docliite 1: lastenklinikan jatkokäytön hankeselvitys
download 
Report Transcription
liite 1: lastenklinikan jatkokäytön hankeselvitys
Hallitus 9.11.2015, LIITE 1 LASTENKLINIKAN JATKOKÄYTÖN HANKESELVITYS 29.9.2015 Sisältö 1 JOHDANTO ....................................................................................................................... 5 2 HANKESELVITYKSEN PERUSTEET ................................................................................ 6 2.1 PERUSTELUT HANKKEELLE ..................................................................................... 6 2.2 SIIRTYVÄT TOIMINNOT ............................................................................................. 6 3 NYKYTILAN KUVAUS ........................................................................................................ 7 3.1 PLASTIIKKAKIRURGIA ............................................................................................... 7 3.2 RINTARAUHASKIRURGIA .........................................................................................10 3.3 SUU- JA LEUKASAIRAUDET .....................................................................................12 3.4 HUS-KUVANTAMINEN ...............................................................................................15 3.5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT ..................................................17 3.5.1 Lastenneurologia ..................................................................................................17 3.5.2 Lasten audiofoniatria ............................................................................................18 3.5.3 Lasten yleissairaalapsykiatria ...............................................................................19 3.5.4 Husuke ja lasten erikoishammashoito...................................................................19 3.5.5 Lasten erityistyöntekijät ........................................................................................21 3.5.6 HYKS Lasten ja nuorten tulosyksikön hallinto .......................................................22 3.5.7 Muu lasten yksiköiden toiminta .............................................................................22 4 RAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN KIRURGISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEET JA HUS -KUVANTAMINEN ..................................................................................................24 4.1 PLASTIIKKAKIRURGIA ..............................................................................................24 4.1.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen ..............................24 4.1.2 Tuottavuuden tavoitteet ........................................................................................24 4.1.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) plastiikka- ja rintarauhaskirurgia ..............25 4.2 RINTARAUHASKIRURGIA .........................................................................................25 4.2.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen ..............................25 4.2.2 Tuottavuuden tavoitteet ........................................................................................26 4.2.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) .................................................................26 4.3 SUU- JA LEUKASAIRAUDET .....................................................................................26 4.3.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen ..............................26 4.3.2 Tuottavuuden tavoitteet ........................................................................................26 4.3.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) .................................................................26 4.4 HUS-KUVANTAMINEN ...............................................................................................27 4.4.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen ..............................27 4.4.2 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) .................................................................28 5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT ........................................................29 1 5.1 Lasten päiväkeskus ....................................................................................................29 5.2 Lastenneurologia ........................................................................................................29 5.2.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen ..............................30 5.2.2 Tuottavuuden tavoitteet ........................................................................................30 5.2.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) .................................................................30 5.3 Lasten audiofoniatria...................................................................................................30 5.3.1 Kysynnän/potilasvolyymin muutokset ...................................................................30 5.3.2. Tuottavuuden tavoitteet .......................................................................................31 5.3.3. Synergiaedut .......................................................................................................31 5.4 Husuke ja lasten erikoishammashoito .........................................................................31 5.4.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutokset .................................................................31 5.4.2 Tuottavuuden tavoitteet ........................................................................................32 5.4.3 Synergiaedut ........................................................................................................32 6 TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT VAATIMUKSET TILOILLE................................................32 6.1 PLASTIIKKAKIRURGIA ..............................................................................................32 6.2 RINTARAUHASKIRURGIA .........................................................................................33 6.3 SUU- JA LEUKASAIRAUKSIEN KIRURGIA ...............................................................33 6.4 HUS-KUVANTAMINEN ...............................................................................................33 6.4.1 Kliininen fysiologia, KLF .......................................................................................33 6.5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT ..................................................34 6.5.1 Lastenneurologia ja audiofoniatria ........................................................................34 6.5.2 Lasten yleissairaalapsykiatria ...............................................................................34 6.5.3 Husuke ja lasten erikoishammashoito...................................................................34 6.5.4 Lasten erityistyöntekijät ........................................................................................35 6.5.5 HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön hallinto ....................................35 6.5.6 Muu lastenyksiköiden toiminta ..............................................................................35 7 TILATARVE JA TILOJEN SIJOITTUMINEN LKL RAKENNUKSEEN .................................36 7.1 Tilatarpeen laskennasta ..............................................................................................36 7.2 Tilatarve yksiköittäin....................................................................................................37 7.2.1 Vuodeosastot .......................................................................................................37 7.2.2 Leikkaus- ja anestesiatoiminta ..............................................................................37 7.2.3 Lastenklinikalle sijoittuva aikuispotilaiden poliklinikkatoiminta ...............................37 7.2.4 Lastenklinikalle sijoittuva Lastensairaalan toiminta ...............................................38 7.2.5 Lastenklinikalle sijoittuva HUS-Kuvantamisen toiminta .........................................38 7.2.6 Muut Lastenklinikalle sijoittuvat tukipalveluiden tilat ja rakennuksen yhteiset tilat .38 7.3 HANKEOHJELMA.......................................................................................................38 2 7.3.1 Tilatarpeen yhteenveto .........................................................................................38 7.3.2 Rakennushankkeet ...............................................................................................39 8 HANKKEIDEN AIKATAULUT JA KUSTANNUSARVIOT ...................................................41 9 KUSTANNUSVAIKUTUKSET ............................................................................................42 9.1 TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ........................................................42 9.2. PLASTIIKKAKIRURGIA: toimintakulujen ja –tuottojen muutos ...................................42 9.3 RINTARAUHASKIRURGIA: toimintakulujen ja -tuottojen muutos................................43 9.4 SUU- JA LEUKASAIRAUDET: toimintakulujen ja -tuottojen muutos............................43 9.5 HUS-KUVANTAMINEN: toimintakulujen ja -tuottojen muutos .....................................43 9.6 HUSUKE, LASTEN ERIKOISHAMMASHOITO: toimintakulujen ja -tuottojen muutos ..43 9.7 LASTENNEUROLOGIA JA MUUT LASTEN TOIMINNOT: toimintakulujen ja -tuottojen .........................................................................................................................................44 10 RISKIANALYYSI .............................................................................................................44 3 TIIVISTELMÄ Lastenklinikan kiinteistö on valmistunut 1940 – luvulla ja on suurelta osin peruskorjaamaton. Kiinteistössä tällä hetkellä sijaitsevat Lasten ja Nuorten toimialan yksiköt siirtyvät Uuteen Lastensairaalaan sen valmistuttua vuonna 2018. Rakennuksen tekniset toiminnat ja huono kunto eivät suurelta osin vastaa nykyaikaisen sairaalatoiminnan vaatimuksia ja rakennuksesta onkin siirretty merkittävän suuri osa toiminnoista väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi Meilahden alueen muihin sairaaloihin. Lastenklinikka sijaitsee keskeisellä paikalla Meilahden kampuksella, jonne keskitetään Hyksin kaikki vaativat, ympäri vuorokauden eri erikoisalojen päivystystä edellyttävät toiminnat. Rakennus on suojeltu, joten sen purkaminen ei tule kyseeseen. Tavoitteena on hyödyntää rakennusta HYKS:n ydintoimintoihin siten, että rakennukseen sijoitetaan siihen peruskorjauksen jälkeen hyvin sopivat, kampuksen kokonaisuutta täydentävät toiminnat. Tavoitteena on myös saada Lastenklinikan vuonna 2010 valmistunut uusi, seitsemän leikkaussalia sisältävä leikkausosasto HYKS:n operatiivisen toiminnan käyttöön mahdollisimman pian, ja siten vähentää potilaiden hoitoon kohdistuvien toimintakatkosten riskiä muiden sairaaloiden huonokuntoisten leikkaussaliosastojen teknisten ongelmien vuoksi. Lastenklinikan kiinteistön pohjoispäätyyn sijoitetaan jatkossa Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelman mukaisesti lastentautien toimintoja, mm. päiväkeskustoiminta. Kiinteistön eteläpäätyyn sijoittuu Traumakeskus-Syöpäkeskushankkeen hankeselvityksen mukaisesti osa Hyksin plastiikkakirurgian ja suu- ja leukasairauksien toiminnoista sekä Hyksin operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelman mukaisesti Hyksin rintarauhaskirurgia. Näiden lisäksi kiinteistöön sijoittuu kliinisen fysiologian palvelut sekä kuvantamisyksikkö. Rakennuksen tilat suunnitellaan geneerisiksi siten, että ne ovat monikäyttöisiä ja soveltuvat joustavasti eri toimintojen käyttöön. Kustannustehokkaiden lyhythoitoisten operatiivisten toimintojen prosessien edellyttämät tilat sijoittuvat rakennukseen. Tässä hankeselvityksessä esitetään peruskorjaus tehtäväksi neljässä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa (rakentaminen 2017–2018, 17 MEUR) peruskorjataan vuodeosastotilat (50 sairaansijaa) ja poliklinikkatilat operatiivisille toiminnoille, jotta rakennuksen nykyiset, uudisrakennuksessa sijaitsevat leikkaussalit saadaan käyttöön plastiikkakirurgialle ja toimenpidetilat ja hammashoitohuoneet suu- ja leukasairauksille. Tässä vaiheessa peruskorjataan tilat myös Kliiniselle fysiologialle, joka sijaitsee tällä hetkellä Traumakeskus-Syöpäkeskusrakennuksen alta purettavassa Meilahden sairaalan siivessä. Toisessa vaiheessa (rakentaminen 2018, 4.1 MEUR) rakennetaan 3 leikkaussalia nykyiselle teho-osastolle ja muita tarvittavia tiloja. Toinen vaihe voidaan käynnistää tilojen vapauduttua lasten toiminnoilta vuonna 2018 mahdollistaen rintarauhaskirurgian siirtymisen kiinteistöön. Kolmannessa vaiheessa (rakentaminen 2018–2020, 10 MEUR) peruskorjataan tilat plastiikkaja rintarauhaskirurgian vastaanottotoiminnoille, jotka sijoittuvat ensin muuton jälkeen lasten toimialalta vapautuviin, peruskorjaamattomiin rakennuksen osiin. Neljännessä vaiheessa (rakentaminen 2020-luvulla, n. 30 MEUR) peruskorjataan tilat lasten toiminnoille. Näiden kaikkien vaiheiden hankkeiden tarkempi sisältö ja yksityiskohtainen henkilöstösuunnitelma tarkentuu kunkin hankkeen hankesuunnitteluvaiheessa. 