Ideoita RLS-harjoitteluun - Riihimäen seudun terveyskeskus

Ideoita RLS-harjoitteluun - Riihimäen seudun terveyskeskus

Suujumppailta
Riihimäen seudun terveyskeskus /
Puheterapia
Suujumppaillan aiheet


Suujumppa
Äänneharjoittelu





L
S
R
Yleistä harjoittelemisesta
Yleistä äänteiden vakiinnuttamisesta
Kauppaliiton taisteludroidi
Ennen aloitusta



Lapsen motivaatio
Vanhemman
motivaatio
Milloin harjoitellaan
Upsy daisy
Perusperiaatteet


Motorisen taidon oppiminen vaatii
toistoja
Ensin etsitään tapa tuottaa
yksittäinen äänne SS, LL, D, RR. Jos
ei heti löydy puheeseen:


Yhdistetään ensin vokaaleihin AA-SS,
AASS
Kokeillaan sanoissa eri paikoissa:
sssauna, kissssa, kiitosss
Suujumppaa

Tavoitteet





Tietoisuus suun alueen, etenkin kielen,
liikkeistä kehittyy
Äänteiden tuoton ”kuivaharjoittelu”
Kielen ja leuan liikkeet eriytyvät
Suun alueen lihakset vahvistuvat
Kielijänne?
Kielen liikkeet
(käytä peiliä apuna)






Kuppi (D, L, R)
Kello
Sammakko
Hissi
Heiluri
Vili Virtahepo
NÄMÄ 3
ERIYTTÄVÄT
KIELEN JA
LEUAN LIIKKEITÄ
Harjoitteluvinkkejä suujumppaan




Pelissä ennen omaa vuoroa
suujumppaliikkeen tekeminen
Ennen hampaiden pesua hassuttelu
Purkka- tai pastillijumppa
Kylvyssä, saunassa, autossa,
hiihtohississä…
Kuulonvarainen erottelu




Lapsi ei kuule omasta puheestaan, ettei
sano äännettä oikein - siksi tarvitaan
kuuloaistin herkistämistä
1. Lapsi kuuntelee, sanooko aikuinen
sanan oikein vai väärin (pavvo/pallo)
2. Lapsi kuuntelee, kuuluuko sanassa
L/S/R. Aikuinen voi liioitella äännettä,
jotta se erottuu paremmin.
Vasta näiden jälkeen lapsi voi alkaa
monitoroida omaa puhettaan.
L-äänne



L-äänne tuotetaan nostamalla kieli
leveänä ja litteänä hammasvallille
yläetuhampaiden taakse.
Samassa paikassa ääntyy N, D, R.
Usein kielen liike puuttuu tai on liian
takana
L-äänteen harjoittelu


Kielen ja leuan liikkeen eriyttäminen
tärkeää
Paikan etsiminen


Huulien vakauttaminen



Laitetaan hunajaa tms. hammasvallille ja lapsi
nuolee sen pois
Kädet poskilla
”Huulet jäätyivät”
Leuan vakauttaminen

sormi/pastilli/purkka/hammasharjan varsi
hampaiden väliin ja kieli liikkuu ylös ja alas
L-äänteen harjoittelu

Kielen nosto hammasvallille ja samalla
äännetään L (sormi hampaiden välissä jos
vaikeaa pitää leuka paikallaan)



LLLAAA
AALLL
Kun L-äänne onnistuu tavuissa, sitä
harjoitellaan sanan alkuun tai keskelle

Esim. L sanan alussa: ”Pudotetaan” sanoja, kieli
putoaa ylähampaiden takaa alas, voidaan samalla
pudottaa kortteja lattialle.
S-äänne


Kieli on yläetuhampaiden takana hampaat
kiinni. Ilma kulkee kielen päältä, ei
laiteilta.
Etsitään ensin erilaisilla mielikuvilla
sihinää


Käärme, vihainen kissa, löylynheitto, vessan
vetäminen
Lapsi kuuntelee aikuisen puheesta,
kuuluuko sanassa sihinää
(pidennä sihinää tarvittaessa: sssiili)
S-äänteen harjoittelu

Etsitään oikeaa ääntymäpaikkaa


S-äänteen yhdistäminen vokaaliin




”Irvistys”, suu on leveänä ja hampaat näkyvät,
kieli on piilossa
AAASSS (käsi liukuu apuna)
SSSAAA
Tarvittaessa aluksi erillisinä, mutta lähekkäin,
vähitellen aletaan liukua
Joskus S löytyy apuäänteen avulla

TSS, KSS, PSS, DSS
S-äänteen harjoittelu

Kokeile sanoihin



S sanan lopussa on usein helpoin:
kiitosss, ulosss, ylösss
S keskellä tuplana
S toisen konsonantin kanssa: pitsa,
juusto, oksa, poski
R-äänne



R-äänne vaatii kielen liikkeiltä tarkkuutta,
napakkutta ja rentoutta
Kuulonvarainen erottelu: kuuluuko
sanassa ”rrr” kun sanon rrrekka?
Katsotaan R:n tai D:n paikka
hammasvallilla



