Lataa: 26.5.2015

Transcription

Lataa: 26.5.2015
Maantieteen koe
26.5.2015
Kurssi 2: Yhteinen maailma
Parolan lukio
Muista merkitä nimesi kokeeseen
(max. pistemäärä 12)
KAIKILLE PAKOLLINEN TEHTÄVÄ:
1.
a) Kulttuuripiirien digiosuus
(1 p.)
b) Suurten tietotekniikka-alan yritysten sijainnin edellytykset eroavat selvästi perinteisen terästeollisuuden sijainnin edellytyksistä. Pohdi tätä väitettä:
 raaka-aineiden,
 työvoiman,
 markkinoiden,
 kuljetusyhteyksien
 energian saannin sekä
 ympäristön palveluvarustuksen ja viihtyisyyden kannalta.
(á 0,5 p., yht. 3 p.)
c) Ohessa on kaksi mallia (A ja B) kulttuurimaantieteen alalta. Kirjoita malleille otsikot ja selitä
niiden esittämät ilmiöt. Käytä vastauksessasi maantieteellistä käsitteistöä.
(2 p.)
I. SOVELTAVAT TEHTÄVÄT. VASTAA VAIN YHTEEN NUMEROKOHTAAN:
2. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet maapallon maataloustyyppien sijaintiin? Luonnehdi vähintään
viiden erilaisen maataloustyypin tuotantoon vaikuttavia tekijöitä.
(yht. 6 p.)

Ekstra: Laadi käsivaralta kartta tärkeimpien maatalousalueiden sijainnista maapallolla. Nimeä karttaasi maantieteellistä nimistöä kuten valtioita.
(+0,5p.)
3. Selvitä, millä tavoin ihminen luonnonvaroja hyödyntäessään kontrolloi ja säätelee luonnonympäristöjä maapallolla.
(6 p.)
 Vinkki: säätely voi olla suoraa tai välillistä, tarkoituksellista tai tahatonta, luonnonvaroja tuhoavaa tai suojeluun
pyrkivää. Se kohdistuu ilma-, vesi-, kivi- ja eliökehiin.
Kuvalähde:
<http://tinyurl.com
/o4uopym>. Viitattu 21.5.2015.
4.
Eräs matkatoimisto mainosti uutuuskohteenaan Sierra Leonen -kiertomatkaa.
a) Millaisia matkailun työntövoima- ja vetovoimatekijöitä esiintyy Sierra Leonessa matkailijan näkökulmasta?
(2 p.)
 Nimeä kummastakin ryhmästä vähintään kolme kohdemaan sijaintiin liittyvää esimerkkiä
b) Miten kohdevaltio (Sierra Leone) voi toiminnallaan edistää kestävää matkailua?
 Esitä jokin esimerkki kaikista kestävyyden ulottuvuuksista
(3 p.)
Kuvalähde: http://tinyurl.com/ozsnp2m. Viitattu 21.5.2015.
c) Nimeä kaksi muuta kuin a) ja b) -kohdissa esitettyjä matkailumaantieteen tutkimuskohdetta ja menetelmää.
(1 p.)
Onnea kokeeseen!
Ohjeellisia vastauksia kokeen "kinkkisiin" kohtiin:
1. a) Pisteytys: 10–8 oikein→1 p./7–5 oikein→ 0,5 p./6–3 oikein→ 0,25 p.
b)







Huomaa, että tietotekniikan yrityksen tarkka toimiala voi liittyä palvelujen tarjoamiseen (pelit, webbikaupat, etc.
tai laitteistojen kokoonpanoon ja/tai huoltoon. Oleellista on tuoda esiin, kumpaa käsittelee vastauksessaan. Sijaintitekijöiden keskinäinen tärkeysjärjestys tulee perustella tämän pohjalta).
Tietotekniikan palveluja tarjoavien yritysten oleellinen resurssi on innovatiiviset (usein nuoret) työntekijät, jotka
voivat etätyöskennellä tehokkaiden tietoverkkojen välityksellä paikasta (ja ajasta) riippumatta. (Tietotekniikan
laitteistoihin sen sijaan tarvitaan monipuolisemmin erilaisia raaka-aineita kuten piitä, lasia, muovia, metalleja,
ohjelmistojen tuotannossa edelleen paperia, ja ne ovat kevyempiä kuin perinteisessä terästeollisuudessa). Terästeollisuudella on suurempi tarve sijoittua lähelle raaka-ainelähteitä tai satamakaupunkeihin.
