docAjankohtaista aikuiskoulutuksessa, OKM
download 
Report Transcription
Ajankohtaista aikuiskoulutuksessa, OKM
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 11.2.2015 Rakenneuudistuksen säästöt 1(3) • Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti rakenneuudistuksen säästötavoitteena on 260 miljoonaa euroa. • Järjestäjäverkkoon liittyvien uudistusten arvioidaan mahdollistavan 69 miljoonan euron säästöt. Rahoitusuudistuksella ja rahoituksen uudelleen kohdentamisen säästövaikutukseksi arvioidaan 191 miljoonaa euroa. 2 Rakenne- ja rahoitusuudistuksen säästöt 2(3) • • • RAHOITUKSEN RAJAAMINEN KOLMEEN VUOTEEN (55,6 Me) Lukiokoulutuksen rahoituksen rajaaminen 3 vuoteen Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen rajaaminen 3 vuoteen • • OPINTOAIKOJEN LYHENTÄMINEN TEHOSTAMALLA (87,5 Me) Tutkinnon suorittaneiden ohjaaminen näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, koulutusprosessien ja osaamisen tunnustamisen tehostaminen, ammatillinen peruskoulutus Henkilökohtaistamisen tehostaminen, ammatillinen lisäkoulutus Henkilökohtaistamisen tehostaminen, oppisopimuskoulutus • • 3 Rakenne- ja rahoitusuudistuksen säästöt 3(3) • • • • • • • • TOIMINNOISTA LUOPUMINEN (47,7 Me). Työelämän palvelutehtävään myönnettävien avustusten poistaminen Lukion aineopintojen rahoituksen poistaminen yo-tutkinnon suorittaneilta, erityistehtävärahoituksen puolittaminen Tutkintoon tai sen osaan johtamattoman lisäkoulutuksen rahoituksesta luopuminen, oppilaitosmuotoinen Tutkintoon tai sen osaan johtamattoman lisäkoulutuksen rahoituksesta luopuminen, oppisopimus Tutkintoon tai sen osaan johtamattoman koulutuksen rahoituksesta luopuminen, erikoisoppilaitokset JÄRJESTÄJÄVERKON KEHITTÄMINEN (69,4 Me) Kiinteistö-, tila- ja laite- ja hallintokustannusten pieneneminen 3-11% nykytilaan verrattuna 4 Koulutuksen laatu ja saavutettavuus turvataan rakenneuudistuksella • Hallitus toteuttaa laajaan koulutuksen rakenteellisen kehittämisen ohjelman, jonka tavoitteena on tehostaa järjestelmää ja kehittää toimijoita koulutuksen laatua, vaikuttavuutta ja saavutettavuutta korostaen. • Uudistuksella luodaan toiminnallista vakautta ja uudistetaan koulutusprosesseja siten, että rahoituskehyksen pienentyminen ei heikennä koulutuksen saavutettavuutta ja laatua • Uudistus on välttämätön, jotta koulutukseen kohdennettavat säästöt on mahdollista hallitusti toteuttaa • Ellei rakennepoliittisia toimia tehdä, säästöt edellyttävät merkittäviä aloittajamäärien vähennyksiä jo syksystä 2015 lähtien 5 Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta koskevat valmistelut • Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkon uudistaminen – – HE eduskunnalle 4.12., järjestämislupien haku 10/ 2015 mennessä, päätökset keväällä /2016 järjestämisluvat voimassa vuoden 2017 alusta • Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä lukiokoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen – HE eduskunnalle 4.12., uudistus voimaan 1.1.2017 • Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen – HE vahvistettu ja lainsäädäntö voimaan 1.8.2015 • Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen – HE eduskunnalle 4.12. • Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus – HE eduskunnalle 4.12. • Lukiokoulutuksen tavoitteita ja tuntijako koskeva uudistus, – 13.11.2014 valtioneuvoston päätös 6 Koulutuksen järjestäjäverkosta elinvoimainen • Järjestäjärakenteen kehittämistä koskevan hallituksen esityksen tavoitteena on luoda maahan elinvoimainen ja laadukas koulutuksen järjestäjäverkko • Tällä hetkellä lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäverkko on liiaksi hajautunut, jotta se kykenisi vastamaan taloudellisiin haasteisiin ja tuottamaan korkeatasoista osaamista 2020-luvun työmarkkinoille 7 Lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjät, koon mukaan Toiminnan laajuus1 alle 100 100500 5011000 10012500 25013000 30014000 40015000 yli 5000 Lukio opiskelijamäärä 94 146 21 14 1 1 3 2 Ammatill. peruskoulutus järjestämisluvan opiskelijamäärä, 2014 42 33 15 19 6 4 4 8 Ammatill. aikuiskoulutus opiskelijatyövuodet 88 52 2 Oppisopimuskoulutus2 laskennalliset oppisopimukset 22 34 13 7 2 1 Eivät sisällä nuorisotakuun määräaikaisia opiskelijamäärälisäyksiä 2 Yhteensä 80 järjestämisluvan haltijalla ei lainkaan oppisopimustoimintaa 8 Uudet järjestämisluvat 2017 • Hakemukset pyydetään ministeriöön 1.10.2015 mennessä ja päätökset uusista järjestämisluvista tehdään keväällä 2016. • Hakijan tulee hakemuksessaan osoittaa toiminnalleen taloudelliset, ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset. • Luvan myöntämisen keskeinen edellytys on osoitettu koulutustarve. Koulutustarve voi olla joko alueellinen tai valtakunnallinen • Järjestämislupaharkinnassa kiinnitetään erityistä huomiota koulutuksen saavutettavuuteen • Koulutuksen järjestäjinä voi edelleen toimia erilaiset taustaorganisaatiot, kuten nykyisinkin. Koulutuksen järjestäjä voi olla myös erikoistunut • Koulutuksen järjestäjä päättää itse toimipaikoistaan. • Koulutuksen järjestämisluvat myönnetään erikseen suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutukseen. 9 Kriteerit: ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus • Ammatilliset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset • Koko toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja laadunhallinnan menettelyt – miten varmistetaan koulutuksen korkea laatu – miten varmistetaan opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu 10 Kriteerit: ammatillinen aikuiskoulutus • Aikuiskoulutustehtävän harkinnassa: Osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä ja henkilökohtaistamisessa – Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen määrä, näyttötutkintojen järjestämisen ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisen laatu Toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen Osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa, oppisopimuskoulutustehtävä – Kokemus oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja oppisopimusten määrä – Otetaan huomioon nuorten mahdollisuudet opiskella oppisopimuskoulutuksessa ja joustavat opintopolut oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen välillä 11 Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistaminen • • • • • • • Rahoitus muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi Käyttöön otetaan rahoitusindeksi Rahoitus muodostuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista Rahoitusosuuksien keskinäiset painoarvot ja niissä huomioitavat suoritteet vaihtelevat eri koulutusmuodoissa Rahoitus perustuu pääsääntöisesti varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna toteutuneisiin suoritteisiin tai edeltävinä kolmena vuonna toteutuneiden suoritteiden keskiarvoon (esim. vuoden 2021 rahoitus vuosien 2017, 2018, 2019) Lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen voidaan myöntää perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajalta, tutkinnon suorittaneista 2 vuoden ajalta, lisätään säädökset opiskelijan oikeudesta ilmoittautua poissaolevaksi Uuteen malliin siirrytään asteittain alkaen vuodesta 2017, aluksi perusrahoitus suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä ammatillisessa peruskoulutuksessa 2021 ja muissa koulutusmuodoissa 2020 12 Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen uudistaminen • Perusrahoitus 49,9% – opiskelijavuodet ammatillisessa perustutkinnossa ja valmistavassa koulutuksessa (järjestämisluvan opiskelijamäärään asti)* – erityisopiskelijoiden lisärahoitus – valmentavan