docValtuuston pöytäkirja 15.6.2015
download 
Report Transcription
Valtuuston pöytäkirja 15.6.2015
HÄMEENKYRÖN KUNTA ASIALISTA VALTUUSTON KOKOUS 3/2015 Kokousaika 15.6.2015, klo 15.00 – 18.05 Paikka Kunnantalo, valtuustosali Asiat §:t 11 - 22 Asialista V 11 § Hyvinvointikertomus; kuntalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuranta ja arviointi ........................................................................................................................... 37 V 12 § Valtuustoaloite 1/2015; langattomaan teknologiaan liittyvän varovaisuuperiaatteen noudattaminen ................................................................................................................ 39 V 13 § Valtuustoaloite 2/2015; Sydänliiton mukaisen terveellisen ruokavalion tarjoamisen selvittäminen kouluruokailussa ...................................................................................... 43 V 14 § Muutostalousarvio 1/2015; investointimäärärahat ....................................................... 46 V 15 § Muutostalousarvio 2/2015; lukion lisämääräraha ......................................................... 53 V 16 § Muutostalousarvio 3/2015; investointimääräraha ......................................................... 55 V 17 § Johdannaisyleissopimukset ............................................................................................ 57 V 18 § Henkilöstökertomus 2014 ............................................................................................... 59 V 19 § Hallintosääntö ................................................................................................................. 60 V 20 § Arviointikertomus 2014 .................................................................................................. 68 V 21 § Tilinpäätös 2014 ja vastuuvapaus .................................................................................. 69 V 22 § Eronpyyntö luottamustoimesta, Pasi Eloranta .............................................................. 71 Ilmoitukset...................................................................................................................................... 73 HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2015 KOKOUSAIKA 15.6.2015, klo 15.00 – 18.05 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, valtuustosali s. 36 SAAPUVILLA OLLEET VALTUUTETUT Liitteenä olevan nimenhuutoluettelon mukaisesti. MUUT SAAPUVILLA OLLEET JA KUTSUTUT ASIANTUNTIJAT Antero Alenius Tiina Paloranta Kati Halonen Satu Hyötylä Taina Niiranen Pekka Nokso-Koivisto Erkki Jortikka kunnanjohtaja talousjohtaja sivistysjohtaja tekninen johtaja sosiaalijohtaja ylilääkäri henkilöstöpäällikkö LÄSNÄOLO JA PUHEOIKEUS Eeva Linnainmaa nuorisovaltuuston edustaja LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT §:t 11 - 22 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Valtuusto valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Juhani Vatajaniemen ja Raija Westergårdin. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Kirsi Parhankangas Pöytäkirjanpitäjä Tiina Paloranta PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika 23.6.2015, klo 12.00 mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Juhani Vatajaniemi Raija Westergård PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ 23.6.2015, klo 12.00 – 15.00 kunnantalossa, arkistosihteerin työhuoneessa. Hallintopalvelusihteeri Erja-Riitta Myllymäki HÄMEENKYRÖN KUNTA VALTUUSTO 2013 – 2016 LÄSNÄOLO- JA NIMENHUUTOLUETTELO Liite valtuuston pöytäkirjaan 15.6.2015 Valtuutettu P Alakastari Atso VAS Autio Kauko, poistui klo 17.57 KOK Eloranta Pasi KESK Evikoski Teemu KESK Haavisto Hannele KESK Hakala Pekka KESK Haukipää Sari VAS Hiltunen Päivi KESK Härkki-Santala Maria KESK Immonen Anna-Kaisa KD Isokivijärvi Kari PS Isomuotia Harri 2) Juvonen Jukka Ankelo Aku KOK PS Järvenpää Esa SDP Järvinen Jarmo SDP Kalliola Jarmo KESK Kola Mari KOK Lahtinen Kati VIHR Lampinen Jouni PS Lepistö Maarit SDP Lepola Mauri SDP Leskinen Päivi KOK Linnainmaa Risto KESK Mäensivu Raija KESK Mäki Rauno PS Nieminen Marita SDP Nordfors Heimo KOK Ovaska Jouni 2) Palomäki Susanna Järvinen Joel KESK Parhankangas Kirsi KOK Ponkiniemi Vilho VAS Rikala Erkki, poistui klo 17.45 PS Soukko Tarja KOK Vatajaniemi Juhani SDP Westergård Raija VAS P = paikalla kokouksessa 1) esteellinen 2) poissa kokouksesta KD x x x x x x x x x x x x esteellinen § 19 osalta, paikalla varavaltuutettu V-V Ponkiniemi x x x x x x x x x x x x x x x x esteellinen § 19 osalta, paikalla varavaltuutettu Kortesoja x x x x x x x esteellinen § 19 osalta, paikalla varavaltuutettu Uusitalo HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto V 11 § Kokouspäivä 37 15.6.2015 HYVINVOINTIKERTOMUS; KUNTALAISEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI ___ Hallitus 20.5.2015, 51 § Liite Tarja Soukko, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, puh. 050 572 8858. Toukokuussa 2011 voimaan astunut Terveydenhuoltolaki edellyttää, että kerran valtuustokaudessa kunnanvaltuustolle valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä raportoidaan valtuustolle vuosittain. Valtuusto hyväksyi 2.12.2013 § 48 hyvinvointikertomuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä käynnisti kerran valtuustokaudessa tehtävän laajan hyvinvoinnin arvioinnin sekä vuosittaiset kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin seurannat. Hyvinvointikertomus toimii kunnan tärkeän tehtävän, kuntalaisen hyvinvoinnin edistämisen perustana (Kuntalaki). Hyvinvointikertomus tuo esiin kuntalaisen hyvinvointitarpeet, arvioi toteutunutta toimintaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa, raportoinnissa, seurannassa ja resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille kertomus on työväline päätöksentekoon ja vaikuttavuuden arviointiin. Vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä käsitellään raportti kuluneen vuoden aikana toteutetuista kuntalaisen hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä. Hämeenkyrön kunnan johtoryhmä ja hyvinvointiryhmä ovat valmistelleet kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi vuosittaisen (2014) hyvinvointikertomuksen Vuosittainen hyvinvointikertomus (2014) on pykälän liitteenä. Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE hyväksyttäväksi vuosittaisen (2014) hyvinvointikertomuksen ja kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi toteutuneet toimenpiteet. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. _________ Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 15.6.2015 Valtuusto 15.6.2015, 11 § Liite Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote: . hyvinvointikoordinaattori Soukko (tiedotusvastuu) Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri 38 HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto V 12 § Kokouspäivä 39 15.6.2015 VALTUUSTOALOITE 1/2015; LANGATTOMAAN TEKNOLOGIAAN LIITTYVÄN VAROVAISUUPERIAATTEEN NOUDATTAMINEN ___ Hallitus 4.5.2015, 58 § Talousjohtaja Tiina Paloranta: Hämeenkyrön Vihreät jätti valtuuston kokouksessa 16.2.2015 aloitteen langattomaan teknologiaan liittyvän varovaisuusperiaatteen noudattamisesta lasten ja nuorten oppimisympäristöissä Hämeenkyrön kunnassa: ”Aloitteessa esitetään, että Hämeenkyrön kunta suhtautuu vakavasti langattoman verkon (radiotaajuisen sähkömagneettisen säteilyn) mahdollisiin terveysriskeihin sekä lasten oikeuteen terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä toteuttamalla seuraavat kolme toimenpidettä: Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet (1) Kunta toteuttaa rakenteilla olevan monitoimikeskuksen ensisijaisesti kiinteän verkon varaan, noudattaen Euroopan neuvoston suositusta (2011) välttää langatonta verkkoa kouluissa ja päiväkodeissa. Rakennushankkeeseen otetaan ensitilassa mukaan säteilyn riskeihin perehtynyt asiantuntija, ja ratkaisut perustuvat riskianalyysiin sekä käyttöönoton yhteydessä tehtäviin mittauksiin. Eri laitteiden yhteisvaikutus eli niin opetukseen kuin talotekniikkaan liittyvä teknologia, lähettimien sijoitus sekä oppilaiden ja henkilökunnan omat mobiililaitteet huomioidaan. Toisin kuin langaton verkko, on kiinteä verkko kallista toteuttaa rakennukseen jälkikäteen. (2) Kaikissa kunnan kouluissa ja päiväkodeissa tehdään säteilytason mittaukset ja tulokset tuodaan valtuuston tietoon. Mittauksissa huomioidaan Euroopan Parlamentin ja Euroopan neuvoston suosittelemat kroonisen (24/7) säteilykuormituksen suositustasot. Mittaukset toistetaan säännöllisesti ja tilannetta seurataan, jotta tiedetään lapsille aiheuttavan säteilykuormituksen taso. Yksiköissä suositaan ensisijaisesti kiinteän verkon käyttöä. (3) Kouluissa jaetaan kännykän ja muiden mobiililaitteiden käyttöturvallisuuteen liittyvää tietoa yhdessä lisääntyvän opetusteknologian kanssa ” Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 40 15.6.2015 Hämeenkyrön Monitoimikeskuksen rakentajan lausunto ”Olemme rakentamassa Hämeenkyrön kunnalle nykyaikaista monitoimikeskusta johon tulee myös uudenlaisia oppimisympäristön tiloja. Uusista oppimisympäristön tiloista on yleisesti kerrottu esimerkkejä mm. niin että oppimistoiminta olisi tulevaisuudessa sen kaltaista, että opettaja voi jakaa tehtäviä oppilaille, jotka sitten omissa ryhmissään voivat hakea monenlaisia tietovälineitä käyttäen tietoa eri lähteistä ja näin oppia sekä ratkaista tehtäviä innovatiivisesti. Nykyaikana näitä tietovälineitä ovat esim. tietokone (langattomasti), puhelin (langattomasti) ja tabletti (langattomasti). Kännyköiden ja WLAN-tukiasemien säteilystä on raportoitu maailmalla monenlaisissa tutkimuksissa. Hämeenkyrön monitoimikeskuksessa käytämme aina yleisesti standardoituja ja hyväksyttyjä laitteita.WLAN tukiasemat sijoitetaan yleisesti esim. koulujen käytäville katon rajaan kauemmas kulkijoista. Emme kuitenkaan rakentajana tee mitään erityistoimenpiteitä säteilymittausten tai -tutkimusten suhteen. Olemme tarjousvaiheessa suunnitelleet tietoverkon sekä kiinteänä että WLAN tukiasemilla. Kunta voi halutessaan tehdä periaatepäätöksen, ettei ko. laitteita haluta käyttää. Tällöin on mahdollista tehdä kokonaisuudessaan kiinteä verkko. Mikäli WLAN tukiasemat jätetään pois ja jokaiseen huonetilaan halutaan tuoda pelkästään kiinteitä pisteitä, on se maksullinen lisä- ja muutostyö. Lisäkustannuksia syntyy mm seuraavista toimista: kaapelointia ATK-pistokkeiden lisäämistä eri tiloihin mahdollisesti ATK-tilojen laajentamista, koska ATK-kaapit lisääntyvät ATK-kaappien aktiivilaitteiden määrä lisääntyy isompiin ATK-tiloihin tulee tehdä myös tehokkaampi tuuletus tai jopa jäähdytys Mikäli säteilymittauksia halutaan tehdä, tällaiset toimenpiteet ovat kunnan hankinnassa.” Kunta pyysi ja sai lausunnon säteilyturvakeskukselta. Säteilyturvakeskuksen lausunto ”Suomessa väestön altistumista radiotaajuiselle säteilylle rajoitetaan STM:n asetuksella 294/2002. Asetuksen enimmäisarvot ovat yhden- Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 41 15.6.2015 mukaiset EU:n neuvoston suosituksen 1999/519/EY kanssa. Vastaavat rajat ovat käytössä suurimmassa osassa EU-maita. Enimmäisarvot suojaavat kaikilta radiotaajuisen säteilyn tunnetuilta haittavaikutuksilta sekä lyhyt- että pitkäkestoisessa altistumisessa. Enimmäisarvo langattomien verkkojen (WLAN) hyödyntämälle 2,45 GHz taajuiselle radiotaajuiselle säteilylle on 10 W/m2. Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella WLAN-verkkojen radiotaajuinen säteily ei ole terveydelle haitallista. WLAN-verkkojen aiheuttama altistuminen alittaa voimassaolevat enimmäisarvot selvästi. Kansainvälisten asiantuntijajärjestöjen (mm. maailman terveysjärjestö WHO, kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn komissio ICNIRP, Euroopan komission alainen tieteellinen toimikunta SCENIHR) mukaan tämäntasoisen altistumisen haitallisista terveysvaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä, vaikka altistuminen olisi pitkäkestoista. Altistumista WLAN-verkkojen aiheuttamalle radiotaajuiselle säteilylle on selvitetty laajasti UK:n terveydensuojeluviraston PHE:n (aiemmin HPA) tutkimusohjelmassa. Altistumista arvioitiin sekä laboratorioolosuhteissa että koululuokassa ja simuloinnein. Tulosten perusteella WLAN-verkkojen aiheuttama altistuminen on enimmilläänkin alle prosentin verran enimmäisarvoista, vaikka kaikki luokan oppilaat käyttäisivät samanaikaisesti WLAN-yhteyttä. Valtuustoaloitteessa esitetyille vaatimuksille ei ole säteilysuojelullisia perusteita, koska WLAN-verkkojen haitallisista terveysvaikutuksista ei ole tieteellisesti päteviä viitteitä. Euroopan neuvoston ja parlamentin päätöslauselmat eivät sisällä uutta tieteellistä näyttöä haitallisista vaikutuksista, jonka perusteella WLAN-verkkoihin tulisi soveltaa varovaisuusperiaatetta. Euroopan komissio on vastannut parlamentin päätöslauselmaan dokumentilla SP(2009)3508, jossa muun muassa kerrotaan, että komission alainen tieteellinen toimikunta SCENIHR tarkastelee säännöllisesti raja-arvojen tieteellistä perustaa. SCENIHR:n katsausten mukaan raja-arvot ovat edelleen ajan tasalla Sivistyspalvelujen lausunto aloitteen kohtaan 3 ”Perusopetuksen yhtenä tavoitteena on kriittiseen tiedonkäsitykseen kasvattaminen. Siksi kouluissa käsitellään ja analysoidaan myös teknologiaan ja sen kehitykseen liittyviä etuja ja haittoja monesta eri näkökulmasta käsin. Kännyköiden ja mobiililaitteiden koulupäivän aikaisesta käytöstä käydään kouluissa keskustelua niin oppilaiden kuin huoltajienkin kanssa. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä Valtuusto 42 15.6.2015 Mediakasvatus antaa hyvän mahdollisuuden ajankohtaisille keskusteluille ja käyttöturvallisuusohjeistuksille. Kännyköiden ja mobiililaitteiden käytölle on kouluissa yleensä yhdessä mietityt pelisäännöt ja toimintaohjeistukset. Lähes kaikilla nuorilla on käytössä omat mobiililaitteet ja erityisesti lukiossa puhelimen lisäksi myös tietokone, joka on kouluverkkoon langattomasti yhteydessä. Lukiossa ollaan portaittain siirtymässä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, joka käytännössä tarkoitta sitä, että tietotekniikkaa on käytettävä laajasti ja verkossa on opiskeltava. Tällä hetkellä pääosa opetuksesta tapahtuu edelleen muualla kuin verkossa ja siksi säteilyn määrä ei opetuksen vuoksi ole ylikorostunut. Kaikessa tilasuunnittelussa ja korjausrakentamisessa on kuitenkin huomioitava langattomaan teknologiaan liittyvät riskit ja uhat. Tärkeää on myös ajantasainen ja faktatietoihin perustuva kriittinen keskustelu, tiedotus ja tarvittavan turvallisuuskoulutuksen järjestäminen kaikille ko. tiloissa työskenteleville henkilöille.” Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE - Päätös: selosteosan vastauksena aloitteeseen aloitteen toteamista loppuunkäsitellyksi HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. _________ Valtuusto 15.6.2015, 12 § Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote: . aloitteen 1. allekirjoittaja Kati Lahtinen . arkistosihteeri Rinne, merkintä aloiteluetteloon LOPPUUNKÄSITELTY Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto V 13 § Kokouspäivä 43 15.6.2015 VALTUUSTOALOITE 2/2015; SYDÄNLIITON MUKAISEN TERVEELLISEN RUOKAVALION TARJOAMISEN SELVITTÄMINEN KOULURUOKAILUSSA ___ Tekninen lautakunta 5.5.2015, 21 § Valtuutettu Maarit Lepistö on jättänyt 16.2.2015 valtuustoaloitteen Sydänliiton mukaisen terveellisen ruokavalion tarjoamisen selvittämiseksi kouluruokailussa. Aloite on tallennettu Satamaan. Ruokapalvelupäällikön lausunto: Hämeenkyrön kunnan ruokapalveluiden tehtävänä on tarjota asiakkailleen päivittäin maittava, ravitseva, terveellinen ja turvallinen, ravitsemussuositukset huomioon ottava lounas. Koululounaan osuus lapsen tai nuoren päivittäisestä energiantarpeesta on noin kolmannes päivän koko tarpeesta. Ruokalistat suunnittelemme vaihteleviksi siten, että kouluviikon aikana tarjotaan vaihtelevasti pääraaka-aineina lihaa, kanaa ja kalaa sekä erilaisia kasvis- ja energialisäkkeitä. Ruokalajit vaihtelevat päivittäin eli tarjolla on sekä keittoja että kastike- ja vuokaruokia. Suunnittelussa huomioimme aina kokonaisuuden siten, että lautasmallin mukaisesti koostettu ateria on täysipainoinen ja kaikki energiaravintoaineet sisältävä. Hämeenkyrön kunnan ruokapalvelut on kilpailuttanut yhdessä Ikaalisten kaupungin kanssa ruoanvalmistuksessa käytettävät raaka-aineet. Raaka-aineiden laatuvaatimuksina on käytetty Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia kouluruokailuun käytettävistä raakaaineista, kuten rasvan määrästä ja laadusta sekä viljatuotteiden kuitupitoisuudesta. Kouluruokailussamme käytettävillä margariineilla on sydänmerkki. Ruoanvalmistuksessa käytettävä ruokakerma on kasvisrasvapohjainen ja sisältää rasvaa 15 % (vastaava vähittäiskaupan tuote on saanut sydänmerkin). Lihatuotteiden osalta käytämme vähärasvaista naudan, sian ja broilerin lihaa, joissa rasvaprosentti on alle 10. Osalla sopimustuotteistamme on myös sydänmerkki, esim. nauta- ja possukuutio sekä broilersuikale. Suosituin liharaaka-aineemme on naudan jauheliha, jonka rasvaprosentti on 9,1 ja suolaa tuotteessa on 0,4 %. Tämäkin tuote on kouluruokasuosituksen mukainen. Suolaa lisäämme ruokiin mahdollisimman vähän, korvaamme sitä muilla mausteilla ja yrteillä. Lisäkkeistä esim. pastat ovat täysjyväjauhoja sisältäviä ja runsaskuiPöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä Valtuusto 44 15.6.2015 tuisia. Näkkileipä, jota on päivittäin tarjolla, on runsaskuituinen ja suolapitoisuudeltaan suositusten mukainen. Tuoreiden leipien kilpailutuksessa on myös huomioitu runsaskuituisuus sekä mahdollisimman alhainen suolataso. Kouluruokailussa tarjottava maito on joko rasvatonta tai ykkösmaitoa. Olemme kehittäneet ja yhtenäistäneet koulujen valmistuskeittiöillä käytettävää reseptiikkaa asiakaskunta ja sen tarpeet huomioiden. Jotta voisimme hakea sydänmerkki-ateriatunnusta, meillä pitäisi olla luotettava ravintoainelaskentaohjelma, jolla voisimme osoittaa aterian tarkan ravintoainesisällön. Tällä hetkellä meillä ei ole koulujen keittiöissä käytössä tällaista ohjelmaa. Kouluissamme syödään tällä hetkellä tarkoin valituista, kilpailutetuista, kouluruokasuositukset täyttävistä ja pääsääntöisesti suomalaista alkuperää olevista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Kouluruokailu on päivittäin paitsi energiavarastojen täyttämistä, myös sosiaalinen hetki sekä osa opetusta. Jos annosta ei osata tai haluta koostaa oikein, se ei täytä suosituksia. Ja vain syöty ruoka ravitsee. Esitys (tekninen johtaja Satu Hyötylä): Tekninen lautakunta antaa ruokapalvelupäällikön lausunnon vastauksenaan valtuustoaloitteeseen hallitukselle ja edelleen valtuustolle. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Ote: - hallitus - ruokapalvelupäällikkö _________ Hallitus 25.5.2015, 59 § Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE - Päätös: teknisen lautakunnan selostusta vastaukseksi valtuustoaloitteeseen aloitteen toteamista loppuunkäsitellyksi HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. _________ Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 15.6.2015 Valtuusto 15.6.2015, 13 § Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote: . aloitteen 1. allekirjoittaja Maarit Lepistö . tekninen lautakunta . arkistosihteeri Rinne, merkintä aloiteluetteloon LOPPUUNKÄSITELTY Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri 45 HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto V 14 § ___ Kokouspäivä 46 15.6.2015 MUUTOSTALOUSARVIO 1/2015; INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT PERUSTURVAN TILATARPEIDEN MÄÄRITTELY ___ VUODEN 2015 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAN KOHDENTAMINEN PERUSTURVAPALVELUISSA Perusturvalautakunta 4.3.2015, 14 § Liite Talouspäällikkö Kirsi Sinisalo, p. 050 599 4306: Teknisen lautakunnan perusturvaa koskeva investointiesitys talousarvion valmisteluvaiheessa oli kokonaisuudessaan 1 980 000 euroa. Esitys sisälsi terveyskeskuksen saneerauksen loppuunsaattamisen, hammashuollon sekä Kurjenmäkikodin peruskorjauksen hankesuunnitelman ja Siljankodin alakertaan tehtävän vanhusten päivätoimintakeskuksen. Valtuuston hyväksymä talousarvion investointiosa sisältää terveyskeskuksen loppusaneerauksen kohdennetun 800 000 euron varauksen. Lisäksi perusturvan tilatarpeiden suunnitteluun varattiin 100 000 euroa ja perusturvan tilojen toteutuksen aloitukseen 300 000, yhteensä 1 200 000 euroa. Nämä lisävaraukset, yhteensä 400 000 euroa, tulee kohdentaa v.2015 investointihankkeiksi. Vuokrasopimus Kyröskosken hammashoitolan tiloista on voimassa vuoteen 2019 saakka ja suuhygienistille valmistuu tilat terveyskeskuksen neuvolasiipeen 2015. Kyseiselle tilalle on varattava 50 000 euron määräraha. Hammashuollon kokonaistilaratkaisun suunnitelma siirretään vuoteen 2017. Perusturvalautakunta hyväksyi Siljankodin alakerran hankesuunnitelman vanhusten päivätoimintakeskukseksi kokouksessaan 23.9.2014 § 43 ja hallitus 20.10.2014 § 112. Kustannusarvio hankkeelle on 800 000 euroa. Tarkoituksenmukaista on, että hyväksytty hanke käynnistetään mahdollisimman pian ja siihen kohdennetaan vuodelle 2015 suunnitteluun ja toteutuksen aloitukseen varatut 350 000 euroa. Vanhusten päivätoimintakeskuksesta on laadittu erillinen vaikutustenarviointi, joka on liitteenä nro 10. Tehostetun palveluasumisen Kurjenmäkikoti on valmistunut vuonna 1987 ja talon peruskorjausta esitetään selvitettäväksi talousarvion suunnitelmakaudella. Peruskorjaus aloitetaan nykyisistä Kurjenmäki- Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä Valtuusto 47 15.6.2015 kodilla sijaitsevista päivätoiminnan tiloista, jotka tullaan muuttamaan tilapäishoidon paikoiksi ja mahdollisesti vanhusten päivähoidon tiloiksi. Esitys (sosiaalijohtaja Taina Niiranen): Perusturvalautakunta esittää tekniselle lautakunnalle, että kohdentamattomat 400 000 euron investointirahasta vuodelle 2015 käytetään 350 000 euroa vanhusten päivätoimintakeskuksen rakentamisen aloittamiseen Siljankodin alakertaan ja 50 000 euroa neuvolasiipeen tehtävään suuhygienistin tilaan. Päätös: Perusturvalautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti. Ote: Talousjohtaja Tiina Paloranta Tekninen lautakunta ____________ PERUSTURVAN TILATARPEIDEN MÄÄRITTELY Tekninen lautakunta 7.4.2015, 19 § Tekninen johtaja Satu Hyötylä: Vanhusten päivätoimintakeskuksen (Siljankodin alakerran) hankesuunnitelma on valmistunut ja hyväksytty hallituksessa vuonna 2014. Suunnittelumäärärahaa oli jäljellä ja tarkoitus oli jatkaa hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen varsinaiseen suunnitteluun. Investointihankkeiden määrän vuoksi hanke ei edennyt enää vuoden 2014 aikana. Talousarviokäsittelyssä tilanne muuttui ja hyväksytyssä talousarviossa ei ole suoraan määrärahaa hankkeelle. Vuoden alussa on käyty keskusteluita perusturvan hankkeista. Useita kiinteistöjä jää pois käytöstä ja niiden jatkokäyttö on syytä miettiä. Hammashuolto, 2 eri tilaa * toimipisteet Kyröskoskella ja Hämeenkyrössä * Kyröskoskella vuokratilat, määräaikainen sopimus päättyy 2.1.2019 (kunta-srk) *hammashoidon henkilöstö toivoo yhteistä tilaa * nykyinen tila Hämeenkyrössä toimii, mutta tarvitsee remontin lähivuosina *hammashoitola on aikanaan lahjoitettu kunnalle. Lahjoitusasiakirjoissa ei ole lahjoitusrajoitteita Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 48 15.6.2015 *suuhygienistille tulee tilat neuvolaan keväällä 2015 Koulukatu 35 tilat, jotka vapautuvat varhaiskasvatuksen käytöstä monitoimikeskuksen valmistuttua, soveltuvat remontoitavaksi hammashoitolakäyttöön siten, että tilat olisivat käytössä kun vuokrasopimus seurakunnan kanssa päättyy. Perusturvalta jää tyhjäksi Pihlajakodin toiminnan lakkauttamisen jälkeen Pihlajakodin tilat, voisiko niihin remontoida hammashoitolan tiloja? Terveyskeskus * tilat remontoitu lukuun ottamatta neuvolaa, joka remontoidaan 2015 Tilojen käytöstä tulisi tehdä kokonaisselvitys. Mm. yläkerrassa on toimistotiloja käyttämättä (eikä näitä tiloja ole kunnostettu). Kurjenmäkikoti Kurjenmäkikodin peruskorjauksesta tulee laatia hankesuunnitelma. Peruskorjaus on tehtävä lähivuosina. Pihlajakoti * Pihlajakotitoiminta lakkaa syksyllä 2015? * rakennuksessa toimii jatkossa edelleen eläinlääkäri Mitä toimintoja Pihlajakodin tiloihin sijoitetaan? Jaakonkoti * ei ole kunnan kiinteistö Mikä on Jaakonkodin tulevaisuus? Siljankoti Alakertaan on rakennettava ainakin lattiat, koska siellä on nyt maavarainen lattia. Vanhusten päivätoimintakeskuksen hankesuunnitelma on laadittu, varsinainen suunnittelu voidaan käynnistää välittömästi. Kivimäentie 12 *kehitysvammaisten päivätoiminta + asunnot Nyt hankkeissa on syytä edetä perusturvalautakunnan esityksen mukaan. Muiden hankkeiden/kiinteistöjen osalta selvitystä on jatkettava Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 49 15.6.2015 niin, että jatkosuunnitelma on valmiina ja kiinteistöt ovat tehokkaassa käytössä. Esitys (tekninen johtaja Satu Hyötylä): Tekninen lautakunta esittää hallitukselle perusturvalautakunnan esityksen mukaan, että kohdentamattomat 400 000 euron investointirahasta vuodelle 2015 käytetään 350 000 euroa vanhusten päivätoimintakeskuksen rakentamisen aloittamiseen Siljankodin alakertaan ja 50 000 euroa neuvolasiipeen tehtävään suuhygienistin tilaan. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Ote: - hallitus/talousjohtaja - perusturvalautakunta _________ Hallitus 13.4.2015, 43 § Perusturvalautakunnan ja teknisen lautakunnan käsittelyissä on talousarviossa varattujen perusturvan tilatarpeiden suunnittelu- ja toteutusmäärärahojen kohteeksi valittu päivätoimintakeskuksen rakentamisen (800 000 euroa) aloittaminen Siljankodin alakertaan ja suuhygienistin tila neuvolasiipeen. Hankkeen tarpeellisuus ilmenee vaikutusten arvioinnista. Ratkaisematta tässä vaiheessa jäävät vielä seuraavat tilatarpeet: hammashuollon tilat, terveyskeskuksen saneeraamattomat tilat, Kurjenmäkikodin peruskorjaus, Pihlajakoti, Jaakonkoti, Kivimäentie 12. Vanhusten päivätoimintakeskuksen hankesuunnitelma ja vaikutusten arviointi ovat oheismateriaalina. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 50 15.6.2015 Valtuustolle esitetään seuraavat määrärahamuutokset talousarvion investointiosaan teknisen lautakunnan rakentamismäärärahoihin Hanke Perusturvan tilatarpeiden suunnittelu Perusturvan uusien tilojen toteutus Terveyskeskuksen saneeraus, neuvolan saneeraus Vanhusten päivätoimintakeskus Yhteensä Esitys: Määräraha nyt 100 000 uusi määräraha 0 300 000 0 800 000 850 000 0 350 000 1 200 000 1 200 000 lisätiedot suuhygienistin tilojen teon määräraha lisätty HALLITUS hyväksyy perusturvalautakunnan ja teknisen lautakunnan ehdotukset. Hankkeen aloittamisella sidotaan samalla pääosa taloussuunnitelmassa 2016 varatusta 500 000 euron määrärahasta. HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy määrärahan muutokset selosteosan mukaisesti. Päätös: HALLITUS palautti yksimielisesti asian valmisteluun, jotta tilatarpeet suunnitellaan paremmin ja hammashuollon tarpeet otetaan paremmin huomioon sekä vaikutus käyttötalouteen ja henkilökuntamäärään selvitetään. Ote: . perusturvalautakunta . tekninen lautakunta _________ MUUTOSTALOUSARVIO 1/2015; INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT Hallitus 25.5.2015, 60 § Perusturvan toimittama lisämateriaali: ”Perusturvalautakunta valtuutti viranhaltijat valmistelemaan hallituksen valmisteluun palauttaman vuoden 2015 investointimäärärahan kohdentamisen. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 51 15.6.2015 Perusturvalautakunta hyväksyi Siljankodin alakerran hankesuunnitelman vanhusten päivätoimintakeskukseksi kokouksessaan 23.9.2014 § 43 ja hallitus 20.10.2014 § 112. Päätöksen jälkeen on käyty keskustelua hammashuollon sijoittamisesta samaan tilaan päivätoiminnan kanssa. Tila ei kuitenkaan ole näihin kahteen toimintaan riittävä eikä toiminnallisesti tarkoituksenmukainen. Päivätoiminnan asiakasmäärä tulee kasvamaan voimakkaasti seuraavien 5-10 vuoden aikana. Hallitus on 12.1.2015 käsitellyt perusturvalautakunnan selvityksen hammashuollon tuottamistavasta ja resursseista sekä samalla perustunut uuden terveyskeskushammaslääkärin viran. Hammashuollon tilat ovat tällä hetkellä riittävät edellyttäen, että suuhygienistille saneerataan suunniteltu tila neuvolasiipeen. Hammashuollon tilaratkaisu kokonaisuudessaan tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan vuonna 2019, jolloin samalla ratkaistaan tilatarpeet Kyröskosken toimipisteelle. Kurjenmäkikodin peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi valmisteltaessa seuraavan talousarvion investointi-esitystä. Terveyskeskuksen saneerattomat kolmannen kerroksen tilat valmistetaan suunnitellusti toimistotiloiksi, jolloin vapautuu poliklinikalta asiakastyöhön tarvittavat tilat. Kivimäentie 12 tilat ovat toimivat eikä tarvetta muutokseen ole. Pihlajakodin nykyinen toiminta päättyy 31.8.2015, Jaakonkodin sekä Oikopolun tiloista on valmisteilla tarvearviointi. Päivätoiminnan vaikutusten arviointi sekä dia-esitys perusturvan tiloista ovat oheismateriaalina. Esitys: HALLITUS hyväksyy perusturvalautakunnan ja teknisen lautakunnan esitykset. Hankkeen aloittamisella sidotaan samalla pääosa taloussuunnitelmassa 2016 varatusta 500 000 euron määrärahasta. HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy määrärahan muutokset selosteosan 13.4.2015 mukaisesti. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. _________ Valtuusto 15.6.2015, 14 § Päivätoiminnan vaikutusten arviointi sekä dia-esitys perusturvan tiloista ovat oheismateriaalina. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Päätös: Kokouspäivä 15.6.2015 VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote: . tekninen lautakunta . perusturvalautakunta . kirjanpito . taloussuunnittelija Rönkkö Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri 52 HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto V 15 § ___ Kokouspäivä 53 15.6.2015 MUUTOSTALOUSARVIO 2/2015; LUKION LISÄMÄÄRÄRAHA F.E. SILLANPÄÄN LUKION LISÄMÄÄRÄRAHAESITYS HENKILÖSTÖMENOIHIN VUODELLE 2015 Sivistyslautakunta 20.5.2015, 33 § F.E. Sillanpään lukion rehtori Kari Lähde (050-367 4026) F.E. Sillanpään lukion aloittaa syksyllä 2015 aikaisempiin vuosiin verrattuna suuri ikäluokka. Syksyllä 2014 aloittavia oli 40. Näistä opiskelijoista tehtiin kaksi rinnakkaista luokkaa 1A ja 1B. Luokan keskimääräiseksi kooksi muodostui 20 opiskelijaa. Nyt syksyllä aloittavan ikäluokan koko on 69 opiskelijaa. Näitä ei voida sijoittaa kahdelle luokalle, vaan joudutaan perustamaan yhden rinnakkaisen luokan lisää verrattuna kuluvaan vuoteen. Tällöin keskimääräiseksi luokkakooksi muodostuu 23 opiskelijaa. Yhden lisäryhmän perustaminen johtaa siihen, että on perustettava kolmas rinnakkainen ryhmä ykkösvuosikurssilla opiskeltaville kursseille. Työjärjestyspaikkoja yhdelle luokka-asteelle on yhteensä 38 tuntia. Tuntikehystarve lukuvuodelle 2015 - 2016 on 322,6 vuosiviikkotuntia. Sivistyslautakunta on hyväksynyt lautakunnan alaisten vastuualueiden vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman 11.2.2015, 8 §. - Vuodelle 2015 lukion henkilöstömenoihin on varattu 865 879 €. - Lukion lisäresurssin tarve henkilöstömenoihin vuosille 2015-2016 on 70 000 €. Vuonna 2015 34 000 euroa ja vuonna 2016 36 000 euroa. - Vuonna 2015 henkilöstömenojen lisäys 34 000 euroa on 3,9 % lukion henkilöstömenoista ja 2,8 % lukion nettomenoista. Tänä vuonna lukiokoulutuksen opiskelijakohtainen valtionosuus on 6850 €. Näin ollen noin 25 lisäopiskelijan tuottama valtionosuustulo kattaa lisääntyvät menot. Lausunto asian ratkaisemiseksi, F. E. Sillanpään lukion rehtori Kari Lähde: Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 54 15.6.2015 Sivistyslautakunta päättää esittää hallitukselle ja valtuustolle 34 000 euron lisämäärärahan myöntämistä vuodelle 2015 F.E. Sillanpään lukiolle opetuksen järjestämistä varten. Esitys, sivistysjohtaja Kati Halonen: Sivistyslautakunta päättää F. E. Sillanpään lukion rehtorin lausunnon mukaisesti. Päätös: Sivistyslautakunta hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote: . F. E. Sillanpään lukion rehtori . kunnanhallitus- ja valtuusto _________ MUUTOSTALOUSARVIO 2/2015; LUKION LISÄMÄÄRÄRAHA Hallitus 8.6.2015, 69 § Esitys: Päätös: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy sivistyslautakunnan lisämäärärahapyynnön. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. _________ Valtuusto 15.6.2015, 15 § Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote: . sivistyslautakunta . kirjanpito . taloussuunnittelija Rönkkö Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto V 16 § ___ Kokouspäivä 55 15.6.2015 MUUTOSTALOUSARVIO 3/2015; INVESTOINTIMÄÄRÄRAHA TALOUSARVION 2015 INVESTOINTIOSA; MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN Tekninen lautakunta 28.5.2015, 31 § Toimistopäällikkö Pirkko-Liisa Vänttinen: Talousarvion investointiosassa on varattu 2 000 000 euroa viemäriverkoston laajennukseen Sasi - Mahnala - Kyröspohja - Heinijärvi alueella. Vuonna 2015 rakennettavasta Sasin linjan osuudesta jää määrärahaa käyttämättä. Tekninen lautakunta on jakanut investointiosan käyttösuunnitelmassa (20.1.2015 § 1) viemäriverkoston ja laitteiden saneeraukseen 120 000 euroa. Tämä määräraha ei tule riittämään. Kunnan on uusittava vt:n 3 alitus Osaran ohitustien rakentamisen johdosta, kustannusarvio on 50 000 euroa. Lisäksi Kyröskosken Vesihuolto Oy uusii vesijohtoaan Sepäntiellä ja Koskitiellä. Samaan kaivantoon on sijoitettu vesijohdon lisäksi kunnan viemäri. Viemärilinjat on kuvattu ja uusimistarve todettu. Kustannusarvio on 100 000 euroa. Kyröskosken Vesihuolto Oy on kilpailuttanut urakoitsijan ja työt ovat jo käynnissä. Esitys (kunnallistekniikan rakennuspäällikkö Jari Luoma): Lautakunta esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se siirtää viemäriverkoston laajennukseen varatusta 2 000 000 euron määrärahasta (kohde 736) 150 000 euroa viemäriverkoston ja laitteistojen saneeraukseen (kohde 706). Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Ote: - hallitus - kunnallistekniikan rakennuspäällikkö _________ MUUTOSTALOUSARVIO 3/2015; INVESTOINTIMÄÄRÄRAHA Hallitus 8.6.2015, 70 § Esitys: Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Päätös: Kokouspäivä 15.6.2015 HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. _________ Valtuusto 15.6.2015, 16 § Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote: . tekninen lautakunta . kirjanpito . taloussuunnittelija Rönkkö Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri 56 HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto V 17 § ___ Kokouspäivä 57 15.6.2015 JOHDANNAISYLEISSOPIMUKSET Hallitus 8.6.2015, 73 § Liite Talousjohtaja Tiina Paloranta: Kunnan lainamäärä jatkaa kasvuaan lähivuosina. Tämä tarkoittaa myös korkoriskin kasvua. Korkoriskiä voidaan hallita johdannaissopimuksella, esim. koronvaihtosopimuksella. Eri rahoituslaitokset tarjoavat räätälöityjä johdannaissopimuksia. Johdannaissopimuksia voidaan käyttää olemassa olevan lainasalkun tai yksittäisen lainan korkoprofiilin muuttamiseen ilman lainaehtojen uudelleenneuvottelemista. Johdannaissopimus on yleensä alkuperäisestä lainasta täysin erillinen sopimus eikä vaadi lainanantajan hyväksyntää. Johdannaisten tekeminen edellyttää rahalaitosten kanssa sopimusta johdannaisten yleisistä ehdoista, joita sovelletaan eri rahoituslaitosten kanssa tehtäviin johdannaissopimuksiin, jotka voivat olla esim. koronvaihtosopimuksia, korkokattosopimuksia, korkokatto- ja korkolattiasopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia. Kunkin yksittäisen johdannaissopimuksen tarkemmat ehdot sovitaan erikseen ja vahvistetaan tapauskohtaisesti. Sopimusta johdannaisten yleisistä ehdoista sovelletaan kaikkiin sopijapuolten välisiin johdannaissopimuksiin, jollei vahvistuksessa toisin mainita. Vahvistuksella tarkoitetaan asiakirjaa, jonka sopijapuolet allekirjoittavat ja joka yhdessä yleissopimuksen kanssa muodostaa johdannaissopimuksen ehdot. Hallituksen johtosäännössä ei ole määrätty johdannaisten yleisistä ehdoista päättämisestä, joten asia tulee valtuuston päätettäväksi. Uuden hallintosäännön mukaan kunnanjohtajan päätösvaltaan kuuluu yksittäisten johdannaissopimusten hyväksyminen: Hallintosääntö, kunnanjohtajan ratkaisuvalta kohta 3 3. tekee yksittäiset lainanottopäätökset ja päättää johdannaisten käytöstä talousjohtajan esittelystä Sopimukset johdannaissopimusten yleisistä ehdoista on tarkoituksenmukaista tehdä useamman rahoituslaitoksen kanssa. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä Valtuusto 58 15.6.2015 Kaikkien rahalaitosten johdannaisyleissopimukset ovat samanlaisia. Liitteenä on Osuuspankin mallisopimus. Esitys: Päätös: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että - kunta tekee rahalaitosten kanssa sopimukset johdannaisten yleisistä ehdoista - kunta voi tehdä koronvaihtosopimuksia, korkokattosopimuksia ja korkolattiasopimuksia tai sopimuksia korkoputkesta tai erilaisista korkostruktuureista sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia kulloinkin tarjolla olevasta tuotevalikoimasta. Uuden hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja tekee nämä yksittäiset päätökset. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. _________ Valtuusto 15.6.2015, 17 § Liite Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote: . talousjohtaja Paloranta (toimeenpanovastuu) Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä Valtuusto V 18 § ___ 59 15.6.2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Hallitus 25.5.2015, 61 § Liite Henkilöstöpäällikkö Erkki Jortikka, puh. 050 566 2650: Henkilöstökertomuksen laadinta aloitettiin vuonna 1999. Kunnallinen työmarkkinalaitos on yleiskirjeellä 10/2004 antanut suosituksen henkilöstöraportista. Keskeisiä muutoksia vuonna 2014: Henkilökunnan määrä on laskenut Henkilöstömenojen säästötavoite saavutettiin Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus on pysynyt vähäisenä (3,5 %) Sairauslomien määrä on vähentynyt merkittävästi Liider-hanke ”Hämeenkyrön tulevaisuus tehdään yhdessä” on jatkunut ja saanut seuraajakseen tuotekehittäjän erityisammattitutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutusryhmän, jossa on 30 opiskelijaa Työhyvinvointitutkimuksen mukaan henkilökunnalla on hyvä kuva työnantajastaan. Kuva on parantunut, mutta kehitettävää löytyy monesta asiasta Henkilöstöpäällikkö Erkki Jortikka selostaa asiaa kokouksessa. Esitys: HALLITUS esittää, että VALTUUSTO merkitsee tiedokseen liitteenä olevan henkilöstökertomuksen 2014. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. _________ Valtuusto 15.6.2015, 18 § Liite Päätös: VALTUUSTO merkitsi henkilöstökertomuksen tiedokseen. Ote: . henkilöstöpäällikkö Jortikka (tiedotusvastuu) Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä Valtuusto 60 15.6.2015 V 19 § ___ HALLINTOSÄÄNTÖ H 62 § ___ HALLINTOSÄÄNTÖ; VALMISTELULINJAUS H 40 § ___ HALLINTOSÄÄNNÖN UUDISTAMINEN; LAUSUNTOPYYNTÖ LAUTAKUNNILLE HALLINTOSÄÄNNÖN UUDISTAMINEN Hallitus 16.3.2015, 37 § Kuntalaki 16 § määrää, että kunnalla on oltava hallinnon järjestämiseen säännöt. Säännöissä määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallasta ja tehtävien jaosta. Kuntalain 50 § määrää hallintosäännöstä: Valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet toimielinten kokoontumisesta; varajäsenten kutsumisesta; toimielimen puheenjohtajan tehtävistä; kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta; kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa; muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa; toimielinten kokoukseen osallistumisesta 56 a §:ssä tarkoitetun videoneuvotteluyhteyden avulla sekä siitä, miten kunta huolehtii, että tähän tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä; esittelystä; pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja nähtävänä pitämisestä; asiakirjojen allekirjoittamisesta; asiakirjoista perittävistä lunastuksista sekä tiedon antamisesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyllä tavalla perittävistä maksuista ottaen huomioon, mitä mainitun lain 34 §:ssä säädetään; tiedottamisesta; menettelystä otettaessa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi; Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 61 15.6.2015 14) 15) kunnan taloudenhoidosta; sekä hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Hallintosäännön uudistamisen valmistelu aloitettiin 2014 keräämällä vastaavan tyyppisten kuntien hallintosääntöjä ja selvittämällä niiden soveltumista Hämeenkyrön tarpeisiin. Valmistelussa otettiin huomioon myös uuden Kuntalain valmistelu siinä määrin kuin se lakiehdotuksen kannalta on mahdollista. Valmistelun vaiheita on selostettu suullisesti hallitukselle ja valtuustolle. Johtosääntöuudistusta valmisteltiin useissa johtoryhmän kokouksissa ja erityisesti syyskuussa Petäyksessä pidetyillä kokouspäivillä. Tällöin saatiin määriteltyä organisaation rakenne ja vastuualueet, osavastuualueet yhdenmukaisesti . Hallintosäännön uudistaminen on erittäin laaja asia. Uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää kunnan sääntökokoelmaa yhdistämällä samaan sääntöön monta aiemmin erillisenä ollutta sääntöä ja sovittaa ne toisiinsa yhteensopiviksi. Tämän säännön lisäksi jää silti tehtäväksi erillispäätöksiä. Näitä on lueteltu hallintosäännössä. Hallintosäännön tarkoituksena on määritellä kunnan toimivaltarakenne ja organisaatiorakenne. Uuden säännön valmistelun periaatteena on ollut aikaansaada johdonmukainen ja yhdenmukainen sääntö. Pyrkimys on ollut tehdä sääntö ilman ristiriitaisuuksia. Tämä sääntöuudistus ei muuta suoraan organisaatiorakennetta muuten kuin nimien osalta. Ympäristölautakunnan toiminta muuttuu tämän säännön myötä niin, että hallinnolliset tehtävät siirtyvät siltä tekniselle lautakunnalle. Delegointiaste on pidetty pääosin ennallaan, mutta päätösvallan yhtenäistäminen aiheuttaa joitakin muutoksia. Sisältö: Uudella hallintosäännöllä korvataan entiset, alla luetellut säännöt: hallintosääntö hallituksen johtosääntö perusturvan johtosääntö sivistyslautakunnan johtosääntö teknisen lautakunnan johtosääntö ympäristölautakunnan johtosääntö taloussääntö luottamushenkilöiden palkkiosääntö Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä Valtuusto 62 15.6.2015 - tarkastussääntö Valmistelun eteneminen: hallitus käsittelee sääntöluonnosta ensimmäisen kerran 16.3.2015 hallitus lähettää sääntöluonnoksen lausunnoille lautakuntiin 30.3.2015 1.4.2015 hallintosääntöä esitellään valtuustolle ja lautakunnille yhteistilaisuudessa hallitus käsittelee lausunnot 25.5. ja päättää esityksen tekemisestä valtuustolle valtuusto hyväksyy hallintosäännön 15.6.2015 Uuden kuntalain myötä joudutaan tekemään uudistuksia nyt esitettävään sääntöön. Niitä tehdään sitten kun laki on voimassa. Sääntöä on jatkossa tarkoitus päivittää vuosittain tai aina tarpeen mukaan. Oheismateriaalina on hallintosääntöluonnos ja kunnan organisaatiokaavio uuden säännön mukaisin termein. Esitys: HALLITUS käsittelee hallintosäännön ja muiden sääntöjen kokonaisuutta, organisaatiorakennetta ja päätösvallan tasoja ja sääntelyn yksityiskohtia. Seuraavassa kokouksessa hallitus päättää luonnoksen lähettämisestä lausunnoille. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. _________ HALLINTOSÄÄNNÖN UUDISTAMINEN; LAUSUNTOPYYNTÖ LAUTAKUNNILLE Hallitus 30.3.2015, 40 § Edellisellä kerralla käsiteltyyn hallintosäännön luonnokseen on tehty korjauksia. Hallintosääntöluonnos on oheismateriaalina, samoin siihen liittyvä lakiliite sekä organisaatiokaavio. Hallintosääntö lähetetään lautakunnille lausunnolle. Sääntöluonnos menee myös yhteistyötoimikunnalle lausunnolle. Lausunnot on annettava 11.5.2015 mennessä. Lautakuntien toivotaan lausunnoissa keskittyvän erityisesti oman toimialan ratkaisuvalta-asioihin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä Valtuusto 63 15.6.2015 Esitys: HALLITUS lähettää hallintosääntöluonnoksen lausunnoille lautakuntiin ja yhteistyötoimikunnalle. Lausunnot pyydetään 11.5.2015 mennessä. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. _________ HALLINTOSÄÄNTÖ; VALMISTELULINJAUS Hallitus 25.5.2015, 62 § Lautakunnat ovat antaneet lausuntonsa hallintosäännöstä. Lausunnot ovat sataman kiertokansiossa. Hallintosääntöluonnoksen tässä versiossa on otettu huomioon perusturvalautakunnan ja teknisen lautakunnan korjausesitykset. Ympäristölautakunnan ja sivistyslautakunnan korjausesityksistä osa on otettu huomioon. Lisäksi on korjattu viranhaltijoiden löytämiä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia. Hallitus saa antaa valmistelulinjauksen näihin ympäristölautakunnan esittämiin korjausesityksiin: - Kaavoitusarkkitehdin ratkaisuvaltaan liitteen 1 mukaisesti esitettävät suunnittelutarveratkaisut MRL 137 ja poikkeamispäätökset MRL 171 siirretään ympäristölautakunnalle. Kaavoitusarkkitehti esittelee asiat lautakunnalle. - Hallituksen ratkaisuvaltaan esitetty asia § 9 loma-asunnon käyttötarkoituksen muutoksen poikkeamispäätökset siirretään ympäristölautakunnan ratkaisuvaltaan. Kaavoitusarkkitehti esittelee asiat lautakunnalle. Sivistyslautakunnan esittämää muutosta liikunta- ja nuorisosihteerin päätösvaltaan ”tekee osavastuualuetta koskevat sopimukset ja sitoumukset lautakunnan tai esittelijän antamisen ohjeiden mukaisesti” ei ole sisällytetty esitykseen, sillä se aiheuttaisi ristiriidan päätöksentekotasoissa. Yhden osavastuualueen päällikön osalta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä poikkeusta yleiseen linjaan. Perusturvalautakunta toi esille sen, että hallintosääntöluonnoksen henkilöstöosan mukaisesti osavastuualueen esimiehille siirretään päätösvaltaa. Kaikki osavastuualueiden esimiehet eivät ole virkasuhteessa. Lautakunnan mielestä päätösvallan siirto ei näissä tapauksisPöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 64 15.6.2015 sa ole tarkoituksenmukaisesta. Lautakunta tarkoitti pykäliä 5 ja 14. Tämä muutos on tehty hallintosääntöluonnokseen. Tarkastuslautakunta toi esille rakennusurakoista päättämisessä sen, että tekninen lautakunta päättää kaikki hankkeet. Lautakunta esitti harkittavaksi sitä, että tietyn euromäärän, esim 3 milj, euroa ylittävät hankkeet menisivät hallituksen päätettäväksi. Tätä ei ole muutettu hallintosääntöön. Hallintosääntöluonnos on sataman oheismateriaalikansiossa. Esitys: Hallitus linjaa hallintosäännön valmistelua siten, että hallituksen linjausten mukainen sääntö voidaan kokouksessa 8.6.2015 esittää valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös: HALLITUS linjasi hallintosäännön jatkovalmistelua. --HALLITUS käsitteli tämän asian ensimmäisenä asiana. Päivi Leskinen ilmoittautui esteelliseksi eikä osallistunut asian käsittelyyn. Esteellisyyden peruste: hallintosääntö koskee Leskistä työroolissa. Harri Isomuotia oli hänen sijassaan. Puheenjohtajana toimi hallituksen 2. varapuheenjohtaja Rauno Mäki. Pasi Eloranta esitti, että sivistyslautakunnan esittämä muutos liikuntaja nuorisosihteerin päätösvaltaan hyväksytään. Kukaan ei kannattanut esitystä. Puheenjohtaja totesi esityksen raukeavan kannattamattomana. Vilho Ponkiniemi esitti, että henkilöstöosaan lisätään virantoimituksesta pidettämisestä päättämiseen § 67 maininta, että päätöstä tehtäessä pitää kuulla toimielintä. Kukaan ei kannattanut esitystä. Puheenjohtaja totesi esityksen raukeavan kannattamattomana. Hallitus hyväksyi yksimielisesti hallintosääntöluonnokseen tehtävät seuraavat korjaukset: - Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Kaavoitusarkkitehdin ratkaisuvaltaan liitteen 1 mukaisesti esitettävät suunnittelutarveratkaisut MRL 137 ja poikkeamispäätökset MRL 171 siirretään ympäristölautakunnalle Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä Valtuusto 65 15.6.2015 - Hallituksen ratkaisuvaltaan esitetty asia loma-asunnon käyttötarkoituksen muutoksen poikkeamispäätökset siirretään ympäristölautakunnan ratkaisuvaltaan. - Toimielinten varapuheenjohtajien ei tarvitse olla valtuutettuja - Ansionmenetyskorvauksissa tuntikorvauksen enimmäismäärä on 30 euroa ja ilman todistusta korvattava määrä on 10 euroa. --Hallitus piti tauon tämän asian käsittelyn jälkeen klo 19.35 – 19.45. _________ HALLINTOSÄÄNTÖ Hallitus 8.6.2015, 75 § Hallintosääntöön on tehty hallituksen edellisessä kokouksessa päättämät muutokset. Liitteenä uusi hallintosääntö ja siihen sisältyvä liite 1. Oheismateriaalina on organisaatiokaavio. Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy liitteenä olevan hallintosäännön ja kumoaa samalla nämä säännöt: entinen hallintosääntö hallituksen johtosääntö perusturvan johtosääntö sivistyslautakunnan johtosääntö teknisen lautakunnan johtosääntö ympäristölautakunnan johtosääntö taloussääntö luottamushenkilöiden palkkiosääntö tarkastussääntö Hallintosääntö astuu voimaan 1.8.2015. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen. --- Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 66 15.6.2015 Keskustelun kuluessa Vilho Ponkiniemi teki esityksen. Muutetaan pykälä 67 muotoon: § 67 Virantoimituksesta pidättäminen ja työsuhteen irtisanominen Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä ja työsuhteen irtisanomisesta päättää se viranomainen, joka valitsee henkilön virka- tai työsuhteeseen, kuultuaan asiasta palvelualueen lautakuntaa. Kukaan ei kannattanut esitystä. Puheenjohtaja totesi esityksen rauenneen kannattamattomana. --Hallitus korjasi yksimielisesti §:ssä 62 olevan virheen. _________ Valtuusto 15.6.2015, 19 § Liite Päätös: VALTUUSTO hyväksyi hallituksen esityksen äänestyksen jälkeen muutettuna pykälän 130 osalta. --Tarja Soukko, Päivi Leskinen ja Sari Haukipää poistuivat esteelliseksi ilmoittautuneina tämän asian käsittelyn ajaksi. Esteellisyyden peruste: työroolissaan he ovat asianosaisia. Soukon tilalla oli varavaltuutettu Heikki Uusitalo, Leskisen tilalla oli varavaltuutettu Rauno Kortesoja, Haukipään tilalla oli varavaltuutettu Ville-Veikko Ponkiniemi. Keskustelun kuluessa valtuutettu Vilho Ponkiniemi teki kaksi esitystä: 1. esitys: Muutetaan pykälä 67 muotoon: § 67 Virantoimituksesta pidättäminen ja työsuhteen irtisanominen Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä ja työsuhteen irtisanomisesta päättää se viranomainen, joka valitsee henkilön virka- tai työsuhteeseen kuultuaan asiasta palvelualueen lautakuntaa. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 67 15.6.2015 2. esitys: Muutos pykälään 130 Palkkioiden ja korvausten maksaminen, ensimmäinen momentti Ansionmenetyskorvaus maksetaan hakemuksen mukaan kuukausittain. Muut korvaukset maksetaan puolivuosittain. Valtuutettu Alakastari kannatti molempia Ponkiniemen esityksiä. Valtuutetut Nieminen ja Mäki kannattivat Ponkiniemen esitystä 2. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi hallituksen esityksestä poikkeavaa, kannatettua esitystä. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Ponkiniemen esityksen 2 pykälän 130 muuttamisesta. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysesitykset, -tavan ja -järjestyksen yksimielisesti Ponkiniemen esityksestä 1. Valtuusto antoi nimenhuutoäänestyksessä 31 jaa-ääntä hallituksen esityksen puolesta ja 4 ei-ääntä Ponkiniemen esityksen puolesta, joten puheenjohtaja totesi hallituksen esityksen tulleen valtuuston päätökseksi äänestyksellä. Äänestyskäyttäytyminen ilmenee pöytäkirjan liitteestä. Valtuusto piti tauon tämän asian jälkeen klo 17.00 – 17.20. Ote: . lautakunnat . arkistosihteeri Rinne Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto V 20 § ___ Kokouspäivä 68 15.6.2015 ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Tarkastuslautakunta 2.6.2015, 3 § Ehdotus: Tarkastuslautakunta viimeistelee, hyväksyy ja allekirjoittaa vuoden 2014 arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunta antaa kuntalain 71 §:n mukaisen arviointikertomuksen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnanvaltuustolle. Päätös: Tarkastuslautakunta laati arviointikertomuksen 2014 ja sopi luovutustilaisuuden 8.6.2015 klo 15.00 valtuustosaliin. _________ Valtuusto 15.6.2015, 20 § Liite Päätös: VALTUUSTO merkitsi tiedokseen arviointikertomuksen. Ote: . lautakunnat Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä Valtuusto V 21 § ___ 69 15.6.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 JA VASTUUVAPAUS Hallitus 8.6.2015, 72 § Talousjohtaja Tiina Paloranta, puh. 050 596 7522: Hallitus on allekirjoittanut 30.3.2015 kunnan tilinpäätöksen 2014 ja antanut sen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi. Vuoden 2014 tilinpäätös oli 832 778 euroa ylijäämäinen. _________ TILINTARKASTUSKERTOMUS 2014 Tarkastuslautakunta 11.5.2015, 4 § Tilintarkastaja on suorittanut kunnan tilintarkastuksen vuodelta 2014. Tilintarkastaja selostaa tarkastuslautakunnalle tilintarkastuksessa esiin tulleita asioita ja huomioita sekä laatimansa tilintarkastuskertomuksen perusteita. Tilintarkastuskertomus (liite 1) ei sisällä muistutuksia. Tilintarkastuskertomuksessa esitetään tilinpäätöksen hyväksymistä sekä vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Ehdotus: Tarkastuslautakunta päättää Kuntalain 71 ja 75 §:ien perusteella saattaa tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2014 valtuuston käsittelyyn ja esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilintarkastuskertomuksessa esitetyllä tavalla. Päätös: Hyväksyttiin. _________ Esitys: Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet HALLITUS esittää, että VALTUUSTO 1. hyväksyy tilinpäätöksen 2014 2. päättää tilintarkastajan esityksen ja tarkastuslautakunnan lausunnon perusteella vastuuvapauden myöntämisestä kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta 1.1.2014 – 31.12.2014. Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä Valtuusto 15.6.2015 3. Päätös: 70 Hallitus oikeuttaa talousjohtajan tekemään aineistoon oikaisuluonteiset korjaukset. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. _________ Valtuusto 15.6.2015, 21 § Liite Päätös: VALTUUSTO hyväksyi tilinpäätöksen. Valtuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille toimikaudelta 1.1.2014 – 31.12.2014. Erkki Rikala poistui tämän asian käsittelyvaiheessa klo 17.45. Kauko Autio poistui tämän asian käsittelyvaiheessa klo 17.57. Ote: . lautakunnat . tilivelvolliset Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä Valtuusto V 22 § ___ 71 15.6.2015 ERONPYYNTÖ LUOTTAMUSTOIMESTA, PASI ELORANTA Hallitus 8.6.2015, 76 § Talousjohtaja Tiina Paloranta, 050 496 7522: Valtuutettu Pasi Eloranta on 27.4.2015 valtuuston kokouksessa valittu valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi. Valtuuston varapuheenjohtajan roolissa hän kuluu hallituksen kokouspiiriin. Hän on myös hallituksessa Jouni Ovaskan varajäsen ja sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja. Pasi Eloranta pyytää eroa hallituksen varajäsenen tehtävästä. Kuntalain 38 mukaisesti luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, joka valittava luottamushenkilö on. Täydennysvaalissa on noudatettava tasa-arvolain säädöksiä. Esitys: Päätös: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se 1. myöntää Pasi Elorannalle eron hallituksen varajäsenen tehtävästä. 2. valitsee varajäsenen Jouni Ovaskalle HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. --Pasi Eloranta poistui esteelliseksi ilmoittautuneena tämän asian käsittelyn ajaksi. Esteellisyyden peruste: Eloranta on asianosainen. _________ Valtuusto 15.6.2015, 22 § Päätös: VALTUUSTO myönsi eron Elorannalle hallituksen varajäsenyydestä. Valtuusto valitsi uudeksi varajäseneksi Jarmo Kalliolan. --- Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 72 15.6.2015 Pasi Eloranta poistui esteelliseksi ilmoittautuneena tämän asian käsittelyn ajaksi. Esteellisyyden peruste: Eloranta on asianosainen. Ote: . Pasi Eloranta . Jarmo Kalliola . it-päällikkö Peltola . MERKINTÄ LUOTTAMUSHENKILÖREKISTERIIN Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto Kokouspäivä 73 15.6.2015 ILMOITUKSET Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 1. Q1-raportti on tallennettu sataman työtilaan kohtaan muut kuin kokousasiakirjat/raportit/talousraportit. 2. Valtuustoaloite: perusturvan laitoshuoltajien siirtyminen tekniseltä puolelta perusturvaan. Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA VALTUUSTO 2013 – 2016 § 19 ÄÄNESTYKSET Liite valtuuston pöytäkirjaan 15.6.2015 Hallintosäännön §:n 67 muuttaminen Valtuutettu P Alakastari Atso VAS Autio Kauko KOK Eloranta Pasi KESK Evikoski Teemu KESK Haavisto Hannele KESK Hakala Pekka KESK Ponkiniemi Ville-Veikko VAS Hiltunen Päivi KESK Härkki-Santala Maria KESK Immonen Anna-Kaisa KD Isokivijärvi Kari PS Isomuotia Harri KOK Ankelo Aku PS Järvenpää Esa SDP Järvinen Jarmo SDP Kalliola Jarmo KESK Kola Mari KOK Lahtinen Kati VIHR Lampinen Jouni PS Lepistö Maarit SDP Lepola Mauri SDP Kortesoja Rauno KOK Linnainmaa Risto KESK Mäensivu Raija KESK Mäki Rauno PS Nieminen Marita SDP Nordfors Heimo KOK Ovaska Jouni KESK Järvinen Joel KD Parhankangas Kirsi KOK Ponkiniemi Vilho VAS Rikala Erkki PS Uusitalo Heikki KOK Vatajaniemi Juhani SDP Westergård Raija VAS Jaa Ei x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 31 P = paikalla kokouksessa 1) esteellinen 2) poissa kokouksesta Tyhjä 4 Hämeenkyrön kunta Valtuusto VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus Kokouspäivä 15.6.2015 Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävillä 23.6.2015 Pykälät 14, 15, 16, 17, 19, 21, 22 Valitus. oikeus . viranomainen Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. sekä Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite valitusajan laskeminen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Osoite: Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna Sähköposti: [email protected] Puhelin: 029 56 42200 (vaihde) Telekopio: 029 56 42269 Muu valitusviranomainen; Valitusaika on 30 päivää Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Määräaika (30 pv) lasketaan siten, ettei siihen lueta nähtäväksiasettamispäivää. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Valituskirjassa on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätöksestä valitetaan ja muutosvaatimus perusteineen sekä valittajan nimi ja kotikunta, sekä osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valituskirjan laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjassa ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valitusasiakirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan allekirjoitettava. Valitusasiakirjojen toimittaminen Päätöksen tiedoksianto Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirjansa tai osoitettava oikeutensa edustukseen hallintolain 12 §:n mukaisesti. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Lähetetty postitse _________________________________________________________________ pvm ja tiedoksiantaja Luovutettu asianosaiselle; pvm ___________________ Allekirjoitus ___________________________________________ Muulla tavalla; ________________________________________________________________ Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu. HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto VALITUSKIELTO Kokouspäivä 15.6.2015 Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävillä 23.6.2015 Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa tai päätös ei sisällä sellaista toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty silleen. Pykälät: 11, 12, 13, 18, 20 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan laajan valtuustokausittaisen kuntalaisen hyvinvoinnin sekä vuoden 2014 ja 2015 vuosittaisen seurannan yhtenä painopisteenä on positiivisen kasvun mahdollistaminen. Taloutta tukeva postiivinen kasvu tuo varmuutta palveluiden toteuttamiseen. Palveluiden taloudellinen tuottaminen ja oikea kohdentuminen oli yksi vuonna 2014 palvelualueille asetetuista tavoitteista. Konkreettisena toimenpiteenä kunnassa laadittiin talouden selviytymisohjelma. Vuoden 2014 tilinpäätös saatiin kääntymään positiiviseksi. Ulkoisten menojen osalta vuonna 2013 tilinpäätöksen loppusumma oli 63,9, milj. euroa ja vuonna 2014 63,8, milj.euroa, vähennys 131 000 euroa (-0,2%) Väestörekisterikeskuksen vuoden lopun väkilukutieto on 10621. Väkiluku kasvoi 40 hengellä (70), kasvuprosentti 0,4 (07,). Kuntastrategiassa asetettua väestön kasvutavoitetta 1-2% ei saavutettu, mutta väestönkasvu oli positiivinen. Hämeenkyröön perustettiin 52 uutta yritystä ( nettolisäys 26) sekä myytiin 2 yritystonttia ja vuokrattiin tontti hoivakodin perustamista varten. Lisäksi kunta myi Kehäkukan kahvilakiinteistön.Vuonna 2014 asemakaava-alueelta myytiin 5 asuintonttia. Vuonna 2014 käynnistyi strategisen kaavatyön valmistelu. Kaavaa ei saatu laajan kuulemiskierroksen johdosta hyväksytyksi vuoden 2014 aikana, mutta kaava etenee ja se saadaan valtuuston päätettäväksi vuoden 2015 aikana. Kaava ohjaa Hämeenkyrön strategisia tavoitteita ja kasvua valmistuttuaan. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tapahtui vuoden aikana monia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka vaikuttavat myös tulevien vuosien palveluihin. Itäisen alueen palveluverkkorakennetta muutettiin erottamalla päiväkoti- ja kouluhanke toisistaan. Sasin varhaiskasvatusyksikön ja Hämeenkyrön monitoimikeskuksen rakentamiset alkoivat syksyllä. Mahnalan ympäristökouluhankkeen suunnittelu ei vielä vuoden 2014 aikana edennyt. Varhaiskasvatukseen perustettiin lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman linjauksen mukaisesti uusi perhetyön ohjaajan toimi, neuvolan terveydenhoitajan uudesta toimesta jouduttiin talouden tasapainotustarpeesta johtuen luopumaan. Ennaltaehkäisevänä palveluna aloitettiin uudelleen avoimen päiväkodin toiminta. Kotihoidon tukeen käytettiin enemmän määrärahoja kuin vuonna 2013. Esi- ja perusopetuksessa otettiin käyttöön uudet oppilas- ja opiskeluhuollon opetussuunnitelmat sekä perusopetuksen laatukriteerit. Perusopetusryhmien ryhmäkoko pidettiin keskimäärin 18 oppilaassa. Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestivät pääosin kolmannen sektorin yhdistykset. Kehotoiminta oli vilkasta kaikissa kouluissa. Myös kirjastopalveluita kohdennettiin suunnitellusti kouluille ja päiväkodeille. Liikunta- ja nuorisopalveluissa vahvistettiin henkilökuntamäärää: toimintaa järjestettiin liikunnanohjaajan, liikuntaneuvojan sekä uuden nuoriso-ohjaajan toimesta. Perheiden hyvinvointia tukevassa Lasse-hankkeessa luotiin yhteistyömalleja varhaiskasvatuksen, neuvolan ja sosiaalityön kesken. Konkreettisena esimerkkinä ovat palvelukuvaukset ja yhteiset koulutukset. Nuorten ja nuorten aikuisten palvelut Yläkoulun liikuntaluokkakokeilu vakinaistettiin pysyväksi toiminnaksi. Työpaja, Hämeenkyrön kansalaisopisto, liikunta- ja nuorisopalvelut sekä 4H-yhdistys tuottivat MunPaja –toimintaa, joka on tarkoitettu 17-29 vuotiaille nuorille tukemaan elämänhallintataitoja ja parantamaan sosiaalisia valmiuksia. Myönteinen Starttivalmennus rahoituspäätös saatiin joulukuussa. Kulttuuripalvelut järjestivät lapsille ja nuorille hankkeensa puitteissa monenlaisia kulttuuritilaisuuksia ja –tapahtumia. Liikuntapaikat, nuorisotilat ja bänditilat pidettiin hyvässä kunnossa. Nuorisovaltuuston toiminta on ollut aktiivista ja entistä näkyvämpää ja vaikuttavampaa. Etsivä nuorisotyö toimi työpajan alaisuudessa nuorisokeskus Prikassa. Myönteinen hankeraha kesällä mahdollisti toiminnan laajentamisen toisella työntekijällä. Toimintaa toteutettiin yhdessä Ikaalisten kaupungin kanssa. Vuonna 2014 44 hämeenkyröläistä nuorta ohjattiin palvelujen piiriin ja heistä 38 nuorta tavoitettiin ja saatiin palveluiden käyttäjäksi. Toisen asteen oppilashuollon kehittäminen käynnistyi syksyn aikana Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Sastamalan koulutuskuntayhytymän kesken. Opiskeluterveydenhuollon palvelut laajentuivat vuoden aikana. Yhteenvetona voidaan todeta, että Hämeenkyrössä toimii nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Verkoston tehtävänä on kehittää nuorille tarjottavia palveluja ja niiden saatavuutta, jakaa tietoa ja organisoida tekemistä eri alojen ammattilaisten kesken sekä edistää kokonaisvaltaisesti nuorten hyvinvointia. Verkostossa on mukana etsivä nuorisotyö, starttipaja, työpaja, sosiaalitoimi, liikunta- ja nuorisopalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, koulukuraattori, päihdesairaanhoitaja, seurakunnan nuorisotyöntekijä ja ammatti-instituutti Iisakin kouluohjaaja. Kaksi kertaa vuodessa Hämeenkyrön nuorisofoorumi kokoontuu yhdessä Ikaalisten nuorisofoorumin kanssa. Ikäihmiset Vanhusten palveluiden koordinoinnin parantamiseksi suunniteltu kotihoitokeskus valmistui 1.6.2014 ja ikäihmisten palveluja suunniteltiin ja toteutettiin voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaisesti. Kotikirjastotoiminta käynnistyi ja 8 kotipalvelun asiakasta käyttää palvelua säännöllisesti. Marraskuussa aloitettiin 80-vuotta täyttäneiden hyvinvointikäynnit. Terveyskeskuksen välittömässä läheisyydessä olevan Siljankodin alakertaan aloitettiin päivätoimintakeskuksen suunnittelu. Tarkoituksena on kehittää ja keskittää kotona asuville ikäihmisille tarpeellisia selviytymistä ja hyvinvointia tukevia palveluja. Kotona asuvien vanhusten ravitsemustilan parantamiseksi tähtäävä kotiateriapalvelutoiminta siirtyi terveyskeskuksen ruokahuollon tehtäväksi 6.1.2014. Palvelua käytti 130 asiakasta, keskimäärin 44 annosta päivässä toimitettiin asiakkaiden kotiin. OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Kuntastrategia Elinkeinostrategia, Henkilöstöstrategia Palvelustrategia 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Positiivinen kasvu Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Asukasmäärä Strateginen kaava Tekniset palvelut ja Myydyt tontit ja kasvaa valmiina. Valtuuston yrityspalvelut asukasmäärän kuntastrategian myöntämällä toteuttavat tonttimyyntiä, lisäys,tilastot mukaisesti määrärahalla hankitaan yrityspalvelut panostavat sijanniltaan houkuttelevia monipuoliseen sekä asumiseen että yrittämiseen sopivia tontteja. Monipuolinen Yrityspalvelut vastaa ja kasvava tehokkaasta yritystarjonta. tonttimarkkinoinnista yhdessä kaavoituksen kanssa. markkinointiin. Ei resurssilisää Asianmukaiset, Palvelualueet huolehtivat Ei reurssilisää hyvin palveluvalikoiman kohdennetut suunnitelusta ja palvelut, joita tehokkaasta tuotetaan palvelutarjonnasta. yhteistyössä Mahnalan kouluhanke yritysten ja kolmannen sektorin kanssa Tunnusluvut uusien yritysten ja toteutuneiden tonttikauppojen suhteen. Vuonna 2015 palveluiden tuottamiskustannukset säilyvät vuoden 2013 tasolla. 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Lasten ja nuorten hyvinvointi Nuorisotyöttömyys Lasten ja nuorten terveelliset ruokailutottumukset Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, kotihoito ja perhetyö Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Hämeenkyrön Kaikki palvelualueet nuorisotyöttömyys osallistuvat, työpajatoiminta, laskee. hanketyö.Työpaja vastaa organisoinnista ja toiminnasta. Resurssit 2014 palkattu Nuorisotyöttömyystilastot nuorisotyöntekijä sekä etsivänuorisotyön tekijä toteuttavat.Hankeraha toiminnan jatkuvuuteen ja kehittämiseen vuodelle 15 Lasten ja nuorten Asiakaskysely ja palautteen Ei resurssilisää terveellisten ja huomioivat ruokalistat.Sapere säännöllisten ruokailutottumusten maistamistoiminnan edistäminen huomioiminen päivähoidossa. Ruokapalvelut toteuttavat kyselyjä. Valtakunnallisten ravitsemussuositusten Arviointimittarit Asiakaskyselyn tulokset, säännöllisesti kokoontuvat ruokaraadit. Lasten ja nuorten kasvustandardit ja nuorison terveyskyselyt. huomiointi terveysneuvontatyössä Varhainen Äitys- ja pikkulapsiperheiden lastenneuvolapalveluiden tukeminen laadun ja määrän säiyminen asetuksen määräämällä tasolla. Lapsiperheiden kotipalvelu/perhetyön toiminnan arviointi ja kehittäminen suhteessa muuttuviin vaatimuksiin Terveydenhoitaja THL:n ja STM:n resurssin lisääminen. seurantakyselyt, toimintatilastot Kotipalvelu ja perhetyö arvioivat yhdessä nykyresurssein tulevien muutosten vaikutusta. 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Ikäihmisten itsenäisen selviytymisen tukeminen Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit ja vastuutaho Ikäihmisten selviytymistä Tiedottaminen ja Ei resurssilisää tukevien palvelujen markkinointi kehittäminen vanhuspalvelulain ikäihmisten mukaisesti. palveluista myös yksityisten ja kolmannen sektorin palveluista ns yhden luukun periaate. Kotihoito koordinoi Vanhusten päivätoiminnan laajuuden ja sisällön kehittäminen Palvelu kyetään toteuttamaan vuoden 2013 kustannuksilla Sosiaalipalvelut Ei Päivätoiminnan arvioivat resurssilisää, käynti- ja investointi peittävyystilastot toiminnan arviointi erilaisia kehtittämistapoja mm investoinnit suhteessa nykytilanteeseen OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua 1 (37) SOPIMUS JOHDANNAISSOPIMUSTEN YLEISISTÄ EHDOISTA Pankki (jäljempänä “pankki“ tai “sopijapuoli“) ja asiakas (jäljempänä “asiakas“ tai “sopijapuoli“) sopivat yleisistä ehdoista, joita sovelletaan pankin ja asiakkaan välisiin tämän sopimuksen (“yleissopimus“) liitteinä olevissa tuotekuvauksissa määriteltyihin yksittäisiin tai muihin pankin ja asiakkaan määrittämiin johdannais- ja valuuttakauppasopimuksiin (“johdannaissopimus“). Yksittäisen johdannaissopimuksen tarkemmat ehdot sovitaan ja vahvistetaan erikseen (“vahvistus“). Yleissopimus, johdannaissopimukset ja vahvistukset muodostavat yhden sopimuksen (“sopimus“). Yleissopimus ei velvoita kumpaakaan sopijapuolta johdannaissopimuksen tekemiseen. 1 Määritelmät 1.1 Vahvistus 1.5 Johdannaissopimuksen päättymispäivä Pankki vahvistaa tehdyn johdannaissopimuksen tai voimassaolevan johdannaissopimuksen muutoksen kirjallisesti tai muulla asiakkaan kanssa sovittavalla tavalla asiakkaalle, joka varmentaa vahvistuksen allekirjoituksellaan tai muulla sopijapuolten sopimalla tavalla. Jos varmennetun vahvistuksen ja tämän yleissopimuksen välillä on eroavuuksia, noudatetaan vahvistusta. Johdannaissopimuksen päättymispäivä on vahvistuksessa määritelty päivä. Mikäli puhelimitse tai muulla tavoin tehdyn johdannaissopimuksen ja varmennetun vahvistuksen välillä on eroavuuksia, noudatetaan vahvistusta, jollei vahvistuksessa ole ilmeistä virhettä. 1.7 1.6 Laskennallinen pääoma Laskennallinen pääoma on se määrä, jolle korkoa lasketaan tai muunlainen hinta- tai kurssinoteeraus tehdään. Laskennallinen pääoma voidaan määritellä yhdessä tai useammassa valuutassa. a) Pankkipäivä (i) “TARGET-pankkipäivä“ tai ”TARGET”: Päivä, jolloin Eurojärjestelmän maksujärjestelmä TARGET on toiminnassa. Asiakkaan on palautettava vahvistus viipymättä pankille allekirjoitettuna tai varmennettava vahvistus muutoin sopijapuolten sopimalla tavalla. (ii) “Helsingin pankkipäivä“ tai ”Helsinki”: Viikonpäivät maanantaista perjantaihin, jolloin pankit Helsingissä ovat yleisesti avoinna. Johdannaissopimus on voimassa ja täytäntöönpanokelpoinen riippumatta siitä, onko asiakas palauttanut vahvistuksen tai varmentanut sen muutoin sovitulla tavalla. (iii) Muu pankkipäivä: Pankkipäivä muissa valuutoissa kuin eurossa on päivä, jona pankit Helsingissä ja kyseisen valuutan valuuttakaupungissa ovat yleisesti avoinna ja kyseisessä valuutassa käydään valuutta- ja rahamarkkinakauppaa. 1.2 Johdannaissopimuksen voimassaolo Johdannaissopimus syntyy, kun sopijapuolet ovat keskenään sopineet johdannaissopimuksen ehdoista, ja se on voimassa tekopäivästä päättymispäivään. Johdannaissopimuksen sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa kuitenkin siihen asti, kunnes kaikki sovitut maksut tai toimitukset ovat tulleet suoritetuiksi. 1.3 Johdannaissopimuksen tekopäivä Johdannaissopimuksen tekopäivällä tarkoitetaan päivää, jona sopijapuolet sopivat johdannaissopimuksen ehdoista. 1.4 Johdannaissopimuksen alkamispäivä Johdannaissopimuksen alkamispäivä on vahvistuksessa määritelty päivä. b) Mikäli vahvistuksessa ei ole mainittu pankkipäivää, pankkipäivä on päivä, jolloin pankit Helsingissä ja kohdan 1.10 mukaisessa kyseisen valuutan valuuttakaupungissa ovat yleisesti avoinna ja kyseisessä valuutassa käydään valuutta- ja rahamarkkinakauppaa. Mikäli kyseinen valuutta on euro, pankkipäivä on sellainen päivä, joka on sekä Helsingin pankkipäivä että TARGET-pankkipäivä. Euromääräisiä maksuja voidaan selvittää pankeissa ja valuutta- ja rahamarkkinoilla sellaisenakin päivänä, jolloin pankit eivät Helsingissä muutoin ole yleisesti avoinna. 2 (37) 1.8 Pankkipäiväolettama 1.11 Pankkipäiväolettama on vahvistuksessa määritelty soveltamisohje siitä, miten vahvistuksessa määritellyt päivät siirtyvät, jos ne eivät ole pankkipäiviä. Pankkipäiväolettamat: “Seuraava“: Vahvistuksessa määritelty päivämäärä siirtyy lähinnä seuraavaksi pankkipäiväksi. “Sovellettu seuraava“: Vahvistuksessa määritelty päivämäärä siirtyy lähinnä seuraavaksi pankkipäiväksi, paitsi jos seuraava pankkipäivä on seuraavan kalenterikuukauden puolella, jolloin sovittu päivämäärä siirtyy edeltäväksi pankkipäiväksi. “Edeltävä“: Vahvistuksessa määritelty päivämäärä siirtyy edeltäväksi pankkipäiväksi. 1.9 Määrittelijä Määrittelijänä toimii pankki. Määrittelijän tehtävänä on määritellä johdannaissopimukseen sovellettavat korot, kurssit, hinnat tai noteeraukset, maksupäivinä maksettavat määrät sekä muut maksujen tai toimitusten määrittelyä varten tarvittavat määritykset, joista pankki ilmoittaa asiakkaalle. 1.10 Valuuttakaupunki Valuuttakaupunki on kunkin valuutan osalta vahvistuksessa määritelty kaupunki. Jos tällaisia kaupunkeja ei ole erikseen mainittu, valuuttakaupungit määräytyvät esimerkiksi alla oleville valuutoille seuraavasti: a) b) Valuutat 1.11.1 Euro “Euro“, “EUR“ ja “€“ tarkoittaa virallista rahayksikköä niissä Euroopan unionin jäsenmaissa, jotka liittyvät Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen 1.1.1999 tai sen jälkeen ja joista yhteisesti käytetään nimitystä euroalue. 1.11.2 Muut valuutat Seuraavat määrittelyt tarkoittavat kunkin maan laillista valuuttaa. AUD = Australian dollari CAD = Kanadan dollari CHF = Sveitsin frangi DKK = Tanskan kruunu GBP = Englannin punta JPY = Japanin jeni NOK = Norjan kruunu PLN = Puolan zloty RUB = Venäjän rupla SEK = Ruotsin kruunu USD = Yhdysvaltain dollari 1.12 Valuuttapari Valuutta Kaupunki Australian dollari Sydney Valuuttaparilla tarkoitetaan (i) valuuttaoptiosopimuksen osalta call -valuuttaa ja put –valuuttaa, (ii) valuutan termiinisopimuksen osalta vaihdettavia valuuttoja ja (iii) valuutan nettotermiinisopimuksen osalta kohde-etuusvaluuttaa ja vastavaluuttaa. Englannin punta Lontoo 1.13 Japanin jeni Tokio 1.13.1 Vaihtuvien korkojen määritelmät Kanadan dollari Toronto a) .Euro Norjan kruunu Oslo i) Puolan zloty Varsova Ruotsin kruunu Tukholma Sveitsin frangi Zürich Tanskan kruunu Kööpenhamina EUR-EURIBOR-Reuters tarkoittaa, että korkojakson korko on euromääräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla EURIBOR01 klo 11:00 Brysselin aikaa kaksi TARGET-pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. Venäjän rupla Moskova ii) Yhdysvaltain dollari New York EUR-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on euromääräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR01 klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi TARGET-pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. Valuuttakaupunkina on kunkin maksuvaluutan tärkein pankkitoiminnan keskus, mikäli valuutta on jokin muu kuin jäljempänä kohdassa 1.11 mainittu. Viitekorot iii) EUR-EONIA tarkoittaa, että korkojakson korko on euromääräisten yliyön talletusten kyseiselle 3 (37) TARGET-pankkipäivälle määritelty korko Reutersin sivulla EONIA (“EONIA-korko“). iv) EUR-EONIA-OIS-COMPOUND tarkoittaa, että korko on päivittäinen korkoa korolle tuotto, joka lasketaan alla olevan kaavan mukaisesti. Kaavassa viitekorkona käytetään päivittäisten euroalueen interbank-rahamarkkinoiden yliyön toteutetuissa kaupoissa käytettyjen korkojen laskennallista keskiarvoa. do Π 1 + EONIAi x ni -1 360 360 d i=1 jossa d0 = koronlaskentakauteen sisältyvien TARGETpankkipäivien lukumäärä CAD-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Kanadan dollarin määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR01 klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. f) Norjan kruunu NOK-NIBOR-NIBO tarkoittaa, että korkojakson korko on Norjan kruunun määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla NIBO klo 12:00 Oslon aikaa kaksi Oslon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. g) Puolan zloty PLN-WIBOR-WIBO tarkoittaa, että korkojakson korko on Puolan zlotyn määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla WIBO klo 11:00 CET kaksi Varsovan pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. h) Ruotsin kruunu i = numerosarja yhdestä d0:aan edustaen jokaista TARGET-pankkipäivää kronologisessa järjestyksessä alkaen koronlaskentakauden ensimmäisestä TARGETpankkipäivästä SEK-STIBOR-SIOR tarkoittaa, että korkojakson korko on Ruotsin kruunun määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla SIOR klo 11:00 Tukholman aikaa kaksi Tukholman pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. EONIAi= koronlaskentakauteen sisältyvään jokaiseen päivään i sovellettava EONIA-korko i) ni = niiden kalenteripäivien lukumäärä, jolta edellä mainittua EONIA-korkoa lasketaan d = koronlaskentakauteen sisältyvien kalenteripäivien lukumäärä. Sveitsin frangi CHF-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Sveitsin frangin määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR02 klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. b) Australian dollari j) AUD-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Australian dollarin määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR02 klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. DKK-CIBOR-DKNA13 tarkoittaa, että korkojakson korko on Tanskan kruunun määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla DKNA13 klo 11:00 Kööpenhaminan aikaa korkojakson alkamispäivänä. c) Englannin punta k) Venäjän rupla GBP-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Englannin punnan määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR01 klo 11:00 Lontoon aikaa korkojakson alkamispäivänä. RUB-MOSPRIME-NFEA tarkoittaa, että korkojakson korko on ruplamääräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla MOSPRIME1 klo 12:30 Moskovan aikaa yksi Moskovan pankkipäivä ennen korkojakson alkamispäivää. d) Japanin jeni JPY-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Japanin jenin määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR01 klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. e) Kanadan dollari l) Tanskan kruunu Yhdysvaltain dollari USD-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko on Yhdysvaltain dollarin määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR01 klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää. 4 (37) 1.13.2 Korkotiedon puuttuminen Jos edellä kohdassa 1.12.1 tarkoitettua tai muuta vahvistuksessa määriteltyä korkoa ei ole saatavissa, korko on pankin määrittämä kyseisen korkojakson ja valuutan jälleenrahoituskustannus. 