Metsänomistajat Pohjois-Savo

Transcription

Metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon jäsenlehti 2/2015 • 4.9.2015
KEITELE, KUOPIO,
RAUTALAMPI, SIILINJÄRVI,
SUONENJOKI,TERVO,
TUUSNIEMI, VESANTO
sivu 3
Syksyn puukauppanäkymät
sivut 8–9
Uusi Kemera
sivu 10
Kitkemällä taimikot kuntoon
sivu 23
Syksyn metsäpäivät
Taimikon varhaishoitoon
saa nyt Kemera-tukea
PEFC/02–21–04
Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2015
2
Toiminnanjohtajan palsta
Metsän uusi tuleminen
Puuston kasvukausi on tältä kesältä jo
päättynyt, mutta metsänhoito- ja hakkuutyöt jatkuvat kiivaina metsissämme. Sipilän
hallitus on nimennyt biotalouden kehittämisen yhdeksi strategiseksi päätavoitteeksi.
Yksi viidestä tärkeimmästä tavoitteesta on
biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen vauhdittaminen. Hallitusohjelman punaisena
lankana on työllisyysasteen nostaminen
monella työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävällä toimenpiteellä.
joutumisesta ovat ainakin tuki pienpuun
korjuuseen, terveyslannoitus, sekä juurikäävän torjunta. Sopeutustarve on ilmoituksen mukaisesti yli kymmenen miljoonaa
euroa vuodessa. On hyvin ymmärrettävää,
että puunhankintaa erittäin hyvin kannattavaan sellunkeittoon ei tarvitse tukea.
Pienpuun korjuun tuesta kun on jo nyt
muodostumassa osa puukaupan tuloa ja se
on omalta osaltaan ollut laskemassa kuitupuun kantohintaa. Sen sijaan puun hankkiminen energiantuotantoon vaatii kyllä
On hyvä, että metsän monet mahdolli- ketjun johonkin kohtaan yhteiskunnankin
suudet on nyt huomattu ja tunnustettu. panostusta, jos puun energiakäyttöä haluPuun käyttöä Suomessa voidaan lisätä taan ylläpitää ja lisätä.
merkittävästi. Puuston vuotuinen kasvu
on viime vuosina ollut yli 100 miljoonaa
Metsänhoitoyhdistyslain
muutoksen
kuutiometriä ja poistuma noin 70 miljoo- myötä metsänhoitoyhdistys on nyt aidosti
naa kuutiometriä. Hakkuiden lisääminen jäsentensä yhdistys. Metsänhoitoyhdistys
ainakin 15 miljoonalla kuutiometrillä olisi Pohjois-Savolla jäsenyyttään metsänhoimahdollista vaarantamatta metsänhoidon
kestävyyttä. Samalla metsäalalle tulisi arviolta noin 16.000 uutta työpaikkaa.
toyhdistyksessä jatkoi 5561 metsänomistajaa. Jäsenten omistamien metsien pinta-ala
on yhteensä 250.675 ha. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt, metsurit ja urakoitsijat työskentelevät jäsentensä metsätaloudelleen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilökohtainen neuvonta
ja tiedotus ovat jäsenille maksuttomia.
Useista palveluista annetaan jäsenalennus.
Lisäksi tulevat yhteistyökumppaneiden jäsenalennukset ja jäsenedut.
Toivon, että tapaan mahdollisimman
monta metsänomistajajäsentämme syksyn
metsäpäivissä 14.-18.9, joita järjestetään
eri puolilla toimialuettamme. Lämpimästi
tervetuloa !
Kuopiossa 2.9.2015
Pekka Sahlman
Johtaja
Biotalouden perustan rakentaminen ja
ylläpitäminen vaatii vuosikymmenten ajan
määrätietoista työtä. Hyvä metsänhoito ei
toteudu ilman panostuksia. Tulevaisuuden
hakkuumahdollisuuksien turvaamiseksi ja
lisäämiseksi vuotuisten taimikonhoitomäärien pitäisi olla vähintään kaksinkertaisia
uudistushakkuiden määrään verrattuna.
Tässä on vielä paljon parantamisen varaa.
Määrien lisääminen tavoitetasolle toisi kaivattua työtä syrjäseuduille. Lisäetuna tulisi
nopeutunut kasvu ja puiden riittävyys uusille tehtaille varmistuisi. Tähän kannattaa
yhteiskunnankin panostaa. Valtion yhtä
euroa vastaan metsänomistajien panostus
metsänhoitoon on työlajista riippuen 1-3
euroa.
Kesäkuun alussa voimaan tullutta Kemera-lakia ollaan jo nyt muuttamassa. Tarvittavat määrärahaleikkaukset koskevat kuulemma myös metsäsektoria. Metsänhoidon
työlajeista suunnitelmissa leikkauslistalle
Tervehdys metsänomistajat!
Ollaan eletty taas ikimuistoinen
kesä, säiden puolesta. Sadetta riitti
ihan toukokuusta alkaen tänne
elokuulle asti, mutta nyt pari viimeistä viikkoa on ollut todellista
kesäsäätä. Metsässä on ollut marjoja ja sieniä runsaasti. Etenkin
mustikoita on todella paljon ja
puolukkaa näyttää tulevan runsaasti.
mittava ja sen vaikutukset, niin
työpaikkoihin kun puun kulutukseen ovat suuria. Toteutuessaan,
hanke poistaisi kuitupuun menekkiongelmat, niin meidän kuin
lähimaakuntien metsänomistajilta.
Puheenjohtajan palsta
kaikille jäsenmaksun maksaneille
metsänomistajille.
Syksyn puumarkkinoista on
vähän vaikea ennustaa, mihin
suuntaan mennään. Leimikoita on
tehty yhdistyksen alueella hyvin.
Tänä vuonna ensimmäiset tul- Tällä hetkellä, koko maailman
leet jäsenmaksukirjeet eivät oikein tilanne vaikuttaa epävarmalta ja
onnistuneet. Syy ei ollut yhdistyk- sillä on varmaankin vaikutusta
sen, vaan tekijän joka ne toimit- myös puumarkkinoihin.
Keväällä saimme kuulla uutisen, ti. Näitä virheellisiä kirjeitä oli
että Kuopion Sorsasaloon suun- yli kolmesataatuhatta kappaletta,
nitellaan rakennettavaksi uutta koko valtakunnan alueella. Nyt
Syysterveisin
sellutehdasta. Hanke on todella asia on korjattu. Suuret kiitokset
Seppo Helminen
Metsänomistajat Pohjois-Savo
Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo
METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu
Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015
Päätoimittaja Pekka Sahlman
Toimitussihteeri Susanna Purhonen
3
Itä-Suomen puukauppa käynnistymässä
mistelu yhteydenotolla omaan metsänhoitoyhdistykseen 2. Suunnittele yhdessä oman metsäasiantuntijan kanssa
mihin hakkuut kannattaa kohdistaa
3. Sovi leimikon markkinoinnista ja
kilpailutuksesta. Muistathan, että metsänhoitoyhdistyksellä on tietoa paitsi
hinnoista myös eri ostajien tukinkatkonnasta 4.Varmista korjuunvalvonta
5. Sovi samalla myös uudistamistöiden
hoidosta.
Vuoden alkupuoliskolla vilkkaimmat myyntiviikot ajoittuivat touko-kesäkuulle. Kesälomat hiljensivät sitten markkinat
jaKuvateksti:
syksypuolen
puukauppa
on
Pohjois-Savon
viikoittaiset
myyntimäärät ovat kasvussa
käynnistynyt varsin verkkaisena. Tammi-heinäkuun myyntimäärät Pohjois-Savossa ovat yhteensä noin 1,4 milj. m³. Määrä
oli vain muutamia prosentteja
alempi kuin viime vuonna. Valtakunnallisesti myynnit olivat
kuitenkin 10 % edellisvuodesta
jäljessä.
Kokonaisuutena teollisuuden puunkäyttö on ollut suurempaa kuin ostoista kertyvän puun määrä ja ostajien
raaka-ainevarannot ovat hieman supistuneet. Tämä ei kuitenkaan sanottavasti ole heijastunut puumarkkinoille.
Markkinoilta raportoidaan edelleen hyvin yleisesti havukuidun ylitarjonnasta.
Tilanteeseen on vaikuttanut osaltaan
myös heikko energiapuun kysyntä.
Tukkipuun markkina on ollut tasapainoisempi, mutta kysynnältään vaisu.
Puumarkkinat ovat kuitenkin kaksijakoiset. Kesäkorjuukelpoisille kohteille
on kysyntää, mutta talvikorjuuleimikoiden myynti on erittäin vaikeaa.
Teollisuuden varannoissa on merkittäviä määriä edellisiltä vuosilta siirtyneitä
talvikorjuukohteita.
Uusi tuotanto kohentaa
kysyntää
Optimististen arvioiden mukaan kuitupuun kehno kysyntä voi jäädä lyhytaikaiseksi. Varkauden kartonkitehtaan
käynnistyminen lisää jo lähikuukausina
havukuidun kysyntää ja roima parannus saadaan sitten tuonnempana Metsä
Groupin Äänekosken tehtaan käynnistyessä. Lisäksi on hyvä nippu muitakin
puun käyttöä lisääviä suunnitelmia.
Myös energiapuumarkkinoiden herää-
Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma palvelutalo, joka toimii
metsänomistajan tavoitteista lähtien.
Samalla se tuo turvaa ja vaivattomuutta koko puukauppaprosessiin.
mistä odotetaan. Itä-Suomen kannalta
on positiivista myös se, että tuontipuun
määrät ovat selvässä laskusuunnassa.
Tammi-toukokuussa raakapuun tuontimäärät supistuivat 10 % edellisvuodesta.
viikon ostotilastot kertovat ainakin
hienoisesta puukaupan piristymisestä
Itä-Suomessa. Pohjois-Savon ostomäärä
ylitti 50 000 m³:n tason ja valtakunnallisestikin ostomäärä nousi 450 000
m³:n tasoon.
Tukkikauppa on kuitenkin metsänomistajille taloudellisesti tärkein asia.
Lähikuukaudet näyttävät haasteellisilta. Valmiin sahatavaran varastot ovat
korkealla ja useat sahat ovat ilmoittaneet tuotannon supistuksista syksyä
koskien. Vaikeimmalta näyttää kuusitukin tilanne.
Metsänhoitoyhdistystä
kannattaa hyödyntää
Onnistuneen puukaupan resepti on
ennallaan: 1. Aloita puukaupan val-
Vaikka nyt puumarkkinoilla näyttää
varsin harmaalta, on kuitenkin tosiasia,
että puunkäyttö on kokonaisuutena
varsin korkealla tasolla. Syksyn mittaan teollisuus tarvitsee merkittävän
määrän raaka-ainetta ja markkinat vilkastuvat jossakin vaiheessa. Itse asiassa
aivan tuoreimmat elokuun kolmannen
Kantohinnat Pohjois-Savossa 1.-27.8.2015
Uudistushakkuu
Harvennushakkuu
Ensiharvennus
Mäntytukki
55,5
47,6
Kuusitukki
54,5
46,4
Koivutukki
44,6
37,7
Mäntykuitu
17,3
14,6
10,6
Kuusikuitu
17,6
13,8
9,4
Koivukuitu
17,5
14,0
11,2
Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta
Pohjois-Savon viikoittaiset myyntimäärät ovat kasvussa.
Tervetuloa tutustumaan
Private Banking -palveluumme.
Soita 08001-98989 tai
jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa
nordeaprivatebanking.fi/tervetuloa.
Timo Leskinen
kenttäjohtaja
MTK Metsälinja
4
Sahatavaramarkkinan epävarmuus
sumentaa syksyn puukauppanäkymää
Niin kotimaan kuin vientimarkkinoiden talouskehitys
on metsäteollisuustuotteiden kysynnän näkökulmasta jatkunut ongelmallisena.
Lievää vetoapua on saatu
euron heikentymisestä dollariin nähden, mutta moni
muukin valuutta, Ruotsin
kruunu etunenässä, on heikentynyt, vaimentaen siten
euron heikkenemisen hyötyjä. Kiinassakin talouskasvu on alkanut yskiä, sahatavaraa sinne on tosin alkuvuonna Suomesta laivattu
ennätysmäärä.
Pörssinoteeratut metsäteollisuusyhtiöt ovat raportoineet
ensimmäisen vuosipuoliskon
tuloksensa. Sellunteko on tällä
hetkellä äärimmäisen tuottoisaa,
ja sen parantunut tuloskehitys
keskeisesti selittää kannattavuuden nousua. Mainittakoon, että
Metsä Fibrellä sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaeriä
oli yli 50%. Kartongin osalta
hyvä tuloskehitys on jatkunut.
Paino- ja kirjoituspaperin kannattavuuskehitys sen sijaan ennakoi tehtaiden sulkemisia, sillä
paperin kysyntä on Euroopassa
edelleen laskenut. Paperin vientihinta Suomesta on tosin tammitoukokuussa noussut, mutta sitä
selittänee ennen kaikkea euron
heikentyminen viime vuoden alkuun verrattuna.
Puutuoteteollisuuden tilannetta pörssinoteeratut firmat raportoivat hyvin rajallisesti. Vanerin
tuotanto kannattaa kuitenkin
hyvin. Sahatavaran osalta vientimäärät ovat kehittyneet suotuisasti. Runsaat varastot, laimea
kysyntä sekä tarjonta muista
maista painavat kuitenkin lankunhintoja alaspäin. Edellä
mainitut tekijät vaikuttavat sahatavaran markkinakehitykseen
myös syksyn aikana.
Ensimmäisen vuosipuoliskon
aikana puun käyttö Suomessa
on tuotantolukujen perusteella
kokonaisuudessaan hieman supistunut. Tukin käyttö on vähentynyt nelisen prosenttia, kuidun
ja hakkeen hieman vähemmän.
Markkinahakkuut ovat supistuneet, osin korkeiden kaadetun
puun varastojen ja vaikeiden
korjuuolosuhteiden vuoksi, parisen prosenttia ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Hakkuita on
kokonaisuudessaan tehty hyvin
puun käyttöä vastaavasti.
Puukauppa sen sijaan on
supistunut selvästi käyttöä ja
hakkuita enemmän. Elokuun
puoliväliin mennessä viikkotilastojen perusteella puuta on
ostettu kymmenys viime vuotta
vähemmän. Tämän seurauksena
pystyvarastot ovat supistuneet.
Kotimaisen puun kysyntää on
tukenut puun tuonnin selvä supistuminen viime vuoteen verrattuna.
Puuta on kysyntään nähden
ollut erittäin hyvin tarjolla. Aleneva hintakehitys sekä tukin
että kuidun osalta osoittaa, että tarjonta on ollut kysyntää
suurempaa. Kokonaisuudessaan
kovanmaan tukkileimikoille on
tällä hetkellä parhaiten kysyntää. Kuidun osalta kysyntä on
kokonaisuudessaan heikompi,
mutta tilanne vaihtelee alueittain
hyvin runsaasti. Puukauppa on
käyttömäärät ja varastojen kehitys huomioiden kehittynyt hyvin
odotetusti. Isoin kysymysmerkki
syksyn puukauppavauhdin kannalta on sahatavaran markkinakehitys. Sahatavaran markkinanäkymä on jo tosin vuosia ollut
heikosti ennakoitava, joten sen
suhteen kuluvan vuoden syksy ei
tee poikkeusta. Sahat tarvitsevat
kuitenkin tukkia, mikä edellyttää
heidän tilanteensa erittäin huolellista seuraamista.
Erno Järvinen,
tutkimuspäällikkö
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
MTK ry
Finnpulp selvittää vaikutuksia
Finnpulpin YVA-ohjelma oli lausunKuopion Sorsasaloon suunnitelnoilla
heinäkuun loppuun saakka ja nyt
tua sellutehdasta koskeva ympätehdään varsinaista tehtaan vaikutusten
ristön vaikutusten arviointi on arviointia.
edennyt seuraavaan vaiheeseen.
Eri tahoilla oli mahdollisuus kommen-
METSASAATIO.FI
Kiitos sinulle lahjoittaja!
Jo 20 vuoden ajan tuellasi on vahvistettu
metsäelinkeinon elinvoimaisuutta.
METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA
toida arviointiohjelmaa ja tämän jälkeen
valvova viranomainen eli ELY-keskus teki
oman lausuntonsa. Sen mukaan arviointiohjelma täyttää lain asettamat vaatimukset.
ELYn mukaan huomiota tulee kiinnittää erityisesti Kallaveden kykyyn ottaa vastaan lisäkuormitusta. Tällöin on
huomioitava vaikutukset kalatalouteen
ja Kuopion Veden toimintaan. Lisäksi on
huomiota kiinnitettävä melu- ja liikennevaikutusten arviointiin. Koska kyse on
suuresta hankkeesta, on onnettomuus- ja
häiriötilanteet kartoitettava perusteellisesti.
Finnpulpin sellutehtaan tuotanto olisi
1,2 miljoonaa tonnia sellua ja se käyttäisi
6,7 miljoonaa kuutiometriä pohjoissavolaista ja lähimaakuntien puuta.
Teksti: Jukka Hujala
5
Sukupolven vaihdosten edistäminen työn alla
Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu
myönteisiä asioita metsäomaisuuden siirtoon
liittyen. Hallitus lupaa
edistää yritysten sukupolvenvaihdoksia perintöveroa keventäen ja
arvioi samalla muut kehittämistarpeet.
Metsänomistukseen liittyen
on ohjelmassa lupaus edistää
sukupolvenvaihdoksia ja lisätä
metsä- ja yrittäjävähennystä
sekä nopeuttaa perikuntien
elinkaarta.
Ministeriöissä valmistellaan
parhaillaan näiden kirjausten
muuttamista konkreettiseen
muotoon. Valitettavasti valtion heikko taloustilanne ja ns.
yhteiskuntasopimuksen kaatuminen vaikeuttavat asioiden
valmistelua.
Suomessa tavoitellaan puun
käytön lisäämistä 15 miljoonalla kuutiometrillä. Jonkin-
Pekka Sahlman
asteiseksi ongelmaksi metsien
hoidon ja käytön osalta on
nähty nykyinen metsänomistusrakenne ja metsien pirstoutuminen, jota valmisteilla
olevilla muutoksilla pyritään
helpottamaan. Tavoitteena on
selkeästi yrittäjämäinen metsätalous.
Jo tulevana talvena voi
metsäomaisuuden siirto
seuraavalle sukupolvelle
olla helpompaa.
Kiinteistöjen luovutuskirjat omasta metsänhoitoyhdistyksestä
Metsänhoitoyhdistys
Pohjois-Savo palvelee asiakkaitaan ammattitaitoisesti ja joustavasti myös
kaikissa kiinteistöjen luovutuksiin liittyvissä asioissa. Kauppakirjat, lahjakirjat, perinnönjaot ja
jakosopimukset syntyvät
nopeasti ja luotettavasti
niin että kaikkien osapuolten edut ja toiveet
otetaan huomioon.
Metsänomistaja Pertti Toroi
Karttulasta kääntyi Metsänhoitoyhdistyksen kenttäpäällikkö
Arto Kosusen puoleen kun
halusi asiantuntijan laatimaan
kiinteistön kauppakirjan sopimalleen määräalan kaupalle.
Tehdyllä maastokäynnillä todettiin tontin lisämaaksi ostettavan määräalan rajat ja
merkittiin ne punaisella kuitunauhalla. Tuleville rajapyykkien paikoille laitettiin puukeppi.
Metsänhoitoyhdistyksessä
asiakkaasta huolehtiminen ei
lopu kauppakirjan allekirjoituksiin vaan ostajalle tehdään
lainhuudon hakemiseksi tarvittavat paperit valmiiksi, sekä
neuvotaan mahdollisessa Ytunnuksen hakemisessa. Myyjän velvollisuuksiin kuuluu ilmoittaa kaupasta verottajalle
ja nekin lomakkeet täytetään
valmiiksi. ”Olen erittäin tyytyväinen kaupan toteutukseen”,
tuumasi Pertti Toroi kun kaupanvahvistaja tarkasti tehtyä
kauppakirjaa.
Maastokäynnin jälkeen Arto
Teksti: Pekka Sahlman
Varkauden tehtaan
muutokset käynnissä
Havupuun kysyntä PohjoisSavossa on paranemassa
Stora Enson Varkauden tehtaitten muutoksen myötä.
Hienopaperin teko lopetettiin ja jatkossa tehdään
sellua havukuitupuusta.
Sellu jalostetaan edelleen
kartongiksi.
Elokuun 25. päivä oli entisen
sellutehtaan viimeinen päivä ja
kuun vaihteessa päättyi myös
hienopaperitehtaan toiminta.
Muutostyöt ovat jo alkaneet ja
pitkäkuituisen havusellun tuotanto on tarkoitus käynnistyä
muutaman viikon kuluttua.
Uusiutuva paperikone tuottaa kartonkia: pääasiassa ruskean aaltopahvin pintakerrosta. Tuote tehdään havusellusta
ja tavoitteena on hankkia n.
miljoona kuutiometriä lisää havupuuta Varkauden ympäristön yksityismetsistä. Puusta 2/3
osaa on mäntyä ja 1/3 kuusta.
Sellulla on hyvä markkinati-
Jari Heikkinen
avasi tietokoneella mhy:n käytössä olevan karttajärjestelmän
ja piirsi maastomerkintöjä vastaavan määräalan kartalle liitettäväksi kauppakirjaan. Kaupan ehdot sovittiin ja tarkastettiin asiantuntijan opastuksella
myyjän ja ostajan toimesta.
Toiminnanjohtaja Pekka Sahlmanilla on kaupanvahvistajan
oikeudet ja luovutuskirja oli
valmis allekirjoitettavaksi.
lanne, joten sellutehdas käynee
jatkossa koko ajan täysillä. Jos
kartonkikone ei ime kaikkea
sellua, voidaan yli jäävä osuus
myydä markkinaselluna muille
tehtaille tai markkinoille.
Viilupuutehdas
ensi vuonna
Varkauteen on tulossa ensi
vuonna myös uusi viilupuulinja. Tehtaassa tehdään maailman suurimpia rakennuslevyjä. Levyjen pituus on jopa 25
metriä.
Viilupuun raaka-aineena käytetään järeitä kuusi- ja koivutukkeja. Tukeista sorvataan viilua ja siitä rakennetaan kerroksittain liimaamalla ja jatkamalla
hyvinkin massiivisia levytuotteita.Viilupuutehdas käyttää
250 000 kuutiometriä puuta
ja tuo 80 uutta työpaikkaa
tehtaalle ja puunhankintaketjuun n. 70 työpaikkaa. Tehdas
aloittanee kesällä 2016.
Jukka Hujala
Kuvassa vasemmalta kauppoja tekemässä Mikko Virtanen ja Pertti Toroi. Kaupanvahvistajana Pekka Sahlman
ja kauppakirjan laatijana Arto Kosunen.










































