liite 3, käyttösuunnitelmat

Transcription

liite 3, käyttösuunnitelmat
HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous
20.1.2015, LIITE 3
HELSINGIN JA UUDENMAAN
SAIRAANHOITOPIIRI
HYKS-sairaanhoitoalue
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN
TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2015
KÄYTTÖSUUNNITELMAT
2
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2015
Sisällysluettelo
1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA
TULOSYKSIKÖIDEN YHTEISET AVAINTAVOITTEET ...................................................................... 5
1.1
1.2
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA
ENNAKOIDUT MUUTOKSET ......................................................................................................... 5
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN TAVOITTEET ........................................... 6
2 HYKS LEIKKAUSSALIT, TEHO- JA KIVUNHOITO ........................................................................... 7
2.1
2.2
2.3
2.4
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA .......................... 7
PALVELUTAVOITTEET.................................................................................................................. 8
TALOUS ....................................................................................................................................... 10
HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 11
3 HYKS LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET.................................................................................... 12
3.1
3.2
3.3
3.4
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 12
PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 12
TALOUS ....................................................................................................................................... 14
HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 15
4 HYKS PSYKIATRIA .......................................................................................................................... 17
4.1
4.2
4.3
4.4
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 17
PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 18
TALOUS ....................................................................................................................................... 20
ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ .............................................................................................. 20
5 HYKS AKUUTTI................................................................................................................................ 21
5.1
5.2
5.3
5.4
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 21
PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 22
TALOUS ....................................................................................................................................... 25
HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 25
6 HYKS PÄÄ- JA KAULAKESKUS ..................................................................................................... 27
6.1
6.2
6.3
6.4
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 27
PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 28
TALOUS ....................................................................................................................................... 29
HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 30
7 HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS ............................................................................................. 32
7.1
7.2
7.3
7.4
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 32
PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 33
TALOUS ....................................................................................................................................... 35
HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 36
8 HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS ............................................................................................. 39
8.1
8.2
8.3
8.4
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 39
PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 40
TALOUS ....................................................................................................................................... 42
HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 42
9 HYKS NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET .................................................................................. 45
9.1
9.2
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 45
PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 45
3
9.3
9.4
TALOUS ....................................................................................................................................... 47
HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 48
10 HYKS SYÖPÄKESKUS .................................................................................................................... 49
10.1
10.2
10.3
10.4
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 49
PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 50
TALOUS ....................................................................................................................................... 52
HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 53
11 HYKS TUKIELIN- JA PLASTIIKKAKIRURGIA................................................................................. 56
11.1
11.2
11.3
11.4
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 56
PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 58
TALOUS ....................................................................................................................................... 60
HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 60
12 HYKS TULEHDUSKESKUS ............................................................................................................. 62
12.1
12.2
12.3
12.4
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 62
PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 62
TALOUS ....................................................................................................................................... 64
HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 65
13 HYKS VATSAKESKUS .................................................................................................................... 66
13.1
13.2
13.3
13.4
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 66
PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 67
TALOUS ....................................................................................................................................... 69
HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 70
14 HYKS SAIRAANHOITOALUEEN JOHTO ........................................................................................ 72
14.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 72
14.2 TALOUS ....................................................................................................................................... 72
14.3 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ .............................................................................................. 72
Liite 1 HYKS tulosyksiköiden yhteiset strategiset avaintavoitteet vuodelle 2015
Liite 2 HYKS tulosyksiköiden vuoden 2015 tuloslaskelma, henkilöstömäärä ja -työvuodet
4
1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA TULOSYKSIKÖIDEN YHTEISET AVAINTAVOITTEET
1.1
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA
ENNAKOIDUT MUUTOKSET
Talousarvioesitykseen on lisäksi sisällytetty HYKS-sairaanhoitoalueen organisaatiouudistuksen edellyttämät rakenteelliset, työnjaolliset ja toiminnalliset muutokset.
HYKS-sairaanhoitoalueen organisaatiouudistus
HUS:n hallitus päätti kokouksessaan 2.9.2013 § 132, että pääosa (esimerkiksi oikeuspsykiatria, tertiääritason potilaiden hoito, pääkaupunkiseudun potilaiden hoito) Hyvinkään sairaanhoitoalueen Kellokosken
sairaalan toiminnasta yhdistetään hallinnollisesti HYKS-sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikköön
vuoden 2015 alusta. Samassa kokouksessa (§133) HUS:n hallitus päätti HUS:n strategian mukaisesta
HYKS:n uudesta vuonna 2015 voimaan astuvasta organisaatiosta (ns. osaamiskeskusorganisaatio) ja
perusti uusien osaamiskeskusten johtajien virat kokouksessaan 21.10.2013 (§ 156). HYKSsairaanhoitoalueen lautakunta käsitteli kokouksessaan 27.5.2014 (§ 46) HYKS:n organisaatiouudistuksen valmistelua ja antoi hallitukselle valmistelua koskevan lausunnon.
Hallituksen päätöksen mukaisesti HYKS:n organisaatiota muutetaan 1.1.2015 alkaen siten, että aiemman kuuden kliinisen tulosyksikön sijaan sairaanhoitoalueella on 12 kliinistä tulosyksikköä (osaamiskeskusta), jotka ovat seuraavat:
- HYKS Akuutti
- HYKS Lasten ja nuorten sairaudet
- HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito
- HYKS Naistentaudit ja synnytykset
- HYKS Psykiatria
- HYKS Pää- ja kaulakeskus
- HYKS Sisätaudit ja kuntoutus
- HYKS Sydän- ja keuhkokeskus
- HYKS Syöpäkeskus
- HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia
- HYKS Tulehduskeskus
- HYKS Vatsakeskus
Näiden kliinisten tulosyksiköiden lisäksi sairaanhoitoalueella on HYKS-sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikkö.
Hyksin organisaatiouudistukseen liittyen HYKS-sairaanhoitoalueelle siirtyy HUS:n sisäisten toimintojen
siirtojen/yhdistämisen seurauksena yhteensä 462 henkilöä, näistä 396 henkilöä Hyvinkään sairaanhoitoalueelta, 36 henkilöä Apuvälinekeskuksen taseyksiköstä ja 30 henkilöä HUSLAB-liikelaitoksesta (myrkytystietokeskuksesta 21 henkilöä ja perinnöllisyyslääketieteen potilastoiminnoista 9 henkilöä).
Organisaatiouudistuksen yhteydessä muista HUS:n yksiköistä siirtyvän / yhdistyvän toiminnan vaikutus
sairaanhoitoalueen toimintakuluihin ja poistoihin on yhteensä noin 50,5 milj. euroa; tästä Hyvinkään sairaanhoitoalueen Kellokosken sairaalasta siirtyvän toiminnan osuus on 32,4 milj. euroa, Apuvälinekeskuksen taseyksikön yhdistämisen vaikutus on 14,5 milj. euroa ja HUSLAB:lta siirtyvän toiminnan yhteensä 3,6 milj. euroa.
Uuden organisaatiomallin muodostaminen vaikuttaa merkittävästi toimintatuottojen ja -kulujen kohdentumiseen HYKS-sairaanhoitoalueen kaikkien tulosyksiköiden välillä. Tulosyksiköiden väliset sisäiset erät
(tuotot ja kulut) muodostavat suuren osan uusien tulosyksikköjen toimintatuotoista ja -kuluista. Tulosyksiköiden aiempien vuosien tuloslaskelmia, jotka sisältävät tulosyksiköiden väliset sisäiset erät, ei ole
mahdollista muokata uutta tulosyksikköjakoa vastaavaksi.
5
Väestö ja ikääntyminen
Vuoden 2013 lopussa HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien väestömäärä oli 1 163 428 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen (julk. 28.9.2012) mukaan väestömäärä kasvaisi 20 311 asukkaalla (1,7
%) vuoteen 2015 mennessä.
Alueen väestön voimakkaan ikääntymisen arvioidaan kasvattavan erikoissairaanhoidon potilaiden määrää tietyillä erikoisaloilla. Väestöennusteen mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien 65vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi keskimäärin 7,6 %:lla (13 361 henkeä) vuodesta
2013 vuoteen 2015. Kunnittain tarkasteltuna 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi
ennusteen mukaan eniten Keravalla (+ 12,5 %), Kirkkonummella (+ 11,5 %), Vantaalla (+10,0 %) ja Espoossa (+ 9,6 %).
Sairaanhoitoalue, väestö ja palveluiden tarve
VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS
Väestö
31.12.2013 2014 ENN 2015 ENN
HYKS-sairaanhoitoalue
1 163 428 1 170 978 1 183 739
Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue
43 366
44 102
44 193
Lohjan sairaanhoitoalue
91 889
93 886
94 784
Hyvinkään sairaanhoitoalue
185 978 187 488 189 099
Porvoon sairaanhoitoalue
96 789
97 655
98 287
HUS yhteensä
1 581 450 1 594 109 1 610 102
VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS
Väestö
31.12.2013 2014 ENN 2015 ENN
0-14 vuotiaat
15-44 vuotiaat
45-64 vuotiaat
65-74 vuotiaat
75+ vuotiaat
HUS yhteensä
266 975 268 705 271 412
648 871 651 005 655 347
418 098 416 166 415 873
149 058 155 912 162 504
98 448 102 321 104 966
1 581 450 1 594 109 1 610 102
Muutos
2014 enn/
2015 enn Muutos -%
12 761
91
898
1 611
632
15 993
1,1 %
0,2 %
1,0 %
0,9 %
0,6 %
1,0 %
Muutos
2014 enn/
2015 enn Muutos -%
2 707
4 342
-293
6 592
2 645
15 993
1,0 %
0,7 %
-0,1 %
4,2 %
2,6 %
1,0 %
Muutos
HYKS SAIRAANHOITOALUE
Väestö
2015 ENN/
VÄESTÖMUUTOS
31.12.2013 2014 ENN 2015 ENN 2014 ENN Muutos -%
0-14 vuotiaat
15-44 vuotiaat
45-64 vuotiaat
65-74 vuotiaat
75+ vuotiaat
HUS yhteensä
1.2
188 673 189 286 191 610
502 027 503 346 507 622
298 005 296 429 296 423
105 371 109 927 114 239
69 352
71 990
73 845
1 163 428 1 170 978 1 183 739
2 324
4 276
-6
4 312
1 855
12 761
1,2 %
0,8 %
0,0 %
3,9 %
2,6 %
1,1 %
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN TAVOITTEET
HYKS-tulosyksiköiden avaintavoitteet
HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksikkökohtaisten vuoden 2015 käyttösuunnitelmien liitteenä on esitetty
tulosyksiköiden yhteiset strategiset avaintavoitteet tai päivittäistoiminnan tavoitteet tasapainotettuna ohjauskorttina, johon on koottu kuntayhtymätason avaintavoitteista Hyksin tulosyksiköille johdetut mittarit ja
tavoitearvot. Yhteisten tavoitteiden lisäksi ovat tulosyksiköt voineet ottaa suunnitelmiinsa oman toimintansa ja taloutensa kannalta keskeisiä tavoitteita ja valita niille mittaustavat.
6
2 HYKS LEIKKAUSSALIT, TEHO- JA KIVUNHOITO
2.1
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA
Hallituksen päätöksen mukaisesti HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -tulosyksikkö (ATeK) edustaa
osaltaan uudenlaista potilas- ja ongelmakeskeistä toimintatapaa. Keskuksen tehtävänä on tuottaa muille
osaamiskeskuksille leikkaussali- ja tehohoitopalvelut laadukkaasti sekä kustannustehokkaasti ja näin
osaltaan mahdollistaa niiden menestyminen. Samoin keskuksen tehtävänä on vastata koko HUS-alueen
välinehuollosta (2016) ja koordinoida kivunhoitoa.
Kipuklinikan nykyinen kapasiteetti on riittämätön hoitotakuun mukaisen hoitoon pääsyn turvaamiseksi.
Tilannetta yritetään helpottaa lisäämällä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa, mutta kapasiteetin
lisääminen tulee väistämättä harkittavaksi.
Meilahden Tornisairaalan paluumuutto ja teho- ja tehovalvontaosaston 10 perustaminen
Meilahden tornisairaalan käyttöönotto ja paluumuutto tapahtuu vaiheittain kevään ja syksyn 2015 aikana.
Tornisairaalaan paluuseen on valmistauduttu uudistamalla potilasprosesseja sekä kehittämällä tukipalveluita. Samanaikaisesti on siirrytty sähköiseen hoitokertomukseen ja kehitetty sähköistä asiointia.
Meilahden tornisairaalaan perustetaan teho- ja tehovalvontaosasto 10, jossa on 20 teho- ja tehovalvontapaikkaa, kun aiemmin käytössä oli 7 tehohoitopaikkaa. Teho- ja tehovalvontapaikkojen lisäys on tärkeää, jotta voidaan vastata yhä suurempaan kysyntään ja saavutetaan valtakunnallinen taso tehohoitopaikkojen määrässä. Uuden osaston perustaminen tehostaa toimintaa ja parantaa hoidon laatua, kun
kaikki teho- ja tehovalvontahoitoa tarvitsevat potilaat voidaan hoitaa yhdellä osastolla vuodeosastokuntoisiksi. Samalla saavutetaan yhden päivystäjän hallitsema optimaalisen suuri osastokoko, vastataan
paremmin erikoisalakohtaisiin kysynnän vaihteluihin ja vältytään erikoisalakohtaisilta pieniltä tehovalvonnoilta. Teho- ja tehovalvontatasoinen hoito, sisältäen tasapuolisesti kaikki erikoisalat sydänkirurgiaa lukuun ottamatta, keskitetään hallinnollisesti ATeK:n tulosyksikköön. Toiminnan muutoksen vaikutuksia
tehohoitopäivien ja tehovalvontapäivien määrään on tässä vaiheessa vaikea varmuudella arvioida, sillä
tehovalvontatasoisia potilaita on aiemmin hoidettu hajautetusti heräämössä, päivystyspoliklinikalla, sisätautien tehovalvonnassa ja vuodeosastolla, joissa on tarkoitus jatkossa keskittyä oman hoitoprosessin
ydinosaamiseen kuuluvien potilaiden sujuvampaan hoitoon.
Henkilöstön tarve lisääntyy uusien tehohoitopaikkojen vuoksi. Meilahden tornisairaalassa tulee remontin
jälkeen olemaan 33 kaikille potilasryhmille avointa teho- ja tehovalvontapaikkaa nykyisen 16 asemesta.
Uudet hoitopaikat otetaan käyttöön vaiheittain palvelutarpeen ja taloudellisten resurssien puitteissa.
Meilahden tornisairaalan leikkaussalien käyttöönotto
Meilahden tornisairaalan remontin valmistuttua muualla väistössä olevat Meilahden sairaalan operatiiviset toiminnot palaavat takaisin ja leikkausosastolla palautetaan remontin aikana väistötiloina toimineet
leikkaussalit (14–19) takaisin leikkaussalikäyttöön samalla heräämöä 10 potilaspaikalla laajentaen.
Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla tehtiin vuonna 2013 yhteensä 6 953 leikkausta (joista päivystyksiä 4 255) sekä lisäksi heräämötoimenpiteitä ja ulkopisteanestesioita 4 971 kappaletta. Leikkaustoimenpiteistä ns. jononpurkuleikkauksia oli 162 vuonna 2013. Tornisairaalan remontin aikana on
pehmytkudoskirurgisten leikkausten, erityisesti päivystysleikkausten kysyntä kasvanut. Kysyntään ei
nykytoiminnalla pystytä vastaamaan lääketieteellisesti hyväksyttävällä nopeudella.
Meilahden sairaalaan, jossa leikkaussalikapasiteetti nousee nykyisestä 12:sta 18:aan, siirtyy HYKS:n
operatiivisesta toiminnasta leikkaustoimintaa Kirurgisen sairaalan lisäksi sekä Jorvin että Peijaksen sairaaloista. Siirtyvä kirurgia on pääosin ns. raskasta kirurgiaa. Meilahden tornisairaalan paluumuutolla tulee olemaan heijastusvaikutuksia myös Herttoniemen sairaalan operatiiviseen toimintaan. Näiden järjestelyjen seurauksena virka-aikainen leikkaussalikapasiteetti kokonaisuudessaan lisääntyy. Vuositasolla
Meilahden sairaalassa tehtävien leikkausten määrän arvioidaan kasvavan noin 2 500:lla. Tavoitteena on
7
asteittain vähentää lisätöiden määrää jo vuoden 2015 loppupuolella, vaikka varsinaiset vaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vasta Meilahden tornisairaalan käyttöönoton jälkeen vuoden 2016 aikana.
Jorvin sairaalan palovamma-/plastiikkakirurgisen leikkaussalikapasiteetin lisääminen
Jorvin sairaalan uuden päivystyslisärakennuksen 2-kerrokseen rakennettavan teho-osaston ja palovammakeskuksen tarkoituksena on hoitaa sekä HYKS Jorvin alueen tehostettua valvontaa ja tehohoitoa
tarvitsevat potilaat että vastata valtakunnan keskittämistä vaativien vaikeiden palovammapotilaiden hoidosta. Yksikköön valmistuu nykyisen leikkausosaston jatkeeksi lisärakennuksen puolelle palovammapotilaiden leikkauksia varten oma leikkaussali. Leikkaussalin käyttö tulee muodostumaan ensisijaisesti palovammapotilaiden hoidosta, mutta tiloissa tehdään myös muita plastiikkakirurgisia leikkauksia. Vastaavasti Töölön sairaalassa vapautuu palovammaleikkauksilta kapasiteettia muuhun plastiikkakirurgiseen
leikkaustoimintaan. Uuden leikkaussalin arvioidaan lisäävän plastiikkakirurgista leikkausvolyymia 230
DRG- tuotteella ja vastaavasti 230 pre-operatiivisella poliklinikkakäynnillä, mutta suunnittelussa on varauduttu myös mahdollisesti tulevaisuudessa lisääntyviin palovammaleikkausmääriin. Uudessa leikkaussalissa hoidettavien palovammapotilaiden leikkaushoito vaatii enemmän hoitohenkilökuntaa kuin useimmat muut isot leikkaukset.
Rintarauhaskirurgian järjestelyihin liittyvät muutokset
Organisaatiouudistuksen seurauksena rintarauhaskirurginen vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminta on päätetty siirtää HYKS Syöpäkeskukseen. Leikkaustoimenpiteet tuotetaan kuitenkin edelleen ATeK:sta.
Aiemmin rintarauhaskirurgiassa työskentelevän salitiimin työpanos on ostettu Naistenklinikan leikkausosastolta, mutta vuoden 2015 alusta lukien yhteensä 11 sairaanhoitajaa siirtyy hallinnollisesti ATeK:iin.
Siirtyvät sairaanhoitajat perehdytetään myös muuhun Kirurgisessa sairaalassa tapahtuvaan leikkaustoimintaan.
Helsingin kaupungin toimenpiteet Herttoniemen sairaalassa ja niiden vaikutukset ATeK:in toimintaan
Helsingin kaupunki on ilmoittanut siirtävänsä oman toimintansa terveysasemaa lukuun ottamatta pois
Herttoniemen sairaalasta alkusyksystä. Tässä tilanteessa ATeK:n vuokra- ym. kustannukset tulisivat
kasvamaan merkittävästi. Sen vuoksi parhaillaan selvitetään, olisiko Meilahden uusien leikkaussalien
korjaustyöt mahdollista toteuttaa suunniteltua aiemmin, jolloin toimintaa voitaisiin siirtää Kirurgisesta sairaalasta Meilahteen ja siten raivata tilaa Herttoniemen yksikön siirtymiselle Kirurgiseen sairaalaan. Mikäli
tämä ei onnistu, joudutaan varautumaan talousarviossa ennakoitua suurempiin kuluihin Herttoniemen
osalta.
2.2 PALVELUTAVOITTEET
2.2.1
Jäsenkuntien maksuosuus
ATeK:lla on jäsenkuntien maksuosuuksien mukaista laskutusta vain kivunhoidon linjalla. Suuria muutoksia talousarviossa ei ole tämän hetken toimintaan eikä maksajiin. Kivunhoidon kysyntä on tarjontaa suurempaa, joten pieni ylitysuhka on olemassa.
8
Tuotteet (jäsenkunnat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Laskutusosuudella painotettu
volyymimuutos
Tuotteet (jäsenkunnat)
(1 000 euroa)
TP 2013
TA 2014
TP 2013
TA 2014
0
0
Oma palvelutuotanto
ENN 2014
ENN 2014
124
6 497
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
TAE 2015
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
TAE 2015
2 239
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
74
0,0 %
0,0 %
2 165
0,0 %
0,0 %
21
0,0 %
0,0 %
21
0,0 %
0,0 %
Hoitopalvelut muista sairaaloista
0,0 %
0,0 %
Palvelusetelit
0,0 %
0,0 %
Tartuntatautilääkkeet
0,0 %
0,0 %
Avohoitokäynnit
Muu palvelutuotanto
Ostopalvelut
0
0
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon
0
0
2 260
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
2.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille
ATeK:lla on hoitopalveluista laskutusta vain kivunhoidossa, muita tuloja tulee jatkossa muodostumaan
uuden tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijapalveluiden linjan toiminnasta. Tavoitteena on myydä myös
HUS:n ja erityisvastuualueen ulkopuolelle koulutus- ja asiantuntijapalveluita.
Tuotteet (kaikki maksajat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
TP 2013
TA 2014
ENN 2014
TAE 2015
125
6 740
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Laskutusosuudella painotettu
volyymimuutos
Tuotteet (kaikki maksajat)
(1 000 euroa)
Oma palvelutuotanto
TP 2013
TA 2014
0
0
ENN 2014
TAE 2015
2 327
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
75
0,0 %
0,0 %
2 251
0,0 %
0,0 %
Siirtoviivehoitopäivät
0,0 %
0,0 %
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
0,0 %
0,0 %
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
0,0 %
0,0 %
Avohoitokäynnit
Muu palvelutuotanto
Ostopalvelut
0
0
22
0,0 %
0,0 %
22
0,0 %
0,0 %
Hoitopalvelut muista sairaaloista
0,0 %
0,0 %
Palvelusetelit
0,0 %
0,0 %
Projektituotteet
0,0 %
0,0 %
Tartuntatautilääkkeet
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
YHTEENSÄ
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit
0
0
9
2 349
2.2.3
Erityisvastuualuetason yhteistyö
HUS ja Carea ovat suunnittelemassa yhteisviran perustamista kivunhoitoon. Suunnitelmat eivät talousarvion tekovaiheessa olleet vielä lopullisesti selvinneet, joten mahdollisesti perustettava yhteisvirka ei
sisälly talousarvioon.
2.2.4
Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet
Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet on esitettynä käyttösuunnitelman liitteenä olevassa tasapainotetussa ohjauskortissa.
2.3
TALOUS
Talousarviovuotta leimaavat toiminnalliset muutokset. Organisaatiomuutoksen lisäksi merkittävät rakennushankkeet Meilahden kampusalueella, sekä Jorvin sairaalassa vaikuttavat talouteen. Rakennushankkeiden valmistumisella on suuri merkitys ATeK:n toimintaan ja toimintaintensiteettiin eri kiinteistöissä.
Näiden lisäksi suunnitteilla on palovammaosaston siirto Töölön sairaalasta Jorvin sairaalaan, talousarviota valmistellessa lopulliset suunnitelmat eivät olleet käytettävissä. Talousarviossa ei myöskään ole
huomioitu Herttoniemen sairaalan muutosten mahdollisesti aiheuttamia lisäkuluja.
Talousarviossa lähdetään olettamuksesta, että tilauskanta olisi vuonna 2015 vuotta 2014 pienempi.
HYKS:n kirurgisen lähetevirran perusteella olettamus on riskipitoinen. ATeK:n osalta volyymioletus näkyy selkeimmin Hus-Logistiikalta ostettavien tarvikkeiden budjetin selkeänä laskuna sekä vuoden 2014,
että vuoden 2013 toteumatasoista. Talousarvion lähtöolettamien lisäksi tulosyksikölle on kohdistettu 1,5
miljoonan euron kustannussäästöt sisältävä kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman tavoitteisiin pyritään
yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa, yhteinen tahtotila on selvästi vähentää leikkaussalilisätöitä nykytasosta. Eri tulosyksiköiden ohjelmat ovat tältä osin yhdenmukaiset ja yhteistyössä tavoitteisiin on
mahdollista myös päästä.
Operatiivisten toimintojen sijoittumisella eri kiinteistöihin on suuri vaikutus ATeK:n toimintaan, suurimmat
muutokset tullaan näkemään Meilahden alueen paluumuuttojen yhteydessä. Tällöin raskaan kirurgisen
toiminnan tulisi siirtyä pois Kirurgisesta sairaalasta ja henkilöstöä siirtyy tässä yhteydessä toiminnan mukana. Suurimpana yksittäisenä muutoksena Kirurgisessa sairaalassa on heräämö-valvontaosaston loppuminen ja henkilökunnan siirtyminen Meilahteen avattavalle uudelle teho-osastolle. Talousarviossa ja
henkilöstösuunnitelmassa on lähdetty tästä olettamasta. Jos valvontaosasto avataan uudelleen ja Kirurgisessa sairaalassa jatketaan raskasta kirurgiaa, on tällä ATeK:n henkilöstö- ja muihin kustannuksiin
merkittävä vaikutus.
Omat erityispiirteensä talousarviovuoteen tuo organisaatiouudistus, merkittäviä muutoksia on niin sairaanhoitopiiritasolla kuin tulosyksikön omissa rakenteissakin. Samanaikaisesti toteutetaan myös mittava
laskentatunnisteuudistus, joka tulee muuttamaan tilirakenteen lisäksi myös vastuuyksikkönumerot vuoden 2015 aikana. Nämä yhdessä tulevat aiheuttamaan vuoden 2015 toiminnanseuraamiseen ja ohjaamiseen lisähaastetta.
Lääkärisopimuksen 1.1.2015 voimaan tulevat uudet päivystyskorvaukset aiheuttavat ATeK:ssa lisäkustannuksia raskaan päivystyskuormituksen takia. ATeK:ssa on tällä hetkellä käytössä 25 päivystyspistettä, joten sopimuksen vaikutus on tuntuva. Talousarvio on kuitenkin laadittu talousarvio-ohjeen mukaisesti, sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuodesta 2014 vuoteen 2015 on ohjeistuksen mukaan 1 %.
2.3.1
Tuloslaskelma
Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2.
10
2.4
HENKILÖSTÖ
Henkilöstöjohtamisen painopisteet
-
Muutosjohtaminen ja lähiesimiestyön tukeminen
Vahva, eettinen ja osallistava johtaminen tukemaan moniammatillista asiantuntijayhteisöä
Toiminnan mukainen henkilöstörakenne ja -mitoitus
Osaava ja sitoutunut henkilöstö
Työhyvinvoinnin edistäminen
Tutkimustyön ja koulutuksen mahdollisuuksien parantaminen
Vuoden 2015 aikana keskeiset muutosjohtamisen toimenpiteet kohdistuvat uuden organisaatiorakenteen
juurruttamiseen. Lisäksi erikoisalojen sijoittuminen eri kiinteistöihin edellyttää hyvää suunnittelua ja vahvaa muutosjohtajuutta. Meilahden uuden teho-osaston valmistuminen ja kuuden lisäleikkaussalin käyttöönotto edellyttää henkilöstö perehdyttämistä ja kouluttamista sekä lisähenkilöstön rekrytointia. Jorvin
sairaalan päivystyslisärakennuksen valmistuminen, ja sen myötä palovammakeskuksen siirtyminen Töölön sairaalasta Jorviin vaatii hyvää etukäteissuunnittelua, toimintatapojen yhteensovittamista ja tiivistä
yhteistyötä tehohoitoisten potilaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi uudessa toimintaympäristössä.
Rintarauhaskirurgian leikkaus- ja anestesiahoitajien siirtyminen pysyvästi osaksi Kirurgisen sairaalan
päiväkirurgian henkilöstöä edellyttää niin ikään hyvää yhteistoimintaa ja yhteisen työkulttuurin rakentamista.
Toimintojen siirtyminen eri kiinteistöihin Meilahden tornin paluumuuton yhteydessä edellyttää myös lääkärityövoiman mitoituksen muutoksia. Samoin osaamisprofiilien vaatimukset eri kiinteistöissä voivat
muuttua. Tämä edellyttää lääkärijohtajilta vahvaa johtajuutta. Toimintojen uudelleen sijoittumisen myötä
tulee myös päivystyksen järjestämiseen uusia haasteita.
Lisäksi kiinteistöjen ikä ja rapistunut kunto vaatii jatkuvaa valmiutta tehdä nopeita päätöksiä häiriöttömän
toiminnan varmistamiseksi. Tavoitteena tulee olla turvallinen työ- ja hoitoympäristö.
Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi
-
Esimiehet osallistuvat HUS:n johtamiskoulutuksiin (mm. EVA I ja II, lähi- ja keskijohdon koulutukset)
Esimiehille tarjotaan mahdollisuutta työnohjaukseen
Ulkoinen ja sisäinen koulutus sekä tulosyksikön oma täydennyskoulutus (tutkimus, koulutus ja asiantuntijapalveluiden linja) vahvistaa henkilöstön osaamista
Perehdytyksen rakenteiden yhtenäistäminen ja vaikuttavuuden arviointi
Työkierron mahdollistaminen
Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen
Taitava perioperatiivinen ja Taitava tehohoitaja koulutusten kehittäminen
Syventävän perehdytyksen lisääminen
Opinnäytepankin kehittäminen yhteiseksi hoitotyön ja lääketieteen opiskelijoille
Uusien opetus- ja ohjausmenetelmien kehittäminen opiskelijaohjauksessa
Joustavat työaikajärjestelyt
Työhyvinvointiohjelman hyödyntäminen johtamisessa
Avoimen ja rohkaisevan keskustelukulttuurin vahvistaminen
Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2.
Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot
ATeK on luonteeltaan sisäinen palveluntuottaja, joten tulosyksikön sisäinen kauppa on suurta. Tulosyksikön keskeisimmät ostot muilta HYKS:n tulosyksiköiltä muodostuu kirurgien ostamisesta vuosisopimuksilla leikkaussaleihin. Vastaavasti suurimmat myynnit muodostavat anestesialääkäreiden myynnistä muiden tulosyksiköiden leikkausosastoille, sekä anestesialääkäreiden ja -hoitajien myynnit muihin HUS:n
yksiköihin.
11
3 HYKS LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
3.1
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA
Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön (LaNu) toiminnassa ei tulosyksikkölähtöisesti tavoitella suuria
muutoksia toiminnassa vuonna 2015. Toimintaympäristössä on sen sijaan lukuisia tekijöitä, joilla on tai
saattaa olla suuriakin tuotannollis-taloudellisia vaikutuksia tulosyksikköön jopa vuoden tähtäimellä.
