FI3 - Peda.net

FI 3
Metafysiikka ja tieto-oppi
Tieto ja maailma s.7-16
• Tiedon ja maailman suhde voidaan
selittää tieteen, taiteen tai uskontojen
avulla
• Tieto ei perustu uskoon tai arvaukseen
• Tieteellinen tieto pyrkii objektiivisuuteen
• Tiedolla on myös eettinen puolensa
Filosofinen tieto
• Filosofian tehtävänä:
• Pyrkiä rationaaliseen
spekulaatioon
• Laatia tieteen kentästä
kokonaisuuksia
• Pohtia eri tieteiden
perusteita ja tuloksia
• Opastaa tiedon
käsittelemiseen ja
ymmärtämiseen
Filosofia:
• Problematisoi
• Eksplikoi
• Argumentoi
Tehtävä s. 13
Metafysiikan kysymyksiä
•
1)
2)
3)
4)
5)
6)
7)
Lue kirjan s. 18-23 ja selvitä seuraavat
metafysiikan käsitteet:
Metafysiikka
Determinismi
Kausaalinen
Teleologinen
Fatalismi
Predestinaatio-oppi
Indeterminismi
Metafysiikka
•
•
•
1)
2)
3)
Ta meta ta fysika (Aristoteles)
Teoreettisen filosofian osa-alue
Tutkii olemassaoloon liittyviä kysymyksiä:
Ontologia
Kosmologia
Teologia
Keksi esimerkit ontologian, kosmologian ja
teologian kysymyksistä Miksi metafysiikka voi olla turhauttavaa/vaikeaa?
Mitä oleminen on? s. 24• Oleminen voidaan ilmaista eksistenssi- tai
predikaattiväitteenä.
• Substanssi:
perusoleva, ilmiön tai asian perimmäinen
olemus
Tehtävät s. 26
Olemisen vaihtoehtoja: materialismi ja
idealismi (27-35)
Onko substanssi ainetta vai henkeä?
1) Idealismin mukaan oleva on henkistä
* subjektiivinen idealismi:
todellisuus on
mielen sisäinen asia
* solipsismi: maailma on
minun
mielikuvani
* objektiivinen idealismi:
ideat ovat
havaitsijasta riippumattomia (esim.Platon,
Hegel; antirealismi)
2) Materialismin mukaan oleva on
ainetta:
* fysikalismi: vain fysikaaliset
ominaisuudet ovat todella
olevia
Keksi esimerkit idealistisesti olevasta ja
materialistisesti olevasta
Miksi puhdas idealismi ja puhdas
materialismi ovat ongelmallisia?
Kuinka monta substanssia
on?
1) Monismi: substansseja
on yksi (puhdas
materialismi ja puhdas
idealismi)
2) Dualismi: substansseja
on kaksi (Descartes –
aine ja henki/
ajattelu ja ulottuvaisuus/
determinismi ja
indeterminismi
3) Pluralismi:
subtansseja on monta
Seisot peilin
edessä ja peset
hampaitasi –
pesetkö omia vai
peilikuvasi
hampaita?
Mind-body-ongelma
-
Dualismin ja pluralismin ongelmiin vastaa:
1) Reduktiivinen materialismi,
reduktionismi
- Kokonaisuus voidaan palauttaa
(aine)osiin
- Monimutkainen ilmiö palautetaan
takaisin lähtökohtaan
- esim. neurotieteet: aivotoiminta
nähdään sähköis-kemiallisena
toimintana (teht. s. 31)
2) Emergentti materialismi, emergenssi
- Reduktionismin kritiikki: kokonaisuus on
enemmän kuin osiensa summa
- Monimutkaiset selitysmallit voivat
mahdollistaa uusien selitysten
löytämisen
- Esim. aivojen toimintaan vaikuttaa myös
ympäristö ja
yksilön oma suuntautuneisuus
(teht. s. 34-35)
Tietoisuus ja sen tasot (35-41)
Mikä on koneen ja ihmismielen ero?
