2/05 - Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry

2/05
Kevätumerossa mm.
Tietoa jyrsijäleiristä ja muista tapahtumista
Lemmikkihiirien historiaa
Raportti Luleån marsunäyttelystä
Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry:n jäsenlehti
1
2
LEUKAPUSSI – lehti
LEUKAPUSSI 1/2005
päätoimittaja:
Anna Takkinen
Kolehmaisentie 2 F 47
90240 Oulu
p: 044-349 1604
SISÄLTÖ
2
3
4
__________________________________
5
LEUKAPUSSI ilmestyy neljä kertaa
vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja
marraskuussa.
6
7
8
9
Seuraavan lehden materiaali on
toimitettava 6.5.2005 mennessä.
Myöhästynyt materiaali ei ehdi lehteen!
12
14
16
18
21
23
24
27
29
30
32
35
Lähetä materiaali osoitteeseen:
[email protected]
__________________________________
Mainoshinnat Leukapussi-lehdessä
(koko sivu):
-yritykset
• ?
toistohinta 2 lehdessä
-kasvattajat
17€
25€
8€
Kirpputori ja muistoissa -sivun ilmoitukset
ovat jäsenille ilmaisia.
Perpallidus-kuva
Leukapussin tiedot
Hallitus- ja
hoitoneuvontatiedot
Puheenjohtajan ja
päätoimittajan terveiset
Eläinlääkäri-, eläinsuojelu- ja
lajiyhdistystiedot sekä
tapahtumakalenteri
Jyrsijäleirin mainos
11.9. Näyttelymainos
SGY:n näyttelymainos
Näyttelytulokset 19.2.
Kanipalsta
Hiiripalsta
Rottapalsta
Marsupalsta
Päivi Krekilän haastattelu
Kääpiöhamsteripalsta
Gerbiilipalsta
Hamsteripalsta
Muistoissamme ja kirpputori
Kasvattajalista
Nettipalsta
Kanijuliste
Etukannen kuvassa gerbiilit Leevi (argente) ja
Le Petit Bonbon (argente collared) kuva Anna
Takkinen
Sivun 2 kuvassa perpalliduksia, kuva Elise
Eskelinen
Takakannen kuvassa kani, kuva Tiina Polo
3
Yhdistyksen hallitus 2005
OSJH:n tilinumero:
OP Oulu 574136-2170156
Puheenjohtaja
Tiina Polo, Vikiöntie 14, 90650 Oulu.
p. 040-500 2289,
e-mail: [email protected]
Tilille maksaessasi merkitse ’viesti’-kohtaan
tieto siitä, kuka maksaa ja mitä maksaa ja
toimita kuitti rahastonhoitajalle! Laita nimesi
lisäksi kuittiin myös osoitteesi, niin varmistat,
että tieto suorituksestasi menee varmasti
tiedostoihin.
Varapuheenjohtaja
Sanna Tuomaala, Hintantie 19 A 2, 90500
Oulu. p. 040-513 3645
e-mail: [email protected]
OSJH:n jäsenmaksut vuodelle 2005:
Uudet jäsenet 12 euroa
Vuosijäsen 10 euroa, perhejäsen 2 euroa
Sihteeri
Satu Rousu
e-mail: [email protected]
Rahastonhoitaja, jäsensihteeri
Sini Niemisalo, Hillakuja 6, 90460 Oulunsalo.
p. 040-5373151
e-mail: [email protected]
Hoitoneuvojat
Jäsen
Anna Takkinen, Kolehmaisentie 2 F 47,
90240 Oulu. p. 044-349 1604
e-mail: [email protected]
Erika Ristiluoma (kanit) p. 044-5572844 tai
epe79(a)suomi24.fi
Tiina Polo (kanit) p. 040-500 2289 tai
tiina.polo(a)luukku.com
Satu Hirvonen (kanit, minihiiret, chinchillat ja
maaoravat) p. 040 5552559
satush(a)hotmail.com
Jäsen
Satu Karjalainen, Riisikuja 9 B, 90460
Oulunsalo. p. 044-3789957
e-mail: [email protected]
Sanna Tuomaala (marsut), p. 040-513 3645
tai sanna.suhmura(a)netti.fi
Jäsen
Anu-Maarit Paso
p. 040 736 8697 e-mail:
[email protected]
Satu Karjalainen (hamsterit, kääpiöhamsterit,
marsut) p. 044-378 9957 tai
satulinja(a)luukku.com
Varajäsen
Tiia Riihimäki
p. 040 719 2798 e-mail: [email protected]
Terttu Rousu (hamsterit) p. 8173134, 040731 7325 tai terttu.rousu(a)iiseutu.fi
Anu Ronkainen (hamsterit, chinchillat) p. 040571 0574 tai anuliisa(a)mail.student.oulu.fi
Varajäsen
Nelli Kihniä, Majakkakuja 10, 90520 Oulu
cinay_88(a)hotmail.com, 041 5497776
Kati Heinonen (kääpiöhamsterit) p. 044-325
3284 tai k5heka01(a)students.oamk.fi
OSJH:n kotisivut
Liisa Mikkola (hamsterit, kääpiöhamsterit,
rotat, hiiret) p. 041-4699690 tai
mikkli(a)luukku.com
http://www.co.jyu.fi/osjhinfo
Elise Eskelinen (gerbiilit, degut), p. 044-578
8369 tai elyseegerbils(a)yahoo.com
HUOM! Emme vastaa tekstiviesteihin.
Soitathan mielellään arkisin vain illalla tai
viikonloppuisin.
Anna Takkinen (gerbiilit) p. 044 3491604 tai
l3haan00(a)students.oamk.fi
4
Puheenjohtajalta
Kesä on parasta aikaa kani- ja jyrsijälemmikilleimme. Ulko-oven takaa alkaa suuri ruoka-aitta, josta
löytyy herkkuja jos jonninmoisia ja pesäkoloja ja muuta jyrsijänkodin sisustusmateriaalia. Eläinten
ei tarvitse myöskään kärsiä lämpöpattereiden kuivattamasta sisäilmasta ja auringon säteet voivat
välillä osua pienen kanin kylkeen mukavasti lämmittäen. Kesän kuumuudessa piilee myös
vaaransa. Pienet lemmikkimme eivät pysty säätelemään ruumiinlämpöänsä kovinkaan tehokkaasti,
ja lämpöhalvauksen vaara on aina kesällä matkustaessa tai hellepäivänä ulkona välittömässä
auringonpaisteessa ollessa olemassa. Niinpä huolehtikaahan lemmikillenne varjopaikkoja ja
automatkalla kylmiä, märkiä pyyhkeitä tai muuta vastaavaa lemmikkiänne viilentämään.
Luonnonantimien keräämisessäkin tulee olla varovainen, eikä ruohoja ja heiniä kannata poimia
autojen pölyttämältä kaistaleelta tien vierestä, ja lisäksi on syytä ottaa selvää, mitä kasveja
eläimelle voi antaa, ja mitkä ovat vaarallisia. Mutta luonnonantimia kannattaa ehdottomasti
hyödyntää ja niitä kannattaa ehdottomasti kuivata myös talven varalle. Erityisesti nuoret versot ja
silmut ovat eläinten suurimpia herkkupaloja. Kysykää vaikka meidän Klaaralta! Siinä jäävät pelletit
ja mitkä tahansa kaupan herkkuseokset toiseksi, jos tarjolla on voikukan lehtiä tai pajun nuoria
lehtiä.
Mutta kaikki nuo kesän antimet ja ilot ovat ulkona oven takana, jonne lemmikkimme eivät pääse
ilman omistajiensa avustusta. Joten lähtekää ulos luontoon, ja katsokaa kaunista kesäpäivää
kerran kanin, marsun tai hamsterin silmin. Mitä kaikkea kivaa sieltä voisikaan löytää!
Hyvää kesää kaikille!
terveisin Tiina
Ps. Kesälläkin tavataan! Tsekatkaas tapahtumakalenteria!
kuva Satu Karjalainen
Päätoimittajalta
Kesä tekee tuloaan kohinalla. Osaltaan siitä kertoo mojovat rakot käsissä, jotka sain taas
haravoinnista. Perinteistä kesäpäivää järjestäessä innostuimme tällä kertaa ihan tosissaan ja idea
paisuikin leiriksi asti. Ajatus jyrsijäleiristä on silloin tällöin tullut esille tapahtumia mietittäessä, mutta
tänä kesänä siitä ajatuksesta tulee täyttä totta! Viikonlopun mittainen jyrsijäleiri debytoi 9.-10.7.
Sanginjoen idyllisissä maisemissa. Enemmän aiheesta voi lukea leirin mainoksesta edempänä
lehteä!
Itse lehti on jälleen yhtä monipuolinen, kuin aiemminkin. Lehteä on todella mukava tehdä, sillä
usein kuulee muiden yhdistysten jäseniltä, kuinka upea jäsenlehti meillä on. Lehteä pyritään
kuitenkin kokoajan kehittämään eteenpäin, joten olisi ihanaa kuulla lukijoilta kommentteja ja
ehdotuksia, mitä olisi mukava lukea lehdestä tulevaisuudessa. Palautetta voi laittaa maililla
toimitukseen tai kun kerran nettisivuilla oleva vieraskirja tuntuu olevan helppo paikka laittaa
kommenttia ja kysymyksiä, niin miksei sitten sinnekin. J
terveisin Anna
5
Eläinsuojeluasiat, Oulun kaupungin
virkaeläinlääkäri Maija Nurminen
p. 08-55846730
Eläinlääkäritiedot
Asiansa tuntevan eläinlääkärin löytämisen
helpottamiseksi toimitus kokoaa listan
OSJH:n toimialueella olevista
eläinlääkäreistä, jotka ovat perehtyneet
pienjyrsijöiden hoitoon. Jos olet saanut hyvää
ja asiantuntevaa palvelua, ilmoita
eläinlääkärisi nimi ja yhteystiedot, niin
lisäämme sen listaan.
Neuvoja ja ohjeita lisäksi:
Eläinsuojeluvalvoja Henna Perälä, Rovaniemi
[email protected]
Lajiyhdistystiedot
Rovaniemen eläinklinikka
Rovaniemi, p. 016-365 382
Suomen kani- ja jyrsijäliitto SKJL
www.skjl.net
Ulla Eskelinen
Rovaniemi, p. 016-313 330
Suomen Hamsteriyhdistys SHY
www.hamsteriyhdistys.net
Anne Karttimo-Mäkynen
Eläinlääkäriasema Akuutti, Oulu
p. 08-881 0800
Suomen Kaniyhdistys SKY
www.kaniyhdistys.net
Suomen Kesyrottayhdistys SkeY
http://personal.inet.fi/yhdistys/skey
Riitta-Liisa Rajaniemi
Eläinlääkäriasema Lemmikki, Oulu
p. 08-311 5866
Suomen Näyttely- ja Lemmikkihiiret SNL
http://koti.mbnet.fi/haisulit/
Ouluvet, Oulu
p. 08-5355 200
Suomen Lemmikkichinchillat SLC
http://www.kolumbus.fi/maarit.honkaniemi/
Eläinsuojelu
Suomen Marsuyhdistys SMY
www.marsuyhdistys.net
Jos epäilet eläintä kohdeltavan huonosti, ota
yhteyttä
paikkakunnalla
toimivaan
eläinsuojeluvalvojaan, SEY:n toimistoon tai
paikkakunnan
eläinsuojeluviranomaisiin:
kunnaneläinlääkäriin, terveystarkastajaan tai
poliisiin.
Suomen Gerbiiliyhdistys SGY
www.gerbiiliyhdistys.fi
Yhteystiedot löydät sivuilta www.sey.fi
Tapahtumakalenteri
9.-10.7. Jyrsijäleiri
25.8. Leukapussin dead-line
11.9. Leukapussi 3/05 ilmestyy! Saatavilla näyttelyssä.
11.9. Pet-näyttely kaneille ja jyrsijöille, viralliset luokat gerbiileille ja deguille
3.10.-8.10. Eläinten viikko: teemana kanit ja jyrsijät
6
järjestää 9.-10.7.2005
jyrsijäleirin Sanginjoen leirintäkeskuksessa!
OSJH:n perinteinen kesäpäivä venyy tänä vuonna koko viikonlopun mittaiseksi
jyrsijäleiriksi! Tule sinäkin lemmikkeinesi mukaan Sanginjoelle!