Ulkokuntatuotanto on pediatriassa ja lastenkirurgiassa merkittävää; n. 1/3 koko Hyksin ulkokuntalaskutuksesta syntyy näissä kahdessa yksikössä. Tuotanto perustuu osin lakisääteisesti määriteltyyn ja myös
kliinisesti yksiselitteiseen tuotantoon kuten lasten sydänvikojen korjaava hoito. Toisaalta Lastenklinikalle
on lähetetty suuri määrä erilaisia erityisen vaikeita potilastapauksia, joiden lähettämiseen ei ole velvoitetta.
Läheteseurantamme osoittaa, että erityisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on vähentänyt potilaiden lähettämistä Lastenklinikalle. Päijät-Hämeen keskussairaala on aiemmin enenevästi käyttänyt LaNun palveluja oman ERVA-yliopistoklinikkansa sijasta. Tässä olemme nähneet nyt merkittävän laskun.
Suurten jäsenkuntien Helsingin, Vantaan ja Espoon Hyksin käytössä on nähtävissä eriytyvää kehitystä,
jolle emme ole tunnistaneet lapsiväestön sairastavuuteen liittyviä syitä. Samalla näiden kuntien lapsiväestön hoidon tuotanto yksityissektorilla on merkittävän eriasteista ja sen lähivuosien kehitystrendit ovat
lisänneet kuntien lasten terveydenhoidon eriytymistä. Olemme huolissamme siitä, että erityisesti lastenpsykiatrian palvelukysyntä eri kuntien taholta olisi homogeenista, koska mielenterveyspalveluissa piilevän palvelutarpeen olemassaolo ja kehittyminen on salakavalinta ja toisaalta vaikutukset lasten ja perheiden hyvinvointiin poikkeuksellisen suuria.
Toimitiloihin liittyvät riskit ovat lasten ja nuorten sairauksien toiminnan kannalta sekä tuotannollisia että
taloudellisia riskejä. Erityisesti Lastenklinikan heikko kunto ja henkilöstön sisäilmasta johtuva sairastavuus ovat merkittäviä tuotantokyvyn riskejä.
-
3.2
Monivammalapsipotilaat ja neurokirurgiset päivystyspotilaat siirtyivät Töölöstä Lastenklinikalle joulukuun alusta
Kriittisesti sairaiden lasten noutopalvelun järjestely vasta alkuvaiheessa
NaLa:n potilasryhmistä lapsien (0-14 v.) määrän ennustetaan HYKS-sairaanhoitoalueen kunnissa
kasvavan 1,3 % vuodesta 2014. Valtakunnallisesti tämän ikäryhmän kasvu on pääkaupunkiseudun
väestönkasvua matalampi.
PALVELUTAVOITTEET
Odotamme, että avohoidon lisääntyminen jatkuu myös vuoden 2015 aikana. Kotisairaala-toiminnan suhteen työskentelemme itse aktiivisesti sen eteen, että tavanomaisten tautien osastohoitojaksoja voitaisiin
enenevästi korvata kotisairaalatoiminnalla. Lastenpsykiatrian osalta on odotettavissa, että hoitopäivien
lukumäärä vielä edelleen laskee, vaikka mitä ilmeisimmin viime vuosien nopea kehitys on laantumassa.
Pediatrin klinikkaryhmään kuuluva kotisairaanhoidon yksikkö on kasvanut tasaisesti vuoden 2012 kesästä lähtien. Yksikköön on rekrytoitu uutta henkilökuntaa ”orgaanisesti” kuntien palvelutarpeen kasvaessa.
Vuonna 2015 kotisairaanhoidon yksikön volyymin ennakoidaan edelleen lisääntyvän maltillisesti. Vuoden
2014 tammi-marraskuussa yksikön toimintakulut ovat nousseet 19 % vuodesta 2013 ja samalla periodilla
henkilötyövuodet ovat lisääntyneet 17 %.
Pitkän aikavälin strategisen tavoitteen mukaisesti pyrimme huolehtimaan erityisen hyvin siitä, että meille
tarjottaville virolaispotilaille voidaan tarjota mahdollisimman sujuvasti heidän tarvitsemansa yleensä varsin vaativa hoito (sydänleikkaukset, epilepsiakirurgia etc.).
12
3.2.1
Jäsenkuntien maksuosuus
Jäsenkuntien osuus palvelutuotannosta on LaNun vuoden 2015 talousarviossa 143 M€. Toiminnan kehitys avohoitopainotteisempaan suuntaan tulee edelleen jatkumaan vuonna 2015. Lastentautien erikoisalojen osalta avohoitokäyntien osuus tuotteiden kokonais-määrästä on kasvanut tasaisesti vuosien 2010
ja 2014 välillä. Samalla aikajaksolla tuotteistettujen hoitopäivien lukumäärä on laskenut huomattavasti.
Vastaavasti NordDRG-tuotteiden lukumäärä on pysynyt suhteellisen tasaisena vuosien 2010 ja 2014
välillä. Vuoden 2014 aikana NordDRG-tuotteiden lukumäärä kasvaa noin prosentin verran ja kasvun
ennustetaan jatkuvan vuonna 2015.
Lastentautien erikoisalojen osalta ulkoisten ostopalveluiden määrä on laskenut erittäin voimakkaasti
vuosien 2010 ja 2014 välillä. Suurin muutos on kohdistunut lastenpsykiatrian ja lastenneurologian terapiapalveluiden ostoihin, joiden osalta kehitys on jatkunut suhteellisen tasaisena vuoden 2014 lopulle
saakka. Vuonna 2015 näiden ulkoisten terapiapalveluiden käyttö tulee tasaantumaan, joten niihin ei
enää kohdisteta suuria sopeutuspaineita. Myös ulkoisten toimisto- ja asiantuntijapalveluiden, matkustusja kuljetuspalveluiden sekä koulutus-, kulttuuri- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat vähentyneet
vuodesta 2013.
13
3.2.2
Hoitopalvelut kaikille maksajille
3.2.3
Erityisvastuualuetason yhteistyö
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ERVA-alueen laskutus on tammi-marraskuussa vähentynyt 25 % edellisestä vuodesta. Ennustamme vuodelle 2015 myyntituottojen maltillista kasvua vuoteen 2014 verrattaessa. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin laskutus on kasvanut runsaasti vuodesta 2011. Myös Kymenlaakson
laskutus on kasvanut vuodesta 2011, mutta laskenut kuluvana vuonna huomattavasti vuodesta 2013.
Koko erityisvastuualueen osalle ennustamme vuoden 2015 potilasmäärien ja laskutuksen kääntyvän
hienoiseen kasvuun. Lastenkirurgian osalta toimintavolyymia pystytään kasvattamaan, jolla ennustamme
olevan positiivisen vaikutuksen myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueiden potilaiden hoitoon. ERVA-alueelta saapuvien lähetteiden määrä on kuluvana vuonna vähentynyt, mutta ennustamme kehityksen tasaantuvan jo vuoden 2015 alkupuolella.
3.2.4
Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet
Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet esitetään käyttösuunnitelmien liitteeksi tulevassa tasapainotetussa ohjauskortissa.
3.3
TALOUS
Tulosyksikön talousarvion toimintatuottojen summa on 193 M€, joista jäsenkuntien maksu-osuus on 143
M€. Koska organisaatio muuttuu rakenteeltaan vuodesta 2014, ei täsmällisiä muutosprosentteja edellisiin vuosiin pystytä ilmaisemaan tulosyksikkötasolla. Sitovien nettokulujen osalta budjetti on 139 M€.
Lastentautien osalta sitoviin nettokuluihin varsin ratkaisevasti vaikuttavien ulkokuntatulojen kertymä on
vuoden 2014 aikana laskenut. Vuonna 2015 muilta sairaanhoitopiireiltä saatavien toimintatulojen ennus-
14
tetaan kuitenkin jälleen kääntyvän maltilliseen kasvuun. Lastenkirurgian osalta leikkaussalikapasiteetin
käyttöaste kasvaa, jonka ennustetaan näkyvän vuoden alusta lähtien myös ulkokuntapotilaille tehtävien
toimenpiteiden lisääntymisenä. Lastenkirurgian ja pediatrian toimintaa ovat vuoden 2014 aikana häirinneet Lastenklinikan lukuisat tilaongelmat, jotka ovat jättäneet leimansa myös raskaan kirurgian prosesseihin ja näkyneet mm. lukuisina leikkausten peruutuksia vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.
Tulosyksikön sopeuttamissuunnitelmien kokonaissumma on 2,07 M€, joista 584 t€ kohdistuu henkilöstökuluihin. HUS-sisäisten palveluiden osuus on 1 M€ ja ulkoisten palveluiden osuus 35 t€. HUS-sisäisten
aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden summa on 376 t€. Vastaavasti ulkoisten aineiden, tarvikkeiden ja
tavaroiden sopeutuskiintiö on 67 t€. Toimitilojen vuokriin kohdistuva osuus sopeutuksista on 123 t€.
Lastenkirurgian ja pediatrian alkuvuoden ongelmallisen tilanteen johdosta somaattisen palvelutuotannon
tuottavuusmittarit ovat vuonna 2014 olleet negatiivisia. DRG-pistekertymän lasku edelliseen vuoteen
verrattaessa on pitkälti syntynyt vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Kumulatiivisesti tilanne on
vuoden kuluessa parantunut ja kohenee ennusteemme mukaan edelleen loppuvuoden aikana. Vuoden
2015 osalta ennustamme palvelutuotannon tuottavuusmittareiden paranevan vuoden 2014 tasosta.
Vuosina 2014 ja 2013 LaNun yksiköiden sopeutussuunnitelmat ovat kokonaisuutena toteutuneet erittäin
hyvin ja talouden tasapaino on pysynyt erinomaisena. Vuonna 2015 NaLan aikana vakiintuneita talouden
suunnittelun ja seurannan prosesseja jatketaan ja jalostetaan. Niiden avulla toiminnan tuottavuutta pyritään edelleen parantamaan.
3.3.1
Tuloslaskelma
LaNun toimintatuotot on vuodelle 2015 budjetoitu 193 miljoonan euron suuruisiksi. Tästä jäsenkuntien
maksuosuus on 143 miljoonaa euroa. Toimintakulujen budjetti on 188 miljoonaa euroa ja toimintakate
4,9 miljoonaa euroa.
Poistojen ja arvonalentumisten vuodelle 2015 budjetoitu summa on 1,4 miljoonaa euroa. LaNun poistot
ovat kokonaisuudessaan vähentyneet vuosien 2011 ja 2014 välillä ja laskevat edelleen vuoden 2015
aikana. Sitovien nettokulujen osalta budjetti on 139,2 miljoonaa euroa.
LaNun toimintaan ei kohdistu vuonna 2015 HYKSin raamiin sisältyviä toiminnallisia muutoksia (muutosblokkeja). Ainoa NaLan esittämä ja HYKSin ja budjettiraamiin hyväksytty toiminnallinen muutos on hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan toiminnan keskittäminen ja toiminnan kasvu, joka sisältyy naistentautien ja synnytysten tulosyksikön budjettiin.
Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2.
3.4
HENKILÖSTÖ
Henkilöstöjohtamisen painopisteet
Organisaatiomuutos edellyttää henkilöstöresurssien tarkastelua ja siihen liittyvää ammattirakenteen uudistamista. Henkilöstöjohtamisen tavoite on hyvällä johtamisella luoda vetovoimainen monien mahdollisuuksien työpaikka (Magneettisairaalastatus). Henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja osaaminen turvataan
osallistavalla johtamisella, henkilöresurssien optimaalisella ohjauksella sekä koulutuksen, työkyvyn tukemisen ja työn-ohjauksen keinoin. Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon kustannusten hallinta ja
tuottavuuden parantaminen.
Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi
Esimiesten johtamisosaamista vahvistetaan mm. mahdollistamalla johtamiskoulutukseen osallistumista
ja hyödyntämällä esimiestyöskentelyä kuvaavien mittareiden tuloksia. Lean-toiminnan avulla tarkastel15
laan ja kehitetään prosesseja. Laadukkaalla opiskelija-ohjauksella ja hyvällä, systemaattisella perehdytyksellä varmistetaan Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön vetovoimaisuus.
Uusi organisaatiorakenne mahdollistaa uudenlaista toimintatapaa henkilöstöresurssien optimaalisessa
käytössä. Osaamisen varmistamista ja laajentamista kehitetään mahdollistamalla työkiertoa, järjestämällä täydennyskoulutusta ja tukemalla urakehitystä. Sisäisen työkierron ja lainapalvelun arvioidaan ja kehitetään. Sissitoimintaa kehitetään käyttämällä sissivakansseja monipuolisesti. Tulevaisuuden eläköitymistä ajatellen kehitetään mentorointitoimintaa yksiköissä. Moniammatillista työnjakoa arvioidaan ja työnkuvia tarkistetaan
Työhyvinvointia tuetaan hyvällä, oikeudenmukaisella ja vuorovaikutuksellisella johtamisella. Työssä jaksamista tuetaan joustavilla työajoilla, työkyvyntukiprosesseilla sekä virkistystoiminnalla. Hoitoisuusluokituksesta (henkilöstöresursseja kuvaavia mittareita) saatuja tietoja hyödynnetään, jotta voidaan hoitotyön
resursseja kohdentaa tarkoituksenmukaisesti, joustavasti ja oikeudenmukaisesti.
Varmistetaan että työntekijöiden oikeus käydä kehityskeskusteluja esimiehen kanssa toteutuu ja esimiesindeksejä seurataan mahdollisia toimenpiteitä ajatellen. Sairaus-poissaoloja ja niiden syitä seurataan jatkuvasti ja työolosuhteiden parantamiseen panostetaan (esim. riskienkartoitukset ).
Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima
Muutos vuokratyön käytössä on siis ollut hyvin radikaali. Vuoden 2014 tammi-marraskuun aikajaksolla
lastentautien klinikkaryhmät käyttivät vuokratyöhön yhteensä 33 500 euroa. Vuokratyövoiman käyttö on
vähentynyt vuoden 2014 tammi-marraskuussa 157 000 euroa edellisestä vuodesta. Vuoden 2012 tammi-marraskuusta vuokratyövoiman kustannukset ovat vähentyneet peräti 391 000 euroa. Vuokratyövoiman käyttöä minimoidaan edelleen, mutta yhä laajeneva kotisairaala-toiminta edellyttää vuokratyövoiman käytön mahdollisuutta silloin kun omat henkilöstöresurssit eivät riitä.
Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2.
16
4 HYKS PSYKIATRIA
4.1
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA
SOTE: HYKS Psykiatria hakee omien hoitoketjujensa osalta mahdollisimman kattavaa roolia Eteläsuomen SOTE:lle palveluita tuottavassa Uudenmaan tuottajakuntayhtymässä.
HUS-Psykiatrian tiekarttaraportti: ohjaa osaltaan HYKS Psykiatrian toimintaa kohti tiiviimpää yhteistyötä HUS-alueiden kanssa.
Helsinki: HYKS Psykiatrian ja Helsingin kaupungin mielenterveys ja päihdepalveluiden toimintojen
harmonisointi ja yhteisen toiminnan ja tilojen suunnittelu on yksi lähivuosien painopistealueista.
Raamit: HYKS Psykiatrian tulosyksikön ja Kellokosken sairaalasta siirtyvien yksiköiden henkilöstö ja
suoritemäärä, luovat karkean taloudellisen raamin osaamiskeskukselle. Psykiatrian rakennemuutos
luo edelleen painetta avohoidon tuottavuuden lisäämiseen ja tuotteistuksen kehittämiseen.
4.1.1
Tulosyksikön toiminnan keskeiset muutokset / tavoitteet
Psykiatrian tiekartan mukaisesti psykoosiosastojen fuusiot Kellokoskella ja toisaalta uusi yhteinen
HUS-Mielialahäiriöosasto Psykiatriakeskuksessa laskevat psykiatristen sairaansijojen määrää HUStasolla.
HUS-alueiden HYKS-sairaansijojen käyttö lisääntyy ja kokonaiskäyttö laskee.
HUS-psykiatrian takapäivystysringit vähenevät kahdella.
Uusia polikliinisia toimintoja sairaalan ja avohoidon välimaastoon käynnistetään: Geropsykiatrian pkl
Jorvissa, ECT-yksikkö Jorvissa, HYKS-alueen ensipsykoosikeskus, kotipkl Peijaksessa, Psykiatriset
hoitajat Jorvin ja Peijaksen yhteispäivystyksissä.
4.1.2
Tulosyksikön rakenne
HUS:n hallituksen linjaama (17.6.2013) osaamiskeskussuunnittelu tuotti 30.5.2014 julkaistun HYKS Psykiatrian osaamiskeskusraportin. Laajapohjaisen suunnittelun tuloksena Hyks luopui alueellisesta organisaatiosta päätyen viiteen linjaan, joiden suunnittelun pohjana oli laaja potilasryhmäkohtainen työskentely. Linjarakenne henkilöstömäärineen ja alayksikköineen on kuvattuna alla. Kellokosken osastojen liittämisen myötä entinen HYKS Psykiatrian tulosyksikkö kasvoi n. 30%:lla.
17
5 linjaa: Linjat ovat HUS:n hallituksen osaamiskeskuksille asettamien tavoitteiden mukaisesti prosessimaisia ja ulottuvat perusterveydenhuollossa sijaitsevasta painopisteestään aina vaativiin tertiääritason
toimintoihin asti. Linjat vastaavat oman potilasryhmänsä hoitojen kehityksestä ja tutkimuksesta, ja tekevät tiivistä yhteistyötä yliopiston kanssa.
4 sairaalakampusta: Psykiatriakeskuksen sairaalatoiminta tapahtuu neljällä kampuksella - Töölö, Jorvi,
Peijas ja Kellokoski. Valtaosa toiminnasta on kuitenkin avohoitoa ja tapahtuu pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla suurpolikliinikoilla. Linjojen välistä yhteistyötä kampuksilla tukevat alueelliset vastuuhenkilöt, joista
keskeisiä ovat koordinoivat apulaisylilääkärit ja kliiniset opettajat, jotka toimivat osaamiskeskuksen hallinnon ylilääkärin suorassa alaisuudessa. Paikallista koordinointia tekevät myös kampuksella toimivat
linja kohtaiset ylihoitajat sekä johtavat erityistyöntekijät.
4.1.3
Keskeiset budjettioletukset
Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi.
Tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,45 %. Hyvän tuottavuuskehityksen jatkamisella sekä kustannusten
hallinnan mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannukset kattava hinnoittelu. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi.
Talousarvion laadinnan lähtökohtia:
Henkilöstökustannusten nousu +1,0 %
Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 1,0 % (0,4 % 1.7.2015)
Henkilösivukulu-% 23,5 %
Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta,
jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset.
4.2
PALVELUTAVOITTEET
Elektiiviset lähetteet
Nettiterapiat
ECT-hoidot
Hoitopäivät
PTH HTV
4.2.1
9000
Hoidetut eri potilaat
1 000
Ostopalveluterapiat
500
Käynnit
140 226 (täyttöaste 85%)
20
21 000
300
278 000
Jäsenkuntien maksuosuus
Jäsenkuntien maksuosuuksiin ei ole tulossa merkittäviä euromääräisiä muutoksia. Suurin muutos tapahtuu HYKS-kuntien kohdalla siinä, että laskutettavana organisaation osana on HYKS Psykiatria yksistään
koska Kellokosken sairaalan osuudet on siirretty HYKS:iin.
Tuotteet (jäsenkunnat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Laskutusosuudella painotettu
volyymimuutos
TP 2013
TA 2014 ENN 2014
18
TAE 2015
140 226
1 341
278 000
Muutos-% Muutos-%
TAE 2015/ TAE 2015/
TA 2014 ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Tuotteet (jäsenkunnat)
(1 000 euroa)
Oma palvelutuotanto
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Muu palvelutuotanto
Ostopalvelut
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS
4.2.2
TP 2013
0
TA 2014 ENN 2014
0
0
0
TAE 2015
121 696
59 695
402
61 600
12 023
5 924
6 099
0
0
133 719
Muutos-% Muutos-%
TAE 2015/ TAE 2015/
TA 2014 ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Hoitopalvelut kaikille maksajille
Avohoidon kehittäminen jatkuu ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii käyntimäärän nostamista arviolta 45% edellisvuodesta.
Tuotteet (kaikki maksajat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos
Tuotteet (kaikki maksajat)
(1 000 euroa)
Oma palvelutuotanto
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Muu palvelutuotanto
Ostopalvelut
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Projektituotteet
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
YHTEENSÄ
TP 2013
TA 2014
ENN
2014
Muutos-% Muutos-%
TAE TAE 2015/ TAE 2015/
2015
TA 2014 ENN 2014
143 743
0,0 %
0,0 %
1 356
0,0 %
0,0 %
282 000
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
TP 2013
0
TA 2014
0
ENN
2014
Muutos-% Muutos-%
TAE TAE 2015/ TAE 2015/
2015
TA 2014 ENN 2014
123 855
0,0 %
0,0 %
61 268
0,0 %
0,0 %
407
0,0 %
0,0 %
62 180
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0
0
12 069
5 970
6 099
0
0
135 924
19
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
4.2.3
Erityisvastuualuetason yhteistyö
Aiempien ERVA-yhteistyökuvioiden ohella HYKS Psykiatrialle siirtyvät Kellokoskelta vaikeahoitoiset ja
oikeuspsykiatriset aikuis- ja nuorisopotilaat.
4.3
TALOUS
Psykiatriakeskuksen kustannusbudjetti on n. 143,8 M€ ja se tähtää korkeintaan 1,9 M€ tappiolliseen tulokseen vuonna 2015. Linjojen taloudet ovat hyvin erilaisia; perinteiseen elektiiviseen toimintaan keskittyneet linjat – Mielialahäiriö sekä Psykoosi ja oikeuspsykiatria - tuottavat voittoa, kun taas ja uudenmuotoiseen konsultatiiviseen ja päivystykselliseen toimintaan painottuneet linjat -neuro-, gero- ja päihdepsykiatria sekä akuuttipsykiatria - tuottavat nykyisellä tuotteistuksella ja hinnoittelulla tappiota.
Tätä pyritään hallitsemaan 1) hinnoittelulla - Päivystyksellisen ja kalliin liikkuvan toiminnan hinnoittelua
lähennetään asteittain toiminnan kuluja vastaavaksi ja perinteisen elektiivisen toiminnan tehostamisen
kautta hinnat saattavat laskea – ja 2) tuotteistuksella - Vuoteen 2017 mennessä syksyllä 2014 käyttöön
otettavat toimenpidekoodit muodostavat pohjan DRG-tyyppiselle tuotteistukselle.
Talouden seurantaa optimoidaan säännöllisellä raportoinnilla kaikilla tasoilla ja luomalla selkeät esimiestasokohtaiset sabluunat HUS-totaliin, joiden avulla omina linjoinaan johdettavat lääkärilinjan ja hoitotyön
talousvastuut on eriteltävissä.
Talousarviovuoden tehostamisvaatimus on tulosyksikön osalta 1,4 M€. Tämä koostuu ulkoisten kustannuslajien hallintaan ja tulosyksikkö tulee jatkamaan tuttua ja tiukkaa linjansa henkilöstömenojen ja ostopalveluiden osalta.
4.3.1
Tuloslaskelma
Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2.
4.4
ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ
4.4.1
Henkilöstösuunnitelma
Psykiatriakeskuksessa työskentelee n. 1754 eri henkilöä (n. 1365 HTV). Osaamiskeskuksen linjoja johdetaan kumppanuusperiaatteella: linjajohtajat ja ylihoitajat. Esikuntatyössä ovat mukana mm. nimikkoprofessori ja erityistyöntekijöiden potilasryhmäkohtaiset esimiehet.
Palkkarakenteen osalta käynnissä on lähinnä henkilökohtaisilla palkanlisillä rahoitettu avohoidon hoitajien suoritepalkkauspilotti, sekä toiminnan tehostamisen kautta rahoitettava hoitajavastaanottotoimintaan
liittyvä palkantarkastus.
Henkilöstöjohtamisen painopisteet, ja toimenpiteet:
Potilasryhmäkohtaisuus: Osaamiskeskusideologian mukainen potilasryhmäkohtaisen työskentelyn
optimointi: Rakenne, jossa hoitotyön, lääkäreiden, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden linjakohtainen johtaminen.
Avohoidon toiminnan tehostaminen: Tavoitteena lisätä potilaiden kanssa vietettyä aikaa: Konsernivetoinen suoritepalkkauspilotti, sekä tuloksellisuusprojektin arviointi, sekä itsenäisen hoitajavastaanoton edelleenkehittäminen. Alimmalle esimiestasolle viety suoriteseuranta.
Kokeilukulttuuri: Osallistava, salliva, valmentava johtaminen, jota kautta edellytyksiä innovaatioille
ja konkreettisille toimintamalleille muuttuvassa ympäristössä.
Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2.
20
5 HYKS AKUUTTI
5.1
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA
Päivystyksen osalta tapahtuu merkittävä toiminnallinen muutos kaikissa sairaaloissa. Päivystykset ovat
jatkossa erikoisaloista riippumatta HYKS Akuutin alaista toimintaa ja niitä koskee yhtenäiset toimintasäännöt. Kiireellisen hoidon kriteereiden mukaisesti päivystyksessä tulee hoitaa vain päivystyspotilaita ja
tähän pyritään selkeillä muiden erikoisalojen kanssa yhteistyössä tehdyillä toimintaohjeilla. Potilasvirta
on ensihoidosta sisälle sairaalaan eikä päivystykseen palata enää hoidon myöhäisemmässä vaiheessa.
Kaikilla päivystysalueilla korostetaan soveltuvien potilaiden kulkua suoraan päivystyspoliklinikan ohi tarkoituksenmukaisiin hoitopaikkoihin kuten Meilahden CCU-potilaiden osalta nykyään tapahtuu. Mm. aivoinfarktipotilaiden ja lonkkamurtumapotilaiden prosessia tullaan kehittämään ja näin vähentämään
PPKL:n kuormitusta.
Kiireellisen hoidon asetus astuu voimaan 1.1.2015 ja asettaa useita vastuita päivystyspoliklinikoille. Hoidontarpeen arvion voi jatkossa suorittaa vain sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, minkä vuoksi lähihoitajien ja lääkintävahtimestarien työnkuvia rajataan tältä osin. Asetus edellyttää myös yhden päivystyksestä
vastaavan lääkärin nimeämistä kaikkiin vuoroihin, minkä tarkoituksena on mm. turvata resurssien tarkoituksenmukainen käyttö sujuvuuden turvaamiseksi.
Peijaksen päivystysosasto, sen valvonta, CCU ja tehovalvonta yhdistyvät yhdeksi vastuuyksiköksi (Päivystys ja valvontaosasto).
Erittäin suurena, vastikään Vantaan taholta esille nousseena ja siten tarkemmin ennakoimattomana toiminnallisena muutoksena aloitetaan suunnittelu Peijaksen terveyskeskuspäivystystoiminnan siirtämisestä HUSin vastuulle. Toiminta on nykyisin täysulkoistettu Attendolle. HYKS Akuutti tulee tarkastelemaan
toiminnan laatua ja toteuttamista uudesta näkökulmasta, jonka vaikutuksia resurssitarpeisiin ei vielä voida arvioida. Suunnittelutyö tulee joka tapauksessa vaatimaan huomattavan työpanoksen, koska niin toimintatavat kuin tietojärjestelmät sekä henkilökuntarakenne ovat erilaiset kuin HYKS Akuutin nykyisillä
PPKL:illa.
Meilahden CCU:n henkilökunta eriytyy maaliskuussa 2015 Sydän ja keuhkokeskuksen alaiseksi. Syksyllä 2015 otetaan HYKS Akuutissa käyttöön uusi Meilahden päivystysosasto, joka tulee hoitamaan konservatiivisia päivystyspotilaita korkeintaan 1-2 vrk ajan. Päivystysosastolla tehdään hoitopäätöksiä ympärivuorokautisesti ja kotiutuksia voidaan toteuttaa iltaisin ja viikonloppuisin huomattavasti vuodeosastoja
tehokkaammin.
Valtuuston 16.6.2010 (§ 20) kokouksessa hyväksymän Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen ensisijainen tavoite ja perustelu oli tarve vastata Jorvin alueen kuntien kasvavaan palvelujen kysyntään yhteispäivystyksen uudella toimintamallilla, joka edellyttää suurista potilasmääristä johtuen riittäviä ympärivuorokautista päivystystä varten suunniteltuja tiloja. Jorvin sairaalan päivystyksen uudisrakennus, johon
sijoittuu päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto, valmistuu vuoden 2015 lopussa. Uudet tilat otetaan
tulevina vuosina vaiheittain käyttöön ja ensimmäiset lisätilojen ja palvelutuotannon kasvun edellyttämät
henkilöstömuutokset on suunniteltu toteutettavan marraskuusta 2015 lukien.
Päivystyspoliklinikan ja -osaston palvelutarpeeseen vaikuttaa alueen väestön kasvu ja väestörakenteen
muutos (ikääntyvän väestön suhteellisen osuuden kasvu). Tavoitteena on strategian mukaisesti tarjota
oikea-aikaista ja -tasoista hoitoa potilaan tarpeiden mukaan tiivistyvällä kumppanuudella perusterveydenhuollon kanssa. Jorvin sairaalan yhteispäivystys on hyvä esimerkki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviistä yhteistyöstä.
Päivystyspoliklinikan palvelutuotanto lisääntyy ennustetun potilasmäärän suhteessa. Päivystysosastolla
palvelutuotannon määrä kasvaa samassa suhteessa kuin käytössä olevat sairaansijat. Tuotanto tulee
laajenemaan nykyisestä mm. kirurgisen toiminnan tyydyttämättömien ja kasvavien tarpeiden vuoksi. Päivystysosaston lisääntyvällä sairaansijamäärällä (nykyisestä 16 sairaansijasta 30 sairaansijaan) voidaan
vähentää vuodeosastopaikkojen epätarkoituksenmukaista käyttöä ja minimoida lisääntyvän päivystys21
toiminnan tuoma vuodeosastojen lisäkuormitus. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään 15
uutta vakanssia.