• Tietoisuutta tutkii kognitiotiede
• Ihmisen intentionaalisuus erona
koneeseen (ihminen kykenee
suunnittelemaan ja asettamaan
tavoitteita)
tehtävä: s. 37
Emergenssin ongelma:
- Tietoisuus voidaan korvata vain ominaisuuksilla
Reduktionismin ongelma:
- Eliminoiva materialismi (tekee puheen tietoisuudesta
turhaksi)
Yhteinen ongelma: ns. todistamisen taakka
(molempien perustelut riittämättömiä)
Vrt. Esim. Spinoza: tietoisuus on determinismiä, joka
noudattaa määrättyjä lakeja. Vapaus on ihmisen
väärä tulkinta monistisesta maailmasta, jota luonto
ohjaa.
Olemassaolon tasoja (s.41- 44)
Lue s. 41-44 ja laadi käsitekartta Popperin
maailmasta
Vertailkaa karttoja parin kanssa: eroja?
Yhtäläisyyksiä?
Miten muuttaisit Popperin maailmaa?
Mistä samaa/eri mieltä?
Miksi?
Tehtävät: s. 44
Miten maailmaa voi hahmottaa?
s.45-
• Ilmiöiden luokittelu = kategoriat
Aristoteles:
- kategoriat vastaavat olemassaolon
kysymyksiin, esim. kvantiteetti, kvaliteetti,
relaatio
- keskeisin kategoria on substanssi (esim.
kissa
ks. moniste)
* olion muoto (forma) ja aine (materia)
* satunnaiset ominaisuudet eivät kuulu
substanssiin
Universaalit vai partikulaarit?
Kumpi on enemmän olemassa:
1) Puu vai koivu?
2) Pikatchu vai pokemon?
3) Ope vai ihminen?
Perustele!
Universaalikiista s. 47-53
• Universaalit =
yleiskäsitteet (esim. vihreys)
• Partikulaarit = yksittäiskäsitteet (esim. puu)
• Universaalikiista syntyi skolastiikan ajalla
(1200-l) nominalistien ja käsiterealistien
välille
• Nominalismi: yleiskäsitteet toimivat vain
sopimuksina kielen tasolla, niille ei löydy
vastinetta todellisuudessa (vrt. Aristoteles)
Universaalikiista s. 47-53
• William Ockham (12851349) – ”Ockhamin
partaveitsi” eli ”paras selitys
on aina yksinkertaisin
selitys” (universaalit
voidaan hylätä
tarpeettomina)
• Käsiterealismi:
nominalismin vastakohta,
yleiskäsitteet todellisempia
kuin partikulaarit (vrt.
Platon)
Mitkä universaalit
liittyvät kuuhun,
palloon ja
juustoon?
Millainen maailma todella on?
Eri vaihtoehtoja:
1) Metafyysinen realismi (vrt. ns.
annetun myytti)
- Maailma on olemassa havaitsijasta
riippumatta
• Kriittinen realismi; naiivi realismi
2) Idealismi
- Todellisuus on riippuvainen
tietoisuudestamme
Muita metafyysisiä vaihtoehtoja (s.52-59)
Tehtävä: rakenna oma metafyysinen mallisi maailmasta ja
vertaa sen sisältöä oppikirjan avulla seuraaviin
vaihtoehtoihin:
1) Prosessiontologia (maailma koostuu tapahtumista)
2) Fenomenologia (maailma koostuu tietoisuuden
esittämistä ilmiöistä; Edmund Husserl)
3) Eksistentialismi (maailma koostuu olemassaolosta;
Martin Heidegger)
4) Looginen empirismi ja uuspositivismi (maailma koostuu
empiirisesti havaittavista luonnonilmiöistä; ns. Wienin
piiri, esim. Comte ym.)
5) Analyyttinen filosofia (maailma koostuu
eritellyistä ilmiöistä,
esim. Wittgensteinin kielipeliteoria)
Tietoteoria eli epistemologia
Tiedon luotettavuuden
ongelma: uskomukset,
arvaukset, tieto,
informaatio, luulo,
erehdys
Platonin tiedon
määritelmä:
”Tieto on hyvin perusteltu
tosi uskomus”
1) Hyväksymisehto
(H)
”P. uskoo, että kuu on
juustoa”
2) Totuusehto (T)
”P.n uskomus on tosi”
3) Luotettavuusehto
(L)
”P.n uskomus on
luotettava”
Mikä on Platonin määritelmän
(=tiedon klassinen määritelmä)
ongelma?