Ohjelmassa mm.
-Eläinten hoitoa eli opetellaan leikkaamaan kynnet, hoitamaan turkkia jne.
-Kasvatus ja genetiikka opetusta halukkaille
-Kanien estehyppykoulu sekä leikkimielinen kisa (myös rotta agility rata paikalla)
-Tutustumme näyttelyn saloihin ja pidämme leikkimielisen sydänystävä kisan
-Opetellaan mitä kasveja voidaan kerätä luonnosta ja miten niitä voi säilöä talven varalle
-Askarrellaan puisia ja keraamisia pesämökkejä (1 kpl /leiriläinen)
Leirin aikana selviää myös kuka kruunataan jyrsijätiedon guruksi, sillä tiedossa on
jyrsijävisa ja muuta mukavaa illanviettoa grillauksen ja saunomisen ohessa.
Yöpyminen on leirikeskuksen tiloissa ja ruoat sekä askartelutarvikkeet sisältyvät leirin
hintaan. Mukaan tarvitset vain lakanat / makuupussin, pyyhkeen ja halutessasi lemmikkisi
sekä tietysti roppakaupalla iloista mieltä!
Leirin hinta on 20 € per leiriläinen ja 20 nopeinta pääsee mukaan! Leiri on tarkoitettu vain
OSJH:n jäsenille. Ohjaajina leirillä toimivat OSJH:n hallitus ja aktiivijäsenet.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset 10.6.2005 mennessä Anna Takkiselle
[email protected] tai puhelimitse 044-349 1604 (ei tekstiviestejä).
mailitse
Peruutukset viimeistään 30.6.2005 mennessä (muussa tapauksessa perimme leirimaksun
kokonaisuudessaan). Alaikäisiltä tarvitsemme vanhempien suostumuksen. Leirille
ilmoittautuneille lähetämme leiriohjelman etukäteen.
7
Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry järjestää
Pet-Shown kaikille lajeille
(ei SGY:n alaiset lajit)
sunnuntaina 11.9.2005 klo 8.45 alkaen
Oulussa, Honkapirtillä Pateniemessä, (os. Pateniementie 86)
Näyttelymaksut ( ei gerbiilit, degut ja
harvinaiset hyppymyyrät)
Saman omistajan
1. ja 2. eläin 5 € / eläin
3. jne. eläin 2,5 € / eläin
Jälki-ilmoittautuminen 7 € / eläin
Näyttelymaksut maksetaan ennakkoon
tilille OP 574136-2170156 Viite 44244.
Kuitti lähetetään ilmoittautumisten
mukana.
Huom!
Ilmoittautumiset 26.8. mennessä (ei
gerbiileitä ja deguja):
Anu Paso, Vaskitie 10 B 5, 90250 Oulu
Näyttelyssä SGY järjestää viralliset
luokat gerbiileille ja deguille sekä petluokat gerbiileille, deguille ja
harvinaisille hyppymyyrille
Näyttelyvahvistuksia ei lähtetä. Muutokset ovat mahdollisia.
Eläinten vastaanotto aamulla klo 8.45-9.45. Arvostelut alkavat klo
10. Yleisölle on vapaa pääsy, tervetuloa!
Lisätietoja: Tiina / 040 500 2289 tai Anu / 040 736 8697
www.co.jyu.fi/osjhinfo
8
11.9.05 Syysnäyttely, OSJH:n ja SGY:n yhteisnäyttely, Pateniemen Honkapirtti,
Oulu
Kaikki SGY ry:n alaiset lajit ja luokat eli viralliset luokat gerbiileille ja deguille sekä pet-luokat
gerbiileille, deguille sekä muille hyppymyyrille. Myös ei-standardiluokka gerbiileille.
Alustavat tuomaritiedot: Viralliset gerbiilit ja degut: Elise Eskelinen. Pet gerbiilit ja degut: Anna
Takkinen, muut hyppymyyrät: Elise Eskelinen.
Ilmoittautumismaksut SGY:n ja OSJH:n jäsenille: 1.&2. eläin 5€ / kpl, 3.-5. eläin 3€ / kpl ja 6.
jne eläin 1,5€ / kpl. Pet-luokkaan 1.&2. eläin 4€ / kpl, 3. jne eläin 1,5€ / kpl. Ei-jäsenille kaikki
luokat 7€ / kpl. Myöhästyneet ilmoittautumismaksut peritään kaksinkertaisina, eräpäivä
26.8.2005. Tilinumero: Sampo 800014-70107807, viite 1109052
Ilmoittautumiset (liitä mukaan kuitti tai kuittikopio) 26.8.2005 mennessä osoitteeseen: Diana
Alfthan Ruiskukkatie 3 C 50 90580 Oulu tai sähköpostitse (vahvistus sp-ilmoittautumisiin)
[email protected] . Lisätiedot näyttelystä: Diana Alfthan / 0400 536949 .
Näytteilleasettajia pyydetään huomioimaan, että 23.10.2004 alkaneen käytännön mukaisesti
eläinten näyttelyikä on ilmoitettava muodossa Xv Xkk Xpv.
Näyttelytulokset 19.2.2005 Honkapirtiltä
Syyrialainen hamsteri
Tuomari: Liisa Mikkola
Eläimiä 22 kpl
Kääpiöhamsterit
Tuomari: Kati Heinonen
Eläimiä 19 kpl
PLH1 Arctican Valdorf Astoria om. Iina
Sormunen
PLH2 Pikkumökin Timo-timo om. Marjo
Lukkarila
PLH3 Pikkumökin Ystävä Hyvä om. Pirita
Rousu
PLH4 Ambrosia Aurinkoprinssi om. Kati
Viinikangas
PLH5 Dalai Luna om. Elisa Vanhala
PLH1 Truefabled Saundra om. Heini
Leskelä & Teemu Hautamäki
PLH2 SHY VL VLH04 Yökyöpelin Nuru**
om. Kati Viinikangas
PLH3 FIN MVA SHY VL Yökyöpelin Nobille
om. Kati Viinikangas
PLH4 Truefabled Bebetu om. Heidi Riihola
PLH5 Bienenbieni Benjamin om. Iina
Sormunen
P. baby Pikkumökin Ystävä Hyvä om. Pirita
Rousu
P. jun Dalai Luna om. Elisa Vanhala
P. vet Day-Dream om. Heidi Riihola
P. baby Cattuipacomasti Christabella* om.
Kati Viinikangas
P. jun Bienenbieni Benjamin om. Iina
Sormunen
P. avo Truefabled Saundra om. Heini
Leskelä & Teemu Hautamäki
P.vet Truefabled Bebetu om. Heidi Riihola
Kumat:
Arctican Valdorf Astoria om. Iina Sormunen
Day-Dream om. Heidi Riihola
Coquille om. Marjut Kaakinen
TS Truefabled Bebetu om. Heidi Riihola
TS Bàza om. Ronja Ollila
Erikoispalkinto + kuma:
Tuksu om. Emilia Salmijärvi
SHY VL VLH04 Yökyöpelin Nuru** om. Kati
Viinikangas
Kauri om. Heidi Kuvaja
Sateenkaaren Salamanter om. Piia Ojala
Erikoispalkinnot:
Arctican Lumimyrsky om. Iina Sormunen
Nipa om. Jenni Leskinen
Pikkumökin Yhtä Juhlaa om. Satu Hautala
Olli om. Kirsi Pyykkö
9
Marsut
Tuomari: Hanna Viinamäki
Eläimiä 43 kpl
Kanit
Tuomari : Elisa Honkala & Satu Karjalainen
Eläimiä 39 kpl
PET1 Petteri om. Raili Vainikainen
PET2 Mango Meloni om. Tarja Iljana
PET3 Essi om. Elisa Svento
PET4 Cakhaya`s Keaton om. Anu-Maarit
Paso
PET5 Oona om. Nina Heuttonen
PET1 Sunny om. Marja Karjalainen
PET2 Romeo om. Petra Karppinen
PET3 Sirius Musta om. Milka Pietilä
PET4 Aku om. Annukka Kälkäjä
PET5 Solen`s Savialova om. Kati Kuorilehto
P. baby Fabiola Vom Steinautal om. Raija
Pietilä
P. jun Toska om. Annukka Kälkäjä
P. avo Sunny om. Marja Karjalainen
P. vet Kalle om. Jonna Anttila
P. baby Muskotin I`ve Just Begun om. AnuMaarit Paso
P. jun Urpo om. Kaisa Hulkko
P. avo Petteri om. Raili Vainikainen
P. seniori Edward om. Kirsi Välikangas
TS (Elisa) Solen`s Rolex om. Katja Sallèn
TS (Satu) Jämski Leijonamieli om. Saana
Tapojärvi
TS Pablo om. Sarianna Pukari
Kumat:
Candee Jay om. Iina Sormunen
Känkkäränkän Gansteripoju om. Satu
Rousu
Rivendall`s Alf om. Iina Sormunen
Petteri om. Raili Vainikainen
Lil`Star om. Tarja Iljana
Mango Meloni om. Tarja Iljana
Ilona om. Saara Heikkilä
Bella om. Raili Vainikainen
Sophie om. Iina Sormunen
Miro om. Saana Tyni
Nipsu om. Maarit Juntunen
Muskotin I`ve Just Begun om. Anu-Maarit
Paso
Muskotin Rosmariini om. Anu-Maarit Paso
Cakhaya`s Keaton om. Anu-Maarit Paso
Papu om. Tiina Sotkasiira
Amanda Texas om. Elisa Svento
Emma om. Elisa Svento
Essi om. Elisa Svento
marsu nro 44
Edward om. Kirsi Välikangas
Kumat:
Mitja`s Tinuli om. Salla Hanhela
Severi om. Satu Ylinen
Lumitähden Lumipantteri om. Anu Loponen
Touko om. Erika Ristiluoma
Luupert om. Venla Jokikokko
Lumipallo om. Katja Sallèn
Minttu om. Heli Noponen
Solen`s Pamina om. Anu Loponen
Niisku-Neiti om. Maija Huotari & Ronja
Heiniemi
Lahjoituspalkinnot:
Lumitähden Kevään Ensilunta om. Maria
Pietilä
Solen`s Joe om. Miisa Lehto
Söpö om. Maria Pietilä
Eetu om. Johanna Kivioja
Kannustuspalkinto 28 Tupuna om.
Annukka Kälkäjä
"Olen tähti" -palkinto Rölli om. Tanja
Lapinkoski
Kannustuspalkinto:
Rivendell`s Alfero om. Iina Sormunen
Masi om. Henna-Riikka Kontinaho
Sophie om. Iina Sormunen
Minttu om. Jannika Tyni
Nipsu om. Maarit Juntunen
Hiiret
Tuomari: Saana Annala
Eläimiä 13 kpl
PET1 Marijanne om. Paula Latvakoski
PET2 Nasta om. Jenna Simula
PET3 Nappi om. Saana Lapinkangas
TS Mieronvaaran Tahvo om. Milla
Laakkonen
10
Lahjoituspalkinnot:
Vihreä Ei Ole Vihollinen om. Venla
Jokikokko
Benny om. Venla Kokikokko
PET5 Bianca om. Heidi Äijälä
P. baby Hui Kauhistus Yllätys Ystävä om.
Tuovi Tapojärvi
P. jun Tipsu om. Heini Jokinen
Persoonallinen hiiri Nalle om. Saana
Lapinkangas
TS 23 Niisku om. Katri Kakko
Kumat:
Hui Kauhistus Raggae Rex om. Tuovi
Tapojärvi
Hui Kauhistus Bianco Boccone om. Diana
Alfthan
Nipsu om. Miia Riihinen
Virkku om. Mira Snellman
Rotat
Tuomari: Veera Korhonen
Eläimiä 25 kpl
PET1 Divina om. Leskelä & Hautamäki
PET2 Danae om. Leskelä & Hautamäki
PET3 Omar-Massimo om. Gerda Perkkila
PET4 Heartshaped Abyss om. Jonna Brandt
PET5 Crystal Gazing om. Jonna Brandt
BIS1 Rotta
BIS2 Kani
BIS3 Marsu
BIS4 Gerbiili
BIS5 Syyrialainen hamsteri
BIS6 Hiiri
BIS7 Kääpiöhamsteri
VSP Omar-Massimo om. Gerda Parkkila
P. jun Heartshaped Abyss om. Jonna
Brandt
TS Amanda om. Emilia Isola
Kumat:
(lihaksista) Ninna om. Anna-Sofia
Konttaniemi
(puhtaudesta) Maisa om. Henna Isohätälä
(kynsistä) Frieza om. Juha Huusko
(hännästä) Attina om. Emilia Isola
(kokonaisuudesta) Divina om. Leskelä &
Hautamäki
(kokonaisuudesta) Danae om. Leskelä &
Hautamäki
Erikoispalkinnot:
Soulitary Vice om. Jonna Brandt & Tiia
Noteva
Iina om. Anna-Sofia Konttaniemi
Breid om. Gerda Parkkila
Neega om. Virpi Määttä
Vaclania om. Virpi Määttä
Gerbiilit
Tuomari: Saana Barsk
Eläimiä 29 kpl
PET1 Nipsu om. Emmi Tuhkanen
PET2 Blackball om. Milla Laakkonen
PET3 Honey om. Milla Laakkonen
PET4 Appelsiinipuun Silentium om. Jenna
Simula
Keiju-marsu, kuva Anu Paso
11
Kanipalsta
Kevättervehdys kaikille kani-ihmisille. Nyt alkaa jo vihertää ja pian pääsemmekin poimimaan
ruohoa, apilaa ja muita vihreitä herkkuja pupuille. Omista kaneistani kaksi lähtee kesäksi
vanhempieni omakotitalon pihalle ulkohäkkiin ja kotiin jäävistä osa siirtyy parvekkeelle
asustelemaan. Tähän aikaan vuodesta on hyvä taas kerran muistuttaa:
älkää poimiko kaneille syötävää läheltä autotietä ja muistakaa huuhdella kasvit. Niissä voi olla
kissojen ja koirien ulosteita ja kani voi sitä kautta saada matoja. Tuoreruuan syöttäminen pitää
myös aloittaa maltillisesti, ettei kani saa ripulia.