koulutuksen opiskelijavuodet • Suoritusrahoitus 44,1% – – – – – • tutkinnot* tutkinnon ja koulutuksen osat (ammatillinen perustutkinto ja valmistava koulutus)* erityisopiskelijoiden lisärahoitus vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus valmentava koulutus Vaikuttavuusrahoitus 6% – opiskelijan hyvinvointi- ja työelämäpalaute – tulosmittari – opintojen keskeyttämisen vähentäminen *painotetaan rahoituskertoimilla 13 Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen uudistaminen • Perusrahoitus 49,9 % (perustutkinnot) tai 35% (lisäkoulutus) – opiskelijavuodet (tehollinen oppisopimusaika) – erityisopiskelijoiden lisärahoitus – vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus (lisäkoulutus) • Suoritusrahoitus 45,1% (perustutkinnot) tai 60% (lisäkoulutus) – – – – tutkinnot tutkinnon osat* erityisopiskelijoiden lisärahoitus vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus • Vaikuttavuusrahoitus 5% – opiskelijan hyvinvointi- ja työelämäpalaute – työllistyminen – keskeyttämisen vähentäminen *painotetaan tutkinnonosakertoimilla 14 Oppilaitosmuotoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistaminen • Perusrahoitus 35% – opiskelijavuodet (tehollinen opiskeluaika kuten nykyisin)* – erityisopiskelijoiden lisärahoitus – vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus • Suoritusrahoitus 61% – – – – tutkinnot* tutkinnon osat* ** erityisopiskelijoiden lisärahoitus vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien lisärahoitus • Vaikuttavuusrahoitus 4% – opiskelijan hyvinvointi- ja työelämäpalaute – keskeyttämisen vähentäminen * painotetaan rahoituskertoimilla ** painotetaan tutkinnonosakertoimilla 15 Lukion, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rakenne ja rahoitus - prosessi • • 08-09/2014 10/2014 • • • • • • • • 09-11/2014 12/2014 1-3/2015 02/2015 3/2015 1.10.2015 01-04/2016 01/2017 Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ja kriteerit HE-luonnokset (rakenteellinen kehittäminen ja rahoituksen uudistaminen) Käynnistystilaisuus ja aluetilaisuudet HE:t annetaan Lakimuutokset vahvistettu OKM:n ennakkotieto järjestämislupien hakemisesta Järjestämislupahaku käynnistyy Järjestämislupahakemukset ministeriössä Päätökset järjestämisluvista Uudet järjestämisluvat ja rahoitusjärjestelmä voimaan 16 Näyttötutkintojen määrä • Näyttötutkintona voidaan suorittaa yhteensä 374 eri tutkintoa – 52 ammatillista perustutkintoa – 192 ammattitutkintoa – 130 erikoisammattitutkintoa • Tutkinnon osia on yhteensä noin 3 400 Suoritetut näyttötutkinnot 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Näyttötutkintojärjestelmän uudistaminen • • HE eduskunnassa: laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Säädetään näyttötutkinnon järjestäjistä – Toimijoina voivat olla ammatillisen perus- tai lisäkoulutuksen järjestämisluvan omaavat tahot ja muut yhteisöt tai säätiöt • ei tuo muutosta nykytilaan, muilla toimijoilla koulutuksen järjestäjiin nähden tasaveroisempi asema näyttötutkinnon järjestäjänä – Näyttötutkinnon järjestäjälle asetetaan edellytyksiä • riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset • riittävä näyttötutkintojärjestelmän ja järjestämiensä tutkintojen asiantuntemus • Tutkintotoimikuntien tehtäviä muutetaan, uusissa tehtävissä korostuu – näyttötutkintojen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen – laadunvarmistus – edelleen tehtävänä sopimusten laatiminen näyttötutkinnon järjestäjän kanssa ja tutkintotodistuksen antaminen • viimeksi mainittu arvioinnin perusteella • Arvioinnista säädetään, sen asemaa työelämäyhteistyön muotona vahvistetaan ja asema järjestelmässä selkeytetään – Säädetään arvioijien kolmikantaisuudesta – Arvioijilla oltava riittävä arvioinnin osaaminen ja suoritettavaan tutkintoon liittyvä