4219/2014 Puijon urheilulaakson yleissuunnitelmaraportti

Transcription

PUIJON URHEILULAAKSON YLEISSUUNNITELMA 16.01.2015
Kuopion kaupunki 2014
Tekijät:
© LOCI maisema-arkkitehdit Oy / Pia Kuusiniemi, Veera Tolvanen
Graafinen suunnittelu ja taitto: LOCI maisema-arkkitehdit Oy.
Kartat ja suunnitelmakuvat: LOCI maisema-arkkitehdit Oy, ellei toisin mainita.
Näkymäkuvat: LOCI maisema-arkkitehdit Oy, ellei toisin mainita
Valokuvat: LOCI maisema-arkkitehdit Oy, ellei toisin mainita.
Kielenhuolto: Armi Sinerkari
2
puijon urheilulaakson yleissuunnitelma
16.01.2015
SISÄLLYSLUETTELO
P
RY
JOHDANTO 4
TIE
ON
U
YS
1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
ENSILADUN
LUMIEN SÄILYTYS
7
LAKIALUE
PUIJONRINTEEN
AP-ALUE
TOTEUTETUT
REITISTÖJEN
YLIKULUT
PUIJONTORNI
HISSIASEMA
Maankäytön suunnitelmat
7
Aiemmat suunnitelmat
9
Alueeseen liittyvät suunnitelmat
11
Maiseman ominaispiirteet ja arvot
12
Maisematilat14
Suunnitteluohjelma16
Suunnittelualue17
Nykytilan ongelmat ja lyhyen aikavälin toimenpiteet
20
HISSI
H.127
H.100
K.60
K.22
K.16
HIIHTOLATUREITTI
RULLAHIIHTOREITTI
2. YLEISSUUNNITELMA22
NURMIKENTTÄ
Urheilulaakson ilme
24
Perusidea ja yleissuunnitelman selostus
25
Talvitoiminnot26
Kesätoiminnot34
Areena40
Hotelli41
Esteettömyys42
Liikennejärjestelyt ja huolto
44
Hulevedet47
Kasvillisuuden konsepti
48
Aidat ja taitorakenteet
50
Opastus52
Tapahtumakäyttö54
Vaiheittainen toteutus 56
STADION TULOAUKIO
KARKEASTI TASATTU
KENTÄSTÖ/AP-ALUE
LATU
MÄÄRÄAIKAINEN
JOUSIAMMUNTA
KARKEA LOUHETÄYTE
TULEVILLE KENTÄSTÖILLE
SU
UR
MÄ
PU
IJO
EN
TIE
NR
AP-ALUE
NURMIPINTAINEN PELIALUE
INT
EE
NT
IE
PESÄPALLOSTADION
3. KUSTANNUSARVIO57
KATSOMO
AP-ALUE
TIE
KSON
ONLAA
PUIJ
Suunnittelualue. Kartta: Kuopion Kaupunki.
4. TOTEUTUS- JA RAHOITUSMALLIT
64
5. LIITTEET66
Liite 1 Hissiselvitys
Liite 2 Valaisinesimerkkejä
16.01.2015
3
JOHDANTO
TYÖN TAUSTA
Puijon urheilulaakson aluetta on vuosien saatossa toteutettu eri suunnitelmien mukaan, viimeksi Arkkitehtitoimisto
Risto Vuori Oy:n vuonna 1991 laatiman yleissuunnitelman
pohjalta. Osa alueesta on kuitenkin edelleen toteuttamatta.
2000-luvulla Puijon alueen suunnittelua jatkettiin ja alueelle
laadittiin kävijätutkimukseen perustuva virkistysmetsien
hoito- ja käyttösuunnitelma. Se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 23.8.2010. Suunnitelman tavoitteena oli koota
laajasti kuopiolaisten odotuksia ja näkemyksiä Puijon
alueen nykytilasta ja kehittämisestä.
Toukokuussa 2011 perustettiin Hoito- ja käyttösuunnitelman
pohjalta Puijo-työryhmä, jonka tehtävänä oli huolehtia kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Ryhmä toimi vuoden 2012
vuoden loppuun, ja se määritti Puijon keskeiset kehittämiskohteet. Yksi työryhmän nimeämistä kehittämiskohteista on
Puijon urheilualue.
Puijon urheilualue rajautuu luonnonsuojelualueeseen.
Luonnonsuojelualueella sijaitsevat muun muassa hyppyrimäet, laskettelurinne ja lakialueen matkailupalvelut.
TYÖN TAVOITTEET JA KULKU
Puijon urheilulaakson yleissuunnitelma on laadittu Kuopion
hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen toimeksiantona
vuonna 2014.
Yleissuunnitelman avulla on varmistettu, että alueen maankäytöllisten olosuhteiden puitteissa on mahdollista toteuttaa
urheilulaaksoon toiminnallinen kokonaisuus, joka palvelee
erilaisten käyttäjien tarpeita. Nyt laaditun suunnitelman
avulla voidaan parantaa kuntalaisten palveluja ja edistää
yritysten ja yhdistysten toimintaedellytyksiä alueella sekä
kehittää siellä järjestettävien suurtapahtumien olosuhteita.
Puijon urheilulaakson yleissuunnitelman tavoitteena on
ollut vahvistaa Puijon brändiä ja kehittää aluetta ensisijaisesti ulkoilu-, virkistys- ja tapahtumapaikkana suurtapahtumat huomioiden sekä vahvistaa nykyisiä toimintoja ja selvittää, mitä uusia toimintoja alueelle voisi sijoittaa. Työssä on
tutkittu tarvittavat tila- ja aluevaraukset toiminnoille, kehitetty alueen sisäisiä järjestelyjä, kuten pysäköintiä, väyliä,
opasteita, ja tutkittu Puijolle vievät yhteydet.
Työssä on selvitetty, mitkä käyttäjäryhmät aluetta käyttävät,
ja lisäksi urheiluseurojen, yhdistysten ja yritysten tarpeita
ja toiveita siitä, millaisia tila- tai aluevarauksia eri toiminnoille tarvitaan ja minne niitä toivotaan. Puijon aiempaan
suunnitteluhistoriaan verrattuna suunnittelutyössä on pyritty
huomioimaan erityisesti paikallisten asukkaiden urheilu- ja
4
16.01.2015
vapaa-ajan tarpeet. Selvitysten ja suunnittelutyön pohjalta
on laadittu alueen maankäytön yleissuunnitelma kesä- ja
talvikäyttöön.
Suunnitelma antaa lähtökohdat alueen vaiheittaiselle ja
yksityiskohtaiselle suunnittelulle ja toteutukselle. Yleissuunnitelmaa tullaan käyttämään muun muassa lähtötietona
päivitettäessä alueen asemakaavaa.
Työ eteni siten, että kevään 2014 aikana laadittiin idealuonnokset projekti- ja ohjausryhmän ohjauksessa. Luonnokset
esiteltiin kaupunkisuunnitteluryhmälle 4.6.2014, hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalle 10.6.2014 ja sidosryhmille 18.6.2014 järjestetyssä työpajassa. Kaupunginhallitus
linjasi jatkosuunnittelua kokouksessaan 30.6.2014.
Saatujen kommenttien ja kaupunginhallituksen päätöksen
pohjalta laadittiin yleissuunnitelmaluonnos kesä- ja talvikäytöstä. Luonnos esiteltiin kaupunginhallituksen lisäksi
kaupunkisuunnitteluryhmässä 17.9.2014 ja hyvinvoinnin
edistämisen lautakunnassa 23.9.2014 sekä yleisötilaisuudessa 24.9.2014. Kuntalaiset saivat myös kommentoida
suunnitelmaa verkkokyselyssä 16.9.–25.9.2014. Kyselyyn
vastasi 378 ihmistä.
Valmis suunnitelma esitetään hyväksyttäväksi hyvinvoinnin edistämisen lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa
vuoden 2015 alussa.
TYÖRYHMÄ
Suunnitteluryhmä
Suunnitelman on laatinut LOCI maisema-arkkitehdit Oy
työryhmineen seuraavasti: maisema-arkkitehtisuunnittelu
ja projektin kokonaisvastuu LOCI maisema-arkkitehdit Oy,
maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemi ja maisema-arkkitehtiylioppilas Veera Tolvanen; arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, arkkitehdit Jussi Murole, Tuomas Seppänen, Linda Wiksten ja arkkitehtiylioppilas Paul Thynell;
maisema-analyysit WE3 Oy, maisema-arkkitehti Emilia
Weckman; liikennesuunnittelu Trafix Oy, insinöörit Jouni
Ikäheimo ja Mikko Suhonen; valaistussuunnittelu Olof Granlund Oy, valaistussuunnittelija Sara Leino. Asiantuntijoina
ovat toimineet tapahtuma- ja matkailuasiantuntijat Jouni
Kärkkäinen ja Jari Palonen CreaMentors Oy:stä sekä infrateknisenä asiantuntijana miljöösuunnittelija Marko Ranta ja
geoteknisinä asiantuntijoina diplomi-insinöörit Elise Ruohonen ja Leena Huotari Finnmap Infra Oy:stä.
Ohjausryhmä
Kaupunginjohtaja asetti projektille ohjaus- ja projektiryhmät, joissa oli mukana edustus alueen yrityksistä ja yhdistyksistä. Projektin yhteystyötahoja ovat olleet alueella
toimivat yritykset, liikuntaseurat ja muut yhdistykset sekä
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja
Kuopion kaupungin eri organisaatiot.
Työn ohjausryhmäänkuuluivat Kuopion kaupungilta hyvinvoinnin edistämispalvelualueen johtaja Janne Hentunen,
strategisen maankäytön yleiskaavajohtaja Juha Romppanen, alueellisen ympäristönsuojelun ympäristöjohtaja Lea
Pöyhönen, suunnittelupalvelujen suunnittelujohtaja Tapio
Räsänen, maaomaisuuden hallinnan kiinteistöjohtaja Jari
Kyllönen, yrityspalvelujen elinkeinojohtaja Heikki Ryynänen, tapahtumapalvelujen johtaja Jaana Vasankari, rakentamisen ja kunnossapitopalvelujen kaupungininsinööri Ismo
Heikkinen, markkinointi-, viestintä- ja asiakaspalveluiden
markkinointijohtaja Kirsi Soininen, yrittäjien edustaja Tiina
Heinonen Puijon Huippu Oy:stä, Seurafoorumin edustaja
Jukka Salmi Puijon Hiihtoseurasta ja Puijo Wolleysta, rahoittajien edustaja Jaana Tuhkalainen ELY-keskuksesta sekä
asiantuntijajäseninä asemakaavoitusyksikön asemakaavapäällikkö Martti Lätti ja viher- ja virkistysaluesuunnitteluyksikön vs. kaupunginpuutarhuri Sirpa Nieminen. Ohjausryhmän sihteerinä toimi projektipäällikkö Paula Pakarinen.
Projektiryhmä
Projektiryhmään kuuluivat projektipäällikkönä toiminut
suunnitteluinsinööri Paula Pakarinen kunnallisteknisestä
suunnittelusta, ulkoilu- ja virkistyspalveluiden palvelupäällikkö Hannu Pöllä, asemakaavoituksen kaavoitusarkkitehti Iivo Vänskä, viher- ja virkistysaluesuunnitteluyksikön
suunnitteluhortonomi Kari Huttunen, kaupunkiympäristön
palvelualueen tiedottaja Terhi Leppänen, kaupungin metsät
ja vesialueet -yksikön metsänhoitaja Seppo Jauhiainen,
alueellisen ympäristönsuojelun yksikön ympäristönsuojelusuunnittelijat Kalle Ruokolainen ja Timo Perätie sekä yrittäjien edustaja Ari-Pekka Pöyhönen APC Ski:stä, Seurafoorumin edustaja Nina Rissanen, Puijon Pesisjuniorit ry, Kuopion
Seudun pesäpalloilijat ry. Asiantuntijajäseninä olivat strategisen maankäytön toimistoarkkitehti Matti Asikainen, tapahtumapalveluiden johtaja Jaana Vasankari sekä Tiina Heinonen Puijon Huippu Oy:stä.
Talvinen iltakuva Puijon mäkimontulta. Kuva: Kuopion kaupunki.
OSALLISTAMINEN
YLEISÖTILAISUUS JA INTERNET-KYSELY
Sidosryhmiä osallistettiin projektiin kahdessa työpajassa.
Ensimmäisen maaliskuussa 2014 järjestetyn työpajan
tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys siitä, millaiseksi Puijon aluetta tulisi kehittää, ja saada toimijoilta
ideoita siitä, millainen tulevaisuuden Puijo voisi olla. Työpajan tuloksena todettiin, että Puijo nähdään ensisijaisesti
aktiivisen lajiharrastamisen sekä kunto- ja luonto-liikunnan
kohteena. Alueelle toivottiin pysyvää ja kiinteää jatkuvasti
saatavilla olevaa palveluja tuotetarjontaa ensisijaisesti
paikallisille ja ympäröivällä alueella asuville ihmisille.
Yleissuunnitelmaluonnos kesä- ja talvikäytöstä esiteltiin
yleisötilaisuudessa 24.9.2014. Suunnitelmasta toteutettiin
verkkokysely SurveyPal-alustalla.
Toinen työpaja järjestettiin kesäkuussa 2014. Tilaisuudessa
alueen toimijat ja liikuntaseurojen seurafoorumin edustajat
esittelivät, millaisia tarpeita heillä on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Suurimpana toiveena nousi esille monitoimihalli, jossa olisi mahdollista järjestää esimerkiksi useimpien palloilu- ja budolajien kansainvälisen tason kilpailuja.
Alueelle toivottiin myös huoltotiloja, kuten yleisökäymälöitä
ja katoksia, ja seuroille yhteisiä ”toimistotiloja”. Työpajan
viesti hankkeelle oli, että suuressa osassa seuroista toimitaan vapaaehtoisvoimin ja vain muutamassa on palkattuja
toimihenkilöitä. Harrastuksen kustannukset pyritään pitämään kohtuullisina, jotta harrastaminen on mahdollista eri
ikäryhmille. Monet kokivat, että nykyiset olosuhteet ja harjoitusvuorojen puute ovat este toiminnan kasvulle. Seuroilla
on halua järjestää tapahtumia ja turnauksia, mutta tällaisen
toiminnan edellytys on, että kaupunki investoi järjestämisen kannalta olennaisiin olosuhteisiin. Yhteiset halliyhtiöt ja
mahdollinen allianssina toteutettava elinkaarimalli voisivat
olla mahdollisia. Kun hanke hieman konkretisoituisi, seurat
voisivat miettiä mahdollista omaa sitoutumistaan.
Virkistysmetsien hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen aikana tehtyä kävijätutkimusta on hyödynnetty myös
urheilu- ja liikuntapuiston yleissuunnitelman laatimisessa.
Sitä ei ole uusittu yleissuunnitelman päivittämisen yhteydessä.
Kaupungin verkkosivuilla julkaistussa kyselyssä kesäja talvikäyttöluonnoksia
oli mahdollista kommentoida
17.–25.9.2014. Kysely oli kaupungin verkkosivuilla
kohdassa osallistu ja vaikuta / kyselyt. Kyselystä tiedotettiin kaupungin verkkosivuilla, Puijo-portaalissa, yleisötilaisuudessa, Savon Sanomissa ja ViikkoSavossa. Vastauksia
saatiin 378 kappaletta, ja kyselyä oli katsottu 978 kertaa.
Vastaajista 63 prosenttia oli miehiä ja 37 prosenttia naisia.
Suurin osa vastanneista oli kuopiolaisia (91 %) ja työssäkäyviä (71 %).
Kyselyn tulos alueen nykykäyttöön liittyen oli odotustenmukainen: urheilulaaksoa käytetään tällä hetkellä pääasiassa
ulkoiluun, kuntoiluun ja harrastustoimintaan. Kyselyssä
kuitenkin selvisi, että 87 prosenttia kävisi urheilulaaksossa
useammin, jos harrastusmahdollisuudet olisivat laajemmat.
Vastaajilta kysyttiin mielipidettä laadituista suunnitelmista
asteikolla 1–5 (1 = huono, 5 = erittäin hyvä). Vastaajat arvioivat molemmat luonnokset hyviksi (kesäkäytön arvosana
4,05 ja talvikäytön 3,87).
Lisäksi kyselyssä kartoitettiin, miten tärkeäksi erilaiset kesäja talvitoiminnot koetaan Puijon urheilulaakson alueella (1
= ei tärkeä, 5= tärkeä). Ympärivuotisia harrastusmahdollisuuksia pidettiin tärkeinä, kesätoimintoja jopa tärkeämpinä
(arvosana 4,64; talvikäytön 4,49), vaikka alue perinteisesti
mielletään talviurheilualueeksi. Yksittäisistä toiminnoista
tärkeimmiksi nostettiin vaihtoehdoista lenkkipolut, hiihtoladut, jalkapallo, miniareena peleille, skeittaus, mäkihyppy,
laskettelu, pulkkamäki, pyöräily, leikkipaikka ja ulkokuntoilulaitteet (kaikki toiminnot saivat arvosanaksi yli 3).
Kyselyn tulosten pohjalta suunnitelmaa kehitettiin ja
alueelle muun muassa lisättiin leikkipaikka ja pulkkamäki.
Muut tärkeiksi koetut toiminnot olivat jo luonnoksessa.
Vastaajista 52 prosenttia olisi valmis maksamaan toimintaja seikkailupuistossa käynnistä, 44 prosenttia minigolfista,
noin 30 prosenttia BMX-ratamaksusta ja -pyörän vuokrasta
tai ensilumenladusta. Rullasuksien ja luistimien vuokrausmahdollisuudesta oli kiinnostunut 20 prosenttia vastaajista.
16.01.2015
5
JOHDANTO
PUIJO
Puijon maisemalla on ollut pitkään merkityksellinen asema
niin paikallisesti kuin kansallisestikin. 1800-luvulla näköalapaikkana tunnetuksi tulleelta Puijon selänteeltä on laaja
näkymä Kallaveden seudun maisemaan, sen saarten ja
veden muodostamaan mosaiikkiin. Metsäinen selänne ja
sieltä avautuva maisemapanoraama esiintyy 1800-luvun
ja 1900-luvun alun maisemamaalauksissa ja -valokuvissa.
Puijon selänteen eheyden säilyttämisestä on pidetty huolta
1900-luvun alusta alkaen.
LUONNONSUOJELUALUE
Luonnonsuojelualueella on pitkät perinteet Puijolla. Ensimmäinen, hieman yli 60 hehtaarin suuruinen suojelualue
perustettiin Puijolle jo vuonna 1928, yhtenä maamme
ensimmäisistä luonnonsuojelualueista. Tällä hetkellä Puijon
luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 200 hehtaaria, ja
siitä suurin osa kuuluu EU:n Natura-verkostoon. Puijo ja
sieltä avautuvat komeat näkymät kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin maisemakokonaisuuksiin.
PUIJON TORNI
Puijo on ollut pitkään matkailu-, urheilu- ja virkistyskäytössä.
Nykyinen näköalatorni on järjestyksessä kolmas. Ensimmäinen puinen näkötorni valmistui Puijon laelle vuonna
1856 ja seuraava, pyöreä kivitorni, vuonna 1907. Se purettiin vuonna 1963, jolloin nykyinen 75 metriä korkea torni
avattiin yleisölle. Nykyinen näkötorni kohoaa 224 metriä
Kallaveden ja 306 metriä meren pinnasta. Torni on avoinna
yleisölle ympäri vuoden.
URHEILU
Urheilutoiminnot leimaavat Puijon maisemakuvaa. Hyppyrimäet, laskettelurinne ja kelkkailumäki rakennettiin Puijolle
jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Sen jälkeen hyppyrimäkiä on rakennettu lisää, viimeisimmät 1990-luvulla ja
2010-luvulla. Laskettelurinne raivattiin rinteeseen vuonna
1938. Ensimmäinen hiihtohissi avattiin 1950-luvulla ja nykyinen on vuodelta 1965. Suomen ensimmäinen kelkkamäki
rakennettiin Puijolle vuonna 1913. Siihen liittyviä rakenteita
on vielä löydettävissä maastosta Puijontien läheisyydestä.
Puijon urheilulaakso on toiminut monien tapahtumien näyttämönä, ja sillä on tärkeä merkitys Kuopion kaupungille
suurtapahtumien tapahtumapaikkana.
6
16.01.2015
Rakentamaton Puijonlaakso. Kuvat: Kuopion kaupunki.
Puijon kisat vuonna 1981. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
v-1
VL
V
.4
11
VL
W
AK
SL 11.573
.9
11
sr-2
,8)
V
AP
AP
VL
1
VU
V
VL
rp
W
V
W
sr-2
yr
AP
sm 11.588
TP 11.811
V
RM
AK
V
VU
TP 11.816
C-2
AK PK
SR-1
V
PK
AK
PK-1
lv 11.921
PK-1 ma 11.610
W V
P
LM
SLLM 11.595
z
lv 11.904
EH / s
SL
11.501
PY
V
PK
sr
11.630
LV
SR-1
V
z
z
V Kartta
PY
maakuntakaavasta,
Pohjois-Savon
liitto.
LV-2yllä: Ote Kuopion seudun
RM 11.331
SL
SL
11.506
Kartta
alla: Ote Kuopion Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavasta, Kuopion kaupunki /yleiskaavatoimisto.
/s
V
ma 11.638
PY
z
sr 11.631
EP/A 11.790
V
PY
SL 11.564
ET LM
SL 11.594
V
3,0
T
2,
Urheilulaakson alue sisältyy 13.12.1989 vahvistettuun
osayleiskaavaan. Suurin osa siitä on
LRPuijo-Puijonsarven
T
urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta. Suunnilleen nykyisen
sisääntuloaukion kohdalla on korttelialue, ja sitä koskeva
vaihtoehtoinen
m - 1käyttötarkoitus matkailupalvelujen alue
(RM) tai urheilu/virkistyspalvelut (VU). Laakson pituussuunnassa Natura-alueen viereen on osoitettu ohjeellinen ulkoiPK-1 kevyen liikenteen reitti.
lureitti ja etelälaidalle
KUOPIO
ET
MA 11.1000
Oikeusvaikutteinen
AK
PK-1
PK-1
V
ET
VU
AK
PY
Kuopion keskeisen kaupunkialueen
T,
yleiskaava vuodelta 2001 on sisällöltään hyvin samanPK-1
lainen vuodenLV1989 yleiskaavan kanssa. Laakson keskiT,PK-1
osan matkailupalvelujen alueelle ei ole enää esitetty vaihjä
toehtoista käyttöä. Suurmäentien
mäkiosan korkeimman
kohdan ali on osoitettu ohjeellinen tunneli.
VL
127
VR 11.481
4,3V
T,PK-1
3,0
127
Säyneensalo
SR-1
LV-1
Hallinto-oikeuden päätös
Kuulutus
Kh:n täytäntöönpano MRL 201 §
Kaupunginvaltuusto
pv 11.654
Kaupunginhallitus
Tarkistus16.01.2015
20.6.2002
9.10.2001
13.08.2001
11.12.2000
27.11.2000
7
20.11.2000
KALLAVESI
KUOPION KAUPUNGIN
TEKNINEN VIRASTO
KAAVOITUSOSASTO
SUUNN.
SUHDE
PM/JR
1:10000
PIIRT.
4,3
V
SE
VR 11.481
LV
YLEISKAAVA
2001
PY
V
11.652
PY
m-1
TY
TY,PK-1
lv 11.935
lv 11.906
PK
ma 11.649
V
st
V
V
W
ma 11.611
VL
lv LR11.900 AK
V LM
VU
VU P
AP-1
AP
EH / s
W 1 VLpv
AP
vaakaviivoitus). Laakson eteläpuolella on ”kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai
T
LV
maakunnallisesti
merkittävä
kohde tai alue” (MA 11.615).
LV-1Varaus tarkoittaa vuoden 1963 suunnittelukilpailun tuloksena laadittua Puijonlaakson asemakaavaa. Moottoritien
T
PK-1
pohjoispuolella laakson kohdalla on maakuntakaavassa
1
ET
merkintä ”kevyen liikenteen seuturaitti”.
3,0
AK
LV-2 VL 11.433
AP
SL 11.502
.294
P
AK
LM
SL
VU
AP
1
(1
yt
TP 11.815
z
SL 11.503
AP
TY
rp
VL
V
AP-1
W
PK AP-1
PK
SL-1
LV-1
A 11.001
0
1.9
lv 1
AO-3
A
rp
sisältyy myös valtakunnallisesti merkittävään
VR 11.485
PK
PYAP
vt
mPuijon
- 1 maisema-alueeseen ( MA-v 11.610, kuvassa sininen
LR
C 11.100
V
SE/A
AK
V
TP 11.812Laakso
1
VU
W
VL
LM
VU
AP
V
AP
SR-2
SR-3
V
11.810
A 11.001
PK-1
PK-1
AK
19
E
MU
SR-2
TY
V
AP-1 / s
PK-1
PK-1
SR 11.602
z
PY
TP
1
PK-1
AP
AK
W
133
MA 11.615
SL-1
ma 11.612
ma 11.637
V
SL V11.541
Puijon urheilualue sisältyy Kuopion seudun maakuntakaavaan, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 3.7.2008.
Kaavassa urheilulaakso on osoitettu virkistysalueeksi (VL,
11.431). Laakson pohjoispuolella on Natura-luonnonsuojelualue (SL 11.541).
AP-1
V
yk/m
AP
LV-1
P
M - 2 RA-1
a1
P
W
/s
P
V
A 11.00
lv 11.920MAAKUNTAKAAVA 2008
VL
RM
W
s
VL 11.440
RA-3
SL
A 11.001
MA-vSR-3
11.610
W
V
SL
RP/ s
SR 11.601
VL 11.431
MY 11.272
vm
V
RP / s
PK
LM
AP
lv
33
PK
V
33
A-1
PY
ma 11.647
maankäytön suunnitelmat
v-1
C - 211.554
AKSL
z
SE/P,A
E
1.
ET SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
PK
VL 11.439
)
AP
SR-2 SR-3
,3
SR-2
/s
VL
vahvistettu OYK 1989
- pelkistetty maankayttö
AK
PY
VL
- Puijonsarvi
lvPuijo
11.918
ET
TY
V
SR
PY AP
TP 11.814
LM
(4
V
rp
8
z
pv-1
SR-1
V
AP
VLAP-1
11.431
LV-1
2,4
VL 11.433
VR 211.478
3
4,
SL 11.505
ET
VL
ma 11.613
W
AP
AP
ET
ARKISTO
U:\maankayt\yktsto\hankkeet\1008
maankäytön suunnitelmat
ASEMAKAAVA
Puijon urheilualueen suunnittelu käynnistyi laajemmin
vuonna 1960 osana viereisen Puijonlaakson alueen suunnittelua. Puijonlaakso oli 1950-luvulla lähes rakentamatonta
metsä- ja niittyaluetta. 1960-luvun alussa kaupunki suunnitteli Puijonlaaksoon noin 5 000–7 000 asukkaan lähiöasutusaluetta Espoon Tapiolan puutarhakaupunginosan ja
kerrostalolähiöiden innoittamana. Puijonlaakson suunnittelun pohjaksi päätettiin järjestää yleinen suunnittelukilpailu.
Kilpailuun sisältyi myös Puijon urheilualueen suunnittelu.
1.
2.
3.
Arkkitehtuurikilpailun voittivat arkkitehdit Pentti Pajarinen
ja Martti Kilpiranta ehdotuksellaan ”Huiskilo”. Heidän tehtäväkseen annettiin asemakaavan kehittäminen. Asemakaavan luonnoksessa urheilualueeksi oli varattu koko Puijonlaakson notkelma. Suunnitelmassa alue oli jaettu kesä- ja
talviurheilualueeksi. Liikuntapaikat oli sijoitettu porrastetusti
rinteeseen, joka nousi uuden hautausmaan alueelta Puijon
hiihtokeskukselle. Kesälajien liikuntapaikat sijoittuivat alemmas rinteeseen ja talvilajit rinteen laelle Puijon hiihtokeskuksen ympäristöön. Asemakaava vahvistettiin syyskuussa
vuonna 1963.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Vuoden 1963 asemakaava:
10.
Asemakaavassa urheilulaakso on osoitettu pääosin urheilualueeksi. Alueen sisälle on osoitettu palloilukenttiä, leikki-,
yleisurheilu- ja tenniskentät sekä jääurheilualue. Urheilulaaksoon on lisäksi osoitettu pysäköintialueita, istutettava
puistoalue, urheilutoimintaa palveleva korttelialue laakson
yläosaan sekä huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue korkeimmalle kohdalle Suurmäentien
varteen nykyisen saunalenkin kohdalle.
tis
en
m
do
ku
Tä
ss
Asemakaavan kaakkoisosaa koskevassa muutoksessa
katualuetta on laajennettu Suurmäentien liittymän kohdalla.
Yleisurheilukentän alueelle on osoitettu urheilutoimintaa
palvelevien rakennusten korttelialue jalkapallohallia varten.
Paikalle on myöhemmin rakennettu pesäpallostadion.
Karttaselitteet:
1. luonnontilassa säilytettävä puistoalue,
2. pysäköimisalue,
3. urheilualue,
4. ja 11. urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue,
5. tenniskenttä,
6-10. palloilukenttä.
11.
ä
Vuoden 1983 asemakaavamuutos:
sa
U on
ud k
et äy
jä tet
rje ty
st va
el n
m ha
ät a
ot ta
et so
tu k
kä oo
yt rdi
tö na
ön a
1. tist
11 o.2 ja
01 ko
2. rk
eu
sj
är
je
st
el
m
ää
.
Alueen 1963 hyväksytty asemakaava 102 kaupunginosan kortteleille 2-18, 20-26, 30-34, 40-48 ja 50-.53.
8
16.01.2015
Vasemmalla: kaavoitusmuutos Pesäpallostadionin päätyyn.
Kuvat: Kuopion kaupungin tekninen virasto, Kaavoitusosasto.
aiemmat suunnitelmat
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24.
25.
26.
27.
28.
29.
30.
31.
32.
33.
monikäyttöhalli, jääkiekko
urheilutalo
stadion, pikaluistelu
maauimala
tennis, jääkiekko
harjoituskentät, heitot, hypyt, talvipysäköinti
maapohjahalli
harjoituskenttä, yleisluistelu
pysäköinti
jalankulkutaso
jalankulkutunneli
paikallisliikenneväylä
puuttuu kuvasta
hiihtoladut, huoltotie
taksi
suurmäki 90 - 110 m
keskisuurimäki 60 - 70 m
harjoitusmäki 40 - 50 m
katsomo
pujottelurinne
hiihtohissi
tuomaritorni
toimistorakennus
murtomaahiihdon lähtö- ja
maalialue, pesäpallo
ladut maastoon
kisojen aikaiset ravitsemustilat,
kesällä tanssilava
luonnonsuojelualue
viestihiihdon johto
talvipysäköinti, harjoitusalue
lipunmyynti hiihtostadionille
varapysäköinti
liikuntatieteellisen tutkimuslaitoksen tilat
jousiammuntarata
Kolinen & Rotko pohjasuunnitelma 1969
KOLINEN & ROTKO 1969
Vuonna 1967 Puijon yleissuunnitelmasta järjestettiin
pohjoismainen aate- ja suunnittelukilpailu. Suunnittelukilpailuun kuului varsinainen Puijon alue sekä urheilulaakso.
Lisäksi kilpailussa suunniteltiin alueen matkailupalveluja.
Kilpailuun osallistui 15 suunnitelmaa. Ensimmäisen palkinnon voittivat arkkitehdit Gunnar Kolinen ja Matti Rotko.
Palkintolautakunta arvioi, että suunnitelma oli hyvin jäsennelty ja rakennusten sijoitus huolellisesti tutkittu. Suunnitelmassa alueelle oli sijoitettu urheilutalo, johon oli keskitetty
harjoitus- ja kilpailupaikkojen pukuhuonetilat. Urheiluhallin
yhteyteen tulisi myös maauimala. Lisäksi matkailuhotellin
katsottiin kytkeytyvän hyvin pujottelurinteisiin.
Kolinen ja Rotko jatkoivat suunnitelman kehittelyä voittajatyön pohjalta, ja Puijon urheilualueen suunnitelma valmistui
maaliskuussa 1969.
Suunnitteluvaiheen aikana urheilukohteisiin tehtiin useita
tarkennuksia ja lisäyksiä. Urheilutaloa ja maauimalaa
suurennettiin ja alueelle sijoitettiin myös koripallokenttä.
Kilpaurheilua palvelevat urheilupaikat ja kentät sijoittuivat
terassimaisesti Puijonlaakson pituussuunnassa kulkevan
kävelyreitin varrelle.
Alueen keskeisin rakennelma oli noin 50 000 hengen hiihtostadion. Hiihtostadionin suurmäki, pujottelumäki ja harjoitusmäki säilyivät suunnitelmassa ennallaan, mutta mäkien
joukkoon esitettiin uutena keskisuuri 70 metrin mäki.
Urheiluhalliin oli sijoitettu palloiluhalli 750 hengen katsomolla ja lisäksi keilahalli, kuntosali, koko urheilualuetta
palvelevat sauna-, pesu- ja pukutilat sekä retkeilymaja ja
ravintola. Hallin viereen esitettiin maauimala, jossa oli 50
metrin allas, hyppyallas ja lasten altaat. Urheilustadionille
oli suunniteltu katettua katsomotilaa 5 000 hengelle ja 10
000 hengen avokatsomo. Stadionin viereen oli suunniteltu
(Lähde: Sanna Lindell. 2007. Kuopion liikuntapaikkarakentaminen 1960-1980. Joensuun yliopiston pro gradututkielma)
harjoituskenttä, josta oli tunneliyhteys pukutiloihin. Alueen
pikaluistelurata toimisi kesäkaudella pesäpallostadionina.