Kanille voi syöttää turvallisesti mm. näitä :
- voikukka, lehdet + kukka
- apila (puna-apila kerää kaasua, joten
älä anna paljoa)
- leskenlehti
- horsma
- mustikanvarvut
- piharatamo
Pihakukista
voi
antaa
esimerkiksi
auringonkukkia
ja
kehäkukkaa
sekä
hajuhernettä. Jos et tunnista kasvia, parempi
olla antamatta sitä kanille.
Myrkyllisiä ovat :
- kielo
- raparperi
- sananjalka
- tulppaanit
Unelma ja mojova tukkapörrö
Kanilaumani on kasvanut tämän vuoden
puolella, helmikuun lopussa meille kotiutui
Siriuksen Iida, leijonanharjastyttö, joka on
väriltään
soopelinsininen
venäläinen.
Kutsumanimeksi neidille tuli Unelma. Meille
tullessaan
Unelma
oli
varsinainen
karvamoppi, mutta iän karttuessa pitkät
karvat ovat alkaneet tippua ja nyt sillä on
enää helmahapsut ja tietysti harjas pään
ympärillä. Helmahapsutkin tuntuvat tekevän
lähtöä, sillä karvaa irtoaa joka harjauksella.
Kanipalstalle voi laittaa postia
osoitteeseen:
[email protected]
tai
Erika Ristiluoma
Laamannintie 11 c 40 90650 Oulu
Toivoisin, että joku kirjoittaisi raportin 22.5.
olevasta kanien ulkomuotoluokasta ja
kertoisi, miten näyttelypäivä meni oman kanin
osalta jne.
12
Tietoisku kanin rasvarauhasista
Kirjoittanut Annukka Kälkäjä
Rasvarauhaset sijaitsevat sukuelinten vieressä ja leikkaamattomilla uroksilla ne monesti
sotkeutuvat hormonitoiminnan vuoksi. Erite on väkevän hajuista ja ruskeaa. Talirauhanen voi
tulehtua, jos ei sitä puhdisteta liasta ja likaa vain kertyy. Puhdistukseen voi käyttää pumpulipuikkoa
ja laimennettua Fairy-liuosta. On kuitenkin varottava ärsyttämästä herkkää ihoa liian vahvoilla
aineilla ja hankauksella. Kuvasta näet, missä rasvarauhanen sijaitsee.
Bogota, kuva Tiina Polo
13
Hiiripalsta
Viime palstan jälkeen onkin tapahtunut melkoisesti meidän hiirulassa, tai lähinnä on tapahtunut
väestömäärän kasvua. Meteli ja Ruletti muuttivat takaisin oikeaan kotiinsa ja parivaljakko Hongisto
sekä Hynynen asustelee nyt kahdestaan. Hongiston ja Blitzkriegin poikueesta meille jäi
asustelemaan pka tyttö Lady Yö, joka saikin paljon kavereita ympärilleen. Kevään aikana tänne
muuttivat seuraavat neidit: Remix(pk blue), Adamia (lk siamese seal point), Flora (lk agouti/tan),
Spookshow Baby ”mörkö” (pk black/tan+ ?),Semi Nice ”semi” (pk black/tan banded) sekä
Supersonic Bitch ”sonic” (pk black/ ?). Sonicin ja Mörön kuvioita emme ole onnistuneet
pähkäilyjenkään jälkeen määrittämään.. Sotis ei myöskään ole enää talon ainut uros, sillä
Helsingin Megaeläimestä mukaan tarttui aivan uskomattoman upea lk/lka agouti/berkshire uros,
joka sai nimekseen Izual tai kavereiden kesken Arska/Iso Arska :) Poikueitakin on suunnitteilla
kunhan tytöt kasvavat tarpeeksi isoiksi.
Se kuulumisista sitten ja siirryn nyt tämän palstan aiheeseen eli lemmikkihiirten historiaan.
Mistä kaikki alkoi?
kaksi
lemmikkihiirtään(nämä
mustasilmäisiä valkoisia[bew] ) .
Ratkaiseva askel otettiin ihmisten siirryttyä
metsästäjä – keräilijöistä maanviljelijöiksi,
jolloin ihmiset oppivat viljelemään ja
säilömään viljaa ja hiiret huomasivat, että on
helpompaa vierailla viljavarastoissa kuin
hommata se itse. Olikin väistämätöntä, että
jossain vaiheessa joku pyydysti hiiren ja piti
sen. Tämä ensimmäinen ”lemmikki” hiiri oli
todennäköisesti perusvärinen agouti, tosin
värimutaatiot ovat melko yleisiä hiirillä.
Epätavallisen värisiä yksilöitä ilmaantuu
luonnossa väliajoin ja kun nämä yksilöt
huomattiin ne usein myös pyydystettiin ja
pidettiin, koska niissä oli mielenkiintoisia
outouksia.
olivat
Hiiri-innostus alkoi kunnolla 1700-luvulla.
Japanissa ne kasvattivat suosiotaan ei vain
lemmikkeinä vaan myös kasvatuseläiminä, ja
monet ihmiset kokeilivat aikaansaada uusia
värejä.
Vuonna
1787
Kiotolainen
rahanvaihtaja Chobei Zenya kirjoitti jopa
esitteen aiheesta nimeltä The Breeding Of
Curious Varieties Of The Mouse. Esite sisälsi
lukuisia
piirroksia,
kuvauksia
useista
kasvatusohjelmista, neuvoja tiettyjen värien
luomiseen sekä maininnan muutamista
muunnoksista mukaan lukien albino, black,
black-eyed
white(bew),
champagne,
chocolate, lilac ja resessiivinen ? .
Ensimmäinen viittaus ei-villiin hiiren löytyy
kuitenkin jo 1100 eKr. kiinalaisesta
tietosanakirja EhYah :sta. Arkeologit ovat
löytäneet myös egyptiläisiä kulhoja ja muita
esineitä samalta aikakaudelta, joissa esiintyy
värillisten hiirten kuvia.
Seuraava kirjallinen asiakirja epätavallisista
hiiristä oli viite tanssiviin(valssaaviin) hiiriin
Han Dynastian vuosipäivinä noin 80 eKr.
Nämä hiiret kuvattiin ”keltaisiksi”.
Vuosien 307 ja 1641 välissä Kiinassa oli
huomattava kiinnostuksen kasvu värillisiä
hiiriä kohtaan. Tämän ajan sisällä oli yli 30
dokumentoitua
tapausta
luonnosta
pyydystetyistä valkoisista hiiristä. Vuodelta
1654 löytyy jopa merkintä eräästä tietystä
kiinalaisesta
buddhistipapista,
joka
matkustaessaan Japaniin otti mukaansa
Flora om . & kuva Liisa Mikkola
14
Näyttely- ja Lemmikkihiiret ry (SNL)
perustettiin 1994. Sen tavoitteisiin kuuluu
mm. tarjota ihmisille oikeanlaista tietoutta
erilaisista hiiristä ja valistaa suurta yleisöä
hiiriin
kohdistuvien
ennakkoluulojen
vähentämiseksi. SNL järjestää vuosittain
useita näyttelyitä sekä muita tapahtumia ja
kouluttaa tuomareita ja ylläpitää hiirilajien
rekisteriä. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa
ikään, sukupuoleen tai hiiresi ulkonäköön,
lajiin tai sukuun katsomatta.
Hiiriyhdistyksiä syntyy
Eurooppaan värilliset hiiret alkoivat löytää
1800 luvun alkupuolella. Hitaasti ne
kasvattivat lukumääräänsä ja suosiotaan,
etenkin Iso Britanniassa. Walter Maxey, hiiriinnostuksen isä, hankki ensimmäiset hiirensä
1877 ja 1895 hän auttoi perustamaan
National Mouse Club :n (N.M.C. =
Kansainvälinen Hiiri Yhdistys) Englantiin.
N.M.C.
asetti
standardit
erilaisille
muunnoksille ja järjesti näyttelyitä, joista
ensimmäinen oli 1895 Lincolnissa ja sen voitti
Miss Ursula Dickensonin dutch even hiiri.
Jutun kirjoittamisessa käytin apuna seuraavia
sivustoja:
http://www.hiiret.fi/
http://www.afrma.org/rminfo4b.htm
Näihin aikoihin Mendlen genetiikkateoriat
uudelleen löydettiin tieteellisen yhteisön
toimesta. Kesyhiiret osoittautuivat pienen
kokonsa, helpon ja halvan hoidon sekä
nopean
lisääntymiskyvyn
ansioista
erinomaisiksi mallikappaleiksi käyttäväksi niin
jatkotutkimuksia kuin muita tutkimuksiakin
varten.
Siinäpä sitten kaikki tältä kertaa ja eikun
hauskaa kesää kaikille :)
Liisa * [email protected]
National Mouse Club on olemassa yhä
tänäkin päivänä ja sen jäsenet ovat tehneet
suuria ponnistuksia vuosien saatossa. Suuri
osa nykypäivän väreistä on standardisoitu
näiden omistautuneiden ihmisten ansiosta
sekä
he
suuresti
paransivat
hiiren
yhdenmukaisuutta valitsemalla suurimman ja
parhaimman. Suomalaistyyppiset hiiret tosin
ovat yleensä näitä englantilaistyyppisiä hiiriä
pienempikokoisia ja –korvaisia, mutta näitä
isokokoisia ja näyttäviä ”showhiiriä” näkee
myös Suomessa melko paljon. Suomen
Spookshow Baby om&kuva: Liisa Mikkola
Peik, kuva Anna Takkinen
15
Rottapalsta
Kesä tulla puksuttaa melkoisella vauhdilla :) Kevään aikana rottalauma ensin vähentyi kahdella ja
sitten lisääntyi kahdella, kun Ukko ja Naku poistuivat vanhuuttaan sateenkaarisillalle ja kaksi pientä
tyttöä, Honey Dew ”Kukka” (sk agouti/hooded) ja Tullamore Dew eli tullis (sk black/husky striped),
muuttivat Piipan ja Himmyn seuraksi. Tytöt tulivat eräänlaisina rescue tapauksina meille.
Tällä kertaa palstalla vastailen yleisimpiin kysymyksiin, joita mietitään ennen rotan hankkimista ja
ensimmäisten saavuttua taloon.