Tietotekniikka-alalla tarvitaan pitkälle koulutettua työvoimaa. Toisaalta taloudellisen globalisaation myötä
osaamista (ja myös laitteiden kokoonpanoa) on siirretty halvan työvoiman maihin (erityisesti Intiaan ja Kiinaan).
Perinteisessä terästeollisuudessa tehtaat ovat nykyään pitkälle automatisoituja, jolloin ympäristön heikosti koulutettu, vanheneva työvoima saattaa kärsiä työttömyydestä.
Tietotekniikan tuotteet pyritään saamaan nopeasti markkinoille ja kuljettaminen lentoteitse on yleistä, palveluja
siirretään sähköisissä tietoliikenneverkoissa reaaliainaisesti. Terästeollisuuden tuotteet eivät vanhene kovin nopeasti. Niidenkin markkina-alueet ovat laajoja.
Terästeollisuuden raaka-aineet ja lopputuotteet ovat raskaampia, ja siksi tuotantolaitokset sijaitsevat usein satamissa ja rautateiden varrella. Tietotekniikka hyötyy nopeista tietoliikenneyhteyksistä maailmalle (kuitukaapeliverkot). Työntekijöiden työmatkailun osalta lentokentät.
Tietotekniikan kannalta tärkeää on sähkön häiriötön (=tasainen ja keskeytymätön) saanti. Terästeollisuus tarvitsee runsaasti energiaa, mutta sen tuotanto ei nykyisten tehokkaiden voimansiirtoverkkojen aikana vaikuta tehtaiden sijaintiin niin paljon kuin aiempina vuosikymmeninä. Energian hinnalla on merkitystä terästehtaiden sijaintipäätöksiä tehtäessä.
Hyvä palveluvarustus ja viihtyisä ympäristö houkuttelevat osaavaa työvoimaa, ja siksi monet tietotekniikkayritykset ovat sijoittuneet ns. aurinkovyöhykkeille. Vanhoilla terästeollisuuden alueilla on usein päästöjen aiheuttamia ympäristöongelmia (maaperän ja vesistöjen happamoituminen, raskasmetallipäästöt ilmakehään). Tehtaat on sijoitettu usein asuinalueen ulkopuolelle (esim. Suomessa Raahen seutu) tai valtioihin, joissa ympäristölainsäädäntö on löysempi.
c) Kyseessä on vanha yo-koekysymys (S-12:4)
A. Innovaation tartuntaleviäminen (laajenemisleviäminen).
Kyseessä on innovaatioiden leviämistyyppi, jossa leviäminen eli diffuusio tapahtuu yksilöiden välisissä kontakteissa
(esim. puhetyylit tai tartuntataudit). Yleensä innovaatioaalto leviää innovaatiokeskuksesta ulospäin vähitellen hidastuen,
kunnes kyllästymisvaiheessa uusia omaksujia ei enää löydy. Lisäplussaa: innovaation omaksujatyypit.
B. Keskusten vaikutusalueet ja niiden rajautuminen
Ihmiset asioivat keskuksissa ostamassa hyödykkeitä ja palveluja, joiden runsaus ja monipuolisuus vaikuttaa keskuksen
vetovomaisuuteen. Hyödykkeet hankitaan siitä keskuksesta, josta ne saadaan pienimmillä kustannuksilla (näihin sisältyvät
myös matkakulut, aika, etäisyys sekä näihin kytkeytynyt saavutettavuuss). Keskusetäisyyden lisääntyessä viereisten keskusten vaikutus kasvaa. Vaikutusalueen raja, joka erottaa kahdessa keskuksessa asioivia toisistaan, voidaan määrittää selvittämällä kummassa keskuksessa ihmiset käyvät ostoksilla ja hakemassa erilaisia palveluja (esim. parturi).
 Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että malleihin liittyviä käsitteitä on käytetty oikein; esim. A2. Maataloustyypit ja niiden sijaintiin vaikuttavia tekijöitä:
1. Aron ekstensiivinen viljanviljely, lauhkea ilmastovyöhyke
 Vähäiset tuotantokustannukset
 Hedelmällinen mustamulta maannoksena
2. Aron ekstensiivinen karjankasvatus, lauhkea vyöhyke
 Luonnonlaitumien hyödyntäminen
 Maapallon liha-aitat
3. Lehtimetsävyöhykkeen intensiivinen viljanviljely ja karjatalous, lauhkea vyöhyke
 Pääomavaltaisuus: koneet, torjunta-aineet, lannoitteet, jalostetut lajikkeet
 Suuret hehtaarisadot
 Hedelmällinen ruskomaannos, alava maaperä
4. Aavikon paimentolaisuus, trooppinen ilmastovyöhyke
 Paikoin omavaraistaloutta
 Liikkuminen vuodenaikojen mukaan
 Riskinä liikalaiduntamisen aiheuttama eroosio
5. Välimerenkasvillisuuden nahkealehtisen kasvillisuuden/talvisateiden/ maatalous, lauhkea vyöhyke (
 Ongelmana kesän kuivuus; Keinokastelu
 Sitrushedelmät, oliivi päätuotteina
6. Riisinviljely, subtropiikki (esim. Kaakkois-Aasian Intia)
 Työvoimavaltaisuus
 Monsuunisateet
 Alkeelliset koneet, vetojuhtina edelleen vesipuhveli, vain hitaasti koneistumassa
4.a) paimentolaisuus
- kuivilla tai puolikuivilla ilmastoalueilla (kasvillisuusvyöhykkeet: savannit, arot, aavikot, tundra)
- lyhyt kasvukausi tai viljelylle muuten huonot olosuhteet (kuivuus, kuumuus, kylmyys, vähäsateisuus)
- pääosin perhekeskeistä, karjaan pohjautuvaa omavaraistaloutta
- ekstensiivistä, eläimet voivat liikkua pitkiä matkoja (vuosittaiset vaellukset)
- maa yhteisesti käytössä, ei pysyviä asuinpaikkoja
- harva asutus
- tuotantoon panostettavat pääomat erittäin pieniä
- muutos: valtioiden rajat -> pakkosiirrot kaupunkeihin
- keidasviljelmät
b) intensiivinen sekatalous
- edullinen ilmasto eli lauhkea ilmastovyöhyke
- kasvukausi tarpeeksi pitkä (lämpösumma), sateita suhteellisen tasaisesti ympäri
- vuoden
- suurten asutus- ja teollisuuskeskusten läheisyydessä, nopeat liikenneyhteydet
- jo varhain kaupallista maataloutta, pääomavaltaista
- suunnitelmallisuus, valtion tuet
- koneellista ja teknologiaan pohjautuvaa (geeniteknologia, jalostus)
- yksityistä maanomistusta
- pinta-alaan nähden korkea panos ja tuotto
- tuotantoesimerkit
c) riisinviljely (ja paikoin intensiivinen sekatalous)
- subtrooppisten monsuunisateiden alueet
- kausittaiset sateet, runsaan kosteuden lisäksi lämpötila ihanteellinen riisille
- jo varhain kastelujärjestelmät ja terassiviljely (infrastruktuuri riisin viljelyyn sopiva)
- suuri osa sadosta omaan käyttöön, mutta myöhemmin myös kaupallista toimintaa
- intensiivistä maankäyttöä, pääosin yhden lajin viljelyä
- paljon väestöä, työvoimavaltaista
- paikoin useita satoja vuodessa
3. Ihminen luonnonympäristön säätelijänä
ILMAKEHÄ (atmosfääri)
 Fossiilisia polttoaineita polttamalla kasvihuoneilmiö (ilmaston lämpeneminen) voimistuu
 Ilmaan päässeet klooriyhdisteet aiheuttavat aukon otsonikerroksessa napa-alueilla, jolloin ultraviolettisäteily
voimistuu.
 Teollisuuden ja liikenteen päästöt (hiukkaset ja kaasut kuten rikki ja typpi)ilmaan aiheuttavat savusumua ja happosateita (hapan sade)
 Muutokset ilman lämpötilassa aiheuttavat globaalisesti muutoksia tuulissa. Kaupunkialueella tuulet ovat heikompia, kasvillisuuden avulla voidaan säädellä pintatuulta, pyörremyrskyjen heikentämistä on kokeiltu.
 Ilmaa voidaan suojella ja negatiivisen toiminnan vaikutuksia kansainvälisin sopimuksin päästöjä vähentämällä.
