Kieli ja tyyli eriteltävänä

Tyyli syntyy pienien seikkojen
muodostamasta kokonaisuudesta.
Tyylin jäljille pääseminen edellyttää
pikkutarkkaa lukemista!
• Tyyliin vaikuttavat ainakin kirjoittajan
persoonallisuus, tekstin aihe ja teema,
tavoite, tekstilaji sekä konteksti.
• Tyyli (ja sävy) välittyy lukijalle tekstin
sanastosta, kielikuvista,
kokonaisrakenteesta, lause- ja
virkerakenteista, rytmistä jne.
Erittele ja arvioi uutisen / kolumnin / runon
jne. kieltä ja tyyliä.
Erittele novellin sanastoa ja sanaryhmiä.
Erittele tekstin kieltä ja rakennetta.
Erittele kielen piirteiden avulla tekstityyppiä.
Vertaile suomennosten kieltä.
Tutki, miten tekstin kieli ja tyyli sopivat sen
kontekstiin ja kohderyhmälle.
Miten tekstin myönteisyys / kielteisyys näkyy
kielessä?
Millä keinoin Anna-Leena Härkösen romaanikatkelma luo
vaikutelman puhekielisyydestä? (romaanikatkelma)
(Syksy 2007)
Millä tavoin arvostelijan mielipiteen kielteisyys näkyy
arvostelun kielessä?
(arvostelu) (Kevät 2009)
Kari Hotakainen on Suomen taitavimpia kielenkäyttäjiä.
Miten kielenkäytön taidokkuus ilmenee kolumnissa
Kasvukertomus? (kolumni) (Syksy 2009)
Kielikuva: metafora, vertaus, personifikaatio
Lainaus, sitaatti, johtolause
Puhekieli, arkikieli, ylätyyli, alatyyli, asiatyyli,
murre, slangi, jne.
Referointi
Lause, päälause, sivulause
Virke, ydinvirke, tukivirke, teema, reema
Ydinmerkitys, sivumerkitys, miellemerkitys,
päämerkitys
Lauseenjäsen: subjekti, objekti, predikaatti,
määrite, pääsana
Lausetyyppi: väite, kysymys, käsky, huudahdus
Sanakenttä, merkityskenttä, sivistyssana, konnektori,
sidosteisuus
Merkitys, tarkoite
Persoonamuoto: aktiivi, passiivi, sinä-passiivi
Aikamuoto: preesens, imperfekti jne.
Päättömerkki, välimerkki
Sanaluokka: verbi, adjektiivi jne.
Verbi: persoonamuoto, nominaalimuoto, modus,
tempus
Kohosteinen, huomaamaton
1. Avaa tekstin tavoite
Kuka, mitä kenelle, miksi?
Tekstilaji, aihe, kohderyhmä, konteksti
5. Tutki lauseita ja virkkeitä
Lausetyypit, rytmi, sivu- ja
päälauseet?
Pitkät ja lyhyet virkkeet?
Välimerkkien käyttö virkkeissä?
Sanajärjestys virkkeissä?
2. Tee yleishavainto kielestä
Yleiskieltä? Puhekieltä? Asiatyyliä? Murretta?
6. Miten kuuluu kirjoittajan
Tekstityypit? (Kuvailua, kerrontaa, pohdintaa jne.) ääni? Miten sitä tehostetaan?
Toimittaja, tutkija, kirjailija vai
3. Tutki sanastoa
tavis? Miten näkyy kielessä?
Sanaluokat, sanakentät, abstraktia, konkreettista? Mitä oletuksia tehdään lukijasta?
Verbien muodot?
Miten näkyy kielessä?
4. Miten otetaan kantaa?
Tunteeseen vetoavat sanat, toisto, muut retoriset keinot?
- Ovatko sanat juhlavaa ylätyyliä, sivistynyttä akateemista tyyliä, tavallista
arkipäiväistä tyyliä, kansanomaista tyyliä kuten slangia tai murretta?
- Minkälainen on sanojen luoma tyylin voimakkuusaste, tyylivalööri, -sävy?
- Ovatko sanat intensiivisiä eli ponnekkaita, tehokkaita, vahvoja vai
neutraaleja eli tavallisia, ponnettomia, jokapäiväisiä?
- Ovatko predikaattiverbit aktiivissa vai passiivissa? Mitä persoonamuotoa
käytetään?