Voinko minä ottaa rotan?
ottamassa rottia niin ota niitä kaksi. Joskus
on yksilöitä, jotka eivät tule toimeen muiden
kanssa, mutta ne ovat kuitenkin hyvin
harvinaisia tapauksia ja jos rotalla on kaveri
heti alusta asti kriittisiä tappeluita tuskin
syntyy. Meillä on näitä ongelmatapauksia
olleet sellaiset, joiden kaveri/kaverit ovat
kuolleet ja kyseinen yksilö on jäänyt yksin
pitemmäksi aikaa. Toisinaan myös se saattaa
laukaista
uroksessa
aggressiivisuutta
häkkitovereitaan kohtaan, mikäli se on
päässyt astumaan naaraan.
Rotta sopii lähes kaikenikäisille, ihan pienet
pois lukien. Kannattaa kuitenkin ottaa
huomioon, että se tai alusmateriaali saattaa
aiheuttaa allergiaa. Rotta myös vaatii sinulta
päivittäin aikaa ja tilaa asunnostasi jaloittelua
ja
häkkiä
varten(jos
talossasi
on
kissoja/koiria/pieniä lapsia on rotalle kuitenkin
löydyttävä alue jossa se saa turvallisesti
ulkoilla). Rotalla on herkät keuhkot, joten
häkin pitää olla vedottomassa paikassa. Voit
myös
joutua
muuttamaan
elintapojasi
hieman, sillä sisällä tupakointi ja kovaääninen
musiikki eivät ole sille hyväksi. Rottaa ei
myöskään voi ottaa matkoille mukaan, joten
se tarvitsee hoitajan matkan ajaksi.
Uros vai naaras?
Urokset ovat isokokoisempia kuin naaraat,
jotka ovat pienempiä ja sirompia. Vauvaiässä
niillä ei juurikaan ole eroavaisuuksia, mutta
vanhemmiten näkyvin ero on koossa.
Naaraat ovat myös vilkkaampia ja tarvitsevat
enemmän virikkeitä ja toimintaa. Niillä on
kiima noin viiden päivän välein, jolloin
saattavat olla tavallista hermostuneempia.
Uroksilla taas lapsuus on vilkkaampaa aikaa
ja vanhemmiten ne rauhoittuvat sylissä
viihtyviksi löllyköiksi. Hajussa ei juurikaan ole
eroavaisuuksia, kun häkki puhdistetaan
tarpeeksi usein. Molemmat sukupuolet
merkkailevat hieman vapaina ollessaan,
urokset hieman enemmän. Nämä pienet
merkkauspisut
on
kuitenkin
helppo
pyyhkäistä pois.
Paljonko se maksaa, entä tarvikkeet?
Elikkäs rottia tulee ottaa aina vähintään kaksi
ja mieluiten kasvattajalta.
Suomen
Kesyrottayhdistyksen suositushinta on 1525e, keskimäärin 20e. Häkkien hinnat
vaihtelevat todella paljon muutamasta
kympistä pariin sataan euroon, joten en osaa
siihen sanoa mitään yleispätevää hintaa.
Kannattaa kierrellä eri kaupoissa ja vertailla
hintoja. Suosittelen myös tarkistamaan
kirpputorit ja myytävänä palstat. Jos
tarvikkeet tai eläimen hinta tuntuvat
ylipääsemättömän kalliilta, kannattaa miettiä,
onko sitä järkeä edes hankkia silloin. Vaikka
onnistuisitkin saamaan jostain halvalla
eläimet ja tarvikkeet, on aina mahdollisuus,
että eläin sairastuu ja silloin tulee
maksettavaksi eläinlääkärimaksutkin, jotka
harvoin ovat halpoja.
Minkä kokoinen häkki? Minkälainen?
Eläinsuojelulain mukaan rotta tarvitsee
vähintään 0,18 neliömetriä tilaa, mutta usein
tuon koon häkit ovat liian pieniä rotille.
Luonnollisestikin tähän pätee, että mitä
isompi
sen
parempi.
Eläinkaupoista
harvemmin saa sopivankokoisia häkkejä.
Monet ns. marsu/kani häkit ovat käteviä, sillä
ne ovat tarpeeksi isoja ja niiden päälle
rakentaa helposti toisen tason lisäkorkeuden
Voinko ottaa vain yhden rotan, jos pidän
sille paljon seuraa?
Rotat ovat ehdottomasti laumaeläimiä ja
tarvitsevat lajikumppanin, joten jos olet
16
saamiseksi. Myös useista lintuhäkeistä saa
muunnettua rottaystävällisiä. Yleisesti ottaen
naaraat pitävät korkeudesta ja urokset
arvostavat enemmän pohjan pinta-alaa.
Meillä tuo neljän tytön lauma asuu itse
tehdyssä häkissä, joka on kokoa 81x61x101
ja häkki, jossa ensimmäiset urosrottani
asuivat kahdestaan on kokoa 70x45x50.
Tuossa häkissä alaosa on juurikin kaupasta
ostettu ns. marsuhäkki ja siihen on väsätty
minkkiverkosta toinen kerros. Häkkeihin
kannattaa laittaa erilaisia kiipeilyoksia/köysiä, riippumatto, koreja, mitä ikinä
keksitkin kunhan se ei ole vaaraksi asukeille.
Oleellista on myöskin juomapullo. Kuivaruoka
ei välttämättä tarvitse kuppia, mutta puuroja
yms. varten on hyvä olla kuppi. Kuivikkeeksi
voi käyttää tavallista purua, joskin parempi
vaihtoehto olisi pölisemätön MörttiRöpö tai
vaikka puupohjainen kissanhiekka. Purujen
vaihto on suositeltavaa tehdä noin kerran
viikossa.
ja jaloittelun, mutta ajoittain on tehtävä
muutakin kuten leikattava kynsiä tai pestä
rotta. Kynsien leikkaaminen voi aluksi olla
hieman hankalaa ja kannattaakin ottaa avuksi
toinen henkilö, joka esim. pitää rottaa
paikoillaan toisen leikatessa kynsiä. Yksin se
onnistuu kätevästi kun rotan tukee omaa
vatsaa vasten pitäen kiinni kyseisestä jalasta
ja itse rotasta, ja varovasti sitten leikkaa
kynnen pois kynsileikkureilla. Yleensä rotta
pitää itsensä puhtaana, mutta joskus myös se
voi likaantua ja silloin peseminen tulee
ajankohtaiseksi. On rottia, jotka eivät pidä
pesemisestä yhtään ja jotkut suorastaan
rakastavat sitä. Etenkin rotan häntä on
tärkeää pitää puhtaana, sillä sen avulla rotta
säätelee mm. kehon lämmön haihduntaa.
Hyvä pesuaine niin hännälle kuin itse
rotallekin on Fairy, jota hierotaan kosteaan
häntään
ja
häntää
voidaan
harjata
myötäsuomuun pehmeällä hammasharjalla.
Pesuaine huuhdellaan huolellisesti pois
hanan alla, esim. käsienpesualtaassa. Pesun
jälkeen häntä täytyy rasvata. Hyviä rasvoja
ovat tavallinen ruokaöljy tai vauvaöljy tai joku
muu
mahdollisimman
hajusteeton
perusvoide. Mitään vahvasti hajustettuja
rasvoja ei häntään saa laittaa, sillä rotta
nuolee häntäänsä itseään puhdistaessaan.
Itse rotta pestään siten, että ensin se
kastellaan sopivan lämpöisellä vedellä, joka
ei saa olla liian kylmä eikä liian kuuma ja sen
jälkeen
siihen
hierotaan
varovasti
pesuainetta(esim. se fairy tai koiran/kissan
shampoo). Korvia ja päätä pitää ehdottomasti
varoa, niitä ei saa kastella. Lopuksi rotta
huuhdellaan
ja
kuivataan
huolellisesti
vilustumisen välttämiseksi.
Mitä se syö?
Rotta on kaikkiruokainen. Perusruuaksi käy
siemenseos,
esimerkiksi
SupaRat.
Siemenseosta valitessa kannattaa tarkastella
mitä se sisältää, esim. rotat eivät juurikaan
perusta heinäpelleteistä. Siemenseoksen
tueksi rotille kannattaa antaa puuroa,
kasviksia, lasten soseita tai vaikkapa
paistettua maustamatonta jauhelihaa tai
pestyjä kananluita. Kuivaruokaa annan noin
joka toinen päivä ja tuoreruokaa päivittäin.
Siinäpä nyt muutama yleisin kysymys, jos
tulee mieleen lisää kysymyksiä tai muita
juttuaiheita niin postia tulemaan tännepäin :)
edelleen myös kuvat ovat tervetulleita.
Miten sitä hoidetaan?
Rotta
pysyy
hyvässä
peruskunnossa
kunnollisella perushoidolla, sisältäen siis
kunnollisen ruokinnan, häkin puhtaanapidon
Liisa * [email protected]
17
Marsupalsta
Hei taas!
Parisen viikkoa myöhemmin vauvat potkivat
jo selvästi. Kun tiineys oli kestänyt reilu 60
päivää, niin nisät turposivat ja lantioluut
aukesivat n. 1,5 cm leveydelle. Tuossa
vaiheessa vauvat pyörivät ja potkivat
mahassa jo täyttä päätä. Vipinää ja vilskettä
on siis marsuloissamme riittänyt. Perheelämää on ollut ihana seurata sekä poikasten
kasvamista ja touhuilua.
Kesä lähestyy jälleen ja meidän marsut
odottelevat jo kovasti kaikkia ihania herkkuja
luonnosta. Meidän molempien marsuloissa
on tapahtunut iloiset perheenlisäykset. Satun
Pipsa
sai
31.3.
kolme
suloista
risteytyspoikasta, uroksen ja kaksi naarasta.
Synnytys tapahtui aamulla klo 06:00-06:30 ja
kaikki sujui mutkattomasti ja poikaset olivat
terveitä ja reippaita. Astutus tapahtui
Känkkäränkän
Gangsteripojun
kanssa
kahden tunnin yhteiselolla ja tiineys kesti 67
päivää. Nimekseen vauvat saivat Kaapo,
Mymmeli ja Nyytti. Kaapo painoi syntyessään
91g, Nyytti 84g ja Mymmeli 100g. Pipsan
tiineys sujui rauhallisesti. Jo muutaman viikon
päästä astutuksesta tuntui hienoiset pallukat
tämän kyljissä. Pipsa oli todella urheilullinen
synnytykseen asti, mikä varmasti edesauttoi
sitä, että kaikki meni niin hyvin. Paino nousi
tasaisen nopeasti, kunnes loppua kohden
painon nousu hidastui ja viimeisellä viikolla
loppui kokonaan.
Kävimme
OSJH:n
järjestämällä
linjaautoreissulla
Jyväskylässä.
Hienoinen
pettymys oli, kun alun perin siellä piti olla
viralliset luokat marsuille, mutta loppujen
lopuksi siellä oli pelkästään pet-luokka.
Reissussa oli mukavaa ja oli ihanaa jälleen
nähdä samanmielisiä jyrsijäharrastajia. Aivan
tyhjin käsin ei sieltä tultu, vaikka valmistelut
jäivät taas viime tinkaan… Satun pojat
(Känkkäränkän
Gangsteripoju
ja
Känkkäränkän Hepuli) saivat KUMA:n ja
Nöpö (Anemone’s Amelia) ruokapalkinnon.
Anun Keittonen (Cakhaya’s Keaton) sai
ROP2, Ronja (Muskotin I’ve Just Begun) ja
Muskotin Rosmariini saivat KUMA:n. Nyt
odotellaan
sitten
toukokuun
näyttelyä
Oulussa, että vihdoin saavat marsut kokeilla
onneansa virallisissa luokissa ja Satu pääsee
aloittamaan pet-tuomarikoulutuksen.
Go-Go:n pennut
Anulla sijoituksessa oleva sheltie -naaras
Känkkäränkän Go-Go-Tyttö synnytti 3
poikasta 30.4. klo 02:30-03:00, kaksi urosta
ja naaraan. Uroksista toinen painoi 84g ja
toinen 74g, naaras 84g. Tiineys kesti 69
vuorokautta. Gogollakin synnytys tapahtui
ongelmitta. Vauvojen isukki on suloinen texeluros Goldhill’s Royal Star Känkkäränkän
kasvattajalta. Aluksi paino nousi hitaasti,
mutta puolessa välissä tiineyttä sitä alkoi tulla
runsaasti lisää. Samoihin aikoihin poikaset
alkoivat selkeästi tuntumaan mahassa ja
taisipa jo pientä liikettäkin olla havaittavissa.
Pipsan pennut
Kävimme myös porukalla Luleåssa 10.4.
marsunäyttelyssä.
