Avaa tiedosto

Annales
Agriculturae
Fenniae
liniamems»
Maatalouden
tutkimuskeskukse
aikakauskirja
Journal o
Agricultural
Researcli
Centre
Annales
Agriculturae
Fenniae
JULKAISIJA — PUBLISHER
TOIMITUSKUNTA — EDITORIAL STAFF
Maatalouden tutkimuskeskus
Agricultural Research Centre
Matti Näsi päätoimittaja — Editor
P. Vogt, toimitussihteeri — Co-editor
Erkki Kemppainen
A. Kurppa
Seppo Sorvari
Ilmestyy 4 numeroa vuodessa
Issued as 4 numbers a year
ISSN 0570-1538
ALASARJAT — SECTIONS
Agrogeologia et -chimica — Maa ja lannoitus ISSN 0358-139X
Agricultura — Peltoviljely ISSN 0358-1403
Horticultura — Puutarhaviljely ISSN 0358-1411
Phytopathologia — Kasyitaudit ISSN 0358-142X
Animalia nocentia — Tuhoeläimet ISSN 0517-8436
Animalia (1101111CSDC11 — Koticlaimet ISSN 0358-1438
JAKELU JA VAIHTO
Maatalouden tutkimuskeskus, Kirjasto, 31600 Jokioinen
DISTRIBUTION AND EXCHANGE
Agricultural Research Centre, Library, SF-31600 Jokioinen
This journal is selectively referred by AGRIS, Animal Breeding Abstracts, Automatic Subject Citation Alert,
Bibliography and Index of Geology — American Geological Institute, Bio-control News and Information, Biological Abstracts of Bioscience Information Service, Bulletin Signaletique — Bibliographie des Sciences de la
Terre, Chemical Abstracts, Current Contents, Dairy Science Abstracts, Entomological Abstracts, Excerpta Medica,
Field Crop Abstracts, Food Science and Technology Abstracts, GeoRef., Helminthological Abstracts, Herbage
Abstracts, Horticultural Abstracts, Index Veterinarius, Informascience — Centre National de la Recherce Scientifique,
INIS Atomindex (International nuclear information system), Nutrition Abstracts & Reviews, Plant Breeding Abstracts,
Referativnyj Zhurnal, Review of Applied Entomology (Series A. Agricultural) — Commonwealth Institute of
Entomoloy, Review of Plant Pathology, Soils and Fertilizers, Veterinary Bulletin, VITIS, Weed Abstracts.
ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE, VOL. 29: 1-7 (1990)
Serla PHYTOPATHOLOGIA N. 111 — Sarja KASVITAUDIT n:o 111
PRODUCTION OF VIRUS-FREE PLANTS OF VEGETATIVELY
PROPAGATED ONION ALLIUM CEPA L.
KATRI BREMER
BREMER, K. 1990. Production of virus-free plants of vegetatively propagated onion
Allium cepa L. Ann. Agric. Fenn. 29: 1-7. (Univ. of Helsinki, Dept. Pl. Pathol.,
SF-00710 Helsinki, Finland.)
Vegetatively propagated onion, Allium cepa, of the aggregatum group, has been deteriorated by virus diseases caused by the onion yellow dwarf and shallot latent
viruses. Therefore research to produce virus-free onions through thermotherapy and
tissue culture was begun. During three years about 2200 shoot meristem tips were
grown in vitro. After testing, virus-free onions from about twenty clones were obtained. The best virus-free clones will be used as nucleus stock to obtain virus-free
set onions for farmers.
Index words: Allium cepa L., onion yellow dwarf irus, shallot latent virus, virusfree propagation.
INTRODUCTION
Different populations of vegetatively propagated microscope proved them ali to be virus-inonion, Allium cepa, were earlier the most com- fected. As farmers have an increasing intermonly grown onions in Finland. "fhis onion est in growing these onions, it was necessary
forms bulbs like the shallot. Later virus diseases to produce virus-free onions through heat
have deteriorated onions. In the southern parts therapy and tissue culture. A. cepa seems not
of the country, onions now are grown by to have been the subject of such a study bemeans of sets grown from true seed. Vegetative- cause A. cepa is usually propagated by seed.
ly propagated onions are still grown in north- Several workers have employed tissue culture
ern Finland. The origin of these plants is not of A. cepa for studying clonal multiplication
known, but at least some populations were in- of shoots and regeneration of plants from caltroduced from northern Russia by monks and lus tissue (FRIDBORG 1971, DUNSTAN and SHORT
1977a, b, HUSSEY 1978, FUJIEDA et al. 1979,
chapmen (cf. AURA 1963).
Onion populations colIected by Kirsti Osara, HUSSEY and FALAVIGNA 1980).
Three onion viruses: onion yellow dwarf
M.Sc. (Agric.), University of Helsinki, Departvirus
(OYDV), shallot latent virus (SLV), and
ment of Horticulture, were used in this work.
leek
yellow
stripe virus LYSV, are known to inMost of these onions showed virus symptoms.
An examination with antisera and an electron- fect A. cepa (Bos 1983). Sometimes soil-borne,
1
nematode transmitted viruses infect onions as populations and their viruses were published
well (CALVERT and HARRISON 1963, GRAICHEN by OSARA (1987), BREMER (1987) and OSARA and
1975).
BREMER (1987, 1989).
Preliminary results of the collected onion
MATERIAL AND METHODS
The onion populations and clones used in the
present work were named according to the
numbers of the original populations (cf. ASTLEY
1988, OSARA and BREMER 1989).
Onions were harvested in August, dried and
kept at room temperature for about 6-8
weeks. After that, the first lot of onions were
planted in a peat and sand mixture in clay pots
and placed into the heat chamber. The temperature was raised slowly from 25 to 35-37 °C.
Heat treatment given to dormant onions did not
affect the viruses. Therefore the onions had to
grow during the treatment. After three to four
weeks, the onions were taken from the heat
chamber and a new lot was treated. After the
onions had been removed from the soil, their
leaves and roots were removed. After washing
the outer scales, the leaves of segments were
removed and small onion segments were surface sterilized by rapid immersion into 70 %
alcohol, then into 5 % sodium hypochlorite for
15-20 minutes followed by three washes in
autoclaved water. Subsequently, scale leaves
of the segments were removed and small shoot
meristem tips (length of 0.5-1.5 mm) were excised and transferred onto filter paper in a
liquid medium (medium 1). Usually one bulb
had several axillary buds with several meristems. As many tips as possible were excised.
Three or four different media in succession
were used. These media were modified from
Hussey's medium (1978), which is based on
MURASHIGE and SKOOG (1962) medium = M.S.
medium.
Ali media contained macro- and micronutrients as in M.S.- medium. Vitamins were
added as in M.S.- medium except thiamine,
2
which was used in double amount. Hormones
were used as follows:
medium: NAA 0.5 mg/1
BAP 2.0 »
medium was the same as 1., but contained
agar 6-7 g/1
»NAA 1.0 mg/1
BAP 2.0 » + agar
»no hormones, but + agar
The following virus inhibiting chemicals were
used: adenine 9-B-arabinofuraside = Vidarabine
(Sigma), Cycloleucine (Sigma), 3-deazauridine
(Sigma), DHAP (Sigma) and ribavirin = Virazole
(Serva) cf. DAWSON (1984).
Ali media were adjusted to pH 5.7-5.8 with
NaOH or HC1, autoclaved at 1.95 kg/cm for 20
min, and poured into glasstubes 15 x 2.5 cm.
Shoot meristem tips were grown at 2228 °C under cool white and Flora Lux bulbs
providing 3000-5000 lx light. Day length was
16 hours. Rooted onion plantlets were planted
into an unsterilized peat-sand mixture and kept
under a humidity saving cover. After two weeks
the plants were transferred to a glass house,
where they were grown one season before the
dormancy and one season after it. Onions were
indexed for viruses with an electron microscope for the first time when the plants had
3-4 leaves, for the second time when the
plants were forming bulbs. Sap transmission to
Chenopodium quinoa was made from plants
which had passed these two tests. The ISEMtest, using the method described by MILNE and
LESEMANN (1984), was made from leaves of
onions growing after dormancy. A part of the
plants were tested last with the ELISA-test (PAS-
ELISA) as described by EDWARDS and COOPER
(1985). The following antisera were used:
antiserum against: onion yellow dwarf virus
shallot latent
leek yellow stripe
garlic latent
The three first antisera were kindly supplied by
Drs D.Z. Maat and P. van Dijk (Wageningen,
Netherlands) and the fourth by Drs M. Fukami
(Chiba Prefectural Agric. Exp. Station, Chiba,
Japan) and K. Graichen (Inst. Phytopath.
Aschersleben, GDR). Oniotis having passed ali
of these tests were delivered to the Seed Potato Center of Agricultural Research Centre to be
propagated for onion farniers.
RESULTS
Growth of onion tips
Many onions became infected by fungi and bacteria in the field. During heat treatment even
slight infections destroyed onions. On average
about 33 % of onions (88 from 266, counted
in one year) were wasted in this way.
Small tips and meristems grew better on a
fluid medium. Therefore agar was omitted from
the first medium. On the other hand, if the tips
always grew on a fluid medium, they developed
soft and watery leaves. Therefore agar was added to subsequent media. Usually one tip developed into one plantlet, but some tips
produced several shoots. Higher amounts of
BAP (2-3 mg/l) in the media caused abundant
side shoot formation, but the abundance of
shoots varied according to the onion population, too. High concentrations (5 and more
mg/l) of BAP caused abnormal growth. Only
14 % of the total number of ali explants grew
into virus-free plants. Table 1 indicates the
Table 1. Growth of onion shoot meristem tips.
Onion
population/
clone
09
10
12
15
35
40
46
51
52
54
61
62
64
67
73
74
75
78
88
90
96
Total
Number of tips
not grown
%
plantedinsoil
excised
No
infected
39
91
58
51
20
37
137
99
51
293
38
48
55
46
25
33
36
51
28
19
40
5.1
11.0
12.1
9.8
10.0
18.9
17.5
23.6
15.7
18.4
7.9
45.8
10.9
0
20.0
6.1
25.0
39.0
14.3
10.5
0
28.2
42.9
46.6
66.7
25.0
16.2
50.4
52.5
37.3
51.2
60.5
31.3
70.9
28.3
40.0
57.6
19.4
23.5
46.4
36.8
42.5
26
42
24
12
13
24
44
34
24
89
12
9
10
33
10
12
20
37
11
10
23
1337
100
14.3
44.1
559
100
died
No
66.7
46.2
41.2
23.5
65.0
64.9
32.1
34.3
47.1
30.4
31.6
18.4
18.2
71.7
40.0
36.4
55.6
72.5
39.3
52.6
57.5
3.8
26.2
50.0
25.0
30.8
10.8
16.8
11.8
70.8
61.8
33.3
22.2
0
45.5
28.0
25.0
22.2
27.5
27.3
0
13.0
62.3 %
41.8
37.7 %
15.8
virus infected/ virus-free
tested
No
2/25
12/31
4/12
3/9
6/9
15/20
3/21
6/30
4/7
15/34
5/8
2/7
6/10
14/18
5/7
7/9
8/12
6/23
3/8
6/10
13/20
92.0
61.3
67.7
67.7
33.3
25.0
85.8
80.0
42.9
55.9
37.5
71.4
60.0
22.2
28.6
22.2
33.3
73.9
62.5
40.0
35.0
34.6%
14.4%
3
losses of tips at different stages of the investigation. Only tips from populations, from which
at least 20 explants were obtained, are counted.
About 14 % of the tips growing on the media
were spoiled by fungi and bacteria, probably
originating from field infection. Over 40 %,
mostly tips taken after long term storage, did
not grow at ali. About 42 % grew into plantlets but about 16 % died after being planted
into the soi!. Thus only 25 % of the explants
grew into mature plants.
The onion plantles were grown in a glass
house. Lighting caused problems in the winter.
Onions did not bulb in winter, when there
were only 6-8 hours of daylight. The effects
of different lamps were compared in the glass
house in the period from the middle of October
to the end of February when there was minimal sunlight. The daylength of 16 hours was
used for ali lamps. The quality of light seems
to be important to bulbing. High pressure sodium and mercury lamps giving 5500-7000 lx
light did not cause bulbing. Onions growing under these lamps formed more leaves (on aver-
age 9/plant, counted from 25-40 plants) and
the leaves were longer (50 cm). Metal halide
lamps gave only 3000-5000 lx light, but
onions bulbed well under these lamps. The
onions produced less leaves (7.5/plant) and the
leaves were shorter (43 cm) under metal halide
lamps. As the days lenghtened the effect of the
lamps became less evident.
Viruses and virus elimination
The viruses viz. OYDV and SLV frequently occurred together or separately in onions in the
field and in the onions to be heat treated.
Viruses were tested by antisera. Both methods,
ISEM and PAS-ELISA gave reliable results.
Nepo-viruses, which are also known to infect
onions, probably were not present according
to the tests with C. quinoa and with antisera in
double diffusion tests.
Because of the heavy deterioration of onions
during the heat treatment, tips were taken from
onions without heat treatment. Most plantlets
then remained virus infected. Later, onions al-
Table 2. The effect of chemicals and heat treatment on the elimination of onion viruses.
Onion
population/
clone
Heat
treatment
Chemical added
to media
No
54
Vidarabine
51
09
1”0
40
46
67
88
No of plants
virus-free/treated
-F
Cycloleucine
Vidarabine
Cycloleucine
Vidarabine
.DHAP
Vidarabine
DHAP
Vidarabine
DHAP
Deazauridine
Virazole
Vidarabine
Deazauridine
Virazole
3/10 1
10/27
7/17 I
6/9
3/7
23/24
14/18
8/10
25/36
11/17
6/22
15/18
16/1 9
15/18
3/7
2/5
2/8
1/4
2/9
4/11
1/9
30.0
41.2
} 29.0 %
66.7
42.9
95.8
77.8
65.4
69.4
65.4
27.2
77.8
84.0
77.8
42.9
40.0
25.0
25.0
22.0
36.4
11.1
Treatment with heat and Vidarabine, virus-free plants/total = 95/144 = 66.0 %, other chemicals, total = 59/100 = 59.0 %.
4
ways were heat treated and this clearly increased the number of virus-free plants. A part
of the plantlets, however, always remained
virus infected. The number of virus infected
plantlets varied from 7 to 78 % after heat treatment. Therefore virus inhibiting chemicals
were employed. The results are presented in
Table 2. Ribavirin (used in the concentration
1 mg/1) caused deformations in onion tips, however, it did not seem to have any effect on
viruses. But these results are not reliable because of the small number of tips treated with
ribavirin.
Adenine arabinofuraside suppressed viruses
when used in the concentration of 1 mg/l. This
concentration did not damage onion tips.
Therefore adenine arabinofuraside was later
added to ali media. When the results from ali
tips treated with adenine arabinofuraside were
counted together from ali clones, the average
number of virus-free plants/tested plants was
higher, 95/144 = 66 %, compared with that,
59/100 = 59 % , of those treated with other
chemicals and still higher compared with that
of untreated tips, 17/27 = 37 % .
DHAP and cycloleucine also seemed to suppress viruses and they merit more testing.
Some tests gave inadequate results but the
main aim of the work, that of obtaining virusfree onions to be used as nuclear stock, was
achieved.
DISCUSSION
Vegetatively propagated onions such as shallot
and garlic seem to be totally virus infected
throughout the world. Virus diseases occur in
onions propagated by seed and in the leek, too
(Bos 1983). In Scandinavia PALUDAN (1980) has
studied onion and leek viruses.
Heat treatment and meristem culture have
been successful in eradicating viruses from garlic in the works of e.g., GUIOT et al. (1972),
HAVRANEK (1973), BHowANT et al. (1982) and ornamental bulbs (QuAK 1977, MOWAT 1980,
BRUNT 1985, COHEN et al. 1985). Tissue culture
as a means of propagating onions has been effective, as shown in the works of HUSSEY
(1978), HUSSEY and FALAGVINA (1980), and
FUJIEDA et al. (1979).
In the present work, meristems grew well on
the media modified from those used by HUSSEY (1980), if the mother onion was healthy. In
many cases, however, the growth of shoot
meristem tips was greatly hindered by the severe infection of fungi and bacteria in the
source onions. Virus infection had probably exposed onions to fungal infection. There is much
information showing that a virus infection increases the susceptibility of plants to diseases.
As long ago as in 1937, Bremer showed that virus infected onions were very prone to decaying fungi and bacteria in storage. In the same
way, peas infected with the bean yellow mosaic virus (KvicALA 1966) and maize infected by
the maize mosaic dwarf mosaic virus (FUTTRELL
and SCOTT 1969) are more vulnerable to infection by Fusarium- fungi. Also potatoes infected
by potato virus Y are more severely damaged
by Phytophtora infestans (HooKER and FRONEK
1961).
In the present work heat treatment increased
the number of virus-free plants, but many
plants (7-78 %) of some onion populations remained infected after heat treatment and tissue
culture. Similarly some viruses present in narcissus bulbs could not be eliminated by thermotherapy and meristem culture (PHILLIPs et al.
1980).
SLV seems to be more difficult to eradicate
than OYDV, because SLV occurred more commonly in plantlets grown from tissue culture,
5
although mother onions carried both viruses.
Various chemicals which have been found
to be effective against animal viruses, have been
tested against plant viruses as well (DAwsoN
1984). Ribavirin (Virazole) has inhibited a number of DNA and RNA viruses of animals and
several plant virus, such as the potato viruses
Y, X, S, M and chlorotic leaf spot in apple trees
(KARTHA 1986). Ribavirin, used in the concentration of 10 mg/1 in vitro grown bulblets, has
suppressed the lily symptomless virus but not
the tulip breaking virus in Lilium parkmaniihybrids (COHEN et al. 1985). BLOM-BARNHOORN
and van AARTRIJK (1985) were able to eliminate
both viruses with ribavirin in the meristems of
one Lilium- cultivar but not in another one.
The effect of ribavirin seems to depend on
its concentration, the species of the virus and
on the host plants, even on the cultivar of the
host.
In the present work, ribavirin was not tested
sufficiently. Several concentrations for some
onion populations should be tested. Vidarabin
inhibits animal RNA-viruses, herpes- and pox
viruses, viz. tobacco mosaic and cowpea chlorotic mottle virus effectively in leaf tissue but
less effectively in callus culture, in which it was
somewhat phytotoxic (DAwsoN 1984).
Vidarabin, the most tested chemical in this
work, seemed to suppress both OYDV and
SLV. The total number of virus free plants
grown from shoot meristem tips treated with
Vidarabin was 7 % higher than that of those
treated with other chemicals, and 29 % higher
than the number of untreated tips.
Vidarabin caused deformations in onion tissue cultures if used in higher concentrations
than 1 mg/1. Therefore it would be useful to test
Vidarabin further to determine the optimum
concentration, length of treatment, etc. Also
DHAP and cycloleucine ought to be tested
more.
Acknowledgements - 1 wish to thank Mrs Kirsti Nieminen
for providing excellent technical assistance and Miss Mirkka Kokkola for carrying out the ELISA-tests.
This work was a part of the project "Improvement of
cultivation of onion, Allium cepa, aggregatum group",
which was financially supported by the Ministry of Agriculture and Forestry.
REFERENCES
ASTLEY, D. (Ed.) 1988. European catalogue of Allium. International Board for Plant Genetic Resources. P. 1113. Wellesbourne.
AURA, K. 1963. Studies on the vegetatively propagated
onions cultivated in Finland, with special reference to
flowering and storage. Ann. Agr. Fenn. 2: 1-74.
BHOJWANI, S.S., COHEN, D. & FRY, P.R. 1982. Production of
virus-free garlic 'and field performance of
micropropagated plants. Sci. Hort. 18: 39-43.
BLOM-BARNHOORN, G.J. & AARTRIJK, J. V211 1985. The
regeneration of plants free of LSV and TBV from infected Lilium bulb-scale explants in the presence of Virazole. Acta Hort. 164: 179-184.
Bos, L. 1983. Viruses and virus diseases of Allium species.
Acta Hort. 127: 11-27.
BREMER, H. 1937. Cber die bisher fälschlich "Zwiebelrotz"
genannte Gelbstreifigkeit an Zwiebelsamenträgern.
Phytopath. Z. 10: 79-105.
BREMER, K. 1987. Ryvässipulin virustaudit ja viruksista puhdistaminen. Puutarha 90: 712-713.
BRUNT, A.A. 1985. The production and distribution of virus tested ornamental bulb crops in England: principles,
practise and prognosis. Acta Hort. 164: 163-161.
6
CALVERT, E.L. & HARRISON, B.D. 1963. Outbreaks of tomato black ring virus in onion and leek crops in Northern
Ireland. Hort. Res. 2: 115-120.
COHEN, D., MILNE, K.S. & HYLAND, M.J. 1985. In vitro
manipulation of virus concentrations in hybrid lilies.
Acta Hort. 164: 319-324.
DAWSON, W.O. 1984. Effects of animal antiviral chemicals
on plant viruses. Phytopathology 74: 211-213.
DUNSTAN, D.J. & SHORT, K.C. 1977a. Improved growth of
tissue cultures of the onion, Allium cepa. Phys. Pl. 41:
70-72.
- 1977b. In vitro studies on organogenesis and growth
in Allium cepa tissue cultures. Acta Hort. 78: 139-145.
EDWARDS, M.L. & COOPER, J.I. 1985. Plant virus detection
using a new form of indirect Elisa. J. Virol. Methods 11:
309-319.
FRIDBORG, G. 1971. Growth and organogenesis in tissue
cultures of Allium cepa var. proliferum. Physiol. Pl. 25:
436-440.
FUJIEDA, K., MATSUOKA, N., FUJITA, Y. Vegetative multiplication of onion, Allium cepa L., by tissue culture. J. Japan.
Soc. Hort. Sci. 48: 186-194.
FUTTRELL, M.C. & SCOTT, G.E. 1963. Effect of maize dwarf
mosaic virus infection on invasion of corn plants by
Fusarium moniliforme. Pl. Dis. Rep. 53: 600-602.
GRAICHEN, K. 1975. Allium-Arten als natiirliche Wirten
nematoden-ilbertragbarer Viren. Arch. Phytopath. Pfl.
schutz 11: 399-403.
HAVRANEK, P. 1973. Occurrence of viruses in the genus Allium and virusfree clones of common garlic. (Allium sativum). Proc. 7th Conf. Czechosl. Pl. Virol. High Tatras
1971. Publ. House Slov. Acad. Sci. Bratislava: 133-136.
HOOKER, W.J. & FRANCK, F.R. 1961. The influence of a virus Y infection on early blight susceptibility in potato.
Proc. of the 4th Conf. Potato Virus Diseases. p. 76-81.
HUSSEY, G. 1978. In vitro propagation of the onion Allium
cepa by axillary and adventious shoot propagation. Sci.
Hort. 9: 227-236.
- & FALAVIGNA, A. 1980. Origin and production of in vitro
adventious shoots in the onion, Allium cepa L. J. Exp.
Bot. 31: 1875-1686.
KARTHA, K.K. 1986. Production and indexing of diseasefree plants. 1986 BCPC Monogr. No. 33. Symposium
on healthy planting material. p. 211-216.
KVICALA, B.A. 1966. The effect of early infection by pea
mosaic virus on the growth of pea. Ochrana Rostlin 2:
173-178.
MILNE, R.G. & LESEMANN, D.E. 1984. Immunosorbent electronmicroscopy in plant virus studies. Methods in Virology 8: 85-101.
MOWAT, W.P. 1980. The production of virusfree narcissus
stocks in Scotland. Acta Hort. 109: 513-521.
MURASHIGE, T. & Sx000, F. 1962. A revised medium for
rapid growth and bioassays with tobacco tissue cultures.
Phys. Pl. 15: 473-497.
OsARA, K. 1987. Ryvässipulin viljelyn elvytys. Puutarha 90:
710-712.
& BREMER, K. 1987. Potatislökstammar och deras virusrening. Nord. Jordbr.forskn. 69: 428.
& BREMER, K. 1989. Ryvässipulin viljelyn elvytys ja viljelyn varmentaminen. Helsinki. 23 p.
PALUDAN, N. 1980. Virus attack on leek: survey, diagnosis,
tolerance of varieties and winter hardiness. Tidskr. Planteavl. 84: 371-385.
PHILLIPS S. & BRUNT, A.A. 1980. Thermotherapy of Narcissus. Rep. Glasshouse Crops Res. Inst. 1979: 162.
QUAK, F. 1977. Meristem culture and virusfree plants. In
"Plant cell, tissue and organ culture". Eds. J. Reinert
& Y.P.S. Bajaj. Berlin 605 p.
QUIOT, J., MESSIAEN, C., MARROW, J. & LEROUX, J. 1972.
Regeneration by meristem culture of garlic clones chronically infected with garlic mosaic virus. Actas Congr.
Uni. Fitopatol. Mediterr. 1972 (1974): 429-433.
Manuscript received May 1989
Katri Bremer
University of Helsinki
Department of Plant Pathology
SF-00710 Helsinki
SELOSTUS
Ryvässipulikantojen puhdistaminen viruksista
KATRI BREMER
Helsingin yliopisto
Ryvässipuli on vanha, yleisesti viljelty vihannes- ja maustekasvi Pohjois-Suomessa. Kasvitieteellisesti se kuuluu Allium cepa-lajiin samoin kuin istukassipuli (vrt. AURA, 1963).
Tässä tutkimuksessa käytettiin eri puolelta maata kerättyjä
ryvässipulikantoja (OsARA ja BREMER 1989).
Kannat todettiin viroottisiksi seerumi- ja elektronimikroskooppitesteissä. Ryvässipulin viljelyn edistämiseksi parhaat
kannat päätettiin puhdistaa viruksista. Ryvässipulissa esiintyvät virukset tunnistettiin antiseerumin avulla sipulin keltakirjomosaiikkivirukseksi (onion yellow dwarf virus =
OYDV) ja salotin latenttivirukseksi (shallot latent
virus = SLV).
Viruspuhdistus tehtiin viljelemällä lämpökäsiteltyjen si-
puleiden hyvin pienikokoisia versoja ravintoalustalla. Monet sipulit pilaantuivat sieni- ja bakteeri-infektioon lämpökäsittelyn ja solukkoviljelyn aikana. Lisäksi lämpökäsittely
ei aina tehonnut sipuleihin. Sen vuoksi kokeiltiin myös virusten torjuntaa kemikaaleilla. Useita kemikaaleja, pääasiallisesti synteettisiä nukleosiidejä, kokeiltiin ravintoalustoihin lisättynä. Vidarabin tehosi jossain määrin viruksiin.
Vidarabinilla käsitellyistä solukoista kasvoi 29 % enemmän
viruksettomia kasveja kuin käsittelemättömistä. Myös DHAP
ja cycloleusiini-aineet näyttävät heikentäneen viruksia. Yhteensä parikymmentä kantaa saatiin puhdistetuksi. Osaa kannoista on lisätty. Puhdistettuja sipuleita voidaan käyttää tervetaimituotannossa ydinkasveina.
7
ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE, VOL. 29: 9-17 (1990)
Seria PHYTOPATHOLOGIA N. 112 — Sarja KASVITAUDIT n:o 112
POTATO MOP-TOP VIRUS: PURIFICATION, PREPARATION OF ANTISERA AND
DETECTION BY MEANS OF ELISA
AARNE KURPPA
KURPPA, A. 1990. Potato mop-top virus: purification, preparation of antisera and
detection by means of ELISA. Ann. Agric. Fenn. 29: 9-17. (Agric. ReS. Centre, Inst.
Pl. Protect., SF-31600 Jokioinen, Finland.)
Two isolates of potato mop-top virus (PMTV) were purified from systemically. in- fected tissue of Nicotiana clevelandii by an essentially modified Triton X-100 method and antisera to the isolates were prepared in rabbits. Both antisera were usable -"for ISEM but only one was suitable for use in the ELISA. PMTV was readily detected
by ELISA with high specificity in leaf extracts of test plant species. Similarly in potato sprouts the virus was detected without significant background. Uneven distribution of the virus in sprouts could be overcome by collecting ali available sprouts
on each tuber to make samples. Testing of tuber tissue always resulted in some degree of unwanted background. It could be minimized by absorption of antisera, by
using different buffer combinations and finally by including in the conjugate buffer
a small volume of leaf sap from healthy N. clevelandii. Some virus particles were
always available in the tissue of primarily infected tubers with necrotic reaction but
the highest virus concentrations were associated with tissue manifesting faint or early
symptoms.
Index words: potato mop-top virus, PMTV, furoviruses, Spongospora subterranea,
virus purification, antiserum preparation, virus detection, ELISA, potato.
INTRODUCTION
Potato mop-top virus (PMTV) has been found
increasingly often in potatoes grown for industrial purposes in Finland (KURPPA 1989b) and
in Scandinavia (12YDEN 1989, DINESEN oral
comm.). Previously the virus has been found
in some countries in Western and Central Europe (HARRISON 1974) and in South America
(SALAZAR and JONES 1975). The virus is transmitted to potato tubers and roots by the fungus
Spongospora subterranea and it becomes established in virus-free soils with infected seed
tubers and infested soil carried on the seed. It
may survive in the resting spores of the fungus
for a number of years (JONES and HARRISON
1969).
At present in Finland, PMTV could be commonly isolated in soils, where potato cv. Saturna has been grown for the starch industry, but
otherwise its occurrence is still only sporadic
(KURPPA 1989b). It is already known, however, that many of the most commonly grown table potato cultivars in the country are highly
susceptible to damage caused by the virus
(KURPPA 1989a). Therefore, it is extremely im9
portant to prevent the virus from infesting new
potato fields used for other purposes than
starch potato cultivation. To meet this target,
reliable detection methods for testing tubers
and soil for the virus are necessary. There is already some information about the suitability of
antibody techniques such as immunosorbent
electronmicroscopy (ROBERTS and HARRISON
1980) and enzyme-linked immunosorbent assay (MILLs 1987) as well as the cDNA hybridization technique (MILLs 1987) for this purpose,
but no antisera or probes have been made available for practical use until now.
MATERIAL AND METHODS
The two isolates used for the preparation of
antisera were obtained from systemically infected bait plants of Nicotiana clevelandii. The
isolate named 29c originated from Köyhiä
(Southwestern Finland) and the isolate named
71a from Pyhtää (Southeastern Finland). For
purification, both isolates were propagated in
N. clevelandii in a growth chamber at 14 °C under ca 3000 lux from white light tubes 16h/d.
Leaves were harvested 6 to 8 weeks after inoculation.
Two types of purification methods were
tried: the first method, described by RANDLES
et al. (1976), was based on pelleting of the virus with crude sap components in 0.07 M phosphate buffer pH 5.6 by low speed centrifugation. The use of this method was, however,
soon discontinued because it was extremely difficult to separate the virus particles from the
plant components in the huge pellets without
significant losses. The second method was essentially the Triton X-100 method originally
described by HULL et al. (1976), modified by
KOENIG et al. (1984). This method was gradually further modified and the following procedure was developed:
Leaves were homogenized in 0.5 M phosphate buffer pH 7.2 (1 g leaves/2 ml buffer).
Urea was added to 1 M and Triton X-100 2.5 %
to expressed sap. The mixture was stirred overnight at 6 °C and centrifuged for 20 min 5000 g.
The virus was sedimented by high speed centrifugation for 90 min 130 000 g and resuspended in 0.05 M Tris-HC1 buffer pH 8.1 containing
10
0.05 % thioglycollic acid. After low speed centrifugation (10 min/5000 g) the virus was sedimented through a 12 mm layer of 50sucrose. The pellet was resuspended in 0.05 M
Tris-HC1 buffer pH 8.1 (no thioglycollic acid)
and by "medium speed" centrifugation on an
Eppendorf centrifuge the virus was partially
pelleted. Supernatant was collected and the pellet was resuspended in a small volume of buffer.
After two short (6 min) spins on an Eppendorf
centrifuge, supernatants were collected and the
pellet finally discarded. After storage overnight
at 4 °C the supernatant fractions were once
more centrifuged for 6 mins. Final purification
was density gradient centrifugation on 1040 % sucrose in 0.05 Tris-HC1 buffer (or 0.05
phosphate buffer pH 7.6).
Two rabbits, one with both isolates, were immunized by seven or eight sub-cutaneous injections of virus in Freunds incomplete adjuvant
according to the following weekly program:
isolate 29c: 0, 3, 6, 10, 12, 24, 28, 30; isolate
71a: 0, 5, 8, 10, 12, 18, 22. Bleedings were started 10 weeks after the first injection and were
continued ca every second or third week following the latest injection. Titers were determined by double-diffusion test in agar and by
immunosorbent electron microscopy (ISEM).
Total immunoglobulin fractions were separated
from the crude antisera using a protein-A
Sepharose CL 4B column either without or with
a preceding absorption of the antisera with host
plant sap (JONES and MITCHELL 1986).
Direct ELISA (CLARK and ADAMS 1977) was
essentially done according to the standard
procedure. However, several different combinations of extraction and conjugate buffers
were applied in order to increase specific and
decrease non-specific absorbances. When satisfactory procedures were ready, hundreds of
potato tuber and sprout samples from different
cultivars were tested for evaluation of the techniques . If not otherwise stated, tuber samples
for testing were extracted in buffer in a 1/10
ratio and sprout samples in 1/20.
RESULTS
Purification of PMTV succeeded after a few attempts. The first steps of the Triton X-100
method were found to be very favourable to
the virus, nearly completely preventing particle aggregation. The pellets from the first low
speed centrifugation contained only a minimal
amount of virus. One the contrary, particle
Fig. 1. Electron micrograph of partially purified preparation of PMTV before density gradient centrifugation in
sucrose. Bar represents 100 nm.
aggregation became a serious problem during
the following purification steps, if 0.05 M phosphate buffer pH 7.2 was used for resuspension
of the pellets from high speed centrifugations.
Much less aggregation was achieved by the use
of 0.05 Tris-HCI buffer pH 8.1 instead of phosphate buffer. Another problem was due to a
relatively high amount of small-sized impurities
remaining in the pellets after sedimentation
through cushions of 15 sucrose. By raising
the sucrose concentration to 50 % and simultaneously lowering the height of the sucrose
bed, less contaminating small-sized material was
found in the pellets. Most of the remaining impurities were removed simply by low speed
centrifugations on an Eppendorf centrifuge
(Fig. 1). At least two thirds of the virus particles were pelleted during 30 mins but these
could be recovered in the supernatant with succeeding short spins.
Fairly clean virus preparates were also obtained if the pellet from the high speed centrifugation step through sucrose was resuspended
and then emulsified with an equal volume of
ethylene dichloride. This treatment, however,
immediately resulted in dominantly broken particles and further disruption of the particles followed within a few hours.
Particle aggregation caused continuous problems during density gradient centrifugation on
sucrose and the technique was successful only
with the preparates of reasonable purity and
rather low virus concentration. Tris-HCI buffer
was found to be somewhat better than phosphate, but in ali cases the virus particles were
11
recovered in a rather broak peak. Clearly separated peaks for the two type lengths (125 and
290 nm) were rarely found at ali (Fig. 2), which
indicates aggregation and great variability in the
lengths of the particles.
The two antisera prepared had very differ40
w 20
0 Fig. 2. Sedimentation of PMTV in a 10-40 % sucrose density gradients. Ultraviolet absorption profiles of the best
separation obtained (on the left) and a typical separation.
Sedimentation is from left to right. Optical .density 0.2.
Fig. 3. Electron micrograph of a particle aggregate coated
with antibodies to the isolate 71a, diluted 1/1000. Bar
represents 100 nm.
12
ent properties: the one for the PMTV isolate 29c
had a rather low specific titer of 1/32 in the
double-diffusion test but when tested with the
ISEM, a titer of 1/1000 was reached. Non-specific reaction in the ELISA continuously remained
unacceptablely high for reliable detection, even
if the antiserum was pre-absorbed with host
plant protein or healthy leaf sap before purification of the immunoglobulin fraction. This antiserum was not used for the testing of potato
tuber or sprout samples.
The antiserum for the isolate 71a had a titer
of 1/128 in the double-diffusion test and in the
ISEM several antibody particles were found to
be caught on the virus particles at a dilution
of 1/8000. Nearly complete particle coating
was found at a dilution of 1/1000 (Fig. 3). In
the ELISA, PMTV was detected satisfactorily
in the sap of infected N. clevelandii using coating antibodies and their conjugate obtained
from a non-absorbed total antibody preparate
(Table 1). If the conjugate was diluted in PBSTween (PBST) containing 1/10 to 1/80 volume
of fresh or frozen sap from N. clevelan dii, nearly no background was present. The virus in
potato tuber extracts was also detectable, but
not without background problems. Also in this
case, sap from N. clevelandii clearly improved
test specificity. Much of the non-specificity was
found to be caused by polyvinylpyrrolidone
(PVP, no data presented here) in the buffers.
Ovalbumin (0.2 %) alone increased specificity
but the absorbance readings remained lower
than if PVP was used in the buffers.
Absorption of antiserum with host plant sap
before separation of total IgG resulted in lower
background readings in ali combinations tested
(Table 2). Detection of PMTV in leaf extracts of
N. clevelandii became highly specific and also
tuber extracts could be tested with rather high
accuracy. The best combination for buffers was
PBST for extraction and PBST containing ca
1/20 vol. sap from N. clevelandii for the conjugate. Specific reaction ratios for the absor-
Table 1. Detection of PMTV by the ELISA in extracts from Nicotiana develandil and potato tubers using different combinations of extraction/conjugation buffers. Substrate incubation was 2h at 20 °C. Non-absorbed antibodies were used
in the test.
Sample and
its dilution
N. dev.,11 10
healthy/ 40
/160
infected1/ 10
/ 40
/160
Potato,1/5
healthy/ 20
/ 80
infected1/5
1/ 20
1/ 80
Absorbance at 405 nm
GB/GB'
.067
.058
.043
.930
.889
.464
.103
.072
.045
.306
.262
.116
GB/PBST
.064
.049
.044
.434
.395
.237
.114
.080
.060
.388
.251
.592
PBST/GB
PBST/PBSTN
PBST/PBST
.065
.045
.041
.681
.615
.384
.065
.058
.046
.288
.428
.666
.136
.090
.050
1.300
1.217
.891
.128
.072
.058
.438
.227
.220
1/10
1/20
1/40
1/80
.008
.005
.003
.714
613
.437
.038
.014
.007
.267
.159
.101
.002
.001
.002
.910
.770
.578
.031
.018
.006
.278
.169
.096
.002
.002
.003
.782
.870
.589
.031
.019
.006
.284
.170
.087
.008
.007
.005
.823
.790
.650
.042
.023
.012
.240
.179
.108
GB= conjugate buffer (PBS-Tween containing 0.2 % ovalbumin and 2 % PVP)
PBST = Phosphate buffered saline (PBS) containing 0.05Tween 20
PBSTN = PBST containing 1/10, 1/20, 1/40 or 1/80 vol. sap from healthy Nicotiana develandii
Table 2. Detection of PMTV by the ELISA in extracts from Nicotiana clevelandii and potato tubers using different combinations of extraction/conjugation buffers. Substrate incubation 2h at 20 °C. Antibodies were pre-absorbed with plant
protein before use in the test.
Sample and
its dilution
N. clev. 1/ 5
/ 20
/ 80
/320
Potato 1/ 5
/ 20
/ 80
/160
CB/CB1
.029.789
.022.784
.019.688
.014.385
.089.338
.067.308
.050.130
.041.061
Absorbance at 405 nm
PBST/GB
PBST/PBST
.003.890
.004.712
.003.609
.002.412
.075.360
.063.202
.041.160
.023.083
.0161.121
.0141.070
.011.317
.010.098
.117.510
.088.437
.055.196
033.074
PBST/PBSTN
.0031.880
.0041.518
.004.413
.008.147
.034.412
.012.289
.006.131
.006.034
GB= conjugate buffer (PBS-Tween containing 0.2 % ovalbumin and 2 % PVP)
PBST = Phosphate buffered saline (PBS) containing 0.05 % Tween 20
PBSTN = PBST containing 1/20 vol. sap from healthy Nicotiana clevelandii
H, I= healthy, infected
bance values from infected and healthy tuber
samples could range from 22 to 24.
Testing of tuber extracts from thin slices cut
over the symptom manifesting areas resulted in
85 to 100 % detection of the virus depending
on the cultivar (Table 3). Variability in the absorbance values was great, depending on the
virus concentration in sliced tissue. The highest
absorbance values originated from the cultivars
with rather weak or indistinct tuber symptoms.
If the test sample only included necrotic tissue and some vascular tissue surrounding it,
100 % detection of PMTV was achieved in the
case of potato cv. Saturna (Table 4). Also the
brown lesions or dots other than rings or arcs,
which are typical of the cultivar, contained vi13
rus in detectable amounts. The virus concentration was, however, the highest in the samples which included tissue from newly formed
brown arcs and rings.
Detection of PMTV in single sprouts on the
infected tubers was more or less unreliable
(Table 5). Some of the sprouts probably contained no virus, but on the average virus concentration was relatively high. The type of
symptom in the skin or flesh had little influence
in the absorbance values of virus positive samples. However, the readings obtained from the
sprouts grown inside the necrotic rings were
typically relatively high.
When ali sprouts from each of the infected
tubers were collected to make a sample, PMTV
was detected with high reliability (Table 6).
There was much less variability in ELISA readings than in the tests of single sprouts. The
highest mean readings were from the cultivars
Table 3. Detection of PMTV by the ELISA in potato tubers
of four cultivars. The samples (20 in each category) were
extracted in PBS-Tween 1/10 and the conjugate was diluted
in the same buffer containing 1/20 volume sap from healthy
N. clevelandii. Substrate incubation was 2h at 20 °C.
Table 5. Detection of PMTV in potato tuber sprouts by the
ELISA. One sprout per tuber (30 in each category) of potato cv. Saturna was tested. Samples were extracted and the
enzyme conjugate was made in PBS-Tween containing
0.2 % ovalbumin and 2 % polyvinylpyrrolidone. Substrate
incubation was 2h at 20 °C.
Potato cultivar
Saturna,
healthy
infected
Sieglinde,
healthy
infected
Bintje,
healthy
infected
Olympia,
healthy
infected
Absorbance
at 405 nm
% of
detection
mean
range
.037
.383
.015- .053
.083- .549
0
90
.026
.440
.013- .051
.073- .768
0
90
.052
.884
.027- .073
.028-1.446
0
85
.019
.422
.015- .034
.250- .813
0
100
Table 4. Detection of PMTV by the ELISA in potato tubers
of cv. Saturna with various symptoms. The samples (40 in
each category) for testing were taken in flesh areas manifesting symptoms. The samples and the conjugate were made
in PBS-Tween containing 0.2 % ovalbumin and 2 % polyvinylpyrrolidone. Substrate incubation was 2h at 20 °C.
Symptom
category
Healthy
Brown irregular
areas in flesh
Brown internal
arcs and rings
External and
internal rings
14
Absorbance
at 405 nm
% of
detection
mean
range
.034
.017-.055
0
.320
.170-.588
100
.426
.142-.821
100
.443
.139-.926
100
Category,
tuber symptoms
Healthy
Brown irregular
areas in tuber
flesh
Brown internal
arcs and rings
External and
internal rings
Absorbance
at 405 nm
% of
detection
mean
range
.018
.012- .028
0
.328
.037- .518
93
.369
.028-1.130
83
.469
.010-1.113
80
Table 6. Detection of PMTV in potato tuber sprouts by the
ELISA. Ali sprouts from the tubers (20 samples in each category) were collected. The samples were extracted in PBSTween and the conjugate was made in the same buffer containing 1/20 volume sap from healthy N. clevelandii. Substrate incubation was 2h at 20 °C.
Cultivar and
category
Saturna,
healthy
ext. and int. rings
internal symptoms
Olympia,
healthy
ext. and int. rings
Posmo,
internal symptoms
Sieglinde,
internal symptoms
Absorbance
at 405 nm
% of
detection
mean
range
.008
.325
.308
.003- .017
.176- .554
.078- .920
0
100
100
.009
.389
.004-. 019
.223- .526
0
100
.637
.506- .802
100
.684
.502-1.052
100
manifesting indistinct, faint or early symptoms sprouts of ali cultivars tested remained signifiin their tubers. Absorbance values from healthy cantly low.
DISCUSSION
Potato mop-top virus is purified only with great
difficulty and thus no advanced techniques
for its detection are yet available for routine
certification. Virus concentration in the selection of suitable propagation hosts remains continuously low. Nicotiana tabacum NN and N.
debneyi have been recommended as propagation hosts by HARRISON (1974) but we found
N. benthamiana and N. clevelandii to be better
hosts. Although our purification procedure
gradually became satisfactory, particles of
different length were recovered in a rather
broad peak in the final sucrose gradient centrifugation and some virus was also lost during
the nearest preceding steps. Similar experiences
have been reported by KOENIG et al. (1984)
while purifying beet necrotic yellow vein virus in sucrose gradients. Insuffient separation
in the gradients has been a reason, in addition
to poor yield and a high amount of contaminating host material in the final preparate. Centrifugation in cesium chloride gradients would
probably have resulted in a higher amount of
virus of better purity.
The great differences in the properties and
quality of the two antisera cannot be related to
virus antigens or immunization of the animals
because a very similar amount of virus of comparable purity was injected each time. Also
serological tests done later using the antiserum
for the isolate 71a proved the two isolates to
be serologically closely related. The explanation to this is very likely due to the different
response of the animals. This theory could not,
however, be proved either because only one
rabbit was immunized per isolate.
The Ouchterlony double-diffusion test, used
to determine titers of the antisera, is not especially suitable for this purpose due to the rath-
er long typical particle length of the virus and
an increased variability in the particle length in
the course of purification. Determination of the
titers of the antisera by ISEM indicated much
higher antibody content in the sera than was
expected.
Detection of PMTV by the ELISA in leaf extracts was very satisfactory from the very beginning if the antiserum to isolate 71a was used.
No significant background was present after the
test procedure was optimized. Also virus detection in tuber sprouts was fairly accurate. However, great variability in the absorbance values
from the samples originating from infected
tubers was found and a number of single
sprouts probably contained no virus. This
agrees with the data of MILLs (1987) who has
reported partly successful detection of PMTV
in sprouts with delays in test results. The complete detection of PMTV in samples of pooled
sprouts holds promise for a high practical value of the test, but further studies with an expanded selection of potato cultivars are still
necessary.
Although some•background problems were
continuously present when testing tuber extracts, our experience in accurate virus detection in potato tubers is much more positive
than that of MILLS (1987) who found it difficult to interpret test results. II is likely that the
antiserum we prepared is more virus-specific
than the one he used. The suitability of the
ELISA for the detection of PMTV in secondarily infected tubers remained unclarified, but
there are indications that only a limited portion
of the tubers contain the virus in detectable
amounts.
The testing of potato tubers, sprouts or leaf
tissue by the ELISA will detect PMTV in infect15
ed samples in most cases. Serological methods
have certain known Iimtations, but such is the
case with also any other advanced method including cDNA hybridization, as MILLS (1987) already has shown. The need for reliable testing
of PMTV in potato tubers or sprouts is urgent
for the purpose of seed potato certification. In
addition, research is also needed to improve
soil testing, because infested soil carried with
the seed is likely to be the principal initiator of
the disease in new potato cultivations.
REFERENCES
CLARK, M.F. & ADAMS, A.N. 1977. Characteristics of the
microplate method of enzyme-linked immunosorbent
assay for the detection of plant viruses. J. Gen. Virol.
34: 475-483.
HARRISON, B.D. 1974. Potato mop-top virus. C.M.I./A.A.B.
Descr. Pl. Viruses No 138.
HULL, R., SHEPHERD, R.J. & HARVEY, D.J. 1976. Cauliflower
mosaic virus: an improved purification procedure and
some properties of the virus particles. J. Gen. Virol. 31:
93-100.
JONES, A.T. & MITCHELL, M.J. 1986. Propagation of black
raspberry necrosis virus (BRNV) in mixed culture with
solanum nodiflorum mottle virus, and the production
and use of BRNV antiserum. Ann. Appi. Biol. 109:
323-336.
JONES, R.A.C. & HARRISON, B.D. 1969. The behavior of potato mop-top virus in soil, and an evidence for its transmission by Spongospora subterranea. Ann. Appi. Biol.
63: 1-17.
KOENIG, R., LESEMANN, D.-E. & BURGERMEISTER, W. 1984.
Beet necrotic yellow vein virus: purification, preparation of antisera and detection by means of ELISA, immunosorbent electronmicroscopy and electro-blot immunoassay. Phytopath. Z. 111: 244-250.
KURPPA, A. 1989a. Reaction of potato cultivars to primary
and secondary infection by potato mop-top furovirus
and strategies for virus detection. Bull. OEPP/EPPO Bull.
19: 593-598.
16
— 1989b. The distribution and incidence of potato moptop virus in Finland as determined in 1987 and on the
variation of disease symptoms in infected tubers. Ann.
Agric. Fenn. 28: 285-295.
Mias, P. 1987. Comparison of cDNA hybridization and
other tests for the detection of potato mop-top virus.
Potato Res. 30: 319-327.
RANDLES, J.W., HARRISON, B.D. & ROBERTS, L.M. 1976. Nicotiana velutina mosaic virus: purification, properties and
affinities with other rod-shaped viruses. Ann. Appi. Biol.
84: 193-204.
ROBERTS, I.M. & HARRISON, B.D. 1979. Detection of potato
leaf roll and potato mop-top viruses by immunosorbent
electron microscopy. Ann. Appi. Biol. 93: 289-297.
RYDEN, K., LÖVGREN, L. & SANDGREN, M. 1989. IIIVeStigatiOrIS
on potato mop-top virus in Sweden. Bull. OEPP/EPPO
Bull. 19: 579-583.
SALAZAR, L.F. & JoNEs, R.A.C. 1975. Some studies on the
distribution and incidence of potato mop-top virus in
Peru. Am. Potato J. 52: 143-150.