Luotettavuusehto ongelmana:
Mitä kolmeen ehtoon pitäisi lisätä, jotta
luotettavuusehdon aiheuttamat ongelmat
poistuisivat?
Ns. Gettierin vastaesimerkit
Kertausta : episteemisiä lähtökohtia
Yhdistä oikein:
1. Koska kaikkea voi epäillä,
emme voi saada varmaa
tietoa.
2. On täysin selvää, että
voimme saada varmaa
tietoa todellisuudesta.
3. Joistain asioista on
mahdotonta saada tietoa.
4. Jos jokin käsitys toimii
elämässä, sitä voidaan
pitää tietona.
5. Tarkoin valittujen
menetelmien avulla
voimme saada jokseenkin
tarkkaa tietoa
todellisuudesta.
•
•
•
•
•
Dogmatismi
Pragmatismi
Skeptisismi
Agnostisismi
Kriittinen
realismi
Miten tietoon voi suhtautua?
(s. 64-69)
1) Skeptisismi
2) Agnostisismi
3) Relativismi
4) Fundamentalismi
5) Dogmatismi
6) Kriittinen realismi
Mikä paras ja mikä
heikoin
vaihtoehto? Miksi?
Mitä itse edustat?
Tehtävät s. 70
Mitä mieltä?
• ”Ajattelen, siis olen” (Descartes)
• ”Oleminen on vain havaituksi tulemisen
mahdollisuus” (Berkeley)
• ”Sana punainen ilmaisee vain kategorian,
eikä se voi olla olemassa itse värissä”(B)
• ”Kaikki hypoteesit, joissa muka
paljastetaan ihmisen perimmäiset
ominaisuudet, pitäisi hylätä
mielikuvituksellisina” (Hume)
Rationalismi ja empirismi (s.69-78)
Rationalismi:
Taustalla Platonin ajattelu
- Tietoa on ilman havaintoakin
Rene Descartes (1596-1650)
(ns. kartesiolaisuus)
• Päämääränä löytää tiedolle
perusta (fundamentalismi)
• Metodinen epäily (skeptismi)
• Tiedon lähtökohta omassa
mielessä : Cogito-argumentti
Empirismi:
Taustalla Aristotelinen ajattelu
- Tieto edellyttää kokemusta
John Locke (1632-1704)
• Ihmisen mieli ”Tabula rasa”
• Havainnot ja kokemukset
muovaavat ihmisen mielen
George Berkeley (1686-1753)
• Tietoa saadaan vain
aistikokemuksen välittämän
ajatuksen kautta (idealismi)
• ”Oleminen on vain havaituksi
tulemisen mahdollisuus”
David Hume (1711-1776)
• Aistikokemus on ainoa
mahdollinen tiedon tuoja
• Impressio (aistivaikutelma)
synnyttää idean
• Ilman impressiota ei ole
ideaa eikä olevaa (vrt. esim.
minuus)
• Kausaliteettiperiaatteen
kritiikki;
induktioperiaatteen
kritiikki: syyt ja seuraukset
ovat vain psykologistisia
tottumuksia tulkita maailmaa,
eivät tietoa
Immanuel Kant
Immanuel Kant
(1724-1804)
• Rationalistinen Kant: Tieto jakaantuu
kategorioihin ”puhtaan järjen ideoihin”,
jotka kuuluvat ihmisen perusolemukseen
• Empiristinen Kant: havainto (aika ja
tila) on ymmärryksen kategorioiden
perusta (kausaliteetti, ykseys, moneus
jne. s. 83)
Kantin tieto-oppi (s.79-88)
•
Kant yhdisti
empirismin ja
rationalismin
(synteesi)
•
Ns.” annetun myytti”
valmiista maailmasta
murtui (Kantin
”kopernikaaninen
vallankumous”)
•
1)
2)
3)
4)
Kantin tiedon lajit:
A priori tieto
A posteriori tieto
Analyyttinen väite
Synteettinen väite
Tehtävä s. 84
Kantin transsendentaalifilosofia
1) Fenomenaalinen
maailma =
ilmiömaailma
• Tietoa siitä, miten
asiat meille
ilmenevät
• Perustuu
havaintoihin
2) Noumenaalinen
maailma =
olemusmaailma
• ”Oliot sinänsä”
• Tietoa, jota emme
voi koskaan
puhtaana
saavuttaa ( olion
perimmäinen
olemus)
Mitä ongelmia erilaiset totuudet
aiheuttavat empirismille ja
rationalismille?