Näyttely
oli
aika
pienimuotoinen ja pienissä tiloissa, mutta
reissu oli todellakin mielenkiintoinen. Lea
Rahtu, joka oli myös samassa autossa
mukana, lähetti meille jutun reissusta.
18
”HEJDÅ!
onnistuimme tulkitsemaan
ilmoittaman reitin.
Päätimme lähteä marsunäyttelyyn ruotsiin.
Yhtäkkiä voi kuulostaa isolta näyttelymatkalta
lähteä naapurimaahan, mutta todellisuudessa
asianlaita on hieman toinen. Matkaan meitä
lähti
yhteensä
kahdeksan
henkilöä,
Rovaniemeltä ja Oulusta. Näyttely järjestettiin
Luleåssa, joka on lähempänä kuin mikään
marsuyhdistyksen Suomessa järjestämä
näyttely. Jyväskylään on melkein sama matka
Oulusta kuin Luleån, mutta Rovaniemeläisille
se oli paljon lähempänä, kuin mikään muu
virallisen
tason
näyttely.
Näyttelyitä
järjestetään
Pohjois-Ruotsissa
parhaimmillaan neljä kertaa vuodessa, joten
Ruotsin
marsuyhdistyksen
avulla
puhdasrotuisten marsujen näyttelyttäminen
alkaa olla meillekin realistisempi tavoite.
Pohjois-Ruotsin näyttelyihin on vain hieman
päälle 200 km matkaa, kun tuonne
pääkaupunkiseudulle
esimerkiksi
Rovaniemeltä kertyy 900 km. Sellaisia
matkoja ei kovin useasti viitsi tehdä,
stressaavaa marsuille ja niiden omistajille.
väärin
kartan
Pohjoisessa asuvina olemme erittäin alttiita
japanilaisten turistien tuomille tavoille. Ihan
ymmärrettävää,
koska
revontulien,
keskikesänauringon ja joulupukin näkemistä
hamuilevien japanilaisten määrä on suuri
täällä pohjoisessa. Heidän kulttuurista mallia
ottaneina meitä oli kolme innokasta marsujen
ihailijaa, jotka napsivat rivissä kuvia
marsuista digikameroilla, kun tuomariparka
yritti arvostella. Marsu edestä, marsu takaa,
marsu sivulta, marsu makaa olivat kuviemme
luovat aiheet. Onneksi emme itse olleet
kuvauksen
kohteena...
Nimittäin
kun
muutama ihminen kameroiden kanssa, kuola
suunpielestä valuen, keskittyneinä, silmät
kiiluen seisoo vierekkäin, niin näky todella
muistuttaa sitä kun rivi japanilaisia turisteja
ottaa kuvia vapaudenpatsaasta.
Rovaniemen porukkaa ei kuulunut paikalle
vaikka olimme törmänneet Haaparannalla, ja
he jatkoivat matkaa ennen meitä. He olivatkin
yrittäneet päästä paikalle vääriä reittejä pitkin.
Lopulta, kun virallisten marsujen arvostelu
alkoi olla ohitse, pääsivät Niina, Eija ja
Jennikin paikalle. Me emme olleet ajaneet
kuin kerran väärään paikkaan haaparannan
jälkeen, joten tämän perusteella edellisen
Oulun matkan eksymisistä minulla olisi kai
täysi oikeus syyttää Jenniä ;). Tai ehkä vain
satuimme vahingossa ajamaan Luleåsta ohi
ja sen takia eksyimme oikeaan paikkaan.
Nimittäin ohjeiden selkeysaste oli erittäin
kyseenalaistettavaa.
Olin varannut hyvissä ajoin ennen näyttelyä
Eija Hämeenaholle ja Niina Holopaiselle
heidän kasvatukseensa peruaani naaraan,
peruaani uroksen ja alpaca uroksen. Minun ja
Jennin kasvatukseen saffron satiini american
crest uroksen. Niiden metsästys alkoikin, kun
palasin
maanpinnalle
rovaniemeläisten
tullessa
tästä
Japanilaisten
turistien
vaikutuksesta tapahtuneesta kuvien räpsimis
-pakkomielteestä.
Ensimmäisenä
löysin
minun ja Jennin uroksen, joka sai lempinimen
Aarre; Jennin todetessa sen olevan hänen
aarre. Asiasta voi olla montaa mieltä,
nimittäin on satiinimme kyllä minunkin aarre
:D Nyrkkitappeluilta vältyimme ainakin
Mukanamme ei ollut yhtään marsua. Nimittäin
päätimme
vain
lähteä
katsomaan
paikanpäälle näin ensimmäisellä kerralla,
jotta myöhemmin uskaltaisimme tuoda myös
omiamme. Oulusta meitä oli reissussa minä,
Satu Rousu, Satun aviomies Marko, Anu
Paso ja Mari Vähäkuopus. Rovaniemeltä
reissasivat Jenni Peltokorpi, Niina Holopainen
ja Eija Hämeenaho. Ajo-ohjeet olin tulostanut
edellisenä iltana. Niiden avulla löysimmekin
perille, joka on sinänsä historiallista, nimittäin
viimeksi
Jennin
ja
parin
muun
rovaniemeläisen kanssa ollessamme Oulussa
näyttelymatkalla onnistuimme tekemään
melkein 50 uukkaria, koska aina vain
19
toistaiseksi, mutta tulevaisuutta pitää miettiä
varauksella. ;) Varsinkin kun Jenni on tulossa
hakemaan toisen noista minun suloisista
vauvoista parin viikon päästä.
Takasin
tulomatkalla
päädyimme
tutustumaan
ruotsalaisen
kaupan
ihmeelliseen karkkitarjontaan. Matka meni
hyvin suunnitellessa uusia jänniä (?)
marsumatkoja Ruotsiin. Lopuksi päätimme
päivän kotonani minun marsuja katsellen.
Tämä 7-viikkoinen sheltie naaras on ollut
erittäin vihainen, kun olen pitänyt muitakin
marsuja sylissä. Yrittänyt osoittaa mieltä
kaikilla tavoilla ;) Ilmeisesti ei ymmärrä, että
vaikka joukkoon on lisääntynyt yksi aarre
lisää, niin hänkin on minulle yhtä suuri aarre
kuin ennenkin, kuten muutkin marsuni.
Eijan ja Niinan marsut löytyivät myös pian.
Yhdellä niistä oli valmiiksi 4 sertiä ja yksi
pärjäsi myös näyttelyissä. Ihan kivan näköisiä
ja
suloisia
pitkäkarvaisia
Zlatskens
marsulasta. Minä toimin tulkkina ja ruotsin
kruunuilla maksaminen onnistui. Tosin jonkun
marsun hinnaksi onnistuin sanomaan 200
euroa vaikka se oli kruunuja... Eihän siinä ole
paljonkaan eroa x)))... Missionamme oli
löytää kaksi naarasta rovaniemeläiselle
pariskunnalle lemmikiksi. Zlatkens marsulasta
tuli pieni, todella kaunis alpaca naaras
poikanen.
Todella
pörröisen
suloinen
karvakasa. Älyttömän kesy ja käsittelyyn
tottunut, näin pieneksi palleroksi, kuten kaikki
muutkin näiden kasvattajien marsut. Näki,
että marsuja oli hoidettu rakkaudella. Tälle
kaveriksi hankimme RCL marsulasta self
beige naaraan, jonka sisko lähti Jennille.
Cecilia Lantton kanssa saimmekin puhua
suomea ja hänelle kuuluu suuri kiitos meidän
auttamisesta. Yhteensä mukaan matkasi 7
kuikuttavaa ystävää, joita jokaista tullaan
varmasti rakkaudella hoitamaan.
Kiitoksia Oululaisille tosi paljon mukavasta
matkaseurasta. Oli ilo matkustaa teidän
kanssa.
Terveisin: Lea Rahtu”
Kiitos Lealle tekstistä! Muutkin lukijat,
lähettäkää ihmeessä kirjoituksianne meille tai
ehdotuksia aiheista, mistä haluaisitte meidän
kirjoittavan. Hyvää kesää kaikille lukijoille!
- Satu ja Anu -
Muskotin Rosmariini ja Elli, kuva Anu Paso
20
Haukun Paikan omistajan Päivi Krekilän Haastattelu
Kuka olet?
Päivi Krekilä
Ketä perheeseesi kuuluu?
2 lasta, 9v ja 14v pojat ja 4 koiraa sekä minihiiri.
Periaatteesi eläinten pitämisestä ja kauppiaana?
Eläimet on hoidettava hyvin, vaikka ei aina jaksaisikaan, olipa ne sitten kaupan tai henkilön
omistamia ja tämä on mietittävä jokaisen lemmikin hankkijan ihan tosissaan ettei eläin jää
tuuliajolle jossain vaiheessa.
Katson ja kuuntelen asiakasta kaupassa ja yhdessä käymme läpi ihan perusjutuista lähtien hoidot
jne...ilot ja surut mitä lemppareiden kanssa voi tulla jne...ja tietty alaikäisille ei myydä ilman
vanhempien suostumusta tai mukana oloa.
Olen nähnyt monenlaista eläinten pidossa ja toivon ihmisten suhtautuvankin hankkimiinsa eläimiin
rakkaudella loppuun asti, sillä lemmikin antama rakkaus meille omistajille tulee monin kerroin
takaisin myös silloin kun sitä vähiten odottaa. Lemmikin antama lämmin tunne on pyyteetöntä
meille, olipa se lemmikki mikä tahansa !! Ja jos ei jostakin syystä lemmikkiään pysty pitämään niin
meihin voi ottaa yhteyttä jolloin uusi koti etsitään vaikka yhdessä.
Kauanko olet pitänyt Haukun Paikkaa?
Haukun Paikka aloitti toimintansa Raahessa 31.8.2002
Mitä muuta teet?
Jaa a olipa kysymys! Iltaisin kun menen kotia niin olen lasteni kanssa kotipuuhissa läksyjen ja
muiden kotitöiden parissa. Juoksuttelen koiria pitkin metsiä, maalla kun asumme. Pikkasen töitäkin
tuloo tehtyä vaikka liike olisikin kiinni ja sitten välillä hurautan myös yöllä liikenteeseen toiseen
ammattiini ( vartija :) ) ja sitten riippuen vuodenajasta ja mielialasta mitä milloinkin.
Mistä innostuit juuri eläinkaupan perustamiseen?
Eläinkauppa on kuulunut jo lapsuuden haaveisiin.
Mitä päivääsi kuuluu?
aamulla muksut kouluun, huusholli kuntoon ja töihin. Eläinten yön jälkeinen tarkistus ja alustojen
putsaaminen, hyvin voinnista huolehtiminen ja ruokkiminen...ja tietty halaukset pikku viikareille ja
leikkiminen niiden kanssa.Tilausten teko, asiakkaiden palvelu niin puhelimessa kuin
paikanpäällä...herraihme sitä kuuluu päivään niin paljon ettei aina uskalla ajatellakkaan mutta
siltikään kellon ajat eivät tunnu riittävän ja teputusta tuloo varmaan aika paljon.
Mistä eläimet myymälään?
Pyrimme olemaan yhteistyössä ammattitaitoisten kasvattajien kanssa, joilla on pitkä kokemus
kasvateistaan ja tietävät mitä tekevät ja mihin. Olemme tarkkoja siitä mistä eläimet tulevat ja mikä
on niiden tausta, miten ne on hoidettu ovatko ne terveitä ja onko niillä paperit. Tätä suuntausta
pyrimme omalta osaltamme kehittämään ainakin meillä ja toivon jotta muut eläinkauppiaat olisivat
mukana tässä ideassa omalla paikkakunnallaan jolloin ns. tehtailijat eivät olisi mukana kuvioissa.
Otatko eläimiä hoitoon?
Otamme lemmikkejä hoitoon, terveinä omissa mökeissään ja omilla ruokapusseillaan. Tai jos
jotakin puuttuu niin eiköhän me homma hoideta sittenkin ja jos eläintä pitää käyttää esim: lekurissa
hoidon aikana niin sekin onnistuu. Kannattaa varata hoitoaika puhelimitse tai käymällä
myymälässä.
21
Mistä erityisesti pidät työssäsi?
Hei haloo kaikki on mukavaa, kun sen oikein ymmärtää ja työtään rakastaa.
.. ja mikä ei ole kivaa?