1.13.3 Korkotiedon oikaisu Jos käytetyn viitekoron lähde oikaisee korkotiedon tunnin kuluessa siitä, kun se esitti tiedon ensimmäisen kerran, käytetyn viitekoron arvo muuttuu vastaavasti. b) EUR-EONIA-OIS-COMPOUND-korkoa määriteltäessä tulokseksi saatu prosenttiluku pyöristetään tarvittaessa a)-kohdan menetelmän mukaisesti, mutta neljän desimaalin (prosentin kymmenestuhannesosan) tarkkuudella. c) Laskutoimituksissa käytetyt tai niiden tuloksina saadut eri valuutoissa olevat määrät pyöristetään lähimpään toiseen desimaaliin siten, että jos kolmas desimaali on vähintään 5, pyöristys suoritetaan ylöspäin, muutoin alaspäin alla olevaa poikkeusta lukuun ottamatta; 1.13.4 Fixing-kurssin oikaisu Jos hintalähde oikaisee julkaisupäivänä julkaisemaansa fixing-kurssia tunnin kuluessa siitä, kun se julkaisi tiedon ensimmäisen kerran, tai jos fixingkurssin julkaisu perustuu valtion viranomaisen (esim. keskuspankki) julkaisemaan tietoon ja tällainen viranomainen oikaisee julkaisemaansa tietoa viiden päivän sisällä julkaisupäivästä lukien, oikaistaan fixing-kurssi ja maksettava määrä oikaisua vastaavaksi edellyttäen, että sopijapuoli on pyytänyt oikaisun huomioon ottamista viiden päivän sisällä oikaisun huomioon ottamiselle varatun ajan päättymisestä. Jos oikaisua koskeva vaatimus esitetään julkaisupäivän jälkeen, jolta päivältä fixing-kurssi on otettu, maksetaan tai palautetaan oikaisua vastaava määrä vastaanottajan rahoituskustannusta vastaavine vuotuisine korkoineen alkuperäisen nettosuorituksen maksupäivästä tämä päivä mukaan lukien oikaisua vastaavan määrän maksupäivään tämä päivä pois lukien. 1.13.5 Hintalähde Hintalähteellä tarkoitetaan yleisesti rahoitusmarkkinoilla käytettyä hinnanseurantajärjestelmää (esim. Reuters). 1.13.6 Referenssipankki Referenssipankilla tarkoitetaan johdannaissopimusmarkkinoilla aktiivisesti toimivia pankkeja, joilla on hyvä luottokelpoisuus (”referenssipankki”). JPY: Pyöristys lähinnä alempaan täyteen jeniin. 1.14 Korkotekijä a) “Todelliset/365 (kiinteä)“, jolloin korkojakson todelliset päivät jaetaan 365:llä. b) “Todelliset/360“, jolloin korkojakson todelliset päivät jaetaan 360:llä. c) “30/360“ eli “bond-sääntö“, jolloin korkovuosi koostuu 12:sta 30:n päivän kuukaudesta, jotka jaetaan 360:llä. Kun korkojakson ensimmäinen päivä on muu kuin kuukauden 30. tai 31. päivä ja korkojakson viimeinen päivä on kuukauden 31. päivä, kuukautta ei muuteta 30-päiväiseksi. Korkojakson viimeisen päivän ollessa helmikuun viimeinen päivä, helmikuuta ei muuteta 30-päiväiseksi. d) “30E/360“ eli “eurobond-sääntö“, jolloin korkovuosi koostuu 12:sta 30:n päivän kuukaudesta (kuitenkin niin, että viimeisen korkojakson viimeisen päivän ollessa helmikuun viimeinen päivä, ei helmikuuta muuteta 30-päiväiseksi), jotka jaetaan 360:llä. e) “Todelliset/Todelliset“, jolloin korkojakson todelliset päivät jaetaan 365:llä (karkausvuonna 366:lla). (i) “Todelliset/Todelliset (ISDA)“menetelmässä jakaja vaihtelee sen mukaan, osuuko osa korkojaksosta karkausvuodelle. Korkojakso jaetaan kahteen osaan siten, että se osa korkojaksosta, joka osuu karkausvuoden puolelle, jaetaan 366:lla, ja se osa korkojaksosta, joka ei osu karkausvuodelle, jaetaan 365:llä. Kunkin korkojakson osan nimittäjässä käytetään päivien todellista lukumäärää ja osat lasketaan yhteen. (ii) “Todelliset/Todelliset (ICMA)“menetelmässä jakaja on korkojakson todelliset päivät kerrottuna vuoden aikana olevien kuponkijaksojen määrällä (poikke- Sopijapuolena oleva pankki ei voi toimia referenssipankkina omassa asiassaan. 1.13.7 Pyöristäminen a) Laskutoimituksissa käytetyt tai niiden tuloksina saadut prosenttiluvut ilmaistaan enintään viiden desimaalin (prosentin sadastuhannesosan) tarkkuudella siten, että kuudes desimaali (prosentin miljoonasosa) pyöristetään tarvittaessa lähimpään viidenteen desimaaliin siten, että jos kuudes desimaali on vähintään 5, pyöristys suoritetaan ylöspäin, muutoin alaspäin. 5 (37) uksen muodostavat ICMA:n koronlaskemista koskevat säännöt). Jollei vahvistuksessa ole muuta mainittu, käytetään Todelliset/Todelliset (ICMA)-menetelmää. 1.15 Negatiivinen korko a) Negatiivisen koron menetelmä Mikäli jonakin koronmaksupäivänä sopijapuolen maksettavan vaihtuvan koron määrän arvo (joko negatiivisen vaihtuvan koron tai vaihtuvasta korosta vähennettävän marginaalin vuoksi) on negatiivinen, ei sopijapuolella ole tällaiselta korkojaksolta koronmaksuvelvollisuutta. Sen sijaan toinen sopijapuoli maksaa sopijapuolelle tällaisen negatiivisen vaihtuvan määrän absoluuttisen arvon oman mahdollisen maksuvelvoitteensa lisäksi. Tällainen vaihtuva määrä on maksettava siinä valuutassa, jossa vaihtuva määrä olisi maksettu, jos sen arvo olisi ollut positiivinen. 1.18 Pankin määrittämä päivä, jolloin Sopimuksen voimassaolo päättyy kohtien 6 tai 7 perusteella ja mille päivälle Pankki laskee kohdan 9 mukaisen nettotappion tai nettovoiton. Ennenaikainen päättymispäivä on kuitenkin viimeistään 20 pankkipäivää siitä, kun irtisanova osapuoli on todistettavasti toimittanut irtisanomisilmoituksen vastapuolelle. Mikäli Irtisanova osapuoli on Pankki, on Ennenaikainen päättymispäivä aikaisintaan päivä, jolloin Asiakas on saanut tiedoksi Pankilta Irtisanomisilmoituksen kohdan 16 Ilmoitukset mukaisesti. 2 a) Sopijapuoli on lainmukaisesti perustettu ja sillä on oikeus, kelpoisuus ja toimivalta tehdä sopimus ja suorittaa sopimuksen ja mahdollisen Vakuuden toimittaminen -liitteen tai muun vakuussitoumuksen mukaiset velvoitteet, ja tässä tarkoituksessa sopijapuoli on ryhtynyt kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin ja saanut tarvittavat suostumukset, b) Sopimuksesta ja mahdollisesta Vakuuden toimittaminen -liitteestä tai muusta vakuussitoumuksesta aiheutuu sille lain mukaan sitovia täytäntöönpanokelpoisia velvoitteita, ja c) Sopimuksen tai mahdollisen Vakuuden toimittaminen –liitteen tai muun vakuussitoumuksen tekeminen ja niistä aiheutuvien velvoitteiden täyttäminen ei ole lain, viranomaisten määräysten, sopijapuolen yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen, muun sopimuksen tai sitoumuksen vastaista. Jollei vahvistuksessa ole muuta mainittu, sovelletaan negatiivisen koron menetelmää. 1.16 Asiakkaan läheisyhteisö Asiakkaan läheisyhteisöllä tarkoitetaan asiakkaan mahdolliseen konsernirakenteeseen kuuluvaa emoyhtiötä, tytäryhtiötä tai sisaryhtiötä. Lisäksi asiakkaan läheisyhteisöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka omistaa yli 50 prosenttia asiakkaan osakepääomasta, äänioikeuksista tai muusta osuuspääomasta taikka joka muutoin käyttää asiakkaan tosiasiallista määräysvaltaa. 1.17 Pankin konserniyhteisö Pankin konserniyhteisöllä tarkoitetaan mitä tahansa OP-Pohjola –ryhmään kuuluvaa yhteisöä. Vakuuttelut Kumpikin sopijapuoli vakuuttaa toiselle sopijapuolelle sopimuksentekohetkellä ja aina, kun uusi johdannaissopimus tehdään, että: b) Nollakoron menetelmä Mikäli jonakin koronmaksupäivänä sopijapuolen maksettavan vaihtuvan koron määrän arvo (joko negatiivisen vaihtuvan koron tai vaihtuvasta korosta vähennettävän marginaalin vuoksi) on negatiivinen, ei sopijapuolella ole tällaiselta korkojaksolta koronmaksuvelvollisuutta eikä toisella sopijapuolella ole velvollisuutta maksaa sopijapuolelle tällaisen negatiivisen vaihtuvan määrän absoluuttista arvoa oman maksuvelvoitteensa lisäksi. Ennenaikainen päättymispäivä Asiakkaan puolesta tämän sopimuksen allekirjoittavat asiakkaan edustajat vielä erikseen vakuuttavat, että yhteisö on tehnyt kaikki tarvittavat tähän sopimukseen liittyvät päätökset. 3 Maksu- ja toimitusvelvoitteet Sopijapuoli on velvollinen suorittamaan vahvistuksessa määritellyt maksu- tai toimitusvelvoitteet sopimuksen mukaisesti. Mikäli sopijapuolilla on samana maksupäivänä vastakkaisia samaan johdannaissopimukseen perustuvia samassa valuutassa olevia maksuvelvoitteita, maksut nettoutetaan siten, että se sopijapuoli, joka on velkaa toiselle, maksaa vain nettovelan. Jos sopijapuolet eivät vahvistuksessa tai muutoin kirjallisesti 6 (37) muuta sovi, sovelletaan maksujen nettouttamisessa tämän kappaleen ehtoja. Sopijapuolet voivat sopia kirjallisesti päivän, josta lukien kahteen tai useampaan johdannaissopimukseen perustuviin saman maksupäivän samassa valuutassa olevat maksut nettoutetaan siten, että se sopijapuoli, joka on velkaa toiselle, maksaa vain nettovelan. Pankki hyvittää nettovelkansa asiakkaan tilille tai veloittaa nettosaatavansa asiakkaan tililtä, jollei vahvistuksessa ole toisin sovittu. 5 Viivästyskorko Mikäli sopijapuoli ei maksa eräpäivänä maksuvelvoitettaan, se on velvollinen maksamaan viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa alkuperäisestä eräpäivästä suorituspäivään. Viivästyskorko euromääräisille suorituksille on viisi prosenttiyksikköä yli Euroopan keskuspankin kulloinkin noteeraaman EONIA-koron. Asiakas on velvollinen huolehtimaan, että veloitettavalla tilillä on maksupäivänä riittävä kate. Muun valuutan määräisille suorituksille viivästyskorko on viisi prosenttiyksikköä yli pankin päivittäin noteeraaman valuuttakohtaisen euromarkkinoiden päivän antolainauskoron. 4 6 Sopimuksen voimassaolo 6.1 Sopimuksen voimassaolo Asiakkaan tiedonantovelvollisuus pankille Asiakkaan on toimitettava pankille pyydettäessä tilinpäätöksensä liitetietoineen kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä samoin kuin välitilinpäätöksensä pyydettäessä tai erikseen sovitulla tavalla. Asiakkaan on ilmoitettava pankille ilman aiheetonta viivytystä antamissaan yhteystiedoissa tapahtuneista muutoksista. Pankki ei vastaa vahingosta, joka johtuu siitä, että asiakas ei ole ilmoittanut pankille edellä mainittujen tietojen muuttumisesta. Asiakkaan on annettava pankille pyynnöstä kohtuullisen ajan kuluessa sellaisia tietoja asiakkaan tai asiakkaan läheisyhteisön toiminnasta, varoista tai taloudellisesta asemasta, jotka pankki tarvitsee asiakkaan luottoriskin arviointia varten ja jotka ovat asiakkaan tai asiakkaan läheisyhteisön hallussa tai saatavissa. Lisäksi asiakkaan tulee välittömästi ilmoittaa pankille liiketoiminnassaan tai asiakkaan läheisyhteisön liiketoiminnassa tapahtuneista olennaisista muutoksista. Tämä yleissopimus on voimassa toistaiseksi. Sen lisäksi mitä 6 ja 7 kohdissa on sovittu, sopijapuolella on oikeus irtisanoa yleissopimus kirjallisesti päättymään heti kuitenkin niin, että sitä sovelletaan voimassaoleviin johdannaissopimuksiin niiden päättymispäivään saakka. Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen tapahtuu jäljempänä kohdan 9 mukaisesti. 6.2 Sopijapuolella on oikeus irtisanoa sopimus, jos toinen sopijapuoli a) laiminlyö sopimuksen mukaisen maksuvelvoitteen eikä ole korjannut laiminlyöntiään kolmen Helsingin pankkipäivän kuluessa kirjallisen huomautuksen vastaanottamisesta. Mikäli sopijapuolen laiminlyönti johtuu teknisestä viasta, hallinnollisluonteisesta tai operationaalisesta syystä, ja sopijapuolella olisi ollut suoritettavat varat hallussaan, ei toisella sopijapuolella ole oikeutta irtisanoa sopimusta tämän kohdan perusteella, b) laiminlyö sopimuksen mukaisen muun velvoitteen eikä ole korjannut laiminlyöntiään kolmen Helsingin pankkipäivän kuluessa kirjallisen huomautuksen vastaanottamisesta tai Asiakkaan tulee ilmoittaa pankille kohdan 6.2 ja/tai 6.3 mukaisesta irtisanomis- ja/tai purkuperusteesta sekä mahdollisista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty niiden korjaamiseksi välittömästi tultuaan tietoiseksi irtisanomis- ja/tai purkuperusteesta tai niiden mahdollisesta olemassaolosta tai syntymisestä. Pankilla ja pankin konserniyhteisöllä on oikeus käyttää hyväksi niiden hallussa olevaa asiakasta tai sen asiakassuhdetta OP-Pohjola -ryhmään koskevaa tietoa missä tahansa asiakkaan ja OP-Pohjola – ryhmän välisessä asiakassuhteessa, ellei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu. OP-Pohjola – ryhmään kuuluvat yhteisöt voivat myös antaa tietoa pankin konserniyhteisöille, joilla on myös oikeus käyttää ja jakaa tietoa edellä mainituin perustein, ellei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu. Sopimuksen irtisanominen Pankilla on oikeus irtisanoa sopimus myös, jos c) asiakas tai asiakkaan läheisyhteisö laiminlyö pankille, pankin konserniyhteisölle tai mille tahansa muulle velkojalle antamansa velkasitoumuksen tai pankin, pankin konserniyhteisön tai minkä tahansa muun velkojan kanssa tehdyn muun sitoumuksen mukaisen maksuvel- 7 (37) voitteen, eikä ole maksanut sitä eräpäivänä tai sopimukseen perustuvan muun mahdollisen määräajan puitteissa tai sellainen velka on julistettu tai voidaan julistaa ennenaikaisesti erääntyneeksi. d) e) f) asiakas laiminlyö sopimuksen kohdan 2 perusteella antamiaan vakuuttelujaan, asiakkaan omistajasuhteissa tapahtuu muutos ilman pankin suostumusta siten, että yksi omistaja tai useat yhteistuumin toimivat omistajat saavuttavat yli 50 prosentin enemmistön osakepääomasta tai äänioikeuksista tai muusta osuuspääomasta, asiakas tai asiakkaan läheisyhteisö sulautuu, jakautuu taikka asiakkaassa tai asiakkaan läheisyhteisössä tapahtuu jokin muu organisaatiorakenteeseen liittyvä muutos ilman Pankin suostumusta sekä edellyttäen, että asiakkaan tai sen läheisyhteisön taloudellinen asema tällaisen järjestelyn seurauksena heikkenee huomattavasti siten, että pankki voi katsoa asiakkaan tai sen läheisyhteisön velkojen tai muiden sitoumusten tai velvoitteiden takaisinmaksukyvyn vaarantuvan, g) asiakkaan tai asiakkaan läheisyhteisön liiketoiminnassa tapahtuu olennainen muutos tai uudelleenjärjestely ilman Pankin suostumusta sekä edellyttäen, että asiakkaan tai sen läheisyhteisön taloudellinen asema tällaisen järjestelyn seurauksena heikkenee huomattavasti siten, että pankki voi katsoa asiakkaan tai sen läheisyhteisön velkojen tai muiden sitoumusten tai velvoitteiden takaisinmaksukyvyn vaarantuvan tai h) 6.3 sopimuksen mukaisista maksuvelvoitteista annettu vakuus ei ole pankin harkinnan mukaan enää riittävä, turvaava, sitova tai täytäntöönpanokelpoinen suhteessa vakuuden antajaan tai asiakkaaseen, eikä vakuutta täydennetä tai korvata pankin pyynnöstä. Sopimuksen purkaminen Sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus päättymään heti, jos a) toinen sopijapuoli asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin taikka tuomioistuimelle tehdään sopijapuolta koskeva hakemus konkurssin, yrityssaneerauksen tai yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittamisesta tai b) pankin toiminta keskeytetään, pankki asetetaan selvitystilaan tai sen toimilupa peruutetaan. Lisäksi pankilla on oikeus purkaa sopimus päättymään heti, jos c) asiakas aloittaa neuvottelut minkä tahansa velkansa maksun lykkäämisestä tai uudelleenjärjestelystä, sopii akordista tai muusta vastaavasta menettelystä velkojiensa kanssa tai d) asiakkaan läheisyhteisö asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin taikka tuomioistuimelle tehdään asiakkaan läheisyhteisöä koskeva hakemus konkurssin, yrityssaneerauksen tai yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittamisesta. 7 Muutokset laeissa ja viranomaisten määräyksissä Jos laeissa tai viranomaisten määräyksissä tapahtuu sellaisia muutoksia, että sopijapuolten välisen johdannaissopimuksen velvoitteen noudattaminen tulee toiselle tai molemmille sopijapuolille lain vastaiseksi tai muuten kielletyksi, tulee sen sopijapuolen, jota lain tai viranomaisten määräysten muutos koskee (“estynyt sopijapuoli“), heti ilmoittaa toiselle sopijapuolelle tilanteen muuttumisesta. Tämän jälkeen sopijapuolet neuvottelevat saadakseen aikaan korvaavan järjestelyn, jotta edellä mainittu tilanne vältettäisiin. Jos korvaavasta järjestelystä ei pystytä sopimaan 15 pankkipäivän aikana, estyneellä sopijapuolella on oikeus kirjeitse ilmoittaa toiselle sopijapuolelle edellisessä kappaleessa tarkoitetun johdannaissopimuksen päättyneen sellaisena pankkipäivänä, jolloin on kulunut vähintään viisi päivää, mutta ei enempää kuin 10 päivää tällaisen ilmoituksen antamisesta. Jos muutos laissa tai asetuksessa tai niiden tulkinnassa, joka pankin harkinnan mukaan liittyy pankkia koskeviin vakavaraisuus-, maksuvalmius- tai muihin vastaaviin säännöksiin, lisää pankin kustannuksia tai vähentää pankin johdannaissopimuksesta saamia tuottoja ja tämän perusteella ei voida kohtuudella edellyttää pankin jatkavan johdannaissopimusta, pankilla on oikeus, ilmoitettuaan asiasta asiakkaalle, irtisanoa kyseiset johdannaissopimukset päättymään irtisanomisilmoituksessa mainittuna päivänä. 8 Irtisanomismenettely Sopimuksen irtisanominen tulee toimittaa toiselle sopijapuolelle kirjallisesti. Pankin ollessa irtisanova sopijapuoli on ilmoituksessa mainittava irtisanomisen peruste ja sopimuksen ennenaikainen päättymispäivä ja asiakkaan ollessa irtisanova sopijapuoli on ilmoituksessa mainittava irtisanomisen peruste ("Irtisanomisilmoitus"). Pankki lähettää irtisanomisilmoituksen pankille viimeksi ilmoitettuun osoitteeseen. 8 (37) Tämä sopimus on voimassa siihen saakka kunnes voimassaolo päättyy kohdan 6 mukaisesti tai sopijapuoli irtisanoo tai purkaa sopimuksen ennenaikaisena päättymispäivänä. 9 Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen 9.1 Nettotappio tai nettovoitto Mikäli sopimuksen voimassaolo päättyy kohtien 6 tai 7 nojalla, pankki määrittelee kunkin yksittäisen johdannaissopimuksen nettoarvon ennenaikaisena päättymispäivänä laskemalla irtisanovalle tai purkavalle sopijapuolelle (yhdessä "Irtisanova sopijapuoli") johdannaiskaupan päättymisestä aiheutuvan nettotappion tai nettovoiton määrän. Nettotappiolla tai nettovoitolla tarkoitetaan irtisanovalle sopijapuolelle aiheutuvaa tappiota tai voittoa sen johdosta, että johdannaissopimus päättyy ennenaikaisesti tämän yleissopimuksen 6 tai 7 kohtien perusteella. Nettotappio tai nettovoitto lasketaan ennenaikaisen päättymispäivän tilanteen mukaisesti niiden maksujen nykyarvojen erotuksena, jotka irtisanova sopijapuoli olisi johdannaissopimuksen jatkuessa maksanut ja/tai saanut. Nettotappio tai nettovoitto tulee laskea asianomaisen johdannaissopimustyypin markkinoilla käytetyllä tavanomaisella menetelmällä, joka voi perustua referenssipankeilta saatuihin hintoihin tai näiden antamiin korko-, valuuttakurssi- tai muihin asianmukaisiin noteerauksiin. Nettotappio tai nettovoitto määräytyy vähintään kahden referenssipankin antamien hintojen tai noteerausten keskiarvona. Jos tällaisia hintoja tai noteerauksia ei johdannaissopimuksen osalta ole käytännössä saatavilla, pankki laskee tältä osin irtisanovalle sopijapuolelle johdannaissopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuneen nettotappion tai nettovoiton. 9.2 Nettotappion tai nettovoiton maksaminen Jos irtisanovan sopijapuolen hyväksi tuleva määrä on suurempi kuin toisen sopijapuolen hyväksi tuleva määrä, toisen sopijapuolen on vaadittaessa suoritettava erotus irtisanovalle sopijapuolelle. Jos toisen sopijapuolen hyväksi tuleva määrä on suurempi, irtisanovan sopijapuolen on kymmenen pankkipäivän kuluessa ennenaikaisesta päättymispäivästä suoritettava erotus toiselle sopijapuolelle. Pankin laatima laskelma irtisanovan sopijapuolen nettotappiosta tai nettovoitosta sitoo asiakasta, jollei siinä ole ilmeistä virhettä. Sopimuksen voimassaolon ennenaikaisesta päättymispäivästä lukien sopijapuolet eivät ole velvollisia täyttämään maksuvelvoitteitaan toiselle sopijapuolelle niiden sopimuksen ennenaikaisena päättymispäivänä voimassa olleisiin johdannaissopimuksiin perustuvien määrien osalta, jotka erääntyvät ennenaikaisen päättymispäivän jälkeen. Sopijapuolella on kuitenkin oikeus saada korvaus sen mukaan mitä edellä tässä kohdassa mainitaan. 10 Irtisanovan sopijapuolen oikeus kuittaukseen Irtisanova sopijapuoli voi käyttää kohdan 9 mukaista saatavaansa kaikkien muiden, myös erääntymättömien toiselle sopijapuolelle olevien muihin sopimuksiin ja sitoumuksiin kuin tähän sopimukseen perustuvien velkojensa kuittaamiseen. Irtisanovalla sopijapuolella on oikeus kuitata toisen sopijapuolen kohdan 9 mukaista saatavaa vastaan kaikki, myös erääntymättömät saatavansa, jotka perustuvat muuhun sopimukseen ja sitoumukseen kuin tähän sopimukseen. Kuitattaessa ulkomaan valuutan määräistä maksamatonta saatavaa tämän kohdan mukaisesti, irtisanovan sopijapuolen on muunnettava ulkomaan valuutan määräinen maksamaton määrä euroiksi kohdan 9.2 mukaisesti. 11 Yleissopimuksen soveltaminen uusiin johdannaissopimustyyppeihin Pankki laatii laskelman, jossa irtisanovan sopijapuolen hyväksi lasketaan sille aiheutuvan nettotappion ja sille tulevien maksamattomien erien summa ennenaikaisena päättymispäivänä. Toisen sopijapuolen hyväksi lasketaan irtisanovalle sopijapuolelle aiheutuvan nettovoiton ja toiselle sopijapuolelle tulevien maksamattomien erien summa ennenaikaisena päättymispäivänä. Sopijapuolet voivat sopia kirjallisesti yleissopimuksen soveltamisesta muihin kuin liitteissä 1-9 mainittuihin johdannaissopimustyyppeihin. Ulkomaan valuutan määräiset nettotappiot ja nettovoitot sekä maksamattomat erät muunnetaan euroiksi kaksi pankkipäivää ennen ennenaikaista päättymispäivää voimassa olevaan kyseisen valuutan ostokurssiin. Sopimuksen mukaiset maksusuoritukset tulee tehdä täysimääräisinä siten, että niihin mahdollisesti kohdistuvat verot ja muut julkisoikeudelliset maksut on suoritettava erikseen. 12 Verot ja muut julkisoikeudelliset maksut 9 (37) 13 Ylivoimainen este Sopijapuoli ei vastaa vahingosta, joka aiheutuu ylivoimaisesta esteestä tai vastaavanlaisesta syystä aiheutuvasta sopijapuolen toiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. Tällaisena vastuusta vapauttavana esteenä voidaan pitää mm. sotaa, lakkoa, pakotetta, boikottia tai saartoa. Esimerkkiluettelo ei ole poissulkeva. Lakko, pakote, boikotti tai saarto katsotaan myös ylivoimaiseksi esteeksi, mikäli sopijapuoli itse ryhtyy sellaisiin toimiin tai on sellaisten toimien kohteena. 15.3 Yleissopimuksen soveltaminen ennen sen voimaantuloa tehtyihin johdannaissopimuksiin Yleissopimusta sovelletaan kaikkiin asiakkaan ja pankin välisiin yleissopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa oleviin johdannaissopimuksiin, jotka kuuluvat yleissopimuksen soveltamisalaan. Yleissopimuksella ei kuitenkaan ole vaikutusta tällaisten johdannaissopimusten mukaisiin maksuvelvoitteisiin lukuun ottamatta yleissopimuksen kohdissa 9 ja 10 tarkoitettuja tapauksia. Sopijapuoli ei kuitenkaan vapaudu ylivoimaisen esteen perusteella tämän sopimuksen mukaisista velvoitteista. Suoritusvelvollisuus tulee täyttää ylivoimaisen esteen lakattua. 15.4 Sopijapuoli on velvollinen ilmoittamaan toiselle sopijapuolelle niin pian kuin se on mahdollista häntä kohdanneesta ylivoimaisesta esteestä ja sen arvioidusta kestosta ja esteen lakkaamisesta. Jos ylivoimainen este koskee pankkia, pankki voi ilmoittaa asiasta valtakunnallisissa päivälehdissä. 15.5 Jos ylivoimainen este kestää yli yhden (1) kuukauden, kumpi tahansa sopijapuoli voi irtisanoa ne johdannaissopimukset, joita ylivoimainen este koskee, erääntymään ennenaikaisesti. Sellaista irtisanomista tulee pyytää kirjallisesti toiselta sopijapuolelta, ja pankki saa päättää ennenaikaisen päättymispäivän, jonka tulee olla aikaisintaan viisi (5) ja viimeistään kaksikymmentä (20) pankkipäivää kirjallisen ilmoituksen vastaanottamisesta. Pankilla on kuitenkin oikeus sopijapuolelle annetun kirjallisen ilmoituksen jälkeen siirtää sopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle, jonka luottokelpoisuus on verrattavissa pankin luottokelpoisuuteen. 14 Yleissopimuksen voimaantulo Yleissopimuksen voimaantulon edellytyksenä on, että asiakas on toimittanut pankille pankin edellyttämät asiakirjat. 15 Muut ehdot 15.1 Yleissopimuksen ja tuotekuvausten välinen suhde Jos yleissopimuksessa ja sen liitteinä olevissa tuotekuvauksissa sovitut ehdot ovat keskenään ristiriidassa, noudatetaan ensisijaisesti tuotekuvausta. 15.2 Aikaisemmat yleissopimukset Asiakkaan ja pankin mahdollisesti aiemmin tekemät johdannaissopimuksia koskevat yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat yleissopimukset lakkaavat olemasta voimassa yleissopimuksen allekirjoituspäivänä, jollei kohdasta 15.3 muuta johdu. Vakuudet Asiakkaan pankille sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä luovuttamasta vakuudesta sovitaan erikseen. Sopimuksen siirto Sopijapuolella ei ole oikeutta siirtää sopimuksen mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kolmannelle osapuolelle ilman toisen sopijapuolen kirjallista suostumusta. 15.6 Sopimuksen muuttaminen Pankilla on oikeus muuttaa yksipuolisesti tämän sopimuksen ehtoja. Muutos tulee voimaan sen kalenterikuukauden alusta, joka alkaa kuukauden kuluttua siitä, kun asiakas on vastaanottanut muutosta koskevan kirjallisen ilmoituksen, ellei lain, asetuksen tai viranomaisen ohjeesta tai määräyksestä muuta johdu. Mikäli asiakas ei hyväksy muutosta eikä se johdu lain muutoksesta, viranomaisen ohjeesta tai määräyksestä, asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus ilmoittamalla siitä pankille viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Irtisanominen tulee voimaan sinä päivänä, jona muutos olisi tullut voimaan. 15.7 Puhelujen tallentaminen Asiakkaan ja pankin väliset puhelut tallennetaan ja allekirjoittamalla tämän sopimuksen asiakas hyväksyy puheluiden tallentamisen. Tallenteita voidaan käyttää toimeksiantoon liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi ja todentamiseksi. 15.8 Oikeuspaikka Sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaisesti. Mikäli asiakkaana on kuluttajansuojalain (20.1.1978/38, muutoksineen) 4 §:ssä tarkoitettu kuluttajana pidettävä asia- 10 (37) kas sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa, ellei kuluttajana pidettävä ei-ammattimainen asiakas vaadi asian käsittelyä sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on asuinpaikka. 15.9 Sovellettava laki Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. 16 Ilmoitukset Tähän yleissopimukseen tai sen alla tehtyihin johdannaissopimuksiin liittyvät ilmoitukset on toimitettava sopijapuolten alla ilmoittamiin osoitteisiin, telefaksinumeroihin taikka sähköpostiosoitteisiin tai sopijapuolelle henkilökohtaisesti. Telefaksilla lähetetty ilmoitus katsotaan tiedoksi annetuksi, kun sen on vastaanottanut sopijapuolen yleissopimuksesta ja sen alla tehdyistä johdannaisista vastaava henkilö lähettämistä koskevan todistustaakan jäädessä kuitenkin lähettäjälle. Postitse lähetetty ilmoitus katsotaan tiedoksi annetuksi kolmen pankkipäivän kuluessa ilmoituksen lähettämisestä ja kahden pankkipäivän kuluessa ilmoituksen lähettämisestä kansainvälisen lähettipalvelun avulla. Elektronisen viestijärjestelmän kautta lähetty ilmoitus katsotaan tiedoksi annetuksi, kun ilmoitus on vastaanotettu. Sähköpostitse lähetetty ilmoitus katsotaan tiedoksi annetuksi, kun se on vastaanotettu. Henkilökohtaisesti toimitettu ilmoitus katsotaan tiedoksi annetuksi, kun se on toimitettu henkilökohtaisesti vastaanottajalle. Jos tiedoksiantopäivä ei ole pankkipäivä tai jos ilmoitus on toimitettu kyseisenä pankkipäivänä kello 16.00 jälkeen, katsotaan ilmoituksen tiedoksiannon siirtyvän seuraavaan pankkipäivään. 11 (37) PANKKI ASIAKAS Tätä yleissopimusta on tehty kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Asiakas vahvistaa saaneensa pankilta johdannaissopimuksen riskejä käsittelevän tiedotteen. ALLEKIRJOITUKSET Paikkakunta ja päivämäärä Asiakkaan allekirjoitus Pankin allekirjoitus 12 (37) LIITTEET 1-10 TUOTEKUVAUS – Avistavaluuttakauppasopimus ("spot-sopimus") 1 Avistavaluuttakauppasopimus Avistavaluuttakauppasopimuksessa sopijapuolet sopivat vaihtavansa kahta eri valuuttaa toisiinsa sovitulla spot-kurssilla viimeistään toisena pankkipäivänä johdannaissopimuksen tekopäivästä. 2 LIITE 1 Arvopäivä Arvopäivä on päivä, jolloin sopijapuolet vaihtavat vahvistuksessa määritellyt valuuttamäärät. 3 Spot-kurssi Spot-kurssi on valuuttakurssi kaksi pankkipäivää ennen arvopäivää. 13 (37) TUOTEKUVAUS – Valuuttatermiinisopimukset A) Valuutan termiinisopimus 1 Määritelmä Valuutan termiinisopimuksessa sopijapuolet sopivat vaihtavansa kahta eri valuuttaa toisiinsa sovitulla kurssilla (termiinikurssi) aikaisintaan kolmantena pankkipäivänä johdannaissopimuksen tekopäivästä. 2 Arvopäivä Arvopäivä on päivä, jolloin sopijapuolet vaihtavat vahvistuksessa määritellyt valuuttamäärät. B) Valuutan nettotermiinisopimus 1 Määritelmä Valuutan nettotermiinisopimus on pankin ja asiakkaan välinen sopimus suorittaa kohde-etuusvaluutan ja vastavaluutan termiinikurssin ja fixing-kurssin kurssieroon perustuva nettosuoritus nettotermiinisopimuksen arvopäivänä ilman pääomien vaihtoa. Kohde-etuutena on kiinteä valuuttamäärä (kohdeetuusvaluutta), jonka toinen sopijapuoli ostaa (ostaja) ja toinen myy (myyjä) sovitulla termiinikaupalla tiettyä valuuttaa vastaan (vastavaluutta) ja jonka kohde-etuusvaluutan ostaja sitoutuu myymään ja myyjä ostamaan vastakaupalla nettotermiinisopimuksen arvopäivänä. 2 Nettosuoritus Nettosuoritus muodostuu verrattaessa sovitulla termiinikurssilla laskettua vastavaluutan laskennallista pääomaa nettotermiinisopimuksen arvopäivänä toteutettavan vastakaupan fixing-kurssilla laskettuun LIITE 2 vastavaluutan laskennalliseen pääomaan. Mikäli vastavaluutan termiinikurssilla laskettu laskennallinen pääoma ylittää fixing-kurssilla lasketun laskennallisen pääoman, maksaa kohde-etuusvaluutan ostaja myyjälle erotuksen. Päinvastaisessa tapauksessa kohde-etuusvaluutan myyjä maksaa ostajalle erotuksen. Nettosuoritus maksetaan nettotermiinikaupan arvopäivänä. 3 Fixing-kurssi Euroopan keskuspankin keskikurssia käytetään fixing-kurssina vastavaluutan ollessa euro, ellei muuta ole sovittu, mikäli Euroopan keskuspankki julkaisee kyseisen valuutan keskikurssin euroa vastaan. Vastakaupan valuuttamäärää laskettaessa käytetään fixing-kurssina kaksi pankkipäivää ennen nettotermiinikaupan arvopäivää julkaistua keskikurssia. Muussa tapauksessa sopijapuolet sopivat Reuters – viitesivusta tai muun erikseen sovittavan hintalähteen viitesivusta, jonka noteeraaman kurssin mukaan vastakaupan valuuttamäärät lasketaan vahvistuksessa määriteltynä kellonaikana. Mikäli sovitulla viitesivulla ei ole sovittua fixingkurssinoteerausta, jonka perusteella vastakaupat oli sovittu tehtäväksi, pankki pyytää vastaavia fixingkurssinoteerauksia viideltä referenssipankilta. Näistä noteerauksista jätetään korkein ja matalin huomioimatta ja muista lasketaan keskiarvo ja näin laskettua fixing-kurssia käytetään vastakauppaan sovellettavana kurssina. Referenssipankit määritellään kunkin yksittäisen nettotermiinikaupan vahvistuksessa. 14 (37) TUOTEKUVAUS – Koronvaihtosopimus ja koron ja valuutanvaihtosopimus 1 Koron- ja valuutanvaihtosopimus Koronvaihtosopimuksessa tai koron- ja valuutanvaihtosopimuksessa sopijapuolet sopivat korkovirtojen vaihtamisesta toisiinsa. Nämä korkovirrat voivat olla kiinteän tai vaihtuvan koron virtoja ja ne voivat olla samassa valuutassa tai eri valuutoissa. Koron- ja valuutanvaihtosopimuksessa sopijapuolet voivat sopia pääomien vaihdosta sopimuksen alussa ja lopussa tai vain sopimuksen lopussa. 2 Kiinteä määrä Kiinteä määrä on korkojaksolta koronmaksupäivänä maksettava vahvistuksessa määritelty määrä. Jos kiinteää määrää ei ole vahvistuksessa määritelty, se lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: Kiinteä määrä = laskennallinen pääoma x kiinteä korko x vahvistuksen mukainen korkotekijä. 3 Vaihtuva määrä Vaihtuva määrä on korkojaksolta koronmaksupäivänä maksettava seuraavan kaavan mukainen määrä: Vaihtuva määrä = laskennallinen pääoma x vaihtuva korko (+/- marginaali) x vahvistuksen mukainen korkotekijä. 4 Pääomien vaihto Arvopäivänä vaihdettavat pääomat määritellään vahvistuksessa. 5 Pääomien vaihdon maksupäivä Pääomien vaihdon maksupäivä on vahvistuksessa määritelty arvopäivä. 6 LIITE 3 Korkojaksot Kunkin korkojakson viitekorko astuu voimaan korkojakson ensimmäisenä päivänä, ellei vahvistuksessa toisin todeta. Korkoa lasketaan kunkin korkojakson ensimmäiselle, mutta ei viimeiselle päivälle. Ensimmäinen korkojakso alkaa koronvaihtosopimuksen tai koron- ja valuutanvaihtosopimuksen alkamispäivänä ja päättyy ensimmäisenä koronmaksupäivänä. Kukin seuraava korkojakso alkaa (korkojakson alkamispäivä) edellisestä koronmaksupäivästä ja päättyy seuraavana koronmaksupäivänä. Viimeinen korkojakso päättyy päättymispäivänä. 7 Koronlaskentakausi Korkoa lasketaan koronlaskentakauden ensimmäiselle, mutta ei viimeiselle päivälle. Koronlaskentakausi alkaa koronvaihtosopimuksen alkamispäivänä ja päättyy koronvaihtosopimuksen päättymispäivänä. 8 Koronmaksupäivä ja koron maksaminen Korot maksetaan kunkin korkojakson viimeisenä päivänä (koronmaksupäivänä), jollei vahvistuksessa muuta sovita. Päättymispäivään ei sovelleta pankkipäiväolettamaa, ellei toisin sovita. Mikäli vaihtuva korko on yleissopimuksen kohdan 1.13.1.a) iv mukainen, korot maksetaan päättymispäivän jälkeisenä pankkipäivänä. 9 Koronmääräytymispäivä Koronmääräytymispäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin vahvistuksessa määritellyn Viitekoron noteeraus otetaan. 15 (37) TUOTEKUVAUS - Korkotermiinisopimus 1 Korkotermiinisopimus Korkotermiinisopimus on pankin ja asiakkaan välinen johdannaissopimus, jossa toinen sopijapuoli (myyjä) suojautuu tulevaisuudessa tapahtuvalta koron laskulta ja toinen sopijapuoli (ostaja) suojautuu tulevaisuudessa tapahtuvalta koron nousulta. Korkotermiinin kohde-etuutena on kuvitteellinen laina tai talletus. Korkotermiinisopimus tulee voimaan, kun asiakas ja pankki ovat sopineet kohde-etuutena olevasta lainasta tai talletuksesta, sen alkamis- ja päättymispäivästä, sopimuskorosta ja laskennallisesta pääomasta sekä korkotermiinisopimuksen sulkemispäivästä. 2 Sopimuskausi Kohde-etuuden sopimuskausi voi olla vakioitu tai sen alkamis- ja päättymispäivä voidaan sopia erikseen. Vakioitu sopimuskausi on kolme kuukautta. Vakioidun sopimuskauden alkamispäivä on sopimuskuukauden (maalis-, kesä- syys- ja joulukuu) kolmas keskiviikko ja päättymispäivä on seuraavan sopimuskauden kolmas keskiviikko. 3 Sulkemispäivä LIITE 4 6 Korkotermiinisopimuksen maksut Korkotermiinisopimus toteutetaan maksamalla alkamispäivänä sopimuskoron ja sulkemiskoron erotuksen nykyarvo. Alkamispäivänä ostaja hyvittää myyjää (jos sopimuskorko ylittää sulkemiskoron), tai myyjä ostajaa (jos sulkemiskorko ylittää sopimuskoron) summalla, joka saadaan kaavasta: a) kun S on suurempi kuin R (S - R) x t x N B x 100 + (S x t) b) kun R on suurempi kuin S (R - S) x t x N B x 100 + (S x t) jossa: S = sulkemiskorko R = sopimuskorko Sulkemispäivä on kaksi pankkipäivää ennen sopimuskauden alkamispäivää. t = sopimuskauden päivien lukumäärä 4 B = 360, 365 tai 366 ja se määräytyy termiinin kohde-etuutena olevaan valuuttaan sovellettavan korkotekijän mukaan. Korkotekijät on määritelty yleissopimuksen kohdassa 1.14. Sopimuskorko Sopimuskorko on sopimuskaudelle sovittu korko. 5 Sulkemiskorko Sulkemiskorko on kohde-etuutena olevan lainan tai talletuksen sopimuskauden korko sulkemispäivänä. Mikäli sulkemiskoron arvoa ei ole saatavissa, käytetään sitä viitekorkoprosenttia, jota sopijapuolet sopivat käytettäväksi viitekoron arvona. Jolleivät sopijapuolet pääse sopimukseen sulkemiskoron arvosta, noudatetaan yleissopimuksen kohtaa 1.13.2. N = sopimuksen laskennallinen pääoma 16 (37) TUOTEKUVAUS – Optiosopimukset LIITE 5 Määritelmät 4 1 Jos ostaja ei maksa preemiota sovittuna päivänä, myyjällä on oikeus vaatia suoritusta viimeistään vaatimuksen esittämistä seuraavana Helsingin pankkipäivänä. Jos ostaja ei suorita preemiota mainittuna päivänä, myyjällä on oikeus Optiosopimus Optiosopimuksen haltijalla (ostaja) on preemion maksettuaan oikeus sovittuna aikana ostaa option asettajalta (myyjä) tai myydä tälle sovitulla hinnalla sovittu määrä option kohde-etuutta. 2 Preemio Preemio on vahvistuksessa määritelty rahamäärä, jonka option ostaja maksaa vastikkeena myyjälle sovittuna päivänä. 3 Optio-oikeuden käyttäminen Mikäli optio-oikeutta ei käytetä option päättymispäivänä, optio raukeaa. Myyjällä ei ole velvollisuutta muistuttaa ostajaa option päättymisestä. Ostajan tulee ilmoittaa optio-oikeuden käyttämisestä myyjälle suullisesti tai kirjallisesti option päättymisaikaan mennessä. Tämän jälkeen tehty ilmoitus katsotaan tehdyksi seuraavana pankkipäivänä. Ilmoitus optio-oikeuden käyttämisestä on peruuttamaton. Eurooppalainen optiosopimus voidaan toteuttaa vain optiosopimuksen päättymispäivänä. Amerikkalainen optiosopimus voidaan toteuttaa alkamis- ja päättymispäivän välisenä aikana. Bermudalainen optiosopimus voidaan toteuttaa yhtenä vahvistuksessa sovituista päivistä. Viivästysseuraamukset a) katsoa option asettamisen peruuntuneen tai b) toimia yleissopimuksen 6.3 kohdan mukaisesti. Edellä kohdassa a mainitussa tapauksessa ostajan on korvattava myyjälle kaikki option asettamisen peruuntumisesta aiheutuneet kulut ja muu vahinko, mukaan lukien myyjälle aiheutuneet kulut jo tehtyjen kattamistoimenpiteiden purkamisesta tai muuttamisesta. Myyjällä on oikeus vaihtoehtoisesti hyväksyä myöhästynyt preemion maksu ja vaatia ostajalta yleissopimuksen kohdan 5 mukaista viivästyskorkoa. 5 Määritelmien ja tuotekuvausten suhde Jos kohdat 1.-3. ovat ristiriidassa seuraavien kohtien A) tai B) kanssa, noudatetaan ensisijaisesti kohtaa A) tai B). 17 (37) -------------------------------------------------------------------A) Valuuttaoptiosopimus 1 Valuuttaoptiosopimus 5 Keskiarvomenetelmä Valuuttaoptiosopimuksen ostajalla on preemion maksettuaan oikeus sovittuna aikana ostaa valuuttaoption myyjältä tai myydä tälle sovitulla hinnalla sovittu määrä valuuttaa toista valuuttaa vastaan. Mikäli pankki ja asiakas sopivat keskiarvomenetelmän soveltamisesta, pankki laskee vahvistuksessa määriteltyjen päivien fixing-kurssien keskiarvon, jota verrataan toteutushintaan. Mikäli keskiarvo alittaa toteutushinnan, osto-optio erääntyy arvottomana. Mikäli keskiarvo ylittää toteutushinnan, myyntioptio erääntyy arvottomana. 2 Toteutushinta Toteutushinta on sovittu valuuttakurssi, jolla valuuttaoptiosopimuksen valuutat myydään tai ostetaan. 3 Osto- ja myyntioptio Osto-optiossa (call) sovitaan valuuttamäärästä, joka osto-option ostajalla on oikeus ostaa osto-option myyjältä. Myyntioptiossa (put) sovitaan valuuttamäärästä, joka myyntioption ostajalla on oikeus myydä myyntioption myyjälle. 4 Arvopäivä Sopijapuolet vaihtavat toteutetun valuuttaoptiosopimuksen mukaiset valuuttamäärät arvopäivänä. Option nettoarvo määräytyy kertomalla keskiarvon ja toteutushinnan erotus sovitulla valuuttamäärällä. Mikäli ostajalla on oikeus yllä mainittuun nettoarvoon, myyjällä on velvollisuus arvopäivänä maksaa nettoarvo. 