4 1 JOHDANTO Lastenklinikka on valmistunut vuonna 1946 ja rakennus toimii edelleen Hyksin lasten erikoissairaanhoidon sairaalana alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Lastenklinikalla hoidetaan tällä hetkellä kaikki HUS-alueen tehohoitoa ja vaativan erityistason lastenkirurgiaa vaativat lapsipotilaat. Lisäksi Lastenklinikalle on keskitetty vaativien ja harvinaisten lasten sairauksien hoito koko maasta. Keskitettyjä toimintoja ovat mm. lasten sydänleikkaukset ja elinsiirrot. Hyksin lasten erikoissairaanhoidon päivystykset on keskitetty Lastenklinikalle ja Jorvin sairaalaan. Lastenklinikan päivystys toimii rinnakkaispäivystyksenä, jossa perusterveydenhuollon päivystyspotilaista vastaa Helsingin kaupunki. Lastenklinikan päärakennus on 4-kerroksinen muodostuen B-kaaresta ja neljästä säteittäisestä siivestä (A-, C-, D- ja E-siipi), sekä kahdesta pienemmästä osasta kaaren jatkeena (osat F ja G). Vuonna 1986 valmistui siipien D ja E väliin uudisrakennus U ja samaan aikaan rakennettiin E-siipi uudestaan. Vuonna 2010 on valmistunut uudet tilat anestesia- ja leikkausosastolle, teho-osastolle sekä magneettikuvauslaitteelle rakennuksen A-, C- ja Dsiipien ensimmäisiin kerroksiin ja niiden väleihin rakennettuihin laajennusosiin. Lastenklinikka tulee vapautumaan muuhun käyttöön, kun Lastenklinikan ja Naistenklinikan väliin rakennetaan Uusi Lastensairaala, joka valmistuu vuoden 2017 lopulla. Toukokuussa 2014 on HUS:n hankejohtajan päätöksellä ( § 5, 7.5.2014) asetettu työryhmä, jonka tarkoituksena on laatia HYKS Lastenklinikan hankeselvitys. Tavoitteena on, että Lastenklinikan kiinteistöä päästään peruskorjaamaan mahdollisimman pian siten, että Uuden Lastensairaalan käyttöönoton jälkeen Lastenklinikan leikkaussalit saadaan Hyksin operatiivisten toimintojen käyttöön. Traumakeskus-Syöpäkeskus – hankkeen hankeselvityksen /11/2013) mukaisesti suunnitelmana on, että Töölön sairaalan toiminnoista suurin osa siirretään TraumaSyöpäkeskus uudisrakennukseen. Lastenklinikkaan sijoitetaan osa plastiikkakirurgian ja suuja leukasairauksien toiminnoista sekä Hyksin operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelman mukaisesti rintarauhaskirurgia. Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelman (4/2015) mukaisesti Lastenklinikalle siirtyy mm. Lastenlinnasta lasten päiväkeskustoiminnat. Töölön ja Lastenlinnan kiinteistöjen käytöstä luovutaan kokonaan ja ne myydään. Kliinisen fysiologian toiminnat sijaitsevat tällä hetkellä TraumakeskusSyöpäkeskusrakennuksen rakennuspaikalla sijaitsevassa ja jatkossa purettavassa Meilahden sairaalan rakennusosassa. Suurin osa Kliinisen fysiologian toiminnoista siirtyy väistövaiheiden jälkeen Lastenklinikalle. Lastenklinikan peruskorjauksesta on tehty toiminnallinen suunnitelma jo vuonna 1977 ja yleissuunnitelma 2004, joka on päivitetty vuonna 2009. Rakennus on monin paikoin erittäin huonokuntoinen ja osa nykyisistä lasten toiminnoista on sijoitettu väliaikaisiin väistötiloihin siihen asti, kun uusi Lastensairaala valmistuu. Lastenklinikan hankeselvityksessä täsmennetään edelleen Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelmassa ja Trauma-Syöpäkeskuksen hankeselvityksessä kuvattujen väestönkehityksen ja muiden ennustettavissa olevien muutostekijöiden vaikutusta toiminnan laajuuteen. Potilaslähtöisen, sujuvan ja kustannustehokkaan toiminnan mahdollistaminen muun muassa uusilla toimintaprosesseilla on yksi tärkeä tavoite hankeselvityksen laatimisessa 5 unohtamatta opetus- ja tutkimustoimintaa. Potilaiden palvelukokonaisuuksia selkeytetään hiomalla potilaan hoitopolkua. Vuoden 2015 aikana on valmistunut Jorvin sairaalan ja Naistenklinikan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelmat ja valmisteilla on Silmäkorvasairaalan vastaava suunnitelma syksyllä 2015. Tässä yhteydessä muodostuu tarkempi kuva toimintojen sijoittumisesta koko HYKS-alueelle ja Meilahden kampuksen muodostumisesta 2020–2030 –lukujen toimintoja varten. Edellä mainittujen selvitysten ja Lastenklinikan hankeselvitystyön avulla tarkentuu suunnitelmat Lastenklinikan kiinteistöön sijoitettavista toiminnoista. Uuden Lastensairaalan hankesuunnitelman (30.4.2015) mukaisesti sairaalan käyttöönottovaiheessa kaikki lasten toiminnat, mukaan lukien jatkossa Lastenklinikan peruskorjattaviin tiloihin suunniteltavat, pyritään sijoittamaan uuteen sairaalaan. Tässä raportissa esitetään em. toiminnoista lyhyt kuvaus, mutta ei vielä tilasuunnitelmia, koska Lastenklinikan peruskorjauksen viimeisen vaiheen sisältö tarkentuu erillisessä suunnitteluprojektissa vuosina 2018–2019. 2 HANKESELVITYKSEN PERUSTEET 2.1 PERUSTELUT HANKKEELLE Lastenklinikan kiinteistö on valmistunut 1940 – luvulla ja on suurelta osin peruskorjaamaton. Rakennuksen tekniset toiminnat ja huono kunto eivät suurelta osin vastaa nykyaikaisen sairaalatoiminnan vaatimuksia. Uusi Lastensairaala valmistuu suunnitelmien mukaan vuonna 2017, jolloin suurin osa nykyisen Lastenklinikan toiminnoista siirtyy sinne. Uuden Lastensairaalan valmistuttua, voidaan aloittaa peruskorjaus Lastenklinikan kiinteistössä. Lastenklinikka sijaitsee keskeisellä paikalla Meilahden kampuksella, jonne keskitetään kaikki vaativat, 24 h eri erikoisalojen päivystystä edellyttävät toiminnat. Rakennus on suojeltu, joten sen purkaminen ei tule kyseeseen. Tavoitteena on hyödyntää rakennusta Hyksin ydintoimintoihin siten, että rakennukseen sijoitetaan siihen peruskorjauksen jälkeen hyvin sopivat toiminnat. Tavoitteena on myös saada Lastenklinikan vuonna 2010 valmistunut uusi, seitsemän leikkaussalia sisältävä leikkausosasto Hyksin operatiivisen toiminnan käyttöön mahdollisimman pian, ja siten vähentää potilaiden hoitoon kohdistuvien toimintakatkosten riskiä muiden sairaaloiden huonokuntoisten leikkaussaliosastojen toimintakatkosten vuoksi. 2.2 SIIRTYVÄT TOIMINNOT Peruskorjattuun Lastenklinikan kiinteistöön siirretään sekä aikuisten plastiikkakirurgista toimintaa Töölön sairaalasta että lasten plastiikkakirurginen poliklinikkatoiminta ja Husuke poliklinikka. Plastiikkakirurgiaa siirretään myös Jorvin sairaalasta. Kirurgisesta sairaalasta siirtyy rintarauhaskirurginen toiminta ja Suu- ja leukasairauksien klinikan aikuisten kliininen hammashoito, aikuisten ja nuorten hampaiston oikomishoito ja dentoalveolaarinen kirurgia sekä lasten suu- ja leukakirurgiaa. Myöhemmin, viimeisen peruskorjausvaiheen jälkeen siirtyviä toimintoja ovat lasten yleissairaalapsykiatrian yksikkö, pääosa nykyisin Lastenlinnan sairaalassa olevista lastenneurologian toiminnoista ja Korvaklinikasta lasten audiofoniatrinen päiväkeskus. Lisäksi Lastenklinikkaan sijoitetaan jatkossakin HUS-Kuvantamisen toimintaa, Kliinisen fysiologian yksikkö, sairaalakoulu ja mm. lasten kotisairaanhoitoyksikkö sekä tiloja tulosyksikön hallinnolle, erityistyöntekijöille, opetukselle ja tutkimukselle. 6 3 NYKYTILAN KUVAUS 3.1 PLASTIIKKAKIRURGIA HYKS Plastiikkakirurgian klinikka toimii tällä hetkellä kahdessa kiinteistössä, Töölön sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Päivystysleikkauksia tehdään Töölön ortopedisessa leikkaussalissa, Meilahdessa ja Jorvissa. Plastiikkakirurgisia yksiköitä HUS-alueella on myös Hyvinkäällä, Lohjalla, Tammisaaressa ja Porvoossa. Potilaat ovat pääasiallisesti erilaisia syöpäpotilaita (ihosyövät, rintasyöpä, pehmytkudossarkoomat, pään ja kaulan alueen syövät), joita hoidetaan usein moniammatillisesti ja yhteistyössä eri erikoisalojen kanssa. Lisäksi hoidetaan erilaisia akuutteja traumapotilaita, pehmytkudosvammoja ja murtumien seurauksia, kroonisia haavoja, painehaavoja, leikkauskomplikaatioita ja erilaisia synnynnäisiä epämuodostumia. Transsukupuolisten sukuelinkirurgia on asetuksella keskitetty HUS:iin. Plastiikkakirurgian klinikkaan kuuluu myös palovammayksikkö ja huuli-suulakihalkiokeskus (Husuke). Vuodeosastot Töölön sairaalassa toimivat plastiikkakirurginen vuodeosasto 3 (vuonna 2014 vuodepaikkoja 32, 9 908 hoitopäivää, 1 949 hoidettua potilasta ja keskimääräinen hoitoaika 5,1 vrk), palovammaosasto (3 teho-, 3 osastopaikkaa) ja Husuke vuodeosasto (12 vuodepaikkaa). Husuke vuodeosaston paikkoja käytetään myös yleisplastiikkakirurgisille potilaille, vuonna 2014 oli 183 potilasta. Jorvissa plastiikkakirurgisia potilaita hoidetaan vuodeosastolla K3, jossa on 12 vuodepaikkaa. Infektiopotilaiden eristyshuoneiden vähäinen ja riittämätön määrä vaikeuttaa toimintaa. Eristyshuoneita on Töölössä 2 ja Jorvissa 5. Noin 20 % potilaista on HYKS tai ERVA -alueen ulkopuolelta ja tarvitsevat siksi yöpymispaikan jo leikkausta edeltäväksi yöksi. Tulevaisuudessa hyödynnetään potilashotellia näiden potilaiden osalta. Poliklinikat Plastiikkakirurgisen poliklinikan käynnit on esitetty eriteltyinä taulukossa 1. Vastaanotoista noin 60 % on lääkärin vastaanottokäyntejä. Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä Husuke tai palovammayksikön toimintaa. Husuke poliklinikkakäyntejä oli noin 7 100 vuonna 2014 ja näistä potilaista oli 20 % yli 16 v potilaita. Näin ollen noin 1 500 Husuke -vastaanottokäyntiä siirtyy jatkossa plastiikkakirurgisen yksikön aikuispuolelle. Lääkärivastaanottojen lisäksi haavapoliklinikalla on hoitajavastaanottoja. Näistä potilaista suuri osa on monisairaita tai alaraajahalvauspotilaita, joten heille tarvitaan eristystilaa ja nostoapuvälineitä. 7 Taulukko 1. Plastiikkakirurgisen yksikön suoritteet, Töölö ja Jorvi 2014 Plastiikkakirurgia 2014 Leikkaussalitunnit, virka-aika 9 846 • Töölö 7 057 • Jorvi 2 789 Hoitopäivät 14 863 • Töölö 9 763 • Jorvi 5 100 Avohoitokäynnit 21 784 • Töölö pkl 8 071 • jononpurkupkl 677 • mopopkl 1 232 • Jorvi pkl 3 577 • Jorvi preop.pkl 410 • Töölö, haavapkl 4 076 • Jorvi, haavapkl 1 329 • Töölö toimenpidepkl 1 475 • Jorvi toimenpidepkl 937 *luvut eivät sisällä palovammayksikön eivätkä Husuken lukuja Leikkaustoiminta Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 plastiikkakirurgian klinikassa leikattiin noin 4 000 potilasta. Virka-aikaisia leikkaussalitunteja oli 9 846, joista 2 789 tehtiin Jorvissa. Päivystysleikkauksia oli Töölössä noin 450 ja lisäksi plastiikkakonsultti suorittaa leikkauksia Meilahden ja Peijaksen sairaaloissa. Jorvin päivystysleikkaukset kirjautuvat osin muille erikoisaloille, mutta niitä on noin 300 vuodessa. Moniammatillisia rekonstruktioleikkauksia tehdään plastiikkakirurgin toimesta myös kaikissa muissa HUS kiinteistöissä, pääosin Kirurgisessa sairaalassa, noin 100 vuodessa. Yleisin leikkaus leikkaussaleissa on haavaleikkaus (n. 500/v.) ja toiseksi yleisin on ihosyöpä (n. 400/v.) Leikkaussaliajat vaihtelevat suuresti (45 min. – 16 tuntia). Päätoimenpiteitä on noin 300 ja eri toimenpideyhdistelmiä noin 600. Kahden tai kolmen leikkaustiimin vaativia rekonstruktioita on vuosittain noin 200. Töölön sairaalassa ei ole päiväkirurgisia tiloja, mutta arviolta noin 60 potilasta kuukaudessa leikataan <23 h potilaana, jolloin potilaat eivät tarvitse vuodeosastopaikkaa. Tehohoito Vuonna 2014 tehohoitoa tarvitsi 119 potilasta, joiden keskimääräinen hoitoaika oli 4.3 vrk eli noin 510 tehohoitovuorokautta vuodessa. Lisäksi MET ryhmä (medical emergency team, talon sisäinen ensihoitoryhmä) käy osastolla viikoittain. Henkilöstö Plastiikkakirurgian yksikön lääkärit työskentelevät sekä Töölön sairaalassa että Jorvin sairaalassa kiertäen eri toimipisteiden välillä. Töölön poliklinikan hoitohenkilökunta on yhteistä ortopedian ja neurokirurgian kanssa ja Jorvissa yhteistä kaikkien operatiivisen tulosyksikön erikoisalojen kanssa. Jorvin leikkaussalihenkilökunta on yhteistä ortopedian ja käsikirurgian kanssa. Henkilöstöjako näkyy taulukossa 2. Lääkäreiden vakansseista osa on osa-aikaisia. 8 Töölössä osastolla käy päivittäin sisätautilääkärikonsultti ja infektiolääkäri kiertää kahdesti viikossa. Fysioterapeutit kuntouttavat ja ohjaavat potilaita osastohoidon aikana. Kotiutuneet potilaat ohjataan fysioterapiaan avohoidon puolelle. Töölön sairaalassa kirurgian poliklinikalla hoitohenkilökunnasta laskennallisesti neljä hoitajaa toimii osana moduulityöskentelyä plastiikkakirurgian vastaanotolla. Taulukko 2. Plastiikkakirurgisen yksikön henkilöstö 2014 Vakanssi Määrä Plastiikkakirurgi (erikoislääkäri) 29* Hammaslääkäri 3,25 Puheterapeutti 2 Sosiaalityöntekijä 2 Toimintaterapeutti 2 Kliininen valokuvaaja 1 Osastonhoitaja 1 Apulaisosastonhoitaja 1 Sairaanhoitaja 17 Lähihoitaja 8 Osastonsihteeri 2 Jonohoitaja 2 Toimenpidehoitaja 1 Haavahoitaja 2 Transhoitaja 1 *vakansseja 24 Tukipalvelut Plastiikkakirurgian klinikka käyttää päivittäin HUSLAB:n laboratoriopalveluja ja HUS Kuvantamisen röntgenpalveluja ympärivuorokautisesti, lisäksi tarvitaan myös toimenpideradiologiaa koepalanottojen muodossa. Plastiikkakirurgia on suurin yksittäinen HUSLAB:n patologipalveluiden käyttäjä, leikkaussali käyttää jääleikepalveluja päivittäin. Opetus ja tutkimus Plastiikkakirurgian klinikassa toimii yksi professori, joka vastaa luento-opetuksesta. Plastiikkakirurgian klinikassa on 29 erikoislääkäriä, joista 11 dosenttia, mutta kaikki erikoislääkärit osallistuvat opetustoimintaan, pitämällä ryhmäopetuksia, mentoropetuksia ja ompeluharjoituksia. Plastiikkakirurgialla on paljon sekä kotimaista että kansainvälistä opetustoimintaa. Klinikka on mukana yhteiseurooppalaisessa mikrokirurgian sekä rintasyöpäkirurgian Master ohjelmassa, joiden vuoksi klinikassa järjestetään useita kansainvälisiä kursseja vuosittain, ja myös demonstraatioleikkauksia. Videoyhteys leikkaussalista luentosaliin on välttämätön. Nykyään Lastenklinikan leikkausalista on yhteys Sulamaa –saliin, joka sijaitsee leikkausosaston alapuolella 0-kerroksessa. 