Asennuskaapelit

Transcription

Asennuskaapelit
6. SÄHKÖASENNUSTEKNIIKAN
PERUSTEET
6.1 ASENNUSKAAPELIT JA -JOHTIMET
U0 /U
Nimitys
TELEMERKKIKAAPELIT
ASENNUSKAAPELIT
– Kiinteän asennuksen
asennuskaapelit
Kiinteän asennuksen
asennuskaapelit (kevyet)
– Kiinteän asennuksen
ohjauskaapelit
– Taipuisat liitäntäkaapelit
Taipuisat liitäntäkaapelit (kevyt)
Taipuisat liitäntäkaapelit (ohut)
– Kytkentäkaapelit (sisäisiin
johdotuksiin
VOIMAKAAPELIT
KESKIJÄNNITEKAAPELIT
SUURJÄNNITEKAAPELIT
75 V
450/750 V
300/500 V
450/750 V
450/750 V
300/500 V
300/300 V
450/750 V
0,6/1 kV
6/10 kV
12/20 kV
64/110 kV
Kerrattu johdin
Johdineriste
Vaippa
Johtoja pitkin siirretään sähköenergiaa voimaloilta kulutuspisteisiin.
Tässä siirtoketjussa tarvitaan monia eri johtotyyppejä. Toisen tärkeän käyttöalueen muodostavat tietoliikenneverkot. Niissä siirretään
eri taajuisia analogisia ja digitaalisia viestejä joko sähköisesti tai
optisesti.
Nimityksiä
Kaapelit ryhmitellään usean eri ominaisuuden perusteella:
–
Käyttötarkoituksensa mukaan kaapelit ryhmitellään voima-,
asennus-, automaatio-, tele- ja tietoliikennekaapeleihin.
–
Jännitteensä mukaan kaapelit jaetaan pienjännite- (≤ 1 kV),
keskijännite- (1…20 kV) ja suurjännitekaapeleihin (> 20 kV).
Kaapeleita, joiden nimellisjännite on enintään 750 V, kutsutaan
asennuskaapeleiksi ja, 1 kV kaapeleita voimakaapeleiksi.
–
Asennuspaikkansa mukaan kaapeleita nimitetään ulko- ja sisäasennuskaapeleiksi. Ulkokaapelit jaetaan maa-, ilma- ja vesistökaapeleiksi. Maakaapelit ovat suoraan maahan asennettavia, aurattavia tai kanavakaapeleita.
Sisäasennuskaapelit jaetaan kiinteästi asennettaviin ja taipuisiin
kaapeleihin. Taipuisaa liitäntäkaapelia käytetään siirrettävien
sähkölaitteiden liitäntäjohtona, jatkojohdoissa ja puolikiinteiden
sähkölaitteiden liitäntäjohtona. Puolikiinteän sähkölaitteen
liitäntäkaapeli on kytketty kiinteästi verkkoon (esimerkiksi
kiuas).
–
Johdinmateriaalinsa mukaan kaapelit ovat joko alumiini-,
kupari- tai valokaapeleita.
–
Johdineristeensä mukaan kaapeli on muovi-, kumi- tai paperieristeinen.
–
Paloturvallisuutensa mukaan kaapelit jaetaan itsestään sammuviin ja paloa levittämättömiin, halogeenittömiin, vähän savua
muodostaviin ja palonkestäviin.
–
Kaapeleita räätälöidään käyttöpaikan mukaan. On nosturi-,
laiva-, hitsaus-, kaivos- ja pumppukaapeleita.
Täyte
Muovivaippainen asennuskaapeli MMJ 5x6S.
Vaipassa on metrimerkintä.
Putkijohto on valmiiksi johdotettu asennusputki.
Käytetään kiinteässä asennuksessa sähkö- ja
televerkoissa. Johto soveltuu asennettavaksi
myös betonivaluun.
Johdin on joko yksilankainen tai useasta kupari- tai alumiinilangasta
kerrattu. Kerrattu johdin on muutamalankainen, monilankainen
tai hienolankainen. Eristettyä johdinta nimitetään myös ”piuhaksi”.
Tässä kirjassa käytetään johdin-nimitystä.
Johto on joko kaapelimainen tai se muodostuu erillisistä johtimista
ja niitä suojaavasta putkesta tai muusta mekaanisesta suojasta.
Johtimia: lankamainen, muutamalankainen
ja hienolankainen
Kaapeli on tehdasmainen johto, jossa yhtenäisen vedenpitävän
vaipan sisäpuolella on yksi johdin tai useampia toisistaan eristettyjä
johtimia.
6.1 ASENNUSKAAPELIT JA -JOHTIMET
257
Kaapelin valmistaja antaa tuotteistaan paloturvallisuustiedot ja viittaukset standardeihin,
joiden mukaisesti kaapelit on testattu. Paloturvallisuustietojen ilmoittamiseen ei ole yhtenäistä merkintätapaa.
Esimerkki
MMJ-HF 5x6 S F4B 450/750 V
SS 424 14 75 Paloluokka F4B
EN 50266-2-3 Nippuna itsesammuva ja
paloa levittämätön
EN 50267
Halogeeniton, savukaasujen
alhainen syövyttävyys
EN 50268
Vähäinen savunmuodostus
Johdineriste Halogeeniton polyolefiinimuovi
Täyte
Halogeeniton täytevaippa
Vaippa
Valkoinen, halogeeniton UVsuojattu polyolefiinimuovi
Käyttö
Kiinteään asennukseen sisällä ja ulkona, ei suoraan
maahan eikä betonivaluun.
Esimerkki
MMJ-LSZH 5x6 S 450/750 V
SS 424 02 19
IEC 60322-1
(EN 60322-1)
IEC 60754
(EN 50267)
IEC 61034
(EN 61034)
Johdineriste
Täyte
Vaippa
Yksittäisenä itsestään
sammuva
Halogeeniton
Vähäinen savua
muodostava
Halogeeniton polymeeri
Täytevaippa
Valkoinen, halogeeniton
polymeeri
Kiinteään pinta- ja uppoasennukseen sisällä. Sopii asennettavaksi kivirakenteiseen
uraan. Ei sovellu maa-asennukseen ulkona eikä suoraan
betonivaluun ilman suojaputkea. Ei sovellu häiriöalttiiseen
asennukseen. Vaipan väri
saattaa muuttua suorassa
auringonpaisteessa.