Alueelle esitettiin myös kaksivaiheisena rakennettavaa 5
000 hengen jäähallia. Ajatuksena oli, että ensimmäisessä
vaiheessa rakennettu tekojäärata voitaisiin myöhemmin
kattaa. Pysäköintipaikkoja oli suunniteltu kesäkaudelle 1
000 ja talvikaudelle 2 000. Pysäköintialueet oli sijoitettu
Suurmäentien ja jalankulkureitin väliin. Urheilualueen ulkopuolisella virkistysalueella Puijon metsämaasto oli säilytetty
mahdollisimman luonnonvaraisena ja luonnonmaisema
palvelisi urheilu-, matkailu- ja virkistystarkoituksia.
Jäähalli, uimahalli ja urheiluhalli on sittemmin rakennettu
Niiralaan. Vuonna 2008 valmistunut pesäpallostadion on
suurin rakennus urheilulaaksossa.
16.01.2015
9
aiemmat suunnitelmat
1.
hiihtoaukio
2.
katsomo
3.
ympärivuotinen paikoitus
4.
sisäänkäynti luolastoon
5.
3.
12.
5.
10.
1.
hiihdon lähtö- ja maalialue
7.
hiihtolatupohja
ampumahiihdon ampumapaikka
ja sakkorinki
9.
väliaikainen paikoitus
hiekkapintaisella alueella
14.
11.
3.
6.
8.
10.
3.
4.
11.
hiihtoaukion yhteyssilta
etelärinteen katsomoihin ja luolastoon
10. nurmipintainen pelialue
11. hiekkapintainen pelialue
12. pesäpallo
16.
13. pikaluistelu, jääpallo
2.
14. porttirakennus, sisäänkäynti
15.
väestönsuojaan ja sen urheilutiloihin
15. katsomo- ja liikuntahallirakennus
16. matkailu- (mahd. hotelli- )
rakennus, talviurheilumuseo
3.
13.
3.
8.
7.
2.
9.
3.
6.
1.
16.
15.
Kuvat: Risto Vuori oy pohjasuunnitelma vuodelta 1991.
RISTO VUORI OY 1991
Suunnitelmaa edelsi Puijon alueen yleiskaavoituksen
yhteydessä tehty toiminnallisten tarpeiden kartoitus ja
laaja lausuntokierros. Risto Vuoren Puijon ”urheilupuiston
maisema- ja arkkitehtuurisuunnitelmassa” on hahmoteltu
alueen kokonaisilme ja esitetyt toiminnot on sijoitettu maastoon. Tuolloin suunnittelutoimeksiannon lähtökohtana ja
tavoitteena oli kehittää Puijoa ensisijaisesti kansainvälisenä
10
16.01.2015
hiihtourheilukeskuksena. Nyt käynnissä olevassa suunnittelutyössä on sen sijaan huomioitu erityisesti paikallisten
asukkaiden urheilu- ja vapaa-ajan tarpeet.
Vuoren suunnitelmassa oli paljon ideoita ja elementtejä,
jotka ovat edelleen mukana ja jotka sisältyvät luonnokseen. Näitä ovat hotelli, urheiluhalli, ampumahiihtostadion
ja pesäpallostadion. Vuoren suunnitelma painottuu talvikäy-
tön ja hiihtostadionin kehittämiseen. Siihen sisältyy myös
aikoinaan Natura-alueen alle suunniteltu Puijon luolasto ja
Puijonlaakson asuinalueen puolelle ulottuvien väestönsuojien urheilukäytön ideointi.
Sivun 21 kuvassa on yhteenveto siitä, miltä osin Vuoren
suunnitelma on toteutunut.
alueeseen liittyvät suunnitelmat
P OHJ OI S - S AVON Y M PÄ R I S TÖK E S K U K S E N
R A P ORT T E J A 5 | 2007
kustan tuntumassa. Noin 200 hehtaarin laajuinen Natura-alue koostuu
kolmesta luonnonsuojelualueesta, joista vanhin on perustettu jo vuonna
1928. Natura-aluetta luonnehtivat reheväpohjaiset, järeät kuusikot. Alueen
lehdoissa kasvaa useita vaateliaita kasvilajeja ja lahopuulla elää harvinaisia kääpälajeja. Metsien linnusto on runsas ja monipuolinen. Natura-alue
ympäristöineen on kuopiolaisille tärkeä virkistysalue ulkoilureitteineen
ja -paikkoineen. Puijon laki ja sieltä avautuvat maisemat ovat tunnettu luonnonnähtävyys ja kansallismaisemaamme.
Puijon Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään alueen
nykytila, alueella esiintyvät luontotyypit ja lajit, metsien rakenne, maisemakuva sekä virkistyskäyttöä palveleva ulkoilureitistö ja muu palvelurakenne.
Suunnitelmassa on esitetty periaatteet alueen hoidolle ja käytölle sekä
lähitulevaisuudessa suoritettavat hoito- ym. toimenpiteet. Natura-alue on
jaettu neljään osa-alueeseen, joista laajin on luonnontilaisena säilytettävä
alue. Luonnonhoitoalueella voidaan suorittaa erilaisia hoitotoimenpiteitä metsämaiseman tai luonnonarvojen säilyttämiseksi. Liikuntamuodoista
Miika Kajanus
Ta i n a O l l i k a i n e n
J o u n i Pa r t a n e n
I i vo Vä n s k ä
suunnistusta, maastopyöräilyä ja ratsastusta on rajoitettu, jotta arvokas
lehtokasvillisuus alueella säilyisi. Hoitosuunnitelman laatiminen on osa
EU:n Life-rahaston tukemaa Pohjois-Savon Lehto Life-projektia.
P U I J ON N ATU RA - 2000 A L U EEN HOI TO- J A KÄYT TÖS U U N N I T EL M A
Puijon Natura-alue sijaitsee Puijon mäellä, aivan Kuopion kaupunkikes-
Puijon Natura-2000 alueen
hoito- ja käyttösuunnitelma
Jari Kärkkäinen ja Anne Grönlund (toim.)
K ÄV I J ÄT U T K I M U K S E E N P E R U S T U VA
PUIJON VIRKISTYSMETSIEN HOITO- JA
K ÄY T T Ö S U U N N I T E L M A
2010
ISBN 978-952-11-2950-6 (nid.)
ISBN 978-952-11-2950-6
ISBN 978-952-11-2951-3 (PDF)
ISSN 1796-1858 (pain.)
ISSN 1796-1866 (verkkoj.)
PO H JO IS -S AVO N Y M PÄ R IS TÖ K ES K U S
K U O P I O N K AU P U N K I
M E T S ÄT O I M I S T O
Kuvat: Kuopion kaupunki
PUIJON TÄYDENNYSRAKENTAMINEN
Urheilulaakson länsipuoleista Puijonlaakson asuinaluetta
rakennetaan tulevaisuudessa. Strategisessa maankäytön suunnittelussa on tutkittu Suurmäentien rakentamista
tunneliin Hiihtäjäntien ja Ahkiotien risteyksien välisellä
alueella sekä mahdollisuutta rakentaa kerrostaloja sen
päälle. Tämä mahdollisuus on huomioitu Urheilulaakson
yleissuunnitelmassa.
Puijon kävijätutkimukseen
perustuva virkistysmetsien hoito- ja
käyttösuunnitelma
Puijon Natura-alueen hoito- ja
käyttösuunnitelman päivittäminen
Puijon kävijätutkimukseen perustuvassa virkistysmetsien
hoito- ja käyttösuunnitelmassa selvitettiin kuopiolaisten
odotuksia Puijon kokonaisuuden osalta. Myös Puijon urheilualue oli selvityksessä mukana. Urheilualueen suunnittelu jätettiin kuitenkin tarkoituksella vähemmälle huomiolle,
koska siinä vaiheessa oli jo tiedossa, että urheilualueen
yleissuunnitelma kaipaa päivittämistä. Keskeisimmät virkistysmetsien hoito- ja käyttösuunnitelmassa esille nousseet,
Puijon urheilualuetta koskevat asiat olivat Puijoa kiertävän
niin sanotun ”helpon hiihtoladun” suunnittelu ja Puijon opastuksen parantaminen myös Puijon urheilualueella. Molemmat näkökohdat on huomioitu tässä Puijon urheilualueen
yleissuunnitelman päivitystä koskevassa suunnitelmassa.
Puijon Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman päivitys
on käynnissä. Natura-alue rajautuu Puijon urheilualueeseen, ja urheilualueen hyppyrimäet ja laskettelurinne sijaitsevat osittain Natura-alueella. Myös Puijon laelle suunnitellut hissit sijoittuvat osittain Natura-alueelle.
16.01.2015
11
maiseman ominaispiirteet ja arvot
SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA:
MAISEMAN OMINAISPIIRTEET
Puijon laaksotila toistaa alueen kaakko–luode-suurmaiseman suuntaa. Luoteeseen avautuu pitkiä näkymiä, joiden
päätteessä siintää Kallavesi.
Laakson maisematila on pysynyt varsin pitkään avoimena,
ja nykyisin urheilutoimintoihin liittyvät kentät, latulinjat ja
reitit muodostavat laajoja avoimia alueita.
Laakson Puijon selänteen puoleinen reuna hahmottuu
selvästi, kun topografialtaan voimakas ja metsältään yhtenäinen massa rajaa laaksoa koillisessa. Eteläreuna on
pohjoiseen reunaan verrattuna vähemmän selvä, puoliavoin puuston ja tiestön rajaama. Puijonlaakson asuinalue selänteellä muodostaa väljästi rinteeseen sijoittuvine
rakennuksineen päätteitä laaksosta avautuville näkymille
lounaassa.
Laakson avoin tila jatkuu kaakkoispäädystä tiealueelle
esteettä pesäpallostadionin jälkeen. Poikittaisena rakenteena pesäpallostadion katkaisee laaksotilan.
Laaksotila jakautuu kahtia osin topografian vuoksi, sillä
maasto viettää paikoin voimakkaasti kaakkoon. Laakson
keskiosassa puoliavoin, paikoin tiivis ja ryteikkömäinenkin metsikköalue rajaa maisematilaa ja jakaa sen kahtia.
Metsikön ja pesäpallostadionin väliin jää avoin tila. Paikoin
rinnettä on pengerretty jyrkillä luiskauksilla.
Laaksoalueen reunojen reiteillä avautuu sen suuntaisia
pitkittäisiä näkymiä, ja lisäksi laaksotilan yli aukeaa poikittaisia näkymiä. Etelästä avautuvien näkymien päätteen
muodostaa Puijon selänne. Maisemassa kiintopisteinä tai
maamerkkeinä hahmottuvat Puijon torni, hyppyrimäet ja
pesäpallostadion. Lisäksi sisääntuloaukion veistos toimii
laakson alueella paikallisena maamerkkinä. Järvinäkymät
luoteeseen avautuvat vain muutamasta kohdasta sisääntuloaukion ympärillä. Maisematilaa jaksottavat paikoin pienet
metsäsaarekkeet ja sisääntuloaukion puuistutukset.
Värisymbolit
kartalla:
LAAKSOTILAN
MITTAKAAVA,
SUUNTAUTUNEISUUS
JA
TILAN REUNA
arvot
Laakson maisema-arvot liittyvät selkeään maisematilaan
ja sen potentiaaliin, pitkiin näkymiin sekä suurmaisemasuhteeseen. Kentät ja Puijon selänne luovat alueelle piirteiltään suuren mittakaavan. Puijon hahmottuminen selvänä
maisematilan reunana rauhoittaa maisemakuvaa. Puijon
puoleisen reunan historialliset elementit tuovat paikalle
oman kerrostumansa ja mittakaavansa. Maamerkkien läheisyys, Puijon torni ja hyppyrimäet ja niiden asema maisemakuvassa kiinnittävät laakson ympäristöönsä ja helpottavat
paikalla orientoitumista.
NÄKYMÄT
MAISEMATILAT
maamerkit
Laaksotila on voimakkaasti suuntautunut ja sillä on
suhde alueen suurmaisemaan.
Laakson reunat, Puijon selänne ja yhtenäinen metsä
muodostavat laaksotilalle selkeän reunan.
•
Rakentamisessa ja kasvillisuusvalinnoissa tulee huomioida
suurpiirteinen mittakaava. Ratkaisut eivät saa olla liian pienipiirteisiä.
•
Selänteen metsäinen reuna tulee säilyttää rakentamattomana. Muut
reunat tulee vahvistaa reunaistutuksilla. ”Pikkuselänteen” yhtenäisyys
tulee säilyttää.
Pitkät, laakson suuntaiset näkymät ja poikittaiset
näkymät Puijon selänteelle ja maamerkkien suuntaan.
Kaukonäkymät järvelle.
•
Näkymät tulee huomoida ja näkymälinjat säilyttää.
•
Kaukonäkymien avautumispaikalle voidaan sijoittaa rakentamista, joka
hyödyntää näköalat.
Puijon selänteen yhtenäinen ja tunnistettava profiili
kaukomaisemassa.
Puijon torni ja hyppyrimäet.
•
Maamerkkien asema tulee säilyttää kaikessa alueen rakentamisen
suunnittelussa.
Historiallinen tielinjaus ja vanha rakennuskanta.
HISTORIALLISET
MAAMERKIt
Suurmaisema on voimakkaasti suuntautunut kaakko - luode - suuntaisesti. Karttalähde: Maanmittauslaitos
0
12
16.01.2015
10
20
30
40 km
•
Reitti tulee säilyttää aktiivisena käytössä.
•
Rakennukset ja niiden pihapiirit tulee säilyttää.
Puijon torni ja
hyppyrimäet kauko (ja
lähi) maisemassa
Puijon selänne ja
yhtenäinen metsä
muodostavat laaksotilalle
selkeän reunan
Puijon selänteen
tunnistettava profiili,
kauko (ja lähi)
maisemassa
pitkät näkymät laakson
suuntaisesti ja sen yli
historiallinen
rakennuskanta
historiallinen tielinjaus
kaukonäkymät
järvelle
laakson
suuntautuneisuus:
suhde suurmaisemaan
laakson
suuntautuneisuus:
suhde suurmaisemaan
16.01.2015
13
MAISEMATILAT
Värisymbolit
kartalla:
Alueen maisemakuvaa leimaa tällä hetkellä monin paikoin
suunnittelematon ja keskeneräinen tunnelma. Erityisesti
ympäröiville katualueille liittyvät saapumismaisemat ovat
jäsentymättömiä ja viimeistelemättömiä. Kasvillisuuden
hoitamattomuus ja huoltotoimintojen näkyminen maisemassa korostavat tätä tunnelmaa. Lisäksi hyppyrimäkien
lähialueet ovat viimeistelemättömiä.
Laajat kenttäalueet luovat paikoin mittakaavattomuutta, ja
useat vierekkäiset reittilinjaukset ”suikaloivat” maisematilaa.
Puijon tornin lähiympäristö ja sen liittyminen hyppyrimäkien ja laskettelurinteen alueeseen näyttäytyy yhtenä laakson saapumismaisemista. Alue on kuitenkin jäsentymätön.
Pysäköintialue ja metsä rajautuvat epämääräisesti, ja tornin
ravintolan jätehuolto näkyy rinteen puolelle.
14
maisematilat
16.01.2015
AVOIN
MAISEMATILA
nurmi- ja niittypintaiset alueet
1. hiekkakentät
2. nurmikentät ja
niittyalueet
3. hyppyrimäen
alastulorinteet
4. laskettelurinne
AVOIN
MAISEMATILA
rakennetut
pinnat
PUOLIAVOIN
MAISEMATILA
metsät, metsiköt,
puuryhmät,
korttelialueet
SULKEUTUNUT
MAISEMATILA
havupuuvaltaiset
alueet
MAAMERKIT
5. pysäköintialueet
6. latupohjat ja reitit
7. kentät
8. puuryhmät
9. kadunreunametsät
10. metsiköt
11. Puijon selännemetsä
12. laakson pohjoisen.
päädyn metsä
13. pesäpallostadion
14. Puijon kisaportti
11. Puijon selänne
15. Puijon torni ja
hyppyrimäet
12.
NÄKYMÄT
6.
15.
4.
8.
saapumisnäkymät
pitkittäisnäkymät
laakson suuntaisesti
poikittaiset
näkymät laakson
suuntaisesti
järvinäkymät
pitkät näkymät laakson
suuntaisesti ja sen yli
9.
3.
2.
11.
7.
8.
14.
8.
5.
10.
1.
KORTTELIALUEEN
REUNA
6.
9.
1.
9.
13.
KORTTELIALUEEN
REUNA
16.01.2015
15
suunnitteluohjelma
NYKYTILANNE
TYÖN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET
Puijon urheilulaakso toimii urheilutapahtumien,
valmennuksen ja harjoittelun keskuksena. Suunnittelualuetta on toteutettu vaiheittain useiden eri toteutussuunnitelmien pohjalta. Osa alueista on valmiita ja osa
keskeneräisiä tai osittain toteutettuja.
Puijon urheilulaakson yleissuunnitelmatyön suunnittelualueen pinta-ala on 27 hehtaaria. Suunnittelualue
rajautuu laakson suuntaisesti Puijonrinteentiehen,
Suurmäentiehen ja pohjoispäästään Rypysuontiehen.
Suunnittelualueen kaakkoisreuna rajautuu pesäpallostadionin pysäköintialueen reunaan, Puijonlaaksontiehen. Urheilulaakson koillisreunalla hyppyrimäkien alue
kuuluu suunnittelualueeseen.
Risto Vuori Oy:n laatimasta yleissuunnitelmasta on
toteutettu hyppyrimäet (Hs. 127,100 ja K. 64-22-16),
maalirakennus pienine huoltotiloineen, hissiasema,
hiihdon maalialueena toimiva nurmikenttä, rullahiihtolenkki, nurmipintainen pelialue, pesäpallostadion
katsomoineen ja pysäköintialueineen, pääpaikoitusalue (stadionin tuloaukio) ja hiekkakentät.
Pysäköintialueilla ja hiekkakentillä on tehty karkeat
tasaustyöt, mutta niistä puuttuvat rakennekerrokset ja pintarakenteet. Hiekkakentillä on tällä hetkellä
jousiampujien määräaikainen harjoituspaikka. Talvella
hiekkakentät toimivat pysäköintialueena. Yleissuunnitelman toimintojen lisäksi alueelle on toteutettu Puijonrinteen pysäköintipaikka ja sen yhteyteen ensilumen
latua varten lumenläjitysalue.
Pesäpallostadionin yhteyteen on rakennettu pysäköintialue. Stadion on toteutettu yleissuunnitelmasta
poiketen siten, että katsomo on sijoitettu pysäköintialueen puoleiseen päähän.
Suurmäentien luolaston harrastuspaikkojen käyttäjien
pysäköintialue sijoittuu suunnittelualueelle.
Alueen läpi kulkevat talvella hiihdon pääreitti latusiltoineen ja kevyen liikenteen väylät. Alue on ulkoilukäytössä ympäri vuoden. Urheilulaaksossa tulee myös
ensilumenlatu ja lumen varastointipaikka.
Osa nykyisistä rakenteista on viimeistelemättömiä,
ja alue vaatii yleisilmeen siistimistä ja toimintojen
selvempää jäsentämistä. Jo toteutettujen ratkaisujen
osalta on havaittu puutteita opastuksessa, Puijon laen
saavutettavuudessa urheilualueelta (hissiyhteys) ja
nurmikenttien rakenteessa. Ongelmana on myös se,
että ladut risteävät pysäköintiliikenteen kanssa. Suurtapahtuminen yhteydessä väliaikaisten järjestelyjen
rakentamiskustannukset on koettu ongelmallisiksi.
Puijonrinteen pysäköintipaikka ja ensilumenladun
lumen säilytyspaikka kaipavat jäsentelyä.
16
Työn tavoitteena on ollut suunnitella urheilulaaksosta
esteettinen ja omaleimainen ja ideoida alueelle tunnistettava oma tyyli, joka näkyy kokonaisuudessa ja
yksityiskohdissa. Urheilulaaksosta halutaan kehittää
vetovoimainen ja ympärivuotinen käyntikohde kotimaisille ja ulkomaisille kävijöille. Alueen olemassa olevia
toimintoja halutaan vahvistaa, ja sinne pyritään löytämään uusia, houkuttelevia toimintoja, jotka palvelevat
kaikenikäisiä liikkujia.
Suunnitelman tavoitteena on tehdä alueesta monikäyttöinen korkean käyttöasteen liikunta-alue, joka
tarjoaa joustavat ja muuntelukelpoiset puitteet erilaisten kilpaurheilu-, harrastus- ja kaupallisten tapahtumienjärjestämiseen. Tavoitteena oli myös suunnitella
alueelle toimintoja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia
uusille yrittäjävetoisille toiminnoille.
Alueen luonne, pitkä laaksotila luonnonsuojelualueen
kyljessä, ja sen pitkä historia kansainvälisten urheilutapahtumien näyttämönä ovat olleet keskeisiä suunnittelun lähtökohtia. Myös kohteen maisemallinen arvo
on merkittävä, ja avoin näkymä kaupunkiin, Puijonrinteentien vanha tiemiljöö, on säilytetty.
Suunnittelussa on huomioitu alueen keskeinen sijainti
kaupunkirakenteessa ja - kuvassa ja Puijon liittyminen
keskeiseen luonnonsuojelualueeseen. Urheilulaakso
palvelee myös luonnonsuojelualueelle sekä luontopoluille suuntautuvaa luontomatkailua ja -retkeilyä.
Työssä on tarkistettu liikuntapaikkojen mitoitus säädösten ja kansainvälisten ohjeistusten mukaisiksi.
Alueen liikenne- ja muut infrajärjestelyt on tarkistettu
suhteessa laadittuun suunnitelmaan. Suunnitelmassa
on määritetty reunaehdot alueen täydennysrakentamiselle asemakaavan laatimista varten ja ideoitu uuden
rakentamisen mittakaavaa ja luonnetta. Lisäksi on
16.01.2015
määritetty kansainvälisten urheilun suurtapahtumien
vaatimat tilantarpeet ja väliaikaisjärjestelyt. Alueen
vaiheittaisesta toteutuksesta on esitetty suunnitelma.
kaupunginhallitus linjasi 30.6.2014, että matkailukäyttöä palvelevan hissin suunnittelu siirretään tulevien
hankkeiden yhteyteen.
Suunnittelun lähtökohtana ovat olleet pysyvinä toimintoina nurmikenttä, joka toimii talvisin hiihdon maalialueena, ja latureitit, pysäköinti ja pesäpallokenttä pysäköintialueineen sekä ensilumenlatu, rullahiihtorata ja
ulkoilureitit, joiden linjauksia oli mahdollista muuttaa,
jos tilojen ja toimintojen sijoittaminen alueelle vaati
sitä.
Alueen pysyviä rakenteita ovat hyppyrimäet, maalirakennus ja latusillat. Stadionin alueelle on esitetty siirrettävät katsomot, jotka palvelevat sekä hiihtostadionin että mäkihypyn yleisötapahtumia.
Lisäksi työssä on huomioitu Suurmäentien luolaston
pysäköintialueen mahdollinen laajentamistarve.
Nurmipintainen pelialue ja nurmikenttä (hiihdon maalialue) suunnitellaan toteutettavaksi tulevaisuudessa
tekonurmesta. Jousiampujille on esitetty alueelle
pysyvä harjoituspaikka.
Ampumahiihtoa varten Puijolle on osoitettu ampumahiihtostadion, jossa voidaan järjestää televisioitavat
kisat käyttäen siirrettäviä taululaitteita. Pienemmät
kilpailut ja harjoittelu tapahtuvat Heinjoen ampumahiihtostadionilla.
Lumien käsittelyn ja varastoinnin tarpeet, ensilumenladun varastoalueen järjestelyt sekä stadionalueen
jätehuollon ratkaisut on tutkittu suunnitelmassa. Yleissuunnitelmassa määritellään pysäköinti- ja liikennejärjestelyt turvallisuus, toimivuus, kunnossapito ja esteettömyys huomioiden. Suurtapahtumiin liittyen esitetään
nonstop-bussien, tilausajo- ja saattoliikenteen sekä
tarvittavan pysäköinnin ja jonotusalueiden sijoittuminen alueelle.
Alueen opastukseen on esitetty muutoksia ja parannuksia.
Työssä selvitettiin, miten alue liittyy nykyiseen ympäröivään liikenneverkkoon jalankulun, polkupyöräilyn,
henkilöautoilun ja joukkoliikenteen osalta, ja niihin
esitetään tarvittavia parannuksia. Yleissuunnitelmaan
määritettiin, mitkä reitit ja alueet toteutetaan esteettöminä.
Hissiyhteyden selvityksessä suunniteltiin sen käyttöön
liittyvät pysäköinti- ja yhteystarpeet, minkä pohjalta
Yleissuunnitelmaan on määritelty sisäliikunta- ja monitoimihallin ja mäkihypyn huoltorakennuksen sijoituspaikat alueelle kaupunkikuva huomioiden. Hallin
tavoitteena oli noin 4 000–5 000 kerrosalaneliömetrin tilavaraus ja mahdollinen laajennusvaraus noin 2
500–3 500 kerrosalaneliömetrille. Suurtapahtumien
yhteydessä, noin 2–4 kertaa vuodessa sisäliikunta- ja
monitoimihallit palvelisivat kisajoukkueita ja huoltoa,
eli jatkossa tilojen yhteiskäyttö on mahdollista.
Tilavaraus mahdollisille majoitus- ja ravitsemustiloille,
kuten kioski- tai kahviotoiminnalle, voidaan sijoittaa
monitoimihallin eli areenan ja hotellin suunnitelmaan.
Jos vanhan Puijonrinteentien varren puuhuviloiden
käyttö joskus muuttuu, voidaan yhden huvilan osalta
tutkia rakennusta muutettavaksi latukahviotyyppiseksi
kahvilaksi. Suunnitelmassa on esitetty uudet istutusalueet sekä toimenpiteitä olemassa olevalle kasvillisuudelle ja suojaviheralueelle. Työssä on esitetty
alueen liittyminen luonnonsuojelualueeseen, virkistysmetsiin, asutukseen ja katualueisiin – erityisesti
Suurmäentiehen ja Puijonlaaksontiehen, sekä suunnitelmat alueen sisäisistä, eri tarkoituksiin sopivista istutusalueista.
