Vuosikertomus_2014

Sisältö:
Katsaus vuoteen 2014
Hallinto
Henkilöstö ja yhteistoiminta
Vesi- ja viemäriverkosto
Talousveden tuotanto
Jäteveden käsittely
2
3
4
5-6
7
8-9
LIITTEET:
10-22
Ympäristöraportti
Taksat
Keskeisiä tunnuslukuja
23-27
28
29
Porin Veden toiminta-ajatus
Porin Vesi hoitaa toiminta-alueensa veden hankinnan, käsittelyn ja jakelun sekä viemäröinnin ja jäteveden puhdistamisen kilpailukykyiseen hintaan asiakkaiden odotukset ja tarpeet mahdollisimman hyvin täyttäen sekä ympäristöasiat halliten.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Henkilömäärä
Myyty vesimäärä
Laskutettu jätevesi
1000 m3/a
1000 m3/a
Verkostoon pumpattu vesimäärä 1000 m3/a
Puhdistettu jätevesi
1000 m3/a
3
Veden hinta
€/m (verollinen)
Jäteveden hinta
€/m3 (verollinen)
2012
2013
2014
TA
2014
TP
73
5 114
8 422
6 397
13 630
1,25
2,34
70
5 257
7 615
6 263
11 330
1,45
2,17
72
5 250
7 600
6 300
13 500
1,51
2,26
72
5 268
7 544
6 272
10 552
1,51
2,26
Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen (1000 €)
2012
2013
19 919
2 147
22 066
2014
TA
19 698
1 902
21 600
2014
TP
21 309
1 639
22 948
Liikevaihto
Muut tuotot
Tulot yhteensä
19 520
2 165
21 685
Vuokra K Oy:lle
Muut käyttömenot
Käyttömenot yht.
2 800
11 457
14 257
2 600
11 482
14 082
2 600
11 200
13 800
2 600
10 760
13 360
Tulos ennen poistoja ja
pp-pääoman korkoa
7 428
7 984
7 800
9 588
Peruspääoman korko
2 191
2 191
2 191
2 191
Tulos ennen poistoja
5 237
5 861
5 609
7 397
Poistot
Tulos
4 646
591
5 011
849
4 949
665
5 030
2 367
Investoinnit
4 904
3 240
4 000
3 875
Nettorahoitus
Rahoitusylijäämä 2013 alk.
+329
+2 621
+2 621
+1 609
+3 522
+6 143
Talousveden laatu oli erittäin hyvä ja palvelutaso voitiin muutenkin pitää korkealla tasolla,
ja sitä monilta osin parantaa.
Katsaus vuoteen 2014
Porin Veden talous kehittyi suotuisasti. Liikevaihto ylitti budjetoidun 1,4 milj.€. Pitkään
jatkunut vedenmyynnin väheneminen pysähtyi ja laskutetut vesi- ja jätevesimäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla samalla kun kulut
pystyttiin pitämään kurissa. Liikevaihto oli
21,2 milj.€, liiketoiminnan kulut 15,5 milj.€,
poistot 5,0 milj.€ ja kaupungille maksettu
peruspääoman korko 2,2 milj.€. Tilikauden
ylijäämä oli 2,4 milj.€.
Investoinnit olivat 3,9 milj.€. Keskustan vesitornia kunnostettiin ja Luotsinmäen puhdistamolla toteutettiin lämmön talteenotto jätevedestä. Verkostojen laajennusinvestoinneista
merkittävimpiä olivat Viasveden siirtoviemäri
ja Paarnoorin kunnallistekniikka. Huomattavimpia saneerauskohteita olivat Lossirannan
pumppaamon Raumanjuovan alittavan vanhan
paineviemärin korvaaminen kahdella uudella,
Etelärannan, Karjarannan ja Uusikoiviston
pääviemäreiden saneeraus sekä Kartanon alueen vesijohtoverkon saneeraus.
Haja-asutusalueella
osuuskuntamuotoisen
viemäröinnin laajentaminen jatkui Viasveden
jätevesiosuuskunnan aloitettua toimintansa.
Uusia jätevesiosuuskuntia oli perusteilla useita. Porin Vesi otti vuoden 2015 alusta haltuunsa Lyttylän vesiosuuskunnan verkoston.
Myös muita verkostojen luovutushankkeita
oli vireillä.
Porin Veden käyttömaksuja ja perusmaksuja
tarkistettiin vuoden 2014 alussa. Taksat pysyivät korotusten jälkeenkin vertailulaitosten
keskitasolla.
Luotsinmäen vuonna 2010 valmistunut alueellinen keskuspuhdistamo on toiminut erinomaisesti, ja se saavutti kertomusvuonna ennätyksellisen hyvän puhdistustuloksen. Vedenmyynti Ulvilan kaupungille ei vielä toteutunut. Samoin alueellisen vesihuoltolaitoksen
perustamistoimet eivät edenneet.
Porin Veden asiakastyytyväisyys säilyi valtakunnallisen Yhdyskuntatekniset Palvelutkyselyn mukaan hyvällä tasolla.
Vakituisen henkilökunnan määrä väheni yhdellä, mutta kahden oppisopimusperiaatteella
palkatun työntekijän palkkaamisen jälkeen
kokonaismäärä lisääntyi yhdellä ollen 72
vuoden 2014 lopussa. Sairaslomia oli 21,2 pv
työntekijää kohti, jossa lisäystä 15 %. Myös
työtapaturmien kautta menetettyjen työpäivien määrä lisääntyi.
Vuotovesimäärä vesijohtoverkossa oli 16,1 %
ja viemäriverkossa 31,1 %. Vesijohtovuotojen määrä oli 59, missä oli vähennystä
edelliseen vuoteen peräti 32 %. Vuotojen
määrä olikin pienin 45 vuoteen.
Esitän koko henkilöstölle sekä Porin Veden
johtokunnan jäsenille kiitokset Porin vesihuollon hyväksi tehdystä työstä. Lisäksi kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä.
Ilkka Mikkola
Hallinto
Organisaatio
Johtokunta
11 jäsentä
Johtaja
Laitosyksikkö
Verkostoyksikkö
Laitospäällikkö
Verkostopäällikkö
Porin Vesi, liikelaitoksen johtokunta
Varsinaiset jäsenet
Palomäki Markku (pj)
Harjanne Tapio(vpj)
Jokinen Marja-Leena
Kukkakorpi Raija
Lehtinen Voitto
Muurinen Sirpa
Mäkelä Juha
Pakkasela Mikko
Rosnell Tapio
Sjösten Marju
Tenho Salla
Henkilökohtaiset varajäsenet
Järvinen Marko
Aaltonen Harri
Arola Raili
Uimaluoto Marjut
Valio Ville
Kukkasmäki Marja-Leena
Rantanen Jukka
Hakulinen Veijo
Pukkila Timo
Mäki Soili
Kaaresmaa Teresa
Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa oli Jari Pajukoski.
Johtokunnan sihteerinä toimi Anne Peltomaa.
Porin Vesi, liikelaitoksen johtajana toimi dipl.ins. Ilkka Mikkola.
Laitosyksikön tehtävät:
Verkostoyksikön tehtävät:
- Raakaveden hankinta
- Vedenpuhdistamoiden, pohjavesilaitosten, paineenkorotusasemien, vesisäiliöiden ja jätevedenpuhdistamoiden suunnittelu, käyttö, kunnossapito, saneeraus ja uudisrakentaminen
- Veden laadun tarkkailu hankinta- ja purkuvesistöissä, laitoksilla, puhdistamoilla, vesisäiliöissä ja verkostossa
- Lietteiden käsittely ja sijoittaminen
- Verkostojen ja pumppaamoiden tutkimus,
suunnittelu, käyttö, kunnossapito, saneeraus
ja uudisrakentaminen
- Johtokartaston laadinta ja ylläpito
- Asiakaspalvelu ja laskutus
- Asiakkaan tilauksesta tehtävien talojohtojen
uudis- ja saneerausrakentaminen
- Laitospalvelu ja materiaalitoiminnot
- Varallaolo
Laitosyksikön päällikkönä toimi laitospäällikkö Ismo Lindfors.
Verkostoyksikön päällikkönä toimi verkostopäällikkö Jouko Halminen
Henkilöstö
Porin Veden palveluksessa oli vuoden lopussa
vakinaisia työntekijöitä 68 sekä tilapäisiä 4.
Vakinaisia kuukausipalkkaisia oli 25 ja tuntipalkkaisia 43.Henkilökunnan keski-ikä oli 47,3
v, (naiset 45,9 v ja miehet 46,4 v).
Sairauslomia oli yhteensä 1441 eli 21,2 päivää
työntekijää kohti. Työtapaturmien johdosta menetettyjä työpäivä oli 125.
Eläkkeelle jäi putkimestari Rainer
Tuominen 31.7.2014.
Pitkään palvelleiden muistaminen
Putkiasentaja Heikki Salminen 40 vuotta.
Putkimestari Esa Roslakka 30 vuotta. Suunnitteluinsinööri Pertti Mäkinen sekä käytönvalvojat Jani Palmu ja Jorma Pynnönen 20 vuotta.
Yhteistoiminta
Uutena työntekijänä aloitti putkimestari
Hannu Rantanen 3.11.2014.
