä.
Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007).
Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Hilma-ilmoituskanavassa 29.04.2015.
Tarjouspyyntöasiakirjat ovat suomen kielellä.
6
YHTEYDENPITO JA TIEDOTTAMINEN TARJOUSKILPAILUN AIKANA
Tarjoajaa pyydetään ilmoittamaan hankintayksikölle yhteystietonsa sekä sähköpostiosoite, johon hankintapäätös ja muut hankintaan liittyvät tiedonannot voidaan lähettää. Ilmoittautuminen tapahtuu lähettämällä yhteystiedot sähköpostitse osoitteeseen
[email protected]. Sähköpostin otsikkona tulee olla ”Yhteystiedot / lääkärit ja skopiat”.
Tarjousaikainen yhteydenpito hankintayksikön ja tarjoajien välillä tapahtuu sähköpostitse.
Tarjoaja voi tehdä hankintayksikölle tarjouspyyntöön liittyviä kysymyksiä. Kysymykset tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen [email protected] viimeistään 15.05.2015
klo 12.00. Sähköpostin otsikkona tulee olla ”Kysymykset / lääkärit ja skopiat”.
Vastaukset kysymyksiin lähetämme samansisältöisinä kaikille yhteystietonsa ilmoittaneille. Puhelimitse esitettyihin kysymyksiin emme voi vastata.
7
TARJOUSTIETOJEN JA HANKINTA-ASIAKIRJOJEN JULKISUUS
Hankintayksikön hallussa olevat hankinta-asiakirjat eivät ole julkisia, mutta asianosaisilla
on oikeus saada nähtäväkseen asiakirjat hankintalain 75 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti
päätöksenteon tai muun hankintaprosessin päättävän päätöksen jälkeen.
Asianosaisia ovat kyseiseen tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat.
Julkisuuslain mukaan (JulkL 10 §, 11 §, 6. kohta, 24 §, 20. kohta) salassa pidettävät tiedot eivät tule julkisiksi.
Salassa pidettäviä tietoja ovat tarjoajan liike- ja ammattisalaisuudet. Kokonais-/vertailuhintaa ei pidetä liiketai ammattisalaisuutena (JulkL 11 §).
Pyydämme merkitsemään toimittamaanne aineistoon, mitkä tiedot katsotte olevan liiketai ammattisalaisuuksia ja erottamaan ne muusta aineistosta.
TARJOUSPYYNTÖ
8
Sivu 7 / 8
16.04.2015
TARJOUSTEN JÄTTÄMINEN JA VOIMASSAOLO
Kotkan kaupungille osoitettu suomenkielinen tarjous tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen [email protected] viimeistään 29.05.2015 kello 16.00.
Sähköposti sekä tarjous on selkeästi varustettava tarjoavan yrityksen nimellä sekä viitteellä ”Tarjous / lääkärit ja skopiat”.
Määräajan jälkeen saapuneita tarjouksia ei oteta huomioon.
Tarjouksen tekemisestä, esittelystä tai muusta menettelyyn osallistumisesta ei makseta
tarjoajille korvausta.
Tarjouksen tulee olla sitovana voimassa 3 kuukautta tarjouksen jättämisen määräpäivän
jälkeen.
Hankintayksikkö voi keskeyttää hankinnan perustellusta syystä, esimerkiksi jos olosuhteet kilpailutuksen kuluessa muuttuvat sellaiseksi, että kilpailutuksen lopputuloksia ei voida hyödyntää.
Hankintapäätös toimitetaan tarjoajille sähköisesti tarjouksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Tarjoajan katsotaan hyväksyneen hankintapäätöksen sähköisen tiedoksiannon sähköisen yhteystiedon antamisella.
9
TARJOUKSEN RAKENNE
Tarjous tulee ehdottomasti laatia seuraavan sisällysluettelon ja rakenteen mukaisesti
(täsmennetty edelleen em. tarjousjärjestelmässä):
1.
2.
3.
4.
5.
Yhteenveto [enintään kolme A4 -sivua]
Tarjoajan esittely
Yhteyshenkilöt
Tarjouksen voimassaolo
Tarjouksen allekirjoitus
Liitteet:
10
Liite 1. Tarjouslomake (tarjouspyynnön liite 1)
Liite 2. Tarjoajan vakuutus (tarjouspyynnön liite 2)
Liite 3. Luottoluokitustodistus
Liite 4. Tarjoaminen ryhmittymänä sekä tarjoajan alihankkijat (tarjouspyynnön
liite 3)
Liite 5. Hinnoittelumalli (tarjouspyynnön liite 5)
Liite 6. Palvelukuvaus [kustakin tarjottavasta osa-alueesta erikseen; yksittäinen
kuvaus enintään kolme A4 -sivua; kuvausta ei käytetä tarjousten vertailuun]
PÄÄTÖKSENTEON AIKATAULU
1. Hankintapäätös ja siitä tiedottaminen, tavoite vk 25/2015. Toissijaisiin hankintoihin ei sovelleta hankintalain 77 § mukaista säännöstä odotusajasta. Hankintayksikkö on valmis tekemään palvelusopimuksen riippumatta muutoksenhakuajasta.
TARJOUSPYYNTÖ
Sivu 8 / 8
16.04.2015
2. Sopimusneuvottelut vk 26 - 27/2015; sopimuskausi tavoite, alkaen osa-alueesta
riippuen joko 17.08.2015 tai 01.09.29015.
Tapauksessa, että hankintayksikön hankintapäätöksestä valitetaan markkinaoikeuteen,
tekee hankintayksikkö väliaikaisen, markkinaoikeuden lainvoimaiseen ratkaisuun saakka
voimassa olevan sopimuksen hankintapäätöksen mukaisen valituksi tulleen toimittajan
kanssa. Varsinainen hankintasopimus tehdään markkinaoikeuden lainvoimaisen päätöksen jälkeen sen mukaisena.
Kotkassa 22.04.2015
_____________________________
Kotkan kaupunki
Maija Valta
terveysjohtaja
11
LIITTEET
1.
2.
3.
4.
4.1.
4.2.
4.3.
4.4.
4.5.
5.
6.
6.1
6.2
Tarjouslomake
Tarjoajan vakuutus
Tarjoaminen ryhmittymänä ja tarjoajan alihankkijat
Kuvaus hankinnan kohteesta (otsikko)
Avovastaanoton omalääkäri 1-2
psykiatrian erikoislääkäri
Hinnoittelumalli
Sopimus (otsikko)
Palvelusopimus
JYSE 2014 Palvelut
§ 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite ... Sivu 99
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit 2
LIITE 1
Sivu 1 / 3
10.04.2015
TARJOUSLOMAKE
Tarjoajan nimi:
Tämä lomake tulee palauttaa tarjouksen yhteydessä täytettynä.
Edellytämme varauksetonta Kyllä / Ei -vastausta siitä, täyttyykö asetettu ehto.
Kaikkiin kohtiin on ehdottomasti vastattava, jotta tarjous on kelpoinen mukaan vertailuun otettavaksi.
Joissain kohdissa edellytetään myös erilaisten asiakirjojen tai selvitysten toimittamista.
Em. asiakirjat, todistukset ja selvitykset eivät saa olla kolmea (3) kuukautta vanhempia
tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä laskettuna.
Varaamme oikeuden tarkastaa asiakirjat kilpailutuksen ja sopimuskauden aikana.
Tarjouskilpailun voittajalta sekä tämän alihankkijoilta tarkastamme ennen sopimuksen
solmimista kaikki kelpoisuuteen liittyvät tiedot ja asiakirjat.
Tarjoaja, joka syyllistyy olennaisesti virheellisten tietojen antamiseen, suljetaan pois
tarjouskilpailusta.
Voitte täyttää lomakkeen sähköisesti tai käsin, mutta sen sisältöä ei saa muuttaa.
1. Lainsäädännölliset velvoitteet
VAATIMUS
Tarjoajan tulee esittää liitteen 2 mukainen
vakuutus yrityksen lainsäädännöllisten
velvoitteiden täyttymisestä.
VASTAUS
TARKISTAMINEN/SELVITYS
Liite nro 2 ”Vakuutus”
KYLLÄ
EI
Vakuutus on toimitettava myös mahdollisista palvelun tuottamiseen osallistuvista
alihankkijoista ja alihankkijoiden alihankkijoista.
Mikäli tarjoaja osallistuu ryhmittymä, vakuutus on toimitettava kaikkien ryhmittymän osapuolten osalta.
2. Taloudellinen suorituskyky
VAATIMUS
VASTAUS
§ 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 100
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit 2
LIITE 1
Tarjoaja vakuuttaa, että sillä on kokonaisuutena vähintään tyydyttävä taloudellinen
tilanne ja että sen liikevaihto ja luottoluokitus täyttävät alla esitetyt vaatimukset:
KYLLÄ
EI
Tarjoajan taloudelliset edellytykset
ovat hankinnan kokoon ja laatuun
nähden riittävät. Tarjouksen jättäneen (ryhmittymän kyseessä ollessa kunkin ryhmittymän jäsenen) taloudellisen tilanteen on oltava sellainen, että se Suomen Asiakastieto
Oy:n rating luokituksessa on vähintään A tai riskiluokka on 1-3 tai sen
katsotaan tilinpäätöstietojen tai
muun vastaavan selvityksen mukaan olevan vastaava.
Tarjouksen jättäneet, joiden luokitus Suomen Asiakastieto Oy:n ratingluokituksessa on B tai C taikka
riskiluokituksessa 4 tai 5, suljetaan
tarjouskilpailusta.
Sivu 2 / 3
10.04.2015
Liite nro 3 ”Luottoluokitustodistus”
Luottoluokitustodistus ei saa olla
3 kuukautta vanhempi laskettuna
tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä.
Tarjoajien, joista luottoluokitustietoa ei ole saatavilla esim.
Suomen Asiakastieto Oy:stä, tulee toimittaa pyydettäessä kolmen (3) viimeisimmän tilikauden
tuloslaskelmat, taseet ja toimintakertomukset, mikäli tarjoajalla
on takanaan kolme tilikautta.
Mikäli tarjoajalla on takanaan
vähemmän kuin kolme tilikautta,
tulee tarjoajan toimittaa erikseen
pyydettäessä kaikilta tilikausilta
vastaavat tiedot ja pyydettäessä
selvittää vakavaraisuutensa ja
maksukykynsä muulla Tilaajan
hyväksymällä luotettavalla tavalla
Tarjoajalla on oltava riittävä kapasiteetti hankinnan kohteena olevien
palveluiden turvaamiseksi sekä sopimuksen mukaisten mahdollisesti
toteutuvien sanktioiden kattamiseksi. Riittävän taloudellisen kantokyvyn osoittamiseksi tarjouksen
jättäneen (ryhmittymän kyseessä
ollessa ryhmittymän jäsenten yhteenlaskettujen liikevaihtojen matemaattinen keskiarvo) liikevaihdon
on viimeisessä vahvistetussa tilinpäätöksessään täytynyt olla vähintään puoli miljoonaa (500.000) euroa. Alihankkijoiden liikevaihtoa ei
huomioida missään tapauksessa.
3. Ryhmittymä ja alihankinnat
Mikäli Tarjoaja on ryhmittymä
ja/tai ilmoittaa alihankkijoita,
tulee luottoluokitustodistus toimittaa kaikkien ilmoitettujen alihankkijoiden, alihankkijoiden alihankkijoiden sekä ryhmittymän
osapuolten osalta. Kaikkien ryhmittymän jäsenten ja alihankkijoiden luottoluokituksen tulee
vastata edellä kuvattua vaatimusta.
VAATIMUS
VASTAUS
Tarjoaja voi olla usean toimittajan ryhmitKYLLÄ
tymä. Ryhmittymältä ei edellytetä tiettyä
oikeudellista muotoa sopimusaikana. Mikäli
tarjoaja osallistuu ryhmittymänä, ryhmitEI
tymän tulee ilmoittaa tarjouksessaan ryhmittymän yhteystoimittaja ja sen yhteyshenkilö, joka toimii ryhmittymän yhteystahona suhteessa Tilaajaan hankintamenettelyn ja sopimuskauden aikana. Ryhmit-
Mikäli tarjoaja osallistuu ryhmittymänä, Tarjoajan tulee toimittaa
tarjouspyynnön liitteen 3 mukainen selvitys ryhmittymästä.
Ryhmittymän kaikista jäsenistä
pitää toimittaa myös muut hankintailmoituksessa ja sen liitteissä
vaaditut selvitykset (Tarjoajan
vakuutus yrityksen tiedoista ja
Tarjoajan tulee toimittaa pyydettäessä tarjoaja-organisaation
vahvistetut tilinpäätöstiedot viimeiseltä tilikaudeltaan.
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit 2
LIITE 1
tymän kaikki jäsenet vastaavat yhteisvastuullisesti suhteessa Tilaajaan ja sopimus
hankinnassa tehdään ryhmittymän kaikkien osapuolten kanssa. Nimetty yhteystaho
toimii kuitenkin ryhmittymän yhteyshenkilönä suhteessa Tilaajaan ja vastaa tiedonkulusta palvelun aikana Tilaajan ja ryhmittymän välillä.
Tarjouksessa tulee ilmoittaa yhteystoimittajan ja yhteyshenkilön nimi sekä kattavat
yhteystiedot. Yhteystaho ja -henkilö vastaavat suhteessa Tilaajan siitä, että hänellä on muiden ryhmittymän jäsenten valtuus antamiinsa tietoihin ja toimenpiteisiin.
Tarjouksen tekijä on liittänyt mukaan tarjoukseensa selvityksen alihankkijoiden
käytöstä. Selvitys on tehty täyttämällä
tarjouspyynnön liite 3, joka tulee palauttaa
täytettynä riippumatta siitä, käytetäänkö
palvelujen toimittamiseen alihankkijoita.
Hankintayksikkö varaa oikeuden pyytää
menettelyn kestäessä alihankkijoita koskevat, vastaavat selvitykset kuin tarjoajalta edellytetään.
4. Vakuutukset
VAATIMUS
Tarjoajalla on potilasvakuutus viimeistään sopimuskauden alkaessa (potilasvahinkolaki 25.7.1986/585).
Sivu 3 / 3
10.04.2015
luottoluokitustodistukset).
KYLLÄ
EI
VASTAUS
KYLLÄ
EI
Tarjoajalla on voimassa oleva riittävä
toiminnan vastuuvakuutus viimeistään
sopimuskauden alkaessa. Vakuutus kattaa kaikki palvelun tuottamisessa asiakkaalle, tilaajalle, kolmannelle osapuolelle
tai näiden omaisuudelle aiheutuneet
vahingot.
Mikäli tarjoajalla on alihankkijoita, tarjoajan tulee toimittaa tarjouspyynnön liitteen 3 mukainen
selvitys alihankkijoistaan.
Hankintayksikkö pyytää tarjouskilpailun voittajia toimittamaan ennen sopimuksen solmimista todistukset voimassaolevista vakuutuksista.
Lisäksi tarjoajalla on lakisääteiset tapaturma- ja vahinkovakuutukset viimeistään sopimuskauden alkaessa.
5. Sopimukset
VAATIMUS
Tarjoaja sitoutuu tullessaan valituksi
allekirjoittamaan tarjouspyynnön liitteinä olevan sopimuksen.
VASTAUS
KYLLÄ
EI
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit 2
LIITE 2
Sivu 1 / 2
10.04.2015
TARJOAJAN ANTAMA VAKUUTUS YRITYKSEN TIEDOISTA
Vakuutamme, että
1) Yrityksemme on merkitty kaupparekisteriin tai sijoittautumismaansa vastaavaan rekisteriin (ei edellytetä yksityiseltä ammatinharjoittajalta, joka ei
ole kaupparekisterissä)
2) Yrityksemme on täyttänyt velvollisuutensa suorittaa lainsäädännön mukaiset sosiaaliturvamaksut
3) Yrityksemme on täyttänyt velvollisuutensa suorittaa lainsäädännön mukaiset eläkemaksut
4) Yrityksemme on täyttänyt velvollisuutensa maksaa lainsäädännön mukaiset verot tai yrityksemme verovelan määrä on alle 10.000 euroa ja sille on
vahvistettu maksusuunnitelma
5) Yrityksemme johtohenkilö taikka edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö ei ole rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla
tuomittu jostakin seuraavasta rikoksesta:
rikoslain mukainen osallistuminen järjestäytyneen rikollisjärjestön toimintaan
rikoslain 16 luvun 13 §:n mukainen lahjuksen antaminen, 16 luvun 14
§:n mukainen törkeä lahjuksen antaminen tai 30 luvun 7 §:n mukainen lahjominen elinkeinotoiminnassa
rikoslain 29 luvun 1 §:n mukainen veropetos tai 29 luvun 2 §:n mukainen törkeä veropetos, 29 luvun 5 §:n mukainen avustuspetos, 29
luvun 6 §:n mukainen törkeä avustuspetos, 29 luvun 7 §:n mukainen
avustuksen väärinkäyttö
rikoslain 32 luvun 6 §:n mukainen rahanpesu tai 32 luvun 7 §:n mukainen törkeä rahanpesu; taikka
rikoslain 47 luvun 3 a §:n mukainen kiskonnantapainen työsyrjintä.
6) Yritystämme ei ole em. rikosten johdosta tuomittu rikoslain 9 luvussa tarkoitettuun yhteisösakkoon
7) Yrityksemme ei ole konkurssissa tai purettavana tai keskeyttänyt liiketoimintansa, eikä yrityksemme velkoja ole vahvistetulla akordilla, saneerausohjelmalla tai muussa vastaavassa lainsäädäntöön perustuvassa menettelyssä järjestelty
8) Yrityksemme konkurssi tai purkaminen taikka muu edellä kohdassa 7) tarkoitettu menettely ei ole vireillä
Sivu 1 (2)
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit 2
LIITE 2
Sivu 2 / 2
10.04.2015
9) Yrityksemme johtohenkilö taikka edustus-, päätös- tai valvontavaltaa
käyttävä henkilö ei ole saanut ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta lainvoimaista tuomiota
Vakuutamme, että hankintayksikkö saa tarjoajien kelpoisuuden arviointiin halutessaan tilinpäätöstietomme viimeiseltä kolmelta tilinpäätöskaudelta.1
Tarjouskilpailun voittajan on esitettävä tämän ilmoituksen täyttymisen osoittavat
todistukset (mm. kaupparekisteriote, todistukset lakisääteisten eläkemaksujen
suorittamisesta ja verojen maksamisesta), ennen sopimusten allekirjoittamista.
Tarjoajan on hankintayksikön pyynnöstä esitettävä kohtaan 5 ja 6 liittyvät viranomaisen todistukset.
Tällä lomakkeella vakuutettujen vaatimusten täyttyminen on tarjoajien
soveltuvuutta koskeva pakollinen vaatimus.
Jos osallistuu tarjouskilpailuun ryhmittymänä liitteen 1.3 mukaisesti tai
jos tarjoaja ilmoittaa alihankkijoita soveltuvuusvaatimusten täyttämiseen liitteen 1.4 mukaisesti, tulee tämä vakuutus täyttää kaikkien alihankkijoiden ja ryhmittymän jäsenten osalta erikseen.
Tarjoavan yrityksen nimi:___________________________________________
Päiväys:
Vakuutuksen antajan allekirjoitus ja nimenselvennys:
____ / ____ / 2015
____________________________________________
1
Mikäli tarjoajalla on takanaan vähemmän kuin kolme tilikautta, tarjoaja toimittaa erikseen
pyydettäessä kaikilta tilikausilta vastaavat tiedot sekä pyydettäessä selvittää vakavaraisuutensa ja maksukykynsä muulla Tilaajan hyväksymällä luotettavalla tavalla.
Sivu 2 (2)
§ 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 3-20150416
Sivu 104
Tarjouspyyntö
Lääkärit 2
Liite 3.2
10.04.2015
Kotkan kaupunki
Tarjoajan alihankkijat
Tarjoajan tiedot
Tarjoajan nimi:
Täyttöohjeet
Tarjoaja luettelee tarjoukseensa liittyvät alihankkijat.
Tarjoaja saa kirjoittaa vain harmaisiin soluihin.
Tarjoaja voi tarvittaessa lisätä alla olevan taulukon loppuun lisää rivejä.
HUOM! Tämä liite tulee palauttaa, vaikkei tarjoajalla olisi alihankkijoita.
Palvelun tuottamiseen keskeisesti osallistuvan alihankkijan vaihtaminen sopimuskaudella on mahdollista ainoastaan Tilaajan kirjallisella suostumuksella.
Tarjoajia ei vertailla eikä aseteta paremmuusjärjestykseen tämän lomakkeen tietojen perusteella.
Tarjoajalla
alihankkijoita
Nimi ja y-tunnus: Ko. alihankkijan nimi ja y-tunnus.
Roolin kuvaus: Kuvaus ko. alihankkijan roolista palvelun tuottamisessa (esim. toimittaa lääkärin).
Yhteistyömallin kuvaus: Esim. tarjoajan ja alihankkijan välisen yhteistyön historia, tarjoajan ja alihankkijan välinen sopimustilanne, yhteistyön laajuus, vastuunjako ja
organisointi.
Alihankkijan "Vakuutus tarjoajan tiedoista": Tarjouksen osana olevan alihankkijan "Vakuutus tarjoajan tiedoista" -lomakkeen liitenumero.
Arvio alihankinnan osuudesta: Alustava arvio ko. alihankkijan tuottamasta osuudesta kyseisessä palvelussa prosentteina.
Alihankkijoiden tiedot
Nimi ja y-tunnus
Roolin kuvaus
Yhteistyömallin kuvaus
Alihankkijan "Vakuutus
tarjoajan tiedoista"
Arvio alihankkijan
osuudesta
Lisää tarvittava määrä rivejä.
Alihankkijat
Sivu 1
TARJOUSPYYNTÖ
LIITE 4.1
Sivu 1 / 6
16.04.2015
LIITE 4.1 SUOLISTON TÄHYSTYSTUTKIMUKSET (sopimuskausi 2+1 vuotta)
Palvelun kuvaus
Palvelu tulee voida tuottaa 01.09.2015 alkaen.
Hankinnan kohteena on suoliston tähystystutkimuksiin liittyvän prosessi, johon
kuuluu seuraavat kaksi kokonaisuutta:
A. Lähetteiden käsittely ja potilaiden valitseminen ja valmistelu tutkimukseen
Lähetteiden lukeminen
Potilaiden valitseminen tähystystutkimuksiin Käypä hoito suositusten mukaisesti.
i. Mahdollisten puutteellisten / epätarkoituksenmukaisten / tarpeettomien lähetteiden palauttaminen lähettävälle lääkärille
Potilaiden valmisteleminen tulevaan tutkimukseen
ii. mahdollisten tarvittavien lisätutkimusten ohjelmointi
iii. mahdollisten lääkemuutosten huomiointi ja siihen liittyvän ohjeistuksen laatiminen (esim. Marevan)
B. Tähystystutkimusten suorittaminen ja jatkohoitosuunnitelman laatiminen
Tutkimusten tekeminen ja kaikkien niihin liittyvien näytteiden ottaminen ja toimenpiteiden suorittaminen (esim. biopsiat, polypektomiat)
Histologisten vastausten analysointi
Tarvittavien jatkohoitosuunnitelmien laatiminen
Suoliston tähystystutkimusten arvioidut määrät ovat seuraavat:
Gastroskopia 500-600 tutkimusta/vuosi
Kolonoskopia 500-600 tutkimusta/vuosi
Sigmoidoskopia ja rektoskopia 15-20 tutkimusta/vuosi
Barronisaatio 15-20 tutkimusta/vuosi
Edellä mainitut luvut ovat arvioita, eivätkä sido Tilaajaa.
Palvelua on tuotettava tasaisesti läpi vuoden vuodelle palveluntuottajan kesälomakuukautta lukuun ottamatta. Kiireelliset tutkimukset on tehtävä viiveettä ja
kiireettömät kolmen (3) kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta.
Tilaaja osoittaa Karhulan poliklinikalta (osoite: Toivelinnankatu 2, 48600 Kotka)
tutkimusten tekemistä varten tutkimushuoneen tutkimuslaitteineen ja toiminnassa
tarvittavine välineineen, joiden kustannuksista kaupunki vastaa. Tutkimustila on
käytettävissä pääsääntöisesti arkipäivisin klo 8–18.
Palveluntuottaja toimii Tilaajan tutkimusten tuottajana Kotkan terveyskeskuksen
lukuun. Kotkan kaupungin potilastietojärjestelmä on palveluntuottajan käytössä
tutkittavien potilaiden tietojen osalta. Palveluntuottajan tulee kirjata tutkimustiedot Kotkan potilastietojärjestelmään sovitun kirjaamiskäytännön mukaisesti.
TARJOUSPYYNTÖ
LIITE 4.1
Sivu 2 / 6
16.04.2015
Palveluntuottaja tekee tarvittavat lähetteet sähköisessä muodossa erikoissairaanhoitoon, kirjaa hoitosuunnitelman ja jatkotutkimuksia koskevat
määräykset sairauskertomukseen. Palveluntuottajan tulee noudattaa potilasasiakirjoista säädettyjä lakeja ja asetuksia sekä Tilaajan ohjeita tietoturvan ja suojan takaamiseksi.
Tilaaja hoitaa potilashallinnon ja potilaskutsut sekä sanelujen purun. Tilaaja perii
määrittelemänsä asiakasmaksun asiakkaalta omaksi tulokseen.
Tähystyksiin liittyvät laboratorio- ja röntgentutkimukset suorittaa Kymenlaakson
keskussairaalassa sijaitseva Kymenlaakson sairaalapalvelujen yksikkö ja ko.
tutkimusten kustannuksista vastaa Tilaaja. Mahdolliset erikoissairaanhoidon
kustannukset ovat Tilaajan vastuulla.
Palvelua koskevat minimivaatimukset
1. Toimittaja toimittaa Kotkan kaupungin suoliston tähystystutkimusprosessin
mukaisien tehtävien hoitamista varten Lääkäri - Hoitaja -asiantuntijatyöparin.
