TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017

Transcription

Lapuan kaupungin
TALOUSARVIO 2015
ja
TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017
2
Lapuan kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016 - 2017
Sisällysluettelo
Sivunro
4
5
7
7
8
1
2
3
Yleinen taloudellinen tilanne
Kuntatalouden näkymät
Kaupungin talouskehitys
3.1 Väestörakenne ja toimintaympäristö
3.2 Talouskehitys
4
Kaupungin talousarvio
4.1 Kaupungin visio ja strategia
4.2 Talouden tasapainotuksen rajat ja mahdollisuudet
4.2.1 Henkilöstö
9
9
10
10
5
Talousarvion tuloslaskelma
5.1 Käyttötalous
5.2 Kunnallisvero
5.3 Yhteisövero
5.4 Kiinteistövero
5.5 Valtionosuudet
5.6 Vuosikate
5.7 Poistot
5.8 Tilikauden tulos
5.9 Rahoitussuunnitelma
5.10 Investointimenot
11
11
12
12
12
13
13
13
13
13
14
6
Talousarvion sitovuus ja seuranta
6.1
Käyttötalous
6.2
Investointiosa
6.3
Tuloslaskelma
6.4
Rahoitusosa
6.5
Käyttösuunnitelmat
6.6
Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta
18
18
18
18
18
18
19
7
Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet
7.1
Maksujen yleiset periaatteet
19
19
Hallintokeskus
Sivistyskeskus
Perusturvakeskus
20
27
49
Tekninen keskus
Konserniyhtiöt
Investoinnit
73
90
96
3
Yleisperustelut
4
Yleisperustelut
1 Yleinen taloudellinen tilanne
Vuoden 2015 valtion tulo- ja menoarvioehdotuksen mukaan Suomen BKT ei kasva
vuonna 2014. Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän 1,2 % ennen kaikkea
viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Yksityisten investointien kasvu nopeutuu sekä rakennus- että
koneinvestointien lisääntyessä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 % ja
kasvu on laajapohjaista. Tällöin kokonaistuotanto kasvaa talouden potentiaalista tuotantoa nopeammin, vaikka kasvuvauhti on hidasta historiaan nähden. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut
olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut.
Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna 2014 ja on n. 8,5 % v. 2015. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat
edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea.
Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu
hidastuu 1,1 prosenttiin tänä vuonna ja nopeutuu 1,5 prosenttiin v. 2015. Molempina
vuosina välillisen verotuksen kiristyminen nostaa hintoja 0,5 prosenttiyksikköä.
Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen
vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Vuonna 2015
julkisen talouden alijäämä on kansantalouden tilinpidon käsittein 2,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Heikentyneen taloustilanteen vuoksi Suomi ei ole saavuttamassa
julkisen talouden rakenteelliselle alijäämälle asetettua keskipitkän aikavälin tavoitetta.
Myös julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan v.
2015. Velkakriteerin ylitys ei kuitenkaan johtane liiallisen alijäämän prosessin käynnistämiseen, sillä sen taustalla ovat euroalueen maiden tukemiseen liittyvät solidaarisuusoperaatiot ja epäsuotuisten suhdanteiden vaikutus.
Yleinen taloudellinen tilanne
(%-muutos)
Tuotanto (määrä)
Palkkasumma
Ansiotaso
Työlliset (määrä)
Inflaatio
(%-yksikköä)
Työttömyysaste
Verot/BKT
Julkiset menot/BKT
Rahoitusjäämä/BKT
Julkinen velka/Bkt
Vaihtotase/BKT
Euribor 3 kk, %
10 vuoden korko, %
2012
-1,5
3,4
3,2
0,4
2,8
2013
-1,2
0,5
2,1
-1,1
1,5
2014
0,0
0,9
1,4
-0,4
1,1
2015
1,2
1,7
1,2
0,3
1,5
7,7
42,9
56,3
-2,1
53,0
-1,9
0,6
1,9
8,2
44,0
57,8
-2,3
55,9
-2,2
0,2
1,9
8,6
44,4
58,5
-2,7
59,6
-1,5
0,3
1,5
8,5
44,3
58,2
-2,4
61,2
-1,2
0,4
1,6
5
2 Kuntatalouden näkymät
Kuntatalouteen on syntynyt viime vuosina menojen ja tulojen epätasapaino. Viime
vuonna kuntatalous parani tilapäisesti kertaluonteisten tekijöiden seurauksena. Vaisu
talouskasvu ja valtiontalouden sopeutustoimet pitävät kuntien tulojen kasvun lähivuosina hitaana. Myös menojen kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien toteutuneesta, mutta olevan koko peruspalveluohjelman ennustejaksolla 2015 - 2018 tulojen kasvua nopeampaa. Kuntatalous pysyy selvästi alijäämäisenä ja velan kasvu uhkaa jatkua.
Kuntien toimintamenojen kasvu hidastui vuonna 2013 ennakkotiedon mukaan edellisvuosista merkittävästi, sillä menojen kasvu puolittui 2,6 prosenttiin. Palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät vain yhdellä prosentilla. Keskeisin syy oli kunnissa käynnistetyt mittavat henkilöstösäästöt, joita toteutettiin töiden uudelleen järjestelyllä, täyttämällä
vain osa kunnassa auki tulevista vakansseista sekä vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä. Kunta-alan ansiotasoindeksi kasvoi sen sijaan voimakkaammin kuin
kuntien palkkasumma, 1,8 prosenttia. Myös tavaroiden ja palvelujen ostojen kasvu hidastui viime vuonna hieman, mutta muutos oli yhä kuitenkin 4,1 prosenttia.
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate vahvistui viime vuonna odotettua enemmän johtuen kertaluonteisista tekijöistä. Kunnallisveron tilityksissä sovellettavien jako-osuuksien
oikaisu tehtiin kuntien hyväksi ja verotilityslakia muutettiin, mikä aikaisti jäännösverojen
tilittämistä tammikuulta joulukuulle. Kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana.
Maltillinen palkkaratkaisu vuosille 2014 - 2015 hidastaa kuntien menojen kasvua. Lisäksi kuntien omat toimet menojen kasvun hillitsemiseksi hidastavat toimintamenojen
kasvua. Vuonna 2014 kuntien yhteenlaskettu tulos tullee olemaan reilusti positiivinen
johtuen suurelta osin satunnaisten erien suuruudesta, sillä odotettavissa on yhtiöittämisten vuoksi tehtyjä kirjauksia, jotka parantavat vuoden 2014 tulosta.
Valtion vuosien 2015 - 2018 kehyspäätökseen sisältyy sekä kuntien menoja lisääviä että niitä vähentäviä toimenpiteitä. Arviona kuntataloutta heikentävästä nettomääräisestä
summasta vuonna 2015 on esitetty 218 milj. euroa, josta työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu oleva 150 milj. euroa.
Kunnallisverojen kasvun ennustetaan jäävän 1,4 prosenttiin vuonna 2014, vaikka lähes
puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena
keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin.
Vuonna 2015 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan maltillisesti. Kasvu perustuu
arvioituun talouden yleiseen kehitykseen ja sitä kautta ennakoituun palkkasumman
kasvuun sekä työttömyyden kasvun taittumiseen. Verovähennyksiin esitetyt muutokset
nostavat vähennysastetta ja vähentävät verotuloja. Kunnallisveron kertymän ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 1,2 prosenttia.
Yhteisöveron tilitysten ennakoidaan kasvavan noin 6 prosenttia vuonna 2014. Vuonna
2015 kuntien yhteisöveron osuus muuttuu veroperustemuutosten johdosta. Lisäksi
budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta
kompensoidaan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä
perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen kuntien yhteisöveron ryhmäosuus on vuonna 2015 36,26 %. Kunnille lisäys jakautuu siten voimassaolevien yksittäisten kuntien jako-osuuksien mukaisesti.
Kompensaation kuntakohtaista kohdentumista on tältä osin tarkoitus oikaista valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilaston perusteella. Vuonna 2016 kuntien jako-osuudesta poistuu määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus.
6
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Uudistukseen
kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan.
Vuonna 2015 muutos voi olla enimmillään +/- 50 euroa asukasta kohti. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuuden
perusteena ovat sosiaalija terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja
kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet.
Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi
yhteinen ikäryhmitys: 0-5, 6, 7-12, 13-15, 16-18, 19-64, 65-74, 75-84-vuotiaat ja yli 85vuotiaat. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja
koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on
kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri.
Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella: syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisuus. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta.
Nykyinen yleinen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen lisäosat.
Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset
muodostuvat ikäryhmittäin (asukasluku x perushinta) ja kriteereittäin (asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin).
Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet.
Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva
valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin (nykyisin 91,86 %)
siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina (nykyisin 37 %) silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %).
Valtionosuuksien kasvua pienentävät valtiontalouden sopeutustoimet. Hallitusohjelmassa sekä vuosien 2012 - 2014 kehysriihissä on päätetty mittavista kuntien valtionosuuksiin kohdistuvista leikkauksista vuosille 2012 - 2017. Valtionosuuteen kohdistuvien leikkausten johdosta kunnilta jää vuosina 2012 - 2017 saamatta valtionosuutta yhteensä 6,9 mrd. euroa.
Merkittävimmät kuntakenttään kohdistuvat muutokset suunnittelukaudella liittyvät kuntauudistukseen, jonka keskeiset elementit muodostuvat kuntarakennetta ohjaavasta
rakennelaista, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmästä, kuntalain kokonaisuudistuksesta ja sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Ennakkolaskelmia sote-uudistuksen kuntakohtaisista vaikutuksista on julkaistu. Lapuan menot lisääntyisivät tämän laskelman mukaan 5 milj. euroa nykyisestä.
Rakennepoliittisessa ohjelmassa on osana valtiontalouden sopeutustoimia kuntien tavoitteeksi asetettu yhden miljardin sopeutustoimet vuoden 2017 tasossa. Myös kuntien
tehtäväkenttää on luvattu tarkastella suunnittelujakson aikana.
7
3 Kaupungin talouskehitys
3.1 Väestörakenne ja toimintaympäristö
Lapuan kaupungin asukasluku vuonna 1983 oli 14 756 asukasta, mistä lähtien asukasluku on muutamaa kasvuvuotta lukuun ottamatta vähentynyt vuosittain, kunnes se
kääntyi kasvuun vuonna 2002. Vuoden 1983 taso saavutettaneen 2015. Väestön ikärakenne on tällä ajanjaksolla muuttunut merkittävästi, mikä ilmenee alla olevasta kaaviosta.
Vuosina 2009 - 2012 asukasluku on kasvanut vuosittain noin sadalla asukkaalla. Vuoden 2013 kasvu oli 42 henkilöä. Syyskuun lopussa asukasluku oli 14 720, 28 henkilöä
enemmän kuin vuoden alussa. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on
suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta.
Tilastokeskuksen syyskuussa 2012 päivittämän väestöennusteen mukaan vuonna
2017 Lapuan asukasluku olisi 15 029 henkilöä, kasvua vuodesta 2013 337 henkilöä.
0 - 14-vuotiaita olisi 2 900, kasvua 88, 15 - 64-vuotiaita 8 790, vähennystä 18 ja yli 65vuotiaita 3 339, kasvua 267 henkilöä vuodesta 2013.
Alla olevan taulukon mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2013 asukasmäärä on kasvanut
366 asukkaalla. Kasvu on prosentuaalisesti ollut tasaista lukuun ottamatta vuotta 2013.
Ikäryhmittäiset muutokset ovat seuraavia: 0 - 6-vuotiaiden määrä + 102, 0 - 14-vuotiaat
+172, 15 - 64-vuotiaat -119 ja yli 64-vuotiaat + 313 henkilöä. Yli 65-vuotiaiden määrän
kasvu kiihtyy vuosittain.
Väestö
Koko väestö
Väestön muutos %
0 - 6-vuotiaiden määrä
0 - 6-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.
65 vuotta täyttäneiden määrä
65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.
2009
14 326
0,7
1 217
8,5
2 640
18,4
8 927
62,3
2 759
19,3
2010
14 428
0,7
1 236
8,6
2 646
18,3
8 970
62,2
2 812
19,5
2011
14 530
0,7
1 261
8,7
2 686
18,5
8 963
61,7
2 881
19,8
2012
14 650
0,8
1 306
8,9
2 774
18,9
8 908
60,8
2 968
20,3
2013
14 692
0,3
1 319
9,0
2 812
19,1
8 808
60,0
3 072
20,9
8
Työmarkkinat
Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, 31.12.
Yritystoimipaikkojen lukumäärä
Työssäkäyvien henkilöiden osuus 18 - 74-vuotiaista, % 31.12.
Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.
Työttömyysaste, %
Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.
Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12
Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus, % 31.12.
Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.
Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.
Palvelualojen työpaikkojen osuus, % 31.12.
Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen
osuus, % 31.12.
Alkutuotannon työpaikkojen lukumäärä
Jalostuksen työpaikkojen, lukumäärä
Palvelualojen työpaikkojen, lukumäärä
Muiden toimialojen/toimialoiltaan tuntemattomien työpaikkojen
lukumäärä
2008
4 900
2009
4 679
1 352
60,4
26,4
8,0
2010
4 979
1 341
61,8
26,3
7,5
2011
4 962
1 354
61,8
26,4
7,4
2012
4 971
1349
61,6
26,2
7,9
63,9
10,0
32,2
56,6
1,34
5 842
62,8
10,4
30,2
57,9
1,31
6 036
62,8
10,1
30,4
58,0
1,39
6 074
61,8
9,8
30,9
57,7
1,41
6 071
61,7
9,7
29,2
59,8
1,2
492
1 577
2 773
1,5
487
1 415
2 707
1,5
503
1 513
2 886
1,6
486
1 533
2 863
1,3
480
1 451
2 971
58
70
77
79
69
62,6
26,4
5,3
1,29
3.2 Talouskehitys
Kaupungin talouden kehitys
Kaupungin tilikauden tulokset ovat olleet kolmena viime vuonna alijäämäisiä. Taseeseen ei ole kertynyt kattamatonta alijäämää, mutta ylijäämä pienenee nopeaa tahtia.
Taseen yli-/alijäämätilillä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 9,8 milj. €. Kaupungin tilikauden tulokset vuosina 1997 - 2013 ovat olleet seuraavat (alla oleva kuvio):
Talouden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin valtionosuusleikkaukset,
yleinen heikko talouskehitys, erikoissairaanhoidon menojen kasvu sekä asukasluvun
kasvusta ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu.
9
Vuosikatteen, investointien omahankintamenojen ja poistonalaisten investointien suhdetta kuvataan seuraavassa kuviossa. Vuosikate on kattanut poistot vain viitenä vuotena ja investointien ja poistonalaisten investointien omahankintamenot ovat olleet selkeästi suuremmat kuin vuosikate, mikä on merkinnyt lainamäärän kasvua.
Lainamäärä asukasta kohti on ollut pienimmillään ajanjaksona 1997 - 2012 472
€/asukas vuonna 1999, vuonna 2013 se oli 2.556 €/asukas.
Vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen 4,2 milj. €. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman kesäkuussa 2013. Tavoitteeksi on asetettu talouden
tasapainon saavuttaminen vuoteen 2016 mennessä. Vuoden 2014 aikana on tehty erilaisia selvityksiä vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista talouden tasapainon saavuttamiseksi. Esityksiä on käsitelty puheenjohtajiston ja johtoryhmän yhteisissä palavereissa, kaupunginhallituksen kokouksissa ja kaupunginvaltuuston iltakouluissa.
4 Kaupungin talousarvio
4.1 Kaupungin visio ja strategia
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.2.2014 kokouksessaan kaupungin strategian vuoteen
2017.
Kaupungin visiona on kasvava, hyvinvointia edistävä, tasapainoinen kokonaisuus, jossa turvallisen, esteettömän ja viihtyisän asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytykset
ovat hyvät taajamassa ja kyläkeskuksissa.
Strategisina painopisteinä ovat terve talous, kuntalaisten elämänhallinta ja hyvinvointi,
elinkeinot ja työllisyys, demokratia ja osallisuus, osaamisen vahvistaminen ja viihtyisä
elinympäristö.
Painopisteitä täsmennettiin mm. siten, että talouden tasapaino saavutetaan vuoteen
2016 mennessä, kaupunkilaisia kannustetaan ja aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista, tarjoamalla yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden
tuottaa kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluita ja tiedostamalla se, että terveysriskien varhainen tunnistaminen ja kohdentaminen ehkäisevät kansansairauksia.
10
Valtuusto hyväksyi myös 25.11.2013 kokouksessaan uuden elinkeinostrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman. Elinkeinostrategian olennainen idea lähtee ajatuksesta, että ruoka, ilmastonmuutos ja ihmisten matkustushalu ovat globaaleja tarpeita,
joiden tyydyttämiseen Lapualla on kyky ja motivaatio vastata.
4.2 Talouden tasapainotuksen rajat ja mahdollisuudet
Valtionosuusleikkaukset, erikoissairaanhoidon menojen kasvu ja verotulojen hiipuminen ovat niitä oleellisimpia syitä siihen, että kaupunkimme tulot eivät ole riittäneet niiden tehtävien ja velvoitteiden täyttämiseen, jotka lainsäädännön kautta meille on viime
vuosien aikana sälytetty.
Ei-lakisääteisten tehtävien määrää on jo supistettu ja ns. juustohöylä-keinoa on käytetty monena peräkkäisenä vuonna. Jäljelle on jäänyt pääosin se peruspalvelujen ydin,
jossa liikkumavara on paikallisella tasolla rajattu erittäin suppeaksi henkilöstömitoitusten ja kelpoisuusehtojen yms. kautta.
Palvelurakenneuudistus on ollut sekä valtakunnallisesti että paikallisesti esillä keinona,
jonka on uskottu avaavan uuden tulokulman kestävyysvajeen korjaamiseksi. Mitä itse
kukin palvelurakenneuudistuksella tarkemmin ottaen tarkoittaa? Onko se kenties sen
pohtimista, muutetaanko palvelujen toteutustapaa, organisointia, laatua vai kaikkia
edellä mainittuja?
Kaupungin strategiassa asiaa konkretisoidaan mielenkiintoisesta näkökulmasta toteamalla mm., että palvelujen käyttäjille, palvelutuottajille ja sidosryhmille mahdollistetaan
laaja osallistuminen palvelujen uudelleen muotoiluun ja innovatiiviseen kehittämiseen
esim. hyödyntämällä asiakasfoorumeja ja kuntalaisraateja.
Toinen vaihtoehto on lähteä siitä, että ensin harkitaan mitä ja minkä tasoisena palvelua
pitää tarjota ja sen jälkeen mietitään, onko se pelkästään julkisesti rahoitettava. Lisäksi
olisi varmaan syytä pohtia, minkä tasoisena palvelut on meidän kaupungissa mahdollista toteuttaa. Lakihan määrittelee tehtävän, mutta ei riman tasoa. Tehtävä hoidetaan
sillä rahamäärällä joka kulloinkin on käytettävissä.
4.2.1 Henkilöstö
Kaupungin palveluista poistuu lähivuosina merkittävä määrä henkilöstöä eläköitymisen
kautta. Tarkkoja vuosipoistumia ei etukäteen kyetä arvioimaan, koska eläköityminen
tapahtuu yksilökohtaisen valinnan perusteella 63 ja 68 ikävuosien välillä.
Säästömahdollisuuksien löytäminen tässä yhteydessä edellyttää mahdollisuutta tapauskohtaisesti arvioida sitä, voidaanko palvelua tosiasiallisesti supistaa, rekrytoida sisäistä tai ulkoista hakua käyttäen tai voidaanko palvelu hankkia ostopalveluna. Ratkaisuja on välttämätöntä arvioida kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta.
Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2013 hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu 5 henkilötyövuoden vuosittainen vähennys.
Vuosien 2015 - 2017 aikana määräaikaista henkilöstöä (ml. sijaiset) palkataan ainoastaan, mikäli se on palvelutuotannon toteuttamisen kannalta välttämätöntä ja mikäli
palkkaamiselle on olemassa laissa tarkoitettu perusteltu syy.
11
5 Talousarvion tuloslaskelma
5.1. Käyttötalous
Kaupunginvaltuuston iltakoulussa kesäkuussa vuoden 2015 talousarvion käyttötalouden raamin lähtökohdaksi määriteltiin -2 % kuluvan vuoden tasosta, mikä merkitsi sitä,
että käyttötalousmenojen tuli supistua 1,8 milj. euroa vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Tämän lisäksi vuonna 2014 henkilöstömenoihin kohdistettiin1 milj. € säästövelvoite, mikä lisää menojen vähennystarvetta vuonna 2015 ko. summalla.
Käyttötalouden toimintamenot ovat 89,5 milj. €, 1,3 milj. € eli 1,5 % pienemmät verrattuna vuoden 2014 talousarvioon.
Toimintamenot 2014-2015
TOIMIELIN
TA 2014
TA 2015
Muutos Muutos % % toiminta-
Varaus palkkojen sopimuskorotuksiin on kaupunginhallituksen kohdassa
Keskusvaaliltk
Kaupunginvaltuusto
Tilintarkastus
Kaupunginhallitus
Sivistyslautakunta
Perusturvaltk
Ympäristöltk
Tekninen lautakunta
Toimintamenot yhteensä
menoista
26 000
25 000
-1 000
375 000
368 000
-7 000
-1,9
0,0
0,4
36 000
35 000
-1 000
-2,8
0,0
8 974 600
8 701 200
-273 400
-3,0
9,7
23 782 366
23 197 400
-584 966
-2,5
25,9
46 380 900
45 976 600
-404 300
-0,9
51,4
300 900
303 600
2 700
0,9
0,3
10 948 700
10 863 000
-85 700
-0,8
12,1
90 824 466
89 469 800
-1 354 666
-1,5
100,00
Toimintatuotot ovat 13,9 milj. euroa, samalla tasolla kuin vuoden 2014 talousarviossa.
Toimintatulot 2014-2015
TOIMIELIN
TA 2014
TA 2015
Muutos Muutos % % toimintatuloista
Keskusvaaliltk
Kaupunginvaltuusto
Tilintarkastus
Kaupunginhallitus
Sivistyslautakunta
Perusturvaltk
Ympäristöltk
Tekninen lautakunta
Toimintatulot yhteensä
21 000
21 000
0
0,2
0
0
0
0,0
0
0
0
933 500
899 600
-33 900
-3,6
6,5
2 212 766
2 058 800
-153 966
-7,0
14,8
4 929 500
4 965 500
36 000
0,7
35,7
0,0
102 300
104 300
2 000
2,0
0,7
5 724 300
5 866 300
142 000
2,5
42,2
13 923 366
13 915 500
-7 866
-0,1
100,0
Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate supistuu talousarvion mukaan 1,3 milj. €
euroa eli 1,8 %.
12
Toimintakate 2014-2015
TOIMIELIN
TA 2014
TA 2015
Muutos Muutos % % toimintakatteesta
Keskusvaaliltk
Kaupunginvaltuusto
Tilintarkastus
Kaupunginhallitus
Sivistyslautakunta
Perusturvaltk
Ympäristöltk
Tekninen lautakunta
Toimintakate yhteensä
-5 000
-375 000
-4 000
-368 000
-1 000
-7 000
-1,9
0,0
0,5
-36 000
-35 000
-1 000
-2,8
0,0
-8 041 100
-7 801 600
-239 500
-3,0
10,3
-21 569 600
-21 138 600
-431 000
-2,0
28,0
-41 451 400
-41 011 100
-440 300
-1,1
54,3
-198 600
-199 300
700
0,4
0,3
-5 224 400
-4 996 700
-227 700
-4,4
6,6
-76 901 100
-75 554 300
-1 346 800
-1,8
100,0
5.2 Kunnallisvero
Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 10.11.2014 pitää tuloveroprosentin samana
kuin vuonna 2014 eli tuloveroprosentti vuonna 2015 on 21,00 %.
Vuonna 2014 kunnallisveron maksuunpanon arvioidaan kasvavan 1,8 % vuodesta