VESIKEHÄ (hydrosfääri)
 Lämpötilannousu, kastelu ja kasvillisuuden lisääminen lisäävät, kasvillisuuden vähentäminen ja lisääntynyt pöly
vähentävät haihtumista ja sadetta. Keinotekoista sadetta on kokeiltu.
 Kasvillisuuden heikentäminen, ojitus, asfaltointi ja rakennukset lisäävät ja äärevöittävät veden virtausta maalla,
kasvillisuuden lisääminen, padot, tekoaltaat ja kastelu tasaavat ja hidastavat virtausta haihtumisen lisääntyessä.
 Pohjavesi vähenee, kun sitä käytetään taloudessa, teollisuudessa ja kastelussa. Padot, tekoaltaat ja maahan
imeyttäminen lisäävät pohjavettä.
 Veden laatu. Lannoitteet, asutuksen ja teollisuuden jätevedet ja kalankasvatus rehevöittävät vesistöjä ja meriä,
kaatopaikat ja teiden suolaus pilaavat pohjavesiä. Happamat päästöt aiheuttavat vesien happamoitumisen.
 Jätevesien puhdistuksen tehostamisella voidaan pyrkiä vähentämään saastumisvaikutuksia
ELIÖKEHÄ (biosfäärin ekosysteemit ja eliöyhteisöt)
 Maanviljely ja metsätalous yksinkertaistavat ekosysteemejä.
 Paljaaksihakkuu, kulotus ja ylilaidunnus aiheuttavat eroosiota ja ravinteiden vähenemistä, ekosysteemi köyhtyy.
 Yhtäällä lajeja hävitetään, toisaalla niitä levitetään, ja kantoja säädellään. Luonnonsuojelulainsäädäntö.
 Ilman, veden ja maannoksen happamoituminen, jätevedet, kosteussuhteiden muuttaminen ja vesien säännöstely
muuttavat ekosysteemejä.
 Muutokset ovat rajuimpia ekosysteemien/biomien rajamailla, rajat siirtyvät pohjoiseen esim. ilmastonmuutoksen
seurauksena.
KIVIKEHÄ (litosfääri) MAANPINTAA MUUTTAVAT ULKOISET TEKIJÄT
 Kaivosteollisuus (avo- ja tunnelilouhokset) tuhoavat maisemakuvaa; malmien rikastamisessa käytetään ympäristömyrkkyjä. Ne kertyvät eliöyhteisöjen ravintoketjuihin.
 Tulivuortenpurkausten laavavirtoja on jäähdytetty ja ohjattu ohi kylien.
 Eroosion eli maan kulumisen kiihtyminen: virtaavan veden suorittamaa kulutusta ja maannoseroosiota lisäävät kasvillisuuden vähentäminen, veden virtauksen nopeuttaminen ja väärät viljelytavat. Kasvillisuuden lisääminen, padot,
penkereet ja suojarakenteet vähentävät eroosiota. Rapautuminen nopeutuu happamoitumisen vuoksi.
 Massaliikunnot lisääntyvät kasvillisuuden hävittämisen, rinteiden jyrkentämisen ja kuormittamisen lisääntyessä.
 Kasvillisuuden lisääminen vähentävää massaliikuntoja ja heikentää eroosiota.
 Rantojen kulumista lisäävät laivaliikenteen kasvu, rannan perkaaminen ja kasvillisuuden poisto. Aallonmurtajat ja
aineksen liikkumista hidastavat rakenteet vähentävät kulutusta. Tuulieroosio kasvaa kasvillisuutta hävitettäessä ja vähenee kasvillisuutta lisättäessä.