Jos lemmikki on jätetty heitteille tai se on hoidettu todella huonosti tai huolimattomasti...!!!!
Yhteistyökumppaneita?
Asiakkaat ja Oulun seudun jyrsijäyhdistys, tukkurit, eläinlekurit, jne. muita eläinyhdistyksiä, taitaa
niitä olla aika paljon.
Terveisiä?
Hoida lemmikkisi niin kuin sinä itse haluaisit sinua hoidettavan, rakkaudella ja ajatuksella, sillä se
näkyy ja tuntuu omassakin sydämessä kauan, silloinkin olet jo yksin. Ja iloista yhteiseloa kaikille
tutuille ja tuntemattomille näin kevään korvilla. Ja jos kysyttävää on niin eiku käymään vaan
kaupalle : ) kahavit on aina valamiina ja jos ei oo niin pöräytetään pannulla.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Haukun Paikka, Isoholmintie 4, 92130 Raahe, puh. (08) 222443. Avoinna ma-pe 10.00 - 18.00 ja la
10.00 - 14.00. Valikoimissamme on: kalat ja kasvit, akvaariot ja tarvikkeet, hevosten rehut ja
tarvikkeet myös ratsastajille. Jyrsijät ja muut lemmikit liskoista lintuihin...ja niille tarvikkeet ja ruuat
jne...pakasteita runsaasti rustoluista läskiin.jne...ja vaikka mitä.
Rotta kukkien keskellä, kuva Satu Karjalainen
22
Kääpiöhamsteripalsta
Keväinen tervehdys! Eikö ole ihanaa kun aurinko paistaa ja kesä tekee tuloaan! Hamsulassamme
on ollut hiljaista, yhdistin kaksi talvikkoparia jo ennen joulua mutta ihan kämppiksinä ovat elelleet,
eli pentuja ei ole tullut. Tälle palstalle olen koonnut usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia.
1.
Saako
kääpiöhamsterille
antaa
perunalastuja, ne ovat hamsuni herkkua?
5. Minulla on 5kk vanha roborovski joka on
kamalan villi, miten sen saisi kesyyntymään,
haluaisin viedä sen näyttelyyn?
V: Ei saa. Perunalastut ovat suolaisia joka on
hamsterille pahasta. Ne ovat myös tosi
rasvaisia, ja näin ollen epäterveellisiä
herkkuja (kuten myös meille ihmisille ;)
Hamsuille on myytävänä eläinkaupoissa ihan
niille tarkoitettuja ja tehtyjä herkkuja. Monesti
silti ihan vihannes tai hedelmäpalat maistuvat
paremmin kuin eläinkaupan kalliitkin namut.
V: Roborovskit ovat luonnostaan paljon
vikkelämpiä kuin muut kääpiöhamsteri lajit.
Niistä ei välttämättä ikinä saa ihan käsikesyjä.
Kyllä roboakin kannattaa silti käsitellä, vaikka
käsi terraarion sisällä. Usein näyttelyissä ne
arvostellaankin boxista käsin. Siksi niille
kannattaa varata suht. iso kuljetusboxi
näyttelyyn.
2. Kääpiöhamsterini (2 urosta) kinastelevat
silloin tällöin. Toisella on ollut kyljissä
muutaman kerran vertakin. Mitä minun pitäisi
tehdä?
Tässäpä tämän kertainen palsta. Kysymyksiä
ja juttuja voi lähettää mulle sähköpostilla
osoitteiseen [email protected]
V: Haavat ja naarmut ovat aina sen merkki
että hamsterit todella tappelevat eivätkä vaan
leiki. Erota hamsterit omiin asumuksiinsa.
Tähän täytyy aina varautua kun hankkii kaksi
eläintä. Jotkut ovat kavereita koko ikänsä,
joillakin taas eivät kemiat toimi.
Kesäisin terveisin: Satu ja nappisilmät
3. Kääpiöhamsterini kynnet ovat pitkät. En ole
niitä ikinä leikannut, ne eivät silti näytä
haittaavan
hamsteria.
Tarviiko
niitä
välttämättä leikata?
V:
Kääpiöhamstereiden
kynnet
täytyy
säännöllisesti leikata. Jos kynnet ovat aina
pitkät haittaavat ne hamsterin luonnollista
liikkumista. Hamsteri voi tarttua kynsistään
johonkin tai varpaat voivat luutua väärään
asentoon. Jos ite ei osaa/uskalla kynsiä
leikata voi ne leikkauttaa kokeneilla
harrastajilla ja kasvattajilla ihan ilmaiseksi.
Tonttu, kuva Satu Karjalainen
4. Sokeutuvatko kääpiöhamsterit jos niitä
kuvaa salamavalolla? Ovatko punasilmäiset
kääppärit sokeita?
V: Eivät sokeudu. Olen kyllä kuvannut kaikkia
hamstereitani salamalla.
Eivät ole sokeita. Kääpiöhamsteri voi
sokeutua
tapaturmaisesti,
myös
kääpiöhamstereilla tavattava diabetes voi
aiheuttaa sokeutumista.
23
Gerbiilipalsta
Kevätterveiset kaikille lukijoille! Päivät alkavat olla jo kivan lämpimiä, puut ovat hiirenkorvalla ja
linnun laulavat. Kerta kaikkiaan ihanaa aikaa, kun kesä on tulossa taas! Gerbiilipalstalla päätimme
tällä kertaa kirjoitella näyttelyyn liittyvistä asioista sekä kerromme myös hieman harvinaisemmasta
hyppymyyrästä perpalliduksesta.
Näyttelyiden yhteydessä tulee usein esille
rekisteröiminen.
Viralliseen
luokkaan
osallistuttaessa gerbiilin tulee olla rekisteröity,
mutta vaikka gerbiililtäsi ei papereita
löytyisikään, niin ei hätää. Jokaisen gerbiilin
saa rekisteröityä täyttämällä SGY:n sivuilta
löytyvän
rekisteritodistuksen.
Rekisteritodistuksesta
täytetään
kaksi
samanlaista kappaletta, joista toinen tulee
rekisteröinnin jälkeen itselle ja toinen jää
rekisteröitsijälle. Rekisteripaperiin täytetään
gerbiilistä kaikki ne tiedot, jota tiedät eli nimi,
sukupuoli,
syntymäaika
(tai
arvio
syntymäajasta), väri / kuvio. Kasvattajan
kohdalle laitetaan joko se ihminen, jonka
luona gerbiili on syntynyt tai se eläinkauppa,
josta gerbiili on ostettu. Jos tiedät gerbiilin
sukua, kirjoitetaan sekin rekisteripaperiin.
Toisella puolella on tilaa sisaruksille sekä
tärkein eli päiväys ja allekirjoitus. Allekirjoitus
kohdassa lukee ”kasvattajan allekirjoitus”,
mutta jos itse rekisteröi gerbiilin, paperit voi
itse allekirjoittaa.
suuremmasta
paljousalennusta).
määrästä
saa
Kun rekisteripaperi noin viikon kuluttua palaa
takaisin, siihen on rekisteröitsijä merkinnyt
rekisterinumeron sekä laittanut leiman. Nyt
gerbiilisi on virallisesti rekisteröity ja sen voi
ilmoittaa viralliseen luokkaan näyttelyyn.
Yhätikin gerbiili voi totta kai osallistua myös
pet luokkaan.
Näyttelyyn ilmoittautumisen ohessa tulee
usein kyselyitä, että voiko gerbiili osallistua
molempiin luokkiin yhtä aikaa. Näyttelyssä voi
osallistua sekä viralliseen- että pet-luokkaan,
sillä assistentit huolehtivat gerbiilin oikeaan
paikkaan
oikeaan
aikaan.
Näyttelyyn
ilmoittautuessa tulee kertoa selkeästi eläimen
kaikki tiedot sekä mihin luokkaan haluaa
osallistua. Viralliseen luokkaan tarvitaan
enemmän tietoja gerbiilistä, kuin petluokkaan. Pet-luokassa riittää eläimen nimi
(näyttelyyn ilmoittaudutaan aina virallisella
nimellä, ei lempinimellä), sukupuoli, väri, ikä,
kasvattaja ja omistajan tiedot. Viralliseen
luokkaan tarvitaan edellä mainittujen tietojen
lisäksi
rekisterinumero
ja
gerbiilin
vanhempien nimet. Muistathan aina laittaa
myös
maksukuitin
maksetuista
näyttelymaksuista mukaan.
Kuten moni on varmasti jo huomannut,
gerbiilin ikä ilmoitetaan nykyään päivän
tarkkuudella näyttelyluettelossa. Iän voi
laskea gerbiiliyhdistyksen sivuilta löytyvällä
laskurilla,
johon
syötetään
gerbiilin
syntymäaika ja näyttelyn päivämäärä.
Vastaukseksi saa gerbiilin iän muodossa X v
X kk X pv eli vaikka 1 v 2 kk 13 pv.
Hui Kauhistus Nici Nicolina, kuva Anna Takkinen
Valmiiksi täytetyt rekisteripaperit lähetetään
SGY:n rekisteröitsijälle kuoressa, johon
laitetaan palautusta varten kirjekuori omalla
nimellä ja osoitteella sekä postimerkillä
varustettuna. Mukaan laitetaan myös kuitti
maksetusta
rekisteröintimaksusta.
Rekisteröintien hinnat ja muut tiedot löytyvät
SGY:n sivuilta (maksut alkavat 2 €/ gerbiili ja
Näyttelyyn valmistautuminen on oikeastaan
ihan samaa, kuin jokapäiväinen hoito. Kun
joka päivä tarkkailee gerbiilin kuntoa, voi jo
hyvissä ajoin alkaa vaikuttamaan mm.
gerbiilin massaan näyttelypäivänä. Hieman
pulskassa kunnossa oleville lisätään liikuntaa,
24
Perpallidus
kun taas hieman urheilullisemmille gerbiileille
lisätään ruokaa, jotta pyöristyvät sopivasti
näyttelyyn. Mm. perunamuusi, lasten soseet,
makaroni jne. on hyvä apu, jos laihan
puoleinen gerbiili tarvitsee muutaman
gramman lisää massaa. Turkin kuntoon voi
myös vaikuttaa hyvällä ja monipuolisella
ravinnolla. Turkki kiiltää, kun ruokavaliossa
on monipuolisesti myös rasvoja. Usein
puhutaan gerbiilin pesemisestä näyttelyyn,
mutta tämän voi välttää pitämällä gerbiilillä
puhtaat elinolot. Kun terraariossa on puhtaat
purut ja gerbiili saa pesänrakennusaineeksi
paljon paperia tai heinää (ei suositella
vaaleille väreille, koska heinä voi värjätä
turkkia),
turkki
pysyy
puhtaana
ja
rasvattomana. Näyttelypäivän aamuksi jää
sitten enää hiekkakylpy, jolla viimeistellään
turkki. Kynsien hoitoon pätee myös sama
asia eli kun gerbiilillä on terraariossa
kukkaruukkuja tms. paikkoja, missä voi
kuluttaa kynsiänsä, voi olla, ettei kynsiä
tarvitse leikata ollenkaan näyttelyyn. Ainakin
etutassujen kynsien lyhentämiseltä säästyy,
mikä on jo suuri apu. Takatassujen kynsistä
voi joutua terävän pään katkaisemaan, mutta
jos et ole koskaan leikannut kynsiä itse, älä
tee sitä nytkään! Pyydä näyttelyssä
kokeneempia harrastajia näyttämään miten
se tapahtuu, jotta vältytään ikäviltä
lipsahduksilta.
Perpallidus on hyppymyyriin kuuluva jyrsijä
(lat. Gerbillus perpallidus). Se on gerbiiliä
pienempi ja sirompi, sillä on suuret silmät ja
häntä on samannäköinen, kuin hiirillä, eli sitä
peittää vain lyhyt karva. Perpalliduksella on
vain yksi väri, black eyed argente eli b.e.
argente. Siinä pääliväri on oranssihtava ja
vatsa on valkoinen.
Perpallidusta hoidetaan pitkälti samalla
tavalla kuin gerbiileitäkin. Sen asumukseksi
sopii parhaiten suuri akvaario tai terraario,
johon laitetaan paksusti pehmeää purua.
Katoksi käy mm. riittävän tiheä verkko.
Asumuksesta tulee löytyä myös juomapullo
sekä
pesämökki.