 
  



 



 



 



 



 



 


 










6
Metsäsäätiömaksua on kerätty jo 20 vuotta
METSASAATIO.FI
Yhteistyötä metsäelinkeinon puolesta
risotyö. Lisäksi Metsäsäätiö
rahoittaa viestintää päättäjille
ja yhteiskunnan vaikuttajille,
PEFC-sertifioinnin markkinointia, metsäelinkeinon sosiaalista ja taloudellista tutkimusta sekä viestintää metsäalan sisällä ja suurelle yleisölle.
Yhteistyössä
puurakentamisen eteen
Metsänomistajat ja puu- Toimialan omaa rahaa
nostajat ovat jo 20 vuoden
Viime vuonna metsänomistaKiitos sinulle lahjoittaja!
ajan antaneet puukaupoista
jatonlähtivät
Jo 20 vuoden ajan tuellasi
vahvistettu mukaan metsäsäävapaaehtoista metsäsäätiötiömaksuun 37000 puukaupasmetsäelinkeinon elinvoimaisuutta.
maksua. Varoilla on tehty sa. Kun puunmyyjä päättää
pitkäjänteistä työtä
oman – LUPA
METSÄELINKEINO
KUKOISTAA
osallistua,
niin myös puunostoimialan elinvoimaisuuden taja maksaa saman summan
säätiölle. Näistä puukaupoista
hyväksi.
”Metsäsäätiö on erinomainen osoitus siitä, miten yhteistä
intressiä voidaan viedä eteenpäin”, sanoo Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana toimiva metsäpäällikkö
Jorma Länsitalo Stora Ensosta.
”Hyvä perinne, yhteinen arvomaailma ja ymmärrys tulevaisuuden haasteista ovat saaneet
metsäalan toimijat puhaltamaan yhteen hiileen Metsäsäätiön riveissä jo 20 vuoden ajan.
Säätiön varat kertyvät pienistä
puroista, mutta yhdessä saadaan paljon aikaan.”
kertyi 1,9 miljoonaa euroa.
Kerättyjen varojen käytöstä
päättää puunmyyjistä ja ostajista koostuva hallitus. Metsäsäätiön merkitys metsäalan
tulevaisuuden puolestapuhujana on huomattava, sillä se
rahoittaa vuosittain noin 1,5
miljoonalla eurolla paikallisia,
kansallisia ja kansainvälisiä
projekteja.
Säätiön rahoituksesta suurimmat potit saavat puunkäytön ja puurakentamisen edistäminen sekä koululais- ja nuo-
Suomalaisen puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön
edistäminen niin kotimaassa
kuin kansainvälisesti on aina
ollut Metsäsäätiön ykköstehtävänä.
”Mitä ymmärrettävämpiä
ja läheisempiä hankkeita rahoitetaan, sitä enemmän metsänomistajat ovat mukana”,
kertoo Metsänhoitoyhdistys
Lakeuden toiminnanjohtaja
Jussi Parviainen. ”Erityisesti
maakunnalliset keräykset tietyn puurakentamishankkeen
hyväksi ovat lisänneet innostusta niin metsänomistajissa
kuin asiaa markkinoivissa toimihenkilöissä.”
Maakunnallisia keräyksiä on
ollut kymmenkunta eri puolilla Suomea. Hankkeissa eri
toimijat tekevät töitä paitsi
toimialan hyväksi niin myös
tukeakseen paikallista elinkei-
noelämää ja työllisyyttä.
Parhaillaan Etelä- ja KeskiPohjanmaalla on käynnissä
vuoden kestävä keräys, josta saatavat varat käytetään
puurakentamisen liiketoimintaprofessuurin perustamiseen
Vaasan yliopistoon. Hankkeen
tavoite on lisätä puun käyttöä
kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. ”Vaikka hanke voi
kuulostaa abstraktilta, niin
tosiasiassa metsänomistajalla
on harvoin näin selvä mahdollisuus vaikuttaa puun käytön
lisäämiseen valtakunnallisesti”,
Parviainen muistuttaa.
Lapsille ja nuorille
innostavaa
metsäkasvatusta
”Pitkäaikainen ja systemaattinen koululais- ja nuorisotyö
on ollut Metsäsäätiön loistavimpia rahoituskohteita. On
tärkeää, jos olemme saaneet
annettua pienenkin ruiskeen
metsäalasta
tulevaisuuden
osaajille, Länsitalo iloitsee.
Metsäsäätiö rahoittaa muun
muassa yläkoululaisten valtakunnallista Metsävisaa ja
5-6-luokkalaisten tutustumista
metsäalan töihin Yrityskyläoppimisympäristössä. Tärkeä
ja kouluissa hyvin vastaanotet-
tu on säätiön kuljetusavustus,
joka mahdollistaa noin 8000
koululaisen
osallistumisen
metsäammattilaisten järjestämille metsäpäiville joka vuosi.
Kaikkiaan Metsäsäätiön koululaisyhteistyö kohdistuu noin
50 000 koululaiseen vuosittain.
”Lasten metsäkasvatus on
hyvin tunnettu Metsäsäätiön
toimintamuoto ja metsänomistajat kokevat sen tärkeäksi”,
Parviainen kertoo kokemuksistaan kentällä.
Lupa kukoistaa
Viime aikoina on kuulunut
useita positiivisia uutisia, kuinka metsäteollisuus taas investoi
kotimaahan. Metsäelinkeinon
kannalta tilanne on lupaava ja
innostava. Toimialalla riittää
mahdollisuuksia.
”Metsäsäätiön toiminnan
mahdollistavat valtava määrä metsänomistajia, jotka vapaaehtoisesti antavat osansa
yhteiseen pottiin sekä kaikki
keräämistyöhön sitoutuneet
toimihenkilöt. Metsäalalla on
hyvä draivi päällä ja tulevaisuus näyttää hyvältä”, kiittelee
Länsitalo.
teksti: Päivi Mäki
M
e
ts
äv
a
r
a
l
l
i
s
u
u
d
e
na
s
i
a
n
tu
n
ti
j
a
Os
u
u
s
p
a
n
k
k
io
nm
a
a
m
m
ep
a
r
a
sm
a
a
ta
l
o
u
d
e
np
a
n
k
k
i
-jav
a
k
u
u
tu
s
p
a
l
v
e
l
u
i
d
e
no
s
a
a
ja
.M
e
i
l
tä s
a
a
ta
s
i
a
n
tu
n
ti
ja
a
p
u
ak
a
i
k
i
s
s
a
m
a
a
ta
l
o
u
d
e
nr
a
h
o
i
tu
s
a
s
i
o
i
s
s
a
,p
a
n
k
k
i
p
a
l
v
e
l
u
i
s
s
as
e
k
äv
a
k
u
u
tu
k
s
i
s
s
a
.A
s
tus
i
i
stu
ttu
u
nl
äh
i
k
o
n
tto
r
i
i
s
ijato
te
ai
ts
e
:s
a
a
tl
a
a
ja
n
ta
r
jo
n
n
a
nk
a
i
k
i
s
tafin
a
n
s
s
i
p
a
l
v
e
l
u
i
s
tas
e
k
äp
a
r
h
a
a
na
s
i
a
n
tu
n
te
m
u
k
s
e
n-a
i
n
ap
a
i
k
a
l
l
i
s
e
s
ti
.T
a
r
jo
n
ta
a
m
m
ek
u
u
l
u
v
a
tm
m
.
m
a
k
s
u
l
i
i
k
e
,r
a
h
o
i
tu
s
,v
a
r
a
i
n
h
o
i
to
,v
a
h
i
n
k
o
v
a
k
u
u
tu
k
s
e
t,l
a
i
n
o
p
i
l
l
i
s
e
tp
a
l
v
e
l
u
ts
e
k
äh
e
n
k
i
l
ö
v
a
k
u
u
tu
k
s
e
t.
T
u
l
ek
äy
m
äänOs
u
u
s
p
a
n
k
i
s
s
ata
il
u
el
i
s
ää o
s
o
i
tte
e
s
tao
p
.
fi/
m
a
a
ta
l
o
us
.
Y
h
d
e
s
s
äh
y
v
ä tu
l
e
e
.
194
7
Kaikki nämä edut saat
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon jäsenenä
Maksutonta neuvontaa
Laadukkaat metsäpalvelut jäsenhintaan
•
•
•
•
•
Asiantuntijammevastaavatjäsenille
metsänhoitoonja-käyttöönliittyviin
kysymyksiin
Uudellemetsänomistajalletarjoamme
maastokäynninmetsäneuvojankanssa
Maksutonpuunmyyntisuunnitelma
valtakirjakaupanyhteydessä
Puukaupanteonyhteydessätietoa
hinnoistajapaikkakunnanpuumarkkinatilanteesta
Metsien sertifiointi
•
Jäsentenmetsätovatmukana
PEFC-metsäsertifioinnissa
•
Tiedotus, koulutus,neuvonta
•
•
•
•
•
Metsänhoitoyhdistyksenjäsenlehti,
MetsänomistajatPohjois-Savo
Uutiskirjekerrankuukaudessa
MaaseudunTulevaisuuden
metsänomistajanumero4kertaavuodessa
Kurssejajakoulutusta,maastoretkiä,
metsämatkojajatapahtumia
•
•
•
Metsänuudistaminen,taimikonhoito,paikallisetluottometsuritjaurakoitsijat
Puunmyyntisuunnitelma,puukaupan
kilpailutus,puunhintatiedot,katkontavertailu,
puunkorjuupalvelu
Tila-jatuhoarviot,metsäsuunnitelma
Mhy:npalveluistavuonna2015myönnettävät
jäsenedutjaalennukset
-Valtakirjakauppa-6snt/m3=n-8%
-Tila-arviointi–0,50€/ha
-Metsäsuunnittelu-1,00eur/ha
-MTSverkkopalveluvainjäsenille
-Tuottavataimikko–metsänuudistamis–
palveluvainjäsenille(etusin70eur/ha)
-Mhy:nmurskejäsenalennus-15%
Paikallis- ja aluetason
edunvalvontaa
•
Seuraammeympäristö-jakaava-asioita,joilla
voiollasuoraataivälillistävaikutustametsäsi
käyttöön
• Yhteistyökumppaneiden jäsenedut esim.
Lähitapiola 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksista.
Lisätietoa löytyy netistä osoitteesta:
http://www.mhy.fi/metsanhoitoyhdistykset/jasenedut.
• MTK:n jäsenedut esim. Puukaupan hintatiedot Repusta,
lisätietoa löytyy netistä osoitteesta:
www.mtk.fi/jasenedut.
Jäsenmaksu v. 2015
Varsinainen jäsen 95 eur/jäsen, yhteisomistusjäsen 50,00 eur/jäsen, kannatusjäsen
tai metsää omistamaton perheenjäsen 50,00 eur/jäsen. Liittymismaksua ei ole.
8
Uusi Kemera-laki astui voimaan 1.6.2015
Jari Heikkinen
Nyt tukea saa jo yli 0,7 metrin pituiseen (pituus työn jälkeen) taimikkoon. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ha.
Kemera-tukea saa nyt
yli 0,7 metrin pituiseen
taimikkoon
Taimikonhoidoistakin
tehtävä jatkossa ilmoitus
ennen töiden aloittamista
Tuen kohdentaminen uudessa
laissa taimikoiden varhaishoitoon on odotettu parannus, joka
tehostaa metsänkasvatusketjua.
Uusi Kemera-laki vaatii ennakkoilmoituksen tekemisen
Metsäkeskukselle ennen töiden aloittamista. Taimikon
varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon voi aloittaa välittömästi hakemuksen jättämisen
jälkeen, joten Metsäkeskuksen rahoituspäätöstä ei näiden työlajien osalta tarvitse
odottaa. Rahoitusta kuitenkin
myönnetään vain niille hakemuksille, jotka täyttävät rahoitusehdot.
Uusi Kemera -järjestelmä on
määräaikainen ja sen nojalla
voidaan tehdä päätöksiä vuoden
2020 loppuun ja maksatuksia
vuoden 2023 loppuun asti. Uusi
tukijärjestelmä vastaa pääosin
nykyistä. Tukea myönnetään
jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, juurikäävän
torjuntaan, suometsän hoitoon,
metsäteihin, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin. Lisäksi uutena tukimuotona otetaan käyttöön taimikon
varhaishoito. Tuettavista toimenpiteistä jäivät pois muun
muassa metsänuudistaminen ja
energiapuun korjuutuki.
Uutta on se, että jatkossa
kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus
ennen työn aloittamista. Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunta voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa
toimenpiteissä metsäkeskus
hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin toimenpiteen toteutus voidaan aloittaa.
Hankkeiden suunnittelun ja
toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen
kokonaiskustannuksiin.
Metsänhoitoyhdistys
laatii rahoitushakemuksen ja
toteutusselvityksen
Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat laativat rahoitushakemuksen, joka täytyy tehdä
ennen töiden aloittamista. Työn
päätyttyä he laativat toteutusselvityksen Metsäkeskukselle,
jonka perusteella tuki maksetaan. Metsänhoitoyhdistyksen
toteuttamissa työmaissa rahoitushakemuksen ja toteutusselvityksen laatiminen sisältyvät
taimikonhoitopalvelun hintaan.
Metsänomistajan omatoimisissa
hankkeissa näistä laskutetaan
hehtaaripohjainen korvaus.
Uuden Kemera-lain
tuet
Taimikon varhaishoidon tuki
on 160 €/ha. Taimikonhoidossa
pitää poistaa vähintään 3000
runkoa (Pohjois-Savo). Taimikon
keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7
metriä ja enintään 3 metriä.
Nuoren metsän hoidon tuki on
230 €/ha. Nuoren metsän hoitokohteelta pitää poistaa vähintään
1000 runkoa (Pohjois-Savo).
Kuten nykyisessäkin Kemerassa,
jäävän puuston keskiläpimitan
on oltava rinnankorkeudelta alle
16 cm hoitotyön jälkeen.
Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos
hoitotyön yhteydessä poistettuja
runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 450 €/
ha, jos hoitotyön yhteydessä kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta (Pohjois-Savo).
Juurikäävän torjunnan tuki on
70 €/ha. Kantojen nosto ei ole
enää rahoitettava juurikäävän
torjuntamenetelmä.
Metsän terveyslannoitukseen
voidaan myöntää tukea 40 %
hankkeen kokonaiskustannuksista. Lannoitevalmisteen tulee
soveltua ravinne-epätasapainon
korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä
tukea.
Metsätien perusparannukseen
voidaan myöntää tukea 40 %
ja uuden metsätien tekemiseen
30 % (Pohjois-Savo) hankkeen
kokonaiskustannuksista. Tukea
saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin yhteismetsiä
lukuun ottamatta. Tien tulee olla