Porin Veden yhteistyötoimikunta, joka samalla
toimii myös työsuojelutoimikuntana kokoontui
neljä kertaa. Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat
työnantajan edustajina Ilkka Mikkola ja Ismo
Lindfors sekä yleisvarajäsenenä Jouko Halminen, henkilöstön edustajina Sirpa Miettinen,
Reijo Astokari ja Pertti Mäkinen, yleisvarajäseninä Jorma Pynnönen ja Taina Raitolampi. Lisäksi kokouksiin osallistuivat työsuojeluvaltuutetut Antero Kivelä ja Markku Rantamäki sekä
työterveyshoitaja Helinä Myllymäki.
Virkistystoiminta
Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja virkistystoimintaa oli vuoden aikana runsaasti. Henkilökunnan koulutusristeily
järjestettiin 9.-10.5.2014.
Urheilukerho järjesti vuoden aikana mm.
hohtokeilauksen keväällä ja syksyllä,
kesäretken Pyynikin kesäteatteriin ja
sisävesiristeilylle, Tyvikumpu-hölkän,
melontaa Kokemäenjoella, cartingia Ulvilan FK-radalla sekä pikkujoulut.
Vesi- ja viemäriverkosto
Verkoston rakentaminen
Vuonna 2014 oli yhteensä 59 kpl runkojohtovuotoa, joista päivystyksessä korjattiin 12 kpl .
Vedettäoloaika / asukas oli 15,88 min .
Harjakankaalta ja Lukkarisannasta yhteensä pumpattu vesimäärä oli 6 272 462 kuutiota ,
laskutettu vesimäärä 5 268 516 kuutiota .
Hukkavesiprosentti 16 % .
Rakentamiskohteista tehtiin Porin Veden omana
työnä 10 kohdetta, TPK:n työnä 8 kohdetta ja
urakkatyönä 8 kohdetta eli yhteensä 26 kohdetta.
Verkostojen kokonaispituudet
Vesijohtoverkosto
Viemäriverkosto
715 km
925 km
Suunnittelu, mittaus ja tutkimus
Suunnitelmia laadittiin yhteensä 32 kpl, joista 16
saneeraus- ja 16 uudiskohteisiin. Paineviemäri–
tai pumppaamosuunnittelua oli 3 kohteessa. Laajempia kohteita olivat Paarnoorin alue. Uudisalueista jatkui Paarnoorin ja saneerausalueista Vanhakoivisto. Muut suunnitelmat koskivat saneeraus- ja uudiskohteita eri puolilla verkostoa.
Porin Veden, eri urakoitsijoiden sekä osa teknisen palvelukeskuksen rakentamista verkostokohteista kartoitettiin ja siirrettiin TeklaNis:n tietokantaan numeeriseksi kartaksi. Saneerattavien
alueiden runkoviemäriverkostojen ja tarkastuskaivojen kuntoa tutkittiin ja kartoitettiin suunnittelun tueksi. Lisäksi aloitettiin Lavian vesi- ja
viemäriverkoston kartoitustyöt.
Erillisviemäröintiä ja vesijohdon uusintaa jatkettiin pääasiassa Vanhankoiviston ja Kartanon kaupunginosissa. Uusikoivistontien ja Etelärannan
huonokuntoista viemäreitä saneerattiin lasikuitusukkamenetelmällä.
Lossirannan
jvpumppaamon paineviemärin joenalitus uusittiin
suuntaporaamalla urakoitsijan toimesta ja putket
liitettiin pumppaamoon ja vanhaan paineviemäriin omana työnä. Lisäksi linjaan rakennettiin
uusi mittarikaivo. Kuninkaanhaan jv-pumppaamo
valmistui Muita saneerauskohteita oli mm. Toejoella, Koivulassa ja Impolassa.
Maamiehenkadulla ja Luvianpuistokadulla saneerattiin TPK:n sadevesipumppaamot laskutustyönä.
Suurin tonttituotantokohde oli Klasipruukin alueella. Merkittävä uudiskohde oli myös Paarnoorin asemakaava-alueen vesijohdot ja viemärit sekä jv-pumppaamo. Lisäksi uusi jv-pumppaamo
paineviemäreineen rakennettiin Viasvedelle. Uusia teollisuustontteja varten rakennettiin vvjohdot Sampolantielle.
Tilaustyöt
Porin Vesi teki tilauksesta asiakkailleen tonttijohtoihin liittyviä korjaus– ja uudisrakennustöitä yhteensä 303 kpl.
Lossinrannan jätevesipumppaamon paineputket liitettiin uusittuihin joenalitusputkiin
ja Kirjurinluodon puolelle asennettiin jäteveden mittauskaivo (kuvat)
Lossirannan jätevesipumppaamon paineputket liite in uusiin joenalitusputkiin ja Kirjurinpuolelle asenne in jäteveden mi auskaivo.
Pumppaamot
Vesimittarit
Laitoksen hoidossa oli kuluneen vuoden lopussa 146 pumppaamoa, joista omia jätevesipumppaamoita 83 kpl. Laitoksen omia sadevesipumppaamoita oli 26 kpl. TPK:n alikäytäväpumppaamoita 24 kpl. Muita TPK:n
pumppaamoita 3 kpl, vapaa-aikaviraston JVpumppaamoita 1 kpl, Porin Jätehuollon
pumppaamoita 2 kpl sekä Maisan jätevesipumppaamoita 1 kpl. Porin Vesi valvoo myös
neljän Jokilaakson Ympäristö Oy:n jäteveden
siirtopumppaamon käyttöä. Pumppuja huollettavissa pumppaamoissa oli kaikkiaan 312
kpl.
Vesimittareita huollettiin vuoden aikana 1152,
jäätyneitä oli 43. Mittareita romutettiin 796.
Säilytysmittareita oli 270. Laitoksen verkostoon oli vuoden lopussa liitetty 19923 mittaria
(vuoden 2013 lopussa 19807).
Pumppaamot pyritään huoltamaan kerran
vuodessa. Toinen kriteeri on n. 1000 käyttötunnin välein. Huollossa pumput nostetaan
kaivosta ylös, tarkastetaan öljyt ja mitataan
moottoreiden eristysvastukset sekä suoritetaan
mahdolliset säädöt. Pumppaamon huoltoon
kuuluu myös sisäisen putkiston ja sähkökeskuksen kunnon tarkastus. Huollossa ilmenneet
viat korjattiin välittömästi tai sopivana ajankohtana.
Kokoryhmittäin mittareita oli seuraavasti:
31.12.2013
20 mm
25 mm
40 mm
50 mm
80 mm
100 mm
18 643
598
536
7
11
12
31.12.2014
18 753
601
539
6
12
12
Vuoden 2014 aikana Kuninkaanhaan jätevesipumppaamo siirrettiin pois kaavoitetulta
kerrostalotontilta. Laanin alikulun pumppaamo siirtyi Ely - keskuksen hoitoon. Uusia
jätevesipumppaamoita rakennettiin Paarnooriin Hankimaansuoralle ja Viasvedelle. Käytöstä poistettiin Luotsinmäen kaatopaikan
jätevesipumppaamo.
Varasto
Porin Vedellä oli oma tarvikevarasto.
Sen arvo oli:
Vesijohtotarvikkeet
Viemäritarvikkeet
Yleistarvikkeet
Yhteensä
31.12.2013 31.12.2014
€
€
228 572
65 887
36 349
330 808
327 758
1.1.2015 alkaen varasto siirtyi
Porin Kaupungin Teknisen palvelukeskuksen hoitoon.
Kuninkaanhaan puistoalueelle rakennettiin loppukesän ja alkusyksyn aikana uusi jäteveden
pumppaamo
Talousveden tuotanto
Verkostoon pumpattu talousvesi oli normaalitilanteessa Ahlaista lukuun ottamatta Harjakankaalla valmistettua tekopohjavettä, jonka
raakavetenä käytetään pääsääntöisesti Tuurujärven vettä. Vaihtoehtoisesti ja lisänä voidaan käyttää Tyvijärven vettä. Pelkästään
Tyvijärven vettä käytettiin raakavetenä paremman laatunsa vuoksi 29.9-3.11.2014.
Varalaitoksina olivat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo,
Noormarkun Harjakankaan ja Kankaan pohjavedenottamot sekä Huntsman Pigments
Oy:n tehtaiden vesilaitos Kaanaassa.
Lukkarinsannan varavesilaitosta käytettiin
talousveden tuotantoon elokuussa muutaman
tunnin ajan Harjakankaalta kaupunkiin johtavan päävesijohdon huuhtelun aikana. Lukkarinsannan uuden laitoksen vesi on hyvälaatuista ja täyttää talousvesiasetuksen laatuvaatimukset. Samana aikana Noormarkun vesihuolto hoidettiin Kankaan pohjavedenottamon
tuotannolla.
Lisäksi Kankaan pohjavedenottamoa käytettiin muutamia kertoja sähkökatkojen ja huoltotöiden yhteydessä.
Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi käsitellään kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu allasimeytysmenetelmällä. Harjusta tekopohjavesi pumpataan
noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen pumpataan
verkostoon. Hiilidioksidioksidin annosteltiin
verkostoon pumpattavaan veteen alkaliteetin
ja kovuuden nostamiseksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan vesijohtoverkostoa korroosiolta.
Ahlaisten pohjavedenottamolla luonnonpohjavesi otetaan kuilukaivon kautta. Lievästi
happaman pohjaveden pH-arvo nostetaan ilmastamalla vettä. Ilmastuksen jälkeen vesi
johdetaan UV-desinfioinnin kautta vesijohtoverkostoon.
Porin vesitorni oli erotettuna vesijohtoverkostosta vesisäiliön ja putkiston kunnostustöiden
vuoksi 31.3.-10.7.2014. Tällöin vesi pumpattiin Harjakankaan tekopohjavesilaitokselta
paineperusteisesti normaalin vesitornin vedenpinnankorkeuteen perustuvan pumppauksen sijaan. Vesitorni oli pois käytöstä 31.310.7.2014. Kaanaan vesitornin vesisäiliölle ja
putkistolle tehtiin kuntoarvio marraskuussa.
