Linkki esityslistaan ja pöytäkirjaan

Transcription

Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
Aika
08.06.2015, klo 15:00
Paikka
Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone
Käsiteltävät asiat
§ 202
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
§ 203
Pöytäkirjan tarkastus
§ 204
Ilmoitusasiat
§ 205
Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset
§ 206
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014
§ 207
Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
§ 208
Talousarvio 2016
§ 209
Kehittämishankkeiden rahoitus 2015
§ 210
Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma 2015 - 2016
§ 211
Vuonna 2014 valmistuneiden talonrakennusinvestointikohteiden
kustannusselvitykset
§ 212
Mikkelin kaupungin työilmapiiri
§ 213
Mikkelin kaupungin osallistuminen kansalaistoimijalähtöiseen
kehittämishankkeeseen
§ 214
Areena Oy:n aiesopimuksen hyväksyminen
§ 215
Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja
osakassopimuksen hyväksyminen
§ 216
Kansaneläkelaitoksen lausuntopyyntö Kelan vakuutuspiirien
yhdistämissuunnitelmia.
1 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Osallistujat
Kokouskutsu
04.06.2015
Seija Kuikka, puheenjohtaja
Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja
Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja
Satu-Mari Tolonen, sihteeri
Armi Salo-Oksa
Hannu Kilkki
Jaakko Väänänen
Jaana Vartiainen
Juha Vuori
Kati Kähkönen
Outi Kauria
Petri Pekonen
Raine Lehkonen
Sari Teittinen
Veli Liikanen
Vesa Himanen
Markku Siitari
Petri Tikkanen
Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja
Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja
Jouni Riihelä, tekninen johtaja
Juha Ropponen, ohjelmajohtaja
Arja-Leena Saastamoinen, talousjohtaja
Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja
Ari Liikanen
2 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
§ 202
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Kokouskutsu
04.06.2015
3 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
§ 203
Pöytäkirjan tarkastus
Ehdotus
Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja
Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Olli Nepponen ja Arto
Seppälä. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona 10.6. ja se
on nähtävänä torstaina 11.6.2015.
4 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
§ 204
Ilmoitusasiat
Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat:
1. Pöytäkirjajäljennöksiä:
- Etelä-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto 29.5.2015 2. Virolahden kunnanvaltuuston päätös 18.5.2015 § 14, Virolahden kunnan
eroaminen Itä-Suomen päivhdehuollon kuntayhtymästä Ehdotus
Merkitään tiedoksi.
5 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
§ 205
Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset
Kaupunginhallitukselle on toimitettu seuraavat pöytäkirjat:
- tekninen lautakunta 12.5.2015
- rakennuslautakunta 28.5.2015
Ehdotus
Koska vt. kaupunginjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa sellaista, mikä
olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle vt. kaupunginjohtaja ehdottaa,
ettei kaupunginhallitus käytä kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeutta em.
viranomaisten tekemiin päätöksiin.
6 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
§ 206
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014
MliDno-2015-1181
Liitteet
1 Liite Arviointikertomus 2014
Tarkastuslautakunta 27.5.2015 § 35
Kuntalain 71 §:n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston
päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava,
ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa
ja kuntakonsernissa toteutuneet.
Mikkelin kaupungin hallintosäännön 45 §:n mukaan lautakunta antaa
valtuustolle vähintään kaksi viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen
valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja
taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Kuntalain 71 §:n
selostusosan mukaan tätä vuosittain valtuustolle esitettävää selvitystä voidaan
kutsua arviointikertomukseksi.
Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kiinnittää huomiota toiminnan,
toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen
(Kuntalaki 71 § /selostusosa).
Tarkastuslautakunnan käytännön arviointityö muodostuu mm.
arviointisuunnitelman laatimisesta, arviointimenetelmän valitsemisesta,
viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kuulemisista kokouksissa sekä
esityslistojen ja pöytäkirjojen lukemisesta. Ensisijaisesti arviointi suoritetaan
arvioitavan vuoden tilinpäätöksen ja siihen sisältyvän toimintakertomuksen
perusteella.
Tarkastuslautakunta on vuoden 2014 arviointia varten kuullut
kokouksissaan mm. kaupungin viranhaltijoita sekä pääluottamusmiehiä ja
työsuojeluvaltuutettuja.
Arviointikertomuksen 2014 laatiminen aloitettiin heti huhtikuun 2015
alkupuolella, kun tarkastuslautakunta sai käyttöönsä vuoden 2014
tilinpäätöksen. Arviointikertomusta on valmisteltu ja laadittu 8.4. ja 15.4. ja
22.4. ja 20.5. pidetyissä työkokouksissa sekä 29.4.2015 pidetyssä varsinaisessa
kokouksessa.
Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksensa laatimista ja allekirjoittaa
sen tässä kokouksessa.
Ehdotus: Tarkastuslautakunta tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan
esityksen:
kaupunginvaltuusto
•
käy keskustelun vuoden 2014 arviointikertomuksesta
sisällöstä ja merkitsee sen tiedoksi;
kaupunginvaltuusto
•
velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta
ja johtokunnilta selvitykset arviointikertomuksessa esitetyistä kysymyksistä
ja havainnoista sekä kuvaukset toimenpiteistä, joihin aiotaan ryhtyä
arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä
7 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
toimittamaan ne valtuustolle viimeistään kuluvan vuoden syyskuun loppuun
mennessä; ja
kaupunginvaltuusto
•
antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida
tulevassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa
arviointikertomuksessa esiin tuodut havainnot.
Arviointikertomus on pöytäkirjaliitteenä.
Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
_______________________________
Kaupunginhallitus 8.6.2015
Arviointikertomus on esityslistan liitteenä.
Ehdotus
Kaupunginhallitus merkitsee arviointikertomuksen tiedoksi.
8 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
Kaupunginhallitus, § 125, 30.03.2015
§ 207
Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
MliDno-2015-529
Kaupunginhallitus, 30.03.2015, § 125
Valmistelija / lisätiedot:
Arja-Leena Saastamoinen, Jari Laitinen
Liitteet
1 Liite Toimintakertomus 2014
Valmistelijat talousjohtaja Arja- Leena Saastamoinen, p. 044 794 2050,
taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen, p. 040 129 4672
Kuntalain 68 §:n mukaan tilinpäätös käsittää taseen, tuloslaskelman,
rahoituslaskelman ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion
toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Tilinpäätöksen tulee antaa
oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta, mitä koskien tarpeelliset tiedot on ilmoitettava liitetiedoissa.
Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja
sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätös on laadittava
tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen
se on luovutettava tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien ja
tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen tilinpäätös saatetaan valtuuston
käsiteltäväksi.
Mikkelin kaupungin tilinpäätös on muodostettu yhdistämällä liikelaitosten
erillistilinpäätökset kaupungin tilinpäätökseen. Kaupungin tase on laadittu
yhdistämällä budjettitalouden tase ja liikelaitosten tase siten, että sisäiset
velat ja saamiset on eliminoitu. Kaupungin kirjanpitolain mukainen ulkoinen
tuloslaskelma on laadittu siten, että kokonaismenoista ja -tuloista on
vähennetty kaupungin sisäiset erät. Kun toimintatuloista ja -menoista
eliminoidaan budjettitalouden ja liikelaitosten väliset sisäiset erät, päädytään
ulkoisen tuloslaskelman mukaisiin toimintamenoihin ja toimintatuloihin.
Yksiköiden määrärahojen käyttöön sisältyy sisäiset erät.
Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien
toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Jos kunnan
taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä
selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa
olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden
tasapainottamiseksi. Mikkelin kaupungin tase on tilinpäätöksen 2014 jälkeen
12,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joten Mikkelillä ei ole velvoitetta tehdä
toimintakertomuksessa selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta
tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman
riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kaupunki on kuitenkin
omaehtoisesti hyväksynyt ja ylläpitänyt Mikkelin kaupungin tasapainoisen
kasvun ja talouden ohjelmaa, jossa on yksilöity kaupungin tasapainoiseen
kasvuun tarvittavia toimenpiteitä.
9 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
10 (39)
Tilinpäätös on vertailukelpoinen vuoden 2013 tilinpäätökseen.
Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymisestä johtuen
Toimintakertomuksen 2013 laskelmissa ei ollut vertailutietona vuoden 2012
tilinpäätöslukuja muutoin kuin yhdistyneiden kuntien avaavan taseen osalta.
Tilikauden tuloksen muodostuminen
Kaupungin tilikauden tulos ennen varaus- ja rahastosiirtoja oli 3,715 milj.
euroa. Tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttivat toimintakulujen
kasvu noin 4,7 milj. euroa, verotulojen kasvu noin 8,9 milj. euroa ja muiden
rahoitustuottojen kasvu noin 4,6 milj. euroa edelliseen tilinpäätökseen
verrattuna. Tilikauden 2014 tulos muodostui seuraavasti:
1 000 euroina
01.01.-31.12.2014 01.01.-31.12.2013
Toimintatuotot
yhteensä
100 681
99 868
Toimintakulut
yhteensä
-382 320
-377 595
Toimintakate
-281 112
-277 191
Verotulot
196 289
187 364
Valtionosuudet
100 416
100 524
Rahoitustuotot ja - 7 908
kulut
3 654
Vuosikate
23 501
14 351
Poistot ja
arvonalentumiset
-19 786
-19 311
Satunnaiset erät
0
0
Tilikauden tulos 3 715
-4 960
Tulokseen sisältyi Etelä- Savon Kampuskiinteistöjen ylijäämän palautusta
noin 5 miljoonaa euroa sekä myyntivoittoja yhteensä noin 5 miljoonaa euroa.
Myyntivoittoja kertyy vuosittain, mutta niiden keskimääräinen taso on noin 2-3
miljoonan euron luokkaa Mikkelin kokoisessa ja rakenteisessa kaupungissa.
Tuloksen käsittely
Kuntalain 69 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai
sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä
talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kaupunginhallitus
esittää tilikaudelle 2014 muodostuneen 3 783 935,66 euron ylijäämän
käsittelyksi:
•
•
•
•
•
•
tilikauden tuloslaskelman tulos ennen varaus- ja rahastosiirtoja 3
715 416,70 euroa.
kirjataan tulona suunnitelman mukaan vesilaitoksen poistoeron
vähennys 44 898,67 euroa.
kirjataan tulona E-S Työterveyshuollon tulospalkkavaraus v. 2013 50
000,00 euroa.
kirjataan menona suunnitelman mukaan Etelä-Savon
pelastuslaitokselle poistoeron lisäys 579 939,16 euroa.
kirjataan tulona suunnitelman mukaan Etelä-Savon
pelastuslaitokselle poistoeron vähennys 553 393,77 euroa.
kirjataan tulona Mikkelin kaupungin poisto ero 165,68 euroa.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
•
kirjataan tilikauden ylijäämä 3 783 935,66 euroa tilikauden yli/
alijäämän tilille taseeseen.
Ylijäämää on taseessa vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen 12 447 938,14
euroa.
Ehdotus
Kaupunginhallitus ja vt. kaupunginjohtaja allekirjoittavat Mikkelin
kaupungin tilinpäätöksen vuodelta 2014 ja jättävät sen jälkeen
tilintarkastajien tarkastettavaksi. Kaupunginhallitus saattaa tilinpäätöksen
tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi.
Lisäksi kaupunginhallitus antaa valmistelijoille oikeuden tehdä
toimintakertomukseen tarvittavia teknisiä korjauksia, muutoksia ja
täydennyksiä. Erityisesti konsernitilinpäätöksen osalta tehdään tarkistuksia
ja mikäli tilinpäätöksessä ilmenee olennaisia muutoksia tuodaan ne
erikseen kaupunginhallituksen käsittelyyn ennen kaupunginvaltuuston
käsittelyä. Tekniset korjaukset, muutokset ja täydennykset tuodaan tiedoksi
kaupunginhallitukselle ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että asiantuntijat Jari Laitinen ja Juha Vuorela saapuivat paikalle
tämän pykälän käsittelyn aikana.
Merkitään lisäksi, että Arja-Leena Saastamoinen ja toimialajohtajat esittelivät
asiaa kaupunginhallitukselle.
Veli Liikanen poistui 15.53 paikalta ja hänen tilalleen kokoukseen saapui
varajäsen Minna Pöntinen.
Jari Laitinen
[email protected]
Liitteet
1 Liite Tilinpäätös 2014 tekniset korjaukset
2 Liite Tilintarkastuskertomus 2014
Tarkastuslautakunta 27.5.2015
§ 34
Mikkelin kaupungin tilintarkastuskertomus 2014
11 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
Tilintarkastaja jättää 27.5.2015 tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 1.1.–
31.12.2014 tarkastuslautakunnalle tässä kokouksessa. Tarkastuslautakunta
valmistelee tilintarkastuskertomuksen kaupunginvaltuuston käsittelyä varten.
Ehdotus: Tarkastuslautakunta saattaa Mikkelin kaupungin
tilintarkastuskertomuksen kaupunginvaltuustolle tiedoksi.
------------§ 36
Mikkelin kaupungin tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden
myöntäminen tilikaudelta 1.1.–31.12.2014
Tarkastuslautakunnan on kannanottojensa pohjalta tehtävä valtuustolle
ehdotuksensa siitä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko tilivelvollisille
myöntää vastuuvapaus.
Kaupunginhallitus allekirjoitti tilinpäätöksen 30.3.2015, jätti sen tilintarkastajien
tarkastettavaksi ja saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun
jälkeen valtuuston käsiteltäväksi.
Tilintarkastuskertomus on luovutettu tarkastuslautakunnalle tässä
kokouksessa.
Ehdotus: Puheenjohtaja antaa päätösehdotuksen kokouksessa.
Käsittely: Tilintarkastaja on 27.5.2015 päiväämässään
tilintarkastuskertomuksessa lausunut, että Mikkelin kaupungin tilinpäätös ja
liikelaitosten erillistilinpäätökset voidaan hyväksyä ja tilivelvollisille voidaan
myöntää vastuuvapaus tilikaudelta 1.1.–31.12.2014.
Ehdotus: Tarkastuslautakunta tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan
esityksen:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen
ja liikelaitosten erillistilinpäätökset ja myöntää tilivelvollisille vastuuvapauden
tilikaudelta 1.1.–31.12.2014.
__________________
Kaupunginhallitus 8.6.2015
Kaupunginhallitus antoi 30.3.2015 §125 vuoden 2014 tilinpäätöksen
käsittelyn yhteydessä valmistelijoille oikeuden tehdä toimintakertomukseen
tarvittavia teknisiä korjauksia, muutoksia ja täydennyksiä. Tekniset korjaukset,
muutokset ja täydennykset tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle ennen
kaupunginvaltuuston käsittelyä.
Lista teknisístä korjauksista, muutoksista ja täydennykset on liitteenä.
12 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
Ehdotus
Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi liitteen mukaiset Mikkelin kaupungin
vuoden 2014 tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen tehdyt tekniset
muutokset.
Edelleen kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi tarkastuslautakunnan
päätökset: tilintarkastuskertomus ja tilinpäätöksen hyväksyminen.
13 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
§ 208
Talousarvio 2016
MliDno-2015-1177
Arja-Leena Saastamoinen,Jari Laitinen
[email protected], [email protected]
Liitteet
1 Liite Talousarvioraami 2016
Uusi kuntalaki
Osana valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä valmistellaan
kuntatalousohjelma (12 §). Kuntatalousohjelman valmistelu on osa julkisen
talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelua.
Kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä kuntien tehtävien
hoitamiseen (rahoitusperiaate). Kuntien toimintaympäristön, palveluiden
kysynnän ja kuntien tehtävien muutokset arvioidaan ja tehdään arvio
kuntatalouden kehityksestä. Kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana
julkista taloutta ja kuntaryhmittäin. Arvioinnissa eritellään kuntien lakisääteiset
ja muut tehtävät ja arvioidaan kuntien toiminnan tuottavuutta.
Kuntatalousohjelman valmistelee valtiovarainministeriö yhdessä sosiaali- ja
terveysministeriön, opetusja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön,
liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä tarvittaessa
muiden ministeriöiden kanssa. Kuntatalousohjelman perusteena
olevat taloudelliset ennusteet ja kuntatalouden kehitysarvion laatii
valtiovarainministeriö. Suomen Kuntaliitto ry osallistuu kuntatalousohjelman
valmisteluun.
Kunnassa on oltava kuntastrategia (37 §), jossa valtuusto päättää kunnan
toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee
ottaa huomioon:
1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen;
2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;
3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;
4) omistajapolitiikka;
5) henkilöstöpolitiikka;
6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;
7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.
Kuntastrategian tulee perustua arvioon nykytila-arvioon sekä arvioon
toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtäviin.
Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.
14 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
Uusi kuntalaki tiivistää koko kuntakonsernin ohjausta kokonaisuutena.
Kuntalain 47 §:n mukaan Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että
kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin
kokonaisetu.
Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon
yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan
asiantuntemus.
Konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin
osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen.
Konserniohjeessa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin:
1) kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta;
2) konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä;
3) tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden
turvaamisesta;
4) velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa;
5) konsernin sisäisistä palveluista;
6) kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimittämisestä;
7) kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta.
Tytäryhteisön tilintarkastajana on oltava emon tilintarkastusyhteisö.
Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi
kalenterivuodeksi talousarvio (110 §) ottaen huomioon kuntakonsernin
talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä
valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi
vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman
ensimmäinen vuosi.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat
kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin
toiminnan ja talouden tavoitteet.
Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät
määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve
katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä
investointi- ja rahoitusosa.
Kunnan toimintaa on kaikki se, missä se kunta on mukana organisointitavasta
riippumatta.
Hallitusohjelma
Julkisen talouden tulot ja menot on oltava tasapainossa. Veropolitiikka
tukee kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamista ja työn verotuksen
15 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
kevennys tukee työllisyyttä, talouskasvua ja palkkamalttia ostovoiman kehitystä
turvaamalla.
Kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen panostetaan kertaluonteisesti
1,6 miljardia euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Kärkihankkeita ovat mm.
peruskoulutuksen uudistaminen digitaalisten oppimisympäristöjen avulla,
lapsi- ja perhepalveluiden asiakaslähtöinen muutosohjelma ja ikäihmisten
kotihoidon kehittäminen.
Hallitus on sopinut julkista taloutta vahvistavasta sopeuttamisohjelmasta.
Samalla kohdennetaan resursseja uudelleen omaishoidon vahvistamiseen,
takuueläkkeen korottamiseen ja lastensuojeluun, sekä ulkoisen turvallisuuden
vahvistamiseen. Nettomääräisesti näiden vaikutus on 4 miljardin euron
tasapainotus vuoden 2019 tasolla.
Julkista taloutta vahvistetaan 6 miljardilla eurolla vuoteen 2021 mennessä.
Lisäksi hallitus toteuttaa pitkällä tähtäimellä vaikuttavia toimia, jotka
vahvistavat julkista taloutta vuositasolla 4 miljardilla eurolla. Keskeiset toimet
tässä ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä kuntien tehtävien ja
velvoitteiden vähentäminen. Kuntien toimintavapauksia tullaan edistämään.
Elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritystoiminnan edellytyksiä tulisi
vahvistaa kaikessa päätöksenteossa. Opintopolkuja joustavoitetaan, työuria
pidennetään, taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lisätään ja vahvistetaan
innovaatioiden kaupallistamista.
Julkisia palveluita tullaan digitalisoimaan kasvavaa vauhtia. Lisäksi vahvistetaan
kokeilukulttuuria, jolla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan
palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan
alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä.
Toiminnan painopisteet
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Mikkelin kaupungin strategian syyskuussa
2013. Kestävä kasvu ja talous perustuu asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön
hyvinvointiin, joita ohjataan toimialarajat ylittäen valtuuston 23.3.2015 (§35)
hyvinvointiohjelmien avulla. Talousjohtaja ja taloussuunnittelupäällikkö
ovat käyneet toukokuussa 2015 raamineuvottelut kaikkien toimialojen sekä
liikelaitosten ja taseyksiköiden kanssa.
Talousarvion 2016 valmistelun lähtökohdat
Kaupungin käyttötalouden toteutumisennuste on huolestuttava. Kaupungin
tilinpäätös tulee toimialojen, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, tekemien
ennusteiden mukaan olemaan selvästi alijäämäinen myös vuonna 2015,
mikäli välittömiin toimenpiteisiin talouden tervehdyttämiseksi ei ryhdytä.
Johdon ennuste 3/ 2015 osoittaa, että talousarvion mukaisesti edetään.
Tämä edellyttää kuitenkin tiukkaa talouskuria ja ehdottomasti talousarviossa
pysymistä. Mikäli sosiaali- ja terveystoimi ylittää ennusteensa mukaisesti
talousarvion, on vastaava määrä kyettävä säästämään kaupungin muista
toiminnoista. Ennusteessa ei siis ole huomioitu täysimääräisesti toimialojen
ylitysennusteita eli on olemassa riski, että toimialojen ennusteiden toteutuessa
syntyvä alijäämä on suurempi.
16 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
Tasapainoisen kasvun ja talouden ryhmä kokoontuu 15.6. ja arvioi koko
kaupungin tasolla valtuuston 19.1.2015 §8 hyväksymän Tasapainoisen
kasvun ja talouden ohjelman toimien riittävyyttä ottaen huomioon kuluvan
vuoden toteutumaennusteen. Toimialojen, taseyksiköiden ja liikelaitosten
on seurattava talouttaan erityisen tarkasti ja pyrittävä välttämään kaikkia
talousarvion ylityksiä sekä haettava omasta toiminnastaan säästöjä.
Alustava toimintakatteen ja tuloksen muodostuminen
Tilinpäätöksessä 2014 toimintakate oli -281,1 milj. euroa, mikä oli 3,6
milj. euroa heikompi kuin talousarvio 2014. Vuodesta 2013 toimintakate
heikkeni 3,9 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvion valtuuston hyväksymä
toimintakate on -282,6 milj. euroa. Talousarvion 2016 ja suunnitelman 2016
-2018 valmistelussa tulee huomioida taloudellinen kestävyys siten, että
toimintakatteen heikkeneminen tulee saada pysähtymään ja toimintakuluja on
kyettävä hillitsemään tuottavuutta lisäämällä ja palveluja kriittisesti arvioimalla
ottaen huomioon uuden kuntalain ja hallitusohjelman linjaukset.
Talousarviorakenne muuttuu siten, että tilakeskus muuttuu teknisen toimialan
tulosalueeksi, joka se asemansa puolesta nyt jo onkin. Tilakeskus ei ole
itsenäinen liikelaitos, eikä jatkossa siten enää tee omaa talousarviota ja
tilinpäätöstä, vaan se käsitellään osana teknistä toimialaa. Tämä vaikuttaa
luottamusmiesoaikkoihin ja edellytttää sääntömuutoksia, jotka tuodaan
päätöksentekoon erikseen. Asuntomessuihin on osoitettu lisäresurssi vuodelle
2016. Muutoin toimialojen kanssa käydyissä keskusteluissa ei noussut esiin
sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat palveluiden lisäämiseen.
Mikkelin kaupungin verotulot vuodelle 2016 ovat ennusteiden mukaan reilut
200 miljoonaa euroa, mikä on yli 3,6 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan
tilikauden toteutumaennuste. Myös valtionosuuksien arvioidaan kasvavan
kuluvan tilikauden toteutumaennusteesta (101,7 milj. euroa) noin 1,3 milj.
euroa ollen 103 milj. euroa.
Talousarvioraami vuodelle 2016 on tehty ulkoisten tuottojen ja kulujen pojalta.
Sisäiset erät lisätään raamiin elokuun 2016 loppuun mennessä ja ne eivät
muuta toimintakatetta mitenkään. Lähtökohtana on ollut vuosien 2013 ja 2014
tilinpäätökset sekä vuoden 2016 arvioidut tuotot ja niiden pohjalta määritelty
koko kaupungin tason kulutaso, johon on varaa toimintakatetta huomattavasti
heikentämättä.
Raami osoittaa -284.711.000 euron toimintakatetta, jossa on heikennystä
vuoden 2015 talousarvioon 1.253 milj. euroa. Tilikauden 2016 tulos muodostuu
alustavan raamin mukaisesti seuraavalla tavalla:
•
•
•
•
•
•
•
toimintakate -284.711.000 €
verot +200.000.000 €
valtionosuudet +103.000.000 €
rahoitustulot, netto + 1.000 €
Vuosikate + 19.329.000 €
Poistot - 19.200.000 €
Tilikauden tulos + 129.000 €
Talousarvioraamiin sisältyy seuraavat riskit:
•
lähtökohtana on hyvin pitkälle vuoden 2014 toteutuneet
kustannukset, jolloin ilman toimintamallien tehostamista
17 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
•
•
•
palveluiden ostopalveluiden laskennallinen ylityspaine on jo raamia
laadittaessa 6,6 miljoonan euron luokkaa, vaikka raamia kasvatettiin
vuoden 2014 toteutumasta liki 3,9 miljoonaa euroa.
konsernipalveluiden muihin toimintatuottoihin sisältyy
myyntivoittoja saman verran kuin oli vuoden 2014 toteutumassa
Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio etenee oletettua
hitaammin ja asetettu tuottavuustavoite jää toteutumatta
työllistämistoimet eivät pure ja työmarkkinatuen kuntaosuus
toteutuu 2 – 3 miljoonaa euroa arvioitua suurempana
Hallintopalvelukeskus edellyttämät muutokset talousarviorakenteeseen
tehdään siinä vaiheessa, kun on selvää, mitkä toiminnot ja missä laajuudessa
siirretään keskitetysti konsernipalveluihin.
Ehdotus
Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioraamin ja oikeuttaa konsernipalvelut
valmistelemaan lautakunnille talousarvion valmisteluohjeet
Tiedoksi
Talouspalvelut, Tekninen toimi
18 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
§ 209
Kehittämishankkeiden rahoitus 2015
MliDno-2015-1182
Aki Kauranen,Arja-Leena Saastamoinen
Liitteet
1 Liite Tiivistelmät kehittämishankkeista 2015
Kuntien osoittama kehittämisrahoitus on osa julkisen sektorin lukuisiin
alueen kehittämishankkeisiin kanavoimaa kehittämispanostusta. Hankkeilla
edistetään Mikklein kaupungin strategian mukaisesti uusien työpaikkojen
syntymistä, työvoiman osaamisen kehittämistä ja kärkialueiden kasvua,
asukkaiden hyvinvointia sekä tätä kautta kaupungin veto- ja elinvoimaa.
Merkittävin osuus hankerahoituksesta tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmien
kautta. Kuntien rahoitusosuus EU-hankkeissa vaihtelee 5 %:n ja 50 %:n
välillä hankkeiden kokonaiskustannuksista. Mikkelissä mm. merkittävä osa
korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusrakenteista ylläpidetään
hankevaroin. Lisäksi kuntien kehittämisrahoituksilla tuetaan mm. kuntien
omaa palvelutuotantoa tukevaa ja kehittävää toimintaa ja hankkeita.
Mikkelin kaupunkiseudulla kuntien hankerahoitus tulee pääosin Mikkelin
kaupungin varaamasta kehittämismäärärahasta, joka vuonna 2015 on
786.000 euroa sekä Mikkelin seudun kuntien yhdessä kartuttamasta
seudun kehityshankerahastosta, johon vuosittain kerätään noin 750.000
euroa. Mikkelin kaupungin ja Mikkelin seudun kehittämispanostusten
suuntausta tarkastellaan kokonaisuutena. Kehittämishankkeiden rahoitusta
on pyritty jakamaan kaupungin ja seudun kesken alueellisen vaikuttavuuden
ja erikoistumisalojen mukaan. Näin esimerkiksi aluekehitystoiminnan sekä
maaseudun kehittämiseen ja talousalueen yritystoiminnan kehittämiseen
laajasti vaikuttavien hankkeiden kuntarahoitusta on painotettu seudun
vastuulle. Lisäksi seudun kehittämisrahoitusta on suunnattu myös kuntien
palvelurakenteen kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Osassa hankkeita
on rahoitusvastuuta jaettu molemmille. Seudun kehityshankerahaston
käytöstä päättää seudun kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen
mukaisesti seutuvaliokunta ja rahoituspäätökset tehdään koskemaan koko
hankekautta. Kaupungin osalta kehittämishankkeisiin osallistumisesta ja
osoitettavan rahoituksen suuruudesta päättää vuosittain hankekohtaisesti
kaupunginhallitus.
Mikkelin kaupungin käyttösuunnitelman 2015 mukaan Kehittämishankkeet määräraha on tarkoitettu merkittäviin elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin
kehittämishankkeisiin. Rahoitettavia hankkeita koskevan päätöksenteon tulee
käyttösuunnitelman lausuman mukaan perustua kaupungin strategiaan ja
erityisesti elinkeinojen hyvinvointiohjelman linjauksiin. Tämä strategiakytkös
varmistetaan hankerahoitusta hakevien yhteisöjen kanssa käydyissä
neuvotteluissa osana elinkeinojen hyvinvointiohjelman toteuttamista.
Keskeisten toimijoiden kanssa kaupunki on solminut kumppanuussopimukset,
joissa määritellään yhteistyön lähtökohdat ja tavoitteet sekä sovitaan
vuosittain toteutettavissa yhteistyöneuvotteluissa kunkin vuoden toiminnan
painopisteistä sekä toteutettavista kehittämishankkeista.
19 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
Liitteeseen on koottu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Kansalliskirjaston,
Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Kuntaliiton, Mikkelin kaupungin,
Mikkelin kehitysyhtiön Miksei Oy:n sekä Pro Agria Etelä-Savon vuonna
2015 toteuttamat kehittämishankkeet, joiden rahoittamiseen käytetään
kaupungin kehittämismäärärahaa tai seudun kehityshankerahaston varoja.
Hankkeet toteuttavat kaupungin elinkeinojen hyvinvointiohjelmaa sekä seudun
kehittämisen linjauksia.
Kaupunginhallituksessa päätettävien kuntarahoitusten yhteissumma on
420.490 € ja yhdessä jo tehtyjen vuotta 2015 koskettavien rahoituspäätösten
kanssa kaupunginhallituksen alaisesta kehittämismäärärahasta on vuodelle
2015 sidottu yhteensä 536.772 €.
Mikkelin seudun seutuvaliokunta tekee seudun kehitysrahastoa koskettavat
hankepäätökset 9.6.2015 kokouksessa.
Ehdotus
Kaupunginhallitus päättää myöntää vastuuyksiköltä 140214154, tili 447100
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hankkeet
- Luomuinstituutin jalkauttaminen, enintään 10.000 €
Kansalliskirjaston / Digitointi- ja konservointikeskuksen hankkeet
- Aviisi - sanomalehtien kultainen vuosisata uuteen käyttöön, enintään 20.000 €
Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankeet 2015
- Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen, enintään 98.883 €
Kuntaliiton hankkeet
- Arttu 2, enintään 9 000 €
Mikkelin kaupungin hankkeet
- Kouluverkkoselvitys 2015, enintään 15.000 €
- Innovaatiokoulu –hanke, enintään 12.500 €
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hankkeet
- Memorypark Business Plan, enintään 27.130 €
- EcoSairila kehittämisohjelma 2015-2016, enintään 19.213 €
- Etelä-Savon Uudistuva Teollisuus , enintään 22.438 €
- WITERA: Käynnistys Etelä-Savossa, enintään 13.791 €
- Bridgehead, enintään 11.417 €
- ULLD – Uutta liiketoimintaa linkitetystä datasta, enintään 31.118 €
- Professuurihanke, enintään 72.462 €
- Kansallinen EEN –hanke, enintään 13.000 €
- Itä-Suomen Invest In –hanke, enintään 25.000 €
- Tulevien hankkeiden varaus, enintään 19.538 €
20 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
Rahoituksen ehtona on hankkeiden muun rahoituksen toteututuminen
suunnitellusti.
Tiedoksi
Helsingin yliopisto / Ruralia-instituutti, Kansalliskirjasto / Digitointi- ja
konservointikeskus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Eveliina Repo
ja Heikki Särkkä, Mikkelin kaupunki / Mirja Kauppinen, Miksei Oy / Maarit
Randelin
21 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
§ 210
Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma 2015 - 2016
MliDno-2015-1132
Juha Vuorela
[email protected]
Mikkelin kaupungin hallintosäännön 37 §:n mukaan kuntayhtymän hallinnon ja
talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä
muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.
Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa hallintosäännön 37 §:n mukaan
kaupungin hallitus. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen
valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus.
Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus
sekä konsultointitoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea kuntayhtymälle
asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Suunnitelmaan voidaan
tehdä tarvittaessa muutoksia ja tarkennuksia. Sisäinen tarkastus voi suorittaa
myös erillisiä toimeksiantoja, jotka eivät sisälly suunnitelmaan.
Sisäisen tarkastuksen suunnitelman tavoitteena on varmistaa, että sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteet, seuranta ja raportointi toteutetaan
jatkossa osana prosesseja, toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden asettamista
ja että se huomioidaan päätöksenteossa.
Tarkastussuunnitelma kattaa jäljellä olevan valtuustokauden vuodet 2015 2017.
Tarkastussuunnitelma lähetetään oheisena kaupunginhallitukselle.
Ehdotus
Hallitus päättää merkitä tiedoksi sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman
vuosille 2015 - 2017.
Päätös
Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että asia palautetaan uudelleen
valmisteltavaksi.
Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin.
Merkitään, että konsernitarkastaja Juha Vuorela esitteli asiaa
kaupunginhallitukselle.
22 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
Juha Vuorela
[email protected]
Mikkelin kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta -ohjeen
(kaupunginhallitus 24.11.2014 § 431) mukaan valvontatarkastusten tulee
perustua vuosittaiseen tarkastussuunnitelmaan, jonka kaupunginhallitus
hyväksyy.
Tarkastussuunnitelma kattaa vuodet 2015 - 2016.
Tarkastussuunnitelma lähetetään oheisena kaupunginhallitukselle.
Ehdotus
Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi tarkastussuunnitelman vuosille
2015-2016.