Puijon urheilualue
126.2
126.3
123.1
148.6
212.3
150.6
5
123.0
P20
125.2
137.1
130.8
146.7
140.7
147.6
13
161.2
153.8
148.9
169.8
166.5
178.3
170.1
183.2
188.2
188.2
186.4
189.1
192.7
197.0
196.8
209.0
202.3
212.7
212.8
218.3
214.9
217.9
218.2
216.8
218.1
219.9
220.6
215.7
216.5
212.3
213.5
204.3
207.3
210.1
199.6
201.6
197.0
198.6
193.4
194.6
186.8
155.7
169.2
169.3
186.9
182.2
176.8
188.2
188.5
193.9
191.0
203.8
199.2
5
195.5
191.3
190.4
208.8
200.7
218.2
215.7
219.2
218.9
222.9
223.8
219.8
216.6
215.1
221.3
129.4
217.1
225.9
227.0
226.5
222.3
224.9
217.2
218.8
140.6
134.7
129.9
147.0
145.5
220.7
215.6
165.8
186.1
182.6
173.4
168.4
198.0
193.6
191.6
190.5
210.8
200.2
222.5
221.4
218.2
223.6
227.0
228.0
227.6
227.0
226.0
227.0
220.8
223.0
224.3
130.9
133.4
131.9
130.1
143.5
136.9
147.0
154.4
166.9
180.4
194.4
190.6
189.1
186.3
200.3
197.1
218.5
213.6
160.5
167.2
164.9
183.1
194.9
189.7
214.9
206.4
200.4
224.9
218.3
220.8
218.2
212.9
139.0
138.4
138.3
0
0
141.2
142.0
140.8
139.6
221.6
227.8
225.0
138.7
138.5
146.2
141.1
142.5
141.4
20141.4
142.2
147.0
145.5
145.3
145.4
141.8
142.6
136.1
H.100
137.4
137.6
143.6
216.4
218.4
214.7
209.7
206.4
143.4
142.7
144.2
153.8
153.7
222.9
225.1
145.5
144.2
148.3
10
149.0
145.4
149.4
147.9
149.9
150.6
150.6
148.2
150.2
150.5
144.5
A8
218.2
210.5
144.9
142.9
142.3
146.0
148.8
14
147.0
3
150.9
165.8
170.1
163.3
206.8
193.9
200.8
202.7
221.7
219.0
216.2
209.9
186.4
192.2
182.1
188.1
216.7
210.2
206.7
223.3
144.5
175.4
182.3
193.7
199.8
137.7
135.5
142.3
141.3
217.5
213.9
212.2
206.8
209.2
204.3
204.0
201.4
198.4
194.8
1
182.9
8
5
9
12-9904-0
148.6
147.5
170.0
155.9
156.6
145.5
144.7
1
145.2
146.3
146.4
145.1
6
201.7
197.8
145.0
148.6
151.8
156.3
145.1
145.0
181.1
170.3
174.8
197.0
192.3
144.9
148.1
15
16
147.2
158.4
U5
160.6
145.0
149.1
152.3
155.1
152.5
158.5
159.0
154.6
145.1
198.3
202.3
195.6
197.5
188.2
191.9
193.7
183.9
186.4
197.8
194.3
192.1
184.4
5
12-9904-0
152.1
183.9
179.6
172.6
157.2
163.0
164.0
154.6
146.6
152.1
5
137.3
145.9
141.6 142.4
152.8
151.7
144.6
144.9
14
155.6
162.8
5
16
143.3
144.4
145.2
148.0
136.4
142.3
142.3
151.2
148.7
143.0
137.3
142.2
137.5
137.0
156.8
162.5
25
165.5
158.0
173.2
168.7
145.2
141.9
142.5
176.8
167.8
159.0
141.7
H4
162.4
162.0
158.9
14
163.8
160.0
164.7 "2:0
163.8
160.0
147.0
149.1
154.4
S34
170.8
1
157.4
150.8
145.5
164.4
161.8
164.2
163.3
160.7
7
154.7
148.4
145.4
159.2
164.6
165.9
166.5
162.8
161.7
143.0
141.2
162.2
162.3
2
160.7
164.9
164.0
163.6
155.8
153.5
150.1
154.5
151.0
144.5
141.1
136.7
14
153.5
163.9
158.0
158.3
158.3
162.7
163.3
157.9
157.5
147.6
143.5
136.8
137.3
144.7
144.4
148.4
155.4
155.7
163.5
151.7
154.9
149.1
146.4
138.1
136.5
159.0
155.5
157.4
7
149.7
148.7
148.5
28
148.4
148.8
148.4
152.6
148.3
152.0
163.9
16
138.5
137.5
136.1
149.1
151.0
136.2
P13
140.1
153.5
157.6
143.8
141.6
140.6
146.4
145.8
Sam
mak
142.8
136.4
138.6
141.9
k o la
e n ti
144.0
e
137.6
141.3
136.4
160.1
P8
136.1
136.3
138.3
140.9
"2:0
164.0
5
163.5
162.4
161.0
152.4
142.1
141.7
138.1
159.2
158.2
154.1
139.3
P7
136.1
P17
136.1
142.9
11
16
15139.3
138.9
151.1
147.8
151.2
150.1
3
147.7
139.0
142.9
142.2
140.3
55
139.3
154.5
157.2
1
2
138.7
138.8
139.1
139.4
137.8
147.8
143.8
1
4
0
138.3
143.0
137.3
137.4
137.5
138.9
136.7
137.0
P6
137.7
138.5
150.6
153.3
156.0
159.9
160.6
157.0
158.8
158.8
157.8
152.1
143.9
140.8
145.2
9
5 141.8
143.0
146.0
157.0
206.3
141.3
140.5
138.6
138.0
137.3
137.6
137.0
136.9
145.8
142.8
138.1
142.3
136.4
136.6
139.1
139.1
138.0
136.6
136.3
137.5
te
is
L4u 156.5
0
156.3
lij
168.9
157.3
159.8
197.3
197.3
136.4
136.9
138.2
49 138.8
136.3
an
tie
211.6
207.1
206.5
137.5
137.7
137.7
155.5
142.3
139.2
139.0
136.1
141.6
142.8
142.2
141.2
138.6
139.0
139.0
137.4
5
146.5
138.6
137.7
138.9
140.6
135.8
135.7
138.0
37
140.8
145.3
140.2
138.5
136.1
136.0
12-9903-0
147.1
136.6
137.3
136.1
136.8
137.6
137.4
39
4
1
5
1
135.6
137.5
137.0
137.6
142.1
142.5
13
Su
140.5
144.6
143.0
ie
k s it2
1141.6
S25
140.2
129.7
130.3
5
195.9
135.9
193.8
192.7
195.7
195.7
196.4
198.2
199.0
145.0
143.5
145.8
181.0
162.3
165.1
189.1
180.8
184.4
177.0
161.7
164.9
169.8
186.0
177.3
179.4
183.3
171.1
175.0
181.1
191.0
189.6
185.7
188.2
176.5
181.4
183.7
175.6
161.5
166.6
191.3
189.3
183.8
170.0
179.1
188.2
178.6
180.2
184.8
174.4
175.8
162.0
166.9
172.6
167.3
164.1
187.4
191.4
185.1
180.0
182.7
177.9
189.1
176.0
174.7
169.1
173.7
164.5
190.9
193.5
189.7
188.0
183.7
185.4
178.7
181.0
176.2
170.2
172.4
173.4
165.1
5
15
0
148.9
195.7
139.6
142.4
146.5
138.4
139.4
194.5
196.4
195.4
194.5
194.0
191.8
192.0
193.0
191.2
190.1
171.3
162.0
152.4
141.6
170.2
164.6
155
155.0
137.4
137.5
137.0
138.8
137.8
139.6
M
a
e
ti
la
i137.3
18
146.7
12
188.5
186.9
185
184.5
144.7
128.1
128.5
128.2
172.8
174.7
174.2
169.5
167.4
174.5
10
16
162.2
161.6
160.5
140.7
155.5
143.3
14
127.3
P27
127.0
3
139.1
146.9
129.1
NO 21
133.9
130.5
"2:165
NO 14
126.5
125.2
165.2
175.5
11
5
4
137.3
137.6
137.9
128.4
180.3
176.2
177.9
17
143.9
140.8
7
137.5
137.5
6
137.6
137.8
126.0
127.3
124.6
126.6
S22
125.3
127.4
124.6
126.1
3
137.2
137.7
137.5
137.4 6
137.3
137.2
4
6
137.0
2
136.7
136.9
4
136.7
1
140.5
145.4
2
ii
146.3
h
tä
146.5
jä
NO 20
P26
125.5
137.4
137.3
138.5
ti
125.9
128.3
128.5
128.3
127.7
0
137.0
128.9
142.0
139.9
14
5
182.1
184.6
180.6
185.8
186.0
181.9
183.6
182.7
184.0
185.6
187.3
186.2
185.7
183.7
183.2
183.1
184.0
182.7
181.1
181.4
182.9
183.3
0
179.8
18
181.1
180.7
179.9
178.9
126.1
129.4
129.3
134.1
135.1
178.3
179.3
177.1
178.5
176.7
133.0
133.7
15
5 155.0
159.1
17
0 170.4
166.2
162.0
177.8
173.1
172.3
176.9
173.5
169.8
171.1
8
166.8
167.7
179.7
178.7
179.1
179.0
180.9
176.4
169.7
172.0
173.9
172.9
167.4
169.4
182.1
182.5
180.7
178.3
178.5
174.5
176.7
169.9
171.7
168.5
167.1
182.1
179.4
179.9
176.1
177.5
175.3
169.6
172.3
173.7
167.6
180.8
178.4
178.7
171.5
173.1
175.7
175.4
167.8
169.7
176.8
178.8
175.0
176.5
174.0
171.9
172.6
175.8
174.9
173.2
175.1
172.5
171.7
168.8
171.2
167.0
170.3
166.7
173.9
175.0
172.6
172.1
171.3
169.6
168.3
169.6
168.5
168.7
167.8
165.9
143.7
139.0
139.1
123.5
124.0
123.8
123.5
NO 16
124.2
122.6
122.9
123.9
121.3
121.9
121.3
122.4
121.0
124.3
120.8
123.0
125.1
122.6
123.0
125.8
14
127.5
133.6
NO 17
120.3
134.9
121.1
12
5
123.1
127.8
120.6
149.4
118.8
118.8
116.9
118.5
119.3
124.2
123.1
120.8
118.9
120.1
119.1
118.5
117.1
116.3
118.4
NO 33
118.4
173.0
170.3
168.9
155.4
153.6
152.7
6
5
163.7
166.1
155.5
158.3
165.4
117.6
122.9
125.5
128.6
126.3
127.7
115.9
169.2
167.8
170.4
170.6
169.7
168.9
167.9
167.0
166.0
164.6
165.9
167.3
172.5
171.7
170.9
169.5
168.5
166.5
166.0
169.8
170.0
132.4
131.0
136.5
117.6
153.7
152.9
114.7
112.5
113.5
169.1
158.8
167.8
167.8
165.1
165.9
166.7
165.3
166.0
163.2
159.8
164.2
162.7
164.5
159.7
160.3
161.2
165.1
162.8
160.6
16
152.4
151.4
155.5
140.3
147.5
14
5
143.7
140.9
149.0
150.8
149.6
157.9
158.2
150.9
153.9
154.3
5
135.6
131.7
143.3
140.7
139.1
147.5
145.4
146.3
123.6
120.5
126.8
135.6
132.6
138.2
140.4
117.3
122.1
119.3
130.0
1
30
125.5
P24
134.1
136.9
144.2
141.6
14
116.5
164.8
163.7
164.8
166.0
166.5
163.5
164.9
165.8
163.2
161.7
160.8
160.4
164.7
163.4
161.8
162.9
160.9
161.9
160.4
161.1
158.5
158.4
159.7
159.6
159.8
158.0
156.8
0
154.8
155
154.8
152.4
151.9
155.3
154.2
151.0
150.8
156.7
153.4
151.6
153.8
154.1
155.5
154.3
152.1
150.0
157.4
158.2
152.1
151.7
147.9
146.1
144.0
149.3
14 5
149.3
148.5
148.1
150
149.0
149.2
149.5
0
138.2
139.2
142.1
140.1
139.7
145.0
145.8
146.4
147.3
146.1
145.8
146.2
14 5
115.7
117.1
115.7
P23
113.8
111.5
115.6
11
142.6
142.2
1
111.8 P22
113.3
143.5
144.3
145.6
142.6
136.9
138.7
119.4
17
1148.8
148.7
140.7
143.2
139.8
141.2
134.4
128.7
131.9
134.2
138.3
139.4
111.5
111.3
110.9
111.3
111.5
111.4
111.4
111.3
118.1
111.8
109.5
128.1
130.5
117.4
121.9
128.0
110.6
111.3
116.4
117.6
120.5
112.2
111.1
120.0
134.1
136.7
126.3
119.4
130.4
124.6
113.4
27
108.9
116.4
-9
90
109.9
11
0
1-
113.5
109.2
124.7
121.9
118.0
118.9
141.7
4 143.1
115.3
12
106.4
107.1
108.8
106.7
u
106.3
105.2
106.4
113.7
109.4
ijo
106.4
110.8
110.2
106.8
106.6
106.6
106.5
106.4
141.1
139.9
6
135.3
136.2
116.0
118.8
131.8
129.2
118.3
115.5
116.3
117.7
121.7
105.9
7
113.2
110.7
109.4
106.0
106.5
106.6
106.6
106.5
140.6
S1
140.3
4
138.7
139.5
8
139.0
139.0
127.4
126.0
118.9
112.6
120.8
113.8 1
1
116.9
109.5
113.6
5
e
107.5
NO 99
114.4
106.4
137.3
136.7
141.8
138.7
131.3
127.8
135
133.3
133.7
128.3
127.7
122.4
117.6
123.2
117.9
125.2
124.7
119.4
120.7
"2:65
105.4
107.9
109.5 1
1
114.8
0
111.2
115.4
112.4
116.1
116.4
113.3
138.5
135.1
134.8
130.5
128.6
124.4
141.8
138.2
135.0
129.3
123.9
120.9
123.4
120.1
120.6
117.4
117.0
113.9
116.9
114.6
114.5
111.9
111.5
114.4
P11
112.2
112.6
1
NO 35
PESÄPALLOSTADION
106.6
106.5
106.9
106.5
114.7
115.6
113.2
111.7
109.0
106.3
106.5
106.6
106.5
106.4
138.0
136.0
133.5
128.1
106.3
2
138.8
6
140.9
140.8
138.7
136.9
107.0
137.2
137.8
133.7
3
133.8
4
129.0
125.4
3
136.5
106.0
106.5
106.3
108.5
109.3
9
3
4
137.6
14
133.2
136.3
131.5
130.4
116.8
117.9
124.3
117.9
123.3
126.7
117.8
113.5
116.7
109.3
115.5
113.2
115.2
110.3
106.2
133.5
132.3
131.9
129.8
1
131.3
105.8
106.6
P9
108.4
3
118.1
118.0
116.0
113.2
121.0
124.8
118.1
104.8
114.4
105.1
106.0
112.9
107.8
109.1
106.8
106.3
106.4
105.9
113.1
113.6
111.4
108.4
107.7
106.4
105.0
105.8
112.2
112.1
110.4
111.5
104.9
109.5
107.8
105.8
106.7
103.8
104.6
105.0
104.8
104.7
103.9
PESÄPALLOSTADIONIN
P-ALUE
104.8
106.4
118.1
108.8
107.7
"1:11
NO 26
KATSOMO
114.7
P8
108.3
105.6
106.5
106.4
H1
135.6
110.9
110.5
P10
NO 24
105.3
111.6
NO 25
106.6
2
136.3
104.9
2
6
117.6
S29
124.3
106.6
106.5
104.7
104.4
103.5
104.0
"2:61
103.7
104.2
104.2
103.8
104.5
105.6
104.3
104.5
101.6
103.8
104.3
105.2
102.1
"2:60
100.3
100.5
4
105.1
106.3
105.0
NO 30
NO 31
103.5
104.1
5
134.3
5
133.2
140.3
141.9
136.1
141.9
125
1
106.3
106.4
13130.1
0
0
116.0
tNO
e 26
e
n
ti
131.3
2
117.2
132.4
132.0
130.3
134.8
132.3
123.7
128.0
130.1
8
115.6
117.9
118.1
114.4
110.6
110.5
109.6
5
131.3
131.2
146.1
n
NO 36
S25
117.9
4
140.5
9
145.9
ri
129.6
124.8
3
1
142.8
5
2
141.6
2
147.3
108.7
5
1
140.1
135.2
106.5
140.1
13
146.7
147.6
n
106.2
S32
142.1
141.1
135.1
134.7
122.8
0
S4
2
141.3
140.9
140.6
1
132.7
127.8
P12
109.6
111.1
111.3
111.3
SUURMÄENTIEN
LUOLASTO
7
137.0
133.4
139.1 HIIHTOPUISTO
141.0
9
141.8
142.0
16
146.9
111.4
NURMIPINTAINEN PELIALUE
117.9
117.7
141.2
140.8
141.6
6
8
147.3
125.3
141.8
140.5
140
11
P
121.2
140.8
12
142.7
144.0
144.9
146.9
tie
148.4
121.2
139.6
P13
111.1
111.4
S24
141.4
142.7
147.5
pa
119.2
116.2
137.9
137.9
137.1
137.4
5
110.1
131.6
136.2
134.6
135
2
S31
150.7
om
131.5
1
111.3
113.9
118.5
122.5
127.7
132.3
111.3
111.6
115.8
116.9
117.9
119.8
123.4
130.0
132.7
3
146.4
147.7
127.3
124.0
120.2
S5
144.6
146.4
150.3
145.6
167.9
0
13
118.6
116.6
113.7
"2:0
114.6
114.6
LUOLASTON
P-ALUE
1
3 147.1
150.6
145.1
163.0
157.6
157.7
154.3
111.3
121.5
123.6
124.5
130.3
134.3
139.8
145.6
1
148.2
168.4
5
118.2
120.9
4
141.8
143.6
4
146.2
146.7
S
140.7
172.1
170.4
162.4
161.1
16
0
26
116.4
NO 53
115.9
114.8
115.5
118.6
150.7
149.7
4
170.2
150
NO
"2:282
120.8
120.0
121.5
124.7
125.2
142.5
145.0
145.2
149.0
145.1
6
171.7
171.6
172.9
0
119.8
120.1
5
143.8
146.6
148.9
10
146.1
173.7
174.2
172.6
171.7
151.1
150
5
143.3
147.2
1
148.5
8
173.9
5
174.6
175.5
168.0
157.9
156.8
155.9
151.4
148.6
158.7
158.8
154.8
146.0
S6
139.0
142.4
150.7
146.6
175.6
176.3
177.4
177.0
175.2
174.8
131.9
"2:288
12
3
138.3
143.4
143.4
146.8
148.2
147.3
142.1
177.8
177.9
1
158.5
151.7
138.5
128.3
Kuopion kylä
128.0
126.0
1
5
137.6
174.0
176.6
175.9
160
157.5
146.8
135.9
133.5
162.7
161.7
155.4
5
131.1
124.3
125
123.9
124.9
127.8
128.2
126.4
126.4
129.2
145.2
5
146.6
e
5
147.4
12
2
6
186.1
174.2
5
185.5
8
1
184.1
180.8
167.3
165.6
163.1
130
3
n
2
147.2
5
138.1
3
186.8
185.5
184.3
173.5
171.6
111.3
129.2
138.2
145.4
9
138.4
138.2
182.1
169.8
5
167.0
166.3
128.2
3
1
10
137.8
137.4
26
7
140.3
147.0
143.7
138.4
186.8
188.5
187.6
188.2
187.1
183.4
180.6
170.5
161.4
159.8
149.0
15
0
144.6
13
127.9
126.4
128.3
2
146.4
145.6
140.1
8138.1
137.8
15
134.3
145.5
H
146.6
145.3
142.2
187.0
188.9
189.3
190.5
189.3
187.1
5
162.8
157.8
0
LATUYHTEYS
"2:288
126.3
KARKEA LOUHETÄYTE
TULEVILLE KENTÄSTÖILLE
126.2
7
13
137.4
10
147.6
9
137.1
137.8
139.1
142.4
147.5
S23
138.5
1
190.6
189.2
185.6
183.6
183.0
179.9
170.6
169.0
Puijon kylä
128.6
10
137.3 137.7
137.6
191.7
188.7
17
166.7
154.1
149.5
137.3
NO 15
135.2
1
128.2
128.2
128.0
S7
127.2
130.0
138.2
145.6
147.4 147.6
147.9
2
145.6
191.3
191.9
187.1
185.1
184.1
180
179.6
179.6
179.3
6
143.6
184.1
177.7
128.3
128.4
127.6
129.9
126.8
134.0
137.4
142.3
1
148.4
190.4
194.5
0
19
189.7
187.0
188.3
183.9
177.6
171.3
165.9
157.8
146.9
145.1
134.4
MÄÄRÄAIKAINEN
JOUSIAMMUNTA
HIEKKAKENTÄSTÖ
143.5
149.8
194.5
189.4
189.9
189.0
190.7
187.9
183.4
177.4
17 5
2
147.4
148.6
146.9
143.4
183.4
NO 4
192.0
194.2
"2:288
14
139.3
143.5
1
147.3
11
139.1
194.8
1
131.7
136.6
140.0
143.3
148.3
147.1
186.6
189.2
17 5
188.3
184.2
183.7
175.6
170.0
160.2
151.5
139.4
127.3
128.3
128.0
134.6
145.0
146.4
193.2
194.6
190.5
191.4
5
192.0
192.6
191.7
191.0
189.4
177.1
175.8
168.4
128.4
128.1
4
143.8
196.1
197.2
197.8
197.3
197.0
"6:0
128.3
128.2
128.6
129.8
128.7
129.2
133.1
142.0
6
143.7
145.9
138.4
137.8
137.8
140.1
198.8
199.0
194.2
195.3
193.6
194.4
192.9
189.2
187.1
182.0
181.0
156.3
153.2
132.3
129.7
P29
129.8
128.9
128.7
129.0
147.2
12
137.9
= Suunittelualueen raja.
138.4
198.6
196.3
196.8
196.4
192.8
128.1
129.9
131.0
132.7
2
139.0
32
33
2
14
V20
193.2
195.1
197.4
199.5
201.0
200.0
199.2
12
138.9
e
V5
198.4
199.8
202.7
201.0
200.4
200.3
200.6
199.5
199.2
198.3
196.9
192.9
188.2
176.2
16
164.4
5
163.8
135 135.3
134.7
130
129.5
S21
131.3
3
ti
135.7
137.4
134.0
141.2
P1 142.1
144.0
136.0
138.6
188.3
189.5
173.7
5
160
12
5
R15
201.7
201.5
202.4
P30
129.9
130.6
4
145.9
180.9
NO 13
129.8
131.5
131.8
1
0
40
137.0
1
M1
135.6
V19
137.5
187.4
Puijon kylä
146.7
140
131.2
128.3
133.5
139.1
n
142.6
139.5
141.0
142.3
137.6
25
11
10
143.7
12
142.8
31
137.6
9
8
144.0
e
142.2
169.6
171.0
176.2
P25
140.4
141.7
142.1
m
12-9906-0
142.5
145.4
143.1
143.4
137.6
Sammakkolampi
135.7
176.9
179.1
5
175.6
172.8
153.4
144.1
133.1
132.4
133.1
131.2
133.2
H7
134.5
11
138.9
141.7
P2
m
138.4
179.5
160.8
128.3
135.4
la
7
6
135.7
199.6
199.0
195.8
S23
143.4
140.7
10
137.5
136.0
Nykytilannekartta toiminnoista 1:4000.
144.9
150.6
151.2
135.9
137.9
L5
6
153.0
145.4
o
L3
141.6
201.2
203.3
202.7
203.1
201.6
201.8
134.6
140.2
141.18
k
142.8
140.3
k
141.9
143.2
145.0
147.0
147.1
143.9
L4
142.4
142.4
144.7
138.0
137.1
10
141.8
9
139.1
138.0
137.7
137.5
137.7
137.4
136.5
12
148.0
148.4
146.9
139.1
3 4 139.1
135.9
135.9
178.1
151.0
140.3
137.5
133.0
141.4
a
139.0
136.8
143.2
144.5
145.9
148.3
m
10
12-9903-0
142.8
144.2
190.9
NO 2
m
144.2
134.3
137.4
131.3
10
a
140.8
142.1
185.9
186.2
171.1
170
156.7
149.1
143.4
136.2
136.0
133.1
9
S
"2:0
144.2
23
140.1
35
2
136.2
V18
V6
137.8
5
141.4
144.8
139.3
9
138.3
137.5
38
141.9
136.8
133.3
135.0
135.9
138.7
140.7
139.8
147.4
4
139.9
139.1
V17
145.6
144.0
141.1
142.9
145.5
148.1
S24
3
141.5
3
150.3
152.3
141.1
137.1
135.8
193.2
195.4
180
156.3
P31
134.4
8
148.5
148.6
149.9
151.6
146.1
139.5
11
U1
136.9
5
153.4
141.1
134.4
137.0
12
143.5
36
136.3
136.1
135.7
V7
V 8 135.9
135.7
4
7
150.7
152.7
30
7
204.7
205.4
20 5
197.7
193.3
3
138.4
137.2 2 6
135.8
185.3
170.4
169.3
168.4
148.6
139.0
132.2
6
14
V9
135.9
137.1
135.6
134.8
138.6
140.6
14
138.6
137.4
204.2
e
135.7
135.9
12-9904-0
146.5
134.2
137.3
139.5
25
V16
138.6
192.3
186.2
197.9
203.2
204.7
204.3
ti
136.7
9
138.7
5
135.2
137.3
136.9
139.5
3
144.7
148.6
152.8
10
147.6
140.1
138.7
29
15
137.5
205.0
n
138.7
139.1
139.0
140.5
153.4
0
48
138.3
136.6
208.3
200.5
196.6
192.6
191.8
PUIJO
177.8
175.8
15
133.2
141.5
143.5
13
137.8
210.5
128.1
149.8
153.8
138.9
23
205.9
9
S27
135.7
V15 136.6
135.8
V10
142.1
136.9
144.5
21
151.2
5
152.7
208.4
e
138.9
142.4
142.3
138.2
137.9
184.8
ä
141.4
136.4
140.7
14
143.7
5
14
138.0
137.6
175.3
165.4
135.9
13
150.9
139.2
138.0
138.0
136.3
186.5
190.0
0
7
4 4 137.8
V14
135.8
160.8
160
14
137.7
7
155.0
214.2
rm
137.4
U2
138.3
144.9
139.1
8
139.0
197.2
200.0
201.8
204.1
205.6
206.5
205.8
207.5
209.4
210.8
u
137.6
138.9
200.3
202.6
203.5
8
149.9
28
45
136.1
V11
135.8
183.9
183.4
46
24
138.5
139.2
206.0
207.8
207.4
208.6
u
139.1
139.2
139.1
142.3
198.9
190.9
S
140.6
142.4
155.2
0
139.3
137.814
7
139.1
214.4
213.3
211.6
199.0
196.2
197.5
190.8
190.7
189.9
189.6
181.2
0
173.1
160.0
137.9
136.6
145.0
147.5
S28
137.6
163.7
5
138.7
146.2
14
148.6
151.2
8
154.5
154.92
11
15
138.7
43
137.3
137.8
169.7
0
137.4
138.8
139.2
137.9
135.7
V13
135.8
139.1
139.1
139.4
140.5
51
140.9
50
171.4
173.5
12
4
211.7
201.5
200.5
201.4
200.7
19
179.5
18
KARKEASTI TASATTU
KENTÄSTÖ/P-ALUE
138.3
139.0
139.8
6
11
42
52
137.7
U4
V12
1
143.0
U3
137.5
139.6
214.8
203.7
203.9
18
165.6
11
153.6
151.4
141.4
47
137.9
141.0
210.3
128.4
16
3
153.2
12-9903-0
139.4
138.4
41
16
53
139.3
189.0
189.6
191.7
193.9
194.4
200
186.4
13
160.6
153.9
1
A9
12
138.5
0
143.2
142.4
17
4
211.1
203.3
203.9
201.9
195.2
136.9
4
147.7
6
9
143.1
155.2
203.8
195.1
188.2
5
178.9
137.2
138.4
137.0
141.0
142.4
2 144.6
150.6
A1
54
141.8
176.1
14 5
15
5
139.4
140.8
144.6
138.1
4
139.5
139.8
138.5
139.3
141.0
15
140.8
5
215
206.4
206.4
204.4
200.8
199.7
192.1
191.4
183.6 1 8
174.4
137.0
138.6
138.1
139.7
142.1
143.0
1
139.6
14
143.1
153.8
214.6
214.9
130
146.2
14
206.3
19 5
189.4
P32
137.8
138.4
141.1
141.2
141.1
144.8
151.5
7
158.4
150.7
A2
9903:V601
142.5
207.7
209.8
213.0
216.7
216.4
217.5
218.6
210.0
208.8
1
141.8
5
140.2
143.1
26
141.8
141.8
S20
5
143.1
146.3
141.0
142.1
5
159.5
161.7
1
142.6
143.1
A3
P18
140
209.4
213.6
210.4
218.4
0
218.4
P28
153.1
158.3
17
136.2
136.1
179.0
180.3
182.2
5
213.8
1
142.9
143.3
1
146.3
138.5
138.4
2
5
151.0
2
6
136.2
139.4
145.4
196.3
196.8
0
144.1
13
141.1
143.5
145.3
P19
mm
211.5
201.8
2
140.3
140.1
146.6
10
139.9
Pieni Sammakkolampi
146.6
148.4
136.2
3145.7
4
26
201.0
204.4
1
142.9
146.7
143.9
12
164.9
P15
145.7
33 25
146.8
148.8
140.8
P9
136.2
136.2
P16
145.1
150.3
151.6
20
159.8
182.0
185.8
NO 5
170
142.2
147.7
155.0
157.5
0
156.2
186.2
200
3
151.8
162.5
P14
145.6
147.1
10
27
4
149.5
153.7
2
215.9
0
140.0
138.6
3
156.5
158.9
1
160.5
161.5
163.6
138.3
8
136.3
1
214.5
216.5
218.6
220.2
220.5
4
163.3
162.4
P10
136.2
189.1
159.6
5
155.3
152.2
140.1
203.3
198.5
15
32
P20
151.9
219.8
215.9
208.3
207.1
203.6
196.7
195.3
139.5
IO
e
150.1
K
4
36
148.0
208.6
207.3
201.5
150
ti
151.6
O
142.9
S19
1
152.8
160.6
164.2
164.0
159.6
A4
P11
136.7
143.9
213.4
20 5
0
198.9
n
153.6
149.6
146.0
152.3
2
4
150.5
141.0
35
142.5
222.4
221.6
222.2
213.9
211.5
208.9
206.6
204.4
e
154.0
T
143.1
H
II
H
U
3
P12
141.4
2 224.7
218.5
217.1
210.3
208.8
ä
9
7
141.0
142.3
A
H1
148.0
153.8
158.1
162.5
24
162.6
190.2
191.8
170.4
P33
STADION TULOAUKIO
H2
143.0
148.4
143.7
144.0
146.5
148.7
151.6
153.7
156.1
3
8
140.5
137.2
136.4
136.2
161.1
163.5
A5
148.6
151.8
193.8
196.2
197.8
178.1
163.3
0
180.3
0
rm
155.0
158.8
14
u
140.9
136.5
138.9
H3
u
144.8
136.7
137.0
24
140.5
2
221.5
S
141.6
138.3
150.3
S18
163.9
160.6
149.1
146.2
0
137.2
136.9
15
136.7
137.1
216.1
216.7
218.9
221.0
17 5
S33
142.3
141.5
136.8
139.9
143.5
146.0
157.0
156.6
142.3
218.1
210.6
207.8
172.5
158.7
150.9
140.8
143.7
144.9
145.8
U7
1
12-9903-0
155.9
151.1
e
31 149.3
156.2
140.6
214.1
139.3
142.4
144.9
144.9
ti
136.8
30
160.2
186.7
190
1
149.85 5
143.3
144.7
145.1
145.9
147.2
153.1
io
136.9
138.0
142.9
144.7
150.0
29
140.6
212.2
5
139.8
k
151.6
155.1
161.2
158.0
16
221.3
224.9
0
2
155.4
151.3
147.9
145.6
144.3
2
h
150.3
155.0
157.4
21
143.5
225.4
227.2
5
19
1
143.3
145.1
145.1
162.8
18
0
146.2
159.9
149.1
221.1
P34
145.3
12
160
137.3
141.2
14
138.5
0
216.7
217.2
219.3
2
224.0
2
141.2
162.8
5
1
200.3
206.1
207.9
210.4
130
136.1
A
152.6
189.0
0
145.1
145.0
1
162.2
1
150.2
225.1
223.7
221.6
3
4
0
15
138.0
220.0
222.9
5
1
149.0
2
202.1
205.3
208.3
210.3
213.0
19
179.9
19
146.3
145.5
145.2
144.9
19
150.3
228.1
227.9
222.9
222.2
220.7
207.1
16
143.1
3
212.7
215.7
214.8
1
5
1
140.4
217.9
227.4
5
204.6
5
152.0
145.2
145.1
9904:V600
U6
149.7
147.2
147.7
148.0
145.3
204.5
207.1
209.3
0
168.2
162.8
145.0
NURMIKENTTÄ
S35
11
142.5
142.0
212.3
0
210.0
201.5
5
154.6
146.2
145.0
157.6
155.4
8
151.8
229.4
226.6
20
176.0
18
162.2
152.3
145.0
144.9
144.4
152.3
160.9
152.4
RULLAHIIHTOREITTI
146.2
144.2
152.5
5
144.4
155.4
159.8
154.1
224.5
226.1
140
143.1
147.9
154.6
159.7
33
225.9
217.9
210.3
204.8
5
137.2
158.4
166.0
5
188.4
145.9
160
159.8
228.9
222.0
215.1
13
137.2
166.0
169.4
172.1
172.8
210
188.5
177.8
169.2
159.7
149.1
147.2
145.0
144.5
1
154.8
158.2
160.5
222.1
224.5
228.5
229.2
230.3
229.5
0
146.1
23
155.8
160.5
PUIJONTORNI
231.8
223.7
220.3
207.1
206.7
196.5
1
152.5
148.5
146.7
145.3
144.8
144.1
145.0
148.9
152.6
153.1
151.8
151.7
6
17
150.2
191.3
174.8
160
202.8
201.8
180.0
152.2
K.16
145.6
13
141.6
1
214.9
216.6
218.9
222.5
226.1
3
19
142.6
216.4
218.9
221.1
1
0
4
1
141.0
138.4
136.3
142.1
5
221.6
223.3
224.5
225.8
5
141.7
140.7
A6
159.8
228.2
230.6
228.5
229.3
5
154.9
157.8
231.0
221.6
3
149.0
153.7
158.6
227.4
13
139.2
174.5
5
192.4
157.3
143.9
144.5
144.3
7
147.1
145.7
4
224.2
226.0
12
138.1
176.7
179.9
181.1
183.8
175
199.1
195.2
188.3
NO141.9
4
139.0
K.22
141.1
143.3
147.2
147.1
146.7
146.3
145.3
143.8
A7
157.3
182.8
185.4
0
207.1
201.3
194.4
186.0
174.1
159.2
137.6
139.2
HIIHTOLATUREITTI
145.3
142.8
144.1
142.7
142.1
2
139.1
189.4
191.5
191.3
231.1
228.0
21
139.0
K.60
142.9
143.0
142.3
142.6
6:V2
231.7
232.0
229.3
225.6
22
137.4
138.4
142.4
142.1
7
141.6
224.8
227.5
229.5
LAKIALUE
232.2
224.7 2 2 5
222.8
1
136.8
145.0
197.3
192.7
0
140.4
144.9
147.1
0
138.7
144.5
192.5
193.8
195.4
20
203.8
PUIJO
150.7
13
5
141.4
140.9
6
140.8
189.6
180.2
169.6
146.6
135.1
137.4
138.4
28
141.4
196.1
H.127
137.8
141.0
16
152.4
205.1
199.7
0
144.8
4
155.7
198.8
201.7
165
L4
4
134.9
138.2
201.4
211.3
137.9
134.5
134.3
27
138.4
213.5
211.6
143.8
140.4
136.0
135.0
72
143.1
151.2
206.6
17
140.3
138.7
139.2
138.0
137.4
138.4
230.8
230.2
228.9
5
153.8
205.7
207.8
5
23
227.3
229.5
7
135.4
134.3
207.5
1
134.4
211.3
19
138.4
137.5
137.3
138.1
139.4
131.9
139.2
139.7
138.1
158.0
162.1
6
133.5
138.2
137.0
161.9
165.6
1
131.7
169.0
170.4
0
129.7
128.6
176.4
0
138.6
208.8
1
147.9
151.7
209.5
214.2
18 5
141.7
142.1
162.7
156.6
144.8
HISSI
136.3
136.6
1
137.1
211.7
18
5
132.3
221.8
216.6
0
129.1
5
131.7
136.9
218.9
17
126.1
13
148.4
226.1
219.1
222.7
5
13
135.7
214.0
194.3
196.5
6
127.8
176.1
178.4
181.6
184.2
1
136.5
136.8
137.5
5
2
131.6
129.6
186.6
19
136.7
25
137.3
4
128.0
124.6
157.2
16
137.7
1
1
127.8
130.9
225.0
0
137.4
137.8
209.2
204.6
198.5
189.8
163.1
142.6
138.3
135.2
135.6
138.4
138.8
183.7
172.6
166.1
175.3
136.0
135.5
139.4
225.7
220.8
217.5
0
132.5
L5
138.9
226.9
9
125.0
131.7
190.2
193.5
193.9
194.1
195.2
197.6
11
120
132.2
131.8
131.6
148.3
144.2
134.7
135.9
U8
130.0
204.4
1
133.9
128.9
217.1
220.8
204.0
190
137.6
1
136.9
134.4
135.0
138.9
17 5
123.6
198.8
190.5
85
134.3
134.9
135.8
137.1
141.1
162.3
180
141.4
158.2
155.5
183.5
0
136.8
151.1
146.6
175.8
170
138.4
HISSIASEMA
136.3
A10
125.0
157.7
161.0
15
139.6
144.9
143.8
136.2
142.9
142.0
139.2
136.4
139.5
180.7
177.2
0
139.0
170.8
167.6
NO 11
135.5
29
129.0
221.9
224.0
225.5
227.4
5
134.9
135.3
136.1
A12
134.4
139.3
TOTEUTETUT
REITISTÖJEN
YLIKULUT
136.6
134.6
164.8
163.4
5
129.7
131.3
130.5
129.8
122.6
121.2
160.7
0
134.9
135.4
135.4
139.9
5
136.9
138.9
158.4
191.1
NO 7
NO 2
137.2
6
133.9
130.4
137.2
148.8
142.1
137.8
U9
135.5
1
126.9
125.1
205.2
199.5
180
205.7
200.2
194.8
183.5
6
128.9
127.3
128.4
127.8
123.8
120.3
122.1
121.1
162.3
165.0
5
190.7
178.3
171.2
NO 7
135.1
135.1
135.2
9
126.5
129.2
228.9
1
124.7
122.4
122.6
119.8
167.6
8
166.5
195
136.9
137.2
135.0
135.1
136.0
135.0
PUIJONRINTEEN
P-ALUE
135.3
5
119.6
121.9
165.4
168.9
20
135.1
134.8
135.4
137.7
137.2
14
120.8
180.1
173.1
1
160.7
157.3
155.2
26
124.2
123.4
203.4
195
152.9
1
133.3
130.2
127.0
ie
125.5
229.3
210
146.6
139.9
135.3
24
128.6
226.5
227.3
228.0
229.3
5
137.8
nt
121.6
121.0
227.9
227.9
215
135.3
äe
119.9
121.2
170.6
175.6
179.7
5
136.1
137.2
12-9906-0
128.0
125.2
123.8
119.8
130
123.6
184.2
182.7
0
NO 12
137.7
135.0
132.6
139.9
125.3
207.4
12
0
12
138.6
139.6
132.0
S17
132.4
125
120.2
123.5
124.2
127.7
177.7
179.5
157.4
2
133.4
134.3
136.1
A11
126.6
226.7
226.7
227.4
21
0
137.2
200
126.7
rm
121.8
122.0
209.3
0
138.7
138.8
uu
121.7
192.9
187.1
16 5
185.9
210
126.7
123.6
119.2
121.3
121.6
121.4
120.7
190.9
0
155.5
174.0
20 5
124.0
119.3
120
122.1
192.8
2
134.1
130.2
129.4
121.9
126.3
180.5
183.3
163.7
17
132.9
149.0
143.3
137.2
ENSILUMENLADUN
LUMIEN SÄILYTYS
S
121.8
121.7
120.6
188.9
191.4
192.9
17
134.4
0
118.4
118.5
120.0
121.0
194.6
5
131.1
131.3
0
123.0
123.5
196.1
162.7
2
127.2
9903:V602
121.8
225.0
218.5
0
123.9
120.0
118.0
120.1
121.8
223.9
221.8
2
120.7
121.5
121.6
120.1
197.7
17
136.4
120
135.2
138.5
13
120.5
196.6
199.7
190
138.3
P12
121.8
203.1
NO 1
121.7
121.9
199.0
164.3
167.9
5
170.6
14
121.8
123.7
205.9
20
129.0
S16
128.1
P22
121.6
210.3
212.5
1
121.4
121.5
131.4
162.7
157.7
220
121.5
120.5
201.7
204.1
174.9
5
123.7
128.9
129.6
5
125
133.1
136.6
0
136.9
13
120.8
125.6
120.0
13
132.4
128.3
127.3
125
119.0
209.4
suunnittelualue
21
0
124.7
119.2
118.9
206.4
209.9
214.6
216.4
218.8
16
120.6
121.6
15 5
121.5
121.9
131.9
150
122.6
210.9
211.2
184.6
5
160.7
153.7
22
128.2
130.4
14
124.7
124.2
211.1
193.9
167.8
160
129.3
131.3
127.6
120
127.5
212.4
213.5
194.7
169.3
173.8
0
132.8
131.2
R72
129.1
175.9
5
12-9903-0
125.8
124.1
118.7
118.4
226.6
224.1
5
120.7
121.4
221.4
220.6
221.7
221.7
16
123.0
179.7
0
0
182.5
19
188.9
187.1
22
133.2
174.7
R73
R71
S15
124.6
128.5
180.7
2
212.1
210.4
0
130.9
168.5
167.7
185
127.2
163.7
155.3
148.4
146.1
20
149.5
146.8
145.6
143.2
136.7
180
127.8
P21
217.8
210
143.2
137.6
131.7
127.1
21
128.1
125.3
0
126.3
127.6
128.1
222.9
22
126.3
129.8
182.0
2
2
1
0
n
5
o
20
u
5
ys
170
121.9
yp
17 5
125.3
130.0
R
127.2
0
126.4
125.8
R70
124.8
165.7
2
123.3
119.9
122.0
117.8
118.0
127.2
19
116.6
120.0
e
0
121.8
122.7
ti
14
123.0
126.8
119.7
184.2
0
0
131.3
118.4
164.3
171.4
189.1
190.9
17
123.2
1
122.2
0
118.6
18 5
146.4
145.8
2
118.7
117.6
118.2
12
120.4
190
125.5
R74
123.9
126.8
133.5
195
130
nykytilanne kartta 1:2000
2
130.5
129.0
128.1
127.9
108.7
107.4
106.1
105.8
105.1
105.4
109.0
123.7
120.9
118.2
115.2
117.8
111.2
110.1
108.9
109.6
104.9
104.9
104.1
106.0
108.6
108.1
P37
107.8
107.6
107.0
107.2
104.4
105.9
106.5
105.5
105.2
102.9
101.6
100.5
P36
7
144.1
135.7
129.5
128.7
127.7
126.2
123.2
P42
115.5
110.7
110.3
12-9901-0
109.5
108.1
103.5
102.8
102.0
101.7
101.2
17
suunnittelualue
kuvia alueelta
Kuva yllä: Alue nykyisen nurmikentän ja mäkimontun kohdalla on avoin ja sitä leimaa hyppyrimäet sekä Puijon torni.