Kuten
gerbiilillekin,
perpalliduksille
voi
laittaa
virikkeeksi
terraarioon pahvia, oksia tms. mukavaa
nakerrettavaa, mutta ei mitään muovista.
Perpalliduksen
turkki
rasvoittuu
hyvin
herkästi, joten niille voi tarjota chinchillan
hiekkaa kylpemiseen.
Näyttely tilanne on stressaavaa gerbiilille.
Ensin kuljetetaan pienessä laatikossa joskus
pitkiäkin matkoja vieraaseen paikkaan. Sitten
siellä on korvia huumaava meteli ja vieraat
ihmiset häiritsevät vähän väliä gerbiilin
rauhaa. Tilanteen ei kuitenkaan tarvitse olla
pelottava gerbiilille, kun sitä valmistaa
tulevaan. Käsittele gerbiiliä joka päivä. Opeta
sitä siihen, että hampaita saa katsoa,
hajurauhasta ja tassuja tutkitaan jne. Näin se
ei pelkää käsittelyä ja osaa rentoutua sylissä.
Tärkeää on myös, että annat vieraiden
ihmisten käsitellä gerbiiliäsi, jotta se tottuu
myös vieraisiin hajuihin. Näyttelytilanteen
outoihin ääniin gerbiili tottuu aikanaan
käymällä näyttelyissä. Meillä kokeneimmat
näyttelyissä kävijät ottavat reissut aina
mahtavan rennosti ja näyttävät lähinnä
nauttivan vaihtelusta! Tuomarikin huomaa,
jos
gerbiili
on
rento
ja
utelias
arvostelutilanteessa!
Se
tekee
aina
vaikutuksen tuomariin.
Elisen perpalliduksia, kuva Elise Eskelinen
Perpallidukset ruokitaan melko samalla lailla,
kuin
gerbiilitkin.
Perusruokana
on
hyvälaatuinen siemenseos tai hiiri-/rotta
pelletti. Ne ovat herkkiä lihomaan, joten
ruokavaliota kannattaa tarkkailla. Tuoreruoan
suhteen perpallidukset ovat nirsoja, mutta
aina kannattaa tarjota, jos vaikka löytyisi joku
herkku.
Perpalliduksen
käsittelyssä
tulee
olla
varovainen, sillä se on hentorakenteisempi,
25
kuin gerbiili
Perpalliduksia
ollenkaan.
ja usein melko vilkas.
ei saa nostaa hännästä
hieman harvinaisempia. Tällä hetkellä Oulun
ympäristössä perpalliduksia, tuttavallisemmin
palleja, löytyy ainoastaan Eliseltä kolme
kappaletta (vanhemmat Birre ja Bibite sekä
ainokainen lapsi Bello). Birre ja Bibite
löytyivät
Virkkalan
eläinkaupasta
näyttelyreissulla. Hurmaava kaksikko on
alkujaan kotoisin Ruotsista. Vaikka ne
olivatkin olleet jo jonkin aikaa eläinkaupassa
hieman vähemmällä käsittelyllä, ne ovat hyvin
kilttejä ja uteliaita nappisilmiä. Pitkän
yrityksen jälkeen ne saivat yhden ainokaisen
pennun, Bellon.
Kuten gerbiilikin, perpallidus on sosiaalinen
laumaeläin ja sillä tulisi olla aina samaa
sukupuolta olevien lajitovereiden seuraa.
Perpalliduksia voi totuttaa yhteen samoilla
periaatteilla,
kuin
gerbiileitäkin
eli
totutushäkillä
tai
terraarion
jakavalla
verkkoväliseinällä.
Perpalliduksia ei tällä hetkellä ole saatavilla
ihan joka paikassa, vaan ne todellakin ovat
Heippa taas kaikille, seuraavassa lehdessä höpisemme lisää. Yritetään vaikka saada Saana
kertomaan jotain shawistaan J
- Anna ja Elise sekä apukirjoittaja Emma
www.elysees.rules.it | [email protected]
www.gerbiili.has.it | [email protected]
Elisen perpallidus, kuva Elise Eskelinen
26
Hamsteripalsta
Kesän piristykseksi päätin julkaista hamsteripalstalla käytännöllisiä vinkkejä hamsterin ja omistajan
yhteiseloa helpottamaan. Niksit on koottu käytännön kokemuksista ja toivon niistä olevan iloa ja
hyötyä teille kaikille. Voitte myös lähettää minulle itse keksimiänne ideoita; esittelen niitä oikein
mielelläni palstan ohessa. Yhteystiedot löytyvät palstan lopusta.
Ensimmäiset vinkit liittyvät hamsterin rakkaaseen urheiluvälineeseen, juoksupyörään.
Jos
hamsterisi
juoksupyörä
on
ns.
avomallinen, eli yleensä metallinen pyörä,
jonka pinnojen välit ovat auki, voit tehdä
pyörästä
turvallisemman
pujottelemalla
pinnojen välistä paperisuikaleen pyörän
ympäri. Paperi pysyy hyvin paikallaan, kun
vedät sen päälle maalarinteipin pyörän
keskeltä. Värillistä paperia käyttämällä saat
pyörästä varsinaisen silmänilon.
Korkkipatentti
Paperilla vuorattu pyörä
Muoviset, umpinaiset seinään kiinnitettävät
pyörät ovat yleensä turvallisia, mutta
pitkäkarvaisen
uroksen
omistajalle
tällainenkin pyörä voi olla murheenkryyni.
Pitkät karvat voivat nimittäin takertua
juostessa pyörän keskiakseliin, jolloin
hamsteri voi pahimmassa tapauksessa jäädä
kiinni juoksupyörään. Tähän ongelmaan
löytyy ratkaisu pöytälaatikosta: Meillä monilla
varmasti pyörii laatikoiden pohjalla kuivuneita
tusseja, joista voi hyvillä mielin lainata
muovisen korkin juoksupyörän akselin
peitoksi.
Pyöräteline
Monet tykkäävät asuttaa hamstereitaan
häkkien sijaan terraarioissa, joissa kalteria on
ainoastaan katossa. Tällöin seinämallin
juoksupyörää voi olla hankala saada
sijoitettua hamsterin ulottuville. Pyörälle voi
kuitenkin jopa itse valita sijoituspaikan, jos
hankkii ensin pyörää varten telineen ja
kiinnittää sen halutulle paikalle terraarion
kattokaltereihin.
Sopivan
paksuista
27
kalteripätkää
löytyy
usein
esimerkiksi
vanhoista häkeistä, korikärryistä, tiskikaapin
hyllyistä ym. Leikkaa rautasahalla tai
sivuleikkureilla riittävän tanakka kulma irti ja
kiinnitä se kattoon rautalangalla, nippusiteillä
tms. Jos kaltereiden väli on hieman liian pieni
tai suuri pyörän kiinnityspalaan nähden, voi
niitä taivuttaa jonkin verran kapeammalle tai
leveämmälle.
Jos
kalteri
on
muovipinnoitettua, ja sen vuoksi liian paksua,
voi pinnoitteen irrottaa kiinnityskohdasta.
Kitisevän juoksupyörän akseliäänet hiljenevät
huomattavasti, kun hankauskohtiin pudottaa
pisaran ruokaöljyä. Öljyn määrää ei
kuitenkaan kannata liioitella, koska rasva
sotkee helposti hamsterin turkin.
Sini Niemisalo, Arcticanhamsterikasvatus
Hillakuja 6, 90460 OULUNSALO
[email protected]
http://arctican.cjb.net
Syyrialainen ”Mini”, kuva Satu Karjalainen
28
Muistoissamme
Sipsi
6.10.2002-5.2.2005
Taku
11.4.2002-9.5.2005
Sinä sitkeä olit loppuun asti,
kunnes voimasi loppuivat.
Sinä veljesi luokse tahdoit,
nyt sinne pääsit kautta tuskien.
Taivas itkee kanssani.
Olkoon unesi rauhaisa, kaipaamme sinua.
Sinua rakastaen ja kaivaten
Mervi Varpu ja pikkuväki
Mervi, Varpu Kukka ja talvikkotytöt
Taikanaamion Xboost
25.9.2001-30.3.2005
Puppe oli aivan mahtava persoona ja
upea emo. Puppe kuoli rauhallisesti
vanhuuteen.
Kaipaamaan jäivät de Lioncourt –
gerbulan eläimet ja ihmiset
Kirpputori
Myytävänä gerbiileitä:
Aquarius de Lioncourt, agouti uros 10 €
s. 8.9.2004
Kiva pikku kaveri josta on vähitellen tulossa
aika kiva iso ukko :D Lemmikiksi, väri ei
mikään mahtava...
Zelifiant II de Lioncourt, black uros 10 €
s. 20.2.2004
Kiltti nuori uros. Lemmikiksi tai jalostukseen.
Hieman lyhyehkö tyyppi, mutta ihan ok.
10.4.2005 syntyneet agouti ja orange point
uros poikaset yhdistelmästä:
i: Vairogs de Lioncourt, agouti
e: Appelsiinipuun Rajaportti, orange point
Myydään rekisteröityinä 15 € kpl. Voidaan
totuttaa edellä mainittujen aikuisten urosten
kanssa.
Vairogs de Lioncourt, agouti uros 10 €
s. 18.1.2004
Kiltti uros, jalostukseen vain oman harkinnan
mukaan, isä kuollut kasvaimeen.
Hui Kauhistus Amelie, burmese naaras 10 €
s. 20.6.2003
Kaunis suuri naaras, vaatii käsittelyä. Asuu
seuraavan gerbiilin kanssa (voidaan myydä
yhdessä, Amelie ei ole tehnyt enää aikoihin
pentuja):
Anna Takkinen, 044-349 1604 tai
[email protected]
29
Kasvattajalista
Kasvattajalistalle otetaan virallisen kasvattajanimen omaavia kasvattajia. Lisäksi listalle otetaan
pidemmän aikaa asiantuntevasti ilman kasvattajanimeä kasvattaneita OSJH:n jäseniä. Ilman
kasvattajanimeä toimivat kasvattajat pääsevät listalle OSJH:n hallituksen suosittelun perusteella.
Arctican
Syyrialaiset hamsterit (pk, lk, rex, satiini,
hopeanharmaa, luonnonvalkoinen, ms.
valkoinen, hopeasoopeli, soopeli)
Sini Niemisalo, Hillakuja 6, 90460 Oulunsalo,
p. 040-537 3151, sininiemisalo(a)hotmail.com
http://arctican.cjb.net/
Kati Heinonen, Nahkatehtaankatu 10 D 70,
90100 Oulu, p. 044-325 3284,
katiheinonen(a)jippii.fi
Hui Kauhistus
Gerbiilit (siamese, smoke, rust point)
Marjaana Alamikkelä, Lallintie 5, 90800 Oulu,
040-555 2232, marjaana.alamikkela(a)jippii.fi
www.huikauhistus.rules.it
Aron
Syyrialaiset hamsterit (pk + lk,
luonnonvalkoinen, hopeanharmaa)
Anu Ronkainen, Yliopistonkatu 1 B 414,
90570 Oulu. Puh. 040-571 0574 e-mail:
anuliisa(a)mail.student.oulu.fi
Känkkäränkän
Marsut (sheltie ja texel)
Mari Vähäkuopus, Suohaukantie 3B 18,
90250 Oulu, p. 044-587 4072,
peltirumpu(a)jippii.fi
de Lioncourt
Gerbiilit (rust point)
Anna Takkinen, Kolehmaisentie 2 F 47,
90240 Oulu, p. 044-349 1604,
L3haan00(a)students.oamk.fi
www.gerbiili.has.it
Kärpänluolan
Venäjänkääpiöhamsteri talvikko (normaali,
safiiri, helmiäisnormaali, helmiäissafiiri),
kiinankääpiöhamsteri (normaali, normaali
laikukas).
Heidi Karjalainen, Merikoskenkatu 12 A 24,
90500 Oulu, p. 040-5747195,
voimaelain(a)hotmail.com
www.geocities.com/jatimatikki
Elysees
Gerbiilit (agouti, honey fox, argente, collared).
Elise Eskelinen, Yliopistokatu 1 C 510, 90570
Oulu, p. 044-578 8369,
elyseegerbils(a)yahoo.com
www.elysees.rules.it
Magical's
Kanit (kääpiöluppakorvat).