23 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
24 (39)
Teknisen lautakunnan jaosto, § 15, 21.05.2015
§ 211
Vuonna 2014 valmistuneiden talonrakennusinvestointikohteiden kustannusselvitykset
MliDno-2015-690
Teknisen lautakunnan jaosto, 21.05.2015, § 15
Riitta Väänänen, Aija Kuuppo
Liitteet
1 Vaarinsaari.pdf
2 Ristiina_tk.pdf
3 Kalevankangas_pk.pdf
4 Päämajatalo.pdf
Toimitilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeiden mukaan
kustannuksiltaan yli 0,5 M€:n (alv 0 %) hankkeista tulee esittää jälkiseuranta
Vuonna 2014 valmistuneita yli 0,5 M€:n hankkeita olivat Kalevankankaan
(Taitolan) uusi päiväkoti, Ristiinan terveyskeskus, Ristiinan Vaarinsaari,
Päämajatalo ja Haukivuoren yhtenäiskoulu.
Kalevankankaan (Taitolan) uusi päiväkoti
Kalevankankaan uuden päiväkodin kokonaiskustannukset 2013 – 2014
olivat 1 052 957 euroa (alv 0 %). Hankkeen työt päästiin aloittamaan
1.4.2014, kun kiinteistöä väliaikaisesti väistötiloina palovahingosta johtuen
käyttänyt Peitsarin koulu pääsi palaamaan omalle koululle.Kohde valmistui
19.9.2014. Hankkeen toteutuneet kustannukset ylittivät urakkatarjousvaiheen
kustannukset n. 50 000 eurolla korkeammista suunnittelukustannuksista ja
lisä- ja muutostöistä johtuen.
Ristiinan terveyskeskus ja Vaarinsaari
Ristiinan terveyskeskuksen muutos- ja korjaustöiden kokonaiskustannukset
2013 – 2014 olivat yhteensä 2 360 646 euroa ja Vaarinsaaren 782 067
euroa (alv 0 %). Terveyskeskuksen kustannussäästö urakkatarjousvaiheen
kustannusarvioon verrattuna oli n. 170 000 euroa ja Vaarinsaaren n. 138 000
euroa lähinnä pienemmistä rakennuttajan kustannuksista ja vähäisimmistä
muutostöistä johtuen.
Terveyskeskuksen kustannuksiin sisältyy myös puolilämpimän ambulanssitallin
ja kaksipaikkaisen autokatoksen rakentaminen.
Terveyskeskuksen toteutusaika oli 2.5.2014 - 9.5.2014 ja Vaarinsaaren
12.5.2014 - 8.12.2015.
Päämajatalo
Päämajatalon sisäilmaongelmista johtuneet korjaustyöt 2012 - 2014 maksoivat
yhteensä 1 074 230 euroa (alv 0 %). Pääkorjaustyöt; pohjakerroksen teknisen
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
käsityötilojen lattioiden uusinta ja seinien alaosien injektointi, 1-3 kerroksissa
ala- ja välipohjien perusteellinen purkaminen/korjaus/uusinta, juhlasalin
lattian uusinta, yläpohjan vanhojen muottilautojen purku ja eristeiden uusinta,
luokissa olevien pystyhormien tiivistys, IV:n tulokammion rakenteiden uusinta,
ilmanvaihdon mittaus ja säätö, ikkunoiden ulkomaalaus. Ala-, väli- ja yläpohjan
korjaus/uusinta tehtiin myös päämajamuseossa.
Työt teetettiin laskutyönä, päätoteuttaja YIT Kuntatekniikka Oy, koska
korjaustöiden laajuus selvisi vasta vaiheittain rakenteita purkamalla,
minkä jälkeen pystyttiin vasta laatimaan lopulliset korjaussuunnitelmat.
Päämajamuseon korjauksissa jouduttiin lisäksi huomioimaan kulttuurihistorialliset arvot.
Haukivuoren yhtenäiskoulu
Haukivuoren yhtenäiskoulu valmistui ja luovutettiin käyttöön 19.12.2014.
Hankkeen kustannusselvitys tehdään syyskuussa, kun viimeisimmät kohteen
kesäajan viimeistelytyöt on tehty.
Ehdotus
Esittelijä: Riitta Väänänen, kiinteistöjohtaja
Teknisen lautakunnan jaosto merkitsee tiedoksi Kalevankankaan
(Taitolan) uuden päiväkodin, Ristiinan terveysaseman, Ristiinan
Vaarinsaaren ja Päämajatalon kustannusselvitykset ja esittää ne edelleen
kaupunginhallitukselle tiedoksi.
Päätös
Merkittiin.
Riitta Väänänen
[email protected]
Liitteet
1 Liite Kustannusselvitykset
Ehdotus
Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi Kalevankankaan (Taitolan) uuden
päiväkodin, Ristiinan terveysaseman, Ristiinan Vaarinsaaren ja Päämajatalon
kustannusselvitykset.
25 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
§ 212
Mikkelin kaupungin työilmapiiri
MliDno-2015-166
Kaupunginhallitus 16.2.2015 § 75
Asian valmistelijat kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, 044 794 2030 ja
hallintojohtaja Ari Liikanen 044 794 2031
Kaupunginhallitus on pyytänyt marraskuussa 2014 Etelä-Savon Työterveys
liikelaitosta tekemään kartoitusta, jossa selvitetään vallitsevat toimintatavat
sekä mahdolliset epäasialliset häirintätapaukset. Taustalla on ollut mediassa
esillä olleet epäilyt kaupungin luottamusjohdon epäasiallisesta käytöksestä
kaupungin työtekijöitä kohtaan.
Etelä.Savon Työterveys Oy luovutti kaupunginhallitukselle raportin
tammikuussa 2015.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto on tilannut Interniemi Oy:lta
jatkoselvityksen Etelä-Savon Työterveyden loppuvuonna 2014 toteuttamalle
selvitykselle.
Puheenjohtajiston toimeksiannossa on pyydetty selvittämään, onko Mikkelin
kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöorganisaatiossa työilmapiiriin liittyviä
ongelmia, mikäli ongelmia esiintyy, miten ne ilmenevät ja keitä henkilöitä
koskevat sekä miten asiaan tulisi puuttua tai/ja mitä käytäntöjä tulisi muuttaa.
Selvityksen on toteuttanut Kirsi Hoffrén, VTM, työyhteisövalmentaja,
työnohjaaja ja työ-yhteisösovittelija Interniemi Oy:stä.
Asian selvittämistä varten on haastateltu luottamushenkilöitä sekä
nykyisiä että entisiä viranhaltijoita, yhteensä 27 henkilöä, joista 23 henkilö
tapaamalla ja 4 henkilöä puhelimitse. Haastattelut toteutettiin 26.1.-7.2.2015
välisenä aikana. Haastatteluiden keskimääräinen kesto on ollut yksi tunti.
Haastatteluista laadittu yhteenveto esitellään kaupunginhallitukselle
kokouksessa. Haastatteluista laadittu yhteenvetomuistio on tarkoitettu
kaupungin sisäiseen käyttöön jatkotoimenpiteitä varten.
Yhteenvetona haastattelujen perusteella voidaan todeta, että ei ole ilmennyt
sellaista, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että haastatellut viranhaltijat tai
luottamushenkilöt olisivat tulleet kiusatuiksi toistensa tahoilta tai keskenään
työturvallisuuslaissa määritellyillä perusteilla.
VTM Kirsi Hoffrén tulee selvittämään asiaa kaupunginhallitukselle.
Ehdotus: Puheenjohtaja:
Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi.
Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että
26 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
- haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi
toistensa tahoilta tai keskenään ja
- kaupunginvaltuuston puheenjohtajan roolia suhteessa operatiiviseen
toimintaan tulisi tarkentaa erillisellä valmennuksella
- asia on loppuunkäsitelty
Päätös: Kaupunginhallitus:
Esittelijä muutti esitystään seuraavaan muotoon:
"Kaupunginhallitus merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi.
Kaupunginhallitus toteaa saamansa selvityksen perusteella, että
- haastatellut viranhaltijat tai luottamushenkilöt eivät ole tulleet kiusatuiksi
toistensa tahoilta tai keskenään ja
- selvityksen sisältö otetaan heti huomioon kaupungin henkilöstön ja
luottamushenkilöiden toiminnassa ja koulutuksessa seuraavasti
1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti
luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä hoitoa varten;
mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa.
2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennusta,
sovitaan roolit ja pelisäännöt.
3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan johtavien
viranhaltijoiden kautta.
4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty mitä on
epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä ei sitä ole sekä
toimintaohjeet asioiden esille ottamiseksi. Mikäli tällaista ohjeistusta (opas)
ei ole tehty, käynnistetään tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös
huomioida luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa että
luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran vuodessa keskustella
epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa pelisäännöt.
5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin ja
otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia ristiriita- ja
kiusaamistilanteita.
Lisäksi kaupungin työilmapiiriä seurataan säännöllisesti työilmapiirikyselyllä.
Merkitään, että VTM Kirsi Hoffrén selosti asiaa kaupunginhallitukselle.
___________________
Kaupunginhallitus 16.3.2015 § 119
Valmistelija/lisätiedot:
henkilöstöjohtaja Kimmo [email protected]
Henkilöstöpalvelut on selvittänyt kaupunginhallituksen toimenpide-ehdotusten
pohjalta jatkotoimenpiteitä ja päätynyt seuraavanlaiseen esitykseen
1) Selkiytetään eri toimijoiden keskinäisiä rooleja ja erityisesti
luottamushenkilön oikeutta saada tietoja luottamustehtävänsä hoitoa varten;
mikä on strategista ja mikä operatiivista toimintaa.
27 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
•
•
Kuntaliitolta on tilattu puolen päivän koulutus kunnallisesta
päätöksenteosta keväälle 2015. Kuntaliiton johtavan lakimiehen
Heikki Harjulan kanssa sovitaan koulutuksen ajankohdasta
huhtikuulle ja sisällöstä.
Johtoryhmässä on sovittu, että tietopyynnöt käsitellään toimialojen
johtoryhmissä ja vastaukset käsitellään viikoittain.
•
Tällä toimenpiteellä pyritään takaamaan työntekijöiden
työrauha ja oikeus tehdä työtä yhden työnjohdon alaisena
(työhyvinvointi)
2) Järjestetään luottamushenkilöille yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmennusta,
sovitaan roolit ja pelisäännöt.
•
Varataan luottamushenkilöille mahdollisuus osallistua koulutukseen
vuoden 2015 aikana. Tehdään koulutuskalenteri ja koulutuksen
sisältö sovitaan FCG ja Kuntaliiton kanssa järjestetään yhteistyö- ja
vuorovaikutusvalmennus.
3) Luottamushenkilöiden palaute toiminnasta pyritään antamaan johtavien
viranhaltijoiden kautta.
•
Luottamushenkilöiden palaute käsitellään toimialojen
johtoryhmissä
4) Varmistetaan, että Mikkelin kaupungissa on määritelty mitä on epäasiallinen
käyttäytyminen ja kiusaaminen ja mikä ei sitä ole sekä toimintaohjeet
asioiden esille ottamiseksi. Mikäli tällaista ohjeistusta (opas) ei ole tehty,
käynnistetään tämä työ. Asioiden käsittelyssä tulee myös huomioida
luottamushenkilöorganisaatio. Sekä viranhaltijaorganisaatiossa että
luottamushenkilöorganisaatiossa tulisi vähintään kerran vuodessa keskustella
epäasiallisesta kohtelusta ja tarkistaa pelisäännöt.
•
•
•
•
•
•
Mikkelin kaupungilla on voimassa oleva opas työpaikkakiusaamisen,
syrjinnän ja sukupuolisen häirinnän käsittelyyn.
Yt-neuvottelukunta on käsitellyt asian 8.10.2003
Kaupunginhallitus on hyväksynyt esityksen 20.10 2003 § 515
Oppaan nimi: Mitä tahansa ei tarvitse suvaita, mutta liian
herkkänahkainenkaan ei kannata olla. Opas liitteenä.
Opas on pääsisällöltään edelleen täysin ajankohtainen ja ohjeet
sopivat tähän päivään
Opas päivitetään tekstimuotojen osalta vuoden 2015 aikana.
5) Mikkelin kaupungissa perehdytään työyhteisösovittelun malliin ja
otetaan se yhdeksi toimintamalliksi ratkottaessa mahdollisia ristiriita- ja
kiusaamistilanteita.
•
•
•
•
•
Mikkelin kaupungissa otetaan käyttöön työyhteisön
sovittelumenettely
Laaditaan erillinen ohje esimiehelle ja työntekijälle
Ohjeet sovittelusta tuodaan työsuojelutoimikunnan arvioitavaksi
4/2015
Ohjeet sovittelusta tuodaan yt-neuvottelukunnan hyväksyttäväksi
4/2015
Ohje sovittelusta tuodaan kaupunginhallituksen kokoukseen
hyväksyttäväksi 5/2015
28 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
Ehdotus
Esittelijä: Kimmo Mikander, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus hyväksyy henkilöstöpalvelujen toimenpide-ehdotukset ja
esittää ne tiedoksi kaupunginvaltuustolle.
Kaupunki on antanut toimeksiannon asianajajalle oikeudellisen arvioinnin
tekemistä varten mahdollisista oikeudenloukkauksista ja tästä tehdään
erillinen viranhaltijapäätös. Arvio annetaan kaupunginhallitukselle.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä esitteli asiaa
Ari Liikanen
[email protected]
Liitteet
1 Liite Vainion muistio
(Salassa pidettävä)
Asianajaja Antti Vainio on luovuttanut muistion oikeudellisesta arvioinnista
kaupunginhallituksen puheenjohtajille 1.6.2015. Liitteenä oleva Vainion muistio
on julkinen kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen.
Ehdotus
Merkitään tiedoksi.
29 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
30 (39)
§ 213
Mikkelin kaupungin osallistuminen kansalaistoimijalähtöiseen kehittämishankkeeseen
MliDno-2015-1221
Virpi Siekkinen
[email protected]
Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma on
valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston
(EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Ohjelman
toimenpiteillä rahoitetaan mm. kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä
kaupunkialueilla. Mikkeli on yksi ensimmäisistä kaupungeista, jossa
rahoitusmuotoa ollaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osalta ottamassa
käyttöön.
Erityisenä tavoitteena on vahvistaa kansalaistoimijoiden osallistumista
rakennerahasto-ohjelman toteutukseen sekä edistää erityisesti nuorten
ja syrjäytymisvaarassa olevien yhteiskunnallista osallisuutta ja edistää
asuinalueiden yhteisöllisyyttä. Kehittämistoiminnan on tarkoitus olla avointa,
laaja-alaista ja osallistavaa. Toiminta perustuu paikallisten toimijoiden yhdessä
laatimaan kehittämissuunnitelmaan.
Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä, MYR, pyytää Mikkelin kaupungilta
ehdotusta kansalaistoimijalähtöisen toiminnan sisällöksi, rahoitusmalliksi ja
hallinnolliseksi toimintamalliksi, jolla kehittäminen toteutetaan. Toiminnan
on mahdollista käynnistyä elokuun alusta 2015. ELY-keskus varautuu
rahoittamaan toimintaa ESR-rahoituksella.
Kaupungin puolelta yhdyshenkilönä toimii Hannu Korhonen. Hanketta
on valmisteltu kevään 2015 aikana osana Liikkumisen unelmavuoden
suunnittelua. Kansalaisten kuulemistilaisuus järjestetään kesäkuussa2015
ja siihen liittyvä webropol –kysely elokuun 2015 alkuun mennessä. Näiden
pohjalta järjestöjen kanssa laaditaan yhdessä toimintasuunnitelma.
Kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke mahdollistaa (aidosti kansalaisia
lähellä olevia kehittämishankkeiden toteutumisen) kansalaisia lähellä
olevaa toimintaa. Kehittämissuunnitelman laatiminen toteutetaan
hyödyntämällä valmiita kaupungin kanavia ja kutsumalla asukkaita ja järjestöjä
ideointipalavereihin ja verkostotapaamisiin.
Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa:
1.Liikkumisen unelmavuosi
2.Muut asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja työkykyisyyttä edistävät teemat.
Hankeen ensimmäisessä vaiheessa on tavoitteena toteuttaa Mikkelissä
Liikkumisen unelmavuosi 1.10. 2015 – 30.9.2016 välisenä aikana. Sen
tavoitteena on lisätä mikkeliläisten päivittäistä liikkumista ja urheilua, löytää
kokeilujen avulla uusia pysyviä toimintamalleja sekä lisätä yhteistyötä eri
toimijatahojen kanssa. Toiminnan keskeinen ajatus on verkostomaisesti
kokeillen löytää ratkaisuja liikkumattomuuteen ja siitä aiheutuviin haasteisiin
ja kustannuksiin. Kansalaistoimijalähtöisen kehittämishankkeen ohjelma
5 tavoitteet, osallisuus ja köyhyyden torjunta ovat keskeisiä teemoja
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
liikkumattomuuden haasteessa. Vähinten liikkuvista ihmisistä suurin osa kuluu
taloudellisesti heikommissa asemissa oleviin.
Liikkumisen unelmavuoden tavoitteena on lisätä:
1. Liikettä ja sen avulla iloa ja hyvinvointia.
2. Yhteistyötä ja sen avulla yhteisöllisyyttä.
3. Kokeilukulttuuria ja sen avulla lisätä osallisuutta sekä löytää uusia ratkaisuja.
Liikkumisen unelmavuosi -kokeilun keskiössä ovat kaikenikäiset mikkeliläiset,
heidän toiveensa ja ideansa Liikkumisen unelmavuoden toteuttamisessa.
Lähtökohtana on toteuttaa eri toimijatahojen kanssa yhdessä ja osin erikseen
(erilaisia) kokeiluja, joiden kautta toimintaa voidaan systemaattisesti kehittää.
Kokeilut perustuvat yhteiseen ideointiin ja nopeaan ketterään toteutukseen
innostavalla ja osallistavalla tavalla. Vuoden mittaisen systemaattisen
kokeilutoiminnan tuloksena syntyy Liikkumisen unelmavuoden konsepti, jota
hyödynnetään Suomi 100 vuotta –juhlavuonna. Juhlavuoden teemana on
YHDESSÄ.
Kokeilutoimintaa johtaa projektipäällikkö sekä keskeisistä toimijatahoista
koostuva ydinryhmä. Ydinryhmän jäsenillä on kullakin omat vastuualueensa ja
he kutsuvat omat alaryhmät. Etelä- Savon liikunnan rooli on prosessin ideointi
ja toteuttaminen sekä muiden mukaan lähtevien tahojen (tuensiirron kohteet)
tukeminen. Valtakunnallisen liikuntaorganisaatio Valon ja olympiakomitean
rooli on tuoda esiin valtakunnallisesti keskeisiä haasteita ja ideoita, tukea
prosessin ohjauksessa ja konseptoida kokeilun tulokset valtakunnalliseen
levitykseen.
Ideointiprosessin lähtökohtana on nostaa esiin liikkumattomuuden haasteet
eri ikäryhmissä. Verkostotyöpajoissa etsitään ratkaisuja ideoilla, joita
voidaan kokeilla vuoden aikana. Tavoitteena on verkostomaisesti koota
yhteen valtakunnan ja paikallistason toimijoita (mm. valtakunnalliset
lajiliitot ja kansanterveysjärjestöt) yhteisten haasteiden ääreen ja kokeilla
ideoita ruohonjuuritasolla paikallisten toimijoiden kanssa. Verkostotyöpajat
järjestetään Mikkelissä Paukkulan nuoriso-opistolla syksyllä 2015. Tapaamisten
järjestelyiden rahoituksesta vastaa Valo.
Hankkeen toinen vaihe käynnistyy rinnan ensimmäisen vaiheen kanssa
(1.1.2016-30.6.2018), jolloin toimintamallia laajennetaan muihin asukkaiden
hyvinvoinnin, osallisuuden ja työkykyisyyden kannalta keskeisiin
teemoihin. Tavoitteena on saada liikkeelle kansalaistoimijoilta syntyneitä
uusia yhteisiä kehittämishankkeita mm. osallistavaan budjetointiin,
kulttuuripalveluihin, nuorten syrjäytymiseen, maahanmuuttajien
kotouttamiseen, yhdistystoimintaan sekä ja järjestö- ja seuratyöhön liittyen.
Hankkeen kokonaiskustannukset 1.10.2015-30.6.2018 ovat 1 080 000 €.
Kustannukset jakautuvat kolmelle vuodelle. Hankkeen kustannuksiin haetaan
ESR-rahoitusta (Flat rate 17 % -mallilla), jossa kuntaosuus (Mikkelin kaupunki)
on 15 % ja hanketoimijoilla 5 %.
Lisätietoja kehittämishankkeesta antavat rahoitusasiantuntija Pia Pirskanen,
ELY-keskus, [email protected], p. 0295 024160; Hannu Korhonen,
Mikkelin kaupunki, [email protected], p. 044 0367977;
31 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
rahoituspäällikkö Timo Ollila, ELY-keskus, [email protected],
p. 0295 026 695 ja aluejohtaja Heino Lipsanen, Etelä-Savon liikunta,
[email protected], p. 044 0651615.
Ehdotus
Mikkelin kaupunki valmistelee toimintasuunnitelman
kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen ja valmistautuu tämän
suunnitelman pohjalta hakemaan ESR-rahoitusta kansalaistoimijalähtöiseen
kehittämishankkeeseen (työnimeltään) ”Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä” ja
sitoutuu hankkeen kuntarahoitusosuuteen 1.10.2015 - 30.6.2018.
Lisäksi kaupunginhallitus osoittaa kehittämismäärärahoistaan palkkakulut
hankkeen valmisteluun hankkeen yhteyshenkilölle ajalle 1.8. - 30.9.2015.
Tiedoksi
Hannu Korhonen, sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen
32 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
§ 214
Areena Oy:n aiesopimuksen hyväksyminen
MliDno-2015-1217
Jouni Riihelä,Virpi Siekkinen
Liitteet
1 Liite Aiesopimus Mamk
Mikkelin Ammattikorkeakoulu on selvittänyt Mikkeliin sijoittuvan
monitoimihallin rakentamista, sen edellytyksiä ja vaikutuksia. MAMK on
tehnyt raportin ja konkreettisen esityksen, jonka mukaisesti halli voisi
olla käyttövalmiina vuoden 2017 aikana Kalevankankaalla. Kaupungin
tulee muodostaa kanta siihen voidaanko hallihankkeeseen osallistumista
ja hallin rakentamista selvittää yhdessä kaupungin kanssa ja sopia siitä
aiesopimuksella.
Aiemmat selvitykset
Mikkeli selvitti monitoimihallin rakentamisen tarvetta jo vuonna 2012
erillisellä kehittämisprojektilla. Työn tuloksena laadittiin raportti. Projektissa
selvitettiin laajemmin liikuntapaikkojen tarvetta, määrää ja kehittämistä.
Raportissa todettiin, että erityisesti liikuntapaikkana monitoimihallille on
selkeä tarve Mikkelissä. Lisäksi tuolloin arvioitiin hallissa järjestettävän joitakin
massatapahtumia vuosittain. Massatapahtumien välillisiä taloudellisia tuloja
kaupungin elinkeinoelämälle ja kaupungille itselleen ei selvityksessä arvioitu.
Keväällä 2014 valmistui kaupungin Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden
palveluselvitys. Selvityksessä todetaan, että monitoimihallin rakentaminen
parantaisi palloilulajien ja yleisurheilun harjoittelumahdollisuuksia
oleellisesti, parantaisi kilpaurheilun edellytyksiä ja mahdollistaisi suurien
urheilutapahtumien järjestämisen Mikkelissä, parantaisi koulujen
liikuntatuntien järjestämismahdollisuuksia ja vapauttaisi liikuntasaleista
vuoroja terveyttä ylläpitävään liikuntaan. Lisäksi monitoimihalli mahdollistaisi
suurten kulttuuritapahtumien järjestämisen. Selvityksessä todetaan, että
palveluverkkotyöryhmä puoltaa monitoimihallin rakentamista erikseen
tehtävien selvitysten perusteella.
Alueen katujen ja turvallisuuden kuntoon laittaminen
Areena on suunniteltu rakennettavan Kalevankankaalle, jossa jo olemassa
olevia urheilukiinteistöjä ja jota kiertävät ulkoilureitit ja lenkkipolut. Alueen
olemassa oleva infra ei vastaa nykyistä alueen käyttöä kevyen liikenteen,
liikenneturvallisuuden, pysäköinnin ja logistiikan tarpeiden osalta. Kaupunki
on teettänyt alueen kehittämiseksi koko alueen järjestelyjä koskevan
yleissuunnitelman, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Suunnitelmasta
osa, esimerkiksi urheilukiinteistöjen välittömässä läheisyydessä oleva
aluepysäköintiratkaisu tonttien uudelleen muodostuksineen tulee toteuttaa
hallihankkeen yhteydessä. Kalevankankaan kadun loppuosa, kevyenliikenteen
ratkaisut, ulkoilureitin alikulku ja Kalevankankaan kadun pysäköintiratkaisut
tulee toteuttaa joka tapauksessa kevyen liikenteen turvallisuuden ja liikenteen
sujuvuuden parantamiseksi. Ladun rakentamisen yhteydessä tulee myös
uudelleen linjata ja parantaa ulkoilun reitistöjä.
33 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
Mikkelin ammattikorkeakoulun esitys Mikkelin kaupungille
Kaupunginhallitukselle luovutettiin maanantaina 18.5.2015 MAMK AREENA
Hyvinvointia ja vetovoimaa raportti, jonka yhteydessä tehtiin kaupungille
esitys hallihankkeen rakentamisesta Mikkeliin. Rahoitusmalleja esitettiin kaksi.
Vaihtoehto yksi on se, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa euroa
omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen kolme miljoonaan euroa
vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki investoi hankkeeseen 6
miljoonaa euroa ja maksaa 15 vuoden ajan käyttömaksuja vuositasolla 400.000
euroa. Suomen Nuoriso-opisto on myös päättänyt osallistua hankkeeseen
500.000 euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä
Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta
toiminnasta.
Vaihtoehto kaksi on, että Mamk sijoittaisi hankkeeseen viisi miljoonaa
euroa omaa pääomaa. Lisäksi Mamk sijoittaisi hankkeeseen 9 miljoonaan
euroa vierasta pääomaa. Tämä edellyttäisi, että kaupunki solmisi Areenasta
ammattikorkeakoulun kanssa 15 vuoden ajaksi käyttäjäsopimuksen, jonka arvo
vuositasolla olisi 600.000 euroa. Tässäkin vaihtoehdossa Suomen Nuorisoopisto on mukana 500.000 euron pääomasijoituksella. Tällä rahoitusmallilla
Mamk ottaisi vastuun Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta
toiminnasta kokonaisuudessaan.
Tarkemmassa neuvottelussa todettiin, että raportista poiketen voidaan kahden
esityksen mallin väliin valmistella kolmas vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa
kaupunki investoi hankkeeseen miljoona euroa ja maksaa 15 vuoden ajan
käyttömaksuja vuositasolla 565.000 euroa. Myös tässä vaihtoehdossa
Suomen Nuoriso-opisto on mukana 500.000 euron pääomasijoituksella.
Muusta rahoituksesta vastaa Mamk. Tällä rahoitusmallilla kaupunki yhdessä
Mamkin kanssa vastaa Areenan käyttökustannuksista sekä liiketaloudellisesta
toiminnasta pääomasijoituksen suhteessa.
Perusteluja areenalle
Areenahankkeella on alueellisesti huomattava hyvinvointia edistävä vaikutus.
Mikkelissä tai koko Etelä-Savon maakunnassa ei ole monitoimihallia,
joka palvelee erilaisten käyttäjäryhmien liikuntatarpeita tasavertaisesti ja
monipuolisesti.
Asianmukaisista harjoitustiloista on pulaa, mikä on verottanut seurojen
junioritoimintaa, mutta myös kilpatason toimintaa. Kaupungin
liikuntapalvelujen arvion mukaan tällä hetkellä noin 2/3 haetuista
sisäliikuntatilavuoroista pystytään myöntämään. Moni urheiluseura haluaisi
kysynnän kasvaessa kasvattaa toimintaansa varsinkin nuorille, mutta tätä
varten on ollut hyvin vähän salitiloja tarjolla. Kaupungin Liikuntapalvelut näkee
monitoimihallin tarpeellisena erityisesti sisäpalloilulajien ja yleisurheilun
kehittymiselle kaupungissa. Monitoimihallista rakentuu viikoittaista harjoittelua
tukeva ja mikkeliläistä liikuntaa ja urheilua eteenpäin vievä tila.
Harjoitteluolosuhteiden parantuessa seurojen on mahdollista kehittää
edelleen junioritoimintaa, mutta myös edustusjoukkueiden toimintaa.
Harjoitteluolosuhteiden oleellisen parantumisen lisäksi monitoimihallissa
voidaan järjestää kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailuja ja otteluja.
SM-tason yleisurheilun hallikisat mahdollistuvat Areenan myötä, samoin kuin
jopa lentopallon Maailmanliigan ottelut. Myös Mikkelissä harrastuslajina
erittäin suositun salibandyn kehittyminen kohti Suomen kärkeä mahdollistuu.
34 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
Liikuntatoimen mielestä on tärkeää huomata, että oheisharjoittelupaikkana
(juoksu, hypyt, heitot, toisen lajin harjoitukset) monitoimihalli palvelee myös
muita lajeja, kuten jalkapalloa ja jääkiekkoa. Monitoimihalli mahdollistaisi
mikkeliläisten liikuntaseurojen harrastajamäärän kasvattamisen ja takaisi
oleellisesti paremmat olosuhteet lajien viemiseksi kohti kansallista huippua.
Uusien liikuntatilojen tarve ja seurojen kiinnostus on ilmeinen, mutta koska
seurojen taloudelliset resurssit ovat rajalliset, vuorojen hinta muodostuu
kriittiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi. Käyttöasteeseen vaikuttaa oleellisesti
myös käyttömukavuus sekä tilojen muuntelun joustavuus.
Hallin tulee sijoittua Kalevankankaalle yhtenäisen harjoittelu-, kilpailuja
tapahtumakeskuksen luomiseksi jäähallien, raviradan, kuplahallin, läheisten
ulkoilureittien ja yksityisen liikuntatarjonnan kanssa.
Mikkelin koulujen liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä sekä päiväaikaan
että iltaisin. Monipuolinen, erilaiset turnaukset ja tapahtumat mahdollistava
monitoimihalli vahvistaisi liikunnan lisäämistä koululaisten päiviin
ja kaupunkilaisten vapaa-ajalle. Koulujen liikuntatilana areenaa voi
käyttää yksittäisissä tapahtumissa, kisapäivinä ja teemapäivinä. Hallin
etäisyys kouluista aiheuttaa kuljetuskustannuksia ja voi rajoittaa areenan
jatkuvaa käyttöä lukuun ottamatta Kalevankankaan koulua, jonka
lähiliikuntapaikkatarjontaa areena täydentäisi merkittävästi. Lukion yokirjoitukset vaativat suuren tilan. Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat syksyllä
2016 ja kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti vuodesta 2019 alkaen.
Tähän tarkoitukseen tarvitaan paitsi iso, lukittava tila, myös mm. kiinteät
verkkoliittymät ja sähköliittymät lähes 300 tietokoneelle. Kaupungin on
varmistettava tällaisen tilan toimivuus. Myös tapahtumatilaa ja juhlatilaa,
joka mahdollistaisi isojenkin koulujen yhteiset tapahtumat (vanhojen tanssit,
valmistujaiset, teemapäivät ym.), tarvitaan.
Liikuntapalveluiden ja koulujen liikunta- ja monitoimitilatarpeeseen
vastaamisen lisäksi areena luo mahdollisuuksia Mikkelin alueen
kehitykseen usein eri tavoin. Kalevankankaan kehittäminen
urheilu- ja liikuntakokonaisuutena luo tunnettuutta ja
vetovoimaisuutta, vahvistaa Mikkelin alueen liikunta- ja urheiluimagoa,
opiskelupaikkakuntavetovoimaisuutta, mahdollistaa laajemman
tapahtumajärjestämisen ja -tarjonnan sekä tuo asiakas- ja kassavirtaa myös
muualta Suomesta ja kansainvälisesti.
Laadullisia vaikutuksia ovat mm. uusien urheiluun ja hyvinvointiin kytkeytyvien
liiketoimintojen ja kaupallisten toimintojen sekä tapahtumien houkutteleminen
alueelle, lisääntyvät investoinnit sekä kuntalaisten liikunta- ja vapaaajanviettomahdollisuuksien määrällinen ja laadullinen parantuminen.
Lisäksi areena mahdollistaa monipuoliset hyvinvointi – ja terveyspalvelut sekä
tutkimus- ja testauspalvelut. Näiden taloudelliset vaikutukset kerrotaan ”MAMK
Areena Hyvinvointi ja vetovoimaa”-hankesuunnitelmassa.
Aiesopimus
Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on valmisteltu aiesopimus
areenahankeen jatkovalmisteluun. Aiesopimuksessa määritellään hankkeen
jatkovalmistelun tavoite sekä toimenpiteet ja reunaehdot tavoitteen
saavuttamiseksi. Aiesopimuksella kaupunki sitoutuu osallistumaan
valmisteluun ja tekemään lopullisen päätöksen osallistumisesta hankkeeseen
35 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
viimeistään 30.11.2015 mennessä. Lisäksi aiesopimuksen mukaan osapuolet
vastaavat niistä selvitysvaiheen kustannuksista, jotka aiheutuvat yksinomaan
omaan käyttöön laadituista selvitystoimenpiteistä ja niihin liittyvästä omasta
työstä. Aiesopimus on liitteenä.
Ehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä
olevan aiesopimuksen areenahankeen jatkovalmisteluun. Lisäksi todetaan, että
lopullinen päätös osallistumisesta hankkeeseen tehdään syksyn 2015 aikana
talousarvion 2016 ja –suunnitelman 2016-2019 päätöksenteon yhteydessä.
Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että
aiesopimus voidaan allekirjoittaa heti ja kaupunginvaltuusto valtuuttaa
kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia.
Esitys kaupunginvaltuustolle.
36 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
§ 215
Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen
hyväksyminen
MliDno-2015-1209
Jouni Riihelä,Timo Rissanen
Liitteet
1 Liite kauppakirja Moisio
2 Liite vuokrasopimus Moisio
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Y 0825508-3) on hyväksynyt
Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen (osoite: Moisiontie 10,
50520 Moisio) myymisen perustettavan yhtiön lukuun. Kauppahinnaksi on
sovittu 2.100.000 euroa. Perustettavan yhtiön omistajina tulee olemaan
Kinos Property Investment Oy tai määräämänsä ja Mikkelin kaupunki.
