Heikki Vuorila: Organisaatio situationaalisena säätöpiirinä
Transcription
Heikki Vuorila: Organisaatio situationaalisena säätöpiirinä
Organisaatio situationaalisena säätöpiirinä? FM Heikki Vuorila 040-5702693 [email protected] https://vuorila.wordpress.com/ 14.3.2015 Organisaatio kokemuksena -konferenssi Hiljaisen tiedon kehkeytymisprosessi Japanilaiset Ikujiro Nonaka ja Hirotaka Takeuchi, Uutta tietoa luova yhtiö (The Knowledge - Creating Company), 1995 He lähtevät liikkeelle yksilön hiljaisesta tiedosta, josta edetään… …spiraalinomaisesti ryhmän ja organisaation hiljaisen (tacit) sekä täsmällisen (explicit) tiedon kautta uuteen kehittyneempään yksilön täsmälliseen taitotietoon. Uuden tiedon luomisen kaksi ulottuvuutta Uuden tiedon luomisen kaksi ulottuvuutta2 Yksilö on tietoprosessin alkulähde Yksilöt ovat tiedonluojia organisaatiossa Organisaatio tarjoaa yksilölle paikan, jossa heillä on mahdollisuus tuottaa uutta tietoa. Organisaation tasolla tiedon levittäminen ja jakaminen toteutuu erilaisissa prosesseissa. (Nonaka & Takeuchi, 1995: s. 57-61) Hiljainen ja täsmällinen tieto? He lähestyvät hiljaisen ja täsmällisen tiedon käsitteitä Michael Polanyin (1966) näkemyksen kautta Koska hiljainen tieto on henkilökohtaista ja kontekstuaalista, sitä on vaikea ilmaista muille varmassa ja pätevässä muodossa. Täsmällinen ”koodattu” tieto puolestaan voidaan siirtää toisille ainoastaan formaalissa ymmärrettävässä muodossa (Ibid, s. 59) Hiljainen ja täsmällinen tieto?2 Hiljainen tieto on implisiittistä, henkilökohtaista, kontekstuaalista sekä toiminnallista Se ei ole aktuaalista tietoa vaan se on latenttina ihmisen mielessä Sitä ei ole mahdollista eksplikoida ymmärrettävästi (Ibid s. 60) Hiljainen ja täsmällinen tieto?3 Yksilöt ovat tiedon kehkeytymisprosessin perusta heidän toimiessaan tiedon luojina Ryhmä ja organisaatio ovat tiedon jakamisprosessin perusta Molemmissa prosesseissa (kehkeytymis ja jakamis) on kysymys tiedon kiteyttämisestä (Ibid s. 60) Hiljainen ja täsmällinen tieto?4 He ajattelevat läntisen epistemologian edustavan täsmällistä tietoa, kun taas japanilainen epistemologia painottaa hiljaista tietoa Hiljainen ja täsmällinen tieto eivät ole toistensa vastakohtia vaan ne ovat vastavuoroisessa komplementaarisessa toisiaan täydentävässä suhteessa toisiinsa (Idid s. 61) Hiljainen ja täsmällinen tieto?5 Tiedon dynaamisen mallin (=kehkeytymisprosessin) mukaan inhimillinen tieto kehkeytyy yksilöiden välisessä hiljaisen ja täsmällisen tiedon sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. He kutsuvat tätä vuorovaikutusta ”tiedon konversioksi” (Ibid s. 61) Neljä tiedon konversiota Situationaalinen säätöpiiri Situationaalinen säätöpiiri on emeritusprofessori Lauri Rauhalan (1914-) ehkä tärkein käsitteellinen innovaatio. (FT Jussi Backman) Se viittaa tapoihin, jolla ihmisen eri OLEMISPUOLET säätelevät toisiaan ja vaikuttavat toisiinsa. (FT Jukka Hankamäki) Nämä ihmisen OLEMISPUOLET ovat kehollisuus-tajunnallisuuselämäntilanteisuus (situationaalisuus) Situationaalinen säätöpiiri2 Situationaalisen