Manuscript received September 1.989
Aarne Kurppa
Agricultural Research Centre
Institute of Plant Protection
SF-31600 Jokioinen, Finland
SELOSTUS
Perunan mop-top-viruksen puhdistaminen, määritysvasta-aineiden valmistaminen ja
viruksen määrittäminen testikasveista sekä perunan iduista ja mukuloista
AARNE KURPPA
Maatalouden tutkimuskeskus
Tällä tutkimuksella selvitettiin perunan mukuloita yleistyvästi vioittavan maasienilevintäisen mop-top-viruksen luotettavaa määrittämistä vasta-ainetunnistukseen perustuvan
ELISA-menetelmän avulla. Koska määritykseen tarvittavia
virusvasta-aineita ei ole saatavissa, ne jouduttiin valmistamaan itse. Tätä varten oli myös kehitettävä menetelmä viruksen puhdistamiseksi erilleen kasvisolukoista. Työ osoittautui erittäin vaikeaksi, koska virusta on parhaissakin lisäyskasveissa vain hyvin vähäisiä määriä. Lisäksi viruksen
taipumus partikkelien yhteenliittymiseen eli aggregoitumiseen on hyvin voimakas.
Vasta-aineita valmistettiin viruksen kahdelle rodulle. Vain
toinen vasta-aineista osoittautui riittävän virusspesifiseksi
käytettäväksi luotettavasti määrityksiin. Testikasvien lehtinäytteistä virus onnistuttiin määrittämään luotettavasti normaalia ELISA-menetelmän ohjelmaa käyttäen. Lehtinäytteiden määrittämisellä ei ole kuitenkaan suurta merkitystä, sillä
virus esiintyy lähinnä perunan mukuloissa ja se etenee vain
osaan ituja ja varsia.
Itujen testaaminen antoi suuria lupauksia rutiinimenetelmän kehittämiseksi, sillä häiritsevä tausta saatiin poistetuksi
lähes kokonaan. Yksittäisten itujen välillä esiintyi kuitenkin
suurta hajontaa: osassa oli melko korkea viruskonsentraatio, osassa se oli tuskin todettava ja osa oli terveitä. Kaikis-
ta neljästä tutkitusta lajikkees ta saatiin kuitenkin luotettava tulos, kun mukulan kaikki idut otettiin näytteeseen. Jatkotutkimuksia kuitenkin tarvitaan, ennen kuin itutestiä voidaan soveltaa rutiininomaiseksi tarkastusmenetelmäksi.
Oireita osoittavista mukuloista saatiin myös miltei poikkeuksetta luotettava testaustulos. Virusta mukulanäytteistä määritettäessä tulostusvaiheessa esiintyi häiritsevää taustaa, mitä onnistuttiin olennaisesti vähentämään, muttei kokonaan poistamaan. Virus voitiin määrittää lähes yhtäläisesti
eri tyyppisistä vioituksista otetuista näytteistä. Kuitenkin
heikkoihin tai kehityksen alkuvaiheissa oleviin vioituksiin
liittyi keskimääräistä korkeampi virusmäärä solukoissa. Tämä puoltaa mukuloiden testausta jo myöhäissyksyn aikana, mikä on toisaalta sopivin ajankohta myös muiden perunan virusten tarkastukseen siemenperunasta.
Koska perunan mop-top-virusta esiintyy jo yleisesti tärkkelysperunan tuotannossa olevissa maissa, se muodostaa
jatkuvan uhan myös ruoka- ja ruokateollisuusperunan viljelylle. Perunan siementarkastusta tulisi kehittää edelleen
mop-top-viruksen leviämisen ehkäisemiseksi siemenperunan välityksellä. Yhtä tärkeä on myös kehittää luotettava
rutiinikäyttöön soveltuva menetelmä viruksen toteamiseksi
maasta, sillä perunan mukana kulkeutuva maa-aines on todennäköisesti pahin viruksen levittäjä uusille viljelyksille.
17
2
ANNALES AGRICULTURAE FENN1AE, VOL. 29: 19-23 (1990)
Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 145 — Sarja ,TUHOELÄIMET n:o 145 Research note
PESTS OF CULTIVATED PLANTS IN FINLAND DURING 1989
SIRPA KURPPA
KURPPA, S. 1990. -Pests of cultivated plants in Finland during 1989. Ann. Agric. Fenn.
29: 19-23. (Agric. Res. Centre, Inst. Pl. Protect., SF-31600 Jokioinen, Finland.)
Damage caused by insects and other animal pests to cereals, forage plants, root crops,
vegetables, rape, sugar beet, apple, berries and other diltivated plants in Finland
during 1989 is reported based on the results of questionnaire surveys.
Nineteen eighty-nine was the second consecutive year with exceptionally warm
weather. The amount of precipitation was more adequate than in 1988 and growing
conditions were thus favorable.
Damage by Rhopalosiphum padi had decreased essentially from the previous year.
Sitodiplosis mosellana had distributed to new . areas in southwestern Finland, but
damage was found in the earlier areas of distribution, only. Other pests on cereals
were marginal, even Oscinella frit, although winter cereals were sown in abundance
early in August.
On sugar beet the abundance of Lygus rugulipennis slightly increased and on pea
Acyrthosiphum pisum occurred in exceptionally high numbers. On root crops only
Psila rosae caused a bit more damage than on average. The number of pests on vegetables was low.
On apples, strawberries and gooseberries the voles, Microtus agrestis and Arvicola terrestris, caused substantial damage. 1n addition to these, only damage by Nematus ribesii and Pristiphora pallipes had increased" from the previous year and over
the average.
Predictions for R. padi, Meligethes aeneus, Cydia nigricana, Argyresthia conjugella,
and field and water 'oIes were reasonably reliable.
Index words: pest, damage, cereals, forage plants, rape, tumip rape, sugar beet, pea,
root crops, vegetables, apples, berries, prediction, Rhopalosiphum padi, Meligethes
aeneus, Psila rosae, Microtus agrestis, Arvi cola terrestris, Nematus ribesii, Pristiphora
pallipes.
MATERIAL AND METHODS
The present survey, begun in 1965 (MARKKULA 1985), is based on replies to inquiries sent
to a network comprising about 300 advisers of
Agricultural Advisory Centres, three times during the growing season: May, June and August.
The network to which the inquiries were sent
covered ali 461 municipalities of the country.
Ali of the five growing districts were almost
equally represented in the replies. The percentage of replies varied from 43 % of the munici19
palities in the South to over 50 % of municipalities in the North.
Estimates of the severity of damage caused
by insects or other pests was requested to be
presented on a scale of 0-10. In the autumn
inquiry, advisers were also asked to give a
general estimate of the pest situation throughout the growing season. For this purpose, a
scale of 1-5 was employed: very sparse (1),
sparse (2), normal (3), abundant (4) and very
abundant (5).
This year was the second consecutive year
with a very warm summer. The growing season started between the 12th of April (in the
western areas) and the 26th of April (in the
eastern areas). The mean effective daydegrees
(cumulative daily temperature over 5 °C) at the
end of June 123 ±30 °C was higher than normal (the national mean for 1931-60). Compared to the calendar days the growing season
77.
was about 12 days ahead of normal, and the
trend of higher temperatures was similar to the
end of the growing season, that occurred on
the 5th of October in the South and on the
27th-29th of September in the North. The
final vålue of daydegrees over the growing season was 26 ± 4 % higher than normal. Precipitation at the beginning of the growing season
was fairly high, being 57±26 % higher than
normal at the end of June, 33 ± 32 % higher
than normal at the end of July and reached the
normal value (differing from that —0.3 ±
17.8 %) at the end of growing season. Dry areas
were found in the southwestern part of the
country at the beginning of the season. Later
a very dry period occurred from the 12th of
June to the 10th of July afterwhich a fair
amount of rain was received ali over the country. Harvest conditions were good in most
areas.
RESULTS OF INQUIRIES
For the entire growing period the mean abun- of expected control and no need of control exdance of pests on the scale of 1-5 was 2.2 ±0.8 pected, damage (severity above 1) was found
(n = 67), nearly equal to the mean abundance - ,-in 46 % of cases.
during the period 1965-1984, which was 2,.51
Aphids came by wind, also, similarly as in
Abundance of the bird cherry oat aphid 1988 (KURPPA 1989). But this year, they were
(Rhopalosiphum padi) had been predicted, cereal aphids (Sitobion avenae (F.)) and arrived
based on winter egg counts, to be reasonably during the first week of May, already. Aphids
low in the most of the southern_ and western were shown not to be virus transmitting. At that
areas, the major cereal growing area, ånd slight- time, spring cereals had not yet emerged, and
ly higher in the southeastern cot'ner and cen- no recommendation to control aphids from
tral parts of the country (MARKKULA 1989a). The winter cereals was issued. These populations
situation predicted actually occurred. Correla- did not cause any damage in the conditions that
tion between the predicted and observed abun- turned rainy and cooler soon after the aphids
dances of R. padi was significant, r = 0.35, had arrived.
P <0.001. Of the predictions for a need of conThe orange wheat blossom midges (Sitoditrol, 59 % turned out to have been reliable plosis mosellana) were seen for the first time
(severity of damage 2 or higher, on the scale in reasonably high numbers (1 female per 5-10
0-10) and of the predictions for no need of ears) in the southwestern areas, in the fields of
control 93 % were shown to have been relia- the Agricultural Research Centre, at Jokioinen,
ble (severity of damage 1 or less). When the size for instance. Here midges emerged, however,
of the winter population was between the limits at a time when winter wheats were commonly
20
Table 1. Results of questionnaires. Severity of damage on a scale of 0-10. Severity of damage indicated when above
the mean during 1965-84.
CEREALS
Rhopalosiphum padi (I-)
Phyllotreta vittula (Redtb.)
Oscinella frit (L.)
Contarinia tritici (Kirby) &
Sitodiplosis mosellana (Gehin)
FORAGE PLANTS
Nanna spp.
RAPE AND TURNIP RAPE
Meligethes aeneus (F.)
Phyllotreta spp.
SUGAR BEET
Lygus rugulipennis Popp.
Pegomya betae (Curt.)
Chaetocnema concinna (Marsham)
Aclypea opaca (L.)
PEA
Cydia nigricana (F.)
Acyrthosiphon pisum (Harr.)
ROOT CROPS AND VEGETABLES
Delia antiqua (Meig.)
Plutella xylostella (L.)
Della radicum (L.) and D. floralis (Fall.)
Phyllotreta spp. on crucifers
Psila rosae (F.)
Trioza apicalis (Först.)
APPLES
Microtus agrestis (L.)
Lepus europaeus Pallas and L. timidus L.
Arvicola terrestris (L.) root damages
Cydia pomonella (L.)
Argyresthia conjugella Zell.
Aphis pomi (Deg)
Panonychus ulmi (Koch)
Psylla mali (Schmiedb.)
Yponomeuta malinellus Zell.
BERRIES
Aphididae on Ribes spp.
Nematus ribesii (Scop.) and Pristiphora pallipes Lepel.
Stenotarsonemus pallidus (Banks)
Byturus tomentosus (F.)
Anthonomus rubi (Hbst.)
Pachynematus pumilio Knw.
Cecidophyopsis ribis (Westw.)
Lampronia capitella (Cl.)
Zophodia convolutella (Hb.)
PESTS ON SEVERAL PLANTS
Deroceras agreste (L.) etc.
Hydraecia micacea (Esp.)
Severity of damage
Number of
observations
1989
1989
1965-84
138
68
162
1.9
0.6
0.4
1.1
0.7
0.8
77
0.6
-
86
0.9
1.3
97
67
2.0
0.6
1.6
66
121
156
42
1.6
1.2
1.3
0.7
1.6
1.6
1.4
1.2
61
32
1.2
0.7
1.7
-
62
59
57
156
65
87
0.8
0.5
0.8
1.3
0.9
1.0
1.5
1.7
1.8
1.6
0.8
1.3
75
72
64
51
48
30
68
44
36
2.6
'1.7
2.0
0.7
0.7
0.3
0.3
0.5
0.2
1.2
1.8
0.7
2.0
2.7
1.2
1.1
0.8
1.2
80
138
70
117
69
68
92
73
55
1.9
1.8
1.3
0.7
0.8
0.8
1.5
0.9
0.6
1.6
1.5
1.9
1.5
1.4
1.2
2.0
1.7
0.8
66
62
0.7
0.9
1.3
1.1
flowering and ears of spring wheat had not yet but damage was only moderate (a couple of
emerged. Midge populations further north and larvae per ear) at the maximum.
in the southwestem area emerged in good time,Of the other pests of cereals, damage by the
21
frit fly (Oscinella frit) was extremely marginal,
even though winter cereals were commonly
sown in the middle and around the 20th of
August. A rather high number of thrips were
found in the newly sown winter cereals.
Fairly low abundance was predicted for the
rape blossom beetle (Meligethes aeneus) (HOKKANEN 1989). Beetle numbers followed the
prediction at the beginning of the growing season until the emergence of new adults. The
highest numbers were observed in southern
Finland, but at, the end of July and in August
high numbers of6eetles were seen everywhere
damaging many different plants. The high
population increase was expected because
populations of larval parasites were known to
be very low (HOKKANEN 1989), the reason for
which can be speculated to be due to the extensive spraying of insecticides on cereal fields
in 1988. Larval parasites overwinter in the soil
and emerge just at the best spraying time for
cereal feeding aphids.
Damage by leaf bugs (Lygus rugulipennis) on
sugar beets were equal to the average, even
though the numbers of this pest increased towards the end of season. Damage caused by
other pests on sugar beet were low.
The pea moth (Cydia nigricana) did not cause
any major harm, which was predicted on the
basis of pheromone trap catches from private
fields. The pea aphid (Acyrthosiphon pisum)
was abundant, requiring control in many areas.On root crops and vegetables damage by the
onion and cabbage flies (Della radicum and D.
floralis), similar to the cabbage moth (Plutella
xylostella) had decreased notably from the
previous year. Damage caused by the carrot rust
fly (Psila rosae) were still higher than the average.
Voles were the major pests on apples in
home gardens and nurseries, and in many areas
on strawberry, also. The severity of damage by
both species, the field vole (Mierotus agrestis)
and the water vole (Arvicola terrestris) had increased significantly and substantial damage
22
was found in many areas, as predicted in autumn 1988 (KULMALA 1988). Ali other pests on
apples occurred in lower numbers than normally (1965-1984). The figures in the table reflect
mainly the situation in home gardens. In commercial apple orchards, the European red spider mite (Panonychus ulmi) caused more harm
than usual, due to the warm summer. The main
pest of apple, the apple fruit miner (Argyresthia
conjugella) did not attack apples this year because o.the abundant yield of rowan berries,
its principal host. The low abundance of miners
had also been predicted (MARKKuLA 1989b).
On red and black currants and gooseberries,
a number of aphids in spring aroused a slight
fear of damage. Numbers of lady birds (Coccinella septenpunctata) were, however, high
enough to control the aphids. After flowering
a high number of larvae of the gooseberry sawflies (Nematus ribesii and Pristiphora pallipes)
hatched in many areas of the country, and
numerous bushes were completely defoliated.
Nematus spp . have more frequently attacked
also red and black currants. Mean severity of
the damage by sawflies had increased from the
value of 1.7 in 1988, which was already above
the average. Numbers of the raspberry beetle
(Byturus tomentosus) had decreased greatly
from the previous year. The actual severity of
the strawberry blossom weevil (Anthonomus
rubi) presented in the table may be slightly too
low.
A very high number of field slugs could be
found, and even picked up, on some occasional
fields in early spring. A high number of slugs
were not- necessarily found in ali areas, where
darnage had been observed in newly sown winter cereals in the previous autumn. The late
autumn of 1988 with its quick freezing temperatures in November might have been pretty
hard on the grey field slug (Deroceras reticulatum), at least. Slug populations did not commonly increase to any high numbers in 1989,
but some cases of damage on cereal ears just
before harvest were found in lodged cereal
crop, especially.
The western flower thrips (Frankliniella occidentalis) was brought under control in vegetable cultivations by greenhouse disinfection.
The problems with this pest remained in flower and mixed cultivations. Growers had difficulties in getting rid of permanent infestations
there, and new infestations are often introduced with planting material.
The pest situation of this growing season and
that of the two previous seasons have shown
the connections between weather and pest
abundance to be very complicated. Two consecutive exceptionally warm years induced
higher populations of some single pest species,
such as the European red spider mite and the
pea aphid, only. The pest situation of the second warm year was now, as also during the
latest comparable example in 1959-1960 (VAPPULA 1960, 1961), milder than average. High
aphid outbreaks, for instance, have been induced by cool and wet growing conditions in
the previous year, the years 1958 and 1987
providing good examples. The factor equal to
the weather in importance seems to be the
coincidence between the susceptible stage of
cultivated plants and the occurrence of infesting stages of pests.
REFERENCES
HOKKANEN, H. 1989. Rapsikuoriaiset vähissä ensi kesänä.
Koetoim. ja Käyt. 46: 31.
KULMALA, S. 1988. Muistakaa myyrät! Koetoim. ja Käyt. 45:
49.
KURPPA, S. 1989. Pests of cultivated plants in Finland during 1988. Ann. Agric. Fenn. 28: 97-102.
— 1990. Lämmin kesä ei lisännyt tuholaismääriä. Viljelykasvien tuhoeläimet 1989. Koetoim. ja Käyt. 47: 17.
MARKKULA, I. 1989a. Tuomikirvaennuste vuodelle 1989.
Koetoim. ja Käyt. 46: 13.
1989b. Pihlajan kukinta runsasta. Puutarha-Uutiset 24:
771.
MARKKULA, M. 1985. Pests of cultivated plants in Finland in
1984. Ann. Agric. Fenn. 24: 97-100.
VAPPULA, N.A. 1960. Tuholaisten esiintyminen v. 1959.
Maatalous 4: 95-98.
1961. Tuholaisten esiintyminen v. 1960. Maatalous 4:
1-4.
SELOSTUS
Viljelykasvien tuhoeläimet 1989
SIRPA KURPPA
Maatalouden tutkimuskeskus
Toisesta peräkkäisestä poikkeuksellisen lämpimästä kasvukaudesta huolimatta ei minkäänlaista tuholaisten erityistä
runsastumista havaittu. Ainoastaan pelto- ja vesimyyrien tuhot omenalla olivat selvästi keskimääräistä pahemmat. Kirvojen ja karviaspistiäistoukkien tuhot marjapensaissa oli-
vat hieman keskimääräistä runsaammat. Rapsikuoriaskannat runsastuivat kesän aikana voimakkaasti, mutta ehtivät
aiheuttaa tuhoja pääosin vain erilaisissa vihannes- ja koristekasveissa (kts. myös KURPPA 1990).
23
ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE, VOL. 29: 25-38 (1990)
Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 146 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 146
OCCURRENCE OF DAMAGE AND PREDICTING THE ACTIVITY
OF THE FRIT FLY (OSCINELLA FRIT L.) IN FINLAND
SIRPA KURPPA
KURPPA, S. 1990. Occurrence of damage and predicting the activity of the frit fly
(Oscinella frit L.) in Finland. Ann. Agric. Fenn. 29: 25-38. (Agric. Res. Centre, Inst.
Pl. Protect., SF-31600 Jokioinen, Finland.)
According to a questionnaire survey concluded during 1965-1988, injuriousness
of the frit fly, Oscinella frit, was marginal. Cases in which damage boundary was
commonly reached occurred in only 9.0 of the material from the entire country,
and 15.8 % in the South Central area. The mean severity of damage was above 1,
on a scale of 0-10, in the South Central arca, only. The last years when severity
of damage exceeded the mean for the whole period of the present survey, 0.72, were
during 1966-1972.
Data from an earlier sampling study during 1959-1969 was used for correlating
the damage with crop growth and weather. Then, up to 10 % of plants in the southern
areas were infested on average. Economic damage occurred in 37 % of spring cereals
and in 19 % of winter cereals sampled. Abundance of damage due to the first and
third generation of frit flies increased by low temperatures before seedling emergence of spring or winter cereals and with high temperatures during oviposition.
In the case of spring cereals, the coincidence between frit fly flight and susceptible
period of the plant could not, in practice, be interrupted simply by changing sowing
time, the method used to control autumn generations of frit flies in winter cereals.
Lack of coincidence between the ovipositing frit flies of the summer generation and
the susceptible period of ears of the present cereal varieties was proposed to cause
a major restriction in population growth.
The two methods of prediction tested were found to be suitable for use in the
prevailing conditions in order to indicate the correct times for monitoring frit fly
populations and pian growing techniques for frit fly management. The predictions
were also used to estimate changes in the rhythm of frit fly generations during an
increase of temperature speculated in the 'greenhouse effect'.
Index words: frit fly, Oscinella frit, cereals, barley, oat, rye, wheat, damage, predicting,
forecasting, prognosis, daydegrees, degree-days, greenhouse effect.
INTRODUCTION
During the 1960s, the frit fly, (Oscinella frit L.)
was, regarded as the most harmful cereal pest
in Finland (VAPPULA 1962). One to five-yearperiods of damage were reported to occur
about every five years since the 1920s, when
regular recording of insect damage was started.
Detailed studies on the injuriousness of the frit
fly and possibilities for its control were published on the basis of the situation in the 1950s
(TIITTANEN 1959a, b). Major infestations of
25
shoots, maximum 51.3 °X; and mean 6.2 %, had
been caused• by the spring population, and in
the third autumn population maximum infestation was 90.2 % and the mean 5.2 % of shoots.
Injuries of cereal shoots were much more common than grain injuries,. Maximum infestation
of grains was 19.6 % arki the mean 0.69 %,
only (TIITTANEN 1959 a).
During normal years, thfee generations of the
frit fly occur and only tWo during cool years
(VAPPULA 1962). The inte"nsity of damage is
commonly known to gregly depend on the
coincidence of the susceptible period of cereal
growth and timing of 'frit fly flight (HEmER
1960, FIDLER AND WEBLEY 1960, JONASSON
1985). A practical exaMple is: damage was
found to be remarkably more severe on winter cereals sown before the end of August than
in crops sown later (TIITTANEN 1959 a, b). Damage has also been thought to be more common
on spring cereals due to late sowing time, as
demonstrated in Central Europe and the British Isles (HEmER 1960, FIDLER and WEBLEY
1960). According to a Swedish study such a
correlation between sowing time and intensity
of damage was somewhat controversial (LARSSON 1983).
Since the 1960s, cereal sowing techniques
have improved considerably and the sowing
period of spring cereals has been shortened to
a few days, with the exception of years when
rainy periods drastically interrupt sowing.
Cereals are sown immediately after the frost has
melted and the soil has become dry enough to
be drilled, thus making the coincidence between frit fly flight and sowing time increasingly critical. This coincidence has also become urgent to frit fly populations, because the area of
facultative host in the form of leys has essentially decreased in the main cereal growing district of the country. Great difficulties have often been experienced in previous years when
sowing winter cereals at the recommended
time around the first part of September.
Presently an earlier sowing time, around the
20th of August, has been experimented with
and, already, in many cases recommended.
These technical changes as well as speculated
climatic changes (KETTUNEN et al. 1989) can be
expected to affect the pest status of the frit fly
in our country.
In the following report, a review of the importance of frit fly damage since 1965 is
presented and a predicting method for frit fly
occurrence tested and proposed. The future importance of the frit fly is also slightly speculated
on.
MATERIAL AND METHODS
The frequency and severity of annual damage
due to the frit fly (0. frit) were evaluated in a
23 year questionnaire survey initiated and conducted by professor Martti Markkula (eg. 1966,
1988) and continued by Kurppa (1989).
Research material on frit fly injuries in the
shoots of spring and winter cereals from the
latest longer period of high infestation from
1959 to 1969 was analysed statistically. Data on
damage occurrence consisted of the following
26
recordings: growing site, cereal species and
variety, date of sowing, date of sampling in the
field, observed number of injured shoots in
each •sample, total number of shoots observed
(normally 200 per field taken at random), observed number of injured tillers and total number of tillers observed. The growing sites, annually about twelve, were distributed throughout the country. The cultivars studied were the
commonly grown commercial ones of the time,
and sowing times followed the practice of each
year and area. Abundance of damage was
counted as the mean of the proportion of infested plants and tillers.
For checking the timing of flying periods of
each generation, frit flies were collected in 1985
and 1986 by a pair of yellow and blue water
traps in two fields at Jokioinen from the end
of May to the beginning of September. Seasonal occurrence of frit flies was recorded and
ovipositional activity of frit fly females checked
according to descriptions presented by TOLLEY
and NIEMCZYK (1988).
Weather data including mean daily temperature and daily precipitation of each growing
area was used as a basis. From this data, the cumulative sum of daily temperatures over 5 °C
(effective daydegrees) as well as the cumulative
sum of temperatures over 0 °C and over 7 °C
were calculated for each day of the growing
season. The data on effective daydegrees was
used to estimate the growth stages of cereal
plants with the help of information presented
in KETTUNEN et al. (1989) and specified by Rantanen (oral information). The period of increasing susceptibility of cereal plants as targets
of frit fly ovipositing was estimated to start
shortly after seedling emergence and to last
over the two leaf stage, as described by JONASSON (1985). During this period, at the latest, a
final prediction of attack should be produced
and control measures with contact insecticides
accomplished. In effective daydegrees this
period was estimated to begin from 70 effective daydegrees after sowing and end at 200 effective daydegrees after sowing.
The cumulative temperatures over 7 °C and
0 °C were used to form predictions for frit fly
activity in the field based on studies presented
by OHNESORGE (1973) and TOLLEY and NIEMCZYK (1988), except that in the present study
the first day for accumulating temperatures
over 0 °C was established to be the first of
April, instead of the first of March as in the
authors' research area, Ohio, USA. According
to the experience of RYGG (1967), temperatures
in April are already important in the development of the first frit fly generation, but in March
most parts of our country are covered by snow
and frost. However, when using the temperatures according to a 'greenhouse effect' scenario the first of March would again be the first
day for temperature accumulation. The activity minimum of frit flies was established at the
mean temperature of 7 °C. A daily mean temperature over this minimum is considered to be
a measure of the total activity of frit flies (active temperature of frit fly).
The data from the questionnaire, during
1965-1988, and information received from
the sampling study, during 1959-1969 was
correlated with annual weather conditions data
in each area of the country. Validity of coincidence between predicted frit fly appearance
and the susceptible period of the cereal crop
was evaluated on the bases of damage intensity during variable combinations of weather
conditions and sowing time during 1959-69.
Validity of the predictions for frit fly activity
was checked in comparison to frit fly observations made at Jokioinen, during 1985-1986.
When evaluating the abundance of damage
a lower threshold ( = damage at some stage
could co.mmonly been found or the damage
boundary, as defined by PEDIGO et al. 1986,
commonly reached) was set to the frequency
of damage at a minimum 0.5 (50 %) and severity of damage above 1, in the material of the
questionnaire. In the sampled materia', a threshold of economic damage was set in spring
cereals to the proportion of damaged plants of
5, according to the proposal of the limit to
which the destruction of primary shoots should
be restricted as presented by JEPSON (1959) and
information from the control experiment by
LARSSON (1984). The threshold of economic
damage for winter cereals was set to a higher
proportion of damaged tillers, at 10 %, be27
cause of the compensatory effect found before
and WEBLEY 1960, HEMER 1960) and
also observed in this study.
(FIDLER
In this report, standard deviation in connection with the mean is indicated by (s.d.) and
standard error is indicated by (± . . ) or (s.e.).
RESULTS
1. Areal and annual occurrence of damage
in the country since 1965
In general, the injuriousness of frit flies was low
Mean
The entire country
(n = 2730)
South-Central
district (n = 914)
(Fig. 1). The following frequencies and severities of damage were found in the questionnaire
survey, during 1965-1988:
Frequency of damage
s.d.
>0.0
>0.5
Mean
Severity of damage
s.d.
>0.0
>1.0
0.08
0.17
42%
4%
0.72
1.1
46%
19%
0.12
0.21
52.%
8%
1.04
1.3
60%
28%
Mean frequency
11111 1.20, s.d. 2.06
0 78, s.d. 1.64
0.76, s.d. 1.59
070 s d 161
0.30, s.d. 0.91
Fig. 1. Mean frequency ( x 10) (a) and severity (scale 0-10) (b) of damage in the 5 growing districts throughout the
country, and mean annual occurrence of cases in which damage of some stage could be commonly found (c). Data from
questionnaire, during 1965-1988.
28
Mean severity
EI 1.04, s d 1 28
0 69, s d.0.95
0 67, sd 1 16
062 s d 0.97
% of cases with obs. damage
0
44,
s d.0.90
60
50
40
30
20 •
77 78 79 80 81 82 83 84 85
10 71
Disinct no 2
Whale Cauntry
72
73 74
75 76
65 66 67 68 69 70
Years
29
Damage was commonly ( = frequency above
0.5) observable (above the damage boundary =
severity above 1) in 9.0 % of the material. Mean
severity and frequency of damage in the SouthCentral area was significantly higher than that
in ali of the other areas (P <0.05). Observable
damage commonly occurred there in 15.8%
of cases.
During the past 25 years, a slightly higher occurrence of the frit fly was found at the- end of
1960s starting in 1966 and ending in 1970. The
mean severity of damage in the questionnaire
from these years was 1.3 -± 0.23. The next
highest severities of damage, 0.82 and 0.86,
were found in 1965 and 1972 and the mean for
the other years was 0.53 ±0.14, The highest infestation peak recorded since 1951 was also
found in autumn 1970 in additional control experiments of frit fly conducted by the Agricultural Research Centre's Southwestern Research
Station at Mietoinen. In winter rye sown in the
middle of August, up to 99 % of plants and in
winter wheat up to 77 % of plants were then
infested at Mietoinen.
Abundance of damage caused by frit flies correlated negatively with the mean temperature
in the month of August in the preceding year
r= —0.1007, P<0.05, as calculated from questionnaire data for the entire country. The abundance of damage correlated negatively with
mean temperature in May of the damage year
r = —0.197, P < 0.001 and positively with mean
precipitation of the same month r = 0.032,
P <0.05. A positive correlation was, also, found
between abundance of damage and mean precipitation in June of the damage year r = 0.079,
P<0.05.
% of plants % of tillersNo. of
samples
Mean se.Mean s.e.
Spring cereals:
southern distr.
northern distr.
Winter cereals:
9.9a 1.6
4.2b 0.7
8.5 1.1
6.5a 1.2
3.1b 0.5
3.5 0.5
155
148
258
For spring cereals the southern districts indicate the district numbers 1 and 2 and the northern districts numbers 3-5 (Fig. 1) and significant differences in columns are indicated by a
and b. In. winter cereals there were no significant differences in the abundance of damage
among the districts. Damage reached the
threshold of economic damage in spring cereals
(above 5 % of plants) in 37 % of sampled areas
from ali over. the country and in 49 % of the
sampled areas in the two southern districts of
the country. In winter cereals the threshold of
economic damage was reached (above 10 % of
plants) in 19 % of sampled areas over ali the
country (thresholds, 5 % and 10 %, are explained under the next subtitle).
Fields ,sampled during-1959-69 showed the
highest proportion of damaged plants in spring
cereals, the mean 10.7 ± 2.2 in 1959, 1961 and
1962 with the total mean value of damaged
plants for ali years being 7.1 ±0.6 (P < 0.01).
Instead, in winter cereals, the highest proportion of damaged plants, mean 27.2± 5.2 %,
was found in autumn 1965 with the total mean
proportion of damaged plants during the sampling years being 8.6 ± 1.1 %.
2. Areal and annual occurrence of damage
in sampling research, during 1959-1969
3. Damage of frit fly in different
cereal species
In the fields sampled during 1959-1969 the
following mean proportions of damage were
found:
The following mean proportions of frit fly infested plants and tillers (main and subsidiary)
were found in the samples from 1959-1967:
30
Cereal
species
Oat
Barley
Spring wheat
Winter wheat
Winter rye
% of plants
infested±s.e.
7.9±1.1
4.8±0.7
7.4±0.8
9.9±1.7
10.7±1.3
% of tillers
infested±s.e.
5.7±0.9
3.2 ± 0.6
5.2 ± 0.6
4.6±0.9
4.2±0.6
daily cumulative temperature over 5 °C (effective daydegrees) at sowing and at seedling
emergence.
Correlation coefficients:
damage > < precipitation, at sowing
r=0;131, P<0.05
damage > <precipitation, at seedling
emergence r = 0.173, P < 0.01
damage > < effective daydegrees,
at sowing r= — 0.123, P< 0.05
damage > < effective daydegrees,
at seedling emergence r = —0.133, P< 0.05
Infestation of the plants in winter cereals was
significantly higher than in spring cereals (P <
0.01).
Mean number of tillers (main and subsidiary)
was 1.7 ± 0.64/plant of barley, oat and spring The previous correlations were strongest with
wheat. There was no difference in the number the abundance of damage in spring wheat, for
of tillers between noninfested and infested instance:
plants. In winter wheat the mean number of — damage > < effective daydegrees, at seedtillers per noninfested plants was 1.9 (s.d. 0.9)
ling emergence r = —0.307, P <0.001. The
and per infested plants 2.5 (s.d. 1.2) (P <0.05).
mean of effective daydegrees at seedling
Similar difference was found in winter rye, in
emergence of spring wheat was 287.2 °C
which the mean number of tillers per nonin(s.d. 369.9).
fested plants was 1.9 (s.d. 0.8) and that to inAbundance of damage was greater the higher
fested plants 2.7 (s.d. 1.2) (P < 0.01). These
the mean daily temperature was over the activiresults of spring wheat could be checked by a
ty minimum of the frit fly (active temperature)
field experirnent in 1989 with completely comduring the time between seedling emergence
parable results, but then the intensity of infestaand the 2-leaf stage of the plant (period of intions was very low, under 5 .
creasing susceptibility) (Fig. 2). Correlation
Because of the above compensation, the
coefficient: r =0.342, P <0.001. This variable
number of infested tillers, at the level of 10 %
had the strongest effect on the abundance of
infestation among plants, was about 7 % in
damage in spring wheat, regression: abundance
spring cereals and about 4 % in winter cereals.
of damage = 0.70 + 0.94 x active temperature,
On this basis the threshold of economic damr2 = 12.0%, P < 0.01. The mean abundance of
age, mentioned already under the previous title,
damage of wheat was 7.0 % (s.d. 6.8) and mean
was set to 5 % damage of plants in spring
of active temperature between seedling emercereals and 10 % damage in winter cereals.
gence and the 2-leaf stage was 6.7 °C (s.d. 2.4).
In the case of barley these correlations were
considerably weaker and in oat no correlations
were found between the previous variables.
4. Dependence of damage of spring cereals
on weather of the growing season
The abundance of damage in spring cereal
crops, in the sampled material from 19591969, rose with an increase in the cumulative
sum of precipitation and with a decrease in the
5. Dependence of damage of winter cereals
on weather of the growing season
Abundance of damage on winter cereals was
higher the lower the effective daydegrees at
31
Number of frit fly females
0 Number of frit fly
ofemales per trap
Total Population
SowingSeedliri emerg.Frit fly appear.
2-leaf stage
End of suscebtib.
Date
Fig. 2. Occurrence of ovipositing frit fly females in yellow and blue water traps at Jokioinen during 1985-1986, combined with mean growing rhythm of spring cereals. Coordinates of X counted on the basis of daydegrees. Frit fly appearance (predicted) counted according to TOLLEY and NIEMCZYK (1988).
sowing (or at seedling emergence) and the
higher the active temperature of frit fly during
the period of seedling emergence and the 2-leaf
stage of plant.
Correlation coefficients:
damage > < effective daydegrees at sowing
r= —0.410, P<0.01
damage > < effective daydegrees at
seedling emergence r= —0.182, P < 0.01
damage > < active temperature during
seedling emergence — 2-leaf stage
r=0.517, P<0.001
The effect of active temperature on the frit
fly during the period from seedling emergence
to the 2-leaf stage of plant was overwhelming;
regression: abundance of damage = —9.5 +
6.2 x active temperature for frit fly, r2 = 27.0 %,
P <0.001. Mean abundance of damage was
5.5 % (s.d. 11.7), mean effective daydegrees at
seedling emergence was 1125.3 °C (s.d. 190.0)
and mean active temperature 2.4 °C (s.d. 1.0).
32
6. Dependence of frit fly damage on sowing
times of cereal crops
In the sampled fields spring cereals were sown
between the 20th of April and the 15th of June,
the mean being the 15th of May and the mode
the 10th of May. Corresponding effective daydegrees varied between 0 and 264 °C, the mean
being 66.4 °C, and the mode 29.3 °C. Only
difference found between the abundance of
damage in crops sown at various times was between the latest sowing time, May the 30th to
June the 15th, and the earliest sowing time, before 15th of May. Damage after the latest sowing time was significantly (P <0.05) less than
after the earliest.
Winter cereals in sampled fields were sown
between the 12th of August and the 17th of
September, the mean being the 3rd of September and the mode the 30th of August. Corresponding effective daydegrees varied between 647-1355 °C, mean 1065 °C and mode
1078 °C. Crops sown after the 30th of August
were significantly less infested (P <0.001) than
earlier sown crops. Mean infestation of plants
of the first group was 2.5 ± 0.4 % and that of
the second group 18.8 ± 2.5 %.
7. Correlations between abundance of damage
and predicted appearance of frit flies
Prediction of Tolley and Niemczyk:
The abundance of damage in spring wheat and
the time difference from the predicted appearance of frit flies (ToLLEv and NIEMCZYK 1988)
to the 2-leaf stage of plant correlated, correlation coefficient: r= —0.411, P < 0.001. The
mean of the difference was 7.0 days (s.d. 6.6).
Damage was thus higher the better the coincidence was between predicted ovipositing frit
flies and the most susceptible period (2-leaf
stage) of the plant (Fig. 2).
With winter cereals there was a significant
correlation between the abundance of damage
and the difference from the predicted appearance of frit fly to seedling emergence. The
difference was counted to seedling emergence
because frit flies mostly appeared clearly before
that time. Correlation coefficients:
— damage > < difference predicted
appearance of fly — seedling emergence
(measured as effective daydegrees)
r = 0.216, P<0.001
(measured as number of days)
r = 0.261, P<0.001
Mean of difference as daydegrees was —98.9 °C
(s.d. 146.4) and number of days —18.4 (s.d.
20.9).
Prediction of Ohnesorge:
Abundance of damage in barley and spring
wheat correlated with the time difference from
the first flight of frit flies predicted according
to OHNESORGE (1973) to the emergence of
seedlings, correlation coefficient: r = 0.295,
P < 0.001, regression equation: abundance
3
of damage = 7.77 + 0.272 difference between
predicted first flight to seedling emergence,
r2 = 8.7 %, P<0.001. Mean abundance of damage was 5.7 % (s.d. 7.6), mean of the difference
—7.6 days (s.d. 8.2).
Correlation between the time difference from
predicted regular flight by OHNESORGE (1973)
to seedling emergence and damages on barley
and wheat was significant r = 0.288, P <0.001.
This difference together with a mean temperature over activity minimum (active temperature)
during the period from seedling emergence to
the 2-leaf stage of the plant determined part of
the variation in damage, regression: abundance
of damage = — 5.3 + 1.05 active temperature +
0.39 difference, r2 = 10.6%, P < 0.001. The
mean of the difference from seedling emergence to regular flight of flies was 7.3 days
(s.d. 7.4) and mean of active temperature of
flies during seedling emergence — 2-leaf stage
7.8 °C (s.d. 1.3).
8. Accuracy of predictions used for checking
frit fly populations
The behaviour of frit flies of the spring generation (first) and of the autumn generation (third)
followed predictions formed according to TOLLEY and NIEMCZYK (1988), with the exception
that at the predicted time of 40 % frit fly appearance (ToLLEv and NIEMCZYK 1988) actually about 30 % of frit flies of the first spring
generation had appeared in our conditions (Fig.
2). A number of days prediction thus gave an
emergence date that was 4-6 days premature.
With the autumn generation, the third, prediction was accurate. The summer generation of
frit flies in these years was very low and could
not be tested.
Prediction of the first flight of frit flies (OHNESORGE 1973) deviated ±2 days from that observed during the experimental years at Jokioinen. The predicted date of regular flight coincided roughly with the date of 30 % (40 %)
flight predicted by TOLLEY and NIEMCZYK
33
(1988), but was difficult to specify on the basis
of information given by the author (OHNESORGE
1973).
9. Predicted appearance of various frit
fly generations in prevailing growing
conditions and sensitivity of the rhythm
of generations to an increase in
temperature
The first generation of frit fly was predicted and
observed to appear in the fields fairly early,
coinciding very well with the 2-leaf stage of
spring cereals (Table 1, Fig. 2). The 2-leaf stage
is reached by plants approximately at 230 °C
effective daydegrees, if sowing occurs at about
30 °C effective daydegrees. The second generation, as opposite to the first, was predicted
(but unfortunately not checked) to be fairly late
in order to infest grains effectively, because
heading normally occurs at about 500 °C effective daydegrees (KETTUNEN et al. 1989), and
early infestation occurring shortly after the time
of flowering is known to be the most severe.
The third generation was predicted and observed to be early and thus easily avoided by
a slightly later sowing time.
An increase of 1 °C in temperature would, according to predictions, result in slight changes
in the dates of appearance of various generations and increase the possibilities of the third
generation to oviposit in the northern areas (Table 1). A greater increase of 2 °C would change
dates of appearance further on ensuring the
possibility for the third generation to oviposit.
Still greater changes would take place in a
'greenhouse effect' scenario. Then, a fourth
generation of frit flies would become highly
possible. Such predictions are based on temperature, and thus the values of daydegrees for the
various dates of appearance remain almost standard throughout changes in climate (Table 1).
Table 1. Dates of predicted (40 %) appearance of the frit fly, 0. frit, generations and comparable numbers of daydegrees
during the growing season a) in the present conditions, weather data from 15 research stations in 1959-1988, b) after
a standard increase of 1 °C in daily temperature, c) after a standard increase of 2 °C in daily temperature, d) in 'greenhouse' conditions, weather data changed according to the scenario presented by KETTUNEN et al. (1989). Percentages
under each generation indicate probabilities of appearance in 5 %, 50 % and 95 % of cases (years or localities). The
last value under the third and fourth generation indicates the possibility for the last generation to oviposit before a critical decrease in daily temperature, under a mean of 7 °C. Prediction method for frit fly appearance from TOLLEY and
NIEMCZYK (1988).
First generation
a)
date
daydegrees
success
b)
date
daydegrees
success
c)
date
daydegrees
success
d)
date
daydegrees
success
34
Second generation
Third generation
Fourth generation
5%
50%
95%
5%
50%
95%
5%
5%
50%
95%
27.5.
162
7.6.
198
16.6.
228
10.7.
557
19.7.
612
29.7.
653
16.8.
907
100
23.5.
164
4.6.
197
11.6.
227
5.7.
567
21.5. 30.5.
168
198
7.6.
228
30.6.
578
7.7.
630
22.5. 30.5.
222
273
23.6.
610
1.7.
650
16.9.
1436
95
5.1.
1667
60
7.1.
1777
35
15.5.
164
13.7. 23.7.
620 660
50%
95%
2.9. 28.9.
1042 1102
65
45
10.8. 21.8.
975 1073
100
100
10.9.
1129
85
17.7.
666
3.8. 13.8.
1013 1196
100
100
27.8.
1147
90
10.7.
691
27.7. 6.8.
1007 - 1116
100
100
19.8.
1192
100
DISCUSSION
At the present level of damage occurrence the
chemical control of frit flies is in no way and
in no area needed as a common practice in Finland.
In winter cereals, frit flies are easily managed
provided an earlier sowing time, in the middle
of August or even earlier, does not become a
common practice. Actually, earlier sowing
times were fairly popular in 1988 and 1989, but
no sign of a higher occurrence of frit flies has
been observed, as yet.
The rhythm of growth of the present commercial cereal varieties shows an obvious incoincidence between the flight of the frit flies'
summer generation and the susceptible period
of cereal ears. This may be the phenomenon
that seriously restricts population growth as
panicles are regarded to be the most fertile
habitat for the population growth of frit flies
(SourfiwooD and JEPSON 1962). The period of
flight of the summer generation of local populations could not be checked in this study, but
if the first and the third generation follows the
prediction, it seems fairly safe to rely on a
reasonably low variation in the accuracy against
the middle one, too. Lack of coincidence is also
shown by the fact that infestations of grains
have been surprisingly low even during high
populations of frit fly, in the 1950s (TIITTANEN
1959a). Summer population of frit flies are
reported to be significantly lower even in the
northern counties of England (STRICKLAND
1958).
In the main cereal growing arca susceptible
host plants for frit flies were abundantly available for ovipositing only in spring. Then, however, frit fly population most supposedly suffers
from winter mortality, which is known to be
rather high, minimally 50 % even in England
(SouTHwooD and JEPSON 1962). Early sowing
time, as advised for frit fly control further
south, could not be shown as an effective practical means of control in this study. Actually,
peak flight of frit flies in warm spring was certainly early enough. Possible high infestation
in late sown crops may be explained by the fact
that sowing is normally slightly delayed in cool
and wet conditions, in which the appearance
of frit flies is also delayed even more or flight
ceases. When temperature finally increases ali
populations start flying, focusing immediately
on crops that then appear to be in the susceptible stage. Even in normal years, latecomer frit
flies may concentrate in late sown crops causing relatively higher infestation on them because the number of susceptible crops is then
very restricted.
In the cycle of frit fly generations the proximity of cereals and other gramineous plants has
been shown to be favourable (JEPSON 1959,
MOWAT 1974) and the frit fly has been shown
to be fairly stationary if brood plants and shelter are easily available (HEmER 1959). In any
case, suitable host plants should be available,
in the form of cereal fields, natural grasslands,
leys for grazing or hay or even golf cources, for
each of the three generations within a reasonable distance. As long as this is not the case of
extremely high infestations are most obviously avoided.
Several changes that may improve the coincidence between ovipositing frit flies and the
susceptible period of plants can be seen in the
weather or cultivation techniques. The present
three generations of frit flies seem to be
favoured by slightly cooler growing seasons
just because a delayed fly population coincides
better with cereal hosts in summer and autumn,
especially. However, an increase in temperature
is now a much more popular scenario than
cooler weather. Directly this would not bring
about a big change to frit flies as cereal pests,
because plants, naturally, react to changes in
temperature coincidentally and to the same
direction. However, it is obvious that varieties
will gradually change towards later ripening
35
types and this may essentially improve the availability of ovipositing-sites. for .the summer
generation of the fly. If the weather in spring
warms up, sowing times will then be more flexible and sowing times chosen correctly according to predictions of frit fly and plant growth
may be of great value. Autumn .infestations by
the third generation will be better avoided with
increasing temperatures until the stage when
the fourth generation appears. Then again, infestation could be avoided by correct sowing
time, between the third and the fourth generation, according to the practice in Central Europe (HEmER 1959). Without any major climatic
change, the amount of leys in the cereal growing district may increase, or new areas of uncultivated grass may appear if arable areas are
removed from cultivation. These make changes
in frit fly populations greatly possible.
If frit fly populations for one reason or another increase, the prediction of TOLLEY and
NIEMCZYK (1988) or some other temperature
based method then becomes a very practical
tool in arranging annual field observations, the
planning of growing practices and in determining the correct timing for chemical or biological control. The other prediction method by
OHNESORGE (1974) can be employed, but is restricted only to the first generation. In prediction work, cooperation, perhaps at first simply
as a warning system, among neighbouring
countries would be highly practical. For in-
stance, frit fly populations in Norway have been
,shown to follow nearly exactly the same flying
periods as our populations (RYGG 1966).
Problems will be connected with the first,
namely the spring generation of flies, especially on barley and oats, for which no good correlation with weather or age of plant has been
found. The susceptible period of barley and
oats is long due to their greater habit to tiller
than wheat. On the other hand, tillering barley
and oats compensate for damage, a behaviour
which is, however, fairly expensive to the
plant, but can be relied on in low intensity cultivation. If coincidence of ovipositing flies is
unavoidable, chemical control within strictly
prediction-coordinated times, and by integrated
methods, may be employed, if biological control up to that point has not been developed.
Supposedly one spray in the spring would be
completely sufficient for the control of the
spring and summer generations as proposed by
LARSSON (1984) from southern Sweden.
Acknowledgement — The author gratefully acknowledges
the great amount work accomplished for the sampling
study, conducted by a number of technicians under the
scientific supervision of Professor Mikko Raatikainen and
under the technical supervision of Miss Arja Vasaraineri, of
the Agricultural Research Centre, Department of Pest Investigation. A continuous survey of pest occurrence is a
necessity for this type of report. For that work the author
extends thanks to Professor Martti Markkula who organised
the survey and to ali the several hundred advisers of Agricultural Advisory Centres who have replied to our inquiries
throughout the years.
REFERENCES
FIDLER, J.H. & WEBLEY, D. 1960. Oscinella frit L. in South
Wales. The relationship between sowing date, plant development and progress of attack in spring oats. Ann.
Appi. Biol. 48: 156-176.
HEMER, M. von 1959. Zur Biologie, wirtschaftlichen Bedeutung und Bekämpfung der Fritfliege (Oscinis frit L.) an
Gerste. Teil I. Z. Angew. Ent. 44: 314-339.
— 1960. Zur Biologie, wirtschaftlichen Bedeutung und Bekämpfung der Frittliege (Oscinis frit L.) an Gerste. Teil
II. Z. Angew. Ent. 46: 71-119.
JEPSON, W.F. 1959. The effects of spray treatments on in-
36
festation of the oat crop by the frit fly (Oscinella frit
L.). Ann. Appl. Biol. 47: 463-474.
JONASSON, T. 1985. Resistance to frit fly attack in oat
seedlings — an ecological approach to a plant breeding problem. Lund University, Department of Animal
Ecology. Diss. 67 p.
KETTUNEN, L., MUKULA, J., POHJONEN, H. RANTANEN, 0. &
VARJO, U. 1989. The effects of climatic variations on
agriculture in Finland. In Parry, M.L., Carter, T.R. &
Konijn, N.T. (Ed.) The inpact of climatic variations on
agriculture. Vol. 1. Assessments in cool temperature and
cold regions. K1uver Acad. Publishers, Dordrecht, Bos, ton, London. p. 519-614.
KURPPA, S.. 1989. Pests of cultivated plants in Finland during 1988. Research note. Ann. Agric. Fenn. 28: 97-102.
LARSSON, H.A. 1984. Frit fly (Oscinella frit. L.) damage. in
oats and its chemical control by synthetic pyrethroids.