Paineenkorotusta verkostossa tehtiin yhteensä
2 274 628 kuutiometriä neljällä paineenkorotusasemalla.
Verkostoon pumpatut vesimäärät eri laitoksilla olivat:
Harjakangas
6 229 535 m3
Vähärauma
0 m3
Lukkarinsanta
5 230 m3
Huntsman Pigments Oy
0 m3
Ahlainen
35 608 m3
Kangas
2 089 m3
Noormarkku, Harjakangas
0 m3
Yhteensä
6 272 462 m3
Jäteveden käsittely
Jäteveden puhdistus
Suurin osa Porin kaupungin jätevesistä käsiteltiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla.
Lisäksi käytössä olivat Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot.
Myös Luvian kunnan ja Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet puhdistettiin Luotsinmäen
keskuspuhdistamolla. Jokilaakson Ympäristö
Oy:n jätevedet tulevat Euran Kiukaisista, Harjavallasta, Nakkilasta, Suominen Kuitukankaat Oy:stä ja Ulvilasta.
Kaikki jätevesi käsiteltiin biologiskemiallisella prosessilla. Keskuspuhdistamolla on käytössä DN-prosessiin perustuva kokonaistypenpoisto. Fosforin saostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia. Jälkikäsittelynä on flotaatio, jossa fosforin ja kiintoaineen saostukseen käytettiin polymeeriä.
Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamoilla saostuskemikaalina käytettiin ferrosulfaattia. Reposaaren puhdistamolla jäteveden ammoniumtyppi nitrifioidaan.
Puhdistamoilla käsitellyt vesimäärät olivat:
Luotsinmäen
keskuspuhdistamo
Reposaari
Ahlainen
10.376.407 m3
110.051 m3
65.454 m3
YHTEENSÄ
10.551.912 m3
Hakemus Luotsinmäen keskuspuhdistamon
ympäristöluvan tarkistamisesta jätettiin EteläSuomen aluehallintovirastolle käsiteltäväksi
voimassa olevan ympäristöluvan määräysten
mukaisesti vuonna 2013. Uutta ympäristölupaa ei tullut vielä vuonna 2014.
Puhdistustulokset
Puhdistustulokset määritettiin puhdistamoille
tulevasta ja niiltä lähtevästä jätevedestä kerätyistä kokoomanäytteistä, jotka analysoitiin
Porin Veden jätevesilaboratoriossa. Kunkin
puhdistamon näytteenottotiheys on määritetty
tarkkailuohjelmassa.
Lisäksi tarkkailtiin teollisuusjätevesiä verkostoon johtavien suurempien laitosten veden
laatua pääasiassa kaksi kertaa kuukaudessa
otetuin kokoomanäyttein.
Luotsinmäen keskuspuhdistamo
Luotsinmäen keskuspuhdistamon toiminta
oli erittäin hyvää koko vuoden 2014 ajan.
Puhdistamon toiminnalle ja tuloksellisuudelle asetetut vaatimukset täytettiin selvästi. Puhdistustulokset ovat valtakunnallisestikin tarkastellen erittäin hyviä. Kaikki
lupaehdon mukaiset neljännesvuosijaksojen raja-arvot täytettiin todella selvästi.
Jäteveden typenpoistoon käytettävä DNprosessi toimi myös hyvin. Saavutettu kokonaistypen keskimääräinen poistoteho oli
81 % eli korkea.
Keskuspuhdistamolle totutettiin lokajoulukuussa lämmön talteenottolaitos, jossa puhdistetun jäteveden lämpösisältöä
hyödynnetään
puhdistamorakennukseen
lämmittämiseen. Näin lämmitysöljyn käyttötarve loppui miltei kokonaan.
Reposaaren jätevedenpuhdistamo
Reposaaren jätevedenpuhdistamo toimi
hyvin vuonna 2014.
Puhdistustuloksista lasketut keskiarvot
täyttivät kaikki lupaehdon vaatimukset
vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
kalataloudellinen tarkkailu ja pohjaeläinten
tarkkailu.
Lietteiden käsittely ja loppusijoitus
Keskuspuhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamoiden ylijäämälietteitä yhteensä 31.900 m3.
Luotsinmäen keskuspuhdistamolla tuotettiin
koneellisesti kuivattua lietettä yhteensä
23.016 m3. Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamoiden lietteet vietiin kuivaamattomina
Luotsinmäen keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Niiden määrät sisältyvät keskuspuhdistamon lukuun.
Kemira Oyj on hoitanut puhdistamolietteen
jatkokäsittelyä ja hyötykäyttöä palvelusopimusperiaatteella vuodesta 2008 alkaen.
Keskuspuhdistamolla sakeutettu liete on
hygienisoitu
Kemicond®-menetelmällä.
Lopputuote on kuivatun Kemicond®lietteen ja turpeen seos.
Kemira Oyj on toimittanut Kemicond®käsiteltyä lopputuotetta hankkimiinsa hyötykäyttökohteisiin.
Luotsinmäen puhdistamon mikrobeja
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla puhdistustuloksista lasketut keskiarvot täyttivät
lupaehdon
vaatimukset
fosforin,
BOD7ATU:n ja CODCr:n osalta. Kiintoaineen puhdistustehon keskiarvo jäi niukasti
raja-arvosta. Tämä johtui puhdistamolietteen ajoittaisesta heikosta laskeutuvuudesta.
Ahlaisten puhdistamo
Ahlaisten jätevedenpuhdistamo toimi vuonna
2014 tehokkaasti. Puhdistustulokset olivat
hyviä ja täyttivät lupaehdon pitoisuus- ja puhdistustehovaatimukset kaikilta osin.
Vesistötarkkailu
Jätevesien vaikutusta Kokemäenjoen ja Porin
edustan merialueen veden laatuun on tutkinut
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys joen alajuoksun kuormittajien yhteisestä
toimeksiannosta. Vuonna 2014 tehtyjä tutkimuksia olivat Kokemäenjoen alaosan ja Porin
edustan merialueen veden laadun tarkkailu,
Liitteet:
Tuloslaskelma 31.12.2014
Tase 31.12.2014
Suurimmat veden- ja jätevedenkuluttajat 2014
Vesi- ja viemäriverkoston kokonaispituudet ja materiaalit 31.12.2014
Pori, vesijohtoveden valvonta, verkosto
Ahlainen, vesijohtoveden valvonta, verkosto
Noormarkku, vesijohtoveden valvonta, verkosto
Harjakankaan tekopohjavesilaitos, käyttötarkkailu
Ahlaisten pohjavedenottamon ja Ahlaisten verkoston, käyttötarkkailu
Kankaan pohjavedendottamon ja Noormarkun verkoston käyttötarkkailu
Veden tuotanto ja Vähärauman paineenkorotus, energian ja kemikaalien
hankinta ja kulutus vuonna 2014
Jätevedenkäsittely, energian ja kemikaalien kulutus 2014
Puhdistamoiden toiminnan yhteenveto 2014
Puhdistamoilla puhdistettu jätevesimäärä 1977-2014
Ympäristöraportti 2014
Taksat
Keskeisiä tunnuslukuja
Porin Vesi, liikelaitos
PORIN VEDEN TULOSLASKELMA
2014
2013
Liikevaihto
21 173 239
19 919 184
Valmistus omaan käyttöön
821 763
1 696 813
Liiketoiminnan muut tuotot
953 578
450 521
3 129 510
3 405 011
1 221 557
1 457 267
1 045 274
1 355 738
176 283
121 529
1 907 953
1 947 744
3 678 824
3 910 465
Palkat ja palkkiot
2 848 163
2 955 235
Henkilösivukulut
883 631
Eläkekulut
715 624
1 000 741
818 340
Muut henkilösivukulut
168 006
182 400
Henkilöstömenojen korjauserät
-52 970
-45 511
Poistot ja arvonalentumiset
5 030 173
5 010 641
Liiketoiminnan muut kulut
6 640 382
6 766 854
Liikeylijäämä (-alijäämä)
4 469 689
2 973 548
Rahoitustuotot ja kulut
-2 135 547
-2 157 278
47 918
28 498
8 021
5 648
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Palveluiden ostot
Henkilöstökulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Peruspääoman korko kunnalle
0
-2 191 337
-2 191 337
-150
-87
Ylijäämä ennen satunnaisia eriä
2 334 142
816 269
Varausten ja rahastojen muutos
Poistoeron muutos
Varausten muutos
33 333
33 334
-62 851
96 184
2 367 475
849 603
Sijoitetun pääoman tuotto, %
5,5
3,8
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
5,5
3,8
11,0
4,1
Muut rahoituskulut
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Voitto, %
Porin Vesi, liikelaitos
PORIN VEDEN TASE
VASTAAVAA
31.12.2014