2013, tuloveroprosentin korotus huomioiden kasvun ennakoidaan olevan 6,9 %. Vuoden 2015 kunnallisveron maksuunpanon ennustetaan kasvavan 1,6 %. Kunnallisveron
tilitysmääräksi arvioidaan 43,6 milj. euroa. Verotuloarvio perustuu lokakuussa käytössä
olleisiin verohallinnon tilastoihin ja yleisiin arvioihin kuntatalouden ja kansantalouden
kehityksestä. Niissä on huomioitu myös vuonna 2015 voimaan tulevat kunnallisveron
vähennysten muutokset.
5.3 Yhteisövero
Vuoden 2014 yhteisöveron kertymäarvio on 2,23 milj. €, 0,27 milj. € alle budjetoidun.
Talousarviossa vuoden 2015 yhteisöveron tilitysmääräksi on arvioitu 2,3 milj. €.
5.4 Kiinteistövero
Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen uusi vaihteluväli on 0,37 - 0,80 % ja yleisen kiinteistöveroveroprosentin
0,80 - 1,55 %.
Muutoksen tuottoa lisäävä vaikutus leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän
kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden
rajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto.
Ylärajojen korotukset sekä veropohjan laskennallinen tuotto peritään kaikilta kunnilta
verotusarvojen suhteessa. Lapuan osuus laskennallisen tuoton perinnästä on noin
20.000 €.
Vuoden 2015 kiinteistöveron tuotoksi on budjetoitu 2,7 milj. €. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia korotettiin 0,40 prosentista 0,45 prosenttiin ja yleistä kiinteistöveroa ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia 0,95 prosentista 1,05
prosenttiin. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2015 ovat seuraavat:
13
Verotusarvo v. 2013
Vakituinen asuinrakennus
Muu kuin vak. asuinrakennus
Yleishyödyllinen yhteisö
Voimalaitokset
Rakentamaton rakennuspaikka
Yleinen kiinteistövero, maa-alueet
Yleinen kiinteistövero, rakennukset
Yhteensä
305.274.636
8.375.895
5.745.297
978.717
431.061
28.162.443
94.898.689
Kiinteistövero %
0,45
1,05
0,00
2,85
3,00
1,05
1,05
Veron tuotto, laskennallinen
1.373.736
87.947
9.298
12.932
295.706
996.436
2.776.055
5.5 Valtionosuudet
Valtionosuusjärjestelmä uudistuu 1.1.2015. Järjestelmää on selvitetty tarkemmin
kohdassa 2. Kuntatalous.
Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 0,6 % kustannustason
muutosta vastaava indeksikorotus ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusperusteisiin 1,1 %:n indeksikorotus. Vuonna 2015 kaupungin saamiin valtionosuuksiin sisältyy 3,8 milj. euron valtionosuusleikkaus, jossa kuluvaan vuoteen verrattuna on lisäystä 0,8 milj. €. Lisäksi kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä merkitsi 0,9 milj. € valtionosuusmenetystä joka vuosi.
Vuoden 2015 valtionosuusarviot perustuvat Kuntaliiton marraskuussa päivittämiin tietoihin. Osa laskentatekijöistä on vuoden 2014 valtionosuusperusteiden mukaisina. Valtionosuuksiin on budjetoitu ennakkotietojen perusteella 33,0 milj. €. Valtionosuuden
määrät muuttuvat, kun uudet tiedot ovat käytettävissä. Tarkistetut tiedot selviävät marras-joulukuulla.
5.6 Vuosikate
Vuoden 2015 talousarvion vuosikate n. 5 milj. euroa. Se kattaa poistoista 110 %.
5.7 Poistot
Kaupunginvaltuusto on vahvistanut suunnitelman mukaisten poistojen poistoperusteet
12.11.2012, minkä pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi tarkemman poistosuunnitelman
noudatettavaksi 1.1.2013 lähtien. Poistojärjestelmää muutetaan vuodesta 2014 lähtien
siten, että menojäännöspoistoista siirrytään tasapoistojärjestelmään.
Vuoden 2015 poistojen määräksi on arvioitu 4,6 milj. euroa. Lopullinen poistojen määrä
riippuu vuoden aikana toteutettavien investointien määrästä ja selviää tilinpäätöksen
laatimisen yhteydessä.
5.8 Tilikauden tulos
Vuoden 2015 talousarvion tilikauden tulos muodostuu 0,5 milj. euroa ylijäämäiseksi.
Merkittävä tekijä tuloksen paranemiseen on omien vuosikatetta parantavien toimenpiteiden lisäksi poistojärjestelmän muutos, joka parantaa kirjanpidollista tulosta. Poistojärjestelmän muutos ei paranna rahoituksellisesti kaupungin taloutta.
14
5.9 Rahoitussuunnitelma
Rahoitussuunnitelma osoittaa, miten kunnan menot rahoitetaan. Tulorahoitus eli vuosikate ja investoinnit sekä muut pääomamenot/-tulot kootaan yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, rahoitustarve katetaan lainanotolla ja/tai kassavaroja vähentämällä.
Vuoden 2015 investoinnit rahoitetaan osaksi tulorahoituksella ja osaksi lainalla. Lainamäärä kasvaa 3,9 milj. €. Kokonaislainamäärä on 48,9 milj. €, 3.299 € asukasta kohti
vuoden 2015 lopulla.
5.10 Investointimenot
Vuonna 2015 kokonaisinvestoinnit ovat 11 milj. € ja investointien rahoitustulot 1,9 milj.
eli nettoinvestoinnit ovat 9,1 milj. €.
Rakennusinvestointeihin on varattu 3,1 milj. €, liikenneväyliin 1,8 milj. € (netto), kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin 0,5 milj. €, vesihuoltolaitoksen menoihin 2,2 milj. € (netto)
ja kalustohankintoihin 1 milj. €. Maa-alueiden ostoihin on budjetoitu 1,3 milj. € ja myyntituloiksi 0,9 milj. €.
Alangon koulu-, päiväkoti- ja liikuntatilahankkeen suunnitteluun on varattu 1 milj. €.
Investointisuunnitelmaan sisältyy myös muiden koulurakennusten korjauksia ja muita
pienempiä saneerauskohteita. Paukku 2 rakennuksen saneeraukseen yritystiloiksi on
budjetoitu 0,6 milj. €.
Liikenneväyliin varatuista määrärahoista suurimpia kohteita ovat Kauppakadulla rautatien alituksen katutyöt 0,4 milj. €, Vanhan Paukuntien loppupää ja risteysjärjestelyt 0,3
milj. € sekä Alanurmontien oikaisu 0,2 milj. €. Asuntoalueiden kunnallistekniikkaan on
varattu 0,3 milj. €, töitä toteutetaan Ritavuoren alueella.
Kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin on varattu nettona 0,5 milj. € ja vesihuoltolaitoksen
investointeihin nettona 2,2 milj. €, josta haja-asutusalueen viemäröintiin 1,3 milj. € (netto) ja Alanurmon viemärin uusintaan 0,3 milj. €.
Investointiosan vuosien 2016 ja 2017 investointikohteet päätetään vuosittain ko. talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Vuosikatteen taso määrittelee sen tulorahoituksen kautta tulevan investointivaran, mihin oma tulorahoitus riittää. Vuosikatteen tason
kohottaminen lähemmäs investointitasoa on ensiarvoisen tärkeää, jotta lainamäärän
jatkuva kasvu saadaan taittumaan ja talouden tasapaino saavutetaan myös rahoituksen osalta.
15
TULOSLASKELMAOSA
VARSINAINEN TOIMINTA
+ Toimintatuotot
+ Valmistus omaan käyttöön
- Toimintakulut
TOIMINTAKATE
TP 2013 TA/M 2014
TA 2015M uut .
TS 2016
TS 2017
%
1 000
1 000
0,8
13 510
13 760
14 555 805
14 093 035
13 293 366
13 399 000
382 003
372 747
630 000
516 500
87 311804
89 691042
90 824 466
89 469 800
-72 373 997 -75 225 260
500
500
-1,5
89 538
90 106
- 7 6 9 0 1 10 0 - 7 5 5 5 4 3 0 0
-1,8
-75 528
-75 846
Kunnallisvero
38 820 979
40 677 324
42 300 000
43 600 000
3,1
45 100
46 300
Kiinteistövero
2 123 910
2 278 432
2 350 000
2 700 000
14,9
2 700
2 750
2 315 140
2 381406
2 500 000
2 300 000
-8,0
2 100
2 200
43 260 030
45 337 161
47 150 000
48 600 000
3,1
49 900
51 250
32 216 169
32 491465
32 800 000
33 000 000
0,6
33 000
33 000
Yhteisövero
+ Verotulot yhteensä
+ Valtionosuudet
+
+
-
TP 2012
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
- Suunnitelmapoistot
Satunnaiset tuotot ja kulut
+
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
TILIKAUDEN TULOS
+/-Poistoeron muutos
+/-Varausten muutos
+/-Rahastojen muutos
TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ
71940
61615
50 000
50 000
0,0
50
50
321021
300 201
132 000
132 000
0,0
130
130
818 542
703 349
1150 000
1 100 000
-4,3
1 200
1 300
32 592
34 336
70 000
70 000
0,0
70
70
2 644 029
2 227 498
2 0 10 9 0 0
5 057 700 151,5
6 282
7 214
4 773 028
5 614 643
6 200 000
4 600 000
4 700
4 800
- 2 12 8 9 9 9
- 3 3 8 7 14 4
- 4 18 9 10 0
457 700
1 582
2 414
0
0
- 2 12 8 9 9 9
- 3 3 8 7 14 4
- 4 18 9 10 0
457 700
1 582
2 414
16
RAHOITUSOSA
TP 2012 TP 2013 TA/M 2014
TA-es
2 015
JA INVESTOINNIT
TA 2015 TS 2016 TS 2017
1 000
1 000
Toim ielim et
Tulorahoitus
2 644 029
2 227 498
-888 362
-507 773
1 755 667
1 719 726
2 010 900
5 057 700
Vuosikate
Tulorahoituksen korj.erät yht.
2 010 900
5 057 700
Tulorahoitus yhteensä
5 057 700
6 282
7 214
5 057 700
6 282
7 214
-11 034 000
1 048 000
900 000
-9 151
420
1 300
-9 232
600
1 300
Investoinnit
-10 766 211
-14 594 096
-13 860 000
-11 034 000
157 076
202 072
553 000
1 048 000
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet investointeihin
Käyttöomaisuuden myyntituotot
2 100 258
1 005 539
1 800 000
1 300 000
-8 508 877
-13 386 486
-11 507 000
-8 686 000
Investoinnit netto
-9 086 000
-7 431
-7 332
-6 753 209
-11 666 760
-9 496 100
-3 628 300
JA INVESTOINNIT, netto
-4 028 300
-1 149
-118
84 000
0
84 000
-5 800 000
9 700 000
84
62
84
-6 100
7 100
62
-6 900
6 900
3 900 000
0
0
0
1 000
0
3 984 000
1 084
62
-44 300
-65
-56
14 810
-5 102
-1,8
15,1
3 282
342
614
50,6
48 853
3 299
14 900
-5 069
0,0
15,2
3 349
422
499
84,5
49 853
3 346
15 000
-5 056
0,4
15,4
3 417
481
489
98,4
49 853
3 324
Rahoitustoiminta
12 500
62 500
84 000
84 000
12 500
62 500
84 000
84 000
-3 325 322
-4 378 300
-5 300 000
-5 800 000
4 000 000
13 000 000
14 700 000
9 300 000
3 999 767
-508
4 674 444
8 621 193
9 400 000
3 500 000
0
0
4 686 944
8 683 693
9 484 000
3 584 000
-2 066 265
-2 983 068
-12 100
-44 300
1 553 106
1 591 083
-513 159
-1 391 984
Antolainojen vähennys
Antolainojen lisäys
Antolainojen muutok set
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Lyhytaik. lainojen muutos
Lainak annan muutok set
Oman pääoman muutokset
Muiden pitkäaik. velkojen muutos
Pitkäaik.saamisten muutos
Rahoitustoiminta yhteensä
Vaikutus maksuvalmiuteen
Muut maksuvalmiuden muutokset
Kassavarojen muutos
TUNNUSLUVUT
14 650
-4 940
8,4
16,7
2 953
180
581
24,9
28 931
1 975
14 692
-5 120
3,9
15,8
3 086
152
911
15,5
37 553
2 556
14 750
-5 214
2,2
14,7
3 197
136
780
15,1
44 953
3 048
14 810
-5 102
-1,8
15,1
3 282
342
586
50,6
48 453
3 272
Asukasluku
Toimintakate, e/asukas
Toimintakate, muutos, %
Toimintatuotot/toimintakulut, %
Verotulot, e/asukas
Vuosikate, e/asukas
Investoinnit, netto, e/as
Investointien tulorahoitus, %
Lainakanta, milj. euroa
Lainakanta, e/asukas
17
INVESTOINTIOSA
TA 2014
TA 2015
1 000 €
1 000 €
Kiinteä omaisuus
Menot
Tulot
Netto
-1446
1800
354
-1535
900
-635
Rakennusinvestoinnit
Menot
Tulot
Netto
-5118
385
-4733
-3076
20
-3056
Liikenneväylät
Menot
Tulot
Netto
-3928
28
-3900
-1960
128
-1832
Muut kiinteät rakenteet
ja laitteet
Menot
Tulot
Netto
-660
40
-620
-510
Vesihuoltolaitos
Menot
Tulot
Netto
-2040
100
-1940
-3130
900
-2230
Kalustohankinnat
Menot
Tulot
Netto
-668
-823
-668
-823
Menot
Tulot
Netto
-13860
2353
-11507
-11034
1948
-9086
Investoinnit yhteensä
-510
Talousarvion sisältämistä investointikohteista on jäljempänä tässä talousarviokirjassa
yksityiskohtainen erittely
18
6 Talousarvion sitovuus ja seuranta
6.1 Käyttötalous
Kaupunginvaltuusto päättää lautakuntien määrärahat ja tuloarviot toimielintasolla (poikkeus: erikoissairaanhoidon määräraha on sitova). Nettobudjetointiyksiköiden määräraha on menojen ja tulojen erotus eli toimintakate. Talousjohtaja voi tehdä talousarvion
määrärahojen teknisiä siirtoja.
Nettobudjetointiyksikköjä ovat:
Lautakunta
Yksikkö
Kaupunginhallitus
Tekninen lautakunta
Projektit
Koko toimielin
6.2 Investointiosa
Kaupunginvaltuusto
rakennusinvestointien loppusumma
liikenneväylien loppusumma
muut kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä, josta
erikseen urheilu- ja ulkoilualueet, vesihuoltoinvestointien loppusumma
Tekninen lautakunta
Sivistyslautakunta
edellisten hankekohtainen jako
urheilu- ja ulkoilualueiden hankekohtainen jako
Kaupunginvaltuusto
Lautakunnat
lautakuntakohtainen kalustohankintojen loppusumma
Kalustohankintojen hankekohtainen jako
Kaupunginvaltuusto
muut investoinnit hankekohtaisesti
6.3 Tuloslaskelma
Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut.
6.4 Rahoitusosa
Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys ja antolainojen lisäys.
6.5 Käyttösuunnitelmat
Talousarvion hyväksymisen jälkeen lautakunnat hyväksyvät talousarvion käyttösuunnitelmat kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti.
19
6.6 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta
Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuoden aikana kolmannesvuosittain. Mahdollisista ylitysuhista on raportoitava kaupunginhallitukselle välittömästi ja samalla esitetään korjaustoimenpiteet budjetin ylitysuhan välttämiseksi. Raportissa palvelualueet esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan
käsityksensä niiden toteutumisesta koko talousarviovuoden aikana.
Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista sekä henkilöstömäärän ja palkkausmenojen
kehitystä seurataan lisäksi kuukausiraporttien avulla. Ylitysuhista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on raportoitava välittömästi kaupunginhallitukselle muulloinkin kuin
kolmannesvuosiraportin yhteydessä.
7 Kaupunginvaltuuston asettamat yleiset periaatteet
7.1 Maksujen yleiset periaatteet
Siltä osin kuin kaupunginvaltuusto ei ole erikseen vahvistanut joidenkin maksujen perusteita, lautakuntien tulee vahvistaa maksujen perusteet kulloinkin voimassa olevan
lainsäädännön mahdollistamalla tavalla.
Lautakuntien tulee vuosittain tarkistaa maksujen määrät ja tehdä tarvittaessa kustannustason muutosta vastaavat tarkistukset.
20
Hallintokeskus
Vaalit
Kaupunginvaltuusto
Tilintarkastus
Kaupunginhallitus
21
TALOUSARVIO
TA 2014
TA 2015
VAALIT
21 000 TOIMINTATUOTOT
-26 000 TOIMINTAKULUT
-5 000 TOIMINTAKATE
21 000
-25 000
-4 000
TALOUSARVIO
TA 2014
TA 2015
KAUPUNGINVALTUUSTO
TOIMINTATUOTOT
-375 000 TOIMINTAKATE
-368 000
-368 000
TALOUSARVIO
TA 2014
TA 2015
TARKASTUSLAUTAKUNTA
TOIMINTATUOTOT
-35 000
-35 000
TALOUSARVIO
TA 2014
TA 2015
KAUPUNGINHALLITUS
-8 974 600 TOIMINTAKULUT
-8 041 100 TOIMINTAKATE
899 600
-8 701 200
-7 801 600
22
Yleistä
Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii yleishallinnon palvelualue, joka huolehtii
-
hallintopalveluista, oikeudellisista palveluista, keskusarkiston hoidosta, painatusja tulostuspalveluista
henkilöstöhallintopalveluista
talouspalveluista
ruoka- ja tilapalveluista
elinkeino- ja kehittämispalveluista
konsernihallintoon liittyvistä tehtävistä sekä muista yleishallinnon tehtävistä.
Hallintopalvelut
Palvelukuvaus
Hallintopalveluissa hoidetaan mm. kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen
toimikuntien valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät. Hallintopalvelut tukevat
ja avustavat muita hallintoyksiköitä mm. asianhallintajärjestelmän käytössä. Lisäksi
hallintopalvelut hoitavat tiedotustehtäviä, konsernihallintoon liittyviä tehtäviä, antaa oikeudellista palvelua kaupungin hallintoyksiköille ja konserniyhtiöille. Hallintopalveluihin on keskitetty hallinto-, arkistointi- ja henkilöstöhallintotehtävät, vaalien ja kansanäänestysten järjestelytehtävät, työllistämiseen liittyviä hallintotehtäviä sekä painatusja tulostuspalvelut.
Palvelun kehittäminen
Talousarviovuosi 2015
Hallintopalvelut tukee toiminnallaan kaupungin organisaatioiden ja henkilöstön toimintaa. Kaupungin organisaatioissa siirrytään sähköiseen kokouskäytäntöön.
Henkilöstöhallinto hyödyntää syksyllä 2014 toteutetun työhyvinvointikyselyn tuloksia
mm. ohjaamalla ja opastamalla kyselyn pohjalta laadittavien kehittämissuunnitelmien
laatimista sekä niiden toteuttamista käytännössä.
Suunnitelmavuodet 2016 - 2017
Jatketaan toimintatapojen kehittämistä.
Tavoitteet
Tavoite
Sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen
Sähköiset lomakkeet kuntalaisten käyttöön
Työhyvinvointikyselyn tulosten hyödyntäminen
Toimenpiteet/tavoitetaso
Otetaan järjestelmä käyttöön vaiheittain
Otetaan järjestelmä käyttöön
Kehittämissuunnitelmien laadinnan sekä
käyttöönoton ohjaaminen ja opastaminen
Toteutuma
23
Talouspalvelut
Palvelukuvaus
Talouspalveluissa hoidetaan keskitetysti kaupungin kirjanpito, palkanlaskenta, osto- ja
myyntireskontran hoito, ostolaskujen sähköinen kierrätys ja maksuliikenne sekä koko
kaupunkia koskevan talousarvion/-suunnitelman ja tilinpäätöksen valmistelu ja koonti,
kaupungin kokonaistalouden suunnittelu, seuranta ja raportointi, konsernitilinpäätös ja
konsernihallintoon liittyviä tehtäviä sekä kaupungin rahoitus- ja sijoitusjärjestelyt.
Talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle kuukausittain ja toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kolmannesvuosittain. Kolmannesvuosiraportit annetaan tiedoksi myös kaupunginvaltuustolle. Raportoinnin sisältöä ja ulkoasua kehitetään yhteistyössä hallintokuntien kanssa.
Talouspalvelujen toimintojen kehittämisen painopisteenä on edelleen sähköisten järjestelmien hyödyntäminen. Ostolaskujen kierrätyksen ohjelmistopäivitys ja muut päivitykset muuttavat hiukan toimintatapoja ja niihin liittyvät käyttäjien koulutukset hoidetaan
oman henkilöstön toimesta. Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan ohjelmisto päivitettiin vuoden 2014 alusta. Ohjelmiston käyttöönotto mahdollisti palkanlaskentaan liittyvien
prosessien tehostamisen ja yhtenäistää henkilöstöhallinnon päätöksentekokäytäntöjä.
Täysimääräinen hyödyntäminen vaatii vielä lisäkoulutusta.
Kehitetään edelleen taloushallinnon prosesseja hyödyntäen sähköisiä järjestelmiä.
Tavoitteet
Tavoite
Ostolaskujen kierrätystoiminnon tehostaminen
Ohjelmistopäivitys ja sisäiset koulutukset täysimääräisen hyödyn tukemiseksi
Palkanlaskentaan liittyvien prosessien
tehostaminen ja yhtenäistäminen
Päivitetyn ohjelmiston käyttöönottokoulutusten jatkaminen
Toimintatapojen sähköistäminen
Selvitetään mahdollisuudet uusien
taloushallinnon prosesseja tehostavien järjestelmien käyttöönottoon
Toteutuma
24
Ruoka- ja tilapalvelut
Palvelukuvaus
Ruokapalvelut vastaavat kaupungin yksiköiden ruokapalveluista sekä tuottavat ateriapalveluja myös kotipalvelun asiakkaille. Tuotanto koostuu kahdesta keskuskeittiöstä,
kuudesta valmistuskeittiöstä sekä jakelukeittiöistä. Ruokapalvelut tarjoavat myös ravitsemuskasvatusta ja -ohjausta asiakasryhmille.
Tilapalvelut vastaavat kaupungin omien toimintojen käytössä olevien yksiköiden puhtaanapitopalveluista. Palvelua tuotetaan yli 40 kiinteistössä, joiden pinta-ala on noin
62 000 m2.
Vuoden 2014 alusta tapahtunut ruoka-ja tilapalvelujen organisaatiomuutos vaatii vielä
ruoka- ja tilapalvelujen henkilöstön osalta yhteisten toimintatapojen kehittämistä. Palvelujen käyttäjäryhmien kanssa käydään tarvittaessa keskusteluja kustannustehokkaan
toimintamallin löytämiseksi.
Tiimityön avulla kehitetään ruoka- ja tilapalvelujen henkilöstöresurssien tehokasta ja
tarkoituksenmukaista käyttöä, mm. eläköitymisen hyödyntämistä, sijaisuuksien hallintaa, siirtymäaikojen minimointia sekä ajantasaistetaan työmäärämitoitukset. Toimintojen kehittämistä ja henkilöstön ammattitaidon ylläpitoa tuetaan tarvittaessa koulutuksilla.
Jatketaan keskitetyn yksikön toimintatapojen kehittämistä. Uudisrakennuksia ja saneerauskohteita suunniteltaessa on tärkeää, että ruoka- ja tilapalveluista vastaavien henkilöiden asiantuntemusta käytetään hyväksi ja he ovat mukana jo suunnittelun alkuvaiheessa.
Tavoitteet
Tavoite
Ruoka- ja tilapalvelujen toimintojen kehittäminen
Toimintatapojen yhtenäistäminen, tuotantotapojen tapauskohtainen harkinta, henkilöstöresurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen
käyttö, mitoitusten ajantasaistaminen.
Laadukkaat ruoka- ja tilapalvelut
Seurataan ravitsemus- ja hygieniasuosituksia. Tarjotaan ravitsemuskasvatusta ja ohjausta asiakasryhmille. Palvelujen laatutaso
mitoitusten ja resurssien mukaan.
Ammattitaitoinen henkilöstö
Ammattitaitoa kehittävään ja ylläpitävään
koulutukseen osallistuminen/järjestäminen.
Toteutuma
25
Tunnusluvut
Hopearinteen keittiön kaikki suoritemäärät
(aamupalasta iltapalaan)
- keittiön pelkkien lounaiden suoritemäärät
- keittiön tuottamat lounasannokset/ arkipäivänä
Kissankellon päiväkodin keittiön kaikki suoritemäärät
- keittiön tuottamat annokset/arkipäivä
Liuhtarin keskuskeittiö, annosmäärä/vuosi
- annokset/toimintapäivä (190 pv/v)
Muut koulujen keittiöt, annosmäärä/vuosi
- annokset/toimintapäivä (190 pv/v)
Puhtaana pidettävä pinta-ala
Tp 2012
381 135
Tp 2013
379 578
TA 2014
379 000
TA 2015
390 000
191 525
519
189 415
530
180 000
530
183 000
530/560
57417
58089
58089
58120
260 110
1369
149 340
786
59.420
150
269 800
1420
155 990
821
61.010
180
277 400
1460
155 800
820
61.800
190
280 250
1475
157 700
830
61.800
Elinkeino- ja kehittämispalvelut
Elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edistäminen
Kaupungin tehtävänä on luoda hyviä mahdollisuuksia ja olosuhteita yrittäjyyden ja
elinkeinoelämän kehittymisen ja kasvun mahdollistamiseksi. Elinkeinostrategian mukaisesti panostamme erityisesti energiasektoriin sekä matkailutoimialaan.
Kaupungin julkisuuskuvasta huolehtiminen
Kaupungin on tärkeää huolehtia kilpailukyvystään: teoillaan ja sitä tukevalla jatkuvalla
viestinnällään kaupunki toimii siten, että Lapua on kilpailukykyinen vaihtoehto sekä
asuinpaikka- että toimipaikkavalinnoissa ja vetovoimainen kohde matkailijoille.
Lapuan Yrityskeskuksen palvelut
Palvelukuvaus
Yrityspalvelut
Alkavien yrittäjien neuvontapalvelut hoidetaan yhteistyössä Uusyrityskeskuksen
kanssa. Toimivien yritysten kehittämisessä omien palveluiden apuna käytetään
Yritys-Suomi-verkostoa sekä muita palveluntarjoajia.
Matkailupalvelut
Matkailupalveluyrittäjyyden tukeminen asiantuntijuus-, kehittämis- ja markkinointitoimenpitein.
Markkinointiviestintäpalvelut
Viestinnän ja markkinoinnin sisältöjen luovien ja innovatiivisten ratkaisujen toteuttaminen.
26