Jorvin päivystys toimii Helsingin yliopiston akuuttilääketieteen koulutusohjelman koulutusyksikkönä, jossa toimii kymmenkunta akuuttilääketieteeseen erikoistuvaa. Yliopiston nimeämänä tästä koulutuksesta
vastaa päivystyksen linjajohtaja apunaan kaksi erikoislääkäriä. Päivystyspoliklinikan HYKS Akuutin alaista akuuttilääkäritoimintaa pyritään jatkuvasti lisäämään ja riippuvuutta ulkopuolisten päivystäjien käyttämisestä vähentämään, aikaansaaden näin kustannussäästöjä. Päivystysasetuksen hengen mukaisesti
kaikkien erikoisalojen päivystäjien panosta pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan yhä tasapuolisemmin, mikä tehostaa resurssien käyttöä ja vähentää kokonaiskustannuksia. Jatkuvan leanperiaatteisiin perustavan toiminnan kehittämisen avulla pyritään parantamaan toiminnan sujuvuutta ja
laatua sekä potilaiden saamaa hoitoa ja potilastyytyväisyyttä.
Päivystyspoliklinikalla ambulanssipotilaille suoritetusta erillisestä triagesta tullaan luopumaan ja siirrytään
ensihoidon tekemään potilaan ensiarvioon ja sitä seuraavaan potilaan streemaukseen potilaalle mahdollisimman oikeaan hoitoprosessiin päivystyksessä. Muutos vapauttaa PPKL:n hoitajaresurssia muihin
tehtäviin vaihtelevassa määrin. Kehittämishanke aloitetaan Jorvissa, mutta pyritään laajentamaan soveltuvin osin muihinkin yksiköihin.
Lisäksi Espoon terveyskeskuksen kanssa on aiemmin sovittu alkuvaiheen murtumakontrollien siirtymisestä uuden päivystysalueen tiloihin Espoolta muutosblokkina saatavien lääkäri- ja hoitohenkilökunnan
tarvitsemien resurssien turvin. Päivystyslisärakennukseen tulee myös Espoon sairaalan päivystysosasto,
jonka lääkärimiehitys on suunniteltu toteutettavaksi HYKS Akuutin toimesta.
Ensihoidon tehtävämäärän kasvu tulee jatkumaan väestön ikääntyessä, laitoshoidon edelleen vähentyessä ja HYKS alueen asukasmäärän kasvaessa. Tehtävämäärän kasvuun vaikuttavat myös erilaiset
viranomaisten päätökset (AVI, Valvira ja EOA), joiden perusteella hätäkeskus hälyttää ambulanssin lievemmin aihein. Pääkaupunkiseudulle keskittyvät keskisuuret ja suuret joukkotilaisuudet kuormittavat
ensihoitoa enenevässä määrin. Pelastuslaitokset (Helsingin pelastuslaitos ja LUP) eivät saaneet esitetty
lisäresursointia vuodelle 2015, minkä vuoksi lisä- ja hätätöiden käyttö tullee entisestään kasvamaan.
Myrkytystietokeskuksen toiminnan arvioidaan jatkuvan ennallaan, myös volyymiltään.
STM:n toimeksiannon mukaisesti laaditaan vuoden aikana yksityiskohtainen käynnistys ja toteuttamissuunnitelma koskien HUSia ja Myrkytystietokeskusta kemikaalien aiheuttamien myrkytysten, massamyrkytysten ja muiden harvinaisten myrkytysten valtakunnallisena toimijana sekä valtakunnalliseen valmiuteen liittyvässä myrkytyslääkevalmiuden koordinoinnissa, myrkytyslääkehankinnoissa, varastoinnissa ja
jakelussa.
5.2
5.2.1
PALVELUTAVOITTEET
Jäsenkuntien maksuosuus
Jäsenkuntien maksuosuuksissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia edellisvuoteen nähden. Pidemmällä
tähtäimellä Peijaksen tk-päivystyksen järjestelyt tulevat vaikuttamaan osuuksiin, mutta tässä vaiheessa
kun suunnittelutyö ei vielä ole käynnistynyt, ei voida arvioida muutosta.
22
Tuotteet (jäsenkunnat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
TP 2013
TA 2014
ENN 2014
Avohoitokäynnit
23 418
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
0,0 %
0,0 %
58 331
0,0 %
0,0 %
TAE 2015
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
60 613
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
32 397
0,0 %
0,0 %
28 216
0,0 %
0,0 %
11
0,0 %
0,0 %
10
0,0 %
0,0 %
0
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
TAE 2015
Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos
Tuotteet (jäsenkunnat)
(1 000 euroa)
TP 2013
TA 2014
0
0
Oma palvelutuotanto
ENN 2014
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Muu palvelutuotanto
0
0
Ostopalvelut
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon
5.2.2
0
0
60 624
Hoitopalvelut kaikille maksajille
Päivystyksen käyttö HUS-alueen ulkopuolelta pois lukien ulkomaalaiset potilaat on ollut jo pidempään
laskussa. Laskuun on vaikuttanut muiden alueiden parantunut valmius huolehtia omista potilaistaan.
Palvelujen tarjoamisen osalta ollaan lievästi ristiriitaisessa tilanteessa. Toisaalta palvelua tulisi tuottaa
harkiten eli ohjata palvelun piiriin kuulumattomat asianmukaisiin palveluihin. Toisaalta ulkokuntatuloa
tulisi saada lisää. Ei voida ajatella, että ulkokuntalaiselle tarjottaisiin hoitoa eri kriteereillä kuin omistajakuntien asukkaille. Edelliset seikat huomioiden on todennäköistä, ettei alueen ulkopuolisten asukkaiden
palvelumäärä ainakaan merkittävästi kasva.
Tuotteet (kaikki maksajat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos
Tuotteet (kaikki maksajat)
(1 000 euroa)
Oma palvelutuotanto
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
TP 2013
TA 2014
ENN
2014 TAE 2015
24 128
60 953
11 800
TP 2013
0
TA 2014
0
ENN
2014 TAE 2015
64 331
33 636
23
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-% Muutos-%
TAE 2015/ TAE 2015/
TA 2014 ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Muu palvelutuotanto
Ostopalvelut
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Projektituotteet
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
YHTEENSÄ
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit
5.2.3
29 458
1 237
0
0
19
18
0
0
0
64 350
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Erityisvastuualuetason yhteistyö
Toimitaan Hyksin erityisvastuualueen (erva) päivystyksen järjestämissuunnitelman mukaisesti.
5.2.4
Ensihoito
HYKS alueella ensihoidon kiireelliset (A-C) tehtävät on järjestetty yhteistoimintasopimuksilla kolmen pelastuslaitoksen kanssa. Kiireettömät (D) tehtävät on kilpailutettu ja niitä hoitaa kaksi yksityistä yritystä.
HYKS tuottaa itse vain kahden lääkäriyksikön (Helsingin lääkäriyksikkö ja lääkärihelikopteri) palvelut
sekä ensihoidon vastuulääkäri- ja asiantuntijapalvelut.
Kunta
as. lkm
1.1.2014
HUS ensiPelastuslaitos hoito
Yksityisiltä
ostettavat
palvelut (Dtehtävät)
yhteensä
Espoo
260 753
3 104 050
321 966
60 618
3 486 634
13,37
Helsinki
612 664
7 512 347
560 000
322 944
8 395 291
13,70
Kauniainen
9 101
108 340
11 238
2 116
121 693
13,37
Kerava
34 913
531 089
60 341
44 896
636 326
18,23
Kirkkonummi
37 899
451 156
46 796
8 810
506 763
13,37
Vantaa
208 098
3 165 541
359 659
267 604
3 792 804
18,23
HYKS-ALUE YHT
1 163 428
14 872 523
1 360 000
706 988
16 939 511
14,56
Hätäkeskuksen tehtävien jakauma
Espoo
Helsinki
Kauniainen
Kerava
Kirkkonummi
Vantaa
lkm 2013
20 000
63 000
1 000
3 000
3 000
19 000
109 000
Yhteensä
24
euroa/asukas
5.2.5
Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet
Potilaan hoidon arvio tehdään ambulanssissa
Osastoille pääsyn sujuvoittaminen, osastokoordinaattorihanke
Akuuttilääketieteen toimintamallin kehittäminen Jorvissa
Sujuva yhteistyö HYKS-alueen kuntien kanssa
HUS:n päivystysten toimintaperiaatteiden yhdenmukaistaminen
Neuvotteleminen Vantaan kanssa päivystysasetuksen mukaisen todellisen yhteispäivystyksen rakentamiseksi Peijakseen
STM:n toimeksianto myrkytysten hoidon valtakunnallinen erityisosaaminen
Ensihoito saadaan osaksi HUS Totalia (raportointi)
5.3
TALOUS
Hyksin organisaatiouudistuksen yhteydessä Hyks Akuuttiin siirtyi jokseenkin selvärajaisia toiminnallisia
kokonaisuuksia, mikä helpottaa talousarviossa pysymistä moniin enemmän muutoksia kokeneisiin tulosyksiköihin nähden. Uudenlainen tulonohjaus ja siihen liittyen Akuutille siirretyt vastuut muodostavat kuitenkin riskin ennustevirheelle. Toinen merkittävä talouden ennakointia vaikeuttava tekijä ovat Meilahden
alueen muutot. Päivystys ja sen kustannukset ovat riippuvaisia muusta palveluketjusta ja muutokset siinä vaikuttavat nopeasti päivystyksen kustannuksiin. Ensihoidon puolella tulossa olevat alihankinnan kilpailutukset ja suunniteltu lisäosto vaikuttavat kustannuksiin.
5.3.1
Tuloslaskelma
Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2
5.4
HENKILÖSTÖ
Henkilöstöjohtamisen painopisteet
Vuorovaikutteinen johtaminen
Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö
Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi
Asiallinen kohtelu ja hyvä käytös
Henkilöstön osaaminen
Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi
Työolobarometrissa esimiesindeksin tavoitetaso ka 3.6
Kehitetään välitöntä yhteistoimintaa yksiköissä, kiinteistökohtaiset
Yt-kokoukset 4 krt/vuosi
Työhyvinvoinnin ja työilmapiirin kehittäminen
Henkilöstön pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen
Ennakoiva rekrytointi
Opiskelijat tulevina työntekijöinä
opiskelijaohjauksen laadun seuranta CLES- mittarilla
Akuuttilääkärien rekrytointia pyritään lisäämään
Henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmat
Hoitohenkilökunnan tarvittava osaaminen ja arviointi NCS- mittarilla
25
Päivystysasetuksen hengen mukaisesti kaikkien erikoisalojen päivystäjien panosta pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan yhä tasapuolisemmin
Akuutti hoitotyön koulutusohjelman suunnittelu ja toteutus
Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima
Peijaksen terveyskeskuspäivystyksen siirtyessä HUS:lle on varmistettava toimintaa vastaavat henkilöstöresurssit.
Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2.
26
6 HYKS PÄÄ- JA KAULAKESKUS
6.1
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA
Vuosi 2015 on HYKS Pää- ja kaulakeskus-tulosyksikön ensimmäinen toimintavuosi. Tulosyksikössä on
viisi hoitolinjaa (hammas-, suu- ja leukasairaudet, knk-taudit, neurologia, neurokirurgia ja silmätaudit).
Kaikilla erikoisaloilla vaikuttaa väestömäärän lisäys ja ikärakenteen muutos, sote-uudistukseen valmistautuminen ja hoidon saatavuuden turvaaminen. Julkisen rahoitustilanteen huononeminen asettaa entistä suurempia vaatimuksia tuottavuuden parantamiselle. Tulosyksikön menestystekijöinä korostuvat laatu- ja potilasturvallisuus sekä tutkimus- ja opetustoiminta.
Hoitotakuun toteuttamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota uuden organisaation aloittaessa. Valvira on
asettanut 900 tuhannen euron uhkasakon HUS:lle. Määräaika on 28.2.2015. Tavoitteena on hoitotakuun
saavuttaminen heti vuoden alussa. PK-keskuksen osalta keskeisenä on silmätautien lähetteiden käsittelyn tehostaminen. Myös leikkaushoidossa, päiväkirurgiassa ja polikliinisessä hoidossa tavoitellaan pysyvää lainmukaista hoitoon pääsyä jo tammikuun alusta.
Päivystysasetus ja päivystysmuodoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat etenkin suu- ja leukakirurgiaan. Asetus määrää perustettavaksi erva-tasoinen suun terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys. Tämä toteutetaan vahvistamalla Töölön sairaalan slk-päivystyspistettä. Samalla päivystyspiste muuttuu myös siltä osin, että päivystystä seuraava päivä on vapaa. Silmätautien päivystysuudistuksen yhteydessä on tarkoitus siirtyä kokonaan vapaamuotoiseen päivystykseen v. 2015 aikana.
Väestömäärän lisäys ja väestön ikääntyminen vaikuttaa eniten silmätautien kysyntään. Myös uudet teknologiat ja kalliit lääkkeet rasittavat hoitolinjan taloutta. Myös neurologiassa ja neurokirurgiassa kysyntä
on kasvava. Endovaskulaarinen neurokirurgia lisääntyy, joka johtaa HUS-kuvantamisen palvelujen käytön lisäykseen. Aivovammojen hoitoa ja kuntoutusta kehitetään edelleen.
Oman toiminnan kapasiteettivajausta täydennetään ulkoa ostetuilla palveluilla (ostopalvelu- ja palveluseteli). Laajemmassa mittakaavassa tämä näkyy silmätaudeissa ja kuulon kuntoutuksessa.
Virka-ajan ulkopuolista lisätyötä vähennetään täyttämällä päiväaikaista kapasiteettia mahdollisimman
tehokkaasti. Tähän tähtäävinä panostuksina ovat mm. Lauttasaaren silmäsairaalaa ja Ortonista vuokrattu leikkaussali neurokirurgialle. Leikkauslisätyöstä on nykyennusteella mahdollista luopua vuoden 2015
aikana.
Epätarkoituksenmukainen ja rapistuva kiinteistökanta rasittaa kaikkia PK-keskuksen hoitolinjoja. Silmäkorvasairaalan peruskorjaus jatkuu vuonna 2015 yhden kerroksen korjaussuunnittelulla. Korjaustyö ajoittuu seuraavalle vuodelle. Töölön sairaalan kiinteistön huono kunto on jatkuva riski toiminnalle. Kirurgisen
sairaalan vanhentuneet ja epätarkoituksenmukaiset tilat vaikeuttavat suu- ja leukakirurgian toimintaa.
Positiivisena muutoksena on Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen valmistuminen. Tämä mahdollistaa neurologian paluumuuton torniin huhtikuussa 2015. Neurologia saa uudistetut valvonta-, vuodeosasto- ja poliklinikkatilat. Hyks-alueen leikkaustoimintaa järjestetään uudelleen Meilahden leikkaussalien
saneerauksen valmistuttua v. 2016. Muutoksen linjaukset tehdään v. 2015 aikana.
HUS-tasoista koordinaatiosta huolehditaan kaikilla erikoisaloilla. Silmäklinikka antaa Lohjan sairaalalle
lääkärityövoiman ja vastaa toiminnan ohjauksesta, samoin knk-klinikka Porvoon sairaalassa. Neurologian toiminta on shp-tasoisen koordinaation piirissä kaikilla sairaanhoitoalueilla.
Lääketieteelliseen, hoitotieteelliseen ja muuhun opetus- ja tutkimustoimintaan panostetaan. Vuonna
2016 lopussa tapahtuvaan hammaslääketieteen perusopetuksen (tn myös SLK-erikoishammashoitoyksikön) muuttoa Meilahden alueelle suunnitellaan jo vuonna -15.
27
6.2
PALVELUTAVOITTEET
Palvelutavoitteena kaikilla erikoisaloilla on hoitotakuun saavuttaminen ja kiireellisen hoidon takaaminen
sitä tarvitseville. Kysynnän kasvu merkitsee lukumääräisesti nousevaa palvelutuotantoa kaikilla erikoisaloilla. Tähän vastataan tuottavuutta lisäämällä, keinoina mm. avohoidon ja päiväkirurgian painottaminen, uusintakäyntien vähentäminen, asiantuntijakonsultaatioiden ja hoitopuhelujen lisääminen sekä päiväaikaisen kapasiteetin käyttöasteen nostaminen. Onnistunut rekrytointitoiminta sekä henkilöstön koulutukseen ja perehdytykseen panostaminen edesauttavat näiden tavoitteiden saavuttamista.
Sote-uudistus toteutuu tn. vasta v. 2017, mutta siihen tulee varautua ajoissa. Tiedossa on PäijätHämeen liittyminen eteläiseen erva-alueeseen. Tämä saattaa vaikuttaa potilasvirtoihin jo v. 2015.
Potilaiden vapaa liikkuvuus on toistaiseksi aiheuttanut melko vähän kysynnän lisäystä PK-keskuksen
erikoisaloilla. Suurin kasvu on silmätaudeissa. Odotettavissa on että maltillinen kysynnän kasvu jatkuu
tulevina vuosina.
Meilahden tornisairaalan muuton ansiosta neurologia saa asianmukaiset ja nykyaikaiset poliklinikka- ja
vuodeosastotilat keväällä 2015. Muutto suunnitellaan niin, että palvelutuotantoon tulee mahdollisimman
vähän laskua. Muutosblokkina samalla toteutettava AVH-valvonnan paikkamäärän lisäys tapahtuu vaiheittain niin, että v. 2015 paikkamäärä kasvaa kahdella.
Riskit palvelutavoitteille
Tärkeimpänä riskinä voidaan pitää aikaisemmin mainittuja kiinteistöongelmia sekä tietojärjestelmäriskejä. Organisaatiouudistuksen ja Harppi-hankkeen yhteydessä toteutettava laskentatunnistemuutos tulee
vaikeuttamaan toimintaa alkuvuodesta 2015.
6.2.1
Jäsenkuntien maksuosuus
Tuotteet (jäsenkunnat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Laskutusosuudella painotettu
volyymimuutos
Tuotteet (jäsenkunnat)
(1 000 euroa)
Oma palvelutuotanto
TP 2013
TA 2014
TP 2013
TA 2014
0
0
ENN 2014
ENN 2014
76 220
164 634
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
TAE 2015
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
TAE 2015
140 272
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
104 748
0,0 %
0,0 %
35 524
0,0 %
0,0 %
12 514
0,0 %
0,0 %
10 354
0,0 %
0,0 %
0
0,0 %
0,0 %
2 161
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Muu palvelutuotanto
Ostopalvelut
0
0
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon
0
0
28
0
0,0 %
0,0 %
152 787
0,0 %
0,0 %
6.2.2
Hoitopalvelut kaikille maksajille
Jäsenkuntapalvelujen tuotannossa pyritään noudattamaan kuntien kanssa sovittuja linjauksia. Aikaisempien vuosien kokemus on, että kysynnän kasvua ei kuitenkaan kaikilta osin pystytä ennakoimaan. Hoitotakuun asettamat lakisääteiset velvoitteet saattavat näissä tilanteissa johtaa sovitun palvelumäärän ylityksiin. Jäsenkuntien kannalta näiden tuottaminen ”marginaalikuluilla” johtaa kuitenkin kokonaistaloudelliseen lopputulokseen.
Ulkokuntatulojen ennustetaan kasvavan. Tämä liittyy potilaiden vapaaseen liikkuvuuteen ja tulevaan
sote-uudistukseen (Päijät-Häme).
Hyksin Oy:n tuotantomäärien kasvattamisessa PK-keskuksella on keskeinen rooli. Neurokirurgian palvelujen ulkomaisen kysynnän ennustetaan edelleen kasvavan. Myös muiden erikoisalojen huippuosaaminen kasvattaa Hyksin Oy:n menestymismahdollisuuksia.
Tuotteet (kaikki maksajat)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Laskutusosuudella painotettu
TP 2013
Tuotteet (kaikki maksajat)
TP 2013
Oma palvelutuotanto
0
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Muu palvelutuotanto
0
Ostopalvelut
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Projektituotteet
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
YHTEENSÄ
0
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit
6.2.3
TA 2014
ENN 2014
TAE 2015
80 075
173 180
TA 2014
0
ENN 2014
TAE 2015
156 500
119 083
37 417
0
0
12 667
10 504
0
2 163
0
169 167
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Erityisvastuualuetason yhteistyö
Erva-alueen yhteistyö lisää palvelujen kysyntää varsinkin silmätaudissa koska sekä Careassa että Eksotessa on silmälääkäripula. Myös tulosyksikön muut erikoisalat (neurologia, neurokirurgia, knk-taudit ja
slk) joutuvat tukemaan erva-alueen muita sairaaloita näiden rekrytointiongelmien takia.
Päijät-Hämeen liittyminen eteläiseen sote-alueeseen v. 2017 saattaa näkyä kysynnän kasvuna jo v.
2015. Yhteistyötä pyritään parantamaan etupainotteisesti.
6.3
TALOUS
Vuosi 2015 tulee olemaan ensimmäinen täyden kapasiteetin toimintavuosi Lauttasaaren silmäsairaalassa. Tähän vaikuttavat rekrytoinnin ja perehdytyksen valmistuminen, hoitajavastaanottojen lisääminen ja
vapautuvan lääkärityövoiman tehokas käyttö. Tästä seuraa oman toiminnan toimintalukujen ja tulojen
kasvu. Kysynnän kasvu rajoittaa kuitenkin vastaavien ostettujen palvelujen täysimääräisen vähentämi29
sen. Ortonin vuokrasalin koko vuodelle ajoittuva (pl. kesäsulku) tehokas käyttö lisää päiväsaikaista toimintaa neurokirurgiassa.
Tuottoja kertyy vuosisopimusmyynneistä muille HYKS tulosyksiöille yhteensä 4,6 milj. euroa, joka suurelta osin koostuu henkilötyöpanosmyynneistä.
HYKS organisaatiomuutoksen vuoksi sisäisten ostot kasvavat merkittävästi. HYKS Pää- ja kaulakeskus
ostaa palveluita muilta HYKS tulosyksiköiltä yhteensä 19,5 milj. eurolla. Toimintakuluista tähän kokonaisuuteen kuluu 10,4 %. Näistä merkittävät ostot tehdään AteK:lta, jonka anestesiapalveluita sisältävän
sopimuksen arvo on 7,0 milj. euroa. Sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksiköltä ostetaan erityisesti erityistyöntekijöitä sekä neurologiaan hoitopäiviä muilta erikoisaloilta yhteensä 4,7 milj. euron arvosta. Traumahoidon ja tukielinsairauksien tulosyksiköltä ostetaan erityisesti traumahoidon tarvitsemia palveluita
suu- ja leukakirurgiaan ja neurokirurgiaan. Tämän kokonaisuuden arvo on yhteensä 2,4 milj. euroa. Tulehdus–tulosyksiköltä ostetaan erityisesti Kolmiosairaalassa neurologiaan päiväsairaalapalveluita. Kuluerä Tulehduksen osalta on 2,3 milj. euroa.
Neurologian siirtymiseen Meilahden tornisairaalan vaikuttaa kahden henkilön verran ja aiheuttaa kustannuksia karsitussa muutosblokissa mainitun summan.
Talousarviovuoden kehittämisohjelma kohdentuu pääasiassa lisä- ja ylitöiden vähentämiseen. Tavoitteena on tältä osin vähentää kustannuksia lähes 1,2 milj. euroa. Tämä toteutetaan siirtämällä toimintaa
lisätöistä päiväaikaiseen työhön sekä kehittämällä (Lean) prosesseja kaikilla hoitolinjoilla. Päiväaikaisen
kapasiteetin lisäys voidaan toteuttaa tehostamalla työskentelyä nykyisissä toimitiloissa sekä äskettäin
saaduissa lisätiloissa (Orton, Lauttasaari, Haartmaninkatu 1).
6.3.1
Tuloslaskelma
Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2.
6.4
HENKILÖSTÖ
Henkilöstöjohtamisen painopisteet
Pää- ja kaulakeskus kiinnitetään huomiota henkilöstörakenteeseen ja mitoitukseen, tavoitteena laadukas
ja kustannustehokas toiminta. Tämä toteutetaan vastuullisella henkilöstösuunnittelulla ja mitoituksella.
Täyttölupamenettelystä vastaa toimialajohtaja. Vapautuvien vakanssien käyttöä hallitaan parhaiten toiminnan sisältä. Vapautuvien vakanssien keskittämistä Hyks-hallintoon ei katsota tarpeelliseksi.
Johtamisen tulee olla tavoitteellista. Tiedolla johtamista edistetään kaikilla esimiestasoilla. Koulutukseen
ja kehittämistoimintaan panostetaan. Myös muuta johtamisosaamista vahvistetaan tavoitteena hyvä esimiestyö. Onnistumista arvioidaan työolobarometrin ja kehityskeskustelujen kautta.
Johtamisen tavoitteena on oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Näiden toteuttamisessa tulee olla yhteiset pelisäännöt. Organisaatiouudistus yhdistää erilaisia toimintakulttuureja. Näitä tulee yhtenäistää
oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Myös palkkauksessa saattaa ilmetä korjausta vaativaa eriarvoisuutta.
Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi
Henkilöstön joustava käyttö (esim. lainavuorot)
Tunnuslukujen käyttö (hoitoisuusluokitus, työssäoloprosentti, vuodeosastokuormitus, leikkaussalien
käyttöaste)
Tietojärjestelmien hyödyntäminen (HUSPLUS, Harppi)
Tavoitteellinen mitoitus (HTV:n hinta nousee enintään 0,8 % vuoden 2014 toteumasta)
Vältetään vuokratyön käyttöä, vähennetään lisätöitä, seurataan lisä- ja ylitöitä systemaattisesti
30
Prosessien kehittäminen, työ tehdään oikea-aikaisesti oikeassa paikassa, työnjaon tarkistaminen,
esim. sähköinen ilmoittautuminen, tekstiviestipalvelut, hoitajavastaanottojen kehittäminen/laajentaminen
Siirrytään mahdollisimman pian sähköiseen työajan seurantaan
Kannustava palkkaus, TTL-mallin käyttö
Henkilöstöresurssien kriittinen tarkastelu (esim. ulkoinen auditoinnin toteuttaminen silmätaudeilla)
Esimieskoulutuksen lisääminen
Systemaattinen perehdytys
Varhaisen puuttumisen malli käytön kannustaminen ja lisääminen
Osaamiskartoitusten toteuttaminen
Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima
Silmätautien ostopalvelu- ja palvelusetelitoiminnan hallinnointiin liittyvä sihteerityö ostetaan omalta liikelaitokselta ilman vakanssimäärän lisäystä.
Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2.
Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot
Merkittävin henkilötyöpanosmyynti on Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksikköön erityisesti neurologien
osalta, yhteensä 8,3 erikoislääkäriä ja kaksi erikoistuvaa lääkäriä. Myös Akuutille neurologien palveluja
myydään 5,1 erikoislääkärin ja kahden erikoistuvan lääkärin verran. Neurologipalvelujen myynnin arvo
on 1,7 milj. euroa. Henkilötyöpanosmyynti on merkittävää myös ATeK:lle, joka koostuu suu- ja hammaslääkärien palvelujen myynnistä kirurgisen sairaalan leikkaussaliin, yhteensä neljä erikoislääkäriä ja kaksi
erikoistuvaa lääkäriä. Myös lasten- ja nuorten sairauksille suurin myynti koostu suu- ja hammaslääkäripalvelujen myynnistä (1,3 erikoislääkäriä ja yksi erikoistuva lääkäri). Suu- ja hammaslääkärien osalta
myynnin arvo on noin 0,7 milj. euroa.
Suurimmat henkilötyöpanosostot tehdään ATeK:sta. Anestesialääkäripalvelujen ostojen kokonaisarvo on
2,8 milj. euroa ja sisältää 26 erikoislääkärin palvelut. Sisätaudeilta ja kuntoutukselta ostetaan fysioterapiapalveluita yhteensä 22 fysioterapeutin, 3,5 toimintaterapeutin ja seitsemän sosiaalityöntekijän verran.
Näiden osalta sopimuksen arvo on 1,6 milj. euroa.
31
7 HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS
7.1
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA
7.1.1
Sisätautien linja
Sisätautien toiminnot käsittävät vuodeosasto- ja polikliinista toimintaa Meilahden, Jorvin ja Peijaksen
sairaaloissa. Jorvin sairaalassa ja Peijaksen sairaalassa on omat yleissisätautiosastot. Jorvin sairaalassa osastot JOS4 ja JOS6 sekä Peijaksen sairaalassa PES2 ja PES3. Oheisessa taulukossa esitetään
osastojen nettohoitopäivät, käytössä olevat sairaansijat, keskimääräiset hoitoajat ja kuormitusluvut.
Nähdään, että hoitoajat ovat suunnilleen samanpituisia molempien sairaaloiden molemmissa osastoissa.
Hoitoaikojen ennustetaan pysyvän suunnilleen samoina myös ensi vuonna.
Meilahden sairaalassa yleissisätautiset potilaat on hoidettu osastolla 6B. Meilahden tornisairaalan valmistuttua on Meilahden kampusalueelle suunnitteilla perustaa yleissisätautinen ja geriatrinen osasto.
Meilahden sairaalan yleissisätautien poliklinikka toimii kolmena iltapäivänä kolmiosairaalan kolmannessa
kerroksessa. Keskiviikkoisin poliklinikan potilaiden katsomisesta vastaavat kliiniset opettajat sivuvirkojensa puitteissa sekä yleissisätautien klinikan ylilääkäri. Torstai- ja perjantai-iltapäivisin potilaat katsoo
sisätauteihin erikoistunut lääkäri.
Jorvin sisätautien poliklinikalla toimivat kardiologian, gastroenterologian, endokrinologian, neurologian,
reumatologian, keuhkosairauksien, infektiosairauksien ja yleissisätautien vastaanotot. Peijaksen poliklinikalla toimivat kardiologian, gastroenterologian, reumatologian, hematologian, endokrinologian, neurologian, keuhkosairauksien ja yleissisätautien vastaanotot. Vastaanottoa pitävät lääkärit tulevat omista
tulosyksiköistään mutta Jorvin ja Peijaksen sisätautien poliklinikan hoitohenkilökunta kuuluu HYKS Sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksikköön. 1.1. - 30.11.2014 välisenä aikana Jorvin sisätautien poliklinikalla
kävi 4 998 ensikäyntipotilasta ja 11 523 uusintakäyntipotilasta. Vuonna 2013 vastaavana aikana luvut
olivat 5 080 ja 11 785. Peijaksen sairaalan sisätautien poliklinikalla on käynyt vuoden 2014 marraskuun
loppuun mennessä 4 800 ensikäyntipotilasta ja 12 052 uusintakäyntipotilasta, kun taas vastaavana aikana viime vuonna luvut olivat 4 419 ja 12 446. Ensi vuonna käyntien määrä tulee vielä lisääntymään
reumatologien ja gastroenterologien lisätessä poliklinikkakäyntejänsä. Tämä tulee asettamaan haasteita
myös hoitohenkilökunnan riittävyydelle.