6 Fixing-kurssi Pankki ja asiakas sopivat hintalähteen viitesivusta sekä kellonajasta, jolloin fixing-kurssi määritetään. 18 (37) -------------------------------------------------------------------B) Korko-optiosopimus 1 Korko-optiosopimus Korko-optiosopimuksen ostajalla on preemion maksettuaan oikeus sovittuna aikana ostaa korko-option myyjältä tai myydä tälle sovitulla hinnalla sovittu määrä korko-option kohde-etuutta. Kohde-etuus voi olla korkoa tuottava talletus, velkakirja, niiden termiini tai muu johdannainen. 2 Toteutushinta Toteutushinta on sovittu korko tai hinta, johon korkooptiosopimuksen kohde-etuus myydään tai ostetaan tai jos kohde-etuus on johdannainen, johon viitekoron arvoa verrataan. 3 Osto- ja myyntioptio 3.1 Kohde-etuutena talletus, sen termiini tai muu johdannainen Osto-option (korkokatto tai cap-sopimus) ostaja suojautuu koron nousua vastaan. Jos viitekoron arvo ylittää sovitun koron korko-option myyjä maksaa erotuksen sovitulle pääomalle osto-option ostajalle. Myyntioption (korkolattia tai floor-sopimus) ostaja suojautuu koron laskua vastaan. Jos viitekoron arvo alittaa sovitun koron, korko-option myyjä maksaa erotuksen sovitulle pääomalle myyntioption ostajalle. Cap-sopimus on sarja peräkkäisiä korkokatto-sopimuksia ja floor-sopimus sarja peräkkäisiä korkolattiasopimuksia. Collar-sopimus (korkoputki) on edellisten yhdistelmä, jossa sopijapuoli ostaa osto-option ja myy myyntioption tai päinvastoin. 3.2 Kohde-etuutena (swaptio) koronvaihtosopimus Osto-option (payer swaptio) ostaja suojautuu koronnousua vastaan. Ostajalla on oikeus maksaa ennalta sovittua kiinteä korkoa ja vastaanottaa vaihtuvaa korkoa määrättynä ajanjaksona tulevaisuudessa. Myyntioption (receiver swaptio) ostaja suojautuu koronlaskua vastaan. Ostajalla on oikeus vastaanottaa ennalta sovittua kiinteää korkoa ja maksaa vaihtuvaa korkoa määrättynä ajanjaksona tulevaisuudessa. Kummankin option ostaja maksaa oikeudestaan myyjälle preemion sopimuksen tekohetkellä. Optio voidaan eräpäivänään toteuttaa joko nettoarvon tilityksenä tai fyysisenä toimituksena. 3.3 Kohde-etuutena velkakirja, sen termiini tai muu johdannainen Osto-option (call) ostaja suojautuu koron laskua vastaan. Jos viitekoron arvo alittaa sovitun koron, korkooption myyjä maksaa erotuksen sovitulle pääomalle osto-option ostajalle. Myyntioption (put) ostaja suojautuu koron nousua vastaan. Jos viitekoron arvo ylittää sovitun koron, korko-option myyjä maksaa erotuksen sovitulle pääomalle myyntioption ostajalle. 4 Viitekorko Korko-optiosopimuksen viitekorko on kohde-etuuden korko, jonka arvoon toteutushinnaksi sovittua korkoa verrataan sopijapuolten erikseen sopimana päivänä. 5 Koronmaksupäivä Korko-option myyjä maksaa sopimuksesta riippuen toteutetun korko-option korkojen erotuksen joko korkojakson alkamispäivänä diskontattuna tai korkojakson päättymispäivänä. Korkoa lasketaan kunkin korkojakson ensimmäiselle, mutta ei viimeiselle päivälle. 19 (37) TUOTEKUVAUS – Osake- ja osakeindeksioptiosopimus 1 Määritelmät 1.1 Kohde-etuus Kohde-etuus on vahvistuksessa määritelty osake, osakeindeksi tai sopimusindeksi. 1.2. Sopimusindeksi Sopimusindeksi on vahvistuksessa määritelty optiosopimuksen kohde-etuutena oleva pankin määrittelemä kori, joka muodostuu kahdesta tai useammasta osakkeesta tai osakeindeksistä. 1.3 Osakkeen sulkemiskurssi Osakkeen sulkemiskurssi on vahvistuksessa mainitun markkinapaikan ilmoittama viimeinen toteutunut kurssi vahvistuksessa määriteltynä päivänä. 1.4 Osakeindeksin sulkemisarvo Osakeindeksin sulkemisarvo on indeksin julkaisijan laskema viimeinen osakeindeksin arvo vahvistuksessa määriteltynä päivänä. 1.5. Sopimusindeksin sulkemisarvo Sopimusindeksin sulkemisarvo on pankin laskema osakkeiden tai osakeindeksien arvo vahvistuksessa määriteltynä päivänä. Sopimusindeksiin sisältyvien osakkeiden sulkemiskurssit tai osakeindeksien sulkemisarvot tulee määritellä samana päivänä, jolloin osakkeisiin liittyvät markkinapaikat on tarkoitus pitää normaalisti kaupankäynnille avoinna tai osakeindeksien osalta indeksin julkaisijan on tarkoitus normaalisti laskea indeksin arvo. 1.6 Pörssipäivä Pörssipäivä on päivä, jona markkinapaikka tai markkinapaikat, joissa osakeoptiosopimuksen kohdeetuutena oleva osake tai osakkeet noteerataan, on tarkoitus pitää avoinna tai päivä, jona osakeindeksin julkaisijan on tarkoitus julkaista indeksin arvo. 1.7 Markkinapaikka Markkinapaikalla tarkoitetaan vahvistuksessa määriteltyä pörssiä ja/tai johdannaispörssiä. 1.8 Keskiarvomenetelmä Keskiarvomenetelmää sovellettaessa pankki laskee päättymispäivänä osakkeen päättymiskurssin tai osakeindeksin päättymisarvon, vahvistuksessa mainittujen päivien osakkeen sulkemiskurssien keskiarvona tai osakeindeksin sulkemisarvojen keskiarvona tai sopimusindeksiin kuuluvien osakkeiden sulke- LIITE 7 miskurssien tai osakeindeksien sulkemisarvojen keskiarvona, ellei muuta ole sovittu. Markkinahäiriötilanteessa noudatetaan soveltuvin osin kohdissa 2.4 ja 3.4 sovittua. Jos keskiarvo lasketaan tietyn päivän arvojen/kurssien perusteella, pankki voi kuitenkin harkintansa mukaan laskea keskiarvon kyseisenä päivänä saatavilla olevien arvojen/kurssien perusteella. 1.9 Aktivointitaso Aktivointitaso on vahvistuksessa määritelty osakkeen kurssina tai osakeindeksin tai sopimusindeksin arvona, jolla optio aktivoidaan ja tulee voimaan myyjää kohtaan ehtojensa mukaisesti. Jos osakkeen sulkemiskurssi tai osakeindeksin sulkemisarvo tai sopimusindeksin sulkemisarvo ei option voimassaoloaikana saavuta aktivointitasoa tai sitä korkeampaa tasoa (ostoindeksioptio/osto-optio) tai sitä matalampaa tasoa (myynti-indeksioptio/myyntioptio), option toteutusta ei voida vaatia eikä toteutus tapahdu automaattisesti. 1.10 Deaktivointitaso Deaktivointitaso on vahvistuksessa määritelty osakkeen kurssina tai osakeindeksin tai sopimusindeksin arvona, jolla optio lakkaa olemasta voimassa eikä optiota enää voida saattaa voimaan myyjää kohtaan ehtojensa mukaisesti. Jos osakkeen sulkemiskurssi tai osakeindeksin sulkemisarvo tai sopimusindeksin sulkemisarvo ei option voimassaoloaikana saavuta deaktivointitasoa tai sitä korkeampaa tasoa (ostoindeksioptio/osto-optio) tai sitä matalampaa tasoa (myynti-indeksioptio/myyntioptio), optio voidaan toteuttaa ehtojensa mukaisesti. 1.11 Lattia Lattia on vahvistuksessa määritelty osakkeen alin kurssi tai osakeindeksin tai sopimusindeksin alin arvo, jonka myynti-indeksioption/myyntioption ostaja voi osakkeen todellisesta kurssista tai osakeindeksin tai sopimusindeksin todellisesta arvosta riippumatta lukea hyväkseen osakkeen päättymiskurssina tai osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvona nettoarvon tilityksessä. 1.12 Katto Katto on vahvistuksessa määritelty osakkeen korkein kurssi tai osakeindeksin tai sopimusindeksin korkein arvo, jonka ostoindeksioption/osto-option ostaja voi osakkeen todellisesta kurssista tai osakeindeksin tai sopimusindeksin todellisesta arvosta riippumatta lukea hyväkseen osakkeen päättymiskurssina tai osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvona nettoarvon tilityksessä. 20 (37) 1.13 Muutokset suojausinstrumentissa, laeissa ja viranomaisten määräyksissä Pankki tekee kansainvälisillä johdannaismarkkinoilla toimivan osapuolen kanssa johdannaissopimuksen, suojausinstrumentin, jolla suojataan osakeoptioon tai osakeindeksioptioon liittyvää markkinariskiä. Pankki voi korjata osakeoptiosopimuksen tai osakeindeksioptiosopimuksen ehtoja, mikäli suojausinstrumentin ehtoja joudutaan muuttamaan sen johdosta, että suojausinstrumenttia ei voida pankin arvion mukaan kohtuullisin ehdoin säilyttää muuttumattomana tai suojausinstrumenttia koskevat kustannukset lisääntyvät olennaisesti eikä kustannusten nousu johdu suoraan pankin heikentyneestä luottoluokituksesta. Pankilla on suojausinstrumentissa tapahtuneen muutoksen perusteella lisäksi oikeus purkaa osakeoptiosopimus tai osakeindeksioptiosopimus ja maksaa sopimuksen arvo yleissopimuksen kohdan 9 "Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen" mukaisesti. Jos suojausinstrumentti päättyy siksi, että Suomen tai jonkun muun maan lain, viranomaismääräyksen tai oikeus- tai viranomaiskäytännön muutoksen johdosta suojausinstrumentti tai sen kohde-etuuden omistaminen, hankkiminen tai luovuttaminen on tullut suojausinstrumentin osapuolelle lainvastaiseksi, pankilla on oikeus purkaa osakeoptiosopimus tai osakeindeksioptiosopimus ja maksaa sopimuksen arvo yleissopimuksen kohdan 9 "Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen" mukaisesti. 2 Osakeoptiosopimus 2.1 Osakeoptiosopimus Osakeoption ostajalla on preemion maksettuaan oikeus ilman erillistä ilmoitusta saada option myyjältä option nettoarvo sillä edellytyksellä, että sovitun osakkeen kohdan 2.4 mukainen päättymiskurssi sovittuna päättymispäivänä ylittää (osto-optio) tai alittaa (myyntioptio) osakkeen sovitun kurssin (toteutuskurssi). Osakeoptiosopimus ei sisällä kohde-etuuden toimittamisvelvollisuutta, ellei nimenomaisesti ole toisin sovittu. 2.2 Nettoarvo Jollei vahvistuksessa ole muuta määritelty, option nettoarvo määräytyy kertomalla toteutuskurssin ja päättymiskurssin erotus kohde-etuutena olevien osakkeiden määrällä. Mikäli päättymiskurssi alittaa toteutuskurssin, erääntyy osto-optio arvottomana. Mikäli päättymiskurssi ylittää toteutuskurssin, erääntyy myyntioptio arvottomana. 2.3 Nettoarvon suorittaminen Mikäli ostajalla on oikeus yllä mainittuun nettoarvoon, myyjällä on velvollisuus viimeistään kolmantena päättymispäivän jälkeisenä pankkipäivänä maksaa nettoarvo. Pankki ilmoittaa asiakkaalle viimeistään päättymispäivää seuraavana pankkipäivänä määrän, joka asiakkaan tulee maksaa pankille tai jonka pankki maksaa asiakkaalle nettoarvona. Mikäli markkinahäiriön johdosta nettoarvon laskeminen siirtyy, siirtyy sen maksaminen vastaavasti. 2.4 Osakkeen päättymiskurssi Osakkeen päättymiskurssi määräytyy vahvistuksessa määritellyllä tavalla. Osakkeen päättymiskurssi on, elleivät ostaja ja myyjä ole muuta sopineet, osakkeen sulkemiskurssi. Mikäli osakkeen päättymiskurssia ei ole voitu markkinahäiriön johdosta määritellä, osakkeen päättymiskurssi määritellään markkinahäiriön päättymistä seuraavana pörssipäivänä. Mikäli markkinahäiriö kuitenkin jatkuu kahdeksan seuraavan pörssipäivän ajan, pankki määrittelee osakkeen kurssin kahdeksantena pörssipäivänä sellaiseksi kuin se pankin käsityksen mukaan olisi ollut ilman markkinahäiriötä. 2.5. Markkinahäiriö Markkinahäiriön katsotaan olevan olemassa, kun kohde-etuutena olevan osakkeen tai yhden tai useamman sopimusindeksiin sisältyvän osakkeen kaupankäynti on keskeytetty tai muutoin rajoitettu taikka jokin tapahtuma pankin arvion mukaan haittaa tai häiritsee kaupankäyntiä tai markkina-arvojen saamista viimeisen tunnin aikana ennen sovittua osakkeen päättymiskurssin määrittelemistä ja keskeytyksellä tai rajoituksella on pankin arvion mukaan olennainen merkitys nettoarvon määrityksessä. 2.6 Yritysjärjestelyt Jos kohde-etuutena olevaan osakkeeseen tai sen liikkeeseen laskeneeseen yhtiöön liittyvä järjestely tai toimenpide, kuten esimerkiksi osakkeen poistaminen markkinapaikaltaan, osakkeen splittaus, rahastoanti, uusmerkintä, arvopapereihin oikeuttavan instrumentin liikkeeseenlasku, lopettaminen, julkinen ostotarjous, sulautuminen, jakautuminen, konkurssi tai muu tapahtuma tai jos osakkeen likviditeetti markkinapaikallaan vähenee olennaisesti ja tällaisella järjestelyllä, toimenpiteellä tai tapahtumalla on pankin arvion mukaan vaikutus osakkeen arvoon, pankki voi korjata osakeoptiosopimuksen ehtoja kyseisen muutoksen johdosta. Korjaukset voivat vaikuttaa muun muassa osakkeiden arvoihin, osakkeiden määrään ja muihin nettoarvon laskemista koskeviin ehtoihin. Korjaus voi tarkoittaa myös sitä, että osake korvataan toisella osakkeella tai toisilla osakkeilla. Pankilla ei ole kuitenkaan velvollisuutta korvata osaketta. 3 Osakeindeksioptiosopimus tai sopimusindeksioptiosopimus 3.1 Osakeindeksioptiosopimus tai sopimusindeksioptiosopimus Osakeindeksioption tai sopimusindeksioption ostajalla on preemion maksettuaan oikeus ilman erillistä ilmoitusta sovittuna aikana saada option myyjältä option nettoarvo sillä edellytyksellä, että osakeindeksin tai sopimusindeksin kohdan 3.4 mukainen päättymisarvo sovittuna päättymispäivänä ylittää (osto-optio) tai alittaa (myyntioptio) osakeindeksin tai sopimusindeksin sovitun arvon (toteutushinta). 21 (37) 3.2 Nettoarvo Jollei vahvistuksessa ole muuta määritelty, option nettoarvo määräytyy kertomalla toteutushinnan ja osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvon erotus sovitulla valuuttayksikkömäärällä. Mikäli osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvo alittaa toteutushinnan, osto-optio erääntyy arvottomana. Mikäli osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvo ylittää toteutushinnan, myyntioptio erääntyy arvottomana. 3.3 Nettoarvon suorittaminen Mikäli option ostajalla on oikeus yllä mainittuun nettoarvoon, option myyjällä on velvollisuus viimeistään kolmantena päättymispäivän jälkeisenä pankkipäivänä maksaa nettoarvo. Pankki ilmoittaa asiakkaalle viimeistään päättymispäivää seuraavana pankkipäivänä määrän, joka asiakkaan tulee maksaa pankille tai jonka pankki maksaa asiakkaalle nettoarvona. Mikäli markkinahäiriön johdosta nettoarvon laskeminen siirtyy, siirtyy sen maksaminen vastaavasti. 3.4 Osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvo Mikäli asiakas ja pankki eivät ole muuta sopineet, vahvistuksessa määritelty osakeindeksin tai sopimusindeksin julkaisija määrittelee osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvon niiden periaatteiden mukaisesti, joita osakeindeksin tai sopimusindeksin julkaisija normaalisti soveltaa osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvon määrittelyssä. Mikäli osakeindeksin tai sopimusindeksin julkaisija ei ole määritellyt osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvoa eikä toisin ole sovittu, osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvo on päättymispäivän osakeindeksin tai sopimusindeksin sulkemisarvo. Mikäli osakeindeksin tai sopimusindeksin arvoa ei ole voitu markkinahäiriön johdosta määrittää, osakeindeksin tai sopimusindeksin arvo määritellään markkinahäiriön päättymistä seuraavana pörssipäivänä. Mikäli markkinahäiriö kuitenkin jatkuu kahdeksan seuraavan pörssipäivän ajan, pankki määrittelee osakeindeksin tai sopimusindeksin arvon kahdeksantena pörssipäivänä sellaiseksi kuin se pankin käsityksen mukaan olisi ollut ilman markkinahäiriötä. Jos osakeindeksin tai sopimusindeksin julkaisija ei laske tai julkaise lainkaan osakeindeksin tai sopimusindeksin arvoa tai lakkauttaa osakeindeksin tai sopimusindeksin ja pankin harkinnan mukaan vastaavaa osakeindeksin tai sopimusindeksin arvoa tai korvaavaa osakeindeksiä tai sopimusindeksiä ei ole saatavilla, tai jos osakeindeksin tai sopimusindeksin laskutapaa muutetaan tai sen arvoa korjataan oleellisesti, pankki määrittelee osakeindeksin tai sopimusindeksin arvon. Määritellessään osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvon pankki soveltaa laskutapaa, joka pankin näkemyksen mukaan johtaa sellaiseen osa- keindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvoon, johon olisi päädytty, mikäli edellä tässä kohdassa 3.4 mainittuja olosuhteita ei olisi ollut. 3.5. Markkinahäiriö Markkinahäiriön katsotaan olevan olemassa kun, kohde-etuutena olevan osakeindeksin tai yhden tai useamman sopimusindeksiin sisältyvän osakkeen tai osakeindeksin taikka osakeindeksiin kuuluvan osakkeen kaupankäynti on keskeytetty tai muutoin rajoitettu taikka jokin tapahtuma pankin arvion mukaan haittaa tai häiritsee kaupankäyntiä tai markkina-arvojen saamista viimeisen tunnin aikana ennen sovittua sopimusindeksiin sisältyvän osakkeen tai osakeindeksin tai osakeindeksiin kuuluvan osakkeen kurssin tai sopimusindeksin arvon määrittelemistä ja keskeytyksellä tai rajoituksella on pankin arvion mukaan olennainen merkitys määrityksessä. 22 (37) TUOTEKUVAUS – Hyödykejohdannaiset 1 Hyödykejohdannaissopimus Tätä hyödykejohdannaisia koskevaa tuotekuvausta sovelletaan pankin ja asiakkaan välisiin hyödykeoptiosopimuksiin, hyödykkeenvaihtosopimuksiin, hyödyketermiinisopimuksiin, niiden yhdistelmiin sekä kaikkiin muihin pankin ja asiakkaan välisiin hyödykejohdannaissopimuksiin, ellei vahvistuksessa toisin sovita. 2 Määritelmät 2.1 Hyödyke Hyödyke on vahvistuksessa määritelty hyödykejohdannaissopimuksen kohde-etuutena oleva hyödyke. 2.2 Pörssipäivä Päivä jolloin vahvistuksessa määritellyt pörssit on tarkoitus pitää normaalisti kaupankäynnille avoinna taikka mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeen hintaa ei julkisteta pörssissä, päivä jolloin vahvistuksessa määritellyn hintalähteen on normaalisti tarkoitus julkaista hyödykkeen hinta. 2.3 Pörssipäiväolettama Yleissopimuksen kohdassa 1.8 määritellyt pankkipäiväolettamat soveltuvat myös pörssipäiviin ja pörssipäivät siirtyvät saman soveltamisohjeen mukaan, kuitenkin siten että hyödykejohdannaisiin voidaan soveltaa myös seuraavaa pankkipäiväolettamaa: ”Lähin”: Vahvistuksessa määritelty päivämäärä siirtyy lähinnä seuraavaksi pörssipäiväksi, mikäli vahvistuksessa sovittu päivä muutoin osuisi sunnuntaille tai maanantaille ja edeltäväksi pörssipäiväksi, mikäli vahvistuksessa määritelty päivämäärä ei osu sunnuntaille taikka maanantaille. 2.4 Pörssi Pörssillä tarkoitetaan kunkin kohde-etuutena olevan hyödykkeen osalta pörssiä joka on määritelty vahvistuksessa taikka jossa tällaisella hyödykkeellä pankin arvion mukaan kulloinkin pääasiallisesti käydään kauppaa. 2.5 Johdannaispörssi Johdannaispörss(e)illä tarkoitetaan kunkin hyödykkeen osalta pörssiä/pörssejä ja kaupankäyntijärjes- LIITE 8 telmiä, jo(i)ssa hyödykkeeseen sidonnaisilla optiotai futuurisopimuksilla käydään kauppaa ja jo(i)lla määrittelijän arvion mukaan on kulloinkin olennainen merkitys tällaisten johdannaisten kokonaismarkkinoille. 2.6 Aktivointitaso Aktivointitaso on vahvistuksessa määritelty hyödykkeen hintana ilmaistu taso, jolla optio aktivoidaan ja tulee voimaan myyjää kohtaan ehtojensa mukaisesti. Jos hyödykkeen hinta ei option voimassaoloaikana saavuta aktivointitasoa tai korkeampaa tasoa (osto-optio) tai matalampaa tasoa (myyntioptio), option toteutusta ei voida vaatia eikä toteutus tapahdu automaattisesti. 2.7 Deaktivointitaso Deaktivointitaso on vahvistuksessa määritelty hyödykkeen hintana ilmaistu taso, jolla optio lakkaa olemasta voimassa eikä optiota enää voida saattaa voimaan myyjää kohtaan ehtojensa mukaisesti. Jos hyödykkeen hinta ei option voimassaoloaikana saavuta deaktivointitasoa tai korkeampaa tasoa (ostooptio) tai matalampaa tasoa (myyntioptio), optio voidaan toteuttaa ehtojensa mukaisesti. 3 Hyödykeoptiosopimus Hyödykeoptiosopimuksiin sovelletaan liitteen 5 (Tuotekuvaus – Optiosopimukset) yleisiä ehtoja, mutta ei kyseessä olevan liitteen tuotekuvauksia. Jos liitteen 5 yleiset ehdot ovat ristiriidassa tämän tuotekuvauksen kanssa, noudatetaan ensisijaisesti tätä tuotekuvausta. 3.1 Määritelmä Hyödykeoption ostajalla on preemion maksettuaan oikeus saada option myyjältä option nettoarvo sillä edellytyksellä, että sovitun hyödykkeen hinta toteutuspäivänä ylittää (osto-optio) tai alittaa (myyntioptio) hyödykkeen sovitun hinnan (toteutushinta). Hyödykeoptiosopimus ei sisällä kohde-etuuden toimittamisvelvollisuutta, ellei nimenomaisesti ole toisin sovittu. Toteutuspäivä on eurooppalaisen option osalta option päättymispäivä ja amerikkalaisen option osalta ostajan ilmoittama päivä, kuitenkin niin että amerikkalainen optio voidaan toteuttaa vain option alkamis- ja päättymispäivän välisenä aikana. 23 (37) 3.2 Nettoarvo 4.4 Vaihtuva hinta Hyödykeoption nettoarvo määräytyy kertomalla toteutushinnan ja hyödykkeen toteutuspäivän hinnan erotuksen kohde-etuutena olevan hyödykkeen laskennallisella määrällä. Mikäli hyödykkeen toteutuspäivän hinta alittaa toteutushinnan erääntyy ostooptio arvottomana. Mikäli hyödykkeen toteutuspäivän hinta ylittää toteutushinnan, erääntyy myyntioptio arvottomana. Vaihtuva hinta on kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinta kunakin arvostuspäivänä, määriteltynä vahvistuksessa määritellyllä tavalla. 3.3 4.6 Nettoarvon suorittaminen Mikäli ostajalla on oikeus yllä mainittuun nettoarvoon, myyjällä on velvollisuus viimeistään viidentenä toteutuspäivän jälkeisenä pankkipäivänä maksaa nettoarvo, ellei vahvistuksessa toisin sovita. Pankki ilmoittaa asiakkaalle viimeistään toteutuspäivää seuraavana pankkipäivänä määrän, joka asiakkaan tulee maksaa pankille tai jonka pankki maksaa asiakkaalle nettoarvona. Mikäli markkinahäiriön johdosta nettoarvon laskeminen siirtyy, siirtyy sen maksaminen vastaavasti. 3.4 Hyödykkeen hinta Hyödykkeen hinta määräytyy vahvistuksessa määritellyllä tavalla. 4 Hyödykkeenvaihtosopimus 4.1 Määritelmä Hyödykkeenvaihtosopimuksessa sopijapuolet sopivat kiinteiden ja/tai vaihtuvien määrien vaihtamisesta toisiinsa. Hyödykkeenvaihtosopimus ei sisällä kohde-etuuden toimittamisvelvollisuutta, ellei nimenomaisesti ole toisin sovittu. 4.2 Kiinteä määrä Kiinteä määrä on laskentakaudelta vahvistuksessa määriteltynä maksupäivänä maksettava vahvistuksessa määritelty määrä. Jos kiinteää määrää ei ole vahvistuksessa määritelty, se lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: Kiinteä määrä = laskennallinen määrä laskentakaudelle x kiinteä hinta 4.3 Vaihtuva määrä 4.5 Laskentakausi Laskentakausi tarkoittaa jokaista vahvistuksessa sellaiseksi määriteltyä ajanjaksoa. Laskennallinen kokonaismäärä Laskennallinen kokonaismäärä on kaikkien laskentakausien laskennallisten määrien yhteenlaskettu summa. 5 Hyödyketermiinisopimus 5.1 Määritelmä Hyödyketermiinisopimuksessa pankki ja asiakas sopivat suorittavansa kohde-etuutena olevan hyödykkeen termiinikurssin ja hyödykkeen arvopäivänä määriteltävän hinnan erotukseen perustuvan nettosuorituksen termiinisopimuksen arvopäivänä ilman pääomien vaihtoa. Kohde-etuutena on sovittu määrä hyödykettä, jonka toinen sopijapuoli ostaa (ostaja) ja toinen myy (myyjä) sovitulla termiinikurssilla sovittuna arvopäivänä. Hyödyketermiinisopimus ei sisällä kohde-etuuden toimittamisvelvollisuutta, ellei nimenomaisesti ole toisin sovittu. 5.2 Nettosuoritus Nettosuoritus muodostuu verrattaessa sovitulla termiinikurssilla laskettua hyödykkeen laskennallista hintaa hyödykkeen vahvistuksessa sovitulla tavalla määriteltävään arvopäivän hintaan perustuvaan hyödykkeen laskennalliseen hintaan. Mikäli termiinikurssilla laskettu laskennallinen hinta ylittää arvopäivän hinnalla lasketun laskennallisen hinnan, maksaa kohde-etuuden ostaja myyjälle erotuksen. Päinvastaisessa tapauksessa kohde-etuuden myyjä maksaa ostajalle erotuksen. Nettosuoritus maksetaan termiinikaupan vahvistuksessa määriteltynä maksupäivänä. 6 Markkinahäiriö Vaihtuva määrä on laskentakaudelta vahvistuksessa määriteltynä maksupäivänä maksettava seuraavan kaavan mukainen määrä: Markkinahäiriön katsotaan olevan kohde-etuutena olevan hyödykkeen osalta voimassa, kun: Vaihtuva määrä = laskennallinen määrä laskentakaudelle x vaihtuva hinta a) sovittu hintalähde ei julkaise hyödykkeen hintaa taikka tarvittavaa informaatiota hinnan määrittämiseksi taikka hintalähteen toiminta itsessään tai julkaisu on väliaikaisesti tai pysyvästi keskeytetty; 24 (37) b) vähintään kolmelta referenssipankilta ei saada tarvittavia noteerauksia, kun hinnan määrityksen on sovittu perustuvan referenssipankeilta saataviin noteerauksiin; teen pörssipäivään saakka markkinahäiriön alkamisesta lähtien. c) hyödykkeen taikka sitä koskevan johdannaisen kaupankäynti on keskeytetty tai sitä on rajoitettu pörssissä tai johdannaispörssissä ja tällaisella keskeytyksellä, rajoituksella tai tapahtumalla on pankin arvion mukaan olennainen merkitys; Mikäli vahvistuksessa määritellyn kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinnan määritys ei onnistuisi edellä mainitulla tavalla, määrittelee määrittelijä tällöin korvaavan hinnan parhaaksi katsomallaan tavalla ottamalla huomioon esimerkiksi viimeisimmän saatavilla olevan noteerauksen tai jonkin muun relevantiksi katsomansa informaation. d) hyödykkeen hinta ei ole saatavilla (johtuen esimerkiksi kaupankäynnin keskeytymisestä taikka lakkaamisesta) vaikka hintalähde itsessään olisikin saatavilla ja voisi siten tuottaa hyödykkeen hinnan; Mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinnan määritys siirtyy markkinahäiriön vuoksi, siirtyvät myös hinnan perusteella laskettavien suoritusten arvo- ja/tai maksupäivät vastaavasti. e) hyödykkeen hinnan laskentakaavaa tai laskentatapaa muutetaan olennaisesti; f) hyödykkeen (tai sitä koskevaa pörssijohdannaisen) rakenne tai sisältö muuttuu olennaisesti; g) hyödykkeen verokohtelu muuttuu olennaisesti ja ennalta arvaamatta jonkun valtion tai veroviranomaisten toimesta aiheuttaen hyödykkeen viitehinnan muutoksen; 8 Mikäli pankki katsoo olevan perusteltua, voi 6. g) –kohdan mukainen verotuksellinen markkinahäiriö olla myös ko. johdannaissopimuksen purkamisperuste. Tällöin ko. johdannaissopimus päättyy pankin ilmoittamana päivänä ja siihen liittyvät maksut nettoutetaan yleissopimuksen kohdan 9. "Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen" mukaisesti. 9 h) ilmenee muu määrittelijän määrittelemä tai hyväksymä syy, jolla on olennainen merkitys tai vaikutus hyödykkeen hinnoitteluun tai arvostukseen; ja määrittelijä arvioi että tällaisella tapahtumalla on olennainen merkitys kyseessä olevan hyödykejohdannaissopimuksen tai kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinnoittelun kannalta. Jos hyödykettä koskeva markkinahäiriö olisi samaan aikaan myös osapuolten välisen johdannaisia koskevan yleissopimuksen päättämisperuste, katsotaan kysymyksessä olevan ensisijaisesti hyödykejohdannaissopimusta tai –sopimuksia koskeva markkinahäiriö, ellei pakottavasta lainsäädännöstä tai osapuolten muista sopimuksista muuta johdu. 7 Hinnan määritys markkinahäiriötilanteessa Markkinahäiriötilanteessa määrittelijä pyrkii määrittämään vahvistuksessa määritellylle kohde-etuutena olevalle hyödykkeelle korvaavan hinnan markkinoilta saatavilla olevan hintainformaation perusteella, mutta mikäli tällaista korvaava hintaa ei määrittelijän arvion mukaan edellä mainituista markkinahäiriöistä johtuen olisi saatavilla, lykätään hinnan määrittelyä hyödykeoptioiden osalta kahdeksanteen pörssipäivään ja muiden hyödykejohdannaisten osalta viiden- Verolain muutoksen vaikutus Julkistetun hinnan oikaisu Mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeen julkaistua hintaa oikaistaan hinnan julkaisemisen jälkeen ja tällaista oikaisua koskeva ilmoitus julkaistaan kolmenkymmenen päivän kuluessa, voi määrittelijä päättää että hyödykkeen hintaa oikaistaan vastaavasti. Tällaisessa tapauksessa pankki ilmoittaa asiakkaalle maksettavan taikka asiakkaalta perittävän summan, mukaan lukien ko. summalle mahdollisesti maksettavan koron ajanjaksolle joka alkaa päivästä jolloin maksu olisi alun perin tullut tehdä ja päättyy siihen päivään jolloin oikaisua vastaava summa suoritetaan. 25 (37) TUOTEKUVAUS – OTC-päästöoikeustermiinit 1 Soveltamisala Tätä tuotekuvausta sovelletaan OTCpäästöoikeustermiiniin, jolla pankki ja asiakas sopivat OTC-päästöoikeuksien kaupasta. Tämä tuotekuvaus koskee ainoastaan OTCpäästöoikeustermiinejä, jotka toteutetaan toimittamalla OTC-päästöoikeus. 2 2.1 Määritelmät Arvopäivä Päivä, jona OTC-päästöoikeus on sovittu toimitettavaksi selvitys-kohdan mukaisella tavalla. 2.2 Jälleenhankintakustannus Määrä, joka vastaa OTC-päästöoikeudelle vahvistuksessa sovittua hintaa vähennettynä pankin arvopäivän markkinahinnaksi arvioimalla hinnalla, mikä summa kerrotaan toimitushäiriön kohteena olleiden OTC-päästöoikeuksien määrällä, sekä lisättynä näin saadulle summalle lasketulla viivästyskorolla. 2.3 Käyttökelvoton hankeyksikkö Hankeyksikkö, jota toiminnanharjoittaja ei voi käyttää palauttamiseen päästökauppaviranomaiselle mitätöitäväksi, hankeyksiköiden osalta niiden lähteen tai muun lakiin perustuvan syyn takia. 2.4 OTC-päästöoikeus Päästökauppalain (683/2004) mukaiset päästöoikeudet ja hankeyksiköt. 2.5 OTC-päästöoikeustermiini Pankin ja asiakkaan välinen vahvistuksessa määritelty johdannaissopimus, jossa sopijapuolet sopivat OTC-päästöoikeuksien toimituksesta sovittuna hetkenä tulevaisuudessa sopimuksen mukaisella hinnalla ja selvitys-kohdan mukaisella tavalla. 2.6 LIITE 9 Päästökaupparekisteri Päästökauppadirektiivin (2003/87/EY) ja sen perusteella annettujen säännösten mukainen kansallinen rekisteri, johon OTC-päästöoikeus voidaan merkitä. 2.7 Ylitysseuraamus Päästökauppalain tai soveltuvan ulkomaisen lain mukainen päästöoikeuden ylitysmaksu tai muu seuraamus, jonka viranomainen tai tuomioistuin määrää sen perusteella, että toiminnanharjoittaja ei palauta määräajassa päästöjä vastaavaa määrää OTC-päästöoikeuksia. 3 Sopimus OTCpäästöoikeustermiinistä OTC-päästöoikeustermiinissä pankki ja asiakas sopivat OTC-päästöoikeuksien kaupasta siten, että kaupan kohteena on OTCpäästöoikeustermiinin vahvistuksessa määritelty määrä OTC-päästöoikeuksia, jotka toinen sopijapuoli ostaa (ostaja) ja toinen myy (myyjä) sovittuna arvopäivänä vahvistuksessa määriteltävällä hinnalla. Vahvistuksessa on määriteltävä OTCpäästöoikeustermiinin kohteena olevat päästöoikeudet ja hankeyksiköt. OTC-päästöoikeustermiinin sopimuskausi ja arvopäivä määrätään vahvistuksessa. OTC-päästöoikeustermiinien kauppa on arvonlisäverollista. 4 Selvitys Jollei vahvistuksessa toisin määrätä, asiakkaan toimiessa ostajana hänen tulee ensin maksaa vahvistuksessa määritelty hinta pankin pankkitilille vahvistuksessa määriteltynä maksupäivänä. Tämän jälkeen pankki toimittaa ostetut OTCpäästöoikeudet vahvistuksessa määritellylle, päästökaupparekisteriin rekisteröidylle ostajan tilille vahvistuksessa määriteltynä toimituspäivänä (arvopäivä). Asiakas on velvollinen tarkastamaan pankin toimittamat hankeyksiköt viipymättä ja reklamoimaan pankille välittömästi, jos toimitukseen sisältyy käyttökelvottomia hankeyksiköitä. Muussa tapauksessa asiakkaan katsotaan hyväksyneen pankin toimituksen. Jollei vahvistuksessa toisin määrätä, asiakkaan toimiessa myyjänä hänen tulee toimittaa myydyt OTC-päästöoikeudet pankin ilmoittamalle päästökaupparekisteriin rekisteröidylle tilille vahvistuk- 26 (37) sessa määriteltynä toimituspäivänä (arvopäivä). Tämän jälkeen pankki maksaa vahvistuksessa määritellyn hinnan asiakkaan ilmoittamalle pankkitilille. Asiakas vastaa siitä, ettei hänen toimittamiinsa OTC-päästöoikeuksiin sisälly käyttökelvottomia hankeyksiköitä. Asiakkaan on pankin pyynnöstä toimitettava viipymättä pankille päästökauppalain mukainen selvitys OTC-päästöoikeuksien alkuperästä. 5 Toimitushäiriö Vaikka myyjä laiminlyö OTC-päästöoikeuksien toimituksen, laiminlyönti ei muodosta OTCpäästöoikeustermiinin irtisanomisperustetta jos myyjä toimittaa OTC-päästöoikeudet viimeistään ostajan reklamaatioilmoitusta seuraavana pankkipäivänä ja maksaa ostajalle hinnalle lasketun viivästyskoron. Jollei myyjä toimita päästöoikeuksia ilmoitusta seuraavana pankkipäivänä, voi ostaja irtisanoa OTC -päästöoikeustermiinin. Tällöin myyjän tulee maksaa ostajalle OTCpäästöoikeustermiinin jälleenhankintakustannusta vastaava summa. Myyjä ei ole velvollinen korvaamaan ostajalle mahdollisesti määrättävää ylitysseuraamusta, vaikka ylitysseuraamuksen määrääminen johtuisikin siitä, että myyjä ei ole toimittanut OTC-päästöoikeuksia. Jos myyjä ei voi toimittaa OTC-päästöoikeuksia ostajasta riippuvasta syystä, tulee ostajan poistaa toimituksen estänyt syy viimeistään myyjän reklamaatioilmoitusta seuraavana pankkipäivänä. Tällöin myyjän tulee toimittaa OTCpäästöoikeudet ja ostajan maksaa myyjälle hinnalle laskettu viivästyskorko. Jos ostaja ei poista toimituksen estänyttä syytä viimeistään myyjän reklamaatioilmoitusta seuraavana pankkipäivänä, voi myyjä irtisanoa sopimuksen, jolloin ostajan tulee maksaa myyjälle OTC-päästöoikeustermiinin jälleenhankintakustannusta vastaava summa. Jos OTC-päästöoikeustermiiniä koskeva toimitushäiriö olisi samanaikaisesti myös sopijapuolten välisen johdannaisia koskevan yleissopimuksen päättämisperuste sopijapuolen laiminlyönnin takia, voi päättämisperusteeseen vetoamaan oikeutettu sopijapuoli päättää yleissopimuksen sen ehtojen mukaisesti. 6 Selvityshäiriö Jos sopijapuolen on osittain tai kokonaan mahdotonta täyttää selvitykseen liittyviä velvoitteitaan sopijapuolesta riippumattoman selvityshäiriön takia, tulee kyseisen sopijapuolen välittömästi kirjallisesti ilmoittaa tästä toiselle sopijapuolelle ja liittää ilmoitukseen riittävä selvitys häiriöstä. Ilmoituksen antamisen jälkeen selvitys keskeytetään kunnes häiriö lakkaa. Selvityshäiriön kestäessä on sopijapuolen, johon selvityshäiriö kohdistuu, kohtuullisin toimenpitein yritettävä poistaa häiriö. Jos selvityshäiriö ei ole lakannut yhdeksän (9) päivän kuluessa ilmoituksen antamisesta, voi ilmoituksen vastaanottanut sopijapuoli irtisanoa selvityshäiriön kohteena olevan OTC-päästöoikeustermiinin. Ilmoituksen vastaanottanut sopijapuoli on kuitenkin aina oikeutettu irtisanomaan selvityshäiriön kohteena olevan OTC-päästöoikeustermiinin päättymään ennen vuosittaista määräpäivää, jona OTCpäästöoikeuksia on palautettava päästökaupparekisteriin (30. huhtikuuta). Jos OTC-päästöoikeustermiiniä koskeva selvityshäiriö olisi samaan aikaan myös sopijapuolten välisen johdannaisia koskevan yleissopimuksen päättämisperuste, katsotaan selvityshäiriön kohdistuvan ainoastaan OTC-päästöoikeustermiiniin ja oikeuttavan sen irtisanomiseen mutta ei yleissopimuksen päättämiseen. Jos selvityshäiriön kohteena oleva OTCpäästöoikeustermiini irtisanotaan tämän kohdan mukaisesti, ei sopijapuolilla ole OTCpäästöoikeustermiinin perusteella muita maksutai toimitusvelvoitteita kuin seuraava: Irtisanotun OTC-päästöoikeustermiinin mukaisesti OTC-päästöoikeuksia toimittamaan velvoitettu sopijapuoli on velvollinen palauttamaan toiselle sopijapuolelle summat, jotka tämä sopijapuoli mahdollisesti on maksanut irtisanotun OTCpäästöoikeustermiinin perusteella OTCpäästöoikeuksia toimittamaan velvoitetulle sopijapuolelle sekä tälle summalle maksupäivästä irtisanomisen voimaantulopäivään saakka EONIAkoron mukaisesti laskettavan koron. 7 Päästökauppajärjestelmän keskeyttäminen Jos viranomainen ilmoittaa jonkin päästökauppajärjestelmän keskeyttämisestä, voi sopijapuoli kirjallisesti ilmoittamalla irtisanoa sellaisen johdannaissopimuksen, johon kyseinen keskeytys vaikuttaa. Muilta osin noudatetaan yleisten ehtojen kohdan “7. Muutokset laeissa ja viranomaismääräyksissä” ja ”13. Ylivoimainen este” mukaisia määräyksiä. 27 (37) TUOTEKUVAUS – Vakuuden toimittaminen 1 Soveltamisala Tätä liitettä sovelletaan vakuuden antamiseen asiakkaan ja pankin välillä yleissopimuksen mukaisesta johdannaiskaupasta johtuvien pankin saamisten turvaamiseksi. Asiakas on velvollinen asettamaan ja ylläpitämään pankin hyväksi pankin kulloinkin määrittelemän vakuusvaateen mukaisen vakuuden. Tämän liitteen mukainen vakuus asetetaan yleissopimuksen 15.4 kohdan mukaisesti mahdollisesti asetetun vakuuden lisäksi, eikä tämän liitteen mukainen vakuus vaikuta muihin pankin ja asiakkaan välisiin vakuusjärjestelyihin. LIITE 10 Pankki laatii arvostuslaskelman vähintään kerran kuukaudessa, jollei edellä muuta ole sovittu. 2.4 Kynnysarvo Vakuusvaade -kohdassa määritelty nettotappion kynnysarvo. Asiakas toimittaa pankille vakuutta tässä liitteessä tarkemmin määritellyin ehdoin, kun arvostus-laskelman mukainen nettotappio ylittää kynnysarvon. 2.5 Käteisvakuus 2 Määritelmät Asiakkaan asettama vakuusvaateen mukainen käteisvakuus. Käteisvakuutena voi olla ainoastaan pankin ilmoittamalle ja pankin nimissä olevalle tilille siirretty euromääräinen rahamäärä. Käteisvakuus ei ole talletus eikä sillä ole talletussuojaa. 2.1 Arvo-osuustilivakuus 2.6 Tätä liitettä sovelletaan, jos liite on allekirjoitettu. Asiakkaan asettama vakuusvaateen mukainen arvoosuuksiin kohdistuva vakuus, joka saatetaan voimaan erillisellä panttaussitoumuksella ja siirtämällä pankille pantatulle arvo-osuustilille arvo-osuuksia vakuudeksi. Asiakas voi asettaa arvoosuustilivakuuden, jos pankki on tämän hyväksynyt, ja pankki arvostaa arvo-osuustilivakuuden vakuusarvon oman harkintansa mukaan. Vakuusarvo voi olla pienempi kuin arvo-osuuksien markkina-arvo, ja pankilla on oikeus arvostaa arvo-osuuksien vakuusarvo nollaksi. 2.2 Arvostuslaskelma Pankin Vakuusvaade -kohdan mukaisesti tekemä johdannaissopimuksista johtuvien saamisten ja velvoitteiden arvostus. 2.3 Minimisiirtomäärä Vakuusvaade-kohdassa määritelty nettotappion minimisiirtomäärä. Minimisiirtomäärä tarkoittaa pienintä kerralla siirrettävän vakuuden rahamääräistä arvoa, kuitenkin siten, että jos vakuusvaadetta ei ole lainkaan, palautetaan pankille toimitettu vakuus kokonaisuudessaan minimisiirtomäärän määrästä riippumatta. 2.7 Nettotappio Vakuusvaade -kohdan mukaisesti laskettu johdannaissopimuksista johtuvien saamisten yhteenlaskettu määrä, jolla pankin saamisten määrä asiakkaalta ylittää asiakkaan hyväksi tulevien saamisten määrän. 2.8 Pyöristäminen Kokonaisluku, johon siirrettävä vakuuden määrä pyöristetään. Arvostuspäivä Päivä jona pankki laatii arvostuslaskelman. 2.9 Pankki ja asiakas sopivat, että pankki laatii arvostuslaskelman [pankkipäivittäin, vähintään viikoittain joka ma, ti, ke, to tai pe, vähintään kuukausittain joka kalenterikuukauden X. päivä] (arvostuspäivä). Tässä sovitusta huolimatta pankilla on oikeus laatia arvostuslaskelma kohdan 3 mukaisesti. Yleissopimukseen ja sen mukaisiin johdannaissopimuksiin perustuva pankin saaminen asiakkaalta. Jollei arvostuspäivää koskevaan kohtaan edellä ole merkitty arvostuspäivää, ei kohtaa sovelleta. 2.10 Saaminen Vakuus Asiakkaan asettama vakuusvaateen mukainen vakuus, joka on arvo-osuustilivakuus ja/tai käteisvakuus. 28 (37) 3 Vakuusvaade Pankilla on oikeus laatia sopimuksen voimassaoloaikana minä pankkipäivänä tahansa arvostuslaskelma johdannaissopimusten mukaisista sopijapuolten maksuvelvoitteista. Pankki laatii arvostuslaskelman määrittelemällä yksittäisten johdannaissopimusten yhteenlasketun nettoarvon. Pankki määrittelee nettoarvon laskemalla kunkin voimassa olevan johdannaissopimuksen markkina-arvon arvostuspäivän tilanteen mukaisesti (ikään kuin johdannaissopimus päättyisi ennenaikaisesti arvostuspäivänä) niiden maksujen nykyarvon erotuksena, jotka pankki johdannaissopimuksen jatkuessa saisi tai maksaisi. Jos arvostuslaskelma osoittaa nettotappion, pankilla on oikeus esittää asiakkaalle vakuusvaade tämän kohdan mukaisesti. Pankki arvostaa johdannaissopimukset arvostuslaskelmassa itse niiden periaatteiden mukaisesti, joita pankki käyttää tavanomaisesti kyseisten tai niitä vastaavien johdannaissopimusten arvostamisessa. Pankki ei ole velvollinen hankkimaan referenssihintoja tai noteerauksia johdannaissopimuksille. Pankilla on oikeus esittää asiakkaalle vakuusvaade siltä osin, kuin pankin arvostuslaskelma osoittaa, että nettotappio ylittää [♦ euroa] (kynnysarvo). Pankki ei vaadi vakuutta, jos arvostuslaskelman mukainen siirrettävän vakuuden määrä on vähemmän kuin [♦ euroa] (minimisiirtomäärä). Pyöristäminen tapahtuu siten, että pankin vaatiessa vakuutta asiakkaalta pyöristetään siirrettävän vakuuden määrä ylöspäin lähimpään 100 euroon ja pankin palauttaessa vakuutta asiakkaalle pyöristetään siirrettävän vakuuden määrä alaspäin lähimpään 100 euroon. Asiakas ei vapaudu velvollisuudesta toimittaa vakuutta myöhemmin, vaikka pankki ei esittäisi vakuusvaadetta kynnysarvon tai minimisiirtomäärän ylittyessä. Pankilla on harkintansa mukaan oikeus uudistaa vakuusvaade uuden arvostuslaskelman perusteella. Jos nettotappio kasvaa ensimmäisen vakuusvaateen jälkeen, pankki voi esittää kunkin seuraavan vakuusvaateen, kun toimitetun vakuuden arvon ylittävä nettotappio on vähintään minimisiirtomäärän verran. Jollei kynnysarvoa tai minimisiirtomäärää koskevaan kohtaan edellä ole merkitty muuta euromäärää, kohdan arvo on nolla. Asiakkaalla on pankin pyynnöstä velvollisuus viipymättä avata arvo-osuustili arvo-osuustilivakuuden toteuttamista varten pankin osoittamassa tilinhoitajayhteisössä siitä riippumatta, esittääkö pankki vakuusvaateen. 