vähintään 500 metriä pitkä ja
tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön, jolla metsätalouden
ympärivuotisen kuljetukset ovat
mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Uuden metsätien kuljetuksista yli puolet ja
perusparannettavan yksityistien
kuljetuksista yli 30 % pitää olla metsätalouden edellyttämiä
kuljetuksia. Tietiheys saa olla
enintään 15 m vaikutusalueen
hehtaaria kohden. Tien, siihen
liittyvien kääntö- ja ohituspaikkojen sekä varastoalueiden
mitoituksessa ja toimivuudessa
noudatetaan metsätienormeja,
joita julkaisee Metsäteho Oy.
Suometsän hoitoon voidaan
myöntää tukea 70 % hankkeen
kokonaiskustannuksista, jos
kohde on vähintään 5 hehtaaria.
Muutoin tuen määrä on 40 %
vähintään 2 hehtaarin kohteilla.
Tuettavan kohteen ravinteisuudelle on asetettu alarajat. Kohteella pitää olla tehtynä välttämättömät taimikonhoitotyöt ja
metsänhoidollisesti tarpeelliset
hakkuut eikä kohteella saa olla
hakkuu- tai hoitotarvetta kasvupaikasta riippuen 5-10 vuoden
aikana. Hoitotyön jälkeen puuston tulee kasvaa keskimäärin
vähintään 1,5 m3/ha vuodessa.
Toteuttamissuunnitelmaan on liitettävä erillinen selvitys vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä.
Ympäristötukisopimuksia
tehdään ensisijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen omi-
Ota yhteyttä
metsänhoitoyh
distykseen
ja pyydä
metsäasiantun
tijaasi
kartoittamaan
ajankohtaiset
taimikonhoitoko
hteet
maksutta
(jäsenetu).
naispiiteiden säilyttämiseksi.
Sopimuksella maanomistaja
sitoutuu säilyttämään tietyllä alueella metsien biologista
monimuotoisuutta ja olemaan
tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta.
Ympäristötuki koostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta. Maanomistajan omavastuu on neljä prosenttia sen kiinteistön puuston
arvosta, jolla kohde sijaitsee
tai 3 000 euroa. Ympäristötukisopimukset tehdään kymmeneksi vuodeksi.
Metsäluonnon hoitohankkei-na voidaan rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle
ulottuvia monimuotoisuuden
kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista,
vesistöhaittojen
estämistä,
monimuotoisuutta edistävää
kulotusta ja vieraskasvilajien
hävittämistä. Tuella voidaan
kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset.
9
Parasta uudessa KEMERAssa taimikkoa ei tarvitse pilata tuen saamiseksi!
Uusi määräaikainen Kemera-järjestelmä tuli voimaan
kesäkuun alussa ja muutama päivä aikaisemmin saatiin osa uudistukseen liittyvistä lomakkeista, osaa
odotellaan kesäkuun ja loppukesän mittaan. Uusi järjestelmä on otettu varovaisen myönteisesti vastaan.
Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen
työn aloittamista. Byrokratia on
lisääntynyt, mutta siihen syypäätä saa etsiä yhteisen Euroopan
suunnalta. Hakemus vaaditaan
siksi, että rahoitusta ei voida
myöntää jälkikäteen.
Käytäntö siinä, kuinka hakemuksen jälkeen menetellään, vaihtelee; taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän
torjunnan voi aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa
toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman
ennen kuin työ voidaan aloittaa.
Muistettava kuitenkin on, että rahoitus ei ilmoituksesta huolimatta
ole automaattista, vaan sitä myönnetään vain niille hakemuksille,
jotka täyttävät rahoitusehdot.
Tuettavien työmuotojen
lista kapeni
Uusi tukijärjestelmä vastaa
pääosin nykyistä. Tuen ulkopuolelle päätyivät pystykarsinta, pellon metsitys, energiapuun korjuu, kantojen nosto, kokeilu- ja
selvitystoiminta sekä vahinkojen
korvaus ja korjaaminen. Kulotukseen olisi mahdollista saada
tukea jatkossa vain metsätalouden ympäristötuen kautta.
Metsänuudistaminen luonnontuhojen jälkeen jää jatkossa
vakuutusvetoiseksi, korvausta ei
tukirahoista enää saa.
Energiapuun korjuu säilyi
mutkan kautta tuen piirissä, sillä tukea myönnetään jatkossakin
nuoren metsän hoitoon ja sen
yhteydessä syntyvän pienpuun
keräämiseen.
Listan tärkein uutuus on tuki taimikon varhaishoitoon ja
juuri se on otettu tyytyväisenä
vastaan. Oikealla ajoituksella
samalla kuviolla voidaan saada
tuki kahteen käsittelyyn.
Metsänomistajan kannalta tukijärjestelmän uudistus on kannusta, sillä enää ei tuen määrään
vaikuta toteutetaanko se omana
työnä vai vieraalla työvoimalla.
Parhaimmillaan metsänomistajan korvaus nousee yli kaksin-
kertaiseksi entisen tukeen verrattuna.
Yhdistyksen metsäasiantuntijat
perehtyvät uuteen käytäntöön ja
parhaan tiedon oman kohteen
tuesta saa heiltä.
Ammattimiehen arvio
uudistuksesta
-Mielestäni uusi kemera-laki
on ennakkoilmoitusvelvollisuudesta huolimatta parempi
verrattuna vanhaan lakiin. Rehevillä mailla varhaishoidon
merkistys on erittäin suuri. Oikein ajoitettuna lehtipuuvesakko poistetaan n. 3-6 vuoden
kuluttua istutuksesta. Näin
taataan istutetulle taimikolle
häiriötön kasvu ja taimikonhoitokustannukset pysyvät
kohtuullisella tasolla.
Metsäasiantuntija Jari Heikkinen uskoo, että varhaishoidon tukikelpoisuus lisää metsänomistajien innostusta teettää hoitotöitä juuri ajallaan.
Varhaishoidon tuki 160 €/ha
kannustaa myös metsänomistajia omatoimiseen varhaishoitoon. Jari toteaa lisäksi, hyvää
tässä uudessa laissa on se, että
tuki on saman suuruinen riippumatta kuka tekee. Se selkeyt-
tää myös omalta osaltaan pykäläviidakkoa. Jari muistutaa
vielä, että omatoimisten metsänomistajien on suunniteltava
hoitotöitä vähän ennakkoon.
Rahoitushakemus on toimitettava metsäkeskukseen ennen
työn aloittamista. Hankkeen
hyväksymistä ei tarvitse jäädä
odottamaan. Työn voi aloittaa heti ilmoituksen jättämisen
jälkeen. Rahoitushakemuksen
laadinta onnistuu parhaimmillaan jopa puhelimella, kunhan
metsäsuunnitelman tiedot ovat
ajan tasalla.
Yli kolme metrisissä taimikoissa aina läpimitaltaan alle
16 cm:iin nuoriin kasvatusmetsiin asti kemeratuki on 230 €
/ ha. Tuen saa korotettuna, jos
harventamalla hakkuukertymä
on vähintään 35 m³ hehtaarilta.
Korotettu tuki on 450 € ha. Nuoren metsän hoitoon tukea
haettaessa on hyvä tarkistaa, että edellisen lain alaisesta kemeratuella tehdystä taimikonhoidosta on kulunut vähintään 10
vuotta- muistuttaa Heikkinen.
Jari Heikkinen
Taimikkoa ei tarvitse pilata tuen saamiseksi.
UUDEN KEMERA-LAIN KESKEISET TUET TAULUKKONA
Työlaji
Taimikon varhaishoito
Nuoren metsänhoito
Nuoren metsänhoito
+ pienpuun korjuu
Tuki
€/ha
160
230
450
Pinta-ala Kuviokoko Poistuma Jäävä runkoluku
Pienpuun kertymä Taimikon pituus
Puuston läpimitta, cm
ha minimi ha minimi min. kpl/ha max. työn jälkeen kpl/ha m³/ha min.
min. metriä, työn jälkeen max. työn jälkeen
1,0
0,5
3000
5000
-
0,7
2,0
0,5
1000
3000
-
3,0
16
2,0
0,5
1000
3000
35
Minimi
pinta-ala, ha
2,0
3,0
16
Työlaji
Metsän terveyslannoitus
Tuki
% kokonaiskustannuksista
40
Työlaji
Suometsän hoito (kunnostusojitus)
Tuki
Minimi
pinta-ala, ha
yli 5 ha hankkeet 70 %
2,0
alle 5 ha hankkeet 40 %
Minimi
kuviokoko, ha
0,5
Työlaji
Metsätien perusparannus
Uuden metsätien tekeminen
Tuki
40
30
Metsätalouden kuljetusten
osuus % min
30
50
Metsätien pituus
min metriä
500
500
Minimi
kuviokoko, ha
0,5
Kysy tarkemmat tukiehdot omalta metsäasiantuntijaltasi!
TAIMIKONHOITOLASKUN NETTOKUSTANNUS ON PIENI KEMERA-TUEN JA VEROVÄHENNYSTEN JÄLKEEN
SOVI TAIMIKONHOIDOISTA NYT OMAN METSÄASIANTUNTIJASI KANSSA!
ESIMERKKILASKELMA TAIMIKON VARHAISHOITO
Netto
Arvonlisävero 24 %
Taimikon varhaishoito laskutushinta, €/ha
350,00
84,00
Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -84,00
Kemera-tuki, €/ha
-160,00
Verovähennys metsäverotuksessa, €
-57,00
Yhteensä
434,00
Maksettavaa jää, €
133,00
(38 % laskun nettosummasta)
ESIMERKKILASKELMA TAIMIKONHOITO
Netto
Arvonlisävero 24 %
Taimikonhoito laskutushinta, €/ha
500,00
120,00
Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -120,00
Kemera-tuki, €/ha -230,00
Verovähennys metsäverotuksessa, €
-81,00
Maksettavaa jää, €
189,00
Yhteensä
620,00
(38 % laskun nettosummasta)
10
Taimikot kuntoon kitkemällä
Iso metsäkone metrin pituisessa
kuusentaimikossa ei ole monellekaan metsänomistajalle kovin tuttu
näky. Urakoitsija Antti Tuomainen
kitkee lehtipuun vesakkoa jo tottuneesti vaikka aloitti urakoinnin
vasta kesäkuun loppupuolella.
Taimikoita on hoidettu perinteisesti
raivaussahalla kaksi, jopa kolme kertaa
ennen ensiharvennusta. Usein ensimmäinen sahaus on tehty aivan liian myöhään
kun on odoteltu taimikon kasvamista
Kemera-kelpoiseksi kahteen metriin. Samalla kasvoi vesakko ja haittasi hyötypuuston kasvua.
Uudessa Kemera-laissa taimikoiden
kannalta paras uudistus on se, että tukea saa jo pituudeltaan vähintään 70
cm taimikon varhaishoitoon. Samalla se
mahdollistaa metsänhoitotöiden koneellistamisen, sillä vesakko on kitkettävä taimikosta viimeistään silloin kun taimikon
pituus on yksi metri.
Parasta koneellisessa kitkennässä on
se, että kantovesakkoa ei synny kun lehtipuu nostetaan juurineen pois maasta.
Taimikko kasvaa selvästi paremmin kuin
raivaussahalla peratussa. Kasvatettavat
puut valtaavat nopeasti kitkennässä vapautuvan kasvutilan ja juuristokilpailu vedestä ja ravinteista vähenee. Tutkimusten
ja käytännön kokemusten mukaan suurin
osa taimikoista selviää ensiharvennukseen
ilman mitään muita hoitotoimenpiteitä.
Tuomaisen kone on aivan ihanteellinen
koneelliseen kitkentään. Se on tarpeeksi iso ja siinä on säädettävä maavara.
Korkeimmillaan maavaran voi säätää
peräti 1,2 metriin jolloin koneen alle
jäävät taimet eivät vaurioidu ollenkaan.
Riittävän isolla koneella koko puomin
ulottuvuus voidaan hyödyntää ja ajourien
määrä vähenee. Taitavakaan konekuski
ei kuitenkaan pysty välttämään kaikkia
vaurioita. Koneellisessa kitkennässä noin
5 % kasvatettavista taimista vaurioituu
jäätyään koneen renkaiden alle.
Koneellinen kitkentä on selvästi raivaussahatyötä kalliimpaa. Jos lasketaan
koko taimikkovaiheen hoitotöiden kus-
tannukset ja otetaan huomioon myös
koneellisella kitkennällä saavutettava parempi taimikon kasvu, muuttuu koneellinen kitkentä raivaussahalla tehtävää työtä
edullisemmaksi.
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo tarjoaa konevaihtoehdon metsänomistajajäsentensä käyttöön. Palvelu on saanut erittäin hyvän vastaanoton, sillä työtilauksia
on jo pitkälle syksyyn.
Teksti ja kuvat:
Pekka Sahlman
Kitkennässä lehtipuuvesakko nostetaan juurineen pois maasta.
Metsäasiantuntija Jari Heikkinen on tyytyväinen kitkennän työjälkeen Vehmersalmella.
PAIKALLINEN JA ASIANTUNTEVA
SÄÄSTÖPANKKI OPTIA
METSÄNOMISTAJAN PALVELUKSESSA
Erja Savolainen
Yritysrahoitus
päällikkö
029 041 2667
044 732 1089
Päivi Sydänsalo
Sijoituspäällikkö
029 041 2657
044 705 2657
Petri Korolainen
Konttorinjohtaja
029 041 2651
050 590 5013
Kaija Puustinen
Sijoituspäällikkö
029 041 2652
044 544 2652
Juha-Antti
Puurunen
Maa ja metsä
talousliiketoiminta
alueen vastaava
044 331 5002
Palvelemme mato klo 10 – 16.30, pe klo 10 – 15.30,
ti ajanvarauksella klo 18 saakka
Kauppakatu 22, 70100 KUOPIO | Puh. 029 041 2650
www.saastopankki.fi/kuopio
/saastopankkioptia
Puh. hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min
OTA YHTEYTTÄ – KARTOITETAAN YHDESSÄ
SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT!
Antti Tuomainen urakoi puunkorjuuta ja nyt myös koneellista kitkentää Metsänhoitoyhdistykselle.
11
Metsävaratieto kuuluu metsänomistajille
Metsänomistajalla pitää
olla oikeus saada käyttöönsä kaikki hänen metsäomaisuudestaan julkisin
varoin kerätty tieto, vaati
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko
Tiirola metsänomistajien
SM-metsätaitokilpailuissa
Hartolassa.
Valtiolla on kattavat rekisterit metsävaroista ja metsänomistajista. Metsäkeskuksen
Metsään.fi -palvelua on metsäomistajaorganisaation kannustamana kehitetty metsäomistajien asiointiportaaliksi. Myös
metsien ja lajien suojeluun
liittyvä tieto tulee saada tätä
kautta metsäomistajien tietoon
ja hyödynnettäväksi.
Biotalouden nousu tarkoittaa yhä suurempaa puunkäyttöä. Samalla pitäisi pystyä
huolehtimaan metsäluonnon
monimuotoisuudesta. Yhtälö
ei toimi luontojärjestöjen esittämällä laaja-alaisella suojelulla. Suomea ei voida museoida.
Sen sijaan talousmetsissä olevat arvokkaat ja usein pienialaiset monimuotoisuuskohteet
voidaan saada maanomistajien
myötävaikutuksella palvelemaan biodiversiteettitavoitteita
kustannustehokkaasti.
– Metsätaloudessa ei voida
suojella biodiversiteettiä, jos
tieto tärkeistä luontokohteista
ei kulje metsänomistajalle asti.
- Se, että tietoja arvokkaista luontokohteista ei voitaisi
luovuttaa metsänomistajille
luontokohteiden hävittämisen
pelossa, on äärimmäisen vanhoillista ja monimuotoisuuden
suojelun kannalta vahingollista
ajattelua, Tiirola toruu.
- Nyt kun meillä on superministeri, joka vastaa sekä
metsätaloudesta että luonnonsuojelusta, toivoisimme tällaiset tiedonkulkuongelmat ratkaistavan.
Metsätilat aktiivikäyttöön
sukupolvenvaihdoshuojennuksella
Metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottamiseen on
toivottu porkkanaa jo vuosi-
kausia. Sen puuttuminen on
suurin metsäpoliittinen ongelmamme tällä hetkellä. Sipilän hallituksen ohjelmaan on
nyt kirjattu metsäelinkeinon
kehittäminen sukupolvenvaihdoshuojennusten kautta.
taja kokee, että omia metsiään
ei enää jaksa tai ehdi hoitaa,
nyt on loistava aika realisoida
omaisuutta, kannusti Tiirola.
- Metsänomistajat odottavat hallitukselta ripeitä toimia
asian ratkaisemiseksi. Sukupolvenvaihdosten verohuojennuksella on erittäin merkittävä vaikutus koko suomalaisen
metsäsektorin kilpailukyvyn
kehittämiseen ja metsäbiotalouden raaka-ainehuollon varmistamiseen.
Aina ei tilalle löydy jatkajaa
lähipiiristä, mutta markkinat
toimivat. – Metsätiloilla on nyt
kova kysyntä. Jos metsänomis-
Lisätietoja:
Mikko Tiirola,
puh. 044 538 4280
Metsänhoitoyhdistyksessä
tapahtuu
Metsäpäivät
Mhy:n jäsenille
Metsänomistaja-viikolla
14. – 18.9.2015
Katso tarkemmat ajankohdat
sivulta 23!
Seuraa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savoa myös facebookissa!
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon löydät nyt myös facebookista. Sivustolla jaamme tietoa
tapahtumista, koulutuksista ja ajankohtaisista metsäasioista. Tykkäämään pääsee osoitteessa
https://www.facebook.com/mhypsavo
TURVALLINEN METSÄN
AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ
TURVALLINEN METSÄN
AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ
Paikallinen
asiantuntemus,
valtakunnalliset
markkinat
Paikallinen
asiantuntemus,
valtakunnalliset
markkinat
Myytävät kohteet:
Tuusniemi, Juojärvi 10,7 ha
Hyvin hoidettu metsätila Tuusniemen Vihtaniemessä. Puusto
pääosin nuorta ja varttunutta
kasvatusmetsää. Omaa rantaviivaa n. 40 metriä. Ei rantarakennusoikeutta. Hp. 33.000 €.
Tarjoukset
18.9
mennessä.
Antti Kakkonen 040-5802033
Keitele, Hamula 2,321 ha
Niemitila Keiteleen Hamulassa.
Tila rajoittuu Nilakkajärveen.
Tie kulkee tilan läpi. Tilan puusto pääosin päätehakkuuikäistä
metsää. Tilalla kaksi rantarakennuspaikkaa. Tässä kohde, johon
kannattaa sijoittaa. Hp. 78.000 €.
Tarjoukset 30.10. mennessä.
Arto Kosunen 040-5923564
Keitele, Vuonamo 17,280 ha
Runsaspuustoinen tila rehevillä
kasvupaikoilla. Tila sijaitsee tien
varressa lähellä Keiteleen keskus-
Pekka
PekkaSahlman
Sahlman
LKV,
LKV,metsät.ins.,
metsät.ins.
Julkinen
p. 0400 kaupan378 286
vahvistaja
alue: Kuopio,
p.
0400 378 Ylä286
Tuusniemi,
alue: Kuopio
Savon alue
Mauri
Mauri Säisä
Säisä
LKV,
LKV, metsät.ins.
metsät.ins.
p.
p. 040
040 7600
7600278
278
alue:
alue: Siilinjärvi,
Siilinjärvi,
Maaninka
Maaninka
taa. Tilan kokonaispuusto on 4100
m³, josta tukkipuun osuus on puolet. Päätehakkuukuvioiden puuston määrä 3455 m³ ja pinta-ala
12,3 hehtaaria. Hp. 139.500 €.
Tarjoukset
22.9.
mennessä.
Tervo, Tallus 16,880 ha. Ison
Tallusjärven itärannalla sijaitseva
kiinteistö, jossa neljä rantarakentamistonttia. Metsätie kulkee tilan laidassa. Myös sähköliittymät
lähellä. Tontit aukeavat lounaaseen
päin. Tontit voidaan myydä myös
yksitellen. Hp. 140.000 €.
Tarjoukset 24.11. mennessä.
Suonenjoki, Lieteenmäki 19,00
ha. Metsätila, jossa hyväkuntoinen
talviasuttava loma-asunto. Tilan
kokonaispuusto n. 1100 m³. Kasvuisat maapohjat ja hyväkuntoiset metsikkökuviot. Mökki tehty
Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli puh. 045 341 6990
Arto Kosunen
LKV, metsät.ins.
p. 0400 725 293
alue: Sisä-Savon
kunnat, Kuopio
Antti Kakkonen
LKV metsät.ins.
p. 040 580 2033
alue: Tuusniemi,
Riistavesi,
Vehmersalmi
jämäkästä pyöröhirrestä ja mökin
kunto on hyvä. Sähköt ja oma kaivo. Mökin rakennuspinta-ala n. 65
m² + tilava parvi. Hp. 115.000 €.
Tarjoukset
21.9.
mennessä.
Rautalampi, Keskusta määräala
28,7 ha. Metsätila, jossa kolme
rantarakennuspaikkaa. Alueelle
on mahdollista myös rakentaa
omakotitaloja, joilla rantaoikeus.
Sijoituskohde, jonka arvo kasvaa
tulevaisuudessa. Rakennuspaikat kauniissa kangasmaastossa
lähellä Rautalammin keskustaa.
Hyvässä kunnossa olevat metsät.
Tilan kokonaispuusto 1650 m³.
Tarjoa 22.10.2015 mennessä.
Enonkoski, Ihamaniemi 32,015
ha. Kasvava, mäntyvaltainen
metsätila Enonkoskella + kaksi
etelärantaista
yleiskaavatont-
Antti Mähönen
MTI, LKV,
Auktorisoitu
kiinteistöarvioija
AKA
Julkinen kaupanvahvistaja
044 977 3767
tia Saimaan Enonveden rannalla. Kokonaispuusto n. 3600 m³
josta 1270 m³ tukkipuuta. Lannoitettuja kuvioita yhteensä 8,5
ha hyvässä arvokasvuvaiheessa.
Kovapohjaiset tontit syväväylän
varressa, rakennusoikeus 150
k-m²/tontti. Hp. 225.000 €.
Antti Mähönen 044-9773767
Tuusniemi,
Juojärvi
20,0
ha. Rehevät kasvupohjat. Välitön hakkuuarvo n. 26.000 €.
Kiinteistöllä metsän lisäksi purkukuntoinen
asuinrakennus,
huonokuntoinen ulkorakennus,
sauna, oma kaivo ja sähköliittymä.
Meiltä myös maa-, metsäja asuinkiinteistöjen
kiinteistöarviot
osto-, myynti- ja
vuokraustilanteessa,
perinnönjaon ja osituksen
Mauri Säisä
Pekka Sahlman
yhteydessä sekäLKV,
vakuusmetsät.ins.
LKV, metsät.ins.
yritysjärjestelyissä.
p. 040 7600 278
p.ja0400
378 286
alue:
Siilinjärvi,
alue:
Kuopio,
Kauttamme
myös
kauppaMaaninka
Tuusniemi, Yläja lahjakirjat sekä kaupanSavon alue
vahvistajan palvelut.
Hp. 65000 €. Tarjoa 25.9.2015
klo 16 mennessä. Antti Kakkonen
040-5802033
Riistavesi, Ryönä määräala n.
13,8 ha.Tilalle hyvät kulkuyhteydet. Riistaveden kirkonkylälle
matkaa n. 9 km. Puusto pääosin
taimikoita ja nuorta kasvatusmetsää. Rehevät kasvupohjat.
Puusto 593 m³. Hp 32.000€. Tarjoa 28.9.2015 klo 16 mennessä.
Antti Kakkonen 040-5802033
Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli puh. 045 341 6990
Y h t e i s t y ö s s ä[email protected]
metsänhoitoyhdistysten kanssa
Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa
www.metsatilat.fi/jarvisuomi
12
Päätoimisto
Metsänhoito
Pohjois-S
palvele
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo ry
Minna Canthin katu 11B, 70100 Kuopio
puh. 0400 330 674, [email protected]
[email protected] www.mhy.fi/pohjois-savo
Hallintopalvelut
Petäjäkylä
Pekka Sahlman
Johtaja, LKV
Julkinen kaupanvahvistaja
0400 378 286
Tarja Kurenkunnas
Susanna Purhonen
Toimistonhoitaja
0400 330 674
Toimistonhoitaja
040 503 8561
Metsäkiinteistöjen
välitys ja metsätilojen
sukupolvenvaihdos
Sulkavanjärvi
Onkivesi
Tie- ja ojaasiantuntijapalvelut
20
Tuovilanlahti
6
Maaninka
Keitele
7
Pulkonkoski
S
5
Hamula
18
NILAKKA
Talluskylä
17
Hirvilahti
Niinivesi
Lamperila
Arto Kosunen
Kenttäpäällikkö
LKV ja SPV-palvelut
0400 725 293
Pekka Moilanen
Erityisasiantuntija
ojat ja tiet
0400 674 129
KEITELE
19
16
Vesanto
18
3
Tervo
Niinivesi
Karttula
Haminala
Syvänniemi
Virmasvesi
Närhilä
Kuopion tiimi
19
Sonkeri
3
4
13
Virmaanpää
Minna Canthin katu 11B, 70100 Kuopio
Kurkimä
Kerkonkoski
19
Iisvesi
15
Vehm
Airakselan asema
Rautalampi
15
Iisvesi
13
Lempyy
©
SUONENJOKI
14
Konnevesi
Veli Pirskanen
Metsänhoitoesimies
0400 881 902
2 3
4
Jari Heikkinen
Metsäasiantuntija
Tiiminvetäjä
040 760 0279
2
Merja Hyttinen
Metsäasiantuntija
040 823 3619
12
14
Suontienselkä
12
Pörölänmäki
3
Suontee
Myhinpää
Siilinjärvi-Maaninka-tiimi
Isoharjantie 4, 71800 Siilinjärvi
Janne Jaakkonen
Erityisasiantuntija
Metsäsuunnittelu
Tila-arviot
0400 674 127
Hemmo Niskanen
Metsäasiantuntija
040 506 0610
4
Voitto Vauhkonen
Metsäasiantuntija
0400 330 676
5
Janne Rajala
Metsänhoitoesimies
0400 674 128
5 6
7
8
Tuomo Kärkkäinen
Metsäasiantuntija
0400 330 675
6
Mauri Säisä
7
Metsäasiantuntija
Tiiminvetäjä
LKV ja SPV-palvelut
040 760 0278
Sampo Y
Metsäasi
040 76
13
Tuusniemi-Riistavesi-Vehmersalmi-tiimi
oyhdistys
Savo
ee
Keskitie 22, 71200 Tuusniemi
Risto Toivanen
Metsäasiantuntija
Tiiminvetäjä
040 538 2555
9
Antti Kakkonen
Metsäasiantuntija
LKV ja SPV -palvelut
040 580 2033
10
Hannu Havu
Metsänhoitoesimies
040 500 8126
9 10
11
Arto Heikkinen
Metsäasiantuntija
040 573 7506
Jukka Väisänen
Erityisasiantuntija
Metsäsuunnittelu
Tila-arviot
0400 171 628
11
Rautalampi-Suonenjoki-tiimi
Asemakatu 12, 77600 Suonenjoki
8
Pöljä
Juha Huttunen
Metsäasiantuntija
0400 725 273
Siilinjärvi
8
14
Juurusvesi
Hannu Leinonen
Erityisasiantuntija
Metsäsuunnittelu
Tila-arviot
0400 353 766
Pekka Paananen
Metsäasiantuntija
0400 353 767
0400 725 285
11
Toivala
Vartiala
Vesanto-Keitele-Tervo-tiimi
Riistavesi
Keskustie 7, 72300 Vesanto
Savulahti
KUOPIO
10
ahti
2
Risto Paananen
Nuutinen 12 13
12 Ilkka Koppanen 13 Metsäasiantuntija
15 Juha
MetsänhoitoMetsäasiantuntija
14 15
0400 725 290
esimies
0400 353 768
Tuusjärvi
Urheilutie 3, 72210 Tervo
Hiidenlahti
KALLAVESI
Tuusniemi
äki
9
Juurikkamäki
Vehmersalmi
Juojärvi
masmäki
Räsälä
SUVASVESI
Mustinlahti
Kosula
© Maanmittauslaitos,
lupa nro
5/MML/12
Ylivainio
iantuntija
60 0281
8
Timo Kymäläinen
Erityisasiantuntija
Metsäsuunnittelu
Tila-arviot
040 745 6419
Ari Vesterinen
18
Metsäasiantuntija
Tiiminvetäjä
0400 353 780
METSÄNOMISTAJIEN
PALVELUTOIMISTO,
HELSINKI
Kimmo Karhatsu
Metsäasiantuntija
040 500 4813
19
Jaakko Nuutinen
Metsäasiantuntija
0400 169 175
Osmo Hyytiäinen
Metsäasiantuntija
0400 371 365
16
Mika Lyytinen
Metsänhoitoesimies
0400 725 283
Metsälakimies
Tuomo Pesälä
p. 020 413 2920
[email protected]
Lakipuhelin päivystää
ma klo 9-16
Puh 0600-393 959
(4,01€ min + pvm/mpm)
20
Sanelma Nousiainen
Erityisasiantuntija
Metsäsuunnittelu
