Toimintakertomus 2014

Transcription

TEKNINEN PALVELUKESKUS 2014
TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT
Luomme asukkaillemme ja asiakkaillemme viihtyisän, turvallisen ja toimivan rakenteellisen ympäristön
ja edistämme seutuyhteistyötä teknisissä palveluissa. Toimimme myös toimialallamme
seutukunnallisena suunnannäyttäjänä.
Tekninen palvelukeskus valmistelee ja panee täytäntöön teknisen lautakunnan toimialaan kuuluvat asiat.
Teknisen palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja luoda palveluja kaupunkilaisille ja eri hallintokunnille sekä huolehtia kaupungin omaisuudesta valtuuston myöntämien resurssien puitteissa.
Teknisen palvelukeskuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan vuosittain talousarvion ja
investointisuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tavoitteita tarkennetaan käyttösuunnitelman ja investointiohjelman hyväksymisien yhteydessä. Tavoitteiden seurantaa varten palvelukeskus ja
sen yksiköt raportoivat toiminnan ja talouden kehittymisestä lautakunnalle.
Tekninen palvelukeskus on kumppanuusperiaatetta soveltava, asiakkaat huomioiva, kustannustehokas
ja kilpailukykyinen palvelujen järjestäjä ja tuottaja.
Kumppanuusperiaatteella tarkoitetaan oman suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitoresurssin ensisijaista hyödyntämistä, kun suunnitellaan vuosittaisia kohteiden toteuttamisia. Kumppanuus on myös em.
oman resurssin laadullista kehittämistä, kustannustehokkuuden seurantaa ja
tarkoituksenmukaisen oman työn ja ulkopuolisten palveluiden suhteen määrittämistä.
Tekninen palvelukeskus voi toimeksiannosta myydä muille kuntakonsernin yksiköille, muille kunnille ja
yksityisille palveluita ja viranomaistehtäviä sopimuksen mukaan.
TEKNINEN PALVELUKESKUS
TEKNINEN LAUTAKUNTA
TOIMINTAKERTOMUS 2014
TOIMINNALLISTEN MUUTOSTEN VUOSI 2
JOHTAMINEN JA TYÖHYVINVOINTI 3
PALVELUOHJELMA 2020 4
KEHITYSPROJEKTIT4
TEKNINEN LAUTAKUNTA 5
TPK:N JOHTO JA ORGANISAATIO 6
YHTEISTYÖTOIMIKUNTA 7
HALLINTOYKSIKKÖ 8
• YLEISHALLINTO 9
• Palvelupiste Porina 10
• KAUPUNKIMITTAUS 11
• MAASEUTUTOIMI 12
• PYSÄKÖINNINVALVONTA 13
OMISTAMISEN YKSIKKÖ 14
• KIINTEISTÖVARALLISUUS 15
• KATU- JA PUISTOSUUNNITTELU
16
• RAKENNUTTAMINEN 19
• Tulvasuojeluhanke 22
• TALONSUUNNITTELU 20
RAKENTAMISYKSIKKÖ 24
• KUNNALLISTEKNIIKKA 26
• MITTAUSPALVELUT 28
• PUISTOTOIMI 30
• Satakunnan vihertietokeskus 32
• TALONRAKENNUS 34
• TALOTEKNIIKKA 35
LOGISTIIKKAYKSIKKÖ 37
• AJONEUVOKESKUS 38
• HANKINTATOIMI 39
• TEKNISET VARASTOINTIPALVELUT
40
JÄTEHUOLTO 41
TYÖTURVALLISUUS 42
TYÖHYVINVOINTI 44
VIESTINTÄ 45
HENKILÖSTÖTAPAHTUMAT 46
TILINPÄÄTÖSTIEDOT 48
1
TOIMINNALLISTEN MUUTOSTEN VUOSI 2014
Koko Teknisen palvelukeskuksen väki ja tekninen lautakunta tekivät sekä yhdessä että erikseen laajan ja ansiokkaan työn hakemalla isoja ja pieniä toiminnallisia muutoksia tulevaisuutta ajatellen. Tavoitteena oli, että jokainen
vastuualue haki omasta toiminnastaan muutoksen suuntaa ja kehittämisideoita. Tämä toteutui vaihtelevalla menestyksellä. Töitä tehtiin erittäin paljon ja asioihin paneuduttiin. Mikään ei kuitenkaan tapahdu nopeasti. Muutosten läpivienti tulee ottamaan aikansa. Onkin tärkeää, että
koko henkilöstö saadaan muutokseen mukaan ja vastuualueen johtaja toimimaan muutoksen moottorina. Tämä
vaatii johtajuutta ja johtamisen koulutusta, johon olemme
jo panostaneetkin. Silti koulutus jatkuu.
Viime vuonna TPK:ssa toteutettiin ensimmäisen kerran julkisen hallinnon
käyttöön tarkoitettu Hyvän johtamisen kriteerien kysely. Valitettavaa
on, että kysely perustuu sähköpostin
käyttöön, sillä TPK:ssa ei ole pystytty järjestämään sähköpostia kaikille
työntekijöille. Myöskään koneita ei
ole kaikilla työmailla käytettävissä, ja
tämäkin rajoittaa osaltaan toiminnan
laajuutta.
Jätehuollon liikelaitoksen purkaminen ja toiminnan siirtäminen TPK:n
hallintoon kirjanpidolliseksi taseyksiköksi oli iso työrupeama. Marraskuussa 2013 aloitettu muutoksen valmistelu toteutui heinäkuussa 2014.
Näin nopea toiminta oli mahdollista,
koska henkilöstö oli työssä mukana.
Lisäksi saimme aikaan erittäin hyvän
yhteistyön Jätehuollon palveluihin
liittyneiden kuntien kanssa, joka osaltaan madalsi asian loppuun viemistä. Myös poliittinen päätöksenteko
oli muutoksessa kiitettävästi mukana. Jätehuollon osalta tarvitaan vielä
paljon kehittämistä. Kilpailutuksen
tuloksena yhdyskuntajäte viedään
nyt poltettavaksi. Tästä seuraa se, että
Hangassuon toiminta voidaan minimoida, mutta minimointi edellyttää
mm. kierrätyspisteiden uudelleenjärjestelyjä. Jätelain tulevista muutoksista seuraa muutoksia myös jätteen
käsittelyyn, mutta nyt kehitettävä
järjestelmä on valmis ottamaan lain
mukanaan tuomat haasteet vastaan.
2
Logistiikkakeskus muodostettiin vuoden alussa yhdistämällä ajoneuvokeskus, korjaamo ja varastopalvelut, sekä
siirtämällä hankintapalvelut keskushallinnosta
Logistiikkakeskukseen.
Tämän tavoitteena on ollut yhdistää
sisäiset kuljetukset, henkilökuljetukset ja sisäinen tavaran kuljetus yhteen
paikkaan. Sisäiset henkilökuljetukset
selvitettiin työryhmässä ja järjestelystä tehtiin ehdotus, joka nyt odottaa
poliittista käsittelyä.
Hankintapalveluiden siirron tavoitteena on saada hankinnat koko kaupungin osalta selvemmin yhteneviksi.
Ohiostot pitää saada loppumaan.
Kuntaselvitystä tehtiin laajalla rintamalla koko viime vuosi. Karhukuntien
tekniset johtajat toteuttivat omalta
osaltaan laajan selvityksen työn ensimmäisessä vaiheessa. Tällä menettelyllä päästiin toisesta vaiheesta jo
helpommalla. Pitää muistaa, että kunnat ovat hyväksyneet valtuustoissaan
jo vuonna 2003 strategian, jossa on
sovittu teknisten toimien yhdistämisestä, vaikka kuntaliitoksia ei tulisikaan. Tämä päätös on jäänyt toteuttamatta. Tekninen sektori on pieni tekijä
kuntaliitoksissa, mutta omaisuuden
hallinnassa meillä on merkitystä.
Lavian kuntaliitospäätös tuli salaa,
vaikka asia melko varmasti tiedettiinkin jo vuoden alussa. Liitoksen
suunnittelu ja toteutus oli iso työ ja
se edellytti TPK:n monen toimijan
osallistumista toteutukseen. Otimme
joitakin Lavian kunnan töitä jo viime
vuoden budjetista tehtäväksemme,
koska Laviassa oleva vähäinen teknisen puolen henkilöstö ei olisi niistä
selvinnyt. Ehdimme tehdä ennen liitosta lähes kaikki ne työt, jotka pitikin. Kuntaliitoshan on jo kertaalleen
harjoiteltu Noormarkun kanssa. Tosin
siellä oli ammattilaista henkilöstöä tekemässä muutosta.
Jätehuollon lisäksi Tekniseen palvelukeskukseen on siirtynyt muistakin
hallintokunnista uutta henkilöstöä.
Tammikuussa 2014 vakinaisia työntekijöitä (osa-aikaiset huomioiden)
meillä oli tasan 400 henkilöä. Vuoden 2015 alussa meitä oli yhteensä
403 henkilöä. Kasvu johtuu siitä että
Maisan Höövelistä meille siirtyi Porinaan kaksi työntekijää, hankintapalvelujen mukana siirtyi viisi henkilöä,
Sivistyskeskuksesta tuli viisi postin
kuljetukseen kuuluvaa henkilöä ja Jätehuollon mukana siirtyi kuusitoista
henkilöä. Henkilöstöä on vähentynyt
eläköitymisten myötä sopivasti, kun
budjettimäärärahat ovat pienentyneet. Kyse on kuitenkin melkoisesta
henkilöstömyllerryksestä, kun uusia
tekijöitä on tullut seitsemän prosenttia lisää.
Budjetti toteutui kiitettävästi. Mitään
yllätyksiä ei tullut ja talvi oli lähes keväisen leppeä. Kokonaisuutena olemme onnistuneet vuoden 2014 osalta
lähes kiitettävästi. Olemme saavuttaneet meille asetetut tavoitteet. Kehitystyö on asia, joka vaikuttaa aina
moneen asiaan, mutta mitään muutoksen kaaosta emme ole saaneet
aikaan. Muutos on hidasta, lähes huomaamatonta. Kun katsoo taaksepäin,
näkee muutoksen paremmin. Menneisyyteen ei pidä palata, mutta sieltä
voi oppia jotakin.
Hyvät opit kannattaa säilyttää, mutta
kaikkia vanhoja oppeja ei pidä omaksua. Uudet harkitusti käyttöön otetut
opit antavat varmasti paremman tuloksen. Kiitos kaikille mukana olleille!
TPK:n johtaminen ja työhyvinvointi
Tekninen palvelukeskus on panostanut johtamisen sekä työhyvinvoinnin
kehittämiseen jo useita vuosia. Viime
vuoden aikana eMBA-koulutukseen
on osallistunut kaksi henkilöä ja JOKO
–koulutukseen kolme henkilöä. Viime
vuoden alkupuolella saimme loppuun runsaan kymmenen henkilön
TEAT-koulutuksen.
Ennen vuodenvaihdetta teimme päätöksen osallistua valtakunnalliseen
kehittämisprojektiin, Tiikerinloikkaan.
Siinä kehitetään valtakunnallinen johtamisen sapluuna yhteistyössä Kunta-
liiton, KEVAn ja eri yliopistojen kanssa.
Tavoitteena on saada aikaan sertifioitu koulutusjärjestelmä. Koulutuksessa
on mukana viisitoista TPK:n henkilöä.
Työhyvinvoinnin ja varhaisen tuen
mallin käyttöön liittyvää koulutusta
on jatkettu. Varhaisen puuttumisen
ajattelu on saatu kiteytettyä esimiehille hyvin. Viimeisin koulutus oli syksyllä, kun TTL:n Venla Räisänen piti
kaksi puolen päivän esitystä vastuualueiden päälliköille, varapäälliköille
ja keskijohdolle aiheesta: mitä työhyvinvointi on normaalissa toiminnassa.
Tekninen palvelukeskus on panostanut johtamisen kehittämiseen
olemalla mukana valtakunnallisessa
Johtamisverkoston kehittämisessä.
Johtaja on osallistunut yli kolmen
vuoden ajan TTL:n vetämään julkisen
hallinnon hyvän johtamisen kriteerien kehittämiseen. Kehitystyöstä on
tehty kaksi kyselyä TPK:n henkilöstöltä, joilla on sähköposti. Ensimmäisen
vaiheen vastauksia hyödynnettiin
toiminnallisten muutosten kehittämisessä. Valtakunnallinen työ saatiin
kuntoon vuoden 2015 alkupuolella.
Jukka Kotiniemi
TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN PALVELUOHJELMA 2020
Pidetään yhdessä Porista huolta
3
TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPROJEKTIT
Karhukuntien tekniset
Karhukuntien tekniset kokoontui
vuoden 2014 aikana kolme kertaa.
Teknisten ryhmä koostuu Karhukuntien teknisistä johtajista. Lisäksi Porista on mukana henkilöstön edustajana
Timo Uusitalo ja kehittämispäällikkö
Markku Mäkitalo. Kokousten sihteerinä toimii seutujohtaja Henna Lempiäinen.
Kuntien talousarvioiden investoinnit
koottiin yhteen ja kunnat keskenään
sovittivat yhteen töitään ja hankintoja. Lisäksi kokouksessa käytiin läpi
ajankohtaisia asioita mm. lakimuutosten vaikutuksia toimintatapoihin.
Kuntajakoselvitystyön
työryhmä
koostui lähes samoista henkilöistä,
lisäyksenä oli Siikaisten kunta. Huittinen ei kuulunut selvitystyöryhmään.
Kuntajakoselvitystyö sitoi kevätkaudella Karhukuntien teknisten aikaa,
mutta kokoukset pystyttiin silti pitämään. Merkittävä työ oli uusia kuntien
kanssa aikanaan laadittu jätehuollon
yhteistyösopimus. Sen laatimisessa
ympäristökuntien edustajilla oli merkittävä työ.
Kehto ja Kupera
KEHTO-kuntien infra-alan kehittämisen haltuunotto ja toteutus -yhteistyö jatkui vuonna 2014. KEHTO-konsortion perustivat 18 kaupunkia. Nyt
KEHTO-kaupunkeja on 21. Konsortion
ensimmäinen kehityshanke oli KUPERA-hanke, joka päättyi vuonna 2012.
KUPERA-hankkeen myötä saatiin selkeytettyä KEHTO-konsortion muoto
yhteisenä toiminta-alustana.
OPUS-hanke
Vuonna 2013 KEHTO-kaupungit
käynnistivät yhdessä Aalto-yliopiston
kanssa OPUS-hankkeen eli kuntien
teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta -hankkeen. OPUShanke jatkaa KUPERA-hankkeen
hyvää tutkimusyhteistyötä tunnistettujen tärkeiden teemojen ratkaisemiseksi. OPUS-hankkeen ympärille
on rakennettu kolme rinnakkaishanketta, joista Porin Tontin muodostuksen palveluiden tuotteistus -hanke
on yksi. Hankkeelle haettiin TEKESIN
rahoitusta, jota saatiin 99.000€. Turun kiinteistölaitoksen vetämä Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden
tuotteistus -hanke on toinen ja Kuntamaisema Oy:n Kustannusten ja
niihin kohdistuvien suoritteiden kohdistusmalli -hanke on kolmas. TPK:n
edustajat ovat myös mukana Turun
hankkeessa ja vastaavasti Turku, Harjavalta, Kuopio ja Oulu ovat mukana
Porin hankkeessa.
OPUS-hankkeen tavoitteena on mm.
palvelukokonaisuuksien ymmärtäminen ja optimointi osaoptimoinnin sijasta, palveluiden tuotteistaminen ja
kustannusten oikea kohdistaminen.
Porin hankkeen osalta vuonna 2014
pidettiin kolme työpajaa. Työ saatiin
kuntoon pääosin vuoden 2014 loppuun mennessä. Lopputulos esiteltiin
Kehto-foorumissa maaliskuussa 2015.
Lisäksi merkittävimpinä kehityshankkeina voidaan mainita Nuoria
infratöihin, Infrarakentaminen muutoksessa ja Infran korjausvelan laskentamallin kehittäminen. Kahdessa
viimeksi mainitussa TPK:n henkilöstöä
on ollut mukana. Hankkeiden tulosten on tarkoitus palvella kaikkia Suomen kaupunkeja ja kuntia.
TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN ARVOT
ASIAKASLÄHTÖISYYS JA PALVELUHENKISYYS
TALOUDELLINEN TASAPAINO
OSAAMINEN, LAATU JA LUOVUUS
AVOIMUUS JA MARKKINOINTIHENKISYYS
KESTÄVÄ KEHITYS JA TURVALLISUUS
HYVINVOIVA TYÖKYKYINEN HENKILÖSTÖ
4
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Tekninen lautakunta kokoontui toimintavuoden aikana 21 kertaa ja kokouksissa merkittiin pöytäkirjaan yhteensä 451 pykälää. Päätöksistä 1/5
koski kaupunginhallitukselle tehtyjä
esityksiä tai lausuntojen antamista.
Lautakunta on johtosääntönsä ja kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätösten mukaisesti päättänyt ja asiakirjoilla vahvistanut kiinteän omaisuuden kauppoja ja vaihtoja, tonttien ja
muiden alueiden vuokrauksia sekä
urakka- ja muita sopimuksia.
Lautakunta suoritti vuoden aikana
kaksi katselmusta. 24.4.2014 suoritettiin venesatamakatselmus. 14.10.2014
lautakunta suoritti katselmuksen
Kalaholmaan alueen asukkaiden tehtyä Uittopuiston polun rakentamisesta selvityspyynnön lautakunnalle.
Tekninen lautakunta toimii myös tielautakuntana. Tielautakunnan toimituskokouksia pidettiin vuoden aikana
3 kertaa. Lautakunnan jäsenille ja varajäsenille järjestettiin koulutus, jossa
käsiteltiin mm. yksityistielain mukaisia tehtäviä kunnassa ja kunnan yksityistietoimitusta.
TEKNINEN LAUTAKUNTA
JÄSENETHENKILÖKOHTAISET
VARAJÄSENET
Janne Salonen, PS
Petri Salo, PS
Eija Järvinen, PS
Marja-Leena Jokinen, PS
Satu Hatanpää, KOK
Salla Tenho, KOK
Ilkka Holmlund, KOK
Pekka Turunen, KOK
Timo Honkasalo, KOK
Jukka Vuorio, KOK
Jukka Forsström, SDP
Timo Saario, SDP
Mirva Heino, SDP
Emmi Holsti, SD
(>24.3.2014)
Paula Kivimäki, SDP (<25.3.2014)
Tero Savala, SDP
Ulla Tulkki, SDP
Reijo Hirvonen, VAS
Petri Tuomela, VAS
Marja-Leena Kukkasmäki, VAS
Kirsi Lahtinen, VAS
Viveka Lanne, KESK
Matti Rehula, KESK
Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Janne Salonen
ja varapuheenjohtajana Satu Hatanpää.
Kaupunginhallituksen edustajana on kokouksiin osallistunut
Helvi Walli ja nuorisovaltuutettuna Aleksi Ojanperä.
Tekninen lautakunta katselmuksella venesatamissa 24.4.2014 .
Rauman kaupungin tekninen lautakunta vieraili Porissa 11.4.2014.
5
Rakentamisyksikön johtoryhmä
• Markku Koppelomäki, talonrakennusinsinööri
• Arto Rosenholm, kadunrakennusinsinööri
• Paavo Peltola, maastotyöpäällikkö
• Tommi Välimaa, kadunrakennusmestari
• Ismo Ahonen, kaupunginpuutarhuri
• Tapio Laiho, lvi-huoltopäällikkö
Henkilöstön edustajat
• Arto Jokinen, ympäristörakentaja (JHL)
• Pirjetta Sipiläinen-Salo, neuvontahortonomi (KTN)
Sihteeri, Anne Snellman, tekninen asiantuntija
YLEISHALLINTO
Mika Painilainen
KAUPUNKIMITTAUS
Kalervo Salonen
MAASEUTUTOIMI
Mika Ruissalo
PYSÄKÖINNINVALVONTA
OMISTAMISEN YKSIKKÖ
Harri Juhola
Markku Lehtonen
KIINTEISTÖVARALLISUUS
Antti Kilkku
RAKENNUTTAMINEN
Harri Juhola
KATU- JA PUISTOSUUNNITTELU
Sanna Välimäki
TALONSUUNNITTELU
Pentti Klemetti
RAKENTAMISYKSIKKÖ
Markku Koppelomäki
KUNNALLISTEKNIIKKA
Arto Rosenholm
MITTAUSPALVELUT
Paavo Peltola
PUISTOTOIMI
Ismo Ahonen
TALONRAKENNUS
Markku Koppelomäki
TALOTEKNIIKKA
Tapio Laiho
LOGISTIIKKAYKSIKKÖ
Jani Sädemaa
Omistamisen yksikön johtoryhmä
• Harri Juhola, rakennuspäällikkö
• Antti Kilkku, kiinteistöpäällikkö
• Sanna Välimäki, liikenneinsinööri
• Pentti Klemetti, kaupunginarkkitehti
• Kai Klink, rakennuttajarakennusmestari (JHL)
• Markku Rantamäki, suunnitteluinsinööri (KTN)
Sihteeri, Päivi Valkonen, maanmittausinsinööri.
TEKNINEN PALVELUKESKUS
talouspäällikkö Seppo Sairanen
Hallintoyksikön johtoryhmä
• Mika Painilainen, hallintopäällikkö
• Kalervo Salonen, kaupungingeodeetti
• Mika Ruissalo, maaseutupäällikkö
• Tarja Kuusisto, palveluasiant. (JHL) <1.6.2014
• Olli-Pekka Ihalainen, maanmittausteknikko (KTN)
Sihteeri, Tarja Holmström, toimistosihteeri
johtaja Jukka Kotiniemi
JOHTORYHMÄ
• Jukka Kotiniemi, johtaja
• Mika Painilainen, hallintopäällikkö
• Harri Juhola, rakennuspäällikkö
• Markku Koppelomäki, talonrakennusinsinööri
• Jani Sädemaa, kuljetuspäällikkö
• Markku Mäkitalo, kehittämispäällikkö
• Markku J. Lehtonen, toimitilapäällikkö
• Timo Muukkonen, pääluottamusmies (JHL)
• Heikki Tuominen, varapääluottamusmies (KTN)
Sihteeri, Tiina Kourujärvi, johdon assistentti
HALLINTOYKSIKKÖ
Mika Painilainen
TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN
JOHTO JA ORGANISAATIO 2014
AJONEUVOKESKUS
Mika Koski
HANKINTAPALVELUT
Outi Karinharju
TEKNISET VARASTOINTIPALVELUT
Niko Toivonen
TOIMITILAT
Markku Lehtonen
Logistiikkayksikön johtoryhmä
• Jani Sädemaa, logistiikkapäällikkö
• Outi Karinharju, hankintapäällikkö
• Mika Koski, kalustoinsinööri
• Niko Toivonen, varastopäällikkö
• Jussi Sjöholm <30.9.2014, Veikko Elo >1.10.2014
Sihteeri, Suvi Aho, hankintasuunnittelija
6
JÄTEHUOLTO
Jussi Lehtonen
YHTEISTYÖTOIMIKUNTA 2014 Toimintakaudella 2014 TPK:n yhteistyötoimikunta kokoontui seitsemän
kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. TPK:n taloutta, toiminnallisia muutoksia, TPK:n kehittämishankkeita, työhyvinvointia, työterveyshuollon asioita
sekä työsuojeluasioita.
Yhteistyötoimikuntaa pidettiin hyvin
ajan tasalla erilaisista valtakunnallisista ja seudullisista kehittämishankkeista, joissa TPK on mukana.
Eniten yhteistyötoimikunnassa herätti
keskustelua Rakentamisyksikön organisaatiomuutosesitys. Rakentamisyksikköä koskevat organisointimuutosesitykset on teknisen lautakunnan
esityksestä viety kaupunginhallitukselle, joka on hyväksynyt selvitysten
aloittamisen toimialajohtaja Kari
Hannuksen nimeämällä työryhmällä.
Työryhmän tulee antaa kaupunginhallituksen
suunnittelukokoukselle
väliraportti maaliskuussa 2015 ja lopullisen ehdotuksen tulee olla valmis
30.4. mennessä.
Henkilöstön mielipide Rakentamisyksikköä koskevassa asiassa oli, ettei
annetussa aikataulussa ole mahdollista selvittää riittävän perusteellisesti
selvittämisen kohteeksi luvattuja vaihtoehtoja. Jokainen vaihtoehto tulisi
tarkastella kaupungin etu mielessä ja
vaihtoehdoista tulisi olla monipuolinen objektiivinen kirjallinen materiaali
päätöksenteon tueksi. Henkilöstö katsoi, että selvittämistyöhön on varattava huomattavasti enemmän aikaa.
Henkilöstöä myös huolestutti Kari
Hannuksen nimeämän työryhmän kokoonpano. Työryhmässä teknistä toimialaa tuntevat henkilöt ovat jo julkistaneet mielipiteensä asiasta. He ovat
jo tehneet tekniselle lautakunnalle
yhtiöittämisesityksen omien ns. taustatutkimustensa pohjalta. Henkilöstö
katsoi, että kaupungin edun ja yleisesti työryhmän työskentelyn uskottavuuden vuoksi ulkopuolinen selvittäjä
olisi ollut parempi vaihtoehto.
Henkilöstön taholta myös esitettiin,
ettei Tilakeskuksen perustamista ja
Rakentamisyksikön organisointia
pitäisi tarkastella erillisinä asioina.