Tavallisimmat johdineristeet ovat PVC-, PE- ja PEX-muovit sekä
kumi. Aikaisemmin eristeaineena käytettiin myös paperia.
Kaapelin eristeaine määräytyy kaapelin käyttötarkoituksen ja käyttöympäristön mukaan. Kiinteiden kaapeleiden ulkovaippa on
muovia ja taipuisien kaapeleiden muovia tai kumia. Ulkona on
käytetty PE-vaippaisia kaapeleita ja sisällä PVC-vaippaisia. PEmuovi on helposti palavaa PVC-muovi taas on itsestään sammuvaa,
mutta sisältää klooria ja tuottaa kumin tapaan runsaasti mustaa
savua.
Kaapelit eivät saa huonontaa rakennuksen paloturvallisuutta. Siksi
PVC-eristeiset kaapelit korvataan paloturvallisemmilla kaapeleilla,
joiden savunmuodostus on vähäistä ja savukaasut eivät sisällä
myrkyllisiä ja syövyttäviä aineita.
Kaapelin paloturvallisuutta tarkastellaan seuraavien ominaisuuksien avulla:
1) kaapelin palamisen perusteella. Kaapeli voi olla
– yksittäisenä itsestään sammuva
– kaapelinippuna itsestään sammuva
– palonkestävä.
2) kaapelin savunmuodostuksen perusteella. Savunmuodostuksen
täytyy olla vähäistä, jotta savu ei heikennä näkyvyyttä ja vaikeuta hengittämistä.
3) kaapelin halogeenittomuuden perusteella. Kaapeli ei saa sisältää halogeeneja, kuten klooria ja fluoria
4) kaapelin syövyttävyyden perusteella.
Paloturvallisuuden lisäksi toinen kaapelirakenteisiin vaikuttava
tekijä on EMC-suojaus.
– Kaapeli ei saa häiritä ympäristössään olevia laitteita tai muita
kaapeleita.
– Kaapelin tulee toimia sähkömagneettisessa ympäristössään
eli muut laitteet ja kaapelit eivät saa häiritä sen toimintaa.
Johdinkoot
Johtimen koko ilmoitetaan sen poikkipinta-alan tai halkaisijan
mukaan. Lisäksi amerikkalaiset käyttävät johdinkoon ilmoittamiseen
AWG-tunnuslukua (American Wire Gauge).
Sähkövoimatekniikan ja automaation asennuskaapeleiden johdinkoot on porrastettu seuraavasti: 0,2 mm2, 0,5 mm2, 0,75 mm2,
1 mm2, 1,5 mm2, 2,5 mm2, 4 mm2, 6 mm2, 10 mm2, 16 mm2,
25 mm2, 35 mm2, 50 mm2 jne.
Sähkönjohtokyvyltään samanlaisten kupari- ja alumiinijohtimien
poikkipinnat eroavat toisistaan siten, että alumiinin poikkipinta on
Lyhenteitä:
1,6-kertainen kupariin verrattuna.
– ZH = Zero Halogen (halogeeniton)
– 0H = Zero Halogen (halogeeniton)
Tele- ja tietoliikennekaapeleiden koko ilmoitetaan johdinhalkaisijan
– HF = Halogen Free (halogeenivapaa)
mukaan. Yleisimmät halkaisijat ovat 0,5 mm, 0,6 mm ja 0,8 mm.
– LS = Low Smoke (alhainen savunmuodostus)
– FR = Flame Retardant (yksittäisenä itsestään Kaapeleiden tyyppimerkinnässä johdinkoko ilmoitetaan ilman
sammuva)
yksikköä. Esimerkiksi muovivaippakaapeli MMJ 3 x 1,5 (kolme
Fire Retardant (nippuna itsestään
1,5 mm2 johdinta) tai puhelinkaapeli MHS 1 x 4 x 0,5 (neljä 0,5
sammuva)
mm johdinta).
Fire Resistant (palonkestävä)
Käyttö
– NC = Non Corrosive (halogeeniton)
258
6. SÄHKÖASENNUSTEKNIIKAN PERUSTEET
Saman poikkipintaisen johtimen halkaisija on pienin lankamaisella
ja suurin hienolankaisella johtimella. Esimerkiksi 2,5 mm2:n poikkipintaisen lankamaisen johtimen halkaisija on 1,9 mm, muutamalankaisen (7 lankaa) 2,2 mm ja hienolankaisen (50 lankaa) 2,3 mm.
AWGtunnus
A
mm2
30
0,05
0,25
28
24
20
18
0,08
0,32
0,21
0,51
0,52
0,82
0,81
0,97
1,02
1,16
17
16
14
12
1,04
1,15
Kaapeleiden tyyppimerkinnät
1,31
2,08
3,31
1,29
1,50
1,63
2,05
1,85
2,41
10
8
5,26
2,59
3,26
2,95
3,73
4,12
5,19
4,67
5,90
5,83
6,61
Kansalliset tyyppimerkinnät perustuvat valmistajien käyttöönottamaan koodijärjestelmään. Näiden pohjalta on laadittu kansalliset
tyyppimerkinnät, joita eri kaapelinvalmistajat ovat sitten noudattaneet. Koodijärjestelmä luotiin sähkövoimatekniikan kaapeleille
aikana, jolloin kaapelityyppejä sekä eriste- ja vaippamateriaaleja
oli käytössä vähän. Kaapeleiden käyttötarkoitusten ja asennusmenetelmien lisääntyessä tyyppimerkintäjärjestelmän alkuperäinen
yksiselitteisyys on hämärtynyt.
Yksilankainen Kerrattu
Ø / mm
Ø / mm
4
8,39
13,29
21,15
3
26,67
6
AWG-johdinkokoa vastaava yksilankaisen
ja kerratun johtimen halkaisija ja poikkipintaala.
M
C
M
A
AMCMK
A = alumiinijohdin
M = johdineriste muovia
C = konsentrinen johdin (kuparilankapunos)
M = muovivaippa
K = kaapeli
1970-luvun puolivälistä alkaen Euroopan yhteisön standardisoimisjärjestö CENELEC on kehitellyt asennuskaapeleille tyyppimerkintäjärjestelmää, joka kuvaisi kaapelin rakennetta ja sen osien raakaaineita. Tämä järjestelmä on käytössä myös meillä rinnan kansallisen
järjestelmämme kanssa. Toistaiseksi meille ovat tutumpia kansalliset
tyyppimerkinnät valmistajien tuotteista ja tuoteluetteloista.