31.12.2013
PYSYVÄT VASTAAVAT
77 893 041,49
79 047 405,86
Aineettomat hyödykkeet
0,00
0,00
Aineettomat oikeudet
0,00
0,00
66 954 689,49
68 109 053,86
168 701,81
168 701,81
Rakennukset
10 520 646,30
10 934 693,04
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Aineelliset hyödykkeet
Maa ja vesialueet
55 514 115,24
55 103 942,34
Koneet ja kalusto
451 634,46
1 014 430,79
Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat
299 591,68
887 285,88
10 938 352,00
10 938 352,00
10 938 352,00
10 938 352,00
9 851 218,07
6 439 644,45
323 766,87
350 377,56
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
323 766,87
350 377,56
8 263 823,92
4 670 537,46
Lyhytaikaiset saamiset
8 263 823,92
4 670 537,46
Myyntisaamiset
1 676 853,57
2 455 591,15
Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä
6 544 539,74
2 169 232,10
42 430,61
45 714,21
1 263 627,28
1 418 729,43
87 744 259,56
85 487 050,31
Saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
Porin Vesi, liikelaitos
PORIN VEDEN TASE
VASTATTAVAA
31.12.2014
31.12.2013
OMA PÄÄOMA
81 033 702,22
78 666 226,26
Peruspääoma
43 826 737,10
43 826 737,10
Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä
34 839 489,16
33 989 886,45
2 367 475,96
849 602,71
933 333,34
966 666,67
933 333,34
0,00
966 666,67
0,00
5 777 224,00
5 854 157,38
3 291 485,85
3 291 485,85
3 291 485,85
3 291 485,85
2 485 738,15
2 562 671,53
Ostovelat
1 031 645,44
1 281 031,86
Siirtovelat
779 327,27
721 177,14
Muut lyhytaikaiset velat
674 765,44
560 462,53
87 744 259,56
85 487 050,31
Omavaraisuusaste, %
93,3
93,3
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
27,4
28,4
37 207
34 839
Lainakanta 31.12. M€
0,0
0,0
Lainasaamiset 31.12. M€
0,0
0,0
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Liittymismaksut ja muut velat
Lyhytaikainen vieras pääoma
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TASEEN TUNNUSLUVUT
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 €
Suurimmat vedenkuluttajat 2014
1. Fortum
159 971 m3
2. Osuuskunta Satamaito
140 062
3. Luvata
124 568
4. PVO-Lämpövoima Oy
98 713
5. Keskussairaala
69 235
6. Pori Energia (Metallin lämpökeskus)
66 640
7. Vapaa-aikavirasto (urheilukeskus)
37 640
8. Ravanin Pesula
35 227
9. Vapaa-aikavirasto (uimahalli)
34 594
10. Sampo Rosenlew
26 503
11. Kaupunginsairaala
25 965
12. Corenso
24 173
13. Porin Satama
23 297
14. Luvian kunta
22 247
15. Keskusaukion kiinteistö
18 501
Suurimmat jäteveden tuottajat 2014
1. Jokilaakson Ympäristö Oy
2 018 354 m3
2. Corenso
770 895
3. Luvian kunta
145 250
4. Osuuskunta Satamaito
140 062
5. Keskussairaala
69 235
6. Sachtleben Pigments
55 417
7. Sampo-Rosenlew
34 035
8. Porin Jätehuolto
53 488
9. Vapaa-aikavirasto (urheilukeskus)
37 640
10. Vapaa-aikavirasto (uimahalli)
34 594
11. Ravanin Pesula
34 277
12. Kaupunginsairaala
25 890
13. Keskusaukion kiinteistö
18 501
Vesijohtoverkoston kokonaispituus 31.12.2014
Muutos v. 2014
Teräsputkea
Valurautaputkea
Asbestisementtiputkea
Muoviputkea
Määrittelemättömiä
Kaikki yhteensä
22 039 m
147 881 m
59 346 m
474 428 m
10 820 m
715 km
-3 051 m
+8 811 m
-1 950 m
Viemäriverkoston kokonaispituus 31.12.2014
Jätevesiputkistoa
Sadevesiputkistoa
Kaikki Yhteensä
556 871 m
368 173 m
925 km
Muutos v. 2014
+8 826 m
+2 638 m
Tästä määrästä on:
Teräsputkea
Betonia
Lasitettua saviputkea
Ep-putkea
Muoviputkea
Lasikuitu
Määrittelemättömiä
Kaikki yhteensä
Verkostoa rakennettu v. 2014
1007 m
255 582 m
27 981 m
435 m
630 354 m
2 503 m
6 793 m
925 km
Vesijohtoa
Jätevesiviemäriä
Sadevesiviemäriä
Muutos v. 2014
+120
-1 186 m
+11 253 m
+141 m
7 353 m
9 461 m
3 496 m
Vesihuoltoverkoston pituus on inventoitu Porin Veden verkostonhallintajärjestelmästä.
PORI VESIJOHTOVEDEN VALVONTA 2014, verkosto
Jatkuva valvonta
VEDEN LAATU
Koliformiset bakteerit 37oC
Jaksottainen valvonta
Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo
lukumäärä
lukumäärä
kpl/100 ml
69
<1
<1
Kok. pesäkeluku 22 oC
E. coli
pmy/100 ml
Enterokokit
kpl/100ml
Clostridium perfringens
kpl/100ml
68
<1
<1
<1
<1
4
0
0
4
<1
<1
<1
4
<1
g/l
4
<2
<2
Elohopea
g/l
4
<0,5
<0,5
Kadmium
g/l
4
<1
<1
Kromi
g/l
4
<5
<5
Lyijy
g/l
4
<10
<10
Bromaatti
<1
0
<1
4
Arseeni
Fluoridi
69
0
4
g/l
1
<5
<5
mg/l
4
<0,1
<0,1
Nitraatti
mg/l
4
<5
<5
Nitriitti
mg/l
4
<0,02
<0,02
Nitraattityppi
mgN/l
4
<1,2
<1,2
Nitriittityppi
mgN/l
4
<0,01
<0,01
Natrium
mg/l
Ammonium
mg/l
Ammoniumtyppi
69
<0,02
<0,02
4
3,8
4,0
4
<0,02
<0,02
mgN/l
4
<0,02
<0,02
Kloridi
mg/l
4
14,8
17,0
Kupari
g/l
4
9,2
25
Alumiini
g/l
4
<20
<20
<5
69
<20
<20
Mangaani
g/l
69
7,5
30
4
<5
Rauta
g/l
70
44,3
180
4
40
99
Nikkeli
g/l
4
<2
<2
Kloroformi
g/l
4
27,2
40
Bromidikloorimetaani
g/l
4
3,9
4,7
Dibromikloorimetaani
g/l
4
0,56
0,72
Bentseeni
g/l
4
<0,4
<0,4
Trikloorieteeni
g/l
,
<0,5
<0,5
Tetrakloorieteeni
g/l
4
<0,5
<0,5
Tetrakloorimetaani
g/l
1
<0,5
<0,5
Bromoformi
g/l
4
<0,5
<0,5
1,2-dikloorietaani
g/l
4
<0,3
<0,3
Vinyylikloridi
g/l
4
<0,3
<0,3
MTBE
g/l
1
<0,5
<0,5
TAME
g/l
1
<0,5
<0,5
Tolueeni
g/l
1
<0,5
<0,5
Etyylibentseeni
g/l
1
<0,5
<0,5
<0,5
m+p-ksyleeni
g/l
1
<0,5
Torjunta-aineet, dalaponi
g/l
1
0
0
KMnO4 mg/l
4
5,9
6,3
Permanganaattiluku
CODMn
mgO/l
4
1,5
1,6
TOC
mg/l
3
2,8
4,1
pH
Sähköjohtavuus
Sameus
Väri
69
8,3
8,8
4
8,1
8,3
69
169
180
4
168
170
FTU
69
0,23
0,56
4
0,21
0,23
Pt mg/l
70
5,1
10
4
<5
5
69
0
0
4
0
0
69
0,087
2
4
0
0
4
16,2
17
S/cm
Maku
Haju
Sulfaatti
SO4 mg/l
Vesitutkimukset tehneet laboratoriot:
Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab
Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab
AHLAINEN VESIJOHTOVEDEN VALVONTA, verkosto 2014
Jaksottainen valvonta
Jatkuva valvonta
VEDEN LAATU
Koliformiset bakteerit 37oC
Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten
lukumäärä
lukumäärä
kpl/100 ml
3
<1
<1
Kok. pesäkeluku 22 oC
E. coli
pmy/100 ml
3
0
Arvo
1
<1
1
<1
0
Arseeni
g/l
1
<2
Elohopea
g/l
1
<0,5
Kadmium
g/l
1
<1
Kromi
g/l
1
<5
Lyijy
g/l
1
<10
0,16
Fluoridi
mg/l
1
Nitraatti
mg/l
1
<5
mgN/l
1
<0,01
Nitriittityppi
Natrium
mg/l
Ammonium
mg/l
Kloridi
mg/l
1
8,9
Kupari
g/l
1
180
3
<0,02
<0,02
1
11
1
<0,02
Alumiini
g/l
1
89
Mangaani
g/l
3
<5
<5
1
<5
Rauta
g/l
3
64
71
1
130
Nikkeli
g/l
1
8
Torjunta-aineet
g/l
1
0
Permanganaattiluku
KMnO4 mg/l
1
4,7
CODMn
mgO/l
1
1,2
TOC
mg/l
pH
3
7,5
7,6
1
1,9
1
7,5
Sähköjohtavuus
S/cm
3
310
310
1
310
Sameus
FTU
3
0,30
0,46
1
1,1
Pt mg/l
3
5
5
1
5
3
0
0
1
0
3
0
0
1
0
1
87
Väri
Maku
Haju
Sulfaatti
SO4 mg/l
Vesitutkimukset tehneet laboratoriot:
Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab
Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab
NOORMARKUN VESIJOHTOVEDEN VALVONTA, verkosto 2014
Jatkuva valvonta
VEDEN LAATU
Koliformiset bakteerit 37oC
Kok. pesäkeluku 22 oC
Jaksottainen valvonta
Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten
lukumäärä
lukumäärä
kpl/100 ml
5
<1
<1
pmy/ml
E. coli
pmy/100 ml
5
0
0
Clostridium perfringenns
kpl/100ml
1
<1
<1
Arvo
1
<1
1
<1
Arseeni
g/l
1
<2
Elohopea
g/l
1
<0,5
Kadmium
g/l