Z. Angew. Ent. 97: 470-480.
LARSSON, P.-E. 1983. Bearbetning av fritflugeinventeringar
(Oscinella frit L.) i Jönköpings och Kronbergs Iän 1980
och 1981. Swedish University of Agricultural Sciences,.
Department of Plant Protection. Examensarbeten. 30 p.
MARKKULA, M. 1966. Viljelyskasvien tuhoeläimet 1965,
(Summary: The pests• of cultivated plants in 1965.) .
Koetoim. ja Käyt. 20: 185-195.
- 1988. Pests of cultivated plants in Finland during 1987.
Research note. Ann. Agric. Fenn. 27: 323-327.
MOWAT, D.J. 1974. Factors affecting the abundance of '
shoot-flies (Diptera) in grassland. J. Appi. Ecol.':
951-962.
OHNESORGE, B. 1973. Beobachtungen ilber den Einfluss dbrWitterung auf den Verlauf des Fritfliegenfluges. Pfl:
krankheiten 5: 246-254.•
PEDIGO, L.P., HUTCHINS, S.H. & HIGLEY, L.G. 1986. Economic injury. levels in theory and practice. Ann., Rev.
Ent. 31: 341-368.
RYGG, T. 1966. Flight. of Oscinella frit..L:(Diptera, Chloropidae) females in relation to age and ovary development.
Ent. Exp. & Appl. 9: 74-84.
- 1967. Emergence periods and population fluctuations
of the frit fly Oscinella frit L. (Dipt., Chloropidae) in Norway. Norsk Ent. Tidskr. 14: 12-23.
SOUTHWOOD, T.R.E. & JEPSON, W.F. 1962. The productivity of grasslands in England for Oscinella frit (L.) (Chloropidae) and other stem-boring Diptera. Bull. Ent. Res.
53: 395-407.
STRICKLAND, A.H. 1958. Frit-fly attacic and yield of oats.
Ann: Appl. Biol. 46: 486-493.
TIITTANEN, K. 1959a. Kahukärpäsen viljakasveissa aiheuttamat. tuhot Suomessa vuosina 1948-1958. (Referat:
Schäden durch die Fritfliege (Oscinella frit L., Dipt.) bei
Getreide in Finnland in den Jahren 1948-1958.) Publ.
Finn. State Agric. Res. Board 178: 110-125.
- 1959b. Kahukärpäsen torjuntakokeissa syysrukiilla saatuja tuloksia. Maat. ja Koetoim. 13: 110-116.
TOLLEY, M.P. & NIEMCZYK, H.D. 1988. Seasonal abundance,
oviposition activity, and degree-day prediction of adult
frit fly (Diptera: Chloropidae) Occurrence on turfgrass
in Ohio. Environmental Ent. 17: 855-862.
VAPPULA, N.A. 1962. Pests of cultivated plants in Finland.
Ann. Agric. Fenn. 1, Suppl. 1. 239 p.
Manuscript received November 1989
Sirpa Kurppa
Agricultural Research Centre
Institute of Plant Protection
SF-31600 Jokioinen, Finland
SELOSTUS
Kahukärpäsen aiheuttamien tuhojen yleisyys ja
kahukärpäsen esiintymisen- ennustaminen Suomessa
SIRPA
KURPPA
Maatalouden- tutkimuskeskus
Kahukärpäsen esiintymistä selvitettiin vuonna 1965 alkaneen, jatkuvan kyselytutkimuksen avulla. Tuhot jäivät vähäisiksi, sillä kyselyaineiston mukaan vähäisiäkin vioituksia voitiin yleisesti havaita vain 9 %:ssa seurantatilanteissa
koko maassa ja 16 %:ssa seurantatilanteita viljelyvyöhykkeillä 2, jossa kahukärpänen osoittautui haitallisimmaksi.
Vain siellä tuhojen ankaruus nousi keskimäärin yli arvon 1,
asteikolla 0-10. Koko maan tuhojen keskiarvoankaruus,
0.72, seurantakauden 1965-1989 ajalta ylittyi viimeksi vuosina 1966-1972.
Kahukärpästuhojen ja säätilojen väliseen vertailuun käytettiin vuosina 1959-1969 kerättyä näyteaineistoa. Siinä
yksittäisiä kasveja koskevat tuhot syysviljoissa olivat hieman kevätviljojen tuhoja voimakkaampia, edellisissä vioittuneita kasveja tai versoja oli keskimäärin 7 % ja jälkimmäisissä keskimäärin 10 %. Syysviljojen paremman kompensaatiokyvyn tähden 10 % osuus vioittuneita kasveja aiheutti
kevätviljoilla versomäärän vähentymisen 7 %:11a mutta syysviljoilla vain 4 % :11a. Kevätviljoilla todennäköisen sadonalennuksen aiheuttavan tuhon kynnys, vähintäin 5 % vioittuneita kasveja, ylittyi 37 %:ssa näytealoista ja syysviljoilla vastaava tuhokynnys ylittyi eli vähintäin 10 % vioittuneita kasveja löytyi 19 % :ssa näytealoista.
Viileä ja kostea kasvukauden alku ja lämpötilan nousu vil-
37
jan orastumisvaiheessa osoittautuivat kahukärpäsen ensimmäisen sukupolven muninnan ja viljan alttiin kehitysvaiheen
yhteenosumisen kannalta edullisiksi. Viileä kasvukausi paransi Myös kahukärpäsen kolmannen, syysviljojen orai ta
tuhtia"<ian- 'sukupolven ja syysviljan alttiin vaiheen ajoittumista samaan aikaan. Kevätviljoilla kylvöajan muuttaminen
siteri»että kahukärpäsen muninta estyisi, näytti mahdottomalta, vaikka tämä menetelmä tuottaa hyviä tuloksia kahukärpäsen syysänkupolven torjumiseksi. Mikäli kahukärpänen pääsee yleistymään kevätviljojen suojaaminen tuhoilta edellyttää seuranta- ja ennustemenettelyjen alkuunpanoa.
Testatut Saksasta ja Yhdysvalloista peräisin olevat ennustemenetelmät soveltuivat käytettäviksi Suomen kasvuoloissa
tietyin pienin muutoksin. Ennusteita voidaan käyttää apuna ainakin kahukärpäsen kevät- ja syyssukupolven esiintymisseurannan ajoituksessa ja viljelyn suunnittelussa sellaiseksi, että kahukärpäsen eri sukupolvien välinen lisääntymisketju voidaan katkaista. Kesäsukupolven osalta ennusteita ei tosin voitu näyteaineiston vähäisyyden tähden tarkistaa. Jos oletetaan, että ennuste pitää paikkansa tältäkin
osin, kesäsukupolven vähäisyys selittyy yksinkertaisesti siten, että sen lentoaika osuu viljan tähkälle tulon kannalta
liian myöhään.
38
Vallitsevissa oloissa kahukärpäsen sukupolvia on tiedetty olevan kesän aikana kolme, joista viimeisellä näyttää pohjoisimmilla viljelyalueilla olevan vaikeuksia ehtiä munimaan
ennen kuin lämpötila laskee alle aktiivisuuskyrulyksen, jona
tässä työssä on käytetty keskilämpötilaa 7 °C. Lämpötilan
nousu vakioarvolla 1 tai 2 °C parantaisi, ennusteen perusteella laskien, kolmannen sukupolven munintamahdollisuutta koko maassa. Kasvihuoneilmiön on oletettu aiheuttavan
vieläkin suurempaa lämpötilan nousua. Sovellettaessa Kettusen ym. (1989) Suomea varten julkaistua lämpötilaennustetta kahukärpäsen sukupolvien lukumäärä nousi neljään
eli samaksi kuin Keski-Euroopassa. Lämpötilan noustessa
kahukärpäsen kalenterinmukainen esiintymisrytmi aikaistuu huomattavasti, jo 1 ° C:n nousun seurauksena keväällä
4 ja syksyllä 6 päivää. Eri sukupolvien lentoaikaa vastaavat
lämpösummat pysyivät ennusteen perusteella arvioiden kuitenkin vakiona. Jos ilmaston lämmetessä, viljojen kasvurytmi lämpösumman suhteen pysyisi muuttumattomana tuhotilanne muuttuisi korkeintaan vähän, mutta jos kasvien kasvurytmi muuttuisi, ratkaisevatkin muutokset tuhotilanteessa
voivat mahdollistua.
ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE, VOL. 29: 39-46 (1990)
Seria ANIMALIA NOCENTIA N. 147 — Sarja TUHOELÄIMET n:o 147
FREQUENCY OF POTENTIAL YIELD LOSSES DUE
TO FLEA BEETLES ON SPRING CEREALS IN FINLAND
SIRPA KURPPA
KURPPA, S. 1990. Frequency of potential yield losses due to flea beetles on spring
cereals in Finland. Ann. Agric. Fenn. 29: 39-46. (Agric. Res. Centre, Inst. Pl. Protect., SF-31600 Jokioinen, Finland.)
The highest experimental level of leaf removal, 60 % (out of 10 %, 30 % and 60 %),
of single spring barley plants at the 2-3 leaf stage was needed to cause a significant
yield loss. In case of spring wheat as little as 10 % leaf removal caused significant
loss in yield that did not, however, increase with higher levels of leaf damage. This
work was done to mimic the type of damage caused by the barley flea beetle, Phyllotreta vittula Redtb. The data indicates that chemical control of this pest is feasible
on a very restricted number of wheat fields (mean 2.3 % annually) in Finland's
southernmost areas. Chemical control of flea beetles is very controversial because
of its obvious deleterious effect on facultative predators.
Index words: barley flea beetle, Phyllotreta vittula, leaf removal, mechanical damage, yield loss, barley, wheat.
INTRODUCTION
Among the over eighty species of beetles identified in Finnish spring cereal fields (LAITINEN
and RAATIKAINEN 1975) Chaetocnema hortensis
Geoffr., Phyllotreta vittula Redtb. and Elateridae
spp. may be injurious, as adults of the first two
flea beetles cause damage to the green parts of
plants (VAPPULA 1962). The barley flea beetle
has been reported most commonly to damage
barley and spring wheat, but occasionally to injure seedlings of rye, winter wheat and oats.
Damage has been reported from the southern
parts of country in the years 1935-1937,
1940-1942, 1949 and 1960 NAPPULA 1962).
The larvae living in the soil, on the roots of
seedlings, are normally regarded as harmless.
However, in one report, cutting of up to 5 %
of the cereal plant has been attributed to damage caused by these larvae (Pentti Teittinen, unpubl.)
Local attention is almost annually focused on
obvious injuries brought about by the barley
flea beetle, and chemical control is proposed.
However, information on gnawing injuries
caused by flea beetles on the foliage of cereals
during the very early growth of the plant is very
scarse (STRAKA et al. 1983, WOMACK and THURMAN 1962). This study was planned to demonstrate beetle damage by mechanical injuries and
to estimate the frequency of damages to yield.
39
MATERIAL AND METHODS
The experimental plots were 2 m x 10 m in ing 10 plants in a row, marked with a plastic
size inside a larger area of the crop. Spring wire around a plant on each end of a row. The
wheat (var. Luja) and barley (var. Etu) were treated and control rows of plants were situated
drilled to 5 cm and fertilized at sowing. Spring in the plot in random order separated by four
wheat was sown to 600 plants per m2 and bar- untreated rows between treatments and beley to 450 plants per m2 . Distance between tween replicates. No aphids were observed on
sowing rows was 12.5 cm. The sowing date of foliage or ears of plants. When harvesting;
spring wheat was May 28th and that for barley whole plants were lifted from the soil. The
May 20th 1986. Soil type was clay. Mean tem- number of tillers was counted and height of the
peratures and precipitation during the growing main stem measured. Ears were cut off and
season are reported in Figs. 1 and 2.
dried. From the ears the number of grains was
Leaf area was removed at the 2-4 leaf stage counted and weighed.
(GS 12-14, ZADOKS et al. 1974), by cutting
Possible differences between pure mechanipart of each leaf off with scissors (Method 1) cal and beetle caused injuries were tested by
or cutting holes into leaves with a metallic scor- letting barley flea beetles damage 5 plants at
er 2 mm in diameter (Method 2). The levels of each level of leaf removal, at the 2-4 leaf stage
leaf area removed were 10 %, 30 % and 60 % in a greenhouse. During the feeding plants were
with both types of leaf removal. The control covered by a thin net, and after required inwas left untouched. The number of replicates juries had been sustained the plants were rewas four with each treated and control form- moved to the field and planted with other
40 35
30
25 -
PRECIPITATION MM
20
15
10 5
0-
1
I [ritilI
May
June
July
DAT E
Fig. 1. Weather data from Jokioinen during the experimental year, 1986, precipitation mm.
40
MEANTEMPERATU REC
May
DATE
June
July
August
Fig. 2. Weather data from Jokioinen during the experimental year, 1986, temperature °C.
mechanically (method 2) injured and untreated to the barley flea beetle were evaluated by a survey started and conducted by MARKKULA (1975)
plants .
The frequency and severity of damage due and continued by KURPPA (1989).
RESULTS AND DISCUSSION
Yield losses of single plants due to leaf of leaf removal (Table 1). If yield was measured
from ali vegetation, this effect could be exremoval
pected to be subsided due to compensation.
In spring wheat total grain weight significantly The variability in grain yield was highest at
decreased, by as low as a 10 % leaf removal, the level of 30 % leaf removal. The yield loss
but yield loss was not related to increased level resulted from a combined effect of decreased
Table 1. Mean measures of yield components of single plants at the different levels of leaf removal of spring wheat.
Significant differences between treatments (P<0.05) indicated by different letters.
% plantsPlant1000 grain No of Total grain
Leaf removal with subs.heightweight g grains yield mg
tillers cm
0%
10 %
30 %
60
%
45
45
31
32
67.1
66.8
68.2
67.4
34.2 A
31.0 B
32.1
32.4
23.9 A
21.3
21.2
20.0 B
815.9 A
672.0 B
691.7 B
642.0 B
41
number of tillers (between damage levels 10 %
and 30 %), reduced number of grains (between
damage levels 0 % and 60 %) and lower grain
weight (between 0 % and 10 %). Number of
tillers correlated with grain yield at each level
of leaf removal (r between 0.13* and 0.42* * *).
Similarly, plant height correlated with grain
yield at each level of damage, but was not related to leaf removal. The effect of the method
of leaf removal was significant only for plant
height. By piercing holes through the leaves
the height of the plants was, at ali levels of damage, increased significantly compared to the untreated and, also, that of the cutting treatment
(P < 0.05) (means: 64.8 leaf cutting, 67.1 untreated and 70.1 cm leaf scoring).
In the case of spring barley, grain yield was
decreased only at the highest level of leaf
removal; the 10 % removal even increased
yield slightly but not significantly. Yield loss
resulted from a decreased number of grains
which correlated with decreased plant height
(r = 0.250* *). Plant height correlated with grain
yield (and also with number of grains) at ali
levels of leaf removal (r between 0.36* * and
0.53* * *). A slightly surprising result was that,
with the yield increase due to the 10 % leaf
removal the number of tillers on barley decreased instead of increased as reported in another case (HARRIS 1974). The reason might be
the very dry and warm weather (Figs. 1, 2), in
which nitrogen was certainly not as mobile as
it should be for induced tillering and for breaking the apical dominance. Oats are cultivated
similarly to barley and could be also expected
to react in a similar way to damage.
In comparison, no major differences were
found between mechanically or beetle injured
groups of five plants. Variability in each treatment was, however, very high (30-35 %) and
thus a greater number of plants would have
been needed.
Abundance of flea beetles damaging
Finnish cereal fields
The frequency of damage caused by the barley flea beetle, since the start of the survey in
1965, was 12.4 ± 0.45. The severity of the damage had been very low, fluctuating around the
value 1 on scale of 0-10 (mean 0.74 ± 0.02),
and correlated with the frequency of damage,
r = 0.17** *. Severity fluctuated, slightly, peaking after every 7 to 9 years (Fig. 3). An obvious
tendency towards less frequent damage towards the end of the previous 24 years is clear
(Fig. 4). As similar decrease in the frequency of
damage by flea beetles has occurred on sugar
beet (Kari Tiilikkala unpubl.).
Potential yield losses due to flea beetles
From the 24-year survey data, cases of potential yield losses on spring wheat were defined
as those in which the observed severity of leaf
damage was 2 or above and the frequency of
damages 50 % or more. As to the wheat growing areas of the country, a maximum of 20 %
of cereals, potential cases of yield losses were
found to concentrate in the southern part of
the country (Fig. 5, Table 3.) and in the years
Table 2. Mean measures of yield components of single plants at different levels of leaf removal of spring barley. Significant differences between treatments (P <0.05) indicated by different letters.
Leaf
removal
0%
10 %
30 %
60 %
42
% plants
with subs.
tillers
Plant
height
cm
1000 grain
weight g
No of
grains
Total grain
weight mg
57
40
46
47
43.7 A
45.3 A
43.8 A
41.3 B
38.6
35.4
34.7
35.6
23.4
25.4 A
23.6
21.1 B
852.0 A
905.2 A
828.8 A
753.6 B
SEVERITY OF DAMAGES
65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86
YEAR
Fig. 3. Severity of damage (scale 0-10) observed on cereal leaves during the survey 1965-1988.
30 -
FREQUENCYOFDAMAGES
20
10
65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85
YEAR
Fig. 4. Frequency of damage (scale 0-100 %) observed on cereal fields during survey 1965-1985.
43
FreqU0110y
> 0.5
ffl
0.1 - 0.5
0.01 - 0.1
z
Fig. 5. Areas of highest estimated frequency of economic damage due to barley flea beetle in the southern Finland.
1969--1971. During the previous 10 years the
proportion of such cases was only 0.8 %.
A severity of damage valued at 5 or higher
with a simultaneous frequency equal or above
50 % were used to define potential yield losses
due to flea beetles on barley. The mean frequency of potential loss was below 0.5 %
throughout the country, and the maximum frequency per year, 5 % of areas, located in the
southern central district (2) and dated to 1972
Table 3. Estimated frequency (%) of potential damages due to barley flea beetles on spring wheat and barley growing
in different growing districts (5 (rom south to north) of the country. Wheat growing arca, approximately, 20 %, 4 %
and 1 % in districts 1-3, respectively.
Wheat
District
44
Barley
Mean freq.
potential
damage
1965-88
Max. freq.
potential
damage
per year
Years
with max.
freq. of
pot. dam.
Mean freq.
potentlal
damage
per year
Max. freq.
potential
damage
per year
Years
with max.
freq. of
pot. dam.
1
2.3
10.7
0.3
1.5
1968
1970
1971
2
0.24
1.0
0.4
5.0
3
0.04
0.15
1971
1970
1973
1985
1970
1971
1965
1966
0.01
0.04
1972
1981
1965
6.0
and 1981 (Table 3.). Analysis of the relationship
between weather conditions and abundance of
flea beetle damage might help to point out and
-possibly predict years of maximum potential
damage, which are the only feasible years for
chemical control. Also it should indicate those
years when flea beetles attack very early, just
at seedling emergence, and may cut plants even
beneath the soi! surface.
Altogether, the use of insecticides is very controversial because of their deleterious effect to
facultative predator beetles, which may be important in cutting down an increasing aphid
population and occurring in the field exactly
at the same time as the barley flea beetle and,
also, similarly distribute from the field margin
to the center.
Acknowledgements — I greatly appreciate the work of Prof.
Markkula who'initiated arid.conducted the survey for over
20 years, and 1 am most greatful• to Miss Arja Vasarainen
B.Sc. for both transfering ali of the data to the computer
file and for drawing the figures for this paper.
REFERENCES
P. 1974. A possible explanation of plant yield increases following insect damage. Agro-Ecosystems 1:
219-225.
KURPPA, S. 1989. Pests of cultivated plants in Finland during 1988. Ann. Agric. Fenn. 28: 97-102.
LAITINEN, T. & RAATIKAINEN, M. 1975. Seasonal aspects of
beetle fauna occurring in oats in Western-Finland. Ann.
Agric. Fenn. 14: 203-209.
MARKKULA, M. 1975. Pests of cultivated plants in Finland in
1974. Ann. Agric. Fenn. 14: 334-337.
STRAKA, F., NIKOLOV, N., KHINKIN, S. & VLADIMIROV, L. 1983.
[The threshold of economic harmfulness for leaf nibbing
pests of maize at the early development.] (in Bulgarian,
English summary). Rasteniev" dni Nauki 20: 97-106.
VAPPULA, N.A. 1962. Pests of cultivated plants in Finland.
Ann. Agric. Fenn. Vol. 1, Suppl: 1. 239 p.
HARRIS,
WOMACK, D. & THURMAN, R.L. 1962. Effect of leaf removal
on the grain yield of wheat and oats. Crop Sci. 2:
423-426.
ZADOKS, J.C., CHANG, T.T. & KONZAK, C.F. 1974. A decimal
code for the growth stages of cereals. Weed Res. 14:
415-421.
Manuscript received May 1989
Sirpa Kurppa
Agricultural Research Centre
Institute of Plant Protection
SF-31600 Jokioinen, Finland
SELOSTUS
Viljan kirppojen aiheuttamien sadonmenetysten todennäköinen yleisyys Suomessa
SIRPA
KURPPA
Maatalouden tutkimuskeskus
Ohrassa vasta 60 %:n lehtialamenetyksestä aiheutui merkitsevä sadonalennus, kun sato mitattiin yksittäisistä vioittumattoman kasvuston joukossa kasvaneista kasveista. Vehnällä lievää sadonalennusta havaittiin vastaavassa tilanteessa
jo 10 %:n lehtialan menetyksen seurauksena. Vioitustavoilla, joko leikkausvioituksella tai reikävioituksella ei ollut olen-
naista eroa. Kasvustosta mitattuna lehtialan menetyksen vaikutus olisi todennäköisesti vielä lievempi vioittuneita ympäröivien vioittumattomien kasvien kompensaatiokyvyn ansiosta.
Orasasteiseen viljaan kohdistuneita, todennäköisesti sadonalennukseen johtaneita vioituksia on esiintynyt yleisim45
millään noin 10 %:11a vehnäpelloista (1971) ja 5 %:11a ohrapelloista (24 vuoden tilasto). Viime vuosina runsaita esiintymiä ei ole esiintynyt lainkaan. Taloudellinen tarve kirppojen ruisku tuksiin on siten äärimmäisen pieni ja rajoittuu
poikkeuksellisen runsaisiin ja varhaisiin kirppaesiintymisiin
ja poikkeuksellisen epätasaiseen ja hitaaseen orastumiseen.
46
Tosiasiassa kirpparuiskutuksia olisi ehdottomasti vältettävä kirvojen luontaisina vihollisina tunnettujen, kirppojen
kanssa kasvustossa samanaikaisesti esiintyvien ja kirppojen
tapaan pellon laidoilta keskelle leviävien petokovakuoriaisten suojelemiseksi torjunta-aineiden vaikutuksilta.
ANNALES AGRICLTLTURAE FENNIAE, VOL. 29: 47-90 (1990)
LIITE - APPENDIX
LUETTELO VUONNA 1989 JULKAISTUISTA
MAATALOUSALAN KIRJOITUKSISTA
List of agricultural papers published in 1989 in Finland
47
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
Agricultural Research Centre
Yleinen osasto
Department of General Affairs
Hallintotoimisto, Jokioinen
Administrative Bureau, Jokioinen
HUHTANEN, P., NÄst, M. & KHALILI, H. By-products from in-
tegrated starch-ethanol process of barley in the diets of
growing cattle. J. Agric. Sci. Finl. 61: 451-462.
Näsi, M. Barley feed fractions from integrated ethanolstarch process in diets of pigs. J. Agric. Sci. Finl. 61:
441-450.
POUTIAINEN, E., NÄst, M. & MÄKI-TILA, A. Finnish animal
production in research during the past 20 years. J. Agric. Sci. Finl. 61: 489-493.
Elintarvikkeiden tutkimuslaitos, Jokioinen
Food Research Institute, Jokioinen
ANTILA, P. Nestemäisten maitovalmisteiden vesiliukoiset vitamiinit. Maito ja Me. Liite 3: 7.
Kansainvälisen meijeriliiton 72. vuosikokous. F-komissio. Maito ja Me. Liite 3: 10.
Juustojen vesiliukoiset vitamiinit. Maito ja Me 8: 21.
Lasten ravitsemuskasvatuksen kansainvälisiä näkymiä.
Ravitsernuskatsaus 2: 22-23.
, LAUKKANEN, M., ANTILA, V. & SALMINEN, K. Determination
of different folate forms in liquid milk products by high
performance liquid chromatography. 14'h Int. Congr.
Nutr. Seoul. Abstracts: F20-8.
& HAGEMEISTER, H. 1988. Die Verdaulichkeit von P-Laktoglobtilin - Digestibility of13-lactoglobulin. Bundesanstalt filr Milchforschung, Kiel. Jahresbericht B. 35.
KANKARE, V. Kauran ja rypsin vaikutus maitorasvaan.
Maatalouden tutkimus- ja tuotantopäivät. Maatalouden
tutkimuskeskus, Jokioinen. Mimeogr. 2 p.
ANTILA, V., HARVALA, T. & KOMPPA, V. Extraction of milk
fat with supercritical carbon dioxide. Milchwissenschaft
44, 7: 407-411.
ANTILA, V. & KYLÄ-SIUROLA, A-L. Kaikki pumput eivät sovellu maitoautoon. Maito ja Me 10: 20-21.
ANTILA, V., VÄÄTÄINEN, H., MIETTINEN, H. & SETÄLÄ, J.
The effect of calcium salts of fatty acids added to the
feed of dairy cows on the fatty acid composition ofmilk
fat. Meijeritiet. Aikak. XLVII, 1: 1-9.
& ANTILA, V. Dairylab 2 analysaattorin koetus. Maatalouden tutkimuskeskus, elintarvikkeiden tutkimuslaitos.
Kone- ja tarvikekoet. 2. 15 p.
KYLÄ-SIUROLA, A.-L., KANKARE, V. & ANTILA, V. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 331/79 mukaisesti hyväksyttyjen pesu- ja desinfiointiaineiden koetuskertomukset. Maatalouden tutkimuskeskus, elintarvikkeiden tutkimuslaitos. Kone- ja tarvikekoet. 1. 32 p.
LAUKKANEN, M., ANTILA, P., ANTILA, V. & SALMINEN, K. The
watersoluble vitamin contents of Finnish cheeses. Meijeritiet. Aikak. XLVII, 1: 10-18.
MEHANNA, N.M., ANTILA, P. & PAHKALA, E. High performance
liquid chromatographic analysis of biogenic amines in
Egyptian cheeses. Egyptian J. Dairy Sci. 17: 19-26.
MAHFOUZ, M.B., ZAGLOL, A., PAHKALA, E., ABD EL-SALAM,
M.H. & ANTILA, V. UltTafikratiOn of salted whey. 4th
Egyptian Conf. for Dairy Sci. and Technol. Cairo. Abstracts: 27.
PAHKALA, E., PIHLANTO-LEPPÄLÄ, A., LAUKKANEN, M. & ANTILA, V. Decomposition of milk proteins during the
ripening of cheese. 1. Enzymatic hydrolysis of a,casein. Meijeritiet. Aikak. XLVII, 1: 39-47.
PIHLANTO-LEPPÄLÄ, A., LAUKKANEN.
, M. & ANTILA, V.
Decomposition of milk proteins during the ripening of
cheese. 2. Enzymatic hydrolysis ofI3-casein. Meijeritiet.
Aikak. XLVII, 1: 63-70.
SALMELA, M., TAITTONEN, M., ANTILA, K., VIIKARI, j., ANTILA,
P ANTILA, V., KANKARE, V. & PAHKALA, E. The effect of
cow milk cream on plasma cholesterol. Milchwissenschaft. (In print)
Clber die Eigenschaften der Fettmischungen von Kakaobutter und Milchfett fraktionen. 45. DGF. Vortragstagung, Kurzreferate der Vorträge. p. 20.
& ANTILA, V. 1988. Extraction of milk fat with supercritical carbon dioxide. ISF-JOCS World Congr., Tokyo,
Japan. 4S09, 440-446.
& ANTILA, V. Extraktion von Milchfett mit Oberkritischen Kohlendioxid. Fat Sci. Technol. 91: 12, 485-488.
& ANTILA, V. Maitorasvan lipOlyySi. I. Maidon lipaasiaktiivisuus ja maitorasvan lipolyysi. II. Maidon käsittelyn
vaikutus maitorasvan lipolyysiin. Maatalouden tutkimuskeskus, elintarvikkeiden tutkimuslaitos. Tiedotteita
Nro 1.
48
Kasvinjalostuslaitos, Jokioinen
Institute of Plant Breeding, Jokioinen
AHOKAS, H. Transfection of germinating barley seed electrophoretically with exogenous DNA. Theor. Appl.
Genet. 77: 469-472.
Vehnämutantteja syntymävuosi 1986, Tsernobyl-vuosi
(Wheat mutants, generated in 1986, the year of Chernobyl). Luonnon Tutkija 93: 26-27.
Kauran sisäinen laatu tyydyttää kasvinjalostajia. AikaiUudet geenilähteet viljan laadun kehittämisessä. Suom
suutta ja satoisuutta yritetään vielä kehittää. Maas. TuMaatal.tiet. Seur. Tied. 12: 158-161.
lev. 5.8.1989. p. 2.
Electrophoretic transfection of cereal grains with exYty - Jokioisten uusi kauralajike. Kylvösiemen 28, 6:
ogenous nucleic acid. Bioscience Days, Soc. Biochem.
21-23.
Biophys. Microbiol. Fenn., Abstr. p. 2.
-, KUMPULAINEN, J. & NUMMELA, S. Generic and environPelto- ja puutarhakasvien jalostuksen biotekniikat. Luonmental variation in oil content and fatty acid composinos tuen piiriin kuuluvasta alan tutkimuksesta Suomessa.
tion of oats. Cereal Chem. 66: 296-400. Cereal Foods
Maa- ja metsätalousministeriön kasvinjalostuksen bioWorld 34: 439.
tekniikan koordinaatioryhmä. Jokioinen. Mimeogr. 5 p.
PLAAMI, S. & KUMPULAINEN, J. Pentosan and 13-glucan
& NASKALI, L. High-lysine barley screening with
content of Finnish winter rye varieties as compared with
fluorometry and endoproteolytic assays. Cereal Chem.
rye of six other countries. J. Cereal Sci. 10: 199-207.
66: 135-138.
PÄRSSINEN, P. Yty-kaura.-Maatalouden tutkimuskeskus,
HAKKOLA, Ii. & PULLI, S. 1988. Resultat av försök med vaTiedote 21/89. 29 p. +2 app.
rierande utsädesmängd i klövergrässvall. NJF-seminaSALO, Y. Flood tolerance of herbage plants during the
rium 136. Vallbaljväxter odling och utnyttjande. Århus.
growing season. Nord. Jordbr.forskn. 71: 77.
Mimeogr. p. 23-29.
URONEN, T. Model systems for in vitro selecdon. SamnorPuw, S. 8c HEIKKILÄ, R. Nurmikasvien siemenseoskokeidisk Forskerkursus i Planteforaedling - nr 15. Kobenden tuloksia. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote
havn, Danmark. Mimeogr. p. 59-63.
5/89. 57 p.
VILKKI, J. Öljykasvien jalostus. Maatalouden tutkimuskesHYRKÄS-LYYTIKÄINEN, K. & KIVINEN, M. Attempts to hybridkus, Tiedote 11/89: 3-6.
ize Trifolium pratense and T. hybridum. Hereditas 111:
25-29.
HUI" L. & SALO, Y. Protein content and baking quality
in Finnish spring and winter wheat varieties. Nord.
Jordbr.forskn. 71: 136.
Kasvinsuojelun tutkimuslaitos, Jokioinen
MANNINEN, 0. Repolyploidization of potatoes. Samnordisk
Institute of Plant Protection, Jokioinen
Forskerkursus i Planteforaedling - nr 15 Kobenhavn,
Danmark. Mimeogr. p. 83-117.
Kasvitautien torjunnan tutkimusala
PLAAMI, S., SAASTAMOINEN, M. & KUMPULAINEN, J. Effects of
Plant Pathology Section
variety and environment on dietary fibre content of winter rye in Finland. J. Cereal Sci. 10: 209-215.
HANNUKKALA, A. 1988. Kasvitautien torjuntatarpeen ennusPuw, S. Uusi biotekniikka tulossa kasvinjalostukseen. Kyltaminen. Sää ja maatalbus. Tieto tuottamaan 54: 81-86.
vösiernen 28, 4: 10-11.
Kasvinvuorotus kasvinsuojelun kannalta - kasvitaudit.
Effects of flooding on metabolism of growth and hardValtakunnallinen siemenviljelyseminaari. Maatalouden
ening of red clover and bromegrass. Nord. Jordbr.tutkimuskeskus. Jokioinen. Mimeogr. p. 10-13.
forskn. 71: 75.
Miten möhöjuurta torjutaan? TEE-lehti 3:50-51.
Adaptation of red dover to the long day environment.
Pahkahome ja möhöjuuri- rypsin ongelmataudit. KylNord. Jordbr.forskn. 71: 76.
vösiemen 28, 3: 41-43.
Maataloustieteen päivien avaus. Suom. Maatal.tiet. Seur.
Rypsipelloilla esiintyy yleisesti möhöjuurta. Saroilta 35,
Tied. 12: 1-2.
2: 26-27.
RAVANTTI, S. Valitse viljelemäsi nurmikasvilajike, älä ainoasViljojen tyvi- ja juuristotaudit lisääntyvät yksipuolisestaan viljalajiketta. Koetoim. ja Käyt. 46: 8-9.
sa viljelyssä. Kasvinsuoj.lehti 22: 6-9.
Valitse lajikekoostumukseltaan hyvä nurmikkoseos. Koe8c SORRI, P. Möhöjuuri - lämpimän kesän vitsaus. Koetoim. ja Käyt. 46: 40.
toim. ja Käyt. 46: 2.
Juliska-punanata. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedo-, KAUKORANTA, T. & HOLLO, J. Öljykasvien viljelyn ediste 22/89. 51 p. + app.
täminen. Yhteistutkimuksen tuloksia vuosilta 1985Juliska uusi Jokioisten punanata nurmikoille. Kylvösie1988.
Öljykasvien taudit ja niiden torjunta. Maataloumen 28, 6: 24-26.
den tutkimuskeskus, Tiedote 11/89: 61-68.
Problems of breeding for vigour in forage grasses and
KURPPA, A. Reaction of potato cultivars to primary and secdovers in Finland. Proc. EUCARP1A Fodder Crops Secondary infection by potato mop-top furovirus and stration Meeting. Mimeogr. p. 56-63.
tegies for virus detection. EPPO Bulletin 19: 593-598.
& MIETTINEN, E. Ice encasement and waterlogging damDistribution and incidence of potato mop-top virus in
age in winter cereals and grasses in Finland. Nord.
Finland as determined in 1987 and on the variation of
Jordb.forskn. 71: 64.
disease symptoms in infected tubers. Ann. Agric. Fenn.
SAASTAMOINEN, M. Kaurasta terveyskasvi kasvinjalostuksen
28: 285-295.
keinoin. Suoni. Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 162-165.
Detection of potato mop-top virus by ELISA. Nordisk
Kauran fytiinihappo. Pellervo 91, 5. Pelto-liite p. 21.
Plantevaernskonference. Helsingör. p. 323.
Kauran jalostusnäkymät - rehuksi ja ravinnoksi. MaaKirvojen levittämät virukset ja niiden aiheuttamat tautalouden tutkimus- ja tuotantopäivät. Maatalouden tutdit. Kasvinsuoj.seur. Kasvinsuojelupäivät 1989: 8-12.
kimuskeskus, Jokioinen. Mimeogr. 4 p. Oma Maa 34: 8.
49
4
Virukset perunan laadun heikentäjinä. Suom. Maatal.tiet.
522.
Seur. Tied. 12: 179-182.
Omenan kasvitaudit. Omenanviljelyn luentopäivä, MikPerunan mop-top-virustartunta paikoin runsas lämpimäkeli. Mimeogr. 7 p. (Available at Otavan puutarhaoppinä kasvukautenakin. Koetoim. ja Käyt. 46: 2.
laitos).
& HASSI, A. Reaction of four table potato cultivars to
Resistensundersökningar och användningsstrategi i Finprimary and secondary infection by potato viruses Y"
land. Nordisk Plantevxrnkonference. Helsingör, Tanska.
and Y". Ann. Agric. Fenn. 28: 297-307.
p. 167.
KURPPA, S. & HASSI, A. Importance of perennial grasses
SEPPÄNEN, E. Ruttokesän koettelemukset ja kokemukset.
and winter cereals as hosts of barley yellow dwarf viKoetoim. ja Käyt. 46: 1.
rus (BYDV) related to fluctuations of vector aphid popuPerunan kasvinsuojeluongelmat. Koetoim. ja Käyt. 46:
Mtions.. Ann. Agric. Fenn. 28: 309-315.
41
TIILIKKALA, K., KURPPA, S. & HASSI, A. SiemenperunakasPerunarutto kuriin. Koetoim. ja Käyt. 46: 42.
vuston suo jaus virustartunnalta öljyruiskutusten avulFusaria as pathogens of pomto tubers and their pathola - teoriaa vai rutiinikäyttöön otettava menetelmä?
genicity. Fusarium: Mycotoxins, Taxonomy and PathoKäytännön Maamies 38, 4: 43-46.
genicity 2: 421-433.
KURTTO, J. Kynnysarvot viljojen lehtilaikkutautien torjunSILVASTI, M. & HANNUKKALA, A. Lajikkeiden lehtilaikkutaunassa. Kasvinsuoj.seur. Kasvinsuojelupäivät 1989: 28din arkuudessa on eroja. Kylvösiemen 28, 1: 12-13.
31. Oma Maa 35, 6: 3-5.
TAHVONEN, R. Kasvihuonekasvien kasvinsuojeluohjelmat.
Viljojen lehtilaikkutautien torjunnan kynnysarvot. KäyKasvitautien torjunta. Puutarha-Uutiset 41: 103-106.
tännön Maamies 38, 6: 10-13.
Uudet taudit tomaatin uhkana. Koetoim. ja Käyt. 46: 1.
LEMMETTY, A. Isolation and purification of apple chlorotic
Biologinen kasvitautitorjunta - tulevaisuutta vai sanaIeaf spot virus and its occurrence in Finnish orchards.
helinää. Koetoim. ja Käyt. 46: 10.
Acta Hort. 235: 177-180.
Porkkanan taudit ongelmana. Koetoim. ja Käyt. 46: 7.
Detection of apple chlorotic leaf spot virus by direct
Vihannesten varastotautien ennakointi. Puutarha 92:
ELISA. Nordic Postgraduate course in Plant Pathology.
638-639.
Helsinki, Finland. Mimeogr. p. 22-25.
Förhandsuppskattning av lagersjukdomar på frilandsRipsiäisten levittämää tomaatin pronssilaikkuvirusta tagrönsaker. Trädgårdsnytt 43, 17: 12-13.
vattu Suomessa. Puutarha-Uutiset 41: 1365.
& HANNUKKALA, A. Kasvitautien torjunta-aineiden käyTomaatin pronssilaikkuvirus. Puutarha 92: 842-843.
tön vähentämismahdollisuudet. Koetoim. ja Käyt. 46:
56.
MARKKULA, I. Kääpiökasvuviroosi viljapeltojen vitsauksena.
TAPIO, E. & TAHVONEN, R. Kasvitaudit kuriin. Tiede 2000.
Kasvitaudit vuonna 1988. Koetoim. ja Käyt. 46: 13.
9, 4: 44-47.
Tuomikirvaennuste vuodelle 1989. Koetoim. ja Käyt.
46: 13.
Kohtuullinen kirvavuosi. Kesän 1989 tuomikirvaennuste. Käytännön Maamies 38, 3: 28-29.
Rikkakavien torjunnan tutkimusala
Puiden ja pensaiden punapahka. Kotipuutarha 49, 3:
135.
Weed Research Section
Viheliäinen punkki. Kotipuutarha 49, 4: 190.
Karviaishärmä ja karviaispistiäinen kuriin. KotipuutarEaviö, L-R. Kynnysarvot rikkakasvien torjunnassa. Kasvinha 49, 5: 302-303.
suoj.seur. Kasvinsuojelupäivät 1989: 22-27.
Kesällä ne ilmestyvät. Noidankehät. Muurahaiset kukRikkakasveja torjumaan biologisin menetelmin. Käytänkapenkissä. Kotipuutarha 49, 6-7: 365.
nön Maamies 38, 3: 30-31.
Hankala punkki. Kotipuutarha 49, 8: 407.
Kannattavaan rikkakasvien torjuntaan. Käytännön MaaKirvamäärien ennakointi imupyydyksillä. Kasvinsuojemies 38, 5: 20-21, 53.
lulehti 21, 1: 19-20.
Viljojen rikkakasviruiskutukset ja sää 1989. Koetoim. ja
Vuoden tuomikirvatilanteesta. Puutarha-Uutiset 41, 13:
Käyt. 46: 80.
388.
JUNNILA, S. Herbisidin tehoon ja valikoivuuteen vaikuttavat
Herukan silmutuholaisista. Puutarha-Uutiset 41, 16: 498.
tekijät. EWRS-symposiumi Hollannissa. KasvinsuojeluMansikan tuhoojista. Puutarha-Uutiset 41, 19: 611.
lehti 22: 10-11.
Pihlajan kukinta runsasta. Puutarha-Uutiset 41, 24: 771.
Ruiskutusaika kevätviljojen rikkakasvien torjunnassa.
Omenakääriäistä ei tarvitse torjua. Puutarha-Uutiset 41,
Koetoim. ja Käyt. 46: 42.
25: 810.
& KURPPA, S. Rikkakasvin- ja kirvantorjunnan yhdistäPARIKKA, P. Nurmikoiden sienitaudit ja niiden torjunta. Kasminen viljoilla. Koetoim. ja Käyt. 46: 37.
vinsuoj.seur. Kasvinsuojelupäivät 1989: 87-90.
Herbisidien käyttäytyminen maassa. Koetoim. ja Käyt.
Vaihtoehtoja begonianhärmän torjuntaan. Puutarha 92:
46: 56.
201-202.
Nya herbicider i vårsäd. Nordisk PlantevrnskonfeRyhmäkasvien kasvitaudit. Puutarha 92: 398-399.
rence. p. 379-384.
Ruusun versotaudit. Puutarha 92: 710-711.
SALONEN, J. Rikkakasvien torjunta kesannosta. KasvinAtsalean lehtien kariseminen. Puutarha-Uutiset 41, 17:
suoj.seUr. Kasvinsuojelupäivät 1989: 51-54.
50
Rypsin ja rapsin juolavehnäntorjunta. Koetoim. ja Käyt.
46: 30.
Hyödy kesannoinnista - Kestorikkakasvit kuriin. Käytännön Maamies 38, 6: 18-19.
& ERVIÖ, R-L. Rypsiöljy herbisidin tehosteena valikoivassa juolavehnän torjunnassa. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 11/89: 82-85.
HIIVOLA, S-L. & KÖYLIJÄRVI, J. Rypsin ja rapsin rikkakasvintorjunta. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 11/
89: 78-81.
& JUNNILA, S. Tanskassa panostetaan rikkakasvitutkimukseen. Kasvinsuojelulehti 22: 81-83.
TUOMINEN, M. Nurmikoiden ja koristekasvialustoiden rikkakasvitorjunta. Kasvinsuojelupäivät 1989: 91-92.
Rikkanenätti valtaa viljelyksiä. Puutarha 92: 358-359.
Nurmikoiden rikkakasvitorjunta. Puutarha 92: 406407.
Peltokorte viihtyy tehoviljelyksillä. Puutarha 92: 442443.
Juolavehnä pitää pintansa. Puutarha 92: 570-572.
Rönsyleinikki suosii savimaita. Puutarha 92: 801-802.
& NUUTINEN, V. Torjunta-aineet ja maaperäeliöt. Koetoim. ja Käyt. 46: 55.
& PIMENTEL, D. New associations in biological control:
theory and practice. Can. Ent. 121: 829-840.
JUNNILA, S. & KURPPA, S. Rikkakasvin- ja kirvantorjunnan yhdistäminen viljoilla. Koetoim. ja Käyt. 46: 37.
KORPELA, S. Varroapunkin torjunta pyyntikakkumenetelmällä. Mehiläinen 1989: 78-81.
Mehiläiset, suuri hyöty viljelijälle. Leipä leveämmäksi
37, 3: 24-25.
KULMALA, S. Myyräkannat huvenneet. Maas. Tulev. 10.10.
1989. p. 2.
Myyrätilanne helpottumassa. Puutarha 92: 722-723.
KURPPA, A., KURPPA, S. & HASSI, A. importance of perennial
grasses, and winter cereals as hosts of barley yellow
dwarf virus (BYDV) related to fluctuations of vector
aphid population. Ann. Agric. Fenn. 28: 309-315.
TIILIKKALA,KURPPA, S. & HASSI, A. Siemenperunakasvuston suojaus virustartunnalta öljyruiskutusten avulla. Käytännön Maamies 38, 4: 43-46.
KURPPA, S. Wheat blossom midges, Sitodiplosis mosellana
(Gehin) and Contarinia tritici (Kirby) in Finland, during
1981-1987. Ann. Agric. Fenn. 28: 87-96.
Pests of cultivated plants in Finland during 1988. Re-
search note. Ann. Agric. Fenn. 28: 97-102.
Tuhoeläinten torjunnan ja mehiläisten hoidon
tutkimusala
_Pest Investigation and Beekeeping Section
Predicting outbreaks of Rhopalosiphum padi in Finland.
Ann. Agric. Fenn. 28: 333-347.
Damage and control of Rhopalosiphum padi in Finland,
during the outbreak in 1988. Ann. Agric. Fenn. 28:
349-369.
BRAX, R. & LINDQVIST, I. Förekomst av kalifornisk blomstertrips i växthusodlingarna i Finland 1987-1989.
Växtskyddsnot. 53. (In print)
& TIITTANEN, K. Kalifornian ripsiäisen esiintyminen kasvihuoneviljelyksillä 1987 ja 1988. Puutarha-Uutiset 41:
10-12. Kasvinsuojelulehti 22: 21-24.
HAUKKA, J. The accumulation of Cs-137 in earthworms and
its transport in soil by earthworrns. In: Bohac, J., Ruzicka, V. (eds.). Proc. Vth Int. Conf. Bioindicatores Deteriorisationis Regionis. Institute of Landscape Ecology
CAS, Ceske Budejovice. p. 377-380.
HELENIUS, J. & KURPPA, S. Quality losses in wheat caused by
the orange wheat blossom midge, Sitodiplosis mosellana. Ann. Appl. Biol. 114: 409-417.
HOKKANEN, H. Biological control in Finland: Status and
prospects. OECD/AGR/REE 89, 25: 1-11.
Biological and biotechnical control of the rape blossom
beetle Meligethes aeneus F. Acta Ent. Fenn. 53: 25-29.
Choosing an effective biocontrol• agent - an evolutionary perspective. Acta Ent. Fenn. 53: 19-24.
Rapsikuoriaiset vähissä ensi kesänä. Koetoim. ja Käyt.
46: 31.
Rapsikuoriaisia pelottavan paljon. Maas. Tulev. 22.8.
1989. p. 3.
& HUSBERG, G-B. Rapsikuoriaisen integroitu torjunta.
Kasvinsuoj.seur. Kasvinsuojelupäivät 1989: 40-44.
HUSBERG, G.B. & LINDQVIST, B. Öljykasvien tuholaisten
esiintyminen ja torjunta. Öljykasvien viljelyn edistäminen. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 11/89:
67-75.
Susceptibility and reaction of wheat and barley varieties grown in Finland to damage by the wheat blossom
midge, Sitodiplosis mosellana (Gehin). Ann. Agric. Fenn.
28: 371-383.
Viime kesän kirvatorjunnasta käyttökelpoista kokemusta. Käytännön Maamies 38, 3: 21-23.
Etanat uhkaavat syysviljojen oraita. Käytännön Maamies
38, 8: 10-12.
Kirvoja tuli sittenkin. Käytännön Maamies 38, 9: 16-17.
Viljan tuholaiset ja sadon laatu. Suom. Maatal.tiet. Seur.
Tied. 12: 175-178.
Kirvakesä 1988. Kasvinsuoj.seur. Kasvinsuojelupäivät
1989: 1-7.
Tuhoeläinten seuranta. Sää ja maatalous. Tieto tuottamaan 54:86-91.
Tuholaisruiskutusten kestovaikutuksen määrittely epäselvä. Kasvinsuojelulehti 22: 103-107.
Tuomikirva kirvakesän ykkönen. Viljelykasvien tuhoeläimet 1988. Koetoim. ja Käyt. 46: 11.
Viljelytekniikasta apua tuornikirvatorjuntaan. Koetoim.
ja Käyt. 46: 30.
Etanoita varottava syysviljakasvustoja perustettaessa.
Koetoim. ja Käyt. 46: 50.
Torjunta tepsii valepeltoetanaan. Pellervo 91, 11: 4-5.
Lämpimän kesän 1988 paha tuhohyönteinen, tuomikirva
(Rhopalosiphum padi). Lounais-Hämeen Luonto 76:
20-24.
& HUSBERG, G.-B. Control of orange wheat blossom
midge, Sitodiplosis Mosellana (Gehin), with pyrethroids.
Ann. Agric. Fenn. 28: 103-111.
51
LAHTINEN, A.E., TRUDGILL, D.L. & TIILIKKALA, K. Threshold
& MARKKULA, M. Biological control of pests of Finnish
temperature and minimum thermal time requirements
greenhouse vegetables. Acta Ent. Fenri. 53: 57-59.
for the complete life cycle of Meloidogyne hapla from
TUOVINEN, T. Pest control by biological and technical
northern Europe. Nematologica 34: 443-451.
means. The 2nd Nordic meeting of researchers and adLINDQVIST, I. Kalifornianripsiäinen ja biologinen torjunta.
visors on biological farming. Partala - publications 6:
Puutarha-Uutiset 41, 4: 107, 111.
16-18.
Kalifornisk blomstertrips och biologisk bekämpning.
Integroitu torjunta omenatarhassa - sanoista tekoihin.
Trädgårdsnytt 3: 10-11.