asiantuntemus – Vähintään yhdellä arvioijista tulee olla näyttötutkintomestarin koulutus • • Arviointi on ”lopullinen” ja tutkintotoimikunnan tulee antaa todistus sen pohjalta Arviointiin tyytymätön voi pyytää oikaisua arvioijilta ja mikäli oikaisupäätös ei tyydytä tutkintotoimikunnalta • Perustetaan Opetushallituksen yhteyteen näyttötutkintosihteeristö – Sihteeristön tehtävänä on avustaa tutkintoimukuntia ja näyttötutkinnon järjestäjiä niiden lakisääteisissä tehtävissä – Sihteeristö mm. hoitaisi tutkintotoimikuntien kokoustekniset tehtävät, valmistelisi näyttötutkinnon järjestämissopimukset ja avustaisi näyttötutkinnon järjestämishakemusten arvioinnissa jne. – Sihteeristön perustaminen ei toisi julkiseen talouteen lisäkustannuksia, vaan kustannukset katettaisiin nykyisten näyttötutkintomaksujen kertymää uudelleen suuntaamalla – Edellyttää tutkintotoimikuntien määrällistä vähentämistä, tehtäisiin osana ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämistä Uudet ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavat koulutukset • Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) – ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus – vammaisille opiskelijoille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava I) – maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus – kotitalousopetus – oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso • Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) – vammaisille opiskelijoille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava II) • Laajuus 60 osp 22 VALMA-koulutuksen rahoitus • Porrastetaan ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa – ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa porrastuskerroin 0,80 – lisäksi erityisopetuksessa korotus 47 % • Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen rahoitus vastaisi erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän vammaisten valmentavan koulutuksen rahoitusta – porrastuskerroin 1,65 23 VALMA:n toimeenpanon aikataulu • Hallituksen esitys annettu 23.10.2014 (HE 211/2014 vp) • Järjestämislupien haku käynnistyy joulukuu 2014 • Asetusmuutokset lain vahvistamisen jälkeen – tavoitteena tammikuu 2015 • Järjestämisluvat myönnetään lain vahvistamisen jälkeen – tavoitteena helmikuun loppu • Opiskelijavalinta uusiin valmentaviin koulutuksiin keväällä 2015 • Erityisopetuksen haku 18.3.-8.4.2015 – erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävä tutkintotavoitteinen koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus • Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku 19.5.-21.7.2015 – perusopetuksen lisäopetus, lukiokoulutukseen valmentava koulutus ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus • Uudet koulutuskokonaisuudet käyttöön 1.8.2015 24 Ammatillisten tutkintojen uudistaminen • Keskeiset uudistukset: – Ammatilliset tutkinnot (perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) määritellään osaamisperusteisesti. – Tutkintojärjestelmän joustavuutta lisätty (tutkintojen muodostumissäännöt) – Selkeämpi tutkintorakenne: vain yksi tutkintorakenneasetus. – Tutkintojärjestelmän reagointikykyä parannettu: uusiin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin vastataan jatkossa pääsääntöisesti uudistamalla tutkintojen osia, ei aina luomalla uusia tutkintoja – Tutkinnon perusteita selkeytetty: perusteissa määrätään vain suoraan tutkintoon liittyvät asiat. Muut Opetushallituksen määräykset annetaan erikseen. – OPH päättää jatkossa tutkintonimikkeistä. OKM päättää edelleen kaikkien tutkintojen nimet sekä perustutkintojen osaamisalat. – Osaamispisteet käyttöön: opintoviikkojen asemesta otetaan käyttöön ECVET-suosituksen mukaiset osaamispisteet, jotka edistävät aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. 25