9 3.2 RINTARAUHASKIRURGIA Rintarauhaskirurgia toimi aikaisemmin Naistenklinikan tiloissa, mutta toiminta siirrettiin väistötiloihin Kirurgiseen sairaalaan Naistenklinikan lisärakennuksen rakentamisen ajaksi. Operatiivisen toiminnan kokonaissuunnitelmaan liittyy naistentautien toimintojen keskittäminen Naistenklinikan tiloihin ja rintarauhaskirurgian sijoittuminen jatkossa Lastenklinikan peruskorjattaviin tiloihin. HYKS:n rintarauhaskirurgian yksikkö on Pohjoismaiden suurin rintasyövän leikkaushoitoon erikoistunut yksikkö. Uusia rintasyöpätapauksia on HYKS -alueella yli 1 000 vuodessa. Lisäksi leikataan uusiutuneita rintasyöpiä. Yksikön toimintaan kuuluu myös rintasyövälle altistavien geenivirheiden kantajien hoito ja seuranta sekä hyvänlaatuisten rintarauhasen kasvaimien ja sairauksien hoito. Yksikkö vastaa rintasyövän leikkaushoidosta ja osin myös rintarauhasen muiden sairauksien hoidosta HYKS-alueella ja Lohjan sairaanhoitoalueella. Rintasyöpää leikataan HUS:ssa myös Hyvinkään sairaalassa (noin 120 uutta syöpää vuodessa), Porvoon sairaalassa (noin 80) ja Länsi-Uudenmaan sairaalassa (noin 30). Rinnan myöhäisrekonstruktiot ovat HYKS Plastiikkakirurgian klinikan toimintaa. Valtaosa sekä välittömistä eli syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävistä rintarekonstruktioista tehdään Plastiikkakirurgian yksikön toimipisteissä Töölön sairaalassa ja Jorvin sairaalassa. Potilaita tulee myös HYKS-alueen ulkopuolelta. Vuonna 2014 välittömiä rintarekonstruktioita tehtiin sekä Töölössä, Jorvissa että Kirurgisessa sairaalassa. Töölössä 49, Jorvissa 52 ja Kirurgisessa sairaalassa 16. Vuodeosastot Rintarauhaskirurgian vuodeosastotoiminta on nopeatempoista. Kirurgisessa sairaalassa sijaitsevalla osastolla 8 on 16 sairaansijaa ja 4 päiväkirurgista paikkaa. Potilaspaikat ovat pääosin muussa kuin perinteisessä sairaansijakäytössä. Hoitopäiviä oli 1 367 vuonna 2014 ja keskimääräinen hoitoaika on 1 vrk. Potilaat tulevat vuodeosastolle pääsääntöisesti leikkauspäivän aamuna. Potilas on joko päiväkirurginen tai yöpyy osastolla useimmiten vain 1-2 vrk. Osasto toimii viikko-osastona ja sulkeutuu lauantaina klo 14. Jos potilas ei ole kotiutumiskuntoinen lauantaina, hän siirtyy viikonlopuksi toiselle vuodeosastolle. Vuonna 2016 on tavoitteena aloittaa Leiko – toiminta eli potilaat tulevat kotoa leikkaussalin yhteydessä olevaan Leiko – yksikköön, eivät vuodeosaston kautta. Vuodeosaston yhteydessä on toiminut ns. osastopoliklinikka, jossa potilaat tapaavat sairaanhoitajan ja leikkaavan kirurgin leikkausta edeltävänä päivänä. Tältä osin prosessi muuttui toiminnan siirryttyä Kirurgiseen sairaalaan. Valtaosa sairaanhoitajan käynneistä on korvattu hoitopuheluilla. Potilas tapaa leikkaavan kirurgin useimmiten vasta leikkauspäivän aamuna. Osastopoliklinikalla käy päivän mittaan potilaita myös dreenien poistossa ja siteiden vaihdossa. 10 Poliklinikka Poliklinikalla toimii kolme lääkärin vastaanottoa ja maanantaisin toimenpidepoliklinikka. Potilaan lähetteen saapuessa poliklinikalle, tavoitteena on, että rintasyöpäpotilas pääsee vastaanotolle 1-2 viikon kuluessa. Ensikäynnillä potilas tapaa lääkärin, rintasyöpähoitajan, anestesiahoitajan ja mahdollisesti anestesialääkärin. Noin kahden viikon kuluttua leikkauksesta potilas tulee poliklinikalle jälkitarkastukseen. Poliklinikalla hoidetaan myös leikkauksen jälkeisiä haavaongelmia. Liitännäishoidot eli sädehoito ja solusalpaajahoidot annetaan Syöpätautien klinikalla. Myös syöpäseuranta tapahtuu pääosin Syöpätautien klinikalla. Leikkauksesta kotiutumisen jälkeen potilas voi tulla poliklinikalle ilman ajanvarausta mikäli epäilee, että leikkausalueelle on kertynyt nestettä tai että leikkaushaava ei muuten ole kunnossa. Leikkaustoiminta Rintarauhaskirurgian lähes kaikki leikkaukset tehdään yleisanestesiassa ja ne vaativat leikkaussalin. Kirurgisessa sairaalassa on rintarauhaskirurgialla käytettävissä 3 leikkaussalia. Vähentyneet tilaresurssit näkyvät virka-aikaisten leikkausten ja leikkaussalituntien vähentymisenä sekä tarpeena purkaa jonoja iltaisin, virka-ajan jälkeen. Kokonaissaliaika on lyhentynyt vuodesta 2011 vuositasolla yli 400 tunnilla, ollen 3 548 vuonna 2014. Leikkauksia tehtiin noin 1 700 vuonna 2014. Taulukko 3. Rintarauhaskirurgisen yksikön suoritteet 2014 Rintarauhaskirurgia 2014 Leikkaussalitunnit, virka-aika - joista jononpurkua Hoitopäivät 3 548 296 1 367 Päiväkirurgia, käynnit 596 Osastopkl/käynnit Avohoito/pkl/käynnit 64 13 978 joista • lääk.vast.ottoja 6 230 • sair.hoit.vast.ottoja 3 110 • punktioita 2 842 • toimenpiteitä 254 • hoitokirjeet, hoitopuhelut, soitot* 1 542 Fysioterapiakäynnit ▪ pkl 4 762 ▪ osasto + päiki 1 328 * suurin osa hoitokirjeistä, hoitopuheluista ja soitoista liittyy lääkärin vastaanottoihin Henkilöstö Rintarauhaskirurgisen yksikön henkilökunta, paitsi jonohoitaja ja rintasyöpähoitajat, kiertävät poliklinikan ja osaston välillä. Lääkäreiden ja hoitohenkilöstön lisäksi rintarauhaskirurgian potilaita hoitaa ja ohjaa kolme fysioterapeuttia. 11 Taulukko 4. Rintarauhaskirurgisen yksikön henkilöstö 2014 Vakanssi Määrä Lääkäri 10* Osastonhoitaja 1 Apulaisosastonhoitaja 1 Sairaanhoitaja 17 Perushoitaja 2 Osastonsihteeri 3 *lääkäreitä 12, jaettu vakanssi + 1 sijainen Tukipalvelut Rintarauhaskirurgian yksikkö käyttää päivittäin HUSLAB:n laboratoriopalveluja, erityisesti patologian palveluja. Samoin tarvitaan HUS -Kuvantamisen röntgenpalveluja. Opetus ja tutkimus Rintarauhaskirurgialla tehdään runsaasti kliinistä rintasyöpätutkimusta sekä osallistutaan perustutkijoiden projekteihin tarjoamalla kudosnäytteitä sekä kliinistä näkökulmaa. Yksikkö on kansainvälisestikin tunnettu ja sekä kotimaisia että kansainvälisiä vieraita käy usein. Yksikkö myös järjestää kursseja ja osallistuu sekä lääketieteen että sairaanhoidon opiskelijoiden opetukseen. 3.3 SUU- JA LEUKASAIRAUDET Suu- ja leukasairauksien klinikalla Kirurgisessa sairaalassa on kolme toiminta - aluetta: 1) suuja leukakirurgia, 2) kliininen hammashoito, johon kuuluvat parodontologia (hampaiden kiinnityskudosten hoito), kariologia- ja endodontia (paikkaus- ja juurenhoito), protetiikka ja purennan kuntoutus sekä 3) ortodontia (hampaiston oikomishoito). Suu- ja leukakirurgian alalla hoidetaan suun ja kasvojen hyvän - ja pahanlaatuiset kasvaimet rekonstruktioineen, kasvovammat, leukojen alueen epämuodostumat (deformiteettikirurgia), leukanivelkirurgia, joka vaatii yksilöllisiä implanttiratkaisuja sekä yleisanestesiaa ja / tai sairaalaolosuhteita edellyttävä suu- ja leukasairauksien diagnostiikka ja hoito. Kliinisen hammashoidon alalla hoidetaan vaikeaan yleissairauteen tai syndroomaan liittyvät hampaiden kiinnityskudosten ja limakalvojen tulehdukselliset ja kehitykselliset muutokset, hampaiston infektiopesäkkeet esim. ennen syöpähoitojen aloittamista tai ennen elinsiirtoa tai sydänkirurgiaa, iho- ja autoimmuunitauteihin sekä reumasairauksiin liittyvät suun limakalvosairaudet sekä lasten tai nuoruudessa alkavat hampaiden kiinnityskudossairaudet. Protetiikan alalla hoidetaan vaikeita purentavirheitä, laajoja synnynnäisiä hammaspuutoksia sekä suusyöpäpotilaita. Vaativa implanttiprotetiikka hoidetaan yhteistyössä kirurgian ja muiden kliinisten erikoisalojen kanssa. Lisäksi yleisanestesiassa toteutetaan vaikeasti kehitysvammaisten, psyykkisesti sairaiden tai vaikeaa yleissairautta sairastavien potilaiden paikkaus- ja kiinnityskudosten hoito silloin kun se potilaan ko - operaation puutteen tai pelon vuoksi ei muutoin ole mahdollista hoitaa. Hampaiston oikomishoitoon kuuluu mm. vaikeiden purentavirheiden (ortognaattinen hoito, deformiteetit), ja laajojen synnynnäisten hammaspuutosten hoito, uniapneapotilaiden kojehoito sekä reumalasten purennan hoito. 12 Lastenklinikalle tulee siirtymään Suu- ja leukasairauksien klinikasta kliininen hammashoito sekä ortodontia. Vuodeosasto Suu- ja leukasairauksien vuodeosasto 2 Kirurgisessa sairaalassa toimii 24/7 osastona, koska valvontaa vaativien potilaiden siirto toiselle osastolle ei ole osoittautunut toiminnallisesti eikä taloudellisesti järkeväksi. Osastolla on 12 paikkaa: kuusi sairaansijaa ja kuusi päiväkirurgista paikkaa. Osastolla on vuonna 2014 ollut 1 435 käyntiä, 676 päiväkirurgisesti hoidettua potilasta ja hoitopäiviä 2 446. Pitkähoitoisten suusyöpäpotilaiden määrä on lisääntynyt. Vuodeosasto ja sen toiminta siirtyy kokonaisuudessaan tulevaan Trauma-syöpäkeskukseen. Poliklinikat Erikoishammashoidon ja Suu- ja leukakirurgian poliklinikka toimii nykyään Kirurgisessa sairaalassa samoissa tiloissa ja niillä on yhteinen henkilökunta. Tutkimus- ja hoitohuoneita on 16 sekä 2 polikliinistä toimenpidehuonetta, 1 seurantahuone ja 1 tekninen tila. Töölön sairaalan tapaturma-asemalla on Suu- ja leukakirurgian päivystys, jossa vuonna 2014 oli 2 095 käyntiä. Tämän lisäksi suu- ja leukakirurgian etupäivystäjää konsultoidaan tarvittaessa monivammapotilaan tutkimuksesta ja hoidosta. Vuoden 2015 alusta Töölön tapaturma-asemalla aloitettiin asetuksella määrätty ERVA -alueen Suun terveydenhuollon yöpäivystys klo 21.00 – 8.00 välisenä aikana Suu- ja leukakirurgian päivystyksen yhteydessä. Suu- ja leukasairauksien klinikassa oli vuonna 2014 yhteensä 24 888 poliklinikkakäyntiä. Lisäksi suu- ja leukakirurgiassa sekä parodontaalikirurgiassa tehdään vuodessa noin 1 500 päiväkirurgista toimenpidettä kahdessa omassa poliklinikan toimenpidehuoneessa, jolloin potilas kotiutetaan välittömästi toimenpiteen jälkeen. Yleisanestesiahammashoitoa (paikkaus, kiinnityskudostenhoito) tehdään vuosittain keskimäärin 220–240 potilaalle (kehitysvammaiset, pelko- ja yleissairaat potilaat). Lasten- ja nuorten sairaalassa toimii lasten hammashoidon erikoisala (pedodontia), jossa tapahtuu alle 18 vuotiaiden, vaikeasti yleissairaiden (esim. syöpälapset, elinsiirto) lasten ja nuorten suun ja hampaiston hoito (1 739 käyntiä vuonna 2014) sekä yleisanestesiassa tapahtuva hammashoito (noin 150–160 potilaalle yleisanestesiahoitoa / vuosi). Vastaanottotoiminta, mukaan lukien yleisanestesiahammashoito, tapahtuu kahdessa hoitohuoneessa. Lääkärivakanssit (2 kpl) ovat Suu- ja leukasairauksien klinikasta, hoitohenkilökunta Lasten ja nuorten sairauksien toimialalta. Kliinisen hammashoidon ja ortodontian polikliininen toiminta, noin 10 000 käyntiä vuonna 2014 (taulukko 5) tulee siirtymään peruskorjattuihin Lastenklinikan tiloihin. Leikkaustoiminta Kirurgisessa sairaalassa on tehty erilaisia toimenpiteitä yleisanestesiassa virka-aikana yhteensä 2 670 leikkaussalituntia vuonna 2014. Leukaluiden traumojen leikkaushoitoja on vuosittain 400; osa traumapotilasta siirretään Kirurgiseen sairaalaan leikattaviksi Töölön sairaalan rajallisen leikkaussaliajan johdosta. 13 Leikkaustoiminta tulee siirtymään lähes kokonaisuudessaan tulevaan Traumasyöpäkeskukseen. Yleisanestesiahammashoito sekä parodontaalikirurgia, noin 400 käyntiä vuosittain (taulukko 5) tulee siirtymään Lastenklinikan kiinteistöön. Taulukko 5. Suu- ja leukasairauksien yksikön suoritteet 2014 Kliin.hammasSuu- ja leukaOsasto 2 Vuosi 2014 hoito/pkl kir/pkl Päiki ja os.pkl Yht. Ensikäynnit 1 206 2 279 3 485 Uusintakäynnit 9 325 4 853 Osasto2, päikipotilaat Yht. • joista toimenpiteitä pkl 735 14 913 327 327 1062 18 725 10 531 7 132 382 (ya-hamm.hoito+ parodontaalikir. 1 097 1 479 2 679 3 769 6 448 Puhelut, hoitokirjeet Henkilöstö Erikoishammashoidon poliklinikalla on 2 apulaisylihammaslääkärin, 1 erikoishammaslääkärin ja 2 osastonhammaslääkärin vakanssia ja 11 erikoistuvan hammaslääkärin vakanssia. Suu- ja leukakirurgian poliklinikalla on 6 erikoislääkärin vakanssia, 1 erikoishammaslääkärin vakanssi (osastonhammaslääkäri) sekä 4 erikoistuvan lääkärin ja 4 erikoistuvan hammaslääkärin vakanssia. Taulukko 6. Suu- ja leukasairauksien yksikön lääkärit 2014 Kliininen Vakanssi Kirurgia hammashoito Ylilääkäri 1 Osastonylilääkäri 1 Ylihammaslääkäri 1 Apulaisylihammaslääkäri Erikoislääkäri 1 Ortodontia 1 2 Erikoishammaslääkäri 1 Osastonlääkäri 1 Osastonhammaslääkäri 1 Erikoistuva lääkäri 4 Erikoistuvahammaslääkäri 4 7 4 15 11 5 Yhteensä 2 Hoitohenkilökunta erikoishammashoidon ja suu- ja leukakirurgian poliklinikalla on yhteinen: 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 4 hammashoitajaa, 10 suuhygienistiä, 9 sairaanhoitajaa, 4 osastosihteeriä ja valokuvaaja. Vuodeosastolla 2 on 17 vakanssia: 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 12 sairaanhoitajaa, 2 perushoitajaa ja 1 osastosihteeri. Jos henkilöstömäärä pysyy ennallaan, tulee Lastenklinikalle siirtymään erikoishammashoidon poliklinikalta 2 apulaisylihammaslääkärin, 1 erikoishammaslääkärin ja 2 osastonhammaslääkärin vakanssia ja 11 erikoistuvan hammaslääkärin vakanssia. Lisäksi 14 hoitohenkilökunnasta erikoishammashoidon poliklinikalta 1 apulaisosastonhoitajan, 4 hammashoitajan, 10 suuhygienistin ja 2 osastonsihteerin vakanssia. Muu henkilökunta siirtyy Trauma-syöpäkeskukseen. Taulukko 7. Suu- ja leukasairauksien yksikön hoitohenkilöstö 2014 Vakanssi Poliklinikka Vuodeos. 2 Osastonhoitaja 1 1 Apulaisosastonhoitaja 1 1 Hammashoitaja 4 Suuhygienisti 10 Sairaanhoitaja 9 12 Perushoitaja 2 Osastonsihteeri 4 Valokuvaaja 1 Yhteensä 1 30 17 Tukipalvelut Kuvantamisen palvelut kuuluvat olennaisena osana suu- ja leukasairauksien toimintaan. Kuvantamismäärät on eriteltynä kohdassa 3.4. Opetus ja tutkimus Suu- ja leukasairauksien klinikka osallistuu hammaslääkäreiden ja lääkäreiden perus-, jatkoja täydennyskoulutukseen painopisteen ollessa kuitenkin erikoishammaslääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksessa. Klinikan tutkimustoiminta kohdistuu rekonstruktiiviseen kirurgiaan ja kudostutkimukseen mm. kantasoluja käyttämällä, suun ja hampaiden infektioiden ja tulehduksen tutkimiseen ja niiden merkitykselle potilaan yleisterveyden kannalta ja erityisesti suusyöpäpotilaille. Kallon kasvun ja kehityksen ja niiden häiriöiden tutkimisella on klinikassa myös vahva perinne ja jalansija. 3.4 HUS-KUVANTAMINEN Lastenklinikan röntgen tarjoaa kuvantamispalvelut Lastenklinikan, Lastenlinnan ja lastenpsykiatristen potilaiden lisäksi Helsingin perusterveydenhuollon alle 16-vuotiaille potilaille, Kätilöopiston ja Naistenklinikan vastasyntyneille sekä läpivalaisututkimusten osalta Jorvin, Peijaksen, Lohjan ja Porvoon lapsipotilaille. Lastenklinikan röntgenin tilat sijaitsevat rakennuksen 2. kerroksessa sekä kellarikerroksessa, yhteensä 823 hum². Tilat jakautuvat siten, että pääosa röntgenpalveluista ja toimistoista on sijoitettu 2. kerrokseen, yhteensä 503 hum². Magneettikuvausyksikkö tukitiloineen sijaitsee kellarikerroksessa, yhteensä 320 hum². 15 Taulukko 8. Lastenklinikan röntgen 2014 Modaliteetti Kuvaushuoneiden lukumäärä LKL:lla Natiivi Ultraääni huoneet (näiden lisäksi osastokuvauslaitteet) Magneetti Tietokonetomografia Läpivalaisu 2 2 1 1 1 Lastenklinikalle siirtyvän toiminnan kuvantamisen tutkimukset on kuvattu alla olevissa taulukoissa. Plastiikkakirurgian osalta ei erittelyä ole saatavilla. Taulukko 9. Suu- ja leukakirurgian kuvantamistutkimukset Kirurgisessa sairaalassa 2014 Erik.hammasTutkimus Leukakirurgia hoidon pkl Vuodeos. 2 Yht. Natiivirtg 1 891 1 993 536 4 420 0 0 1 1 Kartiokeilatutk. 441 158 18 617 TT-tutk. 296 51 102 449 UÄ-tutk. 95 5 25 125 Varjoainetutk. Taulukko 10. Kuvantamisyksikön tutkimukset Kirurgisessa sairaalassa (os.8 ja pkl) 2014 Tutkimus Määrä Rintarauhasten natiiviröntgen (mammografia) 1 093 Rintarauh. laaja natiiviröntgen (tomosynteesi) 40 Rintarauhasen suurennusröntgen 16 Rintarauh.prep. natiiviröntgen (mammaprep.rtg) 681 Rintarauhasten ultraääni 1 100 Muut radiologiset toimenpiteet 1 621 Yhteensä 4 551 Kliinisen fysiologian yksikkö toimii Meilahden sairaalassa ja siellä tehdään keuhkojen, sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa kuvaavia tutkimuksia, rasituskokeita ja pitkäaikaisrekisteröintejä. Potilasmäärät vaihtelevat päivittäin ollen 60 – 100 / päivä. Suurin osa potilaista on polikliinisiä. 