kooste saapuneista 264 mielipiteestä

Transcription

kooste saapuneista 264 mielipiteestä
Pirkanmaan maakuntakaavaluonnos
Kooste kaavaluonnoksesta
saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ
PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA
2040
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
1/70
Liite / MKH 15.6.2015
Sisällys
1
Johdanto............................................................................................................................................................................................................................................................................................................. 4
2
Kehittämisperiaatemerkinnät .......................................................................................................................................................................................................................................................................... 14
2.1
Kaupunki- ja taajamarakenteen kehittämisvyöhykkeet .............................................................................................................................................................................................................................. 14
2.2
Maaseudun ja matkailun kehittämisvyöhykkeet ......................................................................................................................................................................................................................................... 14
2.3
Muut kehittämisvyöhykkeet ........................................................................................................................................................................................................................................................................ 15
3
Yleismääräykset................................................................................................................................................................................................................................................................................................ 16
4
Alue- ja yhdyskuntarakenne ............................................................................................................................................................................................................................................................................. 17
5
4.1
Taajamat ...................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 17
4.2
Keskustat ..................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 19
4.3
Kauppa......................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 19
4.4
Maaseuturakentaminen .............................................................................................................................................................................................................................................................................. 20
4.5
Työpaikka-alueet ......................................................................................................................................................................................................................................................................................... 20
4.6
Teollisuus- ja varastointialueet .................................................................................................................................................................................................................................................................... 21
Liikenne ja logistiikka........................................................................................................................................................................................................................................................................................ 22
5.1
Tiet............................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 22
5.2
Radat ........................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 24
5.3
Ratapihat ..................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 28
5.4
Asemat ........................................................................................................................................................................................................................................................................................................ 29
5.5
Lentoliikenne ............................................................................................................................................................................................................................................................................................... 31
5.6
Vesireitit ...................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 31
5.7
Joukkoliikenne ............................................................................................................................................................................................................................................................................................. 32
5.8
Puuterminaalit ............................................................................................................................................................................................................................................................................................. 33
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
6
7
8
9
10
2/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kulttuuriympäristöt .......................................................................................................................................................................................................................................................................................... 34
6.1
Maisema-alueet........................................................................................................................................................................................................................................................................................... 34
6.2
Kulttuurimaisemat ....................................................................................................................................................................................................................................................................................... 35
6.3
Rakennettu kulttuuriympäristö ................................................................................................................................................................................................................................................................... 36
6.4
Muinaisjäännökset ...................................................................................................................................................................................................................................................................................... 37
Luonnonsuojelu ja monimuotoisuus ................................................................................................................................................................................................................................................................ 38
7.1
Luonnon monimuotoisuuden ydinalueet ja ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävät maa- ja metsätalousalueet ............................................................................................................................. 38
7.2
Suojelualueet ............................................................................................................................................................................................................................................................................................... 41
7.3
Arvokkaat geologiset muodostumat ........................................................................................................................................................................................................................................................... 41
Virkistys, retkeily, ulkoilu ja matkailu ............................................................................................................................................................................................................................................................... 42
8.1
Virkistysalueet ja retkeily- ja ulkoilualueet .................................................................................................................................................................................................................................................. 42
8.2
Ulkoilu- ja melontareitit .............................................................................................................................................................................................................................................................................. 44
8.3
Matkailupalvelujen alueet ........................................................................................................................................................................................................................................................................... 44
8.4
Urheilupalvelujen alueet ............................................................................................................................................................................................................................................................................. 45
Energia ja luonnonvarat ................................................................................................................................................................................................................................................................................... 46
9.1
Tuulivoima ................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 46
9.2
Turvetuotanto ............................................................................................................................................................................................................................................................................................. 50
9.3
Kiviaineshuolto ............................................................................................................................................................................................................................................................................................ 51
9.4
Kaivostoiminta ............................................................................................................................................................................................................................................................................................. 52
9.5
Pohjavedet .................................................................................................................................................................................................................................................................................................. 53
9.6
Vedenhankintavesistöt ................................................................................................................................................................................................................................................................................ 53
Maaseutuelinkeinot ......................................................................................................................................................................................................................................................................................... 54
10.1 Maatalous .................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 54
10.2 Tutkimusmetsät ........................................................................................................................................................................................................................................................................................... 54
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
11
3/70
Liite / MKH 15.6.2015
Tekninen huolto ............................................................................................................................................................................................................................................................................................... 55
11.1 Energiansiirtoverkot .................................................................................................................................................................................................................................................................................... 55
11.2 Jätehuolto .................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 56
11.3 Vesihuolto ................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 56
12
Ympäristöhäiriöt............................................................................................................................................................................................................................................................................................... 59
12.1 Lentomelu ................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 59
12.2 VAK-ratapihan huomiointivyöhyke.............................................................................................................................................................................................................................................................. 59
12.3 Puolustusvoimien alueet ja niiden suojavyöhykkeet ja melualueet ............................................................................................................................................................................................................ 59
12.4 Ampuma- ja moottoriradat ......................................................................................................................................................................................................................................................................... 59
12.5 Seveso I ja II -direktiivien mukaiset laitokset ............................................................................................................................................................................................................................................... 62
13
Muut teemat .................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 63
14
Määräajan jälkeen saapuneet .......................................................................................................................................................................................................................................................................... 67
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
1 Johdanto
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnos oli julkisesti nähtävillä 5.3.–10.4.2015 Pirkanmaan kunnissa, Pirkanmaan liitossa sekä Pirkanmaan maakuntakaavan
2040 -internetsivuilla osoitteessa http://maakuntakaava.pirkanmaa.fi. Nähtävilläoloaikana
osallisilla oli mahdollisuus jättää kaavaluonnoksesta mielipiteensä maakuntahallitukselle.
Nähtävilläolon päättymiseen mennessä asukkailta ja yhteisöiltä saatiin yhteensä 249 mielipidettä, jonka lisäksi määräajan jälkeen on saapunut 15 mielipidettä (5.6.mennessä).
Tähän koosteeseen on tiivistetty mielipiteiden maakuntakaavaa koskeva ydinsisältö.
Koosteen rakenne noudattaa maakuntakaavaluonnoksen selostuksen järjestystä, jossa
maakuntakaavan kaavamerkinnät on esitelty. Mielipiteen käsitellessä useampaa kuin yhtä
teemaa on mielipide jaettu teeman perusteella useampiin osiin. Seuraavilla sivuilla olevaan yhteenvetotaulukkoon (taulukko 1) on kirjattu, mihin koosteen lukuihin kunkin mielipiteen jättäjän maakuntakaavatyöhön antama palaute on sijoitettu. Palaute on sijoitettu
sitä kaavamerkintää koskevaan lukuun, johon palautteessa toivotaan muutosta.
Nähtävilläoloaikana saapuneiden palautteiden kohdistuminen kunnittain on esitetty taulukossa 2. Lukumäärältään eniten palautetta kohdistui Tampereen (38 kpl), Ylöjärven (31
kpl), Kangasalan (25 kpl) ja Sastamalan (18 kpl) kuntien alueelle.
Määräaikaan mennessä saapuneissa mielipiteissä palautetta annettiin erityisesti liikennettä ja logistiikkaa (87 mielipidettä), energiaa ja luonnonvaroja (73 mielipidettä) ja ympäristöhäiriöitä (58 mielipidettä) koskien. Maakuntakaavamerkinnöistä ylivoimaisesti eniten
mielipiteitä annettiin ampuma- ja moottoriradoista (55 kpl). Tuulivoimaa käsiteltiin 37
mielipiteessä. Raideliikennettä ja virkistys- ja retkeilyalueita koski kumpaakin 25 palautetta. Mielipiteiden kohdistuminen eri kaavamerkintöihin on esitetty taulukossa 3.
Kaavaprosessin edetessä mielipiteisiin tullaan antamaan vastineet.
Kunnilta ja muilta viranomaisilta pyydetyt maakuntakaavaluonnosta koskevat lausunnot
käsitellään asiakirjassa Koosteet kaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista.
4/70
Liite / MKH 15.6.2015
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
5/70
Liite / MKH 15.6.2015
Taulukko 1. Yhteenveto maakuntakaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
1=mielipide koskee kyseistä aihetta
Num
ero
Lähettäjä
1
2
3
4
5
6
7
A. Ahlström Oy
Aalto Mika, Jaakola Anja
Aho Mikko
Aittokallio Jukka + 6 muuta
Alakoski Jari ja Lylykangas-Alakoski Terhi
Alapispa Heikki
Alue-Alvarit
8
9
10
11
12
13
Aromäki Heikki ja Anneli
Aromäki Mikko
Aspelin Jarmo
Auer Ulla
Backström Helena ja Rainer
Bergius Simo + 4 muuta (Mattias ja Tellervo Bergiuksen
kuolinpesät)
Bucktman Miika
Davis Kaarina
Ellivuori Ski Center Oy
Eläköön Eteläpuisto ry
Eriksson Jari
Erkkilä Esko
14
15
16
17
18
19
20
21
22.1
22.2
23
24.1
24.2
25
26
27
28
29
30
Eskola Reijo (Olavi Eskolan kuolinpesä)
Finsilva Oyj
Haavisto Ari
Haavisto Ari
Hallila Juha
Halonen Päivi
Halonen Päivi
Hannula Markku
Helimo Pekka
Hellman Torsti
Hemminki Aki
Hervanta-Seura + 5 muuta seuraa
Hevonoja Jani ja Välimäki Eero
Kunta jota palaute
koskee
Sastamala
Sastamala
Tampere
Tampere
Vesilahti
Sastamala
Pirkkala, Tampere,
Kangasala, Nokia
Pirkkala
Pirkkala
Tampere
Vesilahti
Tampere
Sastamala
Tampere
Pälkäne, Ylöjärvi,
Tampere
Lempäälä
Virrat
Lempäälä
Lempäälä
Ylöjärvi
Ylöjärvi
Orivesi
Ylöjärvi
Tampere
Tampere
Akaa, Lempäälä
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
kaupunki- ja taajamarak. kehittämisv.
maaseudun ja matkailun kehittämisv.
muut kehittämisv.
yleismääräykset
taajamat
keskustat
kauppa
maaseuturakentaminen
työpaikka-alueet
teollisuusalueet
tiet
radat
ratapihat
asemat
lentoliikenne
vesireitit
joukkoliikenne
puuterminaalit
maisema-alueet
kulttuurimaisemat
rakennettu kulttuuriympäristö
muinaisjäännökset
luo ja mk
suojelualueet
ge-alueet
virkistys ja retkeilyalueet
ulkoilu- ja melontareitit
matkailupalvelujen alueet
urheilupalvelut
tuulivoima
turvetuotanto
kiviainekset
kaivokset
pohjavesi
vedenhankintavesistöt
maatalous
tutkimusmetsät
energiansiirto
jätehuolto
vesihuolto
lentomelu
vak-vyöhyke
puolustusvoimien alueet
ampuma- ja moottoriradat
seveso
muu
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1 1
1
1
1 1 1
1 1 1
1 1 1
1
1
1
1
1
1
1
1 1
1
1
1 1 1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
6/70
Liite / MKH 15.6.2015
Num
ero
Lähettäjä
31
32
33
34
35
36
Hietaranta Ismo
Hietaranta Mirja
Honkanen Harri
Honkanen Tuomas
Hämeen Kuljetus Oy
Hämeenkyrön-Viljakkalan riistanhoitoyhdistys
37
38
39
40
41
Härkönen Ilkka
Hölli Katriina ja Jukka
Ikaalisten Yrittäjät ry
Immonen Esko
Immonen Pasi
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
Jalasjoki Ilpo
Jalava Timo ja Pekkala-Jalava Anneli
Jansson Eva
Jansson Hannele
Jokinen Pauli
Jyväsjärvi Harri
Järvinen Raija ja Fokin Pertti
Järvinen Raine
Kalalahti Matti
Kalkun Omakotiyhdistys ry
Kalli Ilmo
Kallioinen Eeva
Kallioluoma Kaisa
Kallonen Ismo
Kangaspeskan tilayhtymä, Ruoveden sorajaloste Oy
Kangassalo Toni
Kankaanpää Risto
Karhumaa Juhani
Vihtori Peltonen-Lihasulan säätiö, Karlsson Kaj
Kataja Matti
Kattainen Pasi
Kauppi Reima (Marjatta ja Erkki Kaupin kuolinpesä)
Kauppi Reima
Kauppinen Juhani
Kunta jota palaute
koskee
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
kaupunki- ja taajamarak. kehittämisv.
maaseudun ja matkailun kehittämisv.
muut kehittämisv.
yleismääräykset
taajamat
keskustat
kauppa
maaseuturakentaminen
työpaikka-alueet
teollisuusalueet
tiet
radat
ratapihat
asemat
lentoliikenne
vesireitit
joukkoliikenne
puuterminaalit
maisema-alueet
kulttuurimaisemat
rakennettu kulttuuriympäristö
muinaisjäännökset
luo ja mk
suojelualueet
ge-alueet
virkistys ja retkeilyalueet
ulkoilu- ja melontareitit
matkailupalvelujen alueet
urheilupalvelut
tuulivoima
turvetuotanto
kiviainekset
kaivokset
pohjavesi
vedenhankintavesistöt
maatalous
tutkimusmetsät
energiansiirto
jätehuolto
vesihuolto
lentomelu
vak-vyöhyke
puolustusvoimien alueet
ampuma- ja moottoriradat
seveso
muu
2
Kangasala
Kangasala
Kangasala
Kangasala
1
1
1
1
1
Hämeenkyrö,
Ylöjärvi, Nokia
Ikaalinen
Sastamala
Kangasala, Tampere
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Punkalaidun
Kangasala
Virrat
Virrat
Ylöjärvi, Tampere
Mänttä-Vilppula
Urjala
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Akaa, Valkeakoski
Tampere
Ikaalinen
Kangasala
Pirkkala
Kangasala
Ruovesi
Ikaalinen
Urjala
Ylöjärvi
Kangasala
Pälkäne
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
7/70
Liite / MKH 15.6.2015
Num
ero
66
67
68
69
70
71
72.1
72.2
73
74
75
76
77
78
79
80.1
80.2
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
Lähettäjä
Kelovesi Marko
Keski-Nisula Erkki
Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry
Ketola Petri
Kiikan Metsästysseura ry
Kiikoisten Metsästäjät ry
Kiio Mikko
Kiio Mikko
Kivikytö Tatu
Koivisto Marja
Koivisto Tomi
Koivistonkylän omakotiyhdistys ry
Kokkonen Markku
Maatalousyhtymä Eerola, Kolosalmi Elina
Korppoo Simo ja Tuula
Koskela Reijo
Koskela Reijo
Kovelahti-Koverannan kyläyhdistys ry
Kuohenmaan kyläyhdistys ry
Kuorsumaan kyläseura ry
Kyläyhdistys Vatulan Nykäys ry
Kymppi 64 ry
Kyrönviita Satu ja Mika
Käenmäki Jorma ja Virpi
Laajoki Kari
Laajoki Pirkko
Lagerstam Leo
Lahtinen Elina
Laiho Markku
Lapin kaupunginosan omakotiyhdistys ry
Lehtinen Ilkka
Lehtiniemi Terttu ja Martti
Lehtonen Jorma + 4 muuta
Lehtonen Kati
Leino Markku
Lepola Anneli
Kunta jota palaute
koskee
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
kaupunki- ja taajamarak. kehittämisv.
maaseudun ja matkailun kehittämisv.
muut kehittämisv.
yleismääräykset
taajamat
keskustat
kauppa
maaseuturakentaminen
työpaikka-alueet
teollisuusalueet
tiet
radat
ratapihat
asemat
lentoliikenne
vesireitit
joukkoliikenne
puuterminaalit
maisema-alueet
kulttuurimaisemat
rakennettu kulttuuriympäristö
muinaisjäännökset
luo ja mk
suojelualueet
ge-alueet
virkistys ja retkeilyalueet
ulkoilu- ja melontareitit
matkailupalvelujen alueet
urheilupalvelut
tuulivoima
turvetuotanto
kiviainekset
kaivokset
pohjavesi
vedenhankintavesistöt
maatalous
tutkimusmetsät
energiansiirto
jätehuolto
vesihuolto
lentomelu
vak-vyöhyke
puolustusvoimien alueet
ampuma- ja moottoriradat
seveso
muu
2
1
Lempäälä
Virrat
Sastamala
Tampere
Kangasala, Orivesi
Ylöjärvi
Kangasala
Kangasala
Tampere, Pirkkala
Orivesi
Orivesi
Pälkäne
Ruovesi
Ruovesi, Virrat
Ikaalinen
Kangasala
Sastamala
Ikaalinen
Kangasala
Ikaalinen
Parkano
Lempäälä
Lempäälä
Vesilahti
Ruovesi
1 1
1
1
1
1
1
1 1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1 1
1
1
1
1
1
1
Tampere
1
1
Lempäälä
Sastamala
1
1
1 1
Lempäälä
Tampere
1
1
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
8/70
Liite / MKH 15.6.2015
Num
ero
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
114
115
116
117
118
119
120
121
122
123
124
125
126
127
128
129
130
131
132
133
Lähettäjä
Leuku Mikko
Linkohaka Ari
Linna Timo
Lohtaja Kirsi
Loponen Heikki
Loponen Pirjo
Luomajärvi Antero + 5 muuta
Luonnonperintösäätiö, Laurinolli Tuire
Lähde Jyrki
Längelmäen Kirkonseudun Kyläyhdistys ry + 4 muuta yhdistystä
Maanrakennus Koskela Oy
Majuri Leo
Martikainen Matti
Mathlin Elina
Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4 muuta yhdistystä
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka
Metsästysseura Haukka ry
Metsäteollisuus ry
Moisio Kirsti
Moisio Pauli
Mouhijärven metsästysseura ry
Mouhijärven piirin riistanhoitoyhdistys
MTK Virrat ry
Murto Jussi
Myllymaan Erämiehet ry
Mäkkylä Aarre
Mäkkylä Karl Erik
Määttänen Juha
Möttönen Heikki
NCC Roads Oy
Nenonen Arttu
Niemenpää Raija
Niemi Jaana
Mäljä Heikki + 22 muuta
134 Nieminen Satu
135 Niinimäki Tero, Niinimäki Kari (Pentti Niinimäen kuolinpesä)
Kunta jota palaute
koskee
Pirkkala
Parkano
Lempäälä
Juupajoki
Juupajoki
Ylöjärvi
Urjala
Nokia
Orivesi
Ruovesi, Virrat
Kangasala
Lempäälä
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
1 1 1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1 1
1
1
1 1
1
1 1
1
1
1 1
1 1 1
1
1
1
1
1
1
1
1
Punkalaidun
1
1
Tampere
Tampere
Sastamala
Sastamala
Virrat
Tampere
Sastamala
Ylöjärvi
Ylöjärvi
Valkeakoski
Sastamala
Kangasala
13
kaupunki- ja taajamarak. kehittämisv.
maaseudun ja matkailun kehittämisv.
muut kehittämisv.
yleismääräykset
taajamat
keskustat
kauppa
maaseuturakentaminen
työpaikka-alueet
teollisuusalueet
tiet
radat
ratapihat
asemat
lentoliikenne
vesireitit
joukkoliikenne
puuterminaalit
maisema-alueet
kulttuurimaisemat
rakennettu kulttuuriympäristö
muinaisjäännökset
luo ja mk
suojelualueet
ge-alueet
virkistys ja retkeilyalueet
ulkoilu- ja melontareitit
matkailupalvelujen alueet
urheilupalvelut
tuulivoima
turvetuotanto
kiviainekset
kaivokset
pohjavesi
vedenhankintavesistöt
maatalous
tutkimusmetsät
energiansiirto
jätehuolto
vesihuolto
lentomelu
vak-vyöhyke
puolustusvoimien alueet
ampuma- ja moottoriradat
seveso
muu
2
1
1
1
1
1
1
1 1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1 1
1
1
1
Ylöjärvi
Urjala
1
1
1 1
Pälkäne, Kangasala,
Valkeakoski, Ylöjärvi
Tampere
Virrat
1
1
1
1
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
9/70
Liite / MKH 15.6.2015
Num
ero
Lähettäjä
136 Nimetön
137 Nissinen Ari
138 Nokian luonto ry
139
140
141
142
143
144
145
146
147
148
149
150
151
152.1
152.2
153
154
155
156
Nummela Katriina
Nurminen Matti
Ohralahti Lasse
Olkinuora Aulis
Ollila Anja
Ollila Anna
Paija Jarkko
Palhon Maamiesseura ry
Panula Rainer
Parkanon-Karvian riistanhoitoyhdistys ry
Parkkali Jarmo
Pehu Tuula ja Sakari
Pelto-Huikko Anne + 5 muuta
Peltola Heikki
Peltola Heikki
Pihlajamäki Antti
Pihlajamäki Tapio
Pihlajaniemi Lauri
Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys
157.1 Pirkanmaan Osuuskauppa
157.2
157.3
158
159
160
161
162
163
Pirkanmaan Osuuskauppa
Pirkanmaan Osuuskauppa
Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
Pohjois-Parkanon kyläseura ry
Pohtolan Omakotiyhdistys ry
Deltarec Oy + 5 muuta yritystä
Pro Sorkkalan seutu ry
Pro Ysitie yhdistys
Kunta jota palaute
koskee
Pirkkala, Vesilahti
Nokia, Pälkäne,
Kangasala,
Ylöjärvi, Pirkkala
Ylöjärvi
Lempäälä
Ruovesi
Pirkkala
Virrat
Pälkäne
Pirkkala
Tampere
Parkano
Tampere
Urjala
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
kaupunki- ja taajamarak. kehittämisv.
maaseudun ja matkailun kehittämisv.
muut kehittämisv.
yleismääräykset
taajamat
keskustat
kauppa
maaseuturakentaminen
työpaikka-alueet
teollisuusalueet
tiet
radat
ratapihat
asemat
lentoliikenne
vesireitit
joukkoliikenne
puuterminaalit
maisema-alueet
kulttuurimaisemat
rakennettu kulttuuriympäristö
muinaisjäännökset
luo ja mk
suojelualueet
ge-alueet
virkistys ja retkeilyalueet
ulkoilu- ja melontareitit
matkailupalvelujen alueet
urheilupalvelut
tuulivoima
turvetuotanto
kiviainekset
kaivokset
pohjavesi
vedenhankintavesistöt
maatalous
tutkimusmetsät
energiansiirto
jätehuolto
vesihuolto
lentomelu
vak-vyöhyke
puolustusvoimien alueet
ampuma- ja moottoriradat
seveso
muu
2
1
1
1 1
1
1 1
1
1
1 1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Orivesi
Ikaalinen
Ikaalinen
Ikaalinen
Orivesi, Virrat,
Juupajoki
Kangasala,
Tampere
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Parkano
Tampere, Ylöjärvi
Pälkäne
Pirkkala
Urjala, Akaa
1 1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1 1
1
1 1 1 1
1
1
1
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
10/70
Liite / MKH 15.6.2015
Num
ero
Lähettäjä
164.1 Puikkonen Arto
164.2 Puikkonen Arto
164.3 Puikkonen Arto
165
166
167
168
169
170
171
172
173
174
175
176
177
Pulkkinen Kari
Punkalaitumen riistanhoitoyhdistys
Pusa Teuvo
Pälkäneen Metsästysseura ry
Rae Pekka
Rajala Päivi
Rantala Unto ja Seija
Rantee Kaisa
Raunio Tuula
Riitialan Seudun Kylät ry
Rintala Raija
Ritakallio Jarmo
Rudus Oy
178 Ruokonen Hanna-Leena
179 Saario Petri
180
181
182.1
182.2
183
184
185
186
187
188
189
190
Salmi Risto
Salmijärvi Mirja
Salomaa Juha
Salomaa Juha
Salomaa Manu + 6 muuta
Sastamalan riistanhoitoyhdistys ry
Seppälä Jyrki
Sillanpää Juhani
Sillanpää Jussi
Sipilä Antti
Sokka Jouko
Sovelius Otto
Kunta jota palaute
koskee
Mänttä-Vilppula
Mänttä-Vilppula,
Juupajoki
Mänttä-Vilppula,
Akaa
Juupajoki
Punkalaidun
Ruovesi
Pälkäne
Juupajoki
Pirkkala
Tampere
Ylöjärvi
Lempäälä
Ikaalinen
Sastamala
Sastamala
Tampere,
Valkeakoski,
Ylöjärvi, Sastamala
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
kaupunki- ja taajamarak. kehittämisv.
maaseudun ja matkailun kehittämisv.
muut kehittämisv.
yleismääräykset
taajamat
keskustat
kauppa
maaseuturakentaminen
työpaikka-alueet
teollisuusalueet
tiet
radat
ratapihat
asemat
lentoliikenne
vesireitit
joukkoliikenne
puuterminaalit
maisema-alueet
kulttuurimaisemat
rakennettu kulttuuriympäristö
muinaisjäännökset
luo ja mk
suojelualueet
ge-alueet
virkistys ja retkeilyalueet
ulkoilu- ja melontareitit
matkailupalvelujen alueet
urheilupalvelut
tuulivoima
turvetuotanto
kiviainekset
kaivokset
pohjavesi
vedenhankintavesistöt
maatalous
tutkimusmetsät
energiansiirto
jätehuolto
vesihuolto
lentomelu
vak-vyöhyke
puolustusvoimien alueet
ampuma- ja moottoriradat
seveso
muu
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Pälkäne,
Valkeakoski,
Kangasala
1
1
1
1
1
Orivesi
Orivesi
Orivesi
Sastamala
Sastamala
1 1
1
1
1
1
1
1
Pirkkala
Virrat
Pälkäne
Pirkkala
1
1
1
1
1
1
1
1
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
11/70
Liite / MKH 15.6.2015
Num
ero
191
192
193
194.1
194.2
195
196
197
198
199
200
201.1
201.2
202
203
204
205
206
207
208
209
210
211
212
213.1
213.2
214
Lähettäjä
Suomen Latu ry
Suomen Liikenneliitto SuLi ry
Suomen Metsästäjäliitto
Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan piiri ry
Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan piiri ry
Suomen Rautatiematkustajat ry
Suutarinen Leila
Syrjä Aino
Syrjä Kalle
Syrjä Rami
Särkijärven yhdistys ry
Taipalus Mika
Taipalus Mika
Tallqvist Jyrki
Tammelander Karl
Tampereen perussuomalainen valtuustoryhmä
Tampereen polkupyöräilijät ry
Tapola Hannu
Tiitola Tapani
Toivo Janne ja Raisa
Tulijoki Jorma
Tuominen Aleksi
UM Yhtiöt
Unnaslahti Maija
Uotila Antti
Uotila Antti
UPM-Kymmene Oyj
215 Urbaani Tampere ry
216 Uusitalo Jari + 180 muuta
217 Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys ry
218 Valtanen Anni
219 Valtanen Lauri
220 Vammalan seudun ampujat
Kunta jota palaute
koskee
Ylöjärvi
Tampere, Ylöjärvi
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
kaupunki- ja taajamarak. kehittämisv.
maaseudun ja matkailun kehittämisv.
muut kehittämisv.
yleismääräykset
taajamat
keskustat
kauppa
maaseuturakentaminen
työpaikka-alueet
teollisuusalueet
tiet
radat
ratapihat
asemat
lentoliikenne
vesireitit
joukkoliikenne
puuterminaalit
maisema-alueet
kulttuurimaisemat
rakennettu kulttuuriympäristö
muinaisjäännökset
luo ja mk
suojelualueet
ge-alueet
virkistys ja retkeilyalueet
ulkoilu- ja melontareitit
matkailupalvelujen alueet
urheilupalvelut
tuulivoima
turvetuotanto
kiviainekset
kaivokset
pohjavesi
vedenhankintavesistöt
maatalous
tutkimusmetsät
energiansiirto
jätehuolto
vesihuolto
lentomelu
vak-vyöhyke
puolustusvoimien alueet
ampuma- ja moottoriradat
seveso
muu
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Ylöjärvi
1
1
1
1
1
Kangasala
1
1
1
1
Tampere
Orivesi
Pirkkala
1
1
1
1
1
1
Tampere
1
1
1
Lempäälä
Kangasala,
Tampere
Ruovesi
Pälkäne
Lempäälä
Orivesi
Orivesi
Orivesi
Pälkäne, Orivesi,
Valkeakoski,
Lempäälä, Ylöjärvi,
Nokia
Tampere
Orivesi
Valkeakoski,
Tampere, Akaa
Kangasala
Kangasala
Sastamala
1 1 1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1 1 1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
12/70
Liite / MKH 15.6.2015
Num
ero
Lähettäjä
221
222
223
224
225
226
227
228
229
230.1
230.2
Vanhatalo Asko
Wiljakka Juha
Viljakkala-neuvosto
Viljakkalan-Karhen Metsästysseura ry
Vilppula-Seura
Vipu Viljakkala ry
Virtanen Jouni
Vähämäki Timo
Ylä-Nojonen Harri
Ylöjärven luonto ry
Ylöjärven luonto ry
300 Finlaysonin erämiehet ry
301 Lavajärven Seudun reservinaliupseerit ry
302 Kyröskosken Metsästysyhdistys ry
303 Nisu-Väinä metsästäjät ry
304 Viljakkalan Metsästysyhdistys ry
249 kpl
Kunta jota palaute
koskee
Orivesi, Tampere
Ikaalinen
Ylöjärvi
Ylöjärvi
Mänttä-Vilppula
Ylöjärvi
Tampere
Virrat
Ylöjärvi
Ylöjärvi,
Hämeenkyrö
Ylöjärvi
Ylöjärvi
Hämeenkyrö
Ylöjärvi
Ylöjärvi
231
232
233
235
236
237
238
239
240
241
242
243
244
245
246
15 kpl
4
5
1
6
1
1
1
7
8
9
10
11
12
13
1 1
1
1
1
1
1
1
1
1
1 1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
4
7
15
Määräajan jälkeen saapuneet
Haapaniemi Juhani
Herrala Marja-Liisa
Parkano
Kangasalan luonto ry
Kangasala
Rämsöön kyläkerho ry
Vesilahti
Törmälä Jari
Hyytiälän metsäasema, Uotila Antti
Ruovesi
Vuorinen Annikki ja Paavo
Ylöjärvi
Virolan Metsästysseurue ry, Valkeakosken Metsästysyhdistys ry Kangasala
Kurun yrittäjät ry
Virrat
Moisio Arto
Ruovesi, Orivesi
Pirkan kylät ry
Ylöjärven yrittäjät ry
Ylöjärvi
Viitaniemi Esko + 23 muuta
Ikaalinen
Rimppi Aino
Suomen metsästäjäliiton Pohjois-Hämeen piiri ry + 3 muuta yhdistystä
3
kaupunki- ja taajamarak. kehittämisv.
maaseudun ja matkailun kehittämisv.
muut kehittämisv.
yleismääräykset
taajamat
keskustat
kauppa
maaseuturakentaminen
työpaikka-alueet
teollisuusalueet
tiet
radat
ratapihat
asemat
lentoliikenne
vesireitit
joukkoliikenne
puuterminaalit
maisema-alueet
kulttuurimaisemat
rakennettu kulttuuriympäristö
muinaisjäännökset
luo ja mk
suojelualueet
ge-alueet
virkistys ja retkeilyalueet
ulkoilu- ja melontareitit
matkailupalvelujen alueet
urheilupalvelut
tuulivoima
turvetuotanto
kiviainekset
kaivokset
pohjavesi
vedenhankintavesistöt
maatalous
tutkimusmetsät
energiansiirto
jätehuolto
vesihuolto
lentomelu
vak-vyöhyke
puolustusvoimien alueet
ampuma- ja moottoriradat
seveso
muu
2
4
4 20
4
3
5
48
8 11
1 17 25
4 13
87
7
5 10
6 11 21
40
7
1 20
2
28
6 25
6
35
3
1 37
8 21
73
0
5
2
6
6
0 12
0 14
26
3
0
0 55
58
0 35
35
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Taulukko 2. Mielipiteiden kohdistuminen kunnittain
Kunta
Ei kohdistu tiettyyn kuntaan
Kohdistuu useisiin kuntiin
Akaa
Hämeenkyrö
Ikaalinen
Juupajoki
Kangasala
Kihniö
Lempäälä
Mänttä-Vilppula
Nokia
Orivesi
Parkano
Pirkkala
Punkalaidun
Pälkäne
Ruovesi
Sastamala
Tampere
Urjala
Valkeakoski
Vesilahti
Virrat
Ylöjärvi
lukumäärä
43
28
5
3
11
6
25
0
16
5
5
17
4
15
3
13
8
18
38
6
7
4
12
31
13/70
Liite / MKH 15.6.2015
Taulukko 3. Mielipiteiden kohdistuminen eri kaavamerkintöihin
Kehittämisperiaate-merkinnät
15
Yleismääräykset
4
Alue- ja yhdyskuntarakenne
48
Liikenne ja logistiikka
87
Kulttuuriympäristöt
40
Luonnonsuojelu ja
monimuotoisuus
28
Virkistys, retkeily ja matkailu
35
Energia ja luonnonvarat
73
Maaseutuelinkeinot
6
Tekninen huolto
26
Ympäristöhäiriöt
58
Muut
35
kaupunki- ja taajamarak. kehittämisv.
maaseudun ja matkailun kehittämisv.
muut kehittämisv.
yleismääräykset
taajamat
keskustat
kauppa
maaseuturakentaminen
työpaikka-alueet
teollisuusalueet
tiet
radat
ratapihat
asemat
lentoliikenne
vesireitit
joukkoliikenne
puuterminaalit
maisema-alueet
kulttuurimaisemat
rakennettu kulttuuriympäristö
muinaisjäännökset
luo ja mk
suojelualueet
ge-alueet
virkistys ja retkeilyalueet
ulkoilu- ja melontareitit
matkailupalvelujen alueet
urheilupalvelut
tuulivoima
turvetuotanto
kiviainekset
kaivokset
pohjavesi
vedenhankintavesistöt
maatalous
tutkimusmetsät
energiansiirto
jätehuolto
vesihuolto
lentomelu
vak-vyöhyke
puolustusvoimien alueet
ampuma- ja moottoriradat
seveso
muu
Taulukoissa esitetyt luvut koskevat nähtävilläoloaikana saapuneita mielipiteitä.
4
7
4
4
20
3
5
8
11
1
17
25
4
13
7
5
10
6
11
21
7
1
20
2
6
25
6
3
1
37
8
21
0
5
2
6
0
12
0
14
3
0
0
55
0
35
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
14/70
Liite / MKH 15.6.2015
2 Kehittämisperiaatemerkinnät
2.1
Kaupunki- ja taajamarakenteen kehittämisvyöhykkeet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
30. Hevonoja Jani ja Välimäki Eero, Akaa,
Lempäälä
50. Kalalahti Matti, Akaa ja Valkeakoski
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
178. Ruokonen Hanna-Leena
2.2
Kooste mielipiteestä
Maantien 190 ympäristön välillä valtatien 9 liittymä Järviö ja Lempäälän keskustaajama tulee olla kaavamerkinnältään sellainen, ettei sitä voi tulkita
ongelmalliseksi kaavan lievealueeksi. Asunto- ja yritysrakentamisen alueelle on oltava mahdollista ja osoitettava maakuntakaavamerkinnällä. Kevyen
liikenteen tarpeet tulee huomioida Lempäälän ja Viialan välillä sekä edelleen Kylmäkosken suuntaan. Maakuntakaavaan maantien 190 läheisyyteen
jääneitä valkoisia kohtia tulee täsmentää.
Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke -merkinnän (kk-6) ulottaminen Toijalan taajamasta Valkeakosken puolelle tien 303 ja Vanajaveden välillä on tarpeetonta. Muutoinkin aluevaraus on liian laaja, suhteutettuna asukasmääräkasvuun ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteisiin.
Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke tulee tuottamaan ongelmia. Kehittämissuositukseen tulee lisätä: ”Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista alueella. Vyöhyke ei rajoita rakennuslupien myöntämistä yksityismaille.”
Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke tulisi mitata kaavaan merkitystä taajamatoimintojen alueen rajasta. Karttaliitteessä esittämäni karkea rajaus on
mielestäni oikeampi.
Maaseudun ja matkailun kehittämisvyöhykkeet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
39. Ikaalisten Yrittäjät ry, Ikaalinen
43. Jalava Timo ja Pekkala-Jalava Anneli,
Kangasala
74. Koivisto Marja, Kangasala
75. Koivisto Tomi, Kangasala
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
161. Deltarec Oy + 5 muuta yritystä, Pälkäne
Kooste mielipiteestä
Esitämme matkailun kehittämisvyöhykkeen osoittamista vanhan kauppalan alueella kuten voimassa olevassa maakuntakaavassa.
Pakkalan alueen MK-1 -merkintä tulee poistaa valheellisena, koska alueella oleva broilerikasvatus täyttää teollisuuden kriteerit. Lähiruokatuotanto ja
broileriteollisuus ovat eri asioita, joita ei tule sotkea keskenään. Pakkalanjärven osalta MK-1 -rajaus on ristiriidassa vesipuitedirektiivin kanssa. Maakuntakaavoituksen avulla ei tule edistää sitä, että vaarannetaan vesipuitedirektiivin toteutuminen. Pirkanmaan liiton tehtävä on suojella alueensa asukkaita, mikä koskee ennen kaikkea terveyden, mutta myös omaisuuden suojaamista tasapuolisesti. Pirkanmaan liiton toiminnan tulee perustua lakiin.
Teolliselle toiminnalle tulee kaavoittaa oma alue muualta kuin kylän keskustasta tai kyläkaavan alueelta.
Hajuhaittojen takia yhtään uutta kasvattamoa ei tule maakuntakaavankaan avulla sallia Pakkalan alueelle. Hajulaskentamallilla on yritetty vähätellä
hajuongelmia.
Kaavoituksen tarkoitus on tehdä ekologisia ratkaisuja. Tulee kehittää sitä, miten nykyiset broilerikasvattamot saadaan haitattomiksi. Broilerikasvattamoissa syntyvä ammoniakki, typpi, fosfori tulisi ottaa talteen. Maakuntakaavaluonnos tähtää epäekologisen toiminnan lisäämiseen.
merkitä nykyinen broileriteollisuus Pakkalassa teollisuusmerkinnöin. Kaikki lisäteollisuus tulee ohjata Atrian teurastamoiden yhteyteen logistiikan ja
kestävän kehityksen vuoksi eikä ohjata pienen kylän rasitteeksi.
Pakkalassa oleva broileriteollisuus tulee maakuntakaavassakin velvoittaa ottamaan käyttöön paras mahdollinen tekniikka (BAT).
Kangasalan Keisarinharjun, Kaivannon ja Vehoniemenharjun ympäristön matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueen rajausta tulee siirtää siten, ettei se
koske kiinteistöäni. Toivon tekstilisäystä tai rajauksen tarkentamista.