4 Vakuuden toimittaminen Jos pankki esittää vakuusvaateen pankkipäivänä viimeistään kello 14.00, tulee asiakkaan toimittaa vakuusvaateen mukainen vakuus: i) toimittamalla käteisvakuus pankin ilmoittamalle rahatilille, ja/tai ii) toimittamalla pätevästi allekirjoitettu arvoosuustilivakuuteen liittyvä panttaussitoumus pankille (jollei panttaussitoumusta ole toimitettu aikaisemmin) sekä siirtämällä pankille pantatulle arvo-osuustilille arvo-osuuksia vakuudeksi, seuraavana vakuusvaateen esittämisen jälkeisenä pankkipäivänä viimeistään kello 14.00. Jos pankki esittää vakuusvaateen pankkipäivänä kello 14.00 jälkeen, alkaa vakuuden toimittamisvelvoite vasta seuraavana pankkipäivänä ja vakuus on siten toimitettava toisena vakuusvaateen esittämisen jälkeisenä pankkipäivänä viimeistään kello 14.00. Sen lisäksi, mitä yleissopimuksen 6.2 ja 6.3 kohdassa määrätään, pankilla on oikeus irtisanoa sopimus välittömästi, jos asiakas ei toimita vakuutta tämän liitteen mukaisesti. 5 Vakuuden realisointi Jos pankki irtisanoo tai purkaa yleissopimuksen sen ehtojen mukaisesti, pankilla on oikeus välittömästi i) nostaa tai kuitata käteisvakuus saamisia vastaan vakuuden realisoimiseksi, ja/tai ii) realisoida ja muuttaa arvo-osuustilivakuus rahaksi panttaussopimuksen mukaisesti sekä käyttää realisoinnista kulujen vähentämisen jälkeen jäävä tulos pankin saatavien maksuun tai kuittaamiseen yleissopimuksen mukaisesti. 6 Korko Jos käteisvakuus toimitetaan pankin pitämälle tilille ja jollei toisin sovita, pankki maksaa vakuuden pääomalle kalenterikuukausittain laskettua EONIAkorkoa siltä ajalta, jona käteisvakuus on tilillä. Pankki maksaa kertyneen koron asiakkaalle kunkin kalenterikuukauden 2. pankkipäivänä asiakkaan kirjallisesti ilmoittamalle tilille. 7 Vakuuden palauttaminen Pankki palauttaa käteisvakuutta asiakkaan ilmoittamalle rahatilille tai vapauttaa arvo-osuustilivakuutta kahden pankkipäivän kuluessa siitä arvostuspäivästä, jona arvostuslaskelma osoittaa pankin nettotappion laskeneen edellisestä vakuusvaateesta vähintään Vakuusvaade-kohdan mukaisen minimisiirtomäärän verran. Vakuutta palautetaan vähintään minimisiirtomäärän mukainen määrä, eikä pankki ole velvolli- 29 (37) nen palauttamaan pienempiä määriä. Pankille toimitettu vakuus palautetaan kuitenkin kokonaisuudessaan minimisiirtomäärän määrästä riippumatta, jos arvostuslaskelma osoittaa, että nettotappio on vähemmän kuin kynnysarvo. 8 Kiinteämääräinen vakuus Pankki palauttaa asiakkaan kirjallisesti ilmoittamalle tilille kiinteämääräisen vakuuden arvon viimeistään kahden pankkipäivän kuluessa siitä päivästä, kun asiakkaan ja pankin välillä ei ole yhtään tämän Sopimuksen alla voimassaolevaa johdannaissopimusta ja johdannaissopimuksiin liittyvät maksut ovat tulleet suoritetuiksi. Asiakas ja pankki sopivat kohdan 3 Vakuusvaade mukaisen vakuuden toimittamisen lisäksi, että asiakas maksaa pankin erikseen kirjallisesti ilmoittamalle ja pankin nimissä olevalle tilille [X] euroa ("kiinteämääräinen vakuus"), jos asiakas ja pankki tekevät vähintään yhden johdannaissopimuksen tämän sopimuksen alla ("edellytys"). Tämän kohdan mukaista vakuutta ei oteta huomioon kohdan 3 Vakuusvaade mukaisen vakuuden laskennassa. Jollei kiinteämääräistä vakuutta koskevaan kohtaan ole edellä merkitty muuta euromäärää, kohdan arvo on nolla. Pankilla on harkintansa mukaan oikeus vaatia kiinteämääräinen vakuus uudelleen pankin erikseen kirjallisesti ilmoittamana maksupäivänä, mikäli edellytys kiinteämääräisen vakuuden maksamiselle täyttyy. Asiakas maksaa kiinteämääräisen vakuuden pankin erikseen kirjallisesti ilmoittamana maksupäivänä ("maksupäivä"). Jos asiakas ei kyseisen maksupäivän aikana ole maksanut kiinteämääräistä vakuutta pankin tilille, on pankilla oikeus sulkea tehty tai tehdyt johdannaissopimukset välittömästi laskemalla sille johdannaissopimuks(i)en sulkemisesta aiheutuneen nettotappion tai nettovoiton. Asiakas on velvollinen korvaamaan pankille kaikki sulkemisesta aiheutuvat kustannukset korkoineen. Kiinteämääräisen vakuuden realisoinnin osalta sovelletaan soveltuvin osin tämän liitteen kohdassa 5 Vakuuden realisointi sovittua. Pankki maksaa asiakkaan maksamalle kiinteämääräisen vakuuden pääomalle kalenterikuukausittain laskettua EONIA-korkoa siltä ajalta, jona kiinteämääräinen vakuus on pankin tilillä. Pankki maksaa kertyneen koron asiakkaalle kunkin kalenterikuukauden 2. pankkipäivänä asiakkaan kirjallisesti ilmoittamalle tilille. Kiinteämääräinen vakuus ei ole talletus eikä sillä ole talletussuojaa. 9 Rahoitusvakuuslaki Tämän liitteen mukaiseen vakuuteen sovelletaan lisäksi rahoitusvakuuslain (11/2004) määräyksiä, jos asiakas on oikeushenkilö. 30 (37) ALLEKIRJOITUKSET Tästä liitteestä on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Paikkakunta ja päivämäärä ______________________________________________________________ PANKKI ______________________________________________________________ Pankin allekirjoitus ASIAKAS ______________________________________________________________ Asiakkaan allekirjoitus 31 (37) TUOTEKUVAUS – Asetus OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EMIR) LIITE 11 1. Soveltamisala Tätä liitettä soveltamalla asiakas ja pankki sopivat tiettyjen EMIR:n mukaisten velvoitteiden täyttämisestä sekä eräistä muista ehdoista, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston 4.7.2012 antamaan asetukseen OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EU) N:o 648/2012 (englanniksi, Regulation (EU) No 648/2012 of the European Parliament and of the Council of 4 July 2012 on OTC derivatives, central counterparties and trade repositories) ("asetus" tai "EMIR"). Tässä liitteessä käytettäviä termejä, joita käytetään asetuksessa tai jotka on määritelty asetuksessa, on tulkittava asetuksen tarkoittamalla tavalla. Tällaisia termejä ovat ainakin seuraavat: "finanssialan ulkopuolinen toimija", "finanssialalla toimiva vastapuoli", "määritys", "määritysvelvollisuus", "sijoitussalkku", "kauppatietorekisteri", "johdannainen", "johdannaissopimus", "riskienpienentämistekniikka". 2. Asiakasluokittelua koskeva vakuuttelu ja siihen liittyvät ehdot 2.1. Asiakkaan vakuuttelu Täyttääkseen sopijapuolille asetetut asetuksen mukaiset velvoitteet asiakas vakuuttaa pankille jokaisen johdannaissopimuksen tekohetkellä (ja joka vakuuttelu katsotaan olevan voimassa koko johdannaissopimuksen voimassaolon ajan), että a) asiakas on joko (i) finanssialan ulkopuolinen toimija (kuten asetuksessa tarkemmin määritellään) tai (ii) (parhaan tietämyksensä sekä arvionsa mukaan) Euroopan Unionin ulkopuolella perustettu yhteisö, joka katsottaisiin asetuksen mukaiseksi finanssialan ulkopuoliseksi toimijaksi, jos se olisi perustettu Euroopan Unionin alueella; ja b) asiakas ei ole asetuksen mukaisen määritysvelvoitteen alainen (tai, ei olisi määritysvelvoitteen alainen, jos kyseessä on edellä 2.1 a) (ii) –alakohdassa tarkoitettu yhteisö) kyseiseen johdannaissopimukseen liittyen. 2.2. Pankin vakuuttelu Pankki vakuuttaa olevansa finanssialalla toimiva vastapuoli (kuten asetuksessa tarkemmin määritellään). 2.3. Muutos Asiakas sitoutuu ilmoittamaan pankille kirjallisesti välittömästi, jos sen 2.1 kohdassa antama vakuuttelu muuttuu. 2.4. Virheellinen tai väärä vakuuttelu Mikäli asiakkaan antama vakuuttelu osoittautuu oleellisilta osin vääräksi tai virheelliseksi, sopijapuolet neuvottelevat kyseiseen johdannaissopimukseen tai –sopimuksiin tehtävistä muutoksista ja keinoista, joiden avulla a) johdannaissopimus tai –sopimukset, joita koskee asetuksen mukainen määritysvelvollisuus, saadaan asetuksen mukaisesti ja mukaiseen määräaikaan mennessä määriteltyä; ja b) toteutetaan yhteen tai useampaan johdannaissopimukseen, jotka eivät ole asetuksen mukaisen määritysvelvoitteen kohteena, soveltuvat asianomaiset asetuksen mukaiset riskienpienentämistekniikat, jotka soveltuvat asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuun finanssialan ulkopuoliseen vastapuoleen. Muutokset sisältävät muun muassa korjauksen (i) sellaisen johdannaissopimuksen hintaan, johon kohdistuu asetuksen mukainen määritysvelvollisuus asiakasluokittelun korjauksen perusteella ja (ii) sellaisen johdan- 32 (37) naissopimuksen hintaan, johon kohdistuvat asetuksen mukaiset muuttuneet riskienpienentämistekniikat asiakasluokittelun korjauksen perusteella. Hinnan muutoksen tulee kuvastaa sitä eroa, joka johtuu siitä, että johdannaissopimusta tehtäessä asiakkaan antama asiakasluokittelua koskeva vakuuttelu on osoittautunut virheelliseksi. Lisäksi sopijapuolet sopivat päivämäärän, jolloin hinnoittelun korjaamisen johdosta aiheutunut maksu suoritetaan. 2.5. Pankin oikeus irtisanoa johdannaissopimukset Mikäli 2.4 a) ja/tai 2.4 b) kohdan mukaisia velvoitteita ei täytetä asetuksen mukaiseen määräaikaan mennessä, on pankilla oikeus irtisanoa kyseiset johdannaissopimukset sopijapuolten välillä sovellettavan yleissopimuksen irtisanomista koskevan kohdan mukaisesti. Selvyyden vuoksi todetaan, että pankilla on oikeus irtisanoa johdannaissopimukset tämän kohdan perusteella myös tilanteessa, jossa asiakkaan 2.1 kohdassa antaman vakuuttelun virheellisyys huomataan siinä vaiheessa, kun asiakkaaseen kohdistuva asetuksen mukainen määritysvelvollisuudelle asetettu määräaika on kulunut umpeen. Tämän kohdan mukaisesti tehty yhden tai useamman johdannaissopimuksen irtisanominen ei vaikuta muihin sopijapuolten välisiin johdannaissopimuksiin. Jos sopijapuoli ei ryhdy 2.4 kohdan mukaisiin toimiin mistä tahansa syystä johtuen, ei tämä vaikuta pankin oikeuteen irtisanoa johdannaissopimus tai –sopimukset tämän kohdan perusteella. 3. Sijoitussalkun täsmäytystä ("Portfolio Reconciliation") koskevat ehdot 3.1. Tietojen toimittaminen Pohjolan toimesta Täyttääkseen sopijapuolille asetetut asetuksen mukaiset velvoitteet sopijapuolet sopivat noudattavansa seuraavassa sovittuja ehtoja sijoitussalkun täsmäytystä ("portfolio reconciliation") koskien. a) Sopijapuolet sopivat, että pankki lähettää asiakkaalle kirjallisesti sijoitussalkun tiedot johdannaissopimuksista vähintään neljännesvuosittain, jos sopijapuolilla on keskenään voimassa lähetyspäivänä yli 100 kappaletta johdannaissopimuksia, joita ei asetuksen mukaisesti määritetä keskusvastapuolessa. b) Sopijapuolet sopivat, että pankki lähettää asiakkaalle kirjallisesti sijoitussalkun tiedot yhdestä tai useammasta johdannaissopimuksesta vähintään vuosittain, jos sopijapuolilla on keskenään voimassa lähetyspäivänä enintään 100 kappaletta johdannaissopimuksia, joita ei asetuksen mukaisesti määritetä keskusvastapuolessa. Saatuaan pankilta tiedot tulee asiakkaan verrata tietoja mahdollisimman nopeasti asiakkaan omiin tietoihin varmistaakseen, että sopijapuolilla on samat johdannaissopimuksia koskevat keskeiset ehdot sekä ilmoittaakseen pankille välittömästi mahdollisista eroista keskeisissä ehdoissa. Mikäli asiakas havaitsee yhden tai useamman oleelliseksi katsomansa eron, tulee asiakkaan ilmoittaa tästä kirjallisesti pankille, minkä jälkeen sopijapuolet keskustelevat keskenään erojen selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Jos asiakas ei ilmoita mahdollisista eroista pankille viimeistään kymmenen pankkipäivän sisällä vastaanottopäivästä, katsotaan asiakkaan vahvistaneen pankin lähettämän sijoitussalkun tiedot. Seuraavat määritelmät koskevat koskevat edellä mainittujen kohtien 3.1 a) ja 3.1 b) vastaanottopäiviä: Telefaksilla lähetetyt tiedot johdannaissopimuksista katsotaan vastaanotetuiksi, kun asiakas on ne vastaanottanut lähettämistä koskevan todistustaakan jäädessä kuitenkin lähettäjälle. Postitse lähetetyt tiedot johdannaissopimuksista katsotaan vastaanotetuiksi kolmen pankkipäivän kuluessa tietojen lähettämisestä ja kahden pankkipäivän kuluessa tietojen lähettämisestä kansainvälisen lähettipalvelun avulla. Elektronisen viestijärjestelmän kautta lähetetyt tiedot johdannaissopimuksista katsotaan vastaanotetuksi, kun tiedot on vastaanotettu. Sähköpostitse lähetetyt tiedot katsotaan vastaanotetuksi, kun sähköposti on vastaanotettu. Henkilökohtaisesti toimitetut tiedot johdannaissopimuksista katsotaan vastaanotetuiksi, kun ne on henkilökohtaisesti toimitettu vastaanottajalle. 33 (37) 3.2. Sijoitussalkun täsmäyttämistä koskevat määritelmät Sijoitussalkun tiedoilla tarkoitetaan jokaisen lähetyspäivänä voimassa olevan johdannaissopimuksen keskeisiä ehtoja. Selvyyden vuoksi todetaan, että tietoja määriteltäessä ei huomioida sellaisia johdannaissopimuksia, jotka asetuksen mukaan tulee määrittää keskusvastapuolessa. Keskeisillä ehdoilla tarkoitetaan kunkin johdannaissopimuksen arvostusta sekä muita pankin asianmukaisiksi katsomia tietoja tai ehtoja. Asianmukaisiksi katsotut tiedot tai ehdot voivat johdannaissopimuksesta riippuen tarkoittaa esimerkiksi johdannaissopimuksen alkamispäivää, johdannaissopimuksen päättymispäivää, koronmaksupäivää tai -päiviä ja/tai muuta arvopäivää tai -päiviä, laskennallista pääomaa, sopijapuolten asemaa, pankkipäiväolettamaa sekä kiinteää ja/tai vaihtuvaa korkoa. Pankkipäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin pankit Helsingissä ovat yleisesti avoinna. 4. Erimielisyyksien ratkaisemista ("Dispute Resolution") koskevat ehdot Täyttääkseen sopijapuolille asetetut asetuksen mukaiset velvoitteet sopijapuolet sopivat noudattavansa seuraavassa sovittua prosessia tunnistaakseen ja ratkaistakseen mahdolliset erimielisyydet. Kumpikin sopijapuoli voi harkintansa mukaan tunnistaa erimielisyyden ja lähettää siitä kirjallisen ilmoituksen toiselle sopijapuolelle. Ilmoituksessa tulee yksilöidä erimielisyys sekä johdannaissopimus, johon erimielisyys liittyy. Sopijapuolten tulee tämän jälkeen neuvotella keskenään erimielisyyden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi kohtuullisessa ajassa toimittamalla toisilleen erimielisyyteen liittyviä merkityksellisiä tietoja sekä soveltamalla esimerkiksi sopijapuolten välillä voimassaolevan johdannaisyleissopimuksen tai muun yleisesti käytössä olevan johdannaisyleissopimuksen ehtoja soveltuvin osin. Mikäli sopijapuolet eivät pysty ratkaisemaan erimielisyyttä viiden pankkipäivän sisällä siitä, kun kirjallinen ilmoitus erimielisyydestä toimitettiin vastapuolelle, sitoutuvat sopijapuolet tekemään tarvittavat toimet erimielisyyden ratkaisemiseksi. Asiakassopimuksen mukaisesti ratkaistavana oleva erimielisyys ei rajoita sen kohteena olevan johdannaissopimuksen arvostusta esimerkiksi vakuuden siirtoa, sen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettoutusta tai muuta tarkoitusta varten. Asiakassopimus ei rajoita sopijapuolen mahdollisuuksia pyrkiä myös muilla keinoin tunnistamaan ja ratkaisemaan erimielisyyksiä. 5. Tiedon luovuttaminen kolmannelle Täyttääkseen sopijapuolille asetetut velvoitteet sopijapuolet sopivat noudattavansa seuraavassa sovittuja ehtoja asetuksen mukaista ilmoittamisvelvollisuutta koskien. Huolimatta siitä mitä sopijapuolten välisessä muussa johdannaissopimuksia koskevassa puitesopimuksessa, salassapitoa koskevassa sopimuksessa tai muussa sopijapuolten välisiin johdannaissopimuksiin liittyvässä tai vaikuttavassa sopimuksessa sovitaan, sopijapuoli antaa suostumuksensa tietojen julkaisemiseen ja ilmaisemiseen siinä laajuudessa ja tarkoituksessa, jota ilmoittamisvelvollisuutta koskeva sääntely, viranomaismääräys tai muu vastaava edellyttää johdannaissopimuksen tietojen ilmoittamiseksi kauppatietorekisteriin tai asianomaiselle viranomaiselle asetuksen mukaisesti. Sopijapuolella on oikeus julkaista, jakaa, antaa tai muuten ilmaista sääntelyn mukaista tietoa pää- tai sivukonttorilleen, emo-, tytär- tai sisaryhteisölleen, muulle edustajalleen tai taholle taikka vastaavalle, joka tarjoaa sopijapuolelle palvelua sääntelyn ilmoittamista koskevien velvoitteiden täyttämiseksi. Asetuksen mukaisessa tarkoituksessa julkaistavat ja ilmaistavat tiedot voivat tarkoittaa johdannaissopimuksen kaupallisia tietoja mukaan lukien johdannaissopimuksen osapuolen yksilöintitietoja. On mahdollista, että tietojen julkaiseminen tai ilmaiseminen asetuksen mukaisesti johtaa siihen, että johdannaissopimusta tai sen hinnoittelua koskeva tieto voi tulla julkiseksi. 34 (37) Sopijapuolella on oikeus käyttää kolmatta tahoa johdannaissopimusta koskevien tietojen ilmoittamiseen kauppatietorekisteriin täyttääkseen ilmoitusvelvollisuutensa asetuksen mukaisessa laajuudessa ja tarkoituksessa. Mikäli sopijapuoli käyttää kolmatta tahoa ilmoittaakseen puolestaan yhden tai useamman toisen sopijapuolen kanssa tehdyn johdannaissopimuksen kauppatietorekisteriin asetuksen mukaisesti, vakuuttaa sopijapuoli sopineensa tästä asianmukaisesti kyseisen kolmannen tahon kanssa. 35 (37) JOHDANNAISSOPIMUSTEN RISKEISTÄ Tämän tiedotteen tarkoituksena on selvittää asiakkaalle eräitä johdannaissopimuksiin liittyviä riskejä. Johdannaissopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka arvo riippuu sopimuksen kohde-etuuden arvon muutoksista. Johdannaissopimuksilla pyritään suojautumaan kohde-etuuden arvon muutoksilta tai hyötymään niistä. Johdannaissopimuksia ovat mm. optiot, termiinit, koron- ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset ja niihin liittyvät optiot ja/tai näiden yhdistelmät ja/tai muut vastaavat sopimukset. Yleistä johdannaisiin liittyvistä riskeistä Johdannaissopimusten tyypilliset ominaisuudet Kaupankäynti johdannaisilla sisältää tiettyjä riskejä, joista kerrotaan tässä asiakirjassa. Asiakas kantaa vastuun riskeistä ja hänen on siten perehdyttävä johdannaissopimuksen ehtoihin, ominaisuuksiin ja siihen liittyviin riskeihin. Asiakkaan on myös jatkuvasti seurattava johdannaispositiotaan. Asiakkaan on oltava tarvittaessa valmis nopeisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi asettamaan lisävakuuksia tai päättämään sijoituksensa johdannaisiin (kuitata tai sulkea positionsa). Johdannaissopimusten rakenne aiheuttaa sen, että kohde-etuuden hinnanvaihtelu vaikuttaa johdannaissopimuksen kurssiin tai hintaan. Johdannaissopimusten käyttäminen Johdannaissopimuksen arvo riippuu sopimuksen kohde-etuuden arvon muutoksista. Kohde-etuus voi koostua rahoitusvälineistä tai muusta omaisuudesta, jolla on taloudellista arvoa, kuten valuutasta tai raaka-aineista, tai jostakin muusta arvon mittarista, kuten indeksistä. Johdannaissopimuksilla voi suojautua kohde-etuuden epäedullisia hintaheilahteluja vastaan. Niitä voidaan käyttää myös voiton tai tuoton tavoitteluun sijoittamatta suoraan kohde-etuuteen. Johdannaissopimusten käyttö perustuu arvioon siitä, kuinka kohde-etuuden arvo kehittyy tietyllä aikavälillä. Ennen johdannaiskaupankäynnin aloittamista on siis tärkeää, että asiakas ymmärtää johdannaiskaupan perusteet ja minkälainen hintakehitys kohdeetuudella on oletettavissa. Tämän tiedon perusteella asiakas valitsee oikean johdannaissopimuksen tai johdannaissopimusten yhdistelmän. Yhdistelmätuotteiden kaupassa on tärkeää perehtyä tuotteen eri osiin ja niiden yhteisvaikutukseen. Joissakin tapauksissa osien yhteisvaikutukseen voi liittyä suurempi riski kuin kuhunkin osaan erikseen. Hinnanmuutoksen vaikutus johdannaissopimukseen on usein voimakkaampi kuin itse kohde-etuuden arvonmuutos. Tällaista hintavaikutusta kutsutaan vipuvaikutukseksi ja se voi johtaa suurempiin voittoihin sijoitettuun pääomaan nähden kuin jos kyseinen pääoma sijoitettaisiin suoraan kohde-etuuteen. Toisaalta vipuvaikutus voi yhtä hyvin tuottaa suuremman tappion johdannaissopimuksissa kuin kohdeetuuteen kohdistunut hinnanmuutos siinä tapauksessa, että kohde-etuuden hintakehitys ei vastaa odotuksia. Vipuvaikutus, eli voiton mahdollisuus tai vastaavasti tappion riski, vaihtelee johdannaissopimusten rakenteen ja käyttötavan mukaan. Tästä syystä johdannaissopimusten ja kohde-etuuksien hintakehitystä on tarkkaan seurattava. Asiakkaan on valmistauduttava toimimaan nopeasti, jos johdannaissopimuksen hintakehitys on muuttumassa epäedulliseen suuntaan. Riskiä arvioitaessa on myös otettava huomioon se mahdollisuus, että position sulkeminen voi vaikeutua epäedullisen hintakehityksen aikana. Pörssijohdannaissopimuksiin liittyy velvollisuus asettaa vakuus. Vakuuden asettamisvelvollisuus koskee sekä vakioidun option asettajaa, jolla on velvollisuus sopimuksen toteutukseen, että molempia osapuolia termiinisopimuksessa. Sitä mukaa kun kohdeetuuden hinta nousee tai laskee ja tästä johtuen myös johdannaissopimuksen arvo nousee tai laskee, muuttuu myös vakuusvaatimus. Lisävakuutta voidaan siis vaatia jossain vaiheessa. Vipuvaikutus vaikuttaa myös vakuusvaatimukseen, joka voi muuttua nopeasti ja voimakkaasti. Jos asiakas ei aseta riittävää vakuutta, on pankki yleensä pidättänyt itsellään oikeuden yksipuolisesti päättää sijoituksen tappioiden minimoimiseksi. Asiakkaan on siis seurattava tarkasti hintakehitystä myös vakuuksien kannalta, jotta hän välttyisi yksipuoliselta position sulkemiselta. Johdannaissopimusten voimassaoloaika vaihtelee päivistä useisiin vuosiin. Hintojen vaihtelut voivat olla voimakkaampia lyhyen ajan voimassa olevissa joh- 36 (37) dannaissopimuksissa. Esimerkiksi option hinta laskee yleensä nopeammin voimassaoloajan loppua kohden niin sanotun aika-arvon vähenemisen vuoksi. Asiakkaan on siis tarkoin seurattava johdannaissopimusten voimassaoloaikoja. Vakioidut ja vakioimattomat johdannaissopimukset mahdollisuuksiensa riittävyys myös muuttuvissa olosuhteissa. Asiakkaan tulee tietää johdannaissopimuksesta, että - kohde-etuuden arvon muutoksen eli markkinariskin lisäksi johdannaissopimusten arvoon ja sopijapuolten suoritusvelvollisuuksien määrään, ajoitukseen ja toteutukseen vaikuttavat mm. markkinatapahtumat, yleistaloudelliset ja poliittiset tekijät sekä lainsäädännön muutokset, Vakioiduilla johdannaissopimuksilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla (johdannaispörsseissä) noudattamalla vakiomuotoisia sopimusehtoja. - johdannaissopimuksiin liittyy osapuolten maksukyvyttömyydestä johtuva suorituksen viivästymisen ja luottotappion riski, ja Vakioimattomilla johdannaissopimuksilla kauppaa käyvän on syytä perehtyä erityisen tarkasti sovellettaviin yksilöllisiin sopimusehtoihin. - johdannaissopimuksen ehtojen muuttaminen tai sopimuksen päättäminen kesken sopimuskauden tai oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen kolmannelle osapuolelle saattaa viedä aikaa ja aiheuttaa kustannuksia, varsinkin jos johdannaissopimus on laadittu tiettyyn tarkoitukseen (ns. räätälöity johdannaissopimus). Johdannaissopimuksilla käydään kauppaa vakioidussa (pörssijohdannaissopimukset) ja vakioimattomassa (OTC-johdannainen) muodossa. Ulkomaisten vakioitujen johdannaissopimusten kaupassa noudatetaan yleensä maakohtaisia pörssikauppaa ja välitystä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Nämä ulkomaiset ehdot eivät välttämättä ole samanlaisia kuin Suomessa voimassa olevat ehdot. Asiakkaan sopijapuolena oleva pankki Asiakkaan tulee ennen yksittäisen johdannaissopimuksen tekemistä - - itsenäisesti harkita johdannaissopimuksen soveltuvuus aiottuun tarkoitukseen, toimii johdannaissopimuksessa sopijapuolena omaan lukuunsa ja sitoutuu vain johdannaissopimuksen nimenomaisiin ehtoihin, - varmistua, että sopijapuoli toimii lakien ja viranomaisten määräysten mukaisesti, ei toimi asiakkaan neuvonantajana tai asiamiehenä, ellei näin erikseen nimenomaisesti sovita, - ei vastaa johdannaissopimusten taloudellisesta tuloksesta asiakkaalle, - voi omaan tai toisten asiakkaidensa lukuun käydä samanaikaisesti tai eriaikaisesti kauppaa muiden osapuolten kanssa vastaavilla tai vastakkaiseen suuntaan vaikuttavilla johdannaissopimuksilla. perehtyä johdannaissopimuksen ehtoihin, ominaisuuksiin, siitä aiheutuviin velvollisuuksiin ja oikeuksiin sekä muihin vaikutuksiin ja hyväksyä ne asiakasta sopimuksena velvoittavaksi, - varmistua, että johdannaissopimus on sopijapuolta velvoittava ja sopijapuolen päätöksentekoelimissä hyväksytty ja - arvioida ammattitaitonsa, kokemuksensa ja johdannaissopimuksen seuranta- ja hallinnointi- 37 (37) Tässä tiedotteessa ei ole kuvattu tyhjentävästi johdannaissopimuksiin liittyviä riskejä. Asiakkaan tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä riippumattomaan asiantuntijaan johdannaissopimusten riskien arvioimiseksi. Sijoittaminen johdannaissopimuksiin tapahtuu asiakkaan omalla riskillä. Asiakkaan on huolellisesti tutustuttava yleissopimuksen ja yksittäisen johdannaissopimuksen ehtoihin sekä muihin johdannaissopimusta, sen ominaisuuksia ja riskejä koskeviin tietoihin. Käytäessä kauppaa johdannaissopimuksilla on tärkeää aina tarkastaa niihin liittyvät vahvistukset, tiliasema- sekä muut raportit ja ilmoittaa niissä mahdollisesti olevista virheistä välittömästi. Asiakkaan tulee seurata johdannaissopimustensa arvonmuutoksia. Asiakkaalla on vastuu johdannaissopimusten mukaisten vakuusvaatimusten täyttämisestä. Asiakkaan on itse ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin vähentääkseen riskiä sijoituksissaan. HÄMEENKYRÖN KUNTA Henkilöstöpalvelut Hallitus 25.5.2015, 61 § Valtuusto 15.6.2015, 18 § HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Palvelussuhteet 2014 3. Henkilökunnan määrän muutokset 2008-2014 4. Henkilökunta virka- ja tehtävänimikkeittäin 5. Henkilökunta sopimusaloittain 6. Palkkamenojen kehitys 7. Työaika 8. Henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakaumat 9. Palveluajat 10. Koulutus 11. Sairauspoissaolot 12. Muut poissaolot 14. Työterveyshuolto 13. Henkilökunnan kotipaikka 14. Työterveyshuolto 15. Yhteistoiminta 16. Työsuojelu 17. Työhyvinvointitutkimus 2014 18. Varautuminen tulevaisuuteen 19. Yhteenveto 3 4 5 9 10 11 11 12 14 15 16 17 17 17 18 18 18 19 19 20 Liitteet 1. Luettelo vakinaisen henkilökunnan tehtävä- ja virkanimikkeistä 2. Palkka ja henkilöstömenot palvelualueittain 3 1. Johdanto Henkilöstökertomus täydentää toimintakertomusta esittämällä henkilöstöön liittyviä tilasto- ja kehitystietoja. Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa henkilöstökertomus on tarkoitettu johtamisen välineeksi. Tehtävän suorittaminen edellyttää ymmärrettävän tiedon esittämistä vertailtuna alueellisesti tai ajallisesti. Vuoden 2010 arviointikertomuksessa toivottiin kiinnitettävän huomiota sisällön analysointiin ja informatiivisuuteen nykyistä enemmän, jotta kertomus toimii henkilöstöjohtamisen apuvälineenä. Kuntatyönantajat ovat julkaisseet henkilöstöraporttisuosituksen sekä suosituksen henkilöstöraportoinnin kehittämisestä (2013). Viimeksi mainitussa ohjeistetaan henkilöstövoimavarojen kuvaamiseen, kehittämiseen, henkilöstön aikaansaannoskyvyn mittaamiseen sekä toiminnan vaikutuksiin ja tuloksellisuuden arviointiin. Suosituksen käyttöönotto edellyttää soveltuvan mittaamisjärjestelmän luomista. Tilastotiedon lisäksi kertomukseen on sisällytetty asiaa kuvaavia selvityksiä ja johtopäätöksiä. Koko kuntaa koskevat tulkinnat ovat yleisellä tasolla. Palvelualuekohtaista tietoa on esitetty, mutta ei palveluyksikkökohtaista tietoa. Henkilöstökertomus alkaa palvelussuhteiden esittelyllä. Voimassa olevien palvelussuhteiden määrän keskiarvo on vähentynyt vuoden aikana 28 palvelussuhteella. Vakinaisen henkilökunnan määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 4 työntekijällä. Palkkamenot laskivat edellisvuodesta 406 311 euroa (1,7 %). Valtuusto hyväksyi kunnan ensimmäisen henkilöstöstrategian 12.11.2012. Strategian johtoajatuksena on, että Hämeenkyrön kunta on arvostettu työnantaja. Strategiassa on huomioitu muuttuvan työelämän haasteet ja vaatimukset. Henkilöstökertomuksessa arvioidaan strategian toteutumista. 4 2. Palvelussuhteet 2014 Kunnan henkilökunta työskentelee monissa eri ammateissa ja tehtävissä. Palvelussuhteet jaetaan virkasuhteisiin, työsuhteisiin ja toimeksiantosuhteisiin, koko- ja osa-aikaisiin sekä pää- ja sivutoimisiin. Käytettävät määritelmät Palvelussuhde on henkilön ja kunnan välillä tehty virkamääräys, työsuhde tai muu sopimus, jossa on sovittu työn tekemisestä ja työehdoista. Vakinaisella viranhaltijalla ja työntekijällä on toistaiseksi voimassa oleva virkamääräys tai työsopimus. Määräaikaisen viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen päättyminen on määrätty tai sovittu päättymään tiettynä päivänä tai tehtävän päättyessä. Määräaikaisuuden syy on aina perusteltava. Sijainen on määräaikainen viranhaltija tai työntekijä, joka on määrätty tekemään vakinaisen henkilön työtä tämän ollessa estyneenä. Määräaikaisuuden perusteena on nimetyn henkilön sijaisena toimiminen. Tämän johdosta sijaisten lukumäärä erotellaan erikseen. Kunnan henkilökunnan määränä voidaan ilmoittaa palvelussuhteiden määrä vähennettynä sijaisten määrällä. Työllistetyt on TE -toimiston palkkatuella palkattuja henkilöitä. Muita palvelussuhteita ovat mm. suojatyöntekijöiden ja oppisopimuskoulutuksessa olevien työsuhteet. Voimassa olevat palvelussuhteet 31.12.2014 Lukumäärä Vakinainen Määräaikainen Sijainen Työllistetyt Muut Yhteensä Hallintopalvelut 15 2 1 18 Perusturvapalvelut 225 9 52 3 7 296 Sivistyspalvelut 240 51 18 1 1 312 Tekniset palvelut 91 2 9 1 1 104 Yhteensä 572 64 79 6 9 730 Vakinaisen henkilökunnan virka- ja tehtävänimikkeet on lueteltu liitteessä 1. 5 3. Henkilökunnan määrän muutokset 2008 - 2014 Henkilökunnan määrän kehitys Vakinainen henkilökunta 31.12. Palvelualue Hallintopalvelut Perusturvapalvelut - terveyspalvelut -sosiaalipalvelut Sivistyspalvelut - opettajat - muu henkilöstö Tekniset palvelut - kk-palkkaiset - tuntipalkkaiset Yhteensä 2014 15 225 107 118 241 101 140 91 65 26 572 2013 18 221 102 119 280 102 178 57 34 23 576 2012 16 219 105 114 299 107 192 57 31 26 591 2011 17 217 100 117 284 105 179 58 33 25 576 2010 2009 2008 17 16 18 216 233 314 103 116 116 113 117 198 260 252 157 97 101 101 163 151 56 59 62 64 37 41 43 22 21 21 552 563 553 . Ruokapalveluyksikön 29 vakinaista työntekijää siirtyi kertomusvuonna sivistyspalveluista teknisiin palveluihin. Terveyskeskuksen keittiöhenkilökunta siirtyi vuoden 2010 alusta sivistyspalveluiden ruokapalveluyksikköön. Vuoden 2009 alussa varhaiskasvatus siirtyi perusturvapalveluista sivistyspalveluihin. Muutos siirsi 86 vakinaista viranhaltijaa ja työntekijää perusturvapalveluista sivistyspalveluihin. Samasta ajankohdasta maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät siirtyivät Sastamalan kaupungille. Määräaikainen ja sijaishenkilökunta 31.12. Palvelualue Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä 2014 2 61 69 11 143 2013 1 67 109 5 182 2012 1 74 114 7 196 2011 0 60 120 4 184 2010 2009 2008 1 3 4 56 45 165 132 131 102 7 9 10 196 188 252 Määräaikaisen henkilökunnan käyttö on palvelutuotannon kannalta joustavaa, kun sen käytön edellytykset täyttyvät. Heikkoutena on määräaikaisen henkilökunnan perehtyminen ja sitoutuminen työhön. Pysyviä tehtäviä ei tule teettää määräaikaisella henkilökunnalla. Määräaikaiset palvelussuhteet keskittyvät sivistyspalveluihin. Vuoden lopussa oli 62 määräaikaista palvelussuhdetta. Tuntiopettajat olivat suurin ryhmä, heitä oli 12. Päivähoitajia oli 9, koulunkäyntiohjaajia ja -avustajia kumpaakin 8. Määräaikaisuuden perusteena oli toiminnan vakiintumattomuus. 6 Kunnan palveluverkon uudistuessa määräaikaisen henkilökunnan tarve vähenee. Oppisopimussuhteessa oli 8 henkilöä, 6 lähihoitajaharjoittelijaa, laitoshuoltaja ja kirjastovirkailija-kuljettaja. Sijaishenkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 81. Perushoitajat olivat suurin sijaisammattiryhmä. Heitä oli 15. Sitten tulevat lähihoitajat (9), hoitajat (9), sairaanhoitajat (5) ja päivähoitajat (5). Palkkatuella työllistetty henkilökunta 31.12. Palvelualue Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä 2014 1 3 1 1 6 2013 1 3 2 1 7 2012 2 4 1 1 8 2011 1 4 1 1 7 2010 0 7 0 0 7 2009 0 9 1 0 10 2008 0 21 4 0 25 Palkkatuella oli palkattuna kierrätyskeskuksenhoitaja, kiinteistötyöntekijä, päiväkotiapulainen, ruokapalvelutyöntekijä ja kaksi siivoojaa. Heistä kolme oli velvoitetyöllistettyjä. Työ- ja elinkeinotoimisto myöntää kunnalle palkkatukea työttömän työnhakijan työllistämiseen. Tuki on harkinnanvaraista ja edellytykset sen saamiseen selvitetään tapauskohtaisesti. Palkkatukityön tulee edistää työttömän sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Palkkatukityöllistäminen on kunnan tarjoamaa palvelua, eikä sillä korvata vakinaista tai sijaishenkilökuntaa. Palkkatukihenkilöiden määrä on pysynyt pienenä. Kunnan saama palkkatuki on alle puolet aiheutuvista henkilöstökustannuksista. Kunnan palvelussuhteiden määrä vaihtelee kunnan toiminnan vuosikierron mukaan. Kunta on suuri työnantaja, joka tuottaa monenlaisia, pääosin lakisääteisiä palveluja hyvin tarkasti säädetyissä puitteissa. Palvelujen kirjo tulee esille ammattien moninaisuudessa ja palvelussuhteiden kirjossa. Käytännössä monet henkilöstön määrän kasvuun johtaneet päätökset tehdään kunnan ulkopuolella. 7 Palvelussuhteiden kehitys vuonna 2014 Taulukko kuukausittaisesta palvelussuhteiden kehityksestä 2014 Lukumäärä Vakinainen Määräaik. Sijainen Palkkatukih. Muut Yhteensä Tam mi Helmi 576 101 58 3 13 751 579 97 69 3 12 760 Maalis Huhti 578 101 82 3 12 776 577 73 89 4 11 754 Touko 577 62 73 6 11 729 Kesä 574 60 95 6 16 751 Heinä 569 51 95 6 10 731 Elo Syys 571 72 76 6 9 734 573 96 75 6 8 758 Loka 574 101 65 5 7 752 Marras 575 85 71 5 8 744 Joulu 572 64 79 6 9 730 Kesk. 574 80 77 5 10 746 Taulukko kuukausittaisesta palvelussuhteiden kehityksestä 2013 Lukumäärä Tam mi Helmi Maalis Joulu Kesk. Vakinainen 591 591 588 587 588 591 585 583 586 577 576 586 Määräaik. 108 105 105 88 76 60 46 70 103 98 96 95 88 93 90 98 97 92 111 106 95 79 68 70 87 91 Palkkatukih. 7 6 5 5 5 7 6 7 8 8 7 7 7 Muut 3 3 5 4 4 2 3 3 6 7 7 9 5 801 795 804 782 764 768 752 760 779 761 757 774 774 Yhteensä Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras 590 Sijainen Huhti 8 Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus 2014 Uusia pysyviä palvelussuhteita solmittiin vuoden aikana 20, kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Vakinaisesti täytettiin seuraavat virat ja toimet: Erityislastentarhanopettaja, fysioterapeutti, kirjastovirkailija, liikunnanohjaaja, luokanopettaja, lähihoitaja (3), maanrakennusmestari, nuoriso-ohjaaja, perhepäivähoitaja (2), perushoitaja, puhdistamonhoitaja, sairaanhoitaja (2), talouspäällikkö, terveydenhoitaja ja kaksi terveyskeskuslääkäriä. Kunnan palveluksesta jäi eläkkeelle 16 työntekijää. He edustivat seuraavia ammattinimikkeitä: Arkistosihteeri, erityislastentarhanopettaja, hallintojohtaja, kansalaisopiston opettaja, kirjastovirkailija-kuljettaja, lehtori, luokanopettaja, lähihoitaja, palkkasihteeri, palvelupäällikkö, perhepäivähoitaja, perushoitaja (2), talouspäällikkö, terveydenhoitaja ja toimistosihteeri. Muutoin kunnan palveluksesta erosi 8 vakinaista työntekijää: Kokki, lähihoitaja, kolme ruokapalvelutyöntekijää, ryhmäavustaja ja kaksi sairaanhoitajaa. Pääosaan avoinna olleisiin virkoihin ja tehtäviin on ollut riittävästi kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita. Kunnallisen eläkejärjestelmän (KuEL) ja valtion eläkejärjestelmän (VaEL) mukaiselle eläkkeelle siirtyneet Vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 KuEL –eläkkeelle siirtyneet Henkilö Keski-ikä 12 53,6 21 56,9 25 58,3 19 60,3 16 58,6 14 64,2 16 61,6 13 64,3 VaEL –eläkkeelle siirtyneet Henkilö Keski-ikä 1 60,0 3 60,0 2 60,0 3 58,7 2 2 3 62,5 63,0 61,3 9 Kuntien Eläkelaitoksen arvio eläkepoistumasta 2015 – 2022 (KuEL ja VaEL) Henkilöä Vanhuuseläke TyökyvyttöYhteensä Eläkepoistuma myyseläke % 2015 14 8 22 3,1 2016 18 7 25 3,5 2017 16 7 23 3,3 2018 13 7 20 2,9 2019 16 7 23 3,3 2020 15 7 22 3,1 2021 17 7 24 3,4 2022 14 6 20 2,8 Vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteet ovat pitkäaikaisia. 4. Henkilökunta virka- ja tehtävänimikkeittäin Virka- ja tehtävänimikkeen tulee kertoa työntekijän tehtävästä ja asemasta kunnassa. Nimikkeen tulee olla informatiivinen, tukea ammatti-identiteettiä, olla yhdenmukainen ja nykyaikainen suhteessa muihin kuntiin. Luettelo vakinaisen henkilöstön nimikkeistä on liitteenä 1. Virat ja työsuhteet Kuntalain mukaan viran, jossa ei käytetä julkista valtaa, tullessa avoimeksi, on se lakkautettava. Mikäli viran tehtäviin ei kuulu julkisen vallan käyttöä ja työnantaja on tarjonnut viranhaltijalle työsuhteista tehtävää vähintään entisillä palvelussuhteen ehdoilla sekä antanut viranhaltijalle työsopimuslain tarkoitetun kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista, työnantaja voi päättää, että virkasuhde muutetaan työsopimussuhteeksi. 10 Virat ja työsuhteet 31.12.2014 Lukumäärä Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Viranhaltija Työntekijä 4 32 115 11 162 11 193 126 80 410 Yhteensä 15 225 241 91 572 Joista osaaikaisia 2 32 23 2 59 Virkasuhteiden käyttö vastaa kuntalain 44 §:n vaatimusta, että tehtävät, joissa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteena. Nimikkeiden vähentämistä tulee harkita. Osa-aikaisten määrän kasvu on pysähtynyt. Osa-aikaisten määrä kertoo työantajan joustavuudesta sopia työntekijöiden elämäntilanteeseen sopivista työaikajärjestelyistä. 5. Henkilökunta sopimusaloittain Henkilökunta sopimusaloittain Sopimusala KVTES (Yleinen) OVTES (Opetusala) TS (Tekniset) Lääkärisopimus TTES (tuntipalkkaiset) Yhteensä Viranhaltijat 42 101 8 11 162 Työntekijät 378 6 26 410 Yhteensä 420 101 14 11 26 572 Kunnan tulee noudattaa viittä eri virka- ja työehtosopimusta. Erilaisista sopimuksista huolimatta, kunnan tulee kohdella henkilökuntaansa yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti myös henkilöstösäästöjä toteutettaessa. Esiin tulleet asiat on ratkaistu ensisijaisesti palvelutarpeen perusteella. 11 6. Palkkamenojen kehitys Henkilökunnan palkat Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen yleiskorotus 1.7.2014 korotti tehtäväkohtaisia palkkoja 20 euroa kuukaudessa ja henkilökohtaisia lisiä 0,88 %. Muilla sopimusaloilla tehtiin vastaavan suuruiset korotukset. Euroa Palkkamenot Henkilöstömenot Henkilöstömenot yht. 2012 2013 2014 Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös 24 237 122 24 348 096 24 920 964 23 941 785 7 224 295 7 137 822 7 749 365 7 202 710 31 461 417 31 485 918 32 670 329 31 144 495 Tot. % 96,1 92,9 95,3 Palkkoja maksettiin kertomusvuonna 406 311 euroa edellisvuotta vähemmän. Talousarvioon verrattuna palkkoja maksettiin 979 179 euroa vähemmän. Vuoden 2014 taloussuunnitelma sisälsi selvitysohjelman, jossa tavoitteena oli 500 000 euron henkilöstömenojen säästö vuonna 2014. Tavoite saavutettiin. Palkkatason kehitykseen kunta voi vaikuttaa vain vähän. Henkilöstömenojen hallinnan keinona voidaan käyttää henkilökunnan mitoitusta. Asiaan vaikuttaa mitä ja missä laajuudessa palveluja tuotetaan. 