16 Taulukko 11. KLF Meilahti suoritteet 2014 Suoritteet Määrä Hengitysfunktiotutkimukset 3 730 Konsultaatiot 981 Lepo EKG* 18 641 Muut tutkimukset (RR, verinäytteet jne) 1 705 EKG-rekisteröinti, pitkäaikainen 2 566 Spirometriat 8 333 Ultraäänitutkimukset 212 Rasituskokeet 1 273 Hematologiset tutkimukset 711 Näytteenotto (laktaattirasitukset) 190 Diffuusiokapasiteetti, tavallinen perusmittaus 2 852 Valtimoverinäytteen ottaminen 478 Virtaustilavuus-spirometria lausuttuna 1 210 Virtaustilavuus-spirometria ja bronkodilataatio lausuttuna 4 457 Virtaustilavuus-spirometria ilman lausuntoa 422 Virtaustilavuus-spirometria ja bronkodilataatio ilman lausuntoa 1 825 * vuoden 2015 aikana lähes kaikki tutkimukset siirtyneet digi-EKG yksikköön 3.5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT 3.5.1 Lastenneurologia HUS:ssa on lastenneurologista poliklinikkatoimintaa Lastenlinnassa sekä Jorvin, Peijaksen ja Hyvinkään sairaaloissa, ja ostettuina konsultaatioina Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaaloissa (loppuvuodesta 2015 omana toimintana Porvoossa ja Lohjalla). Erikoistuneempia, osin valtakunnallisia, velvoitteita hoitavat Lastenlinnassa sijaitsevat vastaanotot. Lapset, joiden tutkimus ei onnistu polikliinisesti, mutta eivät tarvitse osastohoitoa, tutkitaan päiväkeskuksissa, jonne lapset tulevat yhdessä vanhempiensa kanssa yksilöllisen pituisille hoitojaksoille. Kaikki lastenneurologian osastot ovat Lastenlinnassa, jonne on keskitetty valtakunnallisesti mm. lasten vaikean epilepsian hoitoa, sisältäen epilepsiakirurgian ja vaikean liikuntavamman hoitoa mm. kävelyanalyysin avulla. Lastenneurologian päivystyksellinen toiminta on keskitetty Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Konsultaatioiden avulla päivystystapauksia hoidetaan myös Jorvin sairaalassa. Lastenneurologian poliklinikoilla, päiväkeskuksissa ja osastoilla tutkitaan, hoidetaan ja kuntoutetaan lapsia, joilla on neurologinen sairaus tai vamma tai sellaisen epäily. Epilepsia ja muut kohtaukselliset tilat, liikuntavammat, kehityshäiriöt sekä perinnölliset neurologiset sairaudet muodostavat suurimmat yksittäiset sairausryhmät. Lasten neurologiselle toiminnalle on ominaista työskentely moniammatillisissa työryhmissä, joissa lääkärin ja hoitajan lisäksi on mukana yksilöllisen tarpeen mukaan fysio-, toiminta- ja puheterapeutti, neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä sekä erityisopettaja. Tiimitutkimukset tehdään 1-6 hoitopäivän tiiviinä jaksona. Tutkimukset käsittävät erilaisia arviointeja, 17 haastatteluja, etiologisia tutkimuksia ja konsultaatioita sekä moniammatillista diagnosointia, kuntoutussuunnittelua ja -ohjausta jne. Joustava tiimityö vähentää mm. kokousaikoja ja lyhentää hoitojaksoja. Autismi ja käyttäytymisneurologia -yksikköön Lastenlinnassa kuuluu kolme päiväkeskusta, joissa tutkitaan ja hoidetaan lasten kehityksellisiä häiriöitä silloin, kun lapsen haastavasta käyttäytymisestä johtuen ongelmat eivät ole selvitettävissä polikliinisesti. Kehityshäiriöpäiväkeskus tarjoaa palveluita selkeästi kehitysviiveisille lapsille, Autismipäiväkeskuksessa käy alle 16 -vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on autismin kirjon häiriö. Käyttäytymisneurologinen päiväkeskus on siirtynyt lastenpsykiatrian kanssa yhteiseen yksikköön Pasilaan eikä tule LKL:n kiinteistöön. Autismija käyttäytymisneurologia –yksiköstä Lastenklinikalle remontoitavaan päiväkeskukseen siirtyy vuoden 2014 suoritetilaston mukaan 6 747 hoitajan, lääkärin, psykologin, puhe- ja toimintaterapeutin käyntiä (luvussa ei ole mukana sosiaalityöntekijän, fysioterapeutin eikä opettajan suoritteet). Lastenlinnassa sijaitsee Suomen ainoa liikuntavammojen kuntoutushoitoon erikoistunut yksikkö. Toiminta suunnitellaan uudessa lastensairaalassa järjestettäväksi päiväkeskustoimintana siltä osin, kun se ei vaadi ympärivuorokautista sairaanhoitoa osastolla eikä ole toisaalta hoidettavissa poliklinikalla. Tällä hetkellä vaikeavammaiset ja moniongelmaiset liikuntavammaiset lapset (mm. CP, MMC =meningomyeloseele eli selkäydinkohju tai selkärankahalkio, selkäydinvammaiset, lihastaudit, aivotrauman jälkitilat) arvioidaan osastolla moniammatillisen tiimin toimesta. (Lihastautisten potilaiden yölliset hengitysfunktio-tutkimukset vaativat jatkossakin osastoa). Vuosittainen kuntoutusarvio vie tällä hetkellä keskimäärin 2.5 vrk:tta Päiväkeskukseen tulee siirtymään tästä toiminnasta noin 1 600 päiväkeskuspäivää vuosittain. Epilepsia- ja akuutin neurologian osastolla Lastenlinnassa (L11) on lapsilla ja nuorilla ollut noin 2 700 käyntiä moniammatillisen arvion vuoksi; näistä noin 80 % on ollut erityistyöntekijäkäyntejä, noin 15 % lääkärikäyntejä ja noin 5 % opettaja- / erikoissairaanhoitaja käyntejä. Hoitopäiviä päiväkeskuksessa tulee olemaan noin 700. Peruskorjattavaan Lastenklinikkaan siirtyvän lastenneurologian henkilöstön muodostavat noin 6 lääkäriä, 32 hoitajaa, 3,5 sihteeriä ja 23 erityistyöntekijää. Henkilöstöjakauma ja määrä eivät täysin vastaa nykytilannetta, koska toimintakonsepti muuttuu siirtymävaiheessa. 3.5.2 Lasten audiofoniatria Tällä hetkellä lasten audiofoniatria toimii Korvaklinikan rakennuksessa, mutta sen on tarkoitus jatkossa olla osa Lastenklinikan päiväkeskustoimintaa. Päiväkeskusarvioon lähetetään erityisesti alle kouluikäisiä lapsia kielellisen kehityksen vaikeuksien tai epäillyn erityisvaikeuden vuoksi, mutta myös kouluikäisiä lapsia vaikea-asteisten oppimisvaikeuksien vuoksi. Päiväkeskusjakson puitteissa tehtäviä tutkimuksia toivotaan, kun polikliiniset tutkimukset eivät ole onnistuneet tai ne arvioidaan eri syistä vaikeiksi toteuttaa ja/tai korvaavien ja tukevien kommunikaatiomenetelmien käytön tarpeen arvio ja käytön aloitus katsotaan erityisen tarpeellisiksi. Kasvava potilasryhmä on vieraskielisten (kotikieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame) perheiden lapset, joiden kehityshäiriöiden arvioinnissa on 18 menetelmien puutteiden vuoksi erityistä haastetta. Päiväkeskusjakson tavoitepituus on keskimäärin viisi päivää. Tällä hetkellä vanhemmat eivät yleensä ole mukana muuta kuin tulo- ja lähtöpäivinä ja päivittäisissä tuonti- ja hakutilanteissa. Jatkossa lisätään vanhempien läsnäoloa audiofoniatrisessa päiväkeskuksessa. Tutkimus- ja hoitojakson aikana on tavoitteena säilyttää kuntoutuksellinen näkökulma sekä jatkaa tutkimus- ja kehitystyötä kielellisen erityisvaikeuden diagnostiikassa, kuntoutuksessa ja hoidossa. 3.5.3 Lasten yleissairaalapsykiatria Lasten yleissairaalapsykiatria palvelee HYKS:ssa somaattisen sairauden vuoksi tutkimuksissa tai hoidossa olevia alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Työryhmä antaa lastenpsykiatrista kriisiapua, ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon ja antaa lyhytaikaista psykoterapeuttista hoitoa vaikeasti somaattisesti sairaille tai äkillisesti traumatisoituneille lapsille. Lasten yleissairaalapsykiatrian yksikön toimintaan sisältyy mm. vanhempien tuki lapsen vakavan sairauden tai vamman yhteydessä lapsen ja perheen kriisihoito lastenpsykiatrinen arviointi ja diagnostiikka sekä tarvittaessa jatkohoitoon ohjaaminen vaikeasta kroonisesta sairaudesta kärsivien lasten psykiatrinen hoito somaattisen sairauden hoidon tukeminen silloin kun hoitomotivaatiossa on ongelmia keskosen ja sairaan vastasyntyneen varhaisen vuorovaikutuksen arvio ja tukeminen pelokkaasti hoitoon, tutkimuksiin ja toimenpiteisiin suhtautuvan lapsen auttaminen sairaalakokemusten jälkityöskentely Henkilökuntarakenne: 3 erikoislääkäriä ja 1 erikoistuva lääkäri, 3 psykologia, 6 sairaanhoitajaa, 1 osastonsihteeri, osastonhoitajan työhuone on muualla. 3.5.4 Husuke ja lasten erikoishammashoito Huuli-suulakihalkiokeskus (Husuke) toimii Töölön sairaalassa, lasten erikoishammashoito Lastenklinikalla ja lisäksi erikoissairaanhoitotasoista hammashoitoa tehdään Suu- ja leukasairauksien poliklinikalla Kirurgisessa sairaalassa. Hammashoitohuoneita on yhteensä viisi. Taulukko 12. Lasten suu- ja leukasairauksien poliklinikkakäynnit 2014. Husuke Lasten Yht. erik.hammashoito Käynnit 2014 7 093 1 739 8 832 Husuke Husuken toiminta perustuu eri erikoissalojen yhteistyöhön. Tiimiin kuuluvat plastiikkakirurgit, leukakirurgi, korvalääkäri, oikomishoidon ja protetiikan erikoishammaslääkärit, puheterapeutit sekä hoitohenkilökunta. Husukeen kuuluu poliklinikka sekä leikkaus- ja vuodeosasto. 19 Asetuksella määritetyn halkiohoidon organisaatiossa Husukessa hoidetaan noin 90 % Suomen halkiopotilaista. Husukeen on keskitetty myös kraniosynostoosien ja niihin liittyvien oireyhtymien hoito. Lisäksi Husukessa hoidetaan muita lasten plastiikkakirurgiaa vaativia epämuodostumia sekä vaativia kasvaimia ja vammoja (harvinaiset pään ja kaulan malformaatiot, vaskulaarianomaliat, synnynnäiset ihon (jätti)luomet, arvet ja vammat sekä lasten palovammat). Lokakuun alusta v. 2015 alkaen alle 3-vuotiaiden Husuke-lasten leikkausja vuodeosastohoito siirtyy Töölön sairaalasta Lasten ja nuorten sairaalaan. Uuden lastensairaalan valmistuttua Husuken poliklinikan kautta tulee lapsipotilaita (alle 16v) uuteen sairaalaan leikkauksiin. Yli 16 v. potilaat siirtyvät aikuisten puolelle plastiikkakirurgisiin leikkauksiin. Opetus, tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö ovat toiminnassa keskeisiä. Husuke on kansainvälisesti arvostettu halkiokeskus, joka täyttää ainoana Suomessa eurooppalaisen halkiojärjestön kriteerit. Husuken lasten poliklinikan tehokas ja joustava erityisalojen yhteistyö perustuu vastaanottohuoneiden vierekkäiseen sijaintiin ja yhteisvastaanottoihin. Vastaanottojen suunnittelussa potilas on keskeinen. Kaikki tarvittavat tutkimukset ja vastaanotot (kirurgi, korvalääkäri, erikoishammaslääkärit ja puheterapeutti) toteutetaan samalla käyntikerralla. Hoidosta vastaavat omalääkärit ja omahoitajat. Poliklinikan etuina on koordinoiva Husuken potilaskanslia ja valo- ja röntgenkuvauksen läheinen sijainti. Poliklinikka toimii myös hampaiston oikomishoidon ja proteettisen hoidon erikoistumiskoulutusta antavana yksikkönä. Vuonna 2014 hoitokäyntejä oli 7 093. Hoitokäynnin pituus vaihtelee 0.5-3 h välillä. Plastiikkakirurgia ja oikomishoito ovat keskeisimmät erikoisalat ja käyntejä on vuosittain erikoisaloittain noin 2 200-4 000, puheterapiakäyntejä noin 1 100, korvalääkärin käyntejä noin 900 ja protetiikka vastaanottoja noin 450. Valokuvaaja ottaa vuosittain noin 45 000 kuvaa Husuken potilaista. Oikojahammaslääkärit ottavat itse noin 5 000 hampaistovalokuvaa vuodessa. Potilaskäyntejä on vastaanotoilla 6-8 / päivä, mutta vaihtelu on suurta. Henkilöstö Husuken poliklinikan henkilöstö on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13. Husuke poliklinikan henkilöstö 2014 Vakanssi Määrä Lääkäri 6,7 Puheterapeutti 2 Osastonhoitaja 1 Sairaanhoitaja 2 Osastonsihteeri 2 Suuhygienisti Yhteensä 3 16,7 Lasten erikoishammashoito Lasten erikoishammashoidon potilasryhmistä esimerkkeinä voidaan mainita syöpäpotilaat, elinsiirtopotilaat (elinsiirtolasten valtakunnallinen hammashoidon keskus), kardiologiset potilaat, traumapotilaat ja psykiatriset potilaat. Hammashoito liittyy kiinteästi potilaiden perussairauden hoitoon ja sen käytännön suorittamisen kannalta vastaanoton toimiminen 20 samoissa tiloissa sairaalan muun toiminnan kanssa on tärkeätä. Vastaanotto toimii myös HUS:n lasten suu- ja leukasairauksien erikoishoitoa antavana yksikkönä. Tyypillisiä potilasryhmiä ovat hampaiden kehityshäiriöpotilaat, erilaiset syndroomapotilaat, vaikeiden hammastraumojen jatkohoito, vuotohäiriöpotilaat, harvinaisia luustosairauksia sairastavat lapset ja sosiaalipediatriset potilaat. Hammaslääkärin vastaanotolla on tarjolla myös lasten yleisanestesiahammashoitoa kaikille sairaanhoitopiirin alle 3-vuotiaille lapsille sekä kaikille vaikeita tai harvinaisia perussairauksia sairastaville lapsille. Potilaskäyntien määrä on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Vuonna 2014 potilaskäyntejä oli kahdessa vastaanottohuoneessa yhteensä 1 739. Keskimääräinen hoitokäynti oli 45 minuuttia (0.5-3 h). Potilaskäyntejä on poliklinikkavastaanotoilla noin 5-8 / päivä. Nykyiset tilat lastentautien poliklinikalla ovat kaksi rtg-kuvauslaitteistolla varustettua hammaslääkärin hoitohuonetta ja jaettu toimistotila lastenkirurgian päiväkirurgisen yksikön kanssa yhteensä noin 50 m2. Tilat ovat riittämättömät nykyiseen toimintaan. Vuonna 2014 vastaanotolla työskenteli 2.2 hammaslääkäriä, jotka ovat Suu- ja leukasairauksien klinikan vakansseja: 1 osastonhammaslääkäriseniori, 1 erikoistuva hammaslääkäri sekä Helsingin yliopiston sivuvirkainen erikoishammaslääkäri. Hoitohenkilökuntaan kuului kaksi suuhygienistiä. Vastaanoton käytettävissä on ollut myös osaaikainen osastonsihteeri. Vastaanoton toiminta on vahvasti verkostoitunut Lastenklinikan muuhun pediatriseen ja lastenkirurgiseen toimintaan ja on saanut tästä myös kansainvälistä kiitosta. Taulukko 14. Lasten suu- ja leukasairauksien poliklinikkakäynnit 2014 Vastaanotto 2014 Puheterapeutti 1 105 Plastiikka- ja leukakirurgi Ortodonttihammaslääkäri Proteetikkohammaslääkäri 2 377 2 155 427 Korvalääkäri 835 Vaskulaari-konsultaatiot 76 Suuhygienisti Lasten erikoishammashoito 114 1 739 Yhteensä 8 832 3.5.5 Lasten erityistyöntekijät Lastenklinikan ja Lastenlinnan erityistyöntekijät tukevat kukin omalla erikoisosaamisellaan sairaan lapsen perhettä ja sen toimintakykyä lapsen sairastamisen aikana. Prosessin alussa selvitetään perheen yksilöllistä tilannetta, voimavaroja ja tuen tarvetta yhteistyössä perheen kanssa. Perhettä autetaan psykososiaalisen asiakastyön keinoin keskustelun, neuvonnan ja ohjauksen ja moniammatillisen yhteistyön kautta. Erityistyöntekijät kuuluvat olennaisena osana vaikeasti ja / tai kroonisesti sairaiden lasten hoitotiimiin. Erityistyöntekijät ovat kuntoutusvaiheessa. myös keskeisiä työryhmän 21 jäseniä diagnoosi, hoito- ja Erityistyöntekijät tapaavat potilaita Lastenklinikan rakennuksessa. sekä Uudessa Lastensairaalassa että vanhan 3.5.6 HYKS Lasten ja nuorten tulosyksikön hallinto Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön hallinto työskentelee tällä hetkellä Lastenlinnassa. Hallintoon kuuluu toimialajohtaja, hallinnollinen ylilääkäri, talouspäällikkö, tiedottaja, johtava ylihoitaja, kolme sihteeriä sekä taloussuunnittelija, suunnittelija ja kaksi talouspuolen toimistosihteeriä. Lisäksi Lastenlinnassa työskentelee Harvinaissairauksien yksikön osastonylilääkäri ja sairaanhoitaja. 