1
<1
Kromi
g/l
1
<5
Lyijy
g/l
1
<10
Fluoridi
mg/l
1
<0,1
Nitraatti
mg/l
1
<5
Nitriittityppi
mgN/l
1
<0,01
Nitraattityppi
mgN/l
1
<1,2
Natrium
mg/l
1
4,6
Ammonium
mg/l
1
<0,02
<0,02
Ammoniumtyppi
5
<0,02
<0,02
mgN/l
1
Kloridi
mg/l
1
13
Kupari
g/l
1
24
<20
Alumiini
g/l
5
<20
<20
1
Mangaani
g/l
5
7,2
15
1
10
Rauta
g/l
5
19,6
37
1
27
Nikkeli
g/l
1
<2
Kloroformi
trikloorieteeni
g/l
1
19
µg/l
1
<0,5
tetrakloorieteeni
µg/l
1
<0,5
1,2-dikloorietaani
µg/l
1
<0,3
Bromidikloorimetaani
g/l
1
4,8
Dibromikloorimetaani
g/l
1
0,82
<0,5
Bromoformi
g/l
1
Bromaatti
g/l
1
<5
Vinyylikloridi
g/l
1
<0,3
Torjunta-aineet yhteensä
Permanganaattiluku
TOC
COD Mn
g/l
1
0
KMnO4 mg/l
1
5,1
mg/l
1
2,2
mgO/l
pH
5
8,2
8,4
1
1,3
1
8,3
Sähköjohtavuus
S/cm
5
174
190
1
170
Sameus
FTU
5
0,22
0,30
1
<0,2
<5
5
<5
5
1
Maku
Väri
5
0
0
1
0
Haju
5
0
0
1
0
1
13
Sulfaatti
Pt mg/l
SO4 mg/l
Vesitutkimukset tehneet laboratoriot:
Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab
Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab
HARJAKANKAAN TEKOPOHJAVESILAITOS KÄYTTÖTARKKAILU 2014
Vesitutkimukset teki Porin Veden Harjakankaan käyttölaboratorio
Raakavesi
Lähtevä puhdas
Verkostovesi
VEDEN LAATU
Tutkimusten
Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten
Ka Suurin
lukumäärä
Kokonaispesäkeluku
Lämpötila
Permanganaattiluku
CODMn
kpl/ml
o
C
68
arvo
9,3
24,1
lukumäärä
186
arvo
10
20,8
lukumäärä
arvo
92
<1
17
92
11,6
19,7
7,8
KMnO4 mg/l
74
44,4
58
186
4,5
7
92
5
mgO/l
68
11,2
14,4
186
1,1
1,8
92
1,3
2
68
6,2
6,9
186
8,2
8,9
92
8,5
8,9
pH
Sähköjohtavuus
S/cm
68
62
82
186
158
173
92
164
200
Sameus
FTU
68
1,5
2,69
186
0,13
0,33
92
0,16
2,5
68
73,3
105
186
2,5
2,5
92
2,5
5
Kok. kovuus
Pt mg/l
o
dH
68
1,2
1,6
186
3,5
4,2
92
3,7
4,7
Kok. kovuus
mmol/l
68
0,21
0,28
186
0,63
0,75
92
0,66
0,83
mval/l
68
0,17
0,31
186
0,8
0,95
92
0,84
1,2
Väri
Alkaliteetti
Rauta
mg/l
68
0,66
0,97
186
0,03
0,07
92
0,04
0,19
Mangaani
mg/l
47
0,05
0,17
186
<0,02
0,04
92
0,02
0,03
68
0,15
0,27
Alumiini
mg/l
Vapaa kloori
mg/l
Happi
mg/l
46
10,1
12,9
50
0,02
0,04
186
0,4
0,52
47
7,8
11,1
AHLAISTEN POHJAVEDENOTTAMON JA AHLAISTEN VERKOSTON KÄYTTÖTARKKAILU 2014
Puhdas lähtevä vesi
Vesijohtovesi
VEDEN LAATU
Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin
lukumäärä
arvo lukumäärä
arvo
Kokonaispesäkelukukpl/ml
43
<1
12
43
0
0
KMnO4 mg/l
Permanganaattiluku
43
3,8
5,6
43
3,8
5,6
CODMn
mg/l
43
1,0
1,4
43
1,0
1,4
pH
43
7,5
7,7
43
7,5
7,7
Sähköjohtavuus
S/cm
43
301
307
43
301 306
Sameus
FTU
43
0,29 1,09
43
0,29 0,98
Väri
Pt mg/l
43
2,6
5,0
43
2,6
5,0
o
dH
Kok. kovuus
43
5,8
6,0
43
5,8
6,0
Kok. kovuus
mmol/l
43
1,0
1,1
43
1,0
1,1
Alkaliteetti
mval/l
43
0,86 0,90
43
0,87 0,90
Rauta
mg/l
43
0,067 0,15
43
0,06 0,18
Mangaani
mg/l
43
0,02 0,02
43
<0,02 <0,02
Kupari
MgO/l
2
0,12 0,13
ºC
Lämpötila
43
8,3
9,9
43
9,5 17,5
NOORMARKUN VERKOSTON KÄYTTÖTARKKAILU 2014
Vesijohtovesi
VEDEN LAATU
Tutkimusten Ka Suurin
lukumäärä
arvo
Kokonaispesäkelukukpl/ml
58
2,5
20
KMnO4 mg/l
Permanganaattiluku
36
5
7
pH
36
8,5
8,8
Sähköjohtavuus
S/cm
36
136
174
Sameus
FTU
36
0,13 0,33
Väri
Pt mg/l
36
2,5
2,5
o
dH
Kok. kovuus
36
3,7
4,0
Kok. kovuus
mmol/l
36
0,66 0,71
Alkaliteetti
mval/l
36
0,84 0,98
Rauta
mg/l
36
0,02 0,06
Mangaani
mg/l
36
<0,02 <0,02
ºC
Lämpötila
36
10,1 16,8
Veden tuotanto ja paineenkorotus
Energian ja kemikaalien hankinta ja kulutus v. 2014
Harjakangas Lukkarin santa
Veden tuotanto m3/a
6 229 535
Paineenkorotus m3/a
Vähärauma,
paineenk.
5 230
Ahlainen,
pohjavesi
Harjakangas, Kangas,
paineenkor
varal.
35 608
2 088
427 374
1 733 197
3 049 933
588 471
178 481
86 751
64 800
0,49
1,4
0,10
2,4
0,23
NaOCl 10 % t/a
46
1,4
6,4
0,05
NaOCl 10 % g/m3
7,4
3,7
24
PAC t/a
365
PAC g/m3
59
Energia kWh/a
Energia kWh/m
3
Kalkki t/a
Kalkki g/m
279 959
15 248
7,7
255
3
41
NaOH 50 % t/a
2,2
0,5
NaOH 50 % g/m3
Hiilidioksidi t/a
Hiilidioksidi g/m
240
86
3
14
Happi t/a
10
Rikkihappo t/a
0
Jäteveden käsittely: energian ja kemikaalien kulutus v. 2014
Luotsinmäki
Reposaari
Ahlainen
Vesimäärä m /a
10 376 407
110 051
65 454
Energia kWh/a
5 612 053
163 306
27 282
0,54
1,6
0,42
3
Energia kWh/m3
Sammutettu kalkki t/a
9,9
Ferrosulfaatti t/a
31
12
Ferrosulfaatti g/m3
180
180
Ferrisulfaatti t/a
2218
Ferrisulfaatti g/m3
210
Polymeeri t/a
29
Puhdistamoiden toiminnan yhteenveto v. 2014
Luotsinmäen keskuspuhdistamo
Käsitelty vesi
28 429 m3/d
Ohitettu vesi
45 m3/d
Toteutunut
Edellytetty
puhdistustulos 2014
puhdistustulos
6,1 mg/l, 99 %
20 mg/l, 95 %
0,11 mg/l, 99 %
0,30 mg/l, 95 %
45 mg/l, 96 %
125 mg/l, 85 %
6,6 mg/l
15 mg/l
81 %
70 % vuosikeskiarvona
BOD7ATU
P
CODCr
Kiintoaine
Typpi
Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot
Toteutunut puhdistustulos 2013
Käsitelty
Ohitettu
vesimäärä
vesimäärä
BOD7ATU
P
BOD7ATU
P
m3/d
m3/d
mg/l
mg/l
%
%
Reposaari
302
0
5,6
0,41
96
93
Ahlainen
149
0
6,9
0,14
96
98
Puhdistamo
Lähtevä pitoisuus
Puhdistusteho
Edellytetty puhdistustulos
Lähtevä pitoisuus
Puhdistusteho
BOD7ATU
P
BOD7ATU
P
mg/l
mg/l
%
%
15
0,7
90
90
15
0,5
90
90
BOD7ATU:lla mitataan jäteveden sisältämän orgaanisen, happea kuluttavan aineen määrää
Toteutunut puhdistustulos
Lähtevä pitoisuus
Puhdistamo CODCr Kiintoaine
mg/l
mg/l
Reposaari
55
11
Ahlainen
41
0,92
Edellytetty puhdistustulos
Puhdistusteho
CODCr
%
83
89
Lähtevä pitoisuus
Puhdistusteho
%
88
mg/l
<125
mg/l
35
CODCr
%
75
99
100
20
80
Kiintoaine CODCr
Kiintoaine
CODCr:lla mitataan jäteveden sisältämän kemiallisesti hajoavan happea kuluttavan aineksen määrää
Kiintoaine
%
90
90
Luotsinmäen keskuspuhdistamolla ja muilla Porin jätevedenpuhdistamoilla
puhdistettu vesimäärä 1977-2014
16000
14000
12000
Luotsinmäen puhdistamo
Muut puhdistamot
8000
6000
4000
2000
Vuosi
2013
2011
2009
2007
2005
2003
2001
1999
1997
1995
1993
1991
1989
1987
1985
1983
1981
1979
0
1977
t m3/vuosi
10000
TUOTOKSET 2014
6,272 milj.m3
5,268 milj.m3
10,551 milj.m3
7,544 milj.m3
31 900 m3
23 016 m3
Pumpattu verkostoon
Laskutettu vesimäärä
Puhdistettu jätevesi
Laskutettu jätevesimäärä
Vastaanotettu liete
Kuivattu liete
Päästöt
Jätevedenpuhdistamoilta
- BOD7ATU
- CODCr
- Fosfori
- Typpi
- Kiintoaine
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014
Toiminta ja sen ympäristövaikutukset
Porin Vesi hoitaa ympäristöasiansa kestävän
kehityksen periaatteella, laatujärjestelmän puitteissa. Ympäristöasioita voidaan pitää yhtenä
laadun elementtinä. Suuret linjat ja periaatteelliset asiat on määritelty laatupolitiikassa. Jokapäiväisessä toiminnassa otetaan huomioon lisäksi ympäristötavoitteet tässä raportissa esitetyn mukaisesti. Tehtävät työt ja investoinnit
sekä niihin liittyvät hankinnat vesilaitos toteuttaa ympäristön ja teknisten seikkojen kannalta
kerralla hyvin. Hankinnoissa vesilaitos ottaa
huomioon edullisuusnäkökohdat pitkällä aikavälillä. Ympäristöön liittyviä tavoitteita esiintyy osana laitoksen vuositavoitteita ja pitkän
tähtäimen tavoitteita, mutta niitä ei ole erityisesti pyritty kokoamaan erilliseksi tavoiteohjelmakseen.