Kangasalan Keisarinharjun, Kaivannon ja Vehoniemenharjun ympäristön matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue rajausta tulee siirtää siten, ettei se
koske kiinteistöämme. Toivon tekstilisäystä tai rajauksen tarkentamista.
Kehittämisperiaatemerkinnät ovat lähtökohdiltaan toimivia. Niissä huomioidaan maaseudun elinkeinojen kehittäminen ja hieman myös maaseudulla
asuminen.
Luontomatkailun kehittämisen kohdealueen kehittämissuositukseen tulee lisätä: ”Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista alueella.
Vyöhyke ei rajoita rakennuslupien myöntämistä yksityismaille.”
Esitämme Sappeen matkailupalvelujen alueen ympärille karttaliitteen mukaista matkailun vetovoima-alueen/matkailun ja virkistyksen kehittämisen
kohdealuetta sekä laajempia yhteystarpeita maakunnan sisällä ja ulkopuolelle. Perusteena Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta 2015–
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
214. UPM-Kymmene Oyj, Pälkäne
2.3
15/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
2025 (TEM raportti 2/2015), joka painottaa matkailukeskusten ja yritysverkostojen yhteistyötä ja uusia avauksia tuotekehityksessä, myynnissä ja markkinoinnissa.
Kaavaselostuksessa tulee tahtotilan muodostamiseksi selkeästi esittää 1–3 sellaista maakunnallista matkailukohdetta, joihin julkiset kehittämisvarat
kannattaa satsata, ja selitys maakunnallisista tavoitteista kehittää juuri näitä kohteita. Näille valituille alueille on hyvä osoittaa matkailun vetovoimaalueen kehittämisperiaatemerkintä, koska kehittämiseen liittyy alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita. Ydinalue olisi edelleen
osoitettu RM-merkinnällä. Maakuntahallitus valitsisi kohteet ja rajaukset tehtäisiin kuntien ja yrittäjien toimesta.
Esitämme, että Pirkanmaan suurimman ja vetovoimaisimman matkailukeskuksen Sappeen alue merkitään maakuntakaavassa matkailun ja virkistyksen
vetovoima-alueeksi.
Muut kehittämisvyöhykkeet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
160. Pohtolan Omakotiyhdistys ry, Tampere,
Ylöjärvi
164.2. Puikkonen Arto, Mänttä-Vilppula,
Juupajoki
215. Urbaani Tampere ry
Kooste mielipiteestä
Ylöjärven Siivikkala on merkitty tiivistettäväksi joukkoliikennevyöhykkeeksi. Tampereen Pohtolan kaupunginosan asukkaat ovat huolissaan Siivikkalan
alueen kasvun liikennevaikutuksista. Siivikkalan osayleiskaavaa laadittaessa Tampereen kaupunki ja ELY-keskus ilmoittivat, ettei kasvavaa liikennettä saa
ohjata Pohtolankatua pitkin, vaan on rakennettava korvaava reitti. Kaavaan olisi merkittävä korvaava yhteys muulle liikenteelle kuin joukkoliikenteelle
Tampereen suuntaan. Mikäli korvaava yhteys löytyy ja liikenne pystytään ohjaamaan korvaavalle reitille ei Siivikkalan tiivistämiselle ole estettä.
Mäntän tai Lylyn taajaman asemia ei ole merkitty kaavaan, eikä kumpaakaan ole merkitty tiivistysrakentamisen alueiksi. Niin Mäntän kuin
myös Lylyn taajamat ovat entistä voimakkaammin liikkuvan työvoiman lähtö- ja päätepisteitä.
Hyvä, että tiivistettävällä joukkoliikennealueella ja asemanseudulla on annettu suosituksen sijaan määräys tehokkaaseen raide- ja joukkoliikenteeseen,
kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutumisesta. Näiden alueiden kokoa tulisi vielä pyrkiä kasvattamaan.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
16/70
Liite / MKH 15.6.2015
3 Yleismääräykset
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
7. Alue-Alvarit, Tampere
68. Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
127. Määttänen Juha, Valkeakoski
Kooste mielipiteestä
Rannat tulisi pitää vapaana kaupunkilaisten käytössä. Tämän toteutumista tulisi valvoa.
Kunnan pitää voida sallia rantarakentaminen myös taajamien ranta-alueille.
Maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus on poistettava kaikilta virkistysalueilta ja niitä vastaavilta merkinnöiltä.
Taajamien rakentamattomia ranta-alueita koskeva yleismääräys on poistettava kokonaisuudessaan. Asiasta määrätään tarkemmassa kaavoituksessa.
Maakuntakaavassa olisi syytä huomioida kaavamerkinnällä Vanhankylän alueella olevat hyvät ja yhtenäiset peltoalueet, joita ei tähän mennessä ole
huomioitu maatalouden resurssivarantona.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
17/70
Liite / MKH 15.6.2015
4 Alue- ja yhdyskuntarakenne
4.1
Taajamat
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
9. Aromäki Mikko
29. Hervanta-Seura + 5 muuta seuraa, Tampere
30. Hevonoja Jani, Välimäki Eero, Akaa, Lempäälä
39. Ikaalisten Yrittäjät ry, Ikaalinen
52. Kalli Ilmo, Ikaalinen
68. Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry,
Virrat
73. Kivikytö Tatu, Ylöjärvi
88. Laajoki Kari, Lempäälä
89. Laajoki Pirkko, Lempäälä
91. Lahtinen Elina, Ruovesi
Kooste mielipiteestä
Harrastustoiminta (autojen korjaus/säilytys, pienimuotoinen eläintenpito ja tekniset työt) tulisi mahdollistaa rakennetussa ympäristössä. Monet kaavoitetut asuinalueet eivät anna tähän mahdollisuutta. Omatoimirakentaminen ja ruuan kasvatus tulisi mahdollistaa sääntelyä purkamalla.
Maakuntakaavaluonnoksessa otetaan nykyisiä luonnontilaisia metsä-, virkistys- ja suojeluarvoisia alueita täysin tarpeettomasti rakentamiskäyttöön.
Maakuntakaavoituksessa 2040 tulee keskeyttää tuki vuokranantajien ja rakennusliikkeiden velkarahoituksella tapahtuvalle rakentamiselle.
Kaavaluonnoksen keskusta- ja taajamatoimintojen asuinrakentamismaankäyttö tähtää rakennustoimintaan, jossa kaikki sen osapuolet hyötyvät kansallisista varoista, jotka joudutaan lainaamaan vuosikymmeniksi.
Nurmi-Sorilassa on ristiriita Tampereen osayleiskaavan valmistelun ja maakuntakaavaluonnoksen kulttuurimaiseman välillä.
Pirkanmaalle arvioidun väestönlisäyksen vuoksi maankäytössä on huomioitava tarkasti myös Akaan ja Lempäälän asuttamismahdollisuudet, huomioiden
niiden aluetta halkova päärata, tieverkosto ja tulevaisuuden rataverkko.
Esitämme Ikaalisten sisääntulotien risteyksen eteläpuolella olevan taajamatoimintojen alueen laajentamista voimassa olevan maakuntakaavan Arvarauksen laajuiseksi.
Kauppalanniemen pohjoiskärjessä sijaitsevan Toivolansaaren alueen kaavamerkintä on käsittämätön. Toivolansaari on luonnostaan vanhan kauppalan
keidas, jossa on ulkoilu- ja matkailutoimintoja. Se on keskeisellä paikalla ja tarjoaa rauhallisen maiseman. Esitämme alueelle V-merkintää.
Toivolansaaren A-merkinnän voisi muuttaa V-merkinnäksi korvaamaan esitetyn Kallinniemen alueen.
Voimassa olevien Ahjolan, Sampolan ja Jähdyspohjan-Patolammin asemakaavojen mukaiset teollisuusaluemerkinnät puuttuvat maakuntakaavaluonnoksesta.
Maakuntakaavaluonnos perustuu ylimitoitettuun väestönkasvuun. Lisäksi maankäytön kaavoitusvarauksissa varaudutaan kestämättömästi jopa 30
prosentin marginaalilla suurempiin väestömääriin kuin on ennustettu. Ylimitoittamisella on tuhoisat seuraukset mm. ympäristön luonto- ja kulttuuriarvoille ja voi johtaa taloudellisesti kestämättömään maankäyttöön. Väestöennustetta tulee tarkistaa realistisemmaksi ja poistaa kaavaluonnoksesta
ylimitoitetut kaavavaraukset. On perusteltua keskittää Tampereen kaupunkiseudun kasvu etelän suunnan lähijunaliikenteen ja raitiotien 1. vaiheen
reittien muodostamalle tiivistyvän kaupunkirakenteen vyöhykkeelle. Ylöjärven suunnalle ei tulisi sijoittaa suunnalle ylimitoitetusti uusia asuinalueita,
koska se ei ole kasvun painopistealuetta. Ylöjärven osalta tulisi tukeutua maankäyttövaihtoehtoon Aurinko 1, mikä edistäisi kulttuuriympäristön säilymistä.
Mäkkylä-Teivaalan taajamatoimintojen reservialuevaraus keskeltä kulttuurimaisemaa tulee poistaa maakuntakaavasta. Alue tulee suojella maakuntakaavassa kuten tähänkin asti. Mäkkylä-Teivaalan alueella ei näyttäisi maakuntakaavaluonnoksenkaan mukaan olevan tilaa uudelle asuinalueelle. Nykyiset aluekeskukset palveluineen ovat yli kolmen kilometrin päässä ja vaikeasti saavutettavissa.
Kaavamääräys ”Ylöjärven Mäkkylä-Teivaalan alueen toteuttaminen edellyttää raitiotien tai palvelutasoltaan vastaavan joukkoliikennekäytävän toteutumista alueelle” on liian epämääräinen. Mikä on palvelutasoltaan vastaava? Tulkittavuuden on oltava yksiselitteinen.
Taajamatoimintojen reservialueen ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman merkinnät menevät ristiriitaisesti päällekkäin ja alueen tulkittavuus
on epäselvä.
Vaadin Turuntien ja Ahtialantien risteysalueen koillispuolella sijaitsevan tilan säilyttämistä maakuntakaavassa 2040 nykyisessä käyttötarkoituksessaan
kaavamerkinnällä A. Alueelle Lempäälän osayleiskaavaan merkitystä hakelämpövoimalaitoksen aluevarausmerkinnästä (EN) olen valittanut ja teen
tarvittaessa jatkovalituksen KHO:lle.
Vaadimme, että sekä Turuntien ja Ahtialantien risteysalueen eteläpuolella että koillispuolella sijaitsevat tilat säilytetään entisessä käyttötarkoituksessaan kaavamerkinnällä A.
Esitetään Vuolleniemen aluetta (Ruoveden kunta, Visuveden kylä vt 66 varressa) merkittäväksi maakuntakaavaan taajama-alueeksi. Sillä osoitetaan
suunta, jonne kylä kasvaa, mikäli uusia alueita kaavoitetaan.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
98. Leino Markku, Lempäälä
127. Määttänen Juha, Valkeakoski
158. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry, Pirkkala
164.2. Puikkonen Arto, Juupajoki
173. Raunio Tuula, Lempäälä
192. Suomen Liikenneliitto SuLi ry, Tampere,
Ylöjärvi
195. Suomen Rauta-tiematkustajat ry
205. Tampereen polkupyöräilijät ry
215. Urbaani Tampere ry, Tampere
217. Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Valkeakoski
18/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Vaadin, että sekä Turuntien ja Ahtialantien risteysalueen eteläpuolella että koillispuolella sijaitsevat tilat säilytetään maakuntakaavassa 2040 nykyisessä
käyttötarkoituksessaan kaavamerkinnällä A. Lempäälän osayleiskaavaan merkitystä hakelämpövoimalaitoksen aluevarausmerkinnästä (EN) olen valittanut ja teen tarvittaessa jatkovalituksen KHO:lle.
Esitän kyläkaavan mahdollistavan kaavamerkinnän vahvistamista Vanhankylän osayleiskaava-alueelle. Kylän ominaispiirteet ja ympäristöarvot sivuuttavat, ylimitoitetut kaavasuunnitelmat ja asukasmielipiteen sivuuttaminen muodostavat uhan kylän omaleimaisuudelle. Alueen nykyisen maankäytön
muuttamiselle ei ole todellista tarvetta. Vanhankylä voi tarjota vaihtoehdon väljää ja maaseutumaista asuinmuotoa haluaville.
Moottoritien länsipuolella Pyhäjärven rannasta etelään ja luoteeseen (mm. Sankila) sijaitsevalla alueella erityisesti rannat ja matalat lintulahdet sekä
Sikojoen rannat tulisi suojella ihmisen toimilta kokonaan. Mielestämme alueen kaavoittaminen maakuntakaavassa teollisuudelle ja/tai asutukselle on
ennenaikaista. Pirkkalasta löytyy luontoarvoiltaan arvottomampia maa-alueita, jotka tulisi kaavoittaa ja rakentaa ensin.
Lylyn taajamaa ei kaavassa näy lainkaan.
Vaadin, että sekä Turuntien ja Ahtialantien risteysalueen eteläpuolella että koillispuolella sijaitsevat tilat säilytetään maakuntakaavassa nykyisessä
käyttötarkoituksessaan kaavamerkinnällä A. Lempäälän osayleiskaavaan merkitystä hakelämpövoimalaitoksen aluevarausmerkinnästä (EN) olen valittanut ja teen tarvittaessa jatkovalituksen KHO:lle.
Kaavaluonnoksen periaate nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, keskustojen vahvistamisen ja kestävän liikenteen kehittämisessä on oikea.
Yhdyskuntarakenteen eheys ja palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn avulla on huomioitu. Kaavaluonnos vie kehitystä yleisesti oikeaan suuntaan ja edistää kestäviä liikennemuotoja. Hyvä, että polkupyörällä saavutettavuuden edistäminen on kirjattu määräyksenä eikä suosituksena. Hyvä, että kävelyä ja pyöräilyä käsitellään erillisinä liikennemuotoina.
Hankkeista, jotka laajentavat kaupunkirakennetta ulospäin ja jotka eivät sijoitu
kehitettävälle joukkoliikennevyöhykkeelle, tulisi luopua tai aikatauluttaa
uudelleen. Tällaisia ovat Nurmi-Sorilan ehdotettu taajamatoimintojen alue, Ylöjärven ylimitoitetut asuinaluevaraukset Siivikkala–Asuntila–Metsäkyläakselilla ja kehäteiden varsien ylisuuret työpaikka-alueet. Hankkeet tulisi rakentaa pyöräilyn ja joukkoliikenteenlaatukäytäviin perustuviksi. Muuten ne
hajauttavat yhdyskuntarakennetta ja synnyttävät lisää liikennettä ja ruuhkia.
Yhdyskuntarakenteen eheys ja palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn avulla on huomioitu.
Yhdyskuntarakenteen eheys ja palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn avulla on huomioitu. Kaavaluonnos vie kehitystä yleisesti oikeaan suuntaan ja edistää polkupyöräilyä liikennemuotona. Hyvä, että polkupyörällä saavutettavuuden edistäminen on kirjattu määräyksenä eikä
suosituksena. Hyvä, että kävelyä ja pyöräilyä käsitellään erillisinä liikennemuotoina.
Hankkeista, jotka laajentavat kaupunkirakennetta ulospäin ja jotka eivät sijoitu
kehitettävälle joukkoliikennevyöhykkeelle, tulisi luopua tai aikatauluttaa
uudelleen. Tällaisia ovat Nurmi-Sorilan ehdotettu taajamatoimintojen alue, Ylöjärven ylimitoitetut asuinaluevaraukset Siivikkala–Asuntila–Metsäkyläakselilla ja kehäteiden varsien ylisuuret työpaikka-alueet. Hankkeet tulisi rakentaa pyöräilyn ja joukkoliikenteenlaatukäytäviin perustuviksi. Muuten ne
hajauttavat yhdyskuntarakennetta ja synnyttävät lisää liikennettä ja ruuhkia.
Maakuntakaavan alueidenkäyttötavoitteissa toimintojen sijoittaminen lähelle toisiaan ja mahdollisimman paljon nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään
on kannatettavaa. Positiivista on myös se, että raideliikenne on lisärakentamisen edellytys, eikä päinvastoin.
Alue- ja yhdyskuntarakenteen tavoite, jossa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- ja
palvelualueita ei tule sijoittaa erilleen nykyisestä yhdyskuntarakenteesta, on hyvä. Nykyisistä suunnitelmista kuitenkin Nurmi-Sorila on ristiriidassa
tämän tavoitteen kanssa. Sen rakentamisesta tulisi joko luopua kokonaan tai kaavoittaa alue raitiotiehen perustuvaksi, tiivistettäväksi joukkoliikennevyöhykkeeksi.
Maakuntakaavoituksen tärkeä tehtävä on ohjata kunnallisessa itsemääräämis-oikeudessaan yli-innokkaita kuntia yhdyskuntarakenteen kannalta järkevään toteutukseen. Kuntien epäterve keskinäinen kilpailu vauraista asukkaista ja veronmaksajista ilmenee Etelä-Pirkanmaallakin maankäytön tuhlailuna. Asumisväljyyden kasvuun vaikuttaa myös se, että ainakin Valkeakoskella on kaavoituksella tietoisesti ohjattu asutusta taajaman ulkopuolelle.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
4.2
Keskustat
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
7. Alue-Alvarit, Tampere
17. Eläköön Eteläpuisto ry, Tampere
215. Urbaani Tampere ry
4.3
19/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Eteläpuiston alueen rakentamisen arvellaan pilaavan alueen; pienellä panostuksella alueesta saataisiin hieno ulkoilualue. Toisaalta kaupunkimainen
umpikorttelirakentaminen kehittäisi kaupungin elinvoimaa ja asuinmahdollisuuksia.
Nykyistä jätevesipuhdistamon aluetta ei pidä vapauttaa asuntorakentamiselle. Puhdistamon alueella oli aiemmin romuliike, joten maastossa voi olla
myrkkyjä.
Eteläpuiston maakuntakaavamerkinnän muutosta virkistysalueesta viheryhteystarvemerkinnäksi ei ole kaavaselostuksessa perusteltu eikä sen vaikutuksia arvioitu.
Tampereen keskustan jo nykyiseen väestöpohjaan nähden niukkoja viheralueita tulisi pikemminkin lisätä kuin vähentää. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen myötä asukasmäärä kasvaa. Pyhäjärven pohjoisrannalla tämä on erityisen tärkeää, koska jo nykyinen käyttö ylittää esim. Pyynikin luonnonsuojelualueen kulutuskestävyyden.
Yhdistys esittää, että Eteläpuisto merkitään entiseen tapaan viheralueeksi. Eteläpuiston asema seudullisesti tärkeän virkistys-, viher- ja ekologisen verkon solmupisteenä on merkittävä. Maankäytön muutospaineet edellyttävät, ettei maakuntakaavan ohjausvaikutusta tällä kohtaa löysätä.
Keskustojen merkitystä elinkeinoelämälle tulisi korostaa reuna-alueiden ohella. Tietointensiivisille yrityksille tärkeää on muiden yritysten ja ihmisten
läheisyys.
Kauppa
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
76. Koivistonkylän omakotiyhdistys ry, Tampere
157.1. Pirkanmaan Osuuskauppa, Kangasala,
Tampere
205. Tampereen polkupyöräilijät ry
211. UM Yhtiöt, Lempäälä
215. Urbaani Tampere ry
Kooste mielipiteestä
Koivistonkylän Prisman toiminta pitää taata kaupan suuryksikkönä. Paikka on hyvä tukien tiivistyvää kaupunkirakennetta. Tältä osin kaavan pitää olla
mahdollistava.
Kangasalan Lentolan KM-alueen päivittäistavarakaupan (pt) mitoitukseksi on osoitettu 4000 m2. Kangasalan Prismassa saneerauksen jälkeen on pt-alaa
n. 3700 m2. Kangasalan asukasmäärän kasvaessa olisi maakuntakaavassa tarpeellista osoittaa mahdollisuus pt-alan laajentamiseksi.
Tampereen Kalevan KM-alueelle on osoitettu pt-kaupan alaa 6000 m2. Kalevan Prismassa pt-alaa on saneerauksen jälkeen 5600 m2. Maakuntakaavassa
on tarpeen osoittaa alueelle lisää pt-kaupan neliöitä (yht. 7000 m2). Ehdotamme paljon tilaa vaativan kaupan osalta neliöitä siirrettävän pt-kaupalle,
erikoiskaupalle ja palveluille. Alueesta muodostuu tulevaisuudessa aluekeskus.
Kaupallisten palvelujen KM-alueille, jotka eivät ole tiivistettävällä joukkoliikennevyöhykkeellä (Ideapark), tulisi lisätä määräys polkupyöräilyllä saavutettavuuden edistämisestä. Pyöräilyetäisyydellä Ideaparkista asuu merkittävä määrä lempääläläisiä. Maakuntakaavatasolla tulisi huolehtia, että kaupan
suuryksiköt ovat pyörällä yhtä hyvin saavutettavissa palvelualueellaan kuin muutkin kaupallisen palvelujen alueet (keskusta-alueet).
Maakuntakaavasta ei saa poistaa päivittäistavarakauppaa pohjoisen Marjamäen alueelta Lempäälässä. Asemakaavasta poikkeava maakuntakaavaratkaisu huonontaa alueen ja UM Yhtiöiden toiminnallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia. Kaavaluonnos on ristiriidassa MRL:n kilpailun edistämisajatuksen
kanssa (HE 334/2014 vp). 2000 neliön pt-myymälää ei voi pitää seudullisesti merkittävänä keskustan ulkopuolella, joten sellaisen sijoittumista ei pidä
maakuntakaavatasolla jättää mahdollistamatta. Maakuntakaavalla on huonontuessaan vaikutus sijoittajien ja toimijoiden kiinnostukseen.
Kaavaratkaisun tulisi olla joustava – nyt pt-kaupan neliöt keskittyvät Ideaparkkiin, mikä ei edistä kilpailua.
Emme vastusta pt-oikeuden lisäämistä Ideaparkiin.
Keskustojen ulkopuolelle sijoittuvien kaupan suuryksiköiden määrää tulisi rajoittaa ja
maksimikokoa pienentää. Näemme ne suurena uhkana keskustojen elinvoimaisuudelle ja sitä kautta maakunnan kilpailukyvylle.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
4.4
Maaseuturakentaminen
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
59. Karhumaa Juhani, Ylöjärvi
81. Kovelahti-Koverannan kyläyhdistys ry,
Ikaalinen
84. Kyläyhdistys Vatulan Nykäys ry, Ikaalinen
137. Nissinen Ari, Pirkkala, Vesilahti
159. Pohjois-Parkanon kyläseura ry, Parkano
174. Riitialan Seudun Kylät ry, Ikaalinen
188. Sipilä Antti
204. Tampereen perussuomalainen valtuustoryhmä
4.5
20/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Pinsiön pelto- ja pohjavesialueita ei pidä kaavoittaa taajama-alueeksi. Taaja asutus voi uhata Pinsiötä, koska asutuksen merkittävä lisäys edellyttää
viemäröintiä. Viemäriputket muodostavat liian suuren uhan pohjavedelle. Harjua ja pohjavedenottamoa ei saa saattaa uhanalaiseksi.
Miksi A-insinöörien tekemää kyläsuunnitelmaa ei ole tuotu esille maakuntakaavan luonnoksessa?
Esitetään Kovelahden kylää maakuntakaavassa kehitettäväksi kyläksi. Kylä sijaitsee keskeisesti suhteessa Ikaalisiin, Parkanoon, Jämijärveen ja Kankaanpäähän. Kylä on aktiiivinen ja vakituisen asumisen lisäksi alueella on merkittävä määrä vapaa-ajan asutusta ja eri palveluita.
Esitetään Vatulan kylä merkittäväksi maakuntakaavaan ja palvelukeskusverkkoa kuvaaviin karttoihin ja selosteisiin kylänä. Kylässä on vesihuolto järjestetty, merkittävästi kaupungin virkistysalueita ja luontoarvoja, läheinen sijainti 3-tiehen ja historiaa.
Uusi tieyhteys ja silta Pirkkalan ja Vesilahden Palhon välille avaisi mahdollisuuden kehittää Pyhäjärven läntisiä alueita ja tarjoaisi uuden suunnan laajentumiselle. Vesilahden pohjoiset osat tarjoavat huikeat mahdollisuudet luonnon lähellä asumiselle.
Kuivasjärven kylä kuuluisi merkitä kylänä maakuntakaavaan. Alueella on 400 vakinaista- ja kesäasukastaloutta. Kylään muuttaa nuoria perheitä – toisaalta vanhukset lähtevät. Kylällä on muun muassa koulu, päivähoito, ja kauppa. Alueella on yrityksiä ja työssäkäyntiä useampaan suuntaan. Kylän
sijainti on hyvä 3-tien varrella ja 17 km päässä rautatieasemalta.
Toivomme, että Riitialan kylä sisällytetään maakuntakaavaan. Riitiala on Ikaalisten suurimpia kyläalueita, väkimäärältään noin 300 ja ikärakenteeltan
nuorekas, muuttovoittoinen ja aktiivinen. Kylässä on mahdollisuuksia yrittämiselle, harrastuksille, matkailulle ja virkistykselle. Maaseudun elinkeinot ja
kulttuuriympäristöt ovat kylässä vahvoja. Kulkuyhteydet ja siten työ- ja asiointimatkat kaupunkien suuntaan ovat toimivat. 3-tiellä kulkee joukkoliikennettä. Pidämme kylän puuttumista maakuntakaavasta epäoikeudenmukaisena, syrjivänä ja lyhytnäköisenä.
Kyläverkoston suunnitteluperiaatteena käytetystä asutuksen sijoittumisen tarkasteluetäisyydestä (3 km) todettakoon, että kävelyetäisyys on nykyyhteiskunnassa teennäinen yhteydenpidon mitta. Yhdyskuntarakenteen ja -tekniikan kustannustehokkuus ei aina toteudu haja-asutusta tiiviimmällä
rakentamisella.
Koko Teiskon alueelle tulisi laatia senkaltainen kaavamerkintä, joka mahdollistaisi alueelle haja-asutusasuinrakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan.
Työpaikka-alueet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
7. Alue-Alvarit, Tampere
19. Erkkilä Esko, Tampere
39. Ikaalisten Yrittäjät ry, Ikaalinen
68. Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry,
Virrat
87. Käenmäki Jorma ja Virpi, Parkano
Kooste mielipiteestä
Pk-yrityksille on kaavoitettava alueita.
Lentokentän ympäristöön tulevaisuudessa muodostuva merkittävä logistiikkakeskus on liitettävä Aurinko 2:een.
Esitän, että Tampereen Lahdesjärven työpaikka-alueen suunnitelmista luovutaan voimassa olevaa maakuntakaavan vastaisina.
Sujuvat yhteydet Tampereelle tarjoavan valtatien 3 vartta on tärkeää hyödyntää yritystonttien alueena. Esitämme työpaikka-alueeksi liitteen mukaista
aluetta, joka rajoittuu pohjoispäässä maakuntakaavaluonnoksessa esitettyyn työpaikka-alueeseen, lännessä kolmostiehen ja etelässä Vanhaan Tampereentiehen.
Esitämme voimassa olevassa maakuntakaavassa uuden Jämijärventien liittymään merkityn työpaikka-alueen lisäämistä myös uuteen kaavaan.
Valmisteilla olevan Virtain keskustan osayleiskaavaehdotuksen mukaiset työpaikkojen reservialueet on lisättävä maakuntakaavaan.
Valtatien 23 ja kantatien 68 liittymäalueen koillispuolella oleva työpaikkojen reservialue on muutettava voimassa olevan asemakaavan mukaan teollisuus- ja varastoalueeksi.
Esitetään Parkanossa vt 3 ja Uudenasemantien risteyksen vasemmalla puolelle sijoitettua työpaikkojen reservialue -merkintää muutettavaksi Tp eli
työpaikka-alue- tai KM eli kaupallisten palvelujen alue -merkinnäksi. Perusteluna näkyvyys, sijainti risteysalueella ja Parkanon keskustan läheisyys.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
138. Nokian luonto ry, Nokia
157.3. Pirkanmaan Osuuskauppa
158. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry, Pirkkala,
Lempäälä
162. Pro Sorkkalan seutu ry, Pirkkala
164.3. Puikkonen Arto, Mänttä-Vilppula,
Akaa
192. Suomen Liikenneliitto SuLi ry, Tampere
4.6
21/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Asukasmäärän lisääntyminen ja muut kasvuennusteet ovat ylimitoitettuja ja kohtelisivat toteutuessaan luonnontilaisia alueita kohtuuttoman raskaasti.
Kasvuarviot perustuvat menneiden vuosikymmenten käytäntöihin eivätkä huomioi riittävästi teollisuuden rakennemuutosta, jonka myötä tuotanto voi
sijoittua muuallekin kuin keskitetysti Tampereelle ja sen lähikuntiin. Vanhan tilalle tuleva uusi tuotanto voidaan sijoittaa toimintansa lopettaneille alueille. Työpaikkojen, teollisuuden ja muun kasvun aluevaraukset ovat ylimitoitettuja. Tarve olisi pitänyt suhteuttaa teollisuuden rakennemuutokseen ja
kulutuksen vähenemiseen.
Porintien pohjoispuolelle Kyynijärven alueelle ja Koukkujärventien itäpuolelle osoitetut työpaikka-alueet söisivät toteutuessaan kaakkurijärvien Naturaalueen suojavyöhykettä ja toisivat häiriön pysyvästi lähemmäs niitä. Alueella olevat häiriötä tuottavat toiminnot (jäteasema, kiviaineksen louhinta ja
murskaus, moottorirata) ovat vaikuttaneet kaakkurikannan taantumiseen eikä määrää pidä lisätä. Maakuntakaavaluonnokselta edellytetään taantuvien
ja uhanalaistuvien lajien elinympäristöjen säilyttämistä. Esitämme, että Koukkujärventien itäpuolelle ei osoiteta työpaikkoja ja Kyynijärven ympäristön
T-alueet poistetaan maakuntakaavaluonnoksesta. Nokian nykyiset työpaikkojen aluevaraukset ovat riittäviä.
Kasvualueiden sijoittelun vaikutusta ei huomioida riittävästi asutuksen viihtyvyyteen, virkistysalueiden riittävyyteen, niiden virkistysarvoon sekä luonnon monimuotoisuuteen nähden. Työpaikka-alueet vievät valtavasti maa-alaa, supistavat virkistysalueita ja rikkovat ekologisia käytäviä. Ekologiset
yhteydet kutistuvat irrallisiksi.
Työpaikka- ja kaupallisten palveluiden alueille tulisi olla mahdollisuus rakentaa enintään 400 m2:n pt-myymälän, joka mahdollistaisi päivittäistavaraostokset työssäkäynnin ja muiden kaupallisen palvelujen käytön yhteydessä. Nyt maakuntakaavassa on keskusta-alueiden ulkopuolisia työpaikka-alueita ja
kaupallisten palvelujen alueita, joille pt-kaupan kerrosalaa ei ole osoitettu lainkaan.
Työpaikkojen ja asutuksen keskittäminen heikentää luonnon ja kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Infrastruktuurin rakentaminen aiheuttaa suuren
hiilijalanjäljen ja katkoo kaavoissa olevat viheryhteydet, jotka jo nykyisin ovat vailla todellista toimivuutta.
Läntisten väylähankkeiden väliset alueet on merkitty teollisuusalueiksi. Ne vievät loputkin viheralueet, mitä pidämme erittäin valitettavana ihmisen
tulevaisuuden kannalta.
Melkein koko Sorkkalan, Hyrsingin ja Sionkylän alue on merkitty työpaikka-alueeksi. Mitä tapahtuu alueella oleville kodeille ja asuinympäristölle?
Kaavan ajatustapa siitä, että raideliikenne kulkeutuu yksinomaan Tampereen ulkopuolisista taajamista kohti Tamperetta, on huolestuttava. Tämä perusajatus näkyy parhaiten siinä, että keskeiset työpaikka-alueet Akaassa Toijalan ja Viialan välissä ja Mänttä-Vilppulassa Mäntän ja Vilppulan välissä ovat
kaukana raideliikenteen asemista. Tämä linjaus johtaa siihen, että työpaikka-alueet eivät ole saavutettavissa raideliikenteellä vaan niille kuljetaan autolla. Pidän tätä autokeskeistä ajattelutapaa vanhentuneena.
Tulevaisuuden elinkeinot ovat tietointensiivisiä ja sijaitsevat tiiviissä kaupunkirakenteessa, eivätkä vie paljoa tilaa. Pienteollisuutta varten voi rakentaa
monikäyttöisiä tiloja kaupunkirakenteeseen. Hankkio olisi luonteva sekoittuneiden toimintojen alue.
Teollisuus- ja varastointialueet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
137. Nissinen Ari, Pirkkala, Vesilahti
Kooste mielipiteestä
Uusi tieyhteys ja silta Pirkkalan ja Vesilahden Palhon välille avaisi mahdollisuuden kehittää Pyhäjärven läntisiä alueita ja tarjoaisi uuden suunnan laajentumiselle. Vesilahden pohjoiset osat tarjoavat huikeat mahdollisuudet teolliselle toiminnalle, joka tarvitsee hyvät logistiset yhteydet (lentoliikenne,
ratayhteys). Alue on lentomelualuetta, jota ei voi käyttää asutukseen – siksi se kannattaisi käyttää liikennealueena ja teollisuuden kehittämiseen.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
22/70
Liite / MKH 15.6.2015
5 Liikenne ja logistiikka
5.1
Tiet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
7. Alue-Alvarit, Tampere, Kangasala, Nokia
10. Aspelin Jarmo, Pirkkala
19. Erkkilä Esko, Ylöjärvi
30. Hevonoja Jani ja Välimäki Eero, Akaa,
Lempäälä
41. Immonen Pasi , Kangasala, Tampere
Kooste mielipiteestä
Valtatie 9 on korjattava sellaiseen kuntoon, että se palvelee lentokenttää ja sinne muodostuvaa logistiikkakeskusta. Väli Orivesi–Tampere on priorisoitava, tarvitaan neljä kaistaa.
Onko huomioitu yhteiskunnan muutos 2040 – mikä tilanne on liikenteellä?
Pendelöinti ympäristökunnista on otettava paremmin huomioon, sieltä on paljon työmatkaliikennettä Tampere–Orivesi–Ylöjärvi.
On saatava Tampereelle tuloväylät kuntoon pohjoisesta, lännestä ja idästä.
Jyväskyläntien Kangasala-Suinula -risteykseen tarvitaan Kangasalle erkanemiskaista.
Nokia–Tottijärvi -välisen tien parantaminen on tärkeää.
Tampereen itä-länsi -suuntaisen liikenteen toimivuus huolestuttaa: Hämeenkadun kaventaminen ja liikenteen rajoittaminen ruuhkauttaa muita samansuuntaisia väyliä (raitiotie).
Maakuntakaavaan on suunniteltava Teiskontien yhteys Kauppi-Niihaman ja Kiikkisten salmen tunnelina. Silta ei ole hyväksyttävä ympäristösyistä.
2-kehän eteläisempi linjaus on kannatettava, sillä se säilyttää Pulkajärveltä Sikojokeen olevan luonnonvesistön.
Viljakkalan Karhen ainespuuterminaalin hanketta pitää hyödyntää siten, että suunniteltua paikkavarausta käytetään pontimena Viljakkalan alueen
tieverkoston kehittämisessä ja alemman asteen tieverkoston korjaamishankkeissa.
Raskaan maantieliikenteen erikoiskuljetusten reitti maantie 190 välillä Akaa–Lempäälä on pidettävä hyvässä kunnossa.
138. Nokian luonto ry, Nokia
2-kehän linjaus välillä Rusko-Saarenmaantie kulkee pääosin mielipiteen jättäjän suvun mailla. Mikäli tielinja kulkisi etelämpänä, rasite jakautuisi tasaisemmin maanomistajien kesken. Etelänpuoleiset maat omistaa kunta – ei kai linjaukseen ole vaikuttanut se, että kunnan edustaja on kaavan ohjausryhmässä? Onko linjaukselle jokin erityinen peruste? Tarvittaisiin lisätietoa väylän leveydestä.
Tielinjalla sijaitsee kallioinen kohta, josta kiinnostusta maa-aineksen ottoon. Miten tämä vaikuttaa?
Siivikkalan alueen kasvaessa Pohtolankadulla ja Ryydynkadulla tulee autoliikenne kasvamaan rajusti. Kaavaan olisi merkittävä korvaava tieyhteys muulle
kuin joukkoliikenteelle.
3-tien Puskiaisten oikaisu tulisi asettaa ykköshankkeeksi ja linjaus siirtää lähtemään lähempää Rajasalmen siltaa, jolloin olisi pohjoisen suunnasta mahdollisimman suora ja tasokas yhteys lentokentälle.
Valtatien 23 ja kantatien 68 risteykseen osoitettu eritasoliittymämerkintä on poistettava epärealistisena.
Valtatie 23 on lisättävä merkittävästi parannettavien teiden luetteloon, koska tiellä on tärkeä merkitys osana maakunnan liikennejärjestelmää.
Ajoneuvoliikenteen puolella halutaan kaavoittaa 3-tieltä oikaisu lentokentän läheisyyteen ja samoin 2-kehän jatko lentoasemalle. Väylien kohde on
Pirkkalan 400000 matkustajan lentokenttä. Hohhoijaa. Talous tulee mitätöimään perusteettomat hankkeet.
Maakuntakaavaluonnoksessa huomioidaan hyvin merkittävien väylien kehittämistarpeet, mutta se keskittyy liikaa Tampereen seudun liikennekysymyksiin. Biotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi kaavassa tulee tuoda esiin myös tarve alemman tieverkon kehittämiselle ja kunnosta huolehtimiselle.
Rahoitus on nostettava tarvittavalle tasolle ja investoinnit aloitettava pikimmiten.
Ehdotan maakuntakaavaan siltayhteyttä Pirkkalan ja Vesilahden Palhon välille liitekartan mukaisesti sekä tästä eteenpäin tieyhteyttä lentoasemalle.
Tieyhteys avaisi uuden suunnan asumisen ja teollisuuden laajentumiselle. Siltayhteys myös avaisi nopeamman ensihoidon reitin, joka parantaisi vasteaikaa myös mahdollisessa lentoliikenneonnettomuudessa.
Ilmastonmuutosta lisäävän tieliikenteen määrän hillitsemiseksi ei esitetä toimenpiteitä.
158. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
Esitämme, että Nokianvirran yli Taivalkunnasta Harjuniittyyn suunniteltu tie- ja siltayhteys poistetaan maakuntakaavaluonnoksesta. Luonnoksessa ei ole
otettu huomioon mahdollisen tien ja sillan yhteisvaikutuksia Nokianvirran rotkon geologiaan, luontoon ja maisemaan.