INKA-ohjelman käyntiin saaminen energia-alan yrityksissä ja Thermopoliksessa sekä
uuden yrityslähtöisen hanketoiminnan käynnistämisessä auttaminen Leader-, EAKRja ESR-rahoitusmuodoilla, niitä hakevissa yrityksissä ja organisaatioissa.
Elinkeinostrategian toimintasuunnitelman mukaisten toimintojen käyttöönotto, toimintabudjetin puitteissa. Yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönoton vakiinnuttaminen päätöksenteossa.
Kaupungin strategiaa toteuttavien kehittämis- ja markkinointiviestinnällisten toimenpiteiden toteuttaminen toimintabudjetin puitteissa.
Tavoitteet
Tavoite
Uusien yrityksien syntyminen ja
toimivien olemassaolon/kasvun
edistäminen
Eri organisaatioiden yritysneuvojien
yhteistyö YritysSuomessa sekä Uusyrityskeskuksen kanssa toiminta
Seudullisten/Thermopoliksen Lapualla vaikuttavien hankkeiden määrä
INKA (Innovatiiviset kaupunkiseudut) ja
muiden rahoitusohjelmien hyödyntäminen paikallisella tasolla
Asukasluvun myönteinen kehitys,
houkutteleva ympäristö yrityksille
Kuntamarkkinoinnin eri toimenpiteet
Lapuan kansainvälistymisen edistäminen eri foorumeilla
Ympärivuotisen matkailun kokonaisvaltainen kehittäminen kärkenä
matkailukeskittymä
Teemapohjaisen matkailun kehittäminen
Kuntien yhteistyö
Verkostoitumisen edistäminen, osallistuminen eri tapahtumiin, kansainväliset
seminaarit ja messut
Matkailukeskittymän Simpsiö-Vanha
Paukku kehittäminen
Verkostoitumisen edistäminen, tuotekehitys ja laadun kehittäminen, sähköisten
markkinointi- ja myyntikanavien käyttöönotto.
Toteutuma
27
Sivistyskeskus
Sivistyslautakunta
28
TALOUSARVIO
TA 2014
TA 2015
SIVISTYSLAUTAKUNTA
2 212 766 TOIMINTATUOTOT
2 058 800
-23 197 400
-21 138 600
29
Sivistyslautakunta
Yleishallinto
Palvelukuvaus
Lapuan kaupungin sivistyskeskuksen yleishallinto vastaa lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta. Toimialaan kuuluvat
seuraavat palvelut: Sivistyskeskuksen yleishallinto, aamu- ja iltapäivätoiminta (erityislasten), päivähoito/varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, erityisopetus, lukiokoulutus, musiikkiopiston opetus, kansalaisopiston opetus, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut. Henkilöstöä yleishallinnossa on neljä: sivistysjohtaja, opetuspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö, hallintosihteeri ja toimistosihteeri.
-
avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen
kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytänteiden kehittäminen
erityisopetuksen uudelleen organisointi
sähköisen oppilashallinto-ohjelman hankinta/käyttöönotto
esi-, perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmien valmistelu
päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset/uudisrakentaminen etenevät erillisten
päätösten mukaisesti
- ohjaus-/johtamisjärjestelmän kehittäminen/uudistaminen sekä yhteistyön selvittäminen, koskien kulttuuri/kirjasto, musiikkiopisto/kansalaisopisto, nuorisotoimi/
liikuntatoimi
-
kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytänteiden kehittäminen
työskentely-ympäristöjen parantaminen jatkuu
opetussuunnitelmien valmistelujen jatkaminen
päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset/uudisrakentaminen etenevät erillisten
päätösten mukaisesti
Tavoitteet
Tavoite
Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille
Käyttösuunnitelma
Toteutuma
Varhaiskasvatuspalvelut
Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus, joka tukee lapsiperheitä heidän kasvatustehtävässään sekä suunnitelmallisesti edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Toiminnan lähtökohtana on kiinteä kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa.
30
Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoitona sekä kunnallisena
että yksityisenä. Lisäksi tuotetaan avoimia varhaiskasvatuspalveluja, jotka täydentävät
ja korvaavat kokopäivähoitoa. Varhaiskasvatusta voivat saada lapset, jotka eivät ole
oppivelvollisuusikäisiä, sekä sitä vanhemmat lapset, milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluja
suositellaan niille lapsille, jotka eivät tarvitse kokopäivähoitoa vanhempien työn- tai
opiskelun vuoksi.
Varhaiskasvatuspalvelua käyttävien lasten määrä Lapualla kasvaa arvion mukaan keskimäärin n. 30 lapsella vuodessa. Syntyvyys on pysytellyt korkealla viimeisen kolmen
vuoden ajan, syntyvyyden ollessa keskimäärin n. 200 lasta / vuosi. Kaikista alle kouluikäisistä lapsista n. 62 % käyttää varhaiskasvatuspalveluja. Kotihoidontukea maksetaan n. 30 prosentille. Alle kouluikäisten lasten määrän kasvu vaikuttaa merkittävästi
varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään, johon vastataan järjestämällä kunnallisia - sekä
yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja. Yhteistyömahdollisuuksia, -prosesseja ja palveluverkkoa kehitetään vaiheittain perustehtävän ympärille, huomioiden olemassa olevat
vahvuudet, haasteet ja monialainen yhteistyö. Varhaiskasvatuspalvelujen rakenteellisia
muutoksia tehdään palvelujen riittävyyden ja tuottavuuden parantamiseksi. Palvelurakenne, henkilöstö- ja taloussuunnittelu liitetään johdonmukaisesti toisiinsa. Asiakkuusja palveluprosessien hallintaa, tehokkuutta ja sujuvuutta kehitetään sähköisellä asiakaspalvelulla sekä tietojärjestelmillä, mm. hoitoaikaperusteisen laskutusjärjestelmän
käyttöönotolla.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia vahvistetaan henkilöstökyselyn palautteiden pohjalta. Lasten osallisuutta ja hyvinvointia sekä huoltajien osallisuutta vahvistetaan, asiakaspalautetta hyödyntäen.
Päiväkoti
Palvelukuvaus
Päiväkodeissa toiminta järjestetään pienryhmätoimintana. Perusopetuslain mukaista
esiopetusta järjestetään päiväkodeissa niille lapsille, jotka tarvitsevat esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa.
Varhaiskasvatuspalvelun jatkuva kysynnän kasvu ja nykyinen palvelurakenne edellyttävät uusien päiväkotien ja tilaratkaisujen suunnittelua ja toteuttamista. Pyrkimyksenä on
sovittaa palveluverkot yhteen siten, että niistä syntyy lapsen näkökulmasta ehyt ja joustava varhaiskasvatus- ja oppimispolku. Palveluverkon tilaratkaisuilla myötävaikutetaan
myös henkilöstön välisen yhteistyön toteuttamiseen.
Varhaiskasvatuksen kausiluontoisiin vaihteluihin vastataan kustannustehokkaasti henkilöstöliikkuvuudella, joustavilla sijaisjärjestelyillä ja päivähoitopaikkojen keskittämisellä.
Suunnitelmakaudelle 2016 - 2017 suunnitellaan uutta 105-paikkaista päiväkotia Alangon alueelle, koulun yhteyteen. Uusi päiväkoti-koulu on oleellinen osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rakenteellista muutosta ja palveluverkon kehittämistä.
31
Laaditaan ja otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen suunnitelma sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
Tavoitteet
Tavoite
Varhaiskasvatuspalvelun kysyntään
vastaaminen / tilapäisten toimipisteiden korvaaminen
Päiväkotihoidon sisällön laadullinen
kehittäminen
Avoimen varhaiskasvatuksen vakiinnuttaminen
Uudet päivähoitopaikat ja tilaratkaisut. Alangon päiväkoti-koulu
Toteutuma
Varhaiskasvatuksen suunnitelma
Osa-aikaisten varhaiskasvatuspalvelujen korvaaminen
Tunnusluvut
Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi
muutettuna
Toimintapäivät, maksimikapasiteetti
Hoitopaikat (rakenteellinen)
Tp 2012
Tp 2013
Ta 2014
Ta 2015
58 372
56 600
242
62 380
59 150
266
70 560
280
70 800
295
Perhepäivähoito
Palvelukuvaus
Perhepäivähoitoon sisältyy ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoitajan kotona antama
hoito, lasten kodeissa annettava hoito ja kolmiperhepäivähoito.
Perhepäivähoidon palvelukokonaisuuden säilyttämisessä ja kehittämisessä pyritään
uusien hoitajien rekrytointiin ja pedagogisen johtamisen vahvistamiseen. Ryhmäperhepäivähoidon palveluverkkoa kehitetään kohti pysyvyyttä sekä toimintakykyisiä ja taloudellisesti tehokkaita yksiköitä.
Perhepäivähoidon määrän ja laadun säilyttäminen ja kehittäminen tasavertaisena varhaiskasvatuksen palvelumuotona.
Tavoitteet
Tavoite
Ammatillisen osaamisen
ylläpitäminen
Perhepäivähoidon sisällön
laadullinen kehittäminen
Työnjohdolliset ohjauskäynnit vähintään 2 krt / v /
perhepäivähoitaja.
Säännölliset työpaikkakokoukset
Varhaiskasvatuksen suunnitelma
Pysyvät tilaratkaisut
Toteutuma
32
Tunnusluvut
Tp 2012
Kunnallinen ryhmäperhepäivähoito
Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna
Hoitopaikat (rakenteelliset)
Perhepäivähoito, hoitajan oma koti
Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna
Hoitopaikat (rakenteelliset)
Tp 2013
22 265
22 940
27 440
127
30 000
130
30 818
32 039
45 200
226
52 580
239
Ta 2014
Ta 2015
31 176
112
24 240
106
54 747
237
50 600
230
Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja palveluseteli
Palvelukuvaus
Kotihoidon tukea voidaan myöntää perheille heti vanhempainrahakauden tai sen jälkeen pidetyn isäkuukauden päätyttyä. Kotihoidon tuki on kunnallisen päivähoidon vaihtoehto.
Lasten yksityisen hoidon tuella lapsen hoito voidaan järjestää vanhemman tai muun
huoltajan osoittamalla hoidon tuottajalla. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jolla on alle kouluikäinen lapsi tai lapsia, joka/ jotka ei ole kunnan järjestämässä
päivähoidossa.
Palveluseteli myönnetään perhepäivähoitoon, ryhmäperhepäivähoitoon tai päiväkotihoitoon. Varhaiskasvatuksen palveluseteli on harkinnanvarainen vaihtoehto lapsen hoidon
järjestämiseen, palveluseteliin ei ole subjektiivista oikeutta. Perhe ei voi samanaikaisesti saada yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea.
Kotihoidon tuen kuntalisän vaikuttavuutta selvitetään.
Palvelusetelin avulla laajennetaan ja vakiinnutetaan palvelutuotantoa sekä lisätään perheiden valinnan mahdollisuuksia. Yhteistyötä lisätään ja kehitetään kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen kesken.
Tavoitteet
Tavoite
Päivähoidon palveluraPalvelusetelin laajentaminen n. 20 %:n koko
kenteen vakiinnuttaminen varhaiskasvatuspalvelun kokonaisuudesta
Toteutuma
Tunnusluvut
Kotihoidon tuki / perheitä
Kotihoidon tuki / lapsia
Palveluseteli / lapsia
Tp 2012
263
388
Tp 2013
253
382
0
Ta 2014
270
400
60
Ta 2015
260
385
140
33
Perusopetus, Alakoulut
Palvelukuvaus
Lapualaisille lapsille järjestetään ikäkauden ja edellytysten mukaista perusopetusta, joka edistää oppilaiden tervettä kasvua, oppimista ja kehitystä. Kouluissa hankitaan tavoitteellisesti elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kehitetään tervettä itsetuntoa.
12 koulua tarjoaa oppilaille korkeatasoisen ja monipuolisen opetuksen.
Alanurmon koulu
Hautasen koulu (vuosiluokat 1-9)
Kauhajärven koulu
Liuhtarin koulu
Poutun koulu
Ruhan koulu
Haapakosken koulu
Hellanmaan koulu
Keskuskoulu
Männikön koulu
Ritamäen koulu
Tiistenjoen koulu
Esiopetusta järjestetään myös alakoulujen yhteydessä kahdeksalla koululla: Alanurmon, Hellanmaan, Kauhajärven, Keskuskoulun, Männikön, Ritamäen, Ruhan ja Tiistenjoen koululla. Lisäksi järjestetään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 §:n
2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille
lapsille, jotka 27 §:n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin.
Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan tarvittaessa eri tukimuodoin kuten tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella. Erityistä tukea saavien opetus järjestetään
pääosin Keskuskoululla ja Hautasen koululla. Erityistä tukea saavia opetetaan myös
muun opetuksen yhteydessä tarvittavin tukijärjestelyin.
Huoltajille tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet aktiiviseen vuorovaikutukseen koulun
kanssa. Keinoina ovat mm. vanhempainillat ja -vartit, yhteiset tilaisuudet ja tiivis tiedonkulku koulun ja kodin välillä. Huoltajat osallistetaan myös opetussuunnitelman uudistamiseen.
Lasten iltapäivätoimintaa järjestetään tarpeen mukaisessa laajuudessa ensimmäisen ja
toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityistä tukea saaville oppilaille. Toimintaa järjestetään, mikäli toimintayksikössä on osallistujia vähintään kymmenen. lItapäivätoiminnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä Lapuan kristillisen kansanopiston kanssa.
Keskuskoululle keskittynyttä erityisopetusta hajautetaan tukitoimien mahdollistamana
lähikouluilla. Vahvistetaan oppilaiden oikeutta opiskella lähikoulussa mahdollisimman
pitkään. Hajautetun mallin myötä konsultatiivista ja osa-aikaista erityisopetusta lisätään,
sekä kehitetään tehostettua tukea. Oppilashuoltoa ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä
ja tiedonkulkua kehitetään.
- opetushenkilöstön monipuolinen täydennyskoulutus
- pedagogisen johtamisen kehittäminen
- opetussuunnitelmatyön jatkaminen
34
- oppimisympäristöjen vaiheittainen kehittäminen
- oppimisen ja koulunkäynnin tuen kehittäminen lähikouluilla
- oppilashuollon käytänteiden kehittäminen
- opetussuunnitelmatyön, pedagogisen johtamisen ja kehittämissuunnitelman
mukaisten toimenpiteiden jatkaminen
- erityisen tuen hajauttaminen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen kehittäminen
lähikouluilla
- konsultatiivisen erityisopetuksen kehittäminen
- oppimisympäristöjen kehittäminen jatkuu
- koulujen peruskorjaukset ja uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten
mukaisesti
Tavoite
Kasvun, oppimisen ja
koulunkäynnin tuen
kehittäminen lähikouluilla.
Erityisopetuksen vuosikellon päivittäminen.
Nepsy-valmennuksen jatkaminen.
Mun sieluun sattuu -hankkeen edellyttämien toimenpiteiden ja käytänteiden kehittäminen kouluissa.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen
poikkihallinnollisesti.
Oppilaskuntatoiminnan vakiinnuttaminen alakouluilla.
Opetussuunnitelmatyön edellyttämien arvokeskustelujen
käyminen ja prosessiin osallistaminen.
Oppilaiden, huoltajien
ja sidosryhmien osallisuuden parantaminen
Toteutuma
Perusopetus, Yläkoulu
Palvelukuvaus
Yläkoulu antaa opetusta vuosiluokilla 7-9, jonka tavoitteena on oppilaan päättötodistus
ja mahdollisuus siirtyä toisen asteen opintoihin sekä antaa oppilaalle elämässään tarvittavat tarpeelliset tiedot ja taidot. Opetuksessa ja kasvatuksessa edistetään sivistystä ja
annetaan mahdollisuus itsensä kehittämiseen monipuolisesti. Oppilaille opetetaan vastuuntunnon merkitystä, omatoimisuutta ja vahvistetaan myönteisen minäkuvan syntymistä.
Oppilaalle ja koko henkilökunnalle taataan ja turvataan turvallinen oppimisympäristö,
johon kuuluu myös hyvä koulukuljetus. Koulu toteuttaa KiVa-koulu-menetelmin koulukiusaamiseen puuttumista ja kiusaamisen ehkäisyä. Koulu osallistuu aktiivisesti hankkeisiin, joissa oppilaille tarjotaan mielekkäitä oppimispolkuja yläkoulun aikana.
Opintomenestyksen turvaamiseksi koulussa annetaan yleistä, tehostettua ja erityistä
tukea. Osa-aikaista erityisopetusta antaa 2 kokoaikaista erityisopettajaa ja 4 kokoaikaista erityisluokanopettajaa luokanopetuksensa lisäksi. Oppilaanohjauksen kautta oppilaan
omaa oppimisympäristöä ja käsitystä tulevasta työympäristöstä vahvistetaan.
Koulun terveydenhuolto hoitaa säännölliset terveystarkastukset, opettaa terveitä elämäntapoja ja säännöllistä ruokailua. Ongelmatilanteissa toimitaan aktiivisesti kotien,
koulupsykologin ja -kuraattorin, -lääkärin ym. tahojen kanssa.
Koulu osallistuu valtakunnallisiin arviointi- ja vertailututkimuksiin, joiden kautta palvelua
voidaan kehittää.
35
Tavoitteena on uuden oppilashallintajärjestelmän ja ajanmukaisen TVT-tekniikan käyttöönoton lisääminen ja asianmukaisten opetusmateriaalin uusiminen säännöllisesti ja
muun opetusmateriaalin päivittäminen. Oppilaiden ja opettajien käyttöön tulee saada
sähköinen oppimisalusta.
Uudistetun opiskelija- ja oppilashuoltolain käytänteiden vaikutusten seuranta ja valmistautuminen vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistukseen. Opetussuunnitelmauudistuksen seudullinen ja paikallinen työ tulee saattaa valmiiksi. Tämä edellyttää henkilöstön koulutusta ja osallistamista.
Yläkoulu on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa, jonka tavoitteena on aktiivisempi ja
viihtyisämpi koulupäivä. Toimintaa tukevina toimenpiteinä on oppilaiden osallistaminen
ja aiheen koulutus sekä fyysisen piha-alueen saattaminen aktiivisuutta tukevaksi. Yläkoulun koulupäivien rakenne tarkastellaan uudelleen.
Valinnaisuutta kehitetään palvelemaan tulevia uravalintoja ja harrastuneisuutta. Tarjotaan valinnaisaineita, joiden avulla oppilaat voivat vaikuttaa niin oman koulun kuin koko
kaupungin toimintaympäristöön.
Kiinteistön kuntoon liittyvien puutteiden korjaustoimenpiteiden toteuttaminen.
Maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden huomioiminen koulussa tarjoamalla edellytykset maahanmuuttajien opiskelulle. Toiminnan kehittäminen ja organisoiminen tulevaisuuden tarpeet huomioiden.
Joustavan Perusopetuksen toiminta on vakiintunut ja sen kautta haetaan uusia käytännönläheisiä opetuskäytäntöjä koko yhteisön käytettäväksi.
Koulussa on käytössä ajanmukainen opetusvälineistö kaikissa opetustiloissa. Käyttöön
on otettu uusia sähköisiä opetusmateriaaleja, oppimisalusta ja oppilashallintajärjestelmä. Koulun tietoverkko on tasolla, joka takaa mainittujen materiaalien ja menetelmien
täyden käytön.
Koulun kiinteistö on saatettu sellaiseen kuntoon, jossa voidaan taata terveellinen oppimis- ja työympäristö oppilaille ja henkilöstölle. Koulun kiinteä varustelu on uusittu tarpeiden mukaan. Maatalouslyseon kiinteistön käytöstä opetuskäyttöön on pyrittävä
eroon.
Uusi opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetus käynnistyy. Henkilöstön määrä
tulee saattaa tarpeen tasolle ja opetusryhmien koko pyritään pitämään tarkoituksenmukaisena.
Koulun kerhotoimintaan tulee panostaa ja toiminnan saavutettavuutta pyritään edelleen
kehittämään yhdessä Liikkuva koulu -hankkeen kanssa.
Yläkoulu pyrkii vahvistamaan olemassa olevia ja luomaan uusia kansainvälisiä yhteyksiä.
36
Tavoitteet
Tavoite
Turvata päättötodistuksen saannin kautta jokaiselle oppilaalle
pääsy toisen asteen opintoihin.
Kodin ja koulun yhteistyö.
Tehostettu poissaoloihin puuttuminen.
Laadukas opetus pätevällä ja määrältään riittävällä henkilöstöllä. Päättötodistus ja oppilaanohjaus sekä seuranta.
Aktiivinen yhteydenpito koteihin. Kotien osallistaminen. Seuranta oppilashallintajärjestelmän
keinoin.
Toteutuma
Tunnusluvut
Tuntikehys
yleisopetus
luokkamuotoinen eo
yksilöllinen eo
Henkilökunta
- opetushenkilöstö
- muu henkilökunta
Tp 2011
1116,5
981,5
84,25
50,8
Ta 2012
1124,8
986
78
52
Ta 2013
1131,5
1001,5
78
52
Tp 2013
1126
996
72
58
Ta 2014
1131
1001
63
67
Ta 2015
1171,5
1018,5
82
68
48,8
11,5
49
12,5
48
12,5
48
10
48
12
53
2
Lukiokoulutus
Palvelukuvaus
Lapuan lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatko-opintoihin yliopistossa, korkeakoulussa, ammattikorkeakoulussa tai lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa valmentava toisen asteen oppilaitos.
Lapuan lukion tehtävänä on tarjota laadukasta ja monipuolisesti painotettua lukiokoulutusta. Opetuksen järjestämisessä pyritään siihen, että opiskelijoiden kurssivalinnat toteutuisivat mahdollisimman laajasti. Opetushenkilöstön kanssa yhteistyössä päivittäisestä koulutyön sujumisesta pitävät huolen lukion opiskeluhuoltoryhmä ja oppilaskunnan edustajana oppilaskunnan hallitus.
Lukiokoulutuksen kannalta keskeisiä sidosryhmiä ovat Lapuan yläkoulu, Sedu Lapua,
Lapuan kansalaisopisto, Lapuan kaupungin pääkirjasto, Opinlakeus-verkosto ja EteläPohjanmaan Urheiluakatemia.
-
-
Lapuan lukion uudisrakennuksen suunnittelussa edetään vähintään esitetyssä aikataulussa
lukion henkilökunta on mukana uudisrakennuksen suunnittelussa
saatujen lukiokoulutuksen arviointitulosten perusteella pyritään edelleen kehittämään lukiokoulutusta Lapualla valittujen kehittämishankkeiden avulla
hankitaan investointisuunnitelmaan esitetyn mukaisesti lisää opetusteknologiaa varautuen näin sähköiseen ylioppilastutkintoon ja uudistuvaan lukion opetussuunnitelmaan
seurataan ylioppilastutkinnon sähköistämisprojektin etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin
37
-
seurataan lukion tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksen etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin
opiskeluhuoltoryhmä mukauttaa lukion opiskeluhuoltotyön uuden opiskelijahuoltolain ja -suunnitelman mukaiseksi.
yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa jatketaan ja yhteistyön tuloksia arvioidaan
oppilaskuntatoimintaa kehitetään tavoitteena yhteisöllisyyden ja kouludemokratian
lisääminen
lukion näkyvyyttä lisätään osana lukion markkinointityötä
rehtorin ja henkilökunnan välisiä kehityskeskusteluita jatketaan
-
Lapuan lukion uudisrakentamisessa edetään suunnitteluvaiheesta toteuttamisvaiheeseen
lukiokoulutuksen kehittämishankkeita jatketaan ja/tai arvioidaan niiden toteutumista
opetusteknologia- ja kalustohankintoja jatketaan
seurataan ylioppilastutkinnon sähköistämisprojektin etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin
seurataan lukion tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksen etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin
opiskeluhuoltotyön toteuttamista ja tuloksia arvioidaan
sidosryhmäyhteistyötä jatketaan ja uusia yhteistyökumppaneita ja -muotoja etsitään
oppilaskuntatoimintaa kehitetään ja arvioidaan
arvioidaan lukiomarkkinoinnin onnistumista
Tavoitteet
Tavoite
Turvataan Lapuan nuorille
opetukseltaan tasokas sekä
varusteiltaan ja tiloiltaan
ajanmukainen, kilpailukykyinen lukio.
50 % lapualaisista peruskoulun 9. luokan oppilaista
aloittaa toisen asteen opinnot Lapuan lukiossa syksyllä 2015.
Vähintään 90 % lukioikäluokasta suorittaa sekä
lukion oppimäärän että