Tila-arviot
0400 169 174
16
17
Metsäneuvoja
Annamari Rajoo
Simonkatu 6 (PL 510)
00101 Helsinki
p. 040 580 3981
[email protected]
[email protected]
14
Metsäteiden tukipolitiikka muutoksessa,
mikä muuttuu vai muuttuuko mikään?
Entinen Kemera-lainsäädäntö korvautui uudella Kemera-lainsäädännöllä kesän 2015 aikana. Uusi ja vanha lainsäädäntö tulevat kulkemaan
rinnakkain. Vanhan lain mukaisia
hankkeita hoidetaan vuoden 2019
loppuun saakka ja uusi laki ulottuu
vuoden 2020 loppuun saakka.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että
on olemassa seuraavaksi noin viideksi
vuodeksi lainsäädännön turvaama tukimalli metsäteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Tukimalli pysyi käytännössä
ennallaan. Suurimmat muutokset aiempaan ovat tieosakkaalle tuleva omavastuuosuus sekä suunnitteluun että mahdollisiin viranomaismaksuihin. Kalleimpien
työlajien osalta (rungon tekeminen ja
kantavat kerrokset) tukitaso säilyy ennallaan tai jopa paranee.
Teiden kunnostustarve on ennallaan.
Kemera on tällä hetkellä paras tuettu
tapa kunnostaa päällystämätön yksityistie. Tukea voivat saada tiekunnat, joiden tieyksiköistä vähintään 30 % on
metsäliikennettä. Koska metsäteiden tuki
on uudessa laissa ohjattu pelkästään tiekunnille, on kyseessä merkittävä muutos
aiempaan. Meillä on paljon kunnostustarpeessa olevia metsäautoteitä, jotka eivät
ole kuitenkaan vielä järjestäytyneet. Tukien saamiseksi tieosakkaan onkin syytä
huolehtia asia kuntoon. Käytännössä tiekunta perustetaan joko tielautakunnan tai
maanmittauslaitoksen pitämässä tietoimituksessa. Näissä asioissa on yleensä hyvä
kääntyä toimijan puoleen ja selvittää oikea marssijärjestys asioiden sujuvoittamiseksi. Mhy Pohjois-Savossa on keskitytty
asiaan ja haluamme auttaa metsäomistajia
pääsemään asiassa ratkaisuun.
Tiekunta on itsessään, elin jonka toiminta-aktiivisuudesta päättävät osakkaat
itse. Vaikka onkin suositus pitää kokouksia vähintään kerran neljässä vuodessa, ei
tiekunnan kokoustaminen ole metsäteillä
itsetarkoitus jatkossakaan. Tilanne kokoustamisen suhteen toki muuttuu, jos
tiellä on asutusta ja tie on mahdollisesti
kaupungin/kunnan tieavustusten piirissä.
Mhy auttaa tiekunnan osakkaita hakemaan tietoimitusta ja tekemään kunnostushankkeen. Mikäli muut ehdot täyttyvät, kannattaa perustaa tiekunta ja näin
ollen on mahdollista hakea tien kunnostamiseen valtion Kemera-tukea.
Tien kunto mahdollistaa paremman
puun hinnan. Kun maanomistajan metsä
ja leimikko sijaitsevat hyvän ja korjuukelpoisen tien varressa, on puun myynti
helpompaa ja leimikosta on mahdollista saada kulloisenkin markkinatilanteen
mukainen paras mahdollinen hinta. Pahimmillaan, ylitarjontatilanteen vallitessa,
heikot tieolosuhteet vesittävät kokonaan
mahdollisen puukaupan. Tie ja sen kunnossapitäminen on omaisuudenhoitamista, jossa paremman puun hinnan lisäksi
varmistetaan mm. tilan arvon säilyminen.
Tietä tarpeeseen
Niin tien tekemisessä, kuin kaikissa
muissakin Mhy Pohjois-Savon tarjoamissa
palveluissa, on tavoitteena vastata metsänomistajan ja hänen metsänsä tarpeisiin. Kun tähän lisätään, yhdessä sovittu
kustannustaso ja aikataulut, on paketti
valmis. Tien tekemisessä ja kunnostamisessa oman vivahteensa tuovat tiekunnan
kokoukset. Hyvin yhdessä hoidettuna kokoukset ovat kuitenkin mitä mainioin tapa sopia asioista ja saada tienhoitotoimet
rivakasti liikkeelle.
Jos tiekunta haluaa kunnostaa tien, on
toimintamalli helppo ja yksinkertainen.
Ota yhteyttä Mhy:n tiepuolen asiantuntijaan. Mukaan tarvitset olemassa olevan
yksiköinnin. Jos tietä ei ole yksiköity, niin
sekin voidaan sopia hoidettavaksi samalla
yhteydenotolla. Tien kunnostamisessa on
paljon muodollisuuksia ja niiden saamiseksi kuntoon ja tien tukikelpoisuuden
varmistamiseksi on hyvä turvautua asiantuntijan apuun. Yksiköinnin ja maastokatselmuksen jälkeen tarvitaan osakkaiden yhteinen tahtotila ja tiekunnan
kokouksen päätös tien kunnostamisesta.
Lopun hoitaa tiekunnan niin päättäessä
Mhyn asiantuntija.
Teksti ja kuvat:
Pekka Moilanen
Kemeraa pähkinänkuoressa
Uuden Kemera-lainsäädännön mukaiset keskeiset
vaatimukset rahoituskelpoiselle tiehankkeelle:
Perusparannettava tie
•
yhteishanke
•
tien pituus vähintään 500 m
•
tietiheys enintään 15 m/ha
•
tiekunta on oltava
•
yksiköistä yli 30 % metsäliikennettä
•
kunnossapitovelvoite 10 vuotta
•
soritusleveys vähintään 3,6 m
•
tuen määrä 40 %, sillat 50 %
•
edellisestä rahoituskierroksesta 20 v
Uusi tie
•
yhteishanke
•
tien pituus vähintään 500 m
•
tietiheys enintään 15 m/ha
•
tiekunta on oltava
•
yksiköistä yli 50 % metsäliikennettä
•
soritusleveys vähintään 4 m
•
tuen määrä 30 %, sillat 40 %
Tie tehdään tarpeeseen ja olosuhteiden salliessa rivakasti. Oheisissa kuvissa on kuvattu
tien tekemistä kesältä 2015. Runko kaivettiin heinäkuussa ja soritus tehtiin elokuussa. Itse
tiehanke käynnistyi edellisen vuoden lokakuussa.
15
Kemera 2015 terveyslannoitus
Uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki toi pieniä muutoksia myös terveyslannoitukseen. Samoin lannoitevalikoima
on kokenut uudistuksia,
joten tässä pieni päivitys
näihin asioihin.
Osa kemeraehdoista säilyy
ennallaan. Kohteeksi kelpaavat havupuuvaltaiset kehitysluokat taimikosta varttuneisiin kasvatusmetsiin. Entisillä
maatalousmailla myös lehtipuuvaltaiset metsät ovat tuen
piirissä. Ensisijaisia kohteita
ovat kaskettujen alueiden
ja maatalousmaiden boorin
puutteesta kärsivät kuusikot.
Turvemaan kohteen tulee olla ravinnetasoltaan vähintään
puolukkaturvekangasta vastaava sekä kuivatuksen tulee
olla kunnossa. Jos kohteelle
on tulossa kemeravaroin suometsän hoitohanke, voidaan
lannoitus tehdä ennen kuivatusta. Tukea ei myönnetä
terveyslannoitukseen silloin,
kun maaperä on vettä läpäisemätöntä savikkoa. Ehtona
on, että työ tehdään sellaisissa metsissä, joiden puuston
kehitys metsänhoidollisista
toimenpiteistä huolimatta on
taantuvaa maaperän ravinteiden epätasapainon vuoksi ja
jotka voidaan saada elpymään
lannoittamalla. Myös hyönteistuhojen vaivaamia metsiä voi-
daan terveyslannoittaa kemeratuella. Lisäksi edellytetään,
että lannoitevalmiste soveltuu
ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Vaatimuksena terveyslannoitukselle on edellisestä
laista tuttu ennakkoon hyväksytty toteuttamissuunnitelma.
Pekka Sahlman
Muutoksia uudessa laissa
entiseen verrattuna on mm.
seuraavasti. Pinta-alan tulee
olla vähintään 2 ha. Hanke
voi koostua useammasta vähintään 0,5 ha kuviosta. Tuen
myöntämisen edellytyksenä on
pienessä taimikossa suoritettu
varhaishoitoa ja vähintään 0,7
m keskipituus. Terveyslannoitusta ei voi tehdä uudelleen ennen kuin on kulunut 20 vuotta edellisestä kerrasta. Tuen
määrä on 40 % toteutuneista
kokonaiskustannuksista. Myös
terveyslannoitushankkeen voi
tehdä yhteishankkeena jos pinta-ala ei kerry omalta tilalta.
Myös lannoitevalikoimissa
on tapahtunut muutoksia. Yaralta ovat poistuneet valikoimista entiset boori- ja hivenainelannoitteet. Taimikoiden
terveyslannoitukseen vaihtoehtona ovat YaraVita Bortrac
150 tai Ecolan B300 rakeistettu tuhka, johon on lisätty
booria. Bortrac on nestemäisessä muodossa ja sen levitys
onnistuu veteen sekoitettuna
joko reppuruiskulla tai traktoriruiskulla. Ecolanin lannoi-
Tässä taimikossa on paha boorinpuutos.
te on toimitetaan suursäkeissä
mm. helikopterilevitykseen ja
30 kg pikkusäkeissä käsinlevitykseen.
Varttuneemmille
metsille vaihtoehtona on myös
Yaran uusittu Metsän NP. Tätä
lannoitetta voi myös käyttää
kasvatuslannoituksiin. Nämä
kaikki lannoitteet tulee levittää
sulan maan aikana.
Lannoitustarve määritellään
ensisijaisesti silmämääräisesti
puustosta havaittavien kasvuhäiriöiden ja värivikojen perusteella. Ja lopuksi rahanarvoinen vinkki. Jos taimikossasi
on havaittavissa kasvuhäiriöi-
tä, terveyslannoitus kannattaa
tehdä mahdollisimman nopeasti, saipa tukea tai ei. Metsätaloudessa aika on rahaa ja
kuusitukki maksaa aina enemmän kuin sellukuusi.
Teksti Risto Toivanen
Metsäno
POHJOIS-KA
16
Voit liittyä yhteismetsä Pohjois-Savoon
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo on perustanut toimialueelleen yhteismetsän,
johon voit liittää metsätilasi. Yhteismetsän muodostamistoimitus on meneillään
maanmittauslaitoksen toimesta. Tämän syksyn aikana liittyvät tilat voidaan
vielä liittää yhteismetsään
perustamistoimituksessa.
Yhteismetsä on jatkossakin
avoin kaikille halukkaille,
joilla on kiinnostusta liittää
metsäomaisuutensa yhteismetsä Pohjois-Savon osaksi.
Miksi liittyä yhteismetsän
osakkaaksi
Suuremmilla pinta-aloilla metsien tehokkaampi hyödyntäminen on mahdollista. Yhteismetsäomistus rinnastetaan yksityiseksi metsänomistukseksi
ja se saa kaikki yksityismetsätalouden edut mm. Kemera-tukien
muodossa.
Yhteismetsälaki on joustava ja
tilan liittäminen on tehty kannustavaksi. Mahdollinen tilan
hyödyntämätön metsävähennys
siirtyy yhteismetsän käyttöön.
Tilan liittämisestä olemassa olevaan yhteismetsään ei tarvitse
maksaa varainsiirtoveroa eikä
luovutusvoittoveroa. Tilan liittyessä yhteismetsään pidetään
maanmittaustoimitus, jonka toimituskustannukset maksetaan
valtion varoista.
Teksti: Arto Kosunen
Yhteismetsän osakkaita ovat
osakiinteistöjen omistajat, jotka
muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakkaat omistavat yhteismetsän omistamiensa
osakaskiinteistöjen kuuluvien
osuuksien suhteessa.
Yhteismetsän metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti osakaskunnan tavoitteiden mukaisesti.
Nyt sinulla on mahdollisuus
liittyä oman alueesi yhteismetsään. Liittyvien tilojen käyvät
arvot määritetään ennen liittymistä ja sinä päätät, onko yhteismetsäomistus sinulle sopiva
vaihtoehto. Mikäli olet kiinnostunut osakkuudesta, ota yhteyttä metsänhoitoyhdistys PohjoisSavon toimihenkilöihin.
Tonttisavotat ammattilaisten työtä
Tonttipuita kasvatetaan hankaliksi poistaa. Pihassa
maisema ja näkösuoja syis- puut ovat myös alttiita koltä. Niitä säästetään aina huille. Niihin tulee herkästi
viimetippaan asti. Ja siksi lahovikoja.
ne pääsevät kasvamaan
Tällaisten puiden kaatamiusein hyvinkin suuriksi ja nen on ammattimetsurin hom-
maa. Moni sunnuntaimetsuri
saa kyllä puun nurin. Pihapiirissä rakennukset, istutukset, sähkölinjat ja muut pihan
rakenteet yleensä pakottavat
puiden kaadon vain tiettyyn
suuntaan. Tilaa voi olla todella vähän. Pienikin lipsahdus
ja omalle työlle tulee herkästi
hintaa tuhansia euroja.
oksineen. Myös pelkkä kaato
onnistuu. Tällöin asiakas hoitaa puiden pilkkomisen ja saa
samalla hyötyliikuntaa säästyen
kuntosalimaksuilta. Se on sitä
todellista keppijumppaa. Moni
tontinomistaja on tyytyväinen,
kun kaatoapu löytyy läheltä.
Kustannuksissa helpottaa kotitalousvähennys, jonka saa
mm. tonttipuiden kaatotyöstä
ja polttopuiden teosta.
Teksti ja kuvat:
Janne Rajala
Vakuutukset kunnossa
Metsänhoitoyhdistyksen
työntekijät ja työ on aina vakuutettu. Turvallisuus on pihapuiden kaadossa erittäin tärkeää. Huolellinen suunnittelu
ja oikeat varusteet takaavat