Kieli jumiin ja puhallus kielen ”läpi”
D-äänne ja kielen kuppi tärkeä
Kielen ja leuan liikkeiden eriytyneisyys
tärkeää
R-äänteen harjoittelu D:n avulla

D-äänteen kautta kohti napakkaa kielen
liikettä ja oikeaa ääntymäpaikka


D-tavut ”hokemina” eli drilleinä (den-den,
dn-dn-dn)


Tarvittaessa N apuna oikean paikan
löytämisessä
Toistoja toistoja
Huom! D on napakka ja kieli pysyy
piilossa

Vrt. T
R-äänteen harjoittelu D:n avulla


D-drilleissä hampaat pidetään vähän
erillään, huulet ja hampaat
mahdollisimman liikkumatta, vain kieli
pomppii!
Tavujen vokaaleja voi vaihdella, voi myös
kokeilla muita konsonantteja kaverina



Pada pada
Kada kada
Padatti, tadatti
Harjoitteluvinkkejä

Liikuntaleikit + d-tavuttelut







Trampoliini
Ruutuhyppy
Naruhyppely
Autoleikki
Pallottelu
Laulaminen D-tavuilla
Selällään pötköttely+vauhditus
R-äänteen harjoittelu D-kielellä

D-kieli
 Kun D sujuu
 Sanotaan sanoihin R-äänteen paikalle D
daha, makkada
 Podkkana, podtti (aluksi apuvokaali:
podokkana, podotti)


Sovitaan joku tilanne, jossa kaikki puhuvat
D-kieltä
Sanotaan loruja ja lauluja D-kielellä

Toistellaan leikeissä ja liikkuessa

R-äänteen harjoittelu pikku-r:llä

Pikku-R eli tärytön R-äänne




Kieli on hammasvallilla ja sormi
hampaiden välissä
Tehdään pientä surinaa (mehiläiskieli)
Huom! Ei sihinää!
Voi käyttää D:n tapaan sanoissa

rrrapu

drrapu
R-äänteen harjoittelu

Täryn saamista helpottavat joskus

Ajatus auton käynnistyksestä


D-kielisanat



Den den den drn
Podkkana, podkkana, podkkana
Makuuasento
Sähköhammasharjasta saatu
”tärytuntuma”
R-äänteen harjoittelu

Täryn vakiinnuttaminen




Toistetaan ja pidennetään
Aluksi saattaa olla apua D:n käyttämisestä
tukena
Tavuissa
Sanoissa (löytyykö joku motivoiva sana?)
Kaikkien äänteiden harjoitteluun

Alias-peli tai muistipeli


Pelissä ennen omaa vuoroa



S-, L-, D- tai R-juttu tai suujumppaliike
Toistelua leikeissä ja liikkuessa:


S-, L- tai R-sanoilla tai D-kielellä
esim. Olen käärme ja sihisen, olen dino ja
tömistän (D), pallon tai lennokin heitto + S/L/Rtavut tai sana, hyppiminen, taputtaminen
Lentokoneleikki (S, L, D, pikku-r)
Hyödynnä automatkat ja odotteluhetket
Yleistä harjoittelusta



Pieni hetki kerrallaan (5-10min)
Lapsen kehuminen yrittämisestä ja
pienestäkin onnistumisesta, kannustus
Säännöllisyys: joka päivä, 5 päivää
viikossa


Osaksi päivärutiinia: mikä aika teille paras?
Harjoittelutavat lapsen mukaan



Leikinomaisesti tai pelin lomassa
Liikkuen, laulaen
Palkinto
Yleistä harjoittelusta



Aikuinen ohjaa harjoittelua
Kun äänne onnistuu, kokeile missä
kohti sanaa se onnistuu helpoiten.
Motivointi



Oma hetki äidin tai isän kanssa
Tarrataulu, rasti ruutuun,
motivaatiopurkki
Välitavoitteet
Yleisesti vakiinnuttamisesta



Äänteen löydyttyä tarvitaan usein
vielä harjoittelua, jotta äänne tulisi
puheeseen
Harjoitustuokiot
Muistuttaminen



Sovitaan yhdessä tietty aika, koko
aikaa ei korjata
Merkki
Tiedostamisen vaiheet
Tiedostamisen vaiheet



1. Kun vanhempi muistuttaa, niin
lapsi huomaa, ettei käyttänyt uutta
äännettä >korjaa itse
2. Lapsi huomaa itse, ettei
käyttänyt uutta äännettä >korjaa
3. Lapsi huomaa itse, kun on
aloittamassa sanaa, että siihen
pitää sanoa uusi äänne
Miten autamme lasta parhaiten?
Puheterapiaa yksi kerta syksyllä
Miten autamme lasta parhaiten?
Puheterapiaa syksyllä
Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa
Miten autamme lasta parhaiten?
Puheterapiaa syksyllä
Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa
Päiväkodissa kerran viikossa suujumppaa