2. Toimittajan asiantuntijoilla (Lääkäri ja Hoitaja) on hyvä ja sujuva suomen kielen taito (Tilaajalla on oikeus tarvittaessa pyytää kielitodistus tai todentaa asia
esimerkiksi haastattelemalla)
3. Toimittajan Lääkärin tulee olla soveltuvan alan erikoislääkäri (sisätaudit, kirurgia, yleislääketiede).
4. Toimittajan Lääkärillä tulee olla kokemusta yhteensä vähintään tuhannen
(1 000) tarjouspyynnön mukaisen tähystystutkimuksen tekemisestä.
5. Toimittajan Lääkärillä tulee olla kokemusta kaikista tarjouspyynnössä mainituista tähystystoimenpiteistä.
Tarjouksessa tulee olla selvitys tutkimukset suorittavan Lääkärin koulutuksesta sekä kokemuksesta tämän tarjouspyynnön mukaisten tutkimusten
suorittamiseen.
Jos tutkimuksia suorittava Lääkäri vaihtuu kesken sopimuskauden, on uuden tutkimusten suorittajan koulutus ja kokemus hyväksytettävä Tilaajalla.
Toimittajan Hoitajalla tulee olla tutkimuksessa vaadittavien toimenpiteiden
suorittamiseen tarvittava koulutus ja kokemus
Tarjouksessa tulee olla selvitys Hoitajan koulutuksesta sekä kokemuksesta
tämän tarjouspyynnön mukaisten tutkimusten suorittamiseen.
Jos Hoitaja vaihtuu kesken sopimuskauden, on uuden tutkimusten suorittajan koulutus ja kokemus hyväksytettävä Tilaajalla.
TARJOUSPYYNTÖ
LIITE 4.2
Sivu 3 / 6
10.04.2015
LIITE 4.2 AVOVASTAANOTON OMALÄÄKÄRI (sopimuskausi 1 + 1 vuotta)
Palvelun kuvaus
Lääkäreitä kilpailutetaan yhteensä 2 kpl, kumpikin omana osa-alueenaan
(hankinnan osa-alueet 2 ja 3).
Kotkan kaupungissa on siirrytty 12.1.2015 ns. omalääkäri-hoitajamalliin.
Kaupunki on jaettu 24 alueeseen, josta vastaa kunkin alueen omalääkäri-hoitaja työpari. Hoitajat ovat erittäin kokeneita ja osaavia. Avovastaanotolla hoidetaan
potilaita sekä kiireettömillä että kiireellisillä (0-3 vrk) vastaanotoilla. Kaikki
päivystystoiminta on keskitetty Careaan, joten työhön ei sisälly päivystystä.
Avovastaanoton lääkärin työtehtäviin voidaan niin halutessa sisällyttää myös
Hyvinvointineuvolan (neuvolat ja ja koulu sekä opiskelijaterveydenhuolto ja
Vatupassi) lääkärin työtehtäviä. Säännöllisen kotihoidon ja ympärivuorokautisen
hoiva-asumisen asiakkaiden lääkäripalvelut on ostettu ulkopuoliselta toimittajalta.
Tarjoamme avovastaanoton omalääkäreille monipuolisen ja mielenkiintoisen työn
ilman päivystystä. Panostamme perehdytykseen ja koulutukseen. Ammattitaitoinen henkilökunta, kollegoiden tuki ja hyvä työilmapiiri takaavat työssä
viihtyvyyden haasteellisesta työstä huolimatta tai sen lisäksi.
1. Toimittajan Lääkäri on laillistettu lääkäri.
2. Toimittaja sitoutuu siihen, ettei vaihda tarjouspyynnön mukaista avovastaanoton lääkäriä useammin kuin yksi (1) lääkäri kuudessa (6) kuukaudessa.
Tätä minimivaatimusta ei sovelleta tarjoajasta riippumattomista syistä johtuviin henkilövaihdoksiin (esim. lääkärin irtisanoutuminen) tai lyhytaikaisiin sijaisuuksiin (esim. lääkärin sairastuminen).
3. Toimittajan Lääkärillä on hyvä ja sujuva suomen kielen taito (Tilaajalla on oikeus tarvittaessa pyytää kielitodistus tai todentaa asia esim. haastattelemalla).
4. Toimittajan Lääkärillä on kiinnostus terveyskeskuksen yleislääkärin työhön ja
sen kaikkiin osa-alueisiin ja haluaa toimia yhdessä muiden kollegoiden ja ammattiryhmien kanssa.
5. Toimittajan Lääkäri sitoutuu noudattamaan Kotkan kaupungin terveyskeskuksen toimintatapoja ja ohjeita.
6. Toimittajan Lääkärillä on kokemusta terveyskeskuslääkärin työstä eli YEK jakso on suoritettu.
7. Toimittajan Lääkäri käyttää potilastietojen kirjaamiseen Tilaajan ylläpitämää
Effica -potilastietojärjestelmää Tilaajan ohjeistuksen mukaan, mukaan lukien
eReseptin käyttö.
TARJOUSPYYNTÖ
LIITE 4.3
Sivu 4 / 6
16.04.2015
LIITE 4.3 PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI (sopimuskausi 1 + 1 vuotta)
Palvelun kuvaus
Psykiatrian erikoislääkäri työskentelee psykiatrian poliklinikalla. Hän toimii
tutkimus- ja hoitotiimin vastuulääkärinä ja tekee myös vastaanottotyötä.
Tarvittaessa hän antaa konsultaatiotukea terveysasemille ja muille kaupungin
terveydenhuollon yksiköille.
Tarjoamme psykiatrian erikoislääkärille monipuolisen ja mielenkiintoisen työn
ilman päivystystä. Panostamme perehdytykseen ja koulutukseen.
Ammattitaitoinen henkilökunta, kollegoiden tuki ja hyvä työilmapiiri takaavat
työssä viihtyvyyden haasteellisesta työstä huolimatta tai sen lisäksi.
1. Toimittajan lääkäri on Laillistettu lääkäri.
2. Toimittajan Lääkärin tulee olla soveltuvan alan erikoislääkäri (psykiatria).
4. Toimittajan lääkärillä on hyvä ja sujuva suomen kielen taito (Tilaajalla on oikeus tarvittaessa pyytää kielitodistus tai todentaa asia esim. haastattelemalla).
5. Toimittajan lääkärillä on kiinnostusta ja yhteistyökykyä toimia moniammatillisessa työryhmässä ja toimintakentässä.
6. Toimittajan Lääkäri sitoutuu noudattamaan Kotkan kaupungin psykiatrian poliklinikan ja mielenterveystyön palvelualueen toimintatapoja ja ohjeita.
7. Toimittajan lääkäri käyttää potilastietojen kirjaamiseen Tilaajan ylläpitämää Effica -potilastietojärjestelmää Tilaajan ohjeistuksen mukaan, mukaan lukien
eReseptin käyttö.
TARJOUSPYYNTÖ
LIITE 4.4
Sivu 5 / 6
16.04.2015
LIITE 4.4 HYVINVOINTINEUVOLAN LÄÄKÄRI (sopimuskausi 1 + 1 vuotta)
Palvelun kuvaus
Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa
sekä varhaisen tuen palveluita. Toiminnan tavoitteena on edistää ja turvata lasten
ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukea vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia. Hyvinvointineuvola vastaa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta,
neuvolatoiminnasta ja varhaisen tuen palveluista.
Varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) edistävät ja turvaavat lasten ja nuorten
kasvua ja kehitystä, tukevat vanhemmuutta sekä koko perheen hyvinvointia.
Toiminnan tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukea
mahdollisimman varhain ja omassa kehitysympäristössään. Tuki tuotetaan
monitoimijaisesti, erilaista osaamista jakaen ja hyödyntäen.
Hyvinvointineuvolan lääkärin tehtäviin kuuluu neuvola, koulu ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärin työtehtävät. Myös avovastaanoton ja Vatupassin
lääkärin tehtäviä on mahdollista sisällyttää työn kuvaan.
Tarjoamme hyvinvointineuvolan lääkärille monipuolisen ja mielenkiintoisen työn
1. Toimittajan Lääkäri on Laillistettu lääkäri.
4. Toimittajan Lääkärillä on kiinnostus lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevään työhön.
5. Toimittajan Lääkärillä on kokemusta terveyskeskuslääkärin työstä eli YEK jakso suoritettu.
eReseptin käyttö.
TARJOUSPYYNTÖ
LIITE 4.5
Sivu 6 / 6
10.04.2015
LIITE 4.5 LASTEN JA NUORTEN LÄÄKÄRI (OPTIO) (sopimuskausi 2 + 1 vuotta)
Palvelun kuvaus
Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa
sekä varhaisen tuen palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja
kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia. Hyvinvointineuvola vastaa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, neuvolatoiminnasta ja
varhaisen tuen palveluista.
Varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) edistävät ja turvaavat lasten ja nuorten
kasvua ja kehitystä, tukevat vanhemmuutta sekä koko perheen hyvinvointia,
siten, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukea mahdollisimman varhain ja
omassa kehitysympäristössä. Tuki tuotetaan monitoimijaisesti, erilaista osaamista
ja osaamisen jakamista hyödyntäen.
Lasten ja nuorten lääkärin tehtäviin kuuluu neuvola- ja kouluterveydenhuollon
kehittäminen ja koordinointi ekä konsultaatiopalvelun antaminen Varhaisen tuen
palveluiden tiimeille (kehitysneuvolatiimi, perheneuvolatiimi, moniammatilliset
lasten ja nuorten tiimit). Lisäksi hän tekee suoraa asiakastyötä edellämainituissa yksiköissä. Tehtäviin on mahdollista sisällyttää myös neuvola, koulu ja
opiskelijaterveydenhuollon lääkärin työtehtäviä.
Tarjoamme lasten ja nuorten lääkärille monipuolisen ja mielenkiintoisen työn
1. Toimittajan lääkäri on Laillistettu lääkäri.
4. Toimittajan Lääkärillä on lasten ja nuorten kehityksen ja ennaltaehkäisevän
terveydenhuollon sekä lasten, nuorten ja perheiden tukipalveluiden tuntemus.
5. Toimittajan Lääkärillä on kokemusta perheneuvola- tai kehitysneuvolatyöstä,
nuorten matalan kynnyksen psykososiaalisesta työstä, lastentaudeista, lastenneurologiasta, lastenpsykiatriasta tai nuorisopsykiatriasta.
eReseptin käyttö.
§ 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 5-20150416
Sivu 111
Tarjouspyyntö
Lääkärit 2
Liite 5
16.04.2015
Kotkan kaupunki
Hinnoittelu
Tarjoajan tiedot
Tarjoavan yrityksen nimi:
Hinnoitteluperiaatteet
Tarjoajan tulee täyttää tämä liite sekä palauttaa se tarjouksensa liitteenä.
Tarjoaja saa kirjoittaa vain harmaisiin soluihin.
Tarjoaja ei saa muuttaa hinnoittelumallia.
Taulukko tulee säilyttää Excel-muodossa (ei esim. pdf).
Osatarjoukset
Tarjous koskee seuraavia
osa-alueita:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Psykiatrian erikoislääkäri
Hinnoittelu
Yksikköhinnat voi antaa kahden (2) desimaalin tarkkuudella.
Yhdessä henkilötyöpäivässä (htp,) on 8 veloitettavaa tuntia (h), joka sisältää kaikki lakisääteiset tauot.
Yhdessä henkilötyövuodessa on laskennallisesti 220 henkilötyöpäivää.
Tilaaja ei sitoudu tekemään hinnoittelutaulukon volyymien mukaista hankinta (= ei vähimmäisostovelvoitetta) osa-alueen 1 osalta.
Tarjoaja hinnoittelee vain ne osa-alueet, joille on merkinnyt yllä kohdassa "Osatarjoukset" tarjoavansa.
Osa-alue
Yksikköhinta
1a. Suoliston tähystystutkimukset - lähetteiden
käsittely
1b. Suoliston tähystystutkimukset - tutkimusten
suorittaminen
1. Suoliston tähystystutkimukset - vertailuhinta
2. Avovastaanoton omalääkäri 1
3. Avovastaanoton omalääkäri 2
4. Psykiatrian erikoislääkäri
5. Hyvinvointineuvolan lääkäri
6. Lasten ja nuorten lääkäri (OPTIO)
Hinnoitteluyksikkö
EUR / lähete
Volyymikerroin
Vertailuhinta
EUR / tutkimus
EUR
EUR
EUR
EUR
EUR
/
/
/
/
/
h
h
h
h
h
Liite 5
/
/
/
/
/
lääkäri
lääkäri
lääkäri
lääkäri
lääkäri
5
3
3
3
5
100
0,00 €
90
0,00 €
280
520
520
520
280
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
€
€
€
€
€
€
Sivu 1 (1)
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit 2
Sivu 1 / 8
Liite 6.1
10.04.2015
PALVELUSSOPIMUS: [nimeen yksilöitynä osa-alue]
OSAPUOLET
(1)
Kotkan kaupunki (y-tunnus 0160225-7) (Tilaaja), osoite PL 25,
48101 Kotka; ja
Yhteyshenkilö: Maija Valta
(2)
NN Oy (y-tunnus numero) (Toimittaja), osoite
Yhteyshenkilö:
(3)
(4)
1
(1) – (2) yhdessä Sopijapuolet ja erikseen Sopijapuoli.
Yhteyshenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava toisen Sopijapuolen yhteyshenkilölle viipymättä.
SOPIMUKSEN KOHDE
(1)
Sopimuksen kohteena ovat [tähän osa-alue] lääkäripalvelujen
hankinta.
(2)
Sopimus sisältää laillistetun lääkärin tuottamat palvelut tämän
sopimuksen (”Sopimus”) liitteen 1 mukaisesti (jatkossa ”Palvelut”).
(3)
Sopimuksella ei muodosteta Toimittajalle yksinoikeutta Palveluiden tuottamiseen.
(4)
Toimittajan henkilöstö ei ole minkäänlaisessa työ- tai palvelusuhteessa Tilaajaan tuottaessaan Tilaajalle Palveluita Sopimuksen mukaisesti. Palvelut tuotetan kuitenkin Tilaajan työnjohdon ja valvonnan alaisuudessa (direktio-oikeus).
(5)
Tilaajan henkilöstö- tms. edut eivät koske Toimittajan Palvelut
tuottavaa henkilöstöä.
(6)
Toimittaja sitoutuu siihen, että se täyttää kaikki Sopimuksen
liitteiden 1 ja 3-4 Toimittajaa koskevat vaatimukset koko sopimuskauden ajan.
Sivu 1 / 8
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit 2
2
Sivu 2 / 8
Liite 6.1
10.04.2015
PALVELUJEN TOIMITTAMINEN
(1)
Palvelut tuotetaan ensisijaisesti Kotkan kaupungin alueella Sopimuksen liitteen 1 mukaisesti.
(2)
Toimittajan lääkäreillä on Palveluita tuottaessaan oikeus arvionsa mukaan lähettää potilaita erikoissairaanhoitoon hoidon tarpeen arvioinnin, alueen hoitoketjujen sekä STM:n lähetekriteerien mukaan. Toimittajan lääkärit noudattavat Tilaajan potilasasiakirjojen kirjaamisohjeita sekä muita kirjallisia ja suullisia
ohjeita Sopimuksen liitteen 1 mukaisesti.
(3)
Palveluita tuottaessaan Toimittajan lääkäri vastaa siitä, että
potilasasiakirjat laaditaan huolellisesti ja hyvän tietojenkäsittelytavan mukaisesti ja siten, että asiakirjat säilyvät virheettöminä ja eheinä. Potilastiedot tallennetaan potilastietojärjestelmään, voimassa olevien lakien ja asetusten sekä Tilaajan antamien ohjeiden mukaisesti
(4)
Poikkeustilanteissa, esim. epidemioiden aikana tai suuronnettomuuksien jälkeen, Toimittajan Palvelut tuottavat lääkärit toimivat Tilaajan antamien ohjeiden sekä valmiussuunnitelman
mukaan.
(5)
Tilaajalla on oikeus perustellusta syystä vaatia Palvelut tuottavan Toimittajan lääkärin vaihtamista. Perusteltuna syynä pidetään esimerkiksi, mutta seuraaviin rajautumatta, lääkärin yhteistyökyvyttömyyttä, epäasiallista käytöstä asiakkaita kohtaan
tai sitä, että lääkäri ei noudata Tilaajan Sopimuksen nojalla antamia ohjeita.
3
TOIMITTAJAN MUUT VASTUUT
(1)
Toimittaja vastaa Palvelut tuottavien lääkäreidensä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta. Tilaaja ei vastaa koulutusten
kustannuksista.
(2)
Toimittaja vastaa Palvelut tuottavan henkilöstönsä työnantajana
kaikista työantajavelvollisuuksista (esim. työterveyshuolto, palkanlaskenta ja täydennyskoulutus). Toimittaja noudattaa Palvelut tuottaessaan työlainsäädäntöä.
(3)
Toimittaja seuraa aktiivisesti Palvelujen laatutasoa ja raportoi
siitä sekä niille tekemistään kehittämistoimista Sopijapuolten
yhdessä kirjallisesti sopimalla tavalla ja syklillä Tilaajalle.
Sivu 2 / 8
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit 2
4
Sivu 3 / 8
Liite 6.1
10.04.2015
TOIMITTAJAN HENKILÖSTÖ
(1)
Toimittaja esittää ennen sopimuskauden alkua sekä aina Palvelut tuottavien lääkäreiden vaihdostilanteissa Tilaajalle kirjallisen
selvityksen Palvelut tuottavien uusien lääkäreiden Sopimuksen
liitteen 1 mukaisuudesta.
(2)
Palvelut tuottavat lääkärit ovat aina Suomessa laillistettuja lääkäreitä.
5
VAITIOLOVELVOLLISUUS JA SALASSAPITO
(1)
Toimittaja sitoutuu olemaan ilmaisematta mitään Palveluja tuottaessaan tietoonsa saamiaan lakien tai asetusten mukaan salassa pidettäviä tietoja ulkopuolisille.
(2)
Toimittajan Palveluja tuottavan lääkärin on noudatettava potilastietojen kirjaamisessa, niiden säilyttämisessä ja luovutuksessa potilaiden asemasta ja oikeudesta annettua lakia, viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia, potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä annettua asetusta, henkilötietolakia ja muita asianomaisia lakeja ja säädöksiä sekä Tilaajan antamia kirjallisia ja suullisia ohjeita ja määräyksiä.
(3)
Tilanteessa, jossa julkisuuslaki edellyttää päätöstä tietojen antamisesta, päätöksen tekee asianomainen viranhaltija. Jollei
asiakirjan tai tiedon antaminen edellytä viranhaltijan päätöksen tekemistä, sen antaa Toimittajan lääkäri Tilaajan ohjeiden
mukaisesti.
(4)
Toimittaja vastaa siitä, että potilastietoja tai palveluun liittyviä
muita ei-julkisia tietoja pääsevät käsittelemään vain ne Toimittajan Palveluja tuottavat lääkärit, jotka ovat oikeutettuja tietoja
käsittelemään ja joiden työtehtävien hoidon kannalta potilastietojen käsittely on välttämätöntä.
(5)
Sopimuksen tämän kohdan 5 määräykset ovat voimassa myös
Sopimuksen päättymisen jälkeen.
(6)
Muilta osin salassapitoon ja henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja.
6
(1)
TILAAJAN VASTUUT
Tilaaja vastaa Toimittajan Palvelut tuottavien lääkäreiden perehdyttämisestä [tähän osa-alue] käytäntöihinsä.
Sivu 3 / 8
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit 2
Sivu 4 / 8
Liite 6.1
10.04.2015
(2)
Tilaaja vastaa Toimittajan Palvelut tuottavien lääkäreiden perehdyttämisestä potilastietojärjestelmänsä käyttöön ja kirjauskäytäntöihin.
(3)
Tilaajan muu myötävaikutusvelvollisuus Palvelujen tuottamisessa on todettu Sopimuksen liitteessä 1.
7
TOIMITUSTAKUU
(1)
Toimittaja takaa Palvelut tuottavan lääkärin palvelun saatavuuden Sopimuksen liitteen 1 määritteliminä aikoina.
(2)
Toimittajan rikkoessa toimitustakuutaan, on Tilaajalla oikeus
sopimussakkoon, joka on määrältään kaksi tuhatta (2 000) euroa rikkomusta kohdan. Tilaajalla on oikeus vähentää sopimussakot Toimittajan laskutuksesta tai laskuttaa sopimussakko
erikseen Toimittajalta.
8
HINNAT
(1)
Tilaaja maksaa Toimittajalle kiinteän vuosikorvauksen Sopimuksen liitteen 4 mukaisesti. Hinnankorotuksia ei voi esittää optiokauden aikana.
(2)
Hinnat sisältävät kaikki Palvelujen tuottamisen kustannukset
(työnantajakulut, matkakulut, laskutus- ja toimistokulut). Tilaaja ei korvaa Toimittajalle em. hinnan lisäksi mitään muita kustannuksia, ellei siitä sovita erikseen kirjallisesti Sopijapuolten
kesken.
(3)
Toimittaja ei voi esittää hinnankorotuksia sopimuskauden tai
optiokauden aikana.
(4)
Viivästyskorko on enintään korkolain mukainen.
(5)
Hintoihin lisätään voimassaolevan lainsäädännön mukainen arvonlisävero.
9
LASKUTUS JA MAKSUEHDOT
(1)
Tilaaja maksaa toimittajalle korvauksen Palveluista kuukausittain tasasuuruisissa erissä.
(2)
Mahdolliset Sopijapuolten kirjallisesti kohdan 8(2) mukaisesti
sopimat lisäkorvaukset Toimittaja veloittaa kuukausittain jälkikäteen.
Sivu 4 / 8
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit 2
Sivu 5 / 8
Liite 6.1
10.04.2015
(3)
Laskun tulee olla Tilaajalla kunkin kuun kymmenenteen päivään
mennessä.
(4)
Toimittaja toimittaa laskunsa sähköisessä muodossa verkkolaskuina.
(5)
Muuten sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja.
10 VAKUUDET
(1)
Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja.
11 VAKUUTUKSET
(1)
Toimittaja vastaa Palvelun tuottamisessa aiheutuneista potilasvahingoista kulloinkin voimassa olevan potilasvahinkoja ja terveydenhoitoa koskevan lainsäädännön sekä noudatetun korvauskäytännön mukaisesti. Potilasvahingot korvataan Toimittajan
potilasvakuutuksesta, tai Toimittajan ollessa laiminlyönyt vakuutuksen voimassapitämisen, on Toimittaja itse korvausvastuussa.
(2)
Toimittajan Palvelut tuottavan henkilöstön toimintaan liittyvät
mahdolliset muistutukset, valitukset, kantelut, potilasvahinkoilmoitukset, korvausvaatimukset ja muut vastaavat vaatimukset ja muistutukset (yhteisesti ”Valitukset”) ohjataan normaalin valitusmenettelyn kautta Tilaajan johtavalle lääkärille tai
hänen nimeämälleen taholle. Tämän jälkeen Valitukset ohjataan
Toimittajan nimeämälle yhteyshenkilölle, joka selvittää Valitukseen johtaneet syyt. Toimittaja antaa selvityksen Tilaajalle sekä
tarvittaessa aluehallintovirastolle, potilasvahinkovakuutuskeskukselle, vakuutusyhtiölle sekä Valviralle tai selvitystä pyytäneelle muulle asianomaiselle viranomaiselle.
(3)
Sopimuksen allekirjoitushetkellä Toimittajan edellä kohdassa
(2) todettu yhteyshenkilö on N.N.
(4)
Potilasasiamiehenä toimii Tilaajan potilasasiamies. Sopimuksen
allekirjoitushetkellä Tilaajan potilasasiamies on Tarja Seppä.
12 TOIMITTAJAN VIIVÄSTYMINEN PALVELUIDEN KÄYNNISTÄMISESTÄ
(1)
Toimittajan havaitessa, ettei se voi noudattaa Sopimuksen liitteen 1 mukaista Palvelujen käynnistämisen ajankohtaa, on
Sivu 5 / 8
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit 2
Sivu 6 / 8
Liite 6.1
10.04.2015
Toimittajan ilmoitettava siitä välittömästi Tilaajalle sekä kerrottava ajankohta, jona Palvelujen tuottaminen alkaa.
(2)
Palvelujen käynnistämisen viivästyessä edellä kohdassa (1) todetusta, Tilaajalla on oikeus sopimussakkoon osoittamatta, että
palvelun viivästymisestä on aiheutunut vahinkoa. Tätä oikeutta
ei ole jos viivästys johtuu Tilaajan syyksi luettavasta syystä. Mikäli viivästyksestä on aiheutunut vahinkoa, joka ylittää sopimussakon määrän, on Tilaajalla oikeus vaatia lisäksi korvausta
aiheutuneesta vahingosta.
(3)
Sopimussakko on viisi sataa (500) euroa jokaiselta kokonaiselta
päivältä, jolla Toimittaja ylittää sovitun toimitusajan. Sakkoa
peritään enintään kahdeltakymmeneltä (20) arkipäivältä. Tilaajalla on oikeus vähentää sopimussakot Toimittajan laskutuksesta tai laskuttaa sopimussakko erikseen Toimittajalta.
(4)
Palvelujen käynnistämisen viivästyessä enemmän kuin kaksikymmentä (20) päivää, Tilaajalla on oikeus purkaa Sopimus
päättymään välittömästi. Sopimuksen purku on tehtävä kirjallisesti.
13 MUU VIIVÄSTYMINEN
(1)
(2)
JYSE 2014 -Palvelut ehtojen kohtaa 12.3 sovelletaan kuitenkin
siten, että viivästyssakko on suuruudeltaan kaksi (2) prosenttia
viivästyneen palvelun arvonlisäverottomasta arvosta jokaiselta
alkavalta seitsemän (7) vuorokauden pituiselta ajanjaksolta,
jolla Toimittaja ylittää sovitun määräpäivän.