onnistuneen puunkaadon hankalastakin paikasta. Metsänhoitoyhdistyksen metsureilla on
käytössä kaatotunkit, taljat ja
kaatoraudat. Tarvittaessa käytetään koriautoa.
Koriautoakin tarvitaan
Kustannussyistä ensisijaisesti
pihapuut pyritään kaatamaan
normaalimenetelmin. Toisinaan
on kuitenkin turvauduttava koriautoon, jos vapaata kaatosuuntaa ei ole. Tällöin puu
saadaan karsittua pystyyn ja
latvasta alkaen pätkä kerrallaan puu saadaan turvallisesti
poistettua. Metsänhoitoyhdistys käyttää aliurakoitsijana paikallisia koriautoyrittäjiä.
Asiakas saa
kotitalousvähennyksen
Tämän lähempänä rakennusta puu ei voi kasvaa.
Metsänhoitoyhdistyksen pihapuunpoistot tehdään aina
asiakkaan toiveiden mukaisesti.
Puut voidaan joko pätkiä polttopuiksi tai viedä pois kaikkine
Ammattilaiselta puu kaatuu sinne minne pitääkin.
17
Seurakuntayhtymä ajantasaistaa
omistamiensa metsien tiedot
Kuopion evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä
omistaa Kuopion ja ympäröivien lähikuntien alueilla
reilut 3000 hehtaaria metsiä
ja niiden määrä on viime
vuosien kunta- ja seurakuntaliitosten myötä lisääntynyt Juankosken, Kaavin,
Nilsiän, Maaningan ja Tuusniemen alueiden osalta.
Näinkin suurilla metsäpintaaloilla ajantasainen puustotieto
on metsien suunnitelmallisen
käytön kannalta ensiarvoisen
tärkeää. Tämän vuoksi seura-
kuntayhtymä on suunnittelutyön kilpailutettuaan antanut
metsänhoitoyhdistys PohjoisSavon tehtäväksi laatia metsäsuunnitelmat metsiensä hoidon
ja käytön tueksi. Suunnitelmat
laaditaan kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.
Seurakuntayhtymän puolesta
suunnitteluajaksi on perustettu ohjausryhmä seuraamaan
ja ohjaamaan työtä. Ohjausryhmään kuuluvat maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Tenho Hynönen, kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen, seurakuntayhtymän hallintojohtaja Timo Korhonen,
Tällä tiellä kunnostus todettiin jo tarpeelliseksi.
kiinteistötoimen johtokunnan
puheenjohtaja Erkki Oinonen,
kiinteistöassistentti Veli-Matti
Partanen ja kiinteistöpäällikkö
Petri Rautio. Metsäsuunnitteluprojektin vetäjänä toimii toiminnanjohtaja Pekka Sahlman
yhdessä kenttäpäällikkö Arto
Kosusen kanssa, käytännön
maastotöistä ja suunnitelmien
laatimisesta vastaavat metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnittelijat Janne Jaakkonen, Timo
Kymäläinen ja Jukka Väisänen.
Laadunvalvojana toimii kokenut metsänarvioinnin asiantuntija Hannu Leinonen metsänhoitoyhdistyksestä. Metsäsuunnitelmien päivitysprojekti
käynnistyi yhteisillä tapaamisilla sekä toimistolla että maastokohteilla, molemmissa tuotiin esille toiveita ja tavoitteita
tuleville suunnitelmille. Maastotyöt mittauksineen tehdään
kuluvan maastokauden aikana,
lokakuun loppuun mennessä ja
valmiit suunnitelmat luovutetaan tammikuun 2016 loppuun
mennessä.
Seurakunnan tavoitteet metsiensä käytön suhteen ovat
moninaiset. Perusperiaatteiksi
metsäomaisuuden hoidossa ja
käytössä on asetettu taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen
kestävyys. Taloudellinen kestä-
Kuvat: Veli-Matti Partanen
Yhteistä näkemystä metsien hoidosta ja käytöstä haettiin maastoretkeilyltä.
vyys tarkoittaa, että metsistä
tavoitellaan tasaisia vuosittaisia
hakkuutuloja tulevia hakkuumahdollisuuksia heikentämättä.
Suunnitelmallisuudella metsien
kehitysluokkajakauma pyritään
pitämään sellaisena, että metsien kasvu ja hakkuumahdollisuudet pysyvät pitkällä tähtäimellä
hyvinä. Kasvua ja tuottavuutta
parannetaan tarvittaessa esimerkiksi terveys- ja kasvatuslannoituksilla soveltuvilla kohteilla
sekä ylläpitämällä ja kehittämällä metsätie- ja ojaverkostoa. Talouskäytön ohella seurakunnan
metsissä huomioidaan metsien
ekologinen kestävyys. Tämä tar-
koittaa paitsi metsä- ja luonnonsuojelulain mukaisten kohteiden
myös metsien sertifioinnin vaatimusten huomioimista hoito- ja
hakkuutoimenpiteitä suunniteltaessa ja toteuttaessa. Sosiaalista
kestävyyttä huomioidaan muun
muassa useilla seurakuntayhtymän hallinnoimilla leirikeskuksilla, jotka ovat kiinteässä yhteydessä ympäröiviin metsiin.
Näillä alueilla tehtävillä toimenpiteillä ylläpidetään ja kehitetään ympäristön viihtyisyyttä ja
virkistysarvoja sekä turvallisuutta käyttäjien kannalta.
Teksti: Janne Jaakkonen
UN
”KUNK U”
U
PAL esti
vi
(Kone 15)
2
/
7 0
Halutuin
-Tr
Tron
onic
ic
ammattisaha nyt M-Tronic
t
moottorinohjausjärjestelmällä:
Ei ryyppyä - ei säätöjä.
Metallirunko.
35,2 cm³, 1,8 kW / 2,4 hv - 3,9 kg
Sh. 849,00 €
1 C-M
MS 20
699,-
Haastaviin
olosuhteisiin
- 45,6 cm3
- 2,2 kW / 3,0 hv - 8,4 kg.
Vahva raivaussaha ammattivaljailla
ja M-Tronic järjestelmällä.
Sh. 1015,00 €
EM K
CFS 460
899,-
15!
0
2
t
i
k
r
e
m
Syksyn
SYKSYN MERKIT 2015
Volttikatu 5, Kuopio, puh. 017 368 6111
Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14, www.yamaha-center.fi/kuopio
VIKING on osa STIHL yhtymää
www.stihl.fi
18
Koneistutuksella taimikon
perustaminen onnistuu kerralla
Koneistutus tekee tuloaan myös yksityismetsiin. Metsänhoitoyhdistys
Pohjois-Savo otti palvelun
käyttöön tänä vuonna. Ensimmäisen vuoden kokemukset työn laadusta ja
kustannustehokkuudesta
on hyvät. Menetelmä sopii
parhaiten kuusen istutukseen kivennäismailla.
Koneellista istutusta on tehty
yhtiöiden metsissä jo kauan.
Yksityismetsiin menetelmä ei
ole vielä yleistynyt, koska se ei
ole ollut hinnaltaan kilpailukykyinen. Nyt tilanne on muuttunut. Koneistutus pärjää hyvin
hintakilpailussa kaivinkoneella
tehtävälle laikkumätästykselle ja miestyönä istuttamiselle.
Metsänhoitoyhdistyksen palveluvalikoimassa hinta on sama tehdäänkö taimien istutus
kaivinkoneella tehtävään laikkumättääseen miestyönä vai
tehdäänkö koko uudistamistyö
samalla kertaa koneella. Peruskoneena koneistutuksessa on
kaivinkone.
Koneistutuksen edut verrattuna erilliseen kaivinkonemätästykseen ja miestyönä istuttamiseen ovat selvät. Koneistutuksessa maanmuokkaus ja istutustyö tehdään samalla kertaa
- kohde tulee kerralla valmiiksi.
Turhia mättäitä ei tehdä, vaan
jokaiseen tehtävään mättääseen
tulee taimi. Ja mikä tärkeintä,
jokainen taimi on mättäässä.
Taimet lähtevät erittäin hyvin
kasvamaan kun ne istutetaan
tuoreeseen mättääseen, oikeaan
syvyyteen. Taimien voimakas
Janne Rajala
kasvuun lähtö vähentää varhaishoidon tarvetta. Koko uudistamistyön tekee sama henkilö,
jolloin työn tulos on laadukas
kun yrittäjä vastaa kokonaisuudessaan uudistamistoimenpiteistä. Myöskään taimihuollossa ei
tarvita turhia välikäsiä.
Koneistutustyömaaksi soveltuvat parhaiten kuusen viljelyalat vähäkivisillä kivennäismailla. Hakkuutähteiden korjuu parantaa istutustyön laatua. Onnistunut kohdevalinta
on koneellisessa istutuksessa
hyvän laadun ja tuottavuuden
edellytys. Koneistutuksessa käytetään keväällä lepotilassa olevia taimia ja kesällä erityisesti
koneistutukseen kasvatettuja
taimia. Syksyllä käytetään lyhytpäiväkäsiteltyjä taimia.
Teksti: Pekka Sahlman
Pekka Sahlman
Koneistutuksessa taimi tulee aina tuoreeseen mättääseen.
Koneistutuksessa taimien paakku tulee aina oikeaan syvyyteen kaksinkertaiseen humuskerrokseen
Koneistutuksessa peruskoneena on kaivinkone.
Kuin ihmiselo
Metsän kiertokulku on verrattavissa ihmisen elämään.
Ensin ollaan pari- kolme vuosikymmentä pelkästään kuluja
aiheuttavan huolenpidon varassa. Jos laiminlyö oikea-aikaiset
hoidot, jäävät tulevaisuuden
tuotot heikoksi. Jos tekee ne
ajallaan, säästää kustannuksista ja varmistaa hyvän tuoton.
Yhteiskunta panostaa vahvasti
lapsiin ja nuoriin terveydenhuollon ja koulutuksen avulla.
Metsänomistajaa kannustetaan
vastaavasti investoimaan kärsivällisesti kaukana tulevaisuudessa odottaviin tuottoihin
kemera -investointituen avulla.
Siinä valtio sijoittaa yhden euron ja metsänomistaja kaksi tai
kolme euroa kymmenien vuosien päästä odottaviin tuloihin.
Investointi tulevaan hyödyttää
sekä yksilöä että yhteiskuntaa.
Aivan kuten lasten kasvatuksessa on myös metsänhoidossa
nyrkkisääntöjä. Taimikon perustaminen muokattuun maahan on kuin hyvin valmennet-
tu synnytys. Syntymän jälkeiset
neuvolakäynnit on verrattavissa
taimikon tarkastuksiin. Varhaishoito tapahtuu eskari-iässä
ja taimikonhoito rippikouluiässä. Metsällä on aivan kuten
ihmiselämässä riski sairastua
ja jopa kuolla ennenaikaisesti.
Terveydentilasta huolehtiminen
ja vakuutusturva ovat perustarpeita – niistä ei pidä tinkiä.
Ensiharvennus on kuin ammattitutkinto, jossa pitkäjänteisyys palkitaan ensimmäisten hakkuutulojen muodossa.
Merkittäviä tilipäiviä metsästä
saa vain kolmesti kiertoajassa
- ensiharvennustulojen jälkeen
vielä toisesta harvennuksesta
ja päätehakkuusta. Kannattavuuden kannalta hakkuiden
oikea-aikaisuus ja korjuutyön
laatu ovat tärkeitä. Koska tilipäiviä on harvassa, myös yksikköhintoja kannattaa seurata
muutaman vuoden tähtäimellä
ja päättää myyntiajankohdasta kulloisenkin markkinatilan-
teen pohjalta. Vuodet eivät ole
veljeksiä – toisinaan kysellään
vahvemmin kuusi- ja toisinaan
mäntyvaltaisia leimikoita. Puukaupan kilpailutus on viisasta,
sillä harva ostaja pystyy maksamaan parasta hintaa kaikenlaisista leimikoista. Yksikköhinta
ei kuitenkaan ratkaise kaikkea.
Hakkuussa käytettävät tukkipituudet ja muut kauppakirjan
ehdot vaikuttavat lopputulokseen. Monesti aliarvioidaan katkonnan vaikutus. Tukkipuun
ja kuitupuun hintaero on päätehakkuulla 1:3 ja harvennuksillakin 1:2,5. Siksi korjuuta
pitää aina valvoa, että se toteutuu kauppakirjan ehtojen
mukaisesti. Korjuun valvonta
vaatii osaamista ja mittaustietoja. Metsänomistajalla on oikeus vaatia tiedot katkotuista
pölkyistä ja niiden pituus- ja
läpimittajakaumasta eikä se saa
riippua siitä onko metsänomistaja antanut valtakirjan asioidensa hoitamiseen vai ei. Jo
pelkkä tietoisuus siitä, että joku
valvoo korjuuta ja katkontaa
on vahinkoja ennalta ehkäisevää. Vastaavasti epäilys siitä,
että mittaustietoja pantataan,
on omiaan viemään puukaupan
luottamusta. Jos oma osaaminen tai aika ei riitä korjuun
valvontaan kannattaa se palvelu
ehdottomasti ostaa omalta metsänhoitoyhdistykseltä. Jatkossa
kuitupuun jalostuskapasiteetti
on lisääntymässä merkittävästi.
Se tarkoittaa, että katkonnan
kanssa on oltava vielä nykyistäkin valppaampana.
Vaikka metsän kiertoaika on
ihmiselon mittainen, ei metsän
kestä olla passiivisen omistuksen vaiheessa ilman, että tuotot pienenevät. Vanhuuteen
kuuluu voimien heikkeneminen eikä ennen täysi-ikäisyyttä
ole oikeuksia eikä kykyjäkään
huolehtia viisaasta päätöksen
teosta. Tämän vuoksi metsän
tulisi vaihtaa omistajaa kahdesti
tai kolmesti ihmisen elinkaaren aikana. Aivan kuten sote-
ratkaisujen tulee metsätilojen
sukupolvenvaihdosten olla valtiovallan erityissuojelussa. Molemmista on kirjaukset Sipilän
hallituksen ohjelmassa. Ne pitää myös toteuttaa.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan
puheenjohtaja,
MTK r.y.
19
Pohjois-Savon metsätalous
läpäisi sertifiointitarkastuksen
Pohjois-Savon metsien hoito ja käyttö täyttää PEFC-metsäsertifioinnin
asetta-mat vaatimukset. Vuosittain
tehtävän arvioinnin suoritti riippumaton ulkopuolinen sertifiointiyritys