Satu Leinonen, Ylioppilaankatu 2 B 18, 33720
Tampere, p. 044-273 2132,
satu(a)lohikaarme.net
www.lohikaarme.net/kanit
Farm´s
kääpiöluppa (sini- ja ruskeasiamsoopeli ja
ruskeasoopeli)
Sari Viio, Palokankaantie 12b, 92910
Tavastkenkä, p. 045-6393028,
[email protected]
www.saunalahti.fi/tytti7
Pikkumökin
Syyrialaiset hamsterit (luonnonvalkoinen,
mustasuklaa, satiini, PK+LK).
Terttu Rousu, Pikkumökintie 12, Ii, p. 0407317325 tai 08-817 3134,
terttu.rousu(a)iiseutu.fi
Feu Devie's
Syyrialaiset hamstit (PK, LK, satiini, musta)
Henna Äijälä, Lylykatu 15, 92160 Saloinen, p.
050-3288 056, aijalahe(a)webinfo.fi
http://koti.terrieri.net/feudevies
Sateenkaaren
Syyrialaiset hamsterit (PK+PK rex, LK,
creme, luonnonvalkoinen).
Satu Karjalainen, Riisikuja 9 B, 90460
Oulunsalo, p. 044-378 9957,
satulinja(a)luukku.com
www.geocities.com/sateenkaaren/sateenkaar
en.html
Hazard's
Venäjänkääpiöhamsterit talvikko (normaali,
safiiri, helmi)
30
Satun
Kanit (kääpiölupat, hermeliini)
Satu Hirvonen, Oulu, p. 040 555 2559
www.students.oamk.fi/~sasuhi00
Suhmuran
Marsut (teddy)
Sanna Tuomaala, Hintantie 19 A 2, 90500
Oulu, p. 040 - 513 3645,
sanna.suhmura(a)netti.fi
Tel'Quessir
Gerbiilit (DTW, black, siamese, smoke)
Diana Alfthan, Ruiskukkatie 3 C 50, 90580
Oulu, p. 0400 536949,
diana_alfthan(a)yahoo.com
http://gamedude.klaanit.net/~diana/gerbut/
Kasvattajat, joilla ei ole kasvattajanimeä:
Hui Kauhistus Hooligan pentuineen, kuva Anna
Takkinen
Kanit (ruskeasoopeli, sinisoopeli ja
venäläinen hermeliini)
Henna Perälä, Evakkotie 75 A 13, 96100
Rovaniemi, p. 040-0462 824
Syyrialaiset hamsterit (pk, lk hopeanharmaa,
mustasilmäinen valkoinen,
luonnonvalkoinen, musta, kyyhkynharmaa),
vkh roborovski (normaali).
Liisa Mikkola, Kauppilantie 1, 90230 Oulu, p:
041-469 9690 / 044-353 5002,
mikkli(a)luukku.com
http://koti.mbnet.fi/~liisam
Minihiiret, chinchillat ja maaoravat
Satu Hirvonen, Oulu, p. 040 555 2559
www.students.oamk.fi/~sasuhi00
Rotta CD-tornissa, kuva Satu Karjalainen
31
Nettipalsta
OSJH:n nettisivuilla eli ”NettiLeukiksessa” on jälleen vieraillut hirmuinen määrä lukijoita. Monilla on
kysymyksiä, joten käsitellään taas niistä muutamia. Kaksi kysymystä oli nyt monenkin huulilla eli
saako kuvia kopioida ja voisiko nettisivuille saada näyttelytuloksia ja/tai lisää tietoa eri lajeista.
Kuten jo netissäkin lukee, kuvia ei saa kopioida ja käyttää esim. omilla nettisivuilla. Ihan yhtälailla
meidän käytössä olevia kuvia suojaa tekijänoikeuslaki, kuin kaikkialla muuallakin. Osa kuvista on
annettu vain meidän käyttöön, joten meillä ei ole edes oikeutta luvata niitä muille haluaville.
Myöskään OSJH:n omia kuvia ei luovuteta muille käyttöön, jotta ei tule sekaannuksia mitä kuvia
saa kopioida ja mitä ei.
Näyttelytuloksia on tulossa nettiin ja hoito-ohjeita on tarkoitus laajentaa kaikilla lajeilla. Rajoittavana
tekijänä tällä hetkellä on tila, jota meillä on aika vähän. Tähän asiaan on tulossa parannusta, joten
toivottavasti vielä tämän vuoden puolella voimme esitellä uudistuneen NettiLeukiksen!
128-litrainen akvaario on sopiva 2-3:lle gerbiilille, kuva Anna Takkinen
Mutta nyt muihin kysymyksiin, joita lukijamme ovat esittäneet:
K: Mahtuuko n. 43cm x 36cm häkkiin 2
gerbiiliä?
että
gerbiilille
tarjotaan
huomattavasti
suuremmat elintilat.
Voit laskea terraariosi ”gerbiilivetoisuuden”
seuraavalla laskutoimituksella:
V: Tuon kokoiseen terraarioon mahtuu juuri ja
juuri 2 gerbiiliä. Eläinsuojeluasetuksessa
gerbiilille on asetettu minimivaatimukseksi
0,06 m2, mutta yhdelle pitää olla vähintään
kahden tila eli 0,12 m 2. Korkeutta terraariossa
pitää olla vähintään 30 cm. Tämä on
kuitenkin minimitila, joten suositeltavaa olisi,
pituus _ metreinä ∗ leveys _ metreinä
0,06
eli tässä tapauksessa
32
0, 43 ∗ 0,36
= 2,58 gerbiiliä.
0,06
paikkaan, jossa se saa kuivatella itseään.
(Tiina Polo)
Tämä on siis minimitila 2,58 gerbiilille eli
käytännössä vain kahdelle, sillä vain
kokonaiset luvut ratkaisevat tässä yhtälössä
(vastaus
siis
pyöristetään
vastoin
pyöristyssääntöjä
aina
alaspäin).
Itse
haluaisin nähdä tuossa laskutoimituksen
vastauksessa vähintään numeron 4, jotta tilaa
olisi tarpeeksi kahdelle gerbiilille. Korkeutta
suosittelen vähintään 40 cm, jotta terraarioon
saa riittävän paksusti puruja.
Kysymyksessä on käytetty sanaa ”häkki”.
Häkki-sanaa käytetään usein mistä tahansa
asumuksesta, mutta tarkemmin se käsittää
kaikki metallipinnaiset häkit, joissa on vain
matalareunainen pohja. Usein näissä on vielä
metallipinnaiset tasot tai kerrokset. Tällaista
asumusta ei suositella gerbiilille monestakin
syystä.
1. Siihen ei saa riittävästi purua, jotta
gerbiili voi toteuttaa lajinomaista
käyttäytymistään.
2. Gerbiilit rupeavat usein puremaan
kaltereita, jonka lopputuloksena on
kalju nenä ja jopa nokkatauti.
3. Gerbiili on hyvin vilkas ja hyppelee
rohkeasti. Toisesta tai kolmannesta
kerroksesta alas hypätessä voi
murtua raajoja ja gerbiili voi myös
taittaa jalkansa hypyn yrityksessä, jos
tassu lipsahtaakin pinnojen väliin.
Gerbiilille parempia terraario vaihtoehtoja
ovat akvaariot (käytetyt, vaikka vuotavatkin
akvaariot
käyvät
erinomaisesti)
sekä
muoviset duna-terraariot. Näihin saa purua
enemmän ja ne eivät ole heti lattialla pinnojen
raosta. (Anna Takkinen)
Marsun poikasia, kuva Anu Paso
K: Voiko tyttömarsun (5kk) astuttaa, sillä on
toinen saman ikäinen kaverina. Voiko ne
pitää yhdessä vai alkavatko tappelemaan?
V: 5 kk:n ikäinen marsu on liian nuori. Paras
ikä astutukseen on n. 7-10 kk:n iässä.
Riippuu tietenkin myös aina marsusta.
Ensimmäisten poikasten pitäisi syntyä
ennenkuin marsu täyttää vuoden. Yli vuoden
vanhalle marsulle ensisynnytys on todella
suuri riski, koska lantioluut ovat jo
luutuneet yhteen eivätkä anna periksi itse
synnytystapahtumassa.
Naaraat
tulevat
toimeen keskenään, vaikka toinen olisikin
kantavana. Marsunaaraita ei tarvitse erottaa
vaikka toisella olisi poikasetkin. Urosmarsu
täytyy kuitenkin erottaa kantavasta naaraasta
n. 2 viikkoa ennen synnytystä. Jokainen
marsu on oma persoonansa eikä varmuudella
voi sanoa alkavatko tappelemaan. Yleensä
naaraat hoitavat yhdessä poikasia. (Sanna
Tuomaala)
K: saako kania esim. kylvettää ihan huvin
vuoksi..? Entä jos sitä ei pese shampoolla..?
K: Miul on 2 puoltoista vuotista marsuherraa.
Ne on ylipainoisia ja oon miettiny niille
laihdutusohjelman. Aattelin et se vois kestää
1-2kk onko liian kauan vai vähän? Haluisin
viiä TOISEN marsunäyttelyyn, mut ne on ollu
aina yhes nii voiks sillei tehä et ilmottaa vaa
toisen? Sit Viel haluisin et ne "kesyyntyis" viel
pikkase... Onks mahollista? (enää) Sit et mitä
marsu näyttelyissä arvioidaan? :) Eipä Muuta!
Toivottavasti
vastaat!
V: Kania ei tarvitse pestä, eikä varsinkaan
huvin vuoksi. Ainakaan kanille siitä ei ole
huvia, sillä kanit eivät nauti pesusta ja
kastumisesta. Jos kani on esim. ripulin takia
sotkenut itsensä, voidaan likaiset kohdat
pestä esim. miedolla shampoolla, mutta
pelkkä vesikin käy. Shampoo pitää kuitenkin
huuhtoa hyvin, sillä kani nuolee itsensä
huolellisesti pesun jälkeen. Pesun jälkeen
kani pitää laittaa lämpimään ja vedottomaan
V: Paras "laihdutuskuuri" marsuille on, että
kokoajan on saatavilla hyvälaatuista heinää
sekä puhdasta vettä. Lisäksi ruokana 2 rkl
33
Bello-pellettiä/vrk. Tuoreruokana korkeintaan
pikkuporkkana päivässä. Liikuntaa reilusti.
Marsu on sopusuhtainen, kun se on jäntevä,
tiivis, pitkulainen paketti ilman "löllöä".
Aikuiset urokset saattavat painaa jopa 1500g,
vaikka
eivät
ylipainoisia
olisikaan.
Voit aina ilmoittaa näyttelyyn vain toisen
marsuistasi. Pet-luokassa marsun ei tarvitse
olla rekisteröity. Arvostelussa kiinnitetään
erityistä huomiota kuntoon, käsiteltävyyteen
ja
luonteeseen.
Viralliset-/ulkomuotoluokat
on
tarkoitettu
rekisteröidyille, puhdasrotuisille marsuille,
joita arvostellaan rotumääritelmän mukaisesti.
(Sanna Tuomaala)
K: Saako hamsterille antaa hiekkaa häkkiin??
V: Kääpiöhamsterit "kylpevät" chincillahiekassa, hiekka astiaa ei kannata koko aikaa
pitää häkissä/terraariossa koska jatkuva
kylpeminen voi kuivattaa ihoa ja kuluttaa
turkkia.
Syyrialaiset
eivät
kylve
hiekassa.
Syyrialaisille samoin kuin kääpiöille voi laitaa
vessanurkkaan astian jossa on puupohjaista
kissanhiekkaa, useimmat hamsterit oppivat
käyttämään vessa-astiaa helposti ja se
helpotta häkin siivousta.
Jos haluat, että asiantuntijamme vastaavat
sinunkin kysymykseesi, niin lähetä kysymys
joko maililla Leukapussin toimitukseen tai käy
jättämässä
kysymys
nettisivuillamme
vieraskirjaan. Kysymystä ei julkaista netissä,
mutta jos ilmaiset, että haluat vastauksen
lehdessä, niin saat vastauksesi jo jopa
seuraavassa lehdessä.
Aurinkoisin kevätterveisin:
Webmaster Anna Takkinen
VKH Roborovski Arnold, kuva Anna Takkinen
Marsu ”Nöpö”, kuva Anu Paso
34
35
Ellei vastaanottajaan tavoiteta,
pyydetään palauttamaan
osoitteeseen:
2
Sini Niemisalo
Hillakuja 6
90460 Oulunsalo
36