Porin Vesi tarvitsee toimintojensa ylläpitämiseen paljon sähköenergiaa. Porin Veden rakennuksista Ulasoorintien toimipiste sekä Lukkarinsannan ja Vähärauman varavedenottamot
ovat kaukolämmön piirissä. Ongelmajätteitä
vesilaitoksella syntyy vähän ja ne toimitetaan
valtakunnalliseen ongelmajätelaitokseen. Niitä
ovat lähinnä jäteöljy, akut, loisteputket jne.
Yhdyskunta- ja muut tavanomaiset jätteet lajitellaan ja kuljetetaan Porin kaupungissa sovellettavien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Metalliromu toimitetaan hyötykäyttöön romuliikkeiden kautta.
Jätteet
Välppä- hiekkajäte
Ongelmajäte (jäteöljy)
Muu jäte
63 tn
483 tn
1,22 tn
109 tn
71 tn
(- 15 %)
(-13 %)
(-26 %)
(-7 %)
(- 37 %)
150 tonnia
2 tonnia
400 m3
PANOKSET 2014
Raakaveden hankinta
Ostetut kemikaalit
Vedenpuhdistus
Sammutettu kalkki
Polyalumiinikloridi
Natriumhydroksidi
Hiilidioksidi
Natriumhypokloriitti
Jätevedenpuhdistus
Ferrisulfaatti
Ferrosulfaatti
Sammutettu kalkki
Polymeeri
Turve (lieteurakoitsijan
hankinta)
7,1 milj.m3
255 tonnia
373 tonnia
2,2 tonnia
86 tonnia
54 tonnia
Lohja
Oulu
Pohj.Eur.
Espoo
Äetsä
2218 tonnia
43 tonnia
9,9 tonnia
29 tonnia
5 tonnia
Pori
Pori
Lohja
Englanti
Suomi
Ostettu energia
Sähkö
- Vedenpuhdistus
- Jäteveden puhdistus
- Verkostot
- Yhteensä
- Ilman jv-puhdistusta
Lämpö
- Kaukolämpö
- Lämmitysöljy
Polttoaineet
- Diesel
- Bensiini
vesi johdetaan UV-desinfioinnin kautta vesijohtoverkostoon.
3,98 GWh
5,80 GWh
1,92 GWh
11,70 GWh
5,90 GWh
(0 %)
(- 7 %)
(-20 %)
(-8 %)
(-8%)
580 MWh
(-2 %)
Vähärauma pvo 37 Mwh
154 826 l
(+ 4 %)
52 900
5 308
(-11 %)
(-15 %)
Raakaveden hankinta ja puhdistus
Verkostoon pumpattu talousvesi on Ahlaista ja
Noormarkkua lukuun ottamatta Harjakankaalla
valmistettua tekopohjavettä, jonka raakavesi otetaan Tuurujärvestä. Varalaitoksina ovat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo, Huntsman Pigments Oy:n tehtaiden
vesilaitos sekä Noormarkun Kankaan ja Harjakankaan pohjavesilaitokset. Koko tarvittava talousvesi voidaan tarvittaessa toimittaa varalaitoksista.
Porin Vesi hoitaa Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenottovesistössä Joutsijärven ja Palusjärven säännöstelyä Länsi-Suomen vesioikeuden
28.2.1977 antaman päätöksen mukaisesti. Järvien
vedenpinnankorkeudet ja juoksutukset pidetään
säännöstelypäätösten mukaisilla tasoilla.
Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi käsitellään
kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu
allasimeytysmenetelmällä. Harjusta tekopohjavesi
pumpataan noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen pumpataan
verkostoon. Hiilidioksidioksidin annosteltiin verkostoon pumpattavaan veteen alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan vesijohtoverkostoa korroosiolta.
Selkeytyksessä syntynyt liete johdetaan Noormarkun viemäriverkostoon ja sitä kautta Luotsinmäen
keskuspuhdistamolle.
Ahlaisten pohjavedenottamolla luonnonpohjavesi
otetaan kuilukaivosta. Lievästi happaman pohjaveden pH-arvo nostetaan ilmastamalla. Lopuksi
Noormarkun Kankaan ja Harjakankaan pohjavedenottamoilla pohjaveden pH-arvo nostetaan lipeällä ja verkostoon pumpattu vesi desinfioidaan
natriumhypokloriitilla.
Lukkarinsannan pintavesilaitos valmistui vuonna
2012. Se on jatkuvassa valmiudessa oleva nopeasti käynnistettävissä oleva varavesilaitos, joka kykenee toimittamaan koko Porin kaupungille normit täyttävää talousvettä. Puhdistusprosessina on
otsonoinnilla täydennetty flotaatiosuodatus.
Harjakankaan tekopohjavesivesilaitoksen puhdistusprosessi on varmatoiminen ja tehokas, ja puhdistetun veden laatu on hyvä ympäri vuoden. Veden laatua tarkkaillaan kattavasti päivittäin, niin
raakaveden, kuin laitoksen eri puhdistusvaiheiden
ja puhdistetun vedenkin osalta. Tätä tarkoitusta
varten Harjakankaan vesilaitoksella on oma käyttölaboratorio, mutta viralliset vesianalyysit suoritetaan kaupungin ympäristölaboratoriossa. Ehdottomana toimintaohjeena talousveden laadun suhteen on pyrkiminen joka tilanteessa mahdollisimman hyvään puhdistustulokseen, pitäytymättä
pelkästään viranomaisten asettamien normien
minimiarvoihin. Samoin laadun tarkkailuohjelmat
on luotu optimaaliseen käytännön tarkkailutulokseen eikä asetettuihin minimianalyysimääriin perustuen.
Veden jakelu
Porin Veden vedenjakeluverkosto kattaa toimintaalueensa kokonaisuudessaan. Vedenjakelujärjestelmä on yhdistetty ala- ja ylävesisäiliöjärjestelmä.
Pääosin toiminta perustuu veden suoraan pumppaukseen Harjakankaan vesilaitokselta kuluttajille. Verkostossa on myös alavesisäiliö ja kaksi
ylävesisäiliötä. Kaanaan vesitorni toimii tyypillisenä ylävesisäiliönä kulutushuippujen tasaajana,
käyttöreservinä, painevaihtelujen tasaajana ja
samalla myös pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Porin vesitorni toimii pienen tilavuutensa
vuoksi lähinnä paineentasaajana sekä pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Kaanaan tornin tilavuus on 1.250 m3 ja Porin tornin 500 m3. Lukkarinsannassa sijaitsevien alavesisäiliöiden tilavuus
on 8 270 m3.
Vesilaitoksen toiminta-alue on hyvin laaja ja se
käsittää itä-länsisuunnassa yli 30 km pitkän alueen.
Porin kaupungin vesijohtoverkosta on yhteydet
Ulvilan ja Luvian verkostoihin. Vesijohtoverkoston pituus oli 715 km, liittyneitä kiinteistöjä 20
173 (lisäys vuoden aikana 207) ja liittymisprosentti verkostoon 99 %. Laskutettu vesimäärä oli
5,269 milj. m³ ja laskuttamaton vesimäärä (pääasiassa vuotovesiä) oli 1,004 milj. m³ (16 % verkostoon pumpatusta kokonaisvesimäärästä). Alentamalla vuotovesimäärää vähenee samalla Kullaanjoen vesistöstä otettava raakavesimäärä. Verkostoa saneerataan vuosittain vuotovesien vähentämiseksi ja kuluttajille jaettavan veden laadun
parantamiseksi.