Mikkelin kaupungin tulee päättää yhtiöön mukaan lähtemisestä ja hyväksyä
osakassopimus, jolla osakkaiden väliset periaatteet ja yhtiön perustamisesta
sovitaan. Yhtiön perustaminen on kaupunkikonsernin laajentamista, jolloin
päätöksen tekee valtuusto.
ESPER-työnimellä kutsutun hankkeen tavoitteena on yhdistää Mikkelin
kaupungin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. psykiatria)
sekä soveltuvin osin sosiaalityö yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi samalle
alueelle, nykyiselle keskustan sairaalakampukselle. Hankkeella tavoitellaan
parempaa ja kustannusvaikuttavampaa palvelua kaikille alueen kunnille ja
asukkaille. Hankekokonaisuudesta valmistui tarveselvitys 2013 ja myöhemmin
hankesuunnitelma. Hankesuunnitelma on hyväksytty toteutettavaksi
sairaanhoitopiirin valtuustossa toukokuussa 2015.
Osana tätä kehitystä sairaanhoitopiiri luopuu myymällä Moision sairaalan ja
sen maa-alueen perustettavan kehitysyhtiön lukuun, jossa yhtiössä kaupunki
on vähemmistöosakkaana. Kaupan yhteydessä sairaanhoitopiiri sitoutuu
seitsemän vuoden määräaikaisella vuokra-ajalla, ja tarvittaessa kolmen vuoden
optiolla, vuokraamaan nykyisin sairaalakäytössä olevat tilat käyttöönsä. Loput
tilat maa-alueineen kehitetään muuhun käyttöön.
Sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymät kauppakirja ja vuokrasopimus ovat
tämän pykälän liitteenä.
Alueen kehittämisestä ja omistamisesta vastaavan yhtiön perustamisesta tulee
osakkaiden sopia erillisellä osakassopimuksella (liite). Osakassopimuksessa
sovitaan mm. yhtiön toiminnan tavoitteesta, omistuksesta ja
jatkorahoituksesta, hallinnosta, osakkeiden luovutuksesta ja kaupungin
lunastusoikeudesta.
Perustettavan yhtiön tavoitteena on luoda Moision sairaala-alueelle hoiva-,
vapaa-ajan-, matkailu- ja terveyspalveluiden keskittymä, johon yhdistyy sekä
loma- että vakituista asumista. Tämä muodostuu samalla yhtiön toimialaksi.
Alueeseen voidaan liittää myöhemmin lisäalueita ja/tai rakennuksia, mikäli
ne soveltuvat yhtiön liiketoimintaan. Yhtiön perustamisvaiheessa omistajia
on kaksi, joista Kinos Holding Oy:n (Kinos) omistusosuus on 90 prosenttia ja
37 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
Mikkelin kaupungin 10 prosenttia. Oma pääoma sijoitetaan yhtiöön osapuolten
omistusosuuksien suhteessa, mikä tarkoittaa Mikkelin kaupungin osalta 23.400
euron pääomasijoitusta yhtiöön.
Yhtiön hallituksen muodostaa kolme jäsentä, joista kaksi nimittää Kinos ja
yhden Mikkelin kaupunki.
Kaupungilla on lunastusoikeus Kinos omistusosuuteen seitsemän (7) vuoden
kuluessa, jos kehitys ei ole edennyt suunnitellusti ja merkittävä osa alueesta on
edelleen ilman selkeää toimintasuunnitelmaa ja käyttötarkoitusta.
Perustettavan yhtiön ja Mikkelin kaupungin välille tullaan laatimaan erillinen
kehitys- ja maankäyttösopimus, josta päätetään erikseen.Onnistuessaan
kehityspolku mahdollistaa alueen kiinteistöjen uuden toiminnallisuuden
ja jatkorakentumisen, kasvavan palveluja työpaikkatarjonnan sekä
sitä kautta kunnalle verotuloja. Hankkeen onnistumisen riskinä on, että
sairaala-alue kiinteistöineen ei löydä omaa sisällöllisesti ja taloudellisesti
kantavaa liiketoiminta-konseptia. Yleinen matkailuun ja palveluihin liittyvä
suhdannekehitys sekä kaavoitukseen liittyvät seikat luovat ulkopuolisen
haasteen.
Ehdotus
Kaupunginhallitus hyväksyy ja esittää valtuustolle hyväksyttäväksi:
- kaupunkikonsernin laajentamisen hankkimalla perustettavan yhtiön
omistuksesta 10 prosenttia
- liitteenä olevan osakassopimuksen
- 23.400 euron suuruisen investoinnin ja myöntää sille vastaavan
lisämäärärahan osakkeiden ja osuuksien hankintaan.
Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se oikeuttaa
kaupunginhallituksen tekemään vähäisiä muutoksia osakassopimukseen
sekä allekirjoittamaan osakassopimuksen, vuokrasopimuksen ja kauppakirjan
odottamatta valtuuston päätöksen lainvoimaisuutta.
38 (39)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Kokouskutsu
04.06.2015
§ 216
Kansaneläkelaitoksen lausuntopyyntö Kelan vakuutuspiirien yhdistämissuunnitelmia.
MliDno-2015-1105
Maria Närhinen
[email protected]
Liitteet
1 Lausuntopyyntö Kansaneläkelaitos.pdf
Kansaneläkelaitos pyytää Mikkelin kaupungin lausuntoa asiasta 20.5.2015
päivätyllä kirjeellä Dnro 1/004/2015.
Kyseessä on muutos, joka ei koske Kelan toimistoverkkoa. Näin ollen
uudelleenjärjestelyllä on lähinnä merkitystä tuleville laajojen sotealuiden
hallinnolle.
Ehdotus
Mikkelin kaupunki esittää lausuntonaan seuraavaa: Mikkelin kaupunki pitää
tärkeänä, että Kelaan suunniteltujen viiden vakuutuspiirien kuntakohtaiset
rajat olisivat yhteneväisiä tulevien sotealueiden tai niiden kerrannaisten
kanssa. Nyt käytössä olevan tiedon mukaan tämä olisi toteutumassa. Itäisen
vakuutuspiirin kunnat ovat samat kuin Kys-erva-alueeseen tällä hetkellä
kuuluvat kunnat, mitä Mikkelin kaupunki pitää hyvänä asiana. Mikkelin
kaupungilla ei ole huomautettavaa asiaan.
Tiedoksi
Kela/Terveysosasto, PL 78, 00381 Helsinki
39 (39)
m
0)
tri
H
—
Kaupugninhallitus 8.6.2015 Liite 1 § 206
MIKKELIN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2014
2
3
4
5
TARKASTUSL.AUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS
TARKASTUSLAUTAKUNNAN TYÖSKENTELY
2.1
Kokoonpano ja työskentelytapa
1
2
2
2.2
Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tehdyt toimenpiteet
3
VALTUUSTON ASEHAMIEN TAVOFflEIDEN TOTEUTUMINEN
3
3.1
Kaupungin strategiset tavoitteet ja niiden toteutuminen
4
3.2
Keskushallinto
6
3.3
3.2.1
Konsernipalvelut
3.2.2
Ympäristälautakunta
3.2.3
Etelä-Savon pelastuslaitos
3.2.4
Liikelaitokset
Sosiaali-ja terveystoimi
6
7
7
8
9
3.4
3.3.1
Sosiaali-ja terveyslautakunta
3.3.2
Sosiaali-ja terveystoimen tuotantolautakunta
Sivistystoimi
9
10
13
3.5
3.4.1
Kasvatus-ja opetuslautakunta
3.4.2
Kulttuuri-, nuoriso-ja liikuntalautakunta
Tekninen toimi
13
14
15
3.6
3.5.1
Tekninen lautakunta
3.5.2
Maaseutu-ja tielautakunta
3.5.3
Rakennuslautakunta
3.5.4
Tilakeskus
Kaupunkikonserni
15
17
17
18
18
TALOUS JA INVESTOINNIT
4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja talous
20
20
4.2
Investoinnit
24
4.3
Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma
25
MUUT HAVAINNOT
5.1 Ympäristötilinpäätös
26
5.2
Henkilöstöra portti
27
5.3
Sisäinen valvonta, konsernivalvonta ja riskienhallinta
28
26
1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS
Toimintavuosi 2014 oli Mikkelin kaupungin uuden “kolmijalka” -strategian ensimmäinen toimintavuosi. Kau
pungin toiminnassa oli havaittavissa kolme tärkeää puutetta, jotka liittyivät edelleen talousvaikeuksiin, sosi
aali- ja terveydenhoidon menojen suureen kasvuun ja henkilökunnan sisäiseen ilmapiiriin. Mikkeli putosi kau
punkien imagovertailussa sijalta 7 sijalle 27. Tultiin imago-kilpailussa kerralla pääsarjasta maakuntasarjaan.
Kaupungin kehityshankkeet etenivät tavoiteltuun suuntaan, kun biopellettikoelaitos käynnistyi Pursialassa.
Mikkelin alueelle elintärkeä toimiala matkailu alkoi kärsiä menetyksiä vuoden loppupuolella, kun EU:n pää
töksellä voimaan tulleet talouspakotteet vähensivät tuntuvasti venäläisten turistien määrää.
Mikkelin elinkeinotoiminnan kehittämiseksi aloitettiin kahden kehitysyhtiön yhdentymisen valmistelut. Jat
kossa jää nähtäväksi, kuinka elinkeino- ja kehityshankkeiden eteenpäin vieminen tehostuu.
Mikkelin kehitykselle tärkeä Lupaus-2016 projekti etenee aikataulun mukaisesti, vaikka uuden digi-osaamisen
ja vanhan manuaalikäytännön välillä on esiintynyt kitkaa monessa paikassa.
Pitkän aikaa henkilökunnan sisäistä ilmapiiriä jäytänyt yksi asia lähdettiin viemään maaliin, kun tehtiin kaksi
kin selvitystä ki usaa miseen liittyvästä kysymyksestä.
Toinen henkilökunnan käsittelyyn liittynyt kielteinen asia odottaa edelleen ratkaisuaan korkeimmassa hallin
to-oikeudessa.
Vuotta 2014 sävytti useiden johtavien virkamiesten joukkopako tai ainakin niiden valmistelu. Vuosi 2014 oli
tässä mielessä alkavan uudistuksen ja muutoksen aikaa.
Hyvien saavutusten joukkoon on kirjattava, että Mikkeli on esimerkillinen liikuntakaupunki. Mikkeli palkittiin
Suomen Urheilugaalassa Paavo Nurmi-palkinnolla ja mikkeliläiset ovat menestyneet muissakin urheilulajeissa
kuin vain palloilulajeissa ja jääkiekossa. Menestyjiä ovat olleet Mikkelin Soutajien kaikki kesän osakilpailut
voittanut naisjoukkue, nuoret nyrkkeilijät, hiihtäjät ja yleisurheilijat sekä judon harrastajat. Mikkelissä on
erinomaiset mahdollisuudet vapaa-ajan liikuntaan, suorituspaikoista ei ole puutetta, on enemmänkin puute
liikkujista. Huolestuttavat väestön terveyshaitat olisi käännettävissä parempaan suuntaan, jos ihmisiltä löytyi
si tarvittava tahtotila muuttaa epäterveellisiä elintottumuksiaan.
Tarkastuslautakunta haluaa kiittää tilintarkastajaa ja lautakuntansa sihteeriä tarkastustoiminnan suunnitel
mallisesta järjestämisestä ja hyvästä yhteistyöstä.
Juhani Oksman
puheenjohtaja
1
2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TYÖSKENTELY
Tarkastuslautakunta on kunnan pakollinen toimielin, jonka tehtävät on määritelty kuntalain 74 §:ssä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettäväksi tulevat hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat
asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Arvionsa
valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta tarkastusla uta kunta esittää tässä arvioi ntikertom uksessa.
2.1 Kokoonpano ja työskentelytapa
Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 12.11.2012 § 8 tarkastuslautakuntaan toimikaudeksi 2013—2016 yksi
toista (11) jäsentä ja heille varajäsenet sekä nimesi lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Tämä
arviointikertomus vuodesta 2014 on nykyisen tarkastuslautakunnan toinen arviointikertomus.
Tarkastuslautakunnan jäsenet
Varajäsenet
Elkharam Tiina
Kurvinen Minna
Kakriainen Markku
Tullinen Hannu, varapuheenjohtaja
Teittinen Leena
Kln Tanja
Oksman Juhani, puheenjohtaja
Roos Tea-Tuulia
Rantalainen Erkki
Aaltonen Janne
Piispa Leevi
Suutari-Piispa Eija
Puhakka Seija
Alanen Juhani
Ylönen Teijo
Toijonen Merja
Paasonen Arto
Laukkanen Asko
Mielonen Hannu
Riikonen Marjukka
Marttinen Jussi
Rautio Tiia
Tarkastuslautakunnan työskentely painottui tilikauden aikana kaupungin toiminnan ja talouden seurantaan sekä
johtavien viranhaltijoiden ja muiden henkilöiden kuulemiseen. Tarkastuslautakunnan kuultavina kokouksissa ovat
olleet konsernitarkastaja Juha Vuorela, talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, ympäristöpalveluiden johtaja Arja
Holopainen, liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattila, Mikkelin Jäähalli Oy:n toimitusjohtaja Anssi Kaipainen, kaa
voituspäällikkö Ilkka Tarkkanen, vs. yhdyskuntatekniikan päällikkö Pekka Kammonen, kiinteistöjohtaja Riitta Vää
nänen, kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa, hallintojohtaja Ari Liikanen, työterveysliikelaitoksen johtaja Pirkko
Valtola, Otavan opiston johtaja Matti Väänänen ja vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki. Lisäksi joulukuun 2014 koko
uksessa lautakunta kuuli kaupungin pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja.
Lautakunta on kokoontunut säännöllisesti ja kokouksia on pidetty noin kerran kuukaudessa. Varsinaisen arviointikertomuksen työstämisen tarkastuslautakunta on tehnyt omissa työkokouksissaan huhti- ja toukokuun 2015 ai
kana. Lautakunnalla on ollut arviointityötä varten käytettävissä mm. eri toimielinten pöytäkirjat, talousarvio 2014,
käyttösuunnitelmat 2014, tilinpäätös 2014, henkilöstöraportti 2014, sosiaali- ja potilasasiamiehen laatima selvitys
toimintavuodelta 2014 sekä tilintarkastajan raportit.
Tilintarkastuksen on suorittanut JHTT-yhteisö PwC Julkistarkastus Oy vastuunalaisena tilintarkastajanaan JHTT,
KHT Elina Hämäläinen. Vastuunalainen tilintarkastaja on ollut sihteerinä läsnä tarkastuslautakunnan kokouksissa
ja hän on raportoinut tekemistään tarkastushavainnoista tarkastuslautakunnalle sekä suullisesti että kirjallisesti.
2
2.2 Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tehdyt toimenpiteet
Vuoden 2013 arviointikertomus käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 16.6.2014 § 77, jolloin kaupunginvaltuusto
merkitsi sen tiedoksi ja päätti samalla pyytää kaupunginhallitusta hankkimaan selvitykset arviointikertomuksessa
esitetyistä havainnoista ja saattamaan ne valtuuston tietoon syyskuun loppuun mennessä. Kaupunginvaltuusto
hyväksyi kaupunginhallituksen antamat selvitykset kokouksessaan 13.10.2014 § 106.
Kyseiset selvitykset käytiin läpi ja merkittiin tiedoksi tarkastuslautakunnan kokouksessa 29.10.2014. Lautakunta ei
ollut tyytyväinen kaupunginhallituksen antamiin selvityksiin koskien talousarvion laadinnan realistisuutta (mm.
sosiaali- ja terveystoimen toistuvat alibudjetoinnit ja ensihoidon kulujen puutteellinen ennakoiminen) ja se päätti,
että asiaan palataan vuodelta 2014 laadittavassa a rviointikertomuksessa.
3 VALTUUSTON ASE1TAMIEN TAVOIHEIDEN TOTEUTUMINEN
Kaupungin organisaatio on hallintosäännön mukaan jaettu keskushallintoon (konsernipalvelut), sosiaali- ja terve
ystoimeen, sivistystoimeen ja teknisen toimen toimialaan. Edelleen kaupungin toiminnot on jaettu toimialoihin ja
tulosalueisiin, jotka on sijoitettu toimielinten alaisuuteen. Kaupunginvaltuusto päättää toimialajaosta sekä mää
rittelee tulosalueet hyvä ksyessään kaupungin talousarvion.
Vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosassa on esitetty konsernipalveluiden, lautakuntien, liikelaitosten ja ta
seyksiköiden kaupunginvaltuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat. Määrärahojen sito
vuustasoksi talousarviossa on määritelty bruttositovuus eli määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia lukuun ottamatta
ruoka- ja puhtauspalveluita, joita sitoo nettotulos. Käyttötalousosassa on esitetty lautakuntien palvelusuunnitel
mat ja toimenpiteet, joilla toteutetaan kaupunkistrategiaa. Kuntamaisemasta saadut tunnuslukutaulukot on esi
tetty seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan Mikkelin yksikön, kasvatus- ja opetuslautakun
nan, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan, teknisen lautakunnan sekä rakennuslautakunnan osalta.
Mikkelin Vesiliikelaitoksella ja taseyksiköistä Tilakeskuksella on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus
peruspääomasta ja kaikilla liikelaitoksilla liikelaitosten liikeylijäämä sekä vakituisen henkilökunnan määrä. Liikelai
toksien tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista
poi kkeamista on tiedotettava valtuustolle. Etelä-Savon pelastuslaitokselle toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia
valtuustoon nähden.
Tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat korkotulojen ja me
nojen netto.
Investointiosassa Tilakeskus-taseyksikön investoinnit on määritelty sitovi ksi ha nketasolla lukuun otta matta muu
tos- ja peruskorjaustöitä. Emokaupungin investointimäärärahat ovat sitovia bruttomäärältään. Kaupungin ja Tila
keskuksen investointikohteide n käyttötarkoituksen muutoksesta päättää kaupunginvaltuusto.
Talousarvion käyttötalousosan lautakuntia sitovat palvelusuunnitelmat ja toimenpiteet (=toiminnalliset tavoit
teet) on johdettu kaupungin strategisista päämääristä:
1.
2.
3.
Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen
Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima
Luonnon ja ympäristön hyvinvointi
3
Toiminnalliset tavoitteet on esitetty talousarviossa taulukkomuodossa:
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus)
Indikaattori kaupunkistrategiassa
Toimenpide
Vastuutus toimialalla
Toteutuma
Tarkastuslauta kunnan arvioi ntikertomuksessa esittämät arviointihavainnot perustuvat pitkälti “Toteutuma”
sarakkeessa tilinpäätöksessä esitettyihin toteutumaselvityksiin ja poikkeamiin sekä Kuntamaisema-ohjelmasta
saatujen tunnuslukutaulukoiden sanallisiin selvityksiin.
Vuoden 2014 talousarviossa oli asetettu valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet myös kaupungin
13 merkittävimmälle tytäryhteisölle. Näiden toteutumista on selostettu tilinpäätöksessä yhteisöittäin vaihteleval
la tavalla, mutta selvityksistä saa hyvän kokonaiskuvan konserniyhtiöiden toiminnasta vuoden 2014 aikana.
Tarkastuslautakunnan arviointityötä on vaikeuttanut kaupungin toiminnallisten tavoitteiden täsmällisten mitta
reiden puutteet sekä se, että toimenpiteiden ja toteutumaselvityksen välillä ei ole aina nähtävissä selkeää yhteyt
tä. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita maaseutu- ja tielautakunnan toimenpide “Vesihuollon kehittämissuunni
telman päivittäminen ja toimenpiteiden tekeminen” ja sen toteutuma “Osallistunut ohjausryhmän kokouksiin”.
Tämän esitystavan perusteella on mahdotonta arvioida, missä määrin valtuuston asettama toiminnallinen tavoite
on toteutunut.
Mikkelin kaupungin tilinpäätöksen luettavuutta häiritsee ja vaikeuttaa erittäin pieni tekstikoko, mistä tarkastuslautakunta huomautti jo edellisvuonna. Lisäksi tilinpäätöksessä on selostettu eräitä asioita useampaan kertaan,
mikä tekee tasekirjasta sivumäärältään entistä laajemman. Tilinpäätös on julkinen asiakirja, jonka tulisi olla luet
tava ja selkeä kokonaisuus.
3.1 Kaupungin strategiset tavoitteet ja niiden toteutuminen
Mikkelin kaupungin strategia perustuu kestävään kasvuun sekä hyvinvointiin, jota tarkastellaan kolmesta eri hy
vinvointinäkökulmasta: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön. Strategiaa on toteutettu kolmen hyvinvointioh
jelman ja niille asetettujen päämäärien (a,b,c) kautta:
1.
Asukkaiden hyvinvointiohjelma
a. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen
b. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla
c. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen
2.
Elinkeinojen hyvinvointiohjelma
a. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen
b. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen
c. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu
3. Ympäristön hyvinvointiohjelma
a. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen
b. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen
c. Rakennetun ympäristön laatu
4
Hyvinvointinäkökulmia on talousarviossa konkretisoitu edellä esitetyiliä eri päämääräliä (yhteensä 9 kpl). Kunkin
päämäärän toteutumista seurataan määrällisillä mittareilla, joille on asetettu lähtö- ja tavoitetasot. Päämäärien
toteutumiset on koottu tilinpäätöksessä ta ui ukkomuotoon (i ndikaattorit, lähtötaso, toteutuma 2014, tavoite
2017).
Taulukoista ilmenee, että eri tavoitteiden kohdalla on pääsääntöisesti edetty tavoitetason 2017 suuntaan, mutta
poikkeuksiakin on. Lisäksi eräiden mittareiden osalta herää kysymys niiden todennettavuudesta ja luotettavuu
desta (esim. alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohden, ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet, kehittämis- ja
innovaatiorahoituksen määrä, ekologinen jalanjälki).
Toteutumataulukot on esitetty tilinpäätöksessä toimialakohtaisesti. Koko kaupungin osalta eri hyvinvointiohjel
mien toteuttamisesta ja toteutumisesta vuoden 2014 aikana voidaan todeta mm. seuraavaa:
Asukkaat
-
-
-
-
-
Vuoden 2014 aikana vakiintui Olkkari-toimintamalli, joka on nuorille suunnattu matalan kynnyksen
palveluiden tuottamismalli. Malli tarjoaa nuorille ohjausta, tukea ja osallisuutta omien palveluiden
kehittämiseen.
Vuonna 2014 kaupungissa toteutettiin laajamittainen “Täydellinen liikuntakuukausi’ joka huomioitiin
Urheilugaalassa Paavo Nurmi-palkinnolla.
Mikkelissä päihteet aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia maan keskiarvoa enemmän. Mikkeliläisetjuovat
alkoholia n. litran enemmän kuin muut suomalaiset keskimäärin.
Mikkeliläisten sairastavuus on pysynyt samalla tasolla. Naisten sairastavuus on koko maata pienempi,
mutta miehillä huolestuttavaa on erityisesti nuorten miesten tapaturmat ja myrkytykset sekä suuri
itsemurhien määrä.
Kulttuurin harrastamisen kävijämäärissä oli havaittavissa positiivisia muutoksia (teatteri, uimahalli,
orkesteri).
Elin keinot
-
-
-
-
-
-
-
Mikkelin elinkeinorakenne on pk- ja mikroyritysvaltainen ja yli puolet näistä yrityksistä toimii palvelualoil
la.
Mikkelin seudulla perustetuista uusista yrityksistä yhteensä 243 kpl perustettiin 101 yritystä Uusyritys
keskus Dynamon avulla.
Vuonna 2014 aloitettiin selvitys ja tehtiin myös päätös Mikkelin Seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n fuusloi
tumisesta Miktech Oy:öön.
Mikkelin Entrepreneurship Societyn (yrittäjyysyhteiskunta) toimesta järjestettiin 48 tilaisuutta, joihin osal
listui yhteensä 854 henkilöä.
Hankintatoimea kehitettiin voimakkaasti vuoden 2014 aikana ja pyrkimyksenä oli mm. lisätä paikallisten
yritysten elinvoimaa hanki ntojen läpinäkyvyydellä.
Teollisuustontteja luovutettiin kymmenkunta kappaletta vuonna 2014.
Satamalahden businessplan valmistui kesällä 2014 ja Satamalahden alueen kaavoitus on aloitettu ns. Ve
turitallien alueella.
5
Ymäristö
-
-
-
-
Metsä-Sairilan kaatopaikalle ja ESE:n Pursialan voimalaitokselle on tehty investointeja ympäristö
näkökulmat huomioiden, mm. jätteidenlajitteluhalli ja Pursialan 2. kattilan muuttaminen kokonaan puulle
vuonna 2013 (avajaiset vuonna 2014).
Hiilidioksidipäästöjen osalta viimeisin tieto on vuodelta 2012. Suurimpia päästöjen aiheuttajia olivat mm.
liikenne (35 %), kaukolämmön tuotanto (21 %), kuluttajien sähkökulutus (13 %) jne.
Luomutilojen määrä on pienentynyt vuonna 2015 voimaan tulleiden määräysten johdosta.
Uusia kevyenliikenteen väyliä on rakennettu eri puolille Mikkeliä mm. Tuskuun; Ristiinan taajaman ja
Pellosniemen välinen kevyen liikenteen väylä on valaistu.
3.2 Keskushallinto
Keskushallinnon yleisenä tehtävänä on toimia kaupunginjohtajan apuna kaupungin johtamis-, kehittämis- ja
edunvalvontatehtävissä sekä taloudenhoidossa. Keskushallinto tukee ja luo edellytyksiä toimialojen tulokselliselle
toiminnalle ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Keskushallintoon kuuluvia toimielimiä ja liikelaitok
sia oli vuonna 2014 kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, Etelä-Savon Työterveys Liikelaitos, Etelä-Savon pelas
tuslautakunta, Mikkelin Vesiliikelaitos, Otavan Opiston Liikelaitos, keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta ja
Mikkelin seudun ympäristölautakunta.
3.2.1
Konsernipalvelut
Konsernipalvelut tukee kaupunginjohtajaajohtamis-, kehittämis-ja edunvalvontatehtävissä. Konsernipalveluille
oli asetettu talousarviossa 2014 yhteensä 6 kaupungin strategiasta johdettua, valtuustotason sitovaa tavoitetta.
Tavoitteet toteutuivat pääosin, mutta esim. yritysten nettolisäystavoitteesta 140 yritystä/vuosi jäätiin tuntuvasti
toteutuman oltua 82 yritystä. Montako yritystä samaan aikaan lopetti toimintansa, kun työttömyysprosentti on
ollut koko ajan kasvussa?
Konsernipalveluihin sisältyvä hallintopalvelut toteuttaa lupausta ensimmäisestä digitaalisesta kaupungista
Suomessa Lupaus2Ol6-ohjelman puitteissa. Ohjelman merkittävin kehittämiskohde vuoden 2014 aikana oli uuden
toiminnanohjausjärjestelmän (KuntaERP) käyttöönoton valmistelu vuoden 2015 alusta. Selvityksen tekeminen
aluejohtokuntien uudesta aluejaosta ja kylien neuvottelukuntien asemasta siirtyi vuodelle 2015.
Mikkelin kaupunginhallitus hyväksyi marraskuussa 2014 konsernitarkastajan valmistelemana “Sisäisen valvonnan
ja riskienhallinnan”-ohjeen. Ohjeen tarkoituksena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kaupunkikonsernin hyvää hal
lintoa ja johtamista. Ohjeessa todetaan mm., että “Ohje koskee kaikkia kaupunkikonsernin toimielimiä ja johtoa
sekä kaikkea kaupunkikonsernin toimintaa, josta Mikkelin kaupunki vastaa omistuksen, ohjaus-ja valvontavas
tuun sekä muiden veIvoitteiden myötä.” Onko ohje käyty läpi konserniyhtiöiden kanssa?
Keskushallinnon toimintamenot ilman ruoka- ja puhtauspalveluita olivat alkuperäisessä talousarviossa 34,1 milj.
euroa ja niitä lisättiin tilikauden aikana 0,1 milj. eurolla. Vuoden 2014 lopullinen toteutuma oli yhteensä 31,2 milj.
euroa, joten alkuperäinen talousarvio olisi määrärahojen osalta riittänyt. Sen sijaan tulot alittuivat hieman eli
0,1 milj. euroa, minkä valtuusto hyväksyi maaliskuussa 2015.
Nettobudjetoidun ruoka- ja puhtauspalvelut -yksikön toimintakate toteutui yli 0,5 milj. euroa budjetoitua pa
remmin johtuen suureksi osaksi henkilöstökulujen alittumisesta. Toimintatulot yhteensä 12,9 milj. euroa ylittivät
budjetin 0,1 milj. eurolla ja toimintamenot yhteensä 12,5 milj. euroa alittuivat budjettiin nähden 0,4 milj. eurolla.
6
Talousarviossa tavoitteeksi oli asetettu asiakkaiden tietämyksen lisääminen tarjotun ruoan kokonaisravintoainesi
sällöstä sekä ravintoaineen % -osuus viitteellisestä päiväsaannista. Tätä tavoitetta oli tarkoitus toteuttaa hankki
maIla asiakaskäyttöön mobiililaitteet, joita ei vuoden 2014 aikana kuitenkaan hankittu. Tilinpäätöksessä peruste
luna tälle on ilmoitettu, että ruoka-ja puhtauspalveluilla ei ollut euroja hankkia ko. laitteita.
3.2.2
Ympäristölautakunta
Ympäristölautakunnan alaisuudessa toimiva Ympäristöpalvelut -yksikkö vastaa kuntatason ympäristöterveyden
huollon ja ympäristön suojelun tehtävistä Mikkelin seudulla. Ympäristölautakunnalle oli asetettu talousarviossa
yhteensä 7 valtuustotason sitovaa tavoitetta, joiden toteutumaselvitykset tilinpäätöksessä eivät kaikilta osin ker
ro tavoitteen toteutumista. Esimerkiksi tavoitteen “Todetuista sisäilmaongelmista kärsivien kaupungin omistami
en kiinteistöjen osuus kaupungin koko kiinteistömassasta: määrä vähenee 20 %.“toteutumana todetaan, että
“Sisäilmatyöryhmän kokoonpanoa on vahvistettu ja työryhmä on päivittänyt toimin taohjeet sisäilmaongelmien
hoidossa.” Erilliset tunnuslukutavoitteet sen sijaan saavutettiin hyvin, mm. terveysvalvonnan tarkastukset ja ym
päristölu pavelvol listen kohteiden tarkastukset.
Määrärahoja käytettiin 1,8 milj. euroa eli vajaat 0,1 milj. euroa talousarviota vähemmän. Toimintakate ylittyi
0,2 milj. eurolla, kun tuottoja kertyi suunniteltua enemmän. Tilinpäätöksen mukaan menosäästöä tuli henkilös
tömenoissa, kun terveystarkastajan virka oli täyttämättä puoli vuotta. Mistä viran täyttöviive johtui?
3.2.3
Etelä-Savon pelastuslautakunnan alaisuudessa taseyksikkönä toimiva Etelä-Savon pelastuslaitos toteutti vuoden
2014 toiminnassaan pelastustoimen vuosien 2014—2017 palvelutasopäätöstä mm. onnettomuuksien ennaltaeh
käisyssä sekä turvallisuuskoulutuksessa ja -kasvatuksessa. Pelastuslaitos on ollut kiitettävän aktiivisesti mukana
erilaisissa hankkeissa, joilla on vahvistettu häiriötilanteiden aikaista toimintaa ja johtamista.
Mikkelin kaupungin vuoden 2014 talousarvion sivulla 2 todetaan, että “Etelä-Savon pelastuslaitokselle toiminnal
liset tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden.” Talousarviossa 2014 Pelastuslaitokselle oli asetettu kaupunkistrategian mukaisesti seuraavat tavoitteet toimenpiteineen ja vastuutuksi neen:
ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN
Indikaattori kaupunkistrategiasta
Toimenpide
Ei yhtään läheistä ystävää %-osuus:
tavoite: 8-9 lk:t 6,5
tavoite: ammattikoululaiset 24
tavoite: lukiolaiset 5
Palokuntanuorisotyön toimintaedellytysten turvaaminen.
Pelastusjohtaja
ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA
Toimenpide
Mikkelin mainekuvankehitys:
tavoite: imagotutkimuksen 4.sija
tavoite: yleinen yritysilmasto 3,5
Turvallisuuspalvelut toimivat valvontasuunnitelman mukaan.
Pelastuspäällikkö/Savonlinna
7
LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI
Toimenpide
Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa
kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus: tavoite
90
Pelastustoiminnan toimintavalmius ja
toimintakyky pidetään hyvänä vaarallis
ten aineiden ja äljyntorjunnan osalta.
Pelastuspäällikkö/Pieksämäki
Tilinpäätöksestä puuttui kokonaan tavoitteiden toteumaselvitykset. Velvoite valtuuston asettaminen toiminnallis
ten ja taloudellisten tavoitteiden raportoinnista tilinpäätöksessä koskee kaikkia kaupungin toimielimiä, joten pe
lastuslaitoksen tulee jatkossa hoitaa toiminnallisten tavoitteiden raportointi tilinpäätöksessä asianmukaisella ta
valla.
Pelastuslaitoksen talous toteutui nettomää räisesti talousa rviota paremmin, mutta liikevaihtotavoitteesta
18,7 milj. euroa (muutettu talousarvio) jäätiin 1,8 milj. euroa ja vastaavasti henkilöstäkulut alittuivat 2 milj, euro!
la (muutettu talousarvio). Mistä näin suuret poikkeamat johtuivat?
3.2.4
Liikelaitokset
Mikkelin kaupungilla on kolme kunnallista liikelaitosta, joille valtuusto asettaa sitovat toiminnalliset ja taloudelli
set tavoitteet. Liikelaitosten kirjanpito on eriytetty kaupungin kirjanpidossa ja liikelaitosten johtokunnat laativat
tilikaudelta omat erillistilinpäätökset.
Etelä-Savon Työterveys Liikelaitos saavutti hyvin sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Liikevaih
totavoite 5 milj. euroa ylittyi 0,8 milj. eurolla ja liikeylijäämä toteutui yli 0,2 milj. euroa suunniteltua paremmin.
Tilikauden ylijäämä oli 0,6 milj. euroa.