Sisätauteihin erikoistuvat lääkärit kuuluvat sisätautien linjan alaisuuteen. Sisätautien ja kuntoutuksen
tulosyksikkö ”vuokraa” erikoistuvia lääkäreitä eri tulosyksiköille ja laskuttaa tulosyksiköitä työpanoksen
mukaisesti.
7.1.2
Kuntoutuksen ja geriatrian linja
HYKS strategiassa kuntoutus on nyt nostettu esiin osaksi hoitokokonaisuutta.
Selkäydinvammapoliklinikka SYV-PKL on toiminut 2014 aikana Nordenskiöldinkadulla, VEGA-talon
vuokratiloissa Fysiatrian poliklinikalla. 10.01.2015 HUS Tilakeskus on vuokrannut Invalidiliiton Kuntoutus Validia Helsinki OY:ltä uudet poliklinikkatilat, jolloin toiminta integroituu paremmin tulevaan
suunnitelmaan HYKS vaativan kuntoutuksen vuodeosastoon tukemaan mm. selkäydinvammaisten
potilaan polkua akuutista subakuuttiin ja life-time careen. Vuodelle 2015 on myönnetty SYVpoliklinikalle osastonylilääkärin virkapohja.
32
10.01.2015 HUS Tilakeskus on vuokrannut Invalidiliiton Kuntoutus Validia Helsinki OY:ltä uudet poliklinikkatilat 7 henkilölle.
HYKS vaativan kuntoutuksen vuodeosastoesitys muutosblokkina on etenemässä 2015 - 2016 hallinnossa. Suunnitelmassa on aluksi 2015 vuokrata Invalidiliiton Kuntoutus Validia Helsinki Oy:ltä 20
paikkainen vuodeosasto tukipalveluineen joko omana toimintana tai osin vuokrahenkilöstöllä (kokonaiskustannus noin 4 miljoonaa €).
Helsingin kaupungin oman erikoissairaanhoidon Fysiatrian poliklinikan henkilöstön (5 lääkäriä, 1 sh,
2 os.siht.) ja toiminnan yhdistyminen Laakson sairaalasta HYKS Fysiatrian klinikkaan. Siirto tapahtuu
Helsingin kaupungilta liikkeenluovutusperiaatteella rahoituksineen 1.3.2015. Siirron kokonaisbudjettia
(1,2 milj. euroa) ja henkilöstövaikutuksia ei ole huomioitu käyttösuunnitelmassa.
HYKS Fysiatrian palveluseteli käyttöön 2015 (arvio 100 000€).
Helsingin yliopiston fysiatrian professuuri on päätetty 35% virkatyönä ja HUS strategian mukaisesti
perustetaan pohjavirka 65% fysiatrian professorille HYKS fysiatrian klinikkaan.
Yhteistyössä toimialat TuPla ja HYKS Kuntoutuksen fysiatria pystyttävät ns. ”Selkäcenterin”.
Töölön sairaalan palovammakeskuksen siirtyminen 2015 Jorvin sairaalaan uuteen perustettavaan
palovammayksikköön tarkoittaa vastaavasti Töölön palovammayksikön fysioterapiatoiminnan siirtymistä Jorviin (kustannusarvio 50 000€).
Organisaatiomuutoksemme myötä siirtyvät 01.01.2015 Paciuksenkadun neurologinen poliklinikka,
Iho- ja allergiasairaalan ja Syöpäkeskuksen fysioterapeutit HYKS kuntoutukseen.
Medisiinisen tulosyksikön toimintaterapeuttien siirtymisestä edelleen neuvotellaan.
Geriatrian osalta siirtyvät HYKS Kuntoutus ja geriatrian linjaan geriatrian professori ja geriatriaan
erikoistuvat lääkärit.
7.1.3
Apuvälinekeskus
Vuonna 2014 käynnistyi ensimmäisen vaiheen keskittäminen apuvälineiden hallinnoinnissa erikoissairaanhoidossa: 1.4.2014 alkaen erikoissairaanhoidon apuvälineiden tilaukset sekä maksusitoumukset
käsiteltiin keskitetysti HUS Apuvälinekeskuksen toimesta. Myös apuvälineisiin liittyvät kunnossapitokoulut (HUS-Desiko, HUS-Kuvantaminen sekä HUS-Kiinteistöt) keskitettiin kulkemaan HUS Apuvälinekeskuksen kautta. Vuodelle 2015 on talousarviossa huomioitu tämän muutoksen loppuunsaattaminen eli
palvelukysyntä kasvaa vuoteen 2014 verrattuna, koska alueellinen toiminta on vuonna 2015 täysimääräistä.
7.2
7.2.1
PALVELUTAVOITTEET
Sisätautien linja
Sisätautien linjan tavoitteena on lisätä polikliinisten käyntien määrää etenkin Meilahden yleissisätautien
poliklinikalla resursointia lisäämättä ja näin palvella muitakin tulosyksiköitä. Keskeisiä sisätautipoliklinikan tehtäviä Meilahdessa ovat:
Preoperatiiviset konsultaatiot
Leikkaustoimintaa on tornin remontin vuoksi jouduttu ohjaamaan eri sairaaloihin, joissa osan sisätautien
konsultaatiomahdollisuudet ovat puutteelliset. Tämän vuoksi tilannetta pyritään helpottamaan ohjaamalla
ongelmapotilaat poliklinikalle.
Sisätautien jälkipoliklinikkatoiminnot
Yleissisätautien poliklinikka toimii osastojen 5B ja 6B jälkipoliklinikkana yleissisätautisille ja osittain kardiologisille potilaille.
HYKSin muiden erikoisalojen konsultaatiot
33
Poliklinikalle voidaan lähettää muiden erikoisalojen, kuten kirurgian, neurologian, syöpätautien, keuhkosairauksien ja psykiatrian kotiutuvia potilaita, joilla on tarvetta yliopistosairaalatasoisille konsultaatioille.
HYKSin sisätautien eriytyvien erikoisalojen lähetteet
HYKSin sisätautien eriytyville erikoisaloille (kardiologia, hematologia, gastroenterologia, nefrologia, reumasairaudet) tulee jatkuvasti lähetteitä, jotka eivät täysin täytä eriytyvän erikoisalan indikaatioita tai potilaalla on selkeästi ongelmia useammilta sisätautien eriytyviltä erikoisaloilta. Tällöin eriytyvän alan poliklinikan ylilääkäri voi ohjata lähetteen sisätautien poliklinikalle, mikäli katsotaan, että potilas tarvitsisi kuitenkin yliopistosairaalatasoista polikliinista hoitoa.
Päivystyksestä kotiutuvat potilaat
Päivystyspoliklinikalta kotiutuu päivittäin potilaita, jotka vaativat kliinistä tai laboratorioarvojen kontrollointia, mutta joiden kontrollointi jää terveyskeskusten varaan tai potilaat jäävät täysin ilman kontrollia. Sisätautien poliklinikalle voidaan ohjata Meilahden sairaalan päivystyksestä tämän kaltaisia melko pikaista
kannanottoa vaativia potilaita.
Preventiopoliklinikka
HYKSin Meilahden sisätautien poliklinikka toimii myös hankalia lipidihäiriöitä sairastavien potilaiden konsultaatiopoliklinikkana. Aiemmin kardiologian poliklinikan yhteydessä toimineen sepelvaltimotaudin preventiopoliklinikan toiminnat sulautettiin yleissisätautien poliklinikkaan.Tarkoitus on jatkossa keskittää
familiaarista hyperkolesterolemiaa sairastavien potilaiden hoito ja konsultaatiot yleissisätautien poliklinikalle.
Vuodeosastojen käytäntöjä aiotaan kehittää aikaistamalla potilaiden kotiutumista, jolloin potilaiden entistä sujuvampi siirtyminen päivystyksestä mahdollistetaan.
7.2.2
Jäsenkuntien maksuosuus
Tuotteet (jäsenkunnat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Laskutusosuudella painotettu
volyymimuutos
TP 2013
Tuotteet (jäsenkunnat)
(1 000 euroa)
TP 2013
Oma palvelutuotanto
0
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Muu palvelutuotanto
0
Ostopalvelut
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS
0
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon
ENN
2014
TA 2014
TAE 2015
7 019
45 601
ENN
2014
TA 2014
0
TAE 2015
21 795
13 836
7 959
14 581
11 461
0
3 120
0
36 376
34
Muutos-%
Muutos-%
TAE
TAE 2015/
2015/
TA 2014 ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
Muutos-%
TAE
TAE 2015/
2015/
TA 2014 ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
7.2.3
Hoitopalvelut kaikille maksajille
Tuotteet (kaikki maksajat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Laskutusosuudella painotettu
volyymimuutos
TP 2013
Tuotteet (kaikki maksajat)
(1 000 euroa)
TP 2013
Oma palvelutuotanto
0
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys,
käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Muu palvelutuotanto
0
Ostopalvelut
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Projektituotteet
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
YHTEENSÄ
0
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit
7.2.4
TA 2014
ENN
2014
Muutos-% Muutos-%
TAE TAE 2015/ TAE 2015/
2015
TA 2014 ENN 2014
0,0 %
0,0 %
7 059
0,0 %
0,0 %
46 545
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
TA 2014
0
0
ENN
2014
Muutos-% Muutos-%
TAE TAE 2015/ TAE 2015/
2015
TA 2014 ENN 2014
22 120
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
13 956
0,0 %
0,0 %
8 164
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
15 259
12 139
3 120
0
0,0 %
37 379
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Erityisvastuualuetason yhteistyö
HYKS-Erva -alueella apuvälinetoiminnan hyvä yhteistyö jatkuu. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus saada
julkaistua ensimmäiset HUS-laajuiset apuvälineiden luovutusperusteet, jotka kattavat myös Erva-alueen.
Yhteistyötä jatketaan myös mm. apuvälineiden yhteiskilpailutuksilla.
7.3
7.3.1
TALOUS
Hinnoittelu ja kustannukset
Tulosyksikön talousarvio on merkittävästi alijäämäinen. Osa tästä kertyy tulosyksikön johdon kustannuspaikoilta, joihin on vanhan tulosyksikköjaon painolastina todennäköisesti jäänyt kustannuksia, jotka eivät
todellisuudessa toteudu tai jotka tulisi kohdistaa uudelleen kulun todelliselle aiheuttajalle. Tämän erän
suuruuden ja jakauman ennakointi on kuitenkin tässä vaiheessa vaikeaa ja jää tulevan vuoden kehittämiskohteeksi.
35
Sisätautien linjassa epätarkkuutta aiheuttaa suuri muiden tulosyksiköiden potilaiden osuus ja siihen liittyen tulonohjausmuutoksen myötä muuttuvat drg-hinnat. Mahdollinen Meilahden alueelle perustettava
sisätautien osasto on toinen merkittävä talouteen vaikuttava tekijä.
Kuntoutuksen ja geriatrian linjaan siirtyvien fysioterapeuttien määrä on elänyt jatkuvasti ja tätä kirjoitettaessa tiedossa ollut siirtyvän henkilöstön määrä oli 2,2 % suurempi kuin tuloslaskelman pohjana käytetty.
Vanhoissa tulosyksiköissä fysioterapian hinnoittelu on ajoittain ollut hyvin maltillista kattaen vain henkilöstön suorat palkkakulut, muttei muita kuluja. Hinnoittelua on korjattu alkavalle vuodelle, mutta esitetyt
hinnanmuutokset on palvelua ostavissa tulosyksiköissä koettu osin liian suuriksi ja tästä syystä fysioterapian sisäinen hinnoittelu ei täysin vastaa kustannuksia. Sosiaalityön toiminnan tuloslaskelmaan vaikuttavat samat syyt kuin fysioterapian puolella, joskin prosentuaalisesti heitot ovat suurempia toiminnan
ollessa lähes pelkästään sisäistä vuosisopimuspohjaista laskutusta. Siirtyvän henkilökunnan määrä on
nykytiedon mukaan 9,8 % enemmän kuin tuloslaskelman pohjana käytetty.
Apuvälinekeskus on liitetty Sisuun selvästi erillisenä kokonaisuutena niin, että hallinnollisia kustannuksia,
jotka normaalisti kohdistuvat linjojen toimintaan, ei ole kohdistettu keskukselle. Menettely parantaa keskuksen tietojen vertailtavuutta ja pienissä määrin huonontaa tulosyksikön muun toiminnan vertailtavuutta
edellisvuosiin nähden.
7.3.2
Apuvälinekeskus
Vuoden 2015 budjettiin sisältyy Apuvälinekeskuksen osalta yksi uusi apuvälineteknikon vakanssi. Tämä
vakanssi on perustettu tukemaan yhä enemmän tietoteknistyvien ympäristönhallinta- ja kommunikoinnin
apuvälineiden luovutuksia ja ylläpitoa. Toimen myötä Apuvälinekeskus siirtää ulkoisilla palveluntuottajilla
tehtyä työtä omaksi työkseen, joka on kustannustehokkaampaa.
Apuvälinekeskuksen poistot lisääntyvät vuoteen 2014 nähden n. 260 000 euroa. Poistojen kasvu on
huomioitu käymällä kriittisesti läpi muuta kulurakennetta.
7.3.3
Tuloslaskelma
Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2.
7.4
7.4.1
HENKILÖSTÖ
Sisätautien linja
Jorvin sisätaudeilla toimii 1 ylilääkäri, 1 apulaisylilääkäri ja 2 osastonlääkäriä. Peijaksessa toimii vastaavasti 1 ylilääkäri, 1 osastonylilääkäri ja 2 osastonlääkäriä.
Jorvin sisätautien poliklinikalla toimii yksi osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 18 sairaanhoitajaa, 3
lähihoitajaa, 11 sihteeriä ja 1 jalkojenhoitaja. Vastaavasti Peijaksen sisätautien poliklinikalla toimii 1
osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 14 sairaanhoitajaa, 5 osastonsihteeriä ja 1 jalkojenhoitaja. Jorvin ja Peijaksen vuodeosastoilla toimii yhteensä 4 osastonhoitajaa, 6 apulaisosastonhoitajaa, 84 sairaanhoitajaa, 18 lähihoitajaa ja 10 osastosihteeriä.
Henkilöstön ja henkilötyövuosien määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan sisätaudeilla. Vuokratyövoiman käyttö on ollut vähäistä. Sairauspoissaoloja on ollut edellisvuoteen verrattuna vähemmän.
Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot
36
Keskeinen tulosyksikön myytävä henkilötyöpanos ovat erikoistuvat lääkärit. Sisätautien konsultaatiot
muille tulosyksiköille on myös keskeinen vuosisopimusperusteinen henkilötyöpanosmyynti. Sisätautien
osastopäivystys on kolmas keskeinen myytävä työpanos.
7.4.2
Kuntoutuksen ja geriatrian linja
Linja noudattaa HUS strategian henkilöstöjohtamisen mukaisia painopistealueita:
Osaava ja motivoitunut henkilöstö
- Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi
- Henkilöstön osaaminen
- Henkilöstön täydennyskoulutus
- Työhyvinvointi ja työsuojelu
- Vuorovaikutteinen johtaminen
- Toiminnan kehittäminen yhdessä
- Palkkaus
- Muu palkitseminen
- Henkilöstöruokailu, virkistystoiminta
- Työsuhdeasunnot
- Työterveyshuolto
- Työmatkat
- Tasa-arvosuunnitelma
Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi
Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi tapahtuu jatkuvan arvioinnin ja toiminnan aktiivisen suunnittelun
avulla. Toimimme proaktiivisesti ja suunnittelemme toiminnan lomakausiksi toimiviksi kokonaisuuksiksi. Yllättäviin poissaoloihin on yksiköissä tehty priorisointisuunnitelmia ja pitkiin poissaoloihin pyritty saamaan kokeneita sijaisia.
Henkilöstön osaaminen pyritään varmentamaan jatkuvan kouluttamisen, työkierron, opintokäyntien ja
mentoroinnin avulla.
Henkilöstön täydennyskoulutus järjestetään HUS ohjeiden ja toiminnan mukaan. Huomioidaan uudet
toiminnot ja perehdytetään tekijät oikea-aikaisesti uuteen toimintaan. Perehdytyssuunnitelma tehdään jokaiselle yksilöllisesti.
Työhyvinvointi ja työsuojelu huomioidaan toiminnassa aktiivisesti. Työolosuhteista ja -suojelusta sekä
henkilöstön työkyvystä huolehditaan joka tasolla. Seurataan lyhyitä ja pitkiä poissa-oloja ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrää. Työaikapankkitoiminnan saa vapaaehtoisesti ottaa myös käyttöön.
Vuorovaikutteinen johtaminen huomioidaan reilulla ja avoimella kanssakäymisellä. Tartutaan oikeaaikaisesti hankaliin tapahtumiin ja siten autetaan ja ohjataan henkilöstöä oikeaan suuntaan. Vuosittain käydään kehityskeskustelut kaikkien kanssa. Suurimmissa yksiköissä ne käydään eri vuosina
ryhmissä ja yksilöllisesti tavattuna. Jokainen tulee kuulluksi. Esimiesasemassa olevat koulutetaan
tehtävään sopivalla johtamiskoulutuksilla.
Toiminnan kehittäminen yhdessä tapahtuu yhteistoimintamenettelykokouksilla ja avoimen sisäisen
viestinnän avulla. Henkilökunta tulee kuulluksi ja heitä kuunnellaan. Henkilökuntaa irrotetaan mahdollisiin projekteihin potilaiden polkujen kehittämiseksi. Kliininen asiantuntija tukee ko. toimintaa.
Palkkauksen osalta HUS:ssa strategian mukaisesti kehitetään kannustavaa palkkausta.
Muu palkitseminen tapahtuu palkitsemalla hyviä työsuorituksia ns. NOPSAlla ja erilaisilla henkilökohtaisilla lisillä.
Henkilöstöruokailuun on mahdollisuus henkilöstöravintoloissa, jolloin myös huomioidaan ravintoopillisesti oikeanlainen ateriointi. Virkistystoimintaa tuetaan HUS urheiluseurojen kautta, elokuvailloilla tai muilla aktiivisilla toiminnoilla ns. virkistysrahan avulla.
Työsuhdeasuntoja suositellaan HUS-ohjeiden mukaan, mikäli työntekijällä/-hakijalla ei muuten ole
mahdollista tulla HYKSiin töihin.
Työterveyshuolto HUS ohjeiden mukainen
37
Työmatkat HUS ja HYKS ohjeiden mukaan. Korvataan julkisen liikenteen kuluja työmatkaseteleillä ja
pysäköintejä helpotetaan HUS-pysäköintiluvalla.
Tasa-arvosuunnitelmaa toteutetaan perustyössä kaikissa valinnoissa ja päätöksissä
Vuodelle 2015 on myönnetty SYV-poliklinikalle osastonylilääkärin virkapohja (vuosipalkka-arvio 80
000€)
Erityistyöntekijöiden sijoittaminen linjaan 18.11.2014 toimitusjohtaja Aki Lindénin päätöksellä:
fysioterapeutit 201
toimintaterapeutit 129
sosiaalityöntekijät 154
puheterapeutit 39
psykologit 227 ja 2015 vuoden aikana
Vuokratyövoimaa ei ole käytetty, mutta kehitetään SEURE:n kanssa sijaistoimintaa.
Helsingin kaupungin fysiatrian poliklinikan toiminnan siirtyminen HYKS Fysiatrian klinikkaan merkitsee 8
(5 lääkäriä, 1 sh, 1 os.sihteeri) henkilön lisäystä. Toiminnan siirtoa ei ole huomioitu tulosyksikön vuoden
2015 käyttösuunnitelmassa.
Selkäydinvammapoliklinikalle 1 osastonylilääkäri lisää.
7.4.3
Apuvälinekeskus
Apuvälinekeskuksen henkilöstön näkökulmasta vuosi 2015 on jälleen muutoksen vuosi, kun toiminto
siirtyy takaisin HYKSiin. Muutoksissa on ensisijaisen tärkeää tukea henkilöstä hyvän ilmapiirin saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Hyvä johtaminen kuin myös esimiesten aito kiinnostus ja tuki henkilöstölle
ovat edelleen työhyvinvoinnin lähtökohtana. Jokainen työntekijä myös myötävaikuttaa hyvän työilmapiirin
ylläpitämiseen ja ottaa itse vastuuta työ- ja toimintakyvystään. Prosessien yhteisellä läpikäynnillä ja kehittämisellä, kehityskeskusteluilla, muutoksista avoimesti tiedottamalla, viikoittaisilla osastokokouksilla
sekä tiimipalavereilla tuetaan muutoksessa elämistä.
Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi
Koulutussuunnitelman muodostuminen alkaa yksilötasoisten kehityskeskustelujen tuottaman tiedon perusteella, koulutussuunnitelma konkretisoituu koulutusbudjetissa ja ammattiryhmittäin kohdennetuissa
koulutustapahtumissa, joihin osallistumista kannustetaan. Työolobarometrien säännönmukaista läpikäyntiä ja tämän perusteella kehittämiskohteiden määrittelyä yhdessä henkilöstön kanssa jatketaan.
Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2.
38
8 HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS
8.1
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA
Toimintaympäristö on haasteellinen. Kardiologian alan potilaiden keski-ikä on 65 vuotta ja keuhkosairauksienkin puolella potilasmateriaali on iäkästä. Sairastuvuus on väestön ikääntymisestä johtuen kasvussa. Keuhkosairauksien lähetteiden määrä on vuonna 2014 kasvanut edellisestä vuodesta 14 %, kardiologian 4 %. Yleisthorax ja ulkokunnat myös 14%:n kasvu, sydänkirurgian lähetteiden määrän pysyessä ennallaan.
Väestö ja ikääntyminen
Tilastokeskuksen väestöennusteen (julk. 28.9.2012) mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen väestömäärä
kasvaisi 1,1 % vuodesta 2014 vuoteen 2015. Ikääntyneen väestönosan (yli 65-vuotiaat) osalta kasvun
ennustetaan olevan n. 3,4 %.
Koska sydän- ja keuhkokeskuksessa hoidettavien potilaiden keski-ikä on yli 60 vuotta, ikääntyneen väestönosan kasvu lisää merkittävästi sydän- ja keuhkokeskuksen palvelujen kysyntää. Kysynnän kasvun
arvioidaan olevan n. 2-3 %, joka on selvästi enemmän kuin mitä talousarvioesityksen laadinnassa on
huomioitu.
Lainsäädäntö:
Päivystysasetus ei aiheuta muutoksia Sydän- ja keuhkokeskuksen toimintaan. Sen sijaan uusi päivystyssopimus vaikuttaa päivystysaikaisen toiminnan sisäisiin järjestelyihin, mutta osaltamme ei kustannuksiin. Päivystystoiminnan järjestäminen Sydän- ja yleisthoraxkirurgian osalta on haasteellista, koska
yleisthoraxkirurgian erikoislääkäreiden määrä ei ole riittävä erikoisalakohtaisen päivystyksen toteuttamiseksi. SOTE-lainsäädäntö vaikuttaa 2016 alkaen toimintaamme.
Teknologian ja hoitokäytäntöjen kehittyminen
Teknologian kehittymisen myötä on turvallisesti lisätty päiväsairaalatyyppistä toimintaa, mutta enää sen
suhteellisen osuuden toiminnasta ei oleteta kasva merkittävästi lähivuosina. Ikääntymiseen liittyen, tahdistinasennusten määrä on kasvanut vuonna 2013 20 % ja vuonna 2014 10 %. Muidenkin toimenpiteiden määrä ja niihin liittyvien hoitotarvikkeiden kulutus on kasvanut samasta syystä. Samanaikaisesti
viimeisten kilpailutusten myötä tarvikkeiden hinnat ovat laskeneet ja siten kokonaiskulu on pysynyt talousarvion mukaisena.
Toiminnalliset muutokset
Keuhkosairauksien toiminnan vahvistaminen Sydän- ja keuhkokeskuksessa
Keuhkosairauksien erikoisalan lähetteiden määrä Jorvin sairaalaan poliklinikalle lisääntyi vuodesta 2012
vuoteen 2013 lähes 10 %. Lisääntyneeseen kysyntään on vastattu toimintaa tehostamalla mm. lisäämällä konsultaatiotyyppistä toimintaa ja ohjaamalla potilaat entistä nopeammin takaisin perusterveydenhuollon seurantaan sekä harventamalla kontrollikäyntejä ja siirtämällä osa seurantakäynneistä hoitajavastaanotoille. Näiden toimenpiteiden seurauksena avohoitokäyntituotteiden määrä lisääntyi vain noin 5
%:lla painottuen hoitopuheluihin ja -kirjeisiin sekä muihin käynteihin. Potilaiden odotusaika ensikäynnille
on kuitenkin pidentynyt ja jäi alle tavoitteen; vuonna 2013 odotti Jorvin keuhkosairauksien poliklinikan
ensikäynnille yli 3 kuukautta 28 % potilaista. Keuhkosairauksien toiminnallisena muutoksena vuodelle
2015 esitettävällä yhdellä uudella vakanssilla, ensisijaisena sijoituspaikkana Jorvin sairaala, on tarkoitus
myös lisätä konsultaatiotoimintaa perusterveydenhuollossa sekä tarvittaessa joustavasti tasata ruuhkahuippuja myös muissa keuhkoyksiköissä.
39
Sydänkirurgian toiminnan tehostaminen
Väestön ikärakenteen muutos lisää sydänkirurgian tarvetta samalla kun erikoislääkäreitä on jäämässä
eläkkeelle. Sydänkirurgeja koulutetaan (koulutusaika 5-10 vuotta) tällä hetkellä vähemmän kuin HYKS:n
koulutusohjelman mukainen tarve osoittaa. Sydänkirurgiassa on myös jouduttu turvautumaan lisätöihin,
jotta hoito on pystytty antamaan hoitotakuun edellyttämissä aikarajoissa. Toiminnallisena muutoksena
vuodelle 2015 esitettyjen 2 uuden vakanssin avulla on tarkoitus vähentää lisätöiden tarvetta ja samalla
edistää sydän- ja thoraxkirurgian hoitoonpääsyä parantamalla mm. jononhallintaa ja potilasohjausta.
Thorax- ja ruokatorvikirurgian lisääntyminen
Ruokatorvi- ja keuhkosyöpäkirurgia lisääntyy vuosien 2013 - 2014 aikana noin 15 %. Osa kasvusta tulee
muilta sairaanhoitopiireiltä, jossa thoraxkirurgia omana toiminta toistaiseksi päättyy ja potilaat siirtyvät
Hyksiin hoidettavaksi eri sopimuksella. Kymenlaaksosta tullee uusia thoraxkirurgisia potilaita yhteensä
noin 70 - 80 /vuosi. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on tiedustellut mahdollisuutta lähettää HYKS Sydänja keuhkokeskukseen vuosittain noin 20 - 30 uutta keuhko- ja ruokatorvisyöpää sairastavaa potilasta
mini-invasiiviseen kirurgiseen hoitoon. Lisäksi Satakunnan sairaanhoitopiiristä on tehty kysely mahdollisuudesta hoitaa Sydän- ja keuhkokeskuksessa keuhko- ja ruokatorvisyöpää sairastavia potilaita miniinvasiivisella leikkaustekniikalla. Huomioiden edellä mainitut ympäristön keskussairaaloiden palvelukysyntä sekä HUS-alueen ikääntyvän väestön sairastavuuden lisäys, leikkausten lukumäärän vuosikasvu
on todennäköisesti 150 kpl. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään 5 uutta vakanssia.
Toiminnallisten muutosten lisäksi, HYKS:n organisaatiouudistukseen liittyen, Sydänkirurginen tehoosasto liittyy Sydän- ja keuhkokeskukseen 1.1.2015 ja Meilahden sydänvalvontaosaston hoitohenkilökunta siirtyy sydän- ja keuhkokeskuksen alaisuuteen 16.3.2015 alkaen.
Tornisairaalan remontin valmistuttua Meilahden kardiologiset sekä sydän- ja thoraxkirurgisen vuodeosastot muuttavat torniin huhtikuusta alkaen. Keuhkosairauksien vuodeosastotoiminta Meilahdessa keskitetään Kolmiosairaalaan.
8.2
8.2.1
PALVELUTAVOITTEET
Jäsenkuntien maksuosuus
Jäsenkuntakysynnän merkittävästä kasvusta (lähetteet tammi-syyskuussa +7,1 %) huolimatta Sydän- ja
keuhkokeskuksen jäsenkuntien maksuosuuden ennakoidaan vuonna 2014 kasvavan edellisvuodesta
vain n. 0,7 %. Vuoden 2014 talousarvio kuitenkin ylittyy selvästi, koska sen toteutuminen olisi edellyttänyt kysynnän ja sitä kautta toiminnan volyymin selvää laskua.
Koska Sydän- ja keuhkokeskuksen vuoden 2015 talousarvio jäsenkuntien maksuosuuden osalta perustuu edellisen vuoden talousarvioon, on vuoden 2015 jäsenkuntien maksuosuus noin 2,3 % vuodelle
2014 ennustettua vähemmän. Jäsenkuntien maksuosuuden pienenemisestä ja vuoden 2015 hinnanmuutoksista johtuen palvelutuotannon suunniteltu volyymi vuodelle 2015 onkin NordDRG-tuotteiden
osalta 5,5 % ja avohoitokäyntien osalta 8,5 % edellisvuodelle ennustettua pienempi.
Jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyvien ostopalvelujen osalta vähennys johtuu huhtikuussa 2014 tapahtuneesta apuvälinetoiminnan keskittämisestä apuvälinekeskukseen.
40
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
TP 2013
TA 2014
ENN 2014
(9kk)
6 250
5 329
5 983
5 745
7,8 %
-4,0 %
NordDRG-tuotteet
21 801
20 401
22 565
21 098
3,4 %
-6,5 %
Avohoitokäynnit
Laskutusosuudella painotettu
volyymimuutos
61 603
58 926
65 252
59 686
1,3 %
-8,5 %
3,4 %
-6,6 %
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
-2,0 %
10,4 %
Tuotteet (jäsenkunnat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
Tuotteet (jäsenkunnat)
(1 000 euroa)
Oma palvelutuotanto
Tuotteistetut hoitopäivät
TP 2013
TA 2014
ENN 2014
(9kk)
114 995
5 163
110 605
4 319
116 144
4 874
TAE 2015
TAE 2015
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
113 814
5 381
2,9 %
24,6 %
NordDRG-tuotteet
96 140
92 318
95 846
94 048
1,9 %
-1,9 %
Avohoitokäynnit
13 692
13 968
15 424
14 385
3,0 %
-6,7 %
Muu palvelutuotanto
Ostopalvelut
1 585
1 006
1 129
745
-26,0 %
-34,0 %
1 585
1 006
1 128
744
-26,1 %
-34,0 %
1
1
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
-69
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS
Muu myynti jäsenkunnille **)
116 511
267
111 612
117 273
9
114 559
2,6 %
0,0 %
-2,3 %
-100,0 %
KAIKKI YHTEENSÄ
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon
116 778
111 612
117 282
114 559
2,6 %
-2,3 %
**) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut)
8.2.2
Hoitopalvelut kaikille maksajille
Sydän- ja keuhkokeskus tuottaa palveluja jäsenkuntien lisäksi myös muille sairaanhoitopiireille ja muille
maksajille. Muista sairaanhoitopiireistä tulleiden lähetteiden määrän kasvusta huolimatta vuonna 2014
jäsenkuntien maksuosuuden ulkopuolisen palvelutuotannon laskutuksen ennakoidaan yksittäisten, erityisen kalliiden hoitojaksojen vähentymisen johdosta, vähenevän n. 6 % edellisvuodesta.