Kuva alla: Näkymä kaupunkiin päin on sulkeutunut ja pitkät kaukonäkymät ovat osittain peittyneet.
18
16.01.2015
7.
6.
1.
3.
5.
4.
8.
2.
7.
6.
1.
3.
5.
4.
8.
2.
Osa Puijolle toteutetuista ratkaisuista on tehty Risto Vuori Oy:n vuoden 1991 suunnitelman mukaan. Ylemmässä kuvassa on kesäkäyttö ja alemmassa kuvassa talvikäyttö. Jo toteutuneet
suunnitelmat on väritetty sinisellä. 1. hyppyrimäet, 2. maalirakennus pienine huoltotiloineen, 3. hissiasema, 4. nurmikenttä/ hiihdon maalialue, 5. rullahiihtolenkki, 6. nurmipintainen pelialue, 7.
pesäpallostadion katsomoineen ja pysäköintialueineen, 8. pääpaikoitusalue ja hiekkakentästö.
16.01.2015
19
nykytilan ongelmat ja lyhyen aikavälin toimenpiteet
Värisymbolit
kartalla:
SISÄÄNTULOMAISEMAT,
LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN
näkymät
jäsentymättömiä
URHEILUTOIMINTOJEN
VAIKUTUKSET
LÄHIMAISEMAAN
epäsiisteys,
viimeistelemättömyys
KASVILLISUUDEN
ONGELMAT
hoitamattomuus
umpeenkasvu,
ryteköityminen
kuluminen
20
16.01.2015
NYKYTILAN ONGELMAT JA LYHYEN AIKAVÄLIN
TOIMENPITEET
Saapumisnäkymät ja ympäröiville katualueilla avautuvat
näkymät ovat jäsentymättömiä. Saapumisnäkymien
huomioiminen suunnittelussa:
1.
Hyppyrimäen pääty: huoltoalueet ja -välineet ovat häiritsevästi näkyvillä.
•
Toimenpide: suojien rakentaminen välineille ja lumivaraston rajaaminen näkymästä istutuksin.
2.
Sisääntuloaukio on kenttämäinen, jäsentymätön ja keskeneräisen oloinen.
Pysäköintialue on rajautumaton ja näkymätön.
•
Toimenpide: alueelle tarvitaan tarkennettu suunnitelma.
3.
Varastoalue (”laanialue”) katunäkymän päätteenä.
•
Toimenpide: Varastoalue siistitään ja laakson muutostöiden ajaksi voidaan
toteuttaa väliaikainen pysäköintialue. Alueen ympärille tehdään suojaistutukset.
4.
Pesäpallostadionin tielle avautuva alue on jäsentymätön, kenttämäinen ja
mittakaavaton ja asettuu tieltä avautuvaan näkymään.
•
Toimenpide: pesäpallostadionin pysäköintialue rakennetaan jo laaditun
suunnitelman mukaan.
Aluetta leimaavat viimeistelemättömyys ja epäsiisteys
(varastojen riittämättömyys tai näkyvyys maisemassa):
5.
Puijon tornin alapuolisilla alueilla huoltotoiminnot (ravintolan jätehuolto)
sijoittuvat näkyvästi. Pysäköintialueen reunametsä on kulunut ja rajautuu
epämääräisesti.
•
6.
Hyppyrimäen reuna-alueet (luiska-alueet) ovat viimeistelemättömiä.
•
7.
Huoltoalueisiin liittyvät reunametsiköt ovat hoitamattomia.
•
Toimenpide: alueelle tehdään hoitosuunnitelma ja reunaistutukset.
8.
Laakson keskellä on laaja puustomainen alue, ryteikköinen ja epämääräinen
metsikkö. Se sulkee näkymiä jaerottaa laaksotilaa.
•
• Toimenpide: Puustomaiselle alueelle tehdään tarkennettu suunnitelma ja
puita säilytetään mahdollisuuksien mukaan.
9.
Katuun liittyvät reunametsät ovat paikoin ryteköityneet.
•
Toimenpide: reunametsille laaditaan hoitosuunnitelma, ja niitä raivataan.
7.
7.
5.
1.
6.
3.
2.
9.
8.
9.
4.
16.01.2015
21
2. YLEISSUUNNITELMA
22
16.01.2015
Näkymäkuva talvisesta urheilulaaksosta kaakkoispäätyyn päin katsottuna.
16.01.2015
23
2. YLEISSUUNNITELMA
urheilulaakson ilme
urheilulaakson ilme
tavoite
Puijon urheilulaakson yleissuunnitelmalla halutaan vahvistaa Puijon brändiä ja kehittää aluetta ensisijaisesti ulkoilu-,
virkistys- ja tapahtumapaikkana suurtapahtumat huomioiden.
PUIJON URHEILULAAKSON ILME RAKENTUU
NÄISTÄ TEKIJÖISTÄ:
•
Kuopiolaisten hyvinvointi ja onnellisuus
• tunnistettavat tapahtumat
alueen identiteetti
ainutlaatuisuustekijät
Urheilulaaksosta halutaan kehittää vetovoimainen ja ympärivuotinen käyntikohde kotimaisille ja ulkomaisille kävijöille.
•
Työn tavoitteena on suunnitella alueesta esteettinen,
omaleimainen. Alueelle määritellään tunnistettava oma
tyyli, joka näkyy kokonaisuudessa ja yksityiskohdissa.
Yleissuunnitelmatyön aikana on keskitytty alueen toiminnalliseen ja sisällölliseen suunnitteluun. Työssä on varmistettu
sisältöjä ja mitoituksia jatkosuunnittelun pohjaksi ja lähtökohdaksi sekä tehty periaatteellisia ratkaisuja maankäytön suunnittelun pohjaksi. Suunnittelutarkkuus on pysynyt
yleissuunnittelussa ja asemakaavatyötä tukevassa suunnittelussa.
Jatkosuunnittelussa urheilulaakso saa visuaalisen ilmeen
ja viestintätyylin, jotka vaikuttavat kokonaisuuteen, myös
esimerkiksi kalusteiden värivalintoihin alueella. Jatkosuunnitteluvastuu on markkinointi-, viestintä- ja asiakaspalvelut
yksiköllä vahvassa vuorovaikutuksessa alueen yrittäjien ja
toimijoiden kanssa sekä yhteistyössä kaupunkiympäristön
palvelualueen keskeisten toimijoiden kanssa.
Ainutlaatuinen luonnonsuojelualue
lähellä kaupunkikeskustaa
• Monipuoliset ja laadukkaat
suorituspaikat
• Runsas lajien kirjo
• Vaativammallekin harrastajalle
sopivat reitit
Luonne & Henki
•
toiminta-ajatus:
Puijon Urheilulaakso on
ympärivuotinen, kaikenikäisille
suunnattu aktiivinen tapahtuma- ja
kohtaamispaikka, jossa yhdistyy
innovatiivisella tavalla ainutlaatuiset
luontoarvot, esteettisyys ja aktiivinen
harrastaminen.
•
Innostava
• Innovatiivinen
• Yhteisöllinen ja kokoava
• Inspired by nature
Tunnistettavat
visuaaliset elementit
• Puijon torni
• Hyppyrimäet
tv
kaat
oimak
selkeä
t
reuna
luonnonkasvillisuus
puijonrinteen su
uri mittakaava
avoimen maisematilan korostaminen
pitkä näkymälinja kallavedelle
24
16.01.2015
Aktiivinen ja dynaaminen
• Selkeä ja helposti saavutettava
• Rauhoittava ja luonnonläheinen
• Esteettinen ja elämyksellinen
• Maineikas menneisyys
Tavoitekohderyhmät
• Lapset
• Nuoret
• Aikuiset
• Seniorit
• Tapahtumakävijät
• Urheiluseurat
• Matkailijat
perusidea ja yleissuunnitelma
suunnitelman perusidea
yleissuunnitelma
Suunnitelman ajatus on, että laaksosta muodostuu luonteva
osa Puijon maisemakuvaa. Laakson maisematilan korostaminen on suunnitelman keskeinen ajatus. Laaksotilaa
korostetaan paikan nykyisiä ominaispiirteitä vahvistamalla.
Näitä piirteitä ovat tilallisesti voimakkaat reunat, pitkät laaksonsuuntaiset näkymät ja paikalle ominainen luonnonkasvillisuus – erityisesti ainavihannat puut, kuten kuuset.
Urheilulaaksossa suunnittelualueella on suuret 40 metrin
korkeuserot nykyiseltä saapumisaukiolta pesäpallostadionin päätyyn. Urheilutoiminnot on sijoitettu niin, että ne sopivat laakson maastonmuotoihin ja näkymiin niin, että kokonaisuudesta muodostuu toimiva ja aktiivinen urheilupuisto.
Suunnitelman ideana on osoittaa laaksoon toimintoja,
joiden mittakaava on sopivassa suhteessa alueen valtavaan kokoon. Suunnitelmassa on pyritty mittakaavaltaan
selkeisiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin, joiden avulla
urheilulaaksosta muodostuu jäsennelty ja toiminnallisesti
looginen kokonaisuus. Jatkosuunnittelussa suunnitelman
ideaa korostetaan suunnitteluratkaisujen yhdenmukaisuudella ja pyritään selkeään ja värimaailmaltaan rauhalliseen
ilmeeseen.
Jatkosuunnittelua tukemaan on hyvä laatia urheilulaakson
toteutusta varten yhtenäinen rakentamistapaohje erityisesti,
jos alueella on paljon eri toimijoita ja toteuttajia. Rakentamistapaohjeessa määritellään suunnitelman tavoitteiden
keskeiset periaatteet, käytettävät materiaalit, värit ja taitorakenteet.
Urheilulaakson keskelle Suurmäentien suuntaisesti on
sijoitettu urheilulaaksoa aktivoiva toimintaraitti. Toimintaraitti on puistomainen alue, joka kulkee pääsisäänkäynnin
saapumisaukiolta pesäpallostadionille päin. Raitin varrelle
sijoitettuja uusia toimintoja ovat BMX-rata, skeittipuisto,
kaksi tekonurmikenttää, leikkialue, miniareenat pienempiin
peleihin, lähiliikuntavälineitä, tekniikkarata, yleisö-wc sekä
sähköliittymä- ja vesipiste mahdolliselle kahvilatoiminnalle.
Toimintaraitin varrella on myös vapaata puistotilaa puistojumpille, ympäristökasvatukselle ja muille ulkoilmatapahtumille. Reitin leveys mahdollistaa sen talvikäytön hiihdon
harjoittelualueena, joka on osa talvisen lumimaan toimintoja.
Lumimaa koostuu hiihtoharjoitteluun rakennettavasta rinnehiihtomaasta, pulkkamäestä ja vapaasta tilasta, jossa voi
järjestää muita talvitapahtumia, kuten jäänveistokilpailuja.
Suurmäentien suuntainen kevyen liikenteen väylä on osoitettu
siirrettäväksi Suurmäentien varteen. Ratkaisu mahdollistaa
yhtenäisen toiminta-alueen sijoittamisen laaksotilaan toimintaraitin, ja pysäköinnin keskittämisen Suurmäentien suuntaiseen
kampamaiseen pysäköintialueeseen. Lisäksi Puijonrinteentietä
jatketaan asfaltoituna kevyen liikenteen väylänä Rypysuontielle
saakka.
Ensilumenlatu ja rullahiihtolatu on sijoitettu alueelle siten, että
muille toiminnoille on tilaa ja reitillä tarpeeksi vaihtelua. Ladun
turvallisuus on esitetty varmistettavaksi latusilloin, jolloin ei
synny toimintojen risteämiä. Latu on sijoitettu myös siten, että
osa olemassa olevasta Puijonrinteentien reunakasvillisuudesta
on mahdollista säilyttää.
Ensilumenladun säilytysalue pohjoisen päädyn huoltoalueella
on esitetty maisemoitavaksi. Huoltoalue esitetään selvästi
jäsennellyksi, ja toteutettavaksi siten, että maailmancupien
huoltotoiminnot ovat mahdollisia. Alueen olemassa oleva
nurmikenttä on esitetty muutettavaksi kolmeksi juniorikentäksi.
Jousiammunta on siirretty laakson keskeltä reunaan, mutta
se sopisi paremmin alueelle, jonka ympäristössä ei liiku muita
ihmisiä. Uudet rakennukset on esitetty sijoitettavan laakson
reunalle, jolloin avoin laaksotila ja tilallisesti voimakkaat reunat
säilyvät parhaiten.
Toimintojen sijoittaminen laakson keskelle omaksi alueekseen
ja pysäköinnin ja rakennusten keskittäminen laakson reunalle
mahdollistaa aktiivisen, toiminnallisen ja omaluonteisen puiston, joka palvelee erilaisia urheilutapahtumia ympärivuotisesti.
laskettelu mäkihyppy
uusi kevy
Pääreitti on suunniteltu maastoon siten, että suuria luiskauksia
ja portaita ei tarvita, pitkät näkymälinjat säilyvät ja toiminnoille
on riittävästi tilaa.
en liikente
en väylä
ensilumenlatu / rullahiihto
kolme juni
orikenttää
/
hiihtostad
ion
areena
bmx
saapumisaukio toimin
ta
hotelli
siirretty
raitti / lumimaa
kevyen li
ikenteen
monitoimikenttä
iso jalkapallokenttä
/
varaus kuplahallille
jousiammunta
huoltoalue
pesäpallo
/
jäärata
pysäköinti
väylä
16.01.2015
25
2. YLEISSUUNNITELMA
talvitoiminnot
Puijon urheilulaakso mielletään ensisijaisesti talviurheilun keskuksena. Yleissuunnitelmassa
talviajan käyttö ja suorituspaikkojen mitoitus on suunniteltu siten, että alueella on mahdollista järjestää SM-, MM ja MC-tason urheilukilpailuja pohjoismaisissa hiihtolajeissa.
UUDET PYSÄKIT
YHTEYS RYPYSUONTIELLE
LATUSILTA
LATUSILTA
UUSI KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ
ENSILUMEN SÄILYTYS 1400 M2
LUONNONTILASSA SÄILYTETTÄVÄ ALUE
LUONNONSUOJELUALUEEN RAJA
YHTEYS HIIHTOLADUILLE
HUOLTOPIHA
HUOLTORAKENNUS
(VARAUS)
MÄKIHYPPYTORNIT
LASKETTELU
PUMPPAAMOT
LE-PYSÄKÖINTI
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ
PUIJON PORTAAT
HIIHTOSTADION (VARAUS AMPUMAHIIHTOSTADIONILLE
VAIN KILPAILUKÄYTTÖÖN)
HISSI
LUMIMAA
RINNEKATSOMOT
ENSILUMENLATU
VESIJOHTO, JÄTEVESI, SÄHKÖLIITTYMÄ
ENSILUMENLATU
AREENAN
LAAJENNUSVARAUS 1500-3000 K-M2 AREENA
8000 K-M2
39 AP
PULKKAMÄKI
HOTELLI
4000K-M2
VARAUS SIIRRETTÄVILLE
KATSOMOILLE
AP 11
LE 3
26
16.01.2015
LATUSILTA BMX
SAAPUMISAUKIO
AP 23
LE 5
Yleissuunnitelma talvitoiminnot 1:2000
LATUSILTA
61 AP
LATUYHTEYS ALA-ANTIKKALAAN
YLEISÖ WC
SYVÄKERÄYSPISTE
VARAUS KAUSIKUPLAHALLILLE
UUSI KEVYEN LIIKENTEEN REITTI
UUSI KEVYEN LIIKENTEEN REITTI
SYVÄKERÄYSPISTE
ENSILUMENLADUN
KÄÄNTÖPAIKKA JA
YHTEYDET ALA-ANTIKKALAAN JA KESKUSTAAN
YHTEYS ULKOILUREITILLE
LE PYSÄKÖINTI RULLAHIIHDOLLE JA
JOUSIAMMUNNALLE
333 M LUISTELURATA
126 AP
6LE
6LE
122 AP
27 AP
100m
16.01.2015
27
2. YLEISSUUNNITELMA
talvitoiminnot - liittyminen kaupungin liikuntapaikka- sekä ulkoilu- ja virkistysalueverkostoon
Puijon urheilulaakson yleissuunnitelmassa olevat toiminta-alueet ovat osa Kuopion liikuntapaikka- sekä ulkoilu- ja
virkistysalueverkostoa. Lisäksi urheilulaaksoon on suunniteltu
nuorisopuiston alue täydentämään Kuopion nuorisotoimintojen palveluverkostoa.
VETOVOIMAINEN KÄYNTIKOHDE
Alla on lyhyesti kuvattu Puijon urheilulaaksoon suunniteltujen
toimintojen liittyminen Kuopion palveluverkostoon.
KUOPIOLAISTEN OLOHUONE
Latuverkosto
Puijon urheilulaakson alueelle sijoittuvat ladut ovat osa Puijon
latuverkostoa, ja ne liittyvät myös kaupungin muuhun latuverkostoon, joka on toteutettu läheltä liikkeelle -periaatteella.
Alueelle sijoittuu myös kaupunkialueen ainoa ensilumenlatu,
jonka toteuttamisessa hyödynnetään hyppyrimäkien ja laskettelurinteen lumetusjärjestelmää.
KANSAINVÄLISEN TASON VAATIVIEN URHEILUTAPAHTUMIEN NÄYTTÄMÖ
OMALEIMAINEN, ERITYINEN PAIKKA
Hyppyrimäki
KÄYNTIKOHDE JA AJANVIETTOPAIKKA
Kuopion hyppyrimäet ovat keskeisellä kaupunkialueella keskittyneet Puijolle. Lähiöiden hyppyrimäet on poistettu käyttämättöminä verkostosta.
TAPAHTUMA-, VALMENNUS- JA HARJOITUSKESKUS
Ampumahiihdon kilpailualue
Yleissuunnitelmassa ampumahiihdon suurten kilpailujen
toteuttamisen mahdollistava alue on sijoitettu hiihtostadionin
alueelle. Kilpailuolosuhteet voidaan toteuttaa tilapäisrakenteilla. Ampumahiihdon harjoittelun ja pienempien kilpailujen
olosuhteet on sijoitettu Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskuksen alueelle. Heinjoen ampumaratasuunnitelma on hyväksytty hyvinvoinnin edistämisen lautakunnassa. Toteuttaminen
lautakunnan linjausten mukaisesti on kesken.
Perheiden talvitoimintojen alue
Alueelle sijoitettu pulkkamäki ja lumimaa täydentävät lumileikkien ja talvitapahtumien toimintoja, jotka palvelevat alueen
asukkaita.
Luistelualue
Pesäpallostadionin kenttäalueelle tehty varaus luistelualueelle
mahdollistaa tulevaisuudessa luistelualueverkoston täydentymisen. Lähin luistelualue on Rajalan koulun yhteydessä.
Täysimittainen luistelurata on luonnonjääratana toteutettu
Lippumäen liikuntakeskuksen alueelle. Lippumäen liikuntakeskuksen luistelurata-alue on tulevaisuudessa mahdollista
muuttaa tekojääradaksi.
28
Sisäliikuntatilat
Alueelle tehty varaus sisäliikuntatiloille antaa mahdollisuuden
täydentää Kuopion sisäliikuntatilaverkostoa. Liikuntahallin
toteutuksen lähtökohtana on yksityinen liikuntahalli.
Suunnitelmassa on esitetty talvikaudelle ylipainehalliratkaisua
täysimittaisen tekonurmikentän päälle. Ylipainehalli parantaisi
merkittävästi erityisesti jalkapallon talviharjoitteluolosuhteita.
Toteutuksen lähtökohtana on yksityinen toteutusmalli.
16.01.2015
LUMIMAA
HIIHTOSTADION
ENSILUMEN LATU
Saapumisaukiosta kaakkoon avautuvan urheilupuiston pääreitti on talvisin monipuolinen lumimaa, jossa voidaan järjestää talvitapahtumia
jäänveistosta lasten hiihtokisoihin. Pulkkamäki,
ensilumenlatu ja leveydeltään vaihteleva (4–5 m)
pääreitti mahdollistavat pienten lasten hiihtokisat
ja talviriehat.
Hiihtostadion säilyy nykyisellä paikallaan.
Uusien kenttärakenteiden ja pengerrysten
myötä stadionilla on tilavaraus myös kilpailukäyttöön mitoitetulle ampumahiihtostadionille.
Ampumahiihdon ampumasuunta on osoitettu
koilliseen. Lähtö ja maali sijoitetaan uuden
areenarakennuksen eteen. Katsomot voidaan
sijoittaa esimerkiksi areenan katolle. Ampumapaikkojen itäpuolella on tilavaraus sakkoringille.
Suunnitelmassa on esitetty kolme kilometriä
pitkä ja neljä metriä leveä ensilumen latu, joka
palvelee kesäisin rullahiihtoreittinä. Ladulta on
osoitettu yhteys Ala-Antikkalaan. Ensilumenlatu on linjattu siten, että se ei risteä alueen
muun käytön kanssa muualla kuin mäkimontun
huoltorakennuksen länsipäässä, kuten nykytilanteessakin. Lisäksi yhteys saapumisaukiolta
Puijonrinteentielle ja BMX-alueelle on esitetty
toteutettavaksi latusillalla, jotta risteämiset ovat
turvallisia. Hiihtosuunta on lähtöalueelta luoteeseen.
Reitin keskivaiheille on sijoitettu pulkkamäki,
jonka kaltevuus on 14 prosenttia, ja sen päätteeseen vastapenkka, joka estää laskijoiden ajautumisen jalankulkualueille. Pulkkamäki voidaan
haluttaessa toteuttaa myös kesäkäyttöön sopivaksi. Mäki on 20 metriä pitkä, ja sen korkoero
on seitsemän metriä, jolloin kaltevuus voidaan
määrittää sopivaksi.
JATKOSUUNNITTELU
• Ampumahiihtostadionin jatkosuunnittelu tulee tehdä tekonurmikenttien kanssa, ja tarkistaa stadionin tarkka sijoittuminen alueelle tulee tarkistaa.
JATKOSUUNNITTELU
• Kolmilankaverkkoaidat ja niiden pylväät suunnitellaan niin, että
alueen talvikäyttö ampumahiihtostadionina on mahdollista.
•
Ensilumenladun profiili tulee suunnitella kelkkahiihtoon soveltuvaksi.
Raitille tehdään rinnehiihtomaa, jossa on laskettelun, telemark- ja murtomaahiihdon sekä mäkihypyn lajiaineksia. Alueen tulee olla lähtötasoporrasteinen, eli lapsi voi valita kohteen, joka on
riittävän haastava. Tarkoituksena on karsia liikkumiselta urheiluohjelmoiva luonne ja antaa tilaa
leikille ja lapsen luontaiselle halulle liikkua.
• Ampumahiihtostadionin suojavallit voidaan toteuttaa puu- tai
lasiseinäratkaisuina, jolloin maaston pengertämistä ei tarvita.
•
Tarkistetaan, että ladut, rullahiihtoradat, reittipituudet ja latusillat täyttävät eri kilpailukäytön suunnitteluohjeet.
Hiihtomaa (Skileik-alue) rakentuu harjoituspaikoista, jotka kehittävät hiihtotaidon osa-alueita.
Suorituspaikat ohjaavat oikeaan tekniikkaan.
Toimintaideana on itsenäinen oppiminen ja
runsaat toistot.
VALAISTUS - HIIHTOSTADIONIN MAALI- JA LÄHTÖALUE
Hiihtomaa rakentuu aalto- ja urkuladuista, hyppyreistä, radoista, laduista ja ylösmenoväylistä.
JATKOSUUNNITTELU
•
Toimintaraitti suunnitellaan mahdollistamaan monipuolinen
lasten hiihtotoiminta, jaraitille tehdään rinnehiihtomaa.
•
Jatkosuunnittelussa tulee tutkia, onko BMX-rataa myös mahdollista käyttää talvisin lumilautailuharjoitteluun, alamäkiluisteluun tai osana rinnehiihtomaata.
RINNEHIIHTOMAAN RAKENTAMINEN
•
•
•
Rinnehiihtomaan alueelle tulee järjestellä mahdollisemman
paljon paikkoja, joissa on hypättävä, hiihdettävä, käännyttävä eri nopeuksilla ja rytmeillä sekä kuljettava rinnettä ylös eri
tekniikoilla.
Valtaosa hiihtomaan harjoituspaikoista tehdään lumesta. Pysyvillä ratkaisuilla, esimerkiksi maansiirtotöillä, nopeutetaan
rinnehiihtomaan rakentamista ja helpotetaan kunnostustöitä.
Rinnehiihtomaassa mäkien tulisi olla erimuotoisia ja -pituisia,
jotta lapsi saa kokemusta eritasoisista kehittävistä harjoituspaikoista: aalto- ja urkuladuista, hyppyreistä, radoista, laduista ja ylösmenoväylistä. Rinnehiihtomaan laskuja ylösmenoväylät on rakennettava siten, että väylät eivät risteä ja ettei
vaaratilanteita synny eri suorituspaikoilla hiihtäville.
• Hiihtostadionin katsomon sijoittaminen monitoimihallin katolle
tulee tutkia yhtenä mahdollisena vaihtoehtona.
Hiihtostadionin maalin ja lähtöalueen valaistuksen värilämpötilana käytetään viileää valkoista
valoa (valon värintoistoindeksi kansainvälisen
kuvausvalaistusstandardin mukainen). Valaistus toteutetaan 25-metrisillä pylväsvalaisimilla.
Valaistuksen tavoitteet
•
Valaistus palvelee hiihdon kilpailutilanteiden lähtö- ja maalialueita.
•
Valaistuksen tavoitteina ovat energiatehokkuus koko elinkaarella sekä turvallisuus, toiminnallisuus ja viihtyvyys (korkean käyttöasteen ylläpito).
Valaistustekniset ja laadulliset vaatimukset
VALAISTUS - ENSILUMENLATU, YHDYSLATU
Ladun valaistuksen perusvärinä käytetään
valkoisen valon lämmintä, hehkuvaa sävyä,
mikä lisää viihtyvyyttä muutoin viileän valkoisen
valon keskellä. Tunnelmavalaistuksella voidaan
tehdä erilaisia asetuksia tapahtuma- tai sesonkivalaistusta varten.
Yleis- ja tunnelmavalaisimia ohjataan esiohjelmoitujen asetusten avulla, jotka toimivat hämäräkytkimellä tai kello-ohjauksella.
Latureittien valaistus tehdään kuusimetrisillä
pylväillä, ja pylväsvälit ovat valonlähteestä ja
optiikasta riippuen noin 20–25 metriä.
•
Valaistus palvelee hiihdon arkiurheilun käyttötarpeita.
•
•
Valaistus luo turvallisen ja viihtyisän toimintaympäristön.
•
Hiljaisen ajan valaistus (huolto) 75 lx
•
Harjoituskäytössä 200 lx, kilpakäytössä 500 lx, TV-kuvauksessa 1 200 lx
•
Ampumaradalla 750 lx target arealla, 200 lx muualla
•
Riittävä, häikäisemätön sekä viihtyisä valaistus
•
Turvallinen, häikäisemätön sekä viihtyisä valaistus
•
Urheilualueiden ja kenttien perusvalaistukseen tehdään
erillisohjaukset (päälle/pois), sekä ryhmäohjaukset ja porrastetut valaistustasot. Jokaisen kentän valaistus ohjataan
keskitetysti ja kenttäkohtaisesti.
•
Latureittien arkikäytössä 15–20 lx
•
Latureittien valaistus ohjataan hämäräkytkimillä ja liiketunnistimilla. Tähän valitaan led-valaistus.
•
Valaistustasoja säädetään liiketunnistinohjauksella. Kun
liikettä ei havaita, valaistustaso laskee kymmeneen prosenttiin maksimitehosta. Liikettä havaittaessa valaistustaso
on 70–80 prosenttia maksimitehosta (valaistuksen kompensointi).
Rinnehiihtomaa lähde: Naakka & Niemi 1991, Perusteita rinnehiihtomaan rakentamiselle, Lapin yliopisto,
Kasvatustieteen tiedekunta. Linkki: http://www.oppilaanohjaus.fi/materiaalit/Hiihtomaa.pdf
Alueella on tilaa järjestää erilaisia lumitapahtumia,
kuten jäänveistoa. Lumimaa koostuu pulkkamäestä,
rinnehiihtomaasta ja mahdollisesti jäädytettävästä
BMX- radasta. Kuva: Kuopion kaupunki.
BMX-rataa voidaan hyödyntää myös talvisin. Yksi
mahdollisuus on jäädyttää rata alamäkiluisteluun kuten
Kivikon BMX-radalla on tehty. Kuva: Pyöräkrossiparkki
oy.
Hiihtostadion säilyy nykyisellä paikallaan. Stadionilla
on myös tilavaraus ampumahiihtokilpailuille. Kuva:
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.
16.01.2015
29
2. YLEISSUUNNITELMA
talvitoiminnot
HIIHTOHISSI
Työssä selvitettiin sekä matkailu- että urheilukäyttöä palvelevien
hissien vaihtoehtoja. Vaihtoehdot on esitetty liitteessä 3, ”hissiselvitys”.
Selvityksen pohjalta todettiin, että matkailukäyttöä hyvin palvelevan hissin ala-aseman tulisi logistisista syistä sijaita suunnitelmassa esitetyn hotellivarauksen yhteydessä ja hissin tulisi olla
tyypiltään gondoli. Tällöin sekä hissin linjaus että suhteellisen
kookas yläasema sijoittuisivat luonnonsuojelualueelle tämän työn
suunnittelualueen ja hankkeen asemakaava-alueen ulkopuolelle.
Kuopion kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 30.6.2014,
että tässä työssä suunnittelu tehdään urheilutoimintoja palvelevan hissivaihtoehdon pohjalta ja matkailuhissikysymys tutkitaan
tarvittaessa Puijon lakialueen asemakaavatyön yhteydessä.
Hyppyrimäelle johtava ankkurihissi esitetään korvattavaksi nykyiselle paikalleen kahden hengen tuolihissillä (ks. liite 1, hissiselvitys), jolloin se palvelisi mäkihyppyä ympärivuotisesti ja laskettelua
talvisin. Nykytilanteeseen verrattuna vältyttäisiin tapahtumakohtaisilta muutostöiltä.
Kahden hengen tuolihissin kustannusarvio on 1,15 miljoonaa
euroa.
Hyppyrimäet ja laskettelurinne vaativat lähiaikoina teknisten
järjestelmien uusimista.