Tieverkoston kehittäminen olemassa olevissa väylissä on raideliikenteen ohella välttämätöntä. On panostettava vähän hiilidioksidia aiheuttaviin kulku-
46. Jokinen Pauli, Ylöjärvi ja Tampere
67. Keski-Nisula Erkki, Lempäälä
68. Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry,
Virrat
100. Leuku Mikko, Pirkkala
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
137. Nissinen Ari, Pirkkala, Vesilahti
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
162. Pro Sorkkalan seutu ry, Pirkkala
163. Pro Ysitie yhdistys
188. Sipilä Antti, Virrat
221. Vanhatalo Asko
223. Viljakkala-neuvosto, Ylöjärvi
23/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
järjestelmiin, ja sähköautot ovat avain liikenteen hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Kehä 2 vaihtoehdoista eteläisempi vaihtoehto olisi parempi, sillä se menee kauempana asutuksesta eikä Keskisentien talojen läheltä.
VT 9 kehittämistarpeet on hyvin huomioitu merkittävästi parannettavana tieyhteytenä ja osana Suomen kattavaa tieverkkoa. Suunnitelluilla eritasoliittymillä ja toistuvilla ohituskaistoilla on paitsi liikenneturvallisuutta ja tien välityskykyä parantava vaikutus, myös laajemmin vaikutusta koko VT9kehityskäytävän elinvoimaan. Tampereen kaupunkiseudulle sijoittuvat VT 9 hankkeet erityisesti pohjoisen suuntaan on hyvin huomioitu ja palvelevat
koko Suomen kasvukäytävän välittämää liikennevirtaa.
Kaavaluonnoksessa erityistä huomiota pitäisi kiinnittää maakunnan reuna-alueiden tarpeisiin.
Tie 65 on todella keskeinen liikenneväylä alueellamme (Virtain Vaskivesi). Yhteyttä Pirkanmaan pohjoisosiin ja edelleen Pohjanmaalle tulee edelleen
korostaa. Sen kehittäminen on tärkeää kansantaloudellisen kustannustehokkuuden ja alueen uusien luovien innovaatioiden kannalta.
Pirkanmaalla on tavallisen autonkäyttäjän kannalta hyväksi todettu käytäntö, että valtakunnalliset tiet johdetaan reilusti kaukaa taajamien ohi ja yhdistetään eri kaukoyhteyksien tarpeet. Vastaavaa kannattaa jatkaa VT 3 (+ kt 65) linjaamisessa Ylöjärveltä pohjoiseen. Valtakunnallinen liikennöinti tuo
myös haittoja, jotka
pitää rajata vain mahdollisimman pientä väestöryhmää koskeviksi.
Kaavaluonnoksessa aika vähän reagointia siihen, että Tampere on ahdas kannas, jossa monet kustannukset nousevat eksponentiaalisesti, kun kuormitus
lisääntyy.
Esitämme, että ainespuuterminaalia käytetään pontimena Viljakkalan alueella sijaitsevan tieverkoston kohentamispyrkimyksissä.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
5.2
24/70
Liite / MKH 15.6.2015
Radat
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
7. Alue-Alvarit
8. Aromäki Heikki ja Anneli, Pirkkala
10. Aspelin Jarmo, Pirkkala
26. Helimo Pekka, Ylöjärvi
51. Kalkun Omakotiyhdistys ry, Tampere
54. Kallioluoma Kaisa, Pirkkala
Kooste mielipiteestä
Lähijuna-raideliikenteen (Lempäälä, Orivesi, Ylöjärvi, Kangasala) kehittäminen on erittäin tärkeää. Oriveden lähijunaliikenteen noin 30 minuutin vuoroväli leikkaisi ruuhkahuippuja 9-tieltä.
Junaliikenteen pääradat on laitettava kuntoon ja junaliikenteeseen on tuotava luotijunat.
Pirkanmaan tulee varautua edistämään Kerava–Seutula–Pasila -lentorataa, joka mahdollistaisi lähes koko maahan suoran vaihdottoman yhteyden
maanpäälentokentälle, mikä tukee myös Pirkkalan mahdollisuuksia.
Itäinen ratavaihtoehto on ensisijaisesti kannatettava, sillä se turvaa parhaiten Sikojoen vesistön laskusuunnan eikä edellytä puolustustoimintaan liittyvien alueiden uudelleenjärjestelyä.
Toinen kannatettu vaihtoehto on eteläisen ratapihan ja läntisen ratavaihtoehdon yhdistelmä, sillä järjestelyratapiha voidaan rakentaa maastollisesti
parempaan sijaintiin eikä radan linjaus vaaranna Kokkovuoren vanhan rajakallion maisema- ja biologisia arvoja.
Yhdysradan linjaus toivotaan pidettävän myös jatkossa sähkölinjan pohjoispuolella.
Ratahankkeista ehdottomasti kannatettavin on keskimmäinen vaihtoehto. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen luonto ja asuinkiinteistöt.
Mielipiteessä tuetaan läntisen ratayhteyden itäistä suunnitteluvaihtoehtoa Ylöjärven päässä, sillä moottoritien vieressä rata ei haittaisi luontoa eikä
virkistystoimintaa. Läntinen suunnitteluvaihtoehto kulkee suoraan Pikku-Ahveniston virkistys- ja luonnonsuojelualueen läpi, joka on tärkeä lähivirkistysalue ja jonka merkitys kasvaa kun rakennetaan lisää kerrostaloja.
Oikorata tulisi toteuttaa läntisen vaihtoehdon mukaisesti kuitenkin sillä muutoksella, että liittymä Porin rataan tunneloitaisiin puolustushallinnon maaalueen kautta. Lisäksi moottoritien leikkauksessa pohjoiseen kulkeva rataosuus tulisi ratkaista siten, ettei kiinteistöjen lunastuksiin olisi tarvetta.
Läntisessä vaihtoehdossa leikkauksen levennystarve Kalkun kohdalla saattaa johtaa kiinteistöjen purkuun. Tämä pitäisi käsitellä kaavaehdotuksessa.
Läntinen ratavaihtoehto liittyy Porin rataan puolustushallinnon maa-alueen kautta, mutta rata tulee aivan varikon viereisten talojen lähelle. Liitynnän
korkeusasema ja melunsuojaus on suuri huolenaihe.
Itäisessä vaihtoehdossa tunnelityön aikana syntyy tärinää, joka aiheuttaa riskin pientalojen rakenteisiin. Monella kiinteistöllä on myös maalämpö, joka
on tunnelin jälkeen käyttökelvoton lämmitysratkaisu.
Itäisessä vaihtoehdossa tunnelin valmistumisen jälkeen saattaa aiheutua käytöstä runkomelua ja tärinää. Pysyvä meluhaitta ja pahimmassa tapauksessa
tärinän aiheuttama rakenteiden vaurioitumisriski on vaarana. Kuinka tällaiset haitat asuinkiinteistöille korvattaisiin ja onko näiden toteamiselle olemassa mittareita? Runkomeluun ja tärinään liittyvät säädökset ovat puutteelliset verrattuna esim. ulkomelun rajoihin. Lopputulosta ei tiedetä ennen liikennöinnin aloittamista.
Meluongelmat liittyvät myös itäisessä vaihtoehdossa Porin rataan liittymiseen.
Itäisessä vaihtoehdossa Rajasalmen sillan kohdalla linjaus aiheuttaa maisemailmeeseen huomattavan heikennyksen ja virkistysmahdollisuudet Villilänsaaressa kärsivät. Miksei rataa vietäisi moottoritien yhteydessä ja tarvittaessa Pitkäniemen puolelta?
Tunnelivaihtoehtoa koskevat lähinnä samat epäkohdat kuin edellä on esitetty itäisestä vaihtoehdosta, riippuen tunnelin sijaintisyvyydestä ja linjauksesta.
Mikäli junaradan koukkaamiselle lentokentän kautta löytyy painava peruste, ei silti ole perusteltua linjata rataa olemassa olevan asutuksen päälle.
Suunnittelun alkuvaiheessa puhuttiin vain tavaraliikenteen yhteydestä, mutta myöhemmin lisättiin henkilöliikenteen ohjaaminen Pirkkalan lentoaseman kautta. Vieläkään ei ole annettu kunnon perustelua sille, miksi rata pitää vetää lentokentälle ja siten tuhota valtava määrä luontoa ja asutusta
alleen. Pirkkalan lentoaseman matkustajamääristä ei ole sellaista tutkimusta joka tukisi tätä ratkaisua.
Eikö asukkailla ja ihmisten kodeilla ole mitään arvoa ja onko liike-elämän esittämä tarve ainoa huomioonotettava asia? Hankkeiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee asuinrakennuksia. Talo on perheen koti mutta myös iso sijoitus, jonka arvo romahtaa totaalisesti, jos sen päälle tai viereen linjataan
oikorata tai kehätie. Arvo romahtaa joka tapauksessa, vaikka hanke ei toteutuisi kuin 20 vuoden kuluttua tai ei koskaan. Ei ole yhdentekevää, mihin
linjaukset vedetään – suunnittelijoiden tulisi tutustua tarkasti alueisiin, joita suunnitelmiin sisällytetään.
Ratavaihtoehtojen solmukohta lentoasemalta pääradalle on piirretty suoraan Sorkkalan kylän asutuksen päälle. Halutaanko kylä raivata pois kartalta?
Sorkkalan kyläalue on maakuntakaavaan merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kyläalueella on kaksi erityiskohdetta: Mäki-
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
59. Karhumaa Juhani, Ylöjärvi
63. Kauppi Reima (Marjatta ja Erkki Kaupin
kuolinpesä), Tampere
64. Kauppi Reima, Tampere
100. Leuku Mikko, Pirkkala
131. Niemenpää Raija, Ylöjärvi
138. Nokian luonto ry, Pirkkala, Nokia
139. Nummela Katriina, Ylöjärvi
158. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry, Pirkkala,
Lempäälä
162. Pro Sorkkalan seutu ry, Pirkkala
25/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Mäkelän ja Sikalan tilat. Suomi on myös allekirjoittanut eurooppalaisen maisemayleissopimuksen, jonka mukaan maisema on tärkeä osa ihmisten elämänlaatua.
Onko ELY-keskuksen kanta, että läntisen oikoradan linjausvaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia? Onko esitetty vaihtoehtoja, jotka eivät tosiasiallisesti
ole mahdollisia? Esimerkiksi tunnelivaihtoehto tuntuu mahdottomalta ja turhaan rahaa vieneeltä esitykseltä.
Läntisellä ratayhteydellä läntisen vaihtoehdon tuoma lisähaitta on pienempi kuin itäisen linjauksen. Pitkäniemen luonnonsuojelualue säilyy ja joudutaan
tekemään vähemmän kiinteistöjen lunastuksia.
Mielipiteessä vastustetaan jyrkästi itäistä ratavaihtoehtoa. Ratatunnelin yläpuolella olevien omakotitalojen rakenteet eivät kestä rakentamisen aikaista
räjäytystä. Puurakenteisten omakotitalojen äänieristykset eivät estä maan alta tulevaa kolinaa, mikä on ongelma erityisesti yöaikaan. Radan voimalinja
myös aiheuttaa voimakkaan magneettikentän kautta terveysriskin ja ukonilmalla salamointi iskisi talon läpi voimalinjaan, mikä on merkittävä turvallisuusriski. Turvallisuusriski tulee myös talon alta kulkevista vaarallisten aineiden kuljetuksista sekä tärinähaitoista.
Tunnelin päällä olevien kiinteistöjen arvo romahtaa. Jos rata linjataan omakotitalojen alta, edellytetään kiinteistöjen lunastusta vapaaehtoisilla kaupoilla markkinahintaan heti kaavan valmistuessa.
Läntisellä ratayhteydellä läntisen vaihtoehdon tuoma lisähaitta on pienempi kuin itäisen linjauksen. Pitkäniemen luonnonsuojelualue säilyy ja joudutaan
tekemään vähemmän kiinteistöjen lunastuksia.
Mielipiteessä vastustetaan jyrkästi itäistä ratavaihtoehtoa. Ratatunnelin yläpuolella olevien omakotitalojen rakenteet eivät kestä rakentamisen aikaista
räjäytystä. Puurakenteisten omakotitalojen äänieristykset eivät estä maan alta tulevaa kolinaa, mikä on ongelma erityisesti yöaikaan. Radan voimalinja
myös aiheuttaa voimakkaan magneettikentän kautta terveysriskin ja ukonilmalla salamointi iskisi talon läpi voimalinjaan, mikä on merkittävä turvallisuusriski. Turvallisuusriski tulee myös talon alta kulkevista vaarallisten aineiden kuljetuksista sekä tärinähaitoista.
Tunnelin päällä olevien kiinteistöjen arvo romahtaa. Jos rata linjataan omakotitalojen alta, edellytetään kiinteistöjen lunastusta vapaaehtoisilla kaupoilla markkinahintaan heti kaavan valmistuessa.
Lentoliikenteen saamiseksi nousukiitoon on valjastettu oikoratahanke, joka ei edes oikaise, vaan kiertää. Ratahankkeen kruununa olisi asema lentoterminaalin läheisyydessä. Talous tulee mitätöimään perusteettomat hankkeet.
Ehdottomasti Ylöjärven harjualue jätettävä rauhaan. Mikäli rata halkoisi taas Ylöjärven, niin sen tulisi mennä sellaisesta kohdasta joka on jo puhkottu
eikä vaarantaisi harjua ja pohjavettä ja pirstoisi virkistysaluetta.
Maankäytön suunnittelussa muutamien kuntien alueita on kohdeltu kohtuuttomasti: esimerkiksi Tampereen eteläpuolelle luonnostellut liikenteen ja
teollisuuden suunnitelmat jakaisivat Pirkkalan kunnan keskeltä kahtia.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta pidämme myönteisenä raideliikenteen varausten lisäämistä ja uuden yhteyden esittämistä muun muassa Nokialle.
Toivon, että Ylöjärven Ahveniston harjualue ei kuulu ratalinjauksen alueeseen metsän virkistyskäytön ja siellä liikkuvien eläinten vuoksi.
Raideliikenne on hyvin huomioitu kaavaehdotuksessa. Henkilöliikenteen lisääminen Tampere–Helsinki -välillä vähentää hiilijalanjälkeä ja mahdollistaa
pääradan varren taajamien kehittämisen.
Pirkkalan ja Lempäälän alueet kärsivät eniten tulevista tie- ja rautatielinjauksista. Kuntien välinen yhtenäinen metsäalue pirstoutuisi uusien väylien
myötä pieniksi eristetyiksi alueiksi. Mikäli luovuttaisiin äärettömästä keskittämisestä, raideliikenne, raitiotiet ja maantiet voitaisiin rakentaa hyödyntäen
entisiä väyliä. Lentokentälle merkitty rautatie voitaisiin korvata raitiotiellä Pirkkalan keskustaajaman kautta. Lentokenttää korostetaan turhaan maantieja rautatieliikenteen keskuksena. Osa esitetyistä yhteyksistä on turhia ottaen huomioon vuoden 2040 todellisen liikennetarpeen. Metsän hävittäminen
on ristiriidassa EU:n hiilipäästön pienentämistavoitteiden kanssa ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.
Mikäli Pirkkalan ja Lempäälän välisten alueiden läpi haluttaisiin rakentaa teitä ja rautateitä, katsomme että kaavaan esitetyt tunnelivaihtoehdot olisivat
parhaita.
Suurimmalle osalle ihmisistä heidän ainoa merkittävän arvokas omaisuutensa on asuintontti ja siinä oleva kiinteistö. Tämän sijoituksen arvo romahtaa
heti, jos välittömään läheisyyteen linjataan rata tai kehätie, vaikka esitetyt hankkeet eivät ikinä toteutuisikaan tai toteutuisivat vasta 20 vuoden kuluttua. Ei ole yhdentekevää, mihin linjaukset vedetään – suunnittelijoiden tulisi tutustua tarkasti alueisiin, joita suunnitelmiin sisällytetään.
Etenkin ratavaihtoehtojen "itäinen ja läntinen vaihtoehto" yhtymäkohta lentoasemalta pääradalle on piirretty molemmissa vaihtoehdoissa suoraan
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
163. Pro Ysitie yhdistys
170. Rajala Päivi, Pirkkala
171. Rantala Unto ja Seija, Tampere
190. Sovelius Otto, Pirkkala
191. Suomen latu ry, Ylöjärvi
195. Suomen Rauta-tiematkustajat ry
204. Tampereen perussuomalainen valtuustoryhmä
215. Urbaani Tampere ry
228. Vähämäki Timo, Tampere
230.1. Ylöjärven luonto ry, Ylöjärvi
26/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Sorkkalan kylän asutuksen päälle. Kylässä sijaitsee vanhoja rakennuksia ja maakunnallisesti arvokasta peltomaisemaa.
Asutuksen huomioon ottaen "Radan läntinen vaihtoehto" on parempi, sillä järjestelyratapiha on etelämpänä. Radan liittymäkohdan tulisi sijaita Sikojärven/Kotajärven eteläpuolella niin, ettei se mene Sorkkalan kylän eikä Vinnentien/Pahkasentien talojen läheltä. Radan tulisi mennä Keskisenjärven eteläpuolitse, jotta se ei menisi asutuksenvälittömässä läheisyydessä edes tunnelivaihtoehtona.
Kaavaluonnoksessa erityistä huomiota pitäisi kiinnittää raideliikenteen kehittämiseen.
On erinomainen asia mikäli Tampereen ja Toijalan välille esitetyt lisäraiteet sekä ns. Toijalan kolmioraide toteutuvat.
Turun rata pitäisi mainita merkittävästi parannettavana rataosuutena ja huomioitava eteläisen maakuntarajan ylittävät tarpeet (mahd. Humppilan
kenttä). Muutoinkin Turun radan välityskyvyn ja tasoristeysturvallisuuden parantaminen jää luonnoksessa liian vähälle huomiolle.
Turku–Tampere -liikennerevoluutiohankkeen kehityskäytäväselvitys ja siinä esitetyt toimenpiteet pitää selkeästi huomioida jatkossa Pirkanmaan suunnittelussa.
Uuden ratayhteyden osalta kannatan vaihtoehtoa 4 eli yhdistelmävaihtoehtoa, joka mahdollistaisi radan läheisyyteen tulevan teollisuusalueen sekä
Ilmavoimien alueiden laajentamisen. Vaihtoehdon ympäristöriskit Sikojokeen ovat pienemmät ja Ylisenjärven lähistön asutus voisi jäädä nykyiselleen.
Kokkovuori voitaisiin säilyttää.
Kannatamme läntisen ratayhteyden kolmostien länsipuolella kulkevaa linjausta, koska se ei koskisi niin paljon Kalkun omakotialuetta. Itäinen vaihtoehto
tuottaisi louhittaessa ja räjäytyksissä omakotialueella vaurioita ja tunnelista kuuluisi ääniä ja tärinöitä vielä valmistumisen jälkeenkin.
Oikoradan linjauksen ei pitäisi sivistysvaltiossa mennä perheiden kotien tai arvokkaaksi kulttuurialueeksi määritellyn Sorkkalan kylän päältä. MäkiMäkelän tila on arvioitu yli 200 vuotta vanhaksi ja rakennuksen arvo tulisi huomioida maakuntakaavan suunnittelussa. Pirkkalan rakennusinventoinnissa
2002 todetaan, että pihapiirin vanhempi rakennuskanta ja miljöön kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet tulisi säilyttää. Tilalla on myös suojeltavia luontoarvoja. Toivotan tervetulleeksi linjaukset, esimerkiksi mahdollinen tunnelivaihtoehto, tai kokonaan uudet ajatukset jotka eivät aiheuta
toteutuessaan näin suurta kärsimystä asukkaille.
Lepakoiden elinpiiristä on tehtävä selvitys ennen tuhoavien toimien suunnittelua.
Luonnon virkistyskäytöllä on erityisen tärkeä rooli Julkujärven alueella, jonka läpi uuden pääradan vaihtoehtoinen linjaus kulkee.
Tampereen länsipuolitse suunniteltu oikorata kaipaa kaavassakin rinnalleen vaihtoehtoja. Kalliin hankkeen yhteiskuntataloudelliset hyötyarviot tulee
tehdä huolellisesti.
Läntisestä ratayhteydestä ja lentokentän yhdysradasta tulee luopua. Pääpaino uudessa maakuntakaavassa ja hankkeissa on laitettava nykyisen infran ja
perusväylästön parantamiseen ja kunnossapitoon. Suurista ja vaikutuksiltaan epävarmoista hankkeista tulee luopua. Niiden kustannukset suhteessa
vaikuttavuuteen eivät ole kansantaloudellisesti perusteltavia. Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellisessä tarveselvityksessä todetaan, ettei
tarvetta läntiselle ratayhteydelle ole. Kaikki keskeiset väitteet läntisen ratayhteyden tarpeesta ovat selvityksien yhteydessä kumoutuneet.
Lentokentän yhdysradasta tulee luopua. Pääpaino uudessa maakuntakaavassa ja hankkeissa on laitettava nykyisen infran ja perusväylästön parantamiseen ja kunnossapitoon. Suurista ja vaikutuksiltaan epävarmoista hankkeista tulee luopua. Niiden kustannukset suhteessa vaikuttavuuteen eivät ole
kansantaloudellisesti perusteltavia. Tampere-Pirkkalan lentokentän yhteyden rakentaminen onnistuu nopeasti ja kustannustehokkaasti edullisemmalla
linja-autoyhteydellä.
Olemassa olevassa rataverkossa tulee välittömästi aloittaa lähijunaliikenne. Mielipiteessä vastustetaan raideverkoston jakamista kaukojuna- ja lähijunaliikenteelle. Raideverkoston käyttömahdollisuuksia pitää enemminkin kehittää kuin rajoittaa.
Rautatieyhteyksien sijoittamista tunneliin pidämme lähtökohtaisesti kalliina vaihtoehtona. Ohitusrata tulisi pyrkiä toteuttamaan edullisesti ja kohdentaa
investointeja keskustoihin.
Kalkun kohdalla oikorata tulisi suunnitella siten, että aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa asutuille alueille. Raideliikenne tulisi ohjata jo valmiiksi
liikenteen käytössä oleville väylille eli Kalkun kohdalla ohitustien yhteyteen perusteellisesti melusuojattuna.
Onko itäisessä vaihtoehdossa lainkaan huomioitu raskaasta
tavarajunaliikenteestä asutukselle aiheutuvia runkoääniä ja tärinöitä? Lisäksi tunnelin rakentaminen aiheuttaa riskejä kiinteistöjen rakenteisiin.
Läntisen ratayhteyden läntisen vaihtoehdon Metsäkylän alavaihtoehto tulee hylätä, sillä se aiheuttaisi Ylöjärven luonnonsuojeluverkoston vakavaa
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
27/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
supistumista, suurempia
ympäristöriskejä ja se on vastoin ylöjärveläisten tahtoa. Kyseinen alavaihtoehto merkitsisi Pikku-Ahveniston luonnonsuojelualueen rauhoituksen osittaista purkua, mikä johtaa Ylöjärven luonnonsuojeluverkoston vakavaan supistumiseen. Linjauksella on myös suuremmat ympäristöriskit, sillä Ahvenistojärvien välinen kallioleikkaus sijaitsee pohjavesien suojeluvyöhykkeellä, pohjaveden pinta on korkeammalla Ahvenistonharjulla kuin VT3:n varressa ja
linjauksen läheisyydessä sijaitsee vanha kaatopaikka Kolsopintien varressa. Tämä on myös ylöjärveläisten tahto viitaten kuntalaisaloitteeseen 2013 sekä
Ylöjärven kaupunginvaltuuston (2013) ja kaupunginhallituksen (2015) käsittelyihin. Metsäkylän alavaihtoehtoa ei jätetty pois maakuntakaavaluonnoksesta Ylöjärven kaupunginvaltuuston ja -hallituksen toiveesta huolimatta.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
5.3
28/70
Liite / MKH 15.6.2015
Ratapihat
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
7. Alue-Alvarit, Tampere
100. Leuku Mikko, Pirkkala
163. Pro Ysitie yhdistys, Akaa
204. Tampereen perussuomalainen valtuustoryhmä
Kooste mielipiteestä
Vaarallisten aineiden kuljetukset on saatava pois järjestelyratapihalta.
Hyvin toimiva ratapiha on kaavan toteutuessa siirtymässä Tampereelta oikoradan itäosaan. Siirrolla ei aviteta lentoliikennettä, vaan Tampere haluaa
nykyisen ratapihan asunnoiksi. Talous tulee mitätöimään perusteettomat hankkeet.
Tampereen järjestelyratapihan siirtoa VT9 ja pääradan varteen Akaan Yritys-Konhon alueelle pitäisi vielä tarkemmin pohtia kustannushyötynäkökulmasta ja tehdä sille maakuntakaavaan tulevaisuuden tarpeisiin riittävä aluevaraus.
Järjestelyratapihan siirrosta tulee luopua. Pääpaino uudessa maakuntakaavassa ja hankkeissa on laitettava nykyisen infran ja perusväylästön parantamiseen ja kunnossapitoon. Suurista ja vaikutuksiltaan epävarmoista hankkeista tulee luopua. Niiden kustannukset suhteessa vaikuttavuuteen eivät ole
kansantaloudellisesti perusteltavia. Tampereen ratapiha ja radanvarsi: vaarallisten aineiden kuljetuksista (VAK) aiheutuvien suuronnettomuusriskien
arviointi (2015) päätyi siihen, että mahdollinen onnettomuus voi tapahtua 1–10 miljoonan vuoden sisällä. Silloinkin todennäköiset vaikutukset eivät
ulotu ratapiha-alueen ulkopuolelle.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
5.4
29/70
Liite / MKH 15.6.2015
Asemat
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
30. Hevonoja Jani ja Välimäki Eero, Akaa,
Lempäälä
62. Kattainen Pasi, Tampere
72.2 Kiio Mikko, Kangasala, Orivesi
73. Kivikytö Tatu, Ylöjärvi
147. Panula Rainer, Tampere
163. Pro Ysitie yhdistys, Urjala
164.1. Puikkonen Arto, Mänttä-Vilppula
164.2. Puikkonen Arto, Mänttä-Vilppula
192. Suomen Liikenneliitto SuLi ry
195. Suomen Rauta-tiematkustajat ry
Kooste mielipiteestä
Jälleenrakentamalla Mattilan ja Hinkan kylien rautatieseisakkeet voidaan kehittää lähirataliikennettä. Lähirataliikenne tulee ulottaa Tampereelta Toijalaan saakka.
Tesomalle täytyy saada seisake ja kehittää lähijunaliikenne tiiviimmäksi.
Maakuntakaavaan lisättävä Tampere–Orivesi -radan seisakkeet Kangasalan asema, Ruutana, Suinula ja Siitama.
Maakuntakaavasta on oikealla tavalla poistettu Mäkkylä-Teivaalan alueen asema-/alakeskusmerkintä.
Hyhkyn/Haapalinnan kohdalla olisi paikallaan asema, sillä lisäraide tullee joka tapauksessa Tampereen asemalta länteen. Vanha Lielahden asemarakennus sijaitsee radan eteläpuolella ja aseman eteläpuolella on paljon asutusta. Haapalinnan eteläpuolelle on myös tulossa paljon uutta kerrostaloasutusta.
Juna toisi hyvän vaihtoehdon päästä ympäristöystävällisesti Tampereen rautatieasemalle ja lukuisien vaihtoyhteyksien piiriin.
Pitäisi selvittää Urjalan entisen rautatieaseman seisakkeen ottaminen uudestaan käyttöön ja huomioida se kaavaluonnoksessa osana Urjalan asemanseudun kehittämistä ja rautatien väistöpaikan laajentamista. Tarve Toijalan eteläpuoliselle asemalle korostuu kolmioraiteen toteutumisen jälkeen.
On hyvin huolestuttavaa, ettei kaavassa ole merkittynä Kolhon asemaa. Kolho on poikkeuksellisen hyvin tiivistynyt pientaajama.
Kaava osoittaa muillakin alueilla huolestuttavalla tavalla ymmärtämättömyytensä työliikkumista kohtaan. Se pitäisi ottaa paremmin huomioon Niin
Orivesi kuin myös Juupajoki ja Mänttä-Vilppula ovat Tampereen työssäkäyntialueella.
Mäntän tai Lylyn taajaman asemia ei ole merkitty kaavaan. Koko koilliseen suuntautuva rata (Tampere–Orivesi–Kolho) onkin erittäin heikosti otettu
huomioon kaavassa. Niin Mäntän kuin myös Lylyn taajamat ovat entistä voimakkaammin liikkuvan työvoiman lähtö- ja päätepisteitä. Tulevissa kaavan
versioissa Kolhoon suuntautuvalla radalla tulisi esittää paremmin ymmärrys junan merkityksestä alueen liikenneratkaisuissa.
Tampereen seudun lähijunaliikenteen kehittämisselvityksen tulokset eivät näy kaavassa.
Luonnoksessa käytetty junaliikenteen asemamerkintä on harhaanjohtava, sillä se antaa ymmärtää, että vain näitä kohtia kehitetään henkilöliikenteen
pysähdyspaikkoina.
Ehdotetaan, että kaavassa käytetään kahta asemakategoriaa:
seudullisesti merkittävät rautatieliikenteen asemat sekä asemat tai seisakkeet, jotka perustuvat yksinomaan maankäytön kehittämiseen ja alueen asukaspohjaan.
Seudullisesti merkittäviä asemia ovat kaavaluonnoksessa olevien asemien lisäksi Porin radalla Äetsä, Kiikka ja Siuro, Etelä-Pirkanmaalla Urjala ja Valkeakoski sekä Haapamäen radalla Vuohenoja, Ruutana, Suinula, Kolho ja Mänttä. Toiseen kategoriaan kuuluisi lähijuna-asemina Harjuniitty, Kulju, Oriveden
keskusta ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 mukaiset seisakkeet. Myös Tampere–Orivesi rataosalla olevia seisakkeita tulisi
harkita. Kategorian 2. seisakkeiden ympärille olisi luontevaa tehdä “tiivistettävä asemanseutu” -merkintä, jolloin myös Tampereen keskustaajaman
sisällä ratojen varsia voitaisiin tiivistää.
Liikenneviraston väestöpohjavaatimukseen perustuvia asemien väestöpohjakriteerejä tulisi muuttaa. Lähiliikenneaseman väestöpohjakriteerinä voisi
olla 2 000 asukasta ja taajamajunaliikenteen aseman 500–1 000 asukasta, josta voitaisiin poiketa perustellusta syystä.
Kaavassa tulisi selvästi todeta, että muidenkin kuin kartalle merkittyjen junaliikenteen seisakkeiden rakentaminen on edelleen mahdollista.
Ehdotetaan, että kaavassa käytetään kahta asemakategoriaa: seudullisesti merkittävät rautatieliikenteen asemat sekä asemat tai seisakkeet, jotka
perustuvat yksinomaan maankäytön kehittämiseen ja alueen asukaspohjaan.
Seudullisesti merkittäviä asemia ovat kaavaluonnoksessa olevien asemien lisäksi Porin radalla Äetsä, Kiikka ja Siuro, Etelä-Pirkanmaalla Urjala ja Valkeakoski sekä Haapamäen radalla Vuohenoja, Ruutana, Suinula, Kolho ja Mänttä. Toiseen kategoriaan kuuluisi lähijuna-asemina Harjuniitty, Kulju, Oriveden
keskusta ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 mukaiset seisakkeet. Myös Tampere–Orivesi rataosalla olevia seisakkeita tulisi
harkita. Kategorian 2. seisakkeiden ympärille olisi luontevaa tehdä “tiivistettävä asemanseutu” -merkintä, jolloin myös Tampereen keskustaajaman
sisällä ratojen varsia voitaisiin tiivistää.
Liikenneviraston väestöpohjavaatimukseen perustuvia asemien väestöpohjakriteerejä tulisi muuttaa. Lähiliikenneaseman väestöpohjakriteerinä voisi
olla 2 000 asukasta ja taajamajunaliikenteen aseman 500–1 000 asukasta, josta voitaisiin poiketa perustellusta syystä. Yleisenä periaatteena pitäisi olla,
että junaliikenne ja seisakkeet mahdollistavat lisärakentamisen eikä toisin päin.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
204. Tampereen perussuomalainen valtuustoryhmä
217. Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys, Tampere, Akaa
221. Vanhatalo Asko, Tampere
30/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Lähiliikennettä voidaan kokeilla Tampereen seudulla hyvin lyhyelläkin aikavälillä, joten uusien seisakkeiden toteutusta Tampereen seudulla ei tule lykätä.
Mahdollisimman moneen olemassa olevaan radanvarsitaajamaan tulee palauttaa junayhteys riippumatta siitä, paljonko näihin osoitetaan lisärakentamista. Seisake ei sinänsä vaadi ympärilleen massiivista rakentamista ollakseen perusteltu. Valtaosa väestönkasvusta on mahdollista ohjata asemien
läheisyyteen.
Valkeakoskelaisille käytännössä varmin kaukojunayhteysasema on Tampere. Yhdistys tukee voimakkaasti Tampereen rautatieaseman yhteyteen rakennettavaa joukkoliikenneterminaalia. Erillään olevat Tampereen bussiterminaalit ja rautatieasema ylläpitävät rautatieyhteyttä tarvitsevien työpaikkamatkustajien henkilöautoliikennettä Valkeakosken ja Tampereen välillä.
Viialan rautatieasemaa tulisi kehittää ensisijaiseksi henkilöjunaliikenteen asemaksi rautatien ja Valkeakosken väliseen työpaikkamatkustamiseen. Viialasta on jo hyvät yhteydet eri suuntiin, jotka pääradan kolmannen raiteen myötä kehittyvät edelleen. Viialan aseman pysäköinti, katu- ja joukkoliikennejärjestelyjä tulisi kehittää.
Jos Ristinarkun tai Vuohenojan paikkeilla olisi pieni rautatieasema, pikajunat voitaisiin ohjata ilman merkittävää viivytystä suoraan pääradalta Jyväskylän suuntaan ja Tampereelle jääneet matkustajat voisivat jatkaa raitiovaunulla.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
5.5
Lentoliikenne
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
7. Alue-Alvarit, Pirkkala, Tampere
76. Koivistonkylän omakotiyhdistys ry, Pirkkala
100. Leuku Mikko, Pirkkala
146. Palhon Maamiesseura ry, Pirkkala
162. Pro Sorkkalan seutu ry, Pirkkala
187. Sillanpää Jussi, Pirkkala
201.2. Taipalus Mika, Pirkkala
221. Vanhatalo Asko
5.6
31/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Tampereen lentokenttä pitää tehdä vetovoimaiseksi – tuloväylät Tampereelle kuntoon. Tamperelaisetkin käyttäisivät enemmän Pirkkalaa, jos sieltä olisi
enemmän lentoja ja sinne pääsisi ratikalla.
Yhdistys vastustaa Pirkkalaan suunniteltua toista kiitorataa. Meluhaitat ovat kaavassa esitettyä suuremmat. Mahdollinen toinen kiitorata pitää sijoittaa
alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti ristikkäiseksi nykyiselle kiitoradalle.
Tampere-Pirkkalan lentokentän suunnittelussa utopistiset visionäärit ovat joutuneet harhapoluille, jossa todellisuus on kadonnut. Tilasto osoittaa matkustajamäärän laskevan. Ellei ole perusteltua näkemystä, millä vuosiluvulla Pirkkalan matkustajamäärät yltävät edellä mainitulle tasolle, pitää toisen
kiitotien kaavamerkintä poistaa. Talous mitä todennäköisimmin mitätöi perusteettomat hankkeet. Lentäminen edistää ilmastonmuutosta, joka on
muodostumassa suurimmaksi uhkatekijäksi sivilisaatiolle.
Kiitoteiden välinen suuri etäisyys hämmästyttää. Finavian mukaan kiitoteiden välialueelle ei muuten mahdu muuta kuin lentotoimintaa liittyviä toimintoja. Mitä muita toimintoja lentoliikenteen tarpeisiin pakkolunastettavalle maalle pitää mahtua?
Seura vastustaa toisen kiitoradan rakentamista Pirkkalaan. Toisen kiitoradan varaus pitää poistaa maakuntakaavasta, sillä sen meluvaikutukset ovat
kohtuuttomat ja melualue on todellisuudessa laajempi kuin kaavakartassa esitetään. Kiitoradan rakentaminen ei ole taloudellisessa tilanteessa realistista ja varaus rajoittaa liikaa alueen kehittämistä.
Näin merkittävästä toimintaa rajoittavasta varauksesta (toinen kiitotie) olisi pitänyt käydä keskustelua alueen järjestöjen kanssa.
Yhdistyksen mielestä pitää tutkia, onko tarpeen säilyttää lainkaan varausta sotilasilmailulle Pirkkalassa.
Varaus toiselle kiitotielle tulisi poistaa maakuntakaavasta. Nykyisellä kiitotiellä voidaan hoitaa paljon suurempia matkustajamääriä. Maa-aluevaraukset
ja toimenpidekiellot laajoilla alueilla ovat kohtuuttomia maaomistuksen ja kyläalueen kehittymisen kannalta.
Uutta kiitotietä varten varattu lentoasema-alueen merkintä tulee tarpeettomana poistaa erityisesti mielipiteessä mainitun tilan osalta. Matkustajamäärät eivät riitä kannattavaan toimintaan ja alueelle osoitetut varaukset pirstovat Pirkkalan lopullisesti. Maan hinta laskee. Alueella sijaitsee tiloja, joilla
harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Alue on myös kulttuurimaisemaltaan arvokasta ja korkeussuhteiltaan erittäin vaihtelevaa. Pääelinkeinoa alueella ei
saa rajoittaa, alue ei sovellu maastoltaan lentoasema-alueeksi eikä rantarakentamista saa vaikeuttaa (tonttien hintojen lasku ja melu).
Esitän, että Tampere-Pirkkalan lentoaseman toisen kiitotien varaus poistetaan, koska matkustajamäärien ja lento-operaatioiden kasvutavoite ei ole
riittävän suuri perustellakseen varauksesta aiheutuvia rajoituksia rakentamiselle ja maankäytölle.
Valtakunnallisissa liikennesatsauksissa kilpailu naapuriheimojen kanssa pitää unohtaa. On Pirkanmaan etu, että Pirkkalan lentokentän miljardeja käsitellään objektiivisesti Kauhavan koulutustoiminnan ja Humppilan rahtikentän kesken. Ekologisen tiedostamisen myötä lentokenttien käyttö tulee muuttumaan.
Vesireitit
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
7. Alue-Alvarit, Tampere
90. Lagerstam Leo, Vesilahti
161. Deltarec Oy + 5 muuta yritystä, Pälkäne
201.1. Taipalus Mika, Orivesi
Kooste mielipiteestä
Onko unohdettu Rosendahlin satama?