ylioppilastutkinnon kolmessa vuodessa, loput enintään 4 vuodessa.
- kehitetään opetuksen sisältöä ja toteutusta arviointityön kautta valittujen kehittämishankkeitten
avulla
- hankitaan investointisuunnitelmaan esitetyn mukaisesti lisää opetusteknologiaa ja kalustoa
- uudisrakennuksen suunnittelussa edetään vähintään esitetyssä aikataulussa
- pidetään ysiluokkalaisille suunnattuja lukioinfoja
yhteistyössä Lapuan yläkoulun kanssa
- jatketaan lukiokoulutuksen yhteismarkkinointia
Opinlakeuden lukioiden kanssa
- lukion näkyvyyttä paikallisella tasolla lisätään
esim. lehtijuttujen muodossa
- lukion opetusjärjestelyt (ops ja kurssitarjotin)
mahdollistavat 3 vuoden tavoiteaikataulun
- järjestetään yksilöllistä opinto-ohjausta
- opintojen etenemistä seurataan systemaattisesti
(aineenopettajat, ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja)
Toteutuma
38
Tunnusluvut
Tp 2012
Opiskelijamäärä
Tuntikehys
opetus
opinto-ohjaus
lukioresurssi
kerroinlisä
yhteensä
Opetushenkilöstö
Muu henkilöstö
Tp 2013
Ta 2014
Ta 2015
251
232
216
213
337,88
25,50
56,32
34,45
454,15
21
3+1(osaaikainen)
342,04
24,29
53,22
36,01
455,56
23
3+1(osaaikainen)
310
22
50
31
413
22
3+1(osaaikainen)
306
22
50
31
409
20
3+1(osaaikainen)
Musiikkiopistopalvelut
Palvelukuvaus
Lapuan musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista (L 21.8.1998/633) opetusta antava lakisääteinen oppilaitos. Toimintaa ohjaavan valtakunnallisen opetussuunnitelman keskeisenä tavoitteena on hyvän ja elinikäisen musiikkisuhteen luominen. Musiikkiopiston kohderyhmänä ovat ensisijaisesti
lapset ja nuoret. Opetuksen lähtökohtana on hyvä ja kehittävä harrastus, joka ohjaa
oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn sekä
rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Opiskelu auttaa oppilasta löytämään musiikin avulla välineen ja väylän omalle itseilmaisulleen. Opiskelu antaa
musiikkialasta kiinnostuneille oppilaille valmiudet hakeutua musiikkialan ammatilliseen tai korkea-asteen koulutukseen. Musiikkiopiston tehtävänä on myös paikallisen
ja kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, vuorovaikutus ja
yhteistyö muiden musiikin- ja taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa
sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen.
Opetustarjontaan kuuluu musiikkileikkikoulutoiminta, eri instrumenttien soitonopetus,
kamari- ja kansanmusiikin opetus, musiikin perusteiden opetus, pop-/jazzmusiikin
opetus ja siihen liittyvä bänditoiminta.
Soitinvalikoimaan kuuluvat jousisoittimet, puu- ja vaskipuhaltimet, piano, cembalo,
kitara, sähkökitara, sähköbasso, lyömäsoittimet, harmonikka ja yksinlaulu.
- jokaiselle oppilaalle opetussuunnitelman mukaisen soitinopetuksen opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen
- uuden, opiston oman opetussuunnitelman käyttöönotto
- yhteistyö oman paikkakunnan eri toimijoiden ja lähialueiden musiikkiopistojen kanssa
- orkesteri-, kamarimusiikki- ja iltamusiikkikonserttien vierailut ja järjestäminen kouluille/-lla
- Härmänmaan, Alajärven ja Lapuan musiikkiopiston yhteinen Pienyhtyetapahtuma
helmikuussa 2015
- soitinesittelykonsertin järjestäminen ja tarjoaminen päivähoidon lapsille sekä mahdollisesti myös alakoulun 1.-2-luokkalaisille
- runsas konserttitoiminta ja musiikkitarjonta omalla paikkakunnalla
39
- puhallinorkesteritoiminnan kehittäminen: koulutuksen ja konsertin järjestäminen
helmikuussa 2015 E-P:n kulttuurirahaston apurahan turvin
- henkilökunnan koulutuksen tuominen lähelle
- internet-sivujen kehittäminen opiston toiminnan monipuolisena informaation lähteenä
- erityisten oppijoiden huomioiminen ja tarvittaessa henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen, henkilökunnan koulutus aiheeseen, menettelytapojen pohdinta ja
soveltaminen opetustyössä
- perusturvan kanssa yhteistyössä erillisestä anomuksesta myönnettävät vapaaoppilaspaikat
- musiikkiopisto on avoin, energinen, perinteistä mutta myös uudistumiskyvystä voimansa saava oppilaitos, jossa sekä oppilaat, heidän vanhempansa ja henkilökunta
viihtyvät ja voivat hyvin
laadukkaan, monipuolisen ja korkeatasoisen opetuksen tarjoaminen lapualaisille sekä sopimuskuntien lapsille ja nuorille
monipuolisen orkesteri- ja yhtyetoiminnan ylläpitäminen
opiston kokonaisvaltainen kehittäminen
-Virvatuli-itsearviointimenetelmän ja sen avulla tehtyjen kyselyiden tulosten
hyödyntäminen opiston kehittämisen pysyvänä välineenä
-
-
yhteistyön ylläpitäminen kaupungin eri yksiköiden ja muiden toimijoiden
kanssa
- konsertit, esiintymiset, yhteiset tapahtumat, soitinvalmennus/ Poutun koulu, musiikkikerho/Liuhtarin koulu,
monipuolinen yhteistyön jatkaminen lähialueen musiikkiopistojen ja ystävyyskaupunkien musiikkioppilaitosten kanssa
valtakunnallisen musiikkielämän kehityksen seuraaminen ja
resurssit huomioiden kansainvälisen toiminnan elvyttäminen ja uusien yhteistyömuotojen kehittäminen
Tavoitteet
Tavoite
Toiminnan kehittäminen valtakunnallisen ja opiston
oman opetussuunnitelman puitteissa
- Työkaluna v. 2013-14 toteutetun Virvatuli-itsearviointihankkeen tulosten mukaisen kehittämissuunnitelman
luominen
-opiston uuden opetussuunnitelman käyttöönotto
-henkilöstön monipuolisen osaamisen hyödyntäminen
-avoimuus toiminnassa ja tiedotuksessa niin talon sisällä
kuin ulospäinkin
Toteutuma
Tunnusluvut
Talouden tunnusluvut
Suuren valtionosuuden vuoksi toiminta on kaupungille edullista.
Kulut yhteensä
Toimintatuotot
Valtionosuus
Kaupungin osuus
maksutuotot
vuokratuotot
Tp 2012
744 101
70 909
68 461
1 450
474 800
198 392
Tp 2013
732 639
76 719
74 063
2626
474 800
181 120
Ta 2014
763 494
76 860
72 860
4 000
474 800
211 834
Ta 2015
756 589
88 374
84 374*)
4 000
474 800
193 415
*) hinnat laskettu suunnitelluilla lukukausimaksujen ja soitinvuokrahintojen korotuksilla
40
Annettava opetus perustuu 11.157 oppituntiin lukuvuodessa (n. 320 t/viikko).
Em. tuntimäärä tulee käyttää valtionosuusperusteen säilyttämiseksi.
Opetuksen tunnusluvut
Oppilaat
Opetustunnit
Oppilasmäärä
Vars. oppilaat
Musiikkileikkikoulu
Solistiset tasosuoritukset
Päättötodistukset
Perustaso
Mus.opistotaso
2011
11.411
2012
11.392
234
107
73
11
3
2013
11.225
2014
11.291 (arvio)
248
118
80
244
119
84
237
131
80 (arvio)
15
3
14
5
22
4
Taloudellisuustavoitteet
Musiikkiopistoa johdetaan taloustavoitteet huomioiden, kuitenkaan valtionosuutta riskeeraamatta. Toimenpiteinä talouden tasapainoon mm. seuraavat:
-
korotukset sekä lukukausimaksuihin että soitinvuokriin
hankintojen minimointi
henkilökunnan koulutuksen tuominen lähelle
tiloja vuokrataan ulkopuolisille ottaen huomioon oma käyttötarve
yhteiset opettajat lähialueen muiden musiikkiopistojen kanssa
Kirjastopalvelut
Kirjastolaissa (904/1998) säädetään yleisten kirjastojen kirjastoja tietopalveluista sekä
näiden palveluiden valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä. Yleisten kirjastojen
kirjastoja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Lain mukaan kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjasto on
valtionosuusrahoitteinen peruspalvelu.
Palvelukuvaus
Lapuan kaupunginkirjasto organisoi ja ylläpitää kirjastoja tietopalveluja Lapuan ja ympäristökuntien asukkaille sekä yhteistyökumppaneilleen. Kirjastolla on kolme toimintayksikköä: pääkirjasto, kirjastoauto ja Tiistenjoen sivukirjasto. Kirjasto hoitaa myös lukion kirjastoa sekä ylläpitää siirtokirjakokoelmia Seppämestarin, Saarenpään, Myllytuvan palvelukodeissa sekä Hopearinteen vanhainkodissa. Siirtokirjakokoelmia toimitetaan pyydettäessä myös muille yhteisöille.
Pääkirjasto on avoinna talviaikaan kuutena päivänä viikossa, yhteensä 44 tuntia. Kesäkuukausina (kesä-, heinä- ja elokuu) kirjasto on avoinna viitenä päivänä viikossa, yhteensä 38 tuntia. Infopisteen hoitaja pitää lehtilukusalia avoinna myös sunnuntaisin ja
kesäaikana lauantaisin ja sunnuntaisin. Pääkirjasto sijaitsee Kulttuurikeskus Vanhassa
Paukussa.
Kirjastoauto (vm. 2001) liikennöi kaupungin eri osissa, eri päivinä ja osin myös vuoroviikoittain. Kirjastoauton reitteihin sisältyvät, tavallisten pysäkkien ohella, kaikki alakoulut
41
ja osa päiväkodeista. Pysäkkejä on 70 kpl. Kirjaston kotipalvelua, joko iän tai sairauden
takia liikuntaesteisille asiakkaille, hoidetaan pääkirjastosta käsin. Tiistenjoen sivukirjasto
on avoinna 21 tuntia, kolmena päivänä, viikossa. Sivukirjasto sijaitsee Tiistenjoen koululla.
Kirjasto tekee alueellista yhteistyötä Lakia-kirjastojen kanssa. Lakia-kirjastoja ovat Isonkyrön, Jalasjärven, Laihian kunnankirjastot, Kauhavan ja Lapuan kaupunginkirjastot.
Kirjastoilla on yhteinen Aurora-kirjastojärjestelmä ja internetissä toimiva asiakasliittymä
tiedonhakua ja omatoimisia lainaus- ja varaustoimintoja varten. Lakia-kirjastoilla on
myös yhteinen aineiston kuljetusjärjestelmä, jonka avulla asiakkaiden varaamaa ja palauttamaa aineistoa kuljetetaan kirjastojen välillä kaksi kertaa viikossa.
Kirjasto tekee yhteistyötä säännöllisesti päiväkotien, peruskoulujen, lukion ja muiden
paikkakunnan oppilaitosten kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat kulttuuritoimi, nuorisotoimi sekä useat kaupungissa toimivat yhteisöt, esim. Kyösti Vilkuna-seura ja PohjolaNorden yhdistys. Hankeyhteistyötä tehdään myös kaikkien Etelä-Pohjanmaan kirjastojen kesken.
Kansainvälistä yhteistyötä tehdään virolaisen Rakveren kirjaston kanssa. Yhteistyö irlantilaisen Dundalkin kirjaston kanssa on edelleen vireillä.
-
-
Kirjaston lainaus ja kävijämäärä pysyy ennallaan tai lisääntyy, osa lainauksesta
tapahtuu lainausautomaateilla.
Kirjastossa on laadukas, monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma.
Kirjaston aineiston hankinnassa pyritään opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen tasolle.
Sähköisten aineistojen hankintaa lisätään ja verkkopalveluja monipuolistetaan
edelleen.
Kirjastoauton reittejä uudistetaan tarpeen mukaan.
Kirjasto toimii koulutuksen tukena kaikilla koulutusasteilla.
Kirjastossa järjestetään kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta aikuisille, lapsille
ja nuorille.
Vanhusten kirjastopalvelut jatkuvat entisellä tasolla.
Kirjastopalveluita markkinoidaan lapualaisille maahanmuuttajille.
Kirjasto toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.
Lakia- kirjastot ovat liittyneet kansalliseen kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteiseen tiedonhakujärjestelmään Finnaan. Sopimus liittymisestä on allekirjoitettu
ja liittyminen Finnaan tapahtuu, tällä tietoa, vuoden 2015 alussa.
Kansainvälinen toiminta jatkuu.
Kirjastoon hankitaan kaksi lainaus-palautusautomaattia.
Kirjaston lainaus- ja kävijämäärät lisääntyy.
-
Kirjaston aineiston hankinnassa pysytään opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen tasolla.
Sähköisiä aineistoja ja palveluita tarjotaan asiakkaiden käyttöön.
Kirjastoautopalveluita kehitetään edelleen
Kansainvälinen toiminta jatkuu.
42
Tavoitteet
Tavoite
Lapuan kirjastossa on laadukkaat,
monipuoliset ja nykyaikaiset kirjastoja tietopalvelut
Kirjaston kokoelmat ja aineistonhankinta ovat vähintään OKM:n laatusuosituksen tasolla.
Lainat ja käynnit lisääntyvät tai pysyvät nykyisellä tasolla
Kirjastossa toimii ajantasainen ja moderni
kirjastoja tiedonhakujärjestelmä
Toteutuma
Kirjastoon hankitaan kirjallisuutta ja muuta
aineistoa, kirjoja joko paperi- tai sähköisinä
kirjoina vähintään 300 kirjaa ja muuta aineistoa 100 kpl / 1000 as. vuodessa.
Lainoja on 18 lainaa / as ja kirjastokäyntejä
9 /as
Tunnusluvut
Lainat/as
Käynnit/as
Aineiston hankinta / kirjat/laatusuositus 350 /1000 as
Aineiston hankinta /muu aineisto/
laatusuositus 100 /1000 as
Verkkokäynnit kirjastossa / as
Lainaajat % / asukasluku
Lainaus / kokoelma
Taloudellisuus
Toimintakulut € /as
Taloudellisuus =
Tp 2012
18,11
8,25
Tp 2013
17,4
8,35
Ta 2014
20,5
10,5
Ta 2015
18
9
301
308
410
350
64
1,76
38,2
1,87
1,3
43,25
57,6
2,47
34,7
1,7
1,2
44,7
75
4
40,5
2,5
1
42
100
4
38,5
2,5
1
43
Tot 2015
henkilöstökulut /as+ aineistokulut/as
käynnit/as + lainat/as
Kulttuuripalvelut
Yleistä
Kaupungin strategiasta 2017 johdettuna kulttuuripalvelujen tuottavuutta pyritään lisäämään anomalla museoiden vakituista valtionosuutta, ja tästä lähtökohdasta muuttamalla organisaation rakennetta eläköitymiseen liittyen. Vanhan Paukun jatkuvalla kehittämisellä yhtenä ”POHJANMAAN HUIPPU” -kohteista vastataan matkustushaluisten ihmisten globaaliin tarpeeseen. Elinkeinojen kehittämisen suhteen tämä tarkoittaa luovien
alojen yrittäjien ja turismiin suuntautuvien kauppaliikkeiden sijoittumista kulttuurikeskukseen. Avustamisen lähtökohtana yhteisöjen tukemisessa on kuntalaisten hyvinvoinnin
edistäminen. Kulttuurikeskuksen kv-valmiuksia ylläpitämällä ja kuntalaisten osallistamisella kansainvälisyyteen eri keinoin tuodaan yhteisön kehittämiseen uusia näkökulmia
ja paikallisesti sovellettavia ideoita. Kaupungin keskustan viihtyvyyttä edistetään tapahtumien avulla yhdessä Lapuan yrittäjäjärjestön kanssa.
Palvelukuvaus
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) ja museolaki (729/1992) sekä lakeihin liittyvät asetukset määrittävät kulttuuripalvelujen ja museotoiminnan järjestämistä paikallisella tasolla.
Kaupungin kulttuuripalvelut jakaantuvat kulttuuritoimeen ja Lapuan kaupungin museot
-yksikköön, jotka sijaitsevat Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Kulttuuripalveluja ohjaa Lapuan kulttuuristrategia 2012 - 2020, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi
30.1.2012.
43
Kulttuuritoimi tarjoaa alansa yleisiä asiantuntijapalveluita, järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia itsenäisesti ja yhteistyökumppaneiden kanssa, sekä tukee taiteenharrastajia,
ammattitaiteilijoita ja alansa yhdistystoimintaa. Perusopetuksen taide- ja taitoaineiden ja
taiteen perusopetuksen tukeminen, luovien alojen yritystoiminnan ja hyvinvointipalveluiden edellytysten parantaminen, EU-hanke-toiminta sekä kansainvälinen toiminta pääasiassa kaupungin ystävyyskuntien kanssa ovat myös toiminnan keskiössä. Yhteistyötä
ylläpidetään maakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.
Lapuan kaupungin museot muodostuu taidemuseosta ja kulttuurihistoriallisesta yksiköstä, jonka kokoelmista on muodostettu patruunatehtaan historiaa ja Lapuanliikettä sekä
Pyhälahden valokuvaamoa esittelevät näyttelyt. Kotiseutuarkisto kerää yksityisluonteista arkistoaineistoa. Verkossa toimii Lapuan historiallinen tietokanta HELEMI.
Lapuan kaupungin museot toimii museolain tavoitteiden mukaan Lapuan kaupungin
alueella sekä sen lähialueella. Näyttelytoiminnassa harjoitetaan myös kansainvälistä
toimintaa. Taidemuseon toiminnassa painotetaan erityisesti museopedagogiikkaa.
Hyvinvointi, osallisuus, yhteisöllisyyden vahvistaminen
- Kulttuuristrategian yhdistys- ja harrastustoimintaa koskevien toimenpiteiden jatkaminen: vuotuinen kotoutustapahtuma uusille lapualaisille, jossa paikalliset yhteisöt esittelevät harrastusmahdollisuuksia
- Kulttuurin hyödyntäminen hyvinvointityössä Kulttuurinen huolenpito -hankkeen tulosten pohjalta, kulttuurireseptin käyttöönotto.
- Tehtaanjohtajan asunnon ja pohjanallilataamon saaminen kulttuuriyhdistysten käyttöön
Vanha Paukku, kulttuuriyrittäjyys, kansainvälisyys
Vanhan Paukun toiminnallis-taloudellinen kehittäminen:
- Ensisijaisesti matkailua palvelevien kauppaliikkeiden hankkiminen työkalutehtaaseen yhdessä elinkeinotoimen kanssa. Suunnitelma luovien alojen/ käsityöalan yrittäjien sijoittamisesta lyijylankaosastoon. Suunnitelma/toteutus kokoustiloista makasiinin II kerrokseen.
Kulttuuriyrittäjyyden/luovien alojen edistäminen yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja taideteollisuus ry:n/Aisapari ry:n kanssa, kv-osapuolina Louth County Council
ja Ards Borough Council.
- suunnitellaan/ järjestetään mm. ”Meet the Maker” -tapahtuma Aisaparin alueella
- valmistellaan EU-hanketta/yhteistyön jatkamista Louth Craftmarkin ja Ards Craft
-käsityöorganisaatioiden kanssa.
Matkailu, vetovoimaisuus, identiteetti
- Vanhan Paukun tapahtumatuotannon (ohjelmistokaudet) ja kokousmatkailun
(puitteet, markkinointi) kehittäminen myyntitoiminnan lisäämiseksi
- Lapuan ystävyyskaupunkien/kv-suhteiden esiintuominen kulttuurikeskuksessa
- Joulu Kauppakadulla -tapahtumasarjan suunnitelma yhdessä Lapuan yrittäjien
kanssa.
- Järjestetään hyvinvointiin liittyvä tapahtuma areenassa.
44
- kehitetään ystävyyskuntatoimintaa verkostomaiseen suuntaan kv-hanketoiminnan
ylläpitämiseksi ja selvitetään kuntalaisten kv-osallistumisaktivisuuden lisäämistä
mm. residenssitoiminnan avulla
- lapualaisen innovaatiokeskittymän aikaansaamisen selvittäminen kulttuurikeskukseen
- hankerahoituksen aktiivista käyttöä EU:n uudella ohjelmakaudella 2014 - 2020
- kehitetään messu/iltatori-toimintaa Vanhassa Paukussa
- tuetaan kylätoimintaa kylien välisen yhteistyön ja kansainvälisyyden näkökulmasta.
Tavoitteet
Tavoite
Toimenpiteet
Toteutuma
Mittarit
Kulttuuripalvelujen/
Vanhan Paukun
vetovoimaisuuden
ylläpitämiseksi/
lisäämiseksi
infran parantaminen/korjaus / käyttöönotto
aloitteet/toteutus 1-2
kohdetta
kokonaiskävijämäärä lähtövuosi 2015
yritys- ja yhdistystoiminnan sekä
matkailun kehittäminen
palvelujen sisältöjen kehittäminen
1-2 uutta toimijaa/ toiminnan tehostamista.
Ryhmämatkailun lisääminen
1-2 uutta toimintamuotoa/ kohderyhmää
opastetut ryhmät/
henkilöt
tapahtumiin osallistuneet
Tunnusluvut
Bud.loppusumma
Menot euroa/as
Kultt.hist.mus. käyntimäärä
Taid.mus/Patr.gallerian käyntimäärä
Tapahtumiin osallistuneet
Vanhan Paukun esittelyt
Kulttuuritoimintaan osallistuneet
Menot euroa/ kultt.toim.osallistuneet
Tp 2012
368.511/91 %
25,15
6108
33990
69/10532
74/2237
56150
6,56
Tp 2013
368.511/91,1 %
25,15
6108
33990
69/10532
74/2237
56150
6,56
Ta 2014
375.101
25,52
6840
32796
65/15694
72/2255
58901
6,36
Ta 2015
367.599
24,93
6000
30000
50/10000
73/2200
55000
6,68
Kansalaisopistopalvelut
Palvelukuvaus
Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatetta. Vapaan sivistystyön opintojen vaikuttavuuden arvioinneissa on todettu,
että omaehtoinen opiskelu lisää osaamista, hyvinvointia ja innostusta jatkaa opiskelua
sekä edistää aktiivista kansalaisuutta, vahvistavat hyvinvointia ja itsetuntoa yksilötasolla ja vähentävät sosiaalija terveysmenoja yhteiskunnan tasolla.
Perustehtävä on tarjota lähipalveluna vapaan sivistystyön opintoja kaikenikäisille lapualaisille. Kurssitarjonnalla pyritään vastaamaan ajan haasteisiin ja ennakoimaan tulevaa. Koulutuspalvelujen kehittämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien
kanssa.
Lapuan taidekoulu toimii kansalaisopiston alaisuudessa ja antaa taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan kuvataiteessa, käsityössä ja teatteritaiteessa.
45
Avoin yliopisto-opetus tarjoaa tutkintotavoitteista opiskelua paikkakunnalla ja avoimen väylän yliopistoon. Opistolla on vahva kokemus koulutuspalvelujen tuottajana ja
se tarjoaa myös kursseja, luentoja ja koulutusta maksupalvelutoimintana kaupungin
eri toimialoille, yrityksille ja yhteisöille.
- kurssitarjonnassa pyritään lisäämään omaehtoista oppimista edistäviä opintoja sekä
terveyttä ja hyvinvointia edistäviä opintoja mm. nuorten aktiivisuutta, työikäisen
väestön jaksamista, senioriväestön toimintakykyä ja vireyttä lisääviä kursseja
- jatketaan strategiatyötä ja laaditaan kehittämissuunnitelma vuosille 2015-17
- otetaan Virvatuli-itsearviointijärjestelmä käyttöön Lapuan taidekoulussa
- kehitetään media- ja verkko-opetusta yhteistyössä paikallisten ja alueellisten
toimijoiden kanssa
- ajanmukaisten teknisen työn tilojen käyttöönotto Jokilaakson alueelta Saurun
kiinteistöstä
- kestävän kehityksen ohjelman laatiminen kansalaisopistolle
- mahdollisimman pätevien tuntiopettajien saaminen opiston opettajiksi
Avustukset ja hankkeet
Syksyllä 2013 alkanut kansainvälinen 2-vuotinen Grundtvig-kumppanuushanke jatkuu
vuoteen 2015. Helmikuussa 2015 on hankkeen kokoontuminen Lapualla. (Grundtvighankerahoitus 16 000 €).
Kansalaisopisto osallistuu sivistyslautakunnan päätöksellä Etelä-Pohjanmaan vapaan
sivistystyön konsortion toimintaan; 60+-hanke tukee seniorien osallistumista vapaatavoitteisiin opintoihin. Alkamassa on myös Mamu-hanke joka toteutuu v. 2015. OPH:n
rahoittamiin hankkeisiin osallistumisen kustannukset ovat n. 800 €/ vuosi ja lisäksi
oman työn osuus.
Syksyllä 2014 Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa alkaneen Lake-hankkeen tavoitteena on oppilaitosten visioit, strategiat, kehittämissuunnitelmat ja niiden yhteinen
työstäminen ja vertailu, yhteistyöverkostojen kehittäminen ja oppilaitosten toimintakulttuurin ja pedagogisten lähtökohtien pohdinta ja kriittinen tarkastelu visioiden ja
kehittämissuunnitelman pohjalta. (OPH:n hankerahoitus 36 000 €)
- tehostetaan kuntatasolla yhteistyötä sivistyskeskuksen sisällä ja eri hallintokeskusten
kanssa
- tavoitetaan uusia kansalaisryhmiä, joiden osallistuminen on aiemmin ollut vähäistä
- kehitetään alueellista verkostoyhteistyötä muiden vapaan sivistystyön toimijoiden
kanssa opistotoimintaan, avoimeen yliopisto-opetukseen ja taiteen perusopetukseen
ylittyen
- osallistutaan taidekoulujen alueelliseen yhteistyöhön
- taataan päätoimisen hallinto- ja opettajakunnan avulla laadukas opetus ja
monipuolinen kurssitarjonta
- aktiivinen rahoituksen haku ja osallistuminen hankkeisiin, jotka tukevat opiston
perustoimintoja
- pyritään saamaan tanssitaiteen opetus osaksi Taidekoulun toimintaa.
46
Tavoitteet
Tavoite
Laaditaan opiston strategia vuosille 2015 - 2020
Opiston kurssitarjonta vastaa
kysyntää
Laaditaan strategian pohjalta opiston kehittämissuunnitelma vuosille 2015 - 2020