Liikelaitoksen taseessa oli tilinpäätöksen 2014 jälkeen ylijäämää 2,2 milj. euroa. Liikelaitos yhtiöitettiin vuoden
2015 alusta, kun sen toiminnot siirrettiin liiketoimintasiirtona Etelä-Savon Työterveys Oy:lle.
Mikkelin Vesiliikelaitos saavutti kaupunginvaltuuston sille asettamat toiminnalliset tavoitteet. Vesijohtoveden
laatu säilyi hyvänä eikä vakavia jakeluhäiriöitä sattunut. Tilinpäätöksen mukaan liikelaitoksen “veden ja jäteveden
yhteishinta oli 22. halvin maan 35 suurimman vesilaitoksen joukossa”. Tämä sijoitus parani edellisvuodesta, jolloin
sijoitus oli 31. Veden hinta perustuu vesihuoltolain määräyksiin, joiden mukaan vesihuollon maksuilla tulee
pitkällä aikavälillä kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset.
Vesiliikelaitoksen vuoden 2014 liikevaihtotavoite 10,4 milj. euroa ylittyi 0,4 milj. eurolla. Liikeylijäämätavoite
2,3 milj. euroa ylittyi 1 milj. eurolla, kun poistot toteutuivat lähes 1 milj. euroa arvioitua pienempänä. Mistä
poistojen näin iso budjettipoikkeama johtui?
Kaupungille maksettiin korvausta peruspääomasta 0,5 milj. euroa ja tilikauden tulos oli 2,8 milj. euroa. Taseessa
on tilinpäätöksen 2014 jälkeen ylijäämää 8,4 milj. euroa ja vapaaehtoisia varauksia 2,7 milj. euroa. Kassa oli
tilinpäätöksessä nollilla, kun vesilaitoksen rahavarat vajaat 0,2 milj. euroa olivat lainasaamisena kaupungin
konsernitilillä.
Otavan Opiston Liikelaitos toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat edellisvuoden tavoin suunniteltua pa
remmin. Opiskelijamäärään sidottu valtionosuusrahoitus toteutui 0,4 milj. euroa budjetoitua pienempänä.
8
Liikelaitos onnistui kompensoimaan valtionosuusrahoituksen vajeen projekti- ja myyntituottojen kasvattamisella
sekä ostojen vähentämisellä. Se teki 0,2 milj. euron ylijäämän eli talousarvion ylijäämätavoite hieman ylitettiin.
Toisen asteen rahoitusuudistus tulee toteutuessaan muuttamaan merkittävästi verkkokoulutuksen valtionosuus
perusteita. Samoin vapaan sivistystyön valtionosuudet tulevat laskelmaan. Nämä nyt nähtävissä olevat muutokset
tuovat isoja haasteita opiston tulevaan toimintaan. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan liikelaitos on tie
dostanut hyvin tulevat muutokset ja ryhtynyt jo nyt ennakoiviin toimenpiteisiin.
3.3 Sosiaali- ja terveystoimi
Sosiaali-ja terveystoimen toimialan tarkoituksena on toimialaa koskevan lainsäädännön ja muiden säännösten
nojalla huolehtia siitä, että palvelut on järjestetty määrällisesti ja laadullisesti yhteistoiminta-alueen kuntien väes
töntarpeita vastaavasti. Toimialan tulee myös huolehtia siitä, että sille osoitetaan riittävästi voimavaroja ja että
sosiaaliset ja terveysnäkökohdat otetaan huomioon muussa kaupungin kehittämisessä ja palvelutuotannossa.
Toimiala vastaa kaupungin tehtäviin kuuluvista sosiaalihuollon, sairaanhoidon ja terveydenhuollon sekä raittius
toimen tehtävistä. Sosiaali- ja terveystoimen alaisia toimielimiä ovat Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakun
ta sekä sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta.
3.3.1
Sosiaali-ja terveyslautakunta
Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintaa ohjaa vuonna 2013 hyväksytty seudullisen sosiaali- ja terveystoimen
järjestämis- ja kehittämissuunnitelma sekä terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma koko EteläSavon sairaanhoitopiirin alueella. Lautakunnalle asetetut valtuustotason tavoitteet vuoden 2014 osalta toteutui
vat pääsääntöisesti hyvin tai hyvään suuntaan.
Tavoitteiden toteutumisesta voidaan mainita mm. seuraavat:
vanhuspalveluiden palvelurakennetta on kehitetty tavoitteiden suuntaan painopisteenä kotiin annettavat
ja ennaltaehkäisevät palvelut
vanhuspalvelulain mukaisia ikäihmisten terveystarkastuksia ei ole voitu tehdä kattavasti resurssipulan
takia
omaishoitoa on kehitetty ja kaikki kriteerit täyttävät ovat saaneet omaishoidontuen tai maksuttoman
palvelun, mutta useissa tapauksissa nämä ovat toteutuneet asiakkaan näkökulmasta viiveellä
kotihoidon toiminnan koordinoimiseksi on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä
mielenterveys- ja päihdepalveluiden painopistettä on siirretty avopalveluiden ja kotiin annettavien
palveluiden suuntaan
terveyspalveluissa hoitajien vastaanottoaikoja on lisätty ja lääkäreiden ostopalvelua vähennetty
seudullinen sosiaali-ja terveyspalveluiden tuotantoalue on vielä selvitysvaiheessa
-
-
-
-
-
-
-
Palvelutasoa eli hoito- ja hoivatakuun toteutumista on tilinpäätöksen mukaan seurattu säännöllisesti ja asiasta on
tiedotettu väestölle seudun nettisivuston kautta. Palvelutasotavoitteen toteutumisesta olisi hyvä raportoida
myös tilinpäätöksessä, koska hoitotakuussa on kyse kunnan vastuulla olevasta lakisääteisestä velvoitteesta.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2014 talousarvio toteutui hieman suunniteltua paremmin. Säästöä syntyi
henkilöstömenoissa ja palveluiden ostoissa, yhteensä menot alittuivat 81 tuhatta euroa.
9
3.3.2
Sosiaali-ja terveystoimen tuotantolautakunta
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan palveluiden tuottamisen lähtökohtana on seudullinen järjestä
missuunnitelma sekä palvelusopimukset. Valtuustotason tavoitteita lautakunnalle oli asetettu yhteensä 3 kpl ja
lisäksi talousarvioon oli sisällytetty Mikkelin kaupungin osalta suorite- ja/tai taloustavoitteita aikuissosiaalityölle,
aikuisten psykososiaalisille palveluille, erikoissairaanhoidolle, hoito- ja hoivapalveluille, kuntoutukselle, perhepal
veluille, suun terveydenhuollolle, vammaispalveluille ja vastaanottopalveluille.
Va ltuustotason tavoitteiden toteutumisesta voidaan yhteenvetona todeta seuraavaa:
mielenterveysasiakkaita siirrettiin tehostetusta palveluasumisesta kevyempiin asumismuotoihin (Miepä
hanke), tästä ei saatu säästöjä vielä vuonna 2014
mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotikuntoutustoiminta käynnistettiin vuoden 2014 alussa
päivystykseen luotiin alueellinen hoitoonohjauksen kriteeristö, jolla potilas ohjataan oikealle
ammattilaiselle, oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan
pilotoitiin systemaattinen puhelinkonsultaatio -toimintamalli, joka osoittautui kustannustehottomaksi
tiimitoimintamalli alueellisesti ennakkoon sovittuihin potilasryhmiin
perusterveydenhuollon kaksi akuuttiosastoa siirrettiin sairaalakampukselle osaksi päivystyshoidon
prosessia; myös muita palvelupolkuja ja toimintojen keskittämistä sairaalakampukselle suunniteltiin
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksien vähentämiseksi ja toimintojen
läheisyyden hyödyntämiseksi
nuorten mahdollisimman varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukemiseen ja auttamiseen luotiin yhteinen
tietokonesovellusalusta (liputushanke)
Olkkarin matalan kynnyksen ohjaus- ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta vakinaistettiin helmikuussa 2015
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma päivitettiin ja hyväksyttiin valtuustossa
Hyvis -sähköisten palveluiden käyttöönottoja suunniteltiin mahdollistamaan uudenmuotoisia matalan
kynnyksen palveluita ja jalka utuvia palveluita
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Aikuissosiaalityössä sekä sosiaalityön että toimeentulotuen asiakasmäärät toteutuivat olennaisesti suunniteltua
suurempana. Toimeentulotukipäätöksen saaminen lain edellyttämän 7 arkipäivän kuluessa toteutui vain 82 %:ssa
hakemuksista. Toimeentulotukien käsittelyajat eivät edelleenkään ole kunnossa. Asian hoitamiseen tulee panos
taa entistä enemmän, jotta se ei aiheuta kaupungille enempää negatiivista julkisuutta ja pahimmillaan sakkomak
suja. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltamisoppaan mukainen tavoite on, että kunnat käyt
täisivät ehkäisevään toimeentulotukeen vähintään 3,3 % kunnan toimeentulotuen menoista. Sosiaali- ja poti
lasasiamiehen laatiman selvityksen mukaan tämä osuus on ollut Mikkelissä 2 % vuonna 2014. Painopisteen siir
täminen ennaltaehkäisevän toimeentulotuen suuntaan säästäisi varmaankin toimeentulotuen kustannuksia myö
hemmässä vaiheessa.
Työmarkkinatuen kuntaosuutta kaupunki joutui maksamaan 2,6 milj. euroa ja se ylitti alkuperäisen talousarvion
yli 0,6 milj. eurolla (ns. “KELA-sakkomaksu”). Aikuissosiaalityön määrärahat ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon
nähden kokonaisuudessaan yli 1,1 milj. euroa ja myös muutettuun talousarvioon nähden yli 0,6 milj. euroa. Aikai
sempien vuosien ja vuoden 2014 lukujen (=asiakasmäärät ja eurot) perusteella vaikuttaa siltä, että talousarviota
2014 ei ollut laadittu realistisesti.
Mikkelin kaupungin aikuisten psykososiaalisissa palveluissa mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen asiakas
määrän toteutuma oli 161, kun talousarviossa oli varauduttu 137 asiakkaaseen. Samoin päihdehuollon asumispal
veluiden asiakasmäärä kasvoi merkittävästi (talousarvio 34/toteutuma 78). Alkuperäisessä talousarviossa aikuis
psykososiaalisiin palveluihin oli varattu määrärahoja 6,6 milj. euroa ja lopullinen toteutuma oli tilinpäätöksessä
lähes 9 milj. euroa eli vajetta oli peräti 2,4 milj. euroa. Tuotot yhteensä vajaat 1 milj. euroa toteutuivat lähes
10
talousarvion mukaisesti. Aikaisempien vuosien ja vuoden 2014 lukujen (=asiakasmäärät ja eurot) perusteella vai
kuttaa siltä, että talousarviota 2014 ei ollut laadittu realistisesti.
Erikoissairaanhoidon määrärahat ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden peräti 7,2 milj. euroa. Osittain
ylitystä selittää kuntien maksettavaksi tullut ylimääräinen potilasvastuuvahinkokorvaus vammautuneiden osalta
1,5 milj. euroa. Tarkastuslautakunta odottaa selvitystä, mistä eri tekijöistä muu osa ylityksestä johtuu ja mitä
mahdollisuuksia kaupungilla on vaikuttaa vuosi vuodelta kasvavien erikoissairaanhoidon kustannusten hallintaan.
Hoito- ja hoivapalveluihin sisältyy omaishoito, kotihoito, päiväkeskus, tehostettu palveluasuminen, pitkäaikaislai
toshoito sekä akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoito.
Vuonna 2014 kaikki kriteerit täyttävät saivat myönteisen omaishoitotukipäätöksen. Määrärahoja näyttää kuiten
kin jääneen käyttämättä ainakin omaishoidon nimenomaisesta tilikohdasta, joten osaavatko kaikki todelliset tar
vitsijat hakea tukea ja tarjotaanko omaishoitajille riittävästi vapaapäiviä jaksamisen varmistamiseksi? Omaishoita
jien määrä väheni edellisvuodesta 17:llä. Yhtälö vaikuttaa ristiriitaiselta, kun hoidettavien määrä kasvaa. Onko
tiedottaminen ollut riittävää esimerkiksi palvelusetelien käytön osalta?
Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä kasvoi edellisvuodesta 134:lla, mikä selittyy laitoshoidon purkamisel
la. Toiminnan suunta on saatu oikeaksi ja kotihoidossa on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä. Vanhus
tenhuollossa painopistealueena oleva ennakoiva toiminta, kuntoutus ja muut kotiin annettavat palvelut vaativat
asianmukaiset resurssit. Miten resurssien riittävyydestä on varmistuttu, kun huomioidaan tämän palvelun kasva
va tarve?
Päiväkeskushoitopäivät alittuivat olennaisesti suunnitellusta (tavoite 59 293/toteutuma 34 281 eli 57,8 %), mutta
kulut yhteensä 2 milj. euroa toteutuivat lähes budjetin mukaisesti. Hoitopäivien alittuminen selittyy kesä- ja jou
lukuun pidennetyillä sulkuviikoilla, jotka toteutettiin “kaupungin ohjeen mukaan, jotta talouden sopeuttamista
voitteet toteutuivat”. Miten talouden sopeuttamistavoitteet toteutuivat, kun asia kasmäärät vähenivät ja kulut
kuitenkin kasvoivat?
Tehostetun palveluasumisen hoitopäivät ylittyivät suunnitellusta 2,2 % (= +3 794 hoitopäivää). Hoitopäivän hinta
114 euroa saatiin pysymään edellisen vuoden tasolla minikilpailutuksen ansiosta.
Pitkäaikaislaitoshoidon hoitopäivät ylittyivät suunnitellusta 26,9 % (=+2 434 hoitopäivää) paikkamäärän kasvettua
7:llä. Hoitopäivän hinta oli 189 euroa ja se kasvoi edellisvuodesta 27 eurolla. Määrärahojen ylitys oli lähes 0,7 milj.
euroa.
Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoidossa hoitopäivät yhteensä 48 199 nousivat edellisvuodesta 5 933:lla eli
14 %, vaikka osasto 2 suljettiin syksyllä 2014. Hoitopäivän hinta 242 euroa oli 20 euroa edellisvuotta pienempi.
Missä määrin kuntoutuksen henkilästöresursseja riittää kotona asuville?
Kokonaisuudessaan hoito- ja hoivapalveluiden määrärahojen käyttö toteutui 1,7 milj. euroa talousarviota pie
nempänä ja se myös väheni edellisvuodesta 0,9 milj. euroa. Nämä luvut osoittavat, että tehdyt toiminnalliset
muutokset ovat olleet oikeansuuntaisia.
Vanhuspalveluiden asiakasmäärät kasvavat vuosittain, mikä asettaa haasteita niin toimintaan kuin talouteenkin.
Henkilöstömäärä ei kasva asiakasmäärän suhteessa, joten toimintatapoja on edelleen kehitettävä palvelujen tur
vaamiseksi.
11
Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee, kuten seuraava Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema kaavio
osoittaa.
Väestö vanhenee, huoltosuhde heikkenee
indeksi
indeksi
80
80
100:aa työlkäistä kohti
70
100:aa työlkäistä kohti
50
60
Hyvinvointiyhteiskunnan
rakentamisvaiheessa oli
ennätyksellisen edullinen
huoltosuhde
50
40
0
1970
1980
1990
Lähde: Sosiaali-ja terveysministeriö
2000
2010
2020
2030
2040
VUOSI
Kuntoutuksessa avofysioterapian käyntimäärät lisääntyivät, vaikka puolet vuodesta toimittiin yhden toimijan va
jeella. Välitöntä asiakastyötä lisättiin toimintatapoja tehostamalla. Rintamaveteraanikuntoutusta myönnettiin
valtion varoista kaikille Mikkelissä kuntoutusta hakeneille. Kuntoutuksen määrärahojen käyttö ylittyi hieman
muutettuun talousarvioon nähden.
Perhepalveluissa avohuollon kustannukset ylittyivät talousarvioon nähden 0,5 milj. euroa ja ne kasvoivat edellis
vuodesta 0,25 milj. eurolla. Vuoden 2014 aikana oli useita ensi-ja turvakotisijoituksia. Kodin ulkopuolelle sijoitet
tujen lasten kustannukset nousivat edellisvuodesta 0,3 milj. euroa, vaikka lukumäärä 147 väheni edellisvuodesta
12:lla. Ennaltaehkäisevään toimintaan ja nuorten ongelmien varhaiseen puuttumiseen on panostettava jatkuvasti
mm. sähköisten palveluiden ja eri toimijoiden yhteistyön avulla, jotta vältytään vielä suuremmilta kustannuksilta
korjaavassa työssä kuten lasten- ja nuorisopsykiatriassa ja lasten sijaishuollon laitossijoituksissa.
Sosiaali- ja potilasasiamiehen laatiman selvityksen mukaan kullakin lapsen asioista vastaavalla lastensuojelun
työntekijällä on vuonna 2014 ollut Mikkelissä vastattavanaan 78 lapsen asiat, mikä määrä on melkein kaksinker
tainen Talentian suositukseen nähden (40 lasta/lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä).
Suun terveydenhuollon palveluissa eli hammashoidossa lääkäritilanne on parantumassa. Palvelua saaneiden asi
akkaiden määrä 17 381 jäi selvästi talousarviotavoitteesta 22 650, mutta käyntikertojen määrä 26 479 ylittyi ta
voitteesta 3,3 %:lla. Palveluiden turvaamiseen kuntalaisille mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla
tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kustannukset yhteensä 4,9 milj. euroa toteutuivat 151 euron tarkkuudella
edellisen vuoden suuruisina.
12
Vammaispalveluiden palveluasumisessa oli vuoden 2014 lopussa 52 asiakasta (edellinen vuosi 49) ja hoitopäivien
määrä kasvoi 2 675:lla. Kuljetuspalveluiden kustannuskehityksen hillitsemiseksi suunniteltu kuljetusten välittämi
sen ja yhdistelyn Kyytineuvo-yksikkö ei toteutunut suunnitellusti vuonna 2014. Kuljetuskustannukset kasvoivat
edellisestä vuodesta 80 tuhannella eurolla ja asiakasmäärä 51:llä. Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä kasvoi
70:llä. Laitoshoidon purkaminen on lisännyt asiakkaita vammaispalveluiden avopalvelupuolelle (kuljetuspalvelut,
henkilökohtainen apu, päivätoiminta). Vammaispalvelukulut ylittivät alkuperäisen talousarvion peräti 2,2 milj.
eurolla ja vielä muutetun talousarvionkin 0,7 milj. eurolla.
Vastaanottopalveluissa avohoito- ja vastaanottoasiakkaiden määrät ylittyivät talousarvioon nähden ja vastaavasti
terveysneuvonta-asiakkaiden määrät toteutuivat talousarviota pienempänä. Kouluterveydenhuollon käynnit ovat
lisääntyneet ja mistä se kertoneekaan? Pankalammen asiakkaiden ja lääkärikäyntien lisääntyminen selittynee
Haukivuoren, Hirvensalmen ja Anttolan vastaavien lukujen vähenemisellä. Ensineuvon toiminta on parantunut
mm. takaisinsoittoajan ja aukioloaikojen pidentämisellä. Miten on varmistuttu, että odottava osapuoli osaa tie
dostaa takaisinsoittoajan tosiasiallisen pituuden? Vastaanottopalveluiden määrärahat alittuivat talousarvioon
nähden 1,4 milj. eurolla.
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan toimintamenot olivat alkuperäisessä talousarviossa 212,5 milj.
euroa ja vuoden 2014 lopullinen toteutuma oli yhteensä 223,3 milj. euroa, joten alkuperäinen talousarvio ylittyi
määrärahojen osalta peräti 10,8 milj. eurolla. Valtuusto myönsi tilikauden aikana lisämäärärahoja 7,8 milj. euroa
ja hyväksyi tilikauden päättymisen jälkeen loput määrärahaylitykset 3 milj. euroa.
3.4 Sivistystoimi
Sivistystoimen tehtävänä on toimialaa koskevien lakien ja muiden säännösten nojalla tarjota laadukkaita varhais
kasvatus-, esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoul utuspalveluja sekä vapaa-aika- ja kulttuuripalveluja. Sivistystoi
men alaisia toimielimiä ovat kasvatus- ja opetuslautakunta sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta.
3.4.1
Kasvatus-ja opetuslautakunta
Kasvatus- ja opetuslautakunnalle oli talousarviossa 2014 asetettu 11 valtuustoon nähden sitovaa tavoitetta, joita
on tilikauden aikana toteutettu pääsääntöisesti hyvin.
Toimintakertomuksen yleisessä tekstiosassa on ilmauksia, jotka eivät avaudu lukijalle. Esimerkkeinä voidaan mai
nita lauseet: “Aiemmin todettu hallinnollinen riskitekijä sijaistamisten osalta on pyritty ratkaisemaan aukottomas
ti kaikilla tasoilla.” ja “Tätä tavoitetta kohti mennään toukokuussa valmistuneen lukiokoulutuksen kehittämis
suunnitelmassa esitettylen toimenpiteiden (12 toimenpidettä) toteuttamisen merkeissä, kärkenä opetuksen kehit
täminen.”Tilinpäätöksen kieliasun selkeyteen ja asioiden täsmälliseen ilmaisuun tulee kiinnittää parempaa huo
miota.
Hankerahoituksella on voitu paikata henkilöstökulujen ylitystä, jolloin on pysytty budjetissa ja saatu säästöjä.
Opetushenkilöstön pätevyystilanne on hyvä.
Ryhmäkokojen pienentäminen on onnistunut 0,7 milj. euron valtion rahoituksella. Opetustilojen järkevä käyttö
tarkoittaa kooltaan sopivien tilojen vuokrausta ko. opetukselle. Niinpä esimerkiksi kansalaisopiston käyttöön osoi
tetut liian suuret tilat Päämajatalolla rasittivat tarpeettomasti opiston taloutta.
13
Jatkuvat sisäilmaongelmat koulutiloissa ovat häirinneet opetusta ja sairastuttaneet sekä oppilaita että henkilö
kuntaa. Kouluterveydenhoito toimii pääosin asianmukaisesti, mutta puutteena ovat täyttämätön psykologin virka
ja alituiseen vaihtuvat keikkalääkärit. Varhainen puuttuminen oppimisvaikeuksissa (esim. liputus) ja nollatolerans
si kiusaamisessa ovat aiempaa paremmin hallinnassa. Etsivä nuorisotyö kärsii resurssien puutteesta.
Valtuuston yhdeksi tavoitteeksi päättämä 3.5 luontopäivää vuodessa koululaista kohti vaikuttaa kovin vähäiseltä.
Ekologisen jalanjäljen osalta voidaan todeta, että tulostamisessa voisi ilmeisesti säästää totuttuja tapoja muutta
malla.
Otavan opiston toiminnan monipuolinen jatkuminen näyttää olevan tulevaisuudessa taloudellisesti haasteellista,
muttei mahdotonta. Valtionosuuksien säilyminen nykytasolla on epävarmaa, mikä vaikuttaa välittömästi koulu
tuksen rahoitukseen.
Varhaiskasvatuksen aamu- ja iltapäiväkerhot ovat toimineet kiitettävästi. Päiväkotien täyttöastetavoitetta ei saa
vutettu (tavoite 95 % / toteutuma 86,1 %). Nuorisotyön henkilöstön määräaikaisuus ja suuri vaihtuvuus vaikeut
tavat nuorisotakuuseen pyrkimistä. Sama tekijä haittaa etsivää nuorisotyötä.
Kansalaisopisto on suoriutunut tehtävästään kiitettävästi. Kurssimaksut tulisi jatkossakin pystyä pitämään tasolla,
joka sopii myös pienituloisille. Toivottavasti kansalaisopistopalvelut voidaan turvata tasapuolisesti koko Mikkelin
alueella.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan määrärahat olivat alkuperäisessä talousarviossa 88,2 milj. euroa, lisämäärärahat
talousarviomuutoksilla 0,1 milj. euroa ja lopullinen toteutuma 87,5 milj. euroa. Vastaavasti tulot ylittyivät alkupe
räiseen talousarvioon nähden 0,7 milj. eurolla johtuen kasvaneista kotikuntakorvauksista sekä ennakoitua suu
remmasta avustusrahoituksesta. Talousarviomuutokset huomioiden lautakunnan toimintakate toteutui 1,2 milj.
euroa suunniteltua parempana.
3.4.2
Kulttuuri-, nuoriso-ja liikuntalautakunta
Kulttuuri-, nuoriso-ja liikuntalautakunnalle oli talousarviossa 2014 asetettu 6 valtuustoon nähden sitovaa tavoi
tetta, jotka pääosin toteutuivat.
Kasvatus- ja opetusla uta kunnan ta lousarvioon oli sisällytetty lisä ksi suorite- ja/tai taloustavoitteita kulttuuripalve
luille, museoille, kirjastoille, liikunta- ja nuorisopalveluille sekä kaupunginorkesterille.
Avustusmäärärahat eri kulttuurijärjestöille jaettiin lähes kokonaan, mikä merkittävältä osalta mahdollisti näiden
onnistuneen toiminnan. Mikkelin kulttuurielämä on jatkunut monipuolisena ja vireänä. Kulttuuripalveluissa ta
voitteet niin kulttuuritilaisuuksien kävijöiden kuin tulojenkin osalta ylitettiin. Mikkelin teatterin uudeksi katsoja
ennätykseksi tuli 58 464.
Museotoimen kävijätavoitteesta jäätiin lähes 18 % (toteutuma 21 353/tavoite 25 900), mikä johtui mm. Pääma
jamuseon jatkuneesta remontista. Museotoimi pysyi hyvin talousarviossa, kun säästöjä saavutettiin tilapäisen
työvoiman paIkoissa ja Päämajamuseon tilavuokrissa.
Kirjastojen toiminnassa lainamäärät ovat edelleen vähentyneet, mutta verkkopalveluiden käyttö on vastaavasti
kasvanut. Kirjastotoimi pysyi hyvin talousarviossa mm. henkilöstökulusäästöjen vuoksi.
14
Liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta on ollut esimerkillistä. Kuntalaisille on pystytty järjestämään laadukkaita
ja monipuolisia palveluita, mikä on näkynyt paitsi hyvinä saavutuksina eri urheilulajeissa niin myös valtakunnalli
sena tunnustuksena. Vuonna 2014 Mikkelissä toteutettu laajamittainen “Täydellinen liikuntakuukausi” sai Urhei
lugaalassa Paavo Nurmi -palkinnon. Aktiivisella liikunta- ja nuorisotoimella on myös arvokas ennaltaehkäisevä vai
kutus terveydellisestä näkökulmasta.
Orkesterin toiminta on ollut menestyksellistä. Se on pystynyt kasvattamaan esiintymiskertojen määrää ja erityi
sesti Suomessa pidettyjen konserttien kuulijamäärä on kasvanut. Mikkeli voi olla ylpeä orkesteristaan.
Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan määrärahat olivat alkuperäisessä talousarviossa 16,6 milj. euroa, lisämäärärahat talousarviomuutoksilla 0,2 milj. euroa ja lopullinen toteutuma 16,2 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio alittui 0,4 milj. eurolla eikä haettua lisämäärärahaa siis tarvittu.
3.5 Tekninen toimi
Teknisen toimialan tarkoituksena on kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen vastata yhdyskuntarakenteen ja muun kaupunkiympäristön kehittämisestä sekä alueiden käytön suunnittelusta edellytysten luomi
seksi kaupungin asukkaiden terveelliselle ja viihtyisälle elämiselle sekä elinkeinoelämän kehittymiselle. Toimiala
huolehtii kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta, maa nhankinnasta ja -luovutuksesta, kiinteistönmuodostuksesta,
rakennusomaisuuden hallinnasta sekä kuntateknisistä palveluista ja rakennusvalvonnasta, pysäköintivalvonnasta,
maaseutu-ja lomituspalveluista sekä yksityistieasioista. Teknisen toimen alaisia toimielimiä ovat tekninen lauta
kunta, rakennuslautakunta sekä maaseutu- ja tielautakunta. Teknisen lautakunnan alaisuudessa taseyksikkönä
toimii vuoden 2013 alusta perustettu Tilakeskus.
3.5.1
Tekninen lautakunta
Tekninen lautakunta on lähtökohtaisesti tilaajaorganisaatio. Toimintakertomuksessa todetaan kuitenkin, että se
on myös tuottajaorganisaatio. Miten tekninen lautakunta on paneutunut roolijakoon?
Teknisen toimen voidaan katsoa suoriutuneen tehtävistään yleisesti katsoen hyvin ja vuodelle 2014 talous
a rviossa asetetut valtuustotason toimi nnalliset tavoitteet pääosin saavutettiin. Ta ulukkomuotoisen esitystavan
tavoitteiden ja toteutumaselvitysten kohdalla ei tosin aina käy yksiselitteisesti ilmi, miten kyseisen tavoitteen
saavuttamisessa on onnistuttu. Myös asiakastyytyväisyys tulisi huomioida onnistumisen arvioinnissa nykyistä pa
remmin. Jos mittarina käytetään ainoastaan tuottajapuolen omaa arviota, kuva onnistumisesta ei ole objektiivi
nen.
Kuntamaisema-taulukkoihin sisältyvät numeeriset tiedot aiheuttavat hämmennystä. Esimerkiksi tasekirjan sivulla
141 pysäköinninvalvonnan osalta esitetty taulukko on tiedoiltaan vaikeaselkoinen: “Yhteensä €“ -sarakkeessa on
esitetty kulut plus-merkkisinä, “Tuotot”-sarakkeessa on pysäköintipalveluiden tuotot yhteensä esitetty miinus
merkkisinä, mutta pysäkäintivirhema ksutulot on samassa ta ui ukossa esitetty p1 us-merkkisinä.
Myös pysäköintivirhemaksutulojen ja niitä vastaavien pysäköintivirhemaksujen kappalemäärien tarkastelu vuosil
ta 2013 (515 253 euroa/13 201 kpl) ja 2014 (351 617 euroa/ 10 700 kpl) johtaa toisistaan olennaisesti poikkeaviin
virhemaksujen yksikköhintoihin eli 39 euroa ja 33 euroa. Millä nämä yksikköhintaerot kahden vuoden välillä selit
tyvät? Tilinpäätöksen mukaan virhemaksujen määrää ja perinnän tehokkuutta on vähentänyt henkilöstövaje. Mis
tä henkilöstövaje pysäköintipalveluissa johtui? Pysäköinninvalvonnassa käyttöönotettua rengaslukkoa voidaan
pitää hyvänä asiana.
15
Kaavoitustoimi on työskennellyt kovassa paineessa suurista tulevaisuusprojekteista johtuen. Tästä huolimatta
erityisesti yritystoimintaa tukevat kaavaratkaisut pitäisi saada vietyä läpi kohtuullisessa ajassa.
Toimintakertomuksen mukaan Mikkelissä on tällä hetkellä noin 138 luovutusvalmista pientalotonttia eli riittävästi
usei lie vuosille. Työpaikkakehitystavoitteen vuoksi kaavoituksen pai nopisteal uetta on siirretty asuinra kentami
sesta liike-, teollisuus- ja kaupan kohteiden kaavoittamiseen. Kaavoituspuolen pitäisi olla ajan tasalla kokonais
valtaisella tavalla eli niin asuntopoliittisen ohjelman päivityksen kuin elinkeino-ohjelmankin osalta. Kaavoituksen
tulee vastata kysyntään, joten tarjonta ja palvelut tulee mitoittaa loppukäyttäjien tarpeet huomioiden. Esimerkik
si Tuskuun on tulossa lisää tontteja, mutta onko muu palvelutarjonta huomioitu riittävissä määrin (lapsiystävälli
syys, koulut, ruokakaupat jne.)?
Asuntomessut 2017 valmistelutyö käynnistyi vuoden 2014 aikana. Asuntomessujen toteutukseen ja markki
nointiin tulee panostaa voimakkaasti, vaikka nykyinen taloustilanne luo asian toteuttamiseen todella haasteelliset
lähtökohdat. Miten on varmistuttu, että rakennusaikataulu kaupungin osalta pitää ja että talojen rakentajat
pääsevät ajoissa toimiin? Imagollisesti kaupungille on erittäin tärkeää, että alue valmistuu ajoissa. Myös
rakentajien kannalta on tärkeää, että kohteet valmistuvat ajallaan, koska sanktiot ovat kovat.
-
Asuntomessuja varten laadittiin kaksi kaavaa, Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava ja Kirkonvarkauden asemakaava.
Mistä johtui näiden kaavoitusten kustannusten nousu olennaisesti ennakkoarvioita korkeammiksi?
Tarkastuslautakunta korostaa edelleen hankintamenettelyiden oikeellisuuden varmistamista kaikissa tilanteissa.
Kun hankkeita kilpailutetaan ja arvioidaan, niin erityisesti laadun valvontaan ja jääviysasioihin niin kilpailutus-,
tilaus- kuin toteutusvaiheessakin tulisi paneutua nykyistä huolellisemmin. Myös suunnitteilla olevien hankkeiden
käytännön toimivuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Tilinpäätöksessä esitetyn mukaan teknisellä toi
mella on mm. liikenneväylien ylläpitoon tulossa ja katkolla isoja hankintoja (katuvalojen elohopealamppujen vaih
taminen, alueurakan kaikki alueet, Ristiinan alueet), joten hankintaosaamista tarvitaan.
Toimintakertomuksessa todetaan, että “Kunnallistekniikan rakenteiden korjausvelka kasvoi”. Mistä syystä korja
usvelka kasvoi ja mikä on sen määrä tällä hetkellä? Keskustan viheralueet ja puistot ovat edellisvuosien tapaan
saaneet erityisesti kesäjakson ajalta kiitosta.
Sisäilmaongelmat niin kouluissa kuin muissakin kaupungin rakennuksissa on nyt tunnustettu, mutta onko niihin
varauduttu riittävästi? Sisäilmaongelmat tulee ottaa vakavasti ja asianmukaisiin toimenpiteisiin tulee ryhtyä
viipymättä varmistamalla samalla riittävä osaaminen ja tietotaito. Tilinpäätöksessä todetaan, että kiinteistöjen
sisäilmaongelmat ovat nousseet ennustamattomasti kunnostusohjelmasta esiin. Miten tämä “menneisyyden en
nustamattomuus” on mahdollista, kun asia on ollut yleisessä tiedossa jo useita vuosia?