Vesilahden Laukkoon Jaakkaanlahdelle merkitty satama sijaitsee vapaa-ajankäyttöön tarkoitetulla kiinteistöllä. Sen sijaan Pajalahdelle Päiretniemen
eteläpuolelle on suunniteltu mahdollisuutta huvivenelaiturille. Tänne satama sopii veden syvyyden ja rannan osalta hyvin, sillä kohde on lähellä kartanokeskusta.
Vesistöreittejä tulee kehittää siten, että Sappeen matkailukeskuksen läheisyyteen Jouttesselän rannalle tullaan rakentamaan satama, jonka myötä
Sappeen matkailualueen toimintamahdollisuudet monipuolistuvat.
Längelmäveden kaavamerkintä satamasta on turha, jos samalle alueelle Oriveden asemanseudulle sijoitetaan puuterminaali. Tällöin sataman ja vanhojen saha- ja ranta-alueiden kehittäminen on käytännössä mahdotonta .
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
5.7
32/70
Liite / MKH 15.6.2015
Joukkoliikenne
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
7. Alue-Alvarit, Tampere
28. Hemminki Aki, Tampere
72.2. Kiio Mikko
73. Kivikytö Tatu, Ylöjärvi
157.2. Pirkanmaan Osuuskauppa
181. Salmijärvi Mirja
192. Suomen Liikenneliitto SuLi ry
195. Suomen Rautatiematkustajat ry
204. Tampereen perussuomalainen valtuustoryhmä
205. Tampereen polkupyöräilijät ry
215. Urbaani Tampere ry
Kooste mielipiteestä
Eteläpuiston alueen ytimeen on varmistettava linjavaraus joukkoliikenteelle, joka toimisi yhteytenä myös Pyynikille.
Kaupunkiratikan rakentaminen Tampereen keskustassa syrjäyttää bussit Hämeenkadulta, mikä on toimivuus?
Teiskontiellä Ruoveden rajalla olisi tarvetta asialliselle liityntäpysäköintipaikalle ja bussikatokselle.
Keskustojen laidoille varattava runsain määrin liityntäpysäköintialueita hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.
Jos raitiotie laajenee myöhemmin Ylöjärven suuntaan, se tulee toteuttaa jo olemassa olevaa asutusta palvelevana Lamminpään, Teivon raviradan ja
Mikkolantien kautta kohti Ylöjärven tiivistyvää keskustaa. Lamminpäässä olisi joukkoliikenteen solmupiste.
Vaihto- ja liityntäpaikkojen määrää on lisätty merkittävästi ja paikat ovat hyvillä sijainneilla. Liityntäpysäköinnille on rakennettava sen tarvitsevat paikat,
eikä se voi tukeutua olemassa olevaan pysäköintiin, kuten kauppojen pysäköintipaikkoihin.
Joukkoliikenteen kehittäminen kaikin mahdollisin keinoin on suotavaa.
Toivomme, että Tampereen kaupunkiseudun raitiotiet merkitään erillisinä viivoina kartalle “tiivistettävä joukkoliikennevyöhyke”-kaavamääräyksien
keskelle kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti.
Kaavakarttaan merkitetyissä tiivistettävissä joukkoliikennekäytävissä on oletettavasti tarvetta myös joukkoliikennekäytävän suuntaiselle pyöräilyn laatukäytävälle. Pyöräilyn laatukäytävät ovat puutteellisia esimerkiksi Vuoreksessa, Siivikkalassa ja valtatien 12 suuntaisella joukkoliikennekäytävällä Linnainmaalta Kangasalan suuntaan. Joukkoliikennekäytävien kehittämiseksi tehtävät toimet ovat usein oiva tilaisuus parantaa pyöräilyn laatukäytävää
kohtuukustannuksin.
Monien taajamien liikenne voidaan hoitaa taajamajunan ja pyöräilyliitynnän yhdistelmällä. Tulee huolehtia laadukkaat pyöräily-yhteydet asemilta ja
seisakkeilta lähialueille. Kaikille asemille ja seisakkeille tulisi huolehtia riittävät pyöräilyn liityntäpysäköinnit ja kehittää kaupunkipyöräjärjestelmää myös
asemanseuduilla niin, että esimerkiksi matkakortilla voisi lunastaa pyörän lainaan asemalta.
Liityntäpysäköintiä ei pidä suunnitella pelkästään henkilöautojen ehdoilla. Joukkoliikenteen ja pyöräilyliitynnän yhdistämistä tukisi se, että asemilta ja
seisakkeilta lähialueille on laadukkaat pyöräily-yhteydet ja liikennepaikoilla riittävät pyöräpysäköinti.
Maakuntakaavaluonnoksessa Hervanta/TAYS−Lielahti-välille esitetystä raitiotiestä tulee luopua. Pääpaino uudessa maakuntakaavassa ja hankkeissa on
laitettava nykyisen infran ja perusväylästön parantamiseen ja kunnossapitoon. Suurista ja vaikutuksiltaan epävarmoista hankkeista tulee luopua. Niiden
kustannukset suhteessa vaikuttavuuteen eivät ole kansantaloudellisesti perusteltavia. Raitiotien suhteen ei pitäisi tehdä mitään päätöksiä ennen arviointien valmistumista. Olemassa olevaa infraa käyttämällä Pirkanmaa kokonaisuudessaan pystyy kehittämään kustannustehokkaan kiskopohjaisen
joukkoliikenteen. Satoja miljoonia maksavaa raitiotietä ei pidä esittää maakuntakaavassa.
Kaavakarttaan merkitetyissä tiivistettävissä joukkoliikennekäytävissä on oletettavasti tarvetta myös joukkoliikennekäytävän suuntaiselle pyöräilyn laatukäytävälle. Pyöräilyn laatukäytävät ovat puutteellisia esimerkiksi Vuoreksessa, Siivikkalassa ja valtatien 12 suuntaisella joukkoliikennekäytävällä Linnainmaalta Kangasalan suuntaan. Joukkoliikennekäytävien kehittämiseksi tehtävät toimet ovat usein oiva tilaisuus parantaa pyöräilyn laatukäytävää
kohtuukustannuksin.
Monien taajamien liikenne voidaan hoitaa taajamajunan ja pyöräilyliitynnän yhdistelmällä. Tulee huolehtia laadukkaat pyöräily-yhteydet asemilta ja
seisakkeilta lähialueille. Kaikille asemille ja seisakkeille tulisi huolehtia riittävät pyöräilyn liityntäpysäköinnit ja kehittää kaupunkipyöräjärjestelmää myös
asemanseuduilla niin, että esimerkiksi matkakortilla voisi lunastaa pyörän lainaan asemalta.
Liityntäpysäköinnin matkaketju voi olla myös autoilun ja pyöräilyn yhdistämistä siten, että autoilija jättää autonsa keskustan laitamille liityntäpysäköintipaikalle ja jatkaa kohteeseensa pyörällä. Tampereella voitaisiin tutkia, missä liityntäpysäköintipaikoissa tällaiselle voisi olla kysyntää.
Tampereen raitiotie pitäisi mainita maakuntakaavassa, samaan tapaan kuin
kaavan muutkin lukuisat tie- ja raidehankkeet. Raitiotien maakuntatason vaikutukset ovat merkittäviä ja on todennäköistä, että raitiotietä laajennetaan
myöhemmin Tampereen ympäryskuntiin.
Kannatetaan raide-, joukko- ja kevyeen liikenteeseen tukeutuvaa määräystä tiivistettävällä joukkoliikennealueella ja asemanseudulla. Näiden alueiden
kokoa tulisi vielä pyrkiä kasvattamaan.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
5.8
33/70
Liite / MKH 15.6.2015
Puuterminaalit
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
19. Erkkilä Esko, Ylöjärvi
Kooste mielipiteestä
Viljakkalan Karhen ainespuun kuormausalue on kannatettava hanke. Hankkeen selitysosaan pitää sisällyttää maininta, ettei kuormausalueella tapahtuva
työskentely saa haitata lähialueen asukkaiden elämää esim. melu-, pöly-, yms. haittojen muodossa.
Hanketta pitää hyödyntää siten, että suunniteltua paikkavarausta käytetään pontimena Viljakkalan alueen tieverkoston kehittämisessä ja alemman
asteen tieverkoston korjaamishankkeissa.
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
201.1. Taipalus Mika, Orivesi
Maaseudun elinkeinojen ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen näkökulmasta puuterminaaliselvitys ja sen perusteella toteutetut kaavamerkinnät ovat onnistuneimpia osia koko kaavassa.
Esitän, että maakuntakaavasta poistetaan kaavamerkintä Oriveden asemanseudun puunkuormausalueen kohdalta Orivedellä ei ole aines- tai energiapuun suuria käyttökohteita eikä merkitty paikka mahdollista toiminnan laajentamista. Alueen liikennejärjestelyt eivät ole toimivat ja rekkaliikenne
aiheuttaa riskin asutukselle. Tulipalo- ja sortumavaara on ilmeinen. Vesistö ja asutus ovat lähellä (100 m). Kulku satama-alueelle tulisi olemaan puunkuormausalueen yksityisen työmaatien kautta. Maakuntakaavan ei tulisi sisältää merkintöjä, joiden mukaan suoritettu yleiskaavoitus aiheuttaa kunnalle
ja sen asukkaille kohtuutonta haittaa ja kustannuksia.
203. Tammelander Karl, Tampere
223. Viljakkala-neuvosto, Ylöjärvi
226. Vipu Viljakkala ry, Ylöjärvi
Esitän, että lisätään puuterminaalimerkintä Juupajoen Korkeakoskelle, jossa on tilaa laajentua, ja alue olisi puun käyttökohteiden läheisyydessä.
Metsäkeskuksen laatima puuterminaaliselvitys on laadittu kapeasta metsätalouden logistiikan näkökulmasta eikä rinnalle ole haettu laajempaa kokonaisuutta huomioivaa asiantuntijamielipidettä.
Puuterminaalille (nro 63) varattu alue vie kohtuuttoman paljon yhden maanomistajan metsäpinta-alasta. Puuterminaali lisää raskasta liikennettä ja
aiheuttaa riskin haitallisille vesistövaikutuksille. Puuterminaalialueen sisällä oleva Tampere-Teiskolan kivialue on palautumassa takaisin maanomistajalle
metsätalouskäyttöön.
Puuterminaalille löytyy paremmin tarkoitukseen sopiva alue tien 338 läheisyydestä (Tampereen kaupungin metsäala).
Suhtaudumme Viljakkalan Karhelle suunniteltuun ainespuuterminaaliin positiivisesti, mutta muistutamme, että toiminta ei saa häiritä lähiasutusta
(melu, pöly tms.).
Puuterminaalikohteet nro 36 Karhella ja nro 34 Koivistonkylässä sijaitsevat huonokuntoisten teiden varrella. Emme vastusta puuterminaalien sijoittamista alueelle, kunhan tiestö kunnostetaan vastaamaan liikennettä ennen toiminnan aloittamista (tiet nro 2763, 2771, 13284, 13285). Samoin tulee
huomioida liikenneturvallisuus ja ohjata liikennevirtojen suunnat niin, että se mahdollisimman vähän aiheuttaisi häiriötä alueen asukkaille ja kesäasukkaille.
Melua aiheuttava toiminta tulee minimoida ja keskittää niin, että häiriöt ovat mahdollisimman lyhyitä. Ympäristölle aiheutuva haitta tulee selvittää
ennen kohteiden käyttöönottoa.
Ympäristölle aiheutuva haitta tulee selvittää ennen kohteiden käyttöönottoa.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
34/70
Liite / MKH 15.6.2015
6 Kulttuuriympäristöt
6.1
Maisema-alueet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
21. Finsilva Oyj
42. Jalasjoki Ilpo, Punkalaidun
68. Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry,
Virrat
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
115. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka
117. Metsäteollisuus ry
122. MTK Virrat ry, Virrat
129. NCC Roads Oy, Kangasala
214. UPM-Kymmene Oyj
217. Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys ry
221. Vanhatalo Asko, Orivesi
Kooste mielipiteestä
Maakunnallisesti tärkeiden maisema-alueiden rajauksia on pienennettävä ja kohdekuvaukseen tulisi lisätä, että merkintä ei aiheuta rajoituksia maa- ja
metsätalouden harjoittamiselle.
Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kaavamääräykseen tulee lisätä, ettei merkintä rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen.
Punkalaitumenjoen jokilaakson arvokas perinnemaisema ansaitsee arvostuksen tulla nostetuksi valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi.
Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on poistettava Virtain alueelta ja vain valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet esitetään. Näillä merkinnöillä ei saa vaarantaa muita elinkeinoja alueella.
Maisema-alueiden suunnittelumääräykseen tulee lisätä: ”Maa- ja metsätalouden harjoittaminen sekä maaseutumainen rakentaminen on alueella sallittua.”
Koska alempiasteisten kaavojen laadintaan liittyy riski liian voimakkaasta maisema-alueen merkinnän tulkinnasta, olisi tärkeää lisätä kaavamerkintään
teksti ”merkintä ei vaikuta normaaliin maa- ja metsätalouteen.”
Ehdotamme seuraavaa muutosta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta koskevaan luonnostekstiin / suunnittelumääräykseen: ”Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti (Mav) ja maakunnallisesti (Mam) arvokkaat maisema-alueet. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen.”
Soininkylän ja Killinkosken valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja Vaskiveden maakunnallisesti arvokas maisema-alue eivät saa vaarantaa maa- ja
metsätaloutta tai muita elinkeinoja alueella.
Kangasalan Raikussa sijaitseva ns. Saaren ottoalue pitää poistaa valtakunnallisesti arvokkaiden harjumaisemien aluerajauksesta, ja palauttaa nykyisen
maakuntakaavan maisema-alueen rajaus. Kiinteistöillä on lainvoimainen maa-aineisten ottamislupa vuodelta 2013. Arvokkaiden maisema-alueiden
selvitykset eivät tue alueen mukaanottoa. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa ei ole katsottu aluetta niin tärkeäksi, että se olisi merkitty kaavaan maisema-alueeksi.
Ehdotamme seuraavaa muutosta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta koskevaan merkinnän kuvaukseen ja määräykseen:
”Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti (Mav) ja maakunnallisesti (Mam) arvokkaat maisema-alueet. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen.”
Yhdistys vastustaa Etelä-Pirkanmaan alueen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja arvokkaiden kulttuuriympäristöjen hyödyntämistä
asumisen voimatekijöinä
ja matkailuelinkeinojen kehittämisessä kuten Etelä-Pirkanmaan rakennusvaihtoehdot -loppuraportissa esitetään. Kyseiset ympäristöt menettävät merkitystään ja vetovoimaisuuttaan, kun niitä aletaan hyödyntää asumisen vetovoimatekijänä. Kyseisiä alueita tulee vaalia, ja ne tulee säilyttää.
Esitetään Orivedellä Längelmäen kirkonkylässä oleva merkintä maakunnallisesti merkittävästä maisema-alueesta poistettavaksi. Merkintä rajautuu
oudosti kiinteistörajojen mukaan. Maisemallisesti merkittävät piirteet ja arvot ovat suurelta osin hävinneet. Rakennuksena kirkko on kulttuurihistoriallisesti merkittävä.
Jos kulttuuri- ja maisema-alueita halutaan suosia ja säilyttää, niitä varten tarvitaan ideoinnin, edistämisen, neuvonnan ja tukien mekanismi.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
6.2
35/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kulttuurimaisemat
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
13. Bergius Simo + 4 muuta (Mattias ja Tellervo Bergiuksen kuolinpesät), Vesilahti
46. Jokinen Pauli, Ylöjärvi, Tampere
73. Kivikytö Tatu, Ylöjärvi
74. Koivisto Marja, Kangasala
75. Koivisto Tomi, Kangasala
102. Linna Timo, Parkano
112. Martikainen Matti, Lempäälä
122. MTK Virrat ry, Virrat
123. Murto Jussi, Tampere
125. Mäkkylä Aarre, Ylöjärvi
126. Mäkkylä Karl Erik, Ylöjärvi
Kooste mielipiteestä
Koskenkylän-Saarikunnan-Mantereen maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rajausta Päiväänniemen polttokalmiston muinaisjäännösalueen
lähellä tulee muuttaa niin, että teiden risteysalueelta alue ulottuisin vähintään Mantereentien länsipuolella Lempäälän kunnanrajan ylitse. Saman kulttuurimaiseman rajausta Keihosten suuntaan koskenkyläntien varrella sekä Kirkonkylän suuntaan Vakkistentien varrella tulisi laajentaa.
Mitä saavutetaan sillä, että lähes koko Vesilahti merkitään arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi, kun kyseiset alueet kuuluvat jo valtakunnallisesti arvokkaaseen Vesilahden kulttuurimaisema-alueeseen?
Teivaalan maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema on säilytettävä ja Ryydynlahden ranta säilytettävä rakentamatta.
Mäkkylä-Teivaalan kulttuurimaisema-alueen tulisi ulottua eteläreunalla aina rautatiehen asti sisältäen rautatien viereisen metsäalueen ja -lammen. Nyt
rajausta on perusteettomasti muutettu. Luontevaa olisi oheisessa kartassa esitetyn mukaisesti rajata Teivaalan ja Mäkkylän kulttuurimaisema-alueista
yksi peltomaisemasta ja metsäsaarekkeista muodostuva kokonaisuus.
Kiinteistöni pellot tulevat jatkossakin olevaan viljelykäytössä, ja toivon sen turvaamista kaavoituksessa arvokkaana kulttuurimaisemana ja arvokkaana
maisema-alueena.
Kiinteistömme pellot tulevat jatkossakin olevaan viljelykäytössä, ja toivon sen turvaamista kaavoituksessa arvokkaana kulttuurimaisemana ja arvokkaana maisema-alueena.
Omistamani alueet pitäisi poistaa Linnankylän maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rajauksesta. Rautatie alueella vähentää maiseman arvoa.
Valkeakoskentien eteläpuolinen alue tulisi lisätä Mottisen kulttuurimaisemaan. Arvoina ovat mm. vanha satama-alue, kyläkauppa ja hammaslääkärintalo sekä vanha tienlinjaus.
Virtain alueella olevat useat maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman merkinnät eivät saa vaarantaa maa- ja metsätaloutta tai muita elinkeinoja
alueella.
Nurmin kylän kulttuurimaisema ja ympäristö on perustellusti otettu huomioon kaavan tausta-aineistossa. Velaatan- ja Rumootanniemien kaavamerkintä Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema määräyksineen tukee alueen arvokkaiden ominaispiirteiden säilymistä tulevaisuudessa. On tärkeää, että
kaavamääräys mahdollistaa kylän kehittämisen ominaispiirteitä huomioivalla ja kunnioittavalla tavalla. Merkintä ja suunnittelumääräys ovat perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia ja tulee säilyttää sellaisinaan jatkovalmistelussa.
On hyvä, ettei Mäkkylä-Teivaalan arvokasta kulttuurimaisemaa muuteta muuksi. Muutos tuhoaisi kulttuurimaiseman ja tilojen toiminta loppuisi. Peltoja
ei voi luovuttaa muuhun kuin maatalouden käyttöön. Ylöjärven rakentamisen suunta on kirkonseudun tiivistämisrakentamisessa, Siltatien uusrakentamisessa ja Pietilältä lunastetulla peltoalueella keskustassa.
Mäkkylän-Teivaalan alue tulisi kaavoittaa asuinkäyttöön n. 6000–8000 asukkaalle. Pienoisrautatie tarvitsee käyttäjiä, jotka on saatava ennen pienoisrautatietä. En kannata kulttuurialuetta kaupungin keskustaan. En pysty taloudellisesti ylläpitämään tilaani kulttuurialueena.
Pyydän neuvottelua alueen suunnittelusta kanssamme.
127. Määttänen Juha, Valkeakoski
144. Ollila Anna, Virrat
158. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry, Pirkkala
160. Pohtolan Omakotiyhdistys Ry, Ylöjärvi
172. Rantee Kaisa, Ylöjärvi
182.2 . Salomaa Juha, Orivesi
Laajat ja maastoltaan kumpuilevat ja maisemaltaan vaihtelevat viljelysaukeat ovat Vanhankylän alueelle tyypillistä maisemaa. Alueiden huomioiminen
maakunnallisesti arvokkaina kohteina on perusteltua.
Kantatien 66 varren pelto- ja laidunalueet tulisi palauttaa maakunnallisesti merkittävän Liedenpohjan kulttuurimaiseman rajaukseen. Pellot muodostavat kehyksen alueen vanhalle rakennuskannalle ja tekevät maisemasta erityislaatuisen.
Olemme tyytyväisiä moottoritien länsipuolelle suunniteltuun maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan.
Teivaalan maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman säilyttäminen ja avoimien maisematilojen säilyminen on ehdottoman tärkeää. Ryydynlahden
ranta-alue on säilytettävä rakentamattomana avoimien maisematilojen säilyttämiseksi.
On erittäin hyvä, että Teivaalan kartanon ja Keijärven alueet sekä Ilmarinjärven ympäristö on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Em. alueilla on suora visuaalinen yhteys. Teivaalan kartanon alueen merkityksen huomioiminen myös viheryhteyksien kannalta on hienoa.
Salonsaaren alue pitää poistaa Uuhiniemen-Piittalan maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rajauksesta. Mukaan ottaminen olisi kohtuutonta,
koska se rajoittaisi alueen edelleen kehittämistä, sekä heikosti perusteltua, koska aluetta on voimakkaasti muokattu tähän päivään asti. Perusteina
poistamiselle esitetään mm. vuonna 2010 kunnan laatiman selvityksen subjektiivisuutta, peltoalan voimakasta lisääntymistä 1900-luvulla, vanhojen
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
183. Salomaa Manu + 6 muuta, Orivesi
221. Vanhatalo Asko, Orivesi
222. Wiljakka Juha, Ikaalinen
225. Vilppula-Seura, Mänttä-Vilppula
6.3
36/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
rakennusten muutoksia, uudisrakennuksia, peltojen sarkaojien poistamista ja teiden oikaisemista. Mielipiteen mukaan alue on tavanomaista maalaismaisemaa, rakennettuja ranta-alueita ja kasvullista metsämaata. Se poikkeaa suuresti Uuhiniemen-Piittalan alueen historiasta ja rakenteesta. Alue ei
täytä maakunnallisesti arvokkaan alueen tunnusmerkistön ehtoja.
Salonsaaren alue pitää poistaa Uuhiniemen-Piittalan maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rajauksesta. Mukaan ottaminen olisi kohtuutonta,
koska se rajoittaisi alueen edelleen kehittämistä, sekä heikosti perusteltua, koska aluetta on voimakkaasti muokattu tähän päivään asti. Perusteina
poistamiselle esitetään mm. vuonna 2010 kunnan laatiman selvityksen subjektiivisuutta, peltoalan voimakasta lisääntymistä 1900-luvulla, vanhojen
rakennusten muutoksia, uudisrakennuksia, peltojen sarkaojien poistamista ja teiden oikaisemista. Mielipiteen mukaan alue on tavanomaista maalaismaisemaa, rakennettuja ranta-alueita ja kasvullista metsämaata. Se poikkeaa suuresti Uuhiniemen-Piittalan alueen historiasta ja rakenteesta. Alue ei
täytä maakunnallisesti arvokkaan alueen tunnusmerkistön ehtoja. mielipiteeseen on liitetty valokuvia uudehkoista maatalousrakennuksista, jotka on
lähetetty myös sähköpostitse.
Oriveden Längelmäen kirkonkylää ei kannata osoittaa maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön merkinnällä, koska edellytyksiä ei enää ole.
Miksi isojakokarttoja ei ole hyödynnetty Kulttuurimaisemien selvityksessä karttavertailussa? Maakirjakarttoja löytyy vain harvoista arvoalueista Ikaalisissa.
Riitialan-Heittolan kulttuurimaisemasta: Kimppukylän ryhmäkylä on outo nimi. ”Seurantalo” on yliolkainen maininta. Riitialassa on kaksi seurantaloa,
joista vain toinen merkitty ydinkohteeksi. Riitalan Nousevan Voiman talo pitäisi selvityksessä osoittaa ydinkohteeksi kuvan kera.
Höytölän-Kiialan kulttuurimaisema: Kehottaisin selvityksen tekijöitä vierailemaan Kiialan kylässä. Perinteistä rakennustapaa mm. Kinnarin ja Pietilän
talonpoikaistaloissa.
Luhalahden kulttuurimaisema: Miten selvityksessä on käsitelty historiallinen Sipsiön kylä, jossa on muinaisjäännöksiä ja hyvin säilynyttä vanhaa rakennuskantaa?
Pyydän perehtymään mm. Ikaalisten entisen emäpitäjän historia -sarjan teoksiin ja kotiseutukirjallisuuteen ja -aineistoon.
Suluslahden kulttuurimaisema: Aina on puhuttu Pynnöskylästä. Miksi Pynnöskylän Ala- ja Ylä-Pynnönen on jätetty rajauksesta pois?
Ahvenlahden kulttuurimaisema: Ahvenlahden sijaan on käytetty nimeä Ahveslahti.
Elämänmäki ja Katajamäki pitäisi lisätä maakunnallisiin kulttuurimaisemakohteisiin.
Rakennettu kulttuuriympäristö
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
3. Aho Mikko, Tampere
13. Bergius Simo + 4 muuta (Mattias ja Tellervo Bergiuksen kuolinpesät), Vesilahti
16. Ellivuori Ski Center Oy, Sastamala
93. Lapin kaupunginosan omakotiyhdistys ry,
Kooste mielipiteestä
Lapin valtakunnallisesti merkittävä omakotialue pitäisi huomioida kaavoituksessa. Alue ja sen ympäristö pitäisi kaavoittaa kokonaisuutena. Rauhaniementien ja Koukkuniemen alueen kaavat tulisi suunnitella kokonaisuutena ja osana suurempaa kokonaisuutta.
Esitämme Järvenrannan maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kaavamerkinnän supistamista Rahoisen osalta liitteessä esitetyn
rajauksen mukaiseksi. Tilan talouskeskus ei edusta mitään rakennuskulttuurin arvoja ja alue kuuluu jo Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Myös Suomelan tilan sisällyttämistä alueeseen tulisi harkita uudelleen. Talvella 2015 on metsä hakattu Suomelan asemakaavan alueelta, osittain ko. maakunnalliselta arvoalueelta.
Mitä tarkoittaa selvityksessä Ellivuoren tanssipaviljongille merkitty aluerajaus?
Ellivuoren tanssipaviljonki on poistettava maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Sillä ei ole sellaisia kulttuuriarvoja, jotka
nostaisivat sen maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Alueen asemakaavassa vuodelta 2008 rakennusta ei ole suojeltu. Maakuntakaava selvityksineen
saattaa vaikeuttaa tai estää alueen pääkäyttötarkoitusta (RM), vaikka omistaja muuttaisikin asemakaavaa niin, että paviljonki voisi säilyä. Kyseinen
rajattu alue on selvityksissä todettu parhaaksi rakentamisalueeksi hiihtokeskukseen liittyville palveluille.
Lapin valtakunnallisesti merkittävä omakotialue pitäisi huomioida kaavoituksessa. Yleiskaavassa on vastaava merkintä Koukkuniemen alueella. Kyseisten
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
Tampere
143. Ollila Anja, Pirkkala
206. Tapola Hannu, Lempäälä
225. Vilppula-Seura, Mänttä-Vilppula
37/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
alueiden väliin jäävän kerrostaloalueen on käynnissä asemakaavoitus, jossa rakennustehokkuutta lisätään runsaasti. Toteutuessaan tällainen kaava
vaikuttaa haitallisesti omakotialueen maisema-arvoihin. Rauhaniementien asemakaavan muutosta ja Koukkuniemen alueen vuonna 2016 käynnistyvän
täydennysrakentamiseen tähtäävään asemakaavaa tulisi suunnitella yhtä aikaa ja ympäröivän rakennuskannan erityspiirteitä kunnioittaen. Lapin ja
Koukkuniemen alueille toivotaan maakuntakaavalta jämäkkää ohjausvaikutusta arvokkaan kulttuuriympäristön arvojen säilymiseksi.
Pirkkalan Naistenmatkan kylän Ollilan tilan talouskeskus, joka on erityslailla suojeltu vuonna 1990, tulisi huomioida maakuntakaavassa.
Valkeakoskentien eteläpuolinen alue tulisi lisätä Mottisen kulttuurimaisemaan. Mottisen alueella on kaksi rautakautista polttokalmistoa, toinen aitan
kupeessa. Aitta on 1800-luvulta.
Mottista koskien selvityksessä osoitettua rakennuskulttuurin ydinaluetta tulisi laajentaa pohjoiseen. Esitetään tarkennuksia selvityksessä olleisiin vuosilukuihin, sekä kylätontin sijaintiin ja jäänteisiin.
Riitialan-Heittolan kulttuurimaisemasta: Kimppukylän ryhmäkylä on outo nimi. ”Seurantalo” on yliolkainen maininta. Riitialassa on kaksi seurantaloa,
joista vain toinen merkitty ydinkohteeksi. Riitalan Nousevan Voiman talo pitäisi selvityksessä osoittaa ydinkohteeksi kuvan kera.
Höytölän-Kiialan kulttuurimaisema: Kehottaisin selvityksen tekijöitä vierailemaan Kiialan kylässä. Perinteistä rakennustapaa mm. Kinnarin ja Pietilän
talonpoikaistaloissa.
Luhalahden kulttuurimaisema: Miten selvityksessä on käsitelty historiallinen Sipsiön kylä, jossa on muinaisjäännöksiä ja hyvin säilynyttä vanhaa rakennuskantaa?
Pyydän perehtymään mm. Ikaalisten entisen emäpitäjän historia -sarjan teoksiin ja kotiseutukirjallisuuteen ja -aineistoon.
Esitetään lukuisia korjauksia, täsmennyksiä ja täydennyksiä Vilppulan rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaisemien selvitysten kohteisiin.
Rakennetun kulttuuriympäristön kohde Ajostaipale: Onko kantatalo Ajos 1571 jätetty pois, kun numeroa ei löydy kartasta? Onko Umpimähkän tienhaarassa oleva huvila Kotimetsä jätetty pois?
Rakennetun kulttuuriympäristön kohde Vehkakosken ympäristö ja Kangaskosken sekä Tammikosken myllyt: Tammikosken tanssilava puuttuu.
Rakennetun kulttuuriympäristön kohde Vilppulan kirkko ja Vilppulan kosken ympäristö: Liikennehistorian kohdalla Vilppulan vesireitistä puhutaan koskena eikä salmena. Mielipiteessä kerrotaan kirkon, hautausmaan, Koivuniemen, yhteiskoulun ja Pukkilan tilalla sijaitsevien kivinavetan, Vanhan kunnantalon ja seurakuntakeskuksen historiasta.
Vilppulan rautatieaseman kohdetta pitäisi laajentaa alueella, johon sisällytetään mielipiteessä mainitut rakennukset rautatien länsi- ja itäpuolelta.
6.4
Muinaisjäännökset
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
13. Bergius Simo + 4 muuta (Mattias ja Tellervo Bergiuksen kuolinpesät), Vesilahti
Kooste mielipiteestä
Päiväänniemen polttokalmiston muinaisjäännösalueelle tulee osoittaa riittävä suoja-alue Mantereentien suuntaan, vähintään 500 metriä. Kunta valmistelee alueelle suunnitelmaa, joka sisältää työpaikka- ja asuinalueita.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
38/70
Liite / MKH 15.6.2015
7 Luonnonsuojelu ja monimuotoisuus
7.1
Luonnon monimuotoisuuden ydinalueet ja ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävät maa- ja metsätalousalueet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
1. A. Ahlström Oy
6. Alapispa Heikki, Sastamala
20. Eskola Reijo (Olavi Eskolan kuolinpesä),
Lempäälä
21. Finsilva Oyj
Kooste mielipiteestä
Luo-merkintä tulisi poistaa maakuntakaavasta, koska tavoitellut vaikutukset toteutuvat jo olemassa olevan sääntelyn kautta. Merkinnän mahdollisesti
aiheuttamien merkittävien taloudellisten tappioiden korvaukselle ei ole esitetty ratkaisua. Alueiden käyttöä muuhun kuin maa- ja metsätalouteen ja
vakituiseen ja loma-asumiseen ei tulisi rajoittaa näin suurilla alueilla.
MK-merkintä tulisi poistaa maakuntakaavasta, koska tavoitellut vaikutukset toteutuvat jo olemassa olevan sääntelyn kautta. Reittiverkostot ja niihin
liittyvät palvelut tulisi ratkaista yksityiskohtaisemmilla kaavoilla tai hankesuunnitelmilla. Merkinnän mahdollisesti aiheuttamien merkittävien taloudellisten tappioiden korvaukselle ei ole esitetty ratkaisua. Alueiden käyttöä muuhun kuin maa- ja metsätalouteen ja vakituiseen ja loma-asumiseen ei tulisi
rajoittaa näin suurilla alueilla.
Suodenniemellä sijaitseva arvokas luontokokonaisuus Iilivuoret-Uuhisuo-Tervalammi tulisi huomioida suojelukohteena.
Mielipiteessä mainituille tiloille Lempäälän taajaman länsipuolelle sijoittuva MK-alue on perusteeton ja ylimitoitettu. Osa siitä pitäisi käyttää asuinrakentamiseen.
Ekologisen verkoston selvityksessä on puutteita: Työryhmän edustus ja työpajaan kutsutut tahot ovat edustaneet yksipuolista ja suppeaa näkemystä
ekosysteemipalveluista. Tarkasteluissa on virheellisesti keskitytty lähinnä ekosysteemipalvelujen kulttuuripalvelujen osa-alueeseen. Metsätalouskäyttö
ei ole uhka vihreälle verkostolle. Uhanalaisten lajien habitaattityypit muun kuin metsän osalta on jätetty huomiotta samoin kuin 64 % uhanalaisista
lajeista. Analyysien lähtötiedot ovat vanhentuneet ja puutteelliset metsävaratiedon osalta eikä niitä olisi tullut käyttää työssä käytetyllä tavalla. Analyysistä puuttuu metsien kehityksen dynamiikan analysointi. Analyysissä käytetyt muuttujat eivät ole uhanalaisten lajien kannalta toimivia. Rajausten
merkitsemisellä ei ole monimuotoisuusperustetta, koska luo- ja MK-alueet eivät ole uhanalaisten lajien esiintymisen kannalta muita alueita edustavampia. Kyseenalaistetaan selvitystyön painopiste. Luo- ja MK-alueista ei ole saatavilla kohdekuvauksia.
Luo- ja MK-merkinnät tulee poistaa maakuntakaavasta, sillä merkinnöille ei ole perusteita ja turhia määräyksiä tulee lähtökohtaisesti välttää. Merkinnän
poistaminen selkeyttäisi myös tarkemman tason kaavoitusta. Suojeluohjelmat, luonnonsuojelulaki ja metsälaki turvaavat metsäluonnon monimuotoisuuden riittävästi. Maaseutualueen merkinnän lisäksi ei tarvita muita merkintöjä.
25. Hannula Markku, Orivesi
60. Vihtori Peltonen-Lihasulan säätiö, Karlsson Kaj, Kangasala
65. Kauppinen Juhani, Tampere
68. Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry,
Virrat
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
Luo- ja MK-merkinnöistä ei näy, että niiden tarkoitus on estää turvetuotannon ja tuulivoiman sijoittuminen alueille. Koska tuulivoima- ja turvetuotantoalueet on erikseen osoitettu, ei niitä kieltäviä alueita erikseen tarvita.
Orivedellä sijaitseva Sinivuoren Natura-alue lähiympäristöineen on merkitty maakuntakaavaan maakunnan rajat ylittävänä ekologisena yhteytenä KeskiSuomessa sijaitsevaan Isojärven kansallispuistoon. Kyseinen rajaus on poistettava, sillä alue ei ole mitenkään yhteydessä kansallispuistoon ja se ei perustu mihinkään lakiin.
Millä perusteella liitekartan mukainen alue Kintulammen-Pukalan alueella on merkitty MK-alueeksi? Onko rajoituksia metsätalouden harjoittamiseen ja
jos on, niin minkälaisia?
Siikanevan MK-alue on luontoarvoiltaan perustellusti maakunnallinen ydinalue. Laajentaisin alueen rajausta luoteisosassa siten, että Teiskon Koskelankorkea ja Rautavuori sekä Orivedeltä Metsähallituksen Ukonmaan-valtionpalsta liitettäisiin alueeseen niiden luontoarvojen vuoksi.
MK-alueen rajaus Teiskon ja Ruoveden Jakamakankaalle on oikein.
Epämääräisillä ja laajoilla luonnon monimuotoisuuden ydinalueilla ei saisi rajoittaa alueiden käyttöä esimerkiksi turvetuotantoon.
Luo- ja MK-merkintöjen tarve ja vaikutus jää epäselväksi. On paheksuttavaa, että luo- ja MK-merkintöjen selitteestä ei suoraan käy ilmi niiden tosiasiallinen tarkoitus kieltää alueilla tuulivoimatuotanto, turvetuotanto ja maa-ainesten merkittävä otto.
Luo- ja MK-merkinnöistä maakuntakaavassa on luovuttava perusteettomina, sillä talousmetsin luontoarvot ovat tutkitusti korkeat. Ekologisen verkoston
tavoitteet turvataan riittävästi maaseutualue-merkinnällä. Tarve viheryhteyksien suunnittelulle on lähinnä taajama-alueilla.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
115. Metsänhoito-yhdistys Pohjois-Pirkka
117. Metsäteollisuus ry
122. MTK Virrat ry, Virrat
138. Nokian luonto ry, Nokia
152.1. Peltola Heikki
158. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
177. Rudus Oy, Tampere, Valkeakoski
39/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
MK-merkintä tulisi poistaa. Alueet ovat suurpiirteisesti laadittuja ja vailla todellisuuspohjaa luonnon monimuotoisuudesta. Ulkoilupaineet kohdistuvat
suojelualueille. Merkinnän käytössä on riski, että alemmanasteisessa kaavoituksessa aletaan vaatia maisematyölupaa, joka lisää byrokratiaa ja kuluja ja
hankaloittaa maa- ja metsätalouden harjoittamista.
Luo-merkintä on liian suurpiirteinen ja mukana on laajasti talousmetsiä. On vaarana, että alempiasteisissa kaavoissa edellytetään turhaan maisematyölupabyrokratiaa. Metsälainsäädäntö ja metsän käyttöä koskevat asetukset ottavat riittävästi huomioon luonnon monimuotoisuuden – maakuntakaava
ei ole oikea väline sitä hallita.
Kaavaluonnoksessa on ekosysteemipalveluiden tarkastelussa keskitytty liian suppeasti kulttuuripalveluiden osa-alueeseen. Talousmetsä mahdollistaa
ekosysteemipalveluiden yhteistuotannon. Talousmetsät ovat merkittävä kokonaisuus viherverkostossa ja kytkeytyneisyys hoituu hyvin niiden kautta.