Vuonna 2015 laskutuksen odotetaan kasvavan vuoteen 2014 verrattuna n. 8 %. Kasvua odotetaan erityisesti thoraxkirurgian osalta, kun Lappeenrannan ja Kotkan lisäksi entistä suurempi osa myös Porin ja
Hämeenlinnan potilaista hoidetaan HYKS:ssä.
8.2.3
Erityisvastuualuetason yhteistyö
Kardiologian ja sydänkirurgian yhteistyöstä ja vaativien hoitojen keskittämisestä on sovittu erityisvastuualueeseen kuuluvien Kymenlaakson (Carea) ja Etelä-Karjalan (Eksote) sairaanhoitopiirien kanssa. Merkittäviä muutoksia toiminnan muotoihin tai volyymiin ei ole odotettavissa. Kardiologityövoiman vajaus
(erityisesti Careassa) voi kuitenkin lisätä kardiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden kysyntää Hyks:sta.
Toisaalta Sydän- ja keuhkokeskuksen tulee kyetä turvaamaan invasiivisen rytmikardiologian palvelut
niin, että nykyiset ylipitkät odotusajat lyhenevät. Muutoin uhkana on, että erityisvastuualueen potilaat
hakeutuvat muualle rytmihäiriöiden ablaatiohoitoihin Hyks:n pitkien odotusaikojen vuoksi. Suunnitelman
mukaan kyseiset sairaanhoitopiirit keskittävät edelleen sydänkirurgiset potilaat Hyks, Sydän- ja keuhkokeskukseen.
Keuhkosairauksien erikoissairaanhoidonpalvelut ovat turvattuja toistaiseksi erityisvastuualueen muissa
sairaaloissa, mutta asiantuntijoiden ikärakenne tulevaisuudessa saattaa aiheuttaa haasteita. Koulutukseen pyrkivien määrä on ollut alhainen.
Yleisthorax kirurgia on keskittynyt HYKSiin voimakkaasti viime vuosina ja erityisvastuualueen yleisthorax
kirurgian palvelut lähes kokonaisuudessaan ostetaan HYKSistä.
41
8.3
TALOUS
Sydän- ja keuhkokeskuksen vuoden 2015 talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut edellisen vuoden
talousarvio. Talousarviota laadittaessa on huomioitu ennakoitujen palkkojen sopimuskorotusten sekä
muiden kustannustason muutosten vaikutukset sekä organisaatiomuutosten ja toiminnallisten muutosten
vaikutukset. Talousarvioon on lisäksi sisällytetty tuottavuusvaade, joka on 1,5 % yksikön ulkoisista kuluista (0,66 milj. euroa).
Talousarvion laadinnan lähtökohtana ollut vuoden 2014 talousarvio oli sydän- ja keuhkokeskuksen osalta euromääräisesti edellisen vuoden toteumaa pienempi, ja sen toteutuminen suunnitellusti olisi edellyttänyt kysynnän (lähetteiden määrän) ja tuotannon volyymin pienemistä. Palvelujen kysyntä on kuitenkin
vuonna 2014 kasvanut edellisestä vuodesta merkittävästi, erityisesti jäsenkuntien osalta, ja tästä johtuen
vuoden 2014 talousarvion ennakoidaankin ylittyvän tuottojen osalta n. 0,6 % ja kulujen osalta n. 1,6 %.
Koska vuoden 2015 talousarvion laadinnassa ei ole huomioitu vuoden 2014 kysynnän kasvusta johtunutta toiminnan volyymin kasvua, jonka ennakoidaan jatkuvan myös talousarviovuonna, on vuoden 2015
talousarvioon sisältyvä todellinen sopeutus- ja tuottavuusvaade huomattavasti yllä esitettyä suurempi.
Tuottavuuden parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä sekä muusta sopeutuksesta johtuen talousarvion toimintatuotot ovatkin n. 2,8 milj. euroa ja kulut n. 3,1 milj. euroa pienemmät kuin mitä vuoden 2014
toimintavolyymin ylläpito kustannustason- ja muut suunnitellut muutokset huomioiden edellyttäisi. Talousarvion toteutuminen suunnitellusti edellyttääkin tuottavuuden parantamiseksi suunniteltujen toimenpiteiden onnistumisen lisäksi jäsenkuntakysynnän ja sitä kautta tuotettujen palvelujen vähenemistä vuodelle 2014 ennustetusta.
Tuottavuus- (talousarviovuoden kehittämisohjelma) ja sopeuttamisohjelman mukaisesti:
-
8.3.1
Jäsenkuntakysyntä vähenee edellisvuodesta vähentäen toimintavolyymia ja jäsenkuntalaskutusta
Ulkokuntamyynti erityisesti yleisthoraxkirurgian osalta lisääntyy
Toimintavolyymin pienenemisen myötä lisätyönä tehtyjen leikkausten määrä pienenee vähentäen
lääkärien hoitotakuun henkilöstökuluja
Hoitohenkilökunnan lyhytaikaisten sijaisten käyttöä voidaan vähentää ja vuodeosastojen sulkuja
lisätä
Sisäiset ostot HYKS:n muilta tulosyksiköiltä vähenevät (leikkaustoimenpiteet, polikliininen toiminta)
Kalliiden toimenpiteiden kohdentaminen entistä tarkemmin niistä hyötyville potilaille vähentää
toimenpide- ja tarvikekustannuksia.
Tuloslaskelma
Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2.
8.4
HENKILÖSTÖ
Henkilöstöjohtamisen painopisteet
Tavoitteena on, että henkilöstöresurssien käyttö on tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimivaa. Sairaansijojen käytön seuranta on systemaattista ja niitä hyödynnetään joustavasti. Henkilöstön
osaamista vahvistetaan.
Henkilöstörakenteen tarkastelu: Henkilöstörakenteen muutostarve liittyy yksiköiden uudelleensijoittumiseen Tornisairaalan valmistuttua ja yksiköiden sijoittuessa uusille paikoilleen tornisairaalassa ja kol42
miosairaalassa. Vuoden 2015 aikana muuttojen jälkeen sydänkirurgian osasto toimii 26-paikkaisena ja
vuodelle 2016 suunnitellaan step-down -yksikön käyttöönotto. Yleisthoraxkirurgian osaston sairaansijamäärä kohoaa 24:ään. sairaansijojen lisääntyminen vaatii henkilöstöresurssin tarkastelua ja toimintaa
vastaavaa resurssien lisäystä sekä osaamisen vahvistamista.
Henkilöstön osaaminen: Henkilöstömäärän ja osaamisen tulee vastata vaativaa erikoissairaanhoidon
tasoa niin sydän- ja thoraxkirurgian kuin kardiologian ja keuhkosairauksien osalta. Sydän- ja keuhkosiirtotoiminta vaatii hyvin syvää erityisosaamista.
Kardiologisen vuodeosaston siirtyessä Tornisairaalaan toiminta jakautuu kahteen kerrokseen. Henkilöstön osaamista vahvistetaan tarkkailun muuttuessa valvontatasoisten potilaiden hoitoyksiköksi.
Keuhkosairauksien osastolle siirtyy osa kardiologian elektiivisestä toiminnasta. Henkilöstön koulutusta
lisätään ja monipuolistetaan.
Opetushoitajatoiminnan systemaattinen lisääminen ja kehittäminen osaamisen kriteerien laadinnassa ja
arvioinnissa sekä koulutuksen systematisoinnissa on perusteltua.
Henkilöstöresurssointi: Henkilöstöresurssia tarkastellaan muuttoihin liittyen yksiköiden kokojen ja toiminnan muuttuessa. Polikliininen toiminta lisääntyy ja toiminnan lisäystä varten on tarkasteltava henkilöstörakennetta ja henkilöstömäärää. Hoitajavastaanottojen määrä lisäys on perusteltua vastaamaan
toiminnan vaatimaa tarvetta. Lisääntynyt toiminta vaatii lisää asianmukaista tilaa. Valvonnan henkilöstöresurssit on saatettava toimintaa vastaavalle asianmukaiselle tasolle.
Varahenkilöstön määrän lisääminen jokaisessa yksikössä on perusteltua. Olemassa olevat sissi vakanssit ovat vahvistamassa normaalitoimintaa, eivät riitä vuosilomien ja koulutusten kattamiseen.
Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi
Henkilöstötavoitteissa on henkilöstön työkierron toteuttaminen linjojen sisällä ja tarvittaessa linjojen välillä vuodeosasto-, operatiivinen vuodeosasto- ja valvonta-akselilla.
Järjestetään systemaattista koulutusta koulutussimulaatiota hyödyntäen. Lyhytaikaisten sijaisten määrän
vähentäminen ja äkillisissä poissaoloissa henkilöstöresurssin joustava sijoittelu -toimintamallin hyödyntäminen. Hoitoisuustietojen hyödyntäminen resurssi ym. tarkastelussa.
Tarvittavan henkilöstön perusteltu lisääminen toiminnan mukaisesti, alkaen määräaikaisista toimista.
Henkilöstön osaamista vahvistetaan tarkkailun muuttuessa valvontatasoisten potilaiden hoitoyksiköksi
sekä step-down yksikköä perustettaessa.
Osaamisen kartoituksen aloittaminen ja osaamiskriteerien laatiminen osana opetushoitajien toimintaa.
Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima
Tarkastellaan kriittisesti sijaisten tarvetta, seurataan sijaisten käyttöä. Pyritään sisäisin järjestelyin tukemaan toimintaa äkillisissä puutoksissa
Sovittujen organisaatiomuutosten mukaisesti sydänkirurginen teho-osasto 21 henkilöstöineen ja sydänvalvomon henkilökunta siirtyvät v. 2015 Hyks Sydän- ja keuhkokeskukseen sekä toiminnallisten muutosblokkien toteutuessa lisääntyy lääkäreiden ja hoitajien määrä. Tornisairaalan paluumuuttojen yhteydessä
keuhko-, nefro-, reuma- ja yleissisätautien yhteisosaston toiminta päättyy ja reumatologisia, nefrologisia
sekä yleissisätautipotilaita hoitanut henkilöstö siirtyy kyseisten potilaiden hoidosta vastaaville muiden
tulosyksiöiden osastoille.
43
Vuokratyövoiman käyttöä vähennetään, ja sitä käytetään vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaisesti
vain hengityshalvausyksikössä. Vuoden 2014 aikana vuokratyötä on jonkin verran jouduttu käyttämään
myös muilla vuodeosastoilla.
Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2.
Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot
Sydän- ja keuhkokeskuksen hoitovastuulla olevien potilaiden hoidosta leikkaustoimenpiteet sekä käytännössä kaikki keuhkosairauksien polikliininen hoito ja lisäksi kardiologian polikliininen hoito Jorvissa ja
Peijaksessa toteutetaan muihin HYKS:n tulosyksiköihin kuuluvissa yksiköissä (sydän- ja keuhkokeskus
ostaa sisäisesti nämä palvelut). Tästä syystä sydän- ja keuhkokeskus myy vuosisopimuksiin perustuen
kyseisten potilaiden hoitoon liittyvät lääkäripalvelut niille yksiköille, joissa hoito toteutetaan.
-
Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -tulosyksikölle myydään leikkaussaleissa sekä Meilahden tehoosastolla tarvittavat sydän- ja thoraxkirurgipalvelut.
Sisätautien ja kuntoutuksen keskukselle myydään Kardiologien sekä keuhkolääkärien palvelut
Jorvissa ja Peijaksessa
Tulehdussairauksien keskukselle myydään keuhkolääkäripalvelut Meilahdessa
Lisäksi Sydän- ja keuhkokeskus myy keuhkolääkärien Meilahden päivystyspoliklinikalla tarvittavat päiväja päivystysaikaiset palvelut HYKS, Akuutille sekä HYKS Vatsakeskukselle sen endoskopiayksiköissään
tarvitsemat keuhkosairauksien erikoislääkäripalvelut.
Sydän- ja keuhkokeskus myös ostaa tarvitsemiaan lääkäri- ja muun henkilökunnan palveluja muilta
HYKS:n tulosyksiköiltä. Merkittävimpinä Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -yksiköltä ostettavat anestesiapalvelut eri sydän- ja keuhkokeskuksen yksiköihin, HYKS, Akuutilta Jorvissa ja Peijaksessa ostettavat
päivystysaikaiset lääkäripalvelut vuodeosastoille, Sisätautien- ja kuntoutuksen keskukselta ostettavat
Meilahden päivystysaikaiset lääkäripalvelut vuodeosastoille, sisätautien erikoistuvien lääkärien palvelut,
sekä sosiaalityöntekijöiden ja fysioterapeuttien palvelut vuodeosastopotilaille. Lisäksi ostetaan mm.
keuhko-, nefro-, reuma- ja yleissisätautiosaston tarvitsemat nefrologi- ja reumatologipalvelut (Tornisairaalaan muuttoon saakka) sekä hyytymishäiriöyksikön ja sairaalahygieniayksikön palvelut.
44
9 HYKS NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET
9.1
TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA
Toimintaympäristössä merkittävimmät haasteet aiheutuvat väistötiloissa toimimisesta. Naistenklinikan
viivästyminen ja tähän liittyvä epävarmuus aiheuttavat ongelmia esimerkiksi päivystyksen sekä synnytysja leikkaustoiminnan tehokkaassa järjestämisessä. Palvelujen tuottamistapa ei ole optimaalinen väistötilanteessa, ja mahdollinen reservi nykyisissä väistötiloissa on jokseenkin olematon.
Uusi organisaatio astuu voimaan vuoden 2015 alusta, ja lapsivuodeosastolinjaan kohdistuvat toiminnan
muutokset pyritään käynnistämään väistöistä huolimatta alkuvuoden 2015 aikana. Linjajohtaja ja alueesta vastaava ylihoitaja valmistelevat asiaa yhdessä lastenklinikan edustajien kanssa.
Sikiölääketieteen yksikön johtajan valinta, yksikön toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen ovat
vuoden 2015 tavoitteita. Yksikön tuottamaan palveluun kuuluvat sikiöseulonnat, vaativa sikiödiagnostiikka sekä erityistilanteiden vaatima hoito. Sikiön DNA:n perustuva non-invasiivinen diagnostiikka (NIPT) ja
yli erikoisalojen toimiva hoidon koordinointi otetaan käyttöön alkuvuodesta ja työryhmätyöskentelynä
kartoitetaan sikiöön kohdistuvien interventioiden käynnistämismahdollisuuksia. Erva-alueen ylittävää
palvelujen tuotantoa pyritään kasvattamaan.
Hoitotakuun näkökulmasta hedelmöityshoitojen saatavuus ja leikkausjonojen hallinta ovat haasteellisia.
HUSin leikkaustoiminnan organisointi kokonaisuudessaan vaikuttaa suoraan leikkaussalitarpeeseen.
Ikärakenteen muutos lisää vuosittaista leikkaustarvetta ja samaan aikaan hedelmöityshoitojen kysynnän
kasvu asettaa kasvupaineita hormonipoliklinikalle.
HYKSin organisaatiouudistukseen liittyvät työnjaolliset muutokset muuttavat osan aiemmin omasta palvelutuotannosta sisäisiksi ostopalveluksi (esim. vastasyntyneiden kotiinlähtötarkastukset ja sosiaalityö),
joita tuottavat muut tulosyksiköt kuten LaNu ja SiSu.
Omassa toiminnassa tapahtuvat keskeiset muutokset ovat prosessilähtöisen linjajaon käyttöönotto, Sikiölääketieteen yksikön (Fetomaternal Medical Center, FMC) käynnistyminen ja lapsivuodeosastojen
toiminnan muutos potilashotellimaiseksi. Äitiys- ja naistentautien poliklinikat yhdistyvät.
9.2
PALVELUTAVOITTEET
Synnytysten osalta potilasvolyymi on viimeisten vuosien aikana pysynyt kohtuullisen vakaana, vaikka
aiemmat ennusteet antoivat odottaa selkeää synnyttäjämäärien kasvua HUS-alueella. Suuria volyymimuutoksia ei edelleenkään tapahdu, eikä päivystysasetuksen voimaantulo näytä muuttavan alueellista
jakoa hyväksytyn Porvoon poikkeuslupapäätöksen jälkeen. HYKSin väistötilanne tosin näyttää hieman
kasvattaneen Hyvinkään synnyttäjämäärää. Naistentautien potilasryhmistä kasvu kohdistuu 65–75vuotiaiden ryhmään, jossa palvelujen kysyntä kohdistuu laskeumien, pidätyskykyyn liittyvien ongelmien
sekä erilaisten gynekologisten maligniteettien diagnosointiin ja hoitoon. Suurin toiminnallinen kasvu näyttää kuitenkin kohdistuvan hormonipoliklinikalle erilaisten lapsettomuushoitojen kysynnän kasvaessa ja
kuormittaessa julkista terveyden huoltoa.
Tulosyksikön näkökulmasta tärkeimpiä muutoksia ovat valtakunnallisiin suosituksiin perustuva vastasyntyneen metabolinen seula sekä äitien loppuraskauden streptokokkiseulonta (GBS-seulonta). Hoitotakuu
laajenee kattamaan myös infektiopotilaiden (HIV, hepatiitti C) lapsettomuustutkimuksia ja – hoitoja, joiden osalta suositus esittää valtakunnallista keskittämistä. Myös hedelmöityshoidon yhteydessä tehtävään alkiodiagnostiikkaan suositus esittää valtakunnallista keskittämistä.
45
9.2.1
Jäsenkuntien maksuosuus
Jäsenkuntien maksuosuuden kannalta ei ole tiedossa mitään suuria muutoksia vuodelle 2015. Vuodesta
2013 vuoteen 2014 synnytysten hinnat nousivat selvästi ja nyt tulevalle vuodelle hintataso tippuu hieman. DRG-ryhmittelijässä tapahtuneet muutokset vaikuttavat suoraan tulonmuodostukseen. Synnytysten
määrä näyttää vakaalta vuodesta toiseen eikä myöskään naistentautien palvelujen kysyntä näytä reagoivan kovin voimakkaasti demografiseen ikärakenteen muutokseen. Toisaalta julkisen palvelutarpeen
kasvu nousu näkyy lisääntyvinä käynteinä esimerkiksi hormonipoliklinikalla. Palvelutarve kasvaa myös
väestömäärän maltillisesti kasvaessa pääkaupunkiseudulla. HYKS Naistentautien ja synnytysten tuloyksikön jäsenkuntien maksuosuus on näin ollen kohtalaisen hyvin ennustettavissa vuodelle 2015.
Vastasyntyneiden synnytyksen jälkeiseen hoitoon liittyvät kustannukset sekä sosiaalityön kustannukset
kanavoituvat sisäisen laskutuksen kautta palvelujen hintoihin ja kuntien maksuosuuksiin. Sikiöseulonnan
kehitys, vastasyntyneen metabolisen seulonnan käynnistyminen ja loppuraskauden streptokokkiseulonta
lisäävät kustannuspainetta. Väistötilanne vaikeuttaa tarkoituksenmukaisten toiminnallisten muutosten
toteuttamista sekä tuottavuustavoitteiden saavuttamista.
Tuotteet (jäsenkunnat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Laskutusosuudella painotettu
volyymimuutos
Tuotteet (jäsenkunnat)
(1 000 euroa)
Oma palvelutuotanto
TP 2013
TA 2014
TP 2013
TA 2014
0
0
ENN 2014
ENN 2014
63 667
95 112
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
TAE 2015
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
TAE 2015
90 620
Tuotteistetut hoitopäivät
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
NordDRG-tuotteet
74 286
0,0 %
0,0 %
Avohoitokäynnit
16 334
0,0 %
0,0 %
Muu palvelutuotanto
Ostopalvelut
0
0
223
0,0 %
0,0 %
223
0,0 %
0,0 %
Hoitopalvelut muista sairaaloista
0,0 %
0,0 %
Palvelusetelit
0,0 %
0,0 %
Tartuntatautilääkkeet
0,0 %
0,0 %
13
0,0 %
0,0 %
90 856
0,0 %
0,0 %
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon
9.2.2
0
0
Hoitopalvelut kaikille maksajille
Muiden maksajien osalta ei voida olettaa mitään dramaattisesti talousarviosta tai edellisestä vuodesta
poikkeavaa. Ulkoisen laskutuksen määrää pyritään mahdollisuuksien rajoissa lisäämään ja tuomaan
omaa erikoisaamista entistä paremmin esille. FMC:n käynnistyminen sekä hedelmöityshoitoja koskevat
keskittämissuositukset voivat lisätä ulosmyyntiä, mutta muutokset ovat hitaita ja painottuvat parhaimmillaankin loppuvuoteen.
46
Tuotteet (kaikki maksajat)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Laskutusosuudella painotettu
TP 2013
Tuotteet (kaikki maksajat)
TP 2013
Oma palvelutuotanto
0
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Muu palvelutuotanto
0
Ostopalvelut
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Projektituotteet
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
YHTEENSÄ
0
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit
9.2.3
TA 2014
ENN 2014
TAE 2015
64 915
97 041
TA 2014
0
ENN 2014
TAE 2015
93 246
76 497
16 749
0
0
229
229
13
93 489
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Erityisvastuualuetason yhteistyö
Vuoden 2015 aikana valmistaudutaan SOTE-alueen suunniteltuun laajenemiseen l. yhteistyötä Lahden
ja Päijät-Hämeen shp:n kanssa tiivistetään.
9.3
TALOUS
Tuleva vuosi tuo Naistentaudeille ja synnytyksille uudella tulosyksikkörakenteella uuden kustannusrakenteen. Sikiölääketieteen yksikön toiminta on vielä käynnistymisvaiheessa ja uusina kuluina vuodelle
2015 tulevat myös edistyneemmät sikiöseulonnan menetelmät, joiden kustannusvaikutus on yhteensä yli
miljoonan euron luokkaa.
Verrattuna vuoden 2014 NaSyn klinikkaryhmään, Naisten ja lastentautien tulosyksikön jakautuminen tuo
hallinnollisia kustannuksia, sekä kirjanpidossa näkyviksi uusia asioita. Esimerkeiksi sopivat hyvin pediatrian vuosisopimuspalvelut lapsivuodeosastoille, tutkimuksen rahoitus ja muiden sairaanhoitopiirien hoidettavana olleiden potilaiden laskutus. Alkuvuodesta organisaatiouudistus sekä laskentatunnisteen muutos tuovat paljon lisää työtä, mikä realisoitunee myös piiloon jäävinä kustannuksina. Toiminnan kehityshankkeet joilla kuluja tasapainotetaan, esimerkiksi tarkoitus lyhentää vastasyntyneiden hoitojaksoja, alkavat tuottaa positiivisia tulosvaikutuksia vasta todennäköisesti hieman pidemmällä aikavälillä. Onkin
todennäköistä, että alkuvuoden tunnusluvut eivät näytä kovinkaan hyviltä.
Naistenklinikan remontti ja väistöt ovat merkittävässä osassa myös vuoden 2015 taloudessa. Kätilöopiston sisäilmaongelmat aiheuttavat haittaa toiminnalle ja lisäävät kustannuksia. Lopullinen korjaustarve ja
sen vaikutus toimintaan ei vielä ole selvillä. Jorvin vuodeosastotornien, äitiyspoliklinikan sekä leikkaussalien kunto aiheuttavat myös riskin. Tulevaisuuden merkittäviä toiminnan siirtoja, kuten leikkaus- sekä
päivystystoiminnan keskittämistä, ei päästä aloittamaan suunnitellusti.
Tuottavuustavoitteeseen vaadittavat toimenpiteet sisältävät kohtalaisen suuria muutoksia osastotoiminnan uudelleen järjestämisen näkökulmasta. Potilashotellia muistuttavaan toimintaan siirtyminen lapsivuodeosastoilla auttaa sekä henkilöstö- että infrakulujen hallinnassa. Muutoinkin lapsivuodeosastojen
toimintaa pyritään järjestämään uudelleen ja hoitojaksoja pyritään samaan lyhemmiksi. Tällä on joitakin
47
vaikutuksia hoitajien palkkakuluihin, erityisesti sijaistarpeen näkökulmasta. Lisääntyviä laboratoriokuluja
pyritään kompensoimaan näytteenottojen tehokkaammalla järjestämisellä. Myös tarvikkeissa ja lääkekuluissa nähdään potentiaalia kulujen vähentämiselle. Kulukuri aiotaan pitää tiukkana niin sisäisten kuin
ulkoistenkin kulujen osalta.
Toiminnan kulurakenteen kannalta suuremmat muutokset jäävät kuitenkin paluumuuton jälkeiselle ajalle,
jolloin leikkaus- ja päivystystoimintoja voidaan yhdistää tarkoituksenmukaisesti.
9.3.1
Tuloslaskelma
Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2.
9.4
HENKILÖSTÖ
Henkilöstöjohtamisen painopisteet
Henkilöstöjohtamisessa noudatetaan HUSin strategiaa. Erikoislääkärikoulutuksen sekä erikoislääkärisijaisten rekrytointia systematisoidaan ja yhdenmukaistetaan. Johtamisessa lisätään jaetun johtajuuden
elementtejä jalkautumalla yksiköihin ja kuulemalla nykyistä enemmän henkilökuntaa. Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota väistötilanteessa. Tulosyksikön johto jalkautuu
osastoille viikoittaisilla vierailuilla henkilöstön kuulemiseksi ja työoloihin tutustumiseksi.
Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi
Potilashotellia muistuttavan toiminnan käynnistämisellä ja toimintojen yhdistämisellä pyritään saavuttamaan henkilöstötavoitteet. Koulutukseen ja henkilökunnan osaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota
vakiinnuttamalla esim. simulaatiokoulutus sekä mahdollistamalla laaja-alainen työkierto. Toimintaa kehitetään entistä enemmän näyttöön perustuvaksi ja esim. tutkimusklubi toiminta vakiinnutetaan. Työnkuvia
laajennetaan hoitajavastaanottotoimintaa lisäämällä esim. polikliinisessä toiminnassa ns. rengasvastaanottotoiminta. Kehitetään vaihtoehtoisia ohjausmenetelmiä, kuten virtuaalinen synnytyssairaalaan
tutustuminen, joka vapauttaa hoitajaresurssia muuhun hoitotyöhön. Päivittäisen resursoinnin mallin käyttöönottaminen mahdollistaa hoitajaresurssin entistä systemaattisemman liikuttelun. Toiminnassa haetaan synergiaetuja perustamalla sisäisin järjestelyin esim. kolposkopiapoliklinikka Kätilöopistolle.
Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima
Henkilökunnan määrästä ei ole olemassa luotettavia vertailulukua. Hallinnollisesti siirtoja on tapahtunut
reilusti ja nyt onkin ensimmäinen vuosi kun Naistentautien ja synnytysten tulosyksikkö toimii nykyisellä
rakenteellaan. Tulevana vuonna tuottavuustavoitteeseen pääseminen edellyttää henkilöstön vähenemää
sekä lääkäreiden että hoitohenkilökunnan sijaisten osalta.
Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2.
Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot
Selvästi merkittävin työpanoksen osto on Atekilta ostettavat anestesialääkärit naistentautien leikkaustoimintaa varten. Merkittävää on myös pediatrian erikoislääkäreiden palveluiden osto lapsivuodeosastoille.
Merkittävää myyntiä on päivystävien gynekologien palvelu Atekille Jorvin sairaalassa, sekä Syöpäkeskukselle myytävä erikoislääkäri palvelu onkologisten syöpien hoitoa varten.
48
10 HYKS SYÖPÄKESKUS
10.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA
Syöpä on pääasiassa vanhempien ikäluokkien sairaus. HYKS sairaanhoitoalueen jäsenkuntien väestömäärän kasvu on ennusteen mukaan huomattavasti nopeampaa yli 65-vuotiassa, mikä lisää syöpähoitojen kysyntää ja syöpäpotilaiden määrää merkittävästi myös v. 2014. Lähetekasvu on ollut 1-10/2014
syöpäkeskuksessa 8.9 %.
Syöpähoitojen kysyntä tulee kuitenkin olemaan pelkästään tapausmääriin perustuvaa kasvua voimakkaampaa, koska uusia hoitomuotoja ja käyttöaiheita tulee lisää ja syöpään sairastuneet elävät pidempään. Viimeisen 18 kk aikana on tullut markkinoille peräti 12 uutta syöpälääkettä.
Vuonna 2014 alusta laajentunut potilaiden valinnanvapaus on vaikuttanut syöpäkeskuksen toimintaan
melko vähän, mutta valinnanvapauden tultua tutummaksi saattaa tällaisten hoitopaikkaa vaihtavien potilaiden osuus kasvaa lähivuosina. Todennäköisesti oman väestöpohjan potilaita ei hakeudu muualle hoitoon, sillä tällä hetkellä Syöpäkeskuksen hoito koetaan korkeatasoisena ja turvallisena.
Syöpäkeskuksen toiminta alkoi 1.1.2014 ja 1.1.2015 alkaen Syöpäkeskukseen siirtyy operatiivisesta
tulosyksiköstä rintarauhaskirurgia. Kaikki vakanssisiirtoihin liittyvät yt-menettelyn mukaiset kuulemiset on
pidetty viikolla 46/2014. Lisäksi keuhkosyöpien onkologisen hoidon järjestämisestä HYKS alueella jatketaan neuvotteluja Sydän-keuhkokeskuksen kanssa.