Kasvinsuoj.seur. Kasvinsuojelupäivät 1989: 65-70.
Kasvihuoneen syyspuhdistus ja tuholaiset. PuutarhatekIntegroituun tuholaistorjuntaan omenatarhassa. Puutarnilkka 89. Vihannesviljely. Lepaan Puutarhaoppilaitokha 92: 280-283.
sen ja Kauppapuutarhaliiton seminaari. Lepaa.
Monitoring the currant bud moth Euhyponomeutoides
Joulutähti ja jauhiaiset. Puutarha-Uutiset 41, 38: 1304.
rufella using traps baited by the synthetic pheromone
Mjöllus p julstjärna. Trädgårdsnytt 18: 14.
preparate of the fruit tree tortrix Archips podana.
Uusi miinaajakärpänen tuottaa jo harmia Hollannissa.
IOBC/WPRS Bull. 1989/XII/2: 132-133.
Puutarha-Uutiset 41, 44: 1466.
Omenaruven torjunta-aineiden vaikutus hedelmäpunkPetopunkkien tehokkuus tuholaistorjunnassa vuonna
kuin ja eräiden akarisidien vaikutus omenarupeen.
1989. Puutarha-Uutiset 41, 48: 1589, 1592.
Laudatur-tutkielma. Helsingin Yliopisto, kasvipatologian
Rovkvalstrens effektivitet i skadedjursbekämpningen år
laitos. Mimeogr. 34 p.
1989. Trädgårdsnytt 22: 16-17.
The effect of spraying technique and reduced doses on
& TIITTANEN, K. Biological control of Thrips tabaci
control of the rape blossom beetle. Nord Pl. Protect.
(Thysanoptera, Thrispidae) on greenhouse cucumber.
Conf. Helsingör. p. 209-214.
Acta Ent. Fenn. 53: 37-42.
Mansikan integroitu tuhoeläintorjunta. Viljelmän perusMARKKULA, M. Torjunta-aineiden käytön perustuttava tuttaminen. Puutarha 92: 803-805.
kittuun tietoon. Kasvinsuojelulehti 22: 110-111.
Chemical control of European red spider mite PanoBiologien yhteistyötä lisätään Suomen ja Neuvostoliinychus ulmi (Koch) I. Evaluation of flubenzimine. Ann.
ton välillä. Luonnon Tutkija 93: 105.
Agric. Fenn. 28: 317-332.
Kasvinsuojelun tutkimusorganisaatio uudistettu. KasvinVAINIO, A. Korvakärsäkkään ekologia ja biologinen torjunsuojelulehti 22: 35.
ta. Pro gradu, Kuopion yliopisto, ekologisen ympärisYmpäristönsuojelu korkeammassa kädessä? Ympäristö
töhygienian laitos. 68 p.
ja terveys 20: 83.
In vitro side-effects of pesticides in insect parasitic
Ympäristönsuojelun lähtökohtia ja taustoja. Ympäristö
nematodes. Nord. Pl. Protect Conf. Helsingör. p. 275ja terveys 20: 674-675.
279.
Erämaa-alueilla turvataan luonnon tuottokyky ja luonVÄNNINEN, 1., HUSBERG, G.-B. & HOKKANEN, H. Occurrence
taiselinkeinojen tarpeet. Ympäristö ja terveys 20:
of entomopathogenic fungi and entomophilic nema44-45.
todes in cultivated soils in Finland. Acta Ent. Fenn. 53:
Muistokivi maataloustutkimuksen aloituspaikkaan. Oma
65-71.
maa 25.1.1989: 1.
Kaalikärpästen integroidun torjunnan mahdollisuuksista.
PIMENTEL, D. & HOKKANEN, H. Alternatives for successful
Kasvinsuoj.seur. Kasvinsuojelupäivät 1989: 79-86.
biological control: in theory and practice. In: Kulhavy,
Puutarha 92: 514- 516.
D.L. & Miller, M.C. (eds.). Potential for Biological ConRuusunpunainen sieni pihlajanmarjakoin vihollinen.
trol of Dendrocronus and Ips Bark Beetles. p. 21-51.
Puutarha 92: 514-516. Koetoim. ja Käyt. 46: 46.
Stephen F. Austin State University, Nacogdoches, Texas,
USA. 255 p.
TIILIKKALA, K. Maan lämpötilan ja kasvukauden lämpösumman vaikutus Heteroderidae-ankeroisten kehitykseen ja
Kasvintuotannon tutkimuslaitos, Jokioinen
menestymiseen Suomessa. Lisensiaatin tutkimus. Helsingin Yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos.
Institute of Crop and Soil Science, Jokioinen
Helsinki. Mimeogr. 26 p.
Kasvinviljelyn tutkimusala
Kasvihuoneilmiö - ankeroisten turva ja kasvien surma?
Kasvinsuojelulehti 22: 70-73.
Crop Science Section
Ludevaroitus. Juurikassarka 2, 4: 5-6.
, LAHTINEN, A.L. & TRUPGILL, D.L. The pest potential of
KoNrwiti, M. Lisääntyvän hiilidioksidipitoisuuden vaikutus
Meloidogyne hapla on northern Europe. Nematologica
kasvien kasvuun. Koetoim. ja Käyt. 46: 57.
34: 298.
Mallasohra. Peltokalvilajikkeet 1989-90. Tieto TuotTIITTANEN, K. Kasvihuonekasvien kasvinsuojeluohjelmat.
tamaan 52: 41-43.
Tuholaisten torjunta. Puutarha-Uutiset 41: 108-111.
Lajikkeet ja typpi vehnän laadun muodostuksessa. Suom.
Ruukkukasvien kasvinsuojeluohjelma. Tuholaisten torMaatal.tiet. Seur. Tied. 12: 145-150.
junta. Puutarha-Uutiset 41: 433-436.
KÄNKÄNEN, H., HIIVOLA, S-L. & HEIKKILÄ, R. Kalkitusajankoh& BRAX, R. Förekomsten av kalifornisk trips i växthusdan vaikutus kalkituksen tehoon. Maatalouden tutkimusodlingar 1987 och 1988. Trädgårdsnytt 43: 8-10.
keskus, Tiedote 16/89. 38 p.
52
KöYLIJÄRVI, J. & KONTTURI, M. Herne. Peltokasvilajikkeet
1989-90. Tieto Tuottamaan 52: 49-54.
& PAHKALA, K. Kevätöljykasvien typpilannoitus ja sen
ajoittaminen. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote
11/89: 38-51.
LAWLOR, D.W., KONTTURI, M. & YOUNG, A.T. Photosynthesis
by Flag Leaves of Wheat in Relation to Pro tein, Ribulose Bisphosphate Carboxylase Activity and Nitrogen
Supply. J. Exp. Bot. 40, 210: 43-52.
MELA, T. Tuotantopanosten vähentäminen kasvintuotannossa. Suom. Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 246-252.
Kasvinvuorotus lisää satoa ja parantaa viljelyvarmuutta. Puutarhakalenteri 1990: 297-298.
Kasvihuoneilmiö siirtää kasvinviljelyä pohjoiseen. Maas.
Tulev. 25.11.1989. p. 2.
8z RAND, H. (Venäjäksi). Restimee: Lämmastikväetise ja
kasvuaja pikkuse möju timuti, kariliku aruheina, keraheina ja karjamaaraiheina valgu aminohappolisele koostisele. Voprosy kormoproizvodstva v Estonia. NauCnye
trudy LXIII: 55-65.
MUKULA, J. Muuttuva ympäristö ja puutarhatuotanto. Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitoksen julkaisu 10.
& RANTANEN, 0. Climatic risks to the yield and quality
of field crops in Finland. III. Winter rye 1969-1986.
Ann. Agric. Fenn. 28: 3-11.
RANTANEN, 0. Climatic risks to the yield and quality of
field crops in Finland. IV. Winter wheat 1969-1986.
Koiranheinän (Dactylis glomerata L.) röyhynmuodostukseen vaikuttavista tekijöistä Suomessa. Lisensiaattityö. Kasvinviljelytieteen laitos. Helsingin yliopisto.
Mimeogr. 75 p.
& HUUSELA-VEISTOLA, E. Nurmikkosiemenostajan on oltava tarkkana. Puutarha 92: 586-587.
PAHKALA, K. Öljykasvien integroitu rikkakasvien torjunta.
Kasvinsuoj.seur. Kasvinsuojelupäivät 1989: 32-39.
Öljykasvien viljelyssä tarvitaan rikkäkasvien monitorjuntaa. Käytännön Maamies 38, 5: 10-13.
Rypsi- ja rapsilajikkeet. Maatalouden tutkimuskeskus,
Tiedote 11/89: 7-10.
Kasvunsääteet kevätrypsin viljelyssä. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 11/89: 86-88.
Sinappilajien viljelyominaisuudet. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 11/89: 89-95.
& HIIVOLA, S-L. Öljykasvit. Peltokasvilajikkeet 198990. Tieto Tuottamaan 52: 55-58.
RYTSÄ, E. & HOLLO, J. Cultivation of Oilseed Crops in
Finland, 1988. Bulletin GCIRC 5: 25-28.
RANTANEN, 0. Kevätvehnät vertailussa. Uuden laatuhinnoittelun kynnyksellä. Maatilan Pirkka 2: 6-7.
Kasvihuoneilmiö tulee. Kylvösiemen 28, 3: 6-8.
& HiivoLA, S-L. Rehuohra. Peltokasvilajikkeet
1989-90. Tieto Tuottamaan 52: 34-40.
& HEIKKILÄ, R. Kaura. Peltokasvilajikkeet 1989-90. Tieto Tuottamaan 52: 44-48.
Ann. Agric. Fenn. 28: 13-19.
- & RANTANEN, 0. Climatic risks to the yield and quality
of field crops in Finland. V. Spring wheat 19691986.
Ann. Agric. Fenn. 28: 21-28.
& RANTANEN, 0. Climatic risks to the yield ancLquality
of field crops in Finland. VI. Barley 1969-1986. Ann.
Agric. Fenn. 28: 29-36.
8z RANTANEN, 0. Climatic risks to the yield and'quality
of field crops in Finland. VII. Oats 1969-1986. Ann.
Agric. Fenn. 28: 37-43.
MUSTONEN, L. Lajikevalinnan merkitys. Peltokasvilajikkeet
1989-90. Tieto Tuottamaan 52: 7-11.
Perunalajikkeiden idätystarve. Perunaseuran Julkaisuja
1/89. 8 p.
Perunalajikkeiden Phomamädän kestävyydestä. Laudaturtyö. Kasvipatologian laitos. Helsingin yliopisto. 37 p.
& KANGAS, A. Peruna. Peltokasvilajikkeet 1989-90.
Tieto Tuottamaan 52: 59-66.
, RANTANEN, 0., NIEMELÄINEN, 0., PAHKALA, K. & KONTTURI, M. Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1981-1988.
Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 2/89. 147 p.
, RANTANEN, 0., NIEMELÄINEN, 0., PAHKALA, K. & KONTTUR1, M. Tärkeimmät peltokasvilajikkeet. Pelto-Pirkan Päiväntieto 1990: 107-111.
, RANTANEN, 0., NIEMELÄINEN, 0., PAHKALA, K. & KONTTURI, M. Tärkeimmät peltokasvilajikkeet. Maatalouskalenteri 1990: 132-138.
, RANTANEN, 0., NIEMELÄINEN, 0., PAHKALA, K. & KONTTURI, M. Tärkeimmät peltokasvilajikkeet. Pellervo 74, 18
B, Iso Kalenteri 1990: 102-105.
NIEMELÄINEN, 0. Effect of frost on panicle production in
Dactylis glomerata. XVI Intern. Grass]. Congr., Nice,
France. Vol. I: 663-664.
Maantutkimuksen tutkimusala, Jokioinen
Soil Science Section, Jokioinen
ERVIÖ, R. Hapanvesihuuhtelulla peltomaasta uuttuneet ravinteet. Koetoim. ja Käyt. 46: 16.
Muuttuuko viljelymaa? Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitoksen julkaisu 10. 3 p.
Viljelysmaat. Maaperäkartan (1333 04 Laihia, 1333 05
Vähäkyrö) selitys.
Development of the content of extractable macro- and
microelements in arable soi] of Northern Finland. Symp.
Environ. Geochem. Northern Europe. Rovaniemi. Abstr.
p. 16.
Hivenravinnelannoituksen tason kuvastuminen timoteissa. Koetoim. ja Käyt. 46: 63.
Moreeni viljelymaana. Koetoim. ja Käyt. 46: 63.
Lyijypitoisuuden muutos viljelymaissa: Koetoim. ja Käyt.
46: 66.
JANSSON, H. Viljelykasviemme magnesiumpitoisuudet. Koetoim. ja Käyt. 46: 83.
R. Hyvässä savimaassa on paljön magnesiumia.
Kalkkisanomat 1989. p. 2.
Saostuskemikaalit jätevesilietteiden ainesosana. Jätevesilietteet eivät lisää viljelymaan kalkitustarvetta. Koetoim. ja Käyt. 46: 65.
Magnesium in the environment. Magnesium and its role
in biology, nutrition, and physiology. Metal ions in biological systems 26: 15-32.
Fosforin saostukseen käytettävien keMikaalien vaikutus
jätevesilietteiden ominaisuuksiin sekä käyttöarvoon lan53
noitteena ja maanparannusaineena. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 18/89. 45 p. +8 app.
& SAARINEN, J. Kasvihuonevihannesten lannoitus- ja- kasvualustatutkimusten tavoitteena sadon. kdrkea laatu.
Koetoim. ja Käyt. 46: 67.
MÄKELÄ-KURTTO, R. Raskasmetalleihin syytä suhtautua vakavasti. Maas. Tulev. 11.3.1989.-p. 2.
Raskasmetallien vaikutus peltoihin kasvaa hitaasti. Forssan Lehti 30.3.1989. p. 1.
Lannoitus ja sadon raskasmetallit. Suom. MaataLtiet.
Seur. Tied. 12: 137-144.
Lead in pine needles as determined by AAS and ICP.
Nord. Jordbr.forskn. 71, 1: 14.
Liukoisen kadmiumin määrä lisääntynyt viljelymaissamme. Koetoim. ja Käyt. 46: 59.
Mikko-kairalla edustavia maanäytteitä. Koetoim ja Käyt.
46: 64.
Muutoksia peltojen viljavuudessa kolmentoista vuoden
aikana. Koetoim. ja Käyt. 46: 68.
MÄKILÄ, J. Användning av mykorrhiza i odling av snittrosor på stenull. Trädgårdsnytt 43, 18: 9.
Mykorritsaymppäys ei lisännyt ruusun satoa. PuutarhaUutiset 41, 45: 1497.
SAARINEN, J. Effect of drying temperature on the extractable macro- and micronutrients and pH of different peat
types. Suo 40, 4: 149-153.
Effect of drying temperature on the extractable maeroand micronutrients and pH of different peat types. Abstr.
Nord. Jordbr.forskn. 71, 1: 25.
Automatized measurement of water potential in glasshouse substrates. Acta Horticulturae 238: 57-62.
SIPPOLA, J. Lannoituksen voimaperäisyys ja sadon mineraalikoostumus. Suom. Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 133136.
ICP-AES analysis of soils and pian ts. Nord. Jordbr.forskn.
71, 1: 12.
Eloperäisiin maihin fosfori pidättyy heikosti. Koetoim.
ja Käyt. 46: 62.
& ESALA, M. Onko kasvien typpilannoitustarpeen tarkentaminen maa- ja kasvianalyysien avulla mahdollista? Koetoim. ja Käyt. 46: 44.
URVAS, L. Molybdeeni kasvien hivenravinteena. Koetoim.
ja Käyt. 46: 10.
Effects of Mo fertilization on timothy (Phleum pratense L.) growth in peat soil. Ann. Agric. Fenn. ' 28:
151-160.
Kouvolan ympäristön savien ominaisuudet. Koetoim.
ja Käyt. 46: 62.
Syksy parasta maanäytteiden ottoaikaa. Koetoim. ja
Käyt. 46: 64.
Astiakokeen tuloksia: Rehurapsi hyötyy rikkilannoituksesta. Koetoim. ja Käyt. 46: 66.
Viljelysmaat. Maaperäkartan (Kouvolan ympäristö
3113 01-12) selitys.
Report: Man-induced Soil Degradation Map of Finland.
5 p.
& TARES, T. Maanäytteiden ottoaika ja viljavuusluvut.
Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 20/89. 17 p.
1988 painetut maaperäkartat (1 :20 000). Soil maps printed
in 1988. (Yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen ja
54
maanmittaushallituksen kanssa. In Cooperation with the
Geological Survey of Finland and the National Board
of Survey of Finland.)
1141 07 + 04 Pirskeri2211 02 Korvaluoma
09 Yyteri
04 Kovelahti
12 Pihlava
05 Laholuoma
1142 10 Kellahti2233 05 Hopsu
07 + 04 Mäntyluoto
3322 06 Kärsämäki
1143 01 Liestilänjärvi 09 Koposenperä
02 Pori
03 Ruosniemi3713 08 Jänkävuopaja
04 Nakkila
07 Harjavalta3832 07 Ivalo
1144 02 Isojärvi
07 Lassila
10 Kalliala
1989 painetut maaperäkartat (1:20 000). Soil maps printed
in 1989. (Yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen ja
maanmittaushallituksen kanssa. In cooperation with the
Geological Survey of Finland and the National Board
of Survey of Finland.)
1133 04 Laihia 2431 01 Raudaskylä
05 Vähäkyrö
3142 07 Haukka-Korhola
1144 04 Raudanmaa
08 Rahula
09 Venesjärvi
09 Remojärvi
10 Kalliala
10 Anttola
11 Verttuu
11 Syysjärvi
12 Maivala
2131 09 Hämeenlinna
2141 01 Saarikylät
3221 04 Vehniä
02 Kangasala
03 Suinula
3241 03 Suonenjoki
2211 01 Jokivarsi
3321 07 Hiidenniemi
03 Kantti
08 Kätkytniemi
06 Häädetkeidas
09 Pyhäjärvi
12 Ruotanen
2214 02 Kurjenkylä
03 Tuuraneva
05 Vaskuu
06 Äijänneva
3113 01 Haapa-Kimola
02 Iitti
03 Kymentaka
04 Koria
05 Kuusankoski
06 Oravala
07 Myllykoski
08 Kouvola
09 Multamäki
10 Savero
11 Utti
12 Toikkala
Maanviljelyskemian ja -fysiikan tutkimusala
Agricultural Chemistry and Physics Section
ALAKUKKU, L. Raskaan akselikuormituksen aiheuttama maan
tiivistyminen. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote
13/89: 1-46.
Raskas akselipaino tiivistää syvältä. Teho 7-8: 34-36.
Syvälle tiivistynyt maa toipuu hitaasti. Koetoim. ja Käyt.
46: 52.
Stor axelvikt packar på djupet. LOA 70, 9: 365-367.
Plöjningsfri odling av höstsäd. NJF Seminar nr. 165.
Norge, Sandvika. 6 p. NJF-Utredning/Rapport. (In print)
& ELONEN, P. Tiiviin maan syväkuohkeutus. Koetoim.
ja Käyt. 46: 49.
& ELONEN, P. Raskaan akselikuormituksen jälkivaikutus
peltokasvien satoon. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 13/89: 47-95.
AURA, E. Salaojaston toimivuus savimaissa. Koetoim. ja
Käyt. 46: 6.
Salaojatutkimus Jokioisilla. Salaojituksen Tutkimusyhdistys ry:n Tiedote 7: 34-36.
ESALA, M. Typpilannoitus ja viljan valkuainen. Sää ja maatalous. Tieto Tuottamaan 54: 86-90.
-- Maataloudella on oma sääpalvelu. Sää ja maatalous. Tieto
Tuottamaan 54: 96-99.
Kevätvehnän valkuaispitoisuuden lisääminen. Kylvösiemen 28, 1: 6-8.
Valkuaishinnoittelu tulee - muuttuuko vehnän lannoitus? Maatilan Pirkka 2: 8-9.
Typen liikkuminen maasta kasvi. S. Maatal. tiet. Seur.
Tied. 12: 151-157.
Vehnän valkuaishinnoittelu tulee - kannattaako täydennystyppilannoitus. Koetoim. ja Käyt. 46: 32.
Typpi laatuvehnän tuotannossa. Pelto-Pirkan Päiväntieto
1990: 99-102.
Maatalouden sääpalvelu 1990. Pelto-Pirkan Päiväntieto
1990: 132-133.
ELONEN, P. Suonviljelyn viimeaikaisista tutkimuksista.
Suonviljelysyhdistyksen seminaari Tohmajärvellä 15.8.
1989. 15 p.
Kombinerad bearbetning och sådd av vårsäd. NJF Seminar nr. 165. Sandvika, Norge. 6 p. NJF-Utredning/
Rapport. (In print)
KALLIO, K., REKOLAINEN, S., POSCH, M. & TURTOLA, E. Testing
and modifying the CREAMS model for Finnish conditions. CREAMS/GLEAMS-symposium. Athens, Georgia.
KEMPPAINEN, E. Nutrient content and fertilizer value of livestock manure with special reference to cow manure.
Ann. Agric. Fenn. 28: 163-284. (Diss.)
KÄNKÄNEN, H., HIIVOLA, S-L. & HEIKKILÄ, R. Kalkitusajankohdan vaikutus kalkituksen tehoon. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 16/89: 1-38.
Myays, M. & ELONEN, P. Kasvit tehokkaita veden haihduttajia. Koetoim. ja Käyt. 46: 8.
PIETOLA, L. 1987. Maan mekaaninen vastus kasvutekijänä.
Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 24/87. 101 p.
Kohti luontoystävällistä lannoitteiden käyttöä - sadetuslannoitukseenko? (Ajatuksia NJF:n seminaarin 151 annista). Puutarha-Uutiset 41: 1367.
& ELONEN, P. 1987. Peltokasvien sadetus normaalia kosteampina kasvukausina 1980-85. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 23/87. 76 p.
PITKÄNEN, J. Pitkäaikaisen aurattoman viljelyn vaikutukset
hiesusaven rakenteeseen ja viljavuuteen. SUmmary: Effects of long-term reduced tillage on structure and fertility of a silty clay soil. VAKOLA, Tutkimusselostus 54:
34-68.
Plöjningsfri odling av vårsäd - behov av teknologiska
lösningar. NJF Seminar nr. 165. Sandvika, Norge. 7 p.
NJF-Utredning/Rapport. (In print)
Kevätviljojen kyntämättä viljely. Koetoim. ja Käyt. 46:
29.
Jyrsinkylvö koetulosten valossa. Koetoim. ja Käyt. 46:
35.
Stubbearbetning i stället för plöjning. LOA 70, 10:
410-411.
Auraton viljely kiinnostaa. Leipä Leveämmäksi 37, 6:
8-9.
Muokkaus ja kesannointi oikeaoppisiksi. Oma Maa 35,
32: 2.
Kynnön korvaaminen sänkimuokkauksella. Sata-Sarka
5, 3: 12.
Sänkimuokkaus korvaa kynnön hyvin hiesumailla. Lalli 72, 193: 12.
Muokkaus ja kesannointi maan rakenteen ja vesien suojelun kannalta. Maatalouden tutkimuskeskus. Maatalouden tutkimus- ja tuotantopäivät 1.-3.8. 1989. Mimeogr.
6 p.
Jyrsinkylvö Suomen oloissa. Hämeen maatalouskeskus,
Kasvintuotannon tehopäivät. p. 18-22.
Kevätviljojen kyntämättä viljely. Hämeen maatalouskeskus, Kasvintuotannon tehopäivät. p. 23-26.
Syysviljojen suorakylvö. Hämeen maatalouskeskus, Kasvintuotannon tehopäivät. p. 27-29.
SAARELA, 1. Growth of rye grass, barley and oats in soils
amended with ashes of wood, bark, peat and -coal. Ann.
Agric. Fenn. 28: 121-132.
Fosforilannoitus tarpeen mukaan. Ylimäärä turhaa ympäristökuormitusta. Koetoim. ja Käyt. 46: 12.
Peltojen lannoituksessa tarkistamisen varaa. Helsingin
Sanomat 9/1989: 2.
Fosforilannoitus taloudelliseksi ja ympäristöystävälliseksi. Käytännön Maamies 38, 3: 36-39.
Riittääkö rikki peltokasveille päästöjen vähentyessä?
Koetoim. ja Käyt. 46: 48.
Huuhtooko tulva fosforia? Koetoim. ja Käyt. 46: 54.
& KÖYLIJÄRVI, J. Öljykasvien fosfori-, kalium-, rikki- ja
boorilannoitus sekä muiden ravinteiden ja kalkituksen
tarve. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 11/89:
52-60.
SIPPOLA, J. & ESALA, M. Onko kasvien typpilannoitustarpeen
tarkentaminen maa- ja kasvianalyysien avulla mahdollista. Koetoim. ja Käyt. 46: 44.
TURTOLA, E. Avokesannoinnista viherkesannointiin. Koetoim. ja Käyt. 46: 34.
Ravinteiden huuhtoutuminen peltomaasta. Koetoim. ja
Käyt. 46: 60.
Viherkesannossa ravinteet säästyvät. Saroilta 4: 8-10.
Ravinteiden huuhtoutuminen peltomaasta ja sen vaiku55
tus vesistöihin. Maatalouden tutkimus ja tuotanto -päivät
1.-3.8. 1989. Maatalouden tutkimuskeskus. Mimeogr.
10 p.
Vesiä säästävä viljely pienentää lannoituskustannuksia.
Oma Maa 37: 1-2.
Huuhtoutumista voidaan vähentää. Kylvösiemen 28, 4:
8-9.
Minskning av utlakning genom grönträda. NJF-seminarium nr. 159. Gröngödslingsgrödor och/eller fånggrödor. Nord. Jordbr.forskares För. 9: 1-5.
Effect of storage and sulphuric acid addition on anaresults of nitrogen and phosphorus in water sainples containing eroded material. Aqua Fennica 19, 2: 4.
Uusi-KämPPÄ, J. Vesistöjen suo jaaminen rantapeltojen valumilta. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 10/89:
1-66.
Suojavyöhykkeillä pienerripään huuhtoutumiseen. Koetoim. ja Käyt. 46: 58.
Vesialueiden suojavyöhykkeet. Viherrakentaminen ja
maisemansuunnittelu -kurssi "Vihreä maisema - Forssa". Forssan ammatillinen kurssikeskus. Koulutuskansio. 5 p.
VIRTANEN, S. & MYLLYS, M. Sali- ja suoto-ojien monet täytteet. Teho 4: 16-18.
Kotieläintuotannon tutkimuslaitos, Jokioinen
Institute of Aninial Production, Jokioinen
Kotieläinten jalostuksen tutkimusala
Animal Breeding Section
BREDBACKA, P. Acetate can support development beyond
the '2-cell in vitro block' of Balb/C x DBA F2 embryos.
llth Intern. Congr. ISDB, Utrecht. Cell Differentiation
and Development 27: 114.
Effect of acetate, citrate and malate on early development of murine and bovine embryos. Novel aspects in
reproductive biology and medicine. Kuopion yliopiston julkaisuja: Lääketiedetilastot ja selvitykset 2: 60.
Manipulation of 'nouse embryos. Novel aspects in reproductive biology and medicine. Kuopion yliopiston julkaisuja: Lääketiede - tilastot ja selvitykset 2: 75-77.
HAAPA, M. Valkuaispitoisuuden valinta MTTK:n Jokioisten
lypsykarjassa. Koetoim. ja Käyt. 46: 69.
HUHTINEN, M. Alkion sukupuolenmäärityksen menetelmät.
Koetoim. ja Käyt. 46: 76.
JuGA, J. Selection for milk constituents in dairy cattle. 40th
Ann. Meet. Eur. Assoc. Anim. Prod. (EAAP), Dublin.
Mimeogr. 5 p.
& MÄKI-TANILA, A. Karjanjalostajat vastaavat Väänäselle:
Valkuaisjalostuksessa tehty radikaali muutos. Maas. Tulev. 13.7.1989.
& THOMPSON, R. Esrimarion of variance components in
population selected ovet multiple generations. Acta
Agric. Scand. 39: 79-89.
KANGASNIEMI, R. & HONKAVAARA, M. Lihaksen sisäinen rasvapitoisuus suomalaisilla sikaroduilla. Koetoim. ja Käyt.
46: 75.
56
Kotieläinjalostuksen mahdollisuudet vaikuttaa sianlihan
laatuun. Suom. Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 95-103.
Lihan laadun laskentamenetelmät uudistuvat. Sika 19,
3: 17-18.
HONKAVAARA, M. Tarvitaanko durocia? Sika 19, 3:
52-53.
HONKAVAARA, M. Intramuscular fat in the Finnish
Landrace and Yorkshire breeds. 40th Ann. Meet. of the
EAAP. Summaries 1: 111-112. Mimeogr. 12 p.
KANTANEN, J. Kyyttökarja ja lapinlehmä ovat harvinaisempia kuin saimaannorppa. Nautakarja 19, 3: 4-5.
Ylikansallisuutta tämäkin: Ulkomailta tuodut karjarodut
uhkaavat suomenkarjan olemassaoloa. Omavarainen
Maatalous 4: 16-17.
Kotieläinten geenipankin tili karttui ISK-sonnilla. Maas.
Tulev. 7.11.1989.
Kotieläinten geenivarojen säilyttämistoiminta Suomessa. Bevarandet av husdjursgener i Finland. Turun maakuntamuseon museotiedote 4-5: 15-18.
MÄKINEN, M. Embryo sexing. Novel aspects in reproductive
biology and medicine. Kuopion yliopiston julkaisuja:
Lääketiede - tilastot ja selvitykset 2: 59.
MÄKI-TANILA, A. Eläinkohtaisen arvostelumallin soveltaminen sikojen hedelmällisyyden jalostusvalinnassa. Suom.
Maatal.tiet. Seura 15.1.1989. Mimeogr. 5 p.
Eläinaineksen tuonti vaatii harkintaa. Kotimainen jalostus
onnistunut hyvin. Maas. Tulev. 7.3.1989.
Emakoiden valinta porsastuotannon kohottamiseksi. Valinnan mahdollisuudet. Koetoim. ja Käyt. 46: 70.
Tilastotiedettä eläinlääkäreille. Luentomoniste, Kuopion
yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus, täydennyskoulutusosasto. 128 p.
MÄNTYSAARI, E. Alkionsiirto maidon valkuaispitoisuuden kohottamisessa. Alkuvalinta. Koetoim. ja Käyt. 46: 70.
GRÖHN, Y.T. & QUAAS, R.L. Relationship between occurrence of reproductive disorders in the first and second lactation and their correlations with milk production in dairy cows. Abstracts. J. Anim. Sci. 67, J. Dairy
Sci. 72, 1: 86.
GRÖHN, Y.T. & QUAAS, R.L. Repearabillry of occurrences
of clinical ketosis from the first to the second lactation
and their correlations with the 305 day milk production in the dairy cows. 7th Intern. Conf. Prod. Disease
in Farm Anim., Ithaca. Abstracts. p. 22.
& van VLECK, L.D. Estimation of genetic parameters for
production and reproduction in Finnish Ayrshire cattle.
J. Dairy Sci. 72: 2375-2386.
NYLANDER, A., STRANDEN, 1. & MÄKI-TANILA, A. Emakoiden
valinta porsastuotannon kohottamiseksi. Valtakunnallinen arvostelujärjestelmä. Koetoim. ja Käyt. 46: 74.
PUNTILA, M-L. Texelrotu - suomenlampaan lihanantiominaisuuksien parantajana. Lammas ja vuohi 2: 19-24.
Turkistyyppinen suomenlammas - jalostuksen mahdollisuudet. Lammas ja vuohi 3: 12-18.
Lammastalouden eri tuotantovaihtoehtoja: liha, villa, turkisnahka. Lihantuottaja 7: 26.
Texelrotu suomenlampaan lihantuotantokyvyn parantajana. Teurastulokset. Koetoim. ja Käyt. 46: 72.
Pelson tutkimuslampolan toimintakertomus 1988. Mimeogr. 23 p.
Seminaarin satoa. Lammastalouden uudet haasteet -seminaari Turun kesäyliopistossa 2.-3.8. Lammas ja vuohi 5: 55-61.
& KANGASNIEMI, R. Lampaanlihantuotantoon vauhtia.
Risteytyssuunnitelman yleiset periaatteet. Lihantuottaja 5: 17.
& KANGASNIEMI, R. Risteytyssuunnitelman yleiset periaatteet. Lammas ja vuohi 4: 5-9.
SAARENMAA, K. Turkiseläinten jalostustavoitteet. Koetoim.
ja Käyt. 46: 76.
Arvbarhetsskattningar och avel för kullstorlek hos blåräv. NJF Seminarium Nr. 170. 4 p.
& NIEMELÄ, P. Ärftlig krullhårighet hos silverräv (Vulpes
vulpes). NJF Seminarium Nr. 170. 6 p.
& INGo, R. Former av krullhårighet hos silverräv. NJF
Seminarium Nr. 170. 2 p.
SAASTAMOINEN, K. Suomalais-egyptiläinen lampaanjalostusprojekti. Koetoim. ja Käyt. 46: 70.
Suomenlampaita kehitysyhteistyönä Egyptiin. Lammas
ja vuohi 5: 10-14.
SIITONEN, L. Miksi kirjolohi kasvaa. Koetoim. ja Käyt. 46:
72.
Kannattaako kirjolohen risteytysjalostus? Suomen Kalankasvattaja 18, 5: 30-31.
& GALL, G.A.E. Response to selection for early spawn
date in rainbow trout, Salmo gairdneri. Aquaculture 78:
153-161.
SMITH, S.P. & MÄKI-TANILA, A. Inverting the extended
genomic table: a case study. Mimeogr. 19 p.
THOMPSON, R. & JUGA, J. Cumuladve selection differentials
and realized heritabilities. Anim. Prod. 49: 203-208.
UIMARI, P., STRANDES, I. & MÄKI-TANILA, A. Alkionsiirto maidon valkuaispitoisuuden kohottamisessa. Jalostusohjelma. Koetoim. ja Käyt. 46: 73.
Kotieläinten ravitsemuksen tutkimusala
Animal Nutrition Section
ARONEN, I. Kokoviljan säilöntä. Rehuviljan tuoresäilöntä.
Tieto tuottamaan 50: 10-18.
Influence of accuracy and frequency of supplement
feeding on rumen fermentation, digestion and performance of growing cattle fed grass silage ad libitum. AJAS
2: 407-408.
Kotimaisen valkuaisen mahdollisuudet. Oma maa 35, 34:
1-7.
Kotimaisen valkuaisen mahdollisuudet märehtijöillä.
Maatalouden tutkimus- ja tuotantopäivät. Maatalouden
tutkimuskeskus, Jokioinen. Mimeogr. p. 15.
-, VANHATALO, A. & VARVIKKO, T. Ruminal and intestinal
degradation of cell wall constituents of barley, barley
feed and wheat mill run measured by nylon bag technique. OECD Cellulose, Workshop, Nantes, France.
p. 36.
ASPLUND, J.M. & KOSSILA, V. RC/atiOUShipS between protein,
energy and protein value at nitrogen equilibrium in
sheep. AJAS 2: 425-426.
HEIKKILÄ, T. Kaura lehmien rehuna. Maatalouden tutkimus-
ja tuotantopäivät. Maatalouden tutkimuskeskus, Jokioinen. Mimeogr. 10 p.
TUORI, M. & SALO, M.-L. Olkien rehuarvon vaihtelut
suuria. Käytännön Maamies 38, 8: 34-36.
, VÄÄTÄINEN, H. & LAMPILA, M. Effect of silage quality on
milk yield and composition in dairy cows. Intern. Symp.
Production Evaluation and Feeding of Silage. Rostock,
GDR. p. 4.
KANKARE, H., ANTILA, V., VÄÄTÄINEN, H., MIETTINEN, H. & SETÄLÄ, J. The effect of calcium salts of fatty acids added
to the feed of dairy cows on the fatty acid composition of milk fat. Meijeritiet. Aikak. XLVII, 1: 1-9.
KIISKINEN, T. Siipikarjarehujen lisäaineet. Suom. Maatal.tiet.
Seur. Tied. 12: 81-85.
Munankeltuaisen väri ja sen lähteet. Koetoim. ja Käyt.
46: 17.
Tarvitaanko ruskeille kanoille erikoisrehu? Tuottoisa kotieläintalous 4: 9-10.
KOSSILA, V. Rehukasvien kemiallisen koostumuksen vaikutus eläinten tuotantoon ja terveyteen. Rehujen kivennäispitoisuuden vaikutus. Suom. Maatal.tiet. Seur. Tied.
12: 43.
ROUVINEN, K., NIEMELÄ, P. & KIISKINEN, T. Influence of dietary fat source on growth and fur quality of mink and
blue fox. Acta Agric. Scand. 39: 269-278.
& KIISKINEN, T. Influence of dietary fat source on the
body fat composition of mink (Mustela vison) and blue
fox (Alopex lagopus). Acta Agric. Scand. 39: 279-288.
SORMUNEN-CRISTIAN, R. Laidunkausi lähestyy. Lammas ja
vuohi 2: 45-47, 49.
Omenasta muutakin kuin piirakkaa. Lammas ja vuohi
4: 21-22.
Lampaiden hoito- ja ruokintatutkimusten yhteenvedot.
MTTK 1989. 30 p.
TOIVONEN, V. & KOSSILA, V. Nurmirehun ja kostean viljan
säilöntä happamilla, rautasuoloja sisältävillä säilöntäliuoksilla ja sitruunahapolla. MTTK/KEL/ERA, Nokiaprojektin loppuraportti. 36 p.
& LAMPILA, M. Juurikassäilörehu ohran korvaajana kasvavien Ay-sonnien säilörehuvaltaisessa ruokinnassa.
Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 23/89: 1-43.
& LAMPILA, M. Naattinauriin juurisäilörehu ohran korvaajana kasvavien Ay-sonnien säilörehuvaltaisessa ruokinnassa. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 23/89:
44-66.
VANHATALO, A. & VARVIKKO, T. Influence of sample preparation on the ruminal nylon bag degradation values of
grass silage. AJAS 2: 413-415.
VARVIKKO, T. & VANHATALO, A. Cridcal aspects in intestinal
digestion estimates obtained by the mobile bag method. AJAS 2: 404-406.
VÄÄTÄINEN, H., SYRJÄLÄ-QVIST, L. & VARIS, E. Yksivuotiset lisärehukasvit Pohjois-Lapin kasvuolosuhteissa. HY/Kotiel. tiet.lait. tied. No 9. 40 p.
WANAPAT, M., VARVIKKO, T. & VANHATALO, A. Degradability
of cereal straw using in sacco and mobile bag techniques. AJAS 2: 421-423.
57
Puutarhatuotannon tutkimuslaitos, Piikkiö
Institute of Horticulture, Piikkiö
HIETARANTA, T. & HIIRSALMI, H. Blackcurrant breeding in
Finland. Acta Hort. 262: 157-160.
& HIIRSALMI, H. Blackcurrant breeding in Finland. 5th
Intern. Ribes-Rubus Symp. Vancouver, Corvallis. Program and Abstracts. 1 p.
HIIRSALMI, H. Breeding of Rubus species in Finland. Acta
Hort. 262: 75-81.
Breeding of Rubus species in Finland. 5th Intern. RibesRubus Symp. Vancouver Corvallis. Program and Abstracts. 1 p.
Research into Vaccinium cultivation in Finland. Acta
Hort. 241: 175-184.
& HIETARANTA, T. Winter injuries to highbush and lowbush blueberries in Finland. Acta Hort. 241: 221-226.
& LAURINEN, E. 'Mari' ja 'Ville'. Puutarha 92: 218-220.
JUHANOJA, S. MTTK:n puutarhaosaston tutkimuksiin perustuvia havaintoja ja ohjeita freesian tuotannosta. Erikoiskukkakurssi. Mimeogr. p. 47-55. (Available at Finnish
Glasshouse Growers Assoc., Helsinki.)
MTTK:n puutarhaosaston tutkimuksiin perustuvia viljelyohjelmia. Erikoiskukkakurssi. Mimeogr. p. 56-61.
(Available at Finnish Glasshouse Growers Assoc., Helsinki.)
Uusimpia freesiatutkimusten tuloksia Piikkiöstä. Kasvupohjan jäähdytyslaitteisto kesäksi. Kasvuvalojen avulla talvifreesian kukinta aikaisemmaksi. Puutarha-Uutiset
41: 492-493.
Ruiskaunokista kunnollinen syyssato lisävalotuksen
avulla. Puutarha-Uutiset 41: 680.
Lemmikki kylvettävä loppukesällä kevään kukintaa varten. Puutarha-Uutiset 41: 700.
Matrikariaa kimppukukaksi. Puutarha-Uutiset 41: 868869.
Amppelitulilatvan viljely. Puutarha 92: 504-505.
Juurrutushormonien käyttö vesiviikunan Ficus pumila
L. pistokkaiden juurrutuksessa. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 12/89: 2-6.
Amppelikasvien viljelyaikatauluja. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 12/89: 23-38.
Sinistä väriä kimppuihin kesäkukista. Tuorlan maatalousja puutarhaoppilaitoksen puutarhatyönjohdon jatkolinjan kurssijulkaisu. 3 p. (Available at Tuorla Agric. and
Hortic. School, Piikkiö.)
Säkrare programmering freesiaproduktionen. Avkylningsaggregat för växtunderlaget till sommaren. Trädgårdsnytt 43: 18-19.
Retirement Professor Säkö. Chronica Horticulturae 29:
65-66.
& PESSALA, T. Vuodenajan vaikutus viherkasvien pistokkaiden juurtumiseen ja taimien jatkokasvatusaikaan.
Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 12/89: 7-22.
JUNNILA, S. In vitro selection for physicochemical stress resistance. Biotechnology in plant breeding, Greve, Denmark. Mimeogr. p. 69-73. (Available at Dept. Crop
Science, Royal Veter. Agric. Univ., Copenhagen.)
Uudet marjakasvit tuovat vaihtelua viljelyyn. Teho 4:
35-37.
58
Emokasvien valaistuksen vaikutus pistokkaisiin. Puutarha 92: 566, 568-569.
Puuvartisten kasvien mikrolisäys - tutkimuksesta tuotantoon. Puutarha-Uutiset 41: 1046-1048.
& HIIRSALMI, H. Breeding and cultural research of sea
buckthorn in northern conditions. Proc. Intern. Symp.
Sea Buckthorn (H. rhamnoides L.). Xian, China. p.
215-216.
& HIIRSALMI, H. 'Vertti'-viherherukka. Puutarha 92:
18-19.
KARHU, S. & TAULAVUORI, T. KESKAS-kasvien valintakokeet
MTTK:ssa. Puutarha 92: 649-651.
LEHMUSHOVI, A. Arboretum Yltöinen. Puutarha-Uutiset 41:
305-306.
Astiatainten varastointi ulkona. Puutarha 92: 732-733.
PESSALA, R. Sipulilajikkeet. Puutarha 92: 98-100.
Piikkiön taimikasvatus- ja lajikekokeista. Seminaari, Juuresten-, Kaalin- ja Sipulintuottajat ry. Mimeogr. 7 p.
(Available at MTK, Helsinki.)
Sipulilajikkeet - istukkaasta ruokasipuliksi. Koetoim.
ja Käyt. 46: 15.
Harsokatteen vaikutus vihannessatoihin. Puutarha-Uutiset 41: 696-697, 736.
Plantuppdragningsförsök med vitkål och selleri. Nord.
Jordbr.forskn. 71: 201.
Effects of plant raising methods and varieties on the yield
of transplanted onion. Timing field production of vegetables. Abstr. Mimeogr. p. 27-28. (Available at IAC,
Vageningen, the Netherlands.)
Suositeltavat avomaavihanneslajikkeet. Puutarha-Uutiset 41: 1394-1399.
Avomaaviljelyyn suositeltavat vihanneslajikkeet. Pl11.1tarhakalenteri 1990: 185-195.
Taimikasvatussipuli. Puutarhakalenteri 1990: 231-232.
PESSALA, T. Sininupin (Trachelium) viljelytutkimukset. Erikoiskukkakurssi. Mimeogr. p. 38-39. (Available at Finnish Glasshouse Growers Assoc., Helsinki.)
Preeriaeustoman viljely. Erikoiskukkakurssi. Mimeogr.
p. 40-41. (Available at Finnish Glasshouse Growers Assoc., Helsinki.)
Gerberan valotus. Erikoiskukkakurssi. Mimeogr. p. 4243. (Available at Finnish Glasshouse Growers Assoc.,
Helsinki.)
Bouvardian tuotanto MTTK:n puutarhaosaston tutkimuksissa. Erikoiskukkakurssi. Mimeogr. p. 44-46.
(Available at Finnish Glasshouse Growers Assoc., Helsinki.)
Sulkasaniaisen lisäys. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 12/89: 35-38.
Kasvuvaloa mikroneilikalle. Puutarha 92: 430-431.
Terttuneilikan taimitiheys. Puutarha 92: 788-789.
Terttuneilikan versoharvennus. Puutarha 92: 841-842.
SORVARI, S. Tarvitaanko puutarhakasvien jalostusta? Puutarha 92: 308-310.
TAULAVUORI, T. Lisävalon ja klormekvattikloridin merkitys
mikrolisätyn annansilmän jatkokasvatuksessa. PuutarhaUutiset 41: 869.
Betydelsen av tillskottsljus och klormeqvatklorid i odling av mikroförökad julbegonia (Begonia x Cheimantha). Trädgårdsnytt 43: 7.
- Gradu-tutkielma Puutarhatieteen laitokselta. Lisävalon
ja klormekvattikloridin merkitys mikrolisätyn annansilmän jatkokasvatuksessa. Puutarha 92: 623.
YLÄMÄKI, A. Kokemuksia Biomat rupivaroituslaitteesta. Puutarha: 92: 410-411.
Keskuslaboratorio, Jokioinen
Central Laboratory, Jokioinen
, KUMPULAINEN, J., PAAKKI, M. & TAHVONEN, R. Minera/ elements in Finnish hospitals diets. In: G. Chazot et al. (ed.)
Current trends in trace elements research. p. 31-32.
Smith-Gordon., London.
TAHVONEN, R. Maidon kivennäis- ja hivenaineet sekä raskasmetallit. Maito ja Me 3/89. Maidonjalostusliite.
Salaatin kivennäis- ja raskasmetallipitoisuuksia. Suom.
Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 119-124.
Standard reference materials for mineral and trace element analysis of staple foods. 5th Nordic Symp. Anal.
Agric. Chem. NJF-Seminar No. 147.
GALAMBOSI, B. & KUMPULAINEN, J. Low content of heavy
metals in herbs grown in Finland compared to those
from Central Europe. Kemia-Kemi 16: 1087. Abstract
5.31.
HIETANIEMI, V. & KUMPULAINEN, J. Contents of mycotoxins
in Finnish and imported grains and feeds. Kemia-Kemi
16: 1088. Abstract 5.32.
& KUMPULAINEN, J. Contents of trichothecenes in grains
and feeds in Finland and other countries. 5th Nordic
Symp. Anal. Agric. Chem. NJF-Seminar No. 147.
KUPILA, E-L. & KUMPULAINEN, J. Average intake of poly-
cyclic aromatic hydrocarbons from the Finnish diet.
Kemia-Kemi 16: 1084. Abstract 5.6.
KUMPULAINEN, J. Contents of chemical contaminants in
foods from Finland and other countries. Kemia-Kemi
16: 1082. Abstract 5.1.
Intake of heavy metals: comparison of methods. Proc.
Symp. Monitoring Dietary Intakes, Intern. Life Sci. Inst.,
Helsinki. Nutr. Rews. Suppl. (In print)
Selenium: Requirement and supplementation. Acta
Pdiatr. Scand. Suppl. 351: 114-117.
The quality of Finnish berries and vegetables: mineral
and heavy metal contents. Kemia-Kemi 16: 1084. Abstract 5.7.
& AALTONEN, M. Salaatin raskasmetallit. Koetoim. ja
Käyt. 46: 81.
& AALTONEN, M. Viljelytoimilla vaikutusta laatuun. Mineraalipitoisuudet vaihtelevat salaateissa. Koetoim. ja
Käyt. 46: 39.
& KUMPULAINEN, j. Suomalainen sianliha on puhdasta.
Sika 19: 12.
YLIKOSKI, S. Alustavaa tietoa C-vitamiinitutkimuksesta.
Suurkeittiö & Ravintola 22: 32, 40.
Puutarhamarjojen C-vitamiinipitoisuudet. Suoni. Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 125-128.
& KUMPULAINEN, J. Thiamine and riboflavin contents of
Finnish hospital diets. 5th Nordic Symp. Anal. Agric.
Chem. NJF-Seminar No. 147.
Hevostalouden tutkimusasema, Ypäjä
Summary of new analytical techniques and general discussion. Proc. Second Meet. Intern. Soc. Trace Element
Horse Research Station, Ypäjä
Res. in Humans, Tokyo. Springer, New York, London,
Tokyo. (In print)
HEISKANEN, M., LAINE, P., TALVELA, K. & IHAMUOTILA, R. Hevostalouden rakenne ja merkitys elinkeinona Suomessa. Helsingin yliopiston maatalousekonomian laitoksen
julkaisuja 38. p. 146.
KOSKINEN, E. The effect of a lighting programme on the
horse breeding season in a stud in Finland. 40th Ann.
Meet. of Eur. Assoc. for Anim. Prod. (EAAP). p. 309.
, JUNNILA, M., KATILA, T. & SOINI, H. A Preliminary Study
The quality of Finnish staple foods and diets with special reference to trace elements, pesticide residues and
PCBs. Paper presented at the OECD Sixth Working
Conf. Directors Agric. Res. Paris. AGR/REE (89) 41.
- & TAHVONEN, R. Report of the activities of the subnetwork on trace elements status in food. Report of the
Consultation of the European Cooperation Research
Network on Trace Elements. Lausanne, Switzerland.
FAO, Rome. (In print)
PAASIKALLIO, A. Ydinvoima ja asenteet. Koetoim. ja Käyt.
46: 58.
PLAAMI, S., SAASTAMOINEN, M. & KUMPULAINEN, J. Effects of
variety and environment on dietary flbre content of winter rye in Finland. J. Cereal Sci. 10: 209-215.