Opiskelijamäärä on 20 % Lapuan väestöstä
Taidekoulun opiskelijamäärä on 250 opiskelijaa/lukuvuosi
Toteutuma
Tunnusluvut
Toimintatuotot
Toimintamenot
Toimintakate
Valtionosuus (netto)
Kurssimaksut
Opetustuntimäärä
Opiskelijamäärä
Osallistujamäärä
Toimintatulo/ oppitunti
Toimintatulot/ opiskelija
Menot /tunti brutto
Menot /tunti omat tulot huomioitu
Valtionosuustunnit
Kurssimäärä/ lukuvuosi
Päätoiminen henkilöstö
Tuntiopettajat ja luennoitsijat
TP 2012
166 342
721 514
555 172
400 225
119 040
10 921
2892
6365
15,23
57,52
66,93
54,07
8 972
277
6,6
104
TP 2013
176 090
723 825
547 214
408 880
124 656
10 280
2890
5945
14,14
49,40
70.59
56,45
9109
279
7
108
TA 2014
157 800
802 765
644 965
401 208
120 000
10 830
3100
6100
14,57
50,90
74,12
59,72
8954
250
6,8
100
TA 2015
159 800
755 007
595 207
403 269
125 000
10 500
3200
6100
15,22
49,94
71,91
56,69
9000
260
6,8
100
Tot 2015
Liikuntapalvelut
Palvelukuvaus
Liikuntatoimen tarkoituksena on herättää lapualaisissa elinikäinen kunto- ja terveysliikunnan harrastus ja tukea sitä. Tarkoituksen toteuttamiseksi järjestetään lapualaisille perusliikuntapalvelut, erityisryhmien liikuntaa sekä luodaan edellytyksiä järjestö- ja
vapaaehtoistyölle ja tuetaan tätä toimintaa.
Tällä palvelukuvauksella pyritään vastaamaan liikuntalain n:o 1054 kohtaan 2. joka
kuuluu seuraavasti: ”Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien
tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt.
Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa,
tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.”
Talousarvovuosi 2015
Talousarviovuosi tulee olemaan täysipainoinen toiminnan kannalta. Uimahallin
remontin myötä saadaan koko laitos toimimaan täydellä teholla. Liikuntatoimen
47
palvelut tarjoavat monipuolisen kattauksen liikunnan harrastajille. Kokonaistavoitteena on saada pidemmällä aikajänteellä kaikki liikuntapaikkojen käyttöasteet korkealle
tasolle.
-
Liikuntatoimen avustusjärjestelmän uudistaminen
Osallistutaan uuden Alangon koulun sisä- ja ulkoliikuntatilojen suunnitteluun
Kehitetään edelleen Simpsiön latuverkostoa / latupohjien uusiminen
Lähiliikuntapaikkojen kartoitus ja niiden suunnittelun käynnistäminen
Tavoitteet
Tavoite
Kannustaa kuntalaisia huolehtimaan ennaltaehkäisevästi terveydestään liikunnan avulla läpi eliniän
Laadukkaat, turvalliset ja monipuoliset liikuntatilat ja -paikat
Monipuoliset, kuntalaisille edulliset liikuntapalvelut, erityisesti erityisryhmät huomioiden
Toteutuma
Tunnusluvut
Näillä tunnusluvuilla pyritään vaikuttamaan siihen, että pysytään valtuustoon nähden
sitovassa tavoitteessa.
TA 2014
Menot
Tulot
Netto
Uimahallin kävijämäärä
Kausikorttien myynti
Tapahtumat kentillä
Uimakoulut/lapset
Uimakoulut/aikuiset
919.800
512.800
407.000
40.000/6kk
300 kpl
550 kpl
10 kpl/590
1 kpl/30
TA 2015
800.000
500.000
300.000
75.000
300 kpl
550 kpl
10 kpl/597
1 kpl/30
TA 2016
800.000
500.000
300.000
75.000
300 kpl
550 kpl
10 kpl/597
1 kpl/30
Nuorisopalvelut
Palvelukuvaus
Nuorisolain (1.3.2006) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.
Nuorisolaki on kunnallisen nuorisotyön ja nuorisopolitiikan toiminnallinen perusta,
nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin.
Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tietoja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien
ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.
Nuorisolakiin lisättiin 2011 säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa
48
julkiset palvelut. Samalla tehostettaan nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi.
Nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on
kuultava heitä koskevissa asioissa.
Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa.
Raittiustyölain (1982) mukaan raittiustyön tehtävänä on totuttaa kansalaiset terveisiin
elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Ennaltaehkäisevä päihdetyö nuorisopalvelujen osalta on käytännössä nuorten parissa tapahtuvaa työtä.
Nuorisopalvelujen talousarvio on tehty annettujen ohjeiden mukaan ja sillä tavalla, että olemassa olevat palvelut voidaan pitää.
JIBBO seutukunnallinen nuorisotiedotuspistetoiminta jatkuu edelleen hankerahoituksella.
Etsivän nuorisotyön hanke jatkuu saaduilla päätöksillä huhtikuun 2015 loppuun saakka. Rahoitusta haetaan myös seuraavalle vuodelle.
Liikennepuistoalueen kehittäminen.
Tavoitteet
Tavoite
Nuorten osallisuuden lisääminen ja sosiaalinen vahvistaminen
Nuorisotalotyö, tapahtumat, nuorisovaltuustotoiminta, tietoiskut ja -illat, kansainvälisyystapahtumat, etsivä nuorisotyö
Toteutuma
Tunnusluvut
Tp 2012
Toimintatuotot
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
11 900
179 987
62 000
23 400
25 200
2 500
2 000
Tp 2013
93 433
221 107
40 004
16 824
31 037
5 082
330
Ta 2014
72 390
242 365
54 750
19 200
24 500
3 300
2000
TA-esitys
2015
72 450
244 536
44 650
20 200
24 500
3 300
2 000
49
Perusturvakeskus
Perusturvalautakunta
50
TALOUSARVIO
TA 2014
TA 2015
PERUSTURVALAUTAKUNTA
SOSIAALI- JA
TERVEYSPALVELUT
4 965 500
-28 176 600
-23 211 100
ERIKOISSAIRAANHOITO
TOIMINTATUOTOT
-17 800 000
-17 800 000
PERUSTURVALAUTAKUNTA
YHTEENSÄ
4 965 500
-45 976 600
-41 011 100
51
Perusturvakeskus
Perusturvakeskuksen tehtävänä on turvata kaupungin asukkaille heidän tarpeita vastaavat laadukkaat sosiaalitoimen ja terveydenhuollon peruspalvelut. Palvelujen tuottaminen tapahtuu pääosin kaupungin omana toimintana sekä ostopalveluna muilta kunnallisilta organisaatioilta. Kunnallista palvelutuotantoa täydennetään ostopalveluna yrityksiltä sekä yhteisöiltä. Erityisesti kiinnitetään huomiota vapaaehtoistyötä tekeviin järjestöihin sekä niiden toimintaan kunnallisen palvelutuotannon täydentäjänä.
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
Talousarvion laadintaohjeissa hallintokunnille asetettu talousraami, joka on -2 % vuoden 2014 talousarvion menoista eli perusturvan osalta 570 000 €, asettaa toiminnalle
suuret haasteet. Kun huomioidaan vielä se, että vuoden 2014 määrärahoissa on huomioitu vapaaehtoisten talkoovapaiden ja lomautusten henkilöstösäästöt (perusturvan osalta 330 000 €), kokonaisuutena säästövelvoite vuoden 2014 toiminnan tasosta on
900 000 €.
Säästövelvoitteen toteuttaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia toiminnassa ja tätä
kautta kustannusten alentamista. Mutta väistämättä säästövelvoitteen toteuttaminen
vaikuttaa myös palvelutasoon heikentävästi ja nykyistä palvelutasoa ei pystytä turvaamaan, mikäli edellytetyt säästöt toteutetaan.
Yleisesti ottaen Lapuan perusturvan kustannukset ovat olleet maan ja maakunnan keskimääräisiä kustannuksia alemmat. Vuonna 2012 sosiaalija terveyspalvelujen nettomenot asukasta kohti olivat Lapualla 3 277 €, Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin 3 519 €
ja Manner-Suomessa 3 453 €.
Talousarviossa perusturvan toimintamenot oman toiminnan osalta ovat 28,2 milj. €. Verrattaessa menojen nousua vuoden 2014 talousarvioon, menot ovat 1,4 % alemmat. Toimintatulot ovat edellisvuosien tasolla.
Erikoissairaanhoidon menoihin on varattu 17,8 milj. €, joka on sama määrä kuin vuoden
2014 talousarviossa.
Suurimmat toiminnalliset muutokset vuosina 2015 - 2017
Yhteiset
Painopistettä suunnataan asiakaspalvelun, tiedottamisen ja kuntalaisten osallisuuden
lisäämiseen. Kuntalaisten osallistamisen yhtenä toimintamuotona on asiakasfoorumitoiminta. Asiakasfoorumin kautta palvelujen käyttäjät / kuntalaiset saavat tietoa kunnan
palveluista ja voivat osallistua tämän kautta palveluiden ja toiminnan kehittämiseen.
Asiakasfoorumitoiminnan (2014 - 2016) jäsenet valitaan syksyn 2014 aikana ja varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2015 alusta. Asiakasfoorumitoiminta aloitetaan perusturvan palveluista.
Kaupungin strategian mukaisesti kehitetään sähköistä asiointia mm. Hyvis-palveluun
liittyen. Samoin kehittämiskohteena on sähköinen palautejärjestelmä.
Selvitetään mahdollisuus siirtää nykyisen perusturvakeskuksen toimistotilat terveyskeskuksen viereiseen rakennukseen ja mahdollinen tilojen korjaus ajoittuu suunnitelmakausille.
52
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus 2015 - 2017
Valmisteilla on sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaki, jossa säädetään sosiaalija
terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015.
Lain mukainen toiminta alkaa 1.1.2017, jolloin viisi sosiaalija terveysaluetta eli sotealuetta järjestävät kaikki julkiset sosiaalija terveydenhuoltopalvelut. Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat jatkossa palvelut asukkaille. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä
kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky
vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista
yhtenäisenä kokonaisuutena.
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus (sote) on tärkein sosiaalija terveyspalveluja koskeva kehitystyö vuosikymmeniin, jonka tavoitteena on, että kansalaiset saisivat tasavertaisesti laadukkaita sosiaalija terveyspalveluja koko maassa verorahoja mahdollisimman järkevästi käyttäen. Eri palvelukokonaisuuksien yhdistämisellä ja suurilla väestöpohjilla on tavoitteena aikaansaada myönteinen vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen pitää olla lähellä palvelujen käyttäjiä. Sote-alueen on
määriteltävä järjestämispäätöksessään, miten lähipalvelut turvataan kaikille asukkaille
yhdenvertaisesti ja mahdollisimman esteettömästi.
Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan. Kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa sen asukasluvun lisäksi esimerkiksi asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Sote-alue maksaa
korvauksen niille kunnille ja kuntayhtymille, jotka tuottavat palveluja alueelle.
Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyy hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen.
Sote-alueen ja palveluja tuottavien kuntien ja kuntayhtymien on kuultava asukkaiden
näkemyksiä palvelujen laadusta ja toimivuudesta ja otettava ne huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Kansallista ohjausta vahvistetaan ja sosiaalija terveysministeriöön perustetaan ohjausyksikkö lain toimeenpanoa ja seurantaa varten. STM seuraa sote-alueiden ja palvelun tuottajien toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ja siitä raportoidaan eduskunnalle. Valvonnasta vastaavat aluehallintovirastot ja Valvira kuten nykyisin. Lisäksi
sote-alueiden ja palveluja tuottavien kuntien on laadittava omavalvontaohjelmat.
Alustavien suunnitelmien mukaan Lapuan kaupunki ja Etelä-Pohjanmaa kuuluvat VäliSuomen sote-alueeseen, johon kuuluvat lisäksi Pirkanmaa, Kanta-Häme ja PäijätHäme. Alueeseen kuuluu yhteensä 67 kuntaa ja asukkaita on 1.1 miljoonaa.
Rahoituksen kannalta merkittävä asia Lapuan kaupungin osalta tulee jatkossa olemaan
se, kuinka merkittävästi kaupungin tulevat uudet laskennalliset kustannukset ja todelliset kustannukset poikkeavat toisistaan. Lapuan kaupunki on yksi edullisimmin sosiaalija terveydenhuollon palveluita Etelä-Pohjanmaalla tuottavista kunnista. Lapuan kaupunkiin näyttäisi kohdistuvan kustannusten nousupaineet eli nykyisistä palveluista tulisi
maksaa enemmän.
53
Sosiaalipalvelut
Perhekeskustoiminnan tarkempi suunnittelu ajoittuu talousarviovuodelle ja toiminnan
käynnistäminen suunnitelmavuosille. Perhekeskustoiminnassa tarkoituksena on yhdistää ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoita ja osaamista sekä toteuttaa toiminta
ensisijassa nykyisillä resursseilla.
Talousarviovuonna lastensuojelussa painopiste suunnataan ennaltaehkäisevään työhön. Tähän liittyen perhetyöntekijöistä kolmen työpanos varataan ennaltaehkäisevään
lastensuojeluun ja perhetyöhön. Alle 65-vuotiaiden kotihoitoon varataan kahden perhetyöntekijän työpanos ja ikäihmisten kotihoidon kanssa kotihoidosta muodostetaan yhtenäinen kokonaisuus.
Kehitysvammaisten toimintakeskuksen työtilojen sekä päivätoiminnan tilojen keskittäminen yhteen paikkaan on tarkoitus toteuttaa Liuhtarin kiinteistön tilojen vapautuessa.
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaille ulkopuolelta ostettavia asumispalveluja pyritään vähentämään ja sijoittamaan heidät kaupungin omiin palveluasumisyksiköihin.
Vanhustyö
Uusi 60-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö otetaan käyttöön elokuussa
2015. Palvelurakenteelle asetetun tavoitteen mukaisesti terveyskeskuksen hoivaosastot
lakkautetaan ja potilaat siirtyvät asumispalvelujen piiriin.
Kotihoidossa toteutetaan johtamisjärjestelmän muutos sekä otetaan käyttöön kotihoidon
optimointi-ohjelma. Muutoksilla pyritään suunnitelmallisuuden lisäämiseen sekä tuottavuuden parantumiseen.
Kotihoidosta muodostetaan yksi kokonaisuus ja alle 65-vuotiaiden kotihoidosta osa
perhetyöntekijöistä siirtyy muun kotihoidon kanssa samaan organisaatioon ja näin taataan kuntalaisille riittävä kotihoito iästä riippumatta yhtenä kokonaisuutena.
Suunnitelmakaudella on suunnitelmissa Saarenpääkodin hoitopalvelujen yhdistäminen
kotihoidon organisaatioon. Tällä muutoksella edelleen pystytään vähentämään tavallisen palveluasumisen ostopalveluja.
Terveydenhuolto
Uusi päivystysasetus (1.1.2015) aiheuttaa toiminnallisia muutoksia terveyskeskuksen
päivystyksen organisoinnissa. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys tullaan järjestämään
sairaanhoitopiirin toimesta, mikä mahdollistaa henkilöstöresurssien vapautumista vastaanotto-toimenpideosastolla päiväaikaiseen toimintaan. Tämän muutoksen myötä vastaanotto- ja päivystystoiminnan kehittämistä jatketaan toimivamman kokonaisuuden aikaansaamiseksi.
Virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen siirtyessä sairaanhoitopiirille, terveyskeskuksessa
jatketaan ilta- ja viikonloppuisin lääkärien vastaanottotoimintaa rajoitetummin aukioloajoin. Viikonlopun lääkäripalvelut hankitaan edelleen ostopalveluna.
Terveyskeskuksen hoivaosaston ja Liuhtarin hoivaosaston potilaat siirtyvät syksyllä uuteen asumispalveluyksikköön ja yksiköt lopetetaan.
54
Terveyskeskuksen hoivaosastolta vapautuvat tilat saadaan sairaalaosaston käyttöön,
mikä mahdollistaa nykysuositusten mukaiset 1-2 hengen huoneet. Uudenlaisella huonejaolla ehkäistään infektioiden leviämistä ja mahdollistetaan laadukkaampi saattohoito
osastolla. Tilat mahdollistavat myös kuntoutustoiminnan kehittämisen ja potilaiden sijoittamisen eri osaan osastoa.
Lääkekeskuksen palvelut ostetaan vuoden 2015 alusta sairaanhoitopiiriltä.
Sosiaalipalvelut
Yleistä sosiaalipalveluista
Sosiaalihuoltolaissa säädetään kunnalle velvollisuus huolehtia yleisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Lakisääteisiä palveluja ovat sosiaalityö, kasvatusja perheneuvonta, kotipalvelu, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, omaishoidon tuki, lasten ja
nuorten huolto, päihdehuolto, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet sekä kuntouttava työtoiminta. Kiireellisesti tarvittavat lakisääteiset sosiaalipalvelut on järjestettävä niinä vuorokauden aikoina kuin niitä tarvitaan.
Sosiaalityö, lastensuojelu ja toimeentuloturva
Palvelukuvaus
Perhepalveluissa järjestetään pääsääntöisesti lakisääteisiä sosiaalihuollon ja sosiaaliturvan palveluja kuten lastensuojelu, päihdehuolto, toimeentulotuki sekä aikuissosiaalityön palvelut nuorille ja aikuisille sisältäen mm. kuntouttavan työtoiminnan. Sosiaalityöllä tarkoitetaan ohjausta ja neuvontaa sekä erilaisten sosiaalisten pulmatilanteiden
selvittämistä ja ennaltaehkäisyä taloudellisten tai muiden tukitoimien avulla.
Perhekeskustoiminnan tarkempi suunnittelu aloitetaan talousarviovuonna. Perhekeskus
on palveluverkosto ja perheiden kohtaamispaikka, missä erityisesti korostuu ennaltaehkäisevän työn rooli. Perhekeskuksen tavoitteena on yhdistää ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden osaamista ja asiantuntemusta. Siihen kootaan äitiys- ja
lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, perhetyön sekä perheneuvolan palvelut. Tarkoituksena on yhteistyön ja suunnittelun aloittaminen nykyisten toimijoiden kanssa sekä
hyödyntää mahdollisimman hyvin jo olemassa olevat resurssit Lapualla eikä ensisijaisesti haeta uusia työntekijöitä. Ennaltaehkäisevään työhön panostamalla voidaan tulevaisuudessa vähentää lyhyt- ja pitkäaikaisia laitossijoituksia. Tarkemmat suunnitelmat
tehdään vuoden 2015 aikana.
Suunnitelmissa on ollut nykyisen perusturvakeskuksen tilojen siirto terveyskeskuksen
viereiseen rakennukseen, jolloin tilojen fyysinen läheisyys edesauttaa palvelujen saatavuutta samalta alueelta. Fyysinen läheisyys myös luo hyvät edellytykset sosiaalija terveystoimen yhteistyön edelleen kehittämiselle ja parantamiselle. Alustavat suunnitelmat
tilojen suhteen on tehty.
55
Kuntouttava työtoiminta
Kaupungille on palkattu kolmen vuoden määräaikaisella työsopimuksella työvalmentaja,
joka on aloittanut toukokuussa 2014. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämistavoitteena
on laatia selkeä toimintamalli, aloittaa ryhmämuotoinen työtoiminta sekä tehostaa kaupungin omana toimintana sekä järjestöjen ja yhdistysten parissa järjestettävää työtoimintaa.
Lastensuojelu
Lastensuojelutyötä on kehitetty perustamalla lastensuojelun asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu sosiaalipalvelujohtajan johdolla noin 6 viikon välein. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa ja
sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa tai muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Asiantuntijaryhmä antaa myös lausuntoja lastensuojelua koskevan päätöksenteon tueksi.
Lastensuojelun työtä on viety tavoitteellisempaan suuntaan ja panostettu dokumentoinnin tärkeyteen. Tulevan vuoden aikana kolmen lastensuojelun sosiaalityöntekijän työnkuvia pyritään selkiyttämään ja keskittämään osaamista eri osa-alueisiin.
Perheohjauksen ja kuntoutusohjauksen osalta tavoitteet ovat samansuuntaiset: toiminnan tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus alku-, väli- ja loppuarviointeineen.
Alustavien suunnitelmien mukaan nykyisistä perhetyöntekijöistä varataan ehkäisevään
ja lastensuojelutyöhön kolme työntekijää, loput kaksi jatkaa normaalia alle 65-vuotiaiden kotipalvelutoimintaa. Järjestelyllä haetaan selkeyttä lastensuojelutyöhön ja turvataan perhetyöntekijöiden työpanos lastensuojeluun.
Lapua on mukana LasSe-hankkeessa, hankeaika 4/2013 -31.10.2015. Hankkeen aikana kehitystyö kohdistuu lastensuojelutarpeen selvitykseen ja pohjan luomiseen sille,
että lapsille ja perheille ohjataan perustellusti oikea palvelu oikeaan aikaan. Pyrkimyksenä on hankkeen aikana kehittää ja käynnistää johdonmukainen lastensuojelutarpeen
selvitystyö. Lisäksi kehitetään sosiaalityön sisäisiä menettelytapoja sekä asiakkaiden
kohtaamista ja kuulemista.
Alle 65-vuotiaiden kotipalvelu
Alle 65-vuotiaiden kotipalvelusta eriytetään kolme työntekijää lastensuojelu- ja perhetyöhön.
Alle 65-vuotiaiden kotipalvelutoiminta siirtyy hallinnollisesti muun kotihoidon alaisuuteen. Tavoitteena on selkiyttää kotipalvelun/perhetyön toimintakenttää ja uudistaa kotipalvelun/perhetyön nimikettä ja taata kuntalaisille riittävä kotihoito iästä riippumatta yhtenä kokonaisuutena.
Tiimirakenteiden luominen jatkuu myös suunnitelmavuosien aikana. Toimintamallien
osalta keskitytään sosiaalialan työn tiimien ja ammattiryhmien organisoitumiseen ja
työnjakoon sekä asiakasprosessin kulkuun, asiakasohjaukseen, asiakastyön mitoitukseen sekä tavoitteelliseen työskentelyyn.
56
Lastensuojelutyötä tullaan kehittämään ehkäisevän työn suuntaan perhekeskuksen
myötä. Tavoitteena on lastensuojelun tarpeen väheneminen ja huostaanottojen määrän
laskeminen. Lastensuojelun menetelmällistä kehittämistyötä jatketaan.
Suunnitelmakaudella selvitetään ammatillisen perhekuntoutuksen toteutusmahdollisuutta avotyönä ja kunnan omana toiminta ja pyritään lisäämään tehostettua perhetyötä. Tekes-rahoitusta selvitetään talousarviovuoden aikana. Suunnitteilla on laadun
kehittämisen mallinnus lastensuojeluun.
Työvoimapalvelut
Työmarkkinatuen kustannusvastuuseen on tulossa muutoksia. Mikäli lakiesitys toteutuu, vuodesta 2015 lähtien työmarkkinatuki rahoitetaan puoliksi valtion ja kunnan kesken, kun henkilö on saanut työttömyytensä perusteella työmarkkinatukea 300 päivää.
1000:n päivän jälkeen kunta vastaa 70 %:lla ja valtio 30 %:lla työttömän työnhakijan
työmarkkinatuen rahoituksesta.
Valmistelussa on myös laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta, jolloin TE-toimisto, kunta ja Kela tarjoavat työttömälle hänen palvelutarpeensa
mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja sekä
vastaavat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Lapuan kaupunkia laki tulee koskettamaan aikaisintaan vuoden 2016 alussa, koska Lapua ei ole ennen
lain voimaantuloa mukana työvoiman palvelukeskustoiminnassa.
Tavoitteet
Tavoite
Ammatillisen pätevyyden
omaava henkilöstö ja sen pysyvyyden turvaaminen
Asiakkaan itsenäisen selviytymisen tukeminen kaupungin strategian mukaisesti
Lastensuojelu
Sijaishuollon määrällinen väheneminen, ennaltaehkäisevän työn tavoitteellinen lisääminen
Perheohjauksen suunnitelmallisuus
Prosessimaisen lastensuojelutarpeen selvitystyön käynnistäminen
Koulutetun henkilöstön rekrytointi
(esim.yliopisto-opiskelijoita opiskelun aikaiseen harjoitteluun) ja jo pätevyyden omaaville tarpeenmukainen lisäkoulutus sekä työnohjaus
Perhe- ja yksilökohtaiset suunnitelmat pitkäaikaisille asiakkaille, vähintään 90 %:lle
Ajoissa annetut lapsen kasvua ja kehitystä
tukevat avohuollolliset palvelut riittävät turvaamaan lapsen terveen kasvun ja kehityksen