Suuresta toimintavolyymin kasvusta johtuen Syöpäkeskuksen muutosblokeista on osa hyväksytty vuoden 2015 talousarvioon mukaan uusina vakansseina. Alla pääkohdat uusista toiminnallisista muutoksista
perusteluineen:
Lapsuus- tai nuoruusiällä syövän sairastaneiden myöhäisseurantapoliklinikan perustaminen HYKS Syöpäkeskukseen (STM)
Lapsuusiällä syöpää sairastavista potilaista noin 80 % paranee ja heistä arviolta kahdella kolmesta on
merkittävä hoidon aiheuttama myöhäisvaikutus. STM asettaman selvitystyöryhmän ministeriölle
24.8.2012 jättämän raportin mukaan lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden hoitojen myöhäisvaikutusten seuranta ja koordinointi on ollut Suomessa järjestämättä. Jatkotehtävänä työryhmälle asetettiin,
yhteistyössä Erva-alueiden toimijoiden kanssa, valmistella ehdotus myöhäisseurantapoliklinikoiden perustamisesta. HUS:n alueella on arviolta 1 500 lapsena tai nuorena syövän sairastanutta aikuista, jotka
kuormittavat toistaiseksi koordinoimattomasti sekä erikoissairaanhoitoa että perusterveydenhuoltoa.
HYKS Lasten ja nuorten sairauksien toimialan ja HYKS Syöpäkeskuksen esityksen perusteella HYKS
Syöpäkeskukseen perustetaan 1.2.2015 alkaen näiden potilaiden HUS:n myöhäisseurantapoliklinikka.
Toiminnan käynnistetään ja sitä ylläpidetään alkuun koordinaatiokeskustyyppisenä yhden uuden sairaanhoitajavakanssin turvin. Vakanssi on ollut osa Syöpäkeskuksen muutosblokkiesitystä.
Sädehoidon henkilöstömitoitus
Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut sädehoitokeskuksille ohjeet henkilöstömitoituksesta seuraavasti;
yksi erikoislääkäri 250 potilasta kohti vuodessa, yksi sairaalafyysikko 400 potilasta kohti vuodessa. Lisäksi edellytetään erikoistekniikkojen laajaan käyttöön 1-2 vakanssia ja hoitohenkilökunnan (röntgenhoitajia) määrän lisäystä potilasmäärän kasvun suhteessa. STUK:n tekemässä tarkastuksessa 14.11.2013
velvoitettiin sairaalaa tarkastamaan lääkärien ja fyysikoiden määrät vastaamaan ohjeistuksen mukaisia
vaatimuksia ja toimittamaan STUKille selvityksen toimenpiteistä 30.4.2014 mennessä. Toimenpiteitä
suunniteltaessa oli otettava huomioon potilasmäärän tasainen kasvu, mikä lisää henkilökunnan tarvetta
4 % /vuosi. Toiminnallisena muutoksena vuonna 2015 sädehoito-osastolla aloittaa suunnitellusti uusi
lääkäri ja fyysikko.
49
Uuden antikoagulaatiohoitovastaanoton (AK-klinikka) toiminnan käynnistäminen ja hyytymishäiriökonsultaatiotoiminnan turvaaminen HYKS Syöpäkeskuksen Hematologian klinikassa
Hematologian klinikan alaisena toimivan hyytymishäiriöyksikön palvelujen kysyntä on jatkuvassa kasvussa, mm. päivystysaikaisten konsultaatioiden määrä kasvoi 55 %:lla vuodesta 2011 vuoteen 2013 ja
lääkäreiden ylityötunnit lisääntyivät 20 %:lla vuodesta 2011 vuoteen 2012. Hyytymishäiriökonsultaatiopalvelutarpeen muutos johtuu mm. väestön ikääntymisen aiheuttamasta hyytymishäiriöiden riskin kasvusta, uusien antitromboottisten lääkkeiden lisääntyneestä kirjosta ongelmineen, syöpäsairauksien määrän kasvusta sekä entistä moniongelmaisten potilaiden mahdollisuuksista saada lääkkeellistä tai operatiivista hoitoa koko HUS alueella. Konsultaatiotarpeen lisääntyminen on havaittu selvästi jo kirurgian ja
neurologian aloilla ja em. aloilta on esitetty kiinteämpää yhteistyötä Syöpäkeskuksen kanssa palveluntarpeen täyttämiseksi. Operatiivisen tulosyksikön johtaja Reijo Haapiainen asetti työryhmän, jossa kirurgian, anestesiologian ja hyytymishäiriöyksikön edustajat ovat suunnitelleet konsultaatiomahdollisuuksia
ja erillisen antikoagulaatiohoitovastaanoton (AK-klinikka) perustamista hyytymishäiriöyksikön sisälle. AKklinikan tarkoituksena on palvella moniongelmaisten tukospotilaiden hoitoa ennen ja jälkeen toimenpiteiden. Tämän tyyppinen toiminta on kansainvälisesti yleistä ja se vähentää vuoto- ja tukoskomplikaatioita
ja siten hoidon kustannuksia. AK-klinikkatoiminnan tavoitteena on parantaa hoidon laatua, vähentää
komplikaatioiden aiheuttamia kustannuksia ja kehittää suomalaista hyytymishäiriötoimintaa. Lisääntyneen konsultaatiotarpeen tyydyttämiseksi ja AK-klinikkatoiminnan käynnistämiseksi 1.2.2015 aloittaa AKlääkäri muutosblokkiesityksen mukaisesti.
10.2 PALVELUTAVOITTEET
10.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus
Syöpäkeskuksen vuoden 2105 talousarvio jäsenkuntien maksuosuuden osalta perustuu edellisen vuoden talousarvioon, jonka lisäksi siinä on huomioitu organisaatiomuutosten sekä suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Merkittävin jäsenkuntien maksuosuuteen vaikuttava muutos on rintarauhaskirurgian siirtyminen syöpäkeskukseen, jonka arvioidaan kasvattavan jäsenkuntien maksuosuutta n.
9,1 milj. eurolla ja lisäävän NordDRG-tuotteiden määrää n. 4.100:lla ja avohoitokäyntien määrää n.
8.400:lla.
Toiminnan muutosten vaikutus huomioiden syöpäkeskuksen vuoden 2015 jäsenkuntien maksuosuus on
euromääräisesti noin 4,5 % vuodelle 2014 ennustettua pienempi. Syynä tähän on se, että talousarvion
laadinnassa ei ole huomioitu vuonna 2014 tapahtunutta kysynnän kasvusta johtunutta toiminnan volyymin kasvua, jonka ennakoidaan johtavan vuoden 2014 talousarvion ylittymiseen.
Jäsenkuntien maksuosuuden pienenemisestä ja vuoden 2015 hinnanmuutoksista johtuen palvelutuotannon suunniteltu volyymi vuodelle 2015 onkin (organisaatiomuutokset huomioiden) NordDRG-tuotteiden
osalta 1,6 % ja avohoitokäyntien osalta 7,5 % vuodelle 2014 ennakoitua pienempi.
50
Tuotteet (jäsenkunnat)
(lkm)
TP 2013
TA 2014
***)
ENN 2014
(9kk) ***)
TAE 2015
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0,0 %
0,0 %
115 821
116 129
118 338
2,2 %
1,9 %
70 545
76 163
78 231
10,9 %
2,7 %
3,8 %
2,1 %
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Laskutusosuudella painotettu
volyymimuutos
Tuotteet (jäsenkunnat)
(1 000 euroa)
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
TP 2013
TA 2014
***)
ENN 2014
(9kk) ***)
TAE 2015
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0
85 740
91 595
96 164
12,2 %
5,0 %
0,0 %
0,0 %
Oma palvelutuotanto
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
68 591
73 674
78 124
13,9 %
6,0 %
Avohoitokäynnit
17 150
17 921
18 040
5,2 %
0,7 %
-26,9 %
Muu palvelutuotanto
Ostopalvelut
0
297
391
286
-3,6 %
261
270
244
-6,6 %
-9,6 %
36
121
42
18,0 %
-65,3 %
Palvelusetelit
0,0 %
0,0 %
Tartuntatautilääkkeet
0,0 %
0,0 %
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
4
0,0 %
0,0 %
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS
Muu myynti jäsenkunnille **)
0
86 037
91 986
96 454
12,1 %
4,9 %
0,0 %
0,0 %
KAIKKI YHTEENSÄ
0
86 037
91 986
96 454
12,1 %
4,9 %
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon
**) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut)
***) TA2014 ja Ennuste 2015 -tiedot ilman rintarauhaskirurgiaa
10.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille
Syöpäkeskus tuottaa palveluja jäsenkuntien lisäksi myös muille sairaanhoitopiireille ja muille maksajille.
Palvelutuotannon laskutuksesta muille kuin jäsenkunnille tuotettujen palvelujen osuus vuoden 2015 talousarviossa on n. 8,0 %.
Tuotteet (kaikki maksajat)
(lkm)
TP 2013
TA 2014
***)
ENN 2014
(9kk) ***)
TAE 2015
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0,0 %
0,0 %
117 510
118 396
120 645
2,7 %
1,9 %
72 443
78 573
80 543
11,2 %
2,5 %
0,0 %
-100,0 %
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
13
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
0,0 %
0,0 %
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Laskutusosuudella painotettu
volyymimuutos
0,0 %
0,0 %
4,2 %
2,0 %
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
Tuotteet (kaikki maksajat)
(1 000 euroa)
Oma palvelutuotanto
TP 2013
TA 2014
***)
ENN 2014
(9kk) ***)
TAE 2015
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0
93 040
98 303
104 527
12,3 %
6,3 %
0,0 %
0,0 %
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
75 192
79 605
85 732
14,0 %
7,7 %
Avohoitokäynnit
17 848
18 690
18 795
5,3 %
0,6 %
0,0 %
-100,0 %
Siirtoviivehoitopäivät
8
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
0,0 %
0,0 %
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
0,0 %
0,0 %
-26,8 %
Muu palvelutuotanto
Ostopalvelut
0
Hoitopalvelut muista sairaaloista
298
392
287
-3,6 %
262
271
245
-6,5 %
-9,6 %
36
121
42
18,0 %
-65,3 %
Palvelusetelit
0,0 %
0,0 %
Projektituotteet
0,0 %
0,0 %
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
YHTEENSÄ
0
93 338
100
4
0,0 %
0,0 %
0,0 %
-96,0 %
98 795
104 818
12,3 %
6,1 %
8
0
0,0 %
-100,0 %
0,0 %
Josta:
Muu myynti jäsenkunnille **)
Myynti muille maksajille
Myynti erityisvastuualueelle
7 301
6 801
8 364
14,6 %
23,0 %
1 161
2 298
3 164
172,4 %
37,7 %
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit
**) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut)
***) TA2014 ja Ennuste 2014 ilman rintarauhaskirurgiaa
51
10.2.3 Erityisvastuualuetason yhteistyö
Yhteistyötä erityisvastuualueella jatketaan tiiviinä HUS strategian mukaisesti. Konkreettisina toimenpiteinä:
Säännölliset yhteistoimintakokoukset kaksi kertaa/vuosi jatkuvat
Ekstranetin kautta kaikki hoito-ohjeet saataville koko ERVA alueelle
Toiminnan ja hoitoon pääsyn seuranta
- yhteiset hoitolinjat ja hoito-ohjeet
- konsultaatiotoiminta harvinaisissa syövissä ja kalliiden lääkkeiden käytön osalta
- kliinisen ryhmän suositukset kalliista lääkkeistä tiedotetaan koko ERVA alueelle
- tuetaan mahdollisuuksien mukaan Carean ja Eksoten henkilöstövajetta ml. rintakirurgit
Jatketaan uudistettua opetusohjelmaa erikoistuville lääkäreille huomioiden keskussairaaloissa palvelua suorittavat
10.3 TALOUS
Syöpäkeskuksen vuoden 2015 talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut edellisen vuoden talousarvio. Talousarviota laadittaessa on huomioitu ennakoitujen palkkojen sopimuskorotusten sekä muiden
kustannustason muutosten vaikutukset sekä organisaatiomuutosten ja toiminnallisten muutosten vaikutukset. Merkittävin näistä muutoksista on rintarauhaskirurgian siirtyminen syöpäkeskukseen vuoden
2015 alusta. Tämän arvioidaan lisäävän sekä toimintatuottoja, että -kuluja n. 10 milj. eurolla. Talousarvioon on lisäksi sisällytetty tuottavuusvaade, joka on 1,5 % yksikön ulkoisista kuluista (0,31 milj. euroa).
Vuonna 2014 Syöpäkeskuksen palvelujen kysyntä, erityisesti jäsenkuntien osalta, on kasvanut merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna, ja tästä johtuva toimintavolyymin kasvu sekä harvinaisten, erittäin kallista lääkehoitoa saavien hematologisten potilaiden määrän lisääntyminen johtaakin arvion mukaan vuoden 2014 talousarvion ylittymiseen toimintatuottojen osalta n. 5,2 % ja kulujen osalta n. 5,4 %.
Koska vuoden 2015 talousarvion laadinnassa ei ole huomioitu vuoden 2014 kysynnän kasvusta johtunutta toiminnan volyymin kasvua eikä erityisen kalliiden potilaiden määrän lisääntymistä, on vuoden 2015
talousarvioon sisältyvä todellinen sopeutus- ja tuottavuusvaade huomattavasti yllä esitettyä 0,31 milj.
euroa suurempi. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä sekä muusta sopeutuksesta
johtuen talousarvion toimintatuotot ovatkin n. 3,2 milj. euroa ja kulut n. 2,0 milj. euroa pienemmät kuin
mitä vuoden 2014 toimintavolyymin ylläpito kustannustason- ja muut suunnitellut muutokset huomioiden
edellyttäisi. Talousarvion toteutuminen suunnitellusti edellyttääkin tuottavuuden parantamiseksi suunniteltujen toimenpiteiden onnistumisen lisäksi jäsenkuntakysynnän ja sitä kautta tuotettujen palvelujen vähenemistä vuodelle 2014 ennustetusta.
Tuottavuus- (talousarviovuoden kehittämisohjelma) ja sopeuttamisohjelman mukaisesti:
-
Jäsenkuntakysyntä vähenee edellisvuodesta vähentäen toimintavolyymia ja jäsenkuntalaskutusta
Ulkokuntamyynti lisääntyy
Toimintavolyymin pienenemisen myötä sisäiset ostot HYKS:n muilta tulosyksiköiltä vähenevät (polikliininen toiminta, lääkehoidot)
Vuodeosastotoiminnan tehostaminen (yksi vuodeosasto muutettu viikko-osastoksi 19.10.2014) tuo
säästöjä henkilöstökulujen osalta.
Suun kautta otettavien syöpälääkkeiden anto sairaalan kautta vähenee
Lääkekulujen kasvun hillitsemiseksi uudet syöpälääkkeet otetaan käyttöön hallitusti ja tarkkojen hoito-ohjeiden sekä indikaatioiden mukaisesti.
52
10.3.1 Tuloslaskelma
Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2.
10.4 HENKILÖSTÖ
Henkilöstöjohtamisen painopisteet
Tavoitteena osaava ja motivoitunut henkilöstö:
Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi:
Syöpäkeskuksen vetovoimaisuus säilyy yhtä myönteisenä rekrytoinnin suhteen niin lääkäri- kuin
hoitohenkilökunnan puolella.
Yhteistyö oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa jatkuu tiiviinä ja opiskelijoiden antamat
CLES- tulokset Syöpäkeskuksessa säilyvät hyvinä.
Henkilöstön riittävyydestä huolehditaan myös potilasmäärän kasvaessa.
Uudistava, osallistava johtajuus ja organisaatio:
Esimieskoulutuksiin osallistuminen: EVA I, EVAII ja muut sisäiset –ja ulkoiset koulutukset, kuten
esimiesinfoiltapäivät ja palvelussuhdekoulutuspäivät.
Jokainen johtaja ja esimies on velvollinen osallistumaan jatkuvaan koulutukseen ja oman toimintansa säännölliseen arviointiin.
Johtaminen on vuorovaikutuksellista, reilua ja selkeää.
Johtaminen on kustannustietoista ja korostuu muutoksissa optimaalisen henkilöstön määrän resursoinnissa, tehokkaiden prosessien kehittämisessä ja käyttöön ottamisessa.
Esimiehet näkyvät työyksiköissä, mm. osallistuvat yksiköiden yhteistoimintakokouksiin ja tarvittaessa osastokokouksiin ja muihin henkilöstön yhteisiin tilaisuuksiin.
Henkilöstön osaaminen:
Henkilöstön osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja henkilöstö osallistuu aktiivisesti koulutuksiin, koska mm. syöpätaudit on yksi nopeimmin kehittyvistä lääketieteen aloista.
Kaikkien ammattiryhmien koulutuksiin osallistumisesta huolehditaan.
Uusien työntekijöiden perehdytykseen kiinnitetään huomiota ja työhön opastusta kehitetään.
Henkilöstön täydennyskoulutus:
Syöpäkeskus on maailmanlaajuisesti korkeatasoinen yksikkö, on saavuttanut Comprehensive
Cancer Center -statuksen ja tämä jo edellyttää henkilökunnan suunnitelmallista osaamisen ylläpitoa.
Syöpäkeskus on yksi keskuksista, joka lähtee hakemaan myös magneettisairaalastatusta ja
myös tämä edellyttää henkilöstön korkeatasoista osaamista ja kouluttautumista kaikilla tasoilla.
Työhyvinvointi ja työsuojelu:
Työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä seurataan vuosittain ja niitä parannetaan suunnitelmallisesti.
Suunnitelma perustuu TOB 2014 perusteella nimettyihin kehittämiskohteisiin
Henkilöstön työolosuhteista ja -suojelusta ja työkyvystä huolehditaan ja tavoitteena pidetään sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen.
Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi
Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi:
Henkilöstön optimaalinen resursointi eri yksiköiden välillä, mm. hoitohenkilöstön joustava liikuteltavuus, käyttäen päivittäisen resursoinnin= PRM- mallia lyhyissä sijaisuus tarpeissa äkillisten
poissaolojen vuoksi.
Hoitajavastaanottotoiminnan aktiivinen ylläpitäminen ja mahdollinen laajentaminen.
53
HUS Totalin, Cressidan ja Rafaela -tietojen hyödyntäminen optimaalisen henkilöstöresursoinnin
saavuttamiseksi.
Tiivis yhteistyö oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa takaavat myös riittävät henkilöstöresurssit
tulevaisuudessa, mm. myönteinen suhtautuminen opiskelijoihin ja opiskelijat määrät Syöpäkeskuksessa pysyvät ainakin nykyisen kaltaisina.
Henkilöstön osaaminen ja täydennyskoulutus:
Henkilöstön kouluttaminen erityistaitoja vaativiin tehtäviin.
Syöpäkeskuksen jokaisessa yksikössä on kattava perehdytysohjelma
Syöpäkeskuksessa järjestetään mm. oma, kohdennettu uuden työntekijän perehdytysiltapäivä
tammikuussa ja kesäkuussa 2015.
Kokopäiväiset syöpäinfopäivät sairaanhoitajaopiskelijoille jatkuvat joka vuosi.
Formaalisen syöpäsairaanhoitajakoulutuksen aloittaminen Metropolia ammattikorkeakoulun
kanssa v. 2014
Uudistava, osallistava johtajuus ja organisaatio:
Vuosittainen kehityskeskustelu esimiehen kanssa.
Henkilöstöinfot muutoksista (uudisrakentamiseen ja organisaatioon liittyvät muutokset).
Työhyvinvointi ja työsuojelu:
HUS Riskit, Haipro, työkyvyntukiohjelma ovat aktiivi sessa käytössä
TOB 2014 tulosten hyödyntäminen kehittämiskohteiden valitsemisessa.
Syöpäkeskuksessa toimii aktiivisesti yhdistetty työhyvinvointi/virkistysryhmä 2015.
Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima
Talousarvion henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet perustuvat arvioon syöpäkeskukseen siirtyvän henkilökunnan määrästä ja -työvuosista. Talousarvioluvuissa on lisäksi huomioitu tuottavuus- ja sopeuttamisohjelman mukaisten tavoitteiden (lisä- ja ylitöiden vähentäminen) vaikutukset henkilötyövuosien määrään.
Henkilötyövuosiin ja -määriin sisältyy toiminnallisiin muutoksiin liittyvät Sosiaali- ja terveysministeriön
ohjeistaman myöhäisseurantapoliklinikan käynnistäminen lapsena – ja nuorena syöpään sairastuneille
v.2015. Tähän toimintaan perustetaan erikoislääkärin virka ja sairaanhoitajan toimi. Tämän lisäksi
STUK:n vaatima henkilöstömitoitus tulee olla standardien mukainen eli tähän tarkoitukseen perustetaan
erikoislääkärin virkoja v.2015.
Tämän lisäksi organisaatiomuutokseen liittyen, syöpäkeskus sai oman, kokopäiväisen kliinisen asiantuntijan.
Sen sijaan kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi oman henkilökunnan tehokas käyttö päivittäistä resursointia käyttäen (PRM). Tämä vähentää ulkopuolisten keikkalaisten ja sisäisten sijaisten käyttöä. Tämän
lisäksi lisä- ja ylitöiden merkittävään vähenemiseen vaikuttaa työaikapankin aktiivinen käyttö, jolloin kertyneet lisä- ja ylityöt annetaan aikana, eikä rahana.
Rintarauhaskirurgian siirtyminen syöpäkeskukseen lisää henkilömäärää n. 40 ja henkilötyövuosia n. 31,5
verrattuna vuoden 2014 ennusteeseen.
Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2.
Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot
Syöpäkeskuksen hoitovastuulla olevien potilaiden hoidosta rintarauhaskirurgian leikkaustoimenpiteet
sekä hematologian polikliininen hoito ja lisäksi vuodeosastohoito Peijaksessa toteutetaan muihin
54
HYKS:n tulosyksiköihin kuuluvissa yksiköissä (syöpäkeskus ostaa sisäisesti nämä palvelut). Tästä syystä syöpäkeskus myy vuosisopimuksiin perustuen kyseisten potilaiden hoitoon liittyvät lääkäripalvelut niille yksiköille, joissa hoito toteutetaan.
- Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -tulosyksikölle myydään leikkaussaleissa tarvittavat rintarauhaskirurgien palvelut.
- Tulehdussairauksien keskukselle myydään hematologipalvelut Meilahdessa
- Sisätautien ja kuntoutuksen keskukselle myydään hematologipalvelut Peijaksessa
Lisäksi syöpäkeskus myy hyytymishäiriöyksikön palveluita muille HYKS:n tulosyksiköille sekä onkologipalveluita HYKS:n yksiköille ja lisäksi Hyvinkään sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueille.
Syöpäkeskus myös ostaa tarvitsemiaan lääkäri- ja muun henkilökunnan palveluja muilta HYKS:n tulosyksiköiltä. Merkittävimpinä ovat Naistentautien ja synnytysten keskukselta ostettavat gynekologipalvelut,
Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -yksiköltä ostettavat anestesiapalvelut, Sisätautien- ja kuntoutuksen
keskukselta ostettavat Meilahden päivystysaikaiset lääkäripalvelut ja sisätautien erikoistuvien lääkärien
palvelut hematologian vuodeosastolle sekä sosiaalityöntekijöiden ja fysioterapeuttien palvelut vuodeosastopotilaille sekä Tulehdussairauksien keskukselta ostettavat sairaalahygieniayksikön palvelut.
55
11
HYKS TUKIELIN- JA PLASTIIKKAKIRURGIA
11.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA
Tukielinkirurgian linjan (ortopedia ja traumatologia, käsikirurgia) kiireettömän hoidon kysyntä on ollut
tasaisessa, mutta maltillisessa kasvussa viimeisten vuosien aikana (muutos n. +10 % vuosina 2009 2014). Mikäli linjan erikoisaloihin liittyvässä tai niitä sivuavassa toiminnassa ei HUS-tasolla tapahdu merkittäviä muutoksia vuonna 2015, ei linjan toiminnassa ole odotettavissa historiallisesta kasvusta poikkeavia muutoksia.
Mahdolliset muutokset HUS-tason kiireettömän hoidon toiminnoissa (esim. keskittäminen Hykssairaaloihin) - erityisesti raskaan kirurgian alueilla - saattavat kuitenkin oleellisesti muuttaa resurssitarvetta ja potilaiden hoitoon pääsyn ennustetta myös Hyksissä. Linjaan kuuluvien erikoisalojen kiireettömän
hoidon kysynnän ja toiminnan sisällössä on havaittu muutostrendi viimeisten kahden vuoden aikana, sillä
erityisesti ortopedis-traumatologisten lyhyt- ja päiväkirurgisten hoitojen kysyntä on laskenut merkittävästi.
Yhtäaikaisesti on ns. raskaamman kirurgian osuus kysynnästä kasvanut (mm. spinaalikirurgia ja tekonivelkirurgia). Tämän seurauksena on mahdollista, että hoitojaksojen pituudet tulevat kasvamaan ja hoitojen toteuttamiseen tarvittavaa leikkaussaliaikaa ja sairaansijakapasiteettia joudutaan allokoimaan toimintaan suhteellisesti enemmän kuin lukumäärissä tapahtuvien muutosten perusteella on ennakoitavissa. Ortopedian ja traumatologian erikoisalalla on lisäksi mahdollista että em. kehitys johtaa paikallisiin
järjestelytarpeisiin päiväkirurgisten ja ns. isojen leikkaussalien välillä.
Linjan erikoisalojen kiireettömän leikkaushoidon indikaatiot ovat pitkälti vakiintuneet eikä niissä ole odotettavissa merkittäviä toimintaan tai sen volyymin vaikuttavia nopeita muutoksia. Linjalla jatketaan aiemmin aloitettua suurten potilasryhmien lähetteiden strukturoinnin kehittämistä. Tämän seurauksena on
odotettavissa, että yhä suuremmalle osalle potilaista voidaan jatkossa antaa oikeat hoito-ohjeet tai ohjata heidän jatkotutkimuksensa asianmukaiselle erikoisalalle yksinomaan lähetetietojen perusteella. Täten
on odotettavissa, että tarve avohoitona suoritettaville ensikäynneille ei kasva samassa suhteessa kuin
lähetteiden absoluuttinen määrä.
Päivystystoiminta Tukielinkirurgialla kattaa operatiivisen toiminnan osalta Hyksin kysynnän, jonka lisäksi
Töölön yksikkö on vastannut vaikeimpien traumahoitojen toteuttamisesta HUS:ssa ja osin myös valtakunnan tasolla. Päivystyksellisen hoidon kysyntä on pysynyt vuosien ajan lukumäärältään vakiintuneena,
mutta päivystysleikkaustoiminnan edellyttämä aikaresurssi (leikkaussaliaika) on päivystyspotilaiden lukumäärän vakiintumisesta huolimatta ollut vähäisessä kasvussa. Merkittävin tähän vaikuttanut tekijä on
hoitomenetelmien tekninen kehittyminen, joka usein johtaa toimenpideaikojen kasvamiseen. Reisiluun
yläosan murtuman saaneiden potilaiden leikkaukseen pääsyn odotusaika on osassa Hyksin yksiköitä
kansainvälisesti arvioituna ja lääketieteellisen nykytietämyksen perusteella liian pitkä. Tämän toiminnan
saattaminen asianmukaiselle tasolle edellyttää päivystyksellisen leikkaustoiminnan lisäämistä erityisesti
ilta-aikaan. Muutoksen toteuttaminen edellyttää ensisijaisesti leikkaussalihenkilöstön työvuorojärjestelyitä
mm. Töölön yksikössä.
Päivystystoimintaan ja sen resursointiin oleellisesti vaikuttava seikka on 1.1.2015 voimaan astuvan asetuksen konkreettinen toteutus HUS:ssa. Hyksin päivystyksellinen toiminta ortopediassa ja traumatologiassa sekä käsikirurgiassa nojaa kolmen yksikön tasapainotettuun toimintaan. Merkittävin osa toiminnasta on keskitetty Töölön yksikköön, mutta Peijaksen ja Jorvin yksiköiden toiminta on huomattava ja yhtä
suuri molemmissa. Muutokset Hyksin sisällä em. sairaaloiden päivystystoiminnan jakautumisessa, esim.
asetuksen edellyttämänä, johtaa muutostarpeisiin, jotka edellyttävät resurssien tasapainotusta muutoksen kohteina olevien sairaaloiden välillä. Muiden HUS-sairaaloiden päivystystoiminnan keskittäminen
Hyksin yksiköihin osittain tai kokonaan edellyttää vastaavassa mittasuhteessa kokonaisvaltaista resursointien uudelleen arviointia sairaaloiden välillä.
Plastiikkakirurgian haasteena on yli tuhannen potilaan leikkausjono ja lisätöistä huolimatta riittämätön
tuotantokapasiteetti jonojen purkamiseksi. Plastiikkakirurgian leikkaussalissa on kosteuden aiheuttamia
56
sisäilmaongelmia, joiden selvitykset ovat kesken. Hoitotakuussa pysyminen vaarantuu, mikäli leikkaussalia joudutaan korjaamaan kesken vuoden.
Vuoden 2015 aikana Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikkö siirtyy kokonaan paperittomaan toimintamalliin. Pilottihanke toteutetaan tammi-maaliskuussa Töölön sairaalassa ja toimintamalli laajennetaan
vuoden kuluessa koko tulosyksikköön. Kokonaan sähköinen toiminta sujuvoittaa toimintaa ja lisää tulosyksikön tuottavuutta. Samalla vapautuu Töölön sairaalasta 250 neliömetriä arkistotilaa, joka voidaan
ottaa tuotantokäyttöön ja siten vähentää tilanpuutteesta aiheutuvaa lisätyön tarvetta.
Kansallinen palovammakeskus aloittaa toimintansa Jorvin sairaalassa viimeistään vuoden 2016 alussa.
Palovammatehon ja Jorvin sairaalan teho-osaston liittäminen yhteen tuo säästöjä henkilöstökuluissa.
Palovammahoidolle on ominaista suuri vaihtelu potilaiden määrissä. Kymmenen prosentin alikäyttö merkitsee työvoimakustannuksissa n. 500 000 euroa vuodessa ja käyttöasteen tasaaminen yhdessä vatsakeskuksen kanssa on erittäin tärkeää.
11.1.1 Keskeiset budjettioletukset
Tuottavuuden parantamiseksi Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikölle on asetettu 1,70 %, mikä
merkitsee 839 tuhannen euron ulkoisten kulujen vähentämistarvetta. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on täten kustannusten oletettua nousua pienempi.
Henkilöstökulut ja palkkojen sopimuskorotukset sekä muut ulkoiset toimintakulut
Henkilöstökustannusten arvioitu muutos vuodesta 2014 vuoteen 2015 on palkat 1 % ja henkilöstösivukuluprosentteina on käytetty 23,5 % (varhaiseläkemaksujen kanssa 24,18 %).
Tuottavuusvaateen takia Tukielin- ja plastiikkakirurgian henkilöstökulujen talousarvio on vain 0,3 prosenttia korkeampi kuin laskennallinen toteuma 2014.