SAASTAMOINEN, M., KUMPULAINEN, J. & NUMMELA, S. Genetic
and environmental variation in oil content and fatty acid
composition of oats. Cereal Chem. 66: 296-300.
PLAAMI, S. & KUMPULAINEN, J. Pentosan and I3-glucan
content of Finnish winter rye varieties as compared with
rye of six other countries. J. Cereal Sci. 10: 199-207.
SINISALO, M., KUMPULAINEN, J. PAAKKI, M. & TAHVONEN, R.
Content of major and minor mineral elements in weekly
diets of eleven Finnish hospitals. J. Hum. Nutr. Diet. 2:
43-48.
on the Use of Betaine as a Cryoprotective Agent in Deep
Freezing of Stallion Sem en. J. Vet. Med. A 36: 110-114.
KUNTSI, H., LINDEBERG, H. & KATILA, T. Predicting Ovulation in the Marc on the Basis of Follicular Growth and
Serum Oestrone Sulphate and Progesterone Levels. J.
Vet. Med. A 36: 299-304.
SAASTAMOINEN, M. Influence of anabolic steroids on growth
and development of foals. 40th Ann. Meet. of Eur.
Assoc. for Anim. Prod. (EAAP). p. 301.
Tallin suunnittelu. Ratsastaja 5, 1: 11.
Ratsuhevosen ruokinta. Ratsastaja 5, 1: 15.
Hevonen laitumella. Leipä leveämmäksi 37, 1: 17-19.
Milloin starttiin - vai eikö ollenkaan. Hevosurheilu 65,
19A: 22-23.
Ravihevosen jalostettavat ominaisuudet. Ravimies 4,
1-2: 82-83.
Ratsuhevosen jalostettavat ominaisuudet. Ratsastaja 5,
4: 16.
59
Urheiluhevosen ruokinta I. Ravimies 4, 4: 38-40.
Urheiluhevosen ruokinta II, Ravimies 4, 6: 40-41.
Urheiluhevosen ruokinta. Ratsastaja 4, 9: 17.
Varsan ruokinta opetuksen ja valmennuksen alkaessa.
Ravimies 4, 9: 46-47.
Urheiluhevosten elektrolyyttien tarve. Ravimies 4, 11:
44-45.
Ratsuhevoskasvatus Irlannissa. Ratsastaja 4, 10: 9.
Hevosjalostuksen tavoitteet. Koetoim. ja Käyt. 46: 74.
Rasvat hevosen energialähteenä. Hevosurheilu, vuosialbumi 1989: 123-124.
SAIKKU, A., KOSKINEN, E. & SANDHOLM, M. SeqUeiltial
Changes of IgG- and Antitrypsin in Different Compartments During the Colostral-Intestinal Transfusion of Immunity to the Newborn Foal. J. Vet. Med. B 36: 391-
396.
, KOSKINEN, E. & SANDHOLM, M. Detection of Hypogammaglobulinaemia in Neonatal Foals using the Glutaraldehyde Coagulation Test. J. Vet. Med. B 36: 168-174.
Sikatalouden tutkimusasema, Hyvinkää
Swine Research Station, Hyvinkää
ALAVIUHKOLA, T. Sikarehujen lisäaineet. Suom. Maatal.tiet.
Seur. Tied. 12: 88-91.
Lihaluurehujauho sikojen rehuna. Lihayhtymän tiedotuslehti 2: 15-16.
Miten sianlihan saa maistumaan kalalle? Käytännön Maamies 10: 38-39.
Katokaura lihasikojen rehuna. Koetoim. ja Käyt. 46: 38.
Mikä on sikojen A-vitamiinin tarve? Lihantuottaja 8: 5.
Miten kalan maku tulee sianlihaan? Lihalehti 10 B.
Ohravalkuaisrehu on täyttänyt odotukset. Sika 4: 6-7.
Sioillekin lisäaineita. Käytännön Maamies 9: 38-39.
IMMONEN, I. Luomusikaa, luonnonmukaisesti tuotettua sianlihaa. Käytännön Maamies 38, 11: 28-29.
RIIHIKOSK1, U. & Suomi, K. Luomu-sianlihan tuotantokoe. Koetoim. ja Käyt. 46: 82-83.
Suomi, K. Porsaiden valkuaisruokinta. Koetoim. ja Käyt. 46:
1 9.
Probiootit antibioottien tilalle porsasrehuissa. Koetoim.
ja Käyt. 46: 80.
& IMMONEN, I. Kotimaiset valkuaisrehut puntarissa. Sika
3: 28-29.
& IMMONEN, I. Seleeni ja jalkaviat. Sika 5: 18-19.
TYÖPPÖNEN, j., ALAVIUHKOLA, T. & Suomi, K. 1988. Vitamin
E status and productivity of pigs fed with fresh or stored
barley with or without vitamin E supplementation. Ann.
Agric. Fenn. Vol. 27: 153-162.
Tervetaimiasema, Laukaa
Healthy Plant Center, Laukaa
RUOTSALAINEN, S. Marjakasvien tervetaimituotanto ja sen
merkitys Suomessa. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 9/89. 57 p.
60
UOSUKAINEN, M. Talvenkestävien alppiruusujen jalostus.
Puutarha-Uutiset 41: 168-169, 172.
Uusia marjalajikkeita. Marjaviesti 1: 12-13.
Turkistalouden tutkimusasema, Kannus
Fur Farming Research Station, Kannus
KIISKINEN, T., MÄKELÄ, J. & ROUVINEN, K. Digestibility of different grains in mmk and blue fox. Scientifur 13, 3: 235.
KUOSMANEN-POSTILA, S. & ROUVINEN, K. 1988. Lihan rasvahappokoostumus ja kolesterolipitoisuus sekä niiden
merkitys ihmisen ravitsemuksessa. Myocastor, Suomen
Nutriankasvattajain Tiedote 2/1988: 17-23.
NIEMELÄ, P. Ajankohtaista; Kesä tarhalla. Turkistalous 61,
7-8: 226.
Aktuellt; Sommar på farmen. Finsk Pälstidskrift 61, 7-8:
226.
Turkiseläinten lanta kompostista pellolle. Pellervo 91,
8. Kotieläinliite - Kevät 1989: 28.
-, MÄKELÄ, J. & DAHLMAN, T. Ruokintakoe Biensil-säilötyllä
teurasjätteellä. Turkistalous 61, 7-8: 248-249.
-, MÄKELÄ, J. & DAHLMAN, T. Utfodringsförsök med slaktavfall konserverat med Biensil. Finsk Pälstidskrift 61,
7-8: 248-249.
& ROUVINEN, K. Venytys vahingoittaa nahkaa ja mainetta. Turkistalous 61, 11: 332-333.
& ROUVINEN, K. Tänjning skadar skinnet och anseendet.
Finsk Pälstidskrift 61, 11: 332-333.
ROUVINEN, K. Rasva ratkaisee rehun energiapitoisuuden.
Turkistalous 61, 9: 281-282.
Fettet avgör fodrets energihalt. Finsk Pälstidskrift 61,
9: 281-282.
Erilaisten rasvojen sulavuus minkin ja siniketun pennuilla - emulgaattorien vaikutus. Fettsmältbarhet hos mmkoch blårävsvalpar - inverkan av emulgerande ämnen.
Digestibility of different fats in mmk and blue fox kits
- influence of emulsifying agents. Maatalouden tutki-
muskeskus, Tiedote 17/89; 18-37.
& KIISKINEN, T. Influence of dietary fat source on the
body fat composition of mink (Mustela vison) and blue
fox (Alopex lagopus). Acta Agric. Scand. 39: 279-288.
KIISKINEN, T. & MÄKELÄ, J. Digestibility of different fats
and fatty acids in the blue fox (Alopex lagopus). Scien-
tifur 13, 2: 152.
KIISKINEN, T. & NIEMELÄ, P. Influence of dietary fat SOLU--
ce on body fat composition of mink (Mustela vison) and
blue fox (Alopex lagopus). XVIII Proc. Intern. Union
Physiol. Sci. XXXI Intern. Congr. Physiol. Sci. Abstracts.
p. 317.
& MÄNTYSALO, E. Influence of fatty acid composition in
dried raw mmk and blue fox skins on their storage aging
and dressing properties. Acta Agric. Scand. 39:
289-300.
& MÄNTYSALO, E. Aging and dressing properties of mmk
and blue fox skins. Scientifur 13, 4: 319-320.
& NIEMELÄ, P. Plasmasytoosi heikentää pentutulosta ja
pentujen varhaiskehitystä minkillä. Plasmacytos försämrar avelsresultat och valparnas tidiga tillväxt hos mmk.
Plasmacytosis impairs breeding result and early kit
growth in the mink. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 17/89: 1-17.
, NIEMELÄ, P. & KIISKINEN, T. Influence of dietary fat
source on growth and fur quality of mink and blue fox.
Acta Agric. Scand. 39: 269-278.
SAARENMAA, K. & NIEMELÄ, P. The inherited curly fur form
of silverfox (Vulpes vulpes). Scientifur 13, 4: 331.
Martensin vihannestutkimusasema, Närpiö
Martens Vegetable Research Stadon, Närpiö
BARTOSIK, M-L. Kivivilla kasvualustana. Puutarha-Uutiset 41,
41: 1366.
Användning av stenull som växtunderlag. Trädgårdsnytt
43, 18: 16.
Kasvihuonevihannesten suositeltavat lajikkeet. PuutarhaUutiset 41, 42: 1402-1405.
Kasvihuonevihannesten suositeltavat lajikkeet. Puutarhakalenteri 1990: 175-183.
Salaatin viljely kasvihuoneessa. Puutarhakalenteri 1990:
233-243.
Kasvihuonevihannestutkimus painottuu kolmelle alueelle. Puutarha-Uutiset 41, 50: 1644-1645.
Grönsaksforskningsstationen informerar. ÖSP circular
28.11.1989. p. 3.
Kurs i specialväxter: Odling av melon i växthus. Odling av pak-choy i växthus. Odling av paprika i växthus. Odling av störböna i växthus. Överby trädgårdscoh lantbruksskolor och Svenska lantbrukssällskapens
förbund. Luentomoniste 23.11.1989. p. 8.
MATTFOLK, U. Rapean keräsalaatin lajikekokeet kasvihuoneessa 1986-1988. Puutarha-Uutiset 41, 15: 464-465.
Sortförsök med isbergssallat under glas 1986-1988.
Trädgårdsnytt 43, 2: 4-7. Viola - Trädgårdsvärlden
30.11.1989. p. 4-5.
Keräsalaatin lajikekokeet. Puutarha-Uutiset 41, 13: 392393.
Sortförsök med huvudsallat. Trädgårdsnytt 43, 9:
12-13.
Sortförsök med persilja 1988. Trädgårdsnytt 43, 1: 4-5.
Sortförsök med växthustomat 1985-1987. Trädgårdsnytt 43, 4: 14-15.
Lounais-Suomen tutkimusasema, Mietoinen
Southwest Finland Research Station, Mietoinen
KÖYLIJÄRVI, J. Viljakasvustojen hoito ruiskuteseoksin. Kasvinsuojseur. Kasvinsuojelupäivät 1989: 13-21.
Kasvinsuojelu vaihtelevissa sääoloissa. Kasvinsuojelulehti 22, 2: 36.
Granskning av spannmåls-, ärt- och oljeväxter. LOA 70,
2: 53-58.
Trädesbruk - ett alternativ till spannmålsodling. LOA
70, 11: 460-462.
Viljakasvustojen ruiskutukset vaihtelevissa sääoloissa.
Käytännön Maamies 38, 4: 35-39.
Kynnöksen tasausäestys osana kevään kylvömuokkausta. Koetoim. ja Käyt. 46: 33-34.
Kesannon viljely vaihtoehto viljatilalle. Maas. Tulev. 73,
128: 2.
Syksy siemennurmien viljelyssä. Kylvösiemen 28, 4:
5-7.
Kesannon viljely viljatilan vaihtoehtona. Kylvösiemen
28, 5: 7-10.
Kevätöljykasvien kylvömuokkaus ja kylvö. Maatalouden
tutkimuskeskus, Tiedote 11/89: 11-37.
Viljatila säävaihtelun ja tuotantorajoitusten puristuksessa.
Tuottoisa kotieläintalous 2: 34-36.
Kylvösiemen ja lannoitus viljan viljelyssä. Isäntäakatemia 1989: Vilja ruokana - vilja rehuna. Mimeogr. p.
51-60.
Tavoitteena hyvä leipä- ja siemenvehnä. Saroilta 55, 7:
10, 11, 16.
Miten tuotan laatuviljaa. Saroilta 35, 8: 26-27.
Leipäviljan tuotanto. Tieto Tuottamaan 53: 9-54.
& SIMOJOKI, P. Ruis. Peltokasvilajikkeet 1989-90. Tieto Tuottamaan 52: 14-20.
& SIMOJOKI, P. Syysvehnä. Peltokasvilajikkeet
1989-90. Tieto Tuottamaan 52: 21-25.
& TALVITIE, H. Kevätvehnä. Peltokasvilajikkeet 198990. Tieto Tuottamaan 52: 26-33.
& KONTTURI, M. Herne. Peltokasvilajikkeet 1989-90.
Tieto Tuottamaan 52: 49-54.
& PAHKALA, K. Kevätöljykasvien typpilannoitus ja sen
ajoittaminen. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote
11/89: 38-51.
RUOHOLA, J. Vehnään valkuaista. Leipä Leveämmäksi 37, 2:
5-6.
SAARELA, 1. & KÖYLIJÄRVI, J. Öljykasvien fosfori-, kalium-,
rikki- ja boorilannoitus sekä muiden ravinteiden ja kalkituksen tarve. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote
11/89: 51-60.
SALONEN, J., HIIVOLA, S-L. & KÖYLIJÄRVI, J. Rypsin ja rapsin
rikkakasvien torjunta. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 11/89: 78-81.
Satakunnan tutkimusasema, Peipohja
Satakunta Research Station, Peipohja
KÖYLIJÄRVI, J. & TALVITIE, H. Kevätvehnä. Peltokasvilajikkeet 1989-90. Tieto tuottamaan 52: 66-71.
PITKÄNEN, J., ELONEN, P., KANGASMÄKI, T., KÖYLIJÄRVI, J., TALVITIE, H., VIRRI, K. & VUORINEN, M. 1988. Aurattoman
viljelyn vaikutukset kevätviljojen satoon ja laatuun: kuuden koevuoden tulokset. Maatalouden tutkimuskeskus,
Tiedote 21/88: 1-61.
TALVITIE, H. Typpilannoituksen ja kasvunsääteiden käyttö
kevätvehnällä. Sata-Sarka 5, I: 9.
Sadon korjuu ja käsittely. Leipäviljan tuotanto. Tieto
tuottamaan 53: 66-71.
& HIIVOLA, S-L. Kevätviljojen lajivertailu. Peltokasvilajikkeet 1989-90. Tieto tuottamaan 52: 12-13.
61
Sata-Hämeen tutkimusasema, Mouhijärvi
Kymenlaakson tutkimusasema, Anjalankoski
Sata-Häme Research Station, Mouhijäryi
Kymenlaakso Research Station, Anjalankoski
HANNUKKALA, A. & KANGASMÄKI, T. Westerwoldinraiheinän
korjuuajankohta Pohjois-Lapissa. Koetoim. ja Käyt. 46:
24.
KANGASMÄKI, T. Vuohien ruokinta puna-apilapitoisella rehulla. Lammas ja vuohi 1: 27-32.
Vuohien maidontuotanto-ominaisuuksien parantaminen
jalostusteitse. Lammas ja vuohi 2: 37-39.
Pintakuorettuman torjunta. Koetoim. ja Käyt. 46: 3233.
Nurmipalkokasvien esikasviarvo. Koetoim. ja Käyt. 46:
35.
Puna-apilapitoinen rehu kuttujen ruokinnassa. Koetoim.
ja Käyt. 46: 39-40.
& MÄKELÄ, J. Eri nurmiheinät lampaiden laidunkasveina. Lammas ja vuohi 1: 37-42. Koetoim. ja Käyt. 46:
40.
AUREN-KARNAATTU, T. & VIRRI, K. Öljykasvilajikkeet Kymenlaaksossa. Koetoim. ja Käyt. 46: 44.
Hämeen tutkimusasema, Pälkäne
Häme Research Station, Pälkäne
TAHVONEN, R. & AALTONEN, M. Viljely10iMilla vaikutusta laatuun. Mineraalipitoisuudet vaihtelevat salaateissa. Koetoim. ja Käyt. 46: 39.
& AALTONEN, M. Salaatin raskasmetallit. Koetoim. ja
Käyt. 46: 81.
TAKALA, M. Saderiskien ja korjuutappioiden vähentämismahdollisuuksista heinänkorjuussa. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 4/89. 21 p. + 12 app.
Sinimailasesta tulossa monikäyttöinen viljelykasvi. Maas.
Tulev. 18.4.1989. p. 2.
Kahden päivän pouta hyödyksi heinänteossa. Kesäkuun
säät yleensä heinäkuuta suotuisampia. Maas. Tule'.
20.6.1989. p. 2.
Palkokasvien biologiasta. Kemisti 35, 4: 12-13.
Keräkaalin laatua tutkitaan Hämeen tutkimusasemalla.
Puutarhauutiset 41: 818.
Heinänkorjuun saderiskejä voidaan vähentää. Pirkanmaan maa- ja metsätalouden tiedotuslehti 3/89: 14-15.
, TAHVONEN, R. & VUORINEN, M. 1988. Väkila11110itUS. ja
"biologiset" viljelymenetelmät perunan, porkkanan ja
punajuurikkaan viljelyssä. Maatalouden tutkimuskeskus.
Tiedote 11/88. 37 p.
, TAHVONEN, R. & VUORINEN, M. ViIjCiyITIerletelMiSSä on
eroja. Puutarhauutiset 41: 1033-1034.
VUORINEN, M. TUrVCITlEall kaliumlannoitus. Maatalouden
tutkimuskeskus, Tiedote 3/90. 17 p.
Kiille ja kuonat edullisia turvemaalle. Koetoim. ja Käyt.
46: 36.
& YRJÖLÄ, V. Säämittauksen tuloksia Hämeen tutkimusasemalla Pälkäneellä vuodesta 1928. Hämeen tutkimusaseman moniste. 28 p.
62
Etelä-Savon tutkimusasema, Mikkeli
Etelä-Savo Research Station, Mikkeli
DALMAN, P. Mansikan viljelytekninen kasvinsuojelu. Kasvinsuoj.seur. Kasvinsuojelupäivät 1989: 74-76.
Mansikan kasvinsuojelu viljelyteknisin keinoin. Oma
Maa 35, 4: 1-2.
Mustaherukan kalkitus. Puutarha 92: 224-225.
Mustaherukan ylläpitokalkitus. Koetoim. ja Käyt. 46: 20.
Herukkaa 76 hehtaaria. Puutarha 92: 284.
Toistuuko viime vuoden tuho? Puutarha-Uutiset 41: 472.
Herukkatarhan uusiminen. Puutarha 92: 414-415.
Vadelman suku. Puutarha 92: 462.
Vadelma luonnossa. Puutarha 92: 525.
Uudet kotimaiset omena- ja luumulajikkeet. Koti ja Pelto
2: 14.
Vadelman kasvutapa. Puutarha 92: 658-659.
Syysvadelma. Puutarha 92: 724-725.
MTTK - viljelijän hyväksi, kuluttajan parhaaksi. Koti
ja Pelto 4: 12-14.
Vadelman kukinta ja marjonta. Puutarha 92: 868-869.
Within-plant competition and carbohydrate economy
in the red raspberry. Acta Hort. 262: 269-276.
GALAMBOSI, B. Phytomass production of medicinal- plants
in Finland. Acta Agronomica Hungaria 38, 1-2: 89-97.
Cultivation possibilities of essential oll pian ts in SouthFinland. J. Ess. Oil Res. 1: 161-164.
Kehäkukka - hyötykukka. Kotipuutarha 49: 98-99.
Uusi yrttikasvi: Yrtti-iso. Kotipuutarha 49: 329.
Tiliin uusia viljelymenetelmiä. Puutarha 92: 365-367.
Kamomilla kukkimaan. TEE 3: 89-90.
Basilika - mausteiden kuningas. Kotipuutarha 49: 194196.
Mausteyrttien laatuun vaikuttavia tekijöitä. Omavarainen Maatalous 5: 6-8.
Suomessa on puhtaita yrttejä. TEE 7: 13.
CORMIER, V. & CORMIER, J. Kesän aromeja iisopista. TEE
2: 62-63.
&-GALAMBOSINE, ZS. Erfarenheter'av kryddväxtodling i
Finland. Nord. Jordbr.forskn. 71: 524-530.
& GALAMBOS1NE, ZS. Feasibility of producing medicinal
plants in Finland. Kemia - Kemi 16, 10 B: 1087.
, HOLM, Y. & HILTUNEN, R. The effect of some agrotechnical factors on the herb yield and volatile oil of dragonhead. J. Ess. Oil Res. 1: 287-292.
-, HOLM, Y. & GALAMBOSINE, ZS. Agrobotanical study on
different basil varieties grown indoors in Finland. 20th
Int. Symp. Ess. Oils 1989: 26.
, Hoi." Y. & GALAMBOSINE, ZS. Yield and volatile oil of
four perennial herbs grown in Finland (Hyssopus offi-
Origanum vulgare, Salvia officinalis, Thymus vulgaris). 20th Int. Symp. Ess. Oils 1989: 27.
& KUMPULAINEN, J. Heavy metal content of herbs grown
in Finland and Central Europe. 20th Int. Symp. Ess. Oils
1989: 28.
& KUMPULAINEN, J. Low content of heavy metals in herbs
grown in Finland compared to those from Central
Europe. Kemia - Kemi 16, 10 B: 1087.
HUOKUNA, E. Kvalitetsförendringar i rödklöver-timotejbestånd. Nord. Jordbr.forskn. 71: 99.
Koiranheinä mainettaan parempi laidun- ja säilörehukasvi. Käytännön Maamies 38, 5: 48-49.
Suomessa tuotettu elintarvike on puhdasta. Koti ja Pelto 2: 2.
-, RAND, H. & HAKKOLA, H. 1988. Wiyanie uslovii proizrastaniya na velichinu i kachestvo urozhaya zlakovykh
trav. Summary: The influence of growth conditions on
the yield and quality of grasses. Voprosy Kormoproizvodctva v Estonii. Nauchnye Trudy 63: 3-54.
RAHKONEN, A. Sakolukupalvelu kertoo tuleentuvan leipäviljan laadusta. Koetoim. ja Käyt. 46: 6.
Maanmuokkaus luo kasvupohjan. Sää ja maatalous. Tieto
Tuottamaan 54: 62-63.
Sakolukupalvelu. Sää ja maatalous. Tieto Tuottamaan
54: 93-95.
Keski-Suomen tutkimusasema, Laukaa
Kasvunsääteet viljoilla kasvukautena 1989. EteläPohjanmaan maatalouskeskuksen järjestölehti 4/89: 8.
Kevätviljojen kasvinsuojelu ja jäämät. Isäntäakatemia
1989: 61-69. Mimeogr.
KANGAS, A. Perunalajikkeet. Etelä-Pohjanmaan maatalouskeskuksen järjestölehti 1/89: 8-9.
Tehostettu lannoitus ja kasvinsuojelu rehuviljalla. EteläPohjanmaan maatalouskeskuksen järjestölehti 2/89: 4.
Kasvitaudit ja tuholaiset viime kesänä. Etelä-Pohjanmaan
maatalouskeskuksen järjestölehti 3/89: 7.
Omavarainen viljely. Etelä-Pohjanmaan maatalouskeskuksen järjestölehti 4/89: 8.
Maataloustutkimus nyt ja tulevaisuudessa. Imolaane, Ilmajoen maatalousoppilaitoksen oppilasyhdistyksen lehti
p. 23-24.
KÄNKÄNEN, H., HIIVOLA, S-L. & HEIKKILÄ, R. Talvikalkitus.
Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 16/89. 40 p.
MUSTONEN, L. & KANGAS, A. Peruna. Peltokasvilajikkeet
1989-90. Tieto tuottamaan 52: 59-66.
PAHKALA, K. & HIIVOLA, S-L. Öljykasvit. Peltokasvilajikkeet
1989-90. Tieto tuottamaan 52: 55-58.
RANTANEN, 0. & HIIVOLA, S-L. Rehuohra. Peltokasvilajikkeet
1989-90. Tieto tuottamaan 52: 34-40.
SALONEN, J., HIIVOLA, S-L. & KöYt.i.jäRvi, J. Rypsin ja rapsin
rikkakasvintorjunta. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 11/89: 78-81.
TALVITIE, H. & HIIVOLA, S-L. Kevätviljojen lajivertailu. Peltokasvilajikkeet 1989-90. Tieto tuottamaan 52: 12-13.
Central Finland Research Station, Laukaa
HEINONEN-TANSKI, U., SIMOJOKI, P., RAININKO, K., NUORMALA,
N. & SiLvo, R. Effect of annual use of pesticides on soil
microorganisms and sugar beet yields. Maatal.tiet. Aikak.
61: 45-53.
KÖYLIJÄRVI, J. & SIMOJOKI, P. Ruis Peltokasvilajikkeet. Tieto tuottamaan 52: 14-20.
& SIMOJOKI, P. Syysvehnä. Peltokasvilajikkeet. Tieto
tuottamaan 52: 21-25.
SIMOJOKI, P. Viherkesantoon kotoisia kasveja. Maatalouden
tutkimus- ja tuotantopäivät. Maatalouden tutkimuskeskus. Mimeogr. 8 p. Maas. Tulev. 73, 90: 2. Oma maa
35, 34: 3.
VESTBERG, M. Sokerijuurikkaan uusi uhka - ritsomaniatauti. Koetoim. ja Käyt. 46: 3.
Maa-artisokka on monipuolinen hyötykasvi. Koetoim.
ja Käyt. 46: 16.
Maa-artisokka - vaatimaton vihanneskasvi. PuutarhaUutiset 41, 18: 594-595.
Etelä-Pohjanmaan tutkimusasema, Ylistaro
Karjalan tutkimusasema, Tohmajärvi
Karelia Research Station, Tohmajärvi
HEIKKILÄ, R. Karjalan tutkimusaseman toiminta tulevaisuudessa. Kontu 2: 14.
Kuitupellavaa viljelemään. Koetoim. ja Käyt. 46: 31.
Soiden maataloudellinen merkitys nyt ja tulevaisuudessa.
Summary: Peadands in Finnish agriculture now and in
the future. Suo 40: 111-113.
Polttoturvesuosta pelloksi. Turveteollisuus 3: 11-12.
HUHTA, H. Typen ja fosforin huuhtoutuminen turvemaan
nurmesta ja viljapellosta. Koetoim. ja Käyt. 46: 47.
Kaliumin, kalsiumin ja magnesiumin huuhtoutuminen
turvemaan nurmesta ja viljapellosta. Koetoim. ja Käyt.
46: 78.
Kokemuksia turvetuotannosta poistuneen alueen käytöstä laidunnurmena. Turveteollisuus 3: 12-13.
Kokemuksia biotiitista suonurmen kaliumlannoitteena.
Koetoim. ja Käyt. 46: 82.
RANTANEN, 0. & HEIKKILÄ, R. Kaura. Peltokasvilajikkeet
1989-90. Tieto tuottamaan 52: 44-48.
South Ostrobothnia Research Station, Ylistaro
HIIVOLA, S-L. Kevätvehnän viljely Etelä-Pohjanmaalla. EteläPohjanmaan maatalouskeskuksen järjestölehti 1/89: 8.
Yksivuotinen raiheinä nurmiviljelyssä. Etelä-Pohjanmaan
maatalouskeskuksen järjestölehti 2/89: 4.
Ei kasvukaudessa moittimista. Etelä-Pohjanmaan maatalouskeskuksen järjestölehti 3/89: 6.
Pohjois-Savon tutkimusasema, Maaninka
North-Savo Research Station, Maaninka
ETTALA, E. & SUVITIE, M. 1988. Grass silage-cereal versus
hay-urea-cereal feeding in multilactation experiment
63
with three breeds. Proc. VI World Conf. Anim. Prod.,
Helsinki. p. 285.
NIEMELÄINEN, 0. & RINNE, K. Puna-apila, alsikeapila, nurminata, koiranheinä ja Englannin raiheinä. Peltokasvilajikkeet 1989-90. Tieto tuottamaan 52: 67-70, 74-76.
RINNE, K. Hiesumaiden kevätmuokkaus. Jyvä 31, 2:11.
Hiesumaiden syysmuokkaus. Jyvä 31, 3:8.
Kui suur peaks olema Eesti talu? Sotsialistik pöllumajandus 44, 10: 17.
Laiduntalous. Pohjois-Savon nurmiviljelyopas. p. 3135.
Ensiling losses in fresh grass silage. Proc. XVI Intern.
Grassl. Congr., Nizza, France. p. 981-982.
RINNE, S-L. & KIVEKÄS, J. Vihanta- tai väkilannoitus - rukiin leivontalaadussa ei eroja. Koetoim. ja Käyt. 46:
77-78.
RINNE, S-L & SIMOJOKI, P. 1988. Kompostin jälkivaikutus.
Koetoim. ja Käyt. 45: 50.
SUVITIE, M. Lypsykarjan pitkäaikaiskoe: Kuudennen vuoden maito-, rasva- ja valkuaistuotos. Koetoim. ja Käyt.
46: 3.
Pitkäaikaiskoe päättyi: Kuuden vuoden tuotostulokset.
Koetoim. ja Käyt. 46: 3.
Pitkäaikaiskoe päättyi: Kolmen viimeisen vuoden rehunkulutus. Koetoim. ja Käyt. 46: 51.
Nurmirehut lypsykarjan ruokinnassa. Pohjois-Savon nurmiviljelyopas. p. 36-40.
Keski-Pohjanmaan tutkimusasema, Toholampi
Central Ostrobothnia Research Station, Toholampi
JÄRVI, A. Typpilannoitus ja kasvuston CCC-käsittely timotein siemennurmilla. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 19/89: 1-24.
Timotein siemennurmen typpilannoitus, riviväli ja siemenmäärä. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 19/89:
26-48.
Alkuperältään erilaiset timoteliajikkeet siementuotannossa. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 19/89: 50-52.
Alueellinen nurmikasvien siementuotanto PohjoisSuomessa. Koetoim. ja Käyt. 46: 22.
Nokan timotein kilpailukyky on säilynyt. Koetoim. ja
Käyt. 46: 48.
Maanparannustoimenpiteiden vaikutus satojen määrään
ja laatuun. K-P:n maatalouskeskuksen tiedotuslehti 4:
11.
TAKALO-KIPPOLA, M., TIKKANEN, T., PUUMALA, L., LESKELÄ, P. & RIIHIMÄKI, E. Nurmiviljely Keski-Pohjanmaalla.
K-P:n maatalouskeskuksen tiedotuslehti. 1: 1-28.
Kainuun tutkimusasema, Sotkamo
Kainuu Research Smtion, Sotkamo
KEMPPAINEN, E. Lietelanta tehoaa hyvin märässäkin maassa.
Koetoim. ja Käyt. 46: 4.
64
Didin lannan typen säilyttäjänä. Koetoim. ja Käyt. 46:
20.
Naudan lietelanta nurmen lannoitteena. Koetoim. ja
Käyt. 46: 23.
Lannan oikea käsittely ja käyttö. Maito ja Me 3: 18.
Karja tilojen ympäristönsuojelu. Kainuun Osuusmeijerin
tiedotuslehti 1: 24-25.
Puhdistamoliete pellolle - hyödyksi vai haitaksi? Kainuun Sanomat 72, 85: 2.
Kainuun tutkimusasema muutti Sotkarnoon. Leipä Leveämmäksi 37, 2: 36-37.
Karjanlannan oikea varastointi ja käyttö. Maatalouden
tutkimus- ja tuotantopäivät. Maatalouden tutkimuskeskus, Jokioinen. Mimeogr. 3 p. Oma Maa 35, 33: 4.
Tarkkuutta karjanlannan käsittelyyn. Käytännön Maamies 38, 10: 22-24.
Vallgödsling med flytgödsel. LOA 70: 158-159.
Effect of Didin (dicyandiamide) on the fertilizer value
of cow slurry for barley. Ann. Agric. Fenn. 28:
133-150.
Nutrient content and fertilizer value oflivestock manure
with special reference to cow manure. Ann. Agric. Fenn.
28: 163-284. (Diss.)
MIETTINEN, E. Nurmikasvien jalostus Pohjois-Suomessa.
Koetoim. ja Käyt. 46: 22.
STEINECK, S., LARSEN, K.E. & KEMPPAINEN, E. Stallgödsel växtnäringsbalans. Sveriges lantbruksuniversitet. Rapport 1: 45-64.
Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, Ruukki
North Ostrobothnia Research Station, Ruukki
AFLATUNI, A. & LUOMA, S. Avomaan vihannesten lajikekokeiden tuloksia 1986-88. Maatalouden tutkimuskeskus,
Tiedote 7/89. 36 p.
HAKKOLA, H. Nurmien vuotuislannoitus. Koetoim. ja Käyt.
46: 23.
Perusta nurmi huolella. Koetoim. ja Käyt. 46: 25.
Idätys lisää satoa ja parantaa perunan laatua. Koetoim.
ja Käyt. 46: 36.
Nurmiviljelyssä töiden ajoitus ratkaisee sadon laadun.
Sää ja maatalous. Tieto Tuottamaan 54: 68-72.
Säilörehun korjuuaikapalvelu. Sää ja maatalous. Tieto
Tuottamaan 54: 92-93.
Tavoitteena 270 kilon teuraspaino. Käytännön Maamies
38, 7: 48-49.
Nurmen valkuaispitoisuus säädetään lannoituksella ja
korjuuasteella. Saroilta 35, 4: 25-26.
Pyöröpaalisäilörehun valmistus. Maito ja Me 1, 4: 10.
Nurmirehun tuotannossa parantamisen varaa. Oma Maa
35, 9-10: 10.
Perunan lannoitus. Maaviesti 1, 6-7: 10.
Pohjois-Suomen kauralajikkeet Ruukin lajivertailussa.
Kaleva 8.4.1989. p. 18.
Ohran lajikesuositukset ennallaan. Kaleva 28.4.1989.
p. 15.
& JÄRVI, A. Timotei. Peltokasvilajikkeet 1989-90. Tieto Tuottamaan 52: 71-73.
& JÄRVI, A. Yksivuotinen raiheinä. Peltokasvilajikkeet
1989-90. Tieto Tuottamaan 52: 76-79.
& LUOMA, S. Perunan viljelykokeiden tuloksia
1981-88. Maatalouden tutkimuskeskus. Tiedote 6/89.
25 p.
& PULLI, S. Resultat av försök med varierande utsädesmängd, klöver-grässvall. Vallbaljväxter, odling och utnyttjande. NJF seminarium 136. Nord. Jordbr.forskn.
71: 95. .
& PuLLI, S. & HEIKKILÄ, R. Nurmikasvien siemenseoskokeiden tuloksia. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote
5/89. 57 p.
HUOKUNA, E., RAND, H. & HAKKOLA, H. 1988. The influence
of growth conditions on the yield and quality of grasses.
(Summary). Nauchnie Trudi 63: 3-54. (Venäjänkielinen). Estonia.
Joxi-ToxotA, E. Väkiheinä ja säilörehut ruokintakokeessa.
Koetoim. ja Käyt. 46: 27.
Kato-ohra lihanautojen rehuna. Koetoim. ja Käyt. 46: 38.
Valkuaislisän tarve sonnien säilörehuruokinnassa. Koetoim. ja Käyt. 46: 46.
Säilörehun eri korjuuvaihtoehdot. Koetoim. ja Käyt. 46:
79.
Väkiheinä ja säilörehut lihanautojen ruokintakokeissa.
Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 14/89. 46 p.
NISSINEN, 0. & HAKKOLA, H. Timotei-nurminatanurmen viljelykelpoisuus Lapissa. Koetoim. ja Käyt. 46: 81.
Lapin tutkimusasema, Rovaniemi
Laplanci Research Station, Rovaniemi
HANNUKKALA, A., NISSINEN, 0. & VARIS, E. Erilaiset vihantarehut Pohjois-Lapissa. Koetoim. ja Käyt. 46: 4.
HÄRKÖNEN, 0. & MUSTALAHTI, A. Perennojen menestyminen
ja kukinta-ajat Pohjois-Suomessa 1979-85. Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 8/89. 20 p. + 2 app.
LIPSANEN, V. & NISSINEN, 0. 1988. Säämittauksen tuloksia
Lapin tutkimusasemalla. Maatalouden tutkimuskeskuksen Lapin tutkimusaseman moniste.
NISSINEN, 0. Maatalouden tutkimus Pohjois-Suomessa. Koetoim. ja Käyt. 46: 21.
Nurmitilan lisärehut. Koetoim. ja Käyt. 46: 26.
Pohjoisessa säilörehu tehtävä nopeasti, mutta sopivan
myöhään. Pellervo 91.11. Pelto-liite p. 16.
& HAKKOLA, H. Timotei-nurminataseosnurmen viljelykelpoisuus Lapissa. Koetoim. ja Käyt. 46: 81.
HELSINGIN YLIOPISTO
University of Helsinki
Elintarvikekemian ja -teknologian laitos
Elintarvikekemia
Department of Food Chemistry and Technology
Food chemistry
Elintarvike-ekonomia
EUROLA, M., EKHOLM, P., YLINEN, M., KOIVISTOINEN, P. &
VARO, P. Effects of selenium fertilization on the selenium content of selected Finnish fruits and vegetables.
Acta Agric. Scand. 39: 345-350.
HEINONEN, M. Porkkanalajikkeiden karotenoidipitoisuudet.
Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 129-132.
Food groups as the source of vitamin A (RE) in Finland.
ILSI Symp. on Monitoring Dietary Intakes. Helsinki, Finland.
Eläinten maksoissa liikaa A-vitamiinia. Lihantuottaja
8/89: 5.
A-vitamliniyhdisteet: retinoidit ja karotenoidit. EKT-sarja
821. p. 24-26. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian
ja -teknologian laitos, Helsinki.
, OLLILAINEN, V., LINKOLA, E., VARO, P. & KolvisToINEN, P.
Food economy
KAIVOLA, E. Esitutkimus Suomen elintarviketeollisuuden ja
-kaupan neuvotteluvoimasta. Kilpailuviraston selvityksiä
nro 4. 64 p.
KUJALA, J. Hedelmien ja vihannesten ostopäätökseen vaikuttavat tekijät. Lisensiaattityö. EKT-sarja 784. 183 p. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
POUTIAINEN, A. Rahoitusyhtiön valintaan vaikuttavat tekijät
yrityksen investointien rahoituksessa. Pro gradu -tutkielma. EKT-sarja 810. 71 p. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki. Julkinen
1992.
65
5
Carotenoids and retinoids in Finnish foods: vegetables,
fruits and berries. J. Agric. Food. Chem. 37: 655-659.
-, OLLILAINEN, V., LINKOLA, E. VARO, P. & KOIVISTOINEN, P.
Carotenoids and retinoids in Finnish foods: cereals and
bakery products. Cereal Chem. 66: 270-273.
HoPiA, A. Rehulla merkitystä kirjolohen ravintoainekoostumukseen. Suomen Kalankasvattaja 5: 18-20.
-, HYVÖNEN, L. LAMPI, A.-M. 8c ESKELINEN, P. The effect
of feeding on the nutritional value of rainbow trout
(Salmo qairdneri). Proc. 15th Scand. Symp. on Lipids.
p. 471-476.
HÄRMÄNSUO, M.T. & HEINONEN, I.M. Vitamins A and E, and
fat in the average Finnish diet. Kemia - Kemi 11.
KETO-TOKOI, J. Rasvahappojen hapettuminen: haihtuvat karbonyyliyhdisteet. Pro gradu -tutkielma. EKT-sarja 815.
91 p. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
KimPPA, S. Uudet energialaskelmat ja ravintosisällön
kuvaajat. EKT-sarja 821. p. 16-23. Helsingin yliopisto,
elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
, HYVÖNEN, L. & KOIVISTOINEN, P. Comparison of energy
values of Finnish foods using old and new composition
data. 4th Eurofoods Meeting, Uppsala. Abstracts. Vår
Föda. (In print)
KNEKT, P., JÄRVINEN, R., SEPPÄNEN, P., HEINONEN, M. & TEPPO, L. Dietary vitamin A intake and the risk of lung cancer. The 14th Intern. Congr. of Nutrition. Seoul, Korea.
Abstr.
KOIVISTOINEN, P. Mechanisms of lipid oxidation and antioxidation. Symp. on Nutritional Impacts of Food Proc. Iceland, 2.-4.9.1987. Bibl. Nutr. Dieta 43: 260-265.
Kansainvälisen kilpailun elintarviketeollisuudelle asettamat uudet vaateet. Elintarvike ja Terveys 1: 32-33.
LAURILA, E. Osa I. Alfa-tokoferolin vaikutus lihan säilyvyyteen. Osa II: Rehun vaikutus kirjolohen lihan alfatokoferoli-, kantaksantiini- ja retinolipitoisuuksiin. Pro
gradu -tutkielma. EKT-sarja 798. 83 p. Helsingin
yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
LEIDEN-LAINE, T. Glukoosioksidaasin käyttö majoneesissa.
Pro gradu -tutkielma. EKT-sarja 786. 93 p. Helsingin
yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
LILJEROOS, A. Alfa-tokoferolin stereoisomeerit ja niiden erottaminen rehusta ja kananmunasta kapillaarikaasukromatografisesti. Pro gradu -tutkielma. EKT-sarja 793. 79
p. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian
laitos, Helsinki.
NIRONEN, P. Prosessoinnin vaikutuksesta elintarvikkeiden
biologisesti välttämättömiin kivennäisaineisiin. Pro
gradu -tutkielma. EKT-sarja 790. 118 p. Helsingin
yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
OLLILAINEN, V., HEINONEN, M., LINKOLA, E., VARO, P. &
KOIVISTOINEN, P. Carotenoids and retinoids in Finnish
foods: dairy products and eggs. J. Dairy Sci. 72:
2257-2265.
-, HEINONEN, M., LINKOLA, E., VARO, P. & KOIVISTOINEN, P.
Carotenoids and retinoids in Finnish foods: fish and fish
products. J. Food Comp. Anal. 2: 93-103.
66
PIIRONEN, V. Viljavalmisteiden ja kasvisten E-vitamiinipitoisuudet. Suom. Maatal.tiet. Seur. Tied: 12: 210-214.
LILJEROOS, A. & KOIVISTOINEN, P. StereOtSOMerS Of alphatocpherol in eggs. 4th Eurofoods Meeting, Uppsala,
Abstr. Vår Föda. (In print)
E-vitamiiniyhdisteet: tokoferolit ja tokotrienolit. EKTsarja 821. p. 27-29. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
PORTIMOJÄRVI, A. Osa I: Glukosinolaattien kemiasta, analytiikasta, esiintymisestä Brassica-suvun kasveissa ja vaikutuksesta. Osa II: Rypsin ja rapsin glukosinolaattien
analysointi nestekromatogratisesti. Pro gradu -tutkielma.
EKT-sarja 783. 97 p. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
RAUTALAHTI, M., ALBANES, D., HYVÖNEN, L., PIIRONEN, V. &
HEINONEN, M. Effect of sampling site on tocopherol,
tocotrienol, retinol, and carotenoid concentration of
adipose tissue of human adipose breast with malign tumor. Int. J. Nutr. Vit. Res. (In print)
SALO-VÄÄNÄNEN, P. Proteiini- ja aminohappotutkimukset.
EKT-sarja 821. p. 7-10. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
Elintarviketeknologia
Food technology
HELLEMANN, U., POWERS, J.J., SALOVAARA, H., SHINHOLSER, K.
& ELLILÄ, M. Perception of sourness in rye bread.
ELRO-8-88 Congress. Chemical Senses 14 (1). 211.
(Abstr.).
HELLEMANN, U. (ed.) Aistittavan laadun tutkimus- ja kehitysohjelma. I esitutkimus. Helsingin tiedepuisto, elintarviketeollisuusliitto, Helsinki. 33 p.
HYVÖNEN, L., ESKELINEN, P., Solvio, A., LINDGREN, A. LINDGREN, S. JÄRVISALO, 0. & MÄKINEN, T. Rehun rasvan määrän ja laadun vaikutus kirjolohen lihan rasvan määrään
ja laatuun. Maa- ja metsätalousministeriön kalataloudelliset yleistutkimukset, loppuraportti vuodelta 1988. Suomen Lohenkasvattajain Liitto r.y.:n julkaisu nro 15.
Rasva- ja rasvahappotutkimukset. EKT-sarja 821. p.
11-15. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
& HIIDENKARI, U. Prosessi- ja reseptitekniset keinot
homeiden tuhoamisessa. INSKOn julkaisu: Homehaittojen torjunta elintarvikkeissa 87-89 IX: 1-28.
LEHTOVAARA, A., TUORILA, H. & KWASNIEWSKA, I. Intluence
of modified fat and sodium contents on the pleasantness of combinations of sandrvich and milk. Nutrition
'89. Spring meeting of the Finnish Society for Nutrition
Research. Helsinki. (Abstr.).
LESKINEN, M. Muunnetun ilmakehän pakkaaminen marjoille
ja vihannesvalmisteille. EKT-sarja 785. 64 p. Helsingin
yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki. (Julkinen 31.3.1992.)
PÄÄKKÖNEN, K., MALMSTEN, T. & HYVÖNEN, L. Effects of
drying method, packaging, and storage temperature and
time on the quality of dill (Aenthum graveolens L.). J.
Food Sci. 56: 1485-1487, 1495.
RYYNÄNEN, S. Suurtaajuuskuumennusmenetelmät elintarvikeprosessoinnissa. Osa I. Radiotaajuus- ja mikroaaltokuumennus. (High frequency heating in food processing. I. Radio frequency and microwave heating). EKTsarja 791. 92 p. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian
ja -teknologian laitos, Helsinki. MMM elintarviketutkimusprojektin raportti 4.5.2.4./2.
Suurtaajuuskuumennusmenetelmät elintarvikeprosessoinnissa. Osa II. Infrapunakuumennus. (High frequency
heating in food processing. II. Infrared heating). EKTsarja 792. 36 p. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian
ja -teknologian laitos, Helsinki. MMM elintarviketutkimusprojektin raportti 4.5.2.4/3.
SAARELA, R. Infra-Alyzer 400-laitteen kalibrointi keittomakkaroiden valmistuksen laadunohjaukseen. Pro gradu
-tutkielma. EKT-sarja. 90 p. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
TUORILA, H. Attitudes and attitude measurement and the
relationship to food acceptance. First Annual Campden
Sensory Evaluation Lecture. 10 p. Campden Food and
Drink Research Association, Chipping Campden.
Makumieltymyksetkö perinnöllisiä? Terveys 2000 2/89:
36.
Aistinvaraisten menetelmien laadunvarmistus. Kemia —
Kemi 16: 479-483.
Kuluttaja ja tuotevariaatiot: case ravintorasvat. Elintarvike ja Terveys 4/89: 92-93.
Consumer attitudes and food use behaviour. MiniSymposium on the Psychology of Food. Broadway. The
Rank Prize Funds, London. Abstr.
The role of attitudes and preferences on food choice.
GEN -89, 27th Symposium of the Group of European
Nutritionists, Helsinki. Abstr. p. 15.
Evaluating food in the 1980s. Food Manufacture 6/89:
53-54.
HELLEMANN, U. Miten mitata makua? Tiede 2000 2/89:
12-17.
KWASNIEWSKA, I. & LEHTOVAARA, A. Pleasantness of modified fat and sodium levels of foods in a true eating context. Chem. Senses 14: 228.
& PANGBORN, R.M. 1988. Prediction of repoted consumption of selected fat-containing foods. Appetite 11:
81-95.
& PANGBORN, R.M. 1988. Behavioural models in the
prediction of consumption of selected sweet, salty and
fatty foods. In: Thomson, D.M.H. (ed.). Food Acceptability, p. 267-279. Elsevier, London.
Viljateknologia
Department of Food Chemistry and Technology and
Lahti Research and Training Center. p. 173-184.
ESKELINEN, M. & SONTAG-STROHM, T. Vehnän pienimolekyylisten varastoproteiinien ja niiden geenien rakenne: katsaus viimeaikaiseen kirjallisuuteen. EKT-sarja 808. 76
p. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian
laitos, Helsinki.
HURRI-MARTIKAINEN, M. Silyvän raskinsiemenen valmistus.
Pro gradu -tutkielma. EKT-sarja 787. 101 p. Helsingin
yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
LINDBERG, K. Kahvileipäleivonta kylmätekniikkaa käyttäen.
Pro gradu -tutkielma. EKT-sarja 809. 110 p. Helsingin
yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
LUOMA, M. Herneen jauhamisen teknologia. Pro gradu -tutkielma, EKT-sarja 796. 103 p. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, Helsinki.
SALOVAARA, H. Kansainvälinen_viljatieteen ja -teknologian
kongressi. Lahti 1989. Maatalous 1/89: 10-11.
Kansainvälinen viljatieteen ja -teknologian kongressi.
Lahti 1989. Elintarvikeylioppilas 1/89: 20-22.
Leipäviljan käyttöarvoon vaikuttavat tekijät. Leipäviljan
viljely. Tieto tuottamaan 53: 72-80.
Tutkielman teko-ohjeita. Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos. 32 p.
Functions of micro-organisms in sour doughs — an overview of recent research. In: Asp, N.-G. (ed.) Proc. of
International Symposium "Cereal Technology in
Sweden", June 13-15, 1988. Lund University. p.
91-101.
(ed.) Wheat End-Use Properties. Full papers submitted
for the Poster Show at ICC '89 Symposium. EKT series
805. 170 p. University of Helsinki, Department of Food
Chemistry and Technology.
(ed.) Wheat End-Use Properties — Wheat and Flour
Characterization for Specific End-Uses. Proceedings of
the ICC -89 Symposium, Lahti, Finland. University of
Helsinki, Department of Food Chemistry and Technology, and Lahti Research and Training Centre. 588 p.