perhekeskus
Alku-, väli- ja loppuarvioinnit, asiakkuuksien
kesto 6 kk tai 10 tapaamista
LasSe-hankkeen koulutuksiin osallistuminen
Työparina sosiaalityöntekijä ja perheohjaaja
Perheväkivalta-avainkouluttajan koulutus
työn tueksi
Toteutuma
57
Tunnusluvut
Ammatillisissa perhekodeissa olleiden lasten
hoitopäivät
Sijaisperhehoidon hoitopäivät
Lastensuojeluilmoitukset, lkm
Lastensuojeluasiakkuudet, lkm
Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, lkm
Kotipalvelua saaneet kotitaloudet: lapsiperheet
Kotipalvelua saaneet muut asiakkaat
Aktivointisuunnitelmat
Kuntouttava työtoiminta
Päihdeterapiakäynnit
Päihdekuntoutuspäätökset
Tp 2012
2 939
2 614
252
229
526
127
56
Tp 2013
Ta 2014
1 800
Ta 2015
Tot 2015
2 200
323
408
495
74
57
240
470
130
60
220
490
180
120
130
10
Kasvatus- ja perheneuvonta
Palvelukuvaus
Lakisääteisten kasvatusja perheneuvolapalvelujen lisäksi kasvatusja perheneuvontaan sisältyvät terveyskeskuksen psykologipalvelut, puheterapiapalvelut sekä kasvatusja perheneuvolan sosiaalityöntekijän palvelut.
Vanhempana vahvemmaksi -ryhmätoimintaa käynnistetään uudelleen, samoin omat
ryhmänsä murrosikäisten lasten vanhemmille vertaistukiryhmätoimintana.
Opiskeluhuoltoon on tullut elokuussa 2014 kaupungille velvollisuus järjestää opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille. Opiskeluhuoltolaki edellyttää opiskelijoiden nopeaa vastaanotolle pääsyä seitsemän arkipäivän kuluessa. Tähän tavoitteeseen pyritään mahdollisuuksien mukaan.
Tavoitteet
Tavoite
Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluiden toimivuus ja saatavuus
Vanhemmuutta tukevien ryhmien
toiminnan kehittäminen
Terveyskeskuspsykologi:
Äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidon tehostaminen ja
toimivien hoitoketjujen kehittäminen
Ennaltaehkäisevän päihdetyön
sisällyttäminen vastaanottotyöhön
Puheterapia:
Puheterapiapalvelujen riittävä saatavuus
Palveluiden saatavuus:
- akuutti kriisi < 1 vk
- toimintaan liittyvä tutkimus, ohjaus ja neuvonta < 3 vk
- terapia < 2 kk
Ryhmien määrän seuranta vuosittain
Osallistumisprosentin seuranta
Ryhmien kokoontumisten määrä vähintään 20 x vuosi
Hoitoon ohjautumisen määrä ja seuranta eri toimipisteissä
Päihteiden käytön puheeksi ottaminen
Asiakkaiden tukeminen löytämään muita keinoja ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi
arviointi < 1kk
terapia < 4 kk
Toteutuma
58
Tunnusluvut
Lapset, nuoret, perheet/ psykologityö,
määrät
Aikuiset, perheet/ psykologityö, määrät
Tp 2012
Tp 2013
Ta 2014
Ta 2015
209
201
143
390
260
140
260
Tot 2015
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto
Palvelukuvaus
Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja
toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja. Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma hänen tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi.
Kehitysvammapalveluja tarjotaan asiakkaille, joilla on vammansa tai neurologisen ongelmansa vuoksi oikeus erityishuoltona tarjottaviin palveluihin.
Vammaispoliittisen ohjelman laadintaa jatketaan työryhmän perustamisella ja yhtenäisillä linjauksilla. Tarkoituksena on vammaisneuvoston perustaminen talousarviovuonna,
vammaisneuvosto on vammaisten henkilöiden ja heidän järjestöjensä sekä kunnan hallinnon edustajien neuvoa-antava yhteistyöelin.
Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin suunnitellaan taksikortin
käyttöönottoa, mikä vapauttaa henkilöstöresursseja laskujen käsittelyssä sekä mahdollistaa ajosuoritteiden oikeellisuuden tarkistamista ja asiakaskohtaista seurantaa.
Henkilökohtaisen avun kustannukset ovat nousseet voimakkaasti viimeisten vuosien
aikana. Henkilökohtaisen avun tarve on merkittävästi lisääntynyt vuoden 2010 lakimuutoksen jälkeen. Eskoon Henkilökohtaisen avun yksikkö on kehittämässä sijaispankkitoimintaa erityisesti ympärivuorokautisen avun piiriin kuuluville. Tästä palvelusta toivomme saavamme apua jatkuvaan henkilökohtaisten avustajien sijaistarpeeseen.
Palvelusetelin käyttöönottoa suunnitellaan turvaamaan henkilökohtaisen avun lyhytaikaista tarvetta sekä avustajan lomitusta.
Jukantuvan toimintakeskuksen naisten ja miesten työtoimintatilat sijaitsevat erillään rakennuksen eri kerroksissa ja päivätoiminnan tilat erillisessä omakotitalossa. Päivätoiminnan asiakasmäärä tulee lähivuosina lisääntymään, koska työtoiminnan asiakkaat
ikääntyvät ja toimintakyky heikentyy. Henkilöstön yhteiskäytön mahdollistaa toimintakeskusten toimiminen fyysisesti lähekkäisissä tiloissa. Liuhtarin kiinteistön vapautuviin
tiloihin saneerataan tilat kehitysvammaisten sekä työ- että päivätoiminnan tarpeita vastaavaksi. Tämän jälkeen päivätoimintatilasta Rahkatiellä voidaan luopua. Jukantuvan ja
päivätoiminnan siirtyminen uusiin tiloihin Liuhtarin kiinteistöön tapahtuu vuoden 2016
aikana.
59
Valtioneuvoston antaman periaatepäätöksen mukaan laitosasumisen lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä koskien myös Eskoon palveluita.
Suunnitelmakaudella selvitetään myös kehitysvammaisten kotona asuvien palveluasumisen tarpeet sekä lyhytaikaishoidon tarpeet.
Tavoitteet
Tavoite
Ajantasaiset palvelusuunnitelmat
kaikilla vammaispalveluja saaville
Kehitysvammahuollon henkilöstön
yhteiskäyttö
Suunnitelmien sisältö vastaamaan osallistujien tarpeita ja toimintakykyä, 100 %
Työ- ja päivätoimintatilat saman katon alla
Toteutuma
Tunnusluvut
Työtoiminnan käyntimäärät, toimintakeskus
Työtoiminnan käyntimäärät, avotyötoiminta
Päivätoiminnan käyntimäärät
Palvelusuunnitelmat
Henkilökohtaisen avun piirissä olevat
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen
saajat
Tp 2012
3 744
Tp 2013
3 525
Ta 2014
3 850
Ta 2015
3 850
539
706
700
900
1 424
87
48
180
1 286
1 450
100
37
190
1 450
32
280
Tot 2015
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Palvelukuvaus
Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuutta linjataan ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena. Lapuan mielenterveys- ja päihdetyön strategia on valmistumassa syksyn
2014 aikana.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman taustalla on kasva huomio mielenterveys- ja
päihdeongelmien suuresta kansanterveydellisestä merkityksestä. Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on kasvanut, päihteiden käyttö ja päihdeongelmat ovat
yleistyneet ja yhä useammalla on samanaikaisesti mielenterveys- ja päihdeongelmia.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen erillisyys ja palveluntuottajien suuri kirjo on johtanut
palveluiden hajanaisuuteen ja vaikeuttanut mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista kärsivien kokonaisvaltaista hoitoa.
Suurin osa mielenterveys- ja päihdeongelmista on kyettävä hoitamaan lähipalveluina
peruspalveluissa näiden ongelmien yleisyyden vuoksi. Kokonaisvaltainen mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoito edellyttää myös sosiaalityölähtöisen työotteen vahvistamista.
Peruspalveluiden tehtävänä on mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien tunnistaminen, varhaisen tuen antaminen, masennus- ja ahdistushäiriöistä tai päihdeongelmista
kärsivien hoito, päihdeongelmaisten peruskatkaisuhoito sekä pitkäaikainen päihdeongelmaisten jatkohoito.
60
Toimenkuvaa muuttamalla on päihde- ja mielenterveysasiat keskitetty toiselle aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijälle. Tarkoituksena on palvelurakenteen selkiyttäminen ja
työn tavoitteellisuuden turvaaminen.
Aikaisemmin päihdepalvelut on pääasiallisesti hankittu ostopalveluina. Seinäjoen irtisanottua ostopalvelusopimus päihdepalveluiden osalta 2013 vuoden lopulla, on sosiaalityöntekijä toiminut päihdeterapeuttina oman kunnan asiakkaille. Katkaisuhoito tapahtuu
terveyskeskuksessa osasto- tai avokatkona. Päihdepalveluiden uudelleenorganisoinnin
kehittämistä jatketaan talousarviovuonna. Yhteistyötä lisätään kolmannen sektorin ja
kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Päihde- ja mielenterveysasioista vastaava sosiaalityöntekijä kartoittaa vuoden 2015
psykiatrisen palveluasumisen tarvetta. Erityisesti kiinnitetään huomiota Lapuan ulkopuolella asuviin. Lapualaiset pyritään saamaan takaisin Lapuan omiin palveluasumisyksiköihin ja kehittämään omaa toimintaa sitä kautta.
Tukiasunto Toivakka muuttaa pois nykyisistä tiloista Lassilantie 13:sta syksyn 2014 aikana, koska tukiasunto menee myyntiin. Tukiasumista järjestetään jatkossa Oppimestarin kiinteistössä, jossa on 13 huoneistoa. Se mahdollistaa myös tukiasumisen keskittämisen.
Tukiasunnon sairaanhoitaja toteuttaa enenevissä määrin jalkautuvaa työtä mielenterveyskuntoutujien kotiin. Tukiasunnon asukkaiden lisäksi sairaanhoitaja tukee 12:sta ulkopuolisen mielenterveysasiakkaan selviytymistä kotioloissa.
Mielenterveyskuntoutujien mielekkään päivätoiminnan kehittäminen sekä mielenterveysongelmasta kärsivien ryhmätoimintojen kehittäminen yhteistyössä eri ammattilaisten ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.
Tavoitteet
Tavoite
Palvelurakenteen selkiyttäminen ja palveluiden kehittäminen
Tavoitteellinen työskentely palveluiden järkeistämiseksi
Kokonaissuunnitelma ja sen mukaiset toimenpiteet
Päihde- ja mielenterveysasioista vastaava sosiaalityöntekijä
Päihde- ja mielenterveystyöryhmän perustaminen
Asiakassuunnitelmat ajan tasalle
Tukiasuntojen keskittäminen Oppimestarille, jossa
13 asuntoa
Tuetaan kotona asuvia mielenterveyskuntoutujia ->
jalkautuvan työn lisääminen
Toteutuma
Tunnusluvut
Mäntykoto, hoitopäivät
Mäntykoto, päiväkäynnit
Toivakka, hoitopäivät
Tp 2012
4 500
419
2 806
Tp 2013
3 871
764
2 190
Ta 2014
4 500
800
2 190
Ta 2015
Tot 2015
61
Vanhustyö
Palvelukuvaus
Ikääntyvälle väestölle tarjotaan turvallinen, asiakaslähtöinen ja inhimillinen hoito omassa kunnassa. Kotona asumista tuetaan tuki- ja kotihoidon palveluiden avulla niin pitkään
kuin se on mahdollista. Kun kotona asuminen ei enää onnistu, järjestetään asumispalvelupaikka ympärivuorokautista turvaa tarjoavan palveluasumisen yhteydestä. Terveyskeskuksen/sairaalan palveluita pyritään käyttämään vain akuutin sairaanhoidon ja
kuntoutuksen tarpeisiin. Tavoitteena on ns. yhden muuton periaate, jolloin ikäihminen
saa asua kodinomaisessa yksikössä elämänsä loppuun saakka, mikä edellyttää myös
saattohoidon kehittämistä sekä koti- että ympärivuorokautisessa hoidossa.
Talousarvion merkittävimmät muutokset syntyvät uuden asumispalveluyksikön käynnistämisestä. Suunnitelmakaudella korostuvat myös 2013 tulleen vanhuspalveluin mukanaan tuomat velvoitteet, jotka astuvat voimaan vaiheittain. Erityistä huomiota kiinnitetään vanhuspalveluiden ennaltaehkäisevään toimintaan ja kotihoidon kehittämiseen.
Kotihoidon kehittämisen osalta tulee tulevina vuosina tehdä pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä tuottavuuden, vaikuttavuuden ja laadun lisäämiseksi.
Ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään ottamalla vanhusneuvosto vahvemmin mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevien suunnitelmien
valmisteluun ja seurantaan sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin.
Kotona asumista tukevat toiminnot ja palvelut
Palvelukuvaus
Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kotipalveluja ja terveydenhuoltolain tarkoittamaa kotisairaanhoitoa. Kotihoidon tukipalveluita ovat ateria-, turva- ja
hygieniapalvelut. Kotona asumista tukevia muita toimintoja ja palveluja ovat päivätoiminta, lyhytaikaishoito ja muistineuvolatoiminta.
Kotihoitoa kehitetään rakenteellisesti, sisällöllisesti ja johtamisjärjestelmän osalta vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita Rakenteiden ja johtamisjärjestelmän uudistamisen ohella kotihoidon kehittäminen edellyttää palveluprosessien uudistamista, asiakaslähtöisyyttä, työn suunnitelmallisuutta ja arvioinnin kehittämistä. Tuottavuuden osalta
huomiota tulee kiinnittää palvelutuotannon tasaamiseen, tietoon perustuvaan johtamiseen sekä tarveperusteiseen työn resurssointiin ja käyntien suunnitteluun. Vaikuttavuutta tulee kehittää eritoten ennaltaehkäisevin (kotikuntoutus, neuvonta ja ohjaus),
monipuolisin, asiakaslähtöisin ja tavoitteellisin toimintamallein panostamalla tiimityöhön
ja entistä hoidollisempien asiakkaiden hoitamiseen.
Tavoitteena on yhdistää koko kotihoito yhdeksi kokonaisuudeksi eli alle 65-vuotiaiden ja
yli 65-vuotiaiden kotihoidon yhdistäminen, tämä mahdollistaa resurssien käytön parhaalla mahdollisella tavalla.
Kotihoidon mobiiliohjelma otetaan käyttöön osana E-P potti uudistusta. Ennaltaehkäiseviä työmuotoja kuten kuntoutusosaamista monipuolistetaan ja vahvistetaan vakiinnuttamalla fysioterapeutin työpanos ja käytettävät toimintamallit. Palveluohjausta ja
62
-neuvontaa sekä hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä monipuolistetaan ja hyödynnetään
palvelujen ennakoitavuudessa, suunnittelussa ja kohdentamisessa. Palveluseteli otetaan käyttöön ja sitä tullaan käyttämään ensisijaisesti sotainvalidien ja ikäihmisten kotien puhtaanapitoon.
Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä,
jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijän yhtenäisiä toimintamalleja -käytäntöjä luodaan yhteistyössä
Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittäjäverkoston kanssa.
Alustavien neuvottelujen ja suunnitelmien mukaan Saarenpääkodin hoitopalvelut yhdistetään kotihoidon organisaatioon.
Kotihoidon johtamisjärjestelmää kehitetään.
Kotihoidon sisällön tavoitteellista kehittämistä jatketaan, työn vaikuttavuutta, tuottavuutta ja laatua seurataan säännöllisesti.
Kotihoidon uusiin tilaratkaisuihin varaudutaan.
Kuntien tulee huolehtia siitä, että kunnan alueella tarjottavat palvelut vastaavat ikääntyneen väestön palvelutarpeita ja mahdollistavat tarvittavat palvelut kaikkina vuorokauden
aikoina. Suunnitelmakauden aikana selvitetään kotihoidon yöaikaisen hoidon ja palvelun tarve sekä järjestämismahdollisuudet.
Tavoitteet
Tavoite
Kotihoidon resurssien mahdollisimman tehokas käyttö
ja tasapuoliset palvelut
kuntalaisille
Kotihoidon johtamisjärjestelmän muutos
Palveluohjauksen ja palveluneuvonnan tehostaminen
Alle 65-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden kotihoidon
henkilöstö yhdistetään saman johdon alle
Kuvaavien mittareiden käyttöönotto ja/tai tehostaminen
Kotihoidon optimoinnin ja mobiiliteknologian hyödyntäminen
Rai-johtamisjärjestelmän käyttöönotto
Henkilöstön työnkuvat uudistetaan ja tarkistetaan
Terveydenhoitajan toimen muuttaminen kotihoidon päällikön viraksi
Hyvinvointia edistävien kotikäyntien kehittäminen,
vastuuhoitajan nimeäminen tarvittaessa
Toteutuma
Tunnusluvut
Kotihoidon kaikki käynnit
Säännöllisen kotihoidon käynnit 30.11.
Tukipalveluasiakkaiden määrä
Kotikäynteinä annettu palveluohjaus ja
neuvonta
Muistineuvolan asiakastapahtumat
Omaishoidon tuen saajat, lkm
Lyhytaikaishoidon / intervallihoidon
oman toiminnan hoitopäivät / asiakkaat
Hyvinvointia tukevat kotikäynnit
Tp 2012
36 502
256
453
53
Tp 2013
35 109
360
448
89
Ta 2014
37 000
360
590
110
Ta 2015
36 100
260
460
110
660
118
2 872
82
18
948
98
4 173
99
17
600
105
1 900
650
100
3 800
17
20
Tot 2015
63
Palveluasuminen
Palvelukuvaus
Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen
Vanhusten palveluasuminen on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka tarvitsevat eriasteista
apua asumisensa järjestämisessä ja tukea arjen askareissa ja päivittäisissä toiminnoissa, mutta eivät tarvitse yövalvontaa.
Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan kodinomaista asumismuotoa, jossa on henkilökuntaa läsnä ympäri vuorokauden. Jokaisella asukkaalla on oma huone ja siihen liittyvä hygieniatila. Tehostetun palveluasumisen piiriin ohjautuvien ikäihmisten toimintakyky on selkeästi laskenut niin, että he tarvitsevat hoitajan läsnäoloa, valvontaa ja hoivaa ympäri vuorokauden.
Suunnitelmakauden aikana valmistuu uusi ympärivuorokautista hoitoa antava kodinomainen 60 itsenäistä huonetta ja yhteisiä tiloja käsittävä kiinteistö, joka jakaantuu neljään 15 hengen itsenäiseen yksikköön. Neljään 15 asukkaan yksikköön sijoitetaan terveyskeskuksen pitkäaikaispotilaat (terveyskeskuksen hoivaosaston 24 laitospaikkaa ja
Liuhtarin hoivaosaston 12 laitospaikkaa eli yht. 36 laitospaikkaa), lisäksi sinne sijoitetaan tavallisesta palveluasumisesta 9 asukasta sekä mahdollistetaan ulkopaikkakuntiin
sijoitettujen asukkaiden palaaminen omaan kotikuntaan. Lähtökohtana on, että tehostettu palveluasuminen, lyhytaikaishoito ja ikäihmisten päivähoidon palvelut tuotetaan
kaupungin omana toimintana.
Hopearinteen asumisyksiköissä esimiesten määrää vähennetään siten, että kahdella
15-paikkaisella yksiköllä on jatkossa yhteinen esimies. Sama johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön myös uudessa asumispalveluyksikössä.
Lyhytaikaishoidon ja kotihoidon yhteistyötä kehitetään asiakkaan kuntoutussuunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa.
Suunnitelmissa on vähentää 90 tavallisen palveluasumisen paikkaa, mikäli Saarenpääkodin hoitopalvelut siirtyvät kaupungille ja kotihoidon alaisuuteen.
Johtamisjärjestelmän kehittäminen, johtamista tukevien järjestelmien ja mittareiden
käyttöönotto (Rai-johtamisjärjestelmä).
Tavoitteet
Tavoite
Pitkäaikaishoivaa uudistetaan,
rakenteita ja toimintatapoja
muutetaan
Osaamisen lisääminen nimikemuutosten avulla
Pitkäaikaisen laitoshoidon paikat korvataan tehostetun palveluasumisen paikoilla
Matintuvan lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi
Toteutuma
64
Tunnusluvut
Palveluasuminen, ostopalvelu/
Vuosikas, Kotionni
hoitopäivät
asiakkaat
Tehostettu palveluasuminen, oma
tuotanto
hoitopäivät
asiakkaat
Tehostettu palveluasuminen, ostopalvelut
hoitopäivät
asiakkaat
Laitoshoito
hoitopäivät
asiakkaat
Tp 2012
Tp 2013
Ta 2014
Ta 2015
6 771
25
6 756
6 700
20
4 500
15
27 909
96
27 158
92
26 300
150
34 000
150
13 931
53
14 147
41
14 000
45
11 500
35
0
0
0
0
0
0
0
0
Tot 2015
Terveyspalvelut
Lapuan perusterveydenhuollon tavoitteena on tuottaa joustavasti, ihmisläheisesti ja
kohtuuhinnalla kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja ylläpitäviä terveyden- ja
sairaanhoidon palveluja.
Lapuan perusterveydenhuollon tuottamia palveluja ovat lääkäreiden vastaanotto, erikoissairaanhoidon tasoiset tutkimukset (gastroskopiat, sigmoideoskopiat, colonskopiat,
UÄ-tutkimukset, rasitusergot, rannekanavatutkimukset, Holter-tutkimukset ja uniapneatutkimukset), vuodeosastotoiminta, neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, hammashuolto, fysioterapiapalvelut sekä asiantuntijahoitajien vastaanotot.
Terveydenhuoltoa ollaan kehittämässä avohuoltopainotteisemmaksi. Toiminnan painopisteen muutoksesta johtuen, resursseja tullaan kohdentamaan hyvinvoinnin edistämiseen. Työnjaon ja tehtävien päivitystä jatketaan mm. uuden päivystysasetuksen
(1.1.2015) myötä. Terveyskeskuksen vuodeosasto keskittyy tulevaisuudessa kuntoutukseen ja akuuttihoitoon.
Terveydenhuoltolaki (12 §) edellyttää, että kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista
raportoidaan valtuustolle kerran vuodessa. Hyvinvointikertomuksen laadintaa koordinoidaan terveystoimesta, mutta se laaditaan monialaisesti ja -ammatillisesti. Hyvinvointijohtamiseen panostetaan ja hyvinvointikertomuksesta saatava tieto kulkee strategian
kanssa rinnakkain ja tukee hyvinvoinnin edistämistä kuntalaisten omaehtoisen toiminnan, kunnan strategisen johtamisen ja eri hallinnonalojen välillä. Lisäksi kuntalaisten
omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tuetaan laajentamalla sähköisiä asiointipalveluja
(eArkisto ja Hyvis). Kuntalaiset otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen myös asiakasfoorumitoiminnan kautta.
65
Avohoito
VASTAANOTTO-TOIMENPIDEOSASTO
Palvelukuvaus
Vastaanotto-toimenpideosaston toimintaan kuuluu lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta sekä siihen liittyvät tukipalvelut. Toiminta-ajatuksena on asiakkaan voimavarojen tukeminen asiakaslähtöisesti neuvontaa ja ohjausta käyttäen sairaanhoidossa, ensiaputilanteissa, toimenpiteissä ja kuntoutustoiminnassa. Tarkoituksena on eri ammattiryhmien asiantuntijuuden hyödyntäminen hoitoketjuissa ja -prosesseissa.
Lääkärin vastaanottotoiminta ja päivystys ovat eriytetty omaksi toiminnakseen.
Päivystysasetus astuu voimaan 1.1.2015. Tällöin päivystystä Lapualla on virka-aikana
kello 8-16. Arki-iltoina Lapualla jatkuu vastaanottotoiminta ns. kiireellisenä vastaanottona kello 16-20 sekä viikonloppuisin vuokralääkäritoiminnan muodossa lyhennetyin
toiminta-ajoin. Virka-aikana toimimiseen saadaan näin lisäresurssia illasta ja viikonlopuista ja voimavaroja voidaan kohdentaa esimerkiksi terveydenhuoltolain edellyttämien
terveys- ja hoitosuunnitelmien laadintaan sekä eri palvelujen tuottamiseen mahdollisimman paljon omana toimintana esim. uniapneatutkimukset. Lisäksi vapautuvaa resurssia
tullaan kohdentamaan puhelinneuvontaan.
Avoimina olevat lääkärivirat pyritään täyttämään mahdollisuuksien mukaan julkisen
haun kautta, jolloin kyettäisiin luopumaan päivätyössä vuokralääkäritoiminnasta.
Tavoitteena on, että hoidon tarpeen arvioinnin tekee pääsääntöisesti sairaanhoitaja.
Yhtenä keskeisenä tavoitteena toimintojen uudelleenorganisoinnissa tulee olemaan
myös lääkäri-hoitaja työparimalliin liittyvien valmisteltujen vastaanottojen edelleen kehittäminen.
Toimintaa uudistetaan henkilöstörakenteen ja työnjaon avulla. Nimikemuutosten avulla
henkilöstön sijoittaminen eri tehtäviin helpottuu ja toimintaa saadaan asiakaslähtöisemmäksi. Tavoitteena on muuttaa yksi terveyskeskusavustajan toimi sairaanhoitajan toimeksi.
Talousarviovuonna tarkastellaan kriittisesti eri toimintoja ja jatketaan kustannusten selvittelyä eri vaihtoehtojen pohjalta. Tavoitteena on panostaa rekrytointiin, jotta kuntalaisille mahdollistuu ammattitaitoisen ja asiantuntevan hoidon saaminen myös jatkossa.
Henkilöstön ja toiminnan suunnittelua tehdään mm. keskittämällä kesälomat heinäkuulle.
Lääkekeskuksen toiminta loppuu 31.12.2014.
Liinavaatehuolto loppuu omana toimintana kesällä 2015 ja sen jälkeen palvelu ostetaan
ostopalveluna.
66
Työnjaon ja tehtävien päivitystä jatketaan päivystysasetuksen tuomien muutosten mukaan.
Valmistaudutaan sote-uudistukseen.
Tavoitteet
Tavoite
Vastaanotto- ja päivystystoiminnan organisointi
asiakaslähtöisemmäksi
Virka-aikaisen toiminnan
lisääntyminen
Puhelimeen vastaus % > 80 %
Tehtäväkuvien päivitys ja ajankäytön määrittely eri
vastuualueilla
Lääkärien ja hoitajien päivävastaanottojen %osuus > 80 % kaikista käynneistä
Toteutuma
- kiireellisen iltavastaanoton käynnit %-osuus
- päivystyskäynnit Lapuan terveyskeskuksessa (8-16)
- viikonlopun käynnit Lapuan tk:ssa
- päivystyskäynnit Seinäjoella
Hoitotakuun edellytykset täyttyvät
Tunnusluvut
Lääkärit
Kaikki käynnit lääkärin vastaanotolla (ml. avoterv.huolto)
Em:sta käynnit päivävastaanotolla
(8-16)
Esh:n tasoiset tutkimukset
gastroskopiat
colonoskopiat
ergometriat
ultraäänitutkimukset
uniapnea (unisalkku)
Hoitajat
Hoitajien vastaanotot
Hoitajien toimenpiteet yht.
Asiantuntijasairaanhoitajien vastaanotot:
reuma
astma
päihdeseuranta
marevan-ohjaus
prick-testit
siedätykset
mediracer
holter
depressio
Tp 2012
Tp 2013
Ta 2014
Ta 2015
24 912
25 601
27 000
25 000
18 846
22 353
20 000
22 000
194
132
117
119
196
140
91
195
200
130
140
300
200
130
140
300
80
Tp 2012
Tp 2013
Ta 2014
Ta 2015
35 126
35 838
25 500
32 000
30 000
36 000
582
195
68
128
120
53
25
94
330
620
299
53
120
56
35
28
103
218
480
330
50
140
100
50
25
130
150
500
300
50
140
100
50
30
130
250
Tot 2015
Tot 2015
67
Tukipalvelut
Tukipalvelut kuuluvat vastaanotto-toimenpideyksikköön ja niitä ovat fysioterapia, välinehuolto, liinavaatehuolto ja keskusvarastotoiminta. Lääkehuollon palvelut ostetaan
1.1.2015 alkaen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä kuten röntgen- ja laboratoriopalvelutkin.
Fysioterapiapalveluissa keskitytään peruspalveluiden tarjontaan eri asiakasryhmille.
Hoidon toteutuksessa painotetaan potilaan omavastuuta ja itsehoidon mahdollisuuksia
huomioiden eri palveluverkostot. Palveluissa huomioidaan erityisesti asiakasnäkökulma. Terveys- ja hoitosuunnitelman laadintaa tehostetaan. Lisäksi kehitetään rakenteista kirjaamista alueellisesti yhtenäiseksi ja otetaan käyttöön kirjaamisessa fysioterapianimikkeistö.
Liinavaatevaraston toiminta loppuu omana toimintana uuden tehostetun palveluyksikön
valmistumisen myötä. Vapautuva henkilöresurssi kohdennetaan mm. välinehuoltoon ja
fysioterapian apuvälinehuoltoon.
Suunnitelmavuosien aikana varaudutaan toiminnan kehittämisessä vastaavan fysioterapeutin toimen muuttamiseen vastaavan fysioterapeutin viraksi ja eriyttämällä
yksikkö omaksi hallinnolliseksi yksiköksi.
Tavoitteet
Tavoite
Selkäpotilaiden hoitopolku
on alueellisesti yhteneväinen
Yhteistyön lisääminen eri
toimijatahojen kanssa
Asiakkaiden osallisuuden
parantaminen strategian
mukaisesti
Selkäpotilaiden akuuttivastaanottoaikoja tarjolla kolmena päivänä viikossa
Selkäryhmän aloitus
Osallistutaan uuden tehostetun palveluasumisen
yksikön ja terveyskeskuksen kuntoutusosaston
suunnitteluun
Kirjaukset tehdään alueellisesti sovittujen käytäntöjen mukaan
Laaditaan asiakaspalautelomake
Yksikössä on asiakaspalautelaatikko
Hoitotavoitteet laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa
(terveys- ja hoitosuunnitelmat)
Toteutuma
Tunnusluvut
Fysioterapian käynnit
Ryhmäkäynnit
osallistujat
ryhmät
Apuvälinelainaukset
Laboratoriotutkimukset
shp:n laboratorio
oma toimina
Tp 2012
5 089
Tp 2013
5 019
Ta 2014
5 500
Ta 2015
4 000
893
2 629
1 118
194
2 583
200
2 850
200
2 500
102 219
10 808
103 053
3 251
100 000
5 000
Tot 2015
68
AVOTERVEYDENHUOLTO
Palvelukuvaus