Verkoston saneerauksissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kaivamattoman tekniikan menetelmiä. Käytännössä verkostot ja katu ovat monin
paikoin niin huonossa kunnossa, että saneeraus
tehdään kokonaisvaltaisena katualueen kaivuuna,
jolloin uusitaan myös katurakenteet. Missä sujutus- tai muu olemassa olevan putken sisäpuolinen
pinnoitusmenetelmä soveltuu, työssä vältetään
katujen auki kaivaminen, joka merkitsee suuria
taloudellisia säästöjä sekä rakennusaikaisten ympäristöhäiriöiden vähenemistä. Verkostorakentamiseen liittyviä liikenne-, meluja muita ympäristöhäiriöitä voidaan näin vähentää. Myös verkostojen uudisrakentamisessa yleissuunnittelusta lähtien kiinnitetään huomiota linjauksiin ja muihin
ympäristöasioihin.
Vesijohtojen rikkoutumisen takia Porin Vesi korvasi vuoden aikana muutamia kiinteistöille aiheutuneita vesivahinkoja.
Viemäröinti
Porin Veden viemäriverkosto kattaa toimintaalueensa kokonaisuudessaan. Jätevesiviemärin pituus on 557 km, ja hulevesiviemärin
pituus 368 km eli viemäreitä yhteensä 925
km. Viemäriverkkoon liittyneiden kiinteistöjen määrä vuoden 2014 lopussa oli 17 088
( lisäys vuoden aikana 179) ja liittymisaste
kaikista porilaisista laskettuna 92 %.
Viemärilaitoksen toiminta-alueella on joitain
kiinteistöjä, jotka syystä tai toisesta eivät ole
liittyneet viemäriverkostoon. Näiden kohdalla
käyttää ympäristötoimisto harkintavaltaa liittämisen tarpeellisuudesta.
Laskuttamaton jätevesimäärä oli 3,008 milj.
m³ eli 31,1 % puhdistamoille tulleesta jätevesimäärästä. Vähentämällä viemäriverkostoon
joutuvien vuotovesien määrää kevennetään
samalla jätevedenpuhdistamon kuormitusta ja
parannetaan sen toimintaa. Tähän tavoitteeseen päästään viemäriverkkoa saneeraamalla.
Kiinteistöjen sekaviemäröinnin poistamista
nopeutetaan vuoden 2012 alusta käyttöön
otetun korotetun jätevesimaksun avulla. Korotettua jätevesimaksua laskutetaan kiinteistöiltä, jotka eivät ole erotelleet hule- ja jätevesiä
tontillaan. Viemäröinti voitiin suorittaa ilman
erityisiä ympäristöhaittoja (jätevesipäästöt,
viemäritulvat jne.), tosin lumen sulamisesta
ja rankkasateista johtuen sekä sähkökatkojen
takia ylivuotoja viemäriverkostosta vesistöön
tapahtui jossakin määrin. Ne kaikki on huomioitu kuormitusraportoinnissa.
Saneerauksissa keskitytään rakentamaan
huonokuntoisimpia verkostonosia uudelleen.
Vuotuiset saneerausmäärät ovat 2-4 km vuodessa. Viemäriverkoston saneerauksissa käytettiin vastaavasti kuin vesijohtoverkossa
mahdollisuuksien mukaan kaivamatta tehtäviä
sujutusmenetelmiä, ja näihin menetelmiin
pohjautuvaa toimintaa on edelleen tarkoitus
lisätä. Jokien alituksiin ja sopiviin kohtiin
muuallekin käytetään suuntaporausta. Lähiajan tärkein kehittämistyö koskien viemäröintiä on vuotovesimäärien vähentäminen.
Tähän päästään peruskorjaamalla viemäriverkostoa vuotavimmilta osiltaan, saattamalla
erillisviemäröinti loppuun ja huolehtimalla
siitä, että myös kiinteistöt erottelevat jätevetensä alueellaan. Teollisuuden jätevesipäästöjen hallintaan on lisäksi kiinnitettävä jatkossakin riittävästi huomiota. Uusien viemärien
suunnittelussa panostetaan ympäristöseikkojen huomioon ottamiseen, koska kerran rakennetun viemärin siirtäminen jatkossa on
erittäin vaikeata. Viemäriverkon rakenteen
voidaan katsoa muodostavan yhdyskuntarakenteen rungon.
Jäteveden käsittely
Suurin osa Porin kaupungin jätevesistä käsiteltiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla.
Lisäksi käytössä olivat Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot. Luvian kunnan ja Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet puhdistettiin
Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet tulevat Ulvilasta, Nakkilasta Harjavallasta ja Euran Kiukaisten alueelta.
Kaikki jätevesi käsiteltiin biologiskemiallisella
prosessilla. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla
fosforin saostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia. Muilla puhdistamoilla käytettiin ferrosulfaattia.
Siinä on käsitelty myös entistä tärkeämmäksi
noussutta henkistä työsuojelua. Koko ajan ikääntyvän henkilökunnan jaksamisen parantamiseen
on panostettu erityisen työkykyä ylläpitävän toiminnan (tyky-toiminnan) ohjelman avulla.
Lietteenkäsittelystä Kemikond -menetelmällä ja
loppusijoituksesta on maaliskuusta 2008 sovellettu Kemira Oyj:n kanssa tehtyä 10 vuoden palvelusopimusta. Kuivatun lietteen kokonaismäärä
vuonna 2014 oli 23 016 m3.
Porin Vesi osallistui Taloustutkimus Oy:n tekemään asiakastyytyväisyyskyselyyn ja Efeko Oy:n
kahden vuoden välein järjestämässä Yhdyskuntateknisten palveluiden kyselytutkimukseen. Tutkimusten mukaan tyytyväisyys Porin Veden palveluihin on pääosin hyvää, ja parannusta on jonkin verran tapahtunut aikaisempiin tutkimuksiin
verrattuna, mutta parannettavaa on edelleen mm.
verkostojen toimivuudessa. Tulosten perusteella
huomio keskitetään jatkossa asiakaspalveluun,
tiedottamiseen ja hinnoitteluun, sekä verkostojen
saneeraustoimintaan.
Luotsinmäen keskuspuhdistamolla otettiin vastaan
sakokaivo- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamojen ylijäämälietteitä yhteensä 31 900 m3.
Puhdistustulokset määritettiin puhdistamoille
tulevasta ja niiltä lähtevästä jätevedestä kerätyistä
kokoomanäytteistä, jotka analysoitiin Porin Veden
jätevesilaboratoriossa. Kunkin puhdistamon näytteenottotiheys on määritetty tarkkailuohjelmassa.
Lisäksi tarkkailtiin teollisuusjätevesiä verkostoon
johtavien suurimpien laitosten veden laatua pääasiassa kaksi kertaa kuukaudessa otetuin kokoomanäyttein.
Kaikki jätevedenpuhdistamot toimivat erittäin
hyvin kaikki lupavaatimukset täyttäen. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla saavutettiin
parhaat tulokset kautta aikojen. Valtakunnallisesti tarkastellen keskuspuhdistamon toiminta
on erittäin hyvää ja tehokasta.
Puhdistusprosesseihin tarvittavien kemikaalien
kuljetukset tilataan kalustonsa ja ammattitaitonsa
perusteella vaativiin kemikaalikuljetuksiin erikoistuneilta kuljettajilta. Ajojen minimoimiseksi
kuljetukset hoidetaan täysinä kuormina.
Yleisiä toimintaperiaatteita
Henkilöstön kokonaiskoulutuksesta kolmasosa,
voidaan luokitella ympäristökoulutukseksi. Rajanveto on kuitenkin vaikeata, sillä lähes kaikkeen
alan koulutukseen liittyy ympäristöelementtejä.
Vesihygieniapassikoulutuksen ovat suorittaneet
kaikki siihen asetuksen mukaan velvoitetut . Ympäristöasioihin liittyvän koulutuksen arvioidaan
lisääntyvän lähivuosina.
Sairauslomia Porin Vedellä oli vuonna 2014 yhteensä 1441 pv (21,2 työpäivää työntekijää kohti). Työtapaturmien, sisältäen työmatkatapaturmat,
johdosta menetettyjä työpäiviä oli 125 pv koko
laitoksella. Porin Vedellä on laadittu kokonaisvaltainen työsuojelusuunnitelma, joka sisältää
riskikartoitukset ja tapaturmien ennalta ehkäisyn.
Periaatteena Porin Vedellä on avoin tiedotus. Kiireelliset asiat tiedotetaan välittömästi. Isoista asioista järjestetään tarvittaessa erillisiä tiedotustilaisuuksia. Kysyttäessä toimittajille ja muille sidosryhmille annetaan kysytyt tiedot. Suurelle yleisölle tiedotetaan lehdistön, paikallisradion tai vesilaskun yhteydessä jaettujen tiedotteiden avulla.
Porin Vedellä on omat kotisivut, joilla tiedotetaan
ajankohtaisista asioista sekä otetaan vastaan palautetta.