3.5.7 Muu lasten yksiköiden toiminta Lasten kotisairaanhoito Kesällä 2012 aloitti toimintansa pitkäaikaissairaiden lasten kotisairaanhoito. Toiminta on mitoitettu 6-10 lapsipotilaan hoitoringille. Lasten kotisairaalaan eli kotona tapahtuvaan hoitoon katsotaan sopiviksi sellaiset lapset, joiden sairaus on tarkasti diagnosoitu ja taudinkulku on kohtuullisen todennäköisesti ennustettavissa. Kotisairaalan kautta hoidetaan trakeostoomapotilaita, hengityshalvaus- tai muuta kroonista sairautta sairastavia sekä akuuttipotilaita. Yksikön toiminta pitää sisällään kaksi eri moduulia. Pitkäaikaissairaiden lasten kotihoitotiimit Tammikuussa 2015 toimivia tiimejä oli kolmetoista HUS-alueella. Suurin potilasryhmä on trakeostoomapotilaat. Lisäksi hengityshalvauspotilaat, neurologiset potilaat sekä muut lääkinnällistä laitetta tai muuta tukea tarvitsevat potilaat. Akuutti kotisairaanhoito Akuutti kotisairaanhoito tukee Jorvin sairaalan sekä Lastenklinikan päivystyksen tavoitetta saada potilas jatkohoitoon kotiin osastohoidon sijaan. Kotisairaalassa hoidetaan myös lasten veri- ja syöpätautien yksikön kotisairaalan potilaat sekä lyhytsuolisyndroomapotilaiden hoito ensimmäisten elinvuosien aikana. Syöpää sairastavien lasten osalta kotisairaalatoiminnan tarve on selvästi suurempi kuin mihin tällä hetkellä pystytään vastaamaan. Taulukko 15. Lasten kotisairaanhoito, henkilöstö 2014 Vakanssi 2014 Lastenlääkäri 1 Osastonhoitaja 1 Apulaisosaston hoitaja 1 Sihteeri Akuuttikotisairaanhoidon hoitaja 1 Sairaanhoitaja tiimeissä 2 Lähihoitaja tiimeissä 4 45 Henkilöstön määrä on kasvava kotisairaanhoidon laajentumiseen. liittyen 22 hoitotiimien lisääntymiseen sekä akuutti Taulukko 16. Lasten kotisairaanhoito, käynnit 2014 Yksikkö Pitkäaikaispotilaiden hoitotiimit 2014 5 104 Akuutti kotisairaanhoito Syöpäpotilaiden kotikäynnit 1700 730* *mukaan lukien 80 sytostaattipotilasta Sairaalakoulu Sophie Mannerheimin koulu on Helsingin opetustoimen esi-, perusopetusta antava sairaalaja erityiskoulu. Sairaalakoulu toimii syksyllä 2015 Lastenlinnassa ja Lastenklinikalla. Lastenlinnan tilasta luovutaan 2015 vuoden loppuun mennessä ja siellä työskentelevät kaksi opettajaa siirtyvät Lastenklinikan koulutiloihin. Ryhmissä opiskelevat oppilaat ovat "avooppilaita" eli he ovat avohoidossa ja tulevat kouluun kotoa. Oppilailla on hoitosuhde kesken tai he eivät ole jostain syystä voineet palata vielä omaan kouluun. Vuodeosastopotilaille opetus tapahtuu pääasiassa osastoilla, potilashuoneessa. Terveydentilan ja muiden olosuhteiden salliessa potilaat tulevat sairaalakoulun tiloihin opiskelemaan. Lastenklinikan yksikössä on käytössä kaksi luokkahuonetta, keittiö, varasto ja opettajien kanslia. Yksikössä työskentelee kuusi erityisopettajaa. Suuri osa opetuksesta tapahtuu osastoilla yksilöopetuksena. Pieni osa potilaista voi käydä luokkamuotoisessa opetuksessa. Oppilasmäärä lukuvuonna 2013–2014 oli 437 ja toteutuneiden koulupäivien määrä 2 570. Oppilaita oli keskimäärin 13,7 päivässä. Lastenlinnan neurologisten osastojen oppilaiden opetuksesta suuri osa tapahtuu osastoilla yksilöopetuksena. Luokkatiloissa tapahtuva opetus ja oppimisvalmiuksien arviointi on enimmäkseen yksilöopetusta. Opetus ja tutkimus Lastenklinikalle sijoittuvaan toimintaan liittyy lääkäreiden perusopetusta, erikoistumiskoulutusta ja erityispätevyyksiin liittyvää koulutusta. Lastenklinikan hammaslääkärin vastaanotto toimii lasten hammashoidon erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutuspaikkana. Tämä toiminta on Suu- ja leukasairauksien klinikan toimintaa. Kolmivuotisesta koulutuksesta erikoistuva hammaslääkäri toimii Lastenklinikalla 1,5 vuoden ajan. Vastaanotto toimii myös ammattikorkeakoulun suuhygienistikoulutuksen harjoittelupaikkana. Husuke osallistuu lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja jatkokoulutukseen. Helsingin, Turun, Kuopion ja Tampereen yliopiston oikomishoitoon erikoistuvat hammaslääkärit seuraavat poliklinikan toimintaa ja leikkauksia 1-4 viikon koulutusjakson ajan. Lisäksi järjestetään teoriakoulutusta. Koulutusta on myös suuhygienisti- ja sairaanhoitajaopiskelijoille. Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä työskentelee hoitotyön kliininen opettaja ja kliininen asiantuntija. 23 Tutkimus Lastentautien hoidon taso edellyttää jatkuvaa tieteellistä tutkimusta. Tutkijakoulussa on tällä hetkellä 40 väitöskirjantyöntekijää. Professoreita on 9. Myös Husukessa tutkimus on aktiivista, myös kansainvälisesti. Eurooppalaisen halkiokeskusten kansainvälisen tieteellisen satunnaistetun vertailun (Scandcleft randomized trial) mukaan HUS:ssa järjestettävä halkiohoito on erinomaista. Lastensairaalassa työskentelevän hoitotyön kliinisen asiantuntijan tehtäviin kuuluu kliininen toiminta, koulutus, konsultointi ja tutkimus. 4 RAKENNUKSEEN SIJOITETTAVAN KIRURGISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTARPEET JA HUS -KUVANTAMINEN 4.1 PLASTIIKKAKIRURGIA 4.1.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen Plastiikkakirurgian kasvuennuste kytkeytyy vahvasti syöpien ja osin haavojen kirurgisen hoidon määrän lisääntymiseen. Joidenkin syöpämuotojen ilmaantuvuudessa on viime vuosien ja vuosikymmenten aikana todettu merkittävää kasvua, jonka ennustetaan jatkuvan edelleen. Hoitomahdollisuudet plastiikkakirurgiassa ovat laajentuneet ja samalla syöpähoidot ovat lisääntyneet. Virka-aikaisen leikkaussalitoiminnan kasvun syöpäkirurgian osalta vuoteen 2020 arvioidaan olevan noin 30 %. Poliklinikkakäynneistä 1/3 syöpäpotilaiden käyntejä ja näinollen leikkausajasta noin 1/2 on syöpäleikkauksia. Muutoin kasvu on noin 13 %. Prosessin kehittämisen vaikutukseksi arvioidaan 10 %. Plastiikkakirurgian toiminnasta siirtyy suunnitelmien mukaan Lastenklinikalle kaikki se toiminta mikä nyt on Töölön sairaalassa ja lisäksi osa Jorvin sairaalan plastiikkakirurgisesta toiminnasta. Jorvin toiminnoista Lastenklinikalle siirtyy suunnitelmien mukaan kaikki rintasyöpäpotilaiden välittömät ja myöhäiskorjaukset, ihosyöpien leikkaushoito (ei pientoimenpiteet) sekä noin 30 % haavapotilaista (komplisoituja kielekerekonstruktioita). Palovammayksikkö tulee toimimaan Jorvin sairaalassa. Toimintalukuarviot vuodelle 2020 esitetään taulukossa 17. 4.1.2 Tuottavuuden tavoitteet Plastiikkakirurgian tuottavuutta pyritään kehittämään muuttamalla hoitoprosessia enemmän päiväkirurgian ja fast track –kirurgian (23h prosessi) suuntaan. Yksikössä hoidetaan valtakunnallisesti keskitettyjä potilasryhmiä ja tehokkuuden kannalta potilashotellin käytettävyys tulee olemaan tärkeää. Syövän ja tapaturmien rekonstruktiomahdollisuuksien kehittyessä odotettavissa on, että yksikössä hoidetaan enenevässä määrin suuria rekonstruktioita, jotka vaativat leikkauksen jälkeen tehovalvontaa. 24 4.1.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) plastiikka- ja rintarauhaskirurgia Plastiikkakirurgian, rintarauhaskirurgian ja leukakirurgian sijoittamisella samaan rakennukseen saavutetaan merkittäviä synergiaetuja, koska potilaiden hoidossa on usein mukana useamman erikoisalan asiantuntijat. Potilaita voidaan myös hoitaa hyvin samoilla osastoille. Husuke-poliklinikan toimintaa voidaan kehittää hyödyntämällä Uuden lastensairaalan ja Lastenklinikan tilojen läheisyyttä. Konsultaatiomahdollisuudet kasvavat ja yhteistyö uusien erikoisalojen kanssa laajenee ja helpottuu. Uusia erikoishammashoidon keskitettäviä lapsipotilasryhmiä ovat esimerkiksi reuma, harvinaiset syndroomat ja vaikeat yleissairaudet (esim. sydänsairaudet, elinsiirrot, vuotohäiriöt ja hampaiden vaikeat kehityshäiriöt). Erityislapset tarvitsevat korkeatasoista hammashoitoa yhdessä sairaalassa, lasten ja nuorten hammashoidon osaamiskeskuksessa, jossa usean alan eritysasiantuntijoita on joustavasti käytettävissä. Rintarauhaskirurgian ja plastiikkakirurgian sijoittaminen samaan rakennukseen tarjoaa selkeitä synergiaetuja. Välittömiin eli syöpäleikkauksen yhteydessä tehtäviin rintarekonstruktioihin osallistuu kirurgi tai kirurgeja molemmista yksiköistä. Lisäksi plastiikkakirurgit huolehtivat rintarauhaskirurgian yksikön päivystysajan ongelmista, sillä rintarauhaskirurgialla ei ole omaa päivystysrengasta. Myös rintarauhaskirurgialla potilaiden valokuvaus ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen on tärkeä osa laaduntarkkailua. Rintarauhaskirurgia voi hyödyntää helposti plastiikkakirurgian valokuvauspalveluja, kun yksiköt sijaitsevat samassa rakennuksessa. Rintarauhaskirurgia tarvitsee heräämötasoista valvontaa, mutta varsin harvoin. Siksi on järkevä sijoittaa toiminta samaan rakennukseen, jossa on muita vastaavaa resurssia vaativia toimintoja (kuten esimerkiksi plastiikkakirurgia). 4.2 RINTARAUHASKIRURGIA 4.2.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen Rintarauhaskirurgian toimintaprosessien sujuvoittamisella ja tilapäivitysten myötä voidaan Leiko –toimintana hoitaa jatkossa yli 95 % koko toiminnasta. Leikkauspotilaista voidaan noin 30 % hoitaa päiväkirurgisena ja noin 20 % potilaista voidaan kotiuttaa 23 h heräämön kautta, kun heräämötiloja muokataan siten, että 23 h heräämötoiminta mahdollistetaan. Leikkauspotilaista noin 50 % tarvitsee vuodeosastohoitoa. Syöpärekisterin mukaan rintasyöpäpotilaiden määrä nousee noin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Vuodeosastotoiminta on nopeatempoista. Suurin osa potilaista kotiutuu viimeistään leikkausta seuraavana päivänä. Päiväkirurgian osuus ei välttämättä merkittävästi lisäänny nykyisestä tulevaisuudessakaan, johtuen väestön ja siten myös rintasyöpäpotilaiden vanhenemisesta. Poliklinikkatoiminnan sekä fysioterapiatoiminnan arvioidaan lisääntyvän noin 12 % vuoteen 2020 mennessä. Osastopoliklinikkapotilaiden käynnit voidaan keskittää vuodeosastolta poliklinikalle. Fysioterapiaohjausta tarvitaan sekä ennen leikkausta että leikkauksen jälkeen. Rintasyöpähoitajien vastaanotolla käyvät kaikki syöpäpotilaat. Toimintalukuarviot vuodelle 2020 esitetään taulukossa 17. 25 4.2.2 Tuottavuuden tavoitteet Potilaiden kotiuttamista voidaan tehostaa leikkaustoimintaprosessin uudistamisella ja 23 h heräämötoiminnan käyttöönotolla. Osastopoliklinikkapotilaiden käynnit voidaan keskittää vuodeosastolta poliklinikalle. 4.2.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) Kts. kohta 4.1.3 4.3 SUU- JA LEUKASAIRAUDET 4.3.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen Yleisanestesiahammaspotilaiden, joista 80–90 % on kehitysvammaisia tai monisairaita potilaita ja joita ei voida nukuttaa perusterveydenhuollossa, hoitoa jatketaan HUS:n toimintana. Näille potilaille on varattava 23 h tai päiväkirurgisen osaston palveluja ja 2-3 sairaansijan optio plastiikkakirurgian osastolta. Toimenpidehuoneissa tullaan tekemään paikallispuudutuksessa tehtävää suukirurgiaa. Lisäksi toimenpidehuoneissa tehdään kaksi päivää parodontaalikirurgiaa ja kolme päivää yleisanestesiassa tapahtuvaa hammashoitoa. Toimintalukuarviot vuodelle 2020 esitetään taulukossa 17. 4.3.2 Tuottavuuden tavoitteet Erikoissairaanhoidon kustannuksia voidaan vähentää lisäämällä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Päiväkirurgista ja 23 h heräämötoimintaa voidaan tehostaa asianmukaisten tilojen myötä. Uusien tilojen myötä osa nykyisin leikkaussaleissa tehtävistä toiminnoista voidaan siirtää toimenpidehuoneisiin, joissa on mahdollisuus yleisanestesiaan. Päiväkirurgisten potilaiden osalta tavoitteena on järjestää mahdollisimman vähän seurantakäyntejä. Potilaan siirtymistä suoraan toimenpiteestä perusterveydenhuoltoon tehostetaan. 4.3.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) Tarvittavat sairaansijat voidaan sijoittaa plastiikkakirurgian kanssa samalle vuodeosastolle. Samoin 23 h heräämötiloja voidaan käyttää yhdessä muiden erikoisalojen kanssa. 26 Taulukko 17. Lastenklinikalle muuttava kirurginen toiminta 2020 Plastiikkakirurgia, rintarauhaskirurgia, suu- ja leukasairauksien kirurgia Plast.kirurgia RintarauhasSuu- ja (Töölö + 1/3 kirurgia leukasairaudet Jorvista) leikkaussalitunnit, virka-aika hoitopäivät vuodeosastolla lääkärin vastaanotot toimenpiteet tmphuoneessa haavapkl/punktiot hoitajavastaanotto suuhygienisti päiväkirurgia fysioterapia pkl osastopkl käynnit (kl.hammashoito + slk kir.pkl) 10 000 4 000 Traumakeskukseen 13 200 12 780 2 020 2 130 7 000 340 optio 2 ss 13 000 3 000 (v. 2014 tehdään leikkaussalissa) 5 500 3 090 3 480 800 600 5 500 1 000 Traumakeskukseen Suoriteluvut eivät sisällä hoitopuheluita, kirjeitä jne. 4.4 HUS-KUVANTAMINEN 4.4.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen Taulukko 18. Lastenklinikalla tehtävät kuvantamisen tutkimukset 2020 Tutkimus Panoraamalaitekuvaukset Intraoraalikuvaukset Kartiokeilatutkimukset Ultraääni, suun alue Määrä 5 000 700 2 000 200 Ultraääni, rintarauhas 1 000 Preparaattien kuvaus 1 000 Magneettikuvaus 1 700 Yht. 11 600 Rintarauhaskirurgian siirtyminen Lastenklinikan kiinteistöön lisää Lastenklinikalla tehtävien kuvantamistutkimuksien määrää. Naistenklinikalle valmistuvat uudet kuvantamisen tilat lisäsiiven rakennushankkeen yhteydessä. Naistenklinikalla tehdään tulevaisuudessa suurin osa rintojen kuvaamisesta, myös mammografiat ja ultraäänitutkimukset. Lastenklinikalle siirtyy vain yksi ultraäänilaite, preparaattikuvaus ja mahdollisesti tulevaisuudessa mammografia. 