DNV GL. Metsänomistajista metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ovat mukana sertifioinnissa oman yhdistyksensä kautta.
Tarkastus toteutettiin tänä vuonna pääosin Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon
ja Savotan alueilla. Lisäksi arvioitiin kohdennetusti muutamia yrityksiä. Arvioijat
tutkailivat Pohjois-Savossa kaikkiaan kolmisenkymmentä maastokohdetta ja kullakin kohteella lukuisia eri asioita.
Pääosa vaatimuksista täyttyi oikein
hyvin. Kahdeksan kriteerin osalta vaatimukset eivät kokonaan toteutuneet ja
näiden osalta toiminnasta annettiin lievä
poikkeama. Poikkeamien lukumäärä on
hieman korkeampi kuin edellisinä vuosina.
Tarkastustulosten perusteella metsänomistajien on kiinnitettävä enemmän
huomiota arvokkaisiin elinympäristöihin
ja luonnontilaisiin soihin. Metsätalouden
toimijoita moitittiin ojitusten laadusta,
työturvallisuusasioista sekä työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Metsänomistajien ja toimijoitten yhteinen puute on
kulotusten vähäinen tekeminen.
Ilmi tulleitten puutteiden johdosta toimijoilta on pyydetty selvitykset ja korjaavat
toimenpide-esitykset. Korjaavien toimenpiteiden tehoaminen ja toiminnan paraneminen arvioidaan seuraavissa vuosittaisissa
tarkastuksissa.
Uudet vaatimukset
käyttöön 2016
Metsäsertifioinnin vaatimuksia on tarkennettu ja nämä kriteerit ovat tulossa
voimaan ensi vuonna. Metsänomistajalle
muutokset ovat pienet, mutta ajan mukana on mentävä.
Alueellista ryhmäsertifiointia hallinnoi
Kestävän Metsätalouden Yhdistys ja ensi
vuonna on tarkoitus muuttaa myös aluejakoa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet
ovat edelleen mukana alueellisessa ryhmäsertifioinnissa, eikä erillistä maksua
peritä sertifioinnista.
Arto Kosunen
Metsäsertifioinnin määräaikaisarviointi käynnissä Mhy Pohjois-Savon työmaalla. Arvioija
Martti Kuusinen (vas) totesi kaiken olevan kunnossa. Haastatetta-vana urakoitsija Jouko
Huuskonen.
Metsänhoitoyhdistyksen väki kiittää
Vesannon Metsätaimi Ky:n Leenaa ja Juhaa
pitkäaikaisesta ja sujuvasta yhteistyöstä
Vesannon Metsätaimi on toimittanut
laadukkaita männyn ja kuusen taimia
vuodesta 1987 lähtien. Viimeinen taimikuorma lähti tarhalta kesäkuun alussa
kuluvana vuonna. Kuorman kävi hake-
massa Metsänhoitoyhdistyksen etumiesmetsuri Ilmari Kolehmainen vankalla kokemuksella. Ensimmäiset taimet
”Imppo” ajoi tarhalta v. 1988.
Teksti: Ari Vesterinen
Parhaan tuoton
saa hoitamattomasta
metsästä.
Eihän se nyt niin mene!
Hoidettu metsä tuottaa jopa 50 % enemmän.
Metsänhoitoyhdistyksestä saat kaikki metsänhoitopalvelut. Ammattimaiset maanmuokkaus-, istutusja taimikonhoitopalvelut takaavat vahvan metsän
tulevaisuudessa.
Kun metsäsi tarvitsee hoitoa, ota yhteyttä
metsänhoitoyhdistykseen. Yhteystiedot löydät
osoitteesta www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi.
Metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot.
Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.
Hymyssä suin ollaan ja eläkepäiviä odotellaan. Ilmari Kolehmainen ja Juha Sihvola (oik.).
20
Metsävakuutuksella riskit hallintaan
Viime vuosina metsissä ovat
tuhojaan tehneet ainakin
kirjanpainajat, myrskyt ja
tykkylumi. Uusi kemera-laki
ei enää korvaa luonnontuhojen jälkeistä metsänuudistamista, joten metsävakuutus on entistä tarpeellisempi.
Osalle metsätuhoista on tähän
asti saanut korvausta Kemerajärjestelmän kautta. Kemeralainsäädännön uudistuksen yhteydessä tämä mahdollisuus on
kuitenkin poistumassa. Hirvituhoille on edelleen oma korvausjärjestelmänsä ja myös juurikäävän torjunta on säilymässä
valtion rahoittamana. Mutta
melkein kaiken muun varalle
tarvitaankin jo vakuutus.
Kehittämispäällikkö Sami Vil-
janen LähiTapiolasta kertoo, että
kemera-tukeen liittyvät muutokset ovat selvittelyssä. – Ainakin
myyrävahinkojen osalta korvauslinja muuttuu, koska tähän
asti myyrien tuhoaman taimikon uudistamiseen on saanut
kemera-tukea ja tuen osuus on
vähennetty metsävakuutuksesta maksettavasta korvauksesta.
Myyrätuhotaimikko korvataan
kustannusarvon menetyksen
perusteella kuten tähänkin asti.
Kustannusarvolla tarkoitetaan
taimikon perustamisesta ja kasvattamisesta aiheutuneita kuluja.
Mitä metsävakuutus
korvaa?
Korvaus riippuu vakuutuksesta. Halvimmat perusvakuutukset
korvaavat lähes ainoastaan metsäpaloja, laajan turvan vakuutukset taas monenmoista sieni-
tuhosta puuvarkauksiin.
- Vakuutusehdoissa kerrotaan,
mitä vakuutus lupaa korvata.
Lisäksi on täsmennetty, mitä
vakuutus ei lupaa korvata. Pääsääntöisesti esimerkiksi metsän
uudistamisen kuluja ei korvata,
vain menetys korvataan, täsmentää Viljanen.
Käytännössä laaja vakuutusturva korvaa metsäomaisuuden
melko kattavasti. Vakuutusyhtiöt
eivät kuitenkaan korvaa esimerkiksi luonnon saastumisesta tai
ilmastosta aiheutuneita tuhoja.
Luonnossa monen asian yhteisvaikutus voi vaikuttaa tuhon
syntyyn. Miten vakuutusyhtiö
arvioi, mikä on tuhon alkuperäinen syy?
– Käytämme aina epäselvissä
tapauksissa metsäammattilaisia apuna. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat
käyvät tekemässä arvion tuhon
syystä, kertoo Viljanen.
Vakuutuskorvauksen maksamista varten pitää vahingoittuneen puuston tai taimikon arvo määrittää. Korvaussummaa
varten arvioidaan puuston arvo
ennen ja jälkeen tuhon.
Metsävakuutus on
vakuutusyhtiölle kallis
tuote
Metsävakuutukset ovat vakuutusyhtiöille kalliita tuotteita. –
Korvauksia on maksettu viime
aikoina paljon, esim. parin vuoden takaisista Hannu- ja Tapani
-myrskyistä pelkästään LähiTapiola maksoi yli 32 miljoonaa euroa. – Haasteet metsävakuuttamisessa ovat kovat ja voi sanoa,
että kipurajoilla ollaan, tunnustaa Viljanen. Metsälle kuitenkin
saa vielä vakuutuksen, toisin kun
eteläisemmässä Euroopassa, jossa metsävakuutuksia ei juurikaan enää saa.
Mitä metsävakuutusta
hankkiessa kannatta
huomioida ja mitä se
maksaa?
Metsävakuutustarjonta on laaja ja vakuutusten hinnoittelu monimutkaista sillä siihen vaikuttaa
moni asia metsän sijaintipaikasta
omavastuun määrään.
Olemme koonneet metsävakuuttamiseen liittyvän tietopaketin MTK:n jäsenverkko Reppuun, lue lisää sieltä: www.mtk.
fi/reppu/repun_jasenpalvelut/
Metsavakuutukset/fi_FI/Metsavakuutuksista/
(Kirjaudu sisään jäsennumerollasi, ohjeet kirjautumissivulla)
Anne Rauhamäki
Susanna Purhonen toimistonhoitajaksi Kuopion toimistolle,
Annikin jäädessä eläkkeelle
Olen Susanna Purhonen, 42-vuotias perheen äiti Toivalasta Siilinjärveltä. Aloitin työt Metsänhoitoyhdistys
Pohjois-Savossa 2.3.2015 Kuopion toimistolla. Aikaisempi työurani on tilitoimistossa, jossa vierähti 9 vuotta ja
sitä ennen olin kaupan alalla 15 vuotta
toimisto- ja esimiestehtävissä.
Kuopioon olen tullut vuonna 1989
aloitettuani opiskelun Kuopion Musiik-
kilukiossa, synnyinseutuni on PohjoisKarjalassa Valtimolla. Harrastuksena on
laulamisen ja soittamisen lisäksi, luonnossa liikkuminen, kalastus, matkustus
ja mökkeily. Omalla mökillä olemme
yleensä pääsiäisestä lokakuulle saakka.
Metsätalous tuli tutuksi kerta heitolla
kun Asta-myrsky pyyhkäisi yli mökkitonttimme vieden puolet tontin puista,
tontti oli kuin sotatanner, mutta tulipa-
Agrimarket on metsämarket
JONSERED TURVA-ASUT!
TURVAKÄSINEET
JONSERED
CE 8-12 MUSTA
han puukauppa sitä kautta tutuksi.
Työni yhdistyksessä on lähtenyt
vauhdikkaasti jäsenuudistuksen myötä
käyntiin. Perusrutiineihin olen jo hyvin
päässyt sisälle ja metsäalassa on vielä
paljon opittavaa. Lehden tekeminen
on ollut mielenkiintoista puuhaa muun
työn ohessa. Työkaverit ovat ottaneet
minut hyvin vastaan ja työyhteisö tun-
24,90/pari
Norm. 29,90 /pari
110,-
TURVASAAPAS
JONSERED LIGHT
79,90/pari
Norm. 87,-/pari
Norm. 129,-
TURVA-AVOHAALARIT
JONSERED BASIC
110,-
Norm. 125,-
TERÄLEVY .325” 13”
1,3 MM JONSERED
TERÄKETJU .325” 1,3
MM 13” 56 OREGON
Norm. 27,90
Norm. 14,90 / kpl
24,90
30,- /3 kpl
Tarjoukset voimassa 30.9.2015 saakka.
Agrimarket Kuopio (Siilinjärvi) Takojantie 3, TOIVALA,
p. 010 76 83860 Avoinna ma-pe 8-18 la 9-15
Agrimarket Suonenjoki Lentokentänkatu 2
p. 010 76 83910 Avoinna ma-pe 8-17, la 9-13
Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (alv 24%) kaikista liittymistä.
TURVAPUSERO
JONSERED
PRO-LIGHT S-XXL
tuu mukavalta.
Tulevaisuudelta odotan että voisin kehittää Metsänhoitoyhdistyksen talouden
toimintoja nykyaikaisemmaksi uuden
ohjelmiston myötä. Annikille toivotan
oikein leppoisia eläkepäiviä ja terveyttä!
Kuulaita syyspäiviä toivottaen!
Susanna
tervetuloa aitoon pop pankkiin.
Täällä sinua kuunnellaan ja palvellaan.
Puh. 017 264 4200
www.poppankki.fi/siilinjarvi
POP Pankit Savossa ja Karjalassa:
Siilinjärvi, Vuorela, Kuopio, Männistö, Nurmes, Lieksa
Avaamme lähiviikkoina konttorin myös Iisalmeen.
21
Tykky se taivutti koivun latvan...
Kalevi Laitisen 9-vuotias koivikko
Vesannon Vesamäellä on taittunut
todella pahasti lumen painosta.
Harvat lumitaakasta selvinneet
puut ovat noin 7 metrin korkuisia.
Vahingoittuneiden koivujen latvat
ovat miltei maanpinnan tasolla. Näkymä on lohduton. Tämä lehtomaiselle kankaalle perustettu taimikko
on ollut hyvässä hoidossa ja näytti
vielä viime syksynä kasvavan vauhdilla kohti kuitumittoja.
Nyt pohditaan jatkotoimenpiteitä.
Kemera -suunnitelma ehdittiin tehdä
huhtikuulla ja alueelle on luvassa kuusentaimet tukivaroin. Luokille taittuneiden koivujen siivoaminen istutuksen
tieltä on jotenkin hoidettava. Runkojen
pienestä koosta johtuen ei korjuu energiaksi ole kovin haluttua. On myös
mahdollista jättää parhaiten tuhosta
selvinneitä koivuja verhopuuksi ja istuttaa isot kuusentaimet ilman muokkausta.
Pahin lumituho vuosiin
Vuoden alku oli lumituhojen suhteen todella paha ainakin Keiteleen,
Tervon ja Vesannon alueilla. Erityisesti
riukuasteen metsiköt, koivuntaimikot
ja juuri harvennetut kohteet joutuivat
tuholle alttiiksi. Myös tukkirunkoja,
mäntyjä ja kuusia, napsahteli poikki
sieltä täältä.
Useat kapeahkot metsä-tai niittytiet
menivät ajokelvottomiksi, kun tienvarsien puusto «halusi» taittua juuri valoisampaan suuntaan eli tienpoikki. Tammikuun yhdeksännen päivän vaiheilla
lämpötila kävi lopulta niin korkealla,
että puut vapautuivat lumitaakastaan.
Kalevin koivikkoa talvella.
Lumituho on myrskytuhoja hankalampi, koska tuhoutunut puusto sijaitsee laajalla alueella eikä sitä kannata taloudellisesti kerätä talteen. Toki
muiden hakkuiden yhteydessä joskus
tuhopuitakin on saatu korjatuksi. Pahimmilla alueilla puut on pitänyt kerätä pois hyönteistuhovaaran takia.
Riittävän ajoissa tehty taimikonhoito ja
harvennushakkuu vahvistavat puustoa
kestämään lumitaakkaa. Myös kuusen
suosiminen uudistettavana puulajina
mäkialueilla näyttäsi olevan järkevää.
Samoin kohteilla, joilla uudistusala rajoittuu pitkältä matkalta varjostavaan
isopuustoiseen metsikköön. Puulajivalintaan kannattaa kiinnittää huomiota
myös varjoisissa pohjoisenpuoleisissa
rinteissä. Viime talvi oli alueellamme
siinä määrin poikkeuksellinen, ettei
mikään konsti olisi tuhoja kokonaan
estänyt. Pelkona on, että lämmenneet
talvet aiheuttavat yhä useammin vakavia lumituhoja.