Seuraavassa on esimerkkejä Suomessa käytetyn kansallisen tyyppimerkintäjärjestelmän kirjainten käytöstä.
A tarkoittaa tyyppimerkinnän alussa alumiinijohdinta ja muuten
alumiinivaippaa.
C tarkoittaa konsentrista johdinta (yleensä kuparilangasta ja
-nauhasta tehty sidos).
E tarkoittaa hienolankaista kaapelin johdinta (MKEM).
J tarkoittaa johtoa, esimerkiksi muovivaippakaapelia (muovivaippajohtoa) MMJ tai johdinta (MKJ = muovieristeinen
kerrattu johdin).
K on kerratun johtimen (MKEM) ja kaapelin kannattimen tunnus
(AMKA).
L on lankamaisen johtimen tunnus (ML).
M on johtimen muovieristeen tunnus (MCMK) ja kaapelin
muovivaipan tunnus (MCMK).
O ilmoittaa, että kaapeli on ohut (MSO = taipuisa liitäntäkaapeli)
tai ohjauskaapeli (MMO).
P ilmoittaa, että kyseessä on pinta-asennuskaapeli (MPLM).
S on siirrettävän (taipuisan) kaapelin tunnus (MSK), silikonikumieristeen tunnus ja sisäasennuskaapelin tunnus (MHS).
U on ulkokaapelin tunnus (MU).
V on vulkanoidun kumin tunnus (VSB).
X on PEX-muovieristeen tunnus.
Y ilmaisee johdon pyöreän muodon. Esimerkiksi MSOY = taipuisa, ohut, pyöreä, muovieristeinen kaapeli.
6.1 ASENNUSKAAPELIT JA -JOHTIMET
259
CENELEC-tyyppimerkintä ilmoittaa kolmella merkintäosalla
yksiselitteisesti kaapelin rakenteen ja sen osien raaka-aineet.
Merkinnällä voidaan ilmaista sekä harmonisoitujen standardien
että kansallisten standardien mukaisen kaapelin tyyppimerkintä.
CENELEC-tyyppimerkintäjärjestelmän rakenne:
1. pääosa
a
2. pääosa
b
Yhteys standardeihin
Nimellisjännite
Johdineriste
Suojavaippa
Kaapelin ulkovaippa
Esimerkki
MSOY-LSZH 3x0,75 S 300/300 V
H03Z1Z1–F3G0,75
Kansallisesta tyyppimerkinnästä käy ilmi,
että
– kaapeli on muovieristeinen, taipuisa,
ohut, pyöreä, liitäntäkaapeli
– kaapeli on halogeeniton ja vain vähän
savua muodostava
– kaapelissa on kolme 0,75 mm2:n johdinta, joista yksi on kelta-vihreä
– johtimien välille saa liittää 230 V:n vaihejännitteen.
CENELEC-tyyppimerkintä:
H0 3Z1Z1– F3G0 , 7 5
1. pääosa:
H = harmonisoidun standardien mukainen kaapeli
03 = nimellisjännite Uo / U = 300/300 V
CENELEC-tyyppimerkintä:
H0 3Z1Z1– F3G 0, 7 5
2. pääosa:
Z1 = johdineriste termoplastista
polyolefiiniä
Z1 = kaapelin vaippa termoplastista
polyolefiiniä
F=
taipuisa kaapeli, johtimet hienolankaisia
260
3. pääosa
Johtimen poikkipinta-ala
Tunnusjärjestelmä
Johdinluku
Johtimen rakenne
Tyyppimerkinnän ensimmäinen pääosa ilmoittaa,
a) minkä standardin mukainen kaapeli on
H = harmonisoitujen standardien mukainen
FI-N = suomalainen kaapelityyppi
A = CENELEC:n kansalliseksi hyväksymä
b) mikä on kaapelin nimellisjännite
Uo/U = jännite maata vastaan/vaiheiden välinen jännite
00 = <100/100 V
03 = 300/300 V
05 = 300/500 V
07 = 450/750 V
1 = 0,6/1 kV
Tyyppimerkinnän toinen pääosa ilmoittaa kaapelin rakenteen
johdineristyksestä ulospäin. Yhdysviivan jälkeinen kirjain ilmoittaa
johtimen rakennemuodon.
Esimerkiksi MCMK-kaapelin toisesta pääosasta selviää johdineristyksen, sähkömekaanisen suojakerroksen ja kaapelin ulkovaipan
raaka-aine. Seuraavassa on muutamia merkkejä.
Eristys- ja vaippamateriali:
B = eteenipropeenikumi (EBR)
N = polykloropreeni
R = tavallinen eteenipropeenikumi, luonnonkumi tai vastaava
S = silikonikumi
V5 = erikois-PVC öljykestoisiin sovelluksiin
V = tavallinen polyvinyylikloridi (PVC-muovi)
X = ristisillotettu polyeteeni (PEX-muovi)
E = tavallinen polyeteeni (PE-muovi)
X = ristisillotettu polyeteeni (PEX-muovi)
Z = ristisillotettu polyolefiini (LSZH-tarkoituksiin)
Z1 = termoplastinen polyolefiini (LSZH-tarkoituksiin)
Metallipäällykset ja armeeraukset:
A = konsentrinen alumiinijohdin
A5 = alumiininauhavaippa
C = konsentrinen kuparijohdin
6. SÄHKÖASENNUSTEKNIIKAN PERUSTEET
Erityisrakenne:
H = litteä, jaettava kaapeli
H2 = litteä, ei-jaettava kaapeli
Yhdysviivan jälkeinen johdinaineen ja johdinmuodon merkki:
A = johdinaine alumiinia
(jos johdin on kuparia, merkintää ei ole)
D = taipuisa hitsauskaapelin johdin
F = taipuisan kaapelin hienolankaiset johtimet
H = taipuisan kaapelin erittäin hienolankaiset johtimet
K = kiinteän asennuksen kaapelin hienolankaiset johtimet
R = muutamalankainen pyöreä johdin
U = yksilankainen pyöreä johdin
S = muutamalankainen sektorinmuotoinen johdin
CENELEC-tyyppimerkintä:
H 03Z1Z1–F 3 G0 , 7 5
3. pääosa:
3=
kaapelissa on kolme johdinta.
G = kaapelissa on keltavihreä johdin.
0,75 = johtimen poikkipinta on 0,75 mm2.