Kontradiktio = looginen ristiriita (esim. ”kolmio on
pyöreä”)
Kontingentti = satunnainen asiantila (esim.
”ruoho on vihreää”)
Intuitio = välitön subjektiivinen tieto (esim. ”olen
väsynyt”)
Demonstratiivinen tieto = loogis-matemaattinen
tieto (esim. ”kun päästän irti esineestä, se
putoaa”)
Sensitiivinen tieto = subjektiivinen aistitieto
(esim. ”Filosofian kirjani on vanha”)
Tiedon luotettavuus (s.89-93)
Eri vaihtoehtoja:
1) Fallibilismi (Charles S. Peirce 18391914)
- Tietoon liittyy aina epävarmuutta,
todennäköisin tieto on oikeaa tietoa
2) Pragmatismi – ”Truth pays”
- Oikea tieto toimii käytännössä
3) Reliabilismi
- Tiedon kriteeri on luotettavuus
4) Naturalismi
- Tieto liittyy luonnollisiin prosesseihin
5) Koherentismi (Otto Neurath)
- Toisiaan tukevat uskomukset ovat tietoa
Totuusteoriat (s. 93-96)
•
Kertaa totuusteoriat oppikirjasta ja
vastaa:
Miten totuusteoriat suhtautuisivat seuraaviin:
1) Raid tappaa talossa ja puutarhassa.
2) Katossa on kärpänen.
3) Kaiku vastaa, kun sille huutaa.
4) Kuu on juustoa.
5) Iloinen koira heiluttaa häntäänsä.
Logiikka (s. 97-105)
•
Mitä loogisia ongelmia liittyy
seuraaviin väitelauseisiin:
1)
2)
3)
4)
”Tämä lause ei ole totta”
”Minä kuolin”
”Ranskan nykyinen kuningas on kalju”
”Ranskan nykyinen kuningas ei ole kalju”
Analyyttinen filosofia ja logiikka
Bertrand Russell (1872-1970)
- matemaatikko, kielifilosofi
- ”On olemassa täsmälleen yksi
henkilö, joka on Ranskan nykyinen
kuningas, ja tämä henkilö on kalju”
Ludwig Wittgenstein (1889-1951)
Selvitä seuraavat Wittgensteinin
käsitteet:
• ”kielen kuvateoria”
• ”kielipeliteoria”
• ”Mistä ei voi puhua, siitä on
vaiettava”
• Tractatus logico-philosophicus ja
Filosofisia tutkimuksia -teokset
Wittgensteinin pääopit
• Pyrki paljastamaan kielen rajat:
1) Kielen kuvateoria: kieli on
todellisuuden kuvaa ja asettaa
ajattelun rajat
”Siitä mistä ei voi puhua, pitää vaieta”
2) Kielipeliteoria: kuvateorian kritiikki,
kieli on yhteydessä sen käyttöön ja
käyttötarkoituksiin – ”kielipelit”;
”perheyhtäläisyys” (esim. eettinen
kieli)
Logiikan käsitteitä
•
•
•
•
Logiikka = pätevää päättelyä
Premissi = oletus tai väite
Propositio = oletuksen sisältö
Johtopäätös = premisseistä johdettu
lopputulos
• Argumentti = päättelyketju
• Deduktio = tosista premisseistä seuraa tosi
johtopäätös (vrt. Aristoteleen syllogismit)
• Induktio = havainnot tai tutkimukset
johtavat päättelyyn, jonka sisältö voi
muuttua
Diagrammimenetelmä
1) Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia
2) Sokrates on ihminen
___________________
Sokrates on kuolevainen
(Ns. Aristoteleen syllogismi:
tosista premisseistä seuraa tosi
johtopäätös)
Argumentointi (105-110)
•