Hankinnoissa ja urakoissa noudatetaan voimassa
olevia ympäristömääräyksiä ja kestävän kehityksen periaatetta. Lisäksi tarkastetaan, onko toimittaja tai urakoitsija suorittanut aikaisemmin veronsa ja muut velvoitteensa yhteiskunnalle. Laatu- ja
ympäristöjärjestelmää emme vaadi, mutta sen
olemassaolo on selkeästi myönteinen näkökohta
yhteistyösuhteissa. Vaatimusten noudattamista
valvotaan vastaanottotarkastuksissa ja työmaakokouksissa. Reklamaatioita tehdään tarvittaessa
vielä käytön aikanakin. Tavarantoimittajille, alihankkijoille ja urakoitsijoille annetaan tarvittaessa
ympäristöasioihin liittyvää koulutusta ja opastusta.
Porin Vesi on ympäristöasioissa tiiviissä yhteistyössä Porin kaupungin asianomaisten viranomaisten ja yksiköiden, kuten ympäristökeskus ja
tekninen palvelukeskus, kanssa. Naapurikunnat ja
valtion viranomaisista erityisesti Ely-keskus ovat
tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kokemäenjoen
vesiensuojeluyhdistys sekä Joutsijärven suojeluyhdistys ovat tärkeitä vaikuttamiskanavia, joiden
kumpaisenkin toiminnassa olemme aktiivisesti
mukana. Porin Vesi osallistuu Ulvilan kaupungin
vetämään Kullaanjoen vesistön kunnostushankkeeseen.
Porin Vesi on osallistunut Lounais-Suomen ympäristöohjelman välitarkistukseen sekä ollut mukana Satakunnan vesienhoidon yhteistyöryhmässä.
Valtakunnan tasolla Porin Vesi on mukana Vesilaitosyhdistyksen toiminnassa sekä kuuluu vesihuoltolaitosten kehittämisrahastoon. Yhteistyötä
on myös eri korkeakoulujen, Kansanterveystyön
laitoksen, Kuntaliiton ja Tekesin kanssa. Porin
Vesi oli mukana mm. Kuntaliiton ja VVY:n hulevesiopastyöryhmässä ja Teknisen korkeakoulun
vetämässä Tekes-projektissa ”vesijohtoverkkojen
reaaliaikainen hallinta (Sävel-projekti)”. Osallistuimme myös projektiin ”Vesihuoltoverkostojen
kunnossapitopalveluiden riskienhallinta (SerVesi)”, jossa pääosapuolet olivat Valtion teknillinen
tutkimuskeskus ja Tampereen yliopistot. Porissa
toimiva teollisuus käyttää Porin Veden laitoksia
asiakkaidensa tutustumiskohteena, jota kautta
ympäristöasioiden vaihtoa myös tapahtuu. Verkostoituminen ja toimiva yhteistyö luo mahdollisuuksia vaikuttaa vesilaitoksen tärkeinä pitämiin
ympäristöasioihin ja antaa malleja ja esimerkkejä
muualla toteutetuista ratkaisuista.
Tulevaisuus
Porin Veden Harjakankaan tekopohjavesilaitoksella on kapasiteettia toimittaa ensiluokkaista talousvettä myös naapurikunnille. Nykyisin Porin
Vesi toimittaa talousvettä osalle Luvian kuntaa.
Vedentoimitus Luvialle on lähitulevaisuudessa
lisääntymässä. Porin ja Ulvilan välinen vedentoimitussopimus uusittiin vuonna 2007. Se mahdollistaa talousveden toimittamisen koko Ulvilan
kaupungille kuntien välisten yhdysvesijohtojen
valmistuttua 2010.
Lukkarinsannan pintavesilaitos toimii varalaitoksena ja vain se pystyy toimittamaan Porin kaupungin tarvitseman vesimäärän Harjakankaan
laitoksen ollessa syystä tai toisesta pois käytöstä.
Lukkarinsannan vanha pintavesilaitos korvattiin
uudella varavesilaitoksella, joka valmistui kesällä
2012. Samalla veden jakelun varmuus parani
oleellisesti Porin alueella.
Porin Vedellä on pitkän tähtäimen investointiohjelma. Ohjelman avulla varaudutaan merkittävään
vuosittaiseen verkostojen saneerausinvestointien
lisäämiseen tavoitteena verkostojen kunnon ja
toimivuuden parantaminen. Erityisesti viemäriverkoston vuotovesimääriä pyritään merkittävästi
vähentämään. Kiinteistöjen omien jäte- ja hulevesiensä erottelua pyritään saamaan tehostetusti
käyntiin. Tätä tarkoitusta varten Porin Vesi on
tehnyt vuodesta 2008 lähtien kesäisin laajat ns.
savututkimukset kiinteistöjen erillisviemäröintitilanteen selvittämiseksi. Sakkotyyppinen korotettu
jätevesimaksu niille kiinteistöille, jotka eivät ole
erotelleet hule- ja jätevesiä kiinteistöillään astui
voimaan vuoden 2012 alusta.
Alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamiseksi
valmistui vuonna 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vetämä esiselvitys. Jatkosuunnittelu
ei käynnistynyt. Yhteistyötä kuntien välillä on
kuitenkin lisätty mm. järjestämällä vuosittain yhteistapaamisia vesihuollon vastuuhenkilöille.
Taksat:
Vesimaksu (euroa/m3)
Jätevesimaksu -"Yhteensä
Perusmaksu (euroa/v)
Vm 20 mm/OK-talot
20 mm/muut
25-30 mm
40 mm
50-65 mm
80 mm
100 mm
alv 0 %
1,22
1,82
3,04
1.1.2014
alv 24 %
1,51
2,26
3,77
alv 0 %
114,00
193,00
371,00
773,00
1236,00
2782,00
4944,00
alv 24 %
141,36
239,32
460,04
958,52
1532,64
3449,68
6130,56
1.1.2015 alkaen
alv 0 %
alv 24 %
1,22
1,51
1,82
2,26
3,04
3,77
alv 0 %
121,00
241,00
501,00
1043,00
1669,00
3756,00
6674,00
alv 24 %
150,04
298,84
621,24
1293,32
2069,56
4657,44
8275,76
Taksa sisältää vesijohdon ja viemärin perusmaksun. Kiinteistön ollessa liittynyt näistä vain toiseen,
perusmaksu on 70 % ylläolevasta.
4
Sprinkler-liittymä euroa/l/s/v
Hulevesimaksu (euroa/v)
Omakotitalot
Tontti alle 2000 m2
alle 5000 m2
alle 10000 m2
alle 15000 m2
15000 m2 tai yli
1.1.2014 alkaen
93,00
115,32
alv 0 %
32,00
32,00
187,00
559,00
1240,00
1859,00
alv 24 %
39,68
39,68
231,88
693,16
1537,60
2305,16
1.1.2015 alkaen
126,00
156,24
alv 0 %
32,00
32,00
187,00
559,00
1240,00
1859,00
alv 24 %
39,68
39,68
231,88
693,16
1537,60
2305,16
Liittymismaksu (euroa)
Maksuluokka I vesi
viemäri
yhteensä
1.1.2014 alkaen
alv 0 %
alv 0 %
1060,00
1314,40
1750,00
2170,00
2810,00
3484,40
1.1.2015 alkaen
alv 0 %
alv 24 %
1060,00
1314,40
1750,00
2170,00
2810,00
3484,40
Maksuluokka II vesi
viemäri
yhteensä
1700,00
2800,00
4500,00
2108,00
3472,00
5580,00
1700,00
2800,00
4500,00
2108,00
3472,00
5580,00
Maksuluokka III vesi
viemäri
yhteensä
2875,00
4625,00
7500,00
3565,00
5735,00
9300,00
2875,00
4625,00
7500,00
3565,00
5735,00
9300,00
Maksuluokka IV vesi
viemäri
yhteensä
4875,00
7875,00
12750,00
6045,00
9765,00
15810,00
4875,00
7875,00
12750,00
6045,00
9765,00
15810,00
Maksuluokka V vesi
viemäri
yhteensä
7500,00
12500,00
20000,00
9300,00
15500,00
24800,00
7500,00
12500,00
20000,00
9300,00
15500,00
24800,00
Keskeisiä tunnuslukuja
2013
2014
Porin asukasluku vuoden lopussa
83 525
83 528
Vesijohtoon liittyneitä kiinteistöjä
19 966
20 173
99
99
16 909
17 088
92
92
6 264
6 272
100
100
5 233
5 246
24
22
Puhdistettu jätevesimäärä, 1000 m3
11 331
10 552
Ulvilaan johdettu jätevesi, 1000 m3
240
261
4 346
4 483
836
821
2 279
2 018
154
145
Laskutettu jätevesi yhteensä, 1000 m3
7 615
7 544
Ominaiskulutus, pumpatusta, l/as.vrk
206
206
Ominaiskulutus, laskutetusta, l/as.vrk
172
176
Vuotovesiprosentti, vesi
16,1
16
Vuotovesiprosentti, jätevesi
34,9
31,1
Vesijohtoverkoston pituus 31.12. km
711
715
19 807
19 923
693
679
64
64
Jätevesiviemäreitä 31.12. km
548
557
Hulevesiviemäreitä 31.12. km
366
368
Viemärit yhteensä 31.12. km
914
925
Liittymisprosentti (asukkaat)
Viemäriin liittyneitä kiinteistöjä
Liittymisprosentti (asukkaat)
Verkostoon pumpattu vesimäärä
Pohjaveden osuus siitä, %
3
Vesilaskutus Porissa 1000 m
Veden myynti muihin kuntiin, 1000 m3
Laskutettu jätevesi, normaalilaskutus, 1000 m3
Teollisuuden jätevesi (erillissop.), 1000 m3
3
Jokilaakson jätevesi, 1000 m
3
Muista kunnista Poriin johdettu jätevesi, 1000 m
Vesimittareita
Paloposteja
Palovesiasemia