Avoterveydenhuoltoon sisältyy äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut, lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut, aikuisvastaanottopalvelut,
terveyskasvatus, matkailijoiden rokotusvastaanotto ja kuulonhuoltopalvelut.
Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan sekä lastenneuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon toiminnan kehittämistä jatketaan ja huomio kiinnitetään asetusten mukaisten
tarkastusten toteuttamiseen. Tavoitteena on, että normaalien synnytysten jälkitarkastukset toteutetaan talousarviovuodesta 2015 alkaen tehtävänsiirtona lääkäriltä terveydenhoitaja/kätilölle. Nyt toiminta on ollut kokeiluluonteista. Näin vapautetaan lääkäriaikoja muuhun vastaanottotyöhön. Lisäksi suunnitelmissa on, että perhesuunnitteluneuvolan asiakasrajaukset poistetaan, jotta palveluja voidaan tarjota tasa-arvoisesti
kaikille lapualaisille.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan poikkihallinnollisuutta lisäämällä ja painopistettä suunnataan riskiryhmiin.
Tavoitteena on työnhakijoiden terveyspalvelujen kehittäminen sekä aikuisvastaanoton
painopisteen suuntaaminen kohti kansanterveyshoitajamallia.
Lisäksi tavoitteena on, että kyläneuvoloiden lähipalvelut säilyvät ennallaan.
Avoterveydenhuollon tilastointi on muuttunut organisaatiomuutoksen, AvoHilmo-tilastointijärjestelmän ja eArkistoon liittymisen myötä. Tavoitteena on, että talousarviovuoden 2015 aikana tilastointi saadaan alueellisesti yhteneväiseksi ja näin myös vertailtavaksi.
Moniammatillisen yhteistyön lisääntyminen perhekeskustoiminnan kehittymisen ja neuvolan perhetyön vakiintumisen myötä.
Osallistuminen Yllinpuiston neuvolan tilojen peruskorjauksen tai korvaavien tilojen
suunnitteluun sekä Alangon alueen koulukeskuksen terveydenhoitotilojen tilasuunnitteluun.
Tavoitteet
Tavoite
Eri toimintasektorien palvelujen kehittäminen
Työnhakijoiden terveystarkastustoiminnan laajentaminen
Säännöllisten synnytysten jälkitarkastukset tekee tehtävänsiirtokoulutuksen saanut th/kätilö
Perehdytysoppaiden ajantasaistaminen
Tilastointi on yhteneväistä (AvoHilmo)
Terveyspalveluja tarjotaan kaikille halukkaille
työnhakijoille
Toteutuma
69
Tunnusluvut
Avoterveydenhuollon käynnit yhteensä
Äitiysneuvolakäynnit
Perhesuunnitteluneuvolakäynnit
Yläkoulun käynnit
Lastenneuvolakäynnit
Kouluterveydenhuolto (ala- ja yläkoulu)
Opiskelijaterveydenhuollon käynnit
(lukio, Sedu, Kr.opisto)
Muut neuvolakäynnit
Naisten joukkotarkastukset
Kausi-influenssarokotukset
Työnhakijoiden terveystarkastukset
Tp 2012
25 936
4 028
Tp 2012
2 679
2 089
2 521
Tp 2013
31 978
6 677
1 154
Tp 2013
2 089
5 164
5 258
3 448
Ta 2014
30 000
5 000
7 055
982
1 400
37
3 500
3 615
Ta 2014
2 650
2 650
2 550
Ta 2015
32 000
6 650
1 300
Ta 2015
2 650
5 100
5 250
3 450
Tot 2015
Tot 2015
7 000
950
1 400
50
HAMMASHUOLTO
Palvelukuvaus
Hammashuolto ylläpitää ja edistää suun terveyttä tarjoamalla riittävät hammashoitopalvelut ja järjestämällä ennaltaehkäisevää toimintaa sekä vaikuttamalla elinympäristöön
suun terveyttä edistävästi.
Tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön suun terveyttä tarjoamalla laadukasta hoitoa
suun alueen sairauksiin sekä tunnistaa korkean sairastumisriskin potilaat varhaisessa
vaiheessa.
Hammashuolto pyritään toteuttamaan omalla henkilökunnalla. Oikomishoidon konsulttipalvelut hankitaan ostopalveluna, samoin tarvittavat vuokrahammaslääkäripalvelut. Viikonlopun ja arkipyhien särkypäivystys on järjestetty alueellisesti Seinäjoella. Iltapäivystys pyritään järjestämään alueellisena yhteistyönä sairaanhoitopiirin alueella omana toimintana.
Jatketaan mukana maakunnallisessa Lakeuden Suunvuoro -projektissa.
Tietotekniikan hyödyntäminen, mm. ajanvaraus netin kautta soveltuvin osin (Effican
Kansalaisajanvaraus).
Tavoitteet
Tavoite
Riittävät hammashoitopalvelut kuntalaisille
Reikiintymisen väheneminen
Hoitotakuun toteutuminen
Riskipotilaiden tunnistaminen ja motivointi, onnistunut pysäytyshoito
Reikiintymistä kuvaavan D-indeksin tavoitetaso
12- vuotiailla 0,4 ja 15-vuotiaalla 1,2
Toteutuma
70
Tunnusluvut
Käynnit: 0 - 17-vuotiaat
Käynnit: yli 17-vuotiaat
Käynnit: ulkopaikkakuntalaiset
Potilasmaksutulot €
Tp 2012
6 809
6 760
138
249 600
Tp 2013
6 979
7 144
119
265 557
Ta 2014
7 500
7 700
100
280 000
Ta 2015
7 500
7 700
100
280 000
Tot 2015
Vuodeosastohoito
Palvelukuvaus
Sairaalaosaston hoitotyön käytäntönä on laadukas hoitotyö asiakkaiden omatoimisuutta
tukien. Hoito toteutetaan yhteistyössä moniammatillisen tiimin, omaisten sekä potilaan
itsensä kanssa. Tavoitteena on kuntouttava ja omatoimisuutta tukeva toiminta sekä lyhyet hoitojaksot, jotka edistävät asiakkaan mahdollisimman pitkään selviytymistä omassa kodissaan omaisten ja tukipalveluiden avulla. Sairaalaosastolla järjestetään hoitoa
myös kriisitilanteissa, kuten alkoholi- ja mielenterveysongelmissa sekä saattohoitoa
terminaalihoidosta annettujen ohjeiden mukaan.
Terveyskeskuksen hoivaosasto tarjoaa somaattisesti huonokuntoisille vanhuksille laadukasta ja yksilöllistä hoitoa, jonka tarkoituksena on tukea potilaita saavuttamaan edellytystensä mukainen hyvä terveydentila, sosiaalinen turvallisuus, toimintakyky ja omatoimisuus yhteistyössä omaisten ja sidosryhmien kanssa. Liuhtarin hoivaosasto tarjoaa
vaikeasti muistihäiriöisille vanhuksille sekä somaattisesti huonokuntoisille potilaille kuntoutusta, perushoitoa ja hoivaa omatoimisuutta tukien.
Sairaalaosasto
Sairaalaosasto keskittyy lyhytaikaiseen ja kuntouttavaan hoitoon. Osastolla pystytään
toteuttamaan hoidollisesti yhä vaativampia hoitoja. Myös katkaisuhoito toteutetaan sairaalaosastolla.
Sairaalaosastolla jatketaan tehostettua kotisairaanhoitoa (kotisairaala-malli) yhteistyössä kotihoidon kanssa. Tarkoituksena on pystyä hoitamaan vaativat lääkehoidot asiakkaan kotona sekä mahdollistaa saattohoidon antaminen kotiin.
Toimintavuoden aikana suunnitellaan hoiva-osastolta vapautuvien tilojen optimaalista
käyttötarkoitusta ja sairaalaosaston laajentumista kahteen kerrokseen. Hoivaosastolta
vapautuvat tilat antavat mahdollisuuden nykysuositusten mukaisiin 1-2 hengen huoneisiin. Uudenlaisella huonejaolla ehkäistään infektioiden leviämistä ja mahdollistetaan laadukkaampi saattohoitohoito osastolla. Lisäksi tilat mahdollistavat suositusten mukaisesti
kuntoutuspotilaiden sijoittamiseen eri kerrokseen/ eri osaan yksikköä. Terveyskeskus
keskittyy tulevaisuudessa vain akuutti- ja kuntoutuspotilaiden hoitoon.
Hoivaosastot
Terveyskeskuksen hoivaosastot lakkautetaan mukaisesti vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on, että kaikki terveyskeskuksen hoivaosastoilla hoidetut potilaat siirtyvät tehostetun palveluasumisen asukkaiksi uuden tehostetun palveluasumisen yksikön valmistumisen myötä. Uuden toiminnan suunnittelu ja organisointi on tärkein kehittämisen kohde ja
71
painopistealue vuonna 2015. Toimintavuoden aikana tavoitteena on osaamisen lisääminen nimikemuutosten avulla.
Tavoitteena on, että suunnitelmakaudella yksi sairaalaosaston lähihoitajan toimi muutetaan sairaanhoitajan toimeksi, jotta mahdollistetaan sairaanhoidollinen osaaminen kahdessa eri kerroksessa.
Tavoitteet
Tavoite
Hyvin toimiva ja monialainen kuntoutusyksikkö
akuuttiosaston yhteyteen
Potilasturvallisuuden
lisääminen sairaalaosaston laajentumisen
yhteydessä
Terveyskeskuksen laitospaikkojen lakkauttaminen
Monialaisen suunnittelutyöryhmän perustaminen,
joka päävastuussa kuntoutusyksikön suunnittelusta
Kuntoutus- ja akuuttisairaanhoitopaikkojen määrä
vastaa valtakunnallisia suosituksia
Sprinklausjärjestelmä molempiin kerroksiin
Hoitajakutsujärjestelmän uusiminen
Jäähdyttävä ilmastointi
Toteutetaan siivoustyön mitoitus
Henkilöstö osallistuu uuden tehostetun palveluasumisen yksikön toiminnan suunnitteluun ja valmistautunut organisaatiomuutokseen
Tarvittavat nimikemuutokset osaamisen lisäämiseksi
Toteutuma
Tunnusluvut
Sairaalaosasto
Hoitopäivät
Paikkaluku
Käyttöaste
Keskim. hoitoaika pv
Sisäänkirjoitetut
Hoivaosasto
Hoitopäivät
Tp 2012
Tp 2013
Ta 2014
Ta 2015
8 765
28
85
8
1 062
9 154
28
89
9
1 011
9 000
28
88
9
1 000
9 100
28
89
9
1 100
8 960
9 108
9 000
Tot 2015
6 750
(1-9/2015)
Paikkaluku
Liuhtarin hoivaosasto
Hoitopäivät
25
25
25
5 250
4 573
4 000
25
3 500
(1-9/2015)
Paikkaluku
24->12
12->13
12
13
Erikoissairaanhoito
Palvelukuvaus
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa pääosin oikean hoidon porrastuksen mukaiset erikoissairaanhoidon palvelut sekä perusterveydenhuollon laboratorio- ja radiologiapalvelut. Suunnitteilla on myös apteekkipalveluiden siirtäminen sairaanhoito. piirin
tuottamaksi. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan entiseen tapaan psykoterapiapalveluita ja kokonaistaloudellisesti edullisia diagnostisia tutkimuksia, jotka mahdollistavat potilaan tutkimista perusterveydenhuollon puolella.
72
Toiminnan lähtökohtana on, että potilaat pystytään vastaanottamaan mahdollisimman
aikaisessa vaiheessa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tavoitteena on
myös, että potilaat tutkitaan ja hoidetaan mahdollisimman pitkälle omassa terveyskeskuksessa, koska terveyskeskuksessa on toiminnan edellyttämää osaamista erikoissairaanhoidon tasoisten tutkimusten tekemiseen. Uutena tutkimustoimintana vuonna 2014
aloitettua ja kustannuksia hillitsevää unipatjarekisteröintitutkimustoimintaa jatketaan erikoissairaanhoidon edellyttämällä tavalla edelleen.
Päivystysasetuksen perusteella virka-ajan ulkopuolinen päivystys loppuu Lapualla, koska virka-ajan ulkopuolella ei ole saatavissa laboratorio- ja röntgenpalveluita. Terveyskeskuksessa jatketaan kuitenkin vastaanottotoimintaa arkisin klo 20 saakka ja viikonloppuisin erikseen sovittavalla tavalla.
Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön (Aksila) yhtenä tehtävänä on hoitopolkujen kehittäminen. Hoitopolkuja laaditaan suurista, paljon kustannuksia aiheuttavista
sairausryhmistä, yhteistyössä perusterveydenhuollon yksikön, perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon kanssa.
Toimintavuonna vähennetään terveyskeskuksessa toimineiden konsultoivien erikoislääkäreiden määrää gynekologian ja diabetologian osalta.
Terveyskeskuksen omasta apteekkitoiminnasta luovutaan ja apteekkitoiminta järjestetään keskussairaalan tuottamana.
SoTe-alueratkaisut tulevat linjaamaan suunnitelmavuotta 2016 ja erityisen voimakkaasti
suunnitelmavuotta 2017, jolloin palveluiden järjestämisvastuu siirtyy SoTe-alueelle.
Tavoitteet
Tavoite
Hoidon porrastuksen toteutuminen
Kustannusten pitäminen kohtuullisella tasolla
Toiminnan tehokkuus ja viiveettömyys potilassiirroissa
Oman toiminnan tehokas käyttö diagnostisissa
tutkimuksissa
Toteutuma
Tunnusluvut
Erikoissairaanhoidon menot yhteensä
Erikoissairaanhoidon menot €/as
Perusterveydenhuollon nettomenot
€/as
Terveydenhuollon kokonaismenot
(netto) €/as
Tp 2012
Tp 2013
Ta 2014
Ta 2015
15 544 010
1 061
633
17 524 908
1 192
632
17 800 000
1 229
614
17 800 000
1 212
558
1 694
1 824
1 843
1 769
Lapuan osuudet E-P:n shp:n käyttömenohin €/as
Jäsenkuntien maksuosuudet E-P:n shp:n
käyttömenoihin €/as
Tot 2015
2009
971
2010
913
2011
1 053
2012
1 045
2013
1 195
978
970
1 054
1 068
1 184
73
Tekninen keskus
Tekninen lautakunta
Ympäristölautakunta
74
TALOUSARVIO
TA 2014
TA 2015
TEKNINEN LAUTAKUNTA
5 094 300
630 000
-10 948 700
-5 224 400
TOIMINTATUOTOT
Valmistus omaan käyttöön
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
5 349 800
516 500
-10 863 000
-4 996 700
TALOUSARVIO
TA 2014
TA 2015
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
104 300
-303 600
-199 300
75
Tekninen lautakunta
Tavoitteet
1. Tekninen lautakunta ja yleispalvelut
Palvelukuvaus
Tekninen lautakunta huolehtii teknisistä palveluista. Hallinto- ja yleispalvelut sisältävät
päätöksenteon, kirjaamisen ja arkistoinnin, toimistopalvelut sekä osan osto- ja myyntireskontrasta. Yleispalveluissa hoidetaan myös puutarhapalstojen, venepaikkojen ja
asuntovaunupaikkojen varaaminen ja vuokraus.
Yhteiskunnan taloudellinen tila ja siitä tulevat seurannaisvaikutukset aiheuttavat kovia
haasteita palvelutuotantoon.
Talousarviovuoden kehittämistyö jatkuu.
Tavoitteet
Tavoite
Oikea palvelutaso ja terve talous
Vuoden 2015 budjettitason toteuttaminen
Toteutuma
Tunnusluvut
Tekninen lautakunta
Kokousten määrä
Päätökset, kpl
Viranhaltijapäätökset
Tekninen johtaja
Kunnallistekniikan päällikkö
Rakennuspäällikkö
Kaupungingeodeetti
Maankäyttöinsinööri
Kiinteistöpäällikkö
Asuntosihteeri
Tp 2012
19
218
Tp 2013
22
255
TA 2014
22
255
74
17
12
19
93
12
204
70
20
20
25
85
10
170
70
20
20
25
85
10
170
TA 2015
Tot 2015
2. Atk-palvelut
Palvelukuvaus
Atk-osasto vastaa kaupungin fyysisestä atk-ympäristöstä. Palvelu sisältää ulkoiset tiedonsiirtoyhteydet ja sisäisen hallintoverkon. Hallintoverkkoon kuuluu palvelinympäristö,
fyysiset atk-laitteet (työasemat, tulostimet, puhelimet) installointeineen, tietoturvan järjestäminen ja palvelinten varmuuskopiointi sekä tiettyjen pääohjelmistojen päivityspalvelu. Palvelinympäristö pidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365).
76
Kaupungin atk-laitteet ja pääohjelmistot pyritään pitämään ajanmukaisella ja realistisella tasolla. Riskitasoa pyritään minimoimaan. Vaarana on palvelutason liiallinen lasku
säästöjen takia, koska monilla sektoreilla tehokkuuden nimissä lisätään tietotekniikan
käyttöä, joka aiheuttaa lisäkustannuksia tukipalveluihin.
Tietotekniikan käytön ohjeistusta pyritään kehittämään niin että käyttäjät olisivat paremmin tietoisia webin uhkista ja niiden torjunnasta ja tietoturvan tärkeydestä. Palvelukeskusten pääkäyttäjäverkostoa on syytä ajanmukaistaa ja vahvistaa.
Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan. Pitemmällä aikajänteellä pyritään nopeiden ulkoisten ja kaupungin omien yksiköiden sisäisten yhteyksien saatavuutta ja palvelutarjontaa edelleen parantamaan. Käyttäjien ohjeistusta lisätään sekä uhan havaitsemisen että myös oikean ensitorjunnan osalta.
Tavoitteet
Tavoite
Verkon ja palvelinten palvelukyky
Ajassa mitattuna vähintään 99 %
Toteutuma
Tunnusluvut
Palvelimia
Työasemia
Ohjelmistoja
Tp 2012
21
330
80
Tp 2013
21
330
80
TA 2014
23
350
82
TA 2015
22
350
82
Tot 2015
3. Maankäyttö- ja kiinteistöpalvelut
Palvelukuvaus
Kaavat ja tontit
Maankäytön suunnittelu sisältää kaavoitustasot maakuntakaavasta (E-P:n liitto) oman
kaupungin maankäytön strategiaan, yleiskaavoitukseen ja asemakaavoitukseen saakka. Maankäytön strategia, yleis- ja asemakaavoitus tehdään kaupungin toimesta.
Yleiskaavoitus tukeutuu pääosin ostopalveluun ja asemakaavojen laadinta pääosin
omiin resursseihin. Joillakin asemakaavan ulkopuolisilla alueilla voidaan rakennushanke joutua arvioimaan suunnittelutarvealueen rakentamisedellytysten pohjalta. Kaupunki
voi tarvittaessa erikseen vielä tarkemmin rajata suunnittelutarvealueen enintään 10
vuodeksi.
Raakamaa hankitaan yleensä vapaaehtoisin kaupoin, mutta tarvittaessa lunastusmenettelyllä. Suunnitelmallinen maankäyttö edellyttää rakentamiskelpoisuuden selvittämistä ja valvontaa. Asemakaavan vahvistuttua kaupunki myy tai vuokraa tontit ja asettaa ehdot mm. rakentamisen ajoittamiselle.
77
Kiinteistönmuodostus ja kiinteistörekisteri
Kaupungin viranomainen vastaa asemakaava-alueilla kiinteistöjen muodostamisesta ja
niiden merkitsemisestä valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Tontit lohkotaan kaupungin toimesta itsenäisiksi kiinteistöiksi ja kadut sekä puisto- ja virkistysalueet lohkotaan
yleisen alueen kiinteistöiksi.
Maastomittaus ja paikkatiedot
Asemakaava-alueiden kiinteistöjen virallinen paikkatieto ja tarvittavat muut sijaintitiedot
ylläpidetään ilmakuvauksen, laserkeilauksen ja satelliittimittausten avulla. Kiintopiste- ja
korkeuspisteverkkoa sekä pohjakarttaa pidetään ajan tasalla. Kaavat, uusien rakennusten paikat ja korkeudet sekä kunnallistekniset rakenteet merkitään maastoon. Johtoverkostot kartoitetaan maastossa johtokarttoja varten. Kartat tuotetaan ja ylläpidetään
yhtenevästi paikkatiedon kanssa. Virallisen asemakaavakartan lisäksi ylläpidetään
useita eri teemakarttoja ja niiden yhdistelmiä, joista tärkeimmät ovat osoite- ja opaskartat.
Asemakaavoituksessa on ostopalvelun lisäksi ollut parin vuoden ajan meneillään asemakaavoitusprojekti määräaikaisen kaavoittajan voimin riittävän kapasiteetin varmistamiseksi. Vuoden 2014 kuluessa kaavoitusinsinöörin virka lakkautettiin ja kaavoittajan
toimi vakinaistettiin riittävän oman palvelukapasiteetin turvaamiseksi asemakaavoituksessa. Yleiskaavoituksen resurssit pienentyvät määräaikaisen yleiskaavasuunnittelijan
työsuhteen loputtua, mikä tulee vaikuttamaan yleiskaavoituksen etenemisen aikatauluihin mm. Simpsiön alueella. Paikkatietojärjestelmän kehittämistä ja sen hyväksikäyttöä
ei pystytä myöskään ylläpitämään jatkossa samalla tasolla em. henkilöresurssin vähenemisen myötä. Osa ko. tehtävistä on siirrettävissä osaston muille työntekijöille.
Maakunnallisen kehittämisvyöhykkeen vahvistaminen on osa lähikuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Maatalous- ja elintarviketuotannon pysyvyyttä kehitetään osana kuntayhteistyötä ja omaa maankäytön suunnittelua. Niiden sijainti ratkaistaan osana yleiskaavatyötä. Kaupungin vetovoimaista kokonaisuutta tehostaa kaupunkikeskustan kehittäminen sekä matkailuelinkeinon kehittäminen Simpsiön alueisiin ja Vanhan Paukun
kulttuurikeskukseen tukeutuen. Viestinnän ja markkinoinnin sisältöjen kehittäminen
nousee entistäkin tärkeämmäksi. Innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan uusien asukkaiden ja
yritysten tavoittamiseksi.
Tavoitteet
Tavoite
Riittävä tonttitarjonta ja
-myynti
Yleiskaavojen
ajantasaistaminen
Asuntotonttivaranto vähintään 2 v tarvetta vastaavaksi
(n. 40-50 AO-tonttia)
Myynti: AO-tontteja 20 kpl, muita tontteja 10 kpl / Tulot
yht. 600.000 €
Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön sekä Jouttikallion
osayleiskaavat lainvoimaisiksi, Simpsiön osayleiskaavatyön aloitus
Toteutuma
78
Tunnusluvut
Maanhankinta ha
Maanhankinta 1000 €
Asemakaavaa ha
(uudet + muutokset)
Tonttijakoja kpl
Rekisteröity tontteja kpl
Luovutettu AO-tontteja kpl
Luovutettu muita tontteja kpl
Tonttien myyntitulot 1000 €
Rakennuksen paikan maastoon
merkintä, rakennuksia/
rakennuspaikkoja kpl
Tp 2012
152
847
TP 2013
78
1410
TA 2014
70
1000
TA 2015
70
1000
26
51
50
40
14
29
23
10
992
19
33
20
7
607
15
30
25
10
700
15
25
20
8
600
158/113
109/82
140/100
100/80
Tot 2015
4. Kunnallistekniset palvelut
Liikenneväylät
Palvelukuvaus
Liikenneväyliin kuuluvat kadut, katuviheralueet, kevyen liikenteen väylät ja muut kaupungin hallussa olevat liikenneväylät sekä niihin kuuluvat sillat, valaistukset, liikennemerkit ja -valot sekä muut ohjauslaitteet ja erityisrakenteet. Liikenneväylät ylläpidetään
liikennöitävinä ympäri vuoden ja vuorokauden (24/365). Talvisaikaan kunnossapidon
keskeisin tehtävä on liukkauden torjunta ja lumenauraus. Liukkauden torjuntaan käytetään hiekoitusta. Katuja ei suolata.
Kaupunki omistaa ja ylläpitää katuvalaistusta kaduilla, yleisillä teillä (valtion omistamilla
teillä) ja yksityisteillä. Valaistus pidetään kytkettynä 1.9. - 31.3. välisenä aikana. Yöllä
valaistusta rajoitetaan ydinkeskustan muuntopiiriä lukuun ottamatta. Valaistuksen huolto hankitaan ulkoisena palveluna.
Yksityistiet muodostavat yksityisten tiekuntien ja tienhoitokuntien erikseen ylläpitämän
yleistä tieverkkoa täydentävän itsenäisen tieverkoston. Yksityisteiden ylläpitoa avustetaan kaupungin varoin.
Katujen, kevyen liikenteen väylien sekä muiden kaupungin hoidossa olevien teiden fyysistä rakennetta parannetaan siten, että ne vastaavat liikenteen tarpeita. Tieverkkoa
kehitetään liikenneturvallisuuden parantamiseksi. (Strategia 2017 / viihtyisä elinympäristö)
Katu- ja tievalaistusta ohjataan automatiikalla suurten muuntopiirien alueella. Ydinkeskustaa lukuun ottamatta tarpeetonta yöaikaista valaistusta rajoitetaan. EU:n laajuisista
energiamääräyksistä johtuen valaisintyyppien uusimistyötä jatketaan erillisenä 3 vuotta
kestävänä projektina. (Strategia 2017 / Terve talous, viihtyisä elinympäristö)
Yksityisteiden rakenteita parannetaan investointiohjelman puitteissa.
79
Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan. Vuosikymmenen lopulla uusitaan projektin jälkeen jäljelle jäävät valaisimet (n. 50 % koko valaisinmäärästä).
Tavoitteet
Tavoite
Kunnossapidon
kohtuullinen taso
Liukkauden torjunta ja lumen auraus: pääväylät liikennöitävässä kunnossa klo 7.00 ja muut väylät klo 12.00 mennessä
Väylät ja viheralueet pidetään roskattomina ja viihtyisinä
Toteutuma
Investointitavoitteet käyvät ilmi investointiohjelmasta
Tärkeimmät investoinnit
Tunnusluvut
Liikennealueet (m 2)
Kevyenliikenteen väylät (m)
Avustettavat yksityistiet (km)
Katuvalokeskukset (kpl)
Katuvalopisteet
Tp 2012
730.000
35.000
333
115
4.300
Tp 2013
745.000
39.000
333
117
4.350
TA 2014
755.000
41.000
333
119
4.400
TA 2015
770.000
42.000
333
121
4.500
Tot 2015
Vesihuolto
Palvelukuvaus
Vesihuoltolaitos on erillinen taseyksikkö kaupungin kirjanpidossa ja tuottaa palveluja
erikseen määritellyn toiminta-alueen sisällä. Se huolehtii puhtaan talousveden jakelusta
kiinteistöille ja kiinteistöjen talousjäteveden keräämisestä ja toimittamisesta jätevedenpuhdistamolle. Jakeluverkosto, vesisäiliöt ja paineenkorotusasemat pidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365).
Vesihuoltolaitoksen talousvesi hankitaan Lappavesi Oy:ltä (kaupungin osakkuusyhtiö).
Jätevesi toimitetaan Lapuan Jätevesi Oy:lle (kaupungin tytäryhtiö).
Toimintavarmaa vesihuoltoa kehitetään edelleen verkostojen, paineenkorotusasemien,
pumppaamojen ja vesisäiliöiden jatkuvalla kunnossapidolla. Automaation osuutta lisätään.
Vesihuoltoa laajennetaan uusille asemakaava-alueille. Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa rakennetaan kyläalueille vuosittain kaupunginvaltuuston vuonna 2009 tekemän
toiminta-aluepäätöksen perusteella. Laitoksen ylijäämää kasvatetaan 100.000 €. (Strategia 2017 / Terve talous)
Vesihuollon laajentumista jatketaan sekä puhtaan veden että jätevesiverkoston osalta.
80
Tavoitteet
Tavoite
Vesihuoltoverkosto jatkuvassa toimintakunnossa
Vuotoveden minimointi
Talous
Käyttökatkosten pituus enintään 6 tuntia kerrallaan
Puhdas vesi: Alle 7 % ostetun veden määrästä
Jätevesi: Alle noin 300.000 m3 /v
Ylijäämän lisäys 100.000 €
Toteutuma
Tunnusluvut
Puhdas vesi
Vesijohtoverkosto (km)
Liittymien lukumäärä (kpl)
Vuotovesi (%)
Liittymismaksu (€/m³, alv 0 %)
Kulutusmaksu (€/m³, alv 0 %)
Tp 2012
183
3.120
5
1.250
1,18
Tp 2013
185
3.150
5
1.300
1,23
TA 2014
187
3.200
5
1.350
1,27
TA 2015
190
3.300
7
1.350
1,30
Tot 2015
Jätevesi
Jätevesiverkosto (km)
Liittymien lukumäärä (kpl)
Vuotovesi (%)
Liittymismaksu norm.
/haja (€, alv 0 %)
Kulutusmaksu (€/m³, alv 0 %)
Tp 2012
200
3.000
50
2.900/
4.000
2,42
Tp 2013
220
3.150
50
3.000/
4.300
2,52
TA 2014
240
3.300
50
3.100/
4.400
2,62
TA 2015
270
3.500
50
3.100
4.400
2,67
Tot 2015
Jätehuolto
Palvelukuvaus
Kiinteistöjen jätteiden keräilyn järjestämisvastuu on kunnilla. Etelä-Pohjanmaan alueella jätehuollon viranomaistehtävät on keskitetty kuntien yhteisestä sopimuksesta Ilmajoen kunnan jätelautakunnalle, jossa on alueen kuntien edustajia jäseninä. Käytännön toteutuksessa alueen kunnat ovat yhdistäneet voimavaransa perustamalla Lakeuden
Etappi Oy:n, joka kuntien puolesta huolehtii jätteiden keräilystä ja käsittelystä (ns. kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kunkin kunnan omaksi tehtäväksi on jäänyt vanhojen
käytöstä poistettujen kaatopaikkojen jälkihoito.
Hahtomaan kaatopaikan tarkkailua jatketaan yhteishankintana.
Hahtomaan kaatopaikan tarkkailua jatketaan yhteishankintana.
81
7. Asunto- ja tilapalvelu
Palvelukuvaus
Toimitilat, muut rakennetut tilat ja piha-alueet
Kaupunki omistaa omat toimitilansa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sekä Teorantie 3:n ja Sahankartanon kerrostalot ja muutamia asuinrakennuksia. Kaupungin
omistamien toimitilojen ja asuntojen ylläpito hoidetaan keskitetysti. Ylläpitoon kuuluu
kiinteistönhuolto LVIA-laitteistoineen, rakennusautomaatio, piha-alueiden hoito, normaali jätehuolto ja kunnossapitoon liittyvät korjaukset. Kiinteistöjen energiat on kilpailutettu sähkön ja öljyn osalta, muita energialähteitä kiinteistöissä ovat aurinko-, maa-,
alue- ja kaukolämpö. Tilat ylläpidetään jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Asuntoja tilapalvelu huolehtii kiinteistön omistajan velvoitteista ja siitä näkökulmasta arvioi ylläpidon tasoa sekä kunnossapidon- ja peruskorjausten tarvetta. Palvelukeskuksilta ei
peritä vuokria.
Kukin palvelukeskus on omien toimitilojensa haltija. Haltija on oikeutettu luovuttamaan
tiloja tilapäisesti kolmannen osapuolen muuhunkin kuin oman toimialansa mukaiseen
käyttöön ja kantamaan käytöstä vuokraa tai käyttökorvausta (esim. iltakäytöt).
Palvelukeskusten käyttöön on vuokrattuna yksittäisiä huoneistoja esim. kiinteistöyhtiöiltä. Kukin palvelukeskus huolehtii näiden tilojen kuluista. Teollisuus- ja yritystilat sekä
elinkeinon harjoittamiseen tarkoitetut tilat on vuokrattu yrityksille.
Rakennusten ikääntyessä ylläpidon kustannukset kasvavat kunnossapitotarpeen lisääntyessä. Lykkääntyvät peruskorjaukset ja kunnossapitoresurssien niukkuus pahentavat tätä ongelmaa ja synnyttävät kiinteistömassaan enentyvästi kasvavaa huolto- ja
energiakulua; ”kestävyysvajetta”. Käyttökulujen lisääntyessä elinkaaren arvioinnilla on
olennainen merkitys järkevän kiinteistönpidon kannalta. Tekninen kunnossapitotarve
arvioidaan keskitetysti teknisen keskuksen toimesta ja peruskorjaustarpeet pyritään
esittämään vuosittaisissa talousarvioissa.