Teknisen lautakunnan mukaan ympäristövastuisiin on varauduttu tekemällä varauksia muun muassa pilaantunei
den maiden ja vanhojen kaatopaikkojen kunnostusta varten. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä tehtiin 210.000 euron
varaus Tikkalan entiseen kaatopaikkaan ja Suomenniemelle. Tilinpäätöksen liitetiedoista ilmenee, että kaatopaik
kojen jälkihoitoon on varauduttu 1,2 milj. euron ja muiden alueiden jälkihoitoon 1,9 milj. euron pakollisilla vara
uksilla. Onko ympäristövastusiin varauduttu riittävästi kun huomioidaan mm. asuntomessualueella esille tulleet
ongelmat?
Teknisen lautakunnan määrärahat olivat alkuperäisessä talousarviossa 13,5 milj. euroa ja lisämäärärahat talous
arviomuutoksilla 1 milj. euroa. Lopullinen toteutuma oli 14,8 milj. euroa, joten ylitystä tuli 0,3 milj. euroa. Tulot
ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 0,7 milj. eurolla, mutta jäivät muutetusta talousarviosta 49 tuhatta
eu roa.
16
3.5.2
Maaseutu-ja tielautakunta
Lautakunnan hallinnoima 3-vuotinen Yksityistie toimivaksi -hanke päättyi vuonna 2014. Hankkeen puitteissa jär
jestettiin runsaasti koulutustilaisuuksia, joihin osallistui peräti 730 henkilöä. Hanke oli kaiken kaikkiaan erittäin
onnistunut ja se osoitti, että yksityisteihin ja niiden hallintoon liittyvä tiedontarve oli suuri. Kaupungin avustamat,
hyvin hoidetut yksityistiet ovat osaltaan parantamassa syrjäseuduilla asuvien kuntalaisten elinoloja.
Uusia maaseudun kehittämishankkeita ei talousarviosuunnitelmista poiketen aloitettu, minkä vuoksi niihin varat
tuja määrärahoja jäi käyttämättä. Yksityisteiden perusparannushankkeita sen sijaan toteutui arvioitua enemmän
(tavoite 60/ toteutuma 89), kun liitoskuntien yksityistiekunnat hakivat avustuksia runsaasti.
Toimintakertomuksen mukaan kaupungilla on ollut edelleen ongelmia saada korvaavaa henkilöstöä eläköityvien
lomittajien tilalle, joten asiakkaita ei ole pystytty palvelemaan tarpeen vaatimalla tavalla. Lisäpaineita palvelujen
tarjoamiseen toi Suomenniemen viljelijöiden siirtyminen Mikkelin kaupungin lomituspalveluasiakkaiksi vuoden
2014 alusta. Lomittajapulan takia ostopalveluita jouduttiin lisäämään. Lomituspuolen rekrytointiin olisi löydettävä
uusia tapoja, sillä lomituksen rooli on tärkeä. Valtio maksaa lomitustoiminnan kaikki kulut hallintokuluja lukuun
ottamatta, joten palvelun tuottaminen on kunnalle todella edullista.
Maaseutu- ja tielautakunnan toimintamenot olivat talousarviossa 8,5 milj. euroa ja tilikauden lopullinen toteutu
ma oli 7,9 milj. euroa, joten talousarvio alittui määrärahojen osalta 0,6 milj. euroa. Vastaavasti myös tulot alittui
vat talousarvioon nähden 0,6 milj. eurolla. Menojen ja tulojen alittumista selittää suurimmaksi osaksi edellä to
dettu lomittajien rekrytointiongelma.
3.5.3
Rakennuslautakunta
Rakennusvalvonta suoriutui tehtävistään hyvin henkilöstön pitkäaikaisista poissaoloista huolimatta. Anttolan ja
Haukivuoren osalta rakennusvalvonnan palvelut keskitettiin Mikkelin virastotaloon loppuvuodesta 2014, taustalla
toiminnan tehostaminen ja henkilöstön eläköityminen.
Viranomaistoiminta rakennusvalvonnassa on yksi kaupungin mainekuvan rakentaja. Rakennuslautakunnan viran
omaisroolin on oltava kaikissa tilanteissa läpinäkyvää, koska se valvoo myös kaupunkiorganisaation omia kohtei
ta. Mikkelin kaupungissa oli edelleen vuonna 2014 voimassa kolme eri rakennusjärjestystä: Mikkelin, Ristiinan ja
Suomenniemen. Miten tämä rakennusjärjestysten päällekkäisyys on vaikuttanut käytännön toimintaan ja milloin
Mikkelin kaupungin rakennusjärjestys on tarkoitus saattaa ajan tasalle?
Rakennusvalvonnassa on vuoden 2014 talousarvion mukaisesti otettu käyttöön sähköinen lupaprosessi. Myös
muut talousarviossa asetetut tavoitteet ja toimenpiteet toteutuivat. Rakennuslupien määrä oli ennakoitua suu
rempi, joten tulot ylittyivät.
Rakennuslautakunta toimii Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomaisena laskuttaen viranomaispalvelut Metsä
sairila Oy:ltä toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Mikkelin uudet jätehuoltomääräykset hyväksyttiin alusta
vasti rakennuslautakunnassa 16.12.2014 § 54.
Rakennuslautakunnan toimintamenot olivat talousarviossa vajaat 1 milj. euroa ja tilikauden toteutuma 0,8 milj.
euroa. Tulot toteutuivat 64 tuhatta euroa talousarviota suurempana.
17
3.5.4
Tilakeskus
Taseyksikkänä toimivan tilakeskuksen perustehtävä on huolehtia toimitilojen vuokraamisesta, hankkimisesta ja
myymisestä sekä omistamiseen ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Lisäksi Tilakeskus vastaa kaupunginvaltuuston
hyväksymän tilakeskuksen investointiohjelman mukaisista talonrakennusinvestoinneista.
Tilakeskuksen toimintaa leimasi vuoden 2014 aikana kiinteistöjen sisäilmaongelmat ja niiden korjaaminen lisä
määrärahatarpeineen. Sisäilmakorjauksia tehtiin 9 koulurakennuksessa ja 5 päiväkodissa.
Kiinteistöjen korjausvelka oli tilinpäätöksen mukaan noin 1 % edellisvuotta suurempi ja suuruudeltaan 1 119 eu
roa/asukas. Tilinpäätöksessä käytetyn asukasluvun 54 616 ja laskutoimituksen mukaan korjausvelan määräksi
31.12.2014 saadaan 61,1 milj. euroa, jota lukua ei ole tilinpäätöksessä erikseen ilmoitettu.
Talousa rvioon sisältyneen toi menpiteen “Kulttuuri- ja liikuntatilojen investoinneista ja rahoituksesta huolehtimi
nen; Hänninkentän huoltorakennuksen saneeraus ja laajennus, Naisvuoren uimahallin saneeraus, Urheilupuiston
huoltotilojen saneeraus” toteutumaselvitys puuttui tilinpäätöksestä kokonaan. Muilta osin tilakeskus pääosin to
teutti valtuuston sille talousa rviossa asettamat toiminna Iliset tavoitteet ja toimenpiteet.
Kiinteistöjen vuokrausaste 94 % laski edellisvuodesta 3 prosenttiyksikköä. Liikevaihto 31,2 milj. euroa koostui
pääosin vuokratuotoista, joista ulkoisten vuokrien osuus oli 7,1 milj. euroa ja sisäisten 24,1 milj. euroa.
Tilakeskuksen talous toteutui talousarviota paremmin liikevaihdoltaan ja muilta tuotoiltaan (+0,87 milj. euroa),
mutta liikeylijäämä jäi tavoitteesta 1,1 milj. euroa. Liikeylijäämän alittuminen selittyy kertaluontoisilla poistoilla
1 milj. euroa, jotka tehtiin purettavien ja käytöstä poistettavien kiinteistöjen osalta kirjanpitolain säännösten
edellyttämällä tavalla. Korvausta peruspääomasta maksettiin kaupungille 4,9 milj. euroa (=3,7 % peruspääomasta)
ja tilikauden tulos 1,5 milj. euroa alittui suunnitellusta 1 milj. eurolla. Tilakeskuksen nettoinvestoinnit olivat
10,4 milj. euroa.
3.6 Kaupunkikonserni
Mikkelin kaupunkikonsernin muodostaa Mikkelin kaupunki ja sen määräysvallassa olevat tytäryhteisöt. Kau
punkikonserniin kuului vuonna 2014 yhteensä 18 osakeyhtiötä, 10 kiinteistöosakeyhtiötä ja 6 asunto-osakeyhtiötä.
Osakeyhtiöistä 13:lle oli asetettu valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuoden 2014 talousarviossa. Seuraa
vassa taulukossa on lyhyesti kommentoitu näistä eräiden tavoitteiden toteutumista:
Etelä-Savon Energia Oy
(konserni)
>
>
Etelä-Savon Koulutus Oy
Kiinteistökehitys Naistinki Oy
>
>
>
>
>
>
Mankala-hinnat eivät pysyneet pörssihintojen alapuolella eli tavoitetta ei
saavutettu, sähkön myynnin tulos oli negatiivinen
Kirjanpidollinen tulos oli edellisen vuoden tasolla, osingonjako kaupungille 2,86
milj. euroa
Budjetoituun tulokseen ei päästy epäedullisten sääolosuhteiden vuoksi
Toiminnan sopeuttaminen tila- ja henkilöstökulujen osalta onnistui
Tulos toteutui 1,4 milj. euroa budjetoitua paremmin
Tilojen vuokrausaste pysyi korkeana, Tuma-talo täynnä
Uusia investointeja ei käynnistynyt, Satamalahden alueen hankkeen suunnittelu
jatkui
Yhtiö_teki_positiivisen_tuloksen,_tulos_edellisvuotta_parempi
18
Metsäsairila Oy
Mikalo Oy
Mikkelin Asumisoikeus Oy
Mikkelin Jäähalli Oy
Mikkelin opiskelija-asunnot Oy
Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt
Oy
Mikkelin Ravirata Oy
Miktech Oy
Mikkelin Seudun elinkeinoyhtiö
Miset Oy
YIT Kuntatekniikka Oy
Jätteen hyötykäyttötavoitteet saavutettiin
Jätehuollon perusmaksun käyttöönottoa valmistellaan
> Taloudelliset tavoitteet toteutuivat, tilikauden tulos edellisvuotta parempi
) Käyttöastetavoite hieman ylitettiin (tot. 97,01 % /tavoite 96 %), mutta se oli
yhtiön historia aihaisin.
Korjausvelka saatiin pidettyä kurissa, mutta se kasvoi kuntaliitoksen myötä.
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos oli hyvä.
> Talous toteutui hyvin, asuintalovarausta kasvatettiin 2 milj. eurolla ja
arvonalentumispoistoja kirjattiin 0,5 milj. euroa (Leppälaaksontien 2 taloa).
Tavoitteena ollut lähes 100 %:n käyttöaste on edelleen laskenut, koska suurilla
asunnoilla ei kysyntää.
> Riikolankatu 1:n lämmitysjärjestelmä korjattiin.
> Taloudelliset tavoitteet pääosin saavutettiin.
Isot investoinnit jäähallin osalta on tehty.
Vastikkeita jouduttiin korottamaan kesken tilikauden yhtiöjärjestyksen
edellyttämällä tavalla.
Käyttöastetavoite 94,05 % ylitettiin toteutuman oltua 95,4 %; paljon
ulkomaalaisia opiskelijoita.
Tilikauden rahoitustulos oli positiivinen.
MOAS 5 peruskorjattiin 1,6 milj. eurolla ja MOAS 2 0,7 milj. eurolla, molemmat
rahoitettiin vapaarahoitteisella lainalla.
> Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat, joitain investointeja siirrettiin seuraaville
vuosille vuokralaisen toivomuksesta (Etelä-Savon Koulutus Oy)
Kiinteistöjen vuokrausaste tulee pienenemään vuokralaisen irtisanoessa
vuokrasopimuksiaan laaditun tilastrategian mukaisesti, erityisesti Otavan
koulutilan rakennuskannan vuokraaminen tulee olemaan haasteellista.
> Päätapahtuma toteutettiin suunnitellusti (St Michel).
Rataolosuhteiden vuoksi keskeytyneet T75-ravit maaliskuussa oli iso imagotappio
yhtiölle.
> Tavoiteltua tilinpäätöksen minimitasoa eli 0-tulosta ei saavutettu.
> Yhtiö on toteuttanut omalta osaltaan laadukkaasti kaupungin kärki-hankkeita;
vuosi 2014 oli hankekauden viimeinen vuosi ja koko hanke-kanta päättyi
31. 12.2014.
Budjetoitua nollatulosta ei saavutettu, vaan tappiota tuli 21 tuhatta euroa
> Taloudellista riskiä vuodelle 2015 lisää uuden hankekauden käynnistymis-viiveet
ja Mikkelin Seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n fuusiosta aiheutuvat
kertaluonteiset kustannukset.
> Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin ja yhtiö on toteuttanut omalta
osaltaan laadukkaasti kaupungin kärkihankkeita.
> Uusien yritysten määrätavoitetta ei aivan saavutettu.
Taloudellisissa_tavoitteissa_ei_ollut_poikkeamia.
Liikevaihtotavoite ylittyi 1 milj. eurolla ja muutkin taloudelliset tavoitteet
saavutettiin.
Asiakastyytyväisyysmittau ksen ja työntekijöiden työilmapii ritutkim uksen tulokset
olivat hyviä. Miten nämä tutkimukset toteutettiin?
> Kiinteistöpalveluiden kilpailutus vuonna 2015 ratkaisee tähän toimintoon
aikanaan_kaupungilta_liikkeenluovutuksella_siirtyneen_henkilöstön_työllistymisen.
19
4 TALOUS JA INVESTOINNIT
Mikkelin kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 oli 3,8 milj. euroa ylijäämäinen, kun alkuperäinen talousarvio oli
9 000 euroa ylijäämäinen. Tilivuoden aikana tehtyjen määrärahamuutosten jälkeinen talousarvio oli 8,8 milj. eu
roa alijäämäinen. Tilinpäätöksen 2014 jälkeen kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää 12,4 milj. euroa.
Oleellisimmat erot alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen välillä ovat seuraavat:
Toimintatuottojen ylitys
Toimintakulujen ylitys
+1,2 milj. euroa
-
4,7 milj. euroa
Verotulojen ylitys
+3,7 milj. euroa
Valtionosuuksien alitus
-1,4 milj. euroa
Rahoitustuottojen (netto) ylitys
+5,6 milj. euroa
Poistojen ylitys
-0,7 milj. euroa
YHTEENSÄ EROT
+3,7 milj. euroa
Toimintakuluissa erityisesti sosiaali- ja terveystoimen kulut ylittyivät merkittävästi alkuperäisestä talousarviosta
eli 10,7 milj. euroa, josta Etelä-Savon sairaanhoitopiirin osuus oli 7,2 milj. euroa. Velkaa Mikkelin kaupungilla oli
vuodenvaihteessa 171,6 milj. euroa eli 3 142 euroa asukasta kohden. Vuoden 2014 vuosikate oli 23,5 milj. euroa
ja investoinnit (netto) olivat 17,9 milj. euroa.
4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja talous
Vuodelle 2014 asetettu tärkein taloudellinen tavoite oli velkamäärän kasvun estäminen. Tulosta arvioitaessa pitää
huomioida tilivuoden aikana tapahtuneet poikkeukselliset asiat. Tällaisia ovat muun muassa myyntivoitot ja
-tappiot (= myyntihinnan ja tasearvon erotus) ja muut kertaluonteiset menot ja tulot. Vuoden 2014 tilinpäätäk
sessä kirjattiin kiinteän omaisuuden myyntivoittoja n. 5 milj. euroa. Satunnaisina erinä on pidettävä Ammattikor
keakoulun kiinteistöjä hoitavan kuntayhtymän ylijäämän palautusta 5,1 milj. euroa sekä potilasvahinkovakuutuk
sen lisälaskua 1,5 milj. euroa.
Taseen 31.12.2014 vieraan pääoman muutokset edelliseen tilinpäätökseen verrattuna on koottu seuraavaan tau
lukkoon:
Vieras pääoma (1000€)
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Saadut ennakot
Ostovelat
Muutvelat
Siirtovelat
Yhteensä pitkäaikainen
31.12.2014
31.12.2013
Muutos
83 345
3 269
560
280
3084
1 183
91 720
95 214
3 555
700
560
2946
0
102 975
-11 869
-286
-140
-280
+138
+1183
-11 255
20
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta
Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä lyhytaikainen
YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA
78 469
158
6 384
1298
23 031
3 278
21 639
134 255
225975
67 369
203
3 505
1418
21 522
4 329
22 772
121 118
224093
+11 100
-45
+2879
-120
+1509
-1051
-1133
+13 137
+1882
Taseen sanallisen analysoinnin yhteydessä olisi hyvä olla vertailu lyhytaikaisten saamisten ja lyhytaikaisen vieraan
pääoman välillä, koska se vaikuttaa maksuvalmiuden arviointiin. Kaupungin lyhytaikaiset saamiset olivat tilinpää
töksessä 25,6 milj. euroa ja lyhytaikaiset velat 134,3 milj. euroa. Vastaavasti pitkäaikaisia saamisia oli 1,8 milj. eu
roa ja pitkäaikaisia velkoja 91,7 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset olivat 2,8 milj. euroa.
Kaupungin taseen tunnusluvut ja niiden vertailu kriisikuntakriteereihin
Tunnusluku
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 €
Kertynyt yli-/alijäämä, €/ asukas
Lainakanta 31.12., 1000 €
Lainakanta 31.12., €/asukas
Lainasaamiset, 1000 €
Asukasmäärä
Kassan riittävyys, pv
31.12.2014 31,12.2013
49,64
56,4
12 448
228
171 624
3 142
25 564
54 616
2,37
49,51
57,3
8 664
159
169 845
3 110
27 157
54 614
0,08
Kriisikuntakriteeristön raja-arvo
oltava yli 50
oltava alle 50
alijäämän oltava pienempi kuin 27 300
alijäämän oltava pienempi kuin 500
oltava alle 224 000
oltava alle 4100
Lisäksi kriisikuntakriteerien mukaan vuosikatteen on oltava positiivinen ja tuloveroprosentti saa olla korkeintaan
20,25.
Uudet kriisikuntakriteerit
Uuden kuntalain mukaisia kriisikuntakriteerejä tullaan soveltamaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 tilinpäätös
tä arvioitaessa. On kuitenkin hyödyllistä tarkastella jo vuoden 2014 tilinpäätöstä uusien kriteerien valossa. Uusis
sa kriteereissä pääpaino on siirretty koko kuntakonsernin tunnuslukuihin.
Uudet kriisikunta kriteerit ovat:
1. Peruskunta ei pysty kattamaan taseeseensa kertynyttä alijäämää neljässä vuodessa.
2. Kuntakonsernilla on kertynyttä alijäämää yli 1 000 euroa asukasta kohden viimeisessä tilinpäätöksessä ja sitä
edeltävässä vähintään 500 euroa.
3.
Tai kaikki neljä seuraavista kriteereistä täyttyy:
3.1. Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen.
3.2. Kunnan tuloveroprosentti on +1 prosenttiyksikköä yli kuntien keskiarvon.
21
3.3. Kuntakonsernin lainamäärä ylittää 50 prosentilla maan keskiarvon (5 538 euroa vuonna 2013).
3.4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia.
Seuraavassa tarkastellaan Mikkelin kaupungin ja kaupunkikonsernin tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä uusien
kriteerien valossa.
1. Peruskunnan taseeseen kertynyt yli/alijäämä
Kertynyt ylijäämä on tällä hetkellä 12,4 milj. euroa. Kaupungin menot ovat olleet jo monena vuonna keskimäärin
7 milj. euroa suuremmat kuin tulot. Talousarviot ja taloussuunnitelmat on saatu tasapainoon arvioimalla menoja
alakanttiin ja tuloja yläkanttiin. Tilinpäätökset on saatu positiiviseksi ja taseeseen on saatu kerrytettyä ylijäämää
satunnaisilla erillä, kun on myyty omaisuutta ja tehty rahoitusjärjestelyjä kaupungin määräysvallassa olevien or
ganisaatioiden kanssa. Myös verotulojen maksatuksen aikaistaminen vuonna 2013 paransi tulosta kertaluontoi
sesti.
Taloussuunnittelun avulla jouduttaneen siihen, että taseessa oleva kumuloitunut tulos muuttuu negatiiviseksi
vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Silloin Mikkelillä pitää olla toteuttamiskelpoinen suunnitelma siitä, kuinka kertynyt
alijäämä saadaan positiiviseksi viimeistään vuonna 2021.
2. Kuntakonsernin taseeseen kertynyt yli/alijäämää
Mikkelin konsernin kertynyt ylijäämä on vuoden 2014 lopussa 21,7 milj. euroa. Kriteeristön mukaan alijäämän on
tilikauden lopussa oltava alle 54,6 milj. euroa ja tilikautta edeltävässä tilinpäätöksessä 27,3 milj. euroa. Kuntakon
serniin kuuluu positiivista tulosta tekeviä yksiköitä, joten tämä kriteeri on Mikkelille lievempi kuin kriteeri 1.
3.1. Kuntakonsernin vuosikate
Vuoden 2014 vuosikate on 49,9 milj. euroa (43,9 milj. euroa vuonna 2013). Kuntakonsernin tuottavien yksiköiden
ansioista konsernin vuosikate ei ole vaarassa mennä negatiiviseksi.
3.2. Kunnan tuloveroprosentti on +1 prosenttiyksikköä yli kuntien keskiarvon
Mikkeli veroprosentti on 20,00. Vuoden 2015 tilastojen mukaan veroprosentti on sallituissa rajoissa, jos se on
korkeintaan 20,75.
3.3. Kuntakonsernin lainamäärä ylittää 50 prosentilla maan keskiarvon (5 538 euroa vuonna 2013)
Mikkelin konsernin velka on tällä hetkellä 434,4 milj. euroa (425,9 milj. euroa vuonna 2013.) Hyväksyttävän raja
on Mikkelille 454 milj. euroa. Velkamäärä ylittyy mahdollisesti vuonna 2016.
3.4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia
Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus on 90,7 % (90,4 % vuonna 2013). Se saisi olla korkeintaan 50 %.
Mikkelin kuntakonsernissa kohta 3.1. on turvallisen etäällä kriisirajasta. Sen kuuluessa neljän kriteerin ryhmään,
joista kaikkien on täytyttävä, ei kohdilla 3.2, 3.3 ja 3.4 ole merkitystä kriisikuntaluokituksen kannalta.
22
Mikkelin kannalta kriittisin on kriteeri 1. Se uhkaa painua hyväksyttävän rajan alle jo lähivuosina. Siksi on erittäin
tärkeää, että tulojen ja menojen epätasapaino korjataan pikaisesti oikeilla toiminnallisilla muutoksilla eikä vain
kirjanpidollisilla toimilla.
Konsernin kassan riittävyys oli tilivuoden lopussa 12,7 päivää. Kassassa olevat varat vuoden lopussa ovat huoles
tuttavan vähäiset. Jos maksuliikenteessä tapahtuu yllättäviä vastoinkäymisiä, kaupungin ja koko konsernin kyky
suoriutua velvoitteistaan vaarantuu.
Mikkelin yrityskanta on paljolti mikro- ja pienyrittäjävaltaista. Mikkeliin tulee suhteellisesti paljon metsätuloja,
joista verot maksetaan valtiolle. Kuntien välinen tasausjärjestelmä ei kompensoi kuntien välisiä eroja täysimää
räisesti. Eläkeläisten osuus Mikkelin väestöstä on suuri. Muun muassa näistä syistä johtuen Mikkelin veropohja on
noin kymmenen prosenttia pienempi kuin Suomen kuntien keskiarvo. Etelä-Savon huoltosuhde on Suomen maa
kunnista heikoin. Tämä tuo lisärasitusta sosiaali-ja terveysmenoihin.
Mikkelin on tehtävä kaikki voitava elinkeinoelämän kehittämiseksi. On edistettävä sellaisten työpaikkojen synty
mistä, jotka tuottavat hyödykkeitä ja palveluja, tuovat rahaa Etelä-Savoon ja edistävät alueen taloutta. Hankinto
jen kohdistaminen mahdollisuuksien mukaan oman alueen yrityksille on myös tehokasta elinkeino-politiikkaa.
Uusia työpaikkoja ei kaikista hyvistä ponnisteluista huolimatta synny nopeasti. Talouden korjaamiseksi tarvitaan
myös muita keinoja.
Säästöjä tulee tehdä kaikin tavoin kunhan peruspalvelujen määrää tai laatua ei heikennetä. Liian raju menojen
supistaminen voi johtaa kurjistumiskierteeseen. Suuri osa palvelumaksuista on säädelty valtiovallan taholta. Va
paasti hinnoiteltavien palvelujen taksojen korottaminen saattaa vähentää kyseisten palvelujen käyttöä eikä siten
lisää kaupungin tuloja. Valtuusto on hyväksynyt periaatepäätöksen, jonka mukaan veroprosenttia ei koroteta tällä
valtuustokaudella.
Talousarviota laadittaessa määrärahoja ei saa tietoisesti alimitoittaa eikä tuloarvioita ylimitoittaa. Kun talous
arviovuoden aikana joudutaan myöntämään lisämäärärahoja tai jälkeenpäin hyväksymään määrärahaylityksiä ja
tuloarvioalituksia, talousarvion tasapainottamismahdollisuudet ovat hyvin vähäiset. Tällainen menettely on huo
maamaton velanlisäysautomaatti, joka viivästyttää kaupungin talouden tasapainottamista eli valtuuston hyväk
symän tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutumista.
Lautakunta kiinnittää huomiota erityisesti erikoissairaanhoidon menojen vuodesta toiseen jatkuviin talousarvion
ylityksiin. Talousarvioita laadittaessa oletetaan aina, että perus- ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen ja muukin
toiminnan tehostaminen vähentää kustannuksia. Kuitenkaan laajaa yhdistämistä ei ole vielä tehty ja yhdistämisen
jälkeenkin menee useita vuosia, ennen kuin yhdistämishyödyt tulevat näkyviin. Yhdistäminen voi päinvastoin
aluksi jopa lisätä kustannuksia. Samanaikainen vanhusten osuuden kasvaminen lisää hoitotarvetta, joten yhdisty
mishyöty tulee näkymään pikemminkin kustannusten nousun hidastumisena kuin kustannusten alenemisena.
Konserniyhtiöille ei tulisi asettaa suurempia osingonjako-odotuksia kuin mitä yhtiö voi oman toimintansa kehittä
mismahdollisuuksia riskeeraamatta jakaa.
lnvestointibudjettiin tulisi laittaa myös sellaiset investoinnit, jotka tiedetään välttämättömiksi, mutta joille ei vielä
ole tehty tarkkaa kustannusarviota. Arviosummakin on parempi kuin ei mitään summaa.
Tulevan uuden jätevedenpuhdistamon investointi on pidetty erillään kaupungin muusta taloudesta. Tätä on pe
rusteltu vesihuoltolain säännösten ja liikelaitoksen itsenäisen aseman perusteella. Vesilaitos korotti jo muutama
23
vuosi sitten taksojaan perustellen korotusta tulevaan puhdistamoinvestointiin varautumisella. On annettu ym
märtää, että lähes puolet investoinnin arvosta eli lähes 20 milj. euroa kootaan jo etukäteen.
Vuoden 2014 tilinpäätökseen on kirjoitettu “Vesiliikelaitoksen jätevesipuhdistamon investointi oli suunniteltu ka
tettavaksi vedenmyyntituloilla, mutta riittävää puskuria ei ole onnistuttu kokoamaan.” Tämä antaa asiasta liian
hyvän kuvan. Todellisuudessa minkäänlaista puskuria ei ole käytännössä olemassa. Vesiliikelaitoksen taseessa
oleva kertynyt ylijäämä on jouduttu käyttämään muihin korjaus-ja uusinvestointeihin. Uusi jätevedenpuhdistamo
joudutaan rahoittamaan kokonaisuudessaan vieraalla pääomalla. Pitävätkö aikaisemmin tehdyt laskelmat tulora
hoituksen riittävyydestä edelleen paikkansa?
Investointien jakamiselle tasaisesti taloussuunnittelukaudelle ei ole nykyisen korkotason vallitessa perustelua.
Esimerkiksi koulukiinteistöjen saneerausta voitaisiin suorittaa reippaammin silloin, kun yksityinen rakentaminen
on vähäisempää.
Tarkastuslautakunta esitti vuoden 2013 arviointikertomuksessa toiveen, että kiinteistöjen arvioitu korjausvelka ja
sen muutos tilikauden aikana ilmoitettaisiin tilinpäätöksessä erikseen, koska kyseessä on kaupungin kannalta
merkittävästä taloudellisesta riskistä. Vuoden 2014 tilinpäätöksestä löytyy hyvin niukasti tietoa korjausvelasta.
Tilakeskus on ilmoittanut kiinteistöjen korjausvelan olevan 1 119 euroa/asukas missä on nousua 1 % edelliseen
vuoteen. Tässä on mukana ilmeisesti vain Tilakeskuksen hallinnoimat rakennukset. Kunnallistekniikan korjausve
lan määrästä ei ole edes summittaista arviota.
Korjausvelkaa ei ole käsitelty tasekirjan sivulla 23 olevassa osassa “Riskien arviointi ja niihin varautuminen”. Mis
sään ei ole myöskään tehty korjausvelkoihin liittyviä varauksia. Varausten kokonaismäärä on vain noin 3 milj. eu
roa, josta osa on tehty vanhojen kaatopaikkojen jälkitöitä varten. Homerakennuksiin liittyy merkittävä korjausvel
ka, joka olisi syytä käsitellä erikseen.
4.2 Investoinnit
Vuoden 2014 investoinnit (netto) olivat 17,9 milj. euroa. Tilikauden poistot olivat 19,8 milj. euroa ja vuosikate
23,5 milj. euroa, joten kaupungin tulorahoitus oli tältä osin “matemaattisesti” riittävä (+3,7 milj. euroa). Tulora
hoituksen todellinen riittävyys kuitenkin hupenee, kun huomioidaan aiemmin kohdassa 4.1 sivulla 20 mainitut
tilikauden aikaiset ns. poikkeukselliset erät yhteensä nettovaikutukseltaan 3,6 milj. euroa. Alkuperäisessä talous
arviossa nettoinvestoinnit olivat 16 milj. euroa.
Bruttoinvestointien määrä toteutui 25,9 milj. eurona ja tuloja niihin saatiin 8 milj. euroa (avustukset, myynnit).
Kuntaliitosopimuksen mukaisia investointeja tehtiin entisten Ristiinan ja Suomenniemen kuntien alueella noin
2,6 milj. eurolla.
Investoinnit (netto) yhteensä 17,9 milj. euroa jakautuivat seuraavasti:
-
-
-
-
Mikkelin kaupunki
2,2 milj.
Mikkelin Vesiliikelaitos
4,4 milj.
Etelä-Savon pelastuslaitos 0,9 milj.
Tilakeskus
10,4 milj.
euroa
euroa
euroa
euroa
Kaupungin suurimpia investointeja olivat katuinvestoinnit 1,4 milj. euroa, osakelisäykset 1,4 milj. euroa, Valtatie
5:n rakentaminen 1 milj. euroa, talouden toimintaohjausjärjestelmä KuntaERP:n hankinta 0,9 milj. euroa sekä ko
24
ne- ja kalustohankinnat 0,8 milj. euroa. Myyntivoittojen osuus investointien tuloista oli 5 milj. euroa (mm. asuntoosakkeet 3,6 milj. euroa ja maaomaisuuden myyntivoitot 1,2 milj. euroa).
Vesiliikelaitoksen investoinneista 2,3 milj. euroa kohdistui verkostorakentamiseen ja 2,1 milj. euroa laitosinves
tointeihin. Laitosinvestoinneissa Hanhikankaan vesilaitoksen saneeraukseen ja laajennukseen käytettiin rahaa
vuonna 2014 yhteensä 1,4 milj. euroa (3,6 milj. euroa vuonna 2013) ja kohteen rakentaminen jatkuu.
Pelastuslaitoksen investoinnit yhteensä 1,4 milj. euroa olivat kalustohankintoja (palo- ja tarkastusautot, ambu
lanssit, testilaite, hälytysjärjestelmä). Avustuksia investointeihin saatiin 0,1 milj. euroa ja luovutustuloja 0,4 milj.
euroa. Vuoden 2014 talousarvion investointiosaan oli tuloina sisällytetty virheellisesti myös pelastuslaitoksen
käyttötalousosan tuloja (sama virhe oli myös vuoden 2013 talousarviossa). Tämä päällekkäisyys näkyy tilin
päätöksessä investointiosan toteutumisvertailun isona 0,7 milj. euron tulojen alituksena, jonka valtuusto on hy
väksynyt tilikauden päättymisen jälkeen. Sama virhe toistunee edelleen myös vuoden 2015 talousarviossa, joten
asia tulee tarvittaessa korjata ja viedä valtuuston käsittelyyn talousarviomuutoksena tilikauden aikana.
Tilakeskuksen vuoden 2014 nettoinvestoinneista (yhteensä 10,3 milj. euroa) kohdistui uudisrakentamiseen
1,8 milj. euroa ja peruskorjauksiin 8,5 milj. euroa. Valtionavustuksia näihin hankkeisiin saatiin vajaat 0,4 milj. eu
roa ja käyttöomaisuutta myytiin 26 tuhannella eurolla. Suurimmat rakentamiskohteet olivat Haukivuoren yhte
näiskoulu 4 milj. euroa, Anttolan yhtenäiskoulu 1,3 milj. euroa, Taitolan tilamuutokset 1 milj. euroa, Päämajakou
lu 1 milj. euroa, Ristiinan Vaarinsaari 0,7 milj. euroa, Ristiinan terveyskeskus 0,5 milj. euroa ja Ristiinan koulukes
kus 0,4 milj. euroa.
Lisääntyneistä sisäilmaongelmista johtuen kunnossapitomäärärahoja ja myös investointimäärärahoja jouduttiin
kohdentamaan poikkeavan paljon sisäilmaongelmakorjauksiin. Sisäilmakorjauksia tehtiin 9 koulurakennuksessa ja
5 päiväkodissa.