Tyyppimerkinnän kolmas pääosa ilmoittaa kaapelin johtimien
lukumäärän ja johdinpoikkipinnan sekä sen, onko kaapelissa suojajohdin vai puuttuuko se. Kun johtimien lukumäärän ja johdinpoikkipinnan välissä on
X, kaapelissa ei ole kelta-vihreää johdinta
G, kaapelissa on kelta-vihreä johdin.
Yleisimpiä kaapelityyppejä
Taulukoissa on esimerkkejä tavallisimpien liitäntäkaapeleiden,
asennusjohtimien ja -kaapeleiden sekä voimakaapeleiden tyyppimerkinnöistä, rakenteista ja käytöstä. Käyttötiedot liittyvät kuvan
kaapeliin ja kirjanteon ajankohtaan.
Kaapeleiden käytössä on siirrytty yhä enemmän paloturvallisten
kaapeleiden käyttöön.
Kaapelin rakenne
Muovivaippainen taipuisa kevyt liitäntäkaapeli
Halogeeniton taipuisa liitäntäkaapeli
Muovivaippainen taipuisa kevyt liitäntäkaapeli
Tyyppimerkintä
Kansallinen
CENELEC
MSO
300/300 V
H03VVH2–F
MSO–LSZH
300/300 V
H03Z1Z1H2–F
MSOY
300/300 V
Halogeeniton taipuisa liitäntäkaapeli
MSOY–LSZH
300/300 V
Muovivaippainen taipuisa liitäntäkaapeli
MSK
300/500 V
Halogeeniton taipuisa liitäntäkaapeli
MSK–LSZH
300/500 V
H03VV–F
H03Z1Z1–F
H05VV–F
H05Z1Z1–F
Johdinluku
ja poikkipinta-ala
2
0,75
2
0,75
2
0,75
Käyttö
Liitäntäkaapelina kotitalouksissa ja
toimistoissa tavallisiin käyttöoloihin
tarkoitetuissa keveissä siirrettävissä
laitteissa
– Ei ulkokäyttöön
– Ei teollisuustiloihin tai maatalouteen
– Kaapelin varaan ripustettavan valaisimen massa enintään 2 kg
Halogeeniton kohteissa, joissa vaaditaan halogeenittomia ja vähän savuavia kaapeleita.
2 ja 3
0,75
2…5
0,75…2,5
2…5
0,75…2,5
6.1 ASENNUSKAAPELIT JA -JOHTIMET
261
Kaapelin rakenne
Kevyt öljynkestävä kumikaapeli Drakaflex
Tyyppimerkintä
Kansallinen
VSKN
300/500 V
CENELEC
H05RN–F
Johdinluku
ja poikkipinta-ala
2 ja 3
0,75 ja 1,0
Kevyt halogeeniton kumikaapeli Tarmo
VSKB TARMO
3, 5 ja 7
300/500 V
1,5 ja 2,5
VSB TARMO
450/750 V
2, 3, 5 ja 7
1,5…16
Halogeeniton kumikaapeli Tarmo
Halogeeniton taipuisa liitäntäkaapeli
Öljynkestävä kumikaapeli Drakaflex
VSN
450/750 V
Eristetty lämmönkestävä hienolankainen johdin
MKJ 90
300/500 V
Eristetty yksilankainen johdin
Eristetty lämmönkestävä muutamalankainen johdin
ML
450/750 V
MK 90
450/750 V
Halogeeniton eristetty muutamalankainen johdin
Eristetty lämmönkestävä hienolankainen johdin
MK–LSZH
450/750 V
MKEM 90
450/750 V
Muovivaippainen asennuskaapeli
Muovivaippainen asennuskaapeli
H07RN–F
H05V2–K
H07V–U
Halogeeniton asennuskaapeli
Halogeeniton asennuskaapeli
Pinta-asennuskaapeli
Halogeeniton metallivaippainen kaapeli
Muovivaippainen palovaroittimen verkkokaapeli
262
1
1,5 ja 2,5
1
16…120
H07V2–K
1
1,5…300
MMJ–LSZH
2…5
1,5 ja 2,5
3…5
6…25
300/500 V
3 ja 5
1,5 ja 2,5
MMJ–LSZH
450/750 V
6 ja 10
MPLM
300/500 V
Palonkestävä asennuskaapeli
1
0,75 ja 1,0
H07Z1–R
MMJ
Öljynkestävä itsestään sammuva liitäntäkaapeli keskiraskaisiin rasituksiin
kuivissa, kosteissa, märissä tai palovaarallisissa sisä- ja ulkotiloissa sekä
räjähdysvaarallisissa tiloissa.
2…5
1
1,5…120
450/750 V
Öljynkestävänä liitäntäkaapelina kuivissa, kosteissa, märissä tai palovaarallisissa tiloissa kevyisiin käyttöoloihin
tarkoitetuissa kevyissä siirrettävissä
laitteissa.
Ei räjähdysvaarallisiin tiloihin.
1,5…120
H07V2–R
MMJ
300/500 V
Käyttö
5
3, 4 ja 5
1,5
Kiinteään asennukseen valaisimien ja
muiden laitteiden sisäiseen johdotukseen, kun vaaditaan lämmönkestoa.
Kiinteään asennukseen asennusputkessa sekä sisäiseen johdotukseen
laitteissa ja keskuksissa.
Kiinteään asennukseen sisällä ja ulkona. Sopii asennettavaksi kivirakenteiseen uraan.
– Ei sovellu maa-asennukseen eikä
asennettavaksi suoraan betonivaluun ilman suojaputkea.
– Ei sovellu häiriöalttiiseen asennukseen.
Kiinteään asennukseen sisällä. Sopii
asennettavaksi kivirakenteiseen uraan.
– Ei sovellu maa-asennukseen eikä
asennettavaksi suoraan betonivaluun ilman suojaputkea.
– Ei sovellu häiriöalttiiseen asennukseen.
Kiinteään pinta-asennukseen sisällä.
Metallivaippa on maadoitettava.
Maadoituslankaa ei saa käyttää järjestemämaadoitukseen.
300/500 V
2, 3 ja 5
1,5…10
Hälytys-, ohjaus-, merkinanto- ja energiansyöttökaapelina, kun turvallisuus
edellyttää kaapelin toimivuutta tietyn
ajan tulipalon aikana.
MJAM–LSZH
450/750 V
3,5 ja 7
1,5 ja 2,5
Ohjaus-, mittaus-ja merkinantopiireissä
sekä elektronisten laitteiden syöttökaapelina pintaan ja uppoon sisällä ja ulkona, kun edellytetään EMC-suojaa.