Irtaimiston hankinta ja huolto sekä siirrot kuuluvat kunkin palvelukeskuksen omaan
toimintaan.
Tilojen siivouksesta on 1.1.2014 alkaen vastannut hallintokeskus.
Asunnot, julkinen asuntorahoitus sekä asuntoja kiinteistöyhtiöt
Pääosa kaupungin omistamasta asuntokannasta on kaupungin määräysvallassa olevien aravarahoituksella rakennettujen kaupungin tytäryhtiöiden omistuksessa. Ne ovat
edelleen pääosin aravalainsäädännön mukaisten rajoitusten alaisia. Ylläpito hankitaan
yksityisiltä palveluntuottajilta. Asumiskäytössä on lisäksi koulujen yhteydessä olevia
asuntoja. Koulujen asuntojen määrä on voimakkaasti vähentynyt opetustyön tilatarpeiden lisäännyttyä.
Valtion korjaus- ja energia-avustusjärjestelmästä on kasvanut monipuolinen 12 eri
avustusmuotoa sisältävä järjestelmä.
Valtion aravalainoitukseen kuuluvien asuntolainojen perintä ja mahdollisten velkajärjestelylainojen perintä kuuluu kaupungin vastuulle.
82
Rakennusten perusparantamisen tarve ei näytä lähitulevaisuudessa laantumisen merkkejä. Prioriteettitarkastelua varten tarvitaan entistä laajempi ja pitkäjänteisempi perusparannus- ja rakentamisohjelma. Lopullisen käyttötarpeen ja omistuspohjan selkiytyminen mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämisen. Arviointityö kestänee koko suunnitelmakauden.
Toiminnan kehittämistä ja taloudellisuuden parantamista palvelevat mm. ilmastostrategiahanke ja kunta-alan energiatehokkuussopimukset. Energiatehokkuussopimukset
edellyttävät tehostamistoimia kaupungin energiankäytössä ja niillä tavoitellaan 9 %
säästöä vuoteen 2016 mennessä, mikä merkitsee vuositasolla noin 130.000 €.
Taloyhtiöiden fuusiohanke on meneillään ja toteutunee 2015.
Perusparantamisohjelmien laadintaa ja energiankäytön tehostamista jatketaan.
Organisaatiorakenteen selkeyttäminen ja kiinteistönhuollon pitkäjänteinen kehittäminen
nousee vaikutuksiltaan tärkeäksi kehittämisalueeksi. Kiinteistönhuollon tehtävien erikoistuminen vaatii myös toimenkuvien erikoistamista. Pitkällä tähtäimellä kiinteistönhuollon henkilöstö erikoistuisi perustehtävien lisäksi eri tehtäväalueisiin.
Tavoitteet
Tavoite
Kiinteistöjen edulliset käyttökustannukset
Arava- ja vapaarahoitteiset asunnot
Kaikkien rakennusten keskiarvo max.
3,15 €/m²/kk (alv 0 %)
86 % vuokraustaso
Toteutuma
Tunnusluvut
Käyttökustannukset (€/m²/kk)
alv 0 % (ilman siivousta)
Hallinto 1 (kivirak.)
56 579
Hallinto 2 (puurak.)
11 678
Vapaa-ajanrakennukset 6 962
Asuinrakennukset
9 986
Tuotantorakennukset
12 542
Muut kiint. (osakkeet)
3 259
Yhteensä
101 006
Vuokra-asuntokanta
Kaupungin yhtiöiden arava-asuntoja
Suoraan omistettuja arava-asuntoja
Koulujen asuntoja
Kaupungin omistamia osakehuoneistoja
vapaarahoitteiset vuokra-asunnot
kaupungin vuokra-asuntokanta yhteensä
Vuokra-asuntojen asukkaiden vaihtuvuus
Vuokra-asuntojen käyttöaste (%)
Tp 2012
Tp 2013
TA 2014
TA 2015
2,9
3,34
2,52
2,93
1,26
2,26
3,15
2,68
3,05
2,15
2,82
1,53
2,73
2,49
2,9
3,34
2,52
2,93
1,26
2,26
3,15
2,7
3,1
2,2
2,9
1,2
2,3
2,38
Tp 2012
599
54
7
Tp 2013
599
54
7
TA 2014
599
54
7
TA 2015
587
54
7
37
37
37
29
13
13
13
9
710
710
710
686
150
150
150
150
87
87
87
87
Tot 2015
alv 0%
Tot 2015
83
8. Talonrakennus
Palvelukuvaus
Talonrakennushanke alkaa hankesuunnitelmalla, joka tarvitaan hyväksyttynä ennen
luonnos- ja jatkosuunnittelun käynnistämistä. Hankesuunnitelman laatimiseen annetaan
asianomaiselle hallintokunnalle tarvittavaa asiantuntija-apua. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelun vetovastuu siirtyy tekniseen keskukseen. Suunnittelu
sisältää tehtävät perusselvitykset, luonnossuunnittelun ja erikoissuunnittelun. Luonnosvaiheiden jälkeen seuraa tarkempi suunnittelu, erikoissuunnitelmat, urakka-asiakirjat ja
työpiirustukset.
Hyväksyttyjen suunnitelmien ja urakka-asiakirjojen jälkeen käynnistetään rakentamisprosessi, johon sisältyy urakkatarjousten pyytäminen, tarjousten käsittely, urakoitsijoiden valinta ja rakentaminen. Kilpailutus kestää lyhimmilläänkin 2-3 kuukautta hankintalain määräyksistä johtuen.
Rakennuttajan velvollisuutena on luoda tai hankkia hankekohtainen turvallisuusasiakirja
ja rakennuttajan on nimettävä hankkeen turvallisuuskoordinaattori, joka valvoo kohteeseen laadittavan turvallisuussuunnitelman toteutumista. Turvallisuuskoordinaattori ei
saa olla urakoitsijan palveluksessa.
Rakennusten perusparantamisen ja uudisrakentamisen prioriteettitarkastelua varten
tarvitaan entistä laajempi ja pitkäjänteisempi perusparannus- ja rakentamisohjelma. Arviointityö kestänee koko suunnitelmakauden.
Perusparannus- ja rakentamisohjelman kehittämistä jatketaan. Investointihankkeita jatketaan.
Investointitavoitteet käyvät ilmi investointiohjelmasta
Tärkeimmät investoinnit
Tunnusluvut
Talonrakennusinv. milj. €
Tp 2012
5,1
Tp 2013
5,6
TA 2014
5,1
TA 2015
investointiohjelma
Tot 2015
9. Viherlaitos
Palvelukuvaus
Puistot, torit, viheralueet, katuviheralueet, kaupungin toimitilojen pihat ja kaupungin
omistamat vesistöalueet sekä eräät erityisalueet rakennetaan ja ylläpidetään viherlaitoksen toimesta. Osa puistoista on leikkipuistoja, mutta myös monissa muissa puistoissa on kiinteästi asennettuja lasten leikkivälineitä. Kaikki ulkoleikkipaikat hoidetaan EUlainsäädännön asettaman standardin mukaisesti, noudattaen siinä tarkoin määriteltyjä
turvallisuusnormeja. Viherlaitos huolehtii myös katujen kesänaikaisesta puhtaanapidosta.
84
Erityiskohteita, joilla on merkitystä palvelurakenteen osana ja kaupungin vetovoiman
kasvattajana ylläpidetään kullekin kohteelle annetun hoitoluokituksen tai kohteen ominaistarpeen mukaan. Tällaisia erityiskohteita ovat mm. perinnekasvipuisto, jonne on istutettu perinteistä kasvibiotooppia noudattavaa kasvilajistoa, Alanurmon puulajipuisto
sekä merkittävimpänä toukokuun alusta syyskuun loppuun yleisölle avoinna oleva Jokilaakson matkailupuutarha. Lisäksi asukkaille on vuokrattavana keväällä kylvökuntoon
valmistettuja puutarhapalstoja sekä venelaitureita Hirvijärveltä. Hirvijärven leirikeskuksen lähialueella sijaitsevia asuntovaunupaikkoja vuokrataan vuodeksi kerrallaan ja
2011 alkaen on vuokrattu myös rakennusluvan edellyttäviä siirrettävien sokkelittomien
loma-asuntojen paikkoja. Lisäksi Lapuanjoen varrella on asukkaiden käyttöön tarjolla
venerantoja, venelaitureita ja matonpesupaikka. Muistomerkkialueet ovat osa menneisyyttä, ja näitä vaalitaan huolella.
Kaupungin omistamia uimarantoja on Saarenkankaalla, Ruhassa, Hirvijärvellä ja Kauhajärvellä. Uusimpana palveluna on Luonto-Simpsiön alueelle EU-tuella rakennettu ulkoilureittiverkosto.
Metsien hoito käsittää kaupungin omistamien talousmetsien hoidon, lannoitukset, ojitukset, metsätiestön ja puutavaran hakkuun. Metsien hoitopalvelut on hankittu ulkoisena palveluna Metsähoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaalta pitkäaikaisen yhteistyön muodossa.
Viherlaitoksen kunnossapidon työmaatukikohta on siirtynyt vanhan emäntäkoulun tiloihin, mutta koneiden pesu ja säilytys on vanhan keskusvaraston karhutallin tiloissa. Viherrakentamisen työntekijät käyttävät tukikohtanaan vanhaa matkahuoltoa. Viherlaitokselta puuttuu tällä hetkellä soveltuvat tilat kalusteiden yms. kunnossapitoon ja korjaamiseen. Taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi toiminnan vaatimien tilojen pysyvä järjestely ydinkeskustan alueelle on edelleen keskeinen tavoite viherpalvelujen kannalta.
Hoitoluokitusta tarkistetaan. Perinnepuiston merkitystä ja hoidon tasoa arvioidaan uudelleen.
Hirvijärven leiri- ja oheisalueiden toimintojen selkiyttäminen tarvitsee edelleen uutta ohjeistusta.
Viheralueluokituksen saaminen kaupunkilaisten käyttöön internetin kautta on edelleen
tavoitteena.
Tavoitteet
Tavoite
Viheralueiden hyvä hoidon taso (Strategia 2017 / viihtyisä elinympäristö)
Päiväkotien ja koulujen leikkialueiden
turvallisuuden lisääminen
Ylläpito hoitoluokituksen mukaisella
tasolla
Leikkikenttien saattaminen EUnormien mukaisiksi
Toteutuma
85
Tunnusluvut
Tp 2012 Tp 2013 TA 2014 TA 2015
Tot 2015
Rakennetut puistot (A1, A2, A3)
61 (100)
valtakunnallisen hoitoluokituksen
59 (95)
60 (99) 61 (100)
mukaisessa kunnossa; ha, (kpl)
29
29
Muut yleiset alueet, ha
13*
29
Rakennetut katuviheralueet, ha
36
37
25*
36
59
59
Piha-alueet, ha
40*
58
49
49
Puistometsät, ha
29
31
Kiinteistöjen leikkikentät, kpl
29
40
40
Puisto- ja uimaranta- leikkikentät, kpl
33
40
Jokilaakson matkailupuutarha ja
2
2
2
2
kouluympäristö, ha
15
16
Rantalaiturit, kpl
14
15
4700
Metsähakkuut, k-m3
2500
6000
3
3
Näkö- ja lintutornit, kpl
3
3
25
25
Puutarhapalstat, kpl
25
25
31
31
Hirvijärvi: asuntovaunupaikkoja kpl
31
31
(110)
(75+12)
(venepaikkoja + laituripaikkoja kpl)
(110)
(110)
3 (+3)
3(+3)
Uimarannat, kpl
3 (+3)
3 (+3)
1
1
Lapuanjoen suihkulähde, kpl
1
1
0,1 (1)
0,1 (1)
Skeittipaikka ha (kpl)
0,1 (1)
0,1 (1)
0,7 (1)
0,7 (1)
Liikennepuisto ha (kpl)
0,7 (1)
0,7 (1)
*Vuoden 2011 lopulla viheralueiden perustiedot tarkistettiin ja päivitettiin digitaaliseen muotoon.
Aiemmin tehty viheralueiden hoitoluokitus ei sisältänyt mm. taajamametsäalueita eikä myöskään
ns. peltoalueita, joiden kohdalla hoitotöitä kuitenkin koko ajan suoritetaan. Suuruusluokkamuutos
eräiden tunnuslukujen kohdalla johtuu em. tiedon ajantasaistamisesta.
10. Pelastuspalvelut varautuminen ja väestönsuojelu
Palvelukuvaus
Pelastuslaitos
Pelastuspalvelut tuotetaan pelastuslain ja kuntien välisen sopimuksen perusteella Seinäjoen kaupungin toimesta (Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos). Viranomaisvastuusta,
muista lakimääräisistä velvoitteista ja pelastuslaitoksen ohjaamisesta huolehtii EteläPohjanmaan kuntien yhteinen johtokunta, joka toimii Seinäjoen kaupungin organisaatiossa.
Varautuminen ja väestönsuojelu
Kukin palvelukeskus vastaa omasta varautumisestaan erityistilanteiden ja poikkeusolojen varalle. Tekninen keskus koordinoi Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen ja kaupungin yhteistyötä.
Tiukan talouden ylläpitäminen.
Varautumista ja turvallisuussuunnittelua kehitetään.
Tunnusluvut
Aluepelastuslaitos, Lapuan maksuosuus, €
Tp 2012
1.143.200
Tp 2013
1.168.587
TA 2014
1.212.056
TA 2015
1.220.000
Tot 2015
86
Ympäristölautakunta
Yleistä
Teknisessä keskuksessa on tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta.
Ympäristölautakunta huolehtii niistä tehtävistä, mitkä lainsäädännössä on määrätty
rakennuslautakunnalle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi ympäristölautakunta huolehtii tehtävistä, jotka johtosäännöllä on määrätty ympäristölautakunnalle.
Ympäristölautakunnan vastuualue jakautuu pääkohdittain seuraavasti:
Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojelu
1. Rakennusvalvonta
Palvelukuvaus
Rakentamisesta ja maankäytöstä annetun lain mukaan kunnan on huolehdittava mm.
rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Näistä tehtävistä huolehtii kunnan rakennusvalvontaviranomainen, ympäristölautakunta. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun
ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädellään.
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Lisäksi on huolehdittava myös kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta.
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviä on kehitetty delegoimalla päätösvaltaa ympäristölautakunnan alaiselle viranhaltijalle, mikä on tuonut joustavuutta asioiden käsittelyyn ja tehostanut toimintoa. Muuttuvaa ja lisääntyvää lainsäädäntöä seurataan ja
delegoidaan edelleen päätösvaltaa siltä osin kuin se on tarpeen toiminnan kehittämiseksi.
Henkilöstöresursseja suunnataan erityisesti rakennuskohteiden suunnittelun ohjaukseen ja neuvontaan sekä rakennustyön aloituskokoukseen ns. kertarakentajien osalta
kuin myös pyritään vaikuttamaan rakennuksen ja sen ympäristön kunnossapitoon ottaen huomioon tontin tai rakennuspaikan sijainti ja siitä johtuva merkitys yleiselle ympäristökuvalle.
87
Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan suunnitelmakaudella. Tulevien palvelujen kehittämiseen vaikuttaa olennaisesti alati muuttuva lainsäädäntö ja sen mukanaan tuomat uudet tehtävät.
Tavoitteet
Tavoite
Vaikuttaa rakennuksen ja rakennetun ympäristön kunnossapitoon
Rakennustyön vaiheen toteaminen määräaikaan mennessä
aloittamattomille ja keskeneräisille rakennushankkeille
Katselmukset koskien rakennetun ympäristön hoitoa ottaen huomioon tontin tai rakennuspaikan sijainti ja siitä johtuva merkitys yleiselle ympäristökuvalle
Katselmusten suorittaminen ko. kohteille ja
rakennusrekisterin saattaminen ajan tasalle
Toteutuma
Tunnusluvut
Rakennusvalvonta-asioiden käsittely ympäristölautakunnassa
Myönnetyt rakennusluvat
Valmistuneet rakennukset
Valmistuneet asuinhuoneistot
Katselmukset
Tp 2012
48
Tp 2013
56
273
389
211
265
281
126
1100
1100
594
547
Ta 2014
Ta 2015
Tot 2015
2. Ympäristönsuojelu
Palvelukuvaus
Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaan kunnan tulee alueellaan
valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa on määritelty em. laissa. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on huolehtia sen
hoidettaviksi laissa tai lain nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa ja päätöksissä
säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on säädetty tai määrätty tehtäviä ympäristönsuojelulain, vesilain, jätelain, vesihuoltolain, maastoliikennelain ja vesiliikennelain nojalla. Lisäksi johtosäännöllä on määrätty tehtäviä
maa-aineslain ja luonnonsuojelulain nojalla.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristön tilan seurannasta sekä ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa. Ympäristönsuojeluviranomaisen tulee osallistua ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen, antaa lausuntoja, tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille sekä edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasiassa.
88
Ympäristöviranomaisen tehtäviä on kehitetty delegoimalla päätösvaltaa ympäristölautakunnan alaiselle viranhaltijalle. Delegointi on tuonut joustavuutta asioiden käsittelyyn ja
tehostanut toimintaa. Ajanmukaisuuden varmistamiseksi seurataan lainsäädännön kehittymistä ja delegoidaan päätösvaltaa siltä osin kuin se on tarpeen toiminnan kehittämiseksi. Painopiste henkilöresurssien käytössä pidetään lain mukaisten lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyssä. Painopistealueina valvonnassa ovat ympäristönsuojelulain ja
vesihuoltolain mukainen valvonta. Erityisesti kiinnitetään huomiota viemäröityjen alueiden liittymisvelvollisuuden valvontaan. Tavoitteena on olla mukana asioiden valmisteluja suunnitteluvaiheissa siten, että asioiden ja hankkeiden mahdolliset ympäristövaikutukset eivät hidastuttaisi käytännön toteuttamista.
Ympäristönsuojelun suunnittelua, kehittämistä, ympäristöntilan seurantaa ja siihen liittyviä selvityksiä sekä tutkimuksia toteutetaan hankkeiden ja yhteistyön avulla. Lapuan
kaupungin ympäristöosaston hallinnoima Seinäjoen seudun ilmastostrategiahanke jatkuu vuosien 2015 - 2016 aikana, jossa laaja-alaisesti edistetään yhteistyötä Seinäjoen
kaupunkiseudun kuntien kanssa kuntien ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Hankkeessa seurataan ilmastostrategian toteutumista. Hanketta toteutetaan yhdessä asiantuntijatyöryhmien kanssa ja hankekuntiin perustetaan kuntakohtaiset energiansäästötiimit, joiden tehtävänä on edistää energiansäästötoimenpiteitä ja huolehtia kuntia koskevien tavoitteiden saavuttamisesta. Ilmastostrategiahanke vaatii ympäristönsuojelun henkilökunnan koordinointia ja osallistumista hankkeeseen kohtuullisen paljon hankkeen laajaalaisuudesta johtuen. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus saattaa käynnissä olevia hankkeita eteenpäin ja mahdollisesti osallistua tarvittaessa yhteistyöhankkeisiin muiden kuntien kanssa. Ympäristönsuojelulla ei ole resursseja lisätä hallinnoimiensa hankkeiden
määrää vuonna 2015 ilman henkilöstöresurssien lisäämistä.
Ympäristönsuojelu osallistuu Lapuanjoen neuvottelukunnan ja Lapuanjokityöryhmän
työskentelyyn. Lapuanjoen neuvottelukunta edistää vesistön eri käyttömuotoja ja siihen
liittyen vesiensuojelua ja kalastusta sekä vesistöalueen virkistyskäyttöä ja matkailua.
Neuvottelukunnan tavoitteena on lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja luoda edellytykset vetovoimaisen vesistön virkistyskäyttö-, kalastus- ja matkailukokonaisuuden kehittymiselle kokoamalla alueen voimavaroja. Vuodesta 2005 lähtien neuvottelukunta on
hoitanut Lapuanjoen alueella vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisia tehtäviä. Neuvottelukunta asettaa oman vesistönsä osalta hoidon tavoitteet ja valmistelee
hoito-ohjelmaa. Lapuanjokityöryhmä valmistelee neuvottelukunnan käsittelyyn menevät
asiat.
Ympäristönsuojelu osallistuu edelleen vuonna 2015 Seinäjoen seudun ja Etelä-Pohjanmaan ympäristöviranomaisten yhteistyöhön. Seinäjoen seudun ja Etelä-Pohjanmaan
ympäristöviranhaltijat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista ympäristölainsäädäntöön liittyvistä asioista ja luomaan yhteistä tulkintakäytäntöä alueella.
Lisäksi yhteistyötä tehdään Lakeuden Etappi Oy:n ja Lakeuden jätelautakunnan kanssa
lainsäädännöllisissä asioissa.
Ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus on tullut voimaan 1.9.2014. Uuden ympäristönsuojelulain mukaan kunnan on laadittava säännöllistä valvontaa varten valvontasuunnitelma ja -ohjelma. Ympäristönsuojelu aloittaa valvontasuunnitelman mukaiset viranomaistarkastukset vuonna 2015.
89
Talousarviovuoden kehittämistyötä jatketaan suunnitelmakaudella. Vuosien 2015 ja
2016 palvelun kehittämisen painopisteisiin vaikuttavat lainsäädännön muutokset ja
mahdolliset uudet toteutettavat hankkeet.
Tavoitteet
Tavoite
Ympäristöluvan käsittelyaika
Maa-ainesluvan käsittelyaika
Ympäristölupavelvollisen toiminnan valvonnan tehostaminen
Seinäjoen seudun ilmastostrategia-hankkeen toteuttaminen
Valvotaan vesilaitoksen toiminta-alueella kiinteistöjen liittymistä
jätevesiverkostoon
3 kk hakemuksen jättämisestä (nähtävillä
30 vrk)
3 kk hakemuksen jättämisestä (nähtävillä
30 vrk)
Laitosten valvonta valvontasuunnitelman ja
-ohjelman mukaisesti
Ilmastostrategian seuranta ja toimenpiteiden edistäminen strategian mukaisesti sekä
kuntakohtaisten ilmastotiimien perustaminen
Kehotetaan kiinteistön omistajia täyttämään
vesihuoltolain mukaiset velvoitteet
Toteutuma
Tunnusluvut
Tp 2012
Tp 2013
32
111
20
3
12
57
9
2
5
123
132
137
41
22
82
115
Ympäristönsuojeluasioiden käsittely
ympäristölautakunnassa
Ympäristölupia koskevat päätökset
Maa-ainesluvat
Lausunnot
Valvontakohteiden lukumäärä
Toiminnassa olevien valvontakohteiden tarkastukset
Kaikki tarkastukset/ paikalla käynnit
Ta 2014
Ta 2015
Tot 2015
90
Konserniyhtiöt
91
Konserniyhtiöt
Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja valvonnan järjestämisestä. Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginvaltuusto
määrittelee omistajapolitiikan linjaukset, hyväksyy kuntalain mukaan vuosittaisissa talousarvioissa tai muutoin strategiat, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä valvoo
osaltaan niiden toteutumista.
Kaupungin konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnastaan kaupunginhallitukselle konserniohjeiden ja muiden talousarvion ja tilinpäätöksen laadintaa
koskevien ohjeiden mukaisesti.
Tytäryhteisö
Lapuan Energia Oy
Lapuan Jätevesi Oy
Simpsiönvuori Oy
Lapuan Jäähalli Oy
Koy Lapuan Teora
Koy Lapuan Kiviristi
Koy Lapuan Miia
Koy Ilkansivu
Koy Peitturinpuisto
Lapuan Kehitys Oy
Koy Oppisoppi
Koy Yllinpuisto
As. Oy Lapuan Koivusato
As. Oy Lapuan Myllytie 1
As. Oy Lapuan Välilänkatu 6
Lapuan taide- ja tiedesäätiö
Omistusosuus
100 %
64 %
100 %
72,7 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
50,5 %
100 %
92,82 %
59,9 %
92
Konserniyhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
Lapuan Energia Oy
Lapuan Energia Oy on Lapuan kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, jonka
päätehtävänä on kaukolämmön tuotanto ja jakelu sekä sähköntuotanto. Yhtiön tavoitteena on toimintasuunnitelman mukaan asiakasmäärän lisääminen ja kaukolämmön pitäminen houkuttelevana, kilpailukykyisenä ja luotettavana lämmitysvaihtoehtona Lapuan taajamassa.
Tavoitteet vuodelle 2015
Tavoitearvot
Toiminnalliset tavoitteet
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Asiakkaiden kaukolämmön saanti on luotettavaa
Häiriötöntä kaukolämmön jakelua
Budjetoitu kaukolämmön myynniksi
Budjetoitu sähköntuotannon myynniksi
Asiakasmittarien kaukoluenta 100 %
Öljyn osuus tuotannosta
Puun ja turpeen suhde
Sahalta lämmön osto
365 * 24 h/d
31.12.2015
69 000 MWh
10 500 MWh
31.12.2015
<3%
50/50 %
10 000 MWh
Taloudelliset tavoitteet
1.
2.
3.
4.
Liikevaihto
Nettotulos
Kaukolämmön hintaa korotetaan
Kaukolämmön kokonaiskeskihinta
5. Budjetoidut investoinnit, suuruuden määrää verkostorakentamisen kysyntä
6. Lisälainaa
7. Lainan lyhennykset ohjelman mukaisesti
5,01 M€
17 000 €
0,0 %
enintään ETY:n
keskiarvo
535 000 €
vältetään?
0,5 - 1,0 M€
tavoitteena
680 652 €
Laadulliset tavoitteet
1. Kaukolämmön laatu täyttää alan suositusten mukaiset laatuvaatimukset
365 * 24 h/d
2. Kaukolämpöasiakkailla on riittävä paine-ero käytettävissä
min 60 kPa
93
Lapuan Jätevesi Oy
Lapuan kaupungin omistusosuus Lapuan Jätevesi Oy:stä on 64 %. Yhtiön toimintaajatuksena on tarpeellisten runkoviemärien ja jäteveden puhdistuskapasiteetin hankkiminen ja ylläpitäminen Lapuan ja Nurmon alueen jätevesien asianmukaista puhdistusta varten. Puhdistamolla käsitellään myös Kuortaneen jätevedet.
Tavoitteet vuodelle 2015
Tavoitearvo
1.
Asiakkaiden jätevesien vastaanotto on luotettavaa ja
häiriötöntä.
365 * 24 h/d
2.
Siirtoviemäristä tai puhdistamolta ei tapahdu JV Oy:stä
johtuvia ylivuotoja.
365 * 24 h/d
3.
Lapuanjoen vara-alitus Poutun sillan ja pohjapadon
väliin porattu.
Valmis 31.10.2015
4.
Puhdistamontie asfaltoitu
Valmis 31.10.2015
Taloudelliset tavoitteet
1.
Käyttökustannusten nousu ei ylitä alan yleistä kustannustason nousua.
max 4 %/a
2.
Investoinnit pysyvät budjetin raameissa.
max 100.000 €
Laadulliset tavoitteet
1.
Puhdistettu jätevesi on vähintäänkin ympäristöluvan
lupaehtojen mukaista.
Lähtevä vesi täyttää
lupaehdot 4/4 vuosineljänn.
94
Lapuan Jäähalli Oy
Lapuan Jäähalli Oy huolehtii jääurheilupalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä lapualaisille ja lähikuntien asukkaille. Jäähallin käytännön toimintojen pyörittämisestä
vastaa Lapuan Jäähalli Oy sekä Lapuan kaupungin liikuntatoimi.
1.
Toiminnalliset tavoitteet 2015 - 2017
Lapuan Jäähalli Oy:n hallinnosta ja taloudesta vastaa Lapuan Jäähalli
Oy:n yhtiökokouksen valitsema hallitus.
Jääurheilupalveluita tarjotaan syyskaudella 15.8. alkaen ja kevätkaudella päättyen 15.4.
Jäähallin koulukäyttö alkaa syysloman jälkeen viikolla 43 jatkuen keväälle kauden loppuun saakka.
Kesäaikana jäähallia tarjotaan rullakiekon, näyttelyiden ja konserttien
käyttöön.
2.
Laatutavoitteet 2015 - 2017
Jäähallin jään laatu, hallin siisteys sekä hallin ympäristö pidetään asiakkaita tyydyttävällä tasolla. Jään laatu pidetään korkealla tasolla. Peruskorjauksia tehdään hallissa vuosittain.
3.
Määrätavoitteet 2015 - 2017
Ilta- ja viikonloppukäytön osalta tavoitteena on 1600 käyttötuntia käyttöasteen ollessa 82 %.
- ilta- ja viikonloppukäytöksi lasketaan arkisin klo 14.30 - 22.00 ja
viikonloppuisin klo 9.00 - 21.00 välinen aika.
Koulukäytön tavoitteena on 420 käyttötuntia käyttöasteen ollessa 64 %.
- koulukäytöksi lasketaan koulupäivinä klo 8.00 - 14.30 välinen aika.
4.
Taloudelliset tavoitteet 2015 - 2017
Kuntien eläkevakuutuksen lainaa lyhennetään vuosittain 2 x 25.000 euroa. Lapuan kaupungin lainaa lyhennetään vuosittain 2 x 6.250 euroa.
95
Vuokrataloyhtiöt
Koy Lapuan Teora
Koy Lapuan Kiviristi
Koy Lapuan Miia
Koy Ilkansivu
As Oy Lapuan Koivusato (10/7)
Koy Peitturinpuisto
Koy Oppisoppi
As Oy Lapuan Myllytie 1(12/10)
As Oy Lapuan Välilänkatu 6 (20/11)
Vuokrataloyhtiöiden tavoitteena on Lapuan kaupungin ja sen asukkaiden ja Lapualle
muuttavien asukkaiden asumispalveluiden tyydyttäminen omakustannusperiaatteella
arava- ja huoneenvuokralainasäädännön mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan
omistaja, asiakkaat – asukkaat, talous, toiminta ja aloitteellisuus.
Määrätavoitteet
Vuokra-asuntojen keskimääräinen vuokrausasteprosentti
- Ilkansivu, Peitturinpuisto, Myllytie 1, Koivusato ja Välilänkatu 6
- Miia, Teora ja Kiviristi
- Oppisoppi
99 %
90 %
80 %
Laatutavoitteet
Asuntojen tarkastus asukkaiden vaihtuessa – asukkaiden vastuu asuntojen
tärvelemisestä -> vuokravakuuden perintä asunnon korjaukseen ja siivoukseen
Asumisviihtyvyys:
-
välitön puuttuminen häiriöasumiseen
-
piha-alueiden kasvillisuus, istutukset -> kasvillisuuden hoidon
järkeistäminen
-
kunnostetaan taloyhtiöiden leikkialueet EU-määräysten mukaisiksi
laaditun kuntokartoituksen mukaisessa järjestyksessä
Taloudellisuustavoitteet
Vuokrien tarkistus – omakustannusperiaate ja elinkustannusindeksi
-
tehokas vuokrien perintä – perintätoimiston perintään
luottotappiot – taso alle 1,5 %:n kokonaisvuokratuotosta
kilpailutus
vuoden 2014/2015 aikana valmistellaan valtion lainoittamien kaupungin
100 %:sti omistamien vuokrataloyhtiöiden fuusio.
96
Investoinnit
97
98
99
100
101
102
103
104

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2017

Transcription

Similar documents

Työsopimus

Toimintaohje

WTU 2014, tulokset

kevään uutuuksia - Lapuan Kankurit

LAPUAN KAUPUNGIN KOULUJEN LUKUVUODEN - EDU

TÄSSÄ LEHDESSÄ MYÖS

MUSEOT JA NÄYTTELYT heinä-elokuu 2014 - Etelä

täällä - Etelä-Pohjanmaan liitto

YLEISURHEILUSANOMAT - Virkiä yleisurheilu

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Lataa artikkeli