8. Sosiaaliset ja psyykkiset muutokset vanhuudessa

Transcription

8. Sosiaaliset ja psyykkiset muutokset vanhuudessa
Ikääntyminen, psyykkiset ja
sosiaaliset muutokset
•
Persoonallisuuden
kehitys vanhuudessa
Jan-Erik Ruth
•
Elämänhallinta ja
vanhuuteen
sopeutuminen
Marja Saarenheimo ja
Timo Suutama
Annika Rossi
PERSOONALLISUUDEN KEHITYS
VANHUUDESSA
Persoonallisuus = yksilön tapa reagoida
elämäntapahtumiin
 Sisäinen luonne / ulkoinen käyttäytyminen
 3 pääsuuntausta (persoonallisuus on..):

◦ Sisäinen perusluonteenpiirre
◦ Minän ja kehitystehtävien muuttumista elämän
aikana
◦ Interaktiivinen perspektiivi  elämänhallinta
ja elämänkokemukset
Persoonallisuuspiirteet
neuroottisuus, ulospäinsuuntautuvuus,
avoimuus, miellyttävyys, tunnollisuus
 Suoritushalu ja tarve näkyä ja hallita
vähenevät iän myötä.
 Samoja henkilöitä seuratessa
persoonallisuudessa ei havaittavissa selvää
muutosta
 30v.: persoonallisuus saavuttanut pysyvän
vaiheen, ellei hlö koe erittäin syviä kriisejä

Sukupuolierot
Ikääntyvät naiset: ahdistus,
syyllisyydentunne, käyttäytymisnormien
seuraaminen, vähemmän kiinnistusta
seksiin
 Miehillä suurempi sosiaalisten kontaktien
tarve (naisilla itsenäisyyden)

Minä
Tarve kokea itsensä rakastetuksi,
kompetentiksi ja hyväksi
 Itsetuntoa kohentavat roolit
 Realistisempi kuva itsestä ja
mahdollisuuksistaan
 Vaatimustason madaltaminen
 Huonokuntoisen ja hauraan ikäihmisen voi
olla vaikeaa muodostaa uutta positiivista
minäkuvaa vanhan joutuessa uhatuksi

Vanhuudessa
Ulkoisista rooleista luovuttaessa aletaan
elää entistä enemmän elämää
lasten/lastenlasten kautta
 Muutosten hyväksyminen, hyvän mielen
säilyttäminen ja tyytyväisyys elämään
 Yksinäisyyden ongelma yhteydessä
subjektiiviseen terveyteen ja
elämäntyytyväisyyteen
 Päämääristä luopuminen ja uusilla
korvaaminen

Kehitysteorioita

Eriksonin 3 persoonallisuuden prosessia
◦ Biologinen, psykologinen, sosiokulttuurinen
◦ Elämän hyväksyminen, yhteenkuuluvuuden tunne

Tornstamin teoria gerotranssendenssista
◦ Yksilö ikääntyessään kehittää uuden
metaperspektiivin vetäytyessään aktiivisesta elämästä
◦ Ajan ja tilan käsitys, tunne itsestä osana luonnon
prosesseja, menneisyys/nykyisyys/tulevaisuus
samanaikaisina, vähentynyt tarve kontakteihin,
pienentynyt kiinnostus materiaalisiin asioihin,
vähempi itsekeskeisyys, elämän pohtiminen
◦ Uusi kosminen minä ja metaperspektiivi
Kokemuksellisuuden mallit

kaksi päälinjaa:
1. Vanheneminen sosiaalisena konstruktiona


Sosiaalishistoriallisten olosuhteiden vanhuuden
”luominen”
Ikääntyvän ihmisen itsensä ”luominen” eri
tilanteissa
2. Yksilön subjektiiviset kokemukset

Vanhenemisen kokemus ja vanheneminen
arkipäivän toimintana
Kokemuksellisuuden mallit:
tutkimuksia

Reichard, Livson, Peterson, 5 erilaista miehistä tapaa
suhtautua eläkeläisyyteen
◦ Kypsät, keinutuolimiehet, suojautuneet, vihaiset miehet,
itsensä vihaajat

Neugarten, Havighurst, Tobin, 4 persoonallisuutta
ikäihmisten joukossa
◦ Integroituneet, suojautuneet, ei-integroituneet, passiivisriippuvaiset

Saarenheimo, 6 vanhuuden persoonallisuustyyppiä
◦ Mukautujat, uhrit, oman onnensa sepät, omien rajojensa
vaalijat, joustavat, suojautuvat
Elämäntapa, vanheneminen &
hyvinvointi

Ruth ja Öberg
◦ Elämäntapa = yksilön tapa hyödyntää käytettävissä
olevia resursseja elämänsä ohjaamiseksi






Katkera elämä
elämän sudenkuopat
elämän estejuoksu
vaiennettu, uhrautuva elämä
elämä ammattiurana
ihana elämä
◦ Vanhuutta ei voi ymmärtää ilman
elämänkulkuperspektiiviä, se luodaan
vuorovaikutuksessa ulkoisten elämäntapahtumien ja
sisäisten voimavarojen kanssa
Vuorovaikutteisia
persoonallisuusteorioita

Thomae, kognitiivinen teoria sopeutumisesta vanhuuteen
◦
Elämäntilanteiden kognitiiviset representaatiot, elämänmuutokset ja
niihin sopeutuminen ja niiden kokeminen
Carstensen, sosio-emotionaalinen selektiivisyysteoria

◦
Ikäihminen valitsee vanhojen ystäviensä seuran uusien sijaan sen
vuoksi, että hän tietoisesti säästää energiaa, eikä vetäytyäkseen
uusista suhteista
Baltes & Baltes, selektiivinen kompensaatioteoria