SARENEVA, T., SAVOLA, P., Kojo, K., VÄISÄNEN, E. & SINUA, E. Yeast strains isolated from sour rye doughs:
screening of technological potential in baking. 14 p. Report for Nordic Industrial Foundation.
SONTAG-STROHM, T. Allelic variants of wheat proteins and
breadmaking quality. In: Salovaara, H. (ed.) Proc. from
ICC '89 Symposium. Wheat End-Use Properties, Wheat
and Flour Characterization for Specific End-Uses.
University of Helsinki. p. 123-130.
Suomalaisen vehnän proteiinirakenne ja leivontalaatu.
Suom. Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 166-168.
Grain technology
ELLILÄ, M. Vehnän proteiinien ja hiilihydraattien vaikutus
leivontalaatuun. Suom. Maatal.tiet. Seur. Tied. 12:
169-174.
Chemical modification of the gluten washing procedure.
In: Salovaara, H. (ed.) Proc. from ICC' 89 Symposium.
Wheat End-use Properties. Wheat and Flour Characterization for Specific End Uses. University of Helsinki,
Kasvinjalostustieteen laitos
Department of Plant Breeding
HAAIITELA, K., KUKKONEN, M., RONKKO, R., NURMIAHO-LASSILA,
E.-L., KARJALAINEN, R. & KORHONEN, T. Adhesion to plant
67
surfaces and pathogenicity of a non-fimbriated mutant
of Erwinia carotovora subsp. carotovora. Seventh Intern. Conf. Pl. Path: Bact.-Abstr. Budapest. p. 31.
-, KUKKONEN, M., RöNKKÖ, R., NURMIAHO-LASSILA, E.-L.,
KARJALAINEN, R. & KORHONEN, T. Adhesion of Erwinia
carotovora subsp. carotovora •to plant surfaces. Nord.
Symp. "Applications of recombinant DNA research for
plant disease control". Abst. Lammi. p. 4.
KARJALAINEN, R. 1988. Infektio-opin ja epidemiologian sovellutukset. Helsingin yliopiston kasvipatologian laitoksen monisteita n:o 40. 68 p.
1988. Prospects for using DNA hybridization as a means
of screening plant virus resistance. Nord. Jordbr.forskn.
4: 516-517.
Mechanisms of plant virus resistance. Nord. Post-graduate Course "Plant virology". Proc. Helsinki. p: 1-5.
& KARJALAINEN, S. 1988. Ultrastructure of penetration of
wheat leaves by Septoria nodorum. Fifth Intern. Congr.
Pl. Path. Abstr. Kyoto. p. 239.
ROUHIAINEN, L., LAAKSONEN, M. & SÖDERLUND, H: 1988.
Plant virus diagnosis by improved sandwich hybridization. Fifth Intern. Congr. Pl. Path. Abstr. Kyoto. p. 29.
ROUHIAINEN, L., LAAKSONEN, M. & SÖDERLUND, H. Molecular diagnosis of plant disease by nucleic acid hybridization. Nord. Symp. "Applications of recombinant DNA
research for plant disease control". Abstr. Lammi. p. 28.
& SALOVAARA, H. 1988. Effects of severe infection with
Septoria nodorum on spring wheat quality. Acta Agric.
Scand. 38: 183-188.
LAAKSO, T., OJANEN, T., 'HELANDER, I., KARJALAINEN, R.,
KORHONEN, T. & HAAHTELA, K. Comparison of outer
membrane proteins and lipopolysaccharides of different Xanthomonas campestris pathovars. Seventh Intern.
Conf. Pl. Path. Bact. Abstr. Budapest. p. 30.
LEHTINEN, U. & KARJALAINEN, R. DNA transformation of Septoria nodorum. Nord. Symp. "Applications of recombinant DNA research for plant disease control". Abstr.
Lammi. p. 12.
LOUHELAINEN, J., TöRMÄKANGAS, K., RANTALA, E., HAAHTELA,
K. & KARJALAINEN, R. Characterization of PR-proteins
from Xanthomonas-infected Brassica leaves. Seventh Intern. Conf. Pl. Path. Bact. Abstr. Budapest. p. 31.
OJANEN, T., LAAKSO, T., HELANDER, I., KARJALAINEN, R.,
KORHONEN, T. & HAAHTELA, K. Surface antigen variation
in Xanthomonas campestris. Nord. symp. "Applications
of recombinant DNA research for plant disease control".
Abstr. Lammi. p. 5.
PELTONEN, P., KARJALAINEN, S. & KARJALAINEN, R. Reactions
of winter wheat cultivars to Septoria nodorum Berk.
J. Agric. Sci. Finl. 61: 379-385.
Kasvinviljelytieteen laitos
Department of Plant Husbandry
HANNUKKALA, A. & KANGASMÄKI, T. Westervoldin raiheinän
korjuuajankohta Pohjois-Lapissa. Koetoim. ja Käyt.
46: 24.
68
, NISSINEN, 0. & VARIS, E. Erilaiset vihantarehut PohjoisLapissa. Koetoim. ja Käyt. 46: 4.
& PESONEN, L. Heinän ja väkiheinän latokuivauksen onnistuminen. Koetoim. ja Käyt. 46: 24-25.
KARVONEN, T. Computation of crop water balance: micro••
computer based programs for teaching and research.
Vattningsbehov och näringstillförsel. NJF-Seminarium
151. Landskrona. Sver. Lantbr.univ. Inst. Markvet. Avd.
Lantbr. Hydrotekn. Avdelningsmedd. 89: 7: 89-96.
Use of mathematical models in crop production. Kasvinviljelytieteen laitos, opetusmoniste. 94 p.
, LAURILA, H., KLEEMOLA, J., ILOLA, A. & POIKSELKÄ, J. In-
teractive simulation programs for teaching and research.
Program I, PotCropF: Computation of potential crop
production on a daily basis. Univ. Helsinki, Dept. Crop
Husbandry, Publ. 21: 1-52.
PAASONEN, M. & VAKKILAINEN, P. Nitrogen movement,
transformation and uptake by plant roots. Teknillinen
korkeakoulu, Vesitalouden laboratorio, monistesarja 5:
1-20.
& VAKKILAINEN, P. Salaojan ympärysaineen mitoitus.
Vesitalous 30, 6: 40-41.
KAUPPILA, R. Lämpliga gröngödslingsgrödor för ettåriga
grönträdor och deras förfruktsvärde vid höstsädsodling.
Gröngödslingsgrödor och/eller fånggrödor. Nyborg
Strand, Danmark. NJF-Seminarium 159. 5: 1-5.
Vårvetets kväveupptagning efter gröngödsling och
gröngödslingens inverkan på skörd och skördekvalitet.
Gröngödslingsgrödor och/eller fånggrödor. Nyborg
Strand, Danmark. NJF-Seminarium 159. 16: 1-5.
Lyhytikäisen viherkesannon vaikutus syysviljan satoon.
Koetoim. ja Käyt. 46: 43.
Apilat ja virnat käyvät viherkesantoon. Saroilta.35, 4:
10-11.
Lisää viherkesanto viljelykiertoon. Kylvösiemen 28, 3:
38-40.
KOSKINEN-JUNTTI, A.-L., LINDSTRÖM, K., PETROLA, R., VIRKAJÄRVI, P. & VARO, P. HPLC and TLC screening of alkaloid profiles in galega species. Kemia-Kemi 16 (10b):
1075-1076.
LALLUKKA, U. & SAVIKURKI, R. Kuitupellavan viljelyteknisiä
tutkimuksia vuonna 1988 sekä viljelytekniikan vaikutus kuitupellavan kuidun määrään vuonna 1987. Helsingin yliopiston kasvinviljelytieteen laitos, Julk. 22:
1-28.
PELTONEN, J. Lisätyppilannoituksen vaikutus kevätvehnän
sadon käyttöarvoon. Saroilta 35, 2: 30-31.
& PELTONEN, P. Uutta tietoa kevätvehnän typpitäydennyslannoituksesta. Koetoim. ja Käyt. 46: 45.
& SALOVAARA, H. Usability of Panasonic "Bread Bakery"
in baking tests. ICC'89 Symp. Wheat End-Use Properties. Lahti, Finland. Abstracts of posters. Poster no. 22.
PELTONEN, P. Mitä ongelmia viljan kääpiökasvuviroosista
kylvösiemenelle? Käytännön Maamies 38, 5: 18-19.
Alku sanelee sadon elementit. Pellervo 91, 11. Peltoliite
p. 12-13.
Viljan kääpiökasvuviroosi vaurioittaa kaurakasvustoja
tuntuvasti. Koetoim. ja Käyt. 46: 51.
-, KARJALAINEN, S. & KARJALAINEN, R. Reactions of winter
wheat cultivars to Septoria nodorum Berk. J. Agric. Sci.
Barley:oats ratios and enzyme supplementation in compound diets of hens. 7th Symp. Poult. Nutr. World's
Poult. Sci. Assoc. Hotel Monterrey, Lloret de Mar,
Girona, Spain. p. 235-236.
Växtfiberns inflytande på fjäderfäfodret. Preliminära
resultat, redovisas på den nordiska fjäderfäkonsulentkursen i Uppsala. I kurspärmar Sveriges Lantbruksuniversitet, Nordisk kurs för fjäderfäkonsulenter. Uppsala.
p. 13/1-2.
& TAKKU, K. Kaura munivien kanojen ruokinnassa.
Koetoim. ja Käyt. 46: 18.
Kotieläinten jalostustieteen laitos
& Uusi-RAuvA, E. Munitusrehun ohra : kaura -suhteen
vaikutus kananmunien rasvahappokoostumukseen.
Department of Animal Breeding
Posteri Agronova-näyttelyssä, Hyvinkää.
KENTTÄMIES, H. Artkorsningar i avkommebedömning av sil- .ALA-SEPPÄLÄ, H. Eri tavoin annetun sokerin ja NaHCO3:n
vaikutus pötsimetaboliaan ja rehun sulatukseen säilöverrävshanar. NJF Seminar Nr. 170. Stockholm, Sweden.
rehuruokinnalla. Helsingin yliopisto, kotieläintieteen lai8 p.
tos. Lisensiaattityö. 136 p.
Inter specific hybrids in the estimation of breeding
ASPILA, P. Nautakarjan kivennäisruokinta. Nautakarja 19, 3:
value. Summary, Scientifur 13, 4: 329.
48-51.
Grading of bluefox. Symp. Polish Zootechn. .Ass..
HEIKKILÄ, •T., TUORI, M. & SALO, M-L. Olkisato rehuksi?
Bydgoszcz, Poland. Summary: 11-12.
Olkien rehuarvon vaihtelut suuria. Käytännön Maamies
& SMEDS, K. Upprepad bedömning av mmk- och blå38, 8: 34-36.
rävsskinn. NJF Seminar Nr. 170. Poster. Stockholm,
1-1EPOLA, H. Vasikan ruokinta ja hoito juottokaudella. NauSweden. - •
takarja 19, 5: 4-6.
& 'SMEDS, K. Repeatability of grading in mmk and blueHUHTANEN, P. Ruokinta ja maidon valkuaispitoisuus. Maifox pelts. Summary, Scientifur 13, 4: 332-333.
to ja Me 1: 30-31.
MAIJALA, K. Naudan geenikartoitus. Kotieläinjalostuksen tieTasaväkirehuruokinta lypsylehmillä. Nautakarja 19, 5:
dote No 87. 17 p. .
38-40.
, OJALA, M. & MÄKI-TANILA, A. Kotieläinjalostus tulisi
NÄsi, M. & KHALILI, H. By products from integrated
pysyttää omissa käsissä. Maas. Tulev. 28.10.1989.
starch-ethanol process in the diets of growing cattle. J.
OJALA, M..Breeding evaluation of trotters in Finland.
Agric. Sci. Finl. 61: 451-462.
Langlois, B. (ed.) State of breeding evaluation in trot-,JAAKKOLA, S. 8c KHALILI, H. Carbohydrate sUpplementaters. p. 18-26. Pudoc, Wageningen.
tion of grass silage diets in cattle. Symposium on Pro& ALASUUTARI, T.- Culling rates and milk production in
duction, Evaluation and Feeding of Silage, Rostock,
the first three lactations relative to evaluation of Ayrshire DDR. 12 p.
sires in Finland: 40th Ann. Meet. Eur. Assoc. Anim. Prod.
& KHALILI, H. Microbial polysaccharidase activities asDublin. Summaries, Vol. 2: 77.
sociated with rumen patticulate materia' and feed parSIRKKOMAA, S. & OJALA, M. 1988. Linkage between random
tides incubated in nylon bags in the rumen. Asian
marker points and quantitative trait loci. XVIth Intern.
Australasian J. Anim. Sci. 2: 400-401.
Congr. Genetics. Toronto. Abstracts. Genome 30,
JAAKKOLA, S. Kuitua hajottavat entsyymit nurmirehun säiSuppl.. 1: 342.
lönnässä. Vaikutus rehun laatuun, sulatukseen ja tuotanUKKONEN, M. Lypsettävyysominaisuuksien vaihteluun vaitoon lihanaudalla. Helsingin yliopisto, kotieläintieteen
kuttavat tekijät ja perinnölliset tunnusluvut. Kotieläinlaitos. Lisensiaattityö. 133 p.
jalostuksen tiedote No 86. 79 p.
& HUHTANEN, P. The effect of lactic acid on the microMongolian aroilta: Nautakarja 19, 1: 24-26.
in the rumen of cattle. Asian Australasian
bial
VOUTILAINEN, U. Punnitustarkkailun tulosten käyttömahdolJ. Anim. Sci. 2: 398-399.
lisuudet lihakarjan jalostuksessa. Kotieläinjalostuksen tieKHALILI, H., HUHTANEN, P. & TALA, M. The response of
dote No 85. 72 p.
sucrose supplements to microbial protein production
in the rumen in cattle given grass silage based diet. Asian
Australasian J. Anim. Sci. 2: 402-403.
Kotieläintieteen laitos
MIETTINEN, H. & HUHTANEN, P. The concentrations of blood
metabolites and relations between blood parameters,
Department of Animal Husbandry
fatty acid composition of milk and estimated ME-balance
in dairy cows given grass silage ad libitum with live difAIMONEN, E. Munitusrehun ohra-kaura -suhteen ja entsyyferent carbohydrates. Acta Agric. Scand. 39: 319-330.
milisäyksen vaikutus tuotantoon ja kananmunien laa1\1Äsi, M. Barley feed fractions from integrated ethanoltuun. Siipikarja 3: 62-71, 78-79.
starch process in diets of pigs. J. Agric. Sci. Finl. 61:
Munitusrehun ohra-kaura -suhteen ja entsyymilisäyksen
441-450.
vaikutus ravintoaineiden sulavuuteen ja energia-arvoon.
SYRJÄLÄ -QVIST, L. Maidon rasva alas, valkuainen ylös. PelSiipikarja 4: 100-102, 115.,
Finl. 61: 379-385.
SVENSSON, G. & PELTONEN, J. New aspects to test the balcing
quality of wheat flour. Agri Hort. Gen. 45. (In print.)
VARIS, E. & ALIKÄRRI, 0. Perunan käyttölaadun pikamääritys. Suomen Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 215-219.
VIRKAJÄRVI, P,, LAAKSO, 1., AIRAKSINEN, H. & VARIS, E. Determination of vasicine alkaloids by GC-MS and SIM techniques. Kemia-Kemi 16 (10b): 1076.
69
lervo 91, 2. Kotieläinliite p. 16-17.
Eläimellä oma termostaatti. Pellervo 91, 4: 16-17, 21.
Rehuvarat tehokäyttöön. Pellervo 91, 5. Peltoliite p.
12-13.
Säilörehun laatuun huomiota. Pellervo 91, 8. Kotieläinliite p. 14-15.
Laatu alkaa alkutuotannosta. Pellervo 91, 9: 28-29, 31.
Rehukasvien puutteet ja- haittakomponentit. Pellervo 91,
11. Kotieläinliite p. 6-7.
Kivennäisaineet ruokinnassa. Pellervo 91, 13. Kotieläinliite p. 12-13.
Perunaa riittää rehuksi. Pellervo 91, 16: 22-23.
Tehoa naudanlihantuotantoon. Pellervo 91, 18: 30-31.
Toiveena täyden palvelun tila. Pellervo 91, 19-20:
16-17.
Lehmien ruokinnalla voi lisätä valkuaispitoisuutta. Savon
Sanomat 28/4.
Lehmäluku laskee liian nopeasti. Pohjolan Sanomat 6/8.
Vilja ruokana - vilja rehuna. Isäntäakatemia 1989. p.
1-2.
Viljan ruokinta-arvoon vaikuttavat tekijät. Isäntäakatemia 1989. p. 80-91.
-, VÄÄTÄINEN, H. & VARIS, E. Yksivuotiset lisärehukasvit
Pohjois-Lapin kasvuolosuhteissa. Kotieläintieteen laitoksen Tiedote N.o 9. 40 p.
& ROOT, T. Lammastutkimukset Muddusjärven opetusja koetilalla vuosina 1981-1988. Kotieläintieteen laitoksen Tiedote N.o 10. 70 p.
& LINNAINMAA, P. Mongolian maatalouden kehittämismahdollisuuksia. Kohteena Burdin Somon. Kotieläintieteen laitoksen Tiedote n:o 12. 55 p.
TESFA, A. The effects of rapeseed oli supplement on rumen
fermentation and milk fat fatty acids composition. Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos. Lisensiaattityö.
75 p.
Lihateknologian laitos
Institute of Meat Technology
KIVIKARI, R. & PUOLANNE, E. The rate of pH decline after
slaughter in pigs of different ages. Comparison of two
methods used for measuring pH in muscle. Proc. 35th
Intern. Congr. of Meat Sci. and Techn. Vol. 1, 3:
201-207.
PETÄJÄ, E., RANTAVAARA, A., AALTONEN, J., PAAKKOLA, 0. &
PUOLANNE, E. Radioaktiivisen cesiumin vähentäminen
lihasta. Säteilyturvakeskus. STUK-B-VALO 53. 26 p.
-, RAHKONEN, S. & PUOLANNE, E. Keittomakkarapakkauksissa esiintyvä bakteerikasvu ja sen estäminen. HY/Iihateknologian laitoksen julkaisuja no 432. 18 p.
RUUSUNEN, M. Sian lihasten solutyyppijakauman selvittäminen. Fibre-type distribution in porcine muscles. Lisensiaattityö. HY/Iihateknologian laitoksen julkaisuja no
436.
SALONEN, M. & PUOLANNE, E. Ei-lihaperäisiä proteiineja sisältävien täyteaineiden vertailu jauhelihapihvin valmistuksessa. Loppuraportti. HY/lihateknologian laitoksen
julkaisuja no 442. 12 p.
70
Maanviljelyskemian laitos
Department of Agricultural Chemistry
HARTIKAINEN, H. Evaluation of WatCr and ammonium aCetate tests as indices for available P in limed soils. J. Agric.
Sci. Finl. 61: 1-6.
Effect of cumulative fertilizer dressings on the phosphorus status of mineral soils. I Changes in inorganic phosphorus fractions. J. Agric. Sci. Finl. 61: 55-59.
Effect of cumulative fertilizer dressings on the phosphorus status of mineral soils. II Comparison of two phosphorus testing methods. J. Agric. Sci. Finl. 61: 61-66.
Effect of cation species on the desorption of phosphorus in soils treated with carbonate. Z. Pfl.ernähr. Bodenk. 152: 435-439.
Decomposition and Soil Organic matter. NJF seminarium 149. Tune, Danmark. Humus-uutiset, humustutkimuksen yhteistyöryhmän tiedotuslehti 2-3, 1: 7-8.
JAAKKOLA, A. Effect of compaction on soil air. Soil Compaction as a Factor Determining Plant Productivity. Intern.
Conf. p. 88-89.
LUMME, 1., LOREE, M., NIEMI, M. & TÖRMÄLÄ, T. Inoculation
of willows (Salix spp.) with ectomycorrhizal fungi on
mined boreal peatland. Plant and Soil 116: 229-238.
LUMME, I. On the clone selection ectomycorrhizal inoculation of shortrotation willows (Salix spp.) and on the effects of some nutrient sources on soil properties and
plant nutrition. Biological Research Reports from the
University of Jyväskylä 14: 1-55.
NISKANEN, R. Effect of extractant pH on the release of soil
phosphorus, aluminium and iron by ammonium Iluoride. J. Agric. Sci. Finl. 61: 67-72.
Extractable aluminium, iron and manganese in mineral
soils. I Dependence of extractability on the pH of oxalate, pyrophosphate and EDTA extractants. J. Agric. Sci.
Finl. 61: 73-78.
Extractable aluminium, iron and manganese in mineral
soils. II Extractability by oxalate and pyrophosphate.
J. Agric. Sci. Finl. 61: 79-87.
Extractable aluminium, iron and manganese in mineral
soils. III Comparison of extraction methods. J. Agric.
Sci. Finl. 61: 89-97.
Herukoiden hoitolannoitus. Puutarha 92: 526-527.
Herukoiden lannoitus. Puutarhakalenteri 49: 290-296.
Herukoiden kukkasilmujen kehitys alkaa jo syksyllä.
Puutarha-Uutiset 41: 1499-1500.
Herukoiden ravinnetalous. Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitos. Julkaisu 9. 94 p.
VuoEi, E., VÄÄRISKOSKI, J., HARTIKAINEN, H., VAKKILAINEN, P.,
KUMPULAINEN, J. & NIINIVAARA, K. Sorption of selenate by
Finnish agricultural soils. Agriculture, Ecosystems and
Environment 25: 111-118.
Maatalousekonomian laitos
Department of Agricultural Economics
HAGGRtN, E. Viljamarkkinoiden tasapainottaminen - jatkuva haaste. Kylvösiemen 28, 6: 6-13.
LAURILA, I. Pellon markkinahinta. Johdatus teoreettiseen
keskusteluun ja empiiriseen analyysiin. Maatilahallituksen julkaisuja 15: 1988.
OLLILA, P. Coordination of Supply and Demand in the
Dairy Marketing System - with special emphasis on the
potential role of farmer cooperative as coordinating institutions. J. Agric. Sci. Finl. 61: 135-321.
Andelslagen har en framtid. LOA 70, 6-7: 266-268.
Meijereiden rakennekehitys - mihin suuntaan? Maas.
Tulev. 11.11.1989.
RANTALA, 0. Sikatalouden laskelmat. Sianlihan tuotanto.
Tieto tuottamaan 51: 78-89.
RYHÄNEN, M. Isot ja pienet maitotilat vähentyneet nopeimmin. Maas. Tulev. 119: 2.
Rajoituspolitiikan vaikutus maidontuotantoon ja maitotilojen rakennekehitykseen. Käytännön Maamies 38,
12: 38-39.
RYYNÄNEN, V. Research on the agricultural economics in the
1970s and 1980s. J. Agric. Sci. Finl. 61.
Laskentakorko kiinteistöarvioinnin sovellutuksessa. Suomen kiinteistöarviointiyhdistys. 10-vuotisjuhlajulk. Rakentajain kustannus. Mänttä. p. 40-47.
SIPILÄINEN, T. Rapport från den nordiska ämneskonferensen
lantbruksekonomi. Helsinki. 71 p.
SIPILÄINEN, T. Förändringar 1 utbildning av lantbruksekonomer i Finland. Helsingfors. Rapport från den nordiska ämneskonferensen i lantbruksekonomi. p. 24-36.
TURKKI, A. Lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet kasvintuotannossa. Suom. Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 253-257.
Yrittävällä maidontuotanto kannattaa. Maito ja Me 3: 14.
Rehuviljantuotannon kannattavuus. Sika 4: 20-21.
Menestyvä viljelijä - uhka vai mahdollisuus. Leipä leveämmäksi 37, 6: 15.
WECKMAN, K.J., JUVONEN, P. & NIKKANEN, I. SALDO - maatilan informaatiojärjestelmä. Helsingin yliopiston maatalousekonomian laitoksen julkaisuja 39. 87 p. + app.
YLÄTALO, M. Maatalouden rakennekehityksen vaihtoehtoiset kehityslinjat. Pellervon tal.tutk.lait. rap. ja artikk. 83:
1-98.
Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos
Department of Agricultural and Forest Zoology
BEAVER, R.A. & LÖYTTYNIEMI, K. Further observations on the
bark and ambrosia beetles of Zambia (Coleoptera:
Scolytidae and Platypodidae). Rev. Zool. Afr. 103:
285-289.
BUBALA, M., SELANDER, J. & LÖYTTYNIEMI, K. Forest pests and
their management in Zambia. Div. Forest Res., Zambia.
Res. Note No. 43. 23 p. Kitwe.
HELENIUS, J. The intluence of mixed intercropping of oats
with field beans on the abundance and spatial distribution of cereal aphids (Homoptera, Aphididae). Agric.
Ecosystems and Environ. 25: 53-73.
- Intercropping, insect populations and pest damage: case
study and conceptual model. Univ. Helsinki. Dept.
Agric. and Forest Zool., Rep. 14. 49 p. (Diss.)
IPM-kokous: Integroitu kasvinsuojelu kehitysmaissa.
Kasvinsuojelulehti 22, 2: 43-46.
Studying the effects of intercropping on the numbers
of insect pests and levels of damage: a conceptual model. '89 Integrated Pest Management in Tropical and Subtropical Cropping Systems, Bad Dilrkheim. Proc. 3:
859-864.
& KURPPA, S. Quality losses in wheat caused by the
orange wheat blossom midge Sitodiplosis mosellana.
Ann. Appi. Biol. 114: 409-417.
& RONNI, P. Yield, its components and pest incidence
in mixed intercropping of oats (Avena sativa) and field
beans (Vicia faba). J. Agric. Sci. Finl. 61: 15-31.
KOIVULEHTO, K. Automaattinen linkoomo. Mehiläinen 1:
12-17.
Automaattinen linkoomo 2. Mehiläinen 3: 84-87.
Finnish bees and beekeeping. Bee Craft 7: 209-211.
Finnish bees and beekeeping 2. Bee Craft 8: 237-241.
Arnmattitarhaaja - varaudu ajoissa hunajan hintaromahdukseen. Mehiläinen 7: 212-219.
KOPONEN, M. Uhanalaisista eläimistä ja kasveista kirjoitussarja. Nurmijärven Sanomat 48: 6, 49: 6, 52: 7, 53: 7,
13, 58: 7, 61: 7.
LAUREMA, S. Free amino acids in the psyllid Trioza apicalis
Först. (Homopt., Triozidae) and in carrot leaves. Ann.
Agric. Fenn. 28: 113-120.
LÄÄPERI, A. Talvilaitumien perustamisesta hirville ja niiden
vaikutuksista mäntytaimikkotuhojen määrään. Helsingin yliopisto. Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos, lisensiaatintyö. 137 p.
LÖYTTYNIEMI, K. Insect borer risk in harvesting of miombo
timber. Div. Forest Prod. Res., Zambia. Techn. Note No.
31. 10 p. Kitwe.
LÖYTTYNIEMI, R. & MAZUR, S. On histeridae (Coleoptera)
in miombo woodland in Zambia with notes on their annual flight patterns and description of a new species.
Ann. Entomol. Fenn. 55: 71-74.
MANNERKOSKI, I. Ytimennävertäjät, männynlatvojen muotoilijat: Metsä ja Minä 1: 20-21.
NUORTEVA,M. Metsiemme uusi uhka, mäntyankeroinen.
Summary: A new threat to our forests - pine wood
nematode. Lounais-Hämeen Luonto 76: 25-29.
Metsien terveyden hoitaminen, haaste metsänhoitajille.
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsäylioppilaat, kurssi 80. p. 10-11.
Tuhot uhkaavat vanhoja metsiä. Metsänhoitaja 39:
12-15.
TOMMINEN, J. Mäntyankeroinen, uhka Euroopan mäntymetsille? Kasvinsuojelulehti 22, 1: 12-15.
VARIS, A.-L. 1988. Sokerijuurikkaan tuhoeläimet. Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita. Kasvinsuoj.seur. Julk. 79:
61-62.
1988. Tulevaisuuden kasvinsuojelu. Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita. Kasvinsuoj.seur. Julk. 79: 4-5.
Cabbage field Carabidae (Coleoptera) and their role as
natural enemies of Delia radicum and D. floralis (Diptera,
Anthomyiidae). Acta Entomol. Fenn. 53: 61-63.
II Finnish-Soviet symposium on biological pest control 12-17 October 1987: Preface. Acta Entomol. Fenn.
53: 2.
71
VIITASAARI, M. Notes on the taxonomy and distribution
of northern Palaearctic species of Sirex Linnaeus
(Hymenoptera, Siricidae). 1n: Zlobin, V. (ed.) The con-
nections between entomofauna of North Europe and
Siberia. p. 3-12. Zoological Institute, Leningrad.
Taxonomic notes on the genus Trichiosoma Leach
(Hymenoptera, Cimbicidae) II. Ann. Entomol. Fenn. 55:
111-119.
& MITGAARD, F. A contribution to the taxonomy of
horntails with notes on the genus Sirex Linnaeus
(Hymenoptera, Siricidae). Ann. Entomol. Fenn. 55:
103-110.
Maatalousteknologian laitos
Department of Agricultural Engineering
HAAPALA, H. Lämminilmakuivurin säädön mahdollisuudet.
Esitelmä Tekniikka-agraarien teemapäivillä: Koko sato
hyvälaatuisena laariin. 2 p.
& LuomA, T. Salaojan asennustarkkuuden merkitys. Helsingin yliopisto, maatalousteknologian laitos. Tutkimustiedote n:o 60. 30 p.
KAIVOLA, A. & LAVONEN, A. Measurement of Droplets with
Watersensitive Paper. Arbeidsplanleggning på gården.
Golv i landbruksbygninger. Sproyting og sproyteutstyr.
NJF-T&nikk-89. NJF seminar 160. Mimeogr. p. 289293.
LAVONEN, A. Tarkka ja turvallinen kasvinsuojeluruiskutus.
Työtehoseuran maataloustiedote 1. 8 p.
& LAINE, E. Ruiskuttajan käsikirja - Turvallisen ja tehokkaan kasvinsuojeluruiskutuksen opas. Pellervo 91,
4. 24 p. Helsingin yliopisto. Puutarhatieteen laitoksen
julkaisu 10: 26-33.
LUOMA, T. & LAVONEN, A. Kasvinsuojeluaineiden käytön
optimointi. Suom. Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 234-239.
& LAVONEN, A. Ruiskutustekniikka vaikuttaa torjuntatulokseen ja päästöihin. Käytännön Maamies 38, 5:
30-31, 33.
PALONEN, J. & LAVONEN, A. Maatilan valaistusopas. Pellervo
91, 6. 24 p.
PEHKONEN, A. Salaojitukseen kohdistuva tutkimus Suomessa. Salaojituksen tutk. yhd. tiedote 7: 37-40.
Kylvömuokkaus on tehtävä kylvöä varten. Saroilta 1:
28-30.
Vårharvning skall ge såbädd. LOA 70, 3: 102-104.
& MIKKOLA, H. 1988. Teknologiska möjligheter att
reducera jordbearbetning. SLU rapp. från jordbearbetningsavdelningen 77: 207-217.
& VARIS, E. Syyskylvömenetelmiä kehitetään. Maas. Tulev. 104: 2.
PYYKKÖNEN, M. Vasikkajuottamoiden ilmanvaihdon parantaminen. Työtehoseuran rakennustiedote 246. 3 p.
Uusia navetoita rakennetaan liian vähän. Maito ja Me 2: 6.
Vasikan lämpötaloudesta ja juottamoiden ilmanvaihdosta. Lihantuottaja 2: 16.
Pesumenetelmät ja rakennusmateriaalien puhdistettavuus. Teho 6: 38-39.
72
Riittävän suuri yhdyskappale vähentää paineenvaihteluita lypsykoneessa. Maito ja Me 6: 14.
Eettisen laadun merkitys lisääntyy maidontuotannossa.
Maito ja Me 7: 12.
Kotieläintuotteiden eettinen laatu nousemassa esiin. Käytännön Maamies 38, 9: 35-37.
SIPILÄ, 1. & LUOMA, T. Ravinteiden annostuksen ja levitystarkkuuden vaikutukset. Suom. Maatal.tiet. Seur. Tied.
12: 229-233.
& LUOMA, T. Jätevesilietteen käyttö maataloudessa. Yhdyskuntien jätehuollon tutkimusseminaari, Otaniemi.
Tekn. korkeakoulu, vesihuoltotekniikan laboratorio, julkaisu 5: 145-157.
SUUTARINEN, J. Vältä tapaturmiin johtavia riskitekijöitä. Teho
10: 9-11.
Psykiska belastningsfaktorer och traktorolycksfall i
lantbruket. NJF seminar 160. p. 165-172.
VARIS, R. & PEHKONEN, A. Leikkuupuimurin pöytätappiot 3.
Helsingin yliopisto, maatalousteknologian laitos, tutkimustiedote 58: 1-39.
& PEHKONEN, A. Leikkuupuimurin pöytätappiot. Yhteenveto v. 1986-1988 pöytätappiotutkimuksista. Helsingin yliopisto, maatalousteknologian laitos, tutkimustiedote 59: 1-72.
Maitotalouslaitos
Department of Dairy Science
ANTILA, M. Maito tutkittu luonnon ihme. Meijeritiet. Aikak.
XLVII, 1: 56-57.
Maito tutkittu luonnon ihme. Viri Lactis 12, 3: 3-10.
ANTILA, P. Kansainvälistyminen ja opiskelu. Viri Lactis 12,
4: 4-5.
Maitotaloustieteen opiskelija. Muista maitovalmisteet
myös omassa ruokavaliossasi. Lactococcus 4: 3-4.
Lasten ravitsemuskasvatuksen kansainvälisiä näkymiä.
Ravitsemuskatsaus 2: 22-23.
HUTTUNEN, E. & KONSCHIN, H. Borate-pentose chelates: 2 D
NMR specroscopic and AMI quantum chemical stuclies.
Kemia-Kemi 16, 10 B. Abstract 4.32.
KALO, P., KEMPPINEN, A. & ANTILA, M. Candida cylindracae
lipase Catalyzed Interesterification of Butter Fat. Thomas H. Applewhite (ed.) Proceedings of the World Conference on Biotechnology for the Fats and Oils Industry, JAOCS 323-327.
, HUOTARI, H. & ANTILA, M. Chemical composition of butter fat interesterilled with Pseudomonas fluorescens
lipase at various temperatures. Meijeritiet. Aikak. XLVII,
1: 29-38.
, HUOTARI, H., KEMPPINEN, A. & ANTILA, M. Characterisa-
tion of Interesterified Butter Fat by Gas Chromatography. Rev. fse Corps Gras 36, 150.
-, KEMPPINEN, A. & ANTILA, M. Lipase catalysed interesterification of butter fat. Proceedings of Session Lec-
tures and Scientific Presentations on ISF-JOCS World
Congress 1988 Tokio. p. 1048.
, HUOTARI, H., KEMPPINEN, A. & ANTILA, M. Characterisation of interesterified butter fat by gas chromatography.
Actes du Congres international "Chevreul" pour l'etude
des corps gras. Premier congres Eurolipid, Angers. p.
256-263.
—, HUOTARI, H., KEMPPINEN, A. & ANTILA, M. Determination
of Major and Minor Components of Interesterified Butter Fat by Gas Chromatography. 15th Scandinavian
symposium on Lipids. Rebild Bakker, Denmark. p.
392-297.
—, KEMPPINEN, A. & ANTILA, M. Lipase catalysed interesterification of butter fat. ISF-JOCS World Congress
1988, Tokyo, Japan. p. 283.
, HUOTARI, H., KEMPPINEN, A. & ANTILA, M. Determination
ofMajor and Minor components of Interesterified Butter Fat by Gas Chromatography. Lipidforum. 15th Scandinavian symposium on Lipids. p. 56.
, HUOTARI, H., RINNE, J., KEMPPINEN, A. & ANTILA, M.
Chemical Composition of Butter Fat Interesteriefied
with Immobilised Lipase as Catalyst. 45. DGF-Vortragstagung. Miinster.
KONSCHIN, H. & HUTTUNEN, E. An AMI Molecular Orbital
Study of the Structure and Properties of Some BoratePentose Chelates. Molecular Graphics Society, Second
Oxford Conference on Applications of Molecular Orbital Methods to Chemistry and Biology. Brasenose College, Oxford. Abstr.
LEHTONEN, P.O. Bioanturitekniikka mullistaa mittaus- ja
analyysimenetelmiä. Dimensio 5: 18-21.
ISOLUOMA, I. & KANTOLA, P. Microcomputer-based data acquisition system in the science teaching. Kemia-Kemi
16, 10B: 1097.
Mittalaitteiden rakentamisen historiaa. Dimensio 5:
18-23.
Valtakunnallisen kemiankilpailun parhaat palkittiin.
Dimensio 3.
LEHTONEN, P., LUHTALA, M. & ANTILA, M. Levylämmönvaihtimen yksivaihepesun tutkimus. Viri Lactis 12, 1: 11-16.
MANTERE-ALHONEN, S., NORO, K. & SIPPOLA, L. Vorläufige
Untersuchungen ober den antibakteriellen Einfluss
einiger Bifidobakterien- und Laktobazillen-Arten. Meijeritiet. Aikak. XLVII, 1: 19-28.
& VUORINEN, A. Mineral elements in the cell mass of lactic acid bacteria and bifidobacteria. Milchwissenschaft
44, 12: 758-760.
MOHAMADI, O.K. & LUNDELL, T. The Potential of Whiterot Fungi and their Enzymes in the Treatment of Lignocellulosic Feed. Food Biotechnology 3, 1: 45-58.
HIMBERG, K., KEIJOLA, A.-M., HIISVIRTA, L., PYYSALO, H. &
SIVONEN, K. The effect of water treatment processes on
the removal of hepatotoxins from Microcystis and Oscillatoria cyanobacteria: A laboratory study. 23, 8:
979-984.
KAIJALAINEN, S. & LINDSTRÖM, K. Restriction fragment length
polymorphism analysis of Rhizobium galegae strains.
J. of Bacteriology 171, 10: 5561-5566.
KANTELINEN, A., HATAKKA, A. & VIIKARI, L. Production of
lignin peroxidae and laccase by Phlebia radiata. Appi.
Microbiol. Biotechn. 31: 234-239.
KARsisTo, M. Methods used in legume-Rhizobium studies to
improve biological nitrogen fixation in Africa. A literature review. Sudan Silva. Special issue on the Sudan-Finland forestry programme. Ed. Elsheikh Abdalla Elsheikh
& Olavi Luukkanen, Publ. by the Agri. Resch. Corp. Forestry Resch. Cen., Khartoum. 8, 27: 79-94.
& MIETTINEN, P. Nodulation of Casuarina seedlings in
Sudanese soils. Sudan Silva. Special-issue on the SudanFinland forestry programme. Ed. Elsheikh Abdalla Elsheikh & Olavi Luukkanen. Publ. by the Agr. Resch..
Corp. For. Resch. Cen., Khartoum, Sudan. 8, 27: 9799.
LINDSTRÖM, K. Rhizobium galegae, a New Species of Legume Root Nodule Bacteria. Intern. J. Syst. Bacteriol. 39,
3: 3.65-367.
LUNDELL, T., LEONOWICZ, MOHAMMADI, 0. & HATAKKA, A. Me-
tabolism of veratric acid by lignin-degrading white-rot
fungi. Fourth Intern. Conf. on Biotechn. in the Pulp
and Paper Industry. Raleigh, NC, and Myrtle Beach, SC.
p. 118.
NIEMELÄ, S. & NIEMI, M. Species Distribution and Tem-
perature Relations of Coliform Populations from Uninhabited Watershed Areas. Toxicity Assessment: An International Journal 4: 271-280.
NIEMI, M., NIEMI, J. & NIEMELÄ, S. Vantaanjoen vesistöalueen
hygieeninen laatu vuosina 1985 ja 1986. Vesitalous 4:
52-55.
SIVONEN, K., HIMBERG, LUUKKAINEN, R., NIEMELÄ, S., POON,
G.K. & CODD, G.K. Preliminary Characterization of
Neurotixic Cyanobacteria Blooms and Strains from Finland. Toxicity Assessment: An International Journal 4:
Mikrobiologian laitos
339-352.
ZHANG, X.P., KARSISTO, M. & LINDSTRÖM, K. Characteristics
Department of Microbiology
of root nodule bacteria isolated from Prosopis chilensis and Acacia senegal in the Sudan. Sudan Silva. Spe-
FRITZE, H., NIIN!, S., MIKKOLA, K. & MÄKINEN, A. Soil
cial issue on the Sudan-Finland forestry programme. Ed.
Elsheikh Abdalla Elsheikh & Olavi Luukkanen. Publ. by
the Agri. Resch. Corp. Forest. Resch. Cen., Khartoum.
8, 27: 95-96.
microbial effects of a Cu-Ni smelter in southwestern Finland. Biol. Fertil. Soils 8, 8: 87-90.
FRITZE, H. Metsämaan mikrobiologia ympäristön tilan bioindikaattorina. Ilmansuojelu-uutiset 13, 3: 28-27.
HATAKKA, A., LUNDELL, T., MOHAMMADI, 0. & TERVILÄ-WILO,
A. Activities of lignin-degrading enzymes of the white-
Puutarhatieteen laitos
rot fungus Phlebia radiata: Lignin model compound
studies. Fourth Intern. Conf. on Biotechn. in the Pulp
Department of Horticulture
and Paper Industry. Raleigh, NCD, and Myrtle Beach,
SC. p. 108-109.
AHONEN, S. Valkosipulia tutkitaan Suomessakin. Hortonomi 4/89: 17.
73
ALANKO, A. & ALANKO, P. Salaattiainekset luonnosta. Suomen Luonto 48, 4: 20-22.
& ALANKO, P. Luonnonmukaisen viljelyn kirjallisuutta
Helsingin yliopiston maatalouskirjastossa. Elävä maa
julk. 3: 1-40.
ALANKO, P. Alkuperäisvalinnan avulla kasvintuhoojia vastaan kestävämpiä kasveja. Kasvinsuoj.seur. Kasvinsuojelupäivät 1989: 93-96. Oma maa 35, 8: 4.
Onko puutarhasuunnittelun tasossa tapahtunut käänne
huonompaan suuntaan? Hortonomi-Hortonom 1: 16.
Kesällä kannattaa poiketa kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Hortonomi-Hortonom 2: 18-19.
Vihertapahtumien vuosi 1989. Hortonomi-Hortonom 3:
12, 14, 17.
Puuvartisten koristekasvien tauti- ja tuholaisongelmat.
Kasvinsuojelulehti 22: 74-76.
Suosi näitäkin puita. Kotipuutarha 49, 1: 42-44.
Ajankohtainen tuhooja. Mikä vaivaa havupuita. Kotipuutarha 49, 2: 94-95.
Suosi näitäkin perennoja. Kotipuutarha 49, 3: 116-117.
Parhaimmat aitakasvit. Kotipuutarha 49, 4: 282.
Harvinaisia köynnöksiä. Kotipuutarha 49, 5: 280-283.
Luonnonmukainen perennapiha. Kotipuutarha 49, 6-7:
316-319, 324.
Lapin puuvartisia koristekasveja. Kotipuutarha 49, 6-7:
332-324.
Vuoden puu: Suomenpihlaja. Kotipuutarha 49, 6-7:
326-327.
Vuorossa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu (koristepuita ja -pensaita). Kotipuutarha 49, 8: 390-392.
Koristekasveista parhaimmat. Vuorossa Keski-Suomi.
Kotipuutarha 49, 9: 438-439, 464.
Nämä viihtyvät etelässä (koristepuita ja -pensaita). Kotipuutarha 49, 10: 484-486, 517.
Uhan alla (hävinneet ja erittäin uhanalaiset putkilokasvit). Kotipuutarha 49, 11-12: 538-540.
Puuvartisten kasvien siemenhuolto. Puutarha 92, 3:
210-213.
KESKAS-tuloksia: Kasvitauti- ja tuholaishavaintoja. Puutarha 92, 5: 386, 388-389.
Vuoden 1990 puu: Raita (Salix caprea). Puutarhakalenteri 1990, 49: 335-337.
Parhaimmat perennat 5: Keltapeippi (Lamiastrum luteum). Puutarha-Uutiset 41, 26: 830.
Viherpuita ja -pensaita 115: Viitapajuangervo (Spiraea
salicifolia). Puutarha-Uutiset 41, 27: 845.
Parhaimmat perennat 6: Vuorikaunokki (Centaurea montana). Puutarha-Uutiset 41, 29: 867.
Viherpuita ja -pensaita 116: Karjalanruusu (Rosa acicularis). Puutarha-Uutiset 41, 30: 922.
Viherpuita ja -pensaita 118: Pirkkalankoivu (Betula pendula 'Birkalensis'). Puutarha-Uutiset 41, 34: 1092.
Viherpuita ja -pensaita 119: Vuorimänty (Pinus mugo).
Puutarha-Uutiset 41, 35: 1124.
Viherpuita ja -pensaita 120: Kotipihlaja (Sorbus aucuparia). Puutarha-Uutiset 41, 38: 1264.
Parhaimmat perennat 7: Huisku-unikko (Macleya cordata). Puutarha-Uutiset 41, 39: 1303.
Viherpuita ja -pensaita 124: Pähkinäpensas (Corylus avellana). Puutarha-Uutiset 41, 44: 1482.
74
Viherpuita ja -pensaita 125: Kap,ealehtikalmia (Kalmia
angustifolia). Puutarha-Uutiset 41, 45: 1517.
Viherpuita ja -pensaita 126: Metsäomenapuu (Malus sylvestris). Puutarha-Uutiset 41, 46: 1563.
Viherpuita ja -pensaita 127: Sianpuolukka (Arctostaphylos uvaursi). Puutarha-Uutiset 41, 48: 1592.
Parhaimmat perennat 8: Pohjanrantakukat (Lytrum salicaria). Puutarha-Uutiset 41, 49: 1617.
Viherpuita ja -pensaita 128: Sahaliininpihta (Abies sachalinensis). Puutarha-Uutiset 41, 48: 1722.
Kirja-arvostelu: Clarke, D.L. (ed.) 1988: Supplement to
W.J. Beans Trees and shrubs hardy in the British Isles.
Eighth revised edition. X + 616p. John Murray, London.
Sorbifolia 20, 2: 68-69.
Mikrosienien kerääminen putkilokasviharrastuksen lomassa. Lutukka 5, 2: 45-48.
Uusimmat dendrologiset käsikirjat. Sorbifolia 20, 1:
41-42.
Suomessa viljellyt saarnet (Fraxinus). Sorbifolia 20, 2:
45-56.
Esplanadin puiston puut ja pensaat. Sorbifolia 20, 2:
78-79, 82-84.
Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba) Suomessa. Sorbifolia 20,
4: 224-225.
Dendrologinen kirjallisuus 1988. Sorbifolia 20, 4:
226-236.
KESKAS-tutkimus 1985-1988. Puutarhakalenteri 1990,
49: 353-360.
Puuvartisten kasvien talvenkestävyys. Puutarha 92, 12:
850-853.
Viherpuita ja -pensaita 99: Kujapaju ja isoriippapaju (Salix
x rubens ja S. x blanda). Puutarha-Uutiset 41, 2: 52.
Viherpuita ja -pensaita 101: Suomenpihlaja (Sorbus
hybrida). Puutarha-Uutiset 41, 6: 175.
Viherpuita ja -pensaita 102: Suikerovihma (Cytisus decumbens). Puutarha-Uutiset 41, 7: 204.
Viherpuita ja -pensaita 103: Tsaarinpoppeli (Populus x
petrowskiana). Puutarha-Uutiset 41, 8: 221.
Poppelinruskolaikkusientä tutkittu Metsäntutkimuslaitoksella. Puutarha-Uutiset 41, 10: 282.
Parhaimmat perennat 1: Kultatyräkki (Euphorbia polychroma). Puutarha-Uutiset 41, 10: 293.
Pihlajatko tulossa muotiin? Puutarha-Uutiset 41, 10:
284-285.
Viherpuita ja -pensaita 104: Pikkutalvio (Vinca minor).
Puutarha-Uutiset 41, 10: 304.
Viherpuita ja -pensaita 105: Mahonia (Mahonia aquifolium). Puutarha-Uutiset 41, 11: 344.
Parhaimmat perennat 2: Tähtiputki (Astrantia major).
Puutarha-Uutiset 41, 12: 372.
Parhaimmat perennat 3: Töyhtöangervo (Aruncus dioicus). Puutarha-Uutiset 41, 14: 412.
Viherpuita ja -pensaita 108: Japaninhappomarja (Berberis
thunbergii). Puutarha-Uutiset 41, 16: 498.
Viherpuita ja -pensaita 109: Vaivero (Chamaedaphne
calyculata). Puutarha-Uutiset 41, 17: 534.
Uusia keinoja Ruotsista ruohovartisten kasvien lisäämiseen luonnonmukaisille viheralueille. Puutarha-Uutiset
41, 17: 535.
Parhaimmat perennat 4: Auringontähti (Telekia speciosa). Puutarha-Uutiset 41, 18: 589.
Viherpuita ja -pensaita 110: Hopeapensas (Elaegnus commutata). Puutarha-Uutiset 41, 19: 618-619.
Viherpuita ja -pensaita 111: Siperiankärhö (Clematis
sibirica). Puutarha-Uutiset 41, 21: 679.
Viherpuita ja -pensaita 113: Laakeripoppeli (Populus
laurifolia). Puutarha-Uutiset 41, 23: 748.
Viherpuita ja -pensaita 114: Kanadantuija (Thuja occidentalis). Puutarha-Uutiset 41, 24: 781.
MARKKULA, P., MURTO, R. & RIHTNIEMI, A. (Eds.) Esplanadin puisto (Esplanade Park). Sorbifolia 20, 2: 71-86.
& KYÖSTILÄ, M. Viherpuita ja -pensaita 98: Pihajasmike
(Philadelphus coronarius). Puutarha-Uutiset 41, 1: 35.
& TEGEL, S. KESKAS-tutkimuksen päättyessä. PuutarhaUutiset 41, 2: 50-51.
& TEGEL, S. KESKAS-tutkimus. Kestäviä koristekasveja
viherrakentamisen tarpeisiin. SITRA sarja B nr 98:
1-111.