Tarve verkoston suunnittelulle on vain taajama-alueilla. Kaavaluonnoksessa tehty tulkinta on liian suppea, kun on tutkittu metsän laadullisia tekijöitä,
joilla ei ole suoraa kytköstä monimuotoisuuteen.
Talousmetsiin ei maa- ja metsätalouskäytön alueen lisäksi tule asettaa erillisiä merkintöjä vihreiden verkostojen säilyttämiseksi. Merkinnät ovat tarpeettomia myös virkistyksen, ulkoilun ja retkeilyn tarpeisiin, koska jokamiehenoikeudet turvaavat luonnossa liikkumisen.
Luo-merkinnät tulee poistaa maakuntakaavasta, koska merkinnälle ei ole perusteita. Turhia määräyksiä tulee lähtökohtaisesti välttää. Vaihtoehtoisesti
kehittämissuositus tulee muuttaa muotoon ”Maankäytön suunnittelussa ja maankäyttömuotoa muutettaessa tulee huomioida luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä välttää luonnonympäristöjen pirstoutumista.”
MK-aluerajauksia tulee merkittävästi pienentää maakuntakaavasta, sillä laajoille aluemerkinnöille ei ole perusteita. Vaihtoehtoisesti MK-alueiden kehittämissuositus tulee poistaa, sillä asia sisältyy jo suunnittelumääräykseen.
Virtain alueelle merkityt luo-alueet ovat liian suurpiirteisiä ja rajaavat sisäänsä liian laajoja puhtaan talousmetsän alueita.
Luonnon ydinalueiden tunnistaminen on riittämätön lähtökohta, joka sulkee pois luontokohteiden ennallistamisen mahdollisuuden.
Kaavaselostuksessa puhutaan luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä, mutta kartassa se ei näy samalla painoarvolla. Kaavaluonnos mahdollistaa
luonnon monimuotoisuuden häviämisen jatkumisen. Kasvua ennakoivien alueiden vastapainoksi olisi pitänyt osoittaa vastaavasti alueita luonnonsuojelua ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä varten. Suomen sitoutumisen kansainvälisiin sopimuksiin tulee näkyä myös maakuntakaavaluonnoksessa.
Ekologisen verkon rakenteellisen tarkastelun lähtökohta on puutteellinen: metsä-, kallio-, harju-, lehto-, järvi- ja ranta- tai muuta luontoa ei voi rinnastaa maisema-alueisiin eikä maisemilla voi korvata ekologisesti arvokkaiden alueiden puuttumista maakuntakaavaluonnoksesta. Maakuntakaavan näkemys esimerkiksi Nokian rikkaasta luonnosta on kapea-alainen. Esitämme että maakuntakaavan arvokkaiden luonnonympäristön alueita ja virkistysalueita täydennetään koko maakunnan alueella.
Luonnon monimuotoisuuden ydinalueet tulee poistaa maakuntakaavasta, koska ne eivät perustu lakiin ja ovat tarpeettomia. Ei ole riippumattomia
tutkimustuloksia, jotka osoittaisivat, että LUO-järjestelystä olisi etua luonnolle ja sen monimuotoisuudelle. Keski-Euroopan pienialaisista ja pirstaleisista
metsistä lasketut mallit ekologisille käytäville eivät sovellu Suomeen, joka on käytännössä yhtenäistä metsää. Ei ole tietoa lajeista, jotka voisivat hyötyä
ekologisesta käytävämallista välillä Sinivuoresta Isojärven kansallispuistoon. LUO-kaavoitus ei vaikuta soiden vähenemiseen. Suot ovat jo käytännössä
suojeltu Suomessa. Maa- ja metsätalousalueille ei tule enää suojelulla aiheuttaa lisärajoituksia. Nykyiset suojeluohjelmat turvaavat monimuotoisuuden.
Juridisesti määrittelemättömien LUO-alueiden epämääräinen ja tulkinnanvarainen kehittämissuositus järjestää ympäristöviranomaisille mahdollisuuden
myöhemmin mielivaltaisesti rajoittaa maa-alueiden normaalia taloudellista käyttöä maa- ja metsätaloudessa, asumisessa tai elinkeinotoiminnassa.
Ainakin Sinivuori-Isojärvi -kohde tulee poistaa, koska se ei palvele tarkoitustaan. Lisäksi siitä on vain pieni osa Pirkanmaalla ja valtaosa Keski-Suomessa.
LUO-perusteilla ei tulisi estää kaavassa Sinivuori-Isojärvi -alueen mahdollisuuksia kaivostoimintaan, joita alueen geologia ja tutkimusvaraukset ennakoivat.
Jotta luontokokonaisuuksien, kuten luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien metsäalueiden, pirstoutumiselta vältyttäisiin, ehdotamme että
maakuntakaavoituksen yhteydessä ne tutkittaisiin ja niistä tehtäisiin kaavamerkinnät.
Maa-ainesten ottamista kaavaluonnoksen mukaisilla MK-alueilla rajoittava suunnitteluperiaate tulee poistaa, koska maa-ainesten ottamisedellytykset
mm. maisemavaikutusten osalta tulevat tapauskohtaisesti ratkaistavaksi maa-aineslupaharkinnassa.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
191. Suomen latu ry
214. UPM-Kymmene Oyj
217. Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys ry
221. Vanhatalo Asko
40/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Esitämme, että MK-alueeksi osoitettu Tampereen Sorilan tuotantoalue osoitetaan maakuntakaavassa maa- ja kalliokiviainesten ottoalueeksi (EO/k) ja
maanvastaanotto- ja kierrätystoiminta-alueeksi (tk-m).
Esitämme, että Valkeakosken Koretinkangas osoitetaan maakuntakaavassa maa- ja kalliokiviainesten ottoalueeksi (EO/k).
On hyvä, että luonnon virkistyskäyttö on huomioitu kaavaselostuksessa ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeiden maa- ja metsätalousalueiden käyttömuotona. Tällaisten virkistysaluevarausten tulisi lisääntyä ja laadun parantua samalla kun luontoa hyödyntävät toiminnot vievät pinta-alaa virkistyskäytöltä.
Ekologiset verkostot -selvityshankkeessa työryhmän edustus ja työpajaan kutsutut sidosryhmät ovat edustaneet yksipuolista ja suppeaa näkemystä.
Elinkeinopuolen edustus on puuttunut työryhmästä kokonaan.
Kaavaluonnoksessa on ekosysteemipalveluiden tarkastelussa keskitytty liian suppeasti kulttuuripalveluiden osa-alueeseen. Talousmetsä mahdollistaa
ekosysteemipalveluiden yhteistuotannon. Talousmetsät muodostavat suurimman osan viherverkostosta. Kyseessä ei ole suojelualueiden kytkeytyneisyys vaan kaikkien viheralueiden verkosto. Tarve verkoston suunnittelulle on vain taajama- alueilla. Kaavaluonnoksessa tehty tulkinta liian suppea, kun
on tutkittu metsän laadullisia tekijöitä, joilla ei ole suoraa kytköstä monimuotoisuuteen.
Talousmetsiin ei maa- ja metsätalouskäytön alueen lisäksi tule asettaa erillisiä merkintöjä vihreiden verkostojen säilyttämiseksi. Merkinnät ovat tarpeettomia myös virkistyksen, ulkoilun ja retkeilyn tarpeisiin, koska jokamiehenoikeudet turvaavat luonnossa liikkumisen.
Luo-merkinnät esitetään poistettavaksi kaavasta, koska aluevaraukset ovat laajoja eikä rajauksille ole esitetty riittäviä perusteluja. Merkintää ei tarvita,
koska moderni metsätalous tulee jatkossa yhä lisäämään alueiden monimuotoisuusarvoja.
Luo-alueista ei ole saatavilla kohdekohtaisia kuvauksia, joista kävisi ilmi mihin arvoihin kaavamerkintä perustuu.
Luo-alueiden kehittämissuosituksesta ei käy esille merkinnän aiheuttamat rajoitteet tai lisäselvitystarpeet alueen nykyiselle maankäytölle tai uusille
maankäyttöhankkeille.
Kehittämissuosituksessa tulee todeta, että kaavamerkintä ei rajoita alueen käyttöä maa- ja metsätaloustoimintaan, maa-ainesten ottoon eikä maankäyttömuodon muutokseen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Kehittämissuosituksessa tulee todeta, että merkintä mahdollistaa laajojen yhtenäisten rakennettujen alueiden viherverkoston suunnittelun.
MK-aluerajauksia tulee merkittävästi pienentää, sillä laajoille merkinnöille ei ole perusteita.
MK-alueista ei ole saatavilla kohdekohtaisia kuvauksia, joista kävisi ilmi mihin arvoihin merkintä perustuu.
MK-merkintää tulee käyttää vain sellaisilla alueilla, joilla on muusta ympäristöstä poikkeavalla tavalla merkittävät rooli ekosysteemipalveluiden kannalta, kuten kaupunkipuistot tai taajamien viherkäytävät.
Laipanmaan MK-merkintä tulee poistaa, koska se ei tuo mitään uutta alueen virkistyskäyttömahdollisuuksiin, mutta hankaloittaa alueen maankäyttöä.
Tampereen ja Valkeakosken välin MK-merkintää tulee supistaa siten, että ainoastaan reitistöjen ja taajamien välittömässä läheisyydessä olevat alueet
sisältyvät rajaukseen.
MK-alueiden suunnittelumääräys tulee muuttaa muotoon: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ulkoilumahdollisuuksia parantavien polku- ja reittiverkostojen ja näihin liittyvien palvelujen järjestämiseen. Maankäytön suunnittelussa ja maankäyttömuotoa muutettaessa tulee huomioida luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä välttää luonnonympäristöjen pirstoutumista. Merkintä ei
rajoita alueen käyttöä maa- ja metsätaloustoimintaan eikä sellaiseen maa-ainesten ottoon, jolle ottosuunnitelman ja sitä tukevien selvitysten perusteella lupa tulee maa-aineslain mukaan myöntää. ”
MK-alueiden kehittämissuositus tulee poistaa, sillä asia sisältyy jo suunnittelumääräykseen.
Pirkanmaan ekologinen verkosto-raportin sivulla 23 ei mainita Vesilahden maisema-alueella esiintyvää uhanalaista kynäjalavaa. Ranta-alueet ja etenkin
kynäjalavan kasvupaikat tulisikin ottaa maakuntakaavassa korostetusti huomioon. Sen
kasvupaikkojen tuhoutuessa tuhoutuu samalla paljon muuta lehtoluontoa,
jolloin luonnon monimuotoisuus vähenee.
Kangasalla Laipan erämaa ei muodosta yksinään erityisen merkittävää virkistysaluepotentiaalia. Kannattaa miettiä esimerkiksi opastuskeskuksen tms.
kannalta sen integraatiota Isojärven, Sinivuoren, Vesijaon (ym. Padasjoen) sekä Evon käytön kanssa.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
7.2
Kooste mielipiteestä
Seitsemisen ja Helvetinjärven muodostama kokonaisuus on onnistunut.
Suojelualueet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
24.1. Halonen Päivi, Ylöjärvi
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
7.3
41/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Julkujärven harju tulee säilyttää uudessa maakuntakaavassa suojeluun varattuna. Vaikka Ylöjärven valtuusto ei hyväksynyt luonnonsuojeluohjelmaa,
luontoarvot eivät ole hävinneet.
Uusia suojelualueita ei tule lisätä kaavaan millään merkinnällä. Kaavoituksessa ei tule tehdä rajauksia, jotka pitäisi hoitaa luonnonsuojelulain menettelytapojen tai suojeluohjelmien kautta.
S-merkinnän käytöstä tulee luopua – merkintä ei tuo esille suojelun taustalla olevaa lainsäädäntöä, mistä aiheutuu byrokratiaa ja kustannuksia maankäytön edistämiselle. Suojelussa tulee käyttää SL-merkintää luonnonsuojelulain nojalla ja jo lain voiman saaneille suojelluille kohteille. Vain SL-alueet ja
Natura 2000 -alueet tulee merkitä maakuntakaavaan.
Arvokkaat geologiset muodostumat
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
1. A. Ahlström Oy, Sastamala
47. Jyväsjärvi Harri, Mänttä-Vilppula
68. Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry,
Virrat
122. MTK Virrat ry
153. Pihlajamäki Antti, Ikaalinen
154. Pihlajamäki Tapio, Ikaalinen
Kooste mielipiteestä
Esitämme, että ge-merkinnän suojelumääräys muutetaan niin, että maa-ainesten ottomahdollisuus ja mahdollinen suojelun tarve määritellään yksityiskohtaisemmissa kaavoissa tai kohteiden lupaprosesseissa.
Esitämme Kortekallion (Suodenniemi) ge-merkinnän poistamista.
Pyydän rajaamaan Rantalansärkän ge-alueen päättyväksi Salmentaka-Pohjaslahti –tiehen. Ge-alueen rajaus rajoittaa merkittävästi omistamani tilan
elinkeinotoiminnan (rakentaminen ja maa-ainesotto) kehittämismahdollisuuksia.
Arvokas geologinen muodostuma -merkinnät ovat liian laajoja.
Arvokas geologinen muodostuma -merkinnät ovat liian laajoja.
Vaadin Ikaalisten Vatulankylässä omistamani tilan ge-merkinnän poistamista ja siirtämistä Natura 2000 -rajan kohdalle.
Vaadin metsäyhtymä Pihlajamäen omistaman tilan kohdalla olevan ge-merkinnän siirtämistä alkuperäiseen paikkaan.
Haluan maininnan ge-merkintään, että maa- ja metsätalousrakentaminen sallitaan ilman sen suurempia ehtoja.
Emme hyväksy tilallemme merkittyä ge-merkintää. Tilalla on lainvoimainen maa-ainesten ottolupa. Mikäli soranotto kielletään, vaadimme täysimääräisen korvauksen.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
42/70
Liite / MKH 15.6.2015
8 Virkistys, retkeily, ulkoilu ja matkailu
8.1
Virkistysalueet ja retkeily- ja ulkoilualueet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
4. Aittokallio Jukka + 6 muuta, Tampere
7. Alue-Alvarit, Pirkkala, Tampere
12. Backström Helena ja Rainer, Tampere
20. Eskola Reijo (Olavi Eskolan kuolinpesä),
Lempäälä
29. Hervanta-Seura + 5 muuta seuraa, Tampere
39. Ikaalisten Yrittäjät ry, Ikaalinen
46. Jokinen Pauli, Ylöjärvi, Tampere
52. Kalli Ilmo, Ikaalinen
Kooste mielipiteestä
Asianosaisten omistamat tilat Särkijärven rannalla Vuoreksen Isokuusen taajama-alueen läheisyydessä on virkistysalueen sijaan osoitettava taajamatoimintojen alueena, koska ne eivät ole yleisessä käytössä.
Muissa vastaavissa paikoissa, kuten yhtenäisen taajaman muodostavissa Vuoreksen Vastinginmäessä ja Lempäälässä Koipijärven ja Höytämöjärven
rannassa, järvien rannat on merkitty maakuntakaavassa A-merkinnällä. Miksi saman taajama-alueen rantaosuus on kaavoitettu virkistysalueeksi ainoastaan Särkijärvellä?
Läheinen vuorovaikutus Isokuusen taajamatoimintojen alueeseen, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukainen kohtelu edellyttää, että asianosaisten tiloille
tulee sallia vähintään aikaisemmin olemassa olleet rakennusoikeudet tai nykynormia vastaavat vapaa-ajan/vakituisen asunnon rakennusoikeudet.
Rakentamisen rajoittaminen aiheuttaa kohtuutonta haittaa arvonaleneman kautta.
Kansallinen kaupunkipuisto on näytettävä maakuntakaavassa koko mitaltaan ehyenä.
Maakuntakaavaan on merkittävä kaikki omarantaiset (pikku-ra tms.) rakennuspaikat. Yleispiirteisyys on väärä ilmaisu – saavathan järvien pikkusaaretkin
maankäyttövärin.
Mikäli pitää tulkita, onko maakuntakaavan virkistysalue tarkoitettu vanhan ylläpitämiseen tai muuttamiseen, pitäisi neuvotteluun ottaa mukaan asukkaat ja maakuntaliitto. Kaupungin ei pidä voida yksipuolisesti päättää käytön muuttamisesta.
Särkijärven rantakiinteistöt on eriytettävä virkistysalueista. Virkistysalueet voidaan
hyvin toteuttaa viherkäytävillä ottamalla huomioon jo vuosia olleet kiinteistöt.
Särkijärven alueen yksityisomistuksessa olevat rantakiinteistöt tulisi maakuntakaavassa erottaa omaksi ranta-asutuksen alueeksi ja palauttaa esimerkiksi asemakaavoituksessa niiden alkuperäiset rakennuspaikkaoikeudet. V-merkintä on tältä osin liian laaja.
Mielipiteessä mainituille tiloille Urheilukadun ja Sorvalammentien läheisyyteen Lempäälässä sijoittuvat virkistysalueet ovat liian suuri rasite samoille
maanomistajille, mikä ei ole maanomistajien tasapuolista kohtelua. Urheilukadun aluetta ei pitäisi ottaa kokonaisuudessaan virkistyskäyttöön. Molemmilla alueilla yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää.
Maakuntakaavan tarkemmassa esityksessä sekä kaavamerkintöjen selityksessä on estettävä nykyisten rantakiinteistöjen muuttaminen virkistysalueiksi.
Ruskontien ja Savontien välinen alue Hervannassa sekä Kangasalan rajalta Sääksjärvelle ulottuva alue on maakuntakaavassa osoitettava haja-asutuksen
sallivaksi virkistysalueeksi.
Pirkanmaan liiton on selvitettävä Tampereen ja Kangasalan Kaukajärven eteläpuoliselle rajalinjalle sekä Hervannantien itäpuolelle yleiskaavoituksessa
varattu viheryhteys ja siinä tehdyt virkistysalueiden ympäristövauriot.
Kallinlahden ja Paskonnokan välissä sijaitsevan Kallin alueen kaavamerkintä on käsittämätön eikä sen kaavoittamiseen virkistysalueeksi ole tarvetta,
koska virkistysaluetta on jo tarpeeksi. Alueeseen ei kohdistu erityisarvoja tai suojelutarpeita. Sijainniltaan ihanteellinen alue on kaupungin asuntorakentamisen ykkösaluetta. Esitämme sille taajamatoimintojen alueen merkintää.
Pohtolalaisille tärkeä viheryhteys Tampereen omistamille Valkeekivenlahden ranta-alueille puuttuu.
Ryydynlahden rannan viherkäytävä olisi jatkettava Lamminpään harjulle.
Vastustan Ikaalisten keskusta-alueen koillis- ja länsiosassa Kallinkadun eteläpuolella ja Kallinraatian niemen alueelle osoitettua virkistysaluevarausta.
Vaadin alueelle nykyisessä maakuntakaavassa osoitetun MU-alueen osoittamista A- tai Ar-alueeksi. Virkistysalue vaikeuttaa kaupunkikeskustan kehittämistä. Ylimitoitetulle varaukselle ei ole perusteita. Virkistysalueen osoittaminen Kallinniemelle loukkaa maanomistajien tasapuolista kohtelua rakennusoikeutta jaettaessa.
Maakuntakaavassa virkistysalueiksi voisi varata Paskonnokan ja Kukkukallion alueet.
Maakuntaliiton pitäisi huolehtia yksittäisen jäsenkuntansa kehittämismahdollisuuksista ja maakuntakaavoituksella varmistaa ja turvata erityisesti keskusta-alueiden järkevä maankäyttömahdollisuus. Esitetty maakuntakaavan virkistysalueen muutos on ristiriidassa yleiskaavan tavoitteiden kanssa.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
59. Karhumaa Juhani, Ylöjärvi
68. Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry,
Virrat
72.1. Kiio Mikko, Tampere
99. Lepola Anneli, Tampere
108. Lähde Jyrki, Nokia
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
118. Moisio Kirsti, Tampere
119. Moisio Pauli, Tampere
134. Nieminen Satu, Tampere
138. Nokian luonto ry, Nokia
160. Pohtolan Omakotiyhdistys ry, Tampere,
Ylöjärvi
191. Suomen Latu ry
200. Särkijärven yhdistys ry, Tampere
43/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Vaadin Hämeenkyrön rajalta Pinsiön suojelualueeseen rajautuvan virkistysalueen muuttamisen maa-ainesten ottoalueeksi.
Virtain keskustan alueella virkistysaluemerkinnät ovat liian laajoja.
Tampereen kansallinen kaupunkipuisto tulee palauttaa parannettuna maakuntakaavaluonnokseen. Siihen kuulukoot: Pispala, Tahmelan lähde liepeineen, Varalan maisemat, Pyynikki, Pyhäjärven lähisaaret, Eteläpuiston nykynäkymät, Hämeenpuisto, Näsinpuisto Milavidoineen, Tammerkoski arvorakennuksineen, Käpylä, Petsamo, Kauppi ja Niihama Näsijärven rantoineen, Nekala, Viinikka, Iidesjärvi ja muutama kaunis siirtolapuutarha.
Tampereella Särkijärven rannalla omistamani kesämökkikiinteistö on osoitettu virkistysalueeksi. Mökinomistajien oikeudet jatkaa mökkeilyä tulevaisuudessakin tulee turvata. Kesämökkialueen ei kuulu olla samanlaista virkistysaluetta kuin luonnontilaisen metsän.
Nokian kaupungin Kyynijärvi-Juhansuon alueen oikeusvaikutteisessa vuoden 2007 osayleiskaavassa oleva suunnitelma säilytetään, eikä maakuntakaavaan nyt merkitty viheralue laajene kyseiselle alueelle.
Retkeily- ja ulkoilualueen sekä virkistysalueen suunnittelumääräykseen on lisättävä: ”Yksityismaata ei voida varata tähän käyttötarkoitukseen ilman
maanomistajan vapaaehtoista suostumusta.”
Viheryhteystarve-merkinnästä tulee luopua kokonaisuudessaan.
Kaavassa ei oteta tarpeeksi huomioon Tampereen Särkijärven ja Lahdesjärven mökkiläisiä. Ra-merkintä on otettava pois. Kaikille alueen asukkaille on
annettava tasavertaisen asialliset oikeudet.
Järven ympäri suunniteltu kävelytie on toteutettava niin kauas rannalta, että linnut eivät häiriinny.
Palaute koskee Särkijärven ja Lahdesjärven ranta-aluetta Tampereella. Alueelle on saatava tehdä käyttökelpoiset rakennukset lomailuun. Ra-merkintä
tulee poistaa kaavasta ja palauttaa aiempi kaava voimaan. Alue ei ole merkittävää ulkoilualuetta edes tulevan kaavan jälkeen.
Linnusto kärsii, jos polkuja viedään rantoihin.
Tampereella Särkijärven järvenperässä oleva alue on merkitty V-alueeksi yksityisten kiinteistönomistajien vakituisesta / huvila-asutuksesta sekä rakennusoikeuksista piittaamatta. Asukkaiden oikeuksia ja elinympäristön laatua ei tule heikentää tulevassa maakuntakaavassa.
Virkistysalueet on tarpeen osoittaa muualle kuin häiriölle alttiiden lintu- ja muiden lajien suojeltuun elinympäristöön, koska suojelun ja virkistyksen
tavoitteet ovat ristiriidassa. Kaakkurijärvien läheisyydessä lisääntynyt virkistyskäyttö on vaikuttanut kaakkurikannan taantumiseen.
Pohtolalaisilla tärkeä viheryhteys Tampereen omistamille Valkeekivenlahden ranta-alueille puuttuu ja se on lisättävä kaavaan, kuten edellisessä maakuntakaavassa. Pohtolan viheralueet ovat jo nykyisinkin melko vähäiset.
Viheralueiden suunnittelun tulee lähteä tarjonta- ja turvaamisnäkökulmasta, sillä niiden riittävyydellä on suuri merkitys yksilön hyvinvoinnille ja sitä
kautta edelleen kansantaloudelle. Saavutettavuus tulee turvata.
Virkistysalueiden tulisi muodostaa verkosto, jossa on erityyppisiä alueita eri toiminnoille ja tarpeisiin.
Ennustetun väestönkasvun vuoksi Pirkanmaalla on entistä tärkeämpää ennakoivasti turvata maankäytön suunnittelulla erilaisia alueita virkistyskäytölle.
Suomen latu kannustaa selvittämään alueellisesti ulkoilun todellista kohdentumista maankäyttöä koskevia päätöksiä valmisteltaessa.
Virkistyskäyttöön varattujen alueiden määrälle tulisi asettaa jonkinlainen tavoitetaso.
Virkistysalueita tulee hoitaa siten, että niiden ulkoiluarvot säilyvät ja kehittyvät.
Pirkanmaalla on tarve retkeilyaluetyyppisille laajemmille metsäalueille, joihin voi tarvittaessa ohjata kuluttavampaa virkistyskäyttöä kuten suunnistuskilpailuja tai tapahtumia. Tarve korostuu, koska Teijon retkeilyalueesta tehtiin kansallispuisto. Tällaisten alueiden tunnistamista ja merkitsemistä maakuntakaavaan on syytä tarkastella uudelleen.
Virkistysalueita tulisi sijoittaa siten, että ne mahdollisuuksien mukaan sisältäisivät ranta-alueita. Vapaat rannat ovat erittäin käytettyjä ja arvostettuja
virkistysympäristöjä.
Särkijärven rannalla sijaitsevat yksityisessä käytössä olevat rantakiinteistöt tulee erottaa virkistysalueista omiksi alueiksi, koska ne eivät ole yleisessä
käytössä. Niiden rakentamisrajoitukset tulee poistaa. Niille tulee sallia vähintään aikaisemmin olemassa olleet rakennusoikeudet. Rakentamisen rajoitukset ja epävarmuus alueen käytöstä aiheuttavat omistajille kohtuutonta haittaa. Yhtenäinen ekologinen verkosto voidaan toteuttaa alueella viherkäytävien avulla.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
208. Toivo Janne ja Raisa, Tampere
213.1. Uotila Antti, Orivesi
215. Urbaani Tampere ry, Tampere
217. Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Valkeakoski
8.2
Kooste mielipiteestä
Toivomme, että maakuntakaavassa ja kantakaupungin yleiskaavassa 2040 Särkijärven vanhojen rantatonttien kaavamerkintä pikku-ra palautetaan
RA:ksi ja tavalliseksi rakennusoikeudeksi. Pääsy rantaan on mahdollista yksityisten tonttien ulkopuolella, joten tontteja ei tarvitse muuttaa virkistysalueeksi. Pikku-ra-merkinnän vuoksi vanhojen vapaa-ajan asuntojen omistajat ovat eriarvoisessa asemassa rannan vakituisten asukkaiden, läheiselle kaavaalueelle rakentavan kaupungin ja rakennusliikkeiden kanssa, mikä on kaavan tavoitteiden toteuttamisen kannalta tarpeetonta.
V-merkinnän sijaan Oriveden kirkonkylän länsipuolelle sopii paremmin MK-merkintä. Virkistyskäyttöarvojen kannalta välttämättömät harvennushakkuut on yksinkertaisempi toteuttaa, kun metsät ovat metsätalouskäytössä.
Kintulammin tulevan luonnonsuojelualueen lähiympäristön VR-merkintä voisi olla laajempi. Tämä edesauttaisi kansallispuistotasoisen luontoalueen
muodostumisen Tampereen kaupungin alueelle ja toisi korkeatasoisen luontoelämyksen myös
keskusta-asujien saataville.
Maakuntakaavaluonnoksessa Valkeakosken kansallisen kaupunkipuiston toteutumista pidetään tärkeänä, luonnonsuojeluyhdistys on samalla kannalla.
Ulkoilu- ja melontareitit
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
5. Alakoski Jari ja Lylykangas-Alakoski Terhi,
Vesilahti
7. Alue-Alvarit, Pirkkala, Tampere
13. Bergius Simo + 4 muuta (Mattias ja Tellervo Bergiuksen kuolinpesät), Vesilahti
83. Kuorsumaan kyläseura ry, Sastamala
155. Pihlajaniemi Lauri, Ikaalinen
169. Rae Pekka, Juupajoki
8.3
44/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Kiellämme Vesilahdessa Onkemäen ja Riuttonkulman alueelle osoitetun ulkoilureitin kulkemisen tilojemme läpi. Sen sijaan reitti voisi kulkea Littuskiventietä ja jos pakko on, peltotietä tilamme vieritse. Vastustamme kaikenlaisten reittien suunnittelemista ja tekemistä omistamiemme maiden läpi.
Tampereen Hervannan Herukkareitti mukaan maakuntakaavaan.
Viherkäytävät ovat tärkeitä. Halutaan selkeitä luonnossa kulkureittejä ”Tampereen ympäristössä”.
Tampereella Vihiojan varteen saa pienillä toimilla helpon ulkoilureitin.
Esitämme, että ulkoilureittimerkintä poistetaan kuolinpesän tilan osalta (karttaliite), koska voimassa olevassa maakuntakaavassa oleva seudullinen reitti
Vesilahdentieltä Lammasniemen virkistysalueelle on jo huomioitu Ämmänhaudanmäen asemakaavassa. Tätä reittiä tulisi jatkaa Koskenkylään ja Viialaan.
Pyydämme huomioimaan Kuorsumaan kylässä Kuasman kiäppi -patikkareitille syksyllä 2014 toteutetut, liitteessä esitetyt muutokset. Reittiä on lyhennetty ja muutettu maakuntakaavaluonnoksessa esitetystä.
Haluamme, että maakuntakaavamerkinnöillä jatkossakin turvataan patikkareitin olemassaolo ja ylläpitäminen kylässämme.
Vääräjoen melontareitin rantautumisalue Kyrösjärven rannalla Heittolan kylällä on aiheellista huomioida kaavassa. Satamassa on tulipaikat, sauna ym.
rakenteita.
Esitän Hulipas- ja Pikku-Liesi-järvien väliin osoitetun ulkoilureitin siirtoa oheisen kartan mukaiseen paikkaan. Maakuntakaavaluonnoksessa osoitetun
linjauksen kohdalle on suunnitteilla uudisrakentamista.
Matkailupalvelujen alueet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
7. Alue-Alvarit, Tampere
68. Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry,
Virrat
161. Deltarec Oy + 5 muuta yritystä, Pälkäne
Kooste mielipiteestä
Maisansalon alueen kehittäminen toimivaksi alueeksi olisi huomioitava.
Jähdyspohjan-Patolammin asemakaavan mukaiset matkailua palvelevien rakennusten alueet puuttuvat.
Esitämme kaavaselostuksessa s. 141 jatkossa puhuttavan Sappeen matkailukeskuksesta laskettelukeskuksen sijaan.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
8.4
45/70
Liite / MKH 15.6.2015
Urheilupalvelujen alueet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
165. Kari Pulkkinen, Juupajoki
Kooste mielipiteestä
Kehittyvä Juupavaaran alue pitäisi urheilupalvelujen alueen sijaan osoittaa matkailupalvelujen merkinnällä kuten voimassa olevassa maakuntakaavassa.
Voimassa olevassa Juupavaaran rantakaavassa alueelle on kaavoitettu laskettelurinnealueita, kaksi hotellia, golfkenttä ja yli 300 lomamökkiä.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
46/70
Liite / MKH 15.6.2015
9 Energia ja luonnonvarat
9.1
Tuulivoima
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
2. Aalto Mika, Jaakola, Anja, Sastamala
6. Alapispa Heikki, Sastamala
7. Alue-Alvarit, Tampere
31. Hietaranta Ismo, Kangasala
32. Hietaranta Mirja, Kangasala
42. Jalasjoki Ilpo, Punkalaidun
44. Jansson Eva, Virrat
45. Jansson Hannele, Virrat
48. Järvinen Raija ja Fokin Pertti, Urjala
Kooste mielipiteestä
Vastustamme jyrkästi suunnitteilla olevaa Kortekallion tuulivoimapuistohanketta melu- ja välkyntähaittojen vuoksi. Ei ole hyväksyttävää, että tilan
metsää sijaitsee suunnitellulla kaavoitusalueella.
Tuulimyllyt eivät sovellu arvokkaalle kallioalueelle Suodenniemen keskustan lounaispuolella.
Tuulivoimaa ei haluta. Tuulivoima keskittäminen merelle harkittava uudelleen. Puolustusvoimien lausunto on huomioitava. Tuulivoiman on kallista
tuhlausta, aurinkopaneelien käyttö on tulevaisuutta.
Tuulimyllyalue ja siihen liittyvät sähkölinjat pilaavat kulttuurimaiseman Pohjassa ja Vehkajärvellä. Voimaloista aiheutuu haitallisia vaikutuksia linnustolle
ja ne tuottavat matalataajuista melua liian lähellä asutusta.
Tuulivoimapuiston rakentaminen Kuhmalahden Pohjan/Vehkajärven alueelle ei ole mahdollista linnustoon, asutus ja kulttuurimaisemaan kohdistuvien
vaikutusten vuoksi.
Vaadimme, että Isosuon tuulivoima-alue piirretään maakuntakaavaan lopullisen yleiskaavan mukainen tuulivoiman rakentamiseen tarkoitettu suppeampi alue. Tuulivoimalat vaikuttavat haitallisesti asukkaisiin, kiinteistöjen arvoon, haittaavat TV-lähetysasemien toimintaa ja ovat hankalasti sovitettavissa perinnemaisemaan.
Maakuntakaavaluonnoksessa on useita pieniä tuulivoima-alueita. Tuulivoima tulisi keskittää harvemmin asutuille alueille suurempiin kokonaisuuksiin
kuten Ruotsissa, jotta ne eivät haittaisi asumista.
Heikentävätkö tuulivoimalat merkittävästi tärkeän lintualueen Isosuon luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000verkostoon?
Miten hallitaan tuulivoimalapalot vaikeassa turveympäristössä?
Onko Arkkuinsuon tuulivoima-alue tulossa mukaan yleiskaavaan vai toteutetaanko sekin kaavan ulkopuolella pikkuhankkeena? Arkkuinsuo ja Isosuo
muodostavat käytännössä yhden kokonaisuuden.
Virtain pohjoisosaan kaavoitetut tuulivoima-alueet ovat liian lähellä uhanalaisten lintujen kuten metsähanhien pesimäpaikkoja. Haluaisimme erityisesti
pois Virtain tuulivoima-alueet nro 2 ja 4. Tällä erämaa-alueella voi vielä kokea hiljaisuutta.
Virtain pohjoisosaan kaavoitetut tuulivoima-alueet ovat liian lähellä uhanalaisten lintujen kuten metsähanhien pesimäpaikkoja. Haluaisin erityisesti pois
Virtain tuulivoima-alueet nro 2 ja 4. Tällä erämaa-alueella voi vielä kokea hiljaisuutta.
Tuulivoiman kaavoituksesta Urjalan alueella tulisi luopua kokonaan asutukselle ja luontoarvoille aiheutuvien vaikutusten vuoksi
Ehdotamme, että tuulivoima-alueilta on vähintään 2 km:n etäisyys jokaiseen asuin- ja lomakiinteistöön. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon, että
terveysvaikutusten vuoksi tultaneen EU-politiikan myötä edellyttämään asutuksen lähellä olevien voimaloiden pysäyttämistä ennen investointiajan
päättymistä.
Ennen tuulivoiman lisärakentamista maassamme tulee Suomessa toteuttaa kartoitus tuulivoiman koetusta melusta sisätiloissa, jos äänenvoimakkuus
ulkona on 40 dB.
Edellytämme, että tuulivoimakaavat sijoittuvat asutukseen nähden siten, että ne eivät normaalioloissakaan ylitä asetettuja melurajoituksia, jolloin
lisäsäätöjä ei tarvita.
Kaavat tulisi laatia siten, ettei voimala-alueiden sisään jää asutusta. Urjalan tuulivoimapuiston alueen sisään jää useita asuinkiinteistöjä.
Välkevaikutukset tulisi arvioida uudelleen todelliset maaston vaikutukset huomioon ottaen.
Natura- ja muiden luonnonsuojelualueiden alkuperäisen luonnon tasapainon ja erityisesti linnuston suojelemiseksi tuulivoimakaavoitusta ei pitäisi
jatkaa nykyisellä alueella.
Tuulivoimalat eivät saa vaarantaa Tourunkulman alueen 4G yhteyksiä ja/tai TV-lähetyksiä.
Luonnon pirstaloituminen tulee estää kaikissa olosuhteissa.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
53. Kallioinen Eeva, Kangasala
57. Kangassalo Toni, Ikaalinen
58. Kankaanpää Risto, Urjala
68. Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry,
Virrat
77. Kokkonen Markku, Orivesi
86. Kyrönviita Satu ja Mika, Ikaalinen
97. Lehtonen Kati
104. Loponen Heikki, Juupajoki
105. Loponen Pirjo, Juupajoki
109. Längelmäen Kirkonseudun Kyläyhdistys
ry + 4 muuta yhdistystä, Orivesi
47/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
En hyväksy, että maakuntakaavaan tulee tuulivoima-alue Tampere–Kuhmoinen-tien tuntumaan Kuhmalahdelle. Kuka tai mikä taho on varma, että
täällä tuulee riittävästi. Myllyillä on haitallisia vaikutuksia maisemakuvaan, ihmisten elinympäristöön ja hyvinvointiin sekä luontoarvoihin, joita mahdolliset korvaukset eivät tule korvaamaan.
Ikaalisten Unnannevan tuulivoima-alueeksi (nro 105) merkittyä aluetta ei saa pilata tuulivoimaloilla. Eikö ollut tarkoitus, että tuulivoima-alueita suunnitellaan jo valmiiksi rakennetuille alueille eikä koskemattomaan luontoon? Millä perusteella alue on otettu mukaan selvitykseen? Tuulivoimapuisto
tuhoaisi luonnonympäristön ja maiseman ja aiheuttaisi melua.
Eniten tässä kaavoituksessa ihmetyttää tiedotuksen vähäisyys. Onko teillä tarkoitus kaavoittaa alue niin, ettei kukaan paikallinen asukas ehtisi asiasta
valittamaan?
Moitin maakuntakaavaa Urjalan tuulivoima-alueesta. Se on liian lähellä Natura-aluetta ja asukkaat ovat vastustaneet sitä alusta asti. Tuulivoimalat tulee
sijoittaa asumattomille alueille.
Tuulivoimaloiden alueet on poistettava Virtain alueelta tai asetettava kolmen vuoden määräaika, jonka jälkeen ne raukeavat.
Vastustan Tuohikorvenkallion tuulivoimapuistoa nro 31 Eräjärven ja Västilän alueella. Se pilaa maiseman Längelmäveden Koljonselän ympäristössä.
Alueen vaatima voimalinja raiskaisi maiseman, josta seuraisi kiinteistöjen arvon romahdus.