- Esimerkiksi pakinassa on tyylitikkoja, kohosteisuutta: käytetään
tahallisesti esim. viralliseen tyyliin kuuluvassa tekstissä arkikieltä, slangia,
murretta.
- Ovatko tekstin sanat vaikeita ja harvinaisia vai helppoja ja yleisiä,
käytetäänkö abstrakteja vai konkreetteja substantiiveja? Ovatko sanat pitkiä
vai lyhyitä?
- Ovatko sanat vanhoja vai tuoreita? Onko kuluneita muotisanoja ja kliseitä?
- Ovatko verbit staattisia (paikallaan pysyvyyttä ilmaisevia) vai dynaamisia
(liikettä, liikkumista, eloisuutta) ilmaisevia?
- Tarkastele yhdyssanoja ja johdoksia? Ovatko ne abstrakteja vai helppoja,
yleistajuisia, kansantajuisia? Mihin kirjoittaja pyrkii?
- Hae tekstistä kuvailmaukset: metaforat ja vertaukset.
Sanojen tutkimisen avulla löydät kirjoittajan näkökulman ja
asenteen.
- Onko teksti (yleensä elävää) verbityyliä vai (yleensä
abstraktia) substantiivityyliä? Mihin kirjoittaja pyrkii
tällä valinnallaan?
- Käyttääkö kirjoittaja paljon adjektiiveja? Missä
yhteydessä? Mihin pyritään?
- Onko tekstissä runsaasti pronomineja? Ovatko
viittaussuhteet selvät vaiko tarkoituksellisen epäselvät?
- Onko tekstissä paljon lukusanoja, numeroita? Mitä
ne ilmentävät?
- Tarkastele, miten kirjoittaja on jäsentänyt koko tekstinsä:
ajallisesti (kronologisesti), paikallisesti (horisontaalisesti),
vertailevasti (komparatiivisesti), vastakohta-ajatteluun
perustuvasti (antiteettisesti), tärkeysjärjestyksen mukaan
ym.?
- Minkälainen on tekstin jaksotus: kappalejako?
- Miten kirjoittaja rakentaa tekstistä sidoksista? Miten asiat
liittyvät kappalejakotasolla toisiinsa? Mitkä seikat sitovat
tekstiä? Sanatko? Sanajärjestyskö? Vai juoniko?
- Millainen on tekstin kokonaisuus ulkoasun kannalta:
typografia ja taitto? Onko niillä jotain vaikutusta?
- Ovatko tekstin virkkeet yleensä rinnasteisia päälauseita vai onko myös
selittäviä, tarkentavia sivulauseita?
- Esitteleekö, kuvaileeko, kertooko, analysoiko vai perusteleeko tekstin
kirjoittaja (tekstityypit)?
- Mihin kirjoittaja pyrkii vaikkapa pelkillä toteavilla väitelauseilla?
- Ovatko lauseet tai virkkeet kysymyslauseita? Väitteitä? Käskyjä?
Huudahduslauseita?
- Pyrkiikö kirjoittaja sanomaan pääasian virkkeen alkuun vai loppuun
sijoittamassaan päälauseessa? Vaikuttaako tämä virkkeen tematiikkaan?
- Ovatko virkkeet pitkiä vai lyhyitä? Vaikuttaako virkkeiden pituus tai
lyhyys ymmärrettävyyteen. Pysyykö lukija helposti perässä pitkissäkin
virkkeissä?
- Seuraa myös virkkeiden välistä välimerkitystä. Mitä huomaat?
- Sisältääkö teksti lauseenvastikkeita? Ovatko ne luontevia, ovatko ne
tehokkaita? Pyrkiikö kirjoittaja niillä luonnollisuuteen, tiiviyteen
tms.?
- Ovatko lauseet ns. täyteläisiä lauseita, joissa on subjektin ja
predikaatin lisäksi muitakin jäseniä? Minkälaisia ja mitä
lauseenjäsenet ovat?
- Käyttääkö kirjoittaja elliptisiä lauseita, joista tahallisesti puuttuu
jokin lauseenjäsen, esim. predikaatti?
- Onko lauseissa etupainoisia, predikaatin edelle kasautuvia
määriteketjuja? Ovatko lauseet helposti ymmärrettäviä?
- Onko lauseen sanajärjestys normaali, vai tahallaan poikkeava?
Miten lause kulkee lukijan ajatuksissa?
- Seuraa myös lauseen sisäistä välimerkitystä.
KK: Käsikirjan loppuosa sekä s.
KV 5 sekä KV 8 (s. 85, sanasto)