HAMET-AHTI, L. & ALANKO, P. Tieteelliset nimet ja niiden antaminen. Puutarha 92, 6: 434-437.
, PALMEN, A., ALANKO, P. & TIGERSTEDT, P. Suomen puuja pensaskasvio. Publ. of Finnish Dendr. Soc. 4: 1-290.
MATALA, V. Mansikan viljely. Puutarhaliiton julkaisu nro 36,
julkaisu nro 259. 200 p. Helsinki.
Mansikan Frigo-taimet. Puutarhakalenteri 49: 286-288.
PALMEN, A. & ALANKO, P. Lisäyksiä ja korjauksia viljelykasvien nimistöön. Puutarha 92, 8: 582-583.
RUDNICKI, R. & KAUKOVIRTA, E. Kansainvälisen kukkatuotannon ja kaupan kehitysnäkymiä 80-luvulla. PuutarhaUutiset 41: 865-867.
Leikkokukkien pitkäaikainen varastointi. Puutarhakalenteri 49: 323-327.
Leikkokukkien maljakkokestävyys. Puutarha 92: 500504.
Leikkokukkien varastointi. I Yleiset edellytykset. Puutarha 92: 705-709.
Leikkokukkien varastointi. II Kasvikohtaiset varastointikäsittelyohjeet. Puutarha 92: 768-771.
SAARIO, M. Omenatarhoissa siirtymistä syys- ja kesälajikkeisiin. Puutarha 92, 8: 606-607.
SUHONEN, I. Uudet kasvatusmenetelmät ja kasvihuonetomaatin laatu. Suomen Maatal.tiet. Seuran Tied. 12:
115-118.
Vuoden vihannes salaattivenkoli. Kotipuutarha 49, 5:
273.
Kesäkurpitsa ja muut kurpitsat. Puutarhakalenteri 49:
219-224.
Viljelytekniikan tehostuminen ja tomaatin maku. Puutarha-Uutiset 41: 1064-1065, 1072.
Om forskning på området "fritidsodling och den gröna
närmiljön" vid Institutionen för trädgårdsvetenskap i
Helsingfors Universitet. In: Fritidshagebruket og det
gronne nxrmiljo. Nordisk Hagekultursenter. Boks 115.
p. 27-29.
MUUT YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT
Other universities and colleges
Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä
University of Jyväskylä, Jyväskylä
Biologian laitos
Department of Biology
EISTO,
A.-K. & RAATIKAINEN, T. Hankasalmen ja Toivakan
uhanalaiset putkilokasvit. Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen tiedonantoja 58: 1-56.
GIBSON, D.I. & VALTONEN, E.T. The Bucephalus polymorphus Rhipidocotyle campanula enigma. Proc. XIV
Symp. Scand. Soc. Parasitology. Helsingor, Denmark.
Åbo Akademi, Information 20: 64.
HALMETOJA, A. & VALTONEN, E.T. Urceolarid protozoan of
some freshwater fish in Finland. Proc. XIV Symp. Scand.
Soc. Parasitology. Helsingor, Denmark. Åbo Akademi,
Information 20: 78.
HARVISALO, S. & RAATIKAINEN, T. Kinnulan, Kivijärven ja
Kyyjärven uhanalaiset putkilokasvit. Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen tiedonantoja 54: 1-52.
JOKELA, J. & VALTONEN, E.T. Glochicia larVae in Anodonta
piscinalis and occurrence in fish in a small lake in Northcmn Finland. Proc. XIV Symp. Scand. Soc. Parasitology.
Helsingor, Denmark. Åbo Akademi, Information 20: 67.
KOSKIVAARA, M. & VALTONEN, E.T. Monogenean parasites of
the roach (Rutilus rutilus) and their seasonal occurrence
in four lakes in Central Finland.Bauer, 0.N. (ed.).
Parasites at freshwater fishes of North-West Europe.
Petrozavodski. p. 70-73.
KUITUNEN, M. Food supply and reproduction in the common treeceeper (Certhia familiaris). Ann. Zool. Fennici
26: 25-33.
- & HELLE, P. Relationship of the Common Treeceeper
Certhia familiaris to edge effect and forest fragmentation. Ornis Fenn. 65: 150-155.
75
MARJOMÄKI, T. Muikunpoikaset kuoriutuvat jäidenlähdön aikaan. Pitäjänuutiset 24.4. p. 8. Kangasniemen Kunnatlislehti. Hirvensalmen Sanomat.
Muikun vuoden- ja vuorokaudenaikaiset liikkeet. Hir-.
vensalmen Sanomat. Kangasniemen kunnallislehti.
PEITSENHEIMO-AARNIO, S. & RAATIKAINEN, T. Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan uhanalaiset putkilokasvit ja niiden
suojelu. Jyväskylän yliopiston Biologian laitoksen tiedonantoja 57: 1-140.
RAATIKAINEN, M. Suolle marjaa. Suomen Kuvalehti 28:
42-43.
Variksen ja naakan talvipäivän pituus ja käyttö Jyväskylässä. Keski-Suomen Linnut 14: 72-81.
Kasvihuoneilmiön vaikutuksista paikalliseen suunnitteluun. Pihtiputaan Joulu 1989, 20: 4-5.
Suo elää. Suomen Kuvalehti 27: 20-21, 26.
Suosta pelloksi. Suomen Kuvalehti 28: 46-47.
, IHALAINEN, E. & RAATIKAINEN, T. Viitasaaren uhanalaiset
putkilokasvit ja niiden suojelu. Jyväskylän yliopiston
Biologian laitoksen tiedonantoja 55: 1-129..
RAHKONEN, R. & VALTONEN, E.T. The ecology of Crepidostomum species (Allocreadiidae: Digenea) in _the salmonoids
of Lake Yli-Kitka in northeastern Finland. Folia Para-
sitologica 36: 13-24.
SALONEN, V. Weed communities of cereal crops grown on
differently revegetated cut-over peatlancl sites. J. Appi.
Ecol. 26: 563-569.
TAKKUNEN, T., LINDQUIST, 0.V., BAGGE, P. & VALKEAJÄRVI, P.
Voidaanko järvitaimenkantoja elvyttää? Emotaimenten
istutustutkimus. Suomen Kalankasvattaja 2: 31-32.
TASKINEN, J. & VALTONEN, E.T. Two Bucephalid digeneans in Anodonta piscinalis and notes on their life-history
in Finland. Proc. XIV Symp. Scand. Soc. Parasitology.
Helsingor, Denmark. Åbo Akademi, Information 20: 68.
TUUHA, H. & VALTONEN, E.T. Ergasilid copepods in roach
from four lakes in Central Finland. Pf0C. XIV Symp.
Scand. Soc. Parasitology. Helsingor, Denmark.. Åbo
Akademi, Information 20: 66.
VALTONEN, E.T. Kalanviljelylaitoksen loisongelmat - Parasitproblemen vid fisk odlingai. Suomen Kalankasvattaja 4: 13-15.
& KOSKIVAARA, M. Effects of effluent from a paper and
pulp rnill on parasites of the roach in Central Finland.
In: Bauer, O.N. (ed.). Parasites of freshwater fishes of
North-West Europe. Petrozavodsk. p. 163-168.
, PROST, M. & RAHKONEN, R. Seasonality of two gill
monogeneans from two freshwater fish from an oligotrophic lake in Northeast Finland. Intern. J. Parasitology.
- & MmuomÄki, T. Stock-recruitmencrelationship in certain Finnish vendace (Coregonus albul L.) populations.
Finnish Fisheries Research 9: 267-270.
Kuopion yliopisto, Kuopio
University of Kuopio, Kuopio
Biokemian ja bioteknologian laitos
Department of Biochemistry and Biotechnology
HILTUNEN, L. & KÄRENLAMPI, S. Pihlajia mikrolisäykseen.
Sorbifolia 20, 2: 64-68.
PIRHONEN, A., LINNALA-KANKKUNEN, A. & MÄENPÄÄ, P.H.
Comparison of partial amino acid sequences of two
pro tamine 2 variants from stallion sperm. FEBS Lett.
244: 199-202.
Ekölogisen ympäristöhygienian laitos
Department of Environmental Hygiene (Ekological)
HOLOPAINEN, J.K. The host plant preference of the tarnished plant bug Lygus rugulipennis Popp. (Het., Miridae). J.
Appi. Ent. 107: 78-82.
The influence of cypermethrin and oxydemetonmethyl treatment of Lygus damage in young Scots pine
seedlings. Ann. Appi. Biol. 114: 209-213.
Influence of ethylene glycol on the numbers of carabids
and other soil arthropods in pitfall traps. Abstr. 7th Eur.
Carabidologist's meet. London.
HOLOPAINEN, J. 1988. Maakiitäjäisten esiintymisestä metEätaimitarhalla Suonenjoella. Savon Luonto 19: 46-50.
1988. Kokemuksia tutkimuskasvihuoneiden käytöstä.
Pimpinella 7, 2: 23-25.
Hyönteisen ja kasvin suhteet tutkimuksen kohteena.
Kasvinsuojelulehti 22, 3: 84-86.
KAINULAINEN, E. & HOLOPAINEN, J. Kaasumaisten ilman epäpuhtauksien ja happaman laskeuman vaikutuksista tuhohyönteisiin. Emissio 8, 1: 11-14.
KANGASJÄRVI, J. & OKSANEN, J. Pollinator behavior in cultivated and wild Arctic Bramle (Rubus arcticus L.)J. Agric.
Sci. Finl. 61: 33-38.
Teknisen. ympäristöhygienian laitos
19: 1-7.
& RINTAMÄKI, P. Occurrence of Proteocephalus percae
Department of Environmental Hygiene (Technical)
and P. cernuae in the perch and ruff in northern Finland. Folia Parasitologica 36: 33-42.
HEINONEN-TANSKI, H. The effect of temperature and liming
RINTAMÄKI, P. & LAPPALAINEN, M. Triaenophorus nodulosus and T. crassus in fish from Northern Finland. Folia
Parasitologica: 36: 351-370.
VALTONEN, T. & KIRJASNIEMI, J. & LARSEN, R. Näin kasvatetaan rapuja. Så odlas kräftor. Suomen Kalankasvattaja
18: 24-27.
61: 39-44.
, SIMOJOKI, P., RAININKO, K., NUORMALA, N. & SILVO, R.
76
on the degradation of glyphosate in two arctic forest
soils. Soil Biol. Biochem. 21: 313-317.
The degradation of linuron in sandy soil. J. Agr. Sci. Finl.
Effect of annual use of pesticides on soil microorganisms
and sugar beet yields. J. Agr. Sci. Finl. 61: 45-53.
IIVANAINEN, E. & HEINONEN-TANSKI, H. Klorsulfuronin hajoaminen ja kulkeutuminen maaperässä. Kasvinsuojelupäivät 1989: 114-121.
Soveltavan eläintieteen laitos
Department of Applied Zoology
TASKINEN, A. Nutrian, angorakanin ja chinchillan hoito.
99 p. Valtion painatuskeskus. Helsinki.
,Eläinlääketieteellinen koetila
Veterinary Experimental Farm
HAATALA, 5., ASIKAINEN, K. & FINNE, J. CharaCteriZadOrl of
no vei sugar — specific adhesins in streptococcus suis.
Abstr. [Available at University of Kuopio.]
PEURA, T. & AALTO, J. Tiineyksiä in vitro -kypsytetyistä ja
hedelmöitetyistä naudan munasoluista. Suom. Eläinlääk.l. 95, 2: 69-73.
PYÖRÄLÄ, S. Tamman mastiitti. Suom. Eläinlääk.l. 95, 9:
411— 412.
Utaretulehdus — suurin tappioiden aiheuttaja nykypäivän karjataloudessa. Paimentorvi 2: 8-9.
Oulun yliopisto
University of Oulu
Pohjois-Suomen tutkimuslaitos
kimus. Osa 2: Valtuustokysely ja vaikuttajahaastattelut.
38 p.
KARJALAINEN, E. Muuttoliike ja alueellinen kehitys Kainuun
maalaiskunnissa 1980-85. Migration and regional de-
velopment in the rural cornmunes of Kainuu, Finland
in 1980-85. 166 p.
KINNUNEN, J., HÄKKILÄ, M. & KORHONEN, S. 1988. Kuhmon
maatalouden rakennekehitys. Trends in the structure
of farming in the Kuhmo district. 79 p.
KIUKAANNIEMI, E. Kotimaisen polttoaineen aluetaloudelliset
vaikutukset. 20 p.
& JOUTSENOJA, M. 1988. Kehitysaluekunta suurhankkeen
vastaanottajana — Haapaveden turvevoimalan tapaus.
Large-scale resource development in a rural community
— the case of the Haapa vesi peat-fired power station.
45 p.
LEIVISKÄ, V. Suomen turvetuotannon ilmastollisten
edellytysten alueellisuus. The regionality of climatic
preconditions for Finnish peat production. 62 p.
LOREE, M., LUMME, I., NIEMI, M. & TÖRMÄLÄ, T. 1988. Ec-
tomycorrhizal inoculation of willows (Salix spp.) on cutover boreal peatland. 25 p.
MÄENPÄÄ, I. & TERVO, H. 1988. Maakaasun kulutuspotentiaali ja kannattavuus Pohjois-Suomessa. 40 p.
PAAJALA, j. & JOKIVARTIO, T: Tervan valmistus ja käyttö. The
manufacture and use of tar. 101 p.
& KAUPPI, H. Turve — ympäristö — yhteiskunta. Osa 2:
Turpeen polton. päästöt. 91 p.
SEGERSTÄHL, B. 1988. Risk assessment and multi-criteria
decision-making. 15 p.
TERVO, H. Turve — ympäristö — yhteiskunta. Osa 1: Turpeen tuotannon ja energiakäytön tulo- ja työllisyysvaikutukset. 37 p.
VIRTANEN, T. Stressi ja työtyytyväisyys: teorioita ja 80-luvun
tutkimuksia. 37 p.
Research Institute of Northern Finland
AHO, S. Sapattivapaan tarve ja mahdollisuudet. 113 p. Sapattiseminaarin raportti. Rovaniemi.
& ILOLA, H. Sapattivapaan esitutkimusraportti. 86 p.
& LAUNIMAA, R. Kivitaipaleen kylätutkimus 1988. 26 p.
EuARvi, E. 8c HOLAPPA, K. Pintaturpeen, jätevesilietteen ja
parkin kompostoiminen sekä kompostiseoksien ominaisuudet ja soveltuvuus viherrakentamisen kasvualustoiksi. 50 p.
HOLAPPA, K. Pintaturpeen käyttö viherrakentamisen kasvualustassa Pohjois-Suomessa. 73 p.
HÄKKILÄ, M., KINNUNEN, I. & MÖTTÖNEN, R. Pellonvaraustoiminta ja sopimuksista vapautuneen peltoalan jälkikäyttö Kainuussa. Field reservation operations and the use
of the arable land arca in Kainuu atter the expiration
of contracts. 88 p.
JUSSILA, H. 1988. Education, environment and man's economy in Northern Finland. 14 p.
& SEGERSTÄHL, B. 1988. Cultural and societal change in
the North — the role of innovation in development.
21 p.
JÄRVILUOMA, J. Kajaanin kaupungin elinkeinojen kehittämisstrategiatutkimus. Osa 1: Yrityskysely. 59 p.
Kajaanin kaupungin elinkeinojen kehittämisstrategiatut-
Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Helsinki
College of Veterinary Medicine, Helsinki
Anatomian ja embryologian laitos
Department of Anatomy and Embryology
Pösö, A.R., VILJANEN-TARIFA, E., SOVERI, T. & OKSANEN, H.E.
Exercise-induced transient hyperlipidemia in the racehorse. J. Vet. Med. A 36: 603-611.
SOVERI, T., NIEMINEN, M. & LINDBERG, L.-A. Liver histology
of reindeer calves during starvation. V Intern. Theoriol.
Congr. Abstr. Pap. Post. Vol. 2. p. 878.
Pösö, A.R. & OKSANEN, H.E. Liikuntarasituksen vaikutukset hevosen lihasten energiatuotantoon. Suom.
Eläinlääk.l. 95: 344-348.
YLISELÄ, E., HELYNRANTA, E., SOVERI, T., NIEMINEN, M. & LINDBERG, L.-A. Mucosal changes in ruminal papillae of reindeer during the winter. XIX Congr. Intern. Union Game
Biol. Abstr. p. 95-96.
77
Biokemian laitos
Elintarvike- ja ympäristöhygienian osasto
Department of Biochemistry
Department of Food and Environmental Hygiene
ATROSHI, F., Rizzo, A., KANGASNIEMI, R., SANKARI, S., TYÖPPÖNEN, J., ÖSTERMAN, T. & PARANTAINEN, J. Role of plas-
ASPLUND, K., NURMI, E., HILL, P. & HIRN, J. 1988. The inhi-
ma fatty acids, prostaglandins and antioxidant balance
in bovine mastitis. J. Vet. Med. A 36: 702-711.
, SANKARI, S., PARANTAINEN, J., TYÖPPÖNEN, J., RIZZO, A. &
WESTERMARCK, T. Aspects of silicon, selenium and lipid
peroxidation on inflammation in bovine mastiris.
Second Meet. Intern Soc. Trace Element Res. Humans
(ISTERH). Tokyo, Japan. J. Trace Elements Exp. Med.
2: 200.
, SANKARI, S., TYÖPPÖNEN, J. & PARANTAINEN, J. 1988.
Inflammation-related changes in trace elements, GSHmetabolism, prostaglandins, and sialic acid in bovine
mastitis. In: Hurley, L.S., Keen, C.L., Lönnerdal, B. &
Rucker, R.B. (eds.) Trace elements in man and animals
6. Plenum, New York. p. 97-99.
JUOKSLAHTI, T. Proteins. In: Brandt, A. (ed.) Haematology
and clinical chemistry of fur animals. Scientifur, Tjele.
p. 38-46.
Vitamins. In: Brandt, A. (ed.) Haematology and clinical
chemistry of fur animals. A. Scientifur, Tjele. p. 95-104.
Pösö, R., SANKARI, S. & MAISI, P. Hevosen seerumiproteiinien elektroforeettinen fraktiointi agaroosigeelillä.
Suom. Eläinlääk.l. 95: 460-465.
-, SANKARI, S., MAISI, P. & PAANANEN, T. Laktaattidehydrogenaasin isoentsyymit hevosen seerumissa levossa ja
rasituksen jälkeen. Suom. Eläinlääk.I. 95: 396-399.
, VILJANEN-TARIFA, E., SOVERI, T. & OKSANEN, H.E. Ex-
ercise-induced transient hyperlipidemia in the racehorse. J. Vet. Med. A 36: 603-611.
SOVERI, T., Posö, R. & OKSANEN, H.E. Liikuntarasituksen vaikutukset hevosen lihasten energiatuotantoon. Suom.
Eläinlääk.l. 95: 344-348.
TYÖPPÖNEN, J.T. 1988. Ceruloplasmin and glutathione
peroxidase as copper and selenium indicators in mmk.
In: Hurley, L.S., Keen, C.L., Lönnerdal, B. & Rucker,
R.B. (eds.) Trace elements in man and animals 6. Plenum, New York. p. 461-462.
ALA-VIIIHKOLA, T. & SUOMI, K. 1988. Vitamin E status
and productivity of pigs Ted with fresh or stored barley with or without vitamin E supplementation. Ann.
Agric. Fenn. 27: 153-162.
, LINDBERG, P.O. 1988. Hepatic and ,splenic C011tellt of
iron, copper, zinc, and manganese in anemic milk. In:
Hurley, L.S., Keen, C.L., Lönnerdal, B. & Rucker, R.B.
(eds.) Trace elements in man and animals 6. Plenum,
New York. p. 577-578.
-, PÖLÖNEN, 1. & VALTONEN, M. 1988. Effect of heat
progressing on amino acid availability from mmk feed:
possible effects on iron absorption. Proc. 4th Intern.
Congr. Fur Anim. Prod., Toronto, Canada and Wisconsin, U.S.A. Scientifur 12: 307.
, SMEDS, E. & PÖLÖNEN, I. 1988. Antioxidant trace elements and enzymes in mmk. Proc. 4th Intern. Congr.
Fur Anim. Prod., Toronto, Canada and Wisconsin,
U.S.A. Scientifur 12: 310.
78
bition of the growth of Bacillus cereus in Ryer sausage.
Intern. J. Food Microbiol. 7: 349-352.
HATAKKA, M. & KORKEALA, H. 1988. Kunnallisten maidontarkastamoiden ja elintarvikelaboratorioiden toimintaja resurssiselvitys. Suom. Eläinlääk.l. 94: 552-560.
HILL, P. Hirvenruhon paloittelu. Metsästäjä 5: 22-26.
HÄNNINEN, M.-L. Effect of endotoxin on colonisation of
Campylobacter jejuni in infant mice. J. Med. Microbiol.
30: 199-206.
Rapid method for the detection of DNase of campylobacters. J. Clin. Micro-Biol. 27: 2118-2119.
EKMAN, T., SARANPÄÄ, T. & VALTONEN, M. 1988. The occurrence of thermophilic campylobacter in mmk and
an experimental oral infection of pregnant mmk by
Campylobacter jejuni. Acta Vet. Scand. 29: 463-468.
JUNNILA, M., KORKEALA, H., RAHKO, T. 8z SALMI, A. 1988. The
interaction of cadmium and selenium in horse kidney
cortex in relation to histopathological changes. Acta Vet.
Scand. 28: 201-208.
JUNTTILA, J., HIRN, J., HILL, P. & NURMI, E. Effect of differ-
ent levels of nitrite and nitrate on the survival of Listeria
monocytogenes during the manufacture of fermented
sausage. J. Food Prot. 52: 158-161.
KORKEALA, H. 1988. Lämpötilan vaikutus mikrobien kasvuun. Elintarvike ja Terveys 5: 46-55.
Ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen. Lääkintöhall. Julk. Tilastot ja Selvitykset 2: 1-57.
& ALANKO, T. 1988. The predicrion of food-product
shelf-life. 34th Intern. Congr. Meat Sci. & Technol.
Brisbane, Australia. Gongr. Proc. Parc B. p. 537-538.
ALANKO, T., MÄKELÄ, P. & LINDROTH, S. Self-life of
vacuum-packed cooked ring sausages at different chill
temperatures. Intern. J. Food Microbiol. 9: 237-247.
ALANKO, T., MÄKI-PETÄYS, 0. & SORVETTULA, 0. 1988.
The effect of the pH of meat on the boiling test. Acta
Vet. Scand. 29: 15-22.
LINDROTH, S., AHVENAINEN, R. & ALANKO, T. 1987. Inter-
relationship between microbial numbers and other
parameters in the spoilage of vacuum-packed cooked
ring sausages. Intern. J. Food Microbiol. 5: 311-321.
& MÄKELÄ, P. 1988. Tyhjiöpakattujen lihavalmisteiden
limaantuminen säilytyksen aikana. Suom. Eläinlääk.l. 94:
292-294.
& MÄKELÄ, P. Characterization of lactic acid bacteria
isolated from vacuum-packed cooked ring sausages. Intern. J. Food Microbiol. 9: 33-43.
& MÄKELÄ, P. Lihan pilaantuminen ja kylmäsäilytys.
Elintarvike ja Terveys 1989, 2-3: 108-112.
& MÄNNISTÖ, P. 1988. Time course of antibacterial ac-
of erythromycin stearate and erythromycin acistrate against two Staphylococcus aureus strains in vitro.
J. Antimicrob. Chemother. 22: 127-133.
& PAKKALA, P. 1988. Microbiological changes in smoked
and charred Baltic herrings during storage. J. Food. Prot.
51: 197-200.
SUORTTI, T. & MÄKELÄ, P. 1988. Ropy slitne formation
in vacuum-packed cooked meat products caused by
homofermentative lactobacilli and a leuconostoc species. Intern. J. Food Microbiol. 7: 339-347.
MÄKELÄ, P. & KORKEALA, H. 1987. Lactobacillus contamination of cooked ring sausages at sausage processing
plants. Intern. J. Food Microbiol. 5: 323-330.
& KORKEALA, H. Lihan ja lihatuotteiden mikrobiologinen
saastuminen. Elintarvike ja Terveys 2-3: 126-129.
PEKKANEN, T., LINDBERG, P. & SANKARI, 5. 1987. The effect
of combined iron-selenium treatment of erythropoiesis
and weight gain of piglets. Acta Vet. Scand. 28: 135141
POHJANVIRTA, R., TUOMISTO, J., LINDEN, J. & LAITINEN, J.
TCDD reduces serum melatomin levels in long-evants
rats. Pharm. Toxicol. 65: 239-240.
RAHKIO, M. & KORKEALA, H. 1988. Hirven ja valkohäntäpeuran lihantarkastustiedot Suomessa v. 1980-1986.
Suom. Eläinlääk.l. 94: 393-400.
& KORKEALA, H. Poronlihan tarkastustiedot Suomessa V.
1980-1986. Suom. Eläinlääk.l. 95: 13-20.
Farmakologian ja toksikologian laitos
Department of Pharmacology and Toxicology
Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Helsinki. p. 137144.
Pathogenic aspects on bovine mastitis with special reference on in vitro bacterial growth, plasmin activation
and teat canal inflammation. Acad. Diss. Coll. Vet. Med.
128 p. Helsinki.
, ALI-VEHMAS, T., MATTILA, T. & SANDHOLM, M. Bacterial
growth in mastitic whey in relation to bacterial association with mastitis. Vet. Microbiol. 21: 155-163.
, MATTILA, T. & SANDHOLM, M. Phagocyte activation in
milk as measured by the NAGase release assay. Proc.
Symp. Mastitis Contr. Hyg. Prod. Milk, St. Georgee,
Carinthia, Austria. p. 75-80.
& PYÖRÄLÄ, 5. Changes in milk plasminogen, plasmin,
and in vitro bacterial growth in whey during early lactation. J. Dairy Res. 56: 719-725.
, SALONEN, E.M., VAHERI, A. & SANDHOLM, M. 1988. Activation of plasmin /11 mastitic milk. Acta Vet. Scand. 29:
485-491.
& SANDHOLM, M. Lääkeaineet eläimissä - farmakokinetiikan perusteet (ed.). Eläinlääketieteellinen korkeakoulu.
187 p. Helsinki.
-, SANDHOLM, M. & JENSEN, N.E. Analysis of teat canal inflammation using N-acetyl-/3-D-glucosaminidase. Proc.
Symp. Mastitis Contr. Hyg. Prod Milk, St. Georgee,
Carinthia, Austria. p. 52.
PYÖRÄLÄ, S., PÄTILÄ, J. & SANDHOLM, M. 1988. Phenyl-
ATROSHI, F., KANGASNIEMI, R., SANKARI, S., TYÖPPÖNEN, J.,
ÖSTERMAN, T. & PARANTAINEN, J. ROie of plasma fatty
butatsone and flunixin meglumine fail to show beneficlal
on bovine subclinical mastitis. Acta Vet.
acids, prostaglandins and antioxidant balance in bovine
mastitis. J. Vet. Med. A 36: 702-711.
Rizzo, A., ÖSTERMAN, T. & PARANTAINEN, J. Free fatty
acids and lipid peroxidation in normal and mastitic
bovine milk. J. Vet. Med. A 36: 321-330.
Scand. 29: 501-504.
RASMUSSEN, M.D., FRIMER, E.S., JENSEN, N.E. & KAARTINEN, L.
Samspillet mellem pattegummiets massagetryk, pattelaengde, yversundhed 6g malkningens gennemforelse.
Statens Husdyrbrugsforsog. Tjele. Meddelelse 729. 4 p.
SAIKKU, A., KOSKINEN, E. & SANDHOLM, M. Detection of
-, SANKARI, S., PARANTAINEN, J., TYÖPPöNEN, J., Rizzo, A. &
WESTERMARCK, T. Aspects of silicon, selenium and lipid
peroxidation on intlammation in bovine mastitis. J.
hypogammaglobulinanemia in neonatal foals using the
glutaraldehyde coagulation test. J. Vet. Med. B 36:
Trace Elements Exp. Med. 2: 200.
& WESTERMARCK, T. Glutathione and amino acids uptake
across human mammary gland. 14th Intern. Congr.
Nutr. Seoul, Korea. Abstr. Book. p. 744.
-, WESTERMARCK, T., PARANTAINEN, J. & SIMELL, 0. Uptake
168-174.
-, KOSKINEN, E. & SANDHOLM, M. Sequential changes of IgG
of blood amino acids and erythrocyte glutathione by
human mammary gland. Intern. Clin. Rev. 9: 189-196.
SANDHOLM, M. Eläimen rakenteen ja lääkeaineen fysikokemiallisten ominaisuuksien vaikutus lääkeaineen imeytymiseen ja jakautumiseen. In: Kaartinen, L. & Sandholm, M. (eds.) Lääkeaineet eläimissä - farmakokinetiikan perusteet. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Helsinki. p. 33-48.
Imeytyminen, jakautuminen ja eliminaatio. In: Kaartinen, L. & Sandholm, M. (eds.) Lääkeaineet eläimissä farmakokinetiikan perusteet. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Helsinki. p. 19-31.
Maksan osuus lääkeaineiden metaboliassa. In: Kaartinen,
L. & Sandholm, M. (eds.) Lääkeaineet eläimissä - farmakokinetiikan perusteet. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Helsinki. p. 59-66.
AUTTI, T., SANTAVUORI, P., WESTERMARCK, T., HEISKALA, H.
& ATROSHI, F. Comparison of the clinical course in
patients antioxidant treatment and those without antioxidant treatment. 3rd Intern. Symp. Lipofuscin and
Ceroid Pigments. Hawaii, U.S.A. Abstr. Book. p. 28.
KAARTINEN, L. Eläinlajien väliset erot metaboliassa ja eliminaatiossa. In: Kaartinen, L. & Sandholm, M. (eds.)
Lääkeaineet eläimissä - farmakokinetiikan perusteet.
Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Helsinki. p. 87-91.
Kaksitila- eli kaksiosastomalli. In: Kaartinen, L. & Sandholm, M. (eds.) Lääkeaineet eläimissä - farmakokinetiikan perusteet. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Helsinki. p. 109-113.
Kuluttajan suojeleminen lääkeainejäämiltä - ajankohtaisia seikkoja. In: Kaartinen, L. & Sandholm, M. (eds.)
Lääkeaineet eläimissä - farmakokinetiikan perusteet.
and antitrypsin in different compartments during the
colostral-intestinal transfusion of immunity to the newborn foal. J. Vet. Med. B 36: 391-396.
The mastitic cow as a model for infiammation - clinical chemistry aspects. Proc. 8th European Congr. Clin.
Chem. "Eurolab 89", Milan, Italy. Abstr. S 62. p. 78.
& KAARTINEN, L. Annostason ja antotiheyden määrit79
täminen. In: Kaartinen, L. & Sandholm, M. (eds.)
Lääkeaineet eläimissä - farmakokinetiikan perusteet.
Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Helsinki. p. 119124.
& KAARTINEN, L. Farmakokinetiikan perusteet. In: Kaartinen, L. & Sandholm, M. (eds.) Lääkeaineet eläimissä
- farmakokinetiikan perusteet. Eläinlääketieteellinen
korkeakoulu, Helsinki. p. 99-108.
& KAARTINEN, L. Reasons for failures in the therapy of
bovine mastitis. Proc. Symp. Mastitis Contr. Hyg. Prod.
Milk. St. Georgee, Carinthia, Austria. p. 169-176.
, KAARTINEN, L., HYVÖNEN, P. & KUOSA, P.L. Bacterial
adhesion to milk fat globules (cream) as a possible mechanism of mastitis pathogens to spread and survive within
the bovine mammary gland. Proc. Symp. Mastitis Contr.
Hyg. Prod. Milk. St. Georgee, Carinthia, Austria. Poster
Abstr. p. 75-76.
-, KAARTINEN, L., HYVÖNEN, P., VEIJALAINEN, K. & KUOSA,
P.L. Flotation of mastitis pathogens with cream from
subclinically infected quarters. Prospects for developing a cream-rising- test for detecting mastitis caused by
major mastitis pathogens. J. Vet. Med. B 36: 27-34.
LINKO-LÖPPÖNEN, S., KAARTINEN, L. & MATTILA, T. Microtitration plate fluorometry in the analysis of milk Nacety1-13-D-glucosaminidase (NAGase). Proc. Symp.
Mastitis Contr. Hyg. Prod. Milk. St. Georgee, Carinthia.
Poster Abstr. p. 77.
TIUSANEN,,T., ALI-VEHMAS, T., MATTILA, T. & SANDHOLM, M.
Automation of the resatzurin test by microtitration plate
11uorometry. Proc. Intern. Conf. Mastitis, Austria. Vol
2. p. 125.
WESTERMARCK, H. Karjun kuohitseminen pommien säestyksellä. Suom. Eläinlääk.l. 95: 130.
Loomakaitse pöhialused Soomes. Eesti Loomarstlik
Ringvaade 1: 10-11.
Som veterinär i vinterkriget. Svenska Handelshögskolan:
Finland 72, 7: 4-5.
Fysiologian laitos
Department of Physiology
ERIKSSON, L. & TERÄVÄINEN, T.-L. Circadian rhythm of plasma cortisol and blood glucose in goats. Asian-Australian
J. Anim. Sci. 2: 202-203.
OLSSON, K., DAHLBORN, K., NYGREN, K., KARLBERG, B.E.,
ANDEN, N.-E. & ERIKSSON, L. Fluid balance and arterial
blood pressure during intracarotid infusions of atrial
natriuretic peptide (ANP)in water deprived goats. Acta
Physiol. Scand. 137: 249-257.
KARLBERG, B.E. & ERIKSSON, L. Atrial natriuretic peptide
(ANP) in pregnant and lactating goats. Acta Endocr.
(Copenh.) 120: 519-525.
80
Kotieläinhygienian laitos
Department of Animal Hygiene
ANDERSSON, M., BOE, K., CASTRES, H., KROHN, C.C., LIDFORS,
L., MICHANEK, P. & SIMENSEN, E. 1988. Nötkreaturens beteende - litteraturkompendium. The Nordic Group for
Cattle Ethology. 135 p.
ATROSHI, F., Rizzo, A., PARANTAINEN, J. & SALONIEMI, H.
Infiammation-related changes in free fatty acids, and
prostaglandins in bovine mastitis. 14th Intern. Congr.
Nutrition, Seoul, Korea. Abstr. p. 817.
CASTRåN, H. Emakoiden porsimiskäyttäytyminen. Sika 2:
10-11.
Käyttäytymiseen liittyvät ongelmat käytännön siankasvatuksessa. Eläinlääk. Erikoispr. Yhdistys r.y:n Luentokok. p. 108-111.
Metsälehmätutkimuksen tulokset lupaavia. Eläinten Ystävä 1989, 3: 20-21.
ALGERS, B. & JENSEN, P. Occurrence of unsuccessful
sucklings in newborn piglets in a semi-natural environment. Appl. Anim. Behav. Sci. 23: 61-73.
ALGERS, B., JENSEN, P. & SALONIEMI, H. Suckling behaviour and milk consumption in newborn piglets as
a response to sow grunting. Appl. Anim. Behav. Sci. 24:
227-238.
ESKELINEN, E. & JUNTTILA, J. 1988. Utaretulehdus kuriin, Se
kannattaa. Karjatalous 64, 6: 32-33.
& JUNTTILA, J. Neuvontatyön vaikutus lypsykarjan utareterveyteen. Suom. Eläinlääk.l. 95: 350-355.
HUHTANEN, P. 1988. Karkearehun sulavuuteen vaikuttavat
tekijät. Karjatalous, 64, 11: 36-37.
Ruokinta ja maidon valkuaispitoisuus. Maito ja me 1:
30-31.
KALLELA, K. Rehuissa esiintyvät haitalliset aineet. Suom.
Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 44-50.
KALLELA, K.,_SMSTAMOINEN, 1., RIZZO, A. & SALONIEMI, H.
Muutamien aminohappojen vaikutus vomitoksiinipitoisen rehun maittavuuteen ja hyväksikäyttöön. Suom.
Eläinlääk.l. 95: 172-177.
, SAASTAMOINEN, 1., SALONIEMI, H. & Rizzo, A. Vomitoxin
and amino acid supplements in rat feed. Acta Vet. Scand.
30: 235-237.
NIEMI, J. & PERTTILÄ, R. Solutestin reagenssi ei saa jäätyä.
Maito ja Me 9: 17.
RAHKO, T., SALONIEMI, H. & KALIMA, T.V. 1988. Pancreatic
duct obstruction in the pig: electron microscopy of
chronic pancreatitis. Acta Vet. Scand. 29: 255-258.
SALONIEMI, H. Cell counting in Finland. Mastitis Newsletter
14. Newsl. Intern. Dairy Fed. 106: 6-7.
Mikrobiologian ja epizootologian laitos
Department of Microbiology and Epizootology
PELKONEN, S. Host defences and the polysialic acid capsule
in neonatal Escherichia coli K1 infection. Acad. Diss.
Coll. Vet. Med. 113 p. Helsinki.
RANTAMÄKI, L. & MULLER, H.P. The occurrence of alpha-2-
macroglobulin and fibronectin in mastitis milk and their
relation to pathogenic Streptococcus dysgalactiae
strains. Intern. Conf. Mastitis, St. Georgen, Austria.
Abstr. Post. Part 2: 64-69.
TANSKANEN, R. Tarttuvat taudit. Maas. Tulev. 34: 7.
helmintic - trials with naturally infected domestic fowl.
J. Vet. Med. B 36: 495-499.
SOVERI, T., OKSANEN, A., SUKURA, A. & NIKANDER, S. Annually
occurring parasitic tracheobronchitis in the barnacle
goos (Branta leucopsis) at the Helsinki zoo. Inst.
Parasitol. Åbo Akad. Inf. 20: 73.
Sisätautiopin laitos
Patologian laitos
Department of Pathology
Department of Medicine
GRITZ, B.G. de & KURTTILA, T. Plastinaatio, mullistava
uutuus konservoinnin alalla. Toppari 40. 4 p.
HOLMSTRÖM, S., KORHONEN, P., NIKANDER, S. & RAHKO, T.
Poron keuhkomatotartunnan esiintyminen Suomen ItäLapissa. Suom. Eläinlääk.l. 95: 178-181.
KIVIRANTA, J., SAARIO, E., SIVONEN, K. & NIEMELÄ, S. Inhibition of hepatotoxicity of cyanobacteria (blue-green
algae). Acta Pharmaceut. Fenn. 98: 144.
KORHONEN, P., HOLMSTRÖM, S., NIKANDER, S. & RAHKO, T.
Keuhkomatotauti porolla. Poromies 56: 14-16.
NIKANDER, S., OKSANEN, A., RABERGH, C. & SUKURA, A. Capeworms of birds in Finland. Inst. Parasitol. Åbo Akad.
Inf. 20: 97.
- & RAHKO, T. Sinuitis in reindeer caused by Linguatula
serrata. 13th Conf. World Assoc. Advancem. Vet.
Parasitol. Berlin. Abstr. p. 84.
OKSANEN, A. & NIKANDER, S. iVerMCCtill aS 3 bird anti-
OKSANEN, A. Sian kapi - mikä se on ja mitä tehdä sille?
Suom. Eläinlääk.l. 95: 64-68.
-, NIKANDER, S. IVerMeCtill 3S a bird anthelmintic - trials
with naturally infected domestic fowl. J. .Vet. Med. B
36: 495-499.
Pösö, R., SANKARI, S. & MAISI, P. Hevosen seerumiproteiinien elektroforeettinen fraktiointi agaroosigeelillä.
Suom. Eläinlääk.l. 95: 460-465.
-, SANKARI, S., MAISI, P. & PAANANEN, T. Laktaattidehydrogenaasin isoentsyymit hevosen seerumissa levossa ja
rasituksen jälkeen. Suom. Eläinlääk.l. 95: 396-399.
-, VILJANEN-TARIFA, E., SOVERI, T. & OKSANEN, H.E. Exercise-induced transient hyperlipidemia in the racehorse. J. Vet. Med. A 36: 603-611.
SOVERI, T., Pösö, A.R. & OKSANEN, H.E. Liikuntarasituksen
vaikutukset hevosen lihasten energiatuotantoon. Suom.
Eläinlääk.l. 95: 344-348.
MUUT TUTKIMUSLAITOKSET
Other institutions
Hankkijan kasvinjalostuslaitos, Tuusula
Plant Breeding Institute of Hankkija, Tuusula
AIKASALO, R. Ohran sadonmuodostus äärikesinä 1987 ja
1988. Käytännön Maamies 38, 8: 42-43.
Rehuohran laadunjalostuksen näkymiä. Käytännön
Maamies 38, 10: 18-19.
HUOVINEN, S. Herneenviljelyä sopiville maille. Käytännön
Maamies 38, 1: 19-21.
Hyvää kylvösiementä herneestä. Kylvösiemen 28, 2:
12-14.
Härkäpavusta valkuaista. Käytännön Maamies 38, 12:
12-13.
Lajike rypsin satoisuustekijänä. Koetoim. ja Käyt. 46: 7.
Saadaanko rypsi satoisammaksi. Käytännön Maamies 38,
9: 20-21.
Öljykasvijalostusta Suomen tarpeisiin. Saroilta 1: 26-27.
T. Heta on hyvä valinta. Saroilta 7: 22.
Lajikevalinta ratkaisee kevätvehnän leivontalaadun. Käytännön Maamies 38, 4: 25-27.
Otso-syysvehnä. Hankk. kasvinja1.1. Tiedote 38.
Syysvehnän viljelyongelmat ja lajikevalinta. Saroilta 5:
18-19.
KAJASTE, S. Heinänsiemenen peittauksesta rohkaisevia tuloksia. Käytännön Maamies 38, 5: 28-29.
Koiranheinä käy tuotantonurmiin. Saroilta 6: 50-51.
Nurmisiemenseokset puntarissa. Saroilta 2: 48-49.
Palkokasvit rehuntuotantonurmissa. Käytännön Maamies 38, 7: 18-19.
Tatu-koiranheinä. Hankk. kasvinja1.1. Tiedote 39.
E. 1990-luvun lajikevalintain suunta. Saroilta 7: 8-9.
Viljanviljelyn mahdollisuudet alueellisesti. E-P kesäyliopisto. Sampsa ry. Isäntäakatemia 1989: 39-50.
81
6
Vehnän laadun geenit. Pellervo 91,5. Peltoliite: 30-31.
REKUNEN, M. Kasvuston tiheys vaikuttaa. Saroilta 4: 20.
Koetuloksia - Trial Results 1987. (ed.) Hankk. kasvinja1.1. Tiedote 36: 1-71.
Koetuloksia - Tila] Results 1988. (ed.) Hankk. kasvinja1.1. Tiedote 37: 1-84.
Kääpiökasvuviroosin aiheuttamat satotappiot kauran lajikekokeissa. Koetoim. ja Käyt. 46: 50.
Mikä kasvihuoneilmiö? Saroilta 3: 20-21.
Progress in Oat Breeding in 75 Years. Vortr. Pflanzenziichtung 15: 4-1.
Riittääkö kesää? Saroilta 3: 21, 33.
Typpeä lajikkeen mukaan. Tarkkuudella tuottoa rehuviljoista 1989: 3-4. Leipä leveämmäksi 36, 2.
SAARI, J. Oikea lajike oikeaan paikkaan. Saroilta 2: 46-47.
SÄYNÄJÄRVI, A. Kauraa voimaperäiseen viljelyyn. Käytännön
Maamies 38, 2: 30-31.
Kauran viruksen kestävyydessä on eroja. Käytännön
Maamies 38, 6: 22-23.
ÄuÄLÄ, M. Varmista oikea kylvömäärä kiertokokeella. Saroilta 3: 30.
Lihateollisuuden tutkimuskeskus, Hämeenlinna
Finnish Meat Research Centre, Hämeenlinna
HONKAVAARA, M. 1988. Influence ofporcine stress on blood
composition and early postmortem meat quality in pigs
of different halothane genotypes. Meat Sci. 24: 21-29.
Influence of PSE pork on the quality and economics of
cooked, cured ham and fermented dry sausage manufacture. Meat Sci. 24: 201-207.
Influence of porcine stress and breed on the fatty acid
profiles of subcutaneous and intramuscular total lipids.
Fleischwirtsch. 69, 9: 1429-1432.
Effect of PSE pork on the processing properties of
cooked meat products. Fleischwirtsch. 69, 10: 15731574.
Sian stressaantumisen vaikutukset. Lihantuottaja 6: 13.
Influence of selection phase, fasting and transport on
porcine stress and on the development of PSE pork. J.
Agric. Sci. Finl. 61, 3: 415-423.
Influence of lairage on blood composition of pig and
on the development of PSE pork. J. Agric. Sci. Finl. 61,
3: 425-432.
Influence of carcass temperature, glycogenolysis and
glycolysis 45 min postmortem on the development of
PSE pork. J. Agric. Sci. Finl. 61, 3: 433-440.
Sikojen käsittely ennen tainnutusta ja sen vaikutus lihan laatuun. Eläinlääkäripäivät. Suomen Eläinlääkäriliiton luentokokoelma: 85-93.
IMMONEN, I., RIIHIKOSKI, U. & SUOMI, K. Luomu-sianlihan
tuotantokoe. Koetoim. ja Käyt. 46: 82.
RÖPELINEN, A. Sian tainnutusmenetelmien vertailua. Eläinlääkäripäivät: 158.
82
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, Helsinki
Research Institute of Agricultural Economics, Helsinki
AALTONEN, S. & TORVELA, M. Maaseudun kehittämisen ongelmat Suomessa. Problems in rural development in Finland. Maata', tai. tutk.lait. julk. 58. 30 p.
AARNIO, A-M. Katovuosi 1987 kirjanpitotilojen tulosten
valossa. Käytännön Maamies 38, 6: 6-7.
ALA-MANTILA, 0. Maataloustuotteiden ja maatalouden tuotantopanosten hintamuutosten vaikutus maataloustuloon vuosina 1983-1987. Maatal. tai. tutk.lait. tied. 144.
72 p.
Hintakehitys ja sen vaikutus viljelijöiden tuloihin eri tuotantosuunnissa vuonna 1988. Käytännön Maamies 38,
5: 4-6.
ANON. Kirjanpitotilojen tuloksia. Tilivuosi 1987. Maatal. tai.
tutk.lait. tied. 142. 46 p.
Kirjanpitotilojen tuotantosuunnittaisia tuloksia. Tilivuosi
1987. Maatal, tai. tutk.lait. tied. 143. 45 p.
Ajankohtaista maatalousekonomiaa. Maatalous vaikeissa olosuhteissa. Maatal. tai. tutk.lait. tied. 147. 41 p.
Agriculture in difficult drcumstances. Finnish-Hungarian-Polish seminar. Saariselkä, Finland. Maatal. tai.
tutk.lait. julk. 57. 99 p.
Tutkimuksia Suomen maatalouden kannattavuudesta.
Tilivuodet 1985-1987. Summary: Investigations of the
pro fitability of agriculture in Finland. Business years
1985-1987. Maatal. tai. tutk.lait. julk. 59. 144 p.
HOKKANEN, M. Eläkkeiden rahoitus ja suuruus vaihtelevat.
Käytännön Maamies 38, 6: 4-5.
IKONEN, J. Tuottajahintojen ja kustannusten kehitys. Käytännön Maamies 38, 10: 4-6.
KETTUNEN, L. Sopeutumisen vuosi. Käytännön Maamies 38,
I: 10-11.
Suomen maatalous vuonna 1988. Maata!, tai. tutk.lait.
julk. 56. 50 p.
Finnish Agriculture in 1988. Maatal. tai. tutk.lait. julk.
56a. 52 p.
Maitovalmisteiden hinnat pysyneet vakaina. Maito ja Me
1, 4: 13.
Kasvihuoneilmiön vaikutus maatalouteen. Ilmansuojeluuutiset 13, 3: 14-16.
Kasvihuoneilmiötä tutkitaan laajasti. Käytännön Maamies
38, 9: 10-11.
KOLA, J. Naudanlihan kauppa vilkasta ja värikästä. Lihantuottaja 2: 11.
Rajoitukset korjaavat maatalouspolitiikan vinoutumia.
Maas. Tulev. 20.5.1989.
Maatalouspolitiikkaa ohjaavat moninaiset riippuvuussuhteet. Etelä-Saimaa 17.6.1989.
Monet haluavat päättää maatalouspolitiikasta. Helsingin
Sanomat 5.7.1989.
Maidontuotannon rajoitusten tehokkuus. Käytännön
Maamies 38,7: 10-11.
LAITINEN, H. Kirjanpitotilojen tulokset kertovat maatalouden kehityksestä 1980-luvulla. Käytännön Maamies 38,
8: 4-6.
LEPPÄLÄ, J. Maataloustuotteiden marginaalit vuosina 19781988. Käytännön Maamies 38, 3: 6-7.
NIEMI, J. Maataloustuotteiden ulkomaankaupan esteet ja niiden vaikutukset. Maatal. tai. tutk.lait. tied. 149. 82 p.
PUURUNEN, M. Viljelijäväestön tulokehitys 1980-luvulla.
Maatal. tai. tutk.lait. tied. 148. 84 p.
Maito- ja lihakarjatilojen tulot tutkittu. Käytännön Maamies 38, 3: 50-51.
Maatila taloudellisena yksikkönä. Viljelijän rahoitusopas.
Tieto tuottamaan 56: 4-10.
& TORVELA, M. Katovuoden 1987 tulokset kirjanpitotiloilla. Maatal, tai. tutk.lait. tied. 146. 36 p. + hitt.
SILTANEN, L. & ALA-MANTILA, 0. Maatalouden kokonaislaskelmat 1980-1988. Maatal. tal. tutk.lait. tied. 151. 56p.
SUMELIUS, J. Odling av grönsaker och grönsaksutsäde i Nepal. Lantm. och Andelsf. 70, 11: 496-497.
Jordbrukaren och miljön. Lantm. och Andelsf. 70, 12:
527.
Nepalin maatalous kaipaa ratkaisuja. Käytännön Maamies. 38, 12: 42-44.
TORVELA, M. Gospodarka Mleezarska W Finlandii. Summary: Dairy Industry in Finland. Zagadnienia ekonomiki
rolnej 1: 67-76. Warsaw.