7. Työaika Henkilökunnan määrä vaihtelee vuoden aikana. Henkilötyövuosi (HTV) kuvaa paremmin vuoden aikana tehdyn työn määrää kuin palvelussuhteiden lukumäärä. Henkilötyövuosi HTV2 = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100). Henkilötyövuosien määrä Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä 2014 2013 2012 16,4 288,9 302,6 106,8 714,7 17,1 269,8 360,3 63,3 710,5 17,9 270,0 369,7 62,4 720,0 Muutos 2013->2014 -4 % 7% -16 % 69 % -1% 12 Henkilökunnan työaikajärjestelmät vaihtelevat sopimusaloittain. Joissakin tehtävissä voidaan valita eri työaikamuotojen välillä. Nk. muodollisesta periodityöstä on osin siirrytty yleistyöaikaan. 8. Henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakaumat Ikäjakauma palvelualueittain. Vakinainen henkilökunta. 70 60 50 Hallintopalvelut 40 Perusturvapalvelut 30 Sivistyspalvelut 20 Tekniset palvelut 10 0 Ikäryhmä -24 25-29 Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä 2 1 3 3 7 2 12 30-34 35-39 40-44 21 21 3 45 1 29 26 5 61 2 33 39 11 85 45-49 50-54 55-59 60- 2 40 61 18 121 3 36 41 22 102 6 40 29 16 91 Yht 1 15 21 225 16 241 14 91 52 572 Ka 52 47 46 50 47 Kunnan vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on pysynyt 47 vuodessa. Suurten palvelualueiden henkilökunnan ikäjakauma on tasainen ja siten kokonaisuutena edullinen. Hallintopalveluissa on korkein keski-ikä. Eläkkeelle siirtymisen tultua joustavammaksi, ikärakenne ei aiheuta merkittävää uhkaa. Eläkkeelle siirtyvien tilalle on saatu päteviä työntekijöitä. 13 Ikä- ja sukupuolijakauma. Vakinainen henkilökunta. 120 100 80 Naiset 60 Miehet 40 20 0 -24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 -24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 Naiset Miehet Yhteensä 3 3 10 2 12 39 6 45 57 4 61 73 12 85 107 14 121 87 15 102 80 11 91 60- 6040 12 52 Yht. 496 76 572 Keski-ikä 47 49 47 Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluvien miesten keski-ikä on 49 vuotta, kaksi vuotta naisia korkeampi. Kunnan vakinaisesta henkilökunnasta 87 % on naisia. Naisten suhteellinen osuus on pysynyt ennallaan. 14 9. Palveluajat Palveluajat palvelualueittain. Vakinainen henkilökunta. 120 100 80 Hallintopalvelut 60 Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut 40 Tekniset palvelut 20 0 -2 Palveluaika v/lkm Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä 2-4 -2 2 15 5 10 32 5-9 2-4 1 24 26 13 64 10-14 15-19 20-24 25-29 30 - 5-9 6 71 109 24 210 10-14 15-19 20-24 25-29 30 1 2 3 39 17 15 22 22 38 23 17 15 8 8 8 4 11 13 85 48 37 50 46 Yht 15 225 241 91 572 Keskiarvo 15 13 11 14 13 Edellä oleva tilasto kertoo henkilökunnan palveluajan vakinaisena työntekijänä nykyisessä tehtävässä. Sivistyspalveluiden henkilöstön suuri määrä ryhmässä alle 5 -9 vuotta johtuu varhaiskasvatuksen siirtymisestä 2009 alussa perusturvapalveluista sivistyspalveluihin. Taulukko kertoo myös lähiajan toiminnallisten ja organisaatiomuutosten vaikutuksesta henkilökunnan siirtymiseen uusiin tehtäviin. Työkierron uskotaan parantavan henkilökunnan työmotivaatiota ja sitä kautta työn tuloksellisuutta. Vakinaisen henkilökunnan vakinainen palvelu Hämeenkyrön kunnassa on kestänyt keskimäärin 13 vuotta. Pääosa kunnan henkilökunnasta työskentelee perinteisissä kunta-alan ammateissa kuten lähihoitajina, sairaanhoitajina ja opettajina. Työ- ja palvelussuhteen ehdot ovat eri kunnissa hyvin samanlaiset ja työmarkkinat ovat Pirkanmaalla laajat. Näissä ammateissa toimivien pysyvyys on hyvä. Mutta henkilökunta on ollut pysyvää myös ammateissa, joissa on kilpailevia yksityisiä työnantajia. Esimerkki näistä ammateista ovat lääkärit ja teknisen alan henkilökunta. 15 10. Koulutus Koulutus päivät ja kustannukset Palvelualue 2014 Päivät Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä 26 767 950 116 1 859 2013 Euroa 7 407 35 023 53 551 18 991 114 972 Päivät 15 608 939 46 1 608 Euroa 9 391 46 561 44 752 8 300 109 004 Koulutuspäivät on kerätty Populus -henkilöstöjärjestelmästä ja kustannukset kirjanpidon koulutustililtä. Koulutuspäivien jakautuminen Koulutuksen jakautuminen Palkallinen koulutus Lakisääteinen koulutus Veso –koulutus OVTES Oppisopimuskoulutus, palkallinen Oppisopimuskoulutus, palkaton Palkaton koulutus Sisäinen koulutus (osa-päivä) Osapäiväkoulutus, ulkoinen Luottamusmieskoulutus Yhteensä 2014 663 411 290 230 2013 605 337 168 71 2012 809 298 222 16 51 134 86 42 101 34 37 1859 34 157 69 31 1608 46 120 52 35 1 684 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöllä on täydennyskoulutusvelvollisuus jonka täyttymistä seurataan valtakunnallisesti. Kunnan järjestämä sisäinen koulutus on vain osin kirjattu Populus -järjestelmään. Kustannuksiin on puolestaan kirjattu myös sisäisestä koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palkallisten koulutuspäivien määrä on lisääntynyt. Neljä esimiestä on osallistunut puolitoistavuotta kestävään johtamisen erityisammattitutkintoon (JET). Esimiesten johtamiskoulutus on henkilöstöstrategian toteuttamista. Kertomusvuoden alusta pakolliseksi tulleet koulutussuunnitelmat parantavat koulutuksen suunnitelmallisuutta. 16 11. Sairauspoissaolot Sairauslomat työpäivinä. Kaikki henkilökuntaryhmät. Palvelualue Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä 2/3 palkalla Palkaton Työtapaturma Esimiehen luvalla (1-3pv) Palkallinen (todistus) 2 49 362 318 2437 1766 471 265 181 94 33 5 3484 2448 77 759 1026 5278 261 997 4 279 6 44 1374 7357 Yhteensä 2014 2013 51 70 2012 315 2011 490 3932 3690 3520 3548 4236 3531 756 8449 1070 8453 878 9135 Henkilökunnan sairauspoissaolot ovat vähentyneet edellisistä vuosista. Kehitys on valtakunnallinen. Asiaan vaikuttanee varhaisen puuttumisen mallin käyttöönotto, sijaishenkilökunnan saannin vaikeutuminen sekä kansaneläkelaitoksen uudet ohjeet pitkittyvien sairaslomien seurannassa. Palvelualue Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Sairauslomapäivät työpäivinä Palvelussuhteiden lkm:n keskiarvo 51 3484 2448 1374 7 357 Sairauslomapäivät työssä olevaa työntekijää kohti 18,4 293,7 326,8 108,8 747,8 2,8 11,9 7,5 12,6 9,8 Kolmannes henkilökunnasta ei ollut kertomusvuoden aikana poissa työstä sairauden johdosta. Tampereen ympäristökuntien välillä on merkittäviä eroja sairauslomapäivien määrissä. Seuraavassa on esitetty vakinaisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden keskimääräiset sairauslomapäivät kalenteripäivinä. Vesilahti 12,9 Nokia 15,0 Kangasala 18,1 Hämeenkyrö 13,1 Ylöjärvi 16,6 Lempäälä 13,2 Pirkkala 17,4 Pääosaan sairauslomista työnantaja ei voi vaikuttaa. Merkittävä osa sairauslomista kasautuu työntekijöille, joiden työkyky on heikentynyt. Varhaisen puuttumisen malli on vaikuttanut, mutta työrajoitteisten kuntoutus ja uudelleensijoittaminen joustavasti edellyttää oma-aloitteisuutta ja vahvaa motivaatiota. 17 12. Muut poissaolot Lainsäädännössä sekä virka- ja työehtosopimuksissa on määräyksiä pakollisista ja harkinnanvaraisista työntekijöiden poissaoloista. Poissaoloperusteet kirjataan henkilöstötietojärjestelmään. Kirjaamiskäytäntö on parantunut edellisestä vuodesta. Poissaolot on esitetty kalenteripäivinä. Poissaolon peruste Hoitovapaa, palkaton Vanhempainvapaa, palkaton Yksityisasiat, palkaton Äitiysvapaa, palkallinen Äitiysvapaa, palkaton Isyysloma, palkallinen Isyysloma, palkaton Tilapäinen hoitovapaa, palkallinen Tilapäinen hoitovapaa, palkaton Ostettu palkkavapaa Säästövapaa Loppuloma 2014 Päiv 3124 1683 1779 1282 478 13 11 527 23 1489 632 89 2013 Hlöä 19 16 193 16 14 2 2 99 14 152 46 8 Päiv 4 304 2 388 2 208 956 1679 18 128 604 29 189 350 84 Hlöä 27 21 249 17 21 3 6 140 15 22 41 9 2012 Päiv Hlöä 2693 16 2140 17 1951 201 1509 20 498 14 8 2 14 1 486 105 25 12 895 75 361 35 157 14 13. Henkilökunnan kotipaikka Kunnan vakinaisesta henkilökunnasta 70% asuu Hämeenkyrössä. Muita henkilökunnan kotipaikkoja henkilökunnan lukumäärän mukaisessa järjestyksessä ovat Ylöjärvi, Tampere, Ikaalinen, Sastamala, Nokia ja Parkano. Muista kunnista on yksittäisiä työntekijöitä. Lyhyet etäisyydet ja hyvät kulkuyhteydet ympäristökuntiin mahdollistavat asumisen kunnan ulkopuolella. Suuret työmarkkinat ja Pirkanmaan laaja koulutustarjonta turvaavat kunnalle ammattitaitoisen henkilökunnan saannin. 18 14. Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut ostetaan kunnan omalta työterveyshuollolta. Palvelut on määritelty työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi kunta tarjoaa henkilökunnalleen yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Työterveyshuollon suoritteet ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Työterveyshuollon toimintatilasto 2014 -2010 TERVEYSTARKASTUKSET Yleislääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Laboratoriotutkimukset SAIRAANHOITO Yleislääkäri Terveydenhoitaja Erikoislääkäri Laboratoriotutkimukset Radiologiatutkimukset 2014 57 707 141 123 2013 34 532 132 2 527 2012 54 412 49 5 663 2011 77 389 39 2 447 2010 28 278 64 5 188 1949 889 79 1860 435 1846 817 95 687 451 1795 308 68 666 454 1579 214 61 635 430 1349 214 78 686 388 Työterveyshuollon kustannukset olivat 165 634 euroa. Kansaneläkelaitos maksaa korvausta noin 86 000 euroa. 15. Yhteistoiminta Kuntatyönantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta on säädetty erillisessä laissa. Laissa on määräyksiä yhteistoimintaelimestä ja käsiteltävistä asioista. Yhteistyötoimikunta kokoontui kertomusvuonna 4 kertaa. Työpaikoilla järjestettiin yhteisiä tilaisuuksia ja kuntokortin täyttäneiden kesken arvottiin lahjakortteja. 16. Työsuojelu Aluehallintoviranomainen teki työsuojelutarkastukset Kyröskosken terveysasemalle ja Hämeenkyrön kirjastoon. Kyröskosken terveysaseman tiloja on korjattu, mutta tulos ei ole tyydyttävä. Tilojen käytöstä on osin jo luovuttu 19 17. Työhyvinvointikysely 2014 Vuoden 2014 alussa henkilökunnalle tehtiin hyvinvointikysely. Kysely on jatkoa vuodesta 2006 kahden vuoden välein tehtyihin työtyytyväisyyskyselyihin. Kyselyyn saatiin 420 vastausta. Henkilökunta arvioi Hämeenkyrön kunnan yleisarvosanaksi 3,74 asteikolla 1-5. Työpaikkojen välinen vaihtelu on suuri: 3,13 -4,25. Tulos on hyvä ja parantunut aikaisemmista vuosista. Kysymyksiä oli yhteensä 36. Henkilökunta jaettiin 27 ryhmään. Hyviä arvioita saatiin työilmapiiristä, työoloista, työn sisällöstä ja haasteellisuudesta. Huonoja arvioita työhyvinvoinnin edistämisestä ja työssä jaksamisen tukemisessa. Henkilökunnan toivottiin tutustuvan vastauksiin. Vastaukset käsiteltiin työpaikkakokouksissa, joiden muistiot toimitettiin henkilöstöpäällikölle. Kyselyn perusteella sovittuihin asioihin tulee palata myöhemmissä työpaikkakokouksissa. 18. Varautuminen tulevaisuuteen Henkilöstösuunnittelu Henkilökunnan määrä ja ammatillinen koostumus tulee suunnitelmallisesti mukauttaa vastaamaan tuotettavia palveluja talouden puitteissa. Henkilöstösuunnittelua uudistetaan ja se liitetään osaksi talousarviovalmistelua. Kehittämiskeskustelut ja toimenkuvat Työntekijöiden koulutushalukkuus ja uratoivomukset tulee yhdistää työnantajan tarpeita vastaavaksi. Työnantajan tulee tukea työntekijöiden kouluttautumista silloin kun koulutus täyttää osaamisaukkoja tai kehittää kunnan toimintatapoja. Positiivinen erityiskohtelu tulee olla harkitusti sallittua. Kehittämiskeskusteluissa käsitellään mm. työn tavoitteita ja tuloksia sekä työntekijän koulutus- ja urasuunnitelmia. Tarkastuslautakunta on esittänyt tavoitteeksi käydä 400 kehittämiskeskustelua Populus -järjestelmän kautta. Käytyjen keskustelujen määrä on lisääntynyt. Populukseen on kirjattu 335 (236) kehittämiskeskustelua. Todellisuudessa keskusteluja on käyty enemmän. Mikäli toisen osapuolen kuittaus puuttuu, ei keskustelu tilastoidu. 20 Henkilökunnan toimenkuvat tarkistetaan vuosittain. Tehtävänkuvilla ohjataan ja kohdennetaan työtä kunnan tavoitteiden suuntaisesti. Tehtäväkohtaiset palkat perustuvat tehtäväkuviin. Uudelleensijoittaminen Työntekijän työkyvyn heikentyessä, tulee aikaisessa vaiheessa asia ottaa esille ja keskustella uudelleensijoittautumis- ja/tai koulutusmahdollisuudesta, jotta pitkiltä ja osin turhilta sairauslomilta vältytään. Pitkät sairauslomat usein vaikeuttavat työntekijän mahdollisuutta sijoittautua toiseen työhön kunnassa. Varhaisen puuttumisen malli on toimiva, mutta puuttumisen jälkeisiä toimenpiteitä tulee tehostaa. Kilpailu työntekijöistä Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus on pääosin hyvä sekä vakinaisiin ja määräaikaisiin tehtäviin. Kuuluminen Tampereen työssäkäyntialueeseen turvaa työnhakijoita myös erityistä ammattitaitoa vaativiin tehtäviin. 19. Yhteenveto Vuoden 2014 aikana Henkilökunnan määrä on laskenut Henkilöstömenojen säästötavoite saavutettiin Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus on pysynyt vähäisenä (3,5 %) Sairauslomien määrä on vähentynyt merkittävästi Liider-hanke ”Hämeenkyrön tulevaisuus tehdään yhdessä” on jatkunut ja saanut seuraajakseen tuotekehittäjän erityisammattitutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutusryhmän, jossa on 30 opiskelijaa Työhyvinvointikyselyn mukaan henkilökunnalla on hyvä kuva työnantajastaan. Kuva on parantunut, mutta kehitettävää löytyy monesta asiasta 21 VAKINAINEN HENKILÖKUNTA VUODEN VIIMEISENÄ PÄIVÄNÄ Nimike /Vuosi Apulaisosastonhoitaja Arkistosihteeri Atk-kanslisti Diabeteshoitaja Erityislastentarhan opettaja Erityisluokan opettaja Erityisluokanpettaja/erityisopettaja Erityisopettaja, peruskoulussa Fysioterapeutti Hallintopalvelusihteeri Hallintopäällikkö Hammashoitaja Henkilöstöpäällikkö Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Historian lehtori Hoitaja Iltapäiväkerhon ohjaaja It-asiantuntija Johtava farmaseutti Johtava hoitaja Johtava sosiaalityöntekijä Kaavasuunnittelija Kaavoitusarkkitehti Kansalaisopiston opettaja Kansalaisopiston rehtori Kehitysvammapalvelujen esimies Kehitysvammatyönohjaaja Kiertävä erityislastentarhan opettaja Kiinteistönhoitaja Kirjanpitopäällikkö Kirjanpitäjä Kirjaston johtaja Kirjastonhoitaja Kirjastotoimenjohtaja Kirjastovirkailija Kodinhoitaja Kokki Kotihoidon esimies Kotipalvelun esimies Koulukuraattori Koulunkäynnin ohjaaja Koulunkäyntiavustaja Koulupsykologi Koulusihteeri Kunnanjohtaja Kuntohoitaja Laitoshuoltaja Laitosmies Lastenhoitaja Lastentarhanopettaja LIITE 1 2014 2013 2012 2011 2010 2 1 1 1 3 1 2 6 4 1 1 5 1 1 1 4 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 11 1 1 1 1 1 1 1 2 6 5 1 1 1 10 1 1 3 1 2 19 1 1 23 1 2 1 1 3 1 2 6 3 1 1 5 1 1 1 4 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 11 1 1 1 1 1 1 1 1 6 6 1 1 1 10 1 1 3 1 2 19 1 1 21 1 1 1 1 3 1 2 6 3 1 1 5 1 1 1 4 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 6 3 1 1 5 1 1 2 1 1 1 2 2 1 7 3 1 1 5 1 2 3 1 1 1 1 1 1 2 1 1 11 1 1 1 1 1 1 1 2 7 5 2 2 1 1 1 1 1 1 2 1 1 6 1 1 8 1 9 1 2 1 2 21 1 1 20 1 2 1 2 19 1 1 20 1 2 1 1 10 1 1 2 1 1 1 1 2 7 5 1 10 1 1 2 1 2 20 1 1 24 1 1 1 2 9 4 22 Lehtori Liikelaitospäällikkö Liikunnanohjaaja Liikunta- ja nuorisosihteeri Liikuntapaikkamestari Lukion ja peruskoulun yhteinen lehtori Lukion vanhempi lehtori Luokanopettaja Lähihoitaja Maankäyttöinsinööri Maanrakennusmestari Maksuliikennesihteeri Matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori Mittamies Mittausmies Nuoriso-ohjaaja Ohjaaja Oppilaiden ohjaaja Osastoapulainen Osastonhoitaja, hoitolaitoksessa Palkkasihteeri Palveluohjaaja Palvelupäällikkö Palvelusihteeri Perhepäivähoitaja Perhetyöntekijä Perushoitaja Peruskoulun ja lukion yhteinen lehtori Psykiatrinen sairaanhoitaja Puhdistamon hoitaja Puheterapeutti Puistotyöntekijä Päivähoitaja Päivätoiminnan ohjaaja Rakennusmestari Rakennuspäällikkö Rakennustarkastaja Rakennustyömies Ravitsemispäällikkö Ravitsemistyönjohtaja Ravitsemistyöntekijä Ravitsemistyöntekijä-siivooja Rehtori Ruokapalveluesimies Ruokapalvelupäällikkö Ruokapalvelutyöntekijä Ruokapalveluvastaava Ruokapalvelutyöntekijä-siivooja Ryhmäperhepäivähoitaja Röntgenhoitaja Sairaanhoitaja Siivooja Siivouspäällikkö Sivistysjohtaja Sosiaalijohtaja Sosiaaliohjaaja Sosiaalityöntekijä Suuhygienisti 24 1 1 1 1 1 1 37 51 1 1 2 1 1 1 1 5 1 5 2 3 3 3 1 10 1 27 1 1 2 1 3 46 1 1 1 1 1 1 1 5 2 2 1 1 8 7 1 14 2 34 1 1 1 1 1 4 1 25 1 1 1 1 1 1 37 50 1 26 1 1 1 1 1 1 41 45 23 1 1 1 1 1 1 40 43 2 1 1 1 26 1 1 1 1 1 1 40 48 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 5 1 5 2 4 2 4 1 10 1 28 1 1 1 1 3 49 1 1 1 1 1 1 1 9 4 1 6 4 3 1 4 1 12 1 29 1 1 1 1 3 48 1 1 1 1 1 1 1 8 4 1 9 4 3 4 1 9 3 3 4 2 14 1 30 1 1 1 4 2 13 1 29 1 1 1 3 46 3 41 1 1 1 1 1 1 8 1 2 1 1 10 7 2 2 1 13 6 13 6 2 1 12 5 13 2 35 1 1 1 1 1 4 1 14 2 36 1 1 1 1 1 4 1 11 2 33 1 1 1 1 1 6 1 11 2 35 1 1 1 1 1 6 1 2 1 1 7 23 Talonmies Talousjohtaja Talouspäällikkö Taloussuunnittelija Tarkastusinsinööri Tekninen isännöitsijä Tekninen johtaja Terveydenhoitaja Terveyskeskuksen vastaava hammaslääkäri Terveyskeskusavustaja Terveyskeskushammaslääkäri Terveyskeskuslääkäri Toimistonhoitaja Toimistopäällikkö Toimistosihteeri Torinvalvoja Traktorinkuljettaja Tuntiopettaja Työnohjaaja Työpajan esimies Työvalmentaja Uskonnon lehtori Vanhempi laitosmies Vanhempi lehtori Vanhempi maanrakennusammattimies Vanhempi rakennusmies Vanhustyön palveluohjaaja Varastonhoitaja Varhaiskasvatuksen päällikkö Vastaava lastentarhanopettaja Vastaava ohjaaja Vastaava terveydenhoitaja Vesilaitosasentaja Välinehuoltaja Ylilääkäri Yläasteen koulun rehtori Ympäristösihteeri Äidinkielen lehtori 5 1 1 1 1 1 1 11 1 4 2 7 2 1 11 1 1 13 1 1 4 1 2 4 2 1 1 1 1 4 1 1 1 1 1 1 1 1 5 1 1 1 1 1 1 11 1 4 2 5 2 1 12 1 1 13 1 1 4 1 5 1 1 1 1 5 1 1 1 1 5 1 1 1 1 1 11 1 4 2 5 2 1 12 1 1 13 1 1 9 1 4 2 5 2 1 11 1 1 11 1 1 10 1 4 2 5 2 1 12 1 1 8 1 3 1 3 1 2 1 4 2 1 4 2 1 4 2 2 4 2 2 1 1 3 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 5 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 3 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 3 Tehtävänimikkeet, jotka ovat olleet aiemmin vakinaisesti täytettynä Ammattimies Hallintojohtaja Johtaja Kenttämestari Kirjastovirkailija-kuljettaja Kotipalveluohjaaja Kotipalvelutyöntekijä Koulusihteeri-koulunkäyntiavustaja Kunnossapitopäällikkö Maanmittausteknikko Matkailusihteeri Palvelukotipäällikkö Piirtäjä Puutarhuri Päiväkodinjohtaja 1 1 1 1 2 24 Ryhmäavustaja Talonrakennusinsinööri Vanhempi laitosmies Vastaava työvalmentaja Yritysasiamies Yhteensä 2 572 576 591 2 1 2 1 2 1 3 1 1 576 552 25 PALKKA JA HENKILÖSTÖMENOT PALVELUALUIETTAIN TP 2012 TP 2013 LIITE 2 TA 2014 TP 2014 TOTEUMA % 2014 HALLINTOPALVELUT Palkkamenot Muut henkilöstömenot Henkilöstömenot yhteensä 660 921 292 791 953 712 775 455 208 760 984 215 834 140 288 533 1 122 673 709 305 293 448 1 002 753 85,0 101,7 89,3 9 972 976 3 111 113 13 084 089 10 020 360 3 181 965 13 202 325 10 439 615 3 408 330 13 847 945 10 024 566 3 221 321 13 245 887 96,0 94,5 95,7 10 866 093 3 005 620 13 871 713 10 749 343 2 899 047 13 648 390 10 625 858 3 043 314 13 669 172 9 991 606 2 818 753 12 810 359 94,0 92,6 93,7 2 552 767 735 643 3 288 410 2 576 884 753 222 3 330 106 2 845 661 907 469 3 753 130 3 015 732 808 449 3 824 181 106,0 89,1 101,9 184 365 79 128 263 493 226 055 94 827 320 882 175 690 101 719 277 409 200 576 60 739 261 315 114,2 59,7 94,2 24 237 122 7 224 295 31 461 417 24 348 097 7 137 821 31 485 918 24 920 964 7 749 365 32 670 329 23 941 785 7 202 710 31 144 495 96,1 92,9 95,3 PERUSTURVAPALVELUT Palkkamenot Muut henkilöstömenot Henkilöstömenot yhteensä SIVISTYSPALVELUT Palkkamenot Muut henkilöstömenot Henkilöstömenot yhteensä TEKNISET PALVELUT Palkkamenot Muut henkilöstömenot Henkilöstömenot yhteensä VESIHUOLTOLAITOS Palkkamenot Muut henkilöstömenot Henkilöstömenot yhteensä KOKO KUNTA Palkkamenot Muut henkilöstömenot Henkilöstömenot yhteensä Hallitus 8.6.2015, 75 § Valtuusto 15.6.2015, 19 § Voimaan 1.8.2015 HALLINTOSÄÄNTÖ HÄMEENKYRÖN HALLINTOSÄÄNTÖ 1 HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ................................................ 1 1.1 Yleiset määräykset ..............................................................................1 1§ 1.2 1.3 Hallintosäännön soveltaminen .............................................................................................. 1 Kokousmenettely ................................................................................1 2§ Luvun määräysten soveltaminen........................................................................................... 1 3§ Kokousaika ja -paikka ............................................................................................................ 1 4§ Kokouksen koollekutsuminen ............................................................................................... 1 5§ Jatkokokous .......................................................................................................................... 1 6§ Varajäsenen kutsuminen....................................................................................................... 1 7§ Kokouksen pitäminen ........................................................................................................... 2 8§ Kokouksen johtaminen ......................................................................................................... 2 9§ Tilapäinen puheenjohtaja ..................................................................................................... 2 10 § Läsnäolo toimielinten kokouksissa ........................................................................................ 2 11 § Hallituksen edustus muissa toimielimissä.............................................................................. 2 12 § Esittely.................................................................................................................................. 2 13 § Esteellisyyden toteaminen .................................................................................................... 3 14 § Äänestys ja vaalit .................................................................................................................. 3 15 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen ............................................ 3 16 § Hallituksen ja lautakunnan otto-oikeus ................................................................................. 4 17 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen ............................................................................... 4 Muut määräykset.................................................................................4 18 § Viestintä ............................................................................................................................... 4 19 § Asukkaiden aloitteet ............................................................................................................. 4 20 § Asiakirjojen antamisesta päättäminen sekä niistä perittävät maksut ..................................... 4 21 § Nimenkirjoitus ...................................................................................................................... 5 2 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS ....................................................................... 5 2.1 2.2 Yleiset määräykset ..............................................................................5 22 § Valtuuston toiminnan järjestelyt ........................................................................................... 5 23 § Valtuustoryhmän muodostaminen........................................................................................ 6 24 § Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen..................................... 6 25 § Istumajärjestys ..................................................................................................................... 6 Valtuutetun aloiteoikeus .......................................................................6 26 § Valtuutettujen aloitteet ........................................................................................................ 6 2.3 2.4 2.5 2.6 27 § Hallitukselle osoitettava kysymys .......................................................................................... 6 28 § Kyselytunti ............................................................................................................................ 7 Valtuuston kokoukset ...........................................................................7 29 § Kokouskutsu ......................................................................................................................... 7 30 § Esityslista .............................................................................................................................. 7 31 § Kokouksesta tiedottaminen .................................................................................................. 8 32 § Varavaltuutetun kutsuminen ................................................................................................ 8 33 § Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja .............................................................. 8 34 § Nimenhuuto ......................................................................................................................... 8 35 § Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut ........................................................................... 9 36 § Asioiden käsittelyjärjestys ..................................................................................................... 9 37 § Puheenvuorot ....................................................................................................................... 9 38 § Puheenvuorojen käyttäminen ............................................................................................... 9 39 § Pöydällepanoesitys ..............................................................................................................10 40 § Esitykset ..............................................................................................................................10 41 § Äänestystapa .......................................................................................................................10 42 § Äänestysjärjestys .................................................................................................................10 43 § Toivomusponsi.....................................................................................................................11 Vaalit ............................................................................................ 11 44 § Yleiset määräykset ...............................................................................................................11 45 § Vaalitoimituksen avustajat ...................................................................................................11 Suhteellinen vaali.............................................................................. 12 46 § Valtuuston vaalilautakunta ..................................................................................................12 47 § Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto ................................................12 48 § Ehdokaslistojen laatiminen ..................................................................................................12 49 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen ...........................................................................12 50 § Ehdokaslistojen yhdistelmä..................................................................................................12 51 § Vaalitoimitus........................................................................................................................13 52 § Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen.............................................13 Pöytäkirja ....................................................................................... 13 53 § Pöytäkirja ............................................................................................................................13 54 § Pöytäkirjan tarkastus ...........................................................................................................13 3 HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ................................................. 13 55 § Henkilöstöä koskevien määräysten soveltaminen ................................................................13 56 § Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi....................................................................................................................................14 57 § Viran tai toimen haku ..........................................................................................................14 58 § Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ja nimikkeet .................................................................14 59 § Henkilöstön ottaminen ........................................................................................................14 60 § Koeaika, palvelussuhteen päättyminen ja osa-aikaistaminen ...............................................15 61 § Virkaan ottaminen ilman hakumenettelyä ...........................................................................15 62 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen ja virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen ..................................................................................................................................15 63 § Viran tai työsuhteen velvollisuuden laiminlyönti ..................................................................15 64 § Nimikkeiden tai kelpoisuusvaatimusten muuttaminen .........................................................16 65 § Virka- ja työvapaa ................................................................................................................16 66 § Sivutoimilupa ja -ilmoitus.....................................................................................................16 67 § Virantoimituksesta pidättäminen .........................................................................................16 68 § Viranhaltijoiden yleinen ratkaisuvalta henkilöstöasioissa .....................................................16 69 § Päätäntävalta palkkakysymyksissä .......................................................................................17 70 § Palkan takaisinperiminen ja takaisinperinnästä luopuminen ................................................17 71 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ..........................................................................18 4 HANKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ........................................................... 18 72 § Soveltamisala.......................................................................................................................18 73 § Hallituksen ja lautakuntien ohjausvalta hankinta-asioissa ....................................................18 74 § Toimivalta hankinta-asioissa ................................................................................................18 75 § Tarjouspyyntöasiakirjojen ja hankintasopimusten allekirjoittaminen....................................18 5 TOIMIELIMET, VIRANHALTIJAT JA RATKAISUVALTA ............................................ 19 5.1 Luottamushenkilöorganisaatio............................................................... 19 76 § 5.2 5.3 Viranhaltijaorganisaatio ...................................................................... 19 77 § Palvelualuejako, organisaatio ja johtaminen ........................................................................19 78 § Yhteistyötoimikunta.............................................................................................................19 Lautakunnat .................................................................................... 19 79 § 5.4 Toimielimet .........................................................................................................................19 Lautakuntien yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta ......................................................................20 Viranhaltijat .................................................................................... 21 80 § Viranhaltijoiden yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta ..................................................................21 5.5. Hallitus ja hallintopalvelut .................................................................. 22 5.6 81 § Hallituksen tehtävä ..............................................................................................................22 82 § Hallituksen kokoonpano ......................................................................................................22 83 § Esittely hallituksessa ............................................................................................................22 84 § Hallituksen ratkaisuvalta ......................................................................................................22 85 § Viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta .............................................................................23 Perusturvalautakunta ja perusturvapalvelut.............................................. 24 86 § Perusturvalautakunnan tehtävät ..........................................................................................24 87 § Lautakunnan ja jaoston kokoonpano....................................................................................25 88 § Esittely perusturvalautakunnassa ja yksilöasioiden jaostossa ...............................................25 89 § Perusturvalautakunnan ratkaisuvalta ...................................................................................25 90 § 5.7 5.8 Viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta................................................................................25 Sivistyslautakunta ja sivistyspalvelut ...................................................... 28 91 § Sivistyslautakunnan tehtävä.................................................................................................28 92 § Lautakunnan kokoonpano....................................................................................................28 93 § Esittely sivistyslautakunnassa...............................................................................................28 94 § Sivistyslautakunnan ratkaisuvalta.........................................................................................28 95 § Viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta .............................................................................29 Tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja tekniset palvelut ..................... 33 96 § Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan tehtävä......................................................33 97 § Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan kokoonpano ..............................................34 98 § Esittely teknisessä lautakunnassa ja ympäristölautakunnassa ..............................................34 99 § Teknisen lautakunnan erityinen ratkaisuvalta ......................................................................34 100 § Ympäristölautakunnan erityinen ratkaisuvalta .................................................................35 101 § Viranhaltijoiden ratkaisuvalta...........................................................................................36 6 KUNNAN TALOUS .................................................................................... 38 102 § Vastuu kunnan taloudesta................................................................................................38 103 § Talousarvion täytäntöönpano ..........................................................................................38 104 § Talousarvion muutokset...................................................................................................39 105 § Poistosuunnitelman hyväksyminen ..................................................................................39 106 § Rahatoimen hoitaminen...................................................................................................39 107 § Riskienhallinta..................................................................................................................39 7 TARKASTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ......................................................... 40 7.1 Valvontajärjestelmä .......................................................................... 40 108 § 7.2 7.3 Ulkoinen ja sisäinen valvonta ...........................................................................................40 Tarkastuslautakunta........................................................................... 40 109 § Lautakunnan kokoonpano ................................................................................................40 110 § Lautakunnan kokoukset ...................................................................................................40 111 § Lautakunnan tehtävät ......................................................................................................40 Tilintarkastaja.................................................................................. 41 112 § Tilintarkastajan valinta .....................................................................................................41 113 § Vastuun jakaantuminen ...................................................................................................41 114 § Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät ..........................................................................41 7.4 Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkas- tuslautakunnan valmistelu valtuustolle ............................................................................... 41 115 § Tilintarkastajan ilmoitukset ..............................................................................................41 116 § Tilintarkastuskertomus.....................................................................................................41 117 § Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle ..................................................................41 8 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ............................ 