Selvittämissuuntina voisivat olla
myös talonrakennuksen ja talotekniikan vastuualueiden toimintojen
yhdistäminen Tilakeskukseen niin,
että ne huolehtisivat ainoastaan
rakennusten kunnossapitokorjauksista.
Lopuksi henkilöstöedustajat halusivat huomauttaa, etteivät teknisen
lautakunnan käsittelemät esitykset
Rakentamisyksikön yhtiöittämisestä ja Tilakeskuksen perustamisesta
vastanneet niitä esityksiä, joista
annettiin tiedonanto henkilöstölle,
ja joita esiteltiin yhteistyötoimikunnan kokouksessa. Henkilöstö katsoi
myös, ettei asioiden eteenpäin viemisessä ole noudatettu yt-lakia.
Työterveyshuollon taholta kokouksiin tuotiin tietoa terveystarkastuksista, eri työpisteissä suoritetuista
työpaikkakäynneistä ja niihin liittyvistä parannusehdotuksista.
Työsuojeluun liittyvät asiat koostuivat
pääasiassa työtapaturmien ja läheltä
piti -tilanteiden läpikäymisistä sekä
johdon työpaikoille tekemien turvallisuuskierrosten raportoinneista.
Yhteistyötoimikunnan tarkoituksena
on edistää työnantajan ja henkilöstön
välistä toimintaa. Yhteistyötoimikunnassa henkilöstöllä on mahdollisuus
tulla kuulluksi sekä vaikuttaa omaa
työtään ja työyhteisöään koskevien
päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnalla pyritään sekä kunnallisen
palvelutuotannon tuloksellisuuden
Harri Juhola, pj
YHTEISTYÖTOIMIKUNTA 2014
Työnantajan edustajat
Harri Juhola, puheenjohtaja
Jukka Kotiniemi
Markku Koppelomäki
Markku Lehtonen
Jani Sädemaa
Jussi Lehtonen
Jari Mäkisalo
Seppo Sairanen, yleisvarajäsen
Markku Mäkitalo, yleisvarajäsen
Työntekijäin edustajat
Pirjetta Sipiläinen-Salo, varapj.
Arto Jokinen
Antero Kivelä, työsuojeluvaltuutettu
Merja Koivunen
Tiina Kourujärvi
Annukka Mäkelä
Markku Rantamäki, työsuojeluvaltuutettu
Outi Vainikka-Majuri
Tommi Välimaa
Olli-Pekka Ihalainen, yleisvarajäsen
Marja-Liisa Lehto, yleisvarajäsen
Pauli Pihlajamäki, yleisvarajäsen
Muut kokouksiin kutsuttavat henkilöt
Mirva Polvi, työterveyshoitaja
Ulla Roininen, työhyvinvointipäällikkö
Mika Painilainen, kokouksien sihteeri
edistämiseen että henkilöstön työelämän laadun parantamiseen.
Yhteistoiminta on Porin kaupungissa järjestetty kolmitasoiseksi: kaupunkitaso, virasto- tai laitostaso ja
työpaikkataso. Teknisen palvelukeskuksen yhteistyötoimikunta edustaa yhteistoiminnassa virastotasoa.
Yhteistyötoimikunnan toimikausi on
2014 - 2018 noudattaen kunnallisen
työsuojelun yhteistoimintaorganisaatioiden nelivuotiskautta. Yhteistyötoimikunta toimii myös TPK:n lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana.
Harri Juhola
7
HALLINTOYKSIKKÖ
Hallintopäällikkö
MIKA PAINILAINEN
YLEISHALLINTO
MIKA PAINILAINEN
500
400
300
258
249
Kuukausipalkkainen henkilöstö
Tuntipalkkainen henkilöstö
200
100
HALLINTOYKSIKKÖ (HA)
YLEISHALLINTO (yh)
Henkilöstö 1.12.
206
194
61
62
TPK
2014
HA
2013
HA
2014
26
28
yh
2013
yh
2014
0
TPK
2013
Vastuualueen tehtävänä on valvoa Teknisen palvelukeskuksen toiminnan laillisuutta, huolehtia Teknisen palvelukeskuksen keskitetyistä talous- ja toimistopalveluista, viestinnästä, kopiolaitoksesta, arkistoinnista
sekä teknisistä erityistehtävistä. Vastuualue pitää myös kaupunkilaisille
suunnattua palvelupiste Porinaa. Lisäksi vastuualueen tehtävänä on yksityistielain mukaan tielautakunnan ratkaistavaksi kuuluvat asiat sekä
hoitaa ja ratkaista yksityistielain 93-96 §:issä mainitut tehtävät ja asiat.
KAUPUNKIMITTAUS
KALERVO SALONEN
500
258
KAUPUNKIMITTAUS (km)
249
Henkilöstö 1.12.
206
194
400
300
200
100
61
62
0
TPK
2013
TPK
2014
HA
2013
HA
2014
16
16
km
2013
km
2014
Vastuualueen tehtävänä on kiinteistöinsinöörille lain mukaan kuuluvat
tehtävät sekä niihin liittyvä ylläpito ja kehitys, kaupungin maaomaisuuden tiedonhallinnan konsultointi, kiinteistöjen ja paikkatietoaineistojen
tiedonhallintajärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon kuuluvat tehtävät sekä ilmakuva- ja lakisääteisten kartta-aineistojen sekä geodeettisten
taso- ja korkeusrunkopisteiden ylläpito.
MAASEUTUTOIMI
MIKA RUISSALO
500
400
300
MAASEUTUTOIMI (ma)
Henkilöstö 1.12.
258
249
206
194
61
62
TPK
2013
TPK
2014
HA
2013
HA
2014
200
100
0
9
8
ma
2013
ma
2014
Vastuualueen tehtävänä on hoitaa maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa annetun lain (30.3.2010/210) mukaisia maaseutuhallinnon
yhteistoiminta-alueelle kuuluvia tehtäviä sekä päättää maaseutuelinkeinojen kehittämiseen varattujen määrärahojen jakamisesta. Maaseututoimen viranhaltijat toimivat yhteistoiminta-alueen maaseutuelinkeinoviranomaisina.
MARKKU J. LEHTONEN
500
258
249
(py)
Henkilöstö 1.12.
206
194
61
62
TPK
2013
TPK
2014
HA
2013
HA
2014
400
300
200
100
0
8
10
10
py
2013
py
2014
Vastuualueen tehtävänä on poliisin ohella huolehtia Porin kaupungin
alueella pysäyttämistä, seisottamista ja pysäköimistä koskevien kieltojen
ja rajoitusten noudattamisen valvonnasta ja pysäköintivirhemaksujen
määräämisestä sekä lähi- ja varastosiirroista. Pysäköinninvalvonta huolehtii Porin kaupungille tienpitäjänä kuuluvista romuajoneuvon siirtotehtävistä. Pysäköinninvalvonta valvoo toria ja hoitaa yleiset WC:t.
YLEISHALLINTO Vahingonkorvausasiat
Vuonna 2014 hallintopäällikön päätöksiä ja lausuntoja erilaisista vahingonkorvausasioista (esim. liukastumis- tai autovahingosta) oli yhteensä
75 kappaletta.
Yksityisteiden avustaminen
Vuoden 2013 aikana syntyneitä yksityisteiden kunnossapitokustannuksia
avustettiin keväällä 2014 ensimmäisen kerran koko Porin alueella uuden
yhtenäisen käytännön mukaisesti.
Hakemuksia tuli yhteensä 109 kappaletta. Avustus suoritettiin raha-avustuksena ja se edellytti toimivaa järjestäytynyttä tiekuntaa sekä vähintään
kahta vakinaista asuntoa. Avustusta
jaettiin 81.237,22 euroa ja avustus oli
läpikulkuteillä 49 % ja päättyvillä teillä 44 % kunnossapitokustannuksista.
Rumpuputkiavustushakemuksia rikkoutuneen rumpuputken tilalle tehtiin tekniselle lautakunnalle 2 kappaletta.
Toimistotehtävien tiimiytys
Toimistotehtävien tiimiytysprojektia,
joka kuuluu yleishallinnon toiminnallisiin muutoskohteisiin, vietiin
eteenpäin koko vuoden ajan ja ensimmäinen suuri askel saatiin eteenpäin vuoden vaihteen jälkeen, jolloin
tehtäviä alettiin jakaa muodostettujen tiimien kesken. Tehtävät järjestettiin aluksi omiin
kokonaisuuksiinsa
melko
teoreettiselta pohjalta, jonka jälkeen tehtävien konkretisointi alkoi yhdessä toimistotyöntekijöiden kanssa.
Konkretisointi tapahtui erilaisin keinoin, kuten ryhmätyöskentelyinä, kyselyillä ja
henkilökohtaisilla haastatteluilla. Myös keskushallinto
teki omaa tehtäväkartoitustaan, jossa käytiin läpi taloustehtäviä sekä asiakirjaja hallintotehtäviä, ja myös
näistä saatuja vastauksia
hyödynnettiin.
Mika Painilainen
Toimistotyöntekijät saivat esittää toiveensa sen suhteen, missä tiimissä
he haluaisivat työskennellä. Henkilöt
jaettiin muodostuneisiin tiimeihin
vastausten perusteella ja muutaman
henkilön kanssa pidettiin keskusteluja
tiimivalinnasta, jotta saatiin riittävästi
henkilöitä ja osaamista jokaiseen tiimiin.
Tiimejä muodostettiin viisi kappaletta:
hallinto- ja asiakirjavastaavat, henkilöstövastaavat, talouden suunnitteluvastaavat, tuotannon tukivastaavat
sekä asiakaspalveluvastaavat. Jokaiselle tiimille nimettiin prosessinomistaja, joka toimii myös tiimien jäsenien
lähiesimiehenä sekä tiiminvetäjät, jotka toimivat prosessinomistajan apuna.
Asiakirjahallinto ja kirjaamotoiminta
Teknisen palvelukeskuksen asiakirjahallinnon kehittämistä jatkettiin
vuonna 2014. Kirjaamotoiminta saatiin vakiinnutettua niin, että 2–3 henkilöä hallitsee kirjaamon työtehtävät.
Rakennushankkeista ja tonttien luovuttamisesta laadittiin omat kirjaamisohjeet, jotta asiat saataisiin entistä paremmin rekisteröityä. Loppuvuonna
alettiin suunnitella koko kaupungin
keskitetyn kirjaamon perustamista,
mikä tulee myöhemmin vaikuttamaan
Teknisen palvelukeskuksen kirjaamiskäytäntöihin.
Teknisen palvelukeskuksen päätearkistossa on edelleen paljon paperista asiakirja-aineistoa järjestämättä ja
seulomatta. Paperiarkiston järjestämistä hidastaa ajantasaisen koko virastoa koskevan arkistonmuodostussuunnitelman puuttuminen. Vanha
aineisto täytyy järjestää oman aikansa
ohjeiden ja normien mukaisesti, joten
suunnitteluvaiheessa oleva koko kaupungin tehtäviin ja prosesseihin pohjautuva tiedonohjaussuunnitelman
laatimistyö ei auta vanhan aineiston
järjestämisessä. Tavoitteena on, että
vanha aineisto saadaan järjestettyä
ennen uuden tiedonohjaussuunnitelman käyttöönottoa.
Vanhat hallintokuntakohtaiset arkistosäännöt korvattiin vuoden 2014 alusta alkaen Porin kaupungin asiakirjahallinnon laatukäsikirjalla, joka ohjaa
jatkossa asiakirjahallintoa. Laatukäsikirjan mukaan tekninen lautakunta on
yksi osa-arkistonmuodostaja.
Tiimit aloittivat ajatuskarttojen laatimisen keväällä 2014,
alla henkilöstövastaavat-tiimin ajatuskarttaluonnos.
9
PALVELUPISTE PORINA
Heikki Tuominen
Palvelupiste Porinan kahdeksas toimintavuosi toi mukanaan henkilöstömuutoksia sekä uusina palveluina
kaupungin pyydysmerkkien myynnin
ja Porin Linjojen lipunmyyntipisteen.
Kestosuosikkina säilyneitä kuukausipysäköintilupia myytiin toimintavuoden aikana 2 447 kpl. Kassapalveluissa
kirjattiin 19 091 asiakastapahtumaa.
Virallisia karttoja laadittiin ja toimitettiin 608 kpl. Yhdistettyjä sijoitus- ja katutyölupia myönnettiin vuoden aikana 151 kohteelle. Tämän lisäksi erillisiä
sijoituslupia myönnettiin 95 kpl ja erillisiä katutyölupia 331 kpl. Kaapeli- ja
johtokarttoja laadittiin 869 kpl, joista
näytöt välitettiin 732 kohteeseen. Katukorkeuslausuntoja rakennuslupiin
laadittiin 145 tontille.
Kevät oli Porinassa henkilöstömuutosten aikaa, sillä palveluasiantuntija Tarja Kuusisto jäi toukokuussa eläkkeelle. Kesäkuun alussa palvelupisteessä
aloitti kaksi uutta palveluasiantuntijaa, kun Porin Seudun Matkailu Oy
MAISAn ylläpitämä yhteispalvelupiste
Hööveli lopetti toimintansa Promenadikeskuksessa ja Höövelin palveluita
hoitaneet Sini Veromaa ja Piia UusiLaurila siirtyivät Porinaan. Samalla
myös Porin Linjojen lipunmyyntipiste
siirtyi Porinan tiloihin.
Palvelujen siirron ja kassapisteiden
uudelleenjärjestelyn myötä Porinassa
aloitettiin myös kaupungin kalastus-
lupien myynti. Kalenterivuoden voimassa olevat pyydysmerkit maksavat
porilaisille 8 € ja ulkopaikkakuntalaisille 16 €. Lupa oikeuttaa uisteluun, tuulastukseen sekä kalastukseen erikseen
määritetyillä pyydyksillä. Porinan ylläpitämän säänkestävän veneilykartaston suosio jatkui edelleen.
Toimintavuoden lopulla Porina toteutti myös Lavian kuntaliitoksen
yhteydessä sovitun palvelupiste Paikkurin suunnittelun ja toteutuksen
koulutuksineen yhteistyössä Lavian
kirjastohenkilökunnan kanssa.
Myös Porin Linjojen bussilippujen
myynti ja lataus onnistuu nyt Porinassa. Raili Arola palvelee asiakkaita
erilaisten sarja- ja kausikorttien valinnassa sekä aikatauluneuvonnassa.
Tuttuun tapaan palvelupiste Porinan
henkilökunnan panosta tarvittiin
kuluneen vuoden aikana myös mm.
internetsivujen ylläpidossa, virkistystoiminnan hoidossa, SuomiAreenan
järjestelyissä sekä kaupungin venepaikkojen vuokraustoiminnan ylläpidossa ja vieraslaiturien vuokraus- ja
valvontapalvelussa.
Keväinen veneilyilta täytti Porinan yleisötilat. Tilaisuudessa esiteltiin myös
Selkämeren kansallispuiston ajankohtaisia kuulumisia ja hankesuunnitelmaa.
10
Uudet kassapisteet ja Porin Linjojen
palvelupiste muokkasivat
Porinan ilmettä kesällä.
Uusi 12m pitkä septilaituri palvelee
veneilijöitä kantakaupungin alueella.
KAUPUNKIMITTAUS
Kalervo Salonen
Kaupunkimittaukselle kuuluvat kaupungin kartasto-, ilmakuvaus- ja
niihin liittyvien mittaustöiden koordinointi, GPS -järjestelmän, tasorunkopisteiden (x,y) ja korkeuspisteiden
(H) ylläpito, kiinteistöinsinöörille
lain mukaan kuuluvat tehtävät, kiinteistöjen tiedonhallintajärjestelmien
sekä kiinteistörekisterin ja osoiterekisterin ylläpitäminen. Vastuualueen
päällikkönä toimii kaupungingeodeetti Kalervo Salonen. Vakinainen
henkilöstö oli 15 henkeä.
Keskeisimmät tapahtumat
ja toiminnot 2014
Vuoden 2014 aikana suurin yksittäinen tehtävä on ollut Lavian kuntaliitoksen valmistelu. Lisäksi on jatkettu sekä tietokonejärjestelmien että
ohjelmistojen päivittämistä. Myös
henkilöstön tehtäväkuvausten tarkentamista on jatkettu. Henkilöstön
tietotaitoa on ylläpidetty mm. osallistumalla valtakunnallisiin seminaari- ja
teematapahtumiin.
Uusissa kuntaselvityshankkeissa kaupunkimittaus on kerännyt taustatietoja, tehnyt selvitystyötä ja antanut
useita lausuntoja erityisesti karttaasioihin ja kiinteistönmuodostukseen
liittyen.
Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien vaihto (Porissa 08.11.2010) on
jatkunut myös ympäristökunnissa –
kaupunkimittaus on seurannut näitä
asioita tiiviisti.
Aineistojen hankinta
Merkittävin uusi aineisto oli Blom
Kartta Oy:ltä tilattu ilmakuvaus – kuvaus kattoi Lavian asemakaava-alueen. Kuvaus suoritettiin 10 cm:n pikselikoolla syyskuussa 2014. Kuvaus
saatiin kaikkien toimijoiden käyttöön
vielä vuoden 2014 aikana. Huom!
Ortoilmakuva (vaikkakin tarkka) ei
vastaa asemakaavan pohjakarttaa,
jota laaditaan v. 2015. Yhdistämällä
tähän aineistoon koko Laviasta olevan
Lavian keskusta syksyllä 2014
maanmittauslaitoksen ilmakuvaukset
vuosilta 2013 ja 2014, saatiin eri toimijoille yhtenäinen karttapohja uusissa
koordinaatti – ja korkeusjärjestelmissä (ETRS-GK22 ja N2000). Tässä yhteydessä tuotettiin koko Laviaan ”uudet”
korkeuskäyrät.
Tietojärjestelmien käytön tehostamisessa sekä omissa toiminnoissa että
asiakaspalveluissa korostuu jatkuvasti
aineistojen oikeellisuuden ja laadun
merkitys. Tämän ongelman parissa
on yritetty luoda sellaisia toimintatapoja, joilla ”sähköistä toimintaa” voitaisiin kuitenkin koko ajan edistää.
Tarkistuksia ja täydennysmittauksia
pohjakartan ylläpitoa, rakennusten
kartalle- ja rekistereihinvientiä sekä
kiinteistötoimitusten suorittamista
varten on tehty koko Porin ja myös
Lavian kunnan alueilla resurssien mukaan (resurssipula on huolestuttava).
Keskeisenä kumppanina on toiminut
Rakentamisyksikköön kuuluva mittauspalvelut.
Osoitetiedostojen ja nimistöasioiden
hoitaminen on vaatinut erityistoimenpiteitä varsinkin Porin ja Lavian
päällekkäisten tiennimien osalta.
Kiinteistörekisterin pito asemakaavaalueilla on jatkuvasti säilynyt tärkeänä lakisääteisenä palveluna.
Kiinteistötoimitusten osalta painopiste
jatkaa suuntautumista erilaisten selvitystyyppisten toimitusten suuntaan.
Näitä ovat mm. rasitetoimitukset, yksityistieasiat, laadun muutokset, tunnusmuutokset ja kirjaamisasioiden
päivittäminen.
Yhteistyö valtion laitosten kanssa
on jonkin verran vähentynyt. Maanmittauslaitoksen kanssa yhteistyö
on ollut koko ajan merkittävää. Yksi
isohko yhteishanke on ollut ”Ratatoimitus”, jossa Porin läpi menevän
rautatiealueen ulottuvuus on tarkoitus määritellä - hankkeesta saatiin
maastotyöt kuntoon vuoden 2014
aikana ja tavoitteena on saada tarvittavat rekisterimerkinnät kuntoon
vuoden 2015 aikana. Hankkeen vastuutaho on maanmittauslaitos.
Kaupunkimittaus on ollut mukana muutamissa tutkimushankkeissa, missä keskeisenä toimijana on
operoinut
Porin Yliopistokeskus.
Kuntayhteistyö ja yhteistyö eri hallintokuntien kanssa on selkeästi lisääntynyt.
Keskeisiä tilastotietoja 2014 :
Porin pinta-ala on 1704 km2, josta maaalaa on 834 ja sisävesialuetta 25,5 km2.
• tonttien rekisteröinnit n. 140 kpl
• yleisten alueiden rekisteröinnit 18 kpl
• rakennuspaikan merkitsemisiä 196 kpl
• sijaintikatselmuksia 375 kpl
• tonttijakoja 59 kpl
11
MAASEUTUTOIMI
Mika Ruissalo
Maaseututoimen tehtävänä on hoitaa laissa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle määrätyt tehtävät sekä maaseudun
kehittämistehtäviä Porin yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Porin lisäksi Ulvila, Lavia, Luvia, Siikainen, Merikarvia ja
Karvia. Vastuualueen päällikkönä toimii Mika Ruissalo.
Porin maaseutuhallinnon
yhteistoiminta-alue
Maaseutuviraston kanssa laadittu
maksajavirastosopimus otettiin uuteen tarkasteluun, ja se päivitettiin
vuoden 2014 lopulla. Uusi sopimus
tullaan allekirjoittamaan Porin kaupungin ja Maaseutuviraston välillä
alkuvuoden 2015 aikana. Sopimuksen mukaisia yhteistoiminta-alueita
on Suomessa 61, joista Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue
kuuluu keskimääräistä suurempien
yksiköiden joukkoon. Maaseututoimen asiakkaat koostuvat pääosin
alueen maataloustukia hakeneista
viljelijöistä. Asiakasmäärä lisääntyi
merkittävästi, mikä johtui viljelyn lopettaneiden maanomistajien asioinnista. Toimintavuoden erityispiirteinä
olivat tukioikeuksien omistuksen siirrot maanomistajille, joista tuli uusi,
suuri asiakasryhmä maaseutuhallinnolle. Tämä johtui siitä, että vuoden 2015 alusta alkaen tuen maksun
edellytyksenä olevia tukioikeuksia ei
voi lakimuutoksen takia siirtää maanomistajalle, joka ei ole aktiiviviljelijä.
Tukioikeudet on annettu omistukseen viljelijälle, joka on peltoja viljellyt
vuonna 2006. Useat maanomistajat
halusivat omien peltojen tukioikeudet
omistukseensa, mikä aiheutti loppuvuoden aikana asiakasruuhkan maaseutuhallinnolle.
Toiminnan kehittäminen
Kehittämistoimintaa on tehty resurssien mukaisessa laajuudessa. Maaseutupäällikkö on kuulunut ProAgrian
Tietovirta ja Sataideaa -hankkeiden
ohjausryhmiin.
Syyskuun
alussa
maaseutuasiamies irtisanoutui ja
maaseutusihteeri jäi palkattomalle
virkavapaalle, minkä takia jouduttiin
loppuvuonna sivupisteiden palvelua
12
vähentämään. Paperittoman
asioinnin
lisäämiseksi arvottiin
porilaisten sähköisen
hakemuksen jättäneiden viljelijöiden kesken tablettitietokone,
jonka voitti Antti Aaltonen. Muuhun toiminnan kehittämiseen ei ollut resursseja, koska Porin
sekä sivupisteiden toimistot ruuhkautuivat tukioikeuksien siirtäjistä. Paperilomakkeilla tehtävät tukioikeuden
siirrot tulevat työllistämään hallintoa
vielä tulevina vuosina huomattavasti,
koska tämän toimenpiteen hoitamiseksi ei ole vielä kehitetty sähköistä
järjestelmää. Lisäksi kaikki paperiset
lomakkeet joudutaan edelleen skannaamaan sähköiseen arkistoon, mikä
lisää käsittelytyötä. Tukioikeuden siirtäjät ovat usein iäkkäitä henkilöitä tai
kuolinpesien osakkaita, jotka tarvitsevat henkilökohtaista neuvontaa muita
enemmän.
Maksajavirastosopimuksen mukaan
Maaseutuvirasto ja ELY-keskus kouluttaa yhteistoiminta-alueiden maaseutuviranomaiset, jotka puolestaan
pitävät koulutuksia viljelijöille ennen
kevään tukihakua. Koulutustilaisuuksia asiakkaille on pidetty edellisen
vuoden tapaan Porin Nuorisotalolla,
sähköisen tukihaun osalta IT-palveluiden Atk-luokassa ja lisäksi muiden
kuntien koulujen Atk-luokissa. Yhteistyötä sähköisen tukihaun lisäämiseksi
on tehty MTK:n Tietovirta-hankkeen
kanssa. Tavoitteena on ollut sähköisen
tukihaun lisääminen, mikä vähentää
puutteellisten hakemusten määrää ja
siten täydennystarvetta.
Vuonna 2014 kevään päätukihaku
päättyi jatkoajan jälkeen 8.5. ja säh-
Riistakameran kuva mehiläispesällä
olevasta karhusta.
köisesti jätettyjen hakemusten lukumäärä vaihteli huomattavasti eri kuntien välillä. Yli puolet viljelijöistä jätti
sähköisen hakemuksen, eniten paperittomasti tukea haettiin Karviassa.
Sähköisesti oli mahdollista toimittaa
myös muutokset kesäkuun puoliväliin
mennessä, mutta pääosa viljelijöistä
palautti ilmoituksen vielä lomakkeella. Sähköisen tukihakemuksen tekeminen edellytti, että hakijan tiedot oli
päivitetty tukijärjestelmään ja tarvittavat lohkomuutokset oli tehty kuntaan
maaliskuun loppuun mennessä. EU:n
uusi ohjelmakausi aloittaa vuoden
2015 alusta alkaen. Tähän varauduttiin
jo vuoden 2014 lopulla järjestämällä
ensimmäiset viljelijöiden tukikoulutukset yhdessä MTK:n Tietovirta-hankkeen kanssa.