JATKOSUUNNITTELU
•
Selvitetään tarkemmin, onko tuolihissi mahdollinen toteuttaa nykyiseen aukkoon.
Jos aukkoa pitää leventää, selvitetään puuston poiston vaikutukset mäen tuuliolosuhteisiin ja jos hanke etenee, niin haetaan puuston poistamiselle poikkeuslupa
ELY-keskuksesta.
•
Alueen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon laskettelurinteen käyttöasteennostaminen ja käytön monipuolistaminen.
•
Tuolihissi tulee varustaa esteettömällä istuimella ja hissin ylä- ja ala-asemille tulee
olla esteetön pääsy.
VALAISTUS - MÄKIHYPPYTORNIT JA
TAPAHTUMAVALAISTUS
Mäkihyppytornien valaistuksessa käytetään nykyisiä pylväitä,
joihin asennetaan uudet urheiluvalaistukseen ja TV-kuvaukseen
soveltuvat valoheittimet.
Tapahtumavalaistus rakentuu sävyjen ja värien sekä valkoisen
yleisvalaistuksen yhteisvaikutuksesta ja suhteesta mäen profiilin tehostevalaistukseen sekä lähiympäristön valaistusratkaisuihin. Pylväisiin asennetaan lisäoptiona tapahtumavalaistuksessa
käytettävä värivalaistustekniikka. Ilta- ja yöaikainen tunnelmavalaistus luodaan erilaisilla värisävyillä ja kuviovalaistuksilla.
Myös laskettelurinteen pylväsratkaisuihin on mahdollista integroida värisävyvalaistus. Tämä osaltaan vahvistaisi tapahtumavalaistuksen tunnelman kokonaisvaltaisemmin Puijon urheilulaakson maisemassa.
Lisäoptiona on mahdollisuus jatkaa edellä mainittua valaistustapaa ilmevalaistuksena aukion ja laskettelurinteen alueilla sekä
väritehosteena katsomorakenteissa. Alueen valaistusratkaisut
täydentyvät arkkitehtisuunnittelun myötä jatkosuunnittelussa, kun
katsomoiden rakenteisiin toteutetaan RGB-värisävyvalaistus ja
mahdollisesti myös lisävalaistus aukion reunoille asennettaviin
pylväisiin.
MÄKIMONTUN KATSOMOT
Hyppyrimäen katsomopaikat toteutetaan siirrettävillä katsomorakenteilla. Näin katsomopaikkoja voidaan lisätä ja vähentää tapahtuman koon mukaan.
Katsomojen värimaailma (esim. kuppi-istuinten värit) valitaan
noudattamaan alueen kokonaisilmeen mukaisia ratkaisuja.
Suunnitelmassa esitettyihin kymmeneen siirrettävään katsomoon mahtuu kuhunkin katsojia 290, eli ratkaisun avulla saadaan
järjestettyä jopa 2 900 istumapaikkaa.
Kisamontun rinteitä voidaan hyödyntää katsomoiden sijoituspaikkoina alueilla, joilla siirrettäviä katsomoita ei voida käyttää.
Mäkimontun hissin puoleiselle reunalle ja nykyisen rakennuksen
eteläseinustalle sijoitettuihin kiinteisiin katsomoihin on mahdollista sijoittaa lisäksi 540 katsojaa. Suurmäen rinteen pohjoispuoleinen katsomo sijoittuu uudistettavan hiihtohissin ja mäkirinteen
väliin. Katsomon takareuna voidaan rakentaa umpinaiseksi ja
alapuolta voidaan hyödyntää esimerkiksi varastona. Alastulorinteen ja katsomorakenteiden väliin tarvitaan tilaa kulkureitille.
Kiinteät katsomot voidaan toteuttaa esimerkiksi betonirakenteisilla ja maahan perustettavilla istuinriveillä, joissa istuinosa voi
olla puuta. Penkin etureunaan voidaan sijoittaa kiinteä valaistus
parantamaan korkoeron havaittavuutta hämärän ja
pimeän aikaan. Sen lisäksi porrasaskelmien etureunoihin voidaan
sijoittaa upotetut, alas suunnatut huomiovalaisimet.
•
Valaistus palvelee hiihtourheilun käyttötarpeita sekä harjoitus- että kilpailutilanteissa.
•
Valaistuksen tavoitteina on energiatehokkuus koko elinkaarella sekä turvallisuus,toiminnallisuus ja viihtyvyys (korkean käyttöasteen ylläpito).
JATKOSUUNNITTELU
•
•
Katsomot tulee suunnitella täyttämään rakentamismääräykset. Katsomoista on
määrätty Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.
•
Katsomoratkaisu tulee toteutussuunnitteluvaiheessa hyväksyttää pelastusviranomaisella.
•
500 lx:n harjoitusvalaistus
•
1 200 lx Em TV-kilpailutilanteessa
•
Kansainvälisen standardin mukainen valaistuksen laatutaso
•
Toiminnallinen valaistus ohjataan ryhmäohjauksin (päälle/pois-ohjauksin) ja led- ja
tehostevalaistus säädetään DMX/Dali-väyläohjausten avulla valmiiden tilanneohjausten periaatteella.
•
Tapahtumavalaistus toteutetaan kilpailutapahtumien mukaan esiohjelmoiduilla tehostevalaistusasetuksilla, jotka ohjataan keskitetysti painonappiohjauksella.
Kuva: Kuopion kaupunki.
Hyppyrien tapahtumavalaistus luo laakson omaleimaista
tunnelmaa. Kuva: Castaldi Lighting.
30
16.01.2015
1.
2.
3.
Valokuvat yllä: Kuvat mäkimontulta ja katsomoiden sijoituspaikalta.
1 046
405
1 046
Kuva yllä: Rinnekatsomot ja esimerkki siirrettävien katsomoiden
sijoittamisesta.
vedenpoisto
Rinnekatsomo 3
•
58,6 m
•
27 m
•
5 riviä
•
4 riviä
•
360 katsomopaikkaa
•
180 katosjaa
•
edessä tilaa televisioinnille •
Tekonurmimatto
450
701
260
Rinnekatsomot 1 & 2
168
Painekyllästetty lauta
1:50
Istuinelementin runko, lattateräs
1:50
Valaisinura
edessä tilaa medialle
Siirrettävät katsomot 10kpl
•
15 m
•
8 riviä
•
290 katsomopaikkaa
•
yhteensä 2900 katsojaa
Leikkaus yllä: Periaateleikkaus kiinteän rinnekatsomon istuimien kohdalta 1:20. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B&M.
Periaateleikkaus istuimien kohdalta 1:10
16.01.2015
31
2. YLEISSUUNNITELMA
talvitoiminnot
KUPLAHALLI
Kausikäyttöistä ylipainehallia ehdotetaan toteutettavaksi täysikokoisen kentän kokoisena. Hallin käyttökausi pystytyksestä purkuun olisi 1.10.–31.3. Muina
aikoina alue toimisi ulkokenttänä ja ylipainehalli
poistettaisiin vuosittain rakennuspaikalta 1.4.–30.9.
väliseksi ajaksi.
Ylipainehalli tarvitsee rakennusluvan, jonka käsittelyprosessia varten halli tulee suunnitella sille varatulle paikalle sopivaksi.
Hallin ja tekonurmikentän toteutus ajoittuu luontevasti samanaikaiseksi, koska hallin perustukset
sijoitetaan tekonurmen alle.
Wc-tilojen on oltava käytössä hallin aukioloaikoina.
Täysikokoisen kuplahallin arvonlisäveroton hinta
perustuksineen on noin 900 000 euroa (perustukset
300 000 euroa, halli 600 000 euroa).
Hallin purku- ja pystytys voidaan tehdä talkootyövoimin, mikä tarkoittaa kahta kokonaista työpäivää 20
ihmiselle / purku tai pystytys. Kustannukset talkootyövoimalla toteutettuna ( sis. koneet ja työnjohto)
ovat noin 5–10 000 euroa vuodessa + alv. Kustannukset ilman talkoovoimaa ovat vuosittain noin 65
000 euroa + alv.
JATKOSUUNNITTELU
•
Wc-tilat voidaan sijoittaa konttiin hallin ulkopuolelle.
•
Alueelliselle rakennusvalvontaviranomaiselle tulee tiedottaa joka
kerta, kun halli puretaan tai pystytetään.
•
Tekonurmikentän käyttö mahdollisena talvihallin kenttänä tulee
huomioida suunnitteluvaiheessa, ja kumirouhetäyte tulee valita
siitä tuoteryhmästä, jonka ominaisuudet ovat palamista hidastavia.
Jatkosuunnittelussa tulee tutkia seuraavia asioita:
32
•
hallin kaupunkikuvallinen ilme eri saapumissuunnista
•
materiaali ja väri
•
käyttöturvallisuus, rakenteellinen turvallisuus ja perustaminen,
paloturvallisuus
•
lämmitysratkaisu ja liitokset
16.01.2015
Esimerkki kuplahallista maisemassa, Pallokenttä 7, Helsinki. Suunnitelma ja kuvat: JKMM arkkitehdit.
333 METRIN LUISTELURATA
ENSILUMEN SÄILYTYS
HUOLTOALUE
HOMOLOGOINTI
Pesäpallostadionin alueelle voidaan toteuttaa
pikaluistelun 333 metrin ”1/3” rata. Luistelukentän ympärille voidaan sijoittaa myös hiihtoladun
kiertoreitti.
Ensilumenladun kausittaiseen toteuttamiseen
tarvittavan lumen varasto sijoitetaan huoltoalueen pohjoisosaan. Lumivarasto on suunniteltu kraatterin muotoiseksi, ja sen ala on 1
400 neliömetriä. Varastoon mahtuu noin 9 500
kuutiometriä lunta. Kraatterin nousevat maavallit peittävät epäesteettisen sahanpuruilla verhotun lumikasan. Kraatterin reunat istutetaan
kuusilla ja sukkessiopuustolla, jotta lumivarastolle saadaan luontainen varjostus ja jotta alue
asettuu maisemaan luontevasti.
Urheilulaakson pohjoispään ”huoltoalue” on
mitoitettu siten, että se palvelee arkikäytössä
laskettelurinteen ja latuverkoston pysäköintialueena ja talviurheilutapahtumien, esimerkiksi
hiihdon maailmancupien, aikana huoltorekkojen
pysäköintialueena.
Alueella on voimassaolevat kansainväliset
homologoinnit 1,5 km:n, 2,5 km:n, 5 km:n ja 10
km:n laduille sekä HS127- ja HS100-hyppyrimäille.
Huoltoalueelle on esitetty tilavaraus huoltorakennukselle.
MIKÄ HOMOLOGOINTI?
JATKOSUUNNITTELU
•
Kentän jatko-osalle suunnitellaan tarvittavat rakennekerrokset.
VALAISTUS
Valaistus toteutetaan kuudella 18–25 metriä
korkealla mastolla, jotka sijoitetaan kentän
kulmiin ja pitkien sivujen keskelle. Kentän
valaistuspylväiden sijainti tulee sovittaa pesäpallon ja luistelukentän käyttöön, ja samoin hiihtoladun kiertoreitti tulee huomioida.
VALAISTUKSEN TAVOITTEET
•
•
Valaistuksen tavoitteina on energiatehokkuus koko elinkaarella sekä turvallisuus, toiminnallisuus ja viihtyvyys (korkean käyttöasteen ylläpito).
Valaistuksesta tehdään turvallinen, häikäisemätön ja viihtyisä.
•
75 lx Em huolto
•
200 lx Em harjoittelu
•
800 lx Em kilpa
•
Valaistutasoja päälle/pois -ohjauksen lisäksi voidaan säätää ilta- ja yöaikaisesti (led-valaistus) ilmevalaistuksen tavoin pienillä tehoilla.
•
Urheilualueiden ja kenttien perusvalaistus erillisohjaukset
päälle/pois, sekä ryhmäohjaukset; porrastetut valaistustasot. Jokaisen kentän valaistus ohjataan keskitetysti, kenttäkohtaisesti.
LASKETTELURINNE
JATKOSUUNNITTELU
•
Kraatterin sisäpuoli on pyrittävä suunnittelemaan siten, että käytetyn maa-aineksen
lämmönjohtavuus on mahdollisimman huono
ja varastoitu lumi saadaan siten säilymään
mahdollisimman hyvin.
Mäkihyppykilpailujen aikana väliaikaiset huoltokopit sijoitetaan huoltoalueelle, kunnes huoltorakennus on rakennettu.
•
•
JATKOSUUNNITTELU
Tutkitaan mahdollisuutta järjestää lunta urheilulaakson eteläpään alueille esim. lumettamalla talteen kerätyn huleveden avulla. Tällöin ladulle tarvitaan lumetusjärjestelmä ja
kenttien alle hulevesivarasto.
•
Kraatterin sisäpinta toteutetaan sidotulla pinnoitteella, joka
valitaan siten, että se kestää lumen siirtelyä eikä likaa lunta.
•
Lumi sulaa hieman kesäaikana, joten maavallin alareuna
on syytä varustaa vedenpoistoputkilla.
•
Varastoitava lumi on tehty puhtaasta vedestä lumitykillä,
joten sulamisvedet, ja tarvittaessa myös lunta, voidaan
ohjata viereiseen noroon.
•
Kunnallisteknisten linjojen sijainti tutkitaan tarkemmin, ja
linjojen siirrosta ja varastoalueen alle jättämisestä (eristämisestä ja kevyistä maavalleista) syntyviä kustannuksia ja
hyötyjä selvitetään.
Hiihtoradat on suunniteltava sellaisiksi, että ne koettelevat
kilpailijoiden teknisiä, taktisia ja fyysisiä ominaisuuksia. Radan vaikeuden on oltava kilpailun arvon mukainen.
•
Homologoinnilla pyritään luomaan radoille kansainvälinen
standardi. Homologoitu rata täyttää Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) hiihtoradoille asettamat laatuvaatimukset.
•
Kaikki FIS:in maastohiihtokilpailut käydään homologoiduilla
radoilla.
•
Radan suunnittelussa on käytettävä maastoa mahdollisimman luonnonmukaisesti niin, että kumpuilevien osien nousujen ja laskujen vuorottelu estää yksitoikkoisuuden.
•
Rata on tehtävä metsään, missä se vain on mahdollista.
•
Radasta kolmasosan on oltava erilaisia nousuja, joiden
kaltevuus on 9–18 % ja korkeusero yli kymmenen metriä,
kolmasosan kumpuilevaa, viettävää maastoa, jossa hyödynnetään maaston ominaispiirteitä ja jossa on Iyhyitä nousuja ja laskuja (korkeusero 1–9 m), ja kolmasosa erilaisia
Iaskuja, jotka vaativat vaihtelevaa mäenlaskutekniikkaa.
•
OWG-, WSC-, JWSC-, WC- ja COC -kilpailuja käydään
vain homologoiduilla radoilla
JATKOSUUNNITTELU
Työssä tavoitteena oli sijoittaa ensilumen varastolle aluevaraus, joka olisi kaksi kertaa nykyisenPuijonrinteen pysäköinti alueen kokoinen. Työn
kuluessa päädyttiin kuitenkin esittämään tavoitetta pienempää tilavarausta, jotta myös alueen
muut huoltotoiminnot on mahdollista järjestää.
Laakson eteläpään latuosuuden lumetus olisi
hyvä toteuttaa lumettamalla tai jonkin muun
ratkaisun avulla.
•
•
Alueen hulevesien ohjaaminen ojaan tulee suunnitella siten, että pysäköintialueelta ohjautuvat vedet suodattuvat
ennen kuin ne päätyvät kausipuroon.
Alueelta ohjautuvien hulevesien määrä lisääntyy, kun huoltoalue pinnoitetaan asfaltilla nykyisen hiekkapinnan sijaan
ja keskiosan kuusikko poistetaan.
•
Pysäköintialueelta hiihtoladulle tehtävä latuyhteys uuden
huoltorakennuksen pohjoispäädyssä suunnitellaan mahdollisimman helppokulkuiseksi.
•
Huoltoalueen reunat toteutetaan puistomaisina avoimien
viherpintojen ja yksittäispuiden avulla. Alueet siistitään, ja
niille istutetaan reunapuustoa, esimerkiksi koivuja.
•
Maan pintaa muotoillaan mahdollisuuksien mukaan kummuiksi.
JATKOSUUNNITTELU
NORO
Alueella on vesilain suojelema noro. Suunnitelmaan on merkitty luonnontilaisena säilytettävä
alueen osa.
•
Uuden areenan sijainti muuttaa saunalenkin sijaintia, jolloin
ladun homologointi tulee tutkia uudelleen.
•
Tarkistetaan, että ladut, rullahiihtoradat, reittipituudet ja latusillat täyttävät eri kilpailukäytön suunnitteluohjeet.
JATKOSUUNNITTELU
•
Jatkosuunnittelussa varmistetaan, etteivät alueelle suunnitellut toimenpiteet vaaranna noron luonnontilaisuutta.
•
Huoltoaluetta suunniteltaessa tulee noro ja sen ympäristö
ottaa osaksi suunnittelualuetta.
Alueen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon laskettelurinteen käyttöasteen nosto ja käytön monipuolistaminen.
16.01.2015
33
2. YLEISSUUNNITELMA
kesä
Alueen kesäkäyttö on suunniteltu siten, että toiminnot eivät häiritse
alueen talvikäyttöä tai aseta sille rajoitteita.
YHTEYS RYPYSUONTIELLE
LATUSILTA
LATUSILTA
ENSILUMEN SÄILYTYS 1400 M2
LUONNONTILASSA SÄILYTETTÄVÄ ALUE
LUONNONSUOJELUALUEEN RAJA
YHTEYS HIIHTOLADUILLE
HUOLTOPIHA
HUOLTORAKENNUS
(VARAUS)
PUMPPAAMOT
LE-PYSÄKÖINTI
PUIJON PORTAAT
TEKONURMIKENTÄT 75 X 170 M
HISSI
RINNEKATSOMOT
39 AP
SKEITTIPUISTO
TILAVARAUS 1000 K-M2
RULLAHIIHTOLATU
KIIPEILYSEINÄ
PUISTOJUMPPA-ALUE
AREENAN
LAAJENNUSVARAUS 1500-3000 K-M2
HOTELLI
4000M2
AREENA
8000K-M2
LATUSILTA
LEIKKI
SAAPUMISAUKIO
AP 23
LE 5
AP 11
LE 3
Yleissuunnitelma kesätoiminnot
1:2000
34
16.01.2015
61 AP
VESIJOHTO, JÄTEVESI, SÄHKÖLIITTYMÄ
LATUSILTA
BMX RATA
TILAVARAUS 100 X 50M
YLEISÖ WC
SYVÄKERÄYSPISTE
MAHDOLLINEN KATSOMON SIJOITUSPAIKKA
TOIMINTARAITTI
KUNTOILU MINIAREENAT
MONITOIMIALUE
TEKONURMIPINTA
70X50 M
BEACH VOLLEY
JALKAPALLOKENTTÄ
TEKONURMIPINTA TILAVARAUS 70 X 105 M
KEVYEN LIIKENTEEN
VÄYLÄN SIIRTO
SYVÄKERÄYSPISTE
YHTEYS KESKUSTAAN
RULLAHIIHDON
KÄÄNTÖREITTI
VARAUS JOUSIAMMUNNALLE
JOUSIAMMUNNAN SUOJAVALLIT
YHTEYS ULKOILUREITILLE
LE-PYSÄKÖINTI RULLAHIIHDOLLE JA
JOUSIAMMUNNALLE
NYKYINEN
PESÄPALLOSTADION
126 AP
6LE
6LE
122 AP
27 AP
100m
16.01.2015
35
2. YLEISSUUNNITELMA
Puijon urheilulaakson yleissuunnitelmassa olevat toiminta-alueet
ovat osa Kuopion liikuntapaikka- sekä ulkoilu- ja virkistysverkostoa. Lisäksi urheilulaaksoon on suunniteltu nuorisopuiston alue
täydentämään Kuopion nuorisotoimintojen palveluverkostoa.
Alla on lyhyesti kuvattu Puijon urheilulaaksoon suunniteltujen
toimintojen liittyminen Kuopion palveluverkostoon.
kesätoiminnot
LUONNON MONIMUOTOISUUTTA JA ELINYMPÄRISTÖJÄ KUNNIOITTAVA MATKAILUKOHDE
TAPAHTUMA-, VALMENNUS- JA HARJOITUSKESKUS
Hyppyrimäkialue
Hyppyrimäkialueelle on keskitetty Kuopion mäkihypyn kesäharjoittelu ja kesäkilpailut.
LASTEN JA NUORTEN YMPÄRIVUOTINEN LIIKUNTAMAA
Tekonurmikentät
Alueen nurmikenttäalueiden muuttaminen tekonurmikentiksi
aiempaa laajempina kokonaisuuksina parantaa merkittävästi
erityisesti jalkapallon mutta myös muun muassa amerikkalaisen
jalkapallon, rugbyn ja liitokiekon harjoittelu- ja kilpailuolosuhteita. Kenttäkokonaisuudet parantavat suurempien turnausten
toteuttamisen olosuhteita.
Toimintaraitti ja monitoimialueet
Toimintaraitti ja monitoimialueet täydentävät alueen asukkaiden
ja alueella vierailevien lähiliikunta- ja virkistyspalveluita sekä
alueella järjestettävien tapahtumien palveluita.
Nuorisopuisto
Nuorisopuistoon suunnitellut toiminnot, kuten skeittaus-, BMXja kiipeilyalueet, täydentävät erityisesti lasten ja nuorten uusien
liikuntamuotojen harrastusmahdollisuuksia.
Jousiammuntakenttä
Suunnitelmassa alueelle on sijoitettu jousiammunnan harjoittelupaikka. Jousiammunnan kilpailutapahtumat voidaan järjestää
alueen muilla kentillä.
Rullahiihtolenkki
Rullahiihtolenkki palvelee Kuopion hiihdon kesäharjoittelupaikkana, rullahiihdon ja -luistelun harrastuspaikkana sekä hiihtolajien kesäkilpailujen rullahiihtoreittinä.
36
KÄYNTIKOHDE JA AJANVIETTOPAIKKA
16.01.2015
AIKUISTEN TERVEYSLIIKUNTAPAIKKA
SAAPUMISAUKIO
TOIMINTARAITTI
LEIKKI
Saapumisaukio muodostaa portin koko alueelle, ja se tulee
toteuttaa korkeatasoisena kokonaisuutena. Aukiolta lähtevät reitit
urheilupuiston eri suuntiin; : toimintaraitille, areenalle, mäkihyppystadionille ja pääpysäköintialueelle. Saapumisaukiolla on hyvä
paikka myös julkiselle taideteokselle. Aukiotan ympärillä ympäröivä laaja nurmialue tarjoaa paikan erilaisille tapahtumille ja
muodostaa kaakkoissuunnassa jatkeen puiston kaakkoissuunnassa tapahtumaraitille.
Laakson keskelle on sijoitettu niin sanottu toimintaraitti, jonka
varrelle on sijoitettu lähiliikuntatoimintoja. Raitti tarjoaa myös puitteet tapahtumakäyttöön.
Välineiden valinnassa painotetaan välineistöä, joka kehittää
erityisesti lapsen liikunnallisia ja motorisia valmiuksia.
JATKOSUUNNITTELU
•
Jatkosuunnittelussa tulee huomioida saapumisaukion monikäyttömahdollisuus monikäyttöisyys (tapahtumakäyttö, non stop-bussit, tilausajo, saattoliikenne).
•
Sisäiseen opastukseen tulee kiinnittää erityistä huomioita, jotta saapumisaukiolle
tullessa heti havaitsee, mihin tulee mennä.
•
Jatkosuunnittelussa tulee tutkia, voidaanko kisaporttia siirtää.
•
Jatkosuunnittelussa uuden kevyen liikenteen linjauksen myötä lipputangoille tulee
etsiä uusi paikka. Paikan tulee olla televisioinnin kannalta sopiva niin, että liput
saadaan myös TV-kuviin. Lisäksi tulee ratkaista, siirrytäänkö kokonaan siirrettäviin
lipputankoihin.
valaistus - saapumisaukio
Valaistus palvelee tapahtumien ja kilpailujen tehostevalaistuksena, näyttävänä ja tunnelmallisena porttina Puijon urheilulaaksoon saavuttaessa. Valaistus korostaa laakson vetovoimaisuutta
ja houkuttelee ensikerran kävijöitä tulemaan uudestaan. Yleisvalaistus ja tapahtumavalaistus tehdään 10–12-metrisiin pylväisiin
tai mastoihin asennetuilla valonheittimillä. Aukion liput valaistaan
projisoimalla.
Yleisvalaistustilanteet ja tapahtumavalaistus ohjataan erikseen
esiohjelmoitujen tilanteiden kautta. Lisäksi tapahtuman tunnelma
muokataan valaistuksella tarkoituksenmukaisesti, esiohjelmoiduiksi tilanteiksi. Lisäksi tapahtuman tunnelma muokataan
valaistuksen esiohjelmoitujen tilanteiden avulla tarkoituksenmukaiseksi.
•
Minimivaatimus K4:n mukainen, valaistuksessa valaistuksen tehot on mahdollisuus
mahdollista säätää tehot tilanteen mukaiseen tasoon (mahdollisuus n. 50 lx Em)
•
Valaistuksen tavoitteina ovatn energiatehokkuus koko elinkaarella sekä, turvallisuus, toiminnallisuus sekä ja viihtyvyys (korkean käyttöasteen ylläpito).
•
Tapahtuma-aukion valaistuksen yleisvalaistus toteutetaan kevyen liikenteen väylien tapaan hämäräkytkinohjauksella. Tapahtumavalaistusta ohjataan esiohjelmoiduin tilantein, keskitetysti painonappitaulusta.
Raitti suunnitellaan esteettömyyden erikoistason mukaisesti.
Toimintaraitille tehdään kaksi tekniikkalinjaa, joihin tuodaan vesijohto, jätevedet ja sähköt valmiiksi kaivoihin, mikä mahdollistaa
myyntikojujen ja yleisökäymälöiden sijoittamisen alueelle tapahtumien aikana. Toinen tekniikkalinja rakennetaan leikkipaikan ja
pulkkamäen yhteyteen, ja toinen raitin pesäpallostadionin päädyn
saapumisaukiolle. Leikkipaikan yhteyteen tulee esteetön yleisö-wc.
Paikan suunnittelussa osa välineistöstä suunnataan aikuisille.
JATKOSUUNNITTELU
•
Kaltevilla pinnoilla pintamateriaaleina käytetään synteettistä turva-alustaa, hiekkatekonurmea tai betonia.
•
Leikkivälineissä huomioidaan esteettömyys.
JATKOSUUNNITTELU
•
Toimintaraitin varrelle voidaan sijoittaa erilaisia toimintoja, kuten miniareenat, kuntoilulaitteet, tai pöytäpingis.
•
Huolehditaan, että alueelle tulee riittävästi levähdys- ja eväiden nauttimispaikkoja.
VALAISTUS - TOIMINTARAITTI
Valaistus palvelee tapahtumien ja kilpailujen tehostevalaistuksena näyttävänä ja tunnelmallisena porttina Puijon urheilulaaksoon saavuttaessa.
Valaistuksen tavoitteina ovat energiatehokkuus koko elinkaarella,
turvallisuus, toiminnallisuus ja viihtyvyys (korkean käyttöasteen
ylläpito).
•
Yleisvalaistus ja tapahtumavalaistus tehdään 10–12-metrisiin pylväisiin tai mastoihinasennetuilla valonheittimillä. Aukion liput valaistaan projisoimalla tai lipputankojen tyvestä.
•
Yleisvalaistustilanteet ja tapahtumavalaistus ohjataan erikseen esiohjelmoitujen
asennusten avulla. Lisäksi tapahtuman tunnelma muokataan valaistuksella tarkoituksenmukaisesti, esiohjelmoiduiksi tilanteiksi. Lisäksi tapahtuman tunnelma muokataan valaistuksen esiohjelmoitujen tilanteiden avulla tarkoituksenmukaiseksi.
PIKNIKNURMI JA PUISTOJUMPPA
Saapumisaukion viereinen laaja nurmialue toimii erilaisten puistotapahtumien näyttämönä.
Alueella voidaan järjestää niin teemapiknikkejä kuin puistojumppiakin.
Alue soveltuu hyvin myös luontokerhojen kokoontumiseen.
JATKOSUUNNITTELU
•
Minimivaatimus K4:n mukainen, valaistus on mahdollista säätää tilanteen mukaiseen tasoon (mahdollisuus enintään 50 lx Em).
•
Jatkosuunnittelussa alueen pinnantasaus tulee suunnitella siten, että se soveltuu
tapahtumakäyttöön.
•
Turvallinen, häikäisemätön ja viihtyisä valaistus.
•
•
Tapahtuma-aukion valaistuksen yleisvalaistus toteutetaan kevyen liikenteen väylien tapaan hämäräkytkinohjauksella. Tapahtumavalaistusta ohjataan esiohjelmoiduin tilantein, keskitetysti painonappitaulusta.
Puistojumppa-alueelle tulee valaisimien yhteyteen sijoittaa kaiutin, jota voidaan
käyttää jumppatapahtumissa.
16.01.2015
37
2. YLEISSUUNNITELMA
SKEITTI
BMX
KIIPEILYSEINÄ
Skeittipuistolle on varattu 1 000 kerrosalaneliömetrin alue, johon voidaan toteuttaa betoninen
pooli ja skeittausalue. Skeittipuisto sovitetaan
yhteen kaupungin muiden skeittihankkeiden
kanssa.
Alueelle on mahdollista toteuttaa kansainvälisen kilpailukäytön mitat (50 x 100 m) täyttävä
BMX-rata. Radan pinnoite suunnitellaan siten,
että alue näyttäytyy ympäristössään korkeatasoisena ja luontevana osana puistoa.
Skeittipuiston reunaan on suunniteltu sivuttaissuuntaiseen boulderointiin kiipeilyseinä, joka
toimii myös tukimuurina tasoerossa. Kiipeilyseinä aktivoi toimintaraittia. Skeittipuisto on
mahdollista toteuttaa myös ilman tukimuuria.
JATKOSUUNNITTELU
JATKOSUUNNITTELU
•
Jatkosuunnitteluun otetaan mukaan alan harrastajien
edustajat.
•
Jatkosuunnitteluun otetaan mukaan alan harrastajien
edustajat.
•
Suunnittelu ja tekninen toteutus tulee teettää asiantuntijoiden kanssa, joilla on aiempaa kokemusta skeittiparkkien
suunnittelusta.
•
Radan pituuden on oltava vähintään 300 metriä.
•
Lähdössä radan on oltava vähintään 10 metriä leveä, eikä
se saa olla mistään kohtaa kapeampi kuin 5 metriä. Radassa on oltava vähintään kolme kaarretta, ja reunaviivojen
tulee olla merkitty selvästi.
•
Katsojat on eristettävä vähintään kahden metrin päähän
radan reunoista (pehmeällä materiaalilla).
•
Paras pintamateriaali radalle on kivituhka. Kaarteet pysyvät
parhaiten kunnossa, jos ne on asfaltoitu.
•
Lähtörampin on oltava vähintään 1,5 m:n korkeudella (suositus 2,5 m) ja kaltevan osan pituuden on oltava vähintään
12 metriä. Lähtösuoran on oltava vähintään 40 metriä pitkä,
ja sen hyppyrien välinen etäisyys toisistaan on oltava vähintään 10 metriä. Suositus: L ähtösuoran ennen ensimmäistä
hyppyriä on oltava vähintään 35 metriä pitkä. Lähtösuoran
ensimmäisen hyppyrinalusta ensimmäiseen kaarteeseen
on oltava vähintään 20 metriä. Ensimmäisen kaarteen on
oltava vähintään 6 metriä leveä.
•
Onnistunut betoniskeittiparkki on pitkäikäinen ja palvelee
kaikentasoisia ja -ikäisiä harrastajia. Parkin eritasoiset laitteet luovat käyttäjille edellytykset kehittyä lajin harrastajina.
•
Skeittiparkin koko pinnan tulisi olla kokonaan betonista valettu, liikuntasaumaton ja sileäksi viimeistelty.
•
Betonin ja asfaltin yhdistäminen johtaa väistämättä siihen,
että asfaltti kuluu saumakohdista ja saumaan muodostuu
lopulta kuoppa. Asfaltti ei myöskään ole yhtä pitkäikäinen
kuin betoni, ja sen pinnan sileys heikkenee nopeasti.
•
Käytettävyyden, kaarien säteiden, jyrkkyyden, korkeuden
ja muiden muotojen tulee olla monipuolisia, jotta skeittipuisto palvelee mahdollisimman hyvin kaikentasoisia harrastajia (monipuolisuus lisää käyttöastetta).
•
Skeittipuiston kuivatussuunnitelma tulee olla hyvin toteutettu.
•
Lisäksi mahdollisten viemärien kansien on oltava sileitä ja
saumattomia betonin reunasta.
•
Parkin välittömässä läheisyydessä ei tulisi olla puita, hiekkaa tai muita roskaavia tekijöitä (tämä ehkäisee myös viemärien tukkeutumista).
•
Parkissa tulee olla infotaulu, jossa lukevat käyttöä koskevat
säännöt, ylläpitäjän yhteystiedot ja osoite hälytysajoneuvoja varten.
VALAISTUS
•
38
kesätoiminnot
Jatkosuunnittelussa tulee varautua skeittipuiston osalta erikoisvalaistussuunnitteluun.
•
•
Lähtöportin pitää olla vähintään 8 metriä leveä, ja korkeuden on oltava vähintään 50 cm. Portti ei saa olla pystyasennossa yli 90 asteen kulmassa lähtöramppiin nähden. Lähtöpaikkojen 1–8 on oltava selvästi merkityt. Kv-kilpailuissa
lähtöportin on oltava elektronisesti ohjattu. Maaliviivan
pitää olla 24 cm leveä valkoinen viiva, jossa on keskellä
varsinainen 4 cm leveä musta maaliviiva.