säätöpiirin käsite esiintyy Rauhalan artikkeleissa jo vuonna 1973 Heti seuraavana vuonna 1974 kirjassaan Psyykkinen häiriö ja psykoterapia filosofisen analyysin valossa Rauhala kirjoittaa enemmän situationaalisesta säätöpiiristä psykoterapian näkökulmasta Holistinen ihmiskäsitys koostuu: situationaalisuudesta, kehollisuudesta ja tajunnallisuudesta Situationaalisuus osana ihmistä Uutta Rauhalan kehittämässä holistisessa ihmiskäsityksessä (kehityksenalainen) on se, että situationaalisuus on ontologisessa mielessä osa ihmistä Ihmisen psykofyysinen (tajunnalliskehollinen) olemassaolo on mahdollinen suhteessa hänen situatioonsa (elämäntilanteeseensa) Dualismin ongelma ratkaistu? Filosofian historiassa mind-body – ongelmaa on pidetty vaikeana ratkaisemattomana tai kielellisenä ongelmana. Holistinen ihmiskäsitys on yksi ratkaisuehdotus mind-body –ongelmalle Tässä dualismin ongelma on ratkaistu hallittavalla tavalla, sillä jyrkkä irrallisuus ihmisen OLEMISPUOLIEN väliltä poistuu Kuinka kokemus(tieto) esiin?2 Nyt en puhu vanhojen työuransa loppupuolella, eläkkeelle lähtevien työntekijöiden hiljaisen kokemustiedon esiin nostamisesta (neurolingvistinen ohjelmointi > mallittaminen) Vaan puhun nykyisten vielä pitkään työpaikassa olevien ihmisten hiljaisen kokemustiedon arvostamisesta ja hyödyntämistä toiminnan suunnittelussa/kehittämisessä/strategian tekemisessä > ei tarvita jalkauttamisprosessia! Aristoteles; Sophia - Phronêsis Aristoteles jakaa järjen teoreettiseen (Sophia) ja käytännölliseen (Phoronêsis) Teoreettisen järjen (viisaus) avulla tavoitellaan muuttumattomia totuuksia > MITÄ-kysymykset Käytännöllisen järjen (viisaus) avulla HARKITAAN ja tehdään valintoja asioista, jotka voivat muuttua > MITENkysymykset Situationaalinen säätöpiiri1 Ihmisen kokemuksen tutkiminen alkaa situaatiosta ja tarkastelee koko ajan situationaalisen säätöpiirin kehitystä. Tämä on riittävän asianmukainen menetelmä eksistenssin ongelman selvittämiseksi. Luonnontieteissä pyritään neutraaleihin kuvauksiin # Ihmistutkimus edellyttää ainutkertaisen ja subjektiivisen kokemuksen kuvauksen pelkistämistä. Situationaalinen säätöpiiri2 Subjektiivisessa kokemuksessa ihmisen koettu maailma aktualisoituu aina yksilöllisellä tavalla. Rauhala kutsuu ihmisen eri olemispuolten vastavuoroisesti etenevää prosessia situationaaliseksi säätöpiiriksi (SS). SS on dynaaminen ja itseään säätelevä järjestelmä, jossa eri osatekijät määrittävät sen, miten muut olemispuolet ovat olemassa. Situationaalinen säätöpiiri3 SS:n tehtävä on helpottaa ihmisen kokonaisuuden käsittämistä SS ihmiskäsityksenä velvoittaa täsmentämään kysymistä, jotta päästään paremmin ymmärtämään ihmistä hänen reaalisessa ja ainutkertaisessa elämäntilanteessa. Ihmistutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten situationaalinen säätöpiiri toimii Situationaalinen säätöpiirii4 SS on suhdejärjestelmä, jossa ilmiöt saavat oman erikoisen asemansa ja merkityksensä. Olennaista on löytää ihmiselle mahdollisuus kehittyä situationaalisena säätöpiirinä korkeatasoiseksi ihmiseksi