Maaseutuviranomaiset pitivät vastaanottoa edellisen vuoden tapaan
Siikaisissa tiistaisin, Ulvilassa keskiviikkoisin, Luvialla torstaisin, Laviassa
pääsääntöisesti perjantaisin, Merikarvialla tarvittaessa perjantaisin ja
Noormarkussa tarvittaessa. Karviassa
maaseutusihteeri oli paikalla elokuun
loppuun keskiviikosta perjantaihin ja
toimistonhoitaja kaikkina viikonpäivinä. Päätukihaun yhteydessä oli sivupisteissä useampia päivystyspäiviä
kunnan hakijamäärään suhteutettuna. Syys-joulukuun aikana maaseutupäällikkö hoiti Karvian maaseutuviranomaisen tehtäviä keskiviikkoisin,
koska virkavapaalle jääneen maaseutusihteerin tilalle ei palkattu loppuvuodeksi uutta henkilöä.
Porin maaseutuhallinto jatkoi yhteistoiminnassa kiinteistövarallisuuden
kanssa kaupungin omistamien peltojen vuokra-asioiden hoitoa. Tehtävää
hoiti maaseutuhallinnon tehtävien
ohella Teknisen palvelukeskuksen
projektitehtävissä ollut maaseutusihteeri Maria Huhtamäki, joka valittiin
maaseutuasiamiehen virkaan syyskuun alusta alkaen.
Tilastot
Korjaamatta jääneestä sadosta jätti
satovahinkoilmoituksen 21 viljelijää,
satovahinkokorvaushakemuksia jätettiin 4 ja petovahinkokorvaushakemuksia 14. Näiden osalta tehtiin 22
maastoarviointia.
Maaseutuviranomaiset antoivat 23 lausuntoa/todistusta. Hukkakauratarkastuksia tehtiin
269 hehtaarin peltoalalle. Sitoumus-,
tukioikeuksien siirto- ja tukipäätöksiä
tehtiin 8.000 kpl. Saapuneita kirjeitä
kirjattiin 838 kpl ja lähetettyjä 2207
kpl.
Yhteistoiminta-alueen
maatiloille
maksettiin maaseutuelinkeinoviranomaisten päätöksellä lähes 30 miljoonaa euroa. Maataloustuen hakijoita
Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella oli vuonna 2014 yhteensä 1005 kpl jakautuen seuraavasti: Pori 268, Karvia 219, Ulvila 141,
Lavia 139, Siikainen 98, Merikarvia
90 ja Luvia 50.
Koko yhteistoiminta-alueen sähköisten hakemusten osuus oli 59 %. Karviassa
maataloustukihakemuksen
jätti sähköisesti 80%, Laviassa 58%,
Merikarvialla 60%, Ulvilassa 53%, Siikaisissa 58%, Luvialla 50% ja Porissa
45% hakijoista.
Maataloustukea maksettiin yhteistoiminta-alueella yhteensä 29.798.000
euroa. Tuenhakijoille maksetut summat jakaantuivat kunnittain seuraavasti:
Pori 7.497.000 €
Karvia 6.815.000 €
Ulvila 4.778.000 €
Merikarvia 3.150.000 €
Lavia 2.899.000 €
Siikainen 2.797.000 €
Luvia 1.759.000 €
Maaseutupäällikkö Mika Ruissalo
luovutti arvotun tabletin 27.6.2014.
Kuvassa Antti Aaltonen puolisoineen.
Pysäköinninvalvonta on Porissa
varsin tehokasta ja tuottavaa.
Vastuualueen tehtävänä on valvoa
Porin kaupungin alueella pysäyttämistä, pysäköimistä ja seisottamista koskevien kieltojen ja rajoitusten
noudattamista sekä määrätä rikkeistä
pysäköintivirhemaksuja.
Vastuualueen päällikkönä toimii Markku Lehtonen.
Teknisen palvelukeskuksen Hallintoyksikön pysäköinninvalvonnan vastuualue huolehti pysäköinninvalvonnasta Porissa aluehallintoviranomaisen
myöntämän luvan edellyttämällä tavalla.
Toimintaolosuhteet säilyivät entisellään. Työvuorot vastaavat pysäköin-
Markku Lehtonen
timittarien maksullisuusaikoja ja
poikkeuksellisia ilta-ajan valvontatarpeita.
Tarkastajilla on käytössä nykyaikaiset
käsitietokoneet virhemaksujen kirjoittamiseen.
Tarkastajat ovat osallistuneet Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettäviin pysäköinnintarkastajille suunniteltuihin koulutuksiin ammattitaidon
ylläpitämiseksi. Koulutuksessa käsitellään oikeudellisiin ja liikenneasioihin
painottuvia asioita sekä työturvallisuutta.
Pysäköintivirheitä kirjoitettiin 20811
kappaletta, joista poliisien kirjoittamia
oli 36. Vastalauseita virhemaksuista
käsiteltiin 414 kpl.
Pysäköinninvalvonnan lisäksi vastuualue hoiti kunnalle kuuluvat romuajoneuvojen siirtotehtävät. Ajoneuvojen
varastosiirtoja tehtiin 86 kappaletta.
Edelleen pysäköinninvalvonta vuokrasi toripaikat ja valvoi niiden käyttöä
sekä huolehti yleisistä käymälöistä.
13
Rakennuspäällikkö
HARRI JUHOLA
KIINTEISTÖVARALLISUUS
ANTTI KILKKU
500
OMISTAMISEN YKSIKKÖ (OM)
400
300
258
249
200
100
KIINTEISTÖVARALLISUUS (kiva)
Henkilöstö 1.12.
206
194
77
74
TPK
2014
OM
2013
OM
2014
24
23
kiva
2013
kiva
2014
Vastuualueen tehtävänä on maa- ja vesialueiden hankinta, hallinta, vuokraus ja myynti sekä toimitiloihin ja rakennuksiin kohdistuvat Toimitilattaseyksikön tilaamat työt. Lisäksi vastuualue huolehtii maankäyttö- ja
rakennuslain mukaisista lunastus- ja korvausasioista.
0
TPK
2013
SANNA VÄLIMÄKI
500
400
300
258
249
206
194
KATU- JA PUISTOSUUNNITTELU (ks)
Henkilöstö 1.12.
200
100
77
74
14
14
ks
2013
ks
2014
0
TPK
2013
TPK
2014
OM
2013
OM
2014
Vastuualueen tehtävänä on liikenneväylien ja -alueiden liikenne- ja rakennusteknillinen suunnittelu, liikenneturvallisuus sekä viher-, virkistys-,
liikunta- ja yleisten alueiden maanrakennus- ja vihersuunnittelu sekä niihin liittyvät suunnittelijoille kuuluvat valvonnat. Lisäksi vastuualue vastaa joukkoliikenteestä tarvittavin osin maankäytön ja joukkoliikenteen
suunnittelun kanssa. Vastuualue hoitaa joukkoliikennelautakunnan sekä
Porin seudun joukkoliikenneviranomaisen tehtävät. Joukkoliikennetoiminta ei ole teknisen lautakunnan alaista toimintaa.
RAKENNUTTAMINEN
HARRI JUHOLA
500
400
300
RAKENNUTTAMINEN (rt)
Henkilöstö 1.12.
258
249
206
194
77
74
TPK
2014
OM
2013
OM
2014
200
100
28
26
rt
2013
rt
2014
0
TPK
2013
Vastuualueen tehtävänä on vastata toimitilojen ja yhdyskuntarakentamisen uudis-, korjaus- ja kunnossapitorakennuttamisesta, kustannuslaskennasta ja siivouspalveluiden tilaamisesta. Vastuualue voi rakennuttaa
toimeksiannon perusteella myös muita kuntakonsernin tai muiden kuntien rakennushankkeita. Lisäksi vastuualue valvoo katuja muilla yleisillä
alueilla tapahtuvia töitä.
TALONSUUNNITTELU
PENTTI KLEMETTI
500
400
300
258
249
206
194
TALONSUUNNITTELU (ts)
Henkilöstö 1.12.
200
100
77
74
11
11
ts
2013
ts
2014
0
TPK
2013
14
TPK
2014
OM
2013
OM
2014
Vastuualueen tehtävänä on arkkitehti-, rakenne-, lvi- ja sähkösuunnitelmien ja sovittavien rakennuttamisasiakirjojen laatiminen kaupungin rakennusten uudis-, muutos- ja korjaustöitä varten ja niihin liittyvät suunnittelijalle kuuluvat valvonnat.
Omistamisen yksikön tehtävänä on
isännöidä ja kehittää hallinnassaan
olevia alueita sekä palveluita. Yksikkö vastaa maa- ja vesialueiden sekä
toimitilojen hankinnasta, hallinnasta
ja luovutuksesta, isännöintitehtävistä, siivouspalveluiden ja kiinteistöhoidon tilaamisesta, liikenneväylistä
ja valvoo kumppaneidensa kilpailukykyä. Yksikkö suunnittelee tai tilaa
kaupungin liikenneväylät, viheralueet, arkkitehti-, rakenne-, sähkö- ja
lvi-suunnitelmat sekä vastaa osaltaan
kaupunkikuvan kehittämisestä. Yk-
sikkö huolehtii toimitilojen ja yhdyskuntarakentamisen uudis-, korjaus- ja
kunnossapitorakennuttamisesta sekä
kustannuslaskennasta. Lisäksi yksikkö
valvoo katuja muilla yleisillä alueilla
tapahtuvia töitä. Kalasatama on yksikön vastuulla.
Teknisen palvelukeskuksen vuoden
2009 alusta käyttöönotetun johtamisjärjestelmämallin mukaisesti töiden
teettämisessä noudatetaan kumppanuusperiaatetta. Kumppanuuden
kehittäminen jatkuu edelleen mm.
KIINTEISTÖVARALLISUUS, MAAOMAISUUS
Maa-alueet
Raakamaata tulevaa asemakaavoitusta varten hankittiin toimintavuoden aikana noin 72 ha. Tavanomaista suuremman määrän hankkimista
edesauttoi kunnalle luovutettuja
kiinteistöjä koskeva luovutusvoittojen määräaikainen verovapaus, jonka
voimassaolo päättyi 31.12.2014. Hankintoja rahoitettiin poikkeuksellisen
paljon vaihtomailla, joita luovutettiin
n. 98 ha.
Kaupunki pyrkii eroon sille itselleen
tarpeettomista rakennuksista. Toimintavuoden aikana myytiin Yyterin
leirintäalueen rakennukset sekä yhtiöitettiin Kiertokadulla kaksi kerrostaloa huoneistojen myyntiä varten.
Harri Juhola
tuotteistamisella ja prosessityöskentelyllä. Töiden teettämisessä käytetään periaatetta, jossa omat resurssit
käytetään ensin ja sen yli menevä
kuorma hoidetaan ulkopuolista urakointia käyttäen. Kumppanuusperiaate on useissa kunnissa käytössä olevaa tilaaja-tuottajamallia kevyempi
tapa hoitaa hankkeiden teettäminen,
jossa koko organisaation voimavarat
hyödynnetään, eikä tiukkoja reviirirajoja muodosteta.
Antti Kilkku
vuttamalla kaupungille maa-alueita
660.000 euron arvosta ja maksamalla 1.900.000 euron rahakorvauksen.
Maankäyttösopimuksia
koskevan
nykyisen lainsäädännön aikana kysymyksessä oli ylivoimaisesti merkittävin sopimuskohde Porissa.
Ns. Karhukorttelin asemakaavan
muutokseen liittyen Oy Sinebrychoff
Ab osallistui yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin luo-
Tontteja luovutettiin kaikkiaan 67
kpl. Asuntotarkoituksiin tontteja luovutettiin yhteensä 51 kpl (omakotitontteja 49 ja rivitalotontteja 2 kpl) ja
yritystontteja 16 kpl (8 teollisuustonttia, 4 liiketonttia ja 4 muuta tonttia).
Omakotitonttien kysyntä jatkui edelleen laimeana. Eniten niitä luovutettiin Klasipruukin kaupunginosassa.
Karhukorttelin asemakaava
sai lainvoiman 17.1.2014.
15
KIINTEISTÖVARALLISUUS, RAKENNUKSET
Vuonna 2013 uudistettiin toimitilavuokra siten, että vuokra vuodesta
2014 eteenpäin sisältää myös koron
rakennusten arvolle. Vuonna 2010
saatu vuosikello toimitilavuokrien
määrittämiseksi aikataulutti onnistuneesti vuoden 2014 toimitilavuokralistan valmistumisen. Lähes kaksinkertaiseksi noussut vuokra aiheutti
paljon keskustelua. Ajatus siitä, että
nykyisen tasoinen vuokra mahdollistaisi myös tulevien peruskorjausten ja
investointien tekemisen tulorahoituksella, ei heti alkuun lyönyt läpi.
Yhteistyö Palveluliikelaitoksen kanssa
on tiivistä. Neuvottelut kiinteistönhoidon palvelukuvauksesta tuottajan
ja rakennusten käyttäjien kanssa ovat
jatkuvia. Kiinteistönhoidon hintaneuvottelut ovat olleet onnistuneita, tästä kiitos Palveluliikelaitokselle. Rakennusten kiinteistöpalvelusopimusten,
jätehuoltosopimusten ja murtohälytyssopimusten seuranta ja valvonta,
avainten hallinta sekä turvallisuustyö
ovat jatkuneet entisessä laajuudessa.
Rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutusseuranta on jatkunut.
Rakennusrekisteriä käytetään kiinteistönhoidon huoltokirjan pohjana ja
osa rakennuttajista on ottanut käyttöön rakennusrekisterin ylläpidossa
käytettävän rakennustieto-ohjelman
osioita. Lisäksi ylläpidettiin tietoja
Kiinteistö Oy Porin Ammattiopiston
ja Kiinteistö Oy SAMK Porin rakennuksista. Rekisteriin on kirjattu tietoja
Sote-alueen rakennuksista sekä tietoja osaketiloista ja ulkoa vuokratuista
tiloista.
Uutena toimintana on alkanut toimitilojen vuokraaminen markkinoilta
hallintokuntien käyttöön. Työtä tekee
vuokrahallintapäällikkö.
Asuntojen, toimitilojen, varastojen
ja muiden tilojen vuokraus ulkopuolisille vuokralaisille jatkui entisellä
määrällä. Tilojen vuokrausaste keskustassa ja sen ympäristössä on käytännössä 100 %.
Porin sillan korjaustyö
valmistui etuajassa syksyllä.
16
Katu- ja puistosuunnittelun tehtäväkenttä on laaja. Perustehtäviin kuuluu
katu-, liikenne- ja vihersuunnitelmien
tuottaminen asemakaavan mukaisesti (kadut, liikenne, yleiset alueet ja
puistot). Kaikki suunnittelu tehdään
omana työnä. Katu- ja puistosuunnittelu myös huolehtii lainmukaisesta
suunnitelmien käsittelystä, vahvistamisesta ja säilyttämisestä, hoitaa
lakisääteiset
tienpitoviranomaisen
tehtävät Porissa sekä joukkoliikenneviranomaisen tehtävät Porin seudulla,
toimii rakennuttajana omana työnä
rakennettavissa kohteissa, huolehtii infra-hankkeiden ohjelmoinnista,
koordinoi liikenneturvallisuustyötä
Porissa ja Porin seudulla, tekee liikennetutkimuksia, vastaa pysäköinti-, kävely- ja pyöräily-, esteettömyys-, jouk-
Markku Lehtonen
Haja-asutusalueilla voi löytyä vapaata
tilaa. Suuria tyhjiä tiloja ovat esim. entinen Noormarkun teknisen toimen
rakennus sekä entinen Ahlaisten vanhainkoti.
Raatihuoneen sinkkiveistokset palasivat entisöityinä paikoilleen 2.10.2014.
Sanna Välimäki
koliikenne-, tasoristeys-, yksityistie- ja
katuvalaistusasioista, liikenteen ohjauksen suunnittelusta (liikennemerkit,
-valot, ajoratamaalaukset) sekä määrittelee katujen kunnossapitoluokat.
Merkittävän tehtäväkentän muodostaa tiedotus, johon sisältyy erilaisten
teemakarttojen (pyörätie-, nopeusrajoitus-, raskaan liikenteen suositeltavat reitit, P-aluekartta jne.) ja internetsivujen ylläpito, lehdistötiedotteet
sekä asiakaspalautteisiin ja -aloitteisiin vastaaminen.
Lisäksi työhön sisältyy yhteishankkeet
ELY-keskuksen kanssa, edunvalvonta
ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön osallistuminen.
Henkilöstö
Katu- ja puistosuunnittelussa työskentelee 14 työntekijää: liikenneinsinööri toimii vastuualueen päällikkönä, kuusi suunnittelijaa eri nimikkeillä
katuja liikennesuunnittelutehtävissä, kaksi suunnitteluhortonomia,
kolme suunnitteluavustajaa ja kaksi
joukkoliikenteen parissa työskentelevää suunnittelijaa. Vuonna 2014
jäi eläkkeelle suunnitteluinsinööri ja
suunnitteluhortonomi, joiden tilalle
rekrytoitiin uudet työntekijät.
Suunnittelutyö
Uusia liikenne- ja katusuunnitelmia
arkistoitiin 93 kpl ja vihersuunnitelmia 27 kpl. Lisäksi vanhoihin suunnitelmiin tehtiin lukuisia päivityksiä.
Tärkeimmät suunnittelukohteet
vuonna 2014:
• Puuvillan kauppakeskuksen alueen katu-, liikenne- ja vihersuunnitelmat
• Paarnoorin alueen katujen ja
kevyen liikenteen väylän uudis- ja
saneeraussuunnitelmat
• Klasipruukin alueen katusuunnitelmat
• Rauhalammintien kevyen liikenteen väylän loppuosa
• Asuntomessujen eri vaihtoehtojen
kustannusarvioiden laatiminen ja
valmistelut
• Kiertoliittymät Toukolantie-Outokummuntie ja RuosniementiePappilanpuistikko
• Käppärän monitoimipuisto ja
Toejoen lähiliikuntapaikan
hankesuunnitelma
• Asemakaavojen valmisteluvaiheen
liikenneverkkosuunnittelu
Lukuisat yleisötapahtumat ja rakennustyömaat edellyttivät tilapäisiä liikennejärjestelyjä, joihin vastuualue
osallistui sekä liikennejärjestelyjen
suunnittelijana että viranomaisena.
Eniten katuja puistosuunnittelua
työllistivät Porin sillan työmaanaikaiset liikennejärjestelyt sekä Kuninkuusravien liikennejärjestelyt.
Joukkoliikenne
Porin seudun joukkoliikennelautakunta toimii linja-autoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Porin,
Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen alueella. Lautakunnan kokouksia pidettiin kuusi ja asiat valmisteltiin
katuja puistosuunnittelussa. Viranomaistyönä valmisteltiin kolmen paikallisliikenteen linjan sekä yhden Kokemäen koululaislinjan kilpailutukset.
Joukkoliikennettä koskevia lausuntoja annettiin useille eri sidosryhmille
mm. Liikenne- ja viestintäministeriölle, Liikennevirastolle ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.
Liikenneviraston ylläpitämään valtakunnalliseen Digiroad-pysäkkijärjestelmään toimitettiin koko Porin
seudun joukkoliikenneviranomaisen
toimivalta-alueen pysäkkitiedot koordinaatteineen ja varustetasoineen.
Porin seudun joukkoliikenneviranomainen järjesti yhdessä VarsinaisSuomen ELY-keskuksen kanssa kaksi
liikenteenharjoittajille suunnattua info-tilaisuutta. Lavian joukkoliikenteen
järjestämistapaa ja joukkoliikenneyhteyksien ylläpitoa valmisteltiin yhdistymishallituksen
työsuunnitelman
mukaisesti.
Porin paikallisliikenteessä tehtiin
vuonna 2014 noin 1,72 miljoonaa
matkaa, mikä on yli 3 % vähemmän
kuin edellisenä vuonna. Porilaisten
seutulipun käyttö laski. Porin paikallisliikenteessä aloitettiin lokakuun
alussa Happy Hours -nimellä kulkeva
kokeilu, jossa arkisin klo 10-13 välillä
sekä klo 18 jälkeen että koko lauantain on alennettu kertamaksu. Joukkoliikenteen tulosalue rahoitti Happy
Hours -kampanjan markkinoinnin.
Hyvien tuloksien ansiosta kokeilua
päätettiin jatkaa toukokuun 2015 loppuun.
Uusia sadekatoksia rakennettiin toimintavuonna viidelle pysäkille.
Liikennetutkimukset
ja liikenneturvallisuustyö
Liikennetutkimuksilla saadaan tietoa
liikenteestä suunnittelun tueksi. Katuja puistosuunnittelu teki vuonna 2014
mm. seuraavat tutkimukset:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ajoneuvoliikenteen nopeusmittaukset Hi-Star -liikennelaskentalaitteilla 12 pisteessä
Nopeudennäyttötaulut 8 pisteessä
Turvavyötarkkailuja taajamaalueella ja sen ulkopuolella
Pysäköintialueiden laskennat
keskustan P-alueilla kolme kertaa
Pysäköityjen polkupyörien laskenta kävelykadulla ja sen lähiympäristössä
Jalankulkija- ja pyöräilijälaskennat 13 pisteessä
Pyöräilykypärälaskennat kahdeksassa mittauspisteessä
Heijastinlaskennat viidessä pisteessä
Kauppatorin pysäköintikokeilun
asiakastutkimus
Kevyen liikenteen automaattiset EcoCounter –laskentalaitteet asennettiin
kolmelle kevyen liikenteen pääväylälle.
17
Liikenneturvallisuustilanne heikkeni
Porissa merkittävästi edellisiin vuosiin
nähden. Poliisin tietoon tuli vuonna
2014 kaikkiaan 127 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, kun
v. 2013 niitä sattui yhteensä 95 ja v.
2012 93 kpl. Kuolemaan johtaneita
onnettomuuksia tapahtui vuonna
2014 viisi (edellisenä vuonna 6).
Yksi liikenneturvallisuustyön merkittävimpiä panostuksia vuonna 2014
oli Nuorten liikenneturvallisuuden
parantaminen Porin kaupungissa
-diplomityön käynnistäminen. Diplomityö valmistuu keväällä 2015.
Porin liikennefoorumi kokoontui kahdeksan kertaa. ”Pyörällä töihin”-päivän ja Liikkujan viikon tempauksilla
heräteltiin ihmisiä pohtimaan omia
liikkumisen valintojaan. Näkemäongelmia tutkittiin useita kymmeniä ja
raivauskehotuksia lähetettiin kiinteistönomistajille 34 kpl. Syksyllä järjestettiin yhdessä Ulvilan kaupungin
kanssa Satakunnan liikenneturvallisuus- ja koulukuljetusseminaari.
Liikenneväylät
Liikenneväyläverkko kasvoi toimintavuoden aikana 2,5 km. Asemakaavaalueen ajokelpoisista kaduista oli
toimintavuoden loppuun mennessä
kestopäällystettyjä 354,5 km eli 74,5
%. Kevytliikenteen verkon pituus oli
vuoden lopussa 302,4 km täydentyen
vuoden aikana 3,75 km:llä.
18
Vuorovaikutus
Vuorovaikutus kansalaisten kanssa muodosti entiseen tapaan merkittävän tehtäväkentän katuja
puistosuunnittelun vastuualueelle.
Erilaisia aloitteita, anomuksia ja kysymyksiä käsiteltiin päivittäin useita
ja liikenneasioihin liittyviä tiedotteita
lähetettiin tiedotusvälineille lähes viikoittain. Kaupungin yhteisen palautepalvelujärjestelmän lisäksi katuja
puistosuunnitteluun perustettiin oma
palautepuhelin sekä -sähköposti. Internetsivujen ylläpito oli myös tärkeä
osa tiedotustyötä.
Kehitysprosessit
Bussiliikenteen GPS-paikannusta ja
asiakasinformaation tuottamista testattiin Porin paikallisliikenteen linjalla
6 syksystä 2013 alkaen. Tavoitteena
oli luoda järjestelmä, joka vastaisi
entistä paremmin matkustajien tarpeisiin tuottamalla reaaliaikaista informaatiota bussien liikkeistä sekä
esimerkiksi arvioidusta saapumisesta
tiettyyn reittipisteeseen. Pilotti päättyi huhtikuun 2014 lopussa. Palaute
pilotista oli suurelta osin positiivista.
Käyttöönotosta päätetään myöhemmin rahastuslaitteiden uusimisen yhteydessä.
Kehittäminen
Verkostoja ja hankkeita, joissa katuja puistosuunnittelu oli mukana:
Valtakunnallisia:
• WALTTI, joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä -hanke
• Suomen pyöräilykuntien verkosto
• Valtatie 8 ohjausryhmä
• Helsinki-Forssa-Pori neuvottelukunta
• Paikallisliikenneliitto
Seudullisia:
• Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma
• Satakunnan joukkoliikennetyöryhmä
• Porin seudun liikenneturvallisuustyöryhmä
Porin sisäisiä:
• Porin liikennefoorumi
• Porin liikenneturvallisuustyöryhmä
• Suunnittelun ja rakentamisen koordinointi (Surako)
• Katuvalotyöryhmä
• Terve kunta -verkosto
• Torityöryhmä
• Kaupunkikuvatoimikunta
• Asuntomessujen tekninen työryhmä
• Kaikkien Pori -lähiöhanke
Puuvillan alueen liikenteenohjaus.