◦
Ikääntyneet vanhenemismuutoksensa havaittuaan kohdistavat
toimintansa hyvin pienille, itselleen tärkeille alueille
Lawton, kompetenssiteoria

◦
Jokaisella on omat persoonalliset lähtökohtansa, oma kompetenssinsa,
joka sopii parhaiten tiettyyn ympäristöön
ELÄMÄNHALLINTA JA
VANHUUTEEN SOPEUTUMINEN

Coping
◦ Lazarus: jatkuvasti muuttuvat yritykset
käsitellä ulkoisia ja/tai sisäisiä vaatimuksia,
joiden arvioidaan vähentävän yksilön
voimavaroja


3 yleisintä päädimensiota:
tunnesuuntautunut ja
ongelmasuuntautunut coping, sekä
välttämiskäyttäytyminen
Lazarus: Ways of Coping Questionnaire
Elämäntapahtumat ym. stressiä
aiheuttavat tilanteet





Biologiset, sosiaaliset ja fyysiset
elämäntapahtumat
normatiiviset/ei-normatiiviset
Vain negatiiviset
elämäntapahtumat koetaan
sopeutumista vaativina
menetyksinä, uhkina tai kriiseinä
Iäkkäiden ihmisten
elämäntapahtumien
tarkastelussa kielteisiä
tapahtumia ja niiden merkitystä
fyysiseen ja psyykkiseen
hyvinvointiin vaikuttavina
tekijöinä on korostettu liikaa
Suutama: vanhuus ei yleensä
merkitse monien vakavien
ongelmien kasautumista
pienelle ajanjaksolle



Whitbourne: Coping-strategiat
muodostuvat niistä kyvyistä,
asenteista ja tiedoista, joita
henkilö käyttää sopeutuakseen
tilanteeseen ja vähentääkseen
tilanteen aiheuttamaa stressiä
Päivittäisen elämän vaikeudet
voivat olla yhteydessä
psyykkiseen hyvinvointiin ja
mielenterveyteen jopa
voimakkaammin kuin suuret
elämänmuutokset
+ muilta ihmisiltä saatu
informaatio,
sisäiset/persoonalliset stressin
lähteet, stressin ja
ongelmatilanteiden käsittely (
uusi stressi)
Ikääntyminen ja elämäntilanteiden
käsittely

Kasvuoletus: coping muuttuu iän myötä kypsemmäksi ja
tehokkaammaksi. Vastanäkemyksenä nähdään että iäkkäillä
ihmisillä ”primitiiviset” ja kielteiset reaktiot muutos- ja
stressitilanteissa ovat voimakkaampia ja yleisempiä kuin
nuoremmilla aikuisilla

Elämäntapahtumien käsittelytavat ovat enemmistöllä hyvin
pysyviä siirryttäessä keski-iästä vanhuuteen

McCrae: ikääntyvät ihmiset käsittelevät elämäntapahtumia ja
stressiä paljolti samalla tavalla kuin nuoremmatkin

Suutama: keinot vaihtelee ongelmatilanteiden mukaan, ja sen
mukaan arvioitiinko tilanne pysyväksi vai muutettavissa
olevaksi
Elämäntarkastelu ja sopeutuminen
vanhuudessa

Robert N. Butler, elämäntarkastelun teoria
◦ tietoisuus kuoleman väistämättömyydestä ja sen ajallisesta
lähestymisestä sysää ikääntyvässä ihmisessä liikkeelle eräänlaisen elämän
uudelleenjäsentämisprosessin

Muistelemisella yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin,
elämäntyytyväisyyteen ja tämänhetkiseen ongelmanratkaisuun

Brandon & Wallace
◦ Iäkkäät ihmiset eivät yleensä spontaanisti puhkea kertomaan
elämäntarinaansa silloinkaan, kun heille sellainen tilaisuus tarjoutuu 
tietylle kuulijakunnalle tietyissä sosiaalisissa tilanteissa

Saarenheimo
◦ Muistojen kertomista käytetään tilannekohtaisena strategiana, jolla voi
olla hyvinkin vaihtelevia sosiaalisia ja yksilön sisäisiä funktioita ja
seuraamuksia
Sosiaalinen tuki voimavarana ja
selviytymiskeinona
1.
2.
Suoran vaikutuksen malli: sosiaalisesta tuesta on hyötyä
kaikissa tilanteissa liittyypä niihin stressiä tai ei
Puskurimalli: Runsas sosiaalinen tuki auttaa ihmisiä
erityisesti stressitilanteissa, mutta muutoin sen merkitys
esim. terveyden kannalta on vähäinen

Sosiaalinen tuki= emotionaalinen tuki tai ongelmaan
suuntautunut / informatiivinen tuki

Emotionaalinen tuki auttaa erit. naisia ja sosiaalinen toveruus
miehiä

Sosiaalinen tuki ja terveydentila ehkä merkittävimpiä
mielenterveyttä ylläpitäviä tekijöitä
Sosiaalinen tuki kommunikaation ja
kertomisen kontekstissa

Giles & Coupland
◦ ”virittäytyminen samalle aaltopituudelle” tai
jonkintasoinen kommunikaatiotyylien
yhteensopivuuden varmistaminen keskeisenä tekijänä
tuen antamisessa
◦ Terveyskäyttäytymisen yhteydessä kommunikaation
mukauttamisella voi olla negatiivisiakin vaikutuksia
◦ Tuessa on aina kyse myös mahdollisuudesta
valtasuhteiden säätelyyn

Iäkkäiden ihmisten keskinäisessä
vuorovaikutuksessa yhteiset sukupolvikokemukset
luovat hedelmällistä pohjaa sosiaalisen tuen
antamiselle ja saamiselle