Miksi Orivedellä ei valmisteluvaiheessa järjestetty asukkaille tuulivoimasta keskustelutilaisuutta? Pälkäneen ja Kangasalan kuntien alueelta tilaisuuksien
seurauksena poistettiinkin tuulivoima-alueita. Missä tasa-arvo?
Haluamme lisäselvityksiä kiinteistömme läheisyyteen mahdollisesti sijoittuvien tuulivoimaloiden melu- ja häikäisyvaikutuksista.
Mahdolliset tuulivoimalat tulisi sijoittaa mahdollisimman etäälle vapaa-ajankiinteistöstämme. Ne laskevat kiinteistömme arvoa ja käyttömahdollisuuksia.
Olen erittäin tyytyväinen panostuksesta tuulivoimaan.
Vastustan Huikonkankaan tuulivoimahanketta (nro 102) Juupajoelle, koska tuulivoimalat tulevat liian lähelle Korkeakosken taajamaa ja aiheuttavat
melu- ja välähdyshaittoja. Asuntojen arvo putoaa eikä uusia asukkaita muuta kylään. Huikokangas on tärkeä liikunta- ja virkistysalue sekä juomaveden
ottopaikka. Lähellä on ratsutalleja, joiden hevoset ovat herkkiä äänille ja välähdyksille. Tuulivoima-alue aiheuttaa vaaraa siihen rajautuvalle Lakkasuon
suojelualueen eläimistölle ja lintukannalle sekä tuo ongelmia Hyytälän metsäasemalle. Huikokangas ei ole tuulinen. Tuulivoima-alue olisi järkevää siirtää
kantatien 66 toiselle puolelle.
Vastustan Huikonkankaan tuulivoima-aluetta (nro 102) Juupajoen Korkeakoskella. Alueella on virkistysarvoja ja se on herkkää pohjavesialuetta. Tuulivoimalat aiheuttavat ympäristön pirstoutumista, melusaastetta ja valovälkettä. Alue on liian lähellä Korkeakosken taajamaa, ja se alentaa asuntojen
arvoa ja edesauttaa poismuuttoa. Tuulivoimaloille on paikkoja kauempana taajaman asutuksesta.
Esitämme, että valmisteilla olevaan maakuntakaavaan ei oteta tuulivoima-aluetta nro 31 Tuohikorvenkalliot.
Hankeprosessi ei kaikilta osin täytä vuorovaikutteisen prosessin vaatimuksia. Oriveden kunnassa ja kohteen nro 31 vaikutusalueella ei ole järjestetty
yleistä tiedostustilaisuutta eikä hanketta ole käsitelty asukkaiden seuraamissa medioissa. Pirkanmaan liitto ei ole kuullut alueen kesäasukkaita eikä ole
tiedottanut heitä. Lisätiedottaminen ja asukastilaisuudet ovat alueella välttämättömiä.
Olemme samaa mieltä selvityksen energiapoliittisesta lähtökohdasta, mutta toisaalta korostamme tuulivoiman toteuttamista luontoa, ihmisten hyvinvointia, kulttuuriarvoja ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavalla tavalla.
Selvityksessä mainitut tavoitteet tuulivoimatuotannolle soveltuvan alueen ominaisuuksista eivät toteudu riittävällä tavalla alueen nro 31 osalta.
Selvityksessä käytetty kriteeri: ei ns. hiljainen alue. Tuohikorvenkalliot on lähialueen hiljaisin osa.
Selvityksessä käytetty kriteeri: riittävä (4 km) etäisyys asutukseen (vakit. ja loma). Alueen asutus keskittyy 5 km säteelle Tuohikorvenkalliolta. Västilän
palvelukyläkeskus on välittömässä läheisyydessä.
Selvityksessä käytetty kriteeri: etäisyys luonnonsuojelualueisiin. Näkymä tuulipuistoon lähellä sijaitsevilta luonnonsuojelualueilta on suora ja luonnonsuojelupäätösten tavoitteiden vastainen.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
48/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Selvityksessä käytetty kriteeri: etäisyys arvokkaisiin maisema-alueisiin. Voimaloiden vaikutukset lähialueella sijaitseviin maisema-alueisiin ovat merkittävät.
Selvityksessä käytetty kriteeri: etäisyys kulttuuriympäristöihin. Voimalat näkyvät lähivaikutusalueen kulttuuriympäristöihin.
Selvityksessä käytetty kriteeri: sijoittuminen teiden, ratojen ja voimalinjojen varteen. Alue ei sijoitu teiden, ratojen eikä voimalinjojen varteen.
Selvityksessä käytetty kriteeri: järkevä kytkettävyys sähköverkkoon. Yhdysjohdon vetäminen selvityksessä mainitulla tavalla muuttaisi luonnonkaunista
maisemaa karusti.
113. Mathlin Elina
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
122. MTK Virrat ry, Virrat
128. Möttönen Heikki, Sastamala
132. Niemi Jaana, Urjala
135. Niinimäki Tero, Niinimäki Kari (Pentti
Niinimäen kuolinpesä), Virrat
151. Pelto-Huikko Anne + 5 muuta, Urjala
Selvityksessä käytetty kriteeri: suorien laajojen näkymälinjojen välttäminen. Lähivaikutusalueella näkemäalueita muodostuu useille vesistöalueille,
viljelyaukeille ja rakennetuille alueille.
Selvitysalueella esiintyy savikiilleliusketta, fylliittiä sekä vuosisatoja vanhoja käsivoimin tehtyjä louhosalueita.
Selvityskohteiden joukosta helpompia alueita tulisi priorisoida toteutuksessa ja vaikeampia alueita hylättävä tai siirrettävä tulevaisuuteen odottamaan.
Annan kiitosta tuulivoiman kaavoittamisesta. Tuulivoima-alueiden kaavoittaminen tulee tehdä taitavasti siten, että vanhoja, luontoarvoiltaan merkittäviä hiiltä sitovia metsiä ei kaadeta tuulivoiman tieltä. Toivon tuulivoimalle lisää mahdollisia rakennuspaikkoja.
Luonnos mahdollistaa riittävästi yli kymmenen voimalan tuulivoimapuistojen toteuttamista Pirkanmaalla.
Virtain alueella olevat tuulivoimaloiden alue -merkinnät rajoittavat rakentamista ja alueiden elinkeinokäyttöä. Merkinnät tulisi poistaa, tai vaihtoehtoisesti on asetettava määräaika, jonka jälkeen ne raukeaisivat, jos tuulivoiman rakentaminen ei ole toteutunut.
Vastustan Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaloita. Suunnitellut tuulivoimalat sijaitsevat liian lähellä asuntoani ja kesämökkiäni, ja ne
aiheuttavat melua ja välkettä. Yksi voimala on sijoitettu Jyrmyssalon metsäpalstalleni (karttaliite) ilman lupaa. Toivon, että tuulivoimaloiden suunnittelu
jätetään pois maakuntakaavasta.
Humppila-Urjalan tuulivoima-alue tulee jättää pois maakuntakaavasta, koska voimaloiden ja asuin- ja lomarakennusten sekä Natura-alueen väliin ei
muodostu riittävää suojaetäisyyttä. Tuulivoimaloiden suojavyöhykkeeksi on edellytetty vähintään kahta kilometriä. Ympäristössä on arvokkaita kulttuurimaisemia, joihin voimalat näkyisivät hyvin. Maisema ja välittömässä läheisyydessä olevien luonnonsuojelualueiden erämaahenkinen luonne menetetään. Samalla asukkaat menettävät ulkoilu- ja retkeilyalueen. Tuulivoimaan liittyy suuria onnettomuusriskejä. Laitevalmistajat edellyttävät, että tarpeetonta liikkumista voimaloiden lähellä tulee välttää. Siivistä sinkoutuvat jäät rajoittavat liikkumista voimaloiden ympäristössä. Riskinä on kiinteistöjen
arvon aleneminen, kun voimalat sijoittuvat liian lähelle asutusta.
Urjalan alueen melumallinnus on puutteellinen ja siinä pitäisi huomioida epävarmuustekijät. Melun vaikutukset lasketaan tarkoituksellisesti liian alhaisiksi.
Kaavaselostuksessa ei ole annettu merkitystä melun häiritsevyydelle.
Tuulivoimaosayleiskaava estää uusien asuinrakennusten tuulivoimaloiden läheisyyteen. Kaavaselostuksessa ei anneta merkitystä maanomistajien oikeuksia rajoittaville vaikutuksille.
Kaavan toteuttamiskelpoisuuteen ei ole suhtauduttu riittävällä huolellisuudella. On jäänyt huomiotta MRL:n kaavoitukselle asettamat ehdottomat
vaatimukset. Kaavasta ei saa aiheutua huomattavaa haittaa.
Virtain länsiosassa tulee vähentää tuulivoiman tuotantoon varattuja alueita oikeudenmukaisuuden nimissä. Esitetyt neljä aluetta on liian paljon yhdessä
kunnan osassa. Virtain länsiosa ei ole erityisen tuulinen paikka. Kaavaluonnos sisältää jo tavoitteet ylittävän määrän tuulivoimaan varattuja alueita.
Tuulivoima-alue nro 4 (Hanhisuo-Vehkamäki) tulee poistaa kaavasta, koska se aiheuttaa viereisten tuulivoima-alueiden (nro 104, 7 ja 2) kanssa haitallisia yhteisvaikutuksia (visuaalisuus, melu ja välke) alueen asukkaille ja mökkiläisille.
Humppila-Urjalan tuulivoima-alue tulee jättää pois maakuntakaavasta, koska voimaloiden ja asuin- ja lomarakennusten sekä Natura-alueen väliin ei
muodostu riittävää suojaetäisyyttä. Tuulivoimaloiden suojavyöhykkeeksi on edellytetty vähintään kahta kilometriä. Ympäristössä on arvokkaita kulttuurimaisemia, joihin voimalat näkyisivät hyvin. Maisema ja välittömässä läheisyydessä olevien luonnonsuojelualueiden erämaahenkinen luonne menetetään. Samalla asukkaat menettävät ulkoilu- ja retkeilyalueen. Tuulivoimaan liittyy suuria onnettomuusriskejä. Laitevalmistajat edellyttävät, että tarpeetonta liikkumista voimaloiden lähellä tulee välttää. Siivistä sinkoutuvat jäät rajoittavat liikkumista voimaloiden ympäristössä. Riskinä on kiinteistöjen
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
152.2. Peltola Heikki, Orivesi
153. Pihlajamäki Antti, Ikaalinen
156. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys,
Orivesi, Virrat, Juupajoki
175. Rintala Raija, Sastamala
176. Ritakallio Jarmo, Sastamala
181. Salmijärvi Mirja
182.1. Salomaa Juha, Orivesi
185. Seppälä Jyrki, Sastamala
212. Unnaslahti Maija, Orivesi
216. Uusitalo Jari + 180 muuta, Orivesi
49/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
arvon aleneminen, kun voimalat sijoittuvat liian lähelle asutusta.
Urjalan alueen melumallinnus on puutteellinen ja siinä pitäisi huomioida epävarmuustekijät. Melun vaikutukset lasketaan tarkoituksellisesti liian alhaisiksi.
Kaavaselostuksessa ei ole annettu merkitystä melun häiritsevyydelle.
Tuulivoimaosayleiskaava estää uusien asuinrakennusten tuulivoimaloiden läheisyyteen. Kaavaselostuksessa ei anneta merkitystä maanomistajien oikeuksia rajoittaville vaikutuksille.
Kaavan toteuttamiskelpoisuuteen ei ole suhtauduttu riittävällä huolellisuudella. On jäänyt huomiotta MRL:n kaavoitukselle asettamat ehdottomat
vaatimukset. Kaavasta ei saa aiheutua huomattavaa haittaa.
Tuulivoima-alue nro 31 Tuohokorvenkallio tulee poistaa maakuntakaavasta, koska alueen tuuliolot eivät ole edulliset. Tuulivoima aiheuttaa merkittäviä
ympäristöhaittoja näkyvyys- ja melualueen asutukselle ja luonnolle. Voimalat sijaitsevat liian lähellä asutusta.
Voitaisiinko omistamalleni tilalle Vatulankylässä osoittaa tuulivoimalan paikka.
Alue nro 31 Orivedellä ei ole sovelias tuulivoima-alueeksi. Alue sijoittuu isojen lintujen muuttoreiteille tai niiden läheisyyteen, ja siellä on petolintujen
rauhallisia pesimäalueita.
Alue nro 102 Juupajoen ja Oriveden rajalla Huikonkankaalla ei ole sovelias tuulivoima-alueeksi. Alueella pesii harvinainen kehrääjä.
Tuulivoima-alueella nro 2 Virroilla sijaitsevalla Räntäjärvellä on linnustollista arvoa ja siellä sijaitsevan erämaisen vanhanmetsän alueen suojeluhanke on
menossa. Matolamminneva on luonnontilainen ja linnustollisesti arvokas.
Tuulivoima-alueella nro 4 Virroilla sijaitsevilla Hanhinevalla ja Palolammella on linnustollista arvoa. Alue pitää jättää rauhaan ja suojella.
Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys viittaa myös 27.9.2012 Pirkanmaan liitolle antamaansa kannanottoon tuulivoima-alueista. Monet muutkin maakuntakaavaan tulossa olevat tuulivoima-alueet sisältävät huomattavia riskejä linnustoa ajatellen.
Tuulivoima-alue nro 43 (karttaliite) sijoittuu liian lähelle luonnontilaista, puhdasvetistä Ylistenjärveä. Järvi on seudullisesti tärkeä virkistysalue, siellä on
paljon vapaa-ajan asutusta, ja mm. kuikka on vakituinen asukas.
Sastamalan Suodenniemellä Kortekallion tuulivoima-alue nro 202 tulee poistaa maakuntakaavaluonnoksesta, koska alue on liian lähellä vakituista ja
loma-asutusta, ja melu, välke, varjostus ja maisemahaitat ovat liian suuret. Asian pitkä vireilläolo ei riitä perusteeksi liittää alue maakuntakaavaan. Alue
sijaitsee valtakunnallisesti erittäin arvokkaalla kallioalueella (nro 511). Rakentaminen tuhoaa alueen luonnonmukaisuuden. Voimalat rajoittavat alueella
liikkumista ja jokamiehenoikeuksia. Lisäperusteluja liitteenä olevassa mielipiteessä, joka on jätetty aiemmin Sastamalan kaupungin rakennuslautakunnalle Kortekallion tuulivoimayleiskaavaluonnoksesta.
Ohjeiden mukaan tuulivoimalat tulee suunnitella alueille, joissa on melua jo ennestään.
Alue sijaitsee UPM:n luonnonsuojelualueen reunalla. Se alue tulisi liittää maakuntakaavaan.
Hyvä, että luonnoksessa on panostettu tuulivoimaan. Tuulivoimalle pitäisi varata nykyistä suuremmat alueet. Tavoitteet tuulivoimasta vaikuttivat turhan vaatimattomilta.
Vastustan Oriveden Tuohikorvenkallioiden tuulivoimapuistoa nro 31, koska voimalat ja siirtojohto aiheuttavat merkittävää haittaa maisemalle.
Kortekallion tuulivoimapuisto Sastamalassa Suodenniemen eteläpuolella on merkitty kaavaan ikään kuin se olisi jo olemassa. Eikö sen pitäisi olla vasta
selvitettävien tuulivoima-alueiden mukaisesti merkitty? Kaava on vasta tekeillä ja siitä on tehty useita kielteisiä kannanottoja. Alueesta ei ole mainintaa
kaavaluonnoksessa.
Vaadin, että maakuntakaavasta poistetaan tuulivoima-alue nro 31 Tuohikorvenkalliot, koska se ei sovi maisemaan, ja alueen lähellä on asutusta. En myy
tai vuokraa maitani tuulivoima-alueeksi, koska tilastani tulisi elinkelvoton.
Alueen vakituisina asukkaina, loma-asukkaina, maanomistajina ja muina osallisina vaadimme, että tuulivoima-alue nro 31 Tuohikorvenkallio tulee poistaa Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040 ympäristö- ja maisemasyistä ja asutukselle aiheutuvien meluhaittojen vuoksi. Energiatehokkuudellisin perustein alue on huono.
Näkyvyysanalyysissä olisi pitänyt huomioida vaikutus Sinivuoren luonnonpuiston vieressä sijaitsevan näkötornin maisemaan.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
221. Vanhatalo Asko
9.2
50/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Uusi sähkölinja on suunniteltu asuttujen alueiden läpi. Voimalinja lisäisi haittoja luonnonvaraiselle lajistolle, heikentäisi elinympäristön laatua ja aiheuttaisi maanomistajille menetyksiä elinkeinon harjoittamiseen sekä alentaisi kiinteistöjen arvoa.
Varautuminen tuulienergian hyödyntämiseen on positiivista. Potentiaalisia tuulivoima-alueita kannattaa merkitä kaavaan vielä ”harvempaa seulaa”
käyttäen, koska tekniikka kehittyy nopeasti Euroopan tiheämpää asutusta varten. Sähköä käyttävillä talouksilla on velvoite hyväksyä sähköntuotanto
lähialueellaan.
Turvetuotanto
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
21. Finsilva Oyj, Virrat
86. Kyrönviita Satu ja Mika, Ikaalinen
97. Lehtonen Kati
113. Mathlin Elina
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
115. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka
138. Nokian luonto ry
181. Salmijärvi Mirja
Kooste mielipiteestä
Turvetuotannon kannalta tärkeän alueen EO/t 5 em3 rajausta tulisi muuttaa oheisessa kartassa esitetysti siten, että Hyypännevan, Pannunnevan, Hanhisuon, Pohjoispäänsuon ja Luodesnevan ojitettujen soiden potentiaalisia turvevaroja olisi mahdollista hyödyntää turvetuotannossa. Alueella ei ole
merkittäviä luontoarvoja.
Vastustamme tilamme sijoittamista turvetuotantoalueelle. Se laskee kiinteistömme arvoa ja käyttömahdollisuuksia.
Haluamme lisäselvityksiä mahdollisen lähellä tapahtuvan turpeenoton ympäristövaikutuksista tilamme vesistöihin ja ilmanlaatuun.
Vastustan jyrkästi turvetuotannon edistämistä ja toivon, että siitä luovutaan.
Turvetuotantoon käytettävät suot pitää jättää kokonaan kaavoittamatta ilmastonmuutoksen vuoksi. Turvetta ei tule käyttää energiantuotantoon sen
tuottaman hiilidioksidin ja turpeennoston paikallisten haittavaikutusten vuoksi.
Paikallisen ja uusiutuvan energiantuotannon toimintavarmuuden vuoksi kaavaluonnoksessa tulee mahdollistaa esitettyä enemmän uusia turvetuotantoalueita, ja erityisesti pohjoisella Pirkanmaalla on tähän potentiaalia.
Turvetuotantoalueiden ja tuulivoimaloiden alueiden esittäminen maakuntakaavassa rajaa mahdollisuuksia elinkeinoihin ja asettaa maanomistajat mahdollisissa lupaprosesseissa eriarvoiseen asemaan. On kyseenalaista tehdä tilaa vaativia elinkeinoja koskevia rajauksia maakuntakaavankaan tarkkuudella. Energiantuotannon voisi jättää maakuntakaavasta pois, markkinaehtoisuus hoitanee sen yhteiskunnan sanelua paremmin.
Maankäytön suunnittelussa muutamien kuntien alueita on kohdeltu kohtuuttomasti: esimerkiksi toteutuessaan Luoteis-Pirkanmaan turpeenoton varaukset tekevät alueesta asuinkelvottoman.
Turpeenoton varausten nimittäminen luonnonvaratalousalueiksi on harhaanjohtavaa siitä johtuvien tuhoisien seurausten takia.
Turpeenottovarauksia ei verrata toteutuneisiin ottomääriin.
Esitämme, että turpeenoton varausalueiden määrä pudotetaan 20 prosenttiin aiotusta. Alueet tulee sijoittaa niin, että kaivaminen ei vaaranna riekon
kaltaisten taantuvien lajien säilymistä, ei sijaitse latvavesillä eikä aiheuta haittaa lähialueiden ihmisille. Turpeenoton alueiden määrä kaavaluonnoksessa
on ristiriidassa Suomen solmimien kansainvälisten ilmastosopimusten ja muiden ilmastonsuojelutavoitteiden kanssa. Eduskunnan hyväksymää ilmastolain ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita ei ole huomioitu lainkaan kaavaluonnoksessa. Kaavaluonnoksen suunnitelmat turpeenoton
jatkumisesta ovat katsomista taaksepäin, menneen maailman energiantuotantoon. Palautteessa esitetyt ilmastoon, suoluontoon ja vesistöihin vaikuttavat turpeenoton seuraukset tulee ottaa huomioon maakuntakaavan turpeenottoalueita koskevissa suunnitelmissa.
Turvetuotannosta on niin paljon haittoja, että sitä ei tulisi suosia.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
9.3
51/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kiviaineshuolto
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
35. Hämeen Kuljetus Oy, useita kuntia
41. Immonen Pasi, Kangasala
56. Kangaspeskan tilayhtymä, Ruoveden
sorajaloste Oy, Ruovesi
65. Kauppinen Juhani, Tampere
80.1. Koskela Reijo, Ruovesi
80.2. Koskela Reijo, Ruovesi, Virrat
106. Luomajärvi Antero + 5 muuta, Ylöjärvi
110. Maanrakennus Koskela Oy, Ruovesi,
Virrat
111. Majuri Leo, Kangasala
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
117. Metsäteollisuus ry
138. Nokian luonto ry, Nokia
Kooste mielipiteestä
Hämeen Kuljetus Oy:n omistuksessa tai hallinnassa olevilla, liitteen mukaisilla tiloilla tulee säilyttää ottamisoikeudet tai muuttaa maa-ainesten ottoalueiksi (EO). Vastustamme tilojen käyttämistä muuhun kuin maa-ainesten ottotarkoitukseen. Yrityksen liiketoimintaa ei saa vaarantaa.
Maakuntakaavaluonnoksessa ei huomioida riittävästi yhteiskunnan kiviaineshuollon nykyisiä tai tulevaisuuden tarpeita.
Luonnos rajaa pois käytössä olevia alueita tai niiden osia.
Soran ja hiekan hyödyntämiseen on varattu alueita liian vähän.
Infra-alan ja maanomistajien edustajia ei ole ollut mukana maakuntakaavaa ja POSKI-projektia laativissa työryhmissä.
2-kehän linjaus välillä Rusko–Saarenmaantie kulkee kallioisella kohdalla, jossa on ollut kiinnostusta maa-aineksen ottoon. Mikäli paikalla on otollinen
maa-aineksen ottoalue, niin miten sitä voisi hyödyntää kaavassa?
Ruoveden sorajalosteen ottoalueet sijaitsevat Peskanharju-Ilosetmäet -harjualueella. Maa-ainesten ottamisen salliva alue tulee kaavassa selkeästi
osoittaa.
Kivenottomerkintä tulee poistaa Teiskon Rautavuoresta (76) Rautajärven läheisyyden vuoksi. Rautajärvi on erämainen järvi, jossa on useita kesämökkejä.
Jylhänperän Pohjoisvuoren (77) kivenotto voisi olla hyväksyttävissä.
Mielipide on kohdistettu Ruoveden ja Visuveden taajamien väliselle harjujaksolle. Alueella oleva hiekan- ja soranottotoiminta pitää mahdollistaa maakuntakaavassa kaavamerkinnällä olemassa olevilla ottoalueilla maa-ainesluvan sallimin ehdoin.
POSKI-hanke pitää palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Ruovesi-Virrat alueelle ei ole osoitettu ainoatakaan soranottoaluetta. Hankkeen tavoite laadukkaiden maa- ja kiviainesten saannista yhdyskuntarakentamista varten ei toteudu Ylä-Pirkanmaalla. Ainakin olemassa olevien maa-ainesottoalueiden
jatkuvuus pitää turvata. Toteutuessaan tällaisena kaava aiheuttaisi kohtuutonta haittaa rakennus- ja betoniteollisuudelle.
Ottamistoimintaa rajoittavien kaavamerkintöjen selosteeseen pitää kirjata: ”Maakuntakaava ei voi välittömästi rajoittaa ottamista vaan ottaminen pitää
ratkaista maa-aineslain nojalla. Maakuntakaavan merkintä ja suunnittelumääräys eivät oikeudellisesti sido maa-aines- ja ympäristölupaviranomaista,
jonka tulee oikeusharkintaisesti ratkaista lupahakemus. ”
Pitää tehdä taloudellinen selvitys niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat maakuntakaavan vuoksi toimijoille maksettavista korvauksista.
Vaadimme, että EO/k-alue nro 34 (Porrassuo, Ylinen) poistetaan kaavaehdotuksesta luontoarvojen, tiestön kunnostustarpeen ja meluvaikutusten perusteella.
Menettely omistamieni metsäalueiden mukaan ottamisesta EO/k 34-alueeseen loukkaa omistusoikeuttani ja avoimen hallinnon ja kansalaiskuulemisen
periaatteita.
Maanrakennus Koskela Oy:n omistuksessa tai hallinnassa olevat tilat tulee säilyttää tai muuttaa maa-ainesten ottoalueiksi. Vastustamme liitteessä
mainittujen tilojen käyttämistä muuhun kuin edellä mainittuun tarkoitukseen.
Maakuntakaavaluonnoksessa ei huomioida riittävästi yhteiskunnan kiviaineshuollon nykyisiä tai tulevaisuuden tarpeita.
Luonnos rajaa pois käytössä olevia alueita tai niiden osia.
Soran ja hiekan hyödyntämiseen on varattu alueita liian vähän.
Vastustan Kangasalan Kuohenmaalle Nälkäkalliolle kaavassa esitettyä kallionlouhintaa alueen erämaisen luonteen vuoksi.
Kaavassa on mahdollistettava nykyistä enemmän kiviainesten ottoalueita Tampereen kaupungin läheisyyteen. Kaukana tärkeimmästä käyttöseudusta
sijaitsevat alueet johtavat lisääntyvään raskaan liikenteen määrään.
Maakuntakaavassa tulee turvata mahdollisuus kallio- ja maa-ainesten hyödyntämiseen. Ottopaikkojen pitäisi sijaita lähellä käyttöpaikkoja, koska kuljetukset vaativat paljon raskasta liikennettä. Maa-aineksia tulee saada kohtuullisen kuljetusmatkan etäisyydeltä myös alempiasteisen tieverkoston kunnossapitoon ja rakentamiseen.
Maakuntakaavaluonnoksen suunnitelmia kiviainesten kaltaisten uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä vaivaa näkemyksen puute niiden riittämisestä tulevaisuudessa. Tarpeen arviointi perustuu ylimitoitettuun kasvuun. Kiviainesten käytön jakautumista eri vuosikymmenille tai -sadoille ei mitoiteta.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
142. Olkinuora Aulis, Ruovesi
150. Pehu Tuula ja Sakari, Tampere
158. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry, Pirkkala,
Lempäälä
167. Pusa Teuvo, Ruovesi
177. Rudus Oy, Ylöjärvi, Sastamala
209. Tulijoki Jorma, Ruovesi
214. UPM-Kymmene Oyj, Orivesi, Valkeakoski, Lempäälä, Ylöjärvi, Nokia
221. Vanhatalo Asko, Orivesi
229. Ylä-Nojonen Harri, Virrat
9.4
52/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Esitämme, että maakuntakaavaluonnoksen kiviaineksen ottoon varattujen alueiden osuutta pienennetään vähintään 50 prosenttia Nokian ja koko
maakunnan osalta. Esitetty kiviainesotto on ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden säilymisen, yhteiskunnan edun ja yksittäisen ihmisen hyvinvoinnin
kannalta.
Uusien ottovarausten sijaan tulee vahvistaa käytöstä poistetun kiviaineksen uusiokäyttöä ja kierrätystä.
Vaadimme, että maakuntakaavassa sallitaan edelleen maa-ainesten ottaminen omistamillani tiloilla nykyisten lupaehtojen mukaisesti.
Rautavuoreen kohdistettu EO-varaus tulee poistaa maakuntakaavasta, sillä varaus ei täytä MRL 28 §:n sisältövaatimuksia eikä mahdollisen kiviaineshankkeen ympäristövaikutuksia ole selvitetty riittävällä tavalla. Ottotoiminnasta aiheutuisi kohtuutonta haittaa alueella ja sen läheisyydessä sijaitsevalle
vapaa-ajanasutukselle.
Jos asutusta ei keskitettäisi ja turhista infrahankkeista luovuttaisiin, niin kiviainestarvekin olisi vähäisempää.
Maa- ja kiviainesten ottoalueita on merkitty Pirkkalan ja Lempäälän väliin suhteettoman paljon.
Kiviainesta löytyy ihmisen jo pilaamilta alueilta eikä murskausalueita pidä tehdä alkuperäiseen luontoon.
Lähin asutus on 50 metrin päässä EO/k-alueelta nro 107. Toivon mukaan ei tule kivimurskaamoa. Pöly- ja meluhaitat ilmeiset.
Maakuntakaava on oikea väline suunnitella maakunnan kehittymisen suuntia ja alueita myös kiviaineshuollon kannalta.
Esitämme, että Takamaan tuotantoalueelle Ylöjärvellä lisätään kaavassa kaavamerkintä EO/k.
Esitämme, että Sastamalan Ketolan alueelle lisätään kaavassa maanvastaanotto- ja kierrätysmerkintä.
Haluamme, että soranottoa voidaan jatkaa omistamallamme tilalla tulevaisuudessakin. Kaavassa sitä ei ole huomioitu soranottoalueeksi pohjavesialueen vuoksi.
Esitämme karttaotteiden mukaisia laajennuksia ja muutoksia EO/k –alueiden rajauksiin sekä kokonaan uusia EO/k –alueita Orivedellä, Valkeakoskella,
Lempäälässä, Ylöjärvellä ja Nokialla.
Niillä alueilla, joissa luonnonsoran varat ovat vähäiset, tulisi olla merkittynä kiviaineksen
ottomahdollisuudet. Tällainen alue on mm. Oriveden itäosissa.
Vaadin maalleni (karttaliite) merkityn EO/k-alueen poistamista.
Kaivostoiminta
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
Kooste mielipiteestä
Ei mielipiteitä tästä teemasta
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
9.5
Pohjavedet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
47. Jyväsjärvi Harri, Mänttä-Vilppula
56. Kangaspeskan tilayhtymä, Ruoveden
sorajaloste Oy, Ruovesi
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
133. Mäljä Heikki + 22 muuta, Pälkäne ym.
217. Valkeakosken seudun luonnnonsuojeluyhdistys ry
9.6
53/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Pyydän pitämään Salmentaka-Innala B -pohjavesialueen III luokassa tai poistamaan alueen pohjavesiluokituksesta kokonaan omistamani tilan osalta.
Esitetty nosto pohjavesiluokkaan II aiheuttaa merkittäviä rajoituksia maa- ja metsätalouden harjoittamiselle.
Tilayhtymän omistamat maa-ainesottoalueet sijaitsevat Nuottiharjun II-luokan pohjavesialueella. Edellytämme, että maakuntakaavassa muutetaan
pohjavesialueen rajausta ja tarkistetaan varauksen luokitusta kantatien itäpuolisella alueella siten, että maa-ainesten otto on tulevaisuudessakin mahdollista.
Kaavaluonnokseen on oikein sisällytetty vain tärkeät vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet.
Maakuntakaavan rajausmerkintää ”tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue” tulee muuttaa. Pohjavesialue Isokangas-Syrjänharju A jaetaan
kahteen osa-alueeseen, joista Kinnalan vedenottamon osa-alueen alueluokka on säilytettävä ennallaan (I luokka), mutta toisen osa-alueen (Tausti,
Kankaanmaa, Syrjänharju) luokitus on poistettava kaavasta kokonaan. Perusteena veden heikko laatu ja pieni määrä sekä luontovaikutukset.
Esitetään, että lause: ”Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet.” korjataan
muotoon: ”Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville.”
Pohjaveden hankkimista Hauho–Tuulos–Lammi-suunnalta Valkeakoskelle tulisi tutkia ja
kyseinen vaihtoehto tulisi sisällyttää maakuntakaavaan.
Vedenhankintavesistöt
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
133. Mäljä Heikki + 22 muuta
221. Vanhatalo Asko
Kooste mielipiteestä
Esitetään kaavaselostukseen vedenhankintaa koskevaan kuvaukseen tekstimuutoksia kaavaselostukseen sivuille 159 ja 171.
Oriveden Vinkiällä Vuorijärven vedenlaatu on aistinvaraisesti erinomainen ja kannattaisi selvittää sen käyttö vesihuoltoon.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
54/70
Liite / MKH 15.6.2015
10 Maaseutuelinkeinot
10.1
Maatalous
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
37. Härkönen Ilkka
39. Ikaalisten Yrittäjät ry, Ikaalinen
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
115. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka
122. MTK Virrat ry
188. Sipilä Antti
10.2
Kooste mielipiteestä
Omakotitonttien lähiympäristö tulee saada kasvinsuojeluaineista vapaaksi suoja-alueeksi niistä aiheutuvien haittojen vuoksi.
Ns. valkoisten alueiden osalta toivomme selkeää ohjeistusta niiden käyttömahdollisuuksista .
Maaseutualue-merkinnän käyttöönotto on parhaita kaavan maaseudun toimintaa ja elinkeinojen harjoittamista tukevia ratkaisuja. Merkintään tulee
lisätä: ”Merkintä ei rajoita yksityistä rakentamista alueella”.
Maa- ja metsätalouden tulisi olla nykyistä aktiivisemmin mukana luonnoksessa. M-merkintä on lähtökohtaisesti hyvä, mutta riskinä on, että alempiasteisessa kaavoituksessa siihen vedotaan rajoituksia asetettaessa. Merkinnän alueella tulisi sallia rakentaminen erillisellä maininnalla.
Maaseutualueen merkinnässä tulisi olla maininta, että merkintä ei rajoita rakentamista alueella.
Seuraako maakuntakaavan kyläverkoston suunnitteluperiaatteista ja maaseutualueiden kaavamääräyksistä se, että muut luovat innovaatiot kuin maaja metsätalous ja niitä tukevat sivuelinkeinot sekä vakituinen asuminen vaikeutuvat tai kielletään kaavoittamattomalla alueella. On todennäköistä, että
tullaan kehittämään vielä nimeämättömiä innovaatioita, jotka pohjautuvat taajamien ulkopuolisten alueiden tarjoamiin etuihin. Niiden tulisi olla tälläkin
alueella toivottavia.
Tutkimusmetsät
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
Kooste mielipiteestä
Ei mielipiteitä tästä teemasta
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
55/70
Liite / MKH 15.6.2015
11 Tekninen huolto
11.1
Energiansiirtoverkot
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
6. Alapispa Heikki, Sastamala
22.1. Haavisto Ari, Lempäälä
22.2. Haavisto Ari, Lempäälä
57. Kangassalo Toni, Ikaalinen
78. Maatalousyhtymä Eerola, Kolosalmi Elina,
Orivesi
95. Lehtiniemi Terttu ja Martti, Lempäälä
103. Lohtaja Kirsi, Lempäälä
107. Luonnonperintösäätiö, Laurinolli Tuire,
Urjala
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
115. Metsänhoito-yhdistys Pohjois-Pirkka
141. Ohralahti Lasse, Lempäälä
176. Ritakallio Jarmo, Sastamala
Kooste mielipiteestä
Sähkölinjan yhteystarvemerkintä Suodenniemi–Myllymaa tulisi osoittaa kulkemaan Mouhijärven länsipuolitse Putajan kautta eikä Mouhijärven itäpuolitse Vesunnin kautta, missä se pirstoisi arvokkaan laajan yhtenäisen metsäalueen Tampere–Pori -valtatien eteläpuolella.
Voimalinjan yhteystarve Pirkkalasta Lempäälään halkoo tarpeettomasti kulttuurimaisemaa ja asuttuja seutuja. Säijän alueella haitta muodostuu kohtuuttomaksi. Maisemahaitta on suuri, ja linjaus romahduttaa kiinteistöjen rahallisen että käyttö- ja hyödyntämisarvon. Yhteystarpeen reitti kulkee
omistamani kiinteistön halki ja estää kiinteistön jatkokehitysmahdollisuudet perustuslakia ja yhdenvertaisuutta rikkovalla tavalla. Reitillä on linnustolle
ja lepakoille tärkeitä alueita. Karttaliitteessä esittämäni vaihtoehto voimalinjan uudeksi linjaukseksi olisi huomattavasti suorempi ja kulkisi suurimmaksi
osaksi asumattomien alueiden läpi.
Pirkkalasta Lempäälään kulkevaa voimalinjan yhteystarpeen linjaa ei ole piirretty yleispiirteisesti, vaan se on selkeästi reititetty ja viittaa siihen, että
reitti on jo suunniteltu. Kaavaluonnoksessa esitetty linjaus muodostaa selkeän kaavoituksellisen rasitteen tilalleni rikkoen myös hyvän kaavoituksen
periaatteita ja edellisen voimalinjan rakennusluvan ehtoja sijoittamalla kaksi voimalinjakäytävää lähelle toisiaan. Linjaus on ristiriidassa osayleiskaavan
suositusten sekä luontoarvojen kanssa. Linjaus on lyöty lukkoon ilman lainmukaisia suunnittelu-, arviointi- ja kuulemiskäytäntöjä. Maanomistajalle on
aiheutettu haittaa ja omaisuuden arvon alenema, estetty elinkeinotoiminnan kehitys ja asetettu kansalaisena eriarvoiseen asemaan. Kaavaluonnoksen
valmistelu on lainvastaista.
Voimalinjan yhteystarve tulee korjata joko suoraksi, viitteelliseksi linjaukseksi lähtöpisteiden välille tai huomioida esitetyt vaikutukset ja linjata reitti
mielipiteessä esitetyllä tavalla.
Ikaalisten Unnannevan tuulivoimapuiston kannalta oleellisia sähkönsiirtoreittejä ei ole kaavassa mainittu kuin ohimennen. Miten ja mitä kautta sähkönsiirto toteutettaisiin? Miksi tätä asiaa ei ole kunnolla huomioitu kaavassa?
Vastustan sähkölinjan rakentamista tuulipuistosta nro 31 (Tuohikorvenkallio) Eräslahden kylään, koska tilan pelto Piitansalmen rannalla menisi viljelykelvottomaksi ja sähkölinjan takia. Suunnitelman vuoksi pellon myyntiarvo laskee.
Voimalinjan yhteystarve Pirkkalasta Lempäälään tulisi liittää jo olemassa olevaan linjaan Säijän asutukselle ja maisemalle aiheutuvien uusien haittojen
minimoimiseksi.