Argumentti = premissit +
johtopäätös (vrt.selitys tai kuvaus)
• Argumentoinnin sudenkuoppia:
1) muodollinen virhepäättely:
1. Jos A niin B
2. B
_______________
Siis: A
2) Ad hominem-argumentti:
- ”Tupakointi kouluissa pitäisi kieltää”
”Miten niin, poltathan sinäkin
tupakkaa”
3) Kehäpäättely
”Koska jumala on täydellisin
kuviteltavissa oleva, jumala on myös
olemassa”
4) ”Straw man”-argumentti
”Jos vastustat turkistarhausta,
vastustat myös hyttysen tappamista”
5)
Post hoc-argumentit:
”Lohjan lukiolaiset menestyvät
hyvin yo-kirjoituksissa, koska
lukion opettajat ovat erinomaisia”
Tieteenfilosofisia vaihtoehtoja
1) Aristoteles
- Tieteenala tulee valmiiksi kun
tutkimuksen kohteena oleva
maailma on kuvattu, luokiteltu ja
systematisoitu
- Teoria (kr.theoria)= katselu,
tarkastelu, mietiskely
- Jako teoreettiseen ja
käytännölliseen tieteeseen
2)Metodologinen anarkismi:
- Paul Feyerabend
- Objektiivisen tiedekäsityksen kritiikki
- Tiede voi hyvin syntyä vain esim.
uutuudenviehätyksen, painostuksen
tai ovelan retoriikan vuoksi (esim.
grafologia ei välttämättä eroa
tieteellisestä psykologiasta)
- ”Anything goes”
3) Paradigmaattinen tiede:
- Thomas Kuhn
- Tieteen kehitys hyppäyksittäin:
normaalitieteen paradigmat
kyseenalaistetaan - ristiriitaiset
anomaliot synnyttävät uuden
normaalitieteen paradigman jne.
4) Tieteellinen realismi:
- Taustalla pragmatismin ajatus ja
Charles S. Peircen fallibilismi
(tieteen erehtyväisyys ei ole sama kuin
tieteen erehdys/virhe)
-
-
Ilkka Niiniluoto
Tieteen teoriat muuttuvat ja
tarkentuvat – tiede edistyy
kumulatiivisesti
Tieteellisen realismin vastakohta
metodologinen instrumentalismi
(teoriat vain apukeino, ei kuva
maailmasta)
5) Falsifikationalismi:
- Karl Popper
- Tiede etenee kumoamalla
virheellisiä teorioita
- Käännettävyysteesin (looginen
empirismi, vain empiria tuo tietoa)
ja verifikaatioteesin (positivismi,
todeksi osoitettavat teesit ovat
tietoa) tilalle falsifikaatioteesi
(=jokaisen mielekkään teorian pitää
olla periaatteessa kumottavissa)
Tehtävä s. 135
6) Ns. Frankfurtin koulukunta ja
tiedon intressit:
- Jurgen Habermas: (s.137)
1) Tekninen intressi (tiede
välinearvona, esim.
luonnontieteet))
2) Hermeneuttinen intressi
(tieteen tehtävänä
tapahtumien ymmärtäminen,
esim. historia)
3) Emansipatorinen intressi
(väärästä tietoisuudesta
vapauttaminen, esim.kriittinen
yhteiskuntatiede)
Tehtävät s.138
Tieteenfilosofiaa
•
Tieteellinen tieto ei ole
arkitietoa – tiede
kuvaa, selittää ja
ennustaa
Tieteellisen tiedon
kriteerit:
1) Objektiivisuus ja
autonomia
2) Julkisuus ja kriittisyys
3) Muuttuvuus ja
korjautuvuus
• Onko astrologia
pseudotiedettä vai
tiedettä? (ns.
demarkaatioongelma)
Perustele!