27 Taulukko 19. Kuvantamisen henkilöstö 2020 Vakanssi SuuRintarauhas- Magneettiradiologia radiologia kuvaus Erikoislääkäri 3 1 Erikoistuva lääkäri 2 0.5 Ap.osastonhoitaja 1 Röntgenhoitaja 2 Os.sihteerit 1 1.5 4 1 Lastenklinikalla tulee suunnitelmien mukaan toimimaan suurin osa Kliinisen fysiologian yksikön toiminnasta. Spirometriatutkimuksista suurin osa siirtyy Lastenklinikalle ja diffuusiokapasiteettimittauksista sekä valtimoverinäytteistä noin 50 % nykyisestä toiminnasta. Luuntiheysmittaus Syöpätautien klinikalta siirtyy Kliinisen fysiologian yksikön toiminnaksi Lastenklinikalle. Hoitohenkilöstöä tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän, koska toiminta jakautuu useampaan toimipisteeseen; Meilahden sairaala, Malmi, Lastenklinikka. Luuntiheysmittauksiin tarvitaan kaksi hoitajaa lisää. Lastenklinikalle siirtyy osastonhoitajan ja osastonsihteerin lisäksi 11 sairaanhoitajaa, joista kaksi on luuntiheysmittauksissa tarvittavia hoitajia. Taulukko 20. Lastenklinikalla tehtävät KLF tutkimukset 2020 Suoritteet Määrä Hengitysfunktiotutkimukset 4 990 Konsultaatiot 1 030 Lepo EKG 300 Muut tutkimukset (RR, verinäytteet jne.) 1 730 EKG-rekisteröinti, pitkäaikainen 2 730 Spirometriat 9 330 Ultraäänitutkimukset 410 Rasituskokeet 1 300 Hematologiset tutkimukset 800 Näytteenotto (laktoosirasitukset) 130 Diffuusiokapasiteetti, tavallinen perusmittaus 1 430 Valtimoverinäytteen ottaminen 190 Virtaustilavuus-spirometria lausuttuna 970 Virtaustilavuus-spirometria ja bronkodilataatio lausuttuna 4 000 Virtaustilavuus-spirometria ilman lausuntoa 100 Virtaustilavuus-spirometria ja bronkodilataatio ilman lausuntoa 100 4.4.2 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) Kuvantamisyksiköllä tulee olemaan Naistenklinikan kuvantamisyksikön kanssa paljon yhteistoimintaa. NKL:n uusia kuvantamisen tiloja ja laitteita voidaan hyödyntää jatkossa. 28 5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT Uuden Lastensairaalan suunnittelussa on huomioitu se, että Lastenlinnan kiinteistöstä luovutaan ja lastensairauksien toiminnot siirretään sieltä heti, kun uusi sairaalakiinteistö on käytettävissä. Lastenklinikan kiinteistön peruskorjattaviin tiloihin on suunniteltu siirrettäväksi sellaisia lasten toimintoja, jotka ovat kuitenkin olennainen osa lastensairaalan normaalia toimintaa. Lääkärit, erityistyöntekijät ja osittain myös muu henkilökunta tulee jatkossa työskentelemään molemmissa rakennuksissa saumattomasti. Joustavan toiminnan mahdollistamiseksi Lastenklinikan ja Uuden Lastensairaalan välille tarvitaan toimiva käytävätai tunneliyhteys. Toimintojen jakautuminen kahteen rakennukseen lisää jonkin verran tiettyjen tukipalveluiden ja muiden rakennuksen yhteisten tilojen määrää. Alustavasti Lastenklinikan peruskorjattavaan kiinteistöön on suunniteltu sijoitettavaksi yhteensä 4 850 hym2, joka jakautuu muun muassa päiväkeskuksen, erityistyöntekijöiden, opetuksen ja hallinnon, toimistotilojen, sairaalakoulun sekä kotisairaalan kesken. Lisäksi tiloihin suunnitellaan liikuntasali, terapiahuoneita, varastotiloja ja henkilökunnan pukutiloja. Tässä hankeselvitysraportissa esitetään alustava kuvaus lasten toiminnoista ja laajuudesta. 5.1 Lasten päiväkeskus Päiväkeskustoiminta käsittää neurologiset päiväkeskustoiminnot, johon liittyy audiofoniatrian päiväkeskus Korvaklinikalta. Lasten Husuken toiminta on suurelta osin päiväkeskustyyppistä, joten se sijoittuu myös tälle alueelle. Myös yleissairaalapsykiatrian tarvitsemat vastaanottotilat tulevat päiväkeskukseen. Suuri osa erityistyöntekijöistä sijoittuu päiväkeskukseen, jossa suurin osa heidän potilastyöstään tapahtuu. Husuken poliklinikka on monitoimivastaanotto, joka on suurelta osin päiväkeskustyyppistä, joten se sijoittuu myös tälle alueelle. Taulukko 21. Uuden lasten päiväkeskuksen käyntiluvut 2014 ja 2020 Vastaanotto Lastenneurologinen päiväkeskus 2014 ** 2020 14 100* Audiofoniatria 7 020* Yleissairaalapsykiatria 1 400* Husuke (lisäys 1 720) 7 093 8 800* Lasten erikoishammashoito*** 1 739 2 600* Yhteensä 30 960 *keskimäärin 3 vastaanottokäyntiä / potilas / päivä eri vastaanotoilla **osin osastotoimintaa, ei vertailukelpoista lukua ***Suu- ja leukasairauksien klinikan toimintaa 5.2 Lastenneurologia Lastenneurologian kannalta uudessa päiväkeskuksessa tulisi olla toimintaympäristö, jossa vastaanottohuoneet ryhmitellään soluiksi leikki- ja oleskelutilojen ympärille. Potilaat saapuvat päiväkeskukseen hoitopäivän ajaksi, ja heille voidaan aikatauluttaa päivän aikana useita vastaanottokäyntejä, joiden välillä he voivat oleskella ja ruokailla yksikön tiloissa. Kehityshäiriö- ja autismipäiväkeskuksessa on leikki- ja tehtävätiloja, joissa hoitaja voi arvioida lapsen toimintaa ja ohjata vanhempia toimimaan haastavissa tilanteissa. Monet epilepsiaa sairastavat lapset tarvitsevat päiväkeskuspalveluja, koska tiheään toistuvat kohtaukset vaikuttavat lapsen suoriutumiseen tutkimuksissa eikä polikliinisestä aikataulusta voi pitää 29 kiinni. Oleskelutilat mahdollistavat joustavan ja potilaan tarpeet huomioivan hoitoympäristön tilanteissa, joissa potilaan hoito vaatii useita peräkkäisiä vastaanottoja ja lyhyttä vastaanottokäyntiä sekä pidempiaikaista tarkkailua ja seurantaa. Erityistyöntekijät jalkautuvat osin poliklinikalle ja vuodeosastoille päiväkeskustoiminnan lisäksi. Erityistyön edellyttämät tilat sijoitetaan Lastenklinikalle, lukuun ottamatta vaativimpia liikuntatiloja ja poliklinikkatyöhön liittyviä erityistyöntekijöiden tiloja, joiden tilavaraus on otettu huomioon lasten uudisrakennuksen laajuudessa. 5.2.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutosennusteet ja kehittäminen Lastenneurologialla toimintojen muuttuessa osastotoiminnasta päiväkeskustoiminnaksi, päiväkeskuksen volyymi luonnollisesti kasvaa. Autismipäiväkeskuksen potilaat tulevat yhä useammin maahanmuuttajataustaisista perheistä (vuoden 2015 aikana heidän osuutensa on jo 45 %), ja todennäköisesti osuus tulee kasvamaan edelleen. Autismin esiintyvyys on nousussa ja maahanmuuttajaperheissä se on vielä selvästi keskimääräistä korkeampi. Samansuuntaista maahanmuuttajataustaisten lasten osuuden lisääntymistä on huomattu myös kehityshäiriöpäiväkeskuksen potilaissa. Väestölisäyksen aiheuttaman volyymikasvun lisäksi, liikeanalyysitoiminnan tullessa yhä keskeisemmäksi liikuntavammaisten hoidossa ja kuntoutuksessa, tapahtuu volyymikasvua 2020 –luvulle siirryttäessä, arviolta 15 %. Vaikean liikuntavamman ja spastisuuden analyysissä ja hoidossa HUS:n kuntoutusyksikössä on Suomen ainoa kliinisessä käytössä oleva liikeanalyysilaboratorio, joka tulee sijaitsemaan Uuden lastensairaalan puolella. Monitasokirurgiseen konsultaatioon tulevat lapset käyvät läpi kävelyanalyysin ja siihen liittyvät tutkimukset. Nämä ovat aikaa vieviä ja jakautuvat usein kahdelle osastopäivälle. Epilepsiakirurgian pre- ja postoperatiiviset arviot lisääntyvät ad. 120 päiväkeskuspäivää. 5.2.2 Tuottavuuden tavoitteet Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä käyttöön otettavan lean-toiminnan myötä koko volyymikasvu ei muuttune saman suuruiseksi tilatarpeeksi. 5.2.3 Synergiaedut (resurssien yhteiskäyttö) Lasten audiofoniatrisen päiväkeskuksen sijoittuessa omaksi moduulikseen kehityshäiriö- ja autismipäiväkeskustoiminnan välittömään läheisyyteen ja liikuntavammaisten sekä epilepsiaa sairastavien lasten kuntoutusarvioiden tullessa samaan yhteyteen voitaneen saavuttaa merkittävääkin resurssien yhteiskäyttöä. 5.3 Lasten audiofoniatria 5.3.1 Kysynnän/potilasvolyymin muutokset Vaikea-asteisimmat kielihäiriöiset lapset porrastuvat erikoissairaanhoitoon. HUS -piirissä tämän lapsiryhmän kannalta keskeisen tärkeät puheterapeuttiset kuntoutuspalvelut on pääasiassa kohtuullisen hyvin järjestetty perusterveydenhuollossa. Näitä palveluita täydentävät erikoissairaanhoidon kautta HUS:n ostopalvelusopimuksin toteutuvat tai Kelan kustantamat yksityispalvelut. 30 HUS -piirin erityispiirteenä on edelleen jatkuva väestönkasvu. Lisäksi tämän tulevaisuuden hahmotelman kannalta erityisen tärkeä on maahanmuuttotaustaisten vieraskielisten perheiden ja lapsipotilaiden osuuden nopea kasvu. Nykyisen audiofoniatrisen päiväkeskuksen potilaista noin 40 % kuuluu tähän ryhmään. Maahanmuuttajaväestön kasvu tulee lisäämään pitkälle erikoistuneiden, korkeaa ammattitaitoa edellyttävien audiofoniatristen palveluiden tarvetta. Keskeiset lasten audiofoniatrista toimintaa koskettavat yhteiskunnasta heijastuvat haasteet ovat syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja maahanmuuttajaperheiden kielihäiriöisten lasten asianmukainen tutkimus ja kuntoutus. Näissä yliopistosairaalan tulee kantaa oma vastuunsa. Yleisyytensä ja haittaavuutensa vuoksi lasten kehityksellisiä kielihäiriöitä voidaankin pitää merkittävänä kansanterveysongelmana. Tässä mielessä kehityksellistä kielihäiriötä voidaan pitää yliopistotasoisen tutkimuksen painopistealueena, johon viitataan HUS tutkimusstrategiassa ja vastaavassa asetuksessa (STM 718/2013). 5.3.2. Tuottavuuden tavoitteet Tavoitteena on pyrkiä lyhentämään päiväkeskushoitojaksojen pituutta. 5.3.3. Synergiaedut Suunnitelmissa on lasten audiofoniatrisen päiväkeskustoiminnan siirtäminen Lastenklinikan rakennukseen omaksi modulikseen muun päiväkeskustoiminnan yhteyteen. Tässä suunnittelun vaiheessa haetaan synergiaetuja erityisesti kehityshäiriö- ja autismimodulin kanssa tehtävästä yhteistyöstä. 5.4 Husuke ja lasten erikoishammashoito 5.4.1 Kysynnän / potilasvolyymin muutokset Husuke Husuken potilaskäynnit tulevat lisääntymään kasvavan väestön ja Husuken uusien potilasryhmien takia. Uusina potilasryhminä ovat mm. harvinaiset syndroomat ilman halkiota sekä lasten reumapotilaat ja lasten hammashoidon oireryhtymäpotilaat (käyvät sekä Husukessa että hammashoidon puolella), jotka aiemmin lähetettiin Kirurgiseen sairaalaan. Lisäksi synergiaetuna tulevat samoissa tiloissa toimivan lasten erikoishammashoidon hampaiston kehityshäiriöpotilaat, neurologiset erityispotilaat sekä vaikeat yleissairaudet. Toimintatapojen muutoksesta johtuen tulee uusi suuhygienistin vastaanotto. Lisäksi vapaa liikkuvuus ja ulkomaisten potilaiden lisäys vuosittain ja adoptioiden määrän kasvu ja lasten plastiikkakirurgian kasvava tarve vaikuttavat käyntimääriin. Esteettisten hoitovaatimusten lisääntyessä hammasprotetiikan tarve kasvaa. Potilaskäyntien lisäys Husuken vastaanotoilla on vuosittain, 7 % väestöennuste vuodelle 2020 huomioiden, yhteensä noin 1 700. Tämä lisää myös röntgenkuvauksen ja valokuvauksen tarvetta. Husuken ennustettava potilasvolyymi vuodelle 2020 on 8 800 potilaskäyntiä. Husuken uutena tukimuotona on lastenklinikan psykologin vastaanotto ensikäynnin sekä määrävuotiskäynnin yhteydessä potilaalle ja perheelle. 31 Lasten erikoishammashoito Potilaskäynnit tulevat lisääntymään Lastenklinikan erikoishammaslääkärillä Husukesta tulevista uusista potilasryhmistä sekä toimintatapojen muutoksesta johtuen. Arvio potilaskäynneistä vuonna 2020 olisi 2 600 potilasta (+väestöennuste). Uusia yhteistyömahdollisuuksia eri potilasryhmien suhteen: Huuli- ja suulakihalkiot, kraniosynostoosit ja niihin liittyvät oireyhtymät Harvinaiset pään ja kaulan malformaatiot, vaskulaarianomaliat, synnynnäiset ihon (jätti)luomet, arvet ja vammat sekä lasten palovammat Reuma, harvinaiset syndroomat, harvinaiset luustosairaudet ja vaikeat yleissairaudet (esim. sydänsairaudet, elinsiirrot, vuotohäiriöt) Hampaiden kehityshäiriöt, vaikeiden hammastraumojen jatkohoito Sosiaalipediatriset potilaat Uusia yhteistyötapoja: Yhteisvastaanotot ja kokonaishoitosuunnitelmat samalla käyntikerralla Yhteistyö anestesia- ja ilokaasuhammashoidossa, pyritään yhdistämään useita toimenpiteitä Uusia yhteistyömahdollisuuksia vuodeosastojen ja leikkaussalien kanssa Suuhygienistien käytön lisääminen Synergia muihin päiväkeskuksen toimintoihin 5.4.2 Tuottavuuden tavoitteet Uudessa lasten klinikassa Husuken poliklinikka ja Lastenklinikan lasten erikoihammaslääkärin vastaanotot tulevat toistensa läheisyyteen. Tämä luo uusia toimintamahdollisuuksia. Kun monen alan erityisasiantuntijat ovat joustavasti käytettävissä, konsultaatiot helpottuvat, käynnit tehostuvat ja perheiden odotusajat lyhenevät. 5.4.3 Synergiaedut Kaikki tarvittavat tutkimukset ja vastaanotot (kirurgi, korvalääkäri, erikoishammaslääkärit ja puheterapeutti, psykologi ja lasten erikoishammashoito) toteutetaan samalla käyntikerralla. Tämä järjestely palvelee erityisesti kansallisesti toteutetun halkiohoidon pitkämatkalaisia potilaita. Hoidosta vastaavat omalääkärit ja omahoitajat. 6 TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT VAATIMUKSET TILOILLE 6.1 PLASTIIKKAKIRURGIA Plastiikkakirurgialle suunnitellaan kaksi toimenpidehuonetta vaativammille toimenpiteille ja lisäksi yksi toimenpidehuone kevyemmille toimenpiteille (puudutus- ja sedaatiotoimenpiteet), joita ei kannata viedä leikkaussaleihin. Nämä huoneet sijoitetaan leikkaussalialueen läheisyyteen. Polikliinisia vastaanottohuoneita on suunniteltu plastiikkakirurgialle seitsemän, mutta nämä tulevat suunnitelmien mukaan eri kerrokseen kuin leikkausalialue. Lisäksi suunnitelmissa on haavapolikliinista toimintaa varten kolme vastaanottohuonetta. Vuodeosastotilaa suunnitellaan noin 10 600 hoitopäivälle. 32 Vuodeosastotarpeen minimoimiseksi tarvitaan Leiko –toimintaan ja preoperatiivisia käyntejä varten sopiva tila leikkaussalialueen läheltä ja lisäksi tarvitaan päikialue. 6.2 RINTARAUHASKIRURGIA Rintarauhaskirurgialle suunnitellaan neljä vastaanottohuonetta, yksi toimenpidehuone, kaksi huonetta punktioiden tekoa varten sekä hoitajavastaanottohuoneiksi kaksi. Nykyiset osastopolikliiniset toiminnot suunnitellaan jatkossa tehtäviksi poliklinikalla. Vuodeosastotilaa suunnitellaan noin 2 100 hoitopäivälle. Kuvantamispalvelujen läheisyys lisää toiminnan tehokkuutta ja joustavuutta. Patologisista näytteistä erityisesti jääleikevastausten nopea saaminen on välttämätöntä toiminnan kannalta. Tämä edellyttää putkipostilinjastoa laboratorion tiloihin. 6.3 SUU- JA LEUKASAIRAUKSIEN KIRURGIA Suu- ja leukasairauksien kirurgiselle toiminnalle suunnitellaan 14 vastaanottohuonetta. Laskelmissa on huomioitu suuhygienistien tarvitsemat työtilat. Vastaanottohuoneiden sijoittamisessa huomioidaan toiminnan vaatimien laitteiden paino ja määrä. Suunnittelussa tulee huomioida työskentelymahdollisuus sekä oikea- että vasenkätisesti. Toimenpidehuoneita suunnitellaan kaksi, joista ainakin toiseen tarvitaan yleisanestesiavalmiudet. Nykyisin toimenpidehuoneissa tehdään dentoalveolaarikirurgiaa ja parodontaalikirurgiaa. Toimenpidehuoneissa huomioidaan sänky- ja pyörätuolipotilaiden tilavaade. Kliinisiä valokuvia otetaan vuosittain noin 15 000. Kuvantamispalvelujen läheisyys lisää tehokkuutta ja joustavuutta. 