HÄLY
3
300/300 V
0,5
FRHF–MMJ
6. SÄHKÖASENNUSTEKNIIKAN PERUSTEET
Kiinteään asennukseen pinnalla ja asennusputkessa sisällä palovaroittimien ketjuttamiseen ja kytkentään sähköverkkon.
Kaapelin rakenne
Tyyppimerkintä
Kansallinen
CENELEC
Johdinluku
ja poikkipinta-ala
Muovivaippainen ohjauskaapeli
7…37/27
450/750 V
1,5 ja 2,5
MCMO
450/750 V
7…37/19
1,5 ja 2,5
MCCMO
7, 12 ja 19
450/750 V
2,5
MCMK
3…5
1,5 ja 35
Kiinteään asennukseen sisällä, ulkona
ja maahan. Ei sovellu häiriöalttiisiin
asennuksiin.
31/2 ja 41/2
35 ja 240
Kiinteään asennukseen sisällä (kun
edellytetään halogeenittomuutta ja vähäsavuisuutta) sekä ulkona ja maahan.
MCCMK
4 ja 5
Kiinteään asennukseen sisällä, ulkona
ja maahan, kun vaaditaan EMC-suojattua kaapelia.
0,6/1 kV
2,5 ja 25
EMC-häiriö- ja kosketussuojattu ohjauskaapeli
Kosketussuojattu 1 kV voimakaapeli
Sähkölaitteiden ohjaus-, mittaus ja
merkinantopiirien kaapelina pinta- ja
uppoasennukseen sisällä ja ulkona.
Ei sovellu häiriöalttiiseen asennukseen.
MMO
Kosketussuojattu ohjauskaapeli
Halogeeniton kumikaapeli Tarmo
Käyttö
0,6/1 kV
MCMK–LSZH
0,6/1 kV
EMC-häiriösuojattu 1 kV voimakaapeli
Kosketussuojattu 1 kV voimakaapeli
31/2 ja 41/2
16…300
AMCMK
0,6/1 kV
1 kV voimakaapeli
AXMK
0,6/1 kV
H07V2–K
4
16…300
Sähkölaitteiden ohjaus-, mittaus ja
merkinantopiirien kaapelina kiinteään
pinta- ja uppoasennukseen sisällä ja
ulkona sekä maahan laskettuna.
Sähkölaitteiden ohjaus-, mittaus ja merkinantopiirien EMC- suojattuna kaapelina kiinteään pinta- ja uppoasennukseen
sisälle, ulos ja maahan laskettuna.
Kiinteään asennukseen sisällä, ulkona
ja maahan. Ei sovellu häiriöalttiisiin
asennuksiin.
Kiinteään asennukseen sisällä, ulkona
ja maahan.
Johdineristykset ovat UV-suojattuja.
Kaapelien ominaisuudet ja nimellisarvot
MMJ
300/500 V
SFS 2091
Muovivaippainen asennuskaapeli
Johdin: 1,5 ja 2,5 mm2:n
hehkutettu kuparilanka
Eristys: Lyijytön PVC-muovi
Täyte:
Täytevaippa
Vaippa: Lyijytön, valkoinen PVC-muovi
Käyttö: Kiinteään pinta- ja uppoasennukseen
sisällä ja ulkona. Ei suoraan maahan
tai betonivaluun.
Käsittely: Alin lämpötila –15 °C
Käyttö: Johtimen suurin sallittu lämpötila
jatkuvassa käytössä +70 °C
Pienin suositeltu taivutussäde:
– asennusvedossa 10 x D
– lopullinen asennus 3 x D
Suurin sallittu vetovoima vedettäessä
sisäjohtimista:
A x 50 N / mm2
A = johtimien poikkipinta
Kaapelien valmistajat antavat kaapeliluetteloissa tietoja kaapelin
rakenteesta, käytöstä ja asentamisesta. Lisäksi luetteloissa on annettu kaapelin sähköiset nimellisarvot. Kaapeliluetteloista käyvät
ilmi kaapelin
– rakenne sekä johtimien tunnusvärit ja -merkinnät
– ulkohalkaisija ja massa
– alin käsittelylämpötila
– johtimen suurin sallittu käyttölämpötila kuormitettuna ja oikosulussa
– pienin taivutussäde asennusvedossa ja lopullisessa asennuksessa
kertataivutuksena
– suurin vetovoima vedettäessä sisäjohtimista tai kaapelin päältä
vetosukalla
– standardien mukaisuus (paloturvallisuusominaisuudet).
Valmistaja ilmoittaa kaapelin nimellisjännitteen, johtimen resistanssin 20 °C ja 70 °C lämpötiloissa sekä kuormitettavuuden.
6.1 ASENNUSKAAPELIT JA -JOHTIMET
263
Johtimien nimitykset ja tunnusvärit
Sähkölaitoksen pienjänniteverkko on 4-johtiminen TN-C-järjestelmä: L1, L2, L3 ja PEN
Kiinteistön sähköverkko on 5-johtiminen
TN-S-järjestelmä: L1, L2, L3, N ja PE
C = nolla- ja suojamaadoitustoiminnot
yhdistetty PEN-johtimeen
S = nolla- ja suojamaadoitustoiminnoille
omat johtimensa (N ja PE)
V
W
N
L1
L2
L3
PEN
Sähkökeskus
400 V
230 V
Muuntajan
maadoituselektrodi
Suojamaadoitettu sähkölaite (kuori jännitteinen,
jos peruseristys pettää)
230 V
Suojamaadoitusjohdin
N
PE
Muuntajan
tähtipiste
Muuntajan
maadoitusjohdin
Kiinteistö
RCD
U
Kiinteistön liittymisjohto
L1
L2
L3
Muuntaja
20 kV / 0,4 kV
Sähkölaitteen suojamaadoitus keskuksen suojakiskoon
Päämaadoituskiskon ja keskuksen suojakiskon välinen suojajohdin (suositus 16 mm2 Cu)
Mahan yhteydessä olevat johtavat osat:
• Metalliset vesiputkistot
• Metalliset ilmastointiputkistot
Potentiaalintasausjohdin (vähintään 6 mm2:n kupari)
Päämaadoituskisko (yhdistää maadoitus- ja potentiaalintasausjohtimet toisiinsa)
Maadoitusjohdin
(16 mm2 Cu)
Käytetyt merkinnät:
L1, L2 ja L3 = vaihejohdin
(äärijohdin)
N = nollajohdin
PE = suojajohdin
PEN = yhdistetty suojaja nollajohdin
Sähkönjakeluverkossa suojaudutaan sähköiskulta
– suojamaadoittamalla sähkölaitteiden
jännitteelle alttiit johtavat osat ja
– potentiaalintasauksella, jossa maahan
yhteydessä olevat metalliset putkistot
ja rakenteet ydistetään toisiinsa ja keskuksen suojakiskoon.