Tervetuloa Suomen ja Unkarin maatalousekonomian
seminaariin Saariselälle. Maatal. tai. tutk.lait. tied. 147:
5-8.
Welcome to the Seminar of Finnish, Polish and Hungarian Agricultural Economists at Saariselkä. Maatal. tai.
tutk.lait. julk. 57: 5-8.
Viljelijöiden toimeentulonäkymistä Pohjanmaalla. Maatal, tai. tutk.lait. tied. 147: 35-41.
On farmers' liyelihold prospects in Ostrobothnia. Maatal, tai. tutk.lait. julk. 57: 88-95.
Yrittäjyys voimistumassa Unkarin maataloudessa. Käytännön Maamies 38, 12: 54-55.
& ALA-MANTILA, 0. Maatalouden kannattavuus ja rahaliike maitotiloilla Etelä-Suomessa vuonna 1986. Maatal, tai. tutk.lait. tied. 145. 43 p.
YLISIPPOLA, T. Viljelijöiden ja pienyrittäjien tulovertailu.
Maatal. tai. tutk.lait. tied. 150. 104 p.
Maatalouskeskuksen Liitto, Helsinki
OJALA, M. Emolehmät turvaavat naudanlihantuotannon.
Käytännön Maamies 38, 1: 38-39.
Maatilan kokonaissuunnittelu. Teho 6: 7-8.
& SIITONEN, M. Räkenskapsanalys i lantbruket. Nyläge
i Finland. NJF-utredningar/rapport 55: 37-43.
SALLASMAA, S. Kylvömäärään vaikuttavat tekijät. Peltokasvilajikkeet 1989-90. Tieto tuottamaan 52: 4-6.
Leipäviljan viljelyn kannattavuus. Leipäviljan tuotanto.
Tieto tuottamaan 53: 102-109.
SAVELA, P. Työturvallisuus. Sianlihan tuotanto. Tieto tuottamaan 51: 71.
SIITONEN, M. Tietokone hyvä renki, jos sitä osaa käyttää.
Maas. Tulev. 18.2.1989. p. 2.
Maatalouden muutokset ja taloudellinen neuvonta. Taloudellisen neuvonnan mahdollisuuksien arviointia. Koti
50, 5: 10, 14, 20.
Maatalouden muutokset ja taloudellinen neuvonta. Koti
50, 6: 6-7.
Neuvonta ja opetus maaseudun kehittämisessä. Maas.
Tulev. 16.5.1989. p. 2.
Suunnittelu maatilalla. Teho 6: 4-6.
Talonpoikaiskonferenssi Itä-Saksassa. Maataloustuottaja
6-7: 24-25.
Ympäristö ja markkinointi esille maatalousneuvonnassa. Maas. Tulev. 11.7.1989. p. 2.
Tietotekniikan käyttö yleistyy maatalousneuvonnassa.
Maas. Tulev. 27.6.1989. p. 2.
Kannattavuuskirjanpito talousneuvonnan osana. Koti 50,
10: 6-7.
Tarvitaanko maamiesseuraa. Seurat markkinoimaan maataloutta. Tavoitteena maaseudun elinvoimaisuus. Maas.
Tulev. 7.11.1989. p.. 2.
Rådgivning i landsbygdsutvikling og bruk av fagskolene
i landbruket som en spydspiss i den regionale utvikling.
Statusraport från Finland. Inf.fra sta. fagtjeneste for
landbr. 16: 67-71.
Statusraport från Finland. Nord. Jordbr.forskn. 71, 4:
459.
TANSKA, T. & HEIKKILÄ, H. Avornaan vihannesviljelyn erikoiskoneet. Puutarhakalenteri 1990: 269-285.
TOROPAINEN, Y. St SAVELA, P. Sikaloiden tilaratkaisut ja rakenteet. Ilmanvaihto ja lämmitys. Sianlihan tuotanto.
Tieto tuottamaan 51: 64-70.
Association of Agricultural Centres, Helsinki
HELANDER, J. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmät. Sianlihan
tuotanto. Tieto tuottamaan 51: 90-97.
HIRVONEN, T. Maatalouden sääpalvelu tietää. Kasvinsuojelulehti 22, 2: 37-40.
Maatalouden sääpalvelu vähentää riskejä. Teho 4:
28-29.
Maatalouden sääpalvelu rehuntekijän apuna. Maito ja Me
1, 5: 10.
HUTTUNEN, R. & SALLASMAA, S. Viljakauppa ja laatuhinnoittelu. Leipäviljan tuotanto. Tieto tuottamaan 53: 94101.
LALLUKKA, R. Kasvinsuojelu kasvukauden aikana. Leipäviljan tuotanto. Tieto tuottamaan 53: 55-65.
NYSAND, M. Säilörehun korjuu pyöröpaalaimella. Maatalouskeskusten Liiton julkaisuja no 777. Helsinki. 30 p.
Maat ilahallitus
National Board of Agriculture
Torjunta-ainetoimisto, Vantaa
Pesticide Bureau, Vantaa
BLOMQVIST, H. Växtskydd i trädgårdsodling. Lantbrukskalender 1989: 259-264. Svenska lantbrukssällskapens
förbund.
Torjunta-aineiden varoajat ja muut käytön rajoitukset.
Puu tarhakalenteri 1989: 321-325. Puutarhaliitto ry.
Pölyttäville hyönteisille vahingolliset torjunta-aineet ja
niiden käytön rajoitukset. Puutarhakalenteri 1989: 326327. Puutarhaliitto ry.
83
Pronto nytt ogräsmedel. Landsbygdens Folk 28.4.1989.
Kasvunsäteelle ja vesakon torjujalle myyntiluvat. Maas.
Tulev. 29.4.1989.
Nytt bekämpningsmedel mot mjöldagg och kvalster.
Landsbygdens Folk 9.6.1989.
Thiodan- ja Saprol -valmisteiden käyttöalueita laajennetaan. Puutarha-Uutiset 37: 1248.
Utvidgade registreringar för bekämpningsmedel Thiodan mot kalifornietrips. Trädgårdsnytt 18: 16.
Utvidgade registreringar för preparat. Landsbygdens
Folk 15.9.1989.
Thiodan hyväksyttiin ripsiäisen torjuntaan. Maas. Tulev.
21.9.1989.
Euroopan Yhteisön torjunta-ainedirektiivi ja Suomi. Maatai. hall. aikak. 3: 11-14.
Thiodan kalifornianripsiäisen torjuntaan. Puutarha 11:
800.
Päätös eräiden torjunta-aineiden käyttökohteiden laajentamisesta - Thiodan kalifornianripsiäisen torjuntaan.
Ympäristö ja Terveys 8: 643.
Euroopan Yhteisön torjunta-ainedirektiivi. Kasvinsuojelulehti 22, 4: 99.
& HYNNINEN, E-L. Torjunta-aineiden myynti Suomessa
1988. Kemia - Kemi 16, 6: 614-617.
-, HYNNINEN, E-L. & VANHANEN, R. Torjunta-aineet 1989.
Maatilahallituksen julkaisu. Helsinki. 85 p.
, HYNNINEN, E-L. & VANHANEN, R. Bekämpningsmedel
1989. Jordbruksstyrelsens publikation. Helsingfor
1989. 85 p.
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, Espoo
Economical Research Institute of Pellervo, Espoo
AALTONEN, A. Elintarvikkeiden kulutusmenojen ja hintojen
eroista ja taustatekijöistä eri maissa. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, PTT Katsaus 2/1989.
Sianlihantuotanto kansantaloudellisesti paras vaihtoehto.
Lihantuottaja 4: 13.
Kasvaako sianlihan merkitys maamme maataloudessa?
Sika 19, 3: 9-10.
Kuluttaja vaatii laatua - ja hintoja alas. Talouselämä 25.
& TORVELA, M. Maaseudun kehittämisen ongelmat Suomessa. Problems in Rural Development in Finland. Maatal, tai. tutk.lait. julk. 58.
NEVALA, M. Suunnanmuutosko maatalouspolitiikan saralla.
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, PTT Katsaus
2 /1989.
PYYKKÖNEN, P. Tuloksentasausvaihtoehdot maatalousverotuksessa. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, Raportteja ja artikkeleita 85. Espoo.
Maatalouden investointien tukeminen on perusteltua.
Käytännön Maamies 38, 1: 24-25.
Investointivaraus käyttöön. Pellervon Iso Kalenteri
1990, Pellervo 18 B/1989.
RUOTSALAINEN, P. Maa- ja metsätalouden merkitys Suomessa: alueellinen panos-tuotosanalyysi. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, Raportteja ja artikkeleita 82.
Espoo.
84
SURVO, I. Käyttöpääoman kausivaihtelu maataloudessa. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, Raportteja ja
artikkeleita 80. Espoo.
Maaseutuelinkeinojen yleiset kehitysedellytykset ja -esteet. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, Raportteja ja artikkeleita 84. Espoo.
Perikuntien tilojen tulevaisuus. Pellervon taloudellinen
tutkimuslaitos, PTT Katsaus 2/1989.
Myynkö viljani syksyllä vai keväällä? Käytännön Maamies 38, 9: 6-7.
Miksi maatilojen yksinomistuksesta siirrytään yhteisomistukseen? Maatal. hall. aikak. 2.
Tasaiseen tulokseen. Pellervon Iso Kalenteri, Pellervo
18 B/1989.
YLÄTALO, M. Maatalouden rakennekehityksen vaihtoehtoiset kehityslinjat. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
PTT, Raportteja ja artikkeleita 83. Espoo.
Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitos, Helsinki
Market Research Institute of
Pellervo Society, Helsinki
HEIKKILÄ, E. Kananmunatuotannon vähentämissopimukset
ja kananmunakiintiöt. Kanatalous 1: 10.
Kotimaiset puutarhatuotteet ja vihannekset hyvässä kurssissa. PSM-katsaus 1: 8.
Kanatalous meillä ja muualla. Kanatalous 4: 19.
TAURIAINEN, J. Kotimainen elintarviketuotanto ratkaisee
maaseudun kehityksen. PSM-katsaus 1: 2.
Markkinointi pienten maaseutuyrittäjien perusongelma.
PSM-katsaus 1: 5.
Euromarkkinat myös markkinatutkimuksen haaste. PSMkatsaus 2: 2.
YLISELÄ, P. Sianlihan tuotanto Suomessa. Tieto tuottamaan
51: 4.
Lihan tuotanto ja kulutus maassamme. Elintarvike ja Terveys 2-3: 42.
Kolesterolikammo ja väärät hintatiedot romukoppaan.
Lihantuottaja 8: 7.
KUJALA, M. Perunan laatu tutkittiin myymälöissä. Käytännön Maamies 38, 11: 38.
Perunantutkimuslaitos, Lammi
Potato Research Institute, Lammi
ANON. Perunantutkimuslaitoksen koetuloksia 1988. Perunantutkimuslaitoksen julkaisu 1/1989. 119 p.
KUISMA, P. Idätyksen suorittaminen ja idätetyn perunan istuttaminen. Suomen Perunaseuran talviseminaari 1989.
Suomen Perunaseuran julkaisuja 1/1989. Mimeogr. 5 p.
Kertausta perunapenkin koosta. Tärkkelysperuna 16, 1:
19.
Kokemuksia säiliöttömästä nostosta. Tärkkelysperuna
16, 3: 28-31.
Koneelliseen istutukseen soveltuvat idätysmenetelmät.
Teho 4: 9-11.
Kongressikuulumisia: Ajankohtaista perunan fysiologiasta ja viljelytekniikasta. Tärkkelysperuna 16, 3:
33-36.
Lannoituksen tarkentaminen. Suomen Perunaseuran
talviseminaari 1989. Suomen Perunaseuran julkaisuja
1/1989. Mimeogr. 5 p.
Parempaan tuottoon sijoituslannoituksella. Tärkkelysperuna 16, 1: 3-5.
Perunan nosto ja käsittely. Pohjois-Pohjanmaan perunakerhon talviseminaari. Mimeogr. 7 p.
Tärkkelysperuna tutkimushaasteena. Tärkkelysperuna
16, 3: 3-4.
Tärkkelysperunan magnesiumlannoitus. Tärkkelysperuna 16, 2: 11-13.
Tärkkelysperunan viljelykierto. Tärkkelysperuna 16, 2:
23-26.
PIETILÄ, L. EAPR:n patologisen sektion kokous. Baden bei
Wien, Itävalta. Tiedote 2. Perunantutkimuslaitoksen julkaisuja 2/89. 9 p.
Kongressikuulumisia. Tärkkelysperuna 16, 2: 28-30.
Tyvimätä ja tilakohtainen siemenhuolto. Tärkkelysperuna 16, 3: 12-14.
Perunavaltaisen viljelykierron tauti- ja rikkakasviongelmat. Tärkkelysperuna 16, 3: 24-26.
Perunarupi ja sen torjuntamahdollisuudet. Käytännön
Maamies 38, 12: 32-33.
Tyvimätä on vaikea vieras. Pellervo 91, 15: 10-11.
& HUOSTILA, E-L. Perunan kevätlajittelussa noudatettavan hellävaraisuuden ja puhtauden vaikutus kasvuston
ja sadon tautisuuteen. Tutkimusraportti 6. Perunantutkimuslaitoksen julkaisuja 4/1989. 17 + 10 p.
& RUIPPO, J. Koekenttäkuulumisia. Tärkkelysperuna 16,
2: 8-10.
RUIPPO, J. Kevään kasvinsuojelu. Tärkkelysperuna 16, 1:
14-16.
Kongressikuulumisia: Rikkakasvitutkijat Wageningenissa. Tärkkelysperuna 16, 1: 22-24.
Uudet Ridomilin käyttöohjeet. Tärkkelysperuna 16, 1:
28-30.
Tärkkelysperunan jalostustavoitteet. Tärkkelysperuna
16, 3: 6-10.
& ALIKÄRRI, 0. Pikamenetelmän käyttö perunan laadun
määrittämiseen — nitraatti, kalium, glukoosi ja C-vitamiini. Tutkimusraportti 5. Perunantutkimuslaitoksen julkaisuja 3/1989. 19 p.
& PIETILÄ, L. Koekentän reunalla. Tärkkelysperuna 16,
3: 16-18.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, Perniö
Sugar Beet Research Centre, Perniö
ERJALA, M. Sokerijuurikkaan K- ja Na-lannoituksen tarve
karkeilla kivennäismailla. Juurikassarka 2, 1: 4-9.
Sockerbetans behov av K- och Na-gödsling på grova
mineraljordar. Betfältet 2, 1: 4-9.
Kasvutiheys vaikuttaa juurikkaan laatuun. Juurikassarka 2, 1:12-14.
Planttätheten inverkar på betans kvalitet. Betfältet 2, 1:
12-14.
Hyvin kalkituilla magnesiumköyhillä mailla tarvitaan
magnesiumlannoitusta. Juurikassarka 2, 2: 6-7.
Välkalkade, magnesiumfattiga marker behöver magnesiumgödsling. Betfältet 2, 2: 6-7.
Sokerijuurikkaan erikoislannoitteet. Juurikassarka 2, 3:
4-6.
Specialgödselmedel för sockerbetan. Betfältet 2, 3: 4-6.
ERONEN, L. Koetuloksia rikkakasvikokeiluista kesällä 1989.
Juurikassarka 2, 4: 10-15.
Resultat från ogräsförsöken sommaren 1989. Betfältet
2, 4: 10-15.
HOIKKALA, P. & LINDROOS, N. Tuloksia korjuunäytöksistä.
Juurikassarka 2, 4: 17-20.
Resultat från betupptagningsdemonstrationer. Betfältet
2, 4: 17-20.
LINDROOS, N. Mette, Salo ja Satu — uusi viljalajikekolmikko. Maataloussanomat 3: 18.
PELO, M. Suomen juurikaspeltojen viljavuus 1984-1988.
Sokerij.Tutk.kesk.tied. 1989, 1: 1-19.
RAININKO, K. Harata vai eikö harat-a. Juurikassarka 2, 2:
17-19.
Hacka eller inte hacka. Betfältet 2, 2: 17-19.
Kombinerad bearbetning och sådd av sockerbetor. NJF
Seminar 165: 144-152.
Työtehoseura, Helsinki
Work Efficiency Association, Helsinki
JÄRVENPÄÄ, M. Leikkuupuinnin vaikutus siemenen itävyyteen. Teho 7-8: 15-17.
Viljan korjuutekniikka — vaikutus sadon laatuun. Isäntäakatemia 1989. Vilja ruokana — vilja rehuna. EteläPohjanmaan kesäyliopisto ja Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa r.y. Ilmajoki 1989. Seminaarijulkaisu:
70-79.
—, PELTOLA, A. & LAHIKAINEN, T. Maatalouskoneiden vuokrasuositukset 1989. Traktorin työtunnin, leikkuupuinnin ja viljankuivauksen hintalaskelmat. Työtehoseuran
maataloustiedote 4, (365): 1-8.
KALLIONIEMI, M. Seminaarissa kuultua. Teho 1: 37.
Maataloustraktorin tulevaisuus. Teho 1: 38.
Koneyhteistyö kaipaa toimintamallia. Teho 4: 4-6.
Yhteistyö alentaa konekustannusta. Teho 4: 7-8.
& JÄRVENPÄÄ, M. Ajonkestävä monikäyttökuivuri — Kirjallisuustutkimus. Työtehoseuran maatalous- ja rakennusosaston monisteita 1. 35 p..
KOIVISTO, U. Työtehoseuran tutkimuskentältä. Teho 1:
21-22 .
KOUKI, H. & MALKKI, S. Alkon piimaa- ja ylijäämälietteen
kompostointi. Loppuraportti 17.1.1989. 23 p + 13 app.
[Available at Work Efficiency Association, Rajamäki.]
LAINE, A. Tekniikan hyväksikäyttö maataloudessa. Työtehoseuran maataloustiedote 6, (367). 4 p.
Luonnonmukaisen viljelyn työnmenekit. Työtehoseuran maataloustiedote 10, (371). 6 p.
LAINE, E. Silppurin puhallusputken ohjauksen automatisoin85
ti säilörehun konekorjuussa. Työtehoseuran maataloustiedote 13, (374). 8 p.
& LAVONEN, A. Ruiskuttajan käsikirja - turvallisen ja
tehokkaan kasvinsuojeluruiskutuksen opas. Pellervon
liite 4. 24 p.
LAVONEN, A. Tarkka ja turvallinen kasvinsuojeluruiskutus.
Työtehoseuran maataloustiedote 1, (362). 8 p.
MALKKI, S. ‘Mimek'-mansikka - sato talteen kahdella poimintakerralla. Puutarha 92, 1: 72-74. Teho 53, 1:
34-36.
Kompostoreiden käyttö perheen talousjätteiden talvikompostoinnissa. Työtehoseuran maataloustiedote 2,
(363). 15 p.
Kuivike - lähtökohta kompostoinnin onnistumiselle.
Teho 53, 4: 32-34. Ympäristö ja Terveys 20, 2: 120125.
Konekorjattavat mansikkalajikkeet - soveltuvatko Suomessa viljeltäviksi? Puutarha-Uutiset 41, 22: 703-704.
Hyvä kompostori perusedellytys talousjätteiden talvikompostoinnille. Teho 53, 7-8: 37-39.
Hyvä kompostori perusedellytys talvikompostoinnille.
Kotipuutarha 49, 9: 444-447.
Sellulolyyttisten entsyymien vaikutus talousjätteiden ja
ylijäämälietteen kompostoitumiseen. Työtehoseur. maatalous-ja rakennusosaston monisteita 2. 30 p. + 14 app.
Sellulolyyttiset entsyymivalmisteet nopeuttavat talousjätteiden kompostoitumista. Työtehoseuran maataloustiedote 15, (376). 6 p.
MAUNU, T. Haja-asutusalueiden maatilojen sähkönkulutus ja
sen tasaaminen. Työtehoseuran julkaisuja 306. 93 p.
Maatalouden sähkötariffit. Työtehoseuran maataloustiedote 14, (375). 6 p.
Sähkönkäyttö ja kulutushuiput eri tuotantosuuntia harjoittavilla maatiloilla. Teho 7-8: 4-5.
& MÄKELÄ, T. SIMPPELI - Maatalouskirjanpito, Kustannuslaskenta, Keskihintalaskelma, Budjetointi. Työtehoseuran maataloustiedote 7, (368). 4 p.
& MÄKELÄ, T. Viljelijöiden käyttöön tarkoitetut maatilatalouden ATK-ohjelmat. Työtehoseuran maataloustiedote 8, (369). 8 p.
-, MATTILA, P. & LAINE, E. Taloussuunnitelma (TALSU) taloussuunnitelman laadinnan taulukot taulukkolaskentaohjelmalle. Työtehoseuran maataloustiedote 5, (366).
4 p.
MATTILA, P. Perunan laatutappiot käytännön nostotyössä.
Suomen perunaseuran talviseminaari 1989. Suomen perunaseuran julkaisuja 1. 6 p.
Halvalla taulukkolaskimella alkuun. Teho 1: 9-10.
Harvesting potatoes - harvesting damages and labour
utilization on forms. Proc. 11. Intem. Congr. Agric.:Engin. Dublin. Paper: 1991-1994.
OKSANEN, E.H. More pensioners than pension contributors.
Proc. 11. Intern. Congr. Agric. Engin. 4: 2895-2899.
Balkema, Rotterdam.
PAAVOLA, K. Pyöröpaalien latokuivausta. Teho 1:.25.
PALONEN, J. Maatilojen pihavalaistus. Työtehoseuran maataloustiedote 3, (364). 8 p.
Valoa maatilalle. Pelto-Pirkan päiväntieto 1990: 200205. Helsinki.
Perunalajikkeet 1989. Teho 4: 12-14.
86
& LAVONEN, A. Maatilan valaistusopas.•Pellervon liite 6.
24 p.
PELTOLA, A. Behöver vi samnordiskt datasystem för arbetsplanering och vai av maskinsystem? - NJF-arbetsgruppens rapport. NJF Seminar nr. 160. NJF-Teknikk-89:
138-154.
Kohtuuhintaisia taulukkolaskentaohjelmia. Teho 1: 8.
Hyvä suunnittelu antaa luvan laiskotellakin. Teho 6: 3.
Kuivurin mitoittaminen. Pelto-Pirkan päiväntieto 1990:
197-199. Helsinki.
Urakkataksa täydentämään viljan rahtikuivaussuositusta. Teho 7-8: 22-23.
Viljakaupan laatuhinnoitteluperusteet kaipaavat tarkistamista. Teho 7-8: 14.
Viljankuivauksen energiankulutus ja sen vähentämismahdollisuudet. Työtehoseuran maataloustiedote 11,
(372). 6 p.
PELTOLA, I. Marknadstrohet och andra faktorer som inverkar på vai av traktor. Nord. Jordbr.forskn. 3: 380.
Työntutkimuksen muutoksia. Teho I: 20-21.
TUURE, V.-M. Työn rasittavuus ja työnmenekki paalatun
heinän latokuivauksessa. Teho 1: 23-24.
VIRTANIEMI, J. Säilörehulle välivarasto. Teho 3: 44-45.
WOOLSTON, G. Kompostikäymälät - toimivuus, käyttöongelmat ja markkinakatsaus. Työtehoseuran maataloustiedote 9, (370). 6 p.
Valion tutkimus- ja tuotekehityskeskus
Valio, Research and Development Department, Helsinki
AALTO, J. Valio takes advantage of the latest biotechnology in product development. Valio News 1: 8-9.
Biotekniikan uudet sovellutukset meijeriteollisuudessa.
Annaalit, Annales des Chemisschen Vereins der Technischen Hochschule zu Helsinki:•Biotekniikka tänään
63: 7-9.
HUTTU-HILTUNEN, E. Mahdollisuudet muuttaa jogurtinvalmistusta hapatevalinnan avulla. Viri Lactis 12, 1: 6-8.
& MERILÄINEN, V. Uuden sukupolven Gefilus T1Whapanmaitovalmisteet markkinoille. Maitojaloste 4: 67-68.
LOUEKARI, K., SCOTT, A. & SALMINEN, S. EStiM2t/CM of food
additive intakes. In: Branen, A.L. et al. (ed.) Food Additives. p. 9-32.
LUOMALA, R. Aluelaboratorion palvelut monipuolistuvat.
Maitojaloste 1: 18.
Säilörehututkimukset ja niiden hyödyntäminen. Maitojaloste 4: 66-67.
MERILÄINEN, V. Miten hyla-valmisteet kehitettiin. Ravitsemustekijät elintarvikkeiden tuotekehityksessä. INSKOn
julkaisu 30. 6 p.
Hapanmaitovalmisteet, voimakkaasti kehittyvä maitovalmisteryhmä. Maito ja Me 1, 8: 22-23.
MIETTINEN, H. Kasvuhormonin. ja beta-agonistien käyttömahdollisuudet kotieläintuotannossa. Suom. Maatal.
Tiet. Seur. Tied. 12: 51-56.
& HUHTANEN, P. The concentrations of blood metabol. ities and the relations between blood parameters, fatty
acid composition of milk and estimated ME-balance in
dairy cows given carbohydrate supplements. Acta Agric.
Scand. 39, 3: 319-330.
& SETÄLÄ, J. Fermentation of three types of silages with
different carbohydrate supplements in continuous cultures. Asian-Australasian J. Anim. Sci. 2, 3: 379-381.
Moisio, T. & HEIKONEN, M. A titration method for silage assessrnent. Anim. Feed Sci. Techn. 22, 4: 341-358.
MYLLYMÄKI, H. & NOUSIAINEN, J. Uusia koetuloksia: HeraLiisa parantaa rehun hyväksikäyttöä. Maito ja Me 1, 7: 8.
& NOUSIAINEN, J, Uusia tuloksia Hera-Liisalla — FieraLiisa parantaa rehun hyväksikäyttöä. Keski-Suomen
Maitokunta — Keski-Suomen Maitokunnan jäsen- ja
tiedotuslehti 2: 910.
NOUSIAINEN, J. Nurmirehun säilöntäaineiden annostus ja
käyttö. Maito ja Me 1, 14: 8.
Nurmirehun säilöntäaineiden annostus- ja käyttötekniikka. Suom. Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 240-245.
OLLIKAINEN, P. & KIVELÄ, I. The importance of plasmin in
Swiss-type cheese ripening. Milchwissenschaft 44, 4:
204-206.
PARVIAINEN, A., SALMINEN, S., HOMER, D. & VAPAATALO, H.
Gastroprotective effects of milk phospholipids, total
lipids and butter serum on ethanolinduced ulcer in the
rat. Abstr. XXXI Intern. Congr. Physiol. Sci. Helsinki,
Finland. p. 505-506.
VAPAATALO, H., HOMER, D. & SALMINEN, S. Experimental
ulcers in rats can be prevented by different lipid fractions of cow's milk. Abstr. 14th Intern. Congr. Nutr.,
Seoul. p. 828.
PARVIAINEN, P., SALMINEN, S., HOMER, D. & VAPAATALO, H.
Gastroprotective effects of milk phospholipids, total
lipids and butter serum on ethanol-induced ulcer in the
rat. Eur. J. Clin. Pharmacology 36. Suppl. A40.
RAURAMAA, A. Maidon laatu paranee huolellisella työllä. Maito ja Me 1, 5: 16.
Rehuviljan pilaajat. Oma Maa 35: 8.
SALMINEN, E., SALMINEN, S., HAMPTON, S., VAPAATALO, H. &
MARKS, V. Caffeine and cholesterol levels in outpatients
in England and Finland. Abstr. 14th Intern. Congr. Nutr.,
Seoul. p. 752.
SALMINEN, E., SALMINEN, S., PORKKA, L., KWASOWSKI, P.,
MARKS, V. & KOIVISTOINEN, P. Xy/iro/ vs g/ucose: effect
on the rate of gasrricemptying and motilin, insulin, and
gastric inhibitory polypeptide release. Amer. J. Clin.
Nutr. 49, 6: 1228-1232,
SALMINEN, K. Näkökulmia rasvakeskusteluun. Suom. Lääkäril. 44, 1-2: 89-90.
Lisää näkökulmia rasvakeskusteluun. Suom. Lääkäril. 44,
5: 454.
Väärinkäsityksiä rasvoista. Karjalainen 19.4. p. 7.
Rasvasodasta Hanasaaren konsensukseen. Maito ja Me
1, 5: 4.
Kolesteroli ja me. Maito ja Me 1, 3: 28.
Tuotekehitys kansainvälistyvässä yrityksessä. Elintarvike
ja Terveys 1: 34-35.
Yliterveellinen ruokakulttuuri. Uusi Suomi 18.11.1989.
Fett i näringen: Teon i och praktik. Livsmedelsteknik 31,
8-9: 9.
SALMINEN, S. & HALLIKAINEN, A. Sweeteners. In: Branen, A.L.
et al. (ed.) Food additives. p. 297-325.
M., SALMINEN, S., VAPAATALO, H. & GORBACH, S. Antibiotic treatment, lactobacillus GG yogurt consumption and fecal colonization. Scand. Meet. Bact. 1. Göteborg, Abstr. p. 16.
SETÄLÄ, J. Maidon urea- ja ketoainepitoisuus lehmien ruokinnan seurannan apuvälineenä. Suom. Eläinlääk.l. 95,
3: 115-117.
Uusi säilörehun laadunarviointi — AIV-rehut parhaita.
Maito ja Me 1, 4: 37.
Voimaperäisesti typpilannoitettu nurmirehu valkuaislähteenä. Suom. Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 35-42.
Enzymes in grass silage production. Food Biotechnology
2, 2: 211-225.
Tasapainoisen ruokinnan toteutus ja seurantamahdollisuus maitotilalla. Käytännön Maamies 38, 9: 40-41.
Lehmien ruokinta ja maidon ureapitoisuus. Keski-Suomen Maitokunnan jäsen- ja tiedotuslehti 2: 11-13.
Ajatuksia maidon valkuaispitoisuudesta. Maito ja Me 1,
10: 28.
& MIETTINEN, H. Ruokinnassa öljyä enintään 3 prosenttia. Maito ja Me 1, 10: 5.
TOSSAVAINEN, 0. Monipuoliset kaseiinit. Maito ja Me 1, 8:
32.
TYNKKYNEN, S. Hapatebakteereiden geneettinen tutkimus.
Nord. Meijeri-industri 16, 6: 10-11.
VIHMA, R., KÄRKI, M., SIVELÄ, S. & SIPONEN, K. Bekämpning
av Listeria i Finland. Nord. Meijeri-industri 16, 6: 349350.
WRIGHT, A. von. Geeniteknologia ja karjatalous. Tulevaisuuden näkymiä ja haasteita. Maito ja Me 1, 1: 22.
SAXELIN,
Valtion eläinlääketieteellinen laitos, Helsinki
National Veterinary Institute, Helsinki
F., Rizzo, A. & PARANTAINEN, J. Role of plasma fatty
acids, prostaglandins and antioxidants balance in bovine
mastitis. J. Vet. Medicine A 36: 702-711.
Rizzo, A., ÖSTERMANN, T. & PARANTAINEN, J. Free fatty
acids and lipid peroxidation in normal and mastitic
bovine milk. J. Vet. Medicine A 36: 321-330.
Husu, J. Listeria monocytogenes- epidemiologiasta Suomessa. Suomen Eläinlääkäriliiton luentokokoelma. p. 94100. Eläinlääkäripäivät 1989.
JUNTTILA, J. & BRANDER, M. Listeria rnonocytogenes- Septicemia associated with consumption of Salted mushrooms.
Scand. J. Infect. Dis 21. p. 339-342.
& BRANDER, M. Suolasienet listeriatartunnan lähteenä.
Sienilehti 41, 3: 89-90.
, HIRN, J. HILL, P. & NURMI, E. Effect of Different Levels
of Nitrite and Nitrate on the Survival of Listeria monocytogenes During the Manu facture of Fermented Sausage. J. Food Prot. 52: 158-161.
KALLELA, K., Rizzo, A., SAASTAMOINEN, I. & SALONIEMI, H.
Muutamien aminohappojen vaikutus vomitoksiinipitoisen rehun maittavuuteen ja hyväksikäyttöön. Suom.
Eläinlääk.l. 95, 4: 172-177.
Rizzo, A., SAASTAMOINEN, I. & SALONIEMI, H. Vomitoxin
ATROSHI,
87
and amino acid supplements in rat feed. Acta Vet. Scand.
30, 2: 235-237.
LINDRORS, E. Lihan vierasainevalvonta. Suom. Maatal.tiet.
Seur. Tied. 12: 109-114.
Rizzo, A., KAIKKONEN, M. Lääkeaineiden ja jäämien analytiikkaa. In: L. Kaartinen & M. Sandholm. (eds.) Lääkeaineet eläimissä.
TEITTINEN, P. & KÖYLIJÄRVI, S. Itävyys vakuustodistuksessa
mitä se kertoo. Koetoim. ja Käyt. 46: 5. Maas. Tulev. 28.2.1989.
ULVINEN, 0. Myyntisiemenen tuotantomääräykset. Kylvösiemen 28, 1: 20-22.
Valtion teknillinen tutkimuslaitos
Valtion maatalouskemian laitos, Vantaa
State Insdrute of Agricultural Chemistry, Vantaa
ANON. Valtion maatalouskemian laitos 1988. Meddelanden
från Statens lantbrukskemiska anstalt med referat på
svenska. Reports of the State Institute of Agricultural
Chemistry. Summary. p. 118. Vantaa.
SILTANEN, H., MUTANEN, R. KUUKKA, P. Residue Analyses of
the Official Testing of Pesticides 1987. Publ. State Inst.
Agric. Chem. 29: 79. Vantaa.
Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos, Vihti
State Research Institute of Engineering in Agriculture
and Forestry, Vihti
AHO, J. & MIKKOLA, H. Lämpöpeitteiden ominaisuuksissa on
eroja. Maito ja Me 1, 10: 13.
KAPUINEN, P. Rakennatko navettasi lahottajasienen ruoaksi? Nautakarjalehti 19, 1: 31-32.
Pihatosta ja ilmanvaihtolaitteista toimiva kokonaisuus.
Käytännön Maamies 38, 1: 43-45.
Älä sulata rehua pihatossa. Kotieläinliite. Pellervo 91,
2: 11.
Lämmön lasku kuivattaa navettaa. Kotieläinliite. Pellervo
91, 9: 21.
MIKKOLA, H. Tyytyväisiä tasojyrsimen käyttäjiä. Käytännön
Maamies 38, 3: 34-35.
Pyörien väli tiiviiksi välijyrällä. Koneviesti 37, 6: 18.
NYSAND, M. Säilörehun korjuu pyöröpaalaimella. Maata'.
kesk.liiton julk. 777: 1-30. Vakolan tiedote 45: 1-30.
Pyöröpaalisäilörehun laatu usein huono. Maito ja Me 1,
3: 21.
Rundbalsensilering. Vakolas meddelande 45 S/89: 1-32.
Rundbalsensileringen ännu osäker. LOA 70, 5: 198200.
PUUMALA, M. Mitä rehun valmistus maksaa? Sika 19, 1:
17-19.
VIROLAINEN, V. 1988. Perunankorjuuta Englannin malliin.
Käytännön Maamies 37 , 12: 40-42.
Lokeromatto vähentää perunoiden vioittumista korjuukoneessa. Käytännön Maamies 38, 8: 18-19.
Valtion siementarkastuslaitos, Helsinki
State Seed Testing Station, Helsinki
HALKILAHTI, A. Siemenperunan virustarkastukset. Koetoim.
ja Käyt. 46: 43.
MIKKOLA, E. Tutkimus Pohjoismaiden geenipankin timoteiaineiston kasvullisista ominaisuuksista. Pro gradu-työ
67 p.
88
Technical Research Centre of Finland
Elintarvikelaboratorio, Espoo
Food Research Laboratory, Espoo
AHVENAINEN, R. Gas packaging of chilled meat products and
ready-to-eat foods. Diss. VTT Publications 58. 68
p. + app. 80 p. Espoo.
-, MATTILA, T. & WIRTANEN, G. Ultrasound penetration
through different packaging materials. A nondestructive
method for quality control of packed UHTmilk. Le-
bensm.Wiss. u.Technol. 22: 268-272.
-, SKYTTÄ, E. KIVIKATAJA, R.-L. Factors affecting the shelf-
life of gas and vacuum-packed cooked meat products.
1. Sliced ham. Lebensm.Wiss. u.Technol. 22: 391- 398.
AUTIO, K., KIESVAARA, M. & POLVINEN, K. Heat-induced gelation of minced rainbow trout (Salmo gairdneri): Effect of pH, sodium chloride and setting. J. Food Sci. 54,
4: 805-808, 823.
FROST, A. & MATTILA, T. 1988. The effect on inflammation
of the bovine mammary gland of vaccination with a cell
wall extract of Staphylococcus aureus. J. Vet. Med. B
35: 688-694.
GRIEVE, P. & MATTILA, T. Non-oxidative antibacterial ac-
tivity of bovine neutrophil granule proteins towards
mastitis pathogens. J. Vet. Med. B 36: 500-508.
HARJU, P. Tuloksia salaatin jäähdytystutkimuksesta. Puutarha-Uutiset 41, 7: 190-191.
HIMBERG, K. The Determination of Anatoxin-a, the Exotoxin of Anabaena 11os-aquae Cyanobacterium in Algae
and Water Samples by GC/MS Technique. J. Chroma-
tography 481: 358-362.
KEIJOLA, A.-M., HILSVIRTA, L., PYYSALO, H. & SIVONEN, K.
The effect of water treatment processes on the removal of hepatotoxins from Microcystis and Oscillatoria
cyanobacteria: A laboratory study. Wat. Res. 23, 8:
979-984.
& PAKARINEN, P. Occurrence of PCB congeners in Finnish Sphagnum samples. Peatland Ecosystems and Man
an Impact Assessment. Dundee. Abstr.
SAURI, M., TORNAEUS, J., SUORTTI, T. & PENTTILÄ, P.-L.
1988. Yhteenveto elintarvikkeiden vierasainetutkimuksista vuosilta 1977-1988. Helsinki 1988. Elinkeinohallitus, Kuluttaja-asian osaston julkaisuja 16. 20 p. + app.
12 p.
ITÄVAARA, M. Tuoreita sieniä ympäri vuoden. Kotitalous 53,
9: 14-16.
KAARTINEN, L., MATTILA, T. & SANOI-101.m, M. Phagosyte activation in milk as measured by the NAGase release assay.
International Congress on Mastitis. St. Georgen, Austria.
Proc. 1: 75-80.
KARPPINEN, S. & HATTULA, T. Kalalajien tunnistaminen valkuaisaineiden perusteella. Elintarvike ja Terveys 1: 6467.
KEIJOLA, A.-M., HIMBERG, K., ESALA, A.-L., SIVONEN, K. & HIISIVIRTA, L. 1988. Removal of cyanobacteria toxins in
water treatment processes: Laboratory and pilotscale experiments. Toxicity Assessment 3. p. 643-656.
KERVINEN, R. COST-91 projektin tutkimusaiheita mm. jäähdytys, kylmävarastointi ja kylmävarastointi ja kylmäkuljetus. Kylmä extra 1: 10-11.
KILPI, S., HIMBERG, K. & YRJÄLÄ, K. The degradation of PCB
mixtures and coplanar PDB congeners by Pseudomonas sp. HV3 and Nocardia sp. mixed culture. Fifth Intern. Symp. Microbial Ecology (ISME 5), Kyoto, Japan.
Abstr. P-23-5. p. 217.
KRONBERG, L., CHRISTMAN, R.F. & TIKKANEN, L. Genotoxicity
of various butenoic acids with structural similarities to
MX. Nord. Symp. Org. Environ. Chem. Joensuun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan raporttisarja 29, Joensuu, Finland. Abstar. p. 34-35.
HOLMBOM, B., REUNANEN, M, & TIKKANEN, L. 1988. Identification and quantification of the Ames mutagenic compound 3-Chloro-4-(dichloromethyl)-5-hydroxy-2(5H)furanone and of its geometric isomer(E)-2-Chloro-3(dichloromethyl)-4-oxobutenoic acid in chlorine-treated
humic water and drinking water extracts. Environ. Sci.
Technol. 22: 1097-1103.
LATVA-KALA, K. PCDD:n ja PCDF:n esiintyminen elintarvikkeissa sekä niiden saanti ja määritys. Kirjallisuusselvitys. Espoo. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tiedotteita 1026. 60 p.
LINDSTRÖM-SEPPÄ, P., HÄNNINEN, 0., TUOMINEN, J. & PYYSALO, H. Polycyclic aromatic hydrocarbons in perch
(Perca fluviatilis) following an oil-spill in Vaasa archipelago, Finland. Toxicol. Environ. Chem. 19: 83-86.
LÄNGVIK, V.-A., HORMI, 0., KRONBERG, L., TIKKANEN, L. &
Hotmaom, B. Formation of drinking water mutagens by
aqueous chlorination of phenolic mode! compounds.
Joensuun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan raporttisarja 29. Joensuu, Finland. Abstr. p.
52-53.
MATTILA, T. & AHVENAINEN, R. Preincubation time and the
use of oxygen indicators in determining the microbial
quality of aseptically packed pea and tomato soup. Int.
J. Food. Microbiol. 9: 205-213.
& FROST, A. 1988. The growth of potential food poisoning organisms on chicken and pork musde surfaces.
J. Appi. Bacteriol. 65: 455-461.
& FROST, A. Induction of endotoxin of the inflammatory response in the lactating and dry bovine mammary
gland. Res. Vet. Sci. 46: 238-240.
& MANNINEN, M. Elintarvikemikrobiologisten riskien arviointi ja pikamenetelmät. Suomen Eläinlääk.l. 95, 3:
118-126.
& SANDHOLM, M. Antibacterial effect of the glucose
oxidase-glucose system on food-poisoning organisms.
Int. J. Food Microbiol. 8, 8: 165-174.
MOKKILA, M. & SORVANIEMI, J. Kuoritun ruokaperunan sulfiittikäsittely. Helsinki 1989. Elinkeinohallitus, Kuluttajaasiain osaston julkaisuja 1989: 1. 23 p. + app. 3 p.
MYLLYMÄKI, 0., MÄLKKI, Y. & AUTIO, K. A process for fractioning crop into industrial raw/material. PCT Patent
Cooperation Treaty WO 89/01294. Appl. PCT/F188/
00125, 10.8.1988. 14 p.
MALKKI, Y. Elintarvikkeiden kylmäkäsittelyn perusteet.
Elintarvikkeiden kylmäkäsittely. "Kylmätilat". Elintarvikkeiden kylmäkäsittelykoulutuspäivät 26.-27.1.1989.
Suomen Kylmäyhdistys ry:n moniste 26. 17 p.
Tutkimuslaitosten mahdollisuudet tuotekehityksessä.
Elintarvike ja Terveys 1: 28-30.
& PESSA, E. The use of pectinases and cellulases in the
stabilization of fruit nectars. 2nd Finn.-Hung. roundtable on biotechnology. Espoo, Finland. TKK-KeBM 1.
6 p.
SORVANIEMI, J., MYLLYMÄKI, 0., PEUHKURI, J. & PESSA, E.
Wheat Fractionation and utilization. In: Pomeranz, Y.
(ed.) Wheat is unique. St. Paul, Minn., USA, American
association of Cereal Chemists. p. 457-466.
PIEPPONEN, S. 1988. Raskasmetallit elintarvikkeissa vuosina
1985-1987. Elinkeinohallitus, Kuluttaja-asiainosaston
julkaisuja 17. 57 p.
RAASKA, L. Siitake on terveellinen herkku. Tieteen Kuvalehti 1: 72, 73, 80.
Sienten viljely kotona. In: A. Tiilimäki. (ed.) Huonepuutarha. p. 224-227. Helsinki.
SANDHOLM, M., LINKO-LÖPPÖNEN, S., KAARTINEN, L. & MATTILA, T. Microplate fluorometry in the analysis of milk
NAGase. Intern. Congr. Mastitis and Hygienic Prod. of
Milk. St. Georgen, Austria. Abstr.
SIVONEN, K. HIMBERG, K., LUUKKAINEN, R. NIEMELÄ, 5., POON,
G.K. & GODD, G. Preliminary characterization of neurotoxic cyanobacteria blooms and strains from Finland.
Toxicity Assessment 4: 339-352.
SJÖBERG, A.-M. Säteilytys elintarvikkeiden säilönnässä.
Suom. Maatal.tiet. Seur. Tied. 12: 195-199.
, MANNINEN, M., PINNIOJA, S. & HÄRMÄLÄ, P. Elintarvikkeiden, lähinnä mausteiden, säteilytyksen osoittamismenetelmät. Kirjallisuusselvitys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tiedotteita 948. 83 p. Espoo.
SORVANIEMI, J. Tuore- ja kuivahiivojen käyttö ruoka- ja pakasteleivonnassa. Leipuri 87, 6-7: 16-19.
SUORTTI, T. & LEHTONEN, T. HPLC determination of Indole
and Skatole. Proceeding of Euro Food Chem V vol 2,
INRA. p. 698-702.
& SIRVIÖ, H. Determination of fungistatic quaternary
ammonium compounds in beverages and water samples. 13th Intern. Symp. on Column Liquid Chromatography, Stockholm. Abstr.
, TIKKANEN, L. & HONKANEN, E. Analysis of parasorbic acid
in berries of mountain ash (Sorbus aucuparia). Proc. of
Euro Food Chem V, vol 1, INRA. p. 190-195.
TIKKANEN, L. Kuumennuskäsiteltyjen elintarvikkeiden mutageenisuus. VTT tutkimuksia 649. 39 p. Espoo.
& KRONBERG, L. Mutagenicity of VariOUS chlorinated
butenoic acids identified in drinking water. 10th Annual Symp. Finnish Soc. Toxicol. Turku. Abstr. p. 58.
TIUSANEN, T., ALIVEHMAS, T., MATTILA, T. & SANDHOLM, M.
Automation of the resazurin test by microplate Iluorometry. Intern. Congr. on Mastitis and Hygienic Prod.
of Milk. St. Georgen, Austria. Abstr.
89
CONTENTS
BREMER, K. Production of virus-free plants of vegetatively propagated onion Allium
cepa L.
1
KURPPA, A. Potato mop-top virus: purification, preparation of antisera and detection by means of ELISA
9
KURPPA, S. Pests of cultivated plants in Finland during 1989 (Research note) 19
Occurrence of damage and predicting the activity of the frit fly (Oscinella frit
L.) in Finland
25
Frequency of potential yield losses due to flea beetles in spring cereals in
Finland
39
List of agricultural papers published in 1989 in Finland
47
90
29°30
23123-25°26°
12°13°13.23°211
TILASTON POHJAKAKTTA
BASKARTAN FOR SATTISTIK
69°
69,
08°
68,
67.
®ROVANIEMI
66.
s•
135,
TYRNÄVÄ
20 RUUKK I
®SOTKAMO
El KANNUS
BO°
OTOHOLAMF1
feJ
63°
NÄRPIO
YLISTARO
m,
LAUKAA TOHMAJÄRVCI4)
62°
KOKE
61°
62
@ MIKKELI
MOU
®PÄLKÄNE
YPÄJÄ EaJOK IOINEN
M IETOINE 0 HYVINKÄÄ
EI PIIKKIÖ
ANJAL
"•:£. ""
e.°
?'•2?•
26°
26'
30.
INSTITUTES, RESEARCH STATIONS AND OTHER UNITS OF THE AGRICULTURAL
RESEARCH CENTRE
1. Department of General Affairs, Institutes of Crop and Soil Science, Plant Breeding,
Plant Protection, Animal Production, Food Research; Central Laboratory (JOKIOINEN)
— 2. Institute of Horticulture (PIIKKIÖ) — 3. Horse Res. Sta. (YPÄJÄ) — 4. Swine Res.
Sta. (HYVINKÄÄ) — 5. Fur Farming Res. Sta. (KANNUS) — 6. Healthy Plant Center (LAUKAA) — 7. Martens Vegetable Res. Sta. (NÄRPIÖ) — 8. South-West Finland Res. Sta.
(MIETOINEN) — 9. Satakunta Res. Sta. (KOKEMÄKI) — 10. Sata-Häme Res. Sta. (MOUHIJÄRVI) — 11. Häme Res. Sta. (PÄLKÄNE) — 12. Kymenlaakso Res. Sta. (ANJALA) —
13. South Savo Res. Sta. (MIKKELI) — 14. Karelia Res. Sta. (TOH1VIAJÄRVI) — 15. Central
Finland Res. Sta. (LAUKAA) — 16. South Ostrobothnia Res. Sta. (YLISTARO) — 17. North
Savo Res. Sta. (MAANINKA) — 18. Central Ostrobothnia Res. Sta. (TOHOLAMPI) — 19.
Kainuu Res. Sta. (SOTKAMO) — 20. North Ostrobothnia Res. Sta. (RUUKKI) — 21. Lapland
Res. Sta. (ROVANIEMI) — 22. Jokioinen Seed Center (JOKIOINEN) — 23. Seed Potato Center
(TYRNÄVÄ).
SISÄLLYS — CONTENTS
BREMER, K. Production of virus-free plants of vegetatively propagated onion Allium
cepa L.
1
Selostus: Ryvässipulikantojen puhdistaminen viruksista KURPPA, A. Potato mop-top virus: purification, preparation of antisera and detection by mcans of ELISA
9
Selostus: Perunan mop-top-viruksen puhdistaminen, määritysvasta-aineiden
valmistaminen ja viruksen määrittäminen testikasveista sekä perunan iduista
ja mukuloista
17
KURPPA, S. Pests of cultivated plants in Finland during 1989 (Research note) 19
Selostus: Viljelykasvien tuhoeläimet 1989
23
Occurrence of damage and predicting the activity of the frit fly- (Oscinella frit
L.) in Finland
25
Selostus: Kahlikärpäsen aiheuttamien tuhojen yleisyys ja kahukärpäsen esiintymisen ennustaminen Suomessa
37
— Frequency of potential yield losses due to flea beetles on spring cereals in Finland 39
Selostus: Viljan kirppojen aiheuttamien sadonmenetysten todennäköinen
yleisyys Suomessa
45
List of agricultural papers published in 1989 in Finland
47
Luettelo vuonna 1989 julkaistuista maatalousalan kirjoituksista
47
Vammala 1990 Vammalan Kirjapaino Oy