42 118 § Soveltamisala ...................................................................................................................42 119 § Kokouspalkkiot.................................................................................................................42 120 § Samana päivänä pidetyt kokoukset ..................................................................................42 121 § Vuosipalkkiot ...................................................................................................................43 122 § Sihteerin palkkio ..............................................................................................................43 123 § Katselmus, neuvottelu, toimitus ......................................................................................43 124 § Kunnan edustajat .............................................................................................................43 125 § Tilintarkastajat, lautamiehet, uskotut miehet ...................................................................43 126 § Keskusvaalilautakunta, vaalilautakunta ja -toimikunta .....................................................43 127 § Ansionmenetyksen korvaus..............................................................................................44 128 § Erityistehtävät..................................................................................................................44 129 § Matkakustannukset .........................................................................................................44 130 § Palkkioiden ja korvausten maksaminen ............................................................................45 1 1 HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1.1 Yleiset määräykset 1§ Hallintosäännön soveltaminen Hallintomenettelyä koskevissa määräyksissä määrätään kunnan päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet tämän säännön soveltamisesta. 1.2 Kokousmenettely 2§ Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kunnan toimielimissä sekä soveltuvin osin toimikunnissa sekä toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. 3§ Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 4§ Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, viimeistään neljä päivää ennen kokousta. Kokouskutsu voidaan toimittaa myös sähköisesti. 5§ Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 6§ Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 2 7§ Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi myös sellaisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 8§ Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 9§ Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 10 § Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kunnan eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäoloja puheoikeus: - hallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla muun toimielimen kokouksessa hallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla, poislukien tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin tai toimielimen puheenjohtaja. Salassa pidettäviä asioita käsiteltäessä kokouksessa voivat olla jäsenten, esittelijän ja pöytäkirjanpitäjän lisäksi läsnä vain hallituksen edustaja ja kunnanjohtaja ja hallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. 11 § Hallituksen edustus muissa toimielimissä Hallitus voi määrätä muihin toimielimiin, paitsi tarkastuslautakuntaan, keskusvaalilautakuntaan ja vaalilautakuntiin, keskuudestaan edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. 12 § Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin 3 toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. Esittelijästä hallituksessa, lautakunnissa ja jaostoissa sekä esittelijän sijaisesta esittelijän poissa ollessa tai muuten estyneenä ollessa määrätään hallintosäännössä toisaalla. 13 § Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 14 § Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. 15 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten, kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1. - järjestäytymistietoina: toimielimen nimi kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka läsnä olleet sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2. - asian käsittelytietoina: asiaotsikko selostus asiasta päätösehdotus esteellisyys tehdyt esitykset ja onko niitä kannatettu äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos päätöksen toteaminen sekä eriävä mielipide. 3. - laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjanpitäjän varmennus 4 - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä muutoksenhakuohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. 16 § Hallituksen ja lautakunnan otto-oikeus Asian ottamisesta hallituksen käsiteltäväksi voi päättää hallitus, hallituksen puheenjohtaja tai kunnanjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunta, sen puheenjohtaja tai esittelijä. 17 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kunnan viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava otto-oikeuden haltijoille niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa hallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. 1.3 Muut määräykset 18 § Viestintä Kunnan viestintää johtaa hallituksen alaisuudessa kunnanjohtaja. 19 § Asukkaiden aloitteet Hallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kunnan toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Hallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot hallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava tieto aloitteen käsittelystä kunnassa ja aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet tai tieto siitä, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin. 20 § Asiakirjojen antamisesta päättäminen sekä niistä perittävät maksut Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n tarkoitettua asiakirjan antamista koskevaa ratkaisuvaltaa käyttää vastuualueidensa osalta palvelujohtaja. 5 Tavanomaisesta tiedon antamisesta asiakirjana, pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjana, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan. Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu. Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna. 21 § Nimenkirjoitus Toimielimen hyväksymät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa hallituksen tai ratkaisuvaltaisen toimielimen puheenjohtaja tai esittelijä ja varmentaa esittelijä, pöytäkirjanpitäjä, palvelualueen johtaja tai palvelujohtaja. Milloin viranhaltijalle on annettu päätösvaltaa näissä hallintomenettelyä koskevissa määräyksissä tai tässä hallintosäännössä toisaalla, hän allekirjoittaa asiaa koskevan pöytäkirjan, sopimuksen tai muun asiakirjan. Toimielimen, viranhaltijan tai arkistoviranomaisen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi esittelijä, toimielimen pöytäkirjanpitäjä, arkistosihteeri/hallintopalvelusihteeri tai hänen varahenkilönsä, toimielimen tai viranhaltijan arkistovastuuhenkilö. Haasteet ja vastaanottotodistukset vastaanottaa edellä mainitut henkilöt. Valmistelu- ja läheteluonteiset asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija tai lähettäjä. 2 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 2.1 Yleiset määräykset 22 § Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa. 6 Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. 23 § Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. 24 § Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle. 25 § Istumajärjestys Valtuuston puheenjohtaja hyväksyy valtuuston istumajärjestyksen. 2.2 Valtuutetun aloiteoikeus 26 § Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään hallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Hallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja hallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 27 § Hallitukselle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä hallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kunnan toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. 7 Hallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kysymyksen tekemisestä. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. 28 § Kyselytunti Valtuutetulla on oikeus esittää hallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kunnan hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta, jollei valtuuston puheenjohtaja toisin päätä. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen. Kysymys on kirjallisena toimitettava kunnantaloon viikkoa ennen valtuuston kokousta. Kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan hallitukselta vastauksen kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. 2.3 Valtuuston kokoukset 29 § Kokouskutsu Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 5 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. 30 § Esityslista Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksistä, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Valtuuston puheenjohtaja päättää kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan. 8 31 § Kokouksesta tiedottaminen Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. 32 § Varavaltuutetun kutsuminen Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalaissa tarkoitettu varavaltuutettu. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kunnallisvaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua. 33 § Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa annettuaan varoituksen määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja. 34 § Nimenhuuto Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa, onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 9 35 § Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen. 36 § Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaesityksenä) on hallituksen esitys taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden esitys. Jos hallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa esitystään ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaesitys on muutettu esitys. Jos esitys on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. 37 § Puheenvuorot Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä 2. puheenvuoron hallituksen puheenjohtajalle, kunnanjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita; sekä 3. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. 38 § Puheenvuorojen käyttäminen Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta. Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan 10 asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan. 39 § Pöydällepanoesitys Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu esitys asian pöydällepanosta tai jokin muu esitys, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittely, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä esitystä ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos esitys hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn, jos se hylätään, jatkuu käsittely. Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. 40 § Esitykset Keskustelun kuluessa tehty esitys on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä esityksistä. Esitystä, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka esitystä, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaesitys otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia esityksiä kuin pohjaesitys, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi. 41 § Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella. 42 § Äänestysjärjestys Jos esityksistä on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 1. ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaesityksestä kaksi eniten poikkeavaa esitystä. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista esityksistä eniten pohjaesityksestä poikkeavaa 11 esitystä vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaesitys pohjaesitykselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaesityksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava esitys, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista esityksistä voittanutta vastaan 2. jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman esityksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan esitysten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin esitys hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä esityksistä ei enää äänestetä 3. jos esitys on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista esityksistä, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 43 § Toivomusponsi Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä hallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 2.4 Vaalit 44 § Yleiset määräykset Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. 45 § Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. 12 2.5 Suhteellinen vaali 46 § Valtuuston vaalilautakunta Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on seitsemän jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. 47 § Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 48 § Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 29 §:ssä tarkoitetut oikaisut. 49 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. 50 § Ehdokaslistojen yhdistelmä Sitten kun edellä 29 §:ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluettava. 13 51 § Vaalitoimitus Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. 52 § Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä. 2.6 Pöytäkirja 53 § Pöytäkirja Valtuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännön hallintomenettelyä koskevissa määräyksissä määrätään. 54 § Pöytäkirjan tarkastus Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirjantarkastajat voivat ilmoittaa sähköisesti pöytäkirjan hyväksymisestä, jolloin pöytäkirja varmennetaan pöytäkirjantarkastajien allekirjoituksella myöhemmin. 3 HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 55 § Henkilöstöä koskevien määräysten soveltaminen Henkilöstöä koskevissa määräyksissä määrätään päätöksenteosta ja toimivallasta henkilöstöasioissa ja annetaan palvelussuhdetta koskevia toimivaltamääräyksiä. Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03), päättää hallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännön muista määräyksistä muuta johdu. 14 56 § Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Hallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. 57 § Viran tai toimen haku Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan tai ottaa työntekijä työsopimussuhteeseen. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi hallitus 58 § Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ja nimikkeet Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta, sen lisäksi mitä laissa mahdollisesti on säädetty, ja nimikkeestä päättää valinnan tekevä viranomainen virkaa tai tointa haettavaksi julistettaessa. Kunnanjohtajan osalta kelpoisuusehdoista päättää hallitus. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisesti henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta. Asiasta päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen. 59 § Henkilöstön ottaminen Henkilöstö palkataan Hämeenkyrön kunnan palvelukseen. Toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen ottamisen tulee perustua henkilöstösuunnitelmaan tai olemassa olevaan vakanssiin ja sille tulee olla toiminnalliset perusteet ja määrärahat. Muussa tapauksessa on haettava hallituksen täyttölupa. Valtuusto päättää kunnanjohtajan valinnasta. Hallitus päättää hallintojohtajan, talousjohtajan, henkilöstöpäällikön, ylilääkärin, sosiaalijohtajan, sivistysjohtajan, teknisen johtajan ja kaavoitusarkkitehdin valinnasta. Hallitus ja lautakunnat omalta osaltaan päättävät alaistensa vastuualueiden esimiesten valinnasta. Palvelujohtajat päättävät osavastuualueiden esimiesten valinnasta. Vastuualueiden esimiehet päättävät alaisensa henkilökunnan valinnasta lukuunottamatta osavastuualueen esimiehiä. Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen rehtorit käyttävät vastuualueen esimiehen päätösvaltaa. 15 60 § Koeaika, palvelussuhteen päättyminen ja osa-aikaistaminen Irtisanoutuminen annetaan tiedoksi valinnan tehneelle viranomaiselle. Koeajasta, palvelussuhteen päättämisestä ja osa-aikaistamisesta päättää se viranomainen, joka päättää palvelussuhteeseen ottamisesta, mikäli muualla ei ole toisin määrätty. 61 § Virkaan ottaminen ilman hakumenettelyä Sen lisäksi, mitä kunnallisista viranhaltijoista annetussa laissa on säädetty, henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä virkasuhteeseen , 1. kun kyseessä on viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden kelpoisuusehdot täyttäneiden joukosta virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloituspäivää tai ilmoitusta, ettei ota virkaa vastaa. 2. kun toimi on muutettava virkasuhteeksi työntekijän tehtäviin liitettävän julkisen vallan käytön takia ja toimessa oleva vakinainen työntekijä, joka täyttää viran kelpoisuusehdot, voidaan siirtää suostumuksella virkasuhteeseen ilman hakumenettelyä 62 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen ja virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen päättää viran perustamispäätöksen estämättä se, joka tämän hallintosäännön henkilöstöä koskevien määräysten mukaan päättää kyseiseen virkaan ottamisesta. Viranhaltijan virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta päättää se viranomainen, joka tämän hallintosäännön henkilöstöä koskevien määräysten mukaan päättää kyseiseen virkaan ottamisesta. Ennen siirtämistä viranhaltijalle ja hänen esimiehelleen sekä viranhaltijan pyynnöstä hänen luottamusmiehelleen on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. 63 § Viran tai työsuhteen velvollisuuden laiminlyönti Esimies voi antaa alaiselleen viranhaltijalle tai työntekijälle huomautuksen, jos viranhaltija/työntekijä on toiminut vastoin velvollisuuksiaan tai laiminlyönyt niitä. Kirjallisen varoituksen antaa esimiehen esimies. Huomautuksen tai varotuksen antamiseen on aina liityttävä viranhaltijan/työntekijän kuuleminen. 16 64 § Nimikkeiden tai kelpoisuusvaatimusten muuttaminen Nimikkeen ja kelpoisuusvaatimusten muuttamisesta päättää henkilöstöpäällikköä kuultuaan, se viranomainen, joka valitsee henkilön ko. virkaan tai toimeen. 65 § Virka- ja työvapaa Kunnanjohtaja päättää palvelujohtajien harkinnanvaraisesta virkavapaasta. Palvelujohtajat päättävät alaisensa henkilöstön harkinnanvaraisen virka- ja työvapaan myöntämisestä kun virka- tai työvapaa on yli 12 kuukautta. Kunnanjohtajan virkavapaasta päättää hallitus. Hallituksen puheenjohtaja päättää kunnanjohtajan vuosilomasta ja sairauslomista. 66 § Sivutoimilupa ja -ilmoitus Henkilöstöpäällikkö päättää sivutoimiluvasta asianomaista esimiestä kuuluaan. Sivutoimi-ilmoitukset toimitetaan esimiehen merkinnöin tiedoksi henkilöstöpäällikölle. 67 § Virantoimituksesta pidättäminen Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää viranomainen, joka valitsee viranhaltijan. 68 § Viranhaltijoiden yleinen ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Kunnanjohtaja, palvelujohtajat sekä vastuualueiden esimiehet ja sivistyspalveluissa myös toimintayksiköiden esimiehet ratkaisevat alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat ellei palvelualuetta koskevista hallintosäännön määräyksistä muuta johdu: 1. myöntävät vuosiloman 2. myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus 3. myöntävät harkinnanvaraisen virka- ja työvapaan kun se on enintään 12 kuukautta 4. päättävät työvuoroista ja määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon 5. päättävät terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä 17 6. päättävät osa-aikalisästä ja muista kokonaistyöajan jakamiseen liittyvistä järjestelyistä. 7. vahvistavat alaisensa henkilöstön tehtävänkuvan/toimenkuvan 8. päättävät alaisensa henkilöstön lomauttamisesta hallituksen päätöksen mukaisesti 9. päättävät koulutukseen osallistumisesta. Palvelujohtaja päättää 1. omien vastuualueidensa sisäisestä tehtävien jakamisesta 2. henkilöstön sijoituksesta vastuualueille 3. työaikamuodosta ja sen muuttamisesta Vastuualueen esimies päättää henkilöstön sijoittamisesta vastuualueen sisällä. 69 § Päätäntävalta palkkakysymyksissä Hallitus päättää kunnanjohtajan palkan ja johtajasopimuksesta. Kunnanjohtaja päättää palvelujohtajien tehtäväkohtaisen palkan saatuaan lausunnon henkilöstöpäälliköltä. Palvelujohtaja päättää vastuualueiden esimiesten tehtäväkohtaiset palkat saatuaan lausunnon henkilöstöpäälliköltä. Vastuualueen esimies päättää vastuualueensa henkilöstön tehtäväkohtaiset palkat saatuaan lausunnon henkilöstöpäälliköltä. Määräaikaisesti palkattavan henkilöstön tehtäväkohtaisen palkan vahvistaa virka- ja työehtosopimuksen hinnoittelukohdan tvaryhmän mukaisesti se viranomainen, joka tämän hallintosäännön henkilöstöä koskevien määräysten mukaan ottaa henkilön ko. virkasuhteeseen tai työsopimussuhteeseen Henkilöstön työkokemuslisistä, ammattialalisistä ja kielilisistä päättää henkilöstöpäällikkö. Henkilöstöpäällikkö päättää työsuorituksen arviointiin perustuvien henkilökohtaisten lisien ja muiden harkinnanvaraisten palkanosien myöntämisestä palvelujohtajan esityksestä. Kunnanjohtaja päättää palvelujohtajien osalta saatuaan lausunnon henkilöstöpäälliköltä. Kunnanjohtaja päättää järjestelyvaraerän käytöstä saatuaan lausunnon henkilöstöpäälliköltä. 70 § Palkan takaisinperiminen ja takaisinperinnästä luopuminen Virkasuhteiselle aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä päättää henkilöstöpäällikkö. 18 Aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä luopumisesta päättää henkilöstöpäällikkö. Palvelujohtajalle aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä ja takaisinperinnästä luopumisesta päättää kunnanjohtaja. Kunnanjohtajalle aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä ja takaisinperinnästä luopumisesta päättää hallitus. 71 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut Hallitus päättää luottamusmiesten, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen lukumäärästä, ajankäytöstä ja muista sopimuksenvaraisista paikallistason päätöstä edellyttävistä asioista. 4 HANKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 72 § Soveltamisala Hankintoja koskevissa määräyksissä määrätään hankintojen toteuttamisesta ja hankintoja koskevasta toimivallasta. 73 § Hallituksen ja lautakuntien ohjausvalta hankinta-asioissa Hallitus hyväksyy yleiset hankintoja ohjaavat toimintatavat ja -periaatteet. 74 § Toimivalta hankinta-asioissa Talousjohtaja päättää yhteisistä hankinnoista 200 000 euroon saakka. Yhteisellä hankinnalla tarkoitetaan hankintaa, joka koskee kahta tai useampaa palvelualuetta. Lautakunta päättää alaisensa toiminnan osalta toimikausittain hankintavallan euromääräiset rajat. Optiovuosien käyttöönotosta päättää hankintapäätöksen tehnyt viranomainen. 75 § Tarjouspyyntöasiakirjojen ja hankintasopimusten allekirjoittaminen Hankintapäätöksen tekevä viranhaltija allekirjoittaa tarjouspyyntöasiakirjat ja hankintasopimuksen. Hallituksen päättämissä hankinnoissa sopimuksen allekirjoittaa kunnanjohtaja tai talousjohtaja ja lautakunnan päättämissä hankinnoissa sopimuksen allekirjoittaa lautakunnan päättämä viranhaltija. 19 5 TOIMIELIMET, VIRANHALTIJAT JA RATKAISUVALTA 5.1 Luottamushenkilöorganisaatio 76 § Toimielimet Kunnan toimielinorganisaation muodostavat valtuusto, hallitus ja seuraavat lautakunnat ja jaostot: 1. keskusvaalilautakunta 2. tarkastuslautakunta 3. perusturvalautakunta 4. perusturvalautakunnan yksilöasioiden jaosto 5. sivistyslautakunta 6. tekninen lautakunta 7. ympäristölautakunta 5.2 Viranhaltijaorganisaatio 77 § Palvelualuejako, organisaatio ja johtaminen Kunnanjohtaja johtaa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa hallituksen alaisuudessa. Kunnanjohtaja, palvelujohtajat ja kunnanjohtajan nimeämät muut jäsenet muodostavat johtoryhmän, joka kokoontuu kunnanjohtajan kutsusta ja hänen puheenjohdollaan. Kunnan organisaatio jakautuu neljään palvelualueeseen, joita johtavat palvelujohtajat. Perusturvassa on kaksi palvelujohtajaa (sosiaalijohtaja ja ylilääkäri), joista hallitus nimeää toisen koko palvelualueen johtajaksi. 1. hallintopalvelut 2. perusturvapalvelut 3. sivistyspalvelut 4. tekniset palvelut Hallitus nimeää palvelujohtajat ja heidän varahenkilönsä Palvelualueen jakamisesta vastuualueisiin ja vastuualueen esimiehistä ja heidän varahenkilöistä päättää lautakunta ja omalta osaltaan hallitus. 78 § Yhteistyötoimikunta Yhteistoimintaa kehittävänä ja koordinoivana toimielimenä toimii yhteistyötoimikunta (laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta). 5.3 Lautakunnat 20 79 § Lautakuntien yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta Lautakuntien tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää toimintaa sekä päättää palvelualueellaan noudatettavista periaatteista ja yleisistä ohjeista. Sen lisäksi, mitä laissa tai asetuksessa on säädetty tai muussa säännössä määrätty, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tekninen lautakunta ja hallitus hallintopalvelujen osalta 1. vastaa valtuuston palvelujen tuottamiselle asettamien strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta sekä hallinnon ohjeiden noudattamisesta alaisensa toiminnan osalta 2. päättää vastuualuejaosta ja osavastuualuejaosta, vastuualueen ja osavastuualueen tehtävistä ja johtamisesta 3. hyväksyy hallitukselle esitettävän talous- ja henkilöstösuunnitelman 4. hyväksyy talousarvion käyttösuunnitelman 5. vastaa talouden ja toiminnan seuraamisesta 6. päättää olennaisista palvelualueen palvelutasoon liittyvistä muutoksista 7. päättää avustusten jakoperusteista ja avustusten myöntämisestä 8. päättää irtaimen omaisuuden hankkimisesta, myynnistä, luovutuksesta, vuokrauksesta ja muusta käytöstä 9. hyväksyy päätösvaltaansa kuuluvat sopimukset 10. päättää maksut 11. hyväksyy palvelualueen nimissä olevat periaatteelliset kannanotot 12. vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta 13. huolehtii ja vastaa valmiussuunnittelusta 14. päättää vahingon- tai muun korvauksen myöntämisestä tapauksissa, joissa kunta on katsottava korvausvelvolliseksi, ja vaadittu korvaus ylittää 3000 euroa. 15. päättää laskujen hyväksyjät 21 16. päättää asian siirtämisestä alaisensa jaoston ja/tai viranhaltijan ratkaistavaksi siltä osin kun se on säädösten ja määräysten perusteella mahdollista. 5.4 Viranhaltijat 80 § Viranhaltijoiden yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta Palvelujohtajan yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta: 1. johtaa palvelualuetta (perusturvapalveluissa palvelualueen johtaja) 2. päättää palvelualueen johtoryhmätoiminnasta (perusturvapalveluissa palvelualueen johtaja) 3. täytäntöönpanee lautakunnan suorittamat henkilövaalit 4. päättää useampaa kuin yhtä vastuualuetta koskevista sopimuksista ja sitoumuksista lautakunnan ohjeiden mukaan 5. päättää useampaa kuin yhtä vastuualuetta koskevista tutkimusluvista 6. päättää muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksymisestä 7. hyväksyy työharjoittelua ja työssäoppimista koskevat puite- ja koulutussopimukset eri oppilaitosten kanssa 8. johtaa ja valvoo työnantajan edustajana alaistensa toimintaa 9. vastaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja valvoo talousarvion toteutumista 10. kehittää palvelualueen toimintaa 11. vastaa palvelualueen toiminnan laadusta ja lainmukaisuudesta Vastuualueen esimiehen yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta: 1. tekee vastuualuetta koskevat sopimukset, sitoumukset ja hankinnat lautakunnan ohjeiden mukaisesti 2. päättää vastuualueen tutkimusluvista 3. myöntää luvan vastuualueen tilojen luovuttamisesta tai vuokraamisesta tai tilapäisestä vastikkeettomasta luovuttamisesta ulkopuolisten käyttöön lautakunnan päättämien periaatteiden mukaan 4. hyväksyy työharjoittelua ja työssäoppimista koskevat puite- ja koulutussopimukset eri oppilaitosten kanssa koskien yksittäistä opiskelijaa 5. johtaa ja valvoo työnantajan edustajana alaistensa toimintaa 6. vastaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja valvoo talousarvion toteutumista vastuualueellaan 22 7. kehittää vastuualueensa toimintaa 8. vastaa vastuualueensa toiminnan laadusta ja lainmukaisuudesta Vastuualueen esimiehellä on oikeus siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 5.5. Hallitus ja hallintopalvelut 81 § Hallituksen tehtävä Hallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa ja taloutta sekä huolehtia kunnan toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta valtuuston päätösten ja kuntalain mukaisesti. 82 § Hallituksen kokoonpano Hallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten on oltava valtuutettuja. 83 § Esittely hallituksessa Kunnanjohtaja esittelee hallituksen käsittelyyn tulevat asiat. Kunnanjohtajan poissa ollessa tai hänen ollessa esteellinen esittelijänä toimii kunnanjohtajan sijaiseksi määrätty viranhaltija. 84 § Hallituksen ratkaisuvalta Muualla säädettyjen tai määrättyjen asioiden lisäksi hallitus ratkaisee seuraavat asiat siltä osin kuin päätöksentekoa ei ole laissa säädetty tai hallintosäännön muissa määräyksissä toisin määrätty: 1. kiinteän omaisuuden myyminen, ostaminen, vaihtaminen ja vuokraaminen (yli 10 vuoden ajaksi) 2. rakennuspaikkojen myyntiehdot ja hinnoittelut 3. maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) kunnalle annetut tehtävät liitteen mukaisesti 4. vahingon- tai muun korvauksen myöntäminen tapauksissa, joissa kunta on katsottava korvausvelvolliseksi, kun vaadittu korvaus ylittää 10 000 euroa 5. henkilöstö- ja palkka-asioista päättäminen siltä osin, kun niitä ei ole delegoitu hallintosäännössä toisaalla 6. edustajansa nimeäminen käymään kuntaa sitovasti virka- ja työehtosopimusten tulkinta- ja täytäntöönpanoneuvottelut 7. yleisten ohjeiden hyväksyminen kunnan viestinnän periaatteista 23 8. selityksen antaminen valtuuston puolesta valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos hallitus voi yhtyä valtuuston päätökseen 9. kuntalaissa tarkoitetun luettelon antaminen kunnan jäsenten edellisenä vuonna tekemistä aloitteista viimeistään helmikuun loppuun mennessä 10. edustajan määrääminen käyttämään kunnan puhevaltaa, edustamaan kuntaa yhteisöissä sekä tekemään oikeustoimia hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti 11. vesihuoltolain tarkoittaman toiminta-alueen määrääminen 12. julkisuuslain (621/1999) mukaan perittävien maksujen perusteista ja määristä päättäminen 13. yhtiöiden ja muiden yhteisöjen perustaminen, osakkeiden ja osuuksien ostaminen ja myyminen sekä säätiöiden perustaminen 14. sopimusten ja muiden sitoumusten solmiminen, milloin muu viranomainen ei tee päätöstä 15. lausunnon antaminen pelastustoimen palvelutasosta 16. päättäminen asuntolainsäädännössä kunnan ratkaistavaksi säädetyistä asioista 85 § Viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta Viranhaltijat ratkaisevat seuraavat asiat siltä osin kuin päätöksentekoa ei ole laissa tai asetuksessa säädetty tai sitä ei ole määrätty muualla hallintosäännössä muulle toimielimelle tai viranhaltijalle kuuluvaksi. Kunnanjohtaja 1. johtaa kunnan ja konsernin hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa 2. käyttää kuntalain mukaisesti kunnan puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta 3. tekee yksittäiset lainanottopäätökset ja päättää johdannaisten käytöstä talousjohtajan esittelystä 4. ratkaisee hallituksen puolesta hankinnat, kannatusilmoitukset ja huomionosoitukset 5. päättää kunnan vaakunan käyttöoikeuksista Hallintojohtaja 1. johtaa ja kehittää organisaation hallintomenettelyä, valmistelua ja suunnittelua 2. kehittää organisaation ulkoista ja sisäistä viestintää 24 Henkilöstöpäällikkö 1. johtaa, kehittää ja yhteen sovittaa henkilöstöhallinnon käytäntöjä 2. toimii KT-yhdyshenkilönä ja työsuojelupäällikkönä Talousjohtaja 1. vapauttaa tai myöntää lykkäyksen kunnallisverosta, kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuista sekä myöntää vapautuksen kunnallisesta maksusta ja sille määrätystä viivästyskorosta 2. päättää kunnan saatavien ja vakuuksien hyväksymisestä, valvomisesta, muuttamisesta, vapauttamisesta ja poistamisesta 3. sijoittaa kunnan rahavarat valtuuston hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaisesti 4. päättää pankkitilien avaamisesta ja sulkemisesta 5. päättää vahingon- tai muun korvauksen tapauksissa, joissa kunta on katsottava korvausvelvolliseksi, jollei vaadittu korvaus ylitä 3000 euroa. 6. päättää kunnan omaisuuden vakuuttamisesta sekä kunnan velvollisuudeksi säädetystä vakuuttamisesta ja muusta vakuuttamisesta 7. ottaa ja antaa lyhytaikaisen lainan (alle 12 kuukautta) 8. ratkaisee asuntolainoitukseen ja vuokratalojen valvontaan liittyvät asiat 9. myöntää korkotukilainan ja asuntolainan rakennusmestarin esittelystä 10. päättää saamisten poistamisen kunnan tileistä 11. huolehtii eläinsuojelulain perusteella kunnalle kuuluvista löytöeläimistä 12. päättää A.R.Winterin laina-asiat rahaston lainoihin liittyvät asiat 5.6 Perusturvalautakunta ja perusturvapalvelut 86 § Perusturvalautakunnan tehtävät Perusturvalautakunta 1. vastaa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden kehittämisestä 2. huolehtii yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnan järjestämisestä 3. vastaa erikoissairaanhoitoon liittyvien velvoitteiden hoidosta 25 4. hyväksyy toimialaansa koskevat suunnitelmat Yksilöasioiden jaoston tehtävät ja ratkaisuvalta Yksilöasioiden jaoston tehtävänä on tehdä yksilöä koskevat päätökset, ellei lautakunta ole siirtänyt toimivaltaansa viranhaltijoille tai laissa ei ole muuta säädetty 87 § Lautakunnan ja jaoston kokoonpano Perusturvalautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu. Perusturvalautakunnan alaisena toimii yksilöasioiden jaosto. Yksilöasioiden jaostossa on viisi (5) jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Perusturvalautakunta valitsee jäsenet ja varajäsenet jaostoon sekä nimeää jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jäsenten ja varajäsenten on oltava lautakunnan varsinaisia tai varajäseniä. 88 § Esittely perusturvalautakunnassa ja yksilöasioiden jaostossa Ylilääkäri esittelee asiat perusturvalautakunnan kokouksessa. Yksinomaan sosiaalipalveluja koskevat asiat esittelee sosiaalijohtaja. Ylilääkärin ollessa estynyt tai esteellinen asiat esittelee sosiaalijohtaja. Sosiaalijohtaja esittelee asiat yksilöasioiden jaostossa. Sosiaalijohtajan ollessa estynyt tai esteellinen asiat esittelee hänen varahenkilö/sijainen. Esittelijän päätösesitykseen pitää sisällyttää toisen esittelijän lausunto asioista, jotka eivät koske yksinomaan yhtä palvelualuetta. 89 § Perusturvalautakunnan ratkaisuvalta Lautakunnan ja jaoston ratkaisuvalta 1. päättää lautakunnan puolesta ne toimialaansa kuuluvat asiat, joissa asiakas on saattanut viranhaltijan yksilöasiassa tekemän päätöksen lautakunnan käsiteltäväksi 2. toimia tartuntatautilain mukaisena alistusviranomaisena yksittäistä henkilöä koskevassa asiassa. 90 § Viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta Viranhaltijat ratkaisevat seuraavat asiat siltä osin kuin päätöksentekoa ei ole laissa tai asetuksessa säädetty tai sitä ei ole määrätty muualla hallintosäännössä muulle toimielimelle tai viranhaltijalle kuuluvaksi. 26 Ylilääkäri 1. vastaa terveydenhuollon toiminnasta terveydenhuoltolain ja sen sisällä olevien muiden erityislakien mukaisesti 2. päättää rintamaveteraanien kuntoutuksen valinnoista 3. päättää yksityisen erikoissairaanhoidon palveluiden käytöstä 4. päättää lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisestä 5. päättää erikoissairaanhoidon ja yksityisten erikoissairaanhoidon palvelujen hankinnasta ja sopimushallinnasta 6. päättää tutkimusluvan myöntämisestä terveyspalvelujen osalta 7. oikeus siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle Sosiaalijohtaja 1. päättää sosiaalihuollon antamisesta ja siihen liittyvistä muista toimenpiteistä 2. toimii lastensuojelutoimenpiteistä päättävänä lastensuojelulain 13 b §:ssä mainittuna sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana 3. päättää lainsäädännön ja lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti lausuntojen antamisesta, esitysten tekemisestä ja muutosten hakemisesta 4. päättää tutkimusluvan myöntämisestä sosiaalipalvelujen osalta 5. oikeus siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle Talouspäällikkö 1. päättää palvelualueen alle 3000 euron suuruisista vahingonkorvauksista Johtava sosiaalityöntekijä päättää lainsäädännön, lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti 1. sosiaalihuollon antamisesta ja siihen liittyvistä muista toimenpiteistä 2. yksilöhuoltoon liittyvistä varallisuus- ym. lausunnoista, lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvistä lausunnoista, ottolapsineuvontaan liittyvistä lausunnoista, selvityksistä ja etuuksien perinnästä perusturvalautakunnalle 3. oikeus siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle Lastenvalvoja 1. päättää elatussopimusten vahvistamisesta 27 2. päättää lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehtyjen sopimusten vahvistamisesta Sosiaalityöntekijä päättää lainsäädännön, lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti 1. sosiaalihuollon antamisesta ja siihen liittyvistä muista toimenpiteistä 2. yksilöhuoltoon liittyvistä varallisuus- ym. lausunnoista, lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvistä lausunnoista, ottolapsineuvontaan liittyvistä lausunnoista, selvityksistä ja etuuksien perinnästä sosiaalilautakunnalle. Kotihoidon päällikkö päättää lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti 1. kotihoidon ja siihen liittyvien tukipalvelujen antamisesta ja niistä perittävistä maksuista ja asumispalveluiden antamisesta pienkodeissa sekä niistä perittävistä maksuista. Palveluohjaaja päättää lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti 1. asumispalveluiden antamisesta SAS-työryhmän esityksestä sekä päättää lautakunnan antamien ohjeiden mukaan niistä perittävistä maksuista 2. pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien maksukyvyn mukaan perittävistä maksuista terveyspalveluiden osalta 3. omaishoidon tuesta. Sosiaalipsykiatristen palveluiden päällikkö päättää lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti 1. sosiaalipsykiatristen palvelujen antamisesta sekä niistä perittävistä maksuista. Kehitysvammapalveluiden päällikkö päättää lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti 1. kehitysvammapalveluiden antamisesta sekä niistä perittävistä maksuista. Toimistosihteeri 28 päättää lainsäädännön, lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti 1. toimeentulotuen antamisesta 2. välitystiliasiakkaaksi ottamisesta 3. kuntouttavan työtoiminnan etuuksien myöntämisestä. 5.7 Sivistyslautakunta ja sivistyspalvelut 91 § Sivistyslautakunnan tehtävä Sivistyslautakunta vastaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja elämänlaatupalveluiden järjestämisestä, kehittämisestä ja arvioinnista. 92 § Lautakunnan kokoonpano Sivistyslautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu. 93 § Esittely sivistyslautakunnassa Sivistysjohtaja esittelee asiat sivistyslautakunnan kokouksessa. Sivistysjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen asiat esittelee hänen varahenkilönsä. 