Jatkosuunnittelussa tulee tutkia radan talvikäyttö jäädytettynä alamäkiluisteluharjoitteluun tai lumitettuna lumilautailu- ja hiihtoharjoitteluun.
VALAISTUS
•
Jatkosuunnittelussa tulee varautua bmx-puiston osalta erikoisvalaistussuunnitteluun.
16.01.2015
Klaukkalan skeittiparkki
Onnistunut betoniskeittiparkki on pitkäikäinen ja palvelee kaikentasoisia ja -ikäisiä harrastajia. Betoniset
rakenteet ovat esteettisiä ja ne kestävät paremmin
säätä ja kulutusta kuin vaneriparkit. Kuva Klaukkalan
skeittiparkista, Betoniskeittiparkkiopas.
Osoite: Lepsämäntie, Klaukkala
Koko:
n. 800- 1000 n2
JATKOSUUNNITTELU
Materiaali:
Betonilaitteita
asfalttialustalla
/ kivikurbeja/ metallireilejä
• Kiipeilyseinän
suunnittelussa
tulee käyttää ammattitaitoista
Valmistunut:
2012
kiipeilyreittien
suunnittelijaa.
Rakennuttaja:
?
• Kiipeilyseinä suunnitellaan samalla skeittipuiston turvalliSuunnittelija:
Ilari Pirttilahti
suusmääräykset
täyttäväksi aidaksi.
Urakoitsija:
Monumental
Changes
• Mikäli seinä suunnitellaan
korkeammaksi kuin 2 metriä, tuHallinnoitsija:
Nurmijärven
kunta / Tekninen keskus
lee sen alle
tehdä turva-alusta.
Kiipeilyseinä voidaan suunnitella johonkin teemaan
sopimaan Puijon ilmeeseen. Kuvassa Pukinmäen
”sydän” kiipeilyseinä.
KONTIT
Urheilulaaksoon, aktiivireitin varrelle, on
mahdollista sijoittaa kontteja, joita voidaan
käyttää tarvittaessa säilytykseen tai sisätiloina,
esimerkiksi käymälöinä, pukutiloina, kahviloina,
kauppoina tai seurojen välinevarastoina. Kontit
ovat käteviä niiden siirrettävyyden ja muunneltavuuden vuoksi, ja ne tehdään visuaalisesti hienoiksi: kontit päällystetään esimerkiksi
Puijon urheiluhistoriaa esittelevillä kuvilla.
BMX-radalla voidaan järjestää harrastajatreenien lisäksi
koulun liikuntatunteja, kisoja ja BMX-kerhoja eri ikäryhmille. Kuva Kivikon pyöräkrossiparkista, Pyöräkrossiparkki Oy, kuvaaja Victor Engström.
Lähteet: Skeitti: betoniskeittiparkkiopas 2013, Suomen Rullalautaliitto ry. BMX: kansainväliset ratavaatimukset UCI säännöistä.
JOUSIAMMUNTA
TEKONURMIKENTÄT
Jousiammuntakenttä on sijoitettu pesäpallostadionin päätyyn. Kentän ympärille rakennetaan
korkeat suojavallit tai seinämäiset suojat, jotta
jousiammuntaradan ympäristössä on turvallista
liikkua.
Alueelle on esitetty kolme eri aluetta tekonurmikentille.
Kapeassa urheilulaaksossa jousiammunta
on lajina haasteellinen, koska aluetta pyritään elävöittämään ja siellä liikkuvien ihmisten
määrä lisääntyy. Tähän asti turvallisuusriskejä
ei ole ollut, sillä laakson alueiden käyttö on ollut
vähäistä eikä ihmisiä ole ohjattu kulkemaan
alueelle. Lähtökohtaisesti jousiammunta sopisi
paremmin sellaiselle alueelle, jonka ympäristössä ei liiku muita käyttäjiä. Jousiammuntaharrastuksen kannalta tarkoituksenmukaisempi
paikka olisi puolestaan sellainen, jossa radan
mitoitus mahdollistaisi kilpailukäytön.
Hiihtostadionin alueelle on esitetty kolme tekonurmipintaisena toteutettavaa juniorijalkapallokenttää, jotka ovat kooltaan 50 x 70 m. Kentät
on mitoitettu suunnitelmaan väljillä välialueilla,
sillä ampumahiihtostadionin jatkosuunnittelu
asettaa reunaehtoja muun muassa kenttien
valaisemiselle ja aidoille.
Alueen kaakkoispäätyyn on osoitettu tilavaraus 70 x 105 m:n kokoiselle jalkapallokentälle.
Kentällä on tilavaraus sinne talvisin sijoitettavalle kuplahallille.
Toimintaraitin varrelle on osoitettu 50 x 70 m:n
kokoinen tekonurmipintainen monitoiminurmi.
Suunnitelmaan on mitoitettu jousiammuntarata,
jolla on viisi harjoituspaikkaa.
JATKOSUUNNITTELU
JATKOSUUNNITTELU
•
•
Jos kaupunki pystyy osoittamaan jousiammunnalle
paremmat olosuhteet joltain toiselta alueelta, olisi se
jatkossa kokonaisedun kannalta parempi ratkaisu.
Ampumaradan
turvalliseksi.
vallien
korkeus
tulee
suunnitella
•
•
Kivituhkakerroksen päälle asennetaan kumirouhetekonurmi (jalkapallonurmi).
•
Nukan väri on vihreä. Maton tulee täyttää 1. divisioonan
tasovaatimukset.
•
Juniorikenttien jatkosuunnittelussa otetaan huomioon ampumahiihtostadionin sijoittuminen alueelle. Juniorikenttien
aidat on suunniteltava siten, että ne mahdollistavat myös
talvikäytön ja että aitaelementit ja aitojen pylväät voidaan
nostaa ja siirtää pois ja jälleen takaisin. TEKNIIKKARATA
Lähiliikuntapaikalle on suunniteltu tekniikkarata,
jonka voi suorittaa pareittain.
Rataan tehdään noin kymmenen erilaista suorituspaikkaa, jotka kehittävät monipuolisesti
motorisia perustaitoja, kuten tasapainotaitoja
ja liikkumistaitoja. Suorituspaikkoja voivat olla
esimerkiksi pujottelurata, esterata, kiipeilyeste,
ryömintätunneli, tasapainopuomi ja köysirata.
JATKOSUUNNITTELU
•
Radan suunnittelussa tulee käyttää ammattilaisia.
•
Rata toteutetaan tasaiselle alueelle.
Kentät vaativat salaojituksen, ja ne on syytä aidata, sillä
tekonurmipinnoite ei kestä ajoneuvoliikennettä (esim. autot, mopot).
•
Juniorikentän jatko-osalle suunnitellaan tarvittavat rakennekerrokset.
•
Nykyisen nurmikentän pintarakenne poistetaan ja kenttä
varustetaan salaojilla.
VALAISTUS - PUIJON PORTAAT
VALAISTUS - TEKONURMIKENTÄT
Valaistus palvelee urheilun käyttötarpeita sekä
harjoitus- että kilpailutilanteissa.
Valaistuksen tavoitteina on energiatehokkuus
koko elinkaarella sekä turvallisuus, toiminnallisuus ja viihtyvyys (korkean käyttöasteen ylläpito).
Valaistus luo turvallisen toimintavarman ympäristön.
VALAISTUSTEKNISET JA LAADULLISET VAATIMUKSET
Juniorikentät
•
Juniorikentille sekä ampumahiihtostadionille asennetaan
40-metriset mastot, joissa on kallistetut orsirakenteet valonheittimille urheiluvalaistukseen ja TV-kuvaukseen.
•
100 lx Em harjoittelu, 200 lx Em ottelut
•
Pylväiden etäisyys pelialueen rajasta tulee olla vähintään
5 metriä.
70 x 105 jalkapallokenttä
Puijon portaiden rakenne valaistaan niin, että
tummaan maisemaan muodostuu valoista
”leijuva” viiva. Optiikalla varmistetaan, että luonnonsuojelualueelle ei kohdistu valosaastetta.
Valaistus pyritään toteuttamaan uusimman
teknologian keinoin huomioiden asennettavuus,
energiankulutus ja huoltotoimenpiteet. Valaistuksen energiatehokkuudessa huomioidaan
koko elinkaari.
Portaiden valaistus toteutetaan pylväsvalaisimilla tai vaihtoehtoisesti rakenteisiin integroiduilla valaistuksella.
•
•
•
Valaistus on häikäisemätön eikä aiheuta valosaastetta.
•
Valaistaan 25 m:n mastoihin asennetuilla led-valonheittimillä.
•
Portaat K1–K2 luokan mukaisesti, esteettömyyden vaatimukset täyttävä valaistus.
•
75 lx Em huolto
•
•
Portaiden pylväsvalaistus tai vaihtoehtoinen rakenteisiin
integroitu valaistus ohjautuu yhtenevästi kevyen liikenteen
väylien kanssa hämäräkytkimellä.
50 x 70 monitoiminurmi
•
Valaistaan 20 m:n mastoihin asennetuilla led-valonheittimillä.
•
75 lx Em huolto
•
ohjaukset
•
Urheilualueiden ja kenttien perusvalaistus erillisohjaukset
päälle/poisryhmäohjaukset ja porrastetut valaistustasot.
•
Jokaisen kentän valaistus ohjataan keskitetysti, kenttäkohtaisesti.
16.01.2015
39
2. YLEISSUUNNITELMA
rakennukset
Hotelli ja areena 1:500. Suunnitelma ja kuvat: Arkkitehtuuritoimisto B&M.
AREENA
JATKOSUUNNITTELU
Puijon urheilulaakson urheiluhalli on esitetty
toteutettavaksi monitoimiareenana, jossa on
harrastuskäytön ja suurten urheilutapahtumien
lisäksi mahdollista järjestää myös muita tapahtumia, kuten messuja ja konsertteja.
Hallin vapaa sisäkorkeus on 12,5 metriä monipuolisen lajivalikoiman ja toiminnan mahdollistamiseksi. Katossa vapaan korkeuden yläpuolella on talo- ja tapahtumatekniikan joustava
installaatiotila.
Tilojen monipuolinen käyttö aktivoi aluetta
urheilu- ja liikuntatoimintojen paikkana ja tekee
urheilulaaksosta laajojen ja laadukkaiden
tapahtumien keskipisteen.
Areenan laajuus on 8 000 kerrosneliömetriä kaikki tilat mukaan lukien. (Areena vastaa
kooltaan likimäärin Vantaan Energia-areenaa.)
Hallin pohjoispuolella on laajentumistilaa noin 1
500–3 000 kerrosneliömetrin kokoiselle urheiluhallille yhdessä tai kahdessa tasossa.
Tavanomaisessa liikunta- ja urheilukäytössä
noin 2 500 m2:n kokoinen halli voidaan jakaa
jakoseinillä lajista riippuen tavallisesti kolmeen
kenttälohkoon.
Urheilutapahtumissa halliin sijoitetaan kentän
ympärille porrastetusti noin 2 500 istumapaikkaa. Sen lisäksi yläkertaan, aitioihin ja parvikatsomoihin voidaan sijoittaa istumapaikkoja liki
tuhannelle katsojalle. Itäinen yläkatsomo, aitiot
ja selostamo avautuvat sekä sisälle halliin että
ulos hyppyrimäen ja kenttien suunnalle niin,
että eri vuodenaikoina pidettäviä tapahtumia
voidaan seurata ulko- ja sisätiloista.
Areenalle saavutaan urheilulaakson suunnalta
hotellin ja areenan välistä portaita pitkin. Esteetön yhteys areenalle kulkee aukion maantasokerroksesta.
40
Alakerrokseen on mahdollista sijoittaa eri lajien
seurojen toimi- ja harjoitustiloja. Alakerrassa
pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsee hallin
palvelupiste ja kahvila. Kahvilan yhteyteen
voidaan toteuttaa lehdistöaula, jossa seurat
voivat käyttää työpöytiä tapahtumien aikana.
Alue voi palvella mediakeskuksena.
Areena ja sen harjoitustilat yhdistyvät viereiseen hotelliin sisäyhteydellä.
Areena sijoittuu urheilulaakson reunalle siten,
että rakennus rajaa laaksoa katkaisematta
sen toiminnallisuutta ja näkymiä. Julkisivulinja
noudattaa nykyisen pohjoispuolisen rakennuksen muodostamaa laakson rakennettua
rajausta.
16.01.2015
Areena voidaan rakentaa, kun alueen asemakaavatyö on saatu valmiiksi. Halli voidaan
toteuttaa yksityisenä (esim. halliyhtiö)
•
Rakennuksen ylempien kerrosten julkisivuksi esitetään läpinäkyvää puurima- tai teräsverkkojulkisivua. Läpinäkyvyys
avaa näkymiä ulos ja suojaa samalla liialta auringonvalolta.
hankkeena. Kaupungin pitkän aikavälin suunnitelmissa ei ole investointeja Puijon urheilulaakson monitoimihalliin.
•
Pimeän aikaan julkisivuun voidaan projisoida esimerkiksi
tapahtumien esityksiä.
•
Areenan maantason julkisivu on pääosin lasia, ja sieltä
avautuvat näkymät hyppyrimäkien suuntaan.
•
Katto voidaan suunnitella niin, että sitä on mahdollista käyttää urheilulaakson tapahtumien katsomona.
•
Rakennuksen ulkokatolle ehdotetaan sijoitettavaksi ulkopelikenttiä, esimerkiksi tenniskenttiä.
•
Kenttien suojaverkot ja -kaiteet jäsennetään osaksi rakennuksen julkisivujen arkkitehtuuria.
•
Huoltotoiminnot voidaan sijoittaa rakennuksen kaikille helposti saavutettaville sivustoille, myös pohjoiseen.
•
Tavanomaisen käytön paikoitus (1 ap / 100–150 k-m2)
sijoitetaan ennen hotellin rakentamista hotellille varatulle
alueelle. Hotellin rakentamisen jälkeen pysäköinti järjestetään urheilulaakson pysäköintialueelle vuoropysäköintinä.
Hallin arvonlisäveroton kustannusarvio on 2
500 euroa / m2 ( alv 0 %). Summaan lisätään
rakennuttajan kustannuksia 14 %.
VALAISTUS - AREENAN PÄÄTY
Hallin suurista julkisivuista voidaan saada ”eläviä”
integroidulla valaistuksella. Valaistuksen avulla
selkeytetään orientoitumista lähestyttäessä
laaksoa eri suunnilta ja opastetaan käyttäjiä
näkymien päätteissä pimeällä. Valaisimet
asennetaan joko rakennuksen rakenteisiin
sisäpuolelle tai julkisivun pintaan. Integroidun
valaistuksen lisäksi tai integroimisen sijaan
rakennuksenpintaa voidaan valaista pylväisiin
asennetuilla projektoriheittimillä.
ohjaukset
•
Pintaluminanssit noin 5-10 cd/m2.
•
Ei häiriövaloa.
163,5
ravintola + katsomo
157,0
163,5
152,5
1. kerros
148,5
157,0
tekniikka
pukutilat ja varastot
areena 4650 k-m2
hotelli 420 k-m2
144,5
huolto ja
varastot
152,5
148,5
laajennusvaraus
/ harjoitustiloja
laajennusvaraus
harjoitustiloja
+160,0
+144,5
144,5
1. kerros
163,5
LE
LE
LE
+144,5
kahvila
157,0
toimistoja /
harjoitustiloja
163,5
152,5
148,5
157,0
2. kerros
144,5
aputiloja
152,5
areena 2050 k-m2 hotelli 500 k-m2
Periaateleikkaus 1:500. Areena sovitetaan maastoon. Suunnitelmat ja kuvat: Arkkitehtuuritoimisto B&M.
148,5
144,5
laajennusvaraus
+148,5
+144,5
2. kerros
ravintola + katsomo
katto
pukutilat ja varastot
huolto ja
varastot
+160,0
KERROSALALASKELMA
Hotelli sijoittuu Puijon urheilulaakson keskeiselle paikalle pääaukion äärelle ja Suurmäentien näkymän päätepisteeseen keskustan
suunnasta saavuttaessa. Hotellin sijainnin
ansiosta huoneista ja hotellin ravintolasta avautuvat näkymät urheilulaaksoon ja sen yli Puijon
rinteille ja keskustan yli Kallaveden selälle.
AREENA
HOTELLI
Maantasokerroksen tilat avautuvat ja liittyvät
useaan suuntaan urheilulaakson pääaukiolle ja
areenan pääsisäänkäynnille. Hotelli rakennetaan areenan yhteyteen mahdollistaen edustusja liikuntatilojen synergisen käytön.
tekniikka
harjoitustiloja
HOTELLI
Yhdeksänkerroksisessa hotellissa on kerrosalaa noin 4 000 neliötä. Huoneita on esitetty
noin 120. Saattoliikenne sijoittuu luontevasti
pääaukion yhteyteen.
laajennusvaraus
laajennusvaraus
/ harjoitustiloja
+144,5
1. kerros
LE
toimistoja /
kahvila
+144,5
harjoitustiloja
Hotellin ja areenan pohjakuvat 1:500. Suunnitelmat ja kuvat: Arkkitehtuuritoimisto B&M.
1. kerros
4650
420
2. kerros
2050
500
3. kerros
850
440
4. kerros
450
440
5-9. kerros440
yhteensä
8000
4000
Asemakaavoituksessa määritellään rakennusoikeus, rakennusala ja suurin sallittu kerrosluku.
Esitetyt rakennusmassat ovat viitteellinen esimerkki.
JATKOSUUNNITTELU
•
Hotelli sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä ja näkyvällä paikalla. Sijainti edellyttää rakennukselta laadukasta
ilmiasua.
•
Hotellin paikoitus sijoittuu saapumisaukion reunaan.
•
Hotellin julkisivua voidaan käyttää valaistuna osana tapahtumissa samoin kuin Areenaa.
LE
LE
k-m2
k-m2
aputiloja
16.01.2015
laajennusvaraus
+148,5
+144,5
2. kerros
41
2. YLEISSUUNNITELMA
esteettömyys
esteetön liikkuminen
pysäköinti ja julkinen liikenne
tilat
OPASTUS
Urheilulaakson alueet toteutetaan esteettömästi.
Bussipysäkit ja suojatiet suunnitellaan esteettömiksi.
Palvelevat tilat, wc:t ja areena sisäänkäynteineen toteutetaan esteettöminä.
Alueen reitistölle suunnitellaan katkeamaton ja
johdonmukainen esteetön opastus.
Saapumisaukioilta on esteettömät reitit alueen
suorituspaikoille. Jousiammunnan ja rullahiihdon toiminta-alueiden läheisyyteen pääsee
autolla.
Liikuntaesteisten pysäköintipaikat (LE-paikat)
on sijoitettu saapumispaikkojen lähelle toimintojen yhteyteen:
JATKOSUUNNITTELU
JATKOSUUNNITTELU
•
Jatkosuunnittelussa tulee huomioida esteettömät sosiaalitilat soveltuvalle alppihiihdolle hissirakennuksen yhteyteen.
•
Esteettömät reitit merkitään selvästi.
•
Sisäänkäynnit toteutetaan esteettöminä.
•
Näkyvät ja tunnusteltavat opasteet valaistaan hyvin. Ne tulee toteuttaa riittävän suurella kirjasinkoolla ja kontrastilla.
•
Alueista ja reiteistä on saatavana ennakkotietoa opasteissa.
•
Reitin ulkopuolelle suunnitelluilla opastusalueilla on tilaa
pyörätuolin kääntymiselle, ja niille suunnitellaan näkyvä ja
tuntuva väri- ja materiaaliero, esimerkiksi puupinnoite. Materiaalinvaihdos ohjaa kulkua.
•
Opastuksessa hyödynnetään tietotekniikkaa.
•
Myös suorituspaikat suunnitellaan soveltavan
liikunnan ja urheilun harrastajille sopiviksi.
JATKOSUUNNITTELU
•
hotellin yhteydessä kolme LE-paikkaa
•
pysäköintikamman areenan puoleisessa
päädyssä viisi LE-paikkaa
•
Rullahiihtorata suunnitellaan pyörätuolia käyttävien harjoituspaikaksi.
•
kuusi
•
Rullahiihtoradan esteetön pysäköinti on sijoitettu jousiammunnan esteettömien paikkojen yhteyteen.
toisessa
kaakkoispäädyssä
LE-paikkaa
•
kuusi
•
Reitit suunnitellaan selkeiksi ja johdonmukaisiksi ohjaamaan kulkua.
pesäpallostadionin
LE-paikkaa
•
jousiammunnan ja rullahiihdon yhteydessä kolme LE-paikkaa.
yhteydessä
•
Leikkialue suunnitellaan esteettömäksi.
•
Rullahiihtoradalle suunnitellaan tarvittaessa kääntöpaikat
kelkkahiihtäjille.
•
Katukalusteiden valinnassa otetaan huomioon esteettömyysvaatimukset.
•
Toimintaraitille tulee suunnitella riittävästi esteettömiä levähdyspaikkoja.
•
Jokaiselle pysäköintialueelle on varattava LE-pysäköintipaikat, vähintään kaksi paikkaa 50:tä autopaikkaa kohden
•
Toimintaraitille tehdään ohjaava raita väylän toiseen reunaan.
•
Hallin yhteyteen on varattava kaksi paikkaa 2 500:aa kerrosalaneliömetriä kohden, ja sen jälkeen yksi autopaikka
kutakin alkavaa 2 500:aa kerrosalaneliömetriä kohden.
•
42
kisamontun hissikopin vieressä kaksi
LE-paikkaa
Reitit varustetaan reunatuilla ja käsijohteilla.
Puut, pensaat ja erilaiset muut kasvit tuovat
lasten leikkeihin ja kokemusmaailmaan elämyksiä ja virikkeitä. Kasvillisuutta voi käyttää myös
tuulensuojana, suojaamaan auringonpaisteelta
sekä pöly- ja näkösuojana.
Tuoksuvilla kasveilla voidaan tukea autististen ja näkövammaisten tilan hahmottamista ja
tunnistamista sekä suunnistamista. Perhosia
houkuttelevat kasvit tuovat lisäelämyksiä.
JATKOSUUNNITTELU
Pysäköintinormit esteettömyydelle:
16.01.2015
kasvillisuus
VALAISTUS
Valaistuksesta tehdään ohjaava, tasainen ja
häikäisemätön. Valaisimien avulla korostetaan
kulkureittejä ja huomiokohtia, kuten sisääntuloja, portaita ja suojateitä.
JATKOSUUNNITTELU
•
Kasvillisuus pidetään poissa kulkuväyliltä.
•
Leikkialueilla ei käytetä myrkyllisiä tai allergisoivia kasveja (kosketusallergia ja voimakkaasti tuoksuvat kukat) eikä
kosketusetäisyydellä piikkisiä kasveja.
JATKOSUUNNITTELU
•
Valaisimet sijoitetaan kulkuväylän ulkopuolelle sen yhdelle
reunalle.
Lähteet: Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas SuRaKu, Suunnittelu- rakentaminen- kunnossapito - HKR, Sotera 2005.
Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortti 6/7 SuRaKu-projekti 2004.
LE-pysäköinti
Yhteys Rypysuontielle
areenan LE-pysäköinti
pesäpallostadionin LE-pysäköinti
toimintaraitin LE-pysäköinti
hotellin LE-pysäköinti
jousiammunnan ja rullahiihdon
LE-pysäköinti
Pu
ijo
nl
aa
ks
on
tie
Puijonrinteentie
Suu
rmä
enti
e
Suurmäentie
Karttaselitteet:
esteetön reitti max 5 %
esteetön reitti max 8 %
LE pysäköintipaikat
soveltavalle alppihiihdolle
esteettömät sosiaalitilat
esteetön yleisö wc
ajoreitti
esteettömät reitit pysäkeiltä max 8%
16.01.2015
43
2. YLEISSUUNNITELMA
liikennejärjestelyt ja huolto
KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYDET
pysäköinti
Urheilulaakson käyttäjistä pääosa tulee lähialueelta jalkaisin tai polkupyörällä ja muut
kauempaa julkisilla liikennevälineillä tai omalla
autolla.
Suunnitelmassa
urheilulaakson
keskeiset
pysäköintialueet sijaitsevat laakson reunalla
Suurmäentien vieressä sekä päädyissä omina
alueinaan pesäpallostadionin ja Puijon rinteen
päädyissä. Alueelle on mitoitettu yhteensä 409
autopaikkaa sekä 25 liikuntaesteisten pysäköintipaikkaa.
Alueelliset kevyen liikenteen yhteydet kulkevat
urheilulaakson molemmin puolin ja ohjaavat
kulkijat laaksoon Suurmäentieltä, Puijonrinteentieltä ja pohjoisosassa Rypysuontieltä.
Hyvät seudulliset yhteydet liittävät alueen kiinteäksi osaksi kaupunkirakenteen reitistöä.
Seudullinen kevyen liikenteen yhteys kulkee
laakson kaakkoispäädyssä Puijonlaaksontien
vieressä.
Alueelle tulee neljä uutta latusiltaa laakson
poikittaisen liikenteen sujuvuuden takaamiseksi.
Pyöräpaikoille on 305 pyöräpaikan tilavaraus
runkolukituksen mahdollistaville telineille.
Pyörätelineet on sijoitettu
saapumisten viereen.
urheilulaaksoon
Pää pysäköintialue on sijoitettu ”pysäköintikammaksi” keskitetysti laakson reunalle Suurmäentien viereen. Nykyinen kevyen liikenteen väylä
siirretään tien reunaan ja sen paikalle tehdään
kaksipuoleinen pysäköintialue.
Pysäköintialueelle on mitoitettu yhteensä 210
autopaikkaa sekä kuusi liikuntaesteisten pysäköintipaikkaa.
•
Suurmäentien kevyen liikenteen väylä siirretään kulkemaan Suurmäentien viereen, ja kisamontun edessä kulkeva kevyen liikenteen väylä tullaan linjaamaan uudelleen
kolmen kentän tilavarauksen mahdollistamiseksi.
Puijon mäen puoleinen uusi kevyen liikenteen väylä jatkaa
Puijonrinteentietä Rypysuontielle saakka. Latusiltojen tulee
olla toimivuudeltaan ja ilmiasultaan laadukkaita ja soveltua
alueella järjestettävien kilpailujen vaatimuksiin.
•
Jatkosuunnittelussa tulee huomioida mahdollinen tarve
pyöräkatoksille.
•
Jatkosuunnittelussa tutkitaan erotetun jalkakäytävän ja
pyörätien mahdollisuus yhdistetyn sijaan.
HUOLTO
Liikuntapuistoon on ajoyhteys neljästä risteyksestä Suurmäentieltä ja pesäpallostadionin
päädystä Puijonlaakson tieltä.
Puiston läpi johtavalla pitkittäisakselilla sijaitsee huolto- ja pelastusajoneuvojen reitti. Muuta
moottoriajoneuvoliikennettä tällä reitillä ei
sallita.
Joukkoliikenteen pysäkit sijaitsevat Suurmäentiellä.
JATKOSUUNNITTELU
JATKOSUUNNITTELU
•
Puijon saavutettavuuden parantamiseksi Suurmäentien
reunaan tulee kaksi uutta bussipysäkkiparia.
•
Saapumisaukio on mitoitettu tapahtuma-aikaisille 13-metrisille nonstop-busseille ja niitä pidemmälle telibussille.
•
Saapumisalueille sijoitetaan saattopaikat.
•
Saatot järjestetään niin, etteivät bussista poistuvat joudu
ylittämään tietä tai lähtevän bussin reittiä.
JATKOSUUNNITTELU
•
hotelli = 1 ap / 60 k-m2
•
Suurin pysäköintitarve ajoittuu liikuntapuistossa järjestettävien tapahtumien aikaan, jolloin alueelle tulee paljon käyttäjiä myös muista kaupunginosista.
•
Pysäköintialueet toteutetaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisina.
•
Mikäli halli rakennetaan ennen hotellia, hotellin alue voidaan rakentaa pysäköintialueeksi, joka reunustetaan suojaistutuksin.
•
Hotellin rakentuessa hotellin ja areenan lisäpaikat osoitetaan pysäköintikamman alueelta.
Pyörien säilytyksessä
suositaan runkolukitukseen mahdollistavia
pyörätelineitä.
44
16.01.2015
•
Lumien läjitysalueita suunniteltaessa tulee huomioida kulkuväylien esteettömyys ja kasvillisuus.
•
Alueelle tulee kaksi uutta tekniikkalinjaa toimintaraitin keskelle ja raitin kaakkoispäätyyn tekonurmikentän yhteyteen.
SUURMÄENTIEN TUNNELI
Puijo-Puijonsarven
osayleiskaavassa
on
merkitty tunnelivaraus yleissuunnitelmassa
esitettyjen hallin ja hotellin rakennusmassan
kohdalle. Rakennusmassojen sijoitus ei poissulje tunnelia. Tunneli voi olla osa rakennuksia,
jos ne toteutuu samanaikaisesti tai tunneli voi
lähteä saapumisaukion kohdalta vasemmalle,
nykyisen Suurmäntien kohdalle.
Pysäköintinormit:
• halli = 1 ap/ 100-150 k-m2 polkupyörä 1 / 100 k-m2
JATKOSUUNNITTELU
•
moottoriajoneuvoliikenne
Hallin edustalla ja toimintaraitilla voidaan merkitä maalauksin reittejä asfalttiin, kuten
pyöräkaista, juoksurata, tai leikkirata. Asfalttiin voi tehdä myös kumpuja.
Yhteys Rypysuontielle
39 ap
4 bussipaikkaa Puijonrinteentie
20 pp
40 pp
on
tie
126 ap
6 LE
80 pp
Suu
rmä
enti
e
ijo
nl
60 pp
61 ap
11 ap
3 LE
40 pp
40 pp
149 ap
6 LE
3 LE
Pu
23 ap
5 LE
aa
ks
25 pp
2 LE
Suurmäentie
Karttaselitteet:
joukkoliikenteen uudet pysäkit
joukkoliikenteen pysäkit
pysäköinti, ap=autopaikka
le - pysäköintipaikat
alueellinen kevyen liikenteen yhteys
yhteys pysäkiltä
seudullinen kevyen liikenteen yhteys
olemassaolevat sillat
uudet sillat
huoltoreitti
tekniikkalinjat
huoltorakennukset
huoltopihat
lumitilat
pyöräparkit, pp= pyöräpaikka
ajoyhteydet alueelle
16.01.2015
45
2. YLEISSUUNNITELMA
liikennereitit ja valaistus
VALAISTUS - PYSÄKÖINTIALUEET
VALAISTUS - KEVYEN LIIKENTEEN
YHTEYDET
VALAISTUS - PUIJON ALUEEN
TIELIIKENNEVÄYLÄT
Parkkialueiden valaistus takaa riittävän näkyvyyden ja lisää jalankulkijoiden ja autoilijoiden
turvallisuutta.
Valaistus on kevyen liikenteen käyttötarpeiden mukainen. Valkoisessa valossa käytetään
lämmintä värilämpötilaa (3000–3500 K), mikä
osaltaan lisää viihtyvyyttä ja yhdessä riittävän
valaistustason kanssa luo turvallisen lopputuloksen.
Valaistus kattaa tieliikenteen tarpeet ja soveltuu
maisemaan nivoutuen osaksi kaupunkiympäristöä.
Valaistus palvelee pysäköintialueen käyttötarpeita ja toimii osaltaan myös ”käyntikorttina”
laaksoon.
Valaistuksen tavoitteina ovat energiatehokkuus
Valaistuksen tavoitteina on energiatehokkuus
•
1- ja 2-osaiset valaisimet varustetaan katuoptiikalla,
8–10-metrinen valaisinpylväs.
•
Valaistus on energiatehokas koko elinkaaren kannalta, ja
erityisesti valaisimien huollettavuus huomioidaan.
•
Valaistus toteutetaan älykkäällä ohjauksella siten, että
järjestelmä säätelee automaattisesti valaistuksen määrää
huomioimalla liikenne- ja tieolosuhteet sekä lamppujen valovirran.
Valaistusratkaisu
Valaistusratkaisu
•
Perusvärinä on lämmin valkoinen sävy, joka lisää viihtyvyyttä ja yhdessä riittävän valaistustason kanssa luo turvallisen ulkoiluympäristön.
Suurmäentien suuntaisella pysäköintialueella yleisvalaistus tehdään 6-metrisillä pylväillä.
•
Pylvääseen integroidaan ohut led-komponentti, joka toimii
opastavana valolippuna väylillä.
•
Kaakkoisella leveällä parkkialueella suositus on 8-metrinen
pylväs kaksiosaisella valaisimella.
•
Valaistusluokka AL4b
•
•
•
Valaistustasoja säädetään yöaikaisella porrastetulla ohjauksella ja muina aikoina valoisuusanturin avulla.
Yleisvalaistus toteutetaan 6-metrisillä pylväillä ja sellaisella
optiikalla, joka sopii kevyen liikenteen väylälle. Pylväsväli
on noin 20–25 metriä valaisintyyppien optiikan ja niiden valonjaon vaihtelun mukaan.
Katuvalaistuksen täyttävä valaisinoptiikka, jossa on huomioitu häikäiseminen ja valosaaste.
•
Valon määrä, väriominaisuudet ja valaistustapa tukevat tieverkon toiminnallista luokitusta.
•
Valaistuksen sävy on neutraali valkoinen, joka tuottaa selkeän näkötehokkuuden ja turvallisen ulkoiluympäristön.
•
•
•
K3–K4-valaistusluokka. Valaistus on näkyvyyden kannalta
riittävä ja lisää alueen liikenneturvallisuutta.