6.4 HUS-KUVANTAMINEN Taulukko 22. Lastenklinikalle sijoitettavat laitteet ja niiden tilatarve Laite Tilatarve Panoraamakuvaus kuvaustila + 1 pukutila. Intraoraalikuvaus kuvaustila + 1 pukutila KartiokeilaTT kuvaustila + 1 pukutila Ultraääni Mammografia tilavarauksena 2 kuvaustilaa + 2 pukutilaa molempiin kuvaustila + pukutila Preparaattikuvaukset Faxitron + kuvalukija Magneettikuvaukset nykyiset MK – tilat Plastiikkakirurgian kuvantamistarpeet on huomioitu ultraäänitutkimustiloissa. Lisäksi tarvitaan odotustilat noin 50 potilaalle päivittäin, sanelutilat työasemiin 7 hengelle ja sosiaalitilat 17 hengelle. 6.4.1 Kliininen fysiologia, KLF HUS-Kuvantamisen Kliinisen fysiologian (KLF) yksikkö siirtyy tulevaisuudessa Lastenklinikan A-siiven ylimpään kerrokseen. Meilahden sairaalaan jää Kliinisen fysiologian toiminnoista spirometriatutkimuksia varten kaksi tutkimushuonetta, diffuusiokapasiteettitutkimuksia varten yksi tutkimushuone sekä tarvittavat aputilat. 33 Toimistotiloja tarvitaan henkilökunnalle ja työasemille yhteensä 13 kpl. Potilaille isompi odotustila WC-tiloineen, rasitushuoneita erilaisille tutkimuksille 3 kpl, joista spiroergometriahuone on tilavampi ja sinne sijoitetaan mm. juoksumatto, suihkullisia pukuhuoneita 4 kpl ja tavallisia pukuhuoneita 2 kpl, hoitajien kanslia/säätötila 1 kpl ja potilaille pienempi lähiodotushuone, johon mahtuu sänky sekä lepohuone. Tutkimushuoneita tarvitaan 10 kpl; sydämen ultraäänitutkimushuoneessa sängyn kääntämiselle tilatarve, histamiinialtistushuoneeseen erillisilmastointi ja kaikissa tutkimushuoneissa laitetilavaraukset. Lisäksi suunnitelmissa huomioidaan tarvittavat oheistilat ja henkilökunnan sosiaalitilat. 6.5 RAKENNUKSEEN TULEVAT LASTEN TOIMINNOT Lasten toimintojen sijoittuminen lähekkäin mahdollistaa sen, että jotkut tilat muun muassa osaryhmätiloista, haastatteluhuoneista, sosiaalitilat ja saniteettitilat sekä vanhempien tilat voivat olla yhteiset eri työryhmien kesken. Eri työryhmien erityistyöntekijöiden tutkimushuoneiden mahdollinen sijoittaminen lähekkäin helpottaa resurssien yhteiskäyttöä. 6.5.1 Lastenneurologia ja audiofoniatria Päiväkeskuksessa tärkeä osa arviointia tapahtuu vastuuhoitajan kanssa leikkitilassa tai tehtävähuoneissa osin yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhempien mukanaolo on huomioitava tilasuunnittelussa. Tiloissa ei voi olla ulkopuolisten liikkumista. Lisäksi tarvitaan huoneita perheiden haastattelua ja ohjausta varten. Autismi- ja kehityshäiriö- samoin kuin audiofoniatrisen päiväkeskuksen lapsilla on paljon autismikirjon häiriöön liittyviä erityistarpeita, jotka on välttämätöntä ottaa huomioon tiloja suunniteltaessa. Vaikeaa epilepsiaa sairastavat lapset tarvitsevat päiväkeskuksessa huoneen, jossa pitkittynyttä kohtausta voidaan hoitaa ja lapsi voi toipua ollessaan poissa toisten silmistä. Huoneeseen tarvitaan lääkevarasto (bukkaaliset, rektaaliset ja iv-lääkkeet), imu, happipiste, elvytyspakki. Liikuntavammaiset lapset liikkuessaan pyörätuolilla tai muun apuvälineen turvin, tarvitsevat riittävästi tilaa ja esteettömän kulun. Erilaiset liikkumisen tai siirtymisen apuvälineet, joita lapsi päivän aikana tarvitsee, ovat yleensä tilaa vieviä (esim. nosturi). 6.5.2 Lasten yleissairaalapsykiatria Suunnitelmissa on lisätä henkilökuntamäärää kahdella sairaanhoitajalla ja yhdellä lääkärillä. Tämä lisää vuosittaista potilaskäyntimäärää noin 4 400 käyntiin. Nykyään käyntimäärät ovat reilut 3 000 käyntiä. Tämä tulee huomioida vastaanottohuoneiden määrän suunnittelussa, samoin huoneiden riittävä äänieristävyys. 6.5.3 Husuke ja lasten erikoishammashoito Husuke ja lasten erikoishammashoito tulee jatkossa työskentelemään lähekkäin, mikä helpottaa toiminnan joustavuutta. Hammaslääkäreiden vastaanottohuoneissa tulee huomioida työskentelymahdollisuus oikea- tai vasenkätisesti. Toimenpidehuoneiden suunnittelussa huomioidaan sairaalakaasut ja valmius ilokaasusedaatioon ja laitemäärien vaatimat tilat. Puheterapeuttien huoneiden videointimahdollisuus edesauttaa potilaiden hoitoa. Kliiniselle valokuvaajalle studiotilat. 34 Lasten hammashoidon toiminnoista yleisanestesiassa tapahtuva hammashoito ja osastohoitoa vaativat suu- ja leukasairauksien lapsipotilaat hoidetaan jatkossa uudessa lastensairaalassa. 6.5.4 Lasten erityistyöntekijät Erityistyöntekijöille suunnitellaan tilat Lastenklinikan kiinteistöön. Lasten toimintoihin liittyy useampia erityistyöntekijäryhmiä kuten muun muassa sosiaalityöntekijöitä, fysioterapeutteja, kuntoutusohjaajia, neuropsykologeja, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja audiofoniatrian työntekijä sekä lastentarhanopettaja. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan yhteensä 93 henkilöä. Uudessa Lastensairaalassa on toimistotilarakenne linjattu monitilatoimistoiksi. Tähän olisi optimaalista pyrkiä myös vanhan Lastenklinikan rakennuksen lasten toimintojen päädyssä. Joka tapauksessa toimistotilojen on hyvä olla lähellä toisiaan. Erityistyöntekijät osallistuvat myös tiheästi yhteisten neuvotteluhuoneiden käyttöön. 6.5.5 HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön hallinto Vanhan Lastenklinikan rakennuksessa Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön hallinto tarvitsee toimialajohtajalle, hallinnolliselle ylilääkärille, talouspäällikölle, tiedottajalle, johtavalle ylihoitajalle, kolmelle sihteerille, kolmelle taloussuunnittelijalle ja yhdelle suunnittelijalle tilat, neuvotteluhuoneen sekä harvinaissairauksien yksikön osastonylilääkärille, sairaanhoitajalle ja osastonsihteerille tilat. Edellä mainitut sopivat ja täyttävät hyvin Lastenklinikan pääsisäänkäynnin läheisyydessä olevan Skidicumin erillisen pienrakennuksen. 6.5.6 Muu lastenyksiköiden toiminta Lasten kotisairaanhoito Lasten kotisairaalan toimitilojen toivotaan olevan mahdollisimman lähellä jotakin ulko-ovea, jotta lääkintälaitteiden sekä muiden tarvikkeiden kuljetus olisi mahdollisimman ergonomista työvuoron aikana (lääkintälaitteet painavia, hoitajat täyttävät hoitotarvikkeita autoihin). Lasten kotisairaalan tiloissa työskentelee lääkäri ja hoitohenkilökuntaa, yhteensä noin seitsemän henkilöä. Suojakaapillinen lääkehuone tarvitaan lääkkeiden säilyttämiseen ja valmistamiseen. Viikoittaisia neuvotteluja ja palavereja järjestetään vanhempien kanssa. Vanhemmille annetaan myös potilaiden kotihoito-opastusta esim. trakeostoma potilaat. Sairaalakoulu (Sophie Mannerheimin koulun Lastenklinikan osa) Toimipisteessä on 6-7 erityisopettajaa. Opettajat eivät ole nimettynä somatiikkaan tai neurolle eikä tietylle osastolle, vaan opetuksen järjestämisestä sovitaan tarpeen mukaan kunkin osaston kanssa. Kaikki oppilaat, jotka saavat ja kykenevät, voivat tulla ryhmäopetustilaan opiskelemaan. Näin saadaan opetusresurssi tehokkaaseen käyttöön ja oppilaille voidaan taata päivittäinen mahdollisuus opetukseen. 35 Tiloja suunniteltaessa tulee huomioida esteettömyys, jotta oppilaat voivat saapua osastoilta esim. pyörätuoleilla ja tippalaite mukana jne. Infektioriskin vähentämiseksi olisi hyvä, jos lähistöllä on uloskäynti, jotta kuljetettavat oppilaat pääsevät lyhintä reittiä koulutiloihin. Yhteisiä tiloja koululla voi olla sairaalan kirjastotoimen ja leikkitoiminnan kanssa, esim. askartelu- ja keittiötilaa. Yhteiskäyttöisiä tiloja muiden toimijoiden kanssa voi olla muun muassa perheiden tapaamistilat, ruokailutilat, varasto- ja sosiaaliset tilat. Tutkimus ja opetus Lääketieteellisen opetuksen rakenteen ja tuntimäärien suhteen ei ole odotettavissa oleellisia muutoksia tarkasteluajanjaksolla. Lääketieteen opiskelijoiden määrässä odotetaan 10–20 % nousua 2020 mennessä. Tämä on arvio yleisestä lääkärikoulutuksen lisäämistarpeesta sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Opetuksen ja tutkimuksen tilat suunnitellaan tiiviisti sairaalaan integroituviksi ja tästä syystä valtaosa niistä tulee sijoittumaan uuden Lastensairaalan uudisrakennukseen. Tutkimuksesta vastaavan ylilääkäriprofessorin ja kahdeksan muun professorin toimistot sijoittuvat vanhaan Lastenklinikkaan. Neljä kliinistä opettajaa sekä hoitotyön kliininen asiantuntija ja kliininen opettaja sijoittuvat vanhaan Lastenklinikan monitilatoimistoon. Muuta Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön linjajohtajille (5) ja ylihoitajille (5) sekä heidän sihteereillensä toimistotilat vanhaan Lastenklinikkaan. Toivomuksena olisi, että he olisivat keskenään lähekkäin. Henkilökunnan sosiaalitiloja riittävästi. Pukukaappitilat lasten toimintojen henkilökunnalle. 7 TILATARVE JA TILOJEN SIJOITTUMINEN LKL RAKENNUKSEEN 7.1 Tilatarpeen laskennasta Lastenklinikkaan sijoittuvan toiminnan tilatarve on laskettu tilaryhmäkohtaisen analyysin avulla. Esitetty tilatarve vastaa tässä hankeselvityksessä esitettyjen toiminnallisten ajatusten ja toimintaprosessien toteutumisen edellyttämien tilojen laajuutta. Tilatarve on laskettu kokemusperäisesti suhteuttaen tilatarve keskeisten toiminnallisten tilojen määrään. Osin tilatarvetta rajoittaa olemassa olevan rakennuksen asettamat raamit ja osin uudet tilat, joiden merkittävää muuttamista ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Tilatarpeen arvioinnissa on huomioitu sairaalan toimiminen yliopistollisena opetussairaalana. Kaikkien yksiköiden tilat suunnitellaan mitoitukseltaan sellaisiksi, että ne tukevat opetuksen, tutkimuksen sekä sairaalan henkilökunnan jatkuvan kouluttautumisen tarpeita. 36 7.2 Tilatarve yksiköittäin 7.2.1 Vuodeosastot Vuodeosastojen sairaansijamäärän mitoitus perustuu yksiköittäin laadittuun ennusteeseen vuodeosastohoitopäivien määrän kehityksestä vuonna 2020 Rintarauhaskirurgian hoitopäiväennuste on 2 130 hp /v. Plastiikkakirurgian LKL:lle sijoittuvan toiminnan hoitopäiväennusteeksi on laskettu 10 600 /v. Tämän lisäksi Suu- ja leukasairauksien potilaiden arvioidaan tarvitsevan käyttöönsä noin 2 ss LKL:lle sijoittuvista sairaansijoista. Viikko-osastotyyppisessä toiminnassa yhdellä rakennetulla sairaansijalla lasketaan tuotettavan keskimäärin 269 hp / v. Näin ollen LKL:lle peruskorjausvaiheessa 1 suunniteltavien vuodeosastojen yhteenlaskettu sairaansijamäärä on 50. Rakennukseen sijoitettavat vuodeosastosairaansijat jakautuvat kahteen vuodeosastokerrokseen, joissa kummassakin 25 – 26 ss. Valtaosa potilaista tulee sijoittumaan yhden hengen huoneisiin. Vuodeosastotoiminnan vaatima tilatarve on yhteensä noin 1 600 hym2 (hyötypinta-alaa m2). 7.2.2 Leikkaus- ja anestesiatoiminta Lastenklinikalle tulevan anestesiaja leikkaustoiminnan mitoitus leikkaussaliaikalaskelmaan ja sen perusteella laskettuun saliaikatarpeeseen. perustuu Rintarauhaskirurgian leikkaussaliajan arvioidaan vuonna 2020 olevan 4 000 h/v. Plastiikkakirurgiasta Lastenklinikalle siirtyvä leikkaussalituntimäärä tulee olemaan 10 000 h/v. Yhteenlaskettu leikkaussalimäärä on 10, kun yhdessä salissa lasketaan suoritettavan noin 1 400 salituntia vuodessa. Suu- ja leukasairauksien erikoishammashoidon anestesiatoimenpiteitä varten varustellaan lisäksi kaksi normaalia leikkaussalia kevyempää salia leikkausosastoalueelle. Leikkaus- ja anestesiatoiminta sijoitetaan Lastenklinikan olemassa olevalle leikkausosastolle sekä sen yhteydessä olevalle teho-osastolle. Nykyiset kuusi salia ja yksi induktiotila soveltuvat sellaisenaan tulevaan leikkaus- ja anestesiatoimintaan. Teho-osastolle rakennetaan mahdollisimman kevein muutoksin kolme uutta leikkaussalia. Lisäksi kaksi eristyshuonetta muutetaan Suu-ja leukasairauksien erikoishammashoidon toimenpidehuoneiksi. Leikkausosastoalueelle tullaan suunnittelemaan riittävät tilat päiki-, leiko- ja 23h-potilaiden hoitoa varten. Nykyisen leikkaus- ja teho-osastojen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 500 brm2. Alueelle tehdään muutoksia vain rajoitetulle alueelle. 7.2.3 Lastenklinikalle sijoittuva aikuispotilaiden poliklinikkatoiminta Lastenklinikalle sijoittuu Plastiikkakirurgian, Rintarauhaskirurgian sekä Suu- ja leukasairauksien poliklinikkatoimintaa. Ajanvarauspoliklinikkatoiminnan tilat tullaan ryhmittelemään useampaan eri kerrokseen. Tavoitteena on muodostaa erikoisaloittain toimivia kokonaisuuksia, tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus kuitenkin huomioiden. 37 Plastiikkakirurgian poliklinikkatoimintaan varataan 7 vastaanottohuoneen lisäksi yhteensä 5 huonetta polikliinisiä toimenpiteitä varten. Rintarauhaskirurgian erityyppisten vastaanottohuoneiden lukumäärä on yhteensä 9. Näiden lisäksi varataan tilat fysioterapialle. Suu- ja leukasairauksien kirurgian tarpeisiin varataan leikkauosastolla sijaitsevien polikliinisten leikkaussalien lisäksi 14 huonetta erikoishammashoidon tarpeisiin. Poliklinikoiden muut tilat, mukaan lukien toimistotyöhön varattavat tilat, toteutetaan joustavasti vastaanottotoiminnan yhteyteen. Näiden toimintojen yhteenlaskettu tilatarve on noin 1 900 hym2. 7.2.4 Lastenklinikalle sijoittuva Lastensairaalan toiminta Kuvattu Uuden lastensairaalan hankesuunnitelmassa 30.4.2015. Tilatarve raportin perusteella 5 000 hym2 / 10 000 brm2. 7.2.5 Lastenklinikalle sijoittuva HUS-Kuvantamisen toiminta HUS-Kuvantamisen toiminta Lastenklinikalla tulee olemaan sinne sijoittuvaa toimintaa palveleva kuvantaminen sekä olemassa olevan MRI-yksikön pyörittäminen. Lisäksi on selvitetty, että suurin osa Kliinisen fysiologian yksiköstä voidaan sijoittaa Lastenklinikan vastaanottotoiminnan yhteyteen. Rintarauhaskirurgiaa palvelemaan Lastenklinikalle varustellaan mammografiatutkimusten tilat. Suu- ja hammasradiologiaa varten tutkimushuonetta ja toiminnan vaatimat muut tilat. ultraäänija varataan kolme 7.2.6 Muut Lastenklinikalle sijoittuvat tukipalveluiden tilat ja rakennuksen yhteiset tilat Ydintoiminnan lisäksi Lastenklinikalle sijoittuvat toimintojen välittömästi edellyttävät tukipalvelujen tilat. Yhteisinä tiloina rakennuksessa tulee olemaan lähinnä aulat ja niihin liittyvien palvelujen tilat. 7.3 HANKEOHJELMA 7.3.1 Tilatarpeen yhteenveto Plastiikkakirurgian, Rintarauhaskirurgian ja Suu- ja leukasairauksien yhteenlaskettu tilatarve kerrosaloina laskettuna Lastenklinikan rakennuksissa on: Leikkaus- ja anestesiaosasto: noin 3 500 brm2 Vastaanottotoiminta: noin 3 300 brm2 Vuodeosastot: noin 2 600 brm2 Kuvantaminen: noin 600 brm2 Näiden lisäksi rakennukseen voidaan sijoittaa poliklinikka- tai tutkimustilaa noin 1 400 brm2. Lastensairaalan tarpeisiin varataan noin 10 000 brm2. 38 Lastenklinikan koko rakennuksen bruttoala on noin 27 700 brm2 ja huoneala noin 23 000 hum2. 7.3.2 Rakennushankkeet Lastensairaalatoiminnat väistyvät Lastenklinikan rakennuksesta Uuden lastensairaalan valmistuttua vuoden 2018 aikana. Rakennus esitetään peruskorjattavaksi vaiheittain viimeksi valmistuneita leikkaus- ja teho-osastoja lukuun ottamatta. Leikkausosaston uudehkot ja hyvin toimivat tilat pyritään saamaan lastentoimintojen väistyttyä mahdollisimman nopeasti uuteen käyttöön. Muutokset teho- ja leikkausosastoilla ovat kohtuullisen vähäiset ja ne on tarkoitus suorittaa viipymättä tilojen vapauduttua. Nämä tilat eivät kuitenkaan palvele Lastenklinikalle siirtyviä toimintoja ilman ydintoiminnan muiden tilojen, mm vuodeosaston käyttöönottoa. Peruskorjaus esitetäänkin käynnistettäväksi ennen leikkausosastojen vapautumista siten, että vuodeosastotilojen peruskorjaus ja leikkausja teho-osastojen muutostyöt valmistuvat samanaikaisesti. Seuraavassa vaiheessa peruskorjataan rakennukseen siirtyvän toiminnan muut tilat, pääasiassa poliklinikkatilat. Nämä toiminnat voivat toimia peruskorjauksen ajan rakennuksen siinä osassa, joka peruskorjauksen viimeisessä vaiheessa peruskorjataan Lastensairaalan Lastenklinikalle palaavia toimintoja varten. Nämä yksiköt sijoittuvat peruskorjauksen ajaksi Lastensairaalan uudisrakennukseen. Vaihe 1 Rakennuksen A-siipi sekä osa B-kaaren tiloista peruskorjataan vuodeosasto- ja pkl-toiminnan käyttöön. 2. ja 3. kerrokseen toteutetaan molempiin 24–26 ss vuodeosastot. Rakennuksen 1. kerrokseen AA-siipeen sijoitetaan erikoishammashoidon vastaanottotiloja. Rakennuksen 4. kerroksen käyttötarkoitus tarkentuu hankesuunnittelun yhteydessä; tässä vaiheessa tiloihin suunnitellaan geneerisiä vastaanottotoimintatiloja ja HUS –Kuvantamisen KLF-tiloja. Vaiheen 1 laajuus n. 4 700 brm2 39 Vaihe 2 Uuden lastensairaalan valmistuttua vapautuville leikkaus-ja anestesiaosastoille toteutetaan vaadittavat muutostyöt: teho-osastolle rakennetaan 3 uutta leikkaussalia sekä tehdään muita vähäisiä muutostöitä riittävien päiki- ja 23h -potilaiden heräämötilojen varmistamiseksi. Samanaikaisesti kellarikerroksen MRI-yksikön yhteyteen sijoitetaan kuvantamislaitteiden vaatimat tilat sekä rakennuksen 1. kerroksen aula ym. tukipalvelujen tilat peruskorjataan. Leikkausosastolla tehtävien muutosten lisäksi muutos- ja peruskorjausalueet yhteensä n. 450 brm2. Vaihe 3 Peruskorjauksen seuraavassa vaiheessa Lastenklinikan C-siipi ja B-kaaren C-siiven sekä Cja D-siipien välinen rakennusosa peruskorjataan 2.- 4. kerroksen osalta. Näihin tiloihin sijoittuu kolmeen kerrokseen mm. plastiikkakirurgian poliklinikka- ja vastaanottotoimintaa sekä toimintoja tukevat toimistot ym. tilat. Peruskorjattava alue n. 2 800 brm2. 40 Vaihe 4 Lastenklinikan D- ja E-siivet, niiden väliin jäävä alue sekä B-kaari vastaavalta osalta, peruskorjataan kaikissa 4 kerroksessa lastensairaalatoimintaa varten. Vaihe voidaan tarvittaessa jakaa useammaksi toteutusvaiheeksi. Rakennuksen F- ja G -osien peruskorjauksen vaiheista tehdään myös päätökset myöhemmin. 8 HANKKEIDEN AIKATAULUT JA KUSTANNUSARVIOT Edellä kohdassa 7.3. esitetyt peruskorjaushankkeet ovat aikataulun osalta sidoksissa Uuden lastensairaalan käyttöönottoon, ensisijaisesti siihen, milloin Lastenklinikan leikkaus- ja tehoosastoalueet vapautuvat lastenkirurgian käytöstä. Kustannusarviot perustuvat tässä vaiheessa vain hankkeiden laajuuteen ja siihen, että rakennuksen A-osan ilmanvaihtokonehuoneiden ja vesikaton korjausprojekti on jo toteutettu. Vaihe 1: Hankkeen suunnittelu käynnistetään viipymättä hankeselvitysvaiheen jälkeen. Hankesuunnitelma valmistuu syksyllä 2016. Rakennustyöt käynnistyvät kesällä 2017 ja ovat valmiina vuoden 2018 lopussa. Vaiheen 1 kustannusarvio on 17 milj. euroa. Mikäli Lastenklinikan salaojitus toteutetaan tämän hankkeen yhteydessä, kustannusarvio nousee 1 milj. eurolla. Vaihe 2: Hankkeen suunnittelu ajoittuu vuoteen 2017 ja rakennustyöt toteutetaan viipymättä tilojen vapauduttua vuonna 2018. Vaiheen 2 kustannusarvio ilman Kuvantamisen laiteinvestointeja on 4,1 milj. euroa. Vaihe 3: Suunnittelu pyritään aloittamaan vuonna 2017, rakentaminen käynnistyy 2018 ja valmistuu 2020. Vaiheen 3 kustannusarvio on 10 milj. euroa. Lastenklinikan peruskorjausvaihe 4, joka kohdistuu lastensairaalan käyttöön tuleviin tiloihin, ajoittuu 2020-luvun alkuun. Hanke ja sen mahdollinen vaiheistus suunnitellaan myöhemmin. Alustava laajuuteen perustuva kustannusarvio on 30 milj. euroa. 41 9 KUSTANNUSVAIKUTUKSET 9.1 TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lastenklinikan peruskorjaukset jatkokäyttöä varten toteutetaan neljässä, mahdollisesti useammassakin vaiheessa, joista kolme ensimmäistä ja niihin liittyvät toiminnan järjestelyt on alustavasti kuvattu tässä raportissa. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuu investointipäätösten jälkeen aloitettavissa hankesuunnitteluprojekteissa. Lasten erikoissairaanhoidon toimintoihin varattavasta, peruskorjattavasta osasta Lastenklinikkaa on tässä raportissa esitetty periaateja tavoitelinjauksia, mutta toiminnan ja tarvittavien investointien yksityiskohdat suunnitellaan myöhemmin omina projekteinaan. HUS:ssa suurten investointien esittämisvaihe sisältää mahdollisimman tarkat ja myöhemmin hankkeiden edetessä päivitettävät taloudellisten vaikutusten laskelmat. Laskelmat tehdään käyttäen HUS-Invest for Excel-ohjelmaa, jonka avulla osoitetaan mm. investoinnin vaikutus toimintayksikön vuositason kuluihin, tuottoihin, tulokseen ja hintakehitykseen. Lastenklinikan jatkokäytön investointivaiheista 1-3 on koottu alustavat taloudellisten vaikutusten laskelmat ja ne on yhdistetty yhdeksi investointilaskelmaksi projektin kokonaistaloudellista arviointia varten. Tässä vaiheessa tiedot ovat suuntaa-antavia, koska mm. siirtyvien toimintojen määrittely on vielä osittain kesken. Arvio investointien kulu- ja tuottovaikutuksista esitetään tiivistetysti kohdissa 9.2. – 9.4. Myöhemmin arvioidaan, onko tarpeen tehdä jokaisesta kolmesta hankevaiheesta erilliset Invest for Excelit. HUS:n sisäisten vuokrien määrittelyperusteiden mukaisesti tilojen käyttäjiltä veloitetaan niille osoitetuista tiloista pinta-alaperusteista korvausta. Se sisältää pääomavuokran ns. perusosan ja uusista investoinneista aiheutuvan pääomavuokran lisäosan sekä ylläpitovuokran. Lastenklinikan peruskorjaushankkeiden jälkeiset tilakustannukset esitetään jäljempänä yksiköittäin osana niiden vuotuisten toimintakulujen muutoksen arviota. Hankkeet 1-3 nostavat sisäisten vuokrien määrää yhteensä 1,6 milj. eurolla vuodessa. Nykyisen leikkaus- ja teho-osastoalueen korjaus- ja muutostyöt hankevaiheessa 2 sisältävät pääosin HYKS:n Atek-tulosyksikön vastuulle kuuluvia ja Atekille vuokrattavia tiloja. Leikkausosaston investoinnin vaikutus sisäisiin vuokriin sisältyy plastiikkakirurgian ja muiden leikkaussalien käyttäjien palvelujen ostoihin Atekilta, joten hankevaiheen 2 vaikutus vuotuisiin kuluihin ei sisälly kohdissa 9.2. – 9.4. tilakustannusten muutoksiin vaan palvelujen ostojen muutoksiin. Plastiikkakirurgian, rintarauhaskirurgian, suu- ja leukakirurgian sekä HUS-Kuvantamisen toimintakulut kasvavat yhteensä 11,2 milj. eurolla/vuosi 2020-luvun alkuun mennessä, mikäli toiminta laajenee, korjausinvestoinnit voidaan toteuttaa ja tila- ja muut resurssit kasvavat tässä raportissa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Vertailun lähtötasona on 2014/2015 ja laskelmat ovat hyvin alustavia. Tuottoihin, jotka koostuvat pääosin kuntien palvelulaskutuksesta, kohdistuu vastaava lisäystarve. Luvut eivät vielä sisällä mahdollisia kasvavien laitepoistojen ja Tietohallinnon veloitusten vaikutuksia. 9.2. PLASTIIKKAKIRURGIA: toimintakulujen ja –tuottojen muutos Vuonna 2015 Töölön sairaalassa olevan, Lastenklinikkaan suunnitellun plastiikkakirurgian ja Jorvin sairaalasta siirrettävän toiminnan toimintakulut ovat yhteensä noin 10,7 milj. euroa 42 vuodessa. Lastenklinikkaan siirtymiseen liitetyt toiminnalliset muutokset ja niiden vaikutus prosesseihin ja tuottavuuteen sekä kysyntään ennakoitu merkittävän suuri kasvu huomioiden toimintakuluihin arvioidaan yhteensä 6,8 milj. euron lisäys 2020-luvun alkuun mennessä, kun tämän raportin mukaiset hankevaiheet 1-3 on kaikilta osin toteutettu. Kasvu sisältää ostojen lisäyksen Atek-tulosyksiköltä, muiden sairaanhoidollisten palveluhankintojen ja tarvikehankintojen kasvun sekä alustavan arvion henkilöstömenojen muutoksesta. Kustannusten kasvusta 1,2 milj. euroa on tilakustannusten muutosta verrattuna vuoteen 2015. Plastiikkakirurgian Lastenklinikkaan siirtyvän toiminnan kuntamaksu- ja muiden tuottojen määrään arvioidaan vastaava lähes 7 milj. euron vuotuinen kasvu. 9.3 RINTARAUHASKIRURGIA: toimintakulujen ja -tuottojen muutos HYKS Syöpäkeskuksen rintarauhaskirurgian toimintakulut ovat lähtötilanteessa vuonna 2015 noin 10,2 milj. euroa vuodessa. Ottaen huomioon suunniteltujen prosessimuutosten ja muiden tuottavuustavoitteiden vaikutus ja toisaalta arvioitu potilasmäärien kasvu henkilöstömenojen sekä palvelujen ja tarvikeostojen määrään ja tilakustannuksiin ennakoidaan vuoteen 2020 mennessä 2,8 milj. euron kasvu. Määrä sisältää Atek-tulosyksiköltä Lastenklinikassa hankittavien leikkaustoimenpiteiden ja mm. kuvantamis- ja laboratoriopalvelujen kustannukset ja palkkakulujen kasvua 0,4 milj. euroa. Sisäisten vuokrien muutoksen osuus on noin 0,4 milj. euroa vuodessa. Rintarauhaskirurgian tuottoihin, joka muodostuvat pääosin kuntalaskutuksesta, ennakoidaan kulujen kasvua vastaava 2,8 milj. euron lisäys vuoteen 2020 mennessä. 9.4 SUU- JA LEUKASAIRAUDET: toimintakulujen ja -tuottojen muutos Lastenklinikan tiloihin suunniteltavan suu- ja leukakirurgian toimintakulut ovat lähtötilanteessa 6 milj. euroa vuodessa. Kustannuksiin arvioidaan vuoteen 2020 mennessä 1,2 milj euron lisäys, josta tilakustannusten muutosta on 0,7 milj. euroa. Arvio tuotoista/vuosi kasvaa toiminnan laajentuessa vastaavasti 1,2 milj. eurolla. 9.5 HUS-KUVANTAMINEN: toimintakulujen ja -tuottojen muutos Kuvantamisen KLF-toiminnoista osa siirtyy Lastenklinikan A-osaan peruskorjattaviin tiloihin Meilahden sairaalan laboratoriosiivestä. Siirtyvän toiminnan kulut vuoden 2015 tilanteessa ovat noin 2,3 milj. euroa. Toiminnan ennakoidaan vuoteen 2020 mennessä lisääntyvän noin 4 %:lla. Toimintakuluihin ei suunnitella muita muutoksia kuin uusien tilojen aiheuttama tilakustannusten kasvu noin 350 000 eurolla vuodessa. Tuottojen muutosarvio ilman keskihintojen korotuksia on 130 000 euroa/vuosi. 9.6 HUSUKE, LASTEN ERIKOISHAMMASHOITO: toimintakulujen ja tuottojen muutos Esitetään myöhemmin laadittavassa investointiesityksessä ja hankesuunnitelmassa. 43 9.7 LASTENNEUROLOGIA JA MUUT LASTEN TOIMINNOT: toimintakulujen ja -tuottojen Esitetään myöhemmin laadittavassa investointiesityksessä ja hankesuunnitelmassa. 10 RISKIANALYYSI Lastenklinikan hankeselvityksessä on selvitetty eri näkökohdistä kiinteistöön siirtyvien toimintojen toimintamahdollisuuksia ja tilamitoituksia. Työryhmä on käynyt läpi toimintoihin ja tilamuutoksiin pohjautuen strategisia, operatiivisia, taloudellisia sekä henkilöstöön liittyviä riskejä. Strategiset riskit Uuden Traumakeskus-Syöpäkeskushankkeen myötä syntyy Meilahden kampuksesta merkittävä 24/7 toimiva vaativan erikoissairaanhoidon keskus. Lastenklinikan kiinteistön peruskorjaus ja käyttöönotto täydentää kampuksen kokonaisuuden merkittävän suurella toiminnalla. Kiinteistöön on tarkoituksella valittu jatkokäyttäjiksi niitä toimintoja, jotka erityisesti hyötyvät sijainnista Meilahden kampuksella ja tuovat lisäarvoa kampuksen nykyisille toiminnoille. Plastiikkakirurgia, rintarauhaskirurgia sekä suu- ja leukakirurgian Lastenklinikkaan suunniteltavat toiminnat ovat merkittäviltä osin vaativaa erikoissairaanhoitoa, jonka säilymiseen HYKS:n omana toimintana ei sote-uudistuksen yhteydessä sisälly mainittavia riskejä. Lisäksi suunnittelussa on huomioitu se, ettei Lastenklinikan kiinteistössä tule jatkossa olemaan päivystyspoliklinikkaa tai teho-osastoa. Työryhmä pitää hyvin vähäisenä sitä riskiä, että tulevaisuudessa ei tarvittaisikaan nyt peruskorjattavaksi ehdotettavia tiloja. Tilat suunnitellaan geneerisiksi, joten tarvittaessa loppukäyttäjiä voidaan vaihtaa. Operatiiviset riskit Suunnittelun pohjana olevissa volyymiennusteissa on pyritty arvioimaan väestömuutoksen lisäksi toiminnallisten prosessimuutosten vaikutus tilankäyttöön. Kohtalaisena riskinä työryhmä näkee sen, ettei nyt suunniteltuja, tehokkaampia prosesseja ja resurssien yhteiskäyttöä toteutettaisi riittävässä määrin toiminnan siirtyessä Lastenklinikan kiinteistöön. Henkilöstöön, rahoitukseen ja aikatauluun liittyvät riskit Merkittävä riski terveydenhuoltoalalla liittyy osaavan henkilökunnan riittävään saantiin. Taloustaantuman aikana henkilökunnan saatavuus ei ole ongelma, mutta pitkällä aikavälillä koko Hyksiä koskien on osaavan henkilökunnan saaminen merkittävä haaste. Tätä riskiä pienentämään on hankkeessa tavoitteena suunnitella tilat mahdollistamaan lyhythoitoiset, lean- periaatteille rakentuvat prosessit, joissa ei ole henkilökuntaa työllistäviä, ylimääräisiä vaiheita. Henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen voidaan vaikuttaa hyvällä työnantajamaineella, hyvillä toimintatiloilla ja eri ammattiryhmien työnjaon järjestämisellä. Ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstön saaminen ja samalla työnantajalla pysyminen on kuitenkin suuri riski ja sillä voi olla oleellisia vaikutuksia sairaalan kilpailukykyyn. Koko Lastenklinikan peruskorjaushanke on suuri ja merkittävänä riskinä työryhmä pitää tulevaisuuden investointien rahoitukseen käytettävissä olevien resurssien niukkuutta, huomioiden erityisesti HUS:n muihin rakennuksiin liittyvä suuri korjaustarve. Myös sote44 uudistukseen varautuminen saattaa viivästyttää investointeja koskevaa päätöksentekoa, jolloin pois käytöstä jäävän Töölön sairaalan kaikille toimintayksiköille ei ole ajoissa osoitettavia korvaavia toimitiloja ja Lastenklinikan vuonna 2010 valmistuneet suuret investoinnit jäävät hyödyntämättä. 45