94 § Sivistyslautakunnan ratkaisuvalta Sivistyslautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu sen lisäksi, mitä laeissa ja asetuksissa on säädetty ja määrätty Henkilöstöasiat: 1. valita koulujen rehtorit Toiminnan järjestäminen: 1. hyväksyä opetuksessa ja koulutuksessa noudatettavan kuntakohtaisen yleisen tuntijaon 2. hyväksyä kuntakohtaiset opetussuunnitelmat ja varhaiskasvatussuunnitelmat sekä muut toimintaa ohjaavat pitkäkestoiset suunnitelmat ja ohjelmat 3. hyväksyä lukuvuosisuunnitelmat ja muut vuosittaista toimintaa ohjaavat suunnitelmat ja opetusohjelmat 4. päättää oppilaskuljetusten kuljetusperiaatteista 5. päättää opetuksen ja koulutuksen työ- ja loma-ajoista 6. päättää oppilaaksi ottamisen pääperiaatteista 29 7. päättää koulujen perusopetusryhmien määrästä, lukuvuosittaisesta kokonaistuntiresurssista ja opetuksen tukipalveluresurssin kohdentamisesta eri toimintayksiköille 8. päättää oppilaan ottamisesta ja siirrosta erityiseen tukeen, mikäli huoltaja vastustaa siirtoa 9. päättää oppilaan/opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta 10. päättää lukio-opiskelijan pidättämisestä opiskelusta rikostutkinnan ajaksi 11. päättää vapaaehtoisen A2-kielen järjestämisestä 12. päättää toiminnan järjestämispaikoista, järjestämisen pääperiaatteista ja järjestämisajoista (mm. aukioloajat). Oppilaitosten toiminnan lakkauttamisesta päättää kuitenkin valtuusto. 13. päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä 14. päättää toimintayksiköiden nimistä 15. hyväksyä vastuualueiden ja toimintayksiköiden turvallisuuteen ja järjestyksen ylläpitoon liittyvät yleiset suunnitelmat 16. päättää sijaintikunnan vastuulla olevan toisen asteen koulukuraattoripalvelun järjestämisestä 17. päättää kirjaston aineistohankinnan periaatteista 18. vastaa yksityisten päivähoitopalvelujen valvonnan järjestämisestä 95 § Viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta Viranhaltijat ratkaisevat seuraavat asiat siltä osin kuin päätöksentekoa ei ole laissa tai asetuksessa säädetty tai sitä ei ole määrätty muualla hallintosäännössä muulle toimielimelle tai viranhaltijalle kuuluvaksi. Sivistysjohtajan ratkaisuvalta Henkilöstöasiat: 1. päättää kuntakohtaisten opettajien virkojen ja toimien sijoituspaikoista 2. nimittää johtavan erityisopettajan 3. nimittää kuntakohtaisen tutkivan opettajan Opetuksen järjestäminen: 1. päättää lukuvuosittaisen harkinnanvaraisen tuntiresurssin käytöstä 2. hyväksyä koulukohtaiset opetussuunnitelmat 30 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki: 1. myöntää lupa koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin johtavan erityisopettajan esityksestä 2. päättää pidennetystä oppivelvollisuudesta johtavan erityisopettajan esityksestä Sivistystoimen hallintopäällikön ratkaisuvalta Oppimisen ja koulunkäynnin tuki: 1. päättää maksusitoumuksen antamisesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvän opetusjakson ja konsultaation osalta johtavan erityisopettajan hankittua tarvittaessa asiaan huoltajan suostumuksen Oppilaskuljetukset: 1. päättää oppilas- ja opiskelijakuljetuksista sekä kuljetusavustuksista lautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti Hankinnat, sopimukset ja tutkimusluvat 1. päättää opetus- ja koulutuspalvelujen keskitetyistä hankinnoista hankintasäännön, määrärahojen ja lautakunnan ohjeiden mukaisesti 2. myöntää vastuualuettaan sekä esi- ja perusopetuksen useampaa kuin yhtä toimintayksikköä koskevat tutkimusluvat Muut: 1. päättää palvelualueen alle 3000 euron suuruisista vahingonkorvauksista 2. päättää joukkoliikenneasioista hallituksen ohjeiden mukaan Varhaiskasvatuksen johtajan ratkaisuvalta 1. päättää varhaiskasvatuksen järjestämisestä 2. päättää asiakasmaksuista vapauttamisesta tai maksujen alentamisesta sekä myöntää lykkäyksen varhaiskasvatuspalvelujen maksujen maksamiseen, mikäli tähän on erityinen syy. 3. päättää varhaiskasvatuspalvelujen saajia koskevien maksusitoumusten myöntämisestä 4. hyväksyy lautakunnan päättämien periaatteiden mukaisesti ne yksittäiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen varhaiskasvatuksen asiakas voi saada yksityisen hoidon tukea 5. päättää päivähoitopaikkojen hankkimisesta toisesta kunnasta 31 6. päättää varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle annettavasta erityisestä tuesta 7. päättää päivähoitopaikkojen myöntämisestä toisesta kunnasta tulevalle lapselle Varhaiskasvatusyksikön päällikkö 1. valitsee määräaikaisen henkilökunnan sekä sijaiset 2. päättää päivähoitopaikkojen myöntämisestä 3. valvoo yksityisen päivähoidon palveluntuottajan toimintaa yksikkönsä alueella 4. päättää varhaiskasvatuksen kuljetuksista, joiden perusteena on erityinen tuki 5. päättää lapsen kehityksen ja oppimisen tuen järjestelyistä ja toteutuksesta 6. päättää yksikön sisäisestä tilojen käytöstä Liikunta- ja nuorisopäällikön ratkaisuvalta 1. päättää koulujen liikuntasalien ja liikuntahalli Kosken Sykkeen koko toimikaudelle haetuista iltaan ja viikonloppuun sijoittuvista käyttövuoroista huomioiden rehtoreiden varaamat koulujen juhla- ja tapahtuma-ajat 2. päättää liikuntahalli Kosken Sykkeen koulupäivän aikaan kello 8-16 sijoittuvista käyttövuoroista Kyröskosken koulun rehtorin tekemän koululiikuntaan tarvittavan tilapäätöksen jälkeen. 3. päättää kunnalle ostettujen Hämeenkyrön Jäähalli Oy:n vuorojen käytöstä 4. päättää käyttövuorot Koskilinnan urheilukeskuksen kentille ja kouluajan ulkopuoliset käyttövuorot Kirkonkylän koulun ja Yhteiskoulun kentille 5. antaa tarvittaessa osavastuualueeseensa liittyvät järjestys- ja toimintasäännöt Rehtorin ratkaisuvalta (esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus) Henkilöstöasiat: 1. valitsee yksikkönsä apulais- tai vararehtorin määräajaksi, kuitenkin enintään oman toimikautensa ajaksi 2. päättää henkilökunnan siirtämisestä toimintayksikön sisällä 3. päättää toimintayksikön henkilökunnan lomauttamisesta hallituksen päätöksen mukaisesti 4. määrää tarvittaessa luokanvalvojan ja ryhmänohjaajan 5. määrää koulukohtaisen tutkivan opettajan 32 6. määrää oppilaskunnan ohjaajana toimivan opettajan 7. määrää opettajan hoitamaan toisen opettajan tehtäviä odottamattoman esteen takia yhtäjaksoisesti enintään kolmen (3) päivän ajaksi 8. päättää opettajille erikseen määrättävistä tehtävistä 9. vahvistaa lukuvuosittain virkaehtosopimuksen mukaisesti opettajien palkka- ja palkkioperusteina olevat opetustunnit, erityistehtävät ja erikseen korvattavat tehtävät 10. tekee esityksen TVA-järjestelmän kautta maksettavista palkkioista Opetuksen järjestäminen: 1. valmistelee koulun talousarvion ja taloussuunnitelman hallintopäällikölle 2. tekee koulua koskevat sopimukset, sitoumukset ja hankinnat lautakunnan ohjeiden mukaisesti 3. hyväksyy työharjoittelua ja työssäoppimista koskevat puite- ja koulutussopimukset eri oppilaitosten kanssa 4. päättää koulun työjärjestyksestä ja järjestyssäännöistä 5. myöntää koulukohtaiset tutkimusluvat 6. päättää oppikirjojen ja muun opetusmateriaalin käyttöönotosta 7. päättää oppilaskuntatoiminnasta sekä perusopetusta tukevasta muusta toiminnasta (mm. kerhot) ja vahvistaa näiden toimintasäännöt 8. päättää koulun oppilashuoltotyöstä 9. rajoittaa perustellusta syystä oikeutta seurata opetusta 10. seuraa oppivelvollisuuden noudattamista Oppilasta koskevat asiat: 1. päättää perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä 2. päättää oppilaan siirrosta erityiseen tukeen, mikäli siirtoon on huoltajan suostumus 3. päättää oppilaan koulunkäyntioikeuden jatkamisesta säädetyn ajankohdan jälkeen 4. vapauttaa oppilaan tilapäisesti perusopetuksesta ja opiskelijan lukio-opetuksesta 5. päättää opiskelijan edistymisen valvonnasta, jos oppivelvollinen opiskelee kotona tai sellaisessa oppilaitoksessa, jossa opiskelua ei ole säädetty tai määrätty perusopetusta vastaavaksi 33 6. päättää valitun aineen vaihtamisesta oppilaan/opiskelijan osalta huoltajaa kuultuaan 7. päättää oppilaan valinnaisaineesta, jos huoltaja ei suorita valintaa määräajassa tai jos huoltajan valitsemaa opetusta ei voida järjestää 8. järjestää oppilaan/opiskelijan opetuksen poikkeuksellisesti 9. päättää opintojen hyväksilukemisesta 10. ottaa oppilaat/opiskelijat oppilaitokseen 11. antaa kirjallisen varoituksen oppilaalle/opiskelijalle 12. myöntää luvan oppilaalle yli viiden (5) päivän poissaoloon 13. antaa päättö-, ero- ja oppimäärän suorittamisesta annettavat todistukset 14. myöntää hakemuksesta opiskelijalle oikeuden suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta 15. antaa oppilaalle tai opiskelijalle kirjallisen varoituksen Tilat: 1. päättää koulun tilojen ulkopuolisesta käytöstä sivistyslautakunnan päättämien vuokrausperiaatteiden mukaisesti. 2. päättää koulun liikuntasalin koulupäivän kello 8-16 aikaisesta käytöstä. 3. Kyröskosken koulun rehtori päättää liikuntahalli Kosken Sykkeen koulupäivän aikaisesta (kello 8-16) koululiikuntakäytöstä 4. päättää koulun liikuntasalin (Kyröskoski: liikuntahalli Kosken Syke) varaamisesta koulun järjestämiin juhliin ja tapahtumiin 5.8 Tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja tekniset palvelut 96 § Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan tehtävä Tekninen lautakunta toimii teknisen palvelualueen hallinnollisena lautakuntana. Tekninen lautakunta vastaa yhdyskuntateknisistä palveluista, joilla ylläpidetään ja parannetaan elinympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä luodaan edellytyksiä asumiselle. Tekninen lautakunta järjestää kunnan kiinteistö-, siivous- ja ruokapalvelut. Ympäristölautakunnan tehtävänä on hoitaa rakentamiseen, maankäyttöön sekä ympäristönsuojeluun liittyviä ohjaus, valvonta ja lupa-asioita. 34 97 § Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan kokoonpano Teknisessä lautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu. Tekninen lautakunta voi valita keskuudestaan toimikaudekseen kolmejäsenisen (3) jaoston, joka hoitaa yksityistielain mukaiset tielautakunnan toimitukset ja joista kaksi puheenjohtajan määräämää jäsentä suorittaa yksityistielain mukaiset katselmukset. Ympäristölautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu. Ympäristölautakunta voi valita keskuudestaan toimikaudekseen kolmejäsenisen (3) jaoston ratkaisemaan hallintopakkoasiat, käsittelemään oikaisuvaatimukset sekä suorittamaan katselmukset. 98 § Esittely teknisessä lautakunnassa ja ympäristölautakunnassa Tekninen johtaja esittelee asiat teknisen lautakunnan kokouksessa. Teknisen johtajan ollessa estynyt tai esteellinen asiat esittelee hänen varahenkilönsä. Ympäristölautakunnassa esittelijöinä toimivat rakennustarkastaja, maankäyttöinsinööri, kaavoitusarkkitehti ja ympäristötarkastaja, kukin esittelee oman toimialansa asiat. Esittelijän ollessa esteellinen esittelijänä toimii lautakunnan päättämä viranhaltija. Ympäristölautakunnan jaoston esittelijä on ympäristölautakunnan esittelijöistä hän, kenen toimialaan asia kuluu. 99 § Teknisen lautakunnan erityinen ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, tekninen lautakunta: 1. päättää yksittäistapauksissa erityisperusteisen käyttömaksun määräämisestä 2. päättää ratkaisuvaltaansa kuuluvat liitteessä mainitut erityislainsäädännön asiat 3. päättää yksityisteiden ottamisesta kunnan hoitoon ja hoidon irtisanomisesta 4. päättää tilakeskukseen kuuluvien tilojen vuokrien määräytymisperusteista ja vuokrista 5. toimii yksityistielain mukaisena kunnan tielautakuntana 6. vastaa kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta 35 7. vastaa kunnan kiinteistöjen, liikenneväylien, puistojen ja muiden yleisten alueiden ylläpitotehtävistä ja metsien hoidosta 8. vastaa vesihuoltolaitoksen ylläpitotehtävistä 9. vastaa vesihuollon kehittämisestä 10. vastaa kunnan ruokapalveluiden järjestämisestä 11. päättää yksityisteiden kunnossapidosta ja avustamisesta 12. vastaa kunnan maa- ja vesialueiden hoidosta 13. vastaa osoitteiden määrittelystä haja-asutusalueella 14. vastaa mittauksesta ja kunnan kartastosta 100 § Ympäristölautakunnan erityinen ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, Ympäristölautakunta toimii 1. maankäyttö- ja rakennuslain 21 §:n tarkoittamana rakennusvalvontaviranomaisena 2. maa-aineslain 14 §:n mukaisena valvontaviranomaisena 3. kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 5 §:n mukaisena kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena 4. jätelain 24 §:n mukaisena yleisenä valvontaviranomaisena 5. kemikaalilain 11 §:n tarkoittamana kunnan kemikaalivalvontaviranomaisena 6. vesihuoltolain 4 §:n mukaisena valvontaviranomaisena 7. maankäyttö- ja rakennuslain 103 d §:n tarkoittamana monijäsenisenä valvontaviranomaisena (hulevesiä koskevat erityiset säännökset) 8. maastoliikennelain 32 §:n mukaisten säännösten ja määräysten yleisenä valvojana 9. kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa ja puhtaanapidosta annetun lain 15 §:n tarkoittamana valvontaviranomaisena 10. kunnan leirintäalueviranomaisena (UlkoiluL 3. Luku) Ympäristölautakunta ratkaisee ja hoitaa seuraavat asiat 1. päättää ratkaisuvaltaansa kuuluvat liitteessä mainitut erityislainsäädännön asiat ja luvat 2. hyväksyy ratkaisuvaltaansa kuuluvien lupien vakuudet ja niiden vapauttamisen 3. antaa ratkaisuvaltaansa liittyvät lausunnot 4. antaa moottoriveneliikenteen kieltämistä tai rajoittamista koskevat kunnan lausunnot 5. huolehtii ympäristön tilan seurannasta 36 6. huolehtii rakentamisen ja ympäristönsuojelun neuvonnasta 7. päättää maa-ainesluvat 101 § Viranhaltijoiden ratkaisuvalta Viranhaltijat ratkaisevat seuraavat asiat siltä osin kuin päätöksentekoa ei ole laissa tai asetuksessa säädetty tai sitä ei ole määrätty muualla hallintosäännössä muulle toimielimelle tai viranhaltijalle kuuluvaksi. Tekninen johtaja 1. päättää kiinteän omaisuuden (lyhytaikaiset sopimukset) ja kunnan toimitilojen vuokralle antamisesta ja ottamisesta 2. myöntää tilapäisen luvan kunnan omistaman alueen tai rakennuksen käyttämiselle kunnan sisäiseen ja ulkopuoliseen toimintaan ja päättää siitä perittävästä korvauksesta, jollei asiaa ole johtosäännöllä määrätty muun viranomaisen ratkaisuvaltaan eikä kohteelle ole määrätty muuta haltijaa ja sisäistä vuokraa 3. ratkaisee maastoliikennelain mukaisen maanomistajaluvan 4. päättää puuston myynnistä 5. allekirjoittaa kunnan liittymissopimukset 6. päättää torin käytöstä 7. päättää alueiden käytöstä ja katualueen sulkemisesta 8. päättää alle 3000 euron suuruisista vahingonkorvauksista 9. allekirjoittaa vuokrasopimukset 10. tekninen johtaja voi delegoida vuokrasopimusten allekirjoitusoikeuksia edelleen. Rakennuspäällikkö 1. hyväksyy rakentamiseen liittyvät vakuudet Maanrakennusmestari 1. hakee yksityistietoimitusta 2. myöntää luvan johtojen, kilpien ja muiden laitteiden sijoittamiseksi kunnan omistamille ja hallitsemille alueille ja rakennuksiin 3. antaa liittymäluvat asemakaava-alueilla 4. antaa luvan katualueella työskentelyyn 5. päättää metsästysvuokrasopimuksista 6. tieliikennelaissa kunnalle annetut tehtävät liitteen mukaisesti 37 Kunnallistekniikan rakennuspäällikkö 1. toimii kunnan LVI-tarkastusviranomaisena 2. laissa ajoneuvojen siirtämisestä ja öljyvahinkojen torjuntalaissa kunnalle annetut tehtävät liitteen mukaisesti 3. päättää alle 3000 euron suuruisista vahingonkorvauksista Rakennusmestari 1. valmistelee ja päättää korjausavustukset 2. valmistelee korkotukilainat ja asuntolainat Ruokapalvelupäällikkö 1. hyväksyy ruokalistat 2. hyväksyy mitoitukset Teknisten palveluiden vastuualueiden ja osavastuualueiden päälliköt 1. päättää kiireellisten korjaustöiden suorittamisesta oman palveluyksikkönsä osalta, mikäli vahingon estäminen tai toiminnan turvaaminen sitä edellyttävät Rakennustarkastaja 1. päättää kunnan rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaan määrätyistä asioista lukuun ottamatta: - 1200 krs-m2 tai suuremman rakennuksen rakennuslupaa rakennuslupaa, joka koskee ympäristöluvanvaraisen toiminnan harjoittamista jätevesien käsittelyjärjestelmän toimenpidelupaa, joka koskee mitoitukseltaan yli 15 asukkaan järjestelmää 2. päättää ratkaisuvaltaansa kuuluvat liitteessä mainitut erityislainsäädännön asiat Maankäyttöinsinööri 1. päättää ratkaisuvaltaansa kuuluvat liitteessä mainitut erityislainsäädännön asiat 2. ratkaisee kunnan myymän rakentamattoman rakennuspaikan rakennusajan pidennyksen rakennusvelvollisuuden osalta 3. ratkaisee kunnan myymän rakentamattoman rakennuspaikan edelleen luovutushakemuksen 4. ratkaisee rakennuspaikkojen myymisen hallituksen päättämien luovutusehtojen mukaisesti ja tällaisen kaupan purkamisen 5. ratkaisee kunnan ostamien tonttien myyntikuntoon saattamisen 38 6. päättää etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä 7. antaa suostumuksen tai lausunnon rakentamisesta säädettyä lähemmäksi kunnan omistamaa kiinteistöä 8. antaa kunnan lausunnot naapurikuntien maa-ainesasioissa Ympäristötarkastaja 1. päättää ratkaisuvaltaansa kuuluvat liitteessä mainitut erityislainsäädännön asiat Kaavoitusarkkitehti 1. maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ja -asetuksessa kunnalle annetut tehtävät liitteen mukaisesti 2. antaa lausunnon rakennusvalvontaviranomaiselle rakennusjärjestyksestä poikkeamisessa 3. antaa selityksen ja vastineen kunnan puolesta rakentamisen ja lohkomisen poikkeuslupaa koskevissa asioissa sekä niistä johtuen eri oikeusasteiden viranomaisten pyytämät selitykset 4. antaa kunnan lausunnot naapurikuntien kaavoitusasioissa 5. antaa kaivoslain mukaisen lausunnon 6. päättää kadunnimet ja numerot asemakaava-alueella 7. antaa vastineet ja lausunnot koskien kunnan asemakaavoja 8. antaa räjähdelain tarkoittamat lausunnot 6 KUNNAN TALOUS 102 § Vastuu kunnan taloudesta Hallitus vastaa kunnan taloudenhoidosta. Kunnan tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järjestettävä siten, että vastuu tavoitteiden toteuttamisesta sekä toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä. Tilivelvollisia ovat valtuutettuja lukuun ottamatta toimielinten jäsenet, toimielinten esittelijät sekä palvelualueiden ja vastuualueiden esimiehet. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on vastuualueen päälliköllä oman alueensa osalta ja palvelualueen johtajalla koko palvelualueensa osalta. 103 § Talousarvion täytäntöönpano Valtuusto hyväksyy talousarvion määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet. Valtuusto määrää erikseen, millä toiminnan tasolla ne ovat valtuuston nähden sitovia. Valtuusto voi antaa määrärahojen ja tuloarvioiden käyttöön myös muita toimintaa suuntaavia ehtoja. 39 Hallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Käyttösuunnitelmien muutoksista ilmoitetaan hallitukselle. 104 § Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin 105 § Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta hallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. 106 § Rahatoimen hoitaminen Valtuusto päättää talouden ja sijoitustoiminnan periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää hallitus. 107 § Riskienhallinta Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimeenpanosta valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. 40 7 TARKASTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 7.1 Valvontajärjestelmä 108 § Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa hallitus. 7.2 Tarkastuslautakunta 109 § Lautakunnan kokoonpano Lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. 110 § Lautakunnan kokoukset Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja kunnan palveluksessa olevilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Hallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä päättää lautakunta. 111 § Lautakunnan tehtävät Sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, lautakunnan on 1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 2. huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä 3. tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdol- 41 lisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 7.3 Tilintarkastaja 112 § Tilintarkastajan valinta Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä 1 – 6 vuodeksi hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTTtilintarkastajan ja yhden JHTT-varatilintarkastajan tai JHTTyhteisön. Valtuusto päättää ajanjaksosta ja käytetäänkö mahdollisia optiovuosia. 113 § Vastuun jakaantuminen Jos tilintarkastajia valitaan useampia kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat kunnalle tilintarkastuksesta yhteisvastuullisesti. 114 § Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. 7.4 Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle 115 § Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastajan on laadittava toimikaudekseen tarkastussuunnitelma ja työohjelma vuosittain kullekin tilikaudelle. Tarkastussuunnitelma ja työohjelma on toimitettava tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Hallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena hallituksen puheenjohtajalle ja kunnanjohtajalle. 116 § Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalaissa tilintarkastuskertomukselle asetettujen sisällöllisten vaatimusten lisäksi esitettävä lausunto hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritetun tilintarkastuksen tuloksista kuntalain edellyttämässä laajuudessa. 117 § Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle Lautakunta antaa valtuustolle viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna (arviointikertomus). Lautakunta esittää arvionsa 42 myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja hallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. 8 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 118 § Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä sekä kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa näiden luottamushenkilöiden palkkioita koskevien määräysten mukaisesti. 119 § Kokouspalkkiot Kunnan toimielinten kokouksista suoritetaan jäsenille palkkiosta, johon sisältyy korvaus pöytäkirjan tarkastuksesta seuraavasti: a) b) c) d) Valtuusto Hallitus ja tarkastuslautakunta Lautakunnat ja niiden jaostot Muut toimielimet 100 e 80 e 60 e 40 e Kokouksella tarkoitetaan edellä tässä pykälässä kuntalain tai muiden säännösten mukaisesti asetetun toimielimen sellaista kokousta, joka on laillisesti kokoon kutsuttu, päätösvaltainen ja josta on laadittu allekirjoitettu pöytäkirja. Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna. Valtuuston puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle, joka osallistuu hallituksen kokoukseen, samoin kuin hallituksen jäsenelle tai varajäsenelle, joka osallistuu muiden hallintoelimien kokouksiin hallituksen määräämänä edustajana, suoritetaan kokouspalkkio samojen perusteiden mukaan kuin asianomaisen hallintoelimen jäsenille. 120 § Samana päivänä pidetyt kokoukset Jos toimielin pitää joko kokonaisuudessaan tai jaostona samana kalenterivuorokautena useamman kuin yhden kokouksen, katsotaan ne kokouspalkkiota laskettaessa yhdeksi kokoukseksi, ellei kokousten välinen aika ole yli kaksi (2) tuntia. 43 121 § Vuosipalkkiot Kokouksen ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä maksetaan jäljempänä oleville luottamushenkilöille seuraavat vuosipalkkiot: Valtuusto, pj Valtuuston vpj:t (varapuheenjohtajat) Hallitus, pj Hallituksen vpj:t (varapuheenjohtajat) Lautakunta, pj 2 000 e 1 000 e 2 500 e 1 000 e 1 000 e Mikäli puheenjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään, lakkaa hänen oikeutensa vuosipalkkioon, kun este on jatkunut yhtäjaksoisesti kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta varapuheenjohtajalla on oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiota. 122 § Sihteerin palkkio Toimielimen sihteerinä toimivalle suoritetaan 2 §:n 1 momentissa mainittu kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna, jollei hän saa tehtävästään vuosi-, kuukausi- tai muuta eri palkkiota. 123 § Katselmus, neuvottelu, toimitus Katselmuksesta, neuvottelusta tai muusta toimituksesta, johon toimielimen jäsen osallistuu toimielimen päätöksen perusteella ja josta laaditaan pöytäkirja tai muistio, maksetaan palkkiota 40 euroa. 124 § Kunnan edustajat Kunnan yhteistoimintaelimeen tai muuhun yhteistyöelimeen kunnan edustajaksi valitulle maksetaan kokouspalkkio soveltuvin osin 2-7 §:ien mukaisesti, jollei edustaja saa palkkiota kunnan tai yhteisön suorittamana. 125 § Tilintarkastajat, lautamiehet, uskotut miehet Tilintarkastajalle suoritetaan palkkio laskun mukaan. Lautamiesten ja uskottujen miesten palkkiot määräytyvät eri päätösten mukaan. Kunta ei maksa näitä palkkioita. 126 § Keskusvaalilautakunta, vaalilautakunta ja -toimikunta Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan vuosipalkkio määräytyy tämän säännön 4 §:n kohdan lautakuntien puheenjohtajat mukaisesti kuitenkin siten, että palkkio maksetaan vain vaalivuosilta. Vaalilautakunnan ja -toimikunnan puheenjohtajalla ei ole erillistä vuosipalkkiota. Vaalilautakunnan ja -toimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenelle maksetaan vaalitoimituspäivältä ja vaalitoimituksen päätyttyä suoritettavasta laskentatyöstä seuraavasti: 44 puheenjohtajalle jäsenelle 150 e 100 e Milloin vaalilautakunnat kokoontuvat muulloin kuin vaalipäivinä tai vaalitoimikunta muutoin kuin vaalia toimittamaan, on palkkio 60 euroa. 127 § Ansionmenetyksen korvaus Luottamushenkilölle maksetaan korvausta ansionmenetyksestä sekä kustannuksista, joita luottamustoimen hoitamisen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lasten hoitamisesta tai muusta vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin 8 tunnilta kalenterivuorokaudessa. Saadakseen korvausta ansionmenetyksestä luottamushenkilön tulee esittää työnantajan todistus siitä, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään ja luottamustoimen johdosta aiheutuneista kustannuksista. Tuntikorvauksen enimmäismäärä on 30 euroa. Todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos korvattava määrä on enintään 10 euroa tunnilta. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten määrästä. Saadakseen korvausta kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, luottamushenkilön tulee esittää kirjallinen selvitys tällaisista kustannuksistaan. Kustannusten enimmäismäärään noudatetaan mitä edellä 1 momentissa on määrätty. Luottamustoimen hoitamiseen meneväksi ajaksi luetaan kokousja matka-ajat kotoa tai työpaikalta kokoukseen ja takaisin. 128 § Erityistehtävät Sellaisesta luottamustehtävästä, jota ei ole mainittu tässä säännössä, määrää tarvittaessa palkkion hallitus tai kunnanjohtaja. 129 § Matkakustannukset Luottamushenkilöiden kokousmatkoista ja muista kunnallisen viranomaisen määräyksestä luottamustoimen hoitamiseksi tehdyistä matkoista suoritetaan matkakustannusten korvausta soveltuvin 45 osin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti, jollei hallitus toisin päätä. 130 § Palkkioiden ja korvausten maksaminen Ansionmenetyskorvaus maksetaan hakemuksen mukaan kuukausittain. Muut korvaukset maksetaan puolivuosittain. Luottamushenkilön vaatimuksen häneltä evätyn korvauksen maksamisesta samoin kuin muut tästä säännöstä aiheutuvat tulkintaerimielisyydet ratkaisee ensiasteena hallitus. HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintosääntö LIITE Hallitus 8.6.2015 Eri lakien mukainen ratkaisuvalta kunnan sisällä Hämeenkyrön kunnan hallintosääntö Lyhennykset: V H Yltk Tltk Rak.v.v. = valtuusto = Hallitus = Ympäristölautakunta = Tekninen lautakunta = Rakennusvalvontaviranomainen Viranomaisen kohdalla sulkuihin on merkitty lain tai asetuksen määrittely kyseisen pykälän osalta. Mikäli sulkumerkintä puuttuu on laissa/asetuksessa suoraan määritelty ratkaisuvaltaa käyttävä viranomainen. Asia Viranomainen Delegointimahdollisuus Valtuustossa ratkaistavat asiat Maankäyttö- ja rakennuslaki 15§ rakennusjärjestyksen hyväksyminen V Ei 37§ yleiskaavan hyväksyminen V Ei 52§ asemakaavan hyväksyminen V On (vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat KH) 69§ kansallisen kaupunkipuiston hakeminen tai lausunnon antaminen V (kunta) On 70§ suostumus kaupunkipuiston perustamismääräyksiin V On 72§ alueen vapautus rakentamisrajoituksista rantaalueella rakennusjärjestyksellä V Ei V On 77 c§ tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan laatimiskustannusten maksuperusteiden, perimistavan ja ajan hyväksyminen HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintosääntö LIITE Hallitus 8.6.2015 91 § asemakaavamääräys kadun tai muun yleisen alueen toteuttamisvastuun antamisesta omistajalle tai haltijalle V On (vaikutuksiltaan vähäisissä asemakaavoissa KH) 91 f§ kehittämiskorvauksen enimmäismäärän alentaminen V Ei 111§ päätös kehittämisalueeksi nimeämisestä yleistai asemakaavan laatimis- tai muuttamispäätöksen yhteydessä tai itse yleiskaavassa tai asemakaavassa V Ei 195§ ELY-keskuksen oikaisukehotuksen johdosta tehtävä päätös V Ei V On Ympäristönsuojelulaki 202§ Ympäristönsuojelumääräysten hyväksyminen Hallituksessa ratkaistavat asiat Maankäyttö- ja rakennuslaki 36 ja 51§ kaavan laatimispäätös H (kunta) On 52§ vaikutuksiltaan vähäisen asemakaavan hyväksyminen H On (vaikutuksiltaan vähäiset) 38 ja 53 § rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen H (kunta) On 38 ja 128§ toimenpiderajoituksen määrääminen ja pidentäminen, kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille H (kunta) On 59 asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannusten periminen H (kunta) On 60§ asemakaavan ajanmukaisuuspäätös H (kunta) On 76§ rantaosayleiskaavan laatimiskustannusten hyväksyminen H (kunta) On HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintosääntö LIITE Hallitus 8.6.2015 91§ maankäyttösopimukset H (kunta) On 91b, c,i,k, m,n§ kehittämiskorvauksen periminen H (kunta) On 97§ rakentamiskehotukseen perustuva lunastus H (kunta) On (rakentamiskehotus ja luettelointi ymp.ltk) 104§ päättää katualuekorvauksesta H (kunta) 105§ maanomistajalle maksettavaksi määrättävä katualueen korvaus H (kunta) On 110§ päätös kehittämisalueeksi nimeämisestä H (kunta) On 191§ valittaminen kaavaa tai rakennusjärjestystä koskevasta hallinto-oikeuden kumoamis- tai muuttamispäätöksestä H (kunta) 192§ valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamispäätöksestä H (kunta) 193§ valittaminen alueellisen ELY-keskuksen poikkeamispäätöksestä H (kunta) (päätös ja lausunto) 193§ valitus poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta H (kunta) Ympäristölautakunnassa ratkaistavat asiat Maankäyttö- ja rakennuslaki 97§ Rakentamiskehotuksen antaminen ja luettelointi Yltk (kunta) On HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintosääntö LIITE Hallitus 8.6.2015 130 ja 21§ rakennus-, toimenpide-, ja purkulupa Yltk (Rak.v.v.) On 137§ suunnittelutarveratkaisu Ymp ltk On 144§ aloittamisoikeus Yltk (kunnan päättämä viranomainen) On 145§ maksun määrääminen yksittäistapauksessa Yltk (kunnan päättämä viranomainen) On 159§ asemakaavan edellyttämä rasite Yltk (Rak.v.v.) On 161§ yhdyskuntateknisten laitteiden sijoituspäätös Yltk (Rak.v.v.) On 161a§ ojitustoimenpiteet Yltk (kunnan päättämä viranomainen) On 162§ yhdyskuntateknisten laitteiden muuttaminen tai poistaminen Yltk (Rak.v.v.) On 164§ kiinteistöjen yhteisjärjestely Yltk (Rak.v.v.) On 165§ vedenjuoksusta johtuva haitan korjaamis- tai poistamismääräys Yltk (Rak.v.v.) On 166§ rakennuksen kunnossapitovelvoitteen asettaminen, purkumääräys, käyttökielto ja ympäristön siistimismääräys Yltk (Rak.v.v.) On 167§,2 liikenneväylien, katujen, torien, puistojen yms. mom. valvonta Yltk (kunta) On 167§,3 korttelialueen järjestely mom Yltk (Rak.v.v.) On 168§ kevyen rakennelman/pienehkön laitoksen poistamismääräys Yltk (Rak.v.v.) On, ei pakkokeinopäätöstä viranhaltijalle 170§ rakennustyön loppuunsaattamismääräys Yltk (Rak.v.v.) On, ei pakkokeinopäätöstä viranhaltijalle 171§ poikkeamispäätös ja loma-asunnon käyttötarkoituksen muutoksen poikkeamispäätös ympä- Ymp ltk On HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintosääntö LIITE Hallitus 8.6.2015 rivuotiseksi asunnoksi 180§ Rakennustarkastajan tekemän keskeyttämispäätöksen pysyttäminen Yltk (Rak.v.v.) On, ei viranhaltijalle 182§ uhkasakko ja teettämisuhka Yltk (Rak.v.v.) Ei 186§ ilmoitus syytteen nostamiseksi Yltk (Rak.v.v.) On 187§ oikaisuvaatimuksen käsittely Yltk (Rak.v.v. tai muu kunnan viranomainen) Ei 190§ valituksen tekeminen hallinto-oikeuden kumoamis- tai muuttamispäätöksestä lupaasiassa lupaviranomainen On Ympäristönsuojelulaki 34§ ympäristölupa Yltk 168 valvontasuunnitelman hyväksyminen Yltk 181§ toiminnan keskeyttäminen Yltk Vesihuoltolaki 11§ liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen Yltk 4.luku 2§ vesialueen vedenottamisen rajoittaminen Yltk 5.luku 5§ käsittelee ojitusta koskevat erimielisyydet Yltk määräyksen antaminen Yltk Vesilaki Jätelaki 125§, 126§ Luonnonsuojelulaki 26§, 28§ luonnonmuistomerkit, yksityismaat Maastoliikennelaki Yltk On HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintosääntö 30§ LIITE lupahakemuksen käsittely Hallitus 8.6.2015 Yltk Teknisessa lautakunnassa ratkaistavat asiat Maankäyttö- ja rakennuslaki 84§ kadunpidon antaminen kokonaan tai osittain muiden tehtäväksi Tltk (kunta) On 85§ kadun rakennussuunnitelman hyväksyminen Tltk (kunta) On 86§ kadunpitopäätös, kadunpidon lopettamispäätös Tltk (kunta) On 86a§ maantien muuttaminen kaduksi Tltk (kunta) On 89§ hyväksymispäätös laitteiden siirtopaikasta Tltk (kunta) On 90§ muun yleisen alueen, kuin kadun toteuttamissuunnitelman laadinta ja hyväksyminen Tltk (kunta) On 95§ katualueen haltuunotto Tltk (kunta) On Tltk (kunta) On Tieliikennelaki 51§ Taajamamerkin asettaminen HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintosääntö LIITE Hallitus 8.6.2015 Rakennustarkastaja (RT) Tarkastusinsinööri (TI) Ympäristötarkastaja (YT) maankäyttöinsinööri (MI) kaavoitusarkkitehti (KA) kaavasuunnittelija(KS) maanrakennusmestari (MM) kunnallistekniikan rakennuspäällikkö (KR) Laki tai asetus § Selitys Ratkaisuvalta 7§ kaavoituskatsaus KA 122 § vastaavan työnjohtajan tai erityisalan työnjohtajan hyväksyminen RT 130 § rakennus-, toimenpide- ja purkulupa RT Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) 21 § (kerrosalaltaan alle 1200 m²:n rakennusten) 129 § ilmoituksen käsittely ja siihen liittyvä lupatarpeen harkinta RT 130 § maisematyölupa RT 133 naapurin lausunto rakennuslupa-asioissa MI 143 § luvan voimassaolon jatkuminen RT 144 § aloittamisoikeus RT HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintosääntö LIITE Hallitus 8.6.2015 149 § 4 mom naapurin alueen käyttäminen RT 151 § rakennuttajavalvonta, asiantuntijatarkastus, ulkopuolinen tarkastus RT 158 § rakennusrasitteen perustaminen, poistaminen ja muuttaminen RT 163 § vähäisten laitteiden sijoittaminen RT 171§,173§ lausunto poikkeuslupaan KA 175 § vähäinen poikkeus lupaan rakennuslupa-asian yhteydessä RT 176 § rakennuslupa tilapäiselle rakennukselle RT 181 § rakennustuotteiden markkinavalvonta kunnassa RT 183 § tarkastusoikeus RT 186 § kiireellisessä tapauksessa ilmoitus syytteen nostamisesta RT KA KA Maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) 30 § päättää nähtäville asettamisesta KA 54 § kokoontumistila RT 75 § rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen asemakaava-alueella MI HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintosääntö LIITE Hallitus 8.6.2015 75§ rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen haja-asutusalueella RT 157 § talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeaminen YT 118 §, 119 §, 120§ 122 § melua ja tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta, poikkeuksellinen tilanne, ilmoituksen käsittely ja maksun määrääminen YT 116 §, 117 § toiminnan rekisteröinnin käsit- YT tely ja maksun määrääminen 172 § tiedonsaanti ja tarkastusoikeus YT 182 § viranhaltijan väliaikainen määräys YT 188 § YT kiireellisessä tapauksessa ilmoituksen tekeminen poliisille esitutkintaa varten 202 § poikkeuksen myöntäminen ympäristönsuojelumääräyksiin YT Ympäristönsuojeluasetus (YSA) 40 § ilmoituksen käsittely YT Vesilaki (VL) 14 luku 3 § tiedonsaanti ja tarkastusoikeus Ympäristönsuojelulaki (YSL) YT Jätelaki (JL) 100 § Ilmoituksen keräystoiminnas- YT ta jätehuoltorekisteriin käsittely 122 § tiedonsaantioikeus YT 123 § tarkastusoikeus YT 125 § yksittäisen määräyksen antaminen YT HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallintosääntö 126 § LIITE Hallitus 8.6.2015 kiireellisessä tapauksessa määräyksen antaminen tai rikosilmoituksen tekeminen YT RT, MI, YT, TI 1 mom oikeus tehdä tarkastuksia, suorittaa mittauksia ja ottaa näytteitä ottamispaikalla 15 § keskeyttämispäätös RT, MI, YT, TI 18 § kiireellisessä tapauksessa ilmoituksen tekeminen syyttäjäviranomaiselle syytteen nostamista varten RT, MI, YT, TI Laki ajoneuvojen siirtämisestä 4 §, 7 §, 8 §, 9 §, 10 §, 11 § ajoneuvojen siirtämiseen liittyvät toimenpiteet, päätösten tekeminen, korvauksen määrääminen KR Kiinteistönmuodostamislaki 32§ asemakaavan tonttijaosta poikkeaminen MI 33 § kunnan suostumus lohkomiseen MI tieliikennelaki 51 liikenteen ohjauslaitteen aset- MM taminen Nitraattiasetus 4§ poikkeamisilmoitusten käsittely YT Öljyvahinkojen torjuntalaki 21§ jälkitorjuntaa johtaa asianomaisen kunnan määräämä viranomainen KR 136 § Maa-aineslaki (MAL) 14 § Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki TILINTARKASTUSKERTOMUS 2014 Hämeenkyrön kunnanvaltuustolle Olemme tarkastaneet Hämeenkyrön kunnan hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää kunnan taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Lisäksi tilinpäätökseen kuuluva konsernitilinpäätös sisältää konsernitaseen, konsernituloslaskelman, konsernin rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot. Kunnanhallitus ja muut tilivelvolliset ovat vastuussa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta tilikaudella. Kunnanhallitus ja muu konsernijohto vastaavat kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja ovat toimintakertomuksessa tehneet selkoa kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen hyvän tilintarkastustavan mukaisesti olennaisten virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi ja raportoimiseksi tarkastuksen tuloksina. Hallinnon tarkastuksessa olemme selvittäneet toimielinten jäsenten ja tehtäväalueiden johtavien viranhaltijoiden toiminnan lainmukaisuutta. Kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisen asianmukaisuutta olemme tarkastaneet ottaen huomioon toimintakertomuksessa niistä esitetyt selonteot. Lisäksi olemme tarkastaneet valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuutta. Olemme tehneet tarkastuksen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olemme tarkastaneet riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä eikä puutteita. Tarkastuksen tulokset Kunnan hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta on järjestetty asianmukaisesti. Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeita. Kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä Esitämme tilinpäätöksen hyväksymistä. Esitämme vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta. Hämeenkyrössä 10.4.2015 BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Jorma Kesä JHTT-tilintarkastaja JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy (y-tunnus 0904285-6) kuuluu suomalaiseen BDO-konserniin. Emoyhtiö BDO Oy on itsenäinen jäsen BDO International Limitedissä ja kuuluu kansainvälisten itsenäisten BDO-jäsenyhtiöiden verkostoon. Valtuusto 15.6.2015, 21 § TASEKIRJA 2014