Säijän kylän läpi kulkeva voimalinjan yhteystarvelinjaus Pirkkalasta Lempäälään tulee muuttaa niin, että se kulkisi Pirkkalantien toiselta puolelta, riittävän kaukana Säijän asutuksesta. Linjan pitää kiertää Säijän koulu vähintään puolen kilometrin etäisyydeltä. Perheemme vastustaa voimalinjan kulkua
Säijän yli maisemallisista ja terveydellisistä syistä.
Luonnonperintösäätiö on ostanut lahopuustoisen ja maastonmuodoiltaan monipuolisen kiinteistön, joka on tarkoitus rauhoittaa luonnonsuojelualueeksi. Urjalan keskusta-alueen osayleiskaavassa kiinteistön alueella on aluevaraus muuntoasemalle (ET), mihin olemme hakeneet Urjalan kunnalta kaavamuutosta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa noille tienoille on merkitty sähkölinjan yhteystarve.
Maakuntakaavassa tulee ottaa selkeämmin kantaa tuulivoiman lisärakentamisen aiheuttamaan uusien voimalinjojen rakentamistarpeeseen. Kullekin
maakunnallisesti merkittävälle tuulivoimapuistolle tulee selvittää kaksi vaihtoehtoista linjareittiä. Erityisesti pohjoisen Pirkanmaan linjojen toteutusta
tulee selvittää tarkemmin, koska suurin osa esitetyistä alueista on vailla liittymispistettä nykyiseen sähköverkkoon.
Tuulivoimaloiden alueilta puuttuu voimalinjojen reitit valtakunnanverkkoon.
Voimalinjan suunnittelussa on otettava huomioon nykyiset voimalinjaurat. Pirkkalasta Lempäälään suunnitteilla olevan voimalinjan (karttaliite) voisi
ohjata vanhan poistetun linjan paikalle lähelle Vanhaa Rantatietä. Säijän kylää ei tarvitse rikkoa uusilla voimalinjoilla.
Tuulivoima-alueen 202 poistamisen myötä tarpeeton voimalinjan yhteystarve nro 8 tulee poistaa kaavasta.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
11.2
Jätehuolto
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
11.3
56/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Ei mielipiteitä tästä teemasta
Vesihuolto
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
7. Alue-Alvarit, Tampere
14. Bucktman Miika, Tampere
19. Erkkilä Esko, Ylöjärvi, Pälkäne
24.2. Halonen Päivi, Ylöjärvi
72.2. Kiio Mikko
76. Koivistonkylän Omakotiyhdistys ry, Tampere
79. Korppoo Simo ja Tuula, Pälkäne
133. Mäljä Heikki + 22 muuta, Pälkäne, Kangasala, Valkeakoski, Ylöjärvi
Kooste mielipiteestä
Jätevesipuhdistamoa ei pidä rakentaa Sulkavuoreen. Onko se jo maakuntakaavassa?
Vesistöjen rannoilla olevat pumppaamot on suuri ongelma. Niihin liittyvät turvallisuusriskit pitää arvioida.
Vuoreksen hulevedet pitäisi ehdottomasti johtaa muualle kuin Koipijärveen.
Miksei maakuntakaavaan ole linjattu jo valmiiksi Tampereen valtuuston päättämää aietta vesihuoltoyhteydestä Tampereen kantakaupungin ja Kämmenniemen välille.
Esitän, että tekopohjavesihanke Tavase sekä Pinsiön alueelle kaavailtu korvaava tekopohjavesihanke poistetaan maakuntakaavasta tarpeettomina.
Toteutuessaan hankkeet pilaisivat laajat sadetusalueet sekä loisivat vakavan imagohaitan.
Julkujärven harjua ja Pinsiönkangasta ei tule varata tekopohjavesialueeksi luontovaikutusten vuoksi.
Tekopohjavesien valmistusalueet on poistettava maakuntakaavaluonnoksesta luonnonturmeluperustein.
Yhdistys vastustaa maakuntakaavaluonnosta. Kaavassa on esitetty Tampereen kaupunkiseudun keskusjätevedenpuhdistamon sijoittamista Sulkavuoreen. Ehdotus perustuu vaillinaisiin selvityksiin ja puhdistamon paikka pitää tarkastella laajemmin. Perustelut: Alue on liian pieni. Purkuputkea ei voida
sijoittaa vesistöjen käytön kannalta hyvään paikkaan. Puhdistustuloksissa ei päästä riittävän hyvälle paikalle. Liiton pitää arvioida paikkaa yli kuntarajojen ottaen huomioon eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset. Maakuntakaavan tulee jättää mahdollisuus sijoittaa puhdistamo ympäristön kannalta
parhaaseen paikkaan.
YVA:n aikana paikalle ei ole suunniteltu mädättämöä, joten kaavamerkintä ja YVA eivät vastaa toisiaan.
Katson, että FCG Suunnittelu ja tekniikka osakeyhtiön työntekijät ovat aiemman Tavase-hanketta koskeneen toimintansa vuoksi olleet esteellisiä laatimaan vesihuollon kehittämissuunnitelman osaksi maakuntakaavaa.
Maakuntakaavan luonnos perustuu vesihuollon osalta pääasiassa tekopohjavesilaitoksen perustamiseen Vehoniemen-Syrjänharjun alueille. Mitään
muita vaihtoehtoja ei ole riittävästi tutkittu eikä esitelty.
Esitetään, että maakuntakaavaluonnos korjataan siten, että Vehoniemen-Isokankaan tekopohjavesilaitokselle varatut kaavamerkinnät poistetaan, koska
alueilla on kaavamerkinnöillä osoitettuja/suojeltuja toimintoja, mitkä häviävät/vaurioituvat tekopohjavesilaitoksen myötä. Tekopohjavesilaitos aiheuttaisi taloudellisia menetyksiä Pälkäneen kunnalle, pilaisi pohjaveden ja maisema-arvot.
Raakavesipumppaamoa Hiedanperässä ja sen siirtolinjoja koskevat merkinnät on poistettava maakuntakaavasta. Hiedanperän lahdessa oleva tekopohjavesilaitoksen raakavesipumppaamon merkintä voi MRL 72§:n perusteella olla korkeintaan suositus, koska sitä ei ole oikeusvaikutteisissa alemmissa
kaavoissa ja rakennuksen soveltuvuus rantavyöhykkeelle arvioidaan vasta alempien kaavojen laatimisen yhteydessä. Merkinnän velvoittavuus on korjattava (esim. informaatiivinen, ei velvoittava merkintä tai vastaavasti). Raakavesipumppaamo vahingoittaisi alueen kulttuuriympäristö-, luonto-, virkistysja matkailuarvoja.
Julkujärvi-Pinsiönkankaan harjualueelle suunniteltua tekopohjavesilaitosta ja sen siirtolinjoja koskevat merkinnät on poistettava maakuntakaavasta.
Yhdysvesijohto Hauhon suunnasta Valkeakoskelle on poistettava maakuntakaavasta.
Vehoniemen-Isokankaan tekopohjavesihankkeesta tehty YVA on vanhentunut ja se pitäisi päivittää tai tehdä uudestaan. Lainmukainen vaikutusarviointi
on tehtävä ennen maakuntakaavan hyväksymistä ja vahvistamista. Esitämme, että maakuntahallitus pyytää lausunnon Tavase-hankkeen YVA:sta KeskiSuomen ELY-keskukselta, mikä toimi hankkeen YVA-viranomaisena.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
57/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Maakuntakaavaluonnoksen ja sen valmisteluasiakirjojen valmistelussa ei ole vedenhankintaan liittyvissä asioissa noudatettu hyvän hallinnon periaatteita, joten on toimittu hallintolain vastaisesti.
Kaavaluonnosaineistossa esitetyt vedenhankinnan ratkaisut eivät ole maakuntakaavan tavoitteiden mukaisia eivätkä ohjaa alueiden tarkoituksenmukaista käyttöä MRL:n edellyttämällä tavalla.
Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen puutteet:
- Laatijoiden jääviys ja puolueellisuus.
- Virheelliset perusteet ja tiedottaminen: suunnitelma sisältää virheellistä tietoa, veden tarve ylimitoitettu, tiedottaminen harhaanjohtavaa, Pirkanmaan
vesihuoltoa mustamaalataan systemaattisesti. Pyydämme maakuntahallitusta vaatimaan ELY-keskuksen johtoa puuttumaan virkamiehen harhaanjohtavaan tiedotus- ja valmistelutoimintaan asian vaatimalla tavalla. Pyydämme maakuntahallitusta puuttumaan perusteettomaan maakunnan kilpailukykyä
haittaavaan vedenhankinnan mustamaalaukseen ja ryhtymään toimenpiteisiin, jotta virkamiehet toimivat jatkossa maakunnan tavoitteiden ja etujen
mukaisesti.
- Vedenhankinnan vaihtoehdot kehityssuunnitelmassa keinotekoisia ja harhaanjohtavia. Vaihtoehtojen pitäisi kohdistua vedenhankinnan lisärakentamiseen.
- Vedenhankinnan vaihtoehtojen vertailu harhaanjohtavaa.
- Ympäristöselostus on harhaanjohtava eikä täytä maakuntakaavan laatimisessa vaadittua ympäristövaikutusten arviointia. Siinä ei ole kerrottu, mitä
vaikutuksia on, jos jotain vaihtoehtoa ei toteuteta.
Kaavoituksella ei saa ohjata tekopohjavesilaitoksien rakentamista arseeniriskialueille. Arseenipitoisuudet pitää tutkia ennen kaavoituspäätöstä.
Esitetään useita vesihuollon toimintaympäristön kuvausta koskevia tekstikorjauksia kaavaselostuksen sivuille 171–172.
Kaavaselostuksen s. 174 Vedenhankinta -luvussa esitetyt asiat eivät ole lakien ja maakuntakaavan tavoitteiden mukaisia. Esitetään, että kehittämissuunnitelman vaihtoehdot laitetaan uudelleen valmisteluun ja vastaamaan maakuntakaavan tavoitteita. Sen pohjalta tämä luku päivitetään asialliseksi
ja maakunnan etujen mukaiseksi.
Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, vedenhankinta/ pohjavesialue -merkintää koskevan suunnittelumääräyksessä oleva ”Alueen suunnittelussa
voidaan selvittää myös tekopohjaveden muodostamista.” poistetaan, koska tätä lupaviranomaisen päätäntävaltaan kuuluvaa asiaa ei voi kaavoittaja
määrätä kaavalla.
Erityismääräys, em 6, on puutteellinen ja harhaanjohtava, eikä huomioi luonnonsuojelulain määräyksiä. Kaavoittaja ei saa vierittää vastuutaan AVI:lle.
Miksi maakuntakaava sallii pohjaveden laadun pilaamisen osoittamalla tekopohjavesilaitoksen tuotantoalueen Raikun vedenottamon pohjavesialueelle?
Kaavaluonnosaineistossa esitetyt vedenhankinnan ratkaisut eivät sisällä vaadittuja vaikutusten arviointeja. Arvioinnin tulee sisältää myös mitä merkitsee, jos jotain vedenhankinnan vaihtoehtoa ei toteuteta. Täysin puutteellinen, puolueellinen, harhaanjohtavaa ja virheellistä tietoa sisältävä kaavaselostuksen vaikutusten arviointi on kirjoitettava uudelleen perustellusti ja puolueettoman tahon toimesta. Esitämme, että kaavan laatija arvioi tekopohjavesilaitoksen vaikutukset Natura-alueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja muihin alueen arvokkaisiin kohteisiin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä
tavalla ja laatii kaavan asianmukaisesti. Maakuntakaavaluonnos ei ole maankäyttö- ja rakennuslain eikä maakuntakaavan tavoitteiden mukainen, koska
ei tosiasiallisesti ole huomioitu tekopohjavesilaitoksen vaikutusta alueella jo oleviin toimintoihin ja arvioitu sen soveltuvuutta Vehoniemen-Isokankaan
alueelle.
Yhteiskunnan etujen mukaista on, että maakuntakaavasta poistetaan turhiksi ja toimimattomiksi osoittautuneet tekopohjavesihankkeet. Yhteiskunnan
varoja ei saa enää haaskata toimintaan, mistä yhteiskunnalle aiheutuu vain ja ainoastaan haittaa ja kustannuksia. Vain ne ratkaisut, joilla on todellista
merkitystä eli kuntien päätöksiin perustuva VVE 0+ on sisällytettävä maakuntakaavaan.
Esitämme, että Vehoniemen-Isokankaan harjualueelle suunniteltuun tekopohjavesilaitokseen liittyvien putkilinjojen alueella tehdään arkeologiset selvitykset.
Maakuntakaavassa ei ole otettu huomioon vesihuoltosuunnitelman päivityksestä annettuja vastineita. Pälkäneen kunta ei hyväksy luonnoksessa esitettyä yhdyskuntateknisen huollon aluetta, vedenhankinta / pohjavesialuetta. Miten voidaan toimia kuntien tahdon vastaisesti?
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
138. Nokian luonto ry, Ylöjärvi, Kangasala,
Pälkäne
179. Saario Petri
207. Tiitola Tapani, Kangasala, Pälkäne
217. Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Valkeakoski
226. Vipu Viljakkala ry, Ylöjärvi
230.2. Ylöjärven luonto ry, Ylöjärvi ja Hämeenkyrö
58/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Esitämme, että Pinsiönkankaalle suunniteltu tekopohjavedenoton aluevaraus poistetaan. Tekopohjaveden otto huonontaisi Tampereen vedenottamona
toimivan Pinsiönlähteen tilaa ja tuhoaisi harjuluonnon. Seuraukset kohdistuisivat Pinsiön-Matalusjoessa elävien erittäin uhanalaisten lajien säilymiseen
(jokihelmisimpukka, taimen). Odotamme kaavan laatijoilta ja hyväksyjiltä vastuuta uhanalaisten ja EU:n vastuulajien suojelusta.
Esitämme, että maakuntakaavaluonnoksesta poistetaan Kangasalan ja Pälkäneen alueille suunnitellut tekopohjavesilaitosten aluevaraukset. Mainitut
kunnat vastustavat suunnitelmaa. Mielestämme mitään hankkeita ei voi toteuttaa kuntien tahdon vastaisesti. Kuntien itsemääräämisoikeutta tulee
maakuntakaavassakin kunnioittaa.
Vesihuollon suunnitelmat veden tarpeesta perustuvat liian suuriin kasvuennusteisiin ja veden tarve on ylimitoitettu. Kun pintavesien puhtaudesta pidetään huolta, tekopohjavedelle ei ole tarvetta.
Vaadin, että maakuntakaavasta ja maakuntasuunnitelmasta poistetaan Vehoniemen-Isokankaan harjualueelta merkinnät, jotka viittaavat tekopohjaveden muodostumiseen tai tekopohjaveden valmistukseen. Ja/ tai viittaavat sellaisiin maa-alueisiin, joissa teollisesti valmistettaisiin tekopohjavettä (esim.
Tavase-hanke). Hankkeesta on haitallisia vaikutuksia luonnolle, ihmisten elinkeinoille ja virkistykselle. Se on taloudellisesti kestämätön ja tarpeeton
vedenkulutuksen vähentyessä. Se heikentää vedenlaatua. Pirkanmaan ELY-keskuksen vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu virheellisin lähtötiedoin, joissa tekopohjavesivarauksia perustellaan väestömäärän voimakkaalla kasvulla.
MRL sanoo, että koska meillä on ko.hankkeesta olemassa tarkat suunnitelmat niin maakuntakaavaa suunniteltaessa ne tulee ottaa huomioon niin tarkasti kuin mahdollista; kaavaluonnoksessa on vain ylimalkaisia aluevarauksia ilman perusteita. Selvityksiin tulee liittää kaivoimeytysten vaarat ja niistä
aiheutuvat ongelmat sekä niiden haittavaikutusten kompensointi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Kaavaan tulisi valita vain yksi vedenhankintavaihtoehto. VVE 0+ on todettu ympäristövaikutuksiltaan vähiten haitalliseksi ja riskittömäksi.
Vehoniemenharjun – Isokankaan alueelle merkitty yhdyskuntateknisen huollon alue ja siihen liittyvä pintavedenottamo sekä peltoaukean läpi kulkeva
putkilinja tulisi poistaa kaavasta. Ne eivät turvaa alueen luonnonsuojelun, virkistyksen, matkailun ja kulttuuriympäristön arvoja, eivätkä ole tarpeen
vesihuollon toimintavarmuuden ja hyvälaatuisen talousveden saannin kannalta.
Uuden vesilaitoksen rakentaminen Valkeakoskelle on parempi vaihtoehto kuin vanhan saneeraaminen.
Jätevesien käsittely suurissa puhdistamoissa on varmempaa ja tehokkaampaa. Valkeakosken nykyinen keskuspuhdistamo toimii tehokkaasti ja saattaisi
sopia hyvin maakuntakaavassa ehdotettuun JVE3-malliin, jossa Urjalan, Akaan, Pälkäneen, Valkeakosken ja ilmeisesti Kalvolan jätevedet kerättäisiin
samaan puhdistamoon. On huolehdittava, että vaikka jätevesien määrä kasvaisi, niin ravinnekuormien määrä vesistöön ei kasvaisi. Se onnistuu parhaiten suurikokoisilla puhdistamoilla.
Tekopohjaveden tuotanto sadetusmenetelmällä ei sovellu Ylöjärven–Hämeenkyrön alueelle. Se on ristiriidassa Julkujärven-Pinsiönkankaan harjujakson,
luontoarvojen ja alueella olevan tai sille esitetyn muun käytön suhteen. Tekopohjaveden valmistus aiheuttaisi merkittäviä riskejä jokihelmisimpukkakannan elinolosuhteille. Tekopohjavesihanke ei ole osoittautunut toteuttamiskelpoiseksi Kangasalan–Pälkäneen alueella, joten on vaikea ajatella, että
se sopisi tähän toiseen vastaavaan paikkaan.
Tuotannon sopivuutta jokihelmisimpukan elinympäristöjoen lähivaluma-alueelle on tarkasteltava EU:n luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain mukaan.
Esitämme tekopohjaveden muodostamista varten osoitetun aluevarauksen poistamista kyseiseen tarkoitukseen sopimattomana Ylöjärven ja Hämeenkyrön väliseltä Julkujärven-Pinsiönkankaan harjujaksolta. Perusteluina esitämme mahdollisen tekopohjavesitoteutuksen ristiriitaisuutta kyseisen alueen
luontoarvojen ja muun alueella jo olevan tai sille esitetyn käytön suhteen (virkistys, matkailu) sekä erityisesti Pinsiön Matalusjoen jokihelmisimpukkakannan elinolosuhteisiin kohdistuvaa merkittävää riskiä. Pohjavesialuetta ei saa vaarantaa.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
59/70
Liite / MKH 15.6.2015
12 Ympäristöhäiriöt
12.1
Lentomelu
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
12. Backström Helena ja Rainer, Tampere
187. Sillanpää Jussi, Pirkkala
201.2. Taipalus Mika, Pirkkala
12.2
VAK-ratapihan huomiointivyöhyke
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
12.3
Kooste mielipiteestä
Ei mielipiteitä tästä teemasta
Puolustusvoimien alueet ja niiden suojavyöhykkeet ja melualueet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
12.4
Kooste mielipiteestä
Lentomelualueen merkintää tulee laajentaa Lahdesjärven/Västinginmäen suuntaan, joka on käytännössä lentomelualuetta.
Lentomelualuetta on muutettava, sillä sen perusteella evätään vakituisen asuinrakentamisen rakennusluvat. Asiasta ei ole ilmoitettu henkilökohtaisesti
etukäteen. Tämä ei kohtele maanomistajia tasapuolisesti, sillä rakennuslupia on myönnetty lentomelualueelle aiemmin.
Maakuntakaavassa melualueiden rajausten perusteena oleva meluselvitys on liian yleispiirteinen ja siinä esitetyt skenaariot suppeita. Se on käyttökelvoton kuntakaavoituksessa. Meluvisiota ei ole riittävän tarkasti perusteltu, ja sen tulisi pohjautua tarkempiin selvityksiin matkustaja- ja operaatiomääristä. Meluvisiosta puuttuu arvio yhden kiitotien konseptin mahdollistamasta matkustaja- ja liikennemäärästä. Meluvisiossa ei ole perusteluja sille, että
nykyisen kiitotien jatkeille aina 15 kilometrin etäisyydelle saakka ei tulisi kaavoittaa melulle herkkiä kohteita.
Kooste mielipiteestä
Ei mielipiteitä tästä teemasta
Ampuma- ja moottoriradat
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
18. Eriksson Jari
19. Erkkilä Esko, Ylöjärvi
23. Hallila Juha
27. Hellman Torsti
33. Honkanen Harri, Kangasala
34. Honkanen Tuomas, Kangasala
36. Hämeenkyrön-Viljakkalan riistanhoitoyhdistys, Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Nokia
38. Hölli Katriina ja Jukka
40. Immonen Esko, Sastamala
49. Järvinen Raine
Kooste mielipiteestä
Ampumarata- ja moottoriurheilualueet on säilytettävä ennallaan.
Tappikankaan soramonttuun syntynyt ampumarata pitää poistaa maakuntakaavasta toiminnasta aiheutuvien vaaratilanteiden ja meluhaittojen vuoksi.
Pirkanmaan ampumaradat on säilytettävä.
Pirkanmaan nykyiset ampumaradat on säilytettävä ja kunnostettava.
Kuohenmaan ampumaratahanketta tulee arvioida uudelleen johtuen sen aiheuttamista meluhaitoista virkistyskäytölle. Häiriötä aiheuttavat toiminnot
tulisi ohjata jo entuudestaan meluisille alueille.
Kuohenmaan hiljaiselle alueelle ei tule osoittaa ampumarata-aluetta. Melua aiheuttava toiminta tulisi ohjata jo entuudestaan meluisille alueille. Melun
takia ampumaradat tulee rakentaa sisälle.
Hämeenkyrön – Viljakkalan riistanhoitoyhdistyksen alueen ampumaratojen toiminnan jatkuminen on välttämätöntä yleisen turvallisuuden ja ampumaja metsästysharrastajien sekä poliisin ampumakoulutustoiminnan jatkuvuuden vuoksi.
Pirkanmaan ampumaradat on säilytettävä.
Monakon moottorirataa ei tule osoittaa maakuntakaavassa lakien vastaisena ja häiriötä aiheuttavana. Se aiheuttaa merkittävää ympäristön pilaantumista ja vaarantaa ympäristön asukkaiden terveyttä. Rata estää asuinrakentamisen kehittämisen radan melualueella ja aiheuttaa haittaa läheisille suojelualueille ja näiden virkistyskäytölle.
Pirkanmaan nykyiset ampumaradat on säilytettävä.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
55. Kallonen Ismo, Kangasala
61. Kataja Matti, Pälkäne
65. Kauppinen Juhani, Tampere
66. Kelovesi Marko
69. Ketola Petri
70. Kiikan Metsästysseura ry
71. Kiikoisten Metsästäjät ry, Sastamala
72.1. Kiio Mikko
82. Kuohenmaan kyläyhdistys ry, Kangasala
85. Kymppi 64 ry, Kangasala
92. Laiho Markku
94. Lehtinen Ilkka
96. Lehtonen Jorma + 4 muuta, Sastamala
101. Linkohaka Ari
111. Majuri Leo, Kangasala
116. Metsästysseura Haukka ry, Punkalaidun
120. Mouhijärven metsästysseura ry, Sastamala
121. Mouhijärven piirin riistanhoitoyhdistys,
Sastamala
124. Myllymaan Erämiehet ry, Sastamala
140. Nurminen Matti
145. Paija Jarkko, Pälkäne
60/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Mustakorven ampumaradan osoittaminen koetaan positiivisena, mutta Kuohenmaan luonnonvarainen alue tulisi säilyttää metsätalouden harjoittamiselle ja muuhun vapaa-ajan viettoon.
Aitoon ampumarata tulee osoittaa maakuntakaavassa optimaalisen sijaintinsa, kehittämismahdollisuuksiensa ja kasvavan käyttäjäkuntansa vuoksi.
Maakuntakaavan tiedoista poiketen radan oikea pinta-ala on 4,4 hehtaaria.
Teiskon ilmailu- ja moottorikeskus tulee poistaa maakunnallisten kehittämiskohteiden joukosta virheellisen sijoituspaikan (mm. pohjavesi, haitat asukkaille), laiminlyödyn ympäristönsuojelun ja ympäristöluvan noudattamatta jättämisen vuoksi.
Ympäristöhäiriöitä aiheuttavia hankkeita suunniteltaessa tarvitaan kylätasoa laajempaa näkökulmaa asioihin ja ympäristöasioita huomioon ottavaa
suunnittelua.
Ampumaradat ja moottoriurheilualueet on säilytettävä ennallaan.
Kaikki Pirkanmaan ampumarata-alueet tulee sisällyttää maakuntakaavaan ja säilyttää toimintaedellytykset ennallaan. Ratojen väheneminen heikentää
ampumaurheilun toimintaedellytyksiä ja harrastamismahdollisuuksia.
Myös laukaisumääriltään vähäisemmät radat tulisi osoittaa maakuntakaavassa, jotta turvataan mahdollisuus ampumakokeen suorittamiseen ja metsästysammunnan harjoittelemiseen kohtuullisella saavutettavuudella.
Sekä Kiikoisten Metsästäjien että muutkin vakiintuneet ampumarata- ja ympäristöluvan alaiset paikalliset radat tulisi osoittaa maakuntakaavassa riippumatta laukaisumääristä.
Ampuma- ja moottoriradat tulisi melun vuoksi sijoittaa maan alle.
Kuohenmaan ratahanketta ei tule toteuttaa melu- ja liikennehaittojen vuoksi.
Suomatkan ampumarata tulisi osoittaa maakuntakaavassa, koska Kuohenmaan rata on vasta suunnitteilla, ja radalle on tehty mittavia investointeja.
Suomatkaa voisi kehittää mahdollisten olympialajien harjoittelua tukevaksi.
Nykyiset ampumaradat tulee säilyttää ja ratahankkeet on toteutettava järkevästi.
Maakuntakaava ei saa synnyttää velvoitetta tai pakotetta ampumaratojen lakkauttamiseksi. Turvalliseen metsästykseen liittyvä harjoittelu ei vaadi
kansainvälisen tason ratoja.
Kaavan laadinnassa tuli käyttää ampumaurheiluun perehtyneitä asiantuntijoita.
Monakon moottorirataa ei tule osoittaa maakuntakaavaan asutusta ja Natura 2000 -alueita kohtuuttomasti haittaavan melun vuoksi. Pysyvän asutuksen lisäämiseen alueella on hyvät perusteet.
Matinsuon ampumaradan sijainti pohjavesialueella on kyseenalainen.
Ampuma- ja moottorirata tulee keskittää niille sopivalle alueella.
Nykyinen ampumarataverkosto on säilytettävä.
Vastustan Kangasalan Kuohenmaalle Nälkäkalliolle kaavassa esitettyä ampumarataa alueen erämaisen luonteen vuoksi.
Metsästysseura Haukan ampumaradan vuotuinen laukausmäärä on selvityksessä ilmoitettua suurempi ja radalle on tehty laiteinvestointeja 2010.
Tämän perusteella rataa esitetään osoitettavaksi maakuntakaavassa.
Paukkukorven ampumakeskusta koskevat tiedot selvityksessä ovat virheelliset. Kyseessä on monipuolinen ja toiminnaltaan laaja ampumakeskus, joka
tulee osoittaa maakuntakaavassa.
Paukkukorven ampumaradat ja muut vastaavat radat tulee merkitä maakuntakaavaan monipuolisen käyttäjäkunnan sekä harjoitusmahdollisuuksien
vuoksi.
Nevan ampumarataa koskevat tiedot selvityksessä ovat virheelliset. Jotta seudun metsästäjille ja ampumaurheilijoille taataan riittävä rataverkosto,
tulee kyseinen rata osoittaa maakuntakaavassa paikallisena ampumaratana.
Nykyiset ampumaradat tulee säilyttää.
Kehitettäviä ampumaratoja on osoitettu liian vähän.
Miksi ei Kankaanlukon ampumarataa ole osoitettu maakuntakaavassa? Rata on sijainniltaan ja turvallisuudeltaan ihanteellinen ja käyttäjäkunta laaja.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
148. Parkanon-Karvian riistanhoitoyhdistys
ry, Parkano
149. Parkkali Jarmo
166. Punkalaitumen riistanhoitoyhdistys,
Punkalaidun
168. Pälkäneen Metsästysseura ry, Pälkäne
179. Saario Petri, Pälkäne, Valkeakoski
180. Salmi Risto
184. Sastamalan riistanhoitoyhdistys ry,
Sastamala
186. Sillanpää Juhani
189. Sokka Jouko, Pälkäne
193. Suomen Metsästäjäliitto
194.1 Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan
piiri ry
194.2 Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan
piiri ry, Ylöjärvi
196. Suutarinen Leila, Kangasala
197. Syrjä Aino
198. Syrjä Kalle
199. Syrjä Rami
202. Tallqvist Jyrki
210. Tuominen Aleksi, Pälkäne
213.2 . Uotila Antti, Orivesi
218. Valtanen Anni, Kangasala
219. Valtanen Lauri, Kangasala
220. Vammalan seudun ampujat, Sastamala
224. Viljakkalan-Karhen Metsästys-seura ry,
Ylöjärvi
227. Virtanen Jouni
300. Finlaysonin erämiehet ry, Ylöjärvi
301. Lavajärven Seudun reservinaliupseerit
ry, Ylöjärvi
61/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Visurinsalon rataa koskevat tiedot selvityksessä ovat virheelliset. Visurinsalon ampumarata tulisi osoittaa maakuntakaavassa toiminnan laajuuden,
saavutettavuuden ja häiriöttömyyden vuoksi sekä riittävän rataverkoston turvaamiseksi.
Nykyiset ampumaradat tulee säilyttää.
Maakuntakaavaan tulisi sisällyttää myös paikalliset pienet ampumaradat, kuten Metsästysseura Haukka ry:n ja Punkalaitumen Metsästysseura ry:n
radat Punkalaitumella.
Kankaanlukon ampumarata tulee lisätä kehitettäviin ratoihin. Rataa on kehitetty mittavin investoinnein ja sen käyttäjäkunta laaja.
Vaadin, että Pälkäneen ja Valkeakosken ampumaradat ja muutkin Pirkanmaan ampumaradat pidetään maakuntakaavassa ja maakuntasuunnitelmassa.
Kaavan on taattava ratojen toiminnan jatkuminen nykyisellään. Maakuntakaavassa osoitetut ampumaradat eivät täytä asetettuja tavoitteita puolen
tunnin saavutettavuuden ja joukkoliikenneyhteyksien osalta. Pälkäneen radoilla on tarvittavat luvat eivätkä ne aiheuta melua tai saastumista. Mitä
todennäköisimmin tekopohjavesilaitossuunnitelman vuoksi molemmat Pälkäneen ampumaradat on poistettu maakuntakaavaluonnoksesta.
Pirkanmaan nykyiset ampumaradat tulee säilyttää.
Sekä Sastamalassa toimivat Matinsuon, Nevan ja Haukkalan että koko maakunnan kaikki ympäristöluvalliset radat, jotka eivät ole muun yhdyskuntarakenteen välittömässä läheisyydessä, tulee merkitä maakuntakaavaan jo tehtyjen investointien sekä edelleen kehittämisen turvaamiseksi.
Ampumarataselvityksessä on puutteita keskeisen lainsäädännön ja ampumisen ympäristövaikutuksia koskien.
Maakuntakaavaa laadittaessa olisi pitänyt kuulla ampumaharrastuksen valtakunnallisten liittojen alueellisia yhdistyksiä.
Ympäristöluvalliset ampumaradat on merkittävä maakuntakaavaan riittävän verkoston turvaamiseksi.
Selostukseen tulee lisätä kunnille velvoite ampumaratojen sisällyttämisestä kuntakaavoihin.
Kankaanlukon ampumarata on säilytettävä maakuntakaavassa.
Eduskunta on hyväksynyt ampumaratalakiesityksen, joka piakkoin astuu voimaan. Siksi tuleva kehittämissuunnitelman laatiminen ja riittävän tiheä
rataverkosto tulisi huomioida jo tässä vaiheessa maakuntakaavaprosessia.
Metsästysseurojen omistuksessa olevat ampumaradat tulee ottaa huomioon maakuntakaava suunniteltaessa. Oleellisinta ei ole laukaisumäärät vaan
riittävän tiheä verkosto.
Hangasrata tulee ottaa huomioon seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävänä ampumaratana. Rata on kilpailutoiminnan kannalta merkittävä.
Vastustan Kuohenmaan ratahanketta, josta koituisi mm. meluhaittoja suhteellisen lähellä asutusta sijaitsevalle erämaa-alueelle.
Pirkanmaan ampumaradat on säilytettävä, jotta harrastusmahdollisuudet ja maakunnassa tärkeä metsästys säilyvät.
Pirkanmaan ampumarataverkosto on säilytettävä ennallaan. Maakuntakaava syrjii haja-asutusta keskittämällä palvelut.
Pirkanmaan ampumaradat on säilytettävä ennallaan harrastusmahdollisuuksien säilyttämiseksi.
Ampumaradat ja moottoriurheilualueet on säilytettävä ennallaan.
Kankaanlukon ampumarata on osoitettava maakuntakaavassa radalla tehtyjen ympäristöluvan edellyttämien investointien turvaamiseksi.
Loilon ampumarata tulisi osoittaa maakuntakaavassa laajan käyttäjäkuntansa ja seudullisen merkittävyytensä vuoksi.
Kuohenmaalle suunnitteilla oleva ampumarata tulisi sijoittaa jo valmiiksi meluisalle alueelle, ei hiljaiseen metsäluontoon.
Kuohenmaalle suunnitteilla oleva ampumarata tulisi sijoittaa jo valmiiksi meluisalle alueelle, ei hiljaiseen metsäluontoon.
Matinsuon ampumarata tulee merkitä maakuntakaavaan laajan käyttäjäkuntansa ja tehtyjen investointien vuoksi.
Hangasrata tulee osoittaa maakuntakaavassa viimeaikaisten kehittämistoimepiteiden ja laajan käyttäjäkuntansa vuoksi.
Kaikki Pirkanmaan ampumaradat on säilytettävä.
Hangasrata tulee ottaa maakuntakaavassa huomioon seudullisesti merkittävänä. Rata on tärkeä yhdistyksen toiminnalle.
Hangasrata tulee ottaa maakuntakaavassa huomioon seudullisesti merkittävänä. Rata on tärkeä yhdistyksen toiminnalle.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
302. Kyröskosken Metsästysyhdistys ry,
Hämeenkyrö
303. Nisu-Väinä metsästäjät ry, Ylöjärvi
304. Viljakkalan Metsästysyhdistys ry, Ylöjärvi
12.5
62/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Kyröskosken Metsästysyhdistyksen rataa koskevat tiedot selvityksessä ovat virheelliset.
Hangasrata on merkittävä yhdistyksen toiminnan kannalta.
Hangasrata tulee ottaa maakuntakaavassa huomioon seudullisesti merkittävänä. Rata on tärkeä yhdistyksen toiminnalle.
Seveso I ja II -direktiivien mukaiset laitokset
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
Kooste mielipiteestä
Ei mielipiteitä tästä teemasta
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
63/70
Liite / MKH 15.6.2015
13 Muut teemat
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
1. A. Ahlström Oy
7. Alue-Alvarit, Tampere
11. Auer Ulla
15. Davis Kaarina
20. Eskola Reijo (Olavi Eskolan kuolinpesä)
28. Hemminki Aki
29. Hervanta-Seura + 5 muuta seuraa, Tampere
35. Hämeen Kuljetus Oy
39. Ikaalisten Yrittäjät ry, Ikaalinen
68. Keskustan Virtain kunnallisjärjestö ry
74. Marja Koivisto
75. Tomi Koivisto
79. Tuula ja Simo Korppoo, Pälkäne
Kooste mielipiteestä
Maakuntakaavan yleispiirteisen tarkkuuden takia maanomistajan ei ole mahdollista arvioida koskeeko rajoitus hänen maitaan.
Maakuntakaavaluonnoksella on liian lyhyt nähtävilläoloaika.
Kaavamerkintöjen selityksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Maakuntakaavan toteutumista tulisi valvoa.
Maakuntakaavan kartta-aineisto on mitätön, koska merkintöjen sijaintia ei voi päätellä niiden ylimalkaisuuden takia.
Merkintöjen pienet sävyerot on vaikea erottaa toisistaan.
Karttamerkintöjen ja määräysten löytyminen selitysosiosta on hidasta.
Karttaesitykset tulisi saada näkyviin A4-sivuille koko Pirkanmaalta. Jos se ei ole mahdollista, niin toivon, että aineisto linkitetään karttapalvelujen sivuille
tai karttatiedostosta tehdään tarkkaresoluutioinen, jotta se antaa paremman käsityksen merkinnöistä.
Maakuntakaavan kartat eivät vastaa nykytekniikan mukaista tiedonvälitystä, koska niissä ei ole peruskarttapohjaa/-sijaintia.
Hiljaiset alueet on kartoitettava ja merkittävä maakuntakaavaan, jotta voidaan varmistaa niiden säilyminen. Melualueselvitys ei riitä. Melun torjumiseksi on tehtävä toimenpideohjelma. Ääniympäristö on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia.
Kaavaluonnoksen karttapohjasta on mahdotonta paikantaa suunnittelualueiden sijaintia.
Pintavesien puhtaana pysymisen vuoksi on joutsenkannan rajuun kasvuun puututtava.
On maankäyttö- ja rakennuslain vastainen laiminlyönti, ettemme ole saaneet vastausta maankäyttövaihtoehtopalautteeseemme.
Maakuntakaavaluonnoksen aineiston laajuuden vuoksi luonnos on hylättävä, ja kaava pantava uudestaan vireille antaen osallisille enemmän aikaa
aineiston tutkimiseen.
Maakuntakaavoitus ja strateginen suunnittelu on tehtävä lyhyemmällä aikajänteellä vuoteen 2025 asti.
Onko Pirkanmaan Liitto huomioinut, että ei ole varaa kerskarakentaa maakuntaa nyt esitetyillä tavoilla luontoa ja nykyasukkaiden elinympäristöä tuhoten, yhdenvertaisuutta rikkoen?
Maakuntastrategia 2040 on laadittu maakuntakaavan jälkeen ja se on liian pitkälle aikajänteelle ajateltu. Maakuntakaava on siirrettävä strategian laatimisen jälkeiseen aikaan ja säästyvät varat tulee poistaa maakuntabudjetista.
On väärin väittää, ettei yksittäisiä omarantaisia rantakiinteistöjä ja asuttuja saaria voisi merkitä rakennuspaikoiksi maakuntakaavaan 2040.
Vaadimme puolivuosittain maakuntakaavaa 2040 koskevan diariotteen ja maakuntakaavoituksessa syntyvän materiaalin veloituksetta käyttöömme
välittömästi sellaisen synnyttyä.