4. a) Työntövoimatekijät merkitsevät riskejä matkailijalle:
-
Sijainti alle 10 astetta pohjoista leveyttä: tropiikin eli kuuman ilmastovyöhykkeen läheisyyteen liittyy lukuisia tartuntatauteja: viime aikoina erityisen tarttuva viruksen levittämä verenvuototauti EBOLA. Tarkkaan ottaen
ulkoministeriön matkailutiedotteen mukaan ulkoministeriö suosittelee tämän infektiotaudin takia välttämään kaikkea matkustamista Sierra Leoneen. Etäisyystekijä liittyy
- Muut trooppiset taudit: malarian eri muodot ja paahtavan auringon aiheuttamat riskit kuten ihon palaminen ja dehydraatio
- Sijainti Afrikan mannerlaatan reunamalla tuo mukanaan luonnonkatastrofien mahdollisuudet: tsunami eli merenalaisen maanjäristyksen aiheuttama hyökyaalto mahdollinen rannikolla, maanjäristyksiä
- Monsuunisateiden aluetta: vuodenaikaan sidotut myrskyt, trooppiset sateet
- Sri Lanka kuuluu Saharan eteläpuolisen Afrikan kulttuuripiiriin: länsimaiden mittapuun mukaan valtio kuuluu kehittyviin maihin (entisiin kehitysmaihin), eli BKT:n alhaisuus kytkeytyy mm. väestön alhaiseen koulutustasoon, suoranaiseen köyhyyteen ja infrastruktuurin kuten tieverkoston kehittymättömyyteen
- Muut kulttuurisshokkiin liittyvät riskit: etniset konfliktit mahdollisia, maatalouden kytkeytyminen edelleen omavarastalouteen, poliittiseen ilmapiiriin kuulu korruptio. Siirtomaamenneisyydestä johtuvat konfliktit naapurivaltioiden eli Liberian ja Guinean kanssa.
Vetovoimatekijät
- Uuteen, eksoottiseen ja sijainniltaan kaukaiseen kulttuuripiiriin ja sen ihmisiin tutustuminen; mielen avartuminen, erilaisten kulttuuripiirteiden omakohtainen havainnointi; suvaitsevuuden ja kulttuurisen ymmärryksen
kartuttaminen
- Trooppiseen monimuotoisen luontoon tutustuminen (mm. sisämaan vuoristot, rannikoiden mangrovemetsät, sademetsät ja savannit runsaine eläin- ja kasvilajistoineen; vastapainona suuret kaupungit kulttuurikohteineen, esim.
Freetown)
- Sijainti Atlantin rannikolla: auringosta ja rantalomasta nauttiminen (huom! Monsuuni- eli sadekausi huhtikuusta marraskuuhun kuten tutuimmissakin vastaavilla leveysasteilla sijaitsevissa matkakohteissa kuten Thaimaassa).
b)
Kestävää matkailua voidaan kohdemaassa edistää huomioimalla taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys, esim.:
Kestävyyden taloudellisen puolen huomioiminen:
 Valtio voi tukea paikallisia yrityksiä eikä globaaleja ketjuja, joiden tulot kohdentuvat pois matkailualueilta
 Ohjaamalla matkailun tuottamia tuloja esim. toimivaan infrastruktuuriin, joka hyödyttää turistien ohella paikallista
väestöä.
Kestävyyden sosiaalisen puolen huomioiminen:
 Suosimalla sosiaalisesti oikeudenmukaisia (mm. palkkauksen osalta) ja samalla ympäristöystävällisesti tuotettuja
palveluita ja tuotteita (esim. ns. ekohotellit)
 Alkuperäisväestön tuottamien paikallisten palvelujen (esim. maatilamatkailun eri muodot) suosiminen
Kestävyyden kulttuurisen puolen huomioiminen:
 Lisäämällä alkuperäisasukkaiden ja -kulttuurien tuntemusta turistien keskuudessa (paikallisten kulttuurien ja kielten häviämisen ja samankaltaistumisen estäminen)
Kestävyyden ekologisen puolen huomioiminen:
 Säätelemällä matkailijoiden määrää niin, ettei alueen alkuperäisluonto kuormitu liikaa/panostamalla luonnonsuojelualueiden ylläpitämiseen ja huoltoon.
 Parantamalla joukkoliikenneverkkojen käytettävyyttä turistien keskuudessa. Uusiutuvien energialähteiden kuten
aurinkoenergian suosiminen palveluissa.
c) Matkailumaantieteen tutkimuskohteita ja -menetelmiä:
 Maailman lentoreittien alueelliset erot ja niiden taustatekijät: reittilentokartoista arvioidaan eri alueiden jakautuminen paikallisiin ytimiin ja periferioihin. Lentoliikenteen ympäristövaikutusten paikallinen arviointi.
 Matkailun alueelliset vaikutukset talouteen, ympäristöön ja paikallisiin kulttuureihin: turistien tuoman valuutan
jakautuminen eri toimijoille ja näiden vaikutukset
 Massaturismin suosimien matkakohteiden muutos ajassa: nämä tilastoista, vertailu eri vuosikymmeninä