Investointien kohdalla tarkastuslautakunta peräänkuuluttaa edelleen niiden parempaa suunnitelmallisuutta ja
kaupungin kiinteistöihin liittyvän suuren korjausvelan huomioimista uusista hankkeista päätettäessä. Rakennus
ten korjausvelkaa on kertynyt tähän mennessä jo noin 61 milj. euroa. Myös rakennusaikaiseen valvontaan tulee
kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta hyvän rakennustavan vaatimuksista voidaan kaikilta osin varmistua.
4.3 Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma
Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 21.1.2013 § 16. Oh
jelmassa on kuvattu toimialoittain vuosien 2013—2016 toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi sekä arvi
oitu näiden toimenpiteiden tuloja lisäävät ja menoja vähentävät taloudelliset vaikutukset. Kokonaisuutena
ohjelmassa päästiin noin 2 milj. euron tulojen lisäämiseen ja noin 7 milj. euron menojen vähentämiseen eli
siis yhteensä 9 milj. euron positiiviseen taloudelliseen vaikutukseen.
Suunnittelukauden suurimmat taloudelliset odotukset on kohdistettu perusopetukseen ja varhaiskasvatuk
seen 2,5 milj. euroa sekä sosiaali- ja terveystoimeen 1,8 milj. euroa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaan
hoidon toiminnallisen ja rakenteellisen integraation arvioitu vaikutus 4,8 milj. euroa on kohdistettu vuosille
2017—2020. Ohjelman tavoitteena on myös velkamäärän hallitseminen ja sen absoluuttinen pienentäminen
4,5 milj. eurolla suunnittelukaudella.
Vuoden 2014 aikana kaupunginvaltuustolle esitetyt lisämäärärahatarpeet ja maaliskuussa 2015 valtuustolla
jälkikäteen hyväksytetyt vuoden 2014 huomattavat käyttötalous- ja investointiosan määrärahaylitykset ja
25
tuloarvioalitukset kertovat, että ohjelma ei ole toteutunut vuoden 2014 osalta. Tilinpäätöksessä on annettu
toimialoittain selvityksiä tasapainottamistoimenpiteiden toteutumisesta.
Erityisen huolestuttavaa on, että sosiaali- ja terveystoimi ei ole kyennyt hillitsemään kulukehitystään ja se
myös ylitti vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion noin 10,7 milj. eurolla. Onko tasapainottamisohjelma tältä
osin realistinen? Toimintakulujen kasvu edellisestä tilinpäätöksestä paljastaa, että palveluprosessien tuotta
vuudessa ei ole kokonaisuutena onnistuttu tai palvelutarve on kasvanut yli ennusteen. Muiden toimialojen
osalta toimenpiteitä on saatu aikaan, mutta ohjelman toteuttamisaikataulussa ei ole kaikilta osin pysytty.
Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa päivitettiin loppuvuodesta 2014 vuosien 2015—2016
osalta ja valtuusto hyväksyi nämä päivitykset kokouksessaan 19.1.2015 § 8. Ohjelman keskeinen periaate
“Kaupunki jatkaa kasvustrategiaa, mutta hillitsee ja priorisoi investointeja siten, että absoluuttinen velkamäärä ei kasva. Palvelutuotannosta haetaan säästöjä siten, että peruspalvelutasosta pidetään huolta” edel
lyttää kaupungilta aitoja rakenteellisia muutoksia ja tulopohjan realistista kasvattamista.
5 MUUT HAVAINNOT
5.1
Ympäristötilinpäätös
Mikkelin kaupungin tilinpäätökseen on sisällytetty ympäristötilinpäätös, joka on laadittu noudattaen Kirjanpi
tolautakunnan kuntajaoston vuonna 2009 asiasta antamaa yleisohjetta.
Ympäristön hyvinvointi on yksi Mikkelin kolmesta strategian tukijalasta. Se on Mikkelille tärkeä. Kunnan alueella
on paljon peltoja, metsiä ja vesistöjä. Matkailu ja mökkeily ovat merkittäviä taloudellisia tekijöitä. Ympäristön ja
luonnon vaaliminen on tärkeää nykyisten ja tulevien asukkaiden terveyden ja viihtyvyyden kannalta. Tarkastuslautakunta toteaa tyydytyksellä, että kaupunki on huomioinut ympäristöasiat kiitettävästi. Vuoden 2014 aikana
laadittiin yksityiskohtainen ympäristön hyvinvointiohjelma. jossa kuvataan kaupunkistrategiaan valituille ympäris
tön hyvinvoinnin vaikuttavuusindikaattoreille toimenpiteet, vastuutahot ja resurssit.
Monet kaupungin tulevaisuuden kehittämishankkeista ovat kytköksissä ympäristöasioiden kanssa. Satamalahden
alueen arkkitehtikilpailun tuloksena syntynyt kehitysvisio nojaa vesistön maisema-arvojen hyödyntämiseen. Vuo
den 2017 asuntomessualue sijaitsee Saimaan rannalla ja sen läheisyydessä. Messualueella olevat ympäristöriskit
on kartoitettu ja niitä eliminoidaan muun muassa maa-aineksen puhdistamisella.
Mikkelin keskustaajama on rakennettu suurelta osin pohjavesialueen päälle. Pohjaveden pilaantuminen olisi suuri
ympäristökatastrofi. Kaupunki suhtautuu kriittisesti maalämpöporakaivojen rakentamiseen pohjavesialueelle.
Pursialan alueen pohjavettä suojellaan riskipitoisen veden poispumppaamisella. Tällä on estetty vaarallisten ai
neiden joutuminen juomaveteen.
Paikallisia likaantuneita alueita on mm. Suomenniemellä Kaurian alueella ja Tikkalan vanhalla kaatopaikalla. Kun
nostustoimenpiteet ovat työn alla.
Uusi jäteveden puhdistamo ja viemäriverkoston laajennukset tulevat olemaan Mikkeli lähivuosien suurhankkeita.
Puhdistamon rahoittamisen vaihtoehtoja tutkitaan parhaillaan.
Kaupunki on ollut mukana monissa ympäristönsuojelua tukevissa hankkeissa vuoden 2014 aikana. Kaupunki on
osallistunut jätevesineuvojan palkkaukseen. Neuvojan pääasiallisena tehtävänä on ollut opastaa kuntalaisille oi
keanlaista kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä haja-asutusalueilla.
26
Kaupunki oli mukana Puulan länsiosan kuormitustekijöiden selvityshankkeessa, joka päättyi keväällä 2014. Mikkeli
tuki vuonna 2014 Eväitä elämään lähiluonnosta hanketta, jonka tavoitteena oli edistää ympäristökasvatusta
Mikkelissä ja lähiympäristössä.
—
Vuonna 2014 Mikkelissä valmistettiin ohje ympäristövaikutusten arvioimiseksi hankintojen yhteydessä. Kaupunki
on järjestänyt ja osallistunut erilaisiin ympäristönsuojelua edistäviin tapahtumiin ja tempauksiin. Kaupunki oli
mukana maailmanlaajuisessa Earth Hour —tapahtumassa 2014 ja järjesti kuntalaisilleja yhteisöille suunnatun
Mikkeli siistiksi kampanjan, jonka aikana kerättiin joukolla roskia eri puolilta kaupunkia. Lisäksi kaupunki palkka
si kesällä 2014 yhden kuukauden ajaksi joukon koululaisia (ns. iskuryhmä) ympäristön siistimistöihin. Kuukauden
aikana koululaiset siivosivat mm. roskaantuneita alueita. Ympäristöpalveluiden ylläpitämä Urpolan luontokeskus
oli avoinna yleisölle neljä kuukautta kesällä 2014.
—
Mikkelin kokonaan omistama energiayhtiä Etelä-Savon Energia Oy (ESE) ei lähtenyt mukaan suunniteltuun uuteen
Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Sen sijaan ESE muutti toisen Pursialan kattilalaitoksen sellaiseksi, että
siinä voidaan käyttää polttoai neena puuta sataprosenttisesti.
Ympäristömenot vuonna 2014 olivat 7,8 milj. euroa. Tulot olivat 5,8 milj. euroa koostuen lähes yksinomaan jäte
vesima ksu ista.
5.2 Henkilöstöraportti
Mikkelin kaupungin henkilöstöpalvelut on laatinut toisena perättäisenä vuonna Kuntatyönantajien (KT) Hen
kilöstövoimavarojen arviointi-raporttipohjan kanssa yhtenevän henkilöstöraportin. Henkilöstöraportin 2014
lähteenä on käytetty pitkälti henkilöstöhallinta- ja talousjärjestelmistä saatavia tietoja.
Henkilöstöraportista nousee esille muutamia seikkoja, jotka herättävät lisäpohdittavaa. Ensinnäkin raportissa
todetaan henkilöstökulujen alittaneen vuoden 2014 talousarvion 5,1 milj. eurolla. Näin suuri talousarvio
poikkeama herättää hieman ihmetystä, kun talousarvioita 2014 laadittaessa oli jo ennakoitavissa tulevia elä
köitymisiä sekä ensihoitajien siirtyminen sairaanhoitopiirin palvelukseen vuoden 2014 alusta. Raportissa to
detaan, että määräaikaisten työntekijöiden määrä on selkeästi laskussa ja sijaiskäytäntöjä on kiristetty. On
selvää, että esimerkiksi sijaisten käyttökielto vaikeuttaa eri tavalla eri toimialojen toimintaa. Mitä käytännön
ongelmia sijaisuuskiellon toteuttamisessa on tullut esille ja ovatko tulkinnat kiellon soveltamisen osalta yh
teneväisetja tasapuoliset koko organisaatiossa?
Henkilöstöraportissa viitataan kaupungin voimassa olevan henkilöstöstrategian mukaisesti toteutettuihin
henkilöstön työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen ja työoloihin vaikuttaviin toimenpiteisiin. Raportissa todetaan,
että tehdyillä toimenpiteillä voidaan osoittaa olleen myönteisiä vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin.
-
Miten henkilöstön työhyvinvointia on vuoden 2014 aikana käytännössä mitattu ja miten laajalla foorumilla
työhyvinvointiin liittyviä tuloksia organisaatiossa yleensäkin puretaan auki? Tarkastuslautakunta haluaisi
myös selvityksen siitä, että miten ja missä on määritelty Mikkelin kaupungin henkilöstöpolitiikka, johon henki
löstöstrategiassa viitataan.
Vuoden 2014 aikana kaupungissa panostettiin esimiesten kouluttamiseen. Yhtenä keskeisenä tavoitteena
tässä nähtiin mm. “verkostoissa toimiminen, älykäs organisaatio ja tiedolla johtaminen”. Miten esimieskoulu
tus on käytännössä vastannut näiden tavoitteiden saavuttamiseen ja miten kouluttaminen on näkynyt arjen
johtamisessa? Jatkuvat organisaatiomuutokset sekä muutokset käytännön työssä ja työmenetelmissä aiheut
27
tavat henkilöstössä jaksamisongelmia, työuupumusta ja myös epäselvyyttä työtehtävien sisällöistä. Tämän
vuoksi tiedolla johtamisen ohessa pitäisi korostaa entistä enemmän myös tunneälyllä johtamista. Yleiset tut
kimustulokset kertovat, että suorituskyvyn näkökulmasta tunteet ovat kovaakin kovempia asioita henkilös
töpolitiikan toteuttamiseen.
Henkilöstöraportin mukaan sairauspoissaolojen määrä vaikuttaa olevan laskusuunnassa, mikä on todella hyvä
asia. Eläkepoistuma näyttää vakiintuneen edellisten vuosien tasolle ollen noin 130.
Henkilöstöraportti on tiivis ja monipuolinen kooste henkilöstöasioista ja se antaa hyvän poikkileikkauskuvan
henkilöstöstä kaupungin voimavarana. Tarkastuslautakunta toivoo, että raporttia hyödynnetään kaupungin
johtamisessa kaikilla toimialoilla. Yhdeksi isoksi haasteeksi nousee henkilöstöresurssien riittävä ja tasavertai
nen turvaaminen kasvavien säästöpaineiden alla. Yleinen suuntaus näyttää olevan, että esimerkiksi eläköity
vien tilalle ei oteta uusia työntekijöitä, vaan tehtävät jaetaan organisaatiossa uudestaan. Tämä vaatii osaavaa
ja ennakoivaa muutosjohtamista ja ns. hiljaisen tiedon siirtymisen varmistamista.
5.3 Sisäinen valvonta, konsernivalvonta ja riskienhallinta
Mikkelin kaupungin tilinpäätöksessä sivulla 31 esitetty yhteenveto kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä
on edellisvuoden tapaan sisällöltään varsin suppea. Samoin melko lyhyt on selonteko konsernivalvonnan järjes
tämisestä tasekirjan sivulla 48. Tässä kohdassa todetaan hieman harhaanjohtavasti, että konserniohje olisi päivi
tetty vuoden 2014 aikana. Tosiasiallisesti sen päivitys on edelleen kesken, koska uutta konserniohjetta ei ole vie
läkään hyväksytty. Konsernivalvonnan järjestämisen kohdalla ei ole lainkaan mainintaa konsernitarkastajasta,
vaikka hänen toimenkuvaan kuuluu mm. kaupunkikonserniin kuuluville yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteu
tumisen arviointi sekä niiden hallinnon ja talouden kehityksen seuraaminen ja analysointi.
Selvitys riskienhallinnasta on esitetty tasekirjan sivulla 23. Riskienhallinnan kohdalla puutteena on todettu, että
riskienhallinta-analyysiin ei ole yhtenäistä järjestelmää. Korjausveloista ei ole tässä yhteydessä mitään mainintaa.
Edellä todettujen selvitysten lisäksi tilinpäätökseen on sisällytetty myös kaikkien toimialojen, liikelaitosten ja ta
seyksiköiden omat selvitykset niiden sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selvitykset vaikuttavat hieman kategori
silta ja esityksistä saa yleiskuvan, että kaikilla toimialoilla sisäinen valvonta toimisi eikä korjaavia toimenpiteitä tai
erillisiä kehitystoimenpiteitä tarvittaisi. Mikkelin Vesilaitoksen kohdalla on yhtenä asiana todettu, että
“...hankinnatja sopimushallinta on vastuutettu. Vesilaitoksen johdon tiedossa ei ole sopimuksista aihe utuvia ne
gatiivia seuraamuksia.” Tästä herää kysymys, että onko Vesilaitoksen hankinnat ja niiden kilpailutukset hoidettu
asianmukaisesti, kun hankintoja ei ole vastuuttamisen lisäksi mitenkään muuten kommentoitu.
Kaupungin yhteenvedosta saa kuvan, että sisäiseen valvontaan yhtenä tärkeänä osana kuuluvaa sisäistä tarkas
tusta ei olisi vuoden 2014 aikana tehty lainkaan. Selvityksessä kerrotaan, että 1.4.2014 aloittanut konsernitarkas
taja on keskittynyt vuoden 2014 aikana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä sisäisen tarkastuksen käytänteiden luontiin. Tarkastuslautakunta odottaa selvitystä sisäisen tarkastuksen suunnitelmallisuudesta ja tarkastuk
sen käytännön toteutuksesta.
Kaupunginhallitus toteaa sisäisen valvonnan selonteossaan, että sisäisessä valvonnassa ja toiminnassa ei ole poik
keamia tai huomauttamista. Tarkastuslautakunta kyseenalaistaa jo toistamiseen tämän toteamuksen ainakin
talouden suunnittelun, realistisuuden ja seurannan sekä talousarvion sitovuuden noudattamisen osalta. Näin sen
vuoksi, että tilikauden loppupuolella valtuustolle esitettiin hyväksyttäväksi isoja talousarviomuutoksia ja vielä tillkauden päättymisen jälkeen valtuustolla hyväksytettiin merkittäviä määrärahaylityksiä ja tuloarvioalituksia.
28
MU<[EUN KAUPUNGiN ARV
T
E
1
RTOMUS 2014
Kaupungin hallintosäännössä todetaan talousa rviomuutosten osalta seuraavaa: “Talousarvioon tehtävät muutok
set on esiteltävä valtuustolle talousarviovuocien aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voi
daan käsitellä vain poikkeustapauksissci. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta
ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnalli
sun tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesit9ksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.” Lautakuntien ja muiden taloudesta vastaavien tulee
seurata talouttaan tarkasti koko tilivuoden ajan ja esittää välttämättömät määrärahojen ylitykset ja tuloarvioiden
alitukset valtuustolle hyvissä ajoin, pääsääntöisesti jo ennen niiden toteutumista. Talousarviomuutoksia tehtäessä
tulee hallintosäännön määräysten mukaisesti huomioida myös niiden vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin.
Kaupungin sisäisessä valvonnassa, konsernivalvonnassa ja riskienhallinnassa on tarkastuslautakunnan näkemyk
sen mukaan edelleen paljon kehitettävää. Konserniohjeen päivitys on edelleen kesken, koska sitä ei alun perin
valmisteluvaiheessa käyty läpi yhdessä konserniyhtiöiden kanssa. Tilikauden aikana päivitettiin sisäisen valvonnan
ja riskienhallinnan ohje ja se koskee nykymuodossaan koko kaupunkikonsernia. Käytiinkö tätä ohjetta läpi kon
serniyhtiöiden kanssa valmisteluvaiheessa lainkaan ja miten sen toimivuutta nyt käytännössä valvotaan?
Tarkastuslautakunta toivoo, että uusi kaupunginjohtaja ottaa sisäiseen valvontaan, konsernivalvontaa n ja riskien
hallintaan liittyvät asiat kaupungin nykyistä toimintatapaa olennaisesti napakammin haltuunsa.
29
Mikkelissä 27.5.2015
inen
Varapuheenjohtaja
/isma>
Puheenjohtaja
Alanen
Tanja Kln
Erkki Rantalainen
Minna Kurvinen
z
7
Tea-Tuulia Roo
Tiina Elkharam
Leevi Piispa
Leena Teittinen
Kaupunginhallitus 8.6.2015 Liite 1 § 207
TP2014 tekniset korjaukset:
1) Lisätty s. 9 organisaatiokaavion kohtaan Liikelaitosten johtokunnat ”Etelä- Savon työterveys
liikelaitos”.
2) Muutettu s. 10 kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ”Olkkonen Kirsi,
yritysmyyntipäällikkö, agrologi” -> ”Olkkonen Kirsi, toiminnanjohtaja, agrologi”.
3) Muutettu s. 19/ 1. kappale/ 4. rivi ”… johon siirtyi myös Kelan, Maistraatin ja poliisilaitoksen
palveluita.” -> ”… johon siirtyi myös Kelan, Maistraatin, verohallinnon ja poliisin
palveluita.”
4) Muutettu s. 20/ 11. kappale/ 5. rivi ”Asia on korkeimmassa hallinto-oikeudessa
edelleen kesken.” -> ”Asia on Helsingin Hovioikeudessa edelleen kesken.”
5) Muutettu s. 54 kohtaan ”Konsernin tunnusluvut” vuoden 2013 vertailutieto ”Suhteellinen
velkaantuneisuus 61,2% -> 90,4%. Vertailutietoa Tuotot on jouduttu korjaamaan vuoden
2013 osalta, summa on ollut tuolloin virheellinen.
6) Muutettu s. 55 ”kirjataan tulona Mikkelin kaupungin poisto ero 165,68 euroa.” -> ”kirjataan
tulona Mikkelin kaupungin poistoero 165,68 euroa.”
7) Muutettu s. 64 sarakkeen ”Tavoite 2017” kohtaan ”6)Teatterin kävijämäärät” 55 000 ->
58 000
8) Muutettu s. 82/ 12. kappale/ 2. ja 3. rivi ”Vuonna 2013 konsernin suhteellinen
velkaantuneisuus oli 61,2 %.” -> ”Vuonna 2013 konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli
90,4%.” Vertailutietoa Tuotot on jouduttu korjaamaan vuoden 2013 osalta, summa on ollut
tuolloin virheellinen.
9) Muutettu s. 183/ Liitetieto 9 ”Verotulojen erittely”.
Liitetieto 9
Verotulojen erittely
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Verotulot yhteensä
2014
167 616 929,84
17 975 198,50
10 697 340,44
196 289 468,78
->
Liitetieto 9
Verotulojen erittely
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Verotulot yhteensä
2014
167 616 929,84
10 697 340,44
17 975 198,50
196 289 468,78
10) Muutettu Etelä- Savon pelastuslaitoksen talousarvion toteumavertailu s. 242
”Henkilöstösivukulut” sarakkeen ”Poikkeama osalta
alkuperäinen:
korjattu:
Talousarvion toteutuminen
Alkuperäinen
talousarvio
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Poistoeron vähennys
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
20 440 000
156 500
-2 807 800
-1 256 800
-1 551 000
-14 980 500
-12 005 000
-2 975 500
-2 388 400
-587 100
-885 500
-1 922 700
0
0
0
0
0
0
0
0
Talousarviomuutokset
-1 894 800
131 300
30 100
101 200
1 555 300
1 281 300
274 000
223 900
50 100
136 500
-71 700
-71 700
-71 700
-71 700
Talousarvio
muutosten
jälkeen
18 545 200
156 500
-2 676 500
-1 226 700
-1 449 800
-13 425 200
-10 723 700
-2 701 500
-2 164 500
-537 000
-885 500
-1 786 200
-71 700
0
0
0
-71 700
-71 700
0
-71 700
Toteutuma
16 669 010
187 137
-2 696 381
-1 192 714
-1 503 667
-11 435 159
-9 117 362
-2 317 797
-1 902 578
-415 219
-797 064
-1 904 259
23 283
3 262
4 245
-983
26 545
-26 545
0
Poikkeama
-1 876 190
30 637
-19 881
33 986
-53 867
1 990 041
1 606 338
383 703
261 922
121 781
88 436
-118 059
94 983
3 262
4 245
-983
98 245
71 700
-26 545
71 700
11) Muutettu Etelä- Savon pelastuslaitoksen tuloslaskelma s. 243 ”Liikevaihto” ja
”Liiketoiminnan muut tuotot” osalta.
alkuperäinen:
Etelä-Savon pelastuslaitoksen tuloslaskelma 2014
Ostot ja myynnit kaupungilta mukana
1.1.-31.12.2014
Liikevaihto
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Poistot ja arvonalentumiset
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (-)
1.1.-31.12.2013
16 597 112,09
259 034,56
-1 192 714,17
-1 503 666,93
-2 696 381,10
-9 117 362,47
-1 902 578,33
-415 218,65
19 568 769,98
200 291,25
-1 362 206,57
-1 475 297,42
-11 545 298,97
-11 435 159,45
-2 069 394,79
-493 976,16
-797 063,65
-1 904 259,41
23 283,04
3 266,94
997,41
-19,50
-982,50
-2 837 503,99
3 262,35
26 545,39
26 545,39
-26 545,39
0,00
-14 108 669,92
-874 703,16
-1 792 398,72
155 785,44
3 350,57
0,00
0,00
-679,08
2 671,49
158 456,93
158 456,93
-158 456,93
0,00
korjattu:
Etelä-Savon pelastuslaitoksen tuloslaskelma 2014
Ostot ja myynnit kaupungilta mukana
1.1.-31.12.2014
Liikevaihto
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Poistot ja arvonalentumiset
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (-)
1.1.-31.12.2013
16 669 009,86
187 136,79
-1 192 714,17
-1 503 666,93
-2 696 381,10
-9 117 362,47
-1 902 578,33
-415 218,65
19 568 769,98
200 291,25
-1 362 206,57
-1 475 297,42
-11 545 298,97
-11 435 159,45
-2 069 394,79
-493 976,16
-797 063,65
-1 904 259,41
23 283,04
3 266,94
997,41
-19,50
-982,50
-2 837 503,99
3 262,35
26 545,39
26 545,39
-26 545,39
0,00
-14 108 669,92
-874 703,16
-1 792 398,72
155 785,44
3 350,57
0,00
0,00
-679,08
2 671,49
158 456,93
158 456,93
-158 456,93
0,00
—t
pwc
Tilintarkastuskertomus
Mikkelin kaupunginvaltunstolle
Olemme tarkastaneet Mikkelin kaupungin mukaan lukien kaupungin liikelaitosten, EteläSavon Työterveys Liikelaitos, Mikkelin Vesiliikelaitos ja Otavan Opiston Liikelaitos, hallin
non, kirjanpidonja tilinpäätöksen sekä liikelaitosten erillistilinpäätökset tilikaudelta 1.1.—
31.12.2014. Mikkelin kaupungin tilinpäätös sisältää kaupungin taseen, tuloslaskelman, rahoi
tuslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakerto
muksen. Lisäksi tiinpäätökseen kuuluva konsernitilinpäätös sisältää konsernitaseen, kon
sernituloslaskelman, konsernin rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot. Tilinpäätökseen on
sisällytetty myös liikelaitosten erillistilinpäätökset täydellisinä. Liikelaitosten erillistilinpää
tökset sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talous
arvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen.
Kaupunginhallitus ja muut tilivelvolliset ovat vastuussa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta tilikaudella. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat kuntakonsernin oh
jauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus ja vt. kaupunginjohtaja
vastaavat tiinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot
kaupungin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilinpäätöksen laatimista koske
vien säännösten ja määräysten mukaisesti. Kaupunginhallitus ja vt. kaupunginjohtaja ovat
toimintakertomuksessa tehneet selkoa kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan se
kä konsernivalvonnan järjestämisestä. Liikelaitoksen johtokunta johtaa ja valvoo liikelaitok
sen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvon
nan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunta vastaa liikelaitoksen erillistiinpäätöksen
laatimisesta ja siitä, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoksen toiminnan tuloksesta
ja taloudellisesta asemasta.
Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidonja tilinpäätöksen sekä liikelaitosten
erillistilinpäätökset hyvän tilintarkastustavan mukaisesti olennaisten virheiden ja puutteiden
havaitsemiseksija raportoimiseksi tarkastuksen tuloksina. Hallinnon tarkastuksessa olemme
selvittäneet toimielinten jäsenten ja tehtäväalueiden johtavien viranhaltijoiden toiminnan
lainmukaisuutta. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan
järjestämisen asianmukaisuutta olemme tarkastaneet ottaen huomioon toimintakertomuk
sessa niistä esitetyt selonteot. Lisäksi olemme tarkastaneet valtionosuuksien perusteista ja
käytöstä annettujen tietojen oikeellisuutta. Olemme tehneet tarkastuksen riittävän varmuu
den saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Kirjan
pitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olemme tarkastaneet
riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös tai liikelaitosten erillistilinpäätökset
sisällä olennaisia virheitä eikä puutteita.
Tarkastuksen tulokset
Kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Kaupungin talou
den tasapainottamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta on pääsääntöisesti jär
jestetty asianmukais esti. Riskienhallinnan kokonaisvaltaista kehittämistä tulee jatkaa koko
kaupunkikonsernin osalta huomioimalla vuoden 2014 aikana päivitetty sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan ohjeistus.
Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeita.
PwCJulkistarkastus Oy, JHEfl’-yhteisö, PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 HELSINKI
Puh. 0922 8oo, Fuksi 09174 102, www.pwc.com/fl
Knhnnikkn Ffrlsinki Y-hinnus 1064070-0
2(2)
pwc
Kaupungin tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös sekä liikelaitosten erillistilin
päätökset on laadittu tilinpäätösten laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukai
sesti. Tilinpäätökset antavat oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, ta
loudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista.
Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestäja vastuuvapauden myöntämisestä
Mikkelin kaupungin tilinpäätös ja liikelaitosten erillistilinpäätökset voidaan hyväksyä.
Tilivelvollisille voidaan myöntää vastuuvapaus tarkastamaltamme tilikaudelta.
Mikkelissä
27.
päivänä toukokuuta
PwC Julkistarkastus Oy
JHTT-yhteisö
Elina Hämäläinen
JHTF, KHT
2015
Sivistystoimi yhteensä
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Kulttuuri,- liikunta- ja
nuorisolautakunta
Tekninen toimiala yhteensä
Tekninen lautakunta
Valmistus omaan käyttöön
Maaseutu- ja tielautakunta
Rakennuslautakunta
Sosiaali- ja terveyslautakunnat
Tuotantolautakunta (Mikkeli)
Mikkelin kaupungin
sosiaali- ja terv.palvelut
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin
laskutus
Seudullinen sosiaali- ja terveysltk.
Ympäristölautakunta
Keskushallinto
Konsernipalvelut
Ruoka- ja puhtauspalvelut
1 000 euroina
Keskusvaalilautakunta
Tarkastuslautakunta
Kaupunginvaltuusto
TALOUSARVIO 2016
276
77 032
65 268
11 764
39 814
14 233
51
8 057
5 935
2 122
21 593
7 020
159
5 500
783
7 825
739
202 958
202 682
1 627
776
34 579
34 528
41 972
88
Kulut
107
83
165
10 029
Tulot
Mikkeli
TP 2014
-18 221
-7 213
159
-2 325
44
-68 975
-59 333
-9 642
-225
-168 379
-168 154
-851
-31 943
0
0
Tkate
-19
-83
-165
88
20 663
5 690
288
5 959
1 468
7 523
5 245
2 278
98
33 428
33 330
636
8 640
Tulot
8 351
1 173
40 314
14 378
77 670
65 446
12 224
360
196 906
196 546
1 671
44 041
Kulut
95
102
176
Talousarvio
2015
-19 651
-8 688
288
-2 392
295
-70 147
-60 201
-9 946
-262
-163 478
-163 216
-1 035
-35 401
0
0
-7
-102
-176
Tkate
0
0
0
5 517
1 513
20 449
6 109
7 531
5 099
2 432
98
34 463
34 365
775
8 828
7 836
992
Tulot
7 753
1 224
41 191
16 118
76 621
64 651
11 970
383
203 140
202 757
1 630
41 258
29 596
11 662
10
82
207
Kulut
-20 742
-10 009
0
-2 236
289
-69 090
-59 552
-9 538
0
-285
0
-168 677
-168 392
-855
-32 430
-21 760
-10 670
-10
-82
-207
Tkate
Talousarvioraami 2016
Mikkelin kaupunki yhteensä
-281 655
113 300
11 058
42 322
6 521
17 573
70 978
345
6 913
Tulot
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät
390 576
4 844
26 818
10 794
33 799
108 921
5 938
16 036
6 149
16 856
Otavan Opistoliikelaitos
Etelä-Savon pelastuslautakunta
Etelä-Savon työterveysliikelaitos
Mikkelin Vesiliikelaitos
Liikelaitokset ja pelastus yht.
211
820
0
5 950
6 981
-288 636
363 758
Valmistus omaan käyttöön
75 122
21
-9 251
Tkate
Kaupunki yhteensä
17 017
Kulut
344
21
7 766
Tulot
Mikkeli
TP 2014
344
1 000 euroina
Valmsitus omaan käyttöön
Tilakeskus
TALOUSARVIO 2016
388 707
4 720
27 732
6 311
16 701
360 975
16 412
Kulut
Talousarvio
2015
-275 407
210
872
0
6 338
14 590
-289 997
345
-9 499
Tkate
200000
103000
1 100
-19 200
129
-284 771
420
821
0
6 081
7 322
-292 093
-8 786
Tkate
Verot
390 845
5 038
26 706
5 632
16 036
364 139
16 096
Kulut
Valtionosuudet
Rahoitustuotot netto
Poistot
Tulos
106 074
11 119
34 028
6 052
16 857
72 046
0
7 310
Tulot
Talousarvioraami 2016
Kaupugninhallitus 8.6.2015 Liite 1 § 209
Tiivistelmät kehittämishankkeista 2015
Ruralia-instituutin hankkeet 2015
Luomuinstituutin jalkauttaminen
Hankkeen tavoitteena on:
1. Eteläsavolaisen luomun näkyvyyden parantaminen: tehdä Etelä-Savon
luomuliiketoimintaa ja eteläsavolaisia luomuyrittäjiä sekä täällä kehitettyjä hyviä käytäntöjä
näkyviksi ja tunnetuiksi ja auttaa eteläsavolaisen luomuklusterin vahvistumista
2. Luomualan yrittäjien yhteistyön vahvistaminen ja lisääminen: tavoitteena on Etelä-Savon
luomuyrittäjien yhteistyön edelleen kehittäminen, vahvistaminen ja lisääminen sekä tiedon
välittäminen hyvistä ja toimivista käytännöistä
3. Etelä-Savon julkisten ruokapalvelujen luomuistaminen: saada hyväksyntä ja päätös
kansallisen luomu- ja lähiruokaohjelman volyymitavoitteiden toteuttamisesta Etelä-Savon
kuntaruokapalveluissa sekä tarvittavat toimintatapamuutokset, saada syntymään
merkittävää yhteistyötä alueen luomutuottajien ja kunnallisten ruokapalvelujen välille
4. Maakunnallisen luomutuotevalikoiman laajentaminen: lisätä ja laajentaa maakunnallista
luomutuotevalikoimaa, erityisesti saada luomuleipomo-, luomuteurastamo- ja
luomumaitotaloustuotteita omassa maakunnassa tuotettuina
5. Luomutilavierailujen kehittäminen matkailutuotteiksi: saada syntymään uusia ja eri
kohderyhmille suunnattuja luomutilavierailukonsepteja Etelä-Savoon sekä konseptien
testaus hankkeen aikana
Hankkeen kokonaiskustannus 475.002 €
Hankkeen kesto 1.1.2015-31.12.2016
Kuntarahoitustarve vuodelle 2015 yht. 20.000 €
Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 10 000 €.
Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle 2015-2016 yhteensä enintään
20 000 €
Kansalliskirjaston hankkeet 2015
Aviisi - sanomalehtien kultainen vuosisata uuteen käyttöön
Aviisi-hankkeen tavoitteena on suunnitella ja pilotoida yhteistyössä Kansalliskirjaston,
Kopioston ja
sanomalehtikustantajien kanssa toimintamalli, jonka avulla voidaan avata 1900- ja 2000luvun tekijänoikeudenalaisia digitaalisia sanomalehtiä nykyistä laajempaan käyttöön.
Uudenlaiseen digitaalisten aineistojen käyttöönsaattamismalliin sisältyvät tarvittavat
sopimukset, tekniset menetelmät ja palvelut.
Kansalliskirjaston digitointija konservointikeskuksen http://digi.kansalliskirjasto.fijärjestelmän kautta näiden sanomalehtiaineistojen käyttöä voidaan pilotoida Mikkelissä
ensimmäisenä Suomessa: esimerkiksi peruskoulussa, lukiossa, kansalaisopistossa tai
kirjastossa. Yhteistyöhankkeessa aineistojen käyttöön saattaminen voidaan toteuttaa
vaiheittain sovitusti, hallitusti ja luotettavasti
yhteiskunnallisia digitaalisten aineistojen saatavuuden tavoitteita tukien. On tärkeää saada
tuoreempi suomalainen aineisto digitaalisena näkyviin ja käyttöön. Tällä hetkellä vapaassa
verkkokäytössä on 1800-luvun ja 1900-alun aineistoa.