14 VAHINGONKORVAUS
(1)
15 ALIHANKINTA
(1)
16 YLIVOIMAINEN ESTE
(1)
Sivu 6 / 8
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit 2
Sivu 7 / 8
Liite 6.1
10.04.2015
17 HINNANALENNUS JA SOPIMUKSEN PURKU
(1)
18 SOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN ERITYISTILANTEISSA
(1)
19 AVUSTAMISVELVOLLISUUS
(1)
20 IMMATERIAALIOIKEUDET
(1)
21 TILAAJAVASTUU
(1)
22 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
(1)
Sopimuskausi on [osa-alueen mukaan] vuotta ja alkaa Sopimuksen allekirjoittamisesta (”Määräaikainen sopimuskausi”).
(2)
Määräaikaisen sopimuskauden jälkeen Sopimus jatkuu enintään
yhden (1) vuoden optiokaudella, ellei Tilaaja ole irtisanonut Sopimusta päättymään Määräaikaisen sopimuskauden päättyessä
vähintään neljä (4) kuukautta ennen Määräaikaisen sopimuskauden päättymistä.
(3)
Mikäli Sopimus on allekirjoitettu Sopimuksen kohteena olevan
julkisen hankinnan lain mukaisen valitusajan aikana ja tästä
hankinnasta valitetaan, purkautuu tämä Sopimus välittömin
seuraamuksin ilman kummallekaan Sopijapuolelle Sopimuksen
nojalla syntyneitä vastuita tai velvollisuuksia. Edellä todettu ei
kuitenkaan koske Sopimuksen vaitioloa ja salassapitoa koskeviä
ehtoja, jotka säilyvät voimassa.
23 SOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN JA MUUTTAMINEN
(1)
Sivu 7 / 8
TARJOUSPYYNTÖ
Lääkärit 2
Sivu 8 / 8
Liite 6.1
10.04.2015
24 ERIMIELISYYDET JA SOVELLETTAVA LAKI
(1)
25 SOPIMUSASIAKIRJOJEN PÄTEVYYSJRJESTYS
(1)
Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan. Sopimusasiakirjojen
ollessa keskenään ristiriidassa, noudatetaan niitä seuraavassa
pätevyysjärjestyksessä:
1. Tämä sopimus
2. Liite 1. Kuvaus hankinnan kohteesta [tarjouspyynnöstä ao.
liite 4.1-4.5]
3. Liite 2. Palvelukuvaus [tarjouksesta]
4. Liite 3. Hinnoittelumalli [tarjouksesta]
5. Liite 4. Kelpoisuusehdot [tarjouksesta]
6. Liite 5. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa (JYSE 2014 Palvelut)
26 SOPIMUSKAPPALEET JA ALLEKIRJOITUKSET
(1)
Tätä Sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi
kummallekin Sopijapuolelle
[PAIKKA JA PÄIVÄMÄÄRÄ]
KOTKAN KAUPUNKI
______________________
Maija Valta
terveysjohtaja
NN OY
_______________________
Nimi
Tehtävä
Sivu 8 / 8
§ 66, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 48/2014
Sivu 120
Vanhustenhuoltoon saadut jäämistövarat vuodelta 2014
Sotela 22.4.2015
Valmistelijat: Johdon sihteeri Jouni Simola, puh. 234 5377
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä 1.3.2003 alkaen vanhustenhuollon johtaja on päättänyt avustusten myöntämisestä vanhusten virkistykseen ja huoltoon varatuista rahoista. Myönnetyistä avustuksista on lautakunnalle annettava selvitys vuosittain.
Avustuksia on myönnetty lähinnä eläkeläisjärjestöjen:
tilavuokriin
37 591,67 €
virkistyskäyttöön
43 956,26 €
Alkusaldo 1.1.2014
Myönnettyjen avustusten mukaiset kulut
Korot
Muut tuotot
Saadut jäämistöt
Pankkien palvelumaksut
Jäämistöjen hoitokuluja
Tilin saldo 31.12.2014
368 105,97 €
-81 547,93 €
1 317,39 €
1 962,37 €
340 737,83 €
-58,30 €
-308,09 €
630 209,24 €
./.
Luettelo avustusten käytöstä
Esittelijä:
Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi jäämistövarojen käytön
vuodelta 2014.
§ 66, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Luettelo avustusten käytöstä
Sivu 121
Vanhusten virkistystoimintaa ja huoltoa varten saaduista jäämistövaroista myönnetyt ja käytetyt määrärahat vuonna 2014
§
1
2
3
4
5
8
14
15
17
18
22
24
29
30
31
34
35
37
39
42
43
44
47
50
51
54
61
62
Pvm
7.1.2014
7.1.2014
7.1.2014
7.1.2014
7.1.2014
21.1.2014
27.1.2014
30.1.2014
4.2.2014
5.2.2014
12.2.2014
13.2.2014
24.2.2014
24.2.2014
24.2.2014
3.3.2014
3.3.2014
11.3.2014
11.3.2014
21.3.2014
24.3.2014
24.3.2014
8.4.2014
9.4.2014
15.4.2014
17.4.2014
9.5.2014
9.5.2014
Avustusanomus/
Muistojen Talon Kannatusyhdistys/vuokrakulut 2014
Karhulan Eläkeläiset ry/vuokrakulut 2014
TUL:n Kymenlaakson Piirin Veteraanit ry/vuokrakulut 2014
Kostel ry/Kotkan seudun työkyvyttömyys ja varhaise/tilavuokrat 2014
Museoretki Vellamoon
Kotkan Bridgekerho/ Tilavuokrat 2014
Karhulan katajaiset/syksy 2013 tilavuokrat
Annakotisäätiön Liisakoti/Oman talon kerhon vuosiavustus 2014/retki ja virkistystoiminta
Kotkan Seniorit ry / Tilavuokrat 2014
Kotkan sataman eläkeläiskerho / Tilavuokrat, syksy 2013
Sunilan eläkeläisten kerho / retkiavustus
Kotkan eläkeläiset ry / retkiavustus
VREL:n Kotkan osasto / virkistystoiminta
VREL:n Kotkan osasto / Tilavuokrat 2014
Kotkan Oloneuvokset ry / Tilavuokrat 2014
Kotkan Kunnalliset Eläkeläiset ry / Tilavuokrat
Karhulan Bridgekerho ry / Tilavuokrat 2014
Kotkan Reumayhdistys ry / virkistystoiminta
Kotkan Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunta / virkistystoiminta
Kotkan Liiketyöntekijät os.38 eläkeläiskerho / virkistystoiminta
Kotkan Oloneuvosten tilavuokrat (Karhuvuorikodin liikuntatilat tammi-helmikuu / tilavuokrat
Ikäihmisten karaoke 60+ /Karaoke- ja DJ palvelut / virkistystoiminta
Kotkan Eläkeläiset ry / Heinolan kesäteatteri / retkiavustus
Kotkan Oloneuvokset ry/ Karhuvuorikodin uima-allasosasto 2014 / Tilavuokrat
60+ liikuntapäivä
Karhulan retkeilijät ry / Kultuurimatka / virkistystoiminta
Kodintalon vuosivuokra 2014
Ahlströmin Eläkeläiset Karhula ry / virkistystoiminta
Myönnetty
10 800,00
950,00
660,00
11 015,40
4 335,40
960,00
1 230,00
200,00
928,00
218,24
430,00
300,00
1 550,00
405,00
3 200,00
378,00
760,00
300,00
1 000,00
450,00
210,00
250,00
250,00
914,55
2 160,01
500,00
7 819,00
250,00
Käytetty
10 800,00
950,00
660,00
11 015,40
4 335,40
960,00
1 230,00
200,00
928,00
218,24
430,00
300,00
1 550,00
405,00
3 200,00
378,00
760,00
300,00
1 000,00
450,00
210,00
250,00
250,00
914,55
2 160,01
500,00
7 819,00
250,00
vuokrat
vuokrat
vuokrat
vuokrat
virkistys
vuokrat
vuokrat
virkistys
vuokrat
vuokrat
virkistys
virkistys
virkistys
vuokrat
vuokrat
vuokrat
vuokrat
virkistys
virkistys
virkistys
vuokrat
virkistys
virkistys
vuokrat
virkistys
virkistys
vuokrat
virkistys
64
65
66
68
75
78
79
83
84
88
89
91
93
98
119
120
123
124
130
132
134
137
138
139
140
38
12.5.2014
12.5.2014
22.5.2014
22.5.2014
4.6.2014
12.6.2014
17.6.2014
26.6.2014
28.7.2014
28.7.2014
29.7.2014
31.7.2014
11.8.2014
1.9.2014
10.10.2014
14.10.2014
15.10.2014
15.10.2014
29.10.2014
3.11.2014
19.11.2014
25.11.2014
1.12.2014
1.12.2014
1.12.2014
Kotkan Kunnalliset Eläkeläiset ry / Kevätretki
Karhulan Katajaiset ry / kevät 2014 tilavuokrat
Ikäihmisten kevätjuhla 2014 Kotkan konserttitalolla
Kotkan sataman eläkeläiskerho/ Retkiavustus
2 teatterilippua / Pirjo Tuominen
Karhulan Karjalaiset ry / retkiavustus
Vanhusten virkistysajelut 2014
Vanhusten viikon juhlat lokakuussa 2014
Asser Redsvenin kuolinpesän kiinteistövero
Kotkan sataman eläkeläiskerho/Tilavuokrat kevät 2014
Karhu-Petankki ja TUL:n Kymenlaakson piirin veteraanit
Kotkan tietotekniikkakerho KOTEKE
Kotkan Eläkeläiset ry / Varkauden retkiavustus
Karhu-Petankki / Mestaruuskilpailumatka
Kotkan Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunta / kotiseuturetket
Kotkan Oloneuvokset ry/Matka-avustus
Kotkan Liiketyöntekijät os 38 eläkeläiskerho / retkiavustus
Sunilan eläkeläisten kerho
VREL:n Kotkan osasto/virkistystilaisuus
Ikäihmisten Iloksi ry / vapaaehtoistyöntekjät
TUL:n Kymenlaakson Piirin Veteraanir ry / virkistysmatka
Karhulan Katajaiset ry/syksy 2014 tilavuokrat
Kymenlaakson AVH-yhdistys ry/Tilavuokrat, syksy 2014
Enso-Gutzeitin eläkeläiset/Tilavuokrat / vuosi 2014
11.3.2014 VREL:n Kotkan osasto / virkistystoiminta /korvaa § 29/2014/palautettu
Sivu 122
170,00
1 220,55
6 365,43
500,00
46,00
330,00
8 025,40
6 909,43
308,09
272,80
400,00
200,00
110,00
200,00
400,00
120,00
400,00
500,00
200,00
210,00
230,00
300,00
1 230,00
130,00
654,72
170,00
1 220,55
6 365,43
500,00
46,00
330,00
8 025,40
6 909,43
308,09
272,80
400,00
200,00
110,00
200,00
400,00
120,00
400,00
500,00
200,00
210,00
230,00
300,00
1 230,00
130,00
654,72
81 856,02
81 856,02
-1 000,00
-1 000,00
virkistys
vuokrat
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
muut
vuokrat
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
vuokrat
vuokrat
vuokrat
virkistys
§ 67, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 273/2015
Sivu 123
Avustukset vanhusten virkistystoimintaan
Sotela 22.4.2015
Valmistelija: Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh. 0400 659 929
Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu menokohdalle 474000 2010 yhteisöille avustuksia vanhusten virkistystoimintaan 7.000 euroa. Avustukset
on julistettu haettaviksi 8.2.2015 kunnallisessa ilmoituslehdessä. Määräaikaan 31.3.2015 mennessä tuli 22 hakemusta. Eläkeläisjärjestöille esitetään
myönnettäväksi avustusta, kuten aikaisemminkin, jäsenmäärän mukaan.
Yhteensä järjestöissä, joille avustusta esitetään myönnettäväksi, on jäseniä
4 820, joten avustus on jäsentä kohti 1,45 euroa.
Vuonna 2014 avustus oli 1,42 €/jäsen ja jäsenten määrä 4 929. Jaettavana
oleva määräraha oli 7.000 euroa vuonna 2014.
Järjestö
Enso-Gutzeitin Eläkeläiset
ry
Etelä-Kymenlaakson
Wanhat Toverit
Ikäihmisten iloksi ry
Karhu-Petankki
Karhulan Eläkeläisten Yhteisjärjestö
Karhulan Retkeilijät ry
Kotkanejdens pensionärer
rf
Kotkan Eläkeläiset ry
Kotkan Karjalaisseura ry
Kotkan Kotien Puolesta ry
Kotkan kunnalliset eläkeläiset ry
Kotkan Naisvoimistelijat ry/
Uskollisuuden Kilta
Kotkan Oloneuvokset ry
Kotkan Sataman Eläkeläiskerho
Kotkan Seniorit ry
Kotkan Seudun kristillinen
Työväenyhdistys
Kotkan seudun Kristilliset
Eläkeläiset ry
Kotkan Seudun Senioriopettajat ry
Kymenlaakson Merieläkeläiset ry
Kymenlaakson sotalapset
ry
Kymen-Lounais-Karjalan
Raittiuspiirin Retkitoimikunta
Valmet Kotka-Karhulan
Eläkeläiskerho
Yhteensä
Jäsenmäärä
Myönn.
2014
Anottu
2015
Ehdotus
2015
195
302
400
283
92
200
74
123
284
89
200
400
300
134
291
107
1427
272
2095
219
2500
600
2072
395
80
73
152
56
112
105
231
77
500
400
500
500
116
106
221
81
124
209
300
180
56
290
77
402
100
900
81
421
152
464
216
676
300
700
221
674
310
47
32
238
334
500
346
284
406
500
412
78
128
500
113
83
123
200
121
301
383
600
437
97
4 820
145
7 000
200
140
7 000
Avustushakemukset ovat nähtävillä sosiaalija terveyslautakunnan kokouksessa.
§ 67, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 273/2015
Sivu 124
Esittelijä:
Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist
Ehdotus:
Lautakunta päättää myöntää avustukset vanhusten virkistystoimintaan yllä
olevan ehdotuksen mukaisesti.
Ote:
Controller Maija Spännäri
Ao. järjestöt
Oikaisuvaatimusohje
Sivu 125
Vanhusten virkistystoimintaa ja huoltoa varten saaduista jäämistövaroista myönnetyt ja käytetyt määrärahat vuonna 2014
§
1
2
3
4
5
8
14
15
17
18
22
24
29
30
31
34
35
37
39
42
43
44
47
50
51
54
61
62
Pvm
7.1.2014
7.1.2014
7.1.2014
7.1.2014
7.1.2014
21.1.2014
27.1.2014
30.1.2014
4.2.2014
5.2.2014
12.2.2014
13.2.2014
24.2.2014
24.2.2014
24.2.2014
3.3.2014
3.3.2014
11.3.2014
11.3.2014
21.3.2014
24.3.2014
24.3.2014
8.4.2014
9.4.2014
15.4.2014
17.4.2014
9.5.2014
9.5.2014
Avustusanomus/
Muistojen Talon Kannatusyhdistys/vuokrakulut 2014
Karhulan Eläkeläiset ry/vuokrakulut 2014
TUL:n Kymenlaakson Piirin Veteraanit ry/vuokrakulut 2014
Kostel ry/Kotkan seudun työkyvyttömyys ja varhaise/tilavuokrat 2014
Museoretki Vellamoon
Kotkan Bridgekerho/ Tilavuokrat 2014
Karhulan katajaiset/syksy 2013 tilavuokrat
Annakotisäätiön Liisakoti/Oman talon kerhon vuosiavustus 2014/retki ja virkistystoiminta
Kotkan Seniorit ry / Tilavuokrat 2014
Kotkan sataman eläkeläiskerho / Tilavuokrat, syksy 2013
Sunilan eläkeläisten kerho / retkiavustus
Kotkan eläkeläiset ry / retkiavustus
VREL:n Kotkan osasto / virkistystoiminta
VREL:n Kotkan osasto / Tilavuokrat 2014
Kotkan Oloneuvokset ry / Tilavuokrat 2014
Kotkan Kunnalliset Eläkeläiset ry / Tilavuokrat
Karhulan Bridgekerho ry / Tilavuokrat 2014
Kotkan Reumayhdistys ry / virkistystoiminta
Kotkan Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunta / virkistystoiminta
Kotkan Liiketyöntekijät os.38 eläkeläiskerho / virkistystoiminta
Kotkan Oloneuvosten tilavuokrat (Karhuvuorikodin liikuntatilat tammi-helmikuu / tilavuokrat
Ikäihmisten karaoke 60+ /Karaoke- ja DJ palvelut / virkistystoiminta
Kotkan Eläkeläiset ry / Heinolan kesäteatteri / retkiavustus
Kotkan Oloneuvokset ry/ Karhuvuorikodin uima-allasosasto 2014 / Tilavuokrat
60+ liikuntapäivä
Karhulan retkeilijät ry / Kultuurimatka / virkistystoiminta
Kodintalon vuosivuokra 2014
Myönnetty
10 800,00
950,00
660,00
11 015,40
4 335,40
960,00
1 230,00
200,00
928,00
218,24
430,00
300,00
1 550,00
405,00
3 200,00
378,00
760,00
300,00
1 000,00
450,00
210,00
250,00
250,00
914,55
2 160,01
500,00
7 819,00
250,00
Käytetty
10 800,00
950,00
660,00
11 015,40
4 335,40
960,00
1 230,00
200,00
928,00
218,24
430,00
300,00
1 550,00
405,00
3 200,00
378,00
760,00
300,00
1 000,00
450,00
210,00
250,00
250,00
914,55
2 160,01
500,00
7 819,00
250,00
vuokrat
vuokrat
vuokrat
vuokrat
virkistys
vuokrat
vuokrat
virkistys
vuokrat
vuokrat
virkistys
virkistys
virkistys
vuokrat
vuokrat
vuokrat
vuokrat
virkistys
virkistys
virkistys
vuokrat
virkistys
virkistys
vuokrat
virkistys
virkistys
vuokrat
virkistys
64
65
66
68
75
78
79
83
84
88
89
91
93
98
119
120
123
124
130
132
134
137
138
139
140
38
12.5.2014
12.5.2014
22.5.2014
22.5.2014
4.6.2014
12.6.2014
17.6.2014
26.6.2014
28.7.2014
28.7.2014
29.7.2014
31.7.2014
11.8.2014
1.9.2014
10.10.2014
14.10.2014
15.10.2014
15.10.2014
29.10.2014
3.11.2014
19.11.2014
25.11.2014
1.12.2014
1.12.2014
1.12.2014
Kotkan Kunnalliset Eläkeläiset ry / Kevätretki
Karhulan Katajaiset ry / kevät 2014 tilavuokrat
Ikäihmisten kevätjuhla 2014 Kotkan konserttitalolla
Kotkan sataman eläkeläiskerho/ Retkiavustus
2 teatterilippua / Pirjo Tuominen
Karhulan Karjalaiset ry / retkiavustus
Vanhusten virkistysajelut 2014
Vanhusten viikon juhlat lokakuussa 2014
Asser Redsvenin kuolinpesän kiinteistövero
Kotkan sataman eläkeläiskerho/Tilavuokrat kevät 2014
Karhu-Petankki ja TUL:n Kymenlaakson piirin veteraanit
Kotkan tietotekniikkakerho KOTEKE
Kotkan Eläkeläiset ry / Varkauden retkiavustus
Karhu-Petankki / Mestaruuskilpailumatka
Kotkan Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunta / kotiseuturetket
Kotkan Oloneuvokset ry/Matka-avustus
Kotkan Liiketyöntekijät os 38 eläkeläiskerho / retkiavustus
Sunilan eläkeläisten kerho
VREL:n Kotkan osasto/virkistystilaisuus
Ikäihmisten Iloksi ry / vapaaehtoistyöntekjät
TUL:n Kymenlaakson Piirin Veteraanir ry / virkistysmatka
Karhulan Katajaiset ry/syksy 2014 tilavuokrat
Kymenlaakson AVH-yhdistys ry/Tilavuokrat, syksy 2014
Enso-Gutzeitin eläkeläiset/Tilavuokrat / vuosi 2014
11.3.2014 VREL:n Kotkan osasto / virkistystoiminta /korvaa § 29/2014/palautettu
Sivu 126
170,00
1 220,55
6 365,43
500,00
46,00
330,00
8 025,40
6 909,43
308,09
272,80
400,00
200,00
110,00
200,00
400,00
120,00
400,00
500,00
200,00
210,00
230,00
300,00
1 230,00
130,00
654,72
170,00
1 220,55
6 365,43
500,00
46,00
330,00
8 025,40
6 909,43
308,09
272,80
400,00
200,00
110,00
200,00
400,00
120,00
400,00
500,00
200,00
210,00
230,00
300,00
1 230,00
130,00
654,72
81 856,02
81 856,02
-1 000,00
-1 000,00
virkistys
vuokrat
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
muut
vuokrat
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
virkistys
vuokrat
vuokrat
vuokrat
virkistys
§ 68, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 346/2015
Sivu 127
Aluehallintoviraston päätös: lastensuojelun määräaikojen valtakunnallinen valvonta
Sotela 22.4.2015
Valmistelija: Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, puh. 234 5267
Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt asiaa 11.2.2015 § 31 ja 25.3.2015
§ 60 sekä antanut selvityksen asiasta aluehallintovirastolle.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella on lastensuojelulain 27 a §:n mukaan
velvollisuus pyytää kunnilta kaksi kertaa kalenterivuodessa lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen toteutumisen ja seurannan ja valvonnan kannalta välttämättömät tiedot. THL:n tulee luovuttaa annetut tiedot edelleen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sen valtakunnallista ohjaus- ja valvontatehtävää varten.
Sosiaalihuoltolain 57 §:n mukaan, jos sosiaalihuollon ohjauksen ja valvonnan
yhteydessä todetaan, että kunta on menetellyt virheellisesti tai jättänyt sosiaalihuoltoa toteuttaessaan velvollisuutensa täyttämättä, Valvira ja aluehallintovirasto voivat antaa kunnalle taikka virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle virkamiehelle huomautuksen vastaisen toiminnan varalle.
Kotkan kaupungin sosiaalija terveyspalveluiden vastausten perusteella ilmeni, että Kotkassa oli lastensuojelun määräajoissa viiveitä 1.4.—30.9.2014 toteutetulla seurantajaksolla. Myöhässä käsiteltiin kaikkiaan 5 % lastensuojeluilmoituksista. Lastensuojeluselvityksistä määräajan ylitti 7,8 %.
Kaupunki antoi asiasta selvityksen.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt antaa Kotkan kaupungille
huomautuksen lastensuojelulain mukaisten määräaikojen noudattamisen laiminlyönnistä. Aluehallintovirasto seuraa Kotkan kaupungin lastensuojelulain
mukaisten määräaikojen toteutumista tiedonkeruujaksolla 1.10.2014—
31.3.2015. Mikäli määräaikojen ylityksiä edelleen ilmenee, ryhtyy aluehallintovirasto tarvittaviin jatkotoimiin.
./.
Päätös on liitteenä.
Uusi seurantajakso on juuri raportoitu. Lastensuojeluilmoituksista 98 % ratkaistiin alle arkipäivän kuluessa ja 2 % myöhässä. Lastensuojelutarpeen selvityksistä kolmessa kuukaudessa valmistui tai oli työn alla 94,9 %. Myöhässä
niistä oli siis tarkastelujakson aikana 5,1 %. Tilanne on parantunut, mutta viivästyksiä on edelleen.
Esittelijä:
Sosiaalijohtaja Heli Sahala
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen.
§ 68, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: AVIn päätös_lastensuojelun määräajat
Sivu 128
Sivu 129
Sivu 130
Sivu 131
§ 69, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 972/2015
Sivu 132
Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014
Sotela 22.4.2015
Valmistelijat: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231
vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh. 234 5236
Sosiaaliasiamiehen on sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
annetun lain (812/2000) 24 §:n mukaan annettava kaupunginhallitukselle vuosittain kertomus toiminnastaan.
./.
Selvitys vuodelta 2014 on esityslistan erillisenä liitteenä.
Selvityksessä tarkastellaan yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen alueella ja
kunnittain sekä oikeusturvakeinojen käyttöä eli muistutuksia, oikaisuvaatimuksia ja valituksia.
Vuoden 2014 selvityksen yhtenä teemana oli ns. vanhuspalvelulain toteuttaminen kunnissa, lisäksi selvitykseen on koottu tietoja lastensuojelun avohuollon tukitoimista ja kiireellisistä sijoituksista sekä kuntien valmiudesta toteuttaa
lapsiperheiden kotipalveluja.
Sosiaaliasiamiehen havaintoja Kotkasta:
Asiakkaiden yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen oli viime vuonna 71. Määrän
vaihtelut on esitetty alla
vuosi
kpl
2014
71
2013
101
2012
90
2011
80
2010
99
2009
103
Vuonna 2014 yhteydenottoja oli eniten toimeentulotuesta ja toiseksi eniten
lastensuojelusta. Nämä kaksi ovat yleensäkin olleet yleisimmät yhteydenoton
aiheet.
Toimeentulotukiasioiden suhteellinen osuus oli 28,2 % kaikista tapauksista.
Se on vähemmän kuin toimialueen kunnissa keskimäärin (32,7 %). Lastensuojeluasioita koski 14,1 % yhteydenotoista, kunnissa keskimäärin 14,3 %.
Vammaispalvelua koskevien asiakastapausten osuus oli 9,9 %.
Ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalveluja koskevia asioita oli Kotkassa
14,1 % ja alueella keskimäärin 10,4 %. Kotihoitoa koski 7 % yhteydenotoista
ja alueella 5,8 %. Muita palveluja (= muita kunnan palveluja tai Kelan palveluja) koskevia asioita oli Kotkasta 7 % ja alueelta 7,4 %.
Yhteydenotoista 53 % oli tiedusteluja ja 47 %:ssa ilmaistiin tyytymättömyyttä.
Tämä jakauma ei ole muuttunut edellisestä vuodesta. Kotkan osalta jakauma
oli täsmälleen sama.
§ 69, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 972/2015
Sivu 133
Taulukko: Yhteydenoton syyt vuosina 2010—2014
Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia johtaville viranhaltijoille
jätettiin viime vuonna seitsemän, mikä on selvästi enemmän kuin edellisinä
vuosina (3 muistutusta/vuosi).
Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto käsitteli 34 oikaisuvaatimusta
sosiaalihuollon asioista (39, 43, 46 ja 39 kpl edellisinä vuosina). Eniten käsiteltiin vammaispalvelupäätöksiä, joita oli 21 (24). Muutosvaatimuksista 12 (10,
18, 22) koski toimeentulotukea. Jaosto muutti tai palautti yhden päätöksen.
Hallinto-oikeuteen tehtiin 9 (ed. vuosina 5, 10, 7 ja 8) valitusta jaoston päätöksistä. Kouvolan hallinto-oikeus muutti tai palautti uudelleenkäsiteltäväksi vuoden 2014 aikana yhden lautakunnan ratkaisun (1, 3, 1 ja 2 edellisinä vuosina).
Seuranta oikeusturvakeinojen käytöstä
Oikaisuvaatimukset
jaostolle
valitukset hallintooikeuteen
muistutukset johtavalle viranhaltijalle
2014
2013
2012
2011
2010
34
39
43
46
39
9
5
10
7
8
7
3
3
3
4
50
47
56
56
51
Alueellisesti oikaisuvaatimusten määrä on jälleen kasvussa. Hallintovalitusten
määrä on pysynyt melko vakiona lukuun ottamatta Kouvolan määriä vuonna
2013.
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi sosiaaliasiamiehen kertomuksen vuodelta 2014 ja lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle.
Ote:
Kaupunginhallitus
§ 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014
SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSILLE VUODELTA 2014
Hamina, Kaakon kaksikko, Kotka, Kouvola, Pyhtää
Sirkku Bilaletdin
31.3.2015
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom
Sivu 134
Sivu 135
Kunnanhallituksille
Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on antaa vuosittain sosiaalihuollon asiakaslakiin (812/2000) perustuva raportti sosiaalihuollon palvelujen ja asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta kunnissa.
Vuoden 2014 selvityksen yhtenä teemana oli ns. vanhuspalvelulain toteuttaminen kunnissa. Laki
tuli pääosin voimaan 1.7.2013. Toisena aiheena oli sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyvinä, uuteen sosiaalihuoltolakiin kirjattu, tämän vuoden alusta voimaan tullut oikeus
lapsiperheiden kotipalveluun sekä tulevat muutokset lastensuojelulakiin. Kuntakyselyn tarkoituksena oli mm. selvittää, miten ja millä keinoin kunnat ovat tähän mennessä pystyneet vastaamaan
uuden lainsäädännön tuomiin velvoitteisiin ja haasteisiin. Kunnissa voi myös herätä muiden kuntien vastauksista uusia ajatuksia kehittää edelleen omia toimintamallejaan.
Kouvolassa 31.3.2015
Sirkku Bilaletdin
sosiaaliasiamies
Socom
Salpausselänkatu 40 A
45100 Kouvola
2
Sivu 136
SISÄLTÖ
1.
2.
3.
4.
5.
6.
SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ................................................... 5
TILASTOTIETOJA SOSIAALIASIAMIEHEN ASIAKASTAPAUKSISTA VUODELTA 2014 .............................. 5
2.1. Asiatapahtumat tehtäväalueittain ja kunnittain ............................................................................... 5
2.2.
Yhteydenottaja ja yhteydenoton luonne .......................................................................................... 7
2.3.
Asiatapahtuman syyt ja toimenpiteet ............................................................................................... 9
VANHUSPALVELUT ........................................................................................................................ 10
3.1. Vanhuspalvelulaista ......................................................................................................................... 10
3.2.
Iäkkäiden henkilöiden asumispalvelut ............................................................................................ 11
3.3.
Iäkkäiden henkilöiden kotihoito ...................................................................................................... 12
3.4.
Omaishoito ...................................................................................................................................... 12
3.5.
Palveluasumisen asiakasmaksut ...................................................................................................... 13
3.6.
Iäkkäille henkilöille suunnatut kuljetuspalvelut .............................................................................. 14
3.7.
Palvelusetelin käyttö vanhuspalveluissa ......................................................................................... 15
KUNTAKYSELY VANHUSPALVELULAIN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISESTA ...................................... 15
4.1. Palvelurakenteiden kehittäminen ................................................................................................... 15
4.2.
Iäkkäiden henkilöiden palveluntarpeiden selvittäminen ................................................................ 17
4.3.
Iäkkään henkilön osallistuminen omien palveluidensa suunnitteluun ja toteutukseen ................. 19
4.4.
Vanhuspalvelulain mukainen palveluita koordinoiva vastuutyöntekijä .......................................... 20
4.5.
Palvelutakuun toteutuminen iäkkäiden henkilöiden palveluasumisessa ....................................... 21
4.6.
Kotiin annettavat palvelut ensisijaisia iäkkäillä henkilöillä.............................................................. 23
KUNTAKYSELY LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUISTA ....................................................................... 24
KUNTAKYSELY LASTENSUOJELUSTA ............................................................................................... 27
6.1. Avohuollon tukitoimet ja perhepalvelut ......................................................................................... 27
6.2.
7.
8.
Kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot ............................................................................................ 28
KUNNITTAISTA TARKASTELUA TOIMINTAVUODELTA ..................................................................... 29
7.1. Hamina............................................................................................................................................. 29
7.2.
Kaakon kaksikko............................................................................................................................... 31
7.3.
Kotka ................................................................................................................................................ 33
7.4.
Kouvola ............................................................................................................................................ 35
7.5.
Pyhtää .............................................................................................................................................. 38
OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN........................................................................................ 39
3
Sivu 137
8.1.
Muistutus ensisijaiseksi kanteluun nähden ..................................................................................... 39
8.2.
Muistutukset, oikaisuvaatimukset ja valitukset .............................................................................. 40
LIITE: Kuntakysely sosiaaliasiamiehen vuoden 2014 selvitystä varten
41
4
Sivu 138
1. SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), asiakaslaki sisältää asiakkaan
oikeusturvaan, kohteluun ja osallistumiseen liittyvät keskeiset periaatteet. Se kattaa kaiken viranomaisten järjestämän sosiaalihuollon ja myös yksityisesti tuotetut sosiaalipalvelut. Lain tarkoituksena on turvata asiakkaan oikeus hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa, vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä lisätä asiakassuhteen luottamuksellisuutta.
Sosiaalihuollon asiakaslain 24§:n mukaan jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, joka voi
olla usean kunnan yhteinen.
Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on:
Neuvoa




Avustaa
Tiedottaa
Seurata ja
edistää
Neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa
Neuvoa ja tarvittaessa avustaa asiakasta asiakaslain 23 §:ssä tarkoitetun muistutuksen tekemisessä.
Tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja
toteuttamiseksi.
Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa ja antaa siitä vuosittain selvitys kunnanhallituksille.
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom (www.socom.fi) tuottaa sosiaaliasiamiehen palvelut Kymenlaakson kunnille, Hamina, Kotka, Kouvola, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä. Tehtävää hoitaa yksi päätoiminen sosiaaliasiamies. Toimipaikka sijaitsee Kouvolassa Socomin toimitiloissa, Salpausselänkatu 40 A. Asiamiehellä on puhelinajat. Asiakastapaamiset tapahtuvat ajanvarauksella. Asiamies tapaa asiakkaita myös heidän kotikunnissaan kunkin kunnan kanssa sovituissa
tiloissa.
2. TILASTOTIETOJA SOSIAALIASIAMIEHEN ASIAKASTAPAUKSISTA VUODELTA 2014
2.1.
Asiatapahtumat tehtäväalueittain ja kunnittain
Asiatapahtumien määrä toimintavuonna oli 364 kpl (v.2013/383 kpl, v. 2012/387 kpl, v. 2011/367
kpl). Asiatapahtuma koostuu useimmiten monista toimenpiteistä: puheluista, asiakkaan tapaami-
5
Sivu 139
sesta, selvittelystä, konsultoinnista tai palaverista asiakkaan ja sosiaalihuollon viranomaisen kanssa. Joskus asia voi hoitua yhdellä puhelulla.
Kuva 1. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011)
Toimeentulotukiyhteydenottojen osuus oli 32,7 % kaikista asiatapahtumista. Niiden osuus on vähentynyt jonkin verran viime vuosina (v. 2013/33,4 %, v. 2012/34,9 %, v. 2011/43,6 %).
Kun iäkkäiden henkilöiden palveluihin lasketaan asumis- ja kuljetuspalvelut, kotihoito ja omaishoidon tuki, asiatapahtumia oli toimeentulotukiasioiden jälkeen eniten. Niiden osuus oli 17,6 %
asiatapahtumista.
Lastensuojeluasioiden osuus oli 14,3 % (v. 2013/18,8 %, v. 2012/18,6 %, v. 2011/15,5 %).
Vammaispalveluita koskevia asioita oli kaikista asiatapahtumista 10,4 % (v. 2013/6,3 %, v.
2012/9,6 %, v. 2011/8,5 %).
Perheasioina tilastoidaan lapsen huolto-, tapaamis- ja elatusasiat, isyysasiat ja perheneuvolatoiminta. Perheasioiden osuus oli 4,1 % (v. 2013/2,9 %, v. 2012/5,7 %, v. 2011/3,0 %).
Muu sosiaalityö sisältää mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, välitystiliasiakkuudet, sosiaalisen luototuksen, asuntoasiat ja lakiin maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikan hakijoiden
vastaanottamisesta liittyvät asiat. Niiden osuus oli 9,7 % (v. 2013/8,9 %, v. 2012/7,0 %, v. 2011/5,2
%).
6
Sivu 140
Luokkaan muut palvelut kuuluvat mm. Kelan etuudet, työvoimahallinto, terveydenhuolto, ulosotto, velkaneuvonta tai edunvalvonta. Yhteydenotto kirjataan vain jos asiakasta neuvotaan asiassa
eikä ainoastaan ohjata eteenpäin. Muiden palvelujen osuus oli 7,4 % (v. 2013/12,0 %, v. 2012/11,9
%, v. 2011/11,7 %).
2
7
21
0
6
3
0
39
0
1
3
0
0
2
0
6
1
1
2
0
0
1
0
5
4
4
7
0
0
0
0
15
2
5
14
0
0
0
0
21
0
3
4
0
0
0
1
8
0
1
0
0
0
0
0
1
1
4
24
2
0
2
0
33
Muu palvelu
Muu sosiaalityö
Lasten päivähoito
Päihdehuolto
Kotihoito
Perheasiat
Omaishoidon tuki
5
10
22
0
1
0
0
38
Kehitysvammahuolto
3
10
32
0
2
1
4
52
Vammaispalvelut
Ikääntyvien asumis- ja
tukipalvelut
13
20
73
0
8
2
3
119
Lastensuojelu
Kunta
Hamina
Kotka
Kouvola
Miehikkälä
Pyhtää
Virolahti
Muu
Yhteensä
Toimeentulotuki
Taulukko 1. Asiatapahtumat kunnittain ja tehtäväalueittain v. 2014
4
5
15
0
2
1
0
27
Yhteensä
35
71
217
2
19
12
8
364
Seuraavasta taulukosta ilmenee, että asiatapahtumien määrässä suhteutettuna kunnan väkilukuun
ei ole tapahtunut suuria muutoksia kolmen viime vuoden aikana.
Taulukko 2. Asiatapahtumat kunnittain väkilukuun suhteutettuina v. 2014 (v. 2013/v. 2012)
Kunta
Asiatapahtuma (lkm)
Hamina
Kotka
Kouvola
Pyhtää
Miehikkälä
Virolahti
Kaakon kaksikko yht.
35
71
217
19
2
12
14
2.2.
Asiatapahtuma (lkm)/
1 000 as.
1,64 (1,22/1,45)
1,29 (1,84/1,64)
2,49 (2,45/2,49)
3,52 (4,46/4,47)
2,50 (2,47/3,54)
Väkiluku 31.12.2013
21 203
54 771
86 926
5 384
2 145
3 435
5 580
Yhteydenottaja ja yhteydenoton luonne
68 % (v. 2013/67 %, v. 2012/73,3 %) asiakkaista otti itse yhteyttä asiassaan sosiaaliasiamieheen.
Ensimmäinen yhteydenotto asiakkaan asiassa tuli omaiselta tai muulta asiaa hoitavalta henkilöltä
29 %:ssa (v. 2013/31 %, v. 2012/23,3 %) tapauksista. Sosiaalihuollon henkilöstö otti yhteyttä 3
%:ssa (v. 2013/2 %, v. 2012/3,4 %) asioista.
7
Sivu 141
Kuva 2. Yhteydenottaja v. 2014 (n= 364)
Tiedusteluluonteisia asiatapahtumista oli 47 %. Asiakas oli tyytymätön esim. saamiinsa päätöksiin,
kohteluun, palveluun tai menettelyyn asiansa hoidossa 53 %:ssa tapauksista.
Kuva 3. Yhteydenoton luonne v. 2013 (n= 364)
8
2.3.
Sivu 142
Asiatapahtuman syyt ja toimenpiteet
Samaan asiatapahtumaan kohdistuvaksi on voitu kirjata 1-3 syytä tai toimenpidettä.
Kuva 4. Asiatapahtumien syyt v. 2014 (n=498)
9
Sivu 143
Kuva 5. Toimenpiteet v. 2014 (n= 537)
3. VANHUSPALVELUT
3.1.
Vanhuspalvelulaista
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista
1
tuli asteittain voimaan 1.7.2013 lukien. Yleisesti puhutaan vanhuspalvelulaista. Lain 3 §:ssä määritellään:
 Ikääntynyt väestö tarkoittaa eläkeikäistä väestöä eli 63 vuotta täyttäneitä.
 Iäkäs henkilö on sellainen ikääntyneeseen väestöön kuuluva henkilö, jonka toimintakyky
on heikentynyt ikääntymiseen liittyvien syiden johdosta.
Laki ei määrittele nimitystä vanhus, eikä sitä käytetä lakitekstissä muussa yhteydessä kuin puhuttaessa vanhusneuvostoista. Lain tarkoituksena on mm. tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia,
terveyttä, itsenäistä suoriutumista ja toimintakykyä ja varsinaiset palvelut suunnataan iäkkäille
henkilöille. Käytän jatkossa sanaa, vanhus, tarkoittamaan samaa kuin iäkäs henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt ja on siitä syystä palvelujen tarpeessa.
Vanhuspalvelulain 6 § koskee kunnan velvollisuutta arvioida vuosittain iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua. Kunnan on mm. kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi edellytetään, että
1
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (980/2012)
10
Sivu 144
arvioinnissa on otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuotuisessa selvityksessä esitetyt havainnot. Vastaavaa velvoitetta ei ole toistaiseksi kirjattu muualle sosiaalihuollon lainsäädäntöön.
Iäkkäiden asumis- ja kuljetuspalvelut sekä vanhusten kotihoito ja -omaishoito muodostavat
asiamiehen tilastoinnissa vanhuspalvelujen kokonaisuuden. Vanhusten asioissa lähes poikkeuksetta sosiaaliasiamieheen ottaa yhteyttä omainen tai muu läheinen henkilö. Palveluasumiseen tai
kuljetuspalveluihin liittyviä yhteydenottoja oli yhteensä 38 kpl. Vanhusten kotihoitoon liittyviä
yhteydenottoja oli 21 kpl ja vanhusten omaishoitoa koskevia tapauksia oli 4 kpl. Vanhusten palveluita koskevia yhteydenottoja oli kaikkenaan 63 kpl.
3.2.
Iäkkäiden henkilöiden asumispalvelut
Asumispalveluja koskevat yhteydenotot koskevat yhä enemmän yksityisten palveluntuottajien
asumispalvelua kuin kuntien omia yksiköitä. Tämä selittyy varmasti sillä, että kunnat ostavat palveluasumista aiempaa enemmän yksityisiltä palveluntuottajilta.
Omaisten huoli kohdistuu useimmiten palvelun tai hoivan laatuun palveluasumisessa. Ehkä korostuneimmin on tullut viime aikoina esille huono lääkäripalvelujen saatavuus. Lääkäri käy omaisten
näkökulmasta liian harvoin yksiköissä. Lisäksi lääkärit saattavat vaihtua usein. Varsinaista hoitosuhdetta ei pääse syntymään, kun lääkäriä pystytään käyttämään enimmäkseen vain konsultoimiseen. Koska lääkärin palveluja on saatavilla hyvin rajallisesti, hoitohenkilökunta joutuu tekemään akuuteissa tilanteissa arvion asukkaan terveydentilasta. Omaisten mielestä erikoissairaanhoitoon lähettämisessä viivytellään. Näissä tapauksissa asiamieheen otetaan usein yhteyttä jälkikäteen. Asukas on kunnon huononnuttua entisestään viimein toimitettu sairaalahoitoon. Silloin
on saatettu todeta, että tilanne on ehtinyt edetä todella vakavaksi ja hoitoa olisi tarvittu jo aiemmin. Omaiset tuntevat vanhuksen hyvin pitkältä ajalta ja huomaavat läheisensä terveydentilassa
tapahtuneet muutokset välittömästi. Heidän mielestään omaisia ei kuulla riittävästi ja heidän tekemänsä huomiot pitäisi ottaa vakavammin.
Yleinen omaisten välittämä huoli liittyy epäilyyn aliravitsemuksesta tai nestehukasta. Huomio
kiinnittyy vanhuksen painon nopeaan putoamiseen usein kohta palveluasumiseen siirtymisen jälkeen. Vaikka ruokaa ja juomaa on tarjolla, se ei takaa riittävää ravinnon ja nesteen saantia. Omaisten mielestä henkilökunnan pitäisi varmistaa vanhusten riittävä ravitsemus paremmin.
Vanhusten laitoshoitoa on purettu ja asukkaita on siirretty kunnan omista yksiköistä mm. uusiin,
yksityisiin palveluasumisen yksiköihin. Uutena ilmiönä onkin tullut vanhusten siirtoon yksiköstä
toiseen liittyvät ongelmat. On tullut esiin tilanteita, joissa kohta siirron jälkeen vanhuksen kunto
on romahtanut tai on päässyt sattumaan tapaturma. Omaiset kyseenalaistavat silloin mm., onko
tieto asukkaan yksilöllisestä palvelun ja hoivan tarpeesta välittynyt riittävän hyvin siirtovaiheessa,
tai onko kyse riittävän hoivan laiminlyönnistä uudessa yksikössä. Vaikka asia olisi hoidettu niin
hyvin kuin mahdollista, siirtotilanteissa onkin varmasti aina riskinsä, kun on kyse hyvin iäkkäistä ja
huonokuntoisista vanhuksista.
Henkilöstön riittävyyttä on suoraan kyseenalaistettu viime vuonna harvoin. Henkilöstömitoitukseen liittyen yhteydenotoissa välittyy kuitenkin toive siitä, että hoivayksiköissä henkilökunnalla
olisi vanhuksille enemmän aikaa. Vanhuksen omia toiveita ja mieltymyksiä pitäisi selvittää ja
11
Sivu 145
huomioida paremmin. Muistisairaan henkilön kohdalla tässä pitäisi käyttää nykyistä enemmän
omaisia apuna.
3.3.
Iäkkäiden henkilöiden kotihoito
Iäkkäiden kotihoitoa koskevat yhteydenotot ovat lisääntyneet jonkin verran viime vuosina. Asiakastapausten määrä on silti edelleen hyvin maltillisella tasolla. Kuten vanhusten palveluissa yleensä, yhteydenottajana on lähes aina omainen. Osa tapauksista on neuvontaa ja ohjausta palvelujen
piiriin tilanteissa, jolloin omaiset alkavat olla huolissaan vanhuksen itsenäisestä selviytymisestä
kotona.
Omaiset kyseenalaistavat, miten hyvin asiakkaan yksilöllinen palvelun tarve tulee täytetyksi kotihoidossa. Palvelusuunnitelmat tehdään, mutta niiden noudattamista ja seuraamista ei omaisten
mielestä oteta riittävän vakavasti. Etenkin hoitajien jatkuvasti vaihtuessa, palvelusuunnitelmaan
kirjatut, usein juuri asiakkaan yksilölliseen palveluntarpeeseen liittyvät asiat, jäävät kiireessä huomioimatta. Myös kotihoidon päätöksistä kysytään. Palvelun myöntämisestä ja epäämisestä, mutta myös vähentämisestä tai lakkauttamisesta on annettava perusteltu, valituskelpoinen päätös.
Päätöstä ei voi tehdä yksipuolisesti kuulematta ja kirjaamatta asiakkaan näkemystä asiasta.
Palautetta tulee myös siitä, että toisinaan kotihoidon työntekijöiden käynnit jäävät kiireiseen aikatauluun vedoten sovittua lyhyemmiksi. Samalla kyseenalaistetaan kotihoidon asiakasmaksut, jos
kotihoidon palveluun käytetty aika jää toistuvasti lyhemmäksi kuin mistä asiakas maksaa.
3.4.
Omaishoito
Iäkkäiden omaishoitoa koskevia yhteydenottoja tulee sosiaaliasiamiehelle vuosittain vain muutamia. Maassamme on yli 40 000 omaishoitajaa ja -hoidettavaa. On tiedossa, ettei omaishoito toteudu kunnissa tasa-arvoisesti. Ongelmia on mm. omaishoitoon liittyvien tukipalvelujen ja vapaapäivien järjestämisessä. Valtaosa hoidettavista on yli 65-vuotiaita. Samoin yli puolet omaishoitajista on 65 vuotta täyttäneitä. On selvää, että ongelmat omaishoidossa liittyvät paljolti myös omaishoitajien jaksamiseen. Tätä taustaa vasten yhteydenottojen määrän olettaisi olevan suurempi.
Viime vuonna STM:n työryhmä laati ehdotuksen kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmaksi
vuosille 2014 – 2020. Siinä esitetään säädettäväksi nykyisen tilalle uusi laki sopimusomaishoidosta.
Uudella lailla lisättäisiin yhdenvertaisuutta omaishoidossa. Hoitoa tarvitsevalla olisi subjektiivinen
oikeus sopimusomaishoitoon, jos sen edellytykset täyttyvät. Samoin omaishoitaja saisi subjektiivisen oikeuden hoitopalkkioon ja -vapaaseen. Työryhmä esittää kahta vaihtoehtoista mallia omaishoidon järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen kuntien ja valtion kesken. Etenkin malli, jossa esitetään omaishoidon järjestämistä Kelan ja kuntien yhteistyössä, on herättänyt keskustelua.2
Lain valmistelu ei ole edennyt erityisen ripeästi ja jääkin tulevalle hallituskaudelle.
2
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2014:2
12
3.5.
Sivu 146
Palveluasumisen asiakasmaksut
Palveluasumisen asiakasmaksuja koskevat kyselyt ovat lisääntyneet. Kun vanhusten laitoshoitoa
on purettu asukkaiden siirtyessä tehostettuun palveluasumiseen, myös asiakasmaksujen perusteet
ovat muuttuneet. Nykyisessä asiakasmaksulaissa3 pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan osalta
asiakasmaksu on määritelty yksiselitteisesti. Maksu määräytyy maksukyvyn mukaan siten että
esim. yksin asuvan henkilön maksu voi olla enintään 85 prosenttia kuukausitulosta. Määritelty vähimmäiskäyttövara on ollut vuoden 2014 indeksitasossa 105 €. Asumispalvelujen maksuista tai
vähimmäiskäyttövarasta ei tällä hetkellä ole säännöksiä asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa.
Kun kunta tarjoaa asiakkaalle esim. ostopalveluna paikkaa yksityisessä asumispalveluyksikössä,
kunnan asiakkaalta perimä palvelumaksu perustuu asiakkaan maksukykyyn ja määräytyy useimmiten kotipalvelun asiakasmaksusäännösten mukaan. Lisäksi yksityinen palveluyksikkö perii asukkaalta huoneenvuokralain mukaisen vuokran, ateriamaksut sekä erillisiä maksuja asukkaan tarvitsemista yksilöllisistä palveluista. Nämä voivat olla tukipalveluja kuten siivous-, sauna-, vaatehuolto- tai turvapalvelut. Lisäksi hoitoon ja hoivaan liittyviä palveluja on tarjolla yksilöllisen tarpeen
perusteella. Esim. jalkahoito on monelle asukkaalle välttämätön palvelu. Palvelut voidaan myydä
asiakkaille toimintakyvyn tai palvelujen määrän ja sitovuuden mukaan määriteltyinä palvelupaketteina tai erillisinä palveluina. Yksityisten palveluntuottajien maksut ja niiden määräytyminen on
varsin vaihtelevaa ja sääntelemätöntä. Kuluttajavirasto on tehnyt v. 2009 hintavertailuja yksityisten palvelutalojen maksuista.4 Selvitys kuvaa hyvin maksujen kirjavuutta.
Toisin kuin laitoshoidossa, asukas maksaa palveluasumisessa erikseen myös lääkkeet ja muun terveydenhuollon. Onkin erittäin vaikeaa arvioida etukäteen, kuinka suuriksi palveluasumisen kokonaiskustannukset lopulta muodostuvat. Palveluasumisessa asuvien asiakkaiden raha-asioita hoitaa
useimmiten omainen, mikäli asukkaalla ei ole edunvalvojaa. Omaiset ottavat palveluasumisen
maksuista yhteyttä yleisimmin siinä tilanteessa, kun vanhuksen rahat eivät enää riitä pakollisiin
maksuihin. Pahimmissa tapauksissa omainen on saattanut jo maksaa vanhuksen laskuja omilla
varoillaan.
Vaikka asiakkaalle tai hänen raha-asioitaan hoitavalle on selvitetty palveluasumisen alkaessa mahdollisuus asiakasmaksulain (11 §) mukaiseen maksujen alentamiseen, tieto menee helposti ohi,
koska muuttoon liittyy aina paljon muita hoidettavia ja muistettavia asioita. Kunta voi alentaa perimäänsä maksua tai jättää sen kokonaan perimättä mikäli periminen vaarantaa henkilön toimeentulon edellytyksiä. Usein maksun alentamista olisi voinut hakea jo paljon aikaisemmin kuin se
huomataan tehdä.
Koska asukkaalle jätettävää vähimmäiskäyttövaraa ei ole määritelty palveluasumiseen, useissa
kunnissa noudatetaan samaa summaa kuin laitoshoidossa. Kymenlaakson kunnista ainoastaan
Kouvola on määritellyt käyttövaran korkeammaksi, 170 €/kk. Laitoshoidon käyttövaraa vastaava
summa ei aina riitä ylimääräisiin, pakollisiin menoihin. Tästä seuraa, että maksun alentamispäätöksiä joudutaan tekemään melko usein.
Uutta asiakasmaksulakia on valmistelu jo vuosia. Nyt vihdoin on julkaistu STM:n työryhmän loppuraportti, Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen
3
4
Laki sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992)
Kuluttajaviraston hintavertailuja, Yksityiset vanhusten palvelutalot, kevät 2009
13
Sivu 147
asiakasmaksut.5 Raportissa esitetään tehostetun palveluasumisen maksujen yhtenäistämistä ja
säätämistä asiakkaalle jätettävästä käyttövarasta. Vähimmäiskäyttövaraksi ehdotetaan palveluasumisessa, tukiasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa yksin asuvalle 245 €/kk ja puolisoille 416 €/kk. Esityksen perusteena on käytetty toimeentulotuen perusosaa vähennettynä laskennallisten ravintomenojen 49 %:n osuudella. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna esitys toisi huomattavan nousun käyttövaraan. Vähimmäiskäyttövaran määrittely vähentäisi tarvetta hakea maksun
alennusta palveluasumisen maksuista. Se lisäisi myös asiakkaiden tasavertaisuutta, koska maksun
alentamista haetaan usein myöhemmin kuin siihen olisi oikeus.
3.6.
Iäkkäille henkilöille suunnatut kuljetuspalvelut
Viime vuonna sosiaaliasiamiehelle tuli ainoastaan kolme kuljetuspalveluja koskevaa yhteydenottoa. Niiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Monissa kunnissa on otettu käyttöön osana julkista liikennettä toimiva palvelulinjoja ja sosiaalitoimen järjestämää asioimisliikennettä. Vaikuttaa
siltä, että nämä ovat alkaneet osittain korvata sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua, kuten
on ollut tarkoituskin. Asia on kuitenkin ajankohtainen uudistuvan sosiaalihuoltolain myötä.
Väistyvän sosiaalihuoltoasetuksen6 9 §:ssä kuljetuspalvelut on mainittu yhtenä kotipalvelun tukipalveluna. Uudessa, pääosin 1.4.2015 voimaan tulevassa sosiaalihuoltolaissa7 määritellään, että
liikkumista tukevat palvelut (23 §) järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan
tarpeen vuoksi.
Uusi määrittely pakottaa tarkastelemaan uudelleen nykyistä käytäntöä kunnissa. Palvelun tarvitsijat ovat jatkossakin enimmäkseen vanhusväestöön kuuluvia, mutta laki ei sulje mitään ryhmää
pois. Jos kuitenkin puhutaan erikseen iäkkäiden henkilöiden kuljetuspalveluista, olisiko ehkä aiheellista muuttaa palvelun ikäraja vastaamaan vanhuspalvelulain ikääntyneiden henkilöiden 63
vuoden ikärajaa? Nyt suurin osa kunnista on rajannut kuljetuspalveluun oikeutetuiksi 65 vuotta
täyttäneet.
Liikkumista tukevat palvelut ovat jatkossakin määrärahasidonnaisia, joten kuntien määrittelemää
tulorajaa voi pitää perusteltuna, samoin kuin matkojen määrän rajaamista. Toimialueen kunnissa
tuloraja yksin asuvalla henkilöllä vaihtelee välillä 1 100€ - 1 200€. Tulona huomioidaan yleensä
eläke- ja pääomatulot sekä hoitotuki. Yleisimmin asiakkaiden yhteydenotot ovat koskeneet kuljetuspalvelun epäämistä juuri kuntien määrittelemien tulorajojen johdosta. Asiakkaan palveluntarvetta pitäisi katsoa kokonaisuutena ja tulorajoista pitäisi voida perustelluista syistä tapauskohtaisesti hiukan joustaa. Vaikeavammaisen kuljetuspalvelussa ei ole tulorajaa, mutta hyvinkin huonosti
liikkuvat vanhukset eivät välttämättä täytä vaikeavammaisuuden kriteeriä. Tilanne liikkumisen
suhteen voi olla vaikea, kun tulot eivät riitä taksikyyteihin ja julkisen liikenteen tai asiointiliikenteen käyttö ei onnistu.
Jotkut kunnat ovat asettaneet tulorajan lisäksi varallisuusrajan. Olen jo aiemmissa yhteyksissä
kritisoinut tätä siitä syystä, että varallisuutena huomioidaan ainoastaan pankkitalletukset. Monen
5
Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen asiakasmaksut, STM:n raportteja ja muistioita 2015:7
6
Sosiaalihuoltoasetus (607/1983)
7
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
14
Sivu 148
vanhuksen rahat ovat nykyään sijoitettuna rahastoihin tai osakkeisiin. Lisäksi voi olla metsä- tai
maaomaisuutta tai kiinteistöjä, jotka eivät ole omassa käytössä. Tällaisia kuljetuspalvelujen saajia
ei ehkä ole kovin monia, mutta jos varallisuutta selvitetään, olisi tasavertaisuuden vuoksi huomioitava asiakkaan koko varallisuus.
Vakiintuneen käytännön mukaan matkoja myönnetään yleensä 8 yhdensuuntaista taksimatkaa
kuukaudessa ja asiakkaan omavastuuosuudeksi jää matkan hinta julkisella kulkuneuvolla. Matkojen määrässä voisi myös noudattaa erityistapauksissa harkintaa samasta syystä kuin tulorajankin
kohdalla silloin kun palveluntarve on erityisen suuri.
Uudessa sosiaalihuoltolaissa kannustetaan järjestämään liikkumista tukevia palveluja erilaisilla
toteuttamistavoilla mm. julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella, saattajapalveluna tai ryhmäkuljetuksina. Esteetön joukkoliikenne sekä kutsu- ja palveluliikenne ovat ensisijaisia tapoja järjestää kuljetuspalvelut. Osa asiakkaista tarvitsee aina jatkossakin yksilöllisen kuljetuspalvelun taksilla tai invataksilla niin, että kohtuulliset kustannukset korvataan.
3.7.
Palvelusetelin käyttö vanhuspalveluissa
Palvelusetelin käyttöön liittyvistä asioista on kysytty sosiaaliasiamieheltä harvoin, vaikka setelin
käyttöä on laajennettu kunnissa koskemaan monia sosiaalihuollon palveluita. Viime vuonna yhteydenottoja oli vain muutama. Ne koskivat vanhusten kotihoitoa ja palveluasumista. Palvelusetelin käyttö kuntien järjestämissä sosiaalija terveyspalveluissa perustuu palvelusetelilakiin.8 Lain
tarkoituksena on asiakkaan näkökulmasta lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia ja parantaa
palvelujen saatavuutta.
Merkittävää on, että kaikissa yhteydenotoissa oli kyse samasta asiasta. Koettiin, ettei palvelusetelivaihtoehdosta saatu informaatio ole ollut riittävää. Palveluseteli on aina vaihtoehtoinen tapa
järjestää palvelu. Palvelusetelistä voi kieltäytyä ja palvelu on silloin järjestettävä muulla tavoin.
Asiakkaalle on selvitettävä hänen asemansa palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin asiakkaan
tuloihin perustuva arvo, palvelujen tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus ja mitä vastaava palvelu tulisi kustantamaan asiakkaalle asiakasmaksulain
mukaan laskettuna (6 §).
4. KUNTAKYSELY VANHUSPALVELULAIN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISESTA
4.1.
Palvelurakenteiden kehittäminen
Kymenlaakson kunnissa on varauduttu ikärakenteen muutokseen kehittämällä vanhuspalvelujen
palvelurakenteita jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa. Vanhuspalvelulakiin on kirjattu velvollisuus laatia kattava suunnitelma (5 §) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Kuntien ikääntymispolitiikkaa ovat jo ennen lain voimaan tuloa ohjanneet valtuustojen hyväksymät vanhuspalvelujen
strategiat ja -suunnitelmat. Myös kotihoitoa on kehitetty kunnissa jo ennen vanhuspalvelulakia.
8
Laki sosiaalija terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009)
15
Sivu 149
Kuntien väestön ikääntyessä on väistämättä jouduttu, ja ehkä edelleen joudutaan, lisäämään paikkoja sekä tavalliseen -että tehostettuun palveluasumiseen. Vanhuspalvelulain johtavana periaatteena on kotiin annettavan hoidon ensisijaisuus. Kuntien palvelurakenne tulee muokata siten,
että iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan pääosin toteuttaa kotona tai
kodinomaisissa asuinympäristöissä.
Vanhusten laitoshoitoa on myös suunnitelmallisesti vähennetty kunnissa jo ennen vanhuspalvelulain voimaan tuloa. Lakiin lisättiin vuoden 2015 alusta tarkentava säännös (14a §), jonka mukaan
kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen
on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Myös säännös erityisestä selvittämisvelvollisuudesta pitkäaikaisen laitoshoidon edellytyksistä
lisättiin lakiin (15 a §). Hallituksen esityksen9 mukaan tavoitteena on hallittu rakennemuutos, jossa
pitkäaikaishoidon laitospaikoista pääsääntöisesti luovutaan ja iäkkäiden ihmisten tarpeita ja toiveita vastaavia asumisen ja ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon sisältäviä palvelukonsepteja
lisätään, kehitetään ja tuotetaan. Laitoshoidosta ei voida luopua kokonaan ja palvelurakennetta
onkin aina tarkasteltava kokonaisuutena.
Kuntien vastauksista selviää, että vanhuspalvelulain velvoitetta laitoshoidon purkamisesta on jo
pitkälti toteutettu. Pyhtään vastauksesta ei laitoshoidon tilanne ilmene suoraan. Siellä vanhusten
laitoshoito hankitaan tarpeen mukaan ostopalveluna. Kotiin annettavia palveluja kehitetään kaikissa kunnissa. Huomiota kiinnitetään ennalta ehkäiseviin käytäntöihin, kuntoutukseen, palveluketjun saumattomuuteen sekä palvelujen oikea-aikaisuuteen.
9
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija
terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014)
16
Sivu 150
Taulukko 3. Vanhuspalveluiden palvelurakenteiden kehittäminen toiminta-alueen kunnissa
1. Miten kunnassanne on kehitetty tai aiotaan kehittää palvelurakenteita iäkkäiden
henkilöiden palveluissa?
Hamina
Kotiin annettavia palveluita pyritään lisäämään ja kohdentamaan.
Ennaltaehkäiseviä käytäntöjä pyritään laajentamaan.
Kuntoutus otetaan kiinteäksi osaksi hoitoketjua.
Laitoshoidon paikkoja muutetaan arviointi- ja kuntoutuspaikoiksi.
Kaakon Kotihoidon kehittäminen aloitettu yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa (Kastekaksikko hankkeet).
Miehikkälässä on luovuttu laitoshoidosta ja perustettu tehostetun palveluasumisen yksikkö.
Virolahden vuodeosasto lakkautetaan ja korvataan lyhytaikaishoidon yksiköllä Villinrannan palvelukeskuksen yhteydessä.
Kotka
Kotihoidossa ennaltaehkäisevä palveluohjaus sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta
ovat painopistealueina. Palvelutarpeen arvioinnilla pyritään räätälöimään asiakkaille heidän
tarvitsemansa palvelut yhteistyössä yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kotihoidon palvelut suunnataan paljon apua, hoivaa ja hoitoa tarvitseville ikäihmisille.
Kouvola
Pyhtää
4.2.
Pitkäaikaishoidon palvelurakennemuutos saadaan päätökseen 2015 keväällä, jolloin valmistuu
vielä tehostetun palveluasumisen yksiköt Karhuvuorikodin laajennusosaan. Pitkäaikaislaitoshoito purettiin 2013. Palvelurakennemuutoksen myötä on tuettu kotona asumista, lisätty omaishoitoa ja toimintakykyä tukevia lyhytaikayksikköjä.
Palveluketjuja on kehitetty yhdessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa, turvataan oikea aikainen hoito ja hoivan tarve myös ikäihmisille.
Iäkkään kotona asumista tukevia palveluita vahvistetaan ja resursoidaan sekä vastaavasti laitosmaista palvelurakennetta puretaan maltillisesti VPL:n ja laatusuosituksen mukaisesti (taustalla ikääntyneiden palveluverkkosuunnitelma 2012-2014).
Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ja kotihoidon vahvistaminen.
Iäkkäiden henkilöiden palveluntarpeiden selvittäminen
Vanhuspalvelulaissa (15§) painotetaan iäkkään henkilön sosiaalija terveydenhuollon sekä muiden
hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumista tukevien palvelujen tarpeen kokonaisvaltaista selvittämistä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa esim. omaisen tai edunvalvojan kanssa. Palvelutarpeen arviointi on nostettu yhdeksi lain keskeisimmistä uudistuksista, vaikka kunnissa on palvelutarpeiden selvittämisen tärkeys toki ymmärretty jo aiemmin.
Laadukas ja monipuolinen palveluntarpeen arviointi auttaa kohdentamaan palveluja oikein ja
mahdollistaa iäkkään henkilön yksilölliseen palveluntarpeeseen vastaamisen.
Ikäkaste - Äldre-Kaste II -osahankkeen raportissa10 tuodaan esiin huomionarvoisia näkökulmia palveluntarpeen arvioinnista. Palveluntarpeen selvittämisen käytäntöjä ohjaa edelleen liiaksi organisaatiolähtöisyys sekä valmis palveluja tukimuotojen valikko, joka kunnalla on tarjolla. Palveluvalikon aukot on tärkeää tunnistaa ja osata tarjota myös järjestöjen ja yksityisten palvelun tuottajien
palveluja. Moniammatillista yhteistyötä tulisi käyttää palveluntarpeen arvioinnissa enemmän
hyödyksi, koska osa ratkaistavissa olevista palveluntarpeista voi jäädä tunnistamatta. Palveluntar10
Väli-Suomen Ikäkaste - Äldre-Kaste II, Ikälain pilotointi -osahankkeen raportti, Vanhuspalvelulain pilotointi, ss 25-29
17
Sivu 151
peen selvittämisen ydin on asiakkaan selviytyminen hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä toimista omassa elinympäristössään. Asiakkaan tulee saada mahdollisuus kertoa
itselleen merkityksellisistä asioista sekä toiveistaan ja mitkä tekijät estävät niiden toteuttamisen.
TOIMIA-verkoston11 suositusten mukaan palvelutarpeen arviointi on ”vuorovaikutuksellinen tilanne, jossa asiakkaan elämäntilanne, toimijuus ja tarpeet ovat keskiössä ja mittarit apuvälineinä.”
Vastanneet kunnat käyttävät palvelutarpeen arvioinnissa apuna kansalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluneen Kaakon SOTE-INTO, Etelä-Kymenlaakson osahankkeen12 tuottamaa, seudullista mallia. Kotkan vastauksesta ilmenee, että malli noudattaa varsin kattavasti myös vanhuspalvelulain linjauksia
palveluntarpeen arvioinnissa. Kaakon kaksikko ilmoittaa, että heillä on käytössä RISTO hankkeen13 tuottama malli toimintakyvyn arvioinnista hoiva- ja vuodeosastoilla.
Taulukko 4. Iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittäminen toiminta-alueen kunnissa
Hamina
Kaakon
kaksikko
Kotka
Kouvola
Pyhtää
2. a) Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai uusia
toimintamalleja iäkkäiden henkilöiden monipuoliseen palveluntarpeiden selvittämiseen ja palvelujen suunnitteluun?
Kotihoidossa ollaan ottamassa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, jonka yhtenä tavoitteena on asiakaslähtöinen ja toimintakykyä tukeva kotihoito. Palveluntarpeen arviointiin kehitetty alueellinen malli on päivitetty.
Kaste-hankkeessa kehitetty toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli kotihoitoon.
Risto -arviointijaksot hoivilla ja vuodeosastoilla.
Villinrannan asumispalvelujen tilat peruskorjataan. Uusien tehostettujen palveluasumisyksiköiden suunnitelmat vireillä.
Kotihoidon palvelutarpeen arvioimisen apuna käytetään Kaste-hankkeessa kehitettyä alueellista ikäihmisten palvelutarpeen- ja toimintakyvyn arviointimallia.
Mallissa toimintakykyä arvioidaan keskustelujen, kysymysten, havaintojen ja
erilaisten toimintakykytestien avulla (Rava, mmse, GDS15, Audit C, fyysisen toimintakyvyn mittari). Arviointijakson pituus on 2 viikkoa, jonka jälkeen jokaiselle
asiakkaalle laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan, omaisten ja tarvittavien muiden yhteistyötahojen kanssa. Jokaiselle asiakkaalle nimetään vastuuhoitaja.
Samoja mittareita käytetään tehostetun palveluasumisen tarpeen selvittämiseksi. Tarvittaessa palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä myös lyhytaikajaksoilla.
Lyhytaikapaikkojen määrän lisäys mahdollistaa intensiiviset arviointijaksot sekä
pitempiaikaiset toimintakykyä lisäävät hoitojaksot. Tavoitteena on aina ja mahdollisuuksien mukaan kuntoutujan paluu omaan kotiin.
-
11
Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto, www.toimia.fi
Kaakon SOTE-INTO, Etelä-Kymenlaakson osahanke 1.10.2010 – 31.10.2012, Loppuraportti
13
RISTO – Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn -hanke, 1.7.2013 – 31.10.2014, STM
12
18
4.3.
Sivu 152
Iäkkään henkilön osallistuminen omien palveluidensa suunnitteluun ja toteutukseen
Vanhuspalvelulailla halutaan vahvistaa iäkkäiden ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa
palveluitaan koskeviin palveluiden sisältöön ja toteuttamistapaan ja osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista (1 §). Vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi (11 §). Tämä tukee mm. ikääntyneiden henkilöiden mahdollisuutta vaikuttaa elinolojaan koskeviin ratkaisuihin kunnassa. Vanhuspalvelulaissa ei ole erillistä pykälää osallisuudesta, mutta osallisuuden vaatimus on vahvasti mukana
laissa useassa yhteydessä.
Lain 13§:ssä todetaan, että palvelut on totutettava siten, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Myös 14 §:n pitkäaikaisen hoivan toteuttamisessa tuodaan esiin iäkkään henkilön oikeus kokea elämänsä turvalliseksi,
merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävään toimintaan. Palvelusuunnitelmasta (16
§) on neuvoteltava iäkkään henkilön tai hänen edustajansa kanssa ja hänen näkemyksensä vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan. Samoin sosiaalihuollon asiakaslakiin14 on kirjattu yleisesti
sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista mm. osallistua palvelusuunnitelmansa laatimiseen ja toteuttamiseen hänen toivomuksensa ja mielipiteensä huomioiden (7 § - 8 §).
Väli-Suomen Ikäkasteen Ikälain pilotoinnissa15 todettiin, että parhaimmillaan osallisuuden kokeminen lisää oman elämän hallinnan ja turvallisuuden tunnetta. Oleellista on, nähdäänkö iäkäs henkilö
palveluihinsa vaikuttavana toimijana vai palvelujen kohteena. Kun asiakas on aidosti mukana palvelujensa suunnittelussa, hän aktivoituu pohtimaan omaa selviytymistään. Haasteina osallisuuden
toetutumisessa nähtiin mm. osallisuutta rajoittavat toimintakulttuurit asiakaskohtaamisissa,
liian kevyt neuvonta, asiakkaan voimavaroja kartoittavan työotteen kehittäminen ja palveluiden
järjestämisen organisaatio- ja resurssilähtöinen toimintatapa.
Kuntien vastauksista ilmenee, että asiakkaan osallisuutta on huomioitu ja edellä kuvattuja haasteita on tunnistettu ja niihin on ainakin osittain pyritty vastaamaan. Palvelusuunnitelmat tehdään
kaikissa kunnissa yhdessä asiakkaan kanssa ja hänen mielipiteensä kirjataan. Vastausten perusteella kahdessa kunnassa on käytössä kotihoidossa vuosittaiset asiakaspalautekeskustelut. Haminassa
toimii asiakasraati. Kotkassa käytetään asukaskyselyjä palveluasumisen kehittämisessä. Kaakon
kaksikossa vanhusten osallistumista tuetaan yhteistyöllä järjestöjen, seurakuntien ja kansalaisopistojen kanssa. Toimiva joukkoliikenne ja palvelulinjat nähdään myös iäkkäiden henkilöiden osallisuutta tukevina palveluina.
Asiakkaiden osallisuutta on edistetty iäkkäiden henkilöiden palveluissa monin tavoin. Heikoimmassa asemassa ovat muistisairaat, monia palveluja tarvitsevat henkilöt sekä yksinäiset, ilman omaisten tukea olevat vanhukset. Heidän osallisuutensa varmistaminen ja siitä huolta pitäminen on erityinen haaste.
14
15
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
Väli-Suomen Ikäkaste - Äldre-Kaste II, Ikälain pilotointi -osahankkeen raportti
19
Sivu 153
Taulukko 5. Iäkkäiden henkilöiden osallisuus omien palvelujensa suunnittelussa ja toteutuksessa
toiminta-alueen kunnissa
Hamina
Kaakon
kaksikko
Kotka
2. b) Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai toimintamalleja iäkkään henkilön osallisuuden vahvistamiseen oman palvelunsa suunnittelussa ja toteutuksessa?
Asiakkaan mielipide kirjataan palvelusuunnitelmaan. Asiakasraati sekä vanhusneuvosto ovat toiminnassa.
Asiakaspalautehaastattelut vuosittain (kotihoito).
Hoito-, palveluja kuntoutussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä asiakkaan,
omaisen, omahoitajan ja fysioterapian kanssa.
Harrastusmahdollisuuksien lisääminen yhteistyössä vapaa-aikatoimen, järjestöjen, seurakuntien ja kansalaisopiston kanssa (esim. maalauspiiri Villinrannan
palvelukeskuksessa).
Vanhusneuvostot. Kaakon kaksikkoon yksi vanhusneuvosto, mikäli yhdistämiseen on riittävä kannatus.
ATK-osaamisen parantaminen yhteistyössä kansalaisopiston ja järjestöjen kanssa (seniori-ikäisten atk-kurssit).
Järjestötoiminnan tukeminen (kehittämishankkeet, avustukset).
Toimiva joukkoliikenne ja palvelulinjat.
Kotihoidon asiakas osallistuu oman hoito- ja palvelussuunnitelman tekoon sekä
arviointiin.
Kotihoidossa on käytössä kerran vuodessa toteutettava asiakaskeskustelumalli,
jossa vastuuhoitaja keskustelee asiakkaan ja tarvittaessa omaisten kanssa keräten palautetta kotihoitopalvelukokonaisuudesta. Tämän keskustelun avulla voidaan palvelukokonaisuuden toteutusta arvioida ja suunnitella yhdessä.
Kotihoidossa on käytössä toimintakykyä edistävä työote, jonka avulla asiakasta
motivoidaan osallistumaan ja tekemään mahdollisimman paljon asioita itsenäisesti. Hoito- ja palvelusuunnitelman sisälle on kirjattu myös asiakkaan liikuntasuunnitelma.
Omaishoidossa on otettu käyttöön Cope-mittaristo, jolla hankintaan tietoa
omaishoitajien jaksamisesta ja tuen tarpeesta. Heille järjestetään myös vertaistukea ja erilaista ryhmämuotoista toimintaa.
Kouvola
Pyhtää
4.4.
Asukkaan siirtyessä hoiva-asumiseen moniammatillinen tiimi yhdessä asukkaan
ja omaisten kanssa laatii hoito- ja palvelusuunnitelman. Asukkaan yksilölliset
tarpeet huomioidaan. Asukaskyselyillä selvitetään hoitotyytyväisyyttä ja etsitään
hoivakotien toiminnan kehittämiskohteita.
Iäkkään henkilön hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan osallistuu pääsääntöisesti asiakas ja/tai läheinen kaikissa palveluissa.
Ikääntynyt on mukana palvelun suunnittelussa ja arvioinnissa voimassa olevien
toimintaohjeiden mukaan.
Vanhuspalvelulain mukainen palveluita koordinoiva vastuutyöntekijä
Vanhuspalvelulain (17 §) mukaan kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos
hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Asiakkaalle on syytä nimetä vastuutyöntekijä erityisesti silloin, kun iäkäs henkilö tarvitsee runsaasti erilaisia
palveluja, hänen toimintakykynsä on alentunut merkittävästi eikä hänen lähipiirissään ole auttavia
20
Sivu 154
henkilöitä. Esimerkiksi kotiin tuotettavien palvelujen turvin yksin asuva muistisairas henkilö saattaa tarvita vastuutyöntekijän. Mikäli iäkäs henkilö asuu esim. tehostetun palveluasumisen yksikössä, hänellä on tukenaan omahoitaja ja muuta henkilöstöä, vastuutyöntekijää ei välttämättä tarvitse nimetä.
Vastuutyöntekijä seuraa iäkkään henkilön kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä palveluntarpeen muutoksia. Hän on tarvittaessa yhteydessä sosiaalihuollon viranomaisiin ja muihin
tahoihin, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen. Vastuutyöntekijä neuvoo ja auttaa iäkästä henkilöä
palvelujen ja etuuksien saamisessa.16 Vastuutyöntekijän nimeäminen on paikallaan, kun on erityistä tarvetta varmistaa iäkkään henkilön tarvitsemien palvelujen ja tuen toteutumista.
Vastuutyöntekijän nimeämistä koskeva säännös tuli voimaan 1.1.2015. Kunnissa on jo otettu käyttöön malleja vastuutyöntekijän/-hoitajan toimintaan.
Taulukko 6. Vanhuspalvelulain mukaisen vastuutyöntekijän nimeäminen 1.1.2015 lukien toiminta-alueen kunnissa
Hamina
Kaakon
kaksikko
Kotka
Kouvola
Pyhtää
4.5.
2. c) Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai toimintamalleja palveluja koordinoivan vastuutyöntekijän nimeämiseen ja toimintaan?
Vastuuhoitajamalli käytössä kotihoidossa.
Palveluohjaaja toimii vastuutyöntekijänä
Kotihoidossa ja palveluasumisessa vastuuhoitajamalli.
Kotihoidon asiakkaalle on nimetty vastuuhoitaja, joka toimii ensisijaisesti asiakkaan asioiden hoitajana ja palveluiden koordinoijana.
Tarvittaessa kotihoitoalueilla toimivat 9 palveluohjaajaa (sosionomit, geronomit) voivat toimia vastuutyöntekijöinä. Palveluohjaajien työparityöskentelymallilla varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja laatu.
Hoivakotien päivittäisessä toiminnassa asukkaiden vastuuhoitajaksi nimetään
yksikössä työskentelevä hoitaja. Tarvittaessa hoiva-asumisessa voivat sosiaalityöntekijät tai asumispalvelukoordinaattorit voivat toimia vastuutyöntekijöinä.
Vastuuhoitajan toimintamalli määritelty ja otettu käyttöön 1.1.2015.
Jokaisella ikääntyneellä on nimetty vastuutyöntekijä.
Palvelutakuun toteutuminen iäkkäiden henkilöiden palveluasumisessa
Vanhuspalvelulaissa säädettiin iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin sosiaalipalveluihin palvelutakuu
(18 §). Asiakkaan kiireellisesti tarvitsemista sosiaalipalveluista on tehtävä päätös ja palvelut on
järjestettävä viipymättä. Kiireellisestä palveluntarpeesta on kyse esim. silloin, jos aiemmin itsenäisesti selviytyneen iäkkään henkilön kunto heikkenee äkillisesti tai omaishoitaja sairastumisen
tai muun yllättävän syyn vuoksi estyy hoitamasta iäkästä henkilöä. Muun kuin kiireellisen sosiaalipalvelun myöntämisestä on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen kun hake16
”Vanhuspalvelulaki” Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista. Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi. STM, Suomen Kuntaliitto, 28.6.2013
21
Sivu 155
mus on jätetty. Iäkkäällä henkilöllä on lisäksi oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta.17
Vain pienimmissä kunnissa, Virolahdella, Miehikkälässä ja Pyhtäällä palveluasuminen pystyttiin
järjestämään vastausten perusteella v. 2014 palvelutakuun puitteissa. Kouvolassa ja Kotkassa tilanne kuitenkin koheni vuoden aikana merkittävästi. 1.9.2014 alkaen Kotkassa hoivapaikan sai jo
kolmen kuukauden kuluessa ja Kouvolassa yli kolme kuukautta jonottaneiden määrä laski vuoden
loppuun mennessä 12 henkilöön. Haminassa asiakkaille on tehty myönteisiä päätöksiä palveluasumisesta palveluntarpeen perusteella ja asiakkaat ovat jääneet jonottamaan paikkaa palveluasumiseen. Viime vuoden aikana jonossa on ollut keskimäärin 20 asiakasta. Tällä hetkellä myönteisellä päätöksellä palveluasumista jonottaa 19 asiakasta. Tilanne helpottuu huhtikuussa, kun uusi
palveluntuottaja avaa hoivakodin Haminassa.
Taulukko 7. Palvelutakuun toteutuminen v. 2014 palveluasumisessa toiminta-alueen kunnissa
3. Onko kaikille hoiva- tai palveluasumisen kriteerit täyttäville hakijoille pystytty järjestämään hoivapaikka kolmen kuukauden kuluessa
päätöksen antamisesta?
Hamina
Kaakon
kaksikko
Kotka
Kouvola
Pyhtää
Ei
On. Osa odottaa yhden hengen huonetta (lyhytaikaishoidossa).
Alkuvuodesta 2014 hoiva-asumisen paikan sai 6 kk kuluessa. Eskolan hoivakodin
valmistuttua 1.9.2014, on hoivapaikka pystytty antamaan kolmen kuukauden
kuluessa.
Kaikille ei ole pystytty järjestämään hoivapaikkaa kolmen kuukauden kuluessa
päätöksen antamisesta. Odotusaika on kuitenkin vuoden 2014 aikana pienentynyt merkittävästi. Yli kolme kuukautta jonottaneita oli 1/2014 yhteensä 65 henkilöä, kun 12/2014 heitä oli 12 henkilöä.
Kyllä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntia päätöksen antamisessa siinä tapauksessa, ettei
pitkäaikaispaikkaa pystytä järjestämään kolmen kuukauden kuluessa. Hakijaa ei ole enää mahdollista asettaa jonoon epämääräiseksi ajaksi, vaan päätös on aina tehtävä. Jos asiakas tarvitsee hakemaansa palvelua, mutta sitä ei pystytä varmuudella järjestämään kolmen kuukauden määräajassa, se pitää todeta ja perustella päätöksessä. Lisäksi päätökseen kehotetaan kirjaamaan, että kunta
sitoutuu seuraamaan tilannetta ja järjestämään palvelu heti, kun se on mahdollista.18Perustellun
päätöksen antaminen on tärkeää asiakkaan oikeusturvan kannalta. Asiakas voi halutessaan hakea
oikaisua päätökseen ja valittaa edelleen hallinto-oikeuteen.
17
”Vanhuspalvelulaki”, Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, Muistio lain toimeenpanon tueksi, STM, Suomen Kuntaliitto, 28.6.2013
18
Vanhuspalvelulaki – vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, STM
22
Sivu 156
Taulukko 8. Päätökset, joissa palvelutakuun määräaika on ylittynyt palveluasumisen järjestämisessä v. 2014 toiminta-alueen kunnissa
Hamina
Kaakon
kaksikko
Kotka
Kouvola
Pyhtää
4.6.
4. Kuinka monta kielteistä päätöstä hoiva- ja palveluasumisesta on jouduttu antamaan v. 2014 sillä perusteella, että on ollut tiedossa, ettei
paikkaa pystytä järjestämään kolmen kuukauden määräajassa päätöksen antamisesta?
Ei yhtään
0
Alkuvuoden 2014 aikana on tehty 122 päätöstä. Eskolan hoivakodin valmistuttua
1.9.2014, ei näitä päätöksiä ole tehty.
Ei yhtään; asumispaikasta tehdään myönteinen päätös mikäli kriteerit täyttyvät,
mutta asiakas jää odottamaan vapautuvaa asumispalvelupaikkaa.
0
Kotiin annettavat palvelut ensisijaisia iäkkäillä henkilöillä
Vanhuspalvelulain mukaan iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti kotiin järjestettävillä sosiaalija terveyspalveluilla (14 §). Näitä ovat esimerkiksi kotihoito
tukipalveluineen, kotikuntoutus tai itsenäistä suoriutumista tukevat apuvälinepalvelut. Tämän
periaatteen mukaisia toteuttamistapoja voivat olla myös omaishoito tai perhehoito.19
Iäkkäiden määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä nopeasti. 75 vuotta täyttäneistä n. 90 % asuu
tällä hetkellä kotona itsenäisesti tai kotiin tuotettavien palveluiden turvin. Väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 14,4 %:iin, kun se on
vuonna 2010 ollut 8,1 %.20 On selvää, että kotihoidon asiakkuudet lisääntyvät tulevina vuosina
merkittävästi.
Kuntien vastauksista ilmenee, että kotihoitoon panostetaan ja sitä kehitetään kaiken aikaa. Toiminnanohjausjärjestelmä on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön kaikissa kunnissa. Mobiilisovelluksessa kaikki tiedot ovat käytettävissä ja päivitettävissä reaaliaikaisesti. Asiakkaan luona käytettävän ajan on tarkoitus lisääntyä, kun tietoja ei tarvitse päivittää kotikäyntien jälkeen toimistolla.
Uuden teknologian käyttöönotto on tervetullutta. Toivottavasti säästyvä aika tosiasiassa vähentää
kiirettä asiakkaan kohtaamisissa. Vaarana on, että ajan mittaan asiakasmäärien lisääntyessä kotihoitajan lasketaan ehtivän käydä työpäivän aikana entistä useammassa työkohteessa, kun työ sujuvoituu.
Kotihoidon ja omaishoidon resurssien riittävyyteen on kiinnitetty huomiota. Kotikuntoutusta on
lisätty. Kotikuntoutuksen kehittäminen ja siihen resursoiminen ovat varmasti jatkossa suurimpia
haasteita iäkkäiden kotiin annettavissa palveluissa.
Viime aikoina media on välittänyt kotihoidon tilasta synkkää kuvaa. Pahimmat esimerkit voidaan
tulkita jopa heitteille jätöksi. Hoitajat uupuvat alituisen kiireeseen ja epäinhimilliseen työmäärään.
19
20
”Vanhuspalvelulaki”, Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi, STM, suomen Kuntaliitto, 28.6.2013
THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet
23
Sivu 157
Tilanne onkin erittäin huolestuttava suurissa kaupungeissa, etenkin pääkaupunkiseudulla, josta
uutisointi enimmäkseen kertoo. Kotihoidon ongelmat ovat varmasti samansuuntaisia kaikkialla,
myös Kymenlaakson kunnissa. Asiakastapausten ja niiden selvittelyn perusteella täällä ei kuitenkaan olla läheskään vastaavassa tilanteessa. Asiakasmäärät ovat toki lisääntyneet ja lisääntyvät
edelleen ja työ on muuttunut kiireisemmäksi menneisiin vuosiin verrattuna. Kotihoidon jatkuva
kehittäminen ja tarvittavien resurssien varmistaminen ovat varmasti tulevinakin vuosina tärkeimpiä tehtäviä kuntien sosiaalihuollossa.
Taulukko 9. Kotihoidon kehittäminen toiminta-alueen kunnissa
Hamina
Kaakon
kaksikko
Kotka
5. Vanhuspalvelulain mukaan iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa
hoidossa ja huolenpidossa kotiin annettava hoito on ensisijainen
palvelu. Tämä lisää paineita kotihoidon suuntaan. Millä tavoin kotihoidon resursseissa on huomioitu kotihoidon lisääntynyt ja edelleen
lisääntyvä tarve?
Kotihoidossa on tehty sekä henkilökunnan osaamiskartoitus sekä asiakastyytyväisyyskysely, joiden pohjalta laadittu kehittämissuunnitelmia. Kotikuntoutukseen on lisätty resursseja toimimuutoksilla ja työjärjestelyillä. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä ollaan ottamassa käyttöön.
Kotihoidossa kaikki vakanssit on saatu täytettyä. Kotihoidon kehittäminen, mm.
suunnitelmissa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto.
Kotihoidossa on siirrytty resurssitiimitoimintamalliin, jolla varmistetaan työntekijöiden äkillisten poissaolojen ja ruuhkahuippujen tasaus sekä palvelun toimintavarmuus erottamalla osa henkilöstöstä ns. ”resurssipooliin”.
Kotihoidossa otetaan vuoden 2015 aikana käyttöön sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla välittömän asiakastyön osuus nousee ja asiakkaan luona vietetty aika lisääntyy. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan kohdentaa resursseja oikein ja vähentää välillisen työn osuutta. Osa kirjaamisesta voidaan tehdä mobiililaitteilla asiakkaan kotona. Toiminnanohjausjärjestelmän
kautta saatavia raporttitietoja hyödynnetään palvelujen ja resurssien oikeinkohdentamisessa, henkilöstömäärän riittävyyden arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä.
Asiakasmäärää seurataan kuukausittain ja kotihoidon henkilöstörakenteeseen,
osaamisvajeisiin tai - tarpeisiin reagoidaan nopeasti.
Kouvola
Pyhtää
Kotkalla on yhteensä 60 lyhytaikapaikkaa tukemaan omaishoitoa, kotona asumista ja sairaalasta kotiutumista.
Kotihoitoon ja kotihoitoa tukeviin palveluihin sekä ennalta ehkäiseviin ja varhaisiin palveluihin on siirtynyt henkilöstöresurssia, joka on vapautunut laitosmaisen
palvelurakenteen purun myötä. Lisäksi omaishoitoon on resursoitu henkilöstöä
esim. palveluohjaukseen.
Toiminnanohjausta parantamalla.
5. KUNTAKYSELY LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUISTA
Lastensuojeluasiakkuudet ovat lisääntyneet kunnissa jatkuvasti. Ennaltaehkäisevän työn merkityksestä ja sen pitkällä aikavälillä tuomista säästöistä on puhuttu jo pitkään. Asia on ymmärretty ja
24
Sivu 158
parannusta on viime vuosina tapahtunut, mutta edelleen kuntien panostukset ennaltaehkäisevään
työhön ovat jääneet enimmäkseen vaatimattomiksi. Tiukassa taloustilanteessa kuntapäättäjien on
vaikeaa satsata tulevaisuuteen ennaltaehkäisevän työn muodossa, kun kaikesta pitäisi vain säästää.
Lapsiperheille suunnattu kotipalvelu ajettiin alas 90-luvun lamavuosien myötä ja kotiin annettavat
palvelut kohdistettiin lähes kokonaan kasvavaan vanhusväestöön. Nykyisin yli 90 % kotipalveluista
on suunnattu vanhuksille. Uudessa sosiaalihuoltolaissa määritellään selkeästi lapsiperheiden oikeudesta perheen huolenpidon turvaamiseksi kotipalveluun, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen
ei ole mahdollista sairauden, synnytyksen, vamman, muun toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen vuoksi (19 §).21 Hallituksen esityksen mukaan muuna vastaavankaltaisena syynä voisi tulla kyseeseen vanhassa sosiaalihuoltolaissa mainittu rasittuneisuus.
Kotipalvelua pitäisi siis voida saada myös tilanteessa, jolloin perheessä ei suoriuduta arjen huolenpidosta ylirasituksen vuoksi.22 Kotipalvelu voi sisältää mm. hoitoon ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin tai muiden päivittäisten tehtävien suorittamiseen tai niissä
avustamiseen liittyviä tehtäviä. Säännös on paljon aiempaa lakia velvoittavampi. Sen tarkoituksena onkin lisätä ja kehittää lapsiperheiden kotiin annettavia palveluja ennaltaehkäisevänä, varhaisen tukemisen keinona. Kotipalvelua koskeva uudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta.
Vastauksista näkyy, että kunnat ovat lähteneet liikkeelle lapsiperheiden kotipalvelujen lisäämisessä. Kouvolassa ja Kotkassa on otettu käyttöön palveluseteli lapsiperheiden kotipalvelussa. Tosin
Kotkassa on maksullista kotipalvelua tarjolla toistaiseksi vain palvelusetelillä. Kunnissa seurataan
kotipalvelun kysyntää ja pyritään lisäämään kotipalveluhenkilöstöä tarpeen mukaan.
21
Sosiaalihuoltolaki, 1301/2014
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija
terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014)
22
25
Sivu 159
Taulukko 10. Tarvittava resurssien lisäys lapsiperheille suunnattavaan kotipalveluun toimintaalueen kunnissa
Hamina
Kaakon kaksikko
1. Mikäli kunnassanne ei ole vielä tarjolla kotipalvelua lapsiperheille siinä laajuudessa kuin sosiaalihuoltolain 19 §:ssä edellytetään, millaista lisäystä resursseissa arvioidaan tarvittavan?
Yhden työntekijän työpanos.
Kaksi kokeilua ennen lain voimaantuloa. Resurssi otetaan organisaatiouudistuksen
yhteydessä 1.7.2015 mennessä.
Tulevan toiminnanohjausjärjestelmän myötä työajan käyttö tehostuu. Sen jälkeen
selviää, tarvitaanko lisää henkilökuntaa.
Kotka
Kouvola
Palveluseteli lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun tulee käyttöön maaliskuussa
2015. Kotipalvelua varhaisen tuen palveluissa antaa tarvittaessa yksi perhetyöntekijä. Asia ei ole ennaltaehkäisevän työn osalta kunnossa. Meillä ei ole maksullista kotipalvelua kaikille tarjolla muuta kuin palvelusetelillä. Jossakin vaiheessa olisi aiheellista saada edes yksi perhetyöntekijä kotipalveluun, jolle määrittelisimme hinnat. Tiukan paikan tullen voimme tietysti ostaa jostakin palvelua ja myydä sitä perheelle, jos
perhe ei huoli palveluseteliä.
Kouvolassa on ollut lapsiperheiden kotipalvelua tarjolla pääosin kysyntää vastaavasti.
Yksittäistapauksissa ei ole pystytty antamaan palvelua erittäin nopealla varoitusajalla
tai asiakkaan toivomaa määrää. Kotipalvelu on järjestetty lapsiperhetyön yksiköstä,
jossa samat työntekijät tekevät sekä kotipalvelutyötä että ehkäisevää perhetyötä
perheissä. Kaupunki on varautunut kotipalvelun kysynnän kasvuun ottamalla käyttöön lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palvelusetelin vuoden 2015 alusta. Kysynnän ja tarjonnan kehitystä seurataan ja tarvittaessa lisätään omaa kotipalveluhenkilöstöä.
Pyhtää
-
Tavoitteena on madaltaa kynnystä hakea kotipalvelua, tarjota perheille apua oikea-aikaisesti ja
estää ongelmien pahenemista ilman lastensuojelun asiakkuutta. On tärkeää, että kotipalvelun kriteerit täyttävät perheet ohjautuvat muiden peruspalvelujen yhteydessä lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaiksi. Uusi sosiaalihuoltolaki (33 § 2 mom.) edellyttää myös, että palvelut on toteutettava siten, että palveluihin on mahdollista hakeutua oma-aloitteisesti ja riittävän aikaisessa vaiheessa. Uudistuksesta ja kotipalvelun saamisen ehdoista pitää lisäksi tiedottaa kuntalaisille helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla (33 § 4 mom.) niin, että sitä osataan hakea
Taulukko 11. Lapsiperheiden kotipalveluihin ohjautuminen toiminta-alueen kunnissa
Hamina
Kaakon kaksikko
Kotka
Kouvola
Pyhtää
2. Miten perheet jatkossa ohjautuvat lapsiperheiden kotipalvelujen asiakkuuteen?
Terveysneuvonnan kautta.
Neuvola, sosiaalitoimisto ja kotihoito.
Neuvolat ja neuvolan perhetyö ohjaavat asiakkaat hakemaan palveluseteliä. Varhaisen tuen palveluiden perheohjaaja tarkistaa kriteereiden täyttymisen ja palveluseteleiden määrän. Palvelupäällikkö tekee päätöksen.
Nykytila: Perheet voivat tilata itse kotipalvelua suoraan lapsiperhetyön yksiköstä.
Myös kaupungin eri palveluista, kuten neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, perheneuvolasta, lastensuojelusta tai lapsiperheiden palveluohjauksesta voidaan ohjata asiakkuuteen.
Ensisijaisesti kotihoidon kautta. Toissijaisesti sosiaalityöntekijän suunnitelman mukaan.
26
Sivu 160
6. KUNTAKYSELY LASTENSUOJELUSTA
6.1.
Avohuollon tukitoimet ja perhepalvelut
Sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä tehtiin lastensuojelulakiin oleellisia muutoksia. Lapsiperheiden tuen kannalta lakipaketin tavoitteena on madaltaa kynnystä hakea apua perheiden ongelmatilanteissa ja parantaa perhepalvelujen saatavuutta. Tavoitteena on myös vähentää lastensuojeluasiakkuuksia mm. siirtämällä osa nykyisessä lastensuojelulaissa määritellyistä avohuollon
tukitoimista sosiaalihuollon perhepalveluiksi, joiden saamiseen ei tarvita lastensuojelun asiakkuutta. Aiemmin lastensuojelun avohuollon tukitoimena myönnetty perhetyö ja sen saamisen
edellytykset on kirjattu uuteen sosiaalihuoltolakiin (18 §). Nykyisessä lastensuojelulaissa avohuollon tukitoimina mainitaan esim. tukihenkilö ja -perhe, vertaisryhmätoiminta sekä loma- ja virkistystoiminta. Tällaiset palvelut katsotaan jatkossa sosiaalihuoltolain mukaisiksi perhepalveluiksi.
Lastensuojelulain muutoksessa nämä palvelut on poistettu avohuollon tukitoimien luettelosta ja
uusina termeinä on otettu käyttöön tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus (36 §). Lastensuojelulain muutokset tulevat pääosin voimaan 1.4.2015.
Kunnilla on nykyisin käytössä hyvin laaja kirjo avohuollon tukitoimiksi luokiteltavia palveluja. Tukimuotoja, samoin kuin koko lastensuojelu- ja perhepalvelujen kokonaisuutta kehitetään kunnissa.
Vaikka monet lapsia ja lapsiperheitä tukevista palveluista siirtyvät ensisijaisesti sosiaalihuoltolain
perusteella saataviksi, se ei tietenkään tarkoita, että samoja palveluita ei voisi myöntää avohuollon
tukitoimina silloin, kun on kyse lastensuojelun asiakkuudesta. Haasteena on ehkä samoin kuin lapsiperheiden kotipalveluissa, palvelujen entistä parempi saavutettavuus sekä palveluista, niiden
myöntämisperusteista ja hakemisesta tiedottaminen.
Taulukko 12. Käytössä olevat lastensuojelun avohuollon tukitoimet toiminta-alueen kunnissa v.
2014
1. Millaisia avohuollon tukitoimia on nykyisin käytössä kunnassanne?
Hamina
Lastensuojelun avohuollon tukitoimia: toimeentulon ja asumisen turvaaminen, muut
laissa mainitut avohuollon tukitoimet esim. taloudellinen tuki: koulunkäynti, opiskelu,
harrastukset, yhteydenpito läheisiin, nuoren itsenäistymisen tukeminen, tukihenkilö ja
tukiperhetoiminta, perhetyö, vanhemmuuden arviointi ja kuntoutusjaksot, nuorten
kesätyöllistäminen
Kaakon kaksik- Tukiperheet, tukihenkilöt, perhetyö, taloudellinen tuki, päivähoito, avohuollon sijoitus,
ko
sosiaaliohjaajan tiiviit tukikäynnit.
Kotka
Lastensuojelun perhetyö (tehostettu perhetyö)
Nuorisoryhmä (erityisperhetyö, sosiaaliohjaus, intensiivityö, jopo-kouluryhmä)
Alvari-perhetyö, Aittistupa
Perhekuntoutus (vastaanottokoti Taimelassa ja Villa Jensenissä),
Lastensuojelun perhetyön järjestämä yökylätoiminta,
Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta (omaa ja jonkin verran ostopalveluna)
Ammatillinen tukihenkilötoiminta (ostopalveluna)
Ryhmätoiminta (lapsille, nuorille ja vanhemmille)
Tukihenkilötoiminta koiraa apuna käyttäen
27
Kouvola
Pyhtää
Sivu 161
Avohuollon sijoitukset
Loma- ja virkistystoiminta (kesäkotitoiminta yms)
Taloudellinen tuki
Peruspalveluiden käyttö avohuollon tukitoimena (esim. päivähoito)
Sosiaalityö
Yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö (jouluavustukset yms)
Vertaistukihenkilö perheille, joiden lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle
Itsenäinen tuettu asuminen
Tukihenkilö ja tukiperhe, perhetyö, perhekuntoutus, avohuollon sijoitus, ehkäisevä perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkin toiminta.
Kotihoito, tukiperhe, perhetyö, tukihenkilö, sijoitukset, avustukset
Taulukko 13. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien kehittäminen toiminta-alueen kunnissa
2. Aiotaanko ottaa/onko tarvetta ottaa/onko jo otettu uusia avohuollon tukimuotoja käyttöön? Millaisia?
Hamina
Tarpeen mukaan.
Kaakon kaksik- Avohuollon tukitoimissa on kiinnitetty erityistä huomiota perhetyöhön ja ennaltaehkäiko
sevään perhetyöhön. Kynnys perhetyön saamiseen / tarjoamiseen on ollut matala. Nopealla reagoinnilla ja perheen tarpeet huomioivalla toiminnalla on saatu muutosta aikaan tehokkaasti.
Kotka
Kouvola
Pyhtää
6.2.
Lisäksi on tarjottu aktiivisesti uutena työmuotona sosiaaliohjaajan tukikäyntejä. Tukikäynneillä pyritty viemään apu sinne, missä sitä tarvitaan: kotiin, kouluun, päivähoitoon
jne. Sosiaaliohjaajilla on siis ollut mahdollisuus jalkautua asiakkaan luokse nopeallakin
aikataululla.
Ei uusia suunnitelmia. Käynnissä laaja kehittämistyö, Lasten ja nuorten hyvinvointityö
2015, jossa siirrytään prosessimaiseen toimintamalliin vuoden 2015 aikana.
Kehittämistyön tuloksena voi olla uusia ideoita tukitoimista.
Kotiin vietäviä palveluja kehitetään ja lapsiperheiden sosiaalityötä.
Vuoden 2015 alusta moniammatillinen hyvinvointineuvola.
Kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot
Lastensuojelulain muutoksella tiukennetaan kiireellisen sijoituksen ehtoja (38 §). Säännös tulee
voimaan 1.1.2016 alkaen. Tämä perustuu mm. hallinto-oikeuksista saatuun palautteeseen, jonka
mukaan kiireellisyyden kriteerit eivät aina täyty sijoituksissa. Hallinto-oikeudet näkevät, että kiireellisiä sijoituksia tehdään suunnitelmallisesti tarkoituksena valmistella huostaanottoja sen sijaan,
että tehtäisiin suunnitelmallisia huostaanottoja.23 Hyvin usein myös sosiaaliasiamiehelle tulevat
yhteydenotot lastensuojeluasioissa koskevat kiireellisiä sijoituksia. Vanhemmat kyseenalaistavat
kiireellisten sijoitusten perusteita ja monesti katsotaan, ettei avohuollon tukitoimia ole tarjottu
riittävästi.
Lainmuutoksen jälkeen kiireellinen sijoitus voidaan tehdä vain, jos huostaanoton edellytykset
täyttyvät, lapsi on välittömässä vaarassa tai sijoituksen aikana olisi käytettävä rajoituksia. Voimassa olevassa laissa oleva varsin tulkinnanvarainen edellytys - jos lapsi muutoin on kiireellisen
sijoituksen tai sijaishuollon tarpeessa - poistuu.
23
Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (164/2014)
28
Sivu 162
Sosiaaliasiamiehen raportissa vuodelta 201124 esitettiin kiireellisten sijoitusten ja huostaanottopäätösten määrät kunnissa. Vertailun vuoksi oheiseen taulukkoon on lisätty lukumäärät vuodelta
2011. Tämän vertailun perusteella näyttää, että suurimmissa kunnissa Kotkassa ja Kouvolassa kiireellisten sijoitusten määrä olisi vähentynyt. Suostumukseen perustuvien ja hallinto-oikeuden ratkaisemien vastentahtoisten huostaanottojen määrissä ei ole suuria muutoksia.
Kiireellisten sijoitusten väheneminen tarkoittaa, että todennäköisesti perheitä on pystytty auttamaan aiempaa useammin avohuollon tukitoimin jo ennen ongelmien pahenemista. Esimerkiksi
Helsingissä huostaanottojen määrä väheni viime vuonna kolmanneksen ja kiireellisten sijoitusten
määrä neljänneksen edellisvuodesta.25
Taulukko 14. Kiireelliset sijoitukset, suostumukseen perustuvat huostaanotot ja hallintooikeuden ratkaisemat huostaanotot toiminta-alueen kunnissa v. 2014/v. 2011
Hamina
Kaakon kaksikko
Kotka
Kouvola
Pyhtää
Kiireelliset sijoituk- Suostumukseen
perustuvat Hallinto-oikeuden
set/lkm
huostaanotot /lkm
huostaanotot/lkm
10/13
4/5
0/4
0/0
0/1
0/1
29/41
67/109
2/-
11/14
22/22
1/-
3/0
14/15
0/0
ratkaisemat
7. KUNNITTAISTA TARKASTELUA TOIMINTAVUODELTA
7.1.
Hamina
Asiakastapausten yhteismäärä v. 2014 oli 35 kpl (v. 2013/26 kpl, v. 2012/31 kpl, v. 2011/23 kpl).
Yhteydenotoista 20:ssä ilmaistiin tyytymättömyyttä päätöksiin tai palveluun ja 15 tapauksista oli
tiedusteluluonteisia. Asiakkuuksien yhteismäärässä ei ole tapahtunut suuriakaan vaihteluita viime
vuosina.
Yhteydenotot liittyivät useimmiten palvelun toteuttamiseen tai päätöksiin. Kohteluun liittyvää
palautetta annettiin kolmessa tapauksessa. Vain kahdessa yhteydenotossa oli kyse odotus- tai käsittelyajoista. Alkuvuoden lomautuksista aiheutuneista käsittelyviiveistä ym. ei kantautunut sosiaaliasiamiehelle palautetta.
24
Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2011, Hamina, Kaakon kaksikko, Kotka, Kouvola, Pyhtää,
30.3.2012
25
Punkka, Yhä harvempi lapsi viedään pois kotoaan, Helsingin Sanomat, 18.1.2015
29
Sivu 163
Kuva 6. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Hamina (n= 35)
14
13
12
10
9
8
8
66
6
5
4
4
2
5
44
4
4
33
3
2
1 1
2
2
2
1
00 0
1
2
2
1
000
0
4 4
3 3
11
00
0
1
0
0000
0
2014
2013
2012
2011
Yhteydenotoista suurin osa, 13 kpl, koski toimeentulotukea. Näistä viidessä tapauksessa asiakas
tiedusteli toimeentulotuesta ja sen saamisen edellytyksistä elämäntilanteessaan tai mahdollisuudesta harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen. Muissa tapauksissa asiakkaiden tyytymättömyys
kohdistui useimmiten harkintaan toimeentulotukipäätöksissä tai palveluun. Asioita selvitettiin tarpeen mukaan asiakkaan luvalla työntekijöiden kanssa.
Toiseksi eniten asiakastapahtumia oli iäkkäiden palveluissa, 8 kpl (asumispalvelut 5 kpl, kotihoito 2
kpl, omaishoito 1 kpl).
Perheoikeudellisissa asioissa oli kyse lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen tai elatukseen liittyvistä ongelmista ja lastenvalvojan roolista.
Lastensuojelua koskevat asiakastapaukset, 3 kpl, sisälsivät neuvontaa ja keskustelua asianosaisten
oikeuksista ja toimintavaihtoehdoista.
Vammaispalveluja koskevat yhteydenotot, 2 kpl, koskivat henkilökohtaista apua ja asunnon muutostöitä.
Perusturvalautakunnan jaosto käsitteli viime vuonna 18 oikaisuvaatimusta (toimeentulotuki 13
kpl, vammaispalvelut 3 kpl, muu sosiaalihuolto 3 kpl). Vain yhdessä tapauksessa päätöstä muutettiin tai palautettiin uudelleen käsiteltäväksi.
30
7.2.
Sivu 164
Kaakon kaksikko
Miehikkälässä asiakastapauksia oli 2 kpl (v. 2013/5 kpl, v. 2012/3 kpl, v. 2011/3 kpl, v. 2010/9 kpl)
ja Virolahdella 12 kpl (v. 2013/9 kpl, v. 2012/17 kpl, v. 2011/20 kpl, v. 2010/12 kpl).
Toimeentulotukea koskevia asiakastapauksia oli viime vuonna vain 2 kpl. Yhteydenotot ovat vähentyneet etenkin kahtena viime vuotena. Sosiaaliasiamiehelle tulevista yhteydenotoista yleensä
ainakin kolmannes liittyy toimeentulotukeen. Pienissä kunnissa toimeentulotukiasiat hoituvat
usein sujuvasti eikä koeta niin usein tarvetta selvittää asioita sosiaaliasiamiehen välityksellä. Henkilökohtaisen tapaamisajan työntekijän kanssa saa yleensä nopeasti ja helposti. Sama työntekijä
myöntää sekä perustoimeentulotuen että tarvittaessa täydentävän tuen. Palvelu on asiakkaan
kannalta joustavaa.
Viime vuonna eniten yhteydenottoja oli vammaispalveluihin (3 kpl) ja kehitysvammahuoltoon (2
kpl) sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin (3 kpl), liittyvissä asioissa. Asiakastapausten määrät ovat kaikkenaan vähäisiä ja vaihtelevat vuosittain.
Kuudessa yhteydenotossa asiakas tai omainen oli tyytymätön palveluun tai päätökseen ja suurin
osa tapauksista, 8 kpl, oli tiedusteluluonteista.
Vuonna 2014 ei tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta.
Oikaisuvaatimuksia sosiaalihuollon palveluista käsiteltiin 13 kpl. Näistä yksikään ei muuttunut tai
palautunut uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuteen valitettiin 10 kertaa. Suurta määrää selittää, että kaikki valitukset koskivat saman asiakkaan päätöksiä.
31
Sivu 165
Kuva 7. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v.2012, v. 2011) Miehikkälä (n= 2)
32
Sivu 166
Kuva 8. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Virolahti (n= 12)
7.3.
Kotka
V. 2014 asiakastapauksia oli yhteensä 71 kpl (v. 2013/101, v. 2012/90, v. 2011/80, v. 2010/99).
Yhteydenottoja oli jonkin verran vähemmän kuin aiempina vuosina. Edelliseen vuoteen verrattuna
asiatapahtumat vähenivät etenkin lastensuojeluasioissa ja iäkkäiden asumispalveluissa. Asiatapahtumat jakautuivat aiempaa tasaisemmin eri palvelualueille.
47 %:ssa (v. 2013/65, v. 2012/62) tapauksista oltiin tyytymättömiä palveluun, päätöksiin tms. ja 53
% (v. 2013/35, v. 2012/38) yhteydenotoista oli tiedusteluluonteisia.
33
Sivu 167
Kuva 9. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Kotka (n=71)
Toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli 20 kpl. Yhteydenottojen määrässä ei ole viime
vuosina tapahtunut suuria muutoksia.
Toimeentulotukilain palvelutakuun toteuttamisessa on ollut ajoittain vaikeuksia ja seitsemän arkipäivän enimmäiskäsittelyaika on toisinaan ylitetty. Siitä huolimatta vain neljässä yhteydenotossa
oli kyse käsittelyajoista. Kaupungin nettisivuilla ilmoitetaan, minä päivänä tulleita hakemuksia ollaan kulloinkin käsittelemässä. Kotkan omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta26 on päivitetty
vuosittain ja ohjeet ovat luettavissa nettisivuilla. Nämä toimenpiteet ovat hyvää asiakaspalvelua ja
lisäävät toiminnan luotettavuutta ja avoimuutta.
Viime vuoden alusta kaikkia perustoimeentulotukihakemuksia alettiin käsitellä saapumisjärjestyksessä ja aiemmasta hakemusten jaosta käsittelijöille aakkoskirjaimen mukaan luovuttiin. Samalla
etuuskäsittelyn puhelut keskitettiin yhteen neuvontapuhelimeen. Uudesta järjestelystä tuli vain
vähän kielteistä palautetta, joka kohdistui lähinnä neuvontapuhelimen ruuhkautumiseen.
Suurimmassa osassa yhteydenottoja kysyttiin harkinnanvaraisen toimeentulotuen perusteista tai
oltiin tyytymättömiä päätöksiin. Yhdessä tapauksessa oli kyse asiakkaan kokemasta huonosta kohtelusta. Asioita selviteltiin tarvittaessa työntekijöiden kanssa.
Lastensuojeluasioissa asiatapahtumia oli 10 kpl. Tyytymättömyys kohdistui vain yhdessä tapauksessa varsinaiseen päätökseen lastensuojeluasiassa. Yhteydenotoissa oli enimmäkseen kyse tyy26
Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.9.2014 alkaen (Stltk 27.8.2014 § 95)
34
Sivu 168
tymättömyydestä palvelun toteuttamiseen. Parissa tapauksessa yhteydenottajana olivat sijaisvanhemmat.
Vammaispalvelua koskevia yhteydenottoja oli 7 kpl. Vammaispalveluista ei tullut lainkaan palautetta työntekijöiden huonosta tavoitettavuudesta kuten aiempina vuosina. Asia näyttää korjaantuneen henkilöstö- ja työjärjestelyjen myötä.
V. 2014 sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia tehtiin 7 kpl.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto käsitteli 34 oikaisuvaatimusta, joista ainoastaan yksi
päätös muuttui tai palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. Oikaisuvaatimuksista huomattavan suuri
osa, 21 kpl, koski vammaispalveluita ja 12 kpl toimeentulotukea. Edelleen hallinto-oikeuteen valitettiin 9 päätöksestä.
7.4.
Kouvola
V. 2014 asiatapahtumia oli 217 kpl (v. 2013/214, v. 2012/218, v. 2011/200,v. 2010/178). Asiatapahtumien kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia muutaman viime vuoden aikana.
Yhteydenotoista 55 %:ssa ilmaistiin tyytymättömyyttä ja 45 % tapauksista oli tiedusteluluonteisia.
Eniten tyytymättömiä oltiin toimeentulotukiasioissa (42 kpl), lastensuojeluasioissa (23 kpl), vammaispalveluissa (14 kpl) ja iäkkäiden asumispalveluissa (13 kpl).
35
Sivu 169
Kuva 10. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Kouvola (n=217)
Toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli 73 kpl. Määrä on laskenut viime vuosina jonkin
verran. Suurin osa toimeentulotukea koskevista yhteydenotoista koski tyytymättömyyttä päätöksiin tai tiedustelua niiden oikeellisuudesta. Lähes yhtä usein oltiin tyytymättömiä palvelun toteuttamiseen. Hakemusten käsittelyaikojen tai pääsyn työntekijän vastaanotolle viivästyminen kirjattiin 11 tapauksessa. Sosiaaliasiamiehen näkemys on, että palvelutakuun enintään seitsemän arkipäivän määräajassa pysymisessä on ollut ajoittain suuria vaikeuksia ja käsittelyajat ovat ylittyneetkin. Kahtena viimeisenä vuonna viivästyneestä käsittelystä on kuitenkin tullut aiempaa vähemmän
palautetta. Huonoa kohtelua toimeentulotukiasiansa hoitamisessa koki saaneensa 6 asiakasta.
Aikuissosiaalipalveluissa otettiin käyttöön 1.6.2014 OVI-tiimin (ohjaus, vastaanotto, informointi)
palvelu. OVI-palvelusta ohjataan suunnitelmallisen sosiaalityön piiriin tai on mahdollista saada
apua kiireellisissä tilanteissa. Uudistus on toimiva. Puhelinaikaa on päivittäin varattu riittävästi,
vaikka puhelin toisinaan ruuhkautuukin, ja asiakkaat voivat myös henkilökohtaisesti asioida neuvontapisteessä. Etenkin palvelun alkuvaiheessa sosiaaliasiamiehelle tuli puheluita epätietoisilta
asiakkailta, jotka eivät tienneet minne pitäisi olla yhteydessä, kun työntekijöihin ei saanut suoraan
yhteyttä. Kouvolan kaupungintalolla sijaitsevassa neuvontapisteessä on myös asiakaspääte, josta
asiakkaat voivat tulostaa hakemusten liitteeksi tarvittavia tiliotteita ja sähköisiä reseptejä KANTAarkistosta. Palvelu on tärkeä, koska suurella osalla asiakkaista on verkkopankkiyhteys, mutta läheskään kaikilla ei ole tulostinta käytettävissään. Kuusankosken ja Inkeroisten sosiaalipalvelutoimistoissa ei asiakaspäätteitä toistaiseksi ole tarjolla.
36
Sivu 170
Taloudellisen tuen yksikön neuvontapuhelimen ruuhkautumisesta tulee jonkin verran palautetta.
Puhelinaika on päivittäin 9-12. Olisiko aiheellista harkita sen pidentämistä?
Toimeentulotukiasioissa otetaan usein yhteyttä perustoimeentulotukipäätöksiin ja laskelmiin liittyvissä epäselvyyksissä. Yleisimpiä aiheita ovat myös ns. tuloylijäämän siirtäminen seuraavan kuukauden toimeentulotukilaskelmaan tuloksi, takuuvuokran myöntämiseen liittyvät ongelmat, harkinnanvarainen, täydentävä toimeentulotuki ja toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävät, kohtuulliset asumiskustannukset. Se, että hyväksyttäviä asumiskustannuksia ei ole tarkistettu ylöspäin
useaan vuoteen, näkyy yhä useammin asiakkaiden päätöksissä. Kun asumiskustannuksista jää osa
huomioimatta, se vähentää suoraan elämiseen tarkoitettua rahaa kuukaudessa. Kouvola on laaja
kunta ja reuna-alueilla vuokrataso on huomattavasti matalampi kuin keskustassa ja suurimmissa
taajamissa. Se vaikeuttaa kohtuullisten asumismenojen määrittelyä. Niitä ei voi määrittää kunnan
alueelta löytyvien halvimpien kaupungin vuokra-asuntojen mukaan. Etenkään perheiden muuttoa
kauas esim. lasten harrastuksista ja kouluista huonojen liikenneyhteyksien päähän, pelkästään
jonkin verran halvemman asunnon perässä, ei voi pitää todellisena vaihtoehtona.
Lastensuojelua koskevia yhteydenottoja oli 32 kpl. Esille tulleet ongelmat ovat olleet hyvin samankaltaisia muutaman viime vuoden aikana. Tyytymättömyys kohdistui edelleen enimmäkseen
palvelun toteuttamiseen. Palautteen mukaan työntekijöillä ei ole mm. aikaa tutustua lastensuojelutoimenpiteiden kohteena oleviin lapsiin riittävän hyvin niin, että lasten kuulemisella ja mielipiteiden selvittämisellä olisi aidosti merkitystä. Lastensuojelupäätöksiä koskevat yhteydenotot koskivat useimmiten kiireellisiä sijoituksia. Päätösten perusteita ja oikeutusta kyseenalaistettiin. Asiakassuunnitelmien muistioiden kirjaamisessa on edelleen viivettä samoin henkilötietolain mukaisiin
asiakirjatietopyyntöihin vastaamisessa.
Vammaispalveluja koskevia asiatapahtumia oli 21 kpl. Eniten yhteydenottoja tuli henkilökohtaisesta avusta. Muut tapaukset koskivat palveluasumista, asunnon muutostöitä ja vaikeavammaisten kuljetuspalvelua. Asunnon muutostöitä koskevan tapauksen kohdalla ilmeni, että päätöksen
antaminen oli viivästynyt useita kuukausia vammaispalvelulain mukaisesta kolmen kuukauden
palvelutakuun määräajasta. Syynä oli kustannusarvion puuttuminen. Kaupunki hankkii asunnon
muutostöitä kumppanuussopimukseen perustuen ostopalveluna. Se, että sopimukseen perustuvaa
palvelua ei pystytä tuottamaan kohtuullisessa ajassa, ei voi olla perusteltu syy asiakkaan päätöksen ja asunnon muutostöiden viivästymiseen.
Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia jätettiin viime vuonna 39 kpl.
Lautakunnat käsittelivät v. 2014 yhteensä 100 kpl oikaisuvaatimuksia sosiaalihuollon palveluista.
Näistä yksikään päätös ei muuttunut tai palautunut uudelleen käsiteltäväksi lautakuntakäsittelyssä. Hallinto-oikeuteen valitettiin päätöksistä 22 kertaa.
37
7.5.
Sivu 171
Pyhtää
Asiakastapauksia oli viime vuonna 19 kpl (v.2013/24 kpl, v. 2012/24 kpl, v. 2011/36 kpl, v. 2010/35
kpl). Yhteydenottojen määrä on vähentynyt tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Vähennystä
näyttää tapahtuneen etenkin lastensuojeluasioissa.
Yhteydenotot koskivat toimeentulotukea (8) , vammaispalveluja (6), lastensuojelua (2), iäkkäiden
asumispalveluja (1) ja muita palveluja(2).
Kymmenessä tapauksessa ilmaistiin tyytymättömyyttä päätöksiin tai palveluihin ja lopuissa yhdeksässä yhteydenotossa kysyttiin palveluista, päätösten lainmukaisuudesta tai asiakkaan oikeuksista.
Kuva 11. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Pyhtää (n=19)
V. 2014 ei jätetty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta.
Sosiaalihuollon palveluita koskevia oikaisuvaatimuksia käsiteltiin 3 kpl. Näistä ei yksikään muuttunut tai palautunut uudelleen käsiteltäväksi. Edelleen hallinto-oikeuteen valitettiin kahdesta päätöksestä.
38
Sivu 172
8. OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN
8.1.
Muistutus ensisijaiseksi kanteluun nähden
Mikäli sosiaalihuollon asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun, sen laatuun tai palveluun liittyvään kohteluun, hän on voinut tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön tai kantelun valvontaviranomaiselle. Vuoden 2015 alusta tuli voimaan muutos lakiin sosiaalihuollon asiakkaan
asemasta ja oikeuksista27, jonka mukaan aluehallintovirasto voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena kunnan toimintayksikössä. Muutos koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluita.
Muutoksen tavoitteena on vahvistaa muistutusmenettelyä ensisijaisena keinona kanteluun nähden. Sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetty muistutusmenettely ei ole saavuttanut sellaista asemaa
nopeana ja helppona tapana tuoda esiin sosiaalihuollon epäkohtia ja vastata niihin, kuin lakia säädettäessä oli tarkoitus. Sen sijaan aluehallintovirastoille tehdyt kantelut ovat lisääntyneet vuosi
vuodelta.
Aluehallintovirastoissa kantelujen käsittelyajat ovat venyneet resurssipulan vuoksi asiakkaiden
oikeusturvan kannalta luvattoman pitkiksi. Muistutusmenettelyn tehokkaampi käyttö mahdollistaa
asian käsittelyn nopeasti siellä, missä asia on tapahtunut. Tarkoituksena on näin tehostaa viranomaistoimintaa ja parantaa asiakkaiden oikeusturvaa. Aluehallintovirastolla ei ole mahdollisuutta
vaikuttaa siihen, minkä luonteisista asioista kannellaan. Asiakkaat tekevät kanteluja vääriksi kokemistaan asioista, mutta hyvin usein asia olisi selvitettävissä parhaiten ja tehokkaimmin muistutusprosessilla. Mikäli asiakkaan tekemä kantelu on siirretty kuntaan, eikä hän ole tyytyväinen saamaansa muistutusvastaukseen, hän voi jatkaa asian käsittelyä tekemällä edelleen kantelun.
Muistutusmenettelystä säädetään sosiaalihuollon asiakaslain 23 §:ssä. Lakiin lisättiin toimintayksiköille velvoite tiedottaa asiakkaille muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestää muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Kuntien on tämän vuoksi syytä
tarkistaa asiakkaille suunnattua tiedotustaan muistutusmenettelystä.
Lain uuden sanamuodon mukaan asiakas voi tehdä muistutuksen ollessaan tyytymätön sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluun. Tarkennus oli paikallaan, koska aiemmin pykälässä
säädettiin ainoastaan kohtelusta. Käytännössä muistutuksia on jo aiemmin katsottu voitavan tehdä myös, kun asiakas on ollut tyytymätön saamaansa palveluun tai menettelyyn asiansa hoitamisessa. Muutos vahvistaa näin olemassa olevan käytännön.
Valiokuntakäsittelyssä lakiehdotukseen tehtiin vielä lisäys, jonka mukaan muistutuksen voi tehdä
asiakkaan lisäksi myös hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheinen, jos asiakas ei
sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene sitä itse
tekemään. Lisäys helpottaa nykyistä käytäntöä. Esimerkiksi muistisairaiden asiakkaiden omaiset
ovat pyrkineet hankkimaan käytännössä merkityksettömiä allekirjoituksia muistutuslomakkeisiin
vielä siinä vaiheessa, kun asiakas ei enää tosiasiassa ymmärrä mistä on kyse. Tietooni ei ole tullut,
että tähänkään mennessä muistutuksiin olisi jätetty vastaamatta, mikäli suostumuksen ja allekirjoituksen saaminen asiakkaalta itseltään ei ole enää mahdollista.
27
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
39
Sivu 173
Kantelun siirtämisestä käsiteltäväksi ensisijaisesti muistutuksena säädetään uudessa asiakaslain 23
§:ssä. Aluehallintovirasto arvioi onko kantelu tarkoituksenmukaista käsitellä muistutuksena ja voi
siirtää asian sosiaalihuollon toimintayksikköön. Siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Kunnan
on puolestaan annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta aluehallintovirastolle.
8.2.
Muistutukset, oikaisuvaatimukset ja valitukset
Muistutuksia tehdään vuosittain erittäin vähän. Toiminta-alueen kunnista vain Kouvolassa muistutusmenettelystä on muodostunut käytetty tapa antaa palautetta sosiaalihuollon palveluissa koetuista epäkohdista. Koska muistutusmenettely on nyt ensisijainen aluehallintovirastoon tehtäviin
kanteluihin nähden, muistutusten määrän voi odottaa lisääntyvän.
Taulukko 15. Muistutukset v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011)
Hamina
Kotka
Kouvola
Pyhtää
2 (0, 0, 0, 1)
7 (3, 3, 3, 4)
39 (66, 104, 0 (1, 3, 7, 6)
14, 19)
Kaakon kak- Yhteensä
sikko
0 (1, 3, 1, 2)
48 (71, 113,
25, 32)
Taulukko 16. Oikaisuvaatimukset ja valitukset v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011, v. 2010)
Kaikki oikaisuvaa- Lautakunta
Valitukset hal- HaO
muuttimukset
muutti/palautti
linto-oikeuteen
ti/palautti
Hamina
18 (23, 12, 9, 20)
1 (2, 5, 0, 1)
2 (4, 2, 2, 3)
0 (1, 2, 3, 0)
Kotka
34 (39, 43, 46, 39)
1 (2, 3, 1, 0)
9 (5, 10, 7, 8,)
1 (1, 3, 1, 2)
Kouvola
100 (79, 73, 100, 0 (1, 1, 7, 10)
22 (63, 12, 20, 0 (1, 3, 8, 10)
120)
14)
Pyhtää
3 (4, 8, 11, 15)
0 (0, 1, 0, 3)
2 (2, 4, 11, 6)
0 (1, 0, 1, 0)
Kaakon kaksikko 13 (4, 8, 5, 3)
0 (1, 0, 0, 0)
10 (1, 2, 2, 1)
0 (0, 0, 0, 0)
Taulukko 17. Oikaisuvaatimusten jakautuminen kunnittain ja palvelualueittain v. 2014
Toimeentulotuki Vammaispalvelu Lastensuojelu Muu
sos.huolto
Hamina
12
3
0
3
Kaakon kaksik- 3
1
0
9
ko
Kotka
12
21
0
1
Kouvola
48
25
4
23
Pyhtää
1
2
0
0
Yhteensä
18
13
34
100
3
40
Sivu 174
KUNTAKYSELY SOSIAALIASIAMIEHEN VUODEN 2014 SELVITYSTÄ VARTEN
OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN
Muistutukset v. 2014
1. Kuinka monta sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta tehtiin vuoden 2014 aikana ?
___ kpl
Pyydän toimittamaan kopiot muistutuksista vastineineen sosiaaliasiamiehelle (mikäli ei ole vielä
toimitettu). Jos asiakas ei ole antanut lomakkeella suostumusta tietojen luovutukseen asiamiehelle,
kopiot toimitetaan niin, että niistä on henkilötiedot poistettu/peitetty.
Muutoksenhaku vuonna 2014
1. Kuinka monta kaikista sosiaalihuollon palveluista tehtyä oikaisuvaatimusta viranhaltijan päätöksestä sosiaalihuollosta vastaava lautakunta tai lautakunnan jaosto on käsitellyt vuoden 2014 aikana?
___ kpl
2. Miten oikaisuvaatimukset jakautuivat palveluiden osalta?
Toimeentulotuki
___ kpl
Vammaispalvelu
___ kpl
Lastensuojelu
___ kpl
Muu sosiaalihuolto
___ kpl
3. Kuinka monta päätöstä lautakunta/jaosto muutti tai palautti uudelleen käsiteltäväksi? ___ kpl
4. Kuinka monta sosiaalipalveluja koskevaa valitusta tehtiin vuoden 2014 aikana hallinto-oikeuteen?
___ kpl
5. Kuinka monta päätöstä hallinto-oikeus on muuttanut tai palauttanut asian lautakunnan/jaoston
uudelleen käsiteltäväksi vuonna 2014? ___ kpl
VANHUSPALVELULAIN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN
1. Miten kunnassanne on kehitetty tai aiotaan kehittää palvelurakenteita iäkkäiden henkilöiden palveluissa?
_____...
2. Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai toimintamalleja? Millaisia?
a) iäkkäiden henkilöiden monipuoliseen palveluntarpeen selvittämiseen ja palvelujen suunnitteluun?
______...
b) iäkkään henkilön osallisuuden vahvistamiseen oman palvelunsa suunnittelussa ja toteutuksessa?
______...
c) palveluja koordinoivan vastuutyöntekijän nimeämiseen ja toimintaan?
______...
3. Onko kaikille hoiva- tai palveluasumisen kriteerit täyttäville hakijoille pystytty järjestämään hoivapaikka kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta? ____...
41
Sivu 175
4. Kuinka monta kielteistä päätöstä hoiva- tai palveluasumisesta on jouduttu antamaan v. 2014 sillä
perusteella, että on ollut tiedossa, ettei paikkaa pystytä järjestämään kolmen kuukauden määräajassa päätöksen antamisesta? _____...
5. Vanhuspalvelulain mukaan iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa hoidossa ja huolenpidossa kotiin
annettava hoito on ensisijainen palvelu. Tämä lisää paineita kotihoidon suuntaan.
Millä tavoin kotihoidon resursseissa on huomioitu kotihoidon lisääntynyt ja edelleen lisääntyvä tarve? _____...
LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU
Sosiaalihuoltolain lapsiperheiden kotipalvelua koskeva säännös tuli voimaan kuluvan vuoden alusta.
Monissa kunnissa on varauduttu muutokseen siten, kotipalvelua on lisätty tai alettu jossakin määrin
tarjota jo ennen lain voimaantuloa.
3. Mikäli kunnassanne ei ole vielä tarjolla kotipalvelua lapsiperheille siinä laajuudessa kuin sosiaalihuoltolain 19 §:ssä edellytetään, millaista lisäystä resursseissa arvioidaan tarvittavan?
4. Miten perheet jatkossa ohjautuvat lapsiperheiden kotipalvelujen asiakkuuteen?
LASTENSUOJELU
Lastensuojelulain muutosten ja uuden sosiaalihuoltolain myötä painopiste lapsiperheiden palveluissa siirtyy ehkäiseviin- ja matalan kynnyksen palveluihin. Kiireellisen sijoituksen kriteerejä tiukennetaan v. 2016 alusta ja avohuollon tukitoimien ensisijaisuus korostuu.
3. Millaisia avohuollon tukitoimia on nykyisin käytössä kunnassanne?
_____...
4. Aiotaanko ottaa/onko tarvetta ottaa/onko jo otettu uusia avohuollon tukimuotoja käyttöön? Millaisia? ___...
5. Kuinka monta kiireellisen sijoituksen päätöstä tehtiin vuonna 2014? ___ kpl
6. Kuinka monta suostumukseen perustuvaa huostaanottopäätöstä tehtiin v. 2014? ___ kpl
7. Kuinka monta huostaanottopäätöstä hallinto-oikeus ratkaisi v. 2014? ____ kpl
Pyydän palauttamaan vastaukset sähköpostitse tai postitse 16.2.2015 mennessä.
Lämmin kiitos yhteistyöstä!
Sirkku Bilaletdin
sosiaaliasiamies
Socom
Salpausselänkatu 40 A, 45100 KOUVOLA
p. 040 728 7313
[email protected]
42
Sivu 176
SOCOM
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy
www.socom.fi
Laserkatu 6
53850 LAPPEENRANTA
Salpausselänkatu 40 A
45100 KOUVOLA
43
§ 70, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 973/2015
Sivu 177
Muutoksia sosiaalihuollon palveluissa kesäkaudella 2015
Sotela 22.4.2015
Valmistelijat: Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, puh. 234 5267 ja
maahanmuuttajatyön johtaja Pirjo Puolakka, puh. 234 4482
Edellisten vuosien tapaan sosiaalihuollon yksiköiden toimintoja supistetaan
kesällä mm. sijaistarpeen vähentämiseksi. Tänä kesänä toimeentulotukiasioiden osalta vähennetään henkilöstön puhelinaikoja, jotta hakemusten käsittelyyn voidaan turvata riittävä aika lomakaudesta huolimatta.
Muutoksista tiedotetaan välittömästi kyseisissä toimipisteissä sekä kaupungin
kotisivuilla.
Taimelan lasten ja Kotomäen nuorten vastaanottokodit toimivat
19.6.—19.7.2015 yhdistettynä vastaanottokotina Taimelan tiloissa.
os. Juhaninkatu 18.
Kotkansaaren sosiaalitoimisto on avoinna klo 9—15. Toimiston puhelinajat
ajalla 1.6.—31.8.2015 ovat seuraavat:
toimeentulotuen neuvonta tiistai ja torstai klo 13—14 sekä
sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat tiistai ja torstai klo 11—12
Toimeentulotuen käsittelyaikatieto löytyy osoitteesta
http://www.kotka.fi/asukkaalle/perhe-_ja_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki
Maahanmuuttajapalvelut (Karhulantie 46)
Toimisto ja Virkaneuvo avoinna klo 8—15. Toimitaan supistetulla henkilökunnalla. Vastaanottokeskuksen yksiköt toimivat normaalisti.
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy sosiaalihuollon toimintojen kesäajan
muutokset.
Oikaisuvaatimusohje
§ 71, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 974/2015
Sivu 178
Nimikemuutokset/sosiaalihuolto/Villa Jensen
Sotela 22.4.2015
Valmistelijat: Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, puh. 234 5267
Palvelussuhdeasiantuntija Johanna Kivelä, puh. 040 745 3469
Voimassa olevan sosiaalija terveyslautakunnan johtosäännön 4 §:n mukaisesti sosiaalija terveyslautakunta päättää virassa ja työsuhteessa olevan henkilökunnan kelpoisuusehdoista ja nimikkeistä kaupunginhallituksen
antamien ohjeiden mukaisesti.
Sosiaalihuollossa on työskennellyt henkilöstöä ohjaaja-nimikkeellä hyvinkin
erilaisissa tehtävissä. Tehtävissä on myös erilaisia kelpoisuusvaatimuksia.
Työn vaativuuden arvioinnin yhteydessä pyrittiin yhtenäistämään nimikkeitä, kun työn sisältö ja/tai vaativuus sekä kelpoisuusvaatimus on sama.
Tällöin on neuvotteluissa sovittu, että Nuorisoryhmän, Villa Jensenin, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaalitoimistojen ja maahanmuuton palvelualueen vakanssit muutetaan sosiaaliohjaajiksi. Tehtävän kelpoisuusvaatimus on sosiaalialalle suuntaava ammattikorkeakoulututkinto ja vakanssi
kuuluu hinnoittelukohtaan ja TVA-tasoon 04SOS050A2.
Villa Jensenin osalta nimikemuutosta ei kuitenkaan virallisesti ole tehty.
Nyt esitetään, että tämä virhe korjataan 1.6.2015 lukien ja liitteen mukaiset
vakanssit muutetaan nimikkeeltään sosiaaliohjaajaksi. Muutoksella ei ole
vaikutusta palkkaukseen.
./.
Liitteenä nimikemuutos perusteluineen.
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä liitteen mukaiset nimikemuutokset.
Ote:
Hepa/Maija Kaltakari, Kaisa Piirainen, Raija Bly
Sosiaali- ja terveystoimi/Johanna Kivelä
Oikaisuvaatimusohje
§ 71, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Nimikemuutokset
Sivu 179
HENKILÖSTÖSUUNNITELMALOMAKE
HENKILÖSTÖSUUNNITELMALOMAKE
SOSIAALIHUOLTO/SOSIAALITYÖ/TUKIKESKUS VILLA JENSEN
Nimikemuutokset
Vanha nimike
Vakanssinumero
Uusi nimike
Vanha hinnoittelu
Uusi
hinnoittelu
Muutosajankohta
Vakanssin vakitui- Perustelut
nen hoitaja
Ohjaaja
3666020024 sosiaaliohjaaja
04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015
Anne-Kaija Peri
Perustelut päätöstekstissä
Ohjaaja
04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015
Tytti Osola
Ohjaaja
04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015
avoin
Ohjaaja
04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015
Sirkka Joukainen
Ohjaaja
04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015
Sari Tuomala
Ohjaaja
04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015
Riitta Ylönen
Ohjaaja
04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015
Aija Samanen
sijainen Terhi Mylläri
Ohjaaja
04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015
Leena Jarva
Ohjaaja
04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015
Sinikka Vuorela
sijainen Mari Toropainen
§ 72, SOTELA 22.4.2015 17:00
KH: 873/2014
Sivu 180
Vastaus valtuustoaloitteeseen vaikeavammaisten asumispalvelujen järjestämisestä kaupungin
omana toimintana
Sotela 22.4.2015
Valmistelijat: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231 ja
vammaistyön johtaja Heli Kulmala. puh. 234 5875
Valtuutettu Seija Piipponen-Pekkola ja 7 muuta valtuutettua on tehnyt
valtuustoaloitteen vammaispalveluista. Aloitteen keskeinen sisältö on, että
Kotka päättäisi tuottaa vammaisten arjen selviytymiseen tarkoitetut palvelut
omana toimintana.
./.
Aloite on esityslistan liitteenä.
Aloitteessa viitataan hankintalainsäädännön uudistamiseen, joka on edelleen vireillä eikä uuden lain voimaantulosta ole tietoa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta kunta voi päättää, järjestääkö se palvelun hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai
muiden kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä, hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä
tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta taikka antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin.
Vammaispalveluissa arjesta selviytymisen keskeisiä palveluja ovat asumispalvelut, työ- ja päivätoiminta sekä henkilökohtainen apu. Asumispalveluja järjestetään vammaispalvelulain nojalla vaikeavammaisille sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain nojalla kehitysvammaisille.
Työ- ja päivätoimintaa voidaan niin ikään järjestää kummankin lain nojalla.
Henkilökohtainen apu taas on vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten palvelu.
Asumispalveluja järjestetään omana toimintana, kuntayhtymän palveluina
sekä ostoina yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Kehitysvammaisten päivä- ja
työtoiminta siirtyi vuosia sitten Sotek-säätiön tuottamaksi ja viimeisimmässä kilpailutuksessa Coronaria Hoivapalveluille, joiden alihankkijana Sotek
toteuttaa palvelut edelleen.
Henkilökohtainen apu toteutetaan ensisijaisesti työnantajamallilla, jossa
asiakas itse hankkii ja palkkaa avustajansa. Vajaa kolmannes asiakkaista
käyttää vain ostopalvelua ja saman verran täydentää työnantajamallia ostopalveluilla esim. avustajan äkillisesti sairastuessa. Henkilökohtaisen avun
palvelut on juuri kilpailutettu ja palvelun tuottajat valittu. Ennen kilpailutusta
tehtiin myös laskelma oman toiminnan vaihtoehdosta. Se ei osoittautunut
halvemmaksi, kun otetaan huomioon työnantajan riskit työsuhteissa sekä
työnjohdon tarve 24/7 palveluissa.
./.
Tarkempi kuvaus asumispalvelujen tuottamisen tilanteesta on liitteessä.
Vammaisten erilaiset palvelutarpeet kasvavat myös tulevaisuudessa, mutta
tiedossa ei ole enää suuria yhtäaikaisia muutoksia, kuten oli vuonna 2013
osana kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämistä. Palveluja tullaan järjestämään yksilöllisten tarpeiden ja tarjolla olevien palvelujen yhteensovittamisella, missä otetaan huomioon asiakkaan tarve, palvelun sisältö ja soveltuvuus, palvelun sijainti sekä palvelujen kustannukset.
Esittelijä:
§ 72, SOTELA 22.4.2015 17:00
Ehdotus:
KH: 873/2014
Sivu 181
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa liitteen mukaisen selvityksen
vastauksenaan valtuustoaloitteeseen vaikeavammaisten asumispalvelujen
järjestämisestä kaupungin omana toimintana.
Samalla lautakunta toteaa, että tulevaisuudessakin palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon asiakkaan tilanne ja tarpeet, palvelujen sisältö ja
laatu sekä kustannukset. Mikäli uusien yksikköjen perustaminen tai toimintojen järjestäminen tulee ajankohtaiseksi, palvelujen tuottamistapa päätetään toiminnan suunnittelun yhteydessä.
Ote:
Kaupunginhallitus
§ 72, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Valtuustoaloite vammaispalveluista, Piipponen... Sivu 182
§ 72, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Valtuustoaloite Liite
Sivu 183
Liite
Keskeisten vammaisille tarkoitettujen palvelujen tuottamistavat ja toiminnan linjaukset
Vammaisten palvelujen järjestämisessä on jo vuosikymmenten ajan toiminut ns. monitoimijamalli eli palveluja on tuotettu kunnan omana palveluna, kehitysvammaisille kuntayhtymän palveluina sekä ostamalla
palveluja kolmannen sektorin toimijoilta ja yrityksiltä.
Perustana palvelujen järjestämistavoissa ovat mm. Kotkan kaupunkistrategian linjaukset. Kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen / lakkauttaminen on valtakunnallinen tavoite, joka on kymmenen
vuoden ajan leimannut palvelujen kehittämistä. Samaan aikaan palvelut on tuotu kehitysvammaisten
omaan asuinympäristöön, mikä on tarkoittanut palvelujen ja asumisen hajautumista kuntiin. Tämä on
merkinnyt huomattavaa lisäystä asumispalveluihin ja erilaisia ratkaisuja niiden tuottamiseen. Kehitysvammaisten palveluissa erilaisten järjestöjen tuottamat palvelut ovat edelleen vahvasti kunnallisten ja
yksityisten palvelujen rinnalla. Erityishuollon kuntayhtymien palvelutuotanto on vähentynyt koko maassa.
Palvelujen järjestämisen keskeiset periaatteet määräytyvät vammaispalvelulaista sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetusta laista. Mm. asumispalveluista on myös kansalliset laatusuositukset. Näillä
keinoin palveluja on ohjattu sekä sisällön että laadun kehittämiseen tuottajasta riippumatta. Henkilöstömääristä on suositukset, samoin henkilöstörakenteesta ja henkilöstön kelpoisuudesta. Yksityiset ympärivuorokautiset palvelut edellyttävät palvelun tuottajalle myönnettyä lupaa ja näitä palveluja valvotaan jopa
tiukemmin kuin kunnan omaa palvelutuotantoa.
Vammaisten asumispalvelut Kotkassa vuonna 2015
Vammaispalvelulain mukaista palveluasumista ostetaan 31 asiakkaalle. Omaa toimintaa ei ole. Palveluasuminen voidaan järjestää myös asiakkaan omassa kodissa. Vaikeavammaisia kotkalaisia asuu eripuolilla maata: osa opiskelun vuoksi, osa perhesyistä tai vastaavista. Osalla asuminen palveluasunnossa
muualla Suomessa johtuu vamman laadusta ja asumisen erityispalveluista kuten esim. kuurosokeilla.
Vaikeavammaisten palveluasumisessa kustannukset vaihtelevat 113-426 €/vrk. Osassa kustannus on
myös tuetun asumisen tasoa eli 23-37 euroa vuorokaudessa.
Laitoshoidossa on edelleen 14 kehitysvammaista, joista 10 Carealla Kuusankoskella, kolme Hoikussa ja
yksi Vaalijalassa. Carean laitoshoito vähenee mm. sen omien asumispalvelujen lisääntyessä mm. Kotkassa Hovinsaarelle rakennettavaan uuteen 8-paikkaiseen yksikköön.
Kehitysvammaisten asumisessa eniten palveluja sisältävä muoto on autettu asuminen, jossa henkilöstö
on paikalla ympäri vuorokauden. Näitä palveluja kaupungin omana toimintana tuotetaan Mäntykankaan
palveluasunnoissa ja Mussalokodissa. Palveluja hankitaan myös Carea-kuntayhtymältä sekä 12 muulta
palvelujen tuottajalta. Suurimmat tuottajat ovat Coronaria Hoivapalvelut (Aittapolku, 14 paikkaa), Kotkan
Jelppiskoti (12) ja Mikeva (10).
Ohjattu asuminen tarkoittaa yksikköjä, joissa henkilökunta ei ole kokoaikaisesti paikalla ja usein niin, että
yöllä työntekijä ei ole paikalla. Näitä asumispalveluja tuotetaan itse Kaislakodissa. Palveluja ostetaan
Carealta sekä kuudelta muulta palvelujen tuottajilta osin eri puolella maata. Eniten ohjatun asumisen
asiakkaita on Jelppiskodissa (11 henkilöä).
Asumisen kevein muoto eli tuettu asuminen tarkoittaa asumista omassa kodissa ja työntekijöiden tukikäyntejä siellä. Näitä asukkaita tukevat Kotkassa ja Haminassa kaupungin omat avohuollon ohjaajat
sekä Jelppiskoti. Lisäksi Mäntykankaan tukiasunnoissa (20 kpl) on omaa henkilökuntaa. Carealta ostetaan tukiasumista yhdelle asukkaalle ja Eteva-kuntayhtymältä yhdelle.
Kehitysvammaisten asumispalvelujen hinnoittelussa siirryttiin ns. brutto-ostoon vuonna 2014 ja kustannukset ovat vertailukelpoisia. Ne sisältävät myös asukkaiden ateriakustannukset. Oheiseen taulukkoon
on koottu tiedot kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasmääristä, tuottajista ja palvelun hinnoista
maaliskuussa 2015.
§ 72, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Valtuustoaloite Liite
Sivu 184
Kehitysvammaisten asumispalvelujen järjestämistavat, asiakkaat sekä kustannukset
oma toiminta Carea
muut
Autettu asuminen
asiakkaita
41
23
61
tuottajia
kustannus €/vrk
135-146
160-350
116-240
Ohjattu asuminen
asiakkaita
2
15
tuottajia
4
kustannus €/vrk
55
108 **
31-78
Tuettu asuminen
asiakkaita
20 *
1
8
tuottajia
1
kustannus €/vrk
25
66 ***
28
* Mäntykankaan tukiasunnot
** ostoina myös Eksotelta ja yhdeltä kunnalta, 38-94 €/vrk
*** myös Eteva-kuntayhtymältä, 39 €/vrk
Tulevat tarpeet ja näkymät
Asumispalvelujen tarve tulee jatkossakin lisääntymään, mutta maltillisesti. Vaikeavammaisten osalta
tilanteen ennustaminen on erityisen hankalaa. Kehitysvammaisten palveluissa laitoshoidon purku on
loppusuoralla ja asukkaat siirtyvät erilaisiin asumispalveluihin, kun soveltuvia paikkoja löytyy. Asumispalveluissa kiinnitetään myös huomiota siihen, että asumisyksiköissä olisi jokseenkin samanikäisiä ja samanlaista apua tarvitsevia vammaisia. Uudet yksiköt ovat aikaisempaa pienempiä. Carean vireillä olevissa hankkeissa paikkaluku on kahdeksan, mikä merkitsee suurta henkilöstömäärä suhteessa asumispaikkoihin ja myös lähes laitoshoidon suuruisia kustannuksia. Kunnallisena toimintanakaan ei enää saa
rahoitusta esim. 15-paikkaisten yksiköiden rakentamiseen.
Etenkin nuorten ja lievästi kehitysvammaisten tavoite on asuminen omassa kodissa ja tätä on valmisteltu
kuntien ja ARAn yhteisessä kortteliasumisen hankkeessa, jossa Kotka on ollut mukana. Käyttöön etsitään yksittäisiä asuntoja tai asukkaiden toiveen mukaisia kimppa-asuntoja palvelujen ja kulkuyhteyksien
läheltä niin, että olemassa olevat asumisyksiköt voivat olla tukipisteinä asukkaille. Lisäksi tarvitaan yhteiseen tapaamiseen ja vapaa-ajan toimintaa soveltuva tila lähelle. Kortteliasumiseen tullaan usein asumisvalmennuksen kautta, jolloin nykyisistä asumispalvelupaikoista osa voisi muuttua valmennuspaikoiksi.
Kymenlaaksossa on käynnistetty yhteinen kehitysvammapalvelujen selvitys vuoden 2015 alussa. Sen
tekevät kunnat ja Carea yhdessä. Tavoitteena on löytää yhteinen linjaus palvelujen tuottamiseen, palvelutasoon sekä palvelujen sijaintiin. Kunnista osa on kehittänyt omia ja ostopalveluja ja osa nojautunut
edelleen vahvasti Carean palveluihin. Erityisryhmien osalta asuminen edellyttää yhteisiä ratkaisuja, koska kaikki kunnat ovat liian pieniä oman erityisasumisen toteuttamiseen. Samalla linjataan työ- ja päivätoiminnan järjestämistapoja ja paikkoja sekä selvitetään Carealta tulevaisuudessa tarvittavia erityisosaamisen palveluja.
Monitoimijainen palvelujen tuottamistapa tulee jatkumaan, koska se vastaa myös erilaisten asiakkaiden
tarpeisiin. Asiakkaan näkökulmasta palvelun sisältö, turvallisuus ja pysyvyys ovat keskeisiä. Kunnat linjaavat omaa toimintaansa erityisesti kehitysvammaisten palveluissa, kun kuntayhtymien rooli muuttuu ja
osaamista on enemmän myös kunnissa. Lisäksi on katsottava palvelujen kustannuksia suhteessa niiden
sisältöön.
Kokemukset kaikista palvelujen tuottamistavoista ovat olleet hyviä eikä merkittäviä laadullisia eroja ole
ollut havaittavissa. Palvelun tuottajien määrä lisääntyy, mikä vaikuttaa hinnoitteluun, mutta pakottaa kiinnittämään huomiota myös laatuun. Asiakkaat ja heidän omaisensa ovat parhaita laadun valvojia virallisen valvontaorganisaation ohella.
Palvelujen toteutuksessa tullaan jatkossakin tekemään linjaus tuottamistavasta silloin, kun palveluja lisätään tai merkittävästi uudistetaan. Tuolloin otetaan huomioon erilaiset näkökulmat, joita edellä on käsitelty. Palvelujen tuottamistavan sitominen vain yhteen ei ole tänä päivänä perusteltua.
§ 73, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 219/2015
Sivu 185
Kuntalain 51 §:n otto-oikeus/Viranhaltijoitten päätökset ja neuvostojen pöytäkirjajäljennökset
17.4.2015 mennessä
Sotela 22.4.2015
Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209
Sosiaalijohtajan päätöspöytäkirjat
18.3.2015 § 21
- Valinta terveydenhoitajan työsuhteeseen/Työvoiman Palvelukeskus
Väylä/Varpu Laitalainen
Terveysjohtajan päätöspöytäkirjat
10.2.2015 § 6
- Tutkimusluvan myöntäminen/Ihonen Marko ja Luoma Sanna
Avoterveydenhuollon johtajan päätöspöytäkirjat
2.3.2015 § 5
- Valinta avoterveydenhuollon ylilääkärin virkaan vastaanottotoiminnassa/
Taskinen Liisa
9.3.2015 § 7
- Valinta terveyskeskuslääkärin virkaan/Šipova Kira
18.3.2015 § 8
- Valinta sairaanhoitajan työsuhteeseen vastaanottotoiminnassa/
Salo Tiina
23.3.2015 § 9
- Valinta sairaanhoitajan työsuhteeseen/Heidi Taponen
Ylihoitajan päätöspöytäkirjat
25.3.2015 § 4
- Valinta sairaanhoitajan työsuhteeseen/Leena Lindberg
25.3.2015 § 5
- Valinta sairaanhoitajan työsuhteeseen/Anna-Reetta Luokkamäki
Sosiaalityön johtajan päätöspöytäkirjat
5.2.2015 § 3
- Valinta sosiaaliohjaajan työsuhteeseen/Jaana Herrala
9.3.2015 § 4
- Sisäinen siirto/Raija Honkanen
11.3.2015 § 6
- Valinta sosiaaliohjaajan virkaan/Tarja Teelahti
Vammaistyön johtajan päätöspöytäkirjat
11.3.2015 § 5
- Valinta ohjaajan työsuhteeseen/Marjo Väisänen
Maahanmuuttajatyön johtajan päätöspöytäkirjat
3.3.2015 § 2
-Valinta sosiaaliohjaajan työsuhteeseen/Kukkola Meeri
Vanhusneuvosto
Vammaisneuvosto
19.3.2015
10.4.2015
Esittelijä:
Ehdotus:
Lautakunta päättää, ettei esiteltyjen päätöspöytäkirjojen johdosta käytetä
kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta.
§ 73, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 219/2015
Sivu 186
§ 74, SOTELA 22.4.2015 17:00
SOTE: 220/2015
Muut asiat
Sotela 22.4.2015
Terveydenhuollon ajankohtaiset asiat/Maija Valta
Sivu 187

Sisällysluettelo SOTELA, 22.4.2015 17:00, Esityslista 1 § -1

Transcription

Similar documents

§ -1, SOTELA 11.2.2015 17:00

Kotkan Energia – häiriötöntä tuotantoa kunnonvalvonnan

1, sotela 11.12.2013 17:00

Vuorijärven Mikalta monenlaista apua

kukat Syksyn - Karhulalainen

KoTa kutsukilpailut 17.

MEPA Meripäivillä 27.7.2013 KOTKAN MERIMIESKESKUS HERÄSI

seniorien jäsentiedote2-2015

Prosenttimääräinen kustannusmalli (Flat rate