Muiden ulkoisten toimintakulujen arvioitu muutos on yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaan palvelujen
ostoissa 1,5 % ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnassa 0,4 %.
Vuodelle 2015 budjetoidut ostot liikelaitoksilta, sekä muilta tulosyksiköiltä että tulosalueilta ovat samalla
tasolla kuin vuoden 2014 laskennallinen toteuma. Kustannustason muutos huomioon ottaen budjetti on
lähtökohtaisesti pieni ja vaatii tulosyksiköltä palvelujen ja tuotannon huolellista suunnittelua
Tukielin- ja plastiikkakirurgian budjetin taustaoletukset ja toiminnan volyymi
-
Budjettioletuksena on, että palvelujen kysyntä on keskimääräisen vuoden tasolla.
Toimintavolyymi on lähes vuoden 2014 tasolla.
Tuottavuus paranee
Muille maksajille kuten vakuutusyhtiölle myytävät palvelut toteutuvat hieman suurempina kuin vuonna 2014
Hoidon saatavuus saavutetaan virka-aikaista työtä tehostamalla
Yhteisten jaettujen yksiköiden kulut ja tulot toteutuvat arviointien mukaisesti
Tiedossamme olevat epävarmuustekijät
Nykyisten käytettävissä olevien kiinteistöjen huono kunto ja tulossa olevat korjaukset muodostavat todellisen toiminnallisen ja taloudellisen uhan, jotta kaikki palvelutavoitteet saavutetaan sekä pysytään hoidon
saatavuuden lain määräämissä puitteissa.
Plastiikkakirurgian leikkaussalin kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelman mahdollisesti aiheuttama tuotannon katkos pyritään ennakoimaan varaamalla väistötilat yksityissairaalasta. Myös Jorvin leikkaussalin
vuodelle 2015 suunniteltu korjausrakentaminen saattaa vähentää tuotantoa.
Palvelujen oikea hinnoittelu toimintaprofiilin ja kustannusrakenteen muuttuessa ja hoitoprosesseja uudistettaessa muodostaa suuren haasteen ja epävarmuustekijän. Erilaiset talviolosuhteet aiheuttavat vuosit-
57
tain suuriakin muutoksia tapaturmapalvelujen tarpeessa sekä hoitoprosesseja kehitetään jatkuvasti eikä
hinnoitteluvaiheessa ole tiedossa tai mahdollista ennakoida kaikkia muutoksia täysimääräisesti.
Valtion yliopistotasoisen terveyden ja tutkimuksen rahoituksen pieneminen asettaa haasteen yliopistosairaalatasoisen korkeatasoisen tutkimuksen kehittämiselle ja ylläpitämiselle. Osin tätä voidaan kompensoida kuntayhtymän omalla tutkimusrahoituksella.
11.2 PALVELUTAVOITTEET
Tukielinkirurgian linjan lähtökohtaisena tavoitteena vuonna 2015 on toteuttaa kysynnän mukaiset kiireettömät hoidot lain edellyttämässä ajassa nykyisiä resursseja mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäen ja
pääosin omana toimintana. Osassa toimintoja turvaudutaan tarpeen mukaan ajoittaisiin lisätöihin, joilla
taataan että kaikki toiminnan alueet (hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen ja hoidon toteuttaminen)
toteutuvat lain edellyttämässä määräajassa. Päivystystoiminnassa pyritään edelleen nopeuttamaan leikkaushoitoa odottavien potilaiden hoitoon pääsyä mm. pyrkimällä aikaisempaa joustavampaan toimintaan.
Plastiikkakirurgian osalta pyrimme toimintavuoden aikana tekemään yksityiskohtaisen suunnitelman leikkausjonojen purkamiseksi.
Perusterveydenhuollon toiminnan tukemiseksi ja lähetemäärien hillitsemiseksi tulemme perustamaan
kumppanuuslääkärien virkoja. Kumppanuuslääkärit toimivat 60 % työajasta perusterveydenhuollossa ja
40 % Hyksin klinikoissa. Kumppanuuslääkärit ovat avainryhmä terveydenhuollon integroitujen palveluketjujen toimivuuden kannalta. Tämän toiminnan avulla vahvistetaan perusterveydenhuoltoa ja vähennetään merkittävästi lähetemäärää erikoissairaanhoitoon. Kumppanuustoiminta kohdistuu ortopediaan,
käsikirurgiaan, plastiikkakirurgiaan, haavahoitoon ja geriatriseen osaamiseen. Hoitoketjuyhteistyötä
teemme yhdessä Helsingin kaupungin kanssa lonkkamurtumapotilaiden hoidon optimoimiseksi, haavakeskuksen vahvistamiseksi ja selkäkeskuksen toiminnan käynnistämiseksi.
Jäsenkuntien maksuosuuden mukainen palvelutuotannon määrä on v. 2015 yhteensä 120 155 tuotetta,
joka on 92 % koko tulosyksikön palvelutuotannon lukumäärästä. Myös palvelusetelit otetaan pienessä
määrin käyttöön etenkin plastiikkakirurgiassa.
Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön vuoden 2015 muiden maksajien palvelutuotannon osuus on
noin 8 %, noin 4 600 nordDRG-tuotetta ja noin 6 000 avohoitokäyntiä. Palvelutuotanto Hyksin kliiniset
palveluille on vähäistä.
Tukielinkirurgian klinikasta siirtyi Jorvin ja Peijaksen sairaalassa tehtyjä päivystyskäyntejä Akuuttiin yli 3
miljoonan euron edestä. Hammas- suu- ja leukasairauksien hoitoa siirtyi Pään ja Kaulan keskukseen
noin 13 miljoonalla eurolla. Fysiatria ja Fysioterapian että sosiaalityö siirtyi Sisätauti ja Kuntoutuksen
keskukseen 7 miljoonalla eurolla. Palovammaosaston henkilökunta siirtyi Leikkaus-, anestesia ja tehohoidon tulosyksikköön.
58
11.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus
Tuotteet (jäsenkunnat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Laskutusosuudella painotettu
volyymimuutos
Tuotteet (jäsenkunnat)
(1 000 euroa)
Oma palvelutuotanto
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Muu palvelutuotanto
Ostopalvelut
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon
TP 2013
TA 2014
ENN 2014
TAE 2015
43 567
76 548
TP 2013
0
TA 2014
0
0
0
0
0
ENN 2014
TAE 2015
118 420
105 299
13 121
1 587
1 587
120 007
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
11.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille
Tuotteet (kaikki maksajat)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Laskutusosuudella painotettu
TP 2013
Tuotteet (kaikki maksajat)
Oma palvelutuotanto
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Muu palvelutuotanto
Ostopalvelut
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Projektituotteet
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
YHTEENSÄ
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit
TP 2013
0
TA 2014
ENN 2014
TAE 2015
48 162
82 230
TA 2014
0
ENN 2014
TAE 2015
136 337
121 981
14 356
0
0
1 864
1 864
0
0
138 201
59
11.2.3 Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet
Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet esitetään käyttösuunnitelmien liitteeksi tulevassa tasapainotetussa ohjauskortissa.
11.3 TALOUS
Tukielin- ja plastiikkakirurgian talousarvion toimintatuotot ovat yhteensä 170,1 miljoonaa euroa. Toimintatuotoista noin 71 % muodostuu jäsenkunnilta saatavista palveluista. Sairaanhoidollisten palvelujen
myynti muille sairaanhoitopiireille ja maksajille muodostaa tulopohjasta n. 11 % ja muille HYKS-alueen
tulosyksiköille myytävät palvelut noin 14 %. Lisäksi tuottoja saadaan asiakasmaksuista ja opetuksen ja
tutkimuksen rahoituksesta.
Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön talousarvion toimintakulut ovat 169,6 miljoonaa euroa ja poistot 300 tuhatta euroa.
Talousarvion toimintakuluissa ulkoisia toimintakuluja on vähennetty 839 tuhannella eurolla (-1,7 %),
joka perustuu tulosyksikölle asetettuun tuottavuustavoitteeseen. Tavoitteena on vähentää reilusti lisätyön
kustannuksia vuodesta 2014. Talousarvion toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on yli 25 % ja ostot
liikelaitoksilta sekä muilta sisäisiltä palvelutuottajilta muodostavat noin 71 % toimintakuluista.
Merkittävä osa palkkabudjetin vähennyksestä kohdistuu lisätöihin, joihin varataan budjetissa noin 35 %
vuoden 2014 toteutuneista lisätyön henkilöstökuluista. Lisätöiden vähentämiseksi vuonna 2015 tehdään
merkittävästi aiempaa vähemmän lisätöitä käsikirurgiassa. Poliklinikan lisätöitä vähennetään kokeilemalla työajan liukumaa klo 8.00 – 18.00 sekä parantamalla virtausnopeutta, niin että yksi lääkäri toimii samanaikaisesti kahdessa vastanottohuoneessa
Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön talousarvio päättyy 195 tuhatta euroa ylijäämäiseksi.
11.3.1 Tuloslaskelma
Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2.
11.4 HENKILÖSTÖ
Henkilöstöjohtamisen painopisteet
-
Muutosjohtaminen ja lähiesimiestyön tukeminen
Toiminnan mukainen henkilöstörakenne ja -mitoitus
Osaava ja sitoutunut henkilöstö
Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen toimintojen suunnittelussa
Avoin, keskusteleva työyhteisö
Vuoden 2015 aikana muutosjohtamista tarvitaan uuden organisaatiomallin mukaisen toiminnan ja käytäntöjen jalkauttamiseen. Myös erikoisalojen sijoittuminen eri kiinteistöihin edellyttää hyvää suunnittelua
ja vahvaa muutosjohtajuutta. Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen valmistuminen ja palovammakeskuksen siirtyminen Töölön sairaalasta Jorviin vaatii hyvää etukäteissuunnittelua, joka on aloitettu jo
vuonna 2014. Toimintatapojen yhteensovittaminen, henkilöstön koulutus ja potilaiden hyvän hoidon turvaaminen vaatii yhteistyötä eri ammattiryhmien ja tulosyksiköiden välillä. Elektiivisen gastokirurgian siirtyminen Peijaksen sairaalasta Meilahteen ja gastrokirurgian päivystyspotilaiden hoidon turvaaminen Peijaksessa edellyttää henkilöstön uudelleen sijoittelua ja yhteistyötä henkilökunnan perehdytyksen ja koulutuksen järjestämiseksi. Meilahden paluumuuttoon liittyy urologian osaston 132 muutto Peijaksen sairaalasta takaisin Meilahden sairaalaan.
60
Tavoitteena on myös henkilöstömitoituksen arvioinnin parantaminen osallistumalla henkilöstömitoitustyökalujen kehittämiseen ja mahdolliseen pilotointiin.
Traumasairaalan suunnitteluun osallistuminen on aktiivista ja henkilöstön osallistuminen huomioidaan
suunnittelun eri vaiheissa. Toimijat ovat mukana myös Peijaksen sairaalan Monipoliklinikan tilojen laajennuksen ja toiminnan suunnittelussa.
Hyvä tiedottaminen, avoin johtamiskulttuuri, osaamisen turvaaminen ja henkilökunnan osallistuminen
uuden tulosyksikön toiminnan kehittämiseen turvaavat henkilöstön pysyvyyttä ja tulosyksikön vetovoimaisuutta.
Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi
Tutkimus ja opetus:
-
Esimiehet osallistuvat HUS:n järjestämiin johtamiskoulutuksiin (mm. EVA I ja II, lähi- ja keskijohdon
koulutukset)
Esimiehille ja työyksiköille tarjotaan mahdollisuutta työnohjaukseen
Ulkoinen ja sisäinen koulutus sekä tulosyksikön oma täydennyskoulutus vahvistaa koko henkilöstön
osaamista
Työkierron mahdollistaminen
Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen
Taitava kirurginen hoitaja koulutuksen jatkaminen ja sisällön kehittäminen
Syventävän perehdytyksen lisääminen
Uusien opetus- ja ohjausmenetelmien kehittäminen opiskelijaohjauksessa
Joustavat työaikajärjestelyt
Työhyvinvointiohjelman hyödyntäminen. Yhteistyö työterveyshuollon ja työsuojelun toimijoiden kanssa
Säännölliset tiedotus- ja keskustelutilaisuudet tulosyksikön toiminnasta ja johdon jalkautuminen yksiköihin
Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima
Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2.
Hoitohenkilökunnan vuokratyövoiman käytöstä luovutaan. Tätä edesauttaa ns. lainavuoromallin kehittäminen työyksiköiden välillä ja kiertävän varahenkilöstön (Peijaksen sairaala) käyttö.
Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot
Sisäistä henkilötyöpanosta ostetaan vuonna 2015 yli 6 miljoonan euron edestä. Suurin ostettava työpanos on palovammaosaston henkilökunta noin 1,9 miljoonalla eurolla sekä anestesialääkärien työpanokset poliklinikoille ja vuodeosastoille. Lisäksi ostetaan Sisätauti ja kuntoutuksen keskukselta fysioterapia
ja sosiaalityön henkilöstötyöpanos. Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikkö myy 9,6 miljoonan euron
edestä lääkärityöpanosta muille tulosyksiköille. Eniten työpanosta myydään leikkaussaleihin, tehoosastoille sekä päivystysalueelle.
Opetus ja tutkimus
Opetus ja tutkimuslinjan tavoitteena on parantaa lääkäreiden koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksia. Tukielin ja plastiikkakirurgiaan perustetaan tutkimuspoliklinikka, jota koordinoi tutkimushoitaja. Tutkimukseen hankitaan asianmukaiset tutkimusvälineet. Opetukselle ja tutkimukselle perustetaan viestintäkanavat. Opetustiloja parannetaan sisustamalla ne yhteiseen käyttöön.
61
12 HYKS TULEHDUSKESKUS
12.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA
HUS:n ja HYKS:n organisaatiouudistus, jossa HYKS Tulehduskeskuksesta tuli 11 muun tulosyksikön
kanssa oma toimialansa, vaikuttavat voimakkaasti vuoden 2015 toimintaan.
Tulehduskeskuksen palvelujen kysyntä on kasvanut edelleen. Vaikka 20–30 % saapuneista lähetteistä
käännytetään lähettävään yksikköön, kun potilaan kohdalla ei ole todettavissa erikoissairaanhoidon tarvetta, on tutkimuksiin ja hoitoon tulevien määrä koko ajan kasvamassa selvästi enemmän kuin kunnat
ovat tilanneet. Erityisen suurta kasvu on ollut ihosyöpien kohdalla, joka johtuu väestön vanhenemisesta
ja toisaalta väestönkasvusta. Vuoden 2014 alussa voimaan tullut potilaan vapaa liikkuvuus, ja oikeus
hoitopaikan valintaan ei ole kovin merkittävästi lisännyt tai vähentänyt palvelujen kysyntää. Tämä todennäköisesti lisää medisiinisen tulosyksikön tuottamien palvelujen kysyntää enemmän kuin HUSalueen potilaiden hakeutumista muualle hoitoon.
Vuoden 2015 tapahtuvat laajat muutot koskettavat myös tulehduskeskusta. Auroran sairaalan, tornisairaalan sekä kolmiosairaalan tilajärjestelyissä tapahtuvat muutokset ja niihin liittyvä epävarmuus aiheuttavat haasteita tulehduskeskuksen toiminnalle ja sen suunnittelemiselle. Lisäksi rakennuskannan nykytila
saattaa aiheuttaa muutoksia tilatarpeissa lyhyelläkin viiveellä
12.2 PALVELUTAVOITTEET
Tulehduskeskuksen tärkeimmät tavoitteet vuodelle 2015 ovat yhteistyön syventäminen ja käynnistäminen perusterveydenhuollon kanssa ja taataksemme kilpailukykyiset hinnat jäsenkunnille, talouden tehostaminen HUS:n strategian mukaisesti. Tärkeimpiä kehittämishankkeita ovat yhteispoliklinikan toiminnan
tehostaminen, varautuminen uusiin vaarallisiin epidemioihin, influenssarokotusten kattavuuden lisääminen, ihosyöpien lääkehoidon jalkauttaminen perusterveydenhuoltoon ja haavakeskusten kehittäminen.
12.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus
Jäsenkunnilta laskutettu somaattinen palveluntuotanto tulee pysymään pitkälti samalla tasolla kuin Tulehduskeskuksen erikoisaloilla vuonna 2014. Joissain DRG-tuotteissa tuotteistetut hinnat ovat hieman
korkeampia kuin medisiinisen tulosyksikön hinnat vuonna 2014, mutta tämän vaikutus lopulliseen jäsenkuntien maksuosuuteen ei ole kovinkaan suuri. Avohoidon osuus tulee tuskin muuttumaan paljoakaan.
Tulehduskeskuksessa toimivat erikoisalat ovat kohtalaisen vakaita potilasmäärien kehityksen suhteen,
pois lukien infektiosairaudet. Väestön ikärakenteen muutos lisää myös tulevana vuonna palveluiden kysyntää tuo kasvupainetta jäsenkuntien maksuosuuteen. Tuotekorin rakenne pysynee hyvin samankaltaisena kuin aiemminkin. Tulosyksikön toiminnan tehokkuuteen vaikuttavat hankkeet ja niiden onnistuminen realisoituu jäsenkuntalaskutukseen vasta vuodesta 2016 eteenpäin.
62
Tuotteet (jäsenkunnat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Laskutusosuudella painotettu
volyymimuutos
Tuotteet (jäsenkunnat)
(1 000 euroa)
Oma palvelutuotanto
TP 2013
TA 2014
TP 2013
TA 2014
0
0
ENN 2014
ENN 2014
14 858
121 865
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
TAE 2015
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
Muutos-%
TAE 2015/
ENN 2014
TAE 2015
46 474
Tuotteistetut hoitopäivät
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
NordDRG-tuotteet
24 121
0,0 %
0,0 %
Avohoitokäynnit
22 353
0,0 %
0,0 %
356
0,0 %
0,0 %
356
0,0 %
0,0 %
Hoitopalvelut muista sairaaloista
0,0 %
0,0 %
Palvelusetelit
0,0 %
0,0 %
Tartuntatautilääkkeet
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muu palvelutuotanto
Ostopalvelut
0
0
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon
0
0
46 830
12.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille
Muiden maksajien osalta ei voida olettaa mitään merkittävästi talousarviosta tai edellisestä vuodesta
poikkeavaa. Ulkoisen laskutuksen määrää pyritään lisäämään ja tuomaan omaa erikoisaamista entistä
paremmin esille.
Tuotteet (kaikki maksajat)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Laskutusosuudella painotettu
TP 2013
Tuotteet (kaikki maksajat)
TP 2013
Oma palvelutuotanto
0
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Muu palvelutuotanto
0
Ostopalvelut
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Projektituotteet
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
YHTEENSÄ
0
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit
TA 2014
ENN 2014
TAE 2015
15 250
127 272
TA 2014
0
ENN 2014
TAE 2015
48 298
25 118
23 180
0
363
363
0
48 662
63
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos-%
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
12.2.3 Erityisvastuualuetason yhteistyö
HYKS Tulehduskeskus tarjoaa erityisvastuualueen sairaaloille laajaa yhteistyötä reumatologian, infektiosairauksien, allergologian ja ihosairauksien aloilla. Alueen reumatautien videokapillaroskopiat tehdään
Meilahden sairaalassa, samoin systeemisten reumatautien ja alan ongelmatapausten diagnostiikka.
Allergiaklinikka tarjoaa lasten vaikean astman hoitokonsultaatiot, atooppisen ihottuman ja ruokaaineallergian selvitykset. Infektiosairauksien klinikka hoitaa ongelmalliset HIV-potilaat, primaarit immuunipuutostilapotilaat, ja diagnostiset infektio-ongelmat mm. laajan puhelinkonsultaatiotoiminnan avulla.
Lisäksi vaarallisten uusien epidemioiden, kuten ebolan, hoito on keskitetty Tulehduskeskukseen.
Ihotautiklinikka vastaa erityisvastuualueen genodermatooseista, vaativista epikutaanitesteistä, ihon tuumoreiden PAD-perusteisesta leikkaustoiminnasta, ja vaikeista osastohoitoa vaativista ihotautipotilaista.
Näiden ja monien muidenkin erityisvastuualueen ongelmallisten tai harvinaisten potilastapausten tutkimisesta ja hoidosta sopivat joustavasti kunkin alan ylilääkärit keskenään kun tarvetta ilmenee.
HYKS Tulehduskeskus järjestää myös laajalti eri alojen erikoislääkäreiden jatkokoulutukseen kuuluvan
meeting-ohjelman videoyhteydellä erityisvastuualueen kaikille sairaaloille, mm. reumataudeissa, allergologiassa ja ihotaudeissa sekä sukupuolitaudeissa. Lisäksi Meilahden laaja-alainen kaikkien konservatiivisten alojen yhteinen ”torstaimeeting” -koulutusohjelma on nähtävissä erityisvastuualueen sairaaloissa
videoyhteydellä.
12.2.4 Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet
Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet esitetään käyttösuunnitelmien liitteeksi tulevassa tasapainotetussa ohjauskortissa.
12.3 TALOUS
Taloutta ei voi verrata aiempiin vuosiin, sillä tulosyksikön rakenne ei vastaa aiempaa Tulehdus- klinikkaryhmän rakennetta. Organisaation ja laskentatunnisteen muutos aiheuttanee lyhyellä tähtäimellä kustannusten kasvua ja toiminnan kehittämishankkeet ovat pidemmän aikavälin projekteja. Haasteena onkin
työtehtävien järjesteleminen niin, että hallinto sujuisi kevyemmin ja kuluja kertyisi vähemmän kuin vanhoissa HYKS-tulosyksiköissä.
Vuosi 2015 tuo mukanaan huomattavan määrän HYKS-alueen sisäistä kauppaa, jonka vaikutus on Tulehduskeskuksen osalta hyvin suuri, palveluiden myynti on noin 20 milj. euroa ja palveluita ostetaan
muilta tulosyksiköiltä noin 10 milj. eurolla. Ylivoimaisesti suurimpina erinä sisäiseen kauppaan vaikuttavat Meilahden kolmiosairaalassa sijaitsevat yhteispoliklinikka sekä päiväsairaala. Vuodesta 2015 alkaen
nämä usean tulosyksikön kanssa toimivat yksiköt tarjoavat mahdollisuuden toiminnan ja tulosyksiköiden
yhteistyön kehittämiselle. Näissä yksikössä syntyy myös reilusti kuluja, jotka tulevat Tulehduskeskukselle
läpilaskutuseriksi. Esimerkiksi lääkemenot päiväsairaalassa on hyvä esimerkki tällaisesta. Uutena eränä
muilta tulosyksiköiltä laskutetaan nyt infektioepidemiologian yksikkö, joka tarjoaa palveluitaan kaikille
HYKS- ja HUS yksiköille.
Infektio-osastojen mahdollinen muutto Auroran sairaalasta Meilahden kolmiosairaalaan tuottaisi kuluja,
sekä muutosta itsestään että osastojen osittaisesta uudelleen kalustamisesta. Toisaalta muuttojen jälkeen osastojen ja poliklinikkojen henkilökuntaa voitaisiin sopeuttaa paremmin vastaamaan toiminnan
tarpeisiin. Säästöä syntyisi myös potilaskuljetuksissa, kun potilaita ei tarvitse enää kuljettaa yhtä paljon
Meilahden ja Auroran välillä. Muutto on kuitenkin vielä epävarmaa ja tätä kirjoittaessa olemme epävarmuuden tilassa.
Kehittämistoimenpiteiden toiminnallistamissuunnitelmassa on tarkoitus vähentää HUS-konsernin ulkoisia
kuluja ja Tulehduskeskuksen osalta pääpainopiste on henkilöstöresurssien sovittamisessa mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi pyritään myös löytämään tapoja poliklinikkatoiminnan tehostamiseen, eli käy64
tännössä siihen että poliklinikkojen käyttöasteet saataisiin korkeammiksi. Kehittämistoimenpiteiden toiminnallistamissuunnitelman lisäksi pyritään panostamaan siihen, ettei uusia kuluja pääse syntymään
samalla kun vanhoissa pystytään toimintaa tehostamaan. Kulujen hallinnan kannalta suurin haaste on
palveluiden kysynnän kasvu.
12.3.1 Tuloslaskelma
Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2.
12.4 HENKILÖSTÖ
Henkilöstöjohtamisen painopisteet
-
Muutosjohtaminen
Vuorovaikutteinen johtaminen
Osaamisen kehittäminen
Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi
-
Henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen muutoksessa
Vuosittaiset kehityskeskustelut esimiehen kanssa (isot yksiköt joka toinen vuosi)
Esimieskoulutuksiin osallistuminen (EVA I ja II, keskijohdon koulutukset)
Osaamisen kehittämissuunnitelmat (sisäiset ja ulkoiset koulutukset huomioiden tulevat osaamiskeskukset)
Järjestelmällinen perehdytys
Tehokas sisäinen viestintä
Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima
Henkilökunnan työpanosta ei voi verrata mihinkään aiempiin vuosiin, kuten ei myöskään henkilötyövuosimittareita voida verrata aiempaan. Hoitavan henkilökunnan määrässä ei tapahdu heti vuoden alkuun
suuria vaihteluita, loppuvuoteen mennessä pitäisi näkyä jo vähenemää.
Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2.
Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot
Ylivoimaisesti suurimmat henkilöpanosten ostot tapahtuvat kolmiosairaalan yhteispoliklinikalla ja päiväsairaalassa, jonne Tulehduskeskus ostaa neurologian, nefrologian, hematologian ja gastroenterologian
lääkäripanosta. Henkilötyöpanoksen myynnissä puolestaan tärkeintä on infektiolääkäreiden konsultointi,
jota myydään erityisesti tehohoito-osastoille. Muu suurempi erä on reumatologien työpanoksen myynti
sisätautien osastoille Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa. Infektiohenkilökunta konsultoi hyvin paljon lähes
kaikkia HYKS tulosyksiköitä, mutta tässä on kyse pikemminkin palvelunmyynnistä.
65
13 HYKS VATSAKESKUS
13.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA
13.1.1 HYKS Vatsakeskuksen toiminnan keskeiset muutokset
Väestörakenteen muutos eli etenkin 65 – 74 -vuotiaiden (+3,9 %) ja yli 75-vuotiaiden (+ 2,6 %) määrän
lisääntyminen lisää Vatsakeskuksen kysyntää erityisesti syöpäsairauksien nopean lisääntymisen kautta.
Vaikkakin lähetteiden määrä kasvu loppuvuoden 2014 perusteella vaikuttaisi olevan tasaantumassa pidempiaikainen seuranta vuodesta 2009 osoittaa lähetemäärän kasvun olevan merkittävää ja tasaista
etenkin verisuonikirurgiassa, urologiassa ja vatsaelinkirurgiassa. Laskevaa trendiä ei ole osoitettavissa
myöskään gastroenterologian, nefrologian tai endokrinologian aloilla. Lääketieteellisten hoitokäytäntöjen
muutokset voivat vähentää ennustettua palvelutuotannon kustannusten kasvua. Tällaisia ovat esimerkiksi optimaalisen dialyysitavan valinta, munuaissiirtojen lisääminen, endoskopiatoiminnan vaikuttavuuden
uudelleenarviointi (esim. divertikuliittipotilaat, IBD:n seuranta), uuden teknologian hallittu käyttöönotto ja
lyhytjälkihoitoisen (mukaan lukien 23 h) kirurgian jatkuva kehittäminen.
Lakisääteisissä velvoitteissa keskeinen tekijä on hoitotakuun toteuttaminen. Keskuksen toiminnasta suurin osa on väistössä Kirurgisessa sairaalassa, Jorvissa ja Peijaksen sairaalassa. Lisäksi Naistenklinikan
korjauksen aiheuttamat päällekkäiset väistöt eli rintarauhaskirurgian siirtyminen Kirurgiseen sairaalaan
edelleen pienensi keskuksen käytössä ollutta hoitokapasiteettia. Tämän johdosta hoitotakuun toteuttaminen on vaatinut vuonna 2014 merkittävän määrän lisätöitä uhkasakon uhan pakottamana. Leikkaussalikapasiteetti lisääntyy vasta 2015 lopulla kun Meilahden tornisairaalan paluumuuton toinen vaihe joulukuussa 2015 on toteutettu ja saatu käyttöön kaikki 18 Meilahden tornisairaalan leikkaussalia.
Päivystysasetus voi vaikuttaa myös merkittävästi keskuksen toimintaan päivystyspotilaiden määrän lisääntyessä, jos Porvoon sairaalan tai Lohjan sairaalan päivystysleikkaustoimintaa muutetaan. Niiden
suhteen ei kuitenkaan lopullisia päätöksiä ole vielä tehty.
Meilahden tornisairaalan valmistuminen ja paluumuutto vaikuttavat keskuksen toimintaan. Väistön takia
merkittävä osa päivystyspotilaista on jouduttu siirtämään jatkohoitoon Kirurgiseen sairaalaan ja Jorviin.
Tornisairaalassa päivystyspotilaiden käytössä olevat sairaansijat nousevat nykyisestä 33 sairaansijasta
45 sairaansijaan vähentäen potilassiirtoja ja näin tehostaen toimintaa. Tornisairaalan hoitoprosessit on
pitkäaikaisessa kehitysprosessissa suunniteltu uudelleen. Tukipalveluiden osuutta on pystytty lisäämään
ja hoitohenkilökunnan työpanosta kohdentamaan paremmin potilaiden hoitoon. Uusia toimintamalleja
ovat mm. sänkyvarasto, sänkyhuolto, leikoyksikkö, lääkeautomaatio, osastojen ruoanjakelu (cook and
chill), keskitetty pienlaitevarasto ja osastojen varastologistiikka sekä jätehuolto.
Palvelusetelihankintoja laajennetaan 2015 aikana. Laskimopalveluseteli on ollut käytössä 1.4 2014 alkaen ja seteleitä tullaan käyttämään noin 300 potilaan hoidossa kuluvana vuonna. Uusina seteleinä käyttöön on hyväksytty nivustyrä- ja vasektomiasetelit. Lisäksi circumcisio-palveluseteli on valmistumassa ja
otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa.
13.1.2 Keskeiset budjettioletukset
Tuottavuuden parantamiseksi Vatsakeskuksen tulosyksikölle on asetettu 1,71 % tavoite, mikä merkitsee
1,148 miljoonan euron ulkoisten kulujen sopeutusvaadetta. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on täten kustannusten oletettua nousua pienempi. Keskuksen budjetin taustaoletukset ovat, että palvelujen
kysyntä (lähetteet) on suunnilleen vuoden 2014 tasolla ja että toimintavolyymi on vuoden 2014 tasolla.