Joissakin tapauksissa saatiin metsikön vajaatuottoisuuden vuoksi tukea
uudistamiskuluihin ns. vanhan kemera -lain puitteissa. Hakemukset piti
toimittaa metsäkeskukselle huhtikuun
17. päivään mennessä. Uusi kemeralaki ei enää tue luonnontuhojen metsitystä. Niinpä metsävakuutus on nyt
ainut keino saada taloudellista lohtua
tilanteeseen. Kaikilla metsävakuutusta
ei tuhon sattuessa ole ollut voimassa,
silti näiden kolmen kunnan alueella
on vakuutusarvioita tehty noin 7300
ha. Ja edelleenkin arviokohteita riittää.
Tämä kertoo todella laajasta tuhosta.
Jos metsä on vakuutettu, ehtii vieläkin
ilmoittamaan vahingosta vakuutusyhtiöön.
Teksti ja kuvat: Ari Vesterinen
Kalevi Laitinen tuhoutuneen koivikon laidassa.
Tie tukossa.
22
Maaseudun sähkönjakelua turvataan
Riukuuntuneet lehtipuut taipuvat helposti linjalle.
Myrskyt ja lumituhot ovat
aiheuttaneet viime vuosina pitkiä katkoja sähkönjakeluun. Syyttävä sormi
on usein osoittanut metsänomistajaa. Aivan turhaan. Luonnonilmiöille
ei kukaan mahda mitään.
Metsänomistajilta löytyy
kuitenkin yhteistyöhalua
myös sähkönjakelun ongelmien ratkaisuun. Linjojen siirto teiden varsille ja
linjojen vierimetsänhoitoa
voidaan tehdä, kun korvauksista ja pelisäännöistä
sovitaan ennakkoon. Syyttelyllä ja sanelulla asiat
tahtovat jumiutua.
60 km:n savotta
Vierimetsänhoitotyömaa käynnissä Maaningan Varpasmaalla.
Elinvoima
Terveys
Hyvä kasvu
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.
• hyvälaatuinen siemenaines
• nykyaikainen kasvatustekniikka
• huolellinen ja osaava hoito
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat
taimet eri istutuskohteisiin.
Viime syksynä alkoi Maa-
Matti on toiminut yli 41 vuotta metsänhoitoyhdistyksen
metsäneuvojana ja -suunnittelijana Tervon kunnassa.
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin
torjuntaan.
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt.
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain
Taimitapiolta.
Matti aloitti perheen ainoana
poikana metsätyöt kotitilallaan
jo 15-vuotiaana sotainvalidiisän opastuksella. 18-vuotiaana
nuorukaisena hän perehtyi metsänhoidon perusteisiin Toivalan
metsäkoulussa ja jatkoi armeijan
jälkeen opintojaan metsätyönjohtajaksi. Metsätyönjohtajan
titteli muuttui metsäneuvojaksi.
Tasavallan presidentti myönsi keväällä 2013 Matille pitäjänneuvoksen arvonimen Tervon kunnan, kuntalaisten ja seutukunnan
hyväksi tehdystä ansiokkaasta ja
pitkästä työ- ja luottamushenkilöurasta. Matti on ollut merkittävä asiantuntija, toimeenpanija,
www.taimitapio.fi
Vierimetsänhoidolla
jatketaan
Näillä samoilla avatuilla linjoilla tehdään parasta aikaa ns.
sähkölinjan vierimetsänhoitoa.
Vierimetsänhoidossa harven-
netaan linjan reunasta n. 10
metriä levyistä aluetta. Varsinkin riukuuntuneet lehtipuut
ja samoin hennot havupuut
ovat niitä, jotka aiheuttavat
sähkökatkoja. Ne poistetaan
ensisijaisesti. Käsittely tehdään
aina metsänhoitosuositusten
mukaisesti. Harvennus on nyt
helpompi tehdä, kun linjoja
ei ole vielä asennettu. Korjuu
tehdään joko konekorjuuna tai
metsurityönä riippuen poistettavan puuston määrästä.
Osalla aluetta riittää pelkkä
raivaus.
Metsänhoitoyhdistys sopii
metsänomistajien kanssa ennen
työn toteutusta ja markkinoi
puut yhteismyyntinä metsänomistajien valtuuttamana. Savon Voima maksaa korjuusta
aiheutuvat kulut.
Voitto Vauhkonen
metsäasiantuntija
Matti Tarvainen on tehnyt pitkän ja
ansiokkaan työuran Metsänhoitoyhdistyksessä palvellen Tervon
metsänomistajia
Uutta tehoa tuhotorjuntaan
antaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
ningalla – Varpasmaa, Leinolanlahti, Kurolanlahti alueilla
– linjojen siirto teiden varteen.
Työ alkoi suunnitelulla, jossa
metsänhoitoyhdistys oli mukana yhteistyössä Savon Voiman
kanssa mm. uusien puutavaranvarastopaikkojen sijoittelussa ja korvauskysymyksissä.
Sopimusten teon jälkeen alkoi
puuston poisto, jonka metsänhoitoyhdistys hoiti. Myyntipuu
markkinoitiin yhteiskaupalla
ja puumaksut tilitettiin maanomistajille. Linjaa avattiin
kaikkiaan n. 60 km:n matkalla. Eli uutta aukkoa syntyi n.
60 ha. Se on melkoinen uhraus
metsänomistajilta.
tukija ja myötäeläjä tervolaisille
metsänomistajille.
Kiitos Matti näistä arvokkaista
metsänomistajien hyväksi tehdyistä vuosista. Ansaittuja ja
leppoisia eläkepäiviä 1.8.2015
alkaen toivottaa Pohjois-Savon
Metsänhoitoyhdistys.
Teksti ja kuva:
Työkaveri Osmo Hyytiäinen
Matti Tarvainen Pitäjänneuvos, metsäneuvoja ja -suunnittelija.
23
Metsänhoitoyhdistyksessä tapahtuu
Metsäpäivät Mhy:n jäsenille Metsänomistaja-viikolla 14. – 18.9.2015
Metsäpäivät järjestetään päivittäin klo 9.00-13.00.
Tarjolla makkaraa ja nokipannukahvit.
Päivien sijainnit ja teemat:
Maanantai 14.9. Maaninka:
Teema:
Uusi Kemera-laki ja koneellisen kitkennän työnäytös
Paikka:
Maaningan Pihtisalmesta Onkivedentietä 900 m. Opastus Siniseltä tieltä.
Tiistai 15.9. Suonenjoki:
Teema:
Uusi Kemera-laki ja taimikonhoito työnäytös
Sijainti:
Oittilantie 20, 77600 Suonenjoki (vanhan kaatopaikantie).
Keskiviikko 16.9. Vesanto
Teema:
Uusi Kemera-laki ja nuorenmetsänhoito/ennakkoraivaus.
Sijainti:
Ampujantie Vesanto, ampumaradan läheisyydessä. Opastus Oinaskyläntien risteyksestä.
Torstai 17.9. Vehmersalmi
Teema:
Uusi Kemera-laki, taimikon varhaishoito ja (koneellinen kitkentä) Tienrakennus ja murskelaadut.
Sijainti:
Mhy:n Laiskanahon tila ja murskemonttu Haukimäentiellä
Perjantai 18.9. Karttula
Teema:
Uusi Kemera-laki, koneellinen kitkentä/varhaisperkaus, taimikonhoito
Paikka:
Autuaanlammentie 40 Karttula. Karttulasta Suonenjoentietä 9 km etelään
Lämpimästi tervetuloa!
Metsänomistajat
Metsänomistajat
Metsänomistajan pitä
vahtia metsäänsä.
Metsänomistajan
pitää
Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat
metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana.
metsäomaisuuden hoitosopimus, niin
Eihän se nyt niinTee
mene!
huolehdimme metsästäsi, toteutamme
metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekem
Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksest
Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin
omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi.
Yhteystiedot löydät osoitteesta
metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä.
www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi.
Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta
www.mhy.fi ja www.metsänomistajat.fi.
Metsänomistaja
POHJOIS-SAVO
ETELÄ-KARJALA
Metsänomistajan pitä
Metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien lii
Jaakko Nuutinen
Metsäasiantuntijaksi
Pohjois-Keiteleelle
Ville Vainio
Metsäasiantuntijaksi
Tervoon
Olen Jaakko Nuutinen, 28-vuotias
metsämies Vesannolta. Olen aloittanut
Jani Rissasen tilalla metsäasiantuntijana Pohjois-Keiteleen alueella. Työt olen
aloittanut elokuun puolessa välissä eli pari
viikkoa olen kerennyt tutustua hommiin.
Koulutukseltani olen metsätalousinsinööri
ja olen valmistunut tammikuun lopussa
2015. Koulun kävin Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Kouluajan harjoittelut
suoritin Sisä-Savon MHY:ssä ja kävin
Tervehdys. Olen Ville Vainio, 33-vuotias kuopiolainen metsänhoitaja. Aloitin työni metsäasiantuntijana Tervossa
10.8.2015. Metsäalan työkokemusta
minulle on kertynyt Stora Enso Metsän, Metsäkeskuksen sekä myös aiemmin
metsänhoitoyhdistyksen palveluksesta.
Pohjoissavolaisille metsänomistajille olen
tuttu mm. erilaisten koulutustilaisuuksien järjestämisestä viime vuosien aikana.
kokeilemassa myös teollisuuden puolta. Ennen nykyistä toimenkuvaani olin
MHY:llä muutaman kuukauden metsäsuunnittelijana Tervon ja Vesannon alueella. Aikaisempi koulutus minulla on
metsuri ja olen tehnyt metsurin töitä mm.
MHY:ssä.
Olen varttunut metsätilalla Vesannolla,
joten metsään liittyvät asiat ovat minulle
tulleet tutuksi. Metsästyskorttikin on tullut aikanaan suoritettua, mutta metsästystä en kovin ahkeraan harrasta. Pienriistan
perässä tulee joka syksy muutaman kerran käytyä ja saaliina on yleensä raitista
ilmaa. Tällä hetkellä vapaa-aika menee
taloremontin parissa eikä muille harrastuksille jää paljolti aikaa. Ylimääräisen
vapaa-ajan pyrin viettämään kavereiden
parissa.
MHY on minulle hyvin tuttu organisaatio, joten töihin tarttuminen on käynyt aika vaivattomasti. Vaikka kotoisin olenkin
naapurikunnasta ja Keiteleen aluekin on
osaltaan tuttu, kyllä vielä hieman joutuu
paikkoihin tutustumaan. Pohjois-Keiteleen alue on kokenut aika suuria muutoksia, kun Kyösti jäi eläkkeelle ja Jani jätti
paikan täytettäväksi vuoden työskentelyn
jälkeen. Pyrinkin syksyn aikana ottamaan
ahkerasti yhteyttä metsänomistajiin ja
käyn mielelläni kasvotustenkin esittäytymässä. Autan mielelläni metsäasioissa,
joten ottakaahan rohkeasti yhteyttä.
Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot.
Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin
metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekem
Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta
ja www.metsänomistajat.fi.
viihdynkinwww.mhy.fi
metsässä,
niin var-
Vaikka
sinaisia metsäisiä harrastuksia minulla ei
ole, vaan vapaa-aika kuluu pääsääntöisesti urheilun parissa. Harrastan
jalkaMetsänomistajat
palloa, mailapelejä, lenkkeilyä, kuntosalilla käyntiä, hiihtoa jne.
Olen aloittanut työni
Tervossa innolla,
Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liito
Edunvalvontaa
puun juurelta Brysseliin.
ja toivonkin että voin
olla mahdollisimman hyvin avuksi alueen metsänomistajille.
24
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo on täyden palvelun metsätalo
Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta
Puunmyyntisuunnitelma
Puukaupan toimeksianto
Puukaupan korjuun valvonta
Puunkorjuupalvelu
Energiapuun korjuu
ja välitys
Taimikonhoito
Kasvatus- ja
terveyslannoitus
Metsätien rakennusja perusparannus
Metsätilojen sukupolvenvaihdokset
ja kiinteistönvälitys
Puunkaatoapu sähkölinjojen
vierestä ja tonteilta
Luonnonhoitopalvelut
Metsäpäivät
Metsätyönäytökset
Metsänomistajien neuvonta
ja edunvalvonta
Maanmuokkaus
Taimien ja siementen välitys,
istutus ja siementen kylvö
Taimikonperkaus
Metsäsuunnitelmien
laadinta
Asiantuntijapalvelut
*Metsäarviot
*Metsäveroilmoitukset
Metsänomistajien
koulutus
Kunnostusojitus
Nuorten metsäosaamisen
edistäminen
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo • Minna Canthin katu 11 B 70100 Kuopio • puh. 0400 330 674 • Y-tunnus 2486607-9
[email protected] • [email protected] • www.mhy.fi/pohjois-savo

Metsänomistajat Pohjois-Savo

Transcription

Similar documents

Mhy.fi Paijathame Kotimetsa 1 2015 Files Assets Common

Metsänhoitoyhdistys Pohjois

Puukaupan toimeksianto – lisää euroja kilpailuttamalla

Jaakko Nuutinen Metsäasiantuntijaksi Pohjois

MTK:lta tunnustusta Päijät-Hämeeseen

Uusi Kemera-laki astui voimaan 1.6.2015

Family timber Finland mukaan puukauppaan

Metsänomistajat 17 Juha-Pekka Hannikainen Pertti Havukainen

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palvelut Käy tykkäämässä uusista