•
Turvallinen, häikäisemätön ja autoilijoille miellyttävä valaistus.
•
Mikäli valaistus toteutuu led-valaisimin, voidaan valaistustasoja säätää valoisuusanturien ja liiketunnistimien avulla.
•
Kevyen liikenteen valaistuksessa noudatetaan Kuopion
kaupungin ohjeita.
•
K4 valaistusluokka
•
Turvallinen, häikäisemätön ja viihtyisä valaistus.
ohjaukset
ohjaus
46
Valaistusratkaisu
Paikoituskampojen ja -alueiden valaistus ohjataan hämäräkytkimin.
•
Kevyen liikenteen väylät ja tievalaistus omassa syötössä.
Kaikki muut valaistukset syötetään erikseen, yhdessä ryhmässä.
•
Valaistusta ohjataan hämäräkytkimillä ja lisäksi liiketunnistimilla, mikäli valitaan led-valaistus: kun liikettä ei havaita,
valaistustaso himmenee 10 prosenttia, ja kun tunnistin
havaitsee liikettä, valaistustaso nousee 70–80 prosenttia
(valaistuksen kompensointitaso).
16.01.2015
hulevesien käsittelyperiaatteet ja maaperä
N
Karttaselitteet:
N
pintavesipainanne
painanne, jonka alla on
louherakenne
pintavesien virtausnuoli
tulvareittinä toimiva puistokäytävä
viivytysalue / tulva-allas
vedenjakaja
vesilailla suojeltu noro
maan alle asetettavat
hulevesikasetit
maaperä
hulevedet ja kuivatus
Suunnittelualueella pohjamaa on pääasiassa tiivistä
hiekka- tai silttimoreenia, joka ei päästä vettä imeytymään.
Alueen kuivatus ja hulevedet tulee viivyttää niin, ettei
alueen viemäriverkon kuormitus kasva nykyistä suuremmaksi.
Alueella tehtyjen kairausten perusteella on havaittu
paikoitellen heikompia maakerroksia suunnitelmassa
esitetyn skeittausalueen ja nykyisen pesäpallostadionin
välissä. Muuten pohjamaa ei aseta rajoituksia rakennettaville alueille.
Urheilulaakson kisamontun viereisten kolmen harjoituskentän kohdalla on vedenjakaja, josta vedet valuvat
laakson molempiin päätyihin.
Saapumisaukion kohdalla kallion pinta on lähellä maanpintaa, lähimmillään 40:tä cm:ä maanpinnasta tasolla +
141,2, lipputankojen kohdalla. Tämä ei liene ongelma,
jos tuleva tasaus ei laske nykyisestä.
Alueella on vesilain nojalla suojeltu noro. Noron valuma-alue tulee säilyttää. Ensilumenladun lumensäilytyskraatterin sulamisvedet johdatetaan noroon.
Varsinaiset tulvareitit kulkevat puistokäytäviä ja katuja
pitkin.
JATKOSUUNNITTELU
•
Jatkosuunnittelussa suorituspaikkojen rakenteiden perustamisen yhteydessä tulee tarkistaa, että perustukset eivät tule havaitun heikon
maakerroksen varaan.
•
Täyttöjä tehtäessä löyhät kerrokset voivat tiivistyä hiukan, mutta painumat syntyvät jo rakennusaikana.
•
Mikäli alueelle suunnitellaan putkijohtoja, niiden osalta tulee varautua
louhintaan.
•
Jatkosuunnittelussa tulee tarkistaa, voidaanko routimattomat rakenteet
perustaa tässä työssä tilaajan toiveesta arvioituja 1,5 metrin massanvaihtoja keveämmin.
•
Ennen toteutussuunnittelua laaditaan massataloussuunnitelma ohjaamaan vaiheittain tehtävää toteutussuunnittelua ja rakentamista.
JATKOSUUNNITTELU
•
Pohjoisosan vedet johdatetaan nurmelta, kentiltä ja pysäköintialueilta
pääosin viivytyspainanteita pitkin viivytysalueille.
•
Pintavesille suunnitellaan erilaisia kosteikkoja louhepainanteita sekä
viivytysalueita, joista vedet johdetaan jousiammunnan harjoituspaikan
alle asennettaviin hulevesikasetteihin.
•
Noron ympäristö tulee säilyttää.
•
Ennen toteutussuunnittelua laaditaan koko alueen hulevesien hallintasuunnitelma ohjaamaan vaiheittain tehtävää toteutussuunnittelua ja
rakentamista.
Hulevesien viivytysjärjestelmä
•
Viivytysjärjestelmä voidaan toteuttaa esimerkiksi hulevesikasettien
avulla.
•
Kasettikokonaisuuden on ajateltu toimivan eräänlaisena paisuntasäiliönä, jonka kapasiteetti mitoitetaan siten, että sinne mahtuu alueen
kertasadanta kokonaisuudessaan, olettaen, että mitään ei imeydy.
•
Tästä säiliöstä on poistoputki hulevesiverkkoon, ja se mitoitetaan vastaamaan alueelta nyt hulevesiverkkoon kulkeutuvia vesimääriä, jolloin
uudessa tilanteessa ei synny lisäkuormitusta.
Vesisäiliöt
•
Jatkosuunnittelussa tulee tutkia vesien keräämisen ratkaisut. Vettä voitaisiin käyttää kesällä kasteluun ja talvella ensilumenladun tykkilumeen.
•
Vesien varastoinnin investointikustannukset selvitetään jatkosuunnittelussa.
•
Alueen laskettu valuma-alue on 14,4 hehtaaria. Tilavaraus hulevesien
viivyttämiselle maan alla on 38 x 19 x 1 metriä. Pohjan korkeusasema
on + 106,0 mpy.
Kosteikot ja painanteet lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
16.01.2015
47
2. YLEISSUUNNITELMA
Lajisto
Tuulivaikutus
MITTAKAAVA
Urheilulaakson kasvillisuudessa huomioidaan
aluetta laakson puolelta rajaava luonnonsuojelualue ja sen kasvillisuus, eikä alueelle istuteta vieraslajeja. Kuopio on osa Pohjois-Savon
lehtokeskusta, joten alueella voidaan käyttää
jaloja lehtipuita, kuten metsälehmusta, vuorijalavaa, vaahteraa, tammea, saarnia ja pähkinäpensasta.
Tuulivaikutus otetaan istutuksissa erityishuomion kohteeksi. Maastonmuodoilla, pensasistutetuilla kummuilla ja harkituilla puu- ja pensasryhmillä saadaan luotua alueelle tuulensuojia.
Puijon kasvillisuudella on merkittävä rooli
suunnittelualueen imagon ja omaleimaisen
tunnelman luomisessa. Puijon selänteen näkymää hallitseva kuusimetsä luo vahvat kehykset Puijon urheilulaakson alueelle, ja se tulee
huomioida myös kasvillisuusvalinnoissa.
Kotimaiset havukasvit, kuten kuusi, mänty ja
kataja ovat sopivia lajeja kuusirinteen viereen,
samoin kotimaisista lehtipuista koivu, tervaleppä, raita, pihlaja, haapa ja tuomi. Vanhat
koristekasvit sopivat alueen historiallisen reitin
varteen.
JATKOSUUNNITTELU
•
48
kasvillisuuden konsepti
Alueella suositaan perinnekasveja, luonnonkasveja ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kasvilajeja, kuten raitaa.
•
Niittyalueiden siemenseokset määritellään siten, että niiden
kasvit ovat kotoperäisiä ja alueelle sopivia. Kasveissa suositaan kukkivia perhoslajeja, ja niiden avulla korostetaan
alueen sisäisiä eroja muun muassa painottamalla yksittäisten alueiden yleisvärejä. Niityt perustetaan kulloiseenkin
kasvupaikkaan sopiviksi oikeanlaiselle kasvualustalle.
•
Alueelle tehdään kosteikkoja hulevesipainanteita sekä erilaisia niitty- ja metsitysalueita ja jätetään lahopuita sopiviin
paikkoihin edistämään luonnon monimuotoisuutta.
•
Eri vuodenaikoja tehostetaan kasvillisuuden avulla. Lajeissa suositaan eri aikaan kukkivia kasveja, syysvärejä omaavia kasvilajeja ja talvi-ilmettä korostavia kasvilajeja.
•
Alueelta tullaan kaatamaan puita uusien toimintojen vaatimusten mukaan. Rakentamisen vaiheittaisuudessa tulee
huomioida puustoisten alueiden säilyttäminen.
•
Määritellään alueiden rakentamisen ja kunnossapidon tasot hoitoluokitusten mukaan. Kunnossapidon huomioiminen on tärkeää.
•
Pyritään ylläpitämään alueen monimuotoisuutta.
•
Pyritään mahdollisimman luonnonmukaiseen viherrakentamiseen.
•
Puustoa uusitaan vaiheittain.
•
Laakson poikki tulee säilyä rakentamisen kaikissa vaiheissa ja myös lopputilanteessa puustoinen yhteys.
•
Varmistetaan, että pintakerroksiin sijoitettavat täyttömaat
tuodaan alueelta, missä ei ole riskiä vieraslajien leviämiseen.
JATKOSUUNNITTELU
•
•
Kasvillisuusmassojen ryhmittelyssä on hyvä huomioida
vallitsevat tuulensuunnat eri vuodenaikoina ja tuulen pyörrevaikutus.
Yksityiskohtaisella suunnittelulla, pyörteiden avulla voidaan parhaimmillaan paikoin ohjata lumi kinostumaan
oikeisiin paikkoihin ja näin vähentää talvikunnossapidontarvetta.
•
Nykytilanteessa selänteen reunan kasvillisuus suojaa
metsää tuulelta. Yleissuunnitelman toteutusvaiheessa
osa puista jää uusien tilavarausten tai toimintojen alle.
•
Kaadettavat puut tulee korvata tiheillä puuryhmillä, jotka
toteutetaan omina istutusalueinaan.
Kosteikkopainanteet, hulevesipainanteet sekä erilaiset
niittyseokset lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
16.01.2015
JATKOSUUNNITTELU
•
Ratkaisut eivät saa olla liian pienipiirteisiä.
•
Laaksoa jäsennetään yksittäisillä selkeillä puuryhmillä.
•
Alueen maisematilaa rytmitetään ryhdikkäillä, geometrisilla ja selkeärajaisilla istutusalueilla, jotka muodostavat
alueelle maisema-arkkitehtonisia elementtejä.
Selkeärajaiset istutusalueet ja viherkummut luovat
tilallisuutta.
Alueelle istutetaan yksittäispuita sekä selkeitä puuryhmiä.
1. Hyppyrimäen pysäköinti- ja
huoltoalueen puoleiset alueet
- Alue suunnitellaan erillisen puistosuunnitelman mukaan.
2. Puijon selänteen reunavyöhyke
- Päälajina ovat kuuset, joita istutetaan 3–5
puun ryhminä. Noron suojelualueen reunalle
istutetaan myös metsälehmuksia.
- Puijonrinteentien ja rullahiihtoladun väliin jäävä alue, jonka olemassa olevat kuuset ja lehtipuut säilytetään mahdollisuuksien mukaan.
- Ensilumen säilytyspaikan ympärille istutetaan
kuusia tiiviisti suojavallin päälle. Tarkoituksena
on naamioida varastoalue.
- Alue siistitään ja raivataan ja olemassa olevat
hyväkuntoiset puut säilytetään.
- Reunavyöhykkeelle istutetaan koivuja haaparyhmiä yksilajisiin ryhmiin.
3. saapumisaukion geometriset
muodostelmat
- Aluskasvillisuutena on niittynurmi.
- Saapumisaukio on korkeatasoinen alue, jossa on rajatut, selkeät istutusalueet.
- Alue on puoliavoin puustovyöhyke. Runkojen
välistä avautuu näkymiä laaksoon pitkittäis- ja
poikittaissuuntaisesti.
4. toiminta-alueet
5. niitty ja pensasalueet
- Toiminnalliset alueet, joihin kasvillisuus
istutetaan selväpiirteisiksi istutusalueiksi.
- Vihreät avoimet alueet.
- Laakson alaosa toteutetaan avoimina vihreinä pintoina. Luiskaverhouksissa käytetään
pensasta massaistutuksena.
- Alueilla suositaan helppohoitoisia lajeja ja
niittyjä.
- Puita istutetaan yksittäin ja puuryhmiksi.
- Puut suunnitellaan siten, että ne suojaavat
tuulelta mutta eivät peitä näkymiä. Sopivia
puulajeja ovat mm. vaahterat.
- Alueilla on puistomainen ilme.
- Alueilla on säilytettävä läpinäkyvyys eivätkä
kasvillisuuden muodostamat ryhmät saa olla
liian lähellä toisiaan.
- Pensaat istutetaan geometriseen muotoon.
- Osa alueista on matalia pensasalueita ja osa
erityyppisiä niittyjä ja kosteikkoja.
13.
1.
11.
6.
7.
2.
5.
7.
3.
6.
9.
8.
2.
2.
7.
4.
7.
- Olemassa olevat kuuset ja lehtipuut säilytetään ja uusia istutuksia tehdään harkiten.
2.
5.
6.
6. Selänteen reunan vahvistaminen
11.
2.
10.
11.
11.
10.
9.
5.
5.
7.
12.
5.
9.
7. niitty- ja nurmipinnat
(myös tekonurmipinnat)
- Osa alueesta on tekonurmea, osa leikattavaa nurmea ja osa niittyä.
11. olemassaolevat säilytettävät puustot
- Hiihtostadionin alue toteutetaan niitty- ja nurmialueina. Kosteikkoihin istutetaan koristeheiniä.
9. pysäköintialueen ympäristö
8. hotellin piha
- Suunnitellaan erillisen pihasuunnitelman mukaan.
- Näkymä järvelle säilytetään.
- Lajeina suositaan havupuita, jalokuusia ja matalia
havuja.
- Alueelle istutetaan tiheydeltään vaihtelevia
koivuja haaparyhmiä selviksi, yksilajisiksi
alueiksi. Suurmäentien ja kevyenliikenteenväylän välikaistan puut istutetaan samalla
lajilla kuin kevyenliikenteenväylän toisen
puolen puut.
- Jatkosuunnittelussa on huomioitava
maastonmuotoilu.
10. urheiluraitin pysäköintialueen puoleinen laita
- Tiheitä pensasryhmiä istutetaan geometrisiksi alueiksi kumpujen päälle.
- Noin 1,5 metriä korkeat kummut piilottavat
pysäköidyt autot talvisinkin.
12. pesäpallopäädyn pysäköintialue suunnitelman mukaan
13. luonnontilaisena säilytettävä Noro ja sen ympärillä oleva alue
- Paikoitellen istutetaan kolmen puun puuryhmiä.
- Puiden aluskasvillisuus on niittyä ja
jyrkissä luiskissa peittopensaita.
16.01.2015
49
2. YLEISSUUNNITELMA
aidat ja taitorakenteet
aidat
MAASTON SUOJARAKENTEET
TUKIMUURIT
SILLAT
Urheilulaakson kenttien aidat toteutetaan
kolmilankaverkkoaitoina. Käytettävien aitojenkorkeus vaihtelee matalista 1,2 metriä korkeista
aidoista kenttien kaksimetrisiin päätyaitoihin,
joita korotetaan päätyverkoilla. Aitojen silmäkoot valitaan niin, että laaksotilan näkymät ja
avoin tunnelma säilyy. Aitojen värit määritellään alueen kokonaisilmeeseen sopiviksi.
Jousiammunta-alueen ja ensilumenladun
säilytyspaikan ympärille muotoillaan maavallit
erillisen suunnitelman mukaan. Valleille istutetaan kasvillisuutta.
Suunnittelussa on pyritty välttämään taitorakenteita.
Alueelle rakennetaan neljä uutta siltaa, jotka
sujuvoittavat laakson poikittaista liikennettä ja
kulkua eri puolilla sijaitseviin toimintoihin.
JATKOSUUNNITTELU
•
Juniorikenttien kolmilankaverkkoaidat ja niiden pylväät
suunnitellaan niin, että alueen talvikäyttö hiihto- ja ampumahiihtostadionina on mahdollista.
Vaihtoehtoisesti jousiammuntapaikan suojarakenteet voidaan rakentaa seinämien avulla.
Myös väliaikaisen ampumahiihtostadionin
ampumavalli rakennetaan tapahtumien ajaksi
seinäpaneeleista.
JATKOSUUNNITTELU
•
Suojarakenteet suunnitellaan turvamääräysten mukaisiksi.
PORTAAT
Laakson keskivaiheilla, suurten korkeuserojen
kohdilla toimintojen välisiä reittejä toteutetaan
paikoin maastoportaina, jotta niillä on helppo
liikkua.
Niitä on käytetty vain saapumisaukion jäsentämiseen.
Lisäksi skeittipuiston reunaan on mahdollista
tehdä kiipeilyseinä, joka toimii samalla tukimuurina. Skeittialue on mahdollista toteuttaa
myös maastonmuokkauksilla niin, ettei tukimuuria tarvita.
JATKOSUUNNITTELU
•
Maavalleihin suurten kenttien väliin voidaan pengertää
kesäkäyttöön tarkoitettuja rinnekatsomoita.
•
Kiipeilyseinän suunnittelussa tulee käyttää ammattitaitoista kiipeilyreittien suunnittelijaa.
•
Kiipeilyseinä suunnitellaan samalla skeittipuiston turvallisuusmääräykset täyttäväksi aidaksi.
•
Mikäli seinä suunnitellaan korkeammaksi kuin 2 metriä,
tulee sen alle tehdä turva-alusta.
•
Tukimuurit suunnitellaan korkeatasoisiksi. Niitä käytetään
ohjaamaan kulkua saapumisaukiolta ja jäsentämään tilaa
sekä tarvittaessa kaupunkikuvallisista syistä esimerkiksi
pysäköintialueiden päädyissä.
•
Muureihin voidaan integroida opasteita.
JATKOSUUNNITTELU
•
Monitoimikentän ja 70 x 105 m:n kokoisen jalkapallokentän väliset portaat suunnitellaan niin, että ne palvelevat
pengerrykselle suunniteltuja mahdollisia rinnekatsomoita.
Kolme latusiltaa rakennetaan niin, että latu
kulkee kevyen liikenteen väylän yli. Sillat
mitoitetaan huoltoliikenteelle, ja latukoneelle.
Latusilloissa varaudutaan kaksisuuntaiseen
liikenteeseen ja yhteislähtökilpailut mahdollistavaan 6 metrin leveyteen.
Neljäs silta on 3 metriä leveä kevyen liikenteen silta, jota pitkin voi kulkea BMX-alueelle
pyörien kanssa turvallisesti. Tämä silta vie
ladun ylitse.
JATKOSUUNNITTELU
•
Jatkosuunnittelussa tutkitaan luiskaamistarve siltakohtaisesti.
•
Tarkistetaan, että ladut, rullahiihtoradat, reittipituudet ja
latusillat täyttävät eri kilpailukäytön suunnitteluohjeet.
Aitojen silmäkoot valitaan laaksotilan avointa tunnelmaa tukemaan. Aitojen korkeudet vaihtelevat toiminnasta riippuen. Kiipeilyseinä toimii myös tukimuu- Ampumahiihtostadionin suojaseinät voidaan toteuttaa lasiseinin tai
Yllä esimerkit monitoimiareenan ja BMX-radan aitaamisesta.
rina.
puuseinin. Kuvat Marko Kurvinen, Suomen Biathlon oy.
50
16.01.2015
Karttaselitteet:
2 m korkea aita + päätyverkot
aita 1.2 m kaukaloreunoin
1.2 m matala bmx-alueen aita
kiipeilyyn tarkoitettu betoninen muuri, joka
toimii samalla tukimuurina
olemassa olevat pesäpallostadionin aidat
maaston suojavallit
portaat
kentän portti
olemassa olevat latusillat
uudet latusillat
uusi kevyen liikenteen silta
16.01.2015
51
2. YLEISSUUNNITELMA
opastussuunnitelma
tienvarsiopastus
Puijon visuaalinen ilme näkyy opasteissa.
Tällä hetkellä urheilulaaksoon ei ole lainkaan
opasteita Viitostieltä. Väliaikaisena toimenpiteenä tulee Puijon tornille ja urheilulaaksoon ohjaavat liikenneopasteet uusia siten,
että opastus on yksiselitteinen. Kaupungin
olemassa olevaa kevyen liikenteen viitoitusta
päivitetään niin, että siinä näkyvät myös Puijon
urheilualueen kevyen liikenteen väylät.
Puijon urheilulaaksolle tehdään omaleimainen graafinen ulkoasu, jota noudatetaan koko
alueella.
Alueen saapumisporteille
tehdään opastekartat, joissa näkyvät alueen toiminnot. Urheilualueille tehdään suorituspaikkakohtaiset käyttöohjeet.
Alueen visuaalinen ilme näkyy myös ohjaavissa ja opastavissa teksteissä myös esimerkiksi toimintaraitin asfaltilla, kahvila- ja huoltokonteissa sekä toimintojen yhteydessä olevissa
maalatuissa teksteissä.
Puijon urheilulaaksoon sijoitetaan yksi Puijon
pääopastuspaikka.
JATKOSUUNNITTELU
52
opastus
•
Opastussuunnitelmassa suunnitellaan yhteneväinen Puijon ilmettä edustava opastekokonaisuus, joka kattaa koko
urheilulaakson: sen opastekartat, toiminta-aluekohtaiset
opasteet, kontit, luonnonsuojelualueen opasteet ja esteettömyydestä kertovat opasteet.
•
Saapumisalueiden yhteyteen tehdään uudet opastuspisteet, jotka sisältävät kartan koko urheilulaakson alueesta ja
urheilutoimintojen sijainneista.
•
Alueelle saapuville suunnitellaan selkeä ja yksiselitteinen
opastusjärjestelmä: bussit, huoltoajot, yleisö, tapahtumapaikat ja alueen käyttäjät.
•
Opastuksen visuaalinen ilme suunnitellaan jo ensimmäisen rakennusvaiheen yhteydessä, jotta opasteet toimivat
ohjaavana ja informatiivisena selitteenä siitä, mitä alueella
tapahtuu.
•
Opastesuunnitelman konseptin luomiseen käytetään asiantuntijaa, jolla on kokemusta opastusjärjestelmien kehittämisestä.
•
Pääopasteet toteutetaan sähköisinä siten, että niillä voidaan opastaa tapahtumissa reaaliaikaisesti.
•
Pääopasteiden sisältö toteutetaan niin, että se on ladattavissa mobiililaitteilla.
•
Jatkosuunnittelussa huolehditaan, että alueelle tulee myös
kasvillisuudesta kertovia opastauluja.
JATKOSUUNNITTELU
•
Urheilualueen eri toiminnot viitoitetaan Puijonlaaksontien ja
Suurmäentien kevyen liikenteen väyliltä, ja nämä huomioidaan urheilualueen viitoituksessa siten, että viitoituksesta
tulee jatkuva.
•
Jatkosuunnittelussa joukkoliikennepysäkit nimetään opastussuunnitelman linjausten mukaan.
•
Tienvarsiopastus kartoitetaan moottoritieltä Puijon tornille
ja katuverkostosta urheilulaaksoon.
Opastustauluissa havainnollistetaan alueen toimintoja kartoin ja kuvin. Turun Ruissalossa sijaitsevan Saaronniemen
matkailu- ja virkistysalueen opastus 2014. Suunnitelma ja kuva: WSP Group, Design Studio.
Urheilutoiminnoille tehdään selkeät opasteet, jotka sisältävät kartan alueesta lajikuvauksineen sekä tarpeelliset
selitteet toiminnoista.
16.01.2015
Puijon visuaalinen ilme näkyy opasteissa kantavana
teemana läpi urheilulaakson.
Kontit ovat osa Puijon opastusta ja visuaalista ilmettä.
Konteissa voidaan kuvata urheilun historiaa ja alueen
toimintoja.
i
K
K+i
K+i
i
K+i
K
i
K+i
K+i
K+i
Karttaselitteet:
i
K
i
K
K+i
i
i
K+i
olemassa oleva opastuspiste
olemassa oleva opastuskartta
olemassa oleva luontoopastuspylväs poituva opastuspylväs
uusi opastuspiste, joka sisältää
kartan ja kuvaukset laakson
urheilutoiminnoista
uusi urheilutoiminnosta kertova
opastuskyltti uusi liikenneopastus pylväs
uusi luonto-opastuspylväs; noro,
kosteikko,
ensilumenlatu ja rullahiihtoreitti
latu- ja virkistysreitit
reitti luonnonsuojelualueelle
luonnonsuojelualueen reuna
yhteys keskustaan
non-stop bussit ja tilausliikenne
hiihtosuunta
Olemassaolevat opasteet kaipaavat selkeyttämistä. Puijon urheilulaaksoon tulee
opastaa saavuttaessa Viitostien eri suunnilta sekä keskustasta.
16.01.2015
53
2. YLEISSUUNNITELMA
tapahtumakäyttö
tapahtumat
JATKOSUUNNITTELU
Puijo on tunnettu kansainvälinen talviurheilutapahtumien keskus. Kuopiolla on hyvät edellytykset järjestää Puijon urheilulaakson alueella eri
lajien kilpailuja paikallisista kilpailuista kansainvälisiin arvokilpailuihin. Alue sopii myös soveltavan urheilun kilpailuihin.
•
Suuremmissa tapahtumissa paikoitus suunnitellaan
tapahtumakohtaisesti muualle ja alueelle tulee vain nonstop-bussit.
•
Pienemmissä tapahtumissa alueen pysäköintikapasiteetti
400 paikkaa riittää.
•
Alueelle sijoitetaan VIP, media, ja LE pysäköinti tapahtumakohtaisesti.
•
Jatkosuunnittelussa tutkitaan voidaanko Suurmäentie
muuttaa yksisuuntaiseksi.
Puijon urheilulaaksoon voidaan sijoittaa myös
erikokoisia ja erilaisia tapahtumia.
•
mäkihypyn ja yhdistetyn maailmancuptapahtumat
•
Hopeasomman loppukilpailut
•
SM-tason hiihtokilpailut
•
Power Cup, maailman suurin juniorilentopallotapahtuma
•
ampumahiihdon IBU-cup
•
Itä–Länsi-pesäpallo-ottelu
•
Nuorten talviolympialaiset (koko Kuopion
alue)
•
Opiskelijoiden Talviuniversiadit
•
juniorijalkapalloturnaukset
•
massatapahtumat esim. pesäpallo-, lentopallo- ja jalkapalloturnaukset
•
Alue soveltuu myös muille kuin urheilutapahtumille, esim. konserteille, ulkoilmaelokuville, koiratapahtumille.
Puijo on tunnettu talviurheilutapahtumistaan. Kuvat Kuopion kaupunki.
54
16.01.2015
huoltoalueen muuntuminen tapahtumiin, esim. Mäkihypyn ja yhdistetyn
mc-tapahtumat
•
15 huoltorekkaa, Yhdistetyn Mc-tapahtuma.
•
25 huoltokoppia, mäkihypyn Mc.
tapahtumakäyttö
tilausajoliikenne suurtapahtumissa, esim. powercup
•
Puijonmäen päädyn alue bussipaikoitusalueeksi, mahtuu noin. 28 tilausajobussia
•
Saapumisaukio suunnitella siten, että sitä voidaan käyttää bussien pysäköimiseen tapahtumien aikana, aukiolle mahtuu 10 bussia.
•
Saapumisaukiolla saatto on järjestetty niin, etteivät bussista poistuvat joudu ylittämään tietä
tai lähtevän bussin reittiä.
•
Parkkikampa mahdollistaa bussien pysäköinnin sekä myös alueen rajaamisen aidalla.
non stop bussit ja jonotusalueet
Näyttely, myyntitapahtuma
•
•
Saapumisaukiolle on mitoitettu 13 metriset non-stop-bussit jonotusalueineen.
Esimerkki iso teltta, 21 teosta/kojua, 500 hlöä.
Urheilutapahtuma, jalkapallo-ottelu
ulkoilmatapahtuman Ruokailun järjestäminen
•
•
5 kojua, 300 hlöä.
Esimerkki n. 30 ruokapöytää, 3 ruokakojua, 150 hlöä.
16.01.2015
55
2. YLEISSUUNNITELMA
18.
Vaiheistuksen osa-alueet
18.
1.
5.
19.
2.
14.
4.
3.
10.
9b
6.
Puijon urheilulaakson suunnitelma on monivuotinen pitkän aikavälin
suunnitelma, joka toteutetaan vaiheittain.
15.
13.
12.
11.
16.
9a
8.
7.
Kustannuslaskennan osa-alueet:
1. Ensilumen varastoalue
2. Ensilumenlatu ja rullahiihtorata
Oheiseen kustannusjakokaavioon on merkitty osa-alueet kaupungin
investointisuunnittelua varten. Vaiheistukselle ei kuitenkaan ole
määritetty aikataulua, eikä vaiheita ole sisällytetty kaupungin
investointiohjelmaan.
3. Huoltorakennuksen edustan kolme junnukenttää
Toimintojen toteutusjärjestys ratkaistaan kaupungin tai
toimijoiden rahoituspäätösten myötä.
6. Halli
yksityisten
4. Saapumisaukio
5. Mäen puoleinen kevyen liikenteen väylä + Puijon portaiden valaistus
7. Hotelli
Jatkosuunnittelussa tulee sovittaa yhteen kaupungin eri toimijoiden
hankkeet.
8. Kevyenliikenteenväylän siirto Suurmäentien varteen
Areenan toteuttaminen on mahdollista asemakaavatyön valmistuttua.
10. Toimintaraitti: pulkkamäki. leikkikenttä, kuntoilu
Yleissuunnitelman kustannukset on laskettu joulukuussa 2014 In-infra.
net- kustannuslaskentaohjelmalla. Aluekerroinlukuna on ollut 1,0 ja
Maku-indeksi on ollut (2005 = 100 4.11.2011) 127,7.
11. Iso jalkapallokenttä
Kustannukset on laskettu yleispiirteisesti pinta-aloittain yleissuunnitelmatarkkuudella.
Kustannukset täsmentyvät suunnittelun edetessä.
Jatkosuunnittelu edellyttää alueen massojen suunnitellua, hulevesien
halintasuunnitelman, maaperätutkimuksia ja kartoituksia.