Hoidon saatavuus toteutetaan virka-aikaista työtä tehostamalla ja tuottavuutta parantamalla. Lisäksi oletetaan että yhteisten jaettujen yksiköiden kulut ja tulot toteutuvat arviointien mukaisesti.
66
13.1.3 Tiedossa olevat epävarmuustekijät
Palvelujen oikea hinnoittelu toimintaprofiilin ja kustannusrakenteen muuttuessa ja hoitoprosesseja uudistettaessa muodostaa suuren haasteen ja epävarmuustekijän. Hoitoprosesseja kehitetään jatkuvasti eikä
hinnoitteluvaiheessa ole tiedossa tai mahdollista ennakoida kaikkia muutoksia täysimääräisesti.
HYKS Vatsakeskuksen sisäiset ostot ovat 93,9 miljoonaa euroa vuodessa. Sisäiset ostot ovat HYKSsairaanhoitoalueen muista tulosyksiköistä ja liikelaitoksista selvästi suurimmat vatsakeskuksessa verrattuna muihin tulosyksikköihin. Tämän osuuden virheellinen arviointi voi johtaa keskuksen talousarvion
toteutumiseen tavalla mikä ei ole keskuksen johdon kontrolloitavissa lyhyellä aikavälillä.
Lääkärisopimuksen päivystysmääräyksiä koskeva uudistus 1.1.2015 on tullut voimaan ilman, että sen
taloudellisten vaikutuksia on huomioitu talousarvion valmistelussa. Uudistus rajaa päivystysvelvollisuuden työpaikkapäivystyksessä enintään 5 kertaan/kuukausi tai
enintään 85 tuntia/kuukausi ja vapaamuotoisessa päivystyksessä 6 kertaan/kuukausi. Vatsakeskuksen
päivystyspotilaiden määrä ja päivystystoiminnan osuus muihin tulosyksikköihin verrattuna on poikkeavan
suuri ja uudistus voi vaikuttaa erityisesti esimerkiksi elinsiirtotoiminnan järjestämiseen.
Valtion yliopistotasoisen terveyden ja tutkimuksen rahoituksen pieneminen asettaa haasteen yliopistosairaalatasoisen korkeatasoisen tutkimuksen ja kehittämisen ylläpidolle. Osin tätä voidaan kompensoida
kuntayhtymän omalla tutkimusrahoituksella, mutta siitäkin huolimatta rahoitus ei riitä ylläpitämään kaikkea kehitys- ja tutkimustoimintaa. Esimerkkinä tästä on Meilahden tutkimus- ja kehittämisyksikön rahoittaminen ja henkilökunnan työllistäminen jatkossa operatiivisen tulosyksikön loputtua organisaatiouudistuksen myötä.
13.2 PALVELUTAVOITTEET
Jäsenkuntien maksuosuuden mukainen palvelutuotannon lukumäärä on vuonna 2015 reilu 199 000 tuotetta, joka on 97 % koko tulosyksikön palvelutuotannon lukumäärästä. Lisäksi toteutuu arvioiden noin
500 palvelusetelituotetta.
Vatsakeskuksen vuoden 2015 muiden maksajien palvelutuotannon osuus on noin 3 %, josta arvioidaan
olevan noin 4100 nordDRG-tuotetta ja 2 300 avohoitokäyntiä.
Meilahden Tornisairaalan paluumuutto aiheuttaa 1-2 viikon pituisen alenemisen palvelutuotannossa.
Paluumuutto tapahtuu kahdessa vaiheessa huhtikuussa ja joulukuussa 2015.
67
13.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus
Tuotteet (jäsenkunnat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos
Tuotteet (jäsenkunnat)
(1 000 euroa)
TP 2013 TA 2014
ENN 2014
TAE 2015
106 166
93 248
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos%
TAE
2015/
ENN
2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
#JAKO/0! #JAKO/0!
TP 2013
Oma palvelutuotanto
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Muu palvelutuotanto
TA 2014 ENN 2014
0
0
0
0
Ostopalvelut
Hoitopalvelut muista sairaaloista
Palvelusetelit
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon
0
0
TAE 2015
Muutos-%
TAE 2015/
TA 2014
Muutos%
TAE
2015/
ENN
2014
167 633
0,0 %
0,0 %
150 956
16 677
4 042
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
781
3 143
118
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
171 675
0,0 %
0,0 %
Jäsenkuntien maksuosuudessa ei tapahdu merkittäviä vatsakeskusta koskevia muutoksia.
13.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille
Elinsiirtotoiminnan lisääntyminen lisää muille sairaanhoitopiireille tuotettavia palveluita. Vuodelle 2015
suunnitellun muun kun jäsenkuntien maksuosuuteen kuuluvan palvelutuotannon laskutusarvo on 23,6
milj.€. HYKSin kliiniset palvelut Oy:n vaikutus hoitopalveluihin ei ole merkittävä koska hoitotakuuongelmien takia kapasiteettia ei ole käytettävissä tämän potilasryhmän hoidon merkittävään lisäämiseen.
68
Tuotteet (kaikki maksajat)
(lkm)
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
Avohoitokäynnit
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos
Muutos%
TAE
2015/
TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 TA 2014
0,0 %
110 288
0,0 %
95 567
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos%
TAE
2015/
ENN
2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos%
TAE
2015/
TA 2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Muutos%
TAE
2015/
ENN
2014
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Tuotteet (kaikki maksajat)
(1 000 euroa)
TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015
Oma palvelutuotanto
0
0
189 827
Tuotteistetut hoitopäivät
NordDRG-tuotteet
172 601
Avohoitokäynnit
17 225
Siirtoviivehoitopäivät
Terveyskeskuspäivystys, käynnit
Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät
Muu palvelutuotanto
0
0
4 071
Ostopalvelut
810
Hoitopalvelut muista sairaaloista
3 143
Palvelusetelit
118
Projektituotteet
Tartuntatautilääkkeet
Korjaukset ja tilikauden tasauserät *)
0
YHTEENSÄ
0
0
193 898
*) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit
13.2.3 Erityisvastuualuetason yhteistyö
HYKS vatsakeskuksen erva-yhteistyö perustuu aiemmin sovittuun työnjakoon ja hoidon porrastukseen.
Vuoden 2015 aikana yhteistyötä tullaan tiivistämään ja harkitusti lisäämään esimerkiksi robottikirugiassa.
Vuodelle 2015 arvioidaan erva-alueen palvelutuotannon laskutusarvon pysyvän oleellisesti ennallaan.
13.2.4 Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet
Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet esitetään käyttösuunnitelmien liitteeksi tulevassa tasapainotetussa ohjauskortissa.
13.3 TALOUS
Vatsakeskuksen talousarvion toimintatuotot ovat yhteensä 226,6 miljoonaa euroa. Toimintatuotoista noin
76 % muodostuu jäsenkunnilta saatavista palvelutuloista. Sairaanhoidollisten palvelujen myynti muille
69
sairaanhoitopiireille ja maksajille muodostaa tulopohjasta n. 10,4 % ja muille HYKS-alueen tulosyksiköille
myytävät palvelut noin 10,7 %.
Vatsakeskuksen tulosyksikön talousarvion toimintakulut ovat 225,4 miljoonaa euroa ja poistot 1,3 miljoonaa euroa.
Talousarvion toimintakuluissa ulkoisia toimintakuluja on vähennetty 1,148 miljoonalla eurolla (-1,71 %),
joka perustuu tulosyksikölle asetettuun tuottavuustavoitteeseen.
Talousarvion toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on noin 25 %. Ostot HYKSin sisäisiltä palvelutuottajilta, liikelaitoksilta ja tulosalueilta muodostavat noin 70 % toimintakuluista. Suurimmat sisäiset ostot
tehdään anestesia- leikkaus- ja tehotoiminnan tulosyksiköltä yli 66 miljoonalla eurolla.
Henkilöstökustannusten arvioitu muutos vuodesta 2014 vuoteen 2015 on 1 % palkat ja henkilöstösivukuluprosentteina on käytetty 23,5 % (Varhaiseläkemaksujen kanssa 24,18 %). Muiden ulkoisten toimintakulujen arvioitu muutos on yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaan palvelujen ostoissa 1,5 % ja aineiden,
tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnassa 0,4 % kasvua.
Vuodelle 2015 budjetoidut ostot liikelaitoksilta ja muilta tulosyksiköiltä ovat myös vuoden 2014 laskennallisen ennusteen tasolla. Kustannustason muutos huomioon ottaen budjetti on jo lähtökohtaisesti pieni ja
vaatii tulosyksiköltä palvelujen ja tuotannon huolellista suunnittelua. Vatsakeskuksen tulosyksikön talousarvio päättyy 78 tuhatta alijäämäiseksi.
Meilahden tornisairaalan paluumuutto ja sen ajoitus aiheuttaa HYKS Vatsakeskukselle merkittävän lisäkustannuksen. Keskukselle tarkoitettujen tilojen vuokrat on merkitty täysmääräisesti maksettaviksi
1.3.2015 alkaen vaikka muuton pääosa tapahtuu vasta vuoden 2015 lopulla. Samalla tornisairaalan tilaperusteisesti allokoitu tietotekniikan laskutus siirtyy keskuksen maksettavaksi. Samaa006E aikaan keskus joutuu kuitenkin maksamaan edelleen käytössään olevien Kirurgisen sairaalan väistötilojen vuokrat
ja tietotekniikan kustannukset.
Syöpäkeskukseen siirtyi pehmytkudoskirurgiasta sen omaa palvelutuotantoa noin 9 miljoonaa euroa ja
vastaavasti Medisiinisestä tulosyksiköstä siirtyi Vatsakeskukseen nefrologiaa, endokrinologiaa ja gastroenterologiaa 34 miljoonaa euroa. HYKS Akuuttiin siirtyy palvelutuotantoa 11 miljoonaa euroa.
13.3.1 Tuloslaskelma
Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2.
13.4 HENKILÖSTÖ
Henkilöstöjohtamisen painopisteet
Esimiestoiminnassa erityistä huomiota kiinnitetään Meilahden tornisairaalan paluumuuton yhteydessä
henkilökunnan osaamisen pitkäkestoiseen vahvistamiseen.
Painopisteenä on hoitohenkilökunnan käytön tehostaminen: pitkäkestoinen täydennyskoulutus, henkilökunnan joustava liikkuminen yksiköiden välillä, optimaalinen resursointi ja uusien toimintamallien käyttöönotto minkä tavoitteena ammattiryhmien työn optimaalinen kohdistaminen potilaan hoitoon.
Esimiesten kannustetaan osallistumaan HUS:n johtamiskoulutuksiin (mm. EVA I ja II, lähi- ja keskijohdon
koulutukset). Perehdytys- ja lähtökyselyiden sekä TOB-tulokset hyödynnetään henkilöstöjohtamisen ja
työnantajakuvan kehittämisen tukena tulosyksikössä. Eläköitymisen myötä tapahtuva vaihtuvuus huomioidaan henkilöstömäärän suunnittelussa ja uusien työntekijöiden perehdyttämistä vahvistetaan.
Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima
70
HYKS Vatsakeskuksen vuoden 2015 käyttösuunnitelman henkilömäärä- ja henkilötyövuosisuunnitelmat
sisältävät lakisääteisiin ja tärkeisiin toiminnallisiin muutoksiin esitetyt 9 uutta vakanssia, jotka kohdistuvat
urologian toiminnan lisäämiseen ja Meilahden sairaalan paluumuuttoon.
Operatiivisen tulosyksikön talousarvion vuoden 2013 sopeuttamistoimenpiteet kohdistuivat lähes yksinomaan pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmään, tuolloin tehtiin ns. Jorvin osastosulut. Sopeutustoimenpiteiden takia vuokratyövoiman ostoon käytettävää määrärahaa on rajoitettu minimiin jo vuoden 2014 aikana. Vuodelle 2015 on varattu talousarviossa 100 000 euroa vuokratyövoiman ostoon.
Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2.
Henkilöstökuut ja palkkojen sopimuskorotukset
Sopeutusvaateen takia Vatsakeskuksen henkilöstökulujen talousarvio on vuoden 2014 laskennallisen
toteuman tasolla. Vertailussa on vähennetty pois toiminnallisten muutosten vaikutus. Merkittävä osa
henkilöstökulujen vähennyksestä kohdistuu kliinisiin lisätöihin joihin ei budjetissa varata määrärahaa
lainkaan. Lisätyöt korvataan palveluseteleillä ja tuotantorakenteen kehittämisellä.
Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot
Henkilötyöpanosta ostetaan vuonna 2015 yli 4 miljoonan euron edestä. Suurin ostettava työpanos on
anestesialääkärien ja anestesiahoitajien työpanokset poliklinikoille ja vuodeosastoille sekä fysioterapia
että sosiaalityö. Vatsakeskus myy lääkärityöpanosta yhteensä 12,7 miljoonan edestä. Eniten työpanosta
myydään leikkaussaleihin, teho-osastolle ja päivystysalueelle.
71
14
HYKS SAIRAANHOITOALUEEN JOHTO
14.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA
14.1.1 Tulosyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset
Vuonna 2015 on valmistelussa sairaanhoitoalueen toimintaympäristöön ja omaan toimintaan merkittävästi vaikuttavia uudistuksia, joihin sairaanhoitoalueella tulee monella tasolla valmistautua.
Keskeisenä tulosyksikön käyttösuunnitelman valmistelussa on ollut 1.1.2015 voimaan tuleva organisaatio uudistus. Sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikön rooli kasvaa sairaanhoitoalueen tukemisessa ja
ohjaamisessa sekä tulosyksiköiden vuoden 2015 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.
Sairaanhoitoalueen johtoon keskitetään 1.1.2015 alkaen sairaanhoitoalueen talous- ja hankintahenkilöt
sekä työsuojelupäälliköt. Lisäksi HYKS-sairaanhoitoalueen johto osallistuu aktiivisesti kuntayhtymätasoisiin avainhankkeisiin, jotka koskevat potilaslähtöisen ja oikea-aikaisen hoidon jatkuvaa edistämistä sekä
uudistuvan organisaation edellyttämään prosessien ja työnjaon kehittämistä.
HYKS-sairaanhoitoalueen johtoon on varattu jonkin verran omaa kehittämishankerahoitusta. Kehittämishankerahoituksen tuella pystytään käynnistämään uusia toimintatapoja edistäviä ja innovatiivisia kehittämishankkeita.
14.1.2 Keskeiset budjettioletukset
Talousarvio on laadittu vuoden 2015 yleisten valmisteluohjeiden mukaan.
14.2 TALOUS
14.2.1 Tuloslaskelma
Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2.
14.3 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ
14.3.1 Henkilöstösuunnitelma
Henkilöstöjohtamisen painopisteet
Hyks toimintaohjeen mukaisesti sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikön tehtävänä on huolehtia tulosyksiköiden toiminnan koordinoinnista ja ohjauksesta sekä avustaa tulosyksiköitä tarjoamalla niiden toiminnassa tarvitsemia hallinnon palveluita.
Hyks sairaanhoitoalueen johdossa toimii taloustiimi, henkilöstötiimi, hankintatiimi ja hallinnon sekä yleisjuridiikan ryhmä. Tiimit ovat moniammatillisia ja usean henkilön erilaista osaamista tarvitaan hyvien tulosten saavuttamiseksi. Tiimi on ryhmä asiantuntijoita, joilla on yhteinen tavoite, johon kaikki jäsenet ovat
sitoutuneet. Luottamukseen perustuvassa työkulttuurissa ihmiset haluavat oppia jatkuvasti ja jakaa
osaamistaan.
72
Työhyvinvoinnin kehittämisen kohteena on tämä laajentunut koko työyhteisö.
Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi
-
Työyhteisön työntekijöiden voimavarojen ja vahvuuksien kartoitus
Työyhteisötaitojen tukeminen
Täydennyskoulutuksen keinoin henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen ylläpito ja tukeminen
Vuorovaikutus ja verkostoituminen
Työn sisältöjen kehittäminen
Tiedon jakaminen
Yhdessä tekeminen, asioiden jatkuvasti yhä paremmin tekeminen
Esimiehen motivointi, innostus ja kannustus muuttuvassa toimintaympäristössä.
Henkilömäärä ja -työvuodet
Hyksin osaamiskeskusten perustamisen yhteydessä 1.1.2015 alkaen sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikköön keskitetään HYKSin tulosyksiköistä taloussuunnittelijat, hankintahenkilöt ja työsuojelupäälliköt.
Lisäksi Operatiivisestä tulosyksiköstä siirtyy sairaanhoitoalueen johtoon johtava lääkäri ja kaksi sihteeriä.
Tulosyksikön henkilöstösuunnitelmassa on esitetty yksi uusi henkilöstökoordinaattorin vakanssi. Sairaanhoitoalueen johdossa on vuonna 2015 yhtensä 45 henkilöä, kasvua vuodesta 2014 yhteensä 24
henkilöllä. Henkilötyövuosia arvioidaan vuonna 2015 kertyvän 39,2 htv.
Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2.
73
74
HYKS-tulosyksiköiden käyttösuunnitelmat 2015
Yhteenveto: HYKS-tulosyksiköiden yhteiset strategiset avaintavoitteet tai päivittäistoiminnan tavoitteet
LIITE 1
Strateginen painopiste tai
toiminnan osa-alue
Strateginen avaintavoite tai
päivittäistoiminnan tavoite
Kilpailukyky / PTH yhteistyö/
Asiakaslähtöisyys /
asiakaskokemus
Palvelujen saatavuus
1 a. Potilas pääsee nopeasti hoitoon /
Hoitotakuun toteutuminen
7. Potilaat pääsevät hoitoon sujuvasti
Pysytään hoitotakuussa kaikissa
yksiköissä. 93 % potilaista hoidetaan Kuukausittainen raportointi
150 päivän sisällä.
- Kaikki HYKS-tulosyksiköt
Kilpailukyky / PTH yhteistyö/
Asiakaslähtöisyys /
asiakaskokemus
Toiminnan laatu
1b. Potilas pääsee laadukkaaseen
hoitoon /
8. Painehaavoja ei synny HUS hoidon
aikana (somatiikka)
Painehaavat vähenevät jokaisella
mittauskerralla 15 % edellisestä
mittauksesta. Näin vuositason
tavoite 1b. toteutuu.
Kolmasti vuodessa
- Kaikki somaattiset HYKS-tulosyksiköt:
Painehaavat hoitopäivää kohti
- HYKS Psykiatrian tulosyksikkö: eristäminen ja
sitominen
Kilpailukyky / PTH yhteistyö/
Asiakaslähtöisyys /
asiakaskokemus
Toiminnan laatu
1b. Potilas pääsee laadukkaaseen
hoitoon /
Kaatumiset hoitopäivää
9. Kaatumisia ei tapahdu hoitojakson kohden
aikana (somatiikka)
Kaatumiset vähenevät jokaisella
mittauskerralla 15 % edellisestä
mittauksesta. Näin vuositason
tavoite 1b. toteutuu.
Kolmasti vuodessa
Toiminnan laatu
Paluut 30 päivän aikana
5. Hoitojaksot toteutuvat laadukkaasti osastohoidon jälkeen
(% jaksoista)
Toisesta
vuosineljänneksestä 2015
Vuonna 2015 < 4,5 % (Vertailutaso:
lähtien alkaa tulosalue- ja
3. vuosineljännes 2014: 5,2 %)
tulosyksikkötasoinen
kuukausittainen seuranta
- Kaikki HYKS-tulosyksiköt
Potilasturvallisuus
Toiminnan laatu
6. Kuolleisuus sairaalahoidon jälkeen
vähenee
Kuolleisuus (%) 30
vuorokauden kuluessa
sairaalahoidon päättymisestä
Toisesta
vuosineljänneksestä 2015
lähtien alkaa tulosalue- ja
tulosyksikkötasoinen
kuukausittainen seuranta
- Kaikki HYKS-tulosyksiköt
10. Tuotantosuunnitelma
DRG-tuotteet, käyntituotteet ja
hoitopäivätuotteet (lkm),
Talousarvion mukainen
poikkeama TA 2015:sta.
Mittarina laskutusosuudella
painotettu volyyminmuutos
Kuukausittain
- Kaikki HYKS-tulosyksiköt:
12. Työpanos, HTV
HTV
- oma henkilöstö
- vuokratyövoima
Talousarvion mukainen
13. HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin
HTV:n hinta
henkilöstöryhmittäin
(hoitohenkilökunta, lääkärit,
erityistyöntekijät, muu
henkilökunta)
HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin
nousee vuoden 2014 toteumasta
korkeintaan 0,8 % (talousarviossa
huomioitu henkilöstökulujen
kustannustason nousu on 1,0 %)
Palvelujen saatavuus
Henkilöstö
Mittari(t)
Painehaavat hoitopäivää
kohden
Psykiatria: eristäminen ja
sitominen
Tavoitetaso
Tavoite vuonna 2015 on, että
kuolleisuus ei lisäännyt
(Vertailutaso: 3. vuosineljännes
2014: 0,85 %)
Seurantatiheys
- Kuukausittain (oma
henkilöstö)
- Neljännesvuosittain
(vuokratyövoima)
Kuukausittain
Seuranta- / raportointitaso
- Kaikki somaattiset HYKS-tulosyksiköt:
Kaatumiset hoitopäivää kohti
- Kaikki HYKS-tulosyksiköt
- Seuranta HYKS-tulosyksikkötasolla (vuosien
2015 ja 2014 tulosyksikkötason tiedon eivät ole
täysin vertailukelpoiset)
- Raportointi HYKS-sairaanhoitoaluetasolla
1
Yhteenveto: HYKS-tulosyksiköiden yhteiset strategiset avaintavoitteet tai päivittäistoiminnan tavoitteet
Strateginen painopiste tai
toiminnan osa-alue
Strateginen avaintavoite tai
päivittäistoiminnan tavoite
Henkilöstö
14. Työssäolo-% (=tehty vuosityöaika Tehty vuosityöaika
teoreettisesta säännöllisestä
teoreettisesta säännöllisestä
vuosityöajasta)
vuosityöajasta %
Vuoden 2013 toteuma:
+1%
Kuukausittain
15. a) Sitovat nettokulut
b) Toimintakulut
Sitovat nettokulut euroa
Toimintakulut euroa
Talousarvion mukainen
Talousarvion mukainen
Kuukausittain
Kuukausittain
16. Tilikauden tulos
Tilikauden tulos euroa
Talousarvion mukainen (vähintään)
Kuukausittain
Kilpailukyky: Tuottavuus
Talous
Kilpailukyky / PTH yhteistyö/
Asiakaslähtöisyys /
asiakaskokemus
Potilas-/asiakastyytyväisyys
Mittari(t)
- Somatiikka (ei ATeK); mittari
valmisteltava
- Somatiikka (ATeK); mittari
2 a. Toiminta on kustannustehokasta /
valmisteltava
17. Tuottavuustavoite
- Psykiatria; kustannukset /
hoidetut eri henkilöt (euroa /
hoidetut eri henkilöt)
4. Potilaat valitsevat HUS:n /
20. Kokonaistyytyväisyys / potilaat
suosittelevat HUS:a hoitopaikkana
Jatkuva
potilastyytyväisyyskysely;
HUS:n suositteleminen
hoitopaikkana
Tavoitetaso
1,45 %:n parannus vuodesta 2014
(HYKS-taso)
Tavoitetaso kullekin HYKStulosyksikölle erikseen määritelty
Seurantatiheys
Seuranta- / raportointitaso
- Seuranta HYKS-tulosyksikkötasolla (vuosien
2015 ja 2013 tulosyksikkötason tiedon eivät ole
täysin vertailukelpoiset)
- Raportointi HYKS-sairaanhoitoaluetasolla
- HYKS-tulosyksiköt (muut kuin alla olevat)
- Leikkausalit, teho- ja kivunhoidon sekä
sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikkö
- Kaikki HYKS-tulosyksiköt
Kuukausittain, kun mittarit ja - Kaikki HYKS-tulosyksiköt
raportit on määritetty
Deflatointikertoimena käytetään
peruspalveluiden hintaindeksiä
Kysymykseen: suosittelisin HUSia
hoitopaikaksi > 80 % vastaa kyllä
Kolmannesvuosittain
(jatkuvan kyselyn tulokset)
- Kaikki HYKS-tulosyksiköt
Osa HYKS-tulosyksiköistä on määritellyt oman toiminnan ohjausta ja johtamista varten esitettyjen näkökulmien alle omia lisätavoitteita ja mittareita
Vain HUS-/HYKS-tasolla seurattavat / raportoitavat tavoitteet, joihin HYKS-tulosyksiköt osallistuvat sovitusti:
Strateginen painopiste tai
toiminnan osa-alue
Strateginen avaintavoite tai
päivittäistoiminnan tavoite
Mittari(t)
Tavoitetaso
Kilpailukyky
2b. Tutkimus on kansainvälistä
huippuluokkaa
2b. Ulkopuolisen
tutkimusrahoituksen määrä
Lääketieteellisen tiedekunnan ja
HUSn ulkopuolisen kilpailutetun
Vuosi
tutkimusrahoituksen yhteinen määrä
kasvaa 5 % vuodessa.
3. Potilas oikeassa hoitopaikassa
oikean ajan
Sovitut palveluketjut kuvattu ja
niiden sujuvuudelle on
Kolme palveluketjua kuvataan ja
rakennettu toimivat
mitataan vuonna 2015
seurantamittarit
Sijoittuminen kolmen edullisimman
Jäsenkuntien terveydenhuollon sairaanhoitopiirin joukkoon
nettomenot/asukas
Kilpailukyky
PTH yhteistyö
Asiakaslähtöisyys /
asiakaskokemus
Opetus ja tutkimus
11. Terveydenhuollon ammattilaisten
koulutus vastaa palvelujärjestelmän
tarvetta
Toimivat rakenteet tarpeiden
arviointiin ja
resurssisuunnitteluun
HUS osallistuu rakenteiden
toimintaan suunnitellusti
Seurantatiheys
Vuositavoite, seuranta
kolmannesvuosittain
Seuranta- / raportointitaso
HUS-/ HYKS-tasolla
HUS-tasolla
Vuosi
Kolmasti vuodessa arviointi HUS-tasolla
2
HYKS-SAIRAANHOITOALUE
Liite 2
HYKS-sairaanhoitoalueen tuloyksiköiden käyttösuunnitelma 2015
tuloslaskelma
HYKS-sha
1 000 eur)
Jäsenkuntien maksuosuus
Muut palvelutuotot
Muut myyntitulot yhteensä
Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus
Muut toimintatuotot yhteensä
Toimintatuotot
TA 2015
1 168 914
167 730
68 514
20 457
48 056
1 405 157
Henkilöstökulut
Palveluiden ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut
Poistot
Tilikauden yli-/alijäämä
Sitovat nettokulut
653 819
409 157
212 744
633
114 525
1 390 877
14 280
0
1 168 914
Syöpä- Tukielin- ja TulehdusNaistenPään ja Sisätaudit Sydän- ja
LeikkausLasten ja Psykiatria Akuutti
VatsaSairaankeskus plastiikka- keskus
taudit ja
keuhkoja
kaulasalit, tehonuorten
keskus
hoitokeskus kuntoutus keskus synnytykset
ja kivunsairaudet
alueen
kirurgia
hoito
johto
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
2 260
142 766
133 719
60 624
152 787
36 376
114 560
90 856
96 454
120 007
46 830
171 675
0
190 459
43 434
4 024
33 993
22 565
38 164
29 144
4 312
11 431
43 406
20 890
47 606
4 871
2 836
6 925
4 171
2 795
11 914
5 598
4 420
7 381
4 022
6 700
4 324
7 395
30
1 308
2 648
1 464
505
3 333
1 799
1 416
1 694
1 120
1 486
1 334
2 319
29
1 528
4 277
2 707
2 290
8 581
3 799
3 004
5 687
2 902
5 214
2 990
5 076
1
195 556
193 125
141 914
97 412
187 266
80 138
148 124
102 550
111 908
170 113
72 044
226 677
4 901
81 741
44 097
49 230
0
12 586
187 654
3 624
4 278
-2 018
98 746
55 105
18 697
20
15 745
188 313
1 413
3 399
139 366
86 359
39 168
1 867
0
16 371
143 765
56
-1 908
135 627
36 589
52 658
5 511
0
3 980
98 737
471
-1 796
62 420
74 155
75 116
24 471
0
13 958
187 700
2 023
-2 457
155 244
29 030
29 179
20 047
0
5 575
83 830
1 712
-5 404
41 780
43 894
73 608
20 149
613
9 448
147 712
1 205
-792
115 352
50 530
33 355
6 925
0
8 691
99 501
493
2 555
88 301
25 980
47 439
31 450
0
6 417
111 286
1 480
-858
97 312
42 767
115 989
5 817
0
5 045
169 617
300
195
119 812
22 360
26 809
15 100
0
4 750
69 019
159
2 866
43 964
57 901
138 866
17 075
0
11 568
225 411
1 344
-78
171 753
3 766
642
102
0
391
4 901
0
0
0
Henkilöstölukumäärä ja -työvuodet
HYKS-sha
Henkilömäärä
Hoitohenkilökunta
Lääkärit
Muu henkilökunta
Erityistyöntekijät
YHTEENSÄ
Henkilötyövuodet
Hoitohenkilökunta
Lääkärit
Muu henkilökunta
Erityistyöntekijät
YHTEENSÄ
TA 2015
8 246
2 044
1 264
597
12 151
TA 2015
6 389
1 675
1 144
374
9 582
Pään ja
LeikkausLasten ja Psykiatria Akuutti
kaulasalit, tehonuorten
keskus
ja kivunsairaudet
hoito
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
1 051
1 341
1 124
459
862
264
266
214
42
326
72
172
202
67
197
3
189
214
11
58
1 390
1 968
1 754
579
1 443
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
803
998
887
377
646
241
221
158
47
229
61
149
172
56
171
1
113
147
10
38
1 106
1 482
1 364
490
1 085
NaistenSisätaudit Sydän- ja
taudit ja
keuhkoja
kuntoutus keskus synnytykset
KS 2015
KS 2015
390
559
113
120
80
61
55
6
638
746
KS 2015
KS 2015
295
468
88
106
81
63
41
1
506
638
Syöpäkeskus
Tukielin- ja Tulehdusplastiikka- keskus
kirurgia
Vatsakeskus
Sairaanhoitoalueen
johto
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
762
335
459
278
626
0
132
108
145
102
211
1
68
47
88
54
116
40
4
20
2
10
21
4
966
510
694
444
974
45
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
KS 2015
594
252
376
210
483
0
109
79
121
78
197
1
70
44
82
47
111
36
3
11
1
3
1
3
777
386
580
337
793
39