Tieteen menetelmiä (s.138-151)
•
Tieteen menetelmät vaihtelevat
(vrt. luonnontieteet ja
ihmistieteet = humanistiset
tieteet)
• Kriteereinä testattavuus ja
koeteltavuus (vrt. verifikaation ja
falsifikaatiion vaikeus)
• Metodologisen monismin
ongelma:
1) Teleologinen selittäminen
(keskittyy päämäärään)
2) Kausaalinen selittäminen
(tarkastelee syy-seuraus-suhteita)
Tehtävä:
Selitä kausaalisesti ja
teleologisesti:
- Pankkiryöstö
- Koira piilottaa luun
- Päivän ja yön
vaihtelu
- Koulunkäynti
Hypoteettis-deduktiivinen
menetelmä:
- Hypoteesien
verifioiminen/falsifioiminen
testaamalla: esim.
• Korrelaatiotutkimus:
- Vastaavuuksien hakeminen
(riittävät /välttämättömät syyt)
• Hermeneuttinen menetelmä:
Hans-Georg Gadamer (1900-2002)
- Ymmärtävä ote
• Kvalitatiivinen/kvantitatiivinen
menetelmä
- operationalisointi keskeistä
Tehtäviä:
s.145, 2
s.151, 1-2
FI 3, metafysiikka ja tieto-oppi
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Problematisointi
Eksplikointi
Argumentointi
Determinismi/indeterminismi
Teleologinen
Kausaalinen
Fatalismi
Eksistenssiväite
Predikaattiväite
Substanssi
Materialismi
Idealismi
Ideaoppi
Solipsismi
Subjektiivinen/objektiivinen idealismi
Mind-body-ongelma
Reduktio
Emergenssi
”kolmen maailman teoria”
Universaali/partikulaari
Nominalismi
Käsiterealismi
Ockhamin partaveitsi
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Metafyysinen/kriittinen/naiivi realismi
Annetun myytti
Prosessiontologia
Fenomenologia
Eksistentialismi
Positivismi
”klassinen tiedonmääritelmä”
Skeptisismi
Agnostisismi
Relativismi
Fundamentalismi
Empirismi
Rationalismi
Kontradiktio
Kontingentti
Intuitiivinen
Demonstratiivinen
Sensitiivinen
Induktio/deduktio
Apriori/aposteriori
Analyyttinen/synteettinen
Transsendentaalifilosofia
Antinomia
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Fallibilismi
Reliabilismi
Pragmatismi
Naturalismi
Koherentismi
Korrespondenssiteoria
Koherenssiteoria
Pragmatistinen teoria
Kielipeli
Premissi
Johtopäätös
Kehäpäättely
”olkinukke-argumentti”
Ad hominem-argumentti
Post hoc-argumentti
Pseudotiede
Demarkaatio-ongelma
Metodologinen anarkismi
Paradigmaattinen
Tieteellinen realismi
Metodologinen instrumentalismi
Käännettävyysteesi
Verifikaatioteesi
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Falsifikaatioteesi
Frankfurtin koulukunta
Hypoteesi
Hypoteettis-deduktiivinen
Korrelaatio
Hermeneutiikka
Kvantitatiivinen
Kvalitatiivinen
Operationalisointi
FI 3 Yhdistä nimet ja käsitteet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Aristoteles
George Berkeley
Rene Descartes
Hans Gadamer
Jurgen Habermas
Paul Feyerabend
G.W.F.Hegel
David Hume
Immanuel Kant
Thomas Kuhn
John Locke
Thomas Nagel
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ilkka Niiniluoto
William Ockham
Charles Peirce
Platon
Karl Popper
Bertrand Russell
Baruch Spinoza
Ludwig Wittgenstein
Martin Heidegger
Edmund Husserl
FI 3 Yhdistä nimet ja käsitteet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Aristoteles
George Berkeley
Rene Descartes
Hans Gadamer
Jurgen Habermas
Paul Feyerabend
G.W.F.Hegel
Davud Hume
Immanuel Kant
Thomas Kuhn
John Locke
Thomas Nagel
•
•
•
•
•
•
•
•
Ilkka Niiniluoto
William Ockham
Charles Peirce
Platon
Karl Popper
Bertrand Russell
Baruch Spinoza
Ludwig Wittgenstein