Näin varmistetaan, että suojamaadoitettujen sähkölaitteiden, maan ja kosketeltavien metalliputkistojen ja -rakenteiden
välillä ei voi vikatilanteessa esiintyä vaarallista jännitettä (kosketusjännitettä).
Suojajohdin on yleisnimitys seuraaville
suojauksen toiminnallisille johdinnimityksille:
– suojamaadoitusjohdin
– PEN-johdin
– päämaadoituskiskon ja keskuksen suojakiskon välinen suojajohdin
– maadoitusjohdin
– potentiaalintasausjohdin (pää- ja lisäpotentiaalintasausjohdin).
Betoniverkko
Perustusmaadoituselektrodi (rakennuksen perustuksiin, niiden
alle tai viereen sijoitettu vähintään 16 mm2:n kupariköysi)
–
–
–
–
–
–
–
Vaihejohdin (L1, L2, L3) on vaihtosähköjärjestelmän äärijohdin,
joka on yhdistetty muuntajan syöttöliittimeen.
Nollajohdin (N) on muuntajan käämityksen tähtipisteeseen
yhdistetty johdin, joka osallistuu sähköenergian siirtoon.
Vaihejohdin ja nollajohdin ovat jännitteisiä osia ja toimivat
virtajohtimia.
Suojausluokan I sähkölaitteet ja pistorasiat yhdistetään suojamaadoitusjohtimella keskuksen suojakiskoon (PE-kiskoon).
Suojajohtimessa kulkee vikavirta, kun sähkölaitteessa on eristysvika. Muuten suojajohtimessa kulkee sähkölaitteen vuotovirta.
PEN-johdin on maadoitettu johdin, joka toimii samalla suojaja nollajohtimena.
Maadoitusjohdin on suojajohdin, joka yhdistää päämaadoituskiskon tai -liittimen maadoituselektrodiin.
Kiinteistö liittyy yleiseen sähkönjakeluverkkoon liittymisjohdolla.
Ryhmäjohto syöttää kulutuskojetta ja pistorasiaa.
Eristettyjen johtimien väritunnukset:
– Suojajohtimen tunnusväri on kelta-vihreä (kv).
– PEN-johtimen tunnusväri on kelta-vihreä (kv).
– Nollajohtimen tunnusväri on sininen (si).
– Vaihejohtimen värit ovat ruskea (ru), musta (mu) ja harmaa (ha).
Vaiheiden erottamiseksi toisistaan asennus- ja voimakaapeleissa
käytetään väritunnuksia ruskea (L1), musta (L2) ja harmaa (L3).
Voimakaapeleissa voidaan käyttää myös numerotunnuksilla 1, 2
ja 3.
Vahvenna nolla- ja suojajohtimet omilla tunnusväreillään edellä
olevaan kuvaan.
264
6. SÄHKÖASENNUSTEKNIIKAN PERUSTEET
Kaapeleiden johdinvärit
Standardeissa on määritelty kumi- ja muovieristeisten kaapelien
johtimille taulukon tunnusvärit.
Asennus- ja voimakaapelit
N-järjestelmä
Nykyinen
Nykyinen
Edellinen
Nykyinen
si
vs
ru
vs
mv
kv
ru
mu
kv
mu
si
vs
si
ru
ru
mv
ha mu
kv
ru
mu
vs
ha
kv
**
si
kv
ru
mu
ru
ru
mu
vs
si
mu
mu
ru
kv
ru
mu
mu
vs
ru
kv
si
kv
Edellinen
ru
kv
mu
ha
*
vs
Nykyinen
vs
ru
mu
Edellinen
kv mu
ru
kv
ru
S-järjestelmä
vs
si
mu
ru
si
ru
N-järjestelmä
vs mu
ha mu
ha
S-järjestelmä
Edellinen
ru
si
Muoviset ja kumiset liitäntäjohdot
kv
ru
mv
ha mu
si
mu
kv
ru
vs
ru
ha mu
N-järjestelmän kaapelissa ei ole keltavihreää suojajohdinta.
S-järjestelmän kaapelissa on kelta-vihreä
suojajohdin.
MMJ 5 x 1,5 N
MMJ 5 x 2,5 S
MMJ 5X1,5
MMJ 5G2,5
kv
mu
mu ru
* Vain poikkipinnat 1,5 mm2 ja 2,5 mm2
** Harvinainen (esim. MSK 4x0,75 S ja 4x1,5 S)
Väritä taulukon johtimet oikeilla tunnusväreillään.
Johtimien käyttö:
Esimerkki
1
–
Eristettynä suojajohtimena saa käyttää vain kaapelin keltavihreää johdinta, jota ei saa käyttää mihinkään muuhun
tarkoitukseen.
Suojajohtimena saa käyttää myös voimakaapelin konsentrista
johdinta sekä ohjauskaapelin muunväristä johdinta, kun ohjauskaapelin kaikki johtimet ovat samanvärisiä. Näissä tapauksissa
suojajohdin on merkittävä kelta-vihreällä lisämerkinnällä (teipillä tai letkulla).
–
Nollajohtimena käytetään kaapelin sinistä johdinta.
Kun kaapelissa (esimerkiksi ohjauskaapeli) ei ole sinistä johdinta, nollajohtimena saa käyttää muunväristä johdinta. Johdin
on merkittävä vaaleansinisellä lisämerkinnällä.
–
Kaapelin sinistä johdinta saa käyttää myös vaihejohtimena
silloin, kun kaapelissa ei tarvita nollajohdinta. Johdin on merkittävä liittimien luona mustalla tai ruskealla muovinauhalla
tai -letkulla.
–
Eristettynä PEN-johtimen on oltava kelta-vihreä ja johtimen
päät on merkittävä sinisellä lisämerkinnällä.