Pirkanmaan liitto on laiminlyönyt ilmoituksessaan 4.3.2015 kokonaan maakuntakaavoituksen 2040 diarinumeron esittämisen.
Ympäristönäkökohdilla on kaavan laadinnassa perusteettoman suuri painoarvo eikä siinä ole huomioitu riittävästi elinkeinoelämän tarpeita.
Toivomme kaavaprosessiin tasapuolista kohtelua kuntarajoista riippumatta. Hämeenkyrö on saamassa kaiken haluamansa toisin kuin Ikaalinen.
Maakuntakaavaluonnos on liian yksityiskohtainen. Kaavoitusmonopolin ja päätösvallan alueiden käytöstä ja rakentamisesta on säilyttävä kunnalla.
Kaikkien maakuntakaavassa olevien rajoitusten on perustuttava lakiin ja kaavan on turvattava elinkeinoelämän toimintaedellytykset koko maakunnan
alueella. Kaava on laadittava niin, että se sallii koko maakunnan alueen rakentamisen ja asuttuna pysymisen sekä ottaa huomioon perustuslaillisen
oikeuden valita asuinalueensa. Koko maassa on noudatettava samaa käytäntöä.
Maanomistajille on tiedotettava henkilökohtaisesti kaikista heidän maallaan olevista kaavamerkinnöistä.
Kaikkien maankäyttöä rajoittavien merkintöjen on oltava myös kartassa, ei vain kaavaselostuksessa.
Kartan mittakaavasta johtuen on vaikea hahmottaa merkinnän rajautumista.
Kartan mittakaavasta johtuen on vaikea hahmottaa merkinnän rajautumista.
Ehdotamme, että Pirkanmaan liitto erottaisi kaavaluonnoksesta Kaivannon ja Kostianvirran rajaaman harjualueen lievealueineen omana maakuntakaava-alueenaan valmisteltavaksi. Alueen maakuntakaavoitus saatettaisiin loppuun, kun Tavase Oy:tä koskeva valitukset on lainvoimaisesti ratkaistu.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
110. Maanrakennus Koskela Oy
114. Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano + 4
muuta yhdistystä
115.
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka
122. MTK Virrat ry
130. Nenonen Arttu
133. Mäljä Heikki + 22 muuta, Pälkäne, Kangasala
136. Nimetön
138. Nokian luonto ry
64/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Ympäristönäkökohdilla on kaavan laadinnassa perusteettoman suuri painoarvo eikä siinä ole huomioitu riittävästi elinkeinoelämän tarpeita.
Tietyissä maankäytön sektoreissa kaavalla on ylimitoitettuja vaikutuksia maaseudun elinkeinojen harjoittamiseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen.
Ohjausryhmään ei pyynnöstäkään kutsuttu metsänomistajien edustusta, vaikka kaava vaikuttaa yksityisen maanomistajan etuun. Ohjausryhmän viranomaisvetoisuus on vaikuttanut kaavan vaillinaiseen lopputulokseen maaseudun elinkeinojen huomioimisessa.
Yhdistykset paheksuvat, ettei erillisestä pyynnöstä huolimatta metsänhoitoyhdistyksiä katsottu sellaiseksi osalliseksi, jolta olisi pyydetty virallisia lausuntoja.
Kaavaselostuksessa annetaan ristiriitainen kuva, että maakuntakaava olisi itsessään velvoittava dokumentti. Todellisuudessa siitä voidaan kuntakaavoituksessa poiketa olennaisestikin.
Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei tule kaavassa tuoda esille pakottavina maankäytön vaatimuksina.
Kaavan esiselvityshankkeissa olisi tullut olla laajempi maanomistajien edustus.
Maankäyttöstrategiaksi on oikein valittu Aurinko 2 -vaihtoehto. Tampereen seutukunta ei kuitenkaan voi kehittyä ilman kokonaisuutena toimivaa maakuntaa. Luonnonvarojen hyödyntäminen, infrastruktuurin kehittäminen ja asumisen edellytysten säilyttäminen koko Pirkanmaalla tulee tuoda voimakkaammin kaavassa esille. Maankäytön yhteensovittamisen haasteita Tampereen kaupunkiseudulla ei tule kompensoida maankäytön rajoitteina muualla
maakunnassa.
Metsänhoitoyhdistykset on unohdettu sidosryhmänä. Kaavan laadintaprosessia tulee vielä hioa ja sidosryhmiä ottaa enemmän valmisteluun mukaan.
Kokonaisuutena kaavaluonnos on kehityskelpoinen aihio.
Maakuntakaavoja laaditaan herkästi liiaksi maakuntakeskuspainotteisesti. Myös haja-asutettua maaseutua tulisi kehittää siten, että alue pysyy kehittyvänä ja elinvoimaisena. Maakuntakaavassa ei tulisi rajoittaa maaseudun elinkeinoja ja elinoloja liioitelluilla kaavamerkinnöillä.
Maakuntakaavaluonnos on liian yksityiskohtainen.
Kaava on laadittava niin, että se sallii ja mahdollistaa koko maakunnan alueen rakentamisen ja asuttuna pysymisen ja sallii ihmisen valita asuinalueensa.
Kaavan on mahdollistettava koko maakunnan alueen kehittyminen ja elinvoimaisena pysyminen.
Kaavaan ei saa tehdä turhia alueiden käyttöä rajoittavia merkintöjä, vaan kaikkien rajoitusten on perustuttava lakiin.
Maankäyttöä rajoittavia merkintöjä ei voi tehdä vain kaavaselostukseen vaan merkintöjen on oltava myös kartassa.
On tiedotettava henkilökohtaisesti maanomistajia, joiden maalla on kaavamerkintöjä.
Pitikö uuteen maakuntakaavaan lisätä myös moottorikelkkareitit?
Pyydämme maakuntahallitukselta perusteltua kirjallista kannanottoa mielipiteeseemme (MRL 65.2 §).
Pyydämme maakuntahallitusta selvittämään, onko kaavan valmistelutyössä osallisina sellaisia henkilöitä tai tahoja, jotka voimassa olevan lainsäädännön mukaan on katsottava esteellisiksi asiaa käsittelemään.
Kaavaluonnosaineistossa esitetyt vedenhankinnan ratkaisut eivät ole maakuntakaavan tavoitteiden mukaisia. Mm. vedenhankinnan ylimitoitetut vaihtoehdot eivät vahvista maakunnan kilpailukykyä vaan heikentävät sitä.
Kaavaselostuksen sivujen 171–178 alaotsikointi on toteutettu erittäin epäselvästi.
Hiedanperänlähti on perinnebiotooppi, jota hoidetaan lampaiden laidunnuksella. Perinnebiotooppimerkintä tulee laittaa maakuntakaavaan ja sille tulisi
laittaa myös säilyttämiseen ohjaava suositus.
Maakuntakaavaluonnoksen esittelytilaisuudessa Tampereen Vanhalla kirjastotalolla rinnakkaissessiojärjestely oli huono, koska olisi ollut tarve kuunnella
kaikki esittelyt. Kokonainen esittelypäivä ja esitykset peräkkäin olisi ollut parempi.
Maakuntakaavan sisällön hallintaa ja kokonaisuuksien hahmottamista helpottaisi maakunnan jakaminen esim. neljään osaan.
Kaavaluonnoksen karttojen suurpiirteisyyden takia eri toimintoja osoittavien merkintöjen paikantaminen on vaikeaa ja osin mahdotonta. Suurimmat
kyläkeskittymät olisi ollut syytä merkitä kaavaluonnokseen.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
153. Pihlajamäki Antti, Ikaalinen
156. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys
158. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
161. Deltarec Oy + 5 muuta yritystä, Pälkäne
179. Saario Petri, Pälkäne, Kangasala
65/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
On puute, ettei luonnoksessa arvioida maakunnan kasvun hintana olevaa luonnonvarojen, luonnontilaisten alueiden ja viljelyyn sopivan maan hävikkiä.
On suuri ongelma, että kaavaluonnos lähtökohtaisesti perustuu jatkuvaan kasvuun ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön. Niiden käytön minimoinnin ja uusiokäytön tulee näkyä maakuntakaavaluonnoksen maankäytön suunnittelussa. Luonnoksesta puuttuu ennakoidun kasvun vaikutus maakunnan hiilitaseeseen. Luonnonvarojen kulutusta ja maa-alan menetyksiä olisi voitu havainnollistaa tekemällä vertailu voimassa olevan maakuntakaavan tilanteeseen.
Maakunnan pitkän tähtäimen suunnitelmien tulee perustua luonnonvarojen kestävään käyttöön, energiankäytön vähenemiseen ja uusiutuvien energiamuotojen tuotannon lisäämiseen. Tavoitteena tulee olla vähähiilinen yhdyskuntarakenne, ekologisen selkärepun keventäminen ja hiilijalanjäljen
pienentäminen.
Kaavaluonnosmateriaali olisi pitänyt olla tausta-aineistoineen kunnissa näytillä.
Maanomistajaan olisi pitänyt ottaa yhteyttä sellaisissa kohdissa, missä ollaan muuttamassa kaavamerkintää maanomistajan kannalta huomattavasti
huonompaan suuntaan. Onko näin estetty ja heikennetty maanomistajan vaikutusmahdollisuutta ja oikeusturvaa?
En hyväksy moottorikelkka- ja mönkijäreittejä. Ne eivät ole luontomatkailua. Kaavaluonnoksen merkintää tulee muuttaa niin, että siinä estetään moottorivoimalla kulkeminen maastossa.
Haluan, että minut pyydetään keskustelemaan, kun palautteeseeni ollaan paneutumassa.
Yhdistys esittää, että MAALI-raportista ilmenevät maakuntamme arvokkaimmat lintupaikat merkitään Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040. Linnusto on
tärkeä indikaattoritekijä, joka edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Maali-alueet ovat monien lajien kerääntymä-, lepäily-, ruokailu- ja
pesimäalueita.
Maankäyttövaihtoehtoraportissa esitetty muuttoarvio, 80–94 prosenttia kasvusta Tampereen kaupunkiseudun ydinalueelle, sekä osittain myös kasvuennusteet ovat ylimitoitettuja. Suurteollisuuden katoaminen Suomesta ja erityisesti Pirkanmaalta antaa korkean teknologian pienyrityksille mahdollisuuden kehittyä kaikkialla Pirkanmaalla. Työtä tehdään etätyönä ja muuttoliike ydinkeskustaan hidastuu.
Ei ole huomioitu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjetta olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisestä. Ylenmääräinen keskittäminen
johtaa luonnon pirstoutumiseen ja turhiin yhteiskunnallisiin investointeihin, joilta voitaisiin välttyä maltillisemmalla keskittämisellä ja hajakeskittämisellä, tyytymällä olemassa olevien asutustaajamien maltilliseen tiivistämiseen Tampereella ja maakunnassa. Kestävä kehitys on jätetty huomiotta.
On tärkeää pystyä osoittamaan maakuntakaavassa nopeasti suosiotaan kasvattavan maastopyöräilyn reittiyhteydet maastossa Sappeen matkailualuetta
laajemmalle.
Maastoratsastusreitistöjen tarve maakunnassa ja maakunnan rajojen yli on kasvava. Sappeen matkailualueella toimivan Sappeen ratsutilan yhteydet
tulee varmistaa.
Tulee varmistaa, että kelkkareittien tekeminen kaavan vaikutusaikana on mahdollista Sappeen matkailualueelta nykyisille reiteille ja esimerkiksi suorana
reittiyhteytenä Himoksen matkailukeskukseen.
Vaadin, että maakuntahallitus erottaa maakuntakaavassa Vehoniemen-Isokankaan harjualueen omaksi osakseen ja käsittelee sitä muusta maakuntakaavasta irrallisena kokonaisuutena. Perustelut: Alue poikkeaa luontonsa ja historiansa muista kaavan alueista ja MRL velvoittaa erottamaan tällaiset
kokonaisuudet omiksi osiksi. Alueen riidanalaiset päätökset eri oikeusasteissa pitää käsitellä loppuun ennen maakuntakaavoituksen aloittamista. Pälkäneen kunnalla ei ole ollut vaikuttamismahdollisuutta kaavan valmistelussa, koska kunnan tekninen johtajan osallistuminen suunnitteluryhmään torjuttiin maakuntavaltuuston puolelta. KHO:n 1. maakuntakaavasta (20.3.2008) antamaa päätöstä ei ole huomioitu: LSL:n mukaan alue tulee tarkastella
kokonaisuutena ja arvioida maakuntakaavan vaikutusarviota koko alueelle. Sakslinin päätös 19.3.2013 velvoittaa ottamaan huomioon alueen hankkeiden yhteisvaikutuksen. Maakuntakaava tulee suunnitella uudelleen niiltä osin kun esteelliset konsulttitoimistot ovat olleet mukana maakuntakaavan ja
alueelle suunniteltujen hankkeiden suunnittelussa. Maakuntakaavasuunnittelua sitoo PL 20.2 – maakuntahallituksen tulee noudattaa lainsäädäntöä.
Ennen kaavan jatkokäsittelyä Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventointi 2014 tulee ottaa maakuntakaavaan mukaan.
Vaadin, että ennen asian jatkokäsittelyä maakuntakaavasta ja maakuntasuunnitelmasta järjestetään Pirkanmaan jokaisessa kunnassa yleisötilaisuus
kuntalaisten informoimiseksi ja heidän oikeusturvansa vuoksi. Nyt pidetyt yleisötilaisuudet ovat asettaneet tiettyjen kuntien asukkaat eriarvoiseen
asemaan lain edessä.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
188. Sipilä Antti
191. Suomen Latu ry
192. Suomen Liikenneliitto SuLi ry
195. Suomen Rauta-tiematkustajat ry
204. Tampereen perussuomalainen valtuustoryhmä
205. Tampereen polkupyöräilijät ry
215. Urbaani Tampere
217. Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys ry
221. Vanhatalo Asko
66/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Vaadin, että maakuntahallitus ja/ tai Pirkanmaan liitto ei asetu maankuntakaavassa tai maakuntasuunnitelmissaan yhtä kuntaa vastaa laatiessaan kaavaa ja/ tai suunnitelmia. Maakuntakaavaluonnos sortaa esim. Kangasalan ja Pälkäneen kuntia ja estää niiden kasvamisen luontaiseen suuntaansa ja
rajoittaa alueella olemassa olevien yritysten liiketoimintaa. Tekopohjavesilaitossuunnitelmien perusteella on evätty kuntien hankkeita.
Olisiko ollut tarpeen kartoittaa hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksia aurinko- ja purovoimaloiden osalta?
Hiljaiset alueet on syytä merkitä maakuntakaavaan.
Maakuntakaavaluonnos on oikeansuuntainen ja edistyksellinen verrattuna Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan.
Maakuntakaavaluonnos on monilta osin hyvä ja edistyksellinen verrattuna Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan.
Kasvuennuste on epäuskottava ja ryhmä suhtautuu kielteisesti esitettyyn väestönkasvutavoitteeseen ja erityisesti siihen, että alueiden kehitystä suunnitellaan ydinkaupunkiseutukeskeisesti. Esitettyjä Tampereen alueelle sijoittuvia uusia suurinvestointeja ei kannateta.
Tulisi laatia vaarallisten aineiden kuljetuksesta rekoilla vastaava arviointi kuin raiteilta on tehty (Tampereen ratapiha ja radanvarsi: vaarallisten aineiden
kuljetuksista (VAK) aiheutuvien suuronnettomuusriskien arviointi).
Maakuntakaavaluonnos on monilta osin hyvä ja edistyksellinen verrattuna Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan.
Maakuntakaava on oikeansuuntainen ja huomattava parannus nykyiseen maakuntakaavaan. Tärkeimmät asiat ovat yhdyskuntarakenteen tiivistäminen,
toimintojen sekoittaminen ja kevyt raideliikenne.
Yhdistys kannattaa luonnoksessa esitetyistä maankäyttövaihtoehdoista Aurinko 1-vaihtoehtoa sillä ehdolla, että seutukeskuksia kehitettäessä valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt eli RKY-alueet otetaan huomioon. Yhdistys suhtautuu myös myönteisesti raideliikenteen kehittämiseen nojaavaan maankäyttövaihtoehtoon Planeetat mikäli raideverkkoa kehitettäessä muistetaan viherkäytävien perustaminen myös raideyhteyksille. Yhdistys on huolestunut maankäyttövaihtoehdosta Aurinko 2. Työpaikka-alueiden ketjua rakennettaessa eteläisen Pirkanmaan luonto- ja virkistysalueet voivat kärsiä tästä maankäyttövaihtoehdosta. Yhdistys suhtautuu kielteisemmin Tähdet-maankäyttövaihtoehtoon. Yhdistys toivoo viherkäytävien
lisäämistä vähentämään mahdollisesti laajenevan tieverkon haittoja luonnolle ja virkistyskäytölle. Yhdistys suhtautuu myönteisimmin tieverkon siirtotöihin, jotka suoritetaan pohjavesialueiden suojelemiseksi.
Luontoväki voisi rakentaa maakuntaa Etelä Pirkanmaan rakennevaihtoehdoista HHT-vaihtoehdon pohjalta. Tampere-vaihtoehdossa Valkeakosken keskustan kehittäminen jää vähälle huomiolle ja kehitys painottuu pohjoisen suuntaan, mikä voi johtaa luontoarvojen menetykseen esim. Lotilanjärven
ympäristön osalta. Yhdistys ei puolla epäuskottavaa Etelä-vaihtoehtoa, joka on maankäytön kannalta tuhlailevin ja merkitsee yhdyskuntarakenteen
pirstoutumista, taloudellisia uhrauksia ja luontoarvojen menetyksiä.
Luonnos perustuu aika voimakkaisiin oletuksiin väestön- ja liikennemäärien kasvusta. Vuosikymmenten päähän ennustaminen on mahdotonta.
Luonnoksessa ei näy ajatus, että Pirkanmaa on meillä oman aikamme lainassa tulevilta sukupolvilta. Päinvastoin ideana tuntuu olevan kuluttaa se loppuun ja äkkiä.
Kaikkialla tulee ajankohtaiseksi se, miten toimitaan, kun kasvu hiipuu ja siitä käännytään sujuvasti nollakasvuun tai jopa pieneen supistumiseen. Pirkanmaa voisi luoda tähän osaamista ja malleja, jotka olisivat vientikelpoisia muuallekin.
Markkinataloudella ja investoijilla on liian dominoiva rooli kaavoituksessa.
Luonnoksen liikenneosiossa näkyy heimojen välinen kisailu ja realiteettien sivuuttaminen. Tarvittaisiin ylemmän tason suunnittelua ja kaavoitusta.
On myönteinen asia, että moottorikelkka- tms. maastoliikennereittejä ei ole suunnitelmissa.
Korkeatasoisen biotuotetehtaan sijoittamisesta Pirkanmaalle tulisi kaavassa olla jotain indikaatiota (Äetsä, Akaa, Orivesi as./tms. ).
Maakuntakaavassa kannattaa ennakoida, että luonnonvarojen ja energian saatavuuden muuttuessa niukemmaksi tullaan puuttumaan monien matkailun ja vapaa-ajanvieton muotojen todella raskaaseen resurssien, luonnonvarojen ja energian käyttöön.
Vesivoiman hyödyntämisessä Pirkanmaalla on aivan aiheetta oltu aivan liian joustavia luonnonsuojelun, kalastuksen jne. hyväksi.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
67/70
Liite / MKH 15.6.2015
14 Määräajan jälkeen saapuneet
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
231. Haapaniemi Juhani
232. Herrala Marja-Liisa, Parkano
233. Kangasalan luonto, Kangasala
Kooste mielipiteestä
Nykyiset ampumaradat on säilytettävä.
Tuulivoimala-alue nro 14 pitäisi nimetä tarkemmin epäselvyyksien välttämiseksi.
Uusi turvetuotantoalue Ruusinrämäkkä (EO/tu 14, numero 36) olisi poistettava kaavasta. Tuotannon aloittaminen lisäisi kuormitusta Aurejärven valuma-alueella ja turmelisi maiseman. Tuotannosta olisi haittavaikutuksia kaloihin ja linnustoon, järven ekologiseen tilaan ja alueen virkistys- ja luontomatkailukäyttöön.
Aika lausunnon antamiseen oli lyhyt ottaen huomioon aineiston laajuuden ja suunnitellun kaavan pitkäaikaisen vaikutuksen.
Kaavaluonnos perustuu epävarmoihin ja ylioptimistisiin odotuksiin voimakkaasta talouskasvusta, mikä näkyy etenkin kaavan maa-aines-, infra- ja väylähankkeissa, joiden aiheuttamat ympäristövahingot on mitoitettu tavattoman suuriksi. Kaupan tulevaisuudessa tarvitsemien tilojen määrä on kaavaluonnoksessa myös ylimitoitettu.
Pidämme ongelmallisena myös suunnitteluajanjakson pituutta, peräti 25 vuotta. Realistisempi ajanjakso nykyoloissa olisi ollut 15 vuotta, minkä oheen
kaavaluonnokseen olisi voinut lisätä korkeintaan yleisiä hahmotelmia ja vaihtoehtoja vuosille 2030-40.
Ei ole tarvetta aloittaa Ruskon-Saarenmaan työpaikka-alueen kaavoitusta ja rakentamista ennen kuin Ojala-Lamminrahkan hankkeen toteutuminen on
varmistunut.
Sahalahden Pakkala on kaavaluonnoksessa merkitty maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealueeksi. Kyse on todellisuudessa ympäristöhaittoja
aiheuttavasta teollisuusmaisesta broilerituotannosta.
2-kehän toteuttaminen, valtatien 9 ja 12 laajentaminen ja se ettei lähijunaliikennettä olla laajentamassa Kangasalan ja Oriveden suuntaan johtaa entistä
suurempaan autoriippuvuuteen, mikä on ristiriidassa olemassa olevaan infrastruktuuriin ja joukkoliikenteeseen tukeutumisen tavoitteiden kanssa.
Emme kannata vt12 laajentamista Kirkkojärven ja Vehoniemen Natura2000- ja luonnonsuojelualueiden sekä Kangasalan keskustan lisääntyvien meluhaittojen takia.
Pirkanmaan vesihuoltoa ei tule rakentaa tekopohjaveden varaan. Maakunnassa ei ole vesipulaa, joka pakottaisi käyttämään tänne soveltumatonta
teknologiaa. Laadullisesti parempaa talousvettä saadaan edullisemmin ja ympäristöystävällisemmin kehittämällä nykyistä vedenottoa.
Yhdistys vaatii, että Vehoniemen-Isokankaan harjualueelle suunniteltua tekopohjavesilaitosta, sen raakavesipumppaamoa Hiedanperässä ja sen siirtolinjoja koskevat merkinnät poistetaan.
Pohjavesialue Isokangas-Syrjänharju 0463551 A jaetaan kahteen osa-alueeseen, joista Kinnalan vedenottamon osa-alueen alueluokka säilytetään ennallaan (I luokka), mutta toisen osa-alueen (Tausti, Kankaanmaa, Syrjänharju) alueluokitus poistetaan kokonaan.
Julkujärven-Pinsiönkankaan harjualueelle suunniteltua tekopohjavesilaitosta ja sen siirtolinjoja koskevat merkinnät poistetaan. Teknisen huollon kehittämisen kohdealue/yhdyskuntateknisen huollon alue suurpumppaamoineen ja vesijohtolinjoineen on ristiriidassa maisema-, kulttuuriympäristö- ja
luonnonsuojelu/Natura- ja monimuotoisuusaluemerkintöjen ja -arvojen kanssa.
Yhdysvesijohto Hauhon suunnasta Valkeakoskelle poistetaan.
Vesihuoltoa käsittelevän osuuden on tehnyt konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, joka on laatinut myös Tavase Oy:n tekopohjavesilaitoksen
suunnitelmia. Yritys on toimintansa takia puolueellinen ja esteellinen laatimaan näin merkittävää osaa maakuntakaavasta.
Ydinalueiden, ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävien alueiden sekä merkittävien ekologisten yhteyksien määrittely on ajankohtaista suojelubiologista ajattelua ja antaa lisäarvoa maakuntakaavalle. Näiden alueiden määrittely on kaavaluonnoksessa kuitenkin tapahtunut yksipuolisesti, joten
tehtyä työtä tulisi syventää jatkotyön aikana. Luonnon ydinalueiden tarkasteluun tulisi ottaa mukaan merkittävät maisema-alueet ja arvokkaat kulttuurimaisemat sekä alueen suurten järvien ranta-alueet. Esimerkiksi Längelmävettä, Roinetta ja Vesijärveä sekä niiden välisiä kannasalueita voidaan pitää
perustellusti luonnon ydinaluetta vastaavana kokonaisuutena, samalla tavalla kuin Vanajaveden kohdalla on tehty.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
235. Rämsöön kyläkerho ry, Vesilahti
236. Törmälä Jari
237. Hyytiälän Metsäasema, Uotila Antti,
Ruovesi
238. Vuorinen Annikki ja Paavo, Ylöjärvi
239. Virolan Metsästysseurue ry, Valkeakosken Metsästysyhdistys ry, Kangasala
68/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävien alueiden valintaperusteet
tulisi esittää.
Kaava-asiakirjassa esitetään luonnon ydinalueiden yhteydessä myös laajat luonnonsuojelualueet ja merkittävät maisema-alueet. Näiden monimuotoisuusarvoja ja suhdetta erotettuihin luonnon ydinalueisiin ei kuitenkaan riittävästi käsitellä.
On ristiriitaista esittää Hervannan-Taivalpirtin-Valkeakosken luonnon ydinalueelle ampumaradan sijoittamista.
Kangasalan Laipanmaan aluetta olisi perusteltua kehittää nykyistä enemmän retkeily- ja virkistyskäyttöön. Kaavassa Laipanmaassa esitetään retkeilyreitti, mutta alueelta ei muuten ole esitetty retkeilykäytön edistämistä.
Maakunnallisesti merkittävät linnustoalueet (MAALI ) -alueet olisi perusteltua ottaa maakuntakaavan tausta-aineistoon ja analysoida missä määrin ne
tukisivat luonnon ydinalueita ja ekologisia yhteyksiä.
Inventoidut perinnebiotoopit tulisi merkitä kaavaan.
Ei kannateta, että valtakunnallisesti merkittäväksi maisemanähtävyys Kangasalan harjujono on edelleen esitetty pistemäisenä ilman selkeää rajausta.
Tarastenjärven ja Suinulan alueen suunnitelmat ml. teollisuuskeskittymä vaikuttavat haitallisesti Haralanharjun arvokkaaseen maisema-alueeseen ja
kulttuuriympäristöön.
Tulisi selvittää miten Kangasalan länsiosan aluetta voisi kehittää, jotta siitä tulisi joskus arvokas maisema-alue ja kulttuuriympäristö.
Kangasalan Vehoniemellä maa-aineksen otto ja jälkihoitamattomat ottoalueet voivat olla riski pohjavedelle. Mielestämme maa-aineksen otto ei saa
missään ylittää 15% pohjavesialueen kokonaispinta-alasta.
Tuulivoimalat tulee keskittää alueille, joilla ei ole erityistä ympäristöarvoa tai jotka on jo pilattu. Voimaloiden tulisi sijaita mahdollisimman lähellä olemassa olevia sähkölinjoja, jotta uusia linjoja ja huoltoteitä rakennettaisiin mahdollisimman vähän.
Kangasalan Pakkalassa tehdasmaiset broilerikasvattamot ovat muuttaneet aluetta, eikä se nykyisellään ole enää arvokas maisema-alue ja kulttuuriympäristö.
Voisiko Kangasala profiloitua tulevaisuudessa luomutuotantoon ja pienmaatalouteen keskittyvänä kuntana, jotta mentäisiin kohti eettisempiä ja ekologisempia tuotantotapoja ja maaseutumaiset alueet säilyisivät?
Laipanmaan merkitsemistä ”ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä maa- ja metsätalousalueeksi” voi pitää edistysaskeleena. Alue tai ainakin sen
ydinosat pitäisi muodostaa kansallispuistoksi.
Pyydämme kiinnittämään huomiota Rämsöön kylän asuntopaikka- ja palvelutarpeeseen. Työpaikat tarvitsevat työntekijöitä ja työntekijät asuntoja.
Huomattava virhe maakuntakaavan pohjatyössä on Rämsöön alueen työpaikkaomavaraisuusarviointi. Mistä maakuntakaavan pohjana oleva työpaikkaluku on saatu?
Pyydämme kiinnittämään huomiota Härkäläntien merkitykseen Rämsöön kylälle. Tie Nokialle Härkäläntie (tienro 2991) on ala-arvoisessa kunnossa.
Rämsööläisyritysten kannalta tiestön kunto on avaintekijä. Härkäläntietä käyttävät myös Sastamalan puolelta Vesilahdentien ja Kivijärven varren asukkaat, yritykset ja maitoautoliikenne.
Ampuma- ja moottoriradat on säilytettävä ja mahdollisuuksien mukaan kehitettävä edelleen nykyvaatimusten mukaisiksi.
Hyytiälän metsäasema ehdottaa aseman läheisyyteen merkityn EO/k-alueen poistamista tutkimustoiminnan ja ilmastomittausten vuoksi.
Läntisen ratayhteyden läntisen vaihtoehdon nk. Metsäkylän alavaihtoehto pitää poistaa maakuntakaavaehdotuksesta. Metsäkylän alavaihtoehdon
vaikutukset sekä asukkaisiin että ympäristöön ovat olennaisesti muita vaihtoehtoja vakavampia. Alavaihtoehto pirstoisi edelleen jo ennalta hajanaista ja
suurten liikenneväylien pilkkomaa Ylöjärven taajamaa. Yli 1000 ylöjärveläistä on esittänyt mielipiteensä kuntalaisaloitteessa tammikuussa 2013. Metsäkylän alavaihtoehtoa ei jätetty pois maakuntakaavaluonnoksesta Ylöjärven kaupunginvaltuuston ja -hallituksen toiveesta huolimatta.
Kuohenmaalle suunnitteilla olevan radan sijoituspaikkaa tulee harkita uudelleen, koska se liikenne- ja ampumameluhaittoineen olisi seudun eläimistölle
(metsäkanalinnut, hirvieläimet) erittäin haitallinen.
Pirkanmaan ampuma- ja moottoriradat -selvityksessä luonnonvaraisiin eläimiin kohdistuvien ympäristövaikutusten arviointi on jäänyt hyvin vähälle
huomiolle.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
240. Kurun yrittäjät ry, Virrat
241. Moisio Arto, Ruovesi, Orivesi
242. Pirkan kylät ry
243. Ylöjärven yrittäjät ry, Ylöjärvi
69/70
Liite / MKH 15.6.2015
Kooste mielipiteestä
Seitsemisen alue tulisi esittää luontomatkailun kehittämisen kohteena ja aluekokonaisuutta voisi laajentaa Kurun taajaman itäpuolelle Näsijärven rantaalueille Rättivuoren ja Ammunteenvuoren ympäristöön.
Kurun satamaa pitää kehittää myös tulevaisuudessa.
Kurun alue olisi sopiva luontomatkailun ja terveysmatkailun kehittämiskohde.
Kantatie 65 parantaminen on tärkeää Kurun kehittymisen ja liikenteen turvallisuuden kannalta.
Tieyhteyksiä tulisi parantaa Äänekosken suuntaan, kun sinne avataan uusi, huomattavan paljon puuta käyttävä tehdas. Myös tieyhteyksien Kurusta joka
suuntaan tulisi olla kunnossa puun saannin turvaamiseksi.
Maakuntakaavan tulee mahdollistaa riittävä kiviainesten otto ja sivukiven hyödyntäminen koko Ylöjärven alueella.
Seitsemisen ja Helvetinjärven välisellä alueella on paljon talousmetsiä. Kaavamerkinnöillä ei saa rajata metsien hakkuumahdollisuutta.
Pyydetään, että mielipide otetaan huomioon, vaikka niiden antoon varattu aika on umpeutunut. MRL:n yleisperiaatteeseen kaavoituksesta vuorovaikutuksena sisältyy se, että määräajan jälkeen esitetyille mielipiteille tulee antaa merkitystä.
Siikakankaan alueelle tulee osoittaa riittävän tarkat alueiden käyttötavoitteet. Siikakankaan kohdalla tulee lähteä alueen erityisistä tarpeista, joiden
osalta tulee sovittaa yhteen maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 §) mm. maa-ainesvarojen kestävän käytön osalta suhteessa maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Siikakankaan alueella tuleekin osoittaa riittävän laajasti merkinnällä EO/k maa- ja kalliokiviainesten ottoalue lähtien maa-ainesten ottotoimintaan soveltuvista alueista ja myös käytössä olevista maa-ainesluvista.
Palautteen antajan omistama tila tulee sisällyttää EO/k-alueeseen, jotta tilalla sijaitsevat soravarat voidaan hyödyntää, kuten tilan välittömässä naapurustossa sijaitsevilla tiloilla, joilla on käynnissä maa-ainesluvan mukaista soranottoa. Aluerajaukset tulee laatia siten, että maa-ainesten ottoalue voidaan osoittaa luonnonarvoja sisältävän alueen ulkopuolelle. Rajausta tehdessä tulee kiinnittää huomiota myös jo hyödynnettyihin maa-ainesalueisiin
sekä varata alueet tulevaisuuden maa-ainesten tarpeen täyttämiseksi ja kohdella maanomistajia ja toimijoita yhdenvertaisesti tavalla, joka ei aiheuta
heille kohtuuttomuutta. Alueen asumattomuus ja ympäristössä jo oleva ottotoiminta osoittavat alueen soveltuvuutta juuri maa-ainesten ottoon. Pohjavedenottotarpeet voidaan turvata riittävillä lupamääräyksillä.
Pyydetään erityistiedoksiantoa kaavaehdotuksen nähtävilletulosta.
Kaava on valmisteltu hyvässä yhteishengessä maakunnan eri toimijoiden kanssa.
Tulevaisuudessakin pitää lähtökohtana olla, että koko maakunta pysyy asuttuna ja tarjoaa erilaisia asumis-, opiskelu- ja yrittämismahdollisuuksia asukkailleen.
Maaseudun merkitys tulee korostumaan. Suomalaiset haaveilevat enenevästi maaseudulla asumisesta. Maaseutua ei tule nähdä vain resurssivarastona.
Maaseudun kehittäminen tulee nähdä yhtenä isona voimavarana.
Kaupunkiseuduilla asumisen tiivistäminen on hyvä ja toimiva ratkaisu, mutta sitä ei saa ulottaa koko maakuntaan. Asumisen edellytykset pitää turvata
koko maakunnan alueella.
Kylämerkinnän määrittämisen kriteerit ovat sellaisia, että tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti. Kriteereitä tulisi olla vähemmän ja aineettomampia,
jotta useampi kylä voisi merkinnän saada. Palveluiden määrä ei välttämättä kerro mitään kylän elinvoimaisuudesta.
Tilanne ei saa johtaa siihen, että kunnat tekevät asumista ja rakentamista koskevia päätöksiä kylämerkinnän puuttumisen takia, minkä pitäisi olla kirjattuna kaava-aineistoon.
Kaavamerkintöjen rajoitusten tulisi olla selkeästi kirjattuna.
Maakunnan kehittymisen kannalta toimivat liikenneyhteydet (pääväylien lisäksi alemman asteen tieverkko) ovat tärkeä asia.
Maanomistajia olisi syytä tiedottaa kaavasta erikseen, jotta kaavalle saadaan mahdollisimman laaja yleinen hyväksyntä.
Maakuntakaavan yleistavoitteet keskeisimmiltä osiltaan vahvistavat maakunnan kilpailukykyä.
Maakuntakaava ei saa jarruttaa yritystoiminnan kehittämistä ja investointisuunnitelmia alueellamme kaavateknisesti. Sen tulee olla joustava ja mahdollistava elinvoimaisen kaupunkiseudun kehittämisessä. Sen tulee olla riittävän selkeä ja yleispiirteinen, jotta kunnat voivat paikallisesti asema- ja yleiskaavoituksella varmistaa yritysalueiden kehittymisen ja riittävän tonttitarjonnan. Yritystoiminnalle on tarjottava edellytykset myös haja-asutusalueilla.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Kooste kaavaluonnoksesta saaduista mielipiteistä
MKH 15.6.2015
70/70
Liite / MKH 15.6.2015
Numero, nimi, kunta jota palaute koskee
Kooste mielipiteestä
Tiivistyvä yhdyskuntarakenne edellyttää kestäviä liikenneratkaisuja. Työmatkaliikenteen sekä tavarankuljetusten toimivuus arjessa on varmistettava.
Katuraitiotien ulottaminen Ylöjärvelle on mahdollista, kun kaupungilla on tiivis ja toimiva, asukasmassaltaan merkittävä keskusta, jonka vaikutuspiiriin
liittyy 4000–5000 asukkaan alueeksi hahmoteltu Teivaala-Mäkkylä.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne tukee myös kaupallisia palveluita, jotka on mitoitettava väestönkasvun varalle.
Ylöjärven keskustatoimintojen alue on esitetty suppeana.
KM-alueen mitoitus on niukka.
KM-alueeksi osoitettu Elovainio voidaan merkitä C-alueeksi.
Kaupallisten palveluiden saavutettavuudesta on huolehdittava joukkoliikenneratkaisuja ja tielinjoja suunniteltaessa. Etenkin mahdollinen läntinen ratayhteys sekä 3-tien linjaus ja liittymäratkaisut on toteutettava yhdyskuntarakenteen eheyttä ja palvelujen saavutettavuutta heikentämättä.
Kolmenkulman työpaikka-alue on syytä esittää yhtenäisenä kokonaisuutena.
244. Viitaniemi Esko + 23 muuta, Ikaalinen
245. Rimppi Aino
246. Suomen metsästäjäliiton PohjoisHämeen piiri ry + 3 muuta yhdistystä
Emme tule hyväksymään moottorikelkka- ja mönkijäreittiä omistamillamme maa-alueilla.
On absurdi ajatus poistaa maakuntakaavasta kylät. Miten silloin kunnissa tiedetään paikat ja suunnat?
Kaavoituksella tulee ohjata aseiden käyttö turvallisiin ja tarkoituksenmukaisiin paikkoihin. Aluevarauksissa tulee huolehtia, että ampumarataverkosto
säilyy riittävän kattavana – muutoin riskinä on negatiiviset ympäristövaikutukset ja turvallisuuden heikkeneminen. Maakunnallisten tai alueellisten
ampumakeskusten rinnalla myös pienemmät radat tulee merkitä maakuntakaavaan.
Ampumaradat tulee nähdä liikunta- tai erityisliikuntapaikkoina eikä erityisalueina.
Tulee selvittää kaikkien ampumaratojen todelliset käyttömäärät ja kehittämiskelpoisuus vaikutuspiirissä olevan asutuksen ja ennustetun väestömäärän
kehityksen pohjalta.