9. Pysäköintikammat a) ja b)
12. Jousiammunta
13. BMX
14. Skeitti + kiipeilyseinä
15. Monitoimikenttä
16. Esteradat, lähiliikunta, miniareenat
17. Opastus
18. Latusillat Rypysuontien päädyssä
19. Pesäpallostadionin ja jääradan valaistus
20. Hyppyrimäen valonheittimet
56
16.01.2015
3. KUSTANNUSLASKELMA
Kustannukset on laskettu eriteltyinä seuraavasti:
1. Ensilumen varastoalue
700 000 €
Varastorakennus
285 000 €
2. Ensilumen latu ja rullahiihtorata
1 200 000 €
3. Kolme junnukenttää
1 900 000 €
4. Saapumisaukio
572 000 €
5. Mäen puoleinen klv + Puijon portaiden valaistus
100 000 €
6. Areenan viherurakointi
349 000 €
Areena rakennus
16 000 000 €
7. Hotellin viherurakointi
10 000 €
Hotelli rakennus
12 000 000 €
8. Kevyen liikenteen väylän siirto Suurmäentien varteen
551 000 €
9. Pysäköintikampa a)
1 163 000 €
Pysäköintikampa b)
70 000 €
10. Toimintaraitti: pulkkamäki. leikkikenttä, kuntoilu
581 000 €
11. Iso jalkapallokenttä
1 907 000 €
Kuplahalli 600 000 €
12. Jousiammunta
291 000 €
13. BMX
632 000 €
14. Skeitti + kiipeilyseinä
660 000 €
15. Monitoimikenttä 690 000 €
16. Esteradat, lähiliikunta, miniareenat
296 000 €
17. Opastus
85 000 €
18. Latusillat Rypysuontien päädyssä 208 000 €
Muut:
Valaistus:
19. Pesäpallostadionin ja jääradan valaistus
200 000 €
20. Hyppyrimäen valonheittimet
130 000 €
41 180 000 €
Yhteensä puijon urheilulaakson yleissuunnitelma
16.01.2015
57
1. ENSILUMEN VARASTOALUE
2. ENSILUMEN LATU JA RULLAHIIHTORATA
NimiKustannus
58
3. KOLME JUNIORIKENTTÄÄ
NimiKustannus
NimiKustannus
Maa- ja pohjarakenteet
Olevat rakenteet ja rakennusosat
Maaleikkaukset ja -kaivannot Penkereet, maapadot ja täytöt
143 635 €
55 178 €
59 623 €
28 834 €
246 190 €
124 157 €
88 603 €
33 430 €
143 876 €
31 963 €
59 623 €
75 218 €
Päällys- ja pintarakenteet
Päällysrakenteen osat
Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset
Kasvillisuusrakenteet
Urakoitsijan kustannukset
360 203 €
226 302 €
1 587 €
132 314 €
503 839 €
362 497 €
301 347 €
61 150 €
669 588 €
659 422 €
1 587 €
10 165 €
Järjestelmät
Elementtiverkkoaita (kolmilanka-aita) (kork. 1,2m) 55 517 €
55 517 €
Yhteensä
Suunnittelutehtävät
Rakennuttamis- ja omistajatehtävät
609 645 €
Koko hanke yhteensä (Alv. 0%)
700 000 €
105 806 €
45 723 €
45 876 €
91 599 €
16.01.2015
Rakennustekniset rakennusosat
252 000 €
Silta luiskausten kanssa
104 000 €
Valaistus (valonheittimet, 6m pylväät, perustukset) 148 000 €
Rakennelmat ja kalusteet
2 000 €
860 686 €
180 744 €
Yhteensä
1 041 431 €
1 200 000 €
78 107 €
78 368 €
156 475 €
Valaistus (valonheittimet, 24m kartiomastot,
orsirakenteet, pulttikori, perustukset)
480 600 €
480 600 €
1 349 580 €
283 412 €
Yhteensä
1 632 992 €
1 900 000 €
122 474 €
122 883 €
245 357 €
4. SAAPUMISAUKIO
NimiKustannus
97 497 €
29 828 €
9 166 €
58 503 €
287 202 €
108 484 €
9 985 €
168 734 €
26 000 €
Valaistus (valonheittimet, 4m pylväät, perustukset)
26 000 €
410 699 €
86 247 €
Yhteensä
496 946 €
572 000 €
37 271 €
37 395 €
74 666 €
5. MÄEN PUOLEINEN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ +
PUIJON PORTAIDEN VALAISTUS
NimiKustannus
8. KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ SUURMÄENTIEN
VIERESSÄ
NimiKustannus
13 265 €
7 015 €
6 111 €
139 €
96 744 €
43 930 €
17 015 €
35 798 €
40 792 €
34 432 €
6 360 €
Valaistus (valonheittimet, 6m pylväät, perustukset)t
18 000 €
18 000 €
72 057 €
299 077 €
71 473 €
227 603 €
395 820 €
Yhteensä
478 943 €
551 000 €
Yhteensä
15 132 €
87 190 €
6 539 €
6 561 €
13 100 €
83 122 €
35 921 €
36 040 €
71 961 €
100 000 €
16.01.2015
59
10. TOIMINTARAITTI
9. PYSÄKÖINTIKAMPA A)
NimiKustannus
NimiKustannus
356 064 €
119 268 €
30 365 €
206 432 €
349 482 €
159 560 €
189 922 €
268 913 €
301 347 €
Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 31 748 €
75 728 €
130 000 €
130 000 €
835 546 €
Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät
Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät
42 929 €
42 929 €
Kontti (wc + suihku) Kontti (Eristetty, lämpöpatterit)
Valaistus (yleisvalaistus, projektorivalaisimet, 6m pylväät, perustukset)
44 000 €
8 000 €
7 000 €
175 469 €
Yhteensä
1 011 036 €
1 163 000 €
75 826 €
76 079 €
151 904 €
9. PYSÄKÖINTIKAMPA B)
NimiKustannus
60
11. ISO JALKAPALLOKENTTÄ
13 918 €
3 709 €
41 €
10 168 €
36 409 €
16 083 €
20 327 €
50 327 €
Yhteensä
60 896 €
70 000 €
10 569 €
4 567 €
4 582 €
9 150 €
16.01.2015
136 500 €
44 967 €
31 916 €
59 617 €
29 000 €
417 665 €
87 710 €
Yhteensä
505 374 €
78 107 €
78 368 €
156 475 €
581 000 €
NimiKustannus
473 273 €
94 890 €
39 483 €
338 900 €
582 974 €
538 350 €
44 624 €
Järjestelmät
Elementtiverkkoaita (kolmilanka-aita) (kork. 1,2m) Tekonurmen tasauskerros
Perustus- ja tukirakenteet Tekonurmen tasauskerros
orsirakenteet, pulttikori, perustukset) Urakoitsijan kustannukset
36 780 €
36 780 €
13 780 €
276 814 €
43 034 €
13 780 €
220 000 €
1 369 841 €
287 667 €
Yhteensä
1 657 508 €
1 907 000 €
122 474 €
122 883 €
249 041 €
12. JOUSIAMMUNTA
13. BMX
14. SKEITTI + KIIPEILYSEINÄ
NimiKustannus
NimiKustannus
38 823 €
1 403 €
2 109
35 311 €
40 408 €
20 077 €
20 331 €
Järjestelmät
55 517 €
Muut rakennusosat
BMX-rata
Silta luiskausten kanssa
313 000 €
200 000 €
104 000 €
9 000 €
454 236 €
Yhteensä
549 626 €
632 000 €
Yhteensä
130 000 €
130 000 €
209 230 €
43 938 €
252 961 €
18 988 €
19 051 €
38 039 €
291 000 €
21 482 €
10 453 €
3 925 €
7 104 €
119 754 € €
119 754 €
95 390 €
41 222 €
41 359 €
82 581 €
NimiKustannus
2 596 €
648 €
973 €
975 €
1 766 €
1 766 €
Järjestelmät
55 517 €
Skeitti Kiipeilyseinä asennuksineen (ei sisällä maatöitä)
480 600 €
396 000€
65 000 €
9 000 €
474 362 €
Yhteensä
573 978 €
660 000 €
16.01.2015
99 616 €
43 048 €
43 192 €
245 357 €
61
15. MONITOIMIKENTTÄ
16. ESTERADAT, LÄHILIIKUNTA, MINIAREENAT
17. OPASTUS
NimiKustannus
134 266 €
68 396 €
48 179 €
17 690 €
231 802 €
203 080 €
28 722 €
Järjestelmät
Elementtiverkkoaita (kolmilanka-aita) (kork. 1,2m) Rakennustekniset rakennusosat
62
55 517 €
55 517 €
130 000 €
130 000 €
496 068 €
24 803 €
Yhteensä
600 242 €
690 000 €
45 018 €
45 168 €
90 186 €
16.01.2015
NimiKustannus
12 009 €
6 347 €
5 662 €
Järjestelmät
55 517 €
Tekniikkarata (9 laitetta) asennuksineen
Miniareenat (2kpl)
Kuntolaitteet asennettuna
200 545 €
16 500 €
34 000 €
Yhteensä
257 191 €
296 000 €
150 045 €
212 554 €
44 636 €
19 289 €
19 354 €
38 643 €
NimiKustannus
Visuaalinen ilme
Ilmeen peruselementit, ohje
10 000 - 25 000 €
Opasteet (karttaopasteet x 5kpl)
Aluekartta (suunnittelu ja toteutus) Aluekartta (tuotanto suunnittelun jälkeen)
30 000 - 40 000 €
15 000 €
5000 €
Luonto-opastus (teksti+kuva x 4kpl)
10 000 - 20 000 €
Yhteensä: (Alv. 0%)
85 000 €
rakennukset, muut
6. AREENA
1. VARASTORAKENNUS ENSILUMEN VARASTOALUEELLE
NimiKustannus
7. HOTELLI
NimiKustannus
NimiKustannus
220 027 €
125 460 €
86 487 €
8 079 €
6 089 €
2 009 €
41 €
4 040 €
30 829 €
16 236 €
14 593 €
250 856 €
1 106 €
1 106 €
7195 €
Yhteensä
52 680 €
303 536 €
22 765 €
22 841 €
45 606 €
349 100 €
Yhteensä
1 511 €
8 706 €
653 €
655 €
1 308 €
10 000 €
Rakennus
Ei sisällä urakoitsijan kustannuksia,
suunnittelutehtäviä,
rakennuttamis- ja omistajatehtäviä
285 000 €
11. KUPLAHALLI
NimiKustannus
Rakennus
600 000 €
suunnittelutehtäviä, rakennuttamis- ja omistajatehtäviä.
Perustukset laskettu tehdyksi jo jalkapallokentän
yhteydessä.
18. LATUSILLAT RYPYSUONTIEN PÄÄDYSSÄ
NimiKustannus
Silta luiskausten kanssa (2kpl)
Rakennus 2000 € / k-m2 ( yht. 8000 k-m2)
16 000 000 €
16 000 000 €
Rakennus 3000 € / k-m2 ( yht. 4000 k-m2)
600 000€
208 000 €
208 000 €
208 000 €
19. PESÄPALLO JA JÄÄRATA
NimiKustannus
12 000 000 €
200 000 €
200 000 €
200 000 €
20. HYPPYRIMÄET, ALASTULORINTEET
NimiKustannus
Valaistus (valonheittimet)
16.01.2015
130 000 €
130 000 €
130 000 €
63
4. TOTEUTUS- JA RAHOITUSMALLIT
Hernesaaren kuplahalli Helsingissä,
Seura PPJ
Töölön pallokentän kuplahalli,
Seura HJK
Vantaan Energia -areena
Pallo Pojat Juniorit jalkapalloseuran omistamalla Hietaniemen juniorikupla Oy:llä on Hernesaaressa kausikupla. Halli sijaitsee Helsingissä
Hernesaaren kärjessä asemakaavassa osoitetulla varastorakennusten ja –laitosten korttelialueella. Sen toimenpidelupa on määräaikainen.
Töölön Urheilupuiston Pallokenttä 7:lle valmistuu
tammikuussa 2015 Töölön juniorijalkapallohalli.
Halli on ylipainehalli, joka pystytetään vuosittain
talviajaksi (lokakuu - huhtikuu). Halli mahdollistaa
laadukkaamman talviharjoittelun koko HJK-seurayhteisölle.
Energia-areena on Vantaan Myyrmäessä sijaitseva vuonna 2006 valmistunut urheiluhalli, johon
mahtuu 3 500 henkeä.
45x70m:n kokoisen tekonurmen ja hallin rakentamiseen ei ole saatu ELY-keskuksen avustusta,
koska vuokrasopimus ja toimenpidelupa ovat
lyhytaikaisia. Syynä tähän on se, että alueen
käyttö poikkeaa asemakaavassa määrätystä.
HJK Oy:n tytäryhtiö Helsinki Stadion Management (HSM Oy) on vuokrannut kenttä alueen 15
vuodeksi Helsingin kaupungilta. Vuokra-aika alkoi
1.4.2014.
Tekonurmi on rakennettu suoraan vanhan asfaltin päälle. Helsingin kaupungin liikuntavirasto on
vastannut tekonurmen aluskerrosten rakentamisesta, ja seura on rakennuttanut tekonurmen
sekä kausikuplan. Kuplahalli pystytetään ja puretaan vuosittain talkoilla.
Pallokentän pintarakenne vaihdetaan samassa
yhteydessä.
Energia-areena on Suomen käsipallomaajoukkueen, käsipalloseura Vantaan Atlaksen sekä
salibändyjoukkue Tapanilan Erän kotihalli.
Hankkeen tavoitteena on kehittää Kuopion
Pursiseura ry:n hallinnoimaa Pirttiniemen veneilykeskusta. Hanke edistää Kuopion alueen ja
koko Pohjois-Savon vesimatkailun kehittämistä
ja täydentää alueen satamapalveluja. Hankkeen
toteutus on aloitettu vuonna 2012.
Alueelle rakennetaan aallonmurtaja, uusia laituripaikkoja ja toimintakeskus Luotsi. Hanke lisää
asukkaiden ja veneilijöiden viihtyvyyttä alueella
ja kiinnostusta veneilyyn, kun toiminta laajenee
ja sen laatu paranee.
Hanke valmistuu vuoden 2015 aikana.
RAHOITUS
RAHOITUS
RAHOITUS
RAHOITUS
Kuplahalli on rahoitettu halliyhtiön omalla
pääomalla, kaikilta nykyisiltä ja uusilta jäseniltä
kolmen vuoden aikana kerättävällä 100 euron
olosuhdemaksulla sekä lainarahalla. Seura myy
hallivuoroja joukkueille. Liikuntavirasto on vuokrannut maan kiinteistövirastolta ja edelleen
seuralle.
Hallin rahoitus on toteutettu kaupungin lainarahalla ja yhtiön omalla rahoituksella. Helsingin
kaupunki myöntää enintään 40% kokonaiskustannuksista lainaa liikuntapaikkarakentamisrahastosta.
Kiinteistö Oy Länsi-Vantaan Liikuntalaitokset on
Vantaan kaupungin omistama yhtiö, jonka tarkoituksena on hoitaa ja ylläpitää yhtiön liikuntapaikkarakennuksia Myyrmäen urheilupuistossa.
Vuonna 2015 Kuopion Pirttiniemeen valmistuvan
valmistuvaa Luotsi toimintaja palvelukeskuksen
palvelukeskus Luotsia rakentamista on toteutettu
EU:n Manner-Suomen EAKR-ohjelman tuelle
tuella sekä ja Kuopion kaupungin myöntämällä
osarahoituksella.
Kentän pinnan uusintaa varten yhtiö on saanut
ELY-tukea Uudenmaan aluehallintovirastosta.
Lisäksi kokonaishanke on saanut Palloliiton
myöntämää HatTrick-tukea.
Kohteelle (PK7) 2014 suunnitellut Kaupungin investoinnit (noin 0,5 milj €) on kohdennettu
muuhun liikuntapaikkarakentamiseen.
64
Hallissa järjestetään urheilutapahtumien lisäksi
myös muun muassa konsertteja. Lisäksi merkittävä tulonlähde ovat erilaiset messutapahtumat,
joita järjestetään vuosittain noin 60 vuorokautta.
LUOTSI, toimintaja palvelukeskus
16.01.2015
Alueella on kaksi jäähallia, jalkapallohalli ja
-stadion sekä sisäliikuntahalli. Nämä rakennukset on vuokrattu vuokraa ja hoitovelvollisuutta
vastaan Myyrmäen Urheilupuisto Oy:lle, joka on
kiinteistöyhtiön tytäryhtiö.
Kiinteistöyhtiö vastaa kiinteistön omistajalle kuuluvista velvoitteista.
Lisäksi hanketta on rahoittanut Kuopion Pursiseura omalla rahoituksella ja. Se on myös osallistunut rakentamiseen käytetyllä suurella talkootuntimäärällä.
Kuvia parkista: syksy 2012
Kivikon
BMX-rata
Ratatyömaa
28.8.2012 toteutettiin public-private-partenship
-periaatteella,
ja kustannuksista vastasivat Helsingin
© Pyöräkrossiparkki 2013
kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus, Pyöräkrossiparkki
Oy ja sponsorit. Kuva ratatyömaasta: Pyöräkrossiparkki.
Pyöräkrossiparkki Kivikossa
Helsingissä, Seura BMX Helsinki Ry
Rautatientorin Jääpuisto
Suvilahden Skeittiparkki
Helsingissä Kivikon liikuntapuistossa sijaitsee
Suomen ensimmäinen kansainväliset mitat täyttävä BMX Racing- eli pyöräkrossirata. Radan
rakennuttaja on BMX Helsinki Ry:n omistama
Pyöräkrossiparkki Oy, joka on vuokrannut radan
yhdistykselle. Liikuntavirasto on puolestaan vuokrannut maapohjan Pyöräkrossiparkki Oy:lle. Rata
valmistui syksyllä 2012, ja se avattiin yleisölle
vuoden 2013 keväällä.
Helsingin kaupungin liikuntaviraston elämyksellinen tekojäärata sijaitsee Rautatientorilla.
Jääpuistoksi nimetty luistinrata sisältää 52 x 24
m:n suuruisen tekojään huoltojärjestelmineen.
Lisäksi Jääpuistossa on kahvila, luistinvuokrauspiste ja esitystekniikkaa erilaista ohjelmaa varten.
Suomen Rullalautaliitto ry vuokrasi 2011 Helsingin tilakeskukselta 900 m2 tontin Kalasatamasta
väliaikaista skeittipuistoa varten.
Lemminkäinen rakensi koko radan pintakerrosten muodon viimeistelyä lukuun ottamatta. Rata
on toteutettu ympäristöystävällisesti: siinä on
käytetty lähes pelkästään kierrätysmateriaaleja,
kuten murskattua betonia ja uusioasfalttia.
astajien itse rakentamia skeittiparkkeja. Rahoitus on useimmiten
la. Työ itsessään on ollut täysin palkatonta, joten Diy-parkkien Radan pinta-ala on 70 x 120 metriä ja sen pituus
noin 350 metriä. Maa-ainesta käytettiin yhteensä
maisesti rakennettuihin skeittiparkkeihin.
noin 10 000 m3 ja asfalttia tehtiin noin 1 500 m2.
Radan ympärille rakennettiin aitaa yhteensä 400
metriä.
Helsingin rautatieaseman jääpuisto toteutettiin yhdessä
Liikuntaviraston, Korjaamo groupin ja eri sponsoritahojen
kanssa. Kuva: Korjaamo group.
Kalasataman skeittipuisto toteutui aktiivisten harrastajien
toimesta. Suomen Rullalautaliitto ry hankki rahoituksen
materiaaleihin Opetusministeriöltä ja muilta eri sponsoreilta. Kuva: Betoniskeittiparkkiopas, Suomen rullalautaliitto ry.
Maaliskuuhun asti avoinna olevan Jääpuiston pääsymaksut pyritään pitämään kaupungin
muiden toimipisteiden tasolla. Ne ovat kuitenkin
hieman korkeampia verrattuna muihin tekojääratoihin verrattuna, koska palvelutkin ovat laajemmat. Peruspalveluiden lisäksi siellä järjestetään
erilaisia teemapäiviä ja -iltoja sekä laajempia,
kaikkia kaupunkilaisia kiinnostavia talvitapahtumia.
Jääpuisto on Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkasen suunnittelema ja Vepe Oy:n rakentama. Taustalla on lisäksi joukko yrityksiä jotka
sponsorointi-investoinneillaan ovat mahdollistaneet Jääpuiston toiminnan.
Aluksi skeittiparkkia rakensi kymmenkunta
aktiivista harrastajaa ilman aikaisempaa kokemusta betonisesta skeittipuistorakentamisesta.
Syksyllä saapui avuksi betonityöt osaavaa talkooporukkaa Ruotsista ja Englannista. Seuraavana
keväänä 2012 vapaaehtoiset rakensivat pyramidikulman omin avuin.
Parkkiin on syntynyt jotain uutta joka kesä,
kuten Janne Saarion vetämän arkkitehtityöpajan aikaan saama grillikaari. Työt jatkuvat edelleen keväällä 2015 ja kesällä parkin on tarkoitus
valmistua.
Suvilahden skeittiparkki on rakennettu täysin
vapaaehtoisvoimin ja sponsoritulot on käytetty
suoraan materiaalikustannuksiin.
Suvilahden skeittiparkin myötä talkooväki sai
rakennusurakan myös Maunulan betonisesta
minirampista, ja onnistuneen urakan jälkeen
syntyi firma Concrete proof.
RAHOITUS
RAHOITUS
RAHOITUS
Hankkeen kustannuksista vastasivat Helsingin
kaupungin liikuntavirasto, Uudenmaan ELY-keskus ja Pyöräkrossiparkki Oy.
Suunnittelu- ja rakennuskustannuksiin on kulunut yli 1 110 000 euroa. Hankkeen on rahoittanut
Helsingin kaupungin liikuntavirasto, joka vastaa
myös jääradan huollosta.
Materiaalikustannuksia
ovat
rahoittaneet
Opetusministeriö ja sponsorit, kuten Nuorisoasiainkeskus, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, ja tuotesponsorit. Parkki oli osana Helsinki
World Design Capital vuotta.
Kivikon Pyöräkrossiparkki toteutettiin public-private-partnership-periaatteella, jota on aiemminkin käytetty onnistuneesti liikuntaviraston ja sen
yhteistyökumppaneiden
yhteishankkeissa,esimerkiksi Kivikon Lumiparkissa ja Rautatientorin
Jääpuistossa. Toimintamalli pohjautuu kaupungin
strategiassakin määriteltyyn tavoitteeseen löytää
uusia yhteistyötapoja hankkeiden toteuttamiselle.
Jääpuiston operatiivinen toiminta on ulkoistettu
Korjaamo Group Oy:lle, joka Helsingin kaupungin toimeksiannosta vastaa Jääpuiston konseptin ja visuaalisen linjan kehittämisestä, sisällön
ja markkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta,
sponsorointimallin ja yritysyhteistyön rakentamisesta, sekä vuokraamon, kahvilan ja ohjelman
tuotannosta.
16.01.2015
65
5. LIITTEET
1. hissiselvitys
Linjaus 1
Linjaus 2
Linjaus 3
KIINTEÄ TUOLIHISSI
- tuoliin noustaan hissin
ollessa liikkeessä
KISKOKÖYSIRATA
66
- kiskoköysirata on kiskoilla
kulkeva, köysivetoinen
vaunujärjestelmä
IRROITETTAVA
GONDOLIHISSI
- gondolit kuljetetaan asemien
läpi hyvin hitaalla nopeudella
köydestä irroitettuina, mikä tekee
kyytiin nousemisesta helppoa
RYHMÄKÖYSIRATA
16.01.2015
- kaksi kiinteää gondoliryhmää,
jotka kulkevat asemien välillä
edestakaisella liikkeellä asemilla
pysähtyen
HISSIN KÄYTTÖTARKOITUS:
Hissin/ hissien tulee palvella Puijon tornissa vierailevia turisteja, mäkihyppytornin hyppääjiä ja
laskettelurinteen käyttäjiä. Matka on mäkimontusta tornille ja takaisin. Ratkaisun toivotaan kannustavan
matkailijoita hissin käyttöön.
NYKYTILANNE:
Nykyinen hissi palvelee tällä hetkellä ensisijaisesti mäkihyppääjiä ja laskettelijoita ja on käytettävissä
suksilla. Ankkurihissi muutetaan tuolihissiksi mäkihypyn MC-kilpailujen ajaksi.
HISSIN MAHDOLLISET SIJOITUSPAIKAT: Hissille on kolme vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: nykyisen hiihtohissin linjaus hyppyrimäkien pohjoispuolella
ja/tai vanhan hyppyrimäen aukean kohdalla tai metsän halki uuden hotellin yhteyteen. Kahdessa
ensimmäisessä vaihtoehdossa maisemalle koituva haitta on pienin mahdollinen. Ei ole kuitenkaan
mahdollista löytää paikkaa jossa pysyteltäisiin luonnonsuojelualueen ulkopuolella ja joilla ei olisi vaikutuksia
luonnonsuojelualueelle.
KUSTANNUKSET:
Kaikki kustannukset on ilmoitettu tekniselle laitetoimitukselle ilman asennusta ja perustustöitä.
Kokonaiskustannusarviota varten on teknisen laitetoimituksen hintaan lisättävä n. 50 %. Huoltokustannusten
osuudeksi arvioidaan karkeasti ~5 % hankintahinnasta vuosittain.
KIINTEÄ TUOLIHISSI
KUSTANNUKSET KÄYTTÄJÄT
1.55 milj. euroa
4 hengen hissi
1.15 milj. euroa
2 hengen hissi
TYÖVOIMA
3 henkilöä töissä
+ 1 välipysäkille
IRROITETTAVA
GONDOLIHISSI
+ väliasema
1 milj. euroa
TYÖVOIMA
+ 1 välipysäkille
RYHMÄKÖYSIRATA
+ väliasema
1 milj. euroa
TYÖVOIMA
+ 1 välipysäkille
TYÖVOIMA
mahdollista
automaattikäyttö
ilman jatkuvaa
valvontaa
TILAVARAUS
Lähes uusittu
alahissiasema 2
hengen hississä,
uusi yläasema,
valvomo ja
tekninen rakennus
REITTI
Noin 8-10 metriä
leveä alue
KAPASITEETTI
1000-2400
Urheilu- ja
matkailukäyttö. henkeä
tunnissa
riippuen vaunuVie pienet
lapset, lasten- jen määrästä
(nopeus 5m/s)
rattaat ja
liikuntarajoitLevillä 1000/h
teiset.
17kpl / 4 henk.
KAPASITEETTI
400 henkeä
Urheilu- ja
matkailukäyttö. tunnissa
Vie pienet
lapset, lastenrattaat ja
liikuntarajoitteiset.
(nopeus 4m/s)
Hissi välillä hotelli - Puijon tornin juuri
noin 450 metriä
Hissi välillä laakson reuna - Puijon laki
noin 300 metriä
PLUSSAT
+ kohtuullisen edullinen
+ 2 hengen hissi mahtuu
nykyiselle paikalle
+ nopea urheilijoille
MIINUKSET
- rajoittaa matkailukäyttöä
- ei esteetön
- sääolosuhteet
vaikuttavat matkailukäyttöön
- ei sovellu pienille lapsille
Mikäli linjalle 2 laitetaan turisteja palveleva hissi, linjalle 1
voidaan asentaa pelkästään urheilijoita palveleva hissi:
Mikäli linjalle 2 laitetaan turisteja palveleva hissi, linjalle 1
voidaan asentaa pelkästään urheilijoita palveleva hissi:
Ankkurihissi n. 100 000 euroa, (ei sovi MC)
Sompahissi n. 300 000 euroa, (ei sovi MC)
Tuolihissi n. 1.15 milj. euroa
Ankkurihissi n. 100 000 euroa, (ei sovi MC)
Sompahissi n. 300 000 euroa, (ei sovi MC)
Tuolihissi n. 1.15 milj. euroa
KAPASITEETTI TILAVARAUS
Uusi alahissiase1000-2400
ma, uusi yläaseMatkailukäyttö
henkeä
ma, valvomo ja
tekninen rakVie pienet lapset, tunnissa
lastenrattaat ja riippuen vaunu- ennus
liikuntarajoittei- jen määrästä
REITTI
set.
Levillä 1000/h
Noin 9 m leveä
17kpl / 4 henk.
2-3 milj. euroa
VAIKUTUKSET
YMPÄRISTÖÖN
Jalankulkijat
700 henkeä
Matkailukäyttö tunnissa
rajoitettua ja
(nopeus 1.5m/s)
sään armoilla.
Hiihtäjät
2400 henkeä
tunnissa
(nopeus 2,6m/s)
2.5 milj. euroa
KISKOKÖYSIRATA
Urheilukäyttö
2,5-3 milj.
euroa
KAPASITEETTI
LINJAUS 3
LINJAUS 2
LINJAUS 1
Hissi välillä: ala-asema - hyppytorni
noin 330 metriä
TILAVARAUS
PLUSSAT
+ esteetön
Uusi alahissiase+ hyvä mäkihyppy- ja
ma, uusi yläasema, laskettelukäyttö
valvomo ja
+ säästä riippumaton
tekninen rakennus
MIINUKSET
REITTI
- järeä 330 m matkalle
- kallein
Noin 9 m leveä
- hidas urheilijoille, hiihtäVälipysäkki
jien tulee ottaa sukset pois
mahdollinen
PLUSSAT
+ esteetön
Uusi alahissiase- + hyvä mäkihyppy- ja
ma, uusi yläasema, laskettelukäyttö
valvomo ja
tekninen rakennus + kopit pysähtyvät kokonaan
asemilla
REITTI
MIINUKSET
- kapasiteetti pieni
Noin 9 m leveä
- järeä 330 metrin matkalle
Välipysäkki
- hidas urheilijoille, hiihtäjien
mahdollinen
tulee ottaa sukset pois
TILAVARAUS
PLUSSAT
+ matkailijoille hyvä
Säädettävissä,
Tarvitsee pienimmän
Urheilu- ja
+ esteetön
matkailukäyttö. 400-5000 henkeä tilan. Uusi ala- ja yläter- + voi pysähtyä tarvittunnissa,riippuen minaali,
taessa väliasemilla
kabiinin koosta
valvomo ja tekninen
Vie pienet
+ mahtuu nykyiselle
rakennus pienemmät / linjalle yhdellä kopilla
lapset, lastenMyös 2 vaunun voidaan sovittaa
rattaat ja
+ kapasiteetti säädetratkaisu
terminaaleihin.
liikuntarajoittävissä
mahdollinen jos
teiset
+ vaatii pienimmän tilan
halutaan lisää
REITTI
+ käytön helppous ja
kapasiteettia, ja
miellyttävyys,
nopeampi liike
noin 4m leveä, mikäli
tuulivarmuus
halutaan 2 koppia ja
sivuutuspaikan kohta n. MIINUKSET
10m pienellä alueella
- urheilijoille hidas,
Välipysäkki
jonotusaika pitkä
mahdollinen, voi
- tarvitsee laskijoille
pysähtyä kutsusta
erillisen sompahissin
- hissin maisemalliset muutokset pienimmät linjassa 1
- alue tällä hetkellä kärsinyt urheilutoiminnasta (kuluneisuus ja rakenteiden sijoittuminen)
ja haasteena on kapea metsäalue, joka on hakkuun jälkeen altis myrskytuhoille
- hissilinja näkyy hyppyrimäkien vieressä avoimena maisemana, mutta jää osin
mäkirakenteiden taakse piiloon
- nykyistä hissilinjaa tulee leventää gondolihissille, 4 hengen tuolihissille ja
ryhmäköysiradan radoille. 2 hengen tuolihissi ja kiskoköysirata mahtuvat nykyiselle radalle
2,5-3 milj.
euroa
TYÖVOIMA
2-3 henkilöä
töissä
Uusi alahissiasema, uusi yläaseMatkailukäyttö 400 henkeä
tunnissa
ma, valvomo ja
tekninen rakVie pienet lapset,
lastenrattaat ja (nopeus 4m/s) ennus
liikuntarajoitteiREITTI
set.
Noin 9 m leveä
2.5 milj. euroa
+ väliasema
1 milj. euroa
TYÖVOIMA
+ 1 välipysäkille
2-3 milj. euroa
TYÖVOIMA
mahdollista
automaattikäyttö
ilman jatkuvaa
valvontaa
Matkailukäyttö
Vie pienet
lapset, lastenrattaat ja
liikuntarajoitteiset.
KAPASITEETTI
PLUSSAT
+ matkailijoille hyvä, vie
huipulle
+ esteetön
MIINUKSET
- järeä 300 mmatkalle
- ei palvele urheilijoita
- maiseman
suhteellisen suuri
hakkuu(9m leveä)
- ala-asema sijaitsee
kaukana ja sinne
kulkeminen häiritsee
muita toimintoja
PLUSSAT
+ matkailijoille hyvä, vie
huipulle
+ kopit pysähtyvät kokonaan
+ esteetön
KUSTANNUKSET KÄYTTÄJÄT KAPASITEETTI TILAVARAUS
PLUSSAT
3,7-4.5 milj. euroa Matkailukäyttö 1000-2400
henkeä
Vie pienet
tunnissa
lapset, lasten- riippuen
rattaat ja
vaunujen
liikuntarajoit- määrästä
teiset.
Levillä 1000/h
17kpl / 4 henk.
Uusi alahissiasema, uusi yläasema, valvomo ja
tekninen rakennus
+ matkailijat suoraan
saapumisaukiolta
+ esteetön
REITTI
- maisemalliset
muutokset suuret
luonnonsuojelualueella
PLUSSAT
+ matkailijoille hyvä
+ esteetön
+ kapasiteetti säädettävissä
+ vaatii pienimmän
tilan leveydeltä ja
rakennuksilta
+ käytön helppous ja
miellyttävyys,
tuulivarmuus
-laakson tilallisuus
kärsii hissin
rakennusten ja linjan
takia
- muiden toimintojen
sijoittaminen
haasteellista, ladut
ja reitit tulee vetää
hissilinjan alta
KUSTANNUKSET KAPASITEETTI
MIINUKSET
3,7 milj. euroa
- järeä 300 metrin matkalle
- ei palvele urheilijoita
- maiseman
suhteellisen suuri
hakkuu(9m leveä)
- ala-asema sijaitsee kaukana ja sinne kulkeminen
häiritsee muita toimintoja
TILAVARAUS
Tarvitsee
Säädettävissä.
pienimmän tilan.
Esimerkiksi
Uusi ala- ja
400 henkeä
yläterminaali,
tunnissa, kun 35 valvomo ja
hengen kabiini
tekninen rakennus
pienemmät /
(Kolilla
voidaan sovittaa
25 hengen
terminaaleihin.
kabiini)
REITTI
noin 4m leveä
Noin 9m leveä
Välipysäkki
mäkihyppääjille
ei mahdollinen,
ei tule reitin
varrelle
MIINUKSET
400 henkeä
tunnissa
Käyttäjät, plussat ja miinukset samat kuin
gondolihississä
Kiskoköysihissi ei sovellu sisääntuloaukiolle yhteyteen laakson
halki asennettavaksi, tarvitsee rinteen
MIINUKSET
- ala-asema sijaitsee
kaukana ja sinne
kulkeminen häiritsee
muita toimintoja
- maiseman
suhteellisen suuri hakkuu (4 metriä leveä)
- suhteellisen suuri muutos maisemaan luonnonsuojelualueella, erityisesti rinteen
yläosassa linjassa 2
- hissi voi ottaa osittain vanhan hyppyrimäen linjan mutta gondolihissille ja ryhmäköysiradalle
sitä tulee leventää noin 9 metrin leveydeltä, kiskoköysirata vaatii 4 metriä
- hissilinja näkyy hyppyrimäkien vieressä avoimena maisemana tehden aukon metsään,
gondolihissi ja ryhmäköysirata nousevat maisemasta metsän ylärajaan, kiskoköysirata pysyy
matalampana
- vaihtoehdoista suurin muutos maisemaan luonnonsuojelualueella linjassa 3
- luonnonsuojelualueen yhteneväiseltä metsäalueelta tulee kaataa noin 9 metrin kaistale
- laakson tilallisuus kärsii hissilinjan mennessä halki laakson, hissirakennus vie suuren
tilan laakson keskellä
- hissi voi ottaa osittain vanhan hyppyrimäen linjan mutta gondolihissille ja
ryhmäköysiradalle sitä tulee leventää noin 9 metrin leveydeltä
- hissilinja näkyy suurena maiseman aukkona keskellä yhteneväistä metsää
16.01.2015
67
4. LIITTEET
2. valaisintyyppejä
Valaisinosa BRS443-led sarja,Philips, pylväs
Tehomet.
Rivara- led pylväsvalaisin.
68
16.01.2015
Tie- ja aluevalaistusoptiikat, Schreder

4219/2014 Puijon urheilulaakson yleissuunnitelmaraportti

Transcription

Similar documents

Pienet perhejuhlat

Puijon Latulainen 3/2012 - Suomen Latu Jäsenyhdistykset

Jarmo Malinen näkee elämän

Lataa PDF - Kirkko ja koti