A
3
5
2
4
B
Kaapelit:
1 = MMJ 3x1,5 S
2 = MMJ 3x1,5 N
3 = MMJ 4x1,5 S
4=1
5 = 1 (tai MMJ 2x1,5 N)
Valaisimen A syöttö:
1-kaapeli/ru ⇒ 2-kaapeli/ru ⇒ 2-kaapeli/mu
⇒ 3-kaapeli/ru ⇒ 5-kaapeli/ru
Valaisimen B syöttö kytkimeltä:
2-kaapeli/ha ⇒ 3-kaapeli/mu ⇒ 4-kaapeli/ru
6.1 ASENNUSKAAPELIT JA -JOHTIMET
265
Kaapelin mekaaninen ja sähköinen suojaus
Useimmissa kohteissa kaapeleiden mekaaniseksi suojaksi riittää
muovinen tai kuminen ulkovaippa. Jos tarvitaan parempaa suojaa
käytetään kaapelia, jossa vaipan alla on sähkömekaanisena suojana
kuparilankakerros tai -punos tai yhtenäinen alumiinivaippa.
MCMK 3x2,5/2,5
Ulkovaippa muovia
Kuparilankojen ja sidosnauhan tai
sidoslankojen muodostama sähkömekaaninen suoja
Kaapelit, jotka joutuvat alttiiksi mekaaniselle rasitukselle, suojataan
teräsnauha-armeerauksella. Näitä kaapeleita nimitetään armeeratuiksi kaapeleiksi. Kun kaapelin oma mekaaninen suojaus ei ole
riittävä käyttöpaikan rasituksille, kaapeli suojataan suojaputkella
tai -kourulla.
Kohteissa, joissa tarvitaan sähköistä suojausta, käytetään suojattuja
kaapeleita, jotka estävät säteilysignaaleja lähtemästä kaapelista
tai pääsemästä kaapelin ulkopuolelta sen johtimiin. Suojauksella
suojaudutaan suurtaajuuskaapeleiden sähkökentiltä, voimakaapeleiden magneettikentiltä sekä releiden ja puolijohdekytkimien
säteilykentiltä.
EMC-suoja
MCCMK 3x6/6
(kuparinauha)
Sähkömekaaninen suoja
(konsentrinen johdin)
Jotta kaapeli kestäisi siihen käyttöpaikalla kohdistuvan mekaanisen
rasituksen, sen poikkipinnalle on asetettu vähimmäisvaatimukset.
Esimerkiksi rakennukseen tai maahan asennetun kuparikaapelin
tai -johtimen vähimmäispoikkipinta-ala on 1,5 mm2, alumiinikaapelin 16 mm2 ja yksivaiheisen suojausluokan I jatkojohdon 1,5
mm2.
Johdon ylivirtasuojaus
Kytkinlaitteiden yhteydessä tutustuttiin ylivirtasuojaukseen (s.
114) sekä suojalaitteista sulakkeisiin (s. 115—116), johdonsuojakatkaisijoihin (s. 117—118), lämpöreleisiin (s. 110—111) ja moottorinsuojakatkaisijoihin (s. 119).
Ylivirtasuojaus on yhteisnimitys ylikuormitus- ja oikosulkusuojaukselle. Ylivirtasuojaus muodostaa virtapiirin heikoimman kohdan,
josta virtapiiri katkeaa ennen kuin liian suuri virta vahingoittaa
muuta virtapiiriä. Kiinteä johtoasennus suojataan johdon alkupäähän
sijoitetulla johdonsuojakatkaisijalla tai sulakkeella. Ne suojaavat
asennusta sekä oikosulku- että ylikuormitustilanteessa.
Johdon ylivirtasuoja valitaan niin, että se suojaa johtoa liian suurelta
kuormitusvirralta ja täyttää nopean laukaisun ehdot.
266
6. SÄHKÖASENNUSTEKNIIKAN PERUSTEET
Korjauskerroin eristeen
mukaan
PVC
PEX/EPR
Ympäristön
lämpötila
°C
10
1,15
1,11
15
1,10
1,07
20
1,05
1,04
25
1,00
1,00
30
0,94
0,96
35
0,88
0,92
40
0,82
0,88
Ilmaan asennetun kaapelin ympäristölämpötilan korjauskerroin
Standardeissa ja asennusohjeissa on määritelty johtojen suurimmat
virrat, joilla johdineriste ei lämpene liikaa. Määrittelyn perustana
ovat tietty asennustapa ja ympäristöolot. Johdon sallima virta riippuu
– johdineristeestä (PVC-muovin suurin lämpötila saa olla 70 °C,
PEX-eristeen 90 °C ja kumin 60 °C)
– asennusympäristön lämpötilasta
– asennustavasta (onko johto asennettu seinäpinnalle, seinän
sisään vai maahan).
Seuraavassa kuvassa esitetään suurimmat kuormitusvirrat yleisimmille asennustavoille, kun kaapeli on PVC-eristeinen, maan lämpötila on +15 °C ja ilman lämpötila on +25 °C.
Seinään upotetun johdon
kuormitettavuus
mm2
Ampeeria
1,5
14
2,5
19
6
10
Pinnalle asennetun johdon
kuormitettavuus
mm2
Ampeeria
1,5
18,5
2,5
25
31
6
43
41
10
60
+25 °C
Vapaasti ilmassa olevan
taipuisan liitäntäkaapelin
kuormitettavuus
(kolmivaihekuorma)
Maahan upotetun johdon
kuormitettavuus
Ampeeria
mm2
26
mm2
Ampeeria
2,5
35
0,75
6
6
57
1
10
77
1,5
17
2,5
21
6
39
10
54
1,5
10
+15 °C
Maan
lämpötila
°C
Korjauskerroin eristeen
mukaan
PVC
PEX/EPR
5
1,09
1,06
10
1,05
1,03
15
1,00
1,00
20
0,95
0,96
25
0,90
0,93
Maahan asennetun kaapelin ympäristölämpötilan korjauskerroin.
Pinnalle asennetun kaapelin korjauskertoimeen vaikuttavat ympäristölämpötilan lisäksi
– rinnakkaisten kaapeleiden määrä ja niiden
sijainti toisiinsa nähden
– kaapeleiden asennusalustan tiiveys
(esimerkiksi onko kaapelihylly tikasrakenteinen, rei’itetty tai rei’ittämätön).
Esimerkkikuvan kuormitustaulukoista havaitaan, että kuparikaapelia, jonka poikkipinta-ala on 2,5 mm2, saa kuormittaa
– maahan asennettuna 35 A:n virralla
– seinään asennetussa putkessa 19 A:n virralla
– seinäpinnalle asennettuna 25 A:n virralla.
Taipuisan liitäntäkaapelin (2,5 mm2) suurin kuormitusvirta on 21 A.