Hanke liittyy digitaalistumisen murrokseen ja kannustaa omaehtoista aktiivista oppimista.
Aviisi-hanke linkittyy Opetusja kulttuuriministeriön digitaalisten oppimateriaalien Pilviväylähankkeeseen ja tukee Mikkelin kaupungin strategista LUPAUS-ohjelmaa.
Alueellisessa pilotissa testattavaa toimintamallia voidaan myöhemmin laajentaa koskemaan
lehtiaineistojen käyttöön saattamista laajemmin yhteiskunnassa: eri kohderyhmille
paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Hankkeen kesto 1.1.2015-31.12.2016
Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 20 000 €.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankeet 2015
Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen
Hankkeessa laboratorion toiminta fokusoidaan erityisesti siten, että se vastaa
yritystoiminnan tarpeisiin, mahdollistaen uusien ilman- ja vedenpuhdistustekniikoiden
kehittämisen ja käyttöönoton. Hankkeessa kehitettävät innovatiiviset
vedenpuhdistustekniikat ja -tuotteet sekä ohutkalvopinnoitteet lisäävät laboratorion
yhteistyöyritysten tuotevalikoimaa ja liikevaihtoa sekä luovat mahdollisuuden uusien spin
off -yritysten perustamiseen. Hankkeen päätavoitteena on tutkimustulosten
kaupallistaminen tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden ja yritysten välillä.
Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään uusia biomateriaaleja ja tekniikoita vedenpuhdistukseen
sekä selvitetään laajemmin biomassapohjaisten tuotteiden jatkokäyttöä mm.
raskasmetallien poistamiseen jätevesistä asiaan vihkiytyneen, kokeneen tutkijatohtorin
johdolla. Tulosten mahdollisia hyödyntäjiä ovat esimerkiksi UPM, Ekokem- Palvelut,
Teollisuuden Vesi ja vesilaitokset.
Toisena tutkimuskohteena ovat mm. uudet, innovatiiviset ja laadukkaat UV LED –tuotteet ja
-ratkaisut veden- ja ilmanpuhdistukseen. Hankkeessa valmistetaan myös uudenlaisia
adsorbenttimateriaaleja (magneettiset nanopartikkelit ja mikro- ja nanoselluloosa) sekä
tutkitaan niiden tehokkuutta
orgaanisten haitta-aineiden ja raskasmetallien poistossa jätevesistä.
Kolmannen työpaketin eli ALD-pinnoiteteknologian hyödyntäminen laboratoriossa
painottuu jatkossa entistä painavammin Cleantech-sovelluksiin.
Tavoitteena vuoden 2015 osalta on 12 tutkimusraporttia sekä vuoden 2016 osalta 15
utkimusraporttia ja yksi kirja. Raportit ja kirja käsittelevät hankkeen työpakettien mukaista
toimintaa ja niiden odotetaan tuottavan merkittävää ja hyödynnettävää tietoa laboratorion
yritysyhteistyökumppaneille. Hankkeen työpaketeissa syntyvät tulokset ovat hankkeen
päätyttyä hyödynnettävissä myös EcoSairila-ympäristössä pilot-testaukseen. Mahdollisia
pilotointiympäristöjä ovat mm. UV LED:ien käyttö tertiäärikäsittelymenetelmänä jäteveden
puhdistuksessa sekä biomassapohjaiset ja nanorakenteiset adsorbentit.
Pilotointimahdollisuudet toimivat siltana perustutkimuksen ja sitä seuraavan soveltavan
tutkimuksen sekä uuden liiketoiminnan välillä.
Hankkeen kesto 1.1.2015-31.12.2016
Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 98.883 €.
Kuntaliiton hankkeet 2015
Arttu 2
Kuntaliiton vetämä Arttu 2 –tutkimusohjelma on käynnistynyt. Tutkimusohjelman
tavoitteena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa yhtäältä kunnisa
toteutetuista ja tulevista uudistuksista ja toisaalta toteutettujen ja tekeillä olevien
uudistusten ja kehittämistoiminnan vaikutuksista palveluihin, talouteen, demokratiaan ja
johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä elinvoimaan erityisesti tutkimukseen
osallistuvissa kunnissa.
Mikkelin kaupunginhallitus on kokouksessaan 14.10.2014 § 363 käsitellyt asiaa ja päättänyt
osallistumisesta ko. tutkimusohjelmaan, mutta varsinainen rahoituksen myöntäminen
hankkeelle on jäänyt tekemättä.
Hankkeen kokonaiskustannus 1.890.000
Hankkeen kesto 2014-2018
Kuntarahoitustarve vuosille 2016 – 2018 27.000 € (9000 € / vuosi)
Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 enintään 9.000 €
Mikkelin kaupungin hankkeet 2015
Kouluverkkoselvitys 2015
Työn tavoitteena on vertailla kouluverkko- ja koulupiirivaihtoehtojen vaikutuksia oppilaiden
koulumatkoihin ja toisaalta koulujen oppilasmääriin ja esittää tältä pohjalta ehdotuksia
kouluverkon ja koulupiirien muodostamiseksi. Selvitys koskee Mikkelin kaupungin alueen
peruskouluja ja peruskoululaisia.
Hankkeen kokonaiskustannus 15. 000 €
Hankkeen kesto 2015
Innovaatiokoulu –hanke
Uuteen kuntalakiin on kirjoitettu vahvasti asukkaiden ja elinkeinoelämän osallistaminen
oman alueensa ja omien palveluidensa kehittämiseen. Mikkelin kaupunki (esiopetus,
peruskoulu, lukio, vanhuspalvelut) on yhteistyössä yliopistokeskuksen, Mikkelin
ammattikorkeakoulun, Pienyrityskeskuksen, Helsingin yliopiston osuustoiminnan kehittäjien
sekä elinkeinoyhtiön ja Mind Industryn kanssa suunnitellut hankekokonaisuuden, jossa on
tarkoitus
1. aloittaa alueellinen kokeilemalla kehittäminen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa
2. luoda alueellinen kokeilualusta, jossa 1 % Suomesta voi pienimuotoisesti kokeilla uusia
palveluiden tuottamistapoja ja raportoida onnistumiset, joita voidaan levittää muihin
kaupunkeihin
3. saada houkuteltua uusia resursseja erilaisten kokeilujen rahoittamiseksi
Innovaatiokoulukokeilua tehdään tällä hetkellä mm. Helsingin opetus-toimessa ja
kehitystyössä on vahvasti mukana Heureka sekä Helsingin yliopiston pedagogiikan laitos.
Mikkelissä Innovaatiokoulu on ainutlaatuinen koko elämänkaaren kattava kokeilualusta,
jossa alueen eri toimijoiden yhteistyöllä tehdään systemaattisia kokeiluja saada aikaan
enemmän vaikuttavuutta ja tuotavuutta tekemällä palveluprosesseja ja niiden osia toisin.
Mikkelin ensimmäinen iso yhteinen kokeilu on yrityskylän toteuttaminen Mikkelin mallilla
lukuvuonna 2015 - 2016 alueen 6-luokkalaisille sen sijaan, että koululaiset kuskattaisiin
Lappeenrantaan. Liitteenä on projektisuunnitelma. Kaupungin kokonaiskustannus
hankkeessa on 25.000 euroa, joka rahoitetaan strategisen kehittämisen määrärahasta.
Yrityskylä-kokeilussa käytetään kuljetukseen ja valtakunnalliselle toimijalle maksettava raha
yrityskylän toteuttamiseen yhteistyössä alueen yritysten, elinkeinoyhtiön sekä oppilaitosten
kanssa.
Miktech Oy:n hakemat hankkeet (jatkossa hallinnoijana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy)
Bioenergiatoimijoiden vientiprojektiosaaminen – CFB
Hankkeessa kehitetään bioenergia-alan yritysten vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksia ja
keskinäistä yhteistyötä. Tämän rinnalla kehitetään ja pilotoidaan uusi biomassa-arvoketjuun
pohjautuva viennin toimintamalli yhteistyössä kehitysyhtiöiden, bioenergia-alan yritysten ja
Team Finland -toimijoiden kesken. Hankkeessa testataan Export Finlandin uusien
kansainvälistymispalvelujen sopivuutta yritysryhmälle ja välitetään pk-yrityksien tarpeita
Finprolle palveluiden jatkokehittämisen tueksi.
Kuntarahoitustarve vuosille 2015 - 2017 yht. 61.080
61.080 €
Biomassan uusien jalostusmuotojen hyödyntäminen 2015
Savossa on runsaat metsävarat ja maakunnassa riittäisi metsäteollisuuden käytön yli jäävää
puuta myös biopolttoainejalosteiden tuottamiseen. Miktech jatkaa Biomassan uusien
jalostusmuotojen edistäminen -hankkeessaan aiemmin aloitettua työtä teollisen
mittakaavan biohiilipellettien tuotantolaitoksen saamiseksi Mikkelin seudulle.
Biohiilipellettituotannon valmistelun ohella hankkeessa tunnistetaan ja alustavasti
arvioidaan uusia Etelä-Savoon mahdollisesti soveltuvia biomassan jalostusmuotoja sekä
edesautetaan niiden kaupallista käyttöönottoa.
Hankkeen kesto 2015
Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle vuodelle 2015yhteensä enintään
30.000 €
Energiapuusta enemmän
Kehittämishankkeen tavoitteena on energiapuun saatavuuden edistäminen ja
metsäenergiaketjun kannattavuuden parantaminen, metsänomistajien energiapuutiedon
lisääminen ja uusien metsäpolttoainetta hyödyntävien käyttökohteiden perustaminen ja
energiapuuliiketoiminnan kehittäminen. Uusi laserkeilaukseen perustuva metsävaratieto
hyödynnetään metsäenergian hankintakohteiden paikallistamiseen aluetasolla ja
metsäomistajien energiapuutiedotukseen tilatasolla.
Hankkeella edistetään energiapuun saatavuutta monipuolistuvan metsäbiomassan
jalostuksen ja paikallisenergian tuotannon tarpeita varten. Hankkeen tuloksena
metsäenergiaketjun kannattavuus metsästä käyttöpaikalle ja jatkojalostusta varten paranee.
Metsäenergialle saadaan uusia käyttökohteita ja syntyy uutta liiketoimintaa,
yhteistyöverkostoja ja teknologian osaamista paikallisenergiakohteisiin. Hanke toteutetaan
Metsäkeskuksen Etelä-Savon alueyksikön ja Innovaatio ja teknologiakeskus Miktech Oy:n
yhteishankkeena.
Kuntarahoitustarve vuosille 2015 - 2016 yht. 32.400 €
32.400 €
Memory Park Business Plan
Hankkeen keskeinen tavoite on löytää ja konseptoida Mikkelin Kalevankankaalle sijoittuvan
Memory Park –alueen toimijoille uusia ja innovatiivisia toimintatapoja sekä synergiaetuja
toimijoiden kesken. Hanke luo pohjaa Memory Park-alueelle kehittyä kansallisesti ja
kansainvälisesti vetovoimaiseksi tiedon prosessoinnin ja hyödyntämisen osaamis- ja
palvelukeskittymäksi, hyödyntäen uusia teknologisia menetelmiä perinteisellä toimialalla
(arkistointi, konservointi).
Hankkeessa luodaan Memory Park –alueen toteutussuunnitelma, mikä sisältää alueen
yleissuunnitelman, alueelle tulevien toimintojen, tuotantoprosessien ja palveluiden
määrittelyn, tärkeimpien toimijoiden tunnistamisen ja roolituksen osana kokonaisuutta ja
hankeaikataulun. Hankkeessa selvitetään uusien teknologioiden käyttöönottoa keskeisissä
tuotantoprosesseissa sekä kehitetään organisaatio-riippumattomia, yhteisiä
toimintamalleja. Hankkeessa pilotoidaan ALD-teknologian (Atomic Layer Deposition)
hyödyntämistä paperin pitkäaikaissäilyvyyden lisäämisessä.
Hankkeen kesto 2015
Esitys kaupunginhallitukselle. Kuntarahaa vuodelle 2015 yhteensä enintään 27.130 €
EcoSairila kehittämisohjelma 2015-2016
Hankkeen tarkoituksena on luoda Mikkelin Metsä-Sairilan alueelle kansallisesti
ainutlaatuinen ympäristöliiketoiminnan keskus ja kehitysympäristö. Tavoitteena on
keskittää jätekeskuksen alueelle ja sinne siirtyvän jätevedenpuhdistamon yhteyteen
synergisiä toimintoja: liiketoimintaa sekä tutkimusta ja koulutusta.
Tällä hankkeella on kolme keskeistä tavoitetta:
1. Luoda EcoSairilan alueelle profiili uudenlaisena, ekotehokkuutta korostavana
teollisuusalueena. Oman ja erottuvan profiilin tarkoituksena on tehdä alueesta houkutteleva
ja kiinnostava sinne sijoittuville yrityksille ja muille toimijoille.
2. Löytää ja sitouttaa alueelle veturiyritys sekä muita uusia toimijoita.
3. Luoda EcoSairilan alueelle ympäristöalan tutkimusta, koulutusta ja yritysten
innovaatiotoimintaa tukeva TKI-konsepti
Hankkeen kesto 2015 – 2016
38.425 €
Etelä-Savon uudistuva teollisuus
Avainasioina hankkeessa ovat kasvu, teollinen internet, 3D-tulostus, digitaalisuuden
mahdollistama liiketoiminnan kehittäminen, lean-johtaminen, uudet kansainväliset
kasvumarkkinat sekä teollisuusyritysten verkostoituminen Itä- Suomi -tasolla. Projektin
kohderyhmänä ovat Etelä-Savon kasvuun pyrkivät teknologia- ja muovituotealojen pkyritykset sekä teollisuuden palveluja tuottavat yritykset.
Projektin toiminnassa keskitytään erityisesti digitaalisen kehityksen mahdollistaman
dynaamisen TKI- ja muun kehitystoiminnan käynnistämiseen yrityksissä, joilla on omaa
vahvaa tahtoa ja taloudellisia resursseja strategisen uusiutumisen avulla kasvaa niin
kotimaan markkinoilla kuin kansainvälisestikin seuraavan 3-5 vuoden aikana. Projektin
suunnittelussa ja toteutuksessa on tehty ja tehdään yhteistyötä Savonlinnan Yrityspalvelut
Oy:n, Mamkin, Joensuun Tiedepuiston, Ylä-Savon Kehitys Oy:n, Navitas Oy:n,
Teknologiateollisuus ry:n ja Etelä-Savon Ammattiopiston kanssa. Ekotehokkuuden osalta
tehdään vahvasti yhteistyötä myös Miktechin Witera -projektin kanssa, ja edesautetaan
Witeran hyvien käytäntöjen levittämistä maakunnan teollisuusyrityksiin. Hanketta
toteutetaan luonnollisesti myös yhteistyössä paikallisten elinkeinotoimijoiden kanssa, joiden
kanssa tehdään yhteistyösopimukset kumppanuuden varmistamiseksi.
Hankkeen kesto 2015 - 2016
44.876 €
WITERA : Käynnistys Etelä-Savossa
Hankkeessa käynnistetään Mikkelin, Kajaanin ja Kokkolan seutujen yhteistyössä
valmisteleman Vihreämmän teollisuuden ratkaisut -ohjelmaesityksen toimenpiteitä.
Ohjelman ydin on kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen ekotehokkuutta,
erityisesti materiaali- ja energiatehokkuutta parantamalla. Hankkeessa aktivoidaan Mikkelin
seudun yrityksiä konkreettisten toimenpiteiden käynnistämiseen. Tämä tapahtuu
arvioimalla valittujen kohdeyritysten toimintaa, tunnistamalla ekotehokkuutta parantavia ja
hiilipäästöjä vähentäviä parannuskohteita sekä ehdottamalla niihin kehittämistoimenpiteitä.
Arvioinnin yhteydessä kootaan tietoa yritysten ekotehokkuuden parantamisvalmiuksista ja tarpeista. Kohteena ovat erityisesti pk-yritykset.
Teollisten symbioosien syntymistä edistetään pilotoimalla Motivan koordinoimaa kansallista
teollisten symbioosien mallia (FISS) alueen teollisuusyrityksissä. Mallin keskeiset elementit
ovat resurssitiedon keruu ja työpajat. Hukan, sivuvirtojen ja jätteiden tehokkaampi
hyödyntäminen, kiertotalous vaikuttaa vähentävästi hiilipäästöihin.
Hankkeessa sovelletaan innovatiivisen, vähähiilisyyttä edistävän julkisen hankinnan
prosessia. Esimerkkitapauksen avulla pyritään vaikuttamaan hankintakäytäntöjen
kehittymiseen.
Tavoitteita:
· Neljässä yrityksessä käynnistyy ekotehokkuutta edistävä hanke tai muu toimenpide.
· Saadaan aikaan suositukset ekotehokkuuden arviointi- ja seurantatyökalujen
kehittämiseksi pk-yrityksille.
· Tunnistetaan kaksi teollisen symbioosin aihiota, joista toisessa käynnistyy
konkreettinen yhteistyö: hukan tai sivuvirran uusi käyttötapa
· Vähähiilisyyttä edistävää edelläkävijähankinnan prosessia sovelletaan yhdessä
Mikkelin kaupungin tai alueen muun julkisen organisaation hankinnassa.
13.971 €
Bridgehead
Hanke luo uusia yritysverkostoja Etelä-Savon, Pietarin alueen, Karjalan tasavallan ja ValkoVenäjän kärkitoimialojen (teknologia, mekaaninen puunjalostus, matkailu- ja hyvinvointi)
yrityksille ja tukee uusien venäläistaustaisten yritysten perustamista Etelä-Savoon,
suomalaisten yritysten etabloitumista Venäjälle, sekä uusien asiakkaiden hankkimista pkyrityksille rajan molemmin puolin.
Hankkeessa neuvotaan yrityksiä rajan ylittävän kaupankäyntiin liittyvissä asioissa järjestäen
info-, sekä matchmaking tilaisuuksia. Tavoitteena on lisätä kanssakäymistä ja liikesuhteita
Etelä-Savon ja Venäjän alueiden välillä ja luoda näin vakaa pohja tulevaisuuden
liiketoimintamahdollisuuksille.
12.369 €
Kuluttajien energianeuvonta 2015
Kuluttajien energianeuvonta Etelä-Savossa on Biosaimaa-klusterin erillishanke, jonka
puitteissa toteutetaan kuluttajien ja loma-asukkaiden energiatehokkuuteen tähtäävää
neuvontaa maakunnan alueella. Neuvonta tapahtuu pääasiassa eri kohderyhmille
järjestettyjen tapahtumien kautta, sekä eri tapahtumien yhteydessä pidettävillä
neuvonapisteillä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Etelä-Savon Energian,
Suur-Savon Sähkön, sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa.
Tavoitteena on luoda Etelä-Savoon pysyvä energianeuvontatoiminta.
Kuluttajien energianeuvonnan pääpainopisteet ovat :
· Rakennusten lämmitys ja lämmitystapavalinnat
· Asumisen energiankulutus
· Kotitalouksien laitehankinnat
· Uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuus
· Sähkön pientuotanto ja hiilineutraalius
· Loma-asukkaiden energianeuvonta
Hankkeen kesto 2015
Esitys seutuvaliokunnalle. Kuntarahaa koko hankekaudelle 2015 yhteensä enintään 8.450 €
Lean Start Up
Lean Startup – Ketterä kehittämisohjelma tukee uusia innovatiivisia teknologia-alojen
kasvuyrityksiä. Ohjelmaan otetaan vuosittain mukaan noin 15 startup yritystä. Lean Startup
tarjoaa työkaluja liiketoiminnan kestävän kasvun saavuttamiseen startup yrityksissä.
Tavoitteena on auttaa parhaat liikeideat ja yritystaimet kasvuun, menestykseen ja
kansainvälisyyteen. Lean Startup ohjelman palvelut suunnataan erityisesti korkean
teknologian ja korkean osaamistason yrityksille, joilla on vahva sisäinen halu kasvaa ja
menestyä. Apua tarjotaan uusille yrityksille (yrityksen ikä alle kuusi vuotta, virallinen startup
-yrityksen ikämääritelmä) oman liiketoiminnan suunnitteluun, käynnistämiseen ja
kehittämiseen. Hankkeen toimenpiteinä järjestetään erilaisia työpajoja ja testataan uusia
verkossa toimivia tulevaisuuden työkaluja.
61.208 €
WIN-hanke 2015-2017
Hankkeen päätehtävä on tukea puutuoteyritysten
- uusiutumista (tuottavuus, vähähiilisyys, ”tyke”, )
- kehittämistä (markkinointi, myynti, palvelut)
- kasvua
- kansainvälistymistä
- yhteistyötä tai muuta yritykselle tärkeää asiaa
Lisäksi haetaan teollisia puurakennuskohteita.
Hanketta hallinnoi Savonia ammattikorkeakoulu ja hankkeen toiminta-alue on Pohjois- ja
Etelä-Savo sekä Pohjois-Karjala. Hankkeen osatoteuttajia ovat Aluekehityssäätiö, Karelia,
Navitas Kehitys Oy, Miktech Oy, Savonlinnan kehityspalvelut Oy ja Savo Grow Oy.
Hankkeen kokonaiskustannus 1.640.000 €
Miksei Oy:n osuus kokonaiskustannuksesta osatoteuttajana 331.600 €
Kuntarahoitustarve koko hankekaudelle 2015-2017 yht. 66.320 €
66.320 €
ULLD – Uutta liiketoimintaa linkitetystä datasta
Hankkeen keskeinen tavoite on datajalostus-arvoketjuarkkitehtuurin käytännön
jalkauttaminen, prosessointi ja uusien liiketoimintojen käynnistäminen datajalostamon
liiketoimintamallin kehittämisellä.
Hankkeessa kehitettävällä systemaattisella lähestymistavalla luodaan uudentyyppisten
digitaalisten palveluiden toteuttamisen geneerinen malli toteuttamaan Best Practise
ratkaisuja eri toimialoille. Kehitettävä malli soveltuu sellaisenaan hyödynnettäväksi tai
jalostettavaksi myös omana liiketoimintanaan digitaalisia palveluja tarjoavan toimijan
toimesta. Palvelunkehittäjän ja dataoperaattorin roolien eriyttäminen edesauttaa kestävien
ja korkealaatuisen palveluntarjonnan toteuttamista.
Hanke perustuu ”datajalostus” teemaan ja mahdollistaa saatavilla olevien tietovarantojen
entistä laajemman käytön. Hanke kiihdyttää yritysten ja yritysryhmien sekä muiden
toimijoiden verkostoitumista ja omien t&k hankkeiden syntymistä. Hanke nopeuttaa
liiketoimintojen ja julkisen sektorin palvelutuotannon digitaalisen rakennemuutoksen
toteuttamista. Hanke parantaa mahdollisuuksia monimuotisen räjähdysmäisesti kasvavan
tiedon arvon realisointiin.
Mikkelin kehitysyhtiön Miksei Oy:n välittämä yritysraha alueen innovaatioympäristön
kehittämiseen
Professuurihanke
Raha kohdistuu Mikkelissä tapahtuvan professuuritoiminnan vahvistamiseen.
Hankkeen kesto 2015
Kansallinen EEN –hanke
Enterprise Europe Network (EEN) -verkosto auttaa pk-yrityksiä EU:n sisämarkkinoiden,
kansainvälistymisen ja teknologiansiirron eri vaiheissa. Se tarjoaa yrityksille EU-asioihin
liittyvää neuvontaa sekä palveluita kansainvälisten yhteistyökumppaneiden etsintään.
Euroopan komission osarahoittama verkosto toimii noin 50 maassa ja jäseninä on 660
organisaatiota Euroopasta ja sen ulkopuolelta. Kahden ensimmäisen vuoden aikana EEN:llä
on ollut yli kaksi miljoonaa asiakasta.
Kansallisella tasolla hanketta koordinoi Finpro partnereina Helsingin Kappakamari ja Turku
Science Park. Miktech ja Into Seinäjoki Oy ovat Turku Science Parkin alueellisia
sopimuskumppaneita.
Hankkeen kesto 2015
Itä-Suomen Invest In –hanke
Itä-Suomen kolmen maakunnan toimijoiden yhteishanke ulkomaisten investointien
houkuttelusta Itä-Suomeen. Mukana Mikkeli, Kuopio, Joensuuu, Varkaus, Savonlinna ja
Iisalmi. Hankkeen hallinnoijana toimii Finpro. Hanke mahdollistaa vuositasolla noin 3 htkk
Mikkelissä. Tavoitteena on aikaansaada seuraavan kolmen vuoden aikana yksi isompi
teollinen tuotantoinvestointi Mikkelin seudulle.
Hankkeen kesto 2015
Tulevien hankkeiden varaus
Raha on varattu edelleen kohdistettavaksi muiden toimijoiden, lähinnä LUT-Savo ja MAMK
hankkeiden osarahoittamiseen ja siemenrahaksi.
Hankkeen kesto 2015
Pro Agria Etelä-Savo hankkeet
Startti
Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa omistajanvaihdoksia Etelä-Savon maaseudulla.
Projektissa on kolme toimenpidekokonaisuutta:
1. Omistajavaihdosten edistäminen maaseudulla
2. Maatilan yritystoiminnan aloittamisen tukeminen
3. Kriisissä olevien maaseudun yrittäjien tukeminen
Hankkeen kuntarahoitukseen osallistuvat Mikkelin seudun lisäksi myös muut Etelä-Savon
kunnat.
Kuntarahoitustarve vuosille 2015-2017 yht. 16.854 €
16.854 €
Ristiinan Vaarinsaari
14.4.2015
Kustannusarvio ja toteuma € (alv 0 %)
B1
Kust. arvio
urakkalaskentavaihe
25.2.2013
Kust. arvio
28.5.2012
Kust. arvio
29.10.2012
149 000
138 000
150 000
YHTEENSÄ (B 1)
149 000
138 000
150 000
Urakat yhteensä
Rak
LVI
Sähkö
844 000
831 000
616 000
YHTEENSÄ (B 2-4)
844 000
RAKENNUTTAJAN KUSTANNUKSET
Rakennuttajan kustannukset
tot 2013
tot 2014
tot 2015
tot. yhteensä
34 193
48 277
579
83 049
34 193
48 277
579
83 049
B 2-4 URAKAT
B5
ERILLISHANKINNAT
Rakennuttajan hankinnat
- koneet ja laitteet
- palosammutusjärjestelmä
- automaatiourakka
Hoitajakutsujärjestelmä
Muutostyövaraus*
Hintatason muutos
YHTEENSÄ (B 5)
104 000
KOHDE YHTEENSÄ (B1 ... B5)
831 000
5 000
52 000
656 142
501 845
97 958
56 339
5 760
656 142
502 327
97 958
62 099
616 000
656 142
6 242
662 384
10 000
25 000
15 000
25 731
1 880
5 762
27 611
5 762
104 000
3 261
28 992
7 642
36 634
733 411
14 463
782 067
104 000
57 000
154 000
1 097 000
1 026 000
920 000
34 193
482
3 261
*lisä- ja muutostyöt kirjattu kohtaan urakat
Bruttoala, m2
Kustannukset €/brm2
Määrärahat:
735
694
722
722
1 493
1 478
1 274
1 083
Terveyskeskus ja Vaarinsaati yhteensä
- ta 2013
- ta 2014
- ta 2015
Yhteensä
tot. Vaarinsaari
1 333 000
2 536 000
0
3 869 000
34 193
733 411
14 463
782 067
Rakennusurakoitsija:
LVI-urakoitsija:
OW-Asennus Oy
Star Expert Oy
Sähköurakoitsija:
Saimaan Sähkötyö Oy
Automaatiourakoitsija:
Sammutuslaitteistourakoitsija:
Schneider Electric Oy
Firecon Oy
Urakka-aika:
12.5.2014 - 8.12.2014
tot. Terveyskeskus
1 862 332
498 314
2 360 646
tot. yhteensä
1 896 525
1 231 725
14 463
3 142 713
Ristiinan terveyskeskus
14.4.2015
Kustannusarvio ja toteuma € (alv 0 %)
kust arvio
28.5.2012
B1
B 2-4
B5
RAKENNUTTAJAN KUSTANNUKSET
kust arvio
urakkalaskentavaihe
25.2.2013
kust arvio
29.10.2012
tot 2013
tot 2014
tot. yhteensä
330 000
337 000
350 000
142 819
37 790
180 609
YHTEENSÄ (B 1)
330 000
337 000
350 000
142 819
37 790
180 609
Urakat yhteensä
Rak
LVI
Sähkö
2 171 000
2 335 000
1 948 421
1 268 296
271 627
144 276
286 420
70 891
60 383
1 554 716
342 518
204 659
YHTEENSÄ (B 2-4)
2 171 000
2 335 000
1 684 199
417 694
2 101 893
20 000
18 000
20 814
14 500
38 080
4 750
58 894
19 250
35 314
42 830
78 144
1 862 332
498 314
2 360 646
URAKAT
ERILLISHANKINNAT
- koneet ja laitteet
- automaatiourakka
Muutostyövaraus
Hintatason muutos
YHTEENSÄ (B 5)
KOHDE YHTEENSÄ (B1 ... B5)
Bruttoala m²
1 948 421
251 000
147 000
30 000
201 579
271 000
165 000
231 579
2 772 000
2 837 000
2 530 000
2 167
2291
2203
- sis. autokatoksen 88 m2
- sis. autokatoksen 44,5 m2
2236
- sis. autotalli + katos 78 m
- sis. IV-kh.muutoksen 33 m2
Kustannukset €/brm²
Määrärahat:
1 279
Terveyskeskus ja Vaarinsaati yhteensä
- ta 2013
- ta 2014
- ta 2015
Yhteensä
1 238
tot. Terveyskeskus
1 333 000,00 €
2 536 000,00 €
- €
3 869 000
1 862 332,00 €
498 314,00 €
2 360 646
Rakennusurakoitsija:
LVI-urakoitsija:
Sähköurakoitsija:
Automaatiourakoitsija:
Karjalan Rakennus ja Maalaus Oy
Star Expert Oy
Sensio Oy
Schneider Electric Oy
Urakka-aika:
2.4.2013 - 9.5.2014
1 149
1 056
tot. Vaarinsaari tot. yhteensä
34 193
733 411
14 463
782 067
1 896 525
1 231 725
14 463
3 142 713
Kalevankankaan (Taitolan) uusi päiväkoti
12.12.2013
7.3.2014
9.4.2015
Kustannukset (alv 0 %)
L2-luonnossuunnittelu
Indeksi
B1
Haahtela 12.2013/76,0
Arvio 7/2014/
Toteutuneet
kustannukset
7.2014
Yhteensä B1
124 000
124 000
B2 - 4 Urakat
Rakennusurakka
LVIA-urakka
SÄ-urakka
104 000
104 000
127 968
127 968
624 324
136 300
106 499
624 324
136 300
106 499
867 123
867 123
28 000
32 000
26 877
26 877
57 866
57 866
998 000
998 000
842 000
Yhteensä B2 - 4
B5
Urakkalaskenta
842 000
Erillishankinnat
4 000
Muutostyövaraus
Yhteensä B5
Kohde yhteensä, €
2
Bruttoala, m
Kustannukset €/brm
2
Käyttö
-2013
-2014
- yhteensä
Pääurakoitsija:
LVIA-urakoitsija:
Sähköurakoitsija
:
1 238
1238
806
851
Määrärahat
11 214 €
1 041 744 €
11 214
1 050 000
1 052 958 €
1 061 214
Rakennus-Kontio Oy.
Suomen Talotekniikka Oy.
Sensio Oy
Urakka-aika 1.4.2014 - 19.9.2014.
1 052 957
Paamajatalon sisäilma- ja rakenteellisten
korjausten kustannusselvitys
Kustannukset (alv 0 %)
B1
Toteutuneet
kustannukset
yhteensä
2012
Sunnittelu
Kopiot
Rakennuttaminen
2013
1575,00 Sunnittelu
61,02 Kopiot
6000,00 Rakennuttaminen
2014
9738,00 Sunnittelu
Kopiot
4531,00 Rakennuttaminen
1462,47
45,15
14648,00
Yhteensä B1
B2 - 4 Urakat
Rakennusurakka
LVIA-urakka
SÄ-urakka
Yhteensä B2 - 4
B5
21.4.2015
38 061
Rakennusurakka
Lvi urakka
470751,83 Rakennusurakka
2822,83
Rakennuttajan erillisurakka
Rakennuttajan erillisurakka
19661,33 Rakennuttajan erillisurakka
930 561
105 609
rakennesuunnitelu
sähkösuunnittelu
muusuunnittelu
Yht
Muutostyöt
Yhteensä B5
Kohde yhteensä, €
105 609
1 074 230
Käyttö
-2012
-2013
-2014
- yhteensä
123 398
507 505
443 327
1 074 230 €
Pääurakoitsija:
YIT-Kuntatekniikka Oy
LVIA-urakoitsija: YIT-Kuntatekniikka Oy
Sähköurakoitsija
:
YIT-Kuntatekniikka Oy
Toteutusaika:
8/2012 - 7/2014
341223,58
925 738
4 823
Erillishankinnat
113762,41 Rakennusurakka
2000,00 Lvi urakka
Aliurakoitsijat
Maalaus ja Pinnoitus Ahtiainen Ky
Lattianpäällystysliike Ahti Lepistö Ay
3710
1276
4752
9738
85947,72
AIESOPIMUS
1. Sopijapuolet
1.1.
Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy (jälj. ”Mamk”)
Yritys- ja yhteisötunnus: 2189312-7
Kotipaikka ja postiosoite: Mikkeli,
PL 181, 50101 Mikkeli
1.2.
Mikkelin kaupunki (”Kaupunki”)
1.3.
Mamk Areena Oy (”Yhtiö”)
c/o Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy,
1.4.
Mamkista, Kaupungista ja Yhtiöstä käytetään yhdessä nimitystä ”Sopijapuolet” ja yksin
yksilöimättä nimitystä ”Sopijaosapuoli”.
2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus
2.1
Mamk harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa Mikkelin ja Savonlinnan kaupungeissa.