19
RAKENNUTTAMINEN
Vastuualueen tehtävänä on vastata toimitilojen ja yhdyskuntarakentamisen uudis-, korjaus- ja
kunnossapitorakennuttamisesta, kustannuslaskennasta ja siivouspalveluiden tilaamisesta. Vastuualue voi rakennuttaa toimeksiannon perusteella
myös muita kuntakonsernin tai muiden kuntien rakennushankkeita. Lisäksi vastuualue valvoo katuja muilla
yleisillä alueilla tapahtuvia töitä sekä
vastaa tulvasuojelun suunnittelusta.
Harri Juhola
Rakennuttamisen vastuualue hoiti
lisäksi jäähallisaneerauksen ja Porin
teatterin peruskorjauksen rakennuttamisen. Jäähallisaneeraus alkoi keväällä 2014 ja jatkuu siten, että peruskorjattu halli voidaan ottaa käyttöön
pelikauden alussa syksyllä 2015. Teatterin peruskorjaus on jaksotettu vuosille 2015–2017.
Tärkeimpiä asiakkaita ovat yleisten
alueiden käyttäjät, asukkaat sekä
muut hallintokunnat. Rakennuttamispalveluita myytiin myös Porin ulkopuolelle esim. Lavian kunnalle ja
Kokemäen kaupungille.
Merkittävimpiä hankkeita
vuoden 2014 aikana olivat:
• Pääterveysaseman sairaalaosastojen peruskorjaus
• Kuninkaanhaan koulun peruskorjaus
• Väinölän koulun peruskorjaus
• Noormarkun kunnantalon muutos kirjastoksi
• Musan urheilukentän huoltorakennuksen rakentaminen
• Stadionin kentän peruskorjaus Kalevankisoihin
• Kiinteistöjen vuosikorjaustyöt sekä hätätyöt
• Tulvasuojelun ensiapukorjaukset
• Pelastusharjoitusalueen maanrakennustyöt
• Herralahden keinonurmikentän rakentaminen
• Porin sillan peruskorjaus
• Makasiininrannan tukimuuri
Pelastusharjoitusalue rakentuu.
20
Leimaavinta vuoden 2014 töille olivat
voimakkaasti lisääntyneet sisäilmaongelmat. Tämän johdosta jouduttiin
sisäilmakorjauksia tekemään mm.
Ruosniemen päiväkodissa, Enäjärven
päiväkodissa, Kaarisillan koulussa,
Väinölän koulussa sekä vihertietokeskuksessa.
Noormarkun Koivukujan päiväkotirakennukset suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi ja toiminta siirrettiin Piilitien
päiväkodin yhteyteen rakennettuun
parakkipäiväkotiin. Tarkoitus on rakentaa Noormarkkuun uusi päiväkoti. Koivukujan päiväkotirakennusten
kohtalosta neuvotellaan erikseen.
Sijoitus- ja katutyölupia myönnettiin yhtensä 577 kappaletta ja lupien
edellyttämästä viranomaisvalvonnasta huolehdittiin.
Porin silta huputettuna.
TALONSUUNNITTELU
Vuokratilahankkeiden
hankesuunnittelua
Omistamisen yksikön henkilöstön
vähentyessä TPK talonsuunnittelun
työtehtäviin on alkanut sisältyä suhteellisesti yhä enemmän hankesuunnittelutehtäviä.
Hankesuunnittelu
tarkoittaa uuden rakennushankkeen
tavoitteiden täsmentämistä varsinaista rakennussuunnitteluvaihetta
varten. Aiemmin tehtävään yleensä
sisältyi myös hankkeen tavoitehintakustannusarvion määrittäminen,
mutta vuonna 2014 perinteisen toimintatavan rinnalle ilmestyivät vuokratilahankkeet.
Vuonna 2014 talonsuunnittelu konsultoi yhdessä rakennuttamisen vastuualueen kanssa kolmea tilahanketta, joissa Porin kaupunki ei enää itse
pyri rakentamaan omaa toimitilaa,
vaan ainoastaan laatii vaatimukset
vuokratoimitiloista hankesuunnitelmaksi ja järjestää tarjouskilpailun.
Nämä vuokratilahankkeet vuonna
2014 ovat olleet SAMK:n uusi kampus, Museoiden kokoelmakeskus ja
Ympäristöviraston pieneläinpotilasklinikka. Tällaisessa toimintatavassa ei
tarvita niin suurta rahoitusta kaupungin investointibudjettiin kuin itselle
rakentamalla. Toisaalta joudutaan
hyväksymään yksityisen rahoitus- ja
kiinteistöliiketoiminnan
voittoprosentit osaksi käyttökustannusrakennetta hyvin pitkiksi ajoiksi.
Koulukorjausten haasteita
Vuoden 2014 korjaussuunnittelukohteitamme olivat Kuninkaanhaan
koulun peruskorjaus, PSYL:n peruskorjaus ja Väinölän koulun korjaus.
Kouluhankkeiden
toteuttamisajat
ovat pitkiä niiden rahoitustavan vuoksi. Vaiheittain tehty korjaus mahtuu
paremmin kaupungin tiukkaan investointikehykseen ja lisäksi yleensä
säästetään väistötilojen hankinnassa.
Näin saadaan useampi kouluhanke
etenemään samoihin aikoihin. On
osoittautunut, että aiemmin rahapu-
Pentti Klemetti
Talonsuunnittelussa 3D-piirto-ohjelmistolla
tehty visualisaatio uudesta torikatoksesta.
lassa tehdyt pelkät ilmastointiremontit eivät yleensä riitä vanhalle koulukiinteistölle. Parempi ilmanvaihto
lisää myös sisäilmassa olevien vanhojen epäpuhtauksien liikettä ja aiheuttaa oireilua, kuten Väinölän koulun
tapauksessa. Myös kosteuden vaurioittamat vanhat rakennusosat on
välttämätöntä uusia ja kastumisen
syyt poistaa.
Sekä Kuninkaanhaan että PSYL: n peruskorjausten suunnittelussa kaikki
terveysvaikutuksiltaan arveluttavat
vanhat täytemateriaalit ja pinnat poistetaan. Kun myös talotekniikka on
uusittava tietokoneajan ja energiansäästön vaatimusten mukaiseksi, seurauksena on väistämättä korkea korjausaste, koska varsinaisesti säilyviksi
rakennusosiksi jäävät vain perustukset, betonirunko ja kiviaineinen julkisivu. Oma tontti keskeisellä paikalla
voi olla se ratkaiseva tekijä, joka kallistaa hankepäätöksen vanhan koulun korjaamisen puolelle. Merkitystä
voi nähdä silläkin, että tuhansille porilaisille tärkeitä omakohtaisia muistoja sisältävien oppilaitosten hahmot
säilyvät jatkossakin. Vanhan koulun
tilojen kehittämisen yksityiskohdista
neuvotellaan suunnitteluvaiheessa
aina yksityiskohtaisesti koulutusviraston edustajien kanssa.
Suojelurakennusten
korjaussuunnittelua
Vuonna 2014 TPK talonsuunnittelu
suunnitteli kahden suojelukohteen,
Noormarkun entisen kunnantalon
sekä VR:n entisen vanhan Veturitallin kiinteistön korjauksia. Veturitallin
suunnitelmat on tilannut kaupungin
Työllisyysyksikön Nuorten työpaja,
joka on vuokralaisena Veturitallilla.
Entinen kunnantalo muutetaan Noormarkun aluekirjastoksi. Suunnitelmat
laadittiin tiukalla budjetilla, muutostyöt talojen alkuperäiseen arkkitehtuuriin soveltaen. Talotekniikan
uusiminen sekä paloturvallisuusmääräysten ja esteettömyysvaatimusten
toteuttaminen toi paljon haasteita
suunnitteluun. Työsuojelun vaatimukset on huomioitu yhteistyöllä
kaupungin oman työsuojelun ja tilojen käyttäjien kanssa ja rakennussuojelun vaatimukset yhteistyössä
Satakunnan Museon edustajan kanssa. Tavoitteena on, että kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaat
rakennukset saavat uuden elämän
uudessa käytössä.
Talonsuunnittelun vuoden 2014 projekteja:
• Kuninkaanhaan koulun peruskorjaus
• PSYL:n peruskorjaus
• Väinölän koulun korjaus
• Noormarkun entisen kunnantalon peruskorjaus kirjastoksi
• Torikatos Satakieli
• WinNova Oy:n Metsäopiston päärakennuksen hankesuunnitelma
• Vanhan veturitallin peruskorjaus Nuorten työpajalle
• Noormarkun terveysaseman muutostyöt
21
TULVASUOJELUHANKE
Porin tulvasuojeluhanke eteni
myös vuonna 2014
Porin tulvasuojelu eteni suotuisasti
varsinkin strategisella tasolla. Maa- ja
metsätalousministeriön asettama Kokemäenjoen tulvaryhmä sai valmiiksi
koko vesistöalueen tulvariskien hallintaa koskevan suunnitelmansa, joka
laitettiin lausunnolle loppuvuodesta.
Valtakunnalliset jokavuotiset Tulva- ja
patopäivät pidettiin Porissa syksyllä.
Pääosa tilaisuuden aiheista keskittyi
Porin tulvasuojeluun, mikä osoittaa
osaltaan sen, että Porin tulvasuojelu
osataan ottaa huomioon valtakunnan
tasollakin.
Muutaman vuoden välein järjestettävä valtakunnallinen patoturvallisuusharjoitus pidettiin Porissa alkuvuodesta. Harjoituksen nimenä oli Valpas
2014. Poriin aiheutettiin kuvitteellinen tulvavaara, padon vaurioituminen ja korjaus sekä lopuksi tulva. Harjoituksen pääjärjestäjä oli Satakunnan
pelastuslaitos. Muut pääosallistujat
olivat Varsinais-Suomen ELY-keskus
sekä Porin kaupungin Tekninen palvelukeskus. Muista osallistujista voidaan
mainita Porin Vesi sekä kaupungintalo. Oheisharjoituksena perustettiin
evakuointikeskus Ahlaisiin.
Pekka Vuola
Tukkijuovan umpeen ruovikoitunut yläpää on niitetty auki.
Kalaholman padonkorjausurakka saatiin valmiiksi ylävirralle asti. Alavirran
puoleisessa päässä korjattiin Aittaluodon pato kerrostalojen kohdalla. Kauimpana ylävirralla Koivistonluodossa korjattiin Fiinanpolun pato.
Tällä puolella jokea onkin tekemättä
enää lyhyt pätkä salaojaa rannalle
rautatien molemmin puolin sekä Aittaluodon sillan pieni korotus. Joen
pohjoispuolella korjattiin Luotsinmäen patoa Länsitien ja Järviojan suun
välisellä osalla.
Pihlavanlahti on mataloitunut ja kasvanut niin umpeen, että sitä ei oikein
voi enää nimittää lahdeksi. Vain Kokemäenjoen pääuoma kulkee sen läpi,
mutta molemmat sivu-uomat ovat
lähes vettä läpäisemättömät. Eteläisen sivu-uoman eli Tukkijuovan täysin
umpeen ruovikoitunut yläpää niitettiin auki syksyllä. Myös jossain määrin
tukkeutunutta juovan keskiosaa olisi
niitetty, mutta työhön ei saatu lupaa.
Vaikuttaa siltä, että riittävät sivu-uomat ovat tärkeä osa Porin tulvasuojelua.
Valpas 2014 -harjoituksen johtokeskus Teknisen
palvelukeskuksen
tiloissa.
Padon korjaus Valpas 2014 -harjoituksessa.
Tarkkailija- ja korjausryhmien liikkeitä ja siirtymänopeuksia seurattiin
Fastroi-järjestelmällä Valpas-harjoituksen johtokeskuksessa.
22
Karjarantaan ja Hevosluodolle vuonna 2018 pidettäväksi aiotut asuntomessut synnyttivät runsaasti epäilyä
lähinnä sen vuoksi, että Hevosluodon
pientaloalue ei olisi suojassa tulvalta.
Lisäksi epäiltiin, että pientaloalueen
pengertäminen eli maanpinnan korottaminen täyttämällä estäisi tulvaveden pääsyn luodoille ja nostaisi
vedenkorkeutta joessa ylävirralla.
Loppuvuodesta päätettiin, että Hevosluodolle rakentamisesta luovutaan ja koko messualue sijoitetaan
joen eteläpuolelle Karjarantaan. Ratkaisu on selkeä ainakin sillä perusteella, että alue saadaan suojelluksi
tulvalta helposti eikä ratkaisuilla ole
vaikutusta Porin muiden alavien alueiden tulvasuojeluun.
Mataloituneen Kokemäenjoen haarautumisalueen kunnossapitoruoppaukseen saatiin vesilakiin perustuva
lupa aluehallintovirastosta loppuvuodesta. Luvasta ei valitettu. Hanketta
ryhdyttiin valmistelemaan niin, että
ruoppaus olisi voitu tehdä syksyllä
2015. Kesän nikkelivuodon yhteydessä ilmeni, että joessa elää uhanalaiseksi luonnonsuojelulaissa määriteltyä vuollejokisimpukkaa.
Loppuvuodesta ilmeni, että
ruoppaamiseen tarvitaankin poikkeuslupa simpukan
tähden. Asian valmistelua jatketaan. Käsitykseksi muodostui, että
ruoppaus siirtyy ainakin vuodella.
Hevosluodolla oleva vanha läjitysalue
kunnostettiin aiottuja uusia ruoppausmassoja varten.
Porin tulvasuojelun kehittäminen hyväksyttävälle minimitasolle vaikuttaa
mahdolliselta, koska sekä Suomen
valtiota että Porin kaupunkia edustavat tulvasuojelutahot tuntuvat olevan samassa veneessä ja soutavan
samaan suuntaan. Yhteinen tavoite ja
yhtenevät näkemykset antavat uskoa
siihen, että tärkeät tulvasuojelupäätökset pystyttäisiin
tekemään lähiaikoina.
Nykyajan
tulvavaara
on iso tiheän asutuksen
tähden, joten tarve asiallisille tulvasuojeluratkaisuille
on merkittävä. Nykyaikaiset mittaus-,
analysointi- ja ennustusmenetelmät
antavat hyvän lähtökohdan ratkaisujen tekemiselle.
Valpas 2014
-harjoitus maastossa
23
RAKENTAMISYKSIKKÖ
Talonrakennusinsinööri
MARKKU KOPPELOMÄKI
KUNNALLISTEKNIIKKA
500
RAKENTAMISYKSIKKÖ (RA)
KUNNALLISTEKNIIKKA (kt)
Henkilöstö 1.12.
400
300
258
249
117 Tuntipalkkainen henkilöstö
200
100
76
206
194
205
158
0
TPK
2013
TPK
2014
RA
2013
RA
2014
17
Vastuualueen tehtävänä on Omistamisen yksikön tai muiden hallintokuntien ja laitosten tilauksesta kaupungin liikennealueiden ja muiden yleisten
alueiden rakentaminen ja ylläpito. Vastuualue ylläpitää lisäksi kaupungin
kiviainestuotantoa ja maatutkimuslaboratoriota.
14
65
40
kt
2013
kt
2014
Huom! Keväällä 2014 kunnallistekniikan vastuualueen kuljettajat
siirtyivät uuteen Logistiikkayksikköön.
MITTAUSPALVELUT
500
MITTAUSPALVELUT (mp)
Henkilöstö 1.12.
400
300
258
249
206
194
205
TPK
2013
TPK
2014
RA
2013
158
RA
2014
3
19
4
15
mp
2013
mp
2014
PUISTOTOIMI
500
ISMO AHONEN
PUISTOTOIMI (pu)
Henkilöstö 1.12.
400
258
249
117
200
100
76
206
194
205
69
158
0
TPK
2013
TPK
2014
RA
2013
RA
2014
38
48
47
pu
2013
pu
2014
TALONRAKENNUS
500
TALONRAKENNUS (tr)
Henkilöstö 1.12.
258
249
117
200
100
76
206
194
205
TPK
2013
TPK
2014
RA
2013
158
10
37
8
34
RA
2014
tr
2013
tr
2014
0
24
Vastuualueen tehtävänä on Omistamisen yksikön tai muiden hallintokuntien ja laitosten tilauksesta rakentaa ja kunnossapitää puisto-, niitty-, metsä-, liikenne-,viher- ja erityisalueet. Lisäksi vastuualue ylläpitää ja toteuttaa kaupungin metsäalueiden hoito-suunnitelmat. Vastuualue hankkii ja
viljelee toimintaansa tarvittavan kasvimateriaalin ja toteuttaa Satakunnan
Vihertietokeskuksen kautta viherneuvontapalvelun.
MARKKU KOPPELOMÄKI
400
300
Vastuualueen tehtävänä on mittaus-, kartoitus- ja maaperätutkimustehtävien maastotyöt.
76
0
300
PAAVO PELTOLA
117
200
100
ARTO ROSENHOLM
Vastuualueen tehtävänä on kaupungin toimitilojen ja rakennusten uudis-,
muutos- ja korjaus- sekä rautarakennetyöt, pienvenesatamat ja -väylät
sekä niihin liittyvät aliurakoitsijoiden valvonnat.
TALOTEKNIIKKA
500
TALOTEKNIIKKA(tt)
Henkilöstö 1.12.
400
300
258
249
117
200
100
TAPIO LAIHO
76
206
194
205
TPK
2013
TPK
2014
RA
2013
158
0
RA
2014
13
23
12
22
tt
2013
tt
2014
Vastuualueen tehtävänä on tuottaa Porin kaupungin hallinnoimien toimitilojen ja kiinteistöjen talotekniikan korjaus- ja ylläpitohuoltotyöt, vuosihuoltotyöt, saneeraus- ja peruskorjaustyöt.
RAKENTAMISYKSIKKÖ
Rakentamisyksikkö rakentaa, kunnossa- ja ylläpitää kaupungin yleiset
ulkoalueet, liikenneväylät ja viheralueet, huolehtii materiaalitoiminnasta
ja tekee maanmittausalaan liittyviä
maastomittauksia sekä maaperätutkimuksia; yksikkö huolehtii kaupungin
omistamien kiinteistöjen rakennusja taloteknisestä peruskorjauksesta,
kunnossapidosta ja uudisrakentamisesta olemassa olevien resurssien
puitteissa.
Vuosi 2014 oli yksikölle haasteellinen kuten aikaisemmatkin vuodet.
Rakentamisyksikkö ja sen henkilöstö
suoriutuivat kuitenkin vuoden aikana
tehtävistään hyvin. Vuonna 2014 Rakentamisyksikkö työllisti oman henkilöstönsä täysimääräisesti sekä määräaikaisia työntekijöitä, koululaisia
ja lukemattoman määrän aliurakoitsijoita. Rakentamisyksikön henkilöstövahvuus vaihtelee vuodenaikojen
mukaan. Kesäkuukausina kokonaistyöntekijämäärä on n. 360 henkeä ja
talvikuukausina n. 235 henkeä.
Markku Koppelomäki
Vuoden 2014 alussa Rakentamisyksikön vastuualueiden määrä väheni
kahdeksasta viiteen. Satamarakennuksen vastuualue lopetettiin vuoden 2013 lopussa ja sen henkilöstö
ja tehtävät sijoitettiin muille vastuualueille lähinnä talonrakennukseen ja
kunnallistekniikkaan.
Vuoden 2014 alussa Tekniseen palvelukeskukseen perustettiin Logistiikkayksikkö, jonka alaisuuteen siirrettiin
Varastopalveluiden ja Konekeskuksen
vastuualueet. Myöhemmin keväällä
2014 myös kunnallistekniikan vastuualueen kuljettajat siirtyivät uuteen Logistiikkayksikköön.
Vuoden 2014 aikana vastuualueet
pohtivat yhdessä henkilöstön kanssa
laajasti toiminnallisia muutoksia, kuten koko muukin hallintokunta. Osa
muutoksista toteutettiin jo vuoden
2014 aikana, mutta mahdolliset suuret muutokset ovat vasta edessäpäin.
Vuoden 2014 lopulla käynnistettiin
kaupunginhallituksen
päätöksellä
selvitys yksikön tulevaisuudesta ja
sen mahdollisista uusista toimintamalleista. Vuoden 2015 aikana toivottavasti päätetään suuntaviivat, joiden
mukaan yksikön odotetaan tulevaisuudessa kehittyvän.
Teatterin laajennuksen valutöitä.
25
KUNNALLISTEKNIIKKA
Arto Rosenholm
Kunnallistekniikan vastuualueen tehtävänä on Teknisen palvelukeskuksen ja muiden
hallintokuntien ja laitosten tilauksesta kaupungin liikennealueiden ja muiden yleisten
alueiden rakentaminen ja ylläpito. Vastuualue
ylläpitää lisäksi kaupungin kiviainestuotantoa
ja maatutkimuslaboratoriota.
Kunnallistekniikan tärkeimmät asiakkaat ovat
Teknisen palvelukeskuksen Omistamisen yksikön katuja puistosuunnittelu ja rakennuttaminen, Rakentamisyksikön kaikki vastuualueet, Porin Vesi, Porin Satama, Pori Energia Oy,
Pori Energia Sähköverkot Oy ja suurimpana
asiakkaana kaikki kaupungin asukkaat.
Liikenneväylien rakentaminen
Liikenneväylien ja muun infran rakentamisen rahoitus perustuu kaupungin talousarviossa myönnettyihin investointimäärärahoihin ja yllä
mainittujen asiakkaiden tilaustöihin.
Investointirahoilla rakennettiin liikenneväyliä 4,4 milj. eurolla, Makasiininrannan tukimuuria 0,48 milj. eurolla
ja Porin silta peruskorjattiin 1,12 milj.
eurolla. Tilaustöitä tehtiin 1,87 milj.
eurolla, suurimpana tilaajana Porin
Vesi 0,91 miljoonalla eurolla.
Rakentamisen kohteet
Liikenneväylien investointihankkeita
olivat Tuorsniementien rakentaminen
välillä Vähäraumantie-Valontie sekä
Pohjoisraitin ja Isovainiontien päällystäminen Hyvelässä. Puuvillan uuden
liikekeskuksen tarpeisiin peruskorjattiin Pumpulikatu ja Kehräämökatu.
Liikennejärjestelyjä uusittiin Siltapuistokadulla, Isonsannanpuistokadulla
ja Tampereentiellä. Uudessaniityssä
rakennettiin Koivukummuntien loppuosa, Isojoenrannalla Kiramontie,
Väinölässä perusparannettiin ja päällystettiin Soikkolantie välillä Taivaanvuohentie-Suomelanpolku ja Suomelanpolku, ja Pellonpekonpuiston
kevytväylä perusparannettiin. Ruosniemessä perusparannettiin Urpontie ja Myllypolku, Noormarkussa Rasinkuja ja Karjarannassa rakennettiin
26
Meijeripuisto ja Karjapihan loppuosa.
Uusia liikenneympyröitä rakennettiin
Outokummuntien ja Toukolantien
risteykseen ja Ruosniementien, Isojoenrannantien ja Pappilanpuistikon
risteykseen. Urakointikohteita olivat
Porin sillan perusparantaminen, Makasiinirannan tukimuurin jatkaminen
ja Tiilimäen kahden sadevesipumppaamon peruskorjaukset.
Hankimaansuoran vv-työt
ja jätevesipumppaamo.
Erilliset kevyenliikenteenväylät rakennettiin Sampolassa Sampolantielle
välille Puhurintie-Kalskeentie. Herralahdessa jatkettiin Helmentien kevytväylää välille Horninkatu-Korjuuntie,
Vähäraumalla Korpolaisentien kevytväylää ja Paarnoorissa Paarnoorintien
kevytväylää plv 710-1200.
Uusia asunto- ja teollisuustonttituotantokohteita, joihin rakennettiin
katu-, vesi-, viemäri-, sähkö- ja tietoliikenneverkostot, olivat Klasipruukissa Mukulatie, Kulotie ja Pruukintie,
Päärnäisissä Pölkkyruohonraitti sekä
Paarnoorissa Hankimaansuora ja Välimaanraitti. Omistamisen yksikön kiinteistövarallisuuden tilaamia tontteja
valmistui yhteensä 41.
Yhteistyössä Porin Veden, Pori Energia Oy:n ja DNA Oy:n kanssa vesi- ja
viemärijohtojen, sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden ja katukerrosten
osalta perusparannettiin Kyläsaaressa
Lantintie, Lantinkuja, Isokivenkuja ja
Kolikonkuja.
Aikaisempina vuosina rakennetuista
ja perusparannetuista kaduista ja kevytväylistä asfaltoitiin Tuorsniemessä
Karhitie, Karhipiha, Karhikuja ja Aurakuja, Isosannassa Haikaranpolku,
Liinaharjassa Pohjoisrinne, Katajakuja
ja Muonamiehentie välillä Pohjoisrinne-Hiekkapellontie, Isojoenrannalla
Ampuhaukantie ja Varpushaukankuja, Telatie, Pokurantie ja Kiramontie,
Noormarkussa Sepelimäentie ja kevytväylä plv 0-230, Väinölässä Kalahol-
Tuorsniementie.
mantie, Vanhallakoivistolla Ailintien
osa, Raunintien osa, Kyllikintien osa,
Ahdinpolku, Kyllikinpolku, Ainontie,
Onnelantie, Nyyrikintie, Joukontie,
Soinintie, Velhontie ja Koljontie sekä
Herralahdessa Helmentien kevytväylä
välillä Paperitehtaantie-Horninkatu.