35 A
25 A
19 A
21 A
⇒ Ryhmäjohtoa saa
kuormittaa enintään
19 A:n virralla
Standardeissa ja asennusohjeissa on annettu johdon
kuormitettavuudelle korjauskertoimet, kun asennusolot poikkeavat
määrittelyoloista. Esimerkiksi ympäristön lämpötilan ollessa +40
°C on korjauskerroin 0,82 ja +10 °C lämpötilassa 1,15.
6.1 ASENNUSKAAPELIT JA -JOHTIMET
267
Jos esimerkkiasennuksen sisätilan lämpötila on 35 °C, pistorasiaa
syöttävän kaapelin (2,5 mm2) kuormitettavuus pienenee 0,88-kertaiseksi ja taipuisan liitäntäkaapelin 0,92-kertaiseksi.
35 A
22 A
16,7 A
19,3 A
⇒ Ryhmäjohtoa saa
kuormittaa enintään
16,7 A:n virralla
Edellisen perusteella on helppo ymmärtää, miksi kiukaan liitäntärasialle yläkautta tuleva johto on sijoitettava seinän kylmemmälle
puolelle.
Johtoa suojaavan johdonsuojakatkaisijan ja sulakkeen koko määräytyy johdon kuormitettavuuden perusteella siten, että johdonsuojakatkaisijan nimellisvirta saa olla enintään kuormitusvirran
suuruinen, mutta sulakkeen nimellisvirran on oltava kuormitusvirtaa
pienempi. Taulukossa esitetään ylikuormitussuojien valinta johdon kuormitusvirran mukaan:
Johdon kuormitettavuus vähintään/A
8
Johdonsuojakatkaisijan suurin nimellisvirta/A
8
13
gG-sulakkeen suurin nimellisvirta/A
6
10
22
28
35
39
44
55
70
16
20
25
32
32
40
50
63
16
20
25
32
35
40
50
63
13,5 18
3
L1,L2,L3
N
PE
268
Valaistus
3ML1,5
C10
C16
B16
Ryhmäkeskus
Ircd
3ML2,5
5ML2,5
Liesi
Pistorasiat
Esimerkiksi seinäpinnalle asennettu 1,5 mm2:n kaapeli sallii 18,5
A:n jatkuvan kuormitusvirran, jolloin sen ylivirtasuojaksi voidaan
asentaa 16 A:n johdonsuojakatkaisija tai 16 A:n gG-sulakkeet. Jos
sama kaapeli asennetaan seinän sisään, sen kuormitusvirta (14 A)
sallii johdonsuojakatkaisijan nimellisvirraksi 13 A ja Gg-sulakkeiden
nimellisvirraksi enintään 10 A .
5
9
Johtoasennusta suojaavan ylikuormitussuojan nimellisvirta määräytyy vaativimman asennusosuuden mukaan. Edellisen sivun esimerkissä uppoasennusosuus on määräävä. Sisätilan lämpötilan ollessa
25 °C ryhmäjohto voidaan suojata 16 A:n johdonsuojakatkaisijalla
ja sulakkeella, Kun lämpötila on 35 °C, johdonsuojakatkaisijaksi
voidaan edelleen valita 16 A:n johdonsuoja, mutta sulakkeena saa
olla enintään 10 A:n sulake.
Asuntojen ryhmäjohdot valitaan yleensä niin, että
– valaistusryhmät suojataan 10 A:n ylikuormitussuojilla ja johdotetaan 1,5 mm2:n johdoilla
– pistorasiaryhmät suojataan 16 A:n ylikuormitussuojilla ja johdotetaan 2,5 mm2:n johdoilla
– kolmivaiheisen lieden ylikuormitussuojan nimellisvirta on 16
A ja ryhmäjohdon poikkipinta-ala 2,5 mm2
– kuorman ottama virta ei ylitä ylikuormitussuojan nimellisvirtaa.
Esimerkiksi 6 kW:n kiukaan nimellisvirta on 8,7 A ja 8 kW:n
kiukaan 11,6 A. Kiukaan valmistaja on antanut pienemmän
kiukaan asennusohjeessa seuraavat ohjeet: sulakkeen tulee
olla 3 x 10 A:n sulake ja liitäntäkaapelina tulee käyttää kumikaapelia H07RN-F5G1,5 tai vastaavaa.
Suuremman kiukaan sulakkeen tulee olla 16 A:n sulake ja
johdinpoikkipinta-alan 2,5 mm2.
6. SÄHKÖASENNUSTEKNIIKAN PERUSTEET
Kaapelien ja johtimien kuoriminen
1
2
Press top of slide tightly
against cable.
3
Make 1–2 full turns
for circular cut.
4
Voimakaapeli katkaistaan kaapelileikkurilla (ks. s. 50) tai rautasahalla ja asennuskaapelit kaapelileikkurilla (1) tai sivuleikkurilla
(2).
Kaapelin vaippaa poistettaessa ei saa vahingoittaa johtimien eristeitä. Tämän takia kuorintaleikkurin (3) ja kuorintaveitsen (4)
käyttö on suositeltavampaa kuin puukon käyttö. Kuorintaveitsen
koko valitaan kaapelin mukaan. Esimerkiksi kuorintaveitsellä 4a
poistetaan vaippa voimakaapelista ja veitsellä 4b telekaapelista.
1
Pull along cable for
lenghtwise cut.
Peel away sheath.
Kaapelin kuorintatyökalun käyttöohje.
Työkalu 8…28 mm:n pyöreille kaapeleille.
3
2
4a
4b
Johdinsäikeet eivät saa naarmuuntua kuorittaessa, jotta ne eivät
katkea asennettaessa. Tämän takia johtimet kuoritaan kuorintapihdeillä. Johdineriste poistetaan liittimen vaatimalta matkalta.
HARJOITUSTEHTÄVIÄ
1/P
a) Kirjoita kaapeleiden viereen niiden suomalaiset tyyppimerkinnät.
.....................................................................
.....................................................................
.....................................................................
.....................................................................
b) Selvitä kahden ylimmän kaapelin CENELEC-tyyppimerkinnät.
........................................................................................................................................................................................................................
........................................................................................................................................................................................................................
........................................................................................................................................................................................................................
........................................................................................................................................................................................................................
........................................................................................................................................................................................................................
........................................................................................................................................................................................................................
........................................................................................................................................................................................................................
6.1 ASENNUSKAAPELIT JA -JOHTIMET
269