Mamk kuuluu tytäryhtiönä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu -konserniin. Mamkin
on tarkoitus sulautua Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:hyn 1.1.2017.
2.2.
Kaupunki omistaa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n osakekannasta 36,15
%:a. Mamk ja Yhtiö eivät kuulu Mikkelin kaupunkikonserniin.
2.3.
Mamk ja Mikkelin kaupunki ovat neuvotelleet opetus-, tutkimus-, palveluja
liikuntatoimintaa palvelevan monitoimihallin (”Areena”) rakennuttamisesta Mikkelin
kaupungin omistamalle kiinteistölle Kalevankankaalle (”Hanke”). Neuvottelujen
yhteydessä on laadittu selvityksiä Areenan sijoittamisesta, tilaratkaisuista, lajitarpeista
ja käyttökustannuksista, joiden perusteella on laadittu hankesuunnitelma (Mamk –
Areena – toim. Kalevi Niemi – Hanna Kuninkaanniemi).
2.4.
Yhtiön toimialana on voimassa olevan yhtiöjärjestyksen mukaan monitoimihallien ja
liikuntatilojen omistaminen, hallinta ja vuokraus. Yhtiö on voittoa tavoittelematon. Mamk
omistaa tämän sopimuksen allekirjoitusajankohtana Yhtiön osakekannan, joka jakautuu
2.025 osakkeeseen, kokonaisuudessaan.
2.5.
Mamkin hallitus on 1.12.2014 päättänyt sijoittaa Hankkeeseen 5.000.000 €, johon
sisältyy Yhtiön perustamisvaiheessa ja tämän jälkeen osakepääoman korotuksessa
osakkeista maksetut merkintähinnat yhteensä 202.500 €.
2.6.
Mikkelin kaupunginvaltuusto on tehnyt 6.000.000 € investointivarauksen Areenaa
varten vuoden 2015 talousarviossa. Kaupunki ei ole tehnyt sitovaa päätöstä
Hankkeeseen osallistumisesta.
2.7.
Suomen Nuoriso-opiston (”SNO”) hallitus on 22.11.2014 päättänyt sijoittaa
Hankkeeseen 500.000 €. Sitova rahoituspäätös edellyttää, että SNO:n
kannatusyhdistyksen kokous hyväksyy päätöksen.
2.8.
Tällä sopimuksella Sopijapuolet sopivat
- toimenpiteistä Hankkeen edistämiseksi ja toteuttamiseksi;
- Hankkeen rahoittamisesta,
- Yhtiön nykyisen omistusrakenteen muuttamisesta; ja
- Sopijapuolten sitoumisesta Hankkeeseen sekä näiden velvoitteista ja asemasta,
3. Areena
3.1.
Yhtiö toimii Areenan rakennuttajana sekä omistaa Areenan kokonaisuudessaan.
3.2.
Areenan rakennuttamista ja toimintaa koskevat päätökset tehdään Yhtiön
hallituksessa tai yhtiökokouksessa siten kuin osakeyhtiölaki määrää.
3.3.
Hankesuunnitelmassa Areenasta esitetyt tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset tiedot
ovat tämän hetkisiä arvioita ja tarkentuvat Hankkeen toteuttamisvaiheessa.
3.4.
Yhtiö vuokraa Areenan tiloja ja luovuttaa käyttöoikeuksia Mamkin, Kaupungin ja SNO:n
lisäksi myös ulkopuolisille käyttäjille.
3.5.
Areenan toiminta järjestetään siten, että se on (i) taloudellisesti tarkoituksenmukaista
ja (ii) Yhtiö pystyy vastaamaan taloudellisista sitoumuksistaan.
4. Rahoitus ja omistus
4.1.
Mamk sijoittaa Hankkeeseen 5.000.000 €, josta 2.500 € on maksettu Yhtiölle
perustamisvaiheen osakemerkinnässä ja 2.2.2015 tehdyn osakepääoman korotuksen
perusteella 200.000 €.
Kaupunki sijoittaa Yhtiöön 1.000.000 € ja sitoutuu vuokraamaan Areenan tiloja ja
ostamaan tilojen käyttöoikeuksia ja Yhtiön palveluita erikseen sovittavalla tavalla
565.000 € (alv 0%) per vuosi Areenan valmistumista seuraavan 15 vuoden aikana,
mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy Hankkeeseen osallistumisen.
4.2.
SNO sijoittaa Hankkeeseen 500.000 €, mikäli kannatusyhdistyksen kokous hyväksyy
hallituksen 22.11.2014 tekemän rahoituspäätöksen.
4.3.
Yhtiön omistus jakautuu edellä mainittujen sijoitusten mukaan seuraavasti:
omistaja
sijoitus, €
Mamk
5.000.000
Kaupunki
1.000.000
Suomen Nuoriso-opisto
500.000
6.500.000
4.4.
omistusosuus/
ääniosuus, %
76,9231
15,3846
7,6923
100,0000
Mikäli edellä mainitut sijoitukset muuttuvat, Sopijapuolten omistusosuudet muuttuvat
vastaamaan tehtyjä sijoitusosuuksia. Mamkilla on sijoitusten muuttuessa oikeus
omistaa ja hallita yli 50,00 % Yhtiön osakekannasta ja niiden tuomasta äänimäärästä.
2
4.5.
Sijoitukset maksetaan Yhtiölle suunnatussa osakeannissa/-anneissa. Sijoitukset
kirjataan osakepääomaan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon siten kuin
Yhtiön antipäätöksessä/-päätöksissä määrätään.
4.6.
Omistajilla on oikeus lisätä omistusosuuttaan Yhtiössä ja ostaa tätä varten muiden
osakkeenomistajien omistamia osakkeita, mikäli nämä tahtovat luovuttaa omistamiaan
osakkeita. Yhtiön yhtiöjärjestykseen sisällytetään lunastuslauseke.
4.7.
Sopijapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan siihen, että Hankkeen toteuttamiseksi
haetaan avustuksia ja tukia.
4.8.
Siltä osin kuin Hankeen rahoitusta ei kateta sijoituksilla sekä saadulla avustus- ja
tukirahoituksella, se katetaan vieraalla pääomalla.
4.9.
Mamk sitoutuu antamaan Yhtiön luotoille omavelkaisen takauksen 9.000.000 € saakka.
Kaupunki ja SNO eivät ole velvollisia antamaan vakuuksia Yhtiön luotoille.
5. Toteutusvaihe
5.1.
Toteutusvaihe aloitetaan edellyttäen, että Kaupunki hyväksyy sitovasti osallistumisen
Hankkeeseen.
5.2.
Toteutusvaiheessa suoritetaan mm. seuraavat toimenpiteet:
(i)
Yhtiö suuntaa osakeannit Mamkille (4.797.500 €) ja Kaupungille (1.000.000
€). Yhtiö suuntaa osakeannin SNO:lle sen jälkeen, kun SNO:n
kannatusyhdistyksen kokous on päättänyt sijoittaa Yhtiöön 500.000 €.
(ii)
Sopijapuolet ja SNO laativat osakassopimuksen, johon sisällytetään mitä
tässä sopimuksessa sovittu. SNO:n osalta sopimus tulee sitovasti voimaan
vasta, kun SNO:n on tehnyt sitovan osakemerkinnän Yhtiön suuntaamassa
osakeannissa.
(iii)
Yhtiön yhtiöjärjestys muutetaan vastaamaan osakassopimuksessa sovittua;
(iv)
Areenan rakennuspaikan maanvuokrasopimuksen tai muun luovutussopimuksen solmimisen Mikkelin kaupungin ja Yhtiön välille;
(v)
Hankkeen edellyttämän teknisen aineiston laatiminen;
(vi)
Hankkeen edellyttämien rahoitus- ja vakuusjärjestelyjä koskevien
sopimusten ja sitoumusten laatiminen;
(vii)
Areenan ja tontin yksityiskohtaisten suunnitelmien laatiminen sekä
rakennus- ja muiden viranomaislupien hakeminen;
(viii)
Urakkakilpailutus;
(ix)
Areenan rakentamiseen ja Hankkeen toteutukseen liittyvien sopimusten
laatiminen; ja
(x)
Areenan rakennuttaminen.
3
6. Sopijapuolten velvollisuudet
6.1.
Sopijapuolet vakuuttavat, että Hanke siihen kuuluvine osioineen tukee kaikilta osin
Sopijaosapuolen oman organisaation toimintaa ja sen kehittämistavoitteita.
6.2
Sopijapuolet sitoutuvat
6.3.
(i)
täyttämään tämän sopimuksen mukaiset sitoumukset ja toimenpiteet;
(ii)
hyväksymään ja allekirjoittamaan Hankkeen toteutusvaiheen sopimukset ja
sitoumukset, mikäli toteutusvaiheen edellytykset täyttyvät;
(iii)
olemaan neuvottelematta tämän sopimuksen voimassaoloaikana Hankkeen
toteuttamisesta muiden osapuolten kanssa.
Kaupunki sitoutuu
(iv)
tekemään päätöksen (kyllä/ei) osallistumisesta Hankkeeseen 30.9.2015
mennessä, ja mikäli päätöstä ei voida painavista syistä tehdä ao.
määräaikaan mennessä viimeistään 30.11.2015 mennessä;
ja päättäessään osallistua Hankkeeseen sitoutuu:
(v)
vuokraamaan tai muutoin luovuttamaan Areenan rakentamisessa
tarvittavan maapohjan; ja
(vi)
myötävaikuttamaan Hankkeen mahdollisesti tarvitsemia kaavamuutoksia.
7. Yhtiön hallitus
7.1.
Hallitukseen valitaan 5 - 9 varsinaista jäsentä.
7.2.
Hallituksen varsinaisista jäsenistä Kaupunki nimeää vähintään yhden (1) varsinaisen
jäsenen ja ja Suomen Nuoriso-opisto yhden (1) varsinaisen jäsenen. Mamk nimeää
loput hallituksen varsinaisista jäsenistä ja hallituksen puheenjohtajan.
7.3.
Sopijapuolet sopivat, että hallituksen varsinaisista jäsenistä enemmän kuin puolet on
aina Mamkin nimeämiä
7.4.
Hallituksen päätöksentekoon ja toimintaa sovelletaan osakeyhtiölakia. Sopijapuolet
sitoutuvat myötävaikuttamaan siihen, että hallitus toimii tämän sopimuksen ehtojen
mukaisesti.
8. Kustannukset
8.1
Kumpikin Sopijapuoli vastaa niistä selvitysvaiheen kustannuksista, jotka aiheutuvat
Sopijapuolelle yksinomaan omaan käyttöön laadituista selvitystoimenpiteistä ja niihin
liittyvästä omasta työstä.
8.2
Yhtiö vastaa Hankkeen toteutumisen kannalta välttämättömistä selvityskuluista lukuun
ottamatta kohdassa 8.1 mainittuja kuluja.
4
9. Sopimuksen voimassaolo
9.1
Tämä sopimus tulee voimaan, kun Sopijapuolet ovat allekirjoittaneet tämän
sopimuksen ja Sopijapuolten toimivaltaiset päätöksentekoelimet ovat sen hyväksyneet. Tämä sopimus on voimassa 31.12.2015 asti.
9.2.
Sopimuksen voimassaolo päättyy välittömästi ennen määräaikaa, mikäli
i)
ii)
iii)
9.3.
Sopijapuolet laativat osakassopimuksen tai korvaavat tämän sopimuksen
muulla sopimuksella;
Sopijapuolet toteavat kirjallisella sopimuksella, että Hankkeen
toteuttamiselle ei ole edellytyksiä; taikka
Mikkelin kaupunginvaltuusto päättää, että Kaupunki ei osallistu
Hankkeeseen.
Sopimuksen päättyessä Sopijapuolilla ei ole toisiaan kohtaan mitään vaateita.
10. Erimielisyyksien ratkaiseminen
10.1.
Erimielisyydet, joita Sopijapuolet eivät pysty neuvotteluissa ratkaisemaan ratkaistaan
ensiasteen Etelä-Savon käräjäoikeudessa.
11. Jakelu
11.1.
Tätä sopimusta on laadittu kolme (3) samansisältöistä kappaletta, yksi (1) kullekin
Sopijapuolelle.
12. Paikka ja aika
12.1.
Mikkelissä xxxxxkuun xx päivänä 2015
Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
Mikkelin kaupunki
Heikki Saastamoinen
toimitusjohtaja
Ari Liikanen
vt kaupunginjohtaja
5
1
Kauppakirja
1. Myyjä
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Mikkeli (Y 0825508-3)
2. Ostaja
Perustettavan yhtiön lukuun, omistajinaan Kinos Property Investment Oy tai
määräämänsä ja Mikkelin kaupunki
3. Kaupan kohde
Tällä kauppakirjalla myydään Mikkelin kaupungin NN kaupunginosan
korttelissa xx oleva tontti xx sekä tontilla olevat myyjän omistamat
rakennukset liittymineen.
Kaupan kohteen kiinteistörekisteritunnus on 491-406-3-39 Moisio
13.5.2014 päivätyn kiinteistörekisteriotteen mukaan kaupan kohteen pinta-ala
on 23,85 hehtaaria, joka sisältää erottamattomat määräalat Royal House
7460 m2 (Pistetalo 2058 m2, Perhetalo 2729 m2, Autotalli 2034 m2,
Pysäköintialue 289 m2, lämmönjakohuone 350 m2) ja Mikkelin kaupunki Crakennus noin 10.000 m2, kaikki yhteensä 1,746 ha.
Kohteen osoite on Moisiontie 10, 50520 Mikkeli.
Alueella, jolla myytävä kiinteistö sijaitsee on valmisteilla yleiskaava ja
asemakaava.
4. Kauppahinta ja sen maksaminen
Kauppahinta on 2.100.000 (kaksimiljoonaa satatuhatta) euroa, joka
maksetaan 15.5.2015 mennessä, mikäli valtuuston kaupan hyväksymistä
koskeva päätös on saanut siihen mennessä lainvoiman, muussa tapauksessa
30 vuorokauden kuluessa sen jälkeen kun päätös on saanut lainvoiman, ei
kuitenkaan ennen 15.5.2015.
5. Omistusoikeuden siirtyminen
Omistusoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle sen jälkeen kun kauppaa
koskeva valtuuston päätös on lainvoimainen.
2
6. Hallintaoikeuden siirtyminen
Osa kiinteistöllä sijaitsevista rakennuksista on vuokrattu myyjälle erillisellä
vuokrasopimuksella.
Ostaja saa vuokratulon siitä alkaen kun kauppahinta on maksettu ja kaupan
hyväksymistä koskevat päätökset ovat saaneet lainvoiman.
Ostaja ja myyjä sitoutuvat tämän kauppakirjan allekirjoituksin allekirjoittamaan
Liitteenä 1 olevan vuokrasopimuksen, jonka kuntayhtymän hallitus hyväksyy
sillä ehdolla, että valtuusto hyväksyy kaupan.
Hallintaoikeus vuokrattuihin alueisiin ja rakennuksiin jää myyjälle
vuokrasopimuksen voimassaoloajaksi. Muilta osin hallintaoikeus siirtyy
ostajalle kun kauppahinta on maksettu.
7. Vaaranvastuu
Vaaranvastuu kaupan kohteen vahingoittumisesta siirtyy ostajalle, kun
omistusoikeus siirtyy. Myyjä sitoutuu pitämään kiinteistöllä sijaitsevien
rakennusten vakuutukset voimassa kaksi viikkoa vaaranvastuun siirtymisestä
lukien, jonka jälkeen ostaja sitoutuu vakuuttamaan ne.
8. Vuokraoikeudesta ja rakennuksista aiheutuvat kustannukset
Myyjä vastaa kaupan kohteen kaikista hoito- ja ylläpitokustannuksista
omistusoikeuden siirtymiseen saakka. Kaupantekovuodelta maksettavasta
kiinteistöverosta vastaa myyjä. Muilta osin vuokrattavien rakennusten ja
alueiden kustannusvastuista on sovittu osapuolten välisessä
vuokrasopimuksessa.
9. Kiinteistörasitteet
Myyjä vakuuttaa ja vastaa siitä, että kaupan kohteeseen ei kohdistu muita
rasitteita, kuin mitä 13.5.2014 päivätystä kiinteistörekisteriotteesta ilmenee.
Lisäksi myyjä vakuuttaa ja vastaa siitä, ettei kaupan kohteeseen kohdistu
myöskään mitään muita sopimukseen tai suostumukseen perustuvia
käyttöoikeuksia.
10. Rasitukset
Myyjä vakuuttaa ja vastaa siitä, ettei kaupan kohteeseen kohdistu muita
rasitteita kuin mitä 13.5.2014 päivätystä rasitustodistuksesta ilmenee.
Ostaja on tietoinen alueen vesi-, viemäri-, lämpö- ja sähköjohdoista, jotka
ilmenevät ostajalle luovutetuista piirustuksista.
3
Ostaja hyväksyy, että myyjä hakee ostajaa enempää kuulematta kaupanteon
jälkeen omalla kustannuksellaan erityisen vuokraoikeuden kirjauksen kaupan
kohteeseen erillisessä vuokrasopimuksessa sovitun vuokraoikeutensa
pysyvyyden varmistamiseksi. Vuokraoikeuden kirjauksella myyjä varmistaa,
että se saa olla vuokralla vuokrasopimuksen kohteessa (liiteluettelon
mukaisesti, yhteinen huoneistoala 13.948 m2) 7 vuoden ajan omistusoikeuden
siirtymisestä lukien. Vuokrasopimus on tämän kauppakirjan liitteenä.
11. Kaupan kohteen kunto
Ostaja on huolellisesti tutustunut kaupan kohteeseen ja ottaa sen vastaan
siinä kunnossa, kuin se viimeksi ostajalle esiteltäessä oli.
Myyjä on ilmoittanut kaupan kohteen kunnosta seuraavaa:
Rakennukset vaativat huomattavia korjauksia ja ovat osittain alkuperäisessä
kunnossaan. Osa rakennuksista on suojelukohteita. Rakennusten kuntoon ja
tekniikkaan sisältyy merkittäviä riskejä, joista ostaja on tietoinen. Ostajalle on
luovutettu rakennuksia koskeva historiallis-museaalinen selvitys ja
sairaanhoitopiirin teknisen puolen aiemmat selvitykset kiinteistön
korjaussuunnitelmista.
Myyjä ei ole vastuussa sellaisista kaupan kohteen virheistä, vaurioista tai
puutteellisuuksista, jotka on ostajalle ilmoitettu tai jotka ostaja on muutoin
havainnut tai jotka tämän olisi pitänyt ammattikokemuksensa mukaan havaita.
12. Ostajalle annetut tiedot
Ostajalle on luovutettu seuraavat asiakirjat, joihin tämä ilmoittaa
tutustuneensa:
-
13.5.2014 Lainhuutotodistus KTJ (2 sivua)
13.5.2014 Kiinteistörekisteriote KTJ kaupan kohteesta (2 sivua)
13.5.2014 Kiinteistörekisterin karttaote (3 sivua)
13.5.2014 Rasitustodistus (1)
Moision sairaala-alueen vuokrattavat rakennukset 2015, 12.8.2014
Moision yksityistien osakasluettelo 1.7.2014
Sairaanhoitopiirin vuokrattava maa-aluekartta 2.7.2014
Moision sairaala-alueen tie- ja piha-alueiden kunnossapito 2.7.2014
Moision sairaala-alueen kaukolämpö ja sähköverkosto 2.7.2014, päivitys
26.8.2014
Moision sairaala-alueen vesi- ja viemäriverkosto 2.7.2014, päivitys
26.8.2014
Moision rakennusten kulutus- ja mittaritiedot
Pohjapiirrokset kaikista rakennuksista toimitettu sähköisesti välittäjälle
kevät 2014
4
Myyjä on kertonut tiedossa olevat myytävän alueen ja sitä lähellä olevan
maa-alueen saastumista koskevat tiedot ja näiden korjaamista koskeneet
aiemmat toimenpiteet.
Myyjä vastaa siitä, että alueella ei tämän hetkisen tiedon mukaan ole
saastunutta ja pilaantunutta maata. Myyjä vastaa hallinta-aikanaan
syntyneistä maan saastumisesta aiheutuneista puhdistuskustannuksista
omalta osaltaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
13. Myötävaikuttaminen alueen jatkokaavoitukseen
Myyjä sitoutuu vuokralaisena edesauttamaan myydyn alueen mahdollista
kaavoittamista niissä rajoissa kuin sen voidaan katsoa kuuluvan vuokralaisen
myötävaikutusmahdollisuuksiin, ottaen kuitenkin huomioon, että kaavoitus ei
voi rajoittaa vuokralaisen oikeutta käyttää vuokran kohdetta
vuokrasopimuksessa tarkoitettuun käyttöön.
14. Rakennusten pinta-alatiedot
Ostaja on tietoinen, että rakennusten pinta-aloista annetut tiedot perustuvat
rakennusvalvonnan käytössä oleviin tietoihin, eikä niitä ole tarkistusmitattu,
joten ne saattavat poiketa olennaisestikin nykymääräysten mukaan
mitattavista pinta-aloista. Mikäli pinta-alatiedoissa kaupanteon jälkeen
havaittaisiin poikkeamia ilmoitettuihin tietoihin, ei osapuolilla ole oikeutta
esittää niiden perusteella vaatimuksia toista osapuolta kohtaan.
15. Veroseuraamukset
Osapuolet ovat tietoisia tästä kaupasta aiheutuvista veroseuraamuksista.
Tästä kaupasta menevästä varainsiirtoverosta ja kirjaamiskustannuksista
vastaa ostaja. Mahdollisista välisaannoista menevästä varainsiirtoverosta
vastaa myyjä.
16. Sähköliittymän siirto, kaukolämpöliittymäsopimukset sekä vesi- ja
viemäriliittymäsopimukset
Myyjä siirtää tällä kauppakirjalla Etelä-Savon Energian kanssa solmittuun
liittymissopimukseen perustuvat kaikki oikeutensa ostajalle ilman eri
korvausta. Sama koskee kaukolämpöliittymäsopimuksia ja vesi- ja
viemäriliittymäsopimuksia. Myyjä vakuuttaa, että kaikki mainittuun
liittymissopimukseen perustuvat, myyjän hallinta-aikaan kohdistuvat maksut
on kaupantekopäivään asti maksettu.
5
17. Etuostolain mukainen vakuutus
Myyjä ja ostaja vakuuttavat, etteivät he kahden viimeksi kuluneen vuoden
aikana ole tehneet sellaisia kiinteistökauppoja, jotka olisi otettava huomioon
etuostolain 5 §:ssä mainitussa tarkoituksessa.
18. Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tästä kaupasta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan EteläSavon käräjäoikeudessa.
Tätä kauppakirjaa on laadittu kolme samasanaista kappaletta, yksi myyjälle, yksi ostajalle
ja yksi julkiselle kaupanvahvistajalle.
Mikkeli x.x.201x
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
(Allekirj.)
Ostaja
(allekirj.)
LIITTEET
Liite 1 Vuokrasopimus
Kaupanvahvistajan todistus
1
Vuokrasopimus
1. Osapuolet
Vuokranantaja: Perustettava yhtiö omistajina Kinos Property Investment Oy tai
määräämänsä ja Mikkelin kaupunki
Vuokralainen:
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Mikkeli
(Y 0825508-3)
2. Vuokrattava kohde
Osoitteessa Moisiontie 10, 50520 Mikkeli, sijaitsevan Moision sairaalan rakennukset tämän sopimuksen liitteenä 1 olevan luettelon mukaisesti, yhteinen
huoneistoala 13.948 m2) sekä välittömästi sairaalakäyttöä palvelevat ulkoalueet. (”Kohde”) Vuokran kohteena oleva maa-alue ja rakennukset on merkittyinä tämän vuokrasopimuksen liitteenä olevaan karttaan.
Kohde on vuokrasopimuksen allekirjoittamisen hetkellä vuokralaisen käytössä
ja kiinteistö on myyty vuokranantajalle erillisellä kauppakirjalla. Kohde vuokrataan sairaalakäyttöön sellaisena kuin se vuokrasopimuksen allekirjoittamisen
hetkellä on.
3. Vuokra-aika
Vuokrasopimus on määräaikainen ja se astuu voimaan omistusoikeuden siirtymistä seuraavana päivänä ja on voimassa 7 (seitsemän) vuoden ajan vuokrasuhteen ensimmäisestä päivästä lukien. Vuokrasopimus sitoo vuokranantajaa sen jälkeen kun valtuuston Moision kiinteistöä ja maa-aluetta koskevan
päätös on saanut lainvoiman ja omistusoikeus on siirtynyt tässä sopimuksessa tarkoitetulle vuokranantajalle.
Vuokralaisella on oikeus jatkaa määräaikaista vuokrasuhdetta kolmen vuoden
määräajaksi voimassa olevin ehdoin ilmoittamalla vuokrasuhteen jatkamisesta
vuokranantajalle viimeistään kaksi vuotta ennen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymistä. Vuokrasopimus päättyy määräajan kuluttua ilman irtisanomista.
Osapuolet sitoutuvat olemaan vaatimatta toiselta osapuolelta minkäänlaista
korvausta määräaikaisen vuokrasuhteen päätyttyä vuokrasuhteen päättymisen tai siitä välillisesti tai välittömästi aiheutuvien kustannusten seurauksena.
Mikäli jommalla kummalla osapuolella tahansa on tarve päättää sopimussuhde ennen määräajan päättymistä, osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan sopimuksen päättämisestä hyvässä hengessä ennen sovittua määräaikaa.
2
4. Hallintaoikeus
Vuokralainen on aikaisemmin omistanut vuokrattavan kohteen ja harjoittanut
siinä sairaalatoimintaa. Vuokralainen jää vuokraamaansa kiinteistöön omistusoikeuden siirtymisen jälkeen ja jatkaa niissä toimintaansa.
5. Vuokra
Vuokra on 32.000 €/kuukausi, noin 2,30 €/huoneistoneliömetri. Tilojen pintaalaa ei ole tarkistusmitattu eikä vuokran määrää voida muuttaa tarkistusmittauksen perusteella. (pääomavuokra, jolla katetaan pääomakustannukset,
jotka muodostuvat kiinteistöön sijoitetun pääoman tuottovaatimusten mukaisesti sekä pääoman erilliskustannukset mm. vakuutuskustannukset)
Edellä määritelty vuokran määrä on arvonlisäveroton vuokran määrä. Maksettavaan vuokraan lisätään kulloinkin voimassa olevan arvonlisäverokannan
mukainen arvonlisävero. Mikäli tiloja käytetään vähennykseen oikeuttamattomalla tavalla, vuokralainen on velvollinen kuukausittain vuokranmaksun yhteydessä korvaamaan vuokranantajalle siitä aiheutuvan vahingon ja/tai kustannuksen, jonka suuruus määräytyy valtiolle palautettavaksi tulevan veron ja
muiden maksujen mukaan.
Viivästyneistä vuokraeristä peritään kulloinkin voimassa olevan korkolain mukainen viivästyskorko. Maksuhuomautuksista ja perinnästä aiheutuneet kulut
lisätään vuokraan.
Vuokranmaksu alkaa vuokra-ajan alkaessa. Vuokra maksetaan etukäteen laskutuskuukauden 3. päivänä. Vuokralaskutus tapahtuu sähköisesti, ellei toisin
sovita.
Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin (1951:100). Perusindeksi on elokuun
2014 indeksiluku. Vuokra tarkistetaan vuosittain lokakuun indeksilukuun. Tarkistettua vuokraa maksetaan tammikuun alusta lukien. Ensimmäinen tarkistusajankohta on tammikuu 2016. Indeksin laskiessa peritty vuokra ei kuitenkaan
laske.
Mikäli lainsäädännön muutoksen johdosta indeksiä ei voitaisi soveltaa tai ko.
indeksin laskeminen lopetettaisiin, sopivat osapuolet vuokran muusta tarkistamisesta, joka takaa vuokranantajalle indeksiehdon lakkaamisesta eteenpäin
vastaavan vuokratuottotason korotuksineen jatkossa.
6. Käyttökustannukset ja kunnossapitovastuu
Vuokra-aikana vuokralainen vastaa kaikesta hallitsemiensa ja alueiden käyttökustannuksista, kunnossapidosta, huollosta, korjauksista ja muista kustannuksista ja vastaa siitä, että tilat pysyvät sellaisessa kunnossa, että niissä voidaan
3
harjoittaa sairaalatoimintaa. Perusparannuksista vastaa vuokranantaja. (vastuunjakotaulukko)
Vuokralainen vastaa erillisen mittauksen mukaan kuluttamastaan sähköstä
(tällä hetkellä navettarakennuksessa on yhteinen sähkön mittaus apuvälinekeskuksen kanssa, navetan osuudelta sähkönkulutus sovitaan myöhemmin
erikseen), lämmöstä, vedestä ja jätevedestä, jätehuollosta sekä ulkoalueiden
tarpeellisesta kunnossapidosta sekä Moision tien hoitomaksusta. Vuokralainen vastaa myös ATK- ja puhelinverkon toimivuudesta sekä tilojen varustamisesta sairaalakäyttöön voimassaolevien viranomaismääräysten mukaiseksi.
(ylläpitovuokra ja siihen sisältyvät velvoitteet).
Vuokranantaja vakuuttaa kohteen täysarvovakuutuksella sekä maksaa kohteen kiinteistöveron vuosittain 2015 vuodesta alkaen. Vuokranantajalla on oikeus edelleen laskuttaa vuokralaiselta se osa kiinteistöverosta ja kiinteistön
täysarvovakuutuksesta, joka kohdistuu vuokralaisen hallinnassa oleviin rakennuksiin ja maa-alueisiin. (ylläpitovuokra ja siihen sisältyvät velvoitteet).
Kohde on ollut ennen vuokrakauden alkua vuokralaisen omistuksessa ja hallinnassa, joten vuokralainen vastaanottaa ja hyväksyy kohteen sellaisena kuin
se vuokrasopimuksen alkamishetkellä on.
Vuokralainen vastaa toimintansa vuokratiloille asettamien viranomaisvaatimusten täyttämisestä.
Vuokranantaja ei ole velvollinen korvaamaan vuokralaisen omaisuudelle tai
toiminnalle kohteessa aiheutuneista toiminnan keskeytyksistä, häiriöistä tai
katkoista aiheutuneita vahinkoja.
7. Muut ehdot
7.1. Ellei tässä sopimuksessa tai sen liitteissä ole toisin sovittu, vuokrasuhteeseen sovelletaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (482/95).
7.2. Vuokralainen on todennut vuokrattavien rakennusten laitteineen olevan
siinä kunnossa, kuin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi
vaatia, ja hyväksyy sen siinä kunnossa kuin se vuokrasopimusta allekirjoitettaessa on.
7.3. Vuokralainen on velvollinen hoitamaan kiinteistöä huolellisesti ja huolehtimaan siitä, että kiinteistön käyttäjät noudattavat riittävää huolellisuutta toimiessaan vuokratuissa tiloissa.
7.4. Vuokralainen ei saa suorittaa kiinteistössä muutos- tai parannustöitä ilman vuokranantajan kirjallista lupaa.
4
7.5. Vuokrasuhteen kestäessä vuokranantaja on oikeutettu tekemään kiinteistössä tavanmukaisia korjaus- ja muutostöitä ilmoitettuaan siitä etukäteen
vuokralaiselle.
7.6. Vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai
vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolloin vuokran kohdetta ei ole
voitu käyttää vuokrasopimuksessa tarkoitettuun käyttöön, jos se johtuu siitä,
että vuokranantaja ei ole huolehtinut tämän sopimuksen mukaisista velvoitteistaan.
7.7. Vuokralainen ei saa ilman vuokranantajan kirjallista lupaa siirtää vuokraoikeuttaan tai luovuttaa vuokran kohdetta toiselle, ellei tämän johdu terveydenhuollon lainsäädännön muutoksista.
7.8. Vuokralaisella on oikeus vuokranantajaa enempää kuulematta hakea
vuokraoikeutensa vakuudeksi maakaaren 14 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erityisen
oikeuden kirjaaminen.
7.9. Vuokralainen vastaa oman irtaimistonsa ja toimintansa vaatimien vakuutusten (keskeytysvakuutus mukaan lukien) kustannuksista.
7.10. Vuokralaisella on tiedossa alueen ja sitä lähellä olevan maa-alueen
saastumista koskevat tiedot ja näiden korjaamista koskeneet aiemmat toimenpiteet.
Vuokralainen vastaa kiinteistöä ja maa-aluetta koskevan kaupan perusteella
siitä, että alueella ei tämän hetkisen tiedon mukaan ole saastunutta ja pilaantunutta maata. Vuokralainen vastaa aiemmin hallinta-aikanaan syntyneistä
maan saastumisista aiheutuneista puhdistuskustannuksista omalta osaltaan
voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Vuokralainen vastaa vuokra-aikana alueelle tai kiinteistöille aiheuttamistaan
vahingoista, mikäli ne voidaan osoittaa vuokralaisen toiminnoista aiheutuneiksi.
7.11. Vuokrasuhteen päättyessä vuokralainen luovuttaa kohteen toimintakuntoisena pois lukien vuokran kohteen tavanomaisesta käytöstä johtuva kuluminen ja luovuttaa samalla vuokranantajalle kiinteistöä koskevan dokumentaation.
5
Tämä vuokrasopimus on laadittu ja allekirjoitettu kolmena saman sanaisena
kappaleena, yksi vuokralaiselle ja kaksi vuokranantajalle.
Kinos Property Investment Oy tai
Mikkelin kaupunki
määräämänsä
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Liitteet
1.
2.
3.
4.
Vuokrattavat rakennukset 24.9.2014
Sairaanhoitopiirin vuokrattava maa-aluekartta 2.7.2014
Moision sairaala-alueen tie- ja piha-alueiden kunnossapito
Vastuunjakotaulukko 12.8.2014

Linkki esityslistaan ja pöytäkirjaan

Transcription

Similar documents

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 – Suomen rakennerahasto

Kutsu - Voimavuodet - Mikkelin ammattikorkeakoulu

Kokousasia PDF

Etelä-Savon maaseutupäivä

Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle koskien

4. Tmi Vesa Vakka Koneet ja kalusto 120 000 30 000 90 000 100

KASKISTEN KAUPUNKI

Ennakkotiedote: Kaupunginhallituksen päätöksiä 7.9.2015

Pöytäkirja PDF-muodossa