Pori Energia Sähköverkot Oy:n
sähköverkkojen
perusparantamistöiden yhteydessä on katuvaloverkostoa uudistettu yhteisten
perusparantamiskohteiden
lisäksi Liinaharjassa/Musassa Rinteentiellä välillä Liinaharjantie-Liikastentie, Haapasaarentiellä välillä Liinaharjantie-Tommilantie,
Kyntäjäntiellä,
Talonpojantiellä, Kantomaantiellä, Savipajankadulla välillä Rinteentie-Haapasaarentie, Liikastentiellä välillä Haapasaarentie-Pohjoisrinne, Hyvelässä/
Ruosniemessä Rännärinraitin alueella
välillä Alikyläntie-Vainiontie, Leppätiellä, Urpontiellä, Myllypolulla, Myllyhaantiellä, Annalantiellä, Mustakorventiellä ja Niilontiellä, Hyvelässä
Isännänpolulla ja Varpaankujalla ja
Noormarkussa Eräpolulla ja Jousikujalla.
Kunnallistekniikan omana työnä
uusittiin katuvaloja Pormestarinluodossa Peräsimenpolulla, Kuninkaanhaassa
Kuninkaanhaanpihan
kevytväylällä, Metallikylässä Kuparintiellä välillä Kummuntie-tehdas, Murtosenmutkassa Keltasirkuntiellä ja
Riihikedossa osalla Presidentinpuistokatua ja Rautatienpuistokatua.
Kunnallistekniikka osallistui
tulvasuojeluun
korjaamalla
tulvapatoja
Luotsinmäellä
ja Aittaluodossa
sekä korjaamalla
Hevosluodon
ruoppausmassojen läjitysaluetta.
Hevosluoto.
Liikenneväylien ylläpito
Vuoden alussa ylläpidettäviä katuja ja
teitä oli 522,4 km, kevytväyliä 296,3
km ja eri kuntaliitossopimuksissa sovittuja yksityisteitä 101,0 km.
Ylläpitotyö tehtiin pääasiassa omana työnä ja omalla kalustolla lukuun
ottamatta Noormarkun ja Ahlaisten
kaavateiden ja Ahlaisten yksityisteiden talvihoitoa, joka jatkui yksityisten
urakoitsijoiden toimesta.
Liikenneväylien ylläpitoon käytettiin
3,85 milj. euroa. Suurimpia menoeriä
olivat talvihoito (auraukset, lumenkäsittely, liukkaudentorjunta ja muu
talvihoito) 405.747 euroa, katuvalot
1.276 894 euroa, josta energian osuus
oli 939.699 euroa, ja uudelleenpäällystykset 415.881 euroa.
Muut tehtävät
Porin kaupunki ja Pori Energia Oy
tekivät neljän vuoden sopimuksen
sähköenergiasta ja sähkön siirrosta.
Sopimusaika on 1.1.2014-31.12.2017.
Katuvalojen suunnittelu, hoito ja oh-
jaus jatkuivat vuoden 2011 alussa
tehdyn viisivuotisen sopimuksen mukaisesti. Vuoden lopussa oli mittaroituja katuvalokeskuksia Pori Energian
sähkösiirtoalueella 388, Fortumin alueella kaksi ja Vatajankosken Sähkön
alueella kaksi.
Kunnallistekniikka ylläpitää Luotsinmäen ylijäämämaan läjitysaluetta.
Vuoden aikana alueelle tuotiin yhteensä 9.906 kuormaa ylijäämämaata
kaupungin omilta ja yksityisten rakentajien työmailta.
Kunnallistekniikan maatutkimuslaboratoriossa Muistokadulla tutkitaan
kaupungin kaikki maa-aines- ja asfalttinäytteet. Laboratorion palveluihin
kuuluvat myös levykuormituskokeet.
Maatutkimuslaboratorio on PANK-hyväksytty laboratorio, ja sillä on myös
useita kaupunkikonsernin ulkopuolisia asiakkaita. Laboratorio otti ja tutki
vuoden aikana maa-aines-, kiviainesja asfalttinäytteitä sekä levykuormituskokeita yhteensä 1.498.
27
MITTAUSPALVELUT
Kunnallistekniikan tehtäviin kuuluu
kaupungin kiviainestuotanto. Kiviainesmurskaus kilpailutettiin vuosille
2014-2015. Lemminkäinen Infra Oy:n
kanssa tehtiin kaksivuotinen murskausurakkasopimus. Kiviaines murskataan Lemminkäisen Tornikallion ja
Erkinkallion kallioalueilla. Eri kalliomurskelajikkeita murskattiin vuoden
aikana yhteensä 135.000 tonnia.
Kunnallistekniikka ylläpiti myös lumen läjitysaluetta Raatimiehenluodossa.
Henkilöstöasiat
1.1.2014 kunnallistekniikassa oli 81
työntekijää, joista 16 kuukausipalkkaista ja 65 tuntipalkkaista. Kuukausipalkkaisista vakinaisia oli 14,
määräaikaisia yksi ja oppisopimuskoulutuksessa yksi. Tuntipalkkaisista
vakinaisia oli 59, vakinaisia osa-aikaisia 5 ja oppisopimuskoulutuksessa
yksi. Kunnallistekniikasta siirtyi Logistiikkayksikön ajoneuvokeskukseen 24
raskaan kaluston kuljettajaa 31.3.2014
alkaen. Vuoden aikana eläkkeelle jäivät Markku Laakso 1.2.2014, Kari Tamminen 1.4.2014, Riitta-Helena Viljanen
1.8.2014 ja Matti Mikkola 1.12.2014.
Vuoden lopussa kunnallistekniikassa
oli 54 työntekijää.
Kunnallistekniikan koulutus toteutui
koulutussuunnitelman 2014 mukaisesti pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Kunnallistekniikan työhyvinvointi toteutui työhyvinvointisuunnitelman
2014-2015 mukaisesti.
Kunnallistekniikan töiden työturvallisuusasiat kehittyivät edelleen tämänkin vuoden aikana. Suojavälineiden
käyttö lisääntyi ja työmaiden suojaaminen ja tiedottaminen parantuivat.
28
Mittauspalveluiden tehtävänä on
suorittaa erilaisia mittaus-, kartoitus- sekä maaperätutkimustöitä,
jotka ensisijaisesti palvelevat TPK:n
muita vastuualueita.
Pori Energian kanssa mittauspalveluilla on sopimus kaikkien Pori Energian rakentamien tai rakennuttamien
kaapeleiden, kaukolämpö- ja höyryputkien kartoitustöistä sekä niiltä
osin johtokartan ylläpidosta Trimble
Locus -järjestelmässä, josta tilaaja vie
tiedon omaan järjestelmäänsä.
Vuoden 2014 TPK:n vastuualueista
suurimmat työllistäjät olivat:
Kaupunkimittaus
Viranomaismittauksia; tonttien lohkomistoimitusten maastotyöt, rakennusmittaukset, pohjakartan ylläpitoon liittyvät mittaukset, ym.
Huomattavin yksittäinen työ oli loppusyksyllä tehty Lavian kaava-alueen
rajamerkkien (n. 1200 kpl) kartoitustyö.
Kunnallistekniikka
Infran rakentamiseen liittyvät mittaustyöt (viemärit, kadut, katuvalotyöt).
Katu- ja puistosuunnittelu
Maastomallimittaukset sekä muut
suunnittelijoiden tilaamat mittaukset
ja maaperätutkimukset.
Kiinteistövarallisuus
Tonttien maaperätutkimukset, rajannäytöt sekä erilaiset määräaloihin
yms. liittyvät mittaustyöt.
Talonsuunnittelu ja rakennuttaminen
Näiden vastuualueiden tilaamat työt,
esim. vanhojen rakennusten sisätilamittaukset (teatteri) tai julkisivumittaukset tuovat vaihtelua tavanomaisiin mittaustöihin.
Rakennuttamisen vastuualueeseen
kuuluvaan tulvasuojeluun liittyvät
mittaukset ja maaperätutkimukset
työllistivät myös hyvin mittauspalveluita.
Mittaustöitä tehdään myös
saaristokohteissa ja vesiväylillä.
Paavo Peltola
Tammikuussa Porissa järjestettyyn
valtakunnalliseen VALPAS 2014 -patoturvallisuusharjoitukseen osallistui
myös mittauspalveluiden henkilöstöä. Tulvasuojeluorganisaatiossa henkilöstömme tehtävänä on tulvapatojen tarkkailu.
Lisäksi kuluneen vuoden aikana tehtiin merkintä- ja kartoitusmittauksia
puistotoimen ja talotekniikan vastuualueille.
Pori Energian tilaamat työt työllistivät
TPK:n ulkopuolisista ylivoimaisesti
eniten. Näiden töiden vaikutus miestyövuosista oli lähes 20 %. Edellisten
lisäksi tehtiin mittaus- tai maaperätutkimustöitä mm. Porin Vedelle, Porin
Jätehuollolle, Porin Satamalle, Vapaaaikavirastolle, Ulvilan kaupungille,
Luvian kunnalle, Honkajoen kunnalle,
yksityisille suunnittelufirmoille, taloyhtiöille sekä yksityisille henkilöille.
Henkilöstö
Mittauspalveluiden vakinaisen maastohenkilöstön määrässä tapahtui
huomattava
muutos
1.12.201324.3.2014 välisenä aikana. Henkilöstön määrä väheni 19 -> 15.
Koulutukset
Henkilöstölle tehdään vuosittain
osaamiskartoitus, jolla pyritään kartoittamaan koulutustarve. V. 2014 järjestettiin sekä mittauslaitteiden (GPS,
takymetri) että eri karttaohjelmien
(3D-Win, Tekla Gis) käyttökoulutusta.
Kouluttajina toimivat laite- ja ohjelmistotoimittajat, mutta myös sisäisillä koulutuksilla pyrittiin henkilöstön
osaamista kehittämään jatkuvasti.
Yksi henkilö suoritti kuluvan vuoden
aikana TEAT-tutkinnon sekä työteknikon opinnot loppuun. Lisäksi yksi
henkilö suoritti Tieturva 1 -kurssinjohtajan koulutuksen. Työturvallisuuskortin kouluttajaoikeudet hän suoritti
v. 2013.
Työhyvinvointi
Mittauspalveluissa otettiin työhyvinvointiin liittyen käyttöön mahdollisuus jokaisen henkilön esitellä jotain
vapaa-ajan harrastustaan.
Työturvallisuus
Työturvallisuusasioita käytiin jokaisessa kuukausikokouksessa läpi. Erityisen riskialttiina työnä koettiin mm.
mittaaminen liikenteen ”joukossa”,
tästä johtuen kesätyöntekijöitä (koululaisia) ei laiteta tällaisille työmaille.
Mittauspalveluissa on käytäntönä,
että töihin tuleville määräaikaisille
työntekijöille (opiskelijat, koululaiset,
muut määräaikaiset) pidetään perehdyttämisen lisäksi erillinen työ- ja
tieturvainfo. Määräaikaisten työntekijöiden kanssa käydään ennen työsuhteen päättymistä seurantakeskustelu,
jolla pyritään selvittämään kokemuksia työyhteisön perehdyttämis- ja
työnopastuskäytännöistä.
Henkilöstön suuresta poistumasta
johtuen mittauspalvelut on panostanut nykyaikaisen mittauskaluston
(GPS, takymetrit) ja ohjelmistojen ylläpitoon, jotta toimintaa pystytään
kehittämään. Toimintojen kehittämisestä yhtenä hyvänä esimerkkinä on
ajoneuvokeskuksen tiehöylään hankittu GPS:n avulla toimiva koneohjausjärjestelmä. Tässä hankkeessa
mittauspalvelut on ollut vahvasti mukana.
Suoritteita v 2014
• Kaupunkimittauksen lohkomien tonttien maastotyöt 101 kpl
• Rajannäyttöjä tehtiin 62 kpl
• Rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisiä 196 kpl
• Rakennuksen paikan ja korkeusaseman tarkastusmittauksia 373 kpl
• Pohjakartan ajantasaistamista tehtiin noin 87 ha:n alueella
• Rajamerkkejä kartoitettiin 2612 kpl (Pori 1432, Lavia 1180)
• Painokairauksia tehtiin 131 kpl
• Siipikairauksia 4 reiällä
• Pohjavesiputkia asennettiin 2 kpl
• Maaperänäytteitä otettiin 47 kpl
• Tarkkavaaitusrunkoa vaaittiin n. 12 km (josta Ulvilassa 7 km)
• Kaapelireittejä kartoitettiin 31 km
• Kaukolämpöputkea kartoitettiin 4,6 km
29
PUISTOTOIMI
Ismo Ahonen
Puistotoimi kehittää ja ylläpitää viherpalveluiden tuottajana Porin julkisia viheralueita. Palvelutuotantoon sisältyvät viheralueiden rakentaminen ja hoito, metsien
hoito sekä puutarhaneuvonta. Toiminta johtaa kestävän kehityksen keinoin viihtyisään, turvalliseen ja monimuotoiseen asuinympäristöön sekä monimuotoisiin
palveluihin eri asukasryhmille.
Vuonna 2014 uutta viheraluetta valmistui 1,4 ha ja peruskorjattiin 11,4 ha.
Vuoden 2014 tärkeimpiä hankkeita
Istutuksia toteutettiin puu-pensas
-metsiköiksi
Koivulanpuistoon,
Sampolanpuisto II valliin, Joukahaisenpuistoon, Otsonpuistoon, Varjopuistoon, Suruttomienpuistoon, Palokunnanpuistoon (Tuorsniementien
varsi) ja Kaskipuistoon. Kujannepuuistutuksista tärkeimpiä olivat Puuvillan
ostoskeskuksen myötä uusintaan
tulleen Siltapuistokadun kujanneistutusten vaihto vaahteraksi ja Liisantorin länsisivun uloimman puurivin
istutus. Muista istutuksista merkittävimpiä olivat Hanhipuiston lammenrannan, Cygnaeuspuiston ruusujen,
Ympäristöviraston sisäpihan ja Ruosniementien liikenneympyrän istutukset. Ruosniementien liikenneympyrän
istutusten suunnittelussa otettiin toteutustapamallia Ruotsin Enköpingin
toimivaksi todetusta ja koneelliseen
hoitoon kehitetystä tavasta.
Vuonna 2014 uutta viheraluetta
valmistui 1,4 hehtaaria ja
peruskorjattiin 11,4 hehtaaria.
Ulkoilumahdollisuuksia viheralueilla
parannettiin polkuverkostoa kehittämällä ja kunnostamalla: Harmaalinnanpuistoon yhdyspolku koira- ja
lammasaitausten välille, Koiviston
ulkoilupuistoon, Uittopuistoon, Ruosniemenpuistoon,
Sahranpuistoon,
Pelle-Miljoonan puistoon, Perkonpuistoon ja Suruttomienpuistoon.
Peli- ja kuntoilutoimintoja paransivat
valmistuneet Noormarkun lähiliikuntapaikka ja Käppäränpuiston kumparepallokenttä sekä Heikinpuiston
vapaaluisteluradan
vesipostikopin
uusinta. Käppäränpuistoon valmistui
myös pieni koirien aktiiviaitaus välineineen.
Tilaustyökohteista tärkeimpiä olivat
Kirjurinluodon leirintäalueen pintojen viimeistely kesän karavaanaritapahtumaa varten ja lumenkaatopaikan pohjoispuolen tekeminen
niityksi, Herralahden urheilukenttäalueen osanurmikointi, Lokkilavan
edustanurmikon kylvö edelliskesän
tapahtumien jäljiltä, Käppärän hautausmaan ison kappelin ympäristön
nurmikointi, vihertietokeskuksen sisäpihan puoleisten rakennuksen salaojien uusinta ja sokkelisuojaus sekä
Noormarkkuun Markku-taideteoksen
pohjan ja valaistuksen teko.
Viheralueiden rakentamisessa ja kunnostamisessa tärkeimpiä kohteita
olivat Hultinpuiston nurmikot, Noormarkun louhoslammen rannanruoppaus, Pelle-Hermannin merirosvolaivan terassin uusinta, Luotojen polun
uuden lenkkipostilaatikkokatoksen
teko, Valkamanpuiston junaradan
purku ja ratapohjan maisemointi.
30
Sora-alue
Muu alue
YHTEENSÄ
Yhteensä
Nurmialue
Kiinteistövihreää
YHTEENSÄ
Liikennevihreää
Muu alue
Puistoa
Sora-alue
ALUE
PERUSKORJAUS
Nurmialue
UUTTA
665 m2
1956 m2
48 m2
2669 m2
11688 m2
2956 m2
625 m2
15269 m2
11063 m2
0 m2
169 m2
11232 m2
28186 m2
302 m2
78 m2
28566 m2
0 m2
0 m2
79 m2
79 m2
15874 m2
2100 m2
52062 m2
70036 m2
11728 m2
1956 m2
296 m2
13980 m2
55748 m2
5358 m2
52765 m2
113871 m2
Puistotoimi oli järjestämässä yhteistyötahojen kanssa Porin päivä -viikonlopun sunnuntaille ajoittunutta
sauvakävelytapahtumaa, jonka yhteydessä myös virallisesti avattiin
Luotojen alueelle uusi 7,3 km pitkä
sauvakävelypolkukokonaisuus.
Puistotoimi oli mukana myös muissa
kesän 2014 tapahtumien järjestelyissä mm.; Suomi Areena, Pori Jazz,
Palokuntanuoret, FICC-rally, Porispere. Uusia työttömien oppisopimustyösuhteita käynnistettiin yhdessä
TE:n, kunnallistekniikan ja Ympäristöviraston kanssa.
Henkilöstön vuorovaikutus- ja työhyvinvointitapahtumia vuodelta 2014.
Tutustuminen elokuussa Tammisaaren
viher- ja kulttuurikohteisiin, puistotoimen miesten järjestämä grillijuhla
heinäkuussa sekä koko henkilökunnan
työpaikkakokoukset keväällä ja syksyllä.
Vuonna 2014 istutettiin 12.866 monivuotista kasvia.
Kiinteistövihreää
Yhteensä
Perennat
Metsätaimet
Puut
Pensaat
Perennat
Liikennevihreää
Pensaat
Puistoa
Puut
ALUE
PERUSKORJAUS
Metsätaimet
UUTTA
1372 kpl
48 kpl
3169 kpl
0 kpl
1799 kpl
464 kpl
1551 kpl
1747 kpl
0 kpl
9 kpl
0 kpl
1695 kpl
0 kpl
68 kpl
493 kpl
0 kpl
0 kpl
0 kpl
0 kpl
0 kpl
0 kpl
28 kpl
82 kpl
341 kpl
1372 kpl
57 kpl
3169 kpl
1695 kpl
1799 kpl
560 kpl
2088 kpl
2088 kpl
Tärkeimmät pensas- ja
perennaistutuskohteet
Ympäristöviraston piha, Koivulanpuisto, Joukahaisenpuisto, Satakunnanpuisto,
Palokunnanpuisto,
Käppäränpuisto, Cygnaeuspuisto ja
Ruosniementien kiertoliittymä.
Tärkeimmät puisto- ja liikenneviheriörakennuskohteet
Hultinpuisto, Koiviston ulkoilupuiston polut, Joukahaisenpuisto, Noormarkun louhoslammen puhdistus,
Noormarkun lähiliikuntapaikka, Uittopuiston polku, Käppäränpuisto,
Länsituulenpuiston koira-aitauksen
salaojitus, Suruttomienpuiston polku, Eteläpuiston kivitaideteos, Hanhipuiston lahopuutarha, Lokkilavan
edusta, Luotojen lenkin postilaatikkokatos, Ruosniementien liikenneympyrä, Outokummuntien liikenneympyrä,
Sampolan alueen tietöiden nurmikot
ja Visatien entisen taimimyymälän
nurmikko.
Tärkeimmät puuistutuskohteet
Visapuisto, Otsonpuisto, Sampolanpuisto II, Koivulanpuisto, Sampolanpuiston valli, Joukahaisenpuisto,
Heikinpuisto,
Suruttomienpuisto,
Varjopuisto, Metsäkuusenpuisto, Kaskipuisto, Hanhipuisto, Liisantori, Kirjurinluodon tapahtumaleiriytymisalue
ja Areenan takarinne, VT2 leiriytymisniitty, Hanhipuiston lammikon ranta,
Siltapuistokatu ja Kehräämönkatu.
Tärkeimmät muut
viherrakennuskohteet
Herralahden urheilukentän nurmikot
ja Kirjurinluodon leirintäniityn pintojen viimeistely.
31
Toiminnallisten muutosten toteuttaminen puistotoimessa vuonna 2014
onnistui hyvin. Määrärahojen/tulojen lasku ja sisäisten vuokrien nousu
sekä vuoden 2013 määrärahojen ylitys edellyttivät vuoden aikana -782
975 € säästöä. Säästöä kertyi lopulta
yhteensä -720 045 € henkilöstö-, palveluiden osto- ja tarvikekuluista. Näin
ollen puistotoimen määrärahojen ylitys lähes puolittui edellisestä vuodesta -71 149 euroon.
PUISTOTOIMI
2013
2014
MUUTOS
Tulot
5.054.523
4.711.999
-342.524
Henkilöstökulut
-2.485.738
-2.340.890
-144.848
Palvelujen ostot
-1.314.087
-933.384
-380.703
Tarvikkeet
-717.584
-523.090
-194.494
Sisäiset vuokrat ja veloitukset
-637.686
-944.512
+306.826
-33.053
-41.272
+8.219
-133.625
-71.149
-62.476
Menot
Muut kulut
Tulos
Määrärahojen ylitys
Säästöjen seurauksena investointien vähetessä viheralueiden korjausvelka kasvoi edelleen sekä viheralueiden hoidon
taso heikkeni.
Satakunnan Vihertietokeskus
Pirjetta Sipiläinen-Salo
Satakunnan Vihertietokeskus on kuluneena vuonna
toteuttanut aktiivisesti, osana puistotoimen toimintaa,
vihertietokeskuksen toiminnalle asetettuja laadullisia
ja toiminnallisia tavoitteita.
Satakunnan Vihertietokeskuksen toiminnan tavoitteet:
Satakunnan Vihertietokeskus on puutarha-alan neuvonta- ja palvelukeskus, joka tarjoaa asiantuntevaa puutarha-alan tietoutta ja laadukkaita asiakaslähtöisiä neuvontapalveluja edistäen
näin myös hyvää elinympäristöä ja kestävää kehitystä.
Se toimii yhdyssiteenä puutarha-alan tietoja tarvitsevien, puutarhaharrastuksesta kiinnostuneiden ja puutarha-alalla toimivien yritystahojen kesken tarjoten asiantuntevan ja puolueettoman
ympäristön puutarha-alan tiedon jakamiseen, vastaanottamiseen ja keskinäisen yhteistyön lisääntymiseen.
Satakunnan Vihertietokeskus harjoittaa yhteistyötä Porin kaupungin eri hallintokuntien kanssa
vaaliakseen kaupungin vihreää ympäristöä ja edistääkseen terveellisen kaupunkirakenteen rakentumista.
Puutarhaneuvonnan näkökulmasta
vuosi loppui ennen aikojaan. Vihertietokeskus sulki ovensa 10.11. remontin
vuoksi ja näin loppuvuoden palvelumuodoiksi jäivät puhelin- ja sähköpostineuvonta. Vuoden 2014 aikana
annettu puutarhaneuvonta piti kuitenkin sisällään asiakkaiden käytössä
olleen ajantasaisen puutarha-alan tietouden niin kirjallisessa, sanallisessa
kuin kuvallisessakin muodossa sekä
informatiiviset internetsivut.
32
Viheralan tiedon välittämiseksi ja
neuvontapalvelun tueksi Satakunnan Vihertietokeskukseen kerättiin
lisää tietoa erilaisista alalla toimivista
yhdistyksistä ja niihin verrattavista
tahoista, puutarha-alan yrityksistä,
erilaisista asiantuntijoista ja muista
asiakkaitamme kiinnostavista asioista. Neuvonnassa hyödynnettiin tehokkaasti vihertietokeskuksen oman
kesäkukkien esittelyalueen ja ympäristön, Hanhipuiston kasvinäytealuei-
den ja eri puolilla kaupunkia olevien
kasviteemapuistojen kasvillisuutta.
Jättilaukka.
Vihertietokeskuksessa neuvontapalvelujen asiakaslähtöisyys tarkoittaa
asiakaspalvelujen ja asiakaspalveluprosessin kehittämistä vastaamaan
paremmin hyvälle toiminnalle kohdistuvia vaatimuksia sekä palveluiden sisällön ja saatavuuden jatkuvaa
kehittämistä. Lisäksi asiakaslähtöisyydellä pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, käytössä olevia
tuotantorakenteita sekä toiminnan
vaikuttavuutta.
Kaupungin vihreyden vaalimiseksi
ja terveellisen kaupunkirakenteen
edistämiseksi on jo pitkään toimittu viheralan asiantuntijana Ympäristöviraston
rakennusvalvonnassa
viikoittain pidettävissä teknisissä
katselmuksissa ja annettu lausuntoja
rakennuslupahakemuksiin. Tämä työ
on myös huomioitu valtakunnallisesti
yhtenä ansiokriteerinä myönnettäessä Pirjetta Sipiläinen-Salolle Vuoden
hortonomi -titteli.
Satakunnan Vihertietokeskus suorittaa myös Ympäristövirastolle rakennusja maankäyttölain 128 § maisematyöluvan perusteella suoritettavat
puunkaatokatselmukset. Puunkaatolupakatselmuksia suoritettiin sekä
kaupungin että yksityisten omistamilla mailla. Vuonna 2014 kiinteistökäyntejä oli 683 kappaletta.
Palveluiden tuottamisessa panostettiin henkilöstön ammattitaitoon,
neuvonnan tuotantovälineiden nykyaikaisuuteen ja itse asiakaspalveluun osallistumalla ammattitaitoa ylläpitäviin ja syventäviin koulutuksiin.
Koulutuksellisesti tärkeimpinä tapahtumina voidaan mainita Viherpäivät Tampereella ja Jyväskylässä pidetyt Viherfoorumi- ja
Ulkovalaistus-seminaarit.
Puutarha- ja kompostipäivien 21–22.5.
järjestämiseen osallistuivat vihertietokeskuksen ja puistotoimen lisäksi
Ympäristövirasto sekä kaupunkisuunnittelu. Kompostointi- ja jäteasioissa
neuvojina toimi Ympäristöviraston
henkilöstöä, joista Anne Silver piti
luennon kompostoinnista, ja Arja
Korpela puistotoimesta kertoi tietoiskujen muodossa kesäkukista, rikkakasvien torjunnasta ja vieraslajeista
vihertietokeskuksen
keskittyessä
muuhun koko puutarha-alan kattavaan neuvontaan. Kaupunkisuunnittelusta Heli Nukki toi Porin kansallista
kaupunkipuistoa tutuksi tapahtuman
vierailijoille. Vihertietokeskuksen sisätiloihin tapahtuman ajaksi olivat
silmäniloa tuoneet porilaiset nukkekotiharrastajat, jotka olivat erilaisten
lyhtyjen sisälle taiteilleet puutarhaaiheisia pienoistaideteoksia.
Kesäkuussa Puutarhaliitto ry:n järjestämässä valtakunnallisessa Avoimet
Puutarhat -tapahtumassa Satakunnan Vihertietokeskus oli mukana Satakunnan Puutarhaseura ry:n kanssa
etsimässä pihoja ja puutarhoja 29.6.
järjestettyyn tapahtumaan.
Elokuussa 30.–31.8. vihertietokeskus
piti ovensa auki Satakunnan Puutarhaseura ry:n järjestämillä Taide puutarhassa -messuilla, jotka sijoittuivat
Luotojen alueelle puistotoimen pihapiiriin. Puutarhaneuvonnan lisäksi vihertietokeskuksen luentotilassa pidettiin
sekä puutarha- että taidepainotteisia
luentoja ja taidetta oli esillä sekä sisällä
että ulkona monin eri muodoin.
Puistotoimen omaa taidetta.
Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry:n
kanssa tehtiin yhteistyötä suorittamalla jokavuotinen pihakilpailu heidän vuokraamillaan mökkitonteilla.
Kuluneena vuonna arvostelun kohteena olivat pihojen sisääntulot, hoitotaso ja viihtyisyys.
Joulukuussa rakennettiin perinteiseen tapaan vihertietokeskuksen sisäpihalle Eläinten Keskitalven Juhla
-näyttely. Tapahtuman avajaisia vietettiin 9.12. ulkotiloissa vihertietokeskuksen remontin vuoksi.
Satakunnan
Vihertietokeskuksen
asiakaskunta koostui porilaisista ja
muista Satakunnan asukkaista, yrityksistä ja yhteisöistä sekä matkailijoista.
Puhelinneuvonta kattoi koko maan.
33
TALONRAKENNUS
Markku Koppelomäki
Talonrakennuksen vastuualueen tehtävänä
on Porin kaupungin ja sen yhtiöiden omistamien rakennusten ja toimitilojen muutos- ja
korjaustyöt. Myös uudisrakentamista talonrakennus suorittaa pienemmissä kohteissa.
Talonrakennuksen vastuulla ovat nykyisin
myös kaupungin venelaitureista ja -väylistä
huolehtiminen sekä matonpesupaikat.
Talonrakennuksen työt tilaa pääosin
Omistamisen yksikön rakennuttamisen vastuualue. Myös muut Rakentamisyksikön vastuualueet sekä
kaupungin muut hallintokunnat ja
kaupungin omistamat yhtiöt käyttävät talonrakennuksen palveluita
omissa kohteissaan. Erityisesti rautarakennetöitä ja puuverstaan palveluita tarjotaan laajalle tilaajajoukolle.
Talonrakennuksen suurimpana kohteena vuonna 2014 oli Kuninkaanhaan koulun peruskorjauksen jatko.
Työ jatkui koko vuoden ja pitkään
kestänyt peruskorjaus saatetaan päätökseen vuonna 2015. Toinen isompi
kohde oli Porin Teatterin laajennustyömaa. Kohde ei pohjapinta-alaltaan
ole iso, mutta rakennus on korkea ja
perustamisolosuhteet olivat haasteelliset. Laajennustyömaa kestää kevääseen 2015.
Yhtä merkittävänä kohteena vuonna 2014 toteutettiin Väinölän koulun
saneerausta ja sisäilmakorjausta. Koulun keittiötilat saneerattiin ja pikkukoulun sisäilmakorjaus toteutettiin
kesäloman aikana. Erityisesti sisäilmakorjauksen onnistuminen edellytti
venymistä niin omilta työntekijöiltä
Kapselointitöissä käytettäviä aineita.
34
Väinölän koulu.
kuin myös lukuisilta aliurakoitsijoilta.
Sisäilmakorjaustyö Väinölän koulussa
jatkuu edelleen kevääseen 2015.
Sisäilmakorjauksiin liittyviä töitä toteutettiin enemmänkin vuoden 2014
aikana. Muun muassa Ruosniemen
päiväkodilla ja Herttuan koulussa
sekä vihertietokeskuksen ja puistotoimen toimistotiloissa suoritettiin
sisäilmaan liittyviä saneerauksia.
Muita kohteita talonrakennuksella oli
muun muassa Noormarkun lähipalvelukeskuksessa, Pelastusharjoitusalueella sekä Pääterveysaseman eri
tiloissa. Näkyvin osa Pääterveysasemaa oli vastaanottoaulan saneeraus,
joka valmistui alkuvuodesta 2015.
Vuoden 2014 aikana valmistui myös
Musan jalkapallokentän uusi huoltorakennus.
Puu- ja rautarakenneverstaamme
tuottivat vuoden aikana tarvitsemiamme kalusteita ja rautarakenteita
eri kohteisiin. Vuoden aikana pystyimme työllistämään omien työntekijöidemme lisäksi koululaisia ja työllistettyjä sekä tietenkin runsaasti eri alojen
aliurakoitsijoita. Yhteistyö talotekniikan vastuualueen kanssa jatkui luonnollisesti erittäin tiiviinä.
Talonrakennuksen henkilöstömäärä
vaihteli vuoden aikana työmäärän
mukaan. Kesäkuukausina vastuualueen kokonaisvahvuus oli n. 60 ja talvi- ja syyskuukausina 42 työntekijää.
Vuoden 2014 aikana eläkkeelle jäi
yhteensä neljä työntekijää. Niin henkilöstöä kuin työnjohtoa koulutettiin
paremmin toimimaan sisäilmaan liittyvissä korjauskohteissa. Sen lisäksi
osa työnjohdosta aloitti Uudistuva
esimies -koulutuksen.
Talonrakennuksessa työturvallisuus
on aina tärkeässä roolissa. Vuosi 2014
selvittiin ilman vakavia työtapaturmia. Vuoden aikana kiinnitettiin huomiota saavutetun turvallisuustason
ylläpitoon esimerkiksi TR-mittauksilla.
Lisäksi läheltä piti -tilanteiden raportointiin kannustettiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin pölynhallintaan,
koska sisäilmakohteet ovat asettaneet
tiukempia vaatimuksia esimerkiksi
purkutöiden osalta. Heinäkuun alussa astui voimaan uusi laki verottajalle
tehtävistä tiedonantovelvoitteista. Tähän liittyvien asioiden kanssa tehtiin
työtä lähes koko vuosi ja näyttää siltä,
että järjestelmät saatiin vuoden aikana vaaditulle tasolle. Näillä toimilla
saatiin myös muuten vastuualueen
toimintaa kehitettyä, koska työmaaraportointi muuttui vaativammaksi.
Erityisesti uusien työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden perehdytystä työkohteisiin on saatu paremmaksi.
TALOTEKNIIKKA Tapio Laiho
LVIAJS-korjaus- ja huoltotehtäviä ja
ilmastointikanavien puhdistuksia hallintokuntien tilausten mukaan.
Porin kaupungin omistamien ja
hallinnoimien kiinteistöjen lämpö-,
johto-, vesi- ja viemärilaitteistojen,
automatiikkalaitteiden, sähkö- sekä
ilmanvaihtolaitteistojen ylläpito- ja
vuosihuoltotyöt suoritetaan pääsääntöisesti Teknisen palvelukeskuksen Rakentamisyksikön talotekniikan vastuualueen 34 henkilön
toimesta.
Rakentamisyksikön
talotekniikan
vastuualueena on Porin kaupungin
omistamien kiinteistöjen LVIAJS-töiden suorittaminen noudattaen työohjelmaa sekä aikaisempien vuosien
käytäntöä. Saneeraus- ja peruskorjaustöitä suoritetaan pääosin Omistamisen yksikön rakennuttamisen vastuualueelle sekä Rakentamisyksikön
talonrakennuksen vastuualueelle ja
Palveluliikelaitoksen kiinteistönhoidolle tilauksesta. Tehdään sovitusti
LVIAJS-ylläpito- ja vuosihuoltotöitä,
jotka tehdään kiinteistövarallisuuden isännöinnin vastuualueelle sekä
LVIAJS-muutostöitä ja uudisrakentamista, jotka tehdään Omistamisen
yksikön rakennuttajille kumppanuus-
periaatetta noudattaen. Myös kiinteistövarallisuuteen isännöinnin vastuualueelle tehdään ennalta sovittuja
LVISJA-korjaus- ja huoltotöitä sekä ilmastointikanavien
puhdistustöitä
vuosiohjelman mukaan.
Saneeraus- ja peruskorjaustöiden
sekä ylläpito- ja vuosikorjaustöiden
määrät ovat viime vuosina tasaantuneet, mutta edelleen tehdään ns.
hätätöitä ja väliaikaisia korjauksia
sähkö-, vesiputkisto-, lämpöjohto-,
viemäri-, ilmanvaihto- sekä lämpöjohtovaurioiden lisääntymisestä johtuen.
Myös muille Porin kaupungin omistamille hallintokunnille suoritetaan
Porin kaupungin kehittäessä jatkuvasti riskienhallintaa ja panostaessa
myös tietoturvallisuuteen sekä henkilö- ja henkilöstöturvallisuuteen,
olemme talotekniikan vastuualueella
tilauksesta ja peruskorjauksien yhteydessä asentaneet kiinteistöihin vanhojen järjestelmien uusia kamera- ja
valvontalaitteita sekä muita turvallisuuteen liittyviä laitteita.
Rakentamisyksikön
talotekniikan
vastuualueen LVIAJS-tiimi on huomioinut kiinteistöjen sisäilma- ja
kosteusongelmien lisääntyvän työhaasteen kaupungin rakennuksissa
ja kiinteistöissä. Olemme jatkaneet
järjestelmällisesti ilmastointikanavien puhdistuksia vuosiohjelman mukaan, kameralla iv-kuvausta ennen
puhdistustyötä sekä iv-kuvausta puhdistustyön jälkeen. Henkilökunnan
35
korttikoulutusta ja muuta henkilöstön osaamista on täydennetty. Henkilökunnan työhyvinvointia pyrimme
jatkuvasti parantamaan, pidämme
asiaa erittäin tärkeänä talotekniikan
vastuualueen toiminnan kannalta.
Koko henkilökunnan työturvallisuuteen ja suojavarusteisiin olemme
panostaneet edelleen vuonna 2014.
Rakennuskohteissamme käytämme
pääosin kaikkia työhön tarvittavia
suojaimia ja turvaohjeita työtapaturman estämiseksi.
ajan, ja raportoitu kohteiden rakennuttajia sekä isännöitsijöitä.
Talotekniikan vastuualueen LVIAJStiimien käytössä on yksittäinen
työkohdekohtainen laskutus- ja
seurantajärjestelmä, joka tukee putkistovaurioiden ja ilmastointilaitteiden sekä sähkövaurioiden korjauskustannusten yksilöimistä ja
kuntotutkimustarpeen määrittelemistä ja aikatauluttamista. Talotekniikan
seurantajärjestelmä auttaa kiinteistöjen kuntoa seuraavia asiantuntijoita LVIAJS-kuntotarkastuksissa sekä
LVIAJS-kuntotutkimuksissa.
Lisäksi
kiinteistöjen
LVIAJS-järjestelmien
teknistä kuntoa on seurailtu vuosien
Kaikken edellä mainitun talotekniikan LVIAJS-tiimien henkilöstö pyrkii
suorittamaan nopeilla toimitusajoilla,
työn laadulla ja tieto-taidolla sekä kilpailukykyisellä hinnoittelulla suhteessa yksityisiin urakoitsijoihin. Myös
palvelujen markkinointiin LVIAJS-tiimissä on edelleen panostettu.
Talotekniikan osaava ja kehittyvä
henkilöstö muodostui vuoden 2014
lopussa LVI-huoltopäälliköstä, sähköteknikosta, LVI-työjohtajasta, 26:sta
vakituisesta LVIAS-asentajasta, joista
kolme henkilöä on osa-aikaeläkkeellä, kahdesta määräaikaisesta LVIasentajasta, yhdestä määräaikaisesta
oppisopimus-asentajasta sekä kahdesta toimistovirkailijasta.
Sydämellinen kiitos laadukkaasta
sekä tuloksekkaasta työstä projektiaikatauluineen kuuluu koko talotekniikan henkilöstölle.
Vuoden 2014 aikana LVIAJS-tiimin tekemät merkittävimmät työt
• Taidemuseo/Lvvijs-työt
• Noormarkun lähipalvelukeskus/
Lvvias-työt
• Kuninkaanhaan koulu/vaihe 4/
Lvvias-työt
• Metsäopisto/konehalli/Lvvs-työt
• Tammen tila/paineviemärin ja
pumppaamoiden loppukytkennät
• Yyterin leirintä/kiinteistöt/Lvvstyöt
• Väinölän koulu/vaihe A/keittiö ja
ruokasali/vaihe B/sisäilmakorjaukset/Lvvias-työt
• Harjoitusjäähalli/ilmastoinnin
parantaminen/Lvias-työt
• Kiinteistöjen ilmastoinnin
36
puhdistukset/ konehuoneet ja
koneet
• Sisäilmaongelmien korjausta,
mittaukset ja säätötyöt
• Kiinteistöjen pumppaamoiden
huollot ja korjaukset
• Kiinteistöjen erikseen tilatut IVvuosihuollot ja korjaukset
• Kiinteistöjen ilmakompressorien
vuosihuollot
• PTA pääaula ja arkisto/Lvias-työt
• Liikennevalojen huolto- ja kunnossapitotyöt
• Ulasoorintie 9/kameravalvonta/
sähköiset sisäportit/Lvvis-työt
• Winnova/RT 7/rakennusaut
maation peruskorjaus
• Winnova/Rakennusosasto/
Lvviajs-työt
• Satakunnan Museo/Lvvias-työt
• Kyläsaaren koulurakennus/sähköjärjestelmän saneerus
• Winnova/RT 5/rakennusautomaation peruskorjaus
• Noormarkun kiinteistöt/Lvviastyöt
• SAMK/teku/Lvvias-työt
• Winnova/RT 5 Puinnintie 2 siirto
/Lvvias-työt
• Lentokonehalli/Lvis-työt
• Ruosniemen päiväkoti/Lvviastyöt
• Toejoen koulu/luokkatilamuutokset/Lvvias-työt
LOGISTIIKKAYKSIKKÖ
LOGISTIIKKAYKSIKKÖ
Logistiikkapäällikkö
JANI SÄDEMAA
Porin kaupungin logististen toimintojen uudelleen järjestelyn tuloksena perustettiin vuoden 2014 alussa Tekniseen
palvelukeskukseen Logistiikkayksikkö. Logistiikkayksikön tehtävänä on resurssien puitteissa pidemmällä aikavälillä
kehittää kustannustehokkaat logistiset ratkaisut kaikkien kaupungin toimialojen käyttöön.
Logistiikkayksikköön siirrettiin aiemmin Teknisessä palvelukeskuksessa omana tulosalueena toiminut ajoneuvokeskus, Rakentamisyksikön alla toimineet konekeskus ja varastointipalvelut sekä Konsernihallinnosta hankintapalvelut.
Logistiikkayksikön vastuualueiksi muodostuivat ajoneuvokeskus, johon konekeskuksen toiminta liitettiin, sekä hankintapalvelut ja tekniset varastointipalvelut. Samassa yhteydessä Logistiikkayksikköön siirrettiin Sivistyskeskusesta
postinjakelu- ja pientavarakuljetustoiminnot henkilöstöineen (6 henkilöä), jotka sijoitettiin tekniset varastointipalvelut -vastuualueelle. Myöhemmin keväällä ajoneuvokeskuksen vastuualueelle siirrettiin Rakentamisyksikön kunnallistekniikasta 24 raskaan ajoneuvon kuljettajaa. Muutosten myötä ja henkilöstöresurssien tarpeen mukaan on joitakin
henkilöitä siirretty Logistiikkayksikön sisällä vastuualueelta toiselle. Henkilöstömäärä vuoden 2014 lopussa oli 54 työntekijää, joista vakinaisia kuukausipalkkaisia oli 14, vakinaisia tuntipalkkaisia 36 ja määräaikaisia kuukausipalkkaisia 4.
AJONEUVOKESKUS
500
LOGISTIIKKAYKSIKKÖ (LG)
AJONEUVOKESKUS(ak)
Henkilöstö 1.12.2014
400
300
258
249
200
100
206
194
0
TPK
2013
TPK
2014
20
36
8
33
LG
2014
ak
2014
Vastuualueen tehtävänä on hallinnoida kaupungin omistamia tai käytössä
olevia ajoneuvoja ja edelleen vuokrata niitä asiakkailleen. Toimintaan kuuluvat ajoneuvojen hankinnan ja seurannan järjestäminen sekä huolto- ja
korjaustoiminnan tuottaminen. Lisäksi vastuualue tuottaa tilauksesta raskaan ajoneuvokaluston kuljetus- ja työkonepalveluja sekä vastaa yksityisen autoja työkonekaluston vuokraustoiminnasta.
HANKINTAPALVELUT
500
HANKINTAPALVELUT (hp)
400
300
258
249
206
194
200
100
0
TPK
2013
TPK
2014
20
36
5
LG
2014
hp
2014
VARASTOINTIPALVELUT (vp)
400
300
258
249
206
194
200
100
20
36
0
TPK
2013
TPK
2014
LG
2014
OUTI KARINHARJU
Hankintapalvelut vastaa kaupunkikonsernin yhteishankintojen suunnittelusta, kilpailuttamisesta, hankintapäätöksistä ja sopimushallinnasta sekä
erillishankintoihin liittyvästä asiantuntijapalvelusta. Lisäksi hankintapalvelut vastaa hankintojen ohjauksesta ja hankintatoimintaan liittyvien toimintamallien ja työkalujen ylläpidosta ja kehittämisestä. Hankintapalvelut
myös ylläpitää ja hallinnoi hankinnan yhteistoiminta- ja yhteistyösopimuksia.
500
MIKA KOSKI
NIKO TOIVONEN
Vastuualueen tehtävänä on hankkia ja varastoida teknisiä materiaaleja ja
tarvikkeita sekä vuokrattavia koneita ja laitteita oman hallintokunnan lisäksi myös muiden kaupunkikonsernin ja yhteistyösopimuksen tehneiden
kuntien tarpeisiin; vastuualue huolehtii kaupungin sisäisestä ajoneuvojen
polttoainejakelusta.
7
3
vp
2014
37
AJONEUVOKESKUS
Mika Koski
Ajoneuvokeskus
vastaa
koko kaupungin ja soveltuvin osin kaupunkikonsernin
vakuutetun ajoneuvokaluston hallinnasta. Vastuualue
sekä hallinnoi että vuokraa
kaupungin omistamia tai
muulla tavoin hankittuja
ajoneuvoja asiakkailleen.
Ajoneuvohallintaan sisältyvät kaikki ajoneuvoon liittyvät toiminnot ajoneuvon
hankinnasta siihen hetkeen, kun ajoneuvo poistuu
kaupungin omistuksesta. Tänä aikana
ajoneuvoja seurataan ajoneuvokohtaisesti ja pidetään huolta oman korjaamon toimesta, että muun muassa
huollot ja katsastukset tulevat suoritettua ajallaan.
Ajoneuvojen hallinnan tavoitteena
on, että asiakkaalla olisi aina käytössään tehtävään soveltuva kunnossa
oleva ajoneuvo. Ajoneuvojen vuokrauksessa veloitusperusteena on pääasiassa aika, jolloin kevyistä ajoneuvoista peritään kuukausivuokraa ja
raskaasta kalustosta tuntivuokraa ja
lisäksi pientä osaa ajoneuvoista vuokrataan kilometrihinnalla.
Henkilöstö
Ajoneuvokeskuksen henkilöstömäärä 31.12.2014 oli
38 työntekijää, joista vakinaisia kuukausipalkkaisia
oli 2, vakinaisia tuntipalkkaisia 33 ja määräaikaisia
kuukausipalkkaisia 3 (joista 2 oppisopimuksella ja 1
työllistetty).
Harjakone harjojen
vaihdossa korjaamolla.
Ajoneuvokeskus vastaa myös kaupungin raskaan kaluston ja 24 kuljettajan
ajojärjestelyistä. Ajojärjestelyn tehtävänä on varmistaa, että kaupungin
kunnossapitotehtävissä ja rakennustyömailla on tehtävästä tai kohteesta
riippuen tarvittava määrä kalustoa.
Ensisijaisesti pyritään työllistämään
kaupungin oma kalusto ja sen jälkeen
käytetään yksityisiä urakoitsijoita.
Ajojärjestely mahdollistaa kaupungin
oman kaluston ja henkilöstön tehokkaan käytön. Lisäksi ajoneuvokeskus
tuottaa yhden työntekijän ja auton
voimin henkilökuljetuspalvelua.
Ajoneuvojen keski-ikä jatkaa nousuaan.
AJONEUVOLAJI
Kevyt nelipyörä (L6e)
2012
KPL
2013
KESKI-IKÄ
KPL
KESKI-IKÄ
1
4,1
1
5,1
72
8,2
7
8,8
2
5,6
2
6,6
Moottorityökone (MTK)
63
9,4
69
9,4
Pakettiauto (N1)
92
8,3
97
8,7
Pakettiauto (N1G)
4
4,2
4
5,2
Kuorma-auto (N2)
14
9,7
13
9,4
Kuorma-auto (N3)
16
7,5
16
8,5
Kevyt perävaunu (O1)
2
1,5
2
2,5
Perävaunu (O4)
3
19,0
3
20,0
30
13,2
26
13,3
9
13,2
9
14,2
308
9,1
313
9,4
Henkilöauto (M1)
Linja-auto (M2)
Traktori (T1)
Muut. (tiehöylät, jyrät)
YHTEENSÄ
38
Ajoneuvokeskus ja varastot Ruissalossa
Tyhy-päivänä.
Koulutukset
Osa työntekijöistä on ollut ammatillisissa koulutuksissa.
Työturvallisuus
Työpaikkatarkastuksia on tehty työterveyshuollon toimesta mm.
Hanhiluodon korjaamolla ja
2014
KPL KESKI-IKÄ maalaamossa (Ulasoori). Kuljettajien työterveystarkastuk1
6,1
set on suoritettu työterveys76
8,9 huollossa.
2
7,6
67
10,0 Toiminnan kehittäminen
99
9,3 Keväällä 2013 aloitettiin Porin
kaupungin logistisia toimin4
6,2
toja käsittelevän selvityksen
13
10,0 tekeminen. Selvityksen tavoit16
9,5 teena oli muodostaa toimin2
3,5 tamalli, jossa Porin kaupungin
3
21,0 logistiset toiminnot kootaan
yhden yksikön alle. Työryhmä
27
13,8 jätti selvityksensä syksyllä ja se
9
15,2 hyväksyttiin ensin kaupungin319
9,9 hallituksessa ja myöhemmin
HANKINTAPALVELUT
valtuustossa.
Ajoneuvokeskuksen
kannalta merkittävimpänä päätöksenä oli, että 1.1.14 alkaen perustettiin teknisen lautakunnan alaisuuteen Tekniseen palvelukeskukseen
(TPK) Logistiikkayksikkö, jonne myös
ajoneuvokeskus siirrettiin. Samalla
ajoneuvokeskukseen liitettiin TPK:n
Rakentamisyksiköstä
konekeskus
(korjaamo). TPK:n Rakentamisyksikön
kunnallistekniikan vastuualueelta siirrettiin lisäksi 24 raskaankalustonkuljettajaa 31.3.14 ajoneuvokeskukseen.
Ajoneuvokeskus on nyt yksi Logistiikkayksikön alaisista vastuualueista.
Ajoneuvokeskus muodostuu seuraavista pääkustannuspaikoista; kone- ja
kuljetuspalvelut, korjaamopalvelut,
ajoneuvovuokraus ja henkilökuljetukset.
Raskaskalustoon on tehty pieniä lisälaitehankintoja (esim. kappaletavaranosturiin kahmari), joilla on saatu
omaa kalustoa kuljettajineen aiemmin ostopalveluna toteutettuihin töihin. Ajojärjestelyillä on saatu yleisestikin vähennettyä eri hallintokuntien
ulkoisia ostopalveluita kuljetus- ja
konepalveluiden osalta. Järjestelyillä
on saatu aikaan merkittäviä säästöjä.
Investoinnit
Vuonna 2014 oli investointeihin käytettävissä 600.000 euroa, joka oli
sama summa kuin edellisenä vuonna.
Autoja ja työkoneita hankittiin uusina 7 kappaletta ja käytettyinä 9 kappaletta. Koska ajoneuvoja pystytään
määrällisesti uusimaan näin vähän,
jatkaa ajoneuvojen keski-ikä nousuaan.
Korjaamon uusi dynamometri.
Palvelut ja tehtävät
Hankintapalvelut vastaa julkisiin hankintoihin liittyvien tehtävien
järjestämisestä seudullisesti,
yhteistoiminnassa Huittisten, Kokemäen, Porin ja Ulvilan
kaupunkien sekä Honkajoen, Lavian, Luvian, Merikarvian,
Nakkilan, Noormarkun ja Pomarkun
kuntien kanssa. Yhteistyötä ohjaa
seudullinen hankinnan ohjausryhmä.
Hankintapalvelut vastaa yhteishankintojen kilpailuttamisesta (noin 60
tuoteryhmää) ja hankintojen ohjauksesta sekä erillishankintojen asiantuntijatuesta (hankintojen koulutus ja
neuvonta, hankintamallien ja toimintatapojen kehittäminen, yhteishankintojen sopimushallinta, hankintojen seuranta ja selvitystyöt).
Asiantuntijuuden ylläpidon kehittämiseksi ja erityisesti resurssien
riittävyyden takaamiseksi hankintapalvelut tekee kilpailutusyhteistyötä
KuntaPro Oy:n, Satakunnan sairaanhoitopiirin sekä KL-Kuntahankinnat
Oy:n kanssa.
Hankintapalvelut on ns. nollatulosyksikkö, jonka tulee kattaa toimintatuloillaan toimintakulunsa. Toimintatulot perustuvat korvauksiin, jotka
määräytyvät jakamalla toiminnasta
aiheutuvat kustannukset YTA-sopijaosapuolten kesken asukaslukujen
suhteessa. Lisäksi hankintapalvelut
myy palvelujaan (resurssien puitteissa) yhteistoimintasopimuksen ulkopuolisille tahoille, jotka ovat hankintalain mukaisia hankintayksiköitä,
mutta eivät kuulu jonkin osapuolen
kuntakonserniin. Taloudellisesti hankintapalvelut saavutti tavoitteensa
v. 2014 erinomaisesti. Talousarvion
kulut alittuivat huomattavasta vuokrakorotuksesta huolimatta ja toimintatuottoja saatiin myös YTA:n ulkopuolisilta tahoilta.
Outi Karinharju
Asiakkaat
Hankintapalvelujen asiakkuudet jakaantuvat sisäisiin ja ulkoisiin asiakkuuksiin:
• sisäisiä asiakkaita ovat
YTA-kuntien johto (talous- ja
sopimusvastuu) sekä kilpailuttajat
ja tilaajat
• ulkoisia asiakkaita ovat sopimustoimittajat ja muut yhteistyökumppanit.
Henkilöstö
Hankintapalvelut on asiantuntijayksikkö, jossa vuonna 2014 oli töissä neljä vakituista hankinta-ammattilaista
sekä määräaikainen hankintasihteeri;
määräaikaisuus päättyy tammikuussa
2015, jonka jälkeen ma. hankintasihteeri jää eläkkeelle. Hankintasihteerin
toimeen sisäisellä siirrolla tulee Logistiikkayksikön teknisten varastointipalvelujen asiakaspalvelusihteeri, joka
on 13.8.2014 alkaen ollut töissä hankintapalveluissa asiakaspalvelu- ja
kilpailutusassistenttina. Siirron taustalla on Logistiikkayksikön teknisten
varastointipalvelujen sisäisen postin
ja pientavarakuljetuksen toimipisteen
(Otavankatu 3) lopettaminen ja yhdistäminen Ulasoorin toimipisteeseen ja
sitä kautta työtehtävien uudelleen
järjestämistarve.
Koulutukset
• Hankinta-alan neuvottelupäivät
5.- 6. 2014, johon hankintapalveluista osallistuivat hankintapäällikön lisäksi hankintavalmistelijat
ja -suunnittelija. Samalla
kokoonpanolla osallistuttiin myös KuntaPro Oy:n
39
•
•
Niko Toivonen
järjestämään hankintapäivään,
jossa asiantuntijana oli specialist
partner Mika Pohjonen (asianajotoimisto Hannes Snellman).
Cloudia-kilpailutusjärjestelmä
koulutuksia ja käyttäjäpäiviä oli
kolme.
Hankintapalveluista osallistuttiin
neljään webinaariin: Ketterän yhteistyön taidot muutoksissa, Hajautetun tiimin johtaminen, Hyvien kysymysten taidot palavereissa
ja keskusteluissa, Ajankäytön hallinta.
Hankintapäällikkö aloitti syksyllä
JOKO-koulutuksen.
Palvelut
Teknisten varastointipalveluiden tehtävänä on hankkia ja varastoida materiaaleja ja tarvikkeita sekä vuokrata
koneita ja laitteita hallintokuntien
tarpeisiin. Vuoden 2014 alusta Sivistyskeskuksesta siirtyi sisäinen posti ja
tavaralogistiikka.
Henkilöstö
Vuoden 2014 alusta henkilöstöä oli 12
kpl, joista 8 kuukausipalkkaista, 3 tuntipalkkaista ja 1 oppisopimus. 1 kuukausipalkkainen jäi eläkkeelle 1.11.
Koulutukset
Niko Toivonen ja Mika Multanen: Työturvallisuuskoulutus
Toiminnan kehittäminen
Hankintapalvelujen yhteistoimintasopimus uudistettiin ja yhteistoiminta
jatkuu Porin lisäksi yhdeksän muun
kunnan kanssa. Siikainen jäi pois yhteistoiminnasta. Lisäksi allekirjoitettiin yhteistyösopimus KuntaPro Oy:n
hankintapalvelujen kanssa.
Postikeskus ja kalustoa
varastopalveluissa
Lokakuussa kävimme yhdessä ajoneuvokeskuksen kanssa Ruissalon
kylpylässä, jossa aluksi pääsimme
reippailemaan lähimetsikköön ja sen
jälkeen nauttimaan Ruissalon kylpylästä. Siellä pidettiin myös työpaikkakokous.
Kaupungin sisäisen organisoinnin
myötä 1.1.14 aloitti teknisen lautakunnan alaisuudessa, Teknisen palvelukeskuksen uutena vastuualueena
Logistiikkayksikkö, jonka yhdeksi vastuualueeksi hankintapalvelut siirrettiin.
Suoritteita
2013
2014
137
158
Yhteishankinnat
21
9
Erillishankinnat
116
149
Tarjoukset
419
614
Kilpailutusprosessit
Hankintapalvelujen Tyky-päivä
Yyterissä, yhdessä tuulta päin.
Työhyvinvointi
Syyskuussa osa teknisten varastointipalveluiden henkilöstöstä osallistui
Alihankintamessuille Tampereelle.
Toiminnan kehittämistoimenpiteet
Teknisissä varastointipalveluissa 2014
oli muutoksen aikaa. 1.3. vastuualueen vetovastuu siirtyi Niko Toivoselle. Niko siirtyi konekeskuksesta. 2014
alussa siirtyi sisäinen posti ja tavaralogistiikka Sivistyskeskuksesta.
Tekniset varastointipalvelut olivat
mukana selvityksessä Porin Veden ja
Teknisen palvelukeskuksen varastojen yhdistämisestä.
Teknisten varastointipalveluiden varaston arvo oli tilikauden lopussa
271.353,16 €. Tarvikkeiden myynti oli
1.130.056 € ja kalustovuokrista tuli
242.762 €.
40
JÄTEHUOLTO
Käyttöpäällikkö
JUSSI LEHTONEN
JÄTEHUOLTO
500
JÄTEHUOLTO (JÄ)
400
300
258
249
200
100
JUSSI LEHTONEN
206
194
TPK 2013
TPK 2014
0
Kuukausipalkkainen
henkilöstö 17
Jätehuolto on seudullisesti toimiva Teknisen palvelukeskuksen taseyksikkö, joka järjestää Porin ja yhteistyösopimuksen perusteella Porin seudun
kuntien jätelain mukaisen yhdyskuntajätehuollon sekä edistää Porin seudun asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta.
JÄ 2014
Palvelut ja tehtävät
Jätehuolto-taseyksikkö järjesti Porin
kaupungin ja sopimuksen mukaisesti
myös Harjavallan, Kokemäen, Merikarvian, Luvian, Nakkilan, Pomarkun,
Siikaisten ja Ulvilan jätelain mukaisen
yhdyskuntajätehuollon. Yhteistyöalueella oli vuoden 2014 lopussa 128 034
asukasta.
Pori on mukana lounaisen Suomen
yhdyskuntajätteen hyödyntämisen
hankintarenkaassa, joka kilpailutti yhteisvastuullisesti sekalaisen kunnan
vastuulla olevan syntypaikkalajitellun
yhdyskuntajätteen hyödyntämisen.
Vuosien 2015-2017 hyödyntäminen
saatiin hankittua edullisesti. Porin
osalta hankinta sai kielteisen päätöksen markkinaoikeudelta, minkä vuoksi hankinta (vuosi 2015 + optio vuodelle 2016) kilpailutettiin uudelleen.
Jätevoimala, jossa jätteet hyödynnetään, on edelleen sama, mutta hinta
laski. Markkinaoikeuden päätöksestä valitettiin KHO:een ja käsittely on
edelleen kesken. Hankinta vuosille
2018-2042 on tehty ja sopimusneuvottelut ovat loppusuoralla. Tästäkin
hankinnasta ovat jätteenkuljetusyrittäjät valittaneet Markkinaoikeuteen.
Jätteiden vienti ohi kunnan järjestämän jätehuollon jatkui vuonna 2014,
eikä tilanne ole muuttunut. Jätelautakunnan päätös kunnan vastuulla
olevien yhdyskuntajätteiden toimituspaikasta aiheutti jätteenkuljetusyrittäjien valituksia hallinto-oikeuteen
vuoden 2013 lopussa. Tähän asiaan
saatiin Jätehuollolle myönteinen päätös loppuvuodesta 2014.
Vaarallisten jätteiden kiertävä keräystempaus järjestettiin Porissa 10.5.
Asiakkaat
Jätehuollon asiakkaat jakaantuvat sisäisiin ja ulkoisiin asiakkuuksiin:
• sisäisiä asiakkaita ovat kaupungin
hallintokunnat, liikelaitokset ja Teknisen palvelukeskuksen muut yksiköt
• ulkoisia asiakkaita ovat muut kunnat, jätehuoltoyritykset ja asukkaat.
Porin kierrätyskeskuksessa oli 32679
asiakaskäyntiä. Hangassuon jätekeskuksessa oli kävijöitä yhteensä 18797,
joista pientuoja-asiakkaita oli 13605
ja kuorma-autoasiakkaita 5192.
Ekomaksulaskuja lähetettiin 21513
kpl. Ekomaksulla katettiin kierrätyskeskuksen, kotitalouksien vaarallisten
jätteiden keräyksen, kierrätyspisteiden ja jäteneuvonnan kuluja.
Henkilöstö
Jätehuollossa oli vuonna 2014 töissä
15 vakituista sekä 2-3 työllistettyä kerrallaan. Vakituisista 5 on töissä toimistolla, 4 Porin kierrätyskeskuksessa ja 6
Hangassuon jätekeskuksessa. Työllistetyt olivat töissä Porin kierrätyskeskuksessa. Kesätyöntekijöitä oli neljä,
joista kaksi oli töissä Hangassuon jätekeskuksessa ja kaksi Porin kierrätyskeskuksessa.
Koulutukset
Porin kierrätyskeskuksen kaksi työntekijää suorittivat kuljetusalan ammattipätevyyden kurssit. Hangassuon jätekeskuksen neljä työntekijää
aloittivat kuljetusalan ammattipätevyyden kurssien suorittamisen. Käyttöpäällikkö aloitti syksyllä JOKO-koulutuksen.
Työturvallisuus
Jätehuollon työturvallisuus on ollut
hyvällä tasolla. Työturvallisuuskävely
suoritettiin 6.10. johdon toimesta.
Kehittämistoimenpiteet
Jätehuollon kuntayhteissopimus uudistettiin ja jätehuolto hoitaa vuoden
2015 alusta lähtien Porin lisäksi Eurajoen, Harjavallan, Kokemäen, Merikarvian, Nakkilan, Siikaisten ja Ulvilan
jätelain mukaiset kunnan vastuulla
olevat tehtävät. Luvia ja Pomarkku
eivät tulleet mukaan uudistettuun
sopimukseen. Niiden osalta jatkuu
entinen sopimus, jonka perusteella niiden yhdyskuntajätteet tulevat
edelleen Porin hoidettaviksi.
Kaupungin sisäisen organisoinnin
myötä 1.7.2014 aloitti teknisen lautakunnan alaisuudessa, Teknisen
palvelukeskuksen uutena yksikkönä
Jätehuolto, joka on kirjanpidollinen
taseyksikkö. Porin Jätehuolto –liikelaitos lakkautettiin 30.6.2014. Sen
myötä Porin Jätehuollon johtokunta
lopetti toimintansa ja tilalle muodostettiin teknisen lautakunnan alainen
jätehuoltojaosto, jossa on edustajia
myös sopimuskunnista.
Ekokem-Palvelut Oy:n kanssa on neuvoteltu Hangassuon jätetäyttötilavuuden käytöstä. Asian käsittely siirtyi vuoteen 2015.
41
TYÖTURVALLISUUS
TPK:ssa otettiin vuoden 2014 aikana käyttöön uutena asiana työturvallisuusviikon pitäminen. Viikkoja pidettiin kaksi vuoden aikana,
molemmat hieman eri teemoilla.
Turvallisuuskoordinaattori on pitänyt teemapäiviä eri aiheista, esim.
telinetorstai ja kansainvälinen työturvallisuuspäivä. Jatkamme työtä
kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta.
Tämä on TPK:n selvä tahtotila.
Ensimmäinen työturvallisuusviikko
pidettiin toukokuun alussa
Viikon aikana oli tarkoitus jalkauttaa
johto kentälle. Vastuualueen päällikkö ja sijainen jalkautuivat toiselle
vastuualueelle. Johto teki omia havaintoja työkohteista ja raportoi ne
eteenpäin. Esimiehille painotettiin
heidän velvollisuuksiaan ja vastuitaan. Esimiehet tekivät turvallisuussuunnitelmia eri töistä ja työvaiheista yhdessä työntekijöiden kanssa.
Kohteissa tehtiin myös lakisääteinen
viikkotarkistus ja esimiehet kertasivat
työntekijöille heidän velvollisuuksiaan ja vastuitaan. Työntekijät tekivät
turvallisuushavaintoja ja toimittivat
niistä kirjallisen dokumentin esimiehille. Rakennuttajat tarkistivat työkohteissa asiakirjoja ja suojavälineitä.
Siisteydestä ja järjestyksestä huolehdittiin yhteisesti.
Toukokuun alussa vietettiin myös
valtakunnallista telinetorstaita, jonka
johdosta työkohteissa kiinnitettiin
huomiota telineisiin, työpukkeihin,
A-tikkaisiin ja nojatikkaisiin. Kaikki
dokumentit palautettiin turvallisuuskoordinaattorille.
42
Jari Mäkisalo
Työturvallisuusviikon tuloksia:
Päälliköt palauttivat työmaan tarkistuslistoja 13 kpl, turvallisuussuunnitelmia tuli 5 kpl, lakisääteisiä
viikkotarkistuksia tuli 1 kpl, turvallisuushavaintoja tehtiin 3 kpl (suojaväline puuttui, pölynhallinta puutteellista, työmaajärjestys hyvässä kunnossa)
ja läheltä piti ilmoituksia/ tapaturmia
0 kpl.
Seuraavat asiat olivat monessa paikassa kunnossa:
Aidat ja suojavälineet kunnossa,
työalue suojattu, suojaukset kaikki
kunnossa, telineet kunnossa, kohde
oli siisti ja sähköjohdot oli hyvin nostettu seinälle.
Puutteita oli seuraavissa asioissa:
Viikkotarkistukset ja koneiden tarkistukset tekemättä, työmaa-alueen
merkitseminen, kirjalliset perehdytykset puuttuvat, ei kirjallista turvallisuussuunnitelmaa kaikissa tarvittavissa töissä, ei suojavälineitä ja
tulityölupa puuttui.
Telinetorstai
Turvallisuuskoordinaattori kiersi viisi
kohdetta läpi ja teki seuraavanlaisia
huomioita: 65 kpl (teline, A-tikas
ja työpukki), joista 51 oli kunnossa ja 14 puutteellisia; Indeksiksi tuli
51/65*100= 78 %, mikä saisi olla parempi.
Seuraavat puutteet tulivat esille:
Teline: tarkistus ja telinekortti puuttuvat. A-tikas: ei metallilukitusta
välissä yli metrin, alatuki puuttui.
Työpukki: askelmat vain toisella
puolella, työtason mitat vajaat.
Toinen työturvallisuusviikko pidettiin
1-5.12.2014 ja silloin oli tarkoitus tuoda esille TPK:n omaa työturvallisuusslogania ”EKSTIÄ”. Johdon oli tarkoitus kiertää omilla työmailla ja valvoa
tiettyjen asioiden toteutumista. Viikko ei mennyt ihan nappiin, koska
tehtävänannossa oli epäselvyyksiä ja
aktiivisuus oli heikkoa. Asioiden palautuksia tuli todella vähän. Viikkojen
pitämisestä otetaan käytäntö TPK:ssa.
EKSTIÄ= Ennakoi - kuuntele - suojaa toimi - ilmoita - älyä
ENNAKOI= Tehdään riskien arviointia, turvallisuussuunnitelmia ja turvallisuushavaintoja kohteissa.
KUUNTELE= Kuuntele sinulle annetut ohjeet erityisesti perehdyttämisessä ja työn opastuksessa ja noudata niitä aina.
SUOJAA= Käytä kaikkia henkilökohtaisia suojavälineitä. Huolehdi
liikenneturvallisuudesta, putoamissuojauksesta ja kaivantojen turvallisuudesta.
TOIMI= Tutkitaan aina kaikki tilanteet ja korjataan mahdolliset puutteet heti.
ILMOITA= Tee aina ilmoitus turvallisuushavainnosta, läheltä piti -tilanteista ja tapaturmista.
ÄLYÄ= Ymmärrä näiden asioiden
tärkeys. Kysymys on kaikkien turvallisuudesta, johon me kaikki liitymme. Johto on esimerkkinä, seuraa
näiden asioiden hoitamista ja tekee
myös itse havaintoja kirjallisesti.
Hyvät esimerkit:
• Kolmessa eri kohteessa työkohteen
suojaus oli erinomaisessa kunnossa
• Puiden leikkaus oli käynnissä. Kaikki suojavälineet oli käytössä ja työalue oli suojattu ulkopuolisilta henkilöiltä.
• Kaikki raudoitusraudan päät oli
suojattu muovitulpin. Loukkaantumisvaara pieneni oleellisesti
Loppuvuoden aikana TPK:lle tehtiin
oma turvallisuushavaintovihko, jonka
avulla voidaan tehdä turvallisuushavaintoja läheltä piti -ilmoituksia. Ilmoitusten tekeminen on jämähtänyt
noin sadan kohdalle, mikä on ehdottomasti aivan liian vähän. TPK:lla on
vakituista henkilökuntaa noin 400
henkilöä ja kun jokainen tekee yhden
ilmoituksen vuodessa, niin saadaan jo
400 ilmoitusta. Tämä on ehdottomasti
minimitavoite seuraaville vuosille.
Useita turvallisuushavaintoja tehtiin
suojavälineiden laiminlyömisestä ja
putoamissuojauksen puutteesta.
Esimerkkejä ilmoituksista
Kaivannossa työntekijät olivat toistuvasti ilman kypärää. Kaivinkone
työskentelee koko ajan lähettyvillä.
Loukkaantumisvaara on ilmeinen.
Toimenpiteet:
Suojavälineet välittömästi käyttöön,
ei voi työskennellä ilman niitä. Esimiehen vastuulla on valvoa. Rakennustöissä on aina käytettävä kypärää.
Iso ryhmä vieraita työkohteessa
esimiesten kanssa ilman tarvittavia
suojavälineitä.
Toimenpiteet:
Kaikille vieraille on järjestettävä tarpeelliset suojavälineet, kun tulevat
työkohteeseen.
lä TR-mittaus. Kun mittauksia tehdään
säännöllisesti, nähdään tulosten perusteella selvästi mikä on kunnossa ja
missä on kehitettävää. Lakisääteisessä viikkotarkistuksen tekemisessä on
paljon kehitettävää. Tarkastuksissa on
ollut eniten puutteita suojavälineiden
käyttämisessä ja erilaisten aukkojen
peittämisessä.
Korttikoulutuksien järjestämistä on
jatkettu. 40 henkilöä on käynyt erilaisissa koulutuksissa, tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutukset ovat olleet
niistä isoimmat.
TPK:ssa oli alustavan tiedon mukaan
vuoden aikana 27 työtapaturmaa,
joista yksi tapahtui työmatkalla.
Läheltä piti:
Seinän rappaukset tippuvat alas.
Alapuolella työskennellään, vakava
loukkaantuminen mahdollista ( yläkuva ).
Toimenpiteet:
Työ keskeytetään siksi ajaksi kunnes
irtoavat rappaukset on tiputettu alas
tai suojaus laitettu.
Työkohtaisessa riskien arvioinnissa ja
turvallisuussuunnitelmien tekemisessä oltiin edellisvuoden tasolla.
Johdon turvallisuuskierrokset ovat
jatkuneet säännöllisesti. Vuoden 2014
loppuun mennessä kierroksia on pidetty 42 kertaa. Johdon kierroksilla
ovat mukana Jukka Kotiniemi, Markku Koppelomäki, Jari Mäkisalo, Antero
Kivelä ja sen vastuualueen edustaja,
jonka alueella ollaan.
Kierroksilla on käyty hyvässä hengessä keskustelua työntekijöiden kanssa.
Työntekijöiltä on saatu hyviä ehdotuksia työn kehittämiseen ja turvallisuuden parantamiseen. Osa toiveista
on myös pystytty toteuttamaan.
TR-mittauksia on tehty isoimmissa
työkohteissa. Talonrakennuksen työkohteista Kuninkaanhaan koululla on
tehty aktiivisesti TR-mittausta ja satunnaisesti Väinölän koululla ja Ruosniemen päiväkodilla. Tulokset ovat
pyörineet 70–89 % välillä.
Yksityisten urakoitsijoiden tekemissä
kohteissa on myös tehty TR-mittausta. Kohteet ovat olleet pääterveysaseman ja jäähallin saneeraus. Tulokset
ovat olleet kohteissa 80–93% välillä.
Työkohteissa täytyy tehdä viikoittainen lakisääteinen kunnossapitotarkistus, joka voidaan korvata tekemäl-
Postitalokin kierrettiin
johdon kierroksilla.
Meidän kaikkien täytyy entistä enemmän tiedostaa omat velvollisuutemme ja vastuumme työturvallisuusasioissa. Vain tällä tavalla meillä on
mahdollisuus kehittyä.
43
TYÖHYVINVOINTI
Teknisen palvelukeskuksen Tyhyryhmän tehtävänä on suunnitella,
organisoida ja seurata työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi
tehtäviä toimenpiteitä ja niiden toteutumista Teknisessä palvelukeskuksessa.
Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2014
aikana 7 kertaa. Kokoukset käsittelivät vastuualueiden laatimia työhyvinvointisuunnitelmia ja niiden toteutumisia, työturvallisuutta, keinoja
edistää terveellisiä elintapoja, tapoja
pitää työkuntoa yllä ja mahdollisuuksia parantaa työhyvinvointia yleisesti.
Tyhy-ryhmän jäsenet 2014: Pirjetta
Sipiläinen-Salo, Tiina Kourujärvi (sihteeri), Jari Mäkisalo, Markku Koppelomäki, Ari Puonti, Heikki Tuominen,
Seppo Lihavainen, Sanna Välimäki
(puheenjohtaja 28.8.2014 asti) ja Outi
Karinharju (puheenjohtaja 28.8.2014
alkaen).
Tyhy-ryhmä päivitti TPK:n työhyvinvoinnin toimintasuunnitelman vuosille 2014–2015. Toimintasuunnitelma
esiteltiin myös tekniselle lautakunnalle. Työhyvinvoinnin johtamisen vuosikello ja työhyvinvoinnin vuosikello
työntekijöille toimivat hyvinä muistuttajina kulloinkin ajankohtaisista
asioista.
Tyhy-toimintaa
TPK:n kuntovihot olivat edellisten
vuosien tapaan Hanhiluodossa ja Katinkurussa. Vuonna 2014 Hanhiluodon vihossa oli 338 käyntiä ja Katinkurussa 136. Nimensä kirjoittaneiden
kesken arvottiin kaksi lahjakorttia urheiluliikkeeseen. Arpaonni suosi tällä
kertaa Maija Hannosta ja Ari Puontia.
Postitalossa järjestettiin kerran viikossa taukoliikuntaa, jonka toteuttivat
SAMKin (Soteekki) fysioterapian opiskelijat.
Kesäkuussa koko
TPK:n väelle oli
varattu oma
kesäteatterinäytös
Kirjurinluodon
kesäteatterista.
44
Sanna Välimäki & Outi Karinharju
Vastuualueiden päälliköille ja lähiesimiehille järjestettiin Esimies työhyvinvoinnin
johtajana -koulutus 24.11.2014. Kouluttajana toimi koulutussuunnittelija,
DI Venla Räisänen, Työterveyslaitokselta. Koulutuksen tavoitteena oli
luoda yhteiset pelisäännöt työhyvinvoinnin johtamiseen sekä saada vinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseen
esimiestyössä.
Porin kaupunki oli mukana Hymiskamppailussa, jossa kisailtiin huippukuntoisimman kunnan tittelistä.
Hymis-kampanja meni hyvin, Porin
työntekijät liikkuivat keskimäärin 6.3
h/viikossa. Hymis jatkuu jälleen helmikuussa 2015.
Turun yliopiston Porin yksikkö ja Henkilöstöpalvelut ovat sopineet Porin
kaupungin osallistumisesta syksyllä
2014 käynnistyvään PORTAAT-tutkimukseen, joka uusitaan vuoden
kuluttua. Koko TPK:n henkilöstölle
tarjottiin mahdollisuus osallistua tutkimukseen. Tutkimuksen tavoitteena
on selvittää jo tunnettujen riskitekijöiden lisäksi psykososiaalisten kuormitustekijöiden merkitystä henkilön sairastumisalttiuteen valtimotauteihin,
diabetekseen, mielenterveyden- ja
käyttäytymisen häiriöihin sekä tuki- ja
liikuntaelinsairauksiin. PORTAAT-tutkimuksessa luodaan terveydenhuollon käyttöön uusi toimintatapa riskitekijöiden seulontaa ja hoitoa varten.
PORTAAT-tutkimus on käynnissä ja
siihen osallistuu TPK:sta vähän yli 100
henkilöä (ilm. etukäteen 108 + 15-20
myöhemmin).
Tyhy-ryhmä tekee yhteistyötä myös
liikuntakerhon kanssa. Tätä yhteistyötä voisi kehittää vielä toimivammaksi.
Tyhy-ryhmässä päätettiin kokeilla
myös tapahtuma-arvontoja eli keväällä 2015 arvotaan esim. Ässien jokaiseen kevään kotipeliin pääsyliput,
jolla pääsee avecin kanssa otteluun ja
vaihtoehtoisesti elokuvateatterilippuja niille, joita ei urheilu kiinnosta.
TPK kannustaa henkilöstöään työmatkapyöräilyyn. Porinassa on myös
polkupyörä, jota käytetään kesäaikaan ahkerasti kaupunkialueella kulkemiseen työpäivän aikana. Samoin
puistotoimessa on henkilöstön käytössä polkupyörät työpäivän aikana
tehtäviin matkoihin.
Muuta
TPK:n vastuualueiden piti laatia vastuualuekohtaiset
työhyvinvointisuunnitelmat vuosille 2014-2015 näkökulmina työyhteisö, työolot, yksilö
työntekijänä ja työntekijä yksilönä.
Vuoden 2014 loppuun mennessä aivan kaikilta vastuualueilta ei saatu
pyydettyjä suunnitelmia.
Suunnitelmissaan
vastuualueet
määrittelivät vielä keskeiset kehittämisen painopistealueensa. Näiden
perusteella TPK:ssa kehitettiin työyhteisöjen toimintaa, yhteisöllisyyttä,
työilmapiiriä, töiden organisointia,
työtehtävien selkeyttämistä, toimintatapojen yhtenäistämistä, oman työn
hallintaa ja ratkottiin tietotekniikkaan
ja ohjelmistoihin liittyviä ongelmia.
Lisäksi panostettiin johtamiseen ja
vuorovaikutukseen, henkilökunnan
jaksamisesta huolehtimiseen muutoksessa ja työturvallisuuteen. Kaikki
toimenpiteet tähtäsivät myös työssäolopäivien lisääntymiseen.
Kuluneen vuoden aikana vastuualueet ovat myös omatoimisesti järjestäneet henkilöstölleen mahdollisuuksia omatoimiseen liikkumiseen mm.
vuokraamalla keilarata- ja kuntosalivuoroja tai liikuntasaleja pallopelien
pelaamiseen. Vastuualueet ovat pitäneet TPK:n yhteisen virkistystapahtuman lisäksi omia tyky- ja virkistyspäiviä.
VIESTINTÄ
Teknisen palvelukeskuksen viestintäryhmään ovat vuonna 2014 kuuluneet puheenjohtajana Pirjetta Sipiläinen-Salo, sihteerinä Tarja Holmström
sekä muina jäseninä Jone Puputti,
Heikki Tuominen ja Päivi Valkonen.
Viestintäryhmän tehtävänä on kehittää ja koordinoida TPK:n sisäistä ja ulkoista viestintää.
Toimintavuoden aikana viestintäryhmä kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin Teknisen palvelukeskuksen viestinnän eri keinoja ja niiden
kehittämistä.
Pirjetta Sipiläinen-Salo
Sisäisinä tiedottajina ovat toimineet:
14.05.2014
Vastuualue Tiedottaja
kaupunkimittaus
Virve Tuominen
maaseututoimi
Mika Ruissalo
pysäköinninvalvonta
Anne Reunavuori
yleishallinto
Heikki Tuominen
katuja puistosuunnitteluMari Metelinen
kiinteistövarallisuus
Antti Kilkku
rakennuttaminen
Tarja Ala-Hongisto
talonsuunnittelu
Pentti Klemetti
talonrakennus
Markku Koppelomäki
kunnallistekniikka
Linnea Ranta
mittauspalvelut
Paavo Peltola
puistotoimi
Pirkka Kevätkylä
talotekniikka
Tapio Laiho
ajoneuvokeskus
Jani Sädemaa
konekeskus
Niko Toivonen
varastointipalvelut
Niko Toivonen
hankintapalvelut
Tiina Vuori
jätehuolto
Tuula Rosendahl
Teknisen palvelukeskuksen henkilöstölehti 1/2014
PITKÄ KAUNIS KEVÄT
N
äin kevään kunniaksi ajattelin
poiketa perinteisistä kirjoitusaiheistani. Tapanani on seurailla vuodenaikojen vaihtumista kotipihassani. Etenkin kevään tulon seuraaminen vapauttaa ajatuksiani muuhunkin
kuin työhön. Tämä kevät on ollut harvinaisen pitkä ja se näyttää jatkuvan
edelleen. Linnut ovat saapuneet normaalia aikaisemmin ja kukat kukkivat. En muista kevättä, jolloin sinivuokot olisivat kukkineet näin aikaisin. Minulla on pihassani todellinen
sinivuokkomeri, joka on jo vaihtumassa valkovuokkomereksi. Muistan
keväitä, jolloin vielä äitienpäivänäkään ei ole ollut sinivuokkoja näkyvissä. Se oli harmillista, kun ei saanut
vietyä Äidille kukkia.
K
un asuu sopivasti etäällä muusta asutuksesta, pääsee paljon lähemmäksi luontoa. On hetkiä, jolloin
ei kuule liikenteen melua tai Katinkurun ammuntaa. Silloin kuulee vain
luonnon ja hiljaisuuden. Hiljaisuus on
hieno asia, jota kannattaa kunnioittaa. Jokainen voi suhtautua hiljaisuuteen omalla tavallaan: joku nauttii hil-
jaisuudesta, toinen taas ei osaa arvostaa sitä. Tuo kaikki edellä kertomani
tuo mieleen tähän sopivan Eino Leinon runon loppuosan:
Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk' on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.
T
osin runo on aikanaan kirjoitettu aivan eri merkityksessä. Se ei
ihannoi luontoa, mutta minun ajatuksissani se kuvaa tätä kevättä pihapiirissäni.
M
aailma on tulvillaan kauniita
asioita, joista meidän jokaisen
pitää osata nauttia. Nautinto syntyy
useimmiten pienistä asioista ja niiden
oikeasta yhdistelemisestä. Silti kauneuden keskellä on aina pieniä yksityiskohtia, jotka eivät sovi ajatuksiini.
Aamupäivälläkin satoi rakeita! Vanha
kansa toteaisi, että sataa kylmän alas.
Rakeista huolimatta viikonlopunkin
aikana luonto on vihertynyt merkittävästi. Siksipä kannattaa muistaa vanhat sanonnat: kevät keikkuen tulevi ja
sataen suvet tulevat, kesäpäivät kerkiävät.
P
Kesää odotellessa
Jukka
yöräillessäni ihmettelen usein
kanssapyöräilijöitä, joilla on
nappikuulokkeet korvissa ja pää ilman kypärää. Se on mielestäni edesvastuutonta ja aiheuttaa vaaroja liikenteeseen. Minä haluan näkemisen lisäksi kuulla luonnon. Musiikin
kuuntelun jätän neljän seinän sisälle. Voihan sekin kyllä olla vaarallista,
jos kuulee satakielen laulun aamulla
pyöräillessään, ja alkaa hakea äänen
lähdettä. Satakieltä ei yleensä pääse
näkemään.
Osviitta 1/2014
Taitto: Heikki Tuominen
Porin Kaupunki, Tekninen Palvelukeskus
Toimitus: viestintätiimi 2013:
HA Tarja Holmström, p. 044 701 1783
HA Jone Puputti, p. 044 701 9347
HA Heikki Tuominen, p. 044 701 1687
RA Pirjetta Sipiläinen-Salo, p. 044 701 1755
OM Päivi Valkonen, p. 044 701 1862
Aineistot seuraavaan
tiedotuslehteen viimeistään 1.7.2014 sähköpostitse tai paperilla tiimin jäsenille. Lähetä myös
valokuvia ajankohtaisista aiheista/kohteista
julkaistavaksi.
1
SUOMIMIES
SEIKK
PORTAAT TUTK AILEE 30.9. sivu 11
IMUSINFOTILAISU
US 30.9.
24.09.2014
KESÄN MIETTEITÄ EINO LEINON SANOIN
Kaupungin viestintätiimiin ja henkilöstölehti Karhunpalveluksen toimituskuntaan on kuulunut Päivi
Valkonen. Kaupungin viestinnän internetjärjestelmien kehittämistyöryhmään nimettiin TPK:sta Jone Puputti.
Viestintäryhmä on toimittanut vuoden 2013 toimintakertomuksen sekä
Teknisen palvelukeskuksen henkilökuntalehti Osviitan, joka ilmestyi
vuonna 2014 kolme kertaa.
Porin kaupungin henkilöstölehti
Karhunpalveluksessa kerrottiin logistiikkakeskuksesta, Porin sillan korjauksesta, Höövelin ja Porin Linjojen
lipunmyynnin siirtymisestä palvelupiste Porinaan, karttapohjaisesta palautejärjestelmästä ja puistotoimesta.
E
dellisessä kirjoituksessani puhuin kuumasta kesästä. Sellainen kesästä tulikin. Lisäksi kirjoitin
runojen hengessä. Nyt jatkankin samalla linjalla.
M
ielessäni on monia ajatuksia,
mutta yhtenäistä ajatuksilleni
on se, mitä niillä haen. Johtaminen
muuttuu. Tämä on asia, mihin meidän jokaisen pitää mukautua. Kaikki vanha ajattelutapa pitää unohtaa
ja päästä ajattelutavassa selvästi
yksityisen sektorin pirtaan. Auringon lämpö on pehmittänyt ajatuksia,
mutta älkää luulko, että pehmeneminen on tapahtunut täydellisesti.
Yhteenliittymiä voitte ottaa seuraavasta:
P
oimintoja Eino Leinon runosta
Aurinkolaulu (koko teos on Hymyilevä Apollo)
Paha ei ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
On hyvää rinnassa jokaisen,
vaikk’ aina ei esille loista.
Kas, hymy jo puoli on hyvettä
ja itkeä ei voi ilkeä.
L
iian usein unohdamme yksinkertaiset normaaliin työelämään kuuluvat asiat ja yhteydenpidon. Hymyillä voi monella tavalla,
mutta tervehtiminen on aina paikallaan. Tästä on ollut usein puhetta.
Työkaverin kanssa pitää tehdä töitä,
vaikka kemiat eivät aina pelaisikaan.
Se talo, min portilla kilpi on:
»Tässä talossa tehdään työtä»,
se talo on pyhä ja pelvoton
ja pelkää ei se yötä.
Työs olkoon suurta tai pientä vaan,
kun vain se tähtää suurempaan
ja kun sitä palkan et tähden tee,
se arvonsa ansaitsee.
T
ämä osa sopii mielestäni hyvin
toimintaamme. Työtä ei pidä
pelätä eikä kaihtaa. Meillä jokaisella on henkilökohtainen ”rätinkimme” ja sen me teemme. Emme tee
työtä pelkästään palkan vuoksi. Haluamme näyttää, että teemme työtä
kaupunkilaisille.
Työ raatajan riemulla palkitsee
ja tekijän terveydellä,
työ himoja huonoja hillitsee
Porin Kaupunki, Tekninen Palvelukeskus
myös syyttömän sydämellä.
Oi, rauhaa päätetyn päivätyön!
Hyvät enkelit suojaavat
työmiehen yön,
ja nuorena, vankkana nousevi hän
taas uutehen päivähän.
K
un on tehnyt edellisen päivän
työnsä kunnolla ja tuntee siitä
mielihyvää, on mukava mennä yöpuulle ja herätä uuteen työpäivään.
Tai ootteko koskaan te painaneet
pään kesäistä nurmea vastaan,
kun heinäsirkat on helisseet
ja raikunut laulu rastaan?
Sinikellot tokko ne keinuivat?
Lepinkäiset tokko ne leijuivat?
Ne tuoksuiko kukkaset tuhannet?
– Sitä hetkeä unhota et.
M
ikä on meidän palkkamme
hyvin tehdystä työstä? Raha
ei merkitse kaikkea. Tämä kesä on
näyttänyt sen, että on mukava olla
myös lomalla. Edellisessä kirjoituksessa mainitsinkin, että luonnon
kuuntelu on varsin hieno asia ja
hyvä tapa rentoutua. Kuka on tänä
kesänä ollut niin lähellä luontoa, että
>>>>>>>>>>
Osviitta 2/2014
Taitto: Jagoda Weglarz, Heikki Tuominen
Aineistot seuraavaan tiedotuslehteen viimeistään 14.11.2014 sähköpostitse tai paperilla
tiimin jäsenille. Lähetä myös valokuvia ajankohtaisista aiheista/kohteista julkaistavaksi.
1
15.12.2014
VUODET VIERIVÄT
Kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta päättäessään myös rakennemuutosselvityksen tekemisestä. Tehtävä oli melkoinen. Jokaisen hallintokunnan piti tehdä toukokuun loppuun
mennessä rakennemuutosselvitys ja
esitys toiminnallisista muutoksista
vuosille 2015 – 2017.
Nyt tiedämme, että kyseiset vuodet
tulevat olemaan erittäin rankkoja,
koska valtion rahoitus kuntien suuntaan muuttuu. SOTE –ratkaisu tulee
muuttamaan ainakin budjettia, investointimenoja ja toimitilojen omistamista. Menot eivät tule ainakaan vähenemään. Vastuualueet kävivät läpi
toiminnallisia muutoksiaan kiitettävällä tavalla, mutta tulokset loppuvuodesta jäivät vielä ohuiksi. Hyvät
ajatukset odottavat vielä toteuttajaansa. Toiminnallisten muutosten tavoitteena on positiivisessa hengessä
löytää ensi vuoden aikana uusia toimintatapoja, joilla tehdään työtä eri
tavalla ja saadaan aikaan vähemmällä enemmän. Tulevaisuus on erittäin
haasteellinen.
Ensi vuosi on aiempien vuosien tapaan taloudellisesti tiukka. BudjetisPorin Kaupunki, Tekninen Palvelukeskus
HA Katariina Kärnä, p. 044 701 1798
tamme hävisi rahaa melkoisesti. Siksi
meiltä vaaditaan melkoisesti töiden
kehittämistä ja muuttamista. Kukaan
ei pysty tekemään tuota yksin. Uudet tavat on otettava käyttöön mahdollisimman pian. Nyt ei pidä pelätä
epäonnistumisia. Niitä varmasti tulee,
mutta oppia voi hakea sieltä, missä
muutosten kanssa on onnistuttu. Lähes jokaisella on yhteyksiä ja verkostoja, joita voi hyödyntää muutosta toteutettaessa.
Tänä vuonna olemme tehneet muiden töiden ohella merkittävästi myös
kehitystyötä. Olemme jatkaneet toimistotöiden tiimiytystä, joka on nyt
lähes valmis. Vuoden alusta otamme
tiimit lopullisesti käyttöön ja ryhdymme hyödyntämään tekemäämme
muutosta. Ensi vuosi onkin asioiden
yhteen hitsaamista.
Tänä vuonna olemme toteuttaneet
valtakunnallisen Pori-vetoisen hankkeen, jossa selvitettiin infrapuolen
ydinprosessia, kuinka raakamaasta
jalostetaan tontti (raakamaasta tontiksi). Tämä työ on antanut paljon lisäselvyyttä esimerkiksi tonttien hinnoitteluun.
Myös toimitilojen ydinprosessia on
käyty läpi. Nyt vuoden vaihtuessa
olemme vaiheessa, jossa ydinprosessi on nähty parhaaksi jakaa neljäksi pienemmäksi osaprosessiksi. Tämä
on myös osa toimitilojen ja yhtiöiden
uudelleen järjestelyä.
Monta muutakin asiaa on kuluneen
vuoden aikana toteutettu hienosti.
Kiitos niistä kuuluu meille kaikille.
Vanha sanonta on: kun justiins mittaa ja justiins sahhaa, niin se justiins
soppii. Kun asiat tekee kunnolla ensimmäisellä kerralla, niitä ei tarvitse
tehdä enää uudelleen.
Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota sekä työhyvinvointiin että työterveyshuoltoon jo usean vuoden
ajan. Pitkäaikainen toimiminen työhyvinvoinnin eteen on tuottamassa
oikeanlaisia tuloksia. Erityinen kiitos
tästä lankeaa työhyvinvointiryhmälle,
joka on jaksanut puurtaa asian eteen.
Ryhmän työn tuloksia näkyy jo paljon. Esimerkiksi sairauspoissaolojen
määrä on laskenut selvästi ja työnjohdolle on järjestetty koulutusta
>>>>
Osviitta 3/2014
Taitto: Heikki Tuominen
Aineistot seuraavaan tiedotuslehteen viimeistään 1.3.2015 sähköpostitse tai paperilla tiimin
jäsenille. Lähetä myös valokuvia ajankohtaisista
aiheista/kohteista julkaistavaksi.
1
Uusi karttapohjainen palautejärjestelmä parantaa
kuntalaisten
vuorovaikutusmahdollisuuksia
verkon kautta ja
helpottaa myös
palautteen vastaanottajan työtä.
45
HENKILÖSTÖTAPAHTUMIA 2014
PITKÄÄN PALVELLEET
40 VUOTTA PALVELLEET
Brännfors Raimo
Haanmäki Reijo
Heinikangas Taisto
Holmström Tarja
Kuusinen Raino
Lehto Marja-Liisa
Nieminen Kirsti
Sandberg Keijo
Suominen Matti
Suominen Tarmo
traktorin käyttäjä, RA/kt
kunnallistekniikan työntekijä, RA/kt
toimistonhoitaja, HA/yh
sähköasentaja, RA/tt
palveluasiantuntija, HA/yh
toimistosihteeri, LG/vp
jäteasemanhoitaja, JÄ
Vuonna 2014 yhteensä 28 työntekijällä tuli täyteen 40
vuotta palvelusta Porin kaupungilla. Kaupungintalolla
järjestettiin ansiomerkkien jakotilaisuus 18.3.2015.
Paikalla oli myös Teknisen palvelukeskuksen henkilöstöä.
Janne Salonen, Jukka Kotiniemi ja Tiina Kourujärvi luovuttivat kunniakirjat ja muistolahjat Teknisen palvelukeskuksen 20 ja 30 vuotta palvelleille työntekijöille 3.12.2014.
Henkilöstön puolesta
kiitospuheenvuoron käytti Veijo Marin.
Gröndahl Simo Eräpuro Tapani
Heino Serja
Huttu Osmo
Latva Jukka Leppänen Pekka
Marin Veijo Nurmi Klaus
Nurminen Petri
Sairanen Seppo
Salmi-Sivakka Liisa
Salo Harri
Salo Seija
moottorihinaajan kuljettaja, RA/tr
ympäristörakentaja, RA/pu
paikkatietoinsinööri, HA/km
sataman työpäällikkö, OM/rt
rakennuttajarakennusmestari, OM/rt
viherhoitopäällikkö, RA/pu
kirvesmies, RA/tr
vahtimestari, OM/kiva
talouspäällikkö, HA/yh
taloussihteeri, OM/kiva
puuseppä, RA/tr
Koski Mika
Reuna Leila
Rinne Vesa-Matti
Satomaa Toni
Virtanen Jari
46
kalustoinsinööri, LG/ak
sähköasentaja, RA/tt
mittausmies, RA/mp
maalari, RA/tr
HENKILÖSTÖTAPAHTUMIA 2014
ELÄKKEELLE JÄÄNEET V. 2014
Laakso Markku
Haavisto Pentti
Jokiainen Antti
Hannonen Eino
Meri Liisa
Tamminen Kari
Hallikas Anja
Kuusisto Tarja
Oksanen Eila
Piippo Tuomo
Lehto Samuli
Lindberg Jouko
Viljanen Riitta
Syväjärvi Sakari
Järvenpää Seppo
Nieminen Kirsti
Mikkola Matti
Jakovaara Esa
aluetiemestari, RA/kt
vaaitsija, RA/mp
vaaitsija,RA/mp
suunnitteluhortonomi, OM/ks
rakennuttajainsinööri, OM/rt
mittausmies, RA/kt
kokousvastaava, HA/yh
palveluasiantuntija, HA/yh
pysäköinnintarkastaja, HA/py
suunnitteluinsinööri, OM/ks
kustannuslaskija,RA/tr
turvallisuussuunnittelija, OM/kiva
rakennusmestari,RA/kt
kirvesmies, RA/tr
vastaava rakennusmestari, RA/tr
toimistosihteeri, LG/vp
esimies, työnjohtaja, RA/kt
kirvesmies, RA/tr
TYÖN JUHLA 5.12.2014
Perinteisessä Työn
juhlassa, 5.12. Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksessa
puheenvuoron
käyttivät Aulis
Laaksonen ja Jukka
Kotiniemi.
Palvelupiste Porinan
asiakaspalveluhenkilökunta palkittiin
TPK:n vuoden hyvä
työ 2014 -palkinnolla kiitettävästä
asiakaspalvelutyöstä.
Kukitus ja kunniakirja ojennettiin
Teknisen palvelukeskuksen Työn
juhlassa.
47
TILINPÄÄTÖS 2014
KÄYTTÖTALOUS €
Tilinpäätös 2013
Talousarvio 2014
Tilinpäätös 2014
Toteutuma-%
T71 Joukkoliikenne
-2.737.513
-2.602.611
-2.761.168
106,09 %
-16.150.130
-14.298.766
-13.589.212
95,04 %
-4.108
-178.463
-290.464
162,74 %
420.979
290.787
417.595
143,61%
-14.807.008
12.024.048
12.803.435
160,48 %
-17.745
-441.900
2490,28 %
-33.277.780
-4.782.750
-3.861.687
80,74 %
Talousarvio 2013
Toteutuma 2013
Talousarvio 2014
Toteutuma 2014
-7.154.000
-3.978.248
-5.100.500
-2.254.003
-600.000
-599.827
-632.714
-632.714
-18.720.617
-16.271.029
-15.872.825
-12.623.521
Tilinpäätös 2011
Tilinpäätös 2012
Tilinpäätös 2013
Tilinpäätös 2014
122.153
115.424
T72 Tekninen palvelukeskus
T73 Logistiikkayksikkö
T74 Pysäköinninvalvonta
T76 Toimitilat
T81 Porin jätehuolto
L72 Tekninen lautakunta
INVESTOINNIT (NETTO)
T76 Toimitilat
HENKILÖSTÖMENOT
T71 Joukkoliikenne
T73 Ajoneuvokeskus
16.354.557
17.905.118
17.893.170
15.631.892
200.159
222.877
237.866
Sis. LG (1.332.976)
2.063.976
Muodostettiin vuoden 2014 alusta
T74 Pysäköinninvalvonta
T76 Toimitilat
T81 Porin jätehuolto
289.831
288.179
316.739
322.474
507
141.520
698
138.301
(817.832)
822.602
18.571.165
19.094.671
Siirtyi TPK:n taseyksiköksi 07/2014
L72 Tekninen lautakunta
STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 2010-2016
• ASIAKASLÄHTÖINEN TOIMINTATAPA •
• SEUDULLINEN YHTEISTYÖ •
• KUMPPANUUDEN SOVELTAMINEN •
• TOIMIVAT JA TURVALLISET LIIKENNEYHTEYDET •
• TURVALLISEN, VIIHTYISÄN JA TOIMIVAN ASUINYMPÄRISTÖN VARMISTAMINEN •
• KUNNOSSAPIDETYT, TERVEET JA TOIMIVAT TOIMITILAT •
• HENKILÖSTÖN UUDISTAMINEN JA KOULUTUS SEKÄ TYÖKYVYN YLLÄPITO •
• INVESTOINTISUUNNITELMAN LAATIMINEN JA SEN TOTEUTTAMISEN
EDELLYTTÄMÄN MÄÄRÄRAHATASON VARMISTAMINEN •
• KALUSTON UUDISTAMINEN •
• KUSTANNUSTEHOKKUUS, LAADUKKUUS JA KILPAILUKYKY •
48

Toimintakertomus 2014

Transcription

Similar documents

Parkanon kaupungin vuokratalot Oy omistaa 134 vuokra

Potilassimulaattori ambulanssissa

Espoon Sotaveteraanit ry

Munkkiniemen palvelukeskus ASIAKASNEUVOSTON MUISTIO Aika

Espoon Sotaveteraanit ry

Espoon Sotaveteraanit ry

esitys teknisen palvelukeskuksen